Raute Oyj — Annual Report 2010

Mar 14, 2011

Tilinpäätös 2010

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus	3
TILINPÄÄTÖS
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma	9
Konsernitase	10
Konsernin rahavirtalaskelma	11
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista	12
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	13
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS	45
Emoyhtiön tase, FAS	46
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS	47
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	48
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut	57
Osakekohtaiset tunnusluvut	58
Tunnuslukujen laskentakaavat	59
Osakkeet ja osakkeenomistajat	60
Hallituksen voitonjakoehdotus,
toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen allekirjoitukset
sekä tilintarkastusmerkintä	65
Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista
ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista	66
Konsernin tuloskehitys vuosineljänneksittäin	67
Tilintarkastuskertomus	68

Hallituksen toimintakertomus 2010

Konsernin tilikauden 2010 liikevaihto 62,9 miljoonaa euroa (36,6 Me) kasvoi 72 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat asiakasteollisuuksien parantuneet markkinanäkymät. Konsernin liiketulos oli 1,3 miljoonaa euroa voitollinen (-9,7 Me). Tulosta paransi kiinteistökaupasta syntynyt voitto 4,4 Me. Rahoitustuotot ja -kulut olivat -0,2 miljoonaa euroa (-0,2 Me). Tulos ennen veroja oli 1,1 miljoonaa euroa voitollinen (-9,9 Me). Laaja tulos oli 1,1 miljoonaa euroa voitollinen (-8,4 Me). Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana ja laimennusvaikutuksella oikaistuna 0,29 euroa (-2,03 e). Oman pääoman tuottoaste oli 5 prosenttia (-28 %).

Toimintakertomuksessa suluissa esitetyillä luvuilla viitataan vastaaviin lukuihin edellisiltä tilikausilta 2009 ja 2008.

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ

Asiakasteollisuuksien markkinatilanne

Investointihyödykkeissä käytettävien puutuotteiden valmistajina Rauten asiakasteollisuudet, viilu-, vaneri- ja LVL-teollisuus (Laminated Veneer Lumber, viilupalkki), ovat voimakkaasti riippuvaisia rakentamisen, asumiseen liittyvän kulutuksen, kansainvälisen kaupan ja kuljetusalan suhdanteista.

Maailmantalous nousi vuoden 2010 aikana jo ylös taantumasta, vaikkakin pysyvä elpyminen talouskriisistä on ollut hidasta ja epävarmalla pohjalla. Investointihyödykkeissä käytettävien puutuotteiden kysyntä kärsi edelleen rakentamisen, asumiseen liittyvän kulutuksen, kansainvälisen kaupan ja kuljetusalan heikoista suhdanteista ja epävarmoista näkymistä. Viilun, vanerin ja LVL:n kysyntä pysyi edelleen suhteellisen alhaisella tasolla kaikilla Rautelle tärkeillä markkina-alueilla. Kysyntä kuitenkin piristyi edelliseen vuoteen verrattuna. Parhaiten menestyvät tehtaat onnistuivat parantamaan kapasiteetin käyttöasteitaan, mutta osa tehtaista sopeutti edelleen tuotantoaan alentuneeseen kysyntään erityisesti vuoden alkupuoliskolla tekemällä lyhennettyä työviikkoa ja toteuttamalla eripituisia seisokkeja. Heikoimmin kannattavia ja vähiten tehokkaita tehtaita oli edelleen pysäytettynä.

Puutuoteteknologian ja teknologiapalveluiden kysyntä

Yleisen taloustilanteen paraneminen vaikuttaa vasta viiveellä Rauten tuotteiden kysyntään ja liikevaihtoon. Puutuotteiden alhaisesta kysynnästä ja epävarmoista markkinanäkymistä sekä olemassa olevan kapasiteetin alhaisesta käyttöasteesta johtuen vaneriteollisuuden investointiaktiviteetti pysyi alhaisella tasolla kaikilla markkina-alueilla. Monien suunnitteilla ja neuvotteluvaiheessa olevien hankkeiden investointipäätökset siirtyivät edelleen. Rakentamisen aktiivisuudesta riippuvan LVL-teollisuuden investoinnit olivat edelleen alhaisella tasolla kaikilla markkina-alueilla Aasiaa lukuun ottamatta. Myös rahoitusmarkkinoiden haasteet Rautelle tärkeillä kehittyvillä markkinoilla ja pitkäaikaisen rahoituksen ehdot rajoittivat Rauten asiakkaiden investointeja edelleen.

Teknologiapalveluiden kysyntä piristyi loppuvuotta kohti, mutta oli edelleen normaalia alhaisemmalla tasolla alentuneesta tuotantokapasiteetin käyttöasteesta johtuen.

UUDET TILAUKSET JA TILAUSKANTA

Rauten liiketoiminta muodostuu projektitoimituksista ja teknologiapalveluista puutuoteteollisuudelle. Projektitoimituksiin kuuluvat kokonaiset tehtaat, tuotantolinjat sekä yksittäiset koneet ja laitteet. Teknologiapalveluihin kuuluvat kunnossapito, varaosapalvelut, modernisoinnit, konsultointi, koulutus ja kunnostetut koneet.

Vuoden 2010 aikana saatujen uusien tilausten kokonaismäärä 72 miljoonaa euroa (35 Me) oli markkinatilanteeseen nähden hyvällä tasolla. Uusista tilauksista 53 prosenttia oli Aasian-Tyynenmeren alueelle, 25 prosenttia Eurooppaan, 12 prosenttia Pohjois-Amerikkaan, 7 prosenttia Venäjälle ja 3 prosenttia muille markkina-alueille. Teknologiapalveluiden osuus uusista tilauksista vuonna 2010 oli 19 miljoonaa euroa (16 Me).

Uusia tilauksia tehdaslaajuisista toimituksista saatiin vuoden 2010 aikana kolme. Ne olivat uusi tilaus vaneritehtaan lähes kaikista tuotantolinjoista Aasian-Tyynenmeren alueelle, LVL-linja Malesiaan ja LVL-tehtaan tehtaan kaikki tuotantolinjat Kiinaan. Muita merkittäviä tilauksia olivat viilunkuivaaja Yhdysvaltoihin, sorvauslinja Venäjälle, viilunkuivauslinja Latviaan sekä sorvauslinja Romaniaan.

Tilauskanta vuoden lopussa oli 33 miljoonaa euroa (22 Me).

KILPAILUASEMA

Rauten kilpailuasema on säilynyt hyvänä. Rauten kilpailukyky on kysynnän elpyessä vahva. Asiakkaat arvostavat toimitus- ja palvelukyvyn varmistamiseen tähtäävissä strategisissa investoinneissaan toimittajan kokonaisosaamista ja vahvaa teknologian kehitystä. Asiakkaiden toimittajavalinnoissa Rauten teknologian tarjoamilla kilpailueduilla on suuri merkitys. Myös Rauten vahva rahoitusasema lisää uskottavuutta ja parantaa kilpailuasemaa pitkäaikaisten investointihankkeiden toteuttajana.

LIIKEVAIHTO

Konsernin liikevaihto (IFRS) 62,9 miljoonaa euroa (2009: 36,6 Me; 2008: 98,5 Me) kasvoi 72 prosenttia vuodesta 2009. Liikevaihdon kasvuun vaikutti asiakasteollisuuksien parantuneet markkinanäkymät.

Liikevaihto muodostui kokonaisuudessaan puutuoteteknologialiiketoimintaan kuuluvista projektitoimituksista ja teknologiapalveluista.

Projektitoimitusten liikevaihto 44 miljoonaa euroa (22 Me) kasvoi 100 prosenttia edellisestä vuodesta ja sen osuus koko liikevaihdosta oli 70 prosenttia (60 %). Vaneriteollisuuden osuus projektitoimitusten liikevaihdosta oli 95 prosenttia (98 %) ja LVL-teollisuuden osuus 5 prosenttia (0 %).

Teknologiapalveluiden liikevaihto 19 miljoonaa euroa (15 Me) kasvoi 29 prosenttia edellisestä vuodesta ja sen osuus liikevaihdosta oli 30 prosenttia (40 %). Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat vaneri- ja LVL-teollisuuden parantuneet käyttöasteet.

Koko vuoden 2010 liikevaihdosta Venäjän osuus oli 30 prosenttia (31 %), Aasian-Tyynenmeren alueen osuus 29 prosenttia (7 %), Euroopan osuus 22 prosenttia (45 %), Pohjois-Amerikan osuus 15 prosenttia (7 %) ja Etelä-Amerikan osuus 4 prosenttia (11 %). Suomen osuus liikevaihdosta oli 8 prosenttia (17 %).

Emoyhtiö Raute Oyj:n liikevaihto (FAS) vuonna 2010 oli 54,5 miljoonaa euroa (2009: 31,4 Me; 2008: 87,7 Me).

TULOS JA KANNATTAVUUS

Vuoden 2010 konsernin liiketulos (IFRS) oli 1,3 miljoonaa euroa voitollinen (2009: -9,7 Me; 2008: 6,3 Me) ja 2 prosenttia liikevaihdosta (2009: -26 %; 2008: 6 %). Kannattavuus parani edellisestä vuodesta merkittävästi johtuen liikevaihdon kasvusta ja suoritetuista toimintojen uudelleenjärjestelyistä. Lisäksi tulosta paransi kiinteistökaupasta saatu voitto 4,4 miljoonaa euroa.

Operatiivisen toiminnan liiketulos oli tilikaudella 3,1 miljoonaa euroa tappiollinen. Tilikauden liiketulokseen sisältyy Jyväskylän tuotantotoimintojen siirrosta Nastolan päätehtaalle, Kanadan toimipisteen muutosta uusiin toimitiloihin sekä Suomen yksiköiden sopeutustoimenpiteistä syntyneitä kertaluonteisia kuluja yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.

Konsernin rahoitustuotot ja -kulut olivat –0,2 miljoonaa euroa (-0,2 Me). Konsernin tulos ennen veroja oli 1,1 miljoonaa euroa voitollinen (9,9 Me tappiollinen) ja tilikauden tulos oli 1,2 miljoonaa euroa voitollinen (8,1 Me tappiollinen). Konsernin laaja tulos oli 1,1 miljoonaa euroa voitollinen (-8,4 Me).

Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana 0,29 euroa osaketta kohti (-2,03 e) ja laimennusvaikutuksella oikaistuna 0,29 euroa (-2,03 e) osaketta kohti. Sijoitetun pääoman tuotto oli 5 prosenttia (-22 %) ja oman pääoman tuotto oli 5 prosenttia (-28 %).

Emoyhtiö Raute Oyj:n liiketulos (FAS) oli 0,6 miljoonaa euroa voitollinen (2009: -6,8 Me; 2008: +6,5 Me). Liiketulos oli 1 prosenttia liikevaihdosta (2009: -22 %; 2008: +7 %). Tilikauden tulos (FAS) oli 0,3 miljoonaa euroa voitollinen (8,3 Me tappiollinen). Tulokseen sisältyi tytäryhtiösaamisiin liittyvä 1,2 miljoonan euron kertaluonteinen tulo.

RAHAVIRTA JA TASE

Konsernin rahoitusasema pysyi hyvänä koko vuoden. Tilikauden lopussa konsernin rahavarat ylittivät korolliset velat 9,7 miljoonalla eurolla (9,4 Me). Gearing oli tilikauden päättyessä -40 prosenttia (2009: -41 %; 2008: -31 %) ja omavaraisuusaste 51 prosenttia (2009: 46 %; 2008: 61 %).

Konsernin rahavarat, sisältäen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, olivat tilikauden lopussa 24,1 miljoonaa euroa (27,9 Me). Rahavarojen muutos tilikauden aikana oli 3,8 miljoonaa euroa negatiivinen (+6,8 Me). Liiketoiminnan rahavirta oli 6,1 miljoonaa euroa negatiivinen (+5,6 Me) johtuen nettokäyttöpääoman kasvusta. Investointien rahavirta oli 4,4 miljoonaa euroa positiivinen (-0,9 Me) sisältäen kiinteistökaupoista saatua kauppahintaa 6,0 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta oli 2,3 miljoonaa euroa negatiivinen (+2,1 Me) sisältäen TyEL-lainojen lyhennykset 4,0 miljoonaa euroa (2,0 Me).

Konsernin taseen loppusumma oli vuoden lopussa 53,0 miljoonaa euroa (2009: 57,4 Me; 2008: 60,2 Me). Taseen erien ja niistä laskettavien tunnuslukujen muu vaihtelu johtuu projektiliiketoiminnalle luonteenomaisesta asiakkaiden maksuerien ja projektitoimitusten kustannuskertymien eriaikaisuudesta.

Korollinen vieras pääoma oli tilikauden lopussa 14,4 miljoonaa euroa (18,5 Me), josta TyEL-lainojen osuus oli 14,0 miljoonaa euroa (18,0 Me). TyEL-lainat ovat kiinteäkorkoisia.

Emoyhtiö Raute Oyj:llä on 10 miljoonan euron yritystodistusohjelma, jonka puitteissa se voi laskea liikkeelle alle vuoden pituisia yritystodistuksia. Lisäksi yhtiöllä on yhteensä 10 miljoonan euron käyttämättömät kahdenkeskiset luottojärjestelysopimukset kahden eri pohjoismaisen pankin kanssa.

Emoyhtiö Raute Oyj:n omavaraisuusaste (FAS) oli tilikauden päättyessä 51 prosenttia (2009: 45 %; 2008: 61 %).

LÄHIPIIRILAINAT JA MUUT VASTUUT

Emoyhtiö Raute Oyj:llä oli tilinpäätöksessä 31.12.2010 lainasaamisia tytäryhtiöltään Raute Service LLC:ltä 355 tuhatta euroa. Raute Oyj:llä oli 100 tuhannen euron velka Rauten sairauskassalle. Muut vastuut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT SEKÄ INVESTOINNIT

Rauten tavoitteena on olla alansa johtava teknologiatoimittaja ja panostaa voimakkaasti erityisesti vanerin ja LVL:n valmistusteknologian sekä näitä tukevan automaation ja instrumentoinnin, erityisesti konenäön, sovellutusten jatkuvaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Vuonna 2010 konsernin tutkimus- ja kehittämismenot olivat yhteensä 1,8 miljoonaa euroa (2009: 2,5 Me; 2008: 4,4 Me) ja 2,9 prosenttia liikevaihdosta (2009: 6,7 %; 2008: 4,4 %). Tuotekehitys painottui konenäköä ja robottiteknologiaa hyödyntävän vanerilevyn kittauslinjan kehittämiseen, koneiden ja laitteiden energiatehokkuuden parantamiseen sekä modernisointiratkaisuihin.

Konsernin investointien kokonaismäärä tilikaudella oli 2,2 miljoonaa euroa (2009: 1,1 Me; 2008: 3,2 Me). Investoinnit liittyvät pääosin Kanadan yksikön uudelleenjärjestelyihin ja tuotannon kehittämiseen. Investoinnit sisältävät aktivoituja kehittämismenoja 41 tuhatta euroa (125 tuhatta euroa).

Emoyhtiö Raute Oyj:n tutkimus- ja kehittämismenot (FAS) olivat tilikauden aikana 1,8 miljoonaa euroa ja 3,4 prosenttia liikevaihdosta (2009: 2,5 Me / 7,9 % liikevaihdosta; 2008: 3,5 Me / 4,0 % liikevaihdosta). Investoinnit olivat 0,5 miljoonaa euroa (2009: 0,9 Me; 2008: 2,0 Me).

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Kevään aikana Jyväskylän yksikön tuotantotoiminta siirrettiin Nastolaan. Muut levynkäsittelyteknologiaan liittyvät toiminnot, kuten suunnittelu ja paikallinen kunnossapitopalvelu, ovat edelleen Jyväskylässä. Tavoitteena on toimintojen tehostaminen ja kannattavuuden parantaminen vaikean markkinatilanteen pitkittyessä.

Rauten Kanadassa toimiva yksikkö siirtyi nykyistä toimintamallia paremmin vastaaviin vuokrattuihin toimitiloihin Vancouverin alueella. Muuton yhteydessä toteutettiin tuotannollisia investointeja, joilla parannetaan tuottavuutta ja lyhennetään toimitusaikoja.

Konsernin Suomen yksiköissä on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) uusi versio, jolla tehostetaan ensisijaisesti projektisuunnittelua.

Raute Oyj:n laatujärjestelmä on uudelleenauditoitu ja saanut uusimman standardin mukaisen ISO 2001:2008 -laatusertifikaatin syyskuussa.

HENKILÖSTÖ

Konsernin henkilöstön määrä vuoden 2010 lopussa oli 495 (524). Henkilöstöstä Suomen yhtiöiden osuus oli 74 prosenttia (77 %), Pohjois-Amerikan yhtiöiden osuus 14 prosenttia (14 %), Kiinan osuus 9 prosenttia (6 %) ja muiden myynti- ja huoltoyhtiöiden osuus 3 prosenttia (3 %).

Henkilöstön määrää sopeutettiin tilikaudella 15 prosenttia (23 %) ja konsernin koko henkilöstöä koskivat erimittaiset lomautukset ja muut sopeutusjärjestelyt. Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna (ns. tehollinen henkilöstö) oli tilikaudella keskimäärin 438 (2009: 419; 2008: 569). Konsernin palkat ja palkkiot olivat yhteensä 19,5 miljoonaa euroa (2009: 18,6 Me; 2008: 23,8 Me).

Konserni on jatkanut osaamisen kehittämistä ja henkilöstön sitouttamista heikosta kannattavuudesta huolimatta. Henkilöstön koulutukseen investoitiin yhteensä 1 prosenttia palkkasummasta (2 %).

Emoyhtiö Raute Oyj:n henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna vuonna 2010 oli keskimäärin 319 (2009: 303; 2008: 394). Emoyhtiön palkat olivat yhteensä 14,7 miljoonaa euroa (2009: 13,9 Me; 2008: 17,0 Me).

PALKITSEMINEN

Konsernissa ovat käytössä koko henkilöstön kattavat palkitsemisjärjestelmät.

Yhtiökokous päätti 31.3.2010 enintään 240 000 optio-oikeuden liikkeelle laskemisesta. Hallitus on yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti 5.5.2010 antanut konsernin avainhenkilöille yhteensä 80 000 kappaletta tunnuksella 2010 A merkittyä optiota. 2010 A-optioiden merkintäaika on 1.3.2013 - 31.3.2016 ja toteutushinta 7,64 euroa osinkokorjattuna.

YHTEISKUNTA JA YMPÄRISTÖ

Ympäristö on yksi Rauten toimintaa ohjaavista arvoista. Raute pyrkii systemaattisesti kehittämään tuotteidensa ja palveluidensa ympäristömyötäisyyttä sekä vähentämään oman toimintansa ympäristövaikutuksia. Konserni noudattaa hyvän yrityskansalaisuuden periaatetta ottaen huomioon luonnon ja sen suojelemisen sekä ympäröivän yhteiskunnan toimintatavat kunnioittaen paikallisia kulttuureja.

Rauten toiminnan merkittävin vaikutus ympäristölle on välillinen ja syntyy Rauten teknologian käytöstä puutuoteteollisuuden tuotantoprosesseissa. Rauten kehittämän teknologian avulla puutuoteteollisuus voi vähentää oman toimintansa aiheuttamaa ympäristörasitusta merkittävästi muun muassa tehokkaamman puuraaka-aineen, lisäaineiden ja energian käytön kautta.

Konsernin omassa toiminnassa ei nähdä merkittäviä ympäristöriskejä, joilla saattaisi olla välitöntä vaikutusta konsernin liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan. Nastolan päätuotantoyksiköissä ympäristöasioita hallinnoidaan sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaan. Myös yhteistyökumppani- ja alihankkijaverkoston toiminta ja eettiset periaatteet tarkastetaan järjestelmällisesti.

Rauten omassa tuotannossa pyritään jatkuvasti vähentämään energiankulutusta ja jätemääriä sekä kehittämään työympäristöä.

RISKIT JA RISKIENHALLINTA

Konsernin tunnistetut pääriskialueet liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja liiketoimintaympäristöön, rahoitukseen sekä vahinkoihin. Merkittävimmiksi liiketoimintariskeiksi on tunnistettu talouden suhdannekierrosta johtuva kysynnän vaihtelu sekä toimitus- ja teknologiariskit. Taloudellisen toimeliaisuuden piristyminen kasvattaa lähiajan riskiä alihankintakapasiteetin riittävyydestä ja hintatasosta Suomessa ja lähialueilla.

Konsernissa ei ole vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä tai muita keskeneräisiä riita-asioita eikä konsernin toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat olennaisesti yrityksen toiminnan jatkuvuuteen.

Liiketoimintariskit

SUHDANTEIDEN VAIKUTUS LIIKETOIMINTAAN

Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointikysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille sekä projektityyppisen liiketoiminnan syklisyys. Kysynnän vaihtelun vaikutusta konsernin tulokseen pyritään vähentämään kasvattamalla teknologiapalvelujen osuutta, lisäämällä liiketoimintaa markkina-alueilla, joilla nykyinen markkinaosuus on pieni, ja kehittämällä tuotteita kokonaan uusille asiakasryhmille sekä kehittämällä alihankintaverkostoa.

TOIMITUKSET JA TEKNOLOGIA

Rauten liiketoiminnasta pääosa muodostuu projektityyppisistä toimituksista, joihin sisältyy riskejä kunkin asiakkaan lopputuotteeseen, tuotantomenetelmiin tai raaka-aineisiin liittyvistä räätälöidyistä ratkaisuista. Tarjous- ja neuvotteluvaiheessa joudutaan ottamaan riskejä luvattavien suoritusarvojen osalta sekä tekemään arvioita toteutuksen kustannuksista. Kehitystyön tuloksena syntyvien uusien ratkaisujen toimivuus ja kapasiteetti voidaan todentaa täysimittaisesti vasta tuotantoolosuhteissa asiakastoimituksen yhteydessä.

Sopimus-, tuotevastuu-, toteutus-, kustannus- sekä kapasiteettiriskejä hallitaan ISO-sertifioidun laatujärjestelmän mukaisilla projektihallinnan menettelyillä. Teknologiariskiä rajataan toimitussopimuksen ehdoissa sekä rajoittamalla samanaikaisten ensitoimitusten määrää.

KEHITTYVÄT MARKKINAT

Rauten tavoitteena on kasvattaa paikallista liiketoimintaansa mm. Kiinassa ja Venäjällä, joissa toimimiseen liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös kehittyville markkinoille tyypillisiä riskejä. Tietoturvaan liittyviä riskejä hallitaan määritellyllä tietoturvapolitiikalla.

HENKILÖSTÖ

Osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen sekä henkilöstöresurssien riittävyyden hyvä hallinta ovat erityisen tärkeitä syklisessä liiketoiminnassa. Jatkuvuutta varmistetaan seuraamalla ikärakenteen kehitystä, systemaattisella henkilöstöjohtamisella ja panostamalla työhyvinvointiin.

Rahoitusriskit

Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmät rahoitusriskit ovat sopimusvastapuoliin liittyvä luottotappioriski ja valuuttakurssiriski. Lisäksi konserni altistuu maksuvalmiusriskille sekä korko- ja hintariskeille.

Asiakkaiden maksukykyyn liittyvää luottotappioriskiä hallitaan kattamalla maksamaton kauppahinta pankkitakuulla, remburssilla tai muulla vakuudella. Konsernin likvidit varat ovat pääosin pohjoismaisissa pankeissa.

Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat Kanadan dollarista (CAD) ja Yhdysvaltain dollarista (USD). Muita seurattavia valuuttoja ovat Venäjän rupla (RUB) ja Kiinan yuan (CNY). Valuuttariskien suojauksessa käytetään pääasiassa valuuttatermiinisopimuksia. Tarjousaikaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla.

Konserni on varautunut projektiliiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman vaihteluihin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin ottamalla pitkäaikaista TyEL-lainaa. Yhtiön ottamat lainat ovat kiinteäkorkoisia. Konsernin korkoriski kohdistuu pääosin likvidien varojen tuottotasoon.

Rahoitusriskit sekä rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja menettelytavat on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa numero 38.

Vahinkoriskit

Rauten merkittävimpiä yksittäisiä omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskejä ovat tulipalo, vakava kone- tai tietojärjestelmärikkoontuminen Nastolan päätuotantoyksikössä, jonne koko konsernin avainteknologian tuotanto- sekä suunnittelu-, talous- ja toiminnanohjausjärjestelmät on keskitetty.

Muita vahinkoriskejä ovat mm. työturvallisuusriskit, joita hallitaan aktiivisella, riskejä ehkäisevällä toiminnalla, kuten henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella ja tutkimalla myös kaikki läheltä piti –tapaukset. Työturvallisuus ja ergonomia ovat jatkuvan kehittämisen kohteita.

Rauten tuotannollinen toiminta ei aiheuta merkittäviä ympäristöriskejä. Nastolan pääyksiköillä on ISO-sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jonka periaatteita pyritään noudattamaan myös muissa toimipisteissä.

Konserni pyrkii suojautumaan vahinkoriskeiltä arvioimalla toimitilojaan ja prosessejaan riskienhallinnan kannalta ja pitämällä yllä varasuunnitelmia.

Globaalit ja paikalliset vakuutusohjelmat tarkistetaan säännöllisesti osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan riittävällä suojaustasolla kaikki ne riskit, jotka on taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.

Riskienhallinnan järjestäminen

Rauten riskienhallintapolitiikan hyväksyy hallitus. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä niiden tehokkuuden valvonnasta vastaa hallitus.

Konsernin yleiset riskienhallintaperiaatteet ja toimintapolitiikat sekä organisaation toimivaltuuksien rajat määrittelee johtoryhmä. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle säännöllisesti merkittävistä riskeistä.

Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan periaatteiden toteutumisen valvonnasta koko konsernin ja kunkin konserniyhtiön toimitusjohtaja yhtiönsä osalta. Konsernin johtoryhmän jäsenet vastaavat kukin omasta vastuualueestaan yli yhtiörajojen.

Rautessa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Controller-toiminto toteuttaa hallituksen hyväksymää sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa, kehittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä yhdessä operatiivisen johdon kanssa sekä valvoo riskienhallintaperiaatteiden, toimintapolitiikkojen ja toimivaltuuksien noudattamista.

KONSERNIRAKENNE

Konsernin juridisessa rakenteessa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2010 aikana.

OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeenomistajien määrä oli vuoden alussa 1 820 ja vuoden lopussa 1 787. K-sarjan osakkeita omistaa 50 yksityishenkilöä (46). Johdon omistusosuus oli 7,1 prosenttia (4,9 %) yhtiön osakkeista ja 13,3 prosenttia (9,1 %) äänimäärästä. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 2,1 prosenttia (2,3 %).

Yhtiö antoi 22.4.2010 liputusilmoituksen Göran Sundholmin omistusosuuden noususta 15,02 prosenttiin yhtiön koko osakemäärästä.

Omistuksen jakautuminen sektoreittain ja suuruusluokittain sekä suurimmat osakkeenomistajat on esitetty tilinpäätöksen kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

TILINTARKASTAJAT

Raute Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 31.3.2010 valittiin tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHTtilintarkastaja Janne Rajalahti.

HALLINNOINTI

Raute Oyj noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010, jonka Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallitus hyväksyi kesäkuussa 2010. Raute poikkeaa suosituksesta 22 nimitysvaliokunnan jäsenten valinnassa siten, että nimitysvaliokuntaan valitaan yksi hallituksen ulkopuolinen jäsen, joka on merkittävää äänivaltaa edustavien osakkeenomistajatahojen keskuudestaan nimeämä henkilö. Hallitus pitää poikkeamista perusteltuna ottaen huomioon yhtiön omistusrakenne ja mahdollisuus huomioida merkittävien osakkeenomistajien odotuksia jo hallituksen jäsenten valinnan valmisteluvaiheessa.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUS-JÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT)

Raute Oyj:n hallitus on käsitellyt Suomen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 pykälän ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2010 suosituksen 54 mukaisen selvityksen Raute Oyj:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2010. Selvitys on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

HALLITUS JA TOIMITUSJOHTAJA

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 3–5 hallituksen jäsentä.

Raute Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 31.3.2010 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DI Erkki Pehu-Lehtonen, varapuheenjohtajaksi tutkija Sinikka Mustakallio ja hallituksen jäseniksi DI Risto Hautamäki, DI Ilpo Helander, KTM Mika Mustakallio ja KTM Pekka Suominen.

Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja vahvistaa hänen toimisuhteensa ehdot palkkaetuineen.

Raute Oyj:n toimitusjohtajana jatkoi tekniikan lisensiaatti Tapani Kiiski. Hänet on nimitetty Raute Oyj:n toimitusjohtajaksi 16.3.2004. Toimisopimuksessa sovittu irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvauksena maksetaan kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa.

Yhtiöjärjestyksessä ei ole annettu hallitukselle tai toimitusjohtajalle tavanomaisesta poikkeavia toimivaltuuksia.

Yhtiöjärjestyksen muuttamista ja osakepääoman korottamista koskevat päätökset tehdään voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten mukaisesti.

JOHTORYHMÄ

Konsernin johtoryhmässä jatkoivat puheenjohtajana Tapani Kiiski ja jäseninä talousjohtaja Arja Hakala, operaatio- ja teknologiajohtaja Petri Strengell, teknologiapalveluliiketoiminnasta vastaava johtaja Timo Kangas sekä Rauten Pohjois-Amerikan yhtiöiden toiminnoista vastaava johtaja ja Pohjois-Amerikan yhtiöiden toimitusjohtaja Bruce Alexander.

OSAKKEET

Raute Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä vuoden 2010 lopussa oli 4 004 758 kappaletta, joista K-sarjan osakkeita (kantaosake, 20 ääntä/osake) oli 991 161 kappaletta ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) oli 3 013 597 kappaletta. Osakkeiden nimellisarvo on kaksi euroa. K-sarjan ja A-sarjan osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin.

K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 3. pykälässä esitetyin ehdoin. Jos kantaosake siirtyy K-sarjan ulkopuoliselle uudelle omistajalle, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle kirjallisesti ja muilla K-sarjaan kuuluvien osakkeiden omistajilla on oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksen 4. pykälässä mainituin ehdoin.

Raute Oyj:n A-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on RUTAV. Vuoden 2010 aikana osakevaihto oli 646 052 kappaletta (454 798 kpl) ja yhteensä 5 248 tuhatta euroa (3 316 tuhatta euroa). Vaihdettu määrä vastasi 21 prosenttia (15 %) pörssinoteerattujen A-sarjan osakkeiden määrästä. A-sarjan osakkeen keskikurssi oli 8,21 euroa (7,29 e). Vuoden korkein noteeraus oli 10,10 euroa ja alin 7,24 euroa.

Yhtiön koko markkina-arvo vuoden 2010 lopussa oli 38,8 miljoonaa euroa (29,9 Me), jossa K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen 31.12.2010 päätöskurssin 9,70 euroa (7,47 e) mukaisesti.

Raute Oyj:llä on NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa.

OSINGONJAKO VUODELTA 2009

Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous 31.3.2010 päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikaudelta 2009 ei jaettu osinkoa ja että tilikauden tappio siirrettiin kertyneisiin voittovaroihin.

OMIEN OSAKKEIDEN OSTO- JA LUOVUTUS-VALTUUTUS

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 31.3.2010 hallituksen päättämään yhtiön omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta voitonjakoon käytettävissä olevilla varoilla sekä päättämään yhtiön omia A-sarjan osakkeita koskevasta suunnatusta osakeannista 400 000 kappaleen enimmäismäärään saakka. Valtuutusta ei ole käytetty vuoden 2010 aikana.

Tilikauden päättyessä yhtiöllä ei ole hallussaan tai panttina omia osakkeitaan.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Raute Oyj sai tammikuussa yhteensä yli 12 miljoonan euron arvoiset tilaukset Venäjältä. Tilauksiin sisältyy mm. kaksi Rauten uusimmalla teknologialla toteutettavaa sorvauslinjaa ja kaksi kuivauslinjaa, jotka toimitetaan Bratskin kaupunkiin Siperiaan vuoden 2011 loppuun mennessä.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2011

Raute Oyj:n vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 13.4.2011 Lahdessa.

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA JA TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ

Tilinpäätöksen 2010 mukaan jakokelpoiset varat ovat 7 726 tuhatta euroa.

Hallitus esittää 13.4.2011 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2010 maksetaan osinkoa A- ja K-sarjan osakkeille 0,30 euroa osaketta kohti ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Ehdotettu osingonmaksun täsmäytyspäivä on 18.4.2011 ja osingonmaksupäivä on 27.4.2011.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna maksukykyä.

NÄKYMÄT VUODELLE 2011

Maailman talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen ja pysyvään elpymiseen talouskriisistä liittyvä epävarmuus jatkuu edelleen huolimatta kehittyvien markkinoiden kasvunäkymistä. Rauten asiakasteollisuuksien markkinatilanteen arvioidaan edelleen jatkuvan epävarmana. Varmuutta puutuotteiden kysynnän pysyvästä elpymisestä lamaa edeltäneelle tasolle ei vielä ole.

Puutuoteteollisuuden investointien ja palveluiden kysynnän ei odoteta pysyvästi elpyvän vielä lähitulevaisuudessa talouskriisiä edeltäneelle tasolle. Vaneriteollisuuden parannusinvestoinnit laadun ylläpitämiseksi ja markkinaosuuksien säilyttämiseksi todennäköisesti kuitenkin lisääntynevät. Pienet toimijat panostavat välttämättömään tuotantolaitteistojen ylläpitoon. Yksittäisiä tehdaslaajuisia investointihankkeita on suunnitteluvaiheessa useilla markkina-alueilla. Niiden toteutuminen ja ajoitus on kuitenkin epävarmaa.

Vahvan rahoitusaseman, markkina-aseman ja tehtyjen kehityspanostusten ansiosta Rauten kyky selvitä talouden taantumasta sekä vastata kasvavaan kysyntään markkinoiden elpyessä on hyvä. Toteutettujen sopeutustoimenpiteiden tuloksena kustannusrakenne on keventynyt ja liiketoiminta on aikaisempaa kannattavampaa myös vaikeassa markkinatilanteessa.

Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointikysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille. Vahvistuneen tilauskannan ja neuvotteluvaiheessa olevien hankkeiden johdosta vuoden 2011 liikevaihto kasvaa edellisestä vuodesta. Liiketuloksen ennakoidaan olevan voitollinen.

Konsernin laaja tuloslaskelma

1 000 euroa		1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liitetieto
2, 3, 4	LIIKEVAIHTO	62 867	36 638
5	Liiketoiminnan muut tuotot	4 580	153
	Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
	varastojen muutos	351	795
6	Materiaalit ja palvelut	-32 679	-15 695
7	Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-23 467	-22 047
10, 17, 18 Poistot		-2 250	-2 670
11	Liiketoiminnan muut kulut	-8 091	-6 869
	Liiketoiminnan kulut yhteensä	-66 487	-47 281
	LIIKETULOS	1 311	-9 695
12, 13	Rahoitustuotot	728	356
12, 13	Rahoituskulut	-917	-551
	TULOS ENNEN VEROJA	1 122	-9 890
14	Tuloverot	36	1 749
	TILIKAUDEN TULOS	1 158	-8 141
	Muut laajan tuloksen erät:
	Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	-20	-228
	Rahavirran suojaukset	-19	-
	Rahavirran suojauksiin liittyvät verot	5	-
	Tilikauden laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä	-34	-228
	TILIKAUDEN LAAJA TULOS	1 124	-8 369
	Tilikauden tuloksen jakautuminen
	Emoyhtiön omistajille	1 158	-8 141
	Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
	Emoyhtiön omistajille	1 124	-8 369
	Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
	osakekohtainen tulos, euroa
15	Laimentamaton osakekohtainen tulos	0,29	-2,03
15	Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	0,29	-2,03
	Osakkeet, 1 000 kpl
	Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä	4 005	4 003
	Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä laimennettuna	4 005	4 003

Konsernitase

1 000 euroa		31.12.2010	31.12.2009
Liitetieto
	VARAT
	Pitkäaikaiset varat
17	Aineettomat hyödykkeet	1 341	1 831
18	Aineelliset hyödykkeet	8 913	10 267
19	Muut rahoitusvarat	497	486
20	Saamiset	-	1 000
28	Laskennalliset verosaamiset	1 849	1 741
	Yhteensä	12 599	15 325
	Lyhytaikaiset varat
21	Vaihto-omaisuus	4 574	4 330
22	Myyntisaamiset ja muut saamiset	11 770	9 832
23	Rahavarat	24 090	27 900
	Yhteensä	40 435	42 062
	VARAT YHTEENSÄ	53 034	57 387
	OMA PÄÄOMA JA VELAT
24	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma	8 010	8 010
24	Ylikurssirahasto	6 498	6 498
24	Muut rahastot	36	294
24	Muuntoerot	35	55
	Kertyneet voittovarat	8 490	16 337
	Tilikauden tulos	1 158	-8 141
	Emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta	24 227	23 053
	Oma pääoma yhteensä	24 227	23 053
	Pitkäaikaiset velat
27	Varaukset	57	182
28	Laskennalliset verovelat	337	271
29	Pitkäaikaiset korolliset velat	10 000	14 318
	Yhteensä	10 394	14 771
	Lyhytaikaiset velat
27	Varaukset	612	1 325
31	Eläkevelvoitteet	91	143
30	Lyhytaikaiset korolliset velat	4 439	4 215
32	Saadut ennakkomaksut	5 243	7 222
32	Ostovelat ja muut velat	8 028	6 658
	Yhteensä	18 413	19 563
	Velat yhteensä	28 807	34 334
	OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	53 034	57 387

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	57 338	50 988
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	121	85
Maksut liiketoiminnan kuluista	-63 416	-46 020
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-5 957	5 053
Maksetut korot ja maksut muista
liiketoiminnan rahoituskuluista	-650	-486
Saadut korot ja muut tuotot liiketoiminnasta	394	423
Saadut osingot liiketoiminnasta	118	79
Maksetut välittömät verot	-18	550
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A)	-6 114	5 619
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 067	-1 034
Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin	-11	-
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	6 448	79
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B)	4 370	-955
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten saamisten lisäys	-	-3 000
Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten saamisten vähennys	2 000	-
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-228	-125
Pitkäaikaisten lainojen lisäys	-	10 200
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-4 088	-2 000
Omien osakkeiden hankinta	-	-138
Maksetut osingot	-	-2 803
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C )	-2 316	2 134
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C)	-4 060	6 798
lisäys (+) / vähennys (-)
RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA*	27 900	21 109
VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS	251	-7
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA*	24 090	27 900
RAHAVAROIHIN SISÄLTYVÄT ERÄT TASEESSA
TILIKAUDEN LOPUSSA
Rahavarat	24 090	27 900
YHTEENSÄ	24 090	27 900

*Rahavaroihin luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sekä rahat ja pankki- saamiset, jotka erääntyvät alle kolmen kuukauden sisällä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

1 000 euroa	Liitetieto	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Muut rahastot	Muuntoerot	voittovarat Kertyneet	kuuluva osuus Emoyhtiön osakkaille	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA 1.1.2009		8 010	6 498	287	283	19 242	34 321	34 321
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos		-	-	-	-	-8 141	-8 141	-8 141
Muut laajan tuloksen erät:
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät
muuntoerot		-	-	-	-228	-	-228	-228
Rahavirran suojaukset,
verojen jälkeen		-	-	-	-	-	-	-
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-	-	-	-228	-8 141	-8 369	-8 369
Liiketoimet omistajien kanssa
Omien osakkeiden hankinta	25	-	-	-	-	-138	-138	-138
Omien osakkeiden hankinta,
verovaikutus		-	-	-	-	36	36	36
Omana pääomana suoritettavat
osakeperusteiset liiketoimet	26	-	-	7	-	-	7	7
Maksetut osingot		-	-	-	-	-2 803	-2 803	-2 803
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä		-	-	7	-	-2 905	-2 898	-8 464
OMA PÄÄOMA 31.12.2009		8 010	6 498	294	55	8 196	23 053	23 053
OMA PÄÄOMA 1.1.2010		8 010	6 498	294	55	8 196	23 053	23 053
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos		-	-	-	-	1 158	1 158	1 158
Muut laajan tuloksen erät:
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät
muuntoerot		-	-	-	-20	-	-20	-20
Rahavirran suojaukset,
verojen jälkeen		-	-	-14	-	-	-14	-14
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-	-	-14	-20	1 158	1 124	1 124
Liiketoimet omistajien kanssa
Omien osakkeiden hankinta	25	-	-	-	-	-	-	-
Omien osakkeiden hankinta,
verovaikutus		-	-	-	-	-	-	-
Omana pääomana suoritettavat
osakeperusteiset liiketoimet	26	-	-	50	-	-	50	50
Siirrot erien välillä		-	-	-294	-	294	-	-
Maksetut osingot		-	-	-	-	-	-	-
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä		-	-	-244	-	294	50	50
OMA PÄÄOMA 31.12.2010		8 010	6 498	36	35	9 648	24 227	24 227

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Perustiedot

Raute-konserni ("konserni") on maailmanlaajuisesti toimiva teknologiayritys, joka valmistaa kokonaisia tehtaita, tuotantolinjoja sekä yksittäisiä koneita ja laitteita viilu-, vaneri- ja LVL-teollisuuksille. Teknologiatarjonta kattaa asiakkaiden koko tuotantoprosessin raaka-aineen käsittelystä lopputuotteen viimeistelyyn ja pakkaukseen. Lisäksi Rauten kokonaispalvelukonseptiin kuuluvat myös teknologiapalvelut, kuten kunnossapito, varaosapalvelut, konekannan modernisoinnit, konsultointi, koulutus sekä kunnostettujen koneiden myynti. Konsernilla on tuotantoa Suomessa, Kanadassa ja Kiinassa. Myyntiverkosto on maailmanlaajuinen.

Raute-konsernin emoyhtiö on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö Raute Oyj (Y-tunnus FI01490726), jonka A-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, ryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut. Raute Oyj:n kotipaikka on Lahti. Rekisteröity käyntiosoite on Rautetie 2, 15550 Nastola ja postiosoite on PL 69, 15551 Nastola.

Raute Oyj:n hallitus on kokouksessaan 15.2.2011 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen ajalta 1.1.– 31.12.2010 julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Raute Oyj:n konsernitilinpäätöstiedot ovat saatavissa Internet-osoitteesta www.raute.fi tai konsernin emoyhtiön päätoimipaikasta, osoitteesta Rautetie 2, 15550 Nastola.

Laatimisperusta

Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 1.1.–31.12.2010 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä Euroopan Unionin asetuksessa N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti Euroopan Unionin jäsenmaissa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Raute Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon arvostettuja eriä, joita ovat myytävissä olevat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat ja johdannaissopimukset. Myytävissä olevissa rahoitusvaroissa esitettävät sijoitukset, joille ei voida määrittää käypää arvoa, on kuitenkin arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon. Käteisvaroina suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet on kirjattu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä.

Kaikki konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei toisin ole todettu.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2009 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen:

• IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen, uudistettu. Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on tosin tehty joitakin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut on kirjattava hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Konsernilla ei ollut tilikauden 2010 aikana standardin soveltamisalaan kuuluvia yritysjärjestelyjä.

• IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös, uudistettu. Uudistetun standardin mukaan määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneiden liiketoimien vaikutukset on kirjattava omaan pääomaan, jos määräysvalta ei muutu eikä näistä liiketoimista synny enää liikearvoa tai voittoja ja tappioita. Standardissa ohjeistetaan myös kirjanpitokäsittelyä tilanteessa, jossa määräysvalta menetetään. Mahdollinen jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan käypään arvoon, ja voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernissa ei tapahtunut tilikaudella 2010 omistusosuuden muutoksia, joihin standardin muutoksella olisi ollut vaikutusta.

• IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset. IFRIC 16 selventää ulkomaisen nettoinvestoinnin suojauksen kirjanpitokäsittelyä. Tämä tarkoittaa, että ulkomaisen nettoinvestoinnin suojaus liittyy eroihin toimintavaluutassa, eikä esittämisvaluutassa. Lisäksi suojausinstrumentin haltija voi olla mikä tahansa konserniyhtiö. IAS 21, Valuuttakurssien muutosten vaikutukset -standardin määräykset soveltuvat suojattavaan erään. Konsernilla ei ollut ulkomaiseen yksikköön tehtyjä nettosijoituksen suojauksia tilikaudella 2010.

IASB julkaisi huhtikuussa 2009 parannuksia 12 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin (Improvements to IFRSs). Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni otti käyttöön vuonna 2010, mutta

muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernille tilikauden 2010 aikana:

• IFRS 2 IFRS-soveltamisala, muutos. Muutos vahvistaa, että IFRS 2:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävät uudistetussa IFRS 3 -standardissa määriteltyjen liiketoimintojen yhdistämisten lisäksi liiketoiminnasta annetut vastikkeet yhteisyrityksen muodostamisessa sekä saman määräysvallan alaisia yksikköjä koskevat liiketoimet.

• IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot, muutos. Muutos selventää, että IFRS 5 sisältää vaatimukset tiedoista, jotka on esitettävä myytävänä olevaksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä (tai luovutettavien erien ryhmistä) tai lopetettavista toiminnoista. Siinä myös selvennetään, että IAS 1:n mukaisia yleisiä vaatimuksia on kuitenkin noudatettava, erityisesti IAS 1:n kappaletta 15 (oikean kuvan antaminen) ja kappaletta 125 (arvioihin liittyvät epävarmuustekijät).

• IFRS 8 Toimintasegmentit, muutos. Muutos selventää, että yhteisön on esitettävä segmentin varat tilinpäätöksessään ainoastaan, mikäli kyseistä tietoa raportoidaan säännöllisesti ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Lisäksi standardiin on tehty vähäisiä teknisiä muutoksia.

• IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen, muutos. Muutos selventää, että velan mahdollinen suorittaminen omaa pääomaa liikkeeseen laskemalla ei vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. Lyhytaikaisen velan määritelmää täsmennettiin, ja velka saadaan luokitella pitkäaikaiseksi (edellyttäen, että yhteisöllä on ehdoton oikeus lykätä käteisvaroja tai muita varoja luovuttamalla tapahtuvaa suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilikauden päättymisestä) riippumatta siitä, että vastapuoli voisi koska tahansa vaatia velan suorittamista osakkeina.

• IAS 7 Rahavirtalaskelma, muutos. Muutoksen perusteella ainoastaan ne maksut, joiden seurauksena kirjataan omaisuuserä taseeseen, voidaan luokitella investointien rahavirroiksi.

• IAS 17 Vuokrasopimukset, muutos. Muutos poistaa erityisohjeistuksen, joka koskee maa-alueen luokittelua rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi. Tämän seurauksena maa-alueet tulee luokitella rahoitusleasingtai muuksi vuokrasopimukseksi noudattaen yleisiä IAS 17 -standardin luokittelukriteereitä.

• IAS 18 Tulouttaminen, muutos. Muutoksella on lisätty IAS 18 -standardin liitteeseen ohjeistusta sen määrittämisestä, toimiiko yhteisö päämiehenä vai agenttina.

• IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen, muutos. Muutos selventää, että rahavirtaa tuottava yksikkö (tai yksikköjen ryhmä), jolle liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten, voi olla korkeintaan IFRS 8 -standardissa määritellyn toimintasegmentin suuruinen (eli ennen segmenttien yhdistämistä raportoitaviksi segmenteiksi samanlaisiin taloudellisiin ominaispiirteisiin perustuen kyseisen standardin ohjeistuksen mukaan).

• IAS 38 Aineettomat hyödykkeet, muutos. Muutos selkeyttää liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun aineettoman hyödykkeen käyvän arvon määrittämistä koskevaa ohjeistusta, ja sen mukaan aineettomien hyödykkeiden yhdistäminen yhdeksi omaisuuseräksi on sallittua, jos kaikilla on sama taloudellinen vaikutusaika.

• IAS 38 Aineettomat hyödykkeet, muutos. Muutos selventää kuvausta arvostusmenetelmistä, joita yhteisöt tavallisesti käyttävät määrittäessään käypää arvoa sellaisille liiketoimintojen yhdistämisessä hankituille aineettomille hyödykkeille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla.

• IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen, muutos. Muutos selventää, että ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistavat optiot, joiden toteutushinta kompensoi lainanantajan tulevien korkotuottojen menetystä pienentämällä uudelleensijoitusriskin aiheuttamaa taloudellista tappiota, liittyy läheisesti päävelkasopimukseen.

• IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen, muutos. Muutos kappaleen 2 (g) poikkeukseen IAS 39 -standardin soveltamisalassa selventää, että (a) IAS 39 ei sovellu sitoviin (termiini) sopimuksiin hankkijan ja myyjän välillä hankinnan kohteen ostamiseksi jonain päivänä tulevaisuudessa ja että termiinin juoksuajan ei tulisi ylittää kohtuullista ajanjaksoa, joka tavallisesti tarvitaan vaadittavien hyväksyntien saamiseksi transaktion loppuun saattamiseksi; ja (b) kyseistä poikkeusta ei tule soveltaa optiosopimuksiin, jotka toteutettaessa synnyttävät määräysvallan yhteisössä, eikä vastaaviin sijoituksiin osakkuusyhtiöissä tai samanlaisiin transaktioihin.

• IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen, muutos. Muutos selventää, että voitot ja tappiot rahavirran suojausinstrumentista suojattaessa tulevia rahavirtoja tulee siirtää omasta pääomasta tilikauden tulokseen sillä tilikaudella, jolla suojattu ennakoitu rahavirta vaikuttaa tilikauden tulokseen.

• IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi, muutos. Muutos IFRIC 9:n soveltamisalaan selventää, että IFRIC 9 ei koske mahdollista kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointia hankintahetkellä, kun sopimus hankitaan osana saman määräysvallan alaisten yritysten liiketoimintojen yhdistämistä tai yhteisyrityksen muodostamista.

• IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset, muutos. Muutoksen mukaan ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksessa ehdot täyttävä suojausinstrumentti voi olla missä tahansa konserniyhtiössä. Ennen muutosta suojausinstrumentti ei voinut olla siinä yksikössä, joka on suojauksen kohteena. Oletuksena on, että suojaussuhde, dokumentointi ja tehokkuustestaus täyttävät IAS 39 -standardin vaatimukset.

Seuraavat uudet ja uudistetut standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin ovat voimassa 1.1.2010 alkavalla tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, mutta niillä ei tällä hetkellä ole ollut vaikutusta konsernin tulokseen, taseasemaan tai esitystapaan:

• IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä ja IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen, muutos standardiin. Muutokset selventävät, että siirrettäessä rahoitusvaroja pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien ryhmästä, tulee kaikki kytketyt johdannaiset arvioida uudelleen ja tarvittaessa käsitellä tilinpäätöksessä erillään pääsopimuksesta.

• IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt. Tulkinta koskee sopimusjärjestelyjä, joissa yksityinen taho osallistuu julkisten palveluiden kehittämiseen, rahoittamiseen, toteuttamiseen tai infrastruktuurin ylläpitoon.

• IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset. Tulkinta selventää käsitelläänkö sopimuksia kiinteistöjen rakentamisessa IAS 11 Pitkäaikaishankkeet vai IAS 18 Tuotot -standardin mukaisesti ja millä tavalla rakennusprojekteja on tuloutettava.

• IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille. Tulkinta sisältää ohjeistusta sellaisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelystä, joissa yritys jakaa omistajille muita varoja kuin käteisvaroja joko oman pääoman rahastosta tai osinkona. IFRS 5:een tehtiin samalla muutos, jonka mukaan omaisuuserät luokitellaan omistajille jaettaviksi vain silloin, kun ne ovat valmiita jaettaviksi senhetkisessä kunnossaan ja niiden jakaminen on erittäin todennäköistä.

• IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta. Tulkinta selvittää IFRS-standardien vaatimuksia koskien sellaisia sopimuksia, joissa yhteisö saa asiakkailta aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen, jota yhteisön on käytettävä liittääkseen asiakas johonkin verkkoon tai mahdollistaakseen asiakkaalle joidenkin tavaroiden tai palveluiden toimituksen.

• IAS 39 Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät, muutos standardiin. Muutoksen mukaan inflaatiota ei voida erikseen määrittää suojattavaksi komponentiksi kiinteäkorkoisessa velassa. Lisäksi silloin, kun optioihin sovelletaan suojauslaskentaa, ei option aika-arvoa voida enää sisällyttää suojaamaan yksipuolista riskiä.

• IFRS 2 Osakeperusteiset maksut – käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa, muutos standardiin. Muutos selventää IFRS 2:n soveltamisalaa. Sen mukaan sen yhteisön, joka vastaanottaa tuotteita tai palveluita, tulee noudattaa IFRS 2:ta, vaikka kyseinen yhtiö ei olisi velvollinen luovuttamaan käteisvaroja osakeperusteisesti.

Edellä mainitut standardit, tulkinnat ja standardien muutokset saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa tulevaisuuden liiketoimien tapahtumien käsittelyyn.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Koska arviot ja olettamukset perustuvat tilinpäätöshetken parhaaseen näkemykseen, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä. Toteumat voivat tämän vuoksi poiketa näistä arvioista. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Johdon tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä tietoa tilinpäätöksen päättymisajankohdan arvioita koskevista keskeisistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen tasearvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana.

Segmenttiraportointi

Raute-konsernilla on yksi toimintasegmentti. Toiminnot kuuluivat kokonaisuudessaan puutuoteteknologiasegmenttiin. Toimintasegmenttijako perustuu konsernin sisäiseen päätöksentekojärjestykseen, organisaatiorakenteeseen ja on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan taloudellisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmentille ja sen tuloksen arvioinnista, on nimitetty konsernin johtoryhmä. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen

Konsernin lukuihin on yhdistetty emoyhtiö Raute Oyj ja sen tytäryhtiöt, joissa sillä välittömästi tai välillisesti on yli 50 prosentin äänivalta tai joissa sillä muutoin on määräysvalta. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset (erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt mukaan luettuina), joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan

hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen kauppa, erotus kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Konsernin tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty laajan tuloslaskelman yhteydessä. Konsernitilinpäätös ei sisällä määräysvallattomien omistajien osuuksia tilinpäätöshetkellä 31.12.2010.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Konsernitilinpäätökseen yhdistettyjen yhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut on mitattu sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yhtiö pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta).

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumahetken kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaanrahan määräisistä liiketoiminnoista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan, paitsi milloin on kysymys ehdot täyttävistä rahavirran suojauksista, jolloin ne kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Liiketoimien kurssivoitot ja -tappiot on esitetty tuloslaskelman erässä Liiketoiminnan muut kulut. Rahavaroihin, lainoihin ja muihin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on esitetty tuloslaskelman erässä rahoitustuotot tai -kulut.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muutettu euromääräisiksi tilikauden painotetun keskikurssin mukaisesti ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos on kirjattu laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Tytäryhtiöiden yhdistelyssä käytetyt valuuttakurssit on esitetty konsernin tuloslaskelman ja taseen liitetiedossa numero 39.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Kuhunkin sopimukselliseen kokonaisuuteen liittyvät osatekijät on käsitelty yhtenä kokonaisuutena ja niihin on sovellettu samaa tuloutuskäytäntöä.

Pitkäaikaishankkeiden (projektitoimitukset ja teknologiapalveluiden osalta modernisoinnit) tulot ja menot on kirjattu tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos on voitu arvioida luotettavasti. Valmistusaste lasketaan kustannusperusteisesti hankkeen toteutuneiden menojen suhteena hankkeen arvioituihin kokonaismenoihin. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio on kirjattu kuluksi välittömästi. Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida luotettavasti arvioida, hankkeesta johtuvat menot on kirjattu kuluiksi samalla tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, on kirjattu keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen. Konsernilla ei tilikaudella 2010 ja vertailukaudella ollut taseeseen aktivoituja pitkäaikaishankkeisiin kohdistettuja rahoitusmenoja. Osatuloutettu liikevaihto on kohdistettu asiakkaalta saatuihin ennakkomaksuihin ja se osuus, jolla osatuloutettu liikevaihto ylittää saadut ennakkomaksut, on esitetty taseessa Myynti- ja muut saamiset -erässä.

Jos yhteen sopimuskokonaisuuteen (esimerkiksi tehdaslaajuinen toimitus) on liittynyt sellaisia osakokonaisuuksia (esimerkiksi tuotantolinjat), joista sopimuksen ehdot on määritelty ja joiden omistamiseen liittyvät riskit, edut ja määräysvalta siirtyvät ostajalle erillisenä muusta sopimuskokonaisuudesta, on niitä käsitelty erillisinä pitkäaikaishankkeina.

Tuotot varaosista ja muiden tavaroiden myynnistä sekä pienehköistä ja lyhytaikaisista hankkeista on kirjattu kokonaisuudessaan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää hallintaoikeutta eikä määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Konsernissa käytettävät toimitusehdot perustuvat Incoterms 2010 -toimituslausekkeisiin, jotka on esitetty Kansainvälisen kauppakamarin julkaisemassa toimituslausekekokoelmassa kauppaehtojen tulkitsemisesta.

Tulot aikaan perustuvista huoltosopimuksista on kirjattu tuotoksi huoltosopimuskaudelle ja niille kohdistettavat menot on kirjattu kuluksi suoriteperusteella. Tuotot muista palveluista on kirjattu liikevaihtoon sille tilikaudelle, jolloin palvelu on suoritettu.

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot kuten vuokratuotot, vakuutuskorvaukset ja käyttöomaisuuden myyntivoitot. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Korkotuotot on kirjattu tuotoksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. Osinkotuotot on kirjattu tuotoksi silloin, kun osinkoa jakava yhtiö on osingon maksanut.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä olevaksi, mikäli erän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä tulee kertymään omaisuuserän myynnistä. Omaisuuserä on arvostettu kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä johtuvilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä on lopetettu luokitteluhetkellä.

Konsernin merkittävä erillinen liiketoiminta-alue, jonka omaisuus ja tulos voidaan selkeästi erottaa muusta liiketoiminnasta ja joka on osa yksittäistä luopumissuunnitelmaa, käsitellään lopetettuna toimintona. Konsernitilinpäätös ei sisällä myytävänä oleviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi ja lopetetuiksi toiminnoiksi luokiteltuja eriä tilinpäätöshetkellä 31.12.2010.

Tuloverot

Veroina on tuloslaskelmassa esitetty konserniin kuuluvien yritysten tilikauden tuloksia vastaavat arvioidut tilikauden verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan mukaan. Laajan tuloksen erissä esitettyihin tuottoihin ja kuluihin kohdistuvat verot on esitetty tuloslaskelmassa kyseisen erän kohdalla.

Laskennalliset verot on laskettu kaikista kirjanpidon ja verotuksen väliaikaisista eroista käyttämällä tilipäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Suurimmat jaksotuserot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista.

Taseessa on esitetty laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan. Laskennallinen verosaaminen on esitetty siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Rahoitusvelat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Luokittelu on tehty hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan osakkeet ja osuudet, alle kolmen kuukauden pituiset talletukset sekä muut arvopaperit. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39 -standardin suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Laina- ja muut saamiset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Laina- ja muut saamiset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä ja ne on esitetty taseessa Myynti- ja muut saamiset -ryhmän pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Muussa tapauksessa ne on esitetty lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa.

Myyntisaamisiin on kirjattu myyntituotot ja muut tuotot alkuperäisen saatavan suuruisina. Lyhytaikaiset myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen saatavan suuruisena. Pitkäaikaiset myyntisaamiset arvostetaan efektiivisellä korolla diskontattuun nykyarvoonsa.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lukien. Tällöin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne on arvostettu käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Omaisuuserien pysyvät arvonalentumiset on kirjattu kuitenkin aina suoraan tuloslaskelmaan.

Rahavaroihin sisältyvät käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset sekä muut lyhytaikaiset likvidit sijoitukset, joiden erääntymisaika on enintään kolme kuukautta. Pankeilta saadut tililuotot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne esitetään nettona silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvelat on merkitty kirjanpitoon myöntämishetkellä saadun vastikkeen perusteella kyseisen hetken käypään arvoon ja ne on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Rahoitusvelkoja sisältyy taseen pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Kaikkien taseeseen sisältyvien rahoitusinstrumenttien käyvät arvot perustuvat markkina-arvoihin. Käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 37.

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisiin liittyvä luottotappioriski on arvioitu tilinpäätöshetkellä tehtävän myyntisaamisten kattavan tarkastelun perusteella. Myyntisaamisten arvon alentumiseen viittaavina seikkoina on pidetty velallisen merkittävistä taloudellisista vaikeuksista johtuvia maksujen toistuvia laiminlyöntejä tai viivästymisiä, velallista uhkaavaa konkurssia tai velkajärjestelyjä. Ennakoidut arvonalentumistappiot on kirjattu tuloslaskelmaan saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksen suuruisena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusjohdannaiset ja suojauslaskenta

Konserni käyttää kaupallisten liiketoimien valuuttariskeiltä suojaavia ja rahoituksen erien valuuttariskejä suojaavia valuuttajohdannaissopimuksia suojautuakseen tuleviin maksutapahtumiin liittyviltä valuuttariskeiltä. Johdannaissopimukset on luokiteltu hankintahetkellä rahavirran suojaukseksi tai käyvän arvon suojaukseksi. Käyvän arvon suojaukseksi on määritetty taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen tai sitovien kiinteähintaisten kaupallisten sopimusten valuuttamaksujen suojaus. Rahavirran suojaus on määritetty suojaamaan riskiltä, joka liittyy taseessa oleviin lainoihin tai rahavaroihin.

Rahoitusjohdannaiset on kirjattu sopimuksen tekohetkellä taseeseen niiden hankintamenoon. Johdannaissopimukset, riippumatta siitä mitä eriä niillä suojataan, on arvostettu tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty käyttämällä tilinpäätöshetken markkinahintoja.

Johdannaissopimuksiin, jotka täyttävät suojauslaskennan kriteerit ja jotka ovat tehokkaita etu- ja jälkikäteen tarkasteltuna, sovelletaan IAS 39 -standardin mukaista käyvän arvon suojauslaskentaa. Raute-konserni on ottanut käyttöön IAS 39 -standardin mukaisen suojauslaskennan tilikauden 2010 aikana. Käypien arvojen muutokset näiden johdannaissopimusten osalta kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kertyneet suojausvoitot tai -tappiot kirjataan liikevaihtoon tai kuluihin samalla kaudella, kun suojauslaskennan kohteena olevat kiinteät sitoumukset kirjataan tuloslaskelmaan. Erääntyneen suojausinstrumentin voitto tai tappio on taseen oman pääoman suojausrahastossa siihen asti, kun konsernin ulkoinen myynti toteutuu. Suojauksessa käytettyjen johdannaisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 37. Omaan pääomaan sisältyvän suojausrahaston muutokset, jotka on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin, on esitetty liitetiedossa numero 24.

Kun rahavirran suojausinstrumentti erääntyy, se myydään tai kun IAS 39 -standardin mukaiset suojauslaskennan kriteerit eivät täyty, suojausinstrumentin kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kun kiinteähintainen sopimus tai myynti toteutuu. Mikäli kiinteähintaisen sopimuksen tai ennustetun myynnin ei oleteta toteutuvan, kirjataan suojausinstrumentista omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio välittömästi tuloslaskelman erään Rahoitustuotot ja -kulut.

Johdannaisten, jotka eivät täytä IAS 39 -standardin mukaisia suojauslaskennan kriteerejä, arvonmuutokset on esitetty tuloslaskelman erissä ennen liiketulosta ja rahoituksen johdannaisten arvonmuutokset on esitetty rahoituksen tuotoissa tai kuluissa. Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on kuitattu toisiaan vastaan sellaisten rahoitusjohdannaisten osalta, joihin liittyy keskinäinen kuittausoikeus.

Johdannaiset on esitetty pitkäaikaisena siirtosaamisena tai -velkana taseen pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa, mikäli sen jäljellä oleva kesto on yli 12 kuukautta tilinpäätöshetkestä. Muutoin johdannainen on esitetty siirtosaamisena tai -velkana taseen lyhytaikaisissa varoissa tai veloissa.

Suojauslaskennassa suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suojaussuhde sekä riskienhallintatavoitteet ja strategiat suojaustapahtumille dokumentoidaan suojaussuhteen syntyessä. Jokainen suojausjohdannainen kohdistetaan suojaamaan tiettyjä varoja ja velkoja, sitovia sopimuksia tai tulevia liiketapahtumia. Sekä suojausta aloitettaessa että suojauksen aloittamisesta eteenpäin konserni dokumentoi arvion siitä, vastaako suojausinstrumentin käyvän arvon muutos tehokkaasti suojauksen kohteena olevien kassavirtojen tai muiden suojauksen kohteena olevien erien käyvän arvon muutosta.

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke on aktivoitu taseeseen silloin, kun on ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti. Muulloin aineettomista hyödykkeistä syntyvät menot on kirjattu kuluksi niiden syntymishetkellä. Aineettomissa hyödykkeissä on esitetty aktivoidut tutkimus- ja kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimusmenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka ovat aiheutuneet uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta ja niiden testaustarkoitukseen valmistetuista koelaitteistoista, on aktivoitu ja esitetty taseessa aineettomina hyödykkeinä siitä alkaen, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja siitä odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi tuotteen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Edellisillä tilikausilla kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Kehittämismenojen poistaminen on aloitettu siitä hetkestä, kun tuote on ollut valmis käytettäväksi. Kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on kolme vuotta, jona aikana aktivoidut kehittämismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi. Keskeneräiset aktivoidut kehittämismenot on testattu vuosittain arvonalentumisen varalta. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvo alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä.

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Muu aineeton hyödyke on aktivoitu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon silloin, kun on ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti.

Muista aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei ole kirjattu poistoja. Ne muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, on merkitty taseeseen ja kirjattu suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti:

Patentit	10 vuotta
Tietokoneohjelmat	3–5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet	3–10 vuotta.

Taseessa aineettomissa hyödykkeissä esitettävien erien taloudelliset vaikutusajat on tarkistettu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistosuunnitelma päivitetään uusien vaikutusaikojen mukaiseksi. Taloudellisilta vaikutusajoiltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden tasearvot on tarkistettu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mikäli omaisuuserän arvo on merkittävästi alentunut, kirjataan arvonalentuminen tuloslaskelmaan. Aiemmin tehty arvonalennus voidaan peruuttaa, mikäli voidaan osoittaa, että olosuhteet ovat merkittävästi parantuneet.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon sisältyy ostohinta, käteis- ja muut alennukset sekä tuontitullit ja niistä maksetut pysyvät verot. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke on valmistettu itse, siihen on sisällytetty edellä mainittujen erien lisäksi osuus konsernin kiinteistä kustannuksista. Tavanomaiset käyttöomaisuushyödykkeiden korjaus- ja kunnossapitomenot on kirjattu tulosvaikutteisesti toteutumishetkellä. Mahdolliset alkuperäiseen tilaan palauttamisesta aiheutuvat menot on huomioitu IFRS-laskennassa osana hankintamenoa. Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 31.12.2010 vertailutietoineen ei sisällä aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä, joissa tulisi ottaa huomioon tulevaisuudessa toteutuvat menot.

Aineellisista hyödykkeistä on tehty tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti:

Rakennukset	25–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–12 vuotta
Muu käyttöomaisuus	3–10 vuotta
Maa-alueet	ei tehdä poistoja.

Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvoa alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi.

Aineellinen käyttöomaisuuserä luokitellaan taseessa myytävänä olevaksi ja sen tasearvon poistaminen tulosvaikutteisesti on lopetettu IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaan, kun päätös omaisuuserän myynnistä on tehty ja sen käyttö liiketoimissa on päättynyt. Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 31.12.2010 vertailutietoineen ei sisällä myytäväksi luokiteltuja käyttöomaisuushyödykkeitä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi toteutuneista kuluista, kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset on kirjattu kirjan-

pitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun konserni on täyttänyt avustuksen ehdot ja on saatu päätös, että avustus saadaan.

Muiden kuin rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konsernin aineettomista omaisuuseristä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo on omaisuuserästä saatavien rahavirtojen nykyarvo, joka omaisuuserän oletetaan kerryttävän. Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä.

Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappiona. Muista rahoitusvaroihin kuulumattomista omaisuuseristä kuin liikearvosta aikaisemmilla kausilla kirjattu arvonalentumistappio arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvonalentumistappion kirjaus peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos olosuhteissa tai niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Vuokrasopimukset

KONSERNI VUOKRALLEOTTAJANA

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, on käsitelty muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella.

KONSERNI VUOKRALLEANTAJANA

Konserni on vuokrannut sille tarpeettomia toimisto- ja tehdastiloja. Tilinpäätöksessä nämä rakennukset on luokiteltu aineelliseen käyttöomaisuuteen. Vuokratuotot on kirjattu tuotoksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Materiaali- ja raaka-ainevaraston arvostus on tehty painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon on kohdistettu tuotteiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvat muuttuvat menot sekä tuotteisiin kohdistuva osuus tuotannon välillisistä kuluista ja poistoista normaalilla toiminta-asteella ilman rahoituskuluja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja myyntikustannuksilla. Vaihto-omaisuuden arvossa on huomioitu epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen.

Varaukset

Varaus on kirjattu, kun konsernilla on ollut tilinpäätöshetkeä aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on ollut todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää myöhemmin maksusuoritusta, ja kun tämän velvoitteen määrä on voitu luotettavasti arvioida.

Takuuvelvoitteisiin liittyvä varaus on kirjattu tulosvaikutteisesti, kun takuuehdon sisältävä pitkäaikaishanke, palvelu tai varaosa on tuloutettu. Takuuvarauksen suuruus arvioidaan projektin alussa ja se perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Varauksen käyttämätön osuus on tuloutettu takuuajan ja takuuvelvoitteiden päättyessä. Osatuloutettavissa pitkäaikaishankkeissa takuuvaraukset sisältyvät hankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Tappiollisesta sopimuksesta on kirjattu varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välittömät menot ja arvioidut sopimukseen kohdistuvat tuotannon välilliset kulut sekä poistot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Työsuhde-etuudet

ELÄKEVELVOITTEET

Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi ja etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle vakuutusyhtiölle, minkä jälkeen konsernilla ei ole muita maksuvelvoitteita. Konsernilla ei myöskään ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, on luokiteltu etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi sille kaudelle, jota veloitus on koskenut. Maksupohjaisiksi järjestelyiksi konsernissa on luokiteltu konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen työeläketurva ja ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt.

Etuuspohjaisena eläkejärjestelynä on käsitelty Raute Oyj:n vapaaehtoinen lisäeläkejärjestely. Lisäeläkejärjestelystä syntyvät velvoitteet on kirjattu auktorisoidun vakuutusmatemaatikon laatimien laskelmien perusteella kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstön keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle.

OSAKEPOHJAINEN KANNUSTUSJÄRJESTELMÄ (2006)

Raute Oyj:n johtoryhmälle ja muille konsernin avainhenkilöille suunnatun osakepohjaisen kannustusjärjestelmän (2006) ansaintajakso päättyi 31.12.2008. Palkkio on maksettu sekä osakkeina että rahana tilikaudella 2009. Tilinpäätöksessä 31.12.2009 luovutettujen osakkeiden määrä ja rahana maksettavat määrät perustuivat 27.3.2009 toteutuneisiin luovutushetken arvoihin. Osakkeisiin liittyy kahden vuoden luovutuskielto, joka päättyy 28.3.2011.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernilla on voimassaoleva optiojärjestelmä. Raute Oyj on myöntänyt optio-oikeuksia vuonna 2010 hallituksen erikseen päättämille avainhenkilöille sekä Raute Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annettavaksi edelleen Raute-konsernin avainhenkilöille. Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Myönnetyt optiot arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes-optiohinnoittelumallilla optioiden myöntämispäivänä. Henkilöstölle myönnettyjen optioiden käyvät arvot kirjataan kuluksi laajan tuloslaskelman henkilöstösivukuluihin tasaeränä niiden ansaintakauden aikana. Ansaintakaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on määrä täyttyä. Kulukirjauksen vastaerä on kirjattu omaan pääomaan.

Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Lopullisten optioiden arvioitu lukumäärä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, kirjataan osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna omaan pääomaan. Tiedot osakeperusteisista maksuista esitetään liitetiedossa numero 26.

IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT VELVOITTEET

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat erät kirjataan kuluksi, kun konserni on sitoutunut peruuttamattomasti lopettamaan työntekijöiden työsuhteen. Irtisanottujen henkilöiden etuuksiin liittyvät erilaisten säännöstöjen perusteella todennäköisesti syntyvät muut vastuut on arvioitu tilinpäätöshetkellä ja kirjattu kuluksi ja velaksi.

Uudelleenjärjestelyvaraus on kirjattu ja esitetty tuloslaskelman siinä kuluerässä, johon kulujen on arvioitu toteutuvan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman täytäntöönpanon tai tiedottanut suunnitelmasta. Irtisanomistilanteissa konsernin suomalaisissa yhtiöissä on kirjattu varaus vastaisia työttömyyseläkemaksuja varten sellaisten henkilöiden osalta, joiden ikään perustuen työttömyysturvasta voi työnantajayhtiölle myöhemmin syntyä maksuvelvoite.

Osakepääoma

Konsernin ulkopuolisten tahojen omistamat K-sarjan ja A-sarjan osakkeet on esitetty osakepääomana.

Menot, jotka liittyvät omien, oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, on esitetty oman pääoman vähennyseränä. Kun emoyhtiö on hankkinut takaisin omia, oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno on vähennetty omasta pääomasta.

Osingot

Konsernin tilinpäätöksessä hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan velaksi ja vähennykseksi jakokelpoisesta omasta pääomasta sille kaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon jaettavaksi.

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella ja omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sekä vähennetään poistot, mahdolliset arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liiketuloksen alapuolella.

Osakekohtainen tulos

Laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen laskennassa on käytetty tilikauden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää on oikaistu osakeoptioiden laimennusvaikutuksella. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Ulkona olevien osakkeiden painotetun keskimääräisen lukumäärän lisäksi jakajaan sisällytetään optioiden oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa silloin, kun osakkeen merkintähinta optiolla ylittää osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon kauden aikana. Optiolla on laimentava vaikutus, jos osakkeiden kauden keskimääräinen markkinahinta ylittää kauden aikana osakkeen merkintähinnan optiolla. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Raute Oyj:n konsernitilinpäätökseen 31.12.2010 sisältyvä optioiden vaikutus on esitetty liitetiedossa numero 14. Vertailuvuoden 2009 tietoihin sisältyviin osakekohtaisen tuloksen tunnuslukuihin ei optioilla ole laimentavaa vaikutusta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnassa ja soveltamisessa. Nämä arviot ja olettamukset vaikuttavat konsernin taseen omaisuus- ja velkamääriin, vastuusitoumusten ja mahdollisten varojen esittämiseen konsernitilinpäätöksessä sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Koska arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä, toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Keskeiset erät, joissa arvioita on käytetty ovat:

AINEETTOMAT OIKEUDET

Konsernin aineettomat omaisuuserät on testattu arvonalentumisen varalta. Myös muiden taseen omaisuuserien osalta on arvioitu, onko viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on ylittänyt arvioidun omaisuuden kerrytettävissä olevan rahavirran tai käyvän arvon, arvonalentuminen on kirjattu tulosvaikutteisesti.

PITKÄAIKAISHANKKEET

Valmiusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen eteneminen luotettavaan mittaukseen. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta ovat muuttuneet, on muutettu tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa tai arvioitavissa.

TAKUUVARAUKSET

Takuuvarausten määrää arvioitaessa on käytetty johdon kokemusperäisiä arvioita tuotteiden aiheuttamista takuuaikaisista kustannuksista tuotteen erityisriskit huomioiden.

SAATAVAT

Johdon arvioita on käytetty arvioitaessa asiakkaiden maksukykyisyyttä sellaisissa kaupallisissa saatavissa, joille yhtiöillä ei ole ollut vakuutta. Johto on arvioinut konserniyhtiöiden kykyä suoriutua toisilleen olevista kaupallisista saatavista ja lainoihin liittyvistä maksuvelvoitteista.

TULOVEROT

Johdon arvioita on käytetty määritettäessä tilikauden tuloverojen ja laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen määrää. Tilinpäätöshetkellä arvioidaan laskennallisten verosaamisten kirjaus- ja arvostusperusteet. Johto arvioi, kuinka todennäköisesti konserniyhtiöillä on tulevaisuudessa kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Tilinpäätöshetken arvioissa käytetyt laadinta-arviot voivat poiketa toteutuneista, jolloin verosaamisten muutoksista aiheutuu tuloslaskelmaan kulukirjauksia.

TYÖSUHDE-ETUUDET

Konsernilla olevan etuuspohjaisen eläkejärjestelyn laskennassa on käytetty tilastollisia ja vakuutusmatemaattisia oletuksia kuten diskonttauskorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto ja arvioidut tulevat palkankorotukset. Arvioissa käytetyt tilastolliset oletukset voivat poiketa toteutuneesta johtuen muun muassa yleisestä taloudellisesta tilanteesta tai henkilöstön palveluajan pituudesta.

IFRS-standardit, jotka on julkaistu ja jotka ovat voimassa tulevilla tilikausilla

Seuraavassa on esitetty ne standardit, tulkinnat tai muutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät ole olleet voimassa 1.1.2010 alkavalla tilikaudella eikä niitä ole otettu käyttöön ennenaikaisesti:

• IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä, uudistettu.

• IAS 32 Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu, muutos.

• IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla.

• IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut, muutos.

Konsernin johto arvioi, ettei standardimuutoksilla tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

IASB julkaisi heinäkuussa 2010 parannuksia seitsemään standardiin tai tulkintaan osana vuosittaisia parannuksia standardeihin. EU ei ole vielä hyväksynyt parannuksia sovellettavaksi EU:ssa. Konserni ottaa muutokset käyttöön EU:n hyväksynnän jälkeen. Konsernin johto on selvittämässä muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen ja arviot muutoksien mahdollisista vaikutuksista konsernitilinpäätökseen tullaan esittämään 1.1.2011 jälkeen alkavien tilikausien laatimisperiaatteissa.

1 000 euroa	2010	%	2009	%
SEGMENTTITIEDOT
Toimintasegmentti
Raute-konsernin jatkuvat toiminnot kuuluvat kokonaisuudessaan
puutuoteteknologiasegmenttiin.
Rauten liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen
vuoksi puutuoteteollisuussegmenttinä raportoitava toimintasegmentti
muodostuu koko konsernista ja segmentin tiedot ovat yhtenevät koko
konsernin tietojen kanssa.
Puutuoteteknologia
Liikevaihto	62 867		36 638
Liiketulos	1 311		-9 695
Varat	53 034		57 387
Velat	28 807		34 334
Investoinnit	2 224		1 095
Puutuoteteknologiasegmentin varat maantieteellisesti
Suomi	44 006	83	53 448	94
Kiina	4 129	8	858	1
Pohjois-Amerikka	3 730	7	1 950	3
Venäjä	880	2	948	2
Etelä-Amerikka	160	0	88	0
Muut	129	0	95	0
YHTEENSÄ	53 034	100	57 387	100
Puutuoteteknologiasegmentin investoinnit maantieteellisesti
Suomi	590	27	1 071	98
Kiina	7	0	3	0
Pohjois-Amerikka	1 606	72	18	2
Venäjä	-	-	2	0
Etelä-Amerikka	21	1	-	-
Muut	-	-	1	0
YHTEENSÄ	2 224	100	1 095	100

3 MYYNTITUOTOT

Liikevaihdon pääosan muodostavat puutuoteteknologian projekti- toimitukset ja modernisointipalvelut, jotka on käsitelty pitkäaikais- hankkeina. Muu liikevaihto koostuu puutuoteteollisuudelle toimitetta- vista teknologiapalveluista (varaosa- ja kunnossapitopalveluista sekä asiakkaiden liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä palveluista).

Konsernin liikevaihdosta merkittävä osuus (projektitoimitukset ja tekno- logiapalveluista modernisoinnit) sisältää sekä tuote- että palvelumyyntiä, joten konsernin liikevaihdon jakautumista puhtaaseen tuote- ja palvelu- myyntiin ei voida esittää luotettavasti.

Vuonna 2010 konsernilla oli kaksi asiakasta (2), joiden osuus konsernin liikevaihdosta tilapäisesti ylitti 10 prosenttia johtuen projektiliiketoiminnan luonteesta.

1 000 euroa	2010	%	2009	%
Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain
Venäjä	18 627	30	11 237	31
Aasian-Tyynenmeren alue	18 442	29	2 241	7
Pohjois-Amerikka	9 551	15	2 549	7
Muu Eurooppa	8 805	14	10 415	28
Suomi	5 094	8	6 172	17
Etelä-Amerikka	2 212	4	3 853	11
Muut	136	0	171	1
YHTEENSÄ	62 867	100	36 638	100
4 PITKÄAIKAISHANKKEET
Liikevaihto
Valmistusasteen mukainen liikevaihto	51 860		26 990
Muu liikevaihto	11 007		9 648
YHTEENSÄ	62 867		36 638
Valmistusasteen mukaan tuloutettujen mutta luovuttamatta olevien
pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoiksi kirjattu määrä	50 784		27 184
Pitkäaikaishankkeiden tuotoiksi kirjaamatta oleva määrä (tilauskanta)	31 799		20 976
Erittely yhdistellyistä vastaavien ja vastattavien eristä
Maksetut ennakkomaksut	147		389
Taseen vaihto-omaisuuteen sisältyvät ennakkomaksut	147		389
Valmistusasteen mukaisia tuottoja vastaavat siirtosaamiset	51 200		27 306
Hankkeiden tilaajilta saadut ennakkomaksut	-46 490		-24 060
Taseen lyhytaikaisiin saamisiin sisältyvät hankesaamiset	4 710		3 246
Taseen ennakkomaksut	5 243		7 222
5 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	4 459		68
Muut	121		85
YHTEENSÄ	4 580		153
6 MATERIAALIT JA PALVELUT
Aineet ja tarvikkeet
- Ostot tilikauden aikana	30 824		14 472
- Varaston muutos	343		361
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	1 512		862
YHTEENSÄ	32 679		15 695
7 TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
Palkat ja palkkiot	19 473		18 591
Eläkekulut
- Maksupohjaiset järjestelyt	2 595		2 560
- Etuuspohjaiset järjestelyt	-52		-7
Myönnetyt osakkeina toteutettavat osakeperusteiset palkkiot	-		6
Myönnetyt käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset palkkiot	-		9
Muut henkilösivukulut	1 450		889
YHTEENSÄ	23 467		22 047

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista on esitetty liitetiedossa numero 33. Tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa numero 26.

1 000 euroa	2010	2009
8 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
Kirjoilla 31.12., henkilöä
Työntekijät	158	172
Toimihenkilöt	337	352
YHTEENSÄ	495	524
- josta ulkomailla työskentelevien osuus	129	120
Tehollinen keskimäärin, henkilöä
Työntekijät	134	112
Toimihenkilöt	304	307
YHTEENSÄ	438	419
- josta ulkomailla työskentelevien osuus	120	109
Keskimäärin, henkilöä
Työntekijät	165	175
Toimihenkilöt	347	367
YHTEENSÄ	512	542
- josta ulkomailla työskentelevien osuus	128	116
9 KAUDELLA KULUKSI KIRJATTUJEN TUTKIMUS JA KEHITTÄMISMENOJEN MÄÄRÄ
Tilikauden tutkimus- ja kehittämismenot	1 849	2 470
Aikaisemmin aktivoitujen kehittämismenojen poistot	395	599
Kehittämismenoja aktivoitu taseeseen	-41	-125
Kaudella kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot	2 203	2 943
Tilikauden tutkimus- ja kehittämismenot	1 849	2 470
% liikevaihdosta	2,9	6,7
Tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu liiketoiminnan kuluihin
ennen liiketulosta.
10 POISTOT
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomista hyödykkeistä
- Aktivoidut kehittämismenot	395	533
- Muut aineettomat hyödykkeet	377	471
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
- Rakennukset ja rakennelmat	339	457
- Koneet ja laitteet	1 125	1 138
- Muu aineellinen käyttöomaisuus	14	5
YHTEENSÄ	2 250	2 604
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Aineettomista hyödykkeistä
- Aktivoidut kehittämismenot	-	66
YHTEENSÄ	-	66
POISTOT YHTEENSÄ	2 250	2 670

	1 000 euroa	2010	2009
11	LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
	Tuotannon välilliset kulut	1 415	1 311
	Vuokrakulut	744	600
	Myynti- ja markkinointikulut	1 236	1 192
	Hallintokulut	2 455	1 956
	Muut kulut	2 240	1 811
	YHTEENSÄ	8 091	6 869
	Tilintarkastajien palkkiot
	KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
	Tilintarkastus	74	-
	Veroneuvonta	39	19
	Muut palvelut	7	9
	YHTEENSÄ	120	28
	KHT-yhteisö Ernst & Young Oy
	Tilintarkastus	41	81
	Veroneuvonta	-	42
	Muut palvelut	3	2
	YHTEENSÄ	44	125
12	RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
	Rahoitustuotot
	Korkotuotot lainoista ja saamisista	396	275
	Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	118	79
	Muut rahoitustuotot	214	3
	YHTEENSÄ	728	356
	Rahoituskulut
	Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoituslainoista	-497	-303
	Myytävissä olevien sijoitusten myyntitappiot	-	-13
	Valuuttakurssitappiot rahoituslainoista	-51	-62
	Muut rahoituskulut	-369	-174
	YHTEENSÄ	-917	-551
	Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-189	-195
	Muut laajan tuloksen erät
	Rahavirran suojaukset	-14	-
	Muuntoerot	-20	-228
	YHTEENSÄ	-34	-228
13	VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT (NETTO)
	Liikevaihtoon sisältyvät	-61	18
	Liiketoiminnan kuluihin sisältyvät	64	-12
	Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät	27	-60
	Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät	-20	-228
	YHTEENSÄ	10	-282
14	TULOVEROT
	Konsernin tuloslaskelma
	Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-107	-41
	Edellisten tilikausien verot	27	54
	Laskennalliset verot (liitetieto numero 28)	116	1 736
	YHTEENSÄ	36	1 749

1 000 euroa	2010	2009
Konsernin laaja tuloslaskelma
Laskennalliset verot eristä, jotka on kirjattu suoraan omaan pääomaan
vuoden aikana:
Omien osakkeiden hankinta, luovutettu osakepalkkiona 27.3.2009	-	36
Suojauslaskenta	5	-
YHTEENSÄ	5	36
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 26 prosentin vero
kannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja	1 122	-9 890
Seuraavien erien verovaikutukset:
Verot laskettuna Suomen verokannalla, 26 %	-292	2 571
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus	1	-59
Verovapaat tuotot	31	-21
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut	-12	72
Verot aikaisemmilta tilikausilta	27	54
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	349	-
Kirjaamattomat verosaatavat ulkomaisten tytäryhtiöiden tappioista	-97	-876
Muut erät	29	8
Konsernin verokulu	36	1 749
Efektiivinen verokanta, %	-3,2	17,7
15 OSAKEKOHTAINEN TULOS
Laimentamaton osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta	1 158	-8 141
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	4 005	4 003
Osakekohtainen tulos, euroa	0,29	-2,03
Laimennettu osakekohtainen tulos
Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentaa varten on osakeoptioiden
osalta selvitetty osakemäärä, joka ulkona oleviin osakeoptioihin liittyvien
merkintäoikeuksien raha-arvon perusteella olisi voitu hankkia käypään
arvoon (yhtiön osakkeen tilikauden keskimääräinen markkinahinta).
Tätä osakemäärää verrataan osakemäärään, joka olisi laskettu liikkeeeseen,
jos osakeoptiot olisi toteutettu. Tilikaudella 2010 optioilla ei ollut laimen-
tavaa vaikutusta osakekohtaisen tuloksen laskentaan.
Laimennettu osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta	1 158	-8 141
Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	4 005	4 003
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa	0,29	-2,03

16 OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Hallitus ehdottaa 13.4.2011 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle 2011, että tilikaudelta 2010 jaetaan osinkoa 0,30 euroa/osake eli yhteensä 1 201 tuhatta euroa ja loppuosa, 6 525 tuhatta euroa, jätetään omaan pääomaan.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET		Pitkävaikutteiset menot ja aineettomat
1 000 euroa	Kehittämismenot	oikeudet*	YHTEENSÄ
Aineettomat hyödykkeet 2009
Hankintameno 1.1.2009	3 841	7 735	11 575
Kurssierot	-	-19	-19
Lisäykset	125	303	429
Vähennykset	-	-495	-495
Muut siirrot erien välillä	-28	-	-28
Hankintameno 31.12.2009	3 939	7 524	11 462
Kertyneet poistot 1.1.2009	-2 644	-6 450	-9 094
Kurssierot	28	6	34
Vähennysten kertyneet poistot	-	495	495
Tilikauden poisto	-599	-466	-1 065
Kertyneet poistot 31.12.2009	-3 215	-6 415	-9 631
Kirjanpitoarvo 1.1.2009	1 197	1 285	2 482
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	723	1 109	1 831
Aineettomat hyödykkeet 2010
Hankintameno 1.1.2010	3 939	7 524	11 462
Kurssierot	-	71	71
Lisäykset	41	111	151
Vähennykset	-	-	-
Muut siirrot erien välillä	-	75	75
Hankintameno 31.12.2010	3 980	7 780	11 759
Kertyneet poistot 1.1.2010	-3 215	-6 415	-9 631
Kurssierot	-	-16	-16
Vähennysten kertyneet poistot	-	-	-
Tilikauden poisto	-395	-377	-771
Kertyneet poistot 31.12.2010	-3 610	-6 808	-10 420
Kirjanpitoarvo 1.1.2010	723	1 109	1 831
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	370	969	1 341

*Pitkävaikutteiset menot ja aineettomat oikeudet sisältävät patentteja, aktivoituja atk-ohjelmistoja sekä tuoteoikeuksia.

Aktivoitujen tuotekehitysmenojen taseeseen aktivoitua kirjanpitoarvoa alennettiin 66 tuhatta euroa vertailuvuonna 2009. Markkinaolosuhteissa tapahtuneet muutokset vaikuttivat vertailuvuonna arvioituun kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

18	AINEELLISET HYÖDYKKEET				Muut	Keskeneräiset hankinnat
	1 000 euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	aineelliset hyödykkeet	ja ennakko maksut	YHTEENSÄ
	Aineelliset hyödykkeet 2009
	Hankintameno 1.1.2009	982	13 259	25 731	385	124	40 480
	Kurssierot	63	247	592	-1	-	901
	Lisäykset	6	11	183	-	466	666
	Vähennykset	-4	-	-20	-1	-	-25
	Muut siirrot erien välillä	-	48	35	-	-84	-
	Hankintameno 31.12.2009	1 048	13 565	26 521	383	507	42 022
	Kertyneet poistot 1.1.2009	-	-7 775	-21 176	-353	-	-29 304
	Kurssierot	-	-233	-602	-	-	-834
	Tilikauden poisto	-	-462	-1 149	-6	-	-1 617
	Kertyneet poistot 31.12.2009	-	-8 470	-22 926	-359	-	-31 755
	Kirjanpitoarvo 1.1.2009	982	5 484	4 555	31	124	11 175
	Kirjanpitoarvo 31.12.2009	1 048	5 094	3 594	23	507	10 267
	Aineelliset hyödykkeet 2010
	Hankintameno 1.1.2010	1 048	13 565	26 521	383	507	42 022
	Kurssierot	79	304	1 305	8	-	1 696
	Lisäykset	362	-	1 305	234	159	2 060
	Vähennykset	-1 090	-873	-26	-	-	-1 989
	Muut siirrot erien välillä	-	-	568	-	-643	-75
	Hankintameno 31.12.2010	399	12 996	29 673	625	23	43 714
	Kertyneet poistot 1.1.2010	-	-8 470	-22 926	-359	-	-31 755
	Kurssierot	-	-302	-1 252	-13	-	-1 568
	Tilikauden poisto	-	-339	-1 125	-14	-	-1 478
	Kertyneet poistot 31.12.2010	-	-9 111	-25 304	-386	-	-34 801
	Kirjanpitoarvo 1.1.2010	1 048	5 094	3 594	23	507	10 267

	1 000 euroa	2010	2009
19	MUUT RAHOITUSVARAT
	Myytävissä olevat rahoitusvarat
	Noteeraamattomat osakesijoitukset	497	486
	YHTEENSÄ	497	486

Tilikauden aikana eikä vertailuvuonna 2009 myytävissä olevista sijoituksista ole aiheutunut realisoituneita myynti- tappioita rahoituseriin.

Noteeraamattomat osakkeet on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska niiden käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää.

	1 000 euroa	2010	2009
20	PITKÄAIKAISET SAAMISET
	Muut saamiset	-	1 000
	YHTEENSÄ	-	1 000
	Muut saamiset sisältävät korollisia rahavakuuksia, jotka vapautuvat yli
	12 kuukauden kuluttua tilinpäätöshetkestä. Laskennalliset verosaamiset on esitetty liitetiedossa numero 28.
21	VAIHTO-OMAISUUS
	Aineet ja tarvikkeet	2 051	2 049
	Keskeneräiset tuotteet	1 972	1 621
	Muu vaihto-omaisuus	405	271
	Ennakkomaksut	147	389
	YHTEENSÄ	4 574	4 330
	Tilikauden aikana on kirjattu arvonalennuksena kuluksi 408 tuhatta euroa (401 tuhatta euroa), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on alennettu vastaamaan sen luovutushintaa.
22	MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
	Lyhytaikaiset saamiset
	- Myyntisaamiset	4 800	2 712
	- Osatuloutussaamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta	4 710	3 246
	- Siirtosaamiset	337	897
	- Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	25	90
	- Muut saamiset	1 899	2 887
	YHTEENSÄ	11 770	9 832

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että vastapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Myyntisaamiset ovat korottomia ja maksuaika on keskimäärin 30 päivää. Myyntisaamisten ikäanalyysi on esitetty liitetiedossa numero 38. Osatuloutussaamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta, mitkä ovat syntyneet sitoviin toimitussopimuksiin tehdystä työstä ja ovat myyntisaamisiin verrattava tase-erä, on käsitelty liitetiedossa numero 37 rahoitusvarana.

Myyntisaamisten arvonalentumiskirjaus on tehty, kun on ollut olemassa perusteetsille, että konserni eitule saamaan erääntyneitä saamisiaan. Tilinpäätöshetkellä konserni on kirjannut myyntisaamisten arvonalentumisia yhteensä 79 tuhatta euroa (0 tuhatta euroa). Arvonalentumiset on esitetty tuloslaskelmassa Liiketoiminnan muut kulut -erässä.

Muut saamiset sisältävät korollisia rahavakuuksia 1 000 tuhatta euroa (2 000 tuhatta euroa), jotka vapautuvat alle 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöshetkestä.

Tilinpäätöshetken saamisiin liittyvää luottoriskiä on kuvattu liitetiedossa numero 38. Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 37.

1 000 euroa		2010	2009
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
- Henkilöstökulujaksotukset		78	386
- Muut siirtosaamiset		259	511
YHTEENSÄ		337	897
23 RAHAVARAT
Käteinen raha ja pankkitilit		4 196	2 987
Pankkitalletukset		19 895	24 913
YHTEENSÄ		24 090	27 900

1 000 euroa	2010	2009
Rahavirtalaskelman rahavarat
Rahavarat	24 090	27 900
YHTEENSÄ	24 090	27 900
OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Osakkeiden lukumäärän muutokset
Osakkeiden lukumäärä 1.1.	4 005	4 005
Osakkeiden lukumäärä 31.12.	4 005	4 005
Nimellisarvo, euroa	2,00	2,00
Osakepääoma yhteensä, 1 000 euroa	8 010	8 010
K-sarjan osakkeet (20 ääntä/osake)	991	991
A-sarjan osakkeet (1 ääni/osake)	3 014	3 014
Osakepääoman vähimmäismäärä on 5 000 000 euroa ja enimmäismäärä
20 000 000 euroa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysi-
määräisesti.
Ulkona olevilla optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen seurauksena
Raute Oyj:n osakepääoma voi nousta enintään 480 000 euroa.
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto sisältää osakkeista uusmerkinnän yhteydessä maksetun
nimellisarvon ylittävän määrän.
Ylikurssirahasto 1.1.	6 498	6 498
Ylikurssirahasto 31.12.	6 498	6 498
Muut rahastot
Muut rahastot sisältävät myönnettyinä osakkeina toteutettavat osake-
perusteiset palkkiot ja rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisten
kertyneet käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet.
Muut rahastot 1.1. Siirrot erien välillä	294 -294	287 -
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset palkkiot	50	7
Rahavirran suojaukset, suojauslaskenta	-14	-
Muut rahastot 31.12.	36	294
Muuntoerot
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta
syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten
suojauksista syntyneet voitot ja tappiot.
Muuntoerot 1.1. Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	55 -20	283 -228

25 OMAT OSAKKEET

Yhtiö ei ole ostanut tilikauden aikana omia osakkeita. Vertailuvuoden 2009 aikana yhtiö osti 18 900 kappaletta omia osakkeita yhtiökokouksen 2.4.2008 antaman valtuutuksen nojalla. Osakkeiden hankintahintana oli hankintahetken pörssikurssi. Osakkeet luovutettiin osakepalkkiojärjestelmään kuuluville henkilöille 27.3.2009. Omien osakkeiden hankinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä vertailuvuoden aikana.

26 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Osakeperusteinen kannustusjärjestelmä (2006)

Raute Oyj:n hallituksen 22.3.2006 päättämän osakepohjaisen kannustusjärjestelmän (2006) ansaintajakso päättyi 31.12.2008. Enimmäismäärä luovutettavia osakkeita oli yhteensä enintään 65 000 kappaletta A-sarjan osaketta sekä tuloveron maksuun tarkoitettua rahaosuutta enintään osakkeiden arvoa vastaava määrä. Henkilön on omistettava ansaitut osakkeet 28.3.2011 saakka.

Raute Oyj osti vertailuvuoden 2009 aikana 18 900 kappaletta omia A-sarjan osakkeita varsinaisen yhtiökokouksen 2.4.2008 valtuutuksen nojalla. Omat osakkeet hankittiin yhtiön vapaalla omalla pääomalla hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n julkisessa kaupankäynnissä ostopäivän kurssiin omien osakkeiden hankkimista julkisella kaupankäynnillä koskevien sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Ostettujen omien osakkeiden hankintahinta vertailukaudella 2009 oli yhteensä 138 tuhatta euroa. Yhtiö luovutti hallussaan olevat omat osakkeet, yhteensä 18 900 kappaletta, konsernin osakepohjaisen kannustusjärjestelmän (2006) maksettavan palkkion osakeosuutena osakepalkkiojärjestelmän piirissä olleille 17 avainhenkilölle 27.3.2009.

Vertailuvuonna 2009 maksettujen osake- ja rahaosuuksien vaikutus Raute-konsernin vertailuvuoden liiketulokseen oli yhteensä 15 tuhatta euroa. Osakkeina maksettujen osuuksien kuluvaikutus oli 6 tuhatta euroa ja rahana maksettavien osuuksien 9 tuhatta euroa.

Vuoden 2010 optio-ohjelma

Raute Oyj:n yhtiökokous päätti 31.3.2010 enintään 240 000 optio-oikeuden liikkeelle laskemisesta. Optio-oikeudet tarjotaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen hallituksen erikseen päättämille konsernin avainhenkilöille sekä Raute Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annettavaksi edelleen Raute-konsernin avainhenkilöille. Yhtiön kannalta painava taloudellinen syy optio-oikeuksien antamiselle on se, että optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Kukin optio-oikeus antaa oikeuden merkitä tai hankkia yhden Raute Oyj:n A-osakkeen optioehtojen mukaan määräytyvään hintaan ja optioehdoissa määrättynä aikana. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-oikeudet on merkitty tunnuksilla 2010 A, 2010 B ja 2010 C. Kukin erä sisältää 80 000 optio-oikeutta. Raute Oyj:n osakepääoma voi optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen seurauksena nousta enintään 480 000 euroa.

Osakkeiden merkintäajat optio-oikeuksilla ovat:

• 2010 A 1.3.2013–31.3.2016
• 2010 B 1.3.2014–31.3.2017
• 2010 C 1.3.2015–31.3.2018

Raute Oyj:n hallitus on 10.2.2010 kokouksessaan yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti myöntänyt 80 000 kappaletta tunnuksella 2010 A merkittyä optio-oikeutta konsernin avainhenkilöille. Optio-ohjelman piirissä on kymmenen henkilöä.

Optiojärjestelyn keskeiset ehdot ovat:

- Järjestelyn luonne	osakeoptio
- Myöntämispäivä	5.5.2010
- Myönnetyt optiot, kpl	80 000
- Toteutushinta, euroa	7,64
- Osakkeen markkina-arvo
myöntämishetkellä, euroa	7,90
- Voimassaoloaika, vuotta	3
- Merkintäaika	1.3.2013–31.3.2016
- Toteutus	osakkeina

Optio-ohjelman ehtojen mukaisesti kannustinjärjestelmän puitteissa hankitut osakkeet tulee omistaa vähintään kaksi vuotta osakkeiden luovutuksesta. Optio-oikeuden haltija menettää optio-oikeuden, mikäli työsuhde konsernissa päättyy optio-ohjelman ehtoihin merkitystä syystä ennen oikeuden lopullista syntymistä.

Jaetuille optioille on määritetty käypä arvo Black-Scholesoptiohinnoittelumallilla. Myönnetyt optiot on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä 5.5.2010. Optio-oikeuden käypä arvo on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan niiden ansainta-aikana. Tilikaudella 1.1.–31.12.2010 optioiden vaikutus konsernin tuloslaskelmaan on 50 tuhatta euroa. Hinnoittelumallissa käytetyt painotetut keskimääräiset oletukset on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hinnoittelumallissa käytetyt muuttujat:

- Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa	7,90
- Toteutushinta, euroa	7,64
- Volatiliteetti, %	30
- Poistumisolettama, %	0
- Odotettu option voimassaoloaika, vuotta	6
- Riskitön korko, %	2,07
- Henkilöitä, kpl	10

Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty emoyhtiön osakkeen historiallisesta kurssivaihtelusta käyttäen päivätason havaintoja option kuuden vuoden juoksuaikaa vastaavalta ajalta. Määritettyä volatiliteettia on oikaistu, koska ajanjaksolla toteutuneen pienen vaihdon vuoksi historiallisen volatiliteetin ei täysin katsota heijastuvan option arvoon. Pienen vaihdon vuoksi myynti vaikuttaa alentavasti osakkeen arvoon.

Optio-oikeudet on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Hinnoittelumallissa käytetty poistumisolettama on määritetty järjestelyn kohteena olevan henkilöstöryhmän keskimääräisen palveluksessa pysymisajanjakson perusteella ehdon täyttymiseen asti.

Riskitön korkokanta on määritetty option voimassaoloajalle arvioidun merkintähetken korkotason mukaan.

	1 000 euroa	2010	2009
27	VARAUKSET
	Takuuvaraukset
	Kirjanpitoarvo 1.1.	1 353	2 111
	Lisäykset	2	1 154
	Käytetyt määrät	-803	-1 928
	Peruutetut käyttämättömät määrät	-	-
	Kurssierot	7	15
	Kirjanpitoarvo 31.12.	558	1 353
	Tappiot tilauskannassa olevista pitkäaikaishankkeista Kirjanpitoarvo 1.1.	155	429
	Lisäykset	-	25
	Vähennykset	-44	-300
	Kirjanpitoarvo 31.12.	111	155
	YHTEENSÄ	669	1 507
	joista
	- pitkäaikaisia	57	182
	- lyhytaikaisia	612	1 325

28 LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET

1 000 euroa		Tulos- kirjatut	Muihin vaikutteisesti laajan tuloksen eriin kirjatut	Omaan pääomaan kirjatut
Laskennalliset verosaamiset	1.1.2009				31.12.2009
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	16	10	-	-	27
Varaukset	112	-78	-	-	34
Työsuhde-etuudet	45	-8	-	-	37
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset	0	1 798	-	-	1 798
Muut väliaikaiset erot	161	-113	-	-	48
Laskennallinen verosaatava yhteensä	334	1 610	-	-	1 943
Netotettu laskennallisesta verovelasta		-202	-	-	-202
Laskennallinen verosaatava, netto		1 408	-	-	1 741
Laskennalliset verosaamiset	1.1.2010				31.12.2010
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	27	-4	-	-	23
Varaukset	34	21	-	-	55
Työsuhde-etuudet	37	-14	-	-	24
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset	1 798	-78	-	-	1 720
Muut väliaikaiset erot	48	-15	5	-	38
Laskennallinen verosaatava yhteensä	1 943	-90	5	-	1 860
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-202	191	-	-	-11
Laskennallinen verosaatava, netto	1 741	102	5	-	1 849
1 000 euroa		Tulos- kirjatut	Muihin vaikutteisesti laajan tuloksen eriin kirjatut	Omaan pääomaan kirjatut
Laskennalliset verovelat	1.1.2009				31.12.2009
Poistoerot ja muut varaukset	-	-	-	-	-
Konserniyhdistelyn vaikutukset	397	-126	-	-	271
Muut väliaikaiset erot	202	-	-	-	202
Laskennallinen verovelka yhteensä	599	-126	-	-	473
Netotettu laskennalliseen verosaatavaan		-202	-	-	-202

Laskennallinen verovelka, netto -328 - - 271

1 000 euroa		Tulos- kirjatut	Muihin vaikutteisesti laajan tuloksen eriin kirjatut	Omaan pääomaan kirjatut
Laskennalliset verovelat	1.1.2010				31.12.2010
Poistoerot ja muut varaukset	-	11	-	-	11
Konserniyhdistelyn vaikutukset	271	-18	-	-	253
Muut väliaikaiset erot	202	-118	-	-	84
Laskennallinen verovelka yhteensä	473	-125	-	-	348
Netotettu laskennalliseen verosaatavaan	-202	191	-	-	-11
Laskennallinen verovelka, netto	271	66	-	-	337

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa oikeus kuitata tilikauden verotet- tavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja mikäli laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan. Tilikaudella 2010 on käyttämättömistä ve rotuksellisista tappi- oista kirjatusta laskennallisesta verosaatavasta vähennetty laskennallista verovelkaa 11 tu hatta euroa (202 tuhatta euroa).

Emoyhtiö Raute Oyj on kirjannut vertailuvuoden 2009 tilinpäätöksessä 1 798 tuhannen euron suuruisen lasken- nallisen verosaamisen koskien käyttämättömiä verotuksessa hyväksiluettavia tappioita, jotka tullaan todennäköi- sesti hyödyntämään verosaatavien vanhentumisajassa 10 vuodessa. Ulkomais ten tytäryhtiöiden tilikauden 2010 tappioista on kirjaamattomia verosaatavia yhteensä 138 tuhatta euroa (900 tuhatta euroa), joiden laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyteen liittyy epävarmuutta. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittova- roista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.

	1 000 euroa	2010	2009
29	PITKÄAIKAISET KOROLLISET VELAT Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
	- Pankkilainat	-	202
	- Eläkelainat (TyEL) - Tekes-laina	10 000 -	14 000 115
	YHTEENSÄ	10 000	14 318

TyEL-lainat ovat kiinteäkorkoisia ja vuotuinen korko on keskimäärin 2,89 % (2,89 %). Lainojen vakuutena on luottovakuutusyhtiön vastavakuudeton luottotakaus tai pankkitakuu.

Tekes-lainan vuotuinen korko on 1,0 % (1,0 %). Muun pankkilainan vuo- tuinen korko on 5,6 % (5,6 %). Ulkomaisella tytäryhtiöllä on 0,2 miljoonan euron rahoituslaina emoyhtiön hyväksymältä rahalaitokselta. Lainan vakuu- tena on emoyhtiön antama vastatakaus.

Maturiteettijakauma, pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä

Rahoitusvelka	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta
Eläkelainat (TyEL)	4 000	10 000
Muut lainat	439	-
Yhteensä	4 439	10 000

1 000 euroa	2010	2009
30 LYHYTAIKAISET KOROLLISET VELAT
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	4 000	4 115
Muut lyhytaikaiset korolliset lainat	439	100
YHTEENSÄ	4 439	4 215

1 000 euroa	2010	2009
Konsernin lyhytaikaisten lainojen jakauma valuutoittain - Euro, %	95	100
- Kiinan yuan, %	5	-
Korollisten lyhytaikaisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotetut
keskiarvot olivat:
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, %	2,90	2,90
Muut lyhytaikaiset korolliset lainat, %	1,00	1,00
Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 37.
31 ELÄKEVELVOITTEET
Raute Oyj:n vapaaehtoinen lisäeläkejärjestely on käsitelty etuuspohjaisena
eläkejärjestelynä. Työsuhteessa olevien suomalaisten työntekijöiden eläke-
turvan vapaaehtoinen täydennys on hoidettu Henki-Sammossa.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Taseeseen merkityt erät
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	343	333
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	371	338
Ylijäämä (-) / alijäämä (+)	-28	-5
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	119	148
Velka taseessa	91	143
Tuloslaskelmaan merkityt erät, tuotot (-) / kulut (+)
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	18	16
Korkomenot	16	21
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-16	-20
Nettomääräiset tilikaudella kirjatut vakuutus-
matemaattiset voitot tai tappiot	-13 -26	-13
Velvoitteiden täyttämiset Yhteensä, sisältyy henkilöstökuluihin	-21	-3 1
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto, kulut (+) / tuotot (-)	2	15
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen muutos tilikauden aikana
Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuva velvoite 1.1.	333	406
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	18	16
Korkomenot	16	21
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)	-5	-10
Maksetut etuudet	-	-90
Järjestelyjen supistamiset	-19	-
Velvoitteiden täyttämiset	-	-10
Etuuspohjaiset järjestelyt 31.12.	343	333
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutos tilikauden aikana
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.	338	394
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	16 -14	20
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) Työnantajan maksusuoritukset	31	-5 30
Maksetut etuudet	-	-90
Velvoitteiden täyttämiset	-	-11
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.	371	338

1 000 euroa	2010	2009
Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset olivat seuraavat:
Suomi
- Diskonttauskorko, %	4,3	4,5
- Varojen tuotto-odotus, %	4,5	4,5
- Tulevat palkankorotukset, %	3,0	2,5
- Inflaatioaste, %	2,0	2,0
- Työntekijöiden vaihtuvuusolettama, %	1,0	1,0

Eläkejärjestelyn rahoitusasema tilikaudelta ja neljältä aikaisemmalta tilikaudelta

1 000 euroa	31.12.2010	31.12.2009	31.12.2008	31.12.2007	31.12.2006
Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo	367	353	406	333	343
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-328	-364	-394	-338	-371
Järjestelyn ylijäämä (-) / alijäämä (+)	39	-11	12	-5	-28
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn velkoihin	0	-29	63	-45	-23
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluviin varoihin	0	1	-16	-5	-14

1 000 euroa 2010 2009

32 ENNAKKOMAKSUT, OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Saadut ennakkomaksut, 5 243 tuhatta euroa (7 222 tuhatta euroa), koostuvat pitkäaikaishankkeiden saaduista ennakkomaksuista.

Lyhytaikaiset velat taseessa
- Ostovelat	3 126	1 649
- Siirtovelat	4 366	4 554
- Muut velat	534	455
YHTEENSÄ	8 026	6 658
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät - Pitkäaikaishankkeisiin liittyvät projektikulujaksotukset	103	295
- Henkilöstökulujaksotukset	3 794	3 190
- Rahoituskulut	181	-
- Muut siirtovelat	288	1 069
YHTEENSÄ	4 366	4 554

33 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Raute-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muu konsernin johtoryhmä sekä Rauten sairauskassa.

Konserniyhtiöt	Konsernin omistusosuus ja äänivalta, %	Emoyhtiön omistusosuus ja äänivalta, %
Raute Oyj, Lahti (emoyhtiö)
Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada	100	100
Raute Inc., Delaware, USA	100	100
Raute US , Inc., Rossville, Tennessee, USA	100	-
RWS-Engineering Oy, Lahti	100	100
Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore	100	100
Raute WPM Oy, Lahti	100	100
Raute Chile Ltda., Chile	100	50
Raute Service LLC, Pietari, Venäjä	100	-
Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd, Shanghai, Kiina	100	100
Raute (Shanghai) Trading Co., Ltd, Shanghai, Kiina	100	100

1 000 euroa		2010	2009
Konsernin johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet		969	850
Osakeperusteiset maksut		-	93
YHTEENSÄ		969	943
	Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan kanssa ei ole sovittu erityisiä
	ehtoja eläkkeen suuruudesta eikä eläkkeelle siirtymisestä.
	Emoyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
Kiiski, Tapani	toimitusjohtaja	225	294
YHTEENSÄ		225	294
Hallituksen jäsenet
Pehu-Lehtonen, Erkki	hallituksen puheenjohtaja	40	27
Mustakallio, Sinikka	hallituksen varapuheenjohtaja	20	18
Rytilahti, Jarmo	hallituksen puheenjohtaja 2.4.2009 asti	-	10
Hautamäki, Risto	hallituksen jäsen	20	13
Helander, Ilpo	hallituksen jäsen	20	18
Mustakallio, Mika	hallituksen jäsen	20	18
Suominen, Pekka	hallituksen jäsen 31.3.2010 alkaen	15	-
Mustakallio, Panu	hallituksen jäsen 31.3.2010 asti	5	18
Wiitakorpi, Jorma	hallituksen jäsen 2.4.2009 asti	-	3
YHTEENSÄ		140	127

Johdon omistus

Yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat omistivat 31.12.2010 yhteensä 138 049 kappaletta A-sarjan osakkeita ja 144 470 kappaletta K-sarjan osakkeita. Johdon omistus vastaa 7,1 % yhtiön osakkeista ja 13,3 % osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä. Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset.

Lainat ja takaukset lähipiirille

Johdolle ei ole myönnetty lainoja. Emoyhtiö Raute Oyj:llä oli tilinpäätöksessä 31.12.2010 lainasaamisia tytäryhtiöltään Raute Service LLC:ltä 355 tuhatta euroa (355 tuhatta euroa). Raute Oyj:llä oli 100 tuhannen euron (110 tuhatta euroa) velka Rauten sairauskassalle. Raute Oyj kirjasi vertailuvuoden 2009 aikana alas lainasaamisia Raute Canada Ltd.:lta 3 761 tuhatta euroa. Raute Oyj on antanut 200 tuhannen euron vastatakauksen ulkomaisen tytäryhtiön lainasta ja 3 100 tuhannen euron kaupallisen vastatakauksen tytäryhtiön puolesta. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuusitoumuksia.

Sairauskassa

Raute-konsernissa toimii vakuutuskassa, joka maksaa jäsenilleen sairausvakuutuslain mukaisten korvausten lisäksi kassan myöntämiä lisäetuuksia. Rauten sairauskassan toimintapiirin muodostavat Raute Oyj:n ja sen kotimaisten tytäryhtiöiden henkilöstön lisäksi entisen tytäryhtiön Lahti Precision Oy:n henkilöstö. Rauten sairauskassa on tallettanut varansa Raute Oyj:lle. Talletuksen määrä 31.12.2010 oli 100 tuhatta euroa (100 tuhatta euroa) ja talletukselle maksettiin korkoa 1,2 % (1,5 %).

1 000 euroa			2009
34 MUUT VUOKRASOPIMUKSET Konserni vuokralleottajana	Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat
vähimmäisvuokrat: - Yhden vuoden kuluessa		547	576
	- Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 157	1 080
- Yli viiden vuoden kuluttua		701	782
YHTEENSÄ		2 406	2 438

	1 000 euroa	2010	2009
	Konserni on vuokrannut osan käyttämistään toimisto- ja tuotantotiloista. Vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia sekä määräaikaisia. Määräaikaisiin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.
	Konserni vuokralleantajana Konserni on vuokrannut sille tarpeettomia toimisto- ja tehdastiloja. Tilin- päätöksessä nämä rakennukset on luokiteltu aineelliseen käyttöomaisuu- teen. Vuokratuotot on kirjattu tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja olivat 22 tuhatta euroa (21 tuhatta euroa) vuonna 2010.
35	VALUUTTAJOHDANNAISET Valuuttajohdannaisia käytetään suojaustarkoituksessa.
	Valuuttatermiinien nimellisarvot
	Taloudellinen suojaus
	- Rahoitukseen liittyvät	189	661
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	283	1 615
	Valuuttatermiinien käyvät arvot
	Taloudellinen suojaus
	- Rahoitukseen liittyvät	-	-35
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	2	98
	Valuuttatermiinisopimusten nimellisarvo on kohde-etuuksien arvo muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kursseihin. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on tulos, joka olisi syntynyt johdannaisten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahintoihin.
36	VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Omasta puolesta annetut vakuudet
	TyEL-lainat	14 000	18 000
	- Yrityskiinnitykset	6 700	6 700
	- Pantatut varat	1 000	3 000
	- Luottovakuutusjärjestelyt	4 900	5 600
	Muut - Kiinteistökiinnitykset	100 134	100 134
	Kaupalliset pankkitakaukset omasta ja konserniyhtiöiden puolesta	10 154	7 125
	Vakuusjärjestelyt konserniyhtiöiden puolesta
	- Vastasitoumukset	3 327	200

Muut omat vastuut

Vastuut johdon ja osakkaiden puolesta on esitetty liitetiedossa numero 33.

MUUT RAHOITUSINSTRUMENTTITIEDOT
		Tasearvo	Käypä arvo	Tasearvo	Käypä arvo
1 000 euroa	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2010	31.12.2009	31.12.2009
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
Noteeraamattomat osakesijoitukset	19	497	497	486	486
Lainat ja saamiset
Pitkäaikaiset talletukset	20	-	-	1 000	1 000
Lyhytaikaiset talletukset	22	1 000	1 000	2 000	2 000
Myyntisaamiset ja muut saamiset*	22	10 770	10 770	7 832	7 832
Rahavarat	23	24 090	24 090	27 900	27 900
YHTEENSÄ		36 357	36 357	39 218	39 218
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	35	139	139	-	-
- joista suojauslaskennan alaiset	35	19	19	-	-
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostetut rahoitusvelat
Pankki- ja muut rahoituslainat	29–30	14 439	14 439	18 533	18 533
Ostovelat ja muut velat	32	3 520	3 520	2 104	2 104
Siirtovelat	32	4 366	4 366	4 554	4 554
YHTEENSÄ		22 464	22 464	25 191	25 191
Jaottelu rahoitusinstrumenttiryhmittäin
Lainat ja saamiset		35 861	35 861	38 731	38 731
Myytävissä olevat rahoitusvarat		497	497	486	486
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat		139	139	-	-
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat		22 325	22 325	25 191	25 191

*Taseessa erä Myyntisaamiset ja muut saamiset sisältää osatuloutussaamisia pitkäaikaishankkeista asiakkailta 4 710 tuhatta euroa (3 246 tuhatta euroa).

Taulukossa on esitetty kunkin rahoituserän käyvät arvot ja tasearvot, jotka vastaavat konsernitaseen kirjanpitoarvoja. Konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisen periaatteet rahoitusinstrumenteista on kuvattu alla.

Muut sijoitukset

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat pääosin noteeraamattomista osakesijoituksista. Noteeraamattomat osakkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska niiden käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää. Noteeraamattomilla osakkeilla ei ole toimivia markkinoita ja toistaiseksi konsernilla ei ole aikomus luopua näistä sijoituksista.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Tilinpäätöshetkellä taseen myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä riskikeskittymiä.

Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa

Rahavirran suojauksiksi määritettyjen valuuttatermiinien käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet, -14 tuhatta euroa (0 euroa), on kirjattu oman pääoman suojausrahastoon ja tuloslaskelmassa muihin laajan tuloksen eriin. Suojattujen liiketoimien arvioidaan toteutuvan eri ajankohtina seuraavan 12 kuukauden aikana. Suojausrahastoon kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun suojatut, ennakoidut liiketapahtumat merkitään tuloslaskelmaan. Tilikauden 2010 aikana ei rahavirran suojauksista aiheutunut tehotonta osuutta.

Rahavirran suojauksien voitot ja tappiot, omasta pääomasta pois kirjattu ja tilikauden myyntituottojen oikaisuissa esitetty määrä sekä tase-erän hankintamenoa oikaisemaan kirjattu suojaustulos ilmoitetaan laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksissa. Avointen valuuttatermiinisopimusten nimellisarvot on esitetty liitetiedossa numero 35.

Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa

Valuuttatermiinien käyvät arvot on määritetty käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos johdannaissopimus purettaisiin.

Pankki- ja muut lainat

Velkojen käyvät arvot vastaavat taseessa olevaa kirjanpitoarvoa.

Ostovelat ja muut velat

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumenttien jaottelu perustuu IFRS 7 -standardin mukaiseen jaotteluun, jossa tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteina. Käyvät arvot perustuvat näiden instrumenttien kohdalla toimivilta markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän noteerattuun markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin, mutta niillä ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan arvo perustuu osin johdon harkintaa edellyttäviin arvostusparametreihin.

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat

1 000 euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
- Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	497	497
YHTEENSÄ	-	-	497	497
Käypään arvoon kirjattavat johdannaiset
- Johdannaisvelat	-	159	-	159
YHTEENSÄ	-	159	-	159

38 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konserni altistuu rahoitusriskeille, jotka on luokiteltu markkina-, vastapuoli- ja maksuvalmiusriskeihin. Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmiksi riskialueiksi on tunnistettu vastapuoliriskeistä luottotappioriski ja markkinariskeistä valuuttakurssiriski. Konserni altistuu lisäksi maksuvalmiusriskille ja markkinariskeihin kuuluville korko- ja hintariskeille.

Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja varmistaa riittävä maksuvalmius kaikissa markkinaolosuhteissa. Konsernilla on käytössä emoyhtiön hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka, jossa on määritelty toimintaa ohjaavat raja-arvot, käytettävät rahoitus- ja suojausinstrumentit sekä hyväksyttävät vastapuolet. Konsernin rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiön rahoitustoiminto, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata rahoitusriskit yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa. Hallitus valvoo rahoitusriskien suuruutta säännöllisesti mm. nettovaluuttaposition, saatavien ikäjakauman ja suojausasteen, kassavirtaennusteiden sekä rahoituksen stressitestien avulla.

MARKKINARISKI

Markkinariskeihin kuuluvat valuuttakurssi-, korko- ja hintariskit. Valuuttakurssiriski jaetaan edelleen transaktio- ja translaatioriskeihin. Raute Oyj:n konsernitilinpäätökseen 31.12.2010 ja vertailuvuoteen ei sisälly osake- tai korkorahastosijoituksia.

Valuuttakurssiriski

Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja altistuu siten valuuttakurssimuutoksista aiheutuville valuuttakurssiriskeille. Konsernin valuuttakurssiriskit muodostuvat ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista ja tase-eristä (transaktioriski) sekä sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin (translaatioriski). Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat Kanadan dollarista (CAD) ja Yhdysvaltain dollarista (USD). Konsernin kilpailukyvyn ja kannattavuuden kannalta muita seurattavia valuuttoja ovat Venäjän rupla (RUB) ja Kiinan yuan (CNY).

Konsernin myynnin jakauma vaihtelee vuosittain markkina-alueittain. Vuonna 2010 konsernin liikevaihdosta 87 prosenttia (39 %) tuli euroalueen ulkopuolelta. Konserni käyttää ensisijaisena kaupankäyntivaluuttana kunkin konserniyhtiön toimintavaluuttaa, joista merkittävin on euro.

Konsernin operatiiviset yksiköt suojaavat emoyhtiön rahoitustoiminnon välityksellä sitoviin myyntisopimuksiin perustuvat valuuttamääräiset myyntisaatavansa sopimusten astuessa sitovasti voimaan. Myynnin maksujen operatiivisessa suojauksessa käytetään valuuttatermiinisopimuksia. Hankintasopimuksiin liittyvien valuuttariskien suojauksessa käytetään ensisijaisesti samassa valuutassa olevista suojaamattomista myyntisaatavista kertyviä rahavirtoja. Tulevia rahavirtoja, jotka eivät perustu sitoviin myyntisopimuksiin, ei pääsääntöisesti suojata johdannaissopimuksilla. Tarjousaikaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla. Liiketoimia suojaavien termiinisopimusten arvo tilinpäätöshetkellä oli 0,3 miljoonaa euroa (1,6 Me).

Konserni voi vähentää johdannaissopimusten käypään arvoon liittyvää, valuuttakurssien muutoksista johtuvaa, tilapäistä vaikutusta konsernin liiketulokseen soveltamalla IAS 39 -standardin mukaisesti suojauslaskentaa johdannaisiin, jotka liittyvät sitoviin, kiinteähintaisiin kauppasopimuksiin. Konsernin emoyhtiö tekee ulkoisen vastapuolen kanssa johdannaissopimuksen, joka määritetään suojauslaskennassa suojaavaksi instrumentiksi. Tytäryritykset käyttävät sisäisiä johdannaisia suojauskohteeksi määritetyn liiketoimen suojaamiseen. Suojaustarkoituksessa käytettyjen johdannaisten realisoitumattomat arvonmuutokset on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja oman pääoman suojausrahastoon. Arvonmuutosten kokonaismäärät on esitetty edellä liitetiedossa numero 37.

Konsernin yhtiöiden ottamat sisäiset lainat ja talletukset ovat pääosin kyseisen yhtiön toimintavaluutassa. Sisäisten lainojen nettovaluuttakurssiriski on suojattu valuuttatermiineillä lukuun ottamatta oman pääoman ehtoisia lainoja. Konsernin ulkoiset lainat ovat kunkin yhtiön toimintavaluutassa. Konsernilla ei ollut sisäisen rahoituksen erien suojaukseen liittyviä termiinisopimuksia 31.12.2010. Vertailuvuoden 2009 lopussa CAD-määräisten termiinisopimusten nimellisarvo oli 3,3 miljoonaa euroa.

Sellaiset myynnin valuuttamaksujen taloudelliseen suojaukseen liittyvät termiinisaamiset ja -velat, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, muodostavat tilinpäätöshetkellä konsernille tulokseen vaikuttavan valuuttakurssiriskin siltä osin, kun suojaukseen tarkoitettujen johdannaisten arvo ylittää kyseisiltä sitovilta myyntisopimuksilta tuloutetun liikevaihdon. Termiinisopimusten ja osatuloutussaatavien arvostuksella oli 31.12.2010 päättyneellä tilikaudella 118 tuhannen euron negatiivinen (+90 tuhatta euroa) vaikutus konsernin liiketulokseen.

Transaktioriski

Konserni seuraa transaktioriskiä säännöllisesti päävaluuttapareittain. Nettovaluuttapositioissa huomioidaan tiedossa olevat tulevat, sitoviin sopimuksiin liittyvät valuuttavirrat tilinpäätöshetkestä eteenpäin sekä niiden suojaukseen tarkoitetut johdannaissopimukset, huolimatta siitä minkä tilikauden tulokseen valuuttariski kohdistuu. Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on, että konsernin valuuttaparikohtaiset avoimet nettovaluuttapositiot ovat alle 500 tuhatta euroa kunkin valuuttaparin osalta. Konsernin nettovaluuttapositio ja siitä tilinpäätöshetken taseeseen sisältyvä osuus ("Taseen nettoriski") on esitetty päävaluuttapareittain taulukossa "Konsernin transaktioriski".

Konsernin transaktioriski

	Nettovaluuttapositio		Taseen nettoriski
1 000 euroa	2010	2009	2010	2009
USD/EUR	6	183	6	183
CAD/EUR	-54	374	-19	402
USD/CAD	780	295	447	972

Translaatioriski

Konserniin kuuluu ulkomaisia tytäryhtiöitä ja konserni altistuu translaatioriskille. Ulkomaisten tytäryhtiöiden nettoinvestointien konvertointiin konsernin kotivaluuttaan euroksi liittyvää valuuttakurssiriskiä ei ole suojattu. Konsernin tytäryhtiöiden muiden kuin euromääräisten omien pääomien yhteismäärä 31.12.2010 oli -8 213 tuhatta euroa (-9 835 tuhatta euroa). Nettoinvestoinnit on eritelty valuutoittain taulukossa "Nettoinvestoinnit tytäryhtiöihin valuutoittain".

Nettoinvestoinnit tytäryhtiöihin valuutoittain

		Nettoinvestoinnit tytäryhtiöihin
1 000 euroa	2010	2009
USD	17	17
CAD	84	821
CNY	493	493
RUB	355	355
Muut	15	15

Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi valuuttakurssien transaktioriskistä, eli kohtuullisen ja mahdollisen valuuttakurssimuutoksen vaikutuksesta konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan 31.12.2010 ja vertailuhetkellä, on esitetty päävaluuttapareissa taulukossa "Herkkyysanalyysi päävaluutoissa". Kurssimuutosten vaikutuksessa taseen käypiin arvoihin on huomioitu tilinpäätöshetken taseeseen sisältyvät vierasvaluuttamääräiset saatavat ja velat, valuuttajohdannaissopimukset sekä nettosijoitukset tytäryhtiöihin. Analyysissä on oletettu valuuttakurssimuutoksen olevan +/- 10 prosenttia tilinpäätöshetkestä ja muiden tekijöiden pysyvän muuttumattomina.

Herkkyysanalyysi päävaluutoissa

	Vaikutus tulokseen				Vaikutus taseeseen
1 000 euroa		2010		2009		2010		2009
USD +/- 10 %	+/-	6	+/-	12	+/-	93	+/-	111
CAD +/- 10 %		+/- 335		+/- 238		+/- 232	+/-	392
RUB +/- 10 %	+/-	5	+/-	11	+/-	80	+/-	9
CNY +/- 10 %	+/-	57	+/-	35	+/-	9	+/-	44

Korkoriski

Konsernin rahavaroihin ja lainoihin ei tilikauden 2010 ja vertailuvuoden aikana ole sisältynyt merkittävää korkoriskiä. Rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä sijoitettuna kiinteäkorkoisilla tileillä ja rahamarkkinatalletuksissa. Konsernin lainat ovat kiinteäkorkoisia. Taseen johdannaissopimuksiin ja muihin käypiin arvoihin liittyvä korkoriski on ollut vähäinen.

Konsernin tavoitteena on suojautua vieraan pääoman korkoriskiltä kiinteäkorkoisilla lainoilla ja riittävällä likvidien varojen määrällä. Epävarmassa rahoitusmarkkinatilanteessa konserni välttää sijoitusinstrumentteja, joihin liittyy merkittävää korko- tai hintariskiä. Konsernin kannalta merkittävin vaikutus korkotason vaihteluista kohdistuu likvidien rahavarojen tulevaan tuottotasoon. Normaalissa rahoitusmarkkinatilanteessa konserni sijoittaa rahavarojaan rahamarkkinatalletusten lisäksi myös korkorahastoihin ja altistuu siten toiminnassaan noteerattujen korkorahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Tilinpäätökseen 31.12.2010 ja vertailuvuoteen ei sisältynyt korkojohdannaisia tai korkorahastosijoituksia.

Hintariski

Konsernin käyttämät raaka-aineet ovat teräksen jatkojalosteita, muita raaka-aineita, komponentteja ja hyödykkeitä, joiden markkinahintariskiltä ei voida aktiivisesti suojautua johdannaisilla ja joiden hintariski on osa liiketoimintariskiä. Teräksen hintariskiä hallitaan säännöllisellä hinnanvaihtelun analyysillä ja seurannalla. Komponenttien hintariskiä vähennetään tekemällä puitesopimuksia toimittajien kanssa. Konsernin tuotantoprosessien käyttämän sähköenergian hintariskiä seurataan ja hallitaan kiinteähintaisilla toimitussopimuksilla. Konsernin taseessa ei tilinpäätöshetkellä ollut hintariskiä suojaavia johdannaisia, joiden hintariskillä olisi vaikutusta tulokseen.

Normaalissa rahoitusmarkkinatilanteessa konserni sijoittaa rahavarojaan osake- ja korkorahastoihin ja altistuu siten toiminnassaan noteerattujen rahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Konsernissa ei tilinpäätöshetkellä ollut merkittäviä myytävissä olevia rahastotai muita sijoituksia, joiden markkinahinnan muutos olennaisesti vaikuttaisi konsernin taloudelliseen tulokseen.

VASTAPUOLIRISKI

Konsernin merkittävimmät vastapuoliriskit ovat projektiliiketoiminnan sopimusvastapuoliin liittyvä asiakasluottoriski ja konsernin sijoitustoimintaan liittyvät vastapuoliriskit.

Konsernin luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä on taseen rahoitusvarojen kirjanpitoarvo. Tilikauden lopussa 31.12.2010 luottoriskin enimmäismäärä oli 36,4 miljoonaa euroa (39,2 Me).

Asiakasluottoriski

Projektitoimitusten sopimusvastapuoliin liittyviä luottotappioriskejä hallitaan edellyttämällä maksamattomalle kauppahinnalle pankkitakuita tai vahvistettuja rembursseja sekä hallituksen hyväksymien asiakkaiden kohdalla etupainotteisilla maksuehdoilla. Teknologiapalveluihin liittyviä luottotappioriskejä hallitaan seuraamalla asiakaskohtaisesti määriteltyjä saatavien enimmäismääriä ja asiakkaiden maksukäyttäytymistä säännöllisesti. Yleisestä talouden taantumasta johtuen suojaamattomien saatavien riskitason arvioidaan olevan jonkin verran normaalia korkeampi. Myyntisaamisiin ei tilinpäätöshetkellä sisälly merkittävää luottotappioriskiä.

Asiakkaiden maksukykyyn liittyvä luottotappioriski on enintään se määrä sitoviin sopimuksiin liittyviä avoimia maksuja, joita ei ole katettu pankkitakuilla, rembursseilla tai muilla vakuuksilla. Saadut pankkitakuut ja remburssit kattoivat tilikauden lopussa 55 prosenttia (33 %) taseen myynti- ja osatuloutussaamisista ja 19 prosenttia (16 %) tilauskannasta.

Myyntisaatavien ja sitoviin sopimuksiin liittyvien, asiakkailta maksuehtojen perusteella laskutettujen ennakkomaksujen ikäanalyysi on esitetty taulukossa "Myyntisaamisten ikäjakauma". Ennakkomaksujen osatuloutettu osuus sisältyy taseen rahavaroihin. Taulukossa esitetyt ennakkomaksut ovat sitoviin sopimuksiin liittyviä, laskutettuja maksueriä, jotka eivät sisälly taseen vastaaviin eriin tilinpäätöshetkellä. Tilikauden lopussa konsernilla ei ollut tiedossa vastapuolen pysyvästä maksukyvyttömyydestä johtuvia erääntyneitä myyntisaatavia. Tilikaudella kirjattujen luottotappioiden määrä oli 0,1 miljoonaa euroa. Vertailuvuonna 2009 syntyi 0,1 miljoonan euron tuotto aikaisemmin kirjattujen luottotappioiden palautumisesta.

Myyntisaamisten ikäjakauma

1 000 euroa	2010	2009
Myyntisaamiset	4 800	2 712
Laskutetut avoimet ennakkolaskut	880	1 020
YHTEENSÄ	5 680	3 731
Erääntymättömät	4 256	1 871
Erääntyneet 0–29 päivää	567	761
Erääntyneet 30–60 päivää	221	211
Erääntyneet yli 60 päivää	635	888
YHTEENSÄ	5 680	3 731

Sijoitustoiminnan vastapuoliriski

Konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitusinstrumenttisopimuksiin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Sijoitustoiminnassa ja johdannaissopimuksia tehtäessä vastapuoliksi hyväksytään tahot, joiden luottokelpoisuusluokitus on hyvä ja jotka täyttävät rahoituspolitiikassa määritellyt muut ehdot. Sijoituksia, johdannaissopimuksia ja lainasopimuksia tehtäessä konserni soveltaa vastapuolikohtaisia enimmäismääriä riskikeskittymien välttämiseksi. Tilinpäätöshetkellä konsernin kassanhallintaan liittyvät sijoitukset olivat pohjoismaisissa pankeissa. Likvidit varat euroalueen ulkopuolella olevissa rahoituslaitoksissa olivat tilinpäätöshetkellä 4,0 miljoonaa euroa (3,0 Me).

MAKSUVALMIUSRISKI

Maksuvalmiuden turvaamiseksi on konsernin rahoituspolitiikassa määritelty rahavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja

nostettavissa olevien luottositoumusten vähimmäismäärä. Hyvä maksuvalmius pyritään ensisijaisesti säilyttämään tehokkaalla käyttöpääoma- ja kassanhallinnalla. Pitkällä aikavälillä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvää riskiä hallitaan hyödyntämällä erilaisia rahoituslähteitä. Sijoituksilta edellytetään riittävää likviditeettiä. Konsernilla ei tilinpäätöksessä 31.12.2010 ja vertailuvuonna ollut korollista nettovelkaa. Konsernin käytössä olevat rahavarat riittävät kattamaan konsernin lyhytaikaiset rahoitustarpeet.

Konsernin rahavarojen määrä tilikauden lopussa oli 24,1 miljoonaa euroa (27,9 Me). Konsernin projektiliiketoiminnan luonteesta johtuen rahoitustarve ja likvidien varojen määrä vaihtelevat myös lyhyellä aikavälillä. Käyttöpääomatarpeiden ennustamisen tekevät erityisen haasteelliseksi uudet tilaukset, joiden maksuehdot ovat yksilöllisiä ja joiden ajalliseen toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Konserni on varautunut vaihteleviin käyttöpääomatarpeisiin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin 14 miljoonan euron suuruisella TyEL-lainakannalla (18 Me). Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti lyhytaikaisiin talletuksiin tai jälkimarkkinakelpoisiin, hyvän luottokelpoisuuden omaaviin euromääräisiin sijoituksiin.

Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyvät ostovelat, johdannaisvelat ja korolliset velat. Ostovelat erääntyvät keskimäärin alle kuukauden kuluessa. Konsernin korollisten rahoituslainojen maturiteetti on esitetty taulukossa "Lainasopimuksiin perustuvat korollisten lainojen lyhennykset ja rahoituskulujen kassavirrat ja muut rahoitusvelkojen kassavirrat 31.12.2010".

Lainasopimuksiin perustuvat korollisten lainojen lyhennykset ja rahoituskulujen kassavirrat ja muut rahoitusvelkojen kassavirrat 31.12.2010

1 000 euroa	2011	2012	2013	2014	2015	Yhteensä
TyEL-lainat
Lyhennykset	4 000	4 000	4 000	2 000	-	14 000
Rahoituskulut	478	330	180	50	-	1 038
Yhteensä	4 478	4 330	4 180	2 050	-	15 038
Muut lainat
Lyhennykset	443	-	-	-	-	443
Rahoituskulut	14	-	-	-	-	14
Yhteensä	457	-	-	-	-	457
Ostovelat
Lyhennykset	3 126	-	-	-	-	3 126
Rahoituskulut	-	-	-	-	-	-
Yhteensä	3 126	-	-	-	-	3 126
Siirtovelat
Lyhennykset	4 366	-	-	-	-	4 366
Rahoituskulut	-	-	-	-	-	-
Yhteensä	4 366	-	-	-	-	4 366

Konsernin likviditeettiä turvaavat lisäksi pankkitililimiitit ja Raute Oyj:n 10 miljoonan euron (10 Me) kotimainen yritystodistusohjelma, jonka puitteissa yhtiö voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. Konsernilla on yhteensä 10 miljoonan euron (10 Me) kahdenkeskiset pitkäaikaiset luottojärjestelysopimukset, joista luottolimiitteinä oli 31.12.2010 nostettavissa 10 miljoonaa euroa (8 Me). Käyttämättömän luottolimiitin vakuutena on 3 miljoonan euron yrityskiinnitys.

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on tehokas pääomarakenne, jonka avulla varmistetaan konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla. Konsernin emoyhtiön luottoluokitus oli Soliditet Finlandin mukaan vuoden 2010 sekä vertailuvuoden 2009 erittäin hyvä AAA-luokka.

Konsernin pääomarakennetta seurataan omavaraisuusastetunnusluvulla, jolle on asetettu strateginen tavoitetaso. Tilikauden 2010 aikana konsernin tavoitteena oli säilyttää omavaraisuusaste yli 40 prosentin tasolla.

Konserni on antanut laina- ja luottojärjestelysopimuksissa sekä niiden vakuusjärjestelysopimuksissa seuraavat pääasialliset tunnuslukuihin liittyvät erityisehdot eli kovenantit: - omavaraisuusasteen tulee olla yli 31 prosenttia ja - gearingin tulee olla alle +100 prosenttia.

Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 50,7 prosenttia (46,0 %) ja gearing -39,8 prosenttia (-40,6 %). Tilikauden ja vertailuvuoden aikana konserni on täyttänyt erityisehtojen vaatimukset.

	2010	2009		2010	2009
Tuloslaskelma	euroa	euroa	Tase	euroa	euroa
USD	1,3268	1,3933	USD	1,3362	1,4406
CAD	1,3665	1,5852	CAD	1,3322	1,5128
SGD	1,8080	2,0230	SGD	1,7136	2,0194
CLP	675,8537	776,0007	CLP	626,1104	734,0420
RUB	40,2780	44,1391	RUB	40,8200	43,1540
CNY	8,9805	9,5160	CNY	8,7873	9,9777

39 TYTÄRYHTIÖIDEN YHDISTELYSSÄ KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT

	1 000 euroa	2010	2009
40	RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT
	Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
	Poistot	-2 250	-2 670
	Työsuhde-etuudet	52	-8
	Arvonalentumiset	-	-13
	Kurssierot	-198	-282
	YHTEENSÄ	-2 396	-2 972

41 TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Raute Oyj sai yhteensä yli 12 miljoonan euron arvoiset tilaukset Venäjältä (pörssitiedote 20.1.2011). Saadut tilaukset eivät sisälly tilauskantaan 31.12.2010.

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

euroa		1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liitetieto
2, 3	LIIKEVAIHTO	54 541 881,48	31 355 663,80
	Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen
	muutos	-295 998,32	683 443,44
4	Liiketoiminnan muut tuotot	2 229 416,64	431 251,25
5	Materiaalit ja palvelut	-29 644 679,29	-14 509 818,73
6	Henkilöstökulut	-17 982 415,90	-16 842 067,83
8, 13	Poistot ja arvonalentumiset	-1 741 200,23	-1 912 053,83
9	Liiketoiminnan muut kulut	-6 552 042,92	-5 977 676,29
	Liiketoiminnan kulut yhteensä	-55 920 338,34	-39 241 616,68
	LIIKETULOS	554 961,46	-6 771 258,19
	Rahoitustuotot ja -kulut
10	Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista	118 006,00	78 905,00
10	Muut korko- ja rahoitustuotot	472 605,18	342 428,84
10	Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	-	-3 774 357,62
10	Korkokulut ja muut rahoituskulut	-738 989,66	-488 722,31
	Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-148 378,48	-3 841 746,09
	TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA	406 582,98	-10 613 004,28
11	Tilinpäätössiirrot	-40 616,97	418 073,66
12	Tuloverot	-66 789,86	1 851 477,45
	TILIKAUDEN TULOS	299 176,15	-8 343 453,17

Emoyhtiön tase, FAS

euroa		31.12.2010	31.12.2009
Liitetieto
	VASTAAVAA
	Pysyvät vastaavat
13	Aineettomat hyödykkeet	902 544,01	1 254 853,90
13	Aineelliset hyödykkeet	6 246 131,87	8 063 109,55
14	Sijoitukset	1 672 347,77	2 397 292,61
	Pysyvät vastaavat yhteensä	8 821 023,65	11 715 256,06
	Vaihtuvat vastaavat
5, 15	Vaihto-omaisuus	3 319 616,14	3 359 386,03
16	Pitkäaikaiset saamiset	1 720 287,59	2 798 447,20
16	Lyhytaikaiset saamiset	12 198 097,22	9 814 741,35
	Rahat ja pankkisaamiset	20 404 620,00	27 415 432,24
	Vaihtuvat vastaavat yhteensä	37 642 620,95	43 388 006,82
	VASTAAVAA YHTEENSÄ	46 463 644,60	55 103 262,88
	VASTATTAVAA
	Oma pääoma
17	Osakepääoma	8 009 516,00	8 009 516,00
17	Ylikurssirahasto	6 498 341,93	6 498 341,93
17	Edellisten tilikausien voitto	7 426 809,19	15 770 262,36
17	Tilikauden tulos	299 176,15	-8 343 453,17
	Oma pääoma yhteensä	22 233 843,27	21 934 667,12
18	Tilinpäätössiirtojen kertymä	40 616,97	-
19	Pakolliset varaukset	659 808,05	1 430 153,48
	Vieras pääoma
20	Pitkäaikainen vieras pääoma	10 000 000,00	14 115 400,00
20	Lyhytaikainen vieras pääoma	13 529 376,31	17 623 042,28
	Vieras pääoma yhteensä	23 529 376,31	31 738 442,28
	VASTATTAVAA YHTEENSÄ	46 463 644,60	55 103 262,88

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	46 744 323,00	44 486 162,82
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	2 171 254,00	363 454,42
Maksut liiketoiminnan kuluista	-53 338 165,19	-38 923 990,92
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-4 422 588,19	5 925 626,32
Maksetut korot ja maksut muista
liiketoiminnan rahoituskuluista	-748 874,00	-477 062,69
Saadut korot liiketoiminnasta	438 327,00	496 818,33
Saadut osingot liiketoiminnasta	118 006,00	78 905,00
Maksetut välittömät verot	11 370,00	561 603,81
Rahavirta ennen satunnaisia eriä	-4 603 759,19	6 585 890,77
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A)	-4 603 759,19	6 585 890,77
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-536 638,00	-946 725,31
Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin	-12 099,05	-
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	930 902,00	77 381,96
Annetut lainat konserniyhtiöille	-	-1 770 917,97
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B)	382 164,95	-2 640 261,32
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Omien osakkeiden hankinta	-	-138 497,52
Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten saamisten muutos	2 000 000,00	-3 000 000,00
Lyhytaikaisten lainojen nostot	2 383,00	1 084 271,02
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-866 027,00	-147 137,32
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-	10 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-4 115 400,00	-2 000 000,00
Maksetut osingot	-	-2 803 330,60
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C )	-2 979 044,00	2 995 305,58
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C)	-7 200 638,24	6 940 935,03
lisäys (+) / vähennys (-)
RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA	27 415 432,24	20 507 425,87
VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS	189 826,00	32 928,66
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA	20 404 620,00	27 415 432,24

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1 LAATIMISPERIAATTEET

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on kuvattu siltä osin kuin ne poikkeavat konsernitilinpäätöksen IFRSlaatimisperiaatteista.

Laatimisperusta

Raute Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien (FAS) mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Muut kuin euromääräiset liiketapahtumat on kirjattu kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssiin lukuun ottamatta liiketoimia, joihin liittyvä valuuttariski on suojattu valuuttajohdannaissopimuksilla. Nämä erät on arvostettu johdannaissopimuksella suojattuun kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot on kirjattu taseeseen maksupäivän kurssiin. Myyntisaamisia valuuttakurssimuutoksilta suojaavien valuuttatermiinisopimusten jatkamisesta syntyneet kurssivoitot tai -tappiot on aktivoitu siirtosaamisiin tai -velkoihin. Muut valuuttakurssien muutoksiin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen suunnitelman mukaisella poistolla vähennettyyn hankintamenoon lukuun ottamatta eräitä kiinteistöjä, joihin on tehty arvonkorotuksia sekä osakkeita, joihin on tehty arvonalentuminen. Hankintamenoon on luettu hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:

3–10 vuotta
25–40 vuotta
4–12 vuotta
3–10 vuotta.

Poistot on kirjattu hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisen yhteydessä syntyvä menojäännös on esitetty tuloslaskelmassa Poistot ja arvonalentumiset -erässä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa.

Rahoitusvarat, rahoitusvelat ja johdannaiset

Rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttajohdannaissopimuksia. Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan ennakoitujen valuuttamääräisten rahavirtojen muutokselta. Valuuttajohdannaissopimuksia ei ole emoyhtiössä arvostettu käypään arvoon. Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 22.

Omien osakkeiden hankinnat ja luovutus

Tilikauden aikana yhtiö ei ole hankkinut eikä luovuttanut omia osakkeita. Vertailuvuonna yhtiön omien osakkeiden hankinnat on kirjattu taseen voittovaroihin hankintahintaan, joka on muodostunut osakkeiden hankintahetken markkinahinnasta ja hankinnasta aiheutuneista muista kuluista. Osakkeet luovutettiin tilikauden 2009 aikana osana osakeperusteisen kannustinjärjestelmän (2006) maksuja ja luovutus kirjattiin hankintahintaan tulosvaikutteisesti.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluiksi niiden syntymisvuonna.

Eläkkeet

Emoyhtiön henkilöstön eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi ajallisen kertymisen mukaan.

Rahoitustuotot ja -kulut

Lainasaamisten ja osakkeiden pysyvä arvonalentuminen on esitetty tuloslaskelmassa rahoituskuluissa.

Tuloverot

Tuloslaskelmassa on esitetty tuloveroina tilikauden verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella.

Tilikauden vahvistamattomasta verotuksellisesta tappiosta on kirjattu laskennallinen verosaaminen enintään siihen määrään asti, johon on todennäköistä että tulevaisuudessa syntyy sellaista verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Poistoeroon sisältyvä laskennallinen verovelka on esitetty liitetietojen kohdassa numero 18.

1 000 euroa	2010	%	2009	%
2 LIIKEVAIHDON JAKAUMA MARKKINA-ALUEITTAIN
Aasian-Tyynenmeren alue	18 787	34	2 235	7
Venäjä	17 735	33	9 904	32
Muu Eurooppa	8 805	16	10 348	33
Suomi	5 049	9	4 607	15
Pohjois-Amerikka	2 060	4	265	1
Etelä-Amerikka	1 970	4	3 831	12
Muut	136	0	166	1
YHTEENSÄ	54 542	100	31 356	100
3 VALMISTUSASTEEN MUKAINEN TULOUTUSKÄYTÄNTÖ
Valmistusasteen mukainen liikevaihto	47 442		25 362
Muu liikevaihto	7 100		5 994
YHTEENSÄ	54 542		31 356
Valmistusasteen mukaan tuloutettujen, mutta luovuttamatta
olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoiksi kirjattu määrä	45 387		25 754
Pitkäaikaishankkeiden tuotoiksi kirjaamatta oleva määrä (tilauskanta)	26 021		19 227
Erittely yhdistellyistä vastaavien ja vastattavien eristä
Maksetut ennakkomaksut	301		-
Taseen vaihto-omaisuuteen sisältyvät ennakkomaksut	301		-
Valmistusasteen mukaisia tuottoja vastaavat siirtosaamiset	45 578		25 856
Hankkeiden tilaajilta saadut ennakkomaksut	-39 354		-22 596
Taseen lyhytaikaisiin saamisiin sisältyvät hankesaamiset	6 224		3 260
4 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	58		68
Muut tuotot konserniyhtiöiltä	2 068		326
Muut liiketoiminnan tuotot	104		38
YHTEENSÄ	2 229		431
5 MATERIAALIT JA PALVELUT
Aineet ja tarvikkeet
- Ostot tilikauden aikana	27 914		13 036
- Varaston muutos	79		209
Ulkopuoliset palvelut	1 652		1 266
YHTEENSÄ	29 645		14 510
6 HENKILÖSTÖKULUT
Palkat ja palkkiot	14 660		13 887
Eläkekulut	2 372		2 285
Muut henkilösivukulut	950		670
YHTEENSÄ	17 982		16 842

TILINPÄÄTÖS 2010 / EMOYHTIÖ

1 000 euroa		2010	2009
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
Kiiski, Tapani	toimitusjohtaja	225	294
Hallituksen jäsenet
Pehu-Lehtonen, Erkki	hallituksen puheenjohtaja	40	27
Mustakallio, Sinikka	hallituksen varapuheenjohtaja	20	18
Rytilahti, Jarmo	hallituksen puheenjohtaja 2.4.2009 asti	-	10
Hautamäki, Risto	hallituksen jäsen	20	13
Helander, Ilpo	hallituksen jäsen	20	18
Mustakallio, Mika	hallituksen jäsen	20	18
Suominen, Pekka	hallituksen jäsen 31.3.2010 alkaen	15	-
Mustakallio, Panu	hallituksen jäsen 31.3.2010 asti	5	18
Wiitakorpi, Jorma	hallituksen jäsen 2.4.2009 asti	-	3
YHTEENSÄ		365	421

Raute Oyj:n yhtiökokous päätti 31.3.2010 enintään 240 000 optio-oikeuden liikkeelle laskemisesta. Raute Oyj:n hallitus on yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti myöntänyt 80 000 kappaletta tunnuksella 2010 A merkittyä optio-oikeutta konsernin avainhenkilöille. Myönnetyt optiot on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä 5.5.2010. Optio-oikeuden käypä arvo kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan niiden ansainta-aikana. Optioista on kirjattu tilikaudella kuluksi tuloslaskelmaan 50 tuhatta euroa.

Optiojärjestelmän keskeiset ehdot on esitetty Raute-konsernin konserni- tilinpäätöksen liitetiedossa numero 26.

7	HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
	Kirjoilla 31.12., henkilöä
	Työntekijät	130	148
	Toimihenkilöt	238	260
	YHTEENSÄ	368	408
	- josta ulkomailla työskentelevien osuus	2	4
	Keskimäärin, henkilöä
	Työntekijät	140	151
	Toimihenkilöt	247	262
	YHTEENSÄ	387	413
	- josta ulkomailla työskentelevien osuus	3	5
	Tehollinen keskimäärin, henkilöä
	Työntekijät	110	92
	Toimihenkilöt	209	211
	YHTEENSÄ	319	303
	- josta ulkomailla työskentelevien osuus	3	5
8	POISTOT JA ARVONALENTUMISET
	Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	1 741	1 912
	YHTEENSÄ	1 741	1 912
9	LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
	Tuotannon välilliset kulut	1 278	1 171
	Myynti- ja markkinointikulut	1 721	1 662
	Hallintokulut	1 386	1 382
	Muut kulut	2 167	1 762
	YHTEENSÄ	6 552	5 978

1 000 euroa	2010	2009
Tilintarkastajien palkkiot
KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastus, lakisääteinen	30	-
Veroneuvonta	15	18
Muut palvelut	7	9
YHTEENSÄ	52	27
KHT-yhteisö Ernst & Young Oy
Tilintarkastus, lakisääteinen	21	47
Veroneuvonta	-	18
Muut palvelut	3	2
YHTEENSÄ	24	67
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Osinkotuotot	118	79
YHTEENSÄ	118	79
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	48	69
Muilta	425	273
YHTEENSÄ	473	342
Rahoitustuotot yhteensä	591	421
Arvonalennukset pysyvien vastaavien sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	-	3 761
Muilta	-	13
YHTEENSÄ	-	3 774
Korko- ja muut rahoituskulut
Muille	739	489
YHTEENSÄ	739
		489
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-148	-3 842
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssivoittoja (+) / -tappioita (-)	-18	-22
TILINPÄÄTÖSSIIRROT
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	-41	418
YHTEENSÄ	-41	418
TULOVEROT
Varsinaisesta toiminnasta, tilikaudelta	-82	-10
Varsinaisesta toiminnasta, aikaisemmilta tilikausilta	27	63
Laskennallisten verojen muutos	-12	1 798
YHTEENSÄ	-67	1 851

13 PYSYVÄT VASTAAVAT

1 000 euroa	Kehittämismenot	Aineettomat oikeudet	Muut pitkä- vaikutteiset menot	YHTEENSÄ
Aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.2010	679	1 156	4 326	6 162
Lisäykset	-	91	19	111
Vähennykset	-	-	-	-
Siirrot erien välillä	-	-	75	75
Hankintameno 31.12.2010	679	1 248	4 421	6 347
Kertyneet poistot 1.1.2010	-419	-743	-3 745	-4 907
Tilikauden poisto	-216	-76	-247	-538
Kertyneet poistot 31.12.2010	-634	-818	-3 992	-5 445
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	45	429	428	903
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	260	414	581	1 255

1 000 euroa	Maa- ja vesi- alueet	Rakennukset ja raken- nelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat ja ennakkomaksut	YHTEENSÄ
Aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.2010	297	9 073	19 549	336	507	29 762
Lisäykset	-	-	267	-	159	426
Vähennykset	-66	-873	-26	-	-	-965
Siirrot erien välillä	-	-	568	-	-643	-75
Hankintameno 31.12.2010	231	8 201	20 358	336	23	29 148
Kertyneet poistot 1.1.2010	-	-5 034	-16 349	-316	-	-21 699
Tilikauden poisto	-	-255	-944	-4	-	-1 203
Kertyneet poistot 31.12.2010	-	-5 289	-17 293	-320	-	-22 902
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	231	2 912	3 064	16	23	6 246
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	297	4 039	3 200	20	507	8 063

Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo
31.12.2010	2 449
31.12.2009	2 485

14 PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET

	Osakkeet,		Saamiset
	konserni-	Osakkeet,	konserni-
1 000 euroa	yritykset	muut	yrityksiltä	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2010	6 987	484	10 402	17 873
Lisäykset	-	12	-	12
Vähennykset	-	-	-737	-737
Hankintameno 31.12.2010	6 987	497	9 665	17 148
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2010	-6 166	-	-9 310	-15 476
Lisäykset	-	-	-	-
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2010	-6 166	-	-9 310	-15 476
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	821	497	355	1 672
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	821	484	1 092	2 397

Luettelo yhtiön omistamista osakkeista on esitetty liitetiedossa numero 23.

1 000 euroa	2010	2009
15 VAIHTO-OMAISUUS
Aineet ja tarvikkeet	1 487	1 565
Keskeneräiset tuotteet	1 431	1 556
Muu vaihto-omaisuus	101	238
Ennakkomaksut	301	-
YHTEENSÄ	3 320	3 359
16 SAAMISTEN ERITTELY
Pitkäaikaiset saamiset
Pitkäaikaiset saamiset konserniyrityksiltä
- Lainasaamiset	355	1 092
Yhteensä konserniyrityksiltä	355	1 092
Pitkäaikaiset saamiset muilta
Laskennallinen verosaatava	1 720	1 798
Muut saamiset	-	1 000
Yhteensä muilta	1 720	2 798
YHTEENSÄ	2 075	3 890
Lyhytaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä
- Myyntisaamiset	742	1 228
- Siirtosaamiset	2	4
Yhteensä konserniyrityksiltä	744	1 232
Lyhytaikaiset saamiset muilta
- Myyntisaamiset	3 522	1 952
- Siirtosaamiset	4 732	3 961
- Muut saamiset, korollinen	1 000	2 000
- Muut saamiset, koroton	469	669
Yhteensä muilta	9 723	8 583
YHTEENSÄ	10 467	9 815
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
- Valmistusasteen mukaisesti kirjatut hankesaamiset	6 224	3 260
- Muut siirtosaamiset YHTEENSÄ	241 6 465	705 3 966
17 OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 1.1.	8 010	8 010
Osakepääoma 31.12.	8 010	8 010
Ylikurssirahasto 1.1.	6 498	6 498
Ylikurssirahasto 31.12.	6 498	6 498
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	15 771	14 227
Muutokset tilikauden aikana
- Edellisen tilikauden tappio/voitto	-8 343	4 485
- Osingonjako	-	-2 803
- Omien osakkeiden hankinta Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	- 7 427	-138 15 771
Tilikauden voitto/tappio	299	-8 343
OMA PÄÄOMA 31.12.	22 234	21 935

1 000 euroa	2010	2009
Jakokelpoiset varat
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	7 427	15 771
Tilikauden voitto/tappio Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	299 7 726	-8 343 7 427
Yhtiön osakkeet
Osakkeet, 1 000 kpl	4 005	4 005
Nimellisarvo, euroa	2,00	2,00
Nimellisarvo yhteensä, 1 000 euroa	8 010	8 010
K-sarjan osakkeet (20 ääntä/osake), 1 000 kpl	991	991
A-sarjan osakkeet (1 ääni/osake), 1 000 kpl	3 014	3 014
18 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta
40 tuhatta euroa (0), johon sisältyi laskennallista verovelkaa 10 tuhatta euroa.
19 PAKOLLISET VARAUKSET
Arvioidut takuukustannukset 1.1.	1 301	1 988
Muutos tilikauden aikana	-752	-687
Arvioidut takuukustannukset 31.12.	549	1 301
Tilauskannassa olevien pitkäaikaishankkeiden tappio/yleiskuluvaraus 1.1.	51	87
Muutos tilikauden aikana	-19	-36
Tilauskannassa olevien pitkäaikaishankkeiden tappio/yleiskuluvaraus 31.12.	32	51
Muut pakolliset varaukset 1.1.	78	341
Muutos tilikauden aikana	0	-263
Muut pakolliset varaukset 31.12.	78	78
YHTEENSÄ	659	1 430
20 VELKOJEN ERITTELY
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset velat muille
- Eläkelainat (TyEL)	10 000	14 000
- Tekes-laina	-	115
YHTEENSÄ	10 000	14 115
Pitkäaikaisiin velkoihin ei sisälly eriä, jotka erääntyvät viiden vuoden
tai sitä pitemmän ajan kuluttua.
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset velat konserniyhtiöille
- Saadut ennakkomaksut	2 125	-
- Ostovelat	423	489
- Siirtovelat	3	-
- Muut velat	414	1 453
Yhteensä konserniyhtiöille	2 965	1 941

	1 000 euroa	2010	2009
	Lyhytaikaiset velat muille
	- Eläkelainat	4 000	4 000
	- Saadut ennakkomaksut	734	6 609
	- Ostovelat	1 845	1 390
	- Siirtovelat	3 384	3 103
	- Muut velat	601	581
	Yhteensä muille	10 565	15 682
	YHTEENSÄ	13 529	17 623
	Korolliset velat
	- Pitkäaikaiset	10 000	14 115
	- Lyhytaikaiset	4 215	4 215
	YHTEENSÄ	14 215	18 331
	Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
	- Projektikulujaksotukset	54	132
	- Henkilöstökulujaksotukset	3 059	2 761
	- Muut siirtovelat	274	210
	YHTEENSÄ	3 387	3 103
21	MUUT VUOKRASOPIMUKSET
	Raute Oyj vuokralleottajana
	Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat
	vähimmäisvuokrat:
	- Yhden vuoden kuluessa	192	266
	- Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	177	279
	- Yli viiden vuoden kuluttua	5	-
	YHTEENSÄ	374	545
	Raute Oyj vuokralleantajana
	Raute Oyj on vuokrannut yksittäisiä toimisto- ja tehdastiloja. Tilinpäätök-
	sessä nämä tilat ovat osa rakennuksista, jotka on luokiteltu aineelliseen
	käyttöomaisuuteen. Vuokratuotot on kirjattu tuloslaskelmassa liike-
	toiminnan muihin tuottoihin ja olivat 22 tuhatta euroa (21 tuhatta euroa).
22	VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
	Omasta puolesta annetut vakuudet
	TyEL-lainat	14 000	18 000
	- Yrityskiinnitykset	6 700	6 700
	- Pantatut varat	1 000	3 000
	- Luottovakuusjärjestelyt	4 900	5 600
	Muut	100	100
	- Kiinteistökiinnitykset	134	134
	Kaupalliset pankkitakaukset omasta ja
	konserniyhtiöiden puolesta	10 154	7 125
	Vakuusjärjestelyt konserniyhtiöiden puolesta
	- Vastasitoumukset	3 327	200

1 000 euroa	2010	2009
Leasing- ja vuokravastuut
- Yhden vuoden kuluessa	199	241
- Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	190	211
- Yli viiden vuoden kuluttua	5	-
Valuuttatermiinisopimukset
- Nimellisarvo, sisäisiin eriin kohdistuvat	189	661
- Käypä arvo, sisäinen	0	-35

Valuuttatermiinisopimusten nimellisarvolla tarkoitetaan kohde-etuuksien arvoa muutettuna euroiksi tilinpäätös- päivän kursseihin. Markkina-arvolla tarkoitetaan tulosta, joka olisi syntynyt johdannaisten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahintoihin.

Muut omat vastuut

Eräiden tytäryhtiöiden puolesta on annettu "Letter of Guarantee" -sitoumuksia. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuusitoumuksia. Johdolle ja osakkaille ei ole annettu rahalainoja.

23 YHTIÖN OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET

Tytäryhtiöt	Omistusosuus ja äänivalta, %	Kirjanpitoarvo, 1 000 euroa
RWS-Engineering Oy, Lahti	100	203
Raute WPM Oy, Lahti	100	9
Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd, Shanghai, Kiina	100	398
Raute (Shanghai) Trading Co., Ltd, Shanghai, Kiina	100	95
Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada	100	84
Raute Inc., Delaware, USA	100	17
Raute Chile Ltda., Chile	50	15
Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore	100	0
YHTEENSÄ		821

Muut osakkeet	Osakemäärä, kpl	Kirjanpitoarvo, 1 000 euroa
Lahden Seudun Puhelin Oy	1 717	326
Electrosys Oy	600	51
FIMECC OY	50	50
PHP Holding Oy	112	19
Finnish Wood Research Oy	10	10
Muut		41
YHTEENSÄ		497

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

1 000 euroa	2010	2009	2008	2007	2006
Liikevaihto	62 867	36 638	98 466	110 799	106 206
Liikevaihdon muutos, %	71,6	-62,8	-11,1	4,3	-2,2
Viennin osuus	57 773	30 466	82 666	96 759	95 789
% liikevaihdosta	91,9	83,2	84,0	87,3	90,2
Liiketulos	1 311	-9 695	6 341	8 607	4 513
% liikevaihdosta	2,1	-26,5	6,4	7,8	4,2
Tulos ennen veroja	1 122	-9 890	6 880	8 976	4 887
% liikevaihdosta	1,8	-27,0	7,0	8,1	4,6
Tilikauden tulos	1 158	-8 141	4 723	6 601	3 632
% liikevaihdosta	1,8	-22,2	4,8	6,0	3,4
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	5,1	-21,6	19,4	29,2	18,6
Oman pääoman tuotto (ROE), %	4,9	-28,4	14,0	21,1	13,1
Taseen loppusumma	53 034	57 387	60 180	54 800	68 472
Korolliset nettovelat	-9 651	-9 366	-10 653	-10 794	-23 539
% liikevaihdosta	-15,4	-25,6	-10,8	-9,7	-22,2
Korottomat velat	14 368	15 801	15 402	21 116	38 696
Omavaraisuusaste, %	50,7	46,0	60,5	70,3	60,1
Gearing, %	-39,8	-40,6	-31,0	-32,5	-80,3
Bruttoinvestoinnit	2 224	1 095	3 242	1 869	1 852
% liikevaihdosta	3,5	3,0	3,3	1,7	1,7
Tutkimus- ja kehittämismenot*	1 849	2 470	4 375	3 969	3 765
% liikevaihdosta	2,9	6,7	4,4	3,6	3,5
Tilauskanta, Me	33	22	24	56	77
Uudet tilaukset, Me	72	35	67	90	132
Henkilöstö 31.12.	495	524	573	570	540
Henkilöstö, tehollinen keskimäärin	438	419	569	560	546
Henkilöstö, keskimäärin	512	542	585	575	547
Osingonjako	0,30**	0	2 803	4 005	2 803

*Vertailuvuodet 2006–2009 on muutettu vastaamaan tilikaudelta 2009 alkaen käytössä olevaa esittämistapaa.

**Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2010	2009	2008	2007	2006
Tulos/osake (EPS), euroa	0,29	-2,03	1,18	1,65	0,94
Oma pääoma/osake, euroa	6,05	5,76	8,57	8,29	7,32
Osinko/osake, euroa	0,30*	0,00	0,70	1,00	0,70
Osinko/tulos, %	103,8	0,0	59,4	60,7	74,5
Efektiivinen osinkotuotto, %	3,1	0,0	10,9	7,0	5,5
Hinta/voitto-suhde (P/E)	33,55	-3,67	5,43	8,71	13,68
Kurssikehitys (A-sarjan osakkeet)
Tilikauden alin kurssi, euroa	7,24	6,50	6,24	12,40	11,60
Tilikauden ylin kurssi, euroa	10,10	8,90	15,20	15,45	17,60
Tilikauden keskikurssi, euroa	8,21	7,29	12,37	13,85	14,03
Kurssi tilikauden lopussa, euroa	9,70	7,47	6,40	14,35	12,85
Osakekannan markkina-arvo 31.12.,1 000 euroa**	38 846	29 916	25 630	57 468	51 461
Osakkeiden vaihdon kehitys (A-sarjan osakkeet)
Osakkeiden vaihto tilikauden aikana, 1 000 kpl	646	455	393	981	1 088
% A-sarjan osakkeiden määrästä	21,4	15,1	13,0	32,5	36,1
Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskiarvo 4 004 758 Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä		4 003 183	4 004 758	4 004 758	3 866 561
tilikauden lopussa	4 004 758	4 004 758	4 004 758	4 004 758	4 004 758

Tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu laskennallisen verovelan määrä.

*Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

**K-sarjan osakkeet arvostettu A-sarjan osakkeen arvon mukaisesti.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % =	Tulos ennen veroja + rahoituskulut
	Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (tilikauden keskiarvo)
Oman pääoman tuotto (ROE), % =	Voitto/tappio	x 100
	Oma pääoma (tilikauden keskiarvo)
Korolliset nettovelat =	Korolliset velat ./. (rahavarat + käypään arvoon tulosvaikutteisesti
	kirjattavat rahoitusvarat)
Omavaraisuusaste, % =	Oma pääoma	x 100
	Taseen loppusumma ./. saadut ennakot
Laimentamaton tulos/osake, euroa =	Tilikauden tulos
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin
	tilikauden aikana
Laimennusvaikutuksella oikaistu	Laimennusvaikutuksella oikaistu tilikauden tulos
tulos/osake, euroa =	Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden osakeantikorjattu
	keskimääräinen lukumäärä
Oma pääoma/osake, euroa =	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/osake, euroa =	Tilikauden osingonjako
	Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/tulos, % =	Osinko/osake	x 100
	Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto, % =	Osinko/osake	x 100
	Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) =	Tilikauden päätöskurssi
	Tulos/osake
Osakkeiden vaihdon kehitys	Osakkeiden vaihdon kehitys ilmoitetaan tilikauden aikana
lukumääränä ja prosentteina	vaihdettujen osakkeiden lukumääränä sekä sen prosentuaalisena
(A-sarjan osakkeet) =	osuutena osakesarjan kaikkien osakkeiden laimentamattomasta
	keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana.
Osakekannan markkina-arvo =	Osakkeiden (A- + K-sarjan osakkeet) laimentamaton lukumäärä
	tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Gearing, % =	Korolliset nettorahoitusvelat	x 100
	Oma pääoma

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Ajantasaista tietoa Rauten osakkeesta ja osakkeenomistajista löytyy yhtiön Internet-sivuilta osoitteesta www.raute.fi.

YHTIÖN OSAKEPÄÄOMA 31.12.2010

Osakkeet	Äänet	Nimellisarvo euroa/osake	Määrä 1 000 kpl	Nimellisarvo yhteensä 1 000 euroa
K-sarjan osakkeet (kantaosakkeet)	20 ääntä/osake	2,00	991	1 982
A-sarjan osakkeet	1 ääni/osake	2,00	3 014	6 027
Osakkeet yhteensä 31.12.2010			4 005	8 010
Osakepääoman muutokset 1.1.1994–31.12.2010		Osakepääoma euroa	K-sarjan osakkeet, kpl	A-sarjan osakkeet, kpl
Osakepääoma 1.1.1994		5 359 073	1 054 600	2 124 240
Osakeanti 21.9.1994		1 069 285		635 768
K-sarjan osakkeiden muunto A-sarjan osakkeiksi 1998			-14 000	14 000
Osakepääoman alennus (vararahasto) 30.6.2000		-12 648
Osakepääoman korotus, rahastoanti 30.6.2000		1 213 506
K-sarjan osakkeiden muunto A-sarjan osakkeiksi 2003			-44 539	44 539
K-sarjan osakkeiden muunto A-sarjan osakkeiksi 2004			-4 900	4 900
Osakkeiden rekisteröinti optiotodistuksilla 1.1.–31.12.2006		380 300		190 150
Osakepääoma 31.12.2010		8 009 516	991 161	3 013 597

Osakkeet ja osakepääoma

Raute Oyj:n osakkeet ovat rekisterissä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä. Maksettu ja rekisteröity osakepääoma 31.12.2010 oli 8 009 516,00 euroa. Koko osakekanta oli yhteensä 4 004 758 kappaletta, joista K-sarjan osakkeita (kantaosake, 20 ääntä/osake) oli 991 161 kappaletta ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) 3 013 597 kappaletta. Osakkeen nimellisarvo on 2,00 euroa. K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 3. pykälässä esitetyin ehdoin. K-sarjan osakkeen siirtyessä K-sarjan ulkopuoliselle uudelle omistajalle muilla K-sarjan osakkeenomistajilla on oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksen 4. pykälässä esitetyin ehdoin.

Markkina-arvo ja kaupankäynti

Raute Oyj:n A-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä ryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaupankäyntitunnus on RUTAV. Raute Oyj:llä on NAS-DAQ OMX Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa.

Raute Oyj:n A-sarjan osakkeita vaihdettiin vuoden aikana 646 052 kappaletta (454 798 kpl). Vaihdon arvo oli yhteensä 5,2 miljoonaa euroa (3,3 Me). Osakkeen vuoden ylin kaupantekokurssi oli 10,10 euroa (8,90 euroa) ja alin 7,24 euroa (6,50 euroa). Osakkeen kurssi vuoden päättyessä oli 9,70 euroa (7,47 euroa). Keskikurssi oli 8,21 euroa (7,29 euroa). Koko osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa oli 38,8 miljoonaa euroa (29,9 Me), jossa K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen 31.12.2010 päätöskurssin mukaisesti.

Osakkeenomistajat

Osakkeenomistajien määrä oli vuoden alussa 1 820 ja tilikauden lopussa 1 787. K-sarjan osakkeita omisti 50 (46) yksityishenkilöä. Hallituksen ja toimitusjohtajan sekä heidän alaikäisten lasten ja määräysvallassaan olevien yhteisöjen yhteenlaskettu osakeomistus 31.12.2010 oli 276 931 kappaletta yhtiön osakkeista, mikä vastasi 6,9 prosenttia (4,8 %) yhtiön A- ja K-sarjan osakkeiden yhteenlasketusta määrästä ja 13,2 prosenttia (9,1 %) äänimäärästä. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus kappalemäärästä oli 2,1 prosenttia (2,3 %). Yhtiö antoi 22.4.2010 liputusilmoituksen Göran Sundholmin omistusosuuden noususta 15,0 prosenttiin yhtiön koko osakemäärästä.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 31.3.2010 valtuutti hallituksen päättämään enintään 400 000 Raute Oyj:n A-sarjan osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, jolloin hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon käytettävissä olevia varoja. Osakemäärä on alle kymmenen prosenttia (10 %) yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus voi valtuutuksen nojalla hankkia yhtiön omia Asarjan osakkeita käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, vastikkeena mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen taikka muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.

Valtuutuksen nojalla hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua yhtiön A-sarjan osakkeen hintaan julkisessa kaupankäynnissä siten, että hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen

voimassaoloaikana ja enimmäishinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana.

Valtuutus sisältää oikeuden hankkia osakkeita suunnatusti eli muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Omien osakkeiden suunnattu hankkiminen voi tapahtua esimerkiksi hankkimalla osakkeita julkisessa kaupankäynnissä niillä markkinapaikoilla, joiden sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Osakkeiden hankkiminen julkisessa kaupankäynnissä edellä määritellyllä tavalla tai muutoin suunnatusti edellyttää, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi Raute Oyj:n yhtiöjärjestyksen 3 pykälän mukaisesti. Hallitus päättää omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä muista ehdoista.

Hallituksella on 31.3.2010 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antama valtuutus päättää Raute Oyj:n A-sarjan osakkeita koskevasta suunnatusta osakeannista ja sen kaikista ehdoista mukaan lukien osakkeiden saajat ja maksettavan vastikkeen määrä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Annettavien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä voi olla enintään 400 000 kappaletta A-sarjan osaketta. Valtuutusta esitetään käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, enintään 31.5.2011 asti. Hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen 2010 myöntämiä valtuutuksia tilikauden loppuun mennessä.

Tilikauden aikana ei ole päätetty uusista osakeanneista eikä laskettu liikkeelle vaihtovelkakirjaoikeuksia. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ollut hallussaan tai panttina omia osakkeitaan.

Yhtiöllä ei ollut 31.12.2010 voimassa olevaa osake-antia tai osakepohjaista kannustusjärjestelmää.

Osakepohjainen kannustusjärjestelmä 2006

Raute Oyj:n hallitus päätti 22.3.2006 osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä strategiakaudelle 2006–2008. Järjestelmän tuotto perustui konsernin liikevoittoon vuosilta 2006–2008 ja hallituksen arvioon strategian toteutumisesta. Kannustusjärjestelmään kuuluivat konsernin johtoryhmä, yhteensä 5 henkilöä ja 12 muuta avainhenkilöä. Palkkio on maksettu sekä osakkeina että rahana tilikaudella 2009. Rahaosuus oli tarkoitettu palkkioista aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen maksamiseen. Osakkeisiin liittyy kahden vuoden luovutuskielto, joka päättyy 28.3.2011.

Optiopohjainen kannustusjärjestelmä 2010

Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 31.3.2010 optio-oikeuksien antamisesta Raute-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeudet on tarjottu osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen hallituksen erikseen päättämille konsernin avainhenkilöille sekä Raute Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annettavaksi edelleen Raute-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 240 000 kappaletta. Optiooikeudet oikeuttavat merkitsemään tai hankkimaan yhteensä enintään 240 000 Raute Oyj:n A-sarjan osaketta ja yhtiön osakepääoma voi optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen seurauksena nousta enintään 480 000 eurolla. Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään tai hankkimaan yhden (1) A-sarjan osakkeen. Optio-oikeuksista enintään 80 000 merkitään tunnuksella 2010 A, enintään 80 000 tunnuksella 2010 B ja enintään 80 000 tunnuksella 2010 C. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta.

Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintähinta määräytyy Raute Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärillä painotetun keskikurssin perusteella jatkuvassa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, pyöristettynä lähimpään senttiin. Optio-oikeuksien 2010 A osalta merkintähinta määräytyy vuoden 2009 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta, optio-oikeuksien 2010 B osalta vuoden 2010 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta ja optio-oikeuksien 2010 C osalta vuoden 2011 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja vapaan oman pääoman rahastoista jaettujen varojen perusteella. Osakkeiden merkintähinnasta osakkeen nimellisarvoa vastaava osa merkitään osakepääomaan ja sen ylittävä osa merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2010 A 1.3.2013–31.3.2016, optio-oikeuksilla 2010 B 1.3.2014– 31.3.2017 ja optio-oikeuksilla 2010 C 1.3.2015–31.3.2018.

Optiojärjestelmän ehdot on julkaistu yhtiön Internetsivuilla osoitteessa www.raute.fi.

Sisäpiiri

Raute noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton antamia sisäpiiriohjeita. Lisäksi yhtiössä on käytössä hallituksen vahvistama sisäpiiriohjeistus. Sisäpiirivastaavana yhtiössä toimii talousjohtaja.

Raute Oyj:n sisäpiiri koostuu Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesti julkisista, pysyvistä yrityskohtaisista tai hankekohtaisista sisäpiiriläisistä. Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallitus, konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä, tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä tilintarkastajat. Yhtiön pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat ne yhtiön palveluksessa olevat henkilöt tai muun sopimuksen perusteella yhtiölle työskentelevät, jotka asemansa tai tehtäviensä perusteella saavat säännöllisesti sisäpiirin tietoa. Hankekohtainen sisäpiirirekisteri perustetaan, mikäli hankkeesta vastuussa oleva henkilö arvioi hankkeen julkistamisen vaikuttavan olennaisesti yhtiön osakkeen arvoon. Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä koskevat tiedot pidetään nähtävillä Euroclear Finland Oy:n NetSire-palvelussa. Sirenähtävilläpitopaikka on Euroclear Finland Oy, Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki. Lisäksi sisäpiirin sisältämät julkiset tiedot ovat saatavilla Raute Oyj:n Internet-sivuilla www.raute.fi.

OSAKEKANNAN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2010

A- ja K-sarjan osakkeet osakkeenomistajaryhmittäin	Osakkeen omistajia kpl	%	Osakkeita kpl	%	Äänimäärä kpl	%
Kotitaloudet	1 657	92,7	3 350 045	83,7	22 182 104	97,1
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	5	0,3	221 862	5,5	221 862	1,0
Ulkomaiset osakkaat	6	0,3	92 450	2,3	92 450	0,4
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	10	0,6	21 451	0,5	21 451	0,1
Julkisyhteisöt	2	0,1	60 350	1,5	60 350	0,3
Yritykset	105	5,9	173 806	4,3	173 806	0,8
Hallintarekisteröidyt	2	0,1	84 794	2,1	84 794	0,4
Yhteensä	1 787	100,0	4 004 758	100,0	22 836 817	100,0

A-SARJAN OSAKKEIDEN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2010

A-sarjan osakkeet osakkeenomistajaryhmittäin	Osakkeen omistajia kpl	%	Osakkeita kpl	%	Äänimäärä kpl	%
Kotitaloudet	1 640	92,7	2 358 884	78,3	2 358 884	78,3
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	5	0,3	221 862	7,4	221 862	7,4
Ulkomaiset osakkaat	6	0,3	92 450	3,1	92 450	3,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	10	0,6	21 451	0,7	21 451	0,7
Julkisyhteisöt	2	0,1	60 350	2,0	60 350	2,0
Yritykset	105	5,9	173 806	5,8	173 806	5,8
Hallintarekisteröidyt	2	0,1	84 794	2,8	84 794	2,8
Yhteensä	1 770	100,0	3 013 597	100,0	3 013 597	100,0

A-sarjan osakkeet	Osakkeen omistajia		Osakkeita		Äänimäärä
osakemäärittäin	kpl	%	kpl	%	kpl	%
1–1 000	1 554	87,8	485 636	16,1	485 636	16,1
1 001–5 000	159	9,0	333 702	11,1	333 702	11,1
5 001–10 000	21	1,2	151 577	5,0	151 577	5,0
10 001–50 000	23	1,3	621 657	20,6	621 657	20,6
50 001–100 000	12	0,7	819 592	27,2	819 592	27,2
100 001–	1	0,1	601 433	20,0	601 433	20,0
Yhteensä	1 770	100,0	3 013 597	100,0	3 013 597	100,0

K-SARJAN OSAKKEIDEN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2010

K-sarjan osakkeet osakkeenomistajaryhmittäin	Osakkeen omistajia kpl	%	Osakkeita kpl	%	Äänimäärä kpl	%
Kotitaloudet	50	100,0	991 161	100,0	19 823 220	100,0
Yhteensä	50	100,0	991 161	100,0	19 823 220	100,0

K-sarjan osakkeet osakemäärittäin	Osakkeen omistajia kpl	%	Osakkeita kpl	%	Äänimäärä kpl	%
1–1 000	8	16,0	2 490	0,3	49 800	0,3
1 001–5 000	2	4,0	7 429	0,7	148 580	0,7
5 001–10 000	11	22,0	64 793	6,5	1 295 860	6,5
10 001–50 000	25	50,0	694 569	70,1	13 891 380	70,1
50 001–100 000	4	8,0	221 880	22,4	4 437 600	22,4
Yhteensä	50	100,0	991 161	100,0	19 823 220	100,0

20 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2010

		K-sarja	A-sarja	Osakkeet yhteensä	Osuus osakkeista	Äänimäärä yhteensä	Osuus äänistä
Osakkeiden lukumäärän mukaan		kpl	kpl	kpl	%	kpl	%
1.	Sundholm, Göran		601 433	601 433	15,0	601 433	2,6
2.	Suominen, Jussi Matias	48 000	74 759	122 759	3,1	1 034 759	4,5
3.	Mustakallio, Kari Pauli	60 480	60 009	120 489	3,0	1 269 609	5,6
4.	Suominen, Pekka	48 000	62 429	110 429	2,8	1 022 429	4,5
5.	Suominen, Tiina Sini-Maria	48 000	62 316	110 316	2,8	1 022 316	4,5
6.	Siivonen, Osku Pekka	50 640	53 539	104 179	2,6	1 066 339	4,7
7.	Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö		96 900	96 900	2,4	96 900	0,4
8.	Kirmo, Kaisa Marketta	50 280	41 826	92 106	2,3	1 047 426	4,6
9.	Lisboa De Castro Palacios Hietala, M.		85 000	85 000	2,1	85 000	0,4
	10. Keskiaho, Kaija Leena	33 600	51 116	84 716	2,1	723 116	3,2
	11. Mustakallio, Mika Tapani	49 180	34 670	83 850	2,1	1 018 270	4,5
	12. Särkijärvi, Anna Riitta	60 480	22 009	82 489	2,1	1 231 609	5,4
	13. Mustakallio, Ulla Sinikka	47 240	30 862	78 102	2,0	975 662	4,3
	14. Sijoitusrahasto Alfred Berg Small Cap F.		76 000	76 000	1,9	76 000	0,3
	15. Mustakallio, Marja Helena	43 240	20 162	63 402	1,6	884 962	3,9
	16. Relander, Harald Bertel		61 350	61 350	1,5	61 350	0,3
	17. Kirmo, Lasse	30 000	26 200	56 200	1,4	626 200	2,7
	18. Särkijärvi-Martinez, Anu Riitta	12 000	43 256	55 256	1,4	283 256	1,2
	19. Särkijärvi, Timo	12 000	43 256	55 256	1,4	283 256	1,2
	20. Suominen, Jukka Matias	24 960	27 964	52 924	1,3	527 164	2,3
Yhteensä		618 100	1 575 056	2 193 156	54,8	13 937 056	61,0

		K-sarja	A-sarja	Osakkeet yhteensä	Osuus osakkeista	Äänimäärä yhteensä	Osuus äänistä
Äänimäärän mukaan		kpl	kpl	kpl	%	kpl	%
1.	Mustakallio, Kari Pauli	60 480	60 009	120 489	3,0	1 269 609	5,6
2.	Särkijärvi, Anna Riitta	60 480	22 009	82 489	2,1	1 231 609	5,4
3.	Siivonen, Osku Pekka	50 640	53 539	104 179	2,6	1 066 339	4,7
4.	Kirmo, Kaisa Marketta	50 280	41 826	92 106	2,3	1 047 426	4,6
5.	Suominen, Jussi Matias	48 000	74 759	122 759	3,1	1 034 759	4,5
6.	Suominen, Pekka	48 000	62 429	110 429	2,8	1 022 429	4,5
7.	Suominen, Tiina Sini-Maria	48 000	62 316	110 316	2,8	1 022 316	4,5
8.	Mustakallio, Mika Tapani	49 180	34 670	83 850	2,1	1 018 270	4,5
9.	Mustakallio, Ulla Sinikka	47 240	30 862	78 102	2,0	975 662	4,3
	10. Mustakallio, Kai Henrik	47 420	4 594	52 014	1,3	952 994	4,2
	11. Mustakallio, Marja Helena	43 240	20 162	63 402	1,6	884 962	3,9
	12. Mustakallio, Risto Knut kuolinpesä	42 240		42 240	1,1	844 800	3,7
	13. Keskiaho, Kaija Leena	33 600	51 116	84 716	2,1	723 116	3,2
	14. Kirmo, Lasse	30 000	26 200	56 200	1,4	626 200	2,7
	15. Sundholm, Göran		601 433	601 433	15,0	601 433	2,6
	16. Keskiaho, Juha-Pekka	27 440	9 500	36 940	0,9	558 300	2,4
	17. Suominen, Jukka Matias	24 960	27 964	52 924	1,3	527 164	2,3
	18. Keskiaho, Marjaana	24 780	21 500	46 280	1,2	517 100	2,3
	19. Molander, Sole	20 000		20 000	0,5	400 000	1,8
	20. Kultanen, Leea Annikka	19 789	4 050	23 839	0,6	399 830	1,8
Yhteensä		775 769	1 208 938	1 984 707	49,6	16 724 318	73,2

Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 31.12.2010 oli 84 794 kappaletta (90 564 kpl).

Johdon omistus 31.12.2010

Hallitus, toimitusjohtaja ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat omistivat yhteensä 138 049 kappaletta A-sarjan osakkeita ja 144 470 kappaletta K-sarjan osakkeita. Johdon omistus vastaa 7,1 prosenttia osakkeista ja 13,3 prosenttia osakkeiden tuottamasta kokonaismäärästä. Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset.

Julkisen sisäpiirin omistus 31.12.2010

Julkinen sisäpiiri omisti yhteensä 145 049 kappaletta Asarjan osakkeita ja 144 470 kappaletta K-sarjan osakkeita. Julkisen sisäpiirin omistus vastaa 7,2 prosenttia yhtiön osakkeista ja 13,3 prosenttia osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä. Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset.

Hallituksen voitonjakoehdotus, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilintarkastusmerkintä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 7 725 985,34 euroa, josta tilikauden voitto on 299 176,15 euroa taseen loppusumman ollessa 46 463 644,60 euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2011, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

- osinkona jaetaan 0,30 euroa/osake eli yhteensä	1 201 427,40 euroa
- jätetään omaan pääomaan	6 524 557,94 euroa
	7 725 985,34 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä.

Nastolassa, 15. päivänä helmikuuta 2011

Erkki Pehu-Lehtonen hallituksen puheenjohtaja

Sinikka Mustakallio Risto Hautamäki Ilpo Helander

Mika Mustakallio Pekka Suominen

Tapani Kiiski toimitusjohtaja

Tilintarkastusmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 15. päivänä helmikuuta 2011

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Janne Rajalahti KHT

Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista

TILINPÄÄTÖS 31.12.2010

Käytössä olleet kirjanpitokirjat Tasekirja Päivä- ja pääkirja Reskontraerittelyt

Tositelajin kuvaus Tositelaji

Pankki- ja kassatositteet 10,11 ja 15 Ostolaskut 81, 82, 85 ja 86 Myyntilaskut 30, 31, 32, 35, 37 ja 38 Osto- ja myyntilaskujen suoritukset 70, 71 ja 80 Käyttöomaisuuskirjanpito Palkkakirjanpidon tositteet 65–67 Muistiotositteet 6, 19, 20, 21, 22, 24 ja 25 Muistioiden automaattiset vastaviennit 97 ja 98 Laskennalliset ja sisäiset erät 26–29, 39 ja 89

Kirjanpitokirjojen säilytystapa erikseen sidottuna koneellisella tietovälineellä koneellisella tietovälineellä

Tositteiden säilytystapa

paperitositteina koneellisella tietovälineellä paperitositteina koneellisella tietovälineellä ATK-listoina paperitositteina paperitositteina koneellisella tietovälineellä koneellisella tietovälineellä ja paperitositteina (28, 39, 89)

Konsernin tuloskehitys vuosineljänneksittäin

1 000 euroa	Yhteensä 2010	Q4 2010	Q3 2010	Q2 2010	Q1 2010
LIIKEVAIHTO	62 867	13 396	19 490	19 546	10 435
Liiketoiminnan muut tuotot	4 580	10	4 431	120	18
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varaston muutos	351	815	-45	-87	-332
Materiaalit ja palvelut	-32 679	-7 395	-11 001	-10 612	-3 671
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-23 467	-6 418	-5 450	-6 211	-5 387
Poistot ja arvonalentumiset	-2 250	-574	-580	-459	-637
Liiketoiminnan muut kulut	-8 091	-2 166	-1 913	-2 194	-1 817
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-66 487	-16 554	-18 944	-19 476	-11 512
LIIKETULOS	1 311	-2 333	4 932	103	-1 391
% liikevaihdosta	2	-17	25	1	-13
Rahoitustuotot	728	266	-98	185	376
Rahoituskulut	-917	-338	21	-256	-344
TULOS ENNEN VEROJA	1 122	-2 406	4 855	33	-1 359
% liikevaihdosta	2	-18	25	0	-13
Tuloverot	36	538	-755	-156	409
KAUDEN TULOS YHTEENSÄ	1 158	-1 868	4 100	-123	-950
% liikevaihdosta	2	-14	21	-1	-9
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tuloksesta	1 158	-1 868	4 100	-123	-950
Osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton osakekohtainen tulos	0,29	-0,47	1,02	-0,03	-0,24
Laimennettu osakekohtainen tulos	0,29	-0,47	1,02	-0,03	-0,24
Osakkeet, 1 000 kpl
Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä	4 005	4 005	4 005	4 005	4 005
laimennettuna	4 005	4 005	4 005	4 005	4 005

Tilintarkastuskertomus

Raute Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Raute Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätöksen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä, 15. päivänä helmikuuta 2011

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Janne Rajalahti KHT

www.raute.fi