Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus 3

Konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma 11
Konsernn tase 12
Konsernin rahavirtalaskelma 13
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 14
Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta ja liitetiedot 15

Konsernin tunnusluvut

Konsernin tuloskehitys vuosineljänneksittäin 46
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 47
Osakekohtaiset tunnusluvut 48

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 50
Emoyhtiön tase, FAS 51
Emoyhtiön rahoituslaskelma 52
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 53
Osakkeet ja osakkeenomistajat 61
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä tilikaudelta, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilintarkastusmerkintä 65
Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista 66
Tilintarkastuskertomus 67

Lukijalle

Raute on uudistanut konsernitilinpäätöksensä esittämistapaa. Tavoitteemme on ollut lisätä tilinpäätöksen ymmärrettävyyttä, erityisesti liiketoiminnallemme tärkeiden pitkäaikaishankkeiden osatuloutukseen liittyvien tuloksen ja taseen erien osalta.

Raute-konsernin tilinpäätöksessä 2016:

Liitetiedot ja laatimisperiaatteet on yhdistetty asiakokonaisuuksiksi.
Laatimisperiaatteista ja johdon arvioista ja epävarmuustekijöistä on kerrottu niitä koskevan liitetiedon yhteydessä. Osiot on esitetty järjestyksessä, joka kuvaa johdon käsitystä esitettyjen kokonaisuuksien oleellisuudesta konsernin liiketoiminnan ymmärtämisen kannalta.
IFRS-termien sisältöä on yhdistetty aikaisempaa käytännönläheisemmin liiketoimintaamme.
Tilinpäätöksen osioihin on lisäksi lisätty kuvaajia, jotka havainnollistavat liiketoiminnan kehitystä ja esitettyjä tunnuslukuja. Vuosineljänneksittäin esitettyjä tietoja ei ole tilintarkastettu.

Toivomme että tilinpäätöksemme avautuu lukijalleen entistä selkeämpänä.

Arja Hakala talousjohtaja Konsernin liikevaihto vuonna 2016 oli 113,1 miljoonaa euroa (127,3 Me) ja laski 11 prosenttia edellisestä vuodesta. Konsernin liiketulos kasvoi edellisestä vuodesta 5 prosenttia ja oli 8,6 miljoonaa euroa voitollinen (8,1 Me). Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 0,3 miljoonaa euroa negatiiviset (-0,0 Me). Tulos ennen veroja oli 8,2 miljoonaa euroa voitollinen (8,1 Me). Tilikauden tulos oli 6,7 Me (6,7 Me). Laaja tulos oli 7,5 miljoonaa euroa voitollinen (6,8 Me). Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana 1,60 euroa (1,65 e) ja laimennusvaikutuksella oikaistuna 1,59 euroa (1,64 e). Oman pääoman tuottoaste oli 20,9 prosenttia (24,7 %).

Toimintakertomuksessa suluissa esitetyillä luvuilla viitataan vastaaviin lukuihin edellisiltä tilikausilta 2015 ja 2014.

Liiketoimintaympäristö

Investointihankkeissa käytettävien puutuotteiden valmistajina Rauten asiakasteollisuudet, vaneri- ja LVL-teollisuus (Laminated Veneer Lumber, viilupalkki), ovat voimakkaasti riippuvaisia rakentamisen, asumiseen liittyvän kulutuksen, kansainvälisen kaupan ja kuljetusalan suhdanteista.

Vuoden 2016 aikana epävarmuus maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksen suunnasta jatkui. Rakentamisen aktiviteetti pysyi alhaisella tasolla kaikilla markkina-alueilla mukaan lukien Pohjois-Amerikka, jossa rakentamisen suhdanne kuitenkin piristyy tasaisesti, mutta ennakoitua hitaammin. Rauten asiakkaiden tilauskannat pysyivät lyhyinä, eikä markkinatilanne yleisesti ottaen houkutellut merkittävien investointien toteuttamiseen.

Euroopassa tehtiin useita merkittäviä investointipäätöksiä uudesta vaneri- ja LVL-kapasiteetista. Puolassa käynnistyi LVL-tehtaan uuden linjan investointi. Suomessa käynnistettiin LVL-linjan uusiminen sekä Suomessa ja Virossa koivuviilun ja vanerin tuotantolinjojen investoinnit.

Venäjällä talous- ja rahoitustilanne jatkui yleisesti heikkona. Monien investointien valmistelu kuitenkin jatkui aktiivisena, ja useiden hiljaisten vuosien jälkeen käynnistyi iso koivuvaneritehdashanke.

Pohjois-Amerikassa vaneri- ja LVL-teollisuuden tuotannolliset investoinnit olivat alhaisella tasolla ja kohdistuivat pääosin olemassa olevan havuvanerikapasiteetin modernisointeihin.

Etelä-Amerikassa tärkeimpien asiakkaidemme edelliset suuret investoinnit ovat nyt löytäneet paikkansa markkinoilta, ja vaikka katseet onkin jo siirretty tulevaan, kotimarkkinoiden heikko kysyntä hidastaa investointisuunnitelmia. Uusia, merkittäviä investointihankkeita ei käynnistynyt. Myös korvausinvestointien määrä pysyi alhaisella tasolla.

Raute on ensimmäisenä länsimaisena yhtiönä ollut kehittämässä modernia vanerinvalmistusta Kiinassa. Teknologinen kehitys ei kuitenkaan ole ollut niin nopeaa kuin on arvioitu ja Rauten pääsy markkinoille on ollut tavoiteltua hitaampaa.

Kaakkois-Aasiassa raaka-aineen saatavuuteen, luonnonmetsien hakkuurajoituksiin ja istutusmetsien puun laatuun liittyvät ongelmat rajoittivat vanerituotannon kehitystä. Rauten uusien tilausten määrä Kaakkois-Aasiaan jäi vähäiseksi 2016. Australiassa ja Uudessa Seelannissa vaneri- ja LVL-tuotteiden markkinat kehittyivät suotuisasti paikallisen talouden ja rakennusmarkkinoiden kuin vienninkin vetäminä. Uusia merkittäviä investointeja ei käynnistynyt. Rauten uudet tilaukset alueelle olivat modernisointityyppisiä hankkeita.

Kunnossapito- ja varaosapalveluiden kysyntä pysyi hyvänä koko vuoden. Tämä kertoo Rauten asiakkaiden tuotantolaitosten käyttöasteiden pääosin pysyneen hyvällä tasolla.

Uudet tilaukset ja tilauskanta

Raute palvelee puutuoteteollisuutta kokonaispalvelukonseptilla, joka perustuu toimitetun konekannan koko elinkaaren aikaiseen palveluun. Liiketoiminta muodostuu projektitoimituksista ja teknologiapalveluista. Projektitoimituksiin kuuluvat hankkeet, jotka muodostuvat yksittäisistä koneista tai tuotantolinjoista aina koko tehtaan tuotantoprosessin koneet ja laitteet kattaviin toimituksiin. Kokonaispalvelukonseptiin kuuluvat lisäksi kattavat teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin sekä konsultointi, koulutus ja kunnostetut koneet.

Vuoden 2016 aikana saatujen uusien tilausten määrä oli ennätyksellinen 162 miljoonaa euroa (145 Me). Uusista tilauksista kohdistui 57 prosenttia Eurooppaan (67 %), 27 prosenttia Venäjälle (10 %), 11 prosenttia Pohjois-Amerikkaan (15 %), 3 prosenttia Aasian–Tyynenmeren alueelle (5 %) ja 2 prosenttia Etelä-Amerikkaan (3 %). Uusien tilausten osuuksien voimakaskin vaihtelu eri markkina-alueiden välillä on tyypillistä projektiliiketoiminnalle.

Projektitoimituksissa uusien tilausten määrä 118 miljoonaa euroa (105 Me) kasvoi edellisestä vuodesta 13 prosenttia. Kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä astuivat voimaan neljä suurta tilauskokonaisuutta, joihin sisältyy yhteensä viisi uutta kapasiteettia luovaa hanketta yhteisarvoltaan 88 miljoonaa euroa. Hankkeista neljä rakennetaan Eurooppaan ja yksi Venäjälle.

Teknologiapalveluissa uusien tilauksien määrä 44 miljoonaa euroa (40 Me) kasvoi vertailuvuodesta 8 prosenttia. Modernisoinneissa kasvu oli 5 prosenttia ja muissa teknologiapalveluissa 12 prosenttia.

Tilauskanta vuoden 2016 lopussa 106 miljoonaa euroa (60 Me) oli ennätyksellinen. Tilauskannasta ajankohtaan nähden poikkeuksen suuri osuus ajoittuu vuodelle 2018.

Kilpailuasema

Rauten kilpailuasema on pysynyt ennallaan ja on hyvä. Rauten ratkaisut auttavat asiakkaita varmistamaan toimitus- ja palvelukykyään tuotantoprosessinsa tai sen osan koko elinkaaren ajan. Tällaisissa investoinneissa toimittajan kokonaisosaaminen sekä laaja ja monipuolinen teknologiatarjonta ovat ratkaisevassa asemassa. Rauten kilpailuedut ovat merkittäviä asiakkaiden yhteistyökumppanivalinnoissa. Myös Rauten vahva rahoitusasema sekä pitkäjänteinen sitoutuminen valittujen asiakasteollisuuksien palvelemiseen lisäävät uskottavuutta ja parantavat kilpailuasemaa pitkäaikaisten investointihankkeiden toteuttajana.

Liikevaihto

Konsernin liikevaihto (IFRS) oli 113,1 miljoonaa euroa (2015: 127,3 Me; 2014: 94,0 Me). Liikevaihto laski 11 prosenttia vuodesta 2015. Liikevaihdon laskun aiheutti alhainen uusien tilausten määrä noin vuoden jaksolla, joka alkoi vuoden 2015 kesästä ja jatkui vuoden 2016 kesään.

Liikevaihto muodostui puutuoteteknologialiiketoimintaan kuuluvista projektitoimituksista ja teknologiapalveluista.

Projektitoimituksissa liikevaihto oli 70 miljoonaa euroa (85 Me) ja laski 18 prosenttia edellisestä vuodesta. Projektitoimitusten osuus koko liikevaihdosta oli 62 prosenttia (67 %). Vaneriteollisuuden osuus projektitoimitusten liikevaihdosta oli 66 prosenttia (68 %) ja LVL-teollisuuden osuus 34 prosenttia (32 %).

Tilauskannassa oli vuoden 2016 päättyessä yhteensä seitsemän uutta kapasiteettia luovaa isoa hanketta, joista vuonna 2015 aloitetut kolme hanketta ovat edenneet tuotannon ylösajo- ja loppuhyväksyntävaiheeseen. Heinäkuussa 2012 käynnistynyt hanke LVL-tehtaan koneista Saksaan hyväksyttiin kesäkuussa 2016. Vuonna 2014 saadut kaksi isoa tilausta Puolaan hyväksyttiin kesäkuussa 2016.

Teknologiapalveluissa liikevaihto oli 43 miljoonaa euroa (42 Me). Liikevaihto kasvoi 3 prosenttia edellisestä vuodesta ja sen osuus koko liikevaihdosta kasvoi 38 prosenttiin (33 %). Varaosa- ja huoltopalvelut kasvoivat 6 prosenttia edellisestä vuodesta.

Vuoden 2016 koko liikevaihdosta Euroopan osuus oli 60 prosenttia (66 %), Venäjän osuus oli 17 prosenttia (9 %), Pohjois-Amerikan osuus 15 prosenttia (13 %), Aasian-Tyynenmeren alueen osuus 5 prosenttia (5 %) ja Etelä-Amerikan osuus oli 3 prosenttia (7 %). Suomen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22 prosenttia (24 %).

Emoyhtiö Raute Oyj:n liikevaihto (FAS) vuonna 2016 oli 97,7 miljoonaa euroa (2015: 112,4 Me; 2014: 80,9 Me).

Tulos ja kannattavuus

Vuoden 2016 konsernin liiketulos (IFRS) oli 8,6 miljoonaa euroa voitollinen (2015: 8,1 Me; 2014: 2,6 Me) ja 7,6 prosenttia liikevaihdosta (2015: 6,4 %; 2014: 2,8 %). Katsauskauden muihin tuottoihin sisältyy ensimmäisellä vuosineljänneksellä saatu projektitoimintaan liittyvä vakuutuskorvaus 0,9 miljoonaa euroa. Muilta osin kannattavuus vastasi toteutuneen liikevaihdon tasoa.

Konsernin rahoitustuotot ja –kulut olivat yhteensä -0,3 miljoonaa euroa (-0,0 Me). Konsernin tulos ennen veroja oli 8,2 miljoonaa euroa voitollinen (8,1 Me) ja tilikauden tulos oli 6,7 miljoonaa euroa voitollinen (6,7 Me). Konsernin laaja tulos oli 7,5 miljoonaa euroa voitollinen (6,8 Me).

Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana 1,60 euroa (1,65 e) ja laimennusvaikutuksella oikaistuna 1,59 euroa (1,64 e). Sijoitetun pääoman tuotto oli 25,3 prosenttia (28,5 %) ja oman pääoman tuotto oli 20,9 prosenttia (24,7 %).

Emoyhtiö Raute Oyj:n liiketulos (FAS) oli 8,8 miljoonaa euroa voitollinen (2015: 8,3 Me; 2014: 1,0 Me). Liiketulos oli 9,1 prosenttia liikevaihdosta (2015: 7,3 %; 2014: 1,2 %). Tilikauden tulos (FAS) oli 8,7 miljoonaa eu- roa voitollinen (7,7 Me voitollinen). Emoyhtiön tulosta rasitti 1,4 miljoonan euron arvonalennus Kiinan tytäryhtiön osakkeista ja paransi lainasaamisten arvonalentumisten palautukset 0,7 miljoonaa euroa Kiinan tytäryhtiöltä ja 2,1 miljoonaa euroa Kanadan tytäryhtiöltä.

Rahavirta ja tase

Konsernin rahoitusasema pysyi hyvänä koko vuoden. Tilikauden lopussa konsernin rahavarat ylittivät korolliset velat 20,6 miljoonalla eurolla (5,0 Me). Gearing oli tilikauden päättyessä -60 prosenttia (2015: -17 %; 2014: -7 %) ja omavaraisuusaste 60 prosenttia (2015: 59 %; 2014: 56 %).

Konsernin rahavarat olivat vuoden 2016 lopussa 23,8 miljoonaa euroa (6,5 Me). Rahavarojen muutos tilikauden aikana oli 17,2 miljoonaa euroa positiivinen (2,1 Me positiivinen). Liiketoiminnan rahavirta oli 21,2 miljoonaa euroa positiivinen (7,5 Me positiivinen). Investointien rahavirta oli 2,9 miljoonaa euroa negatiivinen (2,3 Me negatiivinen). Rahoituksen rahavirta oli 1,2 miljoonaa euroa negatiivinen (3,1 Me negatiivinen) sisältäen osingonmaksun 3,3 miljoonaa euroa, maksullisia osakeanteja 0,5 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisten lainojen kasvun 1,6 miljoonaa euroa.

Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2016 lopussa 69,8 miljoonaa euroa (2015: 61,8 Me; 2014: 52,6 Me).

Korollinen vieras pääoma oli vuoden 2016 lopussa 3,1 miljoonaa euroa (1,5 Me).

Emoyhtiö Raute Oyj:llä on 10 miljoonan euron yritystodistusohjelma, jonka puitteissa se voi laskea liikkeelle alle vuoden pituisia yritystodistuksia.

Emoyhtiö Raute Oyj on varautunut tuleviin käyttöpääomatarpeisiin ja sillä on yhteensä 23,0 miljoonan euron pitkäaikaiset luottolimiittisopimukset kolmen pohjoismaisen pankin kanssa. Limiitin tärkeimmät taloudelliset kovenantit ovat omavaraisuusaste > 30% ja gearing < 100%. Limiitistä oli tilikauden päättyessä käyttämättä 21,6 miljoonaa euroa.

Emoyhtiö Raute Oyj:n omavaraisuusaste (FAS) oli tilikauden päättyessä 59 prosenttia (2015: 52 %; 2014: 54 %).

Lähipiirilainat ja muut vastuut

Vastuut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tutkimus ja kehitys

Raute on vaneri- ja LVL-teollisuuden johtava teknologiatoimittaja ja panostaa voimakkaasti entistä tehokkaamman, tuottavamman ja ympäristöystävällisemmän valmistusteknologian sekä sitä tukevien mittaus- ja konenäkösovellutusten kehittämiseen. Myös digitalisaation tuomat uudet mahdollisuudet ovat vahvasti mukana tutkimuksessa ja kehityksessä.

Vuonna 2016 konsernin tutkimus- ja kehittämismenot olivat yhteensä 2,9 miljoonaa euroa (2015: 3,1 Me; 2014: 1,8 Me) ja 2,5 prosenttia liikevaihdosta (2015: 2,4 %; 2014: 1,9 %).

Rauten uusi digitaalinen tuoteperhe, Raute Insights, oli vuonna 2016 pilottituotannossa. Markkinoille tuotiin lisäksi viilu- ja levyanalysaattoreiden uusi G5-sukupolvi, jonka analysaattoreiden arkkitehtuuri ja suorituskyky mahdollistavat aiempaa useamman mittaussuureen yhdistämisen ja analysoinnin samanaikaisesti. Entistä suuremman nopeuden ja paremman tarkkuuden lisäksi analysaattoreiden uusi arkkitehtuuri yhdistettynä digitaalisiin Raute Insights -tuotteisiin mahdollistaa vaneri- ja LVL-tehtaan tuotannon tehokkuuden ja laadun kehittämisen täysin uudella tasolla. Rauten uudessa Smart Mill –konseptissa tuotetaan tietoa useista toisiinsa kytketyistä tuotantoprosessin vaiheista. Tämän tiedon avulla asiakas voi seurata ja varmistaa, että vaneri- ja LVL-tehtaiden tuotanto vastaa tavoitteita ja poikkeamiin voidaan reagoida mahdollisimman aikaisin. Olemassa olevien tehtaiden kehittämistarpeisiin tuotiin markkinoille useita modernisointituotteita ja kehitettiin palvelukonseptia täydentämään Rauten johtavaa asemaa kokonaistoimittajana.

Emoyhtiö Raute Oyj:n tutkimus- ja kehittämismenot (FAS) olivat tilikauden aikana 2,9 miljoonaa euroa ja 3,0 prosenttia liikevaihdosta (2015: 3,1 Me / 2,8 % liikevaihdosta; 2014: 1,7 Me / 2,3 % liikevaihdosta).

Investoinnit

Konsernin investointien kokonaismäärä vuonna 2016 oli 3,2 miljoonaa euroa (2015: 2,5 Me; 2014: 1,7 Me). Merkittävin yksittäinen investointi on Nastolan tuotantoyksikössä vuoden 2016 alussa käyttöönotettu NC-ohjattu avarruskone, jonka hankintameno jakaantui vuosille 2015 ja 2016. Muut investoinnit liittyivät tuotannonohjauksen ja teknologiapalveluiden tietojärjestelmiin, toimitilojen ajanmukaistamiseen sekä erilaisiin korvausinvestointeihin. Vuoden 2016 investointeihin ei sisälly aktivoituja kehittämiskuluja (2015: 0,2 Me; 2014: 0,3 Me).

Emoyhtiö Raute Oyj:n investoinnit olivat yhteensä 2,9 miljoonaa euroa (2015: 2,2 Me; 2014: 1,1 Me).

Toiminnan kehittäminen

Vuonna 2016 strategiset kehityshankkeet painottuivat myynnin kehittämiseen. Toimituskyvyn ja laadun varmistamista jatkettiin edelleen. Uusia toimintatapoja ja tuotannonohjauksen tietojärjestelmiä on hyödynnetty suurten projektitoimitusten samanaikaisessa läpiviennissä.

Henkilöstö

Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden 2016 lopussa 643 (646). Henkilöstöstä Suomen yhtiöiden osuus oli 72 prosenttia (68 %), Kiinan osuus 12 prosenttia (16 %), Pohjois-Amerikan yhtiöiden osuus 13 prosenttia (12 %) ja muiden myynti- ja huoltoyhtiöiden osuus 4 prosenttia (4 %).

Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna (ns. tehollinen henkilöstömäärä) oli tilikaudella keskimäärin 631 (2015: 614; 2014: 530). Konsernin palkat ja palkkiot olivat yhteensä 30,1 miljoonaa euroa (2015: 28,1 Me; 2014: 24,1 Me). Lukuun eivät sisälly optio- ja osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut.

Konserni on jatkanut osaamisen kehittämistä ja henkilöstön sitouttamista. Henkilöstön koulutukseen investoitiin yhteensä 3 prosenttia palkkasummasta (2 %). Henkilöstön kehittämisen painopiste vuonna 2016 oli osaamisen kehittämisen toimenpiteissä, joita toteutettiin mm. systemaattisen mentorointiohjelman avulla. Lisäksi käynnistettiin liiketoiminnan vastuullisuustyön kehittämisohjelma.

Emoyhtiö Raute Oyj:n henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna vuonna 2016 oli keskimäärin 441 (2015: 417; 2014: 370). Emoyhtiön palkat ja palkkiot olivat yhteensä 22,9 miljoonaa euroa (2015: 20,8 Me; 2014: 18,2 Me).

Palkitseminen

Konsernissa ovat käytössä koko henkilöstön kattavat palkitsemisjärjestelmät.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2014-2018

Konsernilla on pitkän aikavälin suoriteperusteinen osakepohjainen kannustinjärjestelmä konsernin ylimmälle johdolle vuosille 2014-2018. Ohjelmasta on voimassa kaksi osakeohjelmaa, jotka alkoivat vuosina 2015 ja 2016. Molemmissa ohjelmissa vuoden pituista ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden rajoitusjakso ja ansaintakriteerit olivat tilikauden osakekohtainen tulos ja liikevaihdon kasvu.

Vuonna 2015 alkaneen osakeohjelman piiriin kuuluu 11 konsernin ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä. Ansaintakriteerit olivat tilikauden osakekohtainen tulos ja liikevaihdon kasvu. Hallitus on vahvistanut ansaintajaksolta 2015 suoritettavat henkilökohtaiset palkkioiden määrät 2.3.2016, joista osakkeina maksettava osuus on yhteensä 14.523 A-sarjan osaketta. Ohjelmasta ei ole luovutettu osakkeita tai rahaosuuksia. Rajoitusjakso päättyy vuoden 2018 alussa.

Vuonna 2016 alkaneen osakeohjelman piiriin kuuluu 12 konsernin ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä. Henkilökohtaiset palkkioiden määrät kiinnittyvät maaliskuussa 2017. Rajoitusjakso päättyy vuoden 2019 alussa.

Tilikaudella 2016 on osakeohjelmista kirjattu kuluksi yhteensä 46 tuhatta euroa (377 tuhatta euroa). Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon kohdistui tilikauden lopussa 129 tuhatta euroa.

Yhteiskunta ja ympäristö

Vastuullisuus on yksi Rauten toimintaa ohjaavista arvoista. Raute pyrkii systemaattisesti kehittämään tuotteidensa ja palveluidensa ympäristömyötäisyyttä sekä vähentämään oman toimintansa ympäristövaikutuksia. Konserni noudattaa hyvän yrityskansalaisuuden periaatetta ottaen huomioon luonnon ja sen suojelemisen sekä ympäröivän yhteiskunnan toimintatavat kunnioittaen paikallisia kulttuureja ja arvostaen monimuotoisuutta. Rauten hallitus on antanut yhtiölle toimintaohjeen, Code of Conduct, jolla ohjeistetaan henkilöstöä toimimaan vastuullisesti Rauten arvojen mukaan.

Rauten toiminnan merkittävin vaikutus ympäristölle on välillinen ja syntyy Rauten teknologian käytöstä vaneri- ja LVL-teollisuuden tuotantoprosesseissa. Rauten kehittämän teknologian avulla asiakkaamme voivat vähentää oman toimintansa aiheuttamaa ympäristörasitusta merkittävästi muun muassa tehokkaamman puuraaka-aineen, lisäaineiden ja energian käytön kautta. Raute kiinnittää erityistä huomiota myös tuotteidensa työturvallisuuden kehittämiseen.

Konsernin omassa toiminnassa ei nähdä merkittäviä ympäristöriskejä, joilla saattaisi olla välitöntä vaikutusta konsernin liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan. Nastolan päätuotantoyksiköissä ympäristöasioita hallinnoidaan sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaan. Myös yhteistyökumppani- ja alihankkijaverkoston toiminta ja eettiset periaatteet tarkastetaan järjestelmällisesti.

Rauten omassa tuotannossa pyritään jatkuvasti kehittämään työturvallisuutta, vähentämään energiankulutusta ja jätemääriä sekä kehittämään työympäristöä.

Riskit ja riskienhallinta

Konsernin tunnistetut pääriskialueet liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja liiketoimintaympäristöön, rahoitukseen, vahinkoihin sekä tietoturvaan. Merkittävimmiksi liiketoimintariskeiksi on tunnistettu talouden suhdannekierrosta johtuva kysynnän vaihtelu sekä toimitus- ja teknologiariskit.

Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen liittyvä epävarmuus sekä kansainvälinen poliittinen epävakaus ylläpitävät lähiajan riskejä. Rauten osalta merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät toteutusvaiheessa olevien isojen tehdaslaajuisten hankkeiden läpiviemiseen sopimusehdoissa määriteltyjen aikataulujen mukaisesti.

Konsernissa ei ole vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä tai muita keskeneräisiä riita-asioita eikä konsernin toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat olennaisesti yrityksen toiminnan jatkuvuuteen.

Liiketoimintariskit

Suhdanteiden vaikutus liiketoimintaan

Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointikysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille sekä projektityyppiselle liiketoiminnalle luontainen syklisyys. Kysynnän vaihtelun vaikutusta konsernin tulokseen pyritään vähentämään kasvattamalla teknologiapalvelujen osuutta, lisäämällä liiketoimintaa markkina-alueilla, joilla nykyinen markkinaosuus on pieni, ja kehittämällä tuotteita kokonaan uusille asiakasryhmille sekä kehittämällä yhteistyökumppaniverkostoa.

Toimitukset ja teknologia

Rauten liiketoiminnasta pääosa muodostuu projektityyppisistä toimituksista, joihin sisältyy riskejä kunkin asiakkaan lopputuotteeseen, tuotantomenetelmiin tai raaka-aineisiin liittyvistä asiakaskohtaisista ratkaisuista. Tarjous- ja neuvotteluvaiheessa joudutaan ottamaan riskejä luvattavien suoritusarvojen osalta sekä tekemään arvioita toteutuksen kustannuksista.

Raute panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen. Uusien teknologioiden tuotekehitysvaiheeseen liittyy riskiä siitä, että hanke ei johda teknisesti tai kaupallisesti hyväksyttävään ratkaisuun. Kehitystyön tuloksena syntyvien uusien ratkaisujen toimivuus ja kapasiteetti voidaan todentaa täysimittaisesti vasta tuotanto-olosuhteissa asiakastoimituksen yhteydessä.

Sopimus-, tuotevastuu-, toteutus-, kustannus- sekä kapasiteettiriskejä hallitaan ISO-sertifioidun laatujärjestelmän mukaisilla projektihallinnan menettelyillä. Teknologiariskiä rajataan toimitussopimuksen ehdoissa sekä rajoittamalla samanaikaisten ensitoimitusten määrää.

Kehittyvät markkinat

Rauten tavoitteena on kasvattaa paikallista liiketoimintaansa mm. Kiinassa ja Venäjällä, joissa toimimiseen liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös kehittyville markkinoille tyypillisiä riskejä.

Tietoturva

Tietoturvaan liittyviä riskejä hallitaan määritellyllä tietoturvapolitiikalla.

Henkilöstö

Osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen sekä henkilöstöresurssien riittävyyden hyvä hallinta ovat erityisen tärkeitä syklisessä liiketoiminnassa. Jatkuvuutta varmistetaan seuraamalla ikärakenteen kehitystä, systemaattisella henkilöstöjohtamisella ja panostamalla työhyvinvointiin.

Rahoitusriskit

Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmät rahoitusriskit ovat sopimusvastapuoliin liittyvä luottotappioriski ja valuuttakurssiriski. Lisäksi konserni altistuu maksuvalmius- ja uudelleenrahoitusriskeille sekä korko- ja hintariskeille.

Asiakkaiden maksukykyyn liittyvää luottotappioriskiä hallitaan maksuehdoilla sekä kattamalla maksamaton kauppahinta pankkitakuulla, remburssilla tai muulla soveltuvalla vakuudella. Konsernin likvidit varat ovat pääosin pohjoismaisissa pankeissa. Tilikaudelle 2016 kirjattujen luottotappioiden määrä oli 0,2 miljoonaa euroa (0,6 Me).

Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat seuraavista valuutoista: Kiinan yuan (CNY), Venäjän rupla (RUB), Kanadan dollari (CAD) ja Yhdysvaltain dollari (USD). Valuuttariskien suojauksessa käytetään pääasiassa valuuttatermiinisopimuksia. Tarjousaikaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä tarjouksissa valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla.

Konserni on varautunut vaihteleviin käyttöpääomatarpeisiin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin pitkäaikaisilla luottolimiittisopimuksilla kolmen pohjoismaisen pankin kanssa.

Rahoitusriskit sekä rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja menettelytavat on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta, sivulla 16.

Vahinkoriskit

Rauten merkittävimpiä yksittäisiä omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskejä ovat tulipalo, vakava konerikkoontuminen sekä tietojärjestelmärikkoontuminen tai -häiriö Nastolan päätuotantoyksikössä, jonne koko konsernin avainteknologian tuotanto- sekä suunnittelu-, talous- ja toiminnanohjausjärjestelmät on keskitetty.

Muita vahinkoriskejä ovat mm. työturvallisuusriskit, joita hallitaan aktiivisella, riskejä ehkäisevällä toiminnalla, kuten henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella ja tutkimalla myös kaikki läheltä piti –tapaukset. Työturvallisuus ja ergonomia ovat jatkuvan kehittämisen kohteita.

Rauten tuotannollinen toiminta ei aiheuta merkittäviä ympäristöriskejä. Nastolan pääyksiköillä on ISO-sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jonka periaatteita pyritään noudattamaan myös muissa toimipisteissä.

Konserni pyrkii suojautumaan vahinkoriskeiltä arvioimalla toimitilojaan ja prosessejaan riskienhallinnan kannalta ja pitämällä yllä varasuunnitelmia.

Globaalit ja paikalliset vakuutusohjelmat tarkistetaan säännöllisesti osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan riittävällä suojaustasolla kaikki ne riskit, jotka on taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.

Riskienhallinnan järjestäminen

Rauten riskienhallintapolitiikan hyväksyy hallitus. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä niiden tehokkuuden valvonnasta vastaa hallitus.

Konsernin yleiset riskienhallintaperiaatteet ja toimintapolitiikat sekä organisaation toimivaltuuksien rajat määrittelee johtoryhmä. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle säännöllisesti merkittävistä riskeistä.

Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan periaatteiden toteutumisen valvonnasta koko konsernin ja kunkin konserniyhtiön toimitusjohtaja yhtiönsä osalta. Konsernin johtoryhmän jäsenet vastaavat kukin omasta vastuualueestaan yli yhtiörajojen.

Rautessa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Controller-toiminto toteuttaa sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa, kehittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä yhdessä operatiivisen johdon kanssa sekä valvoo riskienhallintaperiaatteiden, toimintapolitiikkojen ja toimivaltuuksien noudattamista.

Osakkeenomistajat

Osakkeenomistajien määrä oli vuoden alussa 2.623 ja tilikauden lopussa 3.625. K-sarjan osakkeita omisti tilikauden lopussa 50 yksityishenkilöä (50). Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 2,1 prosenttia (3,3 %). Yhtiö sai 2.6.2016 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Göran Sundholmin osuus Raute Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä alitti 15 prosenttia, kun Raute Oyj:n osakepääoman korotus merkittiin kaupparekisteriin 9.5.2016. Göran Sundholmin omistusosuus liputusrajan rikkoutumisen jälkeen oli 14,98 % yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä ja 2,71 % äänimäärästä.

Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän osakeomistus 31.12.2016 oli yhteensä 248.979 kappaletta yhtiön osakkeita vastaten 5,9 prosenttia (5,6 %) yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä ja 11,2 prosenttia (11,2 %) äänimäärästä.

Omistuksen jakautuminen sektoreittain ja suuruusluokittain sekä suurimmat osakkeenomistajat on esitetty tilinpäätöksen kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Tilintarkastajat

Raute Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 31.3.2016 valittiin tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Markku Launis.

Hallinnointi

Raute Oyj on vuonna 2016 noudattanut Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.10.2015 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2015.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement)

Raute Oyj:n hallitus on käsitellyt Suomen arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 pykälän ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.10.2015 antaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2015 mukaisen selvityksen Raute Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016 (Corporate Governance Statement) toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Hallitus ja toimitusjohtaja

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 3-5 hallituksen jäsentä.

Raute Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 31.3.2016 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa DI Erkki Pehu-Lehtonen, varapuheenjohtajaksi KTM Mika Mustakallio ja hallituksen jäseniksi DI Joni Bask, OTK, MBA Päivi Leiwo, KTM Pekka Suominen ja DI Patrick von Essen.

Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja vahvistaa hänen toimisuhteensa ehdot palkkaetuineen.

Raute Oyj:n toimitusjohtajana jatkoi tekniikan lisensiaatti Tapani Kiiski. Hänet on nimitetty Raute Oyj:n toimitusjohtajaksi 16.3.2004. Toimisopimuksessa sovittu irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvauksena maksetaan kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava summa.

Yhtiöjärjestyksessä ei ole annettu hallitukselle tai toimitusjohtajalle tavanomaisesta poikkeavia toimivaltuuksia.

Yhtiöjärjestyksen muuttamista ja osakepääoman korottamista koskevat päätökset tehdään voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten mukaisesti.

Johtoryhmä

Raute-konsernin johtoryhmä ja sen vastuualueet ovat 14.3.2016 alkaen:

Tapani Kiiski, President and CEO, puheenjohtaja – myynti,

Arja Hakala, Group Vice President, Finance, CFO – talous ja rahoitus, Marko Hjelt, Group Vice President, Human Resources - henkilöstö ja osaaminen,

Mika Hyysti, Group Vice President, Technology - teknologia, tuotteet ja tuotekehitys,

Timo Kangas, Group Vice President, EMEA - markkina-alue EMEA, Antti Laulainen, Group Vice President, Technology Services and Sales Management – teknologiapalvelut ja Sales management,

Petri Strengell, Group Vice President, Supply Chain – hankinta ja tuotanto.

Osakkeet

Vuoden 2016 aikana merkittiin 2010 A-, 2010 B- ja 2010 C-sarjan optio-oikeuksilla yhteensä 80.231 uutta A-sarjan osaketta (96.480 osaketta).

Raute Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä vuoden 2016 lopussa oli 4.206.462 kappaletta (4.111.708 kpl), joista K-sarjan osakkeita (kantaosake, 20 ääntä/osake) oli 991.161 kappaletta (991.161 kpl) ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) oli 3.215.301 kappaletta (3.120.547 kpl). K-sarjan ja A-sarjan osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin.

K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 3. pykälässä esitetyin ehdoin. Jos kantaosake siirtyy sellaiselle taholle, joka ennestään ei omista K-sarjan osakkeita, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle kirjallisesti. Muilla K-sarjan osakkeiden omistajilla on oikeus tällaisessa tilanteessa lunastaa K-sarjan osake yhtiöjärjestyksen 4. pykälässä mainituin ehdoin.

Raute Oyj:n A-sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on RAUTE (16.1.2017 saakka RUTAV). Vuoden 2016 aikana osakevaihto oli 987.608 kappaletta (1.094.902 kpl) ja yhteensä 14,3 miljoonaa euroa (13,1 Me). Vaihdettu määrä vastasi 31 prosenttia (36 %) pörssinoteerattujen A-sarjan osakkeiden määrästä. A-sarjan osakkeen keskikurssi oli 14,50 euroa (11,95 e). Vuoden ylin kaupantekokurssi oli 17,98 euroa ja alin 12,06 euroa.

Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo oli vuoden 2016 lopussa 70,2 miljoonaa euroa (58,1 Me), jossa K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen 31.12.2016 päätöskurssin 16,70 euroa (14,12 e) mukaisesti.

Raute Oyj:llä on Nasdaq Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus Nordea Bank AB (publ):n kanssa.

Yhtiö on 28.9.2016 päättänyt maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen, jotta sillä on hallussaan omia osakkeita käytettäväksi osakepohjaisen palkkio-ohjelman 2015 – 2017 mukaisten osakepalkkioiden suorittamiseen keväällä 2017. Uudet A-sarjan osakkeet 14.523 kappaletta on merkitty kaupparekisteriin 5.10.2016 ja otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi 6.10.2016.

Raute Oyj:n 2010 A-, B- ja C-sarjan optiot

Vuoden 2016 aikana 2010 A -sarjan optio-oikeuksilla on merkitty yhteensä 15.355 kappaletta, B-sarjan optio-oikeuksilla 41.951 kappaletta ja C-sarjan optio-oikeuksiilla 22.925 kappaletta A-sarjan osakkeita.

Raute Oyj:n 2010 B optiot noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä kaupankäyntitunnuksella RAUTEEW210 ja 2010 C optiot kaupankäyntitunnuksella RAUTEEW310. Merkintäaika B-sarjan optioiden osalta päättyy 31.3.2017 ja C-sarjan optioiden osalta 31.3.2018. A-sarjan optioiden osakkeiden merkintäaika päättyi 31.3.2016.

B-sarjan optio-oikeuksia oli käyttämättä vuoden 2016 lopussa 16.449 kappaletta ja C-sarjan optio-oikeuksia 31.370 kappaletta. Merkintähinnat vuoden lopussa olivat B-sarjan optioille 7,13 euroa ja C-sarjan optioille 6,00 euroa. Päätöskurssit vuoden 2016 lopussa olivat B-sarjan optioille 9,10 euroa ja C-sarjan optioille 8,80 euroa.

Voitonjako tilikaudelta 2015

Varsinainen yhtiökokous 31.3.2016 päätti jakaa tilikaudelta 2015 osinkoa 0,80 euroa osaketta kohti. Osinkojen määrä oli yhteensä 3,3 miljoonaa euroa, josta A-sarjan osakkeiden osuus oli yhteensä 2.509.597,60 euroa ja K-sarjan osakkeiden osuus yhteensä 792.928,80 euroa. Osinkojen maksupäivä oli 12.4.2016.

Omien osakkeiden osto- ja luovutusvaltuutus

Yhtiön hallituksella on yhtiökokouksen 31.3.2016 antama valtuutus päättää omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla sekä niitä koskevasta suunnatusta osakeannista 400.000 kappaleen enimmäismäärään saakka.

Raute Oyj:n hallitus päätti 28.9.2016 osakeyhtiölain 9 luvun 20 §:n mukaisesta 14.523 uuden A-sarjan osakkeen maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 14.523 kappaletta omia osakkeita.

Varsinainen yhtiökokous 2017

Raute Oyj:n vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 28.3.2017 Lahdessa.

Hallituksen ehdotus tuloksen käsittelystä ja osingonmaksusta

Emoyhtiö Raute Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2016 ovat 24 376 tuhatta euroa, josta tilikauden 1.1.-31.12.2016 voitto on 8 702 tuhatta euroa.

Hallitus esittää 28.3.2017 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2016 maksetaan osinkoa A- ja K-sarjan osakkeenomistajille 1,00 euroa osaketta kohti ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia osakkeita on 4.206.462 kappaletta, jota vastaava osingon kokonaismäärä olisi yhteensä 4.206 tuhatta euroa. Osinkoon ovat oikeutettuja osakkeenomistajat, jotka ovat osingonjaon täsmäytyspäivänä 30.3.2017 merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä olisi 6.4.2017.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna maksukykyä.

Näkymät vuodelle 2017

Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointihyödykkeiden kysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille.

Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Rauten asiakasteollisuuksien markkinatilanteen arvioidaan jatkuvan epävarmana.

Vaneriteollisuuden parannusinvestoinnit laadun ja kustannuskilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja markkinaosuuksien säilyttämiseksi arvioidaan vuonna 2017 olevan normaalilla tasolla. Myös useita suunnittelu- ja neuvotteluvaiheessa olevia yksittäisiä tuotantolinjoja ja kokonaisia uusien tehtaiden tuotantolinjastoja koskevia hankkeita on vireillä. Teknologiapalveluiden kysynnän arvioidaan jatkuvan vahvana.

Vahvan rahoitus- ja markkina-aseman sekä tehtyjen kehitystoimenpiteiden ansiosta Rauten kyky vastata kysyntään on hyvä.

Vahvan aloittavan tilauskannan ja vallitsevan kysyntätilanteen perusteella Rauten vuoden 2017 liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja liiketuloksen arvioidaan paranevan vuodesta 2016.

Konsernitilinpäätös 2016

RAUTE OYJ Konsernitilinpäätös 1.1.-31.12.2016

Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 1.1.–31.12.2016 on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niistä annettujen tulkintojen mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2016 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Perustiedot

Konsernitilinpäätöksen hyväksyminen

Raute Oyj:n hallitus on kokouksessaan 15.2.2017 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen ajalta 1.1.–31.12.2016 julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Liiketoiminta ja toimintasegmentit

Raute-konserni ("konserni") on puutuotetoimialaa maailmanlaajuisesti palveleva teknologia- ja palveluyritys, jonka ydinosaamista ovat valittujen puutuotteiden valmistusprosessit. Asiakkaat ovat puutuoteteollisuudessa toimivia yrityksiä, joiden valmistamia puutuotteita ovat viilu, vaneri ja LVL.

Rauten kokonaispalvelukonsepti lähtee tuotteen elinkaaren hallinnasta ja muodostuu projektitoimituksista ja teknologiapalveluista. Teknologiatarjonta kattaa asiakkaan koko tuotantoprosessin koneet ja laitteet. Rauten ratkaisuihin kuuluvat kattavan laitetarjonnan lisäksi teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin.

Raute-konsernin toiminnot kuuluvat kokonaisuudessaan puutuoteteknologiasegmenttiin. Ylin operatiivinen päätöksentekijä on Raute Oyj:n hallitus. Hallitus vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmentille ja tuloksen arvioinnista. Hallitus seuraa kannattavuutta Liiketulos -tunnusluvulla.

Rauten päätoimipaikka sijaitsee Lahdessa (aiemmin Nastolan kunta). Muut omat tuotantoyksiköt sijaitsevat Kajaanissa, Vancouverin alueella Kanadassa sekä Shanghain alueella Kiinassa. Myyntiverkosto on maailmanlaajuinen.

Emoyhtiö

Raute-konsernin emoyhtiö on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö Raute Oyj (Y-tunnus FI01490726), jonka A–sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä, ryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut. Raute Oyj:n kotipaikka on Lahti. Rekisteröity käyntiosoite on Rautetie 2, 15550 Nastola ja postiosoite on PL 69, 15551 Nastola.

Sisäpiirihallinto

Raute Oyj noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton antamia sisäpiiriohjeita. Lisäksi yhtiössä on käytössä hallituksen vahvistama sisäpiiriohjeistus. Sisäpiirivastaavana yhtiössä toimii talousjohtaja.

Sisäpiirihallinto 2.7.2016 saakka

Julkiseen sisäpiiriin kuuluivat toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, hallituksen jäsenet, tilintarkastajat sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluivat henkilöt, jotka tehtäviensä puolesta säännöllisesti käsittelevät tai saavat osakkeen arvoon vaikuttavaa julkaisematonta tietoa.

Sisäpiirihallinto 3.7.2016 alkaen

Rauten sisäpiirihallinto muuttui 3.7.2016, jolloin ns. MAR-direktiivi ja Helsingin pörssin uusitut sisäpiiriohjeet astuivat voimaan Suomessa.

Velvollisuudet johdon liiketoimien ilmoittamista ja julkistamista (ns. ilmoitusvelvollinen johto) koskevat yhtiön hallitusta, toimitusjohtajaa ja talousjohtajaa.
Sisäpiirihallintoa varten perustettiin aikaisempaa yrityskohtaista sisäpiirirekisteri vastaava Confidential Information Recipient (CIR) –luettelo henkilöistä, joilla on jatkuva pääsy sisäpiiritietoon. CIR-ryhmään kuuluvat henkilöt ovat sitoutuneet noudattamaan yhtiön ohjeistamaa suljettua ikkunaa. CIR-luettelo ei ole julkinen.

Ilmoitusvelvollisten ja CIR-ryhmän kaupankäyntikielto alkaa raportointijakson päättyessä, kuitenkin vähintään 30 päivää ennen osavuosikatsauksen tai vuositilinpäätöksen julkistamista, ja päättyy kahden tunnin kuluttua siitä, kun vastaava pörssitiedote on julkaistu. Yhtiö pyrkii välttämään sijoittajaviestintätapaamisia ajanjaksona, jolloin suljettu ikkuna on voimassa.

Edellä mainittujen lisäksi yrityksessä ylläpidetään hankeluetteloita. Hankkeella tarkoitetaan Rauten toimesta luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä, joka on Rauten käsityksen mukaan sisäpiiritietoa ja jonka julkistamisen lykkäämisestä Raute on päättänyt.

Luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei toisin ole todettu. Pyöristyksistä johtuen taulukoissa esitettyjen yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa taulukossa esitetystä summaluvusta. Suluissa esitetyillä luvuilla on viitattu vastaaviin lukuihin vertailukaudelta.

Raute Oyj:n konsernitilinpäätöksen tiedot ovat saatavissa internet-osoitteesta www.raute.com ja konsernin emoyhtiön päätoimipaikasta, osoitteesta Rautetie 2, 15550 Nastola.

KONSERNIN TULOSLASKELMA

1 000 euroa	1.1.–31.12.2016	1.1.–31.12.2015

LIIKEVAIHTO	113 130	127 278

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	150	-313
Liiketoiminnan muut tuotot	1 103	393
Materiaalit ja palvelut	-54 849	-67 992
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	-36 606	-34 310
Poistot	-2 340	-2 125
Arvonalentumiset	-	-1 370
Liiketoiminnan muut kulut	-12 030	-13 441
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-105 825	-119 238

LIIKETULOS	8 558	8 120

Rahoitustuotot	123	342
Rahoituskulut	-461	-343
Rahoituskulut, netto	-338	-1
TULOS ENNEN VEROJA	8 220	8 118

Tuloverot	-1 536	-1 435

TILIKAUDEN TULOS	6 684	6 684
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	6 684	6 684

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton osakekohtainen tulos	1,60	1,65
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	1,59	1,64

Osakkeet, 1 000 kpl
Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä	4 167	4 051
Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä laimennettuna	4 210	4 079

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 euroa	1.1.–31.12.2016	1.1.–31.12.2015

TILIKAUDEN TULOS	6 684	6 684

Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	-	2
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos	259	-
Rahavirran suojaukset	66	8
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	534	88
Eriin liittyvät tuloverot	-60	-
Laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä	799	98
TILIKAUDEN LAAJA TULOS	7 483	6 782

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	7 483	6 782

Laatimisperiaate

Hallitus seuraa kannattavuutta Liiketulos -tunnusluvulla. Konserni on määrittänyt liiketuloksen seuraavasti: Liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella ja omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sekä vähennetään poistot, mahdolliset arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään tuloslaskelmassa liiketuloksen jälkeen ennen tilikauden voittoa.

Konsernin tase

KONSERNIN TASE

KONSERNIN TASE

1 000 euroa	31.12.2016	31.12.2015

VARAT

Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	1 353	1 609
Aineelliset hyödykkeet	9 580	8 529
Muut rahoitusvarat	748	490
Laskennalliset verosaamiset	167	172
Pitkäaikaiset varat yhteensä	11 848	10 799

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	9 674	9 577
Myyntisaamiset ja muut saamiset	24 435	34 722
Tuloverosaaminen	40	123
Rahat ja pankkisaamiset	23 769	6 538
Lyhytaikaiset varat yhteensä	57 918	50 960

VARAT YHTEENSÄ	69 767	61 760

1 000 euroa	31.12.2016	31.12.2015

OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	8 256	8 223
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot	6 577	6 008
Muuntoerot	842	308
Kertyneet voittovarat	11 859	8 477
Tilikauden tulos	6 684	6 684
Emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta	34 217	29 700

Oma pääoma yhteensä	34 217	29 700
Pitkäaikaiset velat
Varaukset	462	455
Laskennallinen verovelka	192	241
Pitkäaikaiset velat yhteensä	653	696

Lyhytaikaiset velat
Varaukset	1 156	1 409
Lyhytaikaiset korolliset velat	3 136	1 535
Lyhytaikaiset saadut ennakkomaksut	13 069	11 024
Tuloverovelka	1 131	11
Ostovelat ja muut velat	16 404	17 386
Lyhytaikaiset velat yhteensä	34 896	31 364

Velat yhteensä	35 549	32 059
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	69 767	61 760

-70% -60% -50% -40% -30% -20% -10% 0%

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 euroa	1.1.–31.12.2016	1.1.–31.12.2015

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Asiakkailta saadut maksut	123 974	122 089
Liiketoiminnan muut tuotot	1 103	371
Maksut tavaroiden ja palvelujen toimittajille sekä henkilöstölle	-103 221	-114 092
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	21 856	8 368
Maksetut korot liiketoiminnasta	-111	-115
Saadut osingot liiketoiminnasta	114	97
Saadut korot liiketoiminnasta	3	5
Muut rahoituserät liiketoiminnasta	-251	105
Maksetut verot liiketoiminnasta	-374	-983
Liiketoiminnan rahavirta (A)	21 237	7 477

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-3 019	-2 395
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	94	66
Investointien rahavirta (B)	-2 925	-2 329

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Maksullinen osakeanti	528	607
Lyhytaikaisten lainojen nostot	6 410	-
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-4 794	-
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-	-1 250
Maksetut osingot ja pääoman palautus	-3 303	-2 409
Rahoituksen rahavirta (C)	-1 158	-3 052

Rahavarojen muutos (A+B+C)	17 154	2 096
lisäys (+)/vähennys (-)

Rahavarat tilikauden alussa	6 538	4 431
Rahavarojen muutos	17 154	2 096
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	77	11
Rahavarat tilikauden lopussa	23 769	6 538

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa

1 000 euroa	2016	2015
Poistot	-2 340	-3 495
Työsuhde-etuudet, joihin ei liity maksusuoritusta - osakeperusteiset maksut	-227	-389
Kurssierot	162	-6
Johdannaiset	-66	-
Voitot ja tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen
arvostamisesta	259	54
YHTEENSÄ	-2 212	-3 836

Laatimisperiaate

Rahavirtalaskelma on muodostettu käyttäen suoraa menetelmää. Liiketoiminnan rahavirta sisältää asiakkailta saadut maksut, liiketoiminnan muut tuotot sekä maksut hankituista tavaroista ja palveluista. Liiketoiminnan rahavirta sisältää lisäksi maksut henkilöstölle sekä maksetut korot ja kassanhallintaa varten pidetyistä rahoitusvaroista saadut korot. Liiketoiminnan rahavirta ei sisällä investointeihin liittyviä ostovelkoja.

Investointien rahavirta sisältää aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankinnasta aiheutuneet menot ja muiden aktivoitavien hyödykkeiden hankinnasta aiheutuneet menot. Erä sisältää myös näiden hyödykkeiden luovutuksesta saadut myyntivoitot suoriteperusteisesti.

Liiketoiminnan rahavirta

Rahoituksen rahavirta sisältää osakepääoman rahamääräiset muutokset, kaudella osakkeenomistajille maksetut osingot ja pääoman palautus sekä rahoitukseen liittyvien lainojen nostot ja takaisinmaksut.

Rahavaroissa on esitetty rahat ja pankkisaamiset, jotka erääntyvät alle kolmen kuukauden sisällä.

Ulkomaisten konserniyhtiöiden rahavirtalaskelmat on muunnettu euromääräisiksi tilikauden painotetun keskikurssin mukaisesti.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	Osake	SVOP	Muut	Muunto	Kertyneet	Emoyhtiön osakkaille	OMA PÄÄOMA
1 000 euroa	pääoma	rahasto	rahastot	erot	voittovarat	kuuluva osuus	YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA 1.1.2016	8 223	4 950	1 058	308	15 161	29 700	29 700
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos	-	-	-	-	6 684	6 684	6 684
Muut laajan tuloksen erät:
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos	-	-	259	-	-	259	259
Suojausinstrumenttien rahasto	-	-	66	-	-	66	66
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	-	-	-	534	-	534	534
Eriin liittyvät tuloverot	-	-	-60	-	-	-60	-60
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-	-	265	534	6 684	7 483	7 483
Liiketoimet omistajien kanssa
Oman pääoman lisäys (optio-oikeudet)	33	495	-	-	-	528	528
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet	-	-	-191	-	-	-191	-191
Maksetut osingot	-	-	-	-	-3 303	-3 303	-3 303
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	33	495	-191	-	-3 303	-2 966	-2 966
OMA PÄÄOMA 31.12.2016	8 256	5 445	1 132	842	18 543	34 217	34 217

VERTAILUVUODEN TIEDOT

						Emo
	Osake	SVOP	Muut	Muunto	Kertyneet voitto	yhtiön osakkaille	OMA PÄÄOMA
1 000 euroa	pääoma	rahasto	rahastot	erot	varat	kuuluva osuus	YHTEENSÄ

OMA PÄÄOMA 1.1.2015	8 031	5 339	662	220	10 083	24 334	24 334
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos	-	-	-	-	6 684	6 684	6 684
Muut laajan tuloksen erät:
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos	-	-	-	-	-	-	-
Suojausinstrumenttien rahasto	-	-	8	-	-	8	8
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	-	-	-	88	-	88	88
Eriin liittyvät tuloverot	-	-	-	-	-	-	-
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-	-	8	88	6 684	6 780	6 780
Liiketoimet omistajien kanssa
Oman pääoman lisäys (optio-oikeudet)	193	414				607	607
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet	-	-	389	-	-	389	389
Maksetut osingot ja pääoman palautus	-	-803	-	-	-1 606	-2 409	-2 409
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	193	-389	389	-	-1 606	-1 413	-1 413
OMA PÄÄOMA 31.12.2015	8 223	4 950	1 058	308	15 161	29 700	29 700

Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laatimisperiaatteita kuin vuonna 2015.

Raute Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon arvostettuja eriä, jotka ovat - myytävissä olevat rahoitusvarat,

käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja –velat,
käteisvaroina suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet sekä
johdannaissopimukset.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen

Konsernitilinpäätöksen lukuihin on yhdistetty emoyhtiö Raute Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätösluvut, joissa tytäryhtiöissä konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yhtiössä, jos se olemalla osallisena yhtiössä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon tai jos konserni pystyy vaikuttamaan yhtiön muuttuvaan tuottoon käyttämällä yhtiötä koskevaa valtaa. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yhtiössä määräysvalta, on lisäksi otettu huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä osakeoikeus tai suorittamalla osakevaihto. Raute-konsernin määräysvalta tytäryhtiöihinsä perustuu pääosin osakeomistukseen, joka tuottaa yli 50 prosenttia äänivallasta. Tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut niihin määräysvallan ja lopetettu, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty hankintamenetelmällä. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava vastike on määritetty luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat on arvostettu hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Liiketoimintojen yhdistämisiin ei ole liittynyt osuuksia määräysvallattomille omistajille.

Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot on eliminoitu. Myös realisoitumattomat tappiot on eliminoitu. Tytäryhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia laatimisperiaatteita.

Konsernin tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille on esitetty laajan tuloslaskelman yhteydessä.

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernitilinpäätökseen yhdistettyjen yhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut on mitattu sen maan valuutassa, jossa kyseinen yhtiö toimii (toimintavaluutta).

Ulkomaanrahan määräiset tilinpäätökset

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muutettu euromääräisiksi tilikauden painotetun keskikurssin mukaisesti ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Jos tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muun-

Konserniyhtiöt	Konsernin omistus	Emoyhtiön omistus
	osuus ja äänivalta, %	osuus ja äänivalta, %
Raute Oyj, Lahti (emoyhtiö)
Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada	100	100
Raute Inc., Delaware, USA	100	100
Raute US, Inc., Monroe, Louisiana, USA	100	-
RWS-Engineering Oy, Lahti	100	100
Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore	100	100
Raute WPM Oy, Lahti	100	100
Raute Chile Ltda., Santiago, Chile	100	50
Raute Service LLC, Pietari, Venäjä	100	-
Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd, Shanghai, Kiina	100	100

toerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Tytäryhtiöiden yhdistelyssä käytetyt valuuttakurssit on esitetty taulukossa Yhdistelyssä käytetyt valuuttakurssit.

Lähipiiritapahtumat

Raute-konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin tytäryhtiöt ja johto. Raute-konsernin johtoon kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä. Lisäksi Raute-konsernin lähipiiriin kuuluu Rauten sairauskassa.

IFRS-standardit, jotka on julkaistu ja jotka ovat voimassa tulevilla tilikausilla

International Accounting Standard Board (IASB) on julkistanut uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joita konserni soveltaa kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien. Mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, konserni soveltaa standardia voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Standardien vaikutukset on esitetty tarkemmin kyseisen liitetiedon kohdalla:

IFRS 9: Rahoitusinstrumentit, sivu 34
IFRS 15: Liikevaihto, sivu 18
IFRS 16: Vuokrasopimukset, sivu 25.

Muilla julkaistuilla ja tulevia tilikausia koskevilla standardeilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Raute Oyj:n tilinpäätökseen.

YHDISTELYSSÄ KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT Tuloslaskelma

euroa	2016	2015
CNY	7,3594	6,9733
RUB	74,2224	68,0090
CAD	1,4664	1,4177
USD	1,1066	1,1097
SGD	1,5278	1,5251
CLP	748,7723	725,3048

Tase 31.12.

euroa	2016	2015
CNY	7,2983	7,0223
RUB	64,3000	80,6736
CAD	1,4188	1,5116
USD	1,0541	1,0887
SGD	1,5234	1,5417
CLP	702,2261	765,9751

Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen ja varmistaa riittävä maksuvalmius kaikissa markkinaolosuhteissa. Konsernilla on emoyhtiön hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka, jossa on määritelty toimintaa ohjaavat raja-arvot, käytettävät rahoitus- ja suojausinstrumentit sekä hyväksyttävät vastapuolet. Konsernin rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiön rahoitustoiminto, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata rahoitusriskit yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa. Hallitus valvoo rahoitusriskien suuruutta säännöllisesti mm. nettovaluuttaposition, saatavien ikäjakauman ja suojausasteen, kassavirtaennusteiden sekä rahoituksen stressitestien avulla.

Konserni altistuu toiminnassaan rahoitusriskeille, jotka on luokiteltu markkina-, vastapuoli- ja maksuvalmiusriskeihin. Markkinariskeihin kuuluvat valuuttakurssi-, korko- ja hintariskit. Valuuttakurssiriski jaetaan edelleen transaktio- ja translaatioriskeihin. Konsernin merkittävimmät vastapuoliriskit ovat projektiliiketoiminnan sopimusvastapuoliin liittyvä asiakasluottoriski ja konsernin sijoitustoimintaan liittyvät vastapuoliriskit. Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmiksi riskialueiksi on tunnistettu vastapuoliriskeistä luottotappioriski ja markkinariskeistä valuuttakurssiriski. Konserni altistuu lisäksi maksuvalmius- ja uudelleenrahoitusriskeihin.

Rahoitusriskeihin liittyvät liitetiedot on esitetty seuraavissa liitetiedon erissä:

Valuuttakurssiriskit, liitetieto Riskienhallinta - Valuuttakurssiriskit, sivu 35
Korkoriskit, liitetieto Rahoitusvelat, sivu 39
Hintariskit, liitetieto Materiaalit ja palvelut, sivu 21 - Asiakasluottoriskit, liitetieto Myyntisaamiset ja

hankesaamiset, sivu 20

Vastapuoliriskit, liitetieto Myyntisaamiset ja hankesaamiset, sivu 20.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yhtiön johto on tehnyt arvioita ja olettamuksia. Lisäksi johto on käyttänyt harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnassa ja soveltamisessa. Nämä arviot ja olettamukset ovat vaikuttaneet konsernin taseen omaisuus- ja velkamääriin, vastuusitoumusten ja mahdollisten varojen esittämiseen konsernitilinpäätöksessä sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin.

Johdon arviot ovat perustuneet parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä ja ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, joten toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset on merkitty kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan.

Johdon tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä tietoa tilinpäätöksen päättymisajankohdan arvioita koskevista keskeisistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen tasearvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana.

Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kyseisen liitetiedon yhteydessä. Johdon arvioita on esitetty tarkemmin:

Liitetieto Pitkäaikaishankkeet, sivu 19
Liitetieto Myyntisaamiset ja hankesaamiset, sivu 20
Liitetieto Varaukset, sivu 21
Liitetieto Työsuhde-etuudet, sivu 23
Liitetieto Tuloverot, sivu 26
Liitetieto Tutkimus- ja kehittämismenot, sivu 29
Liitetieto Lyhytaikaiset saamiset ja velat, sivu 33
Liitetieto Rahoitusvarat, sivu 41.

Projektiliiketoiminta

Merkittävä osuus konsernin liiketoiminnasta on projektityyppistä liiketoimintaa, jossa toimituskokonaisuuteen sisältyvät tuotteet ja palvelut sekä suoritteiden hinta, maksuehdot, toimitusajat ja -ehdot määräytyvät sopimusneuvottelujen ja kilpailutilanteen pohjalta. Projektit ovat asiakkaan näkökulmasta investointeja. Investointipäätöksen osalta päätöksentekoprosessi ja rahoituksen järjestely saattavat kestää pitkän ja vaikeasti ennakoitavan ajan. Projektiliiketoiminnalle on tyypillistä kysynnän merkittävä vaihtelu. Osatuloutusmenettely loiventaa liikevaihdon vaihtelua toimintavuosien välillä, mutta ei poista sitä. Keskeneräisten projektien salkun sisältö ja ajoitus vaikuttavat Rauten käyttöpääomaeriin.

1 000 euroa	2016	%	2015	%

LIIKEVAIHTO
Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain
EMEA (Eurooppa ja Afrikka)	67 186	60	82 632	66
CIS (Venäjä)	19 928	17	11 841	9
NAM (Pohjois-Amerikka)	16 829	15	16 962	13
APAC (Aasian–Tyynenmeren alue)	5 361	5	6 906	5
LAM (Etelä-Amerikka)	3 826	3	8 937	7
YHTEENSÄ	113 130	100	127 278	100

Raute palvelee puutuoteteollisuutta kokonaispalvelukonseptilla, joka perustuu toimitetun konekannan koko elinkaaren aikaiseen palveluun. Liiketoiminta muodostuu projektitoimituksista ja teknologiapalveluista. Projektitoimituksiin kuuluvat hankkeet, jotka muodostuvat yksittäisistä koneista tai tuotantolinjoista aina koko tehtaan tuotantoprosessin koneet ja laitteet kattaviin toimituksiin. Kokonaispalvelukonseptiin kuuluvat lisäksi kattavat teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin sekä konsultointi, koulutus ja kunnostetut koneet.

Isot tehdas- tai tuotantolinjalaajuiset projektitoimituskokonaisuudet voivat tilapäisesti nostaa yksittäisen asiakkaan osuuden konsernin liikevaihdosta yli 10 prosentin. Tilikauden 2016 lopussa konsernilla oli kaksi asiakasta (2), joiden asiakaskohtainen osuus konsernin liikevaihdosta tilapäisesti ylitti 10 prosenttia. Näiden yhteenlaskettu osuus oli 22 prosenttia. Toisen osuus konserniliikevaihdosta oli 12 prosenttia ja toisen 10 prosenttia.

Suomen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22 prosenttia (24 %).

Laatimisperiaate

Liikevaihto sisältää projektitoimitusten ja teknologiapalveluiden sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden myynnistä kirjatut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Kuhunkin sopimukselliseen kokonaisuuteen liittyvät osatekijät on käsitelty yhtenä kokonaisuutena ja niihin on sovellettu samaa tuloutuskäytäntöä.

Liikevaihdon pääosa muodostuu projektitoimituksista ja modernisointihankkeista, jotka on käsitelty pitkäaikaishankkeina. Ne toteutetaan asiakaskohtaisesti suunniteltuina kokonaisuuksina ja sisältävät sekä tuote- että palvelumyyntiä. Konsernin liikevaihdon jakautumista tuote- ja palvelumyyntiin ei voida esittää luotettavasti.

Tulot varaosista ja muiden tavaroiden myynnis-

tä sekä pienehköistä ja lyhytaikaisista hankkeista on kirjattu tuotoksi kokonaisuudessaan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää hallintaoikeutta eikä määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Konsernissa käytettävät toimitusehdot perustuvat Incoterms 2010 -toimituslausekkeisiin, jotka on esitetty Kansainvälisen kauppakamarin julkaisemassa toimituslausekekokoelmassa kauppaehtojen tulkitsemisesta.

Tulot huolto- ja muista asiantuntijapalveluista

on kirjattu tuotoksi sille kaudelle, jona palvelu on suoritettu. Tulot aikaan perustuvista huoltosopimuksista on kirjattu tuotoksi huoltosopimuskaudelle ja niille kohdistettavat menot on kirjattu kuluksi suoriteperusteella. Tuotot muista palveluista on kirjattu liikevaihtoon sille tilikaudelle, jolloin palvelu on suoritettu.

IFRS-standardit, jotka on julkaistu ja jotka ovat voimassa tulevilla tilikausilla

IFRS 15 -standardi Myyntituotot asiakassopimuksista tulee voimaan 1.1.2018. Standardi ohjeistaa myyntituottojen kirjaamisen periaatteet. Raute-konserni on aloittanut IFRS 15 –projektin keväällä 2016. Projektin ensimmäisessä vaiheessa konserni on käynyt läpi asiakassopimustyypit ja yksilöinyt sopimuksiin liittyvät toiminnot ja suoritevelvoitteet. Tilikauden 2016 aikana konserni on lisäksi laatinut lisäohjeistuksen uusille myyntisopimuksille, jolla on selkeytetty konsernin sopimusten tulkintaa IFRS 15 -standardin soveltamisen osalta.

Tiettyihin sopimustyyppeihin liittyy standardin ohjeistuksen mukaisesti erikseen tuloutettavia suoritteita kuten esimerkiksi tavaratoimituksia ja palveluita. Johto on arvioinut, että uudella standardilla on vaikutusta näiden tuloutusajankohtaan ja transaktiohinnan määrittelyyn, allokointiin ja tuloutukseen.

Raute-konserni on soveltanut osatuloutusta pitkäaikaishankkeiden laatimiperiaatteena. Yhtiön arvion mukaan IFRS 15 - standardin mukainen osatuloutus ei tule vaatimaan järjestelmämuutoksia Raute-konsernissa. Konsernilla on riittävät laskentajärjestelmät standardin tuloutusvaatimusten täyttämiseksi.

Johto on arvioinut, että standardin käyttöönotto tulee todennäköisesti muuttamaan tiettyjen toimitusten tuloutusajankohtaa silloin, kun asiakas ei ole sitoutunut kertyneiden kustannusten ja riittävän katteen korvaamiseen tilanteissa, joissa asiakas yksipuolisesti keskeyttää sopimuksen toteuttamisen tai kun asiakas ei pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan.

Selvitystyö standardin kokonaisvaikutuksista on kesken. Muutoksen kokonaisvaikutusta ei voida arvioida etukäteen. Standardin vaikutus konsernin tulokseen ja taseasemaan riippuu laskentahetken avoimesta sopimuskannasta. Konserni esittää arvioita standardin vaikutuksista tilikauden 2017 aikana ja numeerisia tietoja tilikauden 2018 alussa.

Tilinpäätös 2016 / Konserni
-----------------------------	--	--

1 000 euroa	2016	2015

PITKÄAIKAISHANKKEET
Liikevaihdon erittely
Valmistusasteen mukainen liikevaihto	89 231	104 251
Muu liikevaihto	23 899	23 027
YHTEENSÄ	113 130	127 278

Valmistusasteen mukaan tuloutettujen mutta
luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta
tuotoiksi kirjattu määrä	114 461	112 329
Pitkäaikaishankkeiden tuotoksi kirjaamatta oleva
määrä (tilauskanta)	105 684	59 210

Luovuttamatta olevien projektien tase-erät
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskutetut ennakot
- toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla
vähennettynä	90 806	72 948
- saadut ennakkomaksut	74 065	46 415
Hankesaamiset	16 741	26 533
Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon
- toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä	23 641	36 823
- saadut ennakkomaksut	35 980	46 294
Hankevelka	12 339	9 471

Taseen lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät ennakkomaksut
Hankevelka	12 339	9 471
Muut saadut ennakkomaksut, ei osatuloutettavat	730	1 553
Yhteensä	13 069	11 024

Taseen vaihto-omaisuuteen sisältyvät ennakko maksut pitkäaikaishankkeista
Maksetut ennakkomaksut pitkäaikaishankkeista	847	1 367
Yhteensä	847	1 367

Pitkäaikaishankkeina on käsitelty ja tuloutettu projektitoimitukset sekä projektiluonteiset modernisoinnit lukuun ottamatta sellaisia hankkeita, jotka eivät täytä pitkäaikaishankkeiden luokitusvaatimuksia.

Jos yhteen sopimuskokonaisuuteen (esimerkiksi tehdaslaajuinen toimitus) on liittynyt sellaisia osakokonaisuuksia (esimerkiksi tuotantolinjat), joista sopimuksen ehdot on määritelty ja joiden omistamiseen liittyvät riskit, edut ja määräysvalta siirtyvät ostajalle erillisenä muusta sopimuskokonaisuudesta, on niitä käsitelty erillisinä pitkäaikaishankkeina.

Konsernilla ei tilikaudella 2016 ja vertailukaudella ole ollut taseeseen aktivoituja pitkäaikaishankkeisiin kohdistettuja rahoitusmenoja.

Osatuloutuksen laatimisperiaatteet

Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot on kirjattu tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella (ns. osatuloutus), kun hankkeen lopputulosta on voitu arvioida luotettavasti sekä tulojen ja menojen osalta. Arviot perustuvat aiempaan kokemukseen vastaavista liiketapahtumista ja arvioissa on huomioitu kunkin hankkeen erityispiirteet. Hankkeeseen tehtävät muutokset, lisäveloituksia koskevat vaatimukset ja kannustimet on otettu huomioon hankkeen tuloissa ja menoissa siihen määrään asti, joka on luotettavasti määritettävissä tai josta on sovittu asiakkaan kanssa.

Valmistusaste on laskettu kustannusperusteisesti hankkeen toteutuneiden menojen suhteena hankkeen arvioituihin kokonaismenoihin.

Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio on kirjattu kuluksi välittömästi.

Jos pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei ole voitu luotettavasti arvioida,

hankkeesta johtuvat menot on kirjattu kuluiksi samalle tilikaudelle, jolla ne ovat syntyneet, ja
hankkeesta saatavia tuottoja on kirjattu vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa.

Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, on kirjattu keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen.

Jos pitkäaikaishankkeen osatuloutettu liikevaihto (syntyneet menot ja kirjatut voitot) on suurempi kuin hankkeesta saatu ennakkomaksu, erotus on esitetty hankesaamisena taseen erässä Myyntisaamiset ja muut saamiset. Jos osatuloutettu liikevaihto (syntyneet menot ja kirjatut voitot) on pienempi kuin hankkeesta saadut ennakkomaksut, erotus on esitetty hankevelkana erässä Ostovelat ja muut velat.

Kun hankkeen riskit ja vastuut ovat olennaisilta osiltaan siirtyneet sopimusvastapuolelle, pitkäaikaishanke on kokonaisuudessaan kirjattu myynniksi, maksamatta oleva kauppahinnan osuus on esitetty myyntisaamisissa ja hankkeen arvioidut takuuaikaiset kustannukset esitetty takuuvarauksissa.

Johdon harkintaa edellyttäviin arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen eteneminen luotettavaan mittaukseen. Jos arviot hankkeen lopputuloksesta ovat muuttuneet, on hankkeesta tuloutettua liikevaihtoa ja voittoa muutettu sillä kaudella, jolloin muutos on ollut ensi kertaa tiedossa tai arvioitavissa.

1 000 euroa	2016	2015

TASEESEEN SISÄLTYVÄT MYYNTI- JA HANKESAAMISET
Myyntisaamiset	5 612	4 787
Hankesaamiset	16 741	26 533
YHTEENSÄ	22 353	31 320

Asiakassaamiset	2016	2015
Myyntisaamiset taseessa	5 612	4 787
Avoimet ennakkolaskut	4 870	3 457
Yhteensä	10 482	8 244

Asiakassaamisten ikäjakauma	2016	2015
Erääntymättömät	8 103	5 924
Erääntyneet 0–29 päivää	762	1 384
Erääntyneet 30–60 päivää	248	291
Erääntyneet yli 60 päivää	1 369	645
Yhteensä	10 482	8 244

Taulukossa Asiakassaamiset esitetyt avoimet ennakkolaskut ovat sitoviin sopimuksiin liittyviä, laskutettuja maksueriä, jotka eivät sisälly taseen vastaaviin eriin tilinpäätöshetkellä. Taseen myyntisaatavien ja sitoviin sopimuksiin liittyvien, asiakkailta maksuehtojen perusteella laskutettujen ennakkomaksujen yhteenlaskettu ikäanalyysi on esitetty taulukossa Myyntisaamisten ikäjakauma.

Laatimisperiaate

Myyntituotot ja muut tuotot on kirjattu myyntisaamisiin alkuperäisen saatavan suuruisina. Lyhytaikaiset myyntisaamiset on arvostettu alkuperäisen saatavan suuruisena ja niiden kirjanpitoarvo on sama kuin niiden käypä arvo.

Myyntisaamisista korottomia on 5 612 tuhatta euroa (4 787 tuhatta euroa). Maksuaika on keskimäärin 30 päivää. Myyntisaamisiin ei sisälly yli 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöshetkestä erääntyviä, pitkäaikaisiksi luokiteltuja eriä.

Hankesaamiset ovat liiketoiminnan kannalta myyntisaamisiin verrattava tase-erä. Hankesaamisena esitetään se määrä, jolla yksittäisen pitkäaikaishankkeen osatuloutettu liikevaihto ylittää saadun ennakkomaksun määrän.

Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa Rahoitusvarat, sivulla 40. Hankesaamiset on esitetty kyseisessä liitetiedossa rahoitusvarana.

Johdon harkintaa edellyttäviin arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Johdon arvioita on käytetty arvioitaessa asiakkaiden maksukykyisyyttä sellaisissa kaupallisissa saatavissa, joille yhtiöillä ei ole ollut saatavan turvaavaa maksumenettelyä tai muuta vakuutta. Johto on arvioinut konserniyhtiöiden kykyä suoriutua toisilleen olevista kaupallisiin saataviin liittyvistä maksuvelvoitteista.

Myyntisaamisten arvioitu arvonalentuminen

Myyntisaamisten osalta on arvioitu, onko viitteitä arvonalentumisesta. Myyntisaamisten arvonalentumiskirjaus on tehty, kun on ollut olemassa perusteet sille, että konserni ei tule saamaan erääntynyttä saamistaan. Tilikauden aikana konserni on kirjannut myyntisaamisten arvonalentumisia yhteensä 168 tuhatta euroa (579 tuhatta euroa). Arvonalentumiset on kirjattu tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut.

Riskienhallinta

Myyntisaamisten ja hankesaamisten kokonaisarvo taseessa vastaa sitä rahamäärää, joka tilinpäätöshetkellä on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa sekä myöhemmin syntyviä sopimusvelvoitteita huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että sopimusvastapuolet eivät pysty täyttämään kauppasopimuksen mukaisia maksuvelvoitteitaan.

Konsernin luotto- tai vastapuoliriski realisoituu silloin, kun asiakas tai muu vastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan konsernille.

Projektitoimitusten sopimusvastapuoliin liittyviä luottoriskejä hallitaan vakiintuneiden toimijoiden ja asiakkuuksien osalta etupainotteisilla maksuehdoilla ja edellyttämällä maksamattomalle kauppahinnalle pankkitakuita tai vahvistettuja rembursseja. Teknologiapalveluihin liittyviä luottoriskejä hallitaan seuraamalla asiakaskohtaisten saatavien määriä ja asiakkaiden maksukäyttäytymistä säännöllisesti. Yleisestä maailmantalouden, rahamarkkinoiden ja asiakkaiden markkinatilanteen kehitykseen liittyvästä epävarmuudesta johtuen saatavien riskitason arvioidaan olevan lamaa edeltänyttä tasoa korkeammalla.

Asiakkaiden maksukykyyn liittyvä luottoriski on enintään se määrä sitoviin sopimuksiin liittyviä avoimia maksuja, joita ei ole katettu pankkitakuilla, rembursseilla tai muilla vakuuksilla. Saadut pankkitakuut ja remburssit kattoivat tilikauden lopussa 14 prosenttia (0 %) taseen myynti- ja osatuloutussaamisista ja 29 prosenttia (1 %) tilauskannasta. Luottoriski tilikauden lopussa oli poikkeuksellisen suuri johtuen kauppatapojen muutoksesta sekä vakiintuneiden toimijoiden ja asiakkuuksien osuudesta. Tilikaudella on kirjattu kuluksi luottotappio 0,2 miljoonaa euroa (0,6 Me) kohdistuen yksittäiseen asiakkaaseen. Myyntisaamisiin ei tilinpäätöshetkellä sisältynyt merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

1 000 euroa	2016	2015

MATERIAALIT JA PALVELUT
Ostot tilikauden aikana	-45 889	-60 896
Varaston muutos	254	1 583
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	-9 213	-8 679
YHTEENSÄ	-54 849	-67 992

Ostot sisältävät materiaalit ja raaka-aineet sekä tuotteiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvat muuttuvat menot. Ulkopuoliset palvelut sisältävät tuotannon muuttuvat alihankintakulut ja palvelumaksut toimittajille.

Varaston muutos sisältää materiaali- ja raaka-ainevaraston muutoksen.

Riskienhallinta

Konsernin käyttämät raaka-aineet ovat teräksen jatkojalosteita, muita raaka-aineita, komponentteja ja hyödykkeitä. Näiden raaka-aineiden markkinahintariskiltä ei voida aktiivisesti suojautua johdannaisilla. Teräksen hintariskiä hallitaan säännöllisellä hinnanvaihtelun analyysillä ja seurannalla. Komponenttien hintariskiä vähennetään tekemällä puitesopimuksia toimittajien kanssa. Konsernin tuotantoprosessien käyttämän sähköenergian hintariskiä seurataan ja hallitaan kiinteähintaisilla energiantoimitussopimuksilla.

Konsernin taseessa ei tilinpäätöshetkellä ollut hintariskiä suojaavia johdannaisia, joiden hintariskillä olisi ollut vaikutusta tulokseen.

1 000 euroa	2016	2015

VARAUKSET
Takuuvaraukset
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 747	1 827
Lisäykset	122	1 298
Vähennykset	-326	-1 369
Kurssierot	-	-9
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 543	1 747

Muut pakolliset varaukset
Kirjanpitoarvo 1.1.	116	687
Lisäykset	27	79
Vähennykset	-68	-651
Kirjanpitoarvo 31.12.	75	116

YHTEENSÄ	1 618	1 863

joista
- pitkäaikaisia	462	455
- lyhytaikaisia	1 156	1 409

Laatimisperiaate

Varaus on kirjattu, kun konsernilla on ollut tilinpäätöshetkeä aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on ollut todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää myöhemmin maksusuoritusta, ja kun tämän velvoitteen määrä on voitu luotettavasti arvioida.

Takuuvelvoitteisiin liittyvä varaus on kirjattu tulosvaikutteisesti, kun takuuehdon sisältävä pitkäaikaishanke, palvelu tai varaosa on tuloutettu. Takuuvarauksen suuruus arvioidaan projektin alussa, ja se perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Varauksen käyttämättä jäänyt osuus on tuloutettu takuuajan ja takuuvelvoitteiden päättyessä. Osatuloutettavissa pitkäaikaishankkeissa takuuvaraukset sisältyvät hankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Tappiollisesta sopimuksesta on kirjattu varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välittömät menot ja arvioidut sopimukseen kohdistuvat tuotannon välilliset kulut sekä poistot ovat ylittäneet sopimuksesta saatavat hyödyt.

Johdon harkintaa edellyttäviin arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Takuuvarausten määrää arvioitaessa on käytetty johdon kokemusperäisiä arvioita tuotteiden aiheuttamista takuuaikaisista kustannuksista tuotteen ja sopimuskokonaisuuden erityisriskit huomioiden.

	2016	2015

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
Kirjoilla 31.12., henkilöä
Työntekijät	201	204
Toimihenkilöt	442	442
YHTEENSÄ	643	646
- josta ulkomailla työskentelevien osuus	183	205
Tehollinen keskimäärin, henkilöä
Työntekijät	197	189
Toimihenkilöt	434	425
YHTEENSÄ	631	614
- josta ulkomailla työskentelevien osuus	193	199
Keskimäärin, henkilöä
Työntekijät	201	193
Toimihenkilöt	441	431
YHTEENSÄ	642	624
- josta ulkomailla työskentelevien osuus	193	199

1 000 euroa	2016	2015

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT
Palkat ja palkkiot	-29 907	-28 051
Myönnetyt osakeoptiot	-	-12
Osakeperusteiset maksut	-46	-377
Eläkekulut	-4 706	-4 214
Muut henkilösivukulut	-1 947	-1 656
YHTEENSÄ	-36 606	-34 310

Palkat ja palkkiot sisältävät tilikauden aikana suoriteperusteisesti kirjatut peruspalkat, tulospalkkiot sekä luontais- ja muut työsuhde-etuudet. Tulospalkkiovaraus on kirjattu silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite tai kun aiemman käytännön perusteella on syntynyt tosiasiallinen maksuvelvoite.

Osakeperusteiset maksut sisältävät osakeohjelmista 2015–2017 ja 2015–2018 tilikaudelle jaksotetut osakeperusteiset maksut.

Tulospalkkiojärjestelmät kattavat koko henkilöstön ja ovat voimassa vuoden kerrallaan. Hallitus vahvistaa vuosittain palkitsemisjärjestelmien periaatteet, enimmäismäärät ja laskentatavan. Toimitusjohtajan, konsernin johtoryhmän sekä avainhenkilöiden tulospalkkiojärjestelmissä palkkion suorittamisen perusteena ovat tulos ja tehtävään liittyvät henkilökohtaiset tavoitteet. Muun henkilöstön järjestelmissä perusteena ovat konsernin tulos sekä oman yksikön tulokseen, laatuun ja toimintaan liittyvät yhteiset tavoitteet. Tulospalkkiosta pääosa maksetaan kerran vuodessa sen jälkeen kun yhtiökokous on vahvistanut konsernin tilinpäätöksen.

Raute Oyj:n hallitus päätti 12.2.2014 osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän käyttöönotosta konsernin ylimmälle johdolle. Ohjelma muodostuu kolmesta osakeohjelmasta, jotka alkoivat vuosina 2014, 2015 ja 2016. Kunkin osakeohjelman pituus on kolme vuotta, joka muodostuu vuoden pituisesta ansaintajaksosta (2014, 2015 ja 2016), jota seuraa kahden vuoden rajoitusjakso.

Ansaintajaksolta 2014 kertyneet palkkiot on kirjattu kuluksi vuonna 2014 ja suoritettu rahana vuonna 2015.

Vuonna 2015 alkaneen osakeohjelman piiriin kuuluu 11 konsernin ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä. Ansaintakriteerit olivat tilikauden osakekohtainen tulos ja liikevaihdon kasvu. Hallitus on vahvistanut ansaintajaksolta 2015 suoritettavat henkilökohtaiset palkkioiden määrät 2.3.2016, joista osakkeina maksettava osuus on yhteensä 14.523 A-sarjan osaketta. Ohjelmasta ei ole luovutettu osakkeita tai raha-osuuksia. Rajoitusjakso päättyy vuoden 2018 alussa.

Vuonna 2016 alkaneen osakeohjelman piiriin kuuluu 12 konsernin ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä. Ansaintakriteerit olivat osakekohtainen tulos ja liikevaihdon kasvu. Henkilökohtaiset palkkioiden määrät kiinnittyvät maaliskuussa 2017. Rajoitusjakso päättyy vuoden 2019 alussa.

Osakeohjelmista 2015 ja 2016 osakkeina ja rahana maksettavien palkkioiden kokonaisarvo tilinpäätöshetkellä on arvostettu tilinpäätöshetken arvoon ja kirjataan kuluksi kolmen vuoden ansainta- ja rajoitusjaksojen 2015–2017 ja 2016–2018 ajalle. Tilikaudella 2016 on kirjattu kuluksi yhteensä 46 tuhatta euroa (377 tuhatta euroa). Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon kohdistui tilikauden lopussa 129 tuhatta euroa.

Yhtiön vuoden 2015 osakepalkkiojärjestelmään liittyvän kulukirjauksen vastatili oli tilinpäätöksessä 2015 sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto. Osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaan yhtiö maksaa palkitsemisesta suoritettavat vero-osuudet rahana. Rahana maksettava osuus on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta siirtovelkoihin.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet

Rahana maksettavista tulospalkkioista kirjattava kulu ja velka perustuvat laskelmiin palkkioista, jotka perustuvat voimassa oleviin sopimuksiin. Johto on käyttänyt arvioita tulospalkkiojärjestelmän ehtojen sekä yksikön tulokseen, laatuun ja toimintaan liittyvien tavoitteiden toteutumisessa.

Eläkevelvoitteet on luokiteltu maksupohjaisiksi ja etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle vakuutusyhtiölle, minkä jälkeen konsernilla ei ole muita maksuvelvoitteita. Konsernilla ei myöskään ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi sille kaudelle, jota veloitus on koskenut. Maksupohjaisiksi järjestelyiksi konsernissa on luokiteltu konsernin suoma¬aisen henkilöstön lakisääteinen työeläketurva ja ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt.

Emoyhtiö Raute Oyj:llä on maksupohjainen eläkejärjestely ja siihen liittyvät velvoitteet määräytyvät työntekijöitä koskevan eläkelain mukaisesti. Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen lainsäädännön mukaisesti ja ne ovat maksuperusteisia. Raute Oyj:n vapaaehtoinen lisäeläkejärjestely on käsitelty etuuspohjaisena eläkejärjestelynä. Työsuhteessa olevien suomalaisten työntekijöiden eläketurvan vapaaehtoinen täydennys on hoidettu Mandatum Life – henkivakuutusyhtiössä. Tilikauden lopussa konsernilla ei ollut etuuspohjaisesta velvoitteesta johtuvia velvoitteita taseessa.

Rauten sairauskassa on vakuutuskassa, joka maksaa jäsenilleen sairausvakuutuslain mukaisten korvausten lisäksi kassan myöntämiä lisäetuuksia. Rauten sairauskassan toimintapiirin muodostaa Raute Oyj:n henkilöstön lisäksi Lahti Precision Oy:n henkilöstö.

1 000 euroa	2016	2015

Emoyhtiön toimitusjohtajan palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja Tapani Kiiski
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	374	420
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	65	78
Osakeperusteiset maksut	93	135
YHTEENSÄ	532	633
Emoyhtiön hallituksen palkkiot
Hallituksen jäsenet
Pehu-Lehtonen Erkki, hallituksen puheenjohtaja	40	40
Mustakallio Mika, hallituksen varapuheenjohtaja	20	20
Suominen Pekka, hallituksen jäsen	20	20
Bask Joni, hallituksen jäsen	20	20
Leiwo Päivi, hallituksen jäsen	20	20
von Essen Patrick, hallituksen jäsen 31.3.2016 alkaen	13	-
Hautamäki Risto, hallituksen jäsen 31.3.2016 asti	7	20
YHTEENSÄ	140	140

Konsernin muun johtoryhmän työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	933	959
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	183	187
Osakeperusteiset maksut	127	172
YHTEENSÄ	1 243	1 318

Toimitusjohtajalla on mahdollisuus enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan tulospalkkioon, joka riippuu vuosittain määrättävien tavoitteiden saavuttamisesta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvauksena maksetaan kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava summa.

Johdolle ei ole suoritettu osakepalkkioita tilikauden aikana. Tilikauden aikana johdolle ja hallitukselle ei ole myönnetty osakeoptioita.

Johdolle ei ole luovutettu osakkeita tai rahaosuuksia osakeohjelmista 2015 ja 2016.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset määräytyvät työntekijöitä koskevan eläkelain mukaisesti. Muita erityisiä ehtoja eläkkeen suuruudesta ja eläkkeelle siirtymisestä ei ole sovittu. Lakisääteinen eläkemeno tilikaudella 2016 oli 65 tuhatta euroa (78 tuhatta euroa). Hallitukselle tilikaudella 2016 maksettuihin palkkioihin ei liity lakisääteistä eläkevelvoitetta.

Yhtiön palkka- ja palkkioselvitys sisältää hallituksen ja johdon palkitsemista koskevat tiedot. Ajantasaiset tiedot ovat nähtävissä yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.raute.com.

Yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän osakeomistus oli 31.12.2016 yhteensä 126 149 kappaletta A-sarjan osakkeita ja 122 830 kappaletta K-sarjan osakkeita. Johdon omistus vastasi 5,9 % yhtiön osakkeista ja 11,2 % osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä. Omistukset sisälsivät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset.

Tilikauden aikana johdolle ei ole annettu lainoja. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuusitoumuksia.

1 000 euroa	2016	2015

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Saadut vakuutuskorvaukset	918	195
Saadut avustukset	84	118
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	28	35
Muut	74	45
YHTEENSÄ	1 103	393

1 000 euroa	2016	2015

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Tuotannon välilliset kulut	-2 982	-4 185
Vuokrakulut	-1 215	-1 307
Myynti- ja markkinointikulut	-2 128	-2 016
Luottotappiot	-168	-579
Hallintokulut	-2 334	-2 342
Valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset	179	70
Muut kulut	-3 380	-3 082
YHTEENSÄ	-12 030	-13 441

Tilintarkastajien palkkiot
Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastus, varsinainen tiintarkastus	-53	-50
Tilintarkastus, muut tilintarkastuslaissa tarkoitetut toimeksiannot	-1	-1
Tilintarkastus, muut asiantuntijapalvelut	-19	-18
Tilintarkastus, veroneuvonta	-10	-13
Yhteensä	-83	-82

Vuokrasopimukset
Konserni vuokralleottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella makset tavat vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa	926	903
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	756	1 301
Myöhemmin erääntyvät	1	-
Yhteensä	1 684	2 204

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot kuten vuokratuotot, vakuutuskorvaukset ja käyttöomaisuuden myyntivoitot. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Laatimisperiaate

Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu liiketoimintaan kuuluvat tulosvaikutteiset erät kululajeittain. Muut yksittäiset tuloslaskelmaan sisältyvät erät kuten välittömät ostot, varastojen muutokset ja henkilöstökulut on esitetty vastaavaa tuloslaskelman erää koskevan tiedon yhteydessä.

Emoyhtiön tilintarkastajana on tilikaudella toiminut tilintarkastusyhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy. Varsinaisen tilintarkastuksen palkkio sisältää kuluvan tilikauden tarkastamiseen liittyvät tarkastuspalkkiot. Muut asiantuntijapalvelut ja veroneuvonta sisältävät tilikaudelle suoriteperusteisesti kirjatut palkkiot tilintarkastusyhteisön suorittamista muista palveluista. Palkkiot eivät sisällä tarkastukseen ja muihin toimeksiantoihin liittyviä matka- ja viranomaismaksuja.

Laatimisperiaate

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, on käsitelty muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella.

IFRS-standardit, jotka on julkaistu ja jotka ovat voimassa tulevilla tilikausilla

IFRS 16 -standardi Vuokrasopimukset tulee voimaan 1.1.2019. Standardi ohjeistaa kaikkien varojen vuokrasopimusten käsittelyn. Raute Oyj:n arvion perusteella standardin käyttöönotto tulee vaikuttamaan tiettyjen vuokrasopimusten käsittelyyn tilinpäätöksessä. Vuokrasopimuksilla vuokratut omaisuuserät ja niihin liittyvät vastuut tulee kirjata taseeseen varaksi ja velaksi. Tilinpäätöksessä 2016 vuokravastuut on esitetty taseen ulkopuolisena eränä vuokravastuissa liitetiedossa Vakuudet ja vastuusitoumukset, sivulla 44.

1 000 euroa	2016	2015

TULOVEROT
Konsernin tuloslaskelma
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-2 003	-1 574
Edellisten tilikausien verot	61	85
Laskennalliset verot	407	54
YHTEENSÄ	-1 536	-1 435
Tulos ennen veroja	8 220	8 118
verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
Seuraavien erien verovaikutukset:
Verot laskettuna Suomen verokannalla, 20,0 %	-1 644	-1 624
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	-27	-157
Verovapaat tuotot	48	20
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut	-247	-72
Verot aikaisemmilta tilikausilta	51	-75
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	8
Kirjaamattomat verosaatavat ulkomaisten tytäryhtiöiden tappioista		687

Muut erät 300 -355 Konsernin verot tuloslaskelmassa -1 536 -1 435 Efektiivinen verokanta 18,7 % 17,7 %

Laatimisperiaate

Veroina on tuloslaskelmassa esitetty konserniyhtiöiden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan mukaan. Verot on merkitty tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero on kirjattu vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Konserniyhtiöt voivat saada erityisiä verovähennyksiä, jotka koskevat tiettyjen omaisuuserien uusia investointeja tai tiettyjen ehtojen mukaisia menoja. Nämä verohyvitykset käsitellään verojen vähennyksenä sillä hetkellä, kun on erittäin todennäköistä, että verovähennys tullaan saamaan. Verohyvitys pienentää kauden verotettavaan tuloon perustuvaa verovelkaa ja verokulua.

Laskennalliset verot on kirjattu väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallisten verojen määrityksessä on käytetty niitä verokantoja, jotka on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai käytännössä hyväksytty ja joita on arvioitu sovellettavan sillä hetkellä, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. Merkittävimmät väliaikaiset erot ovat syntyneet aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi. Ulkomaisten tytäryhtiöiden yhdistelystä syntyvästä muuntoerosta ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset on arvioitu jokaisen raportointikauden päättymispäivänä. Laskennalliset verosaamiset ja -velat on vähennetty toisistaan siltä osin, kun on olemassa oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja mikäli laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät samaan veronsaajaan.

Johdon harkintaa edellyttäviin arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Konserni on tuloverovelvollinen Suomessa ja useissa muissa valtioissa. Johdon harkintaa on edellytetty määritettäessä tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvan veron, epävarmojen veronäkemysten sekä laskennallisen verosaatavan ja –velan määrää. Tilinpäätöshetkellä on arvioitu laskennallisten verosaamisten kirjaus- ja arvostusperusteet ja sitä, missä määrin laskennallista verosaatavaa voidaan aktivoida taseeseen. Johto arvioi, kuinka todennäköisesti konserniyhtiöillä on tulevaisuudessa kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Tilinpäätöshetken arvioissa käytetyt laatimisarviot voivat poiketa toteutuneista, jolloin verosaamisten muutoksista aiheutuu tuloslaskelmaan kulukirjauksia.

LASKENNALLISET VEROSAAMISET

1 000 euroa	1.1.2016	Tulos vaikut teisesti kirjatut	Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut	Omaan pääomaan kirjatut	31.12.2016

Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	25	9	-	-	34
Varaukset	224	-14	-	-	210
Työsuhde-etuudet	8	1	-	-	9
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja
hyvitykset	172	11	-	-	183
Muut väliaikaiset erot	49	-9	-	-	40
Laskennallinen verosaatava yhteensä	478	-2	-	-	476
Netotettu laskennallinen verovelka	-303	-3	-	-	-306
Laskennallinen verosaatava, netto	172	-5	0	0	167

1 000 euroa	1.1.2016	Tulos vaikut teisesti kirjatut	Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut	Omaan pääomaan kirjatut	31.12.2016

Käyvän arvon arvostus	0	-	52	-	52
Konserniyhdistelyn vaikutukset	126	-12	-	-	114
Muut väliaikaiset erot	418	-85	-	-	333
Laskennallinen verovelka yhteensä	544	-98	52	-	499
Netotettu laskennalliseen verosaatavaan	-303	-3	-	-	-306
Laskennallinen verovelka, netto	241	-101	52	-	192

VERTAILUVUOSI

1 000 euroa	1.1.2015	Tulos vaikut teisesti kirjatut	Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut	Omaan pääomaan kirjatut	31.12.2015
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	28	-3	-	-	25
Varaukset	350	-125	-	-	224
Työsuhde-etuudet Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja	1	7	-	-	8
hyvitykset	185	-13	-	-	172
Muut väliaikaiset erot	221	-172	-	-	49
Laskennallinen verosaatava yhteensä	784	-306	-	-	478
Netotettu laskennallinen verovelka	-596	293	-	-	-303
Laskennallinen verosaatava, netto	185	-13	0	0	172

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilikauden 2016 tappioista on kirjaamattomia verosaatavia yhteensä 10 tuhatta euroa (60 tuhatta euroa).

Ulkomaisten tytäryhtiöiden vahvistetuista tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaatavat olivat yhteensä 1 125 tuhatta euroa (1 584 tuhatta euroa). Konsernille ei todennäköisesti ennen kyseisten tappioiden vanhemisaikaa kerry verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään.

VERTAILUVUOSI

LASKENNALLISET VEROVELAT

1 000 euroa	1.1.2015	Tulos vaikut teisesti kirjatut	Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut	Omaan pääomaan kirjatut	31.12.2015

Käyvän arvon arvostus	0	-	-	-	0
Konserniyhdistelyn vaikutukset	300	-174	-	-	126
Muut väliaikaiset erot	534	-116	-	-	418
Laskennallinen verovelka yhteensä	834	-290	-	-	544
Netotettu laskennalliseen verosaatavaan	-596	293	-	-	-303
Laskennallinen verovelka, netto	238	3	-	-	241

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1 000 euroa	Kehittämis menot	Muut aineettomat hyödykkeet	Keskeneräiset kehittämis menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	4 640	8 375	1 020	14 035
Muuntoerot	-	-28	-	-28
Lisäykset	-	108	-	108
Vähennykset	-	-	-	-
Siirrot erien välillä	-	296	-1 020	-724
Hankintameno 31.12.2016	4 640	8 751	0	13 391
Kertyneet poistot 1.1.2016	-4 065	-7 341	-1 020	-12 426
Muuntoerot	-	18	-	18
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	1 020	1 020
Tilikauden poisto	-227	-423	-	-650
Arvonalentumiset	-	-	-	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016	-4 291	-7 746	0	-12 038
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	348	1 005	0	1 353

VERTAILUVUOSI

		Muut	Keskeneräiset
1 000 euroa	Kehittämis menot	aineettomat hyödykkeet	kehittämis menot	Yhteensä

Hankintameno 1.1.2015	4 077	8 387	1 363	13 826
Muuntoerot	-	60	-	60
Lisäykset	-	121	220	346
Vähennykset	-	-350	-	-350
Siirrot erien välillä	563	157	-563	152
Hankintameno 31.12.2015	4 640	8 375	1 020	14 035
Kertyneet poistot 1.1.2015	-3 961	-6 374	-	-10 334
Muuntoerot	-	-32	-	-32
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	-	-
Tilikauden poisto	-104	-586	-	-690
Arvonalentumiset	-	-350	-1 020	-1 370
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015	-4 065	-7 341	-1 020	-12 426
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	575	1 034	0	1 609

Laatimisperiaate

Aineeton hyödyke on aktivoitu taseeseen silloin, kun on ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti. Muulloin aineettomista hyödykkeistä syntyvät menot on kirjattu kuluksi niiden syntymishetkellä. Konsernin aineettomiin hyödykkeisiin ei sisälly hyödykkeitä, joiden taloudellinen pitoaika on rajaton.

Aineettomissa hyödykkeissä on esitetty aktivoidut kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet.

Aineettomat hyödykkeet on aktivoitu taseeseen ja kirjattu suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti:

Patentit	10 vuotta
Tietokoneohjelmat	3-5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet	3-10 vuotta
Aktivoidut kehittämismenot	3-10 vuotta.

Kehittämismenot, jotka ovat aiheutuneet uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta ja niiden testaustarkoitukseen valmistetuista koelaitteistoista, on aktivoitu ja esitetty taseessa aineettomina hyödykkeinä siitä alkaen, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja siitä odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi tuotteen saattamisesta sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aktivoidut kehittämismenot on arvostettu taseessa alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Edellisiltä tilikausilta kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Muu aineeton hyödyke on aktivoitu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon silloin, kun on ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti.

Aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä on tarkasteltu arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset ovat antaneet viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo on omaisuuserästä saatavien rahavirtojen nykyarvo, joka omaisuuserän oletetaan kerryttävän. Omaisuuserät on ryhmitelty arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä.

Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo on ylittänyt siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, on kirjattu tuloslaskelmaan arvonalentumistappiona. Muista aineettomien hyödykkeiden omaisuuseristä kuin liikearvosta aikaisemmilla kausilla kirjattu arvonalentumistappio on arvioitu uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvonalentumistappion kirjaus on peruutettu siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos olosuhteissa tai niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan ole peruutettu enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

1 000 euroa	2016	2015

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
Tilikauden tutkimus- ja kehittämismenot	-2 863	-3 092
Aikaisemmin aktivoitujen kehittämismenojen poistot	-227	-104
Kehittämismenoja aktivoitu taseeseen	-	220
Tilikaudella kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot ennen
arvonalentumisia	-3 090	-2 976
Arvonalentumiset aikaisemmin aktivoiduista kehittämismenoista	-	-1 020
Tilikaudella kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot	-3 090	-3 996

Tutkimusmenot ja ne kehittämismenot, joita ei ole aktivoitu taseeseen, on kirjattu liiketoiminnan kuluihin ennen liiketulosta.

Kehittämismenojen poistot on aloitettu siitä hetkestä, kun tuote on todettu valmiiksi ja vapautettu myyntiin. Kehittämismenojen vaikutusaika on tuotteen arvioidusta eliniästä riippuen 3-10 vuotta, jona aikana aktivoidut kehittämismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi. Keskeneräiset aktivoidut kehittämismenot on testattu käyttöarvolaskelmien avulla, mikäli olosuhteiden muutokset ovat antaneet viitteitä arvon alentumisesta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet

Taseessa aineettomissa hyödykkeissä esitettävien erien taloudelliset vaikutusajat on tarkistettu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistosuunnitelmaa on päivitetty uusien vaikutusaikojen mukaiseksi.

Kunkin omaisuuserän osalta on arvioitu, onko viitteitä arvonalentumisesta laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on ylittänyt arvioidun omaisuuden kerrytettävissä käyvän arvon, arvonalentuminen on kirjattu tuloslaskelmaan. Aiemmin tehty arvonalennus voidaan peruuttaa, mikäli voidaan osoittaa, että olosuhteet ovat merkittävästi parantuneet.

Arvonmääritykset ovat herkkiä tulevaisuuden odotettujen tuottojen ja diskonttauskorkoja koskeville oletuksille. Diskonttauskorko kuvastaa arvioitua markkinoilla odotettavaa korkoa ottaen huomioon rahan aika-arvon ja kyseistä omaisuuserää koskevat erityisriskit, joita koskevia oikaisuja ei ole tehty arvioituihin rahavirtoihin. Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 10,9%.

Tilikauden 2016 aikana keskeneräisistä aktivoiduista kehittämismenoista ei ole kirjattu arvonalentumistappiota (1 020 tuhatta euroa).

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Maa- ja vesi alueet	rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
					45 463
					445
					3 116
					-66
					-301
386	10 887	36 571	553	260	48 657
					-36 934
					-458
-	-	5	-	-	5
-	-342	-1 324	-23	-	-1 690
-	-7 390	-31 234	-453	-	-39 077
386	3 497	5 337	100	260	9 580
	386 - - - - - -	Rakennukset ja 10 218 - - - 669 -7 047 -	33 244 432 936 -66 2 025 -29 463 -452	561 14 - - -22 -423 -7	1 054 - 2 179 - -2 973 - -

VERTAILUVUOSI

	Maa- ja vesi	Rakennukset ja	Koneet ja	Muut aineelliset	Ennakko maksut ja keskeneräiset
1 000 euroa	alueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2015	386	10 053	32 826	577	102	43 944
Muuntoerot	-	-	-443	-15	-	-458
Lisäykset	-	4	592	-	1 564	2 160
Vähennykset	-	-	-30	-	-	-30
Siirrot erien välillä	-	160	299	-	-612	-152
Hankintameno 31.12.2015	386	10 218	33 244	561	1 054	45 463
Kertyneet poistot 1.1.2015	-	-6 711	-28 897	-406	-	-36 014
Muuntoerot	-	-	495	7	-	502
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	-	-	-	-
Tilikauden poisto	-	-336	-1 062	-24	-	-1 422
Kertyneet poistot 31.12.2015	-	-7 047	-29 463	-423	-	-36 934
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	386	3 170	3 781	138	1 054	8 529

1 000 euroa	2016	2015

POISTOT
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomista hyödykkeistä
- Aktivoidut kehittämismenot	-227	-104
- Muut aineettomat hyödykkeet	-423	-586
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
- Rakennukset ja rakennelmat	-342	-336
- Koneet ja laitteet	-1 324	-1 075
- Muu aineellinen käyttöomaisuus	-23	-24
YHTEENSÄ	-2 340	-2 125

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon sisältyy ostohinta, käteis- ja muut alennukset sekä tuontitullit ja niistä maksetut pysyvät verot. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke on valmistettu itse, siihen on sisällytetty edellä mainittujen erien lisäksi osuus konsernin kiinteistä kustannuksista. Tavanomaiset käyttöomaisuushyödykkeiden korjaus- ja kunnossapitomenot on kirjattu tulosvaikutteisesti toteutumishetkellä. Mahdolliset alkuperäiseen tilaan palauttamisesta aiheutuvat menot on huomioitu IFRS-laskennassa osana hankintamenoa.

Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 31.12.2016 vertailutietoineen ei sisällä aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä, joissa tulisi ottaa huomioon tulevaisuudessa toteutuvat menot.

Aineellisista hyödykkeistä on tehty tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti:

Rakennukset	25–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–12 vuotta
Muu käyttöomaisuus	3–10 vuotta
Maa-alueet	ei tehdä poistoja.

Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvoa alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

1 000 euroa	2016	2015

VAIHTO-OMAISUUS
Aineet ja tarvikkeet	5 929	5 252
Keskeneräiset tuotteet	1 952	2 627
Muu vaihto-omaisuus	945	331
Ennakkomaksut pitkäaikaishankkeista	847	1 367
YHTEENSÄ	9 674	9 577

Tilikauden aikana vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on alennettu vastaamaan luovutushintaa kirjaamalla arvonalentumisena 357 tuhatta euroa (261 tuhatta euroa).

Laatimisperiaate

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Materiaali- ja raaka-ainevaraston arvostus on tehty painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon on kohdistettu tuotteiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvat muuttuvat menot sekä tuotteisiin kohdistuva osuus tuotannon välillisistä kuluista ja poistoista normaalilla toiminta-asteella ilman rahoituskuluja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja myyntikustannuksilla. Vaihto-omaisuuden arvossa on huomioitu epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen.

Riskienhallinta

Tilinpäätöshetkellä toimittajille ja alihankkijoille maksettuihin ennakkomaksuihin liittyy riski, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan ja palauttamaan ennakkomaksua. Riskiä hallitaan tarkastamalla alihankkijoiden riskiposition suuruutta ja suoritteen fyysistä edistymistä sekä vaatimalla tietyiltä toimittajilta ennakkomaksun vakuuksia. Tilinpäätöshetkellä vakuudettomia maksettuja ennakkomaksuja oli 0,8 miljoonaa euroa.

1 000 euroa	2016	2015

MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
Myyntisaamiset	5 612	4 787
Osatuloutussaamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta	16 741	26 533
Siirtosaamiset	691	890
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	90	48
Muut saamiset	1 341	2 587
YHTEENSÄ	24 476	34 845

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Henkilöstökulujaksotukset	21	5
Tuloverosaaminen	40	123
Muut siirtosaamiset	630	761
YHTEENSÄ	691	890

1 000 euroa 2016 2015

Laatimisperiaate

Konsernin varoihin kuuluvat myyntisaamiset, hankesaamiset, siirtosaamiset, johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset ja muut saamiset.

Tiedot myyntisaamisiin ja osatuloutussaamisiin liittyvistä arvonalentumisista ja altistumisesta luottoja vastapuoliriskille on esitetty liitetiedossa Myyntisaamiset ja hankesaamiset, sivulla 20. Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa Rahoitusvarat, sivulla 40.

Johdon harkintaa edellyttäviin arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Johto on arvioinut asiakkaiden ja muiden vastapuolien kykyä suoriutua toisilleen olevista kaupallisista saatavista ja lainoihin liittyvistä maksuvelvoitteista.

Siirtovelat Johdannaiset	8 097 7	8 030 31
Tuloverovelka	1 131	11
Muut velat	704	1 432
YHTEENSÄ	30 604	28 420
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Pitkäaikaishankkeisiin liittyvät projektikulujaksotukset	1 435	1 560
Henkilöstökulujaksotukset	6 146	6 104
Rahoituskulut	176	59
Muut siirtovelat	340	307

Saadut ennakkomaksut, 13 069 tuhatta euroa (11 024 tuhatta euroa), sisältävät pitkäaikaishankkeista saatuja ennakkomaksuja 12 339 tuhatta euroa (9 471 tuhatta euroa).

Laatimisperiaate

Konsernin ostovelkoihin ja muihin velkoihin kuuluvat velat, jotka ovat syntyneet ennen tilikauden päättymistä toimitetuista tavaroista ja palveluista. Velat ovat vakuudettomia ja erääntyvät maksettavaksi 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Erien kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa tilinpäätöshetkellä.

1 000 euroa	2016	2015

VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT (NETTO)
Liikevaihtoon sisältyvät	-82	280
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät	-178	126
Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät	534	88
YHTEENSÄ	274	494

1 000 euroa	2016	2015

JOHDANNAISET
Valuuttatermiinien nimellisarvot
Taloudellinen suojaus
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	6 084	2 969
Suojauslaskenta
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	2 556	2 679

Valuuttatermiinien käyvät arvot
Taloudellinen suojaus
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	-41	-89
Suojauslaskenta
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	-75	-47

IFRS-standardit, jotka on julkaistu ja jotka ovat voimassa tulevilla tilikausilla

IFRS 9 -standardi astuu voimaan 1.1.2018. Muutos antaa mahdollisuuden soveltaa suojauslaskentaa laajemmin tulevien kassavirtojen suojauksessa.

Laatimisperiaate

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on erillistilinpäätöksissä muutettu toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivien kursseihin. Käytännössä on käytetty kurssia, joka vastaa likimain tapahtumahetken kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.

Laatimisperiaate

Konserni on käyttänyt valuuttajohdannaissopimuksia suojautuakseen valuuttakurssiriskeiltä, jotka liittyvät kaupallisten liiketoimien ja rahoituksen erien tuleviin maksutapahtumiin. Kunkin johdannaissopimuksen osalta on sen tekemisen hetkellä määritelty, mihin taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan tai erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus) liittyvää riskiä se suojaa ja sovelletaanko kyseiseen johdannaiseen suojauslaskentaa.

Johdannaiset on kirjattu sopimuksen tekohetkellä taseeseen niiden käypään arvoon, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty käyttämällä tilinpäätöshetken markkinahintoja. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Johdannaisten, joihin ei ole sovellettu suojauslaskentaa, arvonmuutokset on esitetty tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa. Konsernin taseeseen kirjatut johdannaiset erääntyvät viimeistään 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöshetkestä, ja ne on esitetty siirtosaamisena tai –velkana taseen lyhytaikaisissa varoissa tai veloissa.

Ulkomaanrahan määräisistä liiketoiminnoista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoimien kurssivoitot ja -tappiot on esitetty nettomääräisenä niitä vastaavissa erissä liiketuloksen yläpuolella. Rahavaroihin, lainoihin sekä muihin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on esitetty tuloslaskelman rahoituskuluissa

Laajaan tuloslaskelmaan eriin sisältyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältää monetaarisiin eriin liittyvät kurssierot, jotka täyttävät rahavirran suojaukselle määritetyt ehdot. Lisäksi erä sisältää ulkomaiseen tytäryhtiöön liittyvästä nettosijoituksesta syntyvän muuntoeron voitot.

Suojauslaskentaa on sovellettu, kun pitkäaikaishankkeen kassavirtaa suojaavasta johdannaissopimuksesta muodostuu olennainen valuuttariski. Päätös suojauslaskennan soveltamisesta tehdään kunkin sopimuksen osalta erikseen sopimushetkellä. Jokainen suojausjohdannainen suojaa tiettyjä varoja ja velkoja, sitovia sopimuksia tai tulevia sitovia liiketapahtumia. Suojausinstrumentin ja suojauskohteen välinen suojaussuhde sekä riskienhallintatavoitteet ja strategiat suojaustapahtumille on dokumentoitu suojaussuhteen syntyessä. Konserni dokumentoi suojauksen aloittamisesta eteenpäin arvion siitä, vastaako suojausinstrumentin käyvän arvon muutos tehokkaasti suojauksen kohteena olevien kassavirtojen tai muiden suojauksen kohteena olevien erien käyvän arvon muutosta.

Johdannaisten, joihin on sovellettu suojauslaskentaa, arvonmuutokset on esitetty laajan tuloslaskelman erissä, ja ne kertyvät oman pääoman muihin rahastoihin. Omaan pääomaan kertyneet voitot tai tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti silloin, kun ennakoitu liiketoimi on kirjattu tuloslaskelmaan.

Riskienhallinta

Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja altistuu siten valuuttakurssimuutoksista aiheutuville valuuttakurssiriskeille. Konsernin valuuttakurssiriskit muodostuvat ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista (transaktioriski) sekä sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin (translaatioriski).

Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat seuraavista valuutoista:

Kiinan juan (CNY)
Venäjän rupla (RUB)
Kanadan dollari (CAD)
Yhdysvaltain dollari (USD).

Konsernin myynnin jakauma vaihtelee vuosittain markkina-alueittain. Vuonna 2016 konsernin liikevaihdosta 50 prosenttia (53 %) tuli euroalueen ulkopuolelta. Konserni käyttää ensisijaisena kaupankäyntivaluuttana kunkin konserniyhtiön toimintavaluuttaa, joista merkittävin on euro. Muussa kuin konserniyhtiöiden kotivaluutassa myydyn liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2016 oli 11 prosenttia (12 %).

Konsernin operatiiviset yksiköt suojaavat emoyhtiön rahoitustoiminnon välityksellä sitoviin myyntisopimuksiin perustuvat valuuttamääräiset maksut sopimusten astuessa sitovasti voimaan. Myynnin maksujen operatiivisessa suojauksessa käytetään valuuttatermiinisopimuksia.

Konserni suojaa sisäisen kaupankäynnin valuuttatermiineillä. Konsernissa merkittävin yksittäinen hankintoihin liittyvä valuuttakurssiriski syntyy emoyhtiön sisäisistä ostoista Kiinasta, joissa kaupankäyntivaluutta on euro, mutta konsernin kustannukset määräytyvät Kiinan juaneina. Sitoviin hankintasopimuksiin liittyvien valuuttariskien suojauksessa käytetään ensisijaisesti samassa valuutassa olevista suojaamattomista myynnin maksuista kertyviä rahavirtoja.

Tulevia rahavirtoja, jotka eivät perustu molempia osapuolia sitoviin sopimuksiin, ei pääsääntöisesti suojata. Tarjousaikaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla. Liiketoimia suojaavien termiinisopimusten nimellisarvo tilinpäätöshetkellä oli 8,6 miljoonaa euroa (5,7 Me) ja käypä arvo -116 tuhatta euroa (-136 tuhatta euroa).

Konsernin yhtiöiden ottamat sisäiset lainat ja talletukset ovat pääosin kyseisen yhtiön toimintavaluutassa. Konsernin sisäisten lainojen valuuttakurssiriski suojataan valuuttatermiineillä lukuun ottamatta oman pääoman ehtoisia tai sellaiseksi tosiasiallisesti tulkittavia lainoja ja sellaisia käyttöpääomalainoja, joiden lyhennykset maksetaan samassa valuutassa ja ennustettavissa olevista myynnin suojaamattomista valuuttavirroista.

Tilikauden 2016 lopussa konsernin rahoituksen erien suojaukseen ei liittynyt termiinisopimuksia. Tytäryhtiöiden konsernin ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostetut lainat olivat kunkin yhtiön toimintavaluutassa.

Termiinisaamiset ja -velat, jotka liittyvät myynnin valuuttamaksujen taloudelliseen suojaukseen ja joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, muodostavat tilinpäätöshetkellä konsernille tulokseen vaikuttavan valuuttakurssiriskin siltä osin, kun suojaukseen tarkoitettujen johdannaisten arvo ylittää kyseisiltä sitovilta myyntisopimuksilta tuloutetun liikevaihdon. Taloudellisen suojauksen alaisten termiinisopimusten ja osatuloutussaatavien arvostuksella oli tilinpäätöshetkellä 41 tuhannen euron negatiivinen (-89 tuhatta euroa) vaikutus konsernin liiketulokseen. Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot on esitetty liitetiedossa Johdannaiset, sivulla 34.

Konserni soveltaa valuuttajohdannaissopimuksiin suojauslaskentaa silloin, kun sopimuksen käyvän arvon muutoksesta voi syntyä valuuttakurssien muutoksesta johtuvaa merkittävää tilapäistä vaikutusta konsernin liiketulokseen. Konsernin emoyhtiö tekee ulkoisen vastapuolen kanssa johdannaissopimuksen, joka määritetään suojauslaskennassa suojaavaksi instrumentiksi. Tytäryhtiöt käyttävät sisäisiä johdannaisia suojauskohteeksi määritetyn liiketoimen suojaamiseen. Johdannaisinstrumenttien arvonmuutosten kokonaismäärät on esitetty liitetiedossa Johdannaiset.

Transaktioriskiä seurataan konsernissa säännöllisesti päävaluuttapareittain. Nettovaluuttapositioissa huomioidaan tiedossa olevat tulevat, sitoviin sopimuksiin liittyvät valuuttavirrat tilinpäätöshetkestä eteenpäin sekä niiden suojaukseen tarkoitetut johdannaissopimukset, huolimatta siitä minkä tilikauden tulokseen valuuttariski kohdistuu. Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on, että konsernin valuuttaparikohtaiset avoimet nettovaluuttapositiot ovat alle 500 tuhatta euroa kunkin valuuttaparin osalta muiden valuuttaparien kuin Venäjän ruplan osalta, jossa tavoitteena on pitää nettovaluuttapositio alle miljoona euroa. Konsernin nettovaluuttapositio ja siitä tilinpäätöshetken taseeseen sisältyvä osuus (Taseen nettoriski) on esitetty valuuttapareittain seuraavassa taulukossa:

	Netto valuuttapositio		Taseen nettoriski
1 000 euroa	2016	2015	2016	2015
CNY/EUR	82	-79	286	224
RUB/EUR	-539	109	-539	109
CAD/EUR	185	152	185	152
USD/EUR	30	721	-379	789

Konserni altistuu translaatioriskille. Konserniin kuuluu ulkomaisia tytäryhtiöitä, joiden oma pääoma on muussa kuin emoyhtiön toimintavaluutassa. Valuuttakurssiriskiä, joka liittyy ulkomaisten tytäryhtiöiden nettoinvestointien konvertointiin konsernin kotivaluuttaan euroksi, ei ole suojattu. Konsernin tytäryhtiöiden muiden kuin euromääräisten omien pääomien yhteismäärä 31.12.2016 oli –3 680 tuhatta euroa (-2 543 tuhatta euroa). Nettoinvestoinnit on eritelty valuutoittain seuraavassa taulukossa:

Nettoinvestoinnit

1 000 euroa	2016	2015
CNY	0	1 394
RUB	0	0
CAD	84	84
USD	17	17
Muut	15	15

Herkkyysanalyysi valuuttakurssien transaktioriskistä, eli kohtuullisen ja mahdollisen valuuttakurssimuutoksen vaikutuksesta konsernin tulokseen verojen jälkeen 31.12.2016 on esitetty seuraavassa taulukossa:

Vaikutus tulokseen verojen jälkeen

1 000 euroa		2016		2015
CNY +/- 30%	+/-	436	+/-	36
RUB +/- 30%	+/-	152	+/-	125
CAD +/- 30%	+/-	566	+/-	99
USD +/- 30%	+/-	5	+/-	1

Herkkyysanalyysissä on huomioitu tilinpäätöshetken taseeseen sisältyvät kaikki valuuttamääräiset saatavat ja velat sekä valuuttajohdannaissopimukset. Analyysissä on oletettu valuuttakurssimuutoksen olevan +/- 30 prosenttia tilinpäätöshetkestä perustuen vallitsevaan epävarmuuteen rahamarkkinoiden kehityksestä. Muiden tekijöiden on oletettu pysyvän muuttumattomina.

1 000 euroa	2016	2015
OSAKEPÄÄOMA
Osakepääoma 1.1.	8 223	8 031
Osakeoptioiden käyttö	33	193
Osakepääoma 31.12.	8 256	8 223
KÄYVÄN ARVON RAHASTO JA MUUT RAHASTOT
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	4 950	5 339
Osakeoptioiden käyttö	495	414
Pääoman palautus	-	-803
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	5 445	4 950
Muut rahastot 1.1.	1 058	662
Käyvän arvon rahasto	259	-
Rahavirran suojaukset, suojauslaskenta	66	8
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset palkkiot	-191	389
Eriin liittyvät laskennalliset verot	-60	-
Muut rahastot 31.12.	1 132	1 058
MUUNTOEROT
Muuntoerot 1.1.	308	220
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	534	88
Muuntoerot 31.12.	842	308
KERTYNEET VOITTOVARAT
Kertyneet voittovarat 1.1.	15 161	10 083
Osingonjako	-3 303	-1 606
Tilikauden tulos	6 684	6 684
Kertyneet voittovarat 31.12.	18 543	15 161

MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	-	2
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos	259	-
Rahavirran suojaukset	66	8
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	534	88
Eriin liittyvät tuloverot	-60	-
YHTEENSÄ	799	98

Osakepääomassa on esitetty konsernin ulkopuolisten tahojen omistamat K–sarjan ja A–sarjan osakkeet. Menot, jotka liittyvät omien, oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, on esitetty oman pääoman vähennyseränä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muut rahastot sisältävät käyvän arvon arvostuksesta syntyneen arvonkorotusrahaston, myönnettyinä osakkeina toteutettavat osakeperusteiset palkkiot ja suojausinstrumenttien rahaston.

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot.

Konsernin tilinpäätöksessä hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko on kirjattu velaksi ja vähennykseksi jakokelpoisesta omasta pääomasta sille kaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon jaettavaksi.

Varsinainen yhtiökokous 31.3.2016 päätti jakaa tilikaudelta 2015 osinkoa 0,80 euroa osaketta kohti. Osinkoa jaettiin yhteensä 3.302.526,40 euroa, josta A-sarjan osakkeiden osuus oli yhteensä 2.509.597,60 euroa ja K-sarjan osakkeiden osuus yhteensä 792.928,80 euroa. Osinkojen maksupäivä oli 12.4.2016.

Osakkeet, 1 000 kpl		2016	2015
K-sarjan osakkeet (kantaosakkeet)	20 ääntä/osake	991	991
A-sarjan osakkeet	1 ääni/osake	3 215	3 121
Yhteensä 31.12.		4 206	4 112
Omat osakkeet 1.1.		-	-
Omien osakkeiden hankinta rekisteröity 5.10.		15	-
Omat osakkeet 31.12.		15	-
Osakkeiden lukumäärän muutokset, 1 000 kpl
Osakkeiden lukumäärä 1.1.		4 112	4 015
Osakeoptioiden käyttö		80	96
Suunnattu osakeanti yhtiölle itselleen		15	-
Osakkeiden lukumäärä 31.12.		4 206	4 112

Erittely osakepääoman muutoksista 1.1.1994–31.12.2016	Osakepää oma, euroa	K–sarjan osakkeet, kpl	A–sarjan osakkeet, kpl
Osakepääoma 1.1.1994	5 359 073	1 054 600	2 124 240
Osakeanti 21.9.1994	1 069 285	-	635 768
K–sarjan osakkeiden muunto A–sarjan osakkeiksi 1998	-	-14 000	14 000
Osakepääoman alennus (vararahasto) 30.6.2000	-12 648	-	-
Osakepääoman korotus, rahastoanti 30.6.2000	1 213 506	-	-
K–sarjan osakkeiden muunto A–sarjan osakkeiksi 2003	-	-44 539	44 539
K–sarjan osakkeiden muunto A–sarjan osakkeiksi 2004	-	-4 900	4 900
Osakkeiden rekisteröinti optiotodistuksilla 2006	380 300	-	190 150
Osakkeiden merkintä 2010 optio-oikeuksilla 2014	20 940	-	10 470
Osakkeiden merkintä 2010 optio-oikeuksilla 2015	192 960	-	96 480
Suunnattu osakeanti yhtiölle itselleen	-	-	14 523
Osakkeiden merkintä 2010 optio-oikeuksilla 2016	32 900	-	80 231
Osakepääoma 31.12.2016	8 256 316	991 161	3 215 301
Kaupankäynnin kohteena olevat muut arvopaperit		2016	2015
2010 A-sarjan optio-oikeudet, merkitsemättä 31.12.		-	15 355
2010 B-sarjan optio-oikeudet, merkitsemättä 31.12.		16 449	58 400
2010 C-sarjan optio-oikeudet, merkitsemättä 31.12.		31 370	54 295

Merkitsemättä yhteensä 31.12. 47 819 128 050

Raute Oyj:llä on kaksi osakesarjaa, K-sarja ja A-sarja. Yhtiön osakkeen nimellisarvoa koskeva määräys poistettiin yhtiöjärjestyksestä varsinaisen yhtiökokouksen 31.3.2016 tekemällä päätöksellä. Osakekohtaiset tunnusluvut on esitetty tilinpäätöksen sivulla 48.

Vuoden 2016 aikana 2010 A -sarjan optio-oikeuksilla on merkitty yhteensä 15 355 kappaletta, B -sarjan optio-oikeuksilla 41 951 kappaletta ja C -sarjan optio-oikeuksilla 22 925 kappaletta A-sarjan osakkeita. Raute Oyj:n A-sarjan optioiden osakkeiden merkintäaika päättyi 31.3.2016.

Raute Oyj:n 2010 B optiot noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä kaupankäyntitunnuksilla RAU-TEEW210 ja 2010 C optiot kaupankäyntitunnuksella RAUTEEW310. B-sarjan optioiden osakkeiden merkintäaika on 1.3.2014-31.3.2017 ja C-sarjan optioiden osakkeiden merkintäaika 1.3.2015- 31.3.2018. Vastaavasti merkintähinnat ovat 7,13 euroa ja 6,00 euroa ja päätöskurssit 9,10 euroa ja 8,80 euroa vuoden 2016 lopussa.

Yhtiö on hankkinut tilikauden aikana maksuttomalla osakeannilla yhtiölle itselleen omia osakkeitaan yhteensä 14 523 kappaletta yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti. Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 5.10.2016 ja ne olivat yhtiön hallussa tilinpäätöshetkellä 31.12.2016.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on tehokas pääomarakenne, jonka avulla varmistetaan konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla. Konsernin emoyhtiön luottoluokitus oli vuoden 2016 sekä vertailuvuoden 2015 hyvä. Konsernin pääomarakennetta seurataan Omavaraisuusaste -tunnusluvulla, jolle on asetettu strateginen tavoitetaso. Tilikauden 2016 aikana konsernin tavoitteena oli säilyttää omavaraisuusaste yli 40 prosentin tasolla. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 60 prosenttia (59 %) ja gearing -60 prosenttia (-17 %).

1 000 euroa	2016	2015

Laimentamaton osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta, 1 000 euroa	6 684	6 684
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	4 167	4 051
Osakekohtainen tulos, euroa	1,60	1,65

Laimennettu osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta, 1 000 euroa	6 684	6 684
Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	4 210	4 079
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa	1,59	1,64

Laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa
jakajana käytetty osakemäärän painotettu keskiarvo
Laimentamatonta osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty osakkeiden
lukumäärän painotettu keskiarvo	4 167	4 051
Osakeperusteiset maksut	43	28
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo	4 210	4 079

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, jota on oikaistu osakeperusteisten maksujen laimennusvaikutuksella. Osakeperusteisilla maksuilla on laimentava vaikutus, kun osake-etuuksien merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo.

Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentaa varten on osakeperusteisten maksujen osalta selvitetty osakemäärä, joka ulkona oleviin osake-etuuksiin liittyvien merkintäoikeuksien raha-arvon perusteella olisi voitu hankkia käypään arvoon (yhtiön osakkeen tilikauden keskimääräinen markkinahinta). Tätä osakemäärää verrataan osakemäärään, joka olisi laskettu liikkeeseen, jos osake-etuudet olisi toteutettu. Osakeperusteisten maksujen laimentava vaikutus laimennettuun osakemäärään oli 43 049 kappaletta (27 719 kappaletta).

1 000 euroa	2016	2015

LYHYTAIKAISET KOROLLISET VELAT
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Rahoituslainojen lyhennykset	3 136	1 535
YHTEENSÄ	3 136	1 535
Konsernin lyhytaikaisten lainojen jakauma valuutoittain - Euro (EUR) - Kiinan juan (CNY)	0 % 100 %	81 % 19 %
Korollisten lyhytaikaisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot Rahoituslainojen lyhennykset	5,37 %	4,15 %

1 000 euroa	Tasearvo 31.12.2016	Käypä arvo 31.12.2016	Tasearvo 31.12.2015	Käypä arvo 31.12.2015
Rahoitusvelkojen käyvät arvot
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
- Johdannaissopimukset	7	7	31	31
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
- Rahoituslainat	3 136	3 136	1 535	1 535
- Ostovelat ja muut velat	21 369	21 369	20 348	20 348
- Siirtovelat	8 097	8 097	8 030	8 030
Yhteensä	32 609	32 609	29 944	29 944
Jaottelu rahoitusinstrumenttiryhmittäin
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	7	7	31	31
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat	32 602	32 602	29 913	29 913
1 000 euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Hierarkiatasot
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
- Johdannaissopimukset	-	7	-	7
Yhteensä	-	7	-	7

Käyvän arvon hierarkiatason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin, mutta niillä ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla.

Laatimisperiaate

Rahoitusvelat on merkitty alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, on arvostettu efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Lyhytaikaiset rahoitusvelat ovat velkoja, joissa konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöshetkestä.

Rahoituslainan seuraavan tilikauden aikana erääntyvät lyhennykset on esitetty lyhytaikaisissa veloissa. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä 2016 pitkäaikaista rahoitusvelkaa.

Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyy tytäryhtiön ottama Rahoituslaina 3,1 miljoonaa euroa (0,2 miljoonaa) emoyhtiön hyväksymältä rahoituslaitoksel-

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2016		vertailuvuosi
1 000 euroa	2017
Rahoituslainat		Rahoituslainat
Lyhennykset	3 136
Rahoituskulut	85
Yhteensä	3 221
Ostovelat		Ostovelat
Lyhennykset	7 596
Rahoituskulut	-
Yhteensä	7 596
Siirtovelat		Siirtovelat
Lyhennykset	7 987
Rahoituskulut	-
Yhteensä	7 987
Johdannaiset		Johdannaiset
Suoritettavat rahavirrat	-6 775
Saatavat rahavirrat	4 235
Yhteensä	-2 540

ta. Konsernin lainojen vakuudet ja vastuut on esitetty liitetiedossa Vakuudet ja vastuusitoumukset, sivu 44.

Riskienhallinta

Konsernin korkoriski aiheutuu rahoituslainoista. Konsernin tavoitteena on suojautua vieraan pääoman korkoriskiltä kiinteäkorkoisilla lainoilla, korkojohdannaisinstrumenteilla ja riittävällä likvidien varojen määrällä. Konserni ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena. Vaihtuvakorkoiset lainat altistavat konsernin rahavirran korkoriskille.

Korkotason vaihteluiden vaikutus kohdistuu konsernissa pääosin likvidien varojen tulevaan tuottotasoon ja lyhytaikaisten, käyttöpääomarahoitukseen tarkoitettujen luottolimiittien käyttöön käyttöpääomarahoituksessa.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma vertailuvuosi
1 000 euroa	2016
Rahoituslainat
Lyhennykset	1 535
Rahoituskulut	45
Yhteensä	1 580
Ostovelat
Lyhennykset	7 893
Rahoituskulut	-
Yhteensä	7 893
Siirtovelat
Lyhennykset	7 974
Rahoituskulut	-
Yhteensä	7 974
Johdannaiset
Suoritettavat rahavirrat	-5 667
Saatavat rahavirrat	5 483
Yhteensä	-184

1 000 euroa	Tasearvo 31.12.2016	Käypä arvo 31.12.2016	Tasearvo 31.12.2015	Käypä arvo 31.12.2015
Rahoitusvarojen käyvät arvot
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
- Johdannaissopimukset	90	90	48	48
- Noteeraamattomat osakesijoitukset	748	748	490	490
Lainat ja saamiset
- Myyntisaamiset ja muut saamiset	24 385	24 385	31 320	31 320
Rahavarat	23 769	23 769	6 538	6 538
Yhteensä	48 992	48 992	38 396	38 396
Jaottelu rahoitusinstrumenttiryhmittäin
Lainat ja saamiset	48 154	48 154	37 858	37 858
Myytävissä olevat rahoitusvarat	838	838	538	538

Taseessa erä Myyntisaamiset ja muut saamiset sisältää osatuloutussaamisia pitkäaikaishankkeista asiakkailta 16 741 tuhatta euroa (26 533 tuhatta euroa).

1 000 euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Hierarkiatasot
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
- Noteeraamattomat osakesijoitukset	-	-	748	748
- Johdannaissopimukset	-	90	-	90
Yhteensä	-	90	748	838

Käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien jaoteltu perustuu IFRS 7 -standardin mukaiseen jaotteluun. Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteina. Käyvät arvot perustuvat näiden instrumenttien kohdalla toimivilta markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän noteerattuun markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin, mutta niillä ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan johdon harkintaa edellyttäviin arvostustekijöihin.

Laatimisperiaate

Rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu on tehty hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarat on kirjattu pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun rahoitusvaran riskit ja tuotot on siirretty merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle. Taseen rahoitusvarojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkina-arvoihin niiltä osin, kun käypä arvo on voitu luotettavasti määrittää. Konsernin rahoituserien tasearvot vastaavat konsernitaseen kirjanpitoarvoja tase-erien luonteesta johtuen. 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatta-

vat rahoitusvarat on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi.

Johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Avointen valuuttatermiinisopimusten nimellisarvot on esitetty liitetiedossa Johdannaiset, sivulla 34.

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakesijoituksista. Noteeraamattomat osakkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla niiltä osin, kun niiden käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Tilinpäätöshetkellä taseen myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä riskikeskittymiä.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni on arvioinut tilinpäätöshetkellä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson ajan, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on siirretty tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei ole peruutettu tulosvaikutteisesti. Myyntisaamisiin liittyvä luottotappioriski on arvioitu tilinpäätöshetkellä tehtävän myyntisaamisten kattavan ja yksilöllisen tarkastelun sekä arvioinnin perusteella. Myyntisaamisten arvon alentumiseen viittaavina seikkoina on pidetty velallisen merkittävistä taloudellisista vaikeuksista johtuvaa maksujen toistuvia laiminlyöntejä tai viivästymisiä, velallista uhkaavaa konkurssia tai velkajärjestelyjä. Ennakoidut arvonalentumistappiot on kirjattu tuloslaskelmaan saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksen suuruisena. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

1 000 euroa	2016	2015

RAHAT JA PANKKISAAMISET
Käteinen raha ja pankkitilit	23 769	6 538
YHTEENSÄ	23 769	6 538
Rahavirtalaskelman rahavarat
Rahavarat	23 769	6 538
Yhteensä	23 769	6 538

1 000 euroa	2016	2015

MUUT RAHOITUSVARAT
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Noteeraamattomat osakesijoitukset	490	500
Arvonkorotus: PHP-Holding Oy	186	-
Arvonkorotus: Muut osakkeet	73	-
Arvonalentuminen	-	-10
Yhteensä	748	490

Rahavaroihin sisältyvät käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset sekä muut lyhytaikaiset likvidit sijoitukset, joiden erääntymisaika on enintään kolme kuukautta. Pankeilta saadut tililuotot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi. Rahoitusvarat on kirjattu pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Riskienhallinta

Sijoitustoiminnan vastapuoliriski

Konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitusinstrumenttisopimuksiin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Sijoitustoiminnassa ja johdannaissopimuksia tehtäessä vastapuoliksi hyväksytään tahot, joiden luottokelpoisuusluokitus on hyvä ja jotka täyttävät rahoituspolitiikassa määritellyt muut ehdot. Sijoituksia, johdannaissopimuksia ja lainasopimuksia tehtäessä konserni soveltaa vastapuolikohtaisia enimmäismääriä riskikeskittymien välttämiseksi. Tilinpäätöshetkellä konsernin kassanhallintaan liittyvät varat olivat pankkitileillä. Likvidit varat euroalueen ulkopuolella olevissa rahoituslaitoksissa olivat tilinpäätöshetkellä 5,8 miljoonaa euroa (3,4 Me).

Laatimisperiaate

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakesijoituksista. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät tai yhtiö aikoo luopua niistä 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Konsernilla ei ole toistaiseksi aikomusta luopua näistä sijoituksista, joten ne on sisällytetty pitkäaikaisiin varoihin. Noteeraamattomat osakkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla niiltä osin, kun niiden käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja esitetty käyvän arvon rahastossa laskennallisen veron vaikutus huomioon ottaen. Omaisuuserien pysyvät arvonalentumiset on kirjattu suoraan tuloslaskelmaan. Myytävissä olevat rahoitusvarat on esitetty rahoitusvarojen käyvän arvon hierarkiassa tasolla 3. Tiedot rahoitusvarojen käypien arvojen hierarkiasta on esitetty liitetitiedossa sivulla 40.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet

Noteeraamattomien osakkeiden käyvän arvon määrityksessä on käytetty johdon harkintaa ja tehty oletuksia, jotka ovat perustuneet tilikauden päättyessä saatavilla olevaan tietoon markkinaolosuhteista.

Riskienhallinta

Konsernin projektiliiketoiminnan luonteesta johtuen rahoitustarve ja likvidien varojen määrä vaihtelevat myös lyhyellä aikavälillä. Käyttöpääomatarpeiden ennustamisen tekevät erityisen haasteelliseksi uudet tilaukset, joiden maksuehdot ovat yksilöllisiä ja joiden maksujen ajalliseen toteutumiseen liittyy epävarmuutta.

Maksuvalmiuden turvaamiseksi on konsernin rahoituspolitiikassa määritelty rahavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten vähimmäismäärä. Hyvä maksuvalmius pyritään ensisijaisesti säilyttämään tehokkaalla käyttöpääoma- ja kassanhallinnalla. Pitkällä aikavälillä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvää riskiä hallitaan hyödyntämällä erilaisia rahoituslähteitä. Sijoituksilta edellytetään riittävää likviditeettiä. Konsernilla ei tilinpäätöksessä 31.12.2016 ja vertailuvuonna ollut korollista nettovelkaa. Konsernin käytössä olevat rahavarat ja luottolimiitit riittävät kattamaan konsernin lyhytaikaiset rahoitustarpeet.

Konsernin rahavarojen määrä tilikauden lopussa oli 23,8 miljoonaa euroa (6,5 Me). Konserni on varautunut vaihteleviin käyttöpääomatarpeisiin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin yhteensä 23,0 miljoonan euron pitkäaikaisilla luottolimiittisopimuksilla kolmen pohjoismaisen pankin kanssa. Limiitistä oli tilikauden päättyessä käyttämättä 21,6 miljoonaa euroa. Nykyiset luottolimiittisopimukset päättyvät vuonna 2019.

Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti lyhytaikaisiin talletuksiin tai jälkimarkkinakelpoisiin, hyvän luottokelpoisuuden omaaviin euromääräisiin sijoituksiin.

Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyvät ostovelat, johdannaisvelat ja korolliset velat. Ostovelat erääntyvät keskimäärin alle kuukauden kuluessa. Konsernin lainasopimuksiin perustuvien korollisten rahoitusvelkojen lyhennykset ja niihin liittyvien rahoituskulujen kassavirrat ja muut rahoitusvelkojen kassavirrat on esitetty liitetiedossa Rahoitusvelat sivulla 39.

Konsernin likviditeettiä turvaavat lisäksi pankkitililimiitit ja Raute Oyj:n 10 miljoonan euron (10 Me) kotimainen yritystodistusohjelma, jonka puitteissa yhtiö voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. Ohjelman järjestäjänä toimii Nordea Bank AB (publ).

Luottojärjestelysopimusten kovenantit

Konserni on antanut laina- ja luottojärjestelysopimuksissa sekä niiden vakuusjärjestelysopimuksissa seuraavat tärkeimmät taloudellisiin tunnuslukuihin liittyvät erityisehdot eli kovenantit:

omavaraisuusaste vähintään 30 prosenttia ja
gearing alle +100 prosenttia.

Lainakovenantit raportoidaan lainan antajalle neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua.

Tilikauden 2016 ja vertailuvuoden aikana konserni on täyttänyt erityisehtojen vaatimukset sekä saavuttanut Omavaraisuusaste -tunnusluvulle asetetut tavoitteet.

Käyttöpääoman vaihtelu

Taseen käyttöpääomaerien ja niistä laskettavien tunnuslukujen vaihtelu johtuu projektiliiketoiminnalle luonteenomaisesta asiakkaiden maksuerien ja projektitoimitusten kustannuskertymien eriaikaisuudesta. Erityisesti yksittäisiin isoihin hankkeisiin sitoutuu tyypillisesti käyttöpääomaa juuri ennen koneiden ja laitteiden toimitusta asiakkaalle.

Rahoitustuotot ja -kulut Tilinpäätös 2016 / Konserni

1 000 euroa	2016	2015
RAHOITUSKULUT, NETTO
Rahoitustuotot
Korkotuotot saamisista	3	2
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	114	97
Valuuttakurssivoitot muista rahoituseristä	6	163
Muut rahoitustuotot	-	80
Rahoitustuotot yhteensä	123	342

Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoituslainoista	-173	-114
Valuuttakurssitappiot rahoituslainoista	-	-3
Valuuttakurssitappiot muista rahoituseristä	-184	-34
Arvonalentumistappiot myytävissä olevista sijoituksista	-	-10
Muut rahoituskulut	-104	-182
Rahoituskulut yhteensä	-461	-343

Rahoituskulut, netto	-338	-1

Laatimisperiaate

Korkotuotot on kirjattu tuotoksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. Osinkotuotot on kirjattu tuotoksi sille tilikaudelle, jonka aikana osingon maksun saamiseen on syntynyt oikeus.

Valuuttakurssivoitot aiheutuvat konsernilla olevien valuuttamääräisten rahavarojen ja rahoitusvelkojen arvostamisesta.

Korkokulut rahoituslainoista on kirjattu kuluksi sille tilikaudelle, jolle ne rahoituslainasopimuksessa määritettyjen korkovelvoitteiden perusteella kohdistuvat. Muut korkokulut on kirjattu sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Valuuttakurssitappiot aiheutuvat konsernilla olevien valuuttamääräisten rahavarojen ja rahoitusvelkojen arvostamisesta.

1 000 euroa	2016	2015

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
Omasta puolesta annetut vakuudet
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	6 623	7 869
Rahoituslainat	-	1 250
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	-	1 250
Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Rahoituslainat	3 136	285
Muut vastuut	189	568
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	3 377	881
Kaupalliset pankkitakaukset omasta ja konserniyhtiöiden puolesta	17 793	11 546
Muut omat vastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	926	903
1-5 vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	756	1 301
Myöhemmin erääntyvät vuokravastuut	1	-
Yhteensä	1 684	2 204

Lainat ja takaukset lähipiirille

Emoyhtiö Raute Oyj:llä oli tilinpäätöksessä 31.12.2016 saamisia tytäryhtiöltään Raute Canada Ltd.:ltä 2 114 tuhatta euroa (992 tuhatta euroa).

Raute Oyj on antanut 3 136 tuhannen euron (285 tuhatta euroa) vastatakauksen ulkomaisen tytäryhtiön lainoista. Raute Oyj on antanut 20 tuhannen euron (568 tuhatta euroa) kaupallisen vastatakauksen tytäryhtiöiden puolesta.

1 000 euroa	2016	%	2015	%

SEGMENTTITIEDOT
Puutuoteteknologia
Liikevaihto	113 130		127 278
Liiketulos	8 558		8 120
Varat	69 767		61 760
Velat	35 549		32 059
Investoinnit	3 224		2 506
Puutuoteteknologiasegmentin varat maantieteellisesti
Suomi	58 993	85	52 488	85
Kiina	5 357	8	4 572	7
Pohjois-Amerikka	4 077	6	3 655	6
Venäjä	990	1	732	1
Etelä-Amerikka	189	0	202	0
Muut	161	0	112	0
Yhteensä	69 767	100	61 760	100
Puutuoteteknologiasegmentin investoinnit maantieteellisesti
Suomi	2 925	91	2 388	95
Kiina	104	3	57	2
Pohjois-Amerikka	181	6	61	2
Venäjä	9	0	-	-
Etelä-Amerikka	1	0	1	0
Muut	4	0	-	-
Yhteensä	3 224	100	2 506	100

Raute-konsernin toiminnot kuuluvat kokonaisuudessaan puutuoteteknologiasegmenttiin. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmentille ja sen tuloksen arvioinnista, on Raute Oyj:n hallitus. Hallitus seuraa kannattavuutta Liiketulos -tunnusluvulla.

Rauten liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen perustella puutuoteteknologiasegmenttinä raportoitava toimintasegmentti muodostuu koko konsernista ja segmentin tiedot ovat yhtenevät koko konsernin tietojen kanssa.

Toimintasegmenttijako perustuu konsernin sisäiseen päätöksentekojärjestykseen ja on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan taloudellisen tiedon kanssa. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita.

Esitetyt osavuosikatsausluvut ovat tilintarkastamattomia.

1 000 euroa	Q4 2016	Q3 2016	Q2 2016	Q1 2016	Q4 2015	Q3 2015	Q2 2015	Q1 2015

LIIKEVAIHTO	36 043	23 355	27 306	26 427	39 521	31 391	31 759	24 606
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varasto jen muutos	-894	67	60	917	-1 254	1 161	-532	312
Liiketoiminnan muut tuotot	24	46	73	962	32	7	314	40
Materiaalit ja palvelut	-17 041	-10 032	-13 513	-14 264	-21 316	-18 623	-16 197	-11 856
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	-9 882	-8 627	-8 966	-9 131	-8 935	-8 357	-8 878	-8 140
Poistot	-646	-605	-573	-515	-296	-565	-716	-548
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-1 370	-	-	-
Liiketoiminnan muut kulut	-3 313	-2 838	-2 871	-3 009	-3 600	-3 102	-3 529	-3 211
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-30 881	-22 103	-25 923	-26 919	-35 518	-30 646	-29 320	-23 754
LIIKETULOS	4 292	1 364	1 516	1 386	2 781	1 912	2 222	1 204
% liikevaihdosta	11,9	5,8	5,6	5,2	7,0	6,1	7,0	4,9
Rahoitustuotot	152	-70	-52	93	129	-42	-10	266
Rahoituskulut	-139	-134	35	-222	-72	-99	-61	-112
Rahoituskulut, netto	13	-204	-17	-129	57	-141	-71	154
TULOS ENNEN VEROJA	4 304	1 159	1 499	1 258	2 837	1 772	2 151	1 359
% liikevaihdosta	11,9	5,0	5,5	4,8	7,2	5,6	6,8	5,5
Tuloverot	-689	-219	-274	-353	-459	-300	-400	-276
KAUDEN TULOS	3 615	940	1 224	904	2 378	1 472	1 750	1 083
% liikevaihdosta	10,0	4,0	4,5	3,4	6,0	4,7	5,5	4,4
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa	0,86	0,22	0,29	0,22	0,58	0,36	0,43	0,27
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa	0,85	0,22	0,29	0,22	0,58	0,36	0,43	0,27
Osakkeiden oikaistu keskimääräinen kappalemäärä, 1 000 kpl	4 191	4 192	4 147	4 124	4 091	4 053	4 025	4 015
Osakkeiden oikaistu keskimääräinen kappalemäärä laimennettuna, 1 000 kpl	4 235	4 201	4 189	4 151	4 139	4 065	4 036	4 043
TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN
Saadut tilaukset vuosineljänneksittäin, Me	42	92	16	13	16	14	31	84
Tilauskanta vuosineljänneksen lopussa, Me	106	102	32	44	60	83	100	101

	2016	2015	2014	2013	2012	Laskentakaava
Liikevaihto	113 130	127 278	94 021	83 274	101 273	Liiketulos	Liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon
Liikevaihdon muutos, %	-11,1	35,4	12,9	-17,8	36,3		lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut val
Viennin osuus	88 612	97 113	88 696	78 436	95 099		miiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella ja
% liikevaihdosta	78,3	76,3	94,3	94,2	93,9		omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sekä vähenne
Liiketulos	8 558	8 120	2 605	1 828	5 022		tään poistot, mahdolliset arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan
% liikevaihdosta	7,6	6,4	2,8	2,2	5,0		muut kulut.
							Liiketulos
Tulos ennen veroja	8 220	8 118	2 810	1 589	4 766	Liiketulos, % liikevaihdosta	x 100 Tilikauden liikevaihto
% liikevaihdosta	7,3	6,4	3,0	1,9	4,7	Tulos ennen veroja, % liike	Tulos ennen veroja
Tilikauden tulos	6 684	6 684	2 361	1 196	2 985	vaihdosta	x 100 Tilikauden liikevaihto
% liikevaihdosta	5,9	5,3	2,5	1,4	3,0		Tilikauden tulos
						Tilikauden tulos, % liikevaih dosta	x 100 Tilikauden liikevaihto
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	25,3	28,5	10,9	7,3	15,0
Oman pääoman tuotto (ROE), %	20,9	24,7	9,8	5,0	13,1	Sijoitetun pääoman tuotto (ROI),	Tulos ennen veroja + rahoituskulut x 100
Taseen loppusumma	69 767	61 760	52 646	48 783	63 076	%	Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (tilikauden keskiarvo)
Korolliset nettovelat	-20 633	-5 003	-1 669	-6 677	-8 087
% liikevaihdosta	-18,2	-3,9	-1,8	-8,0	-8,0	Oman pääoman tuotto (ROE), % Voitto	x 100
Korottomat velat	31 760	28 421	22 795	18 302	27 235		Oma pääoma (tilikauden keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	60,4	58,5	55,8	56,6	48,0	Korolliset nettovelat	Korolliset velat ./ (rahavarat + käypään arvoon tulosvai
Gearing, %	-60,3	-16,8	-6,9	-28,3	-33,5		kutteisesti kirjattavat rahoitusvarat)
						Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma x 100
Bruttoinvestoinnit	3 224	2 506	1 675	3 189	3 529		Taseen loppusumma ./. saadut ennakkomaksut
% liikevaihdosta	2,8	2,0	1,8	3,8	3,5		Korolliset nettorahoitusvelat
Tutkimus- ja kehittämismenot	2 863	3 092	1 767	2 523	2 516	Gearing, %	x 100 Oma pääoma
% liikevaihdosta	2,5	2,4	1,9	3,0	2,5		Tilikauden päättymisajankohtaan mennessä sitovasti saadut, mut
Tilauskanta, Me	106	60	44	28	50	Tilauskanta, Me	ta toimittamattomat tilaukset niiltä osin, kun tilauksia ei ole kirjattu
Uudet tilaukset, Me	162	145	112	63	116		liikevaihtoon IAS 11 -standardin Pitkäaikaishankkeet mukaisesti.
						Uudet tilaukset, Me	Tilikauden aikana sitovasti voimaan astuneet myynti tilaukset.
Henkilöstö 31.12.	643	646	587	534	503
Henkilöstö, tehollinen keskimäärin	631	614	530	515	480	Henkilöstö 31.12.	Tilikauden lopussa työsuhteessa olleiden henkilöiden lukumäärä.
Henkilöstö, keskimäärin	642	624	545	522	488	Henkilöstö, tehollinen keski määrin	Keskiarvo tilikauden kalenterikuukausien lopussa työsuhteessa olleiden henkilöiden tehollisesta määrästä.
Osingonjako	4 206*	3 303	1 606	801	2 002		Keskiarvo tilikauden kalenterikuukausien lopussa työsuh
Pääoman palautus	-*	-	803	1 201	-	Henkilöstö, keskimäärin	teessa olleiden henkilöiden määrästä.

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

	2016	2015	2014	2013	2012

Tulos/osake (EPS), laimentamaton, euroa	1,60	1,65	0,59	0,30	0,75
Tulos/osake (EPS), laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa	1,59	1,64	0,59	0,30	0,75
Oma pääoma/osake, euroa	8,13	7,26	6,06	5,90	6,03
Osinko/A-sarjan osake, euroa	1,00*	0,80	0,40	0,20	0,50
Osinko/K-sarjan osake, euroa	1,00*	0,80	0,40	0,20	0,50
Osinko/tulos, %	62,3*	48,4	68,0	66,7	66,4
Efektiivinen osinkotuotto, %	6,0*	5,7	5,5	2,9	5,6
Hinta/voitto-suhde (P/E)	10,41	8,55	12,42	23,28	11,95
Pääoman palautus sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastosta, euroa	-	-	0,20	0,30	-

Kurssikehitys (A-sarjan osakkeet)
Tilikauden alin kurssi, euroa	12,06	7,17	6,90	6,88	6,18
Tilikauden ylin kurssi, euroa	17,98	14,25	8,60	9,33	9,24
Tilikauden keskikurssi, euroa	14,50	11,95	7,69	8,49	8,22
Kurssi tilikauden lopussa, euroa	16,70	14,12	7,30	6,95	9,00
Osakekannan markkina-arvo 31.12., 1 000 euroa**	70 248	58 057	29 311	27 833	36 043

Osakkeiden vaihdon kehitys (A-sarjan osakkeet)
Osakkeiden vaihto tilikauden aikana, 1 000 kpl	988	1 095	594	514	302
A-sarjan osakkeiden määrästä, %	30,7	35,1	20,0	17,0	10,0

Osakkeiden kokonaismäärä (laimentamaton)
Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskiarvo		4 166 966 4 051 034 4 009 777 4 004 758 4 004 758
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa		4 206 462 4 111 708 4 015 228 4 004 758 4 004 758

Tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu laskennallisen verovelan määrä.

*Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

**K-sarjan osakkeet arvostettu A-sarjan osakkeen arvon mukaisesti.

Osakeoptiot 2010 B ja 2010 C	Päätöskurssi 31.12.2016	Merkintähinta 31.12.2016	Merkitsemättä 31.12.2016
2010 B -sarjan optio-oikeudet, euroa	9,10	7,13	16 449
2010 C -sarjan optio-oikeudet, euroa	8,80	6,00	31 370

Tulos/osake (EPS), laimentama	Tilikauden tulos
ton, euroa	Osakkeiden lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana
	Laimennusvaikutuksella oikaistu tilikauden tulos
Tulos/osake (EPS), laimennus vaikutuksella oikaistu, euroa	Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana
	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Oma pääoma/osake, euroa	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
	Tilikauden osingonjako
Osinko/A-osake, euroa	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
	Tilikauden osingonjako
Osinko/K-osake, euroa	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
	Osinko/osake
Osinko/tulos, %	Tulos/osake	x 100
	Osinko/osake
Efektiivinen osinkotuotto, %	Tilikauden päätöskurssi	x 100
	Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E)	Tulos/osake
	A-sarjan osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikauden keskikurssi, euroa	Vaihdettujen A-sarjan osakkeiden lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana
Osakekannan markkina-arvo 31.12., 1 000 euroa**	Osakkeiden (A- + K-sarjan osakkeet) lukumäärä tili kauden lopussa x A-sarjan osakkeen kaupantekokurssi tilikauden lopussa
A-sarjan osakkeiden vaihto	Tilikauden aikana vaihdettujen A-sarjan osakkeiden lukumäärä
tilikauden aikana, %	A-sarjan osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana	x 100
Osakkeiden lukumäärä, keski arvo	Keskiarvo tilikauden kalenterikuukausien lopun osakkei den lukumäärästä
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärä, keski arvo	Keskiarvo tilikauden kalenterikuukausien lopun laimen nusvaikutuksella oikaistusta osakkeiden lukumäärästä

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

RAUTE OYJ Tilinpäätös 1.1.-31.12.2016

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on kuvattu emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet siltä osin, kuin ne poikkeavat konsernitilinpäätöksessä esitetyistä IFRS-laatimisperiaatteista.

Laatimisperiaate

Raute Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien (FAS) mukaisesti.

Muut kuin euromääräiset liiketapahtumat on kirjattu kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssiin lukuun ottamatta liiketoimia, joihin liittyvä valuuttariski on suojattu valuuttajohdannaissopimuksilla. Nämä erät on arvostettu johdannaissopimuksella suojattuun kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot on kirjattu taseeseen maksupäivän kurssiin. Valuuttakurssien muutoksiin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

euroa	1.1.–31.12.2016	1.1.–31.12.2015

LIIKEVAIHTO	97 713 817,06	112 449 707,73

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	464 092,84	-653 052,98

Liiketoiminnan muut tuotot	1 393 187,11	1 364 668,89

Materiaalit ja palvelut	-51 416 095,39	-66 274 914,40
Henkilöstökulut	-28 470 135,58	-25 622 683,00
Poistot	-1 585 142,82	-1 474 492,22
Arvonalentumiset	-	-350 000,00
Liiketoiminnan muut kulut	-9 253 428,76	-11 180 776,35
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-90 724 802,55	-104 902 865,97

LIIKETULOS	8 846 294,46	8 258 457,67

Rahoitustuotot ja -kulut	1 355 066,93	888 137,08

TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA	10 201 361,39	9 146 594,75

Tilinpäätössiirrot	-	35 827,09
Tuloverot	-1 499 622,35	-1 457 406,79

TILIKAUDEN TULOS	8 701 739,04	7 725 015,05

EMOYHTIÖN TASE
euroa	31.12.2016	31.12.2015

VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	880 017,78	794 378,23
Aineelliset hyödykkeet	7 460 355,91	6 271 846,98
Sijoitukset	817 208,03	2 211 304,77
Pysyvät vastaavat yhteensä	9 157 581,72	9 277 529,98
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	7 375 584,14	7 699 459,25
Laskennalliset verosaamiset	9 339,04	-
Lyhytaikaiset saamiset	24 529 168,95	33 914 312,82
Rahat ja pankkisaamiset	22 144 932,16	5 987 976,60
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	54 059 024,29	47 601 748,67
VASTAAVAA YHTEENSÄ	63 216 606,01	56 879 278,65

EMOYHTIÖN TASE
euroa	31.12.2016	31.12.2015

VASTATTAVAA

Oma pääoma
Osakepääoma	8 256 316,00	8 223 416,00
Käyvän arvon rahastot ja muut rahastot	5 445 207,56	4 950 415,73
Edellisten tilikausien voitto	10 228 564,43	5 806 075,78
Tilikauden tulos	8 701 739,04	7 725 015,05
Oma pääoma yhteensä	32 631 827,03	26 704 922,56
Pakolliset varaukset	1 558 684,00	1 787 917,60
Vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma	29 026 094,98	28 386 438,49
Vieras pääoma yhteensä	29 026 094,98	28 386 438,49
VASTATTAVAA YHTEENSÄ	63 216 606,01	56 879 278,65

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA

euroa	1.1.–31.12.2016	1.1.–31.12.2015

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	107 452 953,82	107 554 068,37
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	1 299 996,68	1 319 709,54
Maksut liiketoiminnan kuluista	-88 619 212,43	-102 692 753,91
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	20 133 738,07	6 181 024,00
Maksetut korot liiketoiminnasta	-41 270,07	-91 249,99
Saadut osingot liiketoiminnasta	114 160,00	444 873,00
Saadut korot liiketoiminnasta	32 686,73	3 211,94
Muut rahoituserät liiketoiminnasta	-203 341,96	16 250,77
Maksetut välittömät verot	-258 262,67	-952 048,57
Liiketoiminnan rahavirta (A)	19 777 710,10	5 602 061,15

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 850 197,21	-2 051 922,03
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	93 237,21	65 783,66
Pääomapalautus konserniyhtiöltä	-	94 768,84
Myönnetyt lainat konserniyhtiöille	-	-650 000,00
Lainasaamisten takaisinmaksut konserniyhtiöiltä	3 006 763,80	2 472 848,55
Investointien rahavirta (B)	249 803,80	-68 520,98

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Maksullinen osakeanti	527 691,83	606 794,00
Lyhytaikaisten lainojen nostot	3 000 000,00	-
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-4 250 000,00	-
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-	-1 250 000,00
Maksetut osingot ja pääoman palautus	-3 302 526,40	-2 409 136,80
Rahoituksen rahavirta (C)	-4 024 834,57	-3 052 342,80

Rahavarojen muutos (A+B+C)	16 002 679,33	2 481 197,37
lisäys (+) / vähennys (-)
Rahavarat tilikauden alussa	5 987 976,60	3 512 088,65
Rahavarojen muutos	16 002 679,33	2 481 197,37
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	154 276,23	-5 309,42
Rahavarat tilikauden lopussa	22 144 932,16	5 987 976,60

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

1 000 euroa	2016	%	2015	%

LIIKEVAIHTO
Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain
EMEA (Eurooppa ja Afrikka)	67 882	70	83 107	74
CIS (Venäjä)	18 800	19	10 876	10
APAC (Aasian–Tyynenmeren alue)	4 804	5	6 635	6
NAM (Pohjois-Amerikka)	3 180	3	3 469	3
LAM (Etelä-Amerikka)	3 048	3	8 363	7
YHTEENSÄ	97 714	100	112 450	100

Suomen osuus konsernin liikevaihdosta oli 25 prosenttia (27 %).

Laatimisperiaate

Liikevaihtoon ja liiketoiminnan muihin tuottoihin liittyvät tuloutusperiaatteet vastaavat konsernin laatimisperiaatteita. Emoyhtiön liiketoiminnan muut tuotot sisältävät lisäksi rojaltituottoja, jotka on kirjattu suoriteperusteisesti asianomaisten sopimusten tosiasiallisen sisällön mukaisesti.

1 000 euroa	2016	2015

PITKÄAIKAISHANKKEET
Liikevaihdon erittely
Valmistusasteen mukainen liikevaihto	83 005	97 395
Muu liikevaihto	14 709	15 055
YHTEENSÄ	97 714	112 450
Valmistusasteen mukaan tuloutettujen mutta luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoiksi kirjattu määrä	109 828	105 719
Pitkäaikaishankkeiden tuotoksi kirjaamatta oleva määrä (tilauskanta)	100 173	55 361
Luovuttamatta olevien projektien tase-erät
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskutetut ennakot
- toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä	88 283	70 133
- saadut ennakkomaksut	72 037	43 669
Hankesaamiset	16 246	26 464
Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmis tusasteen mukaisen arvon
- toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä	21 545	35 586
- saadut ennakkomaksut	31 555	44 334
Hankevelka	10 010	8 749
Taseen lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät ennakkomaksut
Hankevelka	10 010	8 749
Muut saadut ennakkomaksut, ei osatuloutettavat	181	1 296
YHTEENSÄ	10 191	10 045
Taseen vaihto-omaisuuteen sisältyvät ennak komaksut
Maksetut ennakkomaksut pitkäaikaishankkeista	1 213	2 439
YHTEENSÄ	1 213	2 439

LYHYTAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2016	2015

Lyhytaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä
Lainasaamiset	2 114	992
Myyntisaamiset	915	254
Siirtosaamiset	-	10
Muut saamiset	350	66
Yhteensä konserniyhtiöiltä	3 379	1 322

Lyhytaikaiset saamiset muilta
Myyntisaamiset	3 521	3 476
Siirtosaamiset	16 678	27 211
Muut saamiset	951	1 905
Yhteensä muilta	21 150	32 592
YHTEENSÄ	24 529	33 914

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Valmistusasteen mukaisesti kirjatut hankesaamiset	16 247	26 464
Verosaamiset	-	120
Muut siirtosaamiset	431	637
YHTEENSÄ	16 678	27 221

Laatimisperiaate

Saamisiin kuuluvat taseen myynti- ja muut saamiset. Saamiset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Saamisiin ei tilinpäätöshetkellä sisältynyt merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

MATERIAALIT JA PALVELUT 1 000 euroa 2016 2015

Ostot tilikauden aikana	-42 553	-58 648
Varastojen lisäys tai vähennys	438	1 191
Ulkopuoliset palvelut	-9 301	-8 818
YHTEENSÄ	-51 416	-66 275

VAIHTO-OMAISUUS

1 000 euroa	2016	2015

Aineet ja tarvikkeet	4 562	4 124
Keskeneräiset tuotteet	1 065	1 137
Muu vaihto-omaisuus	536	-
Ennakkomaksut pitkäaikaishankkeista	1 213	2 439
YHTEENSÄ	7 376	7 699

Tilikauden aikana vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on alennettu vastaamaan luovutushintaa kirjaamalla arvonalentumisena 101 tuhatta euroa (241 tuhatta euroa).

PAKOLLISET VARAUKSET

1 000 euroa	2016	2015

PAKOLLISET VARAUKSET
Takuuvaraukset
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 672	1 748
Lisäykset	55	1 220
Vähennykset	-216	-1 295
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 511	1 672

Muut pakolliset varaukset
Kirjanpitoarvo 1.1.	116	687
Lisäykset	1	61
Vähennykset	-69	-633
Kirjanpitoarvo 31.12.	48	116

YHTEENSÄ	1 559	1 788

HENKILÖSTÖKULUT

1 000 euroa	2016	2015

Palkat ja palkkiot	-22 674	-20 792
Eläkekulut	-4 158	-3 674
Kiinteät oman pääoman ehtoiset työsuhde-etuudet	-227	-
Muut henkilösivukulut	-1 411	-1 157
YHTEENSÄ	-28 470	-25 623
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
Kirjoilla 31.12., henkilöä
Työntekijät	163	163
Toimihenkilöt	301	280
YHTEENSÄ	464	443
- josta ulkomailla työskentelevien osuus	4	2
Keskimäärin, henkilöä
Työntekijät	162	155
Toimihenkilöt	291	272
YHTEENSÄ	453	427
- josta ulkomailla työskentelevien osuus	4	2
Tehollinen keskimäärin, henkilöä
Työntekijät	157	151
Toimihenkilöt	284	266
YHTEENSÄ	441	417
- josta ulkomailla työskentelevien osuus	4	2

Laatimisperiaate

Raute Oyj:n henkilöstön eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi ajallisen kertymisen mukaan.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 euroa	2016	2015

Saadut vakuutuskorvaukset	918	195
Liiketoiminnan muut tuotot konserniyhtiöiltä	311	219
Saadut avustukset	84	118
Liiketoiminnan muut tuotot	53	44
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	28	35
Tuotot aikaisemmin alaskirjatuista myyntisaamisista konserniyhtiöiltä	-	754
YHTEENSÄ	1 393	1 365

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 euroa	2016	2015

Tuotannon välilliset kulut	-2 744	-3 910
Myynti- ja markkinointikulut	-2 317	-2 150
Hallintokulut	-1 992	-2 006
Luottotappiot konserniyhtiöiltä	900	100
Luottotappiot muilta	-159	-579
Muut kulut	-2 942	-2 636
YHTEENSÄ	-9 253	-11 181

Laatimisperiaate

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluiksi niiden syntymisvuonna.

1 000 euroa	2016	2015
Tilintarkastajien palkkiot
Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus	-41	-37
Tilintarkastusmenot, muut tilintarkastuslaissa tarkoitetut toimeksi annot	-1	-1
Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut	-19	-18
Tilintarkastusmenot, veroneuvonta	-10	-13
Yhteensä	-71	-69

Emoyhtiön tilintarkastajana on tilikaudella toiminut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Varsinaisen tilintarkastuksen palkkio sisältää kuluvan tilikauden tarkastamiseen liittyvät tarkastuspalkkiot. Muut asiantuntijapalvelut ja veroneuvonta sisältävät tilikaudelle suoriteperusteisesti kirjatut palkkiot tilintarkastusyhteisön suorittamista muista palveluista. Palkkiot eivät sisällä tarkastukseen ja muihin toimeksiantoihin liittyviä matka- ja viranomaismaksuja.Tilikauden aikana tilintarkastajille maksetut matkakustannukset olivat 4 tuhatta euroa (6 tuhatta euroa).

MUUT VUOKRASOPIMUKSET

1 000 euroa	2016	2015

Raute Oyj vuokralleottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella makset tavat vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa	149	161
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	26	120
Myöhemmin erääntyvät	1	-
YHTEENSÄ	176	281

TULOVEROT

1 000 euroa Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -1 563 Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot	-1 500	-1 457
	9	-
	54	99
		-1 556

	2016	2015

Laatimisperiaate

Tuloslaskelmassa on esitetty tuloveroina tilikauden verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot on kirjattu väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä.

Emoyhtiön liitetiedot

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

AINEELLISET HYÖDYKKEET

1 000 euroa	Aineettomat oikeudet	Aineettomat hyödykkeet	Yhteensä

Hankintameno 1.1.2016	2 138	5 477	7 615
Lisäykset	68	40	108
Siirrot erien välillä	-	296	296
Hankintameno 31.12.2016	2 206	5 813	8 019
Kertyneet poistot 1.1.2016	-1 809	-5 012	-6 821
Tilikauden poisto	-64	-254	-318
Kertyneet poistot 31.12.2016	-1 873	-5 266	-7 139
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	333	547	880
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	329	466	794

1 000 euroa	Maa- ja vesi alueet	Rakennukset ja rakennel mat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä

Hankintameno 1.1.2016	218	9 108	23 893	355	1 054	34 628
Lisäykset	-	-	638	-	2 179	2 817
Vähennykset	-	-	-66	-	-	-66
Siirrot erien välillä	-	669	2 008	-	-2 973	-296
Hankintameno 31.12.2016	218	9 777	26 473	355	260	37 083

Kertyneet poistot 1.1.2016	-	-6 568	-21 456	-332	-	-28 356
Tilikauden poisto	-	-281	-984	-2	-	-1 267
Kertyneet poistot 31.12.2016	-	-6 849	-22 440	-334	-	-29 623

Kirjanpitoarvo 31.12.2016	218	2 928	4 033	21	260	7 460

Kirjanpitoarvo 31.12.2015	218	2 540	2 437	23	1 054	6 272

Laatimisperiaate

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen suunnitelman mukaisella poistolla vähennettyyn hankintamenoon lukuun ottamatta aineettomia hyödykkeitä ja osakkeita, joihin on tehty arvonalentuminen. Hankintamenoon on luettu hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:

Aineettomat oikeudet	10 vuotta
Aineettomat hyödykkeet	3–10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	25–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–12 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta.

Poistot on kirjattu hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisen yhteydessä syntyvä menojäännös on esitetty tuloslaskelman erässä Poistot. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa.

Taloudellisilta vaikutusajoiltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden tasearvot on tarkistettu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mikäli omaisuuserän arvo on merkittävästi alentunut, on kirjattu arvonalentuminen tuloslaskelmaan.

Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo

31.12.2016	2 715
31.12.2015	1 469

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä	-	-350
Poistot aineellisista hyödykkeistä	-1 267	-999
Poistot aineettomista hyödykkeistä	-318	-475

1 000 euroa	2016	2015

PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET

1 000 euroa	Osakkeet, konserniyhtiöt	Osakkeet, muut	Yhteensä

Hankintameno 1.1.2016	7 888	792	8 680
Hankintameno 31.12.2016	7 888	792	8 680
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2016	-6 166	-303	-6 469
Arvonalentumiset	-1 394	-	-1 394
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2016	-7 560	-303	-7 863
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	328	490	817
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	1 722	490	2 212

YHTIÖN OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET

	Omistusosuus ja äänivalta %	Kirjanpito arvo, 1 000 euroa
Tytäryhtiöt
RWS-Engineering Oy, Lahti	100	203
Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada	100	84
Raute Inc., Delaware, USA	100	17
Raute WPM Oy, Lahti	100	9
Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore	100	0
Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd, Shanghai, Kiina	100	0
Raute Chile Ltda., Santiago, Chile	50	15
YHTEENSÄ		328

Muut osakkeet	Osake määrä, kpl	Kirjanpito arvo, 1 000 euroa

	määrä, kpl	1 000 euroa
Lahden Seudun Puhelin Oy	1 717	326
Esys Oy	600	51
FIMECC OY	50	50
PHP Holding Oy	114	19
Ahkera Smart Tech Ltd	143 914	0
Finnish Wood Research Oy	10	0
Muut		44
YHTEENSÄ		490

OMA PÄÄOMA

1 000 euroa	2016	2015
Osakepääoma 1.1	8 223	8 030
Osakeoptioiden käyttö	33	193
Osakepääoma 31.12.	8 256	8 223

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	4 950	5 340
Osakeoptoiden käyttö	495	414
Vapaan pääoman palautus	-	-803
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	5 445	4 950
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	5 806	6 504
Muutokset tilikauden aikana
- Edellisen tilikauden voitto	7 725	908
- Osingonjako	-3 303	-1 606
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	10 229	5 806

Tilikauden voitto	8 702	7 725
OMA PÄÄOMA 31.12.	32 632	26 705
Jakokelpoiset varat
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	10 229	5 806
Tilikauden voitto	8 702	7 725
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	5 445	4 950
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	24 376	18 482

Yhtiön osakkeet
Osakkeet, 1 000 kpl	4 206	4 112
Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo	1,96	2,00
Kirjanpidollinen vasta-arvo yhteensä, 1 000 kpl	8 256	8 223
K-sarjan osakkeet (20 ääntä/osake), 1 000 kpl	991	991
A-sarjan osakkeet (1 ääni/osake), 1 000 kpl	3 215	3 121

VIERAS PÄÄOMA

1 000 euroa	2016	2015

Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat samaan konserniin kuuluville yhtiöille
- Saadut ennakkomaksut	2 489	485
- Ostovelat	586	577
- Muut velat	4 161	2 787
Yhteensä konserniyhtiöille	7 236	3 850
Lyhytaikaiset velat muille
- Rahoituslainat	-	1 250
- Saadut ennakkomaksut	7 703	9 560
- Ostovelat	6 241	6 412
- Siirtovelat	7 238	6 702
- Muut velat	609	612
Yhteensä muille	21 790	24 536
YHTEENSÄ	29 026	28 386
Korolliset velat
- Lyhytaikaiset	4 161	4 037
YHTEENSÄ	4 161	4 037
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
- Jaksotetut henkilöstökulut	5 413	5 313
- Projektikulujaksotukset	282	1 187
- Tuloverovelka	1 131	-
- Muut siirtovelat	411	203
YHTEENSÄ	7 238	6 702

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 euroa	2016	2015

Osinkotuotot
Muilta	114	97
Yhteensä	114	97

Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yhtiöiltä	20	47
Arvonalentumisten palautus lainasaamisista konsernin yhtiöiltä	2 764	1 528
Muilta	2	169
Yhteensä	2 787	1 744
Rahoitustuotot yhteensä	2 901	1 841

Korko- ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yhtiöille	-1	-7
Arvonalentuminen lainasaamisista konsernin yhtiöiltä	-	-650
Arvonalentuminen, sijoitukset konserniyhtiö	-1 394	-
Muille	-150	-296
Yhteensä	-1 546	-953
Rahoituskulut yhteensä	-1 546	-953
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	1 355	888
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssivoittoja (+) / -tappioita (-)	-19	171

Raute Oyj:n tulosta paransi lainasaamisen arvonalentumisen palautus 650 tuhatta euroa tytäryhtiöltään Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd.:ltä ja 2 114 tuhatta euroa tytäryhtiöltään Raute Canada Ltd.:ltä. Raute Oyj:llä oli tilikauden lopussa lainasaamisia tytäryhtiöltään Raute Canada Ltd.:ltä 2 114 tuhatta euroa (992 tuhatta). Tilikauden lopussa Raute Oyj on kirjannut sijoituksesta ulkomaiseen tytäryhtiöön arvonalentumisen 1 394 tuhatta euroa.

JOHDANNAISET

1 000 euroa	2016	2015

Valuuttatermiinien nimellisarvot
Taloudellinen suojaus
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	3 275	1 874
Suojauslaskenta
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	2 556	2 679

Valuuttatermiinien käyvät arvot
Taloudellinen suojaus
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	-97	-116
Suojauslaskenta
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	-75	-47

Laatimisperiaate

Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttajohdannaissopimuksia. Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan valuuttamääräisten rahavirtojen muutokselta.

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 euroa	2016	2015

Omasta puolesta annetut vakuudet
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	6 623	7 869

Rahoituslainat	-	1 250
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	-	1 250

Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Rahoituslainat	3 136	285
Muut vastuut	189	232
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	3 377	881

Kaupalliset pankkitakaukset omasta ja konserniyhtiöiden puolesta	17 793	11 546

Eräiden tytäryhtiöiden puolesta on annettu "Letter of Guarantee" -sitoumuksia. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuusitoumuksia. Johdolle ja osakkaille ei ole annettu rahalainoja.

RAUTE OYJ

Raute on vakavarainen Small Cap -yhtiö, jolla on vahva perhetausta. Yhtiön A-sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.

Raute toimii maailmanlaajuisesti ja sillä on johtava asema alallaan.

Markkina-arvo ja kaupankäynti

Raute Oyj:n A-sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä ryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaupankäyntitunnus on RAUTE (aiemmin RUTAV). Raute Oyj:llä on Nasdaq Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus Nordea Bank AB (publ):n kanssa.

Raute Oyj:n A-sarjan osakkeita vaihdettiin vuoden 2016 aikana 987 608 kappaletta (1 094 902 kpl). Vaihdon arvo oli yhteensä 14,3 miljoonaa euroa (13,1 Me). Osakkeen vuoden ylin kaupantekokurssi oli 17,98 euroa (14,25 euroa) ja alin 12,06 euroa (7,17 euroa). Osakkeen kurssi vuoden 2016 päättyessä oli 16,70 euroa (14,12 euroa). Keskikurssi oli 14,50 euroa (11,95 euroa). Koko osakekannan markkina-arvo vuoden lopussa oli 70,2 miljoonaa euroa (58,1 Me), jossa K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen 31.12.2016 päätöskurssin mukaisesti.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2014-2018

Tiedot on esitetty liitetiedossa Työsuhde-etuudet, sivulla 22.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 31.3.2016 valtuutti hallituksen päättämään enintään 400 000 Raute Oyj:n A-sarjan osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, jolloin hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon käytettävissä olevia varoja.

Hallitus voi valtuutuksen nojalla hankkia yhtiön omia A-sarjan osakkeita käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, vastikkeena mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen taikka muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.

Valtuutuksen nojalla hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua yhtiön A-sarjan osakkeen hintaan julkisessa kaupankäynnissä siten, että hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana ja enimmäishinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana.

Valtuutus sisältää oikeuden hankkia osakkeita suunnatusti eli muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Omien osakkeiden suunnattu hankkiminen voi tapahtua esimerkiksi hankkimalla osakkeita julkisessa kaupankäynnissä niillä markkinapaikoilla, joiden sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Osakkeiden hankkiminen julkisessa kaupankäynnissä edellä määritellyllä tavalla tai muutoin suunnatusti edellyttää, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi Raute Oyj:n yhtiöjärjestyksen 3. pykälän mukaisesti. Hallitus päättää omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä muista ehdoista.

Hallituksella on 31.3.2016 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antama valtuutus päättää Raute Oyj:n A-sarjan osakkeita koskevasta osakeannista ja sen kaikista ehdoista mukaan lukien osakkeiden saajat ja maksettavan vastikkeen määrä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Annettavien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä voi olla enintään 400 000 A-sarjan osaketta. Valtuutusta voidaan käyttää mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen.

Hallitus päätti 28.9.2016 maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen, jotta sillä on hallussaan omia osakkeita käytettäväksi osakepohjaisen palkkio-ohjelman 2015 – 2017 mukaisten osakepalkkioiden suorittamiseen keväällä 2017. Uudet A-sarjan osakkeet 14 523 kappaletta merkittiin kaupparekisteriin 5.10.2016.

Tilikauden aikana ei ole päätetty uusista osakeanneista eikä laskettu liikkeelle vaihtovelkakirjaoikeuksia. Tilikauden lopussa yhtiöllä oli hallussaan 14 523 kappaletta omia osakkeitaan.

Yhtiöllä ei ollut 31.12.2016 voimassa olevaa osakeantia.

KOKO OSAKEKANTA

	Osakkeen				Ääni
A– ja K–sarjan osakkeet	omistajia,		Osakkeita,		määrä,
osakkeenomistajaryhmittäin 31.12.2016	kpl	%	kpl	%	kpl	%
Kotitaloudet	3 450	95,2	3 662 437		87,1 22 494 496	97,6
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	8	0,2	178 772	4,2	178 772	0,8
Yritykset	136	3,8	135 361	3,2	135 361	0,6
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	16	0,4	79 036	1,9	79 036	0,3
Julkisyhteisöt	2	0,1	60 350	1,4	60 350	0,3
Ulkomaiset osakkaat	6	0,2	2 945	0,1	2 945	0,0
Hallintarekisteröidyt	7	0,2	87 561	2,1	87 561	0,4
Yhteensä		3 625 100,0			4 206 462 100,0 23 038 521 100,0

	Osakkeen				Ääni
A– ja K-sarjan osakkeet	omistajia,		Osakkeita,		määrä,
osakemäärittäin 31.12.2016	kpl	%	kpl	%	kpl	%
1–1 000	3 342	92,2	758 781	18,0	767 521	3,3
1 001–5 000	208	5,7	421 703	10,0	674 061	2,9
5 001–10 000	20	0,6	140 868	3,3	657 668	2,9
10 001–50 000	37	1,0	844 400	20,1	9 205 521	40,0
50 001–	18	0,5	2 040 710		48,5 11 733 750	50,9
Yhteensä		3 625 100,0			4 206 462 100,0 23 038 521 100,0

A-SARJAN OSAKKEET

	Osakkeen				Ääni
A–sarjan osakkeet	omistajia,		Osakkeita,		määrä,
osakkeenomistajaryhmittäin 31.12.2016	kpl	%	kpl	%	kpl	%
Kotitaloudet	3 433	95,1	2 671 276	83,1	2 671 276	83,1
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	8	0,4	178 772	5,6	178 772	5,6
Yritykset	136	3,8	135 361	4,2	135 361	4,2
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	16	0,4	79 036	2,5	79 036	2,5
Julkisyhteisöt	2	0,1	60 350	1,9	60 350	1,9
Ulkomaiset osakkaat	6	0,2	2 945	0,1	2 945	0,1
Hallintarekisteröidyt	7	0,2	87 561	2,7	87 561	2,7
Yhteensä			3 608 100,0 3 215 301 100,0 3 215 301 100,0

A–sarjan osakkeet	Osakkeen omistajia,		Osakkeita,		Ääni määrä,
osakemäärittäin 31.12.2016	kpl	%	kpl	%	kpl	%
1–1 000	3 344	92,7	760 033	23,6	760 033	23,6
1 001–5 000	209	5,8	427 802	13,3	427 802	13,3
5 001–10 000	21	0,6	148 590	4,6	148 590	4,6
10 001–50 000	24	0,7	575 969	17,9	575 969	17,9
50 001–	10	0,3	1 302 907	40,5	1 302 907	40,5
Yhteensä		3 608 100,0	3 215 301 100,0		3 215 301 100,0

K-SARJAN OSAKKEET

K–sarjan osakkeet	Osakkeen omistajia,		Osakkeita,		Ääni määrä,
osakkeenomistajaryhmittäin 31.12.2016	kpl	%	kpl	%	kpl	%
Kotitaloudet		50 100,0			991 161 100,0 19 823 220 100,0
Yhteensä		50 100,0			991 161 100,0 19 823 220 100,0

	Osakkeen				Ääni
K–sarjan osakkeet	omistajia,		Osakkeita,		määrä,
osakemäärittäin 31.12.2016	kpl	%	kpl	%	kpl	%
1–1 000	5	10,0	840	0,1	16 800	0,1
1 001–5 000	8	16,0	21 551	2,2	431 020	2,2
5 001–10 000	6	12,0	32 100	3,2	642 000	3,2
10 001–50 000	26	52,0	651 810		65,8 13 036 200	65,8
50 001–	5	10,0	284 860	28,7	5 697 200	28,7
Yhteensä		50 100,0			991 161 100,0 19 823 220 100,0

Omistus 31.12.2016

20 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2016 OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN MUKAAN

					Ääni	Osuus
			Osakkeet	Osuus	määrä	äänis
	K–sarja,	A–sarja,	yhteensä,	osakkeista,	yhteensä,	tä,
	kpl	kpl	kpl	%	kpl	%
1. Sundholm Göran	-	622 942	622 942	14,8	622 942	2,7
2. Mandatum Life Unit-Linked	-	131 196	131 196	3,1	131 196	0,6
3. Laakkonen Mikko Kalervo	-	119 919	119 919	2,9	119 919	0,5
4. Suominen Pekka	48 000	62 429	110 429	2,6	1 022 429	4,4
5. Siivonen Osku Pekka	50 640	53 539	104 179	2,5	1 066 339	4,6
6. Kirmo Kaisa Marketta	55 680	48 341	104 021	2,5	1 161 941	5,0
7. Suominen Tiina Sini-Maria	48 000	53 816	101 816	2,4	1 013 816	4,4
8. Relander Harald kuolinpesä	-	85 000	85 000	2,0	85 000	0,4
9. Keskiaho Kaija Leena	33 600	51 116	84 716	2,0	723 116	3,1
10. Mustakallio Mika Tapani	57 580	26 270	83 850	2,0	1 177 870	5,1
11. Särkijärvi Anna Riitta	60 480	22 009	82 489	2,0	1 231 609	5,3
12. Mustakallio Marja Helena	46 740	16 047	62 787	1,5	950 847	4,1
13. Mustakallio Kari Pauli	60 480	500	60 980	1,4	1 210 100	5,3
14. Särkijärvi Timo Juha	12 000	43 256	55 256	1,3	283 256	1,2
15. Särkijärvi-Martinez Anu Riitta	12 000	43 256	55 256	1,3	283 256	1,2
16. Suominen Jukka Matias	24 960	27 964	52 924	1,3	527 164	2,3
17. Keskinäinen työeläkevakuutus yhtiö Varma	-	51 950	51 950	1,2	51 950	0,2

18. Mustakallio Ulla Sinikka	49 740	-	49 740	1,2	994 800	4,3
19. Suominen Jussi Matias	48 000	-	48 000	1,1	960 000	4,2
20. Keskiaho Ilta Marjaana	24 780	19 094	43 874	1,0	514 694	2,2
Yhteensä	632 680	1 478 644	2 111 324		50,2 14 132 244	61,3

JOHDON OMISTUS 31.12.2016

Yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä omistivat 31.12.2016 yhteensä 126 149 kappaletta A-sarjan osakkeita ja 122 830 kappaletta K-sarjan osakkeita. Johdon omistus vastaa 5,9 % yhtiön osakkeista ja 11,2 % osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä. Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset.

HALLINTAREKISTERÖIDYT OSAKKEET 31.12.2016

Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 2,1 prosenttia (3,3 %) osakkeiden kokonaismäärästä.

20 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2016 ÄÄNIMÄÄRÄN MUKAAN

					Ääni
			Osakkeet	Osuus	määrä	Osuus
	K–sarja,	A–sarja,	yhteensä,	osakkeista,	yhteensä,	äänistä,
	kpl	kpl	kpl	%	kpl	%
1. Särkijärvi Anna Riitta	60 480	22 009	82 489	2,0	1 231 609	5,3
2. Mustakallio Kari Pauli	60 480	500	60 980	1,4	1 210 100	5,3
3. Mustakallio Mika Tapani	57 580	26 270	83 850	2,0	1 177 870	5,1
4. Kirmo Kaisa Marketta	55 680	48 341	104 021	2,5	1 161 941	5,0
5. Siivonen Osku Pekka	50 640	53 539	104 179	2,5	1 066 339	4,6
6. Suominen Pekka	48 000	62 429	110 429	2,6	1 022 429	4,4
7. Suominen Tiina Sini-Maria	48 000	53 816	101 816	2,4	1 013 816	4,4
8. Mustakallio Ulla Sinikka	49 740	-	49 740	1,2	994 800	4,3
9. Suominen Jussi Matias	48 000	-	48 000	1,1	960 000	4,2
10. Mustakallio Marja Helena	46 740	16 047	62 787	1,5	950 847	4,1
11. Mustakallio Risto Knut
kuolinpesä	42 240	-	42 240	1,0	844 800	3,7
12. Keskiaho Kaija Leena	33 600	51 116	84 716	2,0	723 116	3,1
13. Sundholm Göran	-	622 942	622 942	14,8	622 942	2,7
14. Keskiaho Vesa Heikki	29 680	-	29 680	0,7	593 600	2,6
15. Keskiaho Juha-Pekka	27 880	5 816	33 696	0,8	563 416	2,4
16. Kirmo Lasse	27 645	2 967	30 612	0,7	555 867	2,4
17. Suominen Jukka Matias	24 960	27 964	52 924	1,3	527 164	2,3
18. Keskiaho Ilta Marjaana	24 780	19 094	43 874	1,0	514 694	2,2
19. Kultanen Leea Annikka	22 405	8 031	30 436	0,7	456 131	2,0
20. Molander Sole	20 160	-	20 160	0,5	403 200	1,8
Yhteensä	778 690	1 020 881	1 799 571		42,8 16 594 681	72,0

OSAKKEENOMISTAJIEN MÄÄRÄ 31.12.2016

Osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2016 lopussa 3 625 (2 623). K-sarjan osakkeita omisti vuoden lopussa 50 (50) yksityishenkilöä.

Osakkeenomistajien määrä

HALLITUKSEN EHDOTUS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ TILIKAUDELTA, TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET SEKÄ TILINTARKASTUSMERKINTÄ

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 24 375 511,03 euroa, josta tilikauden voitto on 8 701 739,04 euroa taseen loppusumman ollessa 63 216 606,01 euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2017, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti perustuen voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavien osakkeiden kokonaismäärään 4 206 462 kappaletta:

- osinkona jaetaan 1,00 euroa osaketta kohti, yhteensä	4 206 462,00 euroa
- jätetään omaan pääomaan	20 169 049,03 euroa
Yhteensä	24 375 511,03 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä.

Lahdessa 15. päivänä helmikuuta 2017

Erkki Pehu-Lehtonen hallituksen puheenjohtaja

Mika Mustakallio Joni Bask Päivi Leiwo Pekka Suominen Patrick von Essen

Tapani Kiiski toimitusjohtaja

Tilintarkastusmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Lahdessa 15. päivänä helmikuuta 2017

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Markku Launis KHT

TILINPÄÄTÖS 31.12.2016

Käytössä olleet kirjanpitokirjat		Kirjanpitokirjojen säilytystapa
Tasekirja		erikseen sidottuna paperimuodossa
Päivä- ja pääkirja		koneellisella tietovälineellä
Reskontraerittelyt		koneellisella tietovälineellä
Tositelajin kuvaus	Tositelaji	Tositteiden säilytystapa
Pankki- ja kassatositteet	10, 11 ja 15	paperitositteina

Ostolaskut	81, 85, 86, 87 ja 88	koneellisella tietovälineellä
Myyntilaskut	30, 31, 34, 35 ja 36	paperitositteina
Osto- ja myyntilaskujen suoritukset	70, 72 ja 80	koneellisella tietovälineellä
Käyttöomaisuuskirjanpito		paperimuodossa
Palkkakirjanpidon tositteet	65, 66, 67 ja 68	paperitositteina
Muistiotositteet	6, 20, 21, 22 ja 25	paperitositteina
Muistioiden automaattiset vastaviennit	98	koneellisella tietovälineellä
Laskennalliset ja sisäiset erät	28 ja 29	koneellisella tietovälineellä ja paperitositteina (28)

Raute Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Raute Oyj:n (y-tunnus 0149072-6) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää:

konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: € 1.100.000.
Konsernitarkastuksen laajuus
Tarkastuksen kohteena on ollut emoyhtiö sekä sen tytäryhtiöitä Suomessa ja Kanadassa. Näiden lisäksi olemme suorittaneet analyyttisia tarkastustoimenpiteitä konsernin tasolla arvioidaksemme mahdollisia epätavallisia muutoksia liittyen muihin tytäryhtiöihin.
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Liikevaihdon tulouttaminen pitkäaikaishankkeista

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	€ 1.100.000	kannalta keskeinen seikka
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	1 % tilikauden 2016 liikevaihdosta	hankkeista
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Konsernin tulos on vaihdellut viime vuosina, jolloin liikevaihto antaa harkintamme mukaan vakaamman
	perustan olennaisuuden määrittämiseen. Liikevaihto on käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijoiden yleisesti käyttämä vertailukohta arvioidessaan kon sernin suoriutumista. Lisäksi liikevaihto on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi	pitkäaikaishankkeina.
	prosenttiosuudeksi 1 %.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Raute-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Konsernin liikevaihto kertyy suurimmaksi osin emoyhtiön myynnin perusteella ja olemme tarkastaneet emoyhtiön osana konsernin tarkastusta. Tämän lisäksi olemme suorittaneet tarkastustoimenpiteitä Kanadan tytäryhtiön osalta. Muihin tytäryrityksiin ei katsota liittyvän olennaisen virheen riskiä konsernitilinpäätöksen kannalta ja täten näiden osalta tarkastustoimenpiteet ovat rajoittuneet konsernitasolla tehtäviin analyyttisiin tarkastustoimenpiteisiin.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen

Liikevaihdon tulouttaminen pitkäaikais-

Katso tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto Liikevaihto ja liitetieto Pitkäaikaishankkeet

Konsernin liikevaihdon pääosa muodostuu puutuoteteollisuuden projektitoimituksista ja konekannan modernisoinneista, jotka on käsitelty ja tuloutettu pitkäaikaishankkeina.

Pitkäaikaishankkeiden tuloutukseen liittyy merkittäviä johdon arvioita, jotka vaikuttavat tilikaudelle kohdistuvaan liikevaihtoon ja katteeseen. Näitä olettamia ovat mm. arvio odotettavissa olevista tuotoista sekä materiaali-, alihankinta- ja työvoimakustannuksista.

Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot on kirjattu tuotoiksi ja kuluiksi valmisasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos on voitu arvioida luotettavasti. Valmiusaste on laskettu kustannusperusteisesti hankkeen toteutuneiden menojen suhteena hankkeen arvioituihin kokonaismenoihin.

Tilintarkastustoimenpiteemme keskittyvät pitkäaikaishankkeiden tuloutukseen, koska ne sisältävät johdon harkintaan perustuvia arvioita, jotka vaikuttavat tuloutettavan myynnin määrään ja projektien kannattavuuteen.

Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Pitkäaikaishankkeiden tulouttamisen tarkastus sisälsi sekä yhtiön kontrollien testausta että merkittävimpiin tilikauden liikevaihtoon vaikuttaneisiin pitkäaikaishankkeisiin kohdistettuja aineistotarkastustoimenpiteitä. Aineistotarkastustoimenpiteisiimme kuului, muttei kuitenkaan rajoittunut pelkästään seuraaviin:

Testasimme valitun otoksen osalta, että tilikaudella aloitetut hankkeet on tuloutettu asianmukaista periaatetta noudattaen.
Testasimme valitun otoksen osalta, että projektin ennustetut tuotot perustuvat allekirjoitettuihin sopimuksiin ja projektisopimukset on hyväksytty Rauten hyväksymispolitiikan mukaisesti.
Arvioimme kustannusennusteiden luotettavuutta vertaamalla edellisen tilikauden tilinpäätöksessä keskeneräisten hankkeiden ennustettuja kustannuksia niiden lopullisiin toteumiin, haastattelemalla yhtiön henkilökuntaa kustannusennusteisiin liittyvistä epävarmuustekijöistä sekä lukemalla kuukausittain pidettävien projektikatselmusten pöytäkirjoja, mihin dokumentoidaan kustannusennusteiden muutokset projekteittain.
Testasimme osatuloutuksessa käytettävien taulukoiden matemaattista oikeellisuutta, joilla on määritelty pitkäaikaishankkeiden valmiusasteet sekä valmiusasteen perusteella tilikaudelle tuloutettavan liikevaihdon määrä.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytök-Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksemme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvään informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Lahdessa 15.2.2017

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Markku Launis KHT

RAUTE OYJ Rautetie 2 PL 69, 15551 Nastola Puh. 03 829 11 Fax 03 829 3200 [email protected]

Seuraa meitä verkossa: www.raute.com Twitter: @rautemachinery, @RauteOyj LinkedIn: Raute Oyj Youtube: www.youtube.com/RauteMachinery Facebook: Raute Corporation Instagram: @raute_corporation

AI assistant

Raute Oyj — Annual Report 2016

3335_10-k_2017-02-15_266e5a4b-2422-4cf1-b931-28f57fd3cc28.pdf

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernin tunnusluvut

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Lukijalle

Liiketoimintaympäristö

Uudet tilaukset ja tilauskanta

Kilpailuasema

Liikevaihto

Tulos ja kannattavuus

Rahavirta ja tase

Lähipiirilainat ja muut vastuut

Tutkimus ja kehitys

Investoinnit

Toiminnan kehittäminen

Henkilöstö

Palkitseminen

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2014-2018

Yhteiskunta ja ympäristö

Riskit ja riskienhallinta

Liiketoimintariskit

Suhdanteiden vaikutus liiketoimintaan

Toimitukset ja teknologia

Kehittyvät markkinat

Tietoturva

Henkilöstö

Rahoitusriskit

Vahinkoriskit

Riskienhallinnan järjestäminen

Osakkeenomistajat

Tilintarkastajat

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement)

Hallitus ja toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Osakkeet

Raute Oyj:n 2010 A-, B- ja C-sarjan optiot

Voitonjako tilikaudelta 2015

Omien osakkeiden osto- ja luovutusvaltuutus

Varsinainen yhtiökokous 2017

Hallituksen ehdotus tuloksen käsittelystä ja osingonmaksusta

Näkymät vuodelle 2017

Konsernitilinpäätös 2016

RAUTE OYJ Konsernitilinpäätös 1.1.-31.12.2016

Perustiedot

Konsernitilinpäätöksen hyväksyminen

Liiketoiminta ja toimintasegmentit

Emoyhtiö

Sisäpiirihallinto

Sisäpiirihallinto 2.7.2016 saakka

Sisäpiirihallinto 3.7.2016 alkaen

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Laatimisperiaate

Konsernin tase

KONSERNIN TASE

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa

Laatimisperiaate

Liiketoiminnan rahavirta

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

VERTAILUVUODEN TIEDOT

Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa

Konsernitilinpäätöksen laatiminen

Ulkomaanrahan määräiset tilinpäätökset

Lähipiiritapahtumat

IFRS-standardit, jotka on julkaistu ja jotka ovat voimassa tulevilla tilikausilla

YHDISTELYSSÄ KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT Tuloslaskelma

Tase 31.12.

Rahoitusriskien hallinta

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Projektiliiketoiminta

Laatimisperiaate

Tulot varaosista ja muiden tavaroiden myynnis-

Tulot huolto- ja muista asiantuntijapalveluista

IFRS-standardit, jotka on julkaistu ja jotka ovat voimassa tulevilla tilikausilla

Osatuloutuksen laatimisperiaatteet

Raute Oyj Annual Report 2016