AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Revenio Group Oyj

Annual Report Mar 1, 2017

3236_10-k_2017-03-01_4ecfccc7-fced-41d1-8db4-31cfcdd3c705.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

VUOSIKERTOMUS

2016

Sisällysluettelo

Revenio lyhyesti Katse tulevaan

Avainluvut 3–4
Revenio lyhyesti 4
Toimitusjohtajan katsaus 5
Katse tulevaan 7
Icare 9
Laatu 11
Operaatiot 13
Tutkimus- ja tuotekehitys 15
Markkinat 19
Tietoa sijoittajille 21
Hallitus 23
Johtoryhmä 24
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2016 25
Selvitys Revenio Group Oyj:n
hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016
77

Vuoden 2016 kohokohtia

Osakkeen vaihtuvuus 2016

Vuosi 2016

Kannattavuus Liikevoitto M€

Osinko

Omavaraisuusaste

Avainluvut

Osakkeen kurssikehitys 2016

Revenio Group Oyj
Jatkuvat toiminnot 2016 2015 2014
Liikevaihto 23,4 20,3 16,0
Liikevoitto 7,1 5,8 4,4
Revenio Terveysteknologia
Liikevaihto 23,4 20,3 16,0
Liikevoitto 8,6 7,4 5,4
Henkilöstö keskimäärin
Terveysteknologia 36 32 23
Emoyhtiö 5 5 5
Lopetetut toiminnot 0 0 44
Konsernin tunnusluvut
2016 2015 2014
Liikevaihto 23,4 20,3 16,0
Liikevoitto 7,1 5,8 4,4
Liikevoitto-% 30,1 28,4 27,5
Oman pääoman tuotto, % 37,2 48,0 -5,1
Sijoitetun pääoman tuotto, % 45,6 55,0 1,1
Omavaraisuusaste, % 78,9 81,6 62,4
Nettovelkaantumisaste, % -43,8 -48,3 -22,4
Tulos/osake, jatkuvat toiminnot,
laimentamaton, €
0,70 0,61 0,47
Oma pääoma/osake 1,97 1,96 1,52

Revenio lyhyesti

Revenio on kansainvälisillä markkinoilla toimiva terveysteknologiakonserni, jonka maailmanlaajuinen menestys perustuu suomalaiseen keksintöön, vahvasti patentoituun silmänpaineen mittausteknologiaan. Revenio-konserniin kuuluvat Icare Finland Oy, Revenio Research Oy, Icare USA Inc. sekä 53,5-prosenttisesti omistettu Oscare Medical Oy.

Icare Finlandin päätuote ja yhtiön perusliiketoiminnan ydin on glaukooman tunnistamiseen liittyvät silmänpaineen mittauksiin, seurantaan ja seulontoihin tarkoitetut Icare-silmänpainemittarit. Revenio Research keskittyy tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joiden tavoitteena on löytää ja kaupallistaa uusia terveysteknologiaan liittyviä seulontateknologioita.

Revenion rooli seulontateknologioissa on tuottaa yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä menetelmiä ja laitteita suurten ihmismäärien seulontoihin korvaamaan vanhanaikaisia ja tehottomia toimintamalleja. Ennaltaehkäisevässä ja kustannustehokkuuteen pyrkivässä terveydenhuollossa seulontojen merkitys kasvaa ikääntyvän väestön ja entistä niukempien kansallisten resurssien myötä. Revenion tavoitteena on saavuttaa asema terveysteknologioihin liittyvien seulontojen globaalina kärkiyhtiönä. Tavoite merkitsee pitkäjänteistä tutkimustoimintaa ja tuotekehitystä eri terveysteknologian alueilla.

1,9 miljoonaa osaketta

osakkeenomistajaa

Timo Hildén: "Yhdysvallat on edelleen suurin yksittäinen markkinamme ja onnistuminen siellä on meille tärkeää."

Kulunut vuosi on ollut myös haastava. Onnistumisten lisäksi koimme takaiskuja; Icare HOME -silmänpainemittarin myyntilupahakemuksen läpivienti Yhdysvalloissa ei sujunut niin kuin toivoimme ja jouduimme tekemään loppuvuonna uuden myyntilupahakemuksen Yhdysvaltojen terveysviranomaiselle FDA:lle. Hakemusvaihe oli kokonaisuudessaan meille paljon ennakoitua raskaampi. Henkilöstömme on kuitenkin tehnyt antaumuksellisesti ja peräänantamattomasti töitä projektin eteen ja uskomme, että työmme lopulta palkitaan.

Revenio Research Oy:n ihosyöpään ja astmaan liittyvien tuotteiden kehityshankkeet etenevät suunnitellusti. Astmatuotteemme sai nimekseen Ventica® ja sille myönnettiin CEmerkki, joka tulee avaamaan mahdollisuudet ensimmäisten kliinisten tutkimusten käynnistämiselle kaupallisella tuotteella.

Odotuksemme liittyvät jatkossakin kasvuun. Olemme panostaneet tulevaisuuteemme valitsemalla silmänpaineen mittaamiseen

käyttämämme kimmoketonometrian lisäksi myös muita terveysteknologioita, joiden ympärille rakennamme yrityksemme osaamista. Tämä varmistaa sen, että emme jää yhden tuotteen ja teknologian yhtiöksi vaan meistä on tulossa todellinen terveysteknologiatuotteiden suunnittelija ja markkinoija. Olemme valmistautuneet tulevaan palkkaamalla eri tehtäviin niin kotimaassa kuin maailmallakin osaavia ammattilaisia, joilta odotamme hyviä tuloksia niin myynnillisesti kuin tuotekehityksenkin osalta. Maineemme on hyvä ja voimme valita parhaat tekijät hakijoiden joukosta. Olemme pitäneet oman joukkomme mahdollisimman kompaktina ja käyttäneet mahdollisimman paljon osaavia yhteistyötahoja kaikkeen eritysosaamista vaativaan tekemiseen. Nämä yhteistyötahot ovat omalla panoksellaan olleet mahdollistamassa saavutuksiamme.

Haluan kiittää Olli-Pekka Salovaaraa, Revenion pitkäaikaista toimitusjohtajaa, hänen lähes kymmenen vuoden mittaisesta toimitusjohtajakaudestaan, jonka aikana olemme muovanneet Reveniosta menestyvän terveysteknologiayhtiön. Olemme olleet monissa asioissa edelläkävijöitä, mistä voimme yhtiönä olla ylpeitä.

Olli-Pekka Salovaara: "Henkilökuntamme ylsi jälleen erinomaisiin tuloksiin. Lämmin kiitos heille siitä. Kiitos myös osakkeenomistajillemme heidän luottamuksestaan toimintaamme kohtaan. Olen vakuuttunut, että Reveniokonsernin maailman huippua edustava osaaminen ja strategia muodostavat vakaan pohjan Revenion menestykselle myös tulevaisuudessa. Tästä on hyvä jatkaa. Suuri kiitos onnistumisistamme kuuluu sitoutuneelle henkilöstöllemme sekä kumppaneillemme ympäri maailmaa. Osakkeenomistajillemme lämmin kiitos heidän luottamuksestaan toimintaamme kohtaan. Menestyksellistä jatkoa!"

Hyvä lukija,

Vuosi 2016 toi mukanaan pääosin onnistumisia, mutta myös takaiskuja. Onnistumisia ovat muun muassa Kiinan vahva myynti, Icare ic100 -silmänpainemittarin valmistuminen sovitussa aikataulussa myyntikuntoon sekä sille Yhdysvalloissa saamamme myyntilupa. Yhdysvallat on edelleen suurin yksittäinen markkinamme ja onnistuminen siellä on meille tärkeää. Anturien valmistamisen keskittäminen Suomeen on myös osoittautunut erittäin viisaaksi ja hyvin hoidetuksi projektiksi.

Odotuksemme liittyvät jatkossakin kasvuun. Meistä on tulossa todellinen terveysteknologiatuotteiden suunnittelija ja markkinoija.

Timo Hildén Toimitusjohtaja 1.1.2017 alkaen Revenio-konserni

Terveysteknologia on tulevaisuuden liiketoimintaa

Timo Hildén:

"Johtamisfilosofiaani kuuluu, että annan ihmisille työrauhan ja vastuun omasta työstään. Maineestamme alan ammattilaisten keskuudessa kertoo paljon se, että tänä päivänä voimme valita parhaat tekijät."

"Tulin Icare Finlandille töihin huhtikuussa 2012; meitä oli Icaressa silloin yhteensä 12 työntekijää. Liiketoiminta tapahtui pääosin Icare TA01 -silmänpainemittarin ja siitä kehitetyn eläinlääkäreille tarkoitetun Icare Tonovet -mittarin ympärillä.

Vuoden 2016 lopussa meitä on Reveniokonsernissa jo 41. Henkilöstön kasvu ei sinänsä ole itseisarvo. Jokaisella uudella työntekijällä tulee olla selkeä, motivoiva ja kiinnostava toimenkuva; sellainen, jossa kukin pystyy toteuttamaan itseään itsenäisesti, mutta tiimin tuella. Maineestamme alan ammattilaisten keskuudessa kertoo paljon se, että tänä päivänä voimme valita parhaat tekijät.

Olemme tehneet neljän vuoden aikana kaksi kierrosta strategiatyötä ja luoneet yritykselle selkeät prosessit ja tavoitteet. Koko henkilökunta on saanut osallistua työhön kertomalla oman kantansa siihen, mitä yrityksemme strategia, missio ja visio heille merkitsee. Strategiaan kuuluu olennaisena osana se, että jokainen työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan ja mitä hänen omassa työssään tulee tehdä, jotta strategian tavoitteisiin päästään.

Tapaamme henkilökunnan kanssa joka maanantai kello 9. Käymme silloin yhdessä läpi niin edellisen viikon kohokohdat kuin myös tulevat tapahtumat. Rutiini lisää tiedonkulkua, yhteenkuuluvuutta sekä tietoisuutta oman työn merkityksestä yrityksen tulokseen. Tämä on hyvä toiminnallinen tapa aloittaa uusi viikko.

Olin lähes kaksikymmentä vuotta amerikkalaisessa terveysteknologiayhtiössä johtajana. Opin tuona aikana paljon, myös sen, että en halua toistaa tuolloisen raportoinnin määrää. Minun johtamisfilosofiaani kuuluu, että annan ihmisille työrauhan ja vastuun omasta työstään. Olen aina käytettävissä, mutta en puutu kenenkään tekemiseen mikrotasolla; autan, mutten tuputa. Mielestäni on tärkeää, että haasteita on riittävästi, mutta että myös onnistumisiin on mahdollisuuksia. Työyhteisössämme virheet ovat sallittuja, kunhan niistä otetaan opiksi: jos epäonnistumisia ei ole, ei ole myöskään riskinottokykyä.

Toimenkuvani muuttuu vuodenvaihteessa verrattain vähän. Operatiivisen työn ohella minulle tulee lisäksi sijoittajasuhdevastuu sekä muut pörssiyhtiön toimitusjohtajan tehtävät. Yksi suuri haasteemme on, kuinka informoimme lähes 8 000 osakkeenomistajaamme ja meistä kiinnostuneita potentiaalisia sijoittajia. Kaksikymmentä suurinta omistajaamme omistaa meistä noin 40 prosenttia, mutta meitä omistaa myös merkittävä määrä piensijoittajia. Terveysteknologia poikkeaa monista muista toimialoista sen vahvan sääntelyn ja lainsäädännön sekä prosessien pitkäaikaisuuden johdosta; tämä meidän tulee osata viestiä oikein.

Myös viranomaisten asettama vaatimustaso alalla toimivia yrityksiä kohtaan on kasvanut. Kynnys päästä toimialalle on korkea, mikä tarkoittaa haasteita uusille tulokkaille. Icaren ei tarvitse enää todistaa olemassaoloaan, mutta emme kuitenkaan ole yksin markkinoilla.

Saan vastuulleni valtavan hyvin hoidetun yrityksen: meillä on markkinoilla jo paikkansa lunastaneita tuotteita sekä tuoteaihioita, jotka ovat siirtymässä uuteen vaiheeseen. Organisaatio on hyvin rakennettu, samoin alihankkija- ja jakelijaverkostot. Myöskään johtoryhmään ei lähitulevaisuudessa ole tulossa muutoksia. Se on tällaisenaan toimiva, osaava ja kokeneita konkareita täynnä. Minulla on onni olla töissä yrityksessä, joka saa jatkuvasti yhteydenottoja yrityksiltä ja keksijöiltä uusista tuoteaihioista. Linjauksemme on kuitenkin se, että jokaisella uudella tuoteaihiolla tai hankkeella pitää olla jo jotain kliinistä näyttöä. Vikainvestointeihin meillä ei ole varaa.

Henkilökohtaisesti minua motivoi tuotteemme, joiden tehtävänä on edesauttaa ihmiskunnan hyvinvointia ja terveyttä. Olen erittäin ylpeä tästä yrityksestä, mikä heijastuu sekä työn tekemiseen että myös minuun yksityishenkilönä."

Timo Hildén, Revenio-konsernin toimitusjohtaja 1.1.2017 alkaen

Toimenkuvani muuttuu vuodenvaihteessa verrattain vähän. Operatiivisen työn ohella minulle tulee vastuu sijoittajasuhteista sekä toimitusjohtajan tehtävät.

Uuden sukupolven tuote on lunastanut paikkansa markkinoilla

Silmänpainetauti eli glaukooma on toiseksi yleisin sokeutumisen syy maailmassa. Glaukooman tunnistamiseksi tarvitaan nopeita, luotettavia, tarkkoja ja helppokäyttöisiä mittareita. Uuden sukupolven tuotteen, Icare ic100 -silmänpainemittarin markkinapalaute on ylittänyt kaikki odotukset.

"Icare ic100 -silmänpainemittarista saamamme tuotepalaute on ollut erinomaista sekä Euroopasta että

Yhdysvalloista."

"Icare Finlandin päätuote ja yhtiön perusliiketoiminnan ydin on glaukooman tunnistamiseen liittyvät silmänpaineen mittauksiin, seurantaan ja seulontoihin tarkoitetut Icaresilmänpainemittarit, Icare ic100, Icare PRO ja Icare HOME sekä väistyvänä tuotteena Icare TA01 ja luonnollisesti eläinten silmänpaineen mittaukseen tarkoitettu Tonovet.

Kuluvana vuonna suurin yksittäinen asia oli Icare ic100 -silmänpainemittarin lanseeraaminen Euroopassa ja Australiassa heti vuoden alussa sekä Yhdysvalloissa toukokuussa. Lanseeraus sujui yli odotusten ja uuden sukupolven tuote on korvannut usealla markkinalla jo vuonna 2003 markkinoille tuodun Icare TA01:n odotettua nopeammin tai jopa täysin. Icare TA01:n myynnin odotetaan jatkuvan vielä vuosia erityisesti kehittyvissä maissa.

Icare ic100:sta saatu tuotepalaute on ollut erinomaista sekä Euroopasta että Yhdysvalloista. Olemme tehneet merkittäviä parannuksia laitteen käyttöominaisuuksiin ja ergonomiaan suhteessa sen edeltäjään; varsinkin uusille käyttäjille se on entistä helpompi omaksua ja ottaa käyttöön. Tekemämme muutokset on huomioitu myös kansainvälisissä muotoilukilpailuissa. Icare ic100 sai vuonna 2016 merkittävän kansainvälisen iF DESIGN AWARD -palkinnon. Lisäksi laitteelle myönnettiin Red Dot Award: Product Design 2016, mikä on kansainvälisesti arvostettu tunnustus korkealaatuisesta muotoilusta sekä Yhdysvalloissa IDSA:n (Industrial Designers Society of America) hopeapalkinnon.

Suurin markkinamme on edelleen Yhdysvallat; seuraavana tulee Englanti, jossa on tehty paljon töitä menestyksen eteen. Yhdysvalloissa haasteena on löytää oikeanlainen kattavuus kapealle tuoteportaalille. Vaikka myyntikanavat ovat optimaaliset, maantieteellisesti laaja alue on fyysisesti haastava

meidän kokoiselle jakelijaverkostolle. Hyödynnämmekin entistä enemmän uusia tapoja digitaalisen markkinoinnin alueella ja sitä kautta toivomme saavuttavamme myös laajemman asiakaskontaktipinnan.

Aasiassa ja Itä-Euroopassa kasvu on vahvaa. Olemme myös panostaneet näihin markkinoihin lisäämällä resursseja. Venäjällä tehty työ konkretisoitui viime vuonna kahdella eri kansallisella huomionosoituksella. Työ jatkuu aktiivisesti myös Brasiliassa maan poliittisista ja taloudellisista haasteista huolimatta.

Tietyissä maissa, kuten Suomessa, sairauksille on omat hoitopolkunsa. Me olemme mukana laitevalmistajan ominaisuudessa hankkeessa, jossa pohditaan, miten glaukooman hoitopolku tulevaisuudessa järjestetään. Kun tavoitteena on palvelujen digitalisoiminen, uskomme Icare HOME -silmänpainemittarilla olevan tässä tärkeä rooli.

Icare HOME on ylivoimainen tuote. Laite on helppokäyttöinen, nopea, luotettava ja asiakasystävällinen. Meillä on tuotteelle myyntilupa kaikissa Euroopan maissa, Japanissa, Kiinassa ja Kanadassa. Jätimme maaliskuussa Yhdysvaltojen lääkelupaviranomainen FDA:lle myyntilupahakemuksen kotimittauslaitteesta, mutta jouduimme täydentämään hakemusta käytettävyystutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyen. Uusi hakemus jätettiin marraskuun lopussa.

Toimimme traditionaalisella alalla, missä muutokset tapahtuvat hitaasti. Erityisesti tämä näkyy juuri Icare HOME -silmänpainemittarin kohdalla. Muista laitteistamme poiketen Icare HOME ei ole niinkään laitekauppaa vaan enemminkin konsultatiivista myyntiä sen erilaisesta käyttötavasta johtuen. Olemme jo saaneet kotikäytöstä hyviä referenssejä Englannista, Kiinasta ja Singaporesta. Myös positiiviset tutkimustulokset Ruotsissa,

Australiassa ja Kiinassa tukevat kotimittauksiin liittyviä kasvuodotuksiamme. Icare HOME -silmänpainemittarilla luodaankin uudenlaisia hoitokäytäntöjä. Silmänpainetautia sairastavaa potilasta hoitava lääkäri voi lainata laitteen potilaalle kotiin ympäri vuorokauden tapahtuvia seurantamittauksia varten. Silmänpaineen vuorokautiseen vaihteluun perustuva tieto auttaa lääkäriä tekemään oikeita hoitopäätöksiä.

Laitteillemme on kiistaton tarve glaukooman hoidossa. Arviolta 150 miljoonaa ihmistä sairastaa glaukoomaa, joista puolet ovat siitä tietämättömiä. Väestön ikääntyessä riski sairastua glaukoomaan lisääntyy. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan, sitä todennäköisempää on, että vaikeat silmävauriot tai sokeutuminen voidaan estää tai taudin eteneminen pysäyttää. Silmänpaineen jatkuva seuranta osana sairauden hoitoa on tärkeää, jotta taudin eteneminen voidaan pysäyttää ja lääkitys saadaan oikeaksi. Kotimittaukset tuovat omalta osaltaan luotettavuutta sairauden hoitoon, sillä silmänpaine saattaa vaihdella merkittävästikin eri vuorokauden aikoina. Jotta seurantatieto on luotettavaa, mittaustietoja tarvitaan eri vuorokauden ajoilta.

Tiimin merkitys työssäni on suuri. Minulla on loistavia, itseohjautuvia alaisia, jotka osaavat ottaa ja kantaa vastuuta. Olen itse toiminut terveysteknologian alalla kansainvälisissä liiketoiminnan, myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä jo parikymmentä vuotta kotimaassa ja maailmalla. Terveysteknologia alana on aina motivoinut minua. Se, että työllämme autamme ihmisiä aidosti ja oikeasti. Asiakkaat ovat meille kaikki kaikessa; positiivinen palaute piristää aina päivän."

Myynti- ja markkinointijohtaja Tomi Karvo, Icare Finland Oy:

"Tärkeä osa yhtiömme laatuosaston työstä kulminoituu myyntilupien hankkimiseen ja hallinnointiin maailmanlaajuisesti yli 70 maassa. Myyntiluvan saaminen edellyttää, että toimimme myyntiluvan myöntämän maan vaatimusten mukaisesti koko tuotteen elinkaaren ajan. Myyntiluvan valmistelu alkaa jo tuotekehityksen aikana, jolloin keräämme teknistä aineistoa myyntilupahakemuksiin. Jokaisesta tuotteen kehitysvaiheesta pitää jäädä jälki: dokumentoitu ja järjestelmällisesti esitetty. Kyseisen maan viranomainen tai itsenäinen regulatiivinen osapuoli käy hakemuksen läpi ja tekee päätöksensä perustuen tuotteen laatuun, tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Myyntilupa voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

Icaren laatujärjestelmä on kansainvälisen, lääkinnällisten laitteiden valmistajille, kehittäjille ja palvelujentarjoajille tarkoitetun standardin mukaan sertifioitu. Laatujärjestelmämme oli aikaisemmin sertifioitu kattamaan vain silmänpainemittarit (oftalmologia). Vuonna 2016 laatujärjestelmä ja sertifiointi laajeni kattamaan yleisesti seulontaan ja diagnostikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet. Uusi terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden laadunhallintajärjestelmien vaatimuksia koskeva standardi EN ISO 13485 tuli voimaan maaliskuussa 2016. Tärkeä osa laatua onkin lainsäädännön

sekä tuote- ja turvallisuusvaatimusten tuntemus. Uusi Euroopan laajuinen lääkinnällisten laitteiden lainsäädäntö on uudistumassa ja maakohtaisia vaatimuksia tulee jatkuvasti lisää. Tiivis yhteistyö jakelijoiden sekä muiden riippumattomien tahojen kanssa on avainasemassa tiedonsaannissa. Seuraamme myös aktiivisesti markkinoiden virallisia kanavia ja portaaleja pysyäksemme ajan tasalla.

Terveysteknologian laitteille ei riitä, että laite on hyvä vaan sen tulee olla myös potilasturvallinen. Icare on vastuullisena valmistajana sitoutunut tuotteen valmistuksessa ja markkinoinnin jälkeisessä toiminnassaan noudattamaan eri maiden vaatimuksia ja lakeja. Nämä vaatimukset integroidaan osaksi laatujärjestelmäämme. Useiden maiden viranomaiset tai heidän valtuuttamat kolmannet osapuolet auditoivat toimintaamme vaatimustensa mukaan. Lääkinnällisten laitteiden direktiivin mukaisesti suoritamme kaikille laitteillemme vuosittain myös kliinisen tarkistuksen eli evaluoinnin.

Laatujärjestelmämme on rakennettu jo vuonna 2003, mutta sitä päivitetään vuosittain kulloisenkin tarpeen mukaan. Olemme kehittäneet prosessejamme niin, että laatu on mukana kaikessa toiminnassamme. Uusien työntekijöiden kohdalla laatujärjestelmä varmistaa, että perehdyttäminen on riittävää, mutta myös sen, että jokainen meistä ymmärtää toimialamme erityispiirteet. Laaduntarkkailu ei jää vain omien seiniemme sisälle. Laadun tulee olla korkeatasoista läpi koko alihankintaketjumme. Teemme laatuauditointeja kaikille kriittisille alihankkijoillemme vuosittain kiertävällä kahden hengen tiimillä.

Pidän kolmen hengen laatuosastoamme myös sisäisenä palveluna. Lähtökohtana tälle ajattelulle on se, että asiantuntijamme tietävät parhaiten mitä tekevät, mutta me annamme toiminnalle raamit. Käytännössä mittaamme prosesseja ja laatutavoitteita ja raportoimme niistä johtoryhmälle, mutta toimimme myös neuvonantajan roolissa.

Olen ollut yhtiössä töissä vuodesta 2010. Kuudessa vuodessa henkilöstö ja liikevaihto ovat kasvaneet merkittävästi. Prosessien ja laadun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Minulla on työhöni johdon tuki ja ymmärrys siitä, että laatuun pitää panostaa, jotta asiakastyytyväisyys säilyy korkealla tasolla. Henkilökohtaisesti koen palkitsevana, että olemme pystyneet rakentamaan koko toimitusketjumme niin hyvin, että asiakkaamme ovat meihin tyytyväisiä. Hienoa on myös se, että olemme suomalainen yritys ja menestystuotteemme on suomalainen keksintö."

Laatu kulkee mukana läpi koko toimitusketjun

Icaren menestyksen taustalla on vahva teknologinen osaaminen, mutta myös tarkat laatukriteerit. Laatujärjestelmä voidaan nähdä myös sisäisenä palveluna, mikä varmistaa, että laatu ulottuu kaikkeen toimintaan.

Tiivis yhteistyö jakelijoiden sekä muiden riippumattomien tahojen kanssa on avainasemassa tiedonsaannissa.

Laatupäällikkö Heli Valtanen, Icare Finland Oy:

motivoitunutta ja sitoutunutta henkilöä Revenio-konsernissa vuoden 2016 lopussa

"Olemme yhdessä tarkkaan valittujen kumppaneidemme kanssa sitoutuneet pitkäjänteiseen yhteistyöhön sekä valmistusmenetelmien ja prosessien jatkuvaan kehittämiseen."

"Icare Finland Oy:n operaatioihin kuuluu hankinnat, varastotoiminnot, huolto, asiakaspalvelu, toimittajat sekä toimitusketjut. Toiminnot on ulkoistettu lähes kokonaan asiakaspalvelu-, huolto- ja loppukokoonpanotoimintoja lukuun ottamatta. Laadun ja prosessien toimivuuden kannalta meille on ensiarvoisen tärkeää hallita ja kehittää toimittajakenttää yhteistyössä heidän kanssaan.

Meille ei ole ainoa itseisarvo missä tuotteemme valmistetaan, vaan myös se miten ne valmistetaan. Suomesta löytyy paljon alihankintaosaamista sekä halua prosessien kehittämiseen yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tämä on johtanut siihen, että merkittävä osuus tuotteidemme valmistuksesta tapahtuu nykyään Suomessa. Yhteistyökumppaneita meillä on myös Englannissa, Sveitsissä, Kiinassa ja Malesiassa. Kehitämme ensisijaisesti olemassa olevia kumppanuussuhteitamme, mutta uudet tuotteet ja teknologiat johtavat väistämättä siihen, että etsimme jatkuvasti myös uusia potentiaalisia yhteistyökumppaneita.

Olemme yhdessä tarkkaan valittujen kumppaneidemme kanssa sitoutuneet pitkäjänteiseen yhteistyöhön sekä valmistusmenetelmien ja prosessien jatkuvaan kehittämiseen. Hyödynnämme prosessien kehityksessä useita eri laatutyökaluja, kuten Lean, Zero-defect, Design for Six Sigma ja GMP. Kehitystyön tuloksena olemme päässeet laadukkaisiin, kustannustehokkaisiin ja ekologisiin ratkaisuihin, jotka ovat korkean asiakastyytyväisyyden perusta. Laatutyökalujen lisäksi arvioimme onnistumisia yhteisissä arviointipalavereissa, joissa käymme läpi myös tulevia muutos- ja kehitysprojekteja ollaksemme askeleen edellä kiristyviä viranomaisvaatimuksia.

Tehokkaat prosessit varmistavat laadukkaan tuotannon

Motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö ja alihankintaverkosto sekä jatkuva prosessien kehittäminen luovat perustan tehokkaalle ja kannattavalle toiminnalle.

Operaatiojohtaja Ari Isomäki, Icare Finland Oy:

Ostamme tuotteet aina osakokonaisuuksina. Näin pyrimme vastaamaan kysynnän vaihteluihin sekä reagoimaan muutoksiin nopeasti. Riskianalyysien avulla olemme jatkuvasti ajan tasalla siitä, millä osa-alueella kulloinkin tarvitaan lisävahvistusta. Osana riskien hallintaa varmistamme, että strategisesti tärkeille tuotteille on useampi toimittaja. Lopullisen myytävän tuotteen konfigurointi tapahtuu omalla varastollamme.

Vuonna 2016 jatkoimme Lean-kehitystyötä myös omissa vastaanotto-, varasto- ja lähetystoiminnoissamme. Onnistuimme tehostamaan prosessejamme vähentämällä tekemistä, joka ei tuota lisäarvoa asiakkaalle tai tuotteillemme. Olemme erittäin tyytyväisiä saavutettuihin tuloksiin ja kehityksen suuntaan. Näillä toimilla olemme varmistaneet olevamme valmiita olemassa olevien sekä uusien tuotteiden kasvuun.

Huollon toimintojen puolella jatkoimme määrätietoista huoltoverkoston kehittämistä ja laajentamista, joista merkittävimpiä vuonna 2016 olivat muutokset Englannin, Australian ja Korean huoltopalveluissa.

Aloitin Icare Finland Oy:n operaatiojohtajana syksyllä 2012, kesäkuusta 2016 lähtien olen ollut myös Revenio-konsernin johtoryhmän jäsen. Olen toiminut työurallani useilla eri teollisuuden aloilla, mikä on luonut hyvän pohjan operaatioiden johtamiseen myös nykyisessä tehtävässäni. Terveysteknologia on alana mielenkiintoinen ja positiivisella tavalla haastava. Revenion näen asioita eteenpäin vievänä yrityksenä, jossa on avoin, keskusteleva ja kannustava ilmapiiri."

Ari Isomäki:

"Terveysteknologia on alana mielenkiintoinen ja positiivisella tavalla haastava. Revenio on avoin, keskusteleva ja kannustava työyhteisö."

"Revenio Research keskittyy tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joiden tavoitteena on löytää ja kaupallistaa uusia terveysteknologiaan liittyviä seulontateknologioita. Toimintaa on hiottu niin, että Revenion rooli hankkeiden toteutuksessa on entistä aktiivisempaa ja järjestelmällisempää. Sopivan kokoinen innovatiivinen tiimi ja asiantuntevat alihankkijat takaavat ketterän ja laadukkaan toiminnan. Tavoitteenamme on löytää ja kaupallistaa uusia terveysteknologiaan liittyviä mahdollisuuksia ja rakentaa uusista aihioista kasvupolkuja konsernin nykytuotteiden rinnalle. Tässä työssä olemme todenneet lisensoinnin meille kustannustehokkaaksi ja nopeaksi tavaksi edetä.

Molemmat uudet avaukset, hyperspektrikamera sekä astmatuote Ventica®, liittyvät merkittäviin kansansairauksiin – ihosyöpään ja astmaan –, joiden hoidon onnistumisen kannalta taudin varhainen tunnistaminen on keskeisessä asemassa. Tuotekehitysprojektit etenevät aikataulujen mukaisesti.

Vuonna 2016 teimme hyperspektrikameran kolmella prototyypillä potilastutkimuksia kahdessa johtavassa suomalaisessa sairaalassa. Tavoitemääränämme on ollut sata potilasta yhtä tutkimusta kohden. Tutkimukset on toteutettu lääkärin ehdotuksesta ja potilaan suostumuksella potilaan muun tutkimuksen yhteydessä. Tulosten analyysejä odotamme vuoden 2017 aikana.

Hyperspektrikamera pääsi vuoden 2016 aikana mukaan myös kolmivuotiseen yleiseurooppalaiseen tutkimukseen, missä kaikki projektit käsittelevät optisia menetelmiä terveysteknologiasektorilla.

Vuosittain todetaan maailmanlaajuisesti noin kolme miljoonaa ihosyöpätapausta. Ihosyöpien ja niiden esiasteiden lisääntymisen taustalla on jatkuvasti kasvanut altistuminen UV-säteilylle sekä väestön ikääntyminen. Hyperspektrikameralla voidaan havaita varhaisia, silmällä vielä näkymättömiä solumuutoksia ja niiden rajoja. Kamera näkee luomen alle ja pystyy osoittamaan millä laajuudella ihoa pitää poistaa, jotta kasvain saadaan kokonaan pois ja vältytään uusintaleikkaukselta. Tämä auttaa entistä tarkemmin määrittämään hoitoalueen ja mahdollistaa hoidon seurannan.

Strategiamme mukaisesti pyrimme kehittämään lisensoiduista astman ja ihosyövän mittauksiin liittyvistä teknologioista uusia menestystuotteita ja tulevaisuuden kasvupolkuja konsernille. Näiden tuoteaihioiden, kuten jo markkinoilla olevien tuotteidemme, yhteisenä nimittäjänä on seulonta, seuranta ja maailmanlaajuinen tarve terveydenhuollon kustannussäästöihin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kautta.

Tulin itse Icare Finlandin tuotekehitysjohtajaksi loppuvuonna 2011, Revenio Researchin tuote- ja kehitysjohtaja olen ollut syksystä 2015. Olemassa olevien projektien, jatkuvan tuotekehityksen sekä laadun parantamisen lisäksi, keksinnöt ja patentit ovat merkittävä osa työtäni. Tulevaisuutta silmällä pitäen etsimme edelleen myös uusia tuoteaihioita. Henkilökohtaisesti minua innostaa uudet hankkeet sekä jatkuva uuden oppiminen. Työni motivaatiota lisää, kun onnistumme kehittämään vaikutukseltaan tehokkaita terveysteknologian tuotteita, joilla on suuri merkitys potilaille."

Tuoteaihioille merkittäviä avauksia potilastutkimuksissa

Revenion tavoitteena on saavuttaa asema terveysteknologioihin liittyvien seulontojen globaalina kärkiyhtiönä. Tavoite merkitsee pitkäjänteistä tutkimustoimintaa ja tuotekehitystä eri terveysteknologian alueilla. Vuoden 2014 lopussa perustetun Revenio Researchin rooli on johtaa konsernin ulkoistettua tuotekehitystä.

Tavoitteenamme on löytää ja kaupallistaa uusia terveysteknologiaan liittyviä mahdollisuuksia ja rakentaa uusista aihioista kasvupolkuja konsernin nykytuotteiden rinnalle.

mään tehokkaita terveysteknologian tuotteita, joilla on suuri merkitys potilaille."

Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Ari Kukkonen, Revenio Research Oy:

"Olen valmistunut Tampereen teknillisestä yliopistosta biolääketieteen tekniikan laitokselta. Opintoihin veti halu tehdä jotain, millä on merkitystä. Lääketieteen tekniikan alalla itsensä motivointi on helppoa.

Vuonna 2007 lähdin puoleksi vuodeksi tutkijavaihtoon Kaliforniaan ja seuraavana vuonna joustavalla opinto-oikeudella lääketieteelliseen suorittamaan hengitys- ja verenkiertokurssin. Siellä sain lisää tietoa fysiologiasta, mutta etenkin siitä, miten sairauksia diagnosoidaan kliinisesti. Syynä opintoihin oli aiempi diplomityöprojektini, jossa olin ollut mukana kehittämässä pientä mittalaitetta, jolla sai mitattua myös hengitystä vuorokauden ympäri. Yritin ymmärtää, mihin mittalaitetta voisi soveltaa.

Ventican innovaation takana olevan isoimman ahaa-elämyksen koin, kun tajusin, että astman taudinkuvaan kuuluu keuhkoahtauman vaihteluja vuorokauden aikana. Pahimmillaan ahtauma on yön aikana. Lopullinen sinetti oli tieto siitä, että pikkulapsille ei voi tehdä spirometriaa, joka on perinteinen ahtauman mittausmenetelmä. Diagnosointi perustuukin paljolti subjektiivisiin tuntemuksiin tai vanhempien arvioihin ja helpolle mittausmenetelmälle oli selvä tarve.

Lähdin työstämään mittausmenetelmää kohti kliinistä sovellusta väitöskirjatyössäni. Alan parhaat asiantuntijat ovat olleet suurena apuna menetelmän kehittämisessä. Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitimme itse teknologiaa ja kliinisiä tutkimuksia on tehty yhteistyössä Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa vuodesta 2012 lähtien. Tähän mennessä yli 150 lapsipotilasta on osallistunut viiteen erilliseen tutkimukseen. Tutkimustulokset sekä lääkäreiltä saadut kommentit ovat olleet hyvin rohkaisevia. Laitteen avulla mittaus tapahtuu lapsen nukkuessa mittaamalla hengityksen virtausprofiilia. Mittauksilla havaitaan astmalle tyypilliset muutokset hengityksessä,

mikä puolestaan auttaa lääkäriä sekä diagnosoinnissa että lääkityksen optimoinnissa. Vuonna 2012 yliopisto sai teknologialle Tekesiltä kaupallistamisrahoituksen ja 2014 perustin Tide Medical Oy:n, mihin teknologiaoikeudet siirrettiin yliopistolta. Lisenssisopimus Revenion kanssa solmittiin vuoden 2015 alussa, jolloin siirryin itsekin Revenio Researchin tuotekehityspäälliköksi. Harkinnassa oli tuolloin myös innovaation edistäminen oman yrityksen voimin, mutta nähtyäni nyt miten paljon resursseja ja korkeatasoista osaamista lääketieteellisen laitteen kehitystyö vaatii, olen ollut erittäin tyytyväinen lisensointiratkaisuuni.

Vuonna 2016 pidimme henkilökunnan sisäisen nimikilpailun astmatuotteen nimestä ja nimeksi valikoitui Ventica. Kesällä jätimme CE-merkkihakemuksen tuotteelle. Merkki tulee helpottamaan kliinisten

tutkimusten käynnistämistä Suomessa ja muualla Euroopassa. Kevättalvella 2017 pääsemme aloittamaan ensimmäiset tutkimukset Venticalla terveillä lapsilla kroatialaisessa lastensairaalassa. Laajempi tavoite tutkimuksilla on ymmärtää ja osoittaa miten Ventica sijoittuu lääkärien nykyiseen työkalupalettiin ja potilaan hoitoon. Ventican kohdalla haasteita asettaa suorien vertailumittausmenetelmien puuttuminen, mutta samalla se osoittaa tuotteen innovatiivisuuden.

Minua innostaa tuntemattomien asioiden selvittäminen sekä uuden tiedon tuottaminen. Tekniikka itsessään ei ole minusta kiinnostavaa, vaan asiat, joita se mahdollistaa. Astmaan olen perehtynyt tutkimustyöni ja yhteistyölääkäriemme kautta, mutta konkreettisesti ja kouriintuntuvasti olen ymmärtänyt laitteen tarpeen oman lapseni astman myötä."

Iso askel on edessä talvella 2017, kun pääsemme aloittamaan Kroatiassa lastensairaalassa ensimmäiset mittaukset terveillä lapsilla.

Ville-Pekka Seppä:

"Tekniikka itsessään ei ole minusta kiinnostavaa, vaan asiat, joita se mahdollistaa. Minua innostaa tuntemattomien asioiden selvittäminen sekä uuden tiedon tuottaminen."

Tuotekehityspäällikkö Ville-Pekka Seppä, Revenio Research Oy:

Globaali toiminta vaatii markkinoiden tuntemusta

Revenion liiketoiminta on globaalia. Maakohtainen tuntemus on tärkeää markkinoiden erikoispiirteistä johtuen.

Icare-silmänpainemittareita on myyty globaalisti yhteensä noin 50 000 kappaletta. Markkina-alue kattaa yli 85 maata. Revenion toiminnan kannalta on erityisen tärkeää jokaisen markkinan hyvä tuntemus. Näin varmistetaan, että tuotteiden myynti ja markkinointi on juuri kyseissä kohdemaassa mahdollisimman tehokasta kaikki käyttäjäkanavat huomioiden. Maakohtaisista eroista merkittävä osa syntyy paikallisesta lainsäädännöstä ja käyttötottumuksista.

Yhdysvalloissa optikkojen ja silmälääkäreiden lisäksi toimii optometristi-ammattikunta. Optometristeillä on vahva rooli silmätautien diagnostiikassa, mutta he eivät voi tehdä toimenpiteitä.

Julkisen terveydenhuollon hyväksyntä aloitetaan esimerkiksi Uudessa Seelannissa ja Englannissa loppukäyttäjien tasolta. Loppukäyttäjien antama palaute vaikuttaa maan terveydenhuollon päätöksiin ja hankintoihin.

Kehittyvillä markkinoilla, kuten Intiassa, julkinen terveydenhuolto edustaa n. 30 % maan terveydenhuollon infrastruktuurista ja yksityinen n. 70 %. Potentiaali on suuri, vaikkakin lääkäreitä on vielä vähän.

Monilla vanhoillisilla markkinoilla, esim. Ranskassa on määräyksiä, joilla rajoitetaan optikoiden mahdollisuuksia mitata silmänpainetta. Toisaalta, joillakin markkinoilla, esim. Norjassa ja Suomessa, yleislääkärit mittaavat silmäpainetta yhä enenevässä määrin.

Euroopassa laatujärjestelmissä (MDF) on tulevien vuosien aikana odotettavissa merkittäviä muutoksia, joihin yritysten tulee mukautua.

Esimerkkejä maailmalta:

Ensiapuasemat ovat globaalisti merkittäviä tonometrien käyttäjiä, mutta niitä tulee lähestyä usein eri jakelukanavia pitkin.

Tuotteiden rekisteröinti poikkeaa voimakkaasti eri puolilla maailmaa, mikä vaatii yhtiöiltä osaavaa tiimiä niitä hoitamaan.

Yhtiökokous

Revenio Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 22.3.2017 klo 16.30, osoitteessa Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden luetteloiminen ja äänestyslippujen jako alkaa kello 15.30.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on viimeistään 10.3.2017 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon.

Yhtiön vuosikertomus on saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.revenio.fi viikolla 9/2017. Lisätietoja yhtiökokouksesta osoitteessa

http://www.reveniogroup.fi/fi/varsinainen-yhtiokokous-2017/

Osingonmaksu

Revenio Group Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2016 jaetaan osinkoa 0,74 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 24.3.2017 ja osingon maksupäivä on 31.3.2017 mikäli hallituksen ehdotus hyväksytään.

Osakerekisteri

Osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan yhteystiedoissa mahdollisesti tapahtuneet muutokset siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa heillä on arvo-osuustili.

Taloudelliset katsaukset

Revenio Group Oyj julkaisee vuonna 2017 tulostiedot suomeksi ja englanniksi seuraavasti:

  • Osavuosiraportti 3 kk: 20.4.2017
  • Osavuosikatsaus 6 kk: 7.8.2017
  • Osavuosiraportti 9 kk: 26.10.2017

Arvopaperimarkkinalain 26.11.2015 voimaantulleen muutoksen seurauksena Revenio julkaisee 1–3/2017 ja 1–9/2017 osavuosiraporttien selostusosat aiempaa tiivistetymmässä muodossa. Taulukko-osat raportoidaan aiemman käytännön mukaisina.

Revenio sijoituskohteena

Revenio edustaa suomalaista terveysteknologia-alan osaamista

kansainvälisillä markkinoilla. Parannamme suomalaisella teknolo
gialla ihmisten elämänlaatua ja elinajan ennustetta ympäri maail
man. Terveydenhuollon megatrendit kuten väestön ikääntyminen
ja maailmanlaajuinen tarve kustannussäästöihin tukevat kasvuta
voitteitamme. Meillä on vahva näyttö liikevaihtomme kasvusta ja
hyvästä kannattavuudesta. Liikevoittomarginaalimme on erinomai
nen. Noin 59 prosenttia osakkeistamme on kotitalouksien omis
tuksessa ja osakkeen vaihto on vilkasta. Tavoitteenamme on myös
muistaa osakkeenomistajiamme ja perinteisesti osingonmaksu
kykymme on ollut hyvä.
Sijoittajasuhteiden periaatteet
Revenio on sitoutunut aktiiviseen ja läpinäkyvään viestintään kaik
kien sidosryhmiensä kanssa. Yhtiön viestintä perustuu tosiasioihin
ja läpinäkyvyyteen. Se on järjestelmällistä, rehellistä, tasapuolista ja
ajantasaista. Pyrkimyksenä on antaa totuudenmukainen kuva yh
tiön toiminnasta, toimintaympäristöstä, strategiasta, tavoitteista ja
taloudellisesta suorituskyvystä.
Revenion verkkosivusto www.revenio.fi sekä pörssitiedotteet ovat
tärkein yhtiön toimintaa ja taloutta koskevien tietojen julkaisukana
va. Kaikilla sidosryhmillä on yhtäläiset mahdollisuudet verkkosivus
ton tarjoamien tietojen käyttöön.
Revenion viestinnän periaatteet ja kaikki keskeiset tiedonväli
tyskanavat on kirjattu erilliseen yhtiön hallituksen hyväksymään
tiedonantopolitiikka-dokumenttiin.

Sijoittajaviestinnästä vastaa Revenio Group Oyj:n toimitusjohtaja.

www.revenio.fi

Tietoa sijoittajille

Hallitus Johtoryhmä

Kyösti Kakkonen

Kyösti Kakkonen on Tokmanni-konsernin perustaja ja on toiminut konsernin toimitusjohtajana 20 vuoden ajan aina vuoteen 2009 saakka. Nykyisin Kakkonen toimii toimitusjohtajana tai hallituksen puheenjohtajana lukuisissa omistamissaan yhtiöissä, mm. Joensuun Kauppa ja Kone Oy:ssä, K2 Invest Oy:ssä sekä Kakkonen-Yhtiöt Oy:ssä. Revenion hallituksessa Kakkonen on ollut 20.3.2014 lähtien.

Ari Kukkonen

Ari Kukkonen toimii Revenio Research Oy:n tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana. Revenio-konsernin johtoryhmään Kukkonen nimitettiin 6.8.2015 alkaen.

Ari Kohonen

Ari Kohonen toimii Gerako Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Tätä ennen hän on toiminut mm. Nordeassa vuosina 1983–2003 useissa kansainvälisen pankki- ja investointipankkitoiminnan tehtävissä ja tämän jälkeen Tekla Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 2004–2013. Revenion hallituksessa Kohonen on ollut 21.3.2013 lähtien.

Olli-Pekka Salovaara (ei kuvassa)

Olli-Pekka Salovaara toimi Revenio-konsernin toimitusjohtajana 31.12.2016 saakka.

Tiina Olkkonen (ei kuvassa)

Tiina Olkkonen osallistuu johtoryhmän työskentelyyn viestinnän ulkopuolisena asiantuntijana.

John Floyd (ei kuvassa)

John Floyd on Icare USA Inc:in toimitusjohtaja. Hän kuuluu vuosineljänneksittäin kokoontuvaan laajennettuun johtoryhmään 1.6.2016 alkaen.

Tomi Karvo

Tomi Karvo on Icare Finland Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja. Reveniokonsernin johtoryhmään Karvo nimitettiin 6.8.2015 alkaen.

Ari Isomäki

Ari Isomäki on Icare Finland Oy:n operaatiojohtaja. Revenio-konsernin johtoryhmään Isomäki nimitettiin 1.6.2016 alkaen.

Ann-Christine Sundell

Ann-Christine Sundell toimii Raisio Oyj:n, Minervasäätiön, Serres Oy:n, Zymonostics ApS:n (Tanska), Oy Medix Ab:n ja Ledil Oy:n hallituksen jäsenenä sekä Medix Biochemica Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on aikaisemmin toiminut vuosien 1999–2010 välisenä aikana PerkinElmer:ssa johtajana, segmenttijohtajana sekä myynti- ja markkinointijohtajana. Revenion hallituksessa Sundell on ollut 15.3.2016 lähtien.

Pekka Tammela

Pekka Tammela toimii partnerina Korona Invest Oy:ssä ja PJ Maa Partners Oy:ssä. Hän on toiminut erilaisissa yritysjohtotehtävissä vuosina 1999–2006, mm. talousjohtajana Solteq Oyj:ssä ja Panostaja Oyj:ssä sekä Senior Manager:ina KPMG:ssä ja PricewaterhouseCoopers:ssa. Revenion hallituksessa Tammela on ollut 3.4.2007 lähtien.

Robin Pulkkinen

Robin Pulkkinen toimii Reveniokonsernin talousjohtajana. Reveniokonsernin johtoryhmään Pulkkinen on nimitetty 6.8.2015 alkaen.

Pekka Rönkä

Pekka Rönkä on toiminut terveysteknologiasegmentissä mm. HLD Healthy Life Devices Oy:n sekä Magnasense Technologies Oy:n hallituksen puheenjohtajana sekä Thermo Fisher Scientificissä varatoimitusjohtajana sekä liiketoimintajohtajana vuosien 1999–2012 välisenä aikana. Revenion hallituksessa Rönkä on ollut 20.3.2014 lähtien.

Timo Hildén

Timo Hildén toimii sekä Icare Finland Oy:n että Revenio Research Oy:n toimitusjohtajana. Hildén on toiminut Revenio-konserninjohtoryhmässä 22.5.2014 alkaen. Hildén on nimitetty 1.1.2017 alkaen Revenio-konsernin toimitusjohtajaksi.

Hallituksen toimintakertomus 26–30
Tilinpäätös
Tunnusluvut 31
Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.–31.12.2016 33
Konsernin tase 31.12.2016 34
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 35
Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.–31.12.2016 36
Konsernin liitetiedot 31.12.2016 37–60
Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.–31.12.2016 61
Emoyhtiön tase 31.12.2016 62
Emoyhtiön rahoituslaskelma 1.1.–31.12.2016 63
Emoyhtiön liitetiedot 31.12.2016 65–70
Tilintarkastuskertomus 71
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 75
Selvitys Revenio Group Oyj:n hallinto-ja ohjausjärjestelmästä 77

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2016

Revenio on kansainvälisillä markkinoilla toimiva terveysteknologiakonserni, jonka maailmanlaajuinen menestys perustuu suomalaiseen keksintöön, vahvasti patentoituun silmänpaineen mittausteknologiaan. Revenio-konserniin kuuluvat Icare Finland Oy, Revenio Research Oy, Icare USA Inc. sekä 53,5-prosenttisesti omistettu Oscare Medical Oy.

Icare Finlandin päätuote ja yhtiön perusliiketoiminnan ydin on glaukooman tunnistamiseen liittyvät silmänpaineen mittauksiin, seurantaan ja seulontoihin tarkoitetut Icaresilmänpainemittarit. Revenio Research keskittyy tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joiden tavoitteena on löytää ja kaupallistaa uusia terveysteknologiaan liittyviä seulontateknologioita.

Revenion rooli seulontateknologioissa on tuottaa yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä menetelmiä ja laitteita suurten ihmismäärien seulontoihin korvaamaan vanhanaikaisia ja tehottomia toimintamalleja. Ennaltaehkäisevässä ja kustannustehokkuuteen pyrkivässä terveydenhuollossa seulontojen merkitys kasvaa ikääntyvän väestön ja entistä niukempien kansallisten resurssien myötä. Revenion tavoitteena on saavuttaa asema terveysteknologioihin liittyvien seulontojen globaalina kärkiyhtiönä. Tavoite merkitsee pitkäjänteistä tutkimustoimintaa ja tuotekehitystä eri terveysteknologian alueilla.

Toimintaympäristö ja liiketoiminnan kehitys

Revenio-konserniin kuuluvat emoyhtiön lisäksi silmänpaineen mittausteknologiaan keskittyvä Icare Finland Oy sekä sen 100 %:sti omistama tytäryhtiö Icare USA Inc., tutkimus- ja kehityshankkeisiin keskittyvä Revenio Research Oy, sekä 53,5 %:sti omistettu tytäryhtiö Oscare Medical Oy. Revenio Terveysteknologia -segmentin muodostavat Icare Finland Oy, Icare USA Inc., Revenio Research Oy sekä Oscare Medical Oy.

Revenio-konsernin liikevaihto kasvoi katsauskaudella ollen 23,4 (20,3) miljoonaa euroa, kasvua 15,7 %. Liikevaihdon kasvuun vaikutti myynnin sujuminen erityisesti Kiinassa, Australiassa, Kanadassa, Venäjällä, Italiassa, Hollannissa ja Espanjassa sekä pienissä Aasian maissa.

Revenio-konsernin liiketulos katsaus kaudella oli 7,1 (5,8) miljoonaa euroa, kasvua 22,5 %. Liiketulos oli 30,1 % (28,4 %) liikevaihdosta.

Palkkakulut katsauskaudella olivat lähes 15 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suuremmat johtuen panostuksista markkinointiin ja myyntiin erityisesti uuden sukupolven silmänpainemittarin ic100:n osalta. Myyntiin ja markkinointiin sekä tuotekehitykseen kohdentuneista rekrytoinneista valtaosa tapahtui kesän 2015 jälkeen. Tämän seurauksena kiinteiden kulujen kasvu on taittunut katsauskauden loppupuolella edellisvuoteen verrattuna. Tuotemixin muutokset vaikuttivat osaltaan valmistuskustannusten kasvuun.

Katsauskauden alussa uuden sukupolven Icare ic100 -silmänpainemittari sai CEmerkin ja myyntiluvan Euroopassa ja myynti sujui hyvin katsauskauden aikana. Tuote sai myyntiluvan Yhdysvalloissa huhtikuussa ja laitemyynti käynnistyi lanseerauksen jälkeen toukokuussa. Saatu tuotepalaute sekä Euroopasta että Yhdysvalloista on ollut erinomaista. Tuotetta myytiin katsauskauden aikana yli 3000 kappaletta. Yhdysvaltojen myynnin kehitys oli katsauskaudella odotettua hitaampaa, mikä johtui osittain tuotesukupolven vaihdoksesta Icare TA01:stä Icare ic100:aan. Icare ic100:n odotetaan korvaavan vaiheittain tulevien vuosien aikana jo vuonna 2003 markkinoille tuodun Icare TA01:n, vaikkakin TA01:n myynnin odotetaan jatkuvan vielä vuosia erityisesti kehittyvissä maissa. Icare ic100:n rekisteröinnit on aloitettu muun muassa Japanissa ja Kanadassa.

Yhdysvaltojen lääkelupaviranomainen FDA ei hyväksynyt Icare HOME -silmänpainemittarin myyntilupahakemusta maaliskuussa. FDA edellytti laajempaa käytettävyystutkimusta, joka aloitettiin kesällä. Uusi hakemus Icare HOME -silmänpainemittarin myyntiluvan saamiseksi jätettiin FDA:lle marraskuun lopulla. Yhtiö sai katsauskauden jälkeen tammikuussa FDA:lta neljä täydentävää kysymystä, joihin se vastasi 20 vuorokauden kuluessa. FDA keskeytti käsittelyajan vastauksen laatimisen ajaksi, minkä vuoksi yhtiö arvioi FDA:n päätöksen siirtyvän 20 vuorokaudella eteenpäin alunperin odotetusta vastausajasta. Kyse on myyntilupahakemusprosessiin liittyvästä normaalista menettelystä. Yhtiö arvioi saavansa FDA:lta myyntilupahakemukseen liittyvän päätöksen maaliskuun 2017 lopulla. Icare HOME -silmänpainemittaria myytiin katsauskauden aikana kaikissa Euroopan maissa, Japanissa, Kanadassa, Australiassa ja Kiinassa.

Katsauskauden aikana otettiin kolmas anturituotantolinja käyttöön Suomessa. Yli 90 % anturituotannosta on nyt Suomessa. Antureiden lisäksi myös silmänpainemittarit valmistetaan Suomessa. Anturimyynti jatkoi ennustetusti vahvaa kasvua installoidun laitekannan kasvaessa. Anturimyynti oli 24,4 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempaa. Anturimyynnin osuus kokonaismyynnistä oli 26,8 %.

Revenio Research Oy:n ihosyöpään ja astmaan liittyvien tuoteaihioiden kehityshankkeet etenevät suunnitellusti. CEmerkkihakemus astmatuotteelle jätettiin kesällä ja myöhemmin syksyllä tuote sai nimen Ventica®. Katsauskauden jälkeen tammikuussa Ventica® sai CE-merkin, mikä mahdollistaa myynnin ja markkinoinnin käynnistämisen Euroopassa. Kliiniset kokeet ovat jo käynnistyneet Suomessa ja eri Euroopan maissa. Tutkimusten tulokset ovat tärkeitä tuotteen markkinoinnin ja uskottavuuden näkökulmasta. Ihosyövän diagnosointiin tarkoitetun laitteen prototyypillä jatkettiin potilaskokeita katsauskauden ajan kahdessa suomalaisessa sairaalassa. Tulosten tulkinnan jälkeen aloitetaan kaupallisen tuotteen kehittäminen.

Oscare Medical Oy:n myynnilliset saavutukset ovat olleet pettymys. Kiinnostusta on saatu merkittävissä määrin eri puolella Eurooppaa ja Kaukoitää, mutta päätöksenteko on ollut hidasta. Myönteistä katsauskaudella oli merkittävän apteekkiketju Bootsin rajoitettu laitteen käyttöönotto norjalaisissa apteekeissa. Neuvotteluita käydään parhaillaan useiden eurooppalaisten apteekkiketjujen kanssa.

Liikevaihto ja taloudellinen katsaus

Revenio-konsernin liikevaihto 1.1.–31.12.2016 oli 23,4 (20,3) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu oli 15,7 %. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat erityisesti Kiinan myynnin vahva kasvu, Icare ic100 -silmänpainemittarin valmistuminen sovitussa aikataulussa myyntikuntoon

Sisällysluettelo

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2016

23,4 Liikevaihto tammi–joulu M€

sekä sille Euroopassa ja Yhdysvalloissa saamamme myyntiluvat. Tulos ennen veroja oli 7,1 (5,9) miljoonaa euroa eli 30,4 (29,2) % liikevaihdosta, kasvua 20,5 %. Konsernin liiketulos tammi-joulukuussa 2016 oli 7,1 (5,8) miljoonaa euroa, kasvua 22,5 %. Liiketuloksen kasvuun vaikutti kiinteiden kulujen kasvun hidastuminen, kun samaan aikaan myynti jatkoi vahvaa kasvua.

Revenio-konsernin loka–joulukuun 2016 liikevaihto oli 6,6 (5,5) miljoonaa euroa, kasvua 21,3 %. Tulos ennen veroja oli 2,2 (1,3) miljoonaa euroa eli 33,2 (23,0) % liikevaihdosta, kasvua 74,9 %.

Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos tammi–joulukuussa 2016 oli 0,70 (0,61) euroa. Oma pääoma / osake oli 1,97 (1,52) euroa.

Revenio Terveysteknologia -segmentin liikevaihto tammi–joulukuussa 2016 oli 23,4 (20,3) miljoonaa euroa, kasvua 15,7 %. Segmentin liiketulos vastaavana ajankohtana oli 8,6 (7,4) miljoonaa euroa, kasvua 17,0 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

Tase, rahoitus ja investoinnit

Konsernin taseen loppusumma 31.12.2016 oli 19,0 (18,4) miljoonaa euroa. Konsernin oma pääoma oli 15,0 (15,0) miljoonaa euroa. Konsernin korollinen nettovelka oli katsauskauden lopussa -6,3 ( -7,1) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste oli -43,8 (-48,3) %. Konsernin omavaraisuusaste oli 78,9 (81,6) %. Konsernin likvidit varat katsauskauden päättyessä 31.12.2016 olivat 7,1 (8,3) miljoonaa euroa. Konsernin korolliset velat olivat 0,7 (0,9) miljoonaa euroa katsauskauden lopussa. Huolimatta panostuksista Terveysteknologiasegmentin tulevaisuuden kasvuun, konsernin rahoitustilanne säilyi katsauskaudella vakaana. Liikearvon määrä taseessa 31.12.2016 oli 1,2 (1,1) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan rahavirta oli 6,0 (4,9) miljoonaa euroa. Konsernin investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin olivat 1,4 (1,5) miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuivat pääosin tuotekehitykseen.

Konsernirakenne

Revenio-konsernin muodostivat tilikauden päättyessä emoyhtiö Revenio Group Oyj ja sen kokonaan omistamat liiketoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt Icare Finland Oy ja Revenio Research Oy. Konserniin kuuluu Icare Finland Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö Icare USA Inc., 53,5 %:sti omistama tytäryhtiö Oscare Medical Oy ja 100 %:sti omistama operatiivisesti toimimaton yhtiö Done Medical Oy.

Henkilöstö

Konsernin jatkuvien toimintojen palveluksessa oli katsauskaudella keskimäärin 41 (37) henkilöä. Tilikauden lopun henkilöstömäärä oli 41 (40).

Katsauskaudella toukokuussa Revenio Group Oyj:n hallitus nimitti Reveniokonsernin toimitusjohtajaksi KTM Timo Hildénin (synt. 1959) 1.1.2017 alkaen Olli-Pekka Salovaaran jätettyä tehtävänsä katsauskauden lopussa. Hildén on työskennellyt Revenio-konserniin kuuluvan Icare Finland Oy:n toimitusjohtajana huhtikuusta 2012 alkaen. Hildén nimitettiin samalla Revenion Terveysteknologia-segmentin toimialajohtajaksi 16.5.2016 alkaen.

Konsernin johtoryhmää laajennettiin ja 1.6.2016 alkaen johtoryhmän jäsenet ovat Revenio Group Oyj:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara (31.12.2016 saakka), Icare Finland Oy:n toimitusjohtaja sekä Terveysteknologia-segmentin toimialajohtaja Timo Hilden, Revenio Group Oyj:n talousjohtaja Robin Pulkkinen, Icare Finland Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Tomi Karvo, Revenio Research Oy:n tutkimusja tuotekehitysjohtaja Ari Kukkonen sekä uutena jäsenenä Icare Finland Oy:n tuotannosta vastaava operaatiojohtaja Ari Isomäki. Johtoryhmän kokouksiin osallistuu ulkopuolisena viestinnän asiantuntijana ja johtoryhmän sihteerinä Tiina Olkkonen. Lisäksi konsernille perustettiin 1.6.2016 alkaen vuosineljänneksittäin kokoontuva laajennettu johtoryhmä, johon kuuluu varsinaisten johtoryhmän jäsenten lisäksi Icare USA Inc.:n toimitusjohtaja John Floyd.

Osakkeet, osakepääoma ja johdon omistus

Revenio Group Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2016 oli 5.314.918,72 euroa ja osakkeiden lukumäärä 7.979.406 kappaletta.

Osakemäärä korottui katsauskaudella yhteensä 32.978 kappaleella vuoden 2007 optio-ohjelmien perusteella tehtyjen osakemerkintöjen johdosta. Merkintöjä tehtiin 32.978 kappaletta optio-oikeuksilla 2007C. Optio-oikeuksien 2007C merkintäaika päättyi 1.5.2016.

Yhtiöllä on yksi osakelaji, ja kaikilla osakkeilla on samanlainen äänioikeus sekä oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan sekä heidän lähipiirinsä omistusosuus osakkeista 31.12.2016 oli 13,5 % eli 1.073.742 osaketta ja optio-oikeuksista 5,0 %.

Revenio Group Oyj:n yhtiökokous päätti 15.3.2016 hallituspalkkioiden maksamisesta 40 %:sti yhtiön omina osakkeina. Tämän mukaisesti Revenio Group Oyj luovutti 27.5.2016 tiedotetun mukaisesti 2.455 kappaletta yhtiön osakkeita seuraavasti: Hallituksen puheenjohtaja Pekka Tammelalle luovutettiin yhteensä 819 osaketta, minkä jälkeen hänen omistuksensa yhtiön liikkeelle laskemissa

Liikevaihto ja segmenttien kate (MEUR), jatkuvat toiminnot

Terveysteknologia Emoyhtiö Konserni
Liikevaihto 1–12/2016 23,4 0,0 23,4
Liikevaihto 1–12/2015 20,3 0,0 20,3
Muutos (%) 16 0 16
Segmentin liiketulos 1–12/2016 8,6 -1,6 7,1
Segmentin liiketulos 1–12/2015 7,4 -1,6 5,8
Muutos (%) 17 -3 23

instrumenteissa on yhteensä 26.888 osaketta. Hallituksen jäsen Ari Kohoselle on luovutettu 409 osaketta, minkä jälkeen hänen ja hänen lähipiirinsä omistus yhtiön liikkeelle laskemissa instrumenteissa on yhteensä 342.269 osaketta. Hallituksen jäsen Pekkä Röngälle on luovutettu 409 osaketta, minkä jälkeen hänen omistuksensa yhtiön liikkeelle laskemissa instrumenteissa on yhteensä 1.210 osaketta. Hallituksen jäsen Kyösti Kakkoselle on luovutettu 409 osaketta, minkä jälkeen hänen ja hänen lähipiirinsä omistus yhtiön liikkeelle laskemissa instrumenteissa on yhteensä 592.719 osaketta. Hallituksen jäsen Ann-Christine Sundellille on luovutettu 409 osaketta, minkä jälkeen hänen omistuksensa yhtiön liikkeelle laskemissa instrumenteissa on yhteensä 809 osaketta. Osakkeilla maksettava hallituspalkkio-osuus on näillä luovutuksilla tullut kokonaisuudessaan

maksetuksi. Luovutusten jälkeen yhtiön hallussa on 4.959 yhtiön omaa osaketta.

Revenio-konsernin henkilöstö on perustanut loppuvuodesta 2015 henkilöstörahaston, jonne Suomessa työskentelevä henkilöstö voi rahastoida ansaitsemiaan palkkioita, joita maksetaan yhtiössä käytössä olevista täydentävistä palkkiojärjestelmistä. Tulospalkkiojärjestelmän piirissä on yhtiön koko henkilöstö. Henkilöstörahastolla on hallussa lähes 6.000 Revenion osaketta.

Muutokset osakkeenomistuksessa

Katsauskaudella ei ollut omistusosuuksien muutoksia.

Omien osakkeiden hankinta

Revenio Group Oyj:n hallitus päätti 25.2.2016 aloittaa omien osakkeiden hankinnan yhtiön varsinaiselta yhtiökokoukselta 19.3.2015 saadun valtuutuksen perusteella, yhteensä enintään seitsemäntuhatta (7.000) kappaletta. Määräaikana omia osakkeita hankittiin yhteensä 6.860 kappaletta. Katsauskauden päättyessä 31.12.2016 Revenio Group Oyj:n hallussa oli 4.959 kappaletta yhtiön omaa osaketta.

Osakkeiden hankinta toteutettiin sijoitetun vapaan omanpääoman rahastosta, sitä vähentäen.

Voimassa olevat optioohjelmat

Revenio Group Oyj:n hallitus päätti 10.8.2015 varsinaisen yhtiökokouksen 19.3.2015 päättämien osakeantivaltuuksien nojalla uudesta optiojärjestelmästä, johon kuuluu enintään 150.000 optio-oikeutta. Yksi optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden osakkeen. Optio-oikeudet jaetaan hallituksen päättämällä tavalla Revenio-konsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen otettaville avainhenki-

löille optioehtojen mukaisesti. Optio-oikeudet on jaettu kolmeen sarjaan A (50.000 kappaletta), B (50.000 kappaletta) ja C (50.000 kappaletta). Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella A 31.5.2017–31.5.2019, optio-oikeudella B 31.5.2018–31.5.2020 ja optio-oikeudella C 31.5.2019–31.5.2021. Osakkeen merkintähinta on optio-oikeudella A Revenion osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.9.–15.10.2015 lisättynä 15 prosentilla, optio-oikeudella B Revenion osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.9.– 15.10.2016 lisättynä 15 prosentilla ja optio-oikeudella C Revenion osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.9.–15.10.2017 lisättynä 15 prosentilla. A-sarjan merkintähinnaksi tuli 26,94 euroa. Katsauskaudella jaettiin henkilöstölle 43.000 optiota. B-sarjan merkintähinnaksi tuli 31,93 euroa.

Kaupankäynti Nasdaq Helsingissä

Revenio Group Oyj:n osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2016 yhteensä 48,2 (62,3) miljoonalla eurolla, mikä vastaa 1,9 (2,8) miljoonaa osaketta ja 23,6 (33,7) % osakkeiden kokonaismäärästä. Ylin kaupantekokurssi oli 30,74 (34,9) euroa ja alin 22,20 (14,33) euroa. Katsauskauden lopun päätöskurssi oli 30,48 (28,61) euroa ja katsauskauden keskikurssi 25,66 (22,06) euroa. Revenio Group Oyj:n markkina-arvo 31.12.2016 oli 243,2 (227,3) miljoonaa euroa.

Arvio toiminnan merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Revenio-konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, suhdanneriskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin.

Konsernin strategisia riskejä ovat kaikilla toimialoilla vallitseva kilpailu, uusien kilpailevien hyödykkeiden uhka ja muut kilpailijoiden toimenpiteet, jotka voivat vaikuttaa kilpailutilanteeseen. Strategisen riskin muodostaa myös onnistuminen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa ja siten tuotevalikoiman kilpailukyvyn säilyminen. Konserni kehittää uusia teknologioita Revenio Research Oy:n nimissä ja yksittäisten kehitysprojektien kaupallistamisen epäonnistuminen voi johtaa aktivoitujen kehitysmenojen tulosvaikutteiseen arvon alentumiseen. Konsernin toimialoilla, jotka strategian mukaisesti vaativat erityisosaamista, keskeisiä ovat myös avainhenkilöosaamisen pysyvyyteen ja kehittymiseen liittyvät riskit sekä riippuvuus alihankkija- ja toimittajaverkoston toimintakyvystä.

Konsernin strategiaan kuuluvat yritysostot ja terveysteknologiaan liittyvien kehitysaihioiden hankinta. Yritysostojen onnistuminen vaikuttaa kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Yrityskaupat voivat myös muuttaa konsernin riskiprofiilia.

Strategisia riskejä ja tarvetta toimenpiteisiin seurataan ja arvioidaan säännöllisesti päivittäisjohtamisen, kuukausittaisen konsernin raportoinnin ja vuotuisten strategiapäivitysten yhteydessä.

Operatiiviset riskit liittyvät merkittävimpien asiakkuuksien pysymiseen ja kehittymiseen, jakeluverkoston toimintaan sekä onnistumiseen asiakaspohjan ja markkinoiden

Henkilöstön määrä segmenteittäin keskimäärin katsauskauden aikana:

31.12.2016 31.12.2015 Muutos
Revenio Terveysteknologia 36 32 3
Emoyhtiö 5 5 0
Yhteensä 41 37 3

Katsauskaudella maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä 3,7 (2,7) miljoonaa euroa jatkuvista toiminnoista.

laajentamisessa. Erityisesti Revenio Terveysteknologia -segmentissä operatiivisia riskejä liittyy uusille markkinoille laajentumiseen liittyviin tekijöihin, kuten uusien eri valtioiden harjoittama lääketieteellisten instrumenttien kaupan myyntilupasääntely ja tähän liittyvät terveydenhuoltomarkkinoita koskevat viranomaispäätökset. Operatiiviseksi riskiksi voidaan myös luokitella onnistuminen strategian mukaisissa, terveysteknologiaan liittyvissä tutkimus- ja kehityshankkeissa.

Revenio Terveysteknologia -segmentissä lääketieteellisten instrumenttien tuottamiseen, tuotekehitykseen ja tuotannon ohjaukseen liittyvien operatiivisten riskien arvioidaan olevan keskimääräistä suurempia toimialan laatuvaatimuksista johtuen.

Vahinkoriskejä on katettu vakuutuksin. Omaisuus- ja keskeytysvakuutuksilla on suojauduttu mahdollisiin omaisuus- ja toiminnan keskeytymisriskeihin. Harjoitetulla liiketoiminnalla on kansainväliset vastuuvakuutukset.

Rahoitusriskit jakaantuvat luotto-, korko-, maksuvalmius- ja valuuttariskeihin. Luottotappioriskien hallintaa varten yhtiöllä on kaikki konserniyhtiöt käsittävä luottovakuutus. Yhtiön hallitus käsittelee kokouksissaan kuukausittain ja tarvittaessa useammin talouteen ja rahoitukseen liittyvät asiat sekä antaa tarvittaessa päätöksiä ja ohjeita rahoitusriskien hallintaan mm. korko- ja valuuttasuojauksiin liittyen. Maksuvalmiusriskiin voivat vaikuttaa ulkopuolisen lainarahoituksen saatavuus, konsernin luottokelpoisuuden kehittyminen, liiketoiminnan kehitys ja muutokset asiakkaiden maksukäyttäytymisessä. Maksuvalmiusriskiä seurataan kassaennustein, joiden ennusteperiodi on enimmillään 12 kuukautta.

Varsinainen yhtiökokous ja hallituksen voimassa olevat valtuudet

Revenio Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous 15.3.2016 valitsi hallitukseen viisi jäsentä ja valitsi hallituksen jäseniksi uudelleen Ari Kohosen, Pekka Röngän, Kyösti Kakkosen ja Pekka Tammelan sekä uutena jäsenenä Ann-Christine Sundellin. Hallitus päätti yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa valita puheenjohtajakseen edelleen Pekka Tammelan.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 48.000 euroa vuodessa ja hallituksen muille jäsenille 24.000 euroa vuodessa. Hallituksen jäsenten palkkio päätettiin maksaa 40 %:sti yhtiön omina osakkeina sekä 60 %:sti rahana.

Yhtiökokous päätti, että yhtiön tilintarkastajana valitaan jatkamaan KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Samuli Perälä. Tilintarkastajille päätettiin maksaa palkkio kohtuullisen laskun mukaan.

Yhtiökokous päätti hyväksyä hallituksen ehdotuksen voiton käsittelystä, jonka mukaan emoyhtiön tilikauden voitto 5.759.744,54 euroa lisätään edellisten tilikausien voittovaroihin ja osinkoa jaetaan 0,70 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 24.3.2016.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 795.392 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.

Osakkeita voidaan hankkia säännellyllä markkinalla niillä markkinapaikoilla, joiden sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Tällöin osakkeet hankitaan suunnatusti eli muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa ja osakkeista maksettava vastike perustuu yhtiön osakkeen julkisesti noteerattuun markkinahintaan siten, että hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta ja enimmäishinta on osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana.

Valtuutus on voimassa 30.4.2017 saakka. Tämä valtuutus kumoaa yhtiökokouksessa 19.3.2015 päätetyn hankintavaltuutuksen.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakkeiden yhdistelyn tultua hyväksytyksi enintään 795.392 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optio-oikeudet) yhdessä tai useammassa erässä.

Valtuutus myönnettiin käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutuksen sisältää hallitukselle oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä mainittujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien osakkeiden tai erityisten oikeuksien saajat ja maksettavan vastikkeen määrä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen eli suunnatusti. Hallituksen valtuutus kattaa sekä uusien osakkeiden antamisen että yhtiön hallussa mahdollisesti olevien omien osakkeiden luovutuksen.

Valtuutus on voimassa 30.4.2017 saakka. Tämä valtuutus kumoaa yhtiökokouksessa 19.3.2015 päätetyn valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Hallitus ja tilintarkastajat

Hallituksen jäsenet ovat Ari Kohonen, Pekka Rönkä, Kyösti Kakkonen, Ann-Christine Sundell ja Pekka Tammela, joka toimii hallituksen puheenjohtajana.

Tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Samuli Perälä.

Hallitus kokoontui vuoden 2016 aikana viisitoista (15) kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen kokouksiin osallistumisprosentti oli 90 %. Hallituksen jäsenten palkkiosta maksettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 40 prosenttia yhtiön osakkeina ja 60 prosenttia rahana. Hallituksen jäsenille maksetut rahapalkkiot olivat tilikaudella yhteensä 81.000 euroa. Lisäksi hallituspalkkiona luovutettiin yhteensä 2.455 Revenio Group Oyj:n osaketta.

Corporate governancesuositusten noudattaminen

Revenio Group Oyj noudattaa Helsingin Pörssin 3.7.2016 voimaan tullutta sisäpiiriohjetta ja 1.10.2015 voimaan tullutta suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan vuosittain samanaikaisesti yhtiön vuosikertomuksen kanssa yhtiön internet-sivuilla. Yhtiön hallintoperiaatteet ovat luettavissa yhtiön Internet-sivujen sijoittajaosiossa.

Riita-asiat

Yhtiöllä ei ole meneillään riitoja tai oikeudenkäyntejä, joilla olisi hallituksen käsityksen mukaan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Ympäristötekijät

Revenio Group Oyj:n liiketoiminnan suorat ympäristövaikutukset ovat pieniä.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tilikauden tutkimus-ja tuotekehitysmenot olivat 0,8 miljoonaa euroa (0,9 miljoonaa euroa). Tutkimus- ja kehitysmenoista aktivoitiin tilikaudella 0,6 (0,8) miljoonaa euroa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen tammikuussa 2017 astmatuote Ventica® sai CE-merkin ja tuotteen markkinointitoimenpiteet on käynnistetty.

Revenio-konsernin toimitusjohtaja vaihtui katsauskauden päättymisen jälkeen 1.1.2017 kun 16.5.2016 tehtäväänsä nimitetty Timo Hildén aloitti konsernin toimitusjohtajana.

Näkymät vuodelle 2017

Liikevaihdon kasvun odotetaan jatkuvan vahvana. Kannattavuuden odotetaan säilyvän hyvällä tasolla kasvupanostuksista huolimatta.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Konsernin tilikauden tulos oli 5.584.014,59 euroa ja emoyhtiön tulos oli 8.099.312,66 euroa. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2016 olivat 13.628.185,43 euroa. Hallitus ehdottaa 22.3.2017 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat käytetään siten, että osinkona jaetaan 0,74 euroa/osake, yhteensä 5.904.760,44 euroa tilinpäätöshetken osakemäärällä. Loput voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Hallituksen käsityksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna emoyhtiön eikä konsernin maksuvalmiutta.

Tunnuslukujen laskentakaavat:

Voitto ennen veroja: liikevoitto + rahoitustuotot – rahoituskulut
Oman pääoman tuotto-%: tilikauden voitto
100 x oma pääoma + vähemmistöosuus, keskimäärin vuoden aikana
Sijoitetun pääoman tuotto-%: voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
100 x taseen loppusumma-korottomat velat, keskimäärin vuoden aikana
Omavaraisuusaste-%: taseen oma pääoma + vähemmistöosuus
100 x taseen loppusumma – saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste-%: korollinen vieras pääoma – rahavarat
100 x oma pääoma yhteensä
Oma pääoma/osake: osakkeenomistajille kuuluva pääoma
osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Tulos/osake: Tilikauden tulos
osakkeiden lukumääär keskimäärin tilikauden aikana
Osinko tuloksesta-%: osakekohtainen osinko
osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto-%: osakekohtainen osinko
osakekurssi tilinpäätöspäivänä
Hinta/voitto-suhde: osakekurssi tilinpäätöspäivänä
osakekohtainen tulos
Osakkeen keskikurssi: osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
tilikaudelle vaihdettujen osakkeiden kokonaismäärä
Velkaantumisaste-%: 100 x korolliset nettovelat

Tunnusluvut

1-12/2016
12 kk
IFRS
1–12/2015
12 kk
IFRS
1–12/2014
12 kk
IFRS
1–12/2013
12 kk
IFRS
1–12/2012
12 kk
IFRS
Liikevaihto TEUR 23 434 20 250 16 031 13 508 21 563
Liikevoitto TEUR 7 058 5 760 4 413 4 273 4 255
Liikevoitto % 30,1 28,4 27,5 31,6 19,7
Tulos ennen veroja TEUR 7 116 5 903 4 658 4 191 4 683
Tulos ennen veroja % 30,4 29,2 29,1 31,0 21,7
Tilikauden tulos TEUR 5 584 6 497 -694 4 338 -287
Tilikauden tulos % 23,8 32,1 -4,3 32,1 -1,3
Bruttoinvestoinnit pysyviin
vastaaviin TEUR
1 494 2 273 1150 913 287
Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta 6,4 11,2 7,2 6,8 1,3
Tutkimus- ja kehitysmenot TEUR 776 882 1020 846 350
Tutkimus- ja kehitysmenot % 3,3 4,4 6,4 6,3 1,6
Oman pääoman tuotto % 37,2 48,0 -5,1 25,7 -1,8
Sijoitetun pääoman tuotto % 45,6 55,0 1,1 29,7 0,4
Omavaraisuusaste % 78,9 81,6 62,4 66,1 62,2
Nettovelkaantumisaste % -43,8 -48,3 -22,4 -16,8 -12,2
Velkaantumisaste 5,0 6,1 11,6 17,7 21,6
Henkilöstö keskimäärin 41 37 74 209 198
Osakekohtaiset tunnusluvut 1–12/2016
12 kk
IFRS
1–12/2015
12 kk
IFRS
1–12/2014
12 kk
IFRS
1–12/2013
12 kk
IFRS
1–12/2012
12 kk
IFRS
Tulos/osake jatkuvat toiminnot EUR 0,70 0,61 0,47 0,38 0,50
Tulos/osake lop. toiminnot EUR 0,00 0,24 -0,56 0,18 -0,54
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma
pääoma/osake EUR
1,97 1,96 1,52 1,91 1,91
Osakekohtainen osinko EUR 0,74 0,70 0,45 0,30 0,20
Osinko tuloksesta % 105,8 82,1 * 54,3 *
Efektiivinen osinkotuotto % 2,4 2,4 3,1 2,4 5,0
Hinta/voittosuhde, jatkuvat toiminnot 43,5 46,7 30,7 22,4 8,0
Osakkeiden osakeantioikaistu
lkm tilikauden lopussa
7 979 406 7 946 428 7 932 078 7 850 479 7 692 973
Osakkeiden osakeantioikaistu
lkm keskim. tilikauden aikana (Omat
osakkeet vähennetty)
7 968 685 7 936 670 7 876 183 7 845 121 7 683 379
Osakkeen alin kurssi EUR 22,20 14,33 11,32 4,00 3,30
Osakkeen ylin kurssi EUR 30,74 34,90 17,20 14,30 5,00
Osakkeen keskikurssi EUR 25,66 22,06 14,38 8,34 4,20
Osakk. kurssi tilik. lopussa EUR 30,48 28,61 14,55 12,38 4,00
Osakekannan markkina-arvo
tilikauden lopussa MEUR
243,2 227,3 115,4 97,2 30,8
Osakevaihto kpl 1 880 141 2 822 593 2 669 163 2 964 541 3 268 179
Osakevaihto % 23,6 35,5 33,7 37,8 42,5

Tulos/osake-tunnusluvut on laskettu osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä keskimäärin tilikausien aikana ja oma pääoma/osake -tunnusluvut osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä tilikausien lopussa huomioiden 27.3.2013 toteutetun osakkeiden yhdistelyn vaikutus. Osakekohtainen osinko 0,74 euroa vuonna 2016 on hallituksen voitonjakoehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle 22.3.2017

Konsernitase

Liite 31.12.2016
TEUR
31.12.2015
TEUR
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 928 691
Liikearvo 14 1 191 1 191
Muut aineettomat hyödykkeet 15 4 152 3 670
Laskennalliset verosaamiset 16 314 237
Pitkäaikaiset varat yhteensä 6 585 5 788
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 17 2 262 1 759
Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 3 051 2 559
Rahavarat 19, 26 7 077 8 319
Lyhytaikaiset varat yhteensä 12 390 12 636
Lopetettujen toimintojen pitkäaikaiset omaisuuserät 0 0
Varat yhteensä 18 975 18 425
Oma pääoma ja velat Liite TEUR TEUR
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 20
Osakepääoma 5 315 5 315
Osakeanti 0 9
Ylikurssirahasto 2 439 2 439
Arvonmuutosrahasto 300 300
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4 707 4 650
Muut rahastot 280 280
Kertyneet voittovarat 2 842 2 520
Muuntoerot 10 8
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet -142 29
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 15 750 15 550
Määräysvallattomien omistajien osuus -782 -517
Oma pääoma yhteensä 14 969 15 033
Velat
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 16 13 16
Rahoitusvelat 22, 26 731 480
Pitkäaikaiset velat yhteensä 744 496
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat 24 3 245 2 462
Rahoitusvelat 22, 26 17 433
Lyhytaikaiset velat yhteensä 3 262 2 895
Lopetettujen toimintojen pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat 0 1
Velat yhteensä 4 006 3 392
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Liikearvo
Muut aineettomat hyödykkeet
Laskennalliset verosaamiset
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Rahavarat
Lyhytaikaiset varat yhteensä
Lopetettujen toimintojen pitkäaikaiset omaisuuserät
Varat yhteensä
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
Osakeanti
Ylikurssirahasto
Arvonmuutosrahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Muut rahastot
Kertyneet voittovarat
Muuntoerot
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
Määräysvallattomien omistajien osuus
Oma pääoma yhteensä
Velat
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset velat yhteensä
13
14
15
16
17
18
19, 26
Liite
20
928
1 191
4 152
314
6 585
2 262
3 051
7 077
12 390
0
18 975
TEUR
5 315
0
2 439
1 191
3 670
5 788
1 759
2 559
8 319
12 636
18 425
5 315
300
4 707
280
2 842
10
-142
15 750 15 550
-782
14 969
15 033
16 13
22, 26 731
744
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat
24 3 245
Rahoitusvelat 17
Lyhytaikaiset velat yhteensä 22, 26 3 262
Lopetettujen toimintojen pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat
Velat yhteensä 0
4 006

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä

Konsernin laaja tuloslaskelma

Liitetieto 1.1. – 31.12.2016 1.1. – 31.12.2015
TEUR TEUR
Jatkuvat toiminnot 1, 2
Liikevaihto 5 23 434 20 250
Liiketoiminnan muut tuotot 68 78
Aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen käyttö
Aineet ja tarvikkeet:
Ostot tilikauden aikana -4 752 -3 675
Varastojen muutos 508 501
Ulkopuoliset palvelut -2 556 -2 130
Aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen käyttö yhteensä -6 801 -5 303
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6
Palkat ja palkkiot 6, 21 -3 688 -3 206
Henkilösivukulut
Eläkekulut 6 -603 -551
Muut henkilösivukulut -180 -139
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut yhteensä -4 472 -3 896
Poistot ja arvonalentumiset 7
Poistot -664 -542
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -664 -542
Liiketoiminnan muut kulut 8, 9 -4 509 -4 827
Liiketulos 7 058 5 760
10
Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoituskulut
-109 -286
Rahoitustuotot 167 430
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
Voitto ennen veroja
58
7 116
144
5 903
11
Verot
Tuloverot
-1 533 -1 313
Verot yhteensä -1 533 -1 313
Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista 5 583 4 590
Lopetetut toiminnot
Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista 3 1 1 907
Tilikauden voitto 5 584 6 497
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot 1 0
Tilikauden laaja tulos yhteensä 5 585 6 497
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille 5 850 6 772
Määräysvallattomille omistajille -265 -275
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos 12
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), jatkuvat toiminnot 0,70 0,61
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), jatkuvat toiminnot 0,70 0,61
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), lopetetut toiminnot 0,00 0,24
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), lopetetut toiminnot 0,00 0,24
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden voitto 0,70 0,85
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden voitto 0,70 0,85

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma

LIITE 1.1. – 31.12.2016
TEUR
1.1. – 31.12.2015
TEUR
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto 5 583 4 590
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 26 774 542
Korkokulut ja muut rahoituskulut 10 109 286
Korko- ja muut rahoitustuotot 10 -167 -430
Verot 11 1 533 1 313
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos 19 -495 -231
Vaihto-omaisuuden muutos 18 -504 -503
Osto- ja muiden velkojen muutos 25 15 252
Muut erät -1 12
Käyttöpääoman muutos yhteensä -985 -470
Maksetut korot 10 -30 -286
Saadut korot 10 9 430
Maksetut verot 11 -779 -1 071
Liiketoiminnan nettorahavirta 6 046 4 904
Lopetettujen toimintojen rahavirta 0 1 907
Investointien rahavirrat
Tytäryrityksen myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 3 0 2 816
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin 13 -563 -373
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 15 -825 -1 120
Investointien nettorahavirta -1 389 1 323
Lopetettujen toimintojen rahavirta 0 -20
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot 22 103 41
Lainojen takaisinmaksut 22 -269 -562
Maksetut osingot ja pääomanpalautukset 20 -5 563 -3 569
Osakkeiden merkintä optioilla 21 23 28
Omien osakkeiden hankkiminen -195 0
Rahoituksen nettorahavirta -5 900 -4 062
Lopetettujen toimintojen rahavirta 0 162
Rahavarojen ja luotollisten tilien nettomuutos -1 242 4 214
Rahavarat tilikauden alussa 19 8 319 4 105
Rahavarat tilikauden lopussa 19 7 077 8 319
TEUR
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto 5 583 4 590
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 26 774 542
Korkokulut ja muut rahoituskulut 10 109 286
Korko- ja muut rahoitustuotot 10 -167 -430
Verot 11 1 533 1 313
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos 19 -495 -231
Vaihto-omaisuuden muutos 18 -504 -503
Osto- ja muiden velkojen muutos 25 15 252
Muut erät -1 12
Käyttöpääoman muutos yhteensä -985 -470
Maksetut korot 10 -30 -286
Saadut korot 10 9 430
Maksetut verot 11 -779 -1 071
Liiketoiminnan nettorahavirta 6 046 4 904
Lopetettujen toimintojen rahavirta 0 1 907
Investointien rahavirrat
Tytäryrityksen myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 3 0 2 816
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin 13 -563 -373
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 15 -825 -1 120
Investointien nettorahavirta -1 389 1 323
Lopetettujen toimintojen rahavirta 0 -20
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot 22 103 41
Lainojen takaisinmaksut 22 -269 -562
Maksetut osingot ja pääomanpalautukset 20 -5 563 -3 569
Osakkeiden merkintä optioilla 21 23 28
Omien osakkeiden hankkiminen -195 0
Rahoituksen nettorahavirta -5 900 -4 062
Lopetettujen toimintojen rahavirta 0 162
Rahavarojen ja luotollisten tilien nettomuutos -1 242 4 214
Rahavarat tilikauden alussa 19 8 319 4 105

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Tuhatta
euroa
Osake
pääoma
Osake-
anti
Ylikurssi
rahasto
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Muut
rahas-
tot
Omat
osak-
keet
Muunto-
erot
Kertyneet
voittovarat Yhteensä
Määräys
vallat-
tomien
omistaji-
en osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma
1.1.2015
5 315 0 2 439 4 631 580 -14 3 -651 12 303 -242 12 061
Laaja tulos
Tilikauden tulos 6 772 6 772 -275 6 497
Muuntoerot 5 5 0 5
Tilikauden
laaja tulos
yhteensä
0 0 0 0 0 0 5 6 772 6 777 -275 6 502
Liiketoimet
omistajien
kanssa
Osingonjako -3 569 -3 569 0 -3 569
Omien osakkei
den hankinta
43 43 0 43
Muut suo
rat kirjaukset
voittovaroihin
-32 -32 0 -32
Toteutetut
osakeoptiot
9 18 28 0 28
Liiketoimet
omistaji
en kanssa
yhteensä
0 9 0 18 0 43 0 -3 601 -3 530 0 -3 530
Oma pääoma
31.12.2015
5 315 9 2 439 4 650 580 29 8 2 520 15 550 -517 15 033
Oma pääoma
1.1.2016
5 315 9 2 439 4 650 580 29 8 2 520 15 550 -517 15 033
Laaja tulos
Tilikauden tulos 5 849 5 849 -265 5 584
Muuntoerot 1 5 7 0 7
Tilikauden
laaja tulos
yhteensä
0 0 0 0 0 0 1 5 854 5 855 -265 5 591
Liiketoimet
omistajien
kanssa
Osingonjako -5 563 -5 563 0 -5 563
Omien osakkei
den hankinta
-171 -171 0 -171
Muut suo
rat kirjaukset
voittovaroihin
31 31 0 31
Toteutetut
osakeoptiot
-9 57 48 0 48
Liiketoimet
omistaji
en kanssa
yhteensä
0 -9 0 57 0 -171 0 -5 532 -5 655 0 -5 655
Oma pääoma
31.12.2016
5 315 0 2 439 4 707 580 -142 10 2 842 15 750 -782 14 969

Tytäryritykset

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset (strukturoidut yhteisöt mukaan luettuina), joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvät voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.

Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritellään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan kohdassa "Liikearvo".

Hankitut yritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä alkaen kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut yritykset siihen saakka kunnes määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallatomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Emoyrityksen tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Ulkomaanmääräisten erien muuntaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu konsernin toimintavaluutan (euro) määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu euromääräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoituksen kurssivoitot- ja tappiot esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisen konserniyrityksen erillisten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi toteutumispäivien kursseihin ja taseet raportointikuukauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka vaikutus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kertyneet muuntoerot ovat tulosvaikutteisia yritysmyyntitilanteessa.

Ulkomaisen konserniyrityksen ollessa itse perustettu sen hankintaan ei liity liikearvoa tai kirjanpitoarvojen käypään arvoon oikaisuja ja niistä johtuvia omaisuuseriä jotka olisi muunnettava euroiksi raportointikuukauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tulot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuna. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut

ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella jolla palvelu suoritetaan. Konsernin liikevaihdosta yli 99% muodostuu silmänpainemittareiden sekä antureiden myynnistä.

Julkiset avustukset

Syntyneiden menojen korvauksiksi saadut julkiset avustukset on kirjattu muihin liiketoiminnan tuottoihin. Julkiset avustukset tuloutetaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi.

Liiketulos

Liiketulos muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään aineiden ja tavaroiden käyttö oikaistuina varastojen muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liiketuloksen alapuolella. Kurssierot sisältyvät liiketulokseen, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaavaa taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on vähintään 10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluiksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Konsernilla on vain

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2016

Yrityksen perustiedot

Revenio-konserni on kansainvälisillä markkinoilla toimiva suomalainen terveysteknologiakonserni, jonka maailmanlaajuinen menestys perustuu vahvasti patentoituun silmänpaineen mittausteknologiaan. Reveniokonserniin kuuluvat Icare Finland Oy, Icare USA Inc., Revenio Research Oy sekä 53,5 %:sti omistettu Oscare Medical Oy. Revenio-konserni suunnittelee, valmistaa ja myy pääliiketoimintanaan silmänpaineen ja luuntiheyden mittaamisessa käytettäviä lääketieteellisiä instrumentteja. Reveniokonsernin jatkuvat toiminnot muodostavat yhden raportoitavan liiketoiminta-alueen. Yhtiöllä on Suomen lisäksi toimintaa myös Yhdysvalloissa, missä sillä on tytäryhtiö.

Revenio Group Oyj (1700625-7) on Reveniokonsernin emoyhtiö. Se on suomalainen, vuoden 2001 lokakuusta Nasdaq Helsingissä noteerattu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa. Yhtiön rekisteröity osoite on Äyritie 22, 01510 VANTAA.

Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty tuhansina euroina.

Revenio Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi kokouksessaan 16.2.2017. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa konsernin emoyhtiön pääkonttorista tai yhtiön internet-sivuilta osoitteesta: www.revenio.fi

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2016 voimassaolevia IAS ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä

standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätöksen pääasiallisena arvostusperustana on alkuperäinen hankintameno. Tästä poiketen käypään arvoon arvostetaan myytävissä olevat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, johdannaisinstrumentit mukaan lukien.

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa, kun tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovelletaan. Näitä on kuvattu myöhemmin kohdassa "keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa".

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön ja kaikkien tytäryhtiöiden toiminta- ja esittämisvaluutta lukuunottamatta Icare USA Inc. -yhtiötä, jonka toimintavaluutta on Yhdysvaltain dollari.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2015, lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2016 alkaen. Konserni soveltaa kaikkia uusia standardeja tilinpäätökseensä, mutta näiden muutosten vaikutukset yhtiöön arvioidaan pieniksi.

IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2012–2014

Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta niillä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 27:n Erillistilinpäätös muutos

Pääomaosuusmenetelmä erillistilinpäätöksissä. Standardimuutos sallii pääomaosuusmenetelmän käyttämisen tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritysten kirjaamisessa erillistilinpäätöksiin, mikä on ollut joissain maissa paikallinen vaatimus. Siten aiempaa useamman yhteisön on mahdollista laatia erillistilinpäätöksensä IFRS:n mukaan. Standardimuutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 41:n Maatalous muutos

Tuottavat kasvit. Standardimuutos sallii tuottavien biologisen hyödykkeiden kirjaamisen vaihtoehtoisesti hankintamenoon, kun aiemmin standardi edellytti näiden kirjaamista käypään arvoon. Näistä tuottavista biologisista hyödykkeistä saatavat tuotteet arvostetaan kuitenkin edelleen IAS 41:n mukaisesti käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla.Standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:n Aineettomat hyödykkeet muutos

Selvennys hyväksyttäviin poistomenetelmiin. Muutoksella kielletään aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen myyntituottoihin perustuen.

Poikkeuksellisesti poistot voidaan tehdä myyntituottoihin perustuen ainoastaan, jos myyntituottojen ja aineettoman hyödykkeen taloudellisen hyödyn kuluminen korreloivat erittäin paljon toisiinsa. Myöskään aineellisiin hyödykkeisiin ei voida soveltaa myyntituottoihin perustuvaa poistomenetelmää. Standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 11:n Yhteisjärjestelyt muutos

Kirjanpitokäsittely hankittaessa osuuksia yhteisissä toiminnoissa. Standardimuutos edellyttää liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitoperiaatteiden soveltamista yhteisten toimintojen hankintoihin, kun kyseessä on liiketoiminta. Standardimuutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen muutos

Aloite liitetiedoista. Muutokset selventävät IAS 1:n ohjeistusta olennaisuuteen, tuloslaskelma- ja tase-erien yhdistämiseen, väliotsikoiden esittämiseen sekä tilinpäätöksen rakenteeseen ja laadintaperiaatteisiin liittyen. Standardimuutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin muutokset

Sijoitusyhteisöt: Selvennyksiä yhdistelypoikkeaman soveltamiseen. Muutokset selventävät helpotusta konsernitilinpäätöksen laadintapakosta tilanteessa, jossa konserniin sisältyy sijoitusyhteisöjä. Muutokset tuovat helpotuksia myös ei-sijoitusyhteisömuotoisten sijoittajien sellaisten osakkuusyhtiö- ja yhteisyrityssijoitusten käsittelyyn, jotka itsessään ovat sijoitusyhteisöjä. Standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykkeillä ovat seuraavat:

Patentit ja tuotemerkit tasapoisto 10 v.
Atk-ohjelmistot tasapoisto 3–7 v.
Aktivoidut
tuotekehitysmenot
tasapoisto 10 v.

Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Yhtiön johto arvioi jatkuvasti, onko olemassa viitteitä siitä että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään WACC-menetelmällä (Weighted Average Cost of Capital) määriteltyä korkoa ennen veroja. Korkoon WACC-menetelmässä vaikuttavia tekijöitä riskitön korkotaso, vieraan pääoman kustannus, osakemarkkinoiden riskipreemio, beta-kerroin ja toimialan pääomarakenne.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Muista omaisuuseristä kuin liikearvosta kirjattu arvonalennustappio voidaan myöhemmin peruuttaa, jos on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä kerrytettävissä oleva rahamäärää. Peruutusta ei kuitenkaan tehdä enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Yhtiön johdon keskeisinä pitämiä tekijöitä, jotka voivat johtaa arvon alentumistestaukseen, ovat muun muassa omaisuuserän merkittävästi heikompi tuotto suhteessa aikaisempaan tai odotettuun taloudelliseen tulokseen, toimialan tai markkinatilanteen negatiiviset muutokset tai niiden uhat ja merkittävät muutokset omaisuuserän käyttötavassa tai liiketoiminnan kokonaisstrategiassa.

Rahoitusvarat

Luokittelu Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä mihin tarkoitukseen ne on hankittu ja se tapahtuu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypän arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat pidetään kaupankäyntitarkoituksessa. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Myös johdannaiset ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä ellei niitä ole luokiteltu suojauksiksi. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.

Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liityvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin paitsi erääntyessään yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi.

Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisiin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai niitä ei ole luokiteltu kuulumaan mihinkään muuhun ryhmään.

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät pörssinoteerattuja osakkeita, jotka sisältyvät pitkä-aikaisiin varoihin, ellei niitä ole tarkoitus myydä 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Rahoitusvarat -kirjaaminen ja arvostaminen

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Myytävissä olevat sekä käypään

arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon.

Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ryhmän käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelman erässä liikevoittoon sisältyen sillä kaudella, jolla ne syntyvät. Osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista merkitään tuloslaskelmaan muina tuottoina kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen.

Kun myytävissä oleviksi luokitellut arvopaperit myydään tai niistä tehdään arvonalennus, omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset sisällytetäään tuloslaskelmaan kohtaan "muut liiketoiminnan voitot/-tappiot netto".

Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko myytävissä olevista arvopapereista kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saadut osingot kirjataan tuloslaskelmaan muihin tuottoihin, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen.

Noteerattujen sijoitusten arvot perustuvat senhetkisiin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalle erälle ei ole toimivia markkinoita, käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien perusteella. Tällöin käytetään riippumattomien osapuolten välillä viimeaikoina toteutuneita kauppoja, muiden olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypia arvoja tai diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa.

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko olemassa objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon alentumisesta. Jos kysymyksessä ovat myytävissä oleviksi luokitellut oman pääoman ehtoiset arvopaperit, katsotaan käyvän arvon merkittävän tai pitkittyneen alenemisen alle hankintamenon olevan merkki arvon alentumisesta. Tällöin kertynyt tappio, joka määritetään hankintamenon ja senhetkisen käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä erästä aiemmin kirjatuilla arvonalentumistappioilla, siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan merkittyjä arvonalentumistappioita oman pääoman ehtoisista instrumenteista ei myöhemmin peruta tuloslaskelman kautta.

Lisäksi Reveniolla on rajattua henkilöstöä koskeva yksilöllinen lisäeläkejärjestely. Vakuutettu vanhuuseläke on 60 vuotta. Nämä lisäeläkejärjestelyt on järjestetty ulkopuolisisssa eläkevakuutusyhtiöissä.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on optio-ohjelma kannustinjärjestelynä, jossa osakkeita voi merkitä ohjelmassa määritetyllä hinnalla. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti ajan kulumisen mukaan myöntämishetken jälkeen osakkeiden merkintäajan alkamiseen asti. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu optiojärjestelyn Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla laskettuun käypään arvoon. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Myönnetyt optiot ovat oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Kun optio-oikeuksia käytetään, kirjataan osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset omaan pääomaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralleottajana

Osa konsernin tuotannollisesta ja liiketoiminnan tukitoimintoihin kuuluvasta kalustosta ja laitteista on otettu vuokralle. Aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokrasopimuksen alkamisajankohtana vähimmäisvuokrien nykyarvoon, ja hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy samana.Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Näiden perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Konserni ei toimi vuokralleantajana ulkopuolisiin tahoihin nähden.

Osingonjako

Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi konsernitaseeseen sillä tilikaudella, jonka aikana osingot hyväksytään yhtiökokouksessa.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikaudella verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan konserniyhtiöiden verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka, eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus-tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot eli laskennalliset verot syntyvät varaston sisäisistä katteista.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykkeille ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto tasapoisto 3–5 v.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoon vain, jos on todennäköistä että hyödykkeeseen liittyvä vastaava taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä.

Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti kun ne ovat toteutuneet.

Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5-standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla nettoluovutustuottoa kirjanpitoarvoon, ja ne sisällytetään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai -kuluihin.

Aineettomat hyödykkeet Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen 1.1.2004 hankituissa yrityksissä liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesti sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden kirjanpitoarvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu konsernissa yhdelle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden konserni odottaa hyötyvän siitä liiketoimintojen yhdistämisestä, josta liikearvo syntyi. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisen vaikutusajan kuluessa. 1.1.2004 jälkeisissä yrityshankinnoissa aineettomat hyödykkeet on arvostettu käypiin arvoihin.

arviot heijastavat toteutunutta kehitystä ja ovat johdonmukaisia suhteessa ulkoiseen informaatioon.

Myöhemmin sovellettavat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRS standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2017–2021. Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa.

Uusi standardi IFRS 9 (1.1.2018) muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Standardi korvaa nykyisen standardin IAS 39. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta on edelleen kolme suojauslaskentatyyppiä. Aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa. Konsernissa arvioidaan parhaillaan muutoksen mahdollisia vaikutuksia. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Uusi standardi IFRS 15 (1.1.2018) sisältää ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset standardit IAS 18 ja IAS 11. Revenio konsernin asiakassopimuksiin sisältyy tyypillisesti yksi suoritevelvoite, joka täytetään luovuttamalla asiakkaalle määräysvalta toimitettaviin tuotteisiin tiettynä ajankohtana. Revenio konserni harjoittaa liiketoimintaa, jossa suoritevelvoite täytetään kaikissa tapauksissa tiettynä ajankohtana eikä tähän liity muutosta aiempaan tuloutuskäytäntöön nähden, jossa suoritevelvoitteen täyttämisen kriteerinä oli riskien ja hyötyjen siirtyminen, joka on myös eräs keskeinen indikaatio määräysvallan siirtämisestä asiakkaalle. Revenio konsernin asiakassopimuksissa transaktiohinnan määrittämiseen ei liity muuttuvia vastikkeita eikä sopimuksiin sisälly merkittäviä rahoituskomponentteja ja transaktiohinta kohdistuu yhdelle suoritevelvoitteelle. Yllä mainittujen seikkojen johdosta Revenio konsernissa ei aiheudu euromääräisiä vaikutuksia IFRS 15 standardin käyttöönotosta. IFRS 15 standardin edellyttää asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvien lisämenojen ja asiakassopimuksen täyttämisestä aiheutuvien menojen kirjaamista taseeseen. Revenio konsernissa eräillä markkina-alueilla asiakassopimuksen saamiseen liittyy ulkoisia palkkioita, jotka ovat tällaisia asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja. Revenio konsernissa suoritevelvoite täytetään tiettynä ajankohtana, jolloin asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvat lisämenot kirjataan kuluksi. Revenio konsernin asiakassopimuksiin ei liity aktivoitavia asiakassopimuksen täyttämisestä aiheutuvia menoja. IFRS 15 standardin edellyttämät liitetiedot tulevat lisäämään tilinpäätöksen liitetiedoissa myyntituotoista asiakassopimuksista esitettäviä tietoja. Liitetietovaatimuksista kaikki vaatimukset, jotka liittyvät myyntituottojen tulouttamiseen ajan kuluessa ja ja asiakassopimuksen täyttämisestä aiheutuvien menojen käsittelystä eivät ole Revenio konsernille relevantteja. IFRS 15 standardin siirtymään liittyvistä siirtymävaihtoehdoista on valittu standardin takautuva soveltaminen, koska euromääräisiä vaikutuksia standardin käyttöönotosta ei ole todettu.

IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019). IFRS 16 julkaistiin tammikuussa 2016. Sen seurauksena lähes kaikki vuokrasopimukset tullaan merkitsemään taseeseen, sillä operatiivisia vuokrasopimuksia ja rahoitusleasingsopimuksia ei enää erotella. Uuden standardin mukaan kirjataan omaisuuserä (oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka. Ainoita poikkeuksia ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset. Vuokralle antajien soveltamaan kirjanpitokäsittelyyn ei tule merkittäviä muutoksia. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin käyttöönoton vaikutuksia. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IAS 12 Tuloverot muutos Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen realisoitumattomista tappioista (sovellettava 1.1.2017). IAS 12:een tehtiin tammikuussa 2016 muutoksia, joilla selvennettiin laskennallisten verojen kirjaamista, kun omaisuuserä arvostetaan käypään arvoon ja kyseinen käypä arvo on pienempi kuin omaisuuserän verotuksellinen arvo. Muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IAS 7 Rahavirtalaskelmat muutos. Tilinpäätök sessä esitettäviä tietoja koskeva hanke (sovellettava 1.1.2017). Yritysten on vastedes

esitettävä selostus rahoitustoiminnoista

johtuvista velkojen muutoksista. Tämä kattaa rahavirroista syntyvät muutokset (esim. velkojen nostot ja takaisinmaksut) samoin kuin muutokset, joihin ei liity rahavirtaa, kuten hankinnat, luovutukset, kertyneet korot ja realisoitumattomat valuuttakurssierot. Konsernissa arvioidaan parhaillaan muutosten mahdollisia vaikutuksia. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IFRS 4 Vakuutussopimukset muutos (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 Rahoitusinstrumentit standardin soveltaminen yhdessä IFRS 4 Vakuutussopimukset standardin kanssa. Muutoksella ei odoteta olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IFRS 2 Osakeperusteiset maksut muutos (sovellettava 1.1.2018). Selvennyksiä osakeperusteisten liiketoimien luokitteluun ja arvostamiseen. Muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskit ja riskienhallintaprosessi Rahoitusriskien hallinnasta vastaa yhtiön toimitusjohtaja yhdessä hallituksen kanssa. Hallitus määrittelee yhtiön rahoituksen päälinjaukset ja rahoitusriskien yleiset hallintaperiaatteet sekä antaa tarvittaessa toimintaohjeet koskien mahdollisia erityisalueita kuten likviditeettiriskiä, korkoriskiä, luottoriskiä sekä ylimääräisten likvidien varojen sijoittamista. Yhtiön hallitus käsittelee kuukausittain kokouksessaan konsernin taloudelliseen tilanteeseen ja rahoitusasemaan liittyvät asiat.

Yhtiön strategian mukaisesti yhtiö voi tavoitella kasvua yritys-ja liiketoimintakaupoin. Näiden toteuttaminen voi edellyttää vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen käyttämistä. Vieraan pääoman ehtoista rahoitusta voidaan käyttää myös muihin strategisiin ja operatiivisiin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Kaikkiin rahoitustarpeisiin, ennen muuta yritys- ja liiketoimintakauppojen rahoitukseen voidaan käyttää myös oman pääoman ehtoista rahoitusta.

Rahoitusriskien osa-alueet

Yhtiö voi altistua toiminnassaan useille rahoitusriskeille, mukaanlukien valuuttakurssien, korkojen ja osakemarkkinoiden muutosten vaikutukset. Rahoitusriskien hallinnankeskeinen tavoite on tunnistaa konsernin kannalta relevantit rahoitusmarkkinoiden riskit ja pyrkiä rminimoimaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.

Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kun on todennäköistä että lainasitomusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio katsotaan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksoteteen kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta kun siihen liittyvät sopimusperusteiset velvoitteet ovat lakanneet. Tarvittaessa luotolliset tilit sisältyvät lyhytaikaisissa veloissa esitettäviin lainoihin.

Kaikki rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26.

Oma pääoma

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Revenio Group Oyj:n takaisin hankkimat omat osakkeet on esitetty oman pääoman vähennyseränä.

Liikearvo

Riippumatta siitä, onko arvonalennuksesta viitteitä, kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain liikearvon osalta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käypä arvo. Käyvällä arvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan.

Käyvän arvon määrittäminen perustuu arvioihin tulevista rahavirroista. Rahavirtoihin vaikuttavat eniten diskonttokorot, päätösarvot sekä saatavien ja maksettavien rahavirtojen arvioinnissa käytetyt olettamukset ja arviot. Johto määrittää diskonttokoron WACC (Weighted Average Cost of Capital) -menetelmän perusteella. Vaikka johdon arvion mukaan tehdyt olettamukset on tehty huomattavaa varovaisuutta noudattaen, tehdyt arviot voivat poiketa olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista arvoista. Diskontatut rahavirrat lasketaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan kumpi näistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu välittömistä muuttuvista menoista kuten raaka-aineista, välittömistä työsuoritus- ja muista menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen laskutuksen määräisinä vähennettynä arvonalentumistappiolla. Arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että yhtiö ei pysty keräämään saamisiaan alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvonalentumistappion määrä on saamisten kirjanpitoarvon ja niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus, ja se vastaa odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvoa. Näyttönä pidetään säännönmukaisesti saamisen erääntymistä yli 180 päivän ikäiseksi silloin kun saatavalla ei ole luottovakuutuksen tai muun järjestelyn kautta saatua turvaavaa vakuutta. Myös 180 päivää varhemmin saatu ulkopuolinen näyttö saamiseen liittyvästä riskistä johtaa arvonalentumistappion kirjaamiseen. Tälläisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi velallisen huomattavat taloudelliset vaikeudet, yrityssaneeraus- tai konkurssimenettely. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään yksi kuukausi hankinta-ajankohdasta lähtien.

Varaukset

Varauksina on taseessa esitetty aikaisempiin tapahtumiin liittyviä todennäköisiä vastaisia velvoitteita, joiden suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Alla on esitetty keskeisimmät tilinpäätöksen osa-alueet, joissa johto on joutunut käyttämään harkintaa ja arvioihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä.

Hankituissa liiketoiminnoissa aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Aineettomien hyödykkeiden asiakassopimusten pituuksissa ja niiden tuottamissa tulevaisuuden rahavirroissa joudutaan tekemään arvioita ja ennusteita. Liikearvo testataan konsernissa vuosittain sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä liiketoiminnan kannattavuudesta ja kaikista siihen vaikuttavista tekijöistä. Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavien aineettomien hyödykkeiden osalta arvioidaan vuosittain, onko arvonalentumisesta olemassa viitteitä. Jos viitteitä on havaittavissa, testataan aineettomat hyödykkeet arvonalentumistestauksella. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä. Lisätietoa liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestauksista on esitetty liitetiedossa 14.

Yhtiön johto perustaa ennusteensa strategian, tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmien ja ennusteiden lisäksi arvioon toimialan kysyntään vaikuttavista makro- ja mikrotaloudellisista tekijöistä. Käytetyt Keskeisimmät osa-alueet rahoitusriskien hallinnassa ovat:

(i) Valuuttariski

Yhtiön merkittävä vientimarkkina terveydenhoitosegmentissä on Yhdysvallat, jossa yhtiöllä on tytäryhtiö ja jota kautta myynti Yhdysvaltain markkinoille tapahtuu. Toimintavaluuttana on tällöin Yhdysvaltain dollari. Yhdysvaltoihin tapahtuvassa myynnissä ja paikallishankinnoissa altistututaan euron ja dollarin välisten kurssivaihteluiden riskille. Yhtiön USD-määräiset rahavarat tilinpäätöshetkellä olivat 816t. USD. Mikäli euro vahvistuisi dollariin nähden 10 prosentilla, olisi sillä 77 teur tilinpäätöshetken rahavaroja heikentävä vaikutus.

Laskutus Icare Finland Oy:n ja Icare USA Inc.:n välillä tapahtuu Yhdysvaltain dollareissa. Valuuttariskin kantaa Icare Finland Oy, koska konsernin sisäisillä liiketapahtumilla ei ole valuuttasuojauksia. Konsernin jatkuvien toimintojen kokonaisliikevaihdosta n. 43,5 % tulee Yhdysvaltain dollarimääräisestä myynnistä. Icare USA Inc.:n dollarimääräisten myyntisaamisten määrä tilinpäätöshetkellä 1.068 tuhatta dollaria. Icare USA Inc.:n pankkitilillä oli tilinpäätöshetkellä 268 tuhatta dollaria. Konsernin USD -määräisellä valuuttatilillä oli tilinpäätöshetkellä saldoa 548 tuhatta dollaria.

(ii) Korkoriski

Yhtiön taserakenteessa korkoriskiä liittyy rahoitusvelkoihin. Konsernin tulos ja liiketoiminnan rahavirta ovat olennaisilta osin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Yhtiö arvioi aina uutta, esimerkiksi yrityskauppaan liittyvää, rahoitusta nostettaessa mahdollisen korkoriskiltä suojautumisen tarpeen huomioiden vieraan pääoman määrä, suojautumisen kustannukset ja odotettu korkotason kehitys rahoituksen voimassaoloaikana. Konsernin rahoitusveloista kaikki on kiinteäkorkoisia. Viitekorkojen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä ei nostaisi 31.12.2016 korollisen vieraan pääoman korkokuluja vuositasolla. Yhtiöllä ei ole korkosijoituksia tai -johdannaisia joihin sovellettaisiin rahavirran suojauslaskentaa.

(iii) Luottoriski

Konsernin luottomyynnin ohjeistuksessa määritellään tuotteiden luotolla myymisen edellytykset sekä vaatimukset luotonhallinnan menettelyille. Luottokelpoisuuden tarkistaminen luottovakuutuslimiittiä hakemalla tehdään uusia asiakkuuksia perustettaessa. Luottolimiittiä ja luotolla myymistä arvioidaan uudelleen mikäli asiakkaan ostovolyymi muuttuu tai mikäli luottovakuutusyhtiä muuttaa myöntämäänsä limiittiä asiakkaan luottokelpoisuudessa tapahtuneen muutoksen johdosta.

Mikään yksittäinen asiakas tai tai asiakasryhmä ei konsernin luottoriskin kannalta muodosta merkittävää luottoriskikeskittymää. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden ja luottotappiovarausten määrä on ollut yhteensä 28.946,70 euroa (33.574,71 euroa). Luottoriskin teoreettinen enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä vastaa myyntisaamisten kirjanpitoarvoa. Myyntisaamisten ikäjakaumaa on kuvattu liitetiedossa 18.

(iv) Likviditeettiriski

Merkittävin likvidien rahavarojen riittävyyteen vaikuttava tekijä lyhyellä aikavälillä on liiketoiminnan kannattavuus. Näin ollen liiketoiminnan rahavirran kehittymiseen vaikuttavat johdon kannattavuudenhallintatoimenpiteiden lisäksi myös liiketoiminnan riskit ja sellaiset ulkoiset riskitekijät, kuten yleinen taloudellinen kehitys, rahoitusmarkkinaolosuhteet ja muut makrotaloudelliset kysyntätekijät, joihin yhtiön johdolla ei ole vaikutusmahdollisuuksia.

Konsernin maksuvalmius säilyi vuonna 2016 hyvänä. Maksuvalmiuteen vaikuttivat positiivisesti Terveysteknologia-segmentin tuloskehitys. Rahavaroja alensi vuonna 2016 osingonjako. Konsernin rahavarat 31.12.2016 olivat 7.077 tuhatta euroa (8.319 tuhatta euroa). Yhtiössä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti liiketoiminnan tarvitseman rahoituksen määrää jotta konsernilla olisi riittävä likviditeetti toimintansa rahoittamiseksi. Rahavarojensa lisäksi yhtiöllä on käytettävissään kahden miljoonan euron suuruinen revolveriluottolimiitti maksuvalmiuden tehokasta konsernitasoista hallintaa varten. Limiittiä ei käytetty tilikauden aikana. Yhtiön hallitus seuraa konsernin likviditeetin toteutunutta ja ennustettua kehittymistä kuukausittain sekä päättää mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä.

31.12.2016 Liite Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 2–5 vuotta Yli 5 vuotta Rahavirta
yhteensä
Ostovelat ja muut korottomat velat 24 3 245 0 0 0 3 245
Lainat rahoituslaitoksilta
-pääoma 22 17 0 265 466 748
-korkomaksut 1 5 5 1 11
31.12.2015 Liite Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 2–5 vuotta Yli 5 vuotta Rahavirta
yhteensä
Ostovelat ja muut korottomat velat 24 2462 0 0 0 2462
Lainat rahoituslaitoksilta
-pääoma 22 433 59 117 304 914
-korkomaksut 5 2 2 0 9

Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä seuraavat korolliset rahoitusvelat:

Rahoitusvelka Käyttötarkoitus Alkuperäinen
pääoma TEUR
Jäljellä oleva pääoma
TEUR
Perustamisvuosi
Pankkilaina Tytäryhtiön TEKES-laina 502 324 2010–2013

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea konsernin liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset liiketoiminnalle ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen määrää tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelkaantumisasteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2016 lopussa -6,3 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa -7,1 miljoonaa euroa) ja nettovelkaantumisaste -43,8 % (-48,3 %). Nettovelkaantumis-astetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla. Konsernin strategiana on pitää nettovelkaantumisaste alle 25 %:n. Strategia ei ole muuttunut edellisestä vuodesta.

1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015
Rahoitusvelat 748 1 178
Rahavarat 7 077 8 319
Nettovelat -6 329 -7 141
Oma pääoma yhteensä 14 969 15 033
Nettovelkaantumisaste -43,8 % -48,3 %

Konsernin aikaisempia yrityskauppoja on toteutettu osakevaihtona, joihin voi liittyä usean vuoden pituiselle määräytymisjaksolle sovittuja mahdollisia lisäkauppahintoja, jotka niin ikään on mahdollisuus kuitata antamalla myyjätahoille yhtiön omia osakkeita. Arvio tällaisten lisäkauppahintojen määrästä kirjataan kaupantekohetkellä taseeseen muihin rahoitusvelkoihin. Tilinpäätöshetkellä ja vertailuvuonna taseessa ei ollut tällaisia lisäkauppahintavelkoja.

1) Toimintasegmentit

Konsernilla on yksi raportoitava segmentti, joka muodostuu konsernin itsenäisistä liiketoimintaa harjoittavista tytäryhtiöistä.

Konsernin raportoima segmentti on: Silmänpainemittareiden ja -antureiden suunnittelu, valmis
Revenio Terveysteknologia tus ja myynti, luuntiheyden mittalaitteen suunnittelu, valmis
(Icare Finland Oy,Oscare Medical Oy, Icare USA Inc. tus ja myynti sekä konsernin tutkimus- ja kehityshankkeiden
ja Revenio Research Oy) hallinnointi

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

2016, TEUR
Suomi Muu Eurooppa Muut Yhteensä
Liikevaihto 705 5 497 17 233 23 434
Varat 16 937 0 2 038 18 975
Investoinnit 1 414 0 80 1 494
2015, TEUR
Suomi Muu Eurooppa Muut Yhteensä
Liikevaihto 774 4 809 14 667 20 250
Varat 16 250 0 2 175 18 425
Investoinnit 2 239 0 34 2 273

2) Liikevaihto

TEUR 2016 2015
Liikevaihto, tavarat 23 434 20 250
Yhteensä 23 434 20 250

3) Lopetetut toiminnot

Konsernin lopetetut toiminnot muodostuvat tilikaudella 2016 Kauhajoen Sisälogistiikka Oy:n liiketoiminnoista. Yhtiön purkautuminen on rekisteröity 13.6.2016. Boomeranger Boats Oy:n liiketoiminta myytiin 25.2.2015 ja Done Software Solutions Oy 7.5.2015. Kauhajoen Sisälogistiikka Oy on purettu vuoden 2016 aikana.

Lopetettuihin toimintoihin kuuluvien liiketoimintojen tulos, luovutuksesta johtuvat voitot sekä osuus rahavirroista olivat seuraavat:

Lopetettavien toimintojen tulos esitetään tuloslaskelmassa rivillä tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista, joka muodostuu myydyistä tai myytävissä olevista yhtiöistä. Rivillä tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista, joka muodostuu myydyistä tai myytävissä olevista yhtiöistä.

TEUR 1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015
Kauhajoen Sisälogistiikka Oy / Done Logistics Oy
Tuotot 0 0
Kulut 0 -33
Voitto ennen veroja 0 -33
Verot 0 0
Voitto verojen jälkeen 0 -33
Voitto liiketoiminnan luovutuksesta ennen veroja 0 0
Verot 0 0
Voitto liiketoiminnan luovutuksesta verojen jälkeen 0 0
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista 0 -33
Liiketoiminnan rahavirrat 0 -58
Investointien rahavirrat 0 0
Rahoituksen rahavirrat 0 0
1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015
TEUR Done Software Solutions Oy
Tuotot 0 631
Kulut 0 -453
Voitto ennen veroja 0 178
Verot 0 0
Voitto verojen jälkeen 0 178
Voitto liiketoiminnan luovutuksesta ennen veroja 0 1 648
Verot 0 0
Voitto liiketoiminnan luovutuksesta verojen jälkeen 0 1 648
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista 0 1 826
Rahavirrat:
Liiketoiminnan rahavirrat 0 5
Investointien rahavirrat 0 -5
Rahoituksen rahavirrat 0 0
1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015
TEUR Boomeranger Boats Oy
Tuotot 0 230
Kulut 0 -398
Voitto ennen veroja 0 -168
Verot 0 0
Voitto verojen jälkeen 0 -168
Voitto liiketoiminnan luovutuksesta ennen veroja 0 341
Verot 0 0
Voitto liiketoiminnan luovutuksesta verojen jälkeen 0 341
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista 0 173
Liiketoiminnan rahavirrat 0 5
Investointien rahavirrat 0 -3
Rahoituksen rahavirrat 0 0
TEUR
Tuotot
Kulut
Voitto ennen veroja
Verot
Voitto verojen jälkeen
Voitto liiketoiminnan luovutuksesta ennen veroja
Verot
Voitto liiketoiminnan luovutuksesta verojen jälkeen
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista
Liiketoiminnan rahavirrat
Investointien rahavirrat
Rahoitu kean rahavirrat

8) Liiketoiminnan muut kulut

1.1.-31.12.2016
TEUR
1.1.-31.12.2015
TEUR
Vapaaehtoiset henkilösivukulut -188 -221
Vuokrat -363 -315
Muut toimitilakulut -25 -16
IT-sekä kone-ja kalustokulut -369 -371
Markkinointi-ja matkakulut -1 554 -1 676
T&K -kulut -180 -96
Hallintopalvelut -1 796 -2 083
Muut liiketoiminnan muut kulut -35 -47
Yhteensä -4 509 -4 827

9) Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja kehittämismenoja 180 tuhatta euroa vuonna 2016 (96 tuhatta euroa vuonna 2015).

10) Rahoituskulut (netto)

1.1.-31.12.2016
TEUR
1.1.-31.12.2015
TEUR
TEUR
Korkokulut rahoituslainoista -6 -15
Valuuttakurssitappiot vieraasta pääomasta -87 -241
Muut rahoituskulut -16 -30
Valuuttakurssivoitot vieraasta pääomasta 163 419
Muut rahoitustuotot 3 11
Yhteensä 58 144

Konserni ei hankkinut uusia liiketoimintoja tilikaudella 2016.

5) Liiketoiminnan muut tuotot

1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015
TEUR TEUR
Saadut korvaukset ja avustukset 66 50
Muut 2 27
Yhteensä 68 78

6) Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015
TEUR TEUR
Palkat -3 688 -3 206
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -603 -551
Muut henkilösivukulut -180 -139
Yhteensä -4 472 -3 896
Henkilöstön lukumäärä tilikaudella keskimäärin 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015
Revenio Terveysteknologia (Icare Finland Oy, Icare USA Inc., Oscare Medical Oy ja
Revenio Research Oy)
36 32
Hallinto (Revenio Group Oyj) 5 5
Yhteensä 41 37

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista, osakeomistuksista ja optio-oikeuksista esitetään liitetiedossa 28. Lähipiiritapahtumat. Tiedot myönnetyistä optioista esitetään liitetiedossa 21. Osakeperusteiset maksut.

7) Poistot ja arvonalentumiset

1.1.-31.12.2016
TEUR
1.1.-31.12.2015
TEUR
Poistot hyödykeryhmittäin
Kehittämismenot -273 -195
Aineettomat hyödykkeet -71 -80
Poistot aineettomista hyödykkeistä yhteensä -343 -275
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto -320 -268
Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä yhteensä -320 -268
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset yhteensä -664 -542

4) Hankitut liiketoiminnot

13) Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Koneet ja kalusto 1.1.–31.12.2016
TEUR
1.1.–31.12.2015
TEUR
Hankintamenot 1.1. 1 608 2 691
Lisäykset tilikauden aikana 518 338
Vähennykset tilikauden aikana -31 -1 421
Hankintamenot 31.12. 2 094 1 608
Kertyneet poistot 1.1. -978 -2 198
Tilikauden poistot -325 -209
Vähennykset tilikauden aikana 30 1 428
Kertyneet poistot 31.12. -1 274 -978
Kirjanpitoarvo 31.12. 820 630
Kirjanpitoarvo 1.1. 630 493
Koneet ja kalusto 1.1.–31.12.2016
TEUR
Hankintamenot 1.1. 1 608
Lisäykset tilikauden aikana 518
Vähennykset tilikauden aikana -31
Hankintamenot 31.12. 2 094
Kertyneet poistot 1.1. -978
Tilikauden poistot -325
Vähennykset tilikauden aikana 30
Kertyneet poistot 31.12. -1 274
Kirjanpitoarvo 31.12. 820
Kirjanpitoarvo 1.1. 630
Rahoitusleasing-sopimukset, koneet ja kalusto 1.1.–31.12.2016
TEUR
Hankintamenot 1.1. 0
Rahoitusleasing-sopimukset, koneet ja kalusto 1.1.–31.12.2016
TEUR
1.1.–31.12.2015
TEUR
Hankintamenot 1.1. 0 444
Vähennykset tilikauden aikana 0 -444
Hankintamenot 31.12. 0 0
Kertyneet poistot 1.1. 0 -437
Vähennykset tilikauden aikana 0 437
Kertyneet poistot 31.12. 0 0
Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0
Kirjanpitoarvo 1.1. 0 7
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1.1.–31.12.2016
TEUR
1.1.–31.12.2015
TEUR
Hankintamenot 1.1. 61 85
Lisäykset tilikauden aikana 91 61
Vähennykset tilikauden aikana -45 -85
Hankintamenot 31.12. 107 61
Kirjanpitoarvo 31.12. 107 61
Kirjanpitoarvo 1.1. 61 85

11) Tuloverot

1.1.–31.12.2016
TEUR
1.1.–31.12.2015
TEUR
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -1 606 -1 343
Aikaisempien tilikausien verot 4 18
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos 69 12
Tuloverot -1 533 -1 313

Tuloslaskelman verokulun ja emoyhtiön verokannalla 20 % (20%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Verokannan täsmäytys 1.1.–31.12.2016
TEUR
1.1.–31.12.2015
TEUR
Tulos ennen veroja 7 116 5 903
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla -1 423 -1 181
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat 0 -41
Verovapaat tulot 16 310
Vähennyskelvottomat kulut -30 -314
Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot laskennallisista verosaamisista ja -veloista 16 12
Verot aikaisemmilta tilikausilta 4 18
Verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista -116 -117
Verot tuloslaskelmassa -1 533 -1 313

12) Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.

1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015
Tilikauden voitto (TEUR), jatkuvat toiminnot 5 583 4 590
Tilikauden voitto (TEUR), lopetetut toiminnot 1 1 907
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (TEUR), jatkuvat toiminnot 5 850 4 865
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (TEUR), lopetetut toiminnot 1 1 907
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (omat osakkeet vähennetty), kpl 7 968 685 7 936 670
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR), jatkuvat toiminnot 0,70 0,61
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR), lopetetut toiminnot 0,00 0,24
Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR), jatkuvat toiminnot 0,70 0,61
Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR), lopetetut toiminnot 0,00 0,24

Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana sisältäen osakeoptioiden laimennusvaikutuksen. Osakeoptioilla 150.000 kpl (150.000 kpl) ei ollut tilikauden loppuessa osakelaimennusvaikutusta.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Liikearvojen testauslaskelmilla suoritetun herkkyysanalyysin perusteella laskelmien keskeisissä erissä voi lisäksi tapahtua seuraavia muutoksia ilman, että tarvetta alentaa olemassaolevia liikearvoja ilmenee:

Rahavirtaa tuottava yksikkö (CGU) Diskonttauskoron
nousu, %-yks
Ennustejaksolla
käytetyn yksikön
liikevoittotason
aleneminen, %
CGU1: Icare 136,9 97,9

Arvioitaessa Icare Finland Oy:n kerrytettävissä olevaa rahamäärää, johdon mielestä minkään keskeisen ennustetekijän jokseeenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen jossa konsernitaseeseen merkittyä liikearvoa olisi tarpeen alentaa.

15) Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet 1.1.–31.12.2016
TEUR
1.1.–31.12.2015
TEUR
Hankintamenot 1.1. 4 413 5 316
Lisäykset tilikauden aikana 958 1 113
Vähennykset tilikauden aikana -117 -2 016
Hankintamenot 31.12. 5 255 4 413
Kertyneet poistot 1.1. -743 -2 491
Tilikauden poistot -344 -268
Vähennykset tilikauden aikana 29 2 016
Kertyneet poistot 31.12 . -1 058 -743
Kirjanpitoarvo 31.12. 4 197 3 670
Kirjanpitoarvo 1.1. 3 670 2 825

Aineettomat hyödykkeet muodostuvat pääasiassa aktivoiduista kehitysmenoista, yrityskauppojen yhteydessä hankituista patenteista ja muista aineettomista hyödykkeistä. Erään sisältyy myös IT-ohjelmistoja.

14) Liikearvo

Liikearvo 1.1.–31.12.2016
TEUR
1.1.–31.12.2015
TEUR
Hankintamenot 1.1. 1 191 1 191
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 191 1 191
Hankintamenot 31.12. 1 191 1 191
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 191 1 191
Liikearvon kirjanpitoarvojen jakaantuminen:
Revenio Terveysteknologia 1 191 1 191
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 191 1 191

Liikearvon arvonalentumistestaukset

Liikearvon testausta varten konserni on muodostanut tilikaudella 2016 yhden rahavirtaa tuottavan yksikön, jolle konsernitaseen mukainen liikearvo on kohdistettu. Rahavirtaa tuottava yksikkö ja sille kohdistettu liikearvo on seuraava:

Rahavirtaa tuottava yksikkö (CGU) Liikearvo TEUR
CGU1: Icare, Revenio Terveysteknologia-segmentti 1 191
Liikearvo 31.12.2016 yht. 1 191

Liikearvo on muodostunut yritysten hankinnan yhteydessä. Yhtiöiden jako rahavirtaa tuottaviin yksiköihin vastaa konsernin yhtiörakennetta.

Liikearvon kirjaamisperusteet on arvioitu erikseen kunkin yrityshankinnan yhteydessä. Icare Finland Oy:n liikearvon kirjaamisperuste on sen kehittämä ja omistama silmänpaineen mittausteknologia ja siihen perustuva tuotteiden vahva kilpailukyky ja markkinapotentiaali.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Laskelmien pohjana olevat rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson.

Johto on perustanut rahavirtaennusteensa strategian, viimeisimpien budjettien ja ennusteiden lisäksi mm. arvioon viimeaikaisten suhdannemuutosten vaikutuksesta rahavirtayksiköiden kykyyn tuottaa kassavirtaa sekä muuhun ulkoiseen informaatioon, jolla johdon arvion mukaan on tämä vaikutus. Käytetyt oletukset ovat johdonmukaisia suhteessa toteutuneeseen kehitykseen, ja ovat johdon käsityksen mukaan maltillisia tulevien vuosien kasvu- ja kannattavuusnäkymien osalta.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt diskonttauskorot ennen veroja on määritelty erikseen kullekin kassavirtaa tuottavalle yksikölle keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, Weighted Average Cost of Capital) menetelmällä, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit.

17) Vaihto-omaisuus

31.12.2016
TEUR
31.12.2015
TEUR
Aineet ja tarvikkeet 1 076 977
Keskeneräiset tuotteet/ennakkomaksut 207 87
Valmiit tuotteet 980 695
Yhteensä 2 262 1 759

18) Myyntisaamiset ja muut saamiset

31.12.2016
TEUR
31.12.2015
TEUR
Myyntisaamiset 2 431 2 031
Muut saamiset 185 176
Siirtosaamiset 434 352
Yhteensä 3 051 2 559

Myyntisaamisten ja muiden saamisten erien tasearvot ovat luottoriskin enimmäismäärä. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioksi kirjatut erät 31.12.2016
TEUR
Arvonalentumis
tappiot
Netto
31.12. 2016
Erääntymättömät 1 535 1 535
Erääntyneet 0
Alle 30 päivää 600 600
30-60 päivää 247 247
61-90 päivää 34 34
Yli 90 päivää 47 -33 14
Yhteensä 2 464 -33 2 431
Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioksi kirjatut erät 31.12.2015
TEUR
Arvonalentumis
tappiot
Netto
31.12. 2015
Erääntymättömät 1 552 1 552
Erääntyneet
Alle 30 päivää 259 259
30-60 päivää 73 73
61-90 päivää 175 175
Yli 90 päivää 6 -34 -28
Yhteensä 2 065 -34 2 031

19) Rahavarat

31.12.2016
TEUR
31.12.2015
TEUR
Pankkitilit ja käteisvarat 7 077 8 319
Yhteensä 7 077 8 319

16) Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verosaamisten erittely 2016 1.1.2016
TEUR
Kirjattu
tuloslaskelmaan
TEUR
31.12.2016
TEUR
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 231 60 291
Hyllypoistot 6 16 22
Yhteensä 237 77 314
Laskennallisten verosaamisten erittely 2015 1.1.2015
TEUR
Kirjattu
tuloslaskelmaan
TEUR
31.12.2015
TEUR
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 188 43 231
Hyllypoistot 17 -11 6
Yhteensä 205 32 237
Laskennallisten verovelkojen erittely 2016 1.1.2016
TEUR
Kirjattu
tuloslaskelmaan
TEUR
31.12.2016
TEUR
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen
käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä
16 -3 13
Yhteensä 16 -3 13
Laskennallisten verovelkojen erittely 2015 1.1.2015
TEUR
Kirjattu
tuloslaskelmaan
TEUR
31.12.2015
TEUR
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi arvon
kohdistuksista
127 -127 0
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen
käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä
26 -10 16
Yritysjärjestelyt -135 135 0
Yhteensä 18 -2 16

Laskennalliset verosaamiset ja -velat muodostuvat väliaikaisista eroista jotka ovat syntyneet pääosin varaston sisäisistä katteista.

31.12.2016 31.12.2015
Laskennallinen nettoverosaaminen 301 221

21) Osakeperusteiset maksut

Henkilöstön optio-oikeudet

Optio-ohjelma 2015

Yhtiöllä on sen hallituksen 10.8.2015 yhtiökokouksen 19.3.2015

keuttaa yhteen Revenio Group Oyj:n osakkeeseen.

myöntämien osakeantivaltuuksien nojalla päättämä optiojärjestelmä, johon kuuluu enintään 150.000 optio-oikeutta. Yksi optio-oikeus oi-Optio-oikeudet on jaettu kolmeen sarjaan A (50.000 kappaletta), B (50.000 kappaletta) ja C (50.000 kappaletta). Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella A 31.5.2017-31.5.2019, optio-oikeudella B 31.5.2018-31.5.2020 sekä optio-oikeudella C 31.5.2019-31.5.2021.

NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.9.–15.10.2016 lisättynä 15 prosentilla 31,93 EUR ja optio-oikeudella 2015C Revenion osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.9.–15.10.2017 lisättynä 15 prosentilla.

Kutakin merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä.

Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella 2015A Revenion osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.9.–15.10.2015 lisättynä 15 prosentilla 26,92 EUR, optio-oikeudella 2015B Revenion osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Optio-oikeudet jaetaan hallituksen päättämällä tavalla Reveniokonsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen otettaville avainhenkilöille. Tytäryhtiölle annetaan optio-oikeuksia siltä osin kun niitä ei jaeta konsernin henkilöstölle.

Optioiden muutokset
--------------------- --

Optio-oikeudet annetaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen vastikkeetta Revenio -konsernin avainhenkilöille ja Revenion kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Done Medical Oy:lle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Revenio Group-konsernin henkilöstön kannustusjärjestelmää.

20) Osakkeiden lukumäärän muutoksen vaikutukset omaan pääomaan

Seuraavassa on esitetty osakkaiden lukumäärän muutosten vaikutuksia omaan pääomaan tilikausien 2015 ja 2016 aikana.

Osakkeiden
lkm
Osake
pääoma
TEUR
Ylikurssi
rahasto
TEUR
Sij. vapaan
oman pää
oman
rahasto
TEUR
Omat
osak-
keet
Yhteensä
TEUR
1.1.2015 7 932 078 5 315 2 439 4 631 -14 12 371
Osakemerkintä optioilla 6.3.2015 1 000 2 2
Osakemerkintä optioilla 4.6.2015 2 211 3 3
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet
31.5.2015
43 43
Osakemerkintä optioilla 25.9.2015 8 522 11 11
Osakemerkintä optioilla 3.12.2015 2 617 3 3
31.12.2015 7 946 428 5 315 2 439 4 650 29 12 433
Osakkeiden
lkm
Osake
pääoma
TEUR
Ylikurssi
rahasto
TEUR
Sij. vapaan
oman pää
oman
rahasto
TEUR
Omat
osak-
keet
Yhteensä
TEUR
1.1.2016 7 946 428 5 315 2 439 4 650 29 12 433
Osakemerkintä optioilla 5.2.2016 7 500 9 9
Osakemerkintä optioilla 1.3.2016 215 0 0
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet
31.5.2016
34 -171 -137
Osakemerkintä optioilla 24.5.2016 25 263 14 14
31.12.2016 7 979 406 5 315 2 439 4 707 -142 12 319

Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiön osakepääoma jakautuu yhteen osakelajiin ja 7.979.406 osakkeeseen. Tilinpäätöshetkellä yhtiön hallussa oli 4.959 yhtiön omaa osaketta (REG1V). Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Niissä tapauksissa, joissa osakeanneista tai optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti transaktiokuluilla vähennettynä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahastoon kirjataan hankittujen toimintojen maksuna suunnattujen osakeantien käyvän arvon ja merkintähinnan ero.

Hallitus ehdottaa 22.3.2017 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

  • osinkona jaetaan 0,74 euroa/osake, yhteensä 5.904.760,44 euroa tilinpäätöshetken osakemäärällä.
  • loput voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.
Optioiden muutokset 2016
Tilikauden alussa ulkona olleet 150 000
Tilikauden aikana myönnetyt uudet optiot 0
Yhtiölle palautuneet optiot 0
Uudelleenallokoidut optiot 0
Käytetyt optiot 0
Rauenneet optiot 0
Tilikauden lopussa ulkona olevat optiot 150 000
Tilikauden lopussa toteutettavissa olevat optiot 150 000

Käyvän arvon määrittäminen

Konserni käyttää optioiden käyvän arvon määrittämiseen Black-Scholes -mallia. Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty osakkeen toteutuneen kurssikehityksen perusteella otten huomioiden optioiden jäljellä oleva voimassaoloaika. Osakkeiden käypä arvo on perustunut noteerattuun osakehintaan.

22) Rahoitusvelat

31.12.2016
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
TEUR
31.12.2015
TEUR
Rahoituslaitoslainat 324 176
Pääomalainat 407 264
Lainat vähemmistöosakkailta 0 304
Yhteensä 731 744
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat 31.12.2016
TEUR
31.12.2015
TEUR
Pitkäaikaisten rahoituslaitoslainojen lyhennysosuudet 0 398
Rahoituslaitoslainat 17 36
Yhteensä 17 433

23) Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat
vähimmäisvuokrat:
31.12.2016
TEUR
31.12.2015
TEUR
Yhden vuoden kuluessa 393 387
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 409 611
Yli viiden vuoden kuluttua 0 50
Yhteensä 802 1 049

Konserni on vuokrannut käyttämänsä varasto- ja toimistotilat. Konsernin vuokravastuu liittyy emoyhtiön sekä Terveysteknologia-segmentin Vantaan toimitiloihn. Vuokravastuu toimistotiloista päättyy vuonna 2018.

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26.

Konsernin rahoituslaitoslainat ovat kiinteäkorkoisia. Lainojen keskimääräinen korkoprosentti on 1,1% (1,01% vuonna 2015). Konsernin kaikki lyhyt- ja pitkäaikaiset rahoitusvelat ovat euromääräisiä. Lainat erääntyvät vuoteen 2022 mennessä. Osa rahoituslaitoslainoista on vakuudellisia. Lainojen vakuutena on käytetty yrityskiinnityksiä. Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:

2016
TEUR
2015
TEUR
Enintään 6 kuukautta 0 250
Yhteensä 0 250

27) Vastuusitoumukset

Annetut kiinnitykset

Kiinnitykset 31.12.2016
TEUR
31.12.2015
TEUR
Annetut kiinnitykset
Rahoituslaitoslainat, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä 0 250
Annetut kiinnitykset rahoituslaitoslainojen vakuudeksi 0 2 000
Annetut kiinnitykset pankkitakausten vakuudeksi 0 2 743
Annetut kiinnitykset yhteensä 0 4 743

Annetut takaukset

Vakuudet 31.12.2016
TEUR
31.12.2015
TEUR
Annetut takaukset
Ulkopuolisen puolesta pankkitakauksen vakuudeksi 0 95
Annetut takaukset yhteensä 0 95

24) Ostovelat ja muut velat

31.12.2016
TEUR
31.12.2015
TEUR
Ostovelat 474 675
Muut velat 97 199
Siirtovelat 2 674 1 588
Yhteensä 3 245 2 462
Siirtovelkoihin sisältyvät erät:
Jaksotetut henkilöstökulut 1 056 1 214
Muut siirtovelat 1 619 374
Yhteensä 2 674 1 588

25) Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

31.12.2016
TEUR
31.12.2015
TEUR
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot ja arvonalentumiset 664 542
Yhteensä 664 542

26) Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Pitkäaikaiset rahoitusvelat 31.12.2016
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo 31.12.2015
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Lainat rahoituslaitoksilta 324 324 176 176
Pääomalainat 407 407 304 304
Yhteensä 731 731 480 480

Kaikki pitkäaikaiset lainat ovat kiinteäkorkoisia ja niiden kirjanpitoarvot on arvostettu nimellisarvoon.

Tulospalkkiojärjestelmien kulut kirjataan varauksena tilinpäätökseen niiden määräytymisvuonna ja esitetään lähipiiritapahtumissa sillä tilikaudella jolla hallitus tekee päätöksen niiden maksamisesta.

Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot: 1.1.–31.12.2016
TEUR
1.1.–31.12.2015
TEUR
Toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara 428 296
Hallituksen puheenjohtaja Pekka Tammela 45 36
Hallituksen jäsen Rolf Fryckman 5 18
Hallituksen jäsen Ari Kohonen 23 18
Hallituksen jäsen Pekka Rönkä 23 18
Hallituksen jäsen Kyösti Kakkonen 23 18
Hallituksen jäsen Ann-Christine Sundell 18 0
Yhteensä 563 404

Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 48 000 euroa vuodessa ja hallituksen muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa. Hallituksen jäsenten palkkio maksetaan varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 40 %:sti yhtiön omina osakkeina sekä 60 %:sti rahana. Toimitusjohtajan työsopimuksen palkallinen irtisanomisaika on työnantajan puolelta kahdeksantoista kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta kuusi kuukautta. Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy lain mukaan. Kaudella ei ole tehty luottotappiovarauksia tai kulukirjauksia menetetyistä tai epävarmoista lähipiirisaamisista.

Lähipiiriin kuuluville johtoryhmän jäsenillä ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajilla oli tilinpäätöshetkellä hallussaan optio-oikeuksia seuraavasti:

Optio-oikeus 31.12.2016 31.12.2015
2015 84 000 41 000
Yhteensä 84 000 41 000
1.1.–31.12.2016
TEUR
1.1.–31.12.2015
TEUR
0 57

Mainitut 2015 optio-oikeudet annetaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen vastikkeetta Revenio-konsernin avainhenkilöille ja Revenion Group Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Done Medical Oy:lle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Revenio-konsernin henkilöstön sitouttamis- ja kannustusjärjestelmää. Yksi optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Revenio Group Oyj:n osakkeen. Optio-ohjelman ehtojen pääkohdat on selostettu edellä kohdassa 21 Osakeperusteiset maksut. Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty optio-oikeuksia.

Konsultointipalkkiot hallituksen lähipiiriin kuuluvalle yhtiölle

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: 1.1.–31.12.2016
TEUR
1.1.–31.12.2015
TEUR
Johdon työsuhde-etuudet
Johtoon kuuluviin henkilöihin luetaan hallitus ja konsernin johtoryhmä
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 203 752
Muut pitkäaikaiset etuudet 37 51
Eläke-kulut 135 125
Yhteensä 1 376 928

28) Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytäryritykset, toimitusjohtaja sekä hallituksen ja johtoryhmän jäsenet.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat: Kotipaikka Omistusosuus
Emoyritys Revenio Group Oyj Vantaa
Done Medical Oy Seinäjoki 100,0 %
Icare Finland Oy Helsinki 100,0 %
Revenio Research Oy Vantaa 100,0 %
Oscare Medical Oy Helsinki 53,5 %
Icare USA Inc. Missouri 100,0 %

Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

29) Viiden edellisen tilikauden tunnuslukusarjat

1–12/2016
12 kk
IFRS
1–12/2015
12 kk
IFRS
1–12/2014
12 kk
IFRS
1–12/2013
12 kk
IFRS
1–12/2012
12 kk
IFRS
Liikevaihto TEUR 23 434 20 250 16 031 13 508 21 563
Liikevoitto TEUR 7 058 5 760 4 413 4 273 4 255
Liikevoitto % 30,1 28,4 27,5 31,6 19,7
Tulos ennen veroja TEUR 7 116 5 903 4 658 4 191 4 683
Tulos ennen veroja % 30,4 29,2 29,1 31,0 21,7
Tilikauden tulos TEUR 5 584 6 497 -694 4 338 -287
Tilikauden tulos % 23,8 32,1 -4,3 32,1 -1,3
Bruttoinvestoinnit pysyviin
vastaaviin TEUR
1 494 2 273 1150 913 287
Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta 6,4 11,2 7,2 6,8 1,3
Tutkimus- ja kehitysmenot TEUR 776 882 1020 846 350
Tutkimus- ja kehitysmenot % 3,3 4,4 6,4 6,3 1,6
Oman pääoman tuotto % 37,2 48,0 -5,1 25,7 -1,8
Sijoitetun pääoman tuotto % 45,6 55,0 1,1 29,7 0,4
Omavaraisuusaste % 78,9 81,6 62,4 66,1 62,2
Nettovelkaantumisaste % -43,8 -48,3 -22,4 -16,8 -12,2
Velkaantumisaste 5,0 6,1 11,6 17,7 21,6
Henkilöstö keskimäärin 41 37 74 209 198
Osakekohtaiset tunnusluvut 1–12/2016
12 kk
1–12/2015
12 kk
1–12/2014
12 kk
1–12/2013
12 kk
1–12/2012
12 kk
Tulos/osake jatkuvat toiminnot EUR IFRS
0,70
IFRS
0,61
IFRS
0,47
IFRS
0,38
IFRS
0,50
Tulos/osake lop. toiminnot EUR 0,00 0,24 -0,56 0,18 -0,54
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma
pääoma/osake EUR
1,97 1,96 1,52 1,91 1,91
Osakekohtainen osinko EUR 0,74 0,70 0,45 0,30 0,20
Osinko tuloksesta % 105,8 82,1 * 54,3 *
Efektiivinen osinkotuotto % 2,4 2,4 3,1 2,4 5,0
Hinta/voittosuhde, jatkuvat toiminnot 43,5 46,7 30,7 22,4 8,0
Osakkeiden osakeantioikaistu
lkm tilikauden lopussa
7 979 406 7 946 428 7 932 078 7 850 479 7 692 973
Osakkeiden osakeantioikaistu
lkm keskim. tilikauden aikana
(Omat osakkeet vähennetty)
7 968 685 7 936 670 7 876 183 7 845 121 7 683 379
Osakkeen alin kurssi EUR 22,20 14,33 11,32 4,00 3,30
Osakkeen ylin kurssi EUR 30,74 34,90 17,20 14,30 5,00
Osakkeen keskikurssi EUR 25,66 22,06 14,38 8,34 4,20
Osakk. kurssi tilik. lopussa EUR 30,48 28,61 14,55 12,38 4,00
Osakekannan markkina-arvo
tilikauden lopussa MEUR
243,2 227,3 115,4 97,2 30,8
Osakevaihto kpl 1 880 141 2 822 593 2 669 163 2 964 541 3 268 179
Osakevaihto % 23,6 35,5 33,7 37,8 42,5

Tulos/osake-tunnusluvut on laskettu osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä keskimäärin tilikausien aikana ja oma pääoma/osake -tunnusluvut osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä tilikausien lopussa huomioiden 27.3.2013 toteutetun osakkeiden yhdistelyn vaikutus. Osakekohtainen osinko 0,74 euroa vuonna 2016 on hallituksen voitonjakoehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle 22.3.2017

30) Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista

Tiedot emoyhtiön omistuksen jakautumisesta on esitetty emoyhtiön liitetiedoissa.

31) Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Yhtiöllä ei ole olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia IFRS-tilinpäätökseen 2016 liittyen.

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

Liite 1.1.– 31.12.2016
EUR
1.1.– 31.12.2015
EUR
Liikevaihto 1 450 967,06 431 920,00
Liiketoiminnan muut tuotot 2 1 938 773,63 1 533 974,77
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 3 -809 069,34 -838 912,84
Henkilösivukulut
Eläkekulut -158 913,27 -185 503,33
Muut henkilösivukulut -62 299,44 -36 319,67
Henkilöstökulut yhteensä -1 030 282,05 -1 060 735,84
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -12 665,58 -17 067,24
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -12 665,58 -17 067,24
Liiketoiminnan muut kulut 4 -974 234,82 -1 718 007,80
Liiketulos 372 558,24 -829 916,11
Rahoitustuotot ja -kulut 5
Muut korko- ja rahoitustuotot 19 245,68 343 452,89
Korko- ja muut rahoituskulut -6 260,69 -176 705,03
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 12 984,99 166 747,86
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 385 543,23 -663 168,25
Tilinpäätössiirrot 6 9 260 808,29 7 675 986,64
Tilikauden verot 7 -1 547 038,86 -1 253 073,85
Tilikauden tulos 8 099 312,66 5 759 744,54

Emoyhtiön tase (FAS)

Vastaavaa Liite 31.12.2016
EUR
31.12.2015
EUR
Pysyvät vastaavat 8
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat oikeudet 0,00 1 041,31
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 27 983,80
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 0,00 29 025,11
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto 9 579,94 17 260,25
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 9 579,94 17 260,25
Sijoitukset 9
Osuudet saman konsernin yrityksissä 6 850 528,74 6 851 528,74
Sijoitukset yhteensä 6 850 528,74 6 851 528,74
Pysyvät vastaavat yhteensä 6 860 108,68 6 897 814,10
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 1 951 099,00 4 622 999,00
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 1 951 099,00 4 622 999,00
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 2 000,00 0,00
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 10 12 149 943,34 10 678 470,55
Muut saamiset 71 911,00 71 911,00
Siirtosaamiset 11 135 711,20 165 791,28
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 12 359 565,54 10 916 172,83
Rahat ja pankkisaamiset 6 273 637,35 7 326 493,50
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 20 584 301,89 22 865 665,33
Vastaavaa yhteensä 27 444 410,57 29 763 479,43
Liite
Vastattavaa
Oma pääoma
12 EUR EUR
Osakepääoma 5 314 918,72 5 314 918,72
Osakeanti 0,00 9 300,00
Ylikurssirahasto 2 439 301,82 2 439 301,82
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 4 565 082,17 4 649 524,08
Edellisten tilikausien voitto 963 790,60 795 915,77
Tilikauden voitto 8 099 312,66 5 759 744,54
Oma pääoma yhteensä 21 382 405,97 18 968 704,93
Vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
Rahoituslaitoslainat 13 0,00 250 000,00
Ostovelat 116 649,02 251 417,46
Velat saman konsernin yrityksille 14 4 590 835,12 9 537 195,12
Muut velat 373,99 6 461,49
Siirtovelat 15 1 354 146,47 749 700,43
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 6 062 004,60 10 794 774,50
Vieras pääoma yhteensä 6 062 004,60 10 794 774,50
Vastattavaa yhteensä 27 444 410,57 29 763 479,43

Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS)

1.1.– 31.12.2016
EUR
1.1– 31.12.2015
EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto/ -tappio ennen tilinpäätössiirtoja 385 543,23 -663 168,25
Oikaisut
Tytäryhtiön purkuvoitto -1 936 877,26 0,00
Tytäryhtiön purkuun liittyvät tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 1 935 928,54 0,00
Tytäryhtiöosakkeiden luovutusvoitot ja -tappiot 0,00 -756 519,66
Suunnitelman mukaiset poistot 12 665,58 17 067,24
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot 0,00 -15 854,03
Rahoitustuotot ja -kulut -12 984,99 -150 893,83
Käyttöpääoman muutokset
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos -1 383 170,97 -44 458,61
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos -861 101,04 334 995,75
Maksetut korot ja maksut liiketoiminnasta -6 391,18 -176 705,03
Saadut korot ja maksut liiketoiminnasta 19 245,68 327 598,86
Maksetut välittömät verot -757 355,29 -1 011 018,80
Liiketoiminnan rahavirta -2 604 497,70 -2 138 956,36
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -4 639,81 -36 241,70
Lainasaamisten takaisinmaksut -391 100,00 97 609,00
Luovutustulot muista sijoituksista 0,00 3 112 775,74
Investointien rahavirta -395 739,81 3 174 143,04
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen oman pääoman lisäys 23 366,12 27 634,00
Omien osakkeiden hankkiminen -194 680,30 0,00
Pitkäaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut -250 000,00 -500 000,00
Maksetut osingot ja muu voitonjako -5 562 597,44 -3 568 929,65
Konsernitilivelka 338 656,72 3 052 314,30
Saadut ja annetut konserniavustukset 7 592 636,26 3 971 036,60
Rahoituksen rahavirta 1 947 381,36 2 982 055,25
Rahavarojen muutos -1 052 856,15 4 017 241,93
Rahavarat tilikauden alussa 7 326 493,50 3 309 251,57
Rahavarat tilikauden lopussa 6 273 637,35 7 326 493,50
Rahavarojen muutos -1 052 856,15 4 017 241,93

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

1) Liikevaihdon jakautuminen

1.1.–31.12.2016
EUR
1.1.–31.12.2015
EUR
Hallintopalvelut tytäryrityksille 450 967,06 431 920,00
Liikevaihto yhteensä 450 967,06 431 920,00

2) Liiketoiminnan muut tuotot

1.1.–31.12.2016
EUR
1.1.–31.12.2015
EUR
Pysyvien vastaavien luovutusvoitot, sijoitukset 1 936 877,26 1 521 774,77
Hallintopalvelut muille 0,00 12 200,00
Muut tuotot 1 896,37 0,00
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 1 938 773,63 1 533 974,77

3) Palkat ja palkkiot

1.1.–31.12.2016
EUR
1.1.–31.12.2015
EUR
Toimitusjohtaja -111 957,60 -192 892,24
Hallituksen jäsenet -135 000,00 -108 000,00
Muut palkat ja palkkiot -444 965,05 -373 142,35
Yhteensä -691 922,65 -674 034,59
Suoriteperusteiset palkat ja palkkiot yhteensä -809 069,34 -838 912,84
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikaudella 1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015
Johto 3 2
Muut 2 3
Yhteensä 5 5

4) Liiketoiminnan muut kulut

1.1.–31.12.2016
EUR
1.1.–31.12.2015
EUR
Toimitilavuokrat -64 578,25 -63 010,55
Ajoneuvo- ja matkakulut -180 718,63 -164 748,94
Laite- ja kalustokulut -84 039,54 -68 195,38
Markkinointi- ja edustuskulut -76 041,86 -41 851,08
Ostetut asiantuntijapalvelut -265 331,20 -247 839,78
Hallintokulut -211 645,88 -171 914,82
Käyttöomaisuuden luovutustappiot, sijoitukset -695,89 -765 255,11
Muut liiketoiminnan kulut -91 183,57 -195 192,14
Yhteensä -974 234,82 -1 718 007,80
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot -35 500,00 -36 000,00
Todistukset ja lausunnot -1 500,00 -200,00
Muut palkkiot 0,00 -3 757,50
Yhteensä -37 000,00 -39 957,50

5) Rahoitustuotot ja -kulut

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot
Korkotuotot muilta
Korkotuotot konserniyrityksiltä
Korkokulut muille
Muut rahoituskulut muille
Yhteensä
1.1.–31.12.2016
EUR
1.1.–31.12.2015
EUR
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot -41,85 151 966,45
Korkotuotot muilta 3 373,36 10 327,10
Korkotuotot konserniyrityksiltä 15 872,32 15 723,54
Korkokulut muille -4 116,37 -4 725,46
Muut rahoituskulut muille -2 102,47 -6 543,77
Yhteensä 12 984,99 166 747,86

6) Tilinpäätössiirrot

1.1.–31.12.2016
EUR
1.1.–31.12.2015
EUR
Saadut konserniavustukset 9 407 000,00 7 987 698,76
Annetut konserniavustukset -146 191,71 -311 712,12
Yhteensä 9 260 808,29 7 675 986,64

7) Tuloverot

1.1.–31.12.2016
EUR
1.1.–31.12.2015
EUR
Tuloverot tilinpäätössiirroista -1 852 161,66 -1 535 197,33
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 305 218,40 282 123,48
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta -95,60 0,00
Yhteensä -1 547 038,86 -1 253 073,85
eriteltyinä
-------------

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

8) Pysyvien vastaavien muutokset tase-erien mukaan eriteltyinä

Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteisen menot

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

31.12.2016
EUR
31.12.2015
EUR
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteisen menot
Hankintamenot 1.1. 43 989,54 43 989,54
Vähennykset tilikauden aikana -29 113,76 0,00
Hankintamenot 31.12. 14 875,78 43 989,54
Kertyneet poistot 1.1. -42 948,23 -39 837,00
Tilikauden poistot -1 041,31 -3 111,23
Kertyneiden poistojen vähennykset 29 113,76 0,00
Kertyneet poistot 31.12. -14 875,78 -42 948,23
Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 1 041,31
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 041,31 4 152,54
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintamenot 1.1. 27 983,80 0,00
Lisäykset tilikauden aikana 20 118,92 27 983,80
Vähennykset tilikauden aikana -48 102,72 0,00
Hankintamenot 31.12. 0,00 27 983,80
Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 27 983,80
Kirjanpitoarvo 1.1. 27 983,80 0,00
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Hankintamenot 1.1. 49 088,11 40 830,21
Lisäykset tilikauden aikana 4 639,81 8 257,90
Vähennykset tilikauden aikana -10 107,48 0,00
Hankintamenot 31.12. 43 620,44 49 088,11
Kertyneet poistot 1.1. -31 827,82 -17 871,85
Tilikauden poistot -11 624,27 -13 956,01
Kertyneiden poistojen vähennykset 9 411,59 0,00
Kertyneet poistot 31.12. -34 040,50 -31 827,86
Kirjanpitoarvo 31.12. 9 579,94 17 260,25
Kirjanpitoarvo 1.1. 17 260,25 22 958,36
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintamenot 1.1. 6 851 528,74 9 135 177,73
Vähennykset tilikauden aikana -1 000,00 -2 283 648,99
Hankintamenot 31.12. 6 850 528,74 6 851 528,74
Kirjanpitoarvo 31.12. 6 850 528,74 6 851 528,74

Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto

Osuudet saman konsernin yrityksissä

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2016

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Laatimisperusta

Emoyhtiö Revenio Group Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien säännösten (FAS) mukaisesti.

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet

Pysyvien vastaavien arvostus

Yhtiön pysyvät vastaavat on arvostettu hankintamenoonsa, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Poistosuunnitelma on määritetty kokemusperäisesti. Poistoina kirjataan kuluksi hankintamenon ja jäännösarvon erotus arvioituna taloudellisen pitoajan perusteella. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ovat:

Aineettomat oikeudet 3 vuotta tasapoisto
Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta tasapoisto
Koneet ja laitteet 3 vuotta tasapoisto

Tytäryhtiöt

Välittömästi tytäryhtiöiden hankinnoista aiheutuneet menot on kirjattu tytäryrityksien omistusosuuksien hankintamenoon. Yhtiön johto arvioi jatkuvasti, onko olemassa viitteitä siitä että jonkin konsernierän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilöstön eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Leasingsopimukset

Leasingsopimuksilla hankitun omaisuuden vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Laadintaperiaatteiden muutokset

Tuloslaskelmakaava on muutettu kirjanpitolain muutosta vastaavasti myös vertailutietojen osalta. Pysyvien vastaavien luovutus voitot ja tappiot esitetään liiketuloksessa. Saadut ja annetut konserniavustukset esitetään tilinpäätössiirroissa.

13) Korollinen velka

31.12.2016
EUR
31.12.2015
EUR
Pankkilaina 0,00 250 000,00
Yhteensä 0,00 250 000,00

14) Konsernivelat

31.12.2016
EUR
31.12.2015
EUR
31.12.2016
EUR
Lyhytaikaiset konsernivelat
Konsernipankkitili 3 944 014,01 3 605 357,29
Muut velat 646 821,11 5 931 837,83
Yhteensä 4 590 835,12 9 537 195,12

15) Olennaiset erät siirtoveloissa

31.12.2016
EUR
31.12.2015
EUR
EUR
Henkilöstömenot 305 413,29 471 616,19
Tuloverot 1 011 433,18 221 845,21
Muut siirtovelat 37 300,00 56 239,03
Yhteensä 1 354 146,47 749 700,43

9) Yhtiön omistamat toisten yhtiöiden osakkeet 31.12.2016

Konserniyritykset Kotipaikka Osuus
Done Medical Oy Seinäjoki 100%
Kauhajoen Sisälogistiikka Oy Helsinki purettu
Icare Finland Oy Helsinki 100%
Oscare Medical Oy Helsinki 53,5%
Revenio Research Oy Helsinki 100%

10) Konsernisaamiset

31.12.2016
EUR
31.12.2015
EUR
Pitkäaikaiset konsernisaamiset
Pääomalainasaamiset 1 482 831,00 4 293 831,00
Muut saamiset 468 268,00 329 168,00
Yhteensä 1 951 099,00 4 622 999,00
Lyhytaikaiset konsernisaamiset
Myyntisaamiset -22 363,47 156 122,20
Muut saamiset Icare Finland Oy:ltä 10 556 991,77 9 175 531,86
Muut saamiset muilta konserniyhtiöiltä 1 537 703,96 1 331 092,95
Muut saamiset 12 094 695,73 10 506 624,81
Siirtosaamiset 77 611,08 15 723,54
Yhteensä 12 149 943,34 10 678 470,55
Konsernisaamiset yhteensä 14 101 042,34 15 301 469,55

11) Olennaiset erät siirtosaamisissa

31.12.2016
EUR
31.12.2015
EUR
Henkilöstömenot 48 754,74 42 751,94
Menoennakot 86 956,46 122 569,16
Yhteensä 135 711,20 165 321,10

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

12) Oman pääoman erien muutokset

Osakepääoma

Osakeanti

Ylikurssirahasto

1.1.–31.12.2016
EUR
1.1.–31.12.2015
EUR
Osakepääoma
Osakepääoma 1.1. 5 314 918,72 5 314 918,72
Osakepääoma 31.12. 5 314 918,72 5 314 918,72
Osakeanti
Osakeanti 1.1. 9 300,00 0,00
Osakemerkintöjen rekisteröinti -9 300,00 0,00
Rekisteröimättömät osakemerkinnät 0,00 9 300,00
Osakeanti 31.12. 0,00 9 300,00
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto 1.1. 2 439 301,82 2 439 301,82
Ylikurssirahasto 31.12. 2 439 301,82 2 439 301,82
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 4 649 524,08 4 631 190,08
Osakemerkintä optioilla 23 366,12 18 334,00
Voitto luovutetuista osakkeista 34 087,92 0,00
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. 4 706 978,12 4 649 524,08
Edellisten tilikausien voitto/tappio
Edellisten tilikausien voitto/tappio 1.1. 6 526 388,04 4 335 573,15
Osingonjako -5 562 597,44 -3 568 929,65
Edellisten tilikausien voitto/tappio 31.12. 963 790,60 766 643,50
Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista maksettu määrä
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 1.1.
29 272,27 -13 927,73
Omien osakkeiden hankinta -194 680,30 0,00
Hallituspalkkioina luovutetut osakkeet 23 512,08 43 200,00
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12. -141 895,95 29 272,27
Tilikauden voitto/tappio 31.12. 8 099 312,66 5 759 744,54
Oma pääoma yhteensä 31.12. 21 382 405,97 18 968 704,93
Voitonjakokelpoiset varat
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4 565 082,17 4 649 524,08
Voitto edellisiltä tilikausilta vähennettynä hallussa olevilla omilla osakkeilla 963 790,60 795 915,77
Tilikauden voitto 8 099 312,66 5 759 744,54

Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista maksettu määrä

Voitonjakokelpoiset varat

Voitonjakokelpoiset varat 31.12. 13 628 185,43 11 205 184,39

Revenio Group Oyj:n osakepääoma 31.12.2016 oli 5.314.918,72 euroa ja osakkeiden lukumäärä 7.979.406 kappaletta. Osakelajeja on yksi. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Tilinpäätöshetkellä yhtiön hallussa oli 4.959 kpl yhtiön omia osakkeita (REG1V)

Henkilöstön optio-oikeudet

Optio-ohjelma 2015

Yhtiöllä on sen hallituksen 10.8.2015 yhtiökokouksen 19.3.2015 myöntämien osakeantivaltuuksien nojalla päättämä optiojärjestelmä, johon kuuluu enintään 150.000 optio-oikeutta. Yksi optio-oikeus oikeuttaa yhteen Revenio Group Oyj:n osakkeeseen.

Optio-oikeudet on jaettu kolmeen sarjaan A (50.000 kappaletta), B (50.000 kappaletta) ja C (50.000 kappaletta). Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella A 31.5.2017–31.5.2019, optio-oikeudella B 31.5.2018–31.5.2020 sekä optio-oikeudella C 31.5.2019–31.5.2021.

Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella 2015A Revenion Group Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.9.–15.10.2015 lisättynä 15 prosentilla 26,92 EUR, optio-oikeudella 2015B Revenio Group Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.9.–15.10.2016 lisättynä 15 prosentilla 31,93 EUR ja optio-oikeudella 2015C Revenio Group Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.9.–15.10.2017 lisättynä 15 prosentilla.

Kutakin merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä.

Optio-oikeudet annetaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen vastikkeetta Revenio-konsernin avainhenkilöille ja Revenio Group Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Done Medical Oy:lle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Revenio-konsernin henkilöstön kannustusjärjestelmää.

Optio-oikeudet jaetaan hallituksen päättämällä tavalla Reveniokonsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen otettaville avainhenkilöille. Tytäryhtiölle annetaan optio-oikeuksia siltä osin kun niitä ei jaeta konsernin henkilöstölle.

17) Muut liitetiedot

Henkilöstön ja johdon optio-oikeudet

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja heidän määräysvallassaan olevien yritysten osakkeiden ja optio-oikeuksien määrä 31.12.2016

% Kpl
Osakkeet 13,5 1 073 742
Optio-oikeudet 5,0 7 500

Varsinaisen yhtiökokouksen 15.3.2016 päättämät hallituksen voimassaolevat ja käyttämättömät osakeantivaltuudet tilikauden päättyessä 31.12.2016 olivat 795.392 osaketta mukaan lukien osakeyhtiölain 10 luvun 1§:n mukaiset osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet ja omien osakkeiden ostamisesta 795.392 osaketta. Yhtiön hallussa oli 31.12.2016 4.959 kappaletta sen omia osakkeita (REG1V) Osakeantivaltuutukset ja valtuutus omien osakkeiden ostamisesta ovat voimassa 30.4.2017 asti.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2016

Osakemäärä Osuus osak-
keista ja
äänimäärästä
1 Joensuun Kauppa ja Kone Oy 596 309 7,5 %
2 Merivirta Jyri 500 000 6,3 %
3 Gerako Oy 340 000 4,3 %
4 Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt 282 546 3,5 %
5 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 265 000 3,3 %
6 Alpisalo Mia 169 524 2,1 %
7 Eyemakers Oy 155 000 1,9 %
8 Sijoitusrahasto Evli Suomi Select 119 818 1,5 %
9 Sijoitusrahasto Danske Invest Suomen Pienyhtiöt 115 000 1,4 %
10 Salovaara Olli-Pekka 105 047 1,3 %
Muut 5 331 162 66,8 %
Yhteensä 7 979 406 100,0 %

Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2016

Osakkaiden määrä Osuus osakkaista Osakemäärä Osuus osakkeista
ja äänimäärästä
Yritykset 328 4,2 % 1 635 427 20,5 %
Kotitaloudet 7 416 94,9 % 4 752 105 59,6 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 19 0,2 % 1 123 380 14,1 %
Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt 40 0,5 % 130 413 1,6 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 9 0,1 % 7 022 0,1 %
Julkisyhteisöt 2 0,0 % 331 059 4,1 %
Yhteensä 7 814 100,0 % 7 979 406 100,0 %

Osakkeenomistajat suuruusluokittain 31.12.2016

Osakkeita, kpl Osakkaiden määrä Osuus osakkaista Osakemäärä Osuus osakkeista
ja äänimäärästä
1–1000 7 025 89,9 % 1 365 867 17,2 %
1001–5000 622 8,0 % 1 301 679 16,4 %
5001–10000 84 1,1 % 601 397 7,6 %
10001–50000 64 0,8 % 1 131 026 14,2 %
50001– 19 0,2 % 3 549 437 44,7 %
Yhteensä 7 814 100,0 % 7 949 406 100,0 %

16) Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

Yrityksellä on yrityskiinnityksiä 2.000.000 euron arvosta.

Vakuudet 31.12.2016
EUR
31.12.2015
EUR
Annetut takaukset
Ulkopuolisen puolesta pankkitakauksen vakuudeksi 0,00 94 501,02
Annetut takaukset yhteensä 0,00 94 501,02
Vastuusitoumukset ja muut vastuut 31.12.2016
EUR
31.12.2015
EUR
Kiinnitykset
Rahoituslaitoslainat, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä 0,00 250 000,00
Annetut kiinnitykset rahoituslaitoslainojen vakuudeksi 0,00 2 000 000,00
Leasingvastuut
Leasingvastuut, seuraavana vuonna erääntyvät 3 665,64 3 987,84
Leasingvastuut, myöhemmin kuin seuraavana vuonna erääntyvät 10 996,92 14 284,80
Yhteensä 14 662,56 18 272,64

Leasingsopimukset ovat 2–5 vuoden sopimuksia eivätkä ne sisällä erityisiä irtisanomis- ja lunastusehtoja.

Vuokravastuut 31.12.2016 31.12.2015
Vuokravastuut toimitiloista, seuraavana vuonna erääntyvät 313 777,09 308 783,66
Vuokravastuut toimitiloista, myöhemmin kuin seuraavana vuonna erääntyvät 130 740,45 437 443,52
Yhteensä 444 517,54 746 227,18

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

  • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
  • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Revenio Group Oyj:n (y-tunnus 1700625-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016.

Tilinpäätös sisältää:

  • konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista; sekä
  • emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Tilintarkastuskertomus

Revenio Group Oyj:n yhtiökokoukselle

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Olennaisuus

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 355 k€ , joka on 5 % tuloksesta ennen veroja.

Konsernitarkastuksen laajuus

• Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuus on kattanut emoyhtiön lisäksi tilintarkastuksen Suomen tytäryhtiöissä sekä kohdennettuja tarkastustoimenpiteitä USA:n tytäryhtiössä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

  • Liikevaihdon tuloutus
  • Aineettomien hyödykkeiden arvostus
  • Tytäryhtiösijoitusten sekä niille annettujen lainojen arvostus (Emoyhtiö)

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia. Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Revenio-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuus on kattanut emoyhtiön lisäksi tilintarkastuksen Suomen kaikissa tytäryhtiöissä sekä kohdennettuja tarkastustoimenpiteitä USA:n tytäryhtiössä.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernitilinpäätökselle
määritetty olennaisuus
355 k€ (edellinen vuosi 295 k€ )
Olennaisuuden
määrittämisessä
käytetty vertailukohde
5 % tuloksesta ennen veroja
Perustelut
vertailukohteen
valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittä
misen vertailukohteeksi tuloksen
ennen veroja, koska käsityksemme
mukaan tilinpäätöksen lukijat käyt
tävät yleisimmin sitä arvioidessaan
konsernin suoriutumista. Lisäksi
tulos ennen veroja on yleisesti hy
väksytty vertailukohde. Valitsimme
sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 5
%, joka on tilintarkastusstandardeis
sa yleisesti hyväksyttyjen määrällis
ten rajojen puitteissa.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Liikevaihdon tuloutus

Konsernin liitetiedot 1 ja 2

Revenio-konsernin liikevaihto muodostuu pääosin eri maantieteellisille alueille myydyistä terveysteknologialaitteista. Merkittävän osan liikevaihdosta ja sen kasvusta muodostaa silmänpainemittareiden myynti.

Tuotot laitteiden ja tavaroiden myynnistä kirjataan, kun niiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä.

Liikevaihtoon liittyvien myyntitapahtumien kirjautuminen oikealle tilikaudelle sekä perustuminen todellisiin tapahtumiin on ollut tilintarkastuksemme painopistealueena, koska liikevaihto on merkittävä erä tilinpäätöksessä.

Tarkastussuunnitelmamme sisälsi myynnin kontrollien tarkastustoimenpiteitä ja kirjanpidon tapahtumien testausta sekä erilaisia analyyttisia tarkastustoimenpiteitä, erityisesti:

  • Arvioimme myynnin tuloutukseen sovellettavien laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta.

  • Tarkastimme liikevaihtoa vertaamalla sitä vastaan otettuihin maksuihin ja sopimuksiin otantaan perustuen.

-Tarkastimme tilikauden päättymisen lähettyvillä kirjattujen myyntitapahtumien kirjautumista ajallisesti oikealle tilikaudelle otantaan perustuen.

  • Tarkastimme liikevaihtoon kirjattuja muistiotositteita otantaan perustuen

  • Tarkastimme liikevaihtoon liittyviä tase-eriä otantaan perustuen.

Aineettomien hyödykkeiden arvostus

Konsernin liitetieto 15

Aineettomat hyödykkeet, jotka koostuvat pääasiassa kehitysmenoista, muodostavat Revenion konsernitilinpäätöksessä huomattavan tase-erän. Tase-erän kirjaamisperusteisiin sisältyy johdon arviointia edellyttäviä toimenpiteitä liittyen muun muassa:

  • Kehitysmenojen aktivointiperiaatteisiin

  • Kehitysmenojen taloudellisen vaikutusajan määrittämiseen

  • Keskeneräisten kehitysmenojen valmistumisajankohdan määrittämiseen ja poistojen aloittamisajankohtaan

Keskityimme aineettomien hyödykkeiden arvostukseen erän arviovaraisuudesta johtuen.

Tarkastussuunnitelmamme sisälsi sisäisten prosessien läpikäyntiä, kirjanpidon tapahtumien testausta ja erilaisia analyyttisia tarkastustoimenpiteitä, kuten esimerkiksi:

  • Arvioimme kehitysmenojen aktivointiin, arvostukseen ja poistoaikoihin sovellettavien laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta.

  • Testasimme otoksella yksittäisten kehitysmenojen kirjausten asianmukaisuutta.

  • Tarkastimme keskeneräisten investointien luokittelua ja kirjanpitokäsittelyä keskustelemalla johdon kanssa sekä käymällä lävitse yhtiön prosesseja.

Emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Tytäryhtiösijoitusten sekä tytäryhtiöille annettujen

lainojen arvostus Emoyhtiön tilinpäätöksessä

Emoyhtiön liitetiedot 9 ja 10

Tytäryhtiösijoitukset sekä saamiset tytäryhtiöiltä ovat huomattava erä

emoyhtiön tilinpäätöksessä.

Tytäryhtiöosakkeiden ja lainasaamisten arvo yhtiön taseessa perustuu johdon arvioihin tytäryhtiöiden liiketoiminnan tulevasta kehityk-

sestä. Ennusteisiin saattaa liittyä epävarmuutta.

Keskityimme tytäryhtiösijoituksiin ja tytäryhtiöille annettujen lainojen

arvostukseen erien arviovaraisuudesta johtuen.

Tytäryhtiösijoitusten sekä niille annettujen lainojen arvostuksella ei ole

suoranaista vaikutusta konsernin lukuihin.

Tarkastimme yhtiön tytäryhtiösijoitusten sekä niille annettujen lainojen sesti seuraaviin asioihin:

arvostukseen liittyviä prosesseja. Kohdensimme tarkastusta erityi-

  • Vertasimme yhtiön aikaisempien vuosien ennusteita toteumiin arvi-

oidaksemme ennusteiden tarkkuutta.

  • Arvioimme ennusteissa käytettyjen keskeisten oletusten asianmukaisuutta. Keskityimme erityisesti johdon tulevaisuuden kassavirtaennusteiden olettamiin arvioimalla niitä ulkopuolisen tahon laatimiin arvioihin tulevasta kehityksestä terveysteknologia- alalla.

  • Testasimme ennusteiden matemaattista oikeellisuutta ja täsmäytimme tiedot johdon hyväksymiin suunnitelmiin ja muihin oletuksiin.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

  • tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
  • muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
  • arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme nou-

  • teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
  • arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
  • hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta.

dattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu in formaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen si sältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan ti lintarkastuskertomuksemme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilin päätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme ar vioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätök sen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien sään nösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

  • toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
  • toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen so vellettavien säännösten mukaisesti.

-

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyt töön saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn pe rusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 28.2.2017

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä KHT

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Vantaalla 16. helmikuuta 2017 Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Revenio Group Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja Helsingissä 28. helmikuuta 2017
Pekka Tammela
hallituksen
puheenjohtaja
Ann-Christine Sundell Ari Kohonen
hallituksen jäsen
hallituksen jäsen PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Kyösti Kakkonen
hallituksen jäsen
Pekka Rönkä
hallituksen jäsen
Timo Hildén
toimitusjohtaja
Samuli Perälä
KHT

Tilinpäätösmerkintä

Yhtiökokous

Varsinainen ja ylimääräinen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana kesäkuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat ja mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Revenion varsinainen yhtiökokous on viime vuosina pidetty maalis–huhtikuun aikana. Lisäksi yhtiöllä voi tarvittaessa olla ylimääräinen yhtiökokous. Yhtiökokoukset kutsuu koolle yhtiön hallitus.

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä myös, mikäli osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään 10 % osakkeista, vaativat

sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten.

Pääsääntöisesti yhtiökokous käsittelee yhtiön hallituksen yhtiökokoukselle esittämiä asioita. Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen pyyntö saada asia yhtiökokouksen esityslistalle perusteluineen tai päätösehdotuksineen kirjallisesti osoitteeseen Revenio Group Oyj, Äyritie 22 01510 VANTAA. Yhtiö ilmoittaa yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä Internet-sivuillaan ja tapahtumakalenterissa päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan tulee toimittaa pyyntönsä.

Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen vähintään 10 % omistavien osakkeenomistajien tekemät vastaavat ehdotukset on julkistettava erikseen.

Merkittävimmät yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvat asiat

Merkittävimpiä yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvia asioita ovat:

  • hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen
  • hallituksen jäsenten valinta
  • hallituksen palkkioista ja taloudellisista etuuksista päättäminen
  • tilintarkastajan valinta ja tilintarkastajan palkkiosta päättäminen
  • tilinpäätöksen hyväksyminen
  • hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuvapaudesta päättäminen
  • yhtiöjärjestyksen muuttaminen
  • osakepääoman muutoksista päättäminen
  • yhtiön varojen jaosta, kuten voitonjaosta päättäminen

Yhtiökokouksen koolle kutsuminen

Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta julkaisemalla se yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.revenio.fi, tai lisäksi vähintään yhdessä suomenkielisessä hallituksen määräämässä valtakunnallisessa päivälehdessä, tai toimittamalla kutsu kullekin osakkeenomistajalle osakasluetteloon merkityllä osoitteella kirjallisesti. Yhtiökokouskutsussa on mainittava

• kokousaika ja -paikka

  • ehdotus hallituksen jäsenten palkkioista
  • ja äänestysoikeuden määrittävä ns.

  • ehdotus yhtiökokouksen asialistaksi • ehdotus hallituksen jäseneksi ja jäseneh-

  • dokkaan henkilötiedot
    • ehdotus tilintarkastajaksi • kuvaus menettelyistä, joita osakkeenomistajan on noudatettava voidakseen osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää siinä
  • yhtiökokoukseen osallistumisoikeus täsmäytyspäivä
  • paikka jossa yhtiökokousasiakirjat ja päätösehdotukset ovat saatavilla
  • yhtiön Internet-sivujen osoite

Kokouskutsu ja yhtiön hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan pörssitiedotteena.

Edellä tässä kohdassa mainitut sekä seuraavat tiedot asetetaan osakkeenomistajien saataville yhtiön Internet-sivuille vähintään 21 päivää ennen yhtiökokousta:

  • osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä osakelajeittain kokouskutsun päivänä
  • yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat • hallituksen tai muun toimivaltaisen eli-
  • men päätösehdotus • asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle, mutta josta päätöstä ei ehdoteta
  • tehtäväksi

Osallistumisoikeus yhtiökokoukseen

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiön erikseen ilmoittamana täsmäytyspäivänä. Yhtiökokoukseen ilmoittaudutaan ennakkoon yhtiökokouskutsussa ilmoitettuun määräpäivään mennessä, joka päivä voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muutoin luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Osakkeenomistaja tai asiamies voi käyttää yhtiökokouksessa yhtä avustajaa.

Yhtiökokouksen pöytäkirja

Yhtiökokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka asetetaan yhtiökokouksen päätöksiin liittyvine liitteineen osakkeenomistajien nähtäville yhtiön Internet-sivuille kahden (2) viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen tekemän päätöksen liitteet ovat nähtävillä yhtiön Internet-sivuilla ainoastaan siltä osin kuin ne kuvaavat päätöksen suoranaista sisältöä. Lisäksi yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella. Yhtiökokousasiakirjat pidetään yhtiön Internet-sivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta.

Hallintoelinten läsnäolo yhtiökokouksessa

Yhtiön tavoitteena on, että kaikki Revenio Group Oyj:n hallituksen jäsenet ovat läsnä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa ovat läsnä yhtiön hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastaja. Hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa.

Osakesarjat

Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka yksi osake oikeuttaa yhteen ääneen. Äänestettäessä yhtiökokouksen päätökseksi tulee osakeyhtiölain mukaisesti tavallisesti se esitys, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Osakeyhtiölain mukaan on kuitenkin useita asioita, mm. yhtiöjärjestyksen muutos ja päätös suunnatusta osakeannista, jolloin päätöksen syntyminen edellyttää lain vaatiman korotetun määräenemmistön suhteessa osakkeiden lukumäärään ja osakkeiden tuottamiin ääniin.

Revenion yhtiöjärjestyksessä ei ole lunastusmääräyksiä eikä äänileikkureita. Yhtiöllä ei ole tiedossa osakassopimuksia äänivallan käytöstä yhtiössä eikä sopimuksia yhtiön osakkeiden luovuttamisen rajoittamisesta.

Hallitus

Hallituksen kokoonpano ja toimikausi sekä hallituksen jäsenten riippumattomuus

Revenio Group Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) jäsentä.

Hallituskokoonpanossa otetaan huomioon yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen jäseneksi valittavalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää aikaa

Selvitys Revenio Group Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016

Revenio Group Oyj:n noudattamat säännökset ja hallinnointikoodi

Revenio Group Oyj ("Revenio" tai "yhtiö") on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien mukaisesti. Emoyhtiö Revenio Group Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Revenio-konsernin. Yhtiön kotipaikka on Vantaa.

Revenio Group Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiön yhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeenomistajat valitsevat yhtiökokouksessa yhtiön hallituksen ja tilintarkastajan. Revenio-konsernia johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiöllä on ns. yksitasoinen hallintomalli.

Revenio Group Oyj:n päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Revenio Group Oyj:n yhtiöjärjestystä ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.10.2015 hyväksymää ja 1.1.2016 voimaantullutta pörssiyhtiöiden hallinnointikoodia ("hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.cgfinland.fi.

Revenio Group Oyj corporate governance -rakenne

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat mm:

  • päättää konsernistrategiasta ja vahvistaa liiketoimintastrategiat
  • vahvistaa konsernin vuosisuunnitelma (budjetti)
  • hyväksyä konsernin rahoitus- ja sijoitus politiikka
  • vahvistaa konsernin riskienhallintaperiaatteet sekä käsitellä konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
  • vahvistaa konsernin vakuutuspolitiikka
  • käsitellä ja hyväksyä konsernitilinpäätös, osavuosikatsaukset ja näitä koskevat pörssitiedotteet sekä toimintakertomus
  • päättää strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä yksittäisistä investoinneista, yritysostoista, -myynneistä tai -järjestelyistä sekä vastuusitoumuksista
  • päättää johdon valtuutussäännökset
  • päättää keskeisestä konsernirakenteesta ja -organisaatiosta
  • nimittää ja erottaa yhtiön toimitusjohtaja, hyväksyä hänen toimitusjohtajasopimuksensa ja päättää hänen palkkauksestaan ja muista taloudellisista etuuksistaan

• hyväksyä konsernijohtoryhmän jäsenten ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien

nimitykset • päättää Revenio Group -konsernin palkitsemisjärjestelmistä, mukaan lukien mahdollisten optioiden antamisesta yhtiöko-

kouksen päättämien ehtojen puitteissa

Hallituksen päätöksenteko

Revenio Group Oyj:n hallituksen tehtävänä on edistää Revenio Group Oyj:n ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua. Hallituksen jäsenet eivät edusta yhtiössä heitä jäseneksi ehdottaneita tahoja. Hallituksen jäsen on esteellinen osallistumaan hallituksen jäsenen ja yhtiön välisen asian käsittelyyn. Äänestystilanteessa hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide ja tasatilanteissa päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Hallituksen kokouskäytäntö ja toiminnan itsearviointi

Hallituksen kokousten koollekutsumisesta ja kokoustyöskentelystä vastaa hallituksen puheenjohtaja. Hallitus ei ole jakanut

jäsenilleen erityisiä liiketoiminnan seurannan painopistealueita. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan ja tekee niitä koskevan itsearvioinnin tarvittavin väliajoin.

Hallitus kokoontui vuonna 2016 15 kertaa ja hallituksen jäsenten keskimääräinen kokouksiin osallistumisprosentti oli 90 %. Vuonna 2015 osallistumisprosentti oli 97 %.

Hallituksen jäsenten osallistuminen

kokouksiin 2016:
Kakkonen Kyösti 15/15 100 %
Kohonen Ari 14/15 93 %
Rönkä Pekka 15/15 100 %
Tammela Pekka 15/15 100 %
Sundell Ann-Christine 9/10 90 %
Fryckman Rolf* 3/5 60 %

* Rolf Fryckman on toiminut Revenio Group Oyj:n hallituksessa 15.3.2016 asti.

Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut taloudelliset etuudet

Varsinainen yhtiökokous päättää Revenio Group Oyj:n hallituksen palkkiot sekä muut taloudelliset etuudet vuosittain. Yhtiökokouksen 15.3.2016 tekemän päätöksen perusteella hallituksen palkkio maksetaan 40 prosenttisesti yhtiön osakkeina ja 60 prosenttisesti rahana. Hallituksen jäsenille ei makseta erillisiä kokouspalkkioita. Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Toimitusjohtaja

Yhtiöjärjestyksen mukaan Revenio Group Oyj:llä tulee olla toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Hän vastaa lisäksi yhtiön juoksevan hallinnon järjestämisestä ja valvoo, että yhtiön varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitus on määritellyt toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, joka on hyväksytty hallituksessa. Sopimuksessa on määritelty myös toimisuhteen taloudelliset etuudet kuten erokorvaus ja mahdolliset muut korvaukset. Toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen puheenjohtajaksi.

Revenio Group Oyj:n toimitusjohtajana toimi 31.12.2016 asti KTM Olli-Pekka Salovaara (s. 1960). Konsernin toimitusjohtajana aloitti 1.1.2017 KTM Timo Hildén.

Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkiot 2015–2016, TEUR:

2016 2015
Toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara 428 296
Hallituksen puheenjohtaja Pekka Tammela 45 36
Hallituksen jäsen Rolf Fryckman* 5 18
Hallituksen jäsen Ari Kohonen 23 18
Hallituksen jäsen Pekka Rönkä 23 18
Hallituksen jäsen Kyösti Kakkonen 23 18
Hallituksen jäsen Ann-Christine Sundell 18 0

* Rolf Fryckman on toiminut Revenio Group Oyj:n hallituksessa 15.3.2016 asti.

Toimitusjohtajan eläkeikä ja -edut sekä irtisanomisaika/-korvaus:

Eläkeikä TyEL
Eläke-edut TyEL, lisäeläke
Irtisanomisaika 18 kk
Irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava irtisanomiskorvaus

Toimitusjohtajan palkat, tulospalkkiot ja luontaisedut 2015–2016, EUR

Raha
palkka
Tulos
palkkiot
Luontais
edut
Työsuhde
optiot
Yht.
Olli-Pekka 2015 2015 2015 2015 2015
Salovaara 217 024 51 840 26 705 0 295 569
2016 2016 2016 2016 2016
266 593 173 031 40 181 0 427 726

tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituskokoonpanon tulee mahdollistaa hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen.

Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Yhtiön kaikki hallituksen jäsenet ovat ulkopuolisia yhtiöön nähden (non-executive directors). Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi siten, että toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen monimuotoisuus

Hallituskokoonpanossa otetaan huomioon yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen jäseneksi valittavalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituskokoonpanon tulee mahdollistaa hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Hallituksen monimuotoisuuden turvaamiseksi hallituksen jäseniä ehdotettaessa otetaan huomioon jäsenten osaaminen, kokemus ja toimialan tuntemus. Yhtiön tavoitteena on, että hallituksessa on mahdollisuuksien mukaan molempia sukupuolia ja että hallituksen jäsenet edustavat laaja-alaisia ja monipuolisia näkemyksiä.

Hallituksen jäsenet

KTM, KHT Pekka Tammela (s. 1962) KTM, KHT Pekka Tammela toimii partnerina Korona Invest Oy:ssä sekä PJ Maa Partners Oy:ssä. Hän on toiminut erilaisissa yritysjohtotehtävissä vuosina 1999–2006, mm. talousjohtajana Solteq Oyj:ssä ja Panostaja Oyj:ssä sekä Senior Managerina KPMG:ssä ja PricewaterhouseCoopers:ssa. Revenion hallituksessa Tammela on ollut 3.4.2007 lähtien.

Pekka Tammela ja hänen määräysvaltayhtiönsä omistivat 31.12.2016 yhteensä 26 888 kappaletta Revenio Group Oyj:n osakkeita ja 0 optioita.

OTK Kyösti Kakkonen (s. 1956)

Kyösti Kakkonen on Tokmanni-konsernin perustaja ja on toiminut konsernin toimitusjohtajana 20 vuoden ajan aina vuoteen 2009 saakka. Nykyisin Kakkonen toimii toimitusjohtajana tai hallituksen puheenjohtajana lukuisissa omistamissaan yhtiöissä, mm. Joensuun Kauppa ja Kone Oy:ssä, K2 Invest Oy:ssä sekä Kakkonen-Yhtiöt Oy:ssä. Revenion hallituksessa Kakkonen on ollut 20.3.2014 lähtien.

Kyösti Kakkonen ja hänen määräysvaltayhtiönsä omistivat 31.12.2016 yhteensä

597 519 kappaletta Revenio Group Oyj:n osakkeita ja 0 optioita.

DI, ekonomi Ari Kohonen (s.1955)

Ari Kohonen toimii Gerako Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Tätä ennen hän on toiminut mm. Nordeassa vuosina 1983–2003 useissa kansainvälisen pankki- ja investointipankkitoiminnan tehtävissä ja tämän jälkeen Tekla Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 2004– 2013. Revenion hallituksessa Kohonen on ollut 21.3.2013 lähtien.

Ari Kohonen ja hänen määräysvaltayhtiönsä omistivat 31.12.2016 yhteensä 342 269 kappaletta Revenio Group Oyj:n osakkeita ja 0 optioita.

DI Pekka Rönkä (s. 1952)

DI Pekka Rönkä on toiminut terveysteknologiasegmentissä mm. HLD Healthy Life Devices Oy:n sekä Magnasense Technologies Oy:n hallituksen puheenjohtajana sekä Thermo Fisher Scientificissä varatoimitusjohtajana sekä liiketoimintajohtajana vuosien 1999–2012 välisenä aikana. Revenion hallituksessa Rönkä on ollut 20.3.2014 lähtien.

Pekka Rönkä ja hänen määräysvaltayhtiönsä omistivat 31.12.2016 1 210 kappaletta Revenio Group Oyj:n osakkeita ja 0 optioita.

FM Ann-Christine Sundell (s. 1964) Ann-Christine Sundell toimii Raisio Oyj:n, Minervasäätiön, Serres Oy:n, Zymonostics

ApS:n (Tanska), Oy Medix Ab:n ja Ledil Oy:n hallituksen jäsenenä sekä Medix Biochemica Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on aikaisemmin toiminut vuosien 1999–2010 välisenä aikana PerkinElmer:ssa johtajana, segmenttijohtajana sekä myynti- ja markkinointijohtajana. Revenion hallituksessa Sundell on ollut 15.3.2016 lähtien.

Ann-Christine Sundell ja hänen määräysvaltayhtiönsä omistivat 31.12.2016 yhteensä 809 kappaletta Revenio Group Oyj:n osakkeita ja 0 optioita.

Optikko Rolf Fryckman (s. 1954)

Rolf Fryckman on hallituksen puheenjohtaja ja osakas Eyemaker's Finland Oy:ssä ja toimii sen osakasyhtiöiden johtotehtävissä. Vuodesta 2000 hän on toiminut terveysteknologian startup-yhtiöissä sekä erilaisissa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä. Revenion hallituksessa Fryckman toimi 15.3.2016 saakka.

Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta säännöllisesti. Hallituksen jäsen on velvollinen toimittamaan riippumattomuuden arviointia varten tarpeelliset tiedot hallitukselle.

Hallituksen tehtävät

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää yhtiön strategiaa, organisointia, kirjanpitoa ja taloutta koskevista periaatteista.

Hallitus nimittää toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan esityksestä yhtiön johtoryhmän jäsenet, sekä vahvistaa yhtiön organisaation. Koska hallitus ei ole perustanut tarkastusvaliokuntaa, huolehtii hallitus myös hallinnointikoodin mukaisista tarkastusvaliokunnan tehtävistä.

Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen. Hallitus kokoontuu säännöllisesti noin kerran kuukaudessa ja tämän lisäksi tarpeen mukaan. Yhtiön toimitusjohtaja huolehtii siitä, että kaikki hallituksen jäsenet saavat riittävät tiedot yhtiön toiminnasta, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta ja että uusi hallituksen jäsen perehdytetään yhtiön toimintaan.

Revenio Group Oyj:n hallituksen jäsenten riippumattomuusarviointi

Yhtiöstä
riippumaton
Osakkeenomistajista
riippumaton
Kakkonen Kyösti Kyllä Kyllä
Kohonen Ari Kyllä Kyllä
Rönkä Pekka Kyllä Kyllä
Sundell Ann-Christine Kyllä Kyllä
Tammela Pekka Kyllä Kyllä
Fryckman Rolf* Kyllä Kyllä

* Rolf Fryckman on toiminut Revenio Group Oyj:n hallituksessa 15.3.2016 asti.

johtoryhmällä. Nämä organisaatiotahot vastaavat siitä, huolehtivat siitä, että niiden vastuulla oleviin prosesseihin sisällytetään riittävät riskien tunnistus-, arviointi-, hallinta- ja raportointimenettelyt.

Tytäryhtiöiden liiketoimintajohto organisoi paikallisesti kunkin yhtiön koko huomioiden tarkoituksenmukaisen riskienhallinnan toteuttamistavan. Tiettyjen riskienhallinnan osa-alueiden kuten vakuuttamisen ja rahoitusriskien hallinnan osalta, joissa keskitetty toimintatapa on tarkoituksenmukaista, emoyhtiön hallitus tekee päätökset toimitusjohtajan esityksestä.

Riskeistä ja niiden muutoksista raportoidaan Revenio Group Oyj:n hallitukselle. Yhtiön hallitus käsittelee merkittävimmät riskit, niiden hallinnan sekä arvioi riskienhallinnan toimivuuden vähintään kerran vuodessa.

Sisäinen tarkastus arvioi riskienhallintaa sisäisen tarkastustyön suorittamisen yhteydessä.

Riskienhallinnan toteuttaminen

Tytäryhtiöiden johto arvioi riskit vuosisuunnittelun yhteydessä. Riskejä ja niiden hallintaa käsitellään liiketoimintasegmenttien johdossa, ja riskiarvioinnit päivitetään vähintään kerran vuodessa. Merkittävistä hankkeista, kuten asiakasprojekteista, tehdään erilliset riskianalyysit.

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Revenio-konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, suhdanneriskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin. Konsernin strategisia riskejä ovat kaikilla toimialoilla vallitseva kilpailu, uusien kilpailevien hyödykkeiden uhka ja muut kilpailijoiden toimenpiteet jotka voivat vaikuttaa kilpailutilanteeseen. Strategisen riskin muodostaa myös onnistuminen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa ja siten tuotevalikoiman kilpailukyvyn säilyminen. Konsernin toimialoilla, jotka strategian mukaisesti vaativat erityisosaamista, keskeisiä ovat myös avainhenkilöosaamisen pysyvyyteen ja kehittymiseen liittyvät riskit sekä riippuvuus alihankkija- ja toimittajaverkoston toimintakyvystä. Konsernin strategiaan kuuluvat yritysostot. Yritysostojen onnistuminen vaikuttaa kasvuja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Yrityskaupat voivat myös muuttaa konsernin riskiprofiilia.

Strategisia riskejä ja tarvetta toimenpiteisiin seurataan ja arvioidaan säännöllisesti päivittäisjohtamisen, kuukausittaisen konsernin raportoinnin ja vuotuisten strategiapäivitysten yhteydessä.

Operatiiviset riskit liittyvät merkittävimpien

asiakkuuksien pysymiseen ja kehittymiseen, jakeluverkoston toimintaan sekä onnistumiseen asiakaspohjan ja markkinoiden laajentamisessa. Terveysteknologia-segmentissä operatiivisia riskejä liittyy uusille markkinoille laajentumiseen liittyviin tekijöihin kuten uusien eri valtioiden harjoittama lääketieteellisten instrumenttien kaupan myyntilupasääntely ja tähän liittyvät terveydenhuoltomarkkinoita koskevat viranomaispäätökset. Terveysteknologia-segmentissä lääketieteellisten instrumenttien tuottamiseen, tuotekehitykseen ja tuotannon ohjaukseen liittyvien operatiivisten riskien arvioidaan olevan keskimääräistä suurempia toimialan laatuvaatimuksista johtuen.

Laskennallisten verosaamisten osuus taseen varoista ei ole merkittävä. Liiketoiminnan kannattavuuden ja verolainsäädännön ja sen tulkinnan mahdolliset muutokset voivat aiheuttaa muutoksia laskennallisten verosaamisten käytettävyyteen ja määrään. Vahinkoriskejä on katettu vakuutuksin. Omaisuus- ja keskeytysvakuutuksilla on suojauduttu mahdollisiin omaisuus- ja toiminnan keskeytymisriskeihin. Harjoitetulla liiketoiminnalla on kansainväliset vastuuvakuutukset.

Rahoitusriskit jakaantuvat luotto-, korko-, maksuvalmius- ja valuuttariskeihin. Luottotappioriskien hallintaa varten yhtiöllä on kaikki konserniyhtiöt käsittävä luottovakuutus. Yhtiön hallitus käsittelee kokouksissaan kuukausittain ja tarvittaessa useammin talouteen ja rahoitukseen liittyvät asiat sekä antaa tarvittaessa päätöksiä ja ohjeita rahoitusriskien hallintaan mm. korko- ja valuuttasuojauksiin liittyen. Maksuvalmiusriskiin voivat vaikuttaa ulkopuolisen lainarahoituksen saatavuus, konsernin luottokelpoisuuden kehittyminen, liiketoiminnan kehitys ja muutokset asiakkaiden maksukäyttäytymisessä. Maksuvalmiusriskiä seurataan kassaennustein, joiden ennusteperiodi on enimmillään 12 kuukautta.

Sisäinen tarkastus

Sisäisestä tarkastuksesta vastaa yhtiön hallitus. Sisäistä tarkastusta toteuttaa hallituksen valitsema ulkopuolinen keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Sisäistä tarkastusta suorittava KHT-yhteisö ei voi olla sama taho kuin yhtiön tilintarkastusta suorittava KHT-yhteisö.

Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on arvioida ja todentaa riskienhallinnan, sisäisen valvonnan sekä johtamisen ja hallinnon tehokkuutta. Tarkastus perustuu Revenio Group Oyj:n hallituksen vuosittain hyväksymään tarkastussuunnitelmaan.

Yhtiön sisäistä tarkastusta suorittaa hallituksen erikseen määrittämä ulkopuolinen taho.

Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonnan tehtävänä Revenio Group Oyj:ssä on tukea ja varmistaa:

  • asetettujen tavoitteiden saavuttamista
  • resurssien taloudellista ja tehokasta käyttöä
  • toimintaan liittyvien riskien hallintaa
  • talous- ja muun johtamisinformaation luotettavuutta ja oikeellisuutta
  • lakien ja määräysten sekä strategioiden, suunnitelmien, sisäisten sääntöjen ja menettelytapojen noudattamista

Sisäiseen valvontaan kuuluu kaikki hallituksen, toimitusjohtajan ja muun henkilökunnan toimeenpanema taloudellinen- ja muu valvonta. Sisäinen valvonta konsernitasolla perustuu tytäryhtiöiden kuukausittain laatimiin tulosraportteihin, tilanneanalyyseihin ja ennusteisiin jotka emoyhtiön hallitus niin ikään kuukausittain käsittelee kokouksissaan. Sisäisen valvonnan toimintatavat tytäryhtiöissä mm. keskeisimpien talousprosessien osalta on määritelty yhtiöittäin laadituissa ohjeistuksissa.

Lähipiiriliiketoimet

Yhtiön johtotehtävissä toimivilla henkilöillä ja heidän lähipiirillään on velvollisuus ilmoittaa sekä Finanssivalvonnalle että yhtiölle kaikki omaan lukuun tekemänsä yhtiön osakkeisiin tai vieraan pääoman ehtoisiin välineisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet.

Yhtiö julkaisee tiedot johtotehtävissä toimivien ja heidän lähipiirinsä liiketoimista viipymättä ja viimeistään kolmen (3) työpäivän kuluessa kaupasta. Julkistaminen tehdään pörssitiedotteella sisäpiiritiedon julkistamista vastaavalla tavalla ja käyttäen tiedoteluokkaa "Johdon liiketoimet". Pörssitiedotteet johdon liiketoimia koskevista julkistetuista tiedoista ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilta vähintään viiden vuoden ajan tiedotteen julkistamisesta.

Yhtiö arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia ja huolehtii siitä, että mahdolliset eturistiriidat tulevat asianmukaisesti huomioiduiksi yhtiön päätöksenteossa. Yhtiö ylläpitää luetteloa sen lähipiiriin kuuluvista osapuolista konsernihallinnossa.

Revenio Group Oyj:llä ei ole sen normaalin liiketoiminnan puitteissa olennaisia,

Toimitusjohtaja Salovaara ja hänen määräysvaltayhteisönsä omistivat 31.12.2016 yhteensä 105 047 Revenio Group Oyj:n osaketta ja 7 500 optiota.

Yhtiön johto ja tytäryhtiöhallinto

Revenio-konsernin johtoryhmä muodostuu toimitusjohtajasta, eri toimintojen johtajista sekä konsernin tytäryhtiöiden johtajista. Vuonna 2016 johtoryhmässä toimivat toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara, Timo Hildén, Tomi Karvo, Ari Kukkonen, Ari Isomäki ja Robin Pulkkinen. Johtoryhmän työskentelyyn osallistuu myös viestinnän ulkopuolisena asiantuntijana Tiina Olkkonen. Lisäksi konsernille perustettiin 1.6.2016 alkaen vuosineljänneksittäin kokoontuva laajennettu johtoryhmä, johon kuuluu varsinaisten johtoryhmän jäsenten lisäksi Icare USA Inc.:n toimitusjohtaja John Floyd.

Revenio Group Oyj:n tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet on valittu Revenio-konsernin johtoon kuuluvista henkilöistä. Henkilöille, jotka ovat työ- tai toimisuhteessa konsernin yhtiöihin, ei makseta erillistä palkkiota tytäryhtiön hallituksessa toimimisesta. Tytäryhtiöiden hallitukset vastaavat lakisääteisistä tehtävistä. Tytäryhtiöiden liiketoiminnan ohjaus tapahtuu Revenio-konsernin emoyhtiön hallituksen, toimitusjohtajan, tytäryhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtamisjärjestelmän kautta.

Liiketoimintasegmenttien johtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat 31.12.2016

Revenio Terveysteknologia

Revenio Terveysteknologia-segmentin johtajana toimii oman toimensa ohella Icare Finland Oy:n toimitusjohtaja Timo Hildén. Ennen nykyistä tehtäväänsä Hildén on toiminut 30 vuotta terveysteknologian alan yrityksissä yleisjohdon, myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä Orion-Yhtymässä, Labsystems:ssä, Thermo Electron:ssa ja Thermo Fisher Scientific:ssa. Jo 90-luvun alkupuolella hän oli mukana perustamassa tuotanto- ja myyntiyhtiöitä Venäjälle ja Kiinaan ja myöhemmin hänen vastuullaan oli myös tuotanto- ja markkinointiyksiköitä USA:ssa, Meksikossa ja Suomessa. Tuotekehitysyksiköitä oli sekä Suomessa että USA:ssa. Hän on ollut mukana lukuisissa yritysostoissa ollessaan Thermon palveluksessa.

Hildén ja hänen määräysvaltayhteisönsä omistivat 31.12.2016 yhteensä 4 000 Revenio Group Oyj:n osaketta ja 22 500 optiota.

Segmenttiin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajat 31.12.2016 ovat:

Icare Finland Oy: KTM Timo Hildén 9.4.2012 alkaen.

Revenio Research Oy: KTM Timo Hildén 29.12.2014 alkaen.

Oscare Medical Oy: Revenio osti vuoden 2013 lopulla 53,5 prosentin osuuden osteoporoosin seulontaan ja seurantaan erikoistuneesta Oscare Medical Oy:stä. Oscare Medical Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi 31.12.2016 asti Revenio Group Oyj:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara.

Vuoden 2016 aikana myydyt liiketoiminnat

Vuoden 2016 aikana ei myyty liiketoimintoja.

Palkitseminen

Toimitusjohtajan, konsernijohtoryhmän ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmä muodostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä lyhyen- ja pitkän aikavälin tulospalkkiojärjestelmästä sekä optiojärjestelmästä. Yhtiössä ei ole käytössä osakepalkitsemisjärjestelmää. Konsernin toimitusjohtajalla, johtoryhmällä ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajilla on ryhmäeläkevakuutus ja sairauskuluvakuutus 1.1.2012 alkaen. Vakuutusten taloudellinen merkitys yhtiön kannalta on vähäinen.

Revenio Group Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan, konsernijohtoryhmän jäsenten sekä tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkkauksen, muut taloudelliset etuudet, tulospalkkiojärjestelmän perusteet sekä muun johdon tulospalkkioperiaatteet. Muiden kuin edellä mainittujen konsernijohtoryhmän jäsenten palkkauksesta ja palkitsemista sekä muun johdon tulospalkkiopalkitsemisjärjestelmien yksityiskohdista päättää toimitusjohtaja yksi yli yhden periaatteella.

Revenio Group Oyj:n johdon tulospalkkion enimmäismäärä on lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmässä neljän kuukauden ja pitkän aikavälin järjestelmässä kahden kuukauden palkkaa vastaava määrä vuoden pituisella määräytymisjaksolla. Konsernin toimitusjohtajalla palkkion enimmäismäärä lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmässä on kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä ja pitkäaikaisessa järjestelmässä neljän kuukauden palkkaa vastaava määrä. Lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmässä palkkiokriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset sekä arvio-osuus. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä kriteerinä on konsernin liikevoitto. Lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmän piirissä on 5 konserniyhtiöissä johtavassa asemassa olevaa henkilöä. Pitkän aikavälin tulospalkkiojärjestelmän piirissä on osa konsernin nykyisestä johtoryhmästä.

Tulospalkkiojärjestelmän lisäksi Revenio Group Oyj:llä on voimassa oleva konsernin avainhenkilöstölle suunnattu optio-ohjelma vuodelta 2015. Optio-oikeuksien jaosta päättää Revenio Group Oyj:n hallitus.

Avainhenkilöiden tulospalkkiojärjestelmän lisäksi Revenio-konsernissa on työntekijöitä koskeva tulospalkkiojärjestelmä. Tulospalkkioon oikeutettujen henkilöiden valinnan mukaisesti osa vuositulospalkkiosta maksetaan henkilöstön perustamaan henkilöstörahastoon, joka sijoittaa pääosan varoistaan Revenio Group Oyj:n osakkeiden ostoon.

Konsernin taloudellinen raportointi

Konsernin taloudellista kehitystä ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla kuukausittaisella taloudellisella raportoinnilla. Kuukausittaiseen tulosraportointiin sisältyvät konserni- ja segmenttikohtaiset toteumatiedot analyyseineen, toteumien kehitys edelliseen vuoteen verrattuna, toteumien vertailu taloussuunnitelmiin sekä ennusteet käynnissä olevalle kalenterivuodelle. Kustakin segmentistä raportoidaan lisäksi keskeisiä talouden ja liiketoiminnan tunnuslukuja.

Konsernin lyhyen aikavälin taloussuunnittelu perustuu kalenterivuosittain laadittaviin taloussuunnitelmiin jotka kattavat seuraavan kalenterivuoden.

Konsernin taloudellisesta tilanteesta ja -kehityksestä tiedotetaan osavuosikatsauksilla ja tilinpäätöstiedotteella.

Riskienhallinta ja valvonta

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena konsernissa on varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus ja konsernin toimintakyky kaikkien etukäteen tunnistettavissa olevien riskiskenaarioiden olosuhteissa. Riskienhallinnan periaatteet, strategiset tavoitteet ja painopisteet vahvistaa Revenio Group Oyj:n hallitus.

Vastuut ja roolit riskienhallinnassa

Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoimintajohdolla ja konsernin

Raportit valmistellaan riittävän yksityiskohtaisesti ja ne täydentävät hallitukselle annettavan Esityslistan tietoja. Raportti sisältää kuvauksen Whistleblowing-ilmoituksesta, tehdyt selvitykset ja toimintasuositukset.

Mikäli hallituksen puheenjohtaja katsoo, että tutkinnassa tai tutkimustulosten analysoinnissa olisi tarkoituksenmukaista käyttää ulkopuolisia neuvonantajia tai asiantuntijoita hallituksen puheenjohtaja voi delegoida tutkimusvastuun yhdelle tai useammalle henkilölle, myös tahoille, jotka eivät ole yhtiön palveluksessa. Kaikki tutkimukset suoritetaan luottamuksellisesti siten, että tietoja luovutetaan vain tutkintamateriaalin tarkastelun helpottamiseksi tai milloin laki sitä vaatii. Hallituksen puheenjohtaja tai hänen valtuuttamansa tahot voivat edellyttää toimitusjohtajan tai muun johtajan, emoyhtiön henkilökunnan tai kenen tahansa muun yhtiön työntekijän apua Whistleblowing-ilmoitusten tutkinnassa ja ratkaisemisessa, mikäli he katsovat sen tarpeelliseksi. Hallituksen puheenjohtaja tai hänen valtuuttamansa tahot määrittelevät tutkimusten rajat. Yhtiö ja yhtiön työntekijät avustavat tarpeen mukaan kaikissa tutkimuksissa.

Hallitus käsittelee Esityslistan ja kaikki hallituksen puheenjohtajan toimittamat kirjalliset Raportit. Hallituksella on valta määrätä Yhtiö suorittamaan sopiva muutostoimenpide Whistleblowing-ilmoituksen johdosta. Hallitus voi konsultoida vapaasti ketä tahansa sopivan asiantuntemuksen omaavaa Yhtiön johtoon kuuluvaa henkilöä Whistleblowing-ilmoituksen arvioinnissa. Hallitus voi harkintansa mukaan käyttää myös ulkopuolisia tarkastajia, neuvonantajia ja asiantuntijoita Whistleblowing-ilmoituksen tutkinnan tulosten arvioinnissa.

Hallitus voi milloin tahansa päättää tutkivansa Whistleblowing-ilmoituksen kollegiona hallituksen puheenjohtajan sijaan. Näissä tapauksissa hallitus arvioi pikaisesti mahdollisen ulkopuolisen avun tarpeen tutkimusten suorittamiseksi. Tehdessään päätöksen siitä, että hallitus kollegiona tutkii Whistleblowingilmoituksen hallituksen puheenjohtajan sijaan, hallitus voi ottaa huomioon muun muassa väitetyn rikkomuksentekijän henkilöllisyyden, rikkomuksen vakavuuden ja laajuuden, väitteiden uskottavuuden, ja mahdolliset muut tilanteeseen liittyvät tekijät.

Tutkimusten perusteella hallitus päättää asiaankuuluvista jatkotoimenpiteistä. Hallitus säilyttää rekisteriä kaikista hallituksen puheenjohtajan toimenpide-ehdotuksista ja toimenpiteistä Whistleblowing-ilmoitusten

selvittämiseksi.

Whistleblowing-ilmoitusten tekijöiden suojelu

Yhtiön toimintatapojen mukaisesti hallitus, hallituksen puheenjohtaja tai yhtiön muu johto eivät ryhdy tai yritä ryhtyä minkäänlaisiin vastatoimiin sitä henkilöä kohtaan, joka tekee Whistleblowing-ilmoituksen tai avustaa hallitusta, hallituksen puheenjohtajaa, yhtiön johtoa tai muuta henkilöä tai ryhmää, mukaan lukien valtion viranomaiset, joka tutkii Whistleblowing-ilmoitusta tai muuten auttaa sen ratkaisemisessa. Vastatoimia ei myöskään suvaita miltään muulta henkilöltä tai ryhmältä.

Työntekijöiden luottamukselliset ja nimettömät ilmoitukset

Yhtiön työntekijöillä on oikeus tehdä Whistleblowing-ilmoituksia nimettömästi tai luottamuksellisesti käyttäen yllä kuvattuja menettelytapoja. Kaikki työntekijöiltä saadut Whistleblowing-ilmoitukset käsitellään nimettömästi tai luottamuksellisesti niin pitkälle kuin tällainen käsittely on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista ja perusteltua.

Dokumentit; Luottamuksellisuus

Hallituksen puheenjohtaja säilyttää kaikki Whistleblowing-ilmotukseen, sen tutkintaan, sekä siitä tehtyyn päätökseen liittyvät dokumentit seitsemän vuoden ajan. Kaikki dokumentit ovat ehdottoman luottamuksellisia.

Julkaisumenettely

Yhtiö toimittaa nämä menettelyohjeet kaikille työntekijöilleen.

Pörssitiedottaminen ja pörssitiedotteet Pörssitiedottamisen taloudellisesta sisällöstä ja sijoittajaviestinnästä vastaa konsernin toimitusjohtaja. Pörssitiedottamiseen liittyvien säännösten noudattamista valvovat yhtiössä toimitusjohtaja ja talousjohtaja.

Yhtiö noudattaa sijoittajaviestinnässään tasapuolisuuden periaatetta ja julkaisee kaiken sijoittajatiedon Internet-sivuillaan suomeksi ja englanniksi.

IR-periaatteet

Yhtiön tavoitteena on tuottaa markkinoille jatkuvasti oikeaa ja ajan tasalla olevaa tietoa yhtiön osakkeiden hinnanmuodostuksen perustaksi. Tavoitteena on parantaa yhtiön toiminnan tunnettuutta, lisätä sijoitusinformaation avoimuutta ja siten yhtiön kiinnostavuutta sijoituskohteena.

Yhtiö julkaisee painetun vuosikertomuksen suomeksi ja englanniksi. Yhtiössä ylläpidetään listaa vuosikertomuksen postittamista varten. Postituslistalle voi ilmoittautua sähköpostitse [email protected]. Tästä osoitteesta voi tilata myös sähköpostitse lähetettäviä pörssi- ja lehdistötiedotteita.

Yhtiö noudattaa 30 vuorokauden hiljaista sekä suljettua jaksoa ennen osavuosikatsauksen julkistamista ja 30 vuorokauden hiljaista sekä suljettua jaksoa ennen tilinpäätöksen julkistamista. Muina aikoina sijoittajien kyselyihin vastataan mahdollisuuksien mukaan puhelimitse, sähköpostilla sekä järjestämällä sijoittajatapaamisia

Hallinnointiperiaatteiden päivitys ja lisätiedot

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkaistu samanaikaisesti yhtiön vuoden 2016 vuosikertomuksen kanssa yhtiön internet-sivuilla ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Hallinnointiperiaatteita koskevat kysymykset ja kommentit pyydetään toimittamaan osoitteeseen [email protected].

Yhtiö antaa osakeyhtiölain ja tilinpäätöstä koskevien säännösten mukaisia tietoja lähipiiriliiketoimista toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Sisäpiirihallinto

Revenio Group Oyj noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita, kuten sen sisäpiiriohjetta, markkinoiden väärinkäyttöasetusta ((EU) No 596/2014, MAR), arvopaperimarkkinalain ja rikoslain säännöksiä sekä Finanssivalvonnan, ESMAn (European Securities and Markets Authority) sääntöjä ja ohjeita. Näitä täydentää yhtiön oma sisäpiiriohje, jolla on tarkoitus luoda selkeät toimintaohjeet ja säännöt sisäpiiriasioiden hallinnosta, sisäpiiritiedon julkistamisesta, sisäpiiriluetteloiden ylläpidosta ja johtohenkilöiden ja näiden lähipiirin liiketoimista. Sisäpiiriohje on saatettu kaikille konsernin työntekijöille tiedoksi. Revenio julkistaa mahdollisimman pian yhtiötä suoraan koskevan sisäpiiritiedon. Yhtiö voi lykätä sisäpiiritiedon julkistamista, jos kaikki soveltuvan sääntelyn edellyttämät sisäpiiritiedon lykkäämisperusteet täyttyvät. Revenio pitää yllä soveltuvan sääntelyn edellyttämissä tilanteissa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä.

Yhtiön sisäpiirivastaavana toimii yhtiön talousjohtaja. Hän vastaa mm. seuraavien tehtävien toteutumisesta yhtiössä:

  • sisäinen tiedottaminen sisäpiiriasioista;
  • sisäpiiriasioiden koulutus;
  • sisäpiiriluettelojen laatiminen, ylläpitäminen ja toimittaminen Finanssivalvonnalle;
  • hyväksyntöjen saaminen sisäpiiriluettelossa olevilta henkilöiltä;
  • sisäpiiriasioiden valvonta ja
  • sisäpiiriasioita koskevan sääntelymuutosten seuranta.

Revenio Group Oyj:n johtotehtävissä toimivien henkilöiden ja heidän lähipiiriläistensä on 3.7.2016 alkaen MAR-sääntelyn mukaisesti ilmoitettava yhtiölle ja Finanssivalvonnalle yhtiön osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä tekemistään liiketoimista. Yhtiö julkaisee tiedot liiketoimista pörssitiedotteella. Revenio Group Oyj:n johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi luetaan yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan lisäksi myös yhtiön johtoryhmän jäsenet (johdon ilmoitusvelvolliset).

Yhtiössä pidetään hankekohtaisia sisäpiiriluetteloja henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon. Nämä sisäpiiriluettelot eivät ole julkisia. Sisäpiiriluetteloiden tiedot ovat Finanssivalvonnan käytettävissä. Aiemman lainsäädännön mukaisen julkisen sisäpiirirekisterin tiedot ovat nähtävillä Euroclear Finland Oy:n sisäpiirirekisterissä (rekisterin päivitys lakannut 2.7.2016) yhtiön verkkosivuilla arvopaperimarkkinalain siirtymäsäännösten edellyttämällä tavalla.

Johdon ilmoitusvelvolliset sekä yhtiön erikseen määrittelemät henkilöt eivät saa hankkia tai luovuttaa yhtiön liikkeeseen laskemia arvopapereita ja niihin oikeuttavia arvopapereita tai johdannaissopimuksia 30 vuorokauden aikana ennen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen julkistamista. Nämä julkistamispäivät ilmoitetaan vuosittain etukäteen pörssitiedotteella. Lisäksi mahdollisissa sisäpiirihankkeissa mukana olevat henkilöt eivät saa hankkeen aikana käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla tai johdannaissopimuksilla.

Yhtiön johto valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista ja pitää yllä yhtiön sisäpiiriluetteloita yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Yhtiön johdon ilmoitusvelvollisille lähetetään säännöllisin väliajoin tarkistettavaksi ote johdon ilmoitusvelvollisten rekisteriin merkityistä tiedoista ja heidän kaupankäyntirajoitusten noudattamista ohjeistetaan ja seurataan.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokoukselle tehtävän ehdotuksen yhtiön tilintarkastajaksi valmistelee hallitus. Tilintarkastajan toimikausi on yhtiön tilikausi ja tilintarkastajan tehtävä päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä ja raportoi säännöllisesti havainnoistaan yhtiön hallitukselle.

Yhtiökokous 2016 valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Samuli Perälä. Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Tilintarkastajille maksetut palkkiot vuosina 2015–2016, TEUR:

2016 2015
Tilintarkastus 35 36
Muut palvelut 2 4
Yhteensä 37 40

Muut asiat

Whistleblowing

Revenio Group Oyj (yhdessä sen tytäryhtiöiden kanssa, "yhtiö") on laatinut seuraavat menettelyohjeet yhtiön työntekijöiden ja muiden tahojen tekemien sisäpiirikaupan, markkinoiden manipuloinnin sekä sisäpiirikaupan ja markkinoiden manipuloinnin yrityksien, kirjanpitoon, sisäiseen valvontaan, tilintarkastukseen tai yhtiön muuhun toimintaan liittyvän laittoman tai epärehellisen menettelyn ilmoitusten ("Whistleblowing-ilmoitus") käsittelyyn. Yhtiön hallitus on nimittänyt hallituksen puheenjohtajan vastaanottamaan ja tutkimaan Whistleblowing-ilmoitukset.

Whistleblowing-ilmoitukset voidaan toimittaa hallituksen puheenjohtajalle seuraavasti:

Kirjallisesti:

Hallituksen puheenjohtaja Revenio Group Oyj Äyritie 22 01510 Vantaa

Sähköpostitse:

[email protected]

Kaikki hallituksen puheenjohtajalle osoitetut Whistleblowing-ilmoitukset tulee merkitä selkeästi luottamuksellisiksi ja kiireellisiksi. Hallituksen puheenjohtaja valmistelee kaikista Whistleblowing-ilmoituksista kirjallisen esityslistan ("Esityslista"), jossa on ilmoituksen vastaanottopäivämäärä, yhteenveto ilmoituksen sisällöstä (mukaan lukien ilmoituksen väitteet ja osalliset henkilöt – ilmoittajan nimeä ei julkaista) ja ilmoitukseen mahdollisesti liittyvien tutkimusten sen hetkisestä tilanteesta, sekä mahdollinen asian ratkaisu. Hallituksen puheenjohtaja toimittaa päivitetyn Esityslistan hallitukselle ennen jokaista hallituksen kokousta tuoden esiin viimeaikaiset tapahtumat riittävällä tarkkuudella.

Mikäli Whistleblowing-ilmoitus koskee hallituksen puheenjohtajaa, puheenjohtajan tulee viipymättä jäävätä itsensä tutkinnasta ja ilmoittaa asiasta hallitukselle kirjallisesti. Tämän jälkeen hallitus nimittää toisen henkilön kyseisen Whistleblowing-ilmoituksen tutkintaan ja tutkinnan tulosten raportointiin hallitukselle tämän menettelyohjeen mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja arvioi viipymättä ilmoituksen saavuttua, onko kyseinen ilmoitus Whistleblowing-ilmoitus. Mikäli Hallituksen puheenjohtaja päätyy siihen, että kyseessä on Whistleblowing-ilmoitus, hänen tulee tutkia ilmoituksen asia ja raportoida tutkimustuloksista kirjallisesti hallitukselle ("Raportti").

Tässä vuosikertomuksessa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat konsernin ja tytäryhtiöiden johdon tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi Tässä vuosikertomuksessa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat konsernin ja tytäryhtiöiden johdon tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.

ne sisältävät epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille. www.revenio.fi

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.