Annual Report (ESEF) • Apr 5, 2022
Preview not available for this file type.
Download Source FileUntitled Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 1 TILINPÄÄTÖS 2021 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUOSIRAPORTIT 2021 WWW.SAMPO.COM/VUOSI2021 SISÄLLYSLUETTELO Hallituksen toimintakertomus 2021 ............ Sampo-konserni ................................................. Tulevaisuudennäkymät ....................................... Näkymät vuodelle 2022 ................................. Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä ............... Voitonjakoehdotus ............................................. Toimintaympäristö .............................................. Liiketoiminta-alueet .......................................... If ............................................................... Topdanmark ................................................ Hastings ..................................................... Mandatum .................................................. Omistusyhteisö ........................................... Taloudellinentilanne ......................................... Konsernin vakavaraisuus .............................. Velka-asema ............................................... Luottoluokitukset ........................................ Muuttapahtumat ............................................. Nordean osakkeiden myynti ......................... Hastings-kauppa ......................................... Omien osakkeiden osto-ohjelma ................... Koronaviruspandemian vaikutukset Sampo-konserniin ....................................... Osakkeetosakepääomajaosakkeenomistajat .... Osakkeet ja osakepääoma ............................ Hallituksen valtuutukset ............................... Osakkeenomistajat ...................................... Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset ..... Hallinnointiinliittyvätasiat ................................ Hallinnointi ................................................. Varsinainen yhtiökokous .............................. Vastuullisuus ............................................... Riskienhallinta ............................................. Palkitseminen .............................................. Konsernirakenteen muutokset ...................... Muutoksia konsernin johdossa ...................... Henkilöstö .................................................. Raportointikaudenjälkeisettapahtumat ............. Tunnusluvut ..................................................... Tunnuslukujen laskentakaavat ...................... Konsernin IFRS-tilinpäätös ........................ KonserninlaajatuloslaskelmaIFRS ................... KonsernitaseIFRS ........................................... LaskelmaomanpääomanmuutoksistaIFRS ....... KonserninrahavirtalaskelmaIFRS ..................... Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot ......... Yhteenvetomerkittävistätilinpäätöksen laatimisperiaatteista ......................................... Segmentti-informaatio ..................................... Olennaisetmääräysvallattomien omistajienosuudet........................................... Muutkonserninliitetiedot–.......................... Sampo Oyj:n tilinpäätös ............................. SampoOyjntuloslaskelma ........................................ SampoOyjntase ........................................................... SampoOyjnrahoituslaskelma .................................. Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot ... Yhteenvetomerkittävistä tilinpäätöksenlaatimisperiaatteista .................. Tuloslaskelmaakoskevatliitetiedot– ............ Taseenvastaaviakoskevatliitetiedot– .......... Taseenvastattaviakoskevat liitetiedot– ............................................. Tuloverojakoskevaliitetieto ........................ Vastuusitoumuksiakoskevat liitetiedot– ............................................. Henkilöstöäjatoimielintenjäseniä koskevatliitetiedot– ............................... Osakeomistuksiakoskevaliitetieto .............. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset .... Tilintarkastuskertomus ............................. Riippumattoman tilintarkastajan raportti Sampo Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä ................................ Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 2 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2021 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Sampo-konserni ............................................... Tulevaisuuden näkymät ................................ Näkymätvuodelle ....................................... Konserninsuurimmatriskitja epävarmuustekijätlyhyelläaikavälillä .................... Voitonjakoehdotus .......................................... Toimintaympäristö ......................................... Liiketoiminta-alueet ...................................... If ..................................................................... Topdanmark ..................................................... Hastings .......................................................... Mandatum ....................................................... Omistusyhteisö ................................................ Taloudellinen tilanne .................................... Konserninvakavaraisuus .................................... Velka-asema .................................................... Luottoluokitukset ............................................. Muut tapahtumat........................................... Nordeanosakkeidenmyynti ............................... Hastings-kauppa .............................................. Omienosakkeidenosto-ohjelma ......................... Koronaviruspandemianvaikutukset Sampo-konserniin ............................................. Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat ......................................... Osakkeetjaosakepääoma ................................. Hallituksenvaltuutukset .................................... Osakkeenomistajat ........................................... Hallituksenjaylimmänjohdonomistukset ........... Hallinnointiin liittyvät asiat ........................ Hallinnointi ...................................................... Varsinainenyhtiökokous .................................... Vastuullisuus .................................................... Riskienhallinta .................................................. Palkitseminen ................................................... Konsernirakenteenmuutoksia ............................ Muutoskonserninjohdossa ................................ Henkilöstö ....................................................... Raportointikauden jälkeiset tapahtumat ...................................................... Tunnusluvut ................................................... Tunnuslukujenlaskentakaavat ............................ TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 3 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Sampo-konserni Sampo-konsernin ydinliiketoiminta vahinkovakuutus ylsi 1 282 miljoonan euron (967) underwriting-tulokseen vuonna 2021 kasvaen 32 prosenttia vuodentakaisesta. Hastings-kauppa huomioiden, mutta ilman raportoituja koronapandemian vaikutuksia underwriting-tulos kasvoi 19 prosenttia. Konsernin yhdistetty kulusuhde parani 2,0 prosenttiyksikköä 81,4 prosenttiin (83,4) vuodentakai- sesta. Ilman raportoituja koronapandemian vaikutuksia yhdistetty kulusuhde parani 2,7 prosenttiyksikköä 83,1 prosenttiin (85,7). 6 prosentin orgaaninen kasvu ja Hastings-kauppa nostivat maksutulon 7 644 miljoonaan euroon. Tuloskehitys ylittää selvästi Sampo-konsernin vuosille 2021–2023 asettamat vuosittaiset tavoitteet underwriting-tuloksen keskimäärin noin 4–6 prosentin suuruisesta kasvusta ja alle 86 prosentin yhdistetystä kulusuhteesta. If raportoi 891 miljoonan euron (802) underwriting-tu- loksen ja 81,3 prosentin (82,1) yhdistetyn kulusuhteen vuodelta 2021. Tulosta tukivat maksutulon vakaa 4,3 prosentin kasvu kiintein valuuttakurssein ja vahva operatiivinen kehitys. Maksutulo kasvoi vuoden aikana Ifin liiketoiminta-alueilla laajalti, mutta kasvu oli erityisen vahvaa Yritysasiakkaat- ja Suurasiakkaat-lii- ketoiminnoissa, joissa nähtiin edelleen merkittäviä hinnankorotuksia. Myös Henkilöasiakkaat-liiketoiminnan operatiivinen kasvu oli vahvaa kiintein valuuttakurssein, vuositasolla 3,7 prosenttia, huolimatta uusien autojen myynnin jyrkästä laskusta Ruotsissa vuoden jälkipuo- liskolla. Kasvua avitti asiakaspysyvyyden säilyminen erinomaisena noin 90 prosentissa. Ifin riskisuhde parani vuositasolla 1,2 prosenttiyksikköä, kun suurvahingot, vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot sekä run-off- tuotot ja koronan vaikutus eliminoidaan laskelmista. Kehitystä selittävät muun muassa hinnankorotukset ja entisestään parantunut riskien valinta. Tulos ennen veroja vahvistui 1 077 miljoonaan euroon (901). Topdanmarkin tulos ennen veroja oli 346 miljoonaa euroa (167) Sampo-konsernin tuloslaskelmassa vuonna 2021. Yhdistetty kulusuhde parani 82,3 prosenttiin (85,2). Hastings jatkoi kurinalaista hinnoitteluaan Ison-Bri- tannian moottoriajoneuvovakuutusmarkkinoilla, joilla hintakilpailu oli kireää. Voimassa olevien vakuutussopi- musten määrä kasvoi vuositasolla 2 prosenttia hieman yli 3,1 miljoonaan vahvan asiakaspidon tukemana. Hastingsin operatiivinen kulusuhde oli 80,3 prosenttia vuonna 2021 eli merkittävästi 88 prosentin vuosittaista tavoitetta parempi. Tulos ennen veroja oli 127 miljoonaa euroa tai 168 miljoonaa euroa, kun ei huomioida 41 miljoonan euron ei-operatiivisia poistoja. Sampo nosti omistusosuutensa Hastingista 100 prosenttiin 8.12.2021. Mandatumin vuoden 2021 tulos ennen veroja kasvoi 291 miljoonaan euroon (154). Tulosta tukivat 10,2 prosentin suuruinen sijoitustuotto ja vahva kasvu asiakasvaroissa. Mandatum Lifen Solvenssi II -vakavaraisuussuhde Hallituksen toimintakertomus 2021 TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 4 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 oli 190 prosenttia (188). Sijoitussidonnaiset ja muut hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat 21 prosenttia 11,1 miljardiin euroon (9,2) positiivisten nettomerkintöjen ja markkinakehityksen tukemina. Sampo vähensi omistustaan Nordeassa vuonna 2021 kolmessa erässä: toukokuussa, syyskuussa ja lokakuussa. Sampo myi institutionaalisille sijoittajille nopeutetuilla tarjousmenettelyillä kaikkiaan 397 miljoonaa Nordean osaketta saaden bruttomyyntituloa 3 847 miljoonaa euroa. Osakemyyntien seurauksena Sampo omisti 31.12.2021 noin 245,9 miljoonaa Nordea osaketta, joka oli 6,2 prosenttia kaikista Nordean osakkeista ja äänivallasta. Sampo-konsernin tilinpäätöksessä Nordea luokiteltiin osakkuusyhtiön sijaan myytävänä olevaksi omaisuu- seräksi IFRS 5:n mukaisesti viimeisimmän, lokakuussa 2021 toteutetun osakemyynnin yhteydessä.Sammolle kirjattava osuus Nordean vuoden 2021 tuloksesta oli 409 miljoonaa euroa (427) Nordean osakkeiden myyntiin liittyneet kirjanpitovaikutukset pois lukien. Sampo-konsernin vuoden 2021 tulos ennen veroja kasvoi 3 171 miljoonaan euroon (380). Tulos ennen veroja sisältää 982 miljoonaa euroa Sampo-konsernin osinkopolitiikan mukaisia satunnaiseriä. Ilman näitä eriä tulos ennen veroja oli 2 189 miljoonaa euroa (1 541). Markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos oli 3 448 miljoonaa euroa (434). Osakekohtainen tulos nousi 4,63 euroon (0,07), tai 2,86 euroon (2,16) ilman satunnaisia eriä. Sampo Oyj:n hallitus ehdotti 18.5.2022 järjestettävälle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2021 osinkoa jaetaan 4,10 euroa osakkeelta. Osinkoon sisältyy 1,70 euron (1,60) suuruinen osakekohtainen vakuutusosinko, jossa on kasvua 6 prosenttia, ja vähintään 2,00 euron suuruinen osakekohtainen osinko, jota yhtiön johto kertoi ehdottavansa Nordean osakkeiden myynnin yhteydessä 26.10.2021. Lisäksi Sampo käynnisti 750 miljoonan euron laajuisen omien osakkeiden osto-ohjelman 1.10.2021, jossa omia osakkeita oli ostettu vuoden 2021 loppuun mennessä 380 miljoonalla eurolla. Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli vuoden 2021 lopussa 185 prosenttia. Vakavaraisuussuhde kasvoi vuoden 2020 lopun 176 prosentista. Sampo-konser- nin tavoitteena on 170–190 prosentin vakavaraisuussuhde. Sampo-konsernin velkaisuusaste aleni 23,8 prosenttiin vuoden 2020 lopun 28,6 prosentista. Suhdeluvun laskuun vaikuttivat oman pääoman kasvu ja rahoitusvelan lasku lainojen erääntymisten ja takaisinostojen myötä. Ehdotettu osinko ja käynnissä oleva omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma huomioiden velkaisuusaste oli vuoden 2021 lopussa 27,9 prosenttia. Sampo-konsernin tavoitteena on alle 30 prosentin velkaisuusaste. Sampo-konserni julkaisee kirjanpitolain luvun 3a pykälän 5 mukaisesti selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista. Kyseinen selvitys (Vastuullisuusraportti vuodelta 2021) julkaistaan toimintakertomuksesta erillisenä toukokuussa 2022. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 5 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Avainluvut Sampo-konserni, 2021 Milj. e Muutos Tulos ennen veroja * ) If Topdanmark Hastings - — Osakkuusyhtiöt * ) - — Mandatum Omistusyhteisö (pl. osakkuusyhtiöt) - — Tilikauden tulos Underwriting-tulos Tulos/osake, euroa Tulos/osake ilman satunnaisia eriä, euroa * ) Tulos/osake markkina-arvoin, euroa Oman pääoman tuotto, % * ) Nordeaan ja Nordaxiin liittyvät kirjanpitovaikutukset, 982 miljoonaa euroa tammi–joulukuussa 2021, on luokiteltu satunnaisiksi eriksi Sampo-konsernin osinkopolitiikan mukaisesti. Vertailukaudella satunnaiset erät olivat -1 161 miljoonaa euroa. Sampo-konsernin taloudelliset tavoitteet vuosille 2021–2023 Tavoite – Konserni Underwriting-tuloksen kasvu keskimäärin 4–6 (mid-single-digit) prosenttia vuositasolla (ilman koronaviruksen vaikutuksia) 32 % (19 % Hastings-kauppa huomioiden, ilman raportoituja koronan vaikutuksia) Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle 86 % 81,4 % (83,1 % ilman raportoituja koronan vaikutuksia) Solvenssi II -vakavaraisuussuhde: 170–190 % 185 % Velkaisuusaste: alle 30 % 23,8 % (27,9 % sisältäen osingon ja omien osakkeiden takaisinostot) If Yhdistetty kulusuhde: alle 85 % 81,3 % (83,6 % ilman koronan vaikutusta) Hastings Operatiivinen kulusuhde: alle 88 % 80,3 % Riskisuhde: alle 76 % 62,2 % Taloudelliset tavoitteet vuosille 2021–2023 esiteltiin pääomamarkkinapäivässä 24.2.2021. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 6 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Tulevaisuuden näkymät Näkymät vuodelle 2022 Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen odo- tetaan yltävän vuosille 2021–2023 asetettujen tavoitteiden mukaisiin underwriting-marginaaleihin. Konsernitasolla Sampo tavoittelee alle 86 prosentin yhdistettyä kulusuh- detta, ja sen suurimman tytäryhtiön Ifin tavoitteeksi on asetettu alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde. Hastings tavoittelee alle 88 prosentin operatiivista kulusuhdetta. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen yhdiste- tyt kulusuhteet ja operatiiviset kulusuhteet vaihtelevat vuosineljänneksittäin muun muassa sään kausivaihte- luiden, suurvahinkojen, aiempina vuosina sattuneisiin vahinkoihin liittyvän korvausvastuun purun sekä koro- napandemiaan liittyvän vahinkofrekvenssin heilahtelun vuoksi. Näillä tekijöillä on erityisen olennainen merkitys yksittäisille segmenteille ja liiketoiminta-alueille, kuten Hastingsille. Sijoitustoiminnan markkina-arvoin laskettavat tulokset ovat varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Topdanmark julkaisee oman tulosennustemallinsa vuosineljänneksittäin. Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnas- saan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijai- sesti keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä. Sampo-konsernin yhtiöiden kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa. Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittö- mästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Koronapandemia on viime aikoina johtanut toimitusketjun ongelmiin, mikä yhdessä nopeasti vahvistuneen kulutustavaroiden kysynnän kanssa on näkynyt toimitushäiriöinä sekä energian ja tavaroiden hintojen nousuna. Koronaviruspandemia ja viruksen tukahduttamiseen liittyvät toimet tuovattalou- den ja pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta. On olemassa myös lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti. Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset muutokset, kestävän kehityksen teemat ja teknologinen kehitys esimerkiksi keinoälyn ja digitalisaation saralla mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 7 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Voitonjakoehdotus Osinko Sampo-konserni julkisti 24.2.2021 pääomakehikon, jonka tarkoituksena on vahvan, mutta samalla tehokkaan taseen tukemana varmistaa sijoitetulle pääomalle korkea ja ennakoitavissa oleva tuotto. Kehikon mukaisesti Sampo palauttaa vakuutustoiminnoistaan saatua ylimääräistä pääomaa vakuutusosingon muodossa. Muu ylimääräinen pääoma, mukaan lukien mahdollisten finanssisijoitusten myynneistä saatavat varat, palautetaan lisäosinkojen ja/ tai omien osakkeiden takaisinostojen muodossa siltä osin kuin niitä ei käytetä liiketoiminnan kehittämiseen. Sampo tavoittelee 170–190 prosentin suuruista Solvenssi II -vakavaraisuussuhdetta ja alle 30 prosentin velkaisuus- astetta. Sampo Oyj:n 6.2.2020 julkaistun osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärä on vähintään 70 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (satun- naiset erät pois lukien). Tässä yhteydessä satunnaisilla erillä tarkoitetaan vuonna 2021 toteutettuihin Nordean osakkeiden myynteihin sekä Sampo-konsernin Nordax Bank AB:n omistusosuuden muuttumiseen liittyviä kertaluonteisia eriä. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 8 565 347 307,19 euroa, josta tilikauden 2021 voitto on 2 639 015 210,13 euroa. Yllä esitettyjen linjausten mukaisesti hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 4,10 euroa kullekin yhtiön osakkeelle, lukuun ottamatta osingon täsmäytyspäivänä 20.5.2022 Sampo Oyj:n hallussa olevia osakkeita. Osinkoon sisältyy 1,70 euron suuruinen osakekohtainen vakuutusosinko sekä vähintään 2 euron suuruinen osakekohtainen osinko, jota yhtiön johto kertoi ehdottavansa Nordean osakkeiden myynnin yhteydessä 26.10.2021. Koska osakekohtainen tulos ilman satunnaisia eriä oli 2,86 euroa osakkeelta, ehdotettu osinko vastaa 143 prosen- tin voitonjakosuhdetta. Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan. Ehdotetun osingon huomioimisen jälkeen Sampo-konsernin tilikauden 2021 jakokelpoiset varat ovat 6 323 miljoonaa euroa, konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde 185 prosenttia ja velkaisuusaste 27 prosenttia. Osingonmaksu Osinko ehdotetaan maksettavan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 20.5.2022 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakas- luetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingot maksetaan 31.5.2022. Taloudellinen asema Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päätty- misen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 8 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Toimintaympäristö Pohjoismaiset vahinko- vakuutusmarkkinat Vahinkovakuutusmarkkinat ovat Pohjoismaissa historiallisesti olleet kannattavuudeltaan hyvät ja alan toimijoiden yhdistetyt kulusuhteet matalammat kuin vahinkovakuutusmarkkinoilla muualla Euroopassa. Sama markkinatilanne vallitsi edelleen vuonna 2021 kurinalaisen kilpailuympäristön ja osin epätavallisen alhaisten vahinko- frekvenssien tuomien kustannushyötyjen ansiosta. Vahinkovakuutusalan konsolidaatiokehitys jatkui Pohjoismaissa kuluneena vuonna, mutta markkinoiden kilpailudynamiikan ei uskota muuttuvan merkittävästi, sillä markkinat ovat jo entuudestaan suhteellisen keskittyneet. Alan suurten toimijoiden käyttöön ottamat uudet kunnianhimoiset taloudelliset tavoitteet ja yhdisty- miskehitys kuitenkin lisäävät entisestään kurinalaisuutta liiketoiminnassa. Alan neljällä suurimmalla toimijalla on nyt hallussaan yhteensä noin 80–90 prosenttia Norjan, Suomen ja Ruotsin vahinkovakuutusmarkkinoista. Monet näistä yhtiöistä toimivat kahdessa tai useammassa Poh- joismaassa. Tanskassa markkina ei ole yhtä keskittynyt kuin edellä mainituissa maissa, sillä neljän suurimman vahinkovakuuttajan osuus on 60 prosenttia Tanskan vakuutusmarkkinasta. Parina viime vuotena jo nähdyt hinnankorotukset jatkuivat Pohjoismaiden yritys- ja suuryritysasiakas- segmenteissä vuonna 2021 hinnantarkistusten ollessa merkittäviä korvauskuluinflaatiosta jälkeen jääneissä kategorioissa kuten kiinteistövakuuttamisessa. Suurten yritysasiakkaiden segmentissä markkinatilannetta tuki eräiden kilpailijoiden poistuminen markkinoilta, jonka ansiosta hintojen korotukset eivät vaikuttaneet asiakas- pitoon merkittävästi. Vuoden 2022 alussa sopimuksien uusimiskehitys näyttää ainakin toistaiseksi suotuisalta hintatason noustessa markkinoilla yleisesti. Henkilöasia- kassegmentissä kilpailutilanne oli Pohjoismaissa kireä vuonna 2021, mutta alan suurimmat toimijat pitivät hinnoittelunsa kurinalaisena. Hinnankorotukset vaih- telivat luonnollisesti segmenteittäin ja tuoteryhmittäin, mutta olivat yleisesti ottaen korvaussinflaation suuruisia. Yleisen taloustilanteen parannuttua Pohjoismaissa vuonna 2021 inflaatio kiihtyi, ja tietyissä segmenteissä, kuten rakennusmateriaaleissa ja energiassa, inflaatio oli keskimääräistä korkeampi. Rakennusmateriaalien kor- keampi hinnannousu ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi kiihdyttänyt korvausinflaatiota, sillä rakennusmateriaalit muodostavat vain pienen osan korvauskuluista. Koska vahinkovakuutusmarkkinat reagoivat yleensä herkästi korvausinflaatioon, kurinalaisesti toimivat alan yhtiöt seuraavat tätä kehitystä tarkkaan ja hallinnoivat inflaatio- odotuksia niihin suhteutetuin hinnantarkistuksin. Pohjoismaissa nähtiin kuluneena vuonna useita erilaisia sääilmiöitä. Niistä vakavin tapahtui Gävlessä, Ruotsissa, jossa tulva pakotti monet jättämään kotinsa. Lisäksi kesällä Keski-Euroopassa tapahtuneet tuhoisat tulvat aiheuttivat vahinkoja pohjoismaisille yritysasiakkaille, joilla on liiketoimintaa tulva-alueilla. YK:n ilmasto- paneelin IPCC:n mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Pohjoismaissa ja tulevaisuudessa alueelle on odotettavissa vielä lisää helleaaltoja ja tulvia. Ilmaston- muutos ja vastuullisuus pysyvät jatkossakin keskeisinä kysymyksinä vahinkovakuutusalalla Pohjoismaissa, ja useimmat alan suurista toimijoista ovat sisällyttäneet ilmasto- tai ESG-tavoitteita strategiaansa. Koronaviruspandemia vaikuttiPohjoismaiden vakuutus- markkinoihin vuonna 2021, vaikkakin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vahinkofrekvenssit pysyivät normaalia alhaisempina kuluneena vuonna, mutta niiden kehitys vaihteli vuosineljänneksittäin. Koronapandemia vaikutti voimakkaimmin moottoriajoneuvo- ja matkavakuutuksiin. Koronapandemia ja sen seurauksena asetetut rajoitukset heikensivät tiettyjen vakuutustuotteiden, kuten matka- vakuutusten, maksutulokehitystä. Myös uusien autojen suhteellisen matalat myyntimäärät voivat osittain olla sidoksissa koronapandemiaan, esimerkiksi puolijohteiden saatavuusongelmien muodossa, mutta myyntilukuihin vaikuttivat muutkin tekijät, kuten veromuutokset. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 9 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Ison-Britannian vahinko- vakuutusmarkkinat Vakuutusmaksutaso aleni moottoriajoneuvovakuutuk- sissa Isossa-Britanniassa vuonna 2021. Tähän vaikuttivat osaltaan koronapandemian seurauksena asetettujen rajoitusten seurauksena alentunut vahinkofrekvenssi sekä uusi hintakilpailuympäristö. Hastingsin pääjakelukanava hintavertailusivustot ovat Isossa-Britanniassa edelleen asiakkaiden suosiossa vakuutuksia vertailtaessa. Vakuutusalan valvontaviranomaisen FCA:n vahinkova- kuutuksen hinnoittelukäytäntöjä koskevien uudistusten (GIPP) täysimittainen soveltaminen tuli alalla pakolliseksi 1.1.2022. Hastings on toteuttanut määräaikaan mennessä kaikki toimet, jotka FCA määräsi tehtäväksi. Uudistuksen mukaisesti nykyiselle asiakkaalle on tarjottava vakuutus- sopimusta uusittaessa vähintään sama tai edullisempi hinta kuin uudelle asiakkaalle. Uudistusten vaikutuksesta on vielä epävarmuutta, mutta on nähty merkkejä siitä, että vuoden 2022 alusta alkaen hintoja uusille asiakkaille olisi korotettu. Hastings on joustavan hinnoittelunsa, riskienvalintansa ja liiketoimintamallinsa ansiosta hyvässä asemassa kilpailijoihinsa nähden sopeutuakseen ja hyötyäkseen muutoksista ajan mittaan. Vuotta 2022 tarkasteltaessa vakuutusten uusmyynnin keskihintojen odotetaan kasvavan hintojen heijastaessa sekä korvausin- flaatiota että GIPP-uudistusten vaikutuksia. Tieliikenneonnettomuuksissa syntyneistä pienistä vammoista koituvien kulujen alentamiseen tähtäävät niin sanotut whiplash-uudistukset tulivat voimaan Ison-Bri- tannian vakuutusmarkkinoilla toukokuun 2021 lopussa. Koska näihin vammoihin liittyvä korvauskäsittely voi kestää pitkään, on vielä liian aikaista arvioida uudistusten vaikutusta lopullisiin korvauskuluihin. On kuitenkin jo joitakin varhaisia merkkejä siitä, että sekä pienten vammojen vahinkofrekvenssi olisi vähentynyt ja että vammat olisivat vähemmän vakavia kuin aiemmin. Kotivakuutusmarkkina säilyi suhteellisen vakaana vuonna 2021 hintojen noustessa markkinoilla hieman ja hintavertailusivujen kasvattaessa edelleen suosiotaan jakelukanavana. Näyttäisi alustavasti siltä, että myös uusien kotivakuutussopimusten hinnat olisivat GIPP- uudistusten jälkeen tammikuussa 2022 nousseet ja että nousu olisi jopa hieman suurempaa kuin moottori- ajoneuvovakuutuksissa. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 10 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Liiketoiminta-alueet If If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutuskonserni. Se tarjoaa vakuutusratkaisuja kaikissa keskeisissä vakuutuslajeissa neljällä liiketoiminta-alueellaan, joita ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat ja Baltia-liiketoiminta. Ifin liiketoimintamalli perustuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen, alansa parhaaseen riskien arviointiin ja hinnoitteluun sekä pohjoismaisen toimintamallinsa mahdollistamaan skaalaeduista hyötymiseen. Ifin strategian ytimessä ovat erinomaiset digitaaliset myyntikanavat ja muut digitaaliset palvelut etenkin Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja Yritysasiak- kaat-liiketoiminnan pk-markkinasegmentissä. Underwriting-tulos If raportoi vuoden 2021 tammi–joulukuussa 891 miljoo- nan euron (802) suuruisen underwriting-tuloksen. Kasvu oli vuositasolla 11 prosenttia. Kasvua vauhditti yhdistetyn kulusuhteen koheneminen 0,8 prosenttiyksikköä 81,3 prosenttiin (82,1) ja maksutulon 4,3 prosentin kasvu kiintein valuuttakurssein. Koronaviruspandemian vaikutukset pois lukien underwriting-tulos kasvoi vuodentakaisesta 15 prosenttia ja yhdistetty kulusuhde parani 83,3 prosenttiin (85,1). Kehitys on linjassa Ifin vuosien 2021–2023 taloudellisten tavoitteiden kanssa, jotka ovat underwriting-tuloksen kasvu keskimäärin mid single digit -kokoluokassa (noin 4–6 prosenttia) ja alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde. Tulos If, 2021 Milj. e Muutos Vakuutusmaksutulo, brutto Vakuutusmaksutulo, netto Korvauskulut, netto - - Liikekulut - - Underwriting-tulos Muut vakuutustekniset tuotot ja kulut - - - Vakuutustoimintaan kohdistettu sijoitustoiminnan nettotuotto - Vakuutustekninen kate Sijoitustoiminnan nettotuotto Sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden siirto - - - Muut tuotot ja kulut - - Tulos ennen veroja Avainluvut Muutos Yhdistetty kulusuhde, % - Riskisuhde, % - Toimintakulusuhde, % - Liikekulusuhde, % — Suurvahingot vs. budjetoidut * ) , % - Aiempien tilikausien kehitys ** ) , % - * ) Suurvahinkojen positiivinen poikkeama normaaliin nähden tarkoittaa normaalitasoa suurempia suurvahinkoja. ** ) Positiivinen luku kertoo vastuuvelan myönteisestä kehityksestä. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 11 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Maksutulon kehitys Ifin raportoima bruttomaksutulo oli 5 134 miljoonaa euroa (4 823) tammi–joulukuussa 2021. Maksutulo kasvoi valuuttakurssivaikutukset pois lukien 4,3 prosenttia erityisesti Baltia-liiketoiminnan ja Norjan vahvan kehityk- sen ansiosta. Liiketoiminta-alueittain maksutulo kasvoi vahvasti kauttaaltaan ja kasvua vauhdittivat pääasiassa hinnankorotukset ja kasvanut asiakaspysyvyys. Ifin Henkilöasiakasliiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi tammi–joulukuussa of 3,7 prosenttia. Kasvua vauh- dittivat pääasiassa korvausinflaation tahdissa toteutetut hinnankorotukset, vahva asiakaspysyvyys ja asiakasmää- rän kasvu. Sekä vuosineljänneksittäin että vuositasolla tarkastellen Henkilöasiakasliiketoiminnan kasvu oli maantieteellisesti suurinta Ruotsissa ja Norjassa. Uusien autojen kauppa kasvoi Pohjoismaissa 4 prosenttia vuonna 2021 vuoden 2020 suhteellisen matalista myyntimääristä. Autokaupan kasvu oli vahvinta Norjassa. Henkilöasiakasliiketoiminnan asiakasmäärä jatkoi vakaata kasvuaan kaikissa maissa vuonna 2021. Asiakasmäärä on nyt yli 3,2 miljoonaa kotitaloutta, joista monilla on useita Ifin vakuutuksia. Vahvaa kehitystä tukivat kaikissa maissa, erityisesti Norjassa ja Tanskassa, positiivisesti kehittynyt asiakasuskollisuus. Henkilöasi- akkaat-liiketoiminnan asiakaspysyvyys oli vuoden 2021 lopussa ennätyksellinen vahva, yli 90 prosenttia, ja asiakasuskollisuutta mittaava suositteluindeksi NPS (Net Promoter Score) 61. Digitaalisen palvelukokonaisuuden ja ylipäätään sähköisen asioinnin kehitys jatkui vuonna 2021 hyvänä vuosien mittaan tehtyjen jatkuvien inves- tointien ansiosta. Vakuutusasioiden hoito itsepalveluna Omien Sivujen kautta kasvoi, ja sisäänkirjautumisten määrä nousi 15 prosenttia 11 miljoonaan. Kolmannes uusasiakasmyynnistä on nyt digitaalista ja yli puolet vahinkoilmoituksista tehdään sähköisesti. Ifin Yritysasiakasliiketoiminnan bruttomaksutulon kasvu oli 4,3 prosenttia vuonna 2021 ensisijaisesti Norjan tukiessa kasvua. Yritysasiakkaat-liiketoiminta kasvatti myynti- ja palvelukapasiteettiaan vuonna 2021 sekä lisäämällä asiakkaille suunnattua vakuutustarjontaansa että edistämällä vastuullisuuteen, vahingontorjuntaan ja tietoturvavakuutuksiin liittyviä hankkeita. Tämä tuki Yritysasiakkaiden määrän kasvua, jota vauhdittivat myös asiakaspysyvyyden parantuminen jo ennestään hyvistä lukemista javakuutussopimusten uusimisvolyymin hyvä kehitys kaikissa maissa. Kasvua tukivat verkon kautta tapahtuvan myynnin vahva kehitys sekä digitaa- lisen palvelutarjonnan laajentaminen ja itsepalvelun lisääntyminen. Verkon kautta tapahtuva myynti kasvoi Yritysasiakkaat-liiketoiminnassa yli 60 prosenttia vuonna 2021 vuodentakaisesta lähtötason toki ollessa matala. Ifin Suurasiakasliiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 5,4 prosenttia vuonna 2021 ja 8,6 prosenttia vuoden viimeisellä neljänneksellä. Suurasia- kasliiketoiminnan maksutuloa kasvatti pääasiassa Norjan ja Ruotsin hyvä kehitys, kun taas Suomessa kutistunut työtapaturmavakuutusmarkkina ja Tanskan suuri määrä monivuotisiin projekteihin liittyviä vakuutuksia vuonna 2020 heijastuivat maksutulon kasvuun negatiivisesti. Vakuutussopimusten uusimisvolyymi oli vahva Suurasiakkaat-liiketoiminnassa vuonna 2021 merkittävin hinnankorotuksin ja asiakaspysyvyys parantui entises- tään. Toiminnan tehostamiseen kiinnitettiin edelleen huomiota kehittämällä korkealaatuisia verkkopalveluja niiden kysynnän kasvaessa ja Suurasiakkaiden itsepal- velun lisääntyessä. Noin 50 prosentilla asiakkaista on nyt tunnukset If Login -palveluun ja näistä 90 prosenttia käytti palvelua ahkerasti vakuutussopimuksien ja laskujen tarkasteluun sekä vahinkoilmoitusten ja vakuu- tustodistuksien tekoon vuonna 2021. Baltian liiketoiminnan kasvu oli keskimääräistä markkinakasvua vahvempaa ja bruttomaksutulo kasvoi 10,8 prosenttia vuonna 2021. Kasvu oli vahvaa kaikissa kolmessa Baltian maassa asiakasmäärän kasvun ja vankan asiakasuskollisuuden tukiessa kehitystä. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 12 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Yhdistetyn kulusuhteen kehitys Ifin vuoden 2021 yhdistetty kulusuhde oli 81,3 prosenttia (82,1). Suhdeluku parani vuodentakaisesta 0,8 prosenttiyksikköä pääasiassa oikaistun riskisuh- teen parantumisen ja pienempien suurvahinkojen seurauksena. Suurvahingot olivat tammi–joulukuussa 2021 nettovakuutusmaksutuotoista prosenttiosuutena ilmaistuina 0,8 prosenttiyksikköä odotuksia suuremmat, mutta pienenivät 1,1 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot olivat noin 0,9 prosenttiyksikköä nettovakuutusmaksutuotoista eli noin 0,7 prosenttiyksikköä suuremmat kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2021 suurimmat säähän liittyvät vahingot aiheu- tuivat heinä–elokuussa Saksassa olleista tulvista, joista kohdistui vahinkokuluja Suurasiakkaat-liiketoiminnalle. Ruotsin Gävlen elokuinen tulva näkyi myös osaltaan vakaviin sääilmiöihin liittyvissä vahingoissa. Koronaviruspandemiaan liittyvät vaikutukset pienenivät vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä, kun rokotuskat- tavuus parani. Moottoriajoneuvovahinkojen frekvenssit jatkoivat normalisoitumistaan, kun liikennemäärät jatkoivat kasvuaan kohti normaalitasoaan. Vuonna 2021 koronaviruspandemian vaikutus oli kaiken kaikkiaan noin 2 prosenttiyksikköä (3). Aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varatun korvausvastuun purku vahvisti yhdistettyä kulusuhdetta 3,6 prosenttiyksikköä vuonna 2021 vaikutuksen pienen- tyessä hieman vuodentakaisesta 4,2 prosenttiyksiköstä. Suurin osa aiempien vuosien korvausvastuun purkami- sesta syntyvästä positiivisesta tulosvaikutuksesta liittyi Ruotsin liikennevakuutuskantaan. Riskisuhde koheni kaiken kaikkiaan 0,8 prosenttiyksikköä 59,9 prosenttiin (60,7) vuonna 2021. Oikaistu riskisuhde parani vuositasolla noin 1,2 prosenttiyksikköä 64,1 prosenttiin (65,3), kun laskelmasta eliminoidaan suurva- hingot, sääilmiöihin liittyvät vahingot, aiempien vuosien kehitys ja koronaviruspandemian vaikutukset. Riskisuh- teen positiiviseen kehitykseen vaikuttivat ensisijaisesti Yritysasiakkaat- ja Suurasiakkaat-liiketoimintojen hinnankorotukset ja hinnoittelun kehitys sekä jatkuva riskien valintaan liittyvä kehitystyö. Toimintakulusuhde aleni 0,1 prosenttiyksikköä 21,4 prosenttiin (21,5) vuonna 2021. Sijoitustoiminnan tulos Ifin tammi–joulukuun 2021 sijoitustoiminnan tulos oli vahva, 234 miljoonaa euroa (146) osake- ja korkomarkki- noiden suotuisan kehityksen ansiosta. Sijoitusten tuotto markkina-arvoin oli koko vuonna 4,3 prosenttia (2,3). Korkoinstrumenttien efektiivinen tuotto (running-yield) oli vuoden 2021 lopussa 1,5 prosenttia (1,4). Tulos ennen veroja Ifin raportoitu tulos ennen veroja kasvoi lähes 20 prosenttia vuonna 2021 ja oli 1 077 miljoonaa euroa (901) tammi–joulukuussa 2021. Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos oli koko vuonna 1 090 miljoonaa euroa (866). Yhdistetty kulusuhde,% Riskisuhde,% Muutos Muutos Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat - - Suurasiakkaat - - Baltia Ruotsi Norja - - Suomi - - Tanska - - TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 13 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Topdanmark Topdanmark on Tanskan toiseksi suurin vahinkovakuu- tusyhtiö ja yksi maan johtavista henkivakuutusyhtiöistä. Topdanmarkilla on vahinkovakuuttamisessa 16 prosentin markkinaosuus ja henkivakuutuksissa 10 prosentin markkinaosuus Tanskassa. Yhtiö keskittyy henkilöasi- akkaiden, maatalouden ja pk-yritysten vakuuttamiseen. Yhtiö on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. Sampo hankki marraskuussa 2021 yhteensä 1 496 593 Topdanmarkin osaketta ostamalla markkinoille tarjolle tulleita blokkieriä. Transaktioiden seurauksena Sampo Oyj:n Topdanmark-omistus kasvoi 43 493 663 osakkeeseen. Yhtiö omisti joulukuun 2021 lopussa 48,3 prosenttia Topdanmarkin osakekannasta ja 49,4 prosenttia osakkeisiin liittyvistä äänivallasta. Sammon Topdanmark-omistuksen markkina-arvo 31.12.2021 oli 2 146 miljoonaa euroa. Topdanmarkin tulos ennen veroja tammi–joulukuulta 2021 oli 346 miljoonaa euroa (167). Sammon konserni- tilinpäätöksessä. Yhdistetty kulusuhde koheni samana ajanjaksona 82,3 prosenttiin (85,2). Liikekulusuhde oli 15,6 prosenttia (16,2). Lisätietoja Topdanmark A/S:stä ja sen tammi–joulu- kuun2021 tuloksesta saatavilla osoitteessa www.topdanmark.com. Tulos Topdanmark, 2021 Milj. e Muutos Vakuutusmaksutulo, netto - Sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot - Korvauskulut - - Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos - - Henkilöstökulut - - — Liiketoiminnan muut kulut - - Rahoituskulut - - - Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista Tulos ennen veroja Avainluvut Muutos Yhdistetty kulusuhde, % - Vahinkosuhde, % - Liikekulusuhde, % - TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 14 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Hastings Hastings on Ison-Britannian johtavia digitaalisella alustalla toimivia vahinkovakuuttajia ja keskittynyt moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksiin. Hastingsilla on yli 3 miljoonaa asiakasta. Yhtiö toimii kahdella päätoimi- nimellä, jotka ovat Hastings Insurance Services Limited Isossa-Britanniassa ja Advantage Insurance Company Gibraltarilla. Hastingsia on käsitelty Sammon raportoin- nissa tytäryhtiönä marraskuusta 2020 alkaen. Maksutulon ja asiakasmäärän kehitys Bruttovakuutusmaksutulo oli 1 127 miljoonaa euroa vuonna 2021 heijastaen keskimääräisten vakuutusmak- sujen hienoista alenemista matalamman riskikategorian asiakassegmentteihin siirtymisen vuoksi ja moottoriajo- neuvovakuutuksien maksutason alenemista Isossa-Bri- tanniassa vuoden 2021 aikana. Asiakassopimusten määrä kasvoi 2 prosenttia vuodenta- kaisesta sopimusten määrän yltäessä yli 3,1 miljoonaan. Asiakasuskollisuus on edelleen vankka ja ylittää markki- nakeskiarvon. Lisäksi keskimääräinen vakuutusmaksu- tulo sopimusta kohden säilyi laajasti ottaen vakaana. Kotivakuutuksissa nähtiin 16 prosentin kasvu vuositasolla voimassa olevien kotivakuutussopimusten määrän yltäessä yli 310 000:een. Vuoden jälkipuoliskolla lisättiin kotivahinkojen korvauskäsittelyn kapasiteettia, mikä vahvisti kotivakuutuksien tuotelupausta entisestään. Vakuutustoiminnan kannattavuus Kalenterivuoden riskisuhde oli 62,2 prosenttia vuonna 2021 eli selkeästi parempi kuin koko vuodelle asetettu 76 prosentin tavoite. Moottoriajoneuvovahinkojen frekvenssi oli vuonna 2021 vuotta 2020 korkeampi, mutta alle vuoden 2019 tason, ja tämä johtui merkittävin osin siitä, että koronarajoitukset vähensivät liikennemääriä. Vahinkofrekvenssi oli erityisesti vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä merkittävästi alle vuoden 2019 määrien, mutta vuoden 2021 jälkipuoliskolla vahinkofrekvenssi oli jo lähellä normaalitasoaan. Keskimääräinen vahinkokulu jatkoi kasvuaan heijastaen käytettyjen autojen arvon nousua kokonaisvahinkoku- luissa sekä korjauskulujen kasvua, joka oli seurausta korjausaikojen pitenemisestä koronatilanteen vuoksi ja palkkakulujen sekä varaosien ja maalin hintojen noususta. Tulos Hastings, 2021 Milj. e Vakuutusmaksutulo, brutto Vakuutusmaksutuotto, netto Liiketoiminnan muut tuotot Kokonaistuotot Korvauskulut - Liikekulut - Underwriting-tulos Sijoitustoiminnan nettotuotot Ei-operatiiviset poistot - Rahoituskulut - Tulos ennen veroja Avainluvut Voimassa olevat vakuutussopimukset (milj. kpl) Riskisuhde, % Operatiivinen kulusuhde, % TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 15 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Aiempina vuosina sattuneisiin vahinkoihin liittyvä korvausvastuu kehittyi myönteisesti vakaviin vammoihin liittyvien korvauskulujen kehittyessä suotuisasti. Yhtiö jatkaa varausten tekemisessä varovaista käytäntöään. Operatiivinen kulusuhde oli 80,3 prosenttia eli merkittä- västi parempi kuin koko vuodelle asetettu 88 prosentin tavoite. Vahva riskisuhde tuki operatiivisen kulusuhteen hyvää kehitystä. Suhdelukuun sisältyy 3,1 prosentti- yksikön suuruinen, yritysoston kirjaamiseen liittyvä positiivinen erä sekä muita käyvän arvon mukaisia eriä. Ison-Britannian moottoriajoneuvo- ja kotivakuutusmark- kinoilla nähdään korkeimmat riskisuhteet tyypillisesti vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä sääolosuhteiden kausivaihtelun seurauksena. Vuoden 2021 viimeisen vuosineljänneksen ja vuoden 2022 alun tähänastinen korvauskehitys on noudattanut tätä historiallista kausivaihtelua. Tulos ennen veroja Tulos ennen veroja oli 127 miljoonaa euroa tai 168 miljoonaa euroa, kun ei huomioida 41 miljoonan euron suuruisia ei-operatiivisia poistoja, joita tehdään kirjanpidossa Sammon ja RMI:n Hastingsin marraskuussa 2020 toteuttamaan transaktioon liittyen. Vuodesta 2022 marraskuuhun 2027 saakka tehdään vuositasolla 49,7 miljoonan punnan suuruiset (59 miljoonaa euroa vuoden 2021 lopun valuuttakurssilla) aineettomiin hyödykkeisiin kohdistuvat poistot. Kululla ei ole vaikutusta Hastingsin käteisvaroihin tai pääomiin. Strategiset aloitteet Hastings etenee hyvin strategisissa aloitteissaan, joita ovat muun muassa uusien hinnoittelumallien sekä korvauspalvelu- ja vakuutustutkintaprosessien kehitys, digitaalinen kasvu, uusien tuotteiden lanseeraus ja brändin uudelleenlanseeraus. Hastingsin yhteistyö Sammon ja Ifin tiimien kanssa sujuu suunnitelmien mukaisesti. Jälleenvakuutustoimintaan tuli muutoksia vuodelle 2022 jälleenvakuutettavan kiintiön alentuessa 50 prosentista 35 prosenttiin 1.1.2022 alkaen. Muutoksen odotetaan parantavan kannattavien asiakassopimusten asiakaspitoa. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 16 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Tulos Mandatum, 2021 Milj. e Muutos Vakuutusmaksutulo, netto Sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Korvauskulut - - Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos - - Henkilöstökulut - - Liiketoiminnan muut kulut - - Rahoituskulut - - Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista — — Tulos ennen veroja Avainluvut Muutos Oman pääoman tuotto, % Mandatum Mandatum on Suomen johtava säästämisen ja varainhoidon palvelujen, henkivakuutuksien sekä palkitsemisratkaisujen tarjoaja asiakaskuntanaan henkilö- ja yritysasiakkaat sekä institutionaaliset asiak- kaat. Mandatum tarjoaa tuotteitaan ja palvelujaan lähinnä Suomessa asiantuntija- ja yhteistyökanaviensa kautta, mutta tuotevalikoimaan kuuluu myös tiettyjä palveluja, kuten varainhoitoa pohjoismaisille asiakkaille. Mandatum tulos ennen veroja vuodelta 2021 kasvoi 291 miljoonaan euroon (154). Tulos sisältää voitonjaon tavoin Sampo Oyj:lle maksettavan 15 miljoonan euron (3) konserniavustuksen. Tulokseen vaikutti positiivisesti sijoituskiinteistöihin vuoden viimeisellä neljänneksellä kohdistunut 44 miljoonan euron arvonkorotus. Vastuuvelkojen diskont- tokorkojen muutoksilla oli 130 miljoonan euron negatii- vinen vaikutus tulokseen vuonna 2021. Markkina-arvojen muutokset huomioiva tulos verojen jälkeen parani 338 miljoonaan euroon (213) vuonna 2021. Sijoitusmarkkinoiden vahva vire tuki Mandatumin kehi- tystä läpi vuoden. Tuloslaskelmaan kirjattava sijoitustulos vahvistui 187 miljoonaan euroon (86) ja markkina-arvojen muutokset huomioiden 319 miljoonaan euroon (206). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 10,2 prosenttia. Mandatumin sijoitussidonnaiset ja muut hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat 21 prosenttia 11,1 miljardiin euroon (9,2) vuoden 2021 lopulla. Kasvua siivittivät noin 600 miljoonan euron nettomerkinnät sekä suotuisa markkina- kehitys. Asiakasvarojen vahva kehitys tuki Mandatumin operatiivista tulosta (kustannusliikkeen ja varainhoidon tulos), joka oli ennätyksellisen korkea, 45 miljoonaa euroa (27) vuonna 2021. Riskiliikkeen tulos kasvoi 43 miljoonaan euroon (38), sisältäen kuitenkin 12 miljoonan euron positiivisen vaikutuksen pitkäikäisyysriskin ja korvausvastuiden purkamisesta. Mandatumin pääomaa sitovan henkivakuutuskannan run-off jatkui. Korkeakorkoinen (3,5 ja 4,5 prosenttia) laskuperustekanta kutistui 0,2 miljardia euroa 1,7 miljardiin euroon (1,9). Kokonaisuudessaan Mandatumin laskuperustekorkoinen vakuutuskanta oli 3,2 miljardia euroa (3,5) vuoden 2021 lopussa. Diskonttokoron muutoksilla oli vuonna 2021 yhteensä 130 miljoonan euron negatiivinen tulosvaikutus. Diskonttokorko on 0,25 prosenttia vuosille 2022–2025 ja 0,75 prosenttia vuodelle 2026. Mandatum on vahvistanut vastuuvelkaansa kokonaisuudessaan 274 miljoonalla eurolla (218). Mandatum Lifen Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuus- suhde säilyi suunnilleen ennallaan ja oli vuoden 2021 lopussa 190 prosenttia (188). TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 17 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Omistusyhteisö Sampo Oyj on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka vastaa konsernin strategian täytäntöönpanosta ja pääoman allokoinnista. Sampo Oyj hallinnoi konsernin vakuu- tustoimintaa harjoittavia tytäryhtiöitä. Lisäksi sillä on joukko osakesijoituksia, joista suurin on Nordea-omistus. Nordea konsolidoitiin Sammon konsernitilinpäätökseen osakkuusyhtiönä 25.10.2021 saakka. Lisäksi Sampo omisti joulukuun 2021 lopussa 19,07 prosenttia Nordaxin osakekannasta. Nordax on Sammon osakkuusyhtiö. Omistusyhteisösegmentin tammi–joulukuun 2021 tulos ennen veroja oli 1 331 miljoonaa euroa (-826). Sammon Nordea-omistus pieneni vuoden 2020 lopun 642 924 782 osakkeesta eli 15,9 prosentin omistusosuudesta 245 924 782 Nordean osakkeeseen, joka 31.12.2021 oli 6,2 prosenttia yhtiön osakekannasta ottaen huomioon Nordean omien osakkeiden osto-ohjelman ja ostettujen osakkeiden mitätöinnin vuonna 2021. Nordeaan liittyvillä kirjanpitovaikutuksilla oli kokonaisuudessaan 809 miljoonan euron positiivinen vaikutus tulokseen ennen veroja. Nämä kirjanpitovaikutukset pois lukien Sammolle kirjattava osuus Nordean vuoden 2021 tuloksesta oli 409 miljoonaa euroa (427). Lisäksi tulokseen ennen veroja sisältyi kaksi positiivista kirjanpitovaikutusta, jotka liittyivät Nordaxin 2.11.2021 toteuttamaan Bank Norwegianin hankintaan: Sammon omistamien Bank Norwegianin osakkeiden luovutuksesta kirjattiin 84 miljoonan euron suuruinen positiivinen erä ja kaupan yhteydessä tapahtuneesta Sammon Nordax-omistuksen muutoksesta tuli toinen 84 miljoonan euron positiivinen erä. Nämä kirjanpitovaikutukset pois lukien Sammolle kirjattava osuus Nordaxin vuoden 2021 tuloksesta oli 9 miljoonaa (12) euroa. Sampo Oyj:n Nordea-omistus kirjattiin 31.12.2021 konsernin taseeseen 2,2 miljardiin euroon eli 8,90 euroon osakkeelta. Omistuksen markkina-arvo oli samaan aikaan 2,7 miljardia euroa eli 10,79 euroa osakkeelta. Sammon kirjanpidossa Nordea luokiteltiin osakkuusyh- tiön sijaan myytävänä olevaksi omaisuuseräksi IFRS 5:n mukaisesti lokakuussa 2021 toteutetun osakemyynnin yhteydessä. Tulos Omistusyhteisö, 2021 Milj. e Muutos Sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot - Henkilöstökulut - - Liiketoiminnan muut kulut - - - Rahoituskulut - - Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista - Arvostusero osakkuusyhtiöiden osakkeiden luovutuksesta - — Arvonalentumistappio Nordean osakkeista — - — Arvonalentumistappioiden palautus Nordean osakkeista — — Tulos ennen veroja - — TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 18 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Taloudellinen tilanne Konsernin vakavaraisuus Sampo-konsernin tavoitteena on 24.2.2021 julkistetun mukaisesti 170–190 prosentin suuruinen, Solvenssi II -säännöstön mukainen vakavaraisuussuhde. Sampo-konsernin vakavaraisuussuhde oli joulukuun 2021 lopussa 185 prosenttia (176). Lukuun sisältyvät osinkoehdotuksen mukainen 4,10 euron suuruinen osinko sekä 1.10.2021 julkistettu ja edelleen käynnissä oleva, 750 miljoonan euron suuruinen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma. Sampo-konsernin Solvenssi II -säännöstön mukainen oma varallisuus oli 10 924 miljoonaa euroa (9 978) ja vakavaraisuusvaatimus (SCR) oli 5 905 miljoonaa euroa (5 670) joulukuun 2021 lopussa. Toukokuussa, syyskuussa ja lokakuussa toteutettujen Nordean osakkeiden myyntien vähimmäisvakavaraisuutta alentava vaikutus kumoutui Nordean vahvan kurssikehityksen ja markkinoiden muun suotuisan kehityksen sekä symmetrisen mukautuksen vuoksi. Velka-asema Sampo-konserni tavoittelee alle 30 prosentin velkaisuus- astetta, kuten se ilmoitti pääomamarkkinapäivässään 24.2.2021. Velkaisuusaste lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman ja rahoitusvelkojen summalla. Sampo-konsernin oma pääoma (IFRS) oli 13 464 mijoonaa euroa (12 258) ja rahoitusvelka 4 211 miljoonaa euroa (4 906) vuoden 2021 lopussa. Sampo-konsernin velkaisuusaste oli siten 23,8 prosenttia (28,6). Käynnissä oleva 750 miljoonan euron suuruinen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma ja osinkoehdotuksen mukainen 4,10 euron osakekohtainen osinko huomioiden vuoden 2021 lopun velkaisuusaste nousee 27,9 prosenttiin. Konsernin rahoitusvelka pieneni 695 miljoonaa euroa vuonna 2021 pääasiassa velkojen erääntymisen ja lainojen takaisinoston seurauksena. Sampo julkisti kesäkuussa 2021 vapaaehtoiset takai- sinostotarjoukset ja ehdotukset koskien 2023 ja 2025 erääntyviä joukkovelkakirjojaan. Joukkovelkakirjoja ostettiin takaisin yhteenlasketulta nimellisarvoltaan noin 182 miljoonalla eurolla. Syyskuussa 2021 erääntyi Sammon 360 miljoonan euron suuruinen senioriehtoinen laina. Joulukuussa 2021 If lunasti kolme hydridilainaansa, joiden seurauksena rahoitusvelka laski noin 200 miljoo- naa euroa. Sampo-konsernin rahoitusvelkaan sisältyi vuoden 2021 lopussa 2 105 miljoonaa euroa (2 158) hydridilainoja ja 2 195 miljoonaa euroa (2 747) senioriehtoisia lainoja. Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista lainoista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/ velkarahoitus. Tasapainottaakseen konsernitason riskejä Sampo Oyj sitoo velkarahoituksensa lyhyisiin korkoihin ja laskee liikkeeseen velkansa euromääräisenä tai Ruotsin kruunu- määräisenä. Tavoitellun velkarakenteen saavuttamiseksi käytetään koronvaihtosopimuksia. Nämä johdannaiset arvostetaan tuloslaskelmassa käypään arvoon, vaikka ne taloudellisesti vastaavatjoukkovelkakirjoja. Tämän seurauksena Sampo Oyj säilyttää joustavuuden tarpeen vaatiessa säätää johdannaispositiotaan, mutta hintana on Omistusyhteisö-segmentin rahoituskulujen lisääntynyt volatiliteetti. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 19 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Rahoitusvelat Sampo-konserni, 31.12.2021 Milj. e Omistus- yhteisö If Topdanmark Hastings Mandatum Eliminoinnit Konserni Sub-/hybridilainat — - Seniorilainat — — — — Yhteensä - Luottoluokitukset Sampo-konsernin keskeiset luottoluokitukset 31.12.2021 on esitetty alla olevassa taulukossa. Moody’s Standard & Poor’s Fitch Ratings Yhtiö Luokitus Näkymä Luokitus Näkymä Luokitus Näkymä Sampo Oyj – Issuer Credit Rating A Vakaa A Vakaa - - If Skadeförsäkring AB – Insurance Financial Strength Rating A Vakaa A Positiivinen - - If Skadeförsäkring Holding AB – Issuer Credit Rating - - A Vakaa - - Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö – Issuer Credit Rating - - A Positiivinen - - Hastings Group (Finance) - Issuer default rating - - - - A- Positiivinen TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 20 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Muut tapahtumat Nordean osakkeiden myynti Sampo vähensi omistustaan Nordeassa vuonna 2021 kolmessa erässä: toukokuussa, syyskuussa ja lokakuussa. Sampo myi institutionaalisille sijoittajille nopeutetuilla tarjousmenettelyillä kaikkiaan 397 miljoonaa Nordean osaketta saaden bruttomyyntituloa 3 847 miljoonaa euroa. Osakemyyntien seurauksena Sampo omisti 31.12.2021 noin 245,9 miljoonaa Nordea osaketta, joka oli 6,2 prosenttia kaikista Nordean osakkeista ja äänivallasta, kun vuoden 2020 lopussa omistusosuus oli ollut 15,9 prosenttia. Sampo-konsernin nettotulokseen kirjattiin Nordeaan liittyviä positiivisia kirjanpitovaikutuksia 899 miljoonaa euroa vuonna 2021, josta 588 miljoonaa euroa liittyi Nordean osakkeiden myyntiin.Lisäksi kierrätettiin takaisin konsernin tulokseen -90 miljoonaa euroa muista laajan tuloslaskelman eristä. Toukokuussa toteutettu osakemyynti Toukokuussa Sampo myi 162 miljoonaa Nordean osaketta. Transaktion bruttomyyntitulo oli noin 1 377 miljoonaa euroa ja osakemyynnin seurauksena Sammon omistus- osuus Nordeassa laski 4 prosenttiyksikköä 11,9 prosenttiin Nordean koko osakekannasta. Konsernin nettotulokseen kirjattiin Nordean osakkeiden myynnistä positiivista kirjanpitovaikutusta 93 miljoonaa euroa ja laajan tuloslaskelman muihin eriin 30 miljoonaa euroa vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Syyskuussa toteutettu osakemyynti Syyskuussa Sampo myi 73 miljoonaa Nordean osaketta. Transaktion bruttomyyntitulo oli noin 745 miljoonaa euroa. Sammon omistusosuus Nordeassa laski 1,8 prosentti- yksikköä 10,1 prosenttiin Nordean koko osakekannasta. Konsernin nettotulokseen kirjattiin Nordean osakkeiden myynnistä positiivista kirjanpitovaikutusta 144 miljoonaa euroa ja laajan tuloslaskelman muihin eriin 21 miljoonaa euroa vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä. Transaktion tulosta julkistettaessa Sammon johto ehdotti omien osakkeiden osto-ohjelman käynnistämistä myynnistä saatavien varojen käyttämiseksi. Sammon hallitus päätti 750 miljoonan euron suuruisen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman käynnistämisestä 1.10.2021. Osto-ohjelman on tarkoitus jatkua 18.5.2022 järjestettäväksi suunniteltuun yhtiökokoukseen asti. Lokakuussa toteutettu osakemyynti Sampo myi lokakuussa 162 miljoonaa Nordean osaketta. Transaktiosta syntynyt bruttomyyntitulos oli noin 1 725 miljoonaa euroa ja sen myötä Sammon omistusosuus laski 4 prosenttiyksikköä 6,1 prosenttiin Nordean koko osakekannasta välittömästi myynnin jälkeen. Konsernin nettotulokseen kirjattiin Nordean osakkeiden myynnistä positiivista kirjanpitovaikutusta 351 miljoonaa euroa ja laajan tuloslaskelman muihin eriin 45 miljoonaa euroavuoden 2021 viimeisellä vuosineljänneksellä. Osakemyynnin tulosta julkistettaessa Sammon johto ilmoitti aikovansa ehdottaa, että myynnistä saatavat varat käytetään vähintään 2,00 euron osakekohtaisen lisäosingon jakamiseen ja että 1.10.2021 käynnistettyä omien osakkeiden osto-ohjelmaa laajennettaisiin, jotta omia osakkeita hankkimalla voidaan palauttaa enemmän ylimääräistä pääomaa. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 21 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Hastings-kauppa Sampo Oyj hankki vahinkovakuutustoimintaan keskitty- vän strategiansa mukaisesti 8.12.2021 omistukseensa Rand Merchant Investment Holdings Limitedin (RMI) vähem- mistöosuuden Hastingsissa. Sopimuksen mukaan Sampo maksoi RMI:n 30 prosentin vähemmistöosuudesta ja RMI:llä olleesta optiosta hankkia 10 prosenttia Hastingsin osakekannasta toukokuuhun 2022 mennessä 685 miljoo- naa Englannin puntaa (806 miljoonaa euroa). Kauppa rahoitettiin kassavaroilla. Marraskuussa 2020 toteutettu alkuperäinen osuuden hankinta huomioiden Sammon koko Hastings-omistuksesta maksama kauppahinta oli 1 851 miljoonaa puntaa eli noin 278 penceä osakkeelta. Hankinnalla oli 13 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus Sammon Solvenssi II -vakavaraisuussuhteeseen ja se nosti velkaisuusastetta 1 prosenttiyksikön. Kaupan seurauksena Hastings on konsolidoitu Sammon kokonaan omistamana tytäryhtiönä konsernin taloudelli- sessa raportoinnissa 8.12.2021 lähtien. Omien osakkeiden osto-ohjelma Kuten pääomamarkkinapäivässä 24.2.2021 ilmoitettiin, Sampo on sitoutunut palauttamaan osakkeenomistajil- leen Nordea-omistuksensa ja muiden finanssisijoitus- tensa myynnistä mahdollisesti kertyvän ylimääräisen pääoman. Sampo Oyj:n hallitus päätti 1.10.2021 suuruu- deltaan 750 miljoonan euron laajuisen omien osakkeiden osto-ohjelman käynnistämisestä Sammon yhtiöko- koukselta 19.5.2021 saamansa valtuutuksen perusteella. Osto-ohjelmassa Sammon A-osakkeita voidaan ostaa korkeintaan 20 000 000 kappaletta, joka on noin 3,6 prosenttia kaikista Sammon osakkeista. Takaisinostetut osakkeet mitätöidään, jolloin Sampo Oyj:n osakepääoma alenee. Omien osakkeiden hankinta alentaa yhtiön voitonjakokelpoisia varoja. Osakkeiden takaisinostot alkoivat 4.10.2021 ja päättyvät 18.5.2022. Joulukuun 2021 loppuun mennessä Sampo Oyj:n hallussa oli 8 539 956 Sammon A-osaketta eli 1,54 prosenttia Sampo Oyj:n kaikista osakkeista. Koronaviruspandemian vaikutukset Sampo-konserniin Koronaviruspandemian vaikutukset Sampo-konserniin vähenivät vuoden 2021 aikana rokotustilanteen edetessä ja pandemiaan liittyneiden rajoitusten lieventyessä. Moottoriajoneuvovahinkojen frekvenssit jatkoivat normalisoitumistaan Pohjoismaissa ja Baltiassa, kun liikennemäärät jatkoivat kasvuaan kohti normaali- tasoaan. Koronapandemian vaikutukset Ifiin lisääntyivät vuoden 2021 viimeisellä vuosineljänneksellä kolmanteen vuosineljännekseen verrattuna, kun Ifin markkina-alueilla säädettiin jälleen pandemiaan liittyviä rajoituksia. Koronaviruspandemiaan liittyvät vaikutukset paransivat Ifin yhdistettyä kulusuhdetta neljännellä vuosineljännek- sellä noin 2 prosenttiyksikköä (4). Vuonna 2021 koronan positiivinen vaikutus oli kaiken kaikkiaan noin 2 prosent- tiyksikköä (3). If arvioi koronapandemian vaikutuksia vertailemalla keskeisiä operatiivisia mittareita, kuten vahinkofrekvenssejä, koronapandemiaa edeltäneisiin tasoihin sopeuttaen arvionsa pitkän aikavälin kehi- tykseen. Arvioon sisältyy merkittävää epävarmuutta ja epävarmuus voi lisääntyä pandemian keston pidentyessä. Isossa-Britanniassa moottoriajoneuvovahinkojen frek- venssi oli vuonna 2021 suurempi kuin vuonna 2020, mutta se jäi vielä vuodesta 2019 pandemiaan liittyvien rajoituk- sien ja etätyöohjeistuksen heijastuessa liikennemääriin. Hastings ei tarjoa vakuutuksia sellaisissa vakuutusluokissa, kuten matkavakuutuksissa tai keskeytysvakuutuksissa, joihin koronavirus on vaikuttanut negatiivisesti. Topdanmark lopetti syksyllä 2021 koronapandemian vaikutuksien raportoinnin niiden arvioimiseen sisältyvän merkittävän epävarmuuden vuoksi. Yhtiö ilmoitti kuiten- kin 21.1.2022 julkaistussa vuoden 2021 tulosraportissaan, että koronatilanne vaikuttaa edelleen tiettyihin tuotelin- joihin, kuten matkavakuutukseen. Lisätietoja Topdanmar- kista on saatavilla osoitteessa www.topdanmark.com. Koronaviruspandemialla ei ollut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Mandatumiin, joskin rajoitukset vaikuttivat edelleen työskentelytapoihin aivan kuten muissakin Sampo-konsernin yhtiöissä. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 22 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Osakkeet ja osakepääoma Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli joulukuun 2021 lopussa 555351850 osaketta, jotka jakaantuivat 554 151 850 A-sarjan sekä 1 200 000 B-sarjan osakkeeseen. Osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia on 560151850 kappaletta. Kullakin A-osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni ja B-osakkeella viisi ääntä. Yhtiöjärjestyksen mukaan A-sarjan osakkeiden vähimmäismäärä on 179 000 000 ja enimmäismäärä 711 200 000 kappaletta. B-sarjan osakkeiden vähimmäismäärä on nolla (0) ja enimmäismäärä 4 800 000 kappaletta. 31.12.2021 Sampo Oyj:n osakepääoma oli 98 miljoonaa euroa (98) ja oma pääoma oli 13 464 miljoonaa euroa (12258). Sammon yhtiöjärjestyksen lunastusvelvollisuuslausek- keen (16 §) mukaisesti osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia (lunastusvelvollinen osakkeenomistaja), on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien (lunastukseen oikeutetut osakkeenomistajat) vaatimuk- sesta näiden osakkeet ja niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat arvopaperit siten kuin tässä pykälässä määrätään. Yhtiöjärjestyksessä määritellään omistus- osuuden ja lunastushinnan laskukaava. Sammon A-sarjan osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1988 alkaen. Keskinäinen Vakuutus- yhtiö Kaleva omistaa kaikki B-sarjan osakkeet. B-sarjan osakkeet voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta muuntaa A-sarjan osakkeiksi. Omistusmääräjakauma Sampo Oyj, 31.12.2021 Osakkeiden lukumäärän Omistajien lukumäärä, kpl Omistajat, % Arvo-osuus- määrä, kpl Arvo-osuus- määrä, % Äänimäärä, kpl Äänimäärä, % 1–100 101–500 501–1 000 1 001–5 000 5 001–10 000 10 001–50 000 50 001–100 000 100 001–500 000 500 001– Yhteensä josta hallintarekisteröityjä Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 23 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Graph 30 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Osakkeen vaihto kuukausittain Sampo Oyj, 2017–2021 kpl ● Osakkeen vaihto, Nasdaq Helsinki ● Osakkeen vaihto, muut markkinapaikat Graph 29 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Osakkeen hinnan kehitys Sampo Oyj, 2017–2021 € TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 24 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Hallituksen valtuutukset Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuudet hankkia Sammon omia A-sarjan osakkeita enintään 50 000 000 kappaletta. Valtuutuksen nojalla osakkeet hankitaan niiden hankintahetken markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa seuraavan var- sinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Sampo Oyj:n hallitus päätti 1.10.2021 omien osakkeiden ostojen aloittamisesta, ja yhtiö aloitti ostot 4.10.2021. Vuoden 2021 loppuun mennessä yhtiö oli hankkinut yhteensä 8 539 956 Sammon A-osaketta, mikä vastaa 1,54 prosenttia Sampo Oyj:n osakekannasta. Osakkeenomistajat Sampo Oyj:n osakkeenomistajien lukumäärä kasvoi vuoden 2021 aikana 22 891 osakkeenomistajalla ja oli vuoden 2021 lopussa 191 043. Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten osakkeenomistajien omistus laski 61,6 prosenttiin (63,0) kaikista osakkeista ja 61,1 prosenttiin (62,5) niihin liittyvistä äänistä. Osakkeenomistajat Sampo Oyj, Suomeen rekisteröidyt osakkeenomistajat, 31.12.2021 A- ja B-osakkeet Osakkeiden lukumäärä Osakkeista, % Äänistä, % Solidium Oy Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Sampo Oyj Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Valtion Eläkerahasto Oy Lival AB OP-Suomi-sijoitusrahasto OP-Henkivakuutus Oy Sijoitusrahasto Nordea Pohjoismaat Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva * ) Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Osake Stiftelsen för Åbo Akademi Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi Erikoissijoitusrahasto OMX Helsinki 25 -indeksiosuusrahasto Föreningen Konstsamfundet r.f. Nordea Henkivakuutus Oy Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto Nordea Suomi Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt yhteensä Muut yhteensä Yhteensä * ) A-sarjan osakkeita 332 538 kpl ja B-sarjan osakkeita 1 200 000 kpl. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 25 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Solidium Oy julkisti 5.11.2021 myyneensä 11 miljoonaa Sampo Oyj:n A-osaketta, eli noin 2,0 prosenttia Sammon ulkona olevista osakkeista, suomalaisille ja kansainvä- lisille instituutiosijoittajille suunnatun nopeutetun tar- jousmenettelyn jälkeen. Osakemyynnin jälkeen Solidium omistaa noin 33 miljoonaa Sammon A-osaketta, mikä on 5,99 prosenttia kaikista ulkona olevista osakkeista ja 5,94 prosenttia osakkeisiin liittyvistä ääniosuuksista. Osakeomistus sektoreittain Sampo Oyj (A- ja B-sarjojen osakkeet), 31.12.2021 Sektori Osakkeitayhteensä Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt Yhteensä BlackRock, Inc.:n suoraan tai sen rahastojen, välillisesti tai rahoitusvälineiden kautta omistamien Sammon A-osakkeiden osuus oli 31.12.2021 oli yli 5 prosenttia Sampo Oyj:n kaikista osakkeista. Myös yhtiön omistuk- sessa olevien äänioikeuksien osuus oli yli 5 prosenttia Sampo Oyj:n osakkeisiin liittyvistä äänioikeuksista. Sampo Oyj sai tammi–joulukuussa 2021 yhteensä 41 Arvo- paperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaista ilmoitusta, joiden mukaan mukaan BlackRock, Inc.:n suoraan tai sen rahastojen, välillisesti tai rahoitusvälineiden kautta omistamien Sammon A-osakkeiden ja niihin liittyvien äänioikeuksien osuus oli joko laskenut alle 5 prosentin tai noussut yli 5 prosenttiin Sampo Oyj:n kaikista osakkeista ja niihin liittyvistä äänioikeuksista. Liputusilmoituksien yksityiskohdat ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/liputukset. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 26 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset Oheisessa taulukossa on esitetty hallituksen ja johtoryh- män Sampo-omistukset. Vuoden 2021 lopussa Sammon hallituksen jäsenet ja heidän lähipiirinsä omistivat suoraan tai välillisesti 3 944 446 (5 096 526) Sammon A-sarjan osaketta. Omistusten yhteenlaskettu osuus osakemäärästä ja äänistä oli 0,7 prosenttia (0,9). Lisäksi hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosilla oli 1,7 miljoonan osakkeen positio osakkeenvaihtosopimuksen kautta. Hänen kokonaispositionsa oli näin ollen 5,5 miljoonaa osaketta. Sammon johtoryhmän ja heidän lähipiirinsä omistuk- sessa oli suoraan tai välillisesti 549 544 (586 030) osaketta, mikä oli 0,1 prosenttia (0,1) osakemäärästä ja äänistä. Hallituksen ja johtoryhmän omistukset Sampo Oyj, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Hallitus Wahlroos Fagerholm Clausen Clutterbuck Ehrnrooth Lamminen Murto Mäkinen * ) – Rauramo ** ) – Yhteensä Hallituksen omistus liikkeellelasketuista osakkeista, % Hallituksen äänimäärä, % Johtoryhmä Magnusson Alsaker Janbu Holthe Lapveteläinen Martinsen *** ) – Niemisvirta Thorsrud Wennerklint Yhteensä Johtoryhmän omistus liikkeellelasketuista osakkeista, % Johtoryhmän äänimäärä, % * ) Sampo Oyj:n hallituksen jäsen 19.4.2018–19.5.2021. ** ) Sampo Oyj:n hallituksen jäsen 19.5.2021 lähtien. *** ) Sampo Oyj:n johtoryhmän jäsen 20.1.2021 saakka. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 27 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Hallinnointi Sampo-konserni noudatti kertomusvuonna kokonaisuu- dessaan 1.1.2020 voimaan tullutta kotimaista hallinnoin- tikoodia 2020. Arvopaperimarkkinayhdistys hyväksyi hallinnointikoodin 19.9.2019. Sampo julkaisee internetsivuillaan hallinnointikoodin mukaisen hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen arvopaperimarkkinalain (746/2012) luvun 7 pykälän 7 mukaisesti. Selvitys on saatavilla osoitteissa www.sampo.com/ selvitys ja www.sampo.com/vuosi2021. Varsinainen yhtiökokous Sampo Oyj:n 19.5.2021 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2020 osinkoa 1,70 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 21.5.2021 ja osin- gonmaksupäivä 28.5.2021. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2020 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Yhtiökokous valitsi hallitukseen kahdeksan jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen Christian Clausen, Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm, Johanna Lamminen, Risto Murto ja Björn Wahlroos. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Markus Rauramo. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjoh- tajakseen Björn Wahlroosin ja varapuheenjohtajakseen Jannica Fagerholmin. Nimitys- ja palkitsemisvaliokun- taan valittiin Christian Clausen, Risto Murto ja Björn Wahlroos (puheenjohtaja). Tarkastusvaliokuntaan valittiin Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm (puheenjohtaja), Johanna Lamminen ja Markus Rauramo. Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeen- omistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus. Yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille palkkioita vuonna 2022 pidettävän varsinaisen yhtiöko- kouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 184 000 euroa ja hallituksen jäsenille 95 000 euroa. Tämän lisäksi hallituksen ja sen Hallinnointiin liittyvät asiat valiokuntien jäsenille maksetaan seuraavat vuosipalkkiot: varapuheenjohtajalle 26 000 euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 26 000 euroa ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle 6 000 euroa. Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan yhtiökokouksen päätöksen perusteella Sammon A-sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, josta on ensin vähennetty verot ja vastaavat maksut. Yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n toimielinten palkitse- misraportin. Päätös oli neuvoa-antava. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy, jolle päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan. KHT Jukka Vattulainen toimii päävas- tuullisena tilintarkastajana. Yhtiökokouksessa oli ennakkoon annetut ja asiamiehen edustamat äänet mukaan luettuna edustettuna 330 774 332 osaketta (59,56 prosenttia osakkeista) ja 335 574 332 ääntä (59,91 prosenttia kaikista äänioikeuksista). Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien näh- tävillä osoitteessa www.sampo.com sekä Sampo Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa Fabianinkatu 27, Helsinki. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 28 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Vastuullisuus Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa vastuullisuustyötä konsernitasolla. Ohjelma koostuu strategisista vastuullisuusteemoista, ja jokaisen teeman alle on määritelty vastuullisuuden kannalta olennaisim- mat aihealueet. Sampo Oyj päivitti vastuullisuusohjelman vuonna 2021 yhdessä konserniyhtiöiden edustajien kanssa. Jatkossa konsernin vastuullisuusteemat ovat vastuullinen liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, vastuullinen yrityskulttuuri, vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi, vastuulliset tuotteet ja palvelut sekä vastuullisuus yhteisöissä. Sampo jatkoi vuoden aikana vastuullisuustyötään näiden teemojen mukaisesti. Sampo-konserni julkaisee muuhun kuin taloudelliseen tietoon pohjautuvan selvityksen kirjanpitolain luvun 3a pykälän 5 mukaisesti. Kyseinen selvitys, Vastuullisuus- raportti 2021, on erillinen hallituksen toimintakerto- muksesta ja se julkaistaan toukokuussa 2022 osoitteessa www.sampo.com/vuosi2021. Konsernitasoisen raportin lisäksi If, Topdanmark, Hastings ja Mandatum kertovat vastuullisuustyöstään tarkemmin omissa raporteissaan. Vastuullisuusraportit ovat luettavissa osoitteessa www.sampo.com/vuosi2021. Vuoden 2021 kohokohtia Liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt Lakien, säädösten sekä sisäisten politiikkojen ja ohjeiden noudattaminen on olennainen osa Sampo-konsernin yrityskulttuuria. Sampo Oyj päivitti vuonna 2021 konsernin toimintaperiaatteet (Code of Conduct). Päivityksessä keskityttiin vahvistamaan konsernin ohjausta erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta ja vastuullisuuden kannalta olennaisten aihealueiden osalta. Myös yksittäiset konserniyhtiöt päivittivät omia täydentäviä hallintorakenteitaan, politiikkojaan ja ohjeitaan sekä näihin liittyvää koulutusta. Konserniyhtiöt panostivat vuoden aikana esimerkiksi tietosuojan ja tietoturvan kehittämiseen, korruption ja lahjonnan torjuntaan sekä rahanpesun vastaisiin käytäntöihin. Yrityskulttuuri Sampo-konsernin yritykset keskittyivät vuonna 2021 kestävän yrityskulttuuriin vaalimiseen, muun muassa hiomalla rekrytointistrategioitaan, päivittämällä politiik- kojaan, ottamalla käyttöön uusia henkilöstökyselyjä sekä käynnistämällä uusia aloitteita ja koulutuksia. Jatkuvan työn tulokset myös näkyivät, sillä esimerkiksi Mandatum arvioitiin vuonna 2021 Suomen parhaaksi työpaikaksi, If, Topdanmark ja Mandatum saavuttivat vuodelle 2021 asettamansa työtyytyväisyystavoitteet ja Hastings sijoittui Ison-Britannian 50 inklusiivisimman työnantajan listalla sijalle 29. Sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi Sampo-konsernin yritykset vahvistivat vuonna 2021 jälleen sijoituspolitiikkojaan lisäohjeilla ympäristövastuun, sosiaa- lisen vastuun ja hallintotavan (ESG) huomioimisesta niiden sijoitusprosesseissa. Mandatum esimerkiksi sisällytti YK:n kestävän kehityksen tavoitteet osaksi sijoituspolitiikkaansa ja pyrkii jatkossa edistämään valitsemiaan tavoitteita sijoitustoiminnassaan. Erityisesti ilmastoon liittyvät näkökohdat olivat vahvasti esillä vuoden aikana. If sitoutui asettamaan tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet Science Based Targets -aloitteen mukaisesti, ja Hastings sitoutui vähentämään sijoitussalkkunsa hiili-intensiteettiä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja olemaan täysin hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tuotteet ja palvelut Sampo-konsernin yhtiöt, erityisesti If ja Topdanmark, jatkoivat vuonna 2021 ESG-näkökohtien järjestelmällistä integrointia vakuutustoimintaansa. If integroi kesäkuussa ensimmäisenä Sampo-konsernin yhtiönä YK:n Global Compact -sopimuksen periaatteet suoraan vakuutuss- tandardeihinsa ja olemassa oleviin yritysasiakkaiden tuntemiseen liittyviin prosesseihinsa. If ja Topdanmark jatkavat kehitystyötään vuonna 2022. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 29 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Konserniyhtiöt edistivät vuoden aikana myös vastuullista toimitusketjujen hallintaa. If esimerkiksi saavutti tavoitteensa, kun yli 75 prosenttia sen alihankkijoista allekirjoitti yhtiön yhteistyökumppaneiden toimintape- riaatteet, ja Hastings edisti käytettyjen osien turvallista uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä auto- että pyöräva- hinkojen korjausprosesseissa yhteistyössä kumppaniensa kanssa. Yhtiön tavoitteena on kaksinkertaistaa vihreiden osien määrä vakuutuskorjauksissa vuoden 2022 loppuun mennessä. Lisäksi asiakastyytyväisyys parani vuonna 2021 kaikissa konserniyhtiöissä. Riskienhallinta Sammon pääomanhallintakehikon tarkoituksena on tukea arvonluontia mahdollistamalla yhtiön strategian toteuttaminen. Konsernin vakavaraisuudelle ja velkaan- tuneisuudelle on asetettu kvantitatiiviset tavoitteet, mutta lisäksi ohjataan myös muita mittareita, kuten riittävää likviditeettiä. Tytäryhtiöiden taseet mitoitetaan liiketoimintasuunnitelmien tarpeisiin sekä vakaan osingon tuottamiseksi. Mahdollisia riskikeskittymiä ja riskien riittävää hajautumista seurataan järjestelmällisesti ja niiden syyt analysoidaan. Konsernitason keskittymiä hallitaan ennakoivasti strategisilla päätöksillä siinä määrin kuin se on mahdollista. Sampo-konsernin yhtiöt toimivat liiketoiminta-alueilla, joissa arvonluonnin erityispiirteinä hyvän asiakaspalve- lun ohella ovat riskien hinnoittelu ja riskiportfolioiden aktiivinen hallinta. Riskienvalinnan ja sijoitussalkkujen markkinariskien menestyksekäs hallinta on Sampo-kon- sernin tuottojen pääasiallinen lähde. Sampo-konsernissa liiketoimintaan liittyvät riskit jaotellaan kolmeen pääryhmään: toimintaympäristöön tai sisäisen toiminnallisen joustavuuden puutteeseen liittyviin liiketoimintariskeihin, yhtiön toimintatapoihin liittyviin maineriskeihin sekä liiketoimintaan luontaisesti kuuluviin riskeihin. Kattava selvitys Sampo-konsernin riskienhallinnasta, hallintorakenteesta, riskeistä ja pääomituksesta on saatavilla vuoden 2021 Riskienhallintaraportissa osoitteessa www.sampo.com/vuosi2021. Palkitseminen Sampo-konsernin hallitus on hyväksynyt Sampo-kon- sernin palkitsemisperiaatteet, joita sovelletaan kaikkiin konserniyhtiöihin. Palkitsemisperiaatteet ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/palkitseminen. Sampo-konsernin palkitsemisstrategia on vastuullinen sekä työntekijöitä että osakkeenomistajia kohtaan. Näin ollen pitkän aikavälin taloudellisen vakauden ja Sampo-konsernin arvon kehittämisen on ohjattava palkitsemisjärjestelmien suunnittelua. Sampo-konsernin käyttämät erilaiset palkitsemismuodot ovat seuraavat: (a) Kiinteä palkitseminen (b) Muuttuva palkitseminen (c) Eläke (d) Muut edut TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 30 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Kaikkien palkitsemismekanismien lähtökohtana on rohkaista ja kannustaa työntekijöitä tekemään parhaansa ja ylittämään heille asetetut tavoitteet. Palkitsemisko- konaisuudet on suunniteltava siten, että ne palkitsevat oikeudenmukaisesti huolellisen ja menestyksekkään työsuorituksen. Samalla on kuitenkin muiden sidosryh- mien edun suojaamiseksi varmistettava, että palkitsemis- mekanismit eivät luo eturistiriitoja, eivätkä houkuttele tai rohkaise työntekijöitä liiallisten tai ei-toivottujen riskien ottamiseen. Tästä johtuen palkitsemismekanismeja ei voida erottaa riskienhallintakäytännöistä. Kiinteän ja muuttuvan palkitsemisen suhteellinen osuus heijastaa yksittäisen johtajan tai työntekijän vastuita. Kiinteän palkan tulee muodostaa riittävän suuri osuus kokonaispalkitsemisesta. Muuttuva palkitseminen voi perustua henkilön panokseen yhtiön tulokseen ja henki- lökohtaiseen suoriutumiseen tai se voi liittyä henkilöstön sitouttamiseen Sampo-konserniin. Päätös muuttuvien palkkioiden maksusta tulee perustua riskinoton arviointiin ja vakavaraisuuspääomavaatimus- ten täyttymiseen. Lisäksi tietty osuus ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille maksettavasta muuttuvasta palkkiosta lykätään määritellyn ajanjakson ajaksi kussa- kin Sampo-konserniin kuuluvassa yhtiössä sovellettavan sääntelyjärjestelmän mukaisesti. Lykkäysajanjakson jälkeen tehdään jälkikäteinen riskiarviointi ja hallitus päättää voidaanko lykättyjä muuttuvia palkkioita maksaa tai vapauttaa kokonaan tai osittain vai jätetäänkö ne kokonaan maksamatta tai vapauttamatta. Vuonna 2021 lykättyjen lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten kannustinpalk- kioiden yhteismäärä oli 5,1 miljoonaa euroa (3,3). Sammon hallitus päättää Sampo-konsernin ylimmän johdon ja muiden avainhenkilöiden Sampo Oyj:n rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisista kan- nustinjärjestelmistä. Sammon hallituksen jäsenet eivät osallistu näihin kannustinjärjestelmiin. Pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän 2020 toisesta allokaatiosta jaettiin elokuussa 2021 ehtojen mukaisesti kannusteyksikköjä uusille työntekijöille tai sellaisille nykyisille työntekijöille, joiden osalta olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet tai tehtävän strateginen merkitys on kasvanut. Kannustinjär- jestelmän toisessa allokaatiossa on mukana 12 henkilöä ja 220 000 kannusteyksikköä 225 000:n enimmäismäärästä jaettiin elokuussa 2021. Jäljelle jäävät kannusteyksiköt, yhteensä 393 000 yksikköä, voidaan jakaa vuonna 2022. Mahdollinen kannustepalkkio maksetaan kolmessa erässä, joista ensimmäinen on kolmen vuoden päästä kustakin kannustinyksiköiden jaosta. Pitkäaikaisessa kannustinjärjestelmässä 2017:ssä on jäljellä 1 351 525 allokoitua kannusteyksikköä. Ensimmäisen allokaation toinen erä maksettiin vuonna 2021 ja kolmas ja viimeinen erä erääntyy vuonna 2022. Pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän 2017:n toisen allokaation ensim- mäinen erä maksettiin vuonna 2021 ja jäljellä olevat erät erääntyvät vuosina 2022 ja 2023. Kannusteyksikön arvo lasketaan maksuhetkellä Sammon A-osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin ja osin- ko-oikaistun lähtökurssin erotuksena. Osakkeen arvon kehityksen lisäksi kannusteyksikön arvoa laskettaessa otetaan huomioon If Vahinkovakuutuksen vakuutusliik- keen tuotto ja/tai riskisopeutetun pääoman tuotto, kuten tarkemmin on määritelty kunkin kannustinjärjestelmän ehdoissa. Molemmissa järjestelmissä on määritelty palkkion maksulle enimmäisarvo. Ehdot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/kannustinehdot. Ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille makset- taviin kannustepalkkioihin sovelletaan lykkäyssääntö. Määrättyjen henkilöiden tulee erän maksamisen yhtey- dessä hankkia Sammon A-osakkeita tietyllä osuudella erästä verojen ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen hallitus päättää mahdollisesta luovutusrajoituksen poistosta. Vuonna 2021 maksettiin lyhytaikaisia kannustimia sosiaalikulut mukaan lukien 70 miljoonalla eurolla (50). Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella maksettiin palkkioita sosiaalikuluineen samalla ajanjaksolla 16 miljoonalla eurolla (6). Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tulosvaikutus vuonna 2021 oli 46 miljoonaa euroa (2). TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 31 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemisraportti esiteltiin vuoden 2021 varsinaiselle yhtiökokoukselle ensimmäistä kertaa. Äänestystuloksen perusteella yhtiökokous päätti hyväksyä esitetyn palkitsemisraportin. Päätös oli neuvoa-antava. Sampo on julkaissut Toimielinten palkitsemis - raportin vuodelta 2021 helmikuussa 2022 osoitteessa www.sampo.com/vuosi2021. Toimielinten palkitsemis- raportti sisältää tiedot hallituksen ja konsernijohtajan palkitsemisesta edelliseltä tilikaudelta ja on laadittu Arvopaperi markkinayhdistyksen hyväksymän, 1.1.2020 voimaan tulleen hallinnointikoodi 2020:n suositusten mukaisesti. CG-koodi 2020 on nähtävillä kokonaisuu- dessaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Konsernirakenteen muutokset Mandatum-konserni ilmoitti 12.2.2021 perustavansa Mandatum Asset Management -liiketoiminnon. Tämän seurauksena Mandatum-konsernin yhtiörakenne muuttui vuonna 2021. Sampo-konsernin omaisuudenhoitotoimin- not yhdistettiin Mandatum-konserniin ja uusi konserni- rakenne oli valmis 1.9.2021. Uudessa konsernirakenteessa Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja Mandatum Omaisuudenhoito Oy (”MAM”, entinen Mandatum Life Sijoituspalvelut Oy) ovat Mandatum Holding Oy -emo- yhtiön tytäryhtiöitä. Kyseinen emoyhtiö on Sampo Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintaan keskit- tyvän strategiansa mukaisesti Sampo Oyj osti 8.12.2021 Rand Merchant Investment Holdings Limitedin (RMI) 30 prosentin vähemmistöosuuden Hastingsissa ja RMI:n option hankkia 10 prosenttia Hastingsista. Transaktion toteutumisen seurauksena Hastings on konsolidoitu Sammon kokonaan omistamana tytäryhtiönä konsernin taloudellisessa raportoinnissa 8.12.2021 lähtien. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 32 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 KAAVIO N.O 1 Konsernin rakenne 31.12.2021 If Skadeförsäkring AB (publ) Ruotsi If P&C Insurance AS Viro If Livförsäkring AB Ruotsi If Skadeförsäkring Holding AB (publ) Ruotsi Nordea Bank Oyj Suomi 100 % 6,2 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Topdanmark A/S Tanska Topdanmark Forsikring A/S Tanska Topdanmark Liv Holding A/S Tanska Topdanmark Livsforsikring A/S Tanska Topdanmark Kapitalforvaltning A/S Tanska 100 % 48,3 % Sampo Oyj Suomi 100 % Hastings Group (Consolidated) Ltd Englanti ja Wales Hastings Group Holdings Ltd Englanti ja Wales 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Hastings Group (Finance) plc Jersey Hastings Group Ltd Jersey Hastings Insurance Services Ltd Englanti ja Wales Advantage Insurance Company Ltd Gibraltar Mandatum Holding Oy Suomi 100 % Mandatum Asset Management Oy Suomi Mandatum Incentives Oy Suomi Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Suomi 100 % 100 % 100 % Mandatum AM AIFM Oy Suomi Mandatum Fund Management S.A. Luxemburg 100 % 100 % TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 33 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Muutos konsernin johdossa Ivar Martinsen jätti tehtävänsä If Skadeförsäkring Holding AB (publ):n Yritysasiakasliiketoiminnasta vastaavana johtajana ja samalla jäi pois Sammon johto- ryhmästä 20.1.2021. KAAVIO N.O 2 Organisaatio 31.12.2021 Henkilöasiakkaat Ingrid Janbu Holthe Yritysasiakkaat Klas Svensson Suurasiakkaat Poul Steensen Baltia Andris Morozovs Morten Thorsrud Petri Niemisvirta Sijoitustoiminta Patrick Lapveteläinen Konsernitalous Knut Arne Alsaker Riskienhallinta Kai Sotamaa Sijoittajasuhteet Sami Taipalus Henkilöstö Johan Börjesson Strategia Ricard Wennerklint Konsernijohtaja Torbjörn Magnusson Toby van der Meer Peter Hermann TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 34 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Henkilöstö Sampo-konsernin työntekijöiden määrä (FTE) oli vuonna 2021 keskimäärin 13 274 (13 227). Sampo-konsernin suurin liiketoiminta-alue on If, joka työllisti keskimäärin 54 prosenttia henkilöstöstä. Topdanmark työllisti 18 prosenttia, Hastings 23 prosenttia ja Mandatum noin 4 prosenttia henkilöstöstä. Emoyhtiö Sampo Oyj:n palveluksessa työskenteli 0,5 prosenttia henkilöstöstä. Maantieteellisesti Sampo-konsernin henkilöstö jakautui siten, että Tanskassa ja Isossa-Britanniassa työskenteli molemmissa 22 prosenttia, Ruotsissa 18 prosenttia, Suomessa 17 prosenttia, ja Norjassa 12 prosenttia henkilöstöstä. Muiden maiden osuus oli 9 prosenttia. Ifin henkilöstömäärä kasvoi 2 prosenttia. Joulukuun 2021 lopussa Ifissä työskenteli 7 287 henkeä. Topdanmarkin henkilöstömäärä väheni 3 prosenttia, kun yhtiössä työskenteli vuoden lopussa 2 374 henkeä. Hastingsin palveluksessa olevien määrä kasvoi prosentin yhtiön työllistäessä joulukuun 2021 lopussa 2 995 henkeä. Mandatumin henkilöstömäärä kasvoi 12 prosenttia. Henkilöstömäärän kasvua selittää Mandatum Asset Managementin perustaminen siihen liittyvine rekrytoin- teineen ja MAMiin siirtynyt konsernin sijoitustoiminnan henkilöstö. Mandatum työllisti vuoden 2021 lopussa 638 henkeä. Sampo Oyj:n henkilöstömäärä aleni lähes 35 prosenttia osan henkilöstöstä siirryttyä sijoitustoimintayksikön siirron myötä Mandatumiin. Yhtiö työllisti joulukuun 2021 lopussa 45 henkeä. Sampo-konsernissa työskenteli vuoden 2021 lopussa yhteensä 13 340 henkeä (13 178). Lisätietoja Sampo-konsernin henkilöstöstä on saatavilla vuoden 2021 vastuullisuusraportissa, joka julkaistaan toukokuussa 2022 osoitteessa www.sampo.com/vuosi2021. Raportointikauden jälkeiset tapahtumat Sammon 4.10.2021 käynnistämä omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma jatkui raportointikauden päättymi- sen jälkeen. Yhtiö oli 8.2.2022 mennessä ostanut yhteensä 12 219 968 Sammon A-osaketta, joka oli 2,20 prosenttia prosenttia Sampo Oyj:n koko osakemäärästä. Osto-ohjelman etenemistä voi seurata osoitteessa www.sampo.com/tiedotteet. SAMPO OYJ Hallitus TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 35 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Konsernin yhteiset tunnusluvut Voitto ennen veroja Milje Oman pääoman tuotto (käyvin arvoin) Kokonaispääoman tuotto (käyvin arvoin) Omavaraisuusaste Konsernin vakavaraisuus 1) Milje Konsernin vakavaraisuussuhde 1) Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Ifintunnusluvut Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milje Vakuutusmaksutuotot Milje Voitto ennen veroja Milje Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (RoE) Riskisuhde 2) Toimintakulusuhde 2) Vahinkosuhde ilman perustekorkokulua 2) Liikekulusuhde 2) Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Topdanmarkintunnusluvut * ) Henkivakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milje Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milje Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot Milje Voitto ennen veroja Milje Vahinkosuhde 2) Liikekulusuhde 2) Yhdistetty kulusuhde Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Tunnusluvut TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 36 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Hastingsintunnusluvut - Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milje — — — Vakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen Milje — — — Vakuutusmaksutuotot Milje — — — Voitto ennen veroja Milje - — — — Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä — — — Mandatumintunnusluvut Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milje Voitto ennen veroja Milje Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (RoE) Liikekustannussuhde Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Omistusyhteisön tunnusluvut Voitto ennen veroja Milje - Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Osakekohtaisettunnusluvut Osakekohtainen tulos euro Osakekohtainen tulos pl, osakkuusyhtiötulokseen liittyvät kertaluonteiserät 3) euro — — Osakekohtainen tulos, ml. muut laajan tuloksen erät euro Osakekohtainen oma pääoma euro Osakekohtainen substanssi euro Osakekohtainen osinko 4) euro Osinko/tulos 3) Efektiivinen osinkotuotto Hinta/voitto -suhde (PE-luku) 3) Osakkeiden antioikaistu lkm. 31.12. kpl Osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lkm. kpl Osakkeiden painotettu keskim. lkm. laimentavat osakkeet huomioituna kpl Osakekannan markkina-arvo Milje TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 37 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 A-sarja: Osakkeiden antioikaistu lkm. 31.12. kpl Osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lkm. kpl Osakkeiden painotettu keskim. lkm. laimentavat osakkeet huomioituna kpl Painotettu keskim. kaupantekokurssi euro Antioikaistu ylin kurssi euro Antioikaistu alin kurssi euro Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi euro Osakkeen pörssivaihto tilikaudella kpl Osakkeen suhteellinen pörssivaihto B-sarja Osakkeiden antioikaistu lkm. 31.12. kpl Osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lkm. kpl * ) Vertailuvuonna 2017 Topdanmark yhdisteltiin osakkuusyhtiönä 1–9/2017. Tunnusluvut ovat ajalta 10–12/2017, jolloin yhtiö yhdisteltiin ensimmäisen kerran tytäryhtiönä. 1) Sampo-konsernin vakavaraisuus on laskettu 2016 lähtien Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EU) ja vakuutusyhtiölain (521/2008) mukaisella konsolidointimetodilla. Koska Sampo Oyj on Solvenssi II –ryhmän ylin emo, lasketaan vakavaraisuus konsernitasolla. 2) Vahinkovakuutuksen tunnusluvut on laskettu toimintokohtaisten kulujen pohjalta, eikä niitä siksi voida johtaa suoraan sulautetusta tuloslaskelmakaavasta. 3) Käytetään osinkopolitiikan mukaisen osingon määrittämisessä. Vuoden 2020 osinko/tulos sekä PE-luku laskettu myös oikaistun osakekohtaisen tuloksen pohjalta. 4) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle tilikaudelta 2021. Tilinpäätöspäivän osakemääränä on käytetty 546 811 894 kappaletta ja keskimääräisenä osakemääränä 554 316 818 kappaletta. Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero. Osakekohtaista substanssia laskettaessa on huomioon otettu myös konsernin arvostuserot osakkuusyhtiö Nordeasta sekä pörssinoteeratusta tytäryhtiö Topdanmarkista. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 38 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Tunnuslukujen laskentakaavat Tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Konsernin vakavaraisuus on laskettu konsernitasoisesti Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EU) ja vakuutusyhtiölain (521/2008) mukaisella konsolidointimetodilla. Konsernin vaihtoehtoisista tunnusluvuista löytyy lisätietoa osoitteessa www.sampo.com. Koko konsernin yhteiset tunnusluvut Konsernin voitto ennen veroja + vahinkovakuutuksen voitto ennen veroja + henkivakuutuksen voitto ennen veroja + omistusyhteisön voitto ennen veroja ± konsernin tulosvaikutteiset eliminoinnit Vahinko- ja henkivakuutus + vakuutusmaksutulo + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot - korvaukset - vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos - henkilöstökulut - liiketoiminnan muut kulut - rahoituskulut ± osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista Omistusyhteisö + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot - henkilöstökulut - liiketoiminnan muut kulut - rahoituskulut ± osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista Oman pääoman tuotto (käyvin arvoin), % + emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva kauden laaja tulos ± sijoitusten arvostuserojen muutos laskennallisen verovelan vähentämisen jälkeen X 100 % + oma pääoma yhteensä, emoyhtiön omistajien osuus (vuoden alun ja lopun keskiarvo) ± sijoitusten arvostuserot laskennallisen verovelan vähentämisen jälkeen (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Kokonaispääoman tuotto (käyvin arvoin), % + liikevoitto ± muut laajan tuloksen erät ennen veroja - määräysvallattomille kuuluva osuus tuloksesta + korkokulut ja muut rahoituskulut + vastuuvelan perustekorko ± sijoitusten arvostuserojen muutos X 100 % + taseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) - sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka (vuoden alun ja lopun keskiarvo) ± sijoitusten arvostuserot (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste (käyvin arvoin), % + oma pääoma yhteensä (emoyhtiön omistajien osuus) ± sijoitusten arvostuserot laskennallisen verovelan vähentämisen jälkeen X 100 % + taseen loppusumma ± sijoitusten arvostuserot Velkaisuusaste rahoitusvelat X 100 % oma pääoma + rahoitusvelat Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Keskiarvo kuukausien lopun henkilökuntamääristä oikaistuna osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta. TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 39 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Vahinkovakuutustoiminnan tunnusluvut Riskisuhde, % + korvauskulut - korvausten käsittelykulut X 100 % vakuutusmaksutuotot Toimintakulusuhde, % + liikekulut + korvausten käsittelykulut X 100 % vakuutusmaksutuotot Vahinkosuhde, % korvauskulut X 100 % vakuutusmaksutuotot Liikekulusuhde, % liikekulut X 100 % vakuutusmaksutuotot Yhdistetty kulusuhde, % vahinkosuhde + liikekulusuhde Henkivakuutustoiminnan tunnusluvut Liikekulusuhde, % + liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta X 100 % + korvausten selvittelykulut kuormitustulo Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva tilikauden voitto osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä Osakekohtainen tulos ml. käyvän arvon rahaston muutos emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva laaja tulos osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä Osakekohtainen oma pääoma oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus) osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä Osakekohtainen substanssi + oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus) ± noteerattujen konserniyhtiöiden arvostuserot konsernissa osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä Osakekohtainen osinko, % X 100 % tilikaudelta jaettu osinko osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä Osinko tuloksesta, % osakekohtainen osinko X 100 % osakekohtainen tulos Efektiivinen osinkotuotto, % X 100 % osakekohtainen osinko osakkeen antioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Hinta/voitto -suhde (P/E-luku) osakkeen antioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi osakekohtainen tulos Osakekannan markkina-arvo osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Osakkeiden suhteellinen pörssivaihto, % pörssin kautta vaihdettujen osakkeiden lukumäärä X 100 % osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 40 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 Tilinpäätöksessä käytetyt vaihtokurssit – – – – – – EURSEK Tuloslaskelma (keskikurssi) Tase (raportointikauden päätöspäivänä) DKKSEK Tuloslaskelma (keskikurssi) Tase (raportointikauden päätöspäivänä) NOKSEK Tuloslaskelma (keskikurssi) Tase (raportointikauden päätöspäivänä) EURDKK Tuloslaskelma (keskikurssi) Tase (raportointikauden päätöspäivänä) EURGBP Tuloslaskelma (keskikurssi) Tase (raportointikauden päätöspäivänä) TilintarkastuskertomusKonsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus 41 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021 KONSERNIN IFRS-TILINPÄÄTÖS 44 Konsernitase, IFRS 43 Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 45 Laskelma oman pääoman muutoksista, IFRS 46 Konsernin rahavirta- laskelma, IFRS Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin IFRS-tilinpäätös 42 TILINPÄÄTÖS 2021 Konsernin laaja tuloslaskelma Milje Liite – – Vakuutusmaksutulo 9 411 8 375 Sijoitustoiminnan nettotuotot 3 549 1 383 Liiketoiminnan muut tuotot 491 155 Korvauskulut -6 239 -5 443 Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos -3 123 -1 554 Henkilöstökulut -1 179 -960 Liiketoiminnan muut kulut -976 -754 Rahoituskulut -146 -112 Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista 401 451 Arvostusero osakkuusyhtiöiden osakkeiden luovutuksesta 84 -262 Arvonalentumistappio Nordean osakkeista — -899 Arvonalentumistappioiden palautus Nordean osakkeista 899 — Tilikauden voitto ennen veroja 3 171 380 Verot -423 -267 Tilikauden voitto 2 748 112 Konsernin IFRS-tilinpäätös Milje Liite 1–12/2021 1–12/2020 Kauden muut laajan tuloksen erät Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot 80 74 Myytävissä olevat rahoitusvarat 460 259 Osuus osakkuusyhtöiden laajan tuloksen eristä 186 40 Verot -83 -50 Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen 643 322 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutus- matemaattiset voitot ja tappiot 73 0 Verot -15 0 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen 58 0 TILIKAUDEN LAAJA TULOS 3 448 434 Kauden voitosta Emoyhtiön omistajien osuus 2 567 37 Määräysvallattomien osuus 181 75 Tilikauden laajasta tuloksesta Emoyhtiön omistajien osuus 3 272 359 Määräysvallattomien osuus 176 75 Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur) 4,63 0,07 Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin IFRS-tilinpäätös 43 TILINPÄÄTÖS 2021 Konsernitase Milje Liite 12/2021 12/2020 Varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 375 371 Sijoituskiinteistöt 568 666 Aineettomat hyödykkeet 3 794 3 761 Sijoitukset osakkuusyrityksissä 777 5 370 Rahoitusvarat 23 321 24 420 Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset 19 711 14 837 Laskennalliset verosaamiset 39 49 Saamiset jälleenvakuutussopimuksista 2 295 1 821 Muut varat 2 977 2 714 Käteiset varat 4 819 2 520 Myytävänä olevat omaisuuserät 2 385 — Varat yhteensä 61 061 56 529 Velat Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista 20 369 19 956 Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista 19 550 16 285 Huonomman etuoikeuden omaavat lainat 2 016 2 158 Muut rahoitusvelat 2 330 2 935 Laskennalliset verovelat 855 717 Varaukset 9 20 Eläkevelvoitteet 26 98 Muut velat 2 246 2 102 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 196 — Velat yhteensä 47 597 44 271 Milje Liite Oma pääoma Osakepääoma 98 98 Rahastot 1 530 1 530 Kertyneet voittovarat 9 952 9 282 Muut oman pääoman erät 1 208 508 Emoyhtiön omistajien osuus 12 788 11 418 Määräysvallattomien osuus 676 840 Oma pääoma yhteensä 13 464 12 258 Oma pääoma ja velat yhteensä 61 061 56 529 Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin IFRS-tilinpäätös 44 TILINPÄÄTÖS 2021 Laskelma oman pääoman muutoksista Milj. e Osake- pääoma Vara- rahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Voitto- varat 1) Muunto- erot 2) Myytävissä olevat rahoitusvarat 3) Yhteensä Määräys- vallattomien osuudet Yhteensä Oma pääoma 1.1.2020 98 4 1 527 10 062 -817 1 034 11 908 635 12 542 Muutokset omassa pääomassa Tytäryhtiöhankinnat — — — -5 — 6 1 188 189 Osingonjako 4) — — — -833 — — -833 -52 -885 Osakeperusteiset maksut — — — -3 — — -3 — -3 Muutokset osakkuusyhtiöomistuksissa — — — -19 — — -19 — -19 Muut oman pääoman muutokset — — — 6 — — 6 -6 — Kauden voitto — — — 37 — — 37 75 112 Muut laajan tuloksen erät — — — 37 67 217 322 — 322 Tilikauden laaja tulos yhteensä — — — 74 67 217 359 75 434 Oma pääoma 31.12.2020 98 4 1 527 9 282 -749 1 257 11 418 840 12 258 Muutokset omassa pääomassa Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet — — — -700 — — -700 -212 -912 Osingonjako 4) — — — -944 — — -944 -137 -1 081 Omien osakkeiden hankinta — — — -380 — — -380 — -380 Muutokset osakkuusyhtiöomistuksissa — — — 113 — — 113 — 113 Muut oman pääoman muutokset — — — 9 — — 9 9 18 Kauden voitto — — — 2 567 — — 2 567 181 2 748 Muut laajan tuloksen erät — — — 6 335 365 705 -5 700 Tilikauden laaja tulos yhteensä — — — 2 572 335 365 3 272 176 3 448 Oma pääoma 31.12.2021 98 4 1 527 9 952 -415 1 622 12 788 676 13 464 1) IAS 19 Eläkevelvoitteet standardin nettovaikutus voittovaroihin oli 58 (2) milj. e. 2) Muut laajan tuloksen erät sisältävät myös konsernin omistusosuuden mukaisen osuuden osakkuusyhtiöiden takaisin tulokseen kierrätettävistä vastaavista eristä juuri ennen yhden yhtiön luokittelua myytävänä olevaksi omaisuuseräksi konsernissa. Voittovarat sisältävät -52 (38) milj. euron osuuden eristä, joita ei siirretä enää tulosvaikutteisiksi. Muuntoerojen muutos sisältää 252 (6) milj. euron osuuden osakkuusyhtiöiden muuntoeroista. Myytävissä olevien varojen muutos puolestaan sisältää -17 (8) milj. euron osuuden osakkuusyhtiön käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen käypien arvojen muutoksista. 3) Myytävissä olevista rahoitusvaroista on kirjattu omaan pääomaan kauden arvostusta 709 (263) milj. euroa. Kauden tulokseen on siirretty -333 (-49) milj. euroa. Mandatumin eriytetylle Suomi-vakuutuskannalle siirretty osuus oli 5 (1) milj. euroa. Vertailukaudella kirjattiin tytäryhtiöhankintoihin liittyen 6 miljoonaa euroa suoraan käyvän arvon rahaston alkusaldoon. 4) Osakekohtainen osinko 4,10 (1,70) euroa osakkeelta. Muuntoeroihin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvät määrät ovat laajaan tulokseen kirjattuja verovaikutuksella huomioituja eriä. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin IFRS-tilinpäätös 45 TILINPÄÄTÖS 2021 Konsernin rahavirtalaskelma Milj. e 2021 2020 Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen veroja 3 171 380 Oikaisut: Poistot 187 122 Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot -1 257 -129 Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot -450 -241 Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos 3 520 1 127 Muut oikaisut * ) -1 397 781 Oikaisut yhteensä 602 1 659 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) Sijoitukset ** ) -1 788 -998 Muut varat -269 44 Yhteensä -2 057 -954 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Rahoitusvelat -53 8 Muut velat 30 155 Maksetut tuloverot -350 -311 Maksetut korot -158 -128 Yhteensä -532 -277 Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 1 185 809 Investointien rahavirta Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin -936 -1 103 Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 3 843 1 174 Osingot osakkuusyhtiöosakkeista 339 — Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 31 -160 Investoinneista kertyneet nettorahavarat 3 277 -88 Milj. e 2021 2020 Rahoitustoiminnan rahavirta Maksetut osingot -944 -833 Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille -137 -52 Omien osakkeiden hankinta -380 — Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut 147 1 191 Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset -853 -1 199 Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat -2 166 -892 Rahavirrat yhteensä 2 296 -172 Rahavarat tilikauden alussa 2 520 2 677 Muuntoerot 3 14 Rahavarat tilikauden lopussa 4 819 2 520 Rahavarojen nettomuutos 2 296 -172 Lisätietoa rahavirtalaskelmaan: 2021 2020 Saadut korot 523 464 Saadut osingot (pl. rahastojen voitto-osuudet) 226 139 Vuokrasopimuksista johtuvat lähtevät rahavirrat yhteensä -34 -45 * ) Muut oikaisut liittyvät pääosin Nordean osakkeiden myyntiin. ** ) Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat sekä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset. Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia. Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa 4 736 milj. euroa (2 358) sekä lyhytaikaiset enintään 3 kk:n talletukset 83 milj. euroa (162). Rahavirtalaskelman liite Vertailuvuonna 5 elokuuta 2020 Sampo ja Rand Merchant Investment Holdings (RMI) julkistivat yhteisesti omistetun yhtiön kautta tehtävän suositellun käteisostotarjouksen hankkiakseen kaikki isobritannialaisen Hastings Group Holdings Plc:n liikkeeseenlaskemat ja liikkeeseenlaskettavat osakkeet, jotka eivät jo olleet Sammon ja RMI:n omistuksessa tai määräysvallassa. Kauppa toteutui marraskuussa 2020, jolloin Sammosta tuli enemmistöomistaja 70 % omistusosuudella. Nettorahavirtavaikutus hankinnasta oli -1 126 milj. euroa, mihin sisältyy hankitun yhtiön hankintahetken käteisvarat 193 milj. euroa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin IFRS-tilinpäätös 46 TILINPÄÄTÖS 2021 KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 68 Segmentti- informaatio 48 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 75 Olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet 77 Muut konsernin liitetiedot Vakuutusmaksutulo ...................................................... Sijoitustoiminnannettotuotot .................................. Liiketoiminnanmuuttuotot ....................................... Korvauskulut ................................................................... Vakuutus-jasijoitussopimusvelkojenmuutos .... Henkilöstökulut .............................................................. Liiketoiminnanmuutkulut ......................................... Osakekohtainentulos .................................................. Rahoitusvaratja-velat ................................................ Aineellisetkäyttöomaisuushyödykkeet ................. Sijoituskiinteistöt ........................................................... Aineettomathyödykkeet ............................................ Sijoituksetosakkuus-jayhteisyrityksissä ............. Rahoitusvarat ................................................................ Rahoitusvarojenkäypienarvojenmuutokset ...... Käypienarvojenmääritysjahierarkia .................... Tasonkäypäänarvoonarvostettavien rahoitusvarojenmuutokset ........................................ Laskennallisetverosaamisetjaverovelat ............ Verot ................................................................................. Tulosvaikutteisestikirjatut laajantuloksenmuuterät ......................................... Muutvarat ..................................................................... Velatvakuutus-jasijoitussopimuksista ............... Velatsijoitussidonnaisistavakuutusja sijoitussopimuksista ................................................... Huonommanetuoikeudenomaavat lainatjamuutrahoitusvelat ..................................... Varaukset ....................................................................... Työsuhde-etuudet....................................................... Muutvelat ...................................................................... Ehdollisetvelatsitoumuksetsekä oikeudenkäynnit .......................................................... Omapääoma ................................................................ Lähipiiritiedot ............................................................... Kannustinjärjestelmät ................................................ Tilintarkastajanpalkkiot ............................................ Sijoituksettytäryhtiöissä .......................................... Myytävänäolevatomaisuuserät ............................ Tilikaudenpäättymisenjälkeisettapahtumat ... Sampo-konserninriskienhallinta ................. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 47 TILINPÄÄTÖS 2021 Yleistä Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, (Suomi) ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi. Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihet- kellä 31.12.2021. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja rahoitustoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa. Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla osoit- teesta www.sampo.com. Laatimisperusta Sammon konsernitilinpäätös vuodelta 2021 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, ”IFRSs”) mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo on soveltanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä 31.12.2021 voimassa olleita ja EU:n komission hyväksymiä standardeja ja tulkintoja. Vuoden 2021 alusta voimaantulleilla IFRS-standardien vuosittaisilla lisäyksillä tai muilla standardimuutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on otettu huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja yhteisölain- säädäntö sekä viranomaissäännökset. Sampo Oyj:n hallitus on arvioinut toiminnan jatkuvuuden periaatteen toteutumisen ja konsernitilinpäätös on laadittu tämän olettamuksen pohjalta. Tilinpäätöksen arvostamisperusta on pääasiallisesti alku- peräinen hankintameno. Poikkeuksia ovat mm. käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, myytävissä olevat rahoitusvarat, suojauskohteet käyvän arvon suojauksessa, sijoituskiinteistöt sekä oman pääoman ehtoisina instrumentteina suoritettavat osakeperusteiset maksut, jotka arvostetaan käypään arvoon. Konsernitilinpäätös esitetään euroina pyöristettynä lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Sampo Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen julkais- tavaksi 9. helmikuuta 2022. Osakeyhtiölain mukaisesti varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai hylätä konsernitilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen. Konsernitilinpäätös Tytäryhtiöt Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta tai sillä on valta yrityksessä ja se olemalla osallisena yrityksessä altistuu muuttuvalle tuotolle sekä pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon. Hankitut yritykset yhdis- tellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen päivään saakka, kun määräysvalta lakkaa. Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään hankintamenome- netelmällä. Hankintameno kohdistetaan hankinnan koh- teen yksilöitävissä oleville varoille, veloille ja ehdollisille veloille, jotka arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankitun tytäryhtiön nettovaral- lisuudesta. Hankekohtaisesti valitulla käsittelytavalla on vaikutusta sekä kirjattavaan määräysvallattomien Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 48 TILINPÄÄTÖS 2021 omistajien osuuteen että liikearvon määrään. Määrä, jolla maksettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus sekä mahdollisesti aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteu- tuviin samanlaisin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Osakkuusyhtiöt Osakkuusyhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Jollei toisin osoiteta, huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20–50 prosenttia sijoituskohteen äänivallasta. Vastaa- vasti, vaikka konsernin omistus olisi vähemmän kuin 20 prosenttia, sijoitus voidaan käsitellä osakkuusyrityksenä, mikäli huomattava vaikutusvalta pystytään muuten selkeästi osoittamaan IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin -standardin kuvaamilla tavoilla. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin käsitellään pääomaosuus- menetelmällä. Hankintahetkellä sijoitukset osakkuus- yhtiöihin kirjataan hankintamenoon, jota oikaistaan hankinta-ajankohdan jälkeen tapahtuvalla muutoksella konsernin osuudessa osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta) ja muilla muutoksilla, jotka on suoraan kirjattu osak- kuusyhtiön omaan pääomaan. Mikäli konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpito- arvon, sijoitukset merkitään taseeseen nolla-arvoon ja ylimenevät tappiot yhdistellään vain siinä tapauksessa, että konserni on sitoutunut osakkuusyhtiön velvoitteiden täyttämiseen. Sijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot (tappiot) konsernin ja osakkuusyhtiön välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus yhtiön tuloksesta on esitetty omana eränään tuloslas- kelmassa. Konsernin osuus osakkuusyhtiön muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on esitetty konsernin muissa laajan tuloslaskelman erissä. Jos ilmenee viitteitä siitä, että sijoituksen arvo saattaa olla alentunut, testataan sen konsernissa oleva kirjanpitoarvo arvonalentumisen varalta vertaamalla sitä sijoituksesta kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä olevana rahamääränä pidetään käyttöarvoa tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyä käypää arvoa sen mukaan kumpi niistä on suurempi. Jos sijoituksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen konsernissa oleva kirjanpitoarvo, vähennetään kirjanpitoarvoa kirjaamalla siitä tulosvaikutteinen arvonalentumistappio, jonka suuruus on kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Mikäli sijoi- tuksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä myöhemmin kasvaa ja on suurempi kuin kirjanpitoarvo peruutetaan tehty arvonalennus vastaavasti tulosvaikutteisesti. Määräysvallattomien omistajien osuudet Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen jakautuminen emo- yhtiön omistajien sekä määräysvallattomien omistajien laskennalliseen osuuteen esitetään laajan tuloslaskelman jälkeen. Määräysvallattomille kohdistetaan osuus siinäkin tapauksessa, että se olisi negatiivinen. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään taseessa omana eränään. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta voidaan arvostaa joko käypään arvoon tai suhteellisena osuutena hankinnan kohteen nettova- rallisuudesta. Valinta on hankintakohtainen. Sammon raportointihetken määräysvallattomien osuudet on määritetty suhteellisena osuutena hankittujen kohteiden nettovarallisuudesta. Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin ja emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen toimintavaluuttaa, joka on kunkin yhtiön taloudellisen toimintaympäristön päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukau- den keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 49 TILINPÄÄTÖS 2021 määräiset tase-erät muutetaan yhtiön toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja mone- taaristen tase-erien muuttamisesta toimintavaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurs- sivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Myytävänä pidettävien ei-monetaaristen rahoitusvarojen kurssierot kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muun- toeroksi, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo ja käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä kuin ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja. Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan omaan pääomaan ja niiden muutos muihin laajan tuloksen eriin. euro Tilinpäätös- päivänkurssi Tilikauden keskikurssi Ruotsin kruunua Tanskan kruunua Englannin puntaa Segmenttiraportointi Konsernin segmentointi perustuu liiketoiminta-alueisiin, joiden riskit ja kannattavuuteen vaikuttavat lähtökohdat sekä sääntely-ympäristö poikkeavat toisistaan. Liike- toiminnan valvonta ja ohjaus sekä raportointi johdolle on organisoitu liiketoimintasegmenttien mukaisesti. Konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings, Mandatum sekä Omistusyhteisö (ml. Nordea). Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia sekä Baltia. Segmenttien ja yhtiöiden välisten kotimaisten ja rajat ylittävien liiketoimien hinnoittelussa on sovellettu markkinaehtoperiaatetta. Hinnoittelu perustuu OECD:n siirtohinnoitteluohjeistukseen sekä EU:n siirtohinnoit- teludokumentoinnista antamaan käytännesääntöön. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapah- tumat, saamiset ja velat eliminoidaan eräkohtaisesti. Myytävänä olevat omaisuuserät Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai omaisuuserien ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin. Lisäksi johdon tulee olla sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan luokitte- luhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Arvostus välittömästi ennen luokittelumuutosta tehdään sovellettavissa olevan standardin mukaisesti. Mikäli käypä arvo myynnistä vähennettävillä kuluilla on alempi, kirjataan tulokseen uudelleenluokitteluhetkellä arvonalentumistappio. Mahdolliset myöhemmät arvonnousut kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollisten poistojen tai osakkuusyhtiöosuuksien kirjaaminen lopetetaan luokitteluhetkellä. Tuloutusperiaatteet Vakuutusmaksut Tuloslaskelmaerä Vakuutusmaksut sisältää vahinko- ja henkivakuutustoiminnan vakuutusmaksutulon. Vahinkovakuutustoiminnan vakuutussopimukset ovat pääosin lyhytaikaisia vuosivakuutuksia, jolloin vakuu- tusmaksu kirjataan vakuutusmaksutuloksi vuosimaksun erääntyessä. Mikäli vakuutusmaksu maksetaan useam- Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 50 TILINPÄÄTÖS 2021 massa erässä, kirjataan koko maksutulo tästä huolimatta pääsääntöisesti jo tilikauden alussa. Poikkeuksena on Hastings, jossa vakuutusmaksu jaksotetaan vakuutuskau- delle. Tilinpäätöspäivänä vakuutusmaksutuloa oikaistaan vakuutusmaksuvastuun muutoksella eli sillä osuudella vakuutusmaksutulosta, joka vakuutussopimuksen kattaman ajanjakson perusteella kuuluu seuraavalle tilikaudelle. Henkivakuutustoiminnan vakuutussopimuksiin ja sijoitussopimuksiin sisältyvät vastuut ovat pitkäaikaisia, jolloin vakuutusmaksu ja sen perusteella maksettava korvaus eivät yleensä kohtaa samalla tilikaudella. Vakuutusmaksut kirjautuvat maksutuloon vakuutuslajista riippuen pääsääntöisesti maksuperusteisesti. Veloitus- perusteisesti kirjautuu osa ryhmäeläkevakuutuksen vakuutusmaksuista. Vakuutusmaksuvastuun muutos esitetään kuluna erässä Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos. Korot ja osingot Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetel- mällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusinstru- mentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Osingot kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt. Palkkiot Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoi- tusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Vakuutusten hankkimisesta aiheutuvat menot käsitellään vahinkovakuutustoiminnassa vakuutusten aktivoituina hankintamenoina. Henkivakuutustoiminnassa hankin- tamenot käsitellään Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvinä palkkiokuluina. Muut palkkiokulut sisältyvät tuloslaskelmaerään Sijoitus- toiminnan nettotuotot. Myyntituotot asiakassopimuksista Konserniyhtiö Hastingsilla on vakuutusvälitystoiminnasta syntyviä IFRS 15:n Myyntituotot asiakassopimuksista mukaisia myyntituottoja. Vakuutusvälitystoiminnan tuotot koostuvat pääosin palkkioista ja komissioista, joita yhtiö saa välittäessään kolmannelle osapuolelle toisen yhtiön puolesta vakuutussopimuksia sekä näihin liittyvistä lisätuotteista. Vakuutustoimintaan liittyvät välityspalkkiotuotot tuloutetaan niiden myyntihetkellä ja muut myyntituotot tuloutetaan sen kauden aikana, kun palvelu tuotetaan. Välityspalkkiotuotot vakuutussopimuksista kirjataan nettomääräisinä saamisen käypään arvoon, jota oikais- taan odotettavissa olevilla peruutuksista aiheutuvilla palautuksilla. Hastings voi tarjota asiakkailleen myös muita asiakaskohtaisia sopimuksia, jotka tuloutetaan tiettynä ajanhetkenä, kun suoritevelvoite on täytetty. Tuloutettava rahamäärä vastaa sitä vastiketta, johon Hastings odottaa olevansa oikeutettu. Konsernitilinpäätöksessä nämä välitysliiketoiminnasta aiheutuvat palkkiotuotot ja -kulut sekä komissiot sisälty- vät Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja Liiketoiminnan muihin kuluihin. Rahoitusvarat ja -velat Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaa- misen yhteydessä käypään arvoon. Muihin kuin käypään arvoon arvostettaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin lisätään tai vähennetään hankkimisesta tai liikkeeseen- laskusta välittömästi aiheutuneet transaktiomenot. Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä niiden arvostuskäytännön mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 51 TILINPÄÄTÖS 2021 Konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti sijoituksia seurataan ja hallinnoidaan käyvin arvoin mahdollisimman ajantasaisen ja oikean kuvan saamiseksi sijoitustoiminnasta. Sijoitukset myös raportoidaan konsernin johdolle käyvin arvoin. Rahoitusvaroihin kuuluvat sijoitukset ovat joukkovelkakirjoja ja oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Ne on pääosin luoki- teltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Henkivakuutustoiminnassa vakuutussopimuksia koskevan standardin IFRS 4:n mukaan harkinnanvaraiseen voitonjakoon oikeutettujen sopimusten arvostuksessa noudatetaan kansallisia laskentaperiaatteita eli sopimuk- sia ei arvosteta käypään arvoon. Näitä sopimuksia sekä oman pääoman katteena olevia sijoituksia hallinnoidaan kokonaisuutena ja ne on pääosin luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Poikkeuksena tästä on sijoitus- sidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavina rahoitusvaroina omana tase-eränään. Myös näitä vastaava velka esitetään omana eränään. Taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitus- varojen ja -velkojen, sekä myytävissä olevien rahoitusva- rojen ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kauppapäivänä, jolloin sitoudutaan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Lainat ja muut saamiset kirjataan taseeseen lainaa nostettaessa. Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen ja velka suorittaa samanaikaisesti. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimus- perusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden velvoitteet on täytetty ja niiden voimassaolo on lakannut. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia tase-eriä ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat Rahoitusvara, joka on tarkoitus myydä tai ostaa takaisin lyhyen ajan kuluessa tai joka kuuluu salkkuun, jota hallinnoidaan yhdessä tai käytetään toistuvasti lyhyen aikavälin voiton tavoitteluun, luokitellaan kaupankäyn- titarkoituksessa pidettäväksi rahoitusvaraksi. Tällaiset varat merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Käyvän arvon muutos yhdessä myynti- voittojen ja -tappioiden, korkotuottojen ja -kulujen sekä osinkotuottojen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan. Myös johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi. Johdannaiset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen saaminen, kun käypä arvo on positiivinen ja velka, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaiset arvostetaan taseessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä realisoituneiden voittojen ja tappioiden kanssa kirjataan tuloslaskelmaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoi- tusvaroiksi luokitellaan rahoitusvarat, jotka alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti määritetään sellaisiksi. Niiden tase- ja tuloslaskelmakirjaukset menevät kuten edellä esitetty kaupankäyntitarkoituk- sessa pidettävien rahoitusvarojen osalta. Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan johdannais- varoihin kuulumattomat rahoitusvarat, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla ja joita ei aiota myydä välittömästi tai lyhyen ajan kuluessa. Lainat ja muut saamiset -ryhmä sisältää myös käteiset varat. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 52 TILINPÄÄTÖS 2021 Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, sisältäen suoraan kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, jotka on määritetty myytävissä oleviksi tai jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat saamistodistuksista ja osakkeista ja osuuksista. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, lisättynä hankintaan suoraan kohdistettavissa olevilla transak- tiomenoilla. Taseessa myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Korkotuotot ja osingot kirjataan tulokseen. Kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään, omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos yhdessä myyntivoiton tai -tappion kanssa kirjataan tulokseen. Käyvän arvon muutos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan myös silloin, kun omaisuuserän arvo on alentunut siten, että siitä kirjataan arvonalentumistappio. Myytävissä olevista monetaarisista tase-eristä johtuvat kurssierot kirjataan aina suoraan tuloslaskelmaan. Muut rahoitusvelat Muita rahoitusvelkoja ovat liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat. Muut rahoitusvelat kirjataan taseeseen saadun vastikkeen määräisenä transaktiokuluilla oikaistuna silloin, kun vastike saadaan. Rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää, velat poistetaan taseesta ja velan kirjanpitoarvon ja lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan tulokseen. Käypä arvo Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään ensisijai- sesti toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perus- teella. Instrumentit arvostetaan ostokurssiin tai viimei- seen kaupantekohintaan, mikäli hintalähteen pörssissä on käytössä huutokauppamenettely. Poikkeuksena tästä ovat syndikoidut lainat, jotka arvostetaan keskihintaan alhaisemman likviditeetin takia. Myös johdannaisso- pimukset arvostetaan viimeiseen kaupantekohintaan. Mikäli rahoitusinstrumentille on olemassa sen markki- nariskin kumoava vastaerä, arvostuksessa käytetään tältä osin samaa hintalähdettä vastaavissa ja vastattavissa. Jos rahoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta, mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat, käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen perusteella. Rahoitusvarojen käyvän arvon arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla käyttämällä asiaa tuntevien, liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten viime- aikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen olen- naisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa, rahavirtojen diskonttausmenetelmää sekä optionhinnoittelumalleja. Pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo näitä muita menetelmiä käyttäen. Rahavarojen ja muihin varoihin sisältyvien kauppahinta- saamisten kirjanpitoarvoa käytetään arviona niiden käyvästä arvosta. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuseränä käypää arvoa ei ole mahdollista määritellä, hankintamenon katsotaan olevan riittävän lähellä oleva arvio käyvästä arvosta. Tällaisten rahoitusvarojen määrä konsernin taseessa on epäolennainen. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 53 TILINPÄÄTÖS 2021 Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liite- tiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, toimivatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa tai ovatko arvostustekniikoissa käytet- tävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa. Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa. Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötie- toina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Suurin osa tason 3 sijoituk- sista on pääomarahastoja tai vaihtoehtorahastoja. Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankin- tahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta. Pääomarahastot noudattavat yleisesti International Private Equity and Venture Capital Valuation (IPEV) -ohjeistusta, jossa kuvataan erilaisia arvostuskäytäntöjä yksityiskohtaisemmin. Myös vaihtoehtorahastojen osalta arvon määrittää rahasto ja toteutuksesta vastaa ensisijaisesti rahastonhoitaja. Vaihtoehtorahastot ovat usein ominaisuuksiltaan monimutkaisia ja arvonmääritys on riippuvainen alla olevien instrumenttien luonteesta. Arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi kassavirtoihin perus- tuvaa arvostusta. Vaihtoehtorahastojen toimintaa ja arvonmääritystä sääntelee Alternative Investment Fund Managers Directive (AIFMD), jossa kuvataan tarkemmin arvonlaskennan toimintaperiaatteita ja dokumentointi- vaatimuksia. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko objek- tiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaroihin kuulu- van erän arvo on alentunut. Kun arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin, kirjataan arvonalentumistappio. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään esimerkiksi liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat maksukyvyttö- myyteen ja arvioon siitä, että asiakas ei todennäköisesti selviydy maksuvelvoitteistaan konsernille. Objektiivinen näyttö arvioidaan ensin yksinään merkittävien rahoitus- varojen osalta ja tämän jälkeen joko yksittäin tai ryhmä- kohtaisesti sellaisten rahoitusvarojen osalta, jotka eivät yksinään ole merkittäviä. Kun on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä rahoitusvaroista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Erotus kirjataan arvonalentumistappioksi tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen arvioidaan sopimuskohtaisesti. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee myö- hemmin ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan (kuten rahoitusinstrumentin liikkeeseen- laskijan luottokelpoisuusluokituksen paranemiseen), arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 54 TILINPÄÄTÖS 2021 Myytävissä olevat rahoitusvarat Objektiivinen näyttö perustuu erillistarkasteluun, joka tehdään, kun esimerkiksi saamistodistusten liikkeeseen- laskijan luottoriskiluokituksessa tapahtuu muutos, yhtiö siirretään tarkkailulistalle tai yhtiö laiminlyö lyhennysten tai korkojen maksua. Osakkeen tai osuuden käyvän arvon merkittävä tai pitkäaikainen lasku alle alkuperäisen hankintamenon voi myös olla objektiivinen näyttö arvonalentumisesta. Päätös siitä, onko arvon alentuminen merkittävä tai pitkäaikainen, vaatii johdon harkintaa. Päätös tehdään tapauskohtaisesti ja sitä tehtäessä arvioidaan laadullisten kriteerien lisäksi mm. osakkeen arvon historiallisia muutoksia ja aikajaksoa, jonka ajan osakkeen käypä arvo on ollut hankintamenoa alhaisempi. Sampo-konsernissa arvon alentuminen katsotaan yleensä merkittäväksi, kun julkisesti noteeratun osakkeen tai osuuden käypä arvo alittaa keskimääräisen hankintamenon 20 prosentilla ja pitkäaikaiseksi, kun käypä arvo on alittanut hankintame- non yli 12 kuukauden ajan. Koska noteeraamattomille osakkeille ja osuuksille ei ole saatavissa toimivilla markkinoilla julkaistavia hintoja, niiden arvo pyritään määrittämään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Merkittävin noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien erä ovat pääomarahastosijoitukset. Pääomarahastosijoitukset arvostetaan yleisesti alalla vallitsevan käytännön, International Private Equity and Venture Capital Guideli- nes (IPEV) mukaisesti. Arvon alenemisen merkittävyyttä ja pitkäaikaisuutta arvioidaan viimeksi mainituissa tapauksissa tapaus- kohtaisesti ottaen huomioon sijoitukseen liittyvät erityistekijät ja olosuhteet. Sampo tekee pääomarahasto- sijoituksensa pitääkseen ne rahaston elinkaaren loppuun asti, jolloin rahaston tyypilliseksi toimiajaksi muodostuu 10–12 vuotta. Arvio koko rahaston mahdollisesta arvon alentumisesta voidaan yleensä perustellusti tehdä vasta elinkaaren loppupuolella. Mikäli on lisäksi kuitenkin perusteltua syytä epäillä, että sijoituksesta ei sitä myy- täessä saada hankintamenoa vastaavaa määrää, kirjataan arvonalennus. Arvonalennus pääomarahastoille kirjataan yllä olevien periaatteiden lisäksi aina silloin, kun rahaston alkamis- vuosi on vähintään 10 vuotta vanha ja rahaston kirjanpi- toarvo ja käypä arvo on enintään 500 000 euroa. Näissä tapauksissa sekä käypä arvo että kirjanpitoarvo kirjataan nollaan. Arvonalennus tehdään vain rahastoille, joiden osalta kriteerit täyttyvät kaikkien Sampo-konsernin yhtiöiden salkkujen osalta. Saamistodistusten arvon alentumisessa tappion suuruus määritetään pääoman lyhennyksillä ja jaksotuksilla oikaistun hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän arvon välisenä erotuksena, vähennettynä mahdollisilla aikaisemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalen- tumistappiolla. Samalla muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kertynyt tappio siirretään omasta pääomasta kirjattavaksi tulosvaikutteisena arvonalentumistappiona. Myös mahdolliset lisäarvonalentumistappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Jos myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan saamistodistuksen käypä arvo myöhemmin nousee ja nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappiokirjauksen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti siihen määrään, mikä saamistodistuksen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappioiden kirjaamista. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan osakkeen arvonalentumistappio kirjataan siirtämällä muihin laajan tulokseen eriin kirjattu kertynyt tappio omasta pääomasta tuloslaskelmaan. Mikäli käypä arvo arvonalentumiskir- jauksen jälkeen nousee, kirjataan arvonnousu suoraan muun laajan tuloksen eriin. Arvon edelleen laskiessa alle hankintamenon kirjataan tulosvaikutteinen arvonalen- nus, vaikka lasku olisi vähemmän kuin 20 prosenttia. Johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäynti- tarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin ja suojaaviin sopimuksiin ja ne sisältävät korko-, luottoriski-, valuutta-, osake- sekä hyödykejohdannaiset. Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 55 TILINPÄÄTÖS 2021 käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi sekä pääsopimuksesta erotetut kytketyt johdannaiset käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi johdannaisiksi luokitellaan myös sopimukset, joita käytetään suojaamis- tarkoituksessa, mutta jotka eivät täytä IAS 39 -standardin suojauslaskennalle asettamia ehtoja. Suojaavat johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan suojautua korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran suojausta. Rahavirran suojauksella suojaudutaan tulevien rahavirtojen vaihtelulta, käyvän arvon suojauksella suojaudutaan suojattavan kohteen käyvän arvon muu- toksilta. Kuluneella tilikaudella konsernissa on sovellettu käyvän arvon suojausta Mandatumissa sekä rahavirran suojausta Hastingsissa. Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IAS 39:n standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauksen tehokkuus arvioidaan suojaussuhteen alussa ja suo- jauksen aikana, jotta suojaus on erittäin tehokas koko suojauksen ajan. Suojausta pidetään tehokkaana, kun suojaavan instrumentin käyvän arvon tai rahavirtojen muutos eliminoi suojauksen kohteena olevan sopimuksen tai position käyvän arvon tai rahavirtojen muutoksesta 80–125 prosenttia. Rahavirran suojaus Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten velkakirjalainojen tai muiden vaihtuvakorkoisten varojen tai velkojen korkorahavirtoja. Suojaavina instrumentteina käytetään mm. koronvaihto- sekä koron- ja valuutan- vaihtosopimuksia. Johdannaissopimukset, jotka ovat luokiteltu rahavirran suojaukseksi ja jotka täyttävät IAS 39:n kriteerit, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta tehokkaan suojauksen osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ylimenevä tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauk- sen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Kun suojaava johdannainen erääntyy, myydään, suojaus- suhde päätetään tai suojaus ei enää täytä suojauslasken- nan ehtoja, omaan pääomaan suojauksen loppumishet- keen mennessä kertynyt käyvän arvon muutos jää omaan pääomaan, kunnes se kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojauksella suojaudutaan mm. hinta- ja korkotason sekä valuuttakurssien muutosten aiheutta- milta vaikutuksilta käypiin arvoihin konsernin riskienhal- lintaperiaatteiden mukaisesti. Suojaavina johdannaisina käytetään konserniyhtiöiden hallitusten hyväksymiä instrumentteja, joita ovat valuuttatermiinit, koronvaihto- ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset sekä optiot. Johdannaissopimusten, jotka on dokumentoitu käypää arvoa suojaaviksi ja jotka ovat suojauksena tehokkaita, käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Myös suojauksen kohteena olevat omaisuus- ja velkaerät arvostetaan suojauksen aikana käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 56 TILINPÄÄTÖS 2021 Vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti vuokrasopimukset esitetään lähtökohtaisesti taseella. Ainoat valinnaiset poikkeukset koskevat tiettyjä lyhyt- aikaisia alle 12 kuukautta pitkiä sopimuksia tai arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia, jotka voidaan edelleen kirjata tasaerinä vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Vuokrasopimuksista aiheutuvat käyttöoikeusomaisuuse- rät (oikeus käyttää vuokrasopimuksen kohdetta) kirjataan varoihin osana Aineellisia hyödykkeitä ja niitä vastaavat vuokravelvoitteet taseen velkapuolelle osaksi Muita velkoja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän sekä vuokralle antajalle mahdollisesti ennalta suoritetut maksut. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot kirjataan tasapoistoin vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Vuokrasopimusvelka kirjataan samoin vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävät suunnitelman mukaiset poistot sekä vuokra- velasta aiheutuvat korkokulut. Konserni vuokralle antajana Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät tase-erään Sijoituskiinteistöt ja niiden poistoajat ja -menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien aineellisten hyödykkeiden. Saatavat vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokratuo- toiksi vuokra-ajan kuluessa. Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Sitä aiempien hankintojen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Liikearvo arvostetaan kertyneillä arvonalentumistap- pioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liikearvosta ei tehdä poistoja. Liikearvolle tehdään sen sijaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain. Muut aineettomat hyödykkeet Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta hankitut ja sisäisesti aikaansaadut IT-ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet, jos on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien IT-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuk- sista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen kirjaamisen edellytykset. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalen- tumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintame- noon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat: IT-ohjelmistot –vuotta Muut aineettomat hyödykkeet –vuotta Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 57 TILINPÄÄTÖS 2021 Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, kuten liiketoimintojen yhdistymisten yhteydessä hankitut tuote- ja liikemerkit, ei poisteta. Sen sijaan niille suoritetaan vähintään kerran tilikaudessa arvonalentumistestaus. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä kalusto. Kiinteistöjen luokitus omassa käytössä ja sijoituskäytössä oleviin suoritetaan käytössä olevan neliömäärän perusteella. Mikäli omassa käytössä on korkeintaan 10 prosenttia kiinteistön pinta-alasta, kiinteistö luokitellaan kokonaan sijoituskiinteistöksi. Kiinteistöt ja muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistap- pioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpito- arvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhtey- dessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat: Rakennukset –vuotta Rakennusten ainesosat –vuotta Rakennusten ja vuokrahuoneistojen perusparannusmenot –vuotta IT-laitteet ja autot –vuotta Muut toimistokalusteet –vuotta Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan, mikäli omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserätja lopetetut toiminnot -standardin mukai- sesti. Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentuminen Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta, keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta vaikutus- ajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testissä verrataan yksikön liikear- von sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa ennen veroja mää- ritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, siitä kirjataan tuloslaskelmaan arvon- alentumistappio. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentu- mistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalen- tumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 58 TILINPÄÄTÖS 2021 Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä pidetään vuokratuottojen saamiseksi ja omaisuuden arvonnoususta hyötymiseksi. Sijoituskiin- teistöt arvostetaan käypään arvoon. Arvostusperiaate on muutettu hankintamenomallista käypään arvoon tilikau- della 2021 konsernin laadintaperiaatteiden yhdenmu- kaistamiseksi. Konserni katsoo, että muutoksella oli vain vähäinen vaikutus konsernin tilinpäätösraportointiin. Sijoituskäytössä olevien kiinteistöjen käyvät arvot arvioidaan käyttäen tuleviin tuottoihin ja markkinaehtoi- siin tuotto-odotuksiin perustuvaa tuottoarvomenetelmiä (nykyarvon laskentaan käytettäviä kassavirtamalleja) sekä toteutuneisiin vertailukauppoihin perustuvia kauppa-arvomenetelmiä. Arvioinnin lähtökohtana ovat kiinteistökohtaiset ominaisuudet koskien mm. kiinteistön sijaintia, kuntoa ja vuokraustilannetta sekä markkinalähtöiset vertailutiedot koskien vaihtoehtoisia vuokria, tuottovaatimustasoja ja yksikköhintoja. Arviointi on tilikaudella suoritettu käyttäen sekä konsernin omaa asiantuntemusta että ulkopuolisia riippumattomia arvioitsijoita. Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernille on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos velvoitteesta tai osasta siitä on mah- dollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain silloin, kun sen saaminen on käytännössä varmaa. Vakuutus- ja sijoitussopimukset Vakuutussopimukset käsitellään IFRS 4 -standardin mukaisesti joko vakuutussopimuksina tai sijoitus- sopimuksina. Standardin mukaan vakuutussopimukset luokitellaan vakuutussopimuksiksi, mikäli niissä siirtyy vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan välillä merkittävää vakuutusriskiä. Mikäli sopimuksen perusteella siirtyvä riski on luonteeltaan rahoitusriskiä eikä merkittävää vakuutusriskiä, luokitellaan sopimus sijoitussopimukseksi. Sopimuksen luokittelu vakuutus- tai sijoitussopimukseksi määrää sen arvostuskäytännön. Sampo käsittelee sopimuksista syntyvät velat standardin ensimmäisessä vaiheessa kansallisten vaatimusten mukaisesti. Vakuutus- ja sijoitussopimuksiin liittyviä riskejä on kuvattu laajasti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36. Jälleenvakuutussopimukset Jälleenvakuutussopimus on sopimus, joka täyttää IFRS 4:n asettamat edellytykset vakuutussopimukselle ja jonka perusteella konserni voi saada korvauksia toiselta vakuutusyhtiöltä, mikäli se itse joutuu korvausvel- volliseksi muiden tekemiensä vakuutussopimusten perusteella. Jälleenvakuutussopimusten perusteella saatavat suoritukset on kirjattu taseessa erään Saamiset jälleenvakuutussopimuksista sekä Muut varat. Ensiksi mainittu erä sisältää jälleenvakuuttajien osuuden konsernin jälleenvakuutettujen vakuutussopimusten vakuutusmaksu- ja korvausvastuusta. Muissa varoissa on lyhytaikaiset saamiset jälleenvakuuttajilta. Kun konserni itse joutuu maksamaan korvauksia jälleenvakuutussopimuksen perusteella toiselle vakuutusyhtiölle, kirjataan velka tase-erään Muut velat. Jälleenvakuutuksiin liittyvät saamiset ja velat arvostetaan yhdenmukaisesti jälleenvakuutettujen saamisten ja velkojen kanssa. Jälleenvakuutussaamiset testataan vuosittain arvonalentumistappioiden varalta. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti, mikäli on olemassa objektiivista näyttöä, että konserni ei tule saamaan kaikkia rahamääriä, joihin sillä sopimuksen ehtojen mukaan on oikeus. Konserniyhtiöillä on lisäksi sopimuksia, joissa konserni- yhtiö toimii yhteisvakuuttajana toisen vakuutusyhtiön kanssa, jolloin vakuutusriski jaetaan sopimusosapuolten kesken. Konserniyhtiön toimiessa toissijaisena yhteis- vakuuttajana, konserniyhtiö kirjaa saamisiin ja velkoihin yhtiön osuuden mukaisen määrän vakuutusmaksutulosta ja siihen liittyvästä korvausvelasta. Konserniyhtiön toimiessa ensisijaisena yhteisvakuuttajana, yhtiö kirjaa bruttovakuutusmaksutulon saamiseksi ja velka toissijaiselle yhteisvakuuttajalle kirjataan konserniyhtiön velkoihin. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 59 TILINPÄÄTÖS 2021 Vahinkovakuutus Vakuutussopimusten luokittelu Vakuutussopimuksia luokiteltaessa ja niihin liittyviä riskejä tarkasteltaessa toisiinsa kytketyt sopimukset tulkitaan yhdeksi sopimukseksi. Muina kuin vakuutussopimuksina, eli sopimuksina, joissa riski ei siirry, käsitellään mm. Captive-sopimuksia, joissa vakuutusyhtiö merkitsee yrityksen ensivakuutuksen ja jälleenvakuuttaa saman riskin sellaisessa vakuutusyh- tiössä, joka kuuluu vakuutuksenottajan kanssa samaan konserniin. Vahinkovakuutuksessa on myös sopimuksia, joissa vakuutusyhtiö myöntää vakuutuksen ja siirtää vakuutusriskin edelleen lopulliselle vakuutuksenanta- jalle. Nämä ovat ns. Reverse Flow Fronting -sopimuksia. Aikaisemman bruttokäsittelyn sijaan näistä molemmista kirjataan vain sopimussuhteen nettovaikutus tuloslas- kelmaan ja taseeseen. Edellytyksenä nettomääräiselle käsittelylle on, että sopimuksesta nettona kirjattu omapidätys on nolla. Lisäksi vahinkovakuutuksessa on sopimuksia, joissa vakuutusriski on eliminoitu retrospektiivisellä vakuutus- maksulla, eli ennakoitujen ja toteutuneiden vahinkojen erotus tasataan lisämaksulla suoraan tai vakuutuksen vuosiuudistuksen yhteydessä. Näiden sopimusten rahavirta kirjataan nettomääräisenä suoraan taseeseen kirjaamatta niitä ensin tuloslaskelmaan vakuutusmaksu- tuotoiksi ja korvauskuluiksi. Velat vahinkovakuutussopimuksista Vakuutusvelka on nettomääräinen sopimusperusteinen velvoite, joka vakuutuksenantajalla on vakuutussopimuk- sen perusteella. Vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu muodostavat vakuutusvelan, joka vastaa solmittujen vakuutussopimusten mukaisia velvoitteita. Vakuutusmaksuvastuun on tarkoitus kattaa jo solmittujen vakuutussopimusten jäljellä olevan vakuutuskauden odotettavissa olevat korvausmenot ja liikekulut. Vahinko- ja jälleenvakuutuksessa vakuutusmaksuvastuu lasketaan yleensä aikaperusteisesti niin kutsutun pro rata temporis -periaatteen mukaisesti. Jos vakuutusmaksutaso katsotaan riittämättömäksi siten, ettei se kata mahdollisia korvausmenoja ja liikekuluja, vakuutusmaksuvastuuta on vahvistettava siirtovastuun täydennyksellä ottaen huomioon myös erääntymättömät vakuutusmaksuerät. Korvausvastuu kattaa tulevaisuudessa suoritettavat korvaukset kaikista jo tapahtuneista vahingoista. Tämä koskee myös tapahtuneita vahinkoja, joita ei tilinpäätös- hetkellä vielä ole raportoitu vakuutusyhtiölle eli ns. IBNR (incurred but not reported) -vahinkoja. Korvaus- vastuuseen sisältyvät myös kaikki korvausten arvioidut selvittelykulut. Vahinkoensivakuutuksen ja jälleenvakuutuksen korvausvastuu lasketaan tilastollisin menetelmin tai tapauskohtaisesti yksittäisten vahinkojen perusteella. Useimmiten käytetään näiden menetelmien yhdistelmää siten, että suurvahingot arvioidaan tapauskohtaisesti ja pienehköt vahingot sekä tilinpäätöshetkellä tapahtuneet mutta vielä raportoimattomat vahingot (IBNR) tilastolli- sin menetelmin. Ifissä korvausvastuuta ei diskontata nykyarvoon muuten kuin eläkevelvoitteiden osalta. Topdanmark diskonttaa koko korvausvastuun. Hastings diskonttaa korvausvastuun ainoastaan siltä osin, kun korvaus liittyy määrättyihin vakaviin henkilövahinkoihin. Mandatum ei diskonttaa korvausvastuuvelkaa ollenkaan. Vakuutusvelan riittävyystesti Vahinkovakuutuksen korvausvastuun ja vakuutusmak- suvastuun riittävyys tutkitaan erikseen. Korvausvastuu perustuu vastaisten korvausrahavirtojen ennusteisiin. Ennusteet tehdään vakiintuneilla vakuutusmatemaatti- silla menetelmillä. Vakuutusmaksuvastuu lasketaan pääsääntöisesti aika- perusteisesti ns. pro rata temporis -periaatteen pohjalta. Vakuutusmaksuvastuun riittävyys testataan laskemalla vakuutusmaksuvastuun lisävastuu yhtiöittäin kullekin liiketoiminta-alueelle ja vakuutusluokalle. Mahdollinen havaittu riittämättömyys vakuutusmaksuvastuussa korjataan kirjaamalla siirtovastuun täydennys. Vakuutusten aktivoidut hankintamenot Vakuutusten hankintamenot, jotka selkeästi liittyvät vakuutussopimusten solmimiseen, esitetään taseen Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 60 TILINPÄÄTÖS 2021 varoissa vakuutusten aktivoituina hankintamenoina. Hankintamenoina käsitellään vakuutussopimusten hankkimiseen tai uusimiseen välillisesti tai välittömästi liittyvät toimintakulut kuten palkkiot, markkinointikulut sekä myyntihenkilöstön palkat ja kulut. Vakuutusten hankintamenot jaksotetaan samalla tavalla kuin vakuu- tusmaksuvastuu. Poistoaika on yleensä korkeintaan 12 kuukautta. Henkivakuutus Vakuutussopimusten luokittelu Henkivakuutustoiminnan sopimukset luokitellaan vakuutussopimuksiksi tai sijoitussopimuksiksi. Vakuutussopimuksia ovat sopimukset, joihin liittyy merkittävä vakuutusriski tai sellaiset sopimukset, joihin sisältyy vakuutuksenottajan oikeus muuttaa sopimusta kasvattamalla riskiä. Kapitalisaatiosopimuksiin ei sisälly vakuutusriskiä, joten nämä sopimukset on luokiteltu sijoitussopimuksiksi. Sopimukseen liittyvä oikeus harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä (Discretionary Participation Feature (DPF)) on vakuutuksenottajan sopimukseen perustuva oikeus saada taatun vähimmäisedun lisäksi muita etuja. Etuina hyvitetään vakuutuksille laskuperustekoron lisäksi asiakashyvityksiä, korotetaan kuolemantapaussummia tai alennetaan vakuutusmaksuja. Mandatumin tulkinnassa kohtuusperiaatteesta määritellään tavoitteet harkinnan- varaisille eduille. Sijoitussidonnaisissa sopimuksissa vakuutuksenottaja kantaa sijoitusriskin valitsemalla sijoituskohteet, joihin sopimusten arvonkehitys sidotaan. Vakuutus- ja sijoitussopimusten arvostus Mandatumissa kaikkiin vakuutussopimuksiin ja niihin sijoitussopimuksiin, joihin liittyy harkinnanvarainen oikeus osuuteen ylijäämästä (DPF), sovelletaan kansallisia laskentaperiaatteita IFRS 4:n Vakuutussopimukset mukaisesti. Kaikkiin sopimuksiin lukuun ottamatta sijoitussidon- naisia sopimuksia liittyy harkinnanvarainen oikeus ylijäämään. Sellaisiin sijoitussidonnaisiin sopimuksiin, joita ei luokitella vakuutussopimuksiksi, liittyy vakuu- tuksenottajan oikeus vaihtaa säästöjen tuottorakenne sijoitussidonnaisesta sellaiseksi, joka muodostuu vähim- mäistuottotakuusta ja oikeudesta harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä. Tämän perusteella myös näihin sopimuksiin sovelletaan vakuutussopimusstandardia. Takaisinosto-oikeutta, vähimmäistuottotakuuta, saman sopimuksen sisällä olevia vakuutus- ja talletusosia sekä muita vastaavia oikeuksia ei eroteta pääsopimuksesta eikä arvosteta erikseen. Mandatumissa kannanluovutuksella siirtyneen Suomi- yhtiön ryhmäeläkevakuutuksen (= Eriytetty vakuutus- kanta) osalta noudatetaan IFRS 4.30:n ns. varjolaskentaa, jonka perusteella omaa pääomaa oikaistaan sopimuksen mukaisten realisoitumattomien voittojen tai tappioiden osalta. Omaa pääomaa oikaistaan määrällä, jolla realisoitumattomat voitot tai tappiot olisivat jakautuneet Eriytetyn vakuutuskannan voitonjakopolitiikan mukaisesti Eriytetylle vakuutuskannalle, mikäli voitot tai tappiot olisi realisoitu tilinpäätöshetkellä. Topdanmarkissa sijoitussidonnaiset sopimukset sisältävät sekä vakuutus- että sijoitussopimuksia. Vakuutussopimukset arvostetaan IFRS 4:n mukaisesti. Sijoitussopimukset sen sijaan arvostetaan IAS 39:n Rahoi- tusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaan. Sijoitussopimuksiin ei liity oikeutta harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä. Kaikki sijoitussidonnaiset sopimukset ovat vaadittaessa käypään arvoon maksettavissa. Kuolemantapauksissa 101 prosenttia vakuutusmäärästä on maksettava. Tämä katsotaan niin pieneksi vakuutusriskiksi, että sopimukset luokitellaan sijoitussopimuksiksi. Muita takaisinosto- oikeuksia tai huomioitavia seikkoja ei ole. Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista ja jälleenvakuutusvarat Vakuutus- ja sijoitussopimusten velka kirjataan vakuu- tusvelaksi, jonka muodostavat vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu. Henkivakuutustoiminnan vakuutustekni- sen vakuutusvelan laskennassa käytetään erilaisia mene- telmiä, jotka sisältävät oletuksia mm. kuolevuudesta, sairastuvuudesta, sijoitusten tuottotasosta, vastaisista liikekuluista ja vahinkojen selviämisestä. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 61 TILINPÄÄTÖS 2021 Tulevan jälleenvakuutuksen vastuuvelan muutos on laskettu vaihtuvin kurssein. Vakuutusmaksuvastuu lasketaan ensivakuutuksessa vakuutuskohtaisesti ja jälleenvakuutuksessa antavan yhtiön ilmoituksen perusteella tai yhtiön omien laskupe- rusteiden mukaan. Vakuutusvelan diskonttauksessa käytetty korko on enintään kunkin maan viranomaisen hyväksymän enimmäiskoron suuruinen. Korvausvastuu kattaa tulevaisuudessa suoritettavat kor- vaukset kaikista jo tapahtuneista vakuutustapahtumista, myös niistä, joita ei tilinpäätöshetkellä vielä ole raportoitu vakuutusyhtiölle. Korvausvastuuseen sisältyvät myös kaikki korvausten hoitokulut. Vakuutusvelasta määritetään vuosittain lyhyt- ja pitkä- kestoisen velan osuus. Vakuutusvelan riittävyystesti Velan riittävyystesti tehdään kaikista sopimuskannoista ja täydennystarvetta tarkastellaan yhtiötasolla koko vakuu- tusvelan riittävyyden perusteella. Ei-sijoitussidonnaiseen velkaan kohdistuva testi sisältää kaikki odotettavissa olevat sopimuksiin perustuvat rahavirrat. Sopimuksiin perustuviin rahavirtoihin kuuluvat odotettavissa olevat vakuutusmaksut, korvaukset, lisäedut ja liikekulut. Korvauksissa on arvioitu takaisinostot ja muut vakuutus- tapahtumat historiatietoihin perustuen. Korvausmäärät pitävät sisällään sekä sopimusten laskuperustekoron että arvion tulevista lisäeduista. Rahavirtojen pääoma-arvot diskontataan tilinpäätöshetkeen. Sijoitussidonnaisen liikkeen testissä lasketaan riski- ja liikekuluylijäämien pääoma-arvot vastaavalla tavalla. Mikäli yhtiökohtaisen sijoitussidonnaisen ja muun liikkeen velan yhteismäärä edellyttää täydentämistä, kasvatetaan velkaa tulosvaikutteisesti testin osoittamalla määrällä. Kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 §:n mukaan henkivakuutuk- sessa on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottaman ylijäämän perusteella myönnettäviin lisäetuihin (DPF). Mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät ole esteenä, kohtuullinen osa ylijäämästä on palautettava lisäetuina näille vakuutuksille. Mandatumin tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä alkuperäisen vakuutuskannan voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille ennen kuluja ja veroja kokonaishy- vitys, joka olisi vähintään kunakin hetkenä matalariski- simpinä pidettävien pitkien korkosijoitusten korkotason mukainen. Kokonaishyvitys muodostuu laskuperusteko- rosta ja vuosittain määrättävistä lisäeduista. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen. Työsuhde-etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet ja henkivakuutukset. Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja Norjassa, muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupoh- jaisia. Merkittävin maksupohjainen järjestely on Suomen TyEL-perusvakuutus. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiin- teitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle eikä sillä ole oikeu- dellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä yritykselle jää velvoitteita tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin ja näiden vakuutusmatemaattisen ja/tai sijoitusriskin kantaa yritys. Velvoite lasketaan kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetel- mää (projected unit credit method). Velvoitteen määrän laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia oletuksia. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 62 TILINPÄÄTÖS 2021 Etuuspohjaisissa järjestelyissä on sekä rahastoituja että rahastoimattomia järjestelyjä. Näissä tilikauden eläkekuluksi kirjataan vuoden vakuutusmatemaattisten laskelmien mukainen vanhuuseläkekertymä laskettuna lineaarisesti eläkeiän saavuttamishetken eläkepalkan pohjalta. Tähän lisätään korkokuluina aikaisempien vuosien eläkesitoumusten hyvityksistä/lisäyksistä aiheu- tuvat laskennalliset vaikutukset. Tilikauden eläkekulut arvioidaan vuoden alussa ja laskelma perustuu muun muassa palkkojen korotusolettamiin, hintainflaatioon eläkesitoumuksen koko keston ajalta sekä sen hetkiseen markkinakorkoon suhteutettuna eläkevelvoitteen duraatioon. Tilikauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno sekä nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti eläkekuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (pois lukien nettokorko) kirjataan omana eränään muihin laajan tuloksen eriin tilikaudella, jona ne syntyvät. Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat käypään arvoon arvostettuina ja näin saatu nettovelka (tai -omaisuus) kirjataan taseeseen omaksi eräkseen. Konsernilla on lisäksi vapaaehtoisia etuuspohjaisia eläkevakuutuksia. Vakuutukset ovat konsernin sisäisiä ja niiden määrä on epäolennainen. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi silloin kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai myöntä- mään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät velvoitteet diskonta- taan. Sammossa irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit. Osakeperusteiset maksut Sammolla oli tilikauden aikana neljä voimassa olevaa käteisvaroina maksettavaa osakeperusteista kannustin- järjestelmää (Johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2017 I ja 2017 II sekä 2020 I ja 2020 II). Topdanmarkilla oli tilikauden aikana yksi hallitukselle ja ylemmälle johdolle suunnattu pääasiallisesti omina osakkeina maksettava osakeoptiojärjestelmä. Hastingsilla oli niin ikään oma tilikaudella käteisvaroina maksettava osakeperusteinen kannustinjärjestelmä. Lisätietoa konsernin eri yhtiöiden kannustinjärjestelmistä on tilinpäätöksen liitetiedossa 31 Kannustinjärjestelmät. Järjestelyt on arvostettu käypään arvoon niiden myön- tämishetkellä sekä jokaisena raportointipäivänä tämän jälkeen. Käteisvaroina maksettavissa järjestelyissä arvostus kirjataan velaksi ja sen muutos tuloslaskelmaan. Osakkeina maksettavissa järjestelyissä saadut toteutus- hinnat kirjataan omaan pääomaan. Kannustimien käypä arvo on määritetty pääosin Black–Scholes-hinnoittelumallin avulla. Markkina- perusteisen kannustinosan käyvässä arvossa on huomioitu hinnoittelumallilla ennakoitu toteuma palkkiona maksettavien kannusteyksiköiden määrästä. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä kannustimen käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden kannusteyksiköiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Tältä osin konserni päivittää oletuksen arvioidusta lopullisesta kannusteyksiköiden määrästä jokaisena väli- ja tilinpäätöspäivänä. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 63 TILINPÄÄTÖS 2021 Tuloverot Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Vero- kulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan yhtiöittäin silloin, ja vain silloin, kun ne liittyvät samaan verosaajan perimiin tuloveroihin ja yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata nämä. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäi- vään mennessä vahvistettuja verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Osakepääoma Osakkeiden liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden tai optioiden liik- keeseen laskemiseen tai liiketoiminnan hankkimiseen, esitetään omassa pääomassa verovaikutukset huomioon ottaen saadun tulon vähennyksenä. Osingot kirjataan omasta pääomasta sinä tilikautena, jona yhtiökokous päättää osingonjaosta. Kun emoyhtiö tai muu konserniyhtiö ostaa emoyhtiön osakkeita, maksettu vastike vähennetään omasta pääomasta ja esitetään erässä Omat osakkeet siihen asti, kunnes osakkeet mitätöidään. Jos osakkeet myöhemmin myydään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu vastike kirjataan omaan pääomaan. Omat osakkeet Omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien (omien osakkeiden) takaisinoston hankintahinta vähennetään suoraan omasta pääomasta. Omien osakkeiden ostosta, myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota. Mikäli osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, kirjataan hankintahinnan ja saadun vastik- keen välinen erotus ylikurssirahastoon. Rahavarat Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (3 kk). Sampo esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen epäsuoraa esitystapaa, jolloin voittoa (tappiota) ennen veroja oikaistaan ei-kassaperusteisten tapahtumien vaikutuksella, varojen ja velkojen muutoksilla ja tuotoilla ja kuluilla, jotka liittyvät investointien tai rahoituksen rahavirtoihin. Rahavirtalaskelmassa saadut ja maksetut korot esitetään liiketoiminnan rahavirroissa. Myös saadut osingot sisältyvät liiketoiminnan rahavirtoihin. Maksetut osingot esitetään rahoitustoiminnan rahavirroissa. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä parhaaseen käytettävissä olleeseen tie- toon. Arviointi perustuu sekä aikaisempiin kokemuksiin Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 64 TILINPÄÄTÖS 2021 että tulevaisuutta koskeviin tilinpäätöshetkellä toden- näköisimpinä pidettyihin oletuksiin. Toteutumatiedot voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä. Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla. Sammon keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävar- muustekijät liittyvät mm. vakuutusmatemaattisissa laskelmissa käytettyihin oletuksiin, julkisesti noteeraa- mattomien rahoitusvarojen ja -velkojen ja sijoituskiin- teistöjen käypien arvojen arviointiin sekä rahoitusvarojen ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisten arviointiin. Näitä osa-alueita koskevat laatimisperiaatteet edellyttävät eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä. Vakuutusmatemaattiset oletukset Vakuutusvelkojen arviointiin liittyy aina epävarmuutta, sillä vakuutusvelka perustuu tehtyihin arvioihin ja oletuksiin tulevista korvausmenoista. Arviot perustuvat tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin konsernin omiin tilastoihin aikaisemmista vahinkotapahtumista. Arvioihin liittyvä epävarmuus on yleensä suurempi arvioitaessa uusia vakuutuskantoja tai vakuutuskantoja, joissa vahingon selviäminen kestää kauan, sillä näistä ei ole vielä saatavilla täydellisiä vahinkotilastoja. Histo- riatietojen lisäksi vakuutusvelkojen arvioinnissa otetaan huomioon mm. vahinkokehitys, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeuden päätökset sekä yleinen taloudellinen tilanne. Huomattava osa konsernin vahinkovakuutuksen vakuutusveloista liittyy lakisääteisiin tapaturma- ja liikennevakuutuksiin. Näiden velkojen arviointiin sisältyvistä epävarmuustekijöistä huomattavimmat sisältyvät oletuksiin inflaatiosta, kuolevuudesta, diskont- tauskoroista sekä lakimuutosten ja oikeuskäytäntöjen vaikutuksista. Henkivakuutuksen vakuutusvelkojen vakuutusmatemaat- tisista oletuksista on kerrottu tarkemmin kappaleessa Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista ja jälleenvakuu- tusvarat. IAS 19:n mukaiset etuuspohjaiset eläke-etuudet arvioidaan myös vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Eläkejärjestelyn varauksen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, jolloin diskonttauskoron määrittelyn lisäksi tehdyt arviot koskevat oletuksia mm. kuolevuudesta, henkilöstön vaih- tuvuudesta, hintainflaatiosta sekä palkkakehityksestä. Käypien arvojen määritys Jos rahoitusvaroilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Menetelmistä on kerrottu enemmän tilinpäätösperiaattei- den kappaleessa Käypä arvo. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on tilikauden aikana arvioitu osittain käyttäen konsernin omaa asiantuntemusta markkinoilta saadun vertailuaineiston perusteella. Tähän liittyvät johdon tekemät oletukset esim. markkinoiden tuottovaateista sekä käytettävästä diskonttauskorosta. Arvonalentumistestaukset Liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on pääosin määritetty käyttöarvoon perustuvilla laskemilla. Nämä edellyttävät johdon tekemiä arvioita mm. tulevista kassavirroista, diskonttauskorosta sekä talouden yleisestä inflaatio- ja kasvukehityksestä. Topdanmarkin yhdistely tytäryhtiönä IFRS 10:n Konsernitilinpäätös standardin mukaan sijoittajalla on määräysvalta sijoituskohteessa, kun sijoittaja altistuu sijoituskohteen muuttuvalla tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vai- kuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 65 TILINPÄÄTÖS 2021 Sampo omisti 30.9.2017 Topdanmark AS:n osakkeista 44,2 prosenttia ja äänivallasta 49,1 prosenttia. Tuolloin Sammon johto suoritti standardin vaatimien tosiseikkojen ja olosuhteiden olemassaolon perusteellisen harkinnan arvioidessaan, onko sillä määräysvalta Topdanmarkissa, ja päätyi yhdistelemään Topdanmarkin tytäryhtiönä konsernitilinpäätökseen. Harkinnassa otettiin huomioon mm. se, että Sampo oli suurin yksittäinen osakkeenomis- taja eikä tiedossa ollut muiden osakkeenomistajien välisiä sopimuksia. Lisäksi katsottiin, että Sammolla oli määräys- valta ohjata Topdanmarkin merkityksellisiä toimintoja eli toimintoja, joilla on merkittävä vaikutus sijoituskohteen tuottoon. Tarkasteluhetkellä Sammolla oli kolme jäsentä Topdanmarkin hallituksessa, joista yksi hallituksen puheenjohtajana. Topdanmarkin hallituksessa on yhteensä 9 jäsentä ja päätökseen vaaditaan yhtiöjärjes- tyksen mukaan 50 prosenttia äänistä, mutta halutessaan Sampo voi kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen hallituksen kokoonpanon muuttamiseksi ja säädä näin äänivallan hallituksessa itselleen. Myytävänä olevat omaisuuserät Helmikuussa 2021 Sammon johto julkaisi tiedotteen aikomuksesta vähentää huomattavasti Nordean osakkeissa olevaa omistustaan seuraavien 18 kuukauden kuluessa. Lokakuussa 2021 Nordean osakkuusyhtiöosakkeet luokiteltiin myytävänä olevaksi omaisuuseräksi IFRS 5:n Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot standardin mukaisesti. Päätös uudelleenluokittelusta perustui Sammon johdon tekemiin arviointeihin siitä, että osakkeiden kirjanpitoarvo tulee kertymään pääasiallisesti osakkeiden myynnistä. Johdon arvion mukaan osakkeet ovat välittömästi myytävissä ja myynti tulee tapahtumaan erittäin todennäköisesti seuraavien 12 kuukauden aikana uudelleenluokittelusta. Lisätietoja Nordean osakkuusyhtiöosakkeiden uudel- leenluokittelusta löytyy liitteestä 35 Myytävänä olevat omaisuuserät. Uusien tai uudistettujen IFRS-standardien ja tulkintojen soveltaminen Konserni tulee noudattamaan seuraavia konsernin liiketoimintaan liittyviä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja myöhempinä tilikausina, jolloin ne tulevat voimaan, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tili- kauden alkamispäivä, voimaantuloa seuraavan tilikauden alusta alkaen. Seuraavilla uusilla IFRS-standardeilla on vaikutusta konsernin raportointiprosesseihin: • IFRS 17 Vakuutussopimukset • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit IFRS 17 Vakuutussopimukset (voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) IASB julkaisi IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardin 18.5.2017. IFRS 17 ja siihen kesäkuussa 2020 tehdyt muutokset hyväksyttiin sovellettavaksi Euroopan Unionissa 19.11.2021, lukuun ottamatta vapautusta olla noudattamatta vuosittaisia kohortteja koskevia vaatimuksia vakuutussopimusryhmille. Sampo-konserni ei suunnittele noudattavansa tätä vapautusta. IFRS 17 korvaa nykyisen IFRS 4:n Vakuutussopimukset standardin ja asettaa periaatteet koskien vakuutus- sopimusten merkitsemistä kirjanpitoon, arvostamista ja esittämistä sekä vakuutussopimuksista esitettäviä liitetietoja. IFRS 17:ta sovelletaan vakuutussopimuksiin, jälleenvakuutussopimuksiin sekä joihinkin sijoitussopi- muksiin, joihin sisältyy oikeuksia harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä. Standardin tavoitteena on tuottaa tilinpäätöksen käyttäjille asiaankuuluvaa tietoa, joka kuvaa luotettavasti vakuutussopimuksia sekä yhtenäistää vakuutusvelkojen arvostamisperiaatteita. IFRS 17:ssä vakuutussopimusten arvostaminen perustuu yleiseen malliin (general measurement model), jota sovelletaan kaikkien vakuutussopimusten vakuutusso- pimusvelkoihin. Yleisessä mallissa vakuutussopimusten arvostus perustuu tulevien rahavirtojen nykyarvoon, Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 66 TILINPÄÄTÖS 2021 jossa on huomioitu rahan aika-arvo sekä riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali. Sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali on kertymätön tuotto, joka kirjataan tuloslaskelmaan silloin, kun palveluja tuotetaan tulevina kausina. Raportointipäivänä sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat rahavirrat arvostetaan uudelleen käyttäen raportointipäivän oletuksia. Lisäksi IFRS 17:n mukaan muuttuvaan palkkioon perustuvaa mallia (variable fee approach) käytetään vakuutussopimuksiin, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä. Muuttuvaan palkkioon perustuva malli on yleisen mallin modifikaatio, jossa sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin käsittelyä on muutettu. Vakuutusyhtiö voi soveltaa vakuutussopimusten arvos- tamiseen yksinkertaistettua mallia, vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (premium allocation approach), kun tietyt kriteerit täyttyvät. Tässä lähestymistavassa jäljellä olevan vakuutuskauden velka perustuu saatuihin vakuutusmaksuihin, mikä tarkoittaa yksinkertaistusta yleiseen malliin verrattuna. Vakuutus- maksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa voidaan soveltaa vakuutussopimuksiin, joiden vakuu- tuskausi on korkeintaan vuosi, tai vakuutussopimuksiin, joiden osalta vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvan lähestymistavan noudattaminen ei johda merkittävään eroon verrattuna siihen, että sopimus arvostettaisiin käyttäen yleistä mallia. Sampo-konserni jatkaa IFRS 17 -standardin vaikutusten arviointia tilikauden 2022 aikana. Alustavan analyysin perusteella vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa tullaan noudattamaan konsernin kaikissa vahinkovakuutusyhtiöissä. Sen sijaan kaikkia kolmea arvostusmallia tultaneen noudattamaan Sampo-konsernin henkivakuutusyhtiöissä. VFA-mallia tullaan noudattamaan lähinnä sijoitussidonnaisiin vakuutussopimuksiin. IFRS 17:n käyttöönoton odotetaan vaikuttavan merkittävästi tilinpäätöksen esittämiseen sekä liitetietoihin. Siirryttäessä soveltamaan IFRS 17:ää, soveltamisessa tulee noudattaa täysin takautuvaa soveltamista oikaisten edelli- sen tilikauden vertailutiedot. Mikäli täysin takautuva soveltaminen ei ole käytännössä mahdollista, voidaan noudattaa joko muutettua takautuvaan soveltamiseen perustuvaa lähestymistapaa tai käypään arvoon perus- tuvaa lähestymistapaa. Alustavan analyysin perusteella täysin takautuvaa soveltamista noudatettaneen konsernin vahinkovakuutusyhtiöissä, kun taas kaikkia kolmea menetelmää noudatettaneen konsernin henkivakuutus- yhtiöissä. Sampo-konserni jatkaa prosessien kehittämistä IFRS 17:n raportointivaateiden noudattamiseksi. Painopiste on sekä aktuaariprosessien että taloudellisen raportoinnin prosessien kehittämisessä. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit IFRS 9 -standardi (voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) korvaa IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardin. Sampo aikoo hyödyntää seuraavassa kappaleessa avattua väliaikaista vapautusta ja ottaa standardin käyttöön 1.1.2023 alkavalla tilikaudella. Vertailukauden 2022 tietoja ei oikaista. Uusi standardi muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää uuden arvonalentumismallin perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin. IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardi (voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla), joka korvaa IFRS 4 Vakuutussopimukset -standardin, tulee vaikuttamaan vakuutusyhtiöiden vakuutusvelkojen arvostukseen ja tästä johtuen vakuutusyhtiöille on annettu vaihtoehtoja IFRS 9:n käyttöönottamiseksi. Yhtiö voi tiettyjen vakuu- tusvelkojen määrään liittyvien edellytysten täyttyessä käyttää ns. väliaikaista vapautusta, jolloin se siirtää IFRS 9:n standardin käyttöönoton alkamaan samanaikaisesti IFRS 17 -standardin kanssa, viimeistään 1.1.2023 alkavalla tilikaudella. Väliaikaista vapautusta saa soveltaa, mikäli konsernin vakuutustoimintaan liittyvien velkojen suhde taseen kokonaisvelkoihin on yli 90 prosenttia. Sovelta- minen on mahdollista myös silloin, kun suhdeluku on yli 80 prosenttia, mikäli konserni ei merkittävässä määrin harjoita muuta kuin vakuutustoimintaa. Toinen sallittu vaihtoehto oli soveltaa IFRS 9 -standardia 1.1.2018 alkaen, Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 67 TILINPÄÄTÖS 2021 mutta poistaa velkojen ja varojen erilaisista arvostusperi- aatteista johtuvat erot tuloslaskelmalla siirtämällä eroista aiheutuvat vaikutukset tuloksesta muihin laajan tuloksen eriin. Konserni on suorittanut analysoinnin väliaikaisen vapautuksen soveltamisen edellytyksistä ja todennut niiden täyttyvän. Näin ollen Sampo-konserni soveltaa vapautusta ja ottaa käyttöön IFRS 9 -standardin saman- aikaisesti tulevan IFRS 17 -standardin kanssa. IFRS 9 -standardin käyttöönotolla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taseeseen, koska pääosa rahoitusva- roista kirjataan jo tällä hetkellä käyvin arvoin taseeseen, kuten kirjataan myös IFRS 9 -standardia noudatettaessa. Segmentti-informaatio Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia sekä Baltia. Segmentti-informaatio on tuotettu konsernin tilinpäätöstä laadittaessa ja esitettäessä noudatettujen laatimisperiaatteiden mukaisesti. Segmenteille on kohdistettu liiketoiminnasta aiheutuvat, joko välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa olevat, tuotot, kulut, varat ja velat. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Konserni- tilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Segmenttien välillä ei ollut merkittäviä tuottoeriä raportointikausilla. Segmenttien poistot on esitetty liitteissä 10–12 ja sijoituk- set osakkuusyhtiöihin liitteessä 13. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 68 TILINPÄÄTÖS 2021 Konsernin laaja tuloslaskelma liiketoimintasegmenteittäin 31.12.2021 Milj. e If Topdanmark Hastings Mandatum Omistus- yhteisö Eliminoinnit Konserni Vakuutusmaksutulo — — Sijoitustoiminnan nettotuotot - Liiketoiminnan muut tuotot - Korvauskulut - - - - — - Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos - - - — - - Henkilöstökulut - - - - - — - Liiketoiminnan muut kulut - - - - - - Rahoituskulut - - - - - - Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista - — — Arvostusero osakkuusyhtiöosakkeiden luovutuksesta — — — — — Arvonalentumistappion palautus Nordean osakkeista — — — — — Voitto ennen veroja Verot - - - - - — - Tilikauden voitto Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 69 TILINPÄÄTÖS 2021 Milj. e If Topdanmark Hastings Mandatum Omistus- yhteisö Eliminoinnit Konserni Kauden muut laajan tuloksen erät Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot - — - — Myytävissä olevat rahoitusvarat — - — Osuus osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen eristä — — — — — Verot - — — - - — - Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen — Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot — — — — — Verot - — — — — — - Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen — — — — — TILIKAUDEN LAAJA TULOS Tilikauden voitosta Emoyhtiön omistajien osuus Määräysvallattomien osuus Tilikauden laajasta tuloksesta Emoyhtiön omistajien osuus Määräysvallattomien osuus Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 70 TILINPÄÄTÖS 2021 Konsernin laaja tuloslaskelma liiketoimintasegmenteittäin 31.12.2020 Milje If Topdanmark Hastings – Mandatum Omistus- yhteisö Eliminoinnit Konserni Vakuutusmaksutulo — — Sijoitustoiminnan nettotuotot - Liiketoiminnan muut tuotot - Korvauskulut - - - - — - Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos - - - — - - Henkilöstökulut - - - - - — - Liiketoiminnan muut kulut - - - - - - Rahoituskulut - - - - - - Osuus osakkuusyritysten voitoista/ tappioista — — Arvostusero Nordean osakkeiden luovutuksesta — — — — - — - Arvonalentumistappio Nordean osakkeista — — — — - — - Voitto ennen veroja - - Verot - - - — - Tilikauden voitto - - Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 71 TILINPÄÄTÖS 2021 Milje If Topdanmark Hastings – Mandatum Omistus- yhteisö Eliminoinnit Konserni Kauden muut laajan tuloksen erät Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot - Myytävissä olevat rahoitusvarat — — Osuus osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen eristä — — — — — Verot - — — - - — - Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen — Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot — — — — — Verot — — — — — Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen — — — — — TILIKAUDEN LAAJA TULOS - - Tilikauden voitosta Emoyhtiön omistajien osuus Määräysvallattomien osuus Tilikauden laajasta tuloksesta Emoyhtiön omistajien osuus Määräysvallattomien osuus Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 72 TILINPÄÄTÖS 2021 Konsernitase liiketoimintasegmenteittäin 31.12.2021 Milj. e If Topdanmark Hastings Mandatum Omistus- yhteisö Eliminoinnit Konserni Varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet — Sijoituskiinteistöt — — — Aineettomat hyödykkeet — Sijoitukset osakkuusyrityksissä — — Rahoitusvarat - Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset — — — - Laskennalliset verosaamiset — — - Saamiset jälleenvakuutussopimuksista — — Muut varat - Käteiset varat — Myytävänä olevat omaisuuserät — — — — Varat yhteensä - Velat Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista — — Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista — — — - Huonomman etuoikeuden omaavat lainat — - Muut rahoitusvelat — Laskennalliset verovelat — Varaukset — — — — — Eläkevelvoitteet — — — — — Muut velat - Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat — — — — — Velat yhteensä - Milj. e Konserni Oma pääoma Osakepääoma Rahastot Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät Emoyhtiön omistajien osuus Määräysvallattomien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 73 TILINPÄÄTÖS 2021 Konsernitase liiketoimintasegmenteittäin 31.12.2020 Milj. e If Topdanmark Hastings Mandatum Omistus- yhteisö Eliminoinnit Konserni Varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet — Sijoituskiinteistöt — — — Aineettomat hyödykkeet — Sijoitukset osakkuusyrityksissä — — Rahoitusvarat - Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset — — — - Laskennalliset verosaamiset — — - Saamiset jälleenvakuutussopimuksista — — Muut varat - Käteiset varat — Varat yhteensä - Velat Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista — — Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista — — — - Huonomman etuoikeuden omaavat lainat — - Muut rahoitusvelat — Laskennalliset verovelat — Varaukset — — — — — Eläkevelvoitteet — — — — — Muut velat - Velat yhteensä - Milje Konserni Oma pääoma Osakepääoma Rahastot Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät Emoyhtiön omistajien osuus Määräysvallattomien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 74 TILINPÄÄTÖS 2021 Maantieteellinen informaatio Milj. e Suomi Ruotsi Norja Tanska Iso- Britannia Baltia Yhteensä 2021 Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta Pitkäaikaiset varat 2020 Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta Pitkäaikaiset varat Vakuutustoiminnan tuotot sisältävät vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot ja henkivakuutuksen vakuutusmaksutulon vakuutuksen myöntämismaan mukaan, Omistusyhteisön tuotot sisältävät sijoitustoiminnan nettotuotot sekä muut tuotot. Hastingsin osalta mukaan on laskettu myös vakuutusvälitystoiminnasta syntyvät tuotot. Pitkäaikaiset varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä sijoituskiinteistöt. Olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet Määräysvallattomien omistajien omistusosuus Tytäryritys Toimipaikka Topdanmark A/S Tanska Hastings Group (Consolidated) Limited * ) Iso-Britannia — Kertyneet määräysvallattomien omistajien osuudet Topdanmark A/S Hastings Group (Consolidated) Ltd — * ) Hastingsin määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta Sampo Oyj ilmoitti 8.12.2021 solmineensa sopimuksen Rand Merchant Investment Holdings Limited (RMI) Hastings-omistuksen hankkimisesta. Sopimuksen mukaan Sampo maksoi 685 miljoonaa Englannin puntaa (noin 806 miljoonaa euroa) RMI:n 30 prosentin vähemmistö- osuudesta Hastingsissa ja RMI:llä olleesta optiosta hankkia 10 prosenttia Hastingsista toukokuuhun 2022 mennessä. Kauppahinta maksettiin ja kauppa toteutui samana päivänä. Hankitun vähemmistöosuuden kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotus noin -590 miljoonaa euroa kirjattiin suoraan omaan pääomaan emoyrityksen omistajille. Yhteenveto taloudellisesta informaatiosta Luvut ovat lukuja ennen konsernieliminointeja. Taulukossa on esitetty Topdanmarkin ja Hastingsin määräysvallattomien omistajien osuus. Luvut ennen määräysvallattomien osuuden erottamista löytyvät konsernin segmenttituloslaskelmalta ja -taseelta. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 75 TILINPÄÄTÖS 2021 Määräysvallattomille omistajille kohdistettu voitto Milj. e Hastings Topdanmark Hastings – Topdanmark Vakuutusmaksutulo Sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Korvaukset - - - - Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos - - Henkilöstökulut - - - - Liiketoiminnan muut kulut - - - - Rahoituskulut - - - Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista — — Voitto ennen veroja - Verot - - - Määräysvallattomille omistajille kohdistettu voitto tilikauden tuloksesta - Määräysvallattomien omistajien osuus konsernitaseesta Milj. e Topdanmark Hastings Topdanmark Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Sijoituskiinteistöt — Aineettomat hyödykkeet Sijoitukset osakkuusyrityksissä — Rahoitusvarat Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset — Laskennalliset verosaamiset Saamiset jälleenvakuutussopimuksista Muut varat Käteiset varat Varat yhteensä Velat Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista — Huonomman etuoikeuden omaavat lainat — Muut rahoitusvelat Laskennalliset verovelat Muut velat Velat yhteensä Määräysvallattomille omistajille kohdistettu nettovarallisuus Hastings Topdanmark Hastings – Topdanmark Määräysvallattomille omistajille maksetut osingot — Määräysvallattomien omistajien osuus kassavirrasta - Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 76 TILINPÄÄTÖS 2021 Muut konsernin liitetiedot 1–36 1 Vakuutusmaksutulo Milj. e Vahinkovakuutus Henkivakuutus Vakuutussopimukset Sijoitussopimukset Vakuutusmaksutulo yhteensä, brutto Jälleenvakuuttajien osuus Vahinkovakuutus - - Henkivakuutus, vakuutussopimukset - - Jälleenvakuutus yhteensä - - Konsernin vakuutusmaksutulo yhteensä, netto 1) 1) Vakuutusmaksuvastuun muutos esitetään liitteessä 5, "Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos". 2 Sijoitustoiminnan nettotuotot If Milj. e Rahoitusvaroista Johdannaissopimuksista Voitot/tappiot - - Lainoista ja muista saamisista Korkotuotot Milj. e Myytävissä olevista rahoitusvaroista Saamistodistukset Korkotuotot Arvonalentumistappiot — - Arvonalentumistappioiden palautukset — Voitot/tappiot - Valuuttakurssimuutokset - Osakkeet Voitot/tappiot Arvonalentumistappiot - - Osinkotuotot Yhteensä Yhteensä rahoitusvaroista Muista varoista Sijoituskiinteistöt Voitot/tappiot Kulut muista kuin rahoitusveloista - - Diskonttauksen purkuvaikutus - - Palkkiokulut Omaisuudenhoito - - Ifin sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät 80 milj. euroa (-12) käyvän arvon rahastosta tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 77 TILINPÄÄTÖS 2021 Topdanmark Milj. e Rahoitusvaroista Johdannaissopimuksista Voitot/tappiot - Kaupankäyntivaroista Saamistodistukset Korkotuotot Voitot/tappiot - - Osakkeet Voitot/tappiot Osinkotuotot Yhteensä Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevista sijoituksista Saamistodistukset Korkotuotot Voitot/tappiot - Osakkeet Voitot/tappiot Osinkotuotot Johdannaiset Korkotuotot - - Voitot/tappiot Muut rahoitusvarat Voitot/tappiot Yhteensä Lainoista ja muista saamisista Korkotuotot - Yhteensä rahoitusvaroista Milj. e Nettotuotot sijoituskiinteistöistä Henkivakuutusasiakkaiden puolesta maksetut verot - - Diskonttauksen purkuvaikutus, vakuutusvelat - Muut sijoitustoimintaan liittyvät kulut - - Topdanmarkin sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä Hastings Milj. e – Rahoitusvaroista Myytävissä olevista rahoitusvaroista Saamistodistukset Korkotuotot Voitot/tappiot Yhteensä Hastingsin sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 78 TILINPÄÄTÖS 2021 Mandatum Milj. e Rahoitusvaroista Johdannaissopimuksista Voitot/tappiot - Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevista sijoituksista Saamistodistukset Korkotuotot Voitot/tappiot Osakkeet Voitot/tappiot Osinkotuotot Lainat ja muut saamiset Korkotuotot - - Voitot/tappiot - Muut rahoitusvarat Voitot/tappiot Yhteensä Lainoista ja muista saamisista Korkotuotot Valuuttakurssimuutokset - Yhteensä - Milj. e Myytävissä olevista rahoitusvaroista Saamistodistukset Korkotuotot Voitot/tappiot Arvonalentumistappiot — Arvonalentumistappioiden palautukset - Valuuttakurssimuutokset - Osakkeet Voitot/tappiot Arvonalentumistappiot - - Osinkotuotot Yhteensä Yhteensä rahoitusvaroista Muista varoista Sijoituskiinteistöt Voitot/tappiot Arvonalentumistappiot - — Muut Yhteensä Palkkiotuotot, netto Omaisuudenhoito - - Palkkiotuotot Yhteensä Mandatumin sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät 254 milj. euroa (94) käyvän arvon rahastosta tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 79 TILINPÄÄTÖS 2021 Omistusyhteisö Milj. e Rahoitusvaroista Johdannaissopimuksista Voitot/tappiot Lainoista ja muista saamisista - - Myytävissä olevista rahoitusvaroista Saamistodistukset Korkotuotot Valuuttakurssimuutokset - Osakkeet Voitot/tappiot Arvonalentumistappiot — - Osinkotuotot Yhteensä 142 3 Yhteensä rahoitusvaroista 144 5 Muista varoista Omistusyhteisön sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä 146 4 Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät 83 milj. euroa (-14) käyvän arvon rahastosta tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta. Milje Segmenttien väliset eliminoinnit - - Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä 3549 1383 Muut tuotot ja kulut muodostuvat kiinteistösijoitusten vuokrista, hoitovastikkeista ja poistoista. Kaikki sijoituksista aiheutuvat tuotot ja kulut sisältyvät sijoitustoiminnan nettotuottoihin. Voitot/ tappiot sisältävät myyntivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet että realisoitumattomat arvostuserot. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvostuserot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa. Käyvän arvon rahaston muutokset on eritelty oman pääoman muutoslaskelmassa. Ifin eläkemuotoisten korvausten diskonttauksen purkuvaikutus on omana eränään. Eläkemuotoisten korvausten vastuu lasketaan käytössä olevien vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti siten, että oletettu inflaatio ja kuolevuus on huomioitu. Lisäksi vastuuta diskontattaessa on otettu huomioon sijoitustoiminnan oletettu nettotuotto. Diskonttauksen asteittaisen purkamisen seurauksena syntyvien eläkemuotoisten korvauskulujen lisäyksen kattamiseksi kohdistetaan eläkemuotoisiin korvauksiin laskennallinen sijoitustoiminnan nettotuotto. 3 Liiketoiminnan muut tuotot Milj. e Muut tuotot Muut vakuutustekniset tuotot Broker-toimintaan liittyvät tuotot Konsernin liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 491 155 Muut vakuutustekniset tuotot sisältävät tuottoja vakuutustoiminnasta, johon ei sisälly vakuutusriskin siirtoa kuten myyntikomissioita ja kolmannen osapuolen puolesta suoritettuja palveluita hallinto- ja korvausvaatimusasioissa. Lisäksi liiketoiminnan muissa tuotoissa on Ifin tytäryhtiö Viking Assistance Group AS:n tarjoamien tiepalveluiden tuotot, jotka kirjataan tulokseen palvelun tultua suoritetuksi. Konsernin kannalta tuottojen määrä on vähäinen. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 80 TILINPÄÄTÖS 2021 4 Korvauskulut Milj. e Maksetut korvaukset Vahinkovakuutus - - Henkivakuutus Vakuutussopimukset - - Sijoitussopimukset - - Maksetut korvaukset yhteensä, brutto - - Jälleenvakuuttajien osuus Vahinkovakuutus Henkivakuutus, vakuutussopimukset Jälleenvakuuttajien osuus yhteensä Maksetut korvaukset yhteensä, netto - - Korvausvastuun muutos Vahinkovakuutus - - Henkivakuutus, vakuutussopimukset - Korvausvastuun muutos yhteensä, brutto - Jälleenvakuuttajien osuus Vahinkovakuutus - Henkivakuutus, vakuutussopimukset Jälleenvakuuttajien osuus yhteensä - Korvausvastuun muutos yhteensä, netto - - Konsernin korvauskulut yhteensä - - 5 Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos Milj. e Vakuutusmaksuvastuun muutos Vahinkovakuutus - - Henkivakuutus Vakuutussopimukset - - Sijoitussopimukset - - Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos, brutto - - Jälleenvakuuttajien osuus Vahinkovakuutus Konsernin vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos yhteensä, netto - - 6 Henkilöstökulut Milj. e Palkat ja palkkiot - - Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut - - Osakevaroina toteutetut osakeperusteiset maksut - - Eläkekulut maksupohjaiset järjestelyt - - etuuspohjaiset järjestelyt (liitetieto 26) - - Muut henkilösivukulut - - Konsernin henkilöstökulut yhteensä - - Lisätiedot osakeperusteisista maksuista esitetään liitetiedossa 31 Kannustinjärjestelmät. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 81 TILINPÄÄTÖS 2021 7 Liiketoiminnan muut kulut Milj. e Tietohallintokulut - - Muut henkilöstökulut - - Markkinointikulut - - Poistot - - Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä - - Vuokrat * ) - - Vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutos - Ensivakuutuksen palkkiot - - Annetun jälleenvakuutuksen palkkiot Muut - - Konsernin liiketoiminnan muut kulut yhteensä - - * ) Vuokrasopimuksista, joihin sovelletaan IFRS 16 -standardin sallimia helpotuksia olla kirjaamatta vuokrasopimuksia taseelle. Erä Muut sisältää mm. kulut viestinnästä, ulkopuolisista palveluista sekä muista hallintokuluista. 8 Osakekohtainen tulos Milj. e Osakekohtainen tulos Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana ) Osakekohtainen tulos (EUR/osake) * ) Lukumäärässä huomioitu omien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana. Muita osakkeisiin liittyviä transaktioita ei ole tilikaudella ollut. 9 Rahoitusvarat ja -velat Rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39.9 mukaisiin kategorioihin. Taulukossa on esitetty myös rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät korkotuotot ja -kulut, tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot, arvonalentumistappiot sekä osinkotuotot. Taulukon rahoitusvarat yhteensä sisältää tase-erät rahoitusvarat sekä käteiset varat. Käteiset varat on esitetty erässä lainat ja muut saamiset. Milj. e Kirjan- pitoarvo Korkotuotot Korkokulut Voitot tappiot Arvonal tappiot Osinko- tuotot RAHOITUSVARAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Johdannaissopimukset - — — Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat — Lainat ja muut saamiset - — — Myytävissä olevat rahoitusvarat - Yhteensä - Mandatumin myytävänä olevat omaisuuserät - Konsernin rahoitusvarat yhteensä RAHOITUSVELAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Johdannaissopimukset — — Muut rahoitusvelat - - Konsernin rahoitusvelat yhteensä - - Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 82 TILINPÄÄTÖS 2021 Milj. e Kirjan- pitoarvo Korkotuotot/ Korkokulut Voitot/ tappiot Arvonal. tappiot Osinko- tuotot RAHOITUSVARAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Johdannaissopimukset — — Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - — Lainat ja muut saamiset - — — Myytävissä olevat rahoitusvarat - Konsernin rahoitusvarat yhteensä - RAHOITUSVELAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Johdannaissopimukset — — Muut rahoitusvelat - Konsernin rahoitusvelat yhteensä - 10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Milj. e Käyttöoikeus- omaisuuserät 1) Maa-alueet ja rakennukset Koneet ja kalusto 2) Yhteensä 1.1. Hankintameno Kertyneet poistot - - - - Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 1.1. Lisäykset — Vähennykset - - - - Poistot - - - - Valuuttakurssierot - Kirjanpitoarvo 31.12. 31.12. Hankintameno Kertyneet poistot - - - - Kirjanpitoarvo 31.12. Milj. e Käyttöoikeus- omaisuuserät 1) Maa-alueet ja rakennukset Koneet ja kalusto 2) Yhteensä 1.1. Hankintameno Kertyneet poistot - - - - Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 1.1. Tytäryhtiöhankinnat Lisäykset Vähennykset - — - - Poistot - - - Valuuttakurssierot — Kirjanpitoarvo 31.12. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 83 TILINPÄÄTÖS 2021 2020 Milj. e Käyttöoikeus- omaisuuserät 1) Maa-alueet ja rakennukset Koneet ja kalusto 2) Yhteensä Hankintameno Kertyneet poistot - - - - Kirjanpitoarvo 31.12. 1) Konserni on vuokralleottajana useissa vuokrasopimuksissa, jotka koskevat toimistotiloja, autoja sekä toimistolaitteita. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältävät konsernin toimitilavuokrasopimukset. Konserni vuokraa pääsääntöisesti tilat omaan käyttöön. Vuokrasopimusajat vaihtelevat 2–12 vuoden välillä. Useimmat sopimukset sisältävät mahdollisuuden uusia sopimus vuokra-ajan päättyessä. Osa sopimuksista on mahdollista päättää myös ennen vuokrakauden loppua. Vuokramaksut ovat yleisesti sidottuja kuluttajahintaindeksin muutoksiin. Liitteessä 27 Muut velat on annettu lisätietoa laajemmin konsernin vuokrasopimuksista. 2) Sisältää omat IT-laitteet ja toimistokalusteet. 3) Vuoden 2021 alkusaldoissa on vähäisiä oikaisuja johtuen muutoksista erien välillä. 11 Sijoituskiinteistöt Milj. e 1.1. Hankintameno Kertyneet poistot - - Kertyneet arvonalentumiset - - Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 1.1. Lisäykset Vähennykset - - Poistot — - Arvonalentumistappiot — Nettomääräiset voitot ja tappiot käyvän arvon oikaisuista — Muut muutokset - — Valuuttakurssierot Kirjanpitoarvo 31.12. Milj. e Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä Sijoitusomaisuuteen sisältyvät muulla sopimuksella vuokralle annetut kiinteistöt Ei-purettavissa olevat vähimmäisvuokrat - yhden vuoden kuluessa - yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua - yli viiden vuoden kuluttua Yhteensä Kiinteistökulut - välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka ovat kerryttäneet vuokratuottoa kaudella - - välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka eivät ole kerryttäneet vuokratuottoa kaudella - - Yhteensä - Sijoituskiinteistöjen käypä arvo 31.12. Konsernin sijoituskiinteistöjen käypien arvojen arviointi on kuvattu konsernin tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. Käyvän arvon hierarkiassa sijoituskiinteistöt kuuluvat joko tasolle 2 tai 3. Segmenttien sijoituskiinteistöjen tilat vuokrataan markkinaehtoisilla, peruuttamattomilla vuokrasopimuksilla. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat toistaiseksi voimassa olevista monivuotisiin sopimuksiin. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 84 TILINPÄÄTÖS 2021 12 Aineettomat hyödykkeet Milj. e Liikearvo Asiakas- suhteet Trade- mark Kesken- eräiset projektit Muut Yhteensä 1.1. Hankintameno Kertyneet poistot — - - — - - Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 1.1. Yrityshankinnat - — — — Lisäykset — — Vähennykset — - — - - - Poistot — - — — - - Siirrot keskeneräisistä — — — - — Valuuttakurssierot Kirjanpitoarvo 31.12. 31.12. Hankintameno Kertyneet poistot — - - — - - Kirjanpitoarvo 31.12. Milj. e Liikearvo Asiakas- suhteet Trade- mark Kesken- eräiset projektit Muut Yhteensä 1.1. Hankintameno Kertyneet poistot — - - — - - Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 1.1. Yrityshankinnat Lisäykset — — — Vähennykset — - — — - - Poistot — - — — - - Valuuttakurssierot - - - - Kirjanpitoarvo 31.12. 31.12. Hankintameno Kertyneet poistot — - - — - - Kirjanpitoarvo 31.12. Liikearvo jakautuu eri segmenteille seuraavasti: If Topdanmark Hastings Mandatum Yhteensä Asiakassuhteiden taloudellinen käyttöaika on konsernissa 3–10 vuotta. Poistot tehdään tasapoistona. Tavaramerkin taloudellinen käyttöaika on katsottu rajoittamattomaksi eikä sitä poisteta. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin IT-ohjelmistojen hankinnoista. Poistot ja arvonalentumiset sisältyvät tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 85 TILINPÄÄTÖS 2021 Liikearvon arvonalentumistestaus Liikearvojen osalta on suoritettu IAS 36 Omaisuuden arvonalentuminen -standardin tarkoittama arvonalentumistestaus. Testauksien perusteella ei ole kirjattu arvon alentumisia. Arvonalentumistestausta varten Sampo määrittelee kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttöarvoon perustuen niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu. Sampo on määritellyt tällaisiksi yksiköiksi If-alakonsernin, Topdanmark-alakonsernin, Hastings- alakonsernin sekä Mandatum-alakonsernin. Yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät Ifille, Hastingsille ja Mandatumille on määritetty käyttäen diskontattua rahavirtamallia. Malli pohjautuu historiatietojen lisäksi yhtiöiden johdon parhaisiin arvioihin taloudellisista olosuhteista kuten maksutulosta, korvauskuluista, jälleenvakuuttamisesta, marginaaleista, koroista, pääomarakenteesta sekä tuotto- ja kustannuskehityksestä. Mandatumin osalta käyttöarvomalliin vaikuttaa merkittävästi vastuuvelkojen pitkän aikavälin kehitys, jonka ennustetaan vaikuttavan muun muassa vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan ja siten kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Tämän vuoksi myös Mandatumin ennusteperiodi on pidempi eli 10 vuotta. Saadut rahavirrat on diskontattu ennen veroja määritetyllä oman pääoman kustannuksella, joka Ifin osalta on 8,7 prosenttia, Hastingsin osalta 7,2 prosenttia ja Mandatumin osalta 9,7 prosenttia. Pääoman kustannus on määritelty CAPM-mallilla ulkoisista lähteistä kuvastaman kunkin yhtiön riskiä suhteessa markkinoihin. Johdon hyväksymät If-konsernin rahavirtoja koskevat ennusteet kattavat vuodet 2022–2024. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttäen 2 prosentin kasvuvauhtia. Hastingsin vuoden 2027 jälkeisille kausille ja Mandatumin vuoden 2031 jälkeisille kausille käytetty kasvuvauhti on samoin 2 prosenttia, jonka molemmissa tapauksissa uskotaan olevan lähellä odotettua inflaatiota. Mandatumin osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 390 miljoonalla eurolla. Käytetyllä laskentatekniikalla esimerkiksi noin 1 prosenttiyksikön nousu oman pääoman kustannuksessa yhdistettynä 1 prosentin pitkän aikavälin kasvuvauhtiin johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi sama kuin yksikön kirjanpitoarvo. Hastingsin osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää selvästi sen kirjanpitoarvon eivätkä merkittävätkään muutokset oletuksissa johtaisi siihen, että yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevaa rahamäärän. If-konsernin osalta johto katsoo, että mikään jokseenkin mahdollinen muutos käytettyihin keskeisiin oletuksiin ei saisi aikaan sitä, että yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevat rahamäärän. IAS 36 mahdollistaa kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisen perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Topdanmark-konsernin osalta liikearvon arvostus on testattu tilinpäätöshetkellä kyseisellä menetelmällä. Topdanmarkin tilinpäätöshetken markkina- arvo 2 146 miljoonaa euroa ylittää Topdanmarkin kirjanpitoarvon konsernissa. Herkkyysanalyysi Seuraavien muutosten vaikutus nykyarvoon (mrd. euroa): If: Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +2,5 %-yks. - Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde -2,5 %-yks. Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks. - Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks. Oman pääoman kustannus +1 %-yks. - Oman pääoman kustannus -1 %-yks. Mandatum: Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks. - Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks. Oman pääoman kustannus +1 %-yks. - Oman pääoman kustannus -1 %-yks. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 86 TILINPÄÄTÖS 2021 13 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksissä Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuus- ja yhteisyritykset 31.12.2021 Milj. e Nimi Kotipaikka Kirjanpito- arvo Käypä arvo ) Omistus - osuus % Osakkuusyritykset Nordax Holding AB Ruotsi Precast Holding Oy Suomi CAP Group AB Ruotsi SOS International A/S Tanska Bornholms Brandforsikring A/S Tanska P/S Ejendomsholding Banemarksvej Tanska Carlsberg Byen P/S Tanska Yhteisyritykset Margretheholm P/S Tanska Havneholmen P/S Tanska P/S Ottilia København Tanska Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuus- ja yhteisyritykset 31.12.2020 Milj. e Nimi Kotipaikka Kirjanpito- arvo Käypä arvo ) Omistus- osuus % Osakkuusyritykset Nordea Bank Abp Suomi Nordax Holding AB Ruotsi Precast Holding Oy Suomi CAP Group AB Ruotsi SOS International A/S Tanska Bornholms Brandforsikring A/S Tanska P/S Ejendomsholding Banemarksvej Tanska Carlsberg Byen P/S Tanska Yhteisyritykset Margretheholm P/S Tanska Havneholmen P/S Tanska P/S Ottilia København Tanska * ) Julkisen hintanoteerauksen mukainen arvo Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 87 TILINPÄÄTÖS 2021 Muutokset sijoituksissa osakkuus- ja yhteisyrityksiin Milj. e Nordea Muut osakkuus- ja yhteisyritykset Yhteensä Nordea Muut osakkuus- ja yhteisyritykset Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1. Osuus kauden tuloksesta Arvostustappio Nordean osakkeiden luovutuksesta * ) — — — - — - Arvonalentumistappio Nordean osakkeista — — — - — - Arvonalentumistappion peruutus Nordean osakkeista — — — — Lisäykset — — Vähennykset - - - - Muutokset osakkuusyrityksen omassa pääomassa - - - - - Muuntoerot — - - — Uudelleenluokittelu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi - — - — — — Kirjanpitoarvo 31.12. — * ) Nordea on yhdistelty osakkuusyhtiömenettelyllä konsernin tulokseen 25.10.2021 asti, jonka jälkeen Nordean osakkeet on uudelleenluokiteltu IFRS 5 standardin mukaisesti myytävänä olevaksi omaisuuseräksi. Vertailuvuoden 2020 arvostustappio sisältää konsernin kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotuksesta syntyneen arvostustappion -222 milj. euroa myyntipäivänä 11.11.2020 sekä -40 miljoonaa euroa Nordeaan liittyvien muiden laajan tuloslaskelmaerien tulosvaikutteisiksi kirjaamisesta. Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa 76 miljoonaa euroa (122). Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 88 TILINPÄÄTÖS 2021 Muutokset Nordean osakkeiden omistuksessa vuonna 2021 Toukokuussa Sampo myi 162 miljoonaa Nordean osaketta hintaan 8,50 euroa per osake. Bruttomyyntituotto oli 1 377 miljoonaa euroa. Transaktiosta syntynyt myyntivoitto 93 miljoonaa euroa kirjattiin aiemmin tehtyjen arvonalentumistappioiden peruutukseksi. Myynnin jälkeen Sampo omisti 480 924 782 Nordean osaketta, mikä oikeutti 11,87 prosenttiin osakkeista ja äänivallasta. Syyskuussa Sampo myi 73 miljoonaa Nordean osaketta hintaan 10,20 euroa per osake. Bruttomyyntituotto oli 745 miljoonaa euroa. Transaktiosta syntynyt myyntivoitto 144 miljoonaa euroa kirjattiin aiemmin tehtyjen arvonalentumistappioiden peruutukseksi. Myynnin jälkeen Sampo omisti 407 924 782 Nordean osaketta, mikä oikeutti 10,07 prosenttiin osakkeista ja äänivallasta. Lokakuussa 2021 Sammon hallitus ilmaisi sitoumuksensa loppujen osakkeiden myyntiin ja 24. lokakuuta 2021 aloitettiin Nordean osakkeiden lisämyynti. 25. lokakuuta Sampo myi 162 miljoonaa Nordean osaketta hintaan 10,65 euroa per osake. Bruttomyyntituotto oli 1 725 miljoonaa euroa. Transaktiosta syntynyt myyntivoitto 368 miljoonaa euroa kirjattiin aiemmin tehtyjen arvonalentumistappioiden peruutukseksi. Myynnin jälkeen Sampo omistaa 245 924 782 Nordean osaketta, mikä oikeutti välittömästi myynnin jälkeen 6,07 prosenttiin osakkeista ja äänivallasta. Nordean kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee lopun omistuksen osalta kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä, joten tilinpäätöksessä Nordea on uudelleenluokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi IFRS 5 Myytävänä oleva omaisuuserät ja lopetetut toiminnot standardin mukaisesti. Lisätietoja uudelleenluokittelusta löytyy liitteestä 34 Myytävänä olevat omaisuuserät. Standardin mukaisesti osakkeet kirjattiin taseella omaksi eräkseen ’Myytävänä olevat omaisuuserät’ konsernissa luokitteluhetkellä olevaan kirjanpitoarvoon. Välittömästi ennen luokittelumuutosta tehtiin jäljellä olevien arvonalentumistappioiden palautus 311 miljoonaa euroa sekä kierrätettiin jäljellä olevat muut laajan tuloslaskelman erät -90 miljoonaa euroa takaisin tulokseen. Uudelleenluokitteluhetkeen asti Nordea käsiteltiin IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin standardin mukaisesti. Taloudellinen informaatio Nordeasta vertailukaudella 2020 Milj. e Varat Velat Varoihin sisältyvä liikearvo Liikevaihto Muut laajan tuloksen erät - Laaja tulos Nordean kirjanpitoarvon täsmäytys Nordean taloudelliseen informaatioon 2020 Milj. e Nordean nettovarallisuus Sammon osuus 15,87 % Allokaatiot ylittävä osuus tehdystä arvonalentumistappiosta - Kirjanpitoarvo yhteensä Muutokset Nordean osakkeiden omistuksessa vuonna 2020 Marraskuussa 2020 Sampo myi 161 998 076 Nordean osaketta. Kauppahinta oli 7,25 euroa osakkeelta ja bruttomyyntituotto 1 174 miljoonaa euroa. Myynnin jälkeen Sampo omisti 642 924 782 Nordean osaketta, mikä oikeutti 15,87 prosenttiin osakkeista ja äänivallasta. IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin mukaan yhteisön on pystyttävä selkeästi osoittamaan huomattava vaikutusvalta, mikäli omistus äänivallasta on alle 20 %. Sammon johto arvioi asiaankuuluvat olosuhteet ja seikat, mm. että Sampo oli edelleen suurin yksittäinen osakkeenomistaja, jolla oli Nordean hallituksen puheenjohtajan positio sekä 2 jäsentä Nordean nimitystoimikunnassa. Sammon johto totesi näillä perusteilla, että omistusosuuden laskusta huolimatta huomattava vaikutusvalta oli edelleen olemassa 31.12.2020. 31.12.2020 Nordean neljännen kvartaalin tulososuuden yhdistelyn jälkeen Nordean osakekohtainen kirjanpitoarvo 8,9 euroa ylitti osakkeen markkina-arvon 6,67 euroa. Tämän johdosta Sampo toteutti IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin mukaisen arvonalentumistestin, jossa Nordeasta kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrattiin sen kirjanpitoarvoon Sampo-konsernissa. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin käyttäen diskontattua rahavirtamallia. Testauksessa saadun käyttöarvon perusteella kerrytettävissä oleva rahamäärä oli 7,50 euroa osakkeelta. Tämän seurauksena omistuksesta kirjattiin tuloslaskelmaan arvonalentumistappiona -899 miljoonaa euroa, jonka jälkeen osakekohtainen kirjanpitoarvo oli 7,50 euroa. Nordean osakkeiden kirjanpitoarvo konsernissa 31.12.2020 oli 4 822 milj. euroa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 89 TILINPÄÄTÖS 2021 14 Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat koostuvat sijoituksista johdannaissopimuksiin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista, lainoista ja muista saamisista sekä myytävissä olevista rahoitusvaroista. Omistusyhteisösegmentti sisältää lisäksi sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin. Johdannaissopimuksia konsernissa voidaan tehdä sekä kaupankäynti- että suojaamis tarkoituksessa. Käytettäviä instrumentteja ovat valuutta-, korko- ja osakejohdannaiset. Tilikauden aikana on sovellettu käyvän arvon suojausta Mandatumissa ja rahavirtasuojausta Hastingsissa. Milj. e If Johdannaissopimukset Lainat ja muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat If yhteensä Topdanmark Johdannaissopimukset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Lainat ja muut saamiset Topdanmark yhteensä Hastings Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat Hastings yhteensä Milj. e Mandatum Johdannaissopimukset Lainat ja muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävänä olevat omaisuuserät - — Mandatum yhteensä Omistusyhteisö Johdannaissopimukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Sijoitukset tytäryhtiöissä Omistusyhteisö yhteensä Segmenttien väliset eliminoinnit - - Konsernin rahoitusvarat yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 90 TILINPÄÄTÖS 2021 Johdannaissopimukset Käypäarvo Käypäarvo Milj. e Kohde-et. nimell.arvo Saamiset Velat Kohde-et. nimell.arvo Saamiset Velat Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Korkojohdannaiset OTC-johdannaiset Koronvaihtosopimukset Inflaatiosuoja — Korkojohdannaiset yhteensä Valuuttajohdannaiset OTC-johdannaiset Valuuttatermiinit Valuuttaoptiot, ostetut ja myydyt — Valuuttajohdannaiset yhteensä Osakejohdannaiset OTC-johdannaiset Osakefutuurit — — — — Muut — — — Osakejohdannaiset yhteensä — Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset Käypää arvoa suojaavat Valuuttatermiinit — — Käypää arvoa suojaavat johdannaiset yhteensä Rahavirtasuojaukset Valuuttatermiinit — — Suojaavat johdannaissopimukset yhteensä Konsernin johdannaissopimukset yhteensä Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojausta käytetään Mandatumissa suojaamaan osaa myytävissä olevien rahoitusvarojen valuuttariskistä. Suojaussuhteen ulkopuolelle on jätetty termiinisopimusten korkoelementti. Käyvän arvon suojauksiksi luokiteltujen valuuttajohdannaisten nettotulos oli32 (-31) milj. euroa. Suojattavasta riskistä johtuva nettotulos myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon suojauksesta oli -32 (31) milj. euroa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 91 TILINPÄÄTÖS 2021 Muut rahoitusvarat Milj. e Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat yhteensä Lainat ja muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä Muut rahoitusvarat yhteensä Myytävissä olevat arvopaperit sisältävät arvonalentumistappioita 221 milj. euroa (383). Yhteensä Mandatumin myytävänä olevat omaisuuserät - — Konsernin rahoitusvarat yhteensä Lainat ja saamiset sisältävät sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavia eriä että käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia eriä. 15 Rahoitusvarojen käypien arvojen muutokset Milj. e Käypäarvo Käypäarvo Muutos Rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat Lainat ja muut saamiset - Talletukset - Yhteensä - Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet Saamistodistukset - Rahastot Johdannaissopimukset - Vakuudelliset ja muut lainat Talletukset - Yhteensä - Käypään arvoon arvostettavat sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet Saamistodistukset Rahastot Muut Yhteensä Konsernin rahoitusvarat yhteensä Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Määrittääkseen asianmukaisen IFRS 9 mukaisen rahoitusvarojen luokan, konserni arvio jokaisen rahoitusvaran sopimukseen perustuvia kassavirtoja. Rahoitusvarojen, joiden sopimukseen perustuvat kassavirrat muodostuvat ainoastaan pääoman takaisinmaksuista ja korosta (SPPI kriteerit, solely payments of principle and interest), täyttävät SPPI-testin. IFRS 9 määrittelee termin 'pääoma' tarkoittavan rahoitusvaran käypää arvoa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja termin 'korko' tarkoittavan korvausta rahan aika-arvosta ja tiettynä aikaperiodina maksamattomana olevan pääoman luottoriskistä. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 92 TILINPÄÄTÖS 2021 Tällä hetkellä kaikki myytävissä oleviksi luokitellut rahoitusvarat mukaan lukien sekä oman pääoman ehtoiset instrumentit että velkainstrumentit, ennakoidaan luokiteltavan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tällä hetkellä lainoiksi ja saamisiksi luokitelluista rahoitusvaroista yhteensä 740 miljoonaa euroa (829 miljoonaa euroa) mukaan lukien talletukset, SPPI-testin ehdot täyttivät yhteensä 476 miljoonaa (280 miljoonaa euroa) 31.12.2021. Tehtyyn analyysiin perustuen SPPI-ehdot täyttävät rahoitusinstrumentit eivät muodosta merkittäviä riskikeskittymiä. Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat, jotka täyttävät SPPI-testin, on esitetty seuraavassa taulukossa luottoriskiluokittain: 2021 Milj. e AA+ - AA- BB+ - BB- B+ - B- Ei luotto- riskiluokkaa Yhteensä Lainat ja muut saamiset — Talletukset — — — — — Yhteensä — 2020 Milj. e AA+ - AA- BB+ - BB- B+ - B- Ei luotto- riskiluokkaa Yhteensä Lainat ja muut saamiset — Talletukset — — — Yhteensä — Taulukko on laadittu perustuen alustavaan analyysiin IFRS 9:n mukaisista sovellettavista liiketoimintamalleista. Lopullinen rahoitusvarojen luokittelu saattaa muuttua konsernin yksityiskohtaisemman analyysin valmistuessa ennen IFRS 9:n käyttöönottoa 1.1.2023. Merkittävä osa SPPI-ehdot täyttävistä rahoitusvaroista on luottoriskiluokittelemattomia, joten ei ole mahdollista arvioida onko kyseisten instrumenttien luottoriski alhainen. SPPI-ehdot täyttävien rahoitusvarojen määrä yhteensä 476 miljoonaa euroa (280 miljoonaa euroa) on vähäinen suhteessa rahoitusvaroihin yhteensä 28 140 miljoonaa euroa (26 940 miljoonaa euroa), joten kyseisten rahoitusvarojen luottoriskin ei katsota olevan merkittävä. Kirjanpitoarvon arvioidaan olevan paras arvio instrumenttien käyvästä arvosta. 16 Käypien arvojen määritys ja hierarkia Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä käyttäen. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa. Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optiohinnoittelumalleja. Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja. Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim. luottoriskin perusteella. Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole mukana siirtyvien korkojen osuutta. Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa. Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Suurin osa Sampo-konsernin tason 3 sijoituksista on pääomarahastoja tai vaihtoehtorahastoja. Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta. Pääomarahastot noudattavat yleisesti International Private Equity and Venture Capital Valuation (IPEV) -ohjeistusta, jossa kuvataan erilaisia arvostuskäytäntöjä yksityiskohtaisemmin. Myös vaihtoehtorahastojen osalta arvon määrittää rahasto ja toteutuksesta vastaa ensisijaisesti rahastonhoitaja. Vaihtoehtorahastot ovat usein ominaisuuksiltaan monimutkaisia ja arvonmääritys on riippuvainen alla olevien instrumenttien luonteesta. Arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi kassavirtoihin perustuvaa arvostusta. Vaihtoehtorahastojen toimintaa ja arvonmääritystä sääntelee Alternative Investment Fund Managers Directive (AIFMD), jossa kuvataan tarkemmin arvonlaskennan toimintaperiaatteita ja dokumentointivaatimuksia. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 93 TILINPÄÄTÖS 2021 Käypä arvo Milj. e Kirjanpito- arvo Taso Taso Taso Yhteensä RAHOITUSVARAT 31.12.2021 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset — — Valuuttajohdannaiset — — Yhteensä — Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet — Saamistodistukset Sijoitusrahastot — — Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat Talletukset — — Saamistodistukset — — Saamistodistukset (unit-trusts) — Yhteensä — Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet Saamistodistukset Rahastot Johdannaissopimukset — — Muut varat — Yhteensä Käypä arvo Milj. e Kirjanpito- arvo Taso Taso Taso Yhteensä Myytävissä olevat rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet Saamistodistukset Muut varat Yhteensä Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä Muut rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Lainat ja muut saamiset — — Yhteensä Mandatumin myytävänä olevat omaisuuserät - Konsernin rahoitusvarat yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 94 TILINPÄÄTÖS 2021 Käypä arvo Milj. e Kirjanpito- arvo Taso Taso Taso Yhteensä RAHOITUSVELAT 31.12.2021 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat Johdannaissopimukset Korkojohdannaiset — — Osakejohdannaiset — — Valuuttajohdannaiset — Muut johdannaiset — — Yhteensä — Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvelat Talletukset — — Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä — Muut rahoitusvelat Velat, joilla on huonompi etuoikeus Pääomalainat — Liikkeeseen lasketut velkakirjat Joukkovelkakirjalainat — Muut Nostot luottolimiitistä — — Muut rahoitusvelat yhteensä Konsernin rahoitusvelat yhteensä Käypä arvo Milj. e Kirjanpito- arvo Taso Taso Taso Yhteensä RAHOITUSVARAT 31.12.2020 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset — — Valuuttajohdannaiset — — Yhteensä — — Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet — Saamistodistukset Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat Talletukset — — Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet Saamistodistukset Rahastot Johdannaissopimukset — — Muut varat — — Yhteensä Myytävissä olevat rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet — Saamistodistukset Muut varat Yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 95 TILINPÄÄTÖS 2021 Käypä arvo Milj. e Kirjanpito- arvo Taso Taso Taso Yhteensä Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä Muut rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Lainat ja muut saamiset — Konsernin rahoitusvarat yhteensä Käypä arvo Milj. e Kirjanpito- arvo Taso Taso Taso Yhteensä RAHOITUSVELAT 31.12.2020 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat Johdannaissopimukset Korkojohdannaiset — — Valuuttajohdannaiset — — Yhteensä — — Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvelat Talletukset — — Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä — Muut rahoitusvelat Velat, joilla on huonompi etuoikeus Pääomalainat — Käypä arvo Milj. e Kirjanpito- arvo Taso Taso Taso Yhteensä Liikkeeseen lasketut velkakirjat Joukkovelkakirjalainat — Muut rahoitusvelat yhteensä — Konsernin rahoitusvelat yhteensä Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä Milj. e Siirrot tasolta tasolle Siirrot tasolta tasolle Siirrot tasolta tasolle Siirrot tasolta tasolle Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet Saamistodistukset — — Myytävissä olevat rahoitusvarat Saamistodistukset Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin kaupankäynnin volyymeissa. Käypien arvojen herkkyysanalyysi Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan liiketoiminta- alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi. Ifissä kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen kotivaluuttaa (SEK) vastaan lisäisi tulosta 34 (21) milj. euroa ja vähentäisi omaa pääomaa -24 (-18) milj. euroa. Topdanmarkissa kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa (DKK) vastaan laskisi tulosta -4 (3) milj. euroa, mutta ei vaikuttaisi omaan pääomaan. Mandatumissa kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa (EUR) vastaan lisäisi tulosta 32 (55) milj. euroa ja vähentäisi omaa pääomaa -45 (-66) milj. euroa. Omistusyhteisössä kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa (EUR) vastaan ei vaikuttaisi tulokseen, mutta vähentäisi omaa pääomaa -65 (-31) milj. euroa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 96 TILINPÄÄTÖS 2021 Hastingsissa valuuttamuutoksilla ei olisi vaikutusta tulokseen eikä omaan pääomaan. Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri markkinariski- skenaarioissa on esitetty alla. Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta instrumenttien käypään arvoon tilanteessa 31.12.2021. Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin kaupankäynnin volyymeissa. Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja. Sampo Oyj:n velkarahoituksen vaikutusta ei ole sisällytetty laskelmiin. Korko Osake Muut sijoitukset tasoliike alas tasoliike ylös alas alas Vaikutus tulokseen - - - Vaikutus suoraan omaan pääomaan - - - Kokonaisvaikutus - - - Luottoriskin enimmäismäärä Luottoriskin maksimimäärä koostuu rahoitusvarojen tasearvosta 23 321 miljoonaa euroa (24 420) lisättynä takausten ja sijoitussitoumusten määrällä 1 820 miljoonaa euroa (1 256). Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen herkkyysanalyysi Milj. e Kirjanpito- arvo Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+/-) Kirjanpito- arvo Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+/-) Rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet - - Saamistodistukset - - Rahastot - - Yhteensä - - Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia. Sampo-konserni ei kanna sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä sijoitusriskejä, joten niiden osalta vaikutuksia ei ole esitetty. Edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta -2 milj. euron (-3) ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -294 milj. euron (-259) arvostustappion konsernin muussa laajassa tuloksessa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 2,3 prosenttia (2,3). Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 97 TILINPÄÄTÖS 2021 17 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset Milj. e Tulokseen kirjatutvoitot tappiotyht Muihinlaajan tulokseneriin kirjatutvoitot tappiotyht Ostot Myynnit Siirrottasoille ja Kaudellekirjatut voitottappiot rahoitusvaroista RAHOITUSVARAT 2021 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat Saamistodistukset — - - Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet — - — Saamistodistukset — - - Rahastot — - — Yhteensä — - - Myytävissä olevat rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet — - - Saamistodistukset - — Rahastot - — Yhteensä - - Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä - - 2021 Milj. e Realisoituneet voitot/tappiot Käyvän arvon muutokset Yhteensä Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun taseeseen sisältyvistä varoista Vuonna 2021 siirroista 1 004 miljoonaa euroa liittyy Topdanmarkin strukturoituihin luottotuotteisiin, joiden markkinat voitiin IFRS 13:n mukaisesti määritellä jälleen aktiivisiksi. Instrumentit on tästä syystä siirretty takaisin tasolle 2 pois tasolta 3. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 98 TILINPÄÄTÖS 2021 Milj. e 1.1. Tulokseen kirjatut voitot/ tappiot yht. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot/ tappiot yht. Ostot Myynnit Siirrot tasoilta 1 ja 2 31.12. Kaudelle kirjatut voitot/tappiot rahoitusvaroista 31.12.2020 RAHOITUSVARAT 2020 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat Saamistodistukset - - Yhteensä - - Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet — - - - Saamistodistukset - - Rahastot - — - - Yhteensä - - - - Myytävissä olevat rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet - - - Saamistodistukset - - - Rahastot - - Yhteensä - - - Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä - - - Siirrot tasoilta 1 ja 2 vuonna 2020 liittyvät Topdanmarkin COVID-19-tilanteesta johtuvaan strukturoitujen luottotuotteiden siirtoon tasolle 3 arvostustekniikan perustuessa ei-havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin. 2020 Milj. e Realisoituneet voitot/tappiot Käyvän arvon muutokset Yhteensä Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä - - Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun taseeseen sisältyvistä varoista - - Voitot ja tappiot sisältyvät konsernituloslaskelmalla joko sijoitustoiminnan nettotuottoihin tai laajan tuloksen muuntoeroihin ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksiin. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 99 TILINPÄÄTÖS 2021 18 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2021 aikana Milj. e 1.1. Laajaan tulokseen kirjatut erät Omaan pääomaan kirjatut erät Muunto- erot 31.12. Laskennalliset verosaamiset Vahvistetut tappiot - Käyvän arvon muutokset - - Eläkevelvoitteet - - Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot - Yhteensä - - Laskennallisten verojen netotus - Laskennalliset verosaamiset taseella Laskennalliset verovelat Varaukset ja tilinpäätössiirrot - — Käyvän arvon muutokset Muut veronalaiset tilapäiset erot Yhteensä Laskennallisten verojen netotus - Laskennalliset verovelat taseella Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 100 TILINPÄÄTÖS 2021 Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2020 aikana Milj. e 1.1. Tytäryhtiö- hankinnat Laajaan tulokseen kirjatut erät Omaan pääomaan kirjatut erät Muunto- erot 31.12. Laskennalliset verosaamiset Vahvistetut tappiot — — Käyvän arvon muutokset — — — Eläkevelvoitteet — - Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot - Yhteensä - Laskennallisten verojen netotus - Laskennalliset verosaamiset taseella Laskennalliset verovelat Varaukset ja tilinpäätössiirrot — — Käyvän arvon muutokset - Muut veronalaiset tilapäiset erot - Yhteensä - Laskennallisten verojen netotus - Laskennalliset verovelat taseella Sampo Oyj:ssä on jätetty kirjaamatta laskennallisia verosaamisia käyttämättömistä verotuksellisista tappioista noin 48 milj. euroa. Ensimmäiset tappiot vanhenevat verovuoden 2021 päättyessä. Mandatumissa on jätetty kirjaamatta laskennallisia verosaamisia käyttämättömistä verotuksellisista tappioista noin 2 milj. euroa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 101 TILINPÄÄTÖS 2021 19 Verot Milj. e Tulos ennen veroja Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla - - Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat - - Verovapaat tulot osakkuusyhtiöistä - Verovapaat tulot Vähennyskelvottomat kulut - - Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista - - Verokannan muutokset - - Verot aikaisemmilta tilikausilta - - Konsernin verot yhteensä - - 20 Tulosvaikutteisesti kirjatut laajan tuloksen muut erät Milj. e Muut laajan tuloksen erät: Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot Myytävissä olevat rahoitusvarat Tilikauden voitot/tappiot Luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut (IAS 1.93) - - Eriytetyn Suomi-vakuutuskannan osuus Tytäryhtiöhankinnat — - Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä Verot - - Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä Milj. e Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot Verot - Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä 21 Muut varat Milj. e Korot Saamiset ensivakuutustoiminnasta Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta Kauppahintasaamiset Vakuutusten aktivoidut hankintamenot * ) Potilasvakuutuksiin liittyvät varat Muut Konsernin muut varat yhteensä Erä Muut sisältää mm. haltuun otetut vahinkotavarat, omaisuudenhoidon palveluveloitussaamiset sekä etukäteen maksetut eläkkeet. Muista varoista pitkäaikaisten osuus on 139 milj. euroa (58). * ) Vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutos tilikaudella Milj. e Kirjanpitoarvo 1.1. Tytäryhtiöhankinnat Nettomuutos tilikauden aikana - Valuuttakurssierot - Kirjanpitoarvo 31.12. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 102 TILINPÄÄTÖS 2021 22 Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista Vahinkovakuutuksen velat vakuutussopimuksista Milj. e Brutto Jälleenvakuutus Netto Brutto Jälleenvakuutus Netto Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Tunnetut vahingot Tuntemattomat vahingot (IBNR) Korvausten hoitokulut — Eläkemuotoiset korvaukset Velat vakuutussopimuksista yhteensä Koska vahinkovakuutusyhtiöiden ja erityisesti Ifin liiketoiminnat ovat alttiina useiden valuuttakurssien vaihtelulle, voi taseen lukujen vertailu eri vuosien välillä olla harhaanjohtavaa. Vahinkovakuutuksen vakuutussopimusvelkojen muutos Milj. e Brutto Jälleenvakuutus Netto Brutto Jälleenvakuutus Netto Vakuutusmaksuvastuu 1.1. Tytäryhtiöhankinnat — — — Vastuuvelan muutos - - - Valuuttakurssierot - 31.12. Milj. e Brutto Jälleenvakuutus Netto Brutto Jälleenvakuutus Netto Korvausvastuu 1.1. Tytäryhtiöhankinnat — — — Diskontattujen eläkevelvoitteiden purku - - - — Vastuuvelan muutos - - Valuuttakurssierot - 31.12. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 103 TILINPÄÄTÖS 2021 Alla olevissa taulukoissa esitetään vahinkomenojen kehityssuunta eri vuosina. Taulukkojen ylemmästä osasta käy ilmi, miten arviot vahinkomenojen kokonaismäärästä per vahinkovuosi muuttuvat vuosittain. Taulukkojen alemmasta osasta käy ilmi, kuinka suuri osuus näistä sisältyy taseeseen. Lisätietoa vakuutusveloista löytyy tilinpäätöksen riskienhallintaa koskevasta liitteestä 36. If Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys Korvauskulut ennen jälleenvakuuttajien osuutta Arvioidut korvauskulut Milj. e Yhteensä Tilinpäätöspäivänä 1 vuoden kuluttua 2 vuoden kuluttua 3 vuoden kuluttua 4 vuoden kuluttua 5 vuoden kuluttua 6 vuoden kuluttua 7 vuoden kuluttua 8 vuoden kuluttua 9 vuoden kuluttua 10 vuoden kuluttua Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä Kokonaan maksetut Taseeseen sisältyvä velka Edelliseen sisältyy velkaa vahvistetuista eläkkeistä Velka korvausten hoitokuluista Ifin taseeseen sisältyvä kokonaisvelka 6675 Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 104 TILINPÄÄTÖS 2021 If Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys Korvauskulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen Arvioidut korvauskulut Milj. e Yhteensä Tilinpäätöspäivänä 1 vuoden kuluttua 2 vuoden kuluttua 3 vuoden kuluttua 4 vuoden kuluttua 5 vuoden kuluttua 6 vuoden kuluttua 7 vuoden kuluttua 8 vuoden kuluttua 9 vuoden kuluttua 10 vuoden kuluttua Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä Kokonaan maksetut Taseeseen sisältyvä velka Edelliseen sisältyy velkaa vahvistetuista eläkkeistä Velka korvausten hoitokuluista Ifin taseeseen sisältyvä kokonaisvelka Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 105 TILINPÄÄTÖS 2021 Topdanmark Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys Korvauskulut ennen jälleenvakuuttajien osuutta Arvioidut korvauskulut Milj. e Yhteensä Tilinpäätöspäivänä 1 vuoden kuluttua 2 vuoden kuluttua 3 vuoden kuluttua 4 vuoden kuluttua 5 vuoden kuluttua 6 vuoden kuluttua 7 vuoden kuluttua 8 vuoden kuluttua 9 vuoden kuluttua Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä Kokonaan maksetut Diskonttaus - Taseeseen sisältyvä velka Aikaisempien vuosien diskonttaus Topdanmarkin taseeseen sisältyvä kokonaisvelka Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 106 TILINPÄÄTÖS 2021 Topdanmark Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys Korvauskulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen Arvioidut korvauskulut Milj. e Yhteensä Tilinpäätöspäivänä 1 vuoden kuluttua 2 vuoden kuluttua 3 vuoden kuluttua 4 vuoden kuluttua 5 vuoden kuluttua 6 vuoden kuluttua 7 vuoden kuluttua 8 vuoden kuluttua 9 vuoden kuluttua Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä Kokonaan maksetut Diskonttaus - Taseeseen sisältyvä velka Aikaisempien vuosien diskonttaus Topdanmarkin taseeseen sisältyvä kokonaisvelka Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 107 TILINPÄÄTÖS 2021 Hastings Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys Korvauskulut ennen jälleenvakuuttajien osuutta Arvioidut korvauskulut Milj. e Yhteensä Tilinpäätöspäivänä 1 vuoden kuluttua 2 vuoden kuluttua 3 vuoden kuluttua 4 vuoden kuluttua 5 vuoden kuluttua 6 vuoden kuluttua 7 vuoden kuluttua 8 vuoden kuluttua 9 vuoden kuluttua Kokonaan maksetut - - - - - - - - - - - Bruttokorvausvastuu, ilman vahinkotavaroita tai surrogaatteja Täsmäytys taseeseen sisältyvään velkaan Odotettavissa olevat vahinkotavaroiden haltuunotot tai surrogaatit IFRS 3 käyvän arvon oikaisut liiketoimintojen yhdistymisessä - Hastingsin taseeseen sisältyvä kokonaisvelka Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 108 TILINPÄÄTÖS 2021 Hastings Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys Korvauskulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen Arvioidut korvauskulut Milj. e Yhteensä Tilinpäätöspäivänä 1 vuoden kuluttua 2 vuoden kuluttua 3 vuoden kuluttua 4 vuoden kuluttua 5 vuoden kuluttua 6 vuoden kuluttua 7 vuoden kuluttua 8 vuoden kuluttua 9 vuoden kuluttua Kokonaan maksetut - - - - - - - - - - - Nettokorvausvastuu, ilman vahinkotavaroita tai surrogaatteja - Täsmäytys taseeseen sisältyvään velkaan Odotettavissa olevat vahinkotavaroiden haltuunotot tai surrogaatit Jälleenvakuuttajien osuus edellisestä - IFRS 3 käyvän arvon oikaisut liiketoimintojen yhdistymisessä - Korvausvastuu jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen Jälleenvakuuttajien osuus korvausvastuusta Hastingsin taseeseen sisältyvä bruttokokonaisvelka Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 109 TILINPÄÄTÖS 2021 Henkivakuutuksen velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista Milj. e Brutto Jälleenvakuutus Netto Brutto Jälleenvakuutus Netto Vakuutusmaksuvastuu Vakuutussopimukset — Sijoitussopimukset — — Korvausvastuu Henkivakuutuksen velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista yhteensä Mandatumin myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat - Henkivakuutuksen velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista yhteensä Henkivakuutuksen vakuutussopimusvelkojen muutos Milj. e Brutto Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen ylijäämään 31.12.2021 Maksut Korvaukset - Kuormitustulo - Laskuperustekorko Asiakashyvitykset Muut - Henkivakuutuksen vakuutussopimusvelat yhteensä 31.12.2021 Mandatumin myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat - Henkivakuutuksen vakuutussopimusvelat yhteensä 31.12.2021 Milj. e Brutto Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen ylijäämään 31.12.2020 Maksut Korvaukset - Kuormitustulo - Laskuperustekorko Asiakashyvitykset - Muut - Henkivakuutuksen vakuutussopimusvelat yhteensä 31.12.2020 Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 110 TILINPÄÄTÖS 2021 Henkivakuutuksen velat sijoitussopimuksista Milj. e Sijoitussopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen ylijäämään Tilikausien välinen muutos johtuu pääasiallisesti maksetuista korvauksista. Henkivakuutuksen sijoitussopimusvelkojen muutos Milj. e Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen ylijäämään 1.1.2021 26 Muut erät Henkivakuutuksen sijoitussopimusvelat yhteensä 31.12.2021 28 Milj. e Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen ylijäämään 1.1.2020 25 Muut erät Henkivakuutuksen sijoitussopimusvelat yhteensä 31.12.2020 26 Vuoden alun ja lopun velka sisältää tulevien lisäetujen vastuun sekä korkotäydennysten vaikutuksen. Laskelma perustuu eriin ennen jälleenvakuuttajien osuutta. Lisäerittelyä veloista löytyy konsernin riskienhallintaa koskevasta liitteestä 36. Sijoitussopimuksissa ei ole korvausvastuuta. Vastuuvelan riittävyyslaskelmasta ei aiheudu lisävaateita. Sijoitussopimuksiin, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon tai joihin sisältyy oikeus vaihtaa sopimukseen, johon sisältyy yllä mainittu piirre, on sovellettu IFRS 4 Vakuutussopimukset -standardin sallimaa helpotusta. Tällaiset sijoitussopimukset on arvostettu vakuutussopimusten tavoin. Siltalaskelma konsernitaseen vakuutus- ja sijoitussopimusveloista Milj. e Vahinkovakuutus Henkivakuutus Ensi- ja tulevan jälleenvakuutuksen velat yhteensä 20379 19956 Mandatumin myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat - — Ensi- ja tulevan jälleenvakuutuksen velat yhteensä 20369 19956 23 Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista Milj. e Sijoitussidonnaiset vakuutussopimukset Sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset Henkivakuutuksen velka vakuutuksenottajille Yhteensä 19737 16285 Mandatumin myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat - — Konsernin velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista yhteensä 19550 16285 Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 111 TILINPÄÄTÖS 2021 24 Huonomman etuoikeuden omaavat lainat ja muut rahoitusvelat Segmenttien rahoitusvelat pitävät sisällään huonomman etuoikeuden omaavat velat sekä velat johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat. If Milj. e Johdannaissopimukset Velat, joilla on huonompi etuoikeus Pääomalainat Maturiteetti Korko Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo SEK 1 500 milj.) vuotta kkStibor — Pääomalaina, 2018 (nimellisarvo SEK 1 000 milj.) ikuinen kkStibor Pääomalaina, 2016 (nimellisarvo SEK 1 500 milj.) vuotta kkStibor — Pääomalaina, 2016 (nimellisarvo SEK 500 milj.) vuotta — Pääomalaina, 2011 (nimellisarvo 110 milj. euroa) vuotta — Velat, joilla huonompi etuoikeus yhteensä Ifin rahoitusvelat yhteensä Vuoden 2011 pääomalainalle 110 milj. euroa maksettiin ensimmäiseltä 10 vuodelta kiinteää korkoa. Laina lunastettiin ensimmäisenä takaisinmaksupäivänä joulukuussa 2021 (kymmenen vuotta liikkeeseenlaskun jälkeen). Laina oli takaisinmaksuun asti listattuna Luxemburgin pörssissä. Laina oli käytettävissä solvenssitarkoituksiin ja sen ehdot olivat asianmukaisten viranomaisten hyväksymät. Vuoden 2016 pääomalaina 1 500 milj. Ruotsin kruunua oli vaihtuvakorkoinen. Laina lunastettiin ensimmäisenä takaisinmaksupäivänä joulukuussa 2021 (viisi vuotta liikkeeseenlaskun jälkeen). Laina oli takaisinmaksuun asti listattuna Luxemburgin pörssissä. Vuoden 2016 pääomalaina 500 milj. Ruotsin kruunua oli kiinteäkorkoinen ensimmäiset viisi vuotta. Laina lunastettiin ensimmäisenä takaisinmaksupäivänä joulukuussa 2021 (viisi vuotta liikkeeseenlaskun jälkeen). Laina oli takaisinmaksuun asti listattuna Luxemburgin pörssissä. Vuoden 2018 pääomalaina 1 000 milj. Ruotsin kruunua on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen mukaisesti viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa lainan takaisinmaksu. Laina on listattuna Luxemburgin pörssissä. Vuoden 2021 pääomalaina 1 500 milj. Ruotsin kruunua on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen mukaisesti viiden vuoden jälkeen, minä tahansa päivänä kolmen kuukauden ajanjaksolla ensimmäisen viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa lainan takaisinmaksu. Topdanmark Milj. e Johdannaissopimukset Velat, joilla on huonompi etuoikeus Pääomalainat Maturiteetti Korko Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo DKK 1 000 milj.) kkCibor — Pääomalaina, 2020 (nimellisarvo DKK 500 milj.) kkCibor Pääomalaina, 2017 (nimellisarvo DKK 400 milj.) bullet kkCibor Pääomalaina, 2015 (nimellisarvo DKK 850 milj.) kkCibor — Velat, joilla huonompi etuoikeus yhteensä Muut rahoitusvelat Topdanmarkin rahoitusvelat yhteensä Pääomalainat luetaan kokonaisuudessaan Topdanmarkin omiin varoihin. Pääomalainoista noin 220 (18) miljoonaa euroa (DKK 1 633 miljoonaa) on Ifin sijoitussalkussa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 112 TILINPÄÄTÖS 2021 Hastings Milj. e Liikkeeseen lasketut velkakirjat Joukkovelkakirjalainat Muut rahoitusvelat — Hastingsin rahoitusvelat yhteensä Tilikaudelle Hastings on solminut rahoituslaitoksen kanssa yhteensä 65 milj. euron luottolimiittisopimuksen, josta tilinpäätöshetkellä on nostamatta yhteensä 54 milj. euroa. Luottolimiitti erääntyy 23.11.2023, mutta sopimukseen sisältyy jatko-optio. Lisäksi Hastingsilla on nostamaton luottolimiittisopimus Sampo Oyj:n kanssa yhteensä 89 milj. euroa, joka erääntyy 29.10.2026. Mandatum Milj. e Johdannaissopimukset (liite 14) Velat, joilla on huonompi etuoikeus Pääomalaina, 2019 (nimellisarvo 250 milj. euroa) Pääomalaina, 2002 (nimellisarvo 100 milj. euroa) Velat, joilla huonompi etuoikeus yhteensä Mandatumin rahoitusvelat yhteensä Mandatum Life laski vuonna 2002 liikkeelle pääomalainamuotoisen nimellisarvoltaan 100 milj. euron lainan. Laina on vaihtuvakorkoinen ja eräpäivätön. Korkoa voidaan maksaa vain jakokelpoisista omista varoista. Laina voidaan maksaa takaisin ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla ja aikaisintaan vuonna 2012 tai kunakin seuraavana vuonna koronmaksupäivänä. Pääomalaina on kokonaisuudessaan Sampo Oyj:n salkussa. Vuonna 2019 Mandatum Life laski liikkeelle 250 milj. euron arvoisen Solvenssi II Tier 2-lainan. Laina erääntyy 4.10.2049. Laina on kiinteäkorkoinen ensimmäiseen mahdolliseen takaisinmaksupäivään 4.10.2024 saakka, minkä jälkeen se muuttuu vaihtuvakorkoiseksi. Omistusyhteisö Milj. e Johdannaissopimukset (liite 14) Liikkeeseen lasketut velkakirjat Joukkovelkakirjalainat Velat, joilla on huonompi etuoikeus Maturiteetti Korko Pääomalaina 2020 (nimellisarvo 1 000 milj. euroa) vuotta Pääomalaina 2019 (nimellisarvo 500 milj. euroa) vuotta Velat, joilla huonompi etuoikeus yhteensä Omistusyhteisön rahoitusvelat yhteensä Vuoden 2019 pääomalaina on kiinteäkorkoinen ensimmäiset 10 vuotta, vuoden 2020 ensimmäiset 12 vuotta. Sen jälkeen lainat muuttuvat vaihtuvakorkoisiksi, mutta sisältävät oikeuden lainojen takaisinmaksuun koron vaihtumishetkellä tai milloin tahansa myöhemmin korkojen erääntymispäivinä. Lainat ovat listattuja Lontoon pörssissä. Segmenttien hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen käypien arvojen määritys ja hierarkia on esitetty liitteessä 17. Tämän määrityksen mukaan pääomalainat ja joukkovelkakirjalainat kuuluvat joko tasolle 1 tai 2. Milj. e Segmenttien väliset eliminoinnit - - Konsernin rahoitusvelat yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 113 TILINPÄÄTÖS 2021 Rahoitustoiminnasta johtuvat muutokset veloissa Milj. e Sisääntulevat kassavirrat Ulosmenevät kassavirrat Valuuttakurssi- muutokset Muut Joukkovelkakirjalainat ja pääomalainat - Milj. e Sisääntulevat kassavirrat Ulosmenevät kassavirrat Valuuttakurssi- muutokset Muut Joukkovelkakirjalainat ja pääomalainat - 25 Varaukset Milj. e Kirjanpitoarvo 1.1.2021 Varausten lisäykset Varauksista tilikaudella käytetty määrä - Käyttämättömien varausten peruutukset - Valuuttakurssierot Kirjanpitoarvo 31.12.2021 Varaukset enintään 1 vuosi Varaukset yli 1 vuosi Yhteensä 3 (7) milj. euroa varauksesta koostuu varoista, jotka on tarkoitettu kustannusten kattamiseen jo aiemmin käyttöönotetuista tai sovituista organisaatiomuutoksista, joita tehokkaiden hallinto- ja korvauskäsittelyprosessien kehitys ja muutokset jakelukanavien rakenteessa aiheuttavat kaikkien liiketoiminta-alueiden osalta. Edellisen lisäksi erä pitää sisällään myös noin 6 (12) milj. euron varauksen mahdollisiin oikeudenkäynteihin ja muihin epävarmoihin velvoitteisiin liittyen. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 114 TILINPÄÄTÖS 2021 26 Työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä vahinkovakuutustoiminnassa Ruotsissa ja Norjassa. Konsernilla on lakisääteisten eläkevakuutusten lisäksi etuuspohjaisia vapaaehtoisia eläke- vakuutuksia. Vakuutukset ovat konsernin sisäisiä ja sisältyvät Mandatum Lifen vastuuvelkaan. Vakuutusten määrä on vähäinen eikä niillä ole olennaista merkitystä konsernin tulokseen tai omaan pääomaan. If suorittaa etuuspohjaisista eläkeohjelmista kiinteät maksut eikä sillä ole velvollisuutta lisäsuoritteisiin maksujen tultua suoritetuiksi. Eläkekulu etuuspohjaisesta eläkeohjelmasta on sama kuin Ifin maksama vakuutusmaksu tilikaudella. Ifin eläkevelvoitteet Milj. e 2021 2020 Etuuspohjainen eläkevelvoite, ml. sosiaalikustannukset Eläkesijoitusten käypä arvo Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite Ruotsin pääasiallinen etuuspohjainen eläkeohjelma on suljettuna vuonna 1972 tai myöhemmin syntyneille uusille työntekijöille. Vastaavaan norjalaiseen eläkeohjelmaan kuuluu vain aktiivihenkilöitä, jotka on palkattu ennen vuotta 2006 ja jotka ovat syntyneet vuonna 1957 tai aikaisemmin. Edellä tarkoitetut eläke-etuudet koskevat molemmissa maissa vanhuus- ja leskeneläkettä. Yhteistä etuuspohjaisille eläkeohjelmille on, että etuuden piiriin kuuluvat työntekijät ja lesket ovat oikeutettuja takuueläkkeeseen, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta sekä eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta eläkkeelle siirtymishetkellä. Mittavin etuus koskee vanhuuseläkettä, millä tarkoitetaan sekä väliaikaista vanhuuseläkettä että ennen ennakoitua eläkkeelle siirtymisikää. Kaikki työtekijät Norjassa, jotka ovat syntyneet vuonna 1957 tai aikaisemmin ja jotka ovat olleet Ifin palveluksessa vuonna 2013, ovat oikeutettuja väliaikaiseen vanhuuseläkkeeseen ennen ennakoitua eläkkeelle siirtymisikää. Ennenaikaista eläkettä voi normaalitapauksessa saada 65-vuotiaana. Ennenaikainen vanhuuseläke täyden palvelusajan jälkeen on noin 70 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta. Elinikäiseen eläkkeeseen liittyvä ennakoitu eläkkeelle siirtymisikä on 65 vuotta Ruotsissa ja 67 vuotta Norjassa. Ruotsissa elinaikainen vanhuuseläke täyden palvelusajan jälkeen on noin 10 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta välillä 0 ja 7,5 ansiotuloperusmäärästä, 65 % palkasta välillä 7,5 ja 20 ansiotulosperusmäärästä sekä 32,5 % välillä 20 ja 30 ansiotuloperusmäärästä. Norjassa elinikäinen vanhuuseläke täyden palvelusajan jälkeen on noin 70 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta 12 ansiotuloperusmäärään asti, yhteenlaskettuna arvioidun lakisääteisen vanhuuseläkkeen kanssa. Vapaakirja- ja eläkemaksuissa ruotsalaisissa ohjelmissa huomioidaan normaalisti muutokset kuluttajahintaindekseissä. Mitään sopimusta ei kuitenkaan ole takaamassa etuuksien arvoa, joten maksettavat eläke-etuudet voivat näin joko nousta tai laskea. Norjalaisissa eläkeohjelmissa If ei ole vastuussa vakuutettujen ohjelmien indeksoinneista eikä vapaakirja- tai eläkemaksuista. Eläkkeet rahoitetaan ensisijaisesti vakuutuksilla, joissa vakuutuksenantajat määräävät vakuutusmaksun suuruuden ja maksavat eläke-etuudet. Ifin velvoitteet täytetään pääosin vakuutusmaksujen suorittamisella. Mikäli eläkemaksuihin tarkoitetut varat eivät olisikaan riittävät kattamaan taattuja eläke-etuuksia, If voi joutua maksamaan lisävakuutusmaksuja tai takaamaan eläkevelvoitteet jollain muulla tavalla. Kuitenkin huomioiden vakuutuksenantajien keskittyminen, riski sille, että If joutuisi turvautumaan sellaisiin toimiin, on vähäinen. Vakuutettujen eläkeohjelmien lisäksi Norjassa on myös rahastoimattomia eläkeohjelmia, joissa If on vastuussa juoksevista maksuista. Jotta vakuutetut eläke-etuudet saadaan katettua, hallitaan vastaavaa pääomaa osana vakuutuksenantajan sijoitussalkkua. Uudet ja olemassa olevat omaisuuskategoriat arvioidaan tasaisin väliajoin, jotta omaisuussalkut voidaan hajauttaa ennakoidun riskikorjatun tuoton optimoimiseksi. Mahdollinen ylijäämä, joka syntyy omaisuudenhoidosta, kertyy normaalisti Ifille ja/ tai vakuutetulle eikä mitään omaisuusarvon siirtoa tapahdu muulle vakuutusyhteisölle. Vakuutuksenantajat ja If yhdessä ovat vastuussa eläkeohjelmien valvonnasta, mukaan lukien sijoituspäätökset ja lisäsuoritukset. Eläkeohjelmiin kohdistuu suurelta osin samantyyppiset olennaiset riskit liittyen lopullisten etuuksien määrään, elinikään, ohjelmiin kuuluvien varojen sijoitusriskeihin sekä diskonttauskoron valinnan vaikutuksesta tilinpäätöksen arvostukseen. Eläkevelvoitteet sekä verokaudelle lankeavat eläkekulut lasketaan ns. Projected Unit Credit -metodilla IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti. Eläkevelvoitteen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin ja laskennassa huomioidaan vuosittain tarkistettavat oletukset palkkakehityksestä, inflaatiosta, kuolevuudesta ja henkilöstön vaihtuvuudesta. Nimellisarvoisena laskettu velka diskontataan nykyarvoon korkokannoilla, joille viitearvot saadaan paikallisissa valuutoissa liikkeelle lasketuista AAA- sekä AA-luokiteltujen yritysten joukkovelkakirjalainoista, mukaan lukien kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat, joulukuun puolessa välissä. Valituissa diskonttokoroissa on sekä Ruotsissa että Norjassa huomioitu eläkevelvoitteiden duraatio. Järjestelyihin kuuluvien varojen vähentämisen jälkeen kirjataan taseeseen nettovarat tai -velat. Ohessa olevat taulukot sisältävät useita olennaisia oletuksia, eläkekulujen sekä omaisuus- ja velkaerien erittelyjä sekä herkkyysanalyysin, josta käy ilmi velvoitteiden jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus näihin oletuksiin verovuoden lopussa. Kirjanpitoarvoissa on mukana Ruotsin erityinen palkkavero (24,26 %) ja Norjan vastaava maksu (14,1 %–19,1 %). Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 115 TILINPÄÄTÖS 2021 Erittely eläkevelvoitteiden jakautumisesta maittain Milj. e Ruotsi Norja Yhteensä Ruotsi Norja Yhteensä Tuloslaskelmaan ja muihin laajan tulokseen eriin kirjattu määrä Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut Nettoeläkevelvoitteen korkokulu — Yhteensä tuloslaskelmalla Nettoeläkevelvoitteen uudelleenarvostus ennen veroja - — - - — Yhteensä laajassa tuloslaskelmassa - - Taseeseen kirjattu määrä Etuuspohjainen eläkevelvoite sosiaalikuluineen Eläkesijoitusten käypä arvo Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (varat) - Sijoitusomaisuusjakauma Saamistodistukset Osakkeet Kiinteistöt Muut Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 116 TILINPÄÄTÖS 2021 Laskettaessa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteita Ruotsissa ja Norjassa on käytetty seuraavia vakuutusmatemaattisia oletuksia: Ruotsi Ruotsi Norja Norja Diskonttauskorko Palkkakehitys Hintainflaatio Kuolevuustaulukko DUS DUS K K Eläkevelvoitteiden keskimääräinen duraatio vuotta vuotta vuotta vuotta Odotetut kontribuutiot eläkejärjestelmään vuosina 2022 ja 2021 Herkkyysanalyysijokseenkinmahdollistenmuutosten vaikutuksesta Ruotsi Norja Yhteensä Ruotsi Norja Yhteensä Diskonttokorko, +0,50 % - - - - - - Diskonttokorko, -0,50 % Palkkakehitys, +0,25 % — Palkkakehitys, -0,25 % - - - — - Odotettu elinikä, +1 vuosi Milj. e Rahastoitu Rahastoimaton Yhteensä Rahastoitu Rahastoimaton Yhteensä Erittely eläkevelvoitteen jakautumisesta rahastoituihin ja rahastoimattomiin Etuuspohjainen eläkevelka sisältäen sosiaalikulut Eläkesijoitusten käypä arvo — — Nettovelka (varat) taseessa - Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 117 TILINPÄÄTÖS 2021 Erittely taseeseen kirjatun nettovelvoitteen muutoksesta Milj. e Eläkevelvoitteet Tilikauden alussa Tilikauden aikana ansaitut Korkokulut Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, taloudelliset olettamukset - Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, maantieteellisiin seikkoihin perustuvat oikaisut — Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, kokemukseen perustuvat oikaisut - Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot - Maksetut eläkkeet - - Tytäryhtiöhankinnat — Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12. ilman sosiaalikuluja Sosiaalikulut Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., sis. sosiaalikulut Eläkesijoitukset Tilikauden alussa Korkotuotto Ero todellisen tuoton ja lasketun korkotuoton välillä - Maksut Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot - Maksetut eläkkeet - - Tytäryhtiöhankinnat — Eläkesijoitukset 31.12. Muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Konsernissa on muita lyhytaikaisia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä, joiden ehdot vaihtelevat maa-, liiketoiminta-alue tai yhtiökohtaisesti. Palkkiot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta ne syntyvät. Arvio konsernissa vuodelta 2021 maksettavista tulospalkkioista sosiaalikuluineen on98 milj. euroa. 27 Muut velat Milj. e Velat ensivakuutustoiminnasta Velat jälleenvakuutustoiminnasta Potilasvakuutuksiin liittyvät velat Henkivakuutusasiakkaiden puolesta maksetut verot Verovelat Vakuutusmaksuverot Kauppahintavelat Korot Vuokrasopimusvelat ) Siirtovelat Muut Konsernin muut velat yhteensä Erä Muut sisältää mm. ennakonpidätysvelat sekä velat tapaturmavakuutuksen ja eläke-etuuksien perusteella maksettavista sosiaalikuluista. Muista veloista pitkäaikaisten osuus on 128 milj. euroa (219). * ) Vuokrasopimusten aiheuttama kokonaisvaikutus rahavirtalaskelmalla oli -34milj. euroa (-39). Ei-raha - virtavaikutteiset lisäykset IFRS 16:n mukaisista vuokrasopimuksista taseen eriin oli 41 milj. euroa (42). Milj. e Vuokrasopimusveloista tilikauden tulokseen kirjatut erät Korkokulut - - Kulut liittyen lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrasopimusvelkoihin - - Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 118 TILINPÄÄTÖS 2021 28 Ehdolliset velat, sitoumukset sekä oikeudenkäynnit Milj. e Taseen ulkopuoliset sitoumukset tai velat Takaukset Sijoitussitoumukset IT-hankinnat Muut Yhteensä Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset Milj. e Annettu vakuus Velat/ sitoumukset Annettu vakuus Velat/ sitoumukset Vakuudeksi annettu omaisuus Sijoitukset Tytäryhtiöosakkeet Käteisvarat — Yhteensä Milj. e Johdannaiskaupan vakuudeksi annettu omaisuus, kirjanpitoarvo Sijoitukset Käteisvarat Yhteensä Vakuutusvastuista vakuudeksi annettu omaisuus Sijoitukset — Lainojen vakuudeksi annettu omaisuus Tytäryhtiöosakkeet — Muiden velvoitteiden vakuudeksi annettu omaisuus Käteisvarat — Muut taloudelliset sitoumukset If Skadeförsäkring AB:llä on keskinäisesti velvoittava vakuutus Pohjoismaisessa Ydinvakuutus- poolissa, norjalaisessa Naturskadepoolenissa ja hollantilaisessa Terroripoolissa. Kun Skandia-konsernin vahinkovakuutusliike siirrettiin If-konserniin 1.3.1999, If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB asettivat Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) hyväksi takuun. Kyseiset If-konsernin yhtiöt takasivat yhteisvastuullisesti, että Skandia-ryhmän yhtiöille korvataan kaikki sellaiset vaatimukset ja sitoumukset, jotka perustuvat Skandia-konsernista If-konserniin siirrettyyn vahinkovakuutustoimintaan liittyviin takuisiin ja muihin vastaaviin sitoumuksiin. If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB ovat kumpikin solmineet Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Tryg-Baltica Forsikring AS:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Skandialle ja Tryg-Balticalle korvataan kaikki sellaiset vaatimukset, jotka liittyvät Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Vesta Forsikring AS:n Skandia Marine Insurance Companylle (UK), (nimi vaihtunut Marlon Insurance Company Ltd:ksi, yhtiö lakkautettiin heinäkuussa 2017), antamiin takuisiin, ja joiden edunsaajana on Institute of London Underwriters. Marlon Insurance Company Ltd myytiin vuonna 2007, jolloin ostaja antoi If-konsernin hyväksi takuun koko määrästä, minkä If mahdollisesti joutuu korvaamaan em. sopimusten perusteella. If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj:llä, Suomen sivuliikkeellä on voimassa olevia sitoumuksia yksityisille pääomarahastoille 3 milj. euroa, mikä vastaa enimmäissummaa, minkä yhtiö on sitoutunut rahastoihin sijoittamaan. Pääomakutsut näihin rahastoihin tapahtuvat useamman vuoden aikana, sitä mukaa kun rahastot suorittavat investointeja. Tiettyjen Sammon kanssa yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien osalta If Skadeförsäkring Holding AB on sitoutunut korvaamaan Sammolle mahdolliset kustannukset, joita järjestelmien omistaja voi Sammolta vaatia. Sampo-konsernin tanskalaiset yhtiöt kuuluvat Topdanmarkiin kuuluvien yhtiöiden kanssa yhteisverotuksen piiriin. Verotuksesta vastaa hallinnollisesti Topdanmark A/S. Tanskalaiseen osakeyhtiölakiin sisältyvien erityisten mm. yhtiöverotusta koskevien säännösten takia yhtiöt ovat vastuussa yhteisverotuksen piirissä olevien yhtiöiden veroista sekä korkojen, rojaltien ja osinkojen ennakonpidätysveloista. Topdanmark Forsikring A/S on uuden asiakasjärjestelmän implementoinnin yhteydessä sitoutunut auttamaan Topdanmark EDB IV Aps:ia tiettyjen palvelutarjoajien velvoitteiden täyttämisessä. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 119 TILINPÄÄTÖS 2021 Ehdolliset velat Hastings-alakonsernin yhtiöt ovat sekä Ison-Britannian että Gibraltarin veroviranomaisten valvonnan alaisia. Hastings aloitti vuonna 2016 keskustelut vero- ja tulliviranomaisten kanssa koskien liiketoimintamallien tiettyjä piirteitä ja erinäisten tuottojen allokointia Hastingsin operatiivisten tytäryhtiöiden Hastings Insurance Services Limitedin (”HISL”), joka toimii Isossa- Britanniassa, ja Gibraltarilla toimivan Advantage Insurance Company Limitedin (”AICL”) välillä. Yhtiön johto on käynyt kirjeenvaihtoa ja osallistunut tapaamisiin vero- ja tulliviranomaisen kanssa vuoden aikana. Johto on tarkastanut nykyiset ja edeltävät veroilmoitukset ja arvioinut meneillään olevia selvityksiä ja on arvioinut, että lisäverovelvoitteelle ei ole aihetta. Hastings on tehnyt varauksen mahdollista verovelkaa varten, perustuen määrään, joka saatetaan joutua maksamaan veroviranomaiselle, ottaen huomioon meneillään olevat tutkimukset ja selvitykset ja perustuen neuvonantajien näkemyksiin. Lopullinen maksettava määrä saattaa poiketa varauksen määrästä asiaa koskevasta lopullisesta päätöksestä riippuen ja kaikki muutokset arvioissa tai maksettavissa määrissä koskien edeltäviä kausia raportoidaan edeltävien kausien muutoksena. Mikäli veroviranomainen ei lopulta hyväksy raportoitua veroilmoitusta, Hastingsille saattaa syntyä lisäverovelka. Kuitenkin ottaen huomioon meneillään olevan selvityksen luonne, on erittäin vaikeaa ennakoida mahdolliset lopputulemat luotettavasti. Vero- ja tulliviranomaisilta tähän mennessä saatujen tietojen pohjalta johto ei pidä lisämaksuvelvoitetta todennäköisenä. Tarkempia tietoja selvityksistä ei tämän vuoksi ole annettu IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin mukaisesti, koska lisäselvitysten antamista ei ole pidetty mahdollisena. Oikeudenkäynnit Muuten konserniyritykset ovat osapuolina oikeudenkäynneissä, joissa käsittely on kesken 31.12.2021. Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia liiketoimia. Yhtiöiden arvioiden mukaan ei ole todennäköistä, että yrityksille olisi oikeudenkäyntien tuloksena tulossa merkittäviä menetyksiä. 29 Oma pääoma Osakepääoma (1 000 kpl) Osakepääoma (1 000 kpl) Osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin siten, että A-sarjan osakkeita on vähintään 179 000 000 kappaletta ja enintään 711 200 000 kappaletta sekä B-sarjan osakkeita on vähintään 0 kappaletta ja enintään 4 800 000 kappaletta. Jokainen A-sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Tilinpäätöspäivänä A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 545 611 894 kappaletta ja B-sarjan osakkeiden 1 200 000 kappaletta. Omat osakkeet (1 000 kpl) Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet (1 000 kpl) — Oman pääoman rahastot ja kertyneet voittovarat Vararahasto Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Muut oman pääoman erät Muut oman pääoman erät sisältävät myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutokset, rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset sekä muuntoerot. Muutokset oman pääoman rahastoissa ja kertyneissä voittovaroissa on esitetty konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 120 TILINPÄÄTÖS 2021 30 Lähipiiritiedot Sampo-konsernin lähipiiriin luetaan tytäryhtiöt, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lisäksi lähipiiriin luetaan alla mainitusti johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriin kuuluvat henkilöt. Konsernin tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 33 sijoitukset ja merkittävimmät osakkuus- ja yhteisyritykset liitteessä 13. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiritapahtumina on siten esitetty liiketapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Liiketoimet lähipiirin kanssa on tehty markkinaehtoisesti. Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriin kuuluvat henkilöt Sampo-konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja (CEO) ja Sampo-konsernin johtoryhmä. Heidän lähipiiriin kuuluvat heidän läheiset perheenjäsenet sekä yhteisöt, joissa avainhenkilöillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio Milj. e Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet - - Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet - - Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet - — Maksetut kompensaatiot yhteensä - - Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät tilikaudelle kirjatut palkat ja tulospalkkiot sosiaaliturvamaksuineen. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät TyEL-perusvakuutuksen perusteella tilikaudelle kirjatut maksut sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut. Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella tilikaudelle kirjatut palkkiot (ks. liite 31). Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lähipiiriliiketoimet Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja konserniyhtiöiltä. Osakkuusyhtiöt Lähipiirisaamiset ja -velat/osakkuusyhtiöt Nordea ja Nordax Milj. e Varat Velat Konsernin saamiset Nordealta koostuvat pääosin pitkistä joukkovelkakirjasijoituksista sekä talletuksista. Lisäksi konsernilla on useita voimassa olevia johdannaissopimuksia liittyen konsernin sijoitusten ja velkojen riskienhallintaan. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 121 TILINPÄÄTÖS 2021 31 Kannustinjärjestelmät Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2017:I – 2020:I Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä 2017:1 ja 2020:1 Sampo-konsernin avainhenkilöille. Sampo Oyj:n hallitus on valtuuttanut konsernijohtajan päättämään kannustepalkkion määräytymisperusteena olevien kannusteyksiköiden jakamisesta. Konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmän jäsenten osalta vastaavat päätökset tekee Sampo Oyj:n hallitus. Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin kuului vuoden 2021 lopussa noin 115 henkilöä. Kannustepalkkion määrä perustuu Sampo A-osakkeen arvon kehitykseen, If Vahinkovakuutuksen vakuutusliikkeen tuottoon ja/tai Sampo-konsernin riskisopeutetun pääoman tuottoon. Yhden laskennallisen kannusteyksikön arvo on Sampo A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi kannustinjärjestelmän ehdoissa määrättynä ajankohtana osinkokorjatulla lähtökurssilla vähennettynä. Kannustinjärjestelmien lähtökurssi on 32,94–44,10 euroa. Laskennallisen kannusteyksikön enimmäisarvo on 56,94–63,10 euroa. 2017:1 kannustinjärjestelmässä kannustepalkkiota laskettaessa otetaan lisäksi huomioon kaksi suoritusmittaria. Mikäli vakuutusliikkeen tuotto on vähintään 6 prosenttia, maksetaan 60 prosenttia kannustepalkkiosta. Mikäli vakuutusliikkeen tuotto on 4–5,99 prosenttia, maksetaan 30 prosenttia kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 4 prosenttia, maksetaan 40 prosenttia kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 2 prosenttia mutta vähemmän kuin riskitön tuotto + 4 prosenttia, maksetaan 20 prosenttia kannustepalkkiosta. 2020:1 kannustinjärjestelmässä kannustepalkkiota laskettaessa otetaan lisäksi huomioon riskisopeutetun pääoman tuotto. Mikäli riskisopeutettu pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan kannustepalkkio kokonaisuudessaan. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 3 prosenttia mutta vähemmän kuin riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan puolet kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on alle riskitön tuotto + 3 prosenttia, ei kannustepalkkiota makseta lainkaan. Kussakin ohjelmassa on kolme suoritusjaksoa ja kannustepalkkiot maksetaan käteisenä kolmessa erässä. Määrättyjen henkilöiden tulee ostaa Sampo A-osakkeita 50 prosentilla saamansa erän määrästä tuloveron ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta erän maksamispäivästä. Kannustepalkkiot saatetaan maksaa ennenaikaisesti liittyen mahdollisiin konsernirakenteen muutoksiin. Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Black–Scholes-hinnoittelumallia. I I I I Ehdot hyväksytty * ) Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2018 — — Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2019 — — Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2020 — Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2021 Kausi päättyy I 30 % Q- Q- Q- Q- Kausi päättyy II 35 % Q- Q- Q- Q- Kausi päättyy III 35 % Q- Q- Q- Q- Maksuajankohta I 30 % - - - - Maksuajankohta II 35 % - - - - Maksuajankohta III 35 % - - - - Sammon A-osakkeen kurssi ehtojen hyväksymispäivänä euroa * ) Lähtökurssi euroa ** ) Lähtökurssi oikaistuna osingolla euroa 31.12.2021 Sammon A-osakkeen päätöskurssi euroa 31.12.2021 Perusarvo yhteensä (milj. euroa) Velka yhteensä Raportointikauden kulu yhteensä ml. sivukulut (milj. euroa) * ) Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat ** ) 2017:1 kannustinjärjestelmässä Sampo A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 10 kaupankäynti - päivän ajan järjestelmän käyttöönotosta ja 2020:1 kannustinjärjestelmässä vaihdolla painotettu keskikurssi 25 kaupankäyntipäivän ajan sen päivän jälkeen, kun Sampo Oyj on julkistanut puolivuotiskatsauksensa vuodelle 2020. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 122 TILINPÄÄTÖS 2021 Topdanmarkin pitkäaikainen kannustinjärjestelmä Topdanmarkin pitkäaikaisen osakekannustinjärjestelmän piiriin kuuluvat Topdanmarkin johtoryhmä ja johtajat. Lunastushinta on asetettu 110 prosenttiin edeltävän tilikauden viimeisen kaupanteko- päivän markkinahinnasta (kaikkien kauppojen keskiarvo). Optiot voidaan lunastaa 3–5 vuotta myöntämisen jälkeen. Järjestelmä maksetaan osakkeilla. Lunastushinta Johtoryhmä Hallitus Irtisanoutuneet Yhteensä Optioiden lukumäärä (tuhat kpl) 1.1. Myönnetyt Siirretyt - - Toteutetut - - - - Menetetyt - - 31.12.2021 1.1. Myönnetyt Siirretyt - Toteutetut - - - - Menetetyt - - 31.12.2020 Myöntämisvuoden mukaan 2017, lunastus tammikuu 2020–2022 2018, lunastus tammikuu 2021–2023 2019, lunastus tammikuu 2022–2024 2020, lunastus tammikuu 2023–2025 2021, lunastus tammikuu 2024–2026 Optiojärjestelmään kuuluminen edellyttää, että henkilö on ollut työsuhteessa koko sen vuoden, jolta optiot allokoidaan. Optiot allokoidaan vuoden alussa ja mahdollisten irtisanoutumisten tapahtuessa allokoitujen optioiden lukumäärää oikaistaan vuoden aikana. Alla olevat taulukot kuvaavat optiohaltijoiden omistuksia tilinpäätöshetkellä. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 123 TILINPÄÄTÖS 2021 Johtoryhmä Hallitus Irtisanoutuneet Yhteensä Keskimääräinen markkinahinta toteutumispäivänä 2021 Keskimääräinen markkinahinta toteutumispäivänä 2020 Myönnettyjen optioiden käypä arvo vuonna 2021 Myönnettyjen optioiden käypä arvo vuonna 2020 Optioiden käypä arvo 31.12.2021 Optioiden käypä arvo 31.12.2020 Myönnettyjen optioiden käypä arvo on laskettu käyttäen Black–Scholesin-mallia olettaen osakehinnaksi 36euroa (42). Korko vastaa nollakuponkikorkoa perustuen swap-käyrään edellisen vuoden lopussa. Volatiliteetti on oletettu 22 prosentiksi (22) p.a ja optioiden keskimääräiseksi voimassaoloajaksi noin neljä vuotta. Käytetty volatiliteetti perustuu edellisten vuosien volatiliteetteihin, mikä on edelleen johdon paras näkemys asiasta. Lunastushintoja oikaistaan jaettavilla osingoilla jäljellä olevien optioiden osalta. Toteutettavissa olevien optioiden määrä 31.12.2021, oli324 000 kpl (331 000). Hastingsin osakekannustinjärjestelmät Osakekannustinjärjestelmistä kirjattiin tilikauden tulokseen kuluja yhteensä noin 15 milj. euroa (4 milj. euroa) vuoden 2021 aikana. Taseessa aktivoitu velka järjestelmistä oli noin 25 milj. euroa (12 milj. euroa) tilinpäätöspäivänä. Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2021 Osa Hastings -konsernin johtoon kuuluvasta henkilökunnasta osallistui pitkäaikaiseen käteis- varoina suoritettavaan kannustinjärjestelmään (LTIP). Oikeuden syntyminen edellyttää kolmen vuoden palvelussuhdetta sekä tiettyjen kriteerien täyttymistä kolmen vuoden ajanjakson aikana. Käteisvaroina suoritettiin yhteensä 12 milj. euroa tilikaudella 2021 ja käteisvaroina suoritettavista eristä 1 milj. euroa mitätöitiin. Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla edunsaajamuutoksista. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä taseessa 31.12.2020 oli noin 39 milj. euroa (26 milj. euroa). Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2020 Ennen Hastings Group Holdings Ltd (HGH) hankintaa (aiemmin Hastings Group Holdings plc) osa johtoon kuuluvasta henkilökunnasta oli mukana pitkäaikaisessa kannustinjärjestelmässä (LTIP), missä heillä oli optio hankkia yhtiön osakkeita 0 euron toteutushintaan. Oikeuden syntyminen edellytti kolmen vuoden palvelussuhdetta sekä tiettyjen kriteerien täyttymistä osakkeenomistajille kuuluvan tuoton ja oikaistun EPSin suhteen kolmen vuoden ajanjakson aikana. Tietyille avainhenkilöille maksettavilla palkkiolla oli lisäksi kahden vuoden vähimmäispitoaika (Executive Grant). Hankinnan yhteydessä Hastings Group Limited tarjoutui korvaamaan osakkeina maksettavat palkkiot käteismaksupohjaisiksi. Optioita tai palkkioita ei myönnetty tilikauden aikana. Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla edunsaajamuutoksista. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä taseessa 31.12.2020 oli noin 26 milj. euroa. Rajoitetut osakepalkkiot 2021 Tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnettiin korvaavia käteismaksuina suoritettavia palkkioita edellyttäen, että palvelussuhde Hastings -konsernissa jatkuu. Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla edunsaajamuutoksista. Vuonna 2021 tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille suoritettiin palkkioita käteismaksuna yhteensä 0,3 miljoonaa euroa edellyttäen, että palvelussuhde konsernissa jatkuu. Palkkiot myönnetään kolmessa erässä (2022, 2023, 2024). Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä taseessa 31.12.2021 oli noin 3 milj. euroa (4 milj. euroa). Rajoitetut osakepalkkiot 2020 HGH:n hankinnan yhteydessä tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnettiin korvaavia käteismaksuina suoritettavia palkkioita edellyttäen, että palvelussuhde konsernissa jatkuu. Palkkioita ei myönnetty tilikauden aikana. Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla edunsaajamuutoksista. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä taseessa 31.12.2020 oli noin 4 milj. euroa. Osakepalkkiojärjestelmä Vuonna 2021 eräät yhtiön johtoryhmään kuuluvat avainhenkilöt kutsuttiin osallistumaan osakepalkkiojärjestelmään, jonka myötä heitä voidaan palkita enintään viidellä yhtiön B-sarjan osakkeella jokaista B-sarjan osaketta kohden, jonka he merkitsevät ja tallettavat rahastoon. 31.12.2021 järjestelmän puitteissa rahastoon talletettujen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä oli 1 000 000 (31.12.2020: 0), eikä tilivuoden aikana tapahtunut menetyksiä (2020: 0). Näitä vastaavat, palkkioiksi tarkoitetut 5 miljoonaa B-sarjan osaketta voidaan luovuttaa avainhenkilöille kahdessa erässä, josta 50 % perustuu osakkeen kokonaistuottoon neljän vuoden ajanjaksolla mitattuna ja 50 % perustuu osakkeen kokonaistuottoon viiden vuoden ajanjaksolla mitattuna. Järjestelmässä on asetettu kokonaistuotolle vähimmäis- ja enimmäistasot ja osakepalkkion määrä perustuu kokonaistuoton toteumaan. Kunkin ajanjakson lopuksi 50 % osakepalkkiosta luovutetaan avainhenkilöille ja 50 % osakepalkkiosta lykätään 12 kuukaudeksi. Kunkin osakepalkkion osuuden luovutuksen edellytyksenä on, että avainhenkilö on yhtiön palveluksessa, ja kokonaisuudessaan osakepalkkion maksu tapahtuu neljän ja kuuden vuoden aikavälillä. Osakepalkkiojärjestelmässä osakkeen kokonaistuottolaskelmassa huomioidaan ajanjaksolla maksetut osingot, konsernin tuotto suoritusjakson viimeisenä vuonna sekä sisäinen yritysarvomallinnus. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 124 TILINPÄÄTÖS 2021 32 Tilintarkastajan palkkiot Milj. e Tilintarkastuspalkkiot - - Deloitte - — Ernst & Young — - Muut - Muut palkkiot - Deloitte — Ernst & Young — - Muut Tilintarkastajan palkkiot yhteensä - - Varsinainen yhtiökokous valitsi 19.5.2021 Deloitte Oy:n Sampo Oyj:n tilintarkastajaksi. Aiemmin tilintarkastajana toimi Ernst & Young Oy. 33 Sijoitukset tytäryhtiöissä Nimi Konsernin omistusosuus Kirjanpitoarvo If Skadeförsäkring Holding AB (publ) If Skadeförsäkring AB If P&C Insurance AS Vertikal Helseassistanse AS Viking Assistance Group AS Topdanmark A/S ) Topdanmark Forsikring A/S Topdanmark Liv Holding A/S Topdanmark Livsforsikring A/S Nimi Konsernin omistusosuus Kirjanpitoarvo Topdanmark Ejendom A/S Hastings Group (Consolidated) Ltd Hastings Group Holdings Limited Hastings Group (Finance) plc Hastings Group Limited Advantage Global Holdings Limited Hastings (Holdings) Limited Mandatum Holding Oy Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Mandatum Asset Management Oy * ) Konsernin omistusosuus äänivallasta. Tilikaudella 2021 Sampo Oyj lisäsijoitti Topdanmarkiin 68 milj. euroa, Hastingsiin 804 milj. euroa ja Mandatumiin 55 miljoonaa euroa. Taulukko ei sisällä Isossa-Britanniassa sijaitsevia pöytälaatikkoyhtiöitä, konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä tai muita konsernin tilinpäätöstietojen kannalta epäolennaisia yhtiöitä. Osuudet konsolidoimattomissa strukturoiduissa yhteisöissä Mandatum-konserniin kuuluvat Mandatum Fund Management S.A. ja Mandatum AM AIFM Oy hallinnoivat Mandatumin rahastoja sekä kommandiittiyhtiö muotoisia sijoituksia. Mandatum Fund Management S.A. käyttää hallinnoimissaan sijoituksissa salkunhoitajana Mandatum Asset Management Oy:tä ja Mandatum AM AIFM Oy vastaa itse rahastojensa salkunhoidosta ja muusta hallinnosta. Mandatum-konserni saa konsolidoimattomista sijoituksista hallinointipalkkiotuottoja, jotka sisältyvät tuloslaskelmassa palkkiotuottoihin. Lisäksi Mandatum-konserni saa konsolidoimattomista sijoituksista sijoittajana tuottoja, jotka on merkitty sijoitustoiminnan tuottoihin sen mukaan, mihin tase-erään sijoitukset on taseessa merkitty. Mandatum-konsernin sijoitukset kyseisiin rahastoihin olivat 31.12.2021 yhteensä 1 915 miljoonaa euroa. Sijoitukset on kirjattu taseessa sijoitusomaisuuteen. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 125 TILINPÄÄTÖS 2021 34 Myytävänä olevat omaisuuserät Sammon omistus Nordeassa Sammon hallitus päätti uusista taloudellisista tavoitteista ja aikomuksesta keskittyä luomaan arvoa vahinkovakuutustoiminnalla pitkällä aikavälillä helmikuussa 2021. Osana tätä ilmoitettiin julkisesti aikomus vähentää Sammon omistusta osakkuusyhtiö Nordeassa huomattavasti seuraavien 18 kuukauden aikana. Omaisuuserä tulee IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti uudelleenluokitella myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä. Uudelleenluokittelu edellyttää, että omaisuuserä on välittömästi myytävissä ja myynnin on oltava erittäin todennäköinen. Johdon tulee olla sitoutunut myyntisuunnitelmaan ja myynnin pitää tapahtua 12 kuukauden kuluessa luokittelun tapahtumisesta. Lokakuussa 2021 Sammon hallitus ilmaisi sitoumuksensa Nordean loppujen osakkeiden myyntiin ja 24. lokakuuta 2021 aloitettiin Nordean osakkeiden lisämyynti. Sampo myi 162 miljoonaa osaketta nopeutetun tarjousmenettelyn kautta 25. lokakuuta 2021. Kaupan seurauksena Sammon omistusosuus Nordean osakkeista ja äänivallasta laski alle 10 prosenttiin. Myynnin jälkeen Sampo omistaa 245 924 782 Nordean osaketta, mikä oikeutti 6,20 prosenttiin osakkeista ja äänivallasta. Johto katsoi, että IFRS 5 -standardin mukaiset edellytykset uudelleenluokittelulle täyttyivät jäljelle jääneiden osakkeiden osalta. Sammon johto on myynnin jälkeen arvioinut Nordean omistuksen käsittelyä tilinpäätöksessä osakkuusyhtiönä. Sampo katsoo, että sillä on sijoituksessa huomattava vaikutusvalta, sillä Sampo on edelleen suurin yksittäinen osakkeenomistaja, jonka edustaja toimii Nordean hallituksen puheenjohtajana ja jolla on jäsen Nordean nimitystoimikunnassa. Sammon johto on näillä perusteilla todennut, että omistusosuuden laskusta huolimatta huomattava vaikutusvalta on edelleen olemassa uudelleenluokitteluhetkellä. Tästä syystä Nordean osakkeet on luokitteluhetkellä arvostettu luokitteluhetkeä edeltävään konsernin kirjanpitoarvoon eikä käypään arvoon. Uudelleenluokitteluhetkeen asti Nordea käsiteltiin IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin -standardin mukaisesti. Osakkeet esitetään konsernitaseella Omistusyhteisösegmentissä tase-erässä Myytävänä olevat omaisuuserät. Lisätietoja muutoksista Nordean osakkeiden omistuksessa sekä käsittelystä osakkuusyhtiönä löytyy liitteestä 13 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Mandatumin Baltian henkivakuutusliiketoiminta Mandatum Life allekirjoitti 15.6.2021 sopimuksen Baltian henkivakuutusliiketoimintojen myynnistä liettualaiselle Invalda INVL -konsernille. Kaupan yhteydessä koko Mandatum Lifen Baltian henkivakuutusliiketoiminta siirtyy Invalda INVL -konsernille. Kaupan oletetaan toteutuvan vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon aikana. Kaupan toteutuminen edellyttää finanssivalvontaviranomaisten hyväksyntää. Sopimuksen kohteen oleva sopimuskanta sisältyy pääasiassa Lifen Sijoitussidonnaiset tuotteet -segmenttiin. Laskuperustekorollisen kannan vaikutus Lifen Muut tuotteet ja Palvelut -segmentin sijoitustoiminnan ja kustannusliikkeen tulokseen on vähäinen. Vakuutuskannan maksutulo oli vuonna 2021 25 miljoonaa euroa ja korvausmeno 16 miljoonaa euroa. 35 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat Osingonjakoehdotus yhtiökokoukselle Hallitus päätti 9. helmikuuta 2022 pidetyssä kokouksessa ehdottaa 18. toukokuuta 2022 pidettävälle yhtiökokoukselle vuodelta 2021 jaettavan osingon määräksi 4,10 euroa osakkeelta (yht. noin 2 273 miljoonaa euroa perustuen tilinpäätöshetkellä ulkona olleisiin osakkeisiin). Maksettavat osingot kirjataan vuoden 2022 tilinpäätöksen omaan pääomaan kertyneiden voittovarojen vähennykseksi. Omien osakkeiden hankinta Sammon 4.10.2021 käynnistämä omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma jatkui raportointikauden päättymisen jälkeen. 8.2.2022 Sampo Oyj:n hallussa oli yhteensä 12 219 968 Sammon A-osaketta eli 2,20 prosenttia Sampo Oyj:n kaikista osakkeista. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 126 TILINPÄÄTÖS 2021 Sampo-konserni ja Sampo Oyj Sampo-konsernin yhtiöt toimivat liiketoiminta-alueilla, joissa arvonluonnin erityispiirteinä hyvän asiakaspalve- lun ohella ovat riskien hinnoittelu ja riskiportfolioiden aktiivinen hallinta. Tämän vuoksi tarvitaan yhteiset riskimääritelmät liiketoimintojen perustaksi. Riskien luokittelu Sampo-konsernissa liiketoimintaan liittyvät riskit jaotellaan Riskien luokittelu Sampo-konsernissa -kaaviossa esitetyn mukaisesti kolmeen pääryhmään liiketoimintariskeihin, maineriskeihin sekä liiketoimin- taan luontaisesti kuuluviin riskeihin. Kaksi ensimmäistä riskiluokkaa kuvataan vain lyhyesti tässä riskienhallinnan liitteessä ja painopiste on kolmannessa riskiluokassa. Liiketoimintariskit Liiketoimintariski on kilpailuympäristön muutoksista ja/tai sisäisestä operatiivisesta joustamattomuudesta johtuva tappion riski. Odottamattomat muutokset tai jo havaitut, mutta huomiotta jätetyt kehityssuunnat voivat aiheuttaa odotettua suurempia vaihteluita taloudelliseen tulokseen, kun volyymit, marginaalit, kulut ja pääoma- kustannukset muuttuvat, ja pitkällä aikavälillä ne voivat vaarantaa Sampo-konsernin liiketoimintamallien olemassaolon. 36 Sampo-konsernin riskienhallinta Taustalla olevat ulkoiset muutosvoimat ovat moninaisia, kuten esimerkiksi yleisen taloudellisen toimintaympäris- tön kehitys, muutokset yleisesti hyväksytyissä arvoissa, institutionaalisessa kehikossa tai toimintaympäristössä sekä teknologiset innovaatiot. Koska ulkoiset muutos- voimat liittyvät toisiinsa, asiakkaiden mieltymykset ja kysyntä voivat muuttua arvaamattomasti ja myös sääntelyä saattaa olla tarpeen muuttaa. Yhtiö altistuu merkittävälle liiketoimintariskille, mikäli yhtiön sisäinen ymmärrys tarvittavista muutoksista tai halukkuus ja kyky toimia niiden mukaisesti on riittämätön ja kilpailijat pystyvät paremmin vastaamaan asiakkaiden ja sääntelyn muuttuneisiin odotuksiin. Koska kilpailuympäristön muutosvoimat ja kehitys riip- puvat pääosin ulkoisista tekijöistä, liiketoimintariskit ovat ylimmän johdon vastuualuetta. Proaktiivinen strateginen päätöksenteko on ylimmän johdon keskeinen työkalu kilpailuetuun liittyvien liiketoimintariskien hallinnassa. Sisäisen operatiivisen joustavuuden ylläpito, eli kyky muuttaa liiketoimintamallia ja kustannusrakennetta tarvittaessa, on myös tehokas työkalu liiketoimintariskien hallinnassa. Liiketoimintariskeihin ei kohdistu viranomaisten taholta vakavaraisuusvaatimusta, vaikka ne voivat olla merkittävä tulosvolatiliteettia aiheuttava tekijä. Tämän takia liiketoimintariskeillä voi olla vaikutusta todellisen pääoman määrään ja rakenteeseen, mikäli niiden huomioimista pidetään tarpeellisena vallitsevassa liiketoimintaympäristössä. Vastuullisuus liiketoimintariskien ajurina Vastuullisuuteen liittyvät teemat muokkaavat Sampo-konsernin yhtiöiden sidosryhmien preferenssejä ja arvoja, minkä seurauksena myös toiminta- ja kilpailu- ympäristö muuttuvat monilla tavoin. Esimerkiksi sijoittajat ja viranomaiset korostavat vastuullisuutta yhä enemmän, mutta myös kuluttajat ja työntekijät painottavat näitä aiheita valitessaan tuotemerkkiä tai työnantajaa. Sampo-konsernin yhtiöt toimivat pääasiassa maissa, joille on ominaista ihmisoikeuksien kunnioittaminen, avoimuus sekä vähäinen korruptio ja lahjonta. Lisäksi työntekijöiden oikeuksia, terveys- ja ympäristölainsää- däntöä sekä sanan- ja yhdistymisvapautta noudatetaan laajalti. Nämä teemat ovat ominaisia myös kaikkien Sampo-konsernin yhtiöiden toiminnassa. Vastuullisuuteen liittyvät keskeiset liiketoimintariskit voidaan Sampo-konsernissa jakaa viiteen kategoriaan: Vastuullinen liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt ovat perustavanlaatuisia Sampo-konsernin yhtiöiden toiminnassa. Hyvä hallinto tarkoittaa Sampo-konsernissa tehokkaita politiikkoja, johtamiskäytäntöjä ja koulutusta. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 127 TILINPÄÄTÖS 2021 Näillä varmistetaan, että konserniyhtiöt ja niiden henkilöstö, alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit noudattavat ihmisoikeuksia, työoikeuksia, ympäristöä ja ilmastoa, rahanpesun ja terrorismin torjuntaa sekä korruption ja lahjonnan ehkäisemistä koskevia lakeja, asetuksia ja yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Lisäksi ne käsittävät kattavat tietoturvallisuus-, kyberturvallisuus- ja tietosuojatoimet. Vastuulliseen yrityskulttuuriin kuuluvat työympäristöön, monimuotoisuuteen ja osallisuuteen, työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen, palkitsemiseen sekä ammattitaitoisten työntekijöiden houkuttelemiseen ja säilyttämiseen liittyvät tekijät. Osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat Sampo-kon- sernille tärkeä menestystekijä, jotta asiakkaille voidaan tarjota parasta palvelua kaikissa tilanteissa. Hyvien työntekijöiden menettäminen tai epähoukutteleva työnantajakuva voivat aiheuttaa suuria riskejä yritykselle. Sampo-konsernin yhtiöt pyrkivät varmistamaan vakaan työympäristön, ei vain siksi, että se on laissa säädetty, vaan myös siksi, että se luo perustan kestävälle liiketoiminnan tuloksellisuudelle. Monimuotoisuus ja osallisuus ovat tärkeitä Sampo-konsernin yhtiöille, jotka ovat sitoutuneet tarjoamaan syrjinnästä vapaan, avoimen ja miellyttävän työympäristön, jossa kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Näihin aiheisiin liittyviä riskejä hallitaan esimerkiksi vahvoilla politiikoilla ja hallintorakenteilla, toteuttamalla organisaation kehittä- misohjelmia ja tarjoamalla työntekijöille koulutusta, mielenkiintoisia uramahdollisuuksia ja houkuttelevan kokonaispalkitsemisen. Vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi ovat tärkeitä välineitä sijoitusriskien ja mahdollisten haitallisten mainevaikutusten hallinnassa. Siksi Sampo- konsernin yhtiöt ottavat ympäristö- (mukaan lukien ilmastonmuutos), sosiaali- ja hallintonäkökohdat (”ESG”) huomioon arvioidessaan sijoitusten turvallisuutta, laatua, likviditeettiä ja kannattavuutta. Sijoitusmahdollisuuksia tutkitaan huolellisesti ennen sijoitusten tekemistä ja ESG-näkökohtia tarkastellaan yhdessä muiden sijoitusten riski-tuottosuhteeseen vaikuttavien tekijöiden kanssa. Sampo-konsernin yhtiöt käyttävät omaisuusluokasta riippuen erilaisia ESG-strategioita varmistaakseen ESG-tekijöistä aiheutuvien sijoitusriskien tehokkaan arvi- oinnin ja hallinnan. Käytettyihin strategioihin kuuluvat esimerkiksi ESG-integraatio, sektoripohjainen seulonta, normipohjainen seulonta ja aktiivinen omistajuus. Vastuulliset tuotteet ja palvelut ovat tärkeä osa pyrittäessä vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin, ja lieven- nettäessä mahdollisia haitallisia vaikutuksia Sampo-kon- sernin maineelle. Tämän takia Sampo-konsernin yhtiöt pyrkivät ottamaan ESG-näkökohdat, ilmastonmuutos mukaan lukien, huomioon tuote- ja palvelukehityksessä, vakuutusten myöntämisessä sekä toimitusketjujen hallinnassa. Vastuullinen tuote- ja palvelutarjonta vaatii lisäksi tarkkaavaisuutta epäasialliseen asiakasneuvontaan ja tuotemyyntiin, epäselviin ehtoihin, hintoihin ja maksuihin sekä korvauskäsittelyn ja valitusprosessien virheisiin liittyvissä riskeissä. Tärkeintä myynnissä ja markkinoinnissa on kohdata asiakkaan tarpeet, ja antaa asiakkaalle tarpeelliset tiedot vakuutuksen kattavuuteen liittyvää päätöksentekoa varten. Sampo-konsernin yhtiöt hallitsevat näihin aiheisiin liittyviä riskejä esimerkiksi tehokkailla politiikoilla ja hallintorakenteilla ja tarjo- amalla työntekijöille koulutusta. Ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos ovat tekijöitä, joilla odotetaan olevan keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutus Sampo-konsernin liiketoimintaan. Ilmaston- muutoksesta aiheutuvat riskit voidaan jakaa fyysisiin riskeihin ja siirtymäriskeihin. Fyysiset riskit voidaan jakaa edelleen pitkän aikavälin säämuutoksiin (jatkuvat riskit) ja äärimmäisiin sääilmiöihin kuten myrskyt, tulvat tai kuivuus (akuutit riskit). Siirtymäriskeillä tarkoitetaan riskejä siirryttäessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, esimerkiksi muutokset teknologiassa, lainsäädännössä ja kuluttajien asenteissa. Riskien realisoitumisen suuruus riippuu siitä, miten ilmaston lämpeneminen etenee. Pariisin sopimuksen mukaisessa 1,5 asteen skenaariossa vaikutukset olisivat lievät. Skenaarioissa, joissa lämpötila nousee yli 3–5 astetta, vaikutukset teollisuudelle, infrastruktuurille ja julkiselle terveydenhuollolle olisivat vakavat. Erityisesti maantieteellisesti haavoittuvilla alueilla, kuten matalat rannikkoalueet, meren pinnan nousu voi aiheuttaa ruoan ja veden puutetta, ja johtaa näin ollen valtavaan muutto- liikkeeseen ja sairauksien puhkeamiseen. Fyysiset riskit ovat riskitekijöitä, jotka vaikuttavat erityisesti Sampo-konsernin vahinkovakuutusyhtiöiden taloudelliseen asemaan ja tulokseen. Äärimmäisten sääolosuhteiden ja luonnonkatastrofien kasvava todennäköisyys on sisällytetty sisäisiin riskimalleihin. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 128 TILINPÄÄTÖS 2021 Ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä hallitaan tehokkaasti myös jälleenvakuutusohjelmilla ja hinnantarkistuksilla. Koska ilmastonmuutos saattaa lisätä fyysisten riskien esiintyvyyttä ja/tai vakavuutta, Sampo-konsernin yhtiöt käyttävät herkkyysanalyyseissaan skenaarioita, joissa oletetaan luonnonkatastrofien muuttuvan vakavimmiksi. Sampo-konsernin yhtiöt auttavat myös yritys- ja yksityisasiakkaitaan hallitsemaan ilmastonmuutoksen riskejä. Äärimmäiset säätapahtumat voivat esimerkiksi tuhota omaisuutta, aiheuttaa satovahinkoja ja toiminnan keskeytyksiä. Vahinkojen torjunta on olennainen osa vakuutuspalveluita, sillä se auttaa asiakkaita vähentämään taloudellisia riskejä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Sampo-konsernin yhtiöiden sijoitukset voivat altistua sekä fyysisille että siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta riippuen. Fyysisille riskeille alttiita sijoituksia ovat erityisesti sellaiset, joissa tappiota aiheutuu äärim- mäisten sääilmiöiden takia. Siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa sekä kasvava ympäristö- ja ilmastosääntely, tiukemmat päästövaatimukset ja muuttuvat markkina- mieltymykset voivat puolestaan aiheuttaa siirtymäriskiä konsernin sijoituksille sekä mahdollisen varojen uudel- leenarvostuksen hiili-intensiivisillä toimialoilla. Fyysisiä ja siirtymäriskejä hallitaan analysoimalla tarkkaan jokainen sijoitusmahdollisuus ennen sijoittamista ja sijoitusten ilmastoriskejä arvioidaan yhdessä muiden riski-tuottosuhteeseen vaikuttavien tekijöiden kanssa. Sampo-konsernin yhtiöiden käyttämiä menetelmiä ovat muun muassa vuosittainen sijoitusten hiilijalanjäl- kianalyysi ja ilmastoarvio, toimialakohtainen seulonta ja ESG-integraatio, maantieteellisen jakauman seuranta sekä aktiivinen omistajuus. Lisätietoja Sampo-konsernin vastuullisuudesta on saatavana toukokuussa 2022 julkaistavassa Vastuullisuus- raportissa 2021www.sampo.com/vuosi2021. Maineriski Sidosryhmäsuhteiden hallinta tarkoittaa tyytyväisiä asiakkaita, ammattitaitoista henkilökuntaa, hyvää yhteistyötä viranomaisten kanssa sekä ympäristön luottamusta ja hyväksyntää. Ne edistävät yrityksen keskeistä menestystekijää, sen mainetta. Maineriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että aiheellinen tai aiheeton yhtiön liiketoimiin tai suhteisiin liittyvä epäsuotuisa julkisuus heikentää luottamusta yhtiötä kohtaan. Maineriski on usein seurausta toteutuneesta operatiivisesta riskistä tai compliance-riskistä ja sen seurauksena maine heikkenee asiakkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa. Maineriski liittyy kaikkiin toimintoihin, kuten käy ilmi Riskien luokittelu Sampo- konsernissa-kaaviosta. Koska maineriskien syyt ovat moninaiset, niiden ehkäisemiseksi tarvitaan monenlaisia yrityskulttuuriin sisäänrakennettuja keinoja. Nämä ilmenevät siinä, miten Sampo-konserni toimii ESG-ky- symyksissä sekä sen keskeisten sidosryhmien (mm. asiakkaat, henkilöstö, sijoittajat, yhteistyökumppanit, viranomaiset) kanssa ja kuinka Sampo-konserni on organisoinut hallintorakenteensa. Liiketoimintaan luontaisesti kuuluvat riskit Vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan Sampo-konserni ottaa tietoisesti tiettyjä riskejä aikaansaadakseen tuottoja. Nämä ansaintariskit valitaan huolellisesti ja niitä hallitaan aktiivisesti. Vakuutusriskit hinnoitellaan niiden luontaisen riskitason mukaisesti ja sijoitusten tuotto-odotuksia verrataan sijoitusten riskeihin. Lisäksi ansaintariskien riskipositioita mukautetaan jatkuvasti ja riskien vaikutusta pääomatarpeeseen arvioidaan säännöllisesti. Vakuutus- ja sijoitusriskien onnistunut hallinta on Sampo- konsernin yhtiöiden keskeisin tuottojen lähde. Näiden riskien päivittäinen hallinnointi annettujen limiittien ja valtuuksien puitteissa on liiketoiminta-alueiden ja sijoitusyksikön vastuulla. Osa riskeistä, kuten vastapuoliriskit ja operatiiviset riskit, on epäsuoria seurauksia Sammon normaalista liiketoiminnasta, kuten on havainnollistettu kaaviossa Riskien luokittelu Sampo-konsernissa. Nämä riskit ovat yhdensuuntaisia siinä mielessä, että niihin ei lähtökohtai- sesti liity tuottopotentiaalia. Riskienhallinnan tavoitteena onkin pienentää näitä riskejä tehokkaasti niiden aktiivi- sen hallinnan sijaan. Näiden välillisten seuraamusriskien pienentäminen on liiketoiminta-alueiden ja sijoitusyksi- kön vastuulla, ja niihin liittyvää pääomatarvetta mittaavat riippumattomat riskienhallintatoiminnot. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 129 TILINPÄÄTÖS 2021 KAAVIO N.O 3 Riskien luokittelu Sampo-konsernissa Ulkoiset tekijät Negatiivinen vaikutus taloudelliseen tulokseen, vakavaraisuuspääomaan ja pitkän aikavälin kannattavuuteen Vahinko- vakuutusriskit Vakuutusmaksu- ja katastrofiriskit Vastuuvelkariski Maineriski Henkivakuutus- riskit Biometriset riskit Käyttäytymisriskit Kustannusriski Sijoitus- portfolion markkinariskit Korkoriski Valuuttariski Spread-riski Osakeriski Muut riskit Vastapuoliriskit Johdannais- vastapuoli Jälleenvakuutus- vastapuoli Operatiiviset riskit Prosessit Henkilöstö Järjestelmät Ulkoiset tapahtumat Juridiset riskit Compliance-riski Liiketoiminta- riskit Volyymit Tuottomarginaalit Asiakkaiden määrä Keskittymäriski Keskittymäriski Keskittymäriski ALM-riskit Keskittymäriski Keskittymäriski Keskittymäriski Ansaintariskit / pääomavaade Ansaintariskit / ei pääomavaadetta Seuraamusriskit / pääomavaade Seuraamusriskit / ei pääomavaadetta On huomioitava, että riskit luokitellaan toimialoittain eri tavoin ansainta- ja seuraamusriskeihin. Esimerkiksi Sampo-konsernin asiakkaiden vakuutussopimuksiin liittyvät vakuutustapahtumat ovat heille seuraamus- riskejä, mutta Sampo-konsernille nämä samat riskit ovat ansaintariskejä. Eräät riskit, kuten korko-, valuutta- ja maksuvalmius- riskit, liittyvät useisiin toimintoihin samanaikaisesti. Näiden riskien hallitsemiseksi tehokkaasti Sampo-kon- sernin yhtiöillä tulee olla yksityiskohtainen ymmärrys odotetuista kassavirroista ja niiden vaihteluista kaikissa yhtiön toiminnoissa. Lisäksi yhtiöillä on oltava kattava ymmärrys siitä, miten varojen ja velkojen markkina- ehtoiset arvot voivat vaihdella koko taseen tasolla eri skenaarioissa. Näitä koko taseen riskejä nimitetään yleisesti ALM-riskeiksi (”Asset Liability Management”). Korko-, valuutta- ja likviditeettiriskien lisäksi inflaatio- riski ja BKT:n kasvuvauhtiin liittyvät riskit ovat keskeisiä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 130 TILINPÄÄTÖS 2021 ALM-riskejä Sampo-konsernille. ALM-riskit ovatkin yksi ylimmän johdon painopistealueista, koska ne vaikuttavat riskeihin ja tuottoihin sekä merkittävästi että pitkäaikai- sesti. Yleisesti ottaen keskittymäriskiä syntyy, mikäli yhtiöiden riskipositioita ei ole riittävästi hajautettu, jolloin esimerkiksi yksittäinen äärimmäisen epäsuotuisa vahinkotapahtuma tai rahoitusmarkkinatapahtuma voisi vaarantaa yhtiön vakavaraisuuden. Keskittymiä voi syntyä yksittäisten liiketoimintojen sisällä – yksittäiseen toimijaan tai toimialaan liittyvät suuret vastuu- tai sijoituspositiot – tai eri liiketoimintojen yhteisvaikutuksena yksittäisen vastapuolen tai toimialan vaikuttaessa laajasti yhtiön kannattavuuteen sekä vakuutus- että sijoitustoiminnan kautta. Keskittymäriski voi toteutua myös epäsuorasti silloin, kun kannattavuus ja vakavaraisuusasema reagoivat samalla tavalla yleiseen taloudelliseen kehitykseen tai rakenteellisiin muutoksiin eri liiketoiminta-alueiden institutionaalisessa ympäristössä. Keskeiset riskienhallinnan toimenpiteet Luodakseen arvoa sidosryhmille pitkällä tähtäimellä Sampo-konsernilla tulee olla käytössään seuraavat pääomat: • Taloudellista joustavuutta riittävän pääomituksen ja likviditeetin muodossa • Hyvä teknologinen infrastruktuuri • Tietopääomaa eli kattava oma vakuutusmatemaattinen tilastoaineisto ja analyyttiset työkalut, jotta data saadaan muunnettua informaatioksi • Inhimillistä pääomaa eli osaavia ja motivoituneita työntekijöitä • Yhteiskuntasuhdepääomaa hyvinä yhteiskunta- ja asiakassuhteina, jotta eri sidosryhmien muuttuvia tarpeita voitaisiin ymmärtää. Yhtiötasolla edellä mainittuja pääomia kehitetään jatkuvasti, ja ne ovat käytössä seuraavia riskien hinnoitte- luun, riskien ottamiseen ja aktiiviseen riskienhallintaan liittyviä ydintehtäviä toimeenpantaessa. Vakuutusriskien asianmukainen valinta ja hinnoittelu • Vakuutusriskit valitaan huolellisesti ja hinnoitellaan niiden riskitason mukaisesti. • Vakuutustuotteita kehitetään aktiivisesti asiakkaiden muuttuvia tarpeita ja mieltymyksiä ennakoiden. Vakuutusriskiaseman tehokas hallinta • Hajautusta tavoitellaan aktiivisesti. • Jälleenvakuutusta käytetään tehokkaasti suurimpien riskipositioiden pienentämiseksi. Sijoitustransaktioiden huolellinen valinta ja toteutus • Yksittäisten sijoituskohteiden riski-tuottosuhteet ja vastuullisuuskysymykset analysoidaan huolellisesti. • Transaktiot toteutetaan tehokkaasti. Seuraamusriskien tehokas pienentäminen • Vastapuolten luottotappioriskejä hallitaan valitsemalla sopimusvastapuolet huolellisesti, käyttämällä vakuuksia ja varmistamalla riittävä hajautus. • Ylläpidetään korkealaatuisia ja kustannustehokkaita liiketoimintaprosesseja. • Jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia kehitetään jatkuvasti toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Sijoitussalkkujen ja taseen tehokas hallinta • Odotettujen tuottojen ja riskien tasapaino sijoitus- salkuissa ja taseessa optimoidaan huomioiden vakuutusvelkojen ominaisuudet, sisäisesti arvioitu pääoman tarve, viranomaisten vakavaraisuussääntely ja luottoluokittajien vaatimukset. • Likviditeettiriskejä hallitaan kohdentamalla riittävä osuus sijoituksista likvideihin sijoitusinstrumentteihin. Osuuden suuruus riippuu pääosin vakuutusvelkojen ominaisuuksista. Konsernitasolla riskienhallinnan pääpaino on konsernita- soisessa pääomituksessa, velkaisuusasteessa ja likviditee- tissä. On myös olennaista tunnistaa mahdolliset riskikes- kittymät ja ymmärtää, kuinka yhtiöiden vakavaraisuus ja raportoidut voitot kehittyisivät eri skenaarioissa. Nämä keskittymät ja korrelaatiot voivatkin vaikuttaa konsernita- son pääomitukseen, velkaisuusasteeseen ja likviditeettiin sekä johdon konsernitasoisiin toimenpiteisiin. Kun yllä mainitut ydintehtävät toteutetaan menestyksek- käästi, tuloksen, riskien ja pääomituksen tasapaino voidaan saavuttaa ja samalla luoda arvoa osakkeenomistajille. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 131 TILINPÄÄTÖS 2021 Sampo-konsernin riskiprofiili Sammon strategia on luoda pitkäaikaista arvoa vahinkovakuutustoiminnalla. Konserni keskittyy yksityis- talouksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten vahin- kovakuuttamiseen Pohjoismaissa ja digitaalisen jakelun markkinoihin Isossa-Britanniassa. Sampo-konserni on alttiina ennen kaikkea Pohjoismaiden kansantalouksien yleiselle kehitykselle. Pohjoismaiden suhdannekehitys on kuitenkin toisiinsa nähden tyypillisesti jonkin verran eritahtista niiden kansantalouksien rakenteiden ja eril- listen käytössä olevien valuuttojen vuoksi. Pohjoismaat ovat myös maantieteellisesti laaja alue, mikä tuo vakuu- tusliiketoimintaan siten ennemmin hajautushyötyjä kuin toiminnan keskittyneisyyttä. Näin ollen Pohjoismaat ovat luontaisesti hyvä perusta hajautetulle liiketoiminnalle. Vuonna 2020 maantieteellinen hajautus laajeni Isoon-Bri- tanniaan Sammon hankittua enemmistöosuuden Hastingista, mikä vahvistui entisestään loppuvuodesta 2021 kun Sammosta tuli sen ainoa omistaja. Ylläpitääkseen ja edistääkseen liiketoimintojen hajau- tusta, Sampo-konserni ennaltaehkäisee mahdollisuuksien mukaan keskittymiä eriyttämällä liiketoimintakokonai- suuksille omat painopistealueet. Tämän seurauksena erillisillä yhtiöillä on hyvin vähän päällekkäisyyksiä niiden vakuutus- ja sijoitustoiminnoissa. Huolimatta strategisista päätöksistä, joilla yhtiöiden toiminta-aluei- den painopisteitä on eriytetty, vakuutus- ja sijoitustoi- minnoista saattaa syntyä keskittymiä. Vastuuvelkoja ja sijoituksia tarkastellaankin konsernitasolla, jotta mahdolliset yksittäisen yhtiön tai riskifaktorin tasolla esiintyvät keskittymät havaittaisiin. Nykyisen liiketoimintamallin, jossa kaikilla yhtiöillä on omat operatiiviset prosessit ja sopimukset vastapuoltensa kanssa, arvioidaan estävän vastapuoliriskin ja operatii- visen riskin kertymistä. Näin ollen näitä riskejä hallitaan pääsääntöisesti yhtiötasolla. Konsernin sisäisiä vastuita on vähän ja emoyhtiö toimii konsernin ainoana sisäisenä likviditeetin lähteenä ja pääasiallisena pääoman lähteenä. Tämä estää tehokkaasti tartuntariskiä ja siten mahdolliset yhden yhtiön ongelmat eivät suoraan vaikuta toisiin ryhmän yhtiöihin. Vakuutus- ja markkinariskikeskittymät ja niiden hallinta kuvataan seuraavissa kappaleissa samoin kuin emoyhtiön rooli konsernitasoisten riskien hallinnassa ja likviditeetin lähteenä. Vakuutusriskit Sampo-konsernissa Tytäryhtiöissä harjoitettavasta vakuutustoiminnasta voidaan todeta, että If, Mandatum ja Topdanmark toimivat Pohjoismaissa, mutta pääosin eri maantieteel- lisillä alueilla ja vakuutuslajeissa ja näin ollen niiden vakuutusriskit ovat luonteeltaan erilaisia. Joitain yhteisiä riskitekijöitä on kuitenkin, kuten elinajanodote Suomessa. Myös Tanskassa Ifillä ja Topdanmarkilla on joitain päällekkäisyyksiä. Liiketoiminnan sujuessa normaalisti liiketoiminnasta ei kuitenkaan synny merkittäviä vakuutusriskikeskittymiä. Hastings toimii ainoastaan Isossa-Britanniassa, joten sen vakuutusriskit ovat maantieteellisesti erillisiä Pohjoismaista. Näin ollen liiketoiminta-alueet synnyttävät pikemmin hajautus- hyötyjä kuin riskikeskittymiä. Markkinariskit Sampo-konsernin tasolla Vakuutusvelat ja yhtiökohtaiset riskinottohalukkuudet ovat sijoitustoiminnan lähtökohtana kaikissa tytäryhti- öissä. Mandatumin, Ifin, Hastingsin ja Topdanmarkin vakuutusvelat ja riskinottohalukkuus ovat erilaiset ja tämän seurauksena sijoitussalkkujen rakenteet ja riskit sekä tase eroavat neljässä yhtiössä toisistaan vastaavasti. Tässä kappaleessa esitetyt taulukot ja graafit eivät sisällä Sampo-konsernin sijoituksia tytäryhtiöiden eikä osak- kuusyhtiöiden osakkeisiin (esim. Nordeaan). Sampo-konsernin sijoitusten kokonaismäärä 31.12.2021 oli 28 672 miljoonaa euroa (27 531), kuten on esitetty seuraavassa graafissa. Mandatumin ja Topdanmarkin sijoitusomaisuus ei sisällä sijoitussidonnaisten sopimus- ten katteena olevaa varallisuutta. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 132 TILINPÄÄTÖS 2021 Graph 21 ● Korkosijoitukset 86 % 62 % 97 % 81 % 77 % 88 % 63 % 97 % 63 % 82 % ● Listatut osakkeet 14 % 24 % 0 % 10 % 8 % 12 % 24 % 0 % 23 % 6 % ● Pääomarahastot 0 % 6 % 0 % 9 % 5 % 0 % 5 % 0 % 14 % 4 % ● Kiinteistöt 0 % 4 % 0 % 0 % 6 % 0 % 3 % 0 % 0 % 7 % ● Muut vaihtoehtoiset sijoitukset 0 % 5 % 3 % 0 % 3 % 0 % 5 % 3 % 0 % 2 % Tämän kaavion lukujen sisältö poikkeaa taseessa rahoitusvarat rivillä esitetystä. Mandatum Life sijoitusten allokaatio on yhteensä 5 233 miljoonaa euroa. Kun vähennetään konsernin sisäiset varat 14 miljoonaa euroa, kertyneet korot 22 miljoonaa euroa, käteiset varat 586 miljoonaa euroa, kiinteistöt 179 miljoonaa euroa sekä noin 10 miljoonaa euroa myytävänä olevia rahoitusvaroja sekä lisätään 4 miljoonaa euroa johdannaisia, erät yhteensä ovat 4 427 miljoonaa euroa, mikä vastaa Mandatumin rahoitusvaroja Sampo-konsernin taseessa. Ifin luvut sisältävät käteiset varat 521 miljoonaa euroa. Topdanmarkin luvut eivät sisällä käteisiä varoja 153 miljoonaa euroa, mutta ne sisältävät kiinteistöt 394 miljoonaa euroa ja sijoitukset osakkuusyhtiöihin 313 miljoonaa euroa. Sampo Oyj:n osalta luvuissa ei huomioida konsernin sisäisiä eriä, kertyneitä korkoja ja johdannaisia yhteensä 104 miljoonaa euroa eikä 80 miljoonan euron operatiivisia pankkitilejä, joita ei käytetä sijoitus- toiminnoissa. Sampo Oyj:n luvut eivät pidä sisällään vakuutusliiketoiminnan tytäryhtiöiden liikkeeseen laskemia velkainstrumentteja. * Pääomarahastot sisältävät myös suorat sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin. If IfMandatum Life Mandatum LifeSampo Oyj Sampo OyjHastings HastingsTopdanmark Topdanmark Sijoitusten kehitys If, Mandatum Life, Hastings, Sampo Oyj ja Topdanmark Milj. e 31.12.2021 Yhteensä 28 672 milj. euroa 31.12.2020 Yhteensä 27 531 milj. euroa 6 199 7 687 4 505 2 084 1 125 976 5 233 5 533 11 610 11 251 Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 133 TILINPÄÄTÖS 2021 Sijoitustoiminta ja markkinariskin otto on järjestetty siten, että täysin omistettujen tytäryhtiöiden sijoitusriskit eivät merkittävässä määrin kohdennu samoihin yksittäi- siin yhtiöihin lukuun ottamatta pohjoismaisia pankkeja, joihin yhtiöt ovat sijoittaneet ylimääräiset varansa raha- markkinasijoituksina ja käteisenä. Sijoitusten hajautuksen näkökulmasta Topdanmarkin vaikutus on positiivinen, koska tanskalaisilla sijoituksilla on merkittävä paino sen sijoitussalkuissa ja etenkin tanskalaisten kiinteistövakuu- dellisten joukkovelkakirjalainojen merkitys on keskeinen. Sampo-konsernin muiden vakuutusyhtiöiden sijoitus- salkuissa tanskalaisten sijoitusten merkitys on vähäinen. Myös Hastingsilla on ollut hajautuksen näkökulmasta positiivinen vaikutus, vaikka sijoitusportfolio on muita Sampo-konsernin vakuutusyhtiöiden sijoitusportfolioita pienempi. Hastingsin sijoituksista merkittävä osa on Englannin punnan määräisiä ja kohdistuvat Isoon-Bri- tanniaan, missä muilla konsernin tytäryhtiöillä ei ole merkittäviä positioita. Lisäksi Hastingsin sijoitusportfolio koostuu lähes pelkästään investment grade -luottoluoki- tuksen saaneista korkosijoituksista. Seuraavissa kappaleissa esitetään ensin riskikeskittymät homogeenisiin riskiryhmiin jaettuna ja yksittäisten nimien osalta ja sen jälkeen riskejä kuvataan lyhyesti koko taseen näkökulmasta. Sijoitukset toimialasektoreittain, maantieteellisten alueiden mukaan ja omaisuuslajeittain Korko- ja osakesijoitusten osalta rahoitussektorin yhtiöillä ja kiinteistövakuudellisilla joukkovelkakirjalainoilla on merkittävä osuus konsernin kokonaisportfolioista, kun taas julkisen sektorin sijoitusten osuus on melko rajallinen. Suurimmassa osassa näistä sijoituksista liikkeeseenlaskijana on pohjoismainen yhtiö tai yhteisö, vaikkakin Hastings on tuonut jonkin verran hajautusta tältä kannalta. Suurin osa yrityspuolen liikkeeseen- laskijoista, vaikkakin ne sijaitsevat Pohjoismaissa, toimii kansainvälisillä markkinoilla ja näin ollen niiden tulok- sentekokyky ei ole kovin riippuvainen pohjoismaisista markkinoista. Positiot toimialasektoreittain, omaisuus- lajeittain ja luottoluokittain on esitetty seuraavassa taulukossa. Sampo katsoo, että tase antaa riittävän kuvan maksimiluottoriskistä. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 134 TILINPÄÄTÖS 2021 Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain Sampo-konserni, 31.12.2021 Milj. e AAA AA+ - AA- A+ - A- BBB+ - BBB- BB+ - C D Luokittele- maton Korko- sijoitukset yhteensä Listatut osakkeet Muut Vasta- puoliriski Yhteensä Muutos tilanteesta Perusteollisuus - Pääomahyödykkeet Kulutustavarat - Energia Rahoitus Valtiot Valtioiden takaamat jvk-lainat - Terveydenhuolto Vakuutus Media Pakkaus Julkinen sektori, muut Kiinteistöala Palvelut - Teknologia ja elektroniikka - Telekommunikaatio - Liikenne Yhdyskuntapalvelut Muut Arvopaperistetut jvk-lainat Vakuudelliset jvk-lainat - Sijoitusrahastot Vastapuoliyhteisö - Yhteensä Muutos tilanteesta 31.12.2020 - - - - - Taulukossa sekä korkosijoitukset että listatut osakkeet sisältävät suorat ja epäsuorat sijoitukset. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 135 TILINPÄÄTÖS 2021 Kuten Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampo-kon- serni, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukoista voidaan nähdä, suurin osa rahoitussektorin ja kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen sijoituksista on tehty pohjois- Korkosijoitukset rahoitussektorille Sampo-konserni, 31.12.2021 Milj. e Katetutjvk-lainat Käteinenja rahamarkkinasijoitukset Pitkäaikaiset senior-lainat Pitkäaikaisetheikomman etuoikeudenlainat Yhteensä Tanska Suomi Ruotsi Ranska Norja Yhdysvallat Irlanti Iso-Britannia Kanada Alankomaat Muu Islanti Saksa Espanja Gibraltar Australia Sveitsi Bermuda Uusi-Seelanti Itävalta Belgia Viro Guernsey Luxemburg — Italia — Caymansaaret — Yhteensä maisiin sijoituskohteisiin siitä huolimatta, että Hastings on tuonut jonkin verran hajautusta sijoituksiin tästä näkökulmasta. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 136 TILINPÄÄTÖS 2021 Korkosijoitukset rahoitussektorille Sampo-konserni, 31.12.2020 Milj. e Katetut jvk-lainat Käteinenja rahamarkkinasijoitukset Pitkäaikaiset senior-lainat Pitkäaikaisetheikomman etuoikeudenlainat Yhteensä Ruotsi Suomi Norja Tanska Ranska Yhdysvallat Iso-Britannia Alankomaat Kanada Irlanti Islanti Saksa Sveitsi Australia Uusi-Seelanti Espanja Gibraltar Viro Bermuda Itävalta Luxemburg Belgia Guernsey Italia — Caymansaaret — Jersey — Yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 137 TILINPÄÄTÖS 2021 Korkosijoitukset julkiselle sektorille Sampo-konserni, 31.12.2021 Milj. e Valtiot Valtioiden takaamat Julkinen sektori, muut Yhteensä Ruotsi Norja Suomi Ylikansalliset instituutiot Saksa Ranska Kreikka Yhteensä Sampo-konserni, 31.12.2020 Milj. e Valtiot Valtioiden takaamat Julkinen sektori, muut Yhteensä Ruotsi Norja Suomi Saksa Ylikansalliset instituutiot Ranska Iso-Britannia Yhteensä Korkosijoitukset julkiselle sektorille sisältävät valtion- lainoja, valtioiden takaamia joukkovelkakirjalainoja sekä muita sijoituksia julkiselle sektorille, mikä voidaan nähdä taulukoista Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni, 31.12.2021 ja 31.12.2020. Julkisen sektorin osuus on ollut kohtalaisen pieni Sampo-kon- sernin sijoitussalkuissa ja sijoitukset ovat olleet lähinnä Pohjoismaihin. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 138 TILINPÄÄTÖS 2021 Sampo-konsernin listatut osakesijoitukset olivat vuoden 2021 lopussa 3 812 miljoonaa euroa (3 560). Maantieteel- lisesti Sampo-konsernin sijoitukset ovat painottuneet pohjoismaisiin yrityksiin. Pohjoismaisten yritysten osakkeiden osuus oli 56 prosenttia kaikista osakkeista. Tämä on linjassa konsernin sijoitusstrategian kanssa, jonka mukaan sijoituksissa keskitytään pohjoismaisiin yhtiöihin. Nämä pohjoismaiset yhtiöt kilpailevat kuiten- kin pääosin globaaleilla markkinoilla, vain harvat niistä ovat toiminnaltaan puhtaasti kotimaisia yhtiöitä. Näin ollen lopullinen riski ei ole merkittävästi riippuvainen Pohjoismaiden talouksista. Sampo-konsernin listattujen osakesijoitusten jakauma esitetään Listattujen osakesi- joitusten maantieteellinen jakauma, Sampo-konserni, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -graafeissa. Graph 22 Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma Sampo-konserni ● Tanska 456 ● Norja 122 ● Ruotsi 913 ● Suomi 655 ● Länsi-Eurooppa 783 ● Itä-Eurooppa 26 ● Pohjois-Amerikka 437 ● Latinalainen Amerikka 27 ● Aasia 392 ● Tanska 389 ● Norja 184 ● Ruotsi 693 ● Suomi 629 ● Länsi-Eurooppa 700 ● Itä-Eurooppa 21 ● Pohjois-Amerikka 501 ● Latinalainen Amerikka 40 ● Aasia 403 31.12.2021 Yhteensä 3 812 milj. euroa 31.12.2020 Yhteensä 3 560 milj. euroa 24 % 1 % 1 % 12 % 10 % 11 % 3 % 21 % 17 % 19 % 1 % 1 % 11 %11 % 14 % 5 % 20 % 18 % Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 139 TILINPÄÄTÖS 2021 Suurimmat sijoitukset yksittäisiin nimiin Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omai- suuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukoissa kuvataan suurimmat keskittymät yksittäisiin liikkeeseenlaskijoihin ja vastapuoliin konsernitasolla. Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain Sampo-konserni, 31.12.2021 Liikkeeseenlaskija, milj. e Yhteensä sijoitus- omaisuudesta Kassavaratja lyhytaikaiset korko- sijoitukset Pitkäaikaiset korko- sijoitukset yhteensä Pitkäaikaiset korko- sijoitukset Valtioiden takaamat Pitkäaikaiset korko- sijoitukset Katetut jvk-lainat Pitkäaikaiset korko- sijoitukset Senior- jvk-lainat Pitkäaikaiset korko- sijoitukset TierjaTier Osake- sijoitukset Vakuudella kattamaton osuus johdannaisista Nordea Bank — — Nykredit Realkredit — — — — — BNP Paribas — — — — Danske Bank — Skandinaviska Enskilda Banken — — Realkredit Danmark — — — — — — DLR Kredit — — — — — — Ruotsi — — — — — — Nordea Kredit — — — — — DNB Bank — — — — 10 suurinta keskittymää yhteensä — Muut Sijoitusomaisuus yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 140 TILINPÄÄTÖS 2021 Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain Sampo-konserni, 31.12.2020 Liikkeeseenlaskija, milj. e Yhteensä % sijoitus- omaisuudesta Kassavarat ja lyhytaikaiset korko- sijoitukset Pitkäaikaiset korko- sijoitukset, yhteensä Pitkäaikaiset korko- sijoitukset: Valtioiden takaamat Pitkäaikaiset korko- sijoitukset: Katetut jvk-lainat Pitkäaikaiset korko- sijoitukset: Senior- jvk-lainat Pitkäaikaiset korko- sijoitukset: Tier 1 ja Tier 2 Osake- sijoitukset Vakuudella kattamaton osuus johdannaisista Nykredit Realkredit — — — — — Nordea Bank — — Realkredit Danmark — — — — — — Jyske Realkredit — — — — — — Danske Bank — DLR Kredit — — — — — — BNP Paribas — — — — Skandinaviska Enskilda Banken — — Nordea Kredit — — — — — — Ruotsi — — — — — — 10 suurinta keskittymää yhteensä — Muut Sijoitusomaisuus yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 141 TILINPÄÄTÖS 2021 Suurimmat high yield- ja luottoluokittelemattomat korkosijoitukset eritellään Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukoissa. Lisäksi suurimmat suorat sijoitukset listattuihin osak- keisiin eritellään Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukoissa. Saamiset muista kuin investment grade -luokituksen saaneista korkosijoituksista ovat merkittävät, koska suhteellisen pienellä osalla pohjoismaisista yhtiöistä on luottoluokitus ja monilla luottoluokitelluilla yhtiöillä on high yield -luottoluokitus. Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja suoraa listattua osakesijoitusta Sampo-konserni, 31.12.2021 Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta Luokitus Yhteensä, milj. e % kaikista suorista korkosijoituksista High Street Shopping NR Nykredit Realkredit NR TDC B Trevian Finland Properties I NR Danmarks Skibskredit NR Realkredit Danmark NR Sponda NR GN Store Nord NR Saab NR Ellevio Holding NR 10 suurinta keskittymää yhteensä Muut suorat korkosijoitukset Suorat korkosijoitukset yhteensä Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta Yhteensä, milj. e % kaikista suorista osakesijoituksista Saxo Bank * ) Volvo Volvo Car ABB Husqvarna Nobia Enento Group Vaisala Nederman Holding Veidekke 10 suurinta keskittymää yhteensä Muut suorat osakesijoitukset Suorat osakesijoitukset yhteensä * ) Vaikka Saxo Bank ei ole listattu yhtiö, se on merkittävä sijoitus Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 142 TILINPÄÄTÖS 2021 Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja suoraa listattua osakesijoitusta Sampo-konserni, 31.12.2020 Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta Luokitus Yhteensä, milj. e % kaikista suorista korkosijoituksista High Street Shopping NR Nykredit Realkredit NR TDC B Evergood 4 ApS B Sponda NR Trevian Finland Properties I NR Danmarks Skibskredit NR Realkredit Danmark NR Saab NR Ellevio Holding NR 10 suurinta keskittymää yhteensä Muut suorat korkosijoitukset Suorat korkosijoitukset yhteensä Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta Yhteensä, milj. e % kaikista suorista osakesijoituksista Saxo Bank * ) Volvo Nobia Enento Group ABB Husqvarna Norwegian Finans Holding Vaisala Telia Company Veidekke 10 suurinta keskittymää yhteensä Muut suorat osakesijoitukset Suorat osakesijoitukset yhteensä * ) Vaikka Saxo Bank ei ole listattu yhtiö, se on merkittävä sijoitus Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa. Keskittymät koko taseen tasolla Yleisesti ottaen Sampo-konserni on rakenteellisesti riippuvainen pohjoismaisten talouksien suoriutumisesta, kuten jo aiemmin kuvattiin. Sampo-konserni on myös taloudellisesti alttiina yleisen korkotason laskulle. Mitä alemmat korot ja mitä tasaisempi korkokäyrä on, sitä haasteellisempi ympäristö on nykyisille liiketoiminta- malleille etenkin, kun Ifissä ja Mandatum Lifessä vakuutusvelkojen duraatio on pitempi kuin korkosijoi- tusten duraatio. Topdanmarkissa ja Hastingsissa taseen korkoriskiä suojataan aktiivisesti ja siten Topdanmark tai Hastings eivät olennaisesti lisää korkoriskiä konsernin tasolla. Sampo-konsernille olisi hyötyä, jos korot nousisivat, koska vakuutusvelkojen taloudellinen arvo pienenisi enemmän kuin niitä suojaavien sijoitusten arvo. Sampo Oyj:n rooli Sampo Oyj on konsernin holding-yhtiönä vastuussa konsernin pääomanhallinnan toimenpiteistä. Näitä toimia ohjataan ryhmätason vakavaraisuudelle ja velkaisuusasteelle asetetuilla tavoitteilla. Niihin kuuluvat päätökset konsernitason sijoitusriskeistä, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoitteista, jälleenvakuutusstrategioista, voitonjaosta sekä pääomainstrumenttien liikkee- seenlaskuista. Lisäksi konsernitason riskikertymiä ja -keskittymiä seurataan säännöllisesti, ja niitä hallitaan säätelemällä kokonaisriskejä tarpeen vaatiessa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 143 TILINPÄÄTÖS 2021 Emoyhtiö Sampo Oyj on konsernissa likviditeetin lähde. Tämän vuoksi rahoitusrakenteen kestävyys ja kyky hankkia rahoitusta tarvittaessa ovat jatkuvasti arvioinnin kohteena. Sampo Oyj tarvitsee likviditeettiä konsernin rahoituksen tarpeisiin, mahdollistaakseen osinkovar- muuden ja rahoittaakseen mahdollisia liiketoimia. Sampo Oyj:n rahoitus rajoittuu sisäisiin osinkoihin ja sijoitustuottoihin, mutta sitä voidaan määräajoin täyden- tää uudella velalla ja pääomalla tai sijoitusten myynnillä. Näin ollen holding-yhtiön likviditeettiä hallinnoidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä osinkopolitiikan, strategisten päämäärien sekä taseelle asetettujen tavoitteiden kanssa. Vuoden 2021 lopussa Sammolla oli 7 596 miljoonan edestä strategisia sijoituksia tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja ne oli pääosin rahoitettu omalla pääomalla, 8 823 miljoonaa euroa, ja senior-ehtoisella velalla, jota oli yhteensä 1 878 miljoonaa euroa, ja hybridilainoilla 1 487 miljoonaa euroa. Senior-lainojen keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti oli 5,2 vuotta ja siitä 1 100 miljoonan euron osuus oli maturiteetiltaan yli 5 vuotta. Senior-ehtoisella velalla rahoitetaan myös muita sijoitusomaisuuseriä. Näiden huonomman etuoikeuden velkainstrumenttien ja muiden korkosijoitusten, yhteissummaltaan 139 miljoonaa euroa, keskimääräinen maturiteetti oli 0,6 vuotta. Strategisten sijoitusten ja muiden sijoituserien rahoitus on vahvasti järjestetty. Kyky hankkia rahoitusta riippuu velkaantuneisuudesta ja likviditeettipuskurista, jotka voidaan päätellä Tase- rakenne, Sampo Oyj, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukosta. Taserakenne Sampo Oyj, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Milj. e Vastaavaa yhteensä Käteiset varat Sijoitukset Muut sijoitukset Korkosijoitukset Osakkeet ja osuudet Huonommalla etuoikeudella olevat saamiset Osuudet saman konsernin yrityksissä Sijoitukset tytäryrityksissä Sijoitukset osakkuusyrityksissä Muut varat Milj. e 31.12.2021 31.12.2020 Vastattavaa yhteensä Liikkeeseen lasketut yritystodistukset Pitkäaikainen vieras pääoma Private placement -lainat Joukkovelkakirjalainat Pääomalainat Oma pääoma Sidottu oma pääoma Voitonjakokelpoiset varat Muut velat Sampo Oyj:n velkaantuneisuus oli maltillinen esimer- kiksi seuraavilla mittareilla arvioituna: • Velkaantuneisuus mitattuna korollisten velkojen osuudella kaikista vastattavaa-puolen eristä oli 28 prosenttia (34). • Sammon 505 (2 405) miljoonan euron negatiivinen nettovelka on matala. Sammon likvidit varat olivat 3 732 (1 170) miljoonaa euroa. Likviditeettiin vaikuttaa pääasiassa saadut ja maksetut osingot sekä muutokset liikkeeseenlasketuissa velkainstrumenteissa ja tehdyissä sijoituksissa. Sampo maksaa osinkonsa toukokuussa, jolloin likviditeetti laskee huomattavasti. Osa sijoituksista (836) voidaan myydä, mikäli tarvitaan likviditeettiä. Lyhyen aikavälin likviditeettiä voidaan pitää riittävänä. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 144 TILINPÄÄTÖS 2021 Sammon rahoitusasema on hyvä, minkä ansiosta yhtiö kykenee uudelleen rahoittamaan nykyiset velkansa ja laskemaan liikkeelle uutta velkaa. Tämä yhdessä yhtiön myytävissä olevien omaisuuserien kanssa tarkoittaa, että Sampo kykenee luomaan likviditeettiä. Nykyisellään Sampo-konsernilla on pääomapuskuria suh- teessa vakavaraisuuspääomavaatimukseen. Taulukossa Taserakenne, Sampo Oyj, 31.12.2021 ja 31.12.2020 esitetyt huonomman etuoikeuden kaikki saamiset ovat tällä hetkellä Ifin ja Mandatumin liikkeeseenlaskemia, ja ne eliminoidaan konsernin omista varoista. Mikäli kyseiset saamiset myytäisiin, emoyhtiön likviditeetin kasvun ohella konsernin oma varallisuus ja vakavaraisuussuhde nousisivat. Sampo Oyj:llä on mahdollisuus tasapainottaa riskejä konsernin sisällä. Hallinnoidessaan rahoitus- ja pää- omarakennettaan sekä likviditeettiään Sampo Oyj ottaa huomioon liiketoiminta-alueiden eurosta poikkeavat perusvaluutat (Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu ja Eng- lannin punta) ja sen, että kaikki sen liiketoiminta-alueet ovat alttiina matalan korkoympäristön riskeille. Nämä riskit saattavat vaikuttaa Sammon tekemiin päätöksiin sen omien velkainstrumenttien liikkeeseenlaskun yhteydessä ja likviditeettiportfoliota hoidettaessa. Rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perus- tuvan maturiteetin mukaan, Sampo Oyj, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukoissa. Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan Sampo Oyj, 31.12.2021 Kirjanpitoarvo yhteensä Kassavirrat Milj. e Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpito- arvoilman sopimuksellista eräpäivää Kirjanpitoarvo sopimukseen perustuvaa eräpäivää – – Rahoitusvarat Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) Koronvaihtosopimukset — — — — Valuuttajohdannaiset — — — — — — — — — Rahoitusvelat — - - - - - - — Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) — - - - - - - — Koronvaihtosopimukset — — — Valuuttajohdannaiset — — — — — — — — — — Vuokrasopimusvelat — - - — — — — — Nettovastuuvelka — — — — — — — — — — Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 145 TILINPÄÄTÖS 2021 Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan Sampo Oyj, 31.12.2020 Kirjanpitoarvo yhteensä Kassavirrat Milj. e Kirjan-pitoarvo yhteensä Kirjanpito- arvo ilman sopimuksellista eräpäivää Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuvaa eräpäivää 2021 2022 2023 2024 2025 2026– 2035 2036– Rahoitusvarat Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) Koronvaihtosopimukset — — — Valuuttajohdannaiset — — — — — — — Rahoitusvelat — - - - - - - — Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) — - - - - - - — Koronvaihtosopimukset — — — Valuuttajohdannaiset — — — — — — — — — — Vuokrasopimusvelat — - - - — — — — Nettovastuuvelka — — — — — — — — — — Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 146 TILINPÄÄTÖS 2021 Sampo-konsernin pääomitus Pääomitus konsernitasolla Sammon liiketoiminnan ydinosaamiset ovat liiketoimin- taan liittyvien riskien taidokas hinnoittelu sekä syntyvien riskialtistumien ja näiden kattamiseen tarvittavien pääomien korkealaatuinen hallinta, Tuottojen, riskien ja pääomien välinen tasapaino myötävaikuttaa oman pääoman tuottoon ja sidosryhmien luottamukseen, sekä helpottaa omistaja-arvon luomista. Sampo Oyj on vastuussa konsernin pääomahallinnan toimenpiteistä. Näitä ohjataan konsernitason vakava- raisuudelle sekä velkaisuudelle asetetuilla tavoitteilla. Ne sisältävät myös päätökset konsernitasolla liittyen sijoitusten riskialtistumiin, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoitteisiin, jälleenvakuutusstrategioihin, voitonja- koon sekä pääomainstrumenttien liikkeellelaskuun. Konsernitason pääomitusta hallitaan Sammon pääoma- hallinnan kehikolla, joka asettaa tavoitteet vakavaraisuu- delle ja ohjaa mahdollisia riskienhallinnan toimenpiteitä. Sampo-konsernin pääomitukseen vaikuttavia tekijöitä on havainnollistettu kaaviossa Sampo-konsernin pääomitta- misen puitteet. KAAVIO N.O 18 Viranomaisten pääomavaateet Konsernin omat varat Sampo Oyj Mandatum If Topdanmark Muut sidosyritykset Muut erät Konsolidoitu konsernin pääoma/ylijäämä, jonka verran varat ovat velkoja suuremmat Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet Hastings Konsernitason pääomapuskurit: • vähimmäistaso • riskipuskuri • toimintapuskuri Konsernitason pääoma puskurien suuruuteen vaikuttavat tekijät: • riskinottohalu • kannattavuus ja sen vaihtelu • riskialtistumat • hajautushyödyt • kasvunäkymät • osakkeenomistajien osinko- odotukset • liiketoimintariskit ja järjestelyt • likviditeetti ja kapasiteetti laskea liikkeelle pääomainstrumentteja Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 147 TILINPÄÄTÖS 2021 Konsernin pääomavaatimus on pääasiassa riippuvainen liiketoiminta-alueiden pääomavaatimuksista. Nordea- omistuksesta tuleva markkinariski on merkittävä osa Sampo Oyj:n pääomavaadetta, mutta muilta osin emoyhtiön kontribuutio konsernin pääomatarpeeseen on useimmiten vähäinen, sillä Sammolla ei ole omaa liiketoimintaa lukuun ottamatta pääomarakenteen ja likviditeetin hallintaa. Sijoitukset pohjoismaisiin rahoi- tussektorin yhtiöihin kasvattavat lisäksi Sampo Oyj:n vakavaraisuusvaatimusta. Riskien välistä hajautushyötyä on kahdella tasolla, sekä yhtiöiden sisällä, että niiden välillä. Näistä ensimmäinen sisältyy yhtiöiden vakavaraisuusvaatimukseen (”Solvency capital requirement, SCR”). Käsitteellisesti konsernin oma varallisuus on yhtä kuin varojen ja velkojen markkina-arvojen välinen erotus lisättynä huonomman etuoikeuden veloilla. Kyseinen erotus on kertynyt konsernin olemassaolon aikana, ja se sisältää seuraavat pääkomponentit: • Kertyneet voitot, joita ei ole maksettu osinkoina vuosien aikana • Varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen oikaisut markkina- arvoisiksi • Liikkeelle laskettu pääoma ja Solvenssi II -ehdot täyttävät huonomman etuoikeuden velkakirjat Sampo-konsernin pääomavaatimus ja oma varallisuus ovat molemmat alttiita translaatioriskille. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin pääoma sekä pääoman tarve muunnetaan niiden raportointivaluutoista euroiksi. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin raportointivaluuttojen heiketessä euroon nähden konsernin todellisen euromää- räisen pääoman määrä supistuu ja Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin euromääräiset pääomavaatimukset ovat myös alhaisemmat. Translaatioriskiä seurataan sisäisesti ja sen vaikutusta konsernin vakavaraisuuteen toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta analysoidaan säännöllisesti. Translaatioriskille ei kuitenkaan aseteta sisäisesti pääomatarvetta, sillä se realisoituu ainoastaan, jos jokin alakonserni divestoidaan. Konsernitason pääomapuskuri on yhtä kuin erotus konsernin oman varallisuuden määrän ja konsernin pääomavaatimuksen välillä. Alakonsernitasoisten tekijöiden – odotettujen voittojen ja niiden volatiliteetin, liiketoiminnan kasvumahdollisuuksien, sijoitusten ja vastuuvelan arvonvaihtelusta aiheutuvien taseriskien sekä kyvyn laskea liikkeelle Solvenssi II:n mukaisia pääomainstrumentteja – lisäksi on konsernitasolla vaikuttavia seikkoja, jotka ovat olennaisia arvioitaessa pääomapuskurin suuruutta konsernitasolla. Olennaisim- mat pääomapuskurin suuruuteen vaikuttavat konser- nitason tekijät ovat alakonsernien voittojen korrelaatio, emoyhtiön kapasiteetti luoda likviditeettiä, liiketoimin- tajärjestelyiden todennäköisyys sekä osakkeenomistajien osinko-odotukset. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 148 TILINPÄÄTÖS 2021 If-konserni Vakuutustoiminnan riskit Kuten seuraavassa graafissa Bruttomaksutulon erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, If, 31.12.2021,on esitetty, Ifin vakuutusportfolio on liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain hyvin hajautunut. Graafin kuusi vakuutuslajia edustavat IFRS:ssa käytettyä jaottelua. Sampo-konsernin ja Ifin raportoimien lukujen välillä on pieniä eroja yhdistelyssä käytettyjen valuuttakurssien takia. Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden hallinta ja valvonta Hyvin hajautetusta vakuutuskannasta huolimatta altistuminen luonnonkatastrofeille, kuten myrskyille ja tulville, voi synnyttää riskikeskittymiä, joista voi seurata suuruusluokaltaan merkittäviä vahinkoja. Maantieteel- lisistä alueista tällaisille tapahtumille altteimpia ovat Tanska, Norja ja Ruotsi. Luonnonkatastrofien lisäksi yksittäiset suurvahingot voivat vaikuttaa merkittävästi vakuutustoiminnan tulokseen. Luonnonkatastrofien ja yksittäisten suurten vahinkojen negatiivisia taloudellisia vaikutuksia pienennetään tehokkaasti hyvin hajautetulla vakuutusportfoliolla ja konsernin laajuisella jälleenvakuu- tusohjelmalla. Graph 1, 2, 3 Bruttomaksutulojen erittely If, 31.12.2021, yhteensä 5 134 (4 823) milj. euroa ● Henkilöasiakkaat 2 937 (2750) ● Yritysasiakkaat 1 292 (1220) ● Suurasiakkaat 736 (700) ● Baltia 169 (152) Seuraavat oikaisut on tehty IFRS:n ja Solvenssi II:n mukaisten vakuutuslajien välillä: • IFRS:n mukainen vakuutuslaji Ajoneuvovakuutus (2 059) sisältää Solvenssi II:n mukaiset vakuutuslajit moottoriajoneuvon vastuuvakuutus (555) ja muu moottoriajoneuvon vakuutus (1 504). • IFRS:n mukainen vakuutuslaji Tapaturmavakuutus (696) sisältää Solvenssi II:n mukaiset vakuutuslajit vakuutus ansiotulon menetyksen varalta (355), muu henkivakuutus (54), sairauskuluvakuutus (287) ja matka-apu (0). Liiketoiminta-alueittain Maittain Vakuutuslajeittain ● Norja 1 633 (1453) ● Ruotsi 1 826 (1727) ● Suomi 1 003 (999) ● Tanska 490 (492) ● Baltia 169 (152) ● Iso-Britannia 12 (0) ● Ajoneuvovakuutus 2 059 (1941) ● Lakisääteinen tapaturma- vakuutus 181 (194) ● Vastuuvakuutus 332 (308) ● Tapaturmavakuutus 696 (647) ● Omaisuusvakuutus 1 741 (1606) ● Meri-, ilmailu- ja kuljetus- vakuutus 125 (128) Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 149 TILINPÄÄTÖS 2021 Vakuutustoiminnan tuloksen herkkyyttä ja sen vakuutusriskiä on kuvattu taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If, 31.12.2021 ja 31.12.2020 esittämällä joidenkin keskeisten lukujen muutokset. Vastuunvalintakomitea antaa mielipiteitä ja toimenpidesuosituksia vakuutusriskeihin liittyvissä asioissa. Komitea myös arvioi ja ehdottaa muutoksia vastuunvalintapolitiikkaan, joka on tärkein vakuutusten myyntiä ohjaava politiikka. Se määrittelee vakuutusten myynnin yleisperiaatteet, rajoitukset ja menettelytavat. If-konserniin kuuluvien yhtiöiden hallitukset hyväksyvät vastuunvalintapolitiikan vähintään kerran vuodessa. Komitean puheenjohtajan vastuulla on hyväksyä mah- dolliset poikkeamiset vastuunvalintapolitiikasta ja muut komitean käsittelemät asiat. Vahinkovakuutuksen liiketoiminta-alueiden päivittäiseen työhön kuuluu vakuutusriskien hallinta. Vahinkova- kuutuksen kannattavuuteen ja riskeihin ratkaisevasti vaikuttava tekijä on kyky arvioida tulevaisuuden korvaus- ja liikekulut täsmällisesti ja täten hinnoitella vakuutusso- pimukset oikein. Hinnoittelu Henkilöasiakkaat-liiketoi- minta-alueella sekä Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen pienempien riskien osalta perustuu tariffeihin. Sen sijaan Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueella ja monimutkaisem- pien riskien osalta Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella vakuutusten hinnoittelu on tapauskohtaisempaa ja yksilöllisempää sen sijaan, että se perustuisi tariffeihin. Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelu perustuu sattuneista vahingoista tehtäviin tilastoanalyyseihin ja arvioihin vahinkotiheyden ja korvausinflaation tulevasta kehityksestä. Ifin jälleenvakuutuspolitiikka määrittelee jälleenvakuu- tusratkaisujen periaatteet. Jälleenvakuutuksen tarvetta ja optimaalista valintaa arvioidaan tarkastelemalla jälleen- vakuutuksen odotettuja kustannuksia suhteessa siitä saatavaan hyötyyn sekä jälleenvakuutuksen vaikutuksia tulosvaihteluun sekä pääomavaatimuksiin. Arvioinnissa käytetään pääosin Ifin sisäistä mallia, jolla mallinnetaan vahinkotiheydet, suurvahingot ja luonnonkatastrofit. Ifillä on ollut vuodesta 2003 lähtien käytössä koko kon- sernin laajuinen jälleenvakuutusohjelma. Vuonna 2021 omapidätystasot olivat 100 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 9,8 miljoonan euron) ja 250 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 24,4 miljoonan euron) välillä yksittäistä riskiä kohden sekä 250 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 24,4 miljoonaa euroa) yksittäistä vahinkotapahtumaa kohden. Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi If, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Vaikutustulokseen ennenverojamilje Tunnusluku Nykyinen taso() Muutos nykyisessätasossa Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat -prosenttiyksikköä - - Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat -prosenttiyksikköä - - Yhdistetty kulusuhde, suurasiakkaat -prosenttiyksikköä - - Yhdistetty kulusuhde, Baltia -prosenttiyksikköä - - Nettovakuutusmaksutuotot (milj. e) -prosenttia - - Nettokorvauskulut (milj. e) -prosenttia - - Annetun jälleenvakuutuksen maksutulo (milj. e) -prosenttia - - Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 150 TILINPÄÄTÖS 2021 Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta Ifin vastuuvelkariskin merkittävimmät aiheuttajat ovat epävarmuudet tulevaisuuden korvausinflaatiossa, eläkeiän nosto sekä noussut elinajanodote. Vastuuvelka, erityisesti pitkäaikaisissa vakuutuksissa, on herkkä tulevaisuuden korvausinflaation oletuksille, sillä ne vaikuttavat tulevien korvausten suuruuteen. Vahin- kovakuutuksesta maksettava eläke pienenee tai päättyy vanhuuseläkkeen alkaessa. Vanhuuseläkeiän nosto, esimerkiksi poliittisella päätöksellä, pidentää eläkkeen kestoa ja kasvattaa eläkevastuiden nykyarvoa. Samalla tavoin kohonnut elinajanodote kasvattaa eläkkeen kestoa sekä eläkevastuiden nykyarvoa. Diskontatun vastuuvelan nykyarvo on herkkä korkotason laskulle, erityisesti Suomessa ja Ruotsissa, johtuen pitkäaikaisista vastuista. Taulukoissa Nettovastuuvelka vakuutuslajeittain ja maittain, If, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Ifin vastuuvelka duraatioineen esitetään vakuutuslajeittain sekä merkittävien maantie- teellisten alueitten mukaan. Suomen osuus vastuuvelasta on suurempi kuin sen osuus bruttovakuutusmaksutulosta, mikä johtuu pääasiassa sekä ajoneuvovakuutuksen että lakisääteiden tapaturmavakuutuksen pitkästä duraatiosta. Pitkä duraatio johtuu näiden vakuutuslajien eläkevarauksista, jotka kasvattavat vastuuvelan määrää. Vastuuvelan duraatio ja siten sen herkkyys korkotason muutoksille vaihtelee vakuutuslajeittain. Vuonna 2021 koko vakuutuskannan painotettu keskimääräinen duraatio oli 7,0 vuotta. Ajoneuvovakuutuksen, liikenne- vakuutuksen sekä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osuus vastuuvelasta oli 60 prosenttia. Nettovastuuvelka vakuutuslajeittain ja maittain If, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Ruotsi Norja Suomi Tanska Baltia Yhteensä Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Ajoneuvovakuutus Lakisääteinen tapaturmavakuutus Vastuuvakuutus Tapaturmavakuutus Omaisuusvakuutus Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus Yhteensä Ruotsi Norja Suomi Tanska Baltia Yhteensä Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Ajoneuvovakuutus Lakisääteinen tapaturmavakuutus Vastuuvakuutus Tapaturmavakuutus Omaisuusvakuutus Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus Yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 151 TILINPÄÄTÖS 2021 Ifin vastuuvelan herkkyys inflaation nousulle, elinajan- odotteen pitenemiselle sekä diskonttokoron laskulle esitetään taulukossa Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If, 31.12.2021 ja 31.12.2020. Ifin vastuuvelkaa analysoidaan lisäksi vahinkovuosita- solla. Tämän analyysin tulokset sekä ennen että jälkeen jälleenvakuutuksen esitetään korvauskulujen kehitystä kuvaavissa taulukoissa. Nämä esitetään liitetiedossa 22. Vastuuvelan laskentaa koskevista ohjeista päättää Ifin hallitukset. Ifin pääaktuaarin vastuulla on kehittää ja toimeenpanna ohjeita vastuuvelan määrittämiseksi sekä arvioida kokonaisvastuuvelan riittävyyttä. Ifin tasolla pääaktuaari laatii neljännesvuosittain raportin vastuuve- lan riittävyydestä. Aktuaarikomitea on toimielin, joka valmistelee ja antaa neuvoja Ifin pääaktuaarille. Komitean tehtävänä on varmistaa vastuuvelkariskin kokonaisvaltainen tarkastelu sekä keskustella ja antaa suosituksia vastuuvelkaa koskeviin politiikkoihin ja ohjeistuksiin. Ifin aktuaarit seuraavat jatkuvasti vastuuvelan tasoa varmistaakseen, että se on vahvistettujen ohjeiden mukainen. Aktuaarit kehittävät lisäksi menetelmiä ja järjestelmiä, jotka tukevat tätä prosessia. Aktuaarien arvioissa huomioon otettavia tekijöitä ovat mm. vahinko- kehityksen trendit, maksamattomien korvausten määrät, lakimuutokset, oikeuskäytännöt ja yleinen talouskehitys Aktuaarien arvioissa huomioon otettavia tekijöitä ovat Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet If, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Vastuuvelanerä Riskitekijä Riskiparametrinmuutos Maa Vaikutusmilje Vaikutusmilje Nimellismääräinen vastuuvelka Inflaatiokasvaa Yhdenprosenttiyksikön kasvu Ruotsi Tanska Norja Suomi Eläkemuotoinen korvausvastuu Kuolevuuslaskee Odotettuelinikäkasvaa yhdellävuodella Ruotsi Tanska Suomi Diskontattu vastuuvelka (eläkevaraukset ja osa suomalaisesta IBNR:stä) Diskonttokorko laskee Yhdenprosenttiyksikön lasku Ruotsi Tanska Suomi mm. vahinkokehityksen trendit, maksamattomien korvausten määrät, lakimuutokset, oikeuskäytännöt ja yleinen talouskehitys. Markkinariskit Ifin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2021 oli 11 610 miljoonaa euroa (11 251). Pääosa korkosijoituksista koh- dentui rahoitussektorin liikkeeseenlaskemiin yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä pankkitilisaldoihin, mitkä ovat yhteensä 29,4 prosenttia salkusta. Jos katetut joukkovelkakirjalainat lasketaan mukaan, rahoitussekto- riin kohdistuvat sijoitukset olivat 47,5 prosenttia . Kiinteistöjen, pääomarahastosijoitusten ja muiden vaihtoehtoisten sijoitusten osuus oli vähäinen. Sijoitusallokaatio, If, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukossa esitetään sijoitussalkun jakauma omaisuuslajeittain sekä korkosijoitusten keskimääräiset maturiteetit vuosien 2021 ja 2020 lopussa. Ifin sijoitusten hallintastrategia on konservatiivinen. Osakkeiden osuus on pieni ja korkosijoitusten duraatio lyhyt. Sijoituskomitea seuraa ja valvoo aktiivisesti sekä sijoitusten kehitystä että markkinariskejä kuukausittain, ja niistä raportoidaan Ifin riski- ja vakavaraisuuskomitealle (”ORSA-komitealle”) neljännesvuosittain. Lisäksi limiittejä (allokaatiolimiitit, liikkeeseenlaskija- ja vastapuolilimiitit, korkojen ja luottoriskimarginaalien herkkyyslimiitit) seurataan säännöllisesti samoin kuin viranomaisten asettamia vakavaraisuusvaatimuksia. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 152 TILINPÄÄTÖS 2021 Sijoitusallokaatio If, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Omaisuuslaji Markkina-arvo, milj. e Osuus, % Keskimääräinen maturiteetti, vuotta Markkina-arvo, milj. e Osuus, % Keksimääräinen maturiteetti, vuotta Korkosijoitukset yhteensä Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat Valtioiden joukkovelkakirjalainat Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat Katetut jvk-lainat Investment grade -jvk-lainat ja lainat High-yield-jvk-lainat ja lainat Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 2 Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 1 Suojaukset - Koronvaihtosopimukset - - Listatut osakkeet yhteensä - - Suomi - - Pohjoismaat - - Muut maat - - Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä - - Kiinteistöt - - Pääomarahastosijoitukset - - Biometriset - - Hyödykkeet - - Muut vaihtoehtoiset - - Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset - - - Omaisuuslajit yhteensä - - Valuuttapositio, brutto - - - - Rivi korkosijoitukset yhteensä sisältää käteiset varat 521 miljoonaa euroa ja rivi vaihtoehtoiset sijoitukset sisältää kiinteistöt 1 miljoonaa euroa erotuksena liitteeseen 14 rahoitusvarat. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 153 TILINPÄÄTÖS 2021 Taseen markkinariskit Tasehallinnan riskit ALM-riski huomioidaan riskinottohalukkuuden kautta, ja sen hallinta ja hallinnointi perustuvat Ifin Sijoitus- politiikkoihin. Yleisesti ottaen, jotta ALM-riskit pidetään yleisen riskinottohalukkuuden rajoissa, vakuutusvelkojen kassavirrat yhteensovitetaan sijoittamalla korkoinstru- mentteihin, jotka ovat samassa valuutassa kuin vastaavat velat, tai käyttämällä valuuttajohdannaisia. Korkoriski Yleisesti ottaen korkojen aleneminen tai pysyminen alhaisella tasolla vaikuttaa negatiivisesti Ifiin, koska velkojen duraatio on Ifissä pitempi kuin varojen duraatio. If on vuosien kuluessa vähitellen alentanut yhdistetyn kulusuhteen tasoa vastatoimenpiteenä aleneviin korkoihin. Korkoherkkyys ilmaistuna korkosijoitusten keskimääräisenä duraationa oli 1,1 vuotta (1,4) 31.12.2021. Vastaava vakuutusvelkojen duraatio oli 7,0 vuotta (6,5). Korkoriskiä hallitaan asettamalla sensitiviteettilimiittejä niille instrumenteille, jotka ovat herkkiä korkomuutoksille. Kirjanpidossa suurin osa vastuuvelasta on kirjattu nimel- lisarvoon. Eläkemuotoinen korvausvastuu diskontataan kuitenkin viranomaissäännösten mukaisilla koroilla. Näin ollen kirjanpidon näkökulmasta If on pääosin altistunut inflaation ja viranomaissäännösten mukaisten diskont- tokorkojen muutoksille. Taloudellisesta näkökulmasta, jonka mukaan vakuutusvelkojen kassavirrat diskontataan vallitsevilla markkinakoroilla, If on altistunut sekä inflaation että nimelliskorkojen muutoksille. Lisätietoja löytyy Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukossa kappaleessa Vakuutustoiminnan riskit. Valuuttariski If myöntää vakuutuksia pääosin skandinaavisissa valuutoissa ja euroissa. Valuuttariskiä pienennetään mer- kittävästi yhteensovittamalla valuutoittain vastuuvelat vastaavien sijoitusten valuuttojen kanssa tai käyttämällä valuuttajohdannaisia. Vakuutustoiminnan valuutta- altistuma suojataan säännöllisesti perusvaluuttaa vastaan. Sijoitusten valuutta-altistumaa seurataan viikoittain, ja se suojataan, kun altistuma on noussut tietylle tasolle. Taso on määritetty perustuen kustan- nustehokkuuteen ja suojaustransaktion minimikokoon. Valuuttariskin aktiivista hallintaa voidaan tehdä asetet- tujen limiittien rajoissa. Transaktioriskipositiot Ruotsin kruunua vastaan on esitetty Transaktioriskipositio, If, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty avoimet nettotransaktioriskipositiot valuutoittain sekä niiden arvon muutos olettaen perusvaluutan 10 prosentin yleinen heikentyminen. Transaktioriskin lisäksi If altistuu translaatioriskille, joka konsernin tasolla aiheutuu ulkomaan toiminnoista, jotka ovat muussa valuutassa kuin Ruotsin kruunussa. Transaktioriskipositio If, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Kotivaluutta, milj. SEK EUR USD JPY GBP SEK NOK CHF DKK Muut Yhteensä, netto Vakuutustoiminta - - - - - - - - - Sijoitukset Johdannaiset - - - Transaktioriskipositio, netto - - - - - - - - Herkkyys: SEK -10 % - - - - - Kotivaluutta, milj. SEK EUR USD JPY GBP SEK NOK CHF DKK Muut Yhteensä, netto Vakuutustoiminta - - - - - - - - - Sijoitukset Johdannaiset - - Transaktioriskipositio, netto - - - - - - Herkkyys: SEK -10 % - - - - Ifin transaktioriskipositio Ruotsin kruunuissa kuvaa yhtiön sellaisten ulkomaisten tytäryhtiöiden/sivuliikkeiden positioita, joiden kotivaluutta on muu kuin Ruotsin kruunu. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 154 TILINPÄÄTÖS 2021 Likviditeettiriski Ifissä likviditeettiriski on rajallinen, koska vakuutus- maksut kerätään etukäteen, vakuutusmaksuja saadaan jatkuvasti ympäri vuoden, ja suurten korvausmaksujen ajankohdat tiedetään yleensä jo kauan ennen niiden mak- supäivää. Likviditeettiriskejä hallitaan maksuliikenne- toiminnoissa, jotka vastaavat likviditeettisuunnittelusta. Likviditeettiriskiä vähennetään sijoittamalla likvideihin instrumentteihin. Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan If, 31.12.2021 Kassavirrat Milj. e Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpitoarvo, ei sopimukseen perustuvaa eräpäivää Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä – – Rahoitusvarat — Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) — Koronvaihtosopimukset — — — — — Valuuttajohdannaiset — — — — — — — Rahoitusvelat — — Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) — — Koronvaihtosopimukset — — — — — — — — — Valuuttajohdannaiset — — — — — — — Vuokrasopimusvelat — — Nettovastuuvelka — Vastuuvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, If, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukoissa. Ifissä korkosijoi- tusten keskimääräinen maturiteetti oli 2,3 vuotta (2,7). Taulukoissa esitetään rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen samoin kuin vastuuvelkojen odotetuista saatavista ja maksettavista kassavirroista aiheutuva lisärahoitustarve. Vuonna 2021 markkinoilla oli Ifin näkökulmasta tarjolla vain hyvin rajoitetusti kiinnostavia pitkäaikaisia sijoitusmahdollisuuksia. Tästä syystä sijoituksia tehtiin tuotteisiin, joissa maturiteetti oli lyhyt tai käteisen määrä oli suurempi, mistä johtuen Ifin likviditeettiriski oli hyvin matalalla tasolla 2021. Ifillä on suhteellisen vähäinen määrä rahoitusvelkoja ja siten jälleenrahoitusriski on pieni. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 155 TILINPÄÄTÖS 2021 Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan If, 31.12.2020 Kassavirrat Milj. e Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpitoarvo, ei sopimukseen perustuvaa eräpäivää Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä – – Rahoitusvarat — Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) — Koronvaihtosopimukset — — — — — — — — — — Valuuttajohdannaiset — — — — — — — Rahoitusvelat — — — — Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) — — — — — Koronvaihtosopimukset — — — — — Valuuttajohdannaiset — — — — — — — Vuokrasopimusvelat — — Nettovastuuvelka — Taulukossa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joiden maturiteetti on sopimuksessa määritelty sekä muihin sopimuksiin. Muiden sopimusten kassavirtaprofiilin esittämisen sijasta niille esitetään ainoastaan kirjanpitoarvo. Lisäksi taulukossa on esitetty nettovastuuvelan odotetut kassavirrat eli kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen näihin lukuihin liittyy epävarmuutta. Vastapuoliriskit Ifin kolme pääasiallista vastapuoliriskin lähdettä ovat jälleenvakuutus, johdannaiset ja muut saamiset. Vasta- puoliriski, joka syntyy saamisista vakuutusasiakkailta ja muista liiketoimista aiheutuneista saamisista, on yleisesti ottaen hyvin vähäinen, koska vakuutuksen maksamatta jättäminen johtaa yleensä vakuutusturvan päättymiseen. Jälleenvakuutuksen vastapuoliriski If käyttää jälleenvakuutusta säännöllisesti hyödyntääk- seen omaa varallisuuttaan tehokkaasti, pienentääkseen pääomakustannuksia, rajoittaakseen suuria vakuutuslii- ketoiminnan tuloksen vaihteluita ja hyötyäkseen jälleen- vakuuttajien osaamispohjasta. Jälleenvakuutuskomitea on yhteistyöfoorumi, joka varmistaa asianmukaisen jälleenvakuutussuojan saamisen vakuutusriskille Ifin riskinottohalukkuuden mukaisesti, ja arvioi sekä antaa yleisiä suosituksia jälleenvakuutukseen liittyvissä kysymyksissä. Komitea arvioi ja tekee ehdotuksia jälleenvakuuttamiseen tehtävistä muutoksista. Komitean puheenjohtaja päättää raportoinnin sisällöstä. Jälleen- vakuutusriskejä (arvioituja ja toteutuneita) ja poikkeamia jälleenvakuutuksen luottoriskipolitiikasta raportoidaan vähintään kolme kertaa vuodessa, ja tarvittaessa useammin. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 156 TILINPÄÄTÖS 2021 Erittely jälleenvakuutussaamisista ja jälleenvakuuttajien korvausvastuun osuudesta Ifissä 31.12.2021 on esitetty luottoluokittain taulukossa Jälleenvakuutussaamiset, If, 31.12.2021 ja 31.12.2020. Taulukossa ei ole mukana 180 miljoonan euron (155) jälleenvakuutussaamisia, jotka liittyvät lähinnä captive-jälleenvakuutukseen ja lakisää- teisiin pooleihin. Koska yllä esitettyjä saamisia ei ole yleensä katettu vakuuksin, koko saamisten määrä on altistunut vastapuoliriskille. Ifin jälleenvakuutuspolitiikassa asetetaan vaatimukset jälleenvakuuttajien luottokelpoisuusluokitusten mini- mitasolle ja tasot vastuun enimmäismäärälle yksittäistä jälleenvakuuttajaa kohden. Ifin oma luottoriskianalyysi on myös keskeisessä roolissa vastapuolien valinnassa. Ifin jälleenvakuutuksen luottoriskikomitea arvioi ja antaa päätössuosituksia koskien jälleenvakuutuksista aiheutuvia luottoriskejä ja riskipositioita ja mahdollisia poikkeamia jälleenvakuutuspolitiikasta. Kuten jälleenva- kuutuskomiteassa, myös jälleenvakuutuksen luottoriski- komiteassa puheenjohtaja päättää raportoinnin sisällöstä. Jälleenvakuutusriskejä (arvioituja ja toteutuneita) ja poikkeamia jälleenvakuutuksen luottoriskipolitiikasta raportoidaan vähintään kolme kertaa vuodessa, ja tarvittaessa useammin. Useimmilla jälleenvakuuttajilla luottoluokitus on välillä AA+ ja A-. Kymmenen suurinta yksittäistä jälleenvakuu- tussaamista olivat yhteensä 188 miljoonaa euroa, mikä vastaa 54 prosenttia kaikista jälleenvakuutussaamisista mukaan lukien captive-jälleenvakuutukset ja lakisääteiset poolit. Menevän jälleenvakuutuksen vakuutusmaksut olivat 79,1 miljoonaa euroa. Johdannaisiin liittyvä vastapuoliriski Ifissä johdannaisiin liittyvää vastapuoliriskiä syntyy markkinariskien hallinnan seurauksena. Pitkäaikaisten Jälleenvakuutussaamiset If, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Luokitus Yhteensä, milj. e % Yhteensä, milj. e % AAA AA+ - A- BBB+ - BBB- BB+ - C D Luokittelematon Yhteensä korkojohdannaisten merkitys on ollut vähäinen ja vastapuoliriskiä aiheutuu pääasiassa lyhytaikaisista valuuttajohdannaisista. Kahden osapuolen välillä tapahtuvasta johdannaiskaupankäynnistä aiheutuvaa vastapuoliriskiä pienennetään vastapuolien huolellisella valinnalla, vastapuolien hajauttamisella riskikeskittymien välttämiseksi sekä käyttämällä erilaisia vakuusjärjeste- lyitä, kuten ISDA-puitesopimuksia täydennettynä Credit Support Annex -vakuussopimuksilla. If määrittää koron- vaihtosopimuksia keskusvastapuoliyhteisöjen kautta, mikä vähentää kahden osapuolen välistä vastapuoliriskiä, mutta altistaa Ifin keskusvastapuoliyhteisöihin liittyvälle systeemiriskille. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 157 TILINPÄÄTÖS 2021 Topdanmark-konserni Vakuutustoiminnan riskit Vahinkovakuutustoiminnan riskit Topdanmarkin vakuutusportfolio on hajautettu liiketoiminta-alueittain ja vakuutuslajeittain, mikä ilmenee seuraavasta graafista Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, Topdanmark vahinkovakuutus, 2021. Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden hallinta ja valvonta Pääasiallinen tulokseen vaikuttava vakuutusriski on katastrofeiksi luokitellut tapahtumat. Topdanmark Forsikringin erittäin kattavan jälleenvakuutusohjelman johdosta yhtiön vakuutusriskit ovat alhaiset. Jälleen- vakuutusohjelman suurin omapidätystaso on yksittäistä myrskytapahtumaa kohden 100 miljoonaa Tanskan kruu- nua, sekä siihen liittyvä uudelleen voimaan saattaminen jokaista myrskytapahtumaa kohden. Yksittäisen tulipa- lovahinkotapahtuman omapidätystaso on 30 miljoonaa Tanskan kruunua. Työntekijän tapaturmavakuutuksessa riskit katetaan jälleenvakuutuksella yhteen miljardiin Tanskan kruunuun asti ja yhtiön omapidätystaso on 50 miljoonaa Tanskan kruunua. Terroritekojen aiheuttamat vahingot on tietyin rajoituksin katettu jälleenvakuutuksilla. Ydinvoiman, biologisten, kemikaalisten ja radiologisten (”NBCR”) terroritekojen aiheuttamat vahingot ovat julkisen organisaation vastuulla. Tämä perustuu uuteen NBCR- terrorismiriskejä koskevaan lakiin. Uuden järjestelmän mukaan valtio kattaa ensin NBCR-hyökkäyksestä aiheutuvat kulut, mutta kulut katetaan jälkeenpäin vakuutuksenottajilta. Bruttomaksutulojen erittely Topdanmark vahinkovakuutus, 2021, yhteensä 1 383 (1 315) milj. euroa ● Norja 0 (0) ● Ruotsi 0 (0) ● Suomi 0 (0) ● Tanska 1 383 (1315) ● Baltia 0 (0) ● Iso-Britannia 0 (0) Liiketoiminta-alueittain Maittain Vakuutuslajeittain ● Ajoneuvovakuutus 320 (306) ● Lakisääteinen tapaturma - vakuutus 111 (98) ● Vastuuvakuutus 83 (77) ● Tapaturmavakuutus 277 (264) ● Omaisuusvakuutus 583 (564) ● Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus 8 (8) ● Henkilöasiakkaat 719 (698) ● Yritysasiakkaat 664 (617) ● Suurasiakkaat 0 (0) Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 158 TILINPÄÄTÖS 2021 Vakuutusmaksuriskejä vähennetään liiketoimintojen eri tasoilla seuraavasti: • Datan kerääminen riskeistä ja vahinkotapahtumista • Kerätyn ja käsitellyn datan käyttö kannattavuusrapor- toinnissa, riskianalyyseissa sekä sisäisessä mallissa • Realisoituneiden riskien jatkuva seuranta sekä neljän- nesvuosittaiset ennusteet riskien kehityksestä • Hinnoittelu työkalulla, joka sisältää tilastollisen mallin ja asiakasluokituksen • Jälleenvakuutusturva, joka vähentää erityisesti katastrofitapahtumiin liittyvää riskiä • Jatkuva riskitilanteen ja jälleenvakuutuksen kattavuu- den seuranta riskikomiteassa. Ylläpitääkseen tuote- ja asiakaskohtaista kannattavuutta, Topdanmark seuraa muutoksia asiakasportfoliossaan. Vastuuvelka lasketaan uudelleen kuukausittain ja kannattavuusraportit päivitetään samassa yhteydessä. Tämän raportoinnin pohjalta arvioidaan korvaustrendejä huolellisesti ja tarvittaessa tarkistetaan hinnoittelua. Yksityisasiakassegmentin asiakkaat riskiluokitellaan ja asiakkaat jaetaan odotetun kannattavuuden mukaisiin ryhmiin. Asiakasluokittelulla on kaksi tarkoitusta. Ensiksi se auttaa yksittäisen asiakkaan vakuutusturvan hinnan ja riskin välisen tasapainon ylläpitämisessä. Toiseksi se edesauttaa sitä, että yksittäisten asiakkaiden välillä hinnoittelu on reilua. Tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat maksavat riskiinsä nähden oikean tasoista vakuutusmaksua ja estää tilanne, jossa liikaa maksavat subventoivat liian vähän maksavia. Keskeisten pk-yritysten, joilla on yksilöllisesti hinnoitel- lut vakuutussopimukset, toteutunutta kannattavuutta seurataan asiakasarviointijärjestelmillä. Tämä mahdollistaa täsmällisten tietojen saannin asiakastasolla muun muassa tuotoista, korvauskuluista ja yhdistetystä kulusuhteesta. Edellä kuvattujen analyysien lisäksi Topdanmark kehittää jatkuvasti vakuutusten hoitojärjestelmiään saadakseen entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. Tämä puolestaan mahdollistaa yhtiölle jatkuvan hinnoittelukehityksen sekä antaa entistä parempaa tietoa siitä, miten erityyppi- set korvaukset muodostuvat. Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot on esitetty taulu- kossa Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot, Topdanmark, 31.12.2021 ja 31.12.2020. Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot Topdanmark, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Vaikutus tulokseen verojen jälkeen, milj. e Tunnusluku Nykyinen taso (2021) Muutos nykyisessä tasossa 2021 2020 Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat -prosenttiyksikköä - - Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat -prosenttiyksikköä - - Nettovakuutusmaksutuotot (milj. e) -prosenttia - - Nettokorvauskulut (milj. e) -prosenttia - - Annetun jälleenvakuutuksen maksutulo (milj. e) -prosenttia - - Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta Vakuutuslajit on jaettu lyhythäntäisiin ja pitkähäntäisiin lajeihin sen perusteella, miten kauan vahinkoilmoituksesta kestää vahingon lopulliseen korvaamiseen. Tärkeimpiä lyhythäntäisiä vakuutuslajeja Topdanmarkissa ovat erityyppiset kiinteistö- ja irtaimistovakuutukset sekä muu moottoriajoneuvon vakuutus. Lyhythäntäisten vakuutuslajien korvaukset maksetaan pääosin ensimmäisen vuoden kuluessa. Pitkähäntäiset vakuutuslajit liittyvät henkilö- ja vastuuvahinkoihin ja tällaisia vakuutuksia ovat muun muassa työntekijän tapaturmavakuutus, muu tapaturmavakuutus, moottoriajoneuvon vastuuvakuutus ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutus. Vahinkovakuutuksen korvausvastuun rakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 159 TILINPÄÄTÖS 2021 Pitkähäntäisten vakuutuslajien riskiprofiileja on yleensä vaikeampi arvioida kuin lyhythäntäisten vakuutuslajien. Pitkähäntäisten vakuutuslajien korvaukset on maksettu loppuun usein vasta 3–5 vuoden kuluttua vahinkoilmoi- tuksesta ja harvinaisissa tapauksissa vasta 10–15 vuoden kuluttua. Topdanmark laskee vastuuvelkariskin osittaisella sisäisellä mallillaan. Työntekijän tapaturmavakuutuksen vastuuvelkariski on selvästi suurin, minkä jälkeen tulevat muut pitkähäntäiset korvausvastuut. Pitkän korvausajan kuluessa korvausten taso voi muuttua merkittävästi lainsäädännön, oikeuskäytäntöjen ja kor- Vahinkovakuutuksen korvausvastuun rakenne Topdanmark, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Korvausvastuun rakenne % Duraatio % Duraatio Lyhythäntäiset lajit Työntekijöiden tapaturmavakuutus, eläkevastuu Työntekijöiden tapaturmavakuutus, muu kuin eläkevastuu Muu tapaturmavakuutus Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus, henkilövahingot Yritysasiakkaiden vastuuvakuutus vauskäytänteiden muuttuessa. Korvauskäytännöt voivat muuttua myös, jos Tanskan lakisääteisen tapaturma- vakuutuksen korvauskäytännöistä päättävä elin muuttaa käytäntöjä sen suhteen, mitä ja kuinka paljon vakavissa henkilövahingoissa korvataan tai paljonko vakavissa henkilövahingoissa korvataan ansiotulojen menetyksistä. Tanskan lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa sovelle- tuilla käytänteillä on myös jonkin verran vaikutusta muun tapaturmavakuutuksen ja muiden henkilövahinkojen korvaustasoihin, joita noudatetaan moottoriajoneuvon vastuuvakuutuksen ja yritysasiakkaiden vastuuvakuu- tuksen osalta. Korkeimman oikeuden päätökset saattavat myös vaikuttaa aiempien vahinkovuosien vastuuvelkaan erityisesti työntekijän tapaturmavakuutuksen osalta. Vastuuvelkariski on lähinnä luontaista epävarmuutta, joka liittyy laskentaan ja korvausinflaatioon. Vastuuvel- kariski toteutuu, jos korvausten vuotuinen kasvu ylittää yleisen hintojen kasvun tai jos oikeudellinen käytäntö tai lainsäädäntö muuttuu. Varausten riittävyyttä testataan keskeisten vakuutuslajien osalta laskemalla vastuuvelka vaihtoehtoisia malleja käyttäen ja vertaamalla velan tasoa ulkoisista lähteistä saataviin tilastotietoihin, ensisi- jaisesti Tanskan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäytännöistä päättävältä elimeltä ja Tanskan liikenneviranomaiselta saataviin tilastotietoihin. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 160 TILINPÄÄTÖS 2021 Henkivakuutusliiketoiminnan riskit Vakuutusmaksujen tuotekohtainen jakauma kahden edellisen tilikauden aikana on esitetty taulukossa Bruttovakuutusmaksutulojen lähteet Topdanmark henkivakuutus, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Milj. e Laskuperustekorolliset vakuutukset Sijoitussidonnaiset vakuutukset Ryhmähenkivakuutus Jatkuvamaksuisten vakuutusten vakuutusmaksutulo Laskuperustekorolliset vakuutukset Sijoitussidonnaiset vakuutukset Kertamaksuisten vakuutusten vakuutusmaksutulo Bruttovakuutusmaksutulo Bruttovakuutusmaksutulojen lähteet, Topdanmark henkivakuutus 31.12.2021 ja 31.12.2020. Myynnin painopiste on sijoitussidonnaisissa tuotteissa ja saadut vakuutusmaksut ovat pääosin sijoitussidon- naisista sopimuksista. Jatkuvamaksuisten vakuutusten vakuutusmaksujen osuus kasvaa tasaisesti, kun taas kertamaksuisten vakuutusten vakuutusmaksut vaihtelevat enemmän vuosittain. Merkittävä osuus henkivakuutustoimintaan liittyvistä riskeistä muodostuu laskuperustekorollisista vakuutuk- sista ja niihin liittyvien vastuiden riittävyydestä. Koska kaikki uudet sopimukset ovat sijoitussidonnaisia, liiketoiminnan riskit eivät kasva yhtä paljon kuin vakuu- tusmaksujen määrä ja vastuuvelka kokonaisuutena. Ryhmähenkivakuutus on kollektiivinen henkivakuutus ilman säästökomponenttia eli riskivakuutus, jossa vakuu- tussumma maksetaan edunsaajille vain, jos vakuutettu kuolee vakuutuskauden aikana. Vakuutusturva on sekä tapaturmaisen että sairausperäisen kuoleman varalta. Topdanmark Livsforsikringin keskeisimmät riskit voidaan tiivistää seuraavasti: • Tappiota vaimentavien puskureiden (bonusvastuut) vähäisyys yhdistettynä matalien korkojen ympäristöön • Työkyvyttömyysriski • Pitkäikäisyysriski • Pandemiariski Matala korkotaso, ja etenkin pitkään jatkunut matala korkotaso ja erityisesti negatiiviset korot yhdessä elinajanodotteen pitenemisen kanssa ovat merkittävä riskiskenaario henkivakuutusyhtiöille, joilla on lasku- perustekorollisia sopimuksia. Tällöin riskin kantamiseen korko- ja riskiryhmittäin käytettävien kollektiivisen ja yksilöllisen bonusvastuiden määrä pienenee. Riskitapah- tuman toteutuessa tulosvaikutus riippuu bonusvastuiden määrästä eli vakuutusvelkojen sisältämien tappioita vaimentavien puskureiden suuruudesta. Puskureiden ollessa tappioita suuremmat tappiot katetaan bonus- vastuilla. Niiden riskiryhmien osalta, joissa bonusvastuut on täysin käytetty, tappio katetaan omalla pääomalla. Henkivakuutusriskien hallinta Tappioita vaimentavat puskurit ovat oleellinen osa laskuperustekorollista liiketoimintamallia, koska ne tasoittavat sekä tuottoja että korvauskuluja yli ajan. Tämän johdosta Topdanmark Livsforsikring seuraa aktiivisesti vakavaraisuusasemaa, muutoksia yksittäisissä riskeissä ja tappioita vaimentavien puskureiden kehitystä. Tappioita vaimentavilla puskureilla voidaan tasoittaa yli ajan yksittäisten korkoryhmien sisällä niiden markkina- ja vakuutusriskejä. Vakavaraisuuspääomavaatimus (”SCR”) lasketaan neljän- nesvuosittain. Tarvittaessa, esimerkiksi markkinoiden kehityksestä johtuen, laskentatiheyttä ja skenaarioiden määrää lisätään ja niiden sisältöä muokataan. Vastuuvelan määrää laskettaessa huomioidaan tuote- kohtainen vahinkokehitys. Tämän lisäksi tuotekohtaista kannattavuutta seurataan myös sekä asiakas- että vakuutuskantatasolla. Näiden analyysien pohjalta pyritään tunnistamaan hintojen muutostarpeita. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 161 TILINPÄÄTÖS 2021 Tappioita vaimentavien puskureiden merkitys matalan korkotason ympäristössä Tanskalaisessa henkivakuutustoiminnassa vastuuvel- kaan sisältyy vakuutuksenottajille kuuluvia tappioita vaimentavia puskureita (yksilöllinen ja kollektiivinen bonusvastuu), joiden avulla voidaan kattaa asiakkaille sijoitustoiminnasta ja vakuutusturvasta aiheutuvia tappioita. Alhainen korkotaso merkitsee sitä, että laskuperuste- korollisten vakuutussopimusten mukaisten taattujen etujen markkina-arvo on korkea, jolloin yksilöllisen bonusvastuun määrä on pieni. Mitä pienempi yksilöllinen bonusvastuu on, sitä suurempi on riski siitä, että tappioita katetaan kokonaan tai osittain omalla pääomalla. Jos korot ovat korkealla, edellä mainittu turvaavuus paranee ja näin ollen mahdollisesti syntyviä tappioita voitaisiin kattaa suuremmassa määrin bonusvastuulla. Kollektiivinen bonusvastuu vähenee useimmiten silloin, kun realisoitunut sijoitustuotto on alhaisempi kuin se korko, jolla yhtiö vuoden alussa on päättänyt hyvittää sopimuksia. Oman pääoman turvaamisen näkökulmasta on pyrittävä vähentämään markkinariskiä matalan korkotason ympäristössä. Kaikki vakuutussopimukset on jaettu erillisiin korko- ryhmiin niiden laskuperustekoron perusteella. Kunkin korkoryhmän riskikapasiteetin, josta sen bonusvastuut muodostavat oleellisen tekijän, tulee olla linjassa kyseisen korkoryhmän sijoituspolitiikan kanssa, jotta luvattu takuutuotto voidaan sopimusten elinkaaren aikana saavuttaa. Korkoryhmän markkinariskiä mukautetaan jatkuvasti riskikapasiteetin mukaisesti ja korkotason muutoksia seurataan, jotta riskin vähentämistoimet saadaan tarvittaessa toteutetuksi. Työkyvyttömyys Työkyvyttömyysriski muodostuu työkyvyttömyystapa- usten ennakoitua korkeammasta määrästä tai siitä, että töihin palataan vahinkotapahtuman jälkeen odotettua harvemmin tai myöhemmin. Tappiot saattavat johtua myös vakuutusta myönnettäessä tehdystä riittämättö- mästä terveysselvityksestä. Kasvanut korvausmeno, joka johtuu työkyvyttömyysris- kin pysyvästä muutoksesta, katetaan osittain kontribuuti- oryhmän yksilöllisestä ja kollektiivisesta bonusvastuusta. Loppuosa vaikuttaa kyseisen tilikauden tulokseen ja siten omaan pääomaan. Pitkäikäisyys Pitkäikäisyysriski muodostuu siitä, että eläkevakuutus- sopimuksissa vakuutetut elävät odotettua pitempään, jolloin eliniästä riippuvien vakuutussopimuksien vastuiden määrä kasvaa. Osa näistä vastuiden kasvusta voidaan kattaa kontribuu- tioryhmän yksilöllisistä ja kollektiivisista bonusvastuista. Loppuosa vaikuttaa kyseisen tilikauden tulokseen ja siten omaan pääomaan. Pandemia Pandemian aiheuttamat tavanomaisesta poikkeavat kulut, jotka kohdistuvat yhtiön henkivakuutusliiketoi- minnassa vakuutettuihin ikäryhmiin, rahoitetaan omalla pääomalla. Riskien hallinta Topdanmark Livsforsikringissa riskejä hallinnoidaan seuraavilla toimenpiteillä ja menetelmillä: • Kaikki laskuperustekorolliset sopimukset jaetaan korkotakuun mukaan korkoryhmiin ja näiden ryhmien sijoituspolitiikat on suunniteltu niin, että vakuutuksille pystytään maksamaan luvatut tuotot. • Markkinariskiä voidaan muokata vapaasti ottaen kuitenkin huomioon yksittäisen korkoryhmän riski- kapasiteetti. • Sijoitustuottojen ja riskiliikkeen tuloksen vaihtelut pyritään tasoittamaan korkoryhmäkohtaisilla bonus- vastuilla. • Jälleenvakuuttaminen. • Kuoleman- ja työkyvyttömyysturvan hinnoitteluperus- teita tarkistetaan jatkuvasti suhteessa markkinatilan- teeseen ja havaittuun vahinkohistoriaan. • Uusien sopimusten vakuutusehtoja muutetaan tarpeen mukaan. • Liiketoimintaprosessien hionta sen varmistamiseksi, että tuotteita myydään oikealla hinta-riski-suhteella. • Vakuutussopimusten ehtojen muuttaminen siten, että vastaavien vahinkotapahtumien riskit pienenisivät tulevaisuudessa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 162 TILINPÄÄTÖS 2021 Henkivakuutuksen riskiskenaariot on esitetty seuraavassa taulukossa. Riskienpienentämistekniikoiden tehokkuuden arvi- oinnissa Topdanmarkin riskikomitea seuraa jatkuvasti esimerkiksi yhtiön riskiprofiilia ja jälleenvakuutuksen kattavuutta sekä ennusteita. Mikäli ennusteet eivät toteudu, riskienpienentämistekniikoita saatetaan joutua korjaamaan. Markkinariskit Yleisesti ottaen pitkän aikavälin arvonmuodostuksen on perustuttava pääasiassa vakuutusriskien ottoon. Täydentääkseen vakuutustoiminnastaan syntyvää voittoa Topdanmark on valmis ottamaan tietyn määrän markkinariskiä, etenkin kun sen likviditeettiasema on vahva ja vakuutustoiminnan tuotot ovat korkeat ja vakaat. Parantaakseen keskimääräistä sijoitustuottoaan Topdanmark on korkosijoitusten lisäksi sijoittanut muun muassa osakkeisiin, kiinteistöihin ja arvopaperistettuihin velkainstrumentteihin (”CLO:t”, collateralised loan obligation). Markkinariskit rajoitetaan tasolle, jolla yhtiö tekee suurella todennäköisyydellä voitollisen tuloksen myös erittäin epäsuotuisissa markkinaolosuhteissa. Suuret riskikeskittymät tai erittäin korreloivat riskit katetaan, jotta vältettäisiin tarpeettomat tappiot ja markkinariskit. Sijoitussalkkua on hallinnoitava siten, että otetut mark- kinariskit eivät vaaranna normaalia liiketoimintaa tai suunniteltujen toimien toteuttamista edes epäsuotuisissa markkinaolosuhteissa. Edellä mainittujen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi sijoituspolitiikassa asetetaan yhtiön tavoitteet, strategiat, organisaatio ja sijoituksia koskevat raportointikäytännöt. Sijoitusstrategia määritetään tarkemmin markkinariski- limiiteille ja tietyntyyppisille positioille sekä alasalkuille asetetuilla vaatimuksilla. Hallitus päättää sijoitus- strategian, joka tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Asianmukaisia riskienpienentämistekniikoita käytetään osana sijoitustoimintaa. Sijoituksia valittaessa lähtökohtana on se, että sijoitusten ominaisuudet ja niiden kassavirtojen ajoitus vastaavat vakuutusvelkojen ominaisuuksia ja kassavirtoja. Sijoi- tuspolitiikan tarkoitus on myös varmistaa, että yhtiön organisaatio, järjestelmät ja prosessit pystyvät tehokkaasti tunnistamaan, mittaamaan, valvomaan, hallitsemaan ja raportoimaan niitä sijoitusriskejä, joille yhtiö on altistunut. Samalla politiikka asettaa periaatteet Topdanmark Livsforsikringin asiakasvarojen sijoittamiselle, asiakkaille hyvitettäville bonuksille ja sijoitussidonnaisten vakuutus- ten katteena olevien varojen sijoittamiselle. Tavoitteena on varmistaa, että asiakkaille voidaan tarjota houkuttele- via säästämistuotteita, joilla on kilpailukykyinen tuotto suhteessa niihin sijoitusriskeihin, joita asiakkaat ovat valmiita ottamaan. Sijoituspolitiikkojen lisäksi yhtiöillä on pääomitussuunni- telma sekä sen varasuunnitelma, jos varoissa tai veloissa tapahtuu äkillisiä muutoksia. Kun markkinariskejä mitataan ja hallitaan, kaikki riskit otetaan huomioon riippumatta siitä, johtuvatko ne aktiivisesta sijoitusvarojen hoidosta tai markkinariskinä pidettävistä eläkevastuista. Henkivakuutustoiminnan riskiskenaariot Topdanmark, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Milj. e verojen jälkeen Työkyvyttömyysintensiteetti - 35 % kasvu ) - - Kuolevuusintensiteetti - 20 % lasku - - * ) 35 % kasvu ensimmäisenä vuonna, jonka jälkeen 25 % kasvu samanaikaisen 20 % uudelleenaktivoinnin laskun kanssa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 163 TILINPÄÄTÖS 2021 Sijoitusallokaatiot: Topdanmark pois lukien sijoitussidonnaiset varat Kuten aiemmin on kuvattu, henkivakuutuksessa eri korkoryhmillä on omat sijoitusstrategiansa ja tappiota vaimentavat puskurit, minkä takia on olennaista arvioida kyseisten varojen allokointia ja tuottoa suhteessa niitä vastaaviin korkoryhmiin. Yhtiölle jää kuitenkin hieman markkinariskiä ja näin ollen taulukossa Sijoitusallokaatiot ilman sijoitussidonnaisia varoja, Topdanmark, 31.12.2021 ja 31.12.2020 esitetään vahinko- ja henkivakuutuksen sijoitusallokaatiot ilman sijoitussidonnaisten vastuiden katteena olevia varoja. Osakesalkut ovat hyvin hajautettuja eikä yksittäisiin nimiin ole merkittäviä keskittymiä, kun osakkuusyhtiöt on jätetty huomioimatta. Sijoitusallokaatiot ilman sijoitussidonnaisia varoja Topdanmark, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Topdanmarkvahinkovakuutus Topdanmarkhenkivakuutus Omaisuuslaji Markkina- arvo, milj. e Osuus,% Markkina- arvo, milj. e Osuus,% Markkina- arvo, milj. e Osuus, % Markkina- arvo, milj. e Osuus, % Korkosijoitukset yhteensä Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat Valtioiden jvk-lainat ja kiinteistövakuudelliset jvk-lainat Muut joukkovelkakirjalainat Indeksisidonnaiset joukkovelkakirjalainat CLO:t Listatut osakkeet yhteensä Tanska Pohjoismaat Muut maat Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä Kiinteistöt Listaamattomat osakkeet ja hedge-rahastot Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset 3 0 9 0 14 0 180 3 Omaisuuslajit yhteensä 2095 100 2306 100 4104 100 5569 100 Tanskan ulkopuolisissa osakesijoituksissa ja muissa joukkovelkakirjalainasijoituksissa on huomioitu johdannaisten vaikutus. Taulukon luvut eivät sisällä käteisiä varoja 153 miljoonaa euroa, mutta ne sisältävät kiinteistöt 394 miljoonaa euroa ja sijoitukset osakkuusyhtiöihin 313 miljoonaa euroa. Listaamattomat osakkeet ja hedge-rahastot sisältävät myös pääomarahastosijoitukset ja suorat sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 164 TILINPÄÄTÖS 2021 Sijoitusomaisuus koostuu pääosin valtion obligaatioista ja tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelka- kirjalainoista. Näiden sijoitusten korkoherkkyys on pääosin samansuuruinen kuin vahinkovakuutusvelkojen korkoherkkyys. Täten valtion obligaatioiden ja kiinteis- tövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoa on arvioitava suhteessa vahinkovakuutusvelan tuottovaatee- seen ja arvonmuutokseen. Luottoriskillisten joukkovelkakirjalainojen osuus on pieni osa hyvin hajautettua salkkua, ja se sisältää pääosin eurooppalaisten liikkeeseenlaskijoiden velkainstrumentteja. Indeksiin sidottujen joukkovelkakirjalainojen salkku koostuu pääosin tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista, joiden korkotuotto ja pääoma on sidottu indeksiin. CLO-luokka (collateralised loan obligation) sisältää ensisijaisesti sijoituksia näiden arvopaperistettujen instrumenttien suuririskisimpiin etuoikeusluokkiin. Näiden arvopaperistettujen erien kohde-etuutena ovat pääosin vakuudelliset lainat ja loppuosa koostuu ensisi- jaisesti investment grade-sijoituksista. Kiinteistöportfolio koostuu pääasiassa yhtiön omassa käytössä olevista kiinteistöistä. Taseen markkinariski Korkoriski Korkoriski lasketaan niille saamisille, veloille ja johdan- naisille, joiden kirjanpitoarvoihin korkotaso vaikuttaa. Topdanmarkissa korkoherkkiä vakuutusvelkoja ovat vahinkovakuutuksen vakuutusvelat ja henkivakuutuksen taatut korkoetuudet. Korkokäyrän muutokset vaikuttavat sijoitusten ja johdannaisten markkina-arvoihin, mikä näkyy realisoitu- mattomina voittoina tai tappioina. Arvioidessaan vakuutusvelkojensa arvoa ja herkkyyttä Topdanmark käyttää Solvenssi II -diskonttokorkokäyrää, joka perustuu volatiliteettikorjattuun markkinakorko- käyrään. Tanskan kruunumääräisen korkokäyrän volatiliteettikorjauskomponentti perustuu tanskalaisten kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen ja eurooppalaisten yritysten joukkovelkakirjalainojen luottoriskimarginaaleihin. Yleisesti ottaen korkoriskiä rajoitetaan ja hallitaan sijoittamalla korollisiin omaisuuseriin niin, että taseen nettomääräinen korkoriskialtistuma saadaan alennettua halutulle tasolle. Näin ollen tanskalaisilla kiinteistöva- kuudellisilla ja Tanskan valtion joukkovelkakirjalainoilla on keskeinen asema sijoitussalkuissa. Lisäksi taseen korkoherkkyyden pienentämiseksi on käytetty koron- vaihtosopimuksia suojaustarkoituksessa. Osakeriski Tanskalaisten osakkeiden osalta osakesalkku on koottu OMXCCAP-indeksiin perustuen. Muut osakesijoitukset ovat ulkomaisessa osakesalkussa, jossa sijoitukset perustuvat MSCI World DC -indeksiin alkuperäisissä valuutoissaan. Näin ollen Topdanmarkin osakesalkku on kokonaisuudessaan hyvin hajautettu. Kiinteistöriski Kaikki kiinteistöt sijaitsevat Tanskassa, ja olennainen osa niistä on Kööpenhaminan ja Århusin alueilla. Kiinteistö - portfolio on henkivakuutustoiminnan vastuiden katteena, ja se on jakaantunut toimisto- ja asuinrakennuksiin. Kiin- teistöportfolio koostuu pääasiassa omistuskiinteis töistä. Kiinteistöt arvostetaan Tanskan valvontaviranomaisen säännösten mukaan eli markkina-arvoon vuokrataso ja vuokrasopimusehdot huomioiden. Spread-riski Suurin osa Topdanmarkin korkosijoituksista koostuu AAA-luokitelluista tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista ja velkakirjoista, joiden liik- keeseenlaskijana tai takaajana ovat Euroopan parhaiten luottoluokitellut maat. Riskin katsotaan olevan hyvin vähäinen, koska liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuus on hyvä ja sijoitusten luottoriskimarginaalit ovat linjassa Topdanmarkin tavoittelemien riski-tuottotasojen kanssa. Salkku on hyvin hajautettu sekä maantieteellisesti että liikkeeseenlaskijatyypeittäin. Näin ollen keskittymäris- kille altistuminen on vähäistä. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 165 TILINPÄÄTÖS 2021 Sijoituspolitiikka edellyttää, että salkku on hyvin hajau- tettu liikkeeseenlaskijoiden määrän osalta ja että salkku ei sisällä liian suuria yksittäisen liikkeeseenlaskijan keskittymiä. Spread-riski aiheutuu pääosin kiinteistö- vakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Koska niiden osuus salkussa on korkea, ne ovat myös merkittävin markkinariskin komponentti SCR:llä mitattuna. Valuuttariski Käytännössä ainoa valuuttariskin lähde on sijoitusomai- suus, koska vakuutusvelat ovat Tanskan kruunuissa. Valuuttariskiä vähennetään johdannaisilla, ja valuutta- kohtaiset nettomääräiset riskipositiot ovat vähäisiä euroa lukuun ottamatta. Valuuttariskiä arvioidaan SCR-perusteisesti. Se on laskettu useimmille valuutoille olettamalla 25 prosentin muutos valuuttakurssissa. Poikkeuksena on riskiposi- tioltaan merkittävin valuutta euro, jonka muutoksena käytetään 0,39 prosenttia, koska Tanskan kruunu on sidottu euroon. Inflaatioriski Inflaatio-odotus sisältyy implisiittisesti malleihin, joita Topdanmark käyttää vakuutusvelkojen arvon laskennassa. Inflaation sisällyttämistä koskevat yleiset periaatteet eroavat toisistaan työntekijän tapaturma- vakuutuksessa ja sairaus- ja tapaturmavakuutuksessa. Ensin mainitussa varaukset lasketaan palkkojen odotetun tulevan indeksoinnin perusteella ja jälkimmäisessä odotetun nettohintaindeksin kehityksen perusteella. Odotettavissa oleva korkeampi inflaatiovauhti sisällytetään yleisesti vakuutusvelkoihin viiveellä, kun taas tulokseen vaikuttaa vakuutusmaksujen korkeampi indeksointi tulevai- suudessa. Työntekijän tapaturmavakuutuksen sekä sairaus- ja tapaturmavakuutuksen inflaatioriskin vähentämiseksi Topdanmark käyttää indeksisidonnaisia joukkovelkakirjal ai - noja ja johdannaisia suojatessaan merkittävän osan kysees sä olevien vakuutuslajien inflaatioherkistä kassavirroista. Likviditeettiriski Topdanmark-konsernilla on vahva likviditeettiasema. Ensinnäkin asiakkaiden maksuihin liittyvä likviditeetti- riski on hyvin vähäinen, koska vakuutusmaksut makse- taan vakuutuskauden alussa. Toiseksi harjoitetun vakuu- tustoiminnan osista syntyvä kokonaisuus on luonteeltaan sellainen, että likviditeettikriisin toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Vakuutusvelat ovat luonteeltaan vakaita, ja sijoitussalkuissa rahamarkkinasijoituksia täydentää suuri määrä likvidejä listattuja Tanskan valtion ja kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjoja. Tanskassa on ollut tilanteita, joissa pitkäaikaiset korot ovat muuttuneet äkillisesti ja huomattavasti, ja näistä tilanteista saatu kokemus vahvistaa, että markkinahäiriöt eivät vaikuta merkittävästi edellä mainittujen sijoitus- tyyppien likviditeettiin. Vakuutusvelkojen ja joukkovelkakirjalainasalkun kassavirtojen erääntymisrakenne on esitetty alla olevassa taulukossa. Vakuutusvelkojen ja joukkovelkakirjalainasalkun odotetut kassavirrat Topdanmark, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Kassavirtavuodet Milj. e Kirjanpitoarvo - – – – Korvausvastuiden vastuuvelka 2020 2021 Henkivakuutuksen takuutuottoihin ja voitonjakoon osallisten vastuuvelka 2020 2021 Joukkovelkakirjalainaportfolio sisältäen korkojohdannaiset 2020 2021 Henkivakuutuksen sijoitussidonnainen vastuuvelka on katettu vastuuvelkaa vastaavilla sijoituksilla, joten kyseisiä eriä ei esitetä taulukossa. Joukkovelkakirjalainasalkun odotetut kassavirrat on laskettu perustuen optiokorjattuun duraatioon, jota käytetään joukkovelkakirjalainasalkun duraation laskemisessa. Optiokorjaus liittyy pääasiallisesti tanskalaisiin kiinteistövakuudellisiin joukkovelkakirjalainoihin ja kuvastaa odotettua duraatiota ottaen huomioon lainanottajan laina-aikaa lyhentävän option lunastaa laina takaisin kiinnitysluottolaitoksen kautta minä ajanhetkenä tahansa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 166 TILINPÄÄTÖS 2021 Jälleenvakuutus Vakuutustoiminnassa jälleenvakuutusyhtiöiden mak- sukyky on keskeisin vastapuoliriskitekijä. Topdanmark minimoi tämän riskin ostamalla jälleenvakuutusturvan ensisijaisesti jälleenvakuutusyhtiöiltä, joilla on vähintään luottoluokitus A-, ja hajauttamalla jälleenvakuutusturvaa useiden jälleenvakuuttajien kesken. Jälleenvakuutusvastapuolten osalta hallitus hyväksyy ohjeet siitä, kuinka suuri osa jälleenvakuutustarpeesta voidaan allokoida kullekin jälleenvakuuttajalle. Tämä osuus määräytyy jälleenvakuuttajan luokituksen sekä Topdanmarkin jälleenvakuuttajasta tekemän oman arvion perusteella. Suurimmat riskikeskittymät saattavat toteutua vakavan katastrofitapahtuman seurauksena. Katastrofin syitä voivat olla muun muassa myrskyt ja kaatosateet. Sijoitukset Topdanmarkille voi aiheutua tappioita, mikäli sen vastapuolet eivät kykene suoriutumaan joukkovelkakirja-, laina- tai rahoitus- ja johdannaissopimuksia koskevista velvoitteistaan. Topdanmarkin korkosijoitukset koostuvat pääosin tanskalaisten liikkeeseenlaskijoiden kiinteistö- vakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Topdanmark pyrkii aina hajauttamaan sijoituksensa hyvin, ei pelkästään koskien yksittäisiä velallisia vaan myös maantieteellisesti, pienentääkseen yksittäisiin velallisiin kohdistuvia riskejä. Rahoitus- ja johdannaissopimusten vastapuoliriskejä rajoitetaan valitsemalla vastapuolet huolella. Vakuus vaaditaan, kun rahoitussopimusten arvo ylittää ennalta määrätyt rajat. Rajojen suuruus riippuu vastapuolen luottoluokituksesta ja sopimuksen ehdoista. Vastapuoliriskit Topdanmark altistuu vastapuoliriskille sekä vakuutus- että sijoitustoiminnassaan. Korko- ja osakesijoituksiin liittyvä luottotappioriski katetaan vakavaraisuusvaati- muksen laskennassa spread-riski ja osakeriskimoduu- leissa, joten niitä ei käsitellä tässä yhteydessä. Vastapuoliriskin pääasialliset lähteet ovat yksittäisiin pankkeihin tehdyt talletukset, pankkien kanssa tehdyt johdannaissopimukset ja saamiset jälleenvakuutus- yhtiöiltä lisättynä tulevilla potentiaalisilla saamisilla. Nämä potentiaaliset saamiset arvioidaan perustuen katastrofiskenaarioon, jossa tapahtuman todennäköisyys on kerran 200 vuodessa. Topdanmarkin vastapuoliriski lasketaan käyttäen SCR:n standardikaavaa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 167 TILINPÄÄTÖS 2021 Hastings-konserni Vakuutustoiminnan riskit Advantage on Hastingsin Gibraltarilla sijaitseva vahinkovakuutusyhtiö, joka tarjoaa moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksia Ison-Britannian markkinoilla. Solvenssi II -vakuutuslajit ovat: • Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus • Muu moottoriajoneuvon vakuutus • Palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus Hinnoitteluriski Advantagen määrittämän riskinottohalukkuuden mukaan hinnoittelulla tulee saavuttaa vahinkosuhde, joka on vahinkosuhdetavoitteelle asetettujen rajojen sisällä. Hintoja päivitetään säännöllisesti, jotta Advantage pysyisi kilpailukykyisenä ja pystyisi tarjoamaan kohdistettuja etuja vakuutuksenottajille. Hinnanmuutoksia tarkastel- tiin ja korjattiin säännöllisesti, jotta hinnoittelussa säilyisi ketteryys ja inflaatioriski otettaisiin asianmukaisesti huomioon. Markkinoiden odotetaan pysyvän volatiileina johtuen FCA:n sääntelymuutoksista, tulevista korona- viruspandemian aiheuttamista vaikutuksista, inflaation epävarmuuksista, niskanretkahdusvammoihin liittyvän Whiplash reforms -lakiuudistuksen toteuttamisesta sekä muista hinnoitteluun vaikuttavista tekijöistä. Viikoittaisen seurannan pohjalta hyväksytään muutokset hinnoittelusuunnitelmaan ja käydään läpi asiakastuotot. Bruttovastuuvelka vakuutuslajeittain Hastings, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Milj. e Duraatio Milj. e Duraatio Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus Muu moottoriajoneuvon vakuutus Palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus Yhteensä Rating-analyysikomitea (Rating Analysis Committee, ”RAC”) hyväksyy segmentti- ja vakuutuslajikohtaiset hinnanmuutokset. Päämääränä on taata, että vakuutus- liiketoiminta on voitollinen. Tarkastuksia suoritetaan säännöllisin väliajoin, jotta voidaan varmistua siitä, että vakuutus- ja hinnoittelu- ohjeita sovelletaan oikein. Advantage ylläpitää kontrolli- lokia ulkoisen palvelutuottajan virheiden identifiointia, raportointia ja niihin reagointia varten. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 168 TILINPÄÄTÖS 2021 Vastuuvelkariski Advantage ei ota merkittävää vastuuvelkariskiä ja pitää sisäistä riskimarginaalia 75 prosentin luottamusvälillä verrattuna sisäiseen parhaaseen estimaattiin. Vastuuve- lan laskenta perustuu asiantuntija-arvioihin. Pääaktuaari laskee parhaan estimaatin ja vanhempi aktuaari varmen- taa käytetyn datan sekä parhaan estimaatin laskennassa käytettyjen tekniikoiden ja oletusten soveltuvuuden. Riippumaton kolmas osapuoli laskee vielä lisäksi oman parhaan estimaattinsa. Advantagella on useita kuukau- sittaisia, kvartaalittaisia ja puolivuosittaisia kontrolleja, jotka takaavat vastuuvelan riittävyyden. Hastingsin tilivuoden bruttomaksutulot olivat 1 127 miljoonaa euroa. Advantage säilytti kurinalaisen lähestymisen hinnoitte- luun huolimatta markkinakilpailusta, joka jatkui myös vuonna 2021. Sopimusten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Kurinalaisesti mutta ketterästi toteutetut muutokset vakuuttamisessa ja hinnoittelussa johtivat yli 350 harkittuun hinnanmuutokseen jättäen jäljen vuoteen 2021. Johtuen FCA:n uudelleenhinnoittelun sääntely- vaatimusten muutoksista, johto jatkoi keskittymistään vakuutusten uudelleen hinnoittelun tarkasteluun, varmistaen näin kaikkien Hastingsin asiakkaiden reilun kohtelun. Globaali pandemia on vaikuttanut myös vuoden 2021 riskiprofiiliin. Tehokkaan hinnoittelun, korvauskäsittelyn ja tapahtumatiheys-kokemuksen yhdistelmä on johtanut tuottoihin ja korkeampaan omaan pääomaan, jolloin vakavaraisuussuhde oli lähellä Advantagen tavoitevyö- hykkeen ylärajaa koko tilikauden ajan. Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet Hastings, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Vastuuvelanerä Riskitekijä Riskiparametrinmuutos Vaikutusmilje Vaikutusmilje Nimellismääräinen vastuuvelka Inflaatio kasvaa Yhden prosenttiyksikön kasvu Toistuvaismaksut (Periodic Payment Orders) Kuolevuus laskee Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella Diskontattu vastuuvelka Diskonttokorko laskee Yhden prosenttiyksikön lasku Graph 24, 2, 3 Bruttomaksutulojen erittely Hastings, 31.12.2021, yhteensä 1 127 (103) milj. euroa ● Henkilöasiakkaat 1 127 (103) ● Yritysasiakkaat 0 (0) ● Suurasiakkaat 0 (0) Liiketoiminta-alueittain Maittain Vakuutuslajeittain ● Norja 0 (0) ● Ruotsi 0 (0) ● Suomi 0 (0) ● Tanska 0 (0) ● Baltia 0 (0) ● Iso-Britannia 1 127 (103) ● Ajoneuvovakuutus 1 112 (101) ● Lakisääteinen tapaturma - vakuutus 0 (0) ● Vastuuvakuutus 0 (0) ● Tapaturmavakuutus 0 (0) ● Omaisuusvakuutus 16 (2) ● Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus 0 (0) Vertailukauden luvut ovat kuudelta viikolta. Vertailukauden luvut ovat kuudelta viikolta. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 169 TILINPÄÄTÖS 2021 Markkinariskit Sijoitustoiminnan tulos oli lähellä ennakoitua vuonna 2021. Hastingsin sijoitusportfoliolle on asetettu tuottotavoite hallituksen määrittelemän konservatiivisen riskinotto- halukkuuden rajoissa. Johdon pyrkimyksenä on toimia harkiten riskinottohalukkuuden asettamissa rajoissa. Riskinottohalukkuus sisältää alhaisen rajan varojen ja velkojen arvoihin vaikuttavien markkinahintojen hei- lahtelusta aiheutuville tappioille sekä velkojen profiiliin sopimattomille varoille. Tästä johtuen sijoitusstrategia määrittää rajat oman pääoman ehtoisille vastuille. Velkainstrumenteista koostuva pääasiallinen sijoitusport- folio ja sitä tukeva hajautettu kollektiivisten sijoitusten portfolio ovat Advantagen omistuksessa. Advantagen hallitus työskentelee salkunhoitajien ja sijoituskonsult- tien kanssa maksimoidakseen tuotot ja minimoidakseen riskit sekä turvatakseen pääoman. Portfolion rakenteelle, sijoitusluokille ja yksittäisille limiiteille asetetut kriteerit ovat yhdenmukaisia alhaisen riskinottohalukkuuden kanssa. Sijoituksille asetettujen kriteerien toteutumista valvotaan vuosineljänneksittäin niin sisäisesti kuin käyttäen ulkoisia konsultteja. Valvonnan tulokset raportoidaan sijoituskomitealle ja riski- ja compliance- komitealle vuosineljänneksittäin. Advantagella ei ollut suoria sijoituksia johdannaisiin tilikauden aikana. Advantagella on kuitenkin omistuksia sellaisissa rahastoissa, joissa käytetään johdannaisia niin suojaus- kuin tuottotarkoituksessa. Sijoitusallokaatio Hastings, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Omaisuuslaji Markkina- arvo, milj. e Osuus, % Keskimääräinen maturiteetti, vuotta Markkina- arvo, milj. e Osuus, % Keskimääräinen maturiteetti, vuotta Korkosijoitukset yhteensä Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat Valtioiden joukkovelkakirjalainat Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat Katetut jvk-lainat Investment grade -jvk-lainat ja lainat High-yield-jvk-lainat ja lainat Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 2 Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 1 Suojaukset - Koronvaihtosopimukset Listatut osakkeet yhteensä Iso-Britannia Muut maat Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä Kiinteistöt Pääomarahastosijoitukset Biometriset Hyödykkeet Muut vaihtoehtoiset Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset Omaisuuslajit yhteensä Valuuttapositio, brutto 0 — 0,0 0 — 0,1 Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 170 TILINPÄÄTÖS 2021 Korkoriski Advantage hallinnoi taseen korkoriskiä pääasiassa saman duraation omaavilla varoilla ja veloilla, jolloin korot ovat yhtenäiset, ja täten korkoriski alentunut. Sijoituskomitea valvoo kvartaaleittain taseen korkoriskin hallintaa. Valvonta varmistaa myös, että tiukasti asetettuja duraa- tion yhteensopimattomuusrajoja noudatetaan. Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan Hastings, 31.12.2021 Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää Kirjanpitoarvo sopimukseen perustuva eräpäivä Kassavirrat Milj. e – – Rahoitusvarat — Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) — Koronvaihtosopimukset — — — — — — — — — — Valuuttajohdannaiset — — — — — — — — — — Rahoitusvelat — — — Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) — — — Koronvaihtosopimukset — — — — — — — — — — Valuuttajohdannaiset — — — — — — — — — — Vuokrasopimusvelat — Nettovastuuvelka — Likviditeettiriski Advantagen hallinnoimat sijoitukset ovat lyhytkestoisia ja likvidejä. Käteinen ja rahoitusvarat säilytetään nykyi- sillä tileillä tai lyhytaikaisissa rahamarkkinatuotteissa. Näiden kestoaika on yleensä alle 60 päivää, jolloin herkkyys korkomuutoksille on pienempi kuin pidempi- kestoisissa sijoituksissa. Sijoituskomitea valvoo likviditeettiprofiilia ja sijoitusten kassavirtaa kvartaaleittain, jotta varmistetaan Advantagen vastuiden täyttyminen tulevaisuudessa. Advantagen sijoitusjohtajat huolehtivat sijoitussalkun likviditeettiriskin hallinnasta varmistamalla, että arvopapereita voidaan myydä tehokkaasti, jos tarvitaan käteisvaroja. Sijoitusjohtajat pyrkivät ostamaan arvopapereita, joissa on suuri liikkeeseenlaskukoko, liikkeeseenlaskusta on alle 5 vuotta ja joiden kanssa käydään kauppaa säännöllisesti. Likviditeettipisteytys perustuu aikaan liikkeeseenlaskusta, liikkeeseenlaskun kokoon, kaupankäynnin volyymiin ja havaittuihin osto- ja myyntikurssin erotuksiin. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 171 TILINPÄÄTÖS 2021 Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan Hastings, 31.12.2020 Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää Kirjanpitoarvo sopimukseen perustuva eräpäivä Kassavirrat Milj. e – – Rahoitusvarat — — Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) — — Koronvaihtosopimukset — — — — — — — — — — Valuuttajohdannaiset — — — — — — — — — — Rahoitusvelat — — Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) — — Koronvaihtosopimukset — — — — — — — — — — Valuuttajohdannaiset — — — — — — — — — — Vuokrasopimusvelat — — Nettovastuuvelka — Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 172 TILINPÄÄTÖS 2021 Vastapuoliriskit Vastapuoliriski kuvaa sitä riskiä, että vastapuoli ei pysty maksamaan velvoitteitaan kokonaisuudessaan eräpäivään mennessä. Hastingsilla on vastapuoliriskiä johtuen jälleenvakuutussaamisista, rahoitusvaroista ja käteisistä varoista. Jälleenvakuutusvastapuoliriski Jälleenvakuutus on yksi avaintekijä riskejä pienennet- täessä. Advantagen jälleenvakuutusohjelma sisältää Excess of Loss- ja Quota Share -suojan. Vuonna 2021 Advantagen ajoneuvovakuutusten omapidätystaso oli nettona yksi miljoonaa Englannin puntaa per vahinko ja kotivakuutusten omapidätystaso oli 5,0 miljoonaa Englannin puntaa per vahinkotapahtuma. Advantage on asettanut minimivaatimukset jälleenva- kuuttajien luottokelpoisuudelle ja keskittymäriskille vähentääkseen jälleenvakuutukseen liittyvää luontaista vastapuoli- ja luottoriskiä. Jälleenvakuutussaamiset Hastings, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Luokitus Yhteensä, milj. e % Yhteensä, milj. e % AAA AA A BBB Alle BBB Luokittelematon Yhteensä Riskejä vähentääkseen, silloin kun se on mahdollista, Advantage pyrkii: • Ottamaan jälleenvakuutuksen emoyhtiöiltä pienempien paikallisten sivuliikkeiden sijaan; • Käyttämään vakuuksia tai erityisehdoilla rajaamaan vastuita ja/tai käyttämällä emoyhtiön takauksia alentaakseen vastapuoliriskiä; • Varmistamaan erityiset irtisanomisehdot sen varalle, että jälleenvakuuttajan luottoluokitus alenee tai Advantagen jälleenvakuuttaneen ryhmän rakennetta järjestellään uudelleen. Mandatum-konserni Vakuutustoiminnan riskit Vastuuvelan muutos esitetään vuodelta 2021 taulukossa Vastuuvelan muutoksen analyysi ennen jälleenvakuutta- jien osuutta, Mandatum Life, 31.12.2021. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 173 TILINPÄÄTÖS 2021 Vastuuvelan muutoksen analyysi ennen jälleenvakuuttajien osuutta Mandatum Life, 31.12.2021 Milj. e Velka Maksut Korvaukset Kuormitustulo Takuutuotot Asiakas- hyvitykset Muut Velka Osuus Sijoitussidonnainen pl. Baltia - - Yksilöllineneläkevakuutus - - Henkivakuutus - - Kapitalisaatiosopimukset - - Ryhmäeläkevakuutus - - Laskuperustekorollinen ja muut pl. Baltia - - - Eriytetty ryhmäeläkekanta - - - Laskuperustekorko - - - Korkotäydennys(-) - Tulevienlisäetujenvastuu Ryhmäeläkevakuutus - - - Laskuperustekorko - - - Laskuperustekorkotai - - - Yksilöllinen eläkevakuutus - - Laskuperustekorko - - - Laskuperustekorko - - Laskuperustekorkotai - — Yksilöllinen henkivakuutus - - - Laskuperustekorko - - - — Laskuperustekorko - - - — Laskuperustekorkotai - - - — Kapitalisaatiosopimukset — Laskuperustekorko — Laskuperustekorkotai — Tulevien lisäetujen vastuu — Korkotäydennys Kuolevuustäydennys - Tuleva jälleenvakuutus — Muu velka - - - — Mandatum Life pl. Baltia - - Baltia - - Sijoitussidonnainen - - Muut - - - — Mandatum Life -konserni yhteensä - - Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 174 TILINPÄÄTÖS 2021 Biometriset riskit Mandatum Lifen pääasialliset biometriset riskit ovat pitkä ikäisyys, kuolevuus ja työkyvyttömyys. Yleisesti ottaen sopimusten pitkä duraatio ja se, että Mandatum Lifen oikeus muuttaa vakuutussopimusten ehtoja ja vakuutusmaksuja on rajoitettu, kasvattaa biometrisiä riskejä. Mikäli vakuutusmaksut osoittautuvat riittämät- tömiksi, eikä niitä ole mahdollista korottaa, vastuuvelkaa täydennetään odotettavissa olevaa tappiota vastaavalla kasvun määrällä. Pitkäikäisyysriski on Mandatum Lifen biometrisistä riskeistä merkittävin. Myös korkotaso vaikuttaa merkit- tävästi pitkäikäisyysriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitä alempi käy- tettävä diskonttokorko on, sitä korkeampi pitkäikäisyys- riskin vakavaraisuusvaatimus on. Laskuperustekorollinen ryhmäeläkekanta muodostaa suurimman osan pitkäikäi- syysriskistä. Laskuperustekorolliset ryhmäeläkkeet ovat olleet uusilta jäseniltä pääosin suljettuja useiden vuosien ajan ja tämän vuoksi jäsenten keski-ikä on suhteellisen korkea, lähes 70 vuotta. Sijoitussidonnaisten ryhmäeläk- keiden ja yksilöllisten eläkevakuutusten kannassa pitkäikäisyysriski ei ole niin merkittävä, sillä vakuutukset ovat pääsääntöisesti määräaikaisia ja niihin liittyvät henkivakuutukset pienentävät pitkäikäisyysriskiä. Pitkäikäisyysriskin vuotuista riskiliikkeen tulosta ja kuolleisuustrendiä analysoidaan säännöllisesti. Eriytetyn ryhmäeläkekannan vastuuvelan laskennassa käytettyä elinajan odotetta tarkistettiin vuonna 2014 ja muun ryhmäeläkekannan osalta vuosina 2002 ja 2007. Yhteensä muutokset kasvattivat vuoden 2021 vastuuvelkaa 71 mil- joonalla eurolla (78) sisältäen eriytetyn ryhmäeläkekan- nan 58 miljoonan euron kuolevuustäydennyksen. Näiden muutosten jälkeen kumulatiivinen pitkäikäisyysriskin tulos on ollut ylijäämäinen. Vuoden 2021 pitkäikäisyyden riskiliike oli ryhmäeläkkeissä 11,3 miljoonaa euroa (11,6) voitollinen, kun huomioidaan täydennysvastuiden 7,3 miljoonan euron purku. Henkivakuutuksen kuolevuusliikkeen tulos oli voitolli- nen. Merkittävimpänä kuolevuusliikkeen heikkenemiseen vaikuttavana riskinä nähdään mahdollinen pandemia. Vuosien 2020 ja 2021 aikana koronaviruspandemia ei kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi kuolevuusliikkeen tulokseen. Tämä johtuu siitä, että pandemialla on ollut huomattava vaikutus vanhojen ihmisten kuolleisuuteen ja yleensä henkilöt, joilla on henkivakuutus, ovat nuorempia. Muiden biometristen riskien osalta riskiliike on ollut kokonaisuutena voitollista, vaikka eri riskien välillä on voimakasta vaihtelua. Työkyvyttömyys- ja sairauskulu- vakuutuksissa riskiä pienentää pitkällä aikavälillä se, että yhtiöllä on oikeus korottaa vakuutusmaksuja olemassa olevien sopimusten osalta, mikäli vakuutuskorvauksissa tapahtuu epäsuotuisaa kehitystä. Jälleenvakuutuksen jälkeiset korvaussuhteet, Mandatum Life, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukossa esitetään Mandatum Lifen riskiliikkeen tulos ilman Baltian liiketoimintaa. Jälleenvakuutuksen jälkeiset korvaussuhteet Mandatum Life, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Milj. e Riskitulo Korvausmenot Korvaussuhde Riskitulo Korvausmenot Korvaussuhde Henkivakuutus 47,3 17,3 37 % 47,4 24,2 44 % Kuolevuus 43 % 36 % Sairastavuus ja työkyvyttömyys 28 % 52 % Eläkevakuutus 83,5 72,1 86 % 87,8 74,7 95 % Yksilöllinen eläke 104 % 95 % Ryhmäeläke 83 % 83 % Kuolevuus (pitkäikäisyys) 83 % 84 % Työkyvyttömyys 54 % 59 % Yhteensä 130,8 89,4 68 % 135,2 99,0 73 % Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 175 TILINPÄÄTÖS 2021 Toteutuneen korvausmenon suhde laskuperusteiden mukaiseen korvausmenoon oli 68 prosenttia vuonna 2021 (73). Taulukosta voi myös arvioida riskiliikkeen herkkyyttä. Esimerkiksi henkivakuutuksen osalta kuolevuuden kaksinkertaistuminen nostaisi maksetut korvaukset 12 miljoonasta eurosta 24 miljoonaan euroon. Mandatum Lifen vakuutuskanta on suhteellisen hyvin hajautunut, eikä se sisällä merkittäviä riskikeskittymiä. Yhtiön ottamalla katastrofijälleenvakuutuksella pienennetään mahdollisten riskikeskittymien merkitystä entisestään. Yleisesti henkivakuutuksien biometrisiä riskejä rajoitetaan huolellisella vastuunvalinnalla, riskejä ja kustannuksia vastaavalla hinnoittelulla, myönnettävien turvien suuruuden rajoituksilla sekä jälleenvakuutuksella. Mandatum Lifen vastuunvalintapolitiikassa on määritetty periaatteet riskin valinnalle ja limiitit vakuutettaville summille ja jälleenvakuutuspolitiikka ohjaa jälleenva- kuutuksen käyttöä. Hallitus hyväksyy vastuunvalintapo- litiikan, jälleenvakuutuspolitiikan, vakuutussopimusten hinnoittelun ja vastuuvelan laskennan keskeisimmät periaatteet. Vakuutusriskien komitea on vastuussa vastuunvalinta- politiikan ylläpitämisestä sekä vastuunvalintaprosessin ja korvausprosessin toimivuuden valvonnasta. Komitea myös raportoi vastuunvalintapolitiikkaan liittyvistä poikkeamista riskienhallintakomitealle. Vakuutusriskien komitean puheenjohtajana toimii yhtiön aktuaarijohtaja, jonka vastuulla on varmistaa, että vakuutusten hinnoitte- lussa ja vastuuvelan laskennassa käytettävät periaatteet ovat riittävät ja yhteensopivat vakuutus- ja korvaustenhal- lintaprosessin kanssa. Jälleenvakuutuksella rajoitetaan yksittäisiä kuolevuus- ja pysyvän työkyvyttömyyden riskejä. Hallitus hyväksyy vuosittain jälleenvakuutuspolitiikan ja päättää suurim- mista omalla vastuulla pidettävistä korvausmääristä. Mandatum Lifessä tämä määrä on korkeintaan 1,5 miljoonaa euroa vakuutettua kohden. Riskiliikkeen tulosta seurataan tiiviisti ja arvioidaan vuosittain perusteellisesti. Yhtiö mittaa riskinvalinnan tehokkuutta ja hinnoittelun riittävyyttä keräämällä tietoa toteutuneesta korvausmenosta kultakin tuote- ja riskialueelta. Toteutunutta korvausmenoa verrataan vakuutusmaksuja asetettaessa oletettuihin ennusteisiin kunkin eri riskiturvan osalta. Vastuuvelkaa analysoidaan ja mahdollisia täydennystar- peita arvioidaan säännöllisesti. Vastuuvelkaan liittyvät oletukset tarkistetaan vuosittain. Vastuiden riittävyyttä testataan neljännesvuosittain. Näihin vastuuvelan riittävyystesteihin ja riskiliikkeen analyyseihin perustuen asetetaan hinnat uusille vakuutussopimuksille sekä päivitetään vastuunvalintapolitiikka ja vastuuvelan laskennassa käytettävät oletukset. Vakuutuksenottajien käyttäytymiseen liittyvät riskit ja kustannusriski ALM-riskin kannalta takaisinostoriski on vähemmän merkittävä, koska Mandatum Lifessä noin 85 prosenttia laskuperustekorollisesta vastuuvelasta muodostuu eläkevakuutuksista, joissa takaisinosto on mahdollinen ainoastaan poikkeustapauksissa. ALM-riskin kannalta takaisinostoriski on näin ollen olennainen vain yksilölli- sissä henkivakuutuksissa ja kapitalisaatiosopimuksissa, joiden vastuuvelan yhteismäärä on kuitenkin noin 5 prosenttia (noin 160 miljoonaa euroa) laskuperuste- korollisesta vastuuvelasta. Vastuuvelan täydennyksiä ei myöskään makseta takaisinoston yhteydessä, mikä osaltaan pienentää laskuperustekorolliseen kantaan liittyvää takaisinostoriskiä. Vähäisen takaisinostoriskin vuoksi Mandatum Lifen vastuuvelkojen tulevat kassavir- rat ovat melko hyvin ennustettavissa. Kustannusriskiä lisää se, että vakuutusten ehtoja ja vakuu- tusmaksuja ei useimmiten voi muuttaa merkittävästi vakuutuksen elinkaaren aikana. Rahoitusmarkkinoiden kehityksellä on myös vaikutusta kustannusriskiin, koska yhtiön palkkiotuotot on yleensä kytketty sijoitussidon- naisten sopimusten säästöjen määrään. Keskeisenä haas- teena on vakuutusten hoitamiseen liittyvien prosessien kustannusten ja moninaiseen IT-arkkitehtuuriin liittyvien kustannusten pitäminen tehokkaalla ja kilpailukykyisellä tasolla. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 176 TILINPÄÄTÖS 2021 Markkinariskit Tässä kappaleessa kuvataan Mandatum Lifen markki- nariskiä koskien laskuperustekorollista liiketoimintaa eli sitä osaa liiketoiminnasta, jonka osalta Mandatum Life kantaa sijoitusriskin. Kuten mainittiin aiemmin, rahoitusmarkkinoiden kehityksellä on myös vaikutusta sijoitussidonnaiseen liiketoimintaan, koska yhtiön palkkiotuotot on yleensä kytketty sijoitussidonnaisten sopimusten säästöjen määrään. Tämä huomioidaan kuitenkin osana kustannusriskiä. Mandatum Lifessä markkinariskin hallinta perustuu vastuuvelkoja, odotettuja kassavirtoja, korkotasoa sekä tarkasteluhetken vakavaraisuusasemaa koskevaan analyysiin eli aktiiviseen tasehallintaan. Kaikkia lasku- perustekorollisia vastuuvelkoja koskeva yhteinen tekijä on takuutuotto ja lisäedut. Henkivakuutuksen vastuuvel- kojen kassavirrat ovat yleisesti ottaen ennustettavissa, koska suurimmassa osassa yhtiön laskuperustekorollisia vakuutuksia takaisinostot ja lisäsijoitukset eivät ole mahdollisia. Mandatum Lifessä markkinariskit aiheutuvat pääosin osakesijoituksista ja korkosijoitusten korkoriskistä sekä laskuperustekorollisista vastuuveloista. Henkivakuutus- toiminnassa merkittävin korkoriski aiheutuu siitä, että korkosijoitusten tuotto pitkällä aikavälillä ei ole vähintään yhtä suuri kuin vastuuvelan laskuperustekorko. Tämän riskin todennäköisyys kasvaa, kun markkinakorot laskevat ja pysyvät alhaisella tasolla. Taseen vastuuvelan ja korkosijoitusten välistä duraatioeroa tarkastellaan ja hallitaan jatkuvasti. Sisäiseen riskinkantokykymalliin perustuvia kontrollirajoja käytetään riittävän pääoman varmistamiseksi ja hallinnoimiseksi erilaisissa markkina- tilanteissa. Mandatum Life on varautunut alhaisiin korkoihin velkojen osalta muun muassa pienentämällä lasku- perustekoron minimimäärää uusissa vakuutuksissa ja täydentämällä vastuuvelkaa korkotäydennyksillä. Lisäksi olemassa olevia sopimuksia on muutettu jälleensijoitus- riskin paremman hallinnan mahdollistamiseksi. Pääosa sijoitussalkuista koostuu korkosijoituksista ja listatuista osakesijoituksista, mutta vaihtoehtoisten sijoitusten – kiinteistö-, pääoma-, biometriset ja muut vaihtoehtoiset sijoitukset – rooli on myös merkittävä, ollen 15 prosenttia sijoituksista. Sijoitusten allokaatiot ja korkosijoitusten keskimääräinen maturiteetti vuoden 2021 ja 2020 lopussa esitetään Sijoitusallokaatio, Mandatum Life, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukossa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 177 TILINPÄÄTÖS 2021 Sijoitusallokaatio Mandatum Life, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Omaisuuslaji Markkina-arvo, milj. e Osuus, % Keskimääräinen maturiteetti, vuotta Markkina-arvo, milj. e Osuus, % Keskimääräinen maturiteetti, vuotta Korkosijoitukset yhteensä Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat Valtioiden joukkovelkakirjalainat — — Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat Katetut jvk-lainat — — Investment grade -jvk-lainat ja -lainat High-yield-jvk-lainat ja -lainat Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 2 Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 1 Suojaavat koronvaihtosopimukset — — — - Listatut osakkeet yhteensä - - Suomi — - Pohjoismaat — — — - Muut maat — - Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä - - Kiinteistöt — - Pääomarahastot — - Biometriset — — — Hyödykkeet — — — - Muut vaihtoehtoiset — - Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset — — — - Omaisuuslajit yhteensä — - Valuuttapositio, brutto — — — - Yllä esitetyt omaisuuserien määrät poikkeavat IFRS-taseen erittelyistä. Yllä on mukana Mandatum Lifen omalla riskillä olevat sijoitukset käyvin arvoin, ja omaisuuserät on arvostettu sisältäen esimerkiksi siirtyvät kertyneet korot (ns. dirty value). Yllä omaisuuserien luokittelu perustuu yhtiön sijoitustoiminnan ohjauksessa sovellettavaan malliin ja esimerkiksi korkorahastot esitetään osana korkosijoituksia, kun ne ovat IFRS- taseessa osakkeissa ja osuuksissa. Konsernin taseessa tehdään myös sisäisten lainojen eliminointi, joiden vaikutus on kuitenkin vähäinen. Yllä esitettyyn sijoitusomaisuuteen luetaan käteisestä ainoastaan se osa, jota sijoitusorganisaatio hallinnoi. Mandatum Life sijoitusten allokaatio on yhteensä 5 233 miljoonaa euroa. Kun vähennetään konsernin sisäiset varat 14 miljoonaa euroa, kertyneet korot 22 miljoonaa euroa, käteiset varat 586 miljoonaa euroa, kiinteistöt 179 miljoonaa euroa sekä noin 10 miljoonaa euroa myytävänä olevia rahoitusvaroja sekä lisätään 4 miljoonaa euroa johdannaisia, erät yhteensä ovat 4 427 miljoonaa euroa, mikä vastaa Mandatumin rahoitusvaroja Sampo-konsernin taseessa. * Pääomarahastosijoitukset sisältävät myös suorat sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 178 TILINPÄÄTÖS 2021 Taseen markkinariskit Mandatum Lifen hallitus hyväksyy vuosittain sijoitus- politiikan, joka kattaa sekä eriytetyn omaisuuden että yhtiön muun omaisuuden, joissa on sijoitusriskiä. Tässä politiikassa määritetään sijoitustoiminnan periaatteet ja limiitit, jotka perustuvat vastuuvelkojen ominaisuuksiin, riskinottokykyyn sekä osakkeenomistajien tuottotavoit- teisiin. Eriytetylle omaisuudelle tehdyssä sijoituspolitiikassa määritellään kyseisen portfolion riskinkantokyky ja siihen liittyvät seurantarajat. Eriytetyn ryhmäeläkevakuu- tuskannan tulevien lisäetujen vastuu kantaa ensimmäi- senä mahdolliset sijoitustoiminnan tappiot ja siten myös riskinkantokyky perustuu tulevien lisäetujen vastuun määrään. Eri seurantarajat perustuvat määriteltyihin omaisuuden stressitesteihin. Muuta sijoitusomaisuutta koskevassa sijoituspolitiikassa määritetään koko yhtiön riskinkantokyky, seurantarajat hyväksyttävälle riskien enimmäismäärälle ja tätä vas- taavat riskienhallintakeinot. Seurantarajat on asetettu Solvenssi II -säännösten mukaisen vakavaraisuus- vaatimuksen päälle ja ne perustuvat Sampo-konsernin jul- kaisemiin riskienhallintaperiaatteisiin. Yllä mainittujen seurantarajojen alittuessa riskienhallintajohtaja informoi asiasta hallitusta ja hallitus tekee pääomitukseen ja taseen markkinariskeihin liittyvät päätökset. Mandatum Lifen laskuperustekorollisen vastuuvelan kassavirrat ovat suhteellisen hyvin ennakoitavissa, koska sopimusten takaisinostot ja ylimääräiset lisäsijoitukset ovat rajoitettuja suurimmassa osassa yhtiön laskuperuste- korollisia vakuutuksia. Lisäksi yhtiön korvausmenoihin ei sisälly merkittävää inflaatioriskiä. Sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa hyväksyttävällä riskitasolla riittävä tuotto, jotta laskuperustekorko, kohtuusperiaatetulkinnan mukaiset asiakashyvitykset sekä omistajien tuottovaatimus voidaan kattaa. Pitkällä aikavälillä merkittävin riski on se, ettei korkosijoituksilla saavuteta käytettävää diskonttokorkoa vastaavaa vähimmäistuottoa. Sijoitus- ja pääomituspäätösten lisäksi Mandatum Life on tehnyt toimenpiteitä vastuuvelkojen osalta hallitakseen taseen korkoriskiä. Yhtiö on alentanut uusien sopi- musten laskuperustekorkoa, täydentänyt vastuuvelkaa korkotäydennyksillä sekä muokannut olemassa olevien sopimusten ehtoja ja hallinnointiprosesseja tavalla, jotka mahdollistavat korkoriskin tehokkaamman hallinnan. Korkoriski Mandatum Lifen taloudellinen asema heikkenee korkojen laskiessa tai pysytellessä alhaisella tasolla, koska yhtiön velkojen duraatiot ovat varojen duraatioita pidempiä. Kasvava osa Mandatum Lifen liiketoiminnasta eli sijoitussidonnainen sekä henki- ja sairausvakuutusliike- toiminta ei ole korkoherkkää, mikä pienentää korkoriskin vaikutusta yhtiön toimintaedellytyksille. Korkosijoitusten keskimääräinen duraatio oli 2,1 vuotta. Vastaava vastuuvelkojen duraatio oli noin 11 vuotta. Korkoriskiä hallitaan taseen tasolla muuttamalla varojen duraatiota ja käyttämällä korkojohdannaisia. Valuuttariski Valuuttariski voidaan jakaa transaktioriskiin ja translaati- oriskiin. Mandatum Life on alttiina transaktioriskille, jolla tarkoitetaan valuuttariskiä, joka syntyy sopimuspohjai- sista ulkomaanvaluutan määräisistä kassavirroista. Mandatum Lifessä transaktioriskiä syntyy lähinnä sijoi- tuksista muihin valuuttoihin kuin euroon, koska yhtiön vastuuvelka on euromääräistä. Avoimia valuuttapositioita hallinnoidaan sallittujen limiittien puitteissa. Mandatum-konsernin transaktioriski muodostuu kokonaisuudessaan Mandatum Lifen transaktioriskeistä. Mandatum-konsernin transaktioriskipositiot euroa vastaan vuosien 2021 ja 2020 lopussa on esitetty Transaktioriskipositio, Mandatum Life, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty avoimet transaktioriskipositiot valuutoittain sekä niiden arvonmuutos olettaen kotivaluutan 10 prosentin yleinen heikentyminen. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 179 TILINPÄÄTÖS 2021 Transaktioriskipositio Mandatum-konserni, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Kotivaluutta, milj. e EUR USD JPY GBP SEK NOK CHF DKK Muut Yhteensä, netto Vastuuvelka - - Sijoitukset Johdannaiset - - - - - - - - Transaktioriskipositio, netto Herkkyys: EUR -10 % Kotivaluutta, milj. e EUR USD JPY GBP SEK NOK CHF DKK Muut Yhteensä, netto Vastuuvelka - - Sijoitukset Johdannaiset - - - - - - - - - Transaktioriskipositio, netto 0 -8 -2 2 4 1 3 -2 107 106 Herkkyys: EUR -10 % - Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä on suhteellisen vähän merkitystä Mandatum Lifelle laskuperustekorkoisessa liiketoi- minnassa, sillä useimmissa liiketoiminnoissa velat ovat verrattain vakaita ja ennustettavia ja riittävä osa sijoitusvaroista on käteistä tai lyhytaikaisia rahamarkki- nainstrumentteja. Henkivakuutusyhtiöissä yleisesti suuri muutos takai- sinostojen määrässä voisi vaikuttaa likviditeettiasemaan. Mandantum Lifessä kuitenkin vain suhteellisen pieni määrä vakuutussopimuksista voidaan takaisinostaa ennenaikaisesti ja sen vuoksi korvauskuluista aiheutuvat lyhyen aikavälin kassavirrat on mahdollista ennustaa hyvin tarkasti. Vastuuvelan, rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokra- sopimusvelkojen maturiteetit on esitetty Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, Mandatum-konserni, 31.12.2021 ja 31.12.2020 -taulukoissa. Korkosijoitusten keskimääräinen maturiteetti oli 2,7 vuotta Mandatum Lifessä. Taulukoissa esitetään rahoitustarve, joka aiheutuu rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vastuuvelan ja vuokrasopimusvelkojen odotetuista kassavirroista. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 180 TILINPÄÄTÖS 2021 Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan Mandatum-konserni, 31.12.2021 ja 31.12.2020 Kirjanpito- arvo yhteensä Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää Kirjanpitoarvo sopimukseen perustuva eräpäivä Kassavirrat Milj. e – – Rahoitusvarat — Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) — Koronvaihtosopimukset — — — — — — — — — — Valuuttajohdannaiset — — Rahoitusvelat — - - - - - - - Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) — - - - - - - - Koronvaihtosopimukset — — — — — — — — — — Valuuttajohdannaiset — - — — — — — — Vuokrasopimusvelat — - - - - - - — Nettovastuuvelka — - - - - - - - Kirjanpito- arvo yhteensä Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää Kirjanpitoarvo sopimukseen perustuva eräpäivä Kassavirrat Milj. e 2021 2022 2023 2024 2025 2026–2035 2036– Rahoitusvarat Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) Koronvaihtosopimukset — — — — — — — — — — Valuuttajohdannaiset — — — — — — — Rahoitusvelat — - - - - - - - Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) — - - - - - - - Koronvaihtosopimukset — — — — — — — — — Valuuttajohdannaiset — - — — — — — — Vuokrasopimusvelat — - - - - - - Nettovastuuvelka — - - - - - - - Taulukossa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joiden maturiteetti on sopimuksessa määritetty, sekä muihin sopimuksiin. Muiden sopimusten kassavirtaprofiilin esittämisen sijasta niille esitetään ainoastaan kirjanpitoarvo. Lisäksi taulukossa on esitetty vastuuvelan odotetut kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen, näihin lukuihin liittyy epävarmuutta. Mandatum-konsernin kassavirrat eroavat hieman Mandatum Lifen kassavirroista. Konsernin rahoitusvaroissa Mandatum Lifen antama sisäinen laina tytäryhtiölleen eliminoidaan. Tämän vaikutus on erittäin vähäinen. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 181 TILINPÄÄTÖS 2021 Vastapuoliriskit Mandatum Lifessä kolme merkittävintä vastapuoliriskin lähdettä ovat johdannaiset, jälleenvakuutus ja muut saamiset. Vastapuoliriski, joka syntyy jälleenvakuutus- saamisista, saamisista vakuutusasiakkailta ja muista saamisista, on kuitenkin hyvin vähäinen. Johdannaisiin liittyvä vastapuoliriski Mandatum Lifessä johdannaisvastapuolten luottotappio- riskiä syntyy markkinariskien hallinnan seurauksena. Mandatum Life käyttää korkojohdannaisia sekä valuutta- termiinejä ja -optioita markkinariskien hallinnassa. Kahden osapuolen välillä tapahtuvasta johdannaiskau- pankäynnistä aiheutuvaa vastapuoliriskiä pienennetään vastapuolien huolellisella valinnalla, vastapuolien hajauttamisella riskikeskittymien välttämiseksi sekä käyttämällä erilaisia vakuusjärjestelyitä, kuten ISDA- puitesopimuksia täydennettynä Credit Support Annex -vakuussopimuksilla. Mandatum Life on määrittänyt koronvaihtosopimuksia keskusvastapuoliyhteisöjen kautta, mikä vähentää kahden osapuolen välistä vasta- puoliriskiä, mutta altistaa keskusvastapuoliyhteisöihin liittyvälle systeemiriskille. Omaisuudenhoitotoimintaan liittyvät riskit Mandatum-konserniin kuuluva Mandatum Asset Management Oy (MAM) on Sampo-konsernin omaisuu- denhoitoyhtiö ja sijoituspalveluyritys, joka muodostaa yhdessä tytäryhtiönsä Mandatum AM AIFM:n kanssa sijoituspalveluyritysryhmän. MAM tarjoaa täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa institutionaalisille ja muille ammattimaisille sijoittajille ja hallinnoi erilaisia sijoitustuotteita kuten osake- ja korkotuotteita sekä vaihtoehtoisia sijoitustuotteita. MAMin riskienhallinta noudattaa Sampo-konsernin riskienhallintaperiaatteita ja Mandatum Holdingin riskienhallintapolitiikkaa. MAMin riskienhallinnan kehys vastaa Mandatum-konsernin riskienhallinnan kehystä. MAMin hallitus vastaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan riittävyydestä yhtiössä ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnan toteuttamisesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. MAMin merkittävin riskialue on operatiiviset riskit, minkä vuoksi operatiivinen riskienhallinta on tärkeä osa yhtiön riskienhallintaa. Operatiivisten riskien lisäksi MAM altistuu likviditeettiriskille. MAMin liiketoiminta rahoitetaan omaisuudenhoidon tuotoilla, joka koostuu asiakkaiden ja kumppaneiden maksamista omaisuu- denhoidon palkkiotuotoista. MAM ei ole rahoittanut toimintaansa ulkoisella rahoituksella, joten yhtiöllä ei ole siihen liittyviä riskejä, kuten korkoriskiä, valuuttakurssi- riskiä tai jälleenrahoitusriskiä. MAM pyrkii myös jatkossa rahoittamaan liiketoimintansa ilman ulkoista lainara- hoitusta. MAM hallitsee likviditeettiriskiä seuraamalla likviditeettiasemaansa säännöllisesti ja ylläpitämällä likviditeettipuskuria. MAM seuraa myös likviditeettiase- maansa regulaation tuomien likviditeettivaatimusten näkökulmasta. MAM altistuu myös keskittymäriskille asiakasportfolionsa kautta, sillä suurin osa sen asiakkaista ovat Sampo-kon- sernin yhtiöitä. Mandatum Life on MAMin suurin asiakas palkkiotuotoilla mitattuna. Keskittymäriskiä ei kuitenkaan pidetä merkittävänä, koska Mandatum Life ja MAM ovat kummatkin Sampo-konsernin yhtiöitä. MAM ei käy kauppaa omaan lukuunsa, joten se ei ole alttiina markkinariskille, joka aiheutuisi sen omasta kaupankäynnistä. MAMin palkkiotuotot ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa sen hallinnoimien omaisuuserien arvoon, ja palkkiotuottojen kautta MAM altistuu markkinariskille. MAMin hallinnoimat omaisuuserät ovat kuitenkin hyvin hajautettuja sekä omaisuusluokittain että toimialoittain, mutta myös maantieteellisesti. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedotKonsernin tilinpäätöksen liitetiedot 182 TILINPÄÄTÖS 2021 SAMPO OYJ:N TILINPÄÄTÖS 185 Sampo Oyj:n tase 184 Sampo Oyj:n tuloslaskelma 186 Sampo Oyj:n rahoituslaskelma Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös 183 TILINPÄÄTÖS 2021 Sampo Oyj:n tuloslaskelma Milj. e Liite Liikevaihto 1 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot - - Henkilösivukulut Eläkekulut - - Muut henkilösivukulut - - Liiketoiminnan muut kulut 2 - - Liikevoitto - Rahoitustuotot ja -kulut 4 Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Tuotot muista osuuksista Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Muut tuotot ja kulut sijoituksista Muut korkotuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut - - Valuuttatulos - Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Konserniavustus Tilikauden verot - Tilikauden voitto Sampo Oyj:n tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös 184 TILINPÄÄTÖS 2021 Sampo Oyj:n tase Milj. e Liite VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat — Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Saamiset saman konsernin yrityksiltä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä — Muut osakkeet ja osuudet Rahoitusvälineet Sijoitusten muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Milj. e Liite VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat Pääomalainat Lyhytaikainen vieras pääoma Laskennallinen verovelka Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös 185 TILINPÄÄTÖS 2021 Sampo Oyj:n rahoituslaskelma Milj. e Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen veroja Oikaisut: Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot - Muut oikaisut - - Oikaisut yhteensä - Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) Sijoitukset - Muut varat - Yhteensä - Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Rahoitusvelat - Muut velat - Maksetut korot - - Maksetut tuloverot - Yhteensä - - Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat Milj. e Investointien rahavirta Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin - - Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet Osingot osakkuusyhtiöosakkeista Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinneista kertyneet nettorahavarat - Rahoitustoiminnan rahavirta Maksetut osingot - - Omien osakkeiden hankinta - - Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut - Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset - - Saadut konserniavustukset - Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat - - Rahavirrat yhteensä - Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarojen nettomuutos - Lisätietoa rahavirtalaskelmaan: Milj. e Saadut korot Maksetut korot - - Saadut osingot Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös 186 TILINPÄÄTÖS 2021 SAMPO OYJ:N TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ...................................................... 188 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1–4 Liikevaihto ................................................................................. Liiketoiminnanmuutkulut .................................................. Tilintarkastajanpalkkiot ...................................................... Rahoitustuototja-kulut ...................................................... Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 5–9 Saamisetsamankonserninyrityksiltä ............................ Rahoitusvälineet ..................................................................... Sijoitustenmuutsaamiset .................................................. Muutsaamiset ......................................................................... Siirtosaamiset .......................................................................... Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 10–14 Emoyhtiönomanpääomanmuutoslaskelma .............. Osakepääoma ......................................................................... Muutvelat ................................................................................. Siirtovelat .................................................................................. Pitkäaikainenvieraspääoma ............................................. Tuloveroja koskeva liitetieto 15 Laskennallisetverosaamisetja-velat ............................. Vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 16–18 Eläkevastuut ............................................................................. Vuokravastuut ......................................................................... Muutvastuutjasitoumukset ............................................. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot 19–21 Henkilöstönlukumäärä ........................................................ Hallituksenjatoimitusjohtajanpalkatjapalkkiot ...... Toimitusjohtajaantämänsijaiseensekä hallituksenjäseniinliittyväteläkekulut .......................... Osakeomistuksia koskeva liitetieto 22 Osakeomistukset ............................................ Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 187 TILINPÄÄTÖS 2021 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista Sampo Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketoimet kirjataan tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisten erien muutokset kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Johdannaisinstrumentit Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen suojaukseen. Lisätietoa konsernin liitetiedoissa, Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista. Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena. Pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet ja muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon. Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Rahoitusinstrumentit ja rahoitusriskien hallinta Yhtiö soveltaa KPL 5 2a§ pykälää ja arvostaa rahoitusinstrumentit käypään arvoon, lisätietoa konsernin laadintaperiaatteissa. Rahoitusriskienhallinta on kuvattu konsernin riskienhallinta liitteessä. Tuloutusperiaate Tuotot tuloutetaan suoriteperusteisesti. Vuokrasopimukset Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle. Verot Tuloslaskelmaan sisältyvät tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 188 TILINPÄÄTÖS 2021 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1–4 1 Liikevaihto Milj. e Sijoitusomaisuuden hoitopalkkiot Muut tuotot Yhteensä 2 Liiketoiminnan muut kulut Milj. e Vuokrakulut - - IT kulut - - Ulkopuoliset palvelut - - Muut henkilöstökulut - - Muut kulut - - Yhteensä - - Erä Muut kulut sisältää mm. hallintokuluja. 3 Tilintarkastajan palkkiot Milj. e Tilintarkastuspalkkiot - - Verokonsultointi — Muut palkkiot — - Yhteensä -0,4 -0,5 Varsinainen yhtiökokous valitsi 19.5.2021 Deloitte Oy:n Sampo Oyj:n tilintarkastajaksi. Aiemmin tilintarkastajana toimi Ernst & Young Oy. 4 Rahoitustuotot ja -kulut Milj. e Saadut osingot Korkotuotot Korkokulut - - Myyntivoitot Valuuttatulos - Muut - - Yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 189 TILINPÄÄTÖS 2021 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 5–9 5 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Milj. e Hankintameno tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset - - Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa Saamiset ovat tytäryhtiöiden liikkeeseenlaskemia pääomalainoja. Lisätietoja konsernin liitetiedossa nro 24Huonomman etuoikeuden omaavat lainat ja muut rahoitusvelat. 6 Rahoitusvälineet Arvonmuutokset Arvonmuutokset Milj. e Käypä arvo Tulokseen kirjatut Käyvän arvon rahastoon kirjatut Käypä arvo Tulokseen kirjatut Käyvän arvon rahastoon kirjatut Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet - - - 7 Sijoitusten muut saamiset Arvonmuutokset Arvonmuutokset Milj. e Käypä arvo Tulokseen kirjatut Käyvän arvon rahastoon kirjatut Käypä arvo Tulokseen kirjatut Käyvän arvon rahastoon kirjatut Joukkovelkakirjalainat Markkinaraha Yhteensä 8 Muut saamiset Milj. e Kauppahintasaamiset Muut Yhteensä 20 35 Muut erät sisältää konsernisaamisia 15 (14) miljoonaa euroa. 9 Siirtosaamiset Milj. e Siirtyvät korot Johdannaiset Muut Yhteensä 42 54 Käypä arvo Käypä arvo Johdannaissopimukset, milj. e Kohde- etuuden nimellis- arvo Saamiset Velat Kohde- etuuden nimellis- arvo Saamiset Velat Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Korkojohdannaiset Valuuttajohdannaiset Yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 190 TILINPÄÄTÖS 2021 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 10–14 10 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma Sidottu pääoma Vapaa pääoma Milj. e Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1.2020 Osingonjako - - Myytävissä olevat rahoitusvarat - omaan pääomaan kirjattu määrä - - - tuloslaskelmaan siirretty määrä Tilikauden voitto Kirjanpitoarvo 31.12.2020 Sidottu pääoma Vapaa pääoma Milj. e Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1.2021 Osingonjako - - Omat osakkeet - - Myytävissä olevat rahoitusvarat - omaan pääomaan kirjattu määrä - tuloslaskelmaan siirretty määrä - - Tilikauden voitto Kirjanpitoarvo 31.12.2021 Laskelma voitonjakokelpoisista varoista Milj. e 2021 2020 Emoyhtiö Tilikauden voitto Kertyneet voittovarat Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Muut rahastot Yhteensä Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 191 TILINPÄÄTÖS 2021 11 Osakepääoma Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 29 Oma pääoma. 12 Muut velat Milj. e Johdannaiset Johdannaisten vakuudet Muut Yhteensä 13 Siirtovelat Milj. e Siirtyvät korot Johdannaiset Muut Yhteensä 14 Pitkäaikainen vieras pääoma Milj. e Joukkovelkakirjalainat Pääomalainat Yhteensä Lisätietoja konsernin liitetiedossa nro 24 Huonomman etuoikeuden omaavat lainat ja muut rahoitusvelat. Tuloveroja koskeva liitetieto 15 15 Laskennalliset verosaamiset ja -velat Milj. e Laskennalliset verosaamiset Tappiot — Laskennalliset verovelat Käyvän arvon rahasto - Yhteensä netto - Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 192 TILINPÄÄTÖS 2021 Vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 16–18 16 Eläkevastuut Sampo Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla eläkevakuutusyhtiöissä Suomessa ja Ruotsissa. 17 Vuokravastuut Milj. e Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa Yhteensä 18 Muut vastuut ja sitoumukset Arvonlisäverotuksen ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuun määrä 2,3 (1,7) miljoonaa euroa. Luottolupaus Hastings Group Holdings Ltd 75 miljoonaa puntaa, joka erääntyy lokakuussa 2026. Pääomarahastoille annetut sijoitussitoumukset 7,9 (7,9) miljoonaa euroa. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot 19–21 19 Henkilöstön lukumäärä Milj. e Tilikautena keskimäärin Tilikautena keskimäärin Kokoaikainen henkilöstö Osa-aikainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Yhteensä 20 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot Tuhatta euroa Konsernijohtaja Torbjörn Magnusson Hallituksen jäsenet Björn Wahlroos Fiona Clutterbuck Christian Clausen Georg Ehrnrooth Jannica Fagerholm Johanna Lamminen Markus Rauramo — Risto Murto Antti Mäkinen — Edellä mainitun lisäksi yhtiö on vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen tekemän päätöksen mukaisesti maksanut yht. 6 522,68 euroa yhtiön osakkeiden ostoon liittyviä veroja ja verokompensaatioita (1 468,85 euroa puheenjohtajan, 1 172,84 euroa varapuheenjohtajan ja 3 880,99 euroa muiden suomalaisten hallituksen jäsenten osalta). Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 193 TILINPÄÄTÖS 2021 21 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut Tuhatta euroa Lisäeläketurva Lakisääteinen eläke Yhteensä Tilikauden aikana aiheutuneet eläkekulut Konsernijohtaja 1) Entiset hallituksen puheenjohtajat Kalevi Keinänen 2) Entiset konsernijohtajat Harri Hollmen 2) 1) Konsernijohtaja on oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen nykyisen eläkesopimuksen mukaisesti. Eläkekulu pitää sisällään myös siihen liittyvät verot ja lakisääteiset maksut. 2) Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 66 prosenttia TyEL:in mukaisesta palkasta. Vuoden 2021 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen. Osakeomistuksia koskeva liitetieto 22 22 Osakeomistukset31.12.2021 Yhtiön nimi Omistusosuus-% Osakkeiden kirjanpitoarvo milj. e Saman konsernin yritykset Vahinkovakuutustoiminta If Skadeförsäkring Holding AB, Tukholma Ruotsi Vahinko- ja henkivakuutustoiminta Topdanmark A/S, Kööpenhamina Tanska Vahinkovakuutustoiminta Hastings Group (Consolidated) Ltd, Lontoo Iso-Britannia Henkivakuutustoiminta Mandatum Holding Oy, Helsinki Suomi Muu toiminta Sampo Capital Oy, Helsinki Suomi Sampo Oyj:llä on sivuliike, joka sijaitsee Ruotsissa. Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 194 TILINPÄÄTÖS 2021 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Helsingissä, 9 helmikuuta 2022 Sampo Oyj Hallitus Christian Clausen Fiona Clutterbuck Georg Ehrnrooth Jannica Fagerholm Johanna Lamminen Risto Murto Markus Rauramo Björn Wahlroos Torbjörn Magnusson Hallituksen puheenjohtaja Konsernijohtaja Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 195 TILINPÄÄTÖS 2021 Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Sampo Oyj:n (y-tunnus 0142213-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tulos- laskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, raha- virtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyt- tyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvolli- suudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyri- tyksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsi- tyksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpää- töksen liitetiedossa 32 ja emoyhtiön liitetiedossa 3. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkas - tuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitusha - kuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. Tilintarkastuskertomus Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus 196 TILINPÄÄTÖS 2021 Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa Vakuutussopimusvelkojen arvostus Viittamme yhteenvetoon merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista sekä liitetietoihin 22 ja 23 tilinpäätöksessä. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2021 Sampo-konsernin vakuutussopimusvelkojen määrä oli 39.919 miljoonaa euroa (31.12.2020 36.241 miljoonaa euroa). Vakuutussopimusvelat koostuvat henki- ja vahinkovakuutustoiminnan vakuutussopimusveloista. Vakuutussopimusvelkojen arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa, laskennal- lisia arvioita sekä oletuksia tulevista epävarmoista tapahtumista, jotka voivat vaikuttaa kirjanpitoarvoon. Sovellettujen olettamusten tai menetelmien muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus vakuutusvelkojen määrään. Keskeisiä kirjanpitoarvoon vaikuttavia oletuksia ovat inflaatio, korkotaso, sekä arvio tulevista vakuutuskorvauksista. Olemme arvioineet johdon määrittämän vakuutusten vastuuvelan määrää. Tarkastus- toimenpiteisiimme on kuulunut vastuuvelan arvostukseen ja keskeisiin olettamuksiin liittyvien avainkontrollien testaus. Olemme hyödyntäneet Deloitten aktuaariasiantuntijoita tilintarkastuksessamme ja arvioineet käytettyjä menetelmiä, malleja ja informaatiota perustuen aiempaan kehityk- seen ja markkinatrendeihin. Olemme verranneet laskelmissa käytettyä olettamuksia historialliseen informaatioon. Lisäksi olemme analysoineet riskien, korkotason ja kustannusten kehittymistä. Olemme arvioineet ja haastaneet keskeisissä olettamuksissa ja sovelletuissa malleissa tapahtuneita muutoksia. Olemme suorittaneet vakuutussopimusten ja avoimien vakuu- tuskorvausten uudelleenlaskentaa. Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus 197 TILINPÄÄTÖS 2021 Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa Rahoitusvarojen arvostus Viittamme yhteenvetoon merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista sekä liitetietoihin 9 ja 14-17 tilinpäätöksessä. Konsernin rahoitusvarat, 23.321 miljoonaa euroa (2020: 24.420 miljoonaa euroa), muo- dostavat merkittävän osan konsernin taseen varoista. Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voi johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta. Merkittävä osa konsernin rahoitusvaroista on arvostettu käypään arvoon. Tasolla 1 rahoitusvarojen arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan. Tasolla 2 arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Erityisiä tilintarkastuksen painopistealueita ovat olleet IFRS:n mukaisten tasojen 2 ja 3 arvostus, joissa arvostustekniikat sisältävät sellaisia tekijöitä, jotka eivät ole suoraan markkinoilta todennettavissa. Tilintarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusvaroihin liittyvien sisäisten kontrollien ja laskentaperiaatteiden sekä johdon laatimien kirjanpidollisten arvioiden asianmukaisuuden arviointi. Olemme arvioineet yhtiön käyttämien arvostusmallien ja kirjauskäytäntöjen asianmu- kaisuutta arvioidaksemme, onko käyvän arvon määritys IFRS standardien mukainen. Olemme pyytäneet ulkopuolisia vahvistuksia todentaaksemme sijoitusten olemassaoloa. Yhdessä erityisasiantuntijoidemme kanssa olemme verranneet johdon arvostuslas- kennassa käyttämiä oletuksia. Olemme hyödyntäneet Deloitten analytiikkatyökaluja ja suorittaneet käypien arvojen uudelleenlaskentaa markkinoilta saatavilla olevan informaatioon. Rahoitusvarojen osalta, jotka arvostetaan muiden kuin markkinoilta saatavilla olevan informaation perusteella, olemme myös arvioineet käytäntöjä ja oletuksia, joita johto on käyttänyt käypiä arvoja määrittäessään. Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus 198 TILINPÄÄTÖS 2021 Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa Nordean osakkeiden arvostus Viittaamme yhteenvetoon merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista sekä liitetietoihin 13 ja 34. Nordea on luokiteltu myytävissä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi ja sen kirjanpitoarvo on EUR 2.189 miljoonaa. (2020: Konsernin osakkuusyhtiö EUR 4.822 miljoonaa). Tilikauden aikana Sammon omistusosuus Nordeasta on laskenut 15,87 %:sta 6,2 %:n nopeutetun tarjousmenettelyn myötä. Näiden myyntien ja Nordean osakkeen merkittävän ja pitkällisen markkinahinnannousun seurauksena aiemmin kirjattu 899 miljoonan euron arvonalennus peruuntui tilikauden aikana kokonaan. Lokakuun 2021 osakemyynnin jälkeen johto päätti Nordea luokitellusta osakkuusyhtiön sijaan myytävänä olevaksi omaisuuseräksi IFRS 5:n mukaisesti. Johdon arvion mukaisesti Sampo Oyj:llä on edelleen 31.12.2021 merkittävä vaikutusvalta yhtiöön, ja siksi jäljellä olevat Nordean osakkeet arvostetaan niiden kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myyntikustannuksilla sen mukaan, kumpi on pienempi. Tilintarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut jäljellä olevien Nordean osakkeiden kirjanpidollisen käsittelyn sekä johdon arvion aiemmin kirjatun arvonalentumisen peruutuksen läpikäynti. Olemme myös arvioineet kirjanpitoarvoa ja arvonalentumisten peruutusten kirjaamisia osakkeiden myynnin jälkeen. Lisäksi arvioimme Sammon osuuden osakkuusyhtiöiden tuloksesta, johon Sammon omistus vaikuttaa yksittäisten raportointikausien osalta. Olemme käyttäneet arvostusasiantuntijoitamme arvioidaksemme Sammon käyttämiä oletuksia ja menetelmiä arvioidaksemme säilyykö konsernilla merkittävä vaikutusvalta Nordeassa ja onko Nordean osakkeen arvo noussut merkittävästi ja pitkällisesti. Lisäksi olemme arvioineet, täyttyvätkö IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuu- serät ja lopetetut toiminnot -standardin vaatimukset. Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus 199 TILINPÄÄTÖS 2021 Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esit- tämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. toimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituk- sessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimispe- riaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastusker- tomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukaut- taa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapah- tumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritet- tavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säily- tämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteis- Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus 200 TILINPÄÄTÖS 2021 • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintar- kastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puut - teellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia rele - vantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoi - duista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintar- kastajana 19.5.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 1 vuoden. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaa- tiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintar- kastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimin- takertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme suorittamamme työn perusteella johto- päätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja osingon maksusta päättämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vas- tuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä, 11. maaliskuuta 2022 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus 201 TILINPÄÄTÖS 2021 Sampo Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Sampo Oyj:n (y-tunnus 0142213-3) sähköiseen tilinpäätökseen (743700UF3RL386WIDA22-2021-12-31-fi.zip) tilikaudella 1.1.–31.12.2021 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toiminta- kertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu • laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti • merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilin- päätös iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä • varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvonta- standardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadun- valvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovelletta- vien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien. Riippumattoman tilintarkastajan raportti Sampo Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus 202 TILINPÄÄTÖS 2021 Tilintarkastajan velvollisuudet Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilin - päätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpää- tös olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEFRTS:n vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausun- tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että Sampo Oyj:n ESEF-tilin- päätökseen (743700UF3RL386WIDA22-2021-12-31-fi.zip) sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2021 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Sampo Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2021 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 11.3.2022. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Helsingissä 31. päivänä maaliskuuta 2022 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT Hallituksen toimintakertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus 203 TILINPÄÄTÖS 2021 Hallituksen toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 204 TILINPÄÄTÖS 2021 Sampo Oyj, Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki Puhelin: 010 516 0100 | Y-tunnus: 0142213-3 www.sampo.com Sampo_plc sampo_oyj sampo-plc 743700UF3RL386WIDA222021-01-012021-12-31743700UF3RL386WIDA222020-01-012020-12-31743700UF3RL386WIDA222021-12-31743700UF3RL386WIDA222020-12-31743700UF3RL386WIDA222019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222019-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222020-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222019-12-31SAM:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember743700UF3RL386WIDA222020-12-31SAM:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember743700UF3RL386WIDA222019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222020-01-012020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222019-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222019-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222020-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222019-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222020-01-012020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222019-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222020-01-012020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222019-12-31743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31SAM:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember743700UF3RL386WIDA222021-01-012021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222021-01-012021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222021-01-012021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222021-12-31ifrs-full:NotLaterThanThreeMonthsMember743700UF3RL386WIDA222020-12-31ifrs-full:NotLaterThanThreeMonthsMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.