Sampo Oyj

743700UF3RL386WIDA22-2024-12-31-fi iso4217:EURiso4217:EURxbrli:sharesxbrli:shares743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31743700UF3RL386WIDA222024-12-31743700UF3RL386WIDA222023-12-31743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMembersam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:StatutoryReserveMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMembersam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:NoncontrollingInterestsMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31sam:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31sam:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222023-08-102023-08-10743700UF3RL386WIDA222023-09-012023-09-30 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2024 2 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sisältö Hallituksen toimintakertomus ............................. 3 Katsaus tilikauteen 2024 ........................................ 4 Tulevaisuudennäkymät ............................................ 6 Toimintaympäristö ja oletukset ...................... 6 Näkymät vuodelle 2025 ..................................... 6 Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä ........... 6 Voitonjakoehdotus .................................................... 8 Toimintaympäristö .................................................... 9 Liiketoiminta-alueet .................................................. 11 If ................................................................................. 11 Topdanmark ........................................................... 14 Hastings ................................................................... 15 Omistusyhteisö ..................................................... 16 Taloudellinen tilanne ................................................ 17 Konsernin vakavaraisuus ................................... 17 Velka-asema .......................................................... 17 Luottoluokitukset ................................................. 18 Muut tapahtumat ....................................................... 19 Julkinen vaihtotarjous Topdanmarkista ....... 19 Ehdotukset vuoden 2025 yhtiökokoukselle ................................................... 19 Saxo Bank -omistuksen myynti ....................... 19 Osittainen ryhmän sisäinen malli .................... 20 Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat .................................................... 21 Osakkeet ja osakepääoma ................................ 21 Osakkeenomistajat .............................................. 23 Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset .. 24 Omien osakkeiden osto-ohjelma .................... 24 Raportointikauden jälkeiset tapahtumat ........... 25 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä .......... 26 Hallinnointi Sampo Oyj:ssä ............................... 26 Konsernirakenteen muutokset ........................ 27 Yhtiökokous ........................................................... 29 Hallitus ..................................................................... 31 Hallituksen asettamat valiokunnat ................. 37 Konsernijohtaja ..................................................... 40 Sampo-konsernin johtoryhmä ......................... 41 Palkitseminen ........................................................ 46 Henkilöstö ............................................................... 47 Sisäinen valvonta Sampo-konsernissa ......... 48 Kestävyysselvitys ................................................. 55 Yleiset tiedot .......................................................... 56 Ympäristötiedot .................................................... 71 Yhteiskunnalliset tiedot ..................................... 90 Hallintotapatiedot ................................................ 115 Liitteet ...................................................................... 119 Tunnusluvut ................................................................. 134 Tunnuslukujen laskentakaavat .............................. 137 Konsernin IFRS-tilinpäätös ................................... 140 Konsernin laaja tuloslaskelma ............................... 141 Konsernitase ................................................................ 142 Laskelma oman pääoman muutoksista ............. 143 Konsernin rahavirtalaskelma ................................. 144 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot .............. 145 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista ........................................... 146 Segmentti-informaatio ....................................... 162 Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2024 .............. 163 Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023 .............. 164 Tase segmenteittäin 31.12.2024 ...................... 165 Tase segmenteittäin 31.12.2023 ....................... 166 Maantieteellinen informaatio ........................... 167 Muut liitetiedot ...................................................... 168 Sampo Oyj:n tilinpäätös ......................................... 271 Sampo Oyj:n tuloslaskelma .................................... 272 Sampo Oyj:n tase ...................................................... 273 Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma ............................ 274 Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot ........ 275 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ............................................ 276 Liitetiedot 1–5 ........................................................ 278 Liitetiedot 6–8 ....................................................... 279 Liitetieto 9 .............................................................. 280 Liitetiedot 10-17 ..................................................... 281 Liitetiedot 18–19 .................................................... 281 Liitetieto 20 ............................................................ 283 Toimintakertomuksen, kestävyysselvityksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ........................ 284 Tilintarkastusmerkintä ............................................. 285 Tilintarkastuskertomus ........................................... 286 Kestävyysselvityksen varmennuskertomus ..... 291 Riippumattoman tilintarkastajan raportti Sampo Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä ................... 294 VUOSIRAPORTIT 2024 WWW.SAMPO.COM/VUOSI2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 3 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus Katsaus tilikauteen 2024 ....................................... 4 Tulevaisuudennäkymät .......................................... 6 Toimintaympäristö ja oletukset ............................ 6 Näkymät vuodelle 2025 .......................................... 6 Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä ................ 6 Voitonjakoehdotus .................................................. 8 Toimintaympäristö ................................................... 9 Liiketoiminta-alueet ................................................ 11 If ....................................................................................... 11 Topdanmark ................................................................ 14 Hastings ........................................................................ 15 Omistusyhteisö ........................................................... 16 Taloudellinen tilanne ............................................... 17 Konsernin vakavaraisuus ........................................ 17 Velka-asema ................................................................ 17 Luottoluokitukset ...................................................... 18 Muut tapahtumat ...................................................... 19 Julkinen vaihtotarjous Topdanmarkista ............ 19 Ehdotukset vuoden 2025 yhtiökokoukselle ..... 19 Saxo Bank -omistuksen myynti ............................ 19 Osittainen ryhmän sisäinen malli ......................... 20 Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat ................................................... 21 Osakkeet ja osakepääoma ..................................... 21 Osakkeenomistajat ................................................... 23 Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset ....... 24 Omien osakkeiden osto-ohjelma ......................... 24 Raportointikauden jälkeiset tapahtumat ........ 25 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ........ 26 Hallinnointi Sampo Oyj:ssä ..................................... 26 Konsernirakenteen muutokset .............................. 27 Yhtiökokous ................................................................. 29 Hallitus ........................................................................... 31 Hallituksen asettamat valiokunnat ...................... 37 Tarkastusvaliokunta ............................................ 38 Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ................... 39 Konsernijohtaja .......................................................... 40 Sampo-konsernin johtoryhmä .............................. 41 Palkitseminen .............................................................. 46 Henkilöstö .................................................................... 47 Sisäinen valvonta Sampo-konsernissa ............... 48 Raportointi ............................................................. 48 Riskienhallinta........................................................ 49 Lähipiiritoimia koskevat periaatteet .............. 53 Sisäinen tarkastus ................................................ 54 Tilintarkastaja ........................................................ 54 Kestävyysselvitys ..................................................... 55 Yleiset tiedot ............................................................... 56 Ympäristötiedot ......................................................... 71 EU-taksonomia ...................................................... 71 Ilmastonmuutos .................................................... 77 Resurssien käyttö ja kiertotalous ................... 87 Yhteiskunnalliset tiedot ........................................... 90 Oma työvoima ....................................................... 90 Arvoketjun työntekijät ....................................... 102 Kuluttajat ja loppukäyttäjät .............................. 107 Hallintotapatiedot ..................................................... 115 Liiketoiminnan harjoittaminen ......................... 115 Liitteet ........................................................................... 119 Tunnusluvut ................................................................ 134 Tunnuslukujen laskentakaavat ............................ 137 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 4 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus Katsaus tilikauteen 2024 Sampo-konsernin kasvu oli vahvaa vuonna 2024, ja sitä tuki vankka kehitys konsernin kasvualueilla, kuten Isossa-Britanniassa, henkilövakuutuksissa ja digitaalisessa myynnissä. Vahva kasvu yhdessä positiivisten alla olevien trendien kanssa siivittivät underwriting-tuloksen 13 prosentin nousuun. Bruttomaksutulo ja broker-liiketoiminnan tuotot kasvoivat 12 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja raportoidusti 9 931 miljoonaan euroon (8 870). Ifin bruttomaksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 6,7 prosenttia, mitä tuki korkeana ja vakaana säilynyt asiakaspysyvyys sekä korvausinflaation kattamiseksi tehdyt hinnantarkistukset. Henkilöasiakasliiketoiminnassa bruttomaksutulo kasvoi 6,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, ja sitä tuki vahva kehitys kasvualueilla, kuten henkilövakuutuksissa ja kotivakuutuksissa, joka puolestaan kompensoi hitaampaa kasvua moottoriajoneuvovakuuttamisessa, joka kärsi edelleen uusien autojen heikosta myynnistä. Yritysasiakasliiketoiminnassa kasvu oli hyvällä tasolla, 5,6 prosenttia kiintein valuuttakurssein, vaisuhkosta talouskehityksestä huolimatta. Suuryritysasiakkaissa kasvua kertyi 9,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, ja sitä tukivat hinnantarkistukset, vakuutusarvojen nousu ja hyvin sujuneet sopimusten uusimiset. Topdanmarkin bruttomaksutulo vahvistui 16 prosenttia Oona Health -yritysoston, hinnantarkistusten ja 8 prosentin orgaanisen kasvun siivittäminä. Ison-Britannian liiketoiminnassa vuosi oli vahva, sillä bruttomaksutulo nousi 23 prosenttia paikallisessa valuutassa. Kasvua vauhdittivat voimassa olevien vakuutussopimusten kasvu sekä keskimääräisten vakuutusmaksujen nousu. Voimassa olevien vakuutus sopimusten määrä kasvoi 12 prosenttia ja oli vuoden 2024 lopussa 3,9 miljoonaa. Moottoriajoneuvo vakuutuksissa kasvua kertyi 8 prosenttia ja koti vakuutuksissa 34 prosenttia. Moottoriajoneuvopuolella kasvua vauhditti vahva kehitys uusissa tuotteissa, kuten telematiikkaa hyödyntävissä tuotteissa, moottoripyörä vakuutuksissa ja pakettiautovakuutuksissa, sekä ydinportfolion kasvu valikoiduin osin. Vahinkokehitys oli vuonna 2024 vaihtelevaa, sillä Pohjoismaissa ensimmäisellä neljänneksellä koetun ankaran talven jälkeen nähtiin tyypillisimpiä sääolosuhteita, mutta myös enemmän suurvahinkoja, joita tapahtui erityisesti toisella ja kolmannella neljänneksellä. Vakavilla säävahingoilla ja suurvahingoilla oli yhteensä 3,3 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus konsernin yhdistettyyn kulusuhteeseen. Tästä huolimatta konsernin yhdistetty kulusuhde parani 84,3 prosenttiin (84,6), mikä yhdessä vahvan maksutulon kasvun kanssa vahvisti underwriting-tulosta 13 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja raportoidusti 1 316 miljoonaan euroon (1 164). Alla oleva marginaalikehitys säilyi positiivisena läpi vuoden, sillä konsernin alla oleva yhdistetty kulusuhde parani 1,5 prosenttiyksikköä. Tätä tuki vahva kehitys erityisesti Isossa-Britanniassa, mutta myös Pohjois maissa trendi säilyi tasaisena. Ifin diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä, mitä tuki kurinalainen underwriting-toiminta ja hinnan tarkistukset, joita tehtiin Pohjoismaissa vuoden 2024 lopussa noin 4 prosenttiin hidastuneen korvausinflaation kattamiseksi. Lisäksi If paransi edelleen toimintakulu suhdettaan 0,3 prosenttiyksikköä eli hieman yli 0,2 prosenttiyksikön tavoitteensa. Isossa-Britanniassa moottoriajoneuvovakuutusten markkinahinnat olivat vuoden loppua kohti laskutrendissä, mutta vahinkofrekvenssien suotuisa kehitys vaikutti korvauskulujen kehitykseen positiivisesti. Nettorahoitustulos oli 636 miljoonaa euroa (560). Sijoitustoiminnan nettotuotot laskivat 888 miljoonaan euroon (1 006) neljännen vuosineljänneksen markkinakehityksen jäätyä heikommaksi kuin vertailukaudella, jolloin markkinaympäristö oli poikkeuksellisen suotuisa. Konsernin korkosijoitusten efektiivinen korkotuotto oli 3,9 prosenttia ja korkotuotto markkina-arvoin 4,2 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Vakuutuksen nettorahoituksen tuotot tai -kulut olivat -252 miljoonaa euroa (-446), sisältäen diskonttauksen purusta kertyneen -238 miljoonan euron (-248) suuruisen negatiivisen vaikutuksen. Diskonttokorkojen muutoksella oli -25 miljoonan euron suuruinen negatiivinen vaikutus (-160). Tulos ennen veroja oli 1 559 miljoonaa euroa (1 481) Topdanmark-integraatioon liittyvät noin 150 miljoonan euron kertakulut sisältäen. Nämä pois lukien tulos ennen veroja olisi ollut 1 709 miljoonaa euroa. Osakekohtainen operatiivinen tulos vahvistui 13 prosenttia 2,33 euroon (2,07) korkeamman underwriting-tuloksen tukemana. Sammon tavoitteena on kasvattaa osakekohtaista HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 5 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot operatiivista tulostaan keskimäärin yli 7 prosenttia vuosina 2024–2026. Konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli vuoden 2024 lopussa ehdotettu osinko huomioiden 177 prosenttia. Vakavaraisuussuhde laski vuoden 2023 lopun 182 prosentista. Velkaisuusaste oli 26,9 prosenttia vuoden 2024 lopussa. Velkaisuusaste nousi vuoden 2023 lopun 25,3 prosentista, jolloin se oli 26,8 prosenttia. Sampo tavoittelee 150–190 prosentin vakavaraisuussuhdetta ja alle 30 prosentin velkaisuusastetta. Sampo Oyj:n hallitus ehdottaa 23.4.2025 järjestettävälle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024 jaetaan perusosinkoa 1,70 euroa osakkeelta, jolloin kasvua on 6 prosenttia edellisvuoden 1,60 euron perusosingosta. Hallitus päätti 5.2.2025 osakkeiden splittauksesta siten, että yhtä vanhaa osaketta kohti jaetaan 4 uutta osaketta. Osakesplitti huomioiden ehdotettu perusosinko on 0,34 euroa osakkeelta. Sampo ilmoitti 17.6.2024 allekirjoittaneensa Topdanmarkin kanssa yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo tekisi suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Tarjous toteutui onnistuneesti lokakuussa 2024. Uudet Sammon osakkeet listattiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssiin ja kaupankäynti osakkeilla alkoi 18.9.2024. Vaihto tarjouksen yhteenveto on saatavilla Muut tapahtumat - osiossa. Vähentääkseen Topdanmark-vaihtotarjouksesta aiheutuvaa laimennusvaikutusta Sampo allokoi 800 miljoonaa euroa omien osakkeiden takaisinostoihin ja Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden lunastukseen. Omien osakkeiden takaisinostoihin käytettiin 475 miljoonaa euroa ja Topdanmarkin vähemmistö osakkeiden lunastukseen 325 miljoonaa euroa. Sampo osti ja mitätöi vuonna 2024 yhteensä 11 747 690 A-osakettaan. Sampo odottaa vuoden 2025 näkymissään saavuttavansa 8,7–9,0 miljardin euron vakuutusmaksutuotot tarkoittaen 4–7 prosentin vuosikasvua, ja 1 350–1 450 miljoonan euron suuruisen underwriting-tuloksen tarkoittaen 3–10 prosentin vuosikasvua. Näkymät vuodelle 2025 ovat linjassa Sammon vuosille 2024–2026 asettamien tavoitteiden kanssa, joihin lukeutuvat alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde ja osakekohtaisen operatiivisen tuloksen keskimäärin yli 7 prosentin vuosittainen kasvu. Avainluvut Sampo-konserni, 2024 Milj. e 1–12/2024 1–12/2023 Muutos, % Tulos ennen veroja 1 559 1 481 5 If 1 256 1 358 -8 Topdanmark 137 162 -15 Hastings 193 129 49 Omistusyhteisö -29 -160 — Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta 1 154 1 323 -13 Operatiivinen tulos 1 193 1 046 14 Underwriting-tulos 1 316 1 164 13 Muutos, % Osakekohtainen tulos (EUR) 2,25 2,62 -14 Osakekohtainen operatiivinen tulos (EUR) 2,33 2,07 13 Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle varallisuudelle, % 29,5 24,7 — Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta ja osakekohtainen tulos vuodelta 2023 sisältävät henkivakuutustoiminnan tuloksen. Keskeiset taloudelliset tavoitteet Sampo-konserni, 2024–2026 Tavoite 2024 Osakekohtaisen operatiivisen tuloksen kasvu: yli 7 % (keskimäärin ajanjaksolla) 13 % Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle 85 % 84,3 % Vakavaraisuussuhde: 150–190 % 177 % Velkaisuusaste: alle 30 % 26,9 % HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 6 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tulevaisuudennäkymät Toimintaympäristö ja oletukset Vuonna 2024 toteutunut Topdanmark-kauppa saattoi päätökseen Sammon muutosprosessin täysin integroiduksi vahinkovakuutuskonserniksi. Sampo on operatiivisesti houkuttelevassa asemassa, sillä se on markkinajohtaja Pohjoismaiden konsolidoidulla vahinkovakuutusmarkkinalla ja johtava toimija Ison- Britannian kasvavalla, digitaalisella vahinkovakuutusmarkkinalla, minkä ansiosta konsernilla on mahdollisuudet sekä vakauteen että kasvuun. Kilpailudynamiikan odotetaan säilyvän rationaalisena konsernin toiminta-alueilla vuonna 2025 vahinkovakuutusten kysynnän pysyessä tasaisena hitaasta talouskasvusta huolimatta. Sampo odottaa korvauskulujen kasvun olevan edelleen pitkän aikavälin trendiä voimakkaampaa. Tähän vaikuttavat useat tekijät, kuten uusien autojen nousevat korjauskulut sekä palkkojen ja palveluiden inflaatio. Konsernitasolla alla olevien korvauskulujen odotetaan nousevan noin 4–6 prosenttia (mid-single digit) vuonna 2025, ja konserni on edelleen erittäin sitoutunut varovaisuuteen hinnoittelussaan. Sammon viime vuosina tekemät strategiset ja operatiiviset investoinnit ovat parantaneet sen kilpailukykyä merkittävästi. Konsernin ainutlaatuiset digitaaliset valmiudet jakelussa, hinnoittelussa, riskien arvioinnissa ja korvauskäsittelyssä mahdollistavat ensiluokkaisen asiakaspalvelun ja tehokkuuden. Lisäksi Topdanmarkin integroinnista konserniin odotetaan koituvan taloudellista hyötyä skaalaetuina ja synergioina. Näkymät vuodelle 2025 Näkymä Sampo-konsernin taloudelliseksi kehitykseksi vuonna 2025 on: • Konsernin vakuutusmaksutuotot: 8,7–9,0 miljardia euroa tarkoittaen 4–7 prosentin vuosikasvua. • Konsernin underwriting-tulos: 1 350–1 450 miljoonaa euroa tarkoittaen 3–10 prosentin vuosikasvua. Näkymät vuodelle 2025 ovat linjassa Sammon vuosille 2024–2026 asettamien tavoitteiden kanssa, joihin lukeutuvat alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde vuositasolla ja osakekohtaisen operatiivisen tuloksen yli 7 prosentin keskimääräinen kasvu vuositasolla. Näkymään sisältyy vahinkojen toteutumista ja korvauskuluja koskeviin arvioihin, sijoitustoiminnan kehitykseen, valuuttakursseihin sekä kilpailudynamiikkaan liittyvää epävarmuutta. Erityisesti vakuutusmaksutuottoja koskeva ennuste on riippuvainen kilpailutilanteesta, joka voi tietyillä alueilla, kuten Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuuttamisessa, muuttua nopeasti. Näkymässä esitetyt vakuutusmaksutuotot ja underwriting-tulos perustuvat 31.12.2024 valuuttakursseihin. Tarkka selostus näkymissä esitetyistä avainluvuista löytyy Tunnuslukujen laskentakaavat -osiosta. Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä. Sammon konserniyhtiöiden kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa. Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitys vaikuttaa Sampo-konserniin pääasiassa omistamiensa vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan kautta. Ajan kuluessa mahdolliset epäsuotuisat makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös Sammon operatiiviseen liiketoimintaan esimerkiksi talouskasvua alentaessaan tai korvauskuluja nostaessaan. Inflaatio jatkoi hidastumistaan vuonna 2024, ja euroalueen kuluttajahintainflaatio on jo lähellä keskuspankin tavoitetta. Inflaation hidastuminen on kuitenkin johtunut pitkälti tavaroiden hinnannousun heikkenemisestä ja energian hintojen laskusta. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 7 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tavaroiden hintainflaation hidastumista on tukenut toimitusketjujen normalisoituminen, mutta se voi kiihtyä, jos kansainvälisen kaupan esteet nostavat tuontihintoja. Energian hinnat puolestaan ovat edelleen haavoittuvia geopoliittisille tapahtumille. Lisäksi nopea palkkojen kasvu on pitänyt palveluiden inflaation korkeana ja voi edelleen pitää hintapaineita koholla, elleivät työmarkkinat viilene kuten tällä hetkellä odotetaan. Epävarmuutta liittyykin siihen, ovatko keskuspankit valmiita leikkaamaan korkoja odotetun ripeästi. Tämä voi johtaa sekä talouskasvun merkittävään hidastumiseen että ongelmiin yritysten, kotitalouksien ja valtioiden velanhoitokyvyssä nostaen riskiä sijoituskohteiden äkillisestä uudelleenhinnoittelusta rahoitusmarkkinoilla. Lisäksi sotien mahdollinen kärjistyminen Ukrainassa ja Lähi-idässä on merkittävä taloudellinen riski. Yhdistettynä osakemarkkinoiden historiallisesti korkeisiin arvostustasoihin erityisesti Yhdysvalloissa, nämä tekijät tuovat talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta. Samaan aikaan nopeasti kehittyvät hybridiuhat luovat uusia haasteita valtioille ja yrityksille. On olemassa myös lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti. Sampo-konsernin vakuutusriskit Venäjällä tai Ukrainassa ovat rajalliset ja koskevat lähinnä Suurasiakkaat- liiketoiminnan tiettyjä pohjoismaisia asiakkaita, joiden vakuutusehdoissa sotatilanteesta seuranneet vahingot on rajattu vakuutusvastuun ulkopuolelle. Sammon taseeseen ei myöskään sisälly merkittäviä suoria sijoituksia Venäjälle tai Ukrainaan. Suorien riskipositioiden vähyys huomioiden suurin Ukrainan sodasta Sammolle aiheutuva riski liittyy yllä kuvailtuihin toisen asteen vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja makrotaloudessa. Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset muutokset, ilmastonmuutos ja teknologinen kehitys esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation saralla mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 8 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Voitonjakoehdotus Sampo Oyj:n osinkopolitiikan mukaan Sampo tulee maksamaan vakaata ja kestävällä tasolla olevaa perusosinkoa, joka kasvaa konsernin operatiivisen tuloksen mukaisesti ajan myötä. Tämän lisäksi ylimääräistä pääomaa palautetaan omien osakkeiden takaisinostojen ja/tai lisäosingon muodossa siltä osin kuin sitä ei käytetä liiketoiminnan kehittämiseen. Vuoden 2024 voitonjakoon sovellettavan Sampo Oyj:n osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärän tulee olla vähintään 70 prosenttia Sampo-konsernin operatiivisesta tuloksesta. Konsernin tilikauden 2024 operatiivinen tulos oli 1 193 miljoonaa euroa. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 7 851 miljoonaa euroa, josta tilikauden 2024 voitto on 1 863 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa yllä esitettyjen linjausten mukaisesti varsinaiselle yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 1,70 euroa kullekin yhtiön osakkeelle, lukuun ottamatta osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 Sampo Oyj:n hallussa olevia osakkeita. Tästä poiketen, mikäli Sampo Oyj:n 5.2.2025 tiedottama maksuton osakeanti osakkeenomistajien omistuksien mukaisessa suhteessa (ns. osakkeiden splittaus) tehdään ja se toteutuu tämän ehdotuksen päiväyksen jälkeen, mutta ennen osingonmaksun täsmäytyspäivää, varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotettu osinko on sen sijaan 0,34 euroa kullekin yhtiön osakkeelle, lukuun ottamatta osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 Sampo Oyj:n hallussa olevia osakkeita. Hallituksen varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdottama kokonaisosinko vastaa EUR 915 miljoonaa euroa ja voitonjakosuhde on 77 prosenttia konsernin tilikauden 2024 operatiivisesta tuloksesta. Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan. Ehdotetun osingon huomioimisen jälkeen emoyhtiön tilikauden 2024 jakokelpoiset varat ovat noin 6 936 miljoonaa euroa ja konsernin Solvenssi II - vakavaraisuussuhde 177 prosenttia. Konsernin velkaisuusaste oli vuoden 2024 lopussa 26,9 prosenttia. Osingonmaksu Osinko ehdotetaan maksettavan osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingot maksetaan 6.5.2025. Ruotsalaisten talletustodistusten liikkeeseenlaskija huolehtii osinkojen maksusta Euroclear Sweden AB:ssa osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 rekisteröidylle ruotsalaisten talletustodistusten haltijalle, jolle osingot maksetaan Ruotsin kruunuina. VP Securities A/S käsittelee osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 Tanskassa VP Securities A/S:ssä osakeoikeuksien (eng. share entitlements) muodossa rekisteröityjen osakkeiden osalta vastaanotettuaan osingon Euroclear Finlandilta. Taloudellinen asema Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 9 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Toimintaympäristö Pohjoismaat Pohjoismaiden vahinkovakuutusalan keskittyminen jatkui vuonna 2024. Yhdessä suurten toimijoiden asettamien kunnianhimoisten taloudellisten tavoitteiden kanssa tämän odotetaan vahvistavan kulukuria entisestään. Neljä suurinta toimijaa muodostavat nyt noin 80–90 prosenttia Norjan, Suomen ja Ruotsin markkinoista. Tanskassa neljä suurinta vakuuttajaa hallitsee lähes 70 prosenttia markkinoista. Monet vakuutusyhtiöt myös toimivat useammassa Pohjoismaassa. Korvausinflaatio tasaantui Pohjoismaissa vuonna 2024 edeltävien vuosien korkean inflaation jälkeen. Vaikka yleinen inflaatio laski Pohjoismaissa, korvausinflaatiossa esiintyi jonkin verran paikallista ja segmenttikohtaista vaihtelua. Kiinteistövakuutussegmentissä korvausinflaatio pysyi kohtalaisena, kun taas moottoriajoneuvovakuutuksissa se asettui hieman korkeammalle tasolle, osittain heikkojen valuuttojen aiheuttaman paineen vaikutuksesta. If Vahinkovakuutuksen korvausinflaatio hidastui noin 4 prosenttiin vuoden loppua kohti. Korvausinflaation mukaiset hinnantarkistukset jatkuivat läpi vuoden, ja jotkut toimijat ilmoittivat merkittävistäkin korotuksista alueilla, joilla hinnat olivat aiemmin olleet liian alhaisia. Henkilöasiakasmarkkinoilla nähtiin voimakasta kilpailua, mutta yleisellä tasolla asiakkaat hyväksyivät edelleen hinnankorotukset. Yritysmarkkinoilla suuremmat toimijat keskittyivät tiettyihin kasvualueisiin, ja useat niistä keskittyivät pk-yrityssegmenttiin. Tiettyjen paikallisten kilpailijoiden vetäytyminen markkinoilta vaikutti suuryrityssegmentin kilpailuympäristöön ja rajoitti hinnankorotuksen vaikutusta asiakaspysyvyyteen. Hinnat ovat viime vuosina nousseet merkittävästi, mikä on johtanut kannattavuuden merkittävään paranemiseen tällä alueella. Sopimusten uusiminen vuoden 2025 alussa vaikuttaa sujuneen hyvin sekä yritys- että suuryrityssegmenteissä, kun hinnankorotuksia on toteutettu laajalti koko markkinoilla. Pohjoismaiden vahinkovakuutusmarkkinoiden asiakaspysyvyys on perinteisesti ollut Euroopan markkinoita parempaa ja vakaampaa asiakaspysyvyyden vaihdellessa 85–90 prosentin välillä. Vakuutusten kysyntä pysyi yleisesti ottaen vakaana vuoden aikana toteutetuista vakuutusmaksujen korotuksista huolimatta, ja asiakaspysyvyys säilyi vuonna 2024 vahvana. Pohjoismaiden talvi oli vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä tavallista ankarampi. Säähän liittyvien vahinkojen kasvua edistivät pääasiassa pitkittynyt kylmä sää, runsaat lumisateet, myrskyt sekä pakkasen ja suojasään vuorottelu yhdessä runsaiden sateiden kanssa. Nämä olosuhteet vaikuttivat sekä moottoriajoneuvo- että kiinteistövakuutussegmentteihin. Ensimmäisen neljänneksen jälkeen Pohjoismaiden sääolosuhteet pysyivät suhteellisen hyvinä, ja loppuvuoden aikana esiintyi vain joitakin paikallisia myrskyjä ja rankkasateita. Uusien autojen heikko myyntitrendi jatkui vuonna 2024, kun myynti laski 5 prosenttia edellisvuodesta. Ruotsissa uusien autojen rekisteröinnit olivat vuonna 2024 alimmalla tasolla kymmeneen vuoteen, mikä johtui talouden laskusuhdanteesta, korkeista koroista ja hallituksen politiikasta, joka ei kaikilta osin edistänyt kysyntää. Uusien autojen myynti kasvoi vuoden aikana kaikista neljästä Pohjoismaasta vain Norjassa. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 10 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Iso-Britannia Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutusmarkkinoilla nähtiin vuonna 2024 laajasti ottaen positiivinen vahinkokehitys sekä vahinkofrekvenssin että inflaation pienentyessä edellisvuodesta. Vahinkoinflaatio pysyi edelleen koholla historialliseen keskiarvoon nähden, mutta jatkoi alenemistaan vuoden 2023 alussa nähdyltä huipputasoltaan. Vahinkofrekvenssi pieneni useimmilla alueilla eli onnettomuuksien, kolmannen osapuolen omaisuusvahinkojen ja ruumiinvammojen osalta. Tähän kehitykseen vaikuttivat osittain ajokäyttäytyminen sekä vuoden 2024 ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen hyvät sääolosuhteet. Tämän kehityksen seurauksena bruttomaksutulokehitys on ollut kilpaillulla Ison-Britannian markkinalla vaisumpaa vuonna 2024 vakuutusyhtiöiden siirtäessä vahinkokehityksen hyötyjä asiakkailleen. Hastingsin ensisijainen jakelukanava eli hintavertailusivustot ovat edelleen Ison-Britannian auto- ja kotivakuutusasiakkaiden ylivoimaisesti suurin kanava. Hintavertailusivustomarkkinat ovat jatkaneet kasvuaan, joskin kasvuvauhti alkoi hidastua vuoden toisella puoliskolla Hastingsin hyötyessä liiketoimintamallistamme. Hallitus ja sääntelyviranomaiset ovat jatkaneet toimiaan useilla eri alueilla. Hallitus on perustanut työryhmän selvittämään aiempina vuosina nähtyjen moottoriajoneuvovakuutusten hintojen nousun syitä. Myös FCA, Ison-Britannian finanssivalvontaviranomainen, toteuttaa edelleen aktiivisesti erilaisia toimia. Hastings tukee korkeiden vahinkokulujen syiden selvittämiseksi tehtyä työtä, mukaan lukien vakuutuspetosten ehkäisyä, jotta asiakkaat voisivat hyötyä matalammista hinnoista. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 11 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Liiketoiminta-alueet If If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutuskonserni. Se tarjoaa vakuutusratkaisuja kaikissa keskeisissä vakuutuslajeissa neljällä liiketoiminta- alueellaan, joita ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat ja Baltia- liiketoiminta. Ifin liiketoimintamalli perustuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen, alansa parhaaseen riskien arviointiin ja hinnoitteluun sekä pohjoismaisen toimintamallinsa mahdollistamaan skaalaeduista hyötymiseen. Ifin strategian ytimessä ovat erinomaiset digitaaliset myyntikanavat ja muut digitaaliset palvelut etenkin Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja Yritysasiakkaat- liiketoiminnan pk-markkinasegmentissä. Underwriting-kehitys If raportoi 890 miljoonan euron (842) suuruisen vakuutuspalvelutuloksen vuodelta 2024. Yhdistetty kulusuhde oli samalla ajanjaksolla 83,1 prosenttia (83,1). Alla oleva marginaalikehitys jatkui positiivisena, kun diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä ja toimintakulusuhde laski 0,3 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Muutamat suurvahingot ja vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot vaikuttivat viimeisen vuosineljänneksen tulokseen, mutta vaikutus oli pienempi kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Maksutulon kehitys Ifin vuodelta 2024 raportoima bruttomaksutulo oli 5 860 miljoonaa euroa (5 468). Maksutulo kasvoi 6,7 prosenttia vuodentakaisesta kiintein valuuttakurssein. Liiketoiminta-alueiden kasvu ja maakohtainen kasvu olivat kumpikin vahvoja, pääasiassa uudelleenhinnoittelun, korkeampien vakuutusarvojen ja vakaan asiakaspysyvyyden ansiosta. Tulos If, 2024 Milj. e 2024 2023 Muutos, % Bruttomaksutulo 5 860 5 468 7 Vakuutusmaksutuotot, netto 5 258 4 996 5 Korvauskulut, netto -3 267 -3 093 6 Liikekulut sisältäen korvausten käsittelykulut -1 101 -1 061 4 Vakuutuspalvelutulos/Underwriting-tulos 890 842 6 Sijoitustoiminnan nettotuotot 652 871 -25 Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -188 -331 -43 Nettorahoitustulos 464 539 -14 Muut erät -98 -24 315 Tulos ennen veroja 1 256 1 358 -8 Avainluvut 2024 2023 Muutos Yhdistetty kulusuhde, % 83,1 83,1 -0,1 Toimintakulusuhde, % 20,9 21,2 -0,3 Riskisuhde, % 62,1 61,9 0,2 Suurvahingot 1,7 1,3 0,4 Vakavat säävahingot 2,6 3,4 -0,8 Riskioikaisu ja muut tekniset vaikutukset, kuluva vuosi, % 1,3 1,2 0,1 Aiempien vuosien kehitys, % -5,1 -5,3 0,2 Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, % 61,5 61,3 0,2 Diskonttovaikutus, kuluva vuosi, % -2,8 -3,4 0,5 Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, % 64,4 64,7 -0,3 Vahinkosuhde, % 67,6 67,6 0,0 Liikekulusuhde, % 15,5 15,6 -0,1 Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti. Suurvahingot esitetään arvioon verrattuna, mutta vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot raportoidaan kokonaisuudessaan; negatiivinen luku tarkoittaa positiivista tulosta. Luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot lasketaan vakaviin sääilmiöihin liittyviksi vahingoiksi. Aiempien vuosien kehityksen ollessa negatiivinen luku vastuuvelka on kehittynyt myönteisesti. Diskonttovaikutus kuvaa kuluvana vuonna toteutetun vastuuvelan diskonttauksen vaikutusta oikaistuun riskisuhteeseen. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 12 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Koko vuoden Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo kasvoi 6,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, pääasiassa korvausinflaation kattamiseksi tehtyjen hinnantarkistusten johdosta. Bruttomaksutulon positiivista kehitystä vuoden aikana tukivat henkilövakuutusten 12 prosentin kasvu ja kotivakuutusten 6 prosentin kasvu. Uusien autojen heikot myyntiluvut hidastivat henkilöasiakkaiden moottoriajoneuvovakuutusten kasvua, joka pysyi 5 prosentissa. Kasvua kertyi kaikissa toimintamaissa, ja Norjassa kehitys oli erityisen vahvaa. Uusien autojen myynti pysyi vuonna 2024 heikkona, ja määrät laskivat 5 prosenttia vuodentakaisesta Pohjoismaissa ja 7 prosenttia Ruotsissa, joka on Ifin suurin markkina-alue. Ruotsin moottoriajoneuvovakuuttaminen pois lukien Henkilöasiakkaiden bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2024 kiintein valuuttakurssein 7,6 prosenttia ja koko Ifin maksutulo 7,2 prosenttia. Henkilöasiakasliiketoiminnan asiakaspysyvyys pysyi vakaana 89 prosentissa (89) hinnantarkistuksista huolimatta. Digitaalisten palvelujen ja niiden käyttäjämäärien kehitys jatkui Henkilöasiakasliiketoiminnassa hyvänä vuonna 2024 useiden vuosien johdonmukaisten investointien ansiosta. Digitaalinen myynti kasvoi 10 prosenttia vuoden aikana, ja myös verkossa tehtyjen vahinkoilmoitusten osuus jatkoi kasvuaan ollen vuoden lopussa 64 prosenttia (61). Yritysasiakkaiden bruttomaksutulo kasvoi vuoden aikana 5,6 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Positiivista kehitystä tukivat onnistuneet sopimusten uusimiset, korvausinflaation mukaisina jatkuneet hinnantarkistukset ja vahva asiakaspysyvyys. Pk- yrityssegmentti kasvoi vuoden aikana yli 5 prosenttia, ja kasvu kiihtyi vuoden loppua kohti. Yritysasiakkaiden vuoden 2024 digitaalinen myynti kasvoi 24 prosenttia vuodentakaisesta. Positiivista kehitystä edesauttoivat verkkomyynnin vahva vire ja digitaalisen tarjonnan laajentaminen sekä itsepalveluratkaisujen lisääntynyt käyttö. Suurasiakkaat-liiketoiminnan vuodelta 2024 raportoima bruttomaksutulo kasvoi 9,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, pääasiassa hinnantarkistusten, arvonnousujen ja hyvin sujuneiden sopimusten uusimisten vaikutuksesta. Suurasiakkaat- liiketoiminnassa altistusta tietyille suurille kiinteistöriskeille vähennettiin edelleen suurvahingoista aiheutuvan volatiliteetin alentamiseksi. Baltian-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2024 kaikkiaan 4,8 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Uudelleenhinnoittelu tuki tätä kehitystä, mutta kilpailun koventuminen vuoden toisella puoliskolla hidasti kasvua. Yhdistetyn kulusuhteen kehitys Ifin yhdistetty kulusuhde oli 83,1 prosenttia (83,1) vuonna 2024. Ensimmäisen vuosineljänneksen myönteisen suurvahinkokehityksen jälkeen suurvahingot lisääntyivät sekä Suurasiakkaat- että Yritysasiakkaat- liiketoiminnoissa. Suurvahinkojen negatiivinen vaikutus yhdistettyyn kulusuhteeseen oli 1,7 prosenttiyksikköä, pääasiassa suurten kiinteistövahinkojen vaikutuksesta. Vakavilla sääilmiöillä oli vuoden aikana 2,6 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus yhdistettyyn kulusuhteeseen. Vaikutus oli suurin ensimmäisellä vuosineljänneksellä Pohjoismaiden epätavallisen ankaran talven ja Ingunn-myrskyn takia. Viimeisellä vuosineljänneksellä koettiin tavallisempaa talvisäätä, ja vahinkoja aiheutui pääasiassa paikallisten ilmiöiden johdosta. Ifissä suurvahingot raportoidaan poikkeamana budjetista, kun taas vakaviin sääilmiöihin ja luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot raportoidaan koko suuruudessaan. Aiempien vuosien korvausvastuun purun vaikutus oli vuoden aikana 5,1 prosenttia (5,3). Riskioikaisuilla ja muilla teknisillä vaikutuksilla oli 1,3 prosenttiyksikön (1,2) vaikutus. Diskonttovaikutus pieneni vuoden aikana 2,8 prosenttiin (3,4) diskonttokorkojen laskun takia. Riskisuhde heikkeni yhteensä 0,2 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta ja oli 62,1 prosenttia (61,9) vuonna 2024. Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Vuoden 2024 toimintakulusuhde parani 20,9 prosenttiin (21,2), mikä on linjassa Ifin vuosille 2024–2026 asettaman noin 20 korkopisteen vuosittaisen pienennystavoitteen kanssa. Toimintakulusuhde sisältää koulutus- ja kehitysmenot. . HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 13 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Yhdistetty kulusuhde, % Riskisuhde, % 2024 2023 Muutos, % 2024 2023 Muutos, % Henkilöasiakkaat 82,2 83,1 -0,9 61,5 62,1 -0,6 Yritysasiakkaat 83,6 81,9 1,7 61,9 60,0 1,9 Suurasiakkaat 88,7 87,3 1,5 69,2 68,3 0,9 Baltia 86,0 85,9 0,0 60,2 59,8 0,4 Ruotsi 81,2 83,2 -2,0 61,0 63,8 -2,8 Norja 79,9 87,2 -7,3 60,3 66,8 -6,5 Suomi 81,0 75,7 5,3 59,2 53,5 5,7 Tanska 108,3 88,4 19,9 83,2 62,9 20,3 Nettorahoitustulos Ifin nettorahoitustulos laski 464 miljoonaan euroon (539) vuonna 2024. Laskua selitti edellisvuoden viimeisellä vuosineljänneksellä vallinneet erityisen suotuisat markkinaolosuhteet. Sijoitusten tuotto markkina-arvoin säilyi kuitenkin hyvällä tasolla ja oli 6,0 prosenttia (8,3). Efektiivinen korkotuotto joulukuun lopussa oli 4,3 prosenttia (4,2). Korkosijoitusten markkina-arvon nousun seurauksena korkotuotto markkina-arvoin laski kuitenkin 4,1 prosenttiin edellisvuoden lopun 4,9 prosentista. Diskonttauksen purkamisen vaikutus oli -169 miljoonaa euroa (-180) vuonna 2024 ja diskonttokorkojen muutoksilla oli -15 miljoonan euron (-136) vaikutus. Tulos ennen veroja Ifin raportoitu tulos ennen veroja laski 8 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 1 256 miljoonaa euroa (1 358) vuonna 2024. Parempi underwriting-tulos ja vahva sijoitustulos tukivat tulosta ennen veroja, mutta pienemmät sijoitustoiminnan nettotuotot ja viimeiselle vuosineljännekselle kirjatut, Topdanmark-integraatioon liittyvät 76 miljoonan euron kertaluonteiset kulut varjostivat kehitystä. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 14 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Topdanmark Topdanmark on Tanskan suurimpia vahinkovakuutusyhtiöitä. Yhtiö keskittyy henkilöasiakkaiden, maatalouden ja pk-yritysten vakuuttamiseen. Sampo hankki vuonna 2024 omistukseensa Topdanmarkin vähemmistöosakkeet tullen siten yhtiön ainoaksi omistajaksi. Topdanmarkin bruttomaksutulo oli 1 553 miljoonaa euroa (1 339) vuonna 2024, mikä vastaa 16 prosentin kasvua vuodentakaisesta. Kasvuun vaikuttivat Oona Healthin hankinta ja 8 prosentin orgaaninen bruttomaksutulon kasvu. Orgaanista kasvua tukivat muun muassa hinnankorotukset kaikilla tärkeimmillä tuotealueilla, asiakasmäärän kasvu sekä erityiset lakisääteisten työtapaturmavakuutusten hinnantarkistukset, jotka tulivat voimaan 1.7.2024 uuden, vakuutuskorvausten laskentaan vaikuttavan lainsäädännön voimaantulon myötä. Bruttomaksutulon orgaaninen kasvu vauhdittui vuoden aikana nousten 8 prosenttiin kolmannella vuosineljänneksellä ja 11 prosenttiin viimeisellä vuosineljänneksellä. Useat alan toimijat nostivat hintojaan Tanskan vahinkovakuutusmarkkinoilla korvauskulujen kasvun johdosta. Yhdistetty kulusuhde parani 84,2 prosenttiin (85,0), paljolti koska säävahingot ja suurvahingot palasivat odotuksien mukaisiksi edellisvuoden epäsuotuisan kehityksen jälkeen. Vahinkotrendi heikkeni koko vuodelta, mutta kehitys kääntyi viimeisellä vuosineljänneksellä hieman edellisvuotta myönteisemmäksi, kun hinnankorotuksilla saatiin katettua kohonnut moottoriajoneuvovakuutusten korvausinflaatio ja moottoriajoneuvovakuutusten vahinkotiheys tasaantui, vaikkakin korkealle tasolle. Vakuutuspalvelutulos nousi 233 miljoonaan euroon (194) vahvan kasvun ja yhdistetyn kulusuhteen paranemisen ansiosta. Topdanmarkin nettorahoitustulos kasvoi yli kaksinkertaiseksi 60 miljoonaan euroon (27), pääasiassa velkojen markkina-arvojen muutosten johdosta. Vuoden 2024 tulokseen vaikuttivat useat kertaluonteiset erät, joihin sisältyi 73 miljoonan euron kustannus Topdanmarkin integraatiosta Ifin kanssa ja 15 miljoonaa euroa muita transaktiokuluja, jotka liittyivät Sammon lokakuussa toteuttamaan Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden hankintaan. Näistä on lisätietoja saatavilla Muut tapahtumat -osiossa. Näin ollen tulos ennen veroja laski 137 miljoonaan euroon (162) vakuutuspalvelu- ja nettorahoitustulosten vahvasta kehityksestä huolimatta. Tulos Topdanmark, 2024 Milj. e 2024 2023 Muutos, % Bruttomaksutulo 1 553 1 339 16 Vakuutusmaksutuotot, netto 1 470 1 288 14 Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto -970 -862 13 Liikekulut -267 -233 15 Vakuutuspalvelutulos / underwriting-tulos 233 194 20 Sijoitustoiminnan nettotuotot 93 107 -13 Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -33 -79 -59 Nettorahoitustulos 60 27 120 Muut erät -155 -59 163 Tulos ennen veroja 137 162 -15 Avainluvut 2024 2023 Muutos Yhdistetty kulusuhde, % 84,2 85,0 -0,8 Vahinkosuhde, % 66,0 66,9 -0,9 Liikekulusuhde, % 18,1 18,1 0,1 Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 15 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hastings Hastings on yksi Isossa-Britanniassa johtavista digitaalisella alustalla toimivista vahinkovakuuttajista, jolla on noin 4 miljoonaa asiakasta. Yhtiö tarjoaa henkilöauto-, moottoripyörä, pakettiauto- ja kotivakuutuksia. Yhtiön painopistealueita ovat jakelu hintavertailusivustoilla, kehittynyt hinnoittelu ja petosten torjunta sekä digitaalinen asiakaspalvelu. Tulos Hastings, 2024 Milj. e 2024 2023 Muutos, % Bruttomaksutulo 2 161 1 706 27 Tuotot broker-liiketoiminnasta 404 357 13 Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot) 1 659 1 251 33 Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto -938 -714 31 Liikekulut -532 -409 30 Underwriting-tulos 190 128 49 Sijoitustoiminnan nettotuotot 72 79 -8 Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -31 -35 -11 Nettorahoitustulos 41 44 -6 Muut erät -39 -42 -7 Tulos ennen veroja 193 129 49 Avainluvut 2024 2023 Muutos Operatiivinen kulusuhde, % 88,5 89,8 -1,2 Voimassa olevat vakuutussopimukset (milj. kpl) 3,9 3,5 0,4 Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti. Hastingsin bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2024 kiintein valuuttakurssein 23 prosenttia vuodentakaisesta 2 161 miljoonaan euroon (1 706). Kasvu oli pääasiassa vuonna 2023 toteutettujen hinnankorotusten seurauksena kasvaneiden vakuutusmaksutuottojen ja voimassa olevien vakuutussopimusten kasvun ansiota. Voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi 3,9 miljoonaan eli 12 prosenttia vuodentakaisesta, mitä tuki parantunut kilpailukyky uusissa vakuutussopimuksissa. Moottoriajoneuvo vakuutuksissa voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi 8 prosenttia vuodentakaisesta, kun taas kotivakuutuksissa kasvu oli 34 prosenttia edellisvuodesta. Hastings on vuoden aikana havainnut yleisen korvausinflaation hidastuneen maltillisesti 7–9 prosenttiin (high-single digit) vuoden 2023 noin 12 prosentista. Vahinkofrekvenssit pysyivät vuonna 2024 tavanomaista alhaisempina kohdennettujen underwriting- ja korvaustoimien sekä suotuisampien sääolosuhteiden ja muiden laajempien markkinatrendien seurauksena. Underwriting-tulos kasvoi 49 prosenttia 190 miljoonaan euroon (128) vuonna 2024, mitä tuki vahinkosuhteen paraneminen 61,6 prosenttiin (63,3). Liikekulut kasvoivat tuottojen kasvun mukaisesti, muun muassa uusien vakuutussopimuksien kasvuun liittyvien hankintakulujen nousun seurauksena. Yhtiö myös jatkoi investointejaan digitaalisuuteen sekä asiakaspalveluun liittyviin hankkeisiinsa. Näin ollen Hastingsin kauden operatiivinen kulusuhde parani 88,5 prosenttiin (89,8). Nettorahoitustulos laski hieman 41 miljoonaan euroon (44). Lasku johtui sekä alemmista koroista että maltillisemmista korkojen muutoksista, jotka vähensivät sekä sijoitustoiminnan nettotuottoja että vakuutuskorvausvelkojen diskonttauksen purun kompensoivaa vaikutusta. Kohonneen underwriting-tuloksen ansiosta Hastingsin tulos ennen veroja nousi 49 prosenttia 193 miljoonaan euroon (129). Muihin eriin sisältyy 47 miljoonaa euroa (41) ei-operatiivisiin aineettomiin hyödykkeisiin liittyviä poistoja, jotka määriteltiin Sampo Oyj:n ostaessa Hastings-konsernin vuonna 2020. Ilman näitä poistoja tulos ennen veroja olisi ollut 239 miljoonaa euroa (171). HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 16 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Omistusyhteisö Sampo Oyj on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka vastaa konsernin strategian täytäntöönpanosta ja pääoman allokoinnista. Holding-yhtiössä on vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi pieni joukko suoria sijoituksia. Tulos Omistusyhteisö, 2024 Milj. e 2024 2023 Muutos, % Sijoitustoiminnan nettotuotot 78 -37 — Muut tuotot 2 1 124 Muut kulut -43 -57 24 Rahoituskulut -66 -66 1 Tulos ennen veroja -29 -160 82 Holding-segmentin vuoden 2024 tulos ennen veroja oli -29 miljoonaa euroa (-160). Sijoitustoiminnan nettotuotot kasvoivat 78 miljoonaan euroon (-37) pääosin vakaiden korkotuottojen vuoksi. Holding-yhtiön sijoitusomaisuuteen kuuluu lyhytaikaisia korkoinstrumentteja ja lyhytaikaisia joukkovelkakirjoja sekä Sammon finanssisijoitukset Nexi ja NOBA. Vertailuvuoden lukuihin sisältyy holding-yhtiön finanssisijoitusten käyvän arvon mukaisia tappioita. Saxo Bank –omistus myytiin Mandatumille 302 miljoonalla eurolla transaktiossa, joka saatiin päätökseen toukokuussa 2024. Lisätietoja on saatavilla Muut tapahtumat -osiossa. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 17 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Taloudellinen tilanne Konsernin vakavaraisuus Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde, jossa on huomioitu ehdotettu 1,70 euron osakekohtainen osinko, oli vuoden 2024 lopussa 177 prosenttia (182) perustuen 5 368 miljoonan euron (5 849) omaan varallisuuteen ja 3 040 miljoonan euron (3 217) vähimmäisvakavaraisuusvaatimukseen. Oma varallisuus aleni, koska 800 miljoonaa euroa käytettiin omien osakkeiden takaisinostoihin ja Topdanmarkin vaihtotarjoukseen liittyneeseen lunastusmenettelyyn. Lisäksi omaa varallisuutta pienensi Topdanmarkin integraatioon liittyvä noin 150 miljoonan euron suuruinen uudelleenjärjestelykulu. Toisaalta vakavaraisuusvaatimusta alensi konsernin osittaisen sisäisen mallin käyttöönotto vakavaraisuuslaskennassa 30.6.2024 alkaen. Sampo tavoittelee 150–190 prosentin vakavaraisuus suhdetta. Velka-asema Sampo-konsernin velkaisuusaste lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman ja rahoitusvelkojen summalla. Sampo tavoittelee alle 30 prosentin velkaisuusastetta. Sampo-konsernin oma pääoma oli vuoden 2024 lopussa 7 059 miljoonaa euroa (7 687) ja rahoitusvelat 2 596 miljoonaa euroa (2 604), jolloin velkaisuusaste oli 26,9 prosenttia. Velkaisuusaste nousi vuoden 2023 lopun 25,3 prosentista. Velkaisuusasteen kasvua vuodentakaisesta selitti pääasiassa Topdanmark- ostotarjouksen yhteydessä omien osakkeiden takaisinostoihin ja vähimmistöosakkeiden lunastukseen allokoitu 800 miljoonan euron pääomankäyttö. Rahoitusvelat pysyivät liki ennallaan koko vuoden. Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista lainoista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/velkarahoitus. Rahoitusvelat Sampo-konserni, 31.12.2024 Milj. e Omistusyhteisö If Topdanmark Hastings Eliminoinnit Konserni Sub-/hybridilainat 1 491 131 147 0 -127 1 642 Seniorilainat 954 0 0 0 0 954 Yhteensä 2 445 131 147 0 -127 2 596 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 18 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Luottoluokitukset Sammon konserniyhtiöiden keskeiset luottoluokitukset on esitetty 31.12.2024 mukaisesti alla olevassa taulukossa. Yhtiö Moody’s Standard & Poor’s Luokitus Näkymä Luokitus Näkymä Sampo Oyj – Issuer Credit Rating A2 Vakaa A Vakaa If Skadeförsäkring AB – Insurance Financial Strength Rating Aa3 Vakaa AA- Vakaa If Skadeförsäkring Holding AB – Issuer Credit Rating - - A Vakaa Moody’s päivitti 25.4.2024 Sampo Oyj:n Issuer Credit Rating -luokituksen A2:ksi ja If Skadeförsäkring AB:n Insurance Financial Strength Rating -luokituksen Aa3:ksi. Molempien luokitusten näkymät se luokitteli vakaiksi. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 19 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Muut tapahtumat Julkinen vaihtotarjous Topdanmarkista Sampo ilmoitti 17.6.2024 allekirjoittaneensa Topdanmarkin kanssa yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo teki suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Tarjouksen ehtojen mukaan Topdanmarkin osakkeenomistajat saivat 1,25 uutta liikkeeseen laskettua Sammon A-osaketta kutakin omistamaansa Topdanmarkin osaketta kohden. Sampo ilmoitti 8.7.2024 saaneensa kaikki vaihtotarjoukseen tarvittavat viranomaisluvat. Sammon 9.7.2024 järjestetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Tarjousaika alkoi 9.8.2024 ja päättyi 9.9.2024. Tarjouksen lopullisen tuloksen perusteella Sammon vastaanottamat hyväksynnät edustivat noin 92,6 prosenttia Topdanmarkin kaikista osakkeista ja äänistä, lukuun ottamatta Topdanmarkin hallussa olevia omia osakkeita. Lopullisen tuloksen perusteella hallitus päätti antaa Topdanmarkin osakkeenomistajille 48 198 710 uutta Sammon A-osaketta Sammon ylimääräiseltä yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti. Annettavien osakkeiden merkintähinta on 41,50 euroa osakkeelta ja se on määritetty perustuen Sammon A-osakkeiden päätöskurssiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä 13.9.2024, joka on viimeinen kokonainen kaupankäynti päivä ennen Sammon hallituksen päätöstä. Uudet osakkeet listattiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssiin ja kaupankäynti osakkeilla alkoi 18.9.2024. Topdanmarkin osakkeet poistettiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssin kaupankäynnistä 18.10.2024. Sampo käynnisti jäljelle jääneiden 6 613 865 Topdanmarkin osakkeiden pakollisen lunastuksen Topdanmarkin vähemmistöomistajilta 20.9.2024 Tanskan osakeyhtiölain ja VP-sääntökirjan mukaisesti. Pakollinen lunastus saatiin päätökseen raportointi kauden jälkeen 25.10.2024. Vähemmistöosakkeiden kokonaishankintahinnaksi muodostui 325 miljoonaa euroa. Vaihtotarjouksessa ja pakollisessa lunastusmenettelyssä Topdanmarkin osakkeesta tarjottava hinta oli 366,38 Tanskan kruunua osakkeelta, mikä vastasi 1,25- kertaisesti Sammon osakkeen 39,29 euron päätöskurssia Nasdaq Helsingissä 14.6.2024. Tarjottu hinta heijasti siten Topdanmarkin osakkeiden 17.6.2024 julkaistussa tiedotteessa indikoitua arvostusta (sisältäen 27 prosentin preemion). Vuotuisten synergioiden arvioidaan olevan ennen veroja noin 95 miljoonaa euroa, ja niiden arvioidaan kasvattavan osakekohtaista tulosta (EPS) noin 6 prosenttia vuoden 2025 konsensusennusteeseen perustuen. Synergiat saavutetaan vaiheittain arviolta vuoteen 2028 mennessä. Kertaluonteisten integraatiokustannusten arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa, ja niiden odotetaan toteutuvan jo aiemmin. Lisäksi Topdanmarkin nykyiseen digitaaliseen transformaatioon liittyvistä alhaisemmista IT- investoinneista (joita ei ole sisällytetty vuosittaisiin synergioihin) voidaan saada mahdollisia kertaluonteisia nettomääräisiä lisäsäästöjä. Sampo alkaa raportoida synergioiden toteutumisesta vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB (publ):lle 1.11.2024. Myyntihinta oli 4 659 miljoonaa euroa eli noin 34,7 miljardia Tanskan kruunua. Maksu toteutettiin kokonaisuudessaan Sammon ja If Skadeförsäkring Holding AB (publ):in välisellä lainajärjestelyllä ja osakkeenomistajan lisäpääomasijoituksella. Vaihtotarjouksesta on lisätietoja saatavilla liitteessä 28 Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinta ja osoitteessa www.sampo.com/topdanmark-tarjous. Ehdotukset vuoden 2025 yhtiökokoukselle Sampo Oyj:n hallituksen nimitys- ja palkitsemis valiokunta teki 9.12.2024 ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja hallituksen jäsenten palkkioista. Valiokunta ehdottaa Sammon 23.4.2025 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä vähenee yhdellä ja että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä. Samalla valiokunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan nykyiset hallituksen jäsenet Christian Clausen, Steve Langan, Risto Murto, Antti Mäkinen, Markus Rauramo, Astrid Stange ja Annica Witschard uudelleen toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Nykyisistä jäsenistä Georg Ehrnrooth ja Jannica Fagerholm eivät ole käytettävissä uudelleenvalintaan. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 20 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Valiokunta ehdottaa, että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan Sara Mella. Mellalla on yli kolmen vuosikymmenen kokemus pankkialalta, ja hän on työskennellyt Head of Personal Banking -tehtävässä ja Nordea-konsernin johtoryhmässä vuodesta 2019 lähtien. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa, että hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan hallituksen puheenjohtajaksi Antti Mäkisen ja varapuheenjohtajaksi Risto Murron. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenille maksetaan vuotuista palkkiota seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: – 243 000 euroa hallituksen puheenjohtajalle (aiemmin 235 000 euroa); – 140 000 euroa hallituksen varapuheenjohtajalle (aiemmin 135 000 euroa); – 108 000 euroa kullekin muulle hallituksen jäsenelle (aiemmin 104 000 euroa); – tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle lisäksi 30 000 euroa (aiemmin 29 000 euroa); – kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle lisäksi 6 800 euroa (aiemmin 6 600 euroa). Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, joka jää jäljelle verojen, maksujen ja mahdollisten lakisääteisten sosiaali- ja eläkekulujen vähentämisen jälkeen. Edellä mainitusta poiketen hallituksen jäsenen ei edellytetä hankkivan Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli hän omistaa kyseisiä osakkeita vähintään hänelle maksettavan bruttovuosipalkkion kaksinkertaisen arvon verran. Hallituksen jäsenen edellytetään säilyttävän tämän ehdotuksen mukaisesti hankkimansa Sampo Oyj:n A- sarjan osakkeet omistuksessaan hankintahetkestä lukien kahden vuoden ajan. Luovutusrajoituksen voimassaolo päättyy kuitenkin aikaisemmin, mikäli hallituksen jäsenen toimikausi yhtiön hallituksessa päättyy. Tällöin luovutusrajoitus päättyy samanaikaisesti hallitusjäsenyyden päättymisen kanssa. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotukset ja Sara Mellan CV ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallituksenehdotukset. Saxo Bank -omistuksen myynti Sampo sai 13.5.2024 päätökseen 19,8 prosentin suuruisen Saxo Bank -omistuksensa myynnin Mandatumille. Kaupasta oli sovittu osittaisjakautumisen yhteydessä. Kauppahinta oli 302 miljoonaa euroa saadut osingot huomioiden, kuten osittaisjakautumisen yhteydessä sovittiin. Mandatum päätti maksaa kauppahinnan käteissuorituksena ja ei siten nostanut Sammon tarjoamaa 280 miljoonan euron lainaa. Osittainen ryhmän sisäinen malli Sampo-konserni sai 2.5.2024 Ruotsin Finanssivalvonnalta (Finansinspektion) luvan osittaiselle ryhmän sisäiselle mallilleen. Sampo otti osittaisen ryhmän sisäisen mallin käyttöön vakavaraisuus laskennassaan 30.6.2024 alkaen. Osittainen sisäinen malli ottaa huomioon Sammon vahinkovakuutustoimintojen riskiprofiilin standardikaavaa paremmin. Se on alentanut konsernitason vakavaraisuuspääomavaatimusta 0,3 miljardilla eurolla. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 21 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat Osakkeet ja osakepääoma Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli vuoden 2024 lopussa 538 247 772 osaketta, jotka jakaantuivat 538 047 772 A-osakkeeseen sekä 200 000 B- osakkeeseen. Osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia on 539 047 772 kappaletta. Kullakin A-osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni ja B-osakkeella viisi ääntä. Osakemäärä nousi vuoden aikana 36,5 miljoonalla osakkeella pääosin Topdanmarkin vaihtotarjoukseen liittyneiden uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun ansiosta, mutta osakemäärää pienensi osaltaan omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmassa ostettujen osakkeiden mitätöinti. Sampo laski syyskuussa liikkeelle 48 198 710 uutta Sammon A-osaketta Topdanmarkin osakkeenomistajille. Uudet osakkeet olivat noin 8,76 prosenttia Sammon koko osakekannasta ja noin 8,75 prosenttia osakkeisiin liittyvistä äänistä osakeannin toteutuksen jälkeen. Joulukuussa 2024 Sampo mitätöi 11 747 690 omaa A-osakettaan, jotka oli hankittu kesäkuussa 2024 käynnistetyn omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman kautta. Sampo Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2024 lopussa 98 miljoonaa euroa (98) ja konsernin oma pääoma 7,059 miljoonaa euroa (7 687). Sammon A-osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1988 alkaen ja Nasdaqin Kööpenhaminan pörssissä syyskuusta 2024 alkaen. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva omistaa kaikki B-osakkeet. B- osakkeet voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta muuntaa A-osakkeiksi. Sammon ruotsalaiset talletustodistukset (Swedish Depositary Receipt, SDR) on noteerattu Nasdaq Tukholmassa vuodesta 2022. Helsingissä listatut A- osakkeet on mahdollista muuntaa talletustodistuksiksi ja toisinpäin. Vuoden 2024 lopussa liikkeeseen oli laskettu noin 2,7 miljoonaa talletustodistusta. Omistusmääräjakauma Sampo Oyj, 31.12.2024 Osakkeiden lukumäärä Omistajien lukumäärä, kpl Omistajat, % Arvo- osuusmäärä, kpl Arvo- osuusmäärä, % Äänimäärä, kpl Äänimäärä, % 1–100 103 735 53,07 4 352 451 0,81 4 352 451 0,81 101–500 62 590 32,02 15 168 210 2,82 15 168 210 2,81 501–1 000 14 104 7,21 10 499 131 1,95 10 499 131 1,95 1 001–5 000 12 664 6,48 26 503 938 4,92 26 503 938 4,92 5 001–10 000 1 377 0,70 9 615 851 1,79 9 615 851 1,78 10 001–50 000 823 0,42 16 042 890 2,98 16 042 890 2,98 50 001–100 000 90 0,05 6 578 084 1,22 6 578 084 1,22 100 001–500 000 65 0,03 12 465 633 2,32 12 465 633 2,31 500 001– 34 0,02 437 021 584 81,19 437 821 584 81,22 Yhteensä 195 482 100 538 247 772 100 539 047 772 100 josta hallintarekisteröityjä 11 346 421 982 64,36 346 421 982 64,27 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 22 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Osakkeen hinnan kehitys Sampo Oyj, 2020–2024 Osakkeen hinnan kehityksessä huomioitu osittaisjakautuminen vuonna 2023. Osakkeen vaihto kuukausittain Sampo Oyj, 2020–2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 23 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Osakkeenomistajat Sampo Oyj:n Suomeen rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä aleni vuoden 2024 aikana 11 510 osakkeenomistajalla ja oli vuoden 2024 lopussa 195 482. Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten osakkeenomistajien omistus kasvoi 64,5 prosenttiin (60,3) kaikista osakkeista. Sammon omistuksessa ei vuoden 2024 lopussa ollut omia osakkeita. Sampo vastaanotti vuonna 2024 yhden (1) Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen. BlackRock, Inc.:n ilmoituksen syynä oli rakenteen uudelleenjärjestely 1.10.2024 Global Infrastructure Management LLC (“GIP”) -yrityskaupan seurauksena. BlackRock, Inc.:in ja ilmoituksessa mainittujen yhteisöjen yhteenlaskettu omistusosuus, mukaan lukien AML 9:6a:n mukaiset rahoitusvälineet, oli yli 5 prosenttia Sampo Oyj:n kaikista osakkeista. Viimeisimmät liputusilmoitukset ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/liputukset. Osakeomistus sektoreittain Sampo Oyj (A- ja B-sarjojen osakkeet) 31.12.2024 Sektori Osakkeiden lukumäärä % Yritykset 18 244 564 3,39 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 15 284 027 2,84 Julkisyhteisöt 71 919 043 13,36 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 12 612 212 2,34 Kotitaloudet 72 817 450 13,53 Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt 347 370 476 64,54 Yhteensä 538 247 772 100 Osakkeenomistajat Sampo Oyj, suurimmat Suomeen rekisteröidyt osakkeenomistajat, 31.12.2024 A- ja B-osakkeet Osakkeiden lukumäärä Osakkeista, % Äänistä, % Solidium Oy 33 278 580 6,18 6,17 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 22 248 420 4,13 4,13 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 6 941 083 1,29 1,29 Oy Lival AB 4 220 000 0,78 0,78 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 4 010 000 0,75 0,74 Valtion Eläkerahasto 2 900 000 0,54 0,54 OP-Henkivakuutus Oy 1 527 291 0,28 0,28 Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 1 454 150 0,27 0,27 Sijoitusrahasto Nordea Pohjoismaat 1 270 000 0,24 0,24 Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 1 174 415 0,22 0,22 Erikoissijoitusrahasto OMX Helsinki 25 - indeksiosuusrahasto 1 114 925 0,21 0,21 Keva 1 009 300 0,19 0,19 Samfundet folkhälsan i Svenska Finland rf 864 065 0,16 0,16 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 830 243 0,15 0,15 OP-Suomi-sijoitusrahasto 812 251 0,15 0,15 Sijoitusrahasto Evli Suomi Select 750 000 0,14 0,14 OP-Suomi Indeksi -sijoitusrahasto 743 623 0,14 0,14 Nordea Suomi 719 984 0,13 0,13 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 670 430 0,12 0,12 Sigrid Juséliuksen Säätiö 664 150 0,12 0,12 Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt yhteensä 347 370 476 64,54 64,44 Muut yhteensä 103 674 386 19,26 19,23 Yhteensä 538 247 772 100 100 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 24 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset Hallituksen jäsenten Sammon A-osakeomistukset ja johtoryhmän Sammon A-osakeomistukset on esitetty Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä -osuudessa. Vuoden 2024 lopussa Sammon hallituksen jäsenet ja heidän lähipiirinsä omistivat suoraan tai välillisesti 200 039 Sammon A-osaketta (197 429). Omistusten yhteenlaskettu osuus osake- ja äänimäärästä oli 0,04 prosenttia (0,04). Sammon johtoryhmän ja heidän lähipiirinsä omistuksessa oli suoraan tai välillisesti 235 053 (227 321) A-osaketta, mikä oli 0,04 prosenttia (0,04) osakemäärästä ja äänistä. Omien osakkeiden osto- ohjelmat Sampo hankki ja mitätöi vuonna 2024 omia A- osakkeitaan yhteensä 11 747 690 kappaletta, mikä oli noin 2,1 prosenttia koko osakemäärästä. Sampo käytti 800 miljoonaa euroa omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan ja Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden lunastamiseen 17.6.2024 tiedotetun mukaisesti vähentääkseen Sammon osakemäärän kasvusta johtuvaa laimentumista kesäkuussa julkistetun Topdanmark-vaihtotarjouksen seurauksena. Pääomia käytettiin kahdessa vaiheessa: Ensiksi Sampo käynnisti 18.6.2024 yhteensä 400 miljoonan euron suuruisen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman. Vaihtotarjouksen tuloksesta tiedottamisen jälkeen 16.9.2024 Sampo kasvatti ohjelmaa 475 miljoonaan euroon ja pidensi ohjelman kestoa 30.11.2024 saakka alun perin ilmoitetusta päättymisajankohdasta 31.10.2024. Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden lunastamiseen käytettiin 325 miljoonaa euroa. Omien osakkeiden osto-ohjelma päättyi 29.11.2024. Takaisinostettujen osakkeiden keskihinta oli 40,43 euroa. Kaikki takaisinostetut osakkeet mitätöitiin 10.12.2024. Lisätietoja yhtiön osakkeiden osto-ohjelmista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/takaisinostot. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 25 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Raportointikauden jälkeiset tapahtumat Osakkeiden splittaus Sampo Oyj:n hallitus päätti 5.2.2025 toteuttaa osakesplittauksen vastikkeettomana osakeantina osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa. Osakesplittauksessa Sampo antoi osakeannin täsmäytyspäivänä 12.2.2025 osakasluetteloon rekisteröidyille A- ja B-osakkeiden omistajille uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin A-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta A- osaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta B-osaketta. Liikkeelle laskettiin kaikkiaan 2 152 191 088 uutta Sammon A-osaketta ja 800 000 uutta B-osaketta. Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Sammon osakkeiden kokonaislukumäärä on 2 691 238 860 osaketta. Päätös perustuu yhtiökokoukselta 25.4.2024 saatuun valtuutukseen. Osakesplittaus ei vaadi toimenpiteitä osakkeenomistajilta eikä talletustodistusten haltijoilta. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/ osakesplittaus. Sampo-konsernin johtoryhmän kokoonpano Topdanmarkin toimitusjohtaja ja Ifin varatoimitusjohtaja Peter Hermann on ilmoittanut Sammolle aikovansa etsiä uramahdollisuuksia konsernin ulkopuolella. Hän ei siten ota vastaan paikkaa Sammon johtoryhmässä, kuten aiemmin ilmoitettiin. Hermann jatkaa Topdanmarkin toimitusjohtajana Topdanmarkin ja If Vahinkovakuutus Oyj:n suunnitellun fuusion toteutumiseen kesällä 2025 saakka. SAMPO OYJ Hallitus HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 26 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Tämä arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7 luvun 7 §:ssä tarkoitettu selvitys liikkeeseenlaskijan ohjaus- ja hallintojärjestelmästä on laadittu Arvopaperimarkkina yhdistys ry:n 19.12.2024 julkaiseman, 1.1.2025 voimaan tulleen, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (”Hallinnointikoodi”) mukaisesti. Selvitys annetaan osana hallituksen toimintakertomusta. Hallinnointi Sampo Oyj:ssä Sampo Oyj noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörssin sääntöjä osakkeiden liikkeeseenlaskijoille. Lisäksi Sampo Oyj noudattaa Hallinnointikoodia kokonaisuudessaan. 1 Hallinnointikoodi on nähtävillä Arvopaperimarkkina yhdistyksen verkkosivustolla www.cgfinland.fi. Sammon hallinnointi perustuu selkeään työnjakoon yhtiökokouksen, hallituksen ja toimivan johdon välillä. Yhtiöjärjestys määrittää yhtiön keskeisten toimielinten toimivaltuuksien ja keskinäisen vallanjaon pääperiaatteet. Sampo Oyj:n hallinnointirakenne 1 Sampo Oyj noudattaa kotipaikkansa perusteella Hallinnointikoodia ja siitä johtuen poikkeaa tietyiltä osin Ruotsin listayhtiöiden hallinnointikoodista (Svensk kod för bolagsstyrning, ”Ruotsin hallinnointikoodi”) ja Tanskan listayhtiöiden hallinnointikoodista (Anbefalinger for god Selskabsledelse, “Tanskan hallinointikoodi”). Ruotsin tai Tanskan hallinnointikoodin soveltaminen voisi johtaa Suomen ja Ruotsin tai Tanskan lainsäädännön, hallinnointikoodien sekä hallinnointikäytäntöjen eroavaisuuksista johtuen ristiriitaisuuksiin. Merkittävimpänä poikkeuksena Ruotsin hallinnointikoodiin verrattuna on osakkeenomistajista muodostuvan nimityskomitean puuttuminen ja sille Ruotsin hallinnointikoodin mukaisesti kuuluvien tehtävien järjestäminen Sampo Oyj:ssä. Ruotsin hallinnointikoodin on julkaissut Ruotsin hallinnointilautakunta (Kollegiet för svensk bolagsstyrning) ja se on nähtävillä osoitteessa www.corporategovernanceboard.se Merkittävimmät poikkeukset Tanskan hallinnointikoodiin ovat yhtiökokouksen digitaalisen seuraamisen mahdollistaminen sekä ostotarjoustilanteisiin ja verokäytäntöihin liittyvät ohjeistukset. Sampo Oyj:n hallituksessa ei ole työntekijöiden edustajia ja hallituksen jäsenet valitaan yhtenä kokonaisuutena. If-konsernin hallituksessa kuitenkin on työntekijöiden edustajia. Lisäksi Sampo poikkeaa joiltain osin Tanskan hallinnointikoodista toimivan johdon palkitsemisen osalta. Tanskan hallinnointikoodin on julkaissut Tanskan hallinnointilautakunta (Komitéen for god Selskabsledelse) ja se on nähtävillä osoitteessa corporategovernance.dk/recommendations-corporate-governance. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 27 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernirakenteen muutokset Sampo ilmoitti 17.6.2024, että Sampo ja Topdanmark A/S ovat allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo tulee tekemään suositellun parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei omista. Topdanmarkin hallitus suositteli yksimielisesti tarjouksen hyväksymistä kaikille Topdanmarkin osakkeenomistajille. Tarjouksen seurauksena Sampo sai haltuunsa noin 92,6 prosenttia Topdanmarkin osakkeista (pois lukien omat osakkeet) ja käynnisti vähemmistöosakkeenomistajien hallussa olevien Topdanmarkin osakkeiden pakollisen lunastamisen. Tarjouksen toteuttamisen jälkeen loppuvuonna 2024 aloitettiin ennalta suunniteltu Topdanmarkin vahinkovakuutustoimintojen integraatio Ifin pohjoismaiseen liiketoimintaorganisaatioon. Konsernin rakenne 31.12.2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 28 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Organisaatio 31.12.2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 29 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Yhtiökokous Yhtiökokous on Sampo Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat osallistuvat yhtiön hallinnointiin ja valvontaan käyttämällä puhe- ja äänioikeuttaan. Osakeyhtiölaissa ja Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksessä säädetään niistä asioista, jotka on käsiteltävä yhtiökokouksessa (yhtiökokouksen toimivalta). Tavanomaisesti yhtiökokouksessa käsitellään lakimääräisten ja yhtiöjärjestyksessä määrättyjen asioiden lisäksi hallituksen yhtiökokoukselle esittelemät asiat. Myös osakkeenomistajalla on osakeyhtiölain säännösten mukaisesti oikeus saada yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle julkaisemalla sitä koskevan kutsun Sampo Oyj:n verkkosivustolla. Kutsu julkaistaan viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu yhtiökokoukseen julkistetaan myös pörssitiedotteella. Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous on järjestettävä hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksessä määrätyt asiat sekä muut yhtiökokouskutsussa mainitut asiat. Kokouskutsun lisäksi muutkin yhtiökokousasiakirjat, kuten hallituksen ja sen valiokuntien päätösehdotukset, tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus, ovat nähtävillä yhtiön verkkosivustolla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Vuonna 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.4.2024 Messukeskuksessa Helsingissä ja kokouksessa oli edustettuna yhteensä 3 188 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 320 218 518 osaketta ja 321 018 518 ääntä. Varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2023 osinkoa 1,80 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 29.4.2024 ja osinko maksettiin Sammon osakkeenomistajille 7.5.2024 ja ruotsalaisten talletustodistusten omistajille 10.5.2024. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemisraportin. Päätös on neuvoa- antava. Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien nähtävillä osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous sekä Sampo Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa Fabianinkatu 27, Helsinki. Varsinaisen yhtiökokouksen keskeisimmät tehtävät ► Esitetään tilinpäätös ja hyväksytään tilinpäätös. ► Esitetään tilintarkastuskertomus. ► Päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistetun tilinpäätöksen mukainen voitto antaa aihetta. ► Päätetään vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. ► Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja palkkioista. ► Päätetään tilintarkastajan palkkioista. ► Valitaan hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja. ► Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut osakkeenomistajan tai hallituksen ehdottamat asiat. ► Annetaan neuvoa-antavat päätökset toimielinten palkitsemispolitiikasta sekä palkitsemisraportin hyväksymisestä. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 30 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 50 000 000 Sampo Oyj:n oman A-sarjan osakkeen hankkimisesta sekä maksuttomasta osakeannista osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa (ns. osakkeiden splittaus) siten, että kutakin A-sarjan osaketta kohti annettaisiin enintään viisi uutta A-sarjan osaketta ja kutakin B-sarjan osaketta kohti annettaisiin enintään viisi uutta B-sarjan osaketta. Hallitus ei päättänyt maksuttomasta osakeannista vuoden 2024 aikana. Kaikki vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päätökset tehtiin ilman erillistä äänestystä. Ylimääräinen yhtiökokous Hallitus kutsuu ylimääräisen yhtiökokouksen koolle, kun se katsoo siihen olevan aihetta. Myös tilintarkastajalla sekä osakkeenomistajilla, jotka edustavat yhdessä vähintään kymmentä prosenttia yhtiön osakkeista, on oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista käsittelemään heidän esittämäänsä asiaa. Sampo Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 9.7.2024 Helsingin Kulttuuritalolla. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa oli edustettuna 2 923 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 319 844 802 osaketta ja 320 644 802 ääntä. Yhtiön hallitus kutsui ylimääräisen yhtiökokouksen koolle valtuuttaakseen hallituksen päättämään osakeannista Sammon Topdanmark A/S:n osakkeenomistajille tekemän suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen yhteydessä, joka julkistettiin 17.6.2024. Ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 57 468 782 uuden Sammon A- osakkeen antamisesta osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen (suunnattu anti), mikä vastaa noin 11,5 prosenttia yhtiön kaikista A-osakkeista ylimääräisen yhtiökokouksen kokouskutsun päivämääränä 17.6.2024. Yhtiökokoukseen osallistuminen Osallistumalla yhtiökokouksiin osakkeenomistajat voivat käyttää ääni- ja kyselyoikeuttaan sekä osallistua yhtiön asioita koskevaan päätöksentekoon joko henkilökohtaisesti tai asiamiehensä välityksellä. Yhtiökokouksessa jokainen Sampo Oyj:n A-sarjan osake oikeuttaa yhteen ääneen ja jokainen B-sarjan osake viiteen ääneen. Osakkeet ja osakkeenomistajat Vuoden 2024 lopussa Sampo Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 538 247 772, jakautuen 538 047 772 A- sarjan osakkeeseen ja 200 000 B-sarjan osakkeeseen. Jokainen A-sarjan osake tuotti yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Osakkeisiin liittyvä kokonaisäänimäärä oli 539 047 772. Sampo Oyj:n yhtiöjärjestys määrittää, että yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin siten, että jokainen A-sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Kaikki Sampo Oyj:n B-sarjan osakkeet ovat yhtiöstä riippumattoman osakkeenomistajan hallussa. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti B-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi B-sarjan osakkeen omistajan vaatimuksesta. Lisäksi osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi päättää suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta, yhtiö järjestyksen muuttamisesta osakesarjojen yhdistämiseksi tai muutoin osakesarjan oikeuksien vähentämisestä vain, mikäli ehdotusta kannattaa kunkin osakesarjan osalta vähintään kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista ja äänistä. Näin ollen Sampo Oyj:n osakesarjojen yhdistäminen ei ole yhtiön itsensä päätösvallassa. 31.12.2024 rekisteröityjä osakkeenomistajia oli 195 482 kappaletta ja heidän omistuksessaan oli 191 825 790 osaketta, eli noin 35,7 prosenttia kaikista osakkeista. Tämän lisäksi kaikkiaan yhdentoista hallintarekisterin pitäjän hallussa oli 346 421 982 osaketta, edustaen noin 64,3 prosenttia osakkeista. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 31 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallitus Sampo Oyj:n yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus käyttää yhtiökokousten välillä ylintä päätösvaltaa Sampo-konsernissa. Sampo Oyj:n hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen tehtävät Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut sisäiset ohjeet, jotka koskevat Sampo-konsernin yleisiä toimintaperiaatteita, riskienhallintaa, palkitsemista, compliancea, sisäistä valvontaa ja raportointia. Hallituksen keskeisimmät tehtävät ► Vastaanottaa konsernitason raportointia. ► Valvoo • liiketoimintojen asianmukaista järjestämistä • taloudellisen rapo rtoinnin järjestelmiä, mukaan lukien Kestävyysselvitys, sekä sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuutta • lähipiiritoimia • tilintarkastajan riippumattomuutta sekä tilintarkastajan tarjoamia muita kuin lakisääteisiä tilintarkastuspalveluita • konsernin sisäisen mallin hallinnon, riskienhallinnan ja sisäisen kontrollin prosessien asianmukaisuutta ja tehokkuutta. ► Päättää • Sampo-konsernin strategiasta ja muista merkittävistä strategisista tai laajakantoisista asioista • varsinaisen yhtiökokouksen koolle kutsumisesta • konsernitasoisista sekä Sampo Oyj:n periaatteista ja politiikoista, mukaan lukien Toimintaperiaatteet ja konsernin sisäisen tarkastuksen ohjeet • pääomitusta koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä ehdotuksesta voitonjaoksi • konsernitasoisista palkitsemisasioista • konsernin sisäiseen malliin tehtävistä merkittävistä muutoksista ja valvojan ► Valmistelee • konsolidoidun tilinpäätöksen • ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle. ► Valitsee ja vapauttaa tehtävistään konsernijohtajan, konsernin johtoryhmän jäsenet sekä konsernin sisäisen tarkastuksen johtajan. Hallitus myös päättää heidän palvelussuhteidensa ehdoista ja palkitsemisesta kulloinkin voimassa olevan palkitsemispolitiikan mukaisesti ► Keskustelee vuosittaisesta hallituksen toiminnan arvioinnista. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 32 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen jäsenten valinta ja toimikausi Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kymmenen osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ensimmäisessä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen kokouksessa. Hallituksen monimuotoisuus Sampo Oyj:n hallitusta koskevan marraskuussa 2024 päivitetyn monimuotoisuuspolitiikan mukaan hallitusta valittaessa tavoitteena on varmistaa, että hallitus on tasapainoinen sekä Sampo-konsernin arvojen ja Toimintaperiaatteiden mukainen kokonaisuus tietoa, taitoa, monimuotoisuutta ja kokemusta. Hallituksen jäsenillä tulee olla Sammon toimintaan ja kokoon nähden riittävät ammatillinen kokemus sekä koulutustaso muun muassa taloudellisen osaamisen, Sammon toimialan, kansainvälisen kokemuksen, riskienhallinnan, strategisen suunnittelun ja hallinnon sekä johtamisen osalta. Monimuotoisuus on merkittävä huomioon otettava tekijä ja ainakin ikä- ja sukupuolijakauma, maantieteellinen jakauma sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta on huomioitava. Hallinnointikoodin edellyttämällä tavalla on myös tärkeää, että jäseneksi valittavalla on mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävien hoitamiseen ja että hallituksen kokoonpano kokonaisuutena noudattaa Hallinnointikoodin riippumattomuutta koskevia suosituksia. Lisätietoa hallituksen jäsenten taidoista ja kokemuksesta on saatavilla Sammon verkkosivustolla. Sukupuolten välisen tasaväkisen jaon edistämiseksi molempien sukupuolten tulee aina olla edustettuna hallituksessa siten, että hallituksen jäsenistä vähintään 40 prosenttia olisi naisia ja miehiä. Joitain poikkeuksia voidaan kuitenkin soveltaa, mikäli se katsotaan hallituksen jäsenten lukumäärän vuoksi kohtuulliseksi. Hallituksen jäsenten lukumäärä Molempien sukupuolten vähimmäismäärä hallituksessa 3–4 1 5–6 2 7–8 3 Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Sampo Oyj:n hallitus on keskimäärin saavuttanut tavoitteensa sukupuolijakauman monimuotoisuudelle ja hallitus tavoittelee, että jatkossa molempia sukupuolia on uudistetun tavoitteen mukaisesti vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenmäärästä. Vuonna 2024 molempia sukupuolia tuli olla edustettuna hallituksessa 37,5 prosenttia. 31.12.2024 Sampo Oyj:n hallituksen jäsenistä 33 prosenttia oli naisia ja 67 prosenttia oli miehiä. Huolellisesti valmistellusta ja toteutetusta kartoitusprosessista huolimatta ehdotettu hallituksen kokoonpano ei täyttänyt sille asetettua tavoitetta, jonka mukaan molempia sukupuolia on oltava edustettuna vähintään 37,5 prosenttia. Tähän on vaikuttanut käytettävissä olevien ja soveltuvien uusien ehdokkaiden rajallinen määrä. Sammon hallitus on edelleen sitoutunut molemmille sukupuolille asettamaansa tavoitteeseen ja jatkaa pyrkimyksiä tavoitteen täyttämiseksi asetettaessa henkilöitä ehdolle hallituksen jäsenen tehtävään tulevaisuudessa. Hallituksen jäsenet Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti säilyttää hallituksen jäsenten lukumäärän yhdeksässä. Hallitukseen valittiin uudelleen Christian Clausen , Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm, Steve Langan , Risto Murto, Antti Mäkinen, Markus Rauramo ja Annica Witschard. Lisäksi Astrid Stange valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi. Hallituksen jäsenet valittiin toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman Hallinnointikoodin mukaisesti. Vuonna 2024 Sampo Oyj:n hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt: HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 33 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Antti Mäkinen Hallituksen puheenjohtaja Mies, s. 1961, OTK Suomen kansalainen Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtajana 17.5.2023 alkaen. Toimi Sampo Oyj:n hallituksen jäsenenä myös 2018–2021. Jannica Fagerholm Hallituksen varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö Nainen, s. 1961, KTM Suomen kansalainen Luottamustoimet Mandatum Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Solidium Oy, hallituksen jäsen Kesko Oyj, hallituksen jäsen Svenska litteratursällskapet i Finland rf., hallituksen jäsen Kelonia (Private Equity -sijoitusyhtiö), hallituksen jäsen Sampo Oyj:n hallituksessa 18.4.2013 alkaen ja sen varapuheenjohtajana 9.4.2019 alkaen. Christian Clausen Hallituksen jäsen Pohjoismaiden puheenjohtaja, BlackRock Mies, s. 1955, KTM, MBA Tanskan kansalainen Luottamustoimet BW Group, hallituksen jäsen Sampo Oyj:n hallituksessa 21.4.2016 alkaen. Tiedot per 31.12.2024. Hallitusten jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 34 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Georg Ehrnrooth Hallituksen jäsen Mies, s. 1966, Maa- ja metsätalouden opintoja Suomen kansalainen Luottamustoimet eQ Oyj, hallituksen puheenjohtaja Byggmästare Anders J Ahlström Holding AB (publ), hallituksen jäsen Fennogens Investments S.A., hallituksen jäsen Topsin Investments S.A., hallituksen jäsen Geveles Ab, hallituksen puheenjohtaja Neptunia Invest AB, hallituksen jäsen Louise ja Göran Ehrnroothin Säätiö, hallituksen puheenjohtaja Anders Walls Stiftelse, hallituksen jäsen Paavo Nurmen Säätiö, hallituksen jäsen Sampo Oyj:n hallituksessa 2.6.2020 alkaen. Steve Langan Hallituksen jäsen Mies, s. 1960, Filosofian kandidaatti (keskiajan historia ja taloushistoria) Iso-Britannian kansalainen Luottamustoimet The Kenneth Armitage Foundation, puheenjohtaja Hepworth Wakefield, hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj:n hallituksessa 18.5.2022 alkaen. Risto Murto Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Mies, s. 1963, KTT Suomen kansalainen Luottamustoimet Nordea Bank Oyj, hallituksen jäsen Arvopaperimarkkinayhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja e2 Tutkimus, hallituksen puheenjohtaja Suomen Kulttuurirahasto, hallintoneuvoston jäsen Työeläkevakuuttajat TELA ry, hallituksen puheenjohtaja Suomen Kansallisooppera ja -baletti, hallintoneuvoston jäsen Sampo Oyj:n hallituksessa 16.4.2015 alkaen. Tiedot per 31.12.2024. Hallitusten jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 35 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Markus Rauramo Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja, Fortum Oyj Mies, s. 1968, VTM Suomen kansalainen Luottamustoimet Eurelectric, varapuheenjohtaja Sampo Oyj:n hallituksessa 19.5.2021 alkaen. Fiona Clutterbuck Hallituksen jäsen s. 1958, LLB (Hons) Iso-Britannian kansalainen Sampo Oyj:n hallituksen jäsen 9.4.2019–25.4.2024 Astrid Stange Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja, ELEMENT Insurance AG Nainen, s. 1965, taloustieteiden tohtori Saksan kansalainen Luottamustoimet Moody's Investors Service, EU:n ja Ison-Britannian hallintoneuvostojen jäsen Atos SE, hallituksen jäsen Lufthansa Group, hallintoneuvoston jäsen Sampo Oyj:n hallituksessa 25.4.2024 alkaen. Annica Witschard Hallituksen jäsen Nainen, s. 1973, KTM Ruotsin kansalainen Luottamustoimet Viaplay Group, hallituksen jäsen Sampo Oyj:n hallituksessa 17.5.2023 alkaen. Tiedot per 31.12.2024. Hallitusten jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 36 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallitusta valittaessa kaikki valituiksi tulleet olivat riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Sampo Oyj:n hallitus piti vuoden 2024 aikana viisitoista kokousta. Tiedot nykyisten hallituksen jäsenten osallistumisesta hallituksen kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2024 on esitetty alla olevassa taulukossa: Läsnäolo (%) Kokoukset Antti Mäkinen (hallituksen puheenjohtaja) 100 14/14 Jannica Fagerholm 100 14/14 Christian Clausen 100 14/14 Fiona Clutterbuck (jäsen 25.4.2024 saakka) 100 4/4 Georg Ehrnrooth 100 14/14 Steve Langan 92,86 13/14 Risto Murto 100 14/14 Markus Rauramo 100 14/14 Astrid Stange (jäsen 25.4.2024 alkaen) 90 10/11 Annica Witschard 92,86 13/14 Hallituksen jäsenten omistuksessa olevat Sampo Oyj:n osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2024 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Sampo Oyj:n A-osakkeita seuraavasti: Hallituksen omistukset Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Hallitus 31.12.2024 31.12.2023 Antti Mäkinen 8 550 7 010 Jannica Fagerholm 8 751 8 751 Christian Clausen 38 479 38 479 Fiona Clutterbuck1 3 678 Georg Ehrnrooth 130 345 129 532 Steve Langan 2 330 1 498 Risto Murto 5 869 5 169 Markus Rauramo 3 101 2 407 Astrid Stange2 889 0 Annica Witschard 1 725 905 Yhteensä 200 039 197 429 Hallituksen omistus liikkeellelasketuista osakkeista, % 0,04 0,04 Hallituksen äänimäärä, % 0,04 0,04 1 Hallituksen jäsen 25.4.2024 asti 2 Hallituksen jäsen 25.4.2024 lähtien Hallituksen jäsenillä ei ollut omistuksessaan osakeperusteisia oikeuksia. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 37 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Varsinainen yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille vuotuisia palkkioita seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: • hallituksen puheenjohtajalle 235 000 euroa • hallituksen varapuheenjohtajalle 135 000 euroa • kullekin muulle hallituksen jäsenelle 104 000 euroa • tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle lisäksi 29 000 euroa • kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle lisäksi 6 000 euroa. Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan yhtiökokouksen päätöksen perusteella Sampo Oyj:n A- sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, joka jää jäljelle verojen, maksujen ja mahdollisten lakisääteisten sosiaali- ja eläkekulujen vähentämisen jälkeen. Edellä mainitusta poiketen, hallituksen jäsenen ei edellytetä hankkivan Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli hän omistaa kyseisiä osakkeita vähintään hänelle maksettavan bruttovuosipalkkion kaksinkertaisen arvon verran. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta mahdollisesti aiheutuvasta varainsiirtoverosta. Hallituksen asettamat valiokunnat Hallitus voi perustaa osoittamiaan tehtäviä varten valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Sampo Oyj:n valiokuntien ja johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden perustamiensa toimielinten toimintaohjeet ja toimintavaltuudet. Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan valiokuntien työjärjestysten mukaisesti. Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen mukaisesti riskienhallintaan kuuluvat asiat käsitellään Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnassa. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 38 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tarkastusvaliokunta Työjärjestyksensä mukaan tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme yhtiön johtoon kuulumatonta hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joiden tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja joista ainakin yhden tulee olla riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Lisäksi valiokunnan kokouksiin osallistuvat päävastuullinen tilintarkastaja, konsernijohtaja, konsernin talousjohtaja, sisäisen tarkastuksen johtaja ja riskienhallintajohtaja. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2024 toimi Jannica Fagerholm. Muut jäsenet olivat Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Steve Langan ja Annica Witschard 25.4.2024 saakka ja siitä alkaen Steve Langan, Markus Rauramo, Astrid Stange ja Annica Witschard. 31.12.2024 Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnan jäsenistä 60 prosenttia oli naisia ja 40 prosenttia oli miehiä. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2024 aikana neljä kertaa. Tiedot nykyisten valiokunnan jäsenten osallistumisesta tarkastusvaliokunnan kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2024 on esitetty viereisessä taulukossa: Läsnäolo (%) Kokoukset Jannica Fagerholm (valiokunnan puheenjohtaja) 100 4/4 Fiona Clutterbuck (jäsen 25.4.2024 saakka) 100 1/1 Georg Ehrnrooth (jäsen 25.4.2024 saakka) 100 1/1 Steve Langan 100 4/4 Markus Rauramo (jäsen 25.4.2024 alkaen) 100 3/3 Astrid Stange (jäsen 25.4.2024 alkaen) 67 2/3 Annica Witschard 100 4/4 Tarkastusvaliokunnan keskeisimmät tehtävät ► Valvoo ja arvioi • taloudellista ja valvontaraportointia • konsernin tilinpäätöksen oikeellisuutta • lakisääteistä ja ulkoista tilintarkastusta, tilintarkastajan riippumattomuutta, tilintarkastajan raportointia sekä muiden kuin lakisääteisten tilintarkastuspalveluiden hankkimista • konserniyhtiöiden sekä konsernin pääomavaatimuksia, kannattavuutta sekä rahoitusasemaa • riskienhallintajärjestelmän tehokasta toimintaa • riskienhallintapolitiikkojen ja muiden asiaan liittyvien ohjeiden valmistelua ja noudattamista • konsernin compliance-toimintojen toimia ja prosesseja, merkittäviä oikeudenkäyntejä sekä lakien ja määräysten noudattamista • kanssakäymistä viranomaisten kanssa • yhtiön verotuksellista asemaa sekä veroriskejä • konsernin sisäisen mallin hallinnon, riskienhallinnan ja sisäisen kontrollin prosessien asianmukaisuutta ja tehokkuutta. ► Monitoroi ja arvioi • muun kuin taloudellisen raportoinnin (Kestävyysselvitys) valmistelua • sisäisen tarkastuksen raportointia ja hyväksyy sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman ja - strategian • Sampo-konsernin sisäisen tarkastuksen toimintaa ja tehokkuutta • sisäisen valvonnan ja muun hallintojärjestelmän tehokkuutta • lähipiiritoimia ja niihin liittyviä raportointiprosesseja • konsernin riskejä, riskienhallintaprosesseja ja riskienhallinnan laatua ja kattavuutta • IT-järjestelmien tietosuojaan ja turvallisuuteen liittyviä riskejä ja prosesseja • riskienhallintaperiaatteiden ja muiden ohjeiden noudattamista. ► Laatii ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle tilintarkastajan valitsemisesta ja tilintarkastajan palkkioista. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 39 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta Sampo Oyj:n hallitusta koskevan monimuotoisuus politiikan mukaisesti Sampo Oyj:n nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on etsiä, arvioida ja suositella jäseniä hallitukseen. Valiokunnan on otettava huomioon seuraavat tekijät sekä muut hallituksen mahdollisesti määrittelemät tekijät: (I) Sääntelyyn perustuvat vaatimukset (II) Hallituksen yleinen kokoonpano ottaen huomioon sopivan yhdistelmän ammatillista kokemusta, osaamista, tietotaitoa sekä erilaisia näkemyksiä ja taustoja (III) Mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa (IV) Muut kriteerit (esimerkiksi uusien jäsenten kohdalla rehellisyyden, harkintakyvyn ja ajankäyttömahdollisuuksien arviointi ja nykyisten jäsenten kohdalla siihenastinen suoriutuminen). Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta antaa yhtiö kokouksessa selonteon työskentelytavoistaan ja ehdotustensa perusteista. Työjärjestyksensä mukaisesti nimitys- ja palkitsemis valiokuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja valiokunnan puheenjohtajana ja kahdesta kolmeen hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2024 toimi Antti Mäkinen. Valiokunnan muut jäsenet olivat Christian Clausen, Risto Murto ja Markus Rauramo 25.4.2024 saakka sekä Christian Clausen, Georg Ehrnrooth ja Risto Murto 25.4.2024 alkaen. 31.12.2024 nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä 100 prosenttia oli miehiä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta piti vuoden 2024 aikana seitsemän kokousta. Tiedot nykyisten valiokunnan jäsenten osallistumisesta nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2024 on esitetty alla olevassa taulukossa: Läsnäolo (%) Kokoukset Antti Mäkinen (Valiokunnan puheenjohtaja) 100 6/6 Christian Clausen 83 5/6 Georg Ehrnrooth (jäsen 25.4.2024 alkaen) 100 4/4 Risto Murto 100 6/6 Markus Rauramo (jäsen 25.4.2024 saakka) 100 2/2 Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan keskeisimmät tehtävät ► Valvoo yleisellä tasolla konsernin palkitsemisen täytäntöönpanoa Sampo-konsernissa. ► Arvioi toimivan johdon palkitsemisen ja heidän palkitsemisrakenteensa sopivuutta. ► Valmistelee ja esittelee ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen jäsenten palkitsemisesta sekä toimielinten palkitsemispolitiikasta. ► Valmistelee ja esittelee ehdotukset hallitukselle • hallituksen jäsenten riippumattomuuden arvioinnista, hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja valiokuntien puheenjohtajista sekä hallituksen monimuotoisuuspolitiikasta • hallituksen ja Sampo-konsernin ylimmän johdon jatkuvuussuunnitelmista • konsernijohtajan, konsernin tarkastusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten nimittämisestä sekä heidän Fit & Proper -arvioinneistaan • konsernin johtoryhmän jäsenten palkkioista ja työsuhteen ehdoista sekä heille tosiasiallisesti maksettavista palkkioista • Sampo-konsernin Sampo Oyj:n rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien käyttöönotosta ja pitkä ja lyhytaikaisten kannustinohjelmien perusteella maksettavista enimmäismääristä • Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteista ja Sampo-konsernin palkitsemispolitiikasta henkilöstölle. ► Valmistelee vuosittaisen hallituksen toiminnan arvioinnin. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 40 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernijohtaja Sampo Oyj:llä on toimitusjohtaja, joka on samalla Sampo-konsernin konsernijohtaja. Hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan sekä päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista ja muusta palkitsemisesta. Konsernijohtajan tehtävänä on hoitaa Sampo Oyj:n juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Konsernijohtaja saa ryhtyä Sampo Oyj:n toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Konsernijohtaja huolehtii Sampo Oyj:n kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Yhtiön toimitusjohtajana ja Sampo-konsernin konsernijohtajana toimii tekniikan lisensiaatti Torbjörn Magnusson. Hänen toimitusjohtajasopimuksensa on voimassa toistaiseksi. Yhtiö voi irtisanoa Torbjörn Magnussonin toimitusjohtajasopimuksen 12 kuukauden irtisanomisajalla, jolta ajalta hänelle maksetaan irtisanomisajan palkka. Tämän lisäksi, johtuen Magnussonin aiemmassa tehtävässä If P&C Insurance Holding Ltd:n toimitusjohtajana sovelletuista ehdoista, hän on oikeutettu enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen, mikäli i) Sampo Oyj irtisanoo sopimuksen tai ii) konsernijohtaja irtisanoo sopimuksen yhtiön rikottua olennaisesti sopimusta tai konsernijohtajan vastuiden olennaisesti muututtua Sampo-konsernin yhtiörakenteessa tai omistajuudessa tapahtuneiden merkittävien muutoksien seurauksena. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 41 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo-konsernin johtoryhmä Hallitus on asettanut Sampo-konsernin johtoryhmän toimimaan konsernijohtajan tukena Sampo-konserniin liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa. Johtoryhmässä käsitellään erityisesti Sampo-konsernin strategiaa, tuloskehitystä, suuria hankintoja ja projekteja, Sampo-konsernin rakennetta ja organisaatiota sekä hallinnon päälinjoja ja henkilöstöhallinnon linjakysymyksiä. Vuonna 2024 konsernin johtoryhmä kokoontui konsernijohtajan kutsusta 13 kertaa. 31.12.2024 Sampo Oyj:n konsernin johtoryhmän jäsenistä 14 prosenttia oli naisia ja 86 prosenttia oli miehiä. Vuonna 2024 Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 42 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Torbjörn Magnusson Konsernijohtaja, Sampo-konserni Mies, s. 1963, TkL Ruotsin kansalainen Luottamustoimet Hastings Group, hallituksen jäsen If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen puheenjohtaja Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2004. Knut Arne Alsaker Talousjohtaja, Sampo-konserni Mies, s. 1973, KTM Norjan kansalainen Luottamustoimet Topdanmark Forsikring A/S, hallituksen jäsen Hastings Group, hallituksen jäsen If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen jäsen Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2014. Ingrid Janbu Holthe Johtaja, henkilöasiakasliiketoiminta, If Skadeförsäkring Holding AB (publ) Nainen, s. 1982, KTM, CEMS MIM Norjan kansalainen Luottamustoimet Norjan finanssialan liitto (Finans Norge), vahinkovakuutusvaliokunnan jäsen Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2019. Tiedot per 31.12.2024. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 43 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Klas Svensson Johtaja, yritysasiakasliiketoiminta, If Skadeförsäkring Holding AB (publ) Mies, s. 1985, MBA Ruotsin kansalainen Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2024. Ville Talasmäki Konsernin sijoitusjohtaja, Sampo-konserni Mies, s. 1975, KTM Suomen kansalainen Luottamustoimet Topdanmark Forsikring A/S,hallituksen jäsen Finanssiala ry, hallituksen jäsen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Varma, hallituksen varajäsen If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen jäsen If Skadeförsäkring AB (publ), hallituksen jäsen Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2023. Morten Thorsrud Toimitusjohtaja ja konsernijohtaja, If Skadeförsäkring Holding AB (publ) Mies, s. 1971, KTM Norjan kansalainen Luottamustoimet Topdanmark Forsikring A/S, hallituksen varapuheenjohtaja Hastings Group, hallituksen jäsen Euronext, hallintoneuvoston jäsen Norjan finanssialan liitto (Finans Norge), johtokunnan jäsen Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006. Tiedot per 31.12.2024. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 44 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Ricard Wennerklint Strategiajohtaja, Sampo-konserni Mies, s. 1969, Yritysjohdon koulutus, syventävät johtamisopinnot Ruotsin kansalainen Luottamustoimet Topdanmark Forsikring A/S, hallituksen puheenjohtaja Hastings Group, hallituksen puheenjohtaja NOBA Bank Group AB (publ) (aiemmin Nordax Bank AB (publ)), hallituksen puheenjohtaja If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen jäsen Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2005. Tiedot per 31.12.2024. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 45 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernijohtajan ja johtoryhmän jäsenten omistuksessa olevat Sampo Oyj:n osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet Konsernijohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2024 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Sampo Oyj:n A-osakkeita seuraavasti: Johtoryhmän omistukset Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Johtoryhmä 31.12.2024 31.12.2023 Torbjörn Magnusson 48 355 46 268 Knut Arne Alsaker 49 449 43 412 Ingrid Janbu Holthe 10 867 5 588 Klas Svensson 4 761 0 Ville Talasmäki 20 449 17 801 Morten Thorsrud 73 570 65 788 Ricard Wennerklint 27 602 48 464 Yhteensä 235 053 227 321 Johtoryhmän omistus liikkeellelasketuista osakkeista, % 0,04 0,04 Johtoryhmän äänimäärä, % 0,04 0,04 Konsernijohtajalla tai muilla johtoryhmän jäsenillä ei ollut omistuksessaan Sampo Oyj:n osakeperusteisia oikeuksia. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 46 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Palkitseminen Sampo Oyj:n hallitus on määritellyt Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteet, joita sovelletaan kaikkiin Sampo- konsernin yhtiöihin. Palkitsemisperiaatteissa esitetään Sampo-konsernin palkitsemisrakenne ja palkitsemisjärjestelmien laatimisperiaatteet. Palkitsemisperiaatteet voivat koskea konsernijohtajaa siltä osin kun ne eivät ole ristiriidassa Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemispolitiikan kanssa. Palkitsemisperiaatteiden peruslähtökohtana on, että Sampo-konsernin palkitsemisjärjestelmät eivät saa vaarantaa Sampo-konsernin pitkän aikavälin taloudellista vakautta tai arvon kehittämistä, ja niiden on noudatettava eettisiä periaatteita ja lainsäädännön vaatimuksia. Ne on myös kytkettävä riskienhallintakehikkoon ja näin ollen suunniteltava rinnakkain riskienhallinnan periaatteiden ja käytäntöjen kanssa. Palkitsemismekanismien on kannustettava ja innostettava työntekijöitä jatkuvasti tekemään parhaansa ja ylittämään tavoitteensa. Palkitsemiskokonaisuudet on suunniteltava siten, että ne palkitsevat oikeudenmukaisesti hyvin perustellun ja menestyksekkään työsuorituksen. Samalla on kuitenkin muiden sidosryhmien edun suojaamiseksi varmistettava, että palkitsemismekanismit eivät luo eturistiriitoja, eivätkä houkuttele tai rohkaise työntekijöitä liialliseen tai epäsuotavaan riskinottoon. Sampo-konsernin käyttämät erilaiset palkitsemismuodot ovat seuraavat: (a) Kiinteä palkitseminen (b) Muuttuva palkitseminen (c) Eläke (d) Muut edut Kiinteä palkitseminen on työntekijän palkitsemiskokonaisuuden perusta. Kiinteän palkan tulee luoda taloudellista vakautta muodostamalla riittävän suuren osuuden kokonaispalkitsemisesta. Muuttuvalla palkitsemisella varmistetaan palkitsemiskokonaisuuksien kilpailukykyisyys. Muuttuva palkitseminen voi joko perustua yhtiön tulokseen liittyvään kontribuutioon ja yksilölliseen suoritukseen (lyhytaikaiset kannustinohjelmat) tai liittyä työntekijöiden sitouttamiseen Sampo-konserniin pitkällä aikavälillä ja työntekijöiden ja osakkeenomistajien etujen yhdenmukaistamiseen kytkemällä palkkiot keskeisiin suorituskriteereihin ja soveltuvin osin Sammon osakkeen positiiviseen hintakehitykseen (pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät). Hallituksen jäsenet eivät kuulu lyhyt- tai pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin. Muuttuvien palkkioiden maksamisen tulee perustua riskinoton arviointiin ja vakavaraisuuspääomavaatimusten täyttymiseen. Tietty osuus ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille maksettavasta muuttuvasta palkkiosta lykätään määritellyn ajanjakson ajaksi kussakin Sampo-konserniin kuuluvassa yhtiössä sovellettavan sääntelyjärjestelmän mukaisesti. Lykkäysajanjakson jälkeen tehdään jälkikäteinen riskiarviointi ja kunkin Sampo- konserniyhtiön hallitus päättää voidaanko lykättyjä muuttuvia palkkioita maksaa/vapauttaa kokonaan tai osittain vai jätetäänkö ne kokonaan maksamatta/ vapauttamatta. Vuonna 2024 lykättyjen lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten kannustinpalkkioiden yhteismäärä oli 11 miljoonaa euroa (6,5). Sammon hallitus päättää Sampo Oyj:n rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä. Maaliskuussa 2024 Sampo Oyj:n hallitus päätti uuden, suoritusperusteisen pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän käyttöönotosta konsernin johtoryhmälle (konsernijohtaja mukaan lukien) sekä Sampo-konsernin muulle ylimmälle johdolle ja avainhenkilöille. Sammon 2024 toimielinten palkitsemisraportissa on lisätietoa konsernin uudesta 2024 pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä. Lisäksi toinen erä pitkäaikaisesta kannustin järjestelmästä 2020:1 ja ensimmäinen erä pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä 2020:1/2 maksettiin vuonna 2024. Kannustepalkkion arvo perustuu Sammon osakkeen arvon kehitykseen sekä maksettuihin osinkoihin kyseisen erän ansaintajaksolla, joka alkaa kannustinjärjestelmän käyttöönotosta. Lisäksi arvoon vaikuttavat kullekin erälle soveltuvat riskisopeutetun pääoman tuottoon liittyvät ansaintakriteerit. Molemmissa järjestelmissä on määritelty palkkion maksulle enimmäisarvo. Ehdot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/kannustinehdot. Ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille maksettaviin kannustepalkkioihin sovelletaan lykkäyssääntöä. Määrättyjen henkilöiden tulee erän maksamisen yhteydessä hankkia Sammon A-osakkeita tietyllä osuudella erästä verojen ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen hallitus päättää mahdollisesta luovutusrajoituksen poistosta. Vuonna 2024 maksettiin lyhytaikaisia kannuste palkkioita sosiaalikulut mukaan lukien 62 miljoonalla eurolla (71). Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella maksettiin palkkioita sosiaalikuluineen samalla ajanjaksolla 43 miljoonalla eurolla (38). Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tulosvaikutus vuonna 2024 oli -14 miljoonaa euroa (-10). HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 47 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Toimielinten palkitsemisraportti vuodelta 2023 esiteltiin vuoden 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka hyväksyi sen. Ottaen huomioon annetut ennakkoäänet sekä Sammolle ennen varsinaista yhtiökokousta toimitetut hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien ja ruotsalaisten talletustodistusten haltijoiden äänestysohjeet, ehdotusta kannatti 96 prosenttia kokouksessa edustetuista äänistä. Sampo Oyj julkaisee toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2024 hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä osoitteessa www.sampo.com/vuosi2024. Toimielinten palkitsemisraportissa käsitellään hallituksen jäsenten ja konsernijohtajan palkitsemisesta, ja se on laadittu hallinnointikoodi 2025:n suositusten mukaisesti. Hallinnointikoodi 2025 on nähtävillä kokonaisuudessaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Palkitsemispolitiikassa määritetään, miten palkitseminen järjestetään Sammon konsernijohtajan ja yhtiön hallituksen jäsenten osalta. Palkitsemispolitiikka on laadittu Suomen lainsäädäntöön sovelletun EU:n osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin mukaisesti. Sammon palkitsemispolitiikka esitettiin varsinaiselle yhtiökokoukselle vuonna 2024. Päivitetty palkitsemispolitiikka on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous. Henkilöstö Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen työntekijöiden määrä (FTE) oli vuonna 2024 keskimäärin 14 280 henkeä (13 272). Konsernin vahinkovakuutus- liiketoiminnoissa työskenteli 31.12.2024 yhteensä 14 779 henkeä (13 450). Henkilöstömäärä Sampo-konserni, 2024 Sampo-konsernin henkilöstömäärä Henkilöstö keskimäärin (FTE) 2024 % Henkilöstö keskimäärin (FTE) 2023 % Yhtiöittäin If 8 070 57 7 858 59 Hastings 3 736 26 3 200 24 Topdanmark 2 412 17 2 160 16 Sampo Oyj 61 — 54 — Yhteensä 14 280 100 13 272 100 Maittain Iso-Britannia 3 710 26 3 176 24 Tanska 2 971 20,8 2 756 21 Suomi 1 973 13,8 1 934 15 Ruotsi 2 486 17,4 2 446 18 Norja 1 680 11,8 1 613 12 Muut maat 1 460 11,2 1 346 10 Yhteensä 14 280 100 13 272 100 Vuoden 2024 lopussa Sampo Oyj:n työntekijöiden määrä (FTE) oli 66 (58), joista 57 (49) työskenteli pääkonttorilla Suomessa ja 9 (9) sivukonttorilla Ruotsissa. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 48 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sisäinen valvonta Sampo- konsernissa Sampo-konsernin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän toimintavarmuuden kannalta keskeisessä asemassa ovat konsernin sisäisen valvonnan eri osa-alueet. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, joka varmistaa, että Sampo-konsernin liiketoimintaa toteutetaan halutulla tavalla haluttuun suuntaan lakeja ja viranomaismääräyksiä noudattaen. Näin ollen sisäistä valvontaa toteuttavat organisaation eri toimijat ylimmästä johdosta alkaen. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja sen toiminnan ja toimivuuden turvaaminen ovat keskeinen osa Sampo Oyj:n hallituksen toimintaa. Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut lakeja ja muuta viranomaissääntelyä noudattavia ja niitä täydentäviä sisäisiä ohjeita, jotka koskevat Sampo-konsernin hallinnointia, taloudellista tavoiteasetantaa, palkitsemista, riskienhallintaa, compliancea, raportointia ja sisäistä tarkastusta. Niiden avulla Sampo Oyj:n hallitus ohjaa konsernin toimintaa haluttuihin toimintatapoihin ja ohjeistukseen sisältyvin kontrollikeinoin varmistaa sen, että mahdolliset poikkeamat havaitaan ilman aiheetonta viivästystä. Onnistunut sisäinen valvontajärjestelmä siis edellyttää paitsi hallittua liiketoiminnan ohjausprosessia, myös asianmukaisia kontrollijärjestelmiä. Sampo-konsernissa sisäisen valvonnan järjestelmään kuuluu liiketoimintojen riskienhallintamenettelyjen lisäksi sekä liiketoimintaa tukevia, että siitä erillään olevia, riippumattomia valvonta- ja ohjaustoimintoja. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan tehtävien sekä riskienhallinnan ohella keskeisinä osina Sampo Oyj:n sisäistä valvontaa ovat konsernin compliance-toiminto ja sitä täydentävä sisäpiirihallinto sekä liiketoiminnoista kokonaan riippumaton sisäinen tarkastus. Raportointi Taloudellinen raportointi Taloudellisen raportointiprosessin tehtävänä on varmistaa, että Sampo Oyj:n hallituksella sekä ylimmällä johdolla on päätöksenteon tukena käytettävissään luotettavaa ajantasaista tietoa ja että myös ulkoiset intressitahot voivat luottaa saamaansa taloudelliseen informaatioon. Raportoinnin luotettavuuden varmistamiseksi raportoinnissa käytetyt tietokannat täsmäytetään kuukausittain ja prosessin tehokkuutta ja täsmällisyyttä tukevat lisäksi useat järjestelmät ja analyyttiset työkalut. Konsernin taloudellinen raportointi perustuu sekä emoyhtiössä tuotettavaan että tytäryhtiöiden toimittamaan informaatioon, jonka aikataulun ja sisällön konsernin taloushallinnon yksiköt määrittelevät. Kukin tytäryhtiö vastaa itse omasta taloudellisesta raportoinnistaan ja sen sisäisestä valvonnasta, jonka mukaisesti konsernin taloushallinnolle toimitetun liiketoimintasegmenttejä koskevan informaation oikeellisuus tulee varmistetuksi ennen raportointia emoyhtiölle. Sammon konsernitasoinen taloudellinen raportointi on organisoitu konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivan taloushallinnon Konsernilaskenta (Group Control) ja Konsernin taloudellinen raportointi (Group Financial Reporting) -yksiköihin. Ensiksi mainitun tehtävänä on valmistella ja seurata konsernin ja emoyhtiön strategisia tavoitteita ja ennusteita, seurata tytäryhtiöiden tulosten kehitystä ja ennusteita sekä huolehtia kuukausittaisesta konsernin tulosseurannasta, konsernitason sijoitusraportoinnista, tulosennustamisesta ja vakavaraisuuden laskennasta. Konsernilaskenta myös vastaa konsernitason kvantitatiivisesta Solvenssi II -raportoinnista sekä tuottaa erilaisia valuaatioita sekä markkina-analyysejä ja -katsauksia. Konsernilaskentayksikkö vastaa konsernin vuosittaisesta ja neljännesvuosittaisesta kvantitatiivisesta Solvenssi II -raportoinnista valvontaviranomaisille. Konsernin taloudellinen raportointi -yksikön tehtävänä on valmistella konsernin osavuosiraportit ja tilinpäätökset kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös laaditaan suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish GAAP) mukaisesti. Osavuosiraportit ja tilinpäätös käsitellään konsernin hallintoelimissä niille määritellyn käsittelyjärjestyksen mukaisesti. Lisäksi Konsernin taloudellinen raportointiyksikkö laskee konsernin tuloksen kuukausitasolla, minkä pohjalta Konsernilaskenta tekee omat kuukausitason analyysinsä. Johdon raportti (Management Report) jaetaan konsernin johtoryhmän jäsenille kuukausittain ja yhteenveto siitä toimitetaan Sampo Oyj:n hallitukselle säännöllisin väliajoin. Tulosennusteet raportoidaan konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle sekä hallituksen asettamalle tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain. Konsernin vakavaraisuuslaskelma toimitetaan konsernin johtoryhmälle, hallitukselle ja hallituksen asettamalle tarkastusvaliokunnalle niin ikään neljännesvuosittain. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 49 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Ei-taloudellinen raportointi (Kestävyys) Sampo-konserni on sitoutunut kehittämään konsernin vastuullisuustoimintaa sekä siihen liittyvää konsernin raportointia konsernin eri sidosryhmien etujen ja odotusten mukaisesti. Sampo Oyj:n hallituksella on ylin päätösvalta konsernitason vastuullisuusasioissa, jotka kattavat kaikki ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintoon (ESG) liittyvät näkökohdat. Hallitus on nimennyt tarkastusvaliokunnan valvomaan Sampo- konsernin vastuullisuusraportointia ja -toimintaa. Konsernin talousjohtaja, joka on konsernin johtoryhmän jäsen, johtaa Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikköä. Talousjohtaja myös varmistaa, että konsernijohtajalle raportoidaan riittävästi vastuullisuusasioista. Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikkö vastaa vastuullisuusjohtajan johdolla vastuullisuustyön kehittämisestä ja koordinoinnista konsernitasolla. Yksikkö valmistelee konsernitason vastuullisuusraportit ja vastuullisuusohjelman, joka määrittää vastuullisuustyön suunnan. Lisäksi vastuullisuusyksikkö asettaa aikatauluja ja toiveita, tarjoaa ohjeistusta tytäryhtiöille, sekä järjestää säännöllisiä tapaamisia. Tytäryhtiöissä eri liiketoiminta-alueet, osastot ja yksiköt ovat aktiivisesti mukana konsernin vastuullisuustyössä ja -raportoinnissa. Konsernitason vastuullisuusraportointi perustuu suurelta osin tytäryhtiöiden Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikölle ennalta määritellyn aikataulun ja formaatin mukaisesti toimittamiin tietoihin. Kukin tytäryhtiö on vastuussa emoyhtiölle tapahtuvasta raportoinnistaan ja sen oikeellisuudesta. Sampo-konsernin Kestävyysselvitys julkaistaan vuosittain osana toimintakertomusta. Riskienhallinta Sampo Oyj:n hallitus on vastuussa siitä, että riskienhallinta ja riskienvalvonta on konsernissa asianmukaisesti järjestetty. Hallitus määrittää riskienhallinnan periaatteet ja niihin kiinteästi liittyvät palkitsemisen periaatteet sekä vastaa liiketoiminta- alueiden ohjeistamisesta riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyen. Näiden periaatteiden ja ohjeiden puitteissa tytäryhtiöt järjestävät riskienhallintansa oman liiketoimintansa erityispiirteet huomioon ottaen. Hallitus tekee päätökset strategiasta, tuottotavoitteista sekä pääomanhallintaan liittyvistä yleisistä periaatteista. Hallituksen tarkastusvaliokunta huolehtii Sampo- konsernin riskienhallinnan periaatteiden ja niihin liittyvien ohjeistuksien valmistelusta. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta puolestaan huolehtii riskienhallintaperiaatteisiin kiinteästi liittyvien palkitsemisperiaatteiden valmistelusta. Sampo-konsernin riskienhallintatoiminnon (Risk Management) tehtävänä on varmistaa riskienhallinnan tehokas toimivuus tytäryhtiöissä ja valvoa, arvioida ja raportoida konsernitason riskeistä ja riskien hallinnasta, myös emoyhtiön osalta. Riskienhallintajärjestelmä Laadukas ja kattava riskienhallinta varmistaa, että Sampo Oyj:n ylin johto ja hallitus ovat koko ajan tietoisia kaikkien konserniyhtiöiden liiketoimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden kyvystä kantaa toimintoihin liittyvät taloudelliset ja muut riskit. Sampo-konsernin operatiivinen toiminta ja siten myös niitä vastaavat riskienhallinnan toimenpiteet toteutetaan pääosin konsernin vakuutus- ja sijoitustoiminnoissa. Sampo-konsernin riskienhallintajärjestelmä perustuu emoyhtiön laatimiin riskienhallintaperiaatteisiin. Konsernin liiketoiminta-alueet ja vakuutusyhtiöt järjestävät oman riskienhallintansa perustuen konsernitason periaatteisiin liiketoiminnan erityispiirteet sekä kansalliset lait ja määräykset huomioiden. Sammon riskienhallinnan keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi riskienhallintajärjestelmä sisältää hallintorakenteen ja valtuutukset sekä selkeän vastuunjaon liiketoimintalinjojen ja itsenäisten toimintojen välillä. Konsernin vakuutusyhtiöillä tulee olla varovaiset arvostus-, riskienmittaus- ja raportointimenettelyt yhtiöiden tarkempien riskipolitiikkojen ja riskienhallintaan liittyvien ohjeiden mukaisesti. Sampo-konsernin ohjausrakenne Emoyhtiön ohjaus Konsernin emoyhtiö Sampo ohjaa vakuutusyhtiöitään asettamalla tavoitteita vakuutusliiketoiminnalle ja operatiiviselle tehokkuudelle sekä määrittelemällä yhtiöiden toiminnalle keskeiset reunaehdot konsernitason toimintaperiaatteiden avulla. Emoyhtiö arvioi pääomituksen riittävyyttä ja pääomarakenteen tarkoituksenmukaisuutta sekä konsernin että vakuutusyhtiöiden tasolla. Emoyhtiön valvonta ja toiminta Sammon riskinottohalukkuus määrittelee rajat sille, millaisia riskejä konserni on valmis ottamaan saavuttaakseen tavoitteensa. Emoyhtiö Sampo tarkastelee liiketoiminta-alueiden toimintaa jatkuvasti perustuen sekä konsernitason että liiketoiminta-alueiden tietoihin. Sammon hallitus päättää kyseisten tietojen perusteella konsernin taseelle asetettavista tavoitteista ja emoyhtiön likviditeettivarannoista. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 50 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Liiketoiminta-alueiden toiminta ja riskienhallinta Sammon liiketoiminta-alueet ja vakuutusyhtiöt järjestävät oman liiketoimintansa Sammon strategisten päätösten toteuttamiseksi. Ne päättävät oman liiketoimintansa erityispiirteet huomioiden erityisistä riskinottopolitiikoista, pääomituksesta, riskirajoista sekä valtuuksien delegoinnista, Sammon antamien ohjeistusten tai muiden Sammon hallituksen tekemien sitovien päätösten mukaisesti. Liiketoimintoja valvovat eri toimielimet ja viime kädessä hallitukset, joiden jäsenet ovat pääosin Sammon tai Sampo-konsernin yhtiöiden johtotehtävissä. Tytäryhtiöiden linjaorganisaatiot ovat vastuussa tuotteidensa ja palveluidensa hinnoittelusta, sekä niiden myynnin organisoinnista ja prosessien implementoinnista. Näin taataan toimintojen kannattavuus, tehokkuus, laatu, turvallisuus ja jatkuvuus, sekä myös vastuut asiakkaille. Tytäryhtiöt vastaavat lisäksi varojen ja velkojen hallinnoinnista sekä pääomituksesta vakuutusyhtiötasolla. Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa, joka on liiketoimintojen vastuulla ja jota riippumattomat riskienhallinnan asiantuntijat tukevat ja valvovat. Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot tarjoavat täydentävää asiantuntemusta sekä tukevat, valvovat ja haastavat liiketoimintoja riskien hallintaan liittyvissä asioissa. Tämä sisältää riskienhallintakäytäntöjen kehittämistä, implementointia ja jatkuvaa parantamista prosessi-, järjestelmä- ja yhtiötasolla. Vaikka liiketoimintojen ja riippumattoman riskienhallinnan vastuut on selkeästi eriytetty toisistaan Sampo- konsernissa, on näiden toimintojen välillä jatkuva keskusteluyhteys. Sampo-konserni on määritellyt konserninlaajuisesti sovellettavassa sisäisen valvonnan politiikassaan sisäisten sidosryhmien roolit ja vastuut. Riskienhallintaprosessi Riskienhallintaprosessiin sisältyvät tehtävät voidaan luokitella seuraavasti: Riskien, pääomituksen ja tuottojen mittaaminen ja raportointi: Talous- ja riskienhallintatoimintojen vastuulla on edellä mainittujen riskienhallinnan edellytysten valmistelu sekä operatiivisella tasolla riippumaton mittaus ja valvonta sisältäen sekä toiminnan yleisen valvonnan että kannattavuus-, riski- ja pääomituslaskennan. Mahdollisuuksien ja riskien jatkuva analysointi: Liiketoiminnot sekä talous- ja riskienhallintatoiminnot analysoivat ja arvioivat aktiivisesti liiketoimintaa tukevia mahdollisuuksia. Vakuutus- ja sijoitustoiminnot arvioivat päivittäin liiketoimintamahdollisuuksia ja erityisesti niiden riski-tuottosuhteita. Talous- ja riskienhallintatoiminnoissa käytetään puolestaan merkittävästi aikaa riskianalyyseihin ja raportointiin sekä pääomasuunnitteluun. Toimenpiteet: Vakuutus- ja sijoitustoiminnan varsinaisia liiketoimintatransaktioita toteutetaan annettujen toimivaltuuksien, riskipolitiikkojen ja muiden ohjeistuksien mukaisesti. Nämä toimenpiteet ovat liiketoimintojen ja sijoitustoimintojen vastuulla. Pääomitukseen ja likviditeettiasemaan liittyvät toimet kuuluvat myös tähän prosessin vaiheeseen. Sampo-konsernissa ennakoivan kannattavuuden, riskien ja pääoman hallinnan toimenpiteet nähdään tärkeimpänä riskienhallinta- ja pääomanhallinta prosessien vaiheena. Tästä johtuen riskipolitiikat, limiitit ja päätöksentekovaltuudet asetetaan siten, että ne yhdessä tulostavoitteiden kanssa ohjaavat liiketoiminta- ja sijoitusyksiköitä tarkasti harkittuun riskinottoon. Edellä mainittujen tehtävien laadukas toteuttaminen edesauttaa riskienhallinnan keskeisten tavoitteiden saavuttamista: 1. Riskien, pääomien ja tuottojen tasapaino: • Tulokseen vaikuttavat ja muut merkittävät riskit on tunnistettu, arvioitu ja analysoitu. • Vakuutusriskit on hinnoiteltu niiden luontaista riskitasoa kuvastaen, sijoitustoiminnan odotetut tuotot ja riskit ovat tasapainossa, ja seuraamusriskejä hallitaan riittävällä tasolla. • Pääomitusta hallitaan siten, että se on riittävä suhteessa tämänhetkisiin liiketoimintaan luontaisesti kuuluviin riskeihin ja liiketoimintariskeihin huomioiden liiketoimintojen ennakoitu kannattavuus. • Riskinkantokyky on kohdennettu liiketoiminta-alueille strategian mukaisesti. 2. Kustannustehokkaat ja korkealaatuiset prosessit: • asiakaspalvelu ja sisäiset operatiiviset prosessit ovat tehokkaita, laadukkaita ja riittävästi turvattu • toiminnan jatkuvuus varmistetaan ja epäjatkuvuustilanteissa toipuminen on nopeaa ja kattavaa • päätöksenteko perustuu tarkkaan, riittävään ja ajantasaiseen tietoon. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 51 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 3. Strateginen ja operatiivinen joustavuus: • Ulkoiset riskitekijät ja mahdolliset riskit on tunnistettu ja arvioitu ja yhtiö on pääomarakenteen ja johtamisen näkökulmasta hyvässä asemassa reagoimaan liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. • Yhtiörakenne, osaaminen ja prosessit yhtiöissä mahdollistavat tarvittavien muutosten tehokkaan toimeenpanon liiketoimintaympäristössä. Kun edellä mainitut tavoitteet saavutetaan, riskienhallinnalla on positiivinen vaikutus oman pääoman tuottoon ja se lieventää vuosittaisia kannattavuuden vaihteluja. Riskienhallinnan raportointi ja hallintokehikko Sammon tuotoista, riskeistä ja pääomasta raportoidaan Sampo Oyj:n hallitukselle vähintään neljännesvuosittain. Säännöllisen riskiraportoinnin lisäksi konsernin CRO voi pyytää ryhmän yhtiöitä valmistelemaan analyysin/ tarkastelun erityishuomioita vaativista aiheista, ja vakavissa tapauksissa yhtiöiden tulee informoida Sampo Oyj:ta määritellyn prosessin mukaisesti. Sampo Oyj:n hallitus ja sen asettama tarkastusvalio kunta vastaavat yhdessä konsernin yhtiöiden hallitusten kanssa konsernin riskienhallintajärjestelmästä kokonaisuutena. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa päivittäisistä riskienhallintapäätöksistä annettujen periaatteiden, ohjeistuksien ja päätösvaltuuksien (limiittien) puitteissa. Sampo-konsernin riskikomitea varmistaa toimivan viestinnän ja yhteistyön toteutumisen riskienhallinnan ja riskiraportoinnin osalta Sampo-konsernissa. Konsernin sisäisen mallin komitea on seuraavien toimijoiden neuvoa-antava ja valmisteleva elin: Sampo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja, sekä niiden konsernin yhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat, jotka käyttävät ryhmän sisäistä mallia vakavaraisuuspääoman laskentaan. Näiden lisäksi Sampo on perustanut Sampo-konsernin jälleenvakuutuskomitean, jossa tarkoituksena on keskustella jälleenvakuutukseen liittyvistä aiheista eri konserniyhtiöissä, ja yhtenäistää konsernitason jälleenvakuutusstrategiaa ja -ostoja. Ifissä ja Hastingsissa riskejä valvoo myös niiden riskikomiteat. Sampo-konsernin riskienhallinnan hallintokehikko Yksityiskohtaisempaa tietoa Sammon riskienhallinnasta annetaan Sampo-konsernin Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskevassa kertomuksessa 2024, joka julkaistaan toukokuussa 2025 osoitteessa www.sampo.com/vuosi2024. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 52 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Compliance Sampo-konsernissa ”compliance” on liiketoimintaa tukevaa, kuitenkin siitä erillistä toimintaa, joka tähtää siihen, että kaikki toiminta konsernissa on normien mukaista. Sampo-konsernin compliance-periaatteiden lähtökohtana on, että sääntöjen noudattaminen on keskeinen osa Sampo Oyj:n yrityskulttuuria. Periaatteet varmistavat sen, että compliance-toiminta on konserniyhtiöissä asianmukaisesti järjestetty ja että toiminta pystyy vastaamaan liiketoimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin. Ohjeistus sisältää onnistuneen compliance-toiminnan yhteiset nimittäjät – joukon periaatteita, jotka kuvaavat tehokkaan compliance- toiminnan keskeiset osatekijät Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden liiketoimintaympäristössä. Periaatteilla ei kuitenkaan rajoiteta kunkin tytäryhtiön mahdollisuutta toimia joustavasti ratkoessaan omia erityisiä compliance-toimintaan liittyviä tarpeitaan. Sampo-konsernin compliance-periaatteita sovelletaan kaikkiin Sampo-konsernin yhtiöihin. On kuitenkin huomattava, että Sampo-konsernin yhtiöt toimivat monissa eri valtioissa ja niiden on siten noudatettava paikallisia lakeja sekä paikallisten viranomaisten toiminnalle asettamia sääntöjä ja määräyksiä. Periaatteet onkin määritetty siten, että ne mahdollistavat kunkin tytäryhtiön ottavan käyttöönsä itselleen ja paikalliseen toimintaympäristöön parhaiten sopivat työkalut ja toimintatavat varmistaakseen säännösten noudattamisen liiketoiminnan tehokkuutta vaarantamatta. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että tytäryhtiöiden on noudatettava paikallisesti sitovia määräyksiä, ja kyseisen yrityksen compliance-toiminta on aina sovitettava paikalliseen sääntelyyn. Periaatteiden mukaisesti kaiken compliance-toiminnan tarkoituksena on varmistaa, että konserniyhtiöiden toiminnassa sekä toiminnan taloudellisen tuloksen ja riskien raportoinnissa noudatetaan lakeja ja viranomaismääräyksiä samoin kuin yhtiöiden toimintaa ohjaavia sisäisiä ohjeita ja määräyksiä. Compliance-toimintojen tehtävänä on muun muassa varmistaa, että uudet toimintaa ohjaavat säädökset on toimeenpantu asianmukaisesti yhtiöiden ohjeistoissa ja käytännön toiminnassa. Tytäryhtiöt voivat järjestää compliance-toimintansa toiminnallisesti ja organisatorisesti itsensä kannalta tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla sovellettavan lainsäädännön puitteissa. Compliance-toimintaan liittyvä raportointi on järjestetty tytäryhtiöissä niiden tarkoituksenmukaiseksi ja tehokkaaksi arvioimalla tavalla. Compliance-toiminnasta raportoidaan säännöllisesti myös emoyhtiön hallituksen tarkastusvaliokunnalle Sampo-konsernin compliance- periaatteissa määrätyllä tavalla. Sampo Oyj:n Compliance-toiminto vastaa raporttien laadinnan valvomisesta tytäryhtiöiden toimittamien alakonsernikohtaisten raporttien pohjalta. Sampo-konsernin konsernijohtaja on vastuussa konsernitasoisen compliance-toiminnon asianmukaisesta järjestämisestä. Kunkin tytäryhtiön hallitus vastaa siitä, että yhtiöllä on riittävät resurssit tehokkaan sisäisen valvonnan ja compliance-toiminnon järjestämiseksi ja kunkin tytäryhtiön toimitusjohtaja vastaa compliance-toiminnon järjestämisestä johtamassaan yhtiössä. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 53 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sisäpiirihallinto Sampo-konsernin toimiala, ja erityisesti tytäryhtiöiden laaja sijoitustoiminta huomioiden, Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut koko konsernissa noudatettavan sisäpiiriohjeen, joka velvoittaa kaikkia Sampo-konsernin palveluksessa olevia henkilöitä sekä Sampo Oyj:n hallituksen jäseniä. Sisäpiiriohjeessa on otettu huomioon ajantasainen ylikansallinen sääntely, kuten markkinoiden väärinkäyttöasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014 (MAR)), sekä soveltuva kansallinen sääntely, mukaan lukien Nasdaq Helsingin valmistelema sisäpiiriohje ja Finanssivalvonnan määräykset sekä kannanotot ja tulkinnat. Konsernin johtoryhmän jäsenet, kaikki Sampo Oyj:n työntekijät ja ne konsernin työntekijät, jotka työskentelevät osavuosiraporttien ja muiden taloudellisten raporttien parissa tai joilla on pääsy mainittuihin dokumentteihin ennen niiden julkistamista, ovat seuraavien kaupankäyntirajoitusten alaisia: • henkilöt eivät saa tehdä mitään Sampo-konsernin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia aikana, joka alkaa 30 kalenteripäivää ennen Sampo-konsernin taloudellisen raportin julkaisemista (ns. laajennettu suljettu ikkuna) • henkilöiden kaupankäyntiä on rajoitettu niin sanotulla lyhyen kaupan kiellolla, jonka perusteella Sammon A- osakkeiden (mukaan lukien talletustodistukset ja osakeoikeudet) hankinnan ja luovutuksen tai vastaavasti luovutuksen ja hankinnan välisen ajan tulee olla vähintään kuukausi • Lisäksi konsernin johtoryhmän jäsenten ja heidän lähipiirinsä tulee pyytää etukäteinen lupa kaupankäynnille Sampo-konsernin rahoitusvälineillä sekä muilla rahoitusvälineillä, jotka on erikseen määritelty luvanvaraisiksi. Sisäpiiriohjeen ja sen taustalla vaikuttavan sääntelyn mukaisten velvoitteiden noudattamista valvoo viranomaisten lisäksi Sampo-konsernissa Sampo Oyj:öön keskitetty sisäpiirihallinto, jota johtaa sisäpiirivastaava. Sampo-konsernin sisäpiiriohje on saatavilla konsernin verkkosivustolla osoitteessa www.sampo.com/sisapiiri. Whistleblowing Sampo Oyj:llä on ilmoituskanava, jolla toteutetaan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaiset velvollisuudet. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen voimaantulon yhteydessä Sampo Oyj otti käyttöön kaikille työntekijöille avoimen sisäisen järjestelmän havaittujen sisäisten ja ulkoisten normien ja säädösten rikkomisesta ilmoittamiseksi (ns. whistleblowing). Kaikki tällaiset ilmoitukset tutkitaan kiireellisesti ja luottamuksellisesti ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä mahdollisimman pitkälle suojaten. Vuoden 2024 aikana ei tehty yhtään säännösten rikkomista koskevaa ilmoitusta. Sampo-konserniin kuuluvat yhtiöt ovat ottaneet käyttöönsä omaa henkilöstöään ja sidosryhmiään palvelevat järjestelmät havaittujen sisäisten ja ulkoisten normien ja säädösten rikkomisesta ilmoittamiseksi. Lähipiiritoimia koskevat periaatteet Sampo-konserniin kuuluvat yhtiöt eivät voi pääsääntöisesti solmia lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa sopimuksia ehdoilla, jotka poikkeavat Sampo Oyj:n tai sen tytäryhtiöiden normaalisti soveltamista ehdoista tai eivät ole muutoin kaupallisesti perusteltuja tai ovat tiettyjen tahojen eduksi. Kaikista lähipiiritoimista tulee sopia kirjallisesti sovellettavan paikallisen sääntelyn mukaan ja yhtiön tavanomaisen liiketoiminnan puitteissa, kuten toimet suoritettaisiin toisistaan riippumattomien tahojen välillä. Sampo-konsernin lähipiiritoimet ovat yleensä sisäisten palvelujen ostoa tai liittyvät muihin palveluihin tai tuotteisiin, jotka ovat osa konserniyhtiön tavanomaista liiketoimintaa. Sampo-konsernin lähipiiritoimia koskevaa ohjetta sovelletaan kaikkiin konserniyhtiöihin. Ohjeessa vahvistetaan konsernitasoiset periaatteet lähipiiritoimien seurannalle ja arvioinnille sekä niitä koskevalle päätöksenteolle ja raportoinnille. Yhtiötasoista lähipiiritoimien tunnistamista, päätöksentekoa ja raportointia koskevat prosessit määritellään yhtiökohtaisissa ohjeissa, jotka kunkin konserniyhtiön hallitus hyväksyy. Lähipiiritoimet, jotka eivät ole osa yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai tehdään poiketen tavanomaisista kaupallisista ehdoista, edellyttävät Sampo Oyj:n hallituksen päätöstä ennen niiden toteuttamista. Tällaiset toimet tulee myös raportoida konsernin compliance-yksikölle etukäteen. Jokaisen Sammon alakonsernin tulee ylläpitää rekisteriä Sampo-konsernin lähipiiriin kuuluvista tahoista ja raportoiduista lähipiiritoimista. Koottu lista Sampo Oyj:n lähipiirisopimuksista lähetetään Sampo Oyj:n hallitukselle tai sen asettamalle valiokunnalle vuosittain. Hallitus tai sen valiokunta seuraa ja arvioi, ovatko sopimukset ja toimet yhtiön ja sen lähipiirin välillä tavanomaisia ja tehty ehdoin, joita sovellettaisiin riippumattomien osapuolten välillä tehtäviin toimiin. Lisäksi Solvenssi II -sääntely edellyttää Sampo- konsernin yhtiöiden raportoivan merkittävistä lähipiiritoimista myös valvoville viranomaisille. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 54 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus toimii liiketoiminnoista riippumattomana toimintona, tehtävänään arvioida sisäisen valvontajärjestelmän riittävyyttä ja tehokkuutta sekä sen kypsyyttä Sampo-konsernissa. Sillä on systemaattinen lähestymistapa arvioida ja parantaa riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosesseja ja näin ollen auttaa liiketoimintaa saavuttamaan tavoitteensa. Konsernitasoisena toimintona sisäinen tarkastus on Sampo Oyj:n hallituksen alainen ja raportoi hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle. Toiminnosta vastaa konsernin sisäisen tarkastuksen johtaja (Group Chief Audit Executive), jonka nimittää Sampo Oyj:n hallitus. Sisäisen tarkastuksen toiminnot järjestetään kuhunkin konserniyhtiöön säännösten mukaisesti ja ne hyväksytetään kyseessä olevan yhtiön hallituksella tai vastaavalla toimielimellä. Tarkastustyössä noudatetaan konserniyhtiöiden hallitusten vahvistamaa konsernin sisäisen tarkastuksen ohjetta (Sampo Group Internal Audit Policy). Sisäinen tarkastus noudattaa ohjeen mukaan soveltuvin osin IIA:n (Institute of Internal Auditors) velvoittavia kansainvälisiä ammattistandardeja. Sisäinen tarkastus laatii säänneltyihin yhtiöihin tarkastussuunnitelmat. Alakonsernit voivat päättää sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman kattaman ajanjakson. Suunnitelmat päivitetään vuosittain ja niille haetaan kunkin kyseessä olevan konserniyhtiön hallituksen hyväksyntä. Alakonsernien tarkastussuunnitelmat annetaan tiedoksi Sampo Oyj:n hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Lähestymistapa on riskiperusteinen ja se huomioi liiketoiminnan painopistealueet. Tarkastussuunnitelmat annetaan tiedoksi myös tilintarkastajille. Sisäinen tarkastus raportoi tehdyistä tarkastuksista ja seurantatoimista kunkin kohdeyhtiön hallitukselle sekä Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnalle. Yksittäistä yhtiötä koskevat tarkastushavainnot raportoidaan asianosaisen yhtiön johdolle. Lisäksi toiminto tuottaa yhteenvetoraportit asianosaisista yhtiöistä Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnalle ja säänneltyjen yhtiöiden hallituksille vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nämä raportit sisältävät tiedot havaituista vakavista puutteista sekä riskeistä, jotka liittyvät tarkastussuunnitelman toteutumatta jääneisiin toimenpiteisiin, joita ei ole toteutettu sovittujen toimintasuunnitelmien mukaan, sekä niihin liittyvistä riskeistä. Näiden lisäksi sisäinen tarkastus tuottaa erilliset vuosiraportit Sampo- konsernille. Konsernin sisäisen tarkastuksen johtaja vastaa siitä, että sisäisen tarkastuksen toiminnoilla on kattava laadunvarmistus- ja kehittämisohjelma. Ohjelmien tulokset raportoidaan Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnalle. Tilintarkastaja • Deloitte Ltd Tilintarkastusyhteisö • Jukka Vattulainen, KHT KRT Päävastuullinen tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja Sampo Oyj:n sekä If-, Topdanmark- ja Hastings- konsernien tilintarkastajana toimi vuonna 2024 tilintarkastusyhteisö Deloitte. Deloitte valittiin Topdanmarkin tilintarkastajaksi vuonna 2024. Sampo-konsernin yhtiöt maksoivat tilintarkastusyhteisö Deloittelle vuonna 2024 tilintarkastuspalkkioita yhteensä noin 4 322 000 euroa. Lisäksi Sampo- konsernin yhtiöt maksoivat tilintarkastusyhteisö Deloittelle muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista yhteensä noin 712 000 euroa, joka on enimmillään noin 16,5 prosenttia Sampo-konsernin tilintarkastusyhteisö Deloittelle maksamista tilintarkastuspalkkioista Sampo Oyj maksoi Deloitte Oy:lle vuonna 2024 tilintarkastuspalkkioita laskun mukaan yhteensä noin 450 000 euroa sekä noin 137 000 euroa kestävyysraportoinnin varmentamisen palkkiota. Lisäksi Sampo Oyj maksoi Deloitte Oy:lle muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista palkkioita yhteensä noin 204 000 euroa. Sampo Oyj:n 25.4.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:n, jonka päävastuullisena tilintarkastajana ja kestävyysraportoinnin varmentajana toimi KHT KRT Jukka Vattulainen. KHT KRT Jukka Vattulainen on toiminut Sampo Oyj:n päävastuullisena tilintarkastajana vuoden 2021 toukokuusta lähtien. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 55 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Kestävyysselvitys Yleiset tiedot .............................................................. 56 Laatimisperusteet ...................................................... 56 Hallinto .......................................................................... 56 Strategia ....................................................................... 61 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta .......................................................................... 68 Ympäristötiedot ........................................................ 71 EU-taksonomia ........................................................... 71 Vakuutustoiminta ................................................. 72 Sijoitustoiminta ..................................................... 74 Ilmastonmuutos ......................................................... 77 Strategia .................................................................. 78 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...................................................................... 80 Mittarit ja tavoitteet ............................................ 82 Resurssien käyttö ja kiertotalous ......................... 87 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...................................................................... 88 Mittarit ja tavoitteet ............................................ 89 Yhteiskunnalliset tiedot ......................................... 90 Oma työvoima ............................................................ 90 Strategia .................................................................. 91 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...................................................................... 91 Mittarit ja tavoitteet ............................................ 95 Arvoketjun työntekijät ............................................. 102 Strategia .................................................................. 103 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...................................................................... 103 Mittarit ja tavoitteet ............................................ 106 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ................................... 107 Strategia .................................................................. 108 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...................................................................... 108 Mittarit ja tavoitteet ............................................ 112 Hallintotapatiedot .................................................... 115 Liiketoiminnan harjoittaminen .............................. 115 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...................................................................... 116 Mittarit ja tavoitteet ............................................ 118 Liitteet .......................................................................... 119 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 56 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Yleiset tiedot Laatimisperusteet Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet Tämä Sampo-konsernin Kestävyysselvitys 2024 on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja siihen liittyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Selvitys kattaa Sampo Oyj:n (Sampo) sekä sen tytäryhtiöt If Skadeförsäkring Holding AB:n (publ) (If), mukaan lukien Topdanmark A/S (Topdanmark), ja Hastings Group (Consolidated) Ltd:n (Hastings). Kestävyysselvityksen laatimisperiaatteet noudattavat Sampo-konsernin tilinpäätösraportoinnissa käytettyjä periaatteita. Selvitys ottaa huomioon Sampo-konsernin oman toiminnan sekä alku- ja loppupään arvoketjun, jotka kuvataan tarkemmin Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju -otsikon alla (s. 61). Sampo-konserni ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja immateriaalioikeuksiin, tietotaitoon tai innovaatioihin vedoten. Sampo-konserni ei ole myöskään käyttänyt direktiivin 2013/34/EU 19a § 3 momentissa ja 29a § 3 momentissa säädettyä poikkeusta. ESRS 1 liitteen C mukaisesti Sampo-konserni on käyttänyt mahdollisuutta jättää pois kaikkia yhtiöitä koskevat vaiheittain käyttöön otettavat tiedonantovaatimukset vuoden 2024 kestävyysraportoinnissa. Sampo-konserni ei ole merkinnyt tätä Kestävyysselvitystä kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaisilla digitaalisilla XBRL- kestävyystunnisteilla, koska yhtiön ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF- asetuksen tai muun Euroopan unionin (EU) lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Tämän Kestävyysselvityksen varmentaja ei ole varmentanut Kestävyysselvityksessä esitettyjä vertailutietoja (vuoden 2023 luvut) EU-taksonomian ja kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Sampo-konserni raportoi tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (esim. arvioinnissa käytetyt lähteet, tulosten epävarmuus) soveltuvin osin niiden tietojen yhteydessä, joihin ne viittaavat (esim. kunkin mittarin yhteydessä kuvatuissa laskentamenetelmissä). Hallinto Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Kokoonpano ja monimuotoisuus Sampo-konsernin hallinto-, johto- ja valvontaelimet koostuvat yhdeksästä yhtiön johtoon kuulumattomasta hallituksen jäsenestä sekä Sampo-konsernin konsernijohtajasta. Sammon hallituksessa ei ole yhtiön työntekijöiden edustajia. Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman Hallinnointikoodin 2025 mukaisesti. Marraskuussa 2024 päivitetty Sammon hallitusta koskeva monimuotoisuuspolitiikka pyrkii varmistamaan, että hallituksella on sopiva yhdistelmä tietoa, taitoa, monimuotoisuutta ja kokemusta Sampo-konsernin arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenillä tulee olla Sammon toimintaan ja kokoon nähden riittävä ammatillinen kokemus sekä koulutus muun muassa taloudellisen osaamisen, toimialaosaamisen, kansainvälisen kokemuksen, riskienhallinnan, strategisen suunnittelun sekä hallinnon ja johtamisen osalta. Monimuotoisuus on olennainen osa hallituksen kokoonpanoa, jossa otetaan huomioon ainakin ikä- ja sukupuolijakauma, maantieteellinen jakauma sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta. Hallitusten jäsenten odotetaan myös käyttävän riittävästi aikaa hallituksen tehtävien hoitamiseen ja hallituksen tulee kokonaisuutena noudattaa hallinnointikoodin riippumattomuutta koskevia suosituksia. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 57 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sukupuolten välisen tasapainon edistämiseksi molempien sukupuolten tulee aina olla edustettuna hallituksessa siten, että hallituksen jäsenistä vähintään 40 prosenttia on naisia ja miehiä. Joitain poikkeuksia voidaan kuitenkin tehdä, mikäli se katsotaan hallituksen jäsenten lukumäärän vuoksi kohtuulliseksi. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava tehokas hallituksen tehtävien hoitaminen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Sammon hallitus on keskimäärin saavuttanut sukupuolijakaumatavoitteensa. Hallitus tavoittelee, että jatkossa molempia sukupuolia on vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenmäärästä. 31.12.2024 Sammon hallituksen jäsenistä 33,3 prosenttia oli naisia ja 66,7 prosenttia miehiä. Tehtävät ja vastuut Sammon hallituksella on kokonaisvastuu ja ylin päätösvalta konsernitason vastuullisuusasioista, kattaen kaikki ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hallinnointitapaan (ESG) liittyvät asiat. Hallitus on nimennyt tarkastusvaliokunnan valvomaan Sampo- konsernin kestävyysraportointia ja -toimia, kuten CSRD:n mukaista raportointia, kaksoisolennaisuusarviointia ja Sampo-konsernin vastuullisuusohjelmaa. Sekä lakisääteinen kestävyysraportointi että konsernin vastuullisuusohjelma auttavat hallitusta ja ylintä johtoa seuraamaan vastuullisuustyötä sekä siihen liittyviä tavoitteita. Tarkastusvaliokunta käsittelee ja hallitus hyväksyy Sampo-konsernin vuosittain julkaistavan kestävyysselvityksen, mukaan lukien kaksoisolennaisuusarvioinnin, sekä vuosittain päivitettävät toimintaperiaatteet. Sammon hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan sekä nimittää Sampo-konsernin johtoryhmän. Konsernijohtajan tehtävänä on Sammon päivittäinen johtaminen. Konsernin johtoryhmä tukee konsernijohtajaa Sampo-konserniin liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa. Sampo-konsernin talousjohtaja on konsernin johtoryhmän jäsen ja ohjaa Sammon vastuullisuusyksikköä. Talousjohtaja varmistaa myös, että vastuullisuusasioista raportoidaan riittävästi konsernijohtajalle. Sammon vastuullisuusyksikkö vastaa vastuullisuusnäkökohtien kehittämisestä ja koordinoimisesta konsernitasolla. Konsernin talousjohtaja ja vastuullisuusyksikkö raportoivat tarvittaessa hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä niihin liittyvistä tavoitteista. Osaaminen ja asiantuntemus Sampo on tunnistanut merkittävät osaamisalueet, joista hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä osaaminen ja kokemus. Näihin kuuluvat esimerkiksi liiketoiminnan harjoittaminen, hallintojärjestelmä sekä olennaiset vakuutusalaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Sammolla on käytössään hallituksen asiantuntemusta kuvaava matriisi, joka listaa merkittävät osaamisalueet sekä niiden hallituksen jäsenten määrän ja osuuden, joilla on vahva kokemus kullakin osaamisalueella (itsearviointi). Hallituksen asiantuntemusta kuvaavassa matriisissa on tunnistettu myös muu kuin taloudellinen kokemus yhdeksi merkittäväksi osaamisalueeksi. Tämä määritellään kyvyksi tulkita yrityksen muita kuin taloudellisia tietoja (mukaan lukien ESG-asioihin liittyvät tiedot), tunnistaa keskeiset kysymykset, asettaa asianmukaiset valvontamekanismit ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet näiden tietojen perusteella. Aiemman kokemuksen lisäksi hallituksella on mahdollisuus saada koulutusta keskeisiksi tunnistetuista aihealueista tarpeen mukaan. Hallituksen jäsenet voivat myös hyödyntää esimerkiksi muissa tehtävissä kerryttämäänsä osaamista. Sammon hallituksen jäsenille järjestettiin CSRD-koulutus helmikuussa 2024. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 58 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vastuullisuuden hallinnointi- ja raportointirakenne Sampo-konserni Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Sampo-konsernin talousjohtaja ja Sammon vastuullisuusjohtaja raportoivat hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle kestävyysasioista vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Kestävyys oli vuonna 2024 omana aiheenaan hallituksen ja/tai tarkastusvaliokunnan kokousten asialistalla kvartaaleittain. Sampo-konsernin kaksoisolennaisuus arvioinnissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esiteltiin hallitukselle ja tarkastus valiokunnalle vuonna 2024 osana säännöllistä hallitusraportointia. Jatkossa kaksoisolennaisuus arviointia tarkastellaan uudelleen vuosittain lainsäädännön mukaisesti. Sammon vastuullisuusyksikön lisäksi muut yksiköt, kuten compliance, riskienhallinta, sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinta sekä henkilöstöhallinto (HR), raportoivat säännöllisesti hallitukselle ja/tai sen valiokunnille sekä konsernin johtoryhmälle. Raportointi voi sisältää myös kestävyysteemoja, sillä vastuullisuus on olennainen osa Sampo-konsernin toimintaa. Hallitus ja sen valiokunnat saavat kokousaineiston ennen kutakin hallituksen ja/tai valiokunnan kokousta, ja heille annetaan aikaa antaa palautetta aineistosta. Jokainen asialistalla oleva kysymys esitellään kokouksessa ennen päätöksentekoa. Sampo-konsernissa vastuullisuus nähdään liiketoimintariskien ajurina ja kestävyysriskit ovat osa Sampo-konsernin yleistä riskienhallintaa. Tämä tarkoittaa, että kestävyysseikat on sisällytetty osaksi liiketoimintaa ja liiketoimintakäytäntöjä (esim. vakuutus- ja sijoitustoiminta). Sammon hallitus vastaa, että konsernin riskejä hallitaan ja valvotaan asianmukaisesti. Tarkastusvaliokunta puolestaan vastaa Sampo- konsernin riskienhallintaperiaatteiden ja muiden ohjeistusten laatimisesta. Lisäksi hallitus valvoo yhdessä HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 59 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot operatiivisen johdon kanssa olennaisia yhtiön strategiaan ja merkittäviin liiketoimiin liittyviä vaikutuksia ja mahdollisuuksia. Lista Sammon hallituksen käsittelemistä olennaisista kestävyysaiheista on esitetty Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa -otsikon alla (s. 66). Lisäksi hallituksen kokouksissa käsiteltiin vuonna 2024 esimerkiksi vuosittaisia politiikkapäivityksiä (esim. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet), kestävyyteen liittyvän sääntelyn kehittymistä (esim. CSRD), kestävyysraportointia (esim. ilmastotyö, EU-taksonomia, henkilöstötyytyväisyys, asiakastyytyväisyys), sisäistä valvontaa sekä säännöllistä compliance-/hallinto-/ riskiraportointia. Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Sammon hallitus päättää kaikista konsernitason palkitsemisasioista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta tukee hallitusta valmistelemalla hallituksen päätöstä varten ehdotukset konsernin johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta, Sampo-konsernin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä, lyhytaikaisiin kannustinohjelmiin perustuvista enimmäismaksuista sekä johtoryhmän jäsenille maksettavista todellisista maksuista. Sammon hallintoelinten palkitsemispolitiikassa todetaan, että konsernijohtajan lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimien suoritusmittareita voivat olla esimerkiksi omistaja-arvon kasvattaminen, taloudelliset tai operatiiviset tulosindikaattorit sekä kestävyyteen liittyvät suorituskriteerit. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöistä eivätkä kuulu muuttuvien palkkio-ohjelmien piiriin. Sampo-konsernissa käytetään muuttuvaa palkitsemista varmistamaan palkitsemiskokonaisuuksien kilpailukyky. Muuttuvaan palkitsemiseen kuuluvat lyhytaikaiset kannustinohjelmat ja pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät. Sammon hallitus päättää joka vuosi erikseen vuoden mittaisista lyhytaikaisista kannustinohjelmista sekä niistä seuraavana vuonna rahana maksettavista palkkioista. Konsernijohtaja osallistuu vuoden mittaiseen lyhytaikaiseen kannustinohjelmaan, jossa palkkion maksu perustuu Sampo-konserniin ja sen tytäryhtiöihin liittyviin taloudellisiin ja ei-taloudellisiin suoritusmittareihin. Konsernijohtajalle voidaan maksaa vuoden 2024 ohjelmasta palkkiona enintään 12 kuukauden kiinteää palkkaa vastaava määrä. Osa maksettavasta palkkiosta lykätään vähintään kolmeksi vuodeksi Sampoon sovellettavan sääntelykehyksen mukaisesti. Konsernijohtaja osallistuu myös Sampo-konsernin avainhenkilöiden pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään 2024. Konsernijohtajalle on allokoitu 37 909 suoriteperusteista kannustinyksikköä, jotka ovat arvoltaan 150 prosenttia hänen käyttöönottohetkellä voimassa olevasta kiinteästä vuosipalkastaan. Kannustinjärjestelmästä erääntyvien yksiköiden määrä on 0–37 909, perustuen osakkeen kokonaistuottoon, liiketoiminnalliseen suoritukseen sekä kestävyyskriteereihin. Lisäksi suoriteperusteisten kannustinyksiköiden arvo muuttuu ansaintajakson aikana Sammon A-osakkeen kurssikehityksen mukaisesti. Kannustinjärjestelmän ansaintajakso on kolme vuotta ja kannustinjärjestelmään 2024 liittyvän palkkion maksamisen yhteydessä konsernijohtaja on velvollinen ostamaan Sammon A-osakkeita 50 prosentilla palkkion määrästä tuloveron ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta, minkä jälkeen hallitus päättää niiden mahdollisesta vapauttamisesta. Kestävyyteen liittyvät suorituskriteerit Lyhytaikaisen kannustinohjelman palkkiosta 10 prosenttia perustui vastuullisuustyöhön vuonna 2024. Lyhytaikaisen kannustinohjelman kestävyyteen liittyvä suorituskriteeri oli konsernin tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden lähettäminen Science Based Targets Initiative -aloitteelle (SBTi) hyväksyttäväksi. Myös vuoden 2024 pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän palkkiosta 10 prosenttia riippuu Sampo-konsernin vastuullisuustyöstä. Kestävyyteen perustuva suorituskriteeri koostuu tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden kehittämiseen, toteuttamiseen ja toimeenpanoon liittyvistä konsernin ja tytäryhtiöiden tasapainotetuista mittaristoista. Edellä mainittujen suorituskriteerien lisäksi Sampo- konserni ei huomioinut muita kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita palkitsemisessa vuonna 2024. Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Sampo-konsernin due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet on kuvattu soveltuvien tiedonantovaatimusten alla tässä Kestävyysselvityksessä. Due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet -taulukko listaa raportoidut tiedot (s. 60). HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 60 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet Sampo-konserni Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Kohdat Kestävyysselvityksessä Yleiset tiedot ja hallintotapatiedot Ympäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin • Miten kestävyysseikat on huomioitu Sampo- konsernin johdossa ( s. 58) • Lyhyt- ja pitkäaikaiset kannustinohjelmat ja ESG- kriteerien sisällyttäminen palkitsemiseen (s. 59) • Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden linkitys konsernin strategian ja liiketoimintamallin kanssa (s. 66) • Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet hallintotapaan liittyen (s. 115) • Lyhyt- ja pitkäaikaiset kannustinohjelmat ja tieteeseen pohjautuviin ilmastotavoitteisiin liittyvien kriteerien sisällyttäminen palkitsemiseen (s. 59) • Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ilmastonmuutokseen (s. 77) sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyen (s. 87) • Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omaan työvoimaan ( s. 90), arvoketjun työntekijöihin (s. 102) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin ( s. 107) liittyen Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa • Miten kestävyysseikat on huomioitu Sampo- konsernin johdossa (s. 58) • Miten sidosryhmien edut ja näkemykset on huomioitu konsernin strategiassa ja liiketoimintamallissa (s. 64) • Miten prosessissa, jolla tunnistetaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, on huomioitu due diligence -prosessi, ja kuultu vaikutuksen kohteena olevia sidosryhmiä (s. 68) • Toimintaperiaatteet liittyen liiketoiminnan harjoittamiseen sekä yrityskulttuuri (s. 116) • Prosessit, joilla tunnistetaan ilmastonmuutokseen sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, sekä kuvaus siitä, miten vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät on huomioitu (s. 68) • Toimintaperiaatteet liittyen ilmastonmuutokseen (s. 80) sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen (s. 88) • Miten omien työntekijöiden, arvoketjun työntekijöiden sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien edut ja näkemykset on huomioitu strategiassa ja liiketoimintamallissa (s. 64) • Toimintaperiaatteet liittyen omaan työvoimaan (s. 91), arvoketjun työntekijöihin (s. 103) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (s. 108) • Prosessit koskien yhteydenpitoa oman työvoiman (p. 92), arvoketjun työntekijöiden (p. 104) sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien (p. 109) kanssa, sisältäen valitusmekanismit ja kielteisten vaikutusten korjaamisen Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi • Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista, mukaan lukien tarkemmat tiedot hallintotapaan liittyvien kielteisten vaikutusten tunnistamis- ja arviointiprosessista (s. 68) • Tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä kuvaus siitä, miten kielteiset vaikutukset linkittyvät strategiaan ja liiketoimintamalliin (s. 66) • Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista, mukaan lukien täydentävät kuvaukset ilmastonmuutokseen sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien kielteisten vaikutusten tunnistamis- ja arviointiprosessista (s. 68) • Miten ilmastonmuutokseen liittyvät tunnistetut kielteiset vaikutukset linkittyvät strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä täydentävää tietoa ilmastoriskeistä (s. 78) • Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista (s. 68) • Miten omaan työvoimaan (s. 91), arvoketjun työntekijöihin ( s. 103) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin ( s. 108) liittyvät kielteiset vaikutukset linkittyvät strategiaan ja liiketoimintamalliin Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi • Alihankkijasuhteiden hallinnointi sekä korruption ja lahjonnan tunnistaminen ja ehkäisy (s. 116) • Toimet ja resurssit liittyen ilmastonmuutokseen (s. 80) sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen (s. 88) • Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (s. 79) • Toimet ja resurssit liittyen omaan työvoimaan (s. 93), arvoketjun työntekijöihin (s. 105) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (s. 111) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä • Mittarit ja tavoitteet liittyen liiketoiminnan harjoittamiseen ( s. 118) • Mittarit ja tavoitteet liittyen ilmastonmuutokseen (s. 82) sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen ( s. 89) • Mittarit ja tavoitteet liittyen omaan työvoimaan (s. 95), arvoketjun työntekijöihin (s. 106) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin ( s. 112) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 61 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Sampo-konsernin kestävyysraportointiin liittyvä riskienhallinta ja sisäinen valvonta ovat osa konsernin yleistä riskienhallintaa. Osana Sampo-konsernin sisäistä valvontaa konserniyhtiöillä on käytössään kattavat riskienhallintamenettelyt, joilla varmistetaan raportointiprosessien, mukaan lukien kestävyys raportoinnin, toimivuus. Riskienhallintamenettelyihin sisältyvät riskien tunnistaminen, arviointi, mittaaminen, valvonta ja raportointi. Sampo-konserni tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyviä riskejä säännöllisesti. Riskienhallintaprosessissa huomioidaan riskien syyt ja seuraukset sekä olemassa olevat kontrollit. Riskin toteutumisen todennäköisyyden ja vaikutuksen arvioinnin lisäksi Sampo-konserni arvioi tarpeen mahdollisille lisätoimenpiteille. Arvion perusteella riskit luokitellaan merkittävyyden mukaiseen järjestykseen. Kestävyysraportointiprosessin riskit liittyvät ensisijaisesti tietojen oikeellisuuden ja kattavuuden varmistamiseen. Sampo-konserni hallitsee näitä riskejä esimerkiksi sisäisten ohjeistusten, tarkkaan määriteltyjen vastuiden, neljän silmän periaatteen ja muiden kontrollien avulla. Riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa kaikille tunnistetuille riskeille nimetään omistaja. Riskin omistaja on vastuussa sisäisten toimien ja kehitystoimenpiteiden toteuttamisesta. Merkittävimpiä riskejä ja niihin liittyviä hallintatoimenpiteitä käsitellään säännöllisesti esimerkiksi konsernin riskikomiteoissa. Riskienhallinta johtajat raportoivat riskeistä ylimmälle johdolle ja hallitukselle. Strategia Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Sampo-konsernin strategia keskittyy vahinkovakuuttamiseen; konserni sijoittaa vahinkovakuutustoimintoihin ja kehittää niitä Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja Baltiassa. Strategia perustuu kurinalaiseen vakuuttamiseen, vahvoihin operatiivisiin valmiuksiin ja asiakaskeskeisyyteen. Yhdessä huolellisen riskienhallinnan kanssa tämä mahdollistaa Sampo-konsernille houkuttelevat tuotot ja vahvan taloudellisen resilienssin, joita Sampo pitää keskeisenä arvonluonnille. Sampo-konsernin vakuutustoimintaa harjoitetaan Ifin, Topdanmarkin (joka yhdistyy Ifin kanssa) ja Hastingsin kautta. Tytäryhtiöt ovat vastuussa tuotteidensa ja palvelujensa hinnoittelusta, myynti- ja toimeenpano prosesseistaan, toimintansa kannattavuuden, tehokkuuden, laadun, turvallisuuden ja jatkuvuuden varmistamisesta sekä asiakasvastuistaan. Tytäryhtiöt vastaavat myös varojensa ja velkojensa hallinnasta, riskeistään sekä pääomittamisesta liiketoiminta-alue- ja yhtiötasolla. Sampo-konserni tarjoaa turvallisuutta asiakkailleen laadukkailla vahinkovakuutustuotteillaan. Tämä mahdollistetaan ymmärtämällä tarkasti erilaisia riskejä, joita Sampo-konserni vakuuttaa. Yhdistämällä riskejä Sampo-konserni tasapainottaa asiakaskunnan erilaisia riskejä ja tarjoaa vakuutusturvan tapahtumille, joiden varalta asiakkaiden voi olla vaikea varautua ilman vahinkovakuutustuotteita. Sampo-konserni luo turvallisuutta ja arvoa asiantuntijatiimiensä sekä alihankkija- ja muun liikekumppaniyhteistyön avulla. Asiakkaille luotu arvo virtaa kohtuullisina korvauksina Sampo-konsernin työntekijöille, alihankkijoille ja osakkeenomistajille. Turvallisuus hyödyttää myös koko yhteiskuntaa, mahdollistaen sen, että muut toimialat voivat jatkaa arvonluontia Sampo-konsernin vahinkovakuutus ratkaisuilla vakuutetuissa arvoketjuissaan. Sampo-konsernin toiminta on jaettu omaan toimintaan sekä alku- ja loppupään arvoketjuun. Konsernin oma toiminta keskittyy vahinkovakuutustoimintaan painottuen erityisesti vakuuttamiseen ja riskienhallintaan, asiakaspalveluun ja sijoitustoimintaan. Sampo-konsernin alkupään arvoketjuun kuuluvat toimistotuotteiden ja -palvelujen alihankkijat (esim. IT-palvelujen toimittajat ja ulkoiset datantarjoajat), jotka tukevat liiketoimintaa. Arvoketjun loppupäässä Sampo-konsernilla on laaja alihankkija- ja kumppaniverkosto, josta merkittävän osan muodostavat korvauskäsittelyn ja vahingontorjunnan parissa työskentelevät alihankkijat (esim. ajoneuvo- ja kiinteistökorjausurakoitsijat) sekä terveys- ja matkapalvelukumppanit. Sampo-konsernin arvoketjun pääpiirteet on kuvattu Arvoketju-kuvassa (s. 62). HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 62 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Arvoketju Sampo-konserni Merkittävät tuote-, palvelu- ja markkina-alueet Sampo-konsernin suurimman asiakasryhmän muodostavat henkilöasiakkaat. Henkilöasiakkaiden suurimmat tuotesegmentit ovat moottoriajoneuvo- ja kotivakuutukset, mutta Sampo-konsernin valikoimiin kuuluu myös muita vakuutuksia, kuten matka vakuutuksia ja henkilövakuutuksia. Sampo-konsernin toiseksi suurin liiketoiminta-alue on yritysasiakkaat. Omaisuus- ja moottoriajoneuvovakuutukset ovat yritysasiakkaiden liiketoiminta-alueella suosituimpia, mutta myös tietyillä vastuuvakuutuksilla on merkittävä asema. Lisäksi Sampo-konserni on Ifin kautta johtava suurasiakkaiden vahinkovakuutusten tarjoaja Pohjoismaissa. Ison-Britannian vahinkovakuutus markkinoilla Sampo-konserni toimii digitaalisella alustalla toimivan vakuutusyhtiö Hastingsin kautta. Hastings on Ison-Britannian suurimpia moottori ajoneuvovakuutusten tarjoajia, haastaen myös kotivakuutusmarkkinaa vahvasti kasvavalla asiakaskunnallaan. Sampo-konsernin liiketoiminta on hajautettu maantieteellisesti, vakuutuslajeittain ja asiakas ryhmittäin. Konsernin pääasialliset toimintamaat ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia ja Baltian maat. Sampo-konsernin työntekijöiden kokonaismäärä 31.12.2024 oli 15 581. Työntekijämäärä maittain on esitetty omaan työvoimaan liittyvien tiedonantovaatimusten yhteydessä (s. 96). Sampo-konsernin vakuutusmaksutuotot olivat vuonna 2024 yhteensä 9 450 miljoonaa euroa. Lisätietoja vakuutusmaksutuoton jakautumisesta liiketoimintasegmenteittäin löytyy tilinpäätöksen kohdasta Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2024. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 63 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vastuullisuusohjelma Sampo-konserni Vastuullisuuden integrointi liiketoimintaan Sampo-konserni on integroinut vastuullisuuden osaksi ydinliiketoimintaansa. Vakuutustoiminnassa tämä tarkoittaa, että Sampo-konserni ottaa ESG-näkökohdat huomioon vakuuttamisessa (esim. asettamalla yritysasiakkaille velvollisuuksia noudattaa kansainvälisiä normeja ja standardeja YK:n Global Compact -periaatteiden mukaisesti, sisällyttämällä vastuullisuus näkökohtia vakuutusperiaatteisiin ja/tai muihin olennaisiin politiikkoihin), tarjoaa vahingontorjunta palveluja (esim. riskienhallintapalvelut), käsittelee korvausvaatimukset vastuullisella tavalla sekä kehittää tuotteita ja palveluja olennaisten lakisääteisten vaatimusten mukaisesti (esim. EU-taksonomia). Sampo- konsernin vastuullisuustavoitteet kattavat konsernin kaiken toiminnan, ei pelkästään tiettyjä asiakasryhmiä tai markkinoita. Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa vastuullisuustyötä konsernitasolla. Vastuullisuusohjelma koostuu kolmesta strategisesta vastuullisuusteemasta: Ilmasto ja ympäristö, Ihmiset ja yhteisöt ja Liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, jotka on jaettu yksityis kohtaisempiin konsernin vastuullisuustyön kannalta olennaisiin aiheisiin. Konsernin vastuullisuusohjelma toteutetaan konserniyhtiöissä ja sen etenemistä seurataan jatkuvasti. Sampo-konserni on asettanut yleiset tavoitteet jokaiselle vastuullisuusteemalle. Lisäksi konsernilla on käytössään mittareita ja tavoitteita, joiden avulla edistymistä seurataan tarkemmalla tasolla. Asetetuissa tavoitteissa suoriutumista on kuvattu esimerkiksi tässä Kestävyysselvityksessä. Tieteeseen pohjautuvia ilmastotavoitteita käsitellään Ilmastonmuutos- standardin alla, henkilöstön tyytyväisyyttä Oma työvoima -standardin alla, asiakastyytyväisyyttä Kuluttajat ja loppukäyttäjät -standardin alla ja alihankkijoiden toimintaperiaatteisiin liittyviä mittareita Arvoketjun työntekijät -standardin alla. Sisäisten HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 64 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot politiikkojen ja ohjeiden noudattamista käsitellään useiden standardien alla, sillä monet niistä keskittyvät olennaisten politiikkojen ja ohjeiden kuvaamiseen. Sampo-konsernin vastuullisuusohjelmaa uudistettiin vuonna 2024 vastaamaan paremmin lainsäädännön vaatimuksiin, sisällyttäen siihen myös aiheita, jotka ovat kriittisiä erityisesti vahinkovakuutussektorilla toimivalle yhtiölle. Valitut aiheet liittyvät myös Sampo-konsernin liiketoimintaan ja strategiaan, ja ovat tärkeitä konsernin useille sidosryhmille. Sidosryhmien edut ja näkemykset Sampo-konsernin keskeisimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, sijoittajat, henkilöstö, alihankkijat ja muut liikekumppanit, sijoituskohteena olevat yhtiöt sekä paikalliset yhteisöt. Kullakin keskeisimmällä sidosryhmällä on lisäksi useita alaryhmiä, jotka on kuvattu Sidosryhmäyhteistyö ja -vuoropuhelu -taulukossa (s. 65). Sampo-konserni tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa useiden kanavien kautta ja erilaisten aihepiirien parissa. Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä ja käydä vuoropuhelua asioista, jotka tukevat Sampo-konsernin ja sen sidosryhmien tarpeita parhaiten. Sampo-konserni pyrkii merkitykselliseen yhteistyöhön sidosryhmiensä kanssa esimerkiksi tunnistamalla olennaiset sidosryhmät, huolehtimalla jatkuvasta ja säännöllisestä viestinnästä sekä tarjoamalla sopivia keskustelukanavia. Sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on rakentaa luottamusta Sampo-konsernin ja sen sidosryhmien välillä ja etsiä yhteisiä hyötyjä. Sidosryhmäyhteistyö auttaa Sampo-konsernia huomioimaan sen sidosryhmien tarpeet ja toiveet ennakoivasti. Panostamalla sidosryhmäyhteistyöhön Sampo-konserni voi lieventää mahdollisia riskejä, kuten epävarmuuden tai tyytymättömyyden aiheuttamista keskeisille sidosryhmille. Sidosryhmäyhteistyö auttaa Sampo- konsernia huolehtimaan maineestaan, rakentamaan luottamusta ja varmistamaan hyväksynnän keskeisille hankkeilleen. Sidosryhmäyhteistyö on myös arvokas tietolähde Sampo-konsernille. Sidosryhmät ovat omien alojensa asiantuntijoita ja voivat tarjota konsernille olennaista tietoa ja asiantuntemusta. Sampo-konserni voi puolestaan tarvittaessa tukea sidosryhmiään tarjoamalla näille aikaa ja osaamista. Sampo-konsernin keskeiset sidosryhmät tukevat konsernin valitsemaa strategiaa ja liiketoimintamallia jatkuvan vuoropuhelun kautta. Sidosryhmien näkemykset ja edut huomioidaan mahdollisuuksien mukaan strategiaa kehittäessä, ja Sampo-konserni pyrkii edistämään toimintaansa ja suhdettaan sidosryhmiinsä yhteistyön kautta. Esimerkkejä toteutetuista toimista ovat parempi ulkoinen viestintä, asiakaspalvelu ja sisäinen raportointi. Sampo-konsernin hallitukselle viestitään sidosryhmien näkemyksistä ja eduista osana säännöllistä hallitusraportointia ja aina tarvittaessa. Sidosryhmäyhteistyö oman työvoiman, arvoketjun työntekijöiden sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa Sampo-konsernin oman työvoiman edut, näkemykset ja oikeudet ohjaavat ja tukevat yhtiön strategisia päätöksiä. Sampo-konserni pyrkii rakentavaan, luotettavaan ja avoimeen vuoropuheluun työntekijöiden sekä näiden edustajien kanssa yhtiön kehittämiseksi ja työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi. Sampo-konserni pitää tärkeänä muun muassa henkilöstön tyytyväisyyttä, terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia, työn ja vapaa-ajan tasapainoa, monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta (Diversity, equity and inclusion, DEI) sekä ammatillista kehitystä. Sampo-konserni käy olennaisista aiheista välillisesti vuoropuhelua arvoketjun työntekijöiden kanssa alihankkijoiden, sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja yritysasiakkaiden kautta. Arvoketjun työntekijöiden näkökulmat tarjoavat tärkeää tietoa konsernin toiminnan ja liikesuhteiden vaikutuksista ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin, auttaen näiden tunnistamisessa ja ymmärtämisessä. Yhteistyö arvoketjun työntekijöiden kanssa on osa päivittäistä liiketoimintaa esimerkiksi due diligence -prosessien kautta. Sampo-konsernille kuluttajien ja loppukäyttäjien tarpeet, mieltymykset ja hyvinvointi ovat keskeisiä strategiaa ohjaavia tekijöitä, ja konsernin liiketoimintamalli muotoutuu ensisijaisesti asiakkaiden etujen mukaisesti. Sampo-konsernin vakuutustuotteita ja -palveluja kehittävät ja toteuttavat työntekijät seuraavat jatkuvasti asiakkaiden etuja ja ottavat ne huomioon. Sampo- konsernin työntekijöiden, alihankkijoiden ja muiden liikekumppaneiden näkemykset täydentävät asiakkaiden etujen huomioimista konsernin liiketoimintamallin ja strategian muotoilussa. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 65 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sidosryhmäyhteistyö ja -vuoropuhelu Sampo-konserni Sidosryhmä Keskustelupaikka ja arvioitu keskustelutiheys Esimerkkejä keskustelunaiheista Sijoittajat (nykyiset ja potentiaaliset osakkeenomistajat ja velkasijoittajat) • Yhtiökokous (vuosittainen) • Pääomamarkkinapäivä (vuosittainen tai harvemmin) • Roadshow’t (neljännesvuosittainen) • Seminaarit (neljännesvuosittainen) • Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (viikoittainen) • Taloudellinen tulos ja tavoitteet • Strategia ja konsernirakenne • Lainsäädännön kehitys • Ilmastotavoitteet • Johdon palkitseminen • Vastuullisuus yleisesti Asiakkaat • Yleiset asiakaskontaktipisteet, esim. verkkosivu, chat, asiakaspalvelukeskus (24/7 tai päivittäinen) • Asiakaspalautekanavat (24/7) • Asiakastyytyväisyyskyselyt (24/7 tai päivittäinen) • Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (päivittäinen) • Asiakasvaltuutettu (päivittäinen) • Tapahtumat (vaihteleva) • Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva) • Tuotteet ja palvelut • Vahingontorjunta ja korvausten käsittely • Vastuullisuus yleisesti • Yleinen markkinatilanne • Vastuulliset liiketoimintakäytännöt Henkilöstö • Henkilöstötyytyväisyyskyselyt (puolivuosittainen/vuosittainen) • Kehityskeskustelut ja muu vuoropuhelu esihenkilöiden kanssa (vaihteleva) • Työympäristötoimikunnat (vaihteleva) • Tapaamiset ammattiliittojen ja henkilöstön edustajien kanssa (vaihteleva) • Työntekijöiden edustus- ja kuulemisfoorumit (vaihteleva) • Työntekijöiden roadshow-tapahtumat (tarvittaessa) • Sosiaaliset tapahtumat (vaihteleva) • Taloudellinen tulos • Syrjimättömyys • Monimuotoisuus ja osallisuus • Muutokset konsernirakenteessa • Henkilöstötyytyväisyyskyselyt • Suoriutuminen ja kehityssuunnitelmat • Vastuullinen työympäristö Alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit (esim. analyytikot, luokituslaitokset) • Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (päivittäinen) • Tapahtumat (vaihteleva) • Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva) • Taloudellinen tulos • Toimitusketjun hallinta (esim. tavoitteet, tulos, vastuullisuusnäkökohdat) • Muutokset konsernirakenteessa • Tulevaisuuden suunnitelmat • Tuotteet ja palvelut Sijoituskohteena olevat yhtiöt • Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (vaihteleva) • Sijoituskohteena olevien yhtiöiden yhtiökokoukset (vaihteleva) • Taloudellinen tulos • Yleinen markkinatilanne • Lainsäädännön kehitys • Vastuullisuus yleisesti Paikalliset yhteisöt (esim. viranomaiset, valvojat, toimialajärjestöt, oppilaitokset, kansalaisjärjestöt, suuri yleisö, media) • Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (viikoittainen) • Tapahtumat (vaihteleva) • Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva) • Taloudellinen tulos • Lainsäädännön kehitys • Vastuullisuus yleisesti • Ilmastonmuutos HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 66 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Sampo-konserni on tehnyt CSRD:n edellyttämän kaksoisolennaisuusarvioinnin, jonka tulokset on esitetty Kaksoisolennaisuusmatriisi-kuvassa. Kestävyyskysymyksiin liittyvä resilienssi varmistetaan Sampo-konsernissa mukauttamalla jatkuvasti riskiarviointia ja hinnoittelustrategioita esiin nousevien kestävyystekijöiden huomioon ottamiseksi. Näin pyritään varmistamaan liiketoiminnan pitkän aikavälin kannattavuus ja vakaus. Strategian ja liiketoimintamallin mukauttaminen kestävyyskysymykset huomioiden on Sampo-konsernille kriittistä asiakkaiden luottamuksen ylläpitämisen ja taloudellisten riskien hillitsemisen kannalta, ja konserni panostaa jatkuvasti henkilöstöönsä sekä teknologiaan varmistaakseen kilpailuetunsa säilymisen. Yhdessä huolellisen riskienhallinnan kanssa tämä mahdollistaa Sampo-konsernille laadukkaan asiakaskokemuksen tarjoamisen, houkuttelevat tuotot ja vahvan taloudellisen resilienssin. Resilienssi olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kohtaan arvioidaan osana Sampo-konsernin olemassa olevia vastuullisuusjohtamisen, riskienhallinnan ja strategian kehittämisen prosesseja. Lisätietoja Sampo-konsernin strategian ja liiketoimintamallin vuorovaikutuksesta olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kanssa löytyy kunkin aihekohtaisen ESRS-standardin Strategia-osiosta. Kaksoisolennaisuusmatriisi Sampo-konserni HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 67 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vuosi 2024 on ensimmäinen raportointivuosi kaksoisolennaisuusarvioinnin toteuttamisen jälkeen, joten Sampo-konserni ei raportoi muutoksista olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikki vuoden 2024 Kestävyysselvityksessä raportoidut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on käsitelty ESRS-standardeissa, eikä Sampo-konserni sisällytä yhteisökohtaisia tietoja tähän selvitykseen. Sampo-konserni on kuitenkin ottanut käyttöön yhteisökohtaisia mittareita täydentääkseen ESRS-standardeihin E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät sekä S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät liittyviä tiedonantovaatimuksia. Olennaisuusarvioinnissa havaittujen riskien ja mahdollisuuksien perusteella Sampo-konserni ei odota seuraavan raportointikauden aikana tapahtuvan olennaisia oikaisuja varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin tilinpäätöksessä. Seuraavaksi on esitetty lyhyt tiivistelmä olennaisista kestävyysaiheista. Yksityiskohtaisempi selvitys olennaisista aiheista, niihin liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä Sampo-konsernin lähestymistavasta näiden hallintaan on esitetty tässä Kestävyysselvityksessä kunkin aihekohtaisen ESRS- standardin alussa. Ilmastonmuutos Sampo-konsernin oman toiminnan vaikutus ilmastoon on pieni, koska konsernin suorat kasvihuonekaasupäästöt ovat suhteellisen matalat. Kun huomioidaan koko arvoketju, mukaan lukien sijoitukset ja alihankkijat, kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat suuremmat. Sampo-konserni on tunnistanut sekä ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä että siirtymäriskejä. Fyysisiä riskejä ovat yleistyvät ja yhä vakavammat luonnonkatastrofit sekä muuttuvat säätrendit, jotka voivat johtaa kasvaviin esimerkiksi myrskyjen ja tulvien aiheuttamiin korvausvaatimuksiin. Siirtymäriskit syntyvät puolestaan siirtymästä vähähiiliseen talouteen. Näitä riskejä ajavat sääntely- ympäristön muutokset, uudet teknologiat, muuttuva asiakaskäyttäytyminen sekä kasvava kiinnostus ja huoli ympäristöasioita kohtaan. Ilmastoon liittyy myös mahdollisuuksia esimerkiksi vakuuttamisen kautta. Sampo-konserni voi hyödyntää sellaisten vakuutustuotteiden ja -palvelujen mahdollisesti kasvavaa kysyntää, jotka suojaavat fyysisiltä riskeiltä ja tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Resurssien käyttö ja kiertotalous Sampo-konserni käyttää resursseja liiketoiminnassaan, erityisesti korvauskäsittelyssä. Resurssien käyttö aiheuttaa luontaisesti negatiivisia ympäristövaikutuksia, joita Sampo-konserni voi hillitä ottamalla käyttöön ja lisäämällä kiertotalouden mukaisia toimintoja tuotekehityksessä ja korvauskäsittelyssä. Kiertotalouden hyödyntäminen voi myös pitkällä aikavälillä johtaa kustannussäästöihin, kun neitseellisten resurssien käyttö vähenee. Oma työvoima Sampo-konserni pyrkii luomaan mahdollisuuksia tarjoavan työympäristön, joka edistää luovuutta, innovatiivisuutta ja hyvinvointia, tukee monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä kannustaa työntekijöitä heidän urapoluillaan ja luo näin myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Kun työntekijät kokevat kuuluvansa osaksi organisaatiota, he viihtyvät todennäköisemmin pidempään. Työntekijöiden odotusten laiminlyönti voi johtaa henkilöstön vaihtuvuuden kasvuun ja vaikeuksiin saada osaavaa työvoimaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa taloudellisia riskejä. Arvoketjun työntekijät Sampo-konsernilla on vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin erityisesti sen arvoketjun loppupäässä olevien alihankkijoiden (esim. korvauskäsittelytoimintojen alihankkijat), liikekumppaneiden, yritysasiakkaiden ja sijoituskohteena olevien yhtiöiden kautta. Työkäytäntöihin ja ihmisoikeuksiin liittyvien kielteisten vaikutusten riskiä voidaan pienentää tehokkailla politiikoilla ja hallintorakenteilla, mutta niitä ei voida kokonaan poistaa. Lisääntyvän sääntelyn ja mahdollisten mainehaasteiden vuoksi kielteiset vaikutukset voivat aiheuttaa myös taloudellisia riskejä. Kuluttajat ja loppukäyttäjät Sampo-konserni voi vaikuttaa positiivisesti kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen ja turvallisuuteen huolellisen riskienhallinnan ja kurinalaisen vakuuttamisen kautta, mikä luo konsernille liiketoimintamahdollisuuksia. Asiakkaiden odotusten täyttämättä jättäminen esimerkiksi tietosuojan tai myyntikäytäntöjen osalta voi puolestaan aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia Sampo- konsernin asiakkaille ja siten luoda konsernille taloudellisia ja maineriskejä. Liiketoiminnan harjoittaminen Vastuullista hallintotapaa ja vakaita liiketoimintakäytäntöjä pidetään Sampo-konsernissa lähtökohtana. Sampo-konserni voi tukea yhteiskunnan yleistä turvallisuutta edistämällä esimerkiksi korruption ja lahjonnan torjuntaan sekä riskienhallintaan liittyviä korkeita vaatimuksia. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 68 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkoituksena oli tunnistaa kestävyysaiheet, jotka voivat johtaa sellaisiin riskeihin tai mahdollisuuksiin, jotka vaikuttavat Sampo-konsernin kykyyn luoda ja ylläpitää arvoa (taloudellinen olennaisuus), sekä konsernin liiketoimintaan liittyvät kestävyysaiheet, joilla voi olla myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, ihmisiin tai ympäristöön (vaikutusten olennaisuus). Kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla tunnistettiin olennaiset aiheet, joista Sampo-konserni raportoi tässä Kestävyysselvityksessä. Arviointi tehtiin yhteistyössä ulkoisen kumppanin kanssa, ja työtä ja sen tuloksia esiteltiin Sampo-konsernin tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle projektin edetessä. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa käytetty metodologia noudattaa lain vaatimuksia ja Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) ohjeistuksia. Kaksoisolennaisuusarvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin alustava lista Sampo-konsernille mahdollisesti olennaisista kestävyysaiheista. Lista perustui muun muassa ESRS-standardeihin, GRI- viitekehykseen, vakuutusalan SASB-standardiin, toimialakartoitukseen, media- ja megatrendianalyysiin, Sampo-konsernin aikaisempaan olennaisuusarviointiin, ESG-luokituksiin ja -raportteihin, tietoihin Sampo- konsernin sijoituksista sekä sijoittajatapaamisiin ja -palautteeseen. Kestävyysaiheisiin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen osallistui työpajojen kautta henkilöitä vastuullisuus-, riskienhallinta-, HR-, strategia- ja sijoittajasuhdeyksiköistä. Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kartoitettiin niiden arvioidun sijainnin perusteella Sampo-konsernin arvoketjussa. Lisäksi määriteltiin, millä aikahorisonteilla (lyhyt aikaväli: alle 1 vuosi, keskipitkä aikaväli: 1–5 vuotta tai pitkä aikaväli: yli 5 vuotta) voidaan olettaa, että vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet realisoituvat. Jokainen Sampo-konsernin yhtiö teki oman kaksoisolennaisuusarvioinnin samanaikaisesti konsernitason arvioinnin kanssa. Yhtiökohtaisten arviointien tuloksia verrattiin konsernitason tuloksiin konsernitasoisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi, ja jotta kaikki olennaiset aiheet tulivat varmasti huomioiduiksi. Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa korostuu konsernitason näkemys, minkä vuoksi yksittäisten konserniyhtiöiden omien olennaisuusarviointien tarkat tulokset voivat poiketa konsernitason arvioinnista. Vaikutusten arvioinnissa Sampo-konserni hyödynsi sidosryhmien kanssa säännöllisesti käytävää vuoropuhelua sekä konsernin olemassa olevien kanavien kautta jatkuvasti kerättävää tietoa vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkökulmista. Yhteiskunnallisten vaikutusten osalta Sampo-konserni käytti konsernin ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tuloksia, jotta vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkökulmat tulivat huomioiduksi. Sampo-konsernin tärkeimmät sidosryhmät ja sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun kanavat on kuvattu tässä Kestävyysselvityksessä (s. 64). Vaikutusten olennaisuutta arvioidessaan Sampo- konserni luokitteli kestävyysaiheet sen mukaan, ovatko niiden vaikutukset yhteiskuntaan, ihmisiin tai ympäristöön myönteisiä vai kielteisiä ja ovatko ne tosiasiallisia vai mahdollisia. Kunkin aiheen vaikutusten olennaisuuden määrittämisessä käytetyt kriteerit olivat mittakaava ja laaja-alaisuus. Kielteisten vaikutusten osalta arvioinnissa huomioitiin myös vaikutuksen korjaamaton luonne. Mahdollisten myönteisten ja kielteisten vaikutusten osalta Sampo-konserni arvioi vaikutuksen toteutumisen todennäköisyyden. Taloudellista olennaisuutta arvioidessaan Sampo- konserni luokitteli kestävyysaiheet sen mukaan, aiheuttavatko ne mahdollisesti enemmän riskejä vai mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja arvonluonnille. Sampo-konsernin liiketoiminnassa tunnistetut kestävyysaiheisiin liittyvät vaikutukset ja riippuvuudet toimivat lähtökohtana riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa. Kunkin aiheen taloudellisen olennaisuuden määrittelyssä käytetyt kriteerit olivat taloudellisten vaikutusten mahdollinen suuruus ja toteutumisen todennäköisyys. Olennaisuudelle asetetut kynnysarvot perustuvat vaikutusten vakavuuden/taloudellisen vaikutuksen ja todennäköisyyden kvantitatiiviseen arviointiin, ja niiden asettamisessa hyödynnettiin mukana olevien sidosryhmien asiantuntemusta ja näkökulmia. Sampo- konserni määritti kynnysarvot erikseen vaikutusten olennaisuudelle ja taloudelliselle olennaisuudelle. Taloudellisen olennaisuuden kynnysarvoa arvioitaessa huomioitiin muun muassa vaikutuksen laajuus (koskeeko vaikutus kaikkia konserniyhtiöitä) sekä mahdollinen vaikutus Sampo-konsernin maineeseen ja osakekurssiin. Kestävyysaiheet, joihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioitu vakavuus/taloudellinen vaikutus ja todennäköisyys ylittivät asetetut kynnysarvot, todettiin olennaisiksi. Sampo-konserni arvioi jokaisen soveltuvan kriteerin tietylle vaikutukselle, riskille ja mahdollisuudelle samalla asteikolla, ja täydensi kvantitatiivista arviointia laadullisilla kuvauksilla. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista keskusteltiin työpajoissa sisäisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien Sampo- konsernin yhtiöiden edustajat. Sampo-konsernin hallitus ja sen tarkastusvaliokunta vahvistivat HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 69 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot kaksoisolennaisuusarvioinnin lopulliset tulokset osana Kestävyysselvityksestä raportointia. Kestävyysaiheisiin liittyvät riskit ovat osa Sampo- konsernin yleistä riskienhallintaa ja noudattavat samaa riskienhallintaprosessia kuin konsernin muut riskit. Osana kokonaisriskienhallintaa tunnistetut kestävyysriskit otettiin huomioon kaksoisolennaisuusarvioinnissa. Tunnistetut vaikutukset huomioidaan ja niihin puututaan epäsuorasti Sampo- konsernin riskienhallintaprosessin kautta silloin, kun ne liittyvät konsernin riskeihin. Sampo-konserni oli jo integroinut kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut merkittävimmät riskit ja mahdollisuudet konsernin yleisiin riskienhallintajärjestelmiin. Sampo-konsernin kestävyyteen liittyvien mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi on integroitu konsernin johtamiskäytäntöihin, millä varmistetaan strateginen linjaus liiketoiminnan tavoitteiden ja operatiivisten päätösten kanssa. Tässä Kestävyysselvityksessä on kuvattu Sampo- konsernin ensimmäinen kaksoisolennaisuusarviointi, joten arvioinnin suorittamisessa ei ole tapahtunut muutoksia aikaisempiin raportointikausiin verrattuna. Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarviointi käydään läpi vuosittain, ja prosessissa tai tuloksissa tapahtuneet muutokset raportoidaan tulevissa kestävyysselvityksissä. Täydentävät kuvaukset prosesseista ympäristöön ja hallintotapaan liittyvien aiheiden osalta Ilmastonmuutos Kaksoisolennaisuusarvioinnin lisäksi Sampo-konserni hyödyntää ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa kasvihuonekaasupäästölaskelmia, ilmastoon liittyviä skenaarioanalyysejä ja erilaisia riskienhallintamenetelmiä, kuten sisäistä mallia, hinta- analyysejä, stressitestejä ja herkkyysanalyysejä. Ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistaessaan Sampo-konserni on huomioinut sekä oman toiminnan että yhtiön arvoketjun. Sampo-konserni arvioi ilmastoon liittyviä fyysisiä ja siirtymäriskejä omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan osana olemassa olevia riskienhallintakäytäntöjä. Näitä ovat esimerkiksi konsernitasoiset sekä yhtiökohtaiset stressitestit ja skenaarioanalyysit, joissa luonnonkatastrofien vakavuuden oletetaan kasvavan. Konsernitason skenaarioanalyysin laajuus, menetelmä ja tulokset on kuvattu tässä Kestävyysselvityksessä (s. 78). Riskit syntyvät lyhyellä aikavälillä muutoksista korvaustiheydessä ja/tai muutoksista jo nyt Pohjoismaissa esiintyvien fyysisten riskien, kuten myrskyjen, tulvien, rankkasateiden, maanvyörymien, eroosion tai helleaaltojen vakavuudessa. Lisääntyneet säästä johtuvat vahingot kasvattavat todennäköisesti vahinkovakuuttajien altistumista riskeille keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit liittyvät sääntely- ympäristön muutoksiin, uuteen teknologiaan, muuttuvaan asiakaskäyttäytymiseen ja sidosryhmien huolenaiheisiin. Sampo-konsernin vakuuttamat yritykset voivat altistua esimerkiksi oikeusprosesseille ilmastonmuutokseen liittyvien uusien säädösten vuoksi, mikä voi johtaa suurempiin korvauskustannuksiin vastuuvakuutuksissa. Sidosryhmien, kuten sijoittajien, asiakkaiden ja jälleenvakuuttajien, lisääntynyt huoli voi johtaa due diligence -kustannusten kasvuun ja liikesuhteiden lopettamiseen tiettyjen alihankkijoiden ja asiakkaiden kanssa. Sampo-konserni on myös tunnistanut ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia esimerkiksi vakuutustoiminnassa ja sijoitettaessa uusiin vihreisiin teknologioihin. Lisääntyneet fyysiset ilmastoriskit saattavat myös kasvattaa riskeihin varautumiseen tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattujen vakuutustuotteiden ja -palvelujen kysyntää. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on osa Sampo-konsernin normaalia liiketoiminnan kehitys- ja innovaatiotyötä. Riskienhallintapalvelut ovat jo osa Sampo-konsernin palveluja sekä yritys- että henkilöasiakkaille. Pilaantuminen ja Vesivarat ja merten luonnonvarat Sampo-konserni on arvioinut, että pilaantuminen ja vesivarat ja merten luonnonvarat eivät lukeudu vahinkovakuutusalalla toimivan yrityksen olennaisimpiin kestävyysaiheisiin. Tämän takia konserni ei ole kokonaisvaltaisesti seulonut varojaan, liiketoimintaansa ja toimipakkojensa sijaintia tai järjestänyt kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa näiden aiheiden osalta. Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Sampo-konserni on arvioinut, että luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit ei lukeudu vahinkovakuutusalalla toimivan yrityksen olennaisimpiin kestävyysaiheisiin. Tämän takia konserni ei ole kokonaisvaltaisesti seulonut toimipaikkojensa sijaintia ja arvoketjuaan tai järjestänyt kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa aiheen osalta. Sampo-konsernin merkittävimmät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riippuvuudet, riskit ja mahdollisuudet HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 70 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot liittyvät sen arvoketjuun, pääasiassa vakuutus- ja sijoitustoimintaan. Sampo-konserni on suorittanut sijoitussalkulleen alustavan seulonnan arvioidakseen altistumistaan biodiversiteettivaikutuksiin ja -riskeihin liittyville toimialoille. Sampo-konserni pyrkii kehittämään tiedonkeruutaan ja raportointiaan arvioinnin tulosten perusteella. Resurssien käyttö ja kiertotalous Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessissa on keskitytty Sampo- konsernissa jo olemassa olevaan tietoon. Sampo- konsernin toimialasta, liiketoimintamallista ja rajallisesta resurssien käytöstä omassa toiminnassa johtuen, vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ei ole erikseen tunnistettu resurssien käytön ja kiertotalouden näkökulmasta. Sampo-konsernilla on sidosryhmä vuoropuheluun useita kanavia, joissa erilaisia aiheita, mukaan lukien kiertotalous ja resurssien käyttö, voidaan nostaa esille (s. 65). Sampo-konserni on arvioinut, että resurssien käytöllä on luonnostaan negatiivinen vaikutus ympäristöön, mutta konserni voi omilla toimillaan lieventää vaikutusten vakavuutta. Liiketoiminnan harjoittaminen Tunnistaessaan ja arvioidessaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Sampo-konserni on arvioinut toimintansa maantieteellistä kontekstia ottaen huomioon vaikutuksiin mahdollisesti vaikuttavan sääntely-ympäristön. Sampo-konsernin vakuutus palvelujen luonnetta, mukaan lukien tuotetarjontaa ja palvelujen toimitustapoja, on arvioitu todellisten ja mahdollisten vaikutusten tunnistamiseksi. Sampo- konserni on tunnistanut vahinkovakuutusalalle tyypilliset riskit ja mahdollisuudet. Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset Sampo-konserni raportoi kaksoisolennaisuusarvioinnin tulosten perusteella olennaiset tiedonantovaatimukset liittyen aihekohtaisiin ESRS-standardeihin E1 Ilmastonmuutos, E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ja G1 Liiketoiminnan harjoittaminen osana tätä Kestävyysselvitystä. ESRS:n aihekohtaisten standardien kattamien olennaisten kestävyysaiheiden lisäksi Sampo-konserni on tunnistanut vastuullisen vakuutus- ja sijoitustoiminnan olennaisiksi aiheiksi. Sampo-konserni ei raportoi näihin aiheisiin liittyviä yhteisökohtaisia tietoja, mutta niitä käsitellään soveltuvin osin aihekohtaisten ESRS-standardien E1 Ilmastonmuutos, S2 Arvoketjun työntekijät ja S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät alla. Luettelo tässä Kestävyysselvityksessä raportoiduista tiedonanto vaatimuksista on esitetty ESRS-sisältöindeksissä liitteessä 1 (s. 119). Kaksoisolennaisuusarviointiin perustuen Sampo- konserni ei raportoi ESRS-standardin E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit tiedonanto vaatimuksia. Sampo-konsernin sisäisen arvion ja ulkoisen sidosryhmäpalautteen perusteella aihe ei ole tällä hetkellä olennaisimpien aiheiden joukossa. Lisäksi ESRS-standardin asettamat tiedonantovaatimukset eivät monissa tapauksissa sovellu vakuutusalan yrityksille. Tästä huolimatta biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit on aihe, jota Sampo-konserni seuraa ja jonka parissa se työskentelee tiiviisti, ja aihe liittyy myös konsernin ilmastotyöhön ja -raportointiin. Sampo- konserni arvioi aiheen olennaisuuden ja raportointivaatimukset uudelleen tulevina vuosina. ESRS-standardin S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt tiedonantovaatimukset on myös jätetty pois tästä Kestävyysselvityksestä. Pääasiassa Pohjoismaissa toimivana vahinkovakuutusyhtiönä Sampo-konsernin suoria vaikutuksia esimerkiksi asianmukaisiin asuinoloihin ja sananvapauteen pidettiin rajallisina. Sampo-konserni kuitenkin raportoi sidosryhmä yhteistyöstään osana ESRS 2 -standardia ja huomioi raportoinnissaan vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät aiheet soveltuvin osin. Sampo-konserni ei raportoi ESRS-standardien E2 Pilaantuminen ja E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat tiedonantovaatimuksia, koska näihin aiheisiin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ei ole arvioitu olevan konsernille olennaisia. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 71 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Ympäristötiedot EU-taksonomia EU-taksonomia on luokittelujärjestelmä, joka muuntaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet tiettyjä taloudellisia toimintoja koskeviksi kriteereiksi sijoitustarkoitukseen. Taksonomian perusperiaate on, että jotta taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä (taksonomian mukainen), sen on merkittävästi edistettävä ainakin yhtä EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteista. Tavoitteet ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Samaan aikaan taloudellinen toiminta ei kuitenkaan saa merkittävästi vahingoittaa mitään näistä tavoitteista, ja sen on noudatettava tiettyjä vähimmäistason suojatoimia. Taksonomia-asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetaan kriteerit (tekniset arviointikriteerit) toiminnalle, joka edistää merkittävästi positiivisia ympäristövaikutuksia. Yhtiöiden on raportoitava toimintansa taksonomiakelpoisuus (eli kattaako taksonomian ilmastoa koskeva delegoitu säädös kyseessä olevan taloudellisen toiminnan) ja taksonomian mukaisuus (eli täyttääkö taloudellinen toiminta tekniset kriteerit, jotka koskevat i) tavoitteiden merkittävää edistämistä, ii) merkittävän haitan aiheuttamista ja iii) vähimmäistason suojatoimien noudattamista). Vakuutusyhtiöiden on raportoitava tulosindikaattorit vastuullisesta vakuutustoiminnasta ja vastuullisesta sijoitustoiminnasta. Näistä ensimmäisellä tarkoitetaan taksonomian mukaisesti ympäristön kannalta kestävien vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksujen osuutta kaikista vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksuista ja jälkimmäisellä vakuuttajan tai jälleenvakuuttajan sijoituksia, joilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestävää taloudellista toimintaa tai jotka liittyvät tällaiseen toimintaan, suhteessa vakuuttajan tai jälleenvakuuttajan kaikkiin sijoituksiin. Sampo-konsernin taksonomian mukaisten taloudellisten toimintojen painotetut keskiarvot sekä vakuutus- että sijoitustoiminta huomioiden olivat 1,3 prosenttia (liikevaihtoon perustuen) ja 1,3 prosenttia (pääomamenoihin perustuen) vuonna 2024. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 72 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vakuutustoiminta Vahinkovakuuttaminen ja jälleenvakuuttaminen on määritelty EU-taksonomiassa ilmastonmuutokseen sopeutumista mahdollistaviksi toiminnoiksi. Tämän selvityksen laadintahetkellä EU-taksonomiassa ei ole määritelty muita ympäristötavoitteita vakuutustoiminnalle. Taksonomia-asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä tarkoitettuun vahinkovakuutustoimintaan kuuluvat sairauskuluvakuutus, vakuutus ansiotulon menetyksen varalta, työntekijäin tapaturmavakuutus, moottoriajoneuvon vastuuvakuutus, muu moottoriajoneuvovakuutus, meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus, palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus ja matka-apu. Laskentatapa Jotta vahinkovakuutustoiminta voidaan määritellä taksonomiakelpoiseksi, sen tulee kattaa ilmastoon liittyvät vaarat (esim. tulvat, maanvyörymät, lämpörasitus). Sampo-konserni noudattaa laskennassaan 21.12.2023 julkaistua Euroopan komission tiedonantoa liittyen taksonomia-asetuksen 8 artiklan nojalla annetun taksonomiaraportointia koskevan delegoidun asetuksen tulkintaan. Tämä tarkoittaa, että Sampo-konserni raportoi taksonomiakelpoisina ainoastaan ne vakuutusmaksutulot, jotka liittyvät suoraan ilmastovaarojen kattamiseen. Vakuutusmaksutulot joiden osalta Sampo-konserni ei ole saanut tarvittavia tietoja ilmastoon liittyvistä vaaroista, raportoidaan ei-taksonomiakelpoisina. Jotta taksonomiakelpoinen toiminta voidaan luokitella ympäristön kannalta kestäväksi (taksonomian mukaiseksi), sen tulee täyttää seuraavat tekniset arviointikriteerit: • Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen: – Johtajuus ilmastoriskien mallintamisessa ja hinnoittelussa – Tuotesuunnittelu – Innovatiiviset vakuutusturvaratkaisut – Tietojen yhteiskäyttö – Korkea palvelutaso katastrofin jälkeisessä tilanteessa • Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä “Ei merkittävää haittaa” -kriteeri: Toiminta ei sisällä fossiilisten polttoaineiden hankintaa, varastointia, kuljetusta tai valmistusta koskevia vakuutuksia eikä tällaisiin tarkoituksiin käytettävien ajoneuvojen, kiinteistöjen tai muun omaisuuden vakuuttamista. Arvioidessaan taksonomian mukaisuutta Sampo- konserni on keskittynyt ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta olennaisimpiin tuotteisiin, jotka liittyvät pääasiassa palo- ja muihin omaisuusvahinko vakuutuksiin. Tuotteille, joiden havaittiin mahdollisesti täyttävän tekniset arviointikriteerit, toteutettiin tarkempi analyysi (esim. vakuutussopimuksen, maan tai ominaisuuden perusteella), jotta tunnistettiin taksonomian mukaisuuden määritelmät täyttävät vakuutusmaksut. Taksonomian mukaisiksi laskettiin vain näiden vakuutusmaksujen ilmastovaarojen kattamiseen liittyvä osuus. “Ei merkittävää haittaa” -kriteerin täyttymisen arvioinnissa Sampo-konserni on käyttänyt NACE- koodeja erotellakseen sopimukset, jotka voivat liittyä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen, ja jotka jätetään laskennassa taksonomian mukaisten vakuutusmaksujen ulkopuolelle. Arviointi on suoritettu Sampo-konsernin suur- ja yritysasiakkaille. Jotta taloudellinen toiminta voidaan määritellä taksonomian mukaiseksi, toimintaa harjoittavan yrityksen tulee täyttää myös vähimmäistason suojatoimet. Nämä ovat huolellisuusvelvoitteita ja korjaustoimia, joiden toimeenpanolla yritys varmistaa toimintansa olevan linjassa OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden kanssa. Sampo- konserni on toimeenpannut tarvittavat politiikat ja tehnyt toimia täyttääkseen suojatoimet. Sampo- konserni on esimerkiksi toteuttanut ihmisoikeusvaikutustenarvioinnin ja varmistaa jatkuvasti, että asianmukaisia ihmisoikeuksiin liittyviä due diligence -prosesseja ylläpidetään ja kehitetään. Osana taksonomian mukaisuuden arviointia Sampo-konsernin yhtiöt ovat myös erikseen arvioineet vähimmäistason suojatoimien täyttymistä. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 73 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vakuuttamisen tulosindikaattorit Edellä mainittuihin tulkintoihin perustuva analyysi osoittaa, että vuonna 2024 yhteensä 3,0 prosenttia (2,2 vuonna 2023) Sampo-konsernin kaikista vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksuista oli taksonomiakelpoista ja 1,3 prosenttia (1,0 vuonna 2023) taksonomian mukaista. Kaikki taksonomian mukaiset vakuutusmaksut liittyvät palo- ja muuhun omaisuusvahinkovakuutustoimintaan. Sampo-konserni pystyi vuonna 2024 kasvattamaan taksonomian mukaisten vakuutusmaksutulojen osuutta Ifin omaisuusvakuutusten kasvaneen taksonomian mukaisuuden ja Topdanmarkin kotivakuutuksiin tehtyjen muutosten ansiosta. Sampo-konserni jatkaa EU-taksonomian sisällyttämistä liiketoimintastrategiaansa ja tuotekehitysprosesseihinsa, sekä tarkastelee markkinaodotuksia ja asiakkaiden tarpeita tähän liittyen. Tulevina vuosina Sampo- konsernin tavoitteena on kasvattaa taksonomian mukaisen toiminnan osuutta vakuutusportfoliossaan. Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutustoiminta Sampo-konserni Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen Ei merkittävää haittaa Taloudelliset toiminnat Absoluuttiset vakuutusmaksut, 2024 Osuus vakuutus- maksuista, 2024 Osuus vakuutus- maksuista, 2023 Ilmaston- muutoksen hillintä Vesivarat ja merten luonnonvarat Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Vähimmäistason suojatoimet (milj. e) % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E A.1 Luokitusjärjestelmän mukaiset vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat (ympäristön kannalta kestävät) 127 1,3% 1,0% K K K K K K A.1.1 joista jälleenvakuutettuja — —% —% K K K K K K A.1.2 joista jälleenvakuutustoiminnasta johtuvia — —% —% K K K K K K A.1.2.1 joista jälleenvakuutettuja (edelleenvakuutus) — —% —% K K K K K K A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat 161 1,7% 1,2% B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat 9 216 97,0% 97,8% Yhteensä (A.1+A.2+B) 9 504 100,0% 100,0% HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 74 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sijoitustoiminta EU-taksonomia edellyttää, että vakuutusyhtiöt ilmoittavat taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten sijoitusten osuuden sijoitusvaroistaan. Tämäntyyppinen salkkutason raportointi edellyttää kaikkien omistusten arviointia ja analysointia suhteessa taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan. Laskentatapa Sampo-konserni analysoi kaiken sijoitusvarallisuuden, lukuun ottamatta valtioihin (ml. keskushallinnot ja -pankit sekä ylikansalliset liikkeeseenlaskijat) liittyviä sijoituksia, jotka on raportointivaatimusten mukaisesti jätettävä analyysin ulkopuolelle. Sampo-konsernin analyysissä kuntiin liittyviä sijoituksia ei luokiteltu valtiosijoituksiksi. Johdannaiset ja sijoitukset yrityksiin, jotka eivät kuulu muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin 2013/34/EU soveltamisalaan (nk. ei-NFRD-yritykset), jätettiin raportointivaatimusten mukaisesti pois osoittajasta. Lisäksi raportointivaatimukset velvoittavat vakuutusyhtiöitä erittelemään, mikä osuus kaikista sijoituksista on sellaisia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksen ottajat kantavat sijoitusriskin, ja mikä osuus on muita sijoituksia. Sampo-konsernilla ei ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin. Sampo-konsernin sijoitusten taksonomiaa koskeva analyysi tehtiin ulkopuolisen palveluntarjoajan, ISS ESG:n (ISS), toimittamien tietojen perusteella. ISS selvitti, mitkä yritykset harjoittavat taksonomian piiriin kuuluvaa taloudellista toimintaa, ja kaikki ISS:n tuottamat taksonomiatunnusluvut perustuivat suoraan yritysten omaan, taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta koskevaan raportointiin. Luvut tuotettiin yritysten liikevaihtoon ja pääoma menoihin perustuen. Arvopaperikohtaisen (esim. kiinnelainat) taksonomiadatan ollessa puutteellista suurin osa sijoituskohteena olevien arvopapereiden taksonomialuvuista saatiin arvopaperin liikkeeseenlaskijan taksonomiaraportoinnista. Palveluntarjoaja tai Sampo-konserni ei muuttanut millään tavalla yritysten raportoimia taksonomia kelpoisuus- ja taksonomian mukaisuuslukuja. Tämän vuoksi taksonomialuvuissa voi olla epäjohdon mukaisuuksia (esim. taksonomian mukaisuusluvut ympäristötavoitteittain eivät summaudu taksonomian mukaisuuden kokonaislukuun). Asianmukaiset sijoitusvarat analysoitiin taksonomiaraportoinnin vaatimusten mukaisesti käyttäen sekä palveluntarjoajan tuottamaa että muuta arvopapereiden liikkeeseenlaskijoihin liittyvää dataa. Ei- NFRD-yrityksiin tehdyt sijoitukset tunnistettiin ISS:n tuottaman datan avulla. ISS ei kattanut kaikkia NFRD- yrityksiä, minkä vuoksi sijoituksissa, joita ISS ei kattanut, oli mahdollisesti tunnistamattomia NFRD-yrityksiä. EU- maiden ja sen ulkopuolelle kuuluvat yritykset tunnistettiin arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden maakoodien mukaan. Samaan tapaan rahoitusalan yhtiöt tunnistettiin arvopapereiden liikkeeseen laskijoiden sisäisten toimialatietojen perusteella, joiden avulla tunnistettiin yritysten päätoimiala (esim. NACE- koodit). Rahastosijoitukset analysoitiin rahaston läpivalaisun avulla (fund look-through, FLT), mikäli tiedot olivat saatavilla. FLT-datassa rahaston alla olevat sijoitukset on avattu mahdollisimman pitkälle. Osa FLT- datasta päivitetään pidemmin aikavälein, joten EU- taksonomialaskelmissa käytettiin viimeisimpiä saatavilla olevia FLT-tietoja. Sampo-konsernin reaaliomaisuus (aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja sijoituskiinteistöt), käteiset varat, osakkuusyhtiösijoitukset sekä aineettomat hyödykkeet analysoitiin myös osana muiden sijoitusten analyysia, ja ne on otettu mukaan taksonomialaskennan nimittäjään. Sampo-konsernin reaaliomaisuuden kohdalla ei löydetty taksonomiakelpoisia tai taksonomian mukaisia taloudellisia toimia. Kaikki osakkuusyhtiösijoitukset liittyivät ei-NFRD-yrityksiin, minkä vuoksi niissä ei ollut taksonomiakelpoisuutta tai taksonomian mukaisuutta. Käteisvarat analysoitiin niiden vastapuolien mukaan, mutta käteisvarojen luonteen takia (esim. käteis- ja rahamarkkinainstrumentit) niissä ei ollut taksonomia kelpoisuutta tai taksonomian mukaisuutta. Aineettomien hyödykkeiden osalta ei myöskään havaittu EU- taksonomiaan liittyviä toimia. Sijoittamisen tulosindikaattorit Analyysin mukaan Sampo-konsernin laskennassa 31.12.2024 mukana olleista sijoituksista taksonomia kelpoisia oli liikevaihtoon perustuen 3,1 prosenttia (3,5 vuonna 2023) ja pääomamenoihin perustuen 3,6 prosenttia (4,2 vuonna 2023). Taksonomian mukaisia sijoituksista oli liikevaihtoon perustuen 0,7 prosenttia (0,7 vuonna 2023) ja pääomamenoihin perustuen 1,0 prosenttia (0,9 vuonna 2023). Raportoidut luvut ovat odotetusti matalia, sillä suurin osa sijoituskohteina olevista yrityksistä ei ole raportointivelvollisuuden piirissä. Lisäksi yritysten raportoimat taksonomia kelpoisuus- ja taksonomian mukaisuusluvut olivat yleisesti matalia. Sampo-konserni raportoi delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 asettamat tulosindikaattorit liittyen fossiilisen kaasun ja ydinenergian aloihin sijoitustoimintansa osalta. Indikaattorit on esitetty tässä Kestävyysselvityksessä liitteessä 3 (s. 126). Johtuen hyvin vähäisestä altistumisesta näille sektoreille, tiedon saatavuuteen liittyvistä rajoitteista ja tämänhetkisistä markkina käytännöistä Sampo-konserni on katsonut, että tulosindikaattorit eivät ole soveltuvia yhtiön vakuutustoiminnan osalta. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 75 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen sijoitustoiminta Sampo-konserni, 31.12.2024 Milj. e Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten kaikkien sellaisten sijoitusten arvon painotettu keskiarvo, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen rahoitukseen tai jotka liittyvät niihin, suhteessa kaikkien keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien arvoon. Yrityksiin tehdyt sijoitukset painotetaan seuraavasti: Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten kaikkien luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen suunnattujen tai niihin liittyvien sijoitusten painotettu keskimääräinen arvo. Yrityksiin tehdyt sijoitukset painotetaan seuraavasti: Liikevaihtoon perustuva: 0,7 % Liikevaihtoon perustuva: 131 Pääomamenoihin perustuva: 1,0 % Pääomamenoihin perustuva: 201 Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten kaikista sijoituksista (kaikista hoidettavina olevista varoista). Lukuun ottamatta sijoituksia julkisyhteisöihin. Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien rahallinen arvo. Lukuun ottamatta sijoituksia julkisyhteisöihin. Kattamisaste: 94,4 % Katettu määrä: 19 903 Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely Johdannaisten prosenttiosuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä: Johdannaisten arvo rahamäärinä: 0,0 % 1 Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä: Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo: Muut kuin rahoitusalan yritykset: 21,9 % Muut kuin rahoitusalan yritykset: 4 363 Rahoitusalan yritykset: 28,1 % Rahoitusalan yritykset: 5 591 Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä: Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo: Muut kuin rahoitusalan yritykset: 12,0 % Muut kuin rahoitusalan yritykset: 2 390 Rahoitusalan yritykset: 14,1 % Rahoitusalan yritykset: 2 809 Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä: Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin EU:n rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo: Muut kuin rahoitusalan yritykset: 10,1 % Muut kuin rahoitusalan yritykset: 2 020 Rahoitusalan yritykset: 20,1 % Rahoitusalan yritykset: 4 008 Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä: Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden arvo: 19,7 % 3 921 Osuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sijoituksista, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin1: Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sellaisten sijoitusten arvo, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin1: 100,0 % 19 903 Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien kokonaisarvoon 2: Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja2: 96,3 % 19 158 Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien kokonaisarvoon3: Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja3: 3,1 % 614 1 Taulukossa ilmoitettu luku sisältää kaikki tulosindikaattorin kattamat Sampo-konsernin sijoitukset pois lukien ne, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin. Näiden sijoitusten liikevaihtoon perustuva taksonomian mukaisuus on 0,7 prosenttia ja pääomamenoihin perustuva taksonomian mukaisuus on 1,0 prosenttia. 2 Taulukossa on ilmoitettu liikevaihtoon perustuva luku. Pääomamenoihin perustuva luku on 95,4 prosenttia. 3 Taulukossa on ilmoitettu liikevaihtoon perustuva luku. Pääomamenoihin perustuva luku on 3,6 prosenttia. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 76 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Täydentävät lisätiedot: Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä: Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo: Muut kuin rahoitusalan yritykset: Muut kuin rahoitusalan yritykset: Liikevaihtoon perustuva: 0,6 % Liikevaihtoon perustuva: 121 Pääomamenoihin perustuva: 0,9 % Pääomamenoihin perustuva: 185 Rahoitusalan yritykset: Rahoitusalan yritykset: Liikevaihtoon perustuva: 0,1 % Liikevaihtoon perustuva: 10 Pääomamenoihin perustuva: 0,1 % Pääomamenoihin perustuva: 16 Osuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sijoituksista, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin: Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sellaisten sijoitusten arvo, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin: Liikevaihtoon perustuva: 0,7 % Liikevaihtoon perustuva: 131 Pääomamenoihin perustuva: 1,0 % Pääomamenoihin perustuva: 201 Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä: Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo suhteessa kaikkiin keskeisen tulosindikaattorin kattamiin omaisuuseriin: Liikevaihtoon perustuva: — % Liikevaihtoon perustuva: — Pääomamenoihin perustuva: — % Pääomamenoihin perustuva: — Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely ympäristötavoitteittain Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat – edellyttäen, että ”ei merkittäviä haittavaikutuksia” -periaatetta ja sosiaalisia suojatoimia koskeva arviointi on myönteinen: (1) Ilmastonmuutoksen hillintä Liikevaihto: 0,6 % Siirtymä- toiminnat: Liikevaihto: 0,1 % Pääomamenot: 0,4 % Pääomamenot: 1,0 % Mahdollistavat toiminnat: Liikevaihto: 0,1 % Pääomamenot: 0,5 % (2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Liikevaihto: — % Mahdollistavat toiminnat: Liikevaihto: — % Pääomamenot: — % Pääomamenot: — % (3) Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu Liikevaihto: 0,0 % Mahdollistavat toiminnat: Liikevaihto: 0,0 % Pääomamenot: 0,0 % Pääomamenot: 0,0 % (4) Siirtyminen kiertotalouteen Liikevaihto: — % Mahdollistavat toiminnat: Liikevaihto: 0,0 % Pääomamenot: — % Pääomamenot: 0,0 % (5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikevaihto: 0,0 % Mahdollistavat toiminnat: Liikevaihto: 0,1 % Pääomamenot: 0,0 % Pääomamenot: 0,1 % (6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen Liikevaihto: 0,0 % Mahdollistavat toiminnat: Liikevaihto: 0,0 % Pääomamenot: 0,0 % Pääomamenot: 0,0 % HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 77 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Ilmastonmuutos Aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Strategia ja toimet Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastoon liittyvät riskit ↓ Kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat kielteisiä ympäristövaikutuksia. Vakuutusyhtiönä Sampo- konsernin omat suorat päästöt eivät ole merkittäviä, mutta kun huomioidaan konsernin koko arvoketju, mukaan lukien alihankkijat ja sijoitukset, vaikutukset ovat olennaisempia. Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä ↓ Fyysisten ilmastoriskien, kuten myrskyjen, tulvien, rankkasateiden, maanvyörymien, eroosion ja helleaaltojen, lisääntyvä laajuus ja tiheys voivat kasvattaa Sampo-konsernin korvauskustannuksia ja aiheuttaa konsernille taloudellisia riskejä. Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit ovat olennaisia jo lyhyellä aikavälillä ja todennäköisesti kasvavat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. ↓ Sampo-konserni voi altistua mahdollisille maineriskeille kasvihuonekaasupäästöihin liittyen tai mikäli se ei saavuta asettamiaan päästövähennystavoitteita. ↓ Sampo-konserni voi kohdata lisääntyvästä ilmastolainsäädännöstä johtuvia taloudellisia ja maineriskejä (esim. mahdolliset sakot). Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä • Sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (esim. SBTi) • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. vastuullisen sijoittamisen politiikka, vakuutusperiaatteet, toimintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim. riskienhallinta, seulonta, vaikuttaminen) • Ilmastoon liittyvien riskien huomioiminen tuotteiden ja palvelujen hinnoittelussa sekä jälleenvakuutuksessa • Sisäiset koulutukset, osaamisen kehittämisen ohjelmat ja tietoisuuden lisääminen • Mittarit ja tavoitteet (esim. omaan toimintaan, sijoituksiin ja alihankkijoihin liittyvät tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet) Tuote- ja palveluvalikoima ↑ Sampo-konsernilla on mahdollisia positiivisia vaikutuksia ilmastoystävällisten tuotteiden ja palvelujen (esim. vahinkojentorjuntaan ja riskienhallintaan liittyen) kautta. EU-taksonomia tunnistaa vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan mahdollistavana taloudellisena toimintana, joka voi merkittävästi edistää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää ympäristötavoitetta. Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä ↑ Vastuullisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia Sampo-konsernille (esim. vahingontorjuntaan, riskienhallintaan, EU-taksonomiaan liittyen). ↓ Sampo-konsernille voi aiheutua taloudellisia riskejä, jos se ei tarjoa asiakkaille heidän tarpeidensa mukaisia vastuullisia tuotteita ja palveluja. Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä • Kestävien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen asiakkaiden tarpeiden ja EU:n taksonomia- asetuksen vaatimusten mukaisesti • Ilmastoresilienssi tuotekehityksessä ja hinnoittelussa • Vahingontorjunta- ja riskienhallintapalvelut Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastoon liittyvät riskit liittyy ESRS-ala-aiheisiin Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja Tuote- ja palvelutarjonta liittyy ESRS-ala-aiheeseen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 78 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Strategia Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Sampo-konsernin vakuutustoiminta on altis sekä fyysisille riskeille että siirtymäriskeille. Fyysiset riskit ovat Sampo-konsernin taloudelliseen asemaan ja tulokseen vaikuttavia riskitekijöitä. Fyysisiä ilmastoon liittyviä riskejä ovat muun muassa myrskyt, tulvat, rankkasateet, maanvyörymät, eroosio, raekuurot ja helleaallot. Näiden luonnonkatastrofien laajuus tai esiintymistiheys voi lisätä korvauskustannuksia. Siirtymäriskit liittyvät puolestaan esimerkiksi sääntely- ympäristön muutoksiin, uuden teknologian käyttöönottoon, muutoksiin asiakaskäyttäytymisessä ja sidosryhmien lisääntyneisiin ilmasto- ja ympäristöhuoliin. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkevalvontaviranomainen (EIOPA) on tunnistanut sääntelyyn, oikeudellisiin kysymyksiin, teknologiaan, markkinasentimenttiin ja vahinkovakuuttajien maineeseen liittyviä siirtymäriskejä. Sampo-konsernin sijoitukset voivat myös altistua fyysisille ja siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta riippuen. Sijoitukset ovat erityisen alttiita fyysisille riskeille äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien tappioiden muodossa. Siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan ja mahdollisesti lisääntyvä ympäristöön ja ilmastoon liittyvä sääntely, tiukemmat päästövaatimukset ja muutokset markkinoiden mieltymyksissä saattavat vaikuttaa Sampo-konsernin sijoitusten arvoon toimintamallien muuttuessa hiili- intensiivisillä toimialoilla. Sampo-konsernin pääoman suunnittelu, omien varojen ja pääomavaatimusten kolmen vuoden ennuste sekä ORSA-prosessit (own risk and solvency assessment) sisältävät skenaarioanalyysejä, stressitestejä, herkkyysanalyysejä ja käänteisiä stressitestejä, mukaan lukien luonnonkatastrofeihin liittyvät skenaariot. Ilmastoskenaarioanalyysi Sampo-konserni on analysoinut yhdessä ulkoisen kumppanin ORTEC Financen kanssa konsernin sijoitussalkun altistumista systeemisille taloudellisille ilmastoriskeille neljässä eri ilmastoskenaariossa seuraavan 40 vuoden aikana. Myös vaikutuksia vakuutustuloksiin on analysoitu ottamalla huomioon mahdolliset vaikutukset makrotaloudellisiin muuttujiin sekä luonnonkatastrofeihin liittyviin korvausvaatimuksiin, mukaan lukien seuraukset vakuutussopimusten hinnoitteluun. Neljä analysoitua skenaariota ovat: • Hiilineutraali (Net-Zero, NZ): Tämä skenaario kuvaa helppoa ja tasaista siirtymää, jossa poliittiset ja yhteiskunnalliset organisaatiot toimivat nopeasti ja ennustettavasti saavuttaakseen hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. • Hiilineutraali finanssikriisi (Net-Zero Financial Crisis, NZFC): Tässä skenaariossa siirtyminen vihreämpään talouteen tapahtuu, muttei ennakoitavasti. Sijoitussalkkujen sovittaminen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin äkillisillä myynneillä vuonna 2026 aiheuttaa finanssimarkkinoille häiriöitä, kuten äkillisiä uudelleenhinnoitteluja, arvonsa kadottanutta varallisuutta (stranded assets) ja shokin markkinoilla. • Rajoitetut toimenpiteet (Limited Action, LA): Tässä skenaariossa poliittiset päättäjät toteuttavat rajalliset kansallisesti määritellyt toimet, mutta eivät saavuta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Ilmaston lämpeneminen saavuttaa 2,8 astetta, ja tällä on merkittäviä fyysisiä vaikutuksia. • Korkea lämpeneminen (High Warming, HW): Tässä skenaariossa maailma epäonnistuu täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, ja ilmasto lämpenee 4,2 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna vuoteen 2100 mennessä. Fyysiset ilmastovaikutukset aiheuttavat suuria heikennyksiä taloudelliseen tuottavuuteen ja lisäävät äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia. Tämä skenaario keskittyy fyysisiin riskeihin, sillä vihreää siirtymää ei tapahdu. Sampo-konsernin sijoituksiin liittyvien systeemisten ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien arviointiin käytetty metodologia yhdistää ilmastotieteen ekonometriseen ja taloudelliseen mallinnukseen. Metodologia nojaa seuraaviin keskeisiin oletuksiin: • Käytetyt skenaariot perustuvat ilmastotieteeseen. Jokainen skenaario eroaa oletuksiltaan koskien politiikan ja teknologian muutoksia, fyysisiä riskejä ja hinnoittelumekanismeja. Skenaariot valitaan siten, että ne edustavat useita uskottavia lopputuloksia. • Cambridge Econometricsin E3ME-malli mallintaa maailman talous- ja energiajärjestelmiä sekä ympäristöä. Kyseessä on kvantitatiivinen viitekehys energia-, ympäristö- ja talouspolitiikan (E3) vaikutusten analysointiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Viitekehystä käytetään paljon maailmanlaajuisesti politiikan arvioinnissa sekä ennusteiden laatimisessa ja tutkimuksessa. Tässä yhteydessä sitä käytetään mallintamaan siirtymäriskin vaikutusta makrotaloudellisten muuttujien kehitykseen. E3ME-malli ei tällä hetkellä ota huomioon fyysisiä riskitekijöitä, joten sitä täydennetään menetelmillä, jotka ottavat huomioon asteittaisten fyysisten riskien ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksen makrotaloudellisten muuttujien kehitykseen. • Viimeisessä vaiheessa käytetään stokastista taloudellista mallinnusta, joka muuntaa makrotaloudellisiin muuttujiin kohdistuvat häiriöt riski- tuottomittareiksi eri maantieteellisillä alueilla, toimialoilla ja omaisuusluokissa, tarkoituksena muuntaa ilmastoon liittyvät tulokset edellisistä vaiheista koskemaan siirtymä- ja fyysisten riskien HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 79 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot vaikutuksia makrotaloudellisten muuttujien kehitykseen eri skenaarioissa. Lisäksi tehdään oletuksia rahoitusmarkkinoiden hinnoittelusta ja shokeista sekä siitä, miten ne vaikuttavat omaisuuserien tuottoihin ja riskiin useilla eri taloudellisilla ja rahoitusmarkkinamuuttujilla. Vaikutukset sijoitustulokseen Ilmastoskenaarioanalyysi tehtiin alun perin vuonna 2023, ja sen tulokset painotettiin uudelleen 30.9.2024 sijoitusallokaation mukaisesti. Skenaarioanalyysin tulokset muodostavat aineiston, jota voidaan analysoida eri näkökulmista. Tulokset esitetään suhteessa lähtötasoon, joka ei ota huomioon erityisiä oletuksia ilmastonmuutoksesta. Sen sijaan lähtötaso perustuu historiallisiin suhteisiin ja pitkän aikavälin näkymiin, joita nykyiset markkinaolosuhteet muovaavat. Ilmastoskenaarioanalyysin tulosten mukaan Sampo- konsernin nykyinen sijoitussalkku on suhteellisen kestävä ilmastoriskille kussakin neljässä skenaariossa. Tämä johtuu merkittävästä painotuksesta korko instrumentteihin, joihin ilmastoriski vaikuttaa yleisesti ottaen vähemmän kuin osakkeisiin. Tämän lisäksi tuloksiin vaikuttaa maantieteellinen allokaatio pääasiassa Pohjoismaihin ja muihin Euroopan maihin, joissa ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan olevan pienempiä kuin muualla maailmassa. Analyysin mukaan lyhyellä aikavälillä pääasiallinen riski liittyy NZFC- skenaarion hinnoittelushokkiin. Pitkällä aikavälillä vaikutukset tuottoihin ovat negatiiviset lisääntyneistä fyysisistä riskeistä johtuen. Lisäksi vaikutukset suuria kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien sektoreiden tuottoihin ovat merkittävät erityisesti molemmissa hiilineutraaleissa skenaarioissa (NZ ja NZFC). Vaikutukset vakuutustulokseen Arvioitaessa ilmastoskenaarioiden vaikutusta vakuutustuloksiin on käytetty ennusteita makromuuttujista (BKT ja inflaatio) ja niiden suorista vaikutuksista vakuutustuloksiin sekä oletuksia eri ilmastoskenaarioissa tapahtuvista vaikutuksista luonnonkatastrofien aiheuttamiin korvauksiin ja vakuutussopimusten uudelleenhinnoitteluun. Skenaarionanalyysi tehtiin Ifin vakuutusportfoliolle (mukaan lukien Topdanmark), mutta tulokset on esitetty vakuutustuloksen kannalta suhteellisesti, joten niiden voidaan katsoa yleisesti edustavan koko Sampo- konsernia. Lisäksi analyysin ulkopuolelle jääneestä Hastingsin liiketoiminnasta hyvin pieni osuus on kotivakuutusliiketoimintaa, joten sillä katsotaan olevan suhteellisen pieni alttius luonnonkatastrofeille. Herkkyyttä lisääntyneelle fyysiselle riskille arvioitiin sisällyttämällä HW-skenaarioon kasvaneet luonnonkatastrofeihin liittyvät korvaukset, ja huomioimalla erikseen lisääntyneiden korvauskustannusten aiheuttama uudelleenhinnoittelu. Skenaarioanalyysin perusteella BKT:n ja inflaation muutosten yhteisvaikutus vakuutustulokseen HW- skenaariossa verrattuna NZ-skenaarioon on suhteellisen pieni. Tämä johtuu pääasiassa kompensoivista vaikutuksista, jotka syntyvät kun eri taloudet Pohjoismaissa reagoivat eri tavalla vaikutuksiin. Oletettu vaikutus luonnonkatastrofikorvauksiin on kuitenkin merkittävämpi erityisesti skenaariossa, jossa ei ole huomioitu uudelleenhinnoittelua ja sen synnyttämiä kompensoivia vaikutuksia. Skenaarioanalyysi havainnollistaa, että vaikka makrotaloudellisten vaikutusten suorat vaikutukset ovat suhteellisen pieniä, kohonneet korvauskustannukset voivat vaikuttaa olennaisesti vakuutustulokseen, ja vakuutussopimusten asianmukainen uudelleenhinnoittelu on tällaisessa skenaariossa erityisen tärkeää. Koska vahinkovakuutussopimukset uusitaan Sampo- konsernissa lähes aina vuosittain, resilienssi kohonneita korvauskustannuksia kohtaan on tyypillisesti korkea, kun otetaan huomioon konsernin taloudellinen seuranta, selkeät taloudelliset tavoitteet ja yleinen keskittyminen vakuutustoimintaan. Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Sampo-konserni kehittää ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa, joka perustuu konsernin tieteeseen pohjautuviin ilmastotavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi Sampo-konserni on tunnistanut asianmukaiset hiilestä irtautumiskeinot ja toimenpiteet, jotka se pyrkii toteuttamaan tulevina vuosina. Sampo- konserni on sitoutunut kehittämään siirtymäsuunnitelmaansa sovellettavien säädösten ja viitekehysten mukaisesti. Yhtiö raportoi kehityksestä vuosittain osana kestävyysraportointiaan. Kun siirtymäsuunnitelma on valmis, Sampo-konserni aikoo sisällyttää sen strategiaansa ja taloudelliseen suunnitteluunsa esimerkiksi kohdentamalla tarvittavat resurssit toimenpidesuunnitelmiensa kehittämiseen ja toteuttamiseen tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Sampo-konsernin siirtymäsuunnitelman toteuttamisen ei odoteta tällä hetkellä edellyttävän erityisten investointien tai rahoituksen allokointia tavanomaisten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien kustannusten lisäksi. Tätä arvioidaan kuitenkin uudelleen suunnitelman kehittyessä. Sampo-konserni on arvioinut, että sen keskeiset omaisuuserät ja tuotteet eivät tällä hetkellä sisällä merkittäviä lukkiutuneita päästöjä, koska konserni ei toimi kasvihuonekaasuintensiivisellä sektorilla. Sampo- konsernia ei ole rajattu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle. Sampo-konsernin vakuutus- ja sijoitustoiminta kuuluu EU-taksonomian piiriin. Konsernin taksonomiatiedot, mukaan lukien kuvaus tulevaisuuden suunnitelmista, on esitetty EU-taksonomia-osiossa (s. 71). HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 80 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet Sampo-konserni on asettanut tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet SBTi:n metodologian mukaisesti rajoittaakseen ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Sampo-konsernin johto ja hallitus ovat hyväksyneet yhtiön SBTi-sitoumuksen. Sampo-konserni liittyi SBTi-aloitteeseen lokakuussa 2023. Pakolliset konsernitason tavoitteet laadittiin vuonna 2024 omalle toiminnalle ja sijoituksille. SBTi hyväksyi tavoitteet ja ne julkaistiin marraskuussa 2024. Sampo-konserni raportoi edistyksestään tavoitteisiin nähden vuosittain osana yhtiön kestävyysraportointia vuodesta 2025 alkaen. Omaan toimintaan ja sijoituksiin liittyvien konsernitason tavoitteiden lisäksi Sampo- konserni on asettanut tytäryhtiökohtaisia vapaaehtoisia, alihankkijoita koskevia tieteeseen pohjautuvia ilmastotavoitteita. Sampo-konserni työskentelee ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vähentämällä omaan toimintaansa, sijoituksiinsa ja alihankkijoihinsa liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Konsernin omaan toimintaan liittyviä toimia ovat esimerkiksi uusiutuvan sähkön osto, siirtyminen biokaasuun ja kaukolämpöön, vaihtaminen LED-valaistukseen, toimistotilojen käytön optimointi sekä ajoneuvokannan vaihtaminen sähkö- ja hybridiautoihin. Sijoituksiin liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi säännöllinen seuranta seulonnan avulla, vuorovaikutus sijoituskohteena olevien yhtiöiden kanssa (esim. sijoittajatapahtumat, yhtiökokoukset), konsernin kivihiilestä irtautumissuunnitelman kehittäminen ja sijoitussalkun normaali vaihtuvuus. Lisäksi Sampo- konserni tekee yhteistyötä ja kannustaa alihankkijoitaan asettamaan tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet. Sampo-konsernin ilmastotavoitteet on esitetty Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet -taulukossa (s. 83). Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Sampo-konsernin ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskeva politiikka on esitetty osana Sampo-konsernin toimintaperiaatteita, jotka käydään läpi vuosittain ja jotka Sammon hallitus hyväksyy. Toimintaperiaatteiden mukaan Sampo-konserni noudattaa voimassaolevaa ilmastolainsäädäntöä, on sitoutunut torjumaan ilmastonmuutosta ja tukee Pariisin ilmastosopimusta. Politiikkaa tukevat myös Sampo- konsernin SBTi-sitoumus ja osallistuminen erilaisiin aloitteisiin (esim. YK:n Global Compact). Sampo-konsernin toimintaperiaatteet kattavat kaiken konsernin oman toiminnan. Sampo-konserni odottaa myös alihankkijoidensa ja muiden liikekumppaneidensa noudattavan toimintaperiaatteiden ohjeistuksia omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella konserniyhtiöllä on täydentäviä ja tarkempia politiikkoja, ohjeita sekä prosesseja omiin tarkoituksiinsa ohjaamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvää työtä. Näitä ovat esimerkiksi vastuullisuuspolitiikat, alihankkijoiden toimintaperiaatteet ja vastuullisen sijoittamisen politiikat. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet ja konserniyhtiökohtaiset politiikat käsittelevät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Sampo-konserni ottaa ESG-näkökohdat, mukaan lukien ilmastonmuutoksen, huomioon tuote- ja palvelukehityksessä, vakuutusten myöntämisessä, sijoitustoiminnassa ja toimitusketjun hallinnassa. Konserni pyrkii resurssien (esim. energia, vesi) kulutuksen vähentämiseen ja niiden tehokkaampaan käyttöön, ja yhtiö on sitoutunut vähentämään liiketoiminnan aiheuttamia päästöjä ja jätteitä vähentämällä resurssien käyttöä, uudelleenkäyttämällä ja kierrättämällä. Sampo-konserni myös hyödyntää uusiutuvia energialähteitä mahdollisuuksien mukaan. Sampo-konserni sekä kannustaa asiakkaitaan, sijoituskohteitaan, alihankkijoitaan ja muita liikekumppaneitaan noudattamaan vastaavia ympäristö- ja ilmastositoumuksia että keskustelee sidosryhmiensä kanssa ja tekee niiden kanssa yhteistyötä ympäristö- ja ilmastoasioissa. Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Sampo-konserni on arvioinut, että sillä on kielteinen vaikutus ilmastonmuutokseen sen oman toiminnan ja arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Sampo- konsernilla on kuitenkin päästövähennystavoitteet ja useita toimenpiteitä kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi SBTi:n viitekehyksen mukaisesti. Ilmastonmuutoksen hillitseminen Tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteidensa kautta Sampo-konserni on sitoutunut vähentämään Scope 1 ja 2 -päästöjään yhteensä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 lähtötasoon verrattuna. Tämä tarkoittaa päästöjen vähentämistä 2 514 hiilidioksidiekvivalenttitonnilla. Sampo-konserni on tunnistanut uusiutuvaan energiaan siirtymisen ja energian käytön vähentämisen toimistoissa sekä autokannan sähköistämisen merkittävimmiksi hiilestä irtautumisen keinoiksi. Sampo-konserni on arvioinut, että suurin osa tarvittavista päästövähennyksistä saavutetaan uusiutuvaan energiaan siirtymisellä ja energian käytön vähentämisellä toimistoissa. Sampo- konserni kehittää vuonna 2025 raportointiaan hiilestä irtautumisen keinoista ja niiden määrällisistä panoksista. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 81 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo-konserni on myös asettanut tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet sijoituksilleen ja vapaaehtoiset tavoitteet (If ja Topdanmark) alihankkijoilleen. Näihin Scope 3 -päästöihin liittyviä tunnistettuja hiilestä irtautumisen keinoja ja toimia ovat vuoropuhelu alihankkijoiden kanssa, kestävä korvauskäsittely ja vastuullinen sijoitustoiminta. Oma toiminta Sampo-konserni keskittyi vuonna 2024 ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissaan sellaisiin hiilestä irtautumisen keinoihin, joiden odotetaan vähentävän yhtiön Scope 1 ja Scope 2 -kasvihuone kaasupäästöjä ja edistävän konsernin tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Sampo-konserni on pyrkinyt viime vuosina siirtymään uusiutuviin energialähteisiin sähkön ja kaukolämmön osalta eri toimipisteissään. Hastingsin Bexhillin ja Leicesterin toimistot siirtyivät vuonna 2024 käyttämään 100-prosenttisesti uusiutuvia energialähteitä sekä sähkön että biokaasun osalta, ja If asennutti aurinkopaneelit Bergshamran toimistoonsa. Sampo- konserni edisti energiatehokkuutta vuonna 2024 myös esimerkiksi ottamalla energiatehokkuutta koskevia ympäristöstandardeja käyttöön toimistoissaan. Sampo-konserni odottaa päästövähennyksiä myös sähköautoihin siirtymisestä. If ryhtyi vuonna 2024 korvaamaan sähköautojen latauspistokkeiden asennuskustannuksia Tanskassa asuvien autoetuihin oikeutettujen työntekijöiden kodeissa. Hastings puolestaan asensi sähköautojen latauspisteitä yhtiön pysäköintialueille Bexhillissä ja Leicesterissä. Oman toiminnan Scope 1 ja 2 -päästövähennyksien lisäksi Sampo-konserni pyrkii ymmärtämään paremmin Scope 3 -päästöjensä laajuutta. Sampo-konserni kartoitti vuonna 2024 yhtiön raportoimia Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä ja arvioi, mitkä Scope 3 -kategoriat ovat olennaisia ja edellyttävät jatkokehitystä. Arvioinnin tuloksena Sampo-konserni paransi tiedon laatua ostetut tavarat ja palvelut, tuotantohyödykkeet, tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne -kategorioiden osalta. Lisäksi Hastings teetti kustannusperusteisen arvioinnin ostetuista tavaroistaan ja palveluistaan, mikä johti raportoitujen päästöjen suureen kasvuun tässä kategoriassa. Sampo-konserni jatkaa vuonna 2025 päästövähennys toimiaan ja -aloitteitaan ja seuraa Scope 1 ja 2 -tavoitteidensa edistymistä. Näiden toimenpiteiden odotetaan vähentävän konsernin kasvihuonekaasu päästöjä. Sampo-konserni jatkaa myös Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin kehittämistä, erityisesti vuoden 2024 kartoituksessa havaittujen puutteiden osalta, ja pyrkii yhtenäistämään raportointia konsernitasolla. Yhtiö tiedostaa myös, että vakuutustoimintaan kytkeytyvät päästöt ovat merkittävä osa sen Scope 3 -päästöistä, ja siksi tätä päästökategoriaa arvioidaan tulevina vuosina. Sijoitukset Saavuttaakseen konsernin sijoituksille asetetut tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet, Sampo- konserni on laatinut strategian, joka perustuu strategiseen omaisuuserien allokointiin ja ennakoivaan sijoituskohteiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämä tarkoittaa, että sijoitukset yrityksiin ja omaisuuseriin, jotka tarjoavat vahvaa taloudellista tuottoa ja ovat linjassa konsernin ilmastotavoitteiden kanssa, asetetaan etusijalle. Sampo-konserni kehitti vuonna 2024 ilmastotavoitteisiin liittyvää sijoitusten seurantaa ja raportointia sekä käytäntöjä sijoituskohteiden kanssa tarvittaessa tehtävään päästövähennystavoitteita koskevaan yhteistyöhön. Sampo-konserni jatkaa tätä työtä vuonna 2025 ja valmistautuu raportointiin SBTi:n metodologian mukaisesti. Sampo-konserni teki vuonna 2024 vuosittaisen sijoitussalkun hiilijalanjälkianalyysin parantaakseen ilmastoriskeistä raportointia ja niiden läpinäkyvyyttä. Sampo-konserni jatkoi myös suorien sijoitusten sektori- ja normipohjaista seulontaa tunnistaakseen ja tehdäkseen päätöksiä koskien tietyillä toimialoilla toimivia yrityksiä sekä yritysten kansainvälisten ympäristönsuojelunormien noudattamista. Näiden käytäntöjen tukemiseksi ja laadukkaan sijoitusten seurannan varmistamiseksi vastuullisuusnäkökulmasta myös jatkossa Sampo-konserni kävi läpi yhtiön ESG- datan tarjoajia vuoden aikana. Alihankkijat Sampo-konserni tekee yhteistyötä alihankkijoidensa kanssa ilmastonmuutokseen liittyvissä aiheissa. Yhteistyö tarjoaa tavan vaikuttaa päästöjen vähentämiseen toimitusketjussa, kun tarkkoja päästötietoja on haastava seurata tai niitä ei ole saatavilla. Sampo-konsernin alihankkijoille asettamat lyhyen aikavälin tavoitteet keskittyvät sitouttamaan tietyn alihankkijajoukon asettamaan omat tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet kaikille soveltuville päästöluokille ja -kategorioille. If aloitti vuonna 2024 prosessin arvioidakseen, kuinka moni sen alihankkijoista ajoneuvo- ja kiinteistö korvauskäsittelyssä on asettanut tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet tai vastaavat, tarkoituksena pystyä tukemaan ja kannustamaan muita alihankkijoita tavoitteiden asettamisessa tulevaisuudessa. Topdanmark ottaa saman lähestymistavan käyttöön kaikkia alihankkijoita koskien. Vastuullinen korvauskäsittely Sampo-konserni voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen korostamalla energia- ja resurssi tehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä korvauskäsittelytoiminnassa. If on esimerkiksi ottanut käyttöön vastuullisen rakennusmoduulin osana sen HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 82 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot kaikkein kattavinta vakuutusta kaupallisille rakennuksille Norjassa vuonna 2023 ja Ruotsissa vuonna 2024. Tämän BREEAM-sertifiointijärjestelmiin perustuvan moduulin kautta If tarjoaa konkreettisia neuvoja, ohjeita ja taloudellista tukea liittyen esimerkiksi aurinkopaneelien käyttöön tai energiatehokkuustoimiin osana jälleenrakennusta suurten vahinkojen jälkeen. Topdanmark selvitti vuonna 2024 yhdessä rakennusalan yhteistyökumppaneidensa kanssa mahdollisuutta valita uudelleenkäytettyjä materiaaleja uusien materiaalien sijaan rakennuksiin liittyvissä korvausvaatimuksissa huomioiden samalla kuitenkin hinnan ja turvallisuuden. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vahingontorjunta pysyi tärkeänä teemana Sampo- konsernissa vuonna 2024. If ja Topdanmark jatkoivat vahingontorjuntapalvelujen tarjoamista asiakkailleen, kuten paikan päällä tehtäviä riskiarviointeja ja kodin kuntotarkastuksia. Näillä pyritään tunnistamaan tarkoin määriteltyjä ja kustannustehokkaita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla voidaan pienentää asiakkaiden ilmastoon liittyviä riskejä. Myös Hastings opasti asiakkaitaan vahingontorjunnassa. Tähän kuuluivat esimerkiksi muistutukset autojen talvitarkastuksista ja suositukset siitä, miten kotona esiintyviä ongelmia, kuten putkistojen jäätymistä, voidaan torjua. Lisäksi Hastings perusti vuonna 2024 Geo-Spatial Data Scientist -tiimin, jonka tehtävänä on arvioida ilmastodatan rikastamisen arvoa, tuottaa osoitetason sääkorvausriskipisteytyksiä (esim. tulva, jäätyminen) ja tukea vakuutustiimiä ilmastoon liittyvien riskien valinnassa ja kasautumisen hallinnassa. Sampo-konserni osallistuu erilaisiin tutkimushankkeisiin yhdessä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa. Tämän tavoitteena on ymmärtää paremmin riskejä ja tukea asiakkaita riskienhallinnassa sekä edistää kestävämpää yhteiskuntaa. If on esimerkiksi julkaissut säännöllisesti äärimmäisiä sääilmiöitä koskevan raportin Norjassa, viimeksi vuonna 2023 ja seuraava on suunnitteilla vuodelle 2025. Raportti on laadittu yhdessä CICERO Center for Climate Researchin ja Ruotsin ympäristöinstituutin IVL:n kanssa. Raportissa selvitetään, miten hyvin Norjan kunnat ovat varautuneet sään ääri-ilmiöihin. Topdanmark, Tanskan vakuutus- ja eläkevakuutusjärjestön alaisuudessa, tarjoaa tietoja, joiden avulla Tanskan kunnat voivat tunnistaa suurimmat riskialueet äärimmäisiin sääolosuhteisiin, kuten runsaaseen sateeseen, liittyen. Mittarit ja tavoitteet Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Sampo-konsernin ilmastotavoitteet on asetettu SBTi:n metodologian mukaisesti, joka tukee Pariisin ilmastosopimusta. Lähestymistapa on linjassa Sampo- konsernin toimintaperiaatteissa mainittujen tavoitteiden kanssa. Sampo-konsernin omaa toimintaa (Scope 1 ja 2 -päästöjä) koskeva tavoite noudattaa absoluuttisen vähentämisen menetelmää. Sampo-konsernin tavoitteisiin kuuluvat kaikki Sampo-konsernin yhtiöt. Vain pienet toimistot on jätetty laskennan ulkopuolelle, koska niistä aiheutuvat päästöt on katsottu merkityksettömiksi. Tavoitteeseen sisältyvien Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen laskemisessa käytettiin markkinaperusteista lähestymistapaa. Listattujen osakkeiden, yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen, rahastojen, ETF:ien ja yrityslainojen tavoitteet on asetettu lämpötilaluokitusmenetelmällä ja liikekiinteistösalkun tavoite toimialakohtaisella hiilestä irtautumisen menetelmällä. Sampo-konsernin tavoitteet sijoituksille kattoivat 57,9 prosenttia konsernin taseen sijoitus- ja lainaomaisuudesta vuonna 2022. Pakollisten omaisuusluokkien osuus sijoitus- ja lainaomaisuudesta oli 57,9 prosenttia, vapaaehtoisten 5,6 prosenttia ja SBTi:n metodologiaan kuulumattomien omaisuusluokkien osuus 36,5 prosenttia. Sampo-konserni on käynyt vuoropuhelua useiden sidosryhmien kanssa sitoutuessaan SBTi:n mukaisiin tavoitteisiin ja asettaessaan tavoitteet. Näitä ovat olleet esimerkiksi sijoittajat, suuryritysasiakkaat sekä yhtiön johto ja hallintoelimet. Sampo-konsernin edistymistä tavoitteissa seurataan säännöllisesti sisäisesti ja siitä raportoidaan ulkoisesti osana kestävyysselvitystä. Tavoitteissa ei ole tapahtunut muutoksia raportointivuoden aikana. Scope 1 ja 2 -päästöt laskettiin uudelleen lähtötason 2022 ja vertailuvuoden 2023 osalta raportointirajan muutosten vuoksi (esim. Mandatum ja Topdanmark Life jätettiin laskennan ulkopuolelle). Lisäksi tiedonkeruuseen liittyviä virheitä korjattiin. Sijoitusten päästöt (Scope 3, kategoria 15) laskettiin myös uudelleen lähtötason 2022 ja vertailuvuoden 2023 osalta, jotta ne ovat linjassa muiden sääntelykehysten kanssa (esim. EU- taksonomia). HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 83 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet Sampo-konserni Kattavuus Tavoite 2024-tulokset Oma toiminta (Scope 1 ja 2) • Sampo-konserni sitoutuu vähentämään Scope 1 ja 2 -päästöjään 42 prosenttia vuoden 2022 lähtötasosta vuoteen 2030 mennessä. • Sampo-konsernin tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet hyväksyttiin marraskuussa 2024. Konserni raportoi edistymisestään tavoitteisiin nähden vuodesta 2025 eteenpäin. Sijoitukset (Scope 3, kategoria 15) • Sampo-konserni sitoutuu vähentämään listattujen osakkeiden, yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen, rahastojen, pörssinoteerattujen rahastojen (ETF) ja yrityslainojen sijoitetun arvon mukaisia Scope 1 ja 2 -päästöjä lämpötilapisteytysmetodologian (temperature rating) mukaan siten, että salkun lämpötilapisteytys laskee vuoden 2022 2,78 asteesta 2,09 asteeseen vuoteen 2029 mennessä. • Sampo-konserni sitoutuu vähentämään listattujen osakkeiden, yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen, rahastojen, pörssinoteerattujen rahastojen (ETF) ja yrityslainojen sijoitetun arvon mukaisia Scope 1, 2 ja 3 -päästöjä lämpötilapisteytysmetodologian (temperature rating) mukaan siten, että salkun lämpötilapisteytys laskee vuoden 2022 2,91 asteesta 2,29 asteeseen vuoteen 2029 mennessä. • Sampo-konserni sitoutuu vähentämään suorien kiinteistösijoitusten sekä yrityslainasalkun kiinteistösijoitusten päästöjä 57,7 prosenttia per neliömetri vuoden 2022 lähtötasosta vuoteen 2029 mennessä. • Sampo-konsernin tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet hyväksyttiin marraskuussa 2024. Konserni raportoi edistymisestään tavoitteisiin nähden vuodesta 2025 eteenpäin. Alihankkijat (Scope 3, kategoria 1) • If: Vuoteen 2028 mennessä 30 prosenttia yhtiön hankkimien tavaroiden ja palvelujen kokonaisostosta koostuu alihankkijoista, jotka ovat asettaneet tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet. • Topdanmark: Vuoteen 2028 mennessä 20 prosenttia yhtiön hankkimien tavaroiden ja palvelujen kokonaisostosta koostuu alihankkijoista, jotka ovat asettaneet tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet. • If: 15,8 prosenttia • Topdanmark: 17,1 prosenttia * Sampo-konserni on asettanut tieteeseen pohjautuvat tavoitteet omalle toiminalleen (Scope 1 ja 2) ja sijoitustoiminnalleen (Scope 3, kategoria 15) SBTi:n finanssialaa koskevien sektorikohtaisten ohjeiden mukaisesti. Lisäksi Sampo-konsernilla on tytäryhtiökohtaisia vapaaehtoisia ilmastotavoitteita alihankkijoilleen. Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti (kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon) Sampo-konserni Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2023 (Vertailu- kelpoinen) 2024 % 2024 / 2023 Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./euroa) 0,000044 0,000035 -21,5 % Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./euroa) 0,000045 0,000035 -21,6 % Kasvihuonekaasupäästöintensiteetin nimittäjänä käytetään vakuutusmaksutuottoa (Sampo-konsernin tilinpäätöstiedot, Konsernin laaja tuloslaskelma ja Liitetieto 1 Vakuutuspalvelutulos). Biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt Sampo-konserni Mittari 2024 Scope 1 (tCO2-ekv.) 170 Scope 2, markkinaperusteiset (tCO2-ekv.) 2 768 Scope 3 (tCO2-ekv.) 97 Biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt yhteensä 3 035 Biogeeniset päästöt syntyvät biomassan suorasta polttamisesta tai biohajoamisesta. Sampo- konsernin raportoinnissa nämä päästöt ovat mukana Scope 1, 2 ja 3 -päästöissä niissä tapauksissa, joissa poltetussa polttoaineessa oletetaan olevan osa biomassaa. Biogeeniset päästöt eivät sisälly sivulla 84 raportoituihin kasvihuonekaasupäästöihin. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 84 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Sampo-konserni Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet 2022 (Perusvuosi) 2023 (Vertailu- kelpoinen) 2024 % 2024 / 2023 2025 2030 (2050) Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 1 197 1 115 883 -20,9 % -42 % Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 - kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) - - - - Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 2 482 1 738 1 886 8,5 % Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 4 789 4 111 3 570 -13,2 % -42 % Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen epäsuorat Scope 3 -kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) 353 054 370 412 326 376 -11,9 % 1 Ostetut tavarat ja palvelut 2 017 1 652 14 493 777,3 % [Valinnainen alakategoria: Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut] - - - - 2 Tuotantohyödykkeet 111 2 247 2 843 26,5 % 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1 tai Scope 2 -päästöihin) 1 555 1 432 1 244 -13,1 % 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu - 52 456 773,3 % 5 Toiminnassa muodostuva jäte 273 232 260 12,2 % 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 5 592 6 306 6 318 0,2 % 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 5 141 6 712 6 860 2,2 % 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät - - - - 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä - - - - 10 Myytyjen tuotteiden jalostus - - - - 11 Myytyjen tuotteiden käyttö - - - - 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa - - - - 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät - 139 41 -70,2 % 14 Franchising - - - - 15 Investoinnit 338 364 351 641 293 860 -16,4 % Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) 356 733 373 266 329 145 -11,8 % Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) 359 039 375 638 330 828 -11,9 % Vuosien 2022 ja 2023 luvut laskettiin uudelleen raportointirajan muutosten vuoksi ja virheiden korjaamiseksi. Sijoitusten osalta laskentaa yhdenmukaistettiin muiden sääntelykehysten (esim. EU-taksonomia) ja nykyisen konsernirakenteen kanssa. Sampo-konsernin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kasvu vuonna 2024 johtui pääosin Hastingsin laskennassa käytetyn datan ja metodologioiden tarkentumisesta sekä päästökertoimien muutoksista. 15 Investoinnit -kategoria koskee Sampo-konsernin rahoittamia Scope 1 ja 2 -päästöjä. Laskelmat sisältävät suorat osake- ja korkosijoitukset sekä rahastosijoitukset. Kattavuus oli 74,2 prosenttia Sampo- konsernin rahoitusvaroista (ml. osakkuusyhtiöt). Sampo-konsernin rahoitetut Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt olivat 4 020 003 tCO2-ekv. vuonna 2024. * Sampo-konserni on asettanut yhdistetyn lyhyen aikavälin tavoitteen Scope 1 ja Scope 2 -päästöille (markkinaperusteiset). Päästövähennystavoitteet ja -tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti sivulla 83. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 85 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Päästökertoimet ja tietoa laskennasta Sampo-konserni Toiminta Tietoa laskennasta Päästökertoimen lähde Kiinteät polttolähteet Kiinteisiin polttolähteisiin sisältyy maakaasu (If, Topdanmark ja Hastings), biokaasu (Hastings), kaasuöljy (Hastings) ja polttoöljy (If). DESNZ 2024 Liikkuvat polttolähteet Liikkuvien polttolähteiden päästöt lasketaan polttoainelitrojen tai ajettujen kilometrien perusteella riippuen tiedon saatavuudesta. Jos tietoja ei ole saatavilla, tiedot ekstrapoloidaan autojen lukumäärän ja mallin perusteella. Arvioitu polttoaineenkulutus ajoneuvoa kohden perustuu kansallisiin tilastoihin. DESNZ 2024; Drivmedel 2022 (diesel) ja Värmeforsk 2023 (bensiini) South Polen menetelmiin perustuen Kylmäaineet Laskenta perustuu kylmäaineiden kulutukseen (Hastings). DESNZ 2024 Sähkö Laskenta perustuu ostettuun sähköön (MWh). Pienempien toimistojen kulutus perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun keskikulutukseen. Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetyt jäännösjakauman päästökertoimet ovat isommat kuin sijaintiperusteisessa menetelmässä käytetyt kertoimet, mikä johtaa suurempiin päästöihin markkinaperusteisen sähkön osalta. AIB 2023; DESNZ 2024; Ecoinvent v3.10; EI 2023; IEA sähkön päästökertoimet 2023; IPCC, 2014 Kaukolämpö Laskenta perustuu ostettuun kaukolämpöön (MWh) (If, Topdanmark ja Sampo). Pienempien toimistojen kulutus perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun keskikulutukseen. Euroheat & Power, 2023; Suomen tilastokeskus 2023; Swedenergy 2023; toimittajakohtaiset päästökertoimet Kaukokylmä Laskenta perustuu ostettuun kaukokylmään (MWh) (If ja Sampo). Pienempien toimistojen kulutus perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun keskikulutukseen. South Polen menetelmien mukainen toimittajien keskiarvoon perustuva päästökerroin 2023; toimittajakohtaiset päästökertoimet Ostetut tavarat ja palvelut Ostetut tavarat ja palvelut sisältää veden (m³), paperin (tonnia) ja pilvipalvelut (käyttäjämäärät) kaikissa konserniyhtiöissä. Lisäksi Topdanmark raportoi toimistotarvikkeita (esim. muovituotteet) ja Sampo ruokapalvelut. Hastings raportoi ostamiensa tuotteiden ja palvelujen kustannukset. Laskenta perustuu toimittajakohtaisiin, hybridi-, keskiarvo- ja kuluihin perustuviin menetelmiin. AIB 2023; CEDA 4.01 Global; Cloud Carbon Footprint, 2021; DESNZ 2023; Ecoinvent v.3.3.8 2021; EI 2022, Ecoinvent v.3.9.1.; Google, 2012; Amazon, 2021; IPCC, 2014; Microsoft, 2021; SCA Ortviken 2012; Mondi, 2022 Tuotantohyödykkeet Tuotantohyödykkeet sisältää ostetut IT-laitteet (laitteiden lukumäärä ja malli) ja isot remontit (kustannus). CEDA 4.01 Global; toimittajakohtaiset päästökertoimet Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot lasketaan toimittajakohtaisella menetelmällä, keskiarvomenetelmällä ja hybridimenetelmällä. Ecoinvent v3.10; kansalliset tilastot Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu sisältää asiakkaille lähetetyt kirjeet. Laskenta perustuu kirjeiden määrään ja määränpäähän. DESNZ 2024 (lentorahti ja maakuljetukset); CEDA 4.01 Global Toiminnassa muodostuva jäte Tietoja on saatavilla vain suurimmista toimistoista. Pienempien toimistojen jätemäärien arvio perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun keskiarvoon. ADEME 2023 BC V8.9; DESNZ 2023 ja 2024; Ecoinvent v3.9 ja 3.10; Maailmanpankin jätetilasto 2024 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen sisältää lennot, juna-, lautta- ja linja- automatkat, kilometrikorvaukset, vuokra-autot, taksimatkat ja hotelliyöt. Hotellimajoituksen päästöt lasketaan maa- tai kaupunkikohtaisilla päästökertoimilla. CEDA 4.01 Global; DESNZ 2024; Cornell Hotel Sustainability Benchmark Index 2023; RDC lentodata 2024 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne sisältää myös etätyöpäivien tiedot ja perustuu kyselyyn, johon vastasi työntekijöitä kaikista konserniyhtiöistä. Kysely lähetettiin joko kaikille työntekijöille tai kohderyhmälle ja tulokset ekstrapoloitiin kaikkien työntekijöiden päästöjen arvioimiseksi. Anthesis 2021, DESNZ 2024 (etätyö); IEA sähkön päästökertoimet 2023; kansalliset tilastot Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät Topdanmark raportoi Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät -kategorian. Laskenta perustuu maakaasun ja sähkön kulutukseen sekä vuokrakohteen pinta-alaan vuokrausajalta tammikuu–kesäkuu 2024. AIB 2023; Ecoinvent v3.10; DESNZ 2023 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 86 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Laskentamenetelmät ja taustaoletukset Sampo-konsernin kasvihuonekaasupäästölaskelmissa on mukana If (Pohjoismaiden ja Baltian maiden toimistot), Topdanmark (Tanskan toimistot), Hastings (Ison- Britannian ja Gibraltarin toimistot) ja Sampo (Suomen toimisto). Laskennan suorittaa ulkopuolinen palveluntarjoaja, South Pole, Sampo-konsernin toimittamien tietojen perusteella. Tiedonkeruu, päästökertoimet ja oletukset perustuvat GHG Protocol -ohjeistukseen. Laskennassa on huomioitu olennaiset kasvihuonekaasut, CO2, CH4, N2O, SF6, HFC, PFC ja NF3, muunnettuna hiilidioksidiekvivalenteiksi. Oletuksissa ja päästökertoimissa käytetään konservatiivista lähestymistapaa. Jos tiedot ovat puutteellista, laskennassa käytetään yleistyksiä ja arvioita. Sampo-konsernin Scope 3 -kategorioiden 1–14 päästöistä 49,0 prosenttia on laskettu ensisijaisilla tiedoilla ja 51,0 prosenttia toissijaisilla tiedoilla. Ensisijaisia tietoja ovat raportoidut käyttötiedot (esim. polttoaineenkulutus), toimittajakohtaiset tiedot (esim. IT-laitteet) ja työntekijöiden työmatkakysely. Toissijaisia tietoja ovat kustannuksiin (esim. palvelut) tai arviointeihin (esim. jätteet) perustuvat tiedot. Scope 3 -kategoria 15 (sijoitukset) osalta 66,4 prosenttia palveluntarjoajan kattamien sijoitusten päästöistä perustui sijoituskohteiden raportoimiin päästöihin ja 33,6 prosenttia perustui arvioihin. Ajoneuvo- ja kiinteistövahinkojen korjauksista aiheutuvia päästöjä on arvioitu vuoden 2021 tietojen perusteella. Ulkopuolinen tutkimuslaitos on Ifin tilauksesta laatinut selvityksen Ifin päästöistä käyttämällä elinkaariarviointimenetelmää (LCA). Laskennassa käytettiin yhdistelmää ensisijaisia ja toissijaisia tietoja edustavasta otannasta ajoneuvo- ja kiinteistövahinkokorvauksia ja kokonaispäästöt arvioitiin korvauspalvelujen kulutietojen perusteella. Ajoneuvo- ja kiinteistövahinkokorjausten arvioidut päästöt olivat 88 618 tCO2eq. Nämä päästöt eivät tällä hetkellä sisälly Sampo-konsernin Scope 3 -päästö inventaarioon (kategoria 11 Myytyjen tuotteiden käyttö) niihin liittyvien epävarmuuksien vuoksi, mutta ne voidaan sisällyttää laskentaan tulevaisuudessa raportoinnin ja tiedon laadun kehittyessä. Scope 3 -kategoriat 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät, 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä, 10 Myytyjen tuotteiden jalostus ja 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa eivät ole Sampo-konsernin kannalta merkityksellisiä, koska vuokrattujen omaisuuserien (autot ja IT-laitteet) energiankulutus on huomioitu Scope 1 ja Scope 2 -laskennassa, liiketoimintaan ei kuulu maksutonta kuljetusta ja jakelua, eikä konserni myy aineellisia hyödykkeitä. Kategorian 14 Franchising olennaisuutta arvioidaan vuonna 2025. Sampo-konsernin sijoitusten kasvihuonekaasu päästölaskenta noudattaa GHG Protocol -ohjeistuksen sijoituksia koskevaa menetelmää. Sijoitusten päästöt kohdistetaan Sampo-konsernille suhteessa sen osuuteen sijoituksista sijoituskohteisiin. Suhteellinen osuus lasketaan yritysarvoa (Enterprise Value Including Cash, EVIC) käyttäen, joka ottaa huomioon kunkin sijoituskohteena olevan yhtiön kokonaisarvon. Sijoituskohteena olevien yhtiöiden absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt kerätään ulkopuolisen palveluntarjoajan, Bloomberg L.P.:n, avulla, ja niiden ensisijainen lähde on yrityksen raportoidut päästöt ja tämän jälkeen arvioidut päästöt. Sijoitusten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta kattaa Sampo- konsernin rahoitusvarat ja sijoitukset osakkuusyrityksiin. Luotettavan tiedon puuttumisesta johtuen Sampo- konserni ei ole kerännyt päästötietoja liittyen johdannaisiin ja valtiosijoituksiin. Lisäksi ulkopuolisen palveluntarjoajan päästötiedot eivät kata kaikkea sijoitusomaisuutta (esim. listaamattomia yhtiöitä). Näiden tiedonpuutteiden vuoksi kattavuus oli 74,2 prosenttia Sampo-konsernin rahoitusvaroista (ml. osakkuusyhtiöt). Sampo-konserni ei ole vielä käyttänyt omia arvioita rahoitettujen päästöjen osalta, koska ulkopuolisen palveluntarjoajan tietojen kattavuus on ollut suhteellisen hyvä, ja arvioiden käyttäminen vaikuttaisi päästötietojen laatuun. Näin ollen Sampo- konserni hyödyntää siirtymäsäännöstä voidakseen jättää arvoketjun tietoja raportoinnin ulkopuolelle. Aukkojen täyttämiseksi Sampo-konserni tulee selvittämään mahdollisuuksia käyttää estimointikeinoja arvioidakseen puuttuvia päästötietoja tulevaisuudessa. Vuoden 2024 kasvihuonekaasupäästöjä ei ole varmentanut muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 87 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Resurssien käyttö ja kiertotalous Aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Strategia ja toimet Resurssien käyttö ja kiertotalous ↓ Sampo-konserni aiheuttaa kielteisiä ympäristövaikutuksia, koska se käyttää resursseja muun muassa korvauskäsittelytoiminnoissaan (esim. rakennusmateriaalit, ajoneuvonosat). Kierrätyksellä ja lisäämällä uudelleenkäytettyjen osien määrää korvauskäsittelyssä Sampo-konserni voi rajoittaa kielteisiä ympäristövaikutuksiaan. Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä. ↑ Kiertotalouden mukaisen resurssien käytön lisääminen korvauskäsittelyssä voi saada aikaan kustannussäästöjä Sampo-konsernille, kun esimerkiksi uusien osien sijaan ostetaan käytettyjä ja käytettyjä materiaaleja myydään hävittämisen sijaan. ↓ Sampo-konsernille voi aiheutua maineriski ja kasvaneita kustannuksia, jos kiertotalouden mahdollisuuksia ei pystystä hyödyntämään. Tämä voi toteutua, jos esimerkiksi kierrätettyjä tai uudelleenkäytettyjä materiaaleja on vaikea saada. Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä. • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. alihankkijoiden toimintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. kierrätys, uudelleenkäyttö ja korjaustoimet korvauskäsittelyssä, vastuullinen toimitusketjun hallinta) • Mittarit ja tavoitteet (esim. uudelleenkäytetyt osat, lasikorjaukset) Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Resurssien käyttö ja kiertotalous liittyy ESRS-ala-aiheeseen Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 88 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet Sampo-konsernin resurssien käyttöä ja kiertotaloutta ohjaava politiikka on Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, joka käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa. Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konsernin tulisi vähentää luonnonvarojen kulutusta (esim. energia, vesi) ja käyttää niitä tehokkaammin sekä vähentää liiketoiminnan aiheuttamia saasteita, päästöjä ja jätteitä vähentämällä kulutusta, uudelleenkäyttämällä sekä kierrättämällä. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet koskevat kaikkea konsernin omaa toimintaa. Lisäksi Sampo-konserni edellyttää alihankkijoidensa ja muiden liikekumppaneidensa noudattavan toimintaperiaatteita omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella konserniyhtiöllä on omia täydentäviä ja yksityiskohtaisempia politiikkoja, ohjeita ja prosesseja, jotka ohjaavat resurssien käyttöä ja kiertotalouteen liittyvää työtä sekä oman toiminnan että arvoketjun osalta. Konserniyhtiöillä on esimerkiksi vastuullisuuspolitiikkoja, jotka ohjaavat toimistojen vastuullisuuteen liittyvää työtä, ja alihankkijoiden toimintaperiaatteet, joissa on kerrottu alihankkijoille asetetut ympäristövaatimukset. Kunkin konserniyhtiön hallitus tai muu hallintoelin hyväksyy politiikat ja toimeenpanosta vastaa ylin johto. Sampo-konsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteet ovat julkisesti saatavilla ja perustuvat YK:n Global Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen. Toimintaperiaatteet velvoittavat alihankkijoita edistämään sellaisten matalapäästöisten teknologioiden kehitystä ja levitystä, jotka suojelevat ympäristöä, ovat vähemmän saastuttavia, käyttävät resursseja kestävämmin, lisäävät jätteiden ja tuotteiden kierrätystä, ja käsittelevät jäljelle jäänyttä jätettä kestävämmällä tavalla kuin teknologiat, joita ne korvaavat. Alihankkijoiden odotetaan parantavan jatkuvasti ilmastoon ja ympäristöön liittyviä toimiaan, vähentämään resurssien kulutusta ja tehostavan niiden käyttöä, sekä vähentämään saastuttamista, päästöjä ja jätteitä liiketoiminnassaan. Alihankkijoiden toimintaperiaatteet koskevat alihankkijoita, joiden kanssa Sampo-konserni harjoittaa liiketoimintaa, mukaan lukien näiden tytäryhtiöt ja omat alihankkijat. Alihankkijoiden toimintaperiaatteet koskevat myös kaikkia niiden vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit Sampo-konsernin merkittävimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskien liittyvät alihankkijoihin yhtiön arvoketjun loppupäässä. Sampo-konserni ei valmista, myy tai käsittele luonnonvaroja sisältäviä fyysisiä tuotteita, mutta yhtiö voi vaikuttaa resurssien käyttöön arvoketjussaan vakuutusten ja korvauskäsittely prosessien kautta. Vahinkovakuutustuotteet ja -palvelut vaikuttavat resurssien käyttöön pääasiassa vakuutuksenottajien ajoneuvoihin, rakennuksiin, huonekaluihin, elektroniikkaan ja muuhun omaisuuteen liittyvien korvausvaatimusten muodossa. Sampo- konsernin alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat keskeisiä toimijoita korvauskäsittelyprosessissa, ja Sampo-konserni on sitoutunut huomioimaan ympäristö- ja ilmastonäkökohdat esimerkiksi kannustamalla ja tukemalla kiertotaloutta näissä prosesseissa. Sampo-konserni teki vuonna 2024 yhteistyötä korvauskäsittelyn alihankkijoidensa kanssa lisätäkseen materiaalien uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja korjauksia ajoneuvo- ja kiinteistökorvauksissa. Sampo-konserni jatkoi myös keskittymistä erityisvaatimuksiin, joita se on asettanut alihankkijoilleen kiertotalouden edistämiseksi. Esimerkiksi Ifin ajoneuvo- ja kiinteistökorjaus kumppaneiden on noudatettava toimialakohtaisia ympäristövaatimuksia (Additional Environmental Requirements, AER), jotka on sisällytetty hankintasopimuksiin. Näitä ovat muun muassa vaatimukset korjata uusien osien käyttämisen sijaan, käyttää varaosia uudelleen ja korjata enemmän, vähentää materiaalien käyttöä, purkaa vähemmän, lisätä etätyötä videon ja sensoreiden avulla, vähentää kuljetusta, käyttää ympäristösertifioituja materiaaleja (jos saatavilla) sekä lisätä sähkö- ja hybridiajoneuvojen käyttöä. Lisäksi Sampo-konserni päivitti vuoden aikana nykyisiä politiikkojaan (esim. alihankkijoiden toimintaperiaatteet, vastuullisuuspolitiikat). Tämä työ jatkuu vuonna 2025. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 89 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Mittarit ja tavoitteet Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Sampo-konserni ei ole asettanut mitattavissa olevia, tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyville toimilleen konsernitasolla. Kiertotalousratkaisut korvauskäsittelytoiminnassa kehittyvät jatkuvasti, mutta niihin liittyy edelleen myös useita epävarmuustekijöitä. Siksi Sampo-konserni on arvioinut, että konsernitasoisten tavoitteiden asettaminen ei ole tässä vaiheessa perusteltua ympäristö- ja taloudellisesta näkökulmasta. Sampo-konserni kuitenkin arvioi resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaprosesseja säännöllisesti. Jos todetaan, että konsernitasoisten, ulkoisesti raportoitujen tavoitteiden asettaminen tuo lisäarvoa, tilannetta tarkastellaan uudelleen. Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit Sampo-konserni mittaa edistymistään resurssitehokkuus- ja kiertotaloustoimissa muun muassa Kiertotalous korvauskäsittelyssä (autokorjaukset) -taulukossa esitetyillä mittareilla. Sampo-konserni on valinnut autokorjauksissa uudelleenkäytettyjen osien osuuden sekä lasikorjausten osuuden avaintunnusluvuikseen, sillä ne kuvaavat yhtiön pyrkimystä edistää kiertotaloutta ja vähentää resurssien käyttöä. Sampo-konserni on päättänyt aluksi keskittyä autokorjauksiin, sillä käytettyjen osien markkinat tässä toiminnassa ovat kehittyneemmät verrattuna esimerkiksi talokorjauksiin. Uudelleenkäytettyjen osien ja lasikorjausten osuus lasketaan osiin käytetyn rahamäärän ja korvausvaatimusten perusteella. Sampo-konserni on mitannut edistymistään näissä mittareissa konsernitasolla vuodesta 2024 alkaen. Mittaria ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja. Kiertotalous korvauskäsittelyssä (autokorjaukset) Sampo-konserni Mittari 2024 Uudelleenkäytettyjen osien osuus 4,5% Lasikorjausten osuus 35,3% HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 90 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Yhteiskunnalliset tiedot Oma työvoima Aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Strategia ja toimet Ihmisoikeudet ja työkäytännöt ↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä ihmis- ja työoikeudellisia vaikutuksia omaan työvoimaansa esimerkiksi epäeettisten työtapojen tai Sampo- konsernin toimintaperiaatteiden rikkomusten seurauksena. Aikahorisontti: lyhyt ↓ Sampo-konserni voi altistua taloudellisille riskeille lisääntyvän ja kiristyvän ihmis- ja työoikeuksiin liittyvän lainsäädännön vuoksi (esim. mahdolliset sakot, mainehaitta). Aikahorisontti: lyhyt • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet, HR-politiikat) • Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim. raportointikanavat, keskustelufoorumit, työtyytyväisyyskyselyt, työehtosopimukset ja yhdistymisvapaus) • Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja osaaminen ↑ Henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen liittyvien toimien ja ohjelmien kautta Sampo-konserni voi parantaa työntekijöiden fyysistä ja henkistä terveyttä, mikä puolestaan voi kasvattaa heidän motivaatiotaan ja edistää ammatillista kehitystä ja oppimista. Työntekijöiden hyvinvointiin ja osaamiseen panostaminen voi johtaa motivoituneeseen ja sitoutuneeseen henkilöstöön. Aikahorisontti: lyhyt ↓ Osaavien työntekijöiden puute voi muodostaa taloudellisen riskin Sampo-konsernille. Jos työntekijät eivät ole sitoutuneita eivätkä koe, että heillä on mahdollisuutta ammatilliseen kehitykseen, osaavat ja tyytymättömät työntekijät voivat jättää yhtiön, jolloin myös heidän osaamisensa menetetään. ↓ Sairauslomien ja henkilöstön vaihtuvuuden lisääntyminen esimerkiksi työn ja yksityiselämän riittämättömän tasapainon vuoksi voi muodostaa taloudellisen riskin Sampo-konsernille. ↑ Sitoutuneet ja osaavat työntekijät voivat luoda mahdollisuuksia Sampo-konsernille, esimerkiksi tarjoamalla asiakkaille ensiluokkaisia asiakaskokemuksia päivittäin. Tästä syystä henkilöstökäytäntöihin ja mahdollisuuksien tarjoamiseen panostaminen on järkevää liiketoiminnan kannalta. Aikahorisontti: lyhyt • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet, HR-politiikat) • Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim. fyysistä ja henkistä terveyttä tukevat toimet, työhyvinvointialoitteet, laadukkaat toimistot, houkutteleva palkitseminen) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet (esim. työntekijöiden tyytyväisyyttä mittaava eNPS tai vastaava) Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (Diversity, Equity and Inclusion, DEI) ↑ Sampo-konserni voi omilla toimillaan saavuttaa henkilöstönsä keskuudessa positiivisia DEI- teemoihin liittyviä vaikutuksia. Näiden teemojen korostaminen voi lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta työntekijöiden keskuudessa. Aikahorisontti: lyhyt ↓ Jos Sampo-konsernin henkilöstö ei ole monimuotoista, konserni ei välttämättä pysty huomioimaan monipuolista asiakaskuntaansa, mikä voi aiheuttaa taloudellisen riskin esimerkiksi tuottavuuden tai innovoinnin heikkenemisen kautta. ↑ DEI voi luoda taloudellisia mahdollisuuksia Sampo- konsernille, sillä tällä osa-alueella hyvin menestyvät yritykset voivat olla innovatiivisempia ja kannattavampia ja houkutella osaajia. Aikahorisontti: lyhyt • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim. monimuotoisuusmallit/-ohjelmat, työntekijöiden aloitteet, raportointikanavat) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet (esim. liittyen sukupuolten monimuotoisuuteen) Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Ihmisoikeudet ja työkäytännöt liittyy ESRS-ala-aiheisiin Työolot ja Muut työhön liittyvät oikeudet, Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja turvallisuus liittyy ESRS-ala-aiheisiin Työolot, Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja Muut työhön liittyvät oikeudet, ja Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus liittyy ESRS-ala-aiheisiin Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja Muut työhön liittyvät oikeudet. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 91 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Strategia Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Sitoutuneet työntekijät ovat olennainen osa Sampo- konsernin strategiaa ja liiketoimintamallia. Sampo- konsernin liiketoiminta on riippuvainen yhtiön kyvystä luoda mahdollisuuksia tarjoava työympäristö sekä työntekijöiden motivaatiosta edistää yhtiön tavoitteita. Työntekijöiden sitoutuneisuus ja asiantuntemus lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja ovat kilpailuedun perusta. Sampo-konsernin työntekijöiden tarpeet, näkemykset ja oikeudet vaikuttavat strategisiin päätöksiin ja muovaavat yrityskulttuuria. Arvioidessaan omaan työvoimaansa kohdistuvia olennaisia vaikutuksia Sampo-konserni huomioi kaikki työntekijät, joihin voi kohdistua merkittäviä vaikutuksia Sampo-konsernin omasta toiminnasta tai arvoketjusta. Tämä tarkoittaa vakituisia, määrä-, koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä sekä muita kuin työsuhteisia työntekijöitä. Esimerkiksi kaksoisolennaisuusarviointi, ihmisoikeus vaikutusten arviointi ja henkilöstökyselyt antavat tietoa, minkälaiset työntekijät tai työntekijäryhmät voivat olla erityisen alttiita kielteisille vaikutuksille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi aliedustetut ryhmät (esim. perustuen etniseen taustaan, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen) ja korkean paineen alla työskentelevät työntekijät (esim. asiakaspalvelu keskuksissa). Sampo-konsernissa mahdolliset kielteiset vaikutukset liittyvät systeemisten ihmisoikeus rikkomusten sijaan yksittäisiin tapauksiin. Sampo-konserni on tunnistanut mahdollisia riskejä, jotka aiheutuvat monimuotoisuuden puutteesta (esim. vähemmistöryhmien edustuksen puute), syrjinnästä sekä tiettyjen yksikköjen osalta korkeammista sairauspoissaololuvuista ja henkilöstön vaihtuvuudesta (esim. asiakaspalvelukeskukset). Nämä tekijät voivat rajoittaa Sampo-konsernin kykyä palvella monimuotoista asiakaskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla ja siten vaikuttaa konsernin taloudelliseen tulokseen. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Sampo-konsernin ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä koskevat periaatteet on määritelty Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa, jotka käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa. Toimintaperiaatteissa käsitellään muun muassa ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä, työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä sekä DEI-teemoja. Toimintaperiaatteet kieltävät pakkotyövoiman, lapsityövoiman ja ihmiskaupan sekä edellyttävät kaikkien konserniyhtiöiden ryhtyvän tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten ihmisoikeusrikkomuksien tunnistamiseksi, välttämiseksi ja/tai torjumiseksi omassa toiminnassaan ja arvoketjuissaan. Toimintaperiaatteiden kehittämisessä otetaan huomioon sekä konsernin sisäisten sidosryhmien (esim. työntekijät, johto) näkemys että ulkopuolisten sidosryhmien (esim. sijoittajat, ESG- luokituslaitokset, viranomaiset, ulkoiset konsultit) asiantuntemus tarpeen mukaan. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet sitovat kaikkia konserniin kuuluvia yhtiöitä kaikissa konsernin toimintamaissa. Jokaisen konserniyhtiön operatiivinen johto vastaa toimintaperiaatteiden toimeenpanosta ja jokainen työntekijä vastaa henkilökohtaisesti toimintaperiaatteiden noudattamisesta. Sampo-konserni tarjoaa säännöllisesti koulutusta (esim. verkkokoulutus, työpajat) toimintaperiaatteissa käsitellyistä aiheista. Toimintaperiaatteet ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla Sampo-konsernin verkkosivuilla. Lisäksi jokaisella konserniyhtiöillä on täydentäviä, omaan liiketoimintaansa soveltuvia politiikkoja ja ohjeita. Sampo-konserni noudattaa soveltuvin osin kaikkea ihmisoikeus-, työoikeus- ja työvoimalainsäädäntöä. Kansallisten lakien ja määräysten lisäksi Sampo-konserni on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta sekä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksia. Sampo-konserni on YK:n Global Compact -aloitteen jäsen ja sitoutunut noudattamaan ihmisoikeuksia ja työoikeuksia koskevia periaatteita. Sampo-konsernin politiikat ja niihin liittyvä koulutus ovat osa sitoumusta ylläpitää avointa keskustelua konsernin omien työntekijöiden kanssa, käsitellä objektiivisesti omassa toiminnassa mahdollisesti syntyviä ihmisoikeusvaikutuksia ja tarvittaessa tarjota tilanteeseen sopivia korjaavia toimenpiteitä. Mahdollisia korjaavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi HR-yksikön, henkilöstön edustajan ja työsuojeluvaltuutetun tuki, kattava vakuutusturva sekä kuntoutus aiheutetun haitan luonteesta ja paikallisesta lainsäädännöstä riippuen. Sampo-konserni käy säännöllistä vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa eri kanavissa. Lisätietoa aiheesta on Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (s. 92) ja Sidosryhmien edut ja näkemykset (s. 64) -otsikoiden alla. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 92 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja osaaminen Sampo-konsernilla on työtapaturmia käsitteleviä terveys- ja turvallisuuspolitiikkoja, ja yhtiö tarjoaa paikallisen lainsäädännön vaatimaa työterveyshuoltoa jokaisessa toimintamaassaan. Sampo-konserni selvittää terveys- ja hyvinvointiriskejä säännöllisesti ja ryhtyy tarvittaessa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin mahdollisten riskien lieventämiseksi. Kaikki Sampo- konsernin yhtiöt tekevät riskiarvioita ja mahdolliset tapahtumat ja riskit käsitellään asianmukaisesti ja raportoidaan asiaankuuluvien sisäisten raportointikanavien kautta. Henkilöstökyselyiden ohella riskiarviot ja tapahtumaraportit tarjoavat arvokasta tietoa liiketoiminnan ja työympäristön kehittämiseksi. Sampo-konsernilla on paikallisen lainsäädännön mukaisia työympäristötoimikuntia (tai vastaavia). Toimikuntien vastuihin kuuluvat työympäristön seuranta, työterveys ja -turvallisuustoimintatapojen kehittäminen sekä henkilöstön fyysisen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin varmistaminen. Työympäristötoimikuntien tehtävät voivat vaihdella konserniyhtiöittäin. Sampo-konserni tarjoaa kaikille työntekijöille kattavasti koulutusta perehdytysprosesseista alkaen. Sampo- konserni tarjoaa pakollista koulutusta (esim. vakuutusten tarjoamisesta annettuun direktiiviin liittyen), vapaaehtoista koulutusta (esim. digitaitoihin ja kieliin liittyen) ja yhdessä kumppaneiden kanssa järjestettyä koulutusta. Työntekijälle avoin koulutustarjonta riippuu siitä, missä osassa organisaatiota tämä työskentelee. Osa koulutuksista (esim. koulutus toimintaperiaatteista, compliance- koulutus, tietoturva- ja tietosuojakoulutus) on pakollisia kaikille työntekijöille ja muut ovat osa vuosittaisia koulutusjaksoja. Työntekijöille tarjotut osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet Sampo-konsernissa jatkuvasti. Työntekijöillä on mahdollisuus kehittää asiantuntemustaan eri aiheista mielenkiintonsa ja työnsä vaatimusten mukaisesti. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus Sampo-konserni kunnioittaa jokaisen ihmisen ihmisoikeuksia eikä minkäänlaista syrjintää, kiusaamista, häirintää tai muuta loukkaavaa käytöstä suvaita. Toimintaperiaatteissa mainitaan, että syrjintä on ehdottomasti kielletty esimerkiksi ikään, vammaisuuteen, kansalliseen alkuperään tai sosiaaliseen taustaan, rotuun tai etniseen taustaan, ihonväriin, perhesyihin, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, poliittiseen mielipiteeseen, luottamustoimintaan, uskontoon, arkaluonteiseksi määriteltävään sairauteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuen. Syrjiviä käytäntöjä ei suvaita rekrytoinnissa, työtehtävissä, koulutuksissa ja työssä kehittymisessä, ylennyksissä, palkitsemisessa ja muissa eduissa tai yleisessä käyttäytymisessä työpaikalla. Raportoidut syrjintä- ja häirintätapaukset tutkitaan ja pyritään korjaamaan. Sampo-konsernille on tärkeää, että jokainen työntekijä tuntee itsensä osalliseksi ja voi olla oma itsensä työpaikalla. Kaikilla Sampo-konsernin yhtiöillä on DEI- politiikat ja/tai -ohjelmat, ja ne ovat ryhtyneet toimiin lisätäkseen tietoisuutta DEI:stä sekä haavoittuvista ryhmistä omassa työvoimassaan. DEI-teemoja edistetään esimerkiksi sisäisten henkilöstöverkostojen, monimuotoisuustoimikuntien ja yhtiökohtaisten monimuotoisuustavoitteiden avulla sekä painottamalla DEI-teemoja rekrytointiprosesseissa ja johtotehtäviin kouluttamisessa. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa Sampo-konserni on säännöllisesti yhteydessä työntekijöihinsä ja heidän edustajiinsa ymmärtääkseen työntekijöiden näkökulmia, saadakseen palautetta ja tunnistaakseen kehityskohteita. Päävastuu yhteydenpidosta omiin työntekijöihin määräytyy jokaisessa Sampo-konsernin yhtiössä organisaatiorakenteen mukaisesti. Keskustelukanavia ovat esimerkiksi esihenkilön ja työntekijän väliset keskustelut, työympäristötoimikunnat, tapaamiset ammattiliittojen edustajien kanssa, lähtöhaastattelut ja työtyytyväisyyskyselyt. Lisäksi työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheita whistleblowing-kanavien ja sisäisten raportointikanavien kautta. Työtyytyväisyyskyselyt kattavat sekä fyysisen että psykososiaalisen työympäristön. Kyselyissä käsitellään muun muassa hyvinvointia ja DEI-teemoja, ja tuloksia tarkastellaan myös väestöryhmittäin, mukaan lukien vähemmistöryhmät. Kyselyjen yhdistettyjä tuloksia hyödyntämällä johtoryhmät voivat tunnistaa kehityskohteita, asettaa tavoitteita ja mitata toteutettujen toimien tehokkuutta. Esihenkilöt keskustelevat tuloksista tiimiensä kanssa, tarvittaessa HR-yksikön tuella, ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin. Henkilöstökyselyjen lisäksi Sampo-konserni pyrkii hankkimaan tietoa haavoittuvien ryhmien näkökulmista erilaisten yhtiö- ja työntekijälähtöisten aloitteiden kautta, jotka liittyvät esimerkiksi vammaisuuteen, naisten asemaan työelämässä, kieleen sekä eri kulttuurien ja uskontojen osallisuuteen. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 93 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi Sampo-konserni pyrkii rakentavaan ja luottamukselliseen vuoropuheluun työntekijöidensä ja heidän valitsemiensa edustajien, kuten ammattiliittojen, kanssa yhtiön kehittämiseksi ja kaikkien työntekijöiden asianmukaisen kohtelun varmistamiseksi. Sampo- konserni kannustaa avoimeen keskustelukulttuuriin, jossa epäkohtia voi ilmaista ja käsitellä ennakoivasti. Työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan epäeettisistä toimintatavoista sekä lainsäädännön tai siihen liittyvien säännösten tai sisäisten politiikkojen mahdollisista rikkomuksista esimerkiksi esihenkilölle, henkilöstöhallinnolle, ammattiliiton edustajalle, compliance-yksiköille tai raportointikanavien kautta. Sampo-konserni seuraa järjestelmällisesti työntekijöiden antamaa palautetta esimerkiksi henkilöstökyselyjen ja raportointikanavien kautta. Sampo-konserni varmistaa, että asiat käsitellään virallisten HR-prosessien ja johdon arvioinnin kautta. Sisäisten raportointikanavien lisäksi Sampo-konsernilla on ulkoisesti hallinnoituja whistleblowing-kanavia, joiden kautta työntekijät ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa epäkohdista nimettömästi. Kaikki toimintaperiaatteiden rikkomuksia koskevat ilmoitukset tutkitaan ja korjaavien toimenpiteiden tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Tietoa eri raportointikanavista on saatavilla yhtiöiden intranetissä ja niistä viestitään työntekijöille perehdytyksen aikana sekä säännöllisesti sisäisten viestintäkampanjoiden avulla. Eri raportointikanavien tehokkuutta ja työntekijöiden halukkuutta ilmaista avoimesti mielipiteensä arvioidaan esimerkiksi henkilöstökyselyjen avulla. Whistleblowing- ilmoitusten käsittelyprosessista kerrotaan Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa (s. 116). Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus Aiemmin kuvattujen toimintatapojen ja prosessien, kuten Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden, avulla Sampo-konserni pyrkii varmistamaan, että sen työntekijöihin ei kohdistuisi olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Jos kielteisiä vaikutuksia ilmenee, noudatetaan Sampo-konsernin korjaavia prosesseja. Konserni tutkii kaikki epäillyt rikkomukset tapauskohtaisesti, jotta tarvittavat korjaustoimet voidaan asettaa. Sampo-konserni osallistaa asiaankuuluvia sisäisiä sidosryhmiä (esim. HR-, lakiasiain- ja compliance-yksiköt) mahdollisten kielteisten vaikutusten vastaisen toimintasuunnitelman laatimisessa sekä tapauksen perimmäisen syyn ja jatkossa toteutettavien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden arvioimisessa. Sampo-konserni tarjosi vuonna 2024 koulutusta kaikille uusille ja nykyisille työntekijöilleen toimintaperiaatteissa oleviin aiheisiin sekä muihin yhtiökohtaisiin politiikkoihin liittyen. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki Sampo- konsernin työntekijät ovat tietoisia konsernin ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä koskevista politiikoista ja toimivat niiden mukaisesti. Sampo-konserni toteutti vuonna 2024 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, johon sisältyi analyysi konsernin omiin työntekijöihin kohdistuvista mahdollisista ihmisoikeusriskeistä. Arviointi kattoi Sampo-konsernin omat toiminnot Pohjoismaissa, Baltiassa ja Isossa-Britanniassa ja muut kuin työsuhteiset työntekijät olennaisilta osin. Arvioinnin pohjalta Sampo-konserni kartoitti due diligence -toimiaan selvittääkseen, ovatko sen prosessit tunnistettujen riskien ehkäisemiseksi asianmukaisia. Arviointi käydään läpi säännöllisesti, ja sitä päivitetään tarvittaessa. Sampo-konserni haluaa olla houkutteleva ja vastuullinen työnantaja, panostaen terveyttä ja hyvinvointia, työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä urakehitystä edistävän yrityskulttuurin luomiseen. Sampo-konserni tarjoaa esimerkiksi joustavia työaikoja ja hybridityötä, urheiluaktiviteetteja, vapaaehtoistyötä, työterveys palveluja sekä koulutusta ja urakehitystä. Varmistaakseen, että edellä mainitut toimet ovat tehokkaita, Sampo-konserni seuraa esimerkiksi työntekijöiden tyytyväisyyttä, vaihtuvuutta ja muita terveys- ja turvallisuusmittareita. Päävastuu olennaisten vaikutusten hallinnasta on HR-yksiköillä, jotka työskentelevät yhdessä liiketoimintayksikköjen kanssa varmistaakseen, että työntekijöihin ei kohdistu kielteisiä vaikutuksia, ja pyrkiäkseen säilyttämään tai vahvistamaan myönteisiä vaikutuksia. Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja osaaminen Sampo-konserni toteutti vuonna 2024 säännölliset työtyytyväisyyskyselyt, jotka tarjoavat työntekijöille mahdollisuuden antaa palautetta eri aiheista. Kyselyjen avulla Sampo-konserni pystyy tunnistamaan työntekijöihinsä liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Palaute analysoidaan, ja Sampo-konserni pyrkii sen perusteella tekemään parannuksia olennaisimpiin asioihin. Sampo-konserni seuraa toteutettujen toimien tehokkuutta analysoimalla tulevien kyselyjen vastauksia. Saadun palautteen perusteella If esimerkiksi kiinnitti vuonna 2024 erityistä huomiota toimiin, jotka edistävät vahvaa palautekulttuuria organisaation, tiimin ja henkilökohtaisen kasvun vahvistamiseksi. Viestinnässä keskityttiin muun muassa tietoisuuden lisäämiseen ja hyvien palautekäytäntöjen ja -työkalujen jakamiseen. Topdanmark toteutti vuoden aikana kaksi ylimääräistä henkilöstökyselyä seuratakseen tarkasti työntekijöiden henkistä hyvinvointia organisaatiomuutoksen aikana, HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 94 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot joka on seurausta Topdanmarkin ostosta ja integroimisesta osaksi Ifiä. Kyselyt auttoivat tunnistamaan alueita, jotka vaativat huomiota ja lisää viestintää (esim. pelko työpaikan ja läheisten kollegojen menettämisestä ). Henkilöstön terveys ja hyvinvointi pysyivät Sampo- konsernissa tärkeänä painopistealueena vuonna 2024. Sampo-konsernissa työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia tuetaan ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä (esim. hyvinvointiin liittyvät kampanjat ja webinaarit, ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, hyvä toimistojen suunnittelu, talousneuvonta), tukemalla työn ja vapaa- ajan tasapainoa (esim. työpaikan joustavuus, työajan lyhentäminen, huollettavien hoitaminen, erityisvapaat), tarjoamalla työntekijöille mielekkäitä työtehtäviä ja koulutusta sekä järjestämällä tiimiaktiviteetteja ja urheilutoimintaa. Nämä toimenpiteet on kohdistettu kaikille Sampo-konsernin yhtiöiden työntekijöille. Sampo-konserni jatkoi vuonna 2024 hybridityömallin ja joustavien työvaihtoehtojen kehittämistä, jotta työntekijöiden tarpeet ja mieltymykset voidaan huomioida paremmin. Tämä tehtiin esimerkiksi investoimalla IT-infrastruktuuriin ja -laitteisiin, suunnittelemalla toimitiloja uudelleen ja kouluttamalla esihenkilöjä etäjohtamiseen. Sampo-konserni testasi vuoden aikana Microsoft 365 Copilotia oppiakseen tuotteesta ja hyödyntääkseen mahdollisuuksia, joita se voi tarjota työntekijöille. Topdanmarkissa toimitilojen uudelleensuunnittelussa keskityttiin siihen, että työntekijät, joilla on neurodiversiteettihaasteita, voidaan ottaa paremmin huomioon. Tämä tarkoitti muun muassa oikeanlaista valaistusta ja työtilojen suunnittelua niin, että ne vähentävät melua ja visuaalisia häiriötekijöitä. Fyysisten työtilojen mukauttaminen kaikille työntekijöille sopivaksi tehtiin, jotta ammattitaitoisten työntekijöiden menettämisen riskiä yhteenkuuluvuuden puutteen vuoksi voitiin pienentää ja kaikkien työntekijöiden osallisuus turvata. Tätä työtä jatketaan vuonna 2025. Sampo-konsernin keskeisiä toimia henkilöstön osaamiseen kehittämisen mahdollistamiseksi vuonna 2024 olivat panostaminen digitalisaatioon ja työntekijöiden työtä tukevien työkalujen kehittämiseen, osaamisen kehittämiseen osoitettujen resurssien kasvattaminen, koulutustapahtumien järjestäminen sekä henkilöstön koulutusten ja osaamisen kehittämisprosessien päivittäminen. Esimerkiksi If jatkoi pakollisen One Responsible If -koulutusohjelman kehittämistä. Ohjelma käsittelee keskeisiä eettisiä ja käytännön ohjeita, jotka on kuvattu Ifin Ethics- ja Sustainability -politiikoissa. Koulutusohjelmaan sisältyy lisäksi poikkeuksellisista tapauksista ilmoittamista käsittelevä verkkokurssi, jonka tavoitteena on varmistaa, että kaikki työntekijät ovat tietoisia ilmoituskanavista ja tapauksista, joista tulisi raportoida. Myös Hastingsin oppisopimuskoulutusta, jatko-opintoja ja muita oppimismahdollisuuksia tarjoava Early Careers -ohjelma jatkui. Hastings toteutti myös Leadership Excellence -ohjelmapilotin, joka tarjosi esihenkilöille ja työntekijöille oppeja ja työkaluja nykyisiin tehtäviin, johdonmukaisen johtajuuden luomiseen sekä uran edistämiseen. Sampo- konsernin kehitysohjelmien tavoitteena on saada aikaan positiivisia vaikutuksia koko omaa työvoimaa koskien. Sampo-konserni jatkaa vuonna 2025 pyrkimyksiään edistää työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja rooliaan. Esimerkiksi edellä mainittujen toimien avulla Sampo- konserni hallinnoi taloudellisia riskejä liittyen mahdolliseen työntekijöiden terveyden, hyvinvoinnin ja osaamisen riittämättömään edistämiseen. Omistautuneet työntekijät mahdollistavat myös paremman vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa ja ovat siten konsernille mahdollisuus. Tavoitteena on jatkaa tulevaisuudessa työntekijöiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemista ja uusien ammatillisten kehitysmahdollisuuksien tarjoamista. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus Sampo-konserni keskittyi vuonna 2024 DEI-teemoihin esimerkiksi varmistamalla yhdenvertaisen palkitsemisen (equal pay) ja oikeudenmukaiset työolot kaikille työntekijöille. Tämä näkyi konsernin toteuttamissa erilaisissa aloitteissa. Sampo-konserni käynnisti vuoden aikana useita yhdenvertaiseen palkitsemiseen liittyviä hankkeita. Näihin kuuluivat esimerkiksi työtehtävien rakenteen ja palkkaluokkien tarkistaminen, olemassa olevien järjestelmien parantaminen, sisäisten raportointiprosessien kehittäminen ajantasaisten palkkatietojen saamiseksi sekä politiikkojen ja rekrytointikäytäntöjen kehittäminen. Hankkeita jatketaan vuonna 2025, jotta voidaan esimerkiksi varmistaa konsernin kyky noudattaa uutta EU:n asetusta samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavasta samasta palkasta miesten ja naisten välillä vuonna 2026. Sampo-konserni ja sen työntekijät järjestivät vuonna 2024 DEI-tapahtumia ja -foorumeita (esim. Hastingsin Inclusion Council ja DEI-kampanjat) sekä koulutusta (esim. If koulutti kaikki johtajat osaamispohjaisiin haastattelutekniikoihin tiedostamattomien ennakkoluulojen vähentämiseksi) ja osallistuivat aloitteisiin (esim. Hastingsin 30% Club -koulutus ohjelma). Näiden tavoitteena on saada aikaan myönteisiä vaikutuksia Sampo-konsernin työntekijöihin, mutta ne edistävät myös konsernin tunnistamien DEI- teemoihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintaa. Toimet on suunnattu kaikille Sampo-konsernin yhtiöiden työntekijöille. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 95 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo-konsernin DEI-työstä viestitään myös työpaikkailmoituksissa ja rekrytointiprosesseissa pyritään käyttämään erityyppisiä arviointeja, kuten persoonallisuustestejä, case-tehtäviä, ennalta määriteltyjä haastatteluohjeita, referenssejä ja neljän silmän periaatetta. Näillä halutaan välttää tiedostamattomien ennakkoluulojen ja syrjivien käytäntöjen vaikutus päätöksiin. Esimerkiksi If kehitti vuonna 2024 nykyisiä työnantajakuvaansa liittyviä aloitteita ottamalla niissä paremmin huomioon DEI-työn. If jatkaa vuonna 2025 työnantajakuvansa tutkimista vedotakseen monimuotoisempaan työvoimaan, johon vaikuttavat yhteiskunnalliset suuntaukset, kuten maahanmuutto ja sukupolvien arvot. Sampo-konserni panostaa DEI-työhön myös jatkossa. Suunnitelmissa on luoda menetelmiä osallistavan johtamisen kehittämiseksi, mikä osaltaan parantaa psykologista turvallisuutta. Sampo-konserni keskittyy myös neurodiversiteetin ja vammaisuuden huomioimiseen erilaisilla toimilla, esimerkiksi muodostamalla parhaiden käytäntöjen mukaisia yhteisöjä, joita voidaan kuulla osallistavan päätöksenteon edistämiseksi. Näiden toimien tavoitteena on edistää monimuotoista ja osallistavaa kulttuuria sekä kerätä tietoa työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun parantamiseksi. Toimet myös auttavat Sampo-konsernia varmistamaan, että sen toimintaperiaatteita ja nollatoleranssia syrjinnälle noudatetaan. Mittarit ja tavoitteet Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan Sampo-konserni on asettanut aika- ja tulossidonnaisia tavoitteita työtyytyväisyyskyselyille hallitakseen muun muassa työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin, osaamiseen ja monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Nämä teemat ovat linjassa Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa esitettyjen tavoitteiden kanssa, joiden tarkoituksena on tarjota kannustavat ja palkitsevat työolot sekä oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu. Työtyytyväisyyskyselyjen tulokset perustuvat henkilöstökyselyihin, joissa työntekijät arvioivat kokemustaan Sampo-konsernin yhtiöissä työskentelystä. Työtyytyväisyyskyselyt tehdään konsernitason sijaan tytäryhtiötasolla, jotta niissä voidaan ottaa huomioon konserniyhtiöiden yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet. Työtyytyväisyyskysely lähetetään kaikille työntekijöille, jotka ovat työsuhteessa Sampo-konserniin kyselyn ajankohtana. Kyselyt tehdään vähintään vuosittain, ja niistä raportoidaan kyseisen konserniyhtiön johdolle. Sampo-konserni on asettanut työtyytyväisyyskyselyjen tavoitteet muun muassa sisäisen ja ulkoisen vertailuanalyysin ja historiatietojen avulla. Tulostason arvioimiseksi Sampo-konserni seuraa trendejä sisäisesti ja pyrkii, mikäli mahdollista, vertaamaan tuloksia alan keskiarvoon eri toimintamaissa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista voidaan pitää erinomaisena suorituksena. Sampo-konsernin yhtiöiden ylimmän johdon lisäksi työtyytyväisyyskyselyjen tavoitteiden laadinnassa on ollut mukana edustajia konsernin eri osista. Tavoitteista keskustellaan myös ammattiliittojen edustajien kanssa, ja ulkopuolisten sidosryhmien palaute huomioidaan tarvittaessa. Sampo-konsernin yhtiöiden johtoryhmät hyödyntävät työtyytyväisyyskyselyjen tuloksia ja muita omaan työvoimaan liittyviä tietoja organisaation kehitysprosesseissa. Henkilöstön tyytyväisyys Sampo-konserni Kysely Asteikko Tavoite 2024 H1 H2 If: HeartBeat -100–100 2024: 50 52 54 Topdanmark: Ennova Enagagement Survey -100–100 2025: 79 80 80 Hastings: Your Voice 0–100 2024: 72 77 78 Sampo Oyj: Work Life Survey -100–100 - - 42 Kyselyt ovat yhtiökohtaisia, eivätkä ne ole keskenään vertailukelpoisia. Sammon henkilöstökysely tehdään kerran vuodessa syksyllä. Ifin, Topdanmarkin ja Sammon osalta asteikko on -100–100. Yleisesti ottaen tulosta, joka on nollan yläpuolella, voidaan pitää hyvänä/positiivisena, kun taas tulosta, joka on yli 50, voidaan pitää erinomaisena. Tulostasot voivat kuitenkin vaihdella esimerkiksi toimialan ja organisaatiotyypin mukaan. Hastingsin kyselyssä tulosta, joka on yli 70, voidaan pitää korkeana. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 96 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Laskentaperiaatteet Omaan työvoimaan liittyvät mittarit raportoidaan ESRS- standardin vaatimusten mukaisesti. Laskennassa käytetään joko henkilömäärää tai henkilötyövuosia (HTV) ja käytetty menetelmä raportoidaan kunkin mittarin yhteydessä. Tuntipalkkaiset työntekijät, kesätyöntekijät, muut kuin työsuhteiset työntekijät ja harjoittelijat jätetään henkilömäärä- ja HTV-laskelmien ulkopuolelle. HTV-laskelmissa työaikaa mukautetaan, jos työntekijä on pidemmällä vapaalla, kuten vanhempainvapaalla. Raportoinnissa käytetään vuoden lopun lukuja, ellei toisin mainita. Sampo-konserni kerää tietoa vain binäärisestä sukupuolesta lakisääteisten rajoitusten ja järjestelmätuen puutteen vuoksi, minkä vuoksi raportointi sisältää tiedot vain naisista ja miehistä. Tarkemmat laskentaperiaatteet on kuvattu mittareiden yhteydessä. Omaa työvoimaa koskevia mittareita ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja. Sampo-konsernin tilinpäätöksessä ei ole omaan työvoimaan liittyviä lukuja. Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Sampo-konsernin työntekijöiden kokonaismäärä 31.12.2024 oli 15 581. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana hieman kaikissa konserniyhtiöissä. Muutos oli suurin Hastingsissa Isossa-Britanniassa liiketoiminnan kasvun vuoksi. Suurin osa Sampo-konsernin työntekijöistä työskenteli vuonna 2024 Isossa-Britanniassa, Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Naisten osuus oli hieman suurempi kuin miesten, mutta yleisesti binäärinen sukupuolijakauma oli varsin tasainen. Sampo-konsernin työntekijät työskentelivät vuoden lopussa pääasiassa kokoaikaisesti vakituisella työsopimuksella. Henkilömäärää käytetään laskettaessa työntekijöiden kokonaismäärää, nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrää, koko- ja osa- aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrää, ja vakinaisten sekä määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrää. Pieni määrä työntekijöitä työskentelee “muissa maissa”, joka on raportoinnissa käytetty termi. Nämä maat on laskettu raportoinnissa yhteen niissä olevan toiminnan koon vuoksi. “Muita maita” ovat Espanja, Gibraltar, Ranska, Saksa, Alankomaat ja Yhdysvallat. Sampo-konsernin työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus ja lähteneiden työntekijöiden määrä pysyivät vuonna 2024 edellisten vuosien tasolla. Vaihtuvuus lasketaan jakamalla raportointivuoden aikana lähteneiden työntekijöiden lukumäärä henkilöstön keskimääräisellä lukumäärällä henkilömäärää käyttäen. Lukuihin sisältyy ulkoinen vapaaehtoinen ja tahaton vaihtuvuus. Työntekijöiden kokonaismäärä sukupuolen mukaan Sampo-konserni, 31.12.2024 Sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden määrä Naiset 8 134 Miehet 7 447 Muut - Ei ilmoitettu - Työsuhteiset työntekijät yhteensä 15 581 Työntekijöiden kokonaismäärä maan mukaan Sampo-konserni, 31.12.2024 Maa Työsuhteisten työntekijöiden määrä Iso-Britannia 4 314 Tanska 2 977 Ruotsi 2 770 Suomi 2 130 Norja 1 827 Latvia 573 Viro 514 Espanja 230 Liettua 190 Gibraltar 32 Saksa 8 Alankomaat 8 Ranska 7 Yhdysvallat 1 Työsuhteiset työntekijät yhteensä 15 581 Lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä ja työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus Sampo-konserni, 2024 Maa Lähteneet työntekijät Vaihtuvuus Iso-Britannia 776 19,9% Tanska 416 13,7% Ruotsi 312 11,4% Suomi 130 6,1% Norja 143 8,1% Baltian maat 93 7,4% Muut maat 102 36,8% Sampo-konserni yhteensä 1 972 13,1% HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 97 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot sukupuolen mukaan Sampo-konserni, 31.12.2024 Naiset Miehet Muut Ei ilmoitettu Yhteensä Työsuhteisten työntekijöiden määrä 8 134 7 447 - - 15 581 Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 8 016 7 384 - - 15 400 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 118 63 - - 181 Nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 168 126 - - 294 Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 7 125 7 170 - - 14 295 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 007 279 - - 1 286 Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot maan mukaan Sampo-konserni, 31.12.2024 Iso-Britannia Tanska Ruotsi Suomi Norja Baltian maat Muut maat Yhteensä Työsuhteisten työntekijöiden määrä 4 314 2 977 2 770 2 130 1 827 1 277 286 15 581 Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 4 268 2 940 2 754 2 111 1 791 1 250 286 15 400 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 46 37 16 19 36 27 0 181 Nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 0 142 93 0 59 0 0 294 Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 3 741 2 766 2 576 1 955 1 736 1 245 276 14 295 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 573 211 194 175 91 32 10 1 286 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 98 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä Sampo-konsernissa 31.12.2024 oli 3 283. Yhtiön omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä on laskettu henkilömäärän perusteella. Muut kuin työsuhteiset työntekijät kuuluvat yhtiön työvoimaan, mutta eivät ole yhtiön palkkaamia (esim. itsenäiset ammatinharjoittajat tai henkilöstövuokrauspalvelujen kautta työllistetyt työntekijät). Sampo-konsernissa kyseiset työntekijät työskentelevät esimerkiksi IT-tehtävissä tai asiakaspalvelukeskuksissa. Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Sampo-konsernin työntekijöistä 60,9 prosenttia kuului työehtosopimusten piiriin 31.12.2024. Luvussa ovat mukana vain työntekijät, jotka ovat tosiasiallisesti työehtosopimusten piirissä niissä maissa, joissa ammattiliittojen asema on virallisesti tunnustettu. Työehtosopimuksia sovelletaan kuitenkin useimpiin työntekijöihin (ylin johto pois lukien) vaikka he eivät kuuluisikaan sopimuksen piiriin. Sampo-konsernin toiminnoissa Euroopan talousalueen maissa sovelletaan useampia eri työehtosopimuksia maantieteellisestä sijainnista ja paikallisista käytännöistä riippuen. Sampo- konsernin toiminnoissa Isossa-Britanniassa ei neuvotella ammattiliittojen kanssa, mutta työehtoja verrataan säännöllisesti markkinakäytäntöihin. Sampo-konsernilla ei ole maailmanlaajuisia puitesopimuksia (Global Framework Agreements). Ifillä on eurooppalaisen yritysneuvoston (European Works Council) määräykseen perustuva sopimus tiedonanto- ja konsultaatioprosessista työntekijöiden edustajien kanssa. Ylimmän tason vuoropuhelua työntekijöiden edustajien kanssa käydään viestintäneuvostossa, jonka puheenjohtajana toimii Ifin toimitusjohtaja. Viestintä neuvosto kokoontuu kvartaaleittain ja käsittelee aiheita, jotka koskevat enemmän kuin yhtä Ifin toimintamaata tai liiketoiminta-aluetta. Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus lasketaan jakamalla työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä kaikkien työntekijöiden lukumäärällä käyttämällä henkilömäärää. Työpaikkaedustuksen laskennassa on käytetty arviointia. Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Sampo-konserni, 31.12.2024 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Kattavuusaste Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue Edustus työpaikalla (vain ETA-alue) 0–19 % - Iso-Britannia - 20–39 % - - - 40–59 % - - - 60–79 % - - Tanska, Ruotsi 80–100 % Tanska, Ruotsi, Suomi, Norja - Suomi, Norja Taulukko sisältää maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 99 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Monimuotoisuuden mittarit Sampo-konsernissa ikäjakauma on perinteisesti ollut tasainen ja oli sitä myös vuonna 2024. Ikäjakauma lasketaan vuoden lopun tilanteesta henkilömäärän mukaan. Sampo-konsernin neljän ylimmän johtotason binäärisen sukupuolijakauman tarkastelu 31.12.2024 osoittaa, että aivan ylimmässä johdossa sukupuolten monimuotoisuudessa on edelleen parannettavaa. Heti ylimmän johdon alapuolella naisten ja miesten osuus on kuitenkin tasapainoisempi. Sampo-konsernin määritelmän mukaan ylin johto koostuu Sampo- konsernin toimitusjohtajasta (taso 1), tytäryhtiöiden toimitusjohtajista (taso 2), toimitusjohtajille raportoivista johtajista (taso 3) ja näille johtajille raportoivista henkilöistä (taso 4). Ylimmän johdon sukupuolijakauma Sukupuoli Taso 1 (konsernijohtaja) Taso 2 (Sampo Oyj:n tytäryhtiöiden toimitusjohtajat) Taso 3 (toimitusjohtajille raportoivat johtajat) Taso 4 (tasolle 3 raportoivat johtajat) 31.12.2024 31.12.2024 31.12.2024 31.12.2024 Naiset 0 0,0% 0 0,0% 9 25,7% 77 40,8% Miehet 1 100,0% 3 100,0% 26 74,3% 112 59,2% Sampo-konserni yhteensä 1 100,0% 3 100,0% 35 100,0% 189 100,0% Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma Ikäryhmä 31.12.2024 Alle 30-vuotiaat 3 264 20,9% 30–50-vuotiaat 8 730 56,0% Yli 50-vuotiaat 3 587 23,0% Sampo-konserni yhteensä 15 581 100,0% Riittävä palkka Sampo-konsernissa palkitseminen riippuu objektiivisista kriteereistä, kuten työkokemuksesta, osaamisesta, asemasta ja vastuista. Kaikille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa soveltuvien verrokkiryhmien mukaisesti. Palkka ja muut etuudet eivät perustu sukupuoleen tai mihinkään muuhun ei-ammatilliseen ominaisuuteen. Konserniyhtiöillä on esimerkiksi työnimike- ja työtehtävärakenteita, joilla varmistetaan, että samassa tehtävässä työskentelevillä on samat työehdot. Lisäksi palkkatasojen määrittämisessä käytetään sisäisiä ja ulkoisia verrokkiryhmiä. Sosiaalinen suojelu Kaikki Sampo-konsernin työntekijät kuuluvat sosiaalisen suojelun piiriin suurista elämäntapahtumista, kuten sairaudesta, työttömyydestä, työssä saadusta vammasta ja työkyvyttömyydestä, vanhempainvapaasta ja eläkkeelle siirtymisestä, johtuvien tulonmenetysten varalta. Vammaiset henkilöt Sampo-konserni ei kerää tietoja henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten vammaisuudesta, lakisääteisten rajoitusten vuoksi. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 100 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Kaikki Sampo-konsernin työsuhteiset työntekijät ovat oikeutettuja säännöllisiin kehityskeskusteluihin eli tulos- ja urakehitysarviointeihin. Sampo-konserni otti vuonna 2024 käyttöön uusia prosesseja urakehitysarviointien raportointiin täyttääkseen ESRS:n mukaiset raportointivaatimukset. Urakehitysarviointien raportointia kehitetään edelleen vuonna 2025 tiedon laadun varmistamiseksi. Osuus työsuhteisista työntekijöistä jotka osallistuivat tulos- ja urakehitysarviointeihin, lasketaan jakamalla urakehitysarviointeihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärä vuoden lopun henkilömäärällä, jaoteltuna sukupuolen mukaan. Niiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus, jotka osallistuivat säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin Sukupuoli 2024 Naiset 66,2% Miehet 64,0% Sampo-konserni yhteensä 65,1% Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Kaikki Sampo-konsernin työntekijät kuuluivat 31.12.2024 työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin. Järjestelmällä viitataan työnantajan työntekijöille tarjoamiin työterveyshuollon palveluihin. Järjestelmä voi olla lakisääteinen tai vapaaehtoisesti tarjottu. Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden osuus on laskettu henkilömäärän mukaan. Sampo-konsernissa ei ollut vuonna 2024 työperäisten vammojen aiheuttamia kuolemantapauksia, ja työtapaturmien määrä pysyi vakaana. Sampo-konserni raportoi kirjattavien työtapaturmien osuuden ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Työperäisten tapaturmien suhdeluku on laskettu jakamalla tapausten lukumäärä työtuntien arvioidulla kokonaismäärällä kerrottuna miljoonalla. Suhdeluku vastaa työperäisten tapaturmien määrää miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Raportoidut mittarit koskevat Sampo-konsernin työsuhteisia työntekijöitä. Sampo-konserni ei kerää tietoa työperäisistä terveysongelmista ja niistä johtuvista kuolemista tai menetetyistä päivistä lakisääteisten rajoitusten vuoksi. Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus Sampo-konserni Mittari 31.12.2024 Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus 100,0% Työperäiset vammat ja kuolemantapaukset Sampo-konserni Mittari 2024 Työperäisten vammojen aiheuttamien kuolemantapausten lukumäärä 0 Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä 80 Kirjattavien työtapaturmien osuus 3,4 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit Kaikilla Sampo-konsernin työntekijöillä on oikeus perhevapaaseen sosiaaliturvan tai työehtosopimusten nojalla. Perhevapaata ottaneiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus on laskettu jakamalla perhevapaalla olleiden työntekijöiden henkilömäärä vuoden lopun henkilömäärällä, jaoteltuna sukupuolen mukaan. Niiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus jotka käyttivät perhevapaata Sampo-konserni Sukupuoli 2024 Naiset 10,2% Miehet 6,3% Sampo-konserni yhteensä 8,3% HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 101 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Sukupuolten välinen palkkaero kuvaa todellisen maksetun palkkion eroa miesten ja naisten välillä. Palkkaeroa voidaan selittää esimerkiksi asemalla yhtiössä, työtehtävillä, vastuilla ja poissaoloilla. Sukupuolten välisen palkkaeron laskentaperiaatteita on muokattu vuonna 2024 vastaamaan ESRS:n vaatimuksia. Sampo-konserni laski korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja muiden työsuhteisten työntekijöiden mediaaniansion välisen suhteen ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Mediaaniansiodata kerätään paikallisista palkkahallintojärjestelmistä ja siihen sisältyy kiinteä nettopalkka, lomarahat, bonukset sekä kaikki muuttuvan palkitsemisen ohjelmat. Ylityökorvaukset ja eläkkeet eivät sisälly laskentaan. Mediaaniansioluku perustuu Sampo-konsernin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärään vuoden 2024 lopussa riippumatta siitä, olivatko he työsuhteessa koko vuotta. Ansiotuloon liittyvät mittarit on laskettu käyttämällä HTV-keskiarvoa. Valuuttakursseilla voi olla vaikutusta tässä selvityksessä esitettyihin ansiotulolukuihin. Sukupuolten palkkaero Sampo-konserni Mittari 2024 Kiinteä palkitseminen 19,8% Kiinteä ja muuttuva palkitseminen 24,5% Korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja muiden työsuhteisten työntekijöiden mediaaniansion välinen suhde Sampo-konserni Mittari 2024 Palkkasuhde 89,6 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Sampo-konsernin omaa työvoimaa koskevista vakavista ihmisoikeustapauksista, jotka on määritelty vakaviksi ihmisoikeuksien ja työoikeuslainsäädännön loukkauksiksi, ei raportoitu vuonna 2024. Kaksi syrjintä- ja häirintätapausta raportoitiin. Tämä sisältää Sampo- konsernin toimintaperiaatteiden määritelmän mukaiset syrjintä- ja häirintätapaukset, jotka ovat johtaneet seuraamuksiin (esim. varoitus tai irtisanominen). Sampo- konsernin oman työvoiman käytössä olevien kanavien kautta tehtyjä valituksia oli yhteensä 22. Nämä ovat työntekijöiden valitusmekanismien ja whistleblowing- kanavien kautta tekemiä valituksia, jotka koskevat sosiaalisia teemoja, ihmisoikeuksia ja työoikeuksia. Luku sisältää kaikki vuoden 2024 aikana tehdyt valitukset riippumatta niiden tilasta raportointivuoden lopussa. Mikään vuoden aikana raportoiduista tapauksista tai valituksista ei johtanut sakkoihin, seuraamuksiin tai vahingonkorvauksiin. Syrjintä- ja häirintätapausten lukumäärä Sampo-konserni Mittari 2024 Lukumäärä 2 Vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä Sampo-konserni Mittari 2024 Lukumäärä 0 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 102 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Arvoketjun työntekijät Aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Strategia ja toimet Alihankkijat ja liikekumppanit ↓ Sampo-konserni ei ole tunnistanut alihankkijoihinsa ja liikekumppaneihinsa liittyviä tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia voi kuitenkin esiintyä konsernin koko arvoketjussa ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin liittyen. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää, mutta alihankkijoiden ja liikekumppaneiden suuren määrän vuoksi arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten (esim. työoloihin ja tasa-arvoiseen kohteluun liittyen) riskiä ei voida täysin poistaa. ↑ Sampo-konserni voi omalla toiminnallaan vaikuttaa positiivisesti alihankkijoidensa ja yhteistyökumppaneidensa vastuullisuuteen. Tämä voi myös parantaa alihankkijoiden työntekijöiden työoloja (esim. työn vakautta ja terveyttä). Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä ↓ Mikäli Sampo-konsernin alihankkijat tai liikekumppanit riistävät työntekijöitään, tilanne voi johtaa kyseisen alihankkijan tai kumppanin oikeudellisiin, maineeseen liittyviin ja liiketoiminnallisiin riskeihin. Näistä voi puolestaan muodostua Sampo-konsernille operatiivinen riski uuden kumppanin etsimiseen, viivästyksiin ja huonolaatuisiin hankintoihin liittyen. ↓ Sampo-konsernille voi aiheutua taloudellisia riskejä ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin liittyvän lainsäädännön lisääntymisestä ja kiristymisestä (esim. mahdolliset sakot, mainehaitat). ↑ Vakaat liikesuhteet vastuullisten alihankkijoiden ja liikekumppaneiden kanssa voivat olla kilpailuetu ja luoda taloudellisia mahdollisuuksia Sampo- konsernille. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä • Politiikat ja ohjeet (esim. alihankkijoiden toimintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. allihankkijoiden riskiarviot, auditoinnit, kyselyt, vaikuttaminen) • Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet (esim. osuus alihankkijoista, jotka ovat allekirjoittaneet alihankkijoiden toimintaperiaatteet) Vakuutus- ja sijoitustoiminta ↑ Sampo-konsernilla voi olla myönteisiä vaikutuksia koko arvoketjuun, arvoketjun työntekijät mukaan lukien, vastuullisen sijoitus- ja vakuutustoiminnan kautta. Aikahorisontti: keskipitkä–pitkä ↓ Mikäli Sampo-konserni sijoittaisi tai vakuuttaisi toimialoja, joiden toiminta aiheuttaa haittaa arvoketjun työntekijöille, tämä voisi aiheuttaa konsernille mainehaittoja ja taloudellisia riskejä. ↑ Sampo-konsernin taloudelliset mahdollisuudet vastuullisesta sijoittamisesta ovat rajalliset, sillä vastuullisuus nähdään oletusarvona. Pitkällä aikavälillä mahdollisuudet voivat lisääntyä, kun tiedon saatavuus kasvaa, ja vastuullisuus voi myös tarjota mainearvoa. Aikahorisontti: keskipitkä–pitkä • Sitoumukset vastuulliseen sijoittamiseen ja vakuuttamiseen (esim. PRI, SBTi) • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. vastuullisen sijoittamisen politiikat, vakuutusperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. seulonta, vaikuttaminen) • Mittarit ja tavoitteet (esim. tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet) Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Alihankkijat ja liikekumppanit sekä Vakuutus- ja sijoitustoiminta liittyvät ESRS-ala-aiheisiin Työolot ja Muut työhön liittyvät oikeudet. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 103 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Strategia Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Sampo-konsernilla on vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin erityisesti alihankkijoidensa, liikekumppaneidensa, yritysasiakkaidensa ja sijoitustensa kautta. Sampo-konserni on havainnut esimerkiksi kaksoisolennaisuusarvioinnin ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin perusteella, että sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia erityisesti arvoketjun loppupään työntekijöihin (esim. korvauskäsittelyn alihankkijat). Nämä työntekijät voivat kohdata heidän rooliinsa ja toimintaympäristöihinsä liittyviä riskejä, joita pyritään hallitsemaan muun muassa Sampo-konsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteiden edellyttämillä terveys- ja turvallisuusstandardeilla. Taloudellisten riskien vähentämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi Sampo-konserni pyrkii varmistamaan, että sen alihankkijat kunnioittavat ihmis- ja työoikeuksia. Näitä oikeuksia loukkaaville alihankkijoille voi koitua oikeudellisia, maineeseen kohdistuvia ja liiketoiminnallisia seuraamuksia, joista voi puolestaan aiheutua operatiivinen riski Sampo- konsernille. Vakaa liikesuhde vastuullisen alihankkijan kanssa on kilpailuetu, ja siksi sitä voidaan pitää myös liiketoiminnan kannalta mahdollisuutena. Sampo-konserni lisää ymmärrystään erityisen haavoittuvassa asemassa olevista arvoketjun työntekijöistä muun muassa alihankkijoiden täyttämillä itsearviointikyselylomakkeilla ja tekemällä yhteistyötä sijoituskohteena olevien yhtiöiden, yritysasiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa. Esimerkkejä erityisen haavoittuvista ryhmistä Sampo-konsernin arvoketjussa ovat erilaiset vähemmistöt ja siirtotyöläiset. Sampo-konserni huomioi raportoinnissaan kaikki arvoketjun työntekijät, joihin sen toiminta, tuotteet, palvelut ja liikesuhteet voivat olennaisesti vaikuttaa. Pääpaino on kuitenkin suorissa alihankkijoissa (Tier 1), joihin Sampo-konsernilla odotetaan olevan suurin vaikutus. Lisäksi Sampo-konserni ottaa huomioon vaikutukset, joita sillä voi olla sijoituskohteidensa ja yritysasiakkaidensa kautta. Sampo-konsernin arvoketjun alkupäähän kuuluvat toimistotarvikkeiden ja -palvelujen toimittajat (esim. ohjelmisto- ja laitteistoyritykset) sekä muut liiketoimintaa tukevien palvelujen tarjoajat (esim. konsultit, ulkoiset datan tarjoajat). Arvoketjun loppupäähän kuuluvat puolestaan esimerkiksi ajoneuvo- ja kiinteistökorjausurakoitsijat sekä terveyspalvelujen tarjoajat. Sampo-konsernin alihankkijoiden tuottamat keskeiset tuotteet ja palvelut liittyvät kiinteistö-, ajoneuvo- ja irtaimistokorjauksiin, terveys- ja sairaalapalveluihin sekä matkapalveluihin. Sampo- konserni tiedostaa, että ihmisoikeusriskit voivat vaihdella toimialasta ja maantieteellisestä alueesta riippuen, korostuen esimerkiksi rakennus- ja ajoneuvokorjauksissa. Suurin osa Sampo-konsernin korvauspalveluja tarjoavista alihankkijoista toimii Pohjoismaissa, joissa ihmisoikeusloukkausten riski on yleisesti pienempi kuin monilla muilla alueilla globaalisti. Arvoketjut voivat kuitenkin olla pitkiä ja monimutkaisia, ja erityisesti tiettyihin toimialoihin, kuten rakentamiseen, kaivostoimintaan, kuljetukseen ja elektroniikkaan, liittyy ihmis- ja työoikeusriskejä. Työntekijät voivat altistua epäterveellisille tai vaarallisille työoloille, kuten pitkille työajoille ja vaarallisille aineille. Riskejä ovat myös pakkotyö, lapsityövoima, syrjintä ja yksityisyyden loukkaukset. Näitä voidaan pitää systeemisinä riskeinä. Sampo-konsernin arvoketjun loppupäähän kuuluu myös sen sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja yritysasiakkaiden työntekijät ja toimitusketjut, joiden kautta Sampo-konsernilla voi olla vaikutuksia työntekijöihin omien toimintamaidensa ulkopuolella. Tähän voi kuulua esimerkiksi pakkotyön, epäterveellisten työolojen tai syrjinnän ja häirinnän riski, joita voi esiintyä toimialoilla tai alueilla, joilla sijoituskohteena olevat yritykset tai yritysasiakkaat toimivat. Koska nämä riskit toteutuvat kauempana arvoketjussa, Sampo-konsernin mahdollisuudet hillitä vaikutuksia ovat rajalliset. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Sampo-konsernin arvoketjun työntekijöihin liittyvä politiikka on Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, joka käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa. Toimintaperiaatteet sitovat kaikkia Sampo-konsernin yhtiöitä, ja jokaisen konsernin työntekijän tulee noudattaa niitä. Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konserni noudattaa soveltuvin osin kaikkea ihmisoikeus-, työoikeus- ja työvoimalainsäädäntöä. Lisäksi Sampo- konserni on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta sekä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksia. Sampo-konserni tukee myös YK:n Global Compact -periaatteita ja kansainvälisiä yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia standardeja, kuten YK:n yrityksiä ja ihmis oikeuksia koskevia periaatteita (UNGP) ja OECD:n ohjeita monikansallisille yrityksille. Sampo-konserni on siten sitoutunut noudattamaan ihmisoikeuksiin liittyviä HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 104 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot velvollisuuksiaan ja kehittämään niihin liittyviä käytäntöjä (esim. ihmisoikeuksien due diligence -prosessit, mukaan lukien ihmisoikeusvaikutusten arviointi) omassa toiminnassaan ja arvoketjuissaan. Sampo-konsernilla on OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitettujen ohjeiden mukaiset due diligence -prosessit. Näiden avulla Sampo-konserni tunnistaa, välttää ja puuttuu alihankkijoihin sekä vakuutus- ja sijoitustoimintaan kohdistuviin mahdollisiin haitallisiin vaikutuksiin, jotka koskevat ihmis- ja työoikeuksia, ympäristöä ja korruption ehkäisyä. Kuten toimintaperiaatteissa todetaan, Sampo-konserni tuomitsee kaikenlaisen pakkotyön sekä lapsityövoiman ja modernin orjuuden (esim. ihmiskauppa) omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan. Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi kukin konserniyhtiö on ottanut käyttöön omiin tarkoituksiinsa täydentäviä ja yksityiskohtaisempia politiikkoja, ohjeita ja prosesseja. Sampo-konsernille ei ole raportointivuoden aikana raportoitu vakavista oikeustapauksista, joissa arvoketjun työntekijöihin liittyviä globaaleja standardeja olisi rikottu yhtiön arvoketjun alku- tai loppupäässä. Tämä koskee suoria alihankkijoita (Tier 1), suoria sijoituksia ja yritysasiakkaita. Alihankkijat ja liikekumppanit Sampo-konsernin toimintaperiaatteet toimivat konsernitason ohjeistuksena alihankkijoiden toimintaperiaatteille. Konserniyhtiökohtaiset alihankkijoiden toimintaperiaatteet asettavat vähimmäisvaatimukset, jotka alihankkijoiden odotetaan täyttävän esimerkiksi oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun, yksityisyyden suojan, työehtojen, työajan, oikeudenmukaisen palkan, terveyden ja turvallisuuden sekä järjestäytymisvapauden ja työehtosopimusten osalta. Toimintaperiaatteet perustuvat YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen taustalla oleviin periaatteisiin, ja niitä sovelletaan alihankkijoihin sekä alihankkijoiden alihankkijoihin. Kunkin Sampo-konsernin yhtiön hallitus tai muu hallintoelin hyväksyy alihankkijoiden toimintaperiaatteet. Lopullinen vastuu toimintaperiaatteiden toimeenpanosta on kunkin yhtiön johdolla. Politiikat ovat saatavilla konserniyhtiöiden verkkosivuilla ja niistä viestitään alihankkijoille. Sampo-konserni on yhteydessä alihankkijoihin esimerkiksi vuoropuhelun, itsearviointikyselyjen, toimipaikkavierailujen ja arviointien kautta. Jos alihankkijoiden toimintaperiaatteita rikotaan, Sampo- konserni on yhteydessä alihankkijaan parantaakseen sen toimintaa. Sampo-konserni seuraa tilannetta ja mahdolliset jatkotoimet riippuvat alihankkijan toteuttamista korjaavista toimenpiteistä. Sampo-konserni voi irtisanoa yhteistyösopimuksen, jos alihankkija ei ryhdy korjaaviin toimiin kohtuullisessa ajassa. Vakuutus- ja sijoitustoiminta Sampo-konserni tarjoaa vakuutuksia yritysasiakkailleen vakuutusperiaatteidensa mukaisesti ja hoitaa sijoituksiaan vastuullisen sijoittamisen periaatteidensa mukaisesti. Sampo-konserni päivittää vakuuttamiseen ja sijoitustoimintaan liittyvät politiikkansa vuosittain ja ne hyväksytään kunkin konserniyhtiön hallituksessa. Politiikat sisältävät muun muassa kuvauksia siitä, miten kestävyysriskit ja -tekijät otetaan huomioon vakuutus- ja sijoitustoiminnassa. Sampo-konserni seuloo yritysasiakkaansa ja suorat sijoituksensa kansainvälisiä normeja ja standardeja vasten (esim. YK:n Global Compact -periaatteet, OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille, ILO:n kolmikantainen periaatejulistus koskien monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa, yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Pariisin ilmastosopimus) ulkopuolisten palveluntarjoajien avulla. Jos Sampo- konserni havaitsee normi- tai standardirikkomuksen, se voi ryhtyä rikkomuksen vakavuuden, luonteen ja laajuuden mukaisiin toimiin, kuten suoraan vuoro puheluun tai muihin vaikuttamistoimiin. Viimeisenä keinona sijoitus voidaan myydä tai vakuutussopimus irtisanoa, jos sijoituskohteena oleva yhtiö tai yritysasiakas ei ryhdy korjaaviin toimenpiteisiin. Normipohjaisen seulonnan lisäksi Sampo-konserni sulkee tietyt toimialat suorien sijoitustensa ulkopuolelle, elleivät ennalta määritellyt kriteerit täyty. Esimerkkejä tällaisista toimialoista ovat tupakka, hiili ja kiistanalaiset aseet, johtuen mahdollisista ihmisoikeusriskeistä, työoikeuksiin liittyvistä riskeistä, maineriskistä ja/tai sääntelyriskeistä. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa Sampo-konserni ei pidä suoraan yhteyttä arvoketjunsa työntekijöihin tai heidän laillisiin edustajiin tai luotettaviin valtuutettuihin. Yhteyttä pidetään kuitenkin välillisesti alihankkijoiden, sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja yritysasiakkaiden kautta. Yhteydenpito voi olla osa virallista due diligence -prosessia tai liikesuhteen säännöllistä seurantaa (esim. tapaamiset, itsearviointikyselylomakkeet, yrityskatsaukset). Nämä prosessit auttavat Sampo-konsernia ymmärtämään ja hallitsemaan sen vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin. Yhteydenpidon tiheys ja toteutustapa riippuvat arvioidusta riskistä, johon vaikuttaa, millainen ja kuinka suuri liikekumppani on kyseessä. Yhteydenpidon tehokkuutta seurataan esimerkiksi tapaamalla alihankkijoita ja yritysasiakkaita tai ulkoisten palveluntarjoajien avulla, kun kyse on sijoituskohteena olevasta yhtiöstä. Sampo-konserni kerää tietoa arvoketjun työntekijöiden näkökulmista pääasiassa ihmisoikeuksia koskevien due diligence -prosessien kautta. Näihin kuuluvat esimerkiksi HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 105 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot ihmisoikeusvaikutusten arviointi, alihankkijoiden arviointi kestävyyskriteereitä vasten sekä sijoitusten ja yritysasiakkaiden seulonta. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, alihankkijoiden toimintaperiaatteet sekä vastuullisen sijoittamisen ja vakuuttamisen käytännöt asettavat selkeät vaatimukset arvoketjun työntekijöille. Jos vaatimuksia rikotaan, Sampo-konserni ottaa yhteyttä alihankkijaan, sijoituskohteena olevaan yhtiöön tai yritysasiakkaaseen tilanteen korjaamiseksi ja toiminnan yhdenmukaista miseksi konsernin toimintaperiaatteiden kanssa, sekä tekee suunnitelmat korjaustoimenpiteiden tarkastamiseen ja seuraamiseen. Jos virhe tai sopimusrikkomus on merkittävä tai alihankkija, sijoituskohteena oleva yhtiö tai yritysasiakas on haluton tekemään parannuksia määräajassa, Sampo-konserni voi irtisanoa yhteistyösopimuksen tai myydä sijoituksen. Suurin osa Sampo-konsernin whistleblowing-kanavista on kaikkien sidosryhmien, mukaan lukien arvoketjun työntekijöiden, käytettävissä lainvastaista tai epäeettistä toimintaa koskevien epäilyjen ilmoittamista varten. Whistleblowing-kanavia hallinnoidaan joko sisäisesti tai ulkoisesti konserniyhtiöstä riippuen, ja ne mahdollistavat anonyymin raportoinnin. Lisäksi useimmissa Sampo- konsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteissa tai alihankkijasopimuksissa todetaan, että alihankkijoiden on tarjottava kanavat epäkohdista ilmoittamiseen. Alihankkijoiden on myös ilmoitettava toiminta periaatteiden rikkomuksista Sampo-konsernille. Sen lisäksi, että Sampo-konsernin olennaiset politiikat ja kanavat ovat arvoketjun työntekijöiden käytettävissä, Sampo-konserni ei tarkkaan arvioi, miten hyvin sen arvoketjun työntekijät ovat tietoisia prosesseista huolien esille nostamiseksi. Sampo-konsernin whistleblowing-kanavien kautta ilmoitetut tapaukset tutkitaan viipymättä paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Sampo-konserni varmistaa kanaviensa tehokkuuden sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä koulutuksen avulla. Konserni on myös sitoutunut kehittämään toimintatapojaan. Whistleblowing-kanavia käsitellään tarkemmin Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa (s. 116). Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus Sampo-konserni teki vuonna 2024 konserninlaajuisen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, jossa arvioitiin ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä koko konsernin toiminnassa ja arvoketjussa, mukaan lukien alihankkijoihin, sijoituksiin ja yritysasiakkaisiin liittyvät riskit. Arviointi kattoi ihmisoikeusriskien tunnistamisen Sampo-konsernin omassa toiminnassa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Isossa-Britanniassa sekä tärkeimmät arvoketjun alku- ja loppupään toiminnot ja niiden maantieteelliset alueet. Työ sisälsi myös suunnitelman konsernin due diligence -prosessien kehittämisestä tunnistettujen riskien käsittelemiseksi. Konserniyhtiöt kehittivät vuonna 2024 konsernitason työn tueksi muun muassa ihmisoikeuksiin liittyviä prosessikuvauksia, politiikkoja ja käytäntöjä (esim. alihankkijoiden toimintaperiaatteet, ihmisoikeuspolitiikat, whistleblowing-kanavat). Nämä myös tukevat Sampo- konsernin EU-taksonomian mukaisten vähimmäissuojatoimien noudattamista (s. 71). Sampo-konserni kehittää prosessejaan arvioinnin pohjalta parantaakseen kykyään havaita, ehkäistä ja lieventää konsernin arvoketjun työntekijöihin mahdollisesti kohdistuvia kielteisiä ihmis- ja työoikeusvaikutuksia. Lisäksi konserni jatkaa säännöllistä ja jatkuvaa työtään kaikkien olennaisten alihankkijoiden ja liikekumppaneiden, sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja yritysasiakkaiden kanssa varmistaakseen, että yhtiön politiikkoja noudatetaan. Sampo-konserni arvioi osana jatkuvia prosessejaan, tarvitaanko vaikuttamis- tai muita lisätoimenpiteitä tietyn alihankkijan, yritysasiakkaan tai sijoituskohteena olevan yhtiön kanssa mahdollisten arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten käsittelemiseksi. Sampo-konsernin politiikat sekä seulonta- ja vaikuttamiskäytännöt niin ikään mahdollistavat konsernin arvoketjun työntekijöihin liittyvien riskien hillitsemisen ja mahdollisuuksien tunnistamisen. Sampo-konserni ei ole havainnut tosiasiallisia olennaisia kielteisiä vaikutuksia sen arvoketjun työntekijöihin, eikä konsernin alku- tai loppupään arvoketjusta ole raportoitu Sammolle vakavista ihmisoikeusongelmista tai -tapauksista vuonna 2024. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin seurataan esimerkiksi alihankkijoiden itsearviointikyselyjen, toimipaikkavierailujen ja arviointien avulla sekä mahdollisilla sopimusten irtisanomisilla, jos alihankkija tai yhteistyökumppani ei ole noudattanut Sampo- konsernin kestävyysvaatimuksia. Mikäli arvoketjun työntekijöihin kohdistuu olennaisia kielteisiä vaikutuksia, Sampo-konsernilla on prosessit epäkohtien ilmoittamiseen ja käsittelemiseen sekä korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vastuu arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallinnasta on kunkin konserniyhtiön soveltuvalla yksiköllä, kuten hankinta-, sijoitustenhallinta-, vakuutustoiminta- (esim. Ifin suurasiakkaiden liiketoiminta-alue) ja vastuullisuusyksiköllä. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 106 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Alihankkijat ja liikekumppanit Sampo-konserni edisti vuonna 2024 alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttämistä prosesseihin, kehitti due diligence -käytäntöjään ja valvoi alihankkijoiden kestävyyskriteereiden noudattamista. Hastingsin otettua alihankkijoiden toimintaperiaatteet käyttöön vuonna 2024, kaikilla Sampo-konsernin yhtiöillä on nyt toimintaperiaatteet, joissa esitetään alihankkijoihin kohdistuvat odotukset esimerkiksi ihmis- ja työoikeuksiin liittyen. Muita toimia alihankkijoiden kanssa tehtävän yhteistyön parantamiseksi olivat ESG- kyselylomakkeiden läpikäynti, koulutusmäärärahojen allokointi sekä digitaalisten alustojen ja ulkoisen konsultointituen tarjoaminen due diligence -käytäntöjen toteuttamiseksi. Toimien tarkoituksena on tukea työtä, jolla ehkäistään arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Sampo-konserni pyrkii myös edistämään positiivisia vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin. Esimerkiksi Topdanmark tekee yhteistyötä rakennusalan alihankkijoiden kanssa ja kouluttaa näiden avainhenkilöitä korvauskäsittelykäytännöissä. Lisäksi Sampo-konserni työskenteli vuonna 2024 alihankkijoidensa kanssa varmistaakseen, että ne toimivat konsernin työkäytäntöihin liittyvien toimintatapojen ja ohjeiden mukaisesti. Vakuutus- ja sijoitustoiminta Sampo-konserni päivitti vuonna 2024 konsernin vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Muutokset liittyivät muun muassa tieteeseen pohjautuviin ilmastotavoitteisiin. Konsernin vastuullisen sijoittamisen käytäntöjen kehittäminen liittyy tulevina vuosina muun muassa sisäisiin vastuullisuustavoitteisiin, ulkoisten sidosryhmien palautteeseen ja yleiseen markkinakehitykseen. Sampo-konserni seuloi vuonna 2024 suorat sijoituksensa ja yritysasiakkaansa YK:n Global Compact -periaatteita vasten. Seulontojen perusteella Sampo- konsernilla ei ollut suoria sijoituksia yrityksiin, joilla olisi ollut vahvistettuja normirikkomuksia. Yritysasiakkaiden joukosta ei myöskään löytynyt vakavia ja vahvistettuja rikkomustapauksia. Sampo-konserni jatkoi myös suorien sijoitustensa seulontaa arkaluonteisten alojen osalta hallitakseen mahdollisia ihmis- ja työoikeusriskejä. Raportointivuoden aikana Sampo-konsernin rahastosijoituksia hallinnoivat varainhoitajat, jotka ovat allekirjoittaneet YK:n PRI-aloitteen. Merkittävää osaa näistä varoista hallinnoivat myös varainhoitajat, jotka ovat sitoutuneet YK:n Global Compact -periaatteisiin. Mittarit ja tavoitteet Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Sampo-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki alihankkijat ovat allekirjoittaneet alihankkijoiden toimintaperiaatteet. Sampo-konserni ei ole kuitenkaan toistaiseksi asettanut mitattavia aika- ja tulossidonnaisia konsernitason tavoitteita arvoketjun työntekijöihin liittyville mittareilleen. Sampo-konserni arvioi säännöllisesti prosessejaan arvoketjun työntekijöihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Konsernitason ulkoisesti julkaistu tavoite voidaan asettaa, mikäli tämä nähdään arvokkaana lisänä. Alihankkijoiden toimintaperiaatteita koskevat mittarit Sampo-konserni mittaa alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttämistä alihankkija sopimuksiinsa arvioidakseen, miten tehokkaasti se onnistuu vähentämään arvoketjun työntekijöihin ja heidän ihmis- ja työoikeuksiinsa mahdollisesti kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Tämä myös tukee Sampo-konsernia arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin liittyvien taloudellisten riskien hallinnassa sekä yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämisessä vastuullisten kumppaneiden kanssa. Sampo-konserni ryhtyi seuraamaan alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttämistä alihankkija sopimuksiin konsernitasolla vuonna 2024. Tuloksia seurataan säännöllisesti osana Sampo-konsernin vuosittain julkaistavaa kestävyysselvitystä. Sampo- konserni seuraa jatkossa tarvetta muille konsernitason mittareille ja ottaa niitä käyttöön tarvittaessa. Alihankkijoiden toimintaperiaatteet allekirjoittaneiden alihankkijoiden osuutta mitataan jakamalla toiminta periaatteet allekirjoittaneiden alihankkijoiden lukumäärä (mukaan lukien alihankkijat joilla on omat, Sampo- konsernin hyväksymät toimintaperiaatteet) kaikkien alihankkijoiden lukumäärällä. Mittari koskee sekä Sampo- konsernin arvoketjun alkupään (esim. toimisto tarvikkeiden toimittajat) että loppupään (esim. korvaustenkäsittelyn palveluntarjoajat) alihankkijoita. Joitain alihankkijoita, kuten suuret IT-yritykset ja konsultit, on kuitenkin jätetty mittarin ulkopuolelle. Laskenta menetelmässä on konserniyhtiökohtaisia mukautuksia toimitusketjujen rakenteellisten erojen vuoksi. Vuoden 2024 tulokset on esitetty Alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttäminen sopimuksiin -taulukossa. Alihankkijoiden toimintaperiaatteita koskevaa mittaria ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja. Alihankkijoiden toimintaperiaatteiden sisällyttäminen sopimuksiin Sampo-konserni Mittari 31.12.2024 Osuus alihankkijoista 75,6% HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 107 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Kuluttajat ja loppukäyttäjät Aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Strategia ja toimet Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ↑ Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ovat vakuutusliiketoiminnan ja näin ollen myös Sampo- konsernin toiminnan ytimessä. Sampo-konsernin strategia keskittyy kurinalaiseen vakuuttamiseen ja huolelliseen riskienhallintaan, ja yhtiöllä on tosiasiallinen positiivinen vaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen, sillä se tarjoaa vakuutustuotteita ja auttaa siten asiakkaitaan riskienhallinnassa. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä ↑ Sampo-konserni voi luoda taloudellisia mahdollisuuksia tarjoamalla kuluttajille ja loppukäyttäjille heidän tarvitsemiaan ja haluamiaan tuotteita ja palveluja. Mahdollisuuksia voidaan saavuttaa myös esimerkiksi pienentämällä kustannuksia digitaalisten ratkaisujen avulla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palveluja. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet, vakuutusperiaatteet, riskienhallintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. palautekanavat, vahingontorjunta, riskienhallinta) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet (esim. NPS, EPSI, Trustpilot) Myynti- ja markkinointikäytännöt ↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia mahdollisten vastuuttomien myynti- ja markkinointikäytäntöjen kautta (esim. esteettömyys, syrjintä, harhaan johtaminen). Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä ↓ Mahdolliset vastuuttomat myynti- ja markkinointikäytännöt voivat aiheuttaa Sampo- konsernille taloudellisen riskin lainsäädännöllisten seuraamusten (esim. mahdolliset sakot) ja mainehaitan kautta. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. palautekanavat, laadukas viestintä, vastuulliset palkitsemiskäytännöt) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus ↓ Vakuutusyhtiönä Sampo-konserni käsittelee ja säilyttää suuria määriä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien henkilötietoja. Lisääntyvän digitalisaation ja tekoälyn käytön myötä on olemassa riski esimerkiksi tietoturvaloukkauksille, kyberturvallisuushyökkäyksille ja tietosuojatapauksille, mikä voi aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä ↓ Sampo-konserniin kohdistuu tietosuoja-, tietoturva- ja kyberturvallisuusriskejä yhtiön käsittelemien ja prosessoimien arkaluonteisten tietojen suuren määrän vuoksi. Yksityisyyteen ja tietoturvaan liittyvissä tapauksissa negatiiviset taloudelliset riskit, kuten sakot ja mainehaitta, voivat olla merkittäviä. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet, tietosuojaselvitys, tietoturvaperiaatteet, riskienhallintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. viitekehykset ja raportointirakenteet, seulonta, vaikutustenarvioinnit, turvallisuuskäytännöt, tiedonkäsittelysopimukset, riskiarviot, jatkuvuussuunnitelmat, laatujärjestelmät ja infrastruktuuri) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo- konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Asiakkaiden terveys ja turvallisuus liittyy ESRS-ala-aiheeseen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus, Myynti- ja markkinointikäytännöt liittyy ESRS-ala-aiheisiin Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio sekä Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset ja Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus liittyy ESRS-ala-aiheeseen Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 108 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Strategia Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Sampo-konserni tarjoaa vakuutustuotteita ja -palveluja kolmelle pääasiakasryhmälleen: yksityisasiakkaille, yritysasiakkaille (mukaan lukien pk-yritykset) ja suurasiakkaille. Näiden lisäksi Sampo-konsernilla voi olla vaikutuksia potentiaalisiin asiakkaisiin ja vakuutusten loppukäyttäjiin, jotka eivät itse ole Sampo-konsernin asiakkaita (esim. edunsaajat). Arvioidessaan olennaisia vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin Sampo-konserni pyrkii ottamaan huomioon kaikenlaiset asiakkaat, joille saattaa aiheutua vaikutuksia yhtiön omasta toiminnasta tai arvoketjusta. Sampo-konserni ei tarjoa tuotteita tai palveluja, jotka ovat luonnostaan haitallisia kuluttajien tai loppukäyttäjien terveydelle, turvallisuudelle tai sananvapaudelle. Sen sijaan Sampo-konsernilla on tuotteidensa ja palvelujensa kautta myönteinen vaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen ja turvallisuuteen, sillä yhtiö auttaa asiakkaita esimerkiksi vahingontorjunnassa, riskienhallinnassa ja korvaustilanteissa. Sampo-konsernin myynti- ja markkinointikäytännöillä voi olla kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen saavuttamattomuuden vuoksi tai jos heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeet eivät täyty riittävällä tavalla. Vakuutuksentarjoajana Sampo-konserni on myös mahdollista yhdistää syrjintään riskiarviointien takia, jotka voivat joissain tapauksissa (esim. lakisääteisten rajoitusten vuoksi) estää tiettyjä asiakkaita saamasta vakuutusta. Tietyt vakuutukset eivät esimerkiksi välttämättä ole saatavilla asiakkaille, joilla on erityinen riskiprofiili tai ne ovat saatavilla vain korkeammilla vakuutusmaksuilla. Vakuutusyhtiönä Sampo-konsernin on käsiteltävä suuria määriä asiakkaiden henkilötietoja, ja Sampo-konsernilla voi siten olla kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin myös tietosuojan, tietoturvan ja kyberturvallisuuden kautta. Asiakkaiden yksityisyys voi vaarantua, mikäli Sampo-konsernin tietosuoja- ja tietoturvatoimia rikotaan (esim. kyberhyökkäyksen seurauksena). Tietoturva- ja kyberturvallisuushyökkäysten riski kasvaa esimerkiksi digitalisaation ja lisääntyvän tekoälyn käytön myötä, mikä voi johtaa mahdollisten kielteisten vaikutusten lisääntymiseen. Tarjotessaan vakuutuksia kuluttajille, jotka voivat olla alttiimpia terveys-, yksityisyys- tai esteettömyysvaikutuksille (esim. vanhukset, vammaiset, puutteellisen talousosaamisen omaavat henkilöt) ja edunsaajille, jotka eivät itse ole Sampo-konsernin asiakkaita (esim. lapset), on erityisen tärkeää, että Sampo-konserni tarjoaa näille kuluttajille ja loppukäyttäjille täsmällistä ja helposti saatavilla olevaa tietoa heidän vakuutuksistaan ja vakuutusturvastaan. Sampo-konserni on tehnyt ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ymmärtääkseen paremmin, mitkä sidosryhmät, mukaan lukien kuluttajat ja loppukäyttäjät, ovat erityisen alttiita kielteisille ihmisoikeusvaikutuksille. Lisäksi Sampo-konsernin sidosryhmävuoropuhelu ja asiakaspalautekanavat ovat keino olla yhteydessä vaikutusten kohteena oleviin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin sekä ymmärtää mahdollisia ihmisoikeusriskejä. Riskit ja riskienhallinta ovat luontainen osa vakuutusyhtiöiden liiketoimintaa ja toimintaympäristöä. Sampo-konsernissa riskien, pääoman ja tuloksen tasapaino edellyttää, että kannattavuuteen vaikuttavat riskit sekä muut olennaiset riskit tunnistetaan, arvioidaan ja analysoidaan. Tämä tarkoittaa, että vakuutusriskit hinnoitellaan niiden luontaisten riskitasojen mukaisesti kunkin yksittäisen asiakkaan riskiprofiilin perusteella, mikä voi lisätä esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin kautta mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Sampo-konsernilla on useita politiikkoja kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Näitä ovat esimerkiksi Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, tietosuojaselvitys ja tietoturvaperiaatteet. Politiikat käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa, ja ne ovat saatavilla Sammon verkkosivuilla. Lisäksi jokaisella konserniyhtiöllä on täydentäviä ja yksityiskohtaisempia politiikkoja (esim. vakuutusperiaatteet, jakelupolitiikat, tietosuojaselvitykset), ohjeita ja prosesseja (esim. due diligence) omiin tarkoituksiinsa. Päävastuu konsernitason periaatteiden ja yhtiökohtaisten politiikkojen toimeenpanosta on kunkin Sampo- konsernin yhtiön johdolla. Lakien, säännösten ja sisäisten politiikkojen noudattamisen varmistamiseksi Sampo-konsernilla on koulutusohjelmia, jotka ohjaavat työntekijöiden toimintaa ja kasvattavat heidän osaamistaan. Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa todetaan, että konserni noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja kahta sen yleissopimusta, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ydinsopimuksia ja OECD:n ohjeistuksia monikansallisille yrityksille sekä YK:n Global Compact -periaatteita. Toimintaperiaatteissa kerrotaan myös, että Sampo- konserni on sitoutunut ihmisoikeuksiin liittyviin HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 109 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot velvoitteisiin ja niihin liittyvien käytäntöjen jatkuvaan kehittämiseen (esim. ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit, ihmisoikeuksien due diligence -prosessit). Sampo- konsernin due diligence -prosessit kattavat sekä konsernin oman toiminnan että arvoketjun, mukaan lukien kuluttajat ja loppukäyttäjät. Toimintaperiaatteet sitovat kaikkia Sampo-konserniin kuuluvia yhtiöitä. Jokainen Sampo-konsernin työntekijä vastaa henkilökohtaisesti toimintaperiaatteiden noudattamisesta. Toimintaperiaatteet velvoittavat työntekijöitä varmistamaan, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja ylläpidetään kaikissa toiminnoissa, myös arvoketjun loppupäässä. Sampo-konserni viestii toimintaperiaatteissa käsitellyistä aiheista kuluttajille ja loppukäyttäjille esimerkiksi yhtiön verkkosivujen, kestävyysraportoinnin ja muun asiakasviestinnän avulla. Yhteistyöstä sidosryhmien kanssa on kerrottu tarkemmin Sidosryhmien edut ja näkemykset -otsikon alla (s. 64). Sampo-konsernille ei ole raportointivuoden aikana raportoitu vakavista oikeustapauksista, joissa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä globaaleja standardeja olisi rikottu yhtiön arvoketjun loppupäässä. Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ja Myynti- ja markkinointikäytännöt Sampo-konsernin toimintaperiaatteet asettavat konsernitason vaatimukset tuotteille ja palveluille (ts. asiakkaiden terveydelle ja turvallisuudelle) Sampo- konsernissa. Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konserni pyrkii toimimaan asiakkaidensa edun mukaisesti tarjoamalla tuotteita ja palveluja, joita asiakkaat tarvitsevat ja haluavat. Tuotteiden ja palvelujen tulee olla oikeudenmukaisia, ymmärrettäviä ja suunniteltuja vastaamaan kaikkien asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi ESG-näkökohdat, ilmastonmuutos mukaan lukien, on otettava huomioon vakuuttamisessa. Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa painotetaan, että myynti-, markkinointi- ja tuotetietojen on oltava ammattimaisia, kattavia, paikkansapitäviä ja puolueettomia, eivätkä tiedot saa olla harhaanjohtavia. Sampo-konserni huolehtii, että asiakkaille annetaan läpinäkyvää, helposti saatavilla olevaa ja ymmärrettävää tietoa tuotteiden ja palvelujen kustannuksista, riskeistä ja ehdoista sekä soveltuvin osin vakuutuspäätökseen johtavista syistä. Lisäksi Sampo-konsernissa kaikkia asiakkaita on kohdeltava oikeudenmukaisesti eikä yksittäistä asiakasta saa suosia muiden asiakkaiden kustannuksella. Vakuutusmaksut perustuvat vain asiaankuuluviin tietoihin eivätkä syrjiviin tekijöihin. Sampo-konsernilla on seurantatoimia, joilla se varmistaa, että asiakkaille annetut tiedot ovat saavutettavia, olennaisia ja ajantasaisia ennen kuin asiakas sitoutuu mihinkään ostoon, ja että konserni täyttää kaikki sille asetetut sääntely- ja toimintavelvoitteet. Sampo- konserni pyrkii kertomaan asiakkaille selkeästi heidän valitusvaihtoehdoistaan sekä varmistamaan, että valitusprosessi on oikeudenmukainen ja läpinäkyvä. Mahdolliset toimenpiteet kuluttajien ja loppukäyttäjien kielteisten vaikutusten korjaamiseksi riippuvat vaikutusten luonteesta. Sampo-konserni toimii tapauskohtaisesti ja vakiintuneiden sisäisten prosessien mukaisesti. Arvioidessaan korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta Sampo-konserni hyödyntää myös sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun kautta saatuja tietoja. Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus Sampo-konsernin tietosuoja-, tietoturva- ja kyberturvallisuuspolitiikat määrittelevät, miten Sampo- konserni on sitoutunut käsittelemään henkilötietoja laillisella, oikeudenmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla, kunnioittaen ihmisoikeuksia kaikilla tiedonhallinnan osa- alueilla. Politiikoissa painotetaan, miten Sampo-konserni suojaa tietoja ja ylläpitää kyberturvallisuutta. Niissä myös todetaan, että korkeatasoinen tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus ovat Sampo-konsernille ensisijaisen tärkeitä. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa Sampo-konsernilla on asiakaskokemusohjelmat (tai vastaavia), jotka kulkevat läpi koko organisaation ja ulottuvat eri asiakaskontaktipisteisiin. Ne mahdollistavat konsernille asiakastiedon keräämisen ja siihen liittyvien tulosten seurannan. Sampo-konserni on yhteydessä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin asiakaspolun eri vaiheissa, kuten ennen asiakastapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen. Asiakkaille tarjotaan esimerkiksi mahdollisuus jättää palautetta asiakaspolusta tai tietyn tapahtuman perusteella. Asiakaspalautetta kerätään päivittäin, viikoittain tai kuukausittain tilanteesta riippuen. Palaute käydään läpi ja mahdollisia kysymyksiä tai kommentteja tutkitaan tarkemmin tarvittaessa yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakaspalautetta kerätään muun muassa puhelimitse, sähköpostitse, tekstiviesteillä tai chatissa. Operatiivinen vastuu yhteydenpidosta kuluttajiin ja loppukäyttäjiin on Sampo-konsernin yhtiöiden ylimmällä johdolla. Sampo-konserni saa tietoa yhteydenpidon tehokkuudesta useista kanavista, kuten asiakastyytyväisyyskyselyistä (esim. NPS, EPSI, Trustpilot) ja asiakaskontaktipisteistä (esim. sähköposti, puhelin, chat, tapaamiset). Palaute voi pienentää asiakkaan menettämisen riskiä ja sitä käytetään myös esimerkiksi palveluun, tuotteisiin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvien kehityskohteiden tunnistamisessa. Lisäksi asiakasvaltuutettu työskentelee valituksen tehneiden asiakkaiden kanssa ja voi tämän pohjalta ehdottaa muutoksia esimerkiksi asiakasprosesseihin, korvausmenettelyihin tai tuotteiden ehtoihin. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 110 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo-konserni on kerännyt tietoa vaikutusten kohteena olevien kuluttajien ja loppukäyttäjien näkökulmista esimerkiksi konsernin ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin kautta. Arvioinnissa käytettiin konsernin olemassa olevaa aineistoa ja työpöytätutkimuksella kerättyjä tietoja. Arvioinnissa otettiin huomioon myös vaikutukset haavoittuviin ryhmiin. Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa todetaan, että vakuutusmaksut perustuvat vain asiaankuuluviin tietoihin eikä syrjiviin tekijöihin, kuten esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen, uskonnolliseen vakaumukseen tai etniseen taustaan. Sampo-konserni edellyttää, että sen alihankkijat noudattavat samoja käytäntöjä omassa toiminnassaan. Kun asiakas tai vakuutettu ei pysty valvomaan omaa etuaan esimerkiksi iän, sairauden, loukkaantumisen tai vammaisuuden vuoksi, Sampo-konserni varmistaa paikallisten lakivaatimusten mukaisesti, että asiakkaalla on edunvalvoja tai huoltaja, joka huolehtii tämän edusta. Sampo-konsernilla on myös ohjeita siihen, miten toimia haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa (esim. vakavien tilanteiden käsittely välittävällä asenteella, yksityisyyden turvaaminen kommunikoitaessa kuulorajoitteisten asiakkaiden kanssa, korvausten järjestäminen holhouksen alla olevalle vakuutetulle). Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Sampo-konserni tarjoaa asiakkaille useita kanavia huolenaiheiden tai toiveiden esittämiseen. Asiakkaat voivat olla suoraan yhteydessä yhtiöön muun muassa asiakaspalvelun (esim. puhelin, verkkosivut, sovellus, chat) ja asiakaskyselyjen kautta. Epäsuora yhteydenpito on mahdollista asiakasvaltuutetun, whistleblowing- kanavien ja ulkoisten vakuutuslautakuntien kautta. Whistleblowing-kanavia hallinnoidaan joko sisäisesti tai ulkoisesti konserniyhtiöstä riippuen. Sampo-konserni kannustaa alihankkijoitaan tarjoamaan asiakkaille vastaavia kanavia huolenaiheiden esiin nostamiseen esimerkiksi alihankkijoiden toimintaperiaatteissa ja osana sopimusneuvotteluja. Osa Sampo-konsernin kanavista, kuten whistleblowing-kanavat, on myös alihankkijoiden ja liikekumppaneiden asiakkaiden ja loppukäyttäjien käytettävissä. Sampo-konserni seuraa ja mittaa asiakastyytyväisyyttä jatkuvasti. Sekä positiivista että negatiivista palautetta analysoidaan huolellisesti ja käytetään tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Asiakaspalautteeseen perustuva laadunvarmistus on myös tärkeää. Sampo-konserni seuraa asiakaspolkua löytääkseen palautteen perimmäiset syyt ja korjatakseen asiakassuhteen tarvittaessa. Saatua tietoa hyödynnetään koulutuksissa sekä prosessien ja asiakaspolun kehittämisessä. Vuoropuheluun kannustamalla Sampo-konserni voi tunnistaa ja käsitellä kuluttajien ja loppukäyttäjien tyytymättömyyttä. Edistääkseen läpinäkyvyyttä ja rakentaakseen luottamusta Sampo-konsernilla on verkkosivuillaan luettelo yhtiön olennaisimmista julkisesti saatavilla olevista periaatteista ja politiikoista. Lisäksi Sampo-konserni on sitoutunut politiikallaan vastatoimien kieltoon suojellakseen henkilöitä, jotka ilmaisevat huolensa. Näin varmistetaan, että he voivat tehdä niin ilman vastatoimien pelkoa. Mekanismit, joilla varmistetaan, että käyttäjät voivat luottaa whistleblowing-kanaviin ja että nämä ovat suojattuja vastatoimilta, on kuvattu Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa (s. 116). Sampo-konsernilla on useita prosesseja korjaustoimenpiteiden tarjoamiseen tai niihin osallistumiseen tilanteesta riippuen. Tuotteiden ja palvelujen myyntiin ja markkinointiin liittyvässä asiakasvalituksessa ensisijaisena tavoitteena on keskustella asiakkaan kanssa molemmille osapuolille tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi. Mikäli yksimielisyyttä ei löydetä, asiakkaalla on oikeus viedä asia ulkoisen vakuutuslautakunnan (tai vastaavan) ratkaistavaksi kunkin Sampo-konsernin toimintamaan paikallisten käytäntöjen mukaisesti. Lisäksi tietyillä Sampo-konsernin yhtiöillä on lain edellyttämä sisäinen asiakasvaltuutettu, jolle asiakkaat voivat esittää valituksensa. Tapausten lopputuloksesta riippumatta Sampo-konserni analysoi aina, miten se voi parantaa myynti- ja markkinointikäytäntöjään. Sampo-konsernilla on toimintatavat rikkomustapausten tutkimiseen ja prosessit korjaaville toimenpiteille kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilötietojen suojaamiseksi. Tietosuojatapauksia ja tietoturva poikkeamia analysoidaan ja käsitellään ennalta määrättyjen prosessien mukaisesti, ja ne arvioidaan ja raportoidaan soveltuvin osin paikallisille viranomaisille oikea-aikaisesti. Jos riskiä pidetään suurena kuluttajille ja loppukäyttäjille, heille ilmoitetaan tapauksesta. Sampo-konserni arvioi tarjoamiensa korjaustoimenpiteiden tehokkuutta varmistaakseen, että kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin puututaan tarvittaessa. Tämä tehdään järjestelmällisten seurantamenettelyjen kautta, joihin kuuluvat asiakastyytyväisyyden seuranta päätöksen jälkeen, valitusten ja ratkaisumallien analysointi sekä korjausprosessien tarkistaminen kehityskohteiden tunnistamiseksi. Sampo-konserni seuraa myös jokaista tietosuojatapausta tai tietoturvapoikkeamaa arvioidakseen, miten vastaavia tapauksia voidaan tulevaisuudessa välttää rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 111 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus Sampo-konserni on sitoutunut toimintaperiaatteissaan ja täydentävissä politiikoissaan ehkäisemään vastuuttomia myynti- ja markkinointikäytäntöjä ja varmistamaan, että kaikki asiakasviestintä on selkeää, olennaista ja oikea-aikaista. Sampo-konserni arvioi säännöllisesti tuotteidensa sopivuutta ja lakisääteisten velvoitteiden mukaisuutta, mitä tukevat säännölliset asiakasrajapinnassa työskentelevien tiimien toimintaa ja osaamista kehittävät koulutusohjelmat. Sampo-konserni kerää asiakaspalautetta aktiivisesti ja sillä on käytössä läpinäkyvät valitusprosessit, joihin kuuluu myös mahdollisuus ulkoisten vakuutuslautakuntien arviointiin. Sampo-konserni kohdistaa resursseja muun muassa tuote- ja palvelukehitykseen, tietotekniikkaan ja riskienhallintaan parantaakseen asiakkaidensa terveyttä, turvallisuutta ja yksityisyydensuojaa sekä myynti- ja markkinointikäytäntöjään. Sampo-konserni tekee myös yhteistyötä viranomaisten ja valvojien kanssa ja osallistuu erilaisten verkostojen (esim. asiakaskokemukseen ja kyber- ja tietoturvaan liittyvät verkostot), toimialajärjestöjen (esim. Finanssialan, Svensk Försäkringin, Finans Norgen, Forsikring & Pensionin ja Association of British Insurersin) sekä tiedon jakamiseen keskittyvien foorumien työhön. Yhteistyö antaa Sampo-konsernille mahdollisuuden jakaa tietoa ja kokemuksia muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, vahingon torjunnasta, riskienhallinnasta, terveydestä ja turvallisuudesta. Sampo-konserni varmistaa, että sillä on tehokkaat valitusten käsittelyprosessit ja korjaustoimet asiakkaisiin kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten varalta seuraamalla tarkasti asiakaspalautetta, asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia ja ulkoisissa vakuutuslautakunnissa käsiteltyjä tapauksia. Kun konsernin toiminnasta aiheutuu kielteisiä vaikutuksia, asianmukaiset korjaustoimenpiteet riippuvat rikkomuksen luonteesta. Tapauksissa, joissa asiakkaisiin kohdistuu kielteisiä vaikutuksia, Sampo-konsernilla on tapausten käsittelyyn vakiintuneet prosessit, joilla se pystyy valvomaan ja varmistamaan, että korjaustoimet ovat tilanteeseen sopivia ja mahdollisimman tehokkaita. Hallintorakenteet, mukaan lukien tuotearviot ja asiakasfoorumit, tukevat systeemisten riskien ennakoivaa tunnistamista. Raportointivuoden aikana Sampo-konsernille ei raportoitu konsernin kuluttajiin tai loppukäyttäjiin liittyvistä vakavista ihmisoikeusongelmista tai ihmisoikeuksien loukkauksista. Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ja Myynti- ja markkinointikäytännöt Vuonna 2024 Sampo-konserni jatkoi vahingontorjuntaan liittyvien palvelujen tarjoamista kuluttajille ja loppukäyttäjille. Vahingontorjunnan ensisijaisena tarkoituksena on estää vahinkojen syntyminen, mutta se lisää myös turvallisuutta ja pienentää riskejä, taloudellisia kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia, sillä vahinkojen väheneminen tarkoittaa, että korjaus- ja jälleenrakennustarve pienenee. Sampo-konserni keskittyi vuoden aikana esimerkiksi helposti ymmärrettävien vahingontorjuntaan liittyvien neuvojen antamiseen asiakkaille lehdistötiedotteilla, sisältömarkkinoinnilla, sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. Lisäksi If tarjosi yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kodin kuntotarkastuksia yksityisasiakkaille ja rakennustarkastuksia asuinrakennuksia omistaville pk- yrityksille tietyillä markkinoilla. Asiakkaalle annetaan kodin kuntotarkastuksesta raportti, joka auttaa sekä suunnittelemaan kiinteistön ylläpitoa että minimoimaan epämiellyttävien yllätysten riskin. Rakennustarkastukset ja käytännön neuvonta pk-yrityssegmenttiin kuuluville suurille asiakkaille, joita If tapaa usein kasvotusten, auttavat näitä tunnistamaan missä huolto- ja paloturvallisuustoimenpiteitä tarvitaan eniten. Ne myös tiedottavat asiakkaita riskeistä ja antavat ehdotuksia torjuntatoimista. Palvelujen laadun jatkuva parantaminen sekä digitaalisissa että analogisissa kanavissa on Sampo- konsernille tärkeää. Konserni pyrki vuonna 2024 parantamaan erilaisten aloitteiden kautta tapaa, jolla asiakkaat ovat yhteydessä yhtiöön. Näihin kuuluivat muun muassa digitaalisten alustojen kehittäminen sekä uusien viestintäkanavien testaaminen. Lisäksi asiakaskokemusten ymmärtäminen eri kanavien kautta pysyi yhtenä Sampo-konsernin painopistealueena, sillä tämän avulla voidaan tunnistaa mahdollisuuksia parantaa asiakaspolkuja ja -tyytyväisyyttä. Sampo-konsernin vastuullisiin myynti- ja markkinointikäytäntöihin kuuluvat laadukkaat politiikat ja prosessit, minkä vuoksi konserni päivitti politiikkojaan vuoden aikana. Esimerkiksi Topdanmark otti käyttöön Tanskan kuluttaja-asiamiehen antamat vihreän markkinoinnin ohjeistukset. Tämän seurauksena liiketoimintaprosesseja ja politiikkoja ympäristöhankkeiden, tuotteiden ja palvelujen viestintään liittyen päivitettiin, jotta voitiin varmistaa lainmukaisuus. Lisäksi Sampo-konserni jatkoi asiakkaiden kontaktoimista ennakoivasti varmistaakseen, että nämä ovat asianmukaisesti vakuutettuja. Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus Vahvistaakseen tietosuojaa ja varmistaakseen alan standardien- ja säännösten mukaisuuden Sampo- konserni toteutti vuonna 2024 useita toimenpiteitä. Näitä olivat esimerkiksi tietoisuuden lisääminen HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 112 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot organisaation sisällä tietosuojan, tietoturvan ja kyberturvallisuuden merkityksestä sekä työntekijöiden kouluttaminen viimeisimpään kehitykseen, uusiin lakeihin ja sääntelyyn liittyen (esim. Digital Operational Resilience Act -asetus, DORA). Sampo-konserni päivittää politiikkojaan, ohjeistuksiaan ja koulutusmateriaalejaan säännöllisesti pysyäkseen ajan tasalla tietosuojan, tietoturvan ja kyberturvallisuuden kehityksestä. Tämä jatkui vuonna 2024 koko konsernissa toteutettujen jokavuotisten politiikkapäivitysten muodossa. Sampo-konserni esimerkiksi päivitti tietosuojailmoituksia ja eettisiä ohjeita (tai vastaavia) varmistaakseen, että tekoälyä käytetään vastuullisesti, kiinnittäen erityistä huomiota tietoturvaan automatisoiduissa ja koneoppimisprosesseissa. Esimerkiksi kaikkia Ifin työntekijöitä opastettiin tekoälytyökalujen käytössä vuoden aikana. Sampo-konserni valvoi vuonna 2024 henkilötietojen käsittelyä varmistaakseen, että se tapahtuu läpinäkyvästi ja yksilöiden yksityisyyttä kunnioittaen. Keskeisiä toimia olivat tietosuojaa koskevien vaikutusarviointien tekeminen sekä käsittelytoimien kirjaaminen ennen uusien käsittelytoimien aloittamista tai kun nykyisiin käsittelytoimiin suunniteltiin muutoksia. Sääntelynmukaisuuden varmistamiseksi Sampo- konserni arvioi kaikki uudet järjestelmät ja sovellukset yksityisyydensuojan näkökulmasta. If toteutti vuonna 2024 laajemman sisäisen seurannan varmistaakseen, että se käsittelee rekisteröityjen tietopyyntöjä yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimusten mukaisesti. Yhtiö jatkoi teknisten toimenpiteiden toteuttamista henkilötietojen paremman turvallisuuden varmistamiseksi asiakkaiden kanssa käytävässä sähköisessä viestinnässä. Lisäksi If käynnisti useita toimia, joilla asiakkaat voivat paremmin hallita henkilötietojaan. If myös perusti vuonna 2024 tiedonhallintakomitean edistämään selkeitä vastuita ja parempia ohjeita henkilötietojen käyttämiseen. Sampo-konserni on suunnitellut vuodelle 2025 useita tietosuojaan, tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyviä toimia, joista osa on jo aloitettu. Topdanmark- kaupan myötä yksi keskeinen toimenpide on integroida Topdanmarkin ja Ifin toiminnot tavalla, joka varmistaa tietosuoja- ja tietoturvasääntelynmukaisuuden jatkumisen ja vähentää niistä mahdollisia aiheutuvia riskejä kuluttajille ja loppukäyttäjille. Vuodelle 2025 on suunnitteilla myös muita toimia henkilötietosuojan parantamiseksi ja vahvistamiseksi. Nämä koskevat esimerkiksi jäsentämättömiä tietoja, käyttöoikeuksien kirjaamista, yksityisyyttä suunnittelun ja oletusarvon mukaan sekä tietojen omistajuusrakennetta ja hallintoa. Mittarit ja tavoitteet Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ja Myynti ja markkinointikäytännöt Konsernin toimintaperiaatteiden mukaisesti, Sampo- konserni pyrkii toimimaan asiakkaidensa edun mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että pyrkimyksenä on tarjota tuotteita ja palveluja, jotka ovat oikeudenmukaisia, ymmärrettäviä ja suunniteltu vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Sampo-konserni mittaa asiakastyytyväisyyttä Net Promoter Score (NPS) -mittarilla, joka auttaa Sampo- konsernia edistämään myönteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. NPS tukee myös mahdollisten kielteisten vaikutusten ja riskien seurantaa ja auttaa reagoimaan niihin. NPS on -100:sta 100:aan ulottuva indeksi, joka mittaa asiakkaiden halukkuutta suositella yrityksen tuotteita tai palveluja muille. Sitä käytetään yleisesti arvioitaessa asiakkaan tyytyväisyyttä yrityksen tuotteeseen tai palveluun sekä uskollisuutta brändiä kohtaan. Transactional Net Promoter Score (tNPS) arvioi asiakkaan tyytyväisyyttä yksittäistä palvelutapahtumaa kohtaan, ja se ottaa laaja-alaisesti huomioon asiakaskokemukset liittyen esimerkiksi hintaan, tuotteeseen, laskutukseen, brändiin ja markkinointiin. tNPS-luku kertoo, haluavatko asiakkaat suositella yritystä muille sen jälkeen, kun he ovat olleet yhteydessä yritykseen. Luku lasketaan pyytämällä asiakkaita vastaamaan kysymykseen, missä määrin suosittelisit yhtiötä muille ja vähentämällä arvostelijoiden (asiakkaat, jotka vastasivat 0–6) prosenttiosuus suosittelijoiden (asiakkaat, jotka vastasivat 9–10) prosenttiosuudesta. Sampo-konserni on asettanut asiakastyytyväisyydelle aikasidonnaiset ja tulossuuntautuneet tavoitteet. Tavoitteet ovat konserniyhtiökohtaisia ja niiden laajuus vaihtelee konserniyhtiöittäin yhtiökohtaisten erityispiirteiden vuoksi (esim. koko, rakenne, toimintamaat). Ulkoiset sidosryhmät eivät ole suoraan osallistuneet tavoitteiden asettamiseen. Kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat kuitenkin olleet välillisesti mukana, sillä tavoitteiden asettamiseen on osallistunut asiakasrajapinnassa toimivia yksiköitä. Tavoitteet on esitetty Asiakastyytyväisyys (tNPS) -taulukossa (s. 114). tNPS-tuloksia seurataan ja analysoidaan Sampo- konsernissa aktiivisesti, ja ne raportoidaan säännöllisesti ylimmälle johdolle ja sisäisille komiteoille kokonaistulosten ymmärtämiseksi. Sampo-konserni seuraa tNPS-tuloksia sisäisesti kuukausittain ja on asettanut tavoitteita jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Sampo-konserni julkaisee tulokset ja tavoitteet myös ulkoisesti neljännesvuosittain. Järjestelmällisellä asiakastyytyväisyyden mittaamisella Sampo-konserni haluaa tunnistaa tekijät, joita asiakkaat HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 113 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot arvostavat sekä kohdat asiakaspolussa, joita pitäisi parantaa. Tuloksia hyödynnetään yleisen asiakaskokemuksen parantamisen lisäksi koulutuksissa sekä tuotteiden, palvelujen ja asiakkaisiin liittyvien prosessien kehittämisessä. Lisäksi Sampo-konserni kerää palautetta eri kanavien, kuten asiakaspalautteen ja asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Palaute ei ainoastaan edistä tNPS:ää, vaan antaa myös syvemmän käsityksen asiakaskokemuksesta, mikä tarjoaa Sampo-konsernille mahdollisuuden vastata mahdollisiin huolenaiheisiin ennakoivasti. Sampo- konserni on sitoutunut vastaamaan aktiivisesti asiakaspalautteeseen. Matalat tNPS-tulokset johtavat yhteydenpitoon asiakkaan kanssa ongelman ratkaisemiseksi ja palvelun parantamiseksi. Esimerkkejä asiakaspalautteen perusteella tehdyistä parannuksista ovat sopimusehtojen selkeyttäminen ja asiakas viestinnän parantaminen. Nämä prosessit varmistavat palvelun laadun ja asiakastyytyväisyyden jatkuvan kehityksen. NPS-menetelmällä voi olla rajoitteita, kuten asiakkaiden mielipiteiden liiallinen yksinkertaistaminen ja yksityiskohtaisen palautteen puute parannettavista osa- alueista. Yksittäisten asiakkaiden seuranta voi kuitenkin antaa syvemmän käsityksen mahdollisista kehitysalueista. Asiakastyytyväisyystuloksia ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja. Ifin asiakastyytyväisyys pysyi korkeana vuonna 2024, mutta henkilöasiakkaiden liiketoiminta-alueen tNPs- tulos oli jonkin verran edellisvuotta alhaisempi. Topdanmarkin asiakastyytyväisyys digitaalisissa kanavissa parani vuonna 2024, mutta puhelinkanavaan liittyvät tulokset heikkenivät hieman. Hastings ylitti tNPS-tavoitteensa vuonna 2024. Taustalla olevat Hastingsin korvauspalvelujen asiakaspolkua koskevat tNPS-tulokset vakiintuivat ja myyntipuolen asiakaspolkujen tNPS-tulokset paranivat edelleen. Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus Sampo-konsernin tietosuojatoiminnan tavoitteena on suojata henkilöstön, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien henkilötietoja. Lisäksi Sampo-konsernin tietoturva- ja kyberturvallisuustoimet varmistavat, että kaikkea tietoa suojataan sen arkaluonteisuuden ja tärkeyden perusteella ja soveltuvia sääntöjä ja määräyksiä noudattaen. Keskeisiä mittareita ovat rekisteröityjen ja tietosuojavaltuutettujen valitukset, paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut tietosuojatapaukset sekä viranomaisille raportoidut tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamat raportointivuoden aikana. Rekisteröityjen valitukset perustuvat Sampo-konsernin sisäisiin järjestelmiin, joissa valituksia käsitellään. Sampo-konsernin tietosuojavastaavat vastaanottavat valituksia sekä suoraan asiakkailta että tietosuojavaltuutettujen kautta. Valituksia voidaan vastaanottaa eri kanavien kautta (esim. sähköposti, puhelin, posti/kirje) konserniyhtiöstä ja paikallisesta lainsäädännöstä riippuen. Jos rekisteröity on raportoinut suoraan paikalliselle tietosuojavaltuutetulle, he välittävät valituksen Sampo-konsernille. Sampo-konsernin tietosuojavastaavat (tai muut vastaavat henkilöt) arvioivat, edellyttääkö sisäisesti raportoitu tietosuojatapaus ulkoista raportointia paikallisille tietosuojavaltuutetuille. Raportoitavat tapaukset perustuvat lainsäädäntöön (esim. GDPR). GDPR:n mukaan henkilötietoja koskeva loukkaus on tietosuojaloukkaus, jos se johtaa siirrettyjen, tallennettujen tai muuten käsiteltyjen henkilötietojen tahattomaan tai laittomaan tuhoamiseen, katoamiseen, muuttamiseen, luvattomaan paljastamiseen tai niihin pääsyyn. Tietosuojatapausten raportoinnissa paikallisille tietosuojavaltuutetuille on kuitenkin alueellisia eroja perustuen tietosuojavaltuutettujen ohjeistuksiin. Suurin osa Sampo-konsernin tietosuojatapauksista vuonna 2024 raportointiin Isossa-Britanniassa. Tietoturvaa ja kyberturvallisuushäiriöitä seurataan Sampo-konsernissa sisäisesti tytäryhtiötasolla. Vakavista tapauksista ilmoitetaan viranomaisille paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Ilmoituksen tekeminen on laki- tai tietoturvayksikköjen (tai vastaavien) vastuulla. Rekisteröityjen ja tietosuojavaltuutettujen kautta tulleiden valitusten, paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitettujen tietosuojatapausten ja viranomaisille ilmoitettujen tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamien määrän raportointia ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 114 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Asiakastyytyväisyys (tNPS) Sampo-konserni Mittari Tavoite 2024 If (henkilöasiakkaat) 2024: 60 57 Topdanmark 2025: 60 2027: 70 57 Hastings 2024: 50 56 Rekisteröityjen tekemät ja tietosuojavaltuutetun kautta tulleet valitukset Sampo-konserni Mittari 2024 Rekisteröityjen tekemät valitukset 135 Tietosuojavaltuutetun kautta tulleet valitukset 3 Paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut tietosuojatapaukset Sampo-konserni Mittari 2024 Paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut tietosuojatapaukset 414 Viranomaisille ilmoitetut tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamat Sampo-konserni Mittari 2024 Viranomaisille ilmoitetut tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamat 0 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 115 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallintotapatiedot Liiketoiminnan harjoittaminen Aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Strategia ja toimet Korruptio ja lahjonta ↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, sillä finanssialan yrityksiä suositaan yleensä talousrikosten, korruption ja lahjonnan väylinä esimerkiksi asiakastukitoimintojen, sijoitusten, alihankkijoiden tai liikekumppaneiden kautta. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä ↓ Sampo-konsernille voi aiheutua maineriskejä, juridisia riskejä ja liiketoimintariskejä sekä mahdollisia kustannuksia, jos se ei onnistu torjumaan talousrikollisuutta, korruptiota ja lahjontaa näiden kaikissa eri muodoissa. Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet, vastuullisen sijoittamisen politiikat) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. yleiset riskienhallintatoimet, suorien sijoitusten ja yritysasiakkaiden seulonta kansainvälisten normien ja standardien mukaisesti, vastuullisuuden edistäminen toimitusketjuissa, raportointikanavat) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat • Mittarit ja tavoitteet (esim. raportoidut tapaukset) Vastuulliset liiketoimintakäytännöt ↑ Sampo-konsernin liiketoiminnan ytimessä olevalla laadukkaalla riskienhallinnalla voi olla todellisia positiivisia vaikutuksia. Riskienhallinta varmistaa, että Sampo-konserni voi tarjota turvallisuutta ja taloudellista turvaa asiakkailleen, sijoittajilleen ja yhteiskunnalle. ↑ Kestävän kehityksen ja vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen korostaminen strategiassa ja liiketoiminnassa voi johtaa positiiviseen vaikutukseen Sampo-konsernin arvoketjussa. ↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä vaikutuksia alihankkijoihin ja liikekumppaneihin, jos se ei hallitse alihankkijasuhteitaan sovittujen ehtojen mukaisesti (esim. maksuviivästykset). Aikahorisontti: lyhyt-keskipitkä ↓ Sampo-konsernin kaltaiselle vakuutusyhtiölle vastuulliset liiketoimintakäytännöt ja laadukas riskienhallinta (esim. riittävät johtamis- ja valvontajärjestelmät, sisäiset standardit ja prosessit) ovat liiketoiminnan ytimessä. Yrityksen ja sen arvoketjun koon vuoksi ei kuitenkaan ole mahdollista poistaa kokonaan mahdollisten kielteisten vaikutusten riskiä (esim. lisääntyvän sääntelyn tai inhimillisen virheen aiheuttaman vaatimustenvastaisuuden riski). ↓ Jos vastuullisuus ei ole kiinteä osa Sampo-konsernin hallintoa ja liiketoiminnan johtamista, se voi aiheuttaa yhtiölle taloudellisen riskin esimerkiksi mahdollisten lainsäädännöllisten seurausten (esim. sakkojen) ja mainehaittojen vuoksi. ↑ Sampo-konsernille voi syntyä taloudellisia mahdollisuuksia keskipitkällä aikavälillä, sillä ESG- integraatio auttaa valmistautumaan esimerkiksi tulevaan sääntelyyn ja yhteiskunnan kestävään kehitykseen (esim. vihreä siirtymä). Aikahorisontti: lyhyt-keskipitkä • Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. riskienhallintaperiaatteet, compliance-periaatteet, toimintaperiaatteet) • Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim. Sampo-konsernin hallintokehikko, riskienhallinnan hallintokehikko, säännellyt riskienhallintatoimet, kestävyysraportointi ja vastuullisuuden hallintorakenne) • Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo- konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Korruptio ja lahjonta liittyy samannimiseen ESRS-ala-aiheeseen ja Vastuulliset liiketoimintakäytännöt liittyy ESRS-ala-aiheisiin Yrityskulttuuri, Väärinkäytösten paljastajien suojelu sekä Suhteet toimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 116 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri Sampo-konsernin liiketoimintatapoja ja yrityskulttuuria ohjaava politiikka on Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, joka käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon hallituksessa. Toiminta periaatteissa todetaan, että Sampo-konserni noudattaa kaikessa toiminnassaan soveltuvaa lainsäädäntöä sekä toimivaltaisten viranomaisten sääntöjä ja määräyksiä. Konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella Sampo-konsernin yhtiöllä on omat täydentävät politiikat, ohjeet ja prosessit (esim. HR-politiikat, vakuutusperiaatteet, vastuullisen sijoittamisen politiikat, alihankkijoiden toimintaperiaatteet). Sampo-konserni on myös YK:n Global Compact -aloitteen jäsen ja tukee sen periaatteita ihmisoikeuksiin, työkäytäntöihin, ympäristöön ja korruption ehkäisemiseen liittyen. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet sitovat kaikkia Sampo-konserniin kuuluvia yhtiöitä. Konserniyhtiöt tarjoavat kaikille työntekijöille säännöllistä koulutusta (esim. verkkokoulutusta, työpajoja) toimintaperiaatteiden aiheista ja ovat sitoutuneet viestimään aiheista työntekijöilleen (esim. politiikkapäivitykset intranetissä). Koulutuksia järjestetään konserniyhtiöstä ja koulutuksen aiheesta riippuen vuosittain tai joka toinen vuosi. Whistleblowing-kanavat Sampo-konsernilla on whistleblowing-kanavia (ilmoituskanavia), joiden kautta työntekijät ja asiaankuuluvat sidosryhmät voivat nimettömästi ilmoittaa tapauksista, joissa heillä on perusteltu syy epäillä, että Sampo-konsernin palveluksessa oleva henkilö on rikkonut Sampo-konsernin toimintaperiaatteita, lakeja, määräyksiä tai muita vakuutusalan kannalta merkityksellisiä sääntöjä. Whistleblowing-kanavien kautta raportoidut olennaiset tapaukset raportoidaan emoyhtiö Sammolle osana säännöllistä compliance- ja vastuullisuusraportointia konsernitasoisen seurannan varmistamiseksi. Whistleblowing-kanavien lisäksi Sampo-konserni kannustaa työntekijöitään ilmoittamaan epäeettisiin käytäntöihin liittyvistä epäkohdista sekä mahdollisista lakien, asetusten tai sisäisten politiikkojen rikkomuksista muiden sisäisten raportointikanavien kautta. Epäkohdista voi ilmoittaa suoraan myös esimerkiksi esihenkilölle, henkilöstöhallinnolle tai compliance- yksiköille. Sampo-konsernilla on määritellyt rakenteet whistleblowing-kanavien kautta tulleiden ilmoitusten käsittelyyn. Yhtiö varmistaa, että ilmoituskanaviin liittyvät selvitykset ja korjaustoimet ovat kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien mukaisia. Whistleblowing-kanavista ja muista sisäisistä raportointikanavista viestitään työntekijöille aktiivisesti esimerkiksi intranetissä. Sampo-konserni tarjoaa myös työntekijöilleen koulutusta ja tietoa ilmoituksia käsittelevän henkilöstön nimeämisestä ja koulutuksesta. Tehtävään nimetyt työntekijät saavat koulutusta, kun heidät nimitetään tehtävään (esim. perehdytys, työn ohessa oppiminen). Olennainen osa ilmoituksia käsittelevien henkilöiden työnkuvaa on toimia objektiivisesti. Sampo-konserni varmistaa, että ilmoituksia käsittelevät henkilöt ovat erillään niistä, joita ilmoitus koskee, ja ilmoitusten tutkijat tai tutkintakomiteat ovat erillään asiaan liittyvästä johtamisketjusta. Kaikki ilmoitukset tutkitaan viipymättä, luottamuksellisesti ja ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä aina suojaten. Sampo-konserni kieltää kaikenlaiset vastatoimet (esim. fyysiset, psyykkiset ja taloudelliset) työntekijää kohtaan, joka on vilpittömässä mielessä nostanut esille huolensa epäillystä tai todellisesta väärinkäytöksestä minkä tahansa raportointikanavan kautta tai joka tekee yhteistyötä väärinkäytöksen tutkinnassa. Suhteet toimittajiin Sampo-konserni noudattaa maksukäytännöissä soveltuvaa paikallista lainsäädäntöä ja sääntelyä. Sampo-konsernilla on myös sisäisiä ohjeita (esim. kirjanpito-ohjeet, korvausohjeet), joilla varmistetaan maksaminen ajoissa. Automatisoidut järjestelmät ja digitaalinen laskutus auttavat ehkäisemään maksuviivästyksiä. Sampo-konserni ostaa merkittäviä määriä tuotteita ja palveluja erityisesti korvauskäsittelyn yhteydessä, joten yhtiöllä on toimitusketjujen kautta vaikutuksia talouteen, ympäristöön ja ihmisiin. Lisäksi Sampo-konserni painottaa vastuullisuustekijöitä työskennellessään alihankkijoiden kanssa, sillä vastuullisuusnäkökohtiin voi liittyä maine- ja operatiivisia riskejä, jos niitä ei hallita oikein. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet asettavat konsernitason vaatimukset vastuulliselle toimitusketjujen hallinnalle. Toimintaperiaatteiden mukaan Sampo-konserni edellyttää alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden noudattavan konsernin toimintaperiaatteita omassa toiminnassaan ja alihankintaketjuissaan. Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat ovat olennainen osa Sampo-konsernin alihankkijoiden valintaprosessia. Konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella Sampo-konsernin yhtiöllä on täydentäviä politiikkoja (esim. alihankkijoiden toimintaperiaatteet), ohjeita ja prosesseja (esim. riskiarviot) alihankkijoiden valintaan. Näissä käsiteltyjä aiheita ovat esimerkiksi ihmisoikeudet, työkäytännöt, ympäristötekijät ja korruption torjunta. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 117 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo-konserni on sitoutunut kannustamaan ja tukemaan alihankkijoitaan näiden pyrkimyksissä toimia vastuullisesti. Sampo-konserni pyrkii minimoimaan kielteiset vaikutuksensa ja edistämään kestävää tuotantoa ja kulutusta vaatimalla aktiivisesti alihankkijoiltaan innovatiivisia ratkaisuja, resurssitehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Selkeät vaatimukset ja läheinen yhteistyö alihankkijoiden kanssa tarjoavat Sampo-konsernille mahdollisuuden kehittää liiketoimintaansa ja samalla edistää kestävää kehitystä. Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Sampo-konserni voi altistua korruptiolle ja lahjonnalle erityisesti asiakastukitoimintojensa (esim. myynti, korvauskäsittely), sijoitustensa sekä alihankkijoidensa ja liikekumppaneidensa (esim. hankinta, korvauskäsittely, IT) kautta. Asiakastukitoiminnoissa korruptioriski voi liittyä esimerkiksi maksutapahtumiin ja henkilötietojen käsittelyyn. Sijoitustoiminta voi olla haavoittuvaa esimerkiksi altistuessaan toimialoille ja markkinoille, joilla on kohonnut korruptioriski. Alihankkijat ja liikekumppanit voivat kohdata riskejä liittyen riippuvuuteen kolmansien osapuolten kumppanuuksista ja monimutkaisista hankintaketjuista. Korruptiota ja lahjontaa koskevat syytökset ja tapaukset havaitaan yleensä raportointikanavien (esim. whistleblowing-kanavat), asiakkaiden ja suorien sijoitusten seulonnan sekä alihankkijoiden valinta- ja riskinarviointiprosessien kautta. Riskejä hallinnoidaan sisäisillä valvontajärjestelmillä. Näihin kuuluvat sitoumukset kansainvälisiin aloitteisiin (esim. YK:n Global Compact), politiikat ja ohjeistukset (esim. toimintaperiaatteet, sijoituspolitiikat), työntekijöiden koulutus sekä muut manuaaliset ja automaattiset valvontatoimet. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet määrittävät korruption ja lahjonnan ehkäisemisen periaatteet Sampo-konsernissa. Lisäksi jokaisella konserniyhtiöillä on täydentäviä, omaan liiketoimintaansa soveltuvia politiikkoja ja ohjeita. Nämä vuosittain päivitettävät ohjeistukset sisältävät muun muassa ohjeita lahjoihin, tilaisuuksiin osallistumiseen ja vieraanvaraisuuteen liittyen. Niissä kerrotaan myös työntekijöitä koskevista odotuksista sekä rooleista ja vastuista. Jokaisen Sampo-konserniin kuuluvan yhtiön toimitusjohtajalla on päävastuu siitä, että korruption ja lahjonnan torjuntaan kohdistetaan riittävät resurssit. Kukin konserniyhtiö järjestää toimintansa ja ryhtyy tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimiin noudattaakseen paikallisia sääntöjä sekä YK:n ja/tai EU:n asettamia pakoteohjelmia. Korruption ja lahjonnan vastaisesta toiminnasta sekä mahdollisista tapauksista raportointi on järjestetty konserniyhtiöissä siten, että asiaan liittyvien yhtiöiden johto sekä hallitukset saavat kaiken oleellisen tiedon käyttöönsä ilman aiheetonta viivästystä. Kaikista olennaisista tapauksista ilmoitetaan myös Sammon riskienhallintaorganisaatiolle. Whistleblowing-kanavien kautta tehtyjen ilmoitusten määrä raportoidaan konsernin emoyhtiö Sammolle osana säännöllistä compliance-raportointia. Sammon riskienhallintaorganisaatio valvoo olennaisten tapausten raportointia Sammon tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Sampo-konserni tarjoaa koulutusta (esim. verkkokoulutuksena, sopimusneuvottelujen yhteydessä) liiketoimintatapaan liittyvistä asioista varmistaakseen, että työntekijöillä, alihankkijoilla ja muilla liikekumppaneilla on näistä riittävät tiedot. Aiheeseen liittyvät olennaiset politiikat ovat saatavilla intranetissä kaikille konsernin työntekijöille ja konserniyhtiöiden verkkosivuilla muille sidosryhmille. Kaikille Sampo-konsernin työntekijöille ja ylimmälle johdolle (esim. toimitusjohtajat) tarjotaan vähintään joka toinen vuosi koulutusta (esim. verkkokoulutus) korruption ja lahjonnan torjunnasta. Näin myös kaikki työntekijät, jotka työskentelevät toiminnoissa, joissa kielteisten vaikutusten riski on suurin (esim. asiakastukitoiminnot, sijoitustoiminta ja toimitusketjun hallinta), saavat koulutusta aiheesta. Korruption ja lahjonnan torjunta on osa liiketoimintaetiikkaa ja -tapaa käsitteleviä koulutusohjelmia. Lisäksi työntekijöille tiedotetaan näihin aiheisiin liittyvien politiikkojen päivityksistä esimerkiksi intranetissä. Sampo-konserni kävi vuonna 2024 läpi korruptioon ja lahjontaan liittyviä politiikkojaan ja koulutusaineistojaan. Vuosittaisten politiikkapäivitysten lisäksi Sampo- konserni aloitti hankkeita ja nosti aiheeseen liittyvää tietoisuutta usein eri tavoin. If esimerkiksi käynnisti sisäisen koko yhtiötä koskevan hankkeen järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Hastings puolestaan täydensi pakollista korruptiota ja lahjontaa koskevaa koulutustaan ottamalla käyttöön uuden videosarjan petosten tunnistamiseksi sekä järjesti työntekijöille teemaviikon petoksiin liittyvän tietoisuuden kasvattamiseksi. Sampo-konserni jatkaa tulevaisuudessa erilaisia toimenpiteitä ja koulutusohjelmia, mukaan lukien rahanpesun, korruption, lahjonnan ja petosten torjuntaan liittyviä koulutuksia. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 118 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Mittarit ja tavoitteet Korruptio- tai lahjontatapaukset Sampo-konsernia ei tuomittu vuonna 2024 korruptio- tai lahjontatapauksista, joten se ei maksanut niihin liittyviä sakkoja. Sampo-konsernin ei niin ikään tarvinnut ryhtyä erityistoimiin korruption ja lahjonnan vastaisten toimintatapojen tai standardien rikkomusten vuoksi. Sampo-konsernia vastaan ei ollut vuonna 2024 myöskään korruptiota tai lahjontaa koskevia julkisia oikeustapauksia. Raportoinnissa mukana olevat korruptio- ja lahjontatapaukset ovat vahvistettuja tapauksia, joista konserniyhtiöt ilmoittavat Sammolle osana säännöllistä vastuullisuus- ja compliance-raportointia ja/tai riskienhallintaraportointia. Konserniyhtiöt saavat nämä tiedot vakiintuneiden raportointikanaviensa, kuten whistleblowing-kanavien, kautta. Korruptioon ja lahjontaan liittyvien tapausten raportoitua määrää ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja. Korruptio- ja lahjontatapaukset Sampo-konserni Mittari 2024 Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset 0 Vahvistetut tapaukset, joissa omia työntekijöitä on irtisanottu tai joissa heihin on kohdistettu kurinpitoseuraamuksia korruptioon tai lahjontaan liittyvien tapausten vuoksi 0 Maksukäytännöt Sampo-konsernin maksujärjestelmien monimutkaisuuden, alihankkijakunnan moninaisuuden ja luottamuksellisuusnäkökohtien vuoksi Sampo-konserni ei pysty tällä hetkellä raportoimaan tarkkaa keskimääräistä laskujen maksuaikaa tai tietoja yleisistä maksuehdoista konsernitasolla. Sampo-konserni on kuitenkin sitoutunut oikeudenmukaisiin ja vastuullisiin maksukäytäntöihin ja työskentelee aktiivisesti raportoinnin parantamiseksi. Sampo-konsernin maksuehtoihin vaikuttavat monet tekijät, kuten alihankkijasuhteen luonne, toimintamaa tai maantieteellinen alue sekä markkinakäytännöt. Sampo- konserni tiedostaa, että oikea-aikainen maksaminen on tärkeää alihankkijoille ja pyrkii varmistamaan, että maksukäytännöt ovat läpinäkyviä ja tasapuolisia yhtiön toimitusketjussa. Vakuutusyhtiöillä on yleensä hyvä likviditeettitilanne, sillä vakuutusmaksut tarjoavat kassavirran, jota voidaan käyttää alihankkijoiden maksuihin. Sampo-konserni ei ollut 31.12.2024 osapuolena missään oikeudenkäynnissä maksuviivästysten vuoksi. Sampo-konserni ryhtyi vuonna 2024 selvittämään maksukäytäntöihin liittyvää raportointia. Tarkoituksena on kehittää tätä ESRS:n ohjeistuksen mukaisesti tulevina vuosina. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 119 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Liitteet Liite 1: ESRS-sisältöindeksi Tiedonantovaatimus Sijainti ESRS 2 Yleiset tiedot BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet s. 56 BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot s. 56 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli s. 56 GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat s. 58 GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin s. 59 GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista s. 59 GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta s. 61 SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju s. 61 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset s. 64 SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa s. 66 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista s. 68 IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS- standardien tiedonantovaatimukset s. 70 ESRS E1 Ilmastonmuutos E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma s. 79 E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet s. 80 E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit s. 80 E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet s. 82 E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt s. 84 ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet s. 88 E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit s. 88 E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet s. 89 Tiedonantovaatimus Sijainti ESRS S1 Oma työvoima S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet s. 91 S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa s. 92 S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi s. 93 S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus s. 93 S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan s. 95 S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet s. 96 S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet s. 98 S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu s. 98 S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit s. 99 S1-10 – Riittävä palkka s. 99 S1-11 – Sosiaalinen suojelu s. 99 S1-12– Vammaiset henkilöt s. 99 S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit s. 100 S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittari s. 100 S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit s. 100 S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) s. 101 S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset s. 101 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 120 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tiedonantovaatimus Sijainti ESRS S2 Arvoketjun työntekijät S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet s. 103 S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa s. 104 S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi s. 105 S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus s. 105 S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet s. 106 ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet s. 108 S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa s. 109 S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi s. 110 S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus s. 111 S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet s. 112 ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen G1–1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri s. 116 G1–2 – Suhteet toimittajiin s. 116 G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen s. 117 G1–4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset s. 118 G1–6 – Maksukäytännöt s. 118 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 121 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Liite 2: Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Sijainti ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II s. 56 ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II s. 56 ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 s. 59 ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Epäolennainen ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Epäolennainen ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta s. 79 ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohdat ja 12 artiklan 2 kohta s. 79 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 122 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Sijainti ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla s. 82 ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5 Epäolennainen ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 Epäolennainen ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohdat Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 Epäolennainen ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta s. 84 ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohdat Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta s. 83 ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta Epäolennainen ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II Vaiheittain käyttöön otettava HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 123 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Sijainti ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski Vaiheittain käyttöön otettava ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus Vaiheittain käyttöön otettava ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II Vaiheittain käyttöön otettava ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3 Epäolennainen ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 Epäolennainen ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 Epäolennainen ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Epäolennainen ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 Epäolennainen ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 Epäolennainen ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 Epäolennainen ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 Epäolennainen ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 Epäolennainen HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 124 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Sijainti ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 Epäolennainen ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Epäolennainen ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 Epäolennainen ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 Epäolennainen ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39 Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 Epäolennainen ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 Epäolennainen ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 Epäolennainen ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 s. 91 ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II s. 91 ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 s. 91 ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 s. 91 ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 s. 93 ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II s. 100 ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 Vaiheittain käyttöön otettava ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II s. 101 ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 s. 101 ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 s. 101 ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta s. 101 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 125 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Sijainti ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13 s. 103 ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 s. 103 ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 s. 103 ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta s. 103 ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II s. 103 ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 s. 105 ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 Epäolennainen ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta Epäolennainen ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Epäolennainen ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16 Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 s. 108 ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta s. 108 ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 s. 111 ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 s. 116 ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 s. 116 ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II s. 118 ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 s. 118 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 126 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Liite 3: Delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 asettamat raportointivaatimukset Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot 1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita KYLLÄ 2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. KYLLÄ 3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. KYLLÄ Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot 4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. KYLLÄ 5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. KYLLÄ 6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. KYLLÄ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 127 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) Perustuen liikevaihtoon Milj. e Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä ja osuus Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä llmastonmuutokseen sopeutuminen Määrä % Määrä % Määrä % 1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% — —% — —% 2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 0 0,0% — —% 3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 4 0,0% 4 0,0% — —% 4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% — —% — —% 5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% 0 0,0% — —% 6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 0 0,0% — —% 7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 121 0,6% 121 0,6% 0 0,0% 8. Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä 125 0,6% 125 0,6% 0 0,0% HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 128 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) Perustuen pääomamenoihin Milj. e Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä ja osuus Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä llmastonmuutokseen sopeutuminen Määrä % Määrä % Määrä % 1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% — —% — —% 2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 0 0,0% — —% 3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 1 0,0% 1 0,0% — —% 4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 0 0,0% — —% 5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 0 0,0% — —% 6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 0 0,0% — —% 7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 196 1,0% 195 1,0% 1 0,0% 8. Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä 196 1,0% 195 1,0% 1 0,0% HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 129 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Lomake 3: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) Perustuen liikevaihtoon Milj. e Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä ja osuus Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä llmastonmuutokseen sopeutuminen Määrä % Määrä % Määrä % 1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa — —% — —% — —% 2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0 0,3% 0 0,3% — —% 3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 4 3,1% 4 3,1% — —% 4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa — —% — —% — —% 5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0 0,0% 0 0,0% — —% 6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0 0,0% 0 0,0% — —% 7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 121 92,2% 121 92,0% 0 0,3% 8. Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 125 95,6% 125 95,3% 0 0,3% HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 130 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Lomake 3: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) Perustuen pääomamenoihin Milj. e Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä ja osuus Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä llmastonmuutokseen sopeutuminen Määrä % Määrä % Määrä % 1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa — —% — —% — —% 2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0 0,0% 0 0,0% — —% 3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 1 0,3% 1 0,3% — —% 4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0 0,0% 0 0,0% — —% 5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0 0,0% 0 0,0% — —% 6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0 0,0% 0 0,0% — —% 7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 196 97,2% 195 96,7% 1 0,5% 8. Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 196 97,6% 195 97,1% 1 0,5% HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 131 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Lomake 4: Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot Perustuen liikevaihtoon Milj. e Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä ja osuus Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä llmastonmuutokseen sopeutuminen Määrä % Määrä % Määrä % 1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% — —% — —% 2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 0 0,0% — —% 3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 0 0,0% — —% 4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 1 0,0% 1 0,0% — —% 5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 1 0,0% 1 0,0% — —% 6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 0 0,0% — —% 7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 480 2,4% 470 2,4% 10 0,0% 8. Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 483 2,4% 473 2,4% 10 0,0% HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 132 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Lomake 4: Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot Perustuen pääomamenoihin Milj. e Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä ja osuus Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä llmastonmuutokseen sopeutuminen Määrä % Määrä % Määrä % 1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% — —% — —% 2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% — —% — —% 3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 0 0,0% — —% 4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 1 0,0% 1 0,0% 0 0,0% 5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 1 0,0% 1 0,0% — —% 6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 0 0,0% — —% 7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 610 3,1% 577 2,9% 34 0,2% 8. Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 613 3,1% 579 2,9% 34 0,2% HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 133 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Lomake 5: Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot Perustuen liikevaihtoon Milj. e Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % 1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% 2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 7 0,0% 3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% 5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% 6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% 7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 19 151 96,2% 8. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 19 158 96,3% Lomake 5: Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot Perustuen pääomamenoihin Milj. e Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % 1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% 2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% 5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0% 6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä — —% 7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 18 987 95,4% 8. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 18 987 95,4% HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 134 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut Tunnusluvut 2024 2023 2022 (oikaistu) 2022 (julkaistu) 2021 2020 Konserni Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta Milj. e 9 931 8 870 8 375 — — — Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 8 249 7 412 7 168 — — — Vakuutuspalvelutulos, netto Milj. e 1 394 1 193 1 062 — — — Underwriting-tulos Milj. e 1 316 1 164 1 031 1 314 1 282 967 Nettorahoitustulos Milj. e 636 560 1 056 — — — Tulos ennen veroja Milj. e 1 559 1 481 1 924 1 863 3 171 380 Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta Milj. e 1 154 1 323 2 107 1 427 2 567 37 Operatiivinen tulos Milj. e 1 193 1 046 — — — — Konsernin yhdistetty kulusuhde % 84,3 84,6 85,8 82,1 81,4 83,4 Diskonttaamaton alla oleva yhdistetty kulusuhde, kuluva vuosi, % % 85,5 87,1 — — — — Konsernin vakavaraisuussuhde1 3 % 177 182 210 210 185 176 Velkaisuusaste % 26,9 25,3 24,4 25,6 23,8 28,6 Tuotto omalle varallisuudelle (RoOF) % 21,3 18,1 — — — — Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle varallisuudelle (RoEOF) % 29,5 24,7 — — — — Oman pääoman tuotto (RoE) % 16,1 15,6 4,2 -1,3 26,8 3,1 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 14 280 13 935 13 550 13 550 13 274 13 227 If 2024 2023 2022 (oikaistu) 2022 (julkaistu) 2021 2020 Bruttomaksutulo Milj. e 5 860 5 468 5 432 — — — Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 5 258 4 996 5 024 — — — Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos Milj. e 890 842 673 985 891 801 Nettorahoitustulos Milj. e 464 539 888 — — — Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4) Milj. e — — — 5 432 5 134 4 823 Vakuutusmaksutuotot (IFRS 4) Milj. e — — — 5 002 4 772 4 484 Tulos ennen veroja Milj. e 1 256 1 358 1 550 1 217 1 077 901 Yhdistetty kulusuhde % 83,1 83,1 86,6 80,3 81,3 82,1 Toimintakulusuhde % 20,9 21,2 21,6 21,1 21,4 21,5 Riskisuhde % 62,1 61,9 65,0 59,2 59,9 60,7 Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %5 % 61,5 61,3 62,3 — — — Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %6 % 64,4 64,7 65,2 — — — Vahinkosuhde % 67,6 67,6 70,7 64,9 65,5 66,4 Liikekulusuhde % 15,5 15,6 15,9 15,4 15,8 15,8 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 8 070 7 858 7 496 7 496 7 223 7 182 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 135 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Topdanmark 2024 2023 2022 (oikaistu) 2022 (julkaistu) 2021 2020 Bruttomaksutulo Milj. e 1 553 1 339 1 308 — — — Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 1 470 1 288 1 255 — — — Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos Milj. e 233 194 230 224 227 182 Nettorahoitustulos Milj. e 60 27 -28 — — — Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4) Milj. e — — — 1 391 1 383 1 315 Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot (IFRS 4) Milj. e — — — 1 326 1 285 1 227 Tulos ennen veroja Milj. e 137 162 158 220 346 167 Yhdistetty kulusuhde % 84,2 85,0 81,7 83,1 82,3 85,2 Vahinkosuhde % 66,0 66,9 64,4 66,8 66,7 69,0 Liikekulusuhde % 18,1 18,1 17,2 16,3 15,6 16,2 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2 412 2 160 2 381 2 381 2 395 2 428 Hastings 2024 2023 2022 (oikaistu) 2022 (julkaistu) 2021 2020 Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta Milj. e 2 565 2 063 1 636 — — — Vakuutusmaksutuotot, netto Milj. e 1 522 1 128 889 — — — Vakuutuspalvelutulos, netto Milj. e 268 157 159 — — — Underwriting-tulos Milj. e 190 128 128 104 164 — Nettorahoitustulos Milj. e 41 44 27 — — — Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4) Milj. e — — — 1 313 1 127 103 Vakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen (IFRS 4) Milj. e — — — 727 495 137 Vakuutusmaksutuotot (IFRS 4) Milj. e — — — 594 499 63 Tulos ennen veroja Milj. e 193 129 107 73 127 -16 Operatiivinen kulusuhde % 88,5 89,8 87,2 89,7 80,3 — Vahinkosuhde % 61,6 63,3 57,2 83,7 62,2 — Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 3 736 3 200 3 021 3 021 3 005 2 974 Omistusyhteisö 2024 2023 2022 (oikaistu) 2022 (julkaistu) 2021 2020 Tulos ennen veroja Milj. e -29 -160 146 146 1 331 -826 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 61 54 50 50 63 67 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 136 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Osakekohtaiset tunnusluvut 2024 2023 2022 (oikaistu) 2022 (julkaistu) 2021 2020 Osakekohtainen tulos euro 2,25 2,62 3,97 2,69 4,63 0,07 Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot2 euro 2,25 2,12 2,88 — — — Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot euro — 0,50 1,09 — — — Osakekohtainen operatiivinen tulos euro 2,33 2,07 — — — — Osakekohtainen oma pääoma euro 13,11 14,47 18,70 17,44 23,39 20,56 Osakekohtainen substanssi euro 13,11 15,30 20,01 18,74 25,48 19,82 Osakekannan markkina-arvo4 Milj. e 21 196 19 876 25 112 25 112 24 093 19 199 Osakekohtainen osinko euro 1,70 1,80 2,60 2,60 4,10 1,70 Osingonjakosuhde % 75,5 68,8 65,4 96,7 88,6 78,7 Efektiivinen osinkotuotto % 4,3 4,5 5,3 5,3 9,3 4,9 Hinta/voitto-suhde (PE-luku) 17,5 15,1 12,3 18,1 9,5 16,0 Osakkeiden lukumäärä 31.12. 1 000 kpl 538 248 501 797 514 369 514 369 546 812 555 352 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 512 114 505 939 530 296 530 296 554 317 555 352 Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 512 114 505 939 530 296 530 296 554 317 555 352 A-sarja 2024 2023 2022 2022 2021 2020 Osakkeiden lukumäärä 31.12. 1 000 kpl 538 048 501 597 514 169 514 169 545 612 554 152 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 511 914 505 739 530 096 530 096 553 117 554 152 Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 511 914 505 739 530 096 530 096 553 117 554 152 Painotettu keskimääräinen kaupantekokurssi euro 40,11 39,36 44,25 44,25 40,50 32,35 Antioikaistu ylin kurssi4 euro 42,37 45,21 49,97 49,97 47,33 42,46 Antioikaistu alin kurssi4 euro 37,38 34,53 35,85 35,85 33,82 21,34 Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi euro 39,38 39,61 48,82 48,82 44,06 34,57 Osakkeen pörssivaihto tilikaudella 1 000 kpl 178 910 178 801 257 879 257 879 243 763 376 964 Osakkeen suhteellinen pörssivaihto % 34,9 35,4 48,6 48,6 44,1 68,0 B-sarja 2024 2023 2022 2022 2021 2020 Osakkeiden lukumäärä 31.12. 1 000 kpl 200 200 200 200 1 200 1 200 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 1 000 kpl 200 200 200 200 1 200 1 200 1 Konsernin vakavaraisuus on laskettu Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EY) mukaisella konsolidointimenetelmällä. 2 Vertailukauden 2022 osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista sisältää Topdanmark Lifen luovutetuiksi luokitellut toiminnot. 3 Vuoden 2023 vakavaraisuussuhde on pro forma -luku, joka ei sisällä Saxo pankin vaikutusta konsernin vakavaraisuuspääomavaateeseen (SCR). 4 Osakekurssit on oikaistu huomiomaan Mandatumin eriyttäminen konsernista osittaisjakautumisen seurauksena. 5 Oikaistu riskisuhde kuvastaa underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä, sillä siitä on poistettu tiettyjä volatiileja eriä kuten suurvahinkojen ja vakavien säävahinkojen sekä edellisten vuosien korvausvastuun purun vaikutus riskisuhteeseen. 6 Diskonttaamattomasta oikaistusta riskisuhteesta on poistettu kuluvan vuoden diskonttovaikutus oikaistuun riskisuhteeseen ja se kuvastaa kuluvan tilikauden underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä. Raportointipäivän osakemääränä on käytetty 538 247 772 kappaletta, ja keskimääräisenä osakemääränä 512 114 448 kappaletta. Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero. Osakekohtaista substanssia laskettaessa vertailukaudella on huomioon otettu konsernin arvostusero pörssinoteeratusta tytäryhtiö Topdanmarkista. Tilikauden 2024 päättyessä Topdanmark ei ollut enää pörssinoteerattu yhtiö. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 137 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tunnuslukujen laskentakaavat Tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Konsernin vakavaraisuus on laskettu konsernitasoisesti Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EU) ja vakuutusyhtiölain (521/2008) mukaisella konsolidointimetodilla. Konsernin vaihtoehtoisista tunnusluvuista löytyy lisätietoa osoitteessa www.sampo.com. Oman pääoman tuotto, % + emoyhtiön omistajien osuus tilikauden laajasta tuloksesta x 100 % + emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta (vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo) Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle varallisuudelle, % + operatiivinen tulos (vuositasolla) x 100 % + Rajoittamaton Tier 1 oma varallisuus (vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo) Tuotto omalle varallisuudelle, % + operatiivinen tulos (vuositasolla) x 100 % + SII oma varallisuus (vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % + emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta x 100 % + taseen loppusumma Velkaisuusaste1 rahoitusvelat x 100 % oma pääoma + rahoitusvelat 1 Konsernin velkaisuusaste sisältää ainoastaan pitkäaikaisen rahoituksen. Vakuutusmaksutuotot, netto + vakuutusmaksutuotot, brutto - jälleenvakuuttajan osuus maksutuotosta - quota share -jälleenvakuutusmaksut (Hastings) vakuutusmaksutuotot, netto Underwriting-tulos + vakuutusmaksutuotot, netto + muut tuotot (Hastings) - korvauskulut - liikekulut underwriting-tulos Operatiivinen tulos + vahinkovakuutustoiminnan (ml. Sampo Oyj) tulos verojen jälkeen - vahinkovakuutustoimintojen määräysvallattomien omistajien osuudet - vahinkovakuutustoiminnan sijoitusten realisoitumattomat voitot/tappiot (pl. johdannaiset) - vahinkovakuutustoiminnan diskonttauskorkojen muutosten tulosvaikutus - vahinkovakuutustoiminnan ei-operatiivisten aineettomien hyödykkeiden poistot - kertaluonteiset erät - veroihin liittyvä oikaisu operatiivinen tulos Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde, % + korvauskulut + liikekulut x 100 % + vakuutusmaksutuotot, netto + muut tuotot (Hastings) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 138 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vahinkovakuutuksen riskisuhde, % + korvauskulut – korvausten käsittelykulut x 100 % vakuutusmaksutuotot, netto Vahinkovakuutuksen toimintakulusuhde, % + liikekulut + korvausten käsittelykulut x 100 % vakuutusmaksutuotot, netto Vahinkovakuutuksen vahinkosuhde, % + korvauskulut x 100 % vakuutusmaksutuotot, netto Vahinkovakuutuksen liikekulusuhde, % + liikekulut x 100 % vakuutusmaksutuotot, netto Operatiivinen kulusuhde (Hastings), % + korvauskulut + vakuutusten hankintakulut + muut liikekulut + operatiiviset poistot x 100 % + vakuutusmaksutuotot, netto + muut tuotot Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä Osakekohtainen operatiivinen tulos operatiivinen tulos osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä Osakekohtainen oma pääoma emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä Osakekohtainen substanssi + emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta ± noteerattujen konserniyhtiöiden arvostuserot konsernissa osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä Osakekannan markkina-arvo osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x raportointikauden viimeinen kaupantekokurssi Osingonjakosuhde Osakekohtainen osinko x 100 % Osakekohtainen tulos Efektiivinen osinkotuotto Osakekohtainen osinko x 100 % Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi Hinta/voitto-suhde (PE-luku) Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi Osakekohtainen tulos Osakkeen suhteellinen pörssivaihto Osakkeen pörssivaihto tilikaudella x 100 % Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, A-sarja HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024 139 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Raportoinnissa käytetyt vaihtokurssit 1–12/2024 1–9/2024 1–6/2024 1–3/2024 1–12/2023 EURSEK Tuloslaskelma (keskikurssi) 11,4345 11,4143 11,3945 11,2814 11,4745 Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 11,4590 11,3000 11,3595 11,5250 11,0960 DKKSEK Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,5327 1,5300 1,5274 1,5127 1,5406 Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 1,5365 1,5156 1,5232 1,5453 1,4888 NOKSEK Tuloslaskelma (keskikurssi) 0,9831 0,9850 0,9912 0,9880 1,0048 Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 0,9715 0,9605 0,9968 0,9851 0,9871 EURDKK Tuloslaskelma (keskikurssi) 7,4589 7,4589 7,4579 7,4562 7,4510 Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 7,4578 7,4560 7,4575 7,4580 7,4529 EURGBP Tuloslaskelma (keskikurssi) 0,8467 0,8514 0,8547 0,8563 0,8697 Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 0,8292 0,8354 0,8464 0,8551 0,8691 TILINPÄÄTÖS 2024 140 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin laaja tuloslaskelma ............................. 141 Konsernitase ............................................................... 142 Laskelma oman pääoman muutoksista ............ 143 Konsernin rahavirtalaskelma ................................ 144 TILINPÄÄTÖS 2024 141 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin laaja tuloslaskelma Milj. e Liite 1-12/2024 1-12/2023 Vakuutusmaksutuotot 9 450 8 417 Vakuutuspalvelukulut -7 684 -7 076 Jälleenvakuutustulos -372 -148 Vakuutuspalvelutulos 1 1 394 1 193 Sijoitustoiminnan nettotuotot 2 888 1 006 Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut 3 -252 -446 Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, brutto -309 -529 Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, jälleenvakuuttajien osuus 57 83 Nettorahoitustulos 636 560 Muut tuotot 4 312 277 Muut kulut 5 -685 -457 Rahoituskulut 7 -103 -93 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 6 1 Tulos ennen veroja 1 559 1 481 Verot 15,16 -330 -339 Tulos jatkuvista toiminnoista 1 229 1 142 Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 30 — 251 Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen -26 — Tulos verojen jälkeen 1 203 1 393 Milj. e Liite 1-12/2024 1-12/2023 Muut laajan tuloslaskelman erät 8 Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot -4 -1 Kassavirtasuojaukset 1 -1 Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen -3 -3 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 0 -6 Verot 0 1 Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen 0 -5 Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen jälkeen -3 -8 Laaja tulos yhteensä 1 200 1 386 Tilikauden voitosta Emoyhtiön omistajien osuus 1 154 1 323 Määräysvallattomien omistajien osuus 50 70 Tilikauden laajasta tuloksesta Emoyhtiön omistajien osuus 1 151 1 316 Määräysvallattomien omistajien osuus 50 70 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 2,25 2,62 Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa 2,25 2,12 Vertailuvuonna Mandatum-konserni on esitetty taulukossa yhdellä rivillä lopetettuna toimintona. Lisätietoja liitteessä 30. TILINPÄÄTÖS 2024 142 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernitase Milj. e Liite 12/2024 12/2023 Varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 10 284 318 Aineettomat hyödykkeet 11 3 637 3 637 Osakkuusyhtiösijoitukset 4 12 Rahoitusvarat 12,13,14 16 090 15 757 Laskennalliset verosaamiset 15 2 3 Varat jälleenvakuutussopimuksista 19 2 618 2 282 Muut varat 17 880 800 Käteiset varat 962 1 415 Varat yhteensä 24 478 24 225 Velat Velat vakuutussopimuksista 18,19,20, 21 12 286 11 716 Huonomman etuoikeuden omaavat velat 22 1 642 1 645 Muut rahoitusvelat 22 1 395 1 269 Laskennalliset verovelat 15 535 567 Muut velat 23 1 562 1 342 Velat yhteensä 17 419 16 538 Oma pääoma 25 Osakepääoma 98 98 Rahastot 3 531 1 530 Kertyneet voittovarat 4 176 6 378 Muut oman pääoman erät -746 -743 Emoyhtiön omistajien osuus 7 059 7 263 Määräysvallattomien osuus — 424 Oma pääoma yhteensä 7 059 7 687 Oma pääoma ja velat yhteensä 24 478 24 225 TILINPÄÄTÖS 2024 143 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Laskelma oman pääoman muutoksista Milj. e Osake- pääoma Vara- rahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Voitto- varat1 Muunto- erot Myytävis- sä olevat rahoitus- varat Kassa- virta- suojauk- set Yht. Määräys- vallatto- mien osuudet Yht. Oma pääoma 31.12.2022 (IFRS 17) 98 4 1 527 8 482 -741 248 0 9 618 560 10 178 IFRS 9 -siirtymän vaikutus 1.1.2023 — — — 248 — -248 — — — — Oma pääoma 1.1.2023 98 4 1 527 8 730 -741 — 0 9 618 560 10 178 Muutokset omassa pääomassa Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet — — — -11 — — — -11 -3 -14 Osingonjako 3 — — — -1 321 — — — -1 321 -187 -1 508 Jakautumisessa siirtyneet varat käyvin arvoin — — — -1 835 — — — -1 835 — -1 835 Omien osakkeiden hankinta — — — -555 — — — -555 — -555 Muut oman pääoman muutokset — — — 51 — — — 51 -15 36 Kauden tulos — — — 1 323 — — — 1 323 70 1 393 Muut laajan tuloksen erät — — — -5 -1 — -1 -8 — -8 Laaja tulos yhteensä — — — 1 318 -1 — -1 1 316 70 1 386 Oma pääoma 31.12.2023 98 4 1 527 6 378 -742 — -1 7 263 424 7 687 Muutokset omassa pääomassa Suunnattu osakeanti 2 — — 2 000 — — — — 2 000 — 2 000 Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet 2 — — — -1 666 — — — -1 666 -334 -2 000 Määräysvallattomien omistajien osuuksien lunastus 2 — — — -265 — — — -265 -59 -325 Määräysvallattomien osuuksien hankintaan liittyvät transaktiokulut — — — -31 — — — -31 — -31 Osingonjako 3 — — — -903 — — — -903 -69 -972 Omien osakkeiden hankinta — — — -475 — — — -475 — -475 Muut oman pääoman muutokset — — — -14 — — — -14 -11 -25 Kauden tulos — — — 1 154 — — — 1 154 50 1 203 Muut laajan tuloksen erät — — — 0 -4 — 1 -3 — -3 Laaja tulos yhteensä — — — 1 153 -4 — 1 1 151 50 1 200 Oma pääoma 31.12.2024 98 4 3 527 4 176 -746 — — 7 059 — 7 059 1 IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin nettovaikutus voittovaroihin oli -0 milj euroa (-5). 2 Osakeanti suunnattiin Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien omistajille. Lisätietoja määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnasta ja lunastuksesta annetaan liitteessä 28. 3 Osakekohtainen osinko 1,70 euroa (2,60). Sampo Oyj mitätöi 10.12.2024 tilikauden 2024 aikana hankkimansa omat osakkeet, yhteensä 11 747 690 kappaletta. TILINPÄÄTÖS 2024 144 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin rahavirtalaskelma Milj. e 1–12/2024 1–12/2023 Liiketoiminnan rahavirta Tulos ennen veroja 1 533 1 765 Oikaisut Poistot 180 158 Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot -227 -559 Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot -58 -280 Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos 383 1 146 Muut oikaisut 132 -537 Oikaisut yhteensä 410 -72 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) Sijoitukset 1 -223 -86 Muut varat -98 -208 Yhteensä -321 -294 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Rahoitusvelat 122 176 Muut velat 5 -196 Maksetut tuloverot -331 -277 Maksetut korot -91 -132 Yhteensä -296 -429 Liiketoiminnasta kertyneet (tai siihen käytetyt) nettorahavarat 1 327 970 Investointien rahavirta Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin — -247 Myydyt tytäryhtiöosakkeet — 20 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -142 0 Myynnit aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 17 5 Investoinneista kertyneet (tai niihin käytetyt) nettorahavarat -125 -223 Milj. e 1–12/2024 1–12/2023 Rahoitustoiminnan rahavirta Maksetut osingot -903 -1 321 Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille -69 -187 Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta -325 -14 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankintaan liittyvät kulut -31 — Omien osakkeiden hankinta -475 -555 Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut 2 194 142 Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset 2 -50 -473 Rahoitukseen käytetyt (tai siitä kertyneet) nettorahavarat -1 660 -2 407 Rahavirrat yhteensä -458 -1 660 Rahavarat tilikauden alussa 1 415 3 073 Muuntoerot 5 3 Rahavarat tilikauden lopussa 962 1 415 Rahavarojen nettomuutos -458 -1 660 Lisätietoa rahavirtalaskelmaan 1–12/2024 1–12/2023 Saadut korot 512 751 Saadut osingot (pl. rahastojen voitto-osuudet) 42 92 Vuokrasopimuksista johtuvat lähtevät rahavirrat yhteensä -39 -37 1 Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt sekä rahoitusvarat. 2 Muutokset lyhytaikaisten liikkeeseen laskettujen velkakirjojen lisäyksissä ja lyhennyksissä on esitetty nettona. Sekä tilikauden että vertailuvuoden rahavirrat sisältävät rahavirrat sekä jatkuvista että lopetetuista/ luovutetuista toiminnoista. Tulos ennen veroja on siis konsernin tulos sekä lopetettujen/ luovutettujen toimintojen tulos ennen veroja yhteensä. Tilikaudella liiketoiminnan rahavirtaan sisältyy näin ollen -26 miljonaa euroa luovutetuista toiminnoista. Vertailuvuonna lopetetuista toiminnoista liiketoiminnan rahavirtaan sisältyy 173 milj. euroa, investointien rahavirtaan 20 milj. euroa ja rahoitustoiminnan rahavirtaan -280 milj. euroa. Rahoitustoiminnan rahavirta sisältää Sampo Oyj:lle maksetun sisäisen osingon -150 miljoonaa euroa sekä konserniavustuksen -29 miljoonaa euroa. Lisäksi Mandatum maksoi Sampo Oyj:lle takaisin pääomalainan 100 miljoonaa euroa syyskuussa 2023. Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia. Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa 682 milj. euroa (1 081) sekä lyhytaikaiset enintään 3 kk:n talletukset 280 milj. euroa (334). TILINPÄÄTÖS 2024 145 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista .............................................. 146 Segmentti-informaatio ........................................... 162 Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2024 ................ 163 Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023 ................ 164 Tase segmenteittäin 31.12.2024 .......................... 165 Tase segmenteittäin 31.12.2023 .......................... 166 Maantieteellinen informaatio ............................... 166 Muut liitetiedot .......................................................... 168 1 Vakuutuspalvelutulos ............................................ 168 2 Sijoitustoiminnan nettotuotot ........................... 169 3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot tai -kulut ...................................................................... 169 4 Muut tuotot .............................................................. 169 5 Muut kulut ................................................................. 170 6 Tilintarkastajan palkkiot ...................................... 171 7 Rahoituskulut .......................................................... 171 8 Laajan tuloksen muut erät .................................. 171 9 Osakekohtainen tulos ........................................... 172 10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ....... 173 11 Aineettomat hyödykkeet .................................... 174 12 Rahoitusvarat ......................................................... 176 13 Käypien arvojen määritys ja hierarkia .......... 179 14 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutos .......................................... 183 15 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat .... 185 16 Verot ......................................................................... 189 17 Muut varat ............................................................... 189 18 Vakuutussopimusvelat ....................................... 190 19 Vakuutussopimusvelkojen täsmäytyslaskelma .................................................... 191 20 Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista ....................................... 200 21 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys ........................................................................... 200 22 Rahoitusvelat ........................................................ 209 23 Muut velat .............................................................. 212 24 Työsuhde-etuudet .............................................. 213 25 Oma pääoma ......................................................... 217 26 Kannustinjärjestelmät ........................................ 218 27 Sijoitukset tytäryhtiöissä .................................. 221 28 Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinta ................................................... 222 29 Lähipiiritiedot ....................................................... 223 30 Lopetetut toiminnot ........................................... 223 31 Liiketoimintojen yhdistäminen ........................ 224 32 Ehdolliset velat ja sitoumukset sekä oikeudenkäynnit ........................................................ 225 33 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat .................................................................. 227 34 Sampo-konsernin riskienhallinta .................... 228 TILINPÄÄTÖS 2024 146 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on lisäksi rinnakkaislistautuminen Nasdaq Tukholmassa ja Nasdaq Kööpenhaminassa. Yhtiön kotipaikka on Helsinki ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi. Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä 31.12.2024. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja rahoitustoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa. Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla osoitteesta www.sampo.com. Laatimisperusta Sammon konsernitilinpäätös vuodelta 2024 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, ”IFRSs”) mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo on soveltanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä 31.12.2024 voimassa olleita ja EU:n komission hyväksymiä standardeja ja tulkintoja. Vuoden 2024 alusta voimaantulleilla IFRS-standardien vuosittaisilla lisäyksillä tai muilla standardimuutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on otettu huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja yhteisölainsäädäntö sekä viranomaissäännökset. Sampo Oyj:n hallitus on arvioinut toiminnan jatkuvuuden periaatteen toteutumisen ja konsernitilinpäätös on laadittu tämän olettamuksen pohjalta. Konsernitilinpäätös esitetään euroina pyöristettynä lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Sampo Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen julkaistavaksi 12. maaliskuuta 2025. Osakeyhtiölain mukaisesti varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai hylätä konsernitilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen. Konsernitilinpäätös Tytäryhtiöt Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta tai sillä on valta yrityksessä ja se olemalla osallisena yrityksessä altistuu muuttuvalle tuotolle sekä pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon. Hankitut yritykset yhdistellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen päivään saakka, kun määräysvalta lakkaa. Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno kohdistetaan hankinnan kohteen yksilöitävissä oleville varoille, veloille ja ehdollisille veloille, jotka arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankitun tytäryhtiön nettovarallisuudesta. Hankekohtaisesti valitulla käsittelytavalla on vaikutusta sekä kirjattavaan määräysvallattomien omistajien osuuteen että liikearvon määrään. Määrä, jolla maksettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus sekä mahdollisesti aiemmin omistettu osuus yhteen- laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteutuviin samanlaisin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien osuudet Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajien sekä määräysvallattomien omistajien laskennalliseen osuuteen esitetään laajan tuloslaskelman jälkeen. Määräysvallattomille kohdistetaan osuus siinäkin tapauksessa, että se olisi negatiivinen. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään taseessa omana eränään. TILINPÄÄTÖS 2024 147 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta voidaan arvostaa joko käypään arvoon tai suhteellisena osuutena hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Valinta on hankintakohtainen. Tilikauden 2024 lopussa, Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinnan johdosta konsernin omassa pääomassa ei esitetty erikseen määräysvallattomien omistajien osuutta. Tilikauden lopussa, määräysvallattomien omistajien suhteellisen omistusosuuden muututtua sekä emoyhtiön että määräysvallattomien omistajien osuuksien kirjanpitoarvot oikaistiin kuvastamaan muutoksia. Määräysvallattomien osuuksien kirjanpitoarvon sekä maksetun vastikkeen välinen ero kirjattiin omaan pääomaan (kertyneet voittovarat) ja kohdistettu emoyhtiön osakkeenomistajille. Hankinnan jälkeen emoyhtiön omistajille kohdistetaan koko Topdanmarkin tulos hankintaa seuraavalta ajanjaksolta. Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta raportointikaudella on näin ollen laskettu painotettuna keskiarvona ottaen huomioon määräysvallattomien omistajien jäljellä oleva omistusosuus. Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin ja emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen toimintavaluuttaa, joka on kunkin yhtiön taloudellisen toimintaympäristön päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät muutetaan yhtiön toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja monetaaristen tase-erien muuttamisesta toimintavaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo ja käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä kuin ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja. Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan omaan pääomaan ja niiden muutos muihin laajan tuloksen eriin. Valuuttakurssierot monetaarisista eristä, jotka ovat osa Sammon ulkomaiseen yksikköön tekemää nettosijoitusta (tytäryhtiö), kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Monetaarinen erä, joka on osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, voidaan määrittää Sammon (raportoiva yhteisö) toimintavaluutan määräisenä, ulkomaisen yksikön toimintavaluutan määräisenä tai muussa valuutassa, joka poikkeaa Sammon ja ulkomaisen yksikön toimintavaluutoista. Mikäli ulkomaisesta tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain, kumulatiiviset valuuttakurssierot siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi. Konsernitilinpäätöksessä on käytetty seuraavia valuuttakursseja: 1 euro = Tilinpäätöspäivän kurssi Tilikauden keskikurssi Ruotsin kruunua 11,4590 11,4345 Tanskan kruunua 7,4578 7,4589 Englannin puntaa 0,8292 0,8467 Segmenttiraportointi Konsernin segmentointi perustuu liiketoiminta-alueisiin, joiden riskit ja kannattavuuteen vaikuttavat lähtökohdat sekä sääntely-ympäristö poikkeavat toisistaan. Liiketoiminnan valvonta ja ohjaus sekä raportointi johdolle on organisoitu liiketoimintasegmenttien mukaisesti. Konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings sekä Omistusyhteisö. Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia sekä Baltia. Segmenttien ja yhtiöiden välisten kotimaisten ja rajat ylittävien liiketoimien hinnoittelussa on sovellettu markkinaehtoperiaatetta. Hinnoittelu perustuu OECD:n siirtohinnoitteluohjeistukseen sekä EU:n siirtohinnoitteludokumentoinnista antamaan käytännesääntöön. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan eräkohtaisesti. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä TILINPÄÄTÖS 2024 148 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai omaisuuserien ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin. Lisäksi johdon tulee olla sitoutunut myyntiin, ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Edellä mainitut edellytykset uudelleenluokittelulle, esittämiselle ja arvostukselle ovat samat myös silloin, kun kyse on omistajille jaettavaksi määritetyistä pitkäaikaisista omaisuuseristä. Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan luokitteluhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Arvostus välittömästi ennen luokittelumuutosta tehdään sovellettavissa olevan standardin mukaisesti. Mikäli käypä arvo myynnistä vähennettävillä kuluilla on alempi, kirjataan tulokseen uudelleenluokitteluhetkellä arvonalentumistappio. Mahdolliset myöhemmät arvonnousut kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollisten poistojen tai osakkuusyhtiöosuuksien kirjaaminen lopetetaan luokitteluhetkellä. Vakuutussopimuksiin liittyvien tuottojen ja kulujen kirjaamisperiaatteet IFRS 17:n käyttöönotto muutti tuloslaskelman rakennetta kuvastamaan tuottojen keskeisiä päälähteitä. Vakuutuspalvelutulos, joka koostuu vakuutusmaksu tuotoista, vakuutuspalvelukuluista sekä jälleenvakuutus tuloksesta, kuvaa vakuutussopimusten myöntämisestä ja hoitamisesta syntyvää tulosta. Nettorahoitustulos kuvaa vakuutussopimuksiin liittyvien rahoituserien vaikutuksia. Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutuotot kuvastavat Sammon vakuutuksenottajilta saamaa, ansaintaperiaatteen mukaisesti jaksotettua vastiketta vakuutusriskin siirtämisestä (vakuutussopimuspalvelut). Raportointikaudelle kirjatut vakuutusmaksutuotot perustuvat sekä jo saatuihin vakuutusmaksuihin että odotettavissa oleviin vakuutusmaksuihin, allokoituna lineaarisesti perustuen esimerkiksi ajan kulumiseen. Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa pienennetään vakuutusmaksutuottoja vastaavalla määrällä. Vakuutuspalvelukulut Vakuutuspalvelukulut sisältävät sekä korvaus- että liikekulut. Korvauskulut raportointikaudella sisältävät kaudella maksetut korvaukset sekä muutoksen toteutuneista vahinkotapahtumista aiheutuneessa velassa. Muutos kyseisessä velassa sisältää muutokset diskonttaamattoman velan parhaassa arviossa, diskontatussa riskioikaisussa sekä diskonttaus vaikutuksessa, joka aiheutuu muutoksista parhaassa arviossa tai maksuolettamissa. Korvauskulut sisältävät myös korvausten käsittelykulut ja muutokset tappiokomponentissa. Liikekulut, jotka on kirjattu vakuutuspalvelukuluihin, liittyvät vakuutussopimusten hallinnoimisesta syntyviin kuluihin. Lisäksi liikekulut sisältävät vakuutussopimusten hankintaan liittyvien rahavirtojen tulokseen jaksotetun osuuden, joka vastaa määrältään jäljellä olevan vakuutuskauden velasta purettua osuutta. Jälleenvakuutustulos Jälleenvakuutustulos koostuu jälleenvakuutusmaksuihin liittyvistä kuluista ja jälleenvakuuttajien osuuksista korvauskuluista. Otetuista jälleenvakuutuksista aiheutuvat kulut kirjataan ensivakuutuksen vakuutusmaksutuottojen tapaan ja ne kuvaavat maksettuja ja kaudelle kohdistettuja jälleenvakuutus maksuja vastaten vastaanotettua jälleenvakuutus sopimuspalvelua. Saadut jälleenvakuutuskomissiot pienentävät jälleenvakuutusmaksuihin liittyviä kuluja. Jälleenvakuuttajien osuudet korvauskuluista kirjataan kuten ensivakuutuksen vakuutuspalvelukulut, jolloin ne sisältävät myös jälleenvakuuttajaan liittyvän vastapuoliriskin. Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut Nettorahoitustulokseen sisältyvät vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut kuvaavat rahoituseristä johtuvia vaikutuksia. Erä sisältää diskonttauskorkojen muutoksesta ja diskonttovaikutuksen purkautumisesta aiheutuvat muutokset toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa. Tästä syystä korkojen muutosten vaikutus sekä korkokulut esitetään kokonaisuudessaan vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Myös eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset esitetään vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät määrät esitetään erillään. Konserni ei sovella optiota esittää diskonttauskorkojen muutoksiin liittyviä vaikutuksia osana laajaa tulosta. Vuonna 2024 Sampo muutti riskimarginaaliin liittyvän diskonttausmuutoksen esittämistapaa. Diskonttausvaikutuksen muutos kohdistetaan jatkossa vakuutuspalvelukuluihin sekä vakuutuksen rahoitustuottoihin tai -kuluihin, Sijoitustoiminnan nettotuotot Korot ja osingot Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetel- TILINPÄÄTÖS 2024 149 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot mällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitus instrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Osingot kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt. Palkkiot Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Myyntituotot asiakassopimuksista Muut tuotot sisältävät tuotot vakuutustoimintaan liittyvistä palveluista, joihin ei liity merkittävän vakuutusriskin siirtymistä, jolloin ne käsitellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta. Myös Ifin tytäryhtiön, Viking Assistance Group AS:n, tarjoamien tiepalveluiden tuotot kirjataan muihin tuottoihin palvelun tultua suoritetuksi. Hastingsilla on lisäksi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisia vakuutusvälitystoiminnasta syntyviä myyntituottoja. Nämä tuotot koostuvat pääosin palkkioista ja komissioista, joita yhtiö saa välittäessään kolmannelle osapuolelle toisen yhtiön puolesta vakuutussopimuksia, sekä näihin liittyvistä lisätuotteista. Vakuutustoimintaan liittyvät välityspalkkiotuotot tuloutetaan niiden myyntihetkellä ja muut myyntituotot tuloutetaan sen kauden aikana, kun palvelu tuotetaan. Välityspalkkiotuotot vakuutussopimuksista kirjataan nettomääräisinä saamisen käypään arvoon, jota oikaistaan odotettavissa olevilla peruutuksista aiheutuvilla palautuksilla. Hastings voi tarjota asiakkailleen myös muita asiakaskohtaisia sopimuksia, jotka tuloutetaan tiettynä ajanhetkenä, kun suoritevelvoite on täytetty. Tuloutettava rahamäärä vastaa sitä vastiketta, johon Hastings odottaa olevansa oikeutettu. Konsernitilinpäätöksessä ulkoisesta välitysliiketoiminnasta aiheutuvat palkkiotuotot ja -kulut sekä komissiot sisältyvät Muihin tuottoihin ja Muihin kuluihin. Rahoitusvarat ja -velat Alkuperäinen taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Jos hankittua rahoitusvaraa tai -velkaa ei arvosteta käypään arvoon, hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta suoraan johtuvat kulut sisällytetään vai vähennetään hankintahinnasta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kauppapäivänä, jolloin sitoudutaan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Lainat ja muut saamiset kirjataan taseeseen lainaa nostettaessa. Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen ja velka suorittaa samanaikaisesti. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden velvoitteet on täytett, peruutettu tai niiden voimassaolo on lakannut. Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostusperiaatteet Rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin arvostettaviksi joko jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Merkittävä osa Sampo-konsernin rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja vain rajoitettu määrä rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Mitään rahoitusvaroja ei arvosteta käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Rahoitusvarojen luokittelu arvostusluokkiin perustuu konsernin liiketoimintamallin mukaiseen rahoitusvarojen hallintaan sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin. Liiketoimintamalli kuvastaa sitä, kuinka rahoitusvaroja hallinnoidaan liiketoiminnallisen tavoitteen saavuttamiseksi sekä rahavirtojen keräämiseksi. Seuraavat tekijät vaikuttavat sijoitussalkun liiketoimintamallin määrittämiseen: miten rahoitusvarojen tuloksellisuutta arvioidaan ja raportoidaan johdolle; miten riskejä määritellään ja hallitaan; aiemmat kokemukset siitä, miten rahavirrat ovat kertyneet, ja miten saatu vastike liittyy suoritukseen. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat koostuvat pääosin sijoituksista osakkeisiin ja rahastoihin, saamistodistuksista sekä muista lainasaamisista. TILINPÄÄTÖS 2024 150 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sijoitukset osakkeisiin luokitellaan ja arvostetaan käypään arvon tulosvaikutteisesti. Velkainstrumentit, kuten velkakirjat ja muut korkosijoitukset, luokitellaan arvostettavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kun liiketoimintamalli kuvastaa varojen hallinnointia ja arviointia käyvän arvon pohjalta. Instrumentit on alun perin ja myöhemmin arvostettu käypään arvoon. Transaktiokustannukset, jotka ovat suoraan kohdistettavissa liikkeeseen laskuun tai hankintaan, kirjataan kuluina tulosvaikutteisesti. Käyvän arvon muutoksista johtuvat tai myytäessä realisoituneet voitot ja tappiot, yhdessä korkotuottojen ja osingon kanssa, kirjataan tulosvaikutteisesti erään sijoitustoiminnan nettotuotot. Johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan käypään arvoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Johdannaiset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen saaminen, kun käypä arvo on positiivinen ja velka, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaiset arvostetaan taseessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä realisoituneiden voittojen ja tappioiden kanssa kirjataan tuloslaskelmaan erään sijoitustoiminnan nettotuotot. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vain, jos liiketoimintamallin tavoitteena on pitää rahoitusvara hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja rahoitusvaran sopimukseen perustuvat rahavirrat täyttävät SPPI-kriteerit (solely payments of principal and interests). Toisin sanoen se on johdonmukainen peruslainanantojärjestelyn kanssa. SPPI-kriteerit täyttyvät, kun rahoitusinstrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuja. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät pääosin saamistodistuksia sekä muita lainoja ja saamisia. Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, sisältäen suoraan kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuotot lasketaan soveltamalla efektiivisen koron menetelmää. IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin kohdistuvat tappiota koskevan vähennyserän eli odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) vaatimukset. Rahoitusvelat Rahoitusvelat eli huonomman etuoikeuden omaavat velat, joukkovelkakirjalainat sekä muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut sekä voitot ja tappiot taseesta pois kirjaamisen yhteydessä kirjataan tulokseen. Rahoitusvelat johdannaisista arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää, velat kirjataan pois taseesta, ja velan kirjanpitoarvon ja lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan tulokseen. Käypä arvo Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään ensisijaisesti toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Instrumentit arvostetaan ostokurssiin tai viimeiseen kaupantekohintaan, mikäli hintalähteen pörssissä on käytössä huutokauppamenettely. Poikkeuksena tähän ovat syndikoidut lainat, jotka arvostetaan keskihintaan alhaisemman likviditeetin takia. Myös johdannaissopimukset arvostetaan viimeiseen kaupantekohintaan. Mikäli rahoitusinstrumentille on olemassa sen markkinariskin kumoava vastaerä, arvostuksessa käytetään tältä osin samaa hintalähdettä vastaavissa ja vastattavissa. Jos rahoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta, mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat, käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen perusteella. Rahoitusvarojen käyvän arvon arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla käyttämällä asiaa tuntevien, liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa, rahavirtojen diskonttausmenetelmää sekä optionhinnoittelumalleja. Pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo näitä muita menetelmiä käyttäen. Rahavarojen ja muihin varoihin sisältyvien kauppahintasaamisten kirjanpitoarvoa käytetään arviona niiden käyvästä arvosta. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, toimivatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa. TILINPÄÄTÖS 2024 151 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa. Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Tasolla 3 oman pääoman ehtoinen sijoitus on arvostettu lisätuottomallilla (excess return model). Yhtiön arvo muodostuu tällä hetkellä yhtiöön sijoitetusta pääomasta ja lisätuottojen, joita yhtiö odottaa ansaitsevansa tulevaisuudessa, nykyarvosta. Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Kun arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin, kirjataan arvonalentumistappio. Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään esimerkiksi liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat maksukyvyttömyyteen ja arvioon siitä, että asiakas ei todennäköisesti selviydy maksuvelvoitteistaan konsernille. Kun on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä rahoitusvaroista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Erotus kirjataan arvonalentumistappioksi tuloslaskelmaan. Konserni arvioi arvonalentumisen sopimuskohtaisesti jokaisen rahoitusvaran osalta. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat IFRS 9:n johdosta konsernissa on otettu käyttöön tulevaisuuteen kohdistuva ECL-laskentamalli, jota sovelletaan pääasiassa jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin. Vaatimukset eivät koske oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Odotettavissa olevat luottotappiot heijastavat menneitä tapahtumia eli aiemmin toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita sekä ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista. IFRS 9:n säännökset sisältävät yleisen lähestymistavan, jossa tappioita koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa joko 12 kuukaudelta odotettavissa olevia luottotappioita tai koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Kolmivaiheista mallia käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen jokaisena raportointipäivänä. Vaiheessa 1 luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 2 ja 3 luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 3 rahoitusvarojen luottokelpoisuuden arvioidaan alentuneen (maksukyvyttömyyden yhteydessä) ja korko lasketaan luottoarvon alentuneelle määrälle bruttokirjanpitoarvon sijaan. Konsernissa yleinen lähestymistapa perustuu kolmeen osatekijään, jotka ovat maksukyvyttömyyden todennäköisyys (probability of default, PD), maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus (loss given default, LGD) ja vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (exposure at default, EAD). TILINPÄÄTÖS 2024 152 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin ja suojaaviin sopimuksiin, ja ne sisältävät korko-, luottoriski-, valuutta-, osake- sekä hyödykejohdannaiset. Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, jos niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi, jos käypä arvo on negatiivinen. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi, käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan. Suojaavat johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan suojautua korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran suojausta. Rahavirran suojauksella suojaudutaan tulevien rahavirtojen vaihtelulta. Kuluneella tilikaudella konsernissa on sovellettu rahavirran suojausta Hastingsissa. Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IFRS 9 -standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Rahavirran suojaus Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten velkakirjalainojen tai muiden vaihtuvakorkoisten varojen tai velkojen korkorahavirtoja. Suojaavina instrumentteina käytetään mm. valuuttatermiinejä. Johdannaissopimukset, jotka on luokiteltu rahavirran suojaukseksi, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta tehokkaan suojauksen osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Kun suojaava johdannainen erääntyy, myydään, suojaussuhde päätetään tai suojaus ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, omaan pääomaan suojauksen loppumishetkeen mennessä kertynyt käyvän arvon muutos jää omaan pääomaan, kunnes se kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti vuokrasopimukset esitetään lähtökohtaisesti taseella. Ainoat valinnaiset poikkeukset koskevat tiettyjä lyhytaikaisia alle 12 kuukautta pitkiä sopimuksia tai arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia, jotka voidaan edelleen kirjata tasaerinä vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Vuokrasopimuksista aiheutuvat käyttöoikeusomaisuuserät (oikeus käyttää vuokrasopimuksen kohdetta) kirjataan varoihin osana Aineellisia hyödykkeitä ja niitä vastaavat vuokravelvoitteet taseen velkapuolelle osaksi Muita velkoja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän sekä vuokralle antajalle mahdollisesti ennalta suoritetut maksut. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot kirjataan tasapoistoin vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Vuokrasopimusvelka kirjataan samoin vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävät suunnitelman mukaiset poistot sekä vuokra- velasta aiheutuvat korkokulut. Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta- ajankohtana. Sitä aiempien hankintojen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Liikearvo arvostetaan kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liikearvosta ei tehdä poistoja. Liikearvolle tehdään sen sijaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain. TILINPÄÄTÖS 2024 153 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Muut aineettomat hyödykkeet Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta hankittuja ja sisäisesti aikaansaatuja IT-ohjelmistoja sekä muita aineettomia hyödykkeitä, jos on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien IT-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen kirjaamisen edellytykset. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat: • IT-ohjelmistot 3–10 vuotta • Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, kuten liiketoimintojen yhdistymisten yhteydessä hankitut tuote- ja liikemerkit, ei poisteta. Sen sijaan niille suoritetaan vähintään kerran tilikaudessa arvonalentumistestaus. Poistot ja arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään muut kulut. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä kalusto. Kiinteistöt ja muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpito- arvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat: • Rakennukset 20–50 vuotta • Rakennusten ainesosat 15–20 vuotta • Rakennusten ja vuokrahuoneistojen perusparannusmenot 4–10 vuotta • IT-laitteet ja autot 2–5 vuotta • Muut toimistokalusteet 3–15 vuotta. Poistot ja arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään Muut kulut. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan, mikäli omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. TILINPÄÄTÖS 2024 154 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentuminen Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta, keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testissä verrataan yksikön liikearvon sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa ennen veroja määritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, siitä kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappio. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa. Vakuutussopimukset Konserni on soveltanut IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia 1.1.2023 alkaen. Sampo-konsernin toiminnot keskittyvät vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja Sampo käyttää pääasiassa IFRS 17 -standardin mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (premium allocation approach, PAA). Vakuutussopimuksiin liittyviä riskejä on kuvattu laajasti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34. Vahinkovakuutus Soveltamisala Konsernin vahinkovakuutussopimuksissa vakuutusriski on merkittävä. Kolmansien osapuolien (panel underwriters) myöntämät vakuutussopimukset, jotka eivät tuo vakuutusriskiä konsernille, eivät kuulu IFRS 17 -standardin soveltamisalaan. Sen sijaan nämä vakuutussopimukset käsitellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. Vakuutussopimukset voivat sisältää yhden tai useamman komponentin, jotka kuuluisivat eri tilinpäätösstandardien soveltamisalaan ja jotka käsiteltäisiin erillään toisistaan. Sampo arvioi vakuutussopimukset tunnistaakseen komponentit sopimuksista. Vakuutussopimus voi esimerkiksi sisältää sijoitus- tai palvelukomponentin (tai molemmat), jotka eivät ole osa vakuutussopimuspalvelua. Vakuutussopimusten yhdistelytaso IFRS 17 -standardin mukaan vakuutussopimukset muodostavat vakuutussopimussalkkuja. Salkku koostuu sopimuksista, joihin sisältyvät riskit ovat samankaltaiset ja joita hallinnoidaan yhdessä. Salkut jaetaan edelleen vuosikohortteihin eli ryhmitellään sopimukset, joita ei ole myönnetty yhtä vuotta pidemmin väliajoin. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa salkut on määritetty perustuen liiketoiminnan segmentteihin tai vakuutuslajien yhdistelmiin (johdon määritelmän mukaisesti), liiketoiminta-alueeseen ja maahan. Salkut määritetään erikseen kullekin juridiselle yhtiölle tai perustuen tuoteryhmään. Sampo-konserni on tunnistanut tiettyjä tappiollisia sopimuksia, mutta tappiollisten sopimusten määrä on kaiken kaikkiaan vähäinen. Vakuutussopimus- ja jälleenvakuutussopimussalkkujen kirjanpitoarvot määrittävät sen, esitetäänkö ne taseessa saamisissa vai veloissa. Sopimusraja Vakuutussopimusryhmän alkuperäinen arvostaminen sisältää kaikki sopimusrajojen sisällä olevat tulevat rahavirrat. Määritettäessä rahavirtoja, jotka kuuluvat sopimusrajojen sisälle, otetaan huomioon sopimusehdoista tulevat tosiasialliset oikeudet ja velvoitteet sekä myös voimassa olevasta sääntelystä tulevat vaateet. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa suurimmalla osalla sopimuksista on yhden vuoden sopimusraja tyypillisesti vakuutuskauden uusiutumiseen asti, eli sopimuksella on yhden vuoden vakuutuskausi, johon ajoittuu tosiasiallisia oikeuksia ja velvoitteita. Arvostaminen IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general measurement model, GMM), joka on sovellettavissa kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen arvostamisessa. Yleisen lähestymistavan mukaan vakuutussopimukset arvostetaan perustuen tuleviin rahavirtoihin, jotka on oikaistu heijastamaan rahan aika- TILINPÄÄTÖS 2024 155 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot arvoa, mukaan lukien riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (contractual service margin, CSM). Kun tietyt soveltuvuuskriteerit täyttyvät, vakuuttajat voivat soveltaa vakuutussopimusten arvostamiseen yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (PAA). PAA soveltuu vakuutussopimuksille, joiden vakuutuskausi on enintään yksi vuosi. Tätä lähestymistapaa voidaan soveltaa myös niihin sopimuksiin, joiden arvostaminen käyttäen kyseistä lähestymistapaa (PAA) ei olennaisesti eroaisi arvosta, joka saataisiin soveltamalla yleistä lähestymistapaa. Sampo-konsernin vahinkovakuutus toiminnoissa PAA-lähestymistapaa sovelletaan kaikkiin vakuutussopimuksiin, koska suurimmassa osassa vakuutussopimuksia vakuutuskausi on enintään yksi vuosi, ja vakuutuskaudeltaan pidemmille sopimuksille soveltuvuuskriteerit täyttyvät. Vakuutusvelan arvo koostuu jäljellä olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage, LRC) ja vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista varoista sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims, LIC). Jälkimmäinen sisältää sekä jo raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että vielä raportoimattomat korvaukset. Alkuperäisen kirjaamisen hetkellä vahinkovakuutuksen vakuutussopimusryhmien jäljellä olevan vakuutuskauden velan arvostus perustuu jo saatuihin vakuutusmaksuihin vähennettynä vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla. Tappiollisista sopimuksista kirjataan tappiokomponentti. Hankinnasta aiheutuvat ja jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa vähentävät rahavirrat sisältävät pääasiassa myyjiin liittyviä henkilöstökustannuksia ja myyntipalkkioita sekä tiettyjä myyntisopimuskustannuksia, jotka liittyvät hintavertailusivustojen kautta tapahtuvaan myyntiin. Mahdolliset yleiskustannukset kirjataan kuluiksi välittömästi. Sampo-konsernin vahinkovakuutus toimintojen henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueet ovat valinneet kirjata hankinnasta aiheutuvat rahavirrat kuluiksi silloin, kun ne syntyvät. Muilla liiketoiminta- alueilla hankinnasta aiheutuvat kustannukset jaksotetaan sopimuskaudelle, yleensä yhdelle vuodelle tai pidemmälle ajalle, jos sopimusten odotetaan uusiutuvan. Vakuutussopimusryhmiin, joita ei ole vielä kirjattu, liittyvät hankinnasta aiheutuvat rahavirrat esitetään erillisenä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen omaisuuseränä. Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy velvoitteeseen tutkia ja maksaa vielä toteutumattomat vakuutuskorvaukset. Myöhemmillä raportointikausilla jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvo kasvaa kauden aikana saaduilla vakuutusmaksuilla ja vähenee määrällä, joka on kirjattu vakuutusmaksutuottoihin kauden aikana tuotetuista palveluista, joka useimmissa tuotteissa perustuu ajan kulumiseen (jaksotus tasaisesti). Näin ollen saadut vakuutusmaksut, jotka kohdistuvat raportointihetken jälkeen tuotettaviin vakuutuspalveluihin, pysyvät osana tätä velkaa. Velan kirjanpitoarvo kasvaa myös seuraavilla kausilla saaduilla vakuutusmaksuilla vähennettynä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen lisäyksellä. Jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa ei diskontata tai oikaista rahoitusriskin vaikutuksella, koska palvelun tarjoamisen ja siihen liittyvän vakuutusmaksun eräpäivän välinen aika on yleensä enintään vuosi. Tappiollisten sopimusten ryhmissä tappiokomponentti on osa jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttia. Tappiokomponentti on laskettu yleisen arvostusmallin (GMM) mukaisen velan ja vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvan arvostusmallin (PAA) mukaisen velan välisenä erotuksena. Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan (LIC) on tarkoitus kattaa koko korvausmeno sisältäen korvausvaateet, joita ei ole vielä raportoitu yhtiöön, ja kaikki korvausten käsittelykulut. Sampo-konserni arvostaa toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneen velan perustuen toteutuneeseen palveluun liittyvien sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen määrään, jotka liittyvät odotettuihin korvausrahavirtoihin. Sopimuksen täyttämisestä aihetuvat rahavirrat koostuvat kolmesta komponentista, jotka ovat odotettavissa olevat rahavirrat, diskonttausvaikutus sekä riskioikaisu. Arvioidut tulevaisuuden rahavirrat (paras arvio) on laskettu perustuen tilastollisiin menetelmiin tai vahinkokohtaisiin arvioihin yksittäisten korvausten määrästä. Paras arvio sekä riskioikaisu on diskontattu nykyarvoon käyttämällä vakiintuneita aktuaarimenetelmiä ja soveltamalla markkinaperusteisia tuottokäyriä. Käyrät on muodostettu jokaiselle päävaluutalle perustuen riskittömään korkoon ja likviditeettipreemioon. Diskonttaus Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnot ovat määrittäneet diskonttauskorot perustuen ns. bottom-up -lähestymistapaan. Korkokäyrä sisältää riskittömän koron (lukuun ottamatta luottoriskioikaisua) ja epälikviditeettipreemion kullekin valuutalle. Epälikviditeettipreemio johdetaan pääasiassa korkean luottoluokitusten omaavien joukkovelkakirjojen salkun perusteella korkokäyrän likvidille osalle. Tämän jälkeen korkokäyrä konvertoituu kohti päätekorkoa, joka on yhdenmukainen suhteessa EIOPA:n määrittämään käyrään. TILINPÄÄTÖS 2024 156 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Kuluvan vuoden toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvien velkojen diskonttausvaikutus ja rahavirtojen muutokset kirjataan vakuutuspalvelutulokseen. Kertyvän koron ja korkomuutosten vaikutus ja muut rahoitukseen liittyvät oletukset esitetään tuloslaskelmalla vakuutukseen liittyvinä rahoitustuottoina tai -kuluina. Sampo-konserni on päättänyt olla soveltamatta IFRS 17 -standardin sallimaa optiota kirjata näitä vaikutuksia muihin laajan tuloksen eriin. Riskioikaisu IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa epävarmuuden hintaa sellaisen rahavirtojen määrää ja ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä. Vahinkovakuutustoiminnassa riskioikaisun määrittämisessä tyypillisesti huomioidut riskit ovat vastuuvelkariski, pitkäikäisyysriski, inflaatioriski ja vakuutusmaksuriski. Sampo-konsernissa riskioikaisu johdetaan luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja yhdistellään Sampo-konsernin konsolidoiduksi riskioikaisuksi ottamatta huomioon mitään hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa riskioikaisu sisällytetään ainoastaan toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneeseen velkaan, ellei vakuutussopimusryhmä ole tappiollinen. Jälleenvakuutus Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, PAA-mallia, sovelletaan otettuihin jälleenvakuutussopimuksiin. Jälleenvakuutussopimusten arvostuksessa sovelletaan vastaavia laadintaperiaatteita kuin myönnettyjen vakuutussopimusten arvostamisessa. Näin ollen, vastaavasti kuin myönnettyjen vakuutussopimusten kohdalla, jälleenvakuutussopimusvarat koostuvat jäljellä olevan vakuutuskauden varasta ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta varasta. Jo sattuneisiin vahinkotapahtumiin liittyvän varan arvostuksessa otetaan huomioon jälleenvakuuttajaan liittyvä vastapuoliriski. Sijoituskomponentteja sisältyy vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimuksien kassavirtoihin, jotka maksetaan takaisin vakuutuksenottajalle kaikissa olosuhteissa riippumatta siitä, toteutuuko vakuutustapahtuma vai ei. Tunnistettuja sijoituskomponentteja vastaavaa määrää ei sisällytetä eriin, jotka kirjataan jälleenvakuutustulokseen konsernin laajassa tuloksessa. Henkivakuutus Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnot luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vertailukauden 2023 ensimmäisellä raportointikvartaalilla. Työsuhde-etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet ja henkivakuutukset. Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja Norjassa, muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Merkittävin maksupohjainen järjestely on Suomen TyEL-perusvakuutus. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle, eikä sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä yritykselle jää velvoitteita tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin, ja näiden vakuutusmatemaattisen ja/tai sijoitusriskin kantaa yritys. Velvoite lasketaan kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen määrän laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia oletuksia. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle. Etuuspohjaisissa järjestelyissä on sekä rahastoituja että rahastoimattomia järjestelyjä. Näissä tilikauden eläkekuluksi kirjataan vuoden vakuutusmatemaattisten laskelmien mukainen vanhuuseläkekertymä laskettuna lineaarisesti eläkeiän saavuttamishetken eläkepalkan pohjalta. Tähän lisätään korkokuluina aikaisempien vuosien eläkesitoumusten hyvityksistä/lisäyksistä aiheutuvat laskennalliset vaikutukset. Tilikauden eläkekulut arvioidaan vuoden alussa ja laskelma perustuu muun muassa palkkojen korotusolettamiin, hintainflaatioon eläkesitoumuksen koko keston ajalta sekä sen hetkiseen markkinakorkoon suhteutettuna eläkevelvoitteen duraatioon. Tilikauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno sekä nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti eläkekuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (pois lukien nettokorko) kirjataan omana eränään muihin laajan tuloksen eriin tilikaudella, jona ne syntyvät. Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat käypään arvoon arvostettuina ja näin saatu nettovelka tai -omaisuus kirjataan taseeseen omaksi eräkseen. TILINPÄÄTÖS 2024 157 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernilla on lisäksi vapaaehtoisia etuuspohjaisia eläkevakuutuksia, joiden määrä on epäolennainen. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi silloin, kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai myöntämään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät velvoitteet diskontataan. Sammossa irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit. Osakeperusteiset maksut Sammolla oli tilikauden aikana neljä voimassa olevaa käteisvaroina maksettavaa osakeperusteista kannustinjärjestelmää (Johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2020 I, 2020 II, 2020 III ja 2024). Topdanmarkilla oli pääasiallisesti omina osakkeina maksettava osakeoptiojärjestelmä, joka muunnettiin tilikauden viimeisellä kvartaalilla haamuosakejärjestelmäksi. Hastingsilla oli tilikaudella käteisvaroina maksettava osakeperusteinen kannustinjärjestelmä. Lisätietoa konsernin eri yhtiöiden kannustinjärjestelmistä on tilinpäätöksen liitetiedossa 26 Kannustinjärjestelmät. Järjestelyt on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä sekä jokaisena raportointipäivänä tämän jälkeen. Käteisvaroina maksettavissa järjestelyissä arvostus kirjataan velaksi ja sen muutos tuloslaskelmaan. Osakkeina maksettavissa järjestelyissä saadut toteutushinnat kirjataan omaan pääomaan. Kannustimien käypä arvo on määritetty pääosin Black- Scholes–hinnoittelumallin avulla. Markkinaperusteisen kannustinosan käyvässä arvossa on huomioitu hinnoittelumallilla ennakoitu toteuma palkkiona maksettavien kannusteyksiköiden määrästä. Ei- markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä kannustimen käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden kannusteyksiköiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Tältä osin konserni päivittää oletuksen arvioidusta lopullisesta kannusteyksiköiden määrästä jokaisena väli- ja tilinpäätöspäivänä. Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernille on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos velvoitteesta tai osasta siitä on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain silloin, kun sen saaminen on käytännössä varmaa. Tuloverot Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan yhtiöittäin silloin, ja vain silloin, kun ne liittyvät saman verosaajan perimiin tuloveroihin ja yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata nämä. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Osakepääoma Osakkeiden liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseen laskemiseen tai liiketoiminnan hankkimiseen, esitetään omassa pääomassa verovaikutukset huomioon ottaen saadun tulon vähennyksenä. Osingot kirjataan omasta pääomasta sinä tilikautena, jona yhtiökokous päättää osingonjaosta. Kun emoyhtiö tai muu konserniyhtiö ostaa emoyhtiön osakkeita, maksettu vastike vähennetään omasta pääomasta ja esitetään erässä Omat osakkeet siihen asti, kunnes osakkeet mitätöidään. Jos osakkeet myöhemmin myydään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu vastike kirjataan omaan pääomaan. TILINPÄÄTÖS 2024 158 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Omat osakkeet Omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien (omien osakkeiden) takaisinoston hankintahinta vähennetään suoraan omasta pääomasta. Omien osakkeiden ostosta, myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota. Mikäli osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, kirjataan hankintahinnan ja saadun vastikkeen välinen erotus ylikurssirahastoon. Rahavarat Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (3 kk). Sampo esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen epäsuoraa esitystapaa, jolloin voittoa (tappiota) ennen veroja oikaistaan ei-kassaperusteisten tapahtumien vaikutuksella, varojen ja velkojen muutoksilla sekä tuotoilla ja kuluilla, jotka liittyvät investointien tai rahoituksen rahavirtoihin. Rahavirtalaskelmassa saadut ja maksetut korot esitetään liiketoiminnan rahavirroissa. Myös saadut osingot muilta kuin osakkuusyhtiöiltä sisältyvät liiketoiminnan rahavirtoihin. Osakkuusyhtiöiltä saadut osingot esitetään sijoitustoiminnan rahavirroissa. Maksetut osingot esitetään rahoitustoiminnan rahavirroissa. TILINPÄÄTÖS 2024 159 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Johdon harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä parhaaseen käytettävissä olleeseen tietoon. Arviointi perustuu sekä aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin. Toteutumatiedot voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä. Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla. Vakuutussopimusvelat Sampo-konsernin johto käyttää harkintaa diskonttauskorkojen ja riskioikaisun määrittämisessä. Korkokäyrä sisältää riskittömän koron ja epälikviditeettipreemion. Johto määrittelee periaatteet epälikviditeettipreemiolle, joka Sampo-konsernissa on johdettu pääosin korkean luottoluokituksen joukkovelkakirjojen salkusta. Riskioikaisu määritellään erikseen kaikille Sampo- konsernin yhtiöille ja yhdistetään konsernitasolla. Johdon näkemyksen mukaan tämä heijastelee kompensaatiota, jota eri yhtiöt vaatisivat muusta kuin rahoitusriskin kantamisesta sekä yhtiöiden riskinottohalukkuutta. Konserniyhtiöissä sovelletaan luottamustasomenetelmää. Riskioikaisun laskennassa käytetty luottamustaso vaihtelee konserniyhtiöiden välillä 75 prosentista 85 prosenttiin. If-konserni soveltaa 85 prosentin luottamustasoa ja Hastings 75 prosentin luottamustasoa. Vakuutusmatemaattiset oletukset Vakuutusvelkojen arviointiin liittyy aina epävarmuutta, sillä vakuutusvelka perustuu tehtyihin arvioihin ja oletuksiin tulevista korvausmenoista. Arviot perustuvat tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin konsernin omiin tilastoihin aikaisemmista vahinkotapahtumista. Arvioihin liittyvä epävarmuus on yleensä suurempi arvioitaessa uusia vakuutuskantoja tai vakuutuskantoja, joissa vahingon selviäminen kestää kauan, sillä näistä ei ole vielä saatavilla täydellisiä vahinkotilastoja. Historiatietojen lisäksi vakuutusvelkojen arvioinnissa otetaan huomioon mm. vahinkokehitys, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeuden päätökset sekä yleinen taloudellinen tilanne. Huomattava osa konsernin vahinkovakuutuksen vakuutusveloista liittyy lakisääteisiin tapaturma- ja liikennevakuutuksiin. Näiden velkojen arviointiin sisältyvistä epävarmuustekijöistä huomattavimmat sisältyvät oletuksiin inflaatiosta, kuolevuudesta, diskonttauskoroista sekä lakimuutosten ja oikeuskäytäntöjen vaikutuksista. IAS 19:n mukaiset etuuspohjaiset eläke-etuudet arvioidaan myös vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Eläkejärjestelyn varauksen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, jolloin diskonttauskoron määrittelyn lisäksi tehdyt arviot koskevat oletuksia mm. kuolevuudesta, henkilöstön vaihtuvuudesta, hintainflaatiosta sekä palkkakehityksestä. Käypien arvojen määritys Jos rahoitusvaroilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Arvonalentumistestaukset Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on pääosin määritetty käyttöarvoon perustuvilla laskemilla. Nämä edellyttävät johdon tekemiä arvioita mm. tulevista kassavirroista, diskonttauskorosta sekä talouden yleisestä inflaatio- ja kasvukehityksestä. Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta Sampo ja Topdanmark allekirjoittivat 17.6.2024 yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo teki suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Pakollinen lunastusmenettely jäljellä olevien Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden hankkimiseksi päätti järjestelyn 25.10.2024. Vähemmistöosakkeiden lunastuksen jälkeen Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB:lle. Lisätietoja hankinnasta löytyy liitteestä 28. IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin mukaisesti määräysvallan saavuttamisen jälkeen tytäryhtiössä olevan omistusosuuden muutokset, joiden seurauksena emoyritys ei menetä määräysvaltaa, ovat omaa pääomaa koskevia liiketoimia määräysvallattomien TILINPÄÄTÖS 2024 160 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot omistajien ja emoyhtiön omistajien välillä (IFRS 10.23). Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta käsiteltiin määräysvallattomien sekä emoyhtiön omistajien välisenä liiketoimena. Transaktiokulut, jotka liittyivät suoraan omaa pääomaan koskevaan liiketoimeen, vähennettiin suoraan omasta pääomasta. Alkuperäinen hankintahinnan allokointilaskelma (PPA), joka on laadittu alkuperäisen hankinnan yhteydessä vuonna 2017 sisältäen liikearvon, säilyi muuttumattomana. Topdanmarkin osakkeiden hankintahinnan arvostus Sampo on määrittänyt hankittujen Topdanmark A/S:n osakkeiden hinnan kyseisistä osakkeista hankintatransaktiossa annetun vastikkeen perusteella. Antihinnan määritys perustui Sammon A-osakkeen kurssiin Nasdaq Helsingissä viimeisenä kokonaisena kaupankäyntipäivänä ennen Sammon hallituksen tekemää päätöstä suunnatusta osakeannista. Pakollisessa lunastusmenettelyssä hankittujen osakkeiden arvo on määritetty käteisenä maksetun kompensaation mukaisesti. Topdanmark A/S:n osakkeiden myynti If Skadeförsäkring Holding AB:lle Topdanmarkin osakkeiden myynti on konsernin sisäinen liiketapahtuma, joten kaikki vaikutukset mukaan lukien myyntivoitto osakkeista eliminoitiin Sampo-konsernissa. Myyntivoitto johtui aikaisemmin omistettujen osakkeiden arvostamisesta taseessa hankintahintaan. Myynti toteutettiin markkinaehtoisesti. Konsernin sisäinen osakkeiden myynti vastasi common control liiketapahtuman määritelmää, sillä molemmat sekä If Skadeförsäkring Holding AB että Topdanmark A/S ovat Sampo Oyj määräysvallassa ennen ja jälkeen liiketoimen. Osana konsernin sisäistä myyntitransaktiota, Sampo myönsi If P&C Skadeförsäkring Holding AB:lle lainat, jotka on osittain sellaisissa valuutoissa, jotka eivät vastaa joko Sampo Oyj:n tai If P&C Skadeförsäkring Holding AB:n toimintavaluuttaa. IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset mahdollistaa lainoista (monetaarinen erä) johtuvien valuuttakurssierojen kirjaamisen muihin laajan tuloksen eriin, mikäli laina on osa yhteisön ulkomaiseen yksikköön tekemää nettosijoitusta. Sampo on arvioinut, että konsernitilinpäätöksessä pitkäaikainen lainasaaminen sisältyy Sampo Oyj:n nettosijoitukseen ulkomaiseen yksikköön eli sijoitukseen tytäryhtiöosakkeisiin If P&C Skadeförsäkring Holding AB:ssa. Segmenttien esittäminen Raportointikauden päättyessä Sampo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings ja Omistusyhteisö. Topdanmark on esitetty liiketoimintasegmenttinä Topdanmark A/S:n osakkeiden konsernin sisäisestä myynnistä huolimatta. Koska Sampo esittää liiketoimintasegmentit muuttumattomina tilikaudelta 2024 raportoinnissa, liikearvon allokaatiota Topdanmark segmentille ei ole muutettu. Uudelleenjärjestelyvaraus Hankittuaan määräysvallattomien omistajien osuudet Topdanmarkista, Sampo Oyj myi Topdanmark A/S:n osakkeet If P&C Skadeförsäkring Holding AB:lle Topdanmarkin integroimiseksi If-konserniin. Topdanmarkin hankinnasta ja integraatiosta If- konserniin aiheutui kertaluonteisia uudelleenjärjestelykuluja yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. If ja Topdanmark ovat arvioineet että varauksen kirjaamisen IAS 37 Varaukset, ehdolliset varat ja ehdolliset velat mukaiset kriteerit täyttyvät tilikauden lopussa. Uudelleenjärjestelyvaraus on kirjattu, sillä on todennäköistä että uudelleenjärjestelykustannuksia syntyy integraation toteutuksen yhteydessä. Kustannukset liittyvät pääosin päällekkäisiin resursseihin, järjestelmien käytöstä poistamiseen ja alasajoon sekä uudelleenbrändäykseen. Sampo-konsernissa uudelleenjärjestelyvaraus on yhteensä noin 150 miljoonaa euroa, josta If-segmenttiin kirjattiin 77 miljoonaa euroa ja Topdanmark-segmenttiin 73 miljoonaa euroa. Sampo-konsernin taseessa uudelleenjärjestelyvaraus on esitetty Muissa veloissa. Pillar II Sampo-konserni kuuluu Pillar II -säännösten vaikutuspiiriin (EU:n minimiverosäännöstö ja OECD:n safe harbour -säännöstö, Laki suurten konsernien vähimmäisverosta). Sammon konserniyhtiöt ovat noudattaneet väliaikaisia pakollisia helpotuksia liittyen laskennallisten verojen vähimmäisverokannan laskentaan ja kirjaavat mahdolliset täydennysverot silloin, kun ne realisoituvat. Sampo-konsernin verotusta säätelee verovuodesta 2024 alkaen vähimmäisverokannan mukainen verokanta joko ylimmän emoyhtiö Sampo Oyj:n tasolla tai paikallisyhtiöiden lainkäyttöalueella niissä maissa, joissa Sammolla on toimintaa ja joissa nämä säännökset ovat voimassa. Raportointihetkellä Sampo-konserni on tunnistanut, että Hastingsin liiketoimintaan Gibraltarilla sovelletaan vähimmäisverokantaa koskevia säännöksiä. Lopetetut toiminnot vertailuvuonna 2023 Mandatum-konsernin eriyttämiseksi Sampo Oyj:n osittaisjakautumisessa luokiteltiin Mandatumin varat ja velat omistajille jaettaviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi ja niihin liittyviksi veloiksi 31.3.2023. Laajassa tuloslaskelmassa Mandatumin tulos raportoitiin yhdellä rivillä tuottoina lopetetuista toiminnoista. Osittaisjakautuminen toteutui 1.10.2023, ja ensimmäinen kaupantekopäivä Mandatumin osakkeella Helsingin arvopaperipörssissä oli 2.10.2023. Kaikki osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat Sampo Oyj:n täysin omistamassa suorassa tytäryhtiö Mandatum Holdingissa TILINPÄÄTÖS 2024 161 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot siirrettiin selvitysmenettelyttä osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle Mandatum Oyj:lle. Lisäksi 102 miljoonaa euroa Sammon yleisveloista, joita ei voitu erikseen allokoida liiketoiminnoille, kohdistettiin Mandatum Oyj:lle. Kyseisiä velkoja ei voitu niiden luonteesta johtuen oikeudellisesti siirtää, joten Sampo ja Mandatum sopivat vastaavan 102 miljoonan euron velkasuhteen perustamisesta yhtiöiden välille 2.10.2023. Uusien tai uudistettujen IFRS- standardien ja tulkintojen soveltaminen Konserni tulee noudattamaan sen liiketoimintaan liittyviä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja tilikausina, jolloin ne tulevat voimaan, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden alkamispäivä, voimaantuloa seuraavan tilikauden alusta alkaen. Uusilla tilikaudella 2025 voimaantulevilla IFRS-standardeilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin. TILINPÄÄTÖS 2024 162 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Segmentti-informaatio Raportointikauden päättyessä Sampo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings ja Omistusyhteisö. Topdanmark säilyi raportoinnissa erillisenä liiketoimintasegmenttinä siitä huolimatta, että Topdanmark A/S:n osakkeet myytiin konsernin sisällä If P&C Holdingille. Segmentti-informaatio on tuotettu konsernin tilinpäätöstä laadittaessa ja esitettäessä noudatettujen laatimisperiaatteiden mukaisesti. Segmenteille on kohdistettu liiketoiminnasta aiheutuvat joko välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa olevat tuotot, kulut, varat ja velat. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Segmenttien välillä ei ollut merkittäviä tuottoeriä raportointikausilla. TILINPÄÄTÖS 2024 163 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tulos segmenteittäin 1.1. –31.12.2024 Milj. e If Topdan- mark Hastings Omistus- yhteisö Elim. Konserni Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta 5 860 1 553 2 565 — -47 9 931 Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot) 5 258 1 470 1 659 — — 8 386 Korvauskulut, netto -3 554 -970 -938 — 4 -5 459 Liikekulut -814 -267 -532 — — -1 612 Underwriting-tulos 890 233 190 — 3 1 316 Sijoitustoiminnan nettotuotot 652 93 72 78 -8 888 Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -188 -33 -31 — — -252 Nettorahoitustulos 464 60 41 78 -8 636 Muut erät -98 -155 -39 -107 8 -392 Tulos ennen veroja 1 256 137 193 -29 3 1 559 Verot -252 -48 -30 0 — -330 Tulos verojen jälkeen 1 003 90 163 -30 3 1 229 Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen — -26 — — — -26 Tulos verojen jälkeen 1 203 Muut laajan tuloslaskelman erät Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot -104 -1 101 — — -4 Kassavirtasuojaukset — — 1 — — 1 Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen -104 -1 102 — — -3 Milj. e If Topdan- mark Hastings Omistus- yhteisö Elim. Konserni Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 0 — — — — 0 Verot 0 — — — — 0 Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen 0 — — — — 0 Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen jälkeen -105 -1 102 — — -3 Laaja tulos yhteensä 899 63 265 -30 3 1 200 Tilikauden voitosta Emoyhtiön omistajien osuus 1 154 Määräysvallattomien omistajien osuus 50 Tilikauden laajasta tuloksesta Emoyhtiön omistajien osuus 1 151 Määräysvallattomien omistajien osuus 50 Kaikki konsernin sisäiset transaktiot Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiin If Skadeförsäkring Holding AB:lle liittyen on eliminoitu jo segmenttiluvuista. Lisätietoja transaktiosta on esitetty liitteessä 28. TILINPÄÄTÖS 2024 164 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023 Milj. e If Topdan- mark Hastings Omistus- yhteisö Elim. Konserni Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta 5 468 1 339 2 063 — — 8 870 Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot) 4 996 1 288 1 251 — — 7 535 Korvauskulut, netto -3 377 -862 -714 — — -4 953 Liikekulut -777 -233 -409 — — -1 419 Underwriting-tulos 842 194 128 — — 1 164 Sijoitustoiminnan nettotuotot 871 107 79 -37 -13 1 006 Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -331 -79 -35 — — -446 Nettorahoitustulos 539 27 44 -37 -13 560 Muut erät -24 -59 -42 -122 4 -243 Tulos ennen veroja 1 358 162 129 -160 -9 1 481 Verot -285 -43 -11 0 — -339 Tulos jatkuvista toiminnoista 1 073 119 118 -160 -9 1 142 Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen 1 — — — — 9 251 Tulos verojen jälkeen 1 393 Muut laajan tuloslaskelman erät Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot -23 -3 24 — — -1 Kassavirtasuojaukset — — -1 — — -1 Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen -23 -3 23 — — -3 Milj. e If Topdan- mark Hastings Omistus- yhteisö Elim. Konserni Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot -6 — — — — -6 Verot 1 — — — — 1 Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen -5 — — — — -5 Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä jatkuvista toiminnoista, nettona verojen jälkeen -28 -3 23 — — -8 Laaja tulos yhteensä 1 045 117 141 -160 -9 1 386 Tilikauden voitosta Emoyhtiön omistajien osuus 1 323 Määräysvallattomien omistajien osuus 70 Tilikauden laajasta tuloksesta Emoyhtiön omistajien osuus 1 316 Määräysvallattomien omistajien osuus 70 Mandatum-konserni on vertailuvuonna esitetty yhdellä rivillä lopetettuina toimintoina, minkä johdosta konserni yhteensä ei täsmää riveittäin segmenttitietoihin. 1 Eliminoinnit, yhteensä 9 miljoonaa euroa, liittyvät segmenttien välisiin liiketoimiin raportoitavien segmenttien ja lopetetun toiminnon välillä. TILINPÄÄTÖS 2024 165 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tase segmenteittäin 31.12.2024 Milj. e If Topdanmark Hastings Omistus- yhteisö Elim. Konserni Varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 151 114 15 3 — 284 Aineettomat hyödykkeet 560 1 521 1 554 1 — 3 637 Osakkuusyhtiösijoitukset 4 — — — — 4 Rahoitusvarat 10 454 2 418 2 287 7 645 -6 713 16 090 Laskennalliset verosaamiset 4 1 — 0 -4 2 Varat jälleenvakuutussopimuksista 679 73 1 896 — -30 2 618 Muut varat 593 91 167 31 -1 880 Käteiset varat 273 108 333 248 — 962 Varat yhteensä 12 720 4 327 6 252 7 927 -6 748 24 478 Velat Velat vakuutussopimuksista 7 049 1 875 3 396 — -33 12 286 Huonomman etuoikeuden omaavat velat 131 147 — 1 491 -127 1 642 Muut rahoitusvelat 19 43 353 979 — 1 395 Laskennalliset verovelat 358 113 64 — — 535 Muut velat 1 113 290 110 51 -1 1 562 Velat yhteensä 8 670 2 469 3 923 2 520 -162 17 419 Oma pääoma Osakepääoma 98 Rahastot 3 531 Kertyneet voittovarat 4 176 Muut oman pääoman erät -746 Emoyhtiön omistajien osuus 7 059 Määräysvallattomien osuus — Oma pääoma yhteensä 7 059 Oma pääoma ja velat yhteensä 24 478 Kaikki konsernin sisäiset transaktiot Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiin If Skadeförsäkring Holding AB:lle liittyen on eliminoitu segmenttiluvuista. Lisätietoja transaktiosta on esitetty liitteessä 28. TILINPÄÄTÖS 2024 166 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tase segmenteittäin 31.12.2023 Milj. e If Topdanmark Hastings Omistus- yhteisö Elim. Konserni Varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 177 117 19 4 — 318 Aineettomat hyödykkeet 579 1 545 1 512 1 — 3 637 Osakkuusyhtiösijoitukset 4 8 — — — 12 Rahoitusvarat 10 838 2 060 1 407 7 564 -6 112 15 757 Laskennalliset verosaamiset 4 4 — 0 -4 3 Varat jälleenvakuutussopimuksista 563 79 1 640 — — 2 282 Muut varat 553 89 136 23 — 800 Käteiset varat 197 24 448 747 — 1 415 Varat yhteensä 12 915 3 926 5 162 8 339 -6 117 24 225 Velat Velat vakuutussopimuksista 7 134 1 855 2 726 — — 11 716 Huonomman etuoikeuden omaavat velat 135 148 — 1 490 -127 1 645 Muut rahoitusvelat 58 46 186 979 — 1 269 Laskennalliset verovelat 352 139 76 — — 567 Muut velat 1 011 162 112 58 — 1 342 Velat yhteensä 8 689 2 350 3 100 2 527 -128 16 538 Oma pääoma Osakepääoma 98 Rahastot 1 530 Kertyneet voittovarat 6 378 Muut oman pääoman erät -743 Emoyhtiön omistajien osuus 7 263 Määräysvallattomien osuus 424 Oma pääoma yhteensä 7 687 Oma pääoma ja velat yhteensä 24 225 TILINPÄÄTÖS 2024 167 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Maantieteellinen informaatio Milj. e 2024 Suomi Ruotsi Norja Tanska Iso-Britannia Baltia Yhteensä Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta 1 269 1 954 1 749 2 126 2 234 245 9 577 Pitkäaikaiset varat 99 433 179 1 639 1 570 6 3 925 Milj. e 2023 Suomi Ruotsi Norja Tanska Iso-Britannia Baltia Yhteensä Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta 1 343 1 801 1 654 1 897 1 977 223 8 894 Pitkäaikaiset varat 111 454 189 1 675 1 531 7 3 968 Maantieteellinen informaatio raportoidaan tuotoista ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaisista varoista. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso- Britannia sekä Baltia. Vakuutustoiminnan tuotot sisältävät vakuutusmaksutuotot vakuutuksen myöntämismaan mukaan. Omistusyhteisön tuotot sisältävät sijoitustoiminnan nettotuotot sekä muut tuotot. Hastingsin osalta mukaan on laskettu myös vakuutusvälitystoiminnasta syntyvät tuotot. Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta raportointikaudella 2023 sisältää Mandatumin tuotot jakautumiseen eli 1.10.2023 asti. Pitkäaikaiset varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä sijoituskiinteistöt. Mandatumin tase-erät eivät olleet enää mukana konsernin vuoden 2023 pitkäaikaisissa varoissa. TILINPÄÄTÖS 2024 168 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Muut liitetiedot 1 Vakuutuspalvelutulos Milj. e 1-12/2024 1-12/2023 Vakuutusmaksutuotot PAA-mallin mukaisesti arvostetut vakuutussopimukset Bruttomaksutulo 9 527 8 513 Muutos jäljellä olevan vakuutuskauden velassa -343 -329 Tuotot välitysliiketoiminnasta 266 233 Vakuutusmaksutuotot yhteensä PAA-mallin mukaisesti arvostetuista vakuutussopimuksista 9 450 8 417 Vakuutusmaksutuotot yhteensä 9 450 8 417 Vakuutuspalvelukulut Korvauskulut Maksetut korvaukset -5 827 -5 292 Korvausten käsittelykulut -518 -468 Muutos toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa 118 -29 Riskioikaisun muutos -80 -9 Tappiokomponentin muutos 21 -12 Vakuutuspalvelukulut, jotka liittyvät korvauskuluihin -6 287 -5 810 Liikekulut -1 396 -1 266 Vakuutuspalvelukulut yhteensä -7 684 -7 076 Jälleenvakuutustulos Maksut -909 -1 005 Saadun korvaukset 537 857 Jälleenvakuutustulos yhteensä -372 -148 Vakuutuspalvelutulos yhteensä 1 394 1 193 TILINPÄÄTÖS 2024 169 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 2 Sijoitustoiminnan nettotuotot Sijoitustoiminnan nettotuotot sisältävät sijoitustoiminnan tuotot ja kulut konserniyhtiöiden rahoitusvaroista ja -veloista. Milj. e 1-12/2024 1-12/2023 Johdannaissopimukset Korkotuotot 4 6 Korkokulut 0 -23 Voitot tai tappiot, netto 13 5 Johdannaissopimukset yhteensä 17 -12 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat Saamistodistukset Korkotuotot 493 447 Voitot tai tappiot, netto 147 364 Osakkeet ja osuudet Osinkotuotot 37 59 Voitot tai tappiot, netto 81 64 Rahastot Tuotonmaksut 6 5 Korkotuotot 10 11 Voitot tai tappiot, netto 70 60 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 844 1 010 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat 32 23 Tuotot tai kulut rahoitusvaroista yhteensä 892 1 021 Muut Omaisuudenhoitokulut -21 -19 Muut tuotot 57 34 Muut kulut -38 -26 Palkkiokulut 0 -1 Kulut sijoituskiinteistöistä -3 -4 Muut yhteensä -4 -15 Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä 888 1 006 Saamistodistusten nettovoitot tai -tappiot sisältävät valuuttakurssieroja 2 miljoonaa euroa (-3). Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot on esitetty liitteessä 12. 3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot tai -kulut Milj. e 1-12/2024 1-12/2023 Vakuutussopimukset Kertyneen koron vaikutus -324 -322 Korkojen ja muiden taloudellisten oletusten muutosten vaikutus 15 -207 Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut yhteensä -309 -529 Jälleenvakuutussopimukset Kertyneen koron vaikutus 86 74 Jälleenvakuuttajien osuus korkojen ja muiden taloudellisten oletusten muutosten vaikutuksesta -29 9 Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut yhteensä 57 83 Nettorahoitustulos vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksista -252 -446 TILINPÄÄTÖS 2024 170 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 4 Muut tuotot Milj. e 1-12/2024 1-12/2023 Muut tuotot 300 265 Tuotot välitysliiketoiminnasta 12 12 Muut tuotot yhteensä 312 277 Ifin liiketoiminnan muista tuotoista noin 144 miljoonaa euroa (144) on vakuutustoimintaan liittyviä tuottoja, joihin ei sisälly vakuutusriskin siirtymistä. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta. Nämä tuotot ovat IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin alaisia eriä. Lisäksi liiketoiminnan muissa tuotoissa on Ifin tytäryhtiö Viking Assistance Group AS:n tarjoamien tiepalveluiden tuotot, jotka kirjataan tulokseen palvelun tultua suoritetuksi. Hastingsin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 134 miljoonaa euroa (115) IFRS 15 -standardin alaisia tuottoja, jotka koostuvat palkkiosta ja komissioista palveluntarjoajille, lisätuotetuotoista sekä muista vähittäismyyntituotoista. Myös tuotot välitysliiketoiminnasta, johon ei liity vakuutusriskin siirtymistä Hastingsiin, ovat IFRS 15 -standardin alaisia tuottoja. 5 Muut kulut Milj. e 1-12/2024 1-12/2023 Muut kulut -465 -300 Poistot ja arvonalentumiset -119 -99 Palkat ja muut henkilöstökulut -100 -57 Muut kulut yhteensä -685 -457 Kululajikohtaiset kustannukset Sampo esittää kulut toiminnoittain tuloslaskelmassa, joten seuraavassa taulukossa on esitetty kululajikohtaista lisäinformaatiota sisältäen poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Milj. e 1-12/2024 1-12/2023 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -967 -893 Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut -22 -4 Osakevaroina toteutetut osakeperusteiset maksut -7 -2 Eläkekulut Maksupohjaiset järjestelyt -101 -99 Etuuspohjaiset järjestelyt -9 -15 Muut henkilösivukulut -188 -168 Poistot Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä -17 -15 Poistot, IFRS 16 -34 -33 Arvonalentumiset Poistot asiakassuhteista -72 -64 Poistot muista aineettomista hyödykkeistä -57 -46 Vuokrat -35 -34 Tietohallintokulut -243 -244 Markkinointikulut -75 -62 Muut -824 -654 Kululajikohtaiset kustannukset yhteensä -2 653 -2 335 Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut. Rivillä Muut suurimmat erät koostuvat komissioista 146 milj. euroa (138), muista vakuutusteknisistä kuluista 228 milj. euroa (132), hankintakustannuksista 125 milj. euroa (92) sekä veroluonteisista maksuista 47 milj. euroa (48). TILINPÄÄTÖS 2024 171 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 6 Tilintarkastajan palkkiot Tuhatta euroa 1-12/2024 1-12/2023 Tilintarkastuspalkkiot -4 322 -4 666 Deloitte -4 322 -4 032 KPMG — -634 Muut palkkiot -712 -612 Deloitte -712 -460 KPMG — -152 Tilintarkastajan palkkiot yhteensä -5 034 -5 278 7 Rahoituskulut Milj. e 1-12/2024 1-12/2023 Korkokulut rahoitusveloista -21 -24 Korkokulut pääomalainoista -52 -48 Muut -30 -22 Rahoituskulut yhteensä -103 -93 8 Laajan tuloksen muut erät Milj. e 1-12/2024 1-12/2023 Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot -25 -1 Muuntoerot nettosijoituksesta ulkomaiseen yksikköön 21 — Rahavirran suojaus 1 -1 Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä -3 -3 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 0 -6 Verot 0 1 Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona verojen jälkeen 0 -5 Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen jälkeen -3 -8 Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB:lle 1.11.2024. Osana järjestelyä Sampo Oyj myönsi If P&C Holding AB:lle 1 724 milj. euron suuruisen lainan, joka koostui Tanskan kruunumääräisestä 6 432 erästä sekä euromääräisestä 862 miljoonan erästä. Lainasaamisen katsotaan olevan osa Sampo Oyj:n nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön (tytäryhtiö) ja siten lainasta johtuvat mahdolliset valuuttakurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Nettovaluuttakurssierot kirjataan osaksi oman pääoman kertyneitä muuntoeroja. Lisätietoja transaktiosta löytyy liitteestä 28 Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinta sekä liitteestä 29 Lähipiiritiedot. TILINPÄÄTÖS 2024 172 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 9 Osakekohtainen tulos Milj. e 1-12/2024 1-12/2023 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto 1 154 1 323 Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 512 506 Osakekohtainen tulos (EUR/osake) 2,25 2,62 Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot 2,25 2,12 Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot — 0,50 * Lukumäärässä huomioitu omien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana. Muita osakkeisiin liittyviä transaktioita ei ole tilikaudella ollut. TILINPÄÄTÖS 2024 173 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2024 Milj. e Käyttöoikeus- omaisuuserät1 Maa-alueet ja rakennukset Koneet ja kalusto2 Yhteensä 1.1. Hankintameno 286 114 182 582 Kertyneet poistot -126 -9 -130 -264 Kirjanpitoarvo 1.1. 160 106 52 318 Kirjanpitoarvo 1.1. Lisäykset 14 2 17 33 Vähennykset -4 -7 -1 -12 Poistot -34 0 -17 -51 Valuuttakurssierot -4 0 0 -4 Muut muutokset 1 -1 — — Kirjanpitoarvo 31.12. 134 100 51 284 31.12. Hankintameno 294 108 197 599 Kertyneet poistot -160 -9 -147 -315 Kirjanpitoarvo 31.12. 134 100 51 284 2023 Milj. e Käyttöoikeus- omaisuuserät1 Maa-alueet ja rakennukset Koneet ja kalusto2 Yhteensä 1.1. Hankintameno 289 119 162 570 Kertyneet poistot -92 -8 -115 -216 Kirjanpitoarvo 1.1. 197 111 47 355 Kirjanpitoarvo 1.1. Tytäryhtiöhankinnat — 1 0 1 Lisäykset 19 1 25 45 Vähennykset -20 -4 -5 -29 Poistot -32 0 -14 -46 Valuuttakurssierot -4 0 -1 -4 Muut muutokset — -3 — -3 Kirjanpitoarvo 31.12. 160 106 52 318 31.12. Hankintameno 286 114 182 582 Kertyneet poistot -126 -9 -130 -264 Kirjanpitoarvo 31.12. 160 106 52 318 1 Konserni on vuokralle ottajana useissa vuokrasopimuksissa, jotka koskevat toimistotiloja, autoja sekä toimistolaitteita. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältävät konsernin toimitilavuokrasopimukset. Konserni vuokraa pääsääntöisesti tilat omaan käyttöön. Vuokrasopimusajat vaihtelevat 2–12 vuoden välillä. Useimmat sopimukset sisältävät mahdollisuuden uusia sopimus vuokra-ajan päättyessä. Osa sopimuksista on mahdollista päättää myös ennen vuokrakauden loppua. Vuokramaksut ovat yleisesti sidottuja kuluttajahintaindeksin muutoksiin. Liitteessä 23 Muut velat on annettu lisätietoa laajemmin konsernin vuokrasopimuksista. 2 Sisältää omat IT-laitteet ja toimistokalusteet. Vertailukauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum- konsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. TILINPÄÄTÖS 2024 174 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 11 Aineettomat hyödykkeet 2024 Milj. e Liikearvo Asiakas- suhteet Trade- mark Kesken- eräiset projektit Muut Yhteensä 1.1. Hankintameno 2 469 726 233 91 722 4 241 Kertyneet poistot — -282 0 -1 -321 -604 Kirjanpitoarvo 1.1. 2 469 443 233 90 401 3 637 Kirjanpitoarvo 1.1. Lisäykset — — — 96 5 101 Vähennykset -5 -13 -6 — -1 -25 Poistot — -72 — — -57 -129 Arvonalentumistappiot — — — -2 — -2 Siirrot keskeneräisistä — — — -36 36 0 Valuuttakurssierot 26 7 6 0 14 54 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 490 365 233 149 399 3 637 31.12. Hankintameno 2 490 719 234 151 777 4 371 Kertyneet poistot — -354 0 -1 -378 -733 Kertyneet arvonalentumistappiot — — — -2 — -2 Kirjanpitoarvo 31.12 2 490 365 233 149 399 3 637 2023 Milj. e Liikearvo Asiakas- suhteet Trade- mark Kesken- eräiset projektit Muut Yhteensä 1.1. Hankintameno 2 385 679 224 72 625 3 985 Kertyneet poistot — -216 — — -275 -492 Kirjanpitoarvo 1.1. 2 385 463 224 72 350 3 494 Kirjanpitoarvo 1.1. Yrityshankinnat 238 72 7 — 8 325 Lisäykset — — — 102 4 106 Vähennykset -163 -31 — -2 -4 -200 Poistot — -65 0 -1 -44 -109 Siirrot keskeneräisistä — — — -81 81 — Valuuttakurssierot 10 3 3 0 5 21 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 469 443 233 90 401 3 637 31.12. Hankintameno 2 469 726 233 91 722 4 241 Kertyneet poistot — -282 0 -1 -321 -604 Kirjanpitoarvo 31.12 2 469 443 233 90 401 3 637 Vertailukauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum- konsernin aineettomat hyödykkeet. TILINPÄÄTÖS 2024 175 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Liikearvo jakautuu eri segmenteille seuraavasti: 2024 2023 If 537 556 Topdanmark 1 036 1 038 Hastings 918 876 Yhteensä 2 490 2 469 Asiakassuhteiden taloudellinen käyttöaika on konsernissa 3-10 vuotta. Poistot tehdään tasapoistoina. Tavaramerkin taloudellinen käyttöaika on katsottu rajoittamattomaksi eikä sitä poisteta. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin IT-ohjelmistojen hankinnoista. Poistot ja arvonalentumiset sisältyvät tuloslaskelman erään Muut kulut. Liikearvon arvonalentumistestaus Liikearvojen osalta suoritetaan vuosittain IAS 36 Omaisuuden arvonalentuminen - standardin tarkoittama arvonalentumistestaus. Testauksien perusteella ei ole kirjattu arvonalentumisia. Arvonalentumistestausta varten Sampo määrittelee kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttöarvoon perustuen niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu. Sampo on määritellyt tällaisiksi yksiköiksi If-alakonsernin, Topdanmark- alakonsernin sekä Hastings-alakonsernin. Yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät Ifille ja Hastingsille on määritetty käyttäen diskontattua rahavirtamallia. Malli pohjautuu historiatietojen lisäksi yhtiöiden johdon parhaisiin arvioihin taloudellisista olosuhteista, kuten maksutulosta, korvauskuluista, jälleenvakuuttamisesta, marginaaleista, koroista, pääomarakenteesta sekä tuotto- ja kustannuskehityksestä. Saadut rahavirrat on diskontattu ennen veroja määritetyllä oman pääoman kustannuksella, joka Ifin osalta on 9,2 prosenttia ja Hastingsin osalta 11,1 prosenttia. Pääoman kustannus on määritelty CAPM-mallilla ulkoisista lähteistä kuvastaman kunkin yhtiön riskiä suhteessa markkinoihin. Johdon ja hallitusten hyväksymät rahoitussuunnitelmat Ifille ja Hastingsille kattavat vuodet 2025-2027. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttäen 2 prosentin kasvuvauhtia. Hastingsin osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 600 miljoonalla eurolla. Käytetyllä laskentatekniikalla esimerkiksi noin 2 %-yksikön nousu pääoman kustannuksessa johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi sama kuin yksikön kirjanpitoarvo. If-konsernin osalta johto katsoo, että mikään jokseenkin mahdollinen muutos käytettyihin keskeisiin oletuksiin ei saisi aikaan sitä, että yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevat rahamäärän. Sampo hankki määräysvallattomien omistajien osuudet Topdanmarkista markkinahintaan vuoden 2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Johto ei ole tunnistanut mitään viitteitä arvonalentumisesta tilinpäätöshetkellä 31.12.2024. Herkkyysanalyysi Seuraavien muutosten vaikutus nykyarvoon (mrd. euroa) 2024 If Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +2,5 %-yks. -1,4 Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde -2,5 %-yks. 2,0 Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks. -1,9 Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks. 2,7 Oman pääoman kustannus +1 %-yks. -2,3 Oman pääoman kustannus -1 %-yks. 3,2 Hastings Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks. -0,2 Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks. 0,3 Oman pääoman kustannus +1 %-yks. -0,4 Oman pääoman kustannus -1 %-yks. 0,5 TILINPÄÄTÖS 2024 176 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 12 Rahoitusvarat Milj. e 12/2024 12/2023 Rahoitusvarat Johdannaissopimukset 26 38 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat Saamistodistukset 13 325 12 925 Osakkeet ja osuudet 1 288 1 640 Rahastot 823 662 Talletukset ja muut — 40 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 15 436 15 267 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Lainat 272 276 Lainat ja ennakot asiakkaille 356 175 Talletukset 1 1 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 629 452 Rahoitusvarat yhteensä 16 090 15 757 Lainat ja ennakot asiakkaille sisältävät Hastingsin asiakkaille myöntämiä lainoja. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat sisältävät lisäksi yhteensä 101 (101) miljoonan euron lainasaamisen Mandatum Oyj:ltä. Lainasaaminen kirjattiin osittaisjakautumisen yhteydessä 1.20.2023 yleisvelkojen kohdentamiseksi. Raportointikaudella Sampo sai päätökseen järjestelyt 19,8 prosentin suuruisen Saxo Bank -omistuksensa myynnistä Mandatumille osittaisjakautumisen yhteydessä vuonna 2023 sovitun mukaisesti. Kauppahinta oli 302 miljoonaa euroa saadut osingot huomioiden, kuten osittaisjakautumisen yhteydessä sovittiin. Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat tasoittain Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ovat arvonalentumistarkastelun soveltamisalan piirissä. Arvonalentumismalli perustuu eteenpäin katsovaan odotettavissa olevien luottotappioiden (expected credit loss model, ECL) malliin. Odotettavissa olevien luottotappioiden malli sisältää kolmivaiheisen lähestymistavan, joka perustuu muutoksiin luottoriskissä. Kahdentoista kuukauden odotettavissa olevaa luottotappiota (taso 1) sovelletaan kaikkiin eriin, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen luottoriski ole kasvanut merkittävästi. Koko voimassaoloajan odotettavissa olevaa luottoriskiä sovelletaan eriin, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi (taso 2), tai eriin, jotka ovat arvoltaan alentuneet (taso 3). TILINPÄÄTÖS 2024 177 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittäminen on kuvattu laadintaperiaatteissa. Seuraavassa taulukossa esitetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen brutto kirjanpitoarvo ja tappiota koskeva vähennyserä tasoittain. 2024 Milj. e Taso 1 - 12 kuukauden ECL Taso 2 - koko voimassaolo- ajan ECL, luotto- kelpoisuus muuttumaton Taso 3 - koko voimassaolo- ajan ECL, luotto- kelpoisuus alentunut Yhteensä Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Lainat 273 — — 273 Lainat ja ennakot asiakkaille 347 16 14 377 Talletukset 1 — — 1 Tappiota koskeva vähennyserä -8 -3 -11 -23 Yhteensä 613 13 3 629 2023 Milj. e Taso 1 - 12 kuukauden ECL Taso 2 - koko voimassaolo- ajan ECL, luotto- kelpoisuus muuttumaton Taso 3 - koko voimassaolo- ajan ECL, luotto- kelpoisuus alentunut Yhteensä Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Lainat 278 — 2 280 Lainat ja ennakot asiakkaille 173 8 5 186 Talletukset 1 — — 1 Tappiota koskeva vähennyserä -9 -1 -5 -16 Yhteensä 442 6 2 451 TILINPÄÄTÖS 2024 178 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvarojen bruttokirjanpitoarvo oli 651 (468) miljoonaa euroa ja tappiota koskeva vähennyserä -23 (-16) miljoonaa euroa. Raportointikaudella odotettavissa olevien luottotappioiden tulosvaikutus oli -7 miljoonaa euroa ja vertailukaudella -10 miljoonaa euroa. Johdannaissopimukset 2024 Käypä arvo 2023 Käypä arvo Milj. e Kohde- et. nimell. arvo Saamiset Velat Kohde- et. nimell. arvo Saamiset Velat Kaupankäyntitarkoituk- sessa pidettävät johdannaissopimukset Korkojohdannaiset OTC-johdannaiset Koronvaihtosopimukset 456 2 49 340 3 44 Inflaatiosuoja 211 13 18 211 16 12 Korkojohdannaiset yhteensä 667 15 68 551 18 56 Valuuttajohdannaiset OTC-johdannaiset Valuuttatermiinit 2 760 10 19 3 032 18 57 Valuuttaoptiot, ostetut ja myydyt 24 1 0 53 1 1 Valuuttajohdannaiset yhteensä 2 784 11 20 3 085 20 58 Kaupankäyntitarkoituk- sessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä 3 451 26 87 3 636 38 114 2024 Käypä arvo 2023 Käypä arvo Milj. e Kohde- et. nimell. arvo Saamiset Velat Kohde- et. nimell. arvo Saamiset Velat Suojaavat johdannaissopimukset Rahavirtasuojaukset Valuuttatermiinit 5 0 — — — — Koronvaihtosopimukset 576 — 1 228 — 2 Rahavirtasuojaukset yhteensä 581 0 1 228 — 2 Suojaavat johdannaissopimukset yhteensä 581 0 1 228 — 2 Konsernin johdannaissopimukset yhteensä 4 032 26 88 3 864 38 116 TILINPÄÄTÖS 2024 179 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 13 Käypien arvojen määritys ja hierarkia Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä käyttäen. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa. Rahoitusvarojen luokittelua hierarkiatasoille arvioidaan kvartaaleittain. Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optiohinnoittelumalleja. Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja. Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim. luottoriskin perusteella. Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole mukana siirtyvien korkojen osuutta. Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa. Toimivien markkinoiden noteerattujen hintojen katsotaan kuvaavan parasta arviota rahoitusvarojen käyvästä arvosta. Toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla ja kuvaavat todellisia ja säännöllisesti tapahtuvia markkinaehtoisia liiketoimia. Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Konsernin tason 3 rahoitusvarat koostuvat pääosin muutamasta merkittävämmästä osakesijoituksesta sekä sijoituksista pääoma- ja vaihtoehtorahastoihin. Tasolla 3 oman pääoman ehtoinen sijoitus on arvostettu lisätuottomallilla (excess return model). Yhtiön arvo muodostuu tällä hetkellä yhtiöön sijoitetusta pääomasta ja lisätuottojen, joita yhtiö odottaa ansaitsevansa tulevaisuudessa, nykyarvosta. Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta. Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot sekä käypien arvojen hierarkia tasot on esitetty seuraavassa taulukossa. Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen, joita ei ole arvostettu käypään arvoon, käypiä arvoja ei ole esitetty taulukossa, mikäli kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. TILINPÄÄTÖS 2024 180 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Milj. e 31.12.2024 Kirjanpito arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset 2 — 2 — 2 Valuuttajohdannaiset 11 — 11 — 11 Inflaatiojohdannaiset 13 — 13 — 13 Yhteensä 26 — 26 — 26 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat Saamistodistukset 13 325 8 469 4 839 17 13 325 Osakkeet ja osuudet 1 288 837 19 432 1 288 Rahastot 823 491 176 157 823 Yhteensä 15 436 9 796 5 033 606 15 436 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 15 462 9 796 5 059 606 15 462 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Lainat 272 — 101 171 272 Lainat ja ennakot asiakkaille 356 — — 356 356 Muut 1 — — 1 1 Yhteensä 629 — 101 528 629 Rahoitusvarat yhteensä 16 090 9 796 5 160 1 134 16 090 Milj. e 31.12.2024 Kirjanpito arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat Johdannaissopimukset Korkojohdannaiset 50 — 50 — 50 Valuuttajohdannaiset 20 — 20 — 20 Inflaatiojohdannaiset 18 — 18 — 18 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä 88 — 88 — 88 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat Velat, joilla on huonompi etuoikeus Pääomalainat 1 642 1 535 20 — 1 555 Liikkeeseen lasketut velkakirjat Joukkovelkakirjalainat 954 847 80 — 927 Velat luottolaitoksille 353 — — 353 353 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä 2 948 2 382 100 353 2 835 Konsernin rahoitusvelat yhteensä 3 036 2 382 188 353 2 923 TILINPÄÄTÖS 2024 181 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Milj. e 31 joulukuuta 2023 Kirjanpito arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset 3 — 3 — 3 Valuuttajohdannaiset 20 — 20 — 20 Inflaatiojohdannaiset 16 — 16 — 16 Yhteensä 38 — 38 — 38 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat Saamistodistukset 12 925 8 476 4 430 19 12 925 Osakkeet ja osuudet 1 640 886 24 730 1 640 Rahastot 662 480 31 151 662 Talletukset ja muut 40 — 40 — 40 Yhteensä 15 267 9 842 4 525 900 15 267 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 15 305 9 842 4 563 900 15 305 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Lainat 276 — 97 179 276 Lainat ja ennakot asiakkaille 175 — — 175 175 Muut 1 — — 1 1 Yhteensä 452 — 97 354 452 Rahoitusvarat yhteensä 15 757 9 842 4 660 1 254 15 756 Milj. e 31 joulukuuta 2023 Kirjanpito arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat Johdannaissopimukset Korkojohdannaiset 46 2 44 — 46 Valuuttajohdannaiset 58 — 58 — 58 Inflaatiojohdannaiset 12 — 12 — 12 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä 116 2 114 — 116 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat Velat, joilla on huonompi etuoikeus Pääomalainat 1 645 1 448 148 — 1 596 Liikkeeseen lasketut velkakirjat Joukkovelkakirjalainat 959 936 — — 936 Velat luottolaitoksille 194 — 9 184 194 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä 2 798 2 385 157 184 2 726 Konsernin rahoitusvelat yhteensä 2 914 2 387 271 184 2 842 TILINPÄÄTÖS 2024 182 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä Milj. e 1-12/2024 1-12/2023 Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä Siirrot tasolta 2 tasolle 1 Siirrot tasolta 1 tasolle 2 Siirrot tasolta 2 tasolle 1 Siirrot tasolta 1 tasolle 2 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat Saamistodistukset 192 181 378 334 Yhteensä 192 181 378 334 Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin kaupankäynnin volyymeissa. Käypien arvojen herkkyysanalyysi Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan liiketoiminta-alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi. Milj. e 12/2024 12/2023 Kirjattu tulosvaikut- teisesti Kirjattu tulosvaikut- teisesti If Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen Ruotsin kruunua vastaan 17 4 Topdanmark Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen Tanskan kruunua vastaan -1 -1 Hastings Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen Englannin puntaa vastaan 8 — Omistusyhteisö Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen euroa vastaan -68 -73 Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri markkinariskiskenaarioissa on esitetty seuraavassa taulukossa. Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta instrumenttien käypään arvoon tilanteessa 31.12.2024. Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja. Milj. e Korko Korko Osake Muut sijoitukset 1 %:n tasoliike alas 1 %:n tasoliike ylös 20 %:n hinnanlasku 20 %:n hinnanlasku Vaikutus tulokseen 354 -332 -270 -141 Kokonaisvaikutus 354 -332 -270 -141 TILINPÄÄTÖS 2024 183 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 14 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset Milj. e Rahoitusvarat 1.1. Tulokseen kirjatut voitot/ tappiot yht. Ostot ja uudel- leenluokit- telut Myynnit Suorituk- set 31.12.2024 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat Saamistodistukset 19 0 — — -2 17 Osakkeet ja osuudet 730 -1 5 -302 — 432 Rahastot 151 6 — — — 157 Yhteensä 900 6 5 -302 -2 606 Sampo sai 13.5.2024 päätökseen 19,8 prosentin suuruisen Saxo Bank -omistuksensa myynnin Mandatumille. Kaupasta oli sovittu osittaisjakautumisen yhteydessä. Kauppahinta oli 302 miljoonaa euroa saadut osingot huomioiden, kuten osittaisjakautumisen yhteydessä sovittiin. Milj. e Rahoitusvarat 1.1. Tulokseen kirjatut voitot/ tappiot yht. Ostot ja uudel- leenluokit- telut Myynnit 31.12.2023 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat Saamistodistukset 134 1 11 -126 19 Osakkeet ja osuudet 763 -14 9 -28 730 Rahastot 212 -61 — 0 151 Yhteensä 1 109 -74 20 -155 900 Mandatum-konsernin rahoitusinstrumentit tasolla 3 ei ole sisällytetty avaaviin saldoihin 1.1.2023. Lisätietoja Mandatumin luokittelusta lopetetuksi toiminnoksi on liitteessä 30. TILINPÄÄTÖS 2024 184 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen herkkyysanalyysi 12/2024 12/2023 Milj. e Kirjanpitoarvo Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+/-) Kirjanpitoarvo Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+/-) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat Saamistodistukset 17 -1 19 0 Osakkeet ja osuudet 432 -86 730 -146 Rahastot 157 -31 151 -30 Yhteensä 606 -118 900 -176 Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia. Raportointikaudella edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta -1 milj. euron (-0) ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -118 milj. euron (-176) arvostustappion konsernin tuloslaskelmassa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 1,7 prosenttia (2,4). TILINPÄÄTÖS 2024 185 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 15 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana Milj. e 1.1. Tytäryhtiö- hankinnat/ myynnit Laajaan tulokseen kirjatut erät Omaan pääomaan kirjatut erät Muuntoerot 31.12. Laskennalliset verosaamiset Vahvistetut tappiot 1 — — — 0 1 Käyvän arvon muutokset 0 — — — 0 0 Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 116 — 38 1 0 156 Yhteensä 117 — 38 1 0 157 Laskennallisten verojen netotus -155 Laskennalliset verosaamiset taseella 117 — 38 1 0 2 Laskennalliset verovelat Varaukset ja tilinpäätössiirrot 224 — 1 — -5 219 Käyvän arvon muutokset 194 — 32 — 2 228 Eläkesaamiset 7 — 1 0 — 8 Muut veronalaiset tilapäiset erot 255 — -18 0 -3 235 Yhteensä 680 — 15 1 -6 690 Laskennallisten verojen netotus -155 Laskennalliset verovelat taseella 680 — 15 1 -6 535 TILINPÄÄTÖS 2024 186 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana Milj. e 1.1. Tytäryhtiö- hankinnat/ myynnit Laajaan tulokseen kirjatut erät Omaan pääomaan kirjatut erät Muuntoerot 31.12. Laskennalliset verosaamiset Vahvistetut tappiot 2 0 -1 — 0 1 Käyvän arvon muutokset 5 — -5 — 0 0 Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 128 -3 -11 0 2 116 Yhteensä 135 -3 -17 0 2 117 Laskennallisten verojen netotus -114 Laskennalliset verosaamiset taseella 135 -3 -17 0 2 3 Laskennalliset verovelat Varaukset ja tilinpäätössiirrot 209 -2 21 — -4 224 Käyvän arvon muutokset 194 -70 67 0 2 194 Eläkesaamiset 7 — -1 — — 7 Muut veronalaiset tilapäiset erot 379 -93 -32 0 1 255 Yhteensä 790 -164 56 0 -1 680 Laskennallisten verojen netotus -114 Laskennalliset verovelat taseella 790 -164 56 0 -1 567 Vertailukauden tytäryhtiöiden myynnit sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum-konsernin aineettomat hyödykkeet. TILINPÄÄTÖS 2024 187 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Pillar II - Verotukselliset tappiot Sammon konserniyhtiöt ovat noudattaneet väliaikaisia pakollisia helpotuksia liittyen laskennallisten verojen vähimmäisverokannan laskentaan ja kirjaavat mahdolliset täydennysverot silloin, kun ne realisoituvat. Milj. e Käyttämätön verotuksellinen tappio 2024 Maa Käyttämättömät verotukselliset tappiot paikallisessa valuutassa Käyttämätön verotuksellinen tappio Joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista Joista laskennallinen verosaaminen on kirjattu Kirjattu laskennallinen verosaaminen Sovellettava veroaste Mahdollinen laskennallinen verosaaminen, jota ei ole kirjattu Sampo Oyj Suomi 413 milj. euroa 413 413 — — 20,0 % 83 If P&C Insurance Holding Ltd Norja 83 milj. Norjan kruunua 7 7 — — 22,0 % - If P&C Insurance Ltd Saksa — — — — — 27,4 % - If P&C Insurance Ltd Ranska 15 milj. euroa 15 15 — — 25,8 % - If P&C Insurance Ltd UK 9 milj. Englannin puntaa 11 11 — — 25,0 % - If P&C Insurance AS Latvia — — — — — 20,0 % — Insrt AB Ruotsi 6 milj. Ruotsin kruunua 1 — 0 0 20,6 % — Viking Sverige AB Ruotsi 61 milj. Ruotsin kruunua 5 2 4 1 20,6 % 0 Viking Assistance A/S Tanska 27 milj. Tanskan kruunua 4 4 0 0 22,0 % 1 Viking Membership AB Ruotsi 3 milj. Ruotsin kruunua 0 0 — — 20,6 % 0 Viking Guard AS Norja 6 milj. Norjan kruunua 1 — 1 0 22,0 % — Viking Assistance A/S Viro 0 milj. euroa 0 0 — — 20,0 % 0 Hastings Group Finance plc UK 9 milj. Englannin puntaa 9 9 — — 25,00% 2 Hastings Holdings Limited UK 0 milj. Englannin puntaa 0 0 — — 25,00% 0 Hastings (US) Limited UK 0 milj. Englannin puntaa 0 0 — — 25,00% 0 Yhteensä 86 * Tappio on syntynyt ulkomaisessa sivuliikkeessä ja se on vähennetty pääkonttorissa. Tappion hyödyntäminen paikallisesti ulkoisessa sivuliikkeessä ei vaikuttaisi yhtiön verokuluun kokonaisuutena. Tämän johdosta ulkomaiseen sivuliikkeeseen liittyvää laskennallista verosaamista ei voida kirjata. TILINPÄÄTÖS 2024 188 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Milj. e Käyttämätön verotuksellinen tappio 2023 Maa Käyttämättömät verotukselliset tappiot paikallisessa valuutassa Käyttämätön verotuksellinen tappio Joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista Joista laskennallinen verosaaminen on kirjattu Kirjattu laskennallinen verosaaminen Sovellettava veroaste Mahdollinen laskennallinen verosaaminen, jota ei ole kirjattu Sampo Oyj Suomi 365 milj. euroa 365 365 — — 20,00% 73 If P&C Insurance Holding Ltd Norja 83 milj. Norjan kruunua 7 7 — — 22,00% - If P&C Insurance Ltd Saksa 2 milj. euroa 2 2 — — 27,38% - If P&C Insurance Ltd Ranska 16 milj. euroa 16 16 — — 25,83% - If P&C Insurance Ltd UK 20 milj. Englannin puntaa 23 23 — — 25,00% - If P&C Insurance AS Latvia — — — — — 20,00% - Insrt AB Ruotsi 6 milj. Ruotsin kruunua 1 1 — — 20,60% — Viking Sverige AB Ruotsi 42 milj. Ruotsin kruunua 4 — 4 1 20,60% — Viking Assistance A/S Tanska 33 milj. Tanskan kruunua 4 4 — — 22,00% 1 Viking Nordic Assistance S.L Espanja — — — — — 25,00% — Hastings Group Finance plc UK 7 milj. Englannin puntaa 8 8 — — 25,00% 2 Yhteensä 1 76 * Tappio on syntynyt ulkomaisessa sivuliikkeessä ja se on vähennetty pääkonttorissa. Tappion hyödyntäminen paikallisesti ulkoisessa sivuliikkeessä ei vaikuttaisi yhtiön verokuluun kokonaisuutena. Tämän johdosta ulkomaiseen sivuliikkeeseen liittyvää laskennallista verosaamista ei voida kirjata. TILINPÄÄTÖS 2024 189 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 16 Verot Milj. e 2024 2023 Tulos ennen veroja 1 559 1 481 Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla -312 -296 Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat -3 -40 Verovapaat tulot osakkuusyhtiöistä 2 0 Verovapaat tulot 9 46 Vähennyskelvottomat kulut -17 -40 Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista -10 -36 Verokannan muutokset 0 -8 Verot aikaisemmilta tilikausilta 1 2 Konsernin verot yhteensä -330 -372 Vertailukauden verot sisältävät tuloslaskelmalla osana lopetettujen toimintojen tulosta esitettyjä veroja -33 milj. euroa. Sampo-konserni on tunnistanut, että Hastingsin liiketoimintaan Gibraltarilla sovelletaan Pillar II -sääntelyn mukaisia vähimmäisverokantaa koskevia säännöksiä. Tähän liittyen tilikaudelle on kirjattu -4 milj. euroa täydennysveroa. 17 Muut varat Milj. e 12/2024 12/2023 Saamiset ensivakuutustoiminnasta 233 245 Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta 174 92 Kauppahintasaamiset 8 5 Kertyneet korot 155 130 Eläkevarat 36 32 Muut 274 296 Muut varat yhteensä 880 800 Erä Muut sisältää mm. potilasvakuutuksiin liittyvät varoja 56 milj. euroa (63) sekä muita saamisia, ennakkoon maksettuja kuluja ja vahinkotavarasaamisia. Muista varoista pitkäaikaisten osuus on 53 milj. euroa (61). TILINPÄÄTÖS 2024 190 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 18 Vakuutussopimusvelat Vakuutussopimusvelat kuvaavat vastuita, jotka konsernilla on velkana taseellaan konsernissa myönnetyistä vakuutuksista. Velka koostuu kahdesta osasta eli jäljellä olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage) vähennettynä vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims). Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet. Velka koostuu tilikauden jälkeen tuotettavista vakuutuspalveluista saaduista vakuutusmaksuista eli vakuutussuojan erääntymättömästä osuudesta, jota oikaistaan hankintaan liittyvillä kassavirroilla. Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka liittyy velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka ovat jo tapahtuneet. Velan tulee kattaa ennakoidut tulevat maksut kaikista toteutuneista vakuutustapahtumista, mukaan lukien ne vakuutustapahtumat, joita ei ole vielä raportoitu. Lisätietoja vakuutussopimusvelkojen laadintaperiaatteista löytyy liitteestä Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet. Milj. e 12/2024 12/2023 Vakuutussopimusvelat - PAA-mallin mukaisesti arvostetut sopimukset Jäljellä olevan vakuutuskauden velka 1 877 1 709 Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka 10 409 10 007 Velat vakuutussopimuksista yhteensä 12 286 11 716 Varat jälleenvakuutussopimuksista Jäljellä olevan vakuutuskauden vara 276 258 Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara 2 342 2 024 Varat jälleenvakuutussopimuksista 2 618 2 282 Vakuutussopimukset nettona jälleenvakuutuksen jälkeen 9 668 9 434 Alla olevassa taulukossa esitetään vakuutusvelkojen rahavirtojen diskonttauksessa käytetyt tuottokäyrät valuutoittain prosentteina. 2024 2023 Valuutta , % 1 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 30 vuotta 1 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 30 vuotta DKK 2,23 2,13 2,26 2,25 2,38 3,35 2,31 2,38 2,40 2,53 EUR 2,44 2,34 2,47 2,46 2,55 3,61 2,57 2,64 2,66 2,74 GBP 4,70 4,58 4,92 5,41 5,69 4,83 3,83 4,02 4,51 4,58 NOK 4,82 4,52 4,45 4,23 4,01 4,56 3,87 3,78 3,75 3,70 SEK 2,91 3,07 3,29 3,35 3,33 3,71 2,94 2,93 3,16 3,26 TILINPÄÄTÖS 2024 191 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 19 Vakuutussopimusvelkojen täsmäytyslaskelma Vakuutussopimukset Ensimmäisessä taulukossa esitetään myönnetyistä vakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan vakuutuskauden velan sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja kassavirtojen seurauksena. Jälleenvakuutussopimukset Seuraavassa taulukossa esitetään jälleenvakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan vakuutuskauden varan ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneen varan kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja kassavirtojen seurauksena. Tiedot esitetään sekä Sampo-konsernin että raportoitavien segmenttien tasolla. Vakuutussopimusvelkaa koskevat tiedot on esitetty PAA-mallin mukaisesti arvostetuista sopimuksista. If ja Hastings ovat solmineet keskinäisen jälleenvakuutussopimuksen. Segmenttien vakuutussopimusvelkojen täsmäytyslaskelmat esitetään sisältäen keskinäiset erät, jotka on eliminoitu Sampo- konsernista esitettävistä tiedoista. Vertailukaudelta 2023 Mandatum-konsernin lukuja ei ole esitetty täsmäytyslaskelmissa, sillä se on raportoitu omistajille jaettaviksi määritettyinä pitkäaikaisina omaisuuserinä. TILINPÄÄTÖS 2024 192 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo-konserni - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2024 ja 31.12.2023 2024 2023 Jäljellä olevan vakuutuskauden velka Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka Jäljellä olevan vakuutuskauden velka Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka Milj. e Ilman tappio- kompo- nenttia Tappio- kompo- nentti Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitus- riskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Ilman tappio- kompo- nenttia Tappio- kompo- nentti Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitus- riskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Vakuutussopimusvelka kauden alussa 1 701 27 9 547 459 11 734 1 499 14 8 931 444 10 889 Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara -18 — 11 716 10 889 Muutokset laajalla tuloslaskelmalla Vakuutusmaksutuotot -9 450 — — — -9 450 -8 417 — — — -8 417 Vakuutuspalvelukulut Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut — — 6 847 186 7 032 — — 6 503 154 6 657 Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksotus 262 — — — 262 223 — — — 223 Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC) — — -174 -100 -274 — — -395 -145 -540 Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC) — -21 — — -21 — 12 — — 12 Vakuutuspalvelukulut yhteensä 262 -21 6 673 85 7 000 223 12 6 108 9 6 351 Vakuutuspalvelutulos -9 188 -21 6 673 85 -2 450 -8 195 12 6 108 9 -2 066 Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut — — 307 — 307 — — 529 — 529 Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset) -62 — 24 11 -27 -185 — 91 4 -89 Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -9 250 -21 7 004 97 -2 170 -8 379 12 6 728 13 -1 626 Rahavirrat kauden aikana Saadut maksut 9 718 — — — 9 718 8 785 — — — 8 785 Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut — — -6 703 — -6 703 — — -6 111 — -6 111 Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat -283 — — — -283 -221 — — — -221 Rahavirrat kauden aikana yhteensä 9 435 — -6 703 — 2 732 8 564 0 -6 111 — 2 453 Siirrot muihin tase-eriin — — — — — 17 — — 1 18 Muut 5 — 4 — 9 — — — — — Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 1 891 6 9 853 557 12 305 1 701 27 9 547 459 11 734 Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara -20 -18 Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 12 286 11 716 TILINPÄÄTÖS 2024 193 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo-konserni - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023 2024 2023 Jäljellä olevan vakuutus- kauden vara Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara Jäljellä olevan vakuutus- kauden vara Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara Milj. e Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Vara kauden alussa 258 1 803 220 2 282 221 1 384 215 1 820 Muutokset laajalla tuloslaskelmalla Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus -909 — — -909 -1 005 — — -1 005 Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut — 521 79 600 — 935 72 1 007 Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan — 21 -52 -31 — -80 -70 -150 Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus — — — — — — — — Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista -909 542 28 -340 -1 005 855 2 -148 Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista — 57 — 57 — 83 — 83 Valuuttakurssimuutosten vaikutus -33 29 4 -1 -8 31 4 26 Jälleenvakuutuksen sijoituskomponentti 0 0 0 0 Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -943 628 31 -284 -1 014 969 6 -39 Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin liittyviin nettokassavirtoihin -216 216 — — Rahavirrat kauden aikana Maksetut maksut 1 176 — — 1 176 1 051 — — 1 051 Saadut määrät — -556 — -556 — -550 — -550 Rahavirrat kauden aikana yhteensä 1 176 -556 — 620 1 051 -550 — 501 Vara kauden lopussa 276 2 090 252 2 618 258 1 803 220 2 282 TILINPÄÄTÖS 2024 194 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot If - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2024 ja 31.12.2023 2024 2023 Jäljellä olevan vakuutuskauden velka Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka Jäljellä olevan vakuutuskauden velka Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka Milj. e Ilman tappio- kompo- nenttia Tappio- kompo- nentti Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitus- riskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Ilman tappio- kompo- nenttia Tappio- kompo- nentti Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitus- riskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Vakuutussopimusvelka kauden alussa 911 17 6 038 175 7 141 868 7 5 655 162 6 693 Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara -7 — 7 134 6 693 Muutokset laajalla tuloslaskelmalla Vakuutusmaksutuotot -5 680 — — — -5 680 -5 330 — — — -5 330 Vakuutuspalvelukulut Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut — — 4 060 65 4 125 — — 3 924 58 3 981 Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksotus 107 — — — 107 100 — — — 100 Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC) — — -191 -50 -241 — — -184 -43 -228 Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC) — -11 — — -11 — 10 — — 10 Vakuutuspalvelukulut yhteensä 107 -11 3 869 15 3 980 100 10 3 739 14 3 863 Vakuutuspalvelutulos -5 573 -11 3 869 15 -1 700 -5 230 10 3 739 14 -1 467 Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut — — 208 — 208 — — 340 — 340 Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset) -5 -1 -104 -3 -112 -191 0 57 -2 -135 Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -5 579 -11 3 973 12 -1 605 -5 420 10 4 136 13 -1 261 Rahavirrat kauden aikana Saadut maksut 5 694 — — — 5 694 5 572 — — — 5 572 Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut — — -4 052 — -4 052 — — -3 754 — -3 754 Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat -125 — — — -125 -108 — — — -108 Rahavirrat kauden aikana yhteensä 5 569 — -4 052 — 1 517 5 463 — -3 754 — 1 710 Siirrot muihin tase-eriin — — — — — — — — — — Muut 5 — 4 0 9 — — — — — Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 906 6 5 962 188 7 062 911 17 6 038 175 7 141 Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara -14 -7 Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 7 049 7 134 Sampo Oyj:n eriytettyä Mandatum Holding Oy osittaisjakautumisen yhteydessä vuonna 2023, If Livförsäkring AB teki siirtosopimuksen koskien osaa Mandatumin henkivakuutusportfolioista. Siirto If Livförsäkring AB:lle tapahtui 1.10.2024. TILINPÄÄTÖS 2024 195 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot If - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023 2024 2023 Jäljellä olevan vakuutus- kauden vara Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara Jäljellä olevan vakuutus- kauden vara Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara Milj. e Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitusriski ä koskeva riskioikaisu Yhteensä Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitusriski ä koskeva riskioikaisu Yhteensä Vara kauden alussa 36 510 17 563 28 226 10 264 Muutokset laajalla tuloslaskelmalla Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus -423 — — -423 -334 — — -334 Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut — 282 11 293 — 339 10 348 Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan — 30 -4 26 — 41 -3 38 Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus — 0 — 0 — 0 — 0 Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista -423 312 6 -104 -334 380 7 52 Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista — 20 — 20 — 8 — 8 Valuuttakurssimuutosten vaikutus 1 -7 0 -6 -12 8 0 -4 Jälleenvakuutuksen sijoituskomponentti — — — — Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -421 325 6 -90 -346 396 7 57 Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin liittyviin nettokassavirtoihin -25 25 — — Rahavirrat kauden aikana Maksetut maksut 429 — — 429 354 — — 354 Saadut määrät — -223 — -223 — -112 — -112 Rahavirrat kauden aikana yhteensä 429 -223 — 206 354 -112 — 242 Vara kauden lopussa 20 636 23 679 36 510 17 563 TILINPÄÄTÖS 2024 196 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Topdanmark - Vakuutussopimusvelat 31.12.2024 ja 31.12.2023 2024 2023 Jäljellä olevan vakuutuskauden velka Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka Jäljellä olevan vakuutuskauden velka Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka Milj. e Ilman tappio- kompo- nenttia Tappio- kompo- nentti Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitus- riskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Ilman tappio- kompo- nenttia Tappio- kompo- nentti Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitus- riskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Vakuutussopimusvelka kauden alussa 282 2 1 546 37 1 867 285 2 1 441 35 1 763 Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara -12 — 1 855 1 763 Muutokset laajalla tuloslaskelmalla Vakuutusmaksutuotot -1 560 — — — -1 560 -1 369 — — — -1 369 Vakuutuspalvelukulut Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut — — 1 287 39 1 326 — — 1 093 15 1 108 Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksotus 29 — — — 29 31 — — — 31 Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC) — — -31 -16 -47 — — -27 -16 -43 Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC) — -2 — — -2 — 1 — — 1 Vakuutuspalvelukulut yhteensä 29 -2 1 256 23 1 306 31 1 1 066 -1 1 097 Vakuutuspalvelutulos -1 530 -2 1 256 23 -253 -1 337 1 1 066 -1 -272 Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut — — 32 — 32 — — 81 — 81 Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset) 1 0 -1 1 1 0 0 -5 1 -4 Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -1 530 -2 1 287 25 -220 -1 337 1 1 142 0 -194 Rahavirrat kauden aikana Saadut maksut 1 561 — — — 1 561 1 336 — — — 1 336 Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut — — -1 298 — -1 298 — — -1 038 — -1 038 Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat -29 — — — -29 -18 — — — -18 Rahavirrat kauden aikana yhteensä 1 531 — -1 298 — 234 1 318 — -1 038 — 280 Siirrot muihin tase-eriin — — — — — 17 — — 1 18 Muut — — — — — — — — — — Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 284 0 1 535 61 1 881 282 2 1 546 37 1 867 Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara -6 -12 Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 1 875 1 855 TILINPÄÄTÖS 2024 197 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Topdanmark - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023 2024 2023 Jäljellä olevan vakuutus- kauden vara Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara Jäljellä olevan vakuutus- kauden vara Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara Milj. e Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Vara kauden alussa -1 78 1 79 -2 80 1 79 Muutokset laajalla tuloslaskelmalla Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus -90 — — -90 -80 — — -80 Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut — 44 2 46 — 49 — 49 Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan — 2 -1 1 — 1 0 1 Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus — — — — — — — — Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista -90 46 1 -43 -80 49 — -31 Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista — 1 — 1 — 2 — 2 Valuuttakurssimuutosten vaikutus 0 0 0 0 0 0 0 0 Jälleenvakuutuksen sijoituskomponentti — — — — Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -90 47 1 -42 -80 51 0 -29 Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin liittyviin nettokassavirtoihin — — — — Rahavirrat kauden aikana Maksetut maksut 90 — — 90 82 — — 82 Saadut määrät — -54 — -54 — -54 — -54 Rahavirrat kauden aikana yhteensä 90 -54 — 36 82 -54 — 28 Vara kauden lopussa -1 72 2 73 -1 78 1 79 TILINPÄÄTÖS 2024 198 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hastings - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2024 ja 31.12.2023 2024 2023 Jäljellä olevan vakuutuskauden velka Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka Jäljellä olevan vakuutuskauden velka Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka Milj. e Ilman tappio- kompo- nenttia Tappio- kompo- nentti Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitus- riskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Ilman tappio- kompo- nenttia Tappio- kompo- nentti Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitus- riskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Vakuutussopimusvelka kauden alussa 508 7 1 964 247 2 726 347 5 1 835 247 2 434 Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara — — 2 726 2 434 Muutokset tuloslaskelmalla Vakuutusmaksutuotot -2 234 — — — -2 234 -1 719 — — — -1 719 Vakuutuspalvelukulut Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut — — 1 517 84 1 601 — — 1 486 81 1 568 Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksotus 125 — — — 125 92 — — — 92 Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC) — — 48 -34 14 — — -184 -86 -269 Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC) — -8 — — -8 — 2 — — 2 Vakuutuspalvelukulut yhteensä 125 -8 1 566 50 1 733 92 2 1 303 -4 1 391 Vakuutuspalvelutulos -2 109 -8 1 566 50 -501 -1 628 2 1 303 -4 -328 Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut — — 67 — 67 — — 108 — 108 Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset) -20 0 129 13 122 6 0 39 5 50 Muutokset tuloslaskelmalla yhteensä -2 129 -7 1 762 63 -312 -1 622 2 1 449 1 -170 Rahavirrat kauden aikana Saadut maksut 2 463 — — — 2 463 1 877 — — — 1 877 Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut — — -1 353 — -1 353 — — -1 320 — -1 320 Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat -129 — — — -129 -95 — — — -95 Rahavirrat kauden aikana yhteensä 2 334 — -1 353 — 981 1 782 — -1 320 — 462 Siirrot muihin tase-eriin — — — — — — — — — — Muut — — — — — — — — — — Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 713 0 2 373 310 3 396 508 7 1 964 247 2 726 Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara — — Vakuutussopimusvelka kauden lopussa 3 396 2 726 TILINPÄÄTÖS 2024 199 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hastings - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023 2024 2023 Jäljellä olevan vakuutus- kauden vara Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara Jäljellä olevan vakuutus- kauden vara Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara Milj. e Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Arvio vastaisten rahavirtojen nykyarvosta Muuta kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu Yhteensä Vara kauden alussa 223 1 215 202 1 640 195 1 078 203 1 477 Muutokset laajalla tuloslaskelmalla Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus -420 — — -420 -591 — — -591 Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut — 181 63 245 — 548 62 610 Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan 0 -11 -46 -57 0 -121 -67 -188 Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus — — — — — — — — Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista -420 170 17 -232 -591 426 -5 -170 Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista — 36 — 36 — 73 — 73 Valuuttakurssimuutosten vaikutus 2 63 10 75 4 22 4 30 Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä -418 269 27 -122 -588 521 -1 -68 Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin liittyviin nettokassavirtoihin -191 191 — — Rahavirrat kauden aikana Maksetut maksut 657 — — 657 615 — — 615 Saadut määrät — -279 — -279 — -384 — -384 Rahavirrat kauden aikana yhteensä 657 -279 — 378 615 -384 — 231 Vara kauden lopussa 270 1 396 229 1 896 223 1 215 202 1 640 TILINPÄÄTÖS 2024 200 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 20 Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista Taulukossa esitetään vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen kirjanpitoarvon täsmäytyslaskelma raportointikausien avaavien ja päättävien erien välillä. Milj. e 2024 2023 Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen täsmäytys 1.1. 18 10 Varaksi kirjatut rahavirrat 32 36 Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan kirjatut erät -30 -28 31.12. 20 18 Seuraavassa taulukossa esitetään ajankohta, jolloin vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirtasaamiset kirjataan pois saamisista ja sisällytetään sen sijaan osaksi jäljellä olevaa vakuutuskauden velkaa siinä vakuutussopimusryhmässä, johon ne on kohdistettu. Aikasarja: Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista 2024 Arvioitu pois kirjaamisen ajankohta Milj. e 2025 2026-2027 2028-2029 2030- Yhteensä Vakuutusten hankkimiseen liittyvä vara 7 6 1 5 20 2023 Arvioitu pois kirjaamisen ajankohta Milj. e 2024 2025-2026 2027-2028 Yhteensä Vakuutusten hankkimiseen liittyvä vara 12 4 2 18 21 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys Aiempien vuosien korvauskuluja koskevat arviot korvausvuosittain mittaavat myös Sampo-konsernin ja sen raportoitujen segmenttien kykyä ennakoida lopullisia korvauskuluja. Seuraavat taulukot esittävät korvauskulujen kehitystä ennen ja jälkeen jälleenvakuutuksen. Aiempien vahinkovuosien tiedot esitetään yhdistettynä yhdellä rivillä. Tiedot esitetään Sampo-konsernin ja raportoitavien segmenttien tasolla. Taulukon ylemmässä osassa esitetään, miten vahinkovuosikohtaisten kokonaiskorvauskulujen arvio kehittyy vuosittain sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien diskonttaamattomien rahavirtojen pääoma-arvojen osalta (fulfilment cash flows eli sisältäen sekä parhaan arvion kassavirroista että riskioikaisun). Taulukon alemmassa osassa esitetään, kuinka suuri osuus arviosta esitetään taseessa. Lisätietoja vakuutussopimusveloista esitetään riskienhallintaliitteessä 34. Koska Sampo-konsernin yhtiöillä on toimintaa useissa maissa, niiden vakuutusportfoliot altistuvat useiden eri valuuttojen valuuttariskille. Valuuttakurssivaikutukset huomioidaan muuttamalla paikalliset raportointivaluutat euroiksi 31.12.2023 päätöskurssilla. Näin ollen taulukko ei ole täysin vertailtavissa vastaaviin aiempina vuosina raportoituihin taulukoihin, koska kaikki vahinkovuodet sisältävät euroiksi muutettuja tietoja, jotka on käännetty raportointikauden päätöskurssiin. Taulukko ei ole suoraan vertailtavissa myöskään tuloslaskelmaan, jossa käytetään keskimääräisiä valuuttakursseja koko vuoden ajan, ja koska vaikutus esitetään osittain toteutuneissa korvauskuluissa ja osittain vakuutuksen rahoitustuotoissa ja -kuluissa, kun kyseessä ovat eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset. TILINPÄÄTÖS 2024 201 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta Milj. e Korvauskulut, brutto Vahinkovuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä Arvioidut korvauskulut Vahinkovuoden päättyessä 3 917 4 034 4 129 4 344 4 529 4 531 4 760 5 321 6 342 6 491 1 vuoden kuluttua 3 937 4 049 4 136 4 429 4 591 4 574 4 916 5 427 6 403 2 vuoden kuluttua 3 914 4 015 4 120 4 495 4 642 4 650 4 986 5 426 3 vuoden kuluttua 3 896 3 985 4 164 4 556 4 747 4 658 4 975 4 vuoden kuluttua 3 843 3 924 4 118 4 560 4 710 4 696 5 vuoden kuluttua 3 832 4 012 4 137 4 530 4 719 6 vuoden kuluttua 3 812 3 988 4 106 4 543 7 vuoden kuluttua 3 835 3 986 4 142 8 vuoden kuluttua 3 803 3 943 9 vuoden kuluttua 3 744 10 vuoden kuluttua Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä 3 777 3 930 4 100 4 486 4 606 4 515 4 844 5 372 6 430 6 491 Kokonaan maksetut 2 469 2 308 2 301 2 526 2 581 2 787 2 700 2 672 2 833 1 963 Taseeseen sisältyvä velka, brutto 184 252 289 351 417 504 781 1 109 1 933 3 245 9 066 Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto 2 859 Diskonttauksen vaikutus, brutto -2 120 Velka korvausten hoitokuluista ja muut erät 624 Eliminointi -20 Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä 10 409 TILINPÄÄTÖS 2024 202 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen Milj. e Korvauskulut, jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen Vahinkovuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä Arvioidut korvauskulut Vahinkovuoden päättyessä 3 779 3 807 3 929 4 191 4 327 4 244 4 374 4 925 5 529 5 868 1 vuoden kuluttua 3 797 3 822 3 969 4 258 4 362 4 239 4 465 4 982 5 567 2 vuoden kuluttua 3 766 3 803 3 949 4 302 4 388 4 270 4 456 4 959 3 vuoden kuluttua 3 748 3 758 3 968 4 341 4 453 4 295 4 472 4 vuoden kuluttua 3 692 3 713 3 915 4 334 4 435 4 338 5 vuoden kuluttua 3 672 3 714 3 930 4 302 4 459 6 vuoden kuluttua 3 655 3 705 3 902 4 308 7 vuoden kuluttua 3 667 3 672 3 916 8 vuoden kuluttua 3 634 3 658 9 vuoden kuluttua 3 608 10 vuoden kuluttua Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä 3 644 3 570 3 698 4 009 4 080 4 030 4 135 4 463 4 929 5 193 Kokonaan maksetut 2 435 2 250 2 282 2 419 2 497 2 515 2 475 2 494 2 558 1 861 Taseeseen sisältyvä velka, netto 170 171 209 302 306 355 515 761 1 202 2 513 6 504 Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, netto 2 678 Diskonttauksen vaikutus, brutto -1 594 Velka korvausten hoitokuluista 482 Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriski 1 Eliminointi -4 Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä 8 067 TILINPÄÄTÖS 2024 203 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot If - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta Milj. e Korvauskulut, brutto Vahinkovuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä Arvioidut korvauskulut Vahinkovuoden päättyessä 2 515 2 474 2 546 2 678 2 797 2 927 2 917 3 157 3 775 3 921 1 vuoden kuluttua 2 529 2 505 2 582 2 768 2 839 2 962 3 066 3 273 3 870 2 vuoden kuluttua 2 513 2 499 2 569 2 796 2 851 3 006 3 049 3 223 3 vuoden kuluttua 2 487 2 456 2 572 2 812 2 896 2 978 2 997 4 vuoden kuluttua 2 456 2 443 2 543 2 830 2 887 2 938 5 vuoden kuluttua 2 450 2 452 2 552 2 799 2 846 6 vuoden kuluttua 2 435 2 457 2 527 2 790 7 vuoden kuluttua 2 445 2 427 2 504 8 vuoden kuluttua 2 425 2 411 9 vuoden kuluttua 2 413 10 vuoden kuluttua Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä 2 413 2 411 2 504 2 790 2 846 2 938 2 997 3 223 3 870 3 921 Kokonaan maksetut 2 279 2 270 2 361 2 577 2 646 2 694 2 654 2 759 2 943 2 005 Taseeseen sisältyvä velka, brutto 134 141 143 212 200 244 343 464 927 1 916 4 725 Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto 2 332 Diskonttauksen vaikutus, brutto -1 374 Velka korvausten hoitokuluista 467 Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä 6 150 TILINPÄÄTÖS 2024 204 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot If - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen Milj. e Korvauskulut, jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen Vahinkovuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä Arvioidut korvauskulut Vahinkovuoden päättyessä 2 479 2 423 2 491 2 628 2 739 2 757 2 797 3 074 3 424 3 627 1 vuoden kuluttua 2 490 2 433 2 532 2 702 2 771 2 774 2 914 3 163 3 486 2 vuoden kuluttua 2 471 2 426 2 515 2 729 2 780 2 818 2 879 3 116 3 vuoden kuluttua 2 454 2 390 2 518 2 747 2 826 2 791 2 824 4 vuoden kuluttua 2 421 2 378 2 490 2 761 2 820 2 750 5 vuoden kuluttua 2 414 2 382 2 509 2 731 2 777 6 vuoden kuluttua 2 400 2 388 2 484 2 721 7 vuoden kuluttua 2 410 2 358 2 460 8 vuoden kuluttua 2 391 2 343 9 vuoden kuluttua 2 379 10 vuoden kuluttua Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä 2 379 2 343 2 460 2 721 2 777 2 750 2 824 3 116 3 486 3 627 Kokonaan maksetut 2 248 2 216 2 323 2 514 2 586 2 514 2 511 2 675 2 786 2 027 Taseeseen sisältyvä velka, netto 131 127 138 207 191 236 313 442 700 1 600 4 083 Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, netto 2 317 Diskonttauksen vaikutus, brutto -1 345 Velka korvausten hoitokuluista 434 Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriski 1 Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä 5 491 TILINPÄÄTÖS 2024 205 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Topdanmark - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta Milj. e Korvauskulut, brutto Vahinkovuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä Arvioidut korvauskulut Vahinkovuoden päättyessä 826 800 727 786 789 819 842 882 975 1 087 1 vuoden kuluttua 836 799 743 798 809 801 834 875 968 2 vuoden kuluttua 821 785 735 806 815 779 843 868 3 vuoden kuluttua 818 774 743 814 816 793 847 4 vuoden kuluttua 812 756 737 812 815 791 5 vuoden kuluttua 793 759 734 816 817 6 vuoden kuluttua 787 755 741 817 7 vuoden kuluttua 795 756 740 8 vuoden kuluttua 789 759 9 vuoden kuluttua 788 10 vuoden kuluttua Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä 788 759 740 817 817 791 847 868 968 1 087 Kokonaan maksetut 752 723 695 753 739 705 727 709 722 600 Taseeseen sisältyvä velka, brutto 36 36 45 64 78 86 120 159 246 487 1 357 Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto 352 Diskonttauksen vaikutus, brutto -157 Muut erät 45 Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä 1 596 TILINPÄÄTÖS 2024 206 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Topdanmark - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen Milj. e Korvauskulut, jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen Vahinkovuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä Arvioidut korvauskulut Vahinkovuoden päättyessä 776 742 703 735 756 782 785 837 925 1 042 1 vuoden kuluttua 783 745 716 746 773 764 777 830 919 2 vuoden kuluttua 770 731 707 754 780 743 784 823 3 vuoden kuluttua 767 719 716 761 781 757 787 4 vuoden kuluttua 756 701 710 759 778 756 5 vuoden kuluttua 746 700 707 763 779 6 vuoden kuluttua 742 698 714 763 7 vuoden kuluttua 750 700 713 8 vuoden kuluttua 744 702 9 vuoden kuluttua 741 10 vuoden kuluttua Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä 741 702 713 763 779 756 787 823 919 1 042 Kokonaan maksetut 707 667 668 701 703 671 671 669 685 581 Taseeseen sisältyvä velka, netto 34 35 45 63 76 85 116 154 234 461 1 303 Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, netto 351 Diskonttauksen vaikutus, brutto -155 Velka korvausten hoitokuluista 24 Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä 1 523 TILINPÄÄTÖS 2024 207 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hastings - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta Milj. e Korvauskulut, brutto Vahinkovuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä Arvioidut korvauskulut Vahinkovuoden päättyessä 576 760 856 880 943 786 1 000 1 282 1 591 1 483 1 vuoden kuluttua 573 744 811 863 943 811 1 016 1 279 1 564 2 vuoden kuluttua 581 730 817 893 976 865 1 094 1 336 3 vuoden kuluttua 591 755 849 930 1 035 888 1 131 4 vuoden kuluttua 574 724 838 918 1 008 967 5 vuoden kuluttua 590 800 851 915 1 056 6 vuoden kuluttua 590 776 838 936 7 vuoden kuluttua 595 802 898 8 vuoden kuluttua 589 774 9 vuoden kuluttua 543 10 vuoden kuluttua Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä 576 760 856 880 943 786 1 000 1 282 1 591 1 483 Kokonaan maksetut -562 -685 -754 -805 -804 -612 -681 -795 -832 -641 Taseeseen sisältyvä velka, brutto 14 75 101 75 139 174 318 486 759 842 2 985 Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, brutto 176 Diskonttauksen vaikutus, brutto -589 Velka korvausten hoitokuluista 112 Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä 2 683 TILINPÄÄTÖS 2024 208 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hastings - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen Milj. e Korvauskulut, jälleenvakuutuksen osuuden jälkeen Vahinkovuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä Arvioidut korvauskulut Vahinkovuoden päättyessä 524 642 735 828 832 706 792 1 014 1 180 1 199 1 vuoden kuluttua 523 643 721 810 818 701 774 989 1 162 2 vuoden kuluttua 525 646 728 819 828 709 792 1 020 3 vuoden kuluttua 527 648 734 833 846 746 861 4 vuoden kuluttua 516 634 716 814 837 832 5 vuoden kuluttua 512 631 714 808 904 6 vuoden kuluttua 513 620 704 824 7 vuoden kuluttua 506 614 742 8 vuoden kuluttua 499 613 9 vuoden kuluttua 488 10 vuoden kuluttua Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä 524 524 524 524 524 524 524 524 524 524 Kokonaan maksetut -520 -633 -709 -796 -792 -671 -706 -849 -912 -747 Taseeseen sisältyvä velka, netto 5 9 26 32 40 35 86 165 268 453 1 118 Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin vuosiin liittyen, netto 10 Diskonttauksen vaikutus, brutto -93 Velka korvausten hoitokuluista 24 Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka yhteensä 1 058 TILINPÄÄTÖS 2024 209 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 22 Rahoitusvelat Konserni Milj. e 12/2024 12/2023 Velat, joilla on huonompi etuoikeus Pääomalainat 1 642 1 645 Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä 1 642 1 645 Muut rahoitusvelat Johdannaissopimukset 88 116 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat Liikkeeseen lasketut velkakirjat 954 959 Velat luottolaitoksille 353 194 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä 1 307 1 153 Muut rahoitusvelat yhteensä 1 395 1 269 Rahoitusvelat yhteensä 3 036 2 914 Segmenttien rahoitusvelat pitävät sisällään huonomman etuoikeuden omaavat velat ja velat johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat. If Milj. e 12/2024 12/2023 Velat, joilla on huonompi etuoikeus Pääomalainat Maturiteetti Korko Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo 1 500 milj. Ruotsin kruunua) 30 vuotta 3 kk Stibor + 1,30 % 131 135 Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä 131 135 Muut rahoitusvelat Johdannaissopimukset 19 58 Rahoitusvelat yhteensä 150 193 Vuoden 2021 pääomalaina on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen mukaisesti viiden vuoden jälkeen minä tahansa päivänä kolmen kuukauden ajanjaksolla ensimmäisen viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa lainan takaisinmaksu. Laina on listattuna Luxemburgin pörssissä. TILINPÄÄTÖS 2024 210 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Topdanmark Milj. e 12/2024 12/2023 Velat, joilla on huonompi etuoikeus Pääomalainat Maturiteetti Korko Pääomalaina tier 1, 2022 (nimellisarvo 400 milj. Tanskan kruunua) ikuinen 3 kk Cibor + 4,75 % 54 54 Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo 700 milj.Tanskan kruunua) 12/2031 3 kk Cibor + 1,25 % 94 94 Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä 147 148 Muut rahoitusvelat Johdannaissopimukset 43 36 Velat luottolaitoksille — 9 Rahoitusvelat yhteensä 191 193 Pääomalainat luetaan kokonaisuudessaan Topdanmarkin omiin varoihin. Pääomalainoista noin 127 (127) miljoonaa euroa (950 milj. Tanskan kruunua) on Ifin sijoitussalkussa. Hastings Milj. e 12/2024 12/2023 Muut rahoitusvelat Johdannaissopimukset 1 2 Velat luottolaitoksille 353 184 Rahoitusvelat yhteensä 353 186 Hastingsin rahoituslaitoksen kanssa solmimasta 103 miljoonan euron (98) luottolimiittisopimuksesta on raportointihetkellä nostamatta 39 miljoonaa euroa (56). Kyseinen luottolimiitti erääntyy 20.12.206, jonka jälkeen sopimukseen sisältyy vielä kaksi vuoden jatko-optiota. Edellä mainittuun luottolimiittisopimukseen sisältyy velkaantumisasteeseen ja korkokatteisiin liittyviä kovenanttiehtoja, joiden alaisen velan kirjanpitoarvo olisi 63 miljoonaa euroa. Mitkään tosiasiat tai olosuhteet eivät indikoi, että Hastingsilla olisi vaikeuksia noudattaa kovenanttiehtoja tai että Hastings ei olisi noudattanut kovenanttiehtoja, jos niiden noudattamista olisi arvioitu Hastingsin olosuhteiden perusteella tilinpäätöshetkellä 31.12.2024. Hastingsilla on rahoituslaitoksen kanssa myös arvopaperistamisjärjestely, joka on tehty myönnettyjen lainojen jälleenrahoittamiseksi. Järjestelyn kokonaismäärästä 332 miljoonaa euroa (201) oli raportointihetkellä nostamatta 42 miljoonaa euroa (58). Järjestely päättyy marraskuussa 2027. Hastingsilla on lisäksi 29.10.2026 erääntyvä ja toistaiseksi nostamaton 90 miljoonan euron luottolimiittisopimus Sampo Oyj:n kanssa. TILINPÄÄTÖS 2024 211 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Holding Milj. e 12/2024 12/2023 Velat, joilla on huonompi etuoikeus Pääomalainat Maturiteetti Korko Pääomalaina 2020 (nimellisarvo 1 000 milj. euroa) 32 vuotta 2,50 % 994 993 Pääomalaina 2019 (nimellisarvo 500 milj. euroa) 30 vuotta 3,38 % 497 496 Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä 1 491 1 490 Muut rahoitusvelat Johdannaissopimukset 25 20 Liikkeeseen lasketut velkakirjat Maturiteetti Korko Joukkovelkakirjalaina 2017, (nimellisarvo 500 milj. euroa) 8 vuotta 1,25 % 162 162 Joukkovelkakirjalaina 2018, (nimellisarvo 500 milj. euroa) 10 vuotta 1,625 % 312 311 Joukkovelkakirjalaina 2018, (nimellisarvo 500 milj. euroa) 12 vuotta 2,25 % 395 395 Joukkovelkakirjalaina 2018, (nimellisarvo 1 000 milj. Norjan kruunua) 10 vuotta 3,10 % 85 89 Muut 2 Joukkovelkakirjalainat yhteensä 954 959 Rahoitusvelat yhteensä 2 470 2 469 Vuoden 2019 pääomalaina on kiinteäkorkoinen ensimmäiset 10 vuotta ja vuoden 2020 ensimmäiset 12 vuotta. Sen jälkeen lainat muuttuvat vaihtuvakorkoisiksi, mutta sisältävät oikeuden lainojen takaisinmaksuun koron vaihtumishetkellä tai milloin tahansa myöhemmin korkojen erääntymispäivinä. Lainat on listattu Lontoon pörssissä. Segmenttien hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen käypien arvojen määritys ja hierarkia on esitetty liitteessä 13. Tämän määrityksen mukaan pääomalainat ja joukkovelkakirjalainat kuuluvat joko tasolle 1 tai 2. Segmenttien väliset eliminoinnit Milj. e 12/2024 12/2023 Segmenttien väliset eliminoinnit -127 -127 Konsernin rahoitusvelat yhteensä 3 036 2 914 Rahoitustoiminnasta johtuvat muutokset veloissa Milj. e 1.1.2024 Sisään- tulevat kassa- virrat Ulos- menevät kassa- virrat Valuutta- kurssi- muutokset Muut 31.12.2024 Pääomalainat 1 645 — — -3 — 1 642 Joukkovelkakirjalainat 959 — -2 -3 — 954 Muut lainat 194 194 -48 13 — 353 Yhteensä 2 798 194 -50 7 — 2 948 Milj. e 1.1.2023 Sisään- tulevat kassa- virrat Ulos- menevät kassa- virrat Valuutta- kurssi- muutokset Muut 31.12.2023 Pääomalainat 1 983 — -87 -3 -248 1 645 Joukkovelkakirjalainat 1 306 — -340 -7 — 959 Muut lainat 96 143 -46 2 — 194 Yhteensä 3 384 143 -473 -8 -248 2 798 Raportointikauden 2023 erä Muut liittyy pääosin Mandatumin eriyttämiseen konsernista. TILINPÄÄTÖS 2024 212 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 23 Muut velat Milj. e 12/2024 12/2023 Velat ensivakuutustoiminnasta 176 227 Velat jälleenvakuutustoiminnasta 126 69 Kauppahintavelat 90 5 Varaukset 174 6 Korot 29 29 Verovelat 14 2 Vuokrasopimusvelat 134 160 Eläkevelka 21 21 Siirtovelat 265 241 Muut 535 581 Muut velat yhteensä 1 562 1 342 Erä Muut sisältää mm. vakuutusmaksuveroja 148 milj. euroa (164), velkoja potilasvakuutuksista 54 milj. euroa (64) sekä muita vero- ja ennakonpidätysvelkoja. Muista veloista pitkäaikaisten osuus on 96 milj. euroa (82). Vuokrasopimukset Vuokrasopimusten aiheuttama kokonaisvaikutus rahavirtalaskelmalla oli -36 milj. euroa (-33). Ei-rahavirtavaikutteiset lisäykset IFRS 16:n mukaisista vuokrasopimuksista taseen eriin oli 12 milj. euroa (15). Milj. e 1-12/2024 1-12/2023 Vuokrasopimusveloista tilikauden tulokseen kirjatut erät Korkokulut -2 -2 Kulut liittyen lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrasopimusvelkoihin -4 -4 Varaukset Milj. e 2024 1.1. 6 Topdanmarkin varausten uudelleenluokittelu 27 Tilikauden aikana käytetyt määrät -9 Tilikaudella kirjatut varaukset 151 Muuntoerot -1 31.12. 174 Topdanmarkin hankinnan ja If-konserniin integroinnin yhteydessä kirjattiin uudelleenjärjestelyvaraus 149 milj. euroa. Kustannukset liittyvät pääosin päällekkäisiin resursseihin, järjestelmien käytöstä poistamiseen ja alasajoon sekä uudelleenbrändäykseen. Muut uudelleenjärjestelyvaraukset, yhteensä 13 milj. euroa, liittyvät varoihin, jotka on tarkoitettu kustannusten kattamiseen jo aiemmin käyttöön otetuista tai sovituista tulevista organisaatiomuutoksista. Kustannukset liittyen Topdanmark Liv Holding -konsernin (nykyinen Nordea Pension Holding Danmark A/S) myyntiin Nordealle sisältyvät myös kyseiseen erään. Säästöhenkivakuutusten sosiaalikuluihin ja muihin epävarmoihin velkoihin liittyvien työnantajamaksujen kattamiseksi tehdyt varaukset sisältyvät myös varausten kokonaismäärään. Pitkäaikaisten erien osuus varauksista on 73 milj. euroa. TILINPÄÄTÖS 2024 213 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 24 Työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet Sampo-konsernin tytäryhtiöllä Ifillä oli tilikaudella 2024 etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja Norjassa. IAS 19:n Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti If on tunnistanut etuuspohjaisia eläkejärjestelmiä Ruotsissa ja Norjassa. Konsernilla on myös muita eläkevakuutuksia, jotka on luokiteltu joko maksuperusteisiksi eläkejärjestelyiksi tai ne on tunnistettu etuuspohjaisiksi, mutta kirjataan maksuperusteisina, koska eläkkeistä ei ole riittävästi tarpeellista tietoa niiden kirjaamisen perusteeksi tai järjestelyt ovat luonteeltaan epäolennaisia. If suorittaa etuuspohjaisista eläkeohjelmista kiinteät maksut eikä sillä ole velvollisuutta lisäsuoritteisiin maksujen tultua suoritetuiksi. Eläkekulu etuuspohjaisesta eläkeohjelmasta on sama kuin Ifin maksama vakuutusmaksu tilikaudella. Ifin eläkevelvoitteet Milj. e 2024 2023 Etuuspohjainen eläkevelvoite, ml. sosiaalikustannukset 217 209 Eläkesijoitusten käypä arvo 232 220 Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (-saaminen) -15 -11 josta kirjattu nettomääräisiin eläkevaroihin Muihin saamisiin 36 32 josta kirjattu nettomääräisiin eläkevelkoihin Muihin velkoihin 21 21 Ruotsin etuuspohjainen eläkeohjelma on suljettuna vuonna 1972 tai myöhemmin syntyneille uusille työntekijöille. Norjassa on muutamia pienempiä eläkeohjelmia, pääosin rahastoimattomia eläke-etuuksia, joiden jatkuvista maksuista If on vastuussa. Näihin kuuluu pieni määrä eläkevelvoitteita, jotka liittyvät kahdentoista perusmäärän ylittävään lisäeläkejärjestelyyn tai yksilöllisiin eläkesopimuksiin. Yhteistä etuuspohjaisille eläkeohjelmille on, että etuuden piiriin kuuluvat työntekijät ja lesket ovat oikeutettuja takuueläkkeeseen, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta sekä eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta eläkkeelle siirtymishetkellä. Mittavin etuus koskee vanhuuseläkettä, jolla tarkoitetaan sekä väliaikaista vanhuuseläkettä että ennen ennakoitua eläkkeelle siirtymisikää. Elinikäiseen eläkkeeseen liittyvä ennakoitu eläkkeelle siirtymisikä on Ruotsissa 65 vuotta. Elinaikainen vanhuuseläke täyden palvelusajan jälkeen on noin 10 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta välillä 0 ja 7,5 ansiotuloperusmäärästä, 65 % palkasta välillä 7,5 ja 20 ansiotulosperusmäärästä sekä 32,5 % välillä 20 ja 30 ansiotuloperusmäärästä. Vapaakirja- ja eläkemaksuissa ruotsalaisissa ohjelmissa huomioidaan normaalisti muutokset kuluttajahintaindekseissä. Mitään sopimusta ei kuitenkaan ole takaamassa etuuksien arvoa, joten maksettavat eläke-etuudet voivat näin joko nousta tai laskea. Eläkkeet Ruotsissa rahoitetaan ensisijaisesti vakuutuksilla, joissa vakuutuksenantaja määrää vakuutusmaksun suuruuden ja maksavat eläke-etuudet. Ifin velvoitteet täytetään pääosin vakuutusmaksujen suorittamisella. Mikäli eläkemaksuihin tarkoitetut varat eivät olisikaan riittävät kattamaan taattuja eläke-etuuksia, If voi joutua maksamaan lisävakuutusmaksuja tai takaamaan eläkevelvoitteet jollain muulla tavalla. Vakuutuksenantajien keskittyminen huomioiden riski sille, että If joutuisi turvautumaan sellaisiin toimiin, on kuitenkin vähäinen. Jotta vakuutetut eläke-etuudet Ruotsissa sekä pienen eläkeohjelman osuus Norjassa saadaan katettua, hallitaan vastaavaa pääomaa osana vakuutuksenantajan sijoitussalkkua. Uudet ja olemassa olevat omaisuuskategoriat arvioidaan tasaisin väliajoin, jotta omaisuussalkut voidaan hajauttaa ennakoidun riskikorjatun tuoton optimoimiseksi. Mahdollinen ylijäämä, joka syntyy omaisuudenhoidosta, kertyy normaalisti Ifille ja/tai vakuutetulle eikä mitään omaisuusarvon siirtoa tapahdu muulle vakuutusyhteisölle. Vakuutuksenantajat ja If yhdessä ovat vastuussa eläkeohjelmien valvonnasta, mukaan lukien niihin liittyvistä sijoituspäätöksistä ja lisäsuorituksista. Kaikkiin eläkeohjelmiin kohdistuu suurelta osin samantyyppisiä olennaisia riskejä liittyen lopullisten etuuksien määrään, vakuutettujen elinikään, ohjelmiin kuuluvien varojen sijoitusriskeihin sekä diskonttauskoron valinnan vaikutuksesta tilinpäätöksessä käytettäviin arvostuksiin. Eläkevelvoitteet sekä verokaudelle lankeavat eläkekulut lasketaan ns. Projected Unit Credit -metodilla IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti. Eläkevelvoitteen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, ja laskennassa huomioidaan vuosittain tarkistettavat oletukset palkkakehityksestä, inflaatiosta, kuolevuudesta ja henkilöstön vaihtuvuudesta. Nimellisarvoisena laskettu velka diskontataan nykyarvoon korkokannoilla, joille viitearvot saadaan paikallisissa valuutoissa liikkeelle lasketuista AAA- sekä AA-luokiteltujen yritysten joukkovelkakirjalainoista, mukaan lukien kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat, joulukuun puolessa välissä. Valituissa diskonttokoroissa on sekä Ruotsissa että Norjassa TILINPÄÄTÖS 2024 214 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot huomioitu eläkevelvoitteiden duraatio. Järjestelyihin kuuluvien varojen vähentämisen jälkeen kirjataan taseeseen nettovarat tai -velat. Ohessa olevat taulukot sisältävät useita olennaisia oletuksia, eläkekulujen sekä omaisuus- ja velkaerien erittelyjä sekä herkkyysanalyysin, josta käy ilmi velvoitteiden jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus näihin oletuksiin verovuoden lopussa. Kirjanpitoarvoissa on mukana Ruotsin erityinen palkkavero (24,26 %) ja Norjan vastaava maksu (14,1–19,1 %). Erittely eläkevelvoitteiden jakautumisesta maittain 2024 2023 Milj. e Ruotsi Norja Yhteensä Ruotsi Norja Yhteensä Tuloslaskelmaan ja muihin laajan tulokseen eriin kirjattu määrä Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut 2 0 3 3 0 3 Yhteensä vakuutuspalvelutuloksessa 2 0 3 3 0 3 Nettoeläkevelvoitteen korkokulu -1 1 -1 -1 1 -1 Nettoeläkevelvoitteen uudelleenarvostus ennen veroja -1 1 0 6 0 6 Yhteensä nettokulut (tuotot) laajassa tuloslaskelmassa 0 2 2 8 1 8 Taseeseen kirjattu määrä Etuuspohjainen eläkevelvoite sosiaalikuluineen 194 22 217 186 23 209 Eläkesijoitusten käypä arvo 230 1 232 218 2 220 Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (varat) -36 21 -15 -32 21 -11 Sijoitusomaisuusjakauma Saamistodistukset 41% — 42% — Osakkeet 22% — 20% — Kiinteistöt 9% — 10% — Muut 28% — 28% — TILINPÄÄTÖS 2024 215 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Laskettaessa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteita Ruotsissa ja Norjassa on käytetty seuraavia vakuutusmatemaattisia oletuksia: Ruotsi Ruotsi Norja Norja 31.12.2024 31.12.2023 31.12.2024 31.12.2023 Diskonttauskorko 3,25% 3,50% 4,00% 3,75% Palkkakehitys 3,00% 3,00% 3,25% 3,25% Hintainflaatio 2,00% 2,00% 2,25% 2,25% Kuolevuustaulukko DUS23 DUS23 K2013 K2013 Eläkevelvoitteiden keskimääräinen duraatio 17 vuotta 17 vuotta 11 vuotta 11 vuotta Odotetut kontribuutiot eläkejärjestelmään vuosina 2025 ja 2024 5 6 - - 2024 2023 Herkkyysanalyysi jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutuksesta Ruotsi Norja Yhteensä Ruotsi Norja Yhteensä Diskonttokorko, +0,50 % -15 -1 -16 -15 -1 -15 Diskonttokorko, -0,50 % 17 1 18 16 1 17 Palkkakehitys, +0,25 % 3 0 4 4 0 4 Palkkakehitys, -0,25 % -3 0 -3 -3 0 -3 Odotettu elinikä, +1 vuosi 7 1 7 6 1 6 2024 2023 Milj. e Rahastoitu Rahastoimaton Yhteensä Rahastoitu Rahastoimaton Yhteensä Erittely eläkevelvoitteen jakautumisesta rahastoituihin ja rahastoimattomiin Etuuspohjainen eläkevelka sisältäen sosiaalikulut 196 20 217 188 20 209 Eläkesijoitusten käypä arvo 232 — 232 220 — 220 Nettovelka (varat) taseessa -36 20 -15 -31 20 -11 TILINPÄÄTÖS 2024 216 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Erittely taseeseen kirjatun nettovelvoitteen muutoksesta Milj. e 2024 2023 Eläkevelvoitteet Tilikauden alussa 202 204 Tilikauden aikana ansaitut 2 3 Korkokulut 7 7 Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, taloudelliset olettamukset 7 — Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, kokemukseen perustuvat oikaisut 4 -3 Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot -7 -1 Maksetut eläkkeet -6 -7 Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., ilman sosiaalikuluja 210 203 Sosiaalikulut 7 6 Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., sis. sosiaalikulut 217 209 Eläkesijoitukset Tilikauden alussa 220 220 Korkotuotto 7 7 Ero todellisen tuoton ja lasketun korkotuoton välillä 11 -9 Maksut 5 5 Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot -7 0 Maksetut eläkkeet -5 -4 Eläkesijoitukset 31.12. 232 220 Muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Konsernissa on muita lyhytaikaisia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä, joiden ehdot vaihtelevat maa-, liiketoiminta-alue- tai yhtiökohtaisesti. Palkkiot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta ne syntyvät. Arvio konsernissa vuodelta 2024 maksettavista tulospalkkioista sosiaalikuluineen on 81 milj. euroa. TILINPÄÄTÖS 2024 217 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 25 Oma pääoma Osakepääoma (1 000 kpl) 12/2024 12/2023 Osakepääoma (1 000 kpl) 538 248 501 797 Osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin siten, että A-sarjan osakkeita on vähintään 179 000 000 kappaletta ja enintään 711 200 000 kappaletta sekä B-sarjan osakkeita on vähintään 0 kappaletta ja enintään 4 800 000 kappaletta. Jokainen A- sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Tilinpäätöspäivänä A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 538 047 772 kappaletta ja B- sarjan osakkeiden 200 000 kappaletta. Omat osakkeet (1 000 kpl) 12/2024 12/2023 Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet (1 000 kpl) — — Oman pääoman rahastot ja kertyneet voittovarat Vararahasto Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Tilikaudella 2024 rahastoon kirjattiin Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien osuuksien hankintaan liittynyt suunnattu osakeanti 2 000 miljoonaa euroa. Muut oman pääoman erät Muut oman pääoman erät sisältävät muutokset muuntoeroissa, rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvissä arvoissa, uudelleenarvostusrahastossa sekä nettosijoitusten suojauksissa. Muutokset oman pääoman rahastoissa ja kertyneissä voittovaroissa on esitetty konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla. TILINPÄÄTÖS 2024 218 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 26 Kannustinjärjestelmät Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2020:I Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä 2020:1 Sampo-konsernin avainhenkilöille. Sampo Oyj:n hallitus on valtuuttanut konsernijohtajan päättämään kannustepalkkion määräytymisperusteena olevien kannusteyksiköiden jakamisesta. Konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmän jäsenten osalta vastaavat päätökset tekee Sampo Oyj:n hallitus. Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin kuului vuoden 2024 lopussa noin 90 henkilöä Sampo Oyj:ssä ja Ifissä. Kannustepalkkion määrä perustuu Sampo A-osakkeen arvon kehitykseen sekä Sampo- konsernin riskisopeutetun pääoman tuottoon. Tämän lisäksi syyskuussa 2023 päivitettyjen ehtojen mukaisesti vuonna 2024 maksettavien palkkioiden osalta kannustepalkkion määrä perustui osaltaan Mandatum Oyj:n osakekurssin kehitykseen. Yhden laskennallisen kannusteyksikön arvo on Sampo A-osakkeen (sekä vuonna 2024 maksettavien palkkioiden osalta Mandatumin osakkeen) vaihdolla painotettu keskikurssi kannustinjärjestelmän ehdoissa määrättynä ajankohtana osinkokorjatulla lähtökurssilla vähennettynä. Kannustinjärjestelmien lähtökurssi on 32,94–44,74 euroa. Laskennallisen kannusteyksikön enimmäisarvo on 52,64–64,44 euroa. Kannustepalkkiota laskettaessa otetaan lisäksi huomioon riskisopeutetun pääoman tuotto. Mikäli riskisopeutettu pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan kannustepalkkio kokonaisuudessaan. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 3 prosenttia mutta vähemmän kuin riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan puolet kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on alle riskitön tuotto + 3 prosenttia, ei kannustepalkkiota makseta lainkaan. Kussakin ohjelmassa on kolme suoritusjaksoa, ja kannustepalkkiot maksetaan käteisenä kolmessa erässä. Määrättyjen henkilöiden tulee ostaa Sampo A-osakkeita 50 prosentilla saamansa erän määrästä tuloveron ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta erän maksamispäivästä. Kannustepalkkiot saatetaan maksaa ennenaikaisesti mikäli konsernirakenteeseen tulee muutoksia. Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Black–Scholes-hinnoittelumallia. 2020:I 2020:I/2 2020:I/3 Ehdot hyväksytty 5 elok. 2020 5 elok. 2020 5 elok. 2020 Myönnetty (tuhat kpl) 31.12.2021 3 815 220 — Myönnetty (tuhat kpl) 31.12.2022 3 805 220 208 Myönnetty (tuhat kpl) 31.12.2023 2 124 170 158 Myönnetty (tuhat kpl) 31.12.2024 1 052 119 158 Kausi päättyy I 30 % Q2-2023 Q2-2024 Q2-2025 Kausi päättyy II 35 % Q2-2024 Q2-2025 Q2-2026 Kausi päättyy III 35 % Q2-2025 Q2-2026 Q2-2027 Maksuajankohta I 30 % 09/2023 09/2024 09/2025 Maksuajankohta II 35 % 09/2024 09/2025 09/2026 Maksuajankohta III 35 % 09/2025 09/2026 09/2027 Sammon A-osakkeen kurssi ehtojen hyväksymispäivänä, euroa 30,30 30,30 30,30 Lähtökurssi, euroa 32,94 43,49 44,74 Sammon A-osakkeen päätöskurssi 31.12.2024, euroa 39.38 Perusarvo yhteensä (milj. euroa) 19 1 1 Velka yhteensä 21 Raportointikauden kulu yhteensä ml. sivukulut (milj. euroa) 14 * Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat. ** Ilman Mandatumia *** Vaihdolla painotettu keskikurssi 25 kaupankäyntipäivän ajan Sampo Oyj:n vuoden 2020 puolivuotiskatsauksen julkistamisen jälkeen. TILINPÄÄTÖS 2024 219 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2024 Sampo Oyj:n hallitus päätti 6.3.2024 suoriteperusteisen pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän käyttöönotosta konsernin johtoryhmälle (konsernijohtaja mukaan lukien) sekä Sampo-konsernin muulle ylimmälle johdolle ja avainhenkilöille. Kannustinjärjestelmän osallistujille myönnettiin suoriteperusteisia kannusteyksiköitä yhteensä 355 699 kappaletta (maksimimäärästä 370 000 kpl). Suoriteperusteisillä kannusteyksiköillä on kolmivuotinen ansaintajakso, joka kattaa toimintavuodet 2024– 2026, minkä jälkeen niihin sovelletaan lykkäys Sampo-konserniin sovellettavan sääntelyn mukaisesti. Palkkio maksetaan käteiskorvauksena. Osallistujat, jotka ovat lykkäyssäännön alaisina kannustinjärjestelmän käyttöönottohetkellä voimassa olevien asianomaisten Sampo- konsernin yhtiöiden palkitsemispolitiikkojen mukaisesti, ovat velvollisia ostamaan Sammon A-osakkeita nettona veron jälkeen 50 prosentilla palkkiosta. Lykkäysaika on kolme vuotta, ja hallitus suorittaa riski- ja compliance-arvioinnin ennen osakkeiden vapauttamista osallistujille. Kannustinjärjestelmän maksimipalkkion saavuttamiseksi vaaditaan erinomaista taloudellista ja operatiivista suoritusta. Suoritusarvio perustuu seuraaviin ansaintakriteereihin: Suhteellinen osakkeen kokonaistuotto: 25 prosenttia palkkiosta perustuu Sammon A- osakkeen kokonaistuottoon suhteessa verrokkiryhmän yhtiöihin. Oikaistu absoluuttinen osaketuotto: 25 prosenttia palkkiosta perustuu Sammon A- osakkeen kurssikehitykseen ja yhteenlaskettuihin osinkoihin ansaintajakson aikana. Underwriting-tuloksen kehitys: 40 prosenttia palkkiosta perustuu Sampo-konsernin underwriting-tuloksen kehitykseen ansaintajakson aikana. Vastuullisuusperiaate: 10 prosenttia palkkiosta perustuu Sampo-konsernin vastuullisuustoimintaan. Lisäksi suoriteperusteisten kannusteyksiköiden arvo muuttuu ansaintajakson aikana Sammon A-osakkeen kurssikehityksen mukaisesti. Osakkeen kurssikehitys on rajoitettu enimmäistasoon, liiallisten palkkioiden ja riskinoton rajoittamiseksi. Ohjelman käypä arvo arvioidaan käyttäen Monte Carlo-hinnoittelumallia. Tilikauden päättyessä ohjelmaan kuului 76 henkilöä. Raportointikauden kulu sekä ohjelmasta kirjattu velka tilinpäätöshetkellä olivat 1 miljoonaa euroa. Topdanmarkin kannustinjärjestelmät Pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät Topdanmarkin pitkäaikainen kannustinjärjestelmä johtoryhmälle ja muille A ja B+ -tasojen johtajille on jatkuva optiojärjestelmä ja/tai haamuosakeyksikköihin perustuva järjestelmä, mikä tarkoittaa, että kiinteä 10 prosenttia vastaava osuus palkasta maksetaan osakeoptioiden muodossa perustuen jatkuvaan optiojärjestelmään ja/tai haamuosakeyksikköihin, jotka perustuvat Sammon A-osakkeen kurssikehitykseen. Topdanmarkin jäljellä olleita osakkeita koskeneen pakollisen ostotarjouksen loppuunsaattamisen yhteydessä lokakuussa 2024 pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän piirissä ja vielä ulkona olleet oikeudet Topdanmarkin osakkeisiin konvertoitiin. Sen sijaan, että optiot oikeuttaisivat saamaan Topdanmarkin osakkeita option lunastuksen yhteydessä, pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvat ovat saaneet Sammon A-osakkeen kurssikehitykseen sidottuja haamuosakekannustinyksiköitä, jotka lunastettaessa maksetaan käteisellä. Pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän optioita konvertoitaessa haamuosakekannustinyksiköiksi optioiden markkina-arvo määritettiin käyttäen Black- Scholes-mallia. Laskettuun markkina-arvoon perustuen pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään kuuluneille myönnettiin haamuosakekannustinyksiköitä Sampo Oyj:ssä pakollisen ostotarjouksen tapahtumapäivänä. Kannustinjärjestelmään piiriin kuuluville kompensoidaan kaikki negatiiviset verovaikutukset, jotka johtuvat konvertoinnista haamukannustinyksikköihin. Optiot ja/tai haamuosakekannustinyksiköt lasketaan liikkeelle tilikauden alussa eikä niitä voi lunastaa ennen kuin Sammon ensimmäisen kvartaalin tulosten julkaisun jälkeen kolme vuotta optioiden/haamukannustinyksikköjen saamisesta. Niiden haamuosakekannustinyksiköiden osalta, jotka liittyvät pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään kuuluvien optioiden konvertointiin, lunastusajan alku lasketaan optioiden alkuperäisestä myöntämishetkestä. Ohjelmasta kirjattu velka tilinpäätöshetkellä oli 15 miljoonaa euroa. TILINPÄÄTÖS 2024 220 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Lyhytaikaiset kannustinjärjestelmät Topdanmarkin lyhytaikaiset kannustinjärjestelmät ovat käteis- ja osakepohjaisia ja/tai haamuosakejärjestelmiä, jotka on sidottu ennalta määrättyihin tavoitteisiin jokaisen järjestelmään osallistujan osalta. Tilikaudella 2024 jokaisen lyhytaikaisen kannustinjärjestelmän piirissä olleen johtoryhmän jäsenen, muun A-tason johtajan sekä muiden merkittävien riskin ottajien ryhmän kanssa on tehty erilliset osallistujasopimukset. Maksettava palkkio ei voi ylittää 40 prosenttia työntekijän kiinteästä eläkemaksut sisältävästä peruspalkasta. Pakollisen lunastustarjouksen päivänä lyhytaikaiseen kannustinjärjestelmään kuuluneet ulkona olleet oikeudet Topdanmarkin osakkeisiin on korvattu oikeudella haamuosakkeisiin, joiden arvo on sidottu Sammon pörssinoteeratun A-osakkeen kurssikehitykseen. Nämä haamusosakkeet maksetaan käteisellä lykkäys- ja säilytysaikojen päätyttyä. Topdanmarkin osakkeisiin olevan oikeuden markkina-arvo lyhytaikaisissa kannustinjärjestelmissä määräytyy osakkeiden vaihtotarjouksen vaihtosuhteen perusteella. Oikeus Topdanmarkin osakkeeseen korvataan oikeudella saada 1,25 haamuosaketta pohjautuen Sammon osakkeen kurssikehitykseen. Kannustinjärjestelmään piiriin kuuluville kompensoidaan kaikki negatiiviset verovaikutukset, jotka johtuvat konvertoinnista haamuosakkeisiin. Lyhytaikaisen kannustinjärjestelmän palkkio koostuu 50 prosenttisesti allokointihetkellä maksetusta käteisosuudesta sekä 50 prosenttisesti osakkeista ja/tai haamuosakkeista, joiden arvo perustuu Sammon A-osakkeen kurssikehitykseen. Palkkion ollessa yli 750 000 Tanskan kruunua 40 prosenttia maksetaan allokoidessa käteisellä ja 60 prosenttia osakkeina ja/tai haamuosakkeina. Osakkeiden ja/tai haamuosakkeiden määrä lasketaan perustuen Sammon pörssinoteeratun A-osakkeen keskimääräiseen kaupankäyntihintaan Sammon vuosituloksen julkistamista seuraavana neljänä pankkipäivänä. Hastingsin osakekannustinjärjestelmät Osakekannustinjärjestelmistä kirjattiin tilikauden tulokseen kuluja yhteensä 29 miljoonaa euroa (7) vuoden 2024 aikana. Taseessa aktivoitu velka järjestelmistä oli 36 miljoonaa euroa (8) tilinpäätöspäivänä. Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä Osa Hastings-konsernin johtoon kuuluvasta henkilökunnasta osallistuu pitkäaikaiseen käteisvaroina suoritettavaan kannustinjärjestelmään. Oikeuden syntyminen edellyttää kolmen vuoden palvelussuhdetta ja tiettyjen kriteerien täyttymistä tänä aikana aikana. Kriteerit perustuvat tulokseen ennen veroja sekä voimassa oleviin asiakassopimuksiin. Tilikaudella 2024 myönnettiin käteismaksuna suoritettavia palkkioita 15 miljoonaa euroa (13), ja käteisvaroina suoritettavista palkkioista mitätöitiin 9 miljoonaa euroa (6). Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla muutoksista edunsaajista. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä taseessa 31.12.2024 oli noin 40 miljoonaa euroa (32). Rajoitetut osakepalkkiot Tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnettiin korvaavia käteismaksuina suoritettavia palkkioita edellyttäen, että palvelussuhde Hastings-konsernissa jatkuu. Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla edunsaajamuutoksista. Vuonna 2024 tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille suoritettiin palkkioita käteismaksuna yhteensä 0,6 miljoonaa euroa (0,7) edellyttäen, että palvelussuhde konsernissa jatkuu. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä tilinpäätöshetkellä oli taseessa noin 1,0 miljoonaa euroa (0,9). Osakepalkkiojärjestelmä Vuonna 2021 eräät yhtiön johtoryhmän avainhenkilöt kutsuttiin osallistumaan osakepalkkiojärjestelmään, jonka myötä heidät voidaan palkita enintään viidellä yhtiön B-sarjan osakkeella jokaista B-sarjan osaketta kohden, jonka he merkitsevät ja tallettavat rahastoon edellyttäen, että osakkeen kokonaistuottoon perustuvat kriteerit täyttyvät. Merkittyjen ja järjestelmän sisällä rahastoon talletettujen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä vuonna 2024 oli nolla (-). Palkkioiksi tarkoitetut B-sarjan osakkeet voidaan luovuttaa avainhenkilöille kahdessa erässä, josta 50 % perustuu osakkeen kokonaistuottoon neljän vuoden ajanjaksolla mitattuna ja 50 % viiden vuoden ajanjaksolla mitattuna. Järjestelmässä on asetettu kokonaistuotolle vähimmäis- ja enimmäistasot, ja osakepalkkion määrä perustuu kokonaistuoton toteumaan. Kunkin ajanjakson lopuksi 50 % osakepalkkiosta luovutetaan avainhenkilöille ja 50 % lykätään 12 kuukaudeksi. Kunkin osakepalkkion osuuden luovutuksen edellytyksenä on, että avainhenkilö on yhtiön palveluksessa, joten aikaväli on kolmesta kuuteen vuoteen. Osakepalkkiojärjestelmässä osakkeen kokonaistuotto lasketaan käyttäen Monte Carlo -arvostusmallia. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevien osakkeiden käypä arvo oli 4 miljoonaa euroa tai noin 4 euroa per osake. TILINPÄÄTÖS 2024 221 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 27 Sijoitukset tytäryhtiöissä Nimi Konsernin omistusosuus, % Kirjanpitoarvo If P&C Insurance Holding Ltd 100 4 820 If P&C Insurance Ltd 100 1 441 If P&C Insurance AS 100 39 Vertikal Helseassistanse AS 100 9 Viking Assistance Group AS 100 80 Topdanmark A/S 100 39 Topdanmark Forsikring A/S 100 4 614 Topdanmark EDB A/S 100 41 Topdanmark BidCo A/S 100 261 Hastings Group (Consolidated) Ltd 100 2 611 Hastings Group Holdings Limited 100 2 535 Advantage Global Holdings Limited 100 1 518 Advantage Insurance Company Limited 100 283 Hastings Insurance Services Limited 100 537 * Topdanmark BidCo A/S on perustettu Oona Health A/S:n hankintaan/omistukseen liittyen. Taulukko ei sisällä Isossa-Britanniassa sijaitsevia pöytälaatikkoyhtiöitä, konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä tai muita konsernin tilinpäätöstietojen kannalta epäolennaisia yhtiöitä. Muutokset tytäryhtiöosakkeissa 2024 Sampo hankki Topdanmark A/S:n loput ulkona olevat osakkeet julkisen vaihtotarjouksen sekä sitä seuranneen pakollisen lunastusmenettelyn kautta vuoden 2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Osakkeet myytiin tämän jälkeen marraskuussa 2024 If P&C Holdingille. Samassa yhteydessä Sampo Oyj teki If P&C Holdingiin osakkeenomistajan lisäpääomituksen 2 934 milj. euroa. Hastingsin yhtiöiden kirjanpitoarvojen muutokset liittyvät Hastings-alakonsernin tekemiin sisäisiin uudelleenjärjestelyihin. TILINPÄÄTÖS 2024 222 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 28 Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinta Tausta Sampo ja Topdanmark ilmoittivat 17.6.2024 yhdistymissopimuksen allekirjoittamisesta, jonka mukaisesti Sampo teki suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Tarjousaika alkoi 9.8.2024 ja päättyi 9.9.2024. Topdanmarkin jäljelle jääneitä määräysvallattomien omistajien osuuksia koskeva pakollinen lunastusmenettely päättyi 25.10.2024. Topdanmarkin osakkeet poistettiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssin kaupankäynnistä 18.10.2024. Lisätietoja hankinnasta löytyy osioista Muut tapahtumat. Kompensaatio määräysvallattomien osuuksien omistajille Julkisen vaihtotarjouksen aikana Sammon vastaanottamat hyväksynnät edustivat noin 92,6 prosenttia Topdanmarkin kaikista osakkeista ja äänistä, lukuun ottamatta Topdanmarkin hallussa olevia omia osakkeita. Hallitus päätti antaa Topdanmarkin määräysvallattomille osakkeenomistajille 48 198 710 uutta Sammon A-osaketta merkintähinnalla 41,5 euroa per osake. Hinnan määritys perustui Sammon A- osakkeen kurssiin Nasdaq Helsingissä viimeisenä kokonaisena kaupankäyntipäivänä ennen Sammon hallituksen tekemää päätöstä suunnatusta osakeannista. Osakeanti 2 000 milj. euroa kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Julkisen vaihtotarjouksen päätyttyä Sampo käynnisti Topdanmarkin jäljelle jääneitä 6 613 865 määräysvallattomien osakkeenomistajien omistamia osakkeita koskevan pakollisen lunastusmenettelyn. Jäljellä olleiden määräysvallattomien osuuksien hankintahinta oli 325 miljoonaa euroa, joka maksettiin käteisellä. Oman pääomanehtoinen liiketapahtuma Koska liiketoimi määräysvallattomien omistajien kanssa käsitellään oman pääoman sisäisenä tapahtumana, kirjattiin määräysvallattomille osakkeenomistajille heidän Topdanmarkin osakkeistaan maksettu korvaus 2 325 milj. euroa kertyneiden voittovarojen vähennykseksi. Määräysvallattomien omistajien suhteellinen osuus omasta pääomasta 394 milj. euroa kohdistettiin emoyhtiön osakkeenomistajille ja kirjattiin kertyneiden voittovarojen lisäykseksi. Kertyneet voittovarat vähentyivät yhteensä 1 931 miljoonaa euroa. Hankinnan seurauksena tilikauden 2024 lopussa taseella ei ollut enää määräysvallattomille omistajille kertynyttä osuutta . Tuloslaskelmassa määräysvallattomien omistajien osuus 49 miljoonaa euroa laskettiin painotettuna keskiarvona tilikauden ajalta. Oman pääomanehtoiseen liiketapahtumaan liittyvät yhteensä 31 miljoonan euron transaktiokulut vähennettiin omasta pääomasta. Yhteensä transaktio vähensi Sampo-konsernin omasta pääomasta 356 miljoonaa euroa koostuen osana pakollista lunastusmenettelyä käteisellä maksetusta 325 miljoonan euron kompensaatiosta sekä edellä mainituista 31 miljoonan euron transaktiokustannuksista. Topdanmark A/S:n osakkeiden arvostaminen Hankittujen Topdanmark A/S:n osakkeiden arvostus määräytyi kyseisistä osakkeista hankinnassa annetun vastikkeen perusteella. Julkisen vaihtotarjouksen kautta hankittujen Topdanmarkin osakkeiden arvotus määritettiin perustuen Sammon liikkeeseen laskemien osakkeiden arvoon, yhteensä 2 000 miljoonaa euroa. Lunastusmenettelyn kautta hankittujen osakkeiden arvostus määritettiin perustuen niistä käteisellä maksettuun 325 miljoonan euron kompensaatioon. Topdanmark A/S:n osakkeiden myynti If Skadeförsäkring Holding AB:lle Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB (publ):lle 1.11.2024. Transaktio toteutettiin markkinaehtoisesti. Transaktiota edeltävään markkina-arvostukseen perustuva myyntihinta oli 4 659 miljoonaa euroa eli noin 34,7 miljardia Tanskan kruunua. Maksu toteutettiin kokonaisuudessaan Sammon ja If Skadeförsäkring Holding AB (publ):in välisellä lainajärjestelyllä sekä osakkeenomistajan lisäpääomasijoituksella. 1.11.2024 annettu 1 724 miljoonan euron lainajärjestely koostui 862 miljoonan euromääräisestä erästä sekä 6 432 miljoonan Tanskan kruunumääräisestä erästä (noin 862 milj. euroa). Jäljelle jäänyt osa myyntihinnasta katettiin Sampo Oyj:n If Holdingille myöntämällä osakkeenomistajan lisäpääomituksella, yhteensä 34 029 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 2 934 milj. euroa). Lisäpääomitus kirjattiin If Holdingin osakkeiden tasearvoon Sampo Oyj:ssä. Topdanmarkin osakkeiden myynti oli konsernin sisäinen liiketapahtuma, jolloin kaikki vaikutukset, myyntivoitto osakkeista mukaan lukien, eliminoitiin Sampo- konsernissa. Myynnistä syntyi myyntivoitto aiemmin omistettujen osakkeiden ollessa taseella hankintahintaan arvostettuina. Myynti toteutettiin markkinaehtoisesti. Osakkeiden myynti vastasi common control -liiketapahtuman määritelmää If Skadeförsäkring Holding AB:n ja Topdanmark A/S:n molempien ollessa Sampo Oyj:n määräysvallassa sekä ennen että jälkeen transaktion. TILINPÄÄTÖS 2024 223 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 29 Lähipiiriliiketoimet Sampo-konsernin lähipiiriin luetaan tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Lisäksi lähipiiriin luetaan alla mainitusti johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt. Konsernin tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 27. Konsernilla ei ollut merkittäviä osakkuusyhtiösijoituksia tilikauden päättyessä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiritapahtumina on siten esitetty liiketapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Sampo Oyj myi päättyneellä tilikaudella Topdanmark A/S:n osakkeet If Holding A/B:lle. Myyntiin liittyi merkittäviä konserniyhtiöiden välisiä liiketoimia ja rahoitusjärjestelyjä. Lisäitietoja on luettavissa liitteessä 28. Liiketoimet lähipiirin kanssa on tehty markkinaehtoisesti. Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt Sampo-konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja (CEO) ja Sampo-konsernin johtoryhmä. Heidän lähipiiriinsä kuuluvat heidän läheiset perheenjäsenensä sekä yhteisöt, joissa avainhenkilöillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillänsä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio Milj. e 2024 2023 Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet -8 -8 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet -4 -3 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet -8 -6 Maksetut kompensaatiot yhteensä -20 -17 Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät tilikaudelle kirjatut palkat ja tulospalkkiot sosiaaliturvamaksuineen. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät TyEL-perusvakuutuksen perusteella tilikaudelle kirjatut maksut sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut. Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella tilikaudelle kirjatut palkkiot (ks. liite 26). Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lähipiiriliiketoimet Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja konserniyhtiöiltä. 30 Lopetetut toiminnot Mandatum-konsernin liiketoiminnot Mandatum oli Sampo Oyj:n kokonaan suoraan omistama tytäryhtiö 1.10.2023 asti, jolloin se irtaantui konsernista Sampo Oy:n osittaisjakautumisen yhteydessä. Mandatum on vertailukaudella esitetty lopetettuina toimintoina IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti jakautumishetkeen asti. Lopetettujen toimintojen tulos Milj. e 1-9/2023 Vakuutusmaksutuotot 255 Vakuutuspalvelukulut -213 Jälleenvakuutustulos -1 Vakuutuspalvelutulos 41 Sijoitustoiminnan nettotuotot 658 Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut -161 Nettotulos sijoitussopimuksista -369 Nettorahoitustulos 127 Muut tuotot 22 Muut kulut -12 Rahoituskulut -4 Tulos ennen veroja 173 Verot -33 Lopetetut toiminnot verojen jälkeen 140 Tulos lopetetuista toiminnoista kohdistuu kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille. Laajaan tulokseen ei sisältynyt mitään eriä lopetetuista toiminnoista. Tulos lopetetuista toiminnosta konsernin tuloslaskelmalla, yhteensä 251 miljoonaa euroa, sisälsi lisäksi osingonjakovelan poiskirjaamisesta syntyneen erotuksen, yhteensä 9 miljoonaa euroa, ja tulosvaikutuksen lainasaamisen kirjaamisesta Mandatumin Oyj:ltä yhteensä 102 miljoonaa euroa. TILINPÄÄTÖS 2024 224 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 31 Liiketoimintojen yhdistäminen Topdanmark hankki 100 % Oona Health A/S:n osakkeista 1.12.2023. Oona Healthin omistuksessa ovat Dansk Sundhedssikring A/S (DSS), PrimaCare A/S sekä DSS Hälsa AB. DSS on vakuutusyhtiö, joka tarjoaa sekä yrityksille että yksityishenkilöille sairausvakuutuksia. Hankintahinnan sisältämä liikearvo, yhteensä 237 miljoonaa euroa (1 770 milj. Tanskan kruunua), perustuu DSS:n ainutlaatuiseen liiketoimintamalliin sekä operatiivisiin toimintoihin. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Seuraavassa taulukossa esitetään Oona Healthista maksettu hankintahinta ja hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat. Milj. e 1.12.2023 Käteinen 257 Ehdollinen vastike 12 Hankintahinta 269 Hankintaan liittyvät kustannukset 5 Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat Rahoitusvarat 39 Käteiset varat 8 Aineettomat hyödykkeet 87 Muut varat 11 Varat yhteensä 146 Vakuutussopimusvelat 18 Muut velat 96 Velat yhteensä 114 Nettovarallisuus 31 Liikearvo 237 Hankintahinta 269 Hankintasopimuksen mukaisesti Topdanmark A/S hankki yli 97 % Oona Health A/S:n osakkeista sopimushetkellä ja hankkii jäljellä olevat 3 % muuttuvaan hankintahintaan, joka riippuu voitosta verojen jälkeen vuonna 2026. Topdanmark A/S:n osakkeet myytiin If Holding A/B:lle 1.11.2024. Tällöin myös Oona Health A/S:n osakkeet siirtyivät If-konserniin. Lisätietoja liitteissä 27 ja 28. TILINPÄÄTÖS 2024 225 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 32 Ehdolliset velat, sitoumukset sekä oikeudenkäynnit Milj. e 12/2024 12/2023 Taseen ulkopuoliset erät Takaukset 9 9 Sijoitussitoumukset 40 15 IT-hankinnat — 1 Muut 2 2 Yhteensä 51 27 Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset 12/2024 12/2023 Milj. e Annettu vakuus Velat / sitoumukset Annettu vakuus Velat / sitoumukset Vakuudeksi annettu omaisuus Sijoitukset 403 294 408 293 Tytäryhtiöosakkeet 91 25 91 27 Käteisvarat 66 43 63 36 Yhteensä 559 362 561 356 Johdannaiskaupan vakuudeksi annettu omaisuus Sijoitukset — 9 Käteisvarat 66 62 Vakuutusvastuiden vakuudeksi annettu omaisuus Sijoitukset 403 399 Lainojen vakuudeksi annettu omaisuus Tytäryhtiöosakkeet 91 91 Vakuudeksi annetut varat sisältyvät tase-eriin Rahoitusvarat, Muut saamiset tai Käteisvarat. Vakuutuksenottajan edunsaajaoikeudet Milj.e 12/2024 12/2023 Vakuutuksenottajien edunsaajaoikeuksien katteena olevat saamiset 9 748 10 034 Vastuuvelka, netto -6 021 -6 171 Rekisteröityjen arvopaperien ylijäämä 3 727 3 863 Saamiset on rekisteröity kattamaan vastuuvelkaa (Solvenssi II). Vakuutuksenottajilla on maksukyvyttömyystilanteessa edunsaajaoikeuksia niihin saamisiin, jotka on rekisteröity kattamaan vastuuvelkaa. Muut taloudelliset sitoumukset If If Skadeförsäkring AB:llä on useita keskinäisesti velvoittavia vakuutuksia mm. Pohjoismaisessa Ydinvakuutuspoolissa, norjalaisessa Naturskadepoolenissa ja hollantilaisessa Terroripoolissa. Kun Skandia-konsernin vahinkovakuutusliike siirrettiin If-konserniin 1.3.1999, If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB asettivat Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) hyväksi takuun. Kyseiset If-konsernin yhtiöt takasivat yhteisvastuullisesti, että Skandia-ryhmän yhtiöille korvataan kaikki sellaiset vaatimukset ja sitoumukset, jotka perustuvat Skandia-konsernista If-konserniin siirrettyyn vahinkovakuutustoimintaan liittyviin takuisiin ja muihin vastaaviin sitoumuksiin. TILINPÄÄTÖS 2024 226 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB ovat kumpikin solmineet Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Tryg-Baltica Forsikring AS:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Skandialle ja Tryg-Balticalle korvataan kaikki sellaiset vaatimukset, jotka liittyvät Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Vesta Forsikring AS:n Skandia Marine Insurance Companylle (UK) (nimi vaihtunut Marlon Insurance Company Ltd:stä, yhtiö lakkautettiin heinäkuussa 2017) antamiin takuisiin ja joiden edunsaajana on Institute of London Underwriters. Marlon Insurance Company Ltd myytiin vuonna 2007, jolloin ostaja antoi If-konsernin hyväksi takuun koko määrästä, jonka If mahdollisesti joutuu korvaamaan edellä mainittujen sopimusten perusteella. If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj:llä, Suomen sivuliikkeellä, on voimassa olevia sitoumuksia yksityisille pääomarahastoille 40 milj. euroa, joka vastaa enimmäissummaa, jonka yhtiö on sitoutunut rahastoihin sijoittamaan. Pääomakutsut näihin rahastoihin tapahtuvat useamman vuoden aikana, sitä mukaan kun rahastot suorittavat investointeja. Tiettyjen Sammon kanssa yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien osalta If Skadeförsäkring Holding AB on sitoutunut korvaamaan Sammolle mahdolliset kustannukset, joita järjestelmien omistaja voi Sammolta vaatia. Topdanmark Sampo-konsernin tanskalaiset yhtiöt kuuluvat Topdanmarkiin kuuluvien yhtiöiden kanssa yhteisverotuksen piiriin. Verotuksesta vastaa hallinnollisesti Topdanmark A/S. Tanskalaiseen osakeyhtiölakiin sisältyvien erityisten mm. yhtiöverotusta koskevien säännösten takia yhtiöt ovat vastuussa yhteisverotuksen piirissä olevien yhtiöiden veroista sekä korkojen, rojaltien ja osinkojen ennakonpidätysveloista. Topdanmark Forsikring A/S on uuden asiakasjärjestelmän implementoinnin yhteydessä sitoutunut auttamaan Topdanmark EDB IV Aps:ia tiettyjen palvelutarjoajien velvoitteiden täyttämisessä. Ehdolliset velat Hastings Hastings-alakonsernin yhtiöt ovat sekä Ison-Britannian että Gibraltarin veroviranomaisten valvonnan alaisia. Hastings aloitti vuonna 2016 keskustelut vero- ja tulliviranomaisten kanssa koskien liiketoimintamallien tiettyjä piirteitä ja erinäisten tuottojen allokointia Hastingsin operatiivisten tytäryhtiöiden Isossa- Britannissa toimivan Hastings Insurance Services Limitedin (”HISL”), ja Gibraltarilla toimivan Advantage Insurance Company Limitedin (AICL) välillä. Yhtiön johto on käynyt kirjeenvaihtoa ja osallistunut tapaamisiin vero- ja tulliviranomaisen kanssa vuoden aikana. Johto on tarkastanut nykyiset ja edeltävät veroilmoitukset, tarkastellut meneillään olevia selvityksiä ja arvioinut, että lisäverovelvoitteelle ei ole aihetta. Hastings on tehnyt varauksen mahdollista verovelkaa varten perustuen määrään, joka saatetaan joutua maksamaan veroviranomaiselle ottaen huomioon meneillään olevat tutkimukset ja selvitykset ja perustuen neuvonantajien näkemyksiin. Lopullinen maksettava määrä saattaa poiketa varauksen määrästä asiaa koskevasta lopullisesta päätöksestä riippuen, ja kaikki muutokset arvioissa tai maksettavissa määrissä koskien edeltäviä kausia raportoidaan edeltävien kausien muutoksena. Mikäli veroviranomainen ei lopulta hyväksy raportoitua veroilmoitusta, Hastingsille saattaa syntyä lisäverovelka. Kuitenkin ottaen huomioon meneillään olevan selvityksen luonne, on erittäin vaikeaa ennakoida mahdolliset lopputulemat luotettavasti. Vero- ja tulliviranomaisilta tähän mennessä saatujen tietojen pohjalta johto ei pidä lisämaksuvelvoitetta todennäköisenä. Tarkempia tietoja selvityksistä ei tämän vuoksi ole annettu IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin mukaisesti, koska lisäselvitysten antamista ei ole pidetty mahdollisena. Topdanmark Sampo Oyj:n tytäryhtiö Topdanmark Forsikring A/S myi Topdanmark Liv Holding A/S:n ja kaikki sen tytäryhtiöt Nordea Life Holding AB:lle joulukuussa 2022. Topdanmark ilmoitti 1.5.2024, että Topdanmark Forsikring A/S on solminut Nordean kanssa sopimuksen liittyen IT-järjestelmien lopulliseen erottamiseen Topdanmark Liv Holding A/S:stä (nykyisestä Nordea Pension Holding Danmark A/S:stä). Topdanmarkin vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä tekemän ilmoituksen mukaan Nordea- konserni on varannut oikeuden vaatia korvauksia Topdanmark Forsikring A/S:ltä erikseen määritellyistä mahdollisista tappioista. Tällä hetkellä Topdanmark A/S:n ei ole mahdollista määrittää mahdollisten tappioiden laajuutta tai olemassaoloa, ja siten yhtiön on mahdotonta arvioida, ovatko tappiot sellaisia, jotka Topdanmark mahdollisesti joutuu korvaamaan allekirjoitetun osakkeiden ostosopimuksen mukaisesti. Tällä hetkellä ei ole uutta informaatiota mahdollisesta korvausvelvollisuudesta, ja näin ollen kyse on edelleen ehdollisesta velasta. Vuokrasitoumukset Tilikaudella 2024 Sampo Oyj allekirjoitti kesäkuussa 2025 alkavan vuokrasopimuksen uusista toimitiloista. Oikeudenkäynnit Konserniyritykset ovat osapuolina oikeudenkäynneissä, joissa käsittely on kesken 31.12.2024. Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia liiketoimia. Yhtiöiden arvioiden mukaan ei ole todennäköistä, että yrityksille aiheutuisi oikeudenkäyntien tuloksena merkittäviä menetyksiä. TILINPÄÄTÖS 2024 227 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 33 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat Osingonjakoehdotus yhtiökokoukselle Hallitus päätti 6. helmikuuta 2025 pidetyssä kokouksessa ehdottaa 23. huhtikuuta 2025 pidettävälle yhtiökokoukselle vuodelta 2024 jaettavan osingon määräksi 1,70 euroa osakkeelta (yht. noin 915 miljoonaa euroa perustuen tilinpäätöshetkellä ulkona olleisiin osakkeisiin). Maksettavat osingot kirjataan vuoden 2025 tilinpäätöksen omaan pääomaan kertyneiden voittovarojen vähennykseksi. Osakkeiden splittaus Sampo Oyj:n hallitus päätti 5.2.2025 toteuttaa osakesplittauksen vastikkeettomana osakeantina osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa. Osakesplittauksessa Sampo antoi osakeannin täsmäytyspäivänä 12.2.2025 osakasluetteloon rekisteröidyille A- ja B-osakkeiden omistajille uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin A-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta A- osaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta B-osaketta. Liikkeelle laskettiin kaikkiaan 2 152 191 088 uutta Sammon A-osaketta ja 800 000 uutta B-osaketta. Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Sammon osakkeiden kokonaislukumäärä on 2 691 238 860 osaketta. Päätös perustuu yhtiökokoukselta 25.4.2024 saatuun valtuutukseen. Osakesplittaus ei vaadi toimenpiteitä osakkeenomistajilta eikä talletustodistusten haltijoilta. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/ osakesplittaus. TILINPÄÄTÖS 2024 228 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 34 Sampo-konsernin riskienhallinta Sampo-konsernin liiketoiminta- ja riskistrategia Sammon strategia on luoda pitkäaikaista arvoa vahinkovakuutustoiminnalla. Konserni keskittyy yksityis talouksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten vahinkovakuuttamiseen Pohjoismaissa ja digitaalisen jakelun markkinoihin Isossa-Britanniassa. Sampo- konserni on alttiina ennen kaikkea Pohjoismaiden kansantalouksien yleiselle kehitykselle. Pohjoismaiden suhdannekehitys on kuitenkin toisiinsa nähden tyypillisesti jonkin verran eritahtista niiden kansan talouksien rakenteiden ja erillisten käytössä olevien valuuttojen vuoksi. Pohjoismaat muodostavat myös maantieteellisesti laajan alueen, mikä tuo vakuutusliiketoimintaan siten ennemmin hajautushyötyjä kuin toiminnan keskittyneisyyttä. Näin ollen Pohjoismaat ovat luontaisesti hyvä perusta hajautetulle liiketoiminnalle. Maantieteellinen hajautus on laajentunut myös Pohjoismaiden ulkopuolelle Isoon- Britanniaan ja pienemmässä määrin Baltiaan. Ylläpitääkseen ja edistääkseen liiketoimintojen hajautusta Sampo-konserni ennaltaehkäisee mahdollisuuksien mukaan keskittymiä eriyttämällä liiketoimintakokonaisuuksille omat painopistealueet. Huolimatta strategisista päätöksistä, joilla yhtiöiden toiminta-alueiden painopisteitä on eriytetty, vakuutus- ja sijoitustoiminnoista saattaa syntyä keskittymiä. Vakuutusvelkoja ja sijoituksia tarkastellaankin konsernitasolla, jotta mahdolliset yksittäisen yhtiön tai riskitekijän tasolla esiintyvät keskittymät havaittaisiin. Vakuutus- ja markkinariskikeskittymät ja niiden hallinta kuvataan seuraavissa kappaleissa samoin kuin emoyhtiön rooli konsernitasoisten riskien hallinnassa ja likviditeetin lähteenä. Sammon riskienhallintastrategia on: • Varmistaa, että tuloslaskelmaan ja taseeseen vaikuttavat riskit tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan kaikissa liiketoiminnoissa ja konsernitasolla • Varmistaa kustannustehokas asiakasliiketoiminta, joka on hinnoiteltu riskien ja asiakkaille lisäarvon kannalta järkevästi • Varmistaa toiminnan yleinen tehokkuus ja jatkuvuus • Varmistaa, että riskipuskurit – pääoman ja ennakoitavissa olevan kannattavuuden muodossa – ovat riittävät suhteessa liiketoimintaan ja vallitsevaan markkinaympäristöön liittyviin nykyisiin riskeihin • Rajata kiinnostus yritysjärjestelyjen osalta täydentäviin yritysostoihin vahinkovakuutusliiketoiminnassa nykyisillä markkinoilla • Luopua ei-strategisista tai muuten tarpeettomista tase-eristä ja jakaa vapautunut pääoma ja varat tarvittaessa emoyhtiölle • Järjestää toimintansa tavalla, joka turvaa konsernin mainetta, sillä lisäarvopalveluiden tarjoamisen ja hyvän pääoman lisäksi asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamus on Sampo-konsernin merkittävimpiä vahvuuksia. Sampo-konsernin riskienhallintajärjestelmä Riskienhallinnan tarkoitus on arvon luominen ja suojaaminen. Riskienhallintajärjestelmä on osa laajempaa sisäisen valvonnan järjestelmää. Se integroi riskienhallinnan osaksi konsernin hallintoa ja sen merkittäviä toimenpiteitä ja toimintoja, mukaan lukien päätöksenteko. Riskienhallintajärjestelmä sisältää riskienhallintaperiaatteet ja vastaavat politiikat, sekä organisaatiorakenteet ja menettelyt sekä resurssit tunnistaa, mitata tai arvioida, hallita, seurata ja raportoida riskialttiudesta ja kokonaisriskienhallinnasta. Tätä tukee Sammon hallintojärjestelmä ja riskikulttuuri. Se perustuu riskienhallinnan periaatteisiin ja vastaaviin politiikkoihin. Tehokas riskienhallinta Tehokas riskienhallinta toteutetaan riskienhallintaprosessin kautta, joka sisältää politiikkojen, menettelyjen ja käytäntöjen järjestelmällisen soveltamisen riskien tunnistamiseen, arvioimiseen, käsittelemiseen, seuraamiseen, mittaamiseen ja raportoimiseen: • Riskien tunnistaminen: Liiketoimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä seurataan jatkuvasti yhdessä ansaintamahdollisuuden kanssa. Erityisesti kun uusia palveluita lanseerataan tai toimintaympäristö muuttuu, ansaintamahdollisuudet ja riskit, mukaan lukien maineriskit, on analysoitava perusteellisesti. • Pääomatarpeen arviointi: Pääomatarvetta mitattujen riskien kattamiseksi, riskiperusteinen pääoma, arvioidaan ja analysoidaan säännöllisesti riskityypeittäin sekä riskien ja liiketoiminta-alueiden osalta. Lisäksi johto ottaa huomioon riskiperusteisen pääoman puskureiden koon saadakseen todellisen pääoman määrän. • Riskien hinnoittelu: Asiakkaiden liiketoimien järkevä hinnoittelu ja sijoitusten huolellinen riski-/tuotto- arviointi on edellytys tavoiteltuun taloudelliseen tulokseen ja kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelun ja sijoituspäätösten lähtökohdat ovat (i) riittävä odotettu tuotto allokoidulle pääomalle ja (ii) toimintakustannukset. TILINPÄÄTÖS 2024 229 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot • Riskien, pääomapositioiden ja operatiivisten prosessien hallinta: Vakuutusvastuiden, sijoitussalkkujen ja operatiivisten prosessien sekä pääomapositioiden riskit on sopeutettu niin, että riski- tuottosuhde ja pääoman tuotto säilyvät hyvänä. • Riskien mittaaminen ja raportointi: Liiketoiminnasta riippumattomat talous- ja riskienhallintatoiminnot mittaavat, analysoivat ja raportoivat tuloksia, riskejä, kannattavuutta ja tarvittavaa pääomaa. Riskien luokittelu Sampo-konsernissa riskit jaotellaan kolmeen laajaan luokkaan; liiketoimintariskeihin, maineriskeihin ja liiketoimintaan luontaisesti kuuluviin riskeihin, Riskien luokittelu Sampo-konsernissa -kaaviossa esitetyn mukaisesti. Riskien luokittelu Sampo-konsernissa TILINPÄÄTÖS 2024 230 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Liiketoimintaan luontaisesti kuuluvat riskit Vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan Sampo-konserni ottaa tietoisesti tiettyjä riskejä aikaansaadakseen tuottoja. Nämä ansaintariskit valitaan huolellisesti, ja niitä hallitaan aktiivisesti. Vakuutusriskit hinnoitellaan niiden luontaisen riskitason mukaisesti, ja sijoitusten tuotto-odotuksia verrataan sijoitusten riskeihin. Lisäksi ansaintariskien riskipositioita mukautetaan jatkuvasti, ja riskien vaikutusta pääomatarpeeseen arvioidaan säännöllisesti. Vakuutus- ja sijoitusriskien onnistunut hallinta on Sampo-konsernin yhtiöiden keskeisin tuottojen lähde. Näiden riskien päivittäinen hallinnointi annettujen limiittien ja valtuuksien puitteissa on liiketoiminta- alueiden ja sijoitusyksiköiden vastuulla. Osa riskeistä, kuten vastapuoliriskit ja operatiiviset riskit, ovat epäsuoria seurauksia Sammon normaalista liiketoiminnasta, kuten on havainnollistettu kaaviossa Riskien luokittelu Sampo-konsernissa. Nämä riskit ovat yhdensuuntaisia siinä mielessä, että niihin ei lähtökohtaisesti liity tuottopotentiaalia. Riskienhallinnan tavoitteena onkin pienentää näitä riskejä tehokkaasti niiden aktiivisen hallinnan sijaan. Näiden välillisten seuraamusriskien pienentäminen on liiketoiminta- alueiden ja sijoitusyksiköiden vastuulla, ja niihin liittyvää pääomatarvetta mittaavat riippumattomat riskienhallintatoiminnot. On huomioitava, että riskit luokitellaan toimialoittain eri tavoin ansainta- ja seuraamusriskeihin. Esimerkiksi Sampo-konsernin asiakkaiden vakuutussopimuksiin liittyvät vakuutustapahtumat ovat heille seuraamusriskejä, mutta Sampo-konsernille nämä samat riskit ovat ansaintariskejä. Eräät riskit, kuten korko-, valuutta- ja maksuvalmiusriskit, liittyvät useisiin toimintoihin samanaikaisesti. Näiden riskien hallitsemiseksi tehokkaasti Sampo-konsernin yhtiöillä tulee olla yksityiskohtainen ymmärrys odotetuista kassavirroista ja niiden vaihteluista kaikissa yhtiön toiminnoissa. Lisäksi yhtiöillä on oltava kattava ymmärrys siitä, miten varojen ja velkojen markkinaehtoiset arvot voivat vaihdella koko taseen tasolla eri skenaarioissa. Näitä koko taseen riskejä nimitetään yleisesti ALM-riskeiksi (”Asset Liability Management”). Korko-, valuutta- ja likviditeettiriskien lisäksi inflaatioriski ja BKT:n kasvuvauhtiin liittyvät riskit ovat keskeisiä ALM-riskejä Sampo-konsernille. ALM- riskit ovatkin yksi ylimmän johdon painopistealueista, koska ne vaikuttavat riskeihin ja tuottoihin sekä merkittävästi että pitkäaikaisesti. Yleisesti ottaen keskittymäriskiä syntyy, mikäli yhtiöiden riskipositioita ei ole riittävästi hajautettu, jolloin esimerkiksi yksittäinen äärimmäisen epäsuotuisa vahinkotapahtuma tai rahoitusmarkkinatapahtuma voisi vaarantaa yhtiön vakavaraisuuden. Keskittymiä voi syntyä yksittäisten liiketoimintojen sisällä – yksittäiseen toimijaan tai toimialaan liittyvät suuret vastuu- tai sijoituspositiot – tai eri liiketoimintojen yhteisvaikutuksena yksittäisen vastapuolen tai toimialan vaikuttaessa laajasti yhtiön kannattavuuteen sekä vakuutus- että sijoitustoiminnan kautta. Keskittymäriski voi toteutua myös epäsuorasti silloin, kun kannattavuus ja vakavaraisuusasema reagoivat samalla tavalla yleiseen taloudelliseen kehitykseen tai rakenteellisiin muutoksiin eri liiketoiminta-alueiden institutionaalisessa ympäristössä Nousevat riskit Nouseva riski viittaa juuri kehittyviin tai muuttuviin riskeihin, joita on vaikea määrittää ja jotka voivat vaikuttaa merkittävästi Sampo-konserniin. Riskin tiedostaminen, siihen liittyvän tiedon kerääminen ja sopimusehtojen tarkastaminen kehityksen valossa ovat keinoja hallita ja lieventää riskiä. Vastuullisuus Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa vastuullisuustyötä konsernitasolla. Ohjelma koostuu kolmesta strategisesta vastuullisuusteemasta: liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, ihmiset ja yhteisöt sekä ilmasto ja ympäristö. Jokaiseen teemaan liittyen on tunnistettu aihealueita, jotka ovat olennaisia Sampo-konsernille ja sen sidosryhmille ja liittyvät yhtiön liiketoimintaan ja strategiaan. Vastuullisuusohjelman laadinnassa on huomioitu sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien näkemykset, sisältäen esimerkiksi nykyiset ja tulevat kestävyys raportointia koskevat sääntelyvaatimukset (esim. CSRD, CSDDD), palautteen sijoittajilta ja henkilöstöltä, alan parhaat käytännöt, raportointiviitekehykset (esim. GRI, TCFD) ja eri ESG-luokittajien näkemykset. Vastuullinen liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt -teema keskittyy aiheisiin, jotka ovat Sampo-konsernin toiminnan perusta. Näitä ovat erityisesti hyvä hallintotapa, vastuullinen vakuutustoiminta ja toimitusketjujen hallinta sekä vastuullinen sijoittaminen. Hyvä hallintotapa tarkoittaa Sampo-konsernissa tehokkaita toimintaperiaatteita, johtamiskäytäntöjä ja koulutusta, jotka varmistavat, että konserni noudattavaa esimerkiksi korruption ja lahjonnan ehkäisemistä sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia lakeja, määräyksiä ja yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Se sisältää myös kattavat tietoturvan ja kyberturvallisuuden hallinnointijärjestelmät ja tietosuojatoimet sekä tehokkaat ilmoituskanavat (ns. whistleblowing) ja epäkohtien raportoinnin prosessit. TILINPÄÄTÖS 2024 231 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vastuullinen vakuutustoiminta on tärkeää pyrittäessä vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja lievennettäessä mahdollisia haitallisia vaikutuksia Sampo-konsernin maineelle. Tämän takia Sampo- konserni pyrkii ottamaan ESG-näkökohdat huomioon tuote- ja palvelukehityksessä sekä vakuutusten myöntämisessä. Integroimalla ESG-näkökohdat vakuuttamiseen Sampo-konserni pyrkii varmistamaan, että yhtiön liiketoiminta on linjassa sen vastuullisuuspolitiikkojen kanssa, ja tarjoaa tuotteita ja palveluja, jotka ovat linjassa asiakkaiden tarpeiden ja mieltymysten kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Sampo-konserni integroi ESG-näkökohdat vakuuttamiseen (esim. yritysasiakkaiden tulee noudattaa YK:n Global Compact -periaatteita sekä kansainvälisiä normeja ja standardeja, kestävyysnäkökohdat sisällytetään vakuutusperiaatteisiin ja/tai muihin asiaankuuluviin politiikkoihin), tarjoaa vahingontorjuntapalveluja, hoitaa korvausten käsittelyn kestävällä tavalla, sekä kehittää tuotteita ja palveluja asiaankuuluvien lakien (esim. EU- taksonomia) mukaisesti. Sampo-konserni painottaa vastuullisuustekijöitä toimiessaan alihankkijoidensa kanssa. Sampo-konserni ostaa merkittäviä määriä tuotteita ja palveluja erityisesti korvausten käsittelyn yhteydessä, joten yhtiöllä on vaikutusta talouteen, ympäristöön ja ihmisiin. Toimitusketjut ovat myös tärkeä osa Sampo-konsernin tuotteiden ja palvelujen vastuullisuutta. Vastuullisuusnäkökohdat voivat aiheuttaa merkittäviä maine- ja operatiivisia riskejä, ellei niitä hallita oikein. Tämän takia Sampo-konserni huomioi ESG-näkökohdat toimitusketjujen hallinnassa esimerkiksi hyödyntämällä alihankkijoiden toimintaperiaatteita, asettamlla sopimuksiin liittyviä lisävaatimuksia tietyille alihankkijoille (perustuen esim. ESG-riskeihin, toimialaan, kokoon, maantieteellinen sijaintiin, liiketoiminnalliseen merkitykseen), asettamalla toimitusketjujen hallintaan liittyviä tavoitteita sekä toteuttamalla alihankkijoiden riskiarviointeja (esim. auditoinnit, kyselyt). Sampo- konserni on myös sitoutunut kannustamaan ja tukemaan alihankkijoitaan ja kumppaneitaan vastuullisten liiketoimintamallien käyttöönotossa. Vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi ovat tärkeitä sijoituksiin liittyvien riskien ja mahdollisten mainevaikutusten hallinnassa. Siksi Sampo-konserni ottaa ESG-näkökohdat huomioon arvioidessaan sijoitusten turvallisuutta, laatua, likviditeettiä ja kannattavuutta. Mahdolliset sijoituskohteet tutkitaan huolellisesti ennen kuin sijoituksia tehdään, ja ESG- näkökohtia tarkastellaan yhdessä muiden yksittäisen sijoituksen riskituottosuhteeseen mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden kanssa. Omaisuusluokasta riippuen Sampo-konserni käyttää erilaisia ESG- strategioita varmistaakseen ESG-tekijöistä aiheutuvien sijoitusriskien tehokkaan arvioinnin ja hallinnan. Käytettyihin strategioihin kuuluvat esimerkiksi ESG- integraatio, sektoripohjainen seulonta, normipohjainen seulonta ja vuoropuhelu sijoituskohteiden kanssa. Ihmiset ja yhteisöt -teema sisältää aiheita kuten ihmisoikeudet ja työkäytännöt; monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus ja osallisuus; terveys, turvallisuus ja hyvinvointi; osaamisen kehittäminen, asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset sekä myynti- ja markkinointikäytännöt. Sampo-konserni haluaa tarjota asiakkailleen parasta palvelua kaikissa tilanteissa. Ammattitaitoiset ja motivoituneet työntekijät ovat siten konsernille keskeinen menestystekijä. Osaamisen menettäminen tai huono työnantajakuva voivat aiheuttaa suuria riskejä liiketoiminnalle. Siksi Sampo-konserni pyrkii takaamaan henkilöstölleen vakaan työympäristön, ei vain siksi, että se on laissa säädetty, vaan myös siksi, että se luo perustan kestävälle liiketoiminnan tuloksellisuudelle. Monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä Sampo- konsernille, joka on sitoutunut tarjoamaan henkilöstölleen syrjimättömän, avoimen ja miellyttävän työympäristön, jossa kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Näihin aiheisiin liittyviä riskejä hallitaan esimerkiksi vahvoilla sisäisillä politiikoilla, toteuttamalla organisaation kehittämisohjelmia ja tarjoamalla työntekijöille koulutusta, mielenkiintoisia uramahdollisuuksia sekä houkuttelevan kokonaispalkitsemisen. Lisäksi vastuullinen tuote- ja palvelutarjonta vaatii tarkkaavaisuutta epäasialliseen asiakasneuvontaan ja tuotemyyntiin, epäselviin ehtoihin, hintoihin ja maksuihin sekä korvauskäsittelyn ja valitusprosessien virheisiin liittyvissä riskeissä. Tärkeintä myynnissä ja markkinoinnissa on kohdata asiakkaan tarpeet ja antaa asiakkaalle tarpeelliset tiedot vakuutuksen kattavuuteen liittyvää päätöksentekoa varten. Sampo-konserni hallitsee näihin aiheisiin liittyviä riskejä esimerkiksi tehokkailla politiikoilla ja hallintorakenteilla ja tarjoamalla työntekijöille koulutusta. Sampo-konsernissa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan ensisijaisesti tytäryhtiöissä, joissa varsinaista liiketoimintaa harjoitetaan. Ilmasto ja ympäristö -teema sisältää aiheita kuten ilmastonmuutos, resurssien käyttö ja kiertotalous sekä luonnon monimuotoisuus. Ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset ovat tekijöitä, joilla odotetaan olevan keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoimintaan. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit voidaan jakaa fyysisiin riskeihin ja siirtymäriskeihin. Erityisesti fyysiset riskit vaikuttavat Sampo-konsernin taloudelliseen asemaan ja vakuutustoiminnan tulokseen. Äärimmäisten sääilmiöiden ja luonnonkatastrofien kasvava todennäköisyys on sisällytetty Sampo- TILINPÄÄTÖS 2024 232 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot konsernin sisäisiin riskimalleihin. Ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä hallitaan tehokkaasti myös jälleenvakuutusohjelmilla ja hinnantarkistuksilla. Koska ilmastonmuutos voi lisätä fyysisten riskien toistumistiheyttä ja/tai vakavuutta, Sampo-konserni tekee herkkyysanalyysejä käyttäen skenaarioita, joissa luonnonkatastrofien vakavuuden oletetaan lisääntyvän. Sampo-konserni auttaa myös yritys- ja yksityisasiakkaitaan hallitsemaan ilmastoriskejä. Äärimmäiset sääilmiöt voivat esimerkiksi tuhota omaisuutta sekä aiheuttaa satovahinkoja ja toiminnan keskeytyksiä. Vahinkojen torjunta on olennainen osa vakuutuspalveluita, sillä se auttaa asiakkaita vähentämään taloudellisia riskejä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Sampo-konsernin sijoitukset voivat altistua fyysisille riskeille ja siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta riippuen. Sijoitukset ovat erityisen alttiita fyysisille riskeille äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien tappioiden muodossa. Siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan ja mahdollisesti lisääntyvä ympäristöön ja ilmastoon liittyvä sääntely, tiukemmat päästövaatimukset ja muuttuvat markkinamieltymykset saattavat puolestaan aiheuttaa siirtymäriskin konsernin sijoituksille sekä mahdollisen varojen uudelleenarvostuksen toimintamallien muuttuessa hiili- intensiivisillä toimialoilla. Fyysisiä riskejä ja siirtymäriskejä hallitaan analysoimalla tarkkaan jokainen sijoitusmahdollisuus ennen sijoituspäätöstä, ja sijoitusten ilmastoriskejä arvioidaan yhdessä muiden riski-tuottosuhteeseen vaikuttavien tekijöiden kanssa. Sampo-konsernin käyttämiä menetelmiä ovat muun muassa vuosittainen sijoitusten hiilijalanjälkianalyysi ja ilmastoarvio, toimialakohtainen seulonta ja ESG- integraatio, maantieteellisen jakauman seuranta, vuoropuhelu sijoituskohteiden kanssa sekä sijoituksia koskevat ilmastotavoitteet. Sampo-konserni on analysoinut yhdessä ulkoisen kumppanin ORTEC Financen kanssa konsernin sijoitussalkun altistumista systeemisille taloudellisille ilmastoriskeille neljässä eri ilmastoskenaariossa seuraavien 40 vuoden aikana. Myös vaikutuksia vakuutustuloksiin on analysoitu ottamalla huomioon mahdolliset vaikutukset makrotaloudellisiin muuttujiin sekä luonnonkatastrofeihin liittyviin korvausvaatimuksiin, mukaan lukien seuraukset vakuutussopimusten hinnoitteluun. Lisätietoa skenaarioanalyysistä on Kestävyysselvityksen ilmastonmuutosta käsittelevässä osiossa. Keskeiset riskienhallinnan toimenpiteet Luodakseen arvoa sidosryhmille pitkällä tähtäimellä Sampo-konsernilla tulee olla käytössään seuraavat pääomat: • Taloudellista joustavuutta riittävän pääomituksen ja likviditeetin muodossa • Hyvä teknologinen infrastruktuuri • Tietopääomaa eli kattava oma vakuutusmatemaattinen tilastoaineisto ja analyyttiset työkalut, jotta data saadaan muunnettua informaatioksi • Inhimillistä pääomaa eli osaavia ja motivoituneita työntekijöitä • Yhteiskuntasuhdepääomaa hyvinä yhteiskunta- ja asiakassuhteina, jotta eri sidosryhmien muuttuvia tarpeita voitaisiin ymmärtää. Edellä mainittuja pääomia kehitetään jatkuvasti Sampo- konsernissa, ja ne ovat käytössä seuraavia riskien hinnoitteluun, riskien ottamiseen ja aktiiviseen riskienhallintaan liittyviä ydintehtäviä toimeenpantaessa. Vakuutusriskien asianmukainen valinta ja hinnoittelu • Vakuutusriskit valitaan huolellisesti ja hinnoitellaan niiden riskitason mukaisesti. • Vakuutustuotteita kehitetään aktiivisesti asiakkaiden muuttuvia tarpeita ja mieltymyksiä ennakoiden. Vakuutusriskiaseman tehokas hallinta • Hajautusta tavoitellaan aktiivisesti. • Jälleenvakuutusta käytetään tehokkaasti suurimpien riskipositioiden pienentämiseksi. Sijoitustransaktioiden huolellinen valinta ja toteutus • Yksittäisten sijoituskohteiden riski-tuottosuhteet ja vastuullisuuskysymykset analysoidaan huolellisesti. • Transaktiot toteutetaan tehokkaasti. Seuraamusriskien tehokas pienentäminen • Vastapuolten luottotappioriskejä hallitaan valitsemalla sopimusvastapuolet huolellisesti, käyttämällä vakuuksia ja varmistamalla riittävä hajautus. • Ylläpidetään korkealaatuisia ja kustannustehokkaita liiketoimintaprosesseja. • Jatkuvuus- ja palautumissuunnitelmia kehitetään jatkuvasti toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Sijoitussalkkujen ja taseen tehokas hallinta • Odotettujen tuottojen ja riskien tasapaino sijoitussalkuissa ja taseessa optimoidaan huomioiden vakuutusvelkojen ominaisuudet, sisäisesti arvioitu pääoman tarve, viranomaisten vakavaraisuussääntely ja luottoluokittajien vaatimukset. • Likviditeettiriskejä hallitaan kohdentamalla riittävä osuus sijoituksista likvideihin sijoitusinstrumentteihin. Osuuden suuruus riippuu pääosin vakuutusvelkojen ominaisuuksista. TILINPÄÄTÖS 2024 233 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernitasolla riskienhallinnan pääpaino on pääomituksessa, velkaisuusasteessa ja likviditeetissä. On myös olennaista tunnistaa mahdolliset riskikeskittymät ja ymmärtää, kuinka konsernin yhtiöiden vakavaraisuus ja raportoidut voitot kehittyisivät eri skenaarioissa. Nämä keskittymät ja korrelaatiot voivatkin vaikuttaa konsernitason pääomitukseen, velkaisuusasteeseen ja likviditeettiin sekä johdon konsernitasoisiin toimenpiteisiin. Kun yllä mainitut ydintehtävät toteutetaan menestyksekkäästi, tuloksen, riskien ja pääomituksen tasapaino voidaan saavuttaa ja samalla luoda arvoa osakkeenomistajille. Vakuutustoiminnan riskit Sampo- konsernissa Tytäryhtiöissä harjoitettavasta vakuutustoiminnasta voidaan todeta, että If ja Topdanmark toimivat Pohjoismaissa, mutta pääosin eri maantieteellisillä alueilla ja vakuutuslajeissa, ja näin ollen niiden vakuutusriskit ovat luonteeltaan erilaisia. Liiketoiminnan sujuessa normaalisti liiketoiminnasta ei kuitenkaan synny merkittäviä vakuutusriskikeskittymiä. Hastings toimii ainoastaan Isossa-Britanniassa, joten sen vakuutusriskit ovat maantieteellisesti erillisiä Pohjoismaista. Siten liiketoiminta-alueet synnyttävät pikemmin hajautushyötyjä kuin riskikeskittymiä. Sampo-konsernin vakuutuspalvelutulos kasvoi 14 prosenttia 1 394 miljoonaan euroon (1 193). Taulukko Vakuutustoiminnan tuloksellisuus, 31.12.2024 ja 31.12.2023 osoittaa vakuutusmaksutuottojen, korvauskulujen, liikekulujen ja vakuutuspalvelutuloksen kehittymisen viimeisen kahden vuoden aikana. Vakuutustoiminnan tuloksellisuus Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Milj. euroa Vakuutusmaksutuotot Jälleenvakuutusmaksut Vakuutuspalvelukulut, korvauskulut Vakuutuspalvelukulut, liikekulut Jälleenvakuuttajan osuus korvauskuluista Vakuutuspalvelutulos 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Ajoneuvovakuutus 4 520 3 973 -392 -590 -2 989 -2 688 -680 -621 173 424 632 499 Lakisääteinen tapaturmavakuutus 314 309 -6 -6 -164 -106 -43 -42 5 1 106 155 Vastuuvakuutus 460 446 -71 -68 -213 -222 -68 -65 36 22 143 114 Tapaturmavakuutus 1 162 910 -8 -6 -746 -542 -180 -148 6 4 234 217 Omaisuusvakuutus 2 796 2 532 -406 -307 -2 054 -2 097 -388 -347 297 393 244 173 Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus 136 142 -24 -27 -75 -79 -21 -22 16 13 31 28 Muut 62 105 -2 -2 -46 -76 -16 -22 4 1 3 7 Yhteensä 9 450 8 418 -909 -1 006 -6 287 -5 810 -1 396 -1 266 537 858 1 394 1 193 TILINPÄÄTÖS 2024 234 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Merkittävimmät herkkyydet Välittömän muutoksen vaikutus tuloslaskelmassa vuonna 2024 Milj. e Shokki 2024 Yhdistetty kulusuhde (kvartaaliefekti) Diskonttokorko +1 % -0,60 % Yhdistetty kulusuhde (kvartaaliefekti) Diskonttokorko -1 % 0,60% Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut Diskonttokorko +1 % 330 Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut Diskonttokorko -1 % -380 Sijoitustoiminnan nettotuotot Korot +1 % -320 Sijoitustoiminnan nettotuotot Korot -1 % 350 Sijoitustoiminnan nettotuotot Korkomarginaalit +1 % -330 Sijoitustoiminnan nettotuotot Osakkeet -10 % -220 Pääasialliset vahinkovakuutuksen riskit, joilla voi olla vaikutusta tuleviin korvauksiin, ovat yksittäiset suurvahingot tai luonnonkatastrofit. Sampo-konsernilla on kattavat jälleenvakuutusohjelmat turvaamaan vakuutusriskiltä. Luonnonkatastrofien sekä yksittäisten suurvahinkojen negatiivisia taloudellisia vaikutuksia hallitaan lisäksi konsernin hyvin hajautetulla vakuutusportfoliolla. Korvauskuluihin voivat vaikuttaa myös epävarmuudet vielä maksamattomien korvausten määrässä johtuen odotettua korkeammasta korvausinflaatiosta, matalammista diskonttokoroista tai korkeammasta eläkeiästä, jotka kasvattaisivat sekä jatkuvien että kertamaksuisten korvausten määrää. Pitkäkestoisesti korkeamman inflaatiotason voisi kuitenkin odottaa johtavan korkeampiin nimellisiin diskonttokorkoihin, jolloin vaikutukset kumoaisivat ainakin osittain toinen toisensa. Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka on esitetty seuraavassa taulukossa. Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) Sampo-konserni, 31.12.2024 Ruotsi Norja Suomi Tanska Baltia Iso-Britannia Yhteensä Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Ajoneuvovakuutus 779 8,9 163 1,3 655 11,0 273 2,2 111 4,0 1 030 2,2 3 011 5,9 - Josta liikennevakuutus 679 10,2 91 2,0 633 11,4 238 2,3 98 4,5 — — 1 739 8,8 Lakisääteinen tapaturmavakuutus — — 97 2,8 773 10,3 1 137 7,3 — — — — 2 008 8,3 Vastuuvakuutus 229 3,8 100 1,5 113 2,7 193 2,5 23 2,0 — — 658 2,8 Tapaturmavakuutus 253 6,0 338 5,9 190 7,1 269 2,3 3 0,3 — — 1 053 5,2 Omaisuusvakuutus 349 0,9 334 0,9 160 0,8 325 1,1 34 0,4 44 1,0 1 245 0,9 Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus 17 0,7 18 0,7 9 1,0 13 0,7 2 0,6 — — 59 0,8 Muut — — — — — — 34 1,1 — — — — 34 1,1 Yhteensä 1 628 6,0 1 050 2,8 1 900 8,9 2 243 4,6 172 3,0 1 074 2,1 8 067 5,3 TILINPÄÄTÖS 2024 235 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vakuutustoiminnan riskit If-konsernissa Kuten graafissa Bruttomaksutulon erittely liiketoiminta- alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, If, 31.12.2024 on esitetty, Ifin vakuutusportfolio on liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain hyvin hajautunut. Graafin kuusi vakuutuslajia edustavat IFRS:ssä käytettyä jaottelua. Bruttomaksutulon erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain If, 31.12.2024, yhteensä 5 860 milj. euroa (5 468) TILINPÄÄTÖS 2024 236 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo-konsernin ja Ifin raportoimien lukujen välillä on pieniä eroja yhdistelyssä käytettyjen valuuttakurssien takia. Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden hallinta ja valvonta Tärkeimmät Ifin vakuutusmaksuriskiin vaikuttavat tekijät ovat vahinkojen volatiliteetti, vahinkoinflaatio ja hinnoittelumenetelmät. Vahinkovakuutustoiminnan luontaiseen epävarmuuteen kuuluu tappioriski, joka aiheutuu odottamattoman korkeista korvauskuluista. Esimerkkejä tekijöistä, jotka voivat johtaa suuriin vahinkokustannuksiin, ovat suuret tulipalot ja luonnonkatastrofit tai ennakoimaton pienten ja keskikokoisten vahinkojen määrän tai keskimääräisen koon kasvu. Toinen esimerkki on vahinkoinflaatio, joka on huomioon otettava tekijä hinnoitteluprosessissa, ja joka puolestaan voi vaikuttaa Ifin kilpailukykyyn, kun vahinkokustannukset nousevat. Päämenetelmät vakuutusmaksuriskien hallinnassa ovat jälleenvakuutus ja riskin jakaminen, salkun sisällä hajautus, varovaisuus vastuunvalinnassa sekä säännölliset tarkistukset liittyen strategiaan ja taloudellisen suunnittelun prosesseihin. Analyysi miten muutokset yhdistetyssä kulusuhteessa, vakuutusmaksutuotoissa (jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien kulujen jälkeinen netto) ja korvauskuluissa vaikuttavat tulokseen ennen veroja on kuvattu taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023. Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Tunnusluku Nykyinen taso 2024 Muutos nykyisessä tasossa Vaikutus tulokseen ennen veroja, (Brutto) milj. e Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto), milj. e (Brutto) (Netto) 2024 2023 2024 2023 Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat 81,9% 82,2% +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 30.1 +/- 28.7 +/- 29.7 +/- 28.4 Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat 89,4% 83,6% +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 13.7 +/- 13.2 +/- 13.6 +/- 13.1 Yhdistetty kulusuhde, suurasiakkaat 76,9% 88,7% +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 10.3 +/- 9.2 +/- 6.6 +/- 6.3 Yhdistetty kulusuhde, Baltia 85,6% 86,0% +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 2.4 +/- 2.3 +/- 2.4 +/- 2.2 Vakuutusmaksutuotot (jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien kulujen jälkeinen netto, milj. e) 5 680 5 258 +/- 1 prosenttia +/- 56.8 +/- 53.3 +/- 52.6 +/- 49.9 Korvauskulut (milj. e) 3 873 3 554 +/- 1 prosenttia +/- 38.7 +/- 37.6 +/- 35.5 +/- 33.7 Vakuutustoiminnan riskien yleinen riskinottohalu ja riskinsietoraja määritellään riskienhallintapolitiikassa, jota täydennetään alarajoilla riskeille vastuunvalinnan toiminnoissa. Vastuunvalintapolitiikka asettaa yleiset periaatteet, rajoitukset ja ohjeet vastuunvalintatoimenpiteille. Politiikkaa täydennetään yksityiskohtaisemmilla ohjeilla, jotka ohjaavat vakuutusten myyntiä eri liiketoiminta-alueilla. Jälleenvakuutuspolitiikka määrittelee jälleenvakuutusratkaisujen periaatteet. Jälleenvakuutuksen optimaalista valintaa arvioidaan tarkastelemalla jälleenvakuutuksen odotettuja kustannuksia yhdessä siitä saatavaan hyötyyn sekä jälleenvakuutuksen vaikutuksia tulosvaihteluun kuten myös pääomavaatimuksiin. Arvioinnissa käytetään pääosin Sampo-ryhmän sisäistä mallia, jolla mallinnetaan pienet vahingot, suurvahingot ja luonnonkatastrofit. Jälleenvakuutuspolitiikka sisältää rajoituksia sallituille jälleenvakuuttajille ja niiden luokituksille kullekin vakuutuslajille. Lisäksi mukana ovat rajoitukset, jotka liittyvät keskittymäriskiin ja jälleenvakuutusriskille altistumiseen. Vuonna 2024 omapidätystasot olivat 100 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 11,0 miljoonan euron) ja 300 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 34,0 miljoonan euron) välillä yksittäistä riskiä kohden sekä 300 miljoonaa TILINPÄÄTÖS 2024 237 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Ruotsin kruunua (noin 34,0 miljoonaa euroa) yksittäistä vahinkotapahtumaa kohden. Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta Ifin pääasialliset vastuuvelkariskit on vahinkoinflaatio ja noussut eläkeikä. Vastuuvelka, erityisesti pitkäaikaisissa vakuutuksissa, on herkkä tulevaisuuden korvausinflaation oletuksille, sillä ne vaikuttavat tulevien korvausten suuruuteen. Vahinkovakuutuksesta maksettava eläke pienenee tai päättyy vanhuuseläkkeen alkaessa. Vanhuuseläkeiän nosto, esimerkiksi poliittisella päätöksellä, pidentää eläkkeen kestoa ja kasvattaa eläkevastuiden nykyarvoa. Samalla tavoin kohonnut elinajanodote kasvattaa eläkkeen kestoa sekä eläkevastuiden nykyarvoa. Korvausvastuun arvostukseen sisältyy aina jonkin verran epävarmuutta, koska se perustuu arvioihin tulevien korvausmaksujen suuruudesta ja tiheydestä. Arvostuksen epävarmuus on yleensä suurempi uusissa tuoteryhmissä, joista ei ole vielä saatavilla täydellisiä run-off-tilastoja, ja tuotteissa, jotka sisältävät korvauksia, joiden selvittäminen kestää kauan. Jälkimmäisiä ominaisuuksia sisältäviä tuotteita ovat työntekijän lakisääteinen tapaturmavakuutus, liikennevakuutus, tapaturmavakuutus sekä vastuuvakuutus. Korvausvastuun nettovastuun arvoon vaikuttavat vakuutusriskiin liittyvien riskitekijöiden lisäksi myös diskonttokorkojen ja valuuttakurssien muutokset. Nämä markkinariskit on kuvattu korkoriskiä ja valuuttariskiä koskevissa kohdissa. Vakuutusriski eroaa korkoriskistä, koska se liittyy tulevien kassavirtojen suuruuteen, kun taas korkoriski vaikuttaa vain tulevien kassavirtojen nykyarvoon. Vastuuvelan duraatio ja siten herkkyys korkotason muutoksille vaihtelee vakuutuslajeittain. Vuonna 2024 koko vakuutuskannan painotettu keskimääräinen duraatio oli 6,1 vuotta (6,2). Vakuutuslajeissa, kuten liikennevakuutus ja työntekijän tapaturmavakuutus, osa vastuuveloista sisältää annuiteetteja. Vuonna 2024 liikennevakuutuksen ja työntekijän tapaturmavakuutuksen osuus vastuuvelasta oli 51 prosenttia (52). Taulukoissa Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Ifin vastuuvelka duraatioineen esitetään vakuutuslajeittain sekä merkittävien maantieteellisten alueitten mukaan. Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain If, 31.12.2024 Ruotsi Norja Suomi Tanska Baltia Yhteensä Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Ajoneuvovakuutus 800 8,8 163 1,3 655 11,0 102 2,3 111 4,0 1 831 8,3 - Josta liikennevakuutus 699 10,0 91 2,0 633 11,4 97 2,4 98 4,5 1 618 9,3 Lakisääteinen tapaturmavakuutus — — 97 2,8 773 10,3 319 8,1 — — 1 190 9,1 Vastuuvakuutus 229 3,8 100 1,5 113 2,7 84 2,8 23 2,0 548 2,9 Tapaturmavakuutus 253 6,0 338 5,9 190 7,1 79 1,9 3 0,3 863 5,8 Omaisuusvakuutus 349 0,9 334 0,9 160 0,8 125 0,3 34 0,4 1 001 0,8 Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus 17 0,7 18 0,7 9 1,0 12 0,7 2 0,6 58 0,7 Yhteensä 1 648 5,9 1 050 2,8 1 900 8,9 721 4,5 172 3,0 5 491 6,1 Sisältää keskinäiset erät Hastingsin kanssa. TILINPÄÄTÖS 2024 238 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain If, 31.12.2023 Ruotsi Norja Suomi Tanska Baltia Yhteensä Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Ajoneuvovakuutus 868 9,2 226 1,7 669 10,8 103 3,0 107 4,0 1 972 8,2 - Josta liikennevakuutus 774 10,2 159 2,3 647 11,1 89 3,1 93 4,5 1 762 9,2 Lakisääteinen tapaturmavakuutus — — 116 2,9 805 10,4 300 8,2 — — 1 220 9,1 Vastuuvakuutus 249 4,0 120 1,5 117 3,3 74 2,9 20 2,0 580 3,1 Tapaturmavakuutus 283 6,4 319 6,1 163 7,0 80 1,7 3 0,3 847 5,9 Omaisuusvakuutus 330 1,0 364 0,8 175 0,7 101 0,4 26 0,6 996 0,8 Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus 17 0,7 16 0,7 9 1,1 26 0,6 3 0,7 70 0,7 Yhteensä 1 747 6,3 1 162 2,7 1 938 8,9 681 4,7 158 3,1 5 686 6,2 Vakuutusvelan herkkyysanalyysi esitetään alla olevassa taulukossa, kuten myös vakuutussopimuksiin liittyvä korkoriski. Seuraukset osoittavat välitöntä vaikutusta vastuuvelan arvoihin eri riskitekijöiden muutosten seurauksena kunkin vuoden joulukuun 31. päivä. Herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja. Korvausvastuun muutos nettona aiheuttaa vastaavan muutoksen tuloksessa ennen veroja. Tulosvaikutus esitetään joko vakuutuspalvelutuloksessa tai nettotuloksessa. Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Vakuutusvelan erä Riskitekijä Riskiparametrin muutos Maa Vaikutus milj. e 2024 Brutto Vaikutus milj. e 2024 Netto Vaikutus milj. e 2023 Brutto Vaikutus milj. e 2023 Netto Diskontatut arvioidut tulevat kassavirrat Inflaatio kasvaa Yhden prosenttiyksikön kasvu Ruotsi 110,4 106,5 124,5 120,1 Tanska 35,7 33,8 33,6 33,0 Suomi 29,0 27,9 25,5 25,2 Norja 17,3 16,2 21,5 20,2 Eläkemuotoinen korvausvastuu Kuolevuus laskee Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella Ruotsi 14,7 14,7 15,1 15,1 Tanska 1,1 1,1 1,0 1,0 Suomi 49,1 49,1 49,2 49,2 Norja 0,2 0,2 0,2 0,2 Diskontattu vakuutusvelka Diskonttokorko laskee Yhden prosenttiyksikön lasku Ruotsi 79,0 75,2 87,0 82,6 Tanska 35,3 33,4 33,5 32,9 Suomi 169,5 168,4 171,6 171,3 Norja 28,6 27,5 31,4 30,1 TILINPÄÄTÖS 2024 239 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Herkkyysanalyysin tulokset sekä ennen että jälkeen jälleenvakuutuksen esitetään korvauskulujen kehitystä kuvaavissa taulukoissa. Nämä esitetään tilinpäätöksen liitetiedossa 21. Vastuuvelan laskentaan liittyvät ohjeistukset hyväksytään Ifin hallituksissa. Ifin pääaktuaarin vastuulla on vakuutusvastuiden laskentaohjeiden laatiminen ja esittäminen sekä kokonaisvastuun tason arvioiminen. Aktuaarien arviot perustuvat korvauskuluhistoriaan sekä tilinpäätöspäivänä tiedossa oleviin vastuisiin. Huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa vahinkokehityksen trendit, maksamattomien korvausten määrät, lakimuutokset, oikeuskäytännöt ja yleinen talouskehitys. Vastuun arvioinnissa käytetään yleensä vakiintuneita vakuutusmatemaattisia menetelmiä yhdistettynä ennusteisiin vahinkojen määrästä ja keskimääräisistä korvauskuluista. Vakuutustoiminnan riskit Topdanmarkissa Topdanmarkin vakuutusportfolio on hajautettu liiketoiminta-alueittain ja vakuutuslajeittain, mikä ilmenee graafista Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, Topdanmark, 31.12.2024. Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain Topdanmark, 31.12.2024, yhteensä 1 553 milj. euroa (1 339) TILINPÄÄTÖS 2024 240 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden hallinta ja valvonta Pääasiallinen tulokseen vaikuttava vakuutusriski on katastrofeiksi luokitellut tapahtumat. Topdanmarkin vakuutusriskiä pienennetään kattavalla jälleenvakuutusohjelmalla. Ohjelma keskittyy katastrofiriskeihin, kuten myrskyihin, rankkasateisiin, tulipaloihin, ja muihin kumuloituviin riskeihin, joissa sama tapahtuma vaikuttaa useisiin vakuutuksenottajiin. Suurin omapidätystaso on yksittäistä myrskytapahtumaa kohden 150 miljoonaa Tanskan kruunua sekä siihen liittyvä uudelleen voimaan saattaminen jokaista myrskytapahtumaa kohden. Yksittäisen tulipalovahinkotapahtuman omapidätystaso on 30 miljoonaa Tanskan kruunua ja enimmäismäärä 1 245 miljardia Tanskan kruunua. Työntekijän tapaturmavakuutuksessa riskit katetaan jälleenvakuutuksella yhteen miljardiin Tanskan kruunuun asti, ja yhtiön omapidätystaso on 50 miljoonaa Tanskan kruunua. Melkein kaikkia Topdanmarkin vakuutusriskejä mitataan osittaisella sisäisellä mallilla Solvenssi II -standardimallin sijaan. Osittainen sisäinen malli vakavaraisuuslaskentaan on Tanskan valvontaviranomaisen hyväksymä. Jälleenvakuutusohjelman tehokkuutta arvioidaan osittaisen sisäisen mallin kautta. Terroritekojen aiheuttamat vahingot on tietyin rajoituksin katettu jälleenvakuutuksilla. Ydinvoiman, biologisten, kemikaalisten ja radiologisten (NBCR) terroritekojen aiheuttamat vahingot ovat julkisen organisaation vastuulla. Tämä perustuu uuteen NBCR- terrorismiriskejä koskevaan lakiin. Järjestelmän mukaan Tanskan valtio kattaa ensin NBCR-hyökkäyksestä aiheutuvat kulut, mutta kulut katetaan jälkeenpäin vakuutuksenottajilta. Vakuutusmaksuriskejä vähennetään liiketoimintojen eri tasoilla seuraavasti: • Datan kerääminen riskeistä ja vahinkotapahtumista • Kerätyn ja käsitellyn datan käyttö kannattavuusraportoinnissa, riskianalyyseissa sekä osittaisessa sisäisessä mallissa • Riskien jatkuva seuranta sekä neljännesvuosittaiset ennusteet riskien kehityksestä • Hinnoittelu työkalulla, joka sisältää tilastollisen mallin ja asiakasluokituksen • Jälleenvakuutusturva, joka vähentää erityisesti katastrofitapahtumiin liittyvää riskiä • Jatkuva riskitilanteen ja jälleenvakuutuksen kattavuuden seuranta Topdanmarkin riskikomiteassa. Ylläpitääkseen tuote- ja asiakaskohtaista kannattavuutta Topdanmark seuraa muutoksia asiakasportfoliossaan. Vastuuvelka lasketaan uudelleen kuukausittain ja kannattavuusraportit päivitetään samassa yhteydessä. Tämän raportoinnin pohjalta arvioidaan korvaustrendejä huolellisesti ja tarvittaessa tarkistetaan hinnoittelua. Yksityisasiakassegmentin asiakkaat riskiluokitellaan ja asiakkaat jaetaan odotetun kannattavuuden mukaisiin ryhmiin. Asiakasluokittelulla on kaksi tarkoitusta. Ensiksikin se auttaa yksittäisen asiakkaan vakuutusturvan hinnan ja riskin välisen tasapainon ylläpitämisessä. Toisekseen se edesauttaa sitä, että hinnoittelu on reilua yksittäisten asiakkaiden välillä. Tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat maksavat riskiinsä nähden oikean tasoista vakuutusmaksua, ja estää tilanne, jossa liikaa maksavat subventoivat liian vähän maksavia. Keskeisten pk-yritysten, joilla on yksilöllisesti hinnoitellut vakuutussopimukset, toteutunutta kannattavuutta seurataan asiakasarviointijärjestelmillä. Tämä mahdollistaa täsmällisten tietojen saannin asiakastasolla muun muassa tuotoista, korvauskuluista ja yhdistetystä kulusuhteesta. Edellä kuvattujen analyysien lisäksi Topdanmark kehittää jatkuvasti vakuutusten hoitojärjestelmiään saadakseen entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. Tämä puolestaan mahdollistaa yhtiölle jatkuvan hinnoittelukehityksen sekä antaa entistä parempaa tietoa siitä, miten erityyppiset korvaukset muodostuvat. Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot on esitetty taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023. TILINPÄÄTÖS 2024 241 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Tunnusluku Nykyinen taso 2024 (Brutto) Nykyinen taso 2024 (Netto) Muutos nykyisessä tasossa Vaikutus tulokseen ennen veroja (Brutto) Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto) 2024 2023 2024 2023 Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat 85,6% 85,4% +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 8,2 +/- 7,6 +/- 8,1 +/- 7,5 Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat 85,0% 83,2% +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 7,4 +/- 7,0 +/- 6,6 +/- 6,4 Vakuutusmaksutuotot (jälleenvakuutusmak- suihin liittyvien kulujen jälkeinen netto, milj. e) — 1 468 +/- 1 prosenttia — — +/- 14,7 +/- 13,8 Korvauskulut (milj. e) 1 017 971 +/- 1 prosenttia +/- 10,2 +/- 9,5 +/- 9,7 +/- 9,1 Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta Vakuutuslajit on jaettu lyhythäntäisiin ja pitkähäntäisiin lajeihin sen perusteella, miten kauan vahinkoilmoituksesta kestää vahingon lopulliseen korvaamiseen. Tärkeimpiä lyhythäntäisiä vakuutuslajeja Topdanmarkissa ovat erityyppiset kiinteistö- ja irtaimistovakuutukset, muu moottoriajoneuvon vakuutus ja Oona A/S:n kautta rekisteröidyt sairausvakuutukset. Lyhythäntäisten vakuutuslajien korvaukset maksetaan pääosin ensimmäisen vuoden kuluessa. Pitkähäntäiset vakuutuslajit liittyvät henkilö- ja vastuuvahinkoihin, ja tällaisia vakuutuksia ovat muun muassa työntekijän tapaturmavakuutus, muu tapaturmavakuutus, moottoriajoneuvon vastuuvakuutus ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutus. Vahinkovakuutuksen korvausvastuun rakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023 2024 2023 Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Moottoriajoneuvon vakuutus 170 2,1 159 2,1 - josta moottoriajoneuvon vastuuvakuutus 141 2,3 133 2,3 Lakisääteinen tapaturmavakuutus 818 7,1 813 7,2 Vastuuvakuutus 110 2,3 105 2,3 Tapaturmavakuutus 190 2,5 179 2,5 Omaisuusvakuutus 199 1,5 209 1,4 Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus 1 1,2 1 1,0 Muu 35 1,1 37 1,0 Yhteensä 1 523 4,7 1 503 4,8 TILINPÄÄTÖS 2024 242 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Pitkähäntäisten vakuutuslajien riskiprofiileja on yleensä vaikeampi arvioida kuin lyhythäntäisten vakuutuslajien. Pitkähäntäisten vakuutuslajien korvaukset on maksettu loppuun usein vasta 3–5 vuoden kuluttua vahinko- ilmoituksesta ja harvinaisissa tapauksissa vasta 10–15 vuoden kuluttua. Topdanmark laskee vastuuvelkariskin osittaisella sisäisellä mallillaan. Työntekijän tapaturmavakuutuksen vastuuvelkariski on selvästi suurin, minkä jälkeen tulevat muut pitkähäntäisten vakuutuslajien korvausvastuut. Pitkän korvausajan kuluessa korvausten taso voi muuttua merkittävästi lainsäädännön, oikeuskäytäntöjen ja korvauskäytänteiden muuttuessa. Korvauskäytännöt voivat muuttua myös, jos Tanskan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäytännöistä päättävä elin muuttaa käytäntöjä sen suhteen, mitä ja kuinka paljon vakavissa henkilövahingoissa korvataan tai paljonko vakavissa henkilövahingoissa korvataan ansiotulojen menetyksistä. Tanskan lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa sovelletuilla käytänteillä on myös jonkin verran vaikutusta muun tapaturmavakuutuksen ja muiden henkilövahinkojen korvaustasoihin, joita noudatetaan moottoriajoneuvon vastuuvakuutuksen ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutuksen osalta. Korkeimman oikeuden päätökset saattavat myös vaikuttaa aiempien vahinkovuosien vastuuvelkaan erityisesti työntekijän tapaturmavakuutuksen osalta. Vastuuvelkariski on lähinnä luontaista epävarmuutta, joka liittyy laskentaan ja korvausinflaatioon. Vastuuvelkariski toteutuu, jos korvausten vuotuinen kasvu ylittää yleisen hintojen kasvun tai jos oikeudellinen käytäntö tai lainsäädäntö muuttuu. Varausten riittävyyttä testataan keskeisten vakuutuslajien osalta laskemalla vastuuvelka vaihtoehtoisia malleja käyttäen ja vertaamalla velan tasoa ulkoisista lähteistä saataviin tilastotietoihin, ensisijaisesti Tanskan lakisääteisen tapaturma- vakuutuksen korvauskäytännöistä päättävältä elimeltä ja Tanskan liikenneviranomaiselta saataviin tilastotietoihin. Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet esitetään seuraavassa taulukossa. Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Vakuutusvelan erä Riskitekijä Riskiparametrin muutos Maa Vaikutus milj. e 2024 brutto Vaikutus milj. e 2024 netto Vaikutus milj. e 2023 brutto Vaikutus milj. e 2023 netto Diskontatut arvioidut tulevat kassavirrat Inflaatio kasvaa Yhden prosenttiyksikön kasvu Tanska 49,9 49,9 50,7 50,7 Eläkemuotoinen korvausvastuu Kuolevuus laskee Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella Tanska 0,9 0,9 0,9 0,9 Diskontattu vakuutusvelka Diskonttokorko laskee Yhden prosenttiyksikön lasku Tanska 59,1 58,7 62,4 61,7 Vakuutustoiminnan riskit Hastings- konsernissa Hastings tarjoaa moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksia ja on säänneltyjen kulutusluottojen tarjoaja henkilökohtaisten lainojen osalta. Moottoriajoneuvo- ja kotivakuutukset Ison-Britannian markkinoilla tarjotaan Gibraltarilla sijaitsevan Advantage-vakuutusyhtiön kautta. Solvenssi II -vakuutuslajit ovat: ▪ Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus ▪ Muu moottoriajoneuvon vakuutus ▪ Palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus. TILINPÄÄTÖS 2024 243 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023 31.12.2024 31.12.2023 Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Ajoneuvovakuutus 1 014 2,2 755 2,2 Omaisuusvakuutus 44 1,0 40 1,8 Yhteensä 1 058 2,1 794 2,2 Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Tunnusluku Taso, 2024 (Brutto) Taso, 2024 (Netto) Muutos Vaikutus tulokseen ennen veroja (Brutto), Milj. e Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto), Milj. e 2024 2023 2024 2023 Operatiivinen kulusuhde —% 89% +/- 1 prosenttiyksikköä +/- 16,7 +/- 12,5 Vakuutusmaksutuotot (jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien kulujen jälkeinen netto) 2 234 1814 +/- 1 prosenttia +/- 22,3 +/- 17,2 +/- 18,2 +/- 11,3 Korvauskulut 1 417 1230 +/- 1 prosenttia +/- 14,2 +/- 11,4 +/- 12,3 +/- 7,1 Hinnoitteluriski Advantagen määrittämän riskinottohalukkuuden mukaan hinnoittelulla tulee saavuttaa vahinkosuhde, joka on vahinkosuhdetavoitteelle asetettujen rajojen sisällä. Johdon hyväksymänä markkinatilannetta vastaamaan hintoja päivitettiin säännöllisesti, jotta yhtiön kilpailukyky säilyy ja pystytään tarjoamaan kohdistettuja etuja vakuutuksenottajille. Hinnanmuutoksia tarkasteltiin ja korjattiin säännöllisesti, jotta hinnoittelussa säilyisi ketteryys ja korvauskustannusinflaatio sekä yleinen inflaatio otettaisiin asianmukaisesti huomioon. Vankka tekninen tuotteiden hinnoittelu sekä moottoriajoneuvo- että kotivakuutustuotteiden vahvat hallintakontrollit ovat Advantagen pääasiallinen tapa hallita vakuutusriskejä tehottoman hinnoittelun riskin vähentämiseksi. Muutokset teknisiin hintoihin rakennetaan nykyisten ja tulevien ennustettujen frekvenssi- ja vakavuusmallien, uusien yrityshankintojen ja olemassa olevien tapausmallien analyysin perusteella, jotta varmistetaan asianmukainen riskihajautus ja tasapaino. Kilpailija seuranta vaikuttaa myös hinnoittelun ja tuote segmentoinnin kehittämiseen. Viikoittaisen seurannan pohjalta hyväksytään muutokset hinnoittelusuunnitelmaan ja käydään läpi asiakastuotot. Rating-analyysikomitea (Rating Analysis Committee) hyväksyy segmentti- ja vakuutuslajikohtaiset hinnanmuutokset. Päämääränä on taata, että vakuutusliiketoiminta on voitollinen. Tarkastuksia suoritetaan säännöllisin väliajoin, jotta voidaan varmistua siitä, että vakuutus- ja hinnoittelu ohjeita sovelletaan oikein. TILINPÄÄTÖS 2024 244 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vastuuvelkariski Advantage ei ota merkittävää vastuuvelkariskiä ja pitää sisäistä riskimarginaalia 75 prosentin luottamusvälillä verrattuna sisäiseen parhaaseen estimaattiin. Koska vastuuvelan laskentaan sisältyy asiantuntija-arvioita, konsernin pääaktuaari laskee parhaan estimaatin ja Hastings-konsernin vanhempi aktuaari varmentaa käytetyn datan sekä parhaan estimaatin laskennassa käytettyjen tekniikoiden ja oletusten soveltuvuuden. Riippumaton kolmas osapuoli laskee lisäksi oman parhaan estimaattinsa. Advantagella on kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia ja puolivuosittaisia kontrolleja, jotka takaavat vastuuvelan riittävyyden. Hastingsin tilivuoden 2024 bruttomaksutulot olivat 2 161 miljoonaa euroa. Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain Hastings, 31.12.2024, yhteensä 2 161 milj. euroa (1 706) Advantage säilytti kurinalaisen lähestymisen hinnoitteluun huolimatta markkinakilpailusta. Vakuutusten määrä kasvaa vuosittain. Kurinalaisesti mutta ketterästi toteutetut muutokset vakuuttamisessa ja hinnoittelussa johtivat moneen harkittuun hinnanmuutokseen vuonna 2024. Korvauskulujen inflaatiolla oli vuonna 2024 edelleen suuri vaikutus riskiprofiiliin. Tehokas hinnoittelu, korvauskäsittely ja vahinkotiheys on johtanut tuottoihin ja korkeampaan omaan pääomaan, jolloin vakavaraisuussuhde oli Advantagen tavoitevyöhykkeen sisällä tai yläpuolella koko tilikauden ajan. TILINPÄÄTÖS 2024 245 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vakuutusvelkaan liittyvien riskien herkkyydet Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Vakuutusvelan erä Riskitekijä Riskiparametrin muutos Vaikutus Brutto Milj. e 2024 Vaikutus Netto Milj. e 2024 Vaikutus Brutto Milj. e 2023 Vaikutus Netto Milj. e 2023 Diskontatut arvioidut tulevat kassavirrat Inflaatio kasvaa Yhden prosenttiyksikön kasvu 66,1 12,6 63,0 10,1 Toistuvaismaksut (Periodic Payment Orders) Kuolevuus laskee Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella 3,4 0,1 3,1 0,1 Diskontattu vakuutusvelka, netto Diskonttokorko laskee Yhden prosenttiyksikön lasku 58,8 17,3 37,4 10,2 Markkinariskit Sampo-konsernissa Vakuutusvelat ja yhtiökohtaiset riskinottohalukkuudet ovat sijoitustoiminnan lähtökohtana kaikissa vakuutusyhtiöissä. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin vakuutusvelat ja riskinottohalukkuus ovat erilaiset, ja tämän seurauksena sijoitussalkkujen rakenteet ja riskit sekä tase eroavat yhtiöissä toisistaan vastaavasti. Tässä kappaleessa esitetyt taulukot ja graafit eivät sisällä Sampo-konsernin sijoituksia tytäryhtiöiden osakkeisiin. Sampo-konsernin sijoitusten kokonaismäärä 31.12.2024 oli 16 727 miljoonaa euroa (17 160), kuten on esitetty seuraavassa taulukossa, Sijoitusallokaatio, Sampo- konserni 31.12.2024 ja 31.12.2023. TILINPÄÄTÖS 2024 246 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sijoitusallokaatio Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 2024 2023 Omaisuuslaji Markkina-arvo, milj. e Osuus Keskimääräinen maturiteetti, vuotta Markkina-arvo, milj. e Osuus Keskimääräinen maturiteetti, vuotta Korkosijoitukset yhteensä 14 780 88% 3,7 14 903 87% 3,4 Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat 1 262 8% 0,1 2 026 12% 0,1 Valtioiden joukkovelkakirjalainat 1 597 10% 4,1 1 299 8% 3,4 Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat 11 922 71% 3,9 11 579 67% 3,9 Katetut jvk-lainat 4 175 25% 4,9 4 022 23% 4,8 Investment grade -jvk-bondit ja -lainat 6 518 39% 3,4 6 013 35% 3,6 High-yield -jvk-bondit ja -lainat 1 228 7% 3,3 1 544 9% 3,1 Listatut osakkeet yhteensä 1 520 9% - 1 474 9% - Pohjoismaat 693 4% - 735 4% - Länsi-Eurooppa 447 3% - 416 2% - Pohjois-Amerikka 204 1% - 155 1% - Aasia 176 1% - 147 1% - Muut 0 0% - 20 0% - Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 465 3% - 800 5% - Kiinteistöt 0 0% - 1 0% - Pääomarahastosijoitukset 464 3% - 765 4% - Muut vaihtoehtoiset 0 0% - 34 0% - Johdannaiset -38 0% - -17 0% - Omaisuuslajit yhteensä 16 727 100 % - 17 160 100% - Liitteessä 12 esitetyt rahoitusvarat eroavat sijoitusallokaatio taulukosta, sillä jälkimmäinen ei sisällä Hastings:in lainoja asiakkailta ja niihin liittyvää odotettavissa olevaa luottotappiovarausta. Lisäksi sijoitusallokaatio sisältää käteiset varat, kertyneet korot ja johdannaiset, joilla on negatiivinen markkina-arvo. Taulukko sisältää myös kauppahintasaatavat ja -velat. TILINPÄÄTÖS 2024 247 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sijoitustoiminta ja markkinariskin otto on järjestetty siten, että riskit eivät merkittävässä määrin kohdennu samoihin yksittäisiin yhtiöihin lukuun ottamatta pohjoismaisia pankkeja, joihin yhtiöt ovat pääsääntöisesti sijoittaneet ylimääräiset varansa rahamarkkinasijoituksina ja käteisenä. Sijoitusten hajautuksen näkökulmasta Topdanmarkin vaikutus on positiivinen, koska tanskalaisilla sijoituksilla on merkittävä paino sen sijoitussalkuissa ja etenkin tanskalaisten kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen merkitys on keskeinen. Sampo- konsernin muiden vakuutusyhtiöiden sijoitussalkuissa tanskalaisten sijoitusten merkitys on vähäinen. Myös Hastingsin sijoitusportfoliolla on hajautuksen näkökulmasta positiivinen vaikutus. Hastingsin sijoituksista merkittävä osa on Englannin punnan määräisiä ja kohdistuu Isoon-Britanniaan, jossa Sampo- konsernilla ei muuten ole merkittäviä positioita. Lisäksi Hastingsin sijoitusportfolio koostuu lähes pelkästään investment grade -luottoluokituksen saaneista korkosijoituksista. Seuraavissa kappaleissa esitetään ensin riskikeskittymät homogeenisiin riskiryhmiin jaettuna ja yksittäisten nimien osalta ja sen jälkeen riskejä kuvataan lyhyesti koko taseen näkökulmasta. Sijoitukset toimialasektoreittain, maantieteellisten alueiden mukaan ja omaisuuslajeittain Korko- ja osakesijoitusten osalta rahoitussektorin yhtiöillä ja kiinteistövakuudellisilla joukkovelkakirjalainoilla on merkittävä osuus konsernin kokonaisportfolioista, kun taas julkisen sektorin sijoitusten osuus on melko rajallinen. Suurimmassa osassa näistä sijoituksista liikkeeseenlaskijana on pohjoismainen yhtiö tai yhteisö, vaikkakin Hastings tuo jonkin verran hajautusta tältä kannalta. Suurin osa yrityspuolen liikkeeseenlaskijoista toimii kansainvälisillä markkinoilla huolimatta siitä, että ne sijaitsevat Pohjoismaissa, ja näin ollen niiden tuloksentekokyky ei ole kovin riippuvainen pohjoismaisista markkinoista. Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain on esitetty seuraavassa taulukossa. Sampo katsoo, että tase antaa riittävän kuvan maksimiluottoriskistä. TILINPÄÄTÖS 2024 248 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain Sampo-konserni, 31.12.2024 Milj. e AAA AA+ - AA- A+ - A- BBB+ - BBB- BB+ - C D Luokitte- lematon Korko- sijoitukset yhteensä Listatut osakkeet Muut Vasta- puoliriski Yhteensä Muutos tilanteesta 31.12.2023 Perusteollisuus – – 36 171 28 – 31 266 32 – – 297 -49 Pääomahyödykkeet – 15 100 228 26 – 31 399 518 – – 917 -84 Kulutustavarat – 57 272 323 22 – 122 796 173 1 – 969 -12 Energia – 21 44 – – – 44 108 13 – – 122 2 Rahoitus 34 962 2 122 800 27 – 81 4 026 – 404 3 4 432 -1 049 Valtiot 487 209 – – – – 15 711 – – – 711 240 Valtioiden takaamat jvk-lainat 55 25 – – – – – 80 – – – 80 6 Terveydenhuolto – – 17 141 23 – 47 228 2 – – 230 32 Vakuutus 17 20 44 230 8 – 4 324 – – – 324 -210 Media – – – 5 5 – 47 57 – – – 57 42 Pakkaus – – – 6 12 – 9 27 – – – 27 2 Julkinen sektori, muut 478 18 – – – – – 496 – – – 496 -27 Kiinteistöala – 35 149 137 27 3 154 506 – – – 507 -133 Palvelut – – 42 193 135 – 59 428 – – – 428 68 Ylikansalliset julkiset laitokset 310 – – – – – – 310 – – – 310 107 Teknologia ja elektroniikka – 12 28 68 – – 86 193 – 1 – 194 38 Telekommunikaatio – – 35 263 – – – 298 43 – – 341 51 Liikenne – 49 85 48 5 – 62 249 – – – 249 29 Yhdyskuntapalvelut – – 130 238 60 – 94 522 – – – 522 114 Muut – – 31 20 – – 42 93 4 25 – 122 32 Vakuudelliset jvk-lainat 3 764 – 109 – – – 302 4 175 – – – 4 175 137 Sijoitusrahastot 157 79 120 18 24 – 81 480 735 13 – 1 228 -22 Vastapuoliyhteisö – – – – – – – – – – 9 9 7 Yhteensä 5 302 1 502 3 363 2 887 402 3 1 311 14 771 1 520 445 12 16 748 -677 Muutos tilanteesta 31.12.2023 -111 -235 -118 206 10 3 18 -228 43 -436 -57 -677 Sijoitusten kokonaismäärä eroaa taulukosta Sijoitusallokaatio johdannaisista johtuen. TILINPÄÄTÖS 2024 249 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Kuten Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampo- konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoista voidaan nähdä, suurin osa rahoitussektorin ja kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen sijoituksista on tehty pohjoismaisiin sijoituskohteisiin. Korkosijoitukset rahoitussektorille Sampo-konserni, 31.12.2024 Milj. e Katetut jvk- lainat Käteinen ja rahamarkkina- sijoitukset Pitkäaikaiset senior-lainat Pitkäaikaiset heikomman etuoikeuden lainat Yhteensä % Tanska 2 214 7 332 168 2 721 32,3 % Ruotsi 1 506 40 474 175 2 195 26,0 % Norja 303 – 361 311 974 11,6 % Suomi 39 310 269 161 778 9,2 % Ranska – 153 233 15 401 4,8 % Yhdysvallat – – 331 – 331 3,9 % Iso-Britannia – 134 144 – 278 3,3 % Kanada 64 – 131 – 195 2,3 % Alankomaat – – 159 32 192 2,3 % Australia 45 – 37 – 82 1,0 % Sveitsi 5 – 70 – 75 0,9 % Islanti – – 61 – 61 0,7 % Saksa – – 50 – 50 0,6 % Espanja – – 37 – 37 0,4 % Belgia – – 33 – 33 0,4 % Itävalta – – 21 – 21 0,2 % Bermuda – – 3 8 11 0,1 % Yhteensä 4 175 644 2 745 871 8 435 100,0 % TILINPÄÄTÖS 2024 250 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Korkosijoitukset rahoitussektorille Sampo-konserni, 31.12.2023 Milj. e Katetut jvk- lainat Käteinen ja rahamarkkina- sijoitukset Pitkäaikaiset senior- lainat Pitkäaikaiset heikomman etuoikeuden lainat Yhteensä % Ruotsi 1 776 191 566 169 2 702 32,1 % Tanska 1 863 79 315 162 2 419 28,7 % Suomi 52 750 275 125 1 202 14,3 % Norja 338 – 384 319 1 041 12,4 % Ranska – 249 133 5 388 4,6 % Yhdysvallat – 2 179 – 181 2,2 % Alankomaat – – 92 21 113 1,3 % Islanti – – 60 2 62 0,7 % Sveitsi – – 52 – 52 0,6 % Kanada – – 51 – 51 0,6 % Irlanti – – 47 – 47 0,6 % Iso-Britannia – – 41 – 41 0,5 % Australia – – 36 – 36 0,4 % Itävalta – – 20 – 20 0,2 % Saksa – – 18 – 18 0,2 % Espanja – – 15 – 15 0,2 % Belgia – – 15 – 15 0,2 % Uusi-Seelanti – – 11 – 11 0,1 % Bermuda – – – 7 7 0,1 % Yhteensä 4 028 1 271 2 310 811 8 420 100,0 % Korkosijoitukset julkiselle sektorille sisältävät valtionlainoja, valtioiden takaamia joukkovelkakirjalainoja sekä muita sijoituksia julkiselle sektorille (sisältäen ylikansalliset julkiset laitokset), mikä voidaan nähdä taulukoista Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni 31.12.2024 ja 31.12.2023. Julkisen sektorin osuus on ollut kohtalaisen pieni Sampo-konsernin sijoitussalkuissa, ja sijoitukset ovat olleet lähinnä Pohjoismaihin. TILINPÄÄTÖS 2024 251 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Korkosijoitukset julkiselle sektorille Sampo-konserni, 31.12.2024 Milj. e Valtiot Valtioiden takaamat Julkinen sektori, muut Yhteensä Ruotsi 415 – 96 511 Norja 72 – 397 470 Ylikansalliset julkiset laitokset – – 313 313 Yhdysvallat 122 – – 122 Iso-Britannia 87 – – 87 Saksa – 56 – 56 Suomi 14 25 – 39 Yhteensä 711 80 806 1 597 Sampo-konserni, 31.12.2023 Milj. e Valtiot Valtioiden takaamat Julkinen sektori, muut Yhteensä Ruotsi 421 – 131 552 Norja – – 391 391 Ylikansalliset julkiset laitokset – 6 191 197 Yhdysvallat 46 – – 46 Saksa – 46 – 46 Suomi – 25 – 25 Tanska 7 – – 7 Yhteensä 473 77 713 1 264 Sampo-konsernin listatut osakesijoitukset olivat vuoden 2024 lopussa 1 520 miljoonaa euroa (1 474). Maantieteellisesti Sampo-konsernin sijoitukset ovat painottuneet pohjoismaisiin yrityksiin. Pohjoismaisten osakkeiden osuus oli 46 prosenttia kaikista osakkeista. Sampo-konsernin listattujen osakesijoitusten jakauma esitetään Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -graafeissa Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Osakerahastot ja ETF:t on pilkottu maantieteellisiin luokkiin rahastojen alla olevien sijoitusten mukaan sekä raportointivuoden että vertailuvuoden osalta. TILINPÄÄTÖS 2024 252 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Suurimmat sijoitukset yksittäisiin nimiin Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa kuvataan suurimmat keskittymät yksittäisiin liikkeeseenlaskijoihin ja vastapuoliin konsernitasolla. Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain Sampo-konserni, 31.12.2024 Liikkeeseenlaskija Yhteensä milj. e %:a sijoitus- omaisuu- desta Kassavarat ja lyhytaikaiset korko- sijoitukset Pitkäaikaiset korko- sijoitukset: Katetut jvk-lainat Pitkäaikaiset korko- sijoitukset: Muut jvk-lainat Osake- sijoitukset Vakuudella kattamaton osuus johdannaisista Nordea Bank 1 174 7% 204 788 181 – 1 Nykredit Association 897 5% – 815 82 – – Swedbank 658 4% – 546 112 – – Svenska Handelsbanken 582 3% 40 451 91 – – Realcredit Danmark 558 3% – 558 – – – Ruotsi 511 3% – – 511 – – Norja 472 3% – – 472 – – NOBA 433 3% – – 9 424 – Jyske Bank 299 2% – 226 73 – – Danske Bank 223 1% 34 15 174 – 1 10 suurinta keskittymää yhteensä 5 808 35% 278 3 399 1 704 424 2 Muut 10 919 65% Sijoitusomaisuus yhteensä 16 727 100% TILINPÄÄTÖS 2024 253 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain Sampo-konserni, 31.12.2023 Liikkeeseenlaskija Yhteensä milj. e %:a sijoitus- omaisuu- desta Kassavarat ja lyhytaikaiset korko- sijoitukset Pitkäaikaiset korko- sijoitukset: Katetut jvk-lainat Pitkäaikaiset korko- sijoitukset: Muut jvk-lainat Osake- sijoitukset Vakuudella kattamaton osuus johdannaisista Nordea Bank 959 6% 284 489 183 – 2 Svenska Handelsbanken 814 5% 108 622 83 – – Swedbank 713 4% – 589 124 – – Nykredit Realkredit A/S 598 3% – 598 – – – Realcredit Danmark 592 3% – 592 – – – Ruotsi 552 3% – – 552 – – NOBA 471 3% – – 46 425 – Skandinaviska Enskilda Banken 439 3% 252 22 164 – 2 Danske Bank 429 2% 251 24 152 – 1 Norja 391 2% – – 391 – – 10 suurinta keskittymää yhteensä 5 958 35% 896 2 936 1 696 425 5 Muut 11 202 65% Sijoitus-omaisuus yhteensä 17 160 100% Suurimmat high yield- ja luottoluokittelemattomat korkosijoitukset eritellään Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa. Lisäksi suurimmat suorat sijoitukset listattuihin osakkeisiin eritellään Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa. TILINPÄÄTÖS 2024 254 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja listattua osakesijoitusta Sampo-konserni, 31.12.2024 Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta Luokitus Yhteensä, milj. e %:a kaikista korkosijoituksista Kymmenen suurinta listattua osakesijoitusta Yhteensä, milj. e %:a kaikista osakesijoituksista Vattenfall AB BB+ 60 0,4% NOBA * 424 21,8 % Pohjolan Voima Oy NR 32 0,2% Nexi S.p.A. ** 156 8,0 % Campus Byen A/S NR 29 0,2% Volvo 148 7,6 % Swedavia AB NR 29 0,2% ABB 88 4,5 % Visma AS NR 28 0,2% Nederman Holding 66 3,4 % Hexagon AB NR 24 0,2% Veidekke 61 3,1 % Sanoma Oyj NR 22 0,2% Autoliv Inc 57 2,9 % Altera Shuttle NR 21 0,1% Telia Company 43 2,2 % Granite Debtco 9 Ltd NR 20 0,1% Husqvarna 40 2,1 % Ica Gruppen AB NR 20 0,1% Beijer AB 32 1,7 % 10 suurinta keskittymää yhteensä 286 1,9% 10 suurinta keskittymää yhteensä 1 116 57,4 % Muut korkosijoitukset 14 494 98,1% Muut osakesijoitukset 828 42,6 % Korkosijoitukset yhteensä 14 780 100,0% Osakesijoitukset yhteensä 1 944 100,0 % * Vaikka NOBA ei ole listattu yhtiö, se on merkittävä sijoitus Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa. ** Sijoitusta Nexi S.p.A. -yhtiöön hallinnoi H&F Evergood Partners . Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja listattua osakesijoitusta Sampo-konserni, 31.12.2023 Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta Luokitus Yhteensä, milj. e %:a kaikista korkosijoituksista Kymmenen suurinta listattua osakesijoitusta Yhteensä, milj. e %:a kaikista osakesijoituksista Saab NR 56 0,4% NOBA 425 19,3% NOBA NR 46 0,3% Saxo Bank* 302 13,7% ALM Equity NR 38 0,3% Volvo 180 8,2% Ellevio Holding 1 AB NR 35 0,2% Nexi S.p.A. 149 6,8% Visma Group Holding NR 35 0,2% ABB 86 3,9% Altera Infrastructure Holdings LLC NR 30 0,2% Autoliv Inc 64 2,9% Swedavia NR 30 0,2% Husqvarna 59 2,7% Campus Byen A/S NR 29 0,2% Nederman Holding 56 2,6% Resource Group TRG NR 27 0,2% Veidekke 46 2,1% Huhtamaki BB+ 25 0,2% Volvo Cars 38 1,7% 10 suurinta keskittymää yhteensä 351 2,4% 10 suurinta keskittymää yhteensä 1 405 63,8% Muut korkosijoitukset 14 031 97,6% Muut osakesijoitukset 797 36,2% Korkosijoitukset yhteensä 14 382 100,0% Osakesijoitukset yhteensä 2 202 100,0% * Vaikka NOBA ja Saxo Bank eivät ole listattuja yhtiötä, ne ovat merkittäviä sijoituksia Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa. ** Sijoitusta Nexi S.p.A. -yhtiöön hallinnoi H&F Evergood Partners . TILINPÄÄTÖS 2024 255 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Saamiset muista kuin investment grade -luokituksen saaneista korkosijoituksista ovat merkittävät, koska suhteellisen pienellä osalla pohjoismaisista yhtiöistä on luottoluokitus, ja lisäksi monilla luottoluokitelluilla yhtiöillä on high yield -luottoluokitus. Keskittymät koko taseen tasolla Yleisesti ottaen Sampo-konserni on rakenteellisesti riippuvainen pohjoismaisten talouksien suoriutumisesta, kuten jo aiemmin kuvattiin. Sampo-konserni on myös taloudellisesti alttiina yleisen korkotason laskulle. Tämä aiheutuu siitä, että Ifissä vakuutusvelkojen duraatio on pidempi kuin korkosijoitusten duraatio. Topdanmarkissa ja Hastingsissa taseen korkoriski on vähäistä, ja siten Topdanmark tai Hastings eivät olennaisesti lisää korkoriskiä konsernin tasolla. Sampo-konserni hyötyy korkojen noususta, kun vakuutusvelkojen taloudellinen arvo pienenee enemmän kuin niitä suojaavien sijoitusten arvo. Markkinariskit If konsernissa Ifin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2024 oli 10 704 miljoonaa euroa (11 156). Pääosa korkosijoituksista kohdentui rahoitussektorin liikkeeseenlaskemiin yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä pankkitilisaldoihin, jotka ovat yhteensä 29,6 prosenttia salkusta. Jos katetut joukkovelkakirjalainat lasketaan mukaan, rahoitussektoriin kohdistuvat sijoitukset olivat 49,4 prosenttia. Loppuosa korkosalkusta koostuu muiden toimialojen altistuksista, joista toiseksi suurin keskittymä on kiinteistöalalla ollen 4,7 prosenttia. Markkinariskin yleinen riskinottohalu ja riskinsietoraja on määritelty Riskienhallintapolitiikassa, jota täydennetään sijoitustoimien riskien alarajoilla sijoituspolitiikassa ja valuuttariskipolitiikassa. Sijoituspolitiikka on pääasiallinen dokumentti markkinariskin hallintaan. Se asettaa ohjaavat periaatteet, esimerksiksi varovaisen sijoittamisen periaate, tietyt riskirajoitukset ja päätöksenteon rakenteen sijoitusten hallintaan. Ifillä on erillinen Vastuullisen sijoittamisen politiikka, joka ulottuu vastuullisen sijoittamisen prosesseihin ja lisää yhtenäisyyttä yleisesti Sampo-konsernissa. Sijoituskontrollikomitea seuraa ja valvoo aktiivisesti sekä sijoitusten kehitystä että markkinariskejä. Ifin sijoitusten hallintastrategia on konservatiivinen. Osakkeiden osuus on pieni ja korkosijoitusten duraatio lyhyt. Taseen markkinariskit Tasehallinnan riskit Ifin altistuma ALM-riskeille koostuu pääasiassa muutoksista korko-, inflaatio- ja valuuttaliikkeissä. ALM- riski huomioidaan riskinottohalukkuuden kautta, ja sen hallinta ja hallinnointi perustuvat Ifin sijoituspolitiikkoihin. Jotta ALM-riskit pidetään yleisen riskinottohalukkuuden rajoissa, vakuutusvelat voidaan yhteensovittaa sijoittamalla korkoinstrumentteihin ja käyttämällä valuutta- ja korkojohdannaisia. Korkoriski Ifin korkoriskille altistuminen vakuutussopimuksista ja jälleenvakuutussopimuksista syntyy tapahtuneiden vahinkojen nettovastuuvelasta, jossa tulevat korvausmaksut diskontataan nykyarvoon, ja siksi diskonttokorkojen muutokset vaikuttavat niihin. Korkojen duraatiota ja herkkyyttä korvausvastuun korkomuutoksille analysoidaan vakuutusriskiosiossa. Lisätietoja löytyy Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukosta kappaleessa Vakuutusriskit. Ifin rahoitusinstrumenttien korkoriskille altistuminen johtuu pääasiassa korkosijoituksista. Korkojen aleneminen vaikuttaa negatiivisesti Ifiin, koska velkojen duraatio on Ifissä pitempi kuin varojen duraatio. Korkoherkkyys ilmaistuna korkosijoitusten keskimääräisenä duraationa oli 31.12.2024 2,5 vuotta (2,4). Vastaava vakuutusvelkojen duraatio oli 6,1 vuotta (6,2). Vakuutusvastuisiin liittyvä korkoriski huomioidaan sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitusomaisuuden koostumuksessa. Korkoriskiä hallitaan asettamalla herkkyysrajoja niille instrumenteille, jotka ovat herkkiä korkomuutoksille. Valuuttariski If myöntää vakuutuksia pääosin skandinaavisissa valuutoissa ja euroissa. If altistuu pääosin transaktiovaluuttariskille muissa valuutoissa tehdyn vakuutustoiminnan vuoksi. Lisäksi sijoituspäätökset aiheuttavat valuutta-altistumia. Valuuttariski on vähentynyt vuoden 2023 loppuun verrattuna. Valuuttariskiä pienennetään yhteensovittamalla valuutoittain vastuuvelat vastaavien sijoitusten valuuttojen kanssa tai käyttämällä valuuttajohdannaisia. Vakuutustoiminnan valuutta-altistuma suojataan säännöllisesti perusvaluuttaa vastaan. Sijoitusten valuutta-altistumaa seurataan viikoittain, ja se suojataan, kun altistuma on noussut tietylle tasolle. Taso on määritetty perustuen kustannustehokkuuteen ja suojaustransaktion minimikokoon. Valuuttariskin aktiivista hallintaa voidaan tehdä asetettujen limiittien rajoissa. Transaktioriskipositiot Ruotsin kruunua vastaan esitetään Transaktioriskipositio, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty avoimet nettotransaktioriskipositiot valuutoittain sekä niiden arvon muutos olettaen perusvaluutan 10 prosentin yleinen heikentyminen. TILINPÄÄTÖS 2024 256 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Transaktioriskipositio If, 31.12.2024 Kotivaluutta SEK (EUR milj.) EUR USD JPY GBP SEK NOK DKK Muut Yhteensä, netto Vakuutustoiminta -3 225 -156 0 -93 13 -2 332 -1 163 -32 -6 989 Sijoitukset 3 261 480 0 68 97 1 930 53 1 5 889 Johdannaiset -117 -323 12 20 -109 354 976 7 820 Transaktioriskipositio, netto -82 1 12 -5 1 -49 -134 -25 -280 Herkkyys: SEK -10 % -8 0 1 0 0 -5 -13 -2 -28 Transaktioriskipositio If, 31.12.2023 Kotivaluutta SEK (EUR milj.) EUR USD JPY GBP SEK NOK DKK Muut Yhteensä, netto Vakuutustoiminta -3 255 -180 0 -49 37 -2 233 -1 114 -29 -6 823 Sijoitukset 3 091 319 0 24 113 1 869 187 0 5 604 Johdannaiset 117 -123 5 22 -168 350 916 22 1 141 Transaktioriskipositio, netto -47 15 5 -4 -18 -13 -11 -7 -79 Herkkyys: SEK -10 % -5 2 0 0 -2 -1 -1 -1 -8 Ifin transaktioriskipositio Ruotsin kruunuissa kuvaa yhtiön sellaisten ulkomaisten tytäryhtiöiden/sivuliikkeiden positioita, joiden kotivaluutta on muu kuin Ruotsin kruunu. Transaktioriskin lisäksi If altistuu translaatioriskille, joka konsernin tasolla aiheutuu ulkomaan toiminnoista, jotka ovat muussa valuutassa kuin Ruotsin kruunussa. Likviditeettiriski Ifissä likviditeettiriskiä ei pidetä olennaisena, koska vakuutusmaksut kerätään etukäteen ja suurten korvausmaksujen ajankohdat tiedetään yleensä jo kauan ennen niiden maksupäivää. Riskiä hallitaan Sijoituspolitiikassa asetettujen periaatteiden mukaisesti. Yleisesti Ifin likviditeettipositio on vahva sekä saatavuuden että maturiteetin kannalta. Likviditeettiriskiä vähennetään sijoittamalla helposti likvidoitaviin varoihin. Rahoitusvarojen käytettävissä olevaa likviditeettiä eli sitä osaa varoista, joka voidaan muuttaa rahaksi tiettynä ajankohtana, analysoidaan ja siitä raportoidaan jatkuvasti Riskikomitealle. Vastuuvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa. Ifissä korkosijoitusten keskimääräinen maturiteetti oli 3,4 vuotta (3,2). Taulukossa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joiden maturiteetti on sopimuksessa määritelty sekä muihin sopimuksiin. Muiden sopimusten kassavirtaprofiilin esittämisen sijasta niille esitetään ainoastaan kirjanpitoarvo. Lisäksi taulukossa on esitetty nettovastuuvelan odotetut kassavirrat eli kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen näihin lukuihin liittyy epävarmuutta. TILINPÄÄTÖS 2024 257 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan If, 31.12.2024 Milj. e Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpitoarvo, ei sopimukseen perustuvaa eräpäivää Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä Kassavirrat 2025 2026 2027 2028 2029 2030- 2039 2040- Rahoitusvarat 10 848 1 353 9 495 1 434 1 850 2 524 1 577 1 129 1 945 3 Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 10 838 1 353 9 484 1 423 1 850 2 524 1 577 1 129 1 945 3 Valuuttajohdannaiset 11 — 11 11 — — — — — — Sattuneen vahinkotapahtuman vara 659 — 659 424 131 52 23 11 18 1 Rahoitusvelat -482 -1 -481 -323 -134 -27 — — — — Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) -462 -1 -461 -305 -134 -27 — — — — Valuuttajohdannaiset -19 — -19 -18 — — — — — — Vuokrasopimusvelat -125 — -125 -27 -24 -20 -17 -16 -44 — Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava -6 445 — -6 445 -2 606 -789 -475 -339 -265 -1 209 -762 Ryhmän sisäisten sijoitusten kassavirrat on eliminoitu. Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan If, 31.12.2023 Milj. e Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpitoarvo, ei sopimukseen perustuvaa eräpäivää Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä Kassavirrat 2024 2025 2026 2027 2028 2029- 2038 2039- Rahoitusvarat 11 296 1 485 9 812 1 605 1 835 2 142 2 561 1 400 1 487 — Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 11 275 1 485 9 791 1 585 1 835 2 142 2 561 1 400 1 487 — Koronvaihtosopimukset 2 — 2 2 — — — — — — Valuuttajohdannaiset 19 — 19 19 — — — — — — Sattuneen vahinkotapahtuman vara 527 — 527 328 108 44 19 11 18 1 Rahoitusvelat -550 — -550 -402 -31 -137 — — — — Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) -492 — -492 -344 -31 -137 — — — — Valuuttajohdannaiset -58 — -58 -58 — — — — — — Vuokrasopimusvelat -148 — -148 -27 -26 -23 -20 -14 -47 — Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava -6 443 — -6 443 -2 483 -794 -471 -339 -262 -1 301 -795 TILINPÄÄTÖS 2024 258 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Markkinariskit Topdanmarkissa Yleisesti ottaen pitkän aikavälin arvonmuodostuksen on perustuttava pääasiassa vakuutusriskien ottoon. Täydentääkseen vakuutustoiminnastaan syntyvää voittoa Topdanmark on valmis ottamaan tietyn määrän markkinariskiä, etenkin kun sen likviditeettiasema on vahva ja vakuutustoiminnan tuotot ovat korkeat ja vakaat. Parantaakseen keskimääräistä sijoitustuottoaan Topdanmark on korkosijoitusten lisäksi sijoittanut muun muassa osakkeisiin ja kiinteistöihin. Markkinariskit rajoitetaan tasolle, jolla negatiivinen tulosvaikutus on rajoitettu erittäin epäsuotuisiin markkinaolosuhteisiin. Sijoitussalkkua on hallinnoitava siten, että markkinariskit eivät vaaranna vakuutusliiketoimintaa edes epäsuotuisissa markkinaolosuhteissa. Yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi sijoituspolitiikassa asetetaan yhtiön sijoitustoiminnan tavoitteet, strategiat, organisaatio ja sijoituksia koskevat raportointikäytännöt. Sijoitusstrategia määritetään tarkemmin markkinariskilimiiteille ja tietyntyyppisille positioille sekä alasalkuille asetetuilla vaatimuksilla. Hallitus päättää sijoitusstrategian, joka tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Asianmukaisia riskienpienentämistekniikoita käytetään osana sijoitustoimintaa. Sijoituksia valittaessa lähtökohtana on se, että sijoitusten ominaisuudet ja niiden kassavirtojen ajoitus vastaavat vakuutusvelkojen ominaisuuksia ja kassavirtoja. Sijoituspolitiikan tarkoitus on myös varmistaa, että yhtiön organisaatio, järjestelmät ja prosessit pystyvät tehokkaasti tunnistamaan, mittaamaan, valvomaan, hallitsemaan ja raportoimaan niitä sijoitusriskejä, joille yhtiö on altistunut. Kun markkinariskejä mitataan ja hallitaan, kaikki riskit otetaan huomioon riippumatta siitä, johtuvatko ne aktiivisesta sijoitusvarojen hoidosta tai markkinariskinä pidettävistä eläkevastuista. Sijoitusallokaatio Osakesalkut, pois lukien osakkuusyhtiöt, ovat hyvin hajautettuja eikä yksittäisiin nimiin ole merkittäviä keskittymiä. Sijoitusomaisuus koostuu pääosin valtion obligaatioista ja tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Näiden sijoitusten korkoherkkyys on pääosin samansuuruinen kuin vahinkovakuutusvelkojen korkoherkkyys. Täten valtion obligaatioiden ja kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoa on arvioitava suhteessa vahinkovakuutusvelan tuottovaateeseen ja arvonmuutokseen. Luottoriskilliset joukkovelkakirjalainat ovat pääosin eurooppalaisten liikkeeseenlaskijoiden velkainstrumentteja, niihin sijoitetaan ETF:n kautta, ja niiden osuus on pieni koko salkusta. Indeksiin sidottujen joukkovelkakirjalainojen salkku koostuu pääosin tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista, joiden korkotuotto ja pääoma on sidottu indeksiin. Taseen markkinariski Korkoriski Korkoriski lasketaan saamisille, veloille ja johdannaisille, joiden kirjanpitoarvoihin korkotaso vaikuttaa. Topdanmarkissa korkoherkkiä vakuutusvelkoja ovat vakuutusten korvausvastuut. Korkokäyrän muutokset vaikuttavat sijoitusten ja johdannaisten markkina-arvoihin, mikä näkyy realisoitumattomina voittoina tai tappioina. Arvioidessaan vakuutusvelkojensa arvoa ja herkkyyttä Topdanmark on käyttänyt Solvenssi II -diskonttokorko käyrää, joka perustuu markkinakorkokäyrään. Yleisesti ottaen korkoriskiä rajoitetaan ja hallitaan sijoittamalla korollisiin omaisuuseriin niin, että taseen nettomääräinen korkoriskialtistuma saadaan alennettua halutulle tasolle. Näin ollen tanskalaisilla kiinteistövakuudellisilla ja Tanskan valtion joukkovelkakirjalainoilla on keskeinen asema sijoitussalkuissa. Lisäksi taseen korkoherkkyyden pienentämiseksi on käytetty koronvaihtosopimuksia suojaustarkoituksessa. Osakeriski Tanskalaisten osakkeiden osalta osakesalkku on koottu OMXCCAP-indeksiin perustuen ETF Xact OMXC25:n kautta. Muut osakesijoitukset ovat ulkomaisten sijoitusten osakesalkussa, jossa sijoitukset pyrkivät seuraamaan MSCI World DC -indeksiä sopivilla maantieteellisillä ETFillä USAssa, Euroopassa ja Japanissa. Näin ollen Topdanmarkin osakesalkku on kokonaisuudessaan hyvin hajautettu sekä maantieteellisten että yhtiökohtaisten riskien suhteen. Kiinteistöriski Kiinteistöriski on rajoittunut omassa käytössä olevaan kiinteistöön Ballerupissa. Kiinteistö arvostetaan Tanskan kirjanpitosäännösten mukaisesti. Spread riski Suurin osa Topdanmarkin korkosijoituksista koostuu AAA-luokitelluista tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Riskin katsotaan olevan hyvin vähäinen, koska liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuus on hyvä ja sijoitusten luottoriskimarginaalit ovat linjassa Topdanmarkin tavoittelemien riski-tuottotasojen kanssa. Salkku on hyvin hajautettu sekä maantieteellisesti että liikkeeseenlaskijatyypeittäin. Näin ollen keskittymäriskille altistuminen on vähäistä. TILINPÄÄTÖS 2024 259 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sijoituspolitiikka edellyttää, että salkku on hyvin hajautettu liikkeeseenlaskijoiden määrän osalta ja että salkku ei sisällä liian suuria yksittäisen liikkeeseenlaskijan keskittymiä. Spread-riski aiheutuu pääosin kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Koska niiden osuus salkussa on korkea, ne ovat myös merkittävin markkinariskin lähde SCR:llä mitattuna Valuuttariski Käytännössä ainoa valuuttariskin lähde on sijoitusomaisuus, koska vakuutusvelat ovat Tanskan kruunuissa. Valuuttariskiä vähennetään johdannaisilla, ja valuuttakohtaiset nettomääräiset riskipositiot ovat vähäisiä euroa lukuun ottamatta. Valuuttariskiä arvioidaan SCR-perusteisesti. Se on laskettu useimmille valuutoille olettamalla 25 prosentin muutos valuuttakurssissa. Poikkeuksena on riskipositioltaan merkittävin valuutta euro, jonka muutoksena käytetään 0,39 prosenttia, koska Tanskan kruunu on sidottu euroon. Inflaatioriski Inflaatio-odotus sisältyy implisiittisesti malleihin, joita Topdanmark käyttää vakuutusvelkojen arvon laskennassa. Vakuutusvelat lasketaan palkkojen odotetun tulevan indeksoinnin perusteella. Odotettavissa oleva korkeampi inflaatiovauhti sisällytetään yleisesti vakuutusvelkoihin viiveellä, kun taas tulokseen vaikuttaa vakuutusmaksujen korkeampi indeksointi tulevaisuudessa. Työntekijän tapaturmavakuutuksen inflaatioriskin vähentämiseksi Topdanmark käyttää indeksisidonnaisia joukkovelkakirjalainoja ja johdannaisia suojatessaan merkittävän osan kyseessä olevien vakuutuslajien inflaatioherkistä kassavirroista. Pääomitustekijöiden inflaatioherkkyyttä ei ole suojattu. Likviditeettiriski Topdanmarkilla on vahva likviditeettiasema. Ensinnäkin asiakkaiden maksuihin liittyvä likviditeettiriski on hyvin vähäinen, koska vakuutusmaksut maksetaan vakuutuskauden alussa. Toiseksi harjoitetun vakuutustoiminnan osista syntyvä kokonaisuus on luonteeltaan sellainen, että likviditeettikriisin toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Vakuutusvelat ovat luonteeltaan vakaita ja sijoitussalkuissa rahamarkkinasijoituksia täydentää suuri määrä likvidejä listattuja Tanskan valtion ja kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjoja. Vakuutusvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa. TILINPÄÄTÖS 2024 260 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan Topdanmark, 31.12.2024 Milj. e Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää Kirjanpitoarvo sopimukseen perustuva eräpäivä Kassavirrat 2025 2026 2027 2028 2029 2030- 2039 2040- Rahoitusvarat 2 278 — 2 278 668 485 347 314 211 374 142 Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 2 276 — 2 276 668 485 347 314 211 373 142 Koronvaihtosopimukset 2 — 2 0 0 0 0 0 1 0 Valuuttajohdannaiset 0 — 0 0 — — — — — — Sattuneen vahinkotapahtuman vara 73 — 73 52 9 5 3 2 4 0 Rahoitusvelat -348 -175 -172 -9 -103 -60 -2 -2 -18 -2 Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) -323 -175 -148 -7 -101 -57 — — — — Koronvaihtosopimukset -25 — -25 -2 -2 -2 -2 -2 -18 -2 Valuuttajohdannaiset 0 — 0 0 — — — — — — Vuokrasopimusvelat — — — — — — — — — — Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava -1 596 — -1 596 -606 -261 -175 -124 -90 -306 -169 Ryhmän sisäisten sijoitusten kassavirrat on eliminoitu. TILINPÄÄTÖS 2024 261 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan Topdanmark, 31.12.2023 Milj. e Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää Kirjanpitoarvo sopimukseen perustuva eräpäivä Kassavirrat 2024 2025 2026 2027 2028 2029- 2038 2039- Rahoitusvarat 1 861 — 1 861 420 424 321 170 166 505 113 Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 1 859 — 1 859 420 424 321 170 166 504 113 Koronvaihtosopimukset 1 — 1 0 0 0 0 0 1 0 Valuuttajohdannaiset 0 — 0 0 — — — — — — Sattuneen vahinkotapahtuman vara 79 — 79 58 9 4 3 2 4 0 Rahoitusvelat -299 -128 -172 -10 -9 -102 -59 -1 -21 -1 Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) -275 -128 -148 -9 -7 -101 -57 — — — Koronvaihtosopimukset -24 — -24 -1 -2 -1 -1 -1 -21 -1 Valuuttajohdannaiset 0 — 0 0 — — — — — — Vuokrasopimusvelat — — — — — — — — — — Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava -1 582 — -1 582 -603 -249 -183 -118 -87 -303 -184 Markkinariskit Hastings-konsernissa Hastingsin sijoitusportfoliolle on asetettu tuottotavoite hallituksen määrittelemän konservatiivisen riskinottohalukkuuden rajoissa. Johdon pyrkimyksenä on toimia harkiten riskinottohalukkuuden asettamissa rajoissa. Riskinottohalukkuus sisältää alhaisen rajan varojen ja velkojen arvoihin vaikuttavien markkinahintojen heilahtelusta aiheutuville tappioille sekä velkojen profiiliin sopimattomille varoille. Tästä johtuen sijoitusstrategia sisältää vain vähän altistumaa osakesijoituksille. Hastingsin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2024 oli 2 263 miljoonaa euroa (1 680). Sijoituksista kohdentui korkean luottoluokituksen yrityslainoihin 60 prosenttia, rahamarkkinasijoituksiin ja kassavaroihin 15 prosenttia, valtion obligaatioihin 18 prosenttia ja huonomman luottoluokituksen yrityslainoihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin 6 prosenttia. Sijoitusallokaatio Velkainstrumenteista koostuva pääasiallinen sijoitusportfolio ja sitä tukeva hajautettu kollektiivisten sijoitusten portfolio ovat Advantagen omistuksessa. Advantagen hallitus työskentelee salkunhoitajien ja sijoituskonsulttien kanssa maksimoidakseen tuotot ja minimoidakseen riskit sekä turvatakseen pääoman. Portfolion rakenteelle, sijoitusluokille ja yksittäisille limiiteille asetetut kriteerit ovat yhdenmukaisia alhaisen riskinottohalukkuuden kanssa. Sijoituksille asetettujen kriteerien toteutumista valvotaan vuosineljänneksittäin niin sisäisesti kuin käyttäen ulkoisia konsultteja. Valvonnan tulokset raportoidaan sijoituskomitealle sekä riski- ja compliance-komitealle vuosineljänneksittäin. Advantagella ei ollut suoria sijoituksia johdannaisiin tilikauden aikana. Advantagella on kuitenkin omistuksia sellaisissa rahastoissa, joissa käytetään johdannaisia niin suojaus- kuin tuottotarkoituksessa. Korkoriski Hastings hallinnoi taseen korkoriskiä pääasiassa saman duraation omaavilla varoilla ja veloilla, jolloin korot ovat yhtenäiset niin pitkälle kuin mahdollista, ja täten korkoriski alentuu. Sijoituskomitea valvoo kvartaaleittain taseen korkoriskin hallintaa. Valvonta varmistaa myös, että tiukasti asetettuja duraatioiden yhteensopimattomuusrajoja noudatetaan. TILINPÄÄTÖS 2024 262 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Likviditeettiriski Hastingsin hallinnoimat sijoitukset ovat lyhytkestoisia ja likvidejä, alhaisen riskinottohalukkuutensa mukaisesti. Käteinen ja rahoitusvarat ovat pankkitalletuksissa tai lyhytaikaisissa rahamarkkinatuotteissa. Näiden kestoaika on yleensä alle 60 päivää, jolloin herkkyys korkomuutoksille on pienempi kuin pidempikestoisissa sijoituksissa. Sijoituskomitea valvoo likviditeettiprofiilia ja sijoitusten kassavirtaa kvartaaleittain, jotta Advantagen vastuiden täyttyminen varmistetaan myös vastaisuudessa. Advantagen sijoitusjohtajat huolehtivat sijoitussalkun likviditeettiriskin hallinnasta varmistamalla, että arvopapereita voidaan myydä tehokkaasti, jos tarvitaan käteisvaroja. Sijoitusjohtajat pyrkivät ostamaan arvopapereita, joissa on suuri liikkeeseenlaskukoko, liikkeeseenlaskusta on alle 5 vuotta ja joiden kanssa käydään kauppaa säännöllisesti. Likviditeettipisteytys perustuu aikaan liikkeeseenlaskusta, liikkeeseenlaskun kokoon, kaupankäynnin volyymiin ja havaittuihin osto- ja myyntikurssin erotuksiin. Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan Hastings, 31.12.2024 Milj. e Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää Kirjanpitoarvo sopimukseen perustuva eräpäivä Kassavirrat 2025 2026 2027 2028 2029 2030- 2039 2040- Rahoitusvarat 2 263 438 1 825 438 497 373 391 103 13 11 Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 2 263 438 1 825 437 497 373 391 103 13 11 Valuuttajohdannaiset 0 — 0 0 — — — — — — Sattuneen vahinkotapahtuman vara 1 537 1 537 — 409 264 225 64 99 169 307 Rahoitusvelat -355 — -355 -22 -85 -305 — — — — Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) -354 — -354 -21 -85 -305 — — — — Koronvaihtosopimukset -1 — -1 -1 — — — — — — Valuuttajohdannaiset -0 — -0 -0 — — — — — — Vuokrasopimusvelat -5 — -5 -3 -1 -0 -0 -0 — — Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava -2 683 -2 683 — -908 -493 -390 -154 -151 -227 -358 TILINPÄÄTÖS 2024 263 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan Hastings, 31.12.2023 Milj. e Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää Kirjanpitoarvo sopimukseen perustuva eräpäivä Kassavirrat 2024 2025 2026 2027 2028 2029- 2038 2039- Rahoitusvarat 1 869 704 1 165 143 341 349 179 154 — — Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 1 869 704 1 165 143 341 349 179 154 — — Sattuneen vahinkotapahtuman vara 1 333 1 333 — 349 236 183 61 96 169 240 Rahoitusvelat -187 — -187 -73 -71 -43 — — — — Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) -185 — -185 -71 -71 -43 — — — — Koronvaihtosopimukset -2 — -2 -2 — — — — — — Vuokrasopimusvelat -10 — -10 -6 -3 -1 -0 -0 -0 — Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka ja muu vakuutukseen liittyvä maksettava -2 125 -2 125 — -670 -404 -302 -127 -137 -211 -275 TILINPÄÄTÖS 2024 264 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vastapuoliriskit If-konsernissa Ifin pääasialliset vastapuoliriskin lähteet ovat jälleenvakuutussaamiset ja sijoitukset. Vastapuoliriski, joka syntyy saamisista vakuutusasiakkailta ja muista liiketoimista aiheutuneista saamisista, on yleisesti ottaen hyvin vähäinen, koska vakuutuksen maksamatta jättäminen johtaa yleensä vakuutusturvan päättymiseen. Jälleenvakuutuksen vastapuoliriski Erittely jälleenvakuutus- ja poolisaamisista on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa ei ole mukana 220 miljoonan euron (206) jälleenvakuutussaamisia, jotka liittyvät lähinnä captive-jälleenvakuutukseen ja lakisääteisiin pooleihin. Jälleenvakuutus- ja poolisaamiset If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 31.12.2024 31.12.2023 Luokitus Yhteensä, milj. e % Yhteensä, milj. e % AAA — —% — —% AA+ - A- 633 100% 450 100% BBB+ - BBB- — —% — —% BB+ - C — —% — —% D — —% — —% Luokittelematon — —% — —% Yhteensä 633 100% 450 100% Koska yllä esitettyjä saamisia ei ole yleensä katettu vakuuksin, koko saamisten määrä on altistunut vastapuoliriskille. Ifin jälleenvakuutuspolitiikassa asetetaan vaatimukset jälleenvakuuttajien luottokelpoisuusluokitusten minimitasolle ja tasot vastuun enimmäismäärälle yksittäistä jälleenvakuuttajaa kohden. Ifin oma luottoriskianalyysi on lisäksi keskeisessä roolissa vastapuolien hyväksynnässä. Sijoituksiin liittyvä vastapuoliriski Ennen sijoittamista mahdolliset sijoitukset analysoidaan perusteellisesti. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuutta ja tulevaisuudennäkymiä arvioidaan yhdessä mahdollisten vakuuksien sekä sijoituksen rakenteellisten yksityiskohtien kanssa. Sisäiset riski-indikaattorit ovat tärkeitä tekijöitä arvioinnissa, vaikka huomioidaan myös makrotaloudellinen ympäristö, markkinatrendit sekä analyytikoiden ulkoiset mielipiteet ja luokituslaitosten luottoluokitukset. Lisäksi salkun kehitystä ja vastapuolten luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti. TILINPÄÄTÖS 2024 265 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vastapuoliriskit Topdanmarkissa Topdanmark altistuu vastapuoliriskille sekä vakuutus- että sijoitustoiminnassaan. Korko- ja osakesijoituksiin liittyvä luottotappioriski katetaan vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa spread-riski- ja osakeriskimoduuleissa, joten niitä ei käsitellä tässä yhteydessä. Vastapuoliriskin pääasialliset lähteet ovat yksittäisiin pankkeihin tehdyt talletukset, pankkien kanssa tehdyt johdannaissopimukset ja saamiset jälleenvakuutusyhtiöiltä lisättynä tulevilla mahdollisilla saamisilla. Nämä saamiset arvioidaan perustuen katastrofiskenaarioon, jossa tapahtuman todennäköisyys on kerran 200 vuodessa. Topdanmarkin vastapuoliriski lasketaan käyttäen SCR:n standardikaavaa. Jälleenvakuutus Vakuutustoiminnassa jälleenvakuutusyhtiöiden maksukyky on keskeisin vastapuoliriskitekijä. Topdanmark minimoi tämän riskin ostamalla jälleenvakuutusturvan ensisijaisesti jälleenvakuutus yhtiöiltä, joilla on vähintään luottoluokitus A-, ja hajauttamalla jälleenvakuutusturvaa useiden jälleenvakuuttajien kesken. Jälleenvakuutusvastapuolten osalta hallitus hyväksyy turvaohjeet siitä, kuinka suuri osa jälleenvakuutus tarpeesta voidaan allokoida kullekin jälleenvakuuttajalle. Tämä osuus määräytyy jälleenvakuuttajan luokituksen sekä Topdanmarkin jälleenvakuuttajasta tekemän oman arvion perusteella. Suurimmat riskikeskittymät saattavat toteutua vakavan katastrofitapahtuman seurauksena. Katastrofin syitä voivat olla muun muassa myrskyt ja kaatosateet. Sijoitukset Topdanmarkille voi aiheutua tappioita, mikäli sen vastapuolet eivät kykene suoriutumaan joukko velkakirja-, laina- tai rahoitus- ja johdannaissopimuksia koskevista velvoitteistaan. Topdanmarkin korkosijoitukset koostuvat pääosin tanskalaisten liikkeeseenlaskijoiden kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Rahoitus- ja johdannaissopimusten vastapuoliriskejä rajoitetaan valitsemalla vastapuolet huolella. Vakuus vaaditaan, kun rahoitussopimusten arvo ylittää ennalta määrätyt rajat. Rajojen suuruus riippuu vastapuolen luottoluokituksesta ja sopimuksen ehdoista. TILINPÄÄTÖS 2024 266 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Vastapuoliriskit Hastings-konsernissa Hastingsilla on vastapuoliriskiä johtuen jälleenvakuutus saamisista, rahoitusvaroista ja käteisistä varoista. Hastings-konsernissa on useita valvontakeinoja, jotka vähentävät vastapuoliriskiä, kuten jälleenvakuutusten vuosittaiset tarkastukset, luottoluokitustoleranssit alhaisen riskinottohalukkuuden mukaisesti ja matalariskinen, hajautettu sijoitussalkku. Jälleenvakuutusvastapuoliriski Jälleenvakuutus on yksi avaintekijä riskejä pienennettäessä. Advantage hallinnoi jälleenvakuutus ohjelmaa, joka koostuu sekä pääomittamattomasta Excess of Loss- että Quota Share -suojista. Vuonna 2024 Advantagen ajoneuvovakuutusten omapidätys taso oli nettona kaksi miljoonaa Englannin puntaa per vahinko, ja kotivakuutusten omapidätystaso oli 17,5 miljoonaa Englannin puntaa (noin 21,1 miljoonaa euroa) per vahinkotapahtuma. Vuonna 2024 Advantagen hallitus säilytti liikenteen Quota Share - osallistumisen 30 prosentissa. Advantagen jälleenvakuutusstrategia tarkistetaan edelleen linjaan riskinottohalukkuuden kanssa. Jälleenvakuutussaamiset Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023 2024 2023 Luokitus Yhteensä, milj. e % Yhteensä, milj. e % AAA — —% — —% AA 1 232 65% 1 031 63% A 664 35% 608 37% BBB — —% 2 0% Alle BBB — —% — —% Luokittelematon — —% — —% Yhteensä 1 896 100% 1 640 100% Advantage on asettanut minimivaatimukset jälleenvakuuttajien luottokelpoisuudelle ja keskittymäriskille vähentääkseen jälleenvakuutukseen liittyvää luontaista vastapuoli- ja luottoriskiä. Näitä toleransseja seurataan ja pienennetään jatkuvasti siten, että hallitukselle informoidaan neljännesvuosittain tai tarvittaessa tapauskohtaisesti. Riskejä vähentääkseen, silloin kun se on mahdollista, Advantage pyrkii: • Ottamaan jälleenvakuutuksen emoyhtiöiltä pienempien paikallisten sivuliikkeiden sijaan • Käyttämään vakuuksia tai erityisehdoilla rajaamaan vastuita ja/tai käyttämällä emoyhtiön takauksia alentaakseen vastapuoliriskiä • Varmistamaan erityiset irtisanomisehdot sen varalle, että jälleenvakuuttajan luottoluokitus alenee tai Advantagen jälleenvakuuttaneen ryhmän rakennetta uudelleenjärjestellään. • Historiallisesti Advantage on pyrkinyt lisäämään jälleenvakuutuskumppaneiden määrää paneeleissaan helpottaakseen tuoteriskin ja jälleenvakuutuskapasiteetin kasvua markkinoilta. TILINPÄÄTÖS 2024 267 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Pääomitus Sammon liiketoiminnan ydinosaamista on liiketoimintaan liittyvien riskien taidokas hinnoittelu sekä syntyvien riskialtistumien ja näiden kattamiseen tarvittavien pääomien korkealaatuinen hallinta. Tuottojen, riskien ja pääomien välinen tasapaino myötävaikuttaa oman pääoman tuottoon ja sidosryhmien luottamukseen sekä helpottaa omistaja- arvon luomista. Sampo Oyj on vastuussa konsernin pääomahallinnan toimenpiteistä. Näitä ohjataan konsernitason vakavaraisuudelle sekä velkaisuudelle asetetuilla tavoitteilla. Ne sisältävät myös päätökset konsernitasolla sijoitusten riskialtistumiin, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoitteisiin, jälleenvakuutusstrategioihin, voitonjakoon sekä pääomainstrumenttien liikkeellelaskuun liittyen. Konsernitason pääomitusta hallitaan Sammon pääomahallinnan kehikolla, joka asettaa tavoitteet vakavaraisuudelle ja ohjaa mahdollisia riskienhallinnan toimenpiteitä. Sampo-konsernin pääomitukseen vaikuttavia tekijöitä on havainnollistettu kaaviossa Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet. Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet TILINPÄÄTÖS 2024 268 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin pääomavaatimus on riippuvainen pääasiassa vakuutusyhtiöiden pääomavaatimuksista. Emoyhtiön kontribuutio konsernin pääomatarpeeseen on muutoin vähäinen, sillä Sammolla ei ole omaa liiketoimintaa lukuun ottamatta pääomarakenteen ja likviditeetin hallintaa. Sammolla on edelleen kaksi pääomasijoitusta emoyhtiön taseessa, jotka osaltaan myös vaikuttavat konsernin pääomavaateeseen. Riskien välistä hajautushyötyä on kahdella tasolla, sekä yhtiöiden sisällä että niiden välillä. Näistä ensimmäinen sisältyy yhtiöiden vakavaraisuuspääomavaatimukseen (Solvency Capital Requirement, SCR). Käsitteellisesti konsernin oma varallisuus on yhtä kuin varojen ja velkojen markkina-arvojen välinen erotus lisättynä huonomman etuoikeuden veloilla. Kyseinen erotus on kertynyt konsernin olemassaolon aikana, ja se sisältää seuraavat pääkomponentit: • Kertyneet voitot, joita ei ole maksettu osinkoina vuosien aikana • Arvostuserot IFRS:n ja Solvenssi II:n välillä • Liikkeelle laskettu pääoma ja Solvenssi II -ehdot täyttävät huonomman etuoikeuden velkakirjat. Sampo-konsernin pääomavaatimus ja oma varallisuus ovat molemmat alttiita translaatioriskille. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin pääoma sekä pääoman tarve muunnetaan niiden raportointivaluutoista euroiksi. Tytäryhtiöiden raportointivaluuttojen heiketessä euroon nähden konsernin todellisen euromääräisen pääoman määrä supistuu ja tytäryhtiöiden euromääräiset pääomavaatimukset ovat myös alhaisemmat. Translaatioriskiä seurataan sisäisesti ja sen vaikutusta konsernin vakavaraisuuteen toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta analysoidaan säännöllisesti. Translaatioriskille ei kuitenkaan aseteta sisäisesti pääomatarvetta, sillä se realisoituu ainoastaan, jos jokin tytäryhtiö myydään. Konsernitason pääomapuskurit ovat yhteenlaskettuna yhtä kuin erotus konsernin oman varallisuuden määrän ja konsernin pääomavaatimuksen välillä. Vakuutusyhtiö- tasoisten tekijöiden – odotettujen voittojen ja niiden volatiliteetin, liiketoiminnan kasvumahdollisuuksien, sijoitusten ja vastuuvelan arvonvaihtelusta aiheutuvien taseriskien sekä kyvyn laskea liikkeelle Solvenssi II:n mukaisia pääomainstrumentteja – lisäksi on konsernitasolla vaikuttavia seikkoja, jotka ovat olennaisia arvioitaessa pääomapuskurien suuruutta konsernitasolla. Olennaisimmat pääomapuskurien suuruuteen vaikuttavat konsernitason tekijät ovat konsernin yhtiöiden voittojen korrelaatio, emoyhtiön kapasiteetti luoda likviditeettiä, liiketoimintajärjestelyiden todennäköisyys sekä osakkeenomistajien osinko-odotukset. Sampo Oyj:n rooli Sampo Oyj on konsernin emoyhtiönä vastuussa konsernin pääomanhallinnan toimenpiteistä. Näitä toimia ohjataan ryhmätason vakavaraisuudelle ja velkaisuusasteelle asetetuilla tavoitteilla. Niihin kuuluvat päätökset konsernitason sijoitusriskeistä, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoitteista, jälleenvakuutusstrategioista, voitonjaosta sekä pääomainstrumenttien liikkeeseenlaskuista. Lisäksi konsernitason riskikertymiä ja -keskittymiä seurataan säännöllisesti, ja niitä hallitaan säätelemällä kokonaisriskejä tarpeen vaatiessa. Emoyhtiö Sampo Oyj on konsernissa likviditeetin lähde. Tämän vuoksi rahoitusrakenteen kestävyys ja kyky hankkia rahoitusta tarvittaessa ovat jatkuvasti arvioinnin kohteena. Sampo Oyj tarvitsee likviditeettiä konsernin rahoituksen tarpeisiin mahdollistaakseen osinkovarmuuden ja rahoittaakseen mahdollisia liiketoimia. Sampo Oyj:n rahoitus rajoittuu sisäisiin osinkoihin ja sijoitustuottoihin, mutta sitä voidaan määräajoin täydentää uudella velalla ja pääomalla tai sijoitusten myynnillä. Näin ollen emoyhtiön likviditeettiä hallinnoidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä osinkopolitiikan, strategisten päämäärien sekä taseelle asetettujen tavoitteiden kanssa. Vuoden 2024 lopussa Sampo Oyj:lla oli 7 431 miljoonan edestä strategisia sijoituksia tytäryhtiöihin, ja ne oli pääosin rahoitettu omalla pääomalla, 7 989 miljoonaa euroa. Sampo Oyj:llä oli senior-ehtoista velkaa 954 miljoonaa euroa ja hybridilainaa 1 491 miljoonaa euroa. Senior-lainojen keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti oli 3,8 vuotta, ja siitä 395 miljoonan euron osuus oli maturiteetiltaan yli 5 vuotta. Strategisten sijoitusten ja muiden sijoituserien rahoitus on vahvasti järjestetty. Kyky hankkia rahoitusta riippuu velkaantuneisuudesta ja likviditeettipuskurista, jotka voidaan päätellä Taserakenne, Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukosta. TILINPÄÄTÖS 2024 269 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Taserakenne Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023 Milj. e 31.12.2024 31.12.2023 Vastaavaa yhteensä 10 508 7 970 Käteiset varat 626 1 352 Sijoitukset 2 408 980 Muut sijoitukset 3 3 Korkosijoitukset 1 826 101 Osakkeet ja osuudet 580 876 Osuudet saman konsernin yrityksissä 7 431 5 618 Sijoitukset tytäryrityksissä 7 431 5 618 Muut varat 44 20 Milj. e 31.12.2024 31.12.2023 Vastattavaa yhteensä 10 508 7 970 Pitkäaikainen vieras pääoma 954 959 Joukkovelkakirjalainat 954 959 Pääomalainat 1 491 1 490 Oma pääoma 7 989 5 445 Sidottu oma pääoma 98 98 Voitonjakokelpoiset varat 7 891 5 347 Muut velat 75 76 Taulukon luvut ovat IFRS:n mukaisia ja sisältävät keskinäisen lainasaamisen Ifiltä. Sammolla oli likviditeettiä 626 miljoonaa euroa (1 352) pankkitilisaldona sekä lyhytaikaisina rahamarkkinasijoituksina. Likviditeettiin vaikuttaa pääasiassa saadut ja maksetut osingot sekä muutokset liikkeeseenlasketuissa velkainstrumenteissa ja tehdyissä sijoituksissa. Sampo maksaa osinkonsa toukokuussa, jolloin likviditeetti laskee huomattavasti. Osa sijoituksista voidaan myydä, mikäli tarvitaan likviditeettiä. Lyhyen aikavälin likviditeettiä voidaan pitää riittävänä. Sammon rahoitusasema on hyvä, minkä ansiosta yhtiö kykenee uudelleenrahoittamaan nykyiset velkansa ja laskemaan liikkeelle uutta velkaa. Tämä yhdessä yhtiön myytävissä olevien omaisuuserien kanssa tarkoittaa, että Sampo kykenee luomaan likviditeettiä. Sampo Oyj pystyy tasapainottamaan riskejä konsernin sisällä. Hallinnoidessaan rahoitus- ja pääomarakennettaan sekä likviditeettiään Sampo Oyj ottaa huomioon, että suurimmalla osalla sen liiketoiminta-alueista on eurosta poikkeavat perusvaluutat (Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu ja Englannin punta) ja sen, että ne ovat alttiina korkojen laskulle. Nämä riskit saattavat vaikuttaa Sammon tekemiin päätöksiin sen omien velkainstrumenttien liikkeeseenlaskun yhteydessä ja likviditeettiportfoliota hoidettaessa. TILINPÄÄTÖS 2024 270 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa. Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023 31.12.2024 Kirjanpitoarvo yhteensä Kassavirrat Milj. e Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä 2025 2026 2027 2028 2029 2030- 2039 2040- Rahoitusvarat 1 307 828 479 395 2 2 30 36 29 — Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 1 307 828 479 395 2 2 30 36 29 — Rahoitusvelat -2 520 — -2 520 -232 -58 -59 -475 -551 -1 481 — Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) -2 495 — -2 495 -229 -59 -59 -456 -551 -1 481 — Koronvaihtosopimukset -25 — -25 -2 1 — -19 — — — Vuokrasopimusvelat -1 — -1 -1 — — — — — — Ryhmän sisäisten sijoitusten kassavirrat on eliminoitu. 31.12.2023 Kirjanpitoarvo yhteensä Kassavirrat Milj. e Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä 2024 2025 2026 2027 2028 2029- 2038 2039- Rahoitusvarat 2 325 1 623 702 617 14 2 2 30 65 0 Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) 2 325 1 623 702 617 14 2 2 30 65 0 Rahoitusvelat -2 527 — -2 527 -72 -223 -59 -59 -475 -2 032 — Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) -2 507 — -2 507 -70 -223 -59 -59 -461 -2 032 — Koronvaihtosopimukset -20 — -20 -2 0 0 0 -14 0 — Vuokrasopimusvelat -2 — -2 -1 1 — — — — — TILINPÄÄTÖS 2024 271 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tuloslaskelma .................................. 272 Sampo Oyj:n tase ...................................................... 273 Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma .......................... 274 TILINPÄÄTÖS 2023 272 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tuloslaskelma Milj. e Liite 1–12/2024 1–12/2023 Liikevaihto 2 1 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -17 -14 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 -2 Muut henkilösivukulut -3 -3 Liiketoiminnan muut kulut 1 -21 -39 Liikevoitto -42 -57 Rahoitustuotot ja -kulut 3 Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 768 1 039 Tuotot muista osuuksista — 23 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 12 — Muilta 26 23 Muut tuotot ja kulut sijoituksista 1 130 -9 Muut korkotuotot 30 37 Korkokulut ja muut rahoituskulut -74 -95 Valuuttatulos 14 3 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 863 963 Tilikauden verot 0 0 Tilikauden voitto 1 862 963 TILINPÄÄTÖS 2023 273 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tase Milj. e Liite 2024 2023 Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet 1 1 Aineelliset hyödykkeet 3 3 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 20 7 448 5 635 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 4 1 725 — Muut osakkeet ja osuudet 5 524 876 Muut sijoitukset 6 479 706 Lyhytaikaiset saamiset Muut saamiset 7 25 20 Siirtosaamiset 8 18 2 Rahat ja pankkisaamiset 248 747 Vastaavaa yhteensä 10 469 7 990 Milj. e Liite 2024 2023 Vastattavaa Oma pääoma 9,10 Osakepääoma 98 98 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 3 527 1 527 Muut rahastot 273 273 Edellisten tilikausien voitto 2 189 2 604 Tilikauden voitto 1 862 963 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 12 Joukkovelkakirjalainat 792 959 Pääomalainat 1 491 1 490 Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat 162 — Muut velat 2 5 Siirtovelat 11 72 71 Vastattavaa yhteensä 10 469 7 990 TILINPÄÄTÖS 2023 274 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma Milj. e 1–12/2024 1–12/2023 Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen veroja 1 863 963 Oikaisut Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot -18 9 Muut oikaisut1 -1 118 -14 Oikaisut yhteensä -1 136 -5 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) Sijoitukset 529 341 Muut varat 47 11 Yhteensä 576 351 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Rahoitusvelat -2 -2 Muut velat 4 1 Maksetut korot -66 -72 Maksetut tuloverot 0 0 Yhteensä -65 -73 Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 1 238 1 237 Investointien rahavirta Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin -356 -108 Investointeihin käytetyt nettorahavarat -356 -108 Milj. e 1–12/2024 1–12/2023 Rahoitustoiminnan rahavirta Maksetut osingot -903 -1 321 Omien osakkeiden hankinta -475 -555 Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset -2 -334 Saadut konserniavustukset — 29 Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat -1 380 -2 180 Rahavirrat yhteensä -499 -1 051 Rahavarat tilikauden alussa 747 1 798 Rahavarat tilikauden lopussa 248 747 Rahavarojen nettomuutos -499 -1 051 Lisätietoa rahavirtalaskelmaan Milj. e 1–12/2024 1–12/2023 Saadut korot 54 63 Maksetut korot -66 -72 Saadut osingot 768 1 062 1Muut oikaisut sisältävät Topdanmark A/S:n vähemmistöosakkeiden hankintaan sekä Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiin If Skadeförsäkring Holding AB:lle liittyviä eriä. TILINPÄÄTÖS 2024 275 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ................................................ 276 Liitetiedot .................................................................... 278 1 Liiketoiminnan muut kulut ................................... 278 2 Tilintarkastajan palkkiot ....................................... 278 3 Rahoitustuotot ja -kulut ...................................... 278 4 Saamiset saman konsernin yrityksiltä ............ 278 5 Muut osakkeet ja osuudet ................................... 278 6 Muut sijoitukset ...................................................... 279 7 Muut saamiset ......................................................... 279 8 Siirtosaamiset .......................................................... 279 9 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma ......................................................... 280 10 Osakepääoma ....................................................... 281 11 Siirtovelat ................................................................. 281 12 Pitkäaikainen vieras pääoma ............................ 281 13 Laskennalliset verosaamiset ja -velat ............ 281 14 Eläkevastuut .......................................................... 281 15 Vuokravastuut ....................................................... 281 16 Muut vastuut ja sitoumukset ............................ 281 17 Henkilöstön lukumäärä ....................................... 281 18 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot ......................................................................... 282 19 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut .............. 282 20 Osakeomistukset ................................................. 283 TILINPÄÄTÖS 2024 276 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on lisäksi rinnakkaislistautuminen Nasdaq Tukholmassa ja Nasdaq Kööpenhaminassa. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi. Sampo Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti noudattaen myös muita tilinpäätöksen laatimiselle asetettuja säännöksiä. Topdanmark A/S:n vähemmistöosakkeiden hankinta ja myynti If Skadeförsäkring Holding AB:lle Sampo ja Topdanmark allekirjoittivat 17.6.2024 yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo teki julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä omistanut. Tätä seurannut pakollinen lunastusmenettely jäljellä olevien Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden hankkimiseksi päätti järjestelyn 25.10.2024. Lisätietoja hankinnasta löytyy Sampo-konsernin tilinpäätöksen liitteestä 28. Julkisessa vaihtotarjouksessa vähemmistöosakkeiden omistajille annettiin vastikkeena Sammon A-osakkeita. Osakeanti 2 000 milj. euroa kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Lunastusmenettelyssä jäljellä olleiden vähemmistö osakkeiden hankintahinta oli 325 miljoonaa euroa, joka maksettiin käteisellä. Sampo on määrittänyt hankittujen Topdanmark A/S:n osakkeiden hinnan kyseisten osakkeiden hankinnassa annetun vastikkeen perusteella. Hankinnasta suoraan aiheutuneet transaktiokustannukset on aktivoitu hankittujen osakkeiden tasearvoon. Vähemmistöosakkeiden lunastuksen jälkeen Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB:lle. Myynti toteutettiin markkinaehtoisesti. Markkina-arvostukseen perustuva myyntihinta oli 4 659 miljoonaa euroa. Maksu toteutettiin kokonaisuudessaan Sammon ja If Skadeförsäkring Holding AB (publ):in välisellä lainajärjestelyllä ja osakkeenomistajan lisäpääomasijoituksella. Lisäpääomitus kirjattiin lisäyksenä If Holding:in osakkeiden arvoon Sampo Oyj:n taseessa. Osittaisjakautuminen 2023 Sampo-konsernin varsinainen yhtiökokous hyväksyi 17.5.2023 Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen. Sammon osittaisjakautuminen toteutui suunnitellusti 1.10.2023. Kaikki Mandatum Oyj:n osakkeet, yhteensä 538 miljoonaa euroa, siirrettiin selvitysmenettelyttä osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle Mandatum Oyj:lle. Lisäksi osa Sammon yleisveloista, joita ei voi erikseen allokoida liiketoiminnoille, kohdistettiin Mandatum Oyj:lle. Lainasaamisen kirjaamisella oli 102 miljoonan vaikutus emoyhtiön vertailukauden omaan pääomaan. Ulkomaan rahan määräiset erät Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisten erien muutokset kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena. Sijoitukset Sampo Oyj:ssa sijoitukset arvostetaan noudattaen kirjanpitolain 5.2 pykälää, ja ne ovat osa pysyviä vastaavia. Sijoitukset arvostetaan hankintamenoon. Mikäli on olemassa objektiivista näyttöä arvon alentumisesta ja käyvän arvon arvioidaan olevan pysyvästi kirjanpitoarvoa alempi, kirjataan arvonalennus tulosvaikutteisesti. Arvonalentumiskirjausta ei voida peruuttaa. Johdannaisinstrumentit Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Johdannaissopimuksen tekohetken arvon ja tilinpäätöspäivän arvon välinen negatiivinen erotus kirjataan tuloslaskelmaan tilikauden kuluksi ja taseeseen velkana. Positiivista erotusta ei kirjata. TILINPÄÄTÖS 2024 277 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Lisäksi tuloslaskelmaan kirjataan sijoitustoiminnan tuottoihin ja kuluihin tilikaudelle kuuluvat korkotuotot ja -kulut sekä johdannaissopimusten sulkemisesta tai raukeamisesta syntyneet voitot ja -tappiot. Mikäli koronvaihtosopimusta tai koron- ja valuutanvaihtosopimusta on käytetty erillislainan tai vastaavan tase-erän suojaamiseen, jolloin muuttuvakorkoiset määrät kumoavat toisensa, kirjataan järjestelystä tuloslaskelmaan rahoituskulujen nettomäärä, joka on kiinteän koron suuruinen. Myös mahdollisten valuuttakurssimuutosten vaikutukset kirjataan järjestelystä nettomääräisesti. Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen suojaukseen, suojauslaskentaa ei noudateta. Tuloutusperiaate Tuotot tuloutetaan suoriteperusteisesti. Sijoitustoiminnan tuotot ja -kulut Sijoitustoiminnan tuottoihin ja kuluihin kirjataan tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä, tilikaudelle kohdistuvat korkotuotot ja -kulut sijoituksista sekä johdannaissopimuksista, sijoituksista toteutuneet myyntivoitot ja tappiot, johdannaissopimusten sulkemisesta tai raukeamisesta syntyneet voitot ja tappiot sekä sijoituksista kirjattava arvonalentumiset. Vuokrasopimukset Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle. Verot Tuloslaskelmaan sisältyvät tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan vastaavasti. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Rahoitusriskien hallinta Rahoitusriskien hallinta on kuvattu konsernin riskienhallintaliitteessä 34. TILINPÄÄTÖS 2024 278 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 1 Liiketoiminnan muut kulut Milj. e 1–12/2024 1–12/2023 Vuokrakulut -1 -1 IT kulut -3 -1 Ulkopuoliset palvelut -10 -28 Muut henkilöstökulut -1 -1 Muut kulut -5 -7 Yhteensä -21 -39 Erä Muut kulut sisältää mm. hallintokuluja. 2 Tilintarkastajan palkkiot Tuhatta euroa 1–12/2024 1–12/2023 Tilintarkastuspalkkiot -450 -1 166 Kestävyysraportoinnin varmennus -137 — Muut palkkiot -204 -53 Yhteensä -791 -1 219 Vuoden 2023 tilintarkastuspalkkiot sisältävät myös IFRS 17 -siirtymään liittyneet palkkiokulut. 3 Rahoitustuotot ja -kulut Milj. e 1–12/2024 1–12/2023 Saadut osingot 768 1 062 Korkotuotot 67 60 Korkokulut -68 -72 Myyntivoitot 1 199 — Valuuttatulos 14 3 Muut -74 -32 Yhteensä 1 905 1 020 Myyntivoitot koostuvat Topdanmark A/S osakkeiden myynnistä If P&C Skadeförsäkring Holding AB:lle, yhteensä 1 180 miljoonaa euroa, ja Saxo Bank AS:n osakkeiden myynnistä, yhteensä 18 miljoonaa euroa. 4 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Milj. e 2024 2023 Hankintameno tilikauden alussa — 100 Lisäykset 1 725 — Vähennykset — -100 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 1 725 — Osana Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiä Sampo myönsi If Holdingille yhteismäärältään 1 724 miljoonan euron lainan, joka koostui euromääräisestä 862 miljoonan osuudesta sekä Tanskan kruunumääräisestä 6 432 miljoonan osuudesta (noin 862 miljoonaa euroa). Vertailukaudella 2023 osittaisjakautumisen yhteydessä Mandatum lunasti takaisin liikkeeseen laskemansa pääomalainamuotoisen nimellisarvoltaan 100 miljoonan euron lainan. Pääomalaina oli kokonaisuudessaan Sampo Oyj:n omistuksessa. 5 Muut osakkeet ja osuudet Milj. e 2024 2023 Hankintameno tilikauden alussa 876 961 Lisäykset — 7 Vähennykset -352 -92 Hankintameno tilikauden lopussa 524 876 Hankintamenon vähennykset tilikaudella sisältävät Saxo Bank AS:n osakkeiden myynnin, yhteensä 284 miljoonaa euroa. Lisäksi tilikaudella kirjattiin 68 miljoonan euron pysyväksi katsottu arvonalennus H&F Evergood Partners SA:n pääomarahastoon. Vertailukaudella 2023 Sampo Oyj myi rahoitusvaroja Mandatumille osittaisjakautumisen yhteydessä. Näihin omaisuuseriin lukeutuivat omistus Enento Groupissa, Kalevan takuuosuudet sekä muita pienempiä osake-, korko- ja vaihtoehtoisia sijoituksia. TILINPÄÄTÖS 2024 279 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 6 Muut sijoitukset Milj. e 2024 2023 Hankintameno tilikauden alussa 706 696 Lisäykset 1 659 2 325 Vähennykset -1 886 -2 315 Hankintameno tilikauden lopussa 479 706 Milj. e 2024 2023 Joukkovelkakirjalainat 75 15 Markkinaraha 303 590 Lainasaaminen 101 101 Yhteensä 479 706 Lainasaaminen koostuu vuoden 2023 osittaisjakautumisen seurauksena yleisvelkojen kohdentamiseksi kirjatusta saamisesta Mandatum Oyj:ltä . 7 Muut saamiset Milj. e 2024 2023 Muut 25 20 Yhteensä 25 20 Muut erät sisältää johdannaisten vakuuksia 25 (20) miljoonaa euroa. 8 Siirtosaamiset Milj. e 2024 2023 Siirtyvät korot 15 2 Muut 3 0 Yhteensä 18 2 Milj. e 2024 Käypä arvo 2023 Käypä arvo Johdannaissopimukset Kohde- etuuden nimellis- arvo Saamiset Velat Kohde- etuuden nimellis- arvo Saamiset Velat Kaupankäyntitarkoi- tuksessa pidettävät johdannaissopimukset Korkojohdannaiset 85 — 25 89 — 20 Yhteensä 85 — 25 89 — 20 TILINPÄÄTÖS 2024 280 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 9 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma Sidottu pääoma Vapaa pääoma Milj. e Osakepääoma Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1.2023 98 1 527 273 4 916 6 814 Osingonjako — — — -1 321 -1 321 Omien osakkeiden hankinta — — — -555 -555 Osittaisjakautuminen — — — -539 -539 Lainasaamisen osittaisjakautumisessa — — — 102 102 Tilikauden voitto — — — 963 963 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 98 1 527 273 3 567 5 465 Sidottu pääoma Vapaa pääoma Milj. e Osakepääoma Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1.2024 98 1 527 273 3 567 5 465 Osingonjako — — — -903 -903 Omien osakkeiden hankinta — — — -475 -475 Suunattu osakeanti — 2 000 — — 2 000 Tilikauden voitto — — — 1 862 1 862 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 98 3 527 273 4 051 7 949 Osana julkista vaihtotarjousta Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden omistajille annettiin vastikkeena Sammon A-osakkeita. Osakeanti 2 000 miljoonaa euroa kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Laskelma voitonjakokelpoisista varoista Milj. e 2024 2023 Emoyhtiö Tilikauden voitto 1 862 963 Kertyneet voittovarat 2 189 2 604 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 3 527 1 527 Muut rahastot 273 273 Yhteensä 7 851 5 367 TILINPÄÄTÖS 2024 281 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 10 Osakepääoma Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 25 Oma pääoma. 11 Siirtovelat Milj. e 2024 2023 Siirtyvät korot 28 29 Johdannaiset 25 20 Muut 19 23 Yhteensä 72 71 Johdannaisista on esitetty lisätietoja liitteessä 8. 12 Pitkäaikainen vieras pääoma Milj. e 2024 2023 Joukkovelkakirjalainat 792 959 Pääomalainat 1 491 1 490 Yhteensä 2 283 2 449 Lisätietoja konsernin liitetiedossa 22 Rahoitusvelat . 13 Laskennalliset verosaamiset ja -velat Emoyhtiöllä ei ollut vuoden 2024 tai 2023 taseessa laskennallista verovelkaa tai -saamista. 14 Eläkevastuut Sampo Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla eläkevakuutusyhtiöissä Suomessa ja Ruotsissa. 15 Vuokravastuut Milj. e 2024 2023 Yhden vuoden kuluessa 1 1 Yli vuoden kuluessa ja enintään kymmenen vuotta 15 1 Yhteensä 16 2 Raportointikaudella 2024 Sampo Oyj allekirjoitti kesäkuussa 2025 alkavan kymmenvuotisen vuokrasopimuksen uusista toimitiloista. 16 Muut vastuut ja sitoumukset Sampo Oyj on antanut tytäryhtiölleen Hastings Group Holdings Ltd:lle 75 miljoonan punnan luottolupauksen, joka erääntyy lokakuussa 2026. Luottoa ei ollut nostettu tilikauden päättyessä. Lisätietoja on konsernin liitetiedossa 22 Rahoitusvelat. Yhtiön pääomarahastoille annetut sijoitussitoumukset ovat 7 miljoonaa euroa (7). 17 Henkilöstön lukumäärä 2024 Tilikaudella keskimäärin 2023 Tilikaudella keskimäärin Kokoaikainen henkilöstö 61 54 Osa-aikainen henkilöstö — 1 Määräaikainen henkilöstö 4 — Yhteensä 65 55 TILINPÄÄTÖS 2024 282 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 18 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot Tuhatta euroa 2024 2023 Konsernijohtaja Torbjörn Magnusson 4 257 3 139 Hallituksen jäsenet Antti Mäkinen 235 228 Christian Clausen 104 101 Fiona Clutterbuck — 107 Georg Ehrnrooth 104 107 Jannica Fagerholm 164 159 Johanna Lamminen — 45 Steve Langan 111 107 Risto Murto 104 101 Markus Rauramo 111 101 Annica Withchard 111 107 Astrid Stange 111 — Edellä mainitun lisäksi yhtiö on vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen tekemän päätöksen mukaisesti maksanut yhteensä 6 482,75 euroa yhtiön osakkeiden ostoon liittyviä veroja ja verokompensaatioita (1 758,66 euroa puheenjohtajan ja 4 724,09 euroa muiden hallituksen jäsenten osalta). 19 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut Tuhatta euroa Lisäeläketurva Lakisääteinen eläke Yhteensä Tilikauden aikana aiheutuneet eläkekulut Konsernijohtaja1 905 615 1 520 Entiset hallituksen puheenjohtajat Kalevi Keinänen2 74 — 74 Entiset konsernijohtajat Harri Hollmen3 186 — 186 Yhteensä 1 165 615 1 780 1 Konsernijohtaja on oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen nykyisen eläkesopimuksen mukaisesti. 2 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 66 prosenttia TyEL:in mukaisesta palkasta. Vuoden 2024 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen. 3 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 60 prosenttia TyEL:in mukaisesta palkasta. Vuoden 2024 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen. TILINPÄÄTÖS 2024 283 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 20 Osakeomistukset 2024 2023 Yhtiön nimi Omistus osuus-% Osakkeiden kirjanpitoarvo milj. e Omistus osuus-% Osakkeiden kirjanpitoarvo milj. e Saman konsernin yritykset Vahinkovakuutustoiminta If Skadeförsäkring Holding AB, Tukholma, Ruotsi 100,00 4 820 100,00 1 886 Vahinkovakuutustoiminta Topdanmark A/S, Kööpenhamina, Tanska — — 48,92 1 122 Vahinkovakuutustoiminta Hastings Group (Consolidated) Ltd, Lontoo, Iso-Britannia 100,00 2 627 100,00 2 627 Sampo Oyj:llä on lisäksi Ruotsissa sijaitseva sivuliike. Tilikaudella Sampo Oyj myi Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB:lle. Lisätietoja myynnistä löytyy Sampo-konsernin tilinpäätöksen liitteestä 28. Osana Topdanmarkin osakkeiden myyntiä Sampo Oyj myönsi If Holdingille lisäpääomitusta 2 934 miljoonaa euroa. If Holding käytti lisäpääomituksen kattamaan osan Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntihinnasta. Lisäpääomitus kirjattiin lisäyksenä If Holdingin osakkeiden arvoon Sampo Oyj:n taseessa. TILINPÄÄTÖS 2024 284 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Toimintakertomuksen, kestävyysselvityksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. Helsingissä, 12. maaliskuuta 2025 Sampo Oyj Hallitus Christian Clausen Georg Ehrnrooth Jannica Fagerholm Steve Langan Risto Murto Markus Rauramo Astrid Stange Annica Witschard Antti Mäkinen Hallituksen puheenjohtaja Torbjörn Magnusson Konsernijohtaja TILINPÄÄTÖS 2024 285 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastusmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025 Deloitte Oy tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT TILINPÄÄTÖS 2024 286 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Sampo Oyj:n (y-tunnus 0142213-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätös standardien mukaisesti • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6 ja emoyhtiön liitetiedossa 2. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. TILINPÄÄTÖS 2024 287 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa Vakuutussopimusvelkojen arvostus Katso Sampo-konsernin tilinpäätöksen yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista sekä liitetiedot 18 ja 19 tilinpäätöksessä. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Sampo-konsernin vakuutussopimusvelkojen määrä on 12 286 miljoonaa euroa (31.12.2023: 11 716 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa vahinkovakuutusliiketoiminnan veloista. Vakuutussopimusvelan arvo koostuu jäljellä olevan vakuutuskauden velasta sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta, joka sisältää sekä jo raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että vielä raportoimattomat korvaukset. Johdon arvioon toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan määrästä vaikuttavat käytetyt syöttötiedot, vakuutusmatemaattisen menetelmän valinta sekä johdon käyttämien vakuutusmatemaattisten oletusten täsmällisyys. Keskeisiä kirjanpitoarvoon vaikuttavia oletuksia ovat inflaatio, diskonttauskorot, sekä arvio tulevista korvausmenoista. Vakuutussopimusvelkojen arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa sekä oletuksia tulevista epävarmoista tapahtumista, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa kirjanpitoarvoon ja tämän vuoksi vakuutussopimusvelkojen arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Olemme arvioineet johdon määrittämän vakuutussopimusvelan määrää. Tarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut vakuutussopimusvelkojen arvostukseen ja keskeisiin olettamuksiin liittyvien avainkontrollien testaus. Olemme hyödyntäneet Deloitten aktuaari- ja IFRS 17 -asiantuntijoita tilintarkastuksessamme ja arvioineet johdon käyttämiä menetelmiä ja malleja. Olemme verranneet laskelmissa käytettyjä olettamuksia historialliseen informaatioon ja olemme analysoineet riskien, korkotason ja kustannusten kehittymistä. Olemme arvioineet johdon käyttämiä keskeisiä kirjanpidollisia arvioita ja harkintaa sekä suorittaneet riippumattomia vakuutusmatemaattisiin menetelmiin perustuvia laskelmia olennaiselle osalle vakuutussopimusvelkoja. Olemme arvioineet ja tarkistaneet valittujen tietojärjestelmien ja sovellusten yleisten IT- kontrollien toimivuutta, jotka ovat olennaisia vakuutussopimusvelan laskennan perusteena oleville syöttötiedoille. Olemme tarkastaneet otospohjaisesti korvausvastuun laskennassa käytetyt syöttötiedot. Olemme arvioineet vakuutussopimusvelkojen esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. TILINPÄÄTÖS 2024 288 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa Rahoitusvarojen arvostus Katso Sampo-konsernin yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista sekä liitetiedot 12-14 tilinpäätöksessä. Konsernin rahoitusvarat, 16 090 miljoonaa euroa (2023: 15 757 miljoonaa euroa), muodostavat merkittävän osan konsernin taseen varoista. Merkittävä osa konsernin rahoitusvaroista on arvostettu käypään arvoon. Tasolla 1 rahoitusvarojen arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan. Tasolla 2 arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Erityisiä tilintarkastuksen painopistealueita ovat olleet IFRS:n mukaisten tasojen 2 ja 3 arvostus, joissa arvostustekniikat sisältävät sellaisia tekijöitä, jotka eivät ole suoraan markkinoilta todennettavissa. Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voi johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta, jonka vuoksi tämä on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tilintarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusvaroihin liittyvien sisäisten kontrollien ja laskentaperiaatteiden sekä johdon laatimien kirjanpidollisten arvioiden asianmukaisuuden arviointi. Olemme arvioineet yhtiön käyttämien arvostusmallien ja kirjauskäytäntöjen asianmukaisuutta arvioidaksemme, onko käyvän arvon määritys yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden ja toimialan käytäntöjen mukainen. Olemme pyytäneet ulkopuolisia vahvistuksia todentaaksemme sijoitusten olemassaoloa. Yhdessä erityisasiantuntijoidemme kanssa olemme arvioineet johdon arvostuslaskennassa käyttämiä oletuksia. Olemme hyödyntäneet Deloitten analytiikkatyökaluja ja suorittaneet käypien arvojen uudelleenlaskentaa markkinoilta saatavilla olevan informaatioon. Rahoitusvarojen osalta, jotka arvostetaan muiden kuin markkinoilta saatavilla olevan informaation perusteella, olemme myös arvioineet käytäntöjä ja oletuksia, joita johto on käyttänyt käypiä arvoja määrittäessään. Olemme arvioineet rahoitusvarojen esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä. TILINPÄÄTÖS 2024 289 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastus kertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilin päätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastus havainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. TILINPÄÄTÖS 2024 290 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 19.5.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 4 vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toiminta kertomuksen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi standardeissa. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi standardeissa. Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT TILINPÄÄTÖS 2024 291 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Kestävyysselvityksen varmennuskertomus Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Sampo Oyj:n (0142213-3) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti (”kestävyysselvitys”) tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että kestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu • kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS); • kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU- taksonomia). Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Sampo Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista kestävyysselvityksen merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet kestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennus toimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyys tarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Muu seikka Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Sampo Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyys raportti (”kestävyysselvitys”) on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata kestävyysselvityksessä esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta. Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyhtiöistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallinta järjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. TILINPÄÄTÖS 2024 292 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Sampo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: • kestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointi standardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä • siitä, että kestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia; • sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia kestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa Kestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla. Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko kestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät kestävyysselvityksen perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat kestävyysselvityksen olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennus toimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. TILINPÄÄTÖS 2024 293 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Toimenpiteemme sisälsivät muun muassa seuraavaa: • Haastattelimme yrityksen johtoa sekä kestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla. • Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen. • Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne kestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota. • Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia. • Arvioimme, täyttääkö kestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS- standardien vaatimukset olennaisilta osin. • EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta. Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025 Deloitte Oy Kestävyystarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KRT TILINPÄÄTÖS 2024 294 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Riippumattoman tilintarkastajan raportti Sampo Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä Sampo Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Sampo Oyj:n (0142213-3) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös (743700UF3RL386WIDA22-2024-12-31-fi.zip) tilikaudelta 1.1. – 31.12.2024. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF- tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu • laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti • merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä • varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallinta standardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toiminta periaatteet tai menettelytavat. TILINPÄÄTÖS 2024 295 Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ≡ Kestävyysselvitys Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntely standardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksianto standardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konserni tilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. Lausunto Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Sampo Oyj:n ESEF- tilinpäätökseen (743700UF3RL386WIDA22-2024-12-31- fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.2024-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Sampo Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2024 – 31.12.2024 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 13.3.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennus johtopäätöstä. Helsingissä 13. päivänä maaliskuuta 2025 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, (Suomi) ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi. Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä 31.12.2022. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja rahoitustoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa. Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla osoitteesta www.sampo.com. Copyright Sampo Oyj, Suomi.

AI Terminal

More from Sampo Oyj

Talk to a Data Expert