Rapala VMC Oyj — Annual Report 2014

Mar 5, 2015

TILINPÄÄTÖS 2014

RAPALA VMC OYJ TILINPÄÄTÖS 2014

Hallituksen toimintakertomus	2
Tilintarkastuskertomus	6
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin tuloslaskelma	7
Konsernin laaja tuloslaskelma	7
Konsernin tase	8
Konsernin rahavirtalaskelma	9
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	10
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	11
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Toiminnan laajuus ja kannattavuus	46
Osakekohtaiset tunnusluvut	47
Tunnuslukujen laskentakaavat	48
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma	49
Emoyhtiön tase	49
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	50
Laskelma emoyhtiön oman pääoman muutoksista	50
Emoyhtiön liitetiedot	51
Riskienhallinta	57
Osakkeet ja osakkeenomistajat	59
Hallitus ja johto	61
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Hallituksen toimintakertomuksen sekä	62
tilinpäätöksen allekirjoitus	63

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

MARKKINATILANNE JA MYYNTI

Rapala-konsernin omien jakeluyhtiöiden verkosto kattaa yli 35 maata ympäri maailmaa. Markkinaolosuhteet vaihtelivat alueittain. Useilla Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian markkinoilla nähtiin positiivisen kehityksen merkkejä, mutta samanaikaisesti useilla markkina-alueilla tilanne pysyi haasteellisena taloudellisten ja poliittisten epävarmuustekijöiden vaikuttaessa kuluttajien kysyntään sekä jälleenmyyjien ostokäyttäytymiseen. Samoin sääolosuhteilla oli kaksijakoinen vaikutus konsernin liiketoimintaan. Sääolosuhteet tukivat myyntiä läntisessä Euroopassa ja talvikalastusliiketoimintaa Pohjois-Amerikassa, kun taas Suomessa epäsuotuisat sääolosuhteet heikensivät talviurheiluvälineiden myyntiä. Merkittävillä ja äkillisillä valuuttakurssimuutoksilla oli vaikutusta konsernin liiketoimintaan myös vuonna 2014.

Epävarmasta markkinatilanteesta huolimatta konsernin liiketoiminta oli vakaata. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla tilikauden liikevaihto oli edellisvuoden tasolla ja rahavirta sekä tase pysyivät vahvoina.

TUNNUSLUKUJA

2014	2013	2012
273,2	286,6	290,7
30,0	33,6	32,7
22,9	26,1	25,9
15,7	20,6	21,0
10,2	16,1	14,0
0,24	0,32	0,26
65,6	64,0	62,6
2 714	2 428	2 127
2,0	1,6	2,0
0,7	0,6	0,7
21,6	15,3	25,2
8,0	10,8	13,6
99,9	96,3	89,9
44,1	44,5	42,2
73,2	71,2	65,3
7,5	11,8	10,2

LIIKETOIMINTAKATSAUS

Konsernin koko vuoden liikevaihto laski 5 % viime vuodesta. Valuuttakurssien muutokset rasittivat liikevaihtoa noin 12,2 milj. euroa. Vertailukelpoisin muuntokurssein koko vuoden liikevaihto oli viime vuoden tasolla.

Pohjois-Amerikka

Vuonna 2014 USA:n taloustilanne toipui ja taloudelliset tunnusluvut kehittyivät positiivisesti läpi vuoden. Konsernin asema vähittäiskaupassa oli hyvä. Valuuttakurssit heikensivät Pohjois-Amerikan liikevaihtoa edellisvuoteen verrattuna, ja vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto laski vain 1 %. Ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana poikkeukselliset talviolosuhteet, myöhäinen kevään alku ja sateinen kesä lykkäsivät kesäkalastusvälineiden myyntikauden alkua, mutta vastaavasti tukivat talvikalastusvälineiden myyntiä talvikaudella 2013/2014 sekä ennakkomyyntiä talvikaudelle 2014/2015. Neljännen vuosineljänneksen myyntiin vaikutti negatiivisesti asiakkaiden vuodenvaihteen ostokäyttäytyminen siirtäen laskutusta vuoteen 2015.

Pohjoismaat

Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla Pohjoismaiden liikevaihto laski 8 %. Pohjoismaat kärsivät kahden peräkkäisen talvikauden myöhäisestä alusta sekä leudoista sääolosuhteista, mikä vaikutti nega-tiivisesti talviurheiluvälineiden ja talvikalastustarvikkeiden myyntiin erityisesti Suomessa. Myynti kehittyi positiivisesti Norjassa, kun taas kalastustarvikkeiden myynti muissa Skandinavian maissa on ollut haastavampaa. Metsästystuotteiden myynti kehittyi suotuisasti muualla paitsi Ruotsissa johtuen erään metsästystuotteiden jakelusopimuksen purkaantumisesta. Myyntiin vaikutti positiivisesti Marttiini-tuotemerkin keittiöveitsien kasvanut myynti Suomessa sekä valuuttamääräisten myyntisaatavien kurssierot.

Muu Eurooppa

Muun Euroopan liikevaihto vertailukelpoisin valuuttakurssein nousi 2 % viime vuodesta Venäjän ja Ukrainan poliittisesta ja taloudellisesta epävakaisuudesta huolimatta. Näiden maiden valuuttojen merkittävä devalvoituminen nosti tuontituotteiden hintoja heikentäen kysyntää. Valuutoilla, erityisesti ruplalla ja hryvnianilla, oli selkeä negatiivinen vaikutus Muun Euroopan liikevaihtoon verrattuna edellisvuoteen. Ilman Venäjää ja Ukrainaa Muun Euroopan paikallisvaluutoissa mitattu liikevaihto nousi 5 % viime vuodesta johtuen myynnin kasvusta Ranskassa, Puolassa, Iso-Britanniassa sekä Espanjassa ja Unkarissa, joissa talous on elpynyt.

Muu maailma

Myynnin volyymin kasvusta huolimatta Muun maailman liikevaihto laski johtuen valuuttakurssien, erityisesti Etelä-Afrikan randin ja Australian dollarin, muutoksista. Paikallisvaluutassa mitattuna myynti nousi 6 % ja kehittyi positiivisesti Etelä-Afrikassa ja Australiassa kuten myös Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa. Myynti laski Japanissa ja Brasiliassa. Muun maailman myyntiä tukivat ennen kaikkea Chileen vuonna 2012 perustettu uusi jakeluyksikkö, Etelä-Afrikan kasvu ja Sufix-siimojen vientimyynnin kehitys.

ULKOINEN LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN

MILJ. EUR	2014	2013 MUU	TOS %
Pohjois-Amerikka	86,1	88,4	-3%
Pohjoismaat	54,9	60,8	-10%
Muu Eurooppa	98,7	103,6	-5%
Muut maat	33,5	33,8	-1%
YHTEENSÄ	273,2	286,6	-5%

TALOUDELLINEN TULOS JA KANNATTAVUUS

Vertailukelpoinen ja raportoitu liikevoitto laskivat viime. Valuuttojen muuntokurssien muutokset rasittivat liikevoittoa noin -1,3 milj. euroa. Vertailukelpoisin muuntokurssein vertailukelpoinen liikevoitto laski 4,9 milj. euroa tilikauden aikana.

Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali oli 7,6 % (9,5). Kannattavuutta rasitti myynnin lasku ja täten alhaisempi myyntikate. Venäjän ja Ukrainan kehityksellä on ollut merkittävä negatiivinen vaikutus konsernin tulokseen tilikauden aikana. Lisäksi tilikauden kannattavuutta rasittivat voimakkaasti Kiinan-valmistustoiminnan alasajoon ja Batamin-uistintehtaan ylösajoon liittyvät kustannukset. Neljännellä neljänneksellä tämän yksikön kannattavuus parani edellisvuodesta. Koko konsernin edellisvuoden kannattavuutta tuki jaksotusten vapautus vuoden lopussa.

Konsernin raportoitu liikevoittomarginaali oli vastaavasti 8,4 % (9,1). Raportoituun liikevoittoon sisältyi kertaluonteisia kuluja 1,8 milj. euroa (1,3) koostuen pääosin Kiinan-valmistustoiminnan lopettamisesta aiheutuvista suorista kertaluonteisista kuluista. Raportoitu liikevoitto sisälsi suuren tuoton koskien operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten realisoitumattomia markkina-arvostuksia, joiden vaikutus oli 3,8 milj. euroa positiivinen (0,3 positiivinen), johtuen pääosin Yhdysvaltain dollarin, Venäjän ruplan ja Indonesian rupian valuuttakurssimuutoksista.

Kokonaisrahoituskulut (netto) olivat 7,2 milj. euroa (5,5). Rahoituskuluihin vaikutti negatiivisesti rahoituserien valuuttakurssitappiot, jotka olivat 3,4 milj. euroa (1,7). Korko- ja muut rahoituskulut (netto) olivat viime vuoden tasolla ollen 3,8 milj. euroa (3,7).

Tilikauden voitto jäi viime vuodesta. Osakekohtainen tulos oli 0,24 euroa (0,32). Tilikauden voittoon sisältyi 1,0 milj. euroa suuruinen positiivinen verovaikutus liittyen Suomen veroviranomaisten kanssa saavutettuun sopimukseen koskien emoyhtiön verotusta vuosina 2006–2013. Efektiivisen veroasteen nousuun vaikuttivat tappiolliset yhtiöt. Venäjän ja Ukrainan kehityksestä johtuen määräysvallattomien omistajien osuus voitosta aleni viime vuoteen verrattuna ollen 1,0 milj. euroa (3,6).

JOHDON ANALYYSI1)

MILJ. EUR	2014	2013
Raportoitu liikevaihto	273,2	286,6
Raportoitu voitto ennen poistoja (EBITDA)	30,0	33,6
Kertaluonteiset erät	1,8	1,1
Realisoitumattomien johdannaisten markkina-arvostukset	-3,8	-0,3
Vertailukelpoinen EBITDA1)	28,0	34,4
Raportoitu liikevoitto	22,9	26,1
Raportoitu liikevoitto-%	8,4	9,1
Kertaluonteiset erät	1,8	1,3
Realisoitumattomien johdannaisten markkina-arvostukset	-3,8	-0,3
Vertailukelpoinen liikevoitto1)	20,9	27,1
Vertailukelpoinen liikevoitto-%	7,6	9,5

1) Ilman kertaluonteisia eriä ja realisoitumattomien operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten markkina-arvostuksia.

SEGMENTTIKATSAUS

Konsernin tuotteet

Konsernin tuotteiden liikevaihto kärsi epäsuotuisista valuuttakurssimuutoksista ja vertailukelpoisilla valuuttakursseilla konsernin tuotteiden liikevaihto oli viime vuoden tasolla. Liikevaihtoon vaikuttivat leuto talvi 2013/2014 ja myöhässä alkanut talvikausi 2014/2015, mikä heikensi talvikalastus- ja talviurheiluvälineiden myyntiä.

Konsernin tuotteiden liikevoitto laski viime vuodesta. Kannattavuutta rasittivat liikevaihdon lasku, erityisesti talviurheilussa, ja Kiinan-valmistustoiminnan lopettamiseen ja Batamin-tehtaan ylösajoon liittyvät tappiot.

Kolmansien osapuolien tuotteet

Kolmansien osapuolien tuotteiden liikevaihto laski viime vuodesta johtuen valuuttakurssien vaikutuksesta, erityisesti Venäjän ruplan heikentymisestä. Kolmansien osapuolien tuotteiden liikevaihto vertailukelpoisilla valuuttakursseilla oli lähes viime vuoden tasolla. Myyntiin vaikuttivat haitallisesti tavarantoimittajien toimitusongelmat, taloudelliset epävarmuudet joillain alueilla, yhden metsästystuotteisiin liittyvän jakelusopimuksen purkaantuminen Ruotsissa sekä talviurheiluvälineiden heikompi myynti.

Kolmansien osapuolien tuotteiden liikevoitto nousi edellisvuodesta. Liikevoittoa tukivat valuuttakurssien positiivinen vaikutus ostoihin ja Iso-Britannian yhteisyrityksen tulos.

Sekä konsernin tuotteiden että kolmansien osapuolien tuotteiden raportoituun liikevoittoon vaikutti positiivisesti operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten realisoitumattomat markkina-arvostukset.

LIIKEVAIHTO TOIMINTASEGMENTEITTÄIN

YHTEENSÄ	273,2	286,6	-5%
Sisäiset erät	0,0	-0,1
Kolmansien osapuolien tuotteet	102,0	110,5	-8%
Konsernin tuotteet	171,3	176,3	-3%
MILJ. EUR	2014	2013 MUU	TOS %

LIIKEVOITTO TOIMINTASEGMENTEITTÄIN

YHTEENSÄ	22,9	26,1	-12%
Kolmansien osapuolien tuotteet	7,9	6,7	17%
Konsernin tuotteet	15,0	19,4	-22%
MILJ. EUR	2014	2013 MUU	TOS %

TALOUDELLINEN ASEMA

Tilikauden aikana rahavirta kasvoi merkittävästi viime vuodesta. Rahavirtaa paransi erityisesti saamisisten vapautumisesta aiheutunut käyttöpääoman positiivinen nettomuutos neljännellä neljänneksellä.

Käyttöpääoman nettomuutos oli 1,5 milj. euroa (-10,8). Varastot kasvoivat 3,5 milj. euroa joulukuusta 2013 ollen 113,8 milj. euroa (110,3). Valuuttakurssien muutokset laskivat taseen vaihto-omaisuutta noin 1,0 milj. euroa viime vuoteen verrattuna. Varastoja kasvattivat ennen kaikkea ennustettua alhaisempi myynti, tuotannon siirto Kiinasta Batamille sekä Kolmansien osapuolien tuotteiden saapumisen ajoitus.

Investointien rahavirta oli viime vuoden tasolla ollen 8,0 milj. euroa (10,8). Operatiiviset investoinnit olivat 8,5 milj. euroa (10,7). Investointeihin sisältyi 1,0 milj. euroa (0,5) lahjatavaraliiketoiminnan luovutukseen liittyviä tuloja.

Konsernin maksuvalmius oli hyvä. Kassanhallinnan tehostamisen myötä rahavarat laskivat ja olivat 12,2 milj. euroa (16,9). Käyttämättömät sitovat pitkäaikaiset luottolimiitit olivat 78,4 milj. euroa joulukuun lopussa. Korollinen nettovelka ja velkaantumisaste nousivat viime vuodesta. Omavaraisuusaste laski hieman edellisvuodesta. Konserni täyttää lainasopimusten mukaiset taloudelliset kovenantit.

STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN

Rapala-konsernin strategia perustuu kolmeen kulmakiveen: brändit, tuotanto ja jakeluverkosto, joita tukee vahva yrityskulttuuri. Vuoden aikana strategian toteuttaminen jatkui useilla eri alueilla.

Konsernin Korpilahdella sijaitsevan uuden jääkairoja valmistavan tuotantolaitoksen ylösajo saatiin päätökseen vuoden 2014 aikana. Yksikkö valmistaa ja toimittaa Mora ICE ja Rapala UR -jääkairoja ja -tarvikkeita.

Kiinan valmistustoiminnan sulkemiseen ja siirtoon Batamille liittynyt projekti saavutti huippunsa vuoden 2014 aikana. Kiinantehdas suljettiin vuoden toisen neljänneksen aikana ja tähän liittyvät lopettamis- ja siirtotoimet jatkuivat vuoden loppuun asti. Hyödyntääkseen tehokkaampien tuotantomenetelmien ja halvempien tuotantokustannusten edut, konsernin Batamilla sijaitseva uusi uistintehdas keskittyy nyt vahvasti tuotannon tehokkuuden kasvattamiseen sekä uusien tuotteiden kehitykseen ja lanseeraukseen.

Toimitusketjun tehostamiseen tähtäävät hankkeet jatkuivat vuoden 2014 aikana. Euroopassa keskityttiin tiettyjen kolmansien osapuolien tuotteiden ostojen ja logististen prosessien konsolidointiin ja Aasiassa logistisen keskuksen perustamiseen. Konsernitason resursseja toimitusketjun hallintaan järjesteltiin uudelleen ja vahvistettiin nimittämällä konserniin toimitusketjusta vastaava johtaja. Kon-sernin liiketoimintamallista johtuvien korkeiden varastotasojen alentaminen on konsernijohdon eri-tyishuomion kohteena.

Konserni uudelleenjärjesteli rahoitussopimuksiaan syyskuussa alentaakseen korkomarginaaleja, ha-jauttaakseen takaisinmaksuaikoja sekä vahvistaakseen konsernin kykyä toteuttaa strategiaansa.

Konserni nimitti kolmannen vuosineljänneksen aikana uusia vastuuhenkilöitä kehittämään konsernin metsästys- ja ulkoilukategorioiden jakelutoimintaa, pyrkimyksenä aktiivisemmin löytää kasvumahdolli-suuksia näiltä alueilta.

Konsernin hakee kasvumahdollisuuksia myös yrityskaupoilla ja yhteistoimintahankkeilla ja näitä koskevia keskusteluja ja neuvotteluja käytiin vuoden 2014 aikana.

TUOTEKEHITYS

Tuotekehitys ja kyky luoda jatkuvasti uutta ovat konsernin ydinosaamista ja ne ovat myös keskeisiä tekijöitä konsernin brändien arvostukselle ja kaupalliselle menestykselle.

Kauden 2015 uutuustuotteet esiteltiin onnistuneesti maailmanlaajuisesti messuilla kesällä 2014. Seuraavan kauden uutuustuotteiden tuotekehitys on edistynyt suunnitelman mukaisesti ja uusi Rapala-uistininnovaatio esitellään Yhdysvaltain markkinoille jo vuoden 2015 alkupuolella. Tuotekehityksen lisäksi konserni on lisännyt panostuksiaan valmistusprosessien kehittämiseen, pyrkimyksenä edelleen parantaa sekä tuottavuutta että laatua.

Tutkimus- ja kehityskulut olivat 2,0 milj. euroa (1,6).

HENKILÖSTÖ

Konsernin henkilöstömäärä oli keskimäärin 2 716 (2 428). Henkilöstömäärän kasvu johtui pääosin uistintuotannon laajentamisesta Batamilla sekä alihankinnan vähentämisestä Kiinassa. Batamin yksikkö työllistää tällä hetkellä 1 200 henkilöä. Henkilöstömäärä joulukuun lopussa oli 2 822 (2 590).

YMPÄRISTÖASIAT, YHTEISKUNTAVASTUU

Konsernin toimintaa kehitetään jatkuvasti kestävämpään suuntaan puhtaamman ympäristön edistämiseksi. Tuotteita, valmistusmenetelmiä ja toimintatapoja kehitetään siten, että niiden ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäisiä tuotteiden elinkaaren aikana. Konserni tutkii tapoja korvata nykyisiä raaka-aineita luontoystävällisemmillä materiaaleilla – niin että tuotteiden halutut ominaisuudet säilyvät. Konserni kehittää ympäristöasioiden seurantaa ja raportointia.

Vuonna 2014 konserni kehitti yritysvastuujärjestelmiään ja vuoden 2015 aikana konsernissa julkaistaan ja implementoidaan globaalit toimintaohjeet (Code of Conduct).

Rapala-konsernin ympäristöasioista sekä taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteiskuntavastuusta kerrotaan tarkemmin konsernin internetsivujen Yritysvastuu-osiossa (www.rapalavmc.com).

RISKIENHALLINTA

Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tukea konsernin strategian ja liiketoiminnan tavoitteiden toteuttamista. Hallitus arvioi konsernin taloudellisia, toiminnallisia ja strategisia riskejä säännöllisesti ja vahvistaa näihin liittyviä periaatteita ja ohjeita konsernijohdon toteutettavaksi ja koordinoitavaksi. Konsernin riskienhallinnan pääperiaatteet on kuvattu konsernitilinpäätöksen Riskienhallinta-osiossa. Vuoden 2014 aikana konserni kehitti sisäisiä kontrolliprosesseja, jotka tullaan implementoimaan vuoden 2015 aikana.

HALLINTO JA OSAKETIEDOT

Hallitus päivitti ja vahvisti selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä, joka on saatavilla konsernin internetsivuilla.

Tietoa osakkeista, osakkeenomistajista, osakepalkkiojärjestelmistä ja hallituksen valtuutuksista on esitetty osiossa Osakkeet ja osakkeenomistajat. Lähipiiritapahtumat ja ylimmän johdon palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28.

Huhtikuussa 2014 uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Julia Aubertin. Tietoa hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenistä löytyy osiosta Hallitus ja Johto.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT JA RISKIT

Vuoden 2014 haasteiden jälkeen näkymät vuodelle 2015 ovat varovaisen positiiviset, lukuun ottamatta Venäjän ja Ukrainan kehitykseen liittyviä epävarmuuksia, jotka heikentävät näkyvyyttä.

Useilla markkinoilla yleinen taloustilanne sekä vähittäiskauppiaiden ja kuluttajien sentimentti on parantunut, tukien konsernin tuotteiden kysyntää. Konsernin suurimmilla markkinoilla Yhdysvalloissa vuoden 2015 alku on ollut vahva.

Kiinan-valmistustoiminnan sulkemiseen ja siirtoon Batamille liittyneiden vaikeuksien jälkeen Batamin-yksiköltä odotetaan merkittävää parannusta, mikä tukee konsernin kannattavuuden paranemista vuonna 2015.

Konsernin varastotasojen alentamiseen liittyvät toimet saattavat laskea katteita, mutta toisaalta varastotason alentaminen lisää rahavirtaa.

Konsernin vuoden 2015 liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton (ilman kertaluonteisia eriä ja realisoitumattomien valuuttajohdannaisten markkina-arvostuksia) odotetaan ylittävän vuoden 2014 tason.

ESITYS VOITONJAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,20 euroa (0,24 euroa) osakkeelle tilikaudelta 2014 ja että loppuosa jakokelpoisista varoista siirretään voittovarojen tilille. Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2014 olivat 16,1 milj. euroa.

Konsernin taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Konsernin maksuvalmius on hyvä, ja hallituksen näkemyksen mukaan ehdotetun suuruinen osingonjako ei heikennä konsernin maksuvalmiutta.

4

OMAVARAISUUSASTE %

VELKAANTUMISASTE (NETTO) %

HENKILÖSTÖ KAUDEN LOPUSSA

OSINKO 1)/OSAKE, EUR

MYYNTI MYYJÄYHTIÖN SIJAINTIMAAN MUKAAN

Pohjois-Amerikka 32 %

• Pohjoismaat 20 %
• Muu Eurooppa 36 %
• Muut Maat 12 %

OSINKO 1)/TULOS, %

MYYNTI SEGMENTEITTÄIN

• Konsernin tuotteet 63 %
• Kolmansien osapuolien tuotteet 37 %

EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO, % 3)

1) Tilikaudelta 2) Hallituksen esitys 3) Osakkeen hinta 31.12.

TILINTARKASTUSKERTOMUS

RAPALA VMC OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Rapala VMC Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 3. maaliskuuta 2015

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Mikko Järventausta KHT

Ernst & Young Oy, Alvar Aallon katu 5 C, 00100 Helsinki

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

MILJ. EUR	2014	2013	LIITETIETO
Liikevaihto	273,2	286,6	2
Liiketoiminnan muut tuotot	1,0	0,8	4
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	2,8	2,2
Valmistus omaan käyttöön	0,1	0,1
Materiaalit ja palvelut	-131,0	-136,7	6
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-65,6	-64,0	7
Liiketoiminnan muut kulut	-50,8	-54,9	5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0,2	-0,5	13
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia	30,0	33,6
Poistot ja arvonalentumiset	-7,1	-7,5	11, 12
Liikevoitto	22,9	26,1
Rahoitustuotot ja -kulut	-7,2	-5,5	9
Voitto ennen veroja	15,7	20,6
Tuloverot	-5,5	-4,6	10
TILIKAUDEN VOITTO	10,2	16,1
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	9,2	12,5
Määräysvallattomille omistajille	1,0	3,6	14
Osakekohtainen tulos			30
Osakekohtainen tulos, EUR	0,24	0,32
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	0,24	0,32
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	38 506	38 660
Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	38 506	38 660

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

MILJ. EUR	2014	2013
Tilikauden voitto	10,2	16,1
Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioitu *
Muuntoerot**	4,7	-7,1
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	-0,2	0,1
Rahavirran suojauksista**
Muutokset kauden aikana	-0,6	-0,1
Luokittelun muutokset	0,8	1,0
Rahavirran suojauksista yhteensä	0,2	0,9
Nettosijoituksista ja niiden suojauksista** Muutokset kauden aikana	0,1	-2,3
Nettosijoituksista ja niiden suojauksista yhteensä	0,1	-2,3
Muut laajan tuloksen erät yhteensä *	4,8	-8,4
TILIKAUDEN LAAJA TULOS	15,1	7,7
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	15,3	5,1
Määräysvallattomille omistajille	-0,2	2,6

* Jokaiseen laajan tuloksen erään liittyvä verovaikutus on esitetty liitetiedossa 10. ** Erä, joka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi.

KONSERNIN TASE

MILJ. EUR	2014	2013	LIITETIETO
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	47,9	44,9	11
Tavaramerkit	22,4	20,9	11
Asiakassuhteet	1,4	1,7	11
Muut aineettomat hyödykkeet	2,7	2,6	11
Maa-alueet	1,8	1,8	12
Rakennukset ja rakennelmat	7,3	7,4	12
Koneet ja kalusto	16,0	15,1	12
Muut aineelliset hyödykkeet	5,4	4,6	12
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	1,5	1,7	12
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	1,0	0,8	13
Myytävissä olevat rahoitusvarat	0,3	0,3	15
Korolliset saamiset 1)	3,0	3,0	16
Korottomat saamiset	1,4	0,9	16
Laskennalliset verosaamiset	8,7	8,1	10
Pitkäaikaiset varat yhteensä	120,8	113,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	113,8	110,3	17
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	60,9	59,2	16
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	1,4	2,9
Korolliset saamiset 1)	1,1	1,0	16
Rahavarat 1)	12,2	16,9	18
Lyhytaikaiset varat yhteensä	189,4	190,3
VARAT YHTEENSÄ	310,3	304,1

MILJ. EUR	2013	LIITETIETO
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma	3,6	3,6
Ylikurssirahasto	16,7	16,7
Arvonmuutosrahasto	-1,1	-1,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	4,9	4,9
Omat osakkeet	-5,2	-4,4
Edellisten tilikausien voitto	100,3	91,2
Tilikauden voitto	9,2	12,5
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	128,3	123,1	19
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	8,2	12,0	14
Oma pääoma yhteensä	136,5	135,1
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 1)	72,3	39,4	24
Korottomat velat	2,0	2,7	25
Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet	2,3	1,9	20
Laskennalliset verovelat	9,0	8,1	10
Varaukset		0,1	21
Pitkäaikaiset velat yhteensä	85,5	52,2
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 1)	43,9	77,8	24
Ostovelat ja muut korottomat velat	42,2	37,9	25
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	1,4	1,0
Varaukset	0,6	0,1	21
Lyhytaikaiset velat yhteensä	88,2	116,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	310,3	304,1

1) Sisältyvät korolliseen nettovelkaan.

8

9

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

MILJ. EUR	2014	2013	LIITETIETO
Tilikauden voitto	10,2	16,1
Oikaisuerät
Tuloverot	5,5	4,6	10
Rahoitustuotot ja -kulut	7,2	5,5	9
Ei-rahamääräisten erien oikaisu
Poistot ja arvonalentumiset	7,1	7,5	11, 12
Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät		-0,3	7, 29
Kurssierot	-3,5	0,5	9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-0,2	0,5	13
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä tytäryhtiöiden myyntivoitot ja -tappiot	0,5	0,1
Muut oikaisut	0,6	0,2
Oikaisuerät yhteensä	17,1	18,6
Rahoituserät
Maksetut korot	-2,9	-3,5
Saadut korot	0,4	0,3
Maksetut verot	-3,7	-4,9
Saadut osingot	0,0	0,0
Muut rahoituserät, netto	-1,1	-0,5
Rahoituserät yhteensä	-7,3	-8,6
Käyttöpääoman muutos
Saamisten muutos	3,7	-6,7
Vaihto-omaisuuden muutos	-4,9	-6,3
Velkojen muutos	2,7	2,2
Käyttöpääoman muutos yhteensä	1,5	-10,8
Liiketoiminnan nettorahavirta	21,6	15,3
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-0,7	-0,6	11
Aineellisten hyödykkeiden myynnit	0,4	0,2	12
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-7,9	-10,1	12
Sufix-tuotemerkin hankinta	-0,8	-0,7	3
Muut tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	-0,2	0,0	3
Willtech Giftin luovutus, rahavaroilla vähennettynä	1,0	0,5	3
Korollisten saamisten muutos	0,1	-0,1
Investointien rahavirta yhteensä	-8,0	-10,8

MILJ. EUR	2014	2013	LIITETIETO
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot emoyhtiön osakkeenomistajille	-9,2	-8,9
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille	-3,6
Omien osakkeiden hankinta	-0,9	-1,0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	40,0	9,5
Lyhytaikaisten lainojen nostot	130,1	120,5
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-10,0	-48,1
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-164,4	-97,7
Rahoitusleasingvelkojen maksut	-0,1	-0,1
Rahoituksen rahavirta yhteensä	-18,1	-25,9
Oikaisut	0,3	1,5
Rahavarojen muutos	-4,2	-19,8
Rahavarat tilikauden alussa	16,9	38,2
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	-0,5	-1,4
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA	12,2	16,9	18

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

				EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA PÄÄOMA
MILJ. EUR	OSAKE PÄÄOMA	YLIKURSSI RAHASTO	ARVON MUU TOS RAHASTO	SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO	OMAT OSAKKEET	MUUN TOEROT	KERTYNEET VOITTOVARAT	MÄÄRÄYS VALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
Oma pääoma 1.1.2013	3,6	16,7	-2,3	4,9	-3,4	-4,1	112,8	9,4	137,7
Tilikauden voitto							12,5	3,6	16,1
Muut laajan tuloksen erät *
Muuntoerot						-6,2		-1,0	-7,1
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet							0,1		0,1
Rahavirran suojaus			0,9						0,9
Nettosijoitukset ja niiden suojaus						-2,3			-2,3
Tilikauden laaja tulos			0,9			-8,4	12,6	2,6	7,7
Omien osakkeiden hankinta					-1,0				-1,0
Osingonjako							-8,9		-8,9
Osakeperusteiset maksut							-0,3		-0,3
Muut muutokset							0,0	0,0	0,0
OMA PÄÄOMA 31.12.2013	3,6	16,7	-1,4	4,9	-4,4	-12,5	116,2	12,0	135,1
Tilikauden voitto							9,2	1,0	10,2
Muut laajan tuloksen erät *
Muuntoerot						6,0		-1,3	4,7
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet							-0,2		-0,2
Rahavirran suojaus			0,2						0,2
Nettosijoitukset ja niiden suojaus						0,1			0,1
Tilikauden laaja tulos			0,2			6,1	9,0	-0,2	15,1
Omien osakkeiden hankinta					-0,9				-0,9
Osingonjako							-9,2	-3,6	-12,8
OMA PÄÄOMA 31.12.2014	3,6	16,7	-1,1	4,9	-5,2	-6,5	116,0	8,2	136,5

* Verovaikutus huomioitu

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN 1 LAADINTAPERIAATTEET

PERUSTIEDOT

Rapala VMC Oyj ("yhtiö") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Asikkala. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1998 lähtien. Emoyhtiö Rapala VMC Oyj ja sen tytäryhtiöt (yhdessä "konserni") toimivat noin 40 maassa ja yhtiö on yksi maailman johtavia kalastustarvikeyhtiöitä.

Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Yhtiön hallitus on kokouksessaan 12.2.2015 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös yhtiökokouksessa, joka pidetään tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa konsernin internetsivuilta www.rapalavmc.com tai osoitteesta Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2014 voimassa olleita IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY 1606/2002) säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konserni ei ole, ennen niiden pakollista voimaantuloa, soveltanut uusia, uudistettuja tai muutettuja standardeja tai tulkintoja, jotka eivät ole vielä voimassa.

Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.

SOVELLETUT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT SEKÄ TULKINNAT

Konserni on soveltanut 1.1.2014 alkaen seuraavia uudistettuja tai muutettuja standardeja.

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu). Uusi IFRS 10 -standardi korvaa konsernitilinpäätöstä koskevat osuudet aiemmasta IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardista. Uusi standardi muutti määräysvallan käsitettä. Uudella standardilla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu). Uusi standardi IFRS 11 korvaa aiemman IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä -standardin. Uuden IFRS 11 -standardin myötä myös IAS 28 -standardia uudistettiin siten, että se sisältää vaatimukset osakkuusyhtiöiden käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä. IFRS 11-standardiin tehtiin vuoden aikana myös muutos koskien yhteisien toimintojen oston laskennallista käsittelyä. Uudella standardilla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (uudistettu). Uusi standardi kokoaa yhteen kaikki liitetietovaatimukset koskien osuuksia muissa yhteisöissä ja lisää näin esitettäviä liitetietoja osakkuusyhtiöistä ja yrityksistä, joissa on määräysvallattomia omistajia.

Muutos lisäsi liitetietovaatimuksia koskien yhteisyrityksiä, osakkuusyhtiöitä ja yhtiöitä joihin sisältyy määräysvallattomien omistajien osuuksia. Muutos on toteutettu takautuvalla liitetietoerittelyllä tämän konsernitilinpäätökseen liitetiedoissa 13 ja 14.

• IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen (muutos). Muutos harmonisoi rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien liitetietovaatimuksia liittyen kerrytettävissä olevaan rahamäärään riippumatta siitä, käytetäänkö arvostustapana käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla vai käyttöarvoa. Muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (muutos). Muutoksen myötä suojauslaskennan jatkaminen sallitaan tietyissä tilanteissa. Muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRIC 21 Levies (tulkinta). Tulkinta ohjaa julkisista maksuista maksajaosapuolelle mahdollisesti syntyvän velvoitteen kirjanpitokäsittelyä. Tulkinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Lisäksi IFRS-standardien vuosittaisen kehityshankkeen tuomat muutokset, jotka on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa, on otettu huomioon konsernitilinpäätöksessä.

UUSIEN JA MUUTETTUJEN STANDARDIEN JA TULKINTOJEN SOVELTAMINEN 2015–2018

Konserni aloittaa seuraavien uusien, uudistettujen tai muutettujen standardien ja tulkintojen soveltamisen vuonna 2015 tai myöhemmin:

• IAS 19 Työsuhde-etuudet – Työntekijöiden maksusuoritukset (muutos). Muutos selventää kirjanpitokäsittelyä koskien palvelukseen liittyvien järjestelyiden johdosta työntekijöiltä tai kolmansilta osapuolilta saatuja maksusuorituksia. Muutoksella ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konserni aloittaa seuraavien uusien, uudistettujen tai muutettujen standardien ja tulkintojen soveltamisen vuonna 2016 tai myöhemmin:

• IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38 Aineettomat hyödykkeet – Selvennys hyväksyttäviin poisto- ja vähennysmetodeihin (muutos, voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset määrittävät ettei tuloihin pohjautuva laskentamenetelmä ole riittävä peruste kulumisasteen määrittämiselle ja poistosuunnitelman laatimiselle. Muutoksella ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 41 Maatalous – Tuottava kasvillisuus (muutos, voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tuo tuottavan kasvil-

lisuuden IAS 16:sta alaisuuteen. Muutoksella ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• IAS 27 Erillistilinpäätös Pääomaosuusmenetelmä erillistilinpäätöksissä (muutos, voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos palauttaa mahdollisuuden käyttää pääomaosuusmenetelmää tytäryritysten sekä osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitokäsittelyssä erillistilinpäätöksessä. Muutoksella ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IFRS 10 Konsernitilinpäätös, IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksissä – Sijoitusyhteisöt: yhdistelypoikkeuksien soveltaminen (muutos, voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos selventää yhdistelypoikkeuksien soveltamista tietyissä tilanteissa. Muutoksella ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksissä (muutos, voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella poistetaan standardien välisiä ristiriitoja sekä rajataan ja tarkennetaan ohjeistusta koskien omaisuuserien myyntien kirjanpitoa sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä. Muutoksella ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (muutos, voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa käsittelyä ja standardin suhdetta IFRS 3 -standardiin ja muihin relevantteihin standardeihin hankittaessa osuutta yhteisessä toiminnossa joka täyttää liiketoiminnan tunnusmerkit. Muutoksella ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IAS 1 Disclosure Initiative (muutos, voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos velvoittaa arvioimaan esitettävien liitetietoja olennaisuutta sekä niiden ryhmittelyä. Muutoksella ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (uusi, voimaan 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi asettaa viitekehyksen, jonka mukaan yhteisön tulee esittää asiakassopimuksista johtuvien myyntituottojen ja rahavirtojen luonteesta, ajoittumisesta ja epävarmuudesta informaatiota. Konserni arvioi standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (uusi, voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi tulee vaiheittain korvaamaan kokonaan nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. Konserni arvioi standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

Konsernitilinpäätös sisältää yhtiön ja sen tytäryritykset joissa sillä on määräysvalta. Määräysvalta perustuu joko suoraan tai välillisesti osakkeiden tuomaan määräysvaltaan ja/tai muilla tavoin toteutuvaan määräysvaltaan. Tytäryritysten tilinpäätökset on laadittu samalle tilikaudelle samojen laatimisperiaatteiden mukaisesti.

Hankitut tytäryritykset sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Hankinnasta syntyy liikearvoa, jos hankintameno ylittää hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos hankintameno alittaa konsernin hankkiman nettovarallisuuden käyvän arvon, näiden erotus kirjataan

suoraan konsernin tuloslaskelmaan. Liikearvoista ei tehdä poistoja vaan liikearvoille suoritetaan arvonalentumistestaus vuosittain. Hankintameno sisältää mahdollisen ehdollisen kauppahinnan käyvän arvon. 1.1.2010 asti hankintamenoon sisällytettiin myös hankintaan liittyvät välittömät menot. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt on konsolidoitu hankintahetkestä alkaen ja myydyt yhtiöt myyntihetkeen asti.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on 20–50 %:n osuus äänivallasta ja/tai huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä, sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Tällä hetkellä osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan ennen liikevoittoa.

Osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitoarvo kuvastaa konsernin osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten nettovarallisuudesta lisättynä hankinnassa syntyneellä liikearvolla ja vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Mahdolliset realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuus- ja yhteisyritysten tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernin laskentaperiaatteita. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, osakkuus- tai yhteisyritysosakkeet merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita näihin yrityksiin liittyen.

Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Konsernin kaikki sisäiset liiketapahtumat kuten saamiset, velat ja sisäinen osingonjako sekä realisoitumattomat varaston ja aineellisten hyödykkeiden sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus on erotettu tuloksesta ja esitetty omana eränään konsernin omassa pääomassa määräysvallattomien omistajien omistusosuuden mukaisesti. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneiden liiketoimien vaikutukset on kirjattu omaan pääomaan, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

ULKOMAANRAHANMÄÄRÄISET TAPAHTUMAT

Kukin tytäryhtiö määrittelee oman toiminnallisen valuuttansa ja kaikki sen tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siinä valuutassa ("toiminnallinen valuutta").

Ulkomaanrahanmääräiset liiketapahtumat muunnetaan toiminnalliseen valuuttaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakursseja. Ulkomaanrahanmääräiset monetaariset saamiset ja velat muunnetaan toiminnalliseksi valuutaksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaanrahanmääräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu toiminnallisen valuutan määräisiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on muunnettu toiminnalliseen valuuttaan käyttämällä tapahtumapäivän kurssia. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle. Kurssierot ulkomaanrahanmääräisten korollisten saamisten ja velkojen muuntamisesta kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kirjataan tuloslaskelmaan, kun kyseisestä yksiköstä luovutaan.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on yhtiön toiminnallinen ja raportointivaluutta. Tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen ja raportointivaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan tilikauden keskikurssiin. Näiden tytäryhtiöiden taseet muunnetaan tilinpäätöspäivän

kurssilla. Muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään kertyneissä muuntoeroissa omassa pääomassa. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja näitä tehokkaasti suojaavien lainojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö, jonka toiminnallinen ja raportointivaluutta on muu kuin euro, myydään, mahdolliset valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä syntyvää kokonaisvoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten tytäryritysten hankinnasta syntyvät liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten tytäryhtiöiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisenä.

TULOUTUSPERIAATE

Liikevaihto sisältää myynnistä saadut tuotot vähennettynä välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisten myyntien kurssieroilla. Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle eikä konsernilla ole enää merkittävää epävarmuutta liittyen myynnin laskutukseen, kustannuksiin tai siihen liittyen, että asiakas palauttaisi tavaran. Tuotteiden lähettämisestä ja jakelusta aiheutuneet kulut sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa. Rojaltituottojen tuloutus tapahtuu sopimuksen sisällön mukaisesti. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

TULOVEROT

Konsernin tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Muihin laajan tulokseen eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.

Laskennalliset verot lasketaan velkamenetelmän mukaisesti kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassa olevia verokantoja käyttäen. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista, etuuspohjaisista järjestelyistä, varastoista ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verosaaminen siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta syntyneet kulut kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, lukuun ottamatta kuluja, jotka kohdistuvat selvästi tietyt kriteerit täyttäviin kehityshankkeisiin. Tällaisiin hankkeisiin liittyvät kehityskulut on aktivoitu, jos ne ovat selvästi erotettavissa ja jos kehitetyt tuotteet on arvioitu teknisesti toteutuskelpoisiksi ja kaupallisesti kannattaviksi. Kulujen aktivoinnin edellytyksenä on, että odotettavat tuotot kattavat kertyneet ja tulevat kehitys- ja tuotantokulut sekä myynti- ja hallintokulut. Lisäksi projektin loppuun saattamiseksi tulee olla käytettävissä tarvittavat resurssit. Aktivoidut kehitysmenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen osalta. Kehityskulut jaksotetaan enintään viidelle vuodelle ja poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan.

LIIKEARVO

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksen hankintahetken nettovarallisuuden käyvästä arvosta. 31.12.2009 asti hankintamenoon sisällytettiin muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Sen sijaan 1.1.2010 jälkeen tehtyjen hankintojen osalta välittömästi hankinnasta johtuvat menot on kirjattu kuluksi. Ennen 1.1.2004 hankittujen liiketoimintojen yhdistämisen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumistestillä. Tätä tarkoitusta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, vähennettynä arvonalentumistappiolla. Liikearvosta ei tehdä poistoja.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomiin hyödykkeisiin lasketaan asiakassuhteet, tavaramerkit, aktivoidut tuotekehitysmenot, patentit, tekijänoikeudet, lisenssit ja ohjelmistojen käyttöoikeudet. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumistappiolla ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee kolmesta viiteentoista vuoteen.

Tavaramerkkien ja muiden aineettomien hyödykkeiden, joiden taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Useimmista tavaramerkeistä ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Tavaramerkit on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumistappiolla. Aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Yrityskaupoissa hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvoista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, vähennettynä arvonalentumistappiolla ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Yrityskaupoissa hankittuihin aineellisiin hyödykkeisiin sovelletaan käypää arvoa hankintahetkellä. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan määrittelemätön taloudellinen pitoaika.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset ja rakennelmat	10–25 vuotta
Koneet ja kalusto	5–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvoista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- tai perusparannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, ja poistetaan tasapoistoin niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot tai tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja kirjanpitoarvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten hyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOT

Vieraan pääoman menot aktivoidaan osana ehdot täyttävän hankittavan tai valmistettavan omaisuuserän hankintamenoa. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

JULKISET AVUSTUKSET

Valtiolta tai muilta tahoilta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin systemaattisella tavalla samoille tilikausille kuin ne kulut, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset tuloutetaan tasaerin omaisuuden taloudellisena käyttöaikana silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että aineellisten hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Taseessa avustukset vähennetään niihin liittyvän aineellisen hyödykkeen arvosta. Avustukset kirjataan oikaisemaan poistoja omaisuuden taloudellisena käyttöaikana. Tällä hetkellä konsernin kaikki avustukset on tuloutettu tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISET

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman hyödykkeen arvo on alentunut. Jos viitteitä on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta voivat olla esimerkiksi merkittävät muutokset markkinatilanteessa ja myyntihinnoissa, päätökset huomattavista uudelleenjärjestelyistä sekä muutokset kannattavuudessa. Liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan joka tapauksessa vuosittain. Arvonalennustestausta

varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa.

Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumisen määrä lasketaan vertaamalla omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaavan omaisuuserän kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän avulla on saatavissa. Diskonttokorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhtaisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Aikaisemmin tehty arvonalentumiskirjaus perutaan, jos kerrytettävissä olevassa rahamäärässä on tapahtunut muutos. Arvonalentumiskirjauksen peruuttaminen ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan kirjanpitoarvoon, kuin mikä taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu. Liikearvoon tehtyä arvonalentumista ei peruuteta.

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon arvioiduilla myynnistä syntyvillä menoilla vähennettynä. Kun omaisuuserä on luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi tai kuuluu luovutettavien erien ryhmään, siitä ei tehdä poistoja. Mikäli luokittelukriteeri ei täyty, perutaan luokittelu ja omaisuuserä arvostetaan luokittelua edeltäneeseen tasearvoon vähennettynä poistoilla ja arvonalennuksilla tai sitä alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Myytävänä olevaksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä sekä myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä.

VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joilla konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista eduista ja riskeistä, luokitellaan rahoitusleasing-sopimuksiksi. Rahoitusleasing-sopimukset merkitään taseeseen sopimuksen alkaessa varoiksi määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamishetkellä, tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon.

Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoituskuluun ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vastaavat leasingvuokravastuut sisältyvät rahoituskustannuksilla vähennettynä korollisiin velkoihin. Rahoituksen korko-osuus kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana. Rahoitusleasingillä vuokratut aineelliset hyödykkeet poistetaan joko suunnitelman

mukaan taloudellisena käyttöaikana tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen keston aikana.

Aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa vuokranantajalle jää kaikki omistamiselle ominaiset edut ja riskit, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muiden vuokrasopimuksien vuokrat merkitään kuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Saadut kannustimet on vähennetty maksetuista vuokrista hyödyn ajallisen jakautumisen perusteella.

Tällä hetkellä konsernilla ei ole muita järjestelyitä, jotka sisältävät vuokrasopimuksen.

Konserni vuokralle antajana

Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin hyödykkeisiin. Ne poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa, kuten vastaavat omassa käytössä olevat aineelliset hyödykkeet. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

RAHOITUSVARAT

Konserni luokittelee rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, eräpäivään asti pidettäviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä suojauslaskennan alaisiin johdannaisiin, jotka täyttävät tehokkuusvaatimukset. Konserni tekee rahoitusvarojen luokitteluun liittyvät päätökset ostohetkellä ja arvioi luokitusta vuosittain. Rahoitusvaroja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin varoihin ja ne voivat olla korollisia ja korottomia.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat (käyvän arvon vaihtoehdon soveltaminen). Konsernilla ei ole rahoitusvaroja, joissa olisi sovellettu käyvän arvon vaihtoehtoa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on tarkoitettu myytäväksi lyhyellä aikavälillä. Konsernin kaikki valuuttajohdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka yhtiöllä on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Lainat ja muut saamiset esitetään taseessa jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Mahdolliset transaktiokulut sisällytetään alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Tuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmaan kun kyseiset lainat ja muut saamiset kirjataan pois taseesta, arvon alentuessa ja normaalin lyhennysprosessin myötä.

Muut rahoitusvarat luokitellaan myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyttäen noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja, kassavirtojen nykyarvomenetelmää ja soveltuvia arvonmääritysmalleja. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon arvonalennuksilla oikaistuna. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus

huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään muista laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan silloin, kun rahoitusvara myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että rahoitusvarasta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevien sijoitusten ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

JOHDANNAISET JA SUOJAUSLASKENTA

Konsernilla on rahoitusmarkkinariskejä erityisesti valuuttakurssiriskiin ja korkoriskiin liittyen. Rahoitusriskien suojaamiseen käytetään ajoittain johdannaisia. Kaikki johdannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, rahavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin. Instrumenttien käyvät arvot lasketaan Bloombergin markkinatietotyökalun avulla tai saadaan vastapuolena olevalta pankilta. Konsernilla ei ole kytkettyjä johdannaisia.

Osa johdannaisista voidaan määritellä suojausinstrumenteiksi ja tällöin niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Suojauksen dokumentointi sisältää suojausinstrumentin, suojattavan erän tai liiketoimen määrittämisen, suojausriskin kuvauksen sekä arvion suojaussuhteiden tehokkuudesta. Suojaussuhteiden odotetaan kumoavan suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon ja rahavirtojen muutokset erittäin tehokkaasti ja suojauksia arvioidaan jatkuvasti tilikauden aikana sen todentamiseksi, että suojaus on ollut erittäin tehokas niiden tilikausien ajan, joille suojaus on ollut määritettynä. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojausinstrumentin kirjanpidollinen käsittely riippuu suojaussuhteesta.

Rahavirran suojauslaskennan soveltamiskriteerit täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin siltä osin kuin suojaus on tehokas. Suojauksen tehottomaan osaan liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatun johdannaisen kertyneet voitot tai tappiot uudelleen luokitellaan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmassa käyvän arvon muutokset kohdennetaan tuloslaskelmaan suojausinstrumentin luonteesta riippuen joko liiketoiminnan kuluihin, jos ne suojaavat liiketoimintaan liittyviä eriä, tai rahoituskulujen ryhmään, jos ne suojaavat korollisia rahoituseriä.

Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti yhdessä suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutosten kanssa suojatun riskin osalta.

Käyvän arvon muutokset johdannaisista, jotka on tehty suojaustarkoituksessa, mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kohdennetaan tuloslaskelmaan instrumentin luonteesta riippuen joko liiketoiminnan kuluihin, jos ne suojaavat liiketoimintaan liittyviä valuuttamääräisiä transaktioita, tai rahoituskulujen ryhmään, jos ne suojaavat korollisia rahoituseriä.

Taseessa johdannaisten käyvät arvot esitetään pääsääntöisesti sopimuksen maturiteetin perusteella lyhyt - tai pitkäaikaisissa korottomissa saamisissa tai veloissa. Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien, suojauslaskennassa olevien monetaarisia eriä suojaavien johdannaissopimusten käyvät arvot esitetään taseessa samassa korollisten saamisten tai velkojen ryhmässä, jossa suojattava instrumenttikin esitetään.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa vastaan tehtyjen valuuttasuojausten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sisältyviin muuntoeroihin ja tehoton osuus tuloslaskelman rahoituseriin. Nettosijoituksen

suojauksesta laajan tuloksen muuntoeroihin kirjatut voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan silloin, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.

RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: suojauslaskennan alaiset johdannaiset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat (sisältäen muut johdannaiset) sekä jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat velat. Rahoitusvelat merkitään alun perin käypään arvoon lisättynä transaktiokustannuksilla. Seuraavina tilikausina rahoitusvelat johdannaisvelkoja lukuun ottamatta esitetään jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Myös yritystodistukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Tuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmaan kun kyseinen velka kirjataan pois taseesta, arvon alentuessa ja normaalien velkalyhennysten myötä.

Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia ja korottomia. Yrityshankintojen tulevaisuuden tapahtumiin perustuvat lisävastikkeet luokitellaan korottomiksi rahoitusveloiksi.

RAHOITUSERIEN KIRJAAMINEN TASEESEEN JA TASEESTA POIS KIRJAAMINEN

Rahoitusvarat ja -velat, paitsi johdannaiset, sekä myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat ja -velat kirjataan taseeseen silloin ja vain silloin, kun konsernista tulee rahoitusinstrumenttia koskevien sopimusehtojen osapuoli.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta silloin ja vain silloin, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai kun konserni siirtää rahoitusvaroihin kuuluvan erän toiselle osapuolelle niin, että omistamiseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin siirtyvät toiselle osapuolelle. Konserni poistaa rahoitusvelan tai osan rahoitusvelasta taseestaan silloin ja vain silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISET

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Lainojen ja muiden saamisten arvonalentumistappio lasketaan omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappio lasketaan hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän arvon erotuksena, vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tuloslaskelmaan kirjatuilla arvonalentumistappioilla. Sellaisen noteeraamattoman oman pääoman ehtoisen instrumentin, jota ei merkitä taseeseen käypään arvoon, koska sen käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, arvonalentumistappio määritetään rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjanpitoarvon ja vastaavanlaisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tarkasteluhetken markkinatuotolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena.

Kaikki arvonalentumiskirjaukset kirjataan tuloslaskelmaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan luokittelusta johtuvana oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun arvonalentuminen on pysyvä.

Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio voidaan peruuttaa, mikäli peruutuksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvarojen ja myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien arvonalentumistappiot perutaan tuloslaskelman kautta. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappioiden peruuntuminen kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Sellaisen noteeraamattoman oman pääoman ehtoisen instrumentin, jota ei merkitä taseeseen käypään arvoon, koska sen käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, arvonalentumistappiota ei saa peruuttaa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa likimain samaan lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden hankintakulut, välittömät valmistuspalkat, poistot, muut välittömät valmistuskulut sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista, mutta ei vieraan pääoman kuluja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla ja arvioiduilla myynnin toteuttamiseksi välttämättömillä menoilla.

MYYNTISAAMISET

Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä luottotappiovarauksilla. Myyntisaamisista tehdään luottotappiovaraus kun on olemassa perusteltu näyttö (kuten myyntisaamisten merkittävä viivästyminen sekä epäonnistuneet perintätoimenpiteet tai asiakkaan tunnetuista talousvaikeuksista johtuva korkeampi todennäköisyys maksukyvyttömyydelle), että kaikkia saamisia ei saada alkuperäisin ehdoin. Arvio ja päätös luottotappiovarauksista tehdään yksiköissä tapauskohtaisesti.

RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Pankeista saadut tililuotot sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin lainoihin.

OMAT OSAKKEET

Konsernin hankkimat omat osakkeet niihin suoraan liittyvine menoineen kirjataan konsernitilinpäätöksessä oman pääoman vähennykseksi kaupankäyntipäivänä. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerät esitetään oman pääoman muutoksena.

VARAUKSET

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden

näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvästä riskistä.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAITEROMU

Konserni toimii sellaisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jakelijana, josta on annettu Euroopan unionin direktiivi. Odotetut kustannukset kirjataan muihin liiketoiminnan kuluihin ja lyhytaikaisiin korottomiin velkoihin.

TYÖSUHDE-ETUUDET

Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet

Konserniyhtiöillä on useita eläkejärjestelyitä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekustannukset on laskettu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää, jossa eläkekustannukset on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kokonaiskustannus työntekijöiden jäljellä olevalle palvelusajalle vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimien vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaisesti. Eläkevastuuna esitetään tulevien arvioitujen eläkemaksujen nykyarvo. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin täysimääräisinä sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Standardimuutoksen vaikutukset on kuvattu laadintaperiaatteiden kohdassa 'Sovelletut uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat'.

Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämispäivänä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson ajalle ja vastaava oikaisu tehdään omaan pääomaan tai velkoihin. Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset kannustusjärjestelmät uudelleenarvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä, ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Osakeperusteisten kannustusjärjestelmien tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Osakeperusteisten kannustusjärjestelmien myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden tai osakepalkkioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Myöntämispäivä on päivä, jona yhtiö ja vastapuoli sopivat osakeperusteisesta järjestelystä ja jona molemmilla osapuolilla on yhteisymmärrys kaikista järjestelyn ehdoista. Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon käyttäen Black-Scholes optioiden arvostusmenetelmää. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, mutta ne on otettu huomioon optioiden lukumäärässä, joiden odotetaan toteutuvan. Yhtiö tarkastelee säännöllisin väliajoin tehtyjä oletuksia ja tarkastaa arvioitaan lopullisesta osakeperusteisten palkkioiden määrästä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan ja vastaava oikaisu tehdään omaan pääomaan tai velkoihin.

Kun osakeoptio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen pe-

rusteella saadut rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiokuluilla oikaistuna) kirjataan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.

OSINKO

Hallituksen esittämää osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

OSAKEKOHTAINEN TULOS

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla kauden tulos kunkin kauden keskimääräisellä osakemäärällä. Jos takaisin ostettuja omia osakkeita on, niiden keskimääräinen määrä on vähennetty ulkona olevien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä.

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Siinä optiot oletetaan käytetyiksi tilikauden alussa tai sen jälkeisenä liikkeeseenlaskupäivänä ja saaduilla varoilla oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä markkinahinnalla. Ulkona olevien osakkeiden painotetun keskimääräisen lukumäärän lisäksi jakajaan sisällytetään optioiden oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet. Osakeoptioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optiolle määritelty merkintähinta ylittää osakkeiden keskimääräisen markkinaarvon kauden aikana. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, jos osakkeiden kauden keskimääräinen markkinahinta ylittää optioille määritetyn merkintähinnan.

LIIKEVOITTO

IAS 1 (Tilinpäätöksen esittäminen) ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: Liikevoitto saadaan lisäämällä liikevaihtoon muut liiketoiminnan tuotot sekä osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, vähentämällä myynnin suorat kulut oikaistuna varaston muutoksella ja omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kustannuksilla, vähentämällä työsuhdeetuuksiin liittyvät kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumiset sekä muut liiketoiminnan kulut. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon mikäli ne liittyvät liiketapahtumiin, muuten ne kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

RAHAVIRTALASKELMA

Rahavirtalaskelmassa kuvatut rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Liiketoiminnan rahavirta on esitetty epäsuoraa esittämistapaa noudattaen. Kaikki tilikauden aikana maksetut verot on esitetty liiketoiminnan rahavirrassa, ellei niitä voida erityisesti kohdistaa investointien tai rahoituksen rahavirtoihin. Realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset ulkomaanrahan määräisinä pidettävistä rahavaroista ja konserniyhtiöiden välisistä tapahtumista on esitetty erillisellä rivillä ennen rahavarojen muutosta, erillään liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirroista.

KERTALUONTEISET ERÄT

Raportointikausien välisen vertailukelpoisuuden vuoksi konserni luokittelee taloudellisessa raportoinnissaan tietyt kulu- ja tuottoerät kertaluonteisiksi. Kertaluonteisina erinä käsitellään pääasiassa konsernin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut ja tuotot, kertaluonteiset arvonalentumiset, yrityshankinnoista syntyvät konsernin ulkopuoliset kulut sekä muut poikkeukselliset kertaluonteiset erät, jotka olennaisesti vääristävät konsernin perusliiketoiminnan kannattavuuden vertailukelpoisuutta.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöksen laadinta kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaan edellyttää johdon tekevän arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat konsernitilinpäätöksessä ja sen liitetiedoissa raportoituihin eriin. Toteutumat voivat poiketa näistä arvioista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa sovellettaessa tilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Johdon arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja tulevaisuuden ennusteisiin, joita arvioidaan jatkuvasti. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamuksia korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Konsernissa keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:

Yrityshankintojen käyvän arvon määrittäminen

Sekä yhtiö että ulkopuolinen neuvonantaja ovat arvioineet hankittujen käyttöpääoman ja aineellisten hyödykkeiden käypiä arvoja. Immateriaalioikeuksien (tavara- ja tuotemerkit, patentit ja teknologia) ja asiakassuhteiden ja -tietojen käyvän arvon määritys perustuu hyödykkeiden diskontattuihin kassavirtoihin.

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman hyödykkeen arvo on alentunut. Liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain. Arvonalentumistestausta varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän avulla on saatavissa. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Verot

Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä erityisesti laskennallisten verosaamisten kirjausperiaatteet. Laskennallinen vero lasketaan velkamenetelmän mukaisesti kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassa olevia verokantoja käyttäen. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista, etuuspohjaisista järjestelyistä, varastoista ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen vero siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallisten verosaamisten hyödyntämismahdollisuutta arvioidaan ja sitä oikaistaan siltä osin kuin mahdollisuus sen hyödyntämiseen on epätodennäköinen. Konserni arvioi tilinpäätöksen yhteydessä onko tytäryhtiöiden voitonjako sen määräysvallassa ja todennäköistä, ja kirjaa siitä laskennallisen verovelan sen mukaisesti.

Etuuspohjaiset velvoitteet

Etuuspohjaisissa järjestelyissä kustannukset on laskettu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Työsuhde-etuuksiin liittyvien kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia tekijöitä kuten diskonttokorko, palkkatason nousu ja vuotuinen inflaatio. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa toteutuneesta kehityksestä. Vakuutusmatemaattisten tekijöiden muutosten vaikutus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Tällä voi olla pieni vaikutus konsernin tilikauden laajaan tulokseen.

Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät

Osakeperusteisten kannustusjärjestelmien myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden tai osakepalkkioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Optio-oikeudet on arvostettu käypään arvoon käyttäen Black-Scholes optioiden arvostusmenetelmää. Optioiden arvon määrityksessä käytetään oletuksia kuten odotettu volatiliteetti, riskitön korko, odotettu option voimassaoloaika ja odotetut henkilöstövähennykset. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, mutta ne on otettu huomioon optioiden lukumäärässä, joiden odotetaan toteutuvan. Yhtiö tarkastelee säännöllisin väliajoin tehtyjä oletuksia ja tarkastaa arvioitaan lopullisesta osakeperusteisten palkkioiden määrästä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Varaukset

Varauksen kirjaamisajankohta perustuu johdon arvioon siitä, milloin oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite on syntynyt ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Hyperinflaatio

Konsernilla voi olla toimintoja maissa, joissa vaikuttaa hyperinflaatio. Hyperinflaatiomaaksi luokiteltuun maahan rekisteröityjen tytäryrityksien tilinpäätökset oikaistaan IAS 29:n (Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa) mukaisesti, mikäli oikaisun vaikutus on konsernitilinpäätöksen kannalta olennainen.

LUKUJEN ESITTÄMINEN JA PYÖRISTYS

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina. Kaikki tilinpäätöstaulukoiden luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Tilinpäätöksessä 0,0 milj. euroa tarkoittaa, että luku on itseisarvoltaan alle 50 000 euroa. Jos nimikkeen määrä on 0 euroa, se esitetään tyhjänä soluna.

Rapala-konsernia johdetaan yhtenä kokonaisuutena, kalastustarvikkeiden hankinta-, valmistus- ja jakeluyksiköiden yhtenäisenä ketjuna. Johtamisen perusyksikkö on yksittäinen tytäryhtiö, joka toimii yhdellä tai useammalla toimintaketjun osa-alueella. Konsernilla ei ole divisioonarakennetta, vaan lähes kaikki tytäryhtiöt raportoivat suoraan konsernin toimitusjohtajalle, joka yhdessä hallituksen kanssa on ylin päätöksentekijä.

Konsernin toimintojen integroituneesta luonteesta huolimatta konsernin johdon lähestymistapa eroaa yksiköiden käsittelemien tuotteiden luonteen ja alkuperän mukaan. Eri tuotteiden strateginen ja operatiivinen rooli eroaa riippuen siitä, ovatko myytävät tuotteet konsernin itsensä valmistamia, alihankintana omilla tuotemerkeillä valmistettuja vai kolmansien osapuolien valmistamia ja konsernin edustamia ja jakelemia, tai ovatko tuotteet osa konsernin kalastusliiketoimintaa vai kalastusta tukevia muita tuoteryhmiä. Erot tuotteiden luonteen ja alkuperän välillä muodostavat perustan konsernin toimintasegmenteille.

Konsernin toimintasegmentit ovat Konsernin kalastustuotteet, Konsernin muut tuotteet ja Kolmansien osapuolien tuotteet. Konsernin kalastustuotteet ja Konsenin muut tuotteet muodostavat yhdessä raportoitavan toimintasegmentin Konsernin tuotteet. Konsernin kalastustuotteet ovat konsernin itsensä valmistamia tai alihankkijoiden tuottamia, konsernin omien tuotemerkkien alla myytäviä kalastustarvikkeita. Konsernin kalastustuotteet sisältävät uistimet ja syötit, koukut, siimat ja kalastajan tarvikkeet. Konsernin muut tuotteet sisältävät konsernin omat talviurheiluun ja muuhun liiketoimintaan liittyvät tuotteet. Kolmansien osapuolien tuotteet sisältävät konsernin ulkopuoliset kalastus-, metsästys-, ulkoilu- ja talviurheilutuotteet.

Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi perustuu segmenttien liikevoittoon. Segmenteistä raportoidut luvut ovat yhdenmukaisia IFRS-laskentaperiaatteiden kanssa. Mahdolliset segmenttien väliset liiketapahtumat on hinnoiteltu markkinaehtoisesti.

TOIMINTASEGMENTIT

2014

MILJ. EUR	KONSERNIN TUOTTEET	KOLMANSIEN OSAPUOLIEN TUOTTEET	SEGMENTTIEN VÄLINEN LIIKEVAIHTO	KONSERNI YHTEENSÄ
Liikevaihto	171,3	102,0	0,0	273,2
Poistot ja arvonalentumiset	-6,2	-0,9		-7,1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta (sisältyy liikevoittoon)	0,0	0,2		0,2
Liikevoitto	15,0	7,9		22,9
Rahoituserät				-7,2
Tulos ennen veroja				15,7
Korottomat varat	230,2	62,7		292,9
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	0,2	0,9		1,0
Kohdistamattomat korolliset varat				16,3
Varat yhteensä				310,3
Investoinnit	7,6	1,1		8,7

2013

MILJ. EUR	KONSERNIN TUOTTEET	KOLMANSIEN OSAPUOLIEN TUOTTEET	SEGMENTTIEN VÄLINEN LIIKEVAIHTO	KONSERNI YHTEENSÄ
Liikevaihto	176,3	110,5	-0,1	286,6
Poistot ja arvonalentumiset	-6,3	-1,2		-7,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta (sisältyy liikevoittoon)	-0,3	-0,2		-0,5
Liikevoitto	19,4	6,7		26,1
Rahoituserät				-5,5
Tulos ennen veroja				20,6
Korottomat varat	215,2	67,1		282,3
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	0,2	0,7		0,8
Korolliset varat				21,0
Varat yhteensä				304,1
Investoinnit	9,8	0,9		10,7

MAANTIETEELLISET JA KOKO YHTEISÖÄ KOSKEVAT TIEDOT

Konserni toimii neljällä maantieteellisellä alueella, jotka ovat Pohjois-Amerikka, Pohjoismaat, muu Eurooppa ja muut maat. Ulkoinen liikevaihto ja pitkäaikaiset varat on esitetty eriteltynä maittain, joiden osuus kokonaisuudesta on merkittävä.

Pitkäaikaiset varat sisältävät konsernin pitkäaikaiset varat poislukien rahoitusvarat ja laskennalliset verosaamiset.

Konsernin asiakaskunta koostuu laajasta määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla eikä yhdenkään asiakkaan liikevaihto edusta yksinään merkittävää osaa konsernin liikevaihdosta.

Ulkoinen liikevaihto myyjäyhtiön sijaintimaan mukaan

YHTEENSÄ	273,2	286,6
Muut maat yhteensä	33,5	33,8
Pohjois-Amerikka yhteensä	86,1	88,4
Muu Pohjois-Amerikka	16,2	15,8
USA	70,0	72,5
Muu Eurooppa yhteensä	98,7	103,6
Muut Euroopan maat	32,0	31,7
Ranska	36,4	35,5
Venäjä	30,2	36,4
Pohjoismaat yhteensä	54,9	60,8
Muut Pohjoismaat	31,5	34,1
Suomi	23,4	26,7
MILJ. EUR	2014	2013

Pitkäaikaiset varat sijaintimaan mukaan

MILJ. EUR	2014	2013
Suomi	15,7	15,2
Muut Pohjoismaat	6,2	6,3
Pohjoismaat yhteensä	21,9	21,5
Muu Eurooppa yhteensä	17,1	16,7
USA	29,9	27,3
Muu Pohjois-Amerikka	4,2	3,9
Pohjois-Amerikka yhteensä	34,0	31,2
Kiina (ml. Hongkong)	25,9	25,4
Muut maat	8,5	6,6
Muut maat yhteensä	34,3	32,0
YHTEENSÄ	107,4	101,4

YRITYSHANKINNAT JA 3 -LUOVUTUKSET

YRITYSHANKINNAT VUONNA 2014

Tammikuussa 2014 Rapala-konserni hankki 100 % ranskalaisen Mystic s.a.r.l.:n osakekannasta ja määräysvallasta. Kauppahinta oli 0,2 milj. euroa. Päättävä tase viimeisteltiin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ja hankinnan perusteella kirjattiin 0,3 milj. euron liikearvo. Hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen ja taseeseen. Yhtiö valmistaa onginnassa käytettäviä houkutinaineita.

Hankinnasta syntynyt 0,3 milj. euron liikearvo perustuu tuotevalikoiman laajentumisesta sekä jakelusta odotettavissa oleviin synergiaetuihin. Kirjattu liikearvo ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa. Liikearvo on varmennettu arvonalennustestauksen avulla.

Hankinnat sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankittujen immateriaalioikeuksien käypä arvo on määritetty arvioituihin diskontattuihin rojaltimaksuihin perustuen. Asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty tuottoperusteisesti perustuen asiakassuhteiden tuottamiin rahavirtoihin niiden jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.

Vuonna 2014 toteutui myös 0,8 milj. euron maksu (0,7 milj. euroa) vuonna 2008 tehdystä Sufix-tuotemerkin hankinnasta.

YRITYSHANKINNAT VUONNA 2013

Maaliskuussa Rapala-konserni osti 10 %:n osuuden Suomensuksitehtaasta. Lunastuksen jälkeen konsernin osuus tytäryhtiöstä nousi 100 %:iin. Hankinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen ja taseeseen.

Syyskuussa vapautettiin 1,3 milj. euron sulkutilitalletus liittyen vuonna 2010 toteutettuun Dynamite Baits -yrityskauppaan.

YRITYSMYYNNIT VUONNA 2014

Vuonna 2011 konserni myi 100 % Willtech Gift Ltd:n ("Willtech Gift") osakekannasta. Osa kauppahinnasta jäi korolliseksi, vakuudelliseksi saamiseksi, joka maksetaan vuoteen 2016 mennessä. Kauppahintasaamisen kolmas erä toteutui sopimuksen mukaisesti joulukuussa 2014. Vaikutus konsernin rahavirtaan oli 1,0 milj. euroa (0,5 milj. euroa).

LIIKETOIMINNAN 4 MUUT TUOTOT

MILJ. EUR	2014	2013
Muut aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	0,1	0,1
Rojaltituotot	0,3	0,3
Vuokratuotot	0,1	0,1
Romumyynti	0,0	0,0
Muut tuotot	0,4	0,2
YHTEENSÄ	1,0	0,8

LIIKEVOITTOON SISÄLTYVÄT KERTALUONTEISET TUOTOT JA KULUT

MILJ. EUR	2014	2013
Kiinan-uistintuotantoyksikön sulkeminen	-1,7	-0,8
Muut uudelleenjärjestelykustannukset	0,0	-0,2
Muut kertaluonteiset erät	-0,1	-0,1
Voittoon ennen poistoja sisältyvät erät yhteensä	-1,8	-1,1
Muut kertaluonteiset arvonalentumiset		-0,2
LIIKEVOITTOON SISÄLTYVÄT KERTALUONTEISET ERÄT YHTEENSÄ	-1,8	-1,3

Tuloslaskelmassa kertaluonteiset tuotot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin. Kertaluonteiset kulut sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin, työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin sekä poistoihin ja arvonalentumisiin.

LIIKETOIMINNAN 5 MUUT KULUT

MILJ. EUR	2014	2013
Myynti- ja markkinointikulut	-11,5	-12,3
Maksetut vuokrat	-8,3	-8,1
Rahdit	-5,9	-5,6
Kunnossapito- ja yleiskustannukset	-5,8	-5,7
Matkakulut	-4,3	-4,7
Myyntikomissiot	-3,9	-4,1
Konsultointikulut	-2,0	-2,3
IT ja tietoliikenne	-2,1	-2,0
Tilintarkastajien palkkiot ja palvelut	-0,9	-0,8
Valuuttajohdannaiset	4,8	0,7
Muut kulut	-10,8	-9,9
YHTEENSÄ	-50,8	-54,9

MATERIAALIT 6 JA PALVELUT

YHTEENSÄ	-131,0	-136,7
Ulkopuoliset palvelut	-3,8	-5,7
Varastojen muutos	2,1	4,1
Ostot tilikauden aikana	-129,3	-135,1
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
MILJ. EUR	2014	2013

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT

MILJ. EUR	2014	2013
Tilintarkastuspalkkiot	-0,9	-0,8
Palkkiot veropalveluista	0,0	0,0
Muut palkkiot	0,0	0,0
YHTEENSÄ	-0,9	-0,8

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA 7 AIHEUTUVAT KULUT

MILJ. EUR	2014	2013
Palkat	-52,4	-51,4
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	-4,2	-4,1
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	-0,2	-0,3
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	-0,2	0,0
Osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiojärjestelyt		0,3
Muut henkilösivukulut	-8,7	-8,5
YHTEENSÄ	-65,6	-64,0

Vuonna 2014 työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sisälsivät uudelleenjärjestelyistä johtuvia henkilöstökuluja 0,2 milj. euroa (2013: 0,5 milj. euroa). Tarkemmat tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista ja osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on esitetty liitetiedoissa 28 ja 29.

HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN

YHTEENSÄ	2 714	2 428
Muut maat	1 356	1 030
Muu Eurooppa	838	882
Pohjoismaat	386	383
Pohjois-Amerikka	134	133
HENKILÖÄ	2014	2013

Tilikauden voittoon sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehityskuluja 2,0 milj. euroa vuonna 2014 (2013: 1,6 milj. euroa). Konserni ei ole aktivoinut kehityskuluja.

RAHOITUSTUOTOT 9 JA -KULUT

MILJ. EUR	2014	2013
Kurssivoitot
Lainoista ja saamisista	11,7	3,6
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista	1,4	2,4
Kurssitappiot
Lainoista ja saamisista	-6,6	-6,1
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista	-11,1	-2,0
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja saamisista	0,3	0,4
Muut rahoitustuotot	0,1	0,0
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista	-2,8	-3,4
Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa	-0,5	0,1
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	1,2	0,4
Muut rahoituskulut	-0,9	-0,8
YHTEENSÄ	-7,2	-5,5

KIRJATTU MUIHIN LAAJAN TULOSLASKELMAN ERIIN

MILJ. EUR	2014	2013
Suojauslaskennan alaisten korkojohdannaisten arvonmuutokset, verovaikutus huomioituna	0,2	0,9
Voitot ja tappiot nettosijoituksien suojauksista, verovaikutus huomioituna	0,1	-2,3
YHTEENSÄ	0,3	-1,4

LIIKEVOITTOON KIRJATUT VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT

MILJ. EUR	2014	2013
Liikevaihtoon sisältyvät	1,4	-0,1
Ostoihin sisältyvät	-2,7	-1,4
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät
Valuuttattajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	4,8	0,7
YHTEENSÄ	3,5	-0,8

Suojauslaskennan alaisten johdannaisinstrumenttien muutokset esitetään yhdessä suojattavan instrumentin kanssa: korkokuluihin on kirjattu -0,8 milj. euroa (2013: -1,0 milj. euroa) ja valuuttakurssivoittoihin ja -tappioihin +1,2 milj. euroa (2013: -0,5 milj. euroa).

IAS 39:n tehokkuusvaatimukset täyttävillä korkojohdannaisilla ei ollut olennaista tehottomuudesta johtuvaa tuloslaskelmavaikutusta vuosina 2014 ja 2013. Tehokkuusvaatimukset täyttävä nettosijoituksien suojaus päättyi tilikaudella 2013 eikä sillä ollut olennaista tehottomuudesta johtuvaa tuloslaskelmavaikutusta.

TULOVEROT 10

TULOVEROT TULOSLASKELMASSA

YHTEENSÄ	-5,5	-4,6
Laskennalliset verot	0,0	0,5
Tuloverot	-5,5	-5,1
MILJ. EUR	2014	2013

TULOVEROJEN TÄSMÄYTYS

TULOVEROT TULOSLASKELMASSA	-5,5	-4,6
Muut erät	0,0	-0,1
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin	0,0	0,7
Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutokset	-0,1	0,7
Verot aikaisemmilta tilikausilta	1,0	1,8
Tilikauden tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	-2,5	-2,3
Ulkomaiset lähdeverot	-0,4
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot	1,8	-0,1
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-2,2	-0,2
Verot laskettuna Suomen yhtiöverokannalla (20 %)	-3,1	-5,1
MILJ. EUR	2014	2013

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT

2014

	ENNEN	VERO	VEROJEN
MILJ. EUR	VEROJA	VAIKUTUS	JÄLKEEN
Muuntoerot	4,7		4,7
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	-0,3	0,1	-0,2
Rahavirran suojaus	0,3	-0,1	0,2
Nettosijoitukset ja niiden suojaus	0,1	0,0	0,1
YHTEENSÄ	4,8	0,1	4,8
2013
MILJ. EUR	ENNEN VEROJA	VERO VAIKUTUS	VEROJEN JÄLKEEN
Muuntoerot	-7,1		-7,1
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	0,2	-0,1	0,1
Rahavirran suojaus	1,3	-0,4	0,9
Nettosijoitukset ja niiden suojaus	-2,3	0,0	-2,3
YHTEENSÄ	-8,0	-0,4	-8,4

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOS

2014

			OMA
MILJ. EUR	1.1.	TULOSLASKELMA	PÄÄOMA	MUUN TOEROT	31.12.
Vahvistetut tappiot ja verohyvitykset	2,0	-0,6		0,0	1,3
Varaukset	0,2	-0,1		0,0	0,1
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	0,5	0,0	0,1	0,0	0,6
Poistoerot	0,1	0,0		0,0	0,1
Konsernin yhdistelytoimenpiteiden ja eliminointien vaikutus	4,2	0,6		0,3	5,1
Muut tilapäiset erot	1,5	0,2	-0,1	0,1	1,7
LASKENNALLISET VEROSAAMISET YHTEENSÄ	8,5	0,1	0,0	0,3	9,0
Poistoerot ja muut verottamattomat varaukset	2,8	0,1		0,3	3,2
Varastot	2,0	0,2		0,3	2,5
Hankittujen nettovarojen käyvän arvon muutokset	3,2	0,0		0,1	3,3
Muut tilapäiset erot	0,5	-0,1		0,0	0,3
LASKENNALLISET VEROVELAT YHTEENSÄ	8,5	0,1		0,7	9,3
LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN, NETTO	0,1	0,0	0,0	-0,4	-0,3

2013

MILJ. EUR	1.1.	TULOSLASKELMA	OMA PÄÄOMA	MUUN TOEROT	31.12.
Vahvistetut tappiot ja verohyvitykset	2,2	-0,1		-0,1	2,0
Varaukset	0,3	0,0		0,0	0,2
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	0,5	0,1	-0,1	0,0	0,5
Poistoerot	0,1	0,0		0,0	0,1
Konsernin yhdistelytoimenpiteiden ja eliminointien vaikutus	4,9	-0,4		-0,3	4,2
Muut tilapäiset erot	2,1	-0,2	-0,4	-0,1	1,5
LASKENNALLISET VEROSAAMISET YHTEENSÄ	10,1	-0,6	-0,4	-0,5	8,5
Poistoerot ja muut verottamattomat varaukset	2,8	0,1		-0,1	2,8
Varastot	2,3	-0,2		-0,1	2,0
Hankittujen nettovarojen käyvän arvon muutokset	4,0	-0,7		-0,1	3,2
Muut tilapäiset erot	0,8	-0,3		0,0	0,5
LASKENNALLISET VEROVELAT YHTEENSÄ	9,9	-1,1		-0,4	8,5
LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN, NETTO	0,1	0,5	-0,4	-0,2	0,1

Laskennallinen vero on taseessa esitetty nettona IAS 12 mukaisesti. Konsernilla oli 31.12.2014 vahvistettuja tappiota 26,9 milj. euroa (2013: 15,4 milj. euroa), joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska konsernille ei todennäköisesti kerry ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Näistä tappioista 21,7 milj. euroa vanhenee seuraavan viiden vuoden kuluessa (2013: 11,1 milj. euroa).

Konsernissa ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, koska voitonjako on konsernin päätäntävallassa, eikä se ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.

Taseeseen sisältyy 1,1 milj. euroa (2013: 1,4 milj. euroa) laskennallisia verosaamisia sellaisissa tytäryhtiöissä, joiden tilikauden 2014 tai 2013 tulos on ollut tappiollinen. Näiden laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat kyseisten laskennallisten verosaamisten realisoitumisen olevan todennäköistä.

AINEETTOMAT 11 HYÖDYKKEET

2014

MILJ. EUR	TAVARAMERKIT	ASIAKASSUHTEET	LIIKEARVO	MUU T AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	21,5	3,8	44,9	7,1	77,2
Lisäykset				0,6	0,6
Yrityshankinnat (katso liitetieto 3)	0,0		0,3		0,3
Vähennykset				-0,1	-0,1
Uudelleenryhmittelyt			0,2	-0,2
Kurssierot	1,5	0,3	2,5	0,2	4,4
HANKINTAMENO 31.12.	22,9	4,1	47,9	7,6	82,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-0,5	-2,1		-4,5	-7,2
Vähennykset				0,1	0,1
Tilikauden poistot		-0,4		-0,4	-0,8
Kurssierot	0,0	-0,2		0,0	-0,2
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.	-0,5	-2,6		-4,9	-8,1
KIRJANPITOARVO 1.1.	20,9	1,7	44,9	2,6	70,0
KIRJANPITOARVO 31.12.	22,4	1,4	47,9	2,7	74,4

2013

				MUU T AINEETTOMAT
MILJ. EUR	TAVARAMERKIT	ASIAKASSUHTEET	LIIKEARVO	HYÖDYKKEET	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	22,2	4,1	46,5	6,8	79,6
Lisäykset				0,5	0,5
Vähennykset			-0,2	-0,3	-0,5
Uudelleenryhmittelyt1)				0,3	0,3
Kurssierot	-0,8	-0,3	-1,4	-0,1	-2,6
HANKINTAMENO 31.12.	21,5	3,8	44,9	7,1	77,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-0,6	-2,0		-4,5	-7,0
Vähennykset				0,3	0,3
Uudelleenryhmittelyt1)				-0,1	-0,1
Tilikauden poistot		-0,4		-0,4	-0,7
Kurssierot	0,0	0,2		0,0	0,3
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.	-0,5	-2,1		-4,5	-7,2
KIRJANPITOARVO 1.1.	21,7	2,2	46,5	2,3	72,6
KIRJANPITOARVO 31.12.	20,9	1,7	44,9	2,6	70,0

1) Sisältää siirtoja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden välillä.

LIIKEARVO JA TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJOITTAMATTOMAT TAVARAMERKIT LIIKETOIMINTASEGMENTEITTÄIN

MILJ. EUR	KONSERNIN KALASTUS TUOTTEET	KONSERNIN MUU T TUOTTEET	KOLMANSIEN OSAPUOLIEN TUOTTEET	YHTEENSÄ
2014
Liikearvo	45,9	0,0	2,0	47,9
Taloudelliselta vaikutus ajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit	21,8	0,1	0,5	22,4
Diskonttokorko, %	9,0	9,0	9,8
2013
Liikearvo	42,9	0,0	1,9	44,9
Taloudelliselta vaikutusa jaltaan rajoittamattomat tavaramerkit	20,3	0,1	0,5	20,9
Diskonttokorko, %	9,2	9,2	11,1

LIIKEARVON JA TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJOITTAMATTOMIEN TAVARAMERKKIEN ARVONALENTUMISTESTAUS

Konsernia johdetaan yhtenä kokonaisuutena eikä sitä ole organisoitu tai johdettu segmenteittäin. Suurin osa yksiköistä on toiminnassaan riippuvaisia toisistaan, eikä osalla yksiköistä ole omaa tuotanto- tai myyntitoimintoa, eivätkä ne ole siten kykeneviä toimimaan itsenäisesti. IFRS:n mukaan pienin erotettavissa oleva rahavirtaa tuottava yksikkö saa olla kuitenkin enintään niin laaja kuin yhteisön segmenttiraportointiin perustuva toiminnallinen segmentti. Tästä johtuen liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit testataan liiketoimintasegmenttitasolla.

Liikearvojen ja tavaramerkkien tasearvojen mahdollinen arvonalentuminen testataan käyttöarvon mukaisesti diskontattujen tulevaisuuden rahavirtojen avulla. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon tekemiin ja hallituksen hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät on johdettu olemassa olevien tuotannontekijöiden käytöstä. Tärkeimmät arviot ja oletukset, joihin johto perustaa rahavirtaennusteet, liittyvät tuotantomääriin ja katteisiin. Diskonttokorkona käytetään painotettua pääoman kustannusta (WACC) ennen veroja, joka on määritelty jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle erikseen. WACC:n laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan pääoman kustannus ja tavoitepääomarakenne. Sekä vuonna 2014 että 2013 toteutetuissa laskelmissa viiden vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä 0 %:n kasvutekijää. Suoritettujen liikearvojen ja tavaramerkkien arvonalentumistestien perusteella vuosina 2014 ja 2013 ei ole ollut tarvetta liikearvon arvonalennuksiin.

Keskeiset muuttujat

Myynti – Konsernin ennustettu myynti perustuu nykyisiin ja tuleviin tuotesortimentteihin sekä jakelu- ja tuotantokapasiteetin hyödyntämiseen. Myyntiennusteen pohjana ovat lisäksi toimialan pitkän aikavälin kasvu ja konsernin strategian edelleentoteuttaminen.

Käyttökate – Konsernin ennustettu käyttökate, liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia, perustuu edellisten vuosien aikana toteutuneisiin katteisiin sekä johdon arvioihin myynnin ja myyntikatteen kehittymisestä. Käyttökatteen kehittymisessä on lisäksi huomioitu yleinen kustannustason nousu.

Diskonttokorko – Diskonttokorkona käytetään painotettua pääoman kustannusta (WACC) ennen veroja. Painotettu pääoman kustannus kuvaa konsernin oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit.

Kasvutekijä – Käytetty kasvutekijä on johdon harkinnan mukaan konservatiivinen verrattuna konsernin toteutuneisiin kasvuprosentteihin viimeisen viiden vuoden aikana.

Herkkyysanalyysi

Keskeisimmät liikearvon alentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat ennustettu käyttökate ja diskonttokorko. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan konsernin pääliiketoimintasegmenteissä (Konsernin Kalastustuotteet ja Kolmansien osapuolien tuotteet) minkään keskeisen tekijän todennäköinen muutos ei johtaisi tilanteeseen, jossa kirjanpitoarvo ylittäisi kerrytettävissä olevan rahamäärän. Vaikka ennustettu käyttökate olisi 49 prosenttia alhaisempi kuin johdon ennuste tai diskonttokorko 7 prosenttiyksikköä johdon laskelmissa käyttämää korkeampi, se ei johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen missään näissä pääasiallisissa rahavirtaa tuottavassa yksikössä. Konsernin muut tuotteet -segmentin osalta, joka ei ole merkittävä osa konsernista, vastaavat luvut ovat alhaisemmat.

AINEELLISET 12 HYÖDYKKEET

2014

	MAA	RAKENNU KSET	KONEET	MUU T AINEELLISET	ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET
MILJ. EUR	ALUEET	JA RAKENNELMAT	JA KALUSTO	HYÖDYKKEET	HANKINNAT	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	1,8	22,9	55,3	13,7	1,7	95,3
Lisäykset	0,0	0,4	3,2	2,1	1,7	7,5
Yrityshankinnat (katso liitetieto 3)	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,1
Vähennykset			-1,9	-1,8	0,0	-3,8
Uudelleenryhmittelyt		0,2	1,2	0,4	-1,8
Kurssierot	0,1	0,2	0,8	0,6	0,0	1,7
HANKINTAMENO 31.12.	1,8	23,8	58,6	15,0	1,5	100,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-15,5	-40,2	-9,1		-64,7
Yrityshankinnat (katso liitetieto 3)		0,0	0,0	0,0		-0,1
Vähennykset			1,7	1,2		2,9
Uudelleenryhmittelyt		0,0	0,1	-0,1
Tilikauden poistot		-0,8	-3,9	-1,6		-6,3
Arvonalentumiset		0,0	0,0	0,0		-0,1
Kurssierot		-0,1	-0,4	-0,1		-0,6
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.		-16,5	-42,7	-9,7		-68,8
KIRJANPITOARVO 1.1.	1,8	7,4	15,1	4,6	1,7	30,6
KIRJANPITOARVO 31.12.	1,8	7,3	16,0	5,4	1,5	32,0

2013

	MAA	RAKENNU KSET	KONEET	MUU T AINEELLISET	ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET
MILJ. EUR	ALUEET	JA RAKENNELMAT	JA KALUSTO	HYÖDYKKEET	HANKINNAT	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	1,8	22,8	55,1	10,8	0,5	90,9
Lisäykset	0,1	0,4	4,1	2,2	2,7	9,4
Vähennykset			-1,6	-0,5	-0,1	-2,2
Uudelleenryhmittelyt 1)		0,3	-1,1	1,9	-1,4	-0,3
Kurssierot	-0,1	-0,6	-1,2	-0,6	0,0	-2,5
HANKINTAMENO 31.12.	1,8	22,9	55,3	13,7	1,7	95,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-14,9	-40,1	-6,5		-61,5
Vähennykset			1,4	0,5		1,8
Uudelleenryhmittelyt 1)			1,4	-1,3		0,1
Tilikauden poistot		-0,8	-3,7	-1,7		-6,2
Arvonalentumiset		0,0	0,0	-0,4		-0,4
Kurssierot		0,3	0,8	0,4		1,5
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.		-15,5	-40,2	-9,1		-64,7
KIRJANPITOARVO 1.1.	1,8	7,9	15,0	4,2	0,5	29,3
KIRJANPITOARVO 31.12.	1,8	7,4	15,1	4,6	1,7	30,6

1) Sisältää siirtoja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden välillä.

Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut aineelliset hyödykkeet

		2014		2013
MILJ. EUR	KONEET JA KALUSTO	MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET	KONEET JA KALUSTO	MUU T AINEELLISET HYÖDYKKEET
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,1	0,1	0,1	0,1
Lisäykset
Vähennykset				0,0
Uudelleenryhmittelyt			0,0	0,0
Tilikauden poistot	0,0	0,0	0,0	0,0
Kurssierot	0,0	0,0	0,0	0,0
KIRJANPITOARVO 31.12.	0,0	0,0	0,1	0,1
Kertyneet poistot 31.12.	-0,3	-0,1	-0,2	-0,1
HANKINTAMENO 31.12.	0,3	0,1	0,3	0,1

OSUUDET OSAKKUUS- 13 JA YHTEISYRITYKSISSÄ

Konsernilla on 50 %:n omistusosuus listaamattomassa Shimano Normark UK Ltd:ssä, jonka kotipaikka on Iso-Britannia. Yhtiö jakelee yksinoikeudella Rapala-konsernin ja Shimanon tuotteita Isossa-Britanniassa. Yhtiön on todettu täyttävän yhteisyrityksen määritelmän ja sen mukaisesti se on käsitelty konsernissa pääomaosuusmenetelmällä. Kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa tai arvonalentumisia.

Konsernilla on 33,3 %:n omistusosuus listaamattomassa Lanimo Oü:ssä, jonka kotipaikka on Viro. Yhtiö valmistaa nahkatuotteita. Kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa tai arvonalentumisia. Lanimo Oü:n tuloslaskelma- ja tasetiedot perustuvat 30.9. päättyneen raportointikauden tietoihin raportointiaikatauluerojen vuoksi. 31.12.2013 päättyneen tilikauden tiedot ovat seuraavat: varat 0,1 milj. euroa, velat 0,1 milj. euroa, liikevaihto 0,1 milj. euroa ja tappio 0,0 milj. euroa.

MILJ. EUR	2014	2013
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,8	1,3
Osuus tuloksesta	0,2	-0,5
Kurssierot	0,1	0,0
KIRJANPITOARVO 31.12.	1,0	0,8

TIEDOT OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISTÄ

		SHIMANO	LANIMO OÜ
MILJ. EUR	2014	NORMARK UK LTD 2013	2014	2013
Liikevaihto	11,4	9,9	0,2	0,1
Ostot ja muut kulut	-10,6	-10,8	-0,1	-0,1
Poistot	-0,1	-0,1	0,0	0,0
Korkotuotot ja -kulut	0,0	0,0	0,0	0,0
Tilikauden tulos	0,7	-1,0	0,0	0,0
Tilikauden laaja tulos	0,7	-1,0	0,0	0,0
Pitkäaikaiset varat	0,1	0,2	0,0	0,0
Lyhytaikaiset varat	3,2	2,0	0,1	0,1
Joista rahavaroja	2,2	1,4	0,0	0,0
Pitkäaikaiset velat		0,0	0,0	0,0
Joista rahoitusvelkoja			0,0	0,0
Lyhytaikaiset velat	1,2	0,9	0,1	0,0
Osakkuus-/yhteisyrityksen nettovarat	2,1	1,3	0,0	0,0
Konsernin osuus nettovaroista	1,0	0,6	0,0	0,0

¹⁴MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDET

Rapala-konserniin kuuluu yksi yhtiö, jonka määräysvallattomien omistajien osuus on olennainen perustuen konsernin konsolidoituun tilikauden tulokseen. Konsernilla on 50 % omistusosuus ZAO Normark -yhtiöstä, jonka kotipaikka on Venäjä. Loput 50 % omistaa Shimano Inc. Yhtiön toimiala on Rapala-konsernin ja Shimano Inc:n tuotteiden jakeluliiketoiminta Venäjällä. Rapala-konsernilla on yhtiössä määräysvalta, joka perustuu operatiivisen johtamismallin lisäksi osakassopimukseen, jonka antaa Rapala-konsernille äänienemmistön ZAO Normark -yhtiön omistavan hallintayhteisön hallituksessa. Yhtiö käsitellään konsernissa tytäryhtiönä ja konsolidoidaan konsernin lukuihin täysimääräisesti.

Alla esitetyt lyhennetyt tuloslaskelma- ja tasetiedot perustuvat ZAO Normarkin raportoituihin lukuihin ennen sisäisten erien eliminointeja.

YHTEENSÄ	1,0	3,6	8,2	12,0
Muut määräysvallattomien omistajien osuudet	-0,9	0,2	5,6	5,6
ZAO Normark	2,0	3,4	2,7	6,4
MILJ. EUR	2014	2013	2014	2013
	MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS TILIKAUDEN TULOKSESTA	MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS OMASTA PÄÄOMASTA

Lyhennetty tuloslaskelma, tase ja rahavirtalaskelma ZAO Normark

MILJ. EUR	2014	2013
Liikevaihto	31,5	37,7
Ostot ja muut kulut	-27,0	-30,5
Poistot	-0,1	-0,1
Korkotuotot ja -kulut	-0,5	-0,4
Tilikauden tulos	4,0	6,7
Tilikauden laaja tulos	4,0	6,7
Pitkäaikaiset varat	0,2	0,2
Lyhytaikaiset varat	10,8	16,7
Pitkäaikaiset velat	2,6
Lyhytaikaiset velat	3,1	4,1
Oma pääoma	5,4	12,9
Liiketoiminnan rahavirta	4,9	5,4
Investointien rahavirta	-0,1	-0,1
Rahoituksen rahavirta	-3,5	-5,6

MYYTÄVISSÄ OLEVAT 15 RAHOITUSVARAT

MILJ. EUR	2014	2013
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,3	0,3
Kurssierot	0,0	0,0
KIRJANPITOARVO 31.12.	0,3	0,3

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat listaamattomista osakkeista, joista merkittävin on As Oy Tahkon Eagle.

SAAMISET 16

MILJ. EUR	2014	2013
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	1,8	3,0
Johdannaiset	1,2
Muut korolliset saamiset	0,0	0,0
Korottomat
Myyntisaamiset	0,5	0,7
Johdannaiset	0,7
Muut saamiset	0,2	0,2
Lyhytaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	1,1	1,0
Korottomat
Myyntisaamiset	50,7	51,6
Johdannaiset	3,5	0,8
Arvonlisäverosaamiset	1,6	2,3
Muut siirtosaamiset	2,6	2,7
Muut saamiset	2,4	1,8
YHTEENSÄ	66,5	64,1

Rahoitusvarojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 23.

Pitkäaikaisten lainasaamisten keskikorko oli 5,06 % (2013: 3,32 %). Lyhytaikaisten lainasaamisten keskikorko oli 4,03 % (2013: 3,20 %).

KIRJATUT ARVONALENTUMISVARAUKSET MYYNTISAAMISISTA

MILJ. EUR	2014	2013
Arvonalentumiset myyntisaamisista 1.1.	3,1	3,3
Lisäykset	1,0	0,7
Vähennykset	-1,2	-0,5
Saadut suoritukset	-0,3	-0,3
Kurssierot	0,0	-0,1
ARVONALENTUMISET MYYNTISAAMISISTA 31.12.	2,5	3,1

Useimmissa tapauksissa arvonalentuminen tehdään yksilöidysti, kun on olemassa perusteltu näyttö (kuten myyntisaamisten merkittävä viivästyminen sekä epäonnistuneet perintätoimenpiteet tai asiakkaan tunnetuista talousvaikeuksista johtuva korkeampi todennäköisyys maksukyvyttömyydelle), ettei kaikkia saamisia saada alkuperäisin ehdoin. Muista saamisista ei ole kirjattu arvonalentumisia.

VAIHTO-OMAISUUS 17

YHTEENSÄ	113,8	110,3
Markkina-arvovaraukset	-4,1	-4,5
Valmiit tuotteet	94,2	92,9
Keskeneräiset tuotteet	9,8	9,9
Aineet ja tarvikkeet	13,9	12,0
MILJ. EUR	2014	2013

RAHAVARAT 18

Pankkitalletukset	0,3	1,1
Käteinen raha ja pankkitilit	11,9	15,8
MILJ. EUR	2014	2013

OSAKKEENOMISTAJILLE 19 KUULUVA OMA PÄÄOMA

MILJ. EUR	2014	2013
Osakepääoma 1.1.	3,6	3,6
OSAKEPÄÄOMA 31.12.	3,6	3,6
Ylikurssirahasto 1.1.	16,7	16,7
YLIKURSSIRAHASTO 31.12.	16,7	16,7
Arvonmuutosrahasto 1.1.	-1,4	-2,3
Rahavirran suojaus, verovaikutus huomioitu	0,2	0,9
ARVONMUUTOSRAHASTO 31.12.	-1,1	-1,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	4,9	4,9
SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO 31.12.	4,9	4,9
Omat osakkeet 1.1. Omien osakkeiden hankinta	-4,4 -0,9	-3,4 -1,0
OMAT OSAKKEET 31.12.	-5,2	-4,4
Vapaa pääoma 1.1. Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet Muuntoerot	103,7 -0,2 6,0	108,7 0,1 -6,2
Nettosijoitukset ja niiden suojaus, verovaikutus huomioitu	0,1	-2,3
Maksetut osingot	-9,2	-8,9
Osakeperusteiset maksut		-0,3
Muut muutokset		0,0
Tilikauden voitto	9,2	12,5
VAPAA PÄÄOMA 31.12.	109,5	103,7
OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	128,3	123,1

Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu (mahdollisilla transaktiokuluilla oikaistuna) osakepääomaan (nimellisarvo) ja ylikurssirahastoon. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet kurssierot ja kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyvät käyvän arvon muutokset sisältyvät muuntoeroihin, silloin kun suojauslaskennan edellytykset täyttyvät.

Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten ja rahavirran suojaukseen käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.

OSINGOT

Vuodelta 2013 jaettu osinko oli 0,24 euroa osakkeelta, yhteensä 9,2 milj. euroa. Tulevassa yhtiökokouksessa 27.3.2015 esitetään maksettavaksi osinkoa 0,20 euroa osaketta kohden, yhteensä 7,7 milj. euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi vuoden 2014 tilinpäätöksessä.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

2014	2013
39 468 449	39 468 449
-468 449
39 000 000	39 468 449
907 308	701 400
-468 449
167 948	205 908
606 807	907 308

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2014 oli 3,6 milj. euroa ja osakemäärä 39 000 000.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Tietoja hallituksen valtuutuksista ja omista osakkeista on esitetty osiossa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Tietoja osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa 29.

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA 20 JOHTUVAT VELVOITTEET

Konsernilla on pääosin maksupohjaisia eläkejärjestelyitä. Konsernissa on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Ranskassa sekä eräissä Muiden maiden maissa. Muiden maiden järjestelyt eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Etuuspohjaisen eläke-etuuden suuruus eläkkeellejäämishetkellä määritetään palkan ja työssäolovuosien perusteella. Kaikki vastuut ovat rahastoimattomia. Konsernissa ei ole vastuita muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty TYEL-vakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä. Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet sisältävät myös Ranskan sekä eräiden Muiden maiden ryhmään kuuluvien maiden työntekijöille maksettavan pitkäaikaisen voitto-osuuden.

KULUT TULOSLASKELMASSA

YHTEENSÄ	-0,3	-0,3
Korkomenot	-0,1	0,0
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	-0,3	-0,2
MILJ. EUR	2014	2013

VELVOITTEET TASEESSA

MILJ. EUR	2014	2013
Muu Eurooppa	2,1	1,8
Muut maat	0,2	0,1
RAHASTOIMATTOMIEN VELVOITTEIDEN NYKYARVO	2,3	1,9

TASEEN TÄSMÄYTYS

MILJ. EUR	2014	2013
Velvoitteet 1.1.	1,9	1,9
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,3	0,2
Korkomenot	0,1	0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
Väestötilastollisten oletusten muutoksista		0,0
Taloudellisten oletusten muutoksista	0,3	-0,1
Kokemusperusteisten oletusten muutoksista	0,0	-0,1
Järjestelyn supistamisen tai velvoitteen täyttämisen vaikutukset	-0,2	-0,1
Kurssierot	0,0	0,0
VELVOITTEET 31.12.	2,3	1,9

Seuraava taulukko sisältää eläkevelvoitteesta tulevina vuosina suoritettavien maksujen odotetun ikäjakauman.

MILJ. EUR	2014	2013
Vuoden sisällä	0,1	0,1
1–5 vuotta	0,3	0,5
5–10 vuotta	0,5	0,3
Yli 10 vuotta	1,5	1,0
YHTEENSÄ	2,3	1,9

OLETTAMUKSET

Muu Eurooppa

%	2014	2013
Diskonttokorko	1,8	3,1
Palkkatason nousu	2,6	2,6
Vuotuinen inflaatio	2,0	2,0
Muut maat
%	2014	2013
Diskonttokorko	3,1 - 4,0	4,1 - 4,4
Palkkatason nousu	7,0	7,0 - 8,0

Merkittävimmät vakuutusmatemaattiset olettamukset ovat diskonttokorko ja palkkatason nousu. Olettamuksissa tapahtuvilla muutoksilla ei ole kokonaisuuden kannalta olennaista vaikutusta velvoitteiden nykyarvoon.

Konserni ennakoi, että maksuja etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ei tulla suorittamaan vuonna 2015.

VARAUKSET 21

MILJ. EUR	2014	2013
Uudelleenjärjestelyvaraukset
Varaukset 1.1.
Lisäykset	0,5
VARAUKSET 31.12.	0,5
Muut varaukset
Varaukset 1.1.	0,1	0,1
Kurssierot	0,0	0,0
VARAUKSET 31.12.	0,1	0,1
Pitkäaikaiset		0,1
Lyhytaikaiset	0,6	0,1
VARAUKSET YHTEENSÄ	0,6	0,1

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA 22 JA JOHDANNAISSOPIMUKSET

Konsernin rahoitusriskien hallinnan ensisijainen tavoite on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluiden ja muiden epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin tulokseen, kassavirtaan ja taseeseen sekä ylläpitää riittävää maksuvalmiutta. Konsernin hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallinnan periaatteet ja konsernin toimitusjohtaja vastaa yhdessä konsernin talousjohdon kanssa rahoitusriskien hallinnan kehittämisestä ja toteuttamisesta.

Konserni jatkoi vuoden 2014 aikana riskienhallintaprosessiensa kehittämistä. Konsernijohdon riskienhallintaorganisaatio, joka koostuu konsernin talous- ja rahoitusjohtajasta (CFO) sekä rahoitusjohtajasta, seuraa rahoitusriskejä jatkuvasti ja tekee tarvittavia päätöksiä konsernin rahoitusriskiposition hallitsemiseksi. Maailmantalous ja rahoitusmarkkinat olivat edelleen vuonna 2014 epävarmassa tilassa, ja konsernin riskienhallintaorganisaatio jatkoi valuuttakurssi-, korko-, likviditeetti- ja vastapuolen maksukyvyttömyysriskien jatkuvaa seurantaa ja hallintaa.

Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto- ja maksukyvyttömyys sekä likviditeettiriskeihin. Liitetiedossa käsitellään myös konsernin pääomarakenteen hallintaa.

MARKKINARISKIT

Konsernin markkinariskit aiheutuvat pääasiassa valuuttakurssi- ja korkovaihteluista. Näillä muutoksilla voi olla huomattava vaikutus konsernin tulokseen, kassavirtaan ja taseeseen. Konserni on myös altis tiettyjen hyödykemarkkinoilla hinnoiteltujen raaka-aineiden, lähinnä metallien ja muovien, hinnanvaihteluille.

1. Valuuttariski

Suuri osa konsernin myynnistä ja kuluista on euroissa ja Yhdysvaltain dollareissa. Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa säännöllisesti konsernin ulkomaanvaluuttamääräisten myyntien ja kulujen suhdetta kuten myös avainvaluuttojen kehitystä. Eri valuuttamääräiset tuotot ja kulut netottavat toisiaan tiettyyn määrän asti muodostaen tältä osin luonnollisen suojauksen. Konsernin hallitus on määritellyt valuuttariskienhallintapolitiikan, jonka mukaisesti suojataan systemaattisesti seuraavan 12-15 kuukauden valuuttamääräisiä transaktioita.

Konserni käyttää valuuttajohdannaisia vähentääkseen valuuttakurssimuutosten vaikutuksia myyntiin ja ostoihin sekä ennustettuihin kassavirtoihin ja yhtiön sitoumuksiin. Valuuttajohdannaiset ovat pääosin lyhytaikaisia ja niiden tarkoituksena on suojata osaa seuraavan kauden valuuttamääräisistä myynneistä tai ostoista. Käytetyt instrumentit voivat olla termiinisopimuksia, optiosopimuksia tai yhdistelmäinstrumentteja. Liiketoimintayksiköt tekevät suurimman osan valuuttasuojauksistaan konsernin emoyhtiötä vastaan. Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa konsernin kokonaisriskipositiota ja tekee ulkoisia johdannaissopimuksia hallituksen politiikan mukaisesti.

Konserni ei sovella suojauslaskentaa (IAS 39 -standardi) myyntien ja ostojen suojaamiseksi tehtyihin valuuttajohdannaisiin. Johdannaisten käytön tarkoituksena on vähentää markkinahintojen muutoksen vaikutusta nettotulokseen sekä kassavirtaan. Kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Suojauksen kohteena oleva ulkomaanvaluuttamääräinen transaktio toteutuu kuitenkin vasta myöhempänä ajankohtana. Kun suojauslaskentaa ei sovelleta, johdannaiset aiheuttavat ajoituseroja konsernin kurssivoittojen/-tappioiden ja myyntien/ostojen välille.

Tilinpäätöspäivänä konsernin käyttämät valuuttajohdannaiset olivat termiinejä sekä optioinstrumentteja. Johdannaisten markkina-arvot määritellään yhtiön toimesta tavanomaisilla arvostusmalleilla. Myyntejä ja ostoja suojaavien valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Vuonna 2014 näillä operatiivisia eriä suojaavilla valuuttajohdannaisilla oli yhteensä 4,8 milj. euron (2013: 0,7 milj. euroa) tulosvaikutus. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on esitetty osiossa 4. Johdannaiset.

Koska konsernilla on ulkomaanvaluuttamääräisiä myyntejä sekä ostoja ja toimintoja useassa maassa, konsernilla on ulkomaanvaluuttamääräisiä saamisia ja velkoja. Nämä arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja tämän seurauksena ne ovat alttiita valuuttakurssimuutoksille. Riippuen siitä, liittyykö valuuttamääräinen saaminen tai velka myynteihin ja ostoihin vai rahoituseriin, valuuttakurssivoitot/-tappiot kirjataan tuloslaskelmaan joko liikevoiton ylä- tai alapuolelle.

Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa säännöllisesti ulkomaanvaluuttamääräisten saamisten ja velkojen suhdetta ja kasvattaa tai vähentää suojausta, jos se on tarpeellista.

Konsernin ulkoiset velat ovat osin vieraassa valuutassa ja konserni pyrkii osittain suojaamaan näillä veloilla sisäisten lainojen mahdollisia valuuttakurssivaikutuksia. Suojaukseen käytetään myös valuuttajohdannaisia. Suojauksen tarkoituksena on vähentää kurssivaihteluiden vaikutusta konsernin nettotulokseen ja omaan pääomaan.

Konsernilla on nettosijoituksia tytäryhtiöihin, joiden oma pääoma on vieraassa valuutassa ja siksi konserni on altis valuuttakurssimuutoksille muunnettaessa niitä euroiksi. Vuonna 2014 lopussa konserni ei suojannut vierasvaluuttaisten tytäryhtiöidensä nettosijoituksia vastaavassa valuutassa olevilla lainoilla. Vuoden 2013 aikana lopetettiin USD-määräinen tytärtyhtiöiden nettoinvestointi, josta kirjattiin oman pääoman muuntoeroihin -0,1 milj. euroa.

Merkittävimmät nettosijoituksien ei-euromääräiset omat pääomat ovat HKD-, USD- ja CAD-valuutoissa.

Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa säännöllisesti ulkomaisten nettosijoitusten määrää ja päättää mahdollisista nettosijoituksien suojaustoimenpiteistä.

Altistuminen transaktioiden valuuttakurssiriskille

Alla on esitetty valuuttakurssiriski yhtiöissä, joiden toiminnallinen valuutta poikkeaa analysoitavasta valuutasta. Valuuttojen välillä vallitsevia kytköksiä ei ole huomioitu, vaan esimerkiksi Yhdysvaltojen dollari ja Hongkongin dollari katsotaan tässä analyysissä erillisiksi valuutoiksi.

Tase-erät sisältävät sekä konsernin ulkoiset että sisäiset erät. Tuloslaskelman erät eivät sisällä konsernin sisäisiä transaktoita siltä osin, kun raportoitava valuutta on molemmille osapuolille vieras eikä transaktio näin ollen altista konsernia valuuttakurssiriskille.

2013

2014

MILJ. EUR	USD	CNY	EUR
Valuuttamääräiset myyntisaamiset 31.12.	38,5		0,2
Valuuttamääräiset ostovelat 31.12.	-33,2	-0,4	-2,6
Valuuttamääräiset lainasaamiset 31.12.	70,4	0,3	3,0
Valuuttamääräiset lainat 31.12.	-86,0		-5,7
Valuuttamääräiset rahavarat 31.12.	2,4	0,1	1,6
NETTORISKI TASEESSA 31.12.	-7,9	0,0	-3,4
Toteutuneet valuuttamääräiset myynnit ja ostot 1.1.–31.12.	40,9	0,3	-11,4
Toteutuneet valuuttamääräiset kulut 1.1.–31.12.	-63,5	-7,2	-11,9
NETTORISKI TULOSLASKELMASSA 1.1.–31.12.	-22,6	-6,9	-23,4
Operatiivisia eriä suojaavat valuuttajohdannaiset 31.12.	9,4
Monetaarisia eriä suojaavat valuuttajohdannaiset 31.12.	3,1	0,5
NETTORISKI 1)	-17,9	-6,4	-26,8

NETTORISKI 1)	-11,2	-15,8	-30,4
Monetaarisia eriä suojaavat valuuttajohdannaiset 31.12.	6,1
Operatiivisia eriä suojaavat valuuttajohdannaiset 31.12.	15,5
NETTORISKI TULOSLASKELMASSA 1.1.–31.12.	-24,3	-14,0	-22,7
Toteutuneet valuuttamääräiset kulut 1.1.–31.12.	-77,1	-14,3	-12,4
Toteutuneet valuuttamääräiset myynnit ja ostot 1.1.–31.12.	52,8	0,3	-10,3
NETTORISKI TASEESSA 31.12.	-8,5	-1,8	-7,8
Valuuttamääräiset rahavarat 31.12.	4,8	0,4	0,4
Valuuttamääräiset lainat 31.12.	-58,8		-10,0
Valuuttamääräiset lainasaamiset 31.12.	47,2	0,3	4,9
Valuuttamääräiset ostovelat 31.12.	-19,9	-2,4	-3,2
Valuuttamääräiset myyntisaamiset 31.12.	18,3		0,1
MILJ. EUR	USD	CNY	EUR

1) Konsernin suojauspolitiikan mukaisesti rahoituserien suojauksessa valuuttapositioita yhdistellään valuutoissa, jotka ovat sidoksissa toisiinsa.

Herkkyysanalyysi

USD:n, HKD:n, CNY:n, AUD:n, NOK:n, CAD:n, SEK:n ja RUB:n 10 % heikentymisen (suhteessa euroon) vaikutus euroissa perustuen seuraaviin oletuksiin ja tekijöihin:

• Herkkyysanalyysi perustuu yksittäisen analysoitavan valuutan arvonmuutoksen vaikutukseen olettaen muiden tekijöiden (ml. muiden valuuttojen arvot) pysyvän muuttumattomina. Valuuttojen välillä mahdollisesti vallitsevia kytköksiä ei ole huomioitu.
• Muutos lasketaan suhteessa tilinpäätöspäivänä vallinneisiin tuloslaskelma- ja tasekursseihin.
• Analyysi sisältää analysoitavassa valuutassa 1.1.-31.12. tehtyjen tuloslaskelmatransaktioiden vaikutuksen yhtiöissä, joiden toiminnallinen valuutta poikkeaa analysoitavasta valuutasta (ns. transaktiovaikutus), sekä yhtiöissä joiden toiminnallinen valuutta vastaa analysoitavaa valuuttaa (ns. translaatiovaikutus). Analyysissä on huomioitu 31.12. voimassa olleet valuuttasuojaukset. Tuloslaskelmatransaktioiden analyysissä konsernin sisäiset analysoitavassa valuutassa tapahtuvat transaktiot

netottuvat pois.

• Herkkyysanalyysi pitää sisällään taseeseen 31.12. merkittyjen merkittävimpien valuuttamääräisten rahoitusvarojen- ja velkojen arvostamisen vaikutuksen yhtiöissä, joiden toiminnallinen valuutta poikkeaa analysoitavasta valuutasta. Tase-erät sisältävät sekä konsernin sisäiset että ulkoiset erät.
• Herkkyysanalyysi pitää sisällään analysoitavassa valuutassa raportoivien tytäryhtiöiden 31.12. oman pääoman translaation vaikutuksen.
• Analyysin verovaikutus on laskettu koko konsernin efektiivisen veroasteen mukaisesti. Oman pääoman muuntoeroista ei lasketa verovaikutusta.
• Alla on analysoitu keskeisimpien valuuttojen vaikutus.

2014

MILJ. EUR	USD	HKD	CNY	AUD	NOK	CAD	SEK	RUB
Liikevoitto	2,9	0,0	0,7	-0,6	-0,7	-1,4	-0,6	-2,4
Tilikauden voitto (verovaikutus huomioituna)	3,4	0,0	0,4	-0,4	-0,4	-0,9	-0,5	-2,3
Oma pääoma (verovai kutus huomioituna) 2)	-3,3	-2,9	0,0	-0,4	-0,3	-1,2	-0,4	-0,3
2013
MILJ. EUR	USD	HKD	CNY	AUD	NOK	CAD	SEK	RUB
Liikevoitto	0,2	0,1	1,6	-0,4	-0,3	-0,9	-0,4	-2,4
Tilikauden voitto (verovaikutus huomioituna)	0,7	0,1	1,2	-0,3	-0,2	-0,7	-0,7	-1,9
Oma pääoma (verovai kutus huomioituna) 2)	-2,5	-2,6	0,0	-0,4	-0,3	-1,1	-0,4	-0,7

2) Ei sisällä tilikauden voiton vaikutusta.

10 %:n vahvistumisella olisi poikkeva vastakkainen vaikutus suojausinstrumenteista johtuen. Vastakkainen vaikutus liikevoittoon on eri USD:ssä, 0,3 milj. euroa pienempi.

2. Korkoriski

Konsernilla on ulkoisia korollisia lainoja ja korkojohdannaisia, joissa korko on muuttuva ja kytketty markkinakorkoihin. Näin ollen konserni on altistunut muutoksille markkinakoroissa.

			2013
MILJ. EUR	PITKÄ AIKAISET	LYHYT AIKAISET	PITKÄ AIKAISET	LYHYT AIKAISET
Kiinteäkorkoiset lainat rahoituslaitoksilta	0,0	0,0	0,0	0,0
Kiinteäkorkoiset eläkelainat				0,1
Vaihtuvakorkoiset lainat rahoituslaitoksilta	72,3	22,9	39,1	30,1
Vaihtuvakorkoinen yritystodistusohjelma		21,0		47,5

Konsernin lainat ovat pääosin euroissa ja Yhdysvaltain dollareissa, jotka muodostavat merkittävän osan koko korkoriskistä. Konsernin lainat hoidetaan lähes täysin konsernin emoyhtiön kautta, joka täten hallitsee konsernin kokonaiskorkoriskiä. Konsernin korkoasemaa seurataan kassavirtariskinä ja käyvän arvon riskinä. Konsernin riskienhallintaorganisaatio analysoi säännöllisesti konsernin korkoriskiasemaa ja sopii tarvittavista toimenpiteistä. Näitä toimenpiteitä voivat olla vieraan pääoman valuuttajakauman muuttaminen, valinta eri lainarahoituslähteiden välillä, koronmääräytymisjakson muuttaminen sekä korkoriskin hallintaan pyrkivien johdannaissopimusten tekeminen. Konsernilla ei ole vakiintunutta käytäntöä siitä, miten koronmääräytymisjaksot hajautetaan, vaan tämä päätetään vallitseviin markkinaolosuhteisiin pohjautuen.

Suurimmalla osalla konsernin korollisista veloista koronmääräytymisjakso on alle yhden vuoden. 0,1 milj. euroa konsernin lainoista on sidottu kiinteään tai vähintään 12 kuukauden koronmääräytymisjaksoon (2013: 0,2 milj. euroa).

Korkoriskiä voidaan hallita myös käyttämällä koronvaihtosopimuksia, joissa konserni maksaa kiinteää korkoa ja vastaanottaa vaihtuvaa korkoa. Konsernilla oli 31.12. voimassa useita koronvaihtosopimuksia, jotka täyttävät IAS 39:n mukaisen rahavirran suojauksen ehdot. Korkojohdannaisten markkinahintaan perustuva käypä arvo saadaan pankilta. Korkojohdannaisilla oli vuonna 2014 0,2 milj. euron vaikutus omaan pääomaan (2013: 0,9 milj. euroa) ja -1,3 milj. euron tuloslaskelmavaikutus (2013: -0,9 milj. eur). Korkojohdannaisten käyvät arvot löytyvät kohdasta 4. Johdannaiset.

Herkkyysanalyysi

Seuraavassa on esitetty vaihtuvakorkoisten velkojen ja koronvaihtosopimuksien vaikutus tilikauden voittoon ja omaan pääomaan, jos korko nousee yhden prosenttiyksikön. Herkkyysanalyysi perustuu seuraaviin oletuksiin ja tekijöihin:

• Muiden muuttujien, erityisesti valuuttakurssien, oletetaan pysyvän muuttumattomina.
• Herkkyysanalyysi tehdään suhteessa 31.12. sovellettuihin korkoihin.
• Herkkyysanalyysi pitää sisällään 31.12. voimassa olleet vaihtuvakorkoiset velat sekä koronvaihtosopimukset.
• Koronvaihtosopimusten herkkyysanalyysi perustuu pankilta saatuihin laskelmiin.
• Herkkyysanalyysin verovaikutus on laskettu konsernin keskimääräisen efektiivisen veroasteen mukaisesti.

		2014		2013
MILJ. EUR	TILIKAUDEN VOITTO (VEROVAIKUTUS HUOMIOITUNA)	OMA PÄÄOMA (VEROVAIKUTUS HUOMIOITUNA) 3)	TILIKAUDEN VOITTO (VEROVAIKUTUS HUOMIOITUNA)	OMA PÄÄOMA (VEROVAIKUTUS HUOMIOITUNA) 3)
Vaihtuvakorkoiset lainat rahoituslaitoksilta	-0,6	1,5	-0,5	1,5
Vaihtuvakorkoinen yritystodistus ohjelma	-0,1		-0,4

3) Ei sisällä tilikauden voiton vaikutusta.

3. Muut markkinariskit

Konserni ostaa joitakin raaka-aineita, joiden hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla. Näihin kuuluvat hyödykemetallit kuten kupari, sinkki ja lyijy, sekä eräät muovit. Näiden ostojen arvo on melko alhainen ja toimenpiteet, joilla hintariskiä hallitaan, tehdään paikallisesti kussakin tuotantoyksikössä. Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa myös näiden raaka-aineiden hintakehitystä. Tällä hetkellä raaka-aineiden hintoja ei suojata johdannaisinstrumentein.

Konserni ei omista sellaisia julkisesti noteerattuja osakkeita tai arvopapereita, jotka olisivat alttiina markkinariskeille. Konsernin myytävissä olevat sijoitukset eivät ole merkittäviä ja koostuvat sijoituksista kiinteistöihin sekä muista listaamattomista osakkeista, joille ei ole saatavilla selkeää markkinahintaa.

4. Johdannaiset

			2013
MILJ. EUR	NIMELLISARVO	KÄYPÄ ARVO	NIMELLISARVO	KÄYPÄ ARVO
Operatiivisia eriä suojaavat
Valuuttajohdannaiset	44,1	3,8	49,4	0,0
Monetaarisia eriä suojaavat
Valuuttajohdannaiset	30,6	-0,7	24,6	0,1
Korkojohdannaiset4)	101,4	-0,7	69,5	-2,0

4) Sisältää myös kaksi valuutan- ja koronvaihtosopimusta.

Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kohdennetaan tuloslaskelmaan luonteensa mukaisesti: operatiivisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin ja monetaarisia (korollisia) eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Osaan monetaarisia eriä suojaavista johdannaisista sovelletaan suojauslaskentaa.

Valuuttajohdannaiset erääntyvät seuraavan 24 kuukauden aikana. Koronvaihtosopimusten, jotka ovat voimassa ja päättyvät vuosina 2015-2019, diskonttaamattomat nettorahavirrat erääntyvät 31.12. vallinneiden termiinikorkojen ja -valuuttakurssien mukaisesti laskettuna seuraavasti: -0,5 milj. euroa vuonna 2015, -0,6 milj. euroa vuonna 2016, 0,1 milj. euroa vuonna 2017, 0,1 milj. euroa vuonna 2018, ja 0,1 milj. euroa vuonna 2019 .

Operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten realisoitumattomat arvonmuutokset

MILJ. EUR	2014	2013
Liikevoittoon sisältyvät	3,8	0,3

Raportointipäivän markkinahintaan arvostetut johdannaiset aiheuttavat ajoituseroja konsernin johdannaisten arvonmuutosten ja operatiivisten erien välille. Tulevia operatiivisia rahavirtoja suojaavien johdannaisten, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, käyvän arvon muutokset vaikuttavat kauden liikevoittoon. Suojauksen kohteena olevat ulkomaanvaluuttamääräiset transaktiot toteutuvat kuitenkin vasta myöhempänä ajankohtana.

LIKVIDITEETTIRISKI

Konsernin kassavirran kausiluontoisuus on yleensä melko ennustettavissa ja konsernin talousjohto seuraa konsernin maksuvalmiutta konsernitilijärjestelmän ja kuukausittaisen rahavirta- ja likviditeettiraportoinnin avulla.

Konsernin talousjohto hankkii pääosan konsernin korollisesta vieraasta pääomasta keskitetysti. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä pyritään vähentämään lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävien rahoitusreservien avulla. Konsernilla on käytössä 80 milj. euron kotimainen yritystodistusohjelma, jota yhdessä konsernin luottolimiittien kanssa käytetään tasapainottamaan konsernin kassavirran kausiluonteisuutta. Konsernin rahoitusorganisaatio päättää liikkeeseen laskettavien yritystodistusten määrän ja erääntymisajankohdan pohjautuen ennustettuihin kassavirtoihin, yritystodistusmarkkinoiden tilanteeseen ja vallitseviin korkoihin. Yritystodistusten uusiminen niiden erääntyessä muodostaa likviditeettiriskin, jota hallitaan pitämällä riittävästi muita likviditeettireservejä vapaana eräpäivinä. Yritystodistusmarkkinaa käytettiin aktiivisesti osana konsernin lainanhankintaa ja sitä kautta hankittiin kilpailukykyisesti hinnoiteltua rahoitusta.

Konsernin vuonna 2014 uudistettuun rahoituspakettiin liittyy velkaantumisasteeseen sekä korollisen nettovelan ja EBITDAn suhteeseen liittyviä kovenantteja. Hallitus ja konsernin johto seuraavat kovenanttien ehtojen täyttymistä kuukausittain. Konserni ei näe, että pankkilainojen kovenantit aiheuttaisivat uhkia sen likviditeetille.

Konsernin käyttämättömät luottolimiitit 31.12.2014 olivat 86,1 milj. euroa (2013: 100,5 milj. euroa). Pääosa konsernin luottolimiiteistä on osa konsernin vuonna 2014 uudistettua rahoituspakettia. Konsernin kotimaisen yritystodistusohjelman käyttämätön osa 31.12.2014 oli 59,0 milj. euroa (2013: 32,5 milj. euroa).

Konsernin rahoitusvelkojen erääntymisajat

Alla on esitetty konsernin rahoitusvelkojen sopimukseen perustuvat rahavirrat, jotka sisältävät korkomaksut.

2014
MILJ. EUR	KIRJANPITO ARVO	RAHOITUS VELKOJA 1)	SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT RAHAVIRRAT	2015	2016	2017	2018	2019 ETEENPÄIN	YHTEENSÄ
Korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	95,2	95,2	99,3	24,1	11,0	15,8	15,7	32,5	99,3
Yritystodistusohjelma	21,0	21,0	21,0	21,0					21,0
Rahoitusleasing	0,0	0,0	0,0	0,0					0,0
Muut korolliset velat	0,0	0,0	0,0	0,0					0,0
Korottomat velat
Ostovelat ja muut korottomat velat	41,1	30,4	30,4	30,3	0,1				30,4
Nettona suoritettavat johdannaiset 2)
Korko- ja valuuttajohdannaiset - suojauslaskennassa	0,3	0,3	0,6	0,4	0,4	-0,2	0,0	0,0	0,6
Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,4	0,4	0,5	0,2	0,2	0,1			0,5
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	-3,0	-3,0	-3,0	-2,3	-0,7				-3,0
YHTEENSÄ	155,0	144,3	148,8	73,7	11,0	15,7	15,7	32,5	148,8

2013

YHTEENSÄ	157,0	145,9	148,6	105,6	11,5	0,8	10,5	20,1	148,6
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,0	0,0	0,0	0,0					0,0
Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	0,0	-0,1		0,1
Korko- ja valuuttajohdannaiset - suojauslaskennassa	1,9	1,9	1,5	0,8	0,5	0,1	0,1		1,5
Nettona suoritettavat johdannaiset 2)
Ostovelat ja muut korottomat velat	38,0	26,9	26,9	26,0	0,8	0,1			26,9
Korottomat velat
Muut korolliset velat	0,0	0,0	0,0	0,0					0,0
Rahoitusleasing	0,1	0,1	0,1	0,1					0,1
Yritystodistusohjelma	47,5	47,5	47,5	47,5					47,5
Eläkelainat	0,1	0,1	0,1	0,1					0,1
Lainat rahoituslaitoksilta	69,3	69,3	72,4	31,0	10,2	0,6	10,5	20,1	72,4
Korolliset velat
MILJ. EUR	KIRJANPITO ARVO	RAHOITUS VELKOJA 1)	PERUSTUVAT RAHAVIRRAT	2014	2015	2016	2017	2018 ETEENPÄIN	YHTEENSÄ
			SOPIMUKSEEN

1) Määrä kirjanpitoarvoista, jotka luokitellaan IAS 39:n mukaisiksi rahoitusveloiksi.

2) Korko- ja valuuttajohdannaisten rahavirrat laskettu 31.12. vallinneisiin korko- ja valuuttakursseihin perustuen.

LUOTTO- JA MAKSUKYVYTTÖMYYSRISKI

Konsernissa seurattiin vuonna 2014 aktiivisesti asiakkaiden ja muiden vastapuolien luotto- ja maksukyvyttömyysriskejä. Konsernin asiakkaiden luotto- ja maksukyvyttömyyspositiossa ei tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuodesta. Konsernin erääntyneiden myyntisaamisten suhteellinen määrä pysyi lähes samana vuoteen 2013 verrattuna. Myyntisaamisista tehtyjen luottotappiovarausten nettomäärä pieneni vuodesta 2013.

Konsernin myyntisaatavat koostuvat saatavista suurelta määrältä asiakkaita maailmanlaajuisesti. Täten luottoriski on hajautunut usean vastapuolen kesken. Luottoriskinhallinta hoidetaan paikallisesti kussakin liiketoimintayksikössä. Ennen luotonantoa uudelle asiakkaalle asiakkaan tausta tarkistetaan. Käteiskauppaa, ennakkomaksuja ja rembursseja käytetään sekä uusien että nykyisten asiakkaiden kanssa. Nykyisten luottoasiakkaiden asiakaskohtaisia luottorajoja ja taloudellista tilannetta seurataan paikallisesti kussakin liiketoimintayksikössä. Asiakkaiden maksukäyttäytymistä seurataan säännöllisesti ja maksuviiveiden sattuessa voidaan käyttää maksumuistutuksia, toimitusten keskeyttämistä, vaatimuksia ennakkomaksusta koskien tulevia toimituksia ja lopulta saamisten perimistä oikeusteitse. Merkittävissä tapauksissa liiketoimintayksiköt neuvottelevat konsernin talous- ja rahoitusjohtajan kanssa ennen lopullista päätöksentekoa. Poikkeuksellisissa tapauksissa maksuajoista saatetaan neuvotella uudelleen.

Konsernin riskienhallintaorganisaatio hallinnoi merkittävää osaa rahoitusinstrumentteihin liittyvästä luotto- ja maksukyvyttömyysriskistä. Näitä riskejä vähennetään rajoittamalla vastapuolet hyvän luottokelpoisuuden omaaviin pankkeihin. Valtaosa konsernin pankkitalletuksista ja johdannaissopimuksista on tehty konsernin pääyhteistyöpankkeihin (Nordea Pankki Suomi Oyj, Pohjola Pankki Oyj, Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) ja Danske Bank A/S). Nordea Pankki Suomi Oyj:n luottoluokitukset ovat Aa3 (Moody's) ja AA- (Standard&Poor's), Pohjola Pankki Oyj:n luottoluokitukset ovat Aa3 (Moody's) ja AA- (Standard&Poor's), Skandinaviska Enskilda Banken (publ):n luottoluokitukset ovat A1 (Moody's) ja A+ (Standard&Poor's) ja Danske Bank A/S:n luottoluokitukset ovat A3 (Moody's) ja A (Standard&Poor's). Konsernin kassanhallintaan liittyvät sijoitukset ovat likvideissä ja alhaisen luottoriskin omaavissa rahamarkkinainstrumenteissa. Esimerkiksi sijoituksia yritystodistuksiin ei tehdä.

Konsernin suurin mahdollinen luotto- ja maksukyvyttömyysriski on kaikkien rahoitusvarojen kirjanpitoarvo, mikä esitetään liitetiedossa 23.

Tarkemmat tiedot myyntisaamisten arvonalentumisista on esitetty liitetiedossa 16. Myyntisaamisista tehdään arvonalentuminen, kun on olemassa perusteltu näyttö (kuten myyntisaamisten merkittävä viivästyminen sekä epäonnistuneet perimisyritykset tai asiakkaan tunnetuista talousvaikeuksista johtuva korkeampi todennäköisyys maksukyvyttömyydelle), ettei kaikkia saamisia saada perittyä alkuperäisin ehdoin. Arvio ja päätös arvonalentumisesta tehdään paikallisesti eri yksiköissä tapauskohtaisesti.

Erääntyneistä myyntisaamisista asiakkailta, joiden takaisinmaksukyky on katsottu luotettavaksi, ei ole tehty arvonalentumisia.

Ikäanalyysi erääntyneistä myyntisaamisista,

joiden arvo ei ole alentunut

MILJ. EUR	2014	2013
Erääntymättömät, joiden arvo ei ole alentunut	40,0	41,6
Erääntyneet, joiden arvo ei ole alentunut
Alle 1 kuukautta	4,9	4,3
1–3 kuukautta	2,8	3,0
3–6 kuukautta	1,7	1,5
Yli 6 kuukautta	1,7	1,9
YHTEENSÄ	51,1	52,2

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Rapala-konsernin strateginen tavoite on kannattava kasvu. Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka tukee konsernin liiketoimintaa ja maksimoi osakkeenomistajien sijoituksen arvoa.

Konserni hallinnoi pääomarakennetta ja muokkaa sitä ottaen huomioon taloudelliset olosuhteet ja strategian toteuttamisen asettamat vaatimukset. Ylläpitääkseen tai kehittääkseen pääomarakennettaan konserni voi muuttaa osingonjakokäytäntöä, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille ostamalla takaisin osakkeitaan, laskea liikkeelle uusia osakkeita sekä/tai lisätä/lyhentää lainojaan.

Pääomarakenteen hallintaa varten konsernin tavoitteena on pitää: 1. Velkaantumisaste (netto) alle 150 %:ssa ja

1. korollisen nettovelan suhde EBITDA:an (rullaava 12 kuukautta) alle 3,8.

Hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konsernilla ei ole muita ulkopuolisia pääomavaatimuksia kuin pankin asettamat kovenantit, jotka perustuvat samoihin tunnuslukuihin. Tarkempaa tietoa pankin asettamista kovenanteista on esitetty osiossa likviditeettiriski.

Konserni on saavuttanut pääoman hallintaa koskevat tavoitteensa alla olevan taulukon mukaisesti.

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 48.

	TAVOITETASO	2014	2013
Velkaantumisaste (netto) %	alle 150 %	73,2	71,2
Korollisen nettovelan suhde EBITDA:an	alle 3,8	3,3	2,9

RAHOITUSVARAT JA -VELAT 23 LUOKITTAIN SEKÄ KÄYVÄT ARVOT

			2014			2013
MILJ. EUR	KIRJANPI TOARVO	RAHOITUSVAROJA JA -VELKOJA*	RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYPÄ ARVO *	KIRJANPI TOARVO	RAHOITUSVAROJA JA -VELKOJA*	RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYPÄ ARVO *	LIITE
RAHOITUSVARAT
Lainat ja saamiset1)
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset	1,8	1,8	1,8	3,0	3,0	3,0	16
Muut korolliset saamiset	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	16
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	0,7	0,7	0,7	0,9	0,9	0,9	16
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Rahavarat	12,2	12,2	12,2	16,9	16,9	16,9	18
Lainasaamiset	1,1	1,1	1,1	1,0	1,0	1,0	16
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	57,4	55,7	55,7	58,3	55,9	55,9	16
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset	0,3	0,3	0,3	0,3	0,3	0,3	15
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	4,2	4,2	4,2	0,8	0,8	0,8	16, 22
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset
Valuuttajohdannaiset - käyvän arvon suojauslaskennassa	1,2	1,2	1,2				16, 22
RAHOITUSVELAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat - kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
Korko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	1,6	1,6	1,6	0,9	0,9	0,9	22, 25
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset
Korkojohdannaiset - rahavirran suojauslaskennassa	1,4	1,4	1,4	1,7	1,7	1,7	22, 25
Valuuttajohdannaiset - käyvän arvon suojauslaskennassa				0,3	0,3	0,3	22, 24
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat1)
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	72,3	72,3	72,7	39,1	39,1	39,7	24
Rahoitusleasing				0,0	0,0	0,0	24
Korottomat velat	0,1	0,1	0,1	0,9	0,9	0,9	25
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	22,9	22,9	22,9	30,1	30,1	30,1	24
Yritystodistusohjelma	21,0	21,0	21,0	47,5	47,5	47,5	24
Eläkelainat				0,1	0,1	0,1	24
Rahoitusleasing	0,0	0,0	0,0	0,1	0,1	0,1	24
Muut korolliset velat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	24
Ostovelat ja muut korottomat velat	41,0	30,3	30,3	37,1	26,0	26,0	25

* Määrä kirjanpitoarvoista, jotka luokitellaan IAS 39:n mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi. 1) Käyvän arvon hierarkian taso 2.

KÄYVÄN ARVON HIERARKIA KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUISTA RAHOITUSVAROISTA JA -VELOISTA

				2014				2013
MILJ. EUR	YHTEENSÄ	TASO 1	TASO 2	TASO 3	YHTEENSÄ	TASO 1	TASO 2	TASO 3
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT VARAT
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset	0,3			0,3	0,3			0,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	4,2		4,2		0,8		0,8
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset
Valuuttajohdannaiset - käyvän arvon suojauslaskennassa	1,2		1,2
YHTEENSÄ	5,7		5,4	0,3	1,1		0,8	0,3
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT VELAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat - kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
Korko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	1,6		1,6		0,9		0,9
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset
Korkojohdannaiset - rahavirran suojauslaskennassa	1,4		1,4		1,7		1,7
Valuuttajohdannaiset - käyvän arvon suojauslaskennassa					0,3		0,3
YHTEENSÄ	3,1		3,1		2,8		2,8

KÄYVÄT ARVOT

Käyvän arvon hierarkian tasot

Hierarkian tason 1 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat samanlaisten instrumenttien noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Tällä hetkellä tason 1 rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole.

Tason 2 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin kuin noteerattuihin hintatietoihin. Nämä arvostuksessa käytetyt syöttötiedot pohjautuvat merkittäviltä osin joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna) todennettaviin markkinatietoihin.

Tason 3 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat kyseistä omaisuus- tai velkaerää koskeviin muihin kuin todettavissa oleviin markkinaperusteisiin tietoihin, esimerkiksi johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko kyseisen erän kannalta merkittävän, alimmalla tasolla olevan arvostustiedon perusteella. Tiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.

Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.

Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat listaamattomista osakkeista ja osuuksista, jotka on kirjattu käypään arvoon. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, on kirjattu hankintamenoon vähennettyinä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Johdannaiset

Kaikki johdannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, kassavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin.

Rahoitusleasingsopimukset

Rahoitusleasingsopimusten käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten rahoitusleasingsopimusten vastaavaa korkoa.

Lyhytaikaiset rahoitusvarat ja -velat

Lyhyestä maturiteetista johtuen lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa.

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Pitkäaikaisten rahoitusvarojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty tilinpäätöspäivän markkinakorkoa.

Pitkäaikaiset korolliset velat

31.12.2014 pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainoista 21,9 % (2013: 50,0 %) oli sidottu yhden kuukauden euriboriin, liboriin tai vastaavaan ja loput maksimissaan kuuden kuukauden euriboriin, liboriin tai vastaavaan. Näin ollen pitkäaikaisten vaihtuvakorkoisten lainojen käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa. Osa pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainoista on suojattu erillisillä korkojohdannaissopimuksilla, joista on kerrottu liitetiedossa 22. Kiinteäkorkoisten lainojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty tilinpäätöspäivän markkinakorkoa.

Pitkäaikaiset korottomat velat

Yrityshankintojen ja muiden hankintojen tulevaisuuden tapahtumiin perustuvat lisävastikkeet kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin.

KOROLLISET 24 VELAT

MILJ. EUR	KESKIKORKO, 2014, % 1)	2014	2013
Pitkäaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	1,16	72,3	39,1
Rahoitusleasing			0,0
Johdannaiset			0,3
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	1,28	12,6	20,1
Pikäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet	1,86	10,3	10,0
Yritystodistusohjelma	0,61	21,0	47,5
Eläkelainat			0,1
Rahoitusleasing	4,04	0,0	0,1
Muut lyhytaikaiset velat		0,0	0,0
YHTEENSÄ		116,2	117,2

1) Osa lainoista on koronvaihtosopimusten kohteena. Keskikorot on laskettu ilman koronvaihtosopimusten vaikutusta. Lisätietoa liitetiedossa 22.

Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 23.

KOROLLISET VELAT VALUUTOITTAIN

		2014		2013
MILJ. EUR	PITKÄ AIKAISET	LYHYT AIKAISET	PITKÄ AIKAISET	LYHYT AIKAISET
Lainat rahoituslaitoksilta
EUR	34,5	14,1	9,5	10,1
USD	21,8	3,3	9,8	14,6
GBP	15,9	5,3	19,8	5,0
AUD	0,0	0,0		0,0
ZAR		0,2		0,4
Eläkelainat ja yritystodistus ohjelma
EUR		21,0		47,6
Rahoitusleasing
GBP		0,0		0,0
Muut		0,0		0,0
YHTEENSÄ	72,3	43,9	39,1	77,9

RAHOITUSLEASING

		2014		2013
MILJ. EUR	VÄHIMMÄIS LEASING MAKSUT	VÄHIMMÄIS LEASING MAKSUJEN NYKYARVO	VÄHIMMÄIS LEASING MAKSUT	VÄHIMMÄIS LEASING MAKSUJEN NYKYARVO
Vuoden sisällä	0,0	0,0	0,1	0,1
1–3 vuotta	0,0	0,0	0,0	0,0
VÄHIMMÄISLEASINGMAKSUT YHTEENSÄ	0,1	0,1	0,1	0,1
Vähennetään tulevat rahoituskulut	0,0		0,0
VÄHIMMÄISLEASINGMAKSUJEN NYKYARVO	0,1	0,1	0,1	0,1

MILJ. EUR	2014	2013
Pitkäaikaiset korottomat velat
Johdannaiset	1,9	1,9
Muut pitkäaikaiset velat	0,1	0,9
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat	20,8	17,2
Palkka- ja henkilöstösivukulujaksotukset	9,2	9,8
Arvonlisäverovelka	1,5	1,4
Johdannaiset	1,2	0,7
Saadut ennakot	0,5	0,5
Muut siirtovelat	6,4	6,3
Muut lyhytaikaiset velat	2,7	2,0
YHTEENSÄ	44,2	40,6

Muut pitkäaikaiset korottomat velat sisältävät yrityshankintojen ja muiden hankintojen tulevaisuuden tapahtumiin perustuvia lisävastikkeita.

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 23.

VASTUUSITOUMUKSET JA 26 EHDOLLISET VELAT

Koska emoyhtiön 100 %:sti omistama tytäryhtiö Normark Sport Finland Oy toimii Shimanon kanssa perustetun jakeluyhteisyrityksen juridisena osakkaana, on emoyhtiö sitoutunut vastaamaan tytäryhtiönsä yhteisyritykseen liittyvien velvoitteiden täyttämisestä suhteessa Shimanoon.

Konsernin vuokravastuut on esitetty liitetiedossa 27.

RIITA-ASIAT JA OIKEUSPROSESSIT

Konserni sai vuonna 2013 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen koskien Suomen veroviranomaisten vuonna 2007 tekemää päätöstä, jonka perusteella konsernin emoyhtiön verotusta on oikaistu vuosilta 2004–2005. Oikaisuprosessi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen soveltamisesta vuosien 2006–2013 verotukseen saatettiin päätökseen tilikauden aikana.

Oikaisuprosessin jälkeen esitetty vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta koskien vuosia 2004–2013 on Suomen veroviranomaisen käsiteltävänä. Vaatimuksen käsittely odottaa päätöstä Suomen ja Viron väliseen verosopimukseen perustuvan veroviranomaisten keskinäisen sopimusmenettelyn (MAP) osalta. Vaatimuksen lopputuloksella ei ole välitöntä vaikutusta konsernin veropositioon.

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa muita avoimia riita-asioita tai oikeusprosesseja, joilla olisi merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen asemaan.

VUOKRASOPIMUKSET 27

KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA

Ei-purettavissa olevien vuokravastuiden erääntymisaikataulu
MILJ. EUR	2014	2013
Vuoden sisällä	5,2	4,9
1–3 vuotta	5,9	6,1
3–5 vuotta	3,8	3,7
Yli 5 vuotta	1,5	2,1
YHTEENSÄ	16,4	16,8

Konsernilla on useita ei-purettavissa olevia ja ehdoiltaan sekä pituuksiltaan vaihtelevia vuokrasopimuksia toimistotiloista sekä varasto- ja tehdastiloista. Joihinkin vuokrasopimuksiin sisältyy uudistamisoptio.

KONSERNI VUOKRALLE ANTAJANA

Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat

0,1
0,1
2013

Osa tällä hetkellä käyttämättömistä varasto- ja toimistotiloista on annettu vuokralle. Sopimukset ovat ehdoiltaan ja pituuksiltaan vaihtelevia. Joihinkin vuokrasopimuksiin sisältyy uudistamisoptio.

LÄHIPIIRITAPAHTUMAT 28

Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt, ylin johto sekä huomattavan vaikutusvallan omaavat yhteisöt. Emoyhtiön suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt sekä ulkomaiset sivuliikkeet on lueteltu liitetiedossa 32. Lähipiiritapahtumat konserniyhtiöiden välillä on eliminoitu. Huomattavan vaikutusvallan omaavat yhteisöt on eritelty osiossa 'Osakkeet ja osakkeenomistajat'.

LIIKETOIMET JA AVOIMET SALDOT LÄHIPIIRIN KANSSA

MILJ. EUR	MYYNNIT JA MUU T TUOTOT	OSTOT	MAKSETUT VUOKRAT	MUU T KULUT	SAAMISET	VELAT
2014
Yhteisyritys Shimano Normark UK Ltd.	3,2			0,0	0,1	0,0
Osakkuusyhtiö Lanimo Oü	0,0	0,1			0,0
Yhteisö, joka käyttää konsernissa huomattavaa vaikutusvaltaa 1)			0,2	0,1	0,0	0,0
Johto			0,3		0,0	0,0
2013
Yhteisyritys Shimano Normark UK Ltd.	3,0				0,1
Osakkuusyhtiö Lanimo Oü	0,0	0,1			0,0
Yhteisö, joka käyttää konsernissa huomattavaa vaikutusvaltaa 1)			0,2	0,1	0,0
Johto			0,3			0,0

1) Ranskan Morvillarsissa sijaitsevan jakelukeskuskiinteistön vuokrasopimus sekä palvelumaksu. Määräysvaltaa käyttävä taho on Viellard Migeon & Cie, jonka omistus- ja ääniosuus yksin ja yhdessä tytäryhtiön kanssa on esitetty osiossa 'Osakkeet ja osakkeenomistajat'.

YLIMMÄN JOHDON TYÖSUHDE-ETUUDET

Myönnettyjen osakepalkkioiden kuluvaikutus		0,1
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-3,3	-3,1
MILJ. EUR	2014	2013

Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä muusta johtoryhmästä. Joulukuussa 2013 Isabelle De Bardies luopui hallituksen jäsenyydestä johtuen hänen uusista tehtävistään yhtiön ulkopuolella. Vuonna 2014 uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Julia Aubertin.

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten hallussa oli 31.12.2014 suorassa omistuksessa 3 000 yhtiön osaketta (31.12.2013: 3 000). Ylin johto omisti 31.12.2014 0,0 % (0,0 %) yhtiön osakepääomasta ja osakkeiden tuottamista äänistä.

Vuosina 2014 ja 2013 johdolle ei myönnetty osakeperusteisia kannustusjärjestelmiä.

Tarkemmat tiedot osakeperusteisista kannustusjärjestelmistä löytyvät liitetiedosta 29 ja osiosta 'Osakkeet ja osakkeenomistajat'. Lisätietoja johdon osakeomistuksesta on esitetty osiossa 'Hallitus ja johto'.

Konsernin lähipiiritapahtumat ylimmän johdon tai heidän läheisten perheenjäseniensä kanssa on esitetty edellä olevassa taulukossa 'Liiketoimet ja avoimet saldot lähipiirin kanssa'.

TOIMITUSJOHTAJAN TYÖSUHDE-ETUUDET

YHTEENSÄ	-0,7	-0,5
Myönnettyjen osakepalkkioiden kuluvaikutus		0,0
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2)	-0,7	-0,5
MILJ. EUR	2014	2013

2) Pois lukien toimitusjohtajalle maksettu palkkio hallitusjäsenyydestä, joka on esitetty kohdassa hallituksen työsuhde-etuudet.

Vuonna 2014 toimitusjohtajan vuosipalkka luontoisetuineen oli 344 952 euroa, josta suoritettiin 44 952 euroa rahapalkkana ja 300 000 euroa lisäeläkkeenä. Lisäeläke on toimitusjohtajan henkilökohtainen järjestely. Toimitusjohtaja on oikeutettu myös bonuksiin konsernin johdon bonusjärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Vuonna 2014 hänelle suoritettiin maksuperusteisesti bonusta 110 875 euroa vuodelta 2013. Suoriteperusteisesti vuodelta 2014 kertyi bonusta 110 433 euroa. Toimitusjohtaja ei ole Suomen lakisääteisen eläketurvan piirissä. Vuosipalkan lisäksi toimitusjohtajalle maksettiin vuonna 2014 sopimusperusteisesti 57 050 euroa Suomen lakisääteistä eläketurvaa vastaavan eläketurvan järjestämiseen. Eläkeikä vastaa Suomen lakisääteistä eläketurvaa. Tämän lisäksi toimitusjohtajalla on oikeus 8 400 euron vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen vuodessa tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, johon liittyen toimitusjohtajalle maksettiin vuonna 2014 takautuvasti aikaisemmin maksamatta jääneitä suorituksia 126 000 euroa. Toimitusjohtajalle maksetaan sama palkkio hallitusjäsenyydestään kuin muillekin hallituksen jäsenille, joka on 45 000 euroa vuodelta 2014.

Yhtiö voi irtisanoa toimitusjohtajasopimuksen milloin tahansa tai 24 kuukauden pituisella irtisanomisajalla. Toimitusjohtaja voi irtisanoa toimitusjohtajasopimuksen kolmen tai kuuden kuukauden pituisella irtisanomisajalla. Irtisanomisajan pituus on riippuvainen irtisanomisen perusteesta. Toimitusjohtaja on oikeutettu 24 kuukauden palkan suuruiseen erokorvaukseen (pois lukien bonukset), mikäli yhtiö irtisanoo sopimuksen ilman sopimuksen mukaista syytä.

MUUN JOHTORYHMÄN TYÖSUHDE-ETUUDET

MILJ. EUR	2014	2013
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-2,3	-2,2
Myönnettyjen osakepalkkioiden kuluvaikutus		0,1
YHTEENSÄ	-2,3	-2,1

Kuukausipalkan lisäksi konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat konsernin johdon bonusjärjestelmään. Allokoitavan bonuksen määrä perustuu hallituksen kyseisen vuoden tulokselle ja kassavirralle asettamiin tavoitteisiin. Jos tavoitetasoa ei saavuteta, bonuksen maksaminen perustuu täysin hallituksen harkintaan. Bonukset

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

maksetaan kahdessa erässä: ensimmäinen erä, kun tilintarkastettu tulos kyseiselle vuodelle on tiedossa ja toinen erä muutaman kuukauden määräajan kuluttua, johdon työsuhteiden pysyvyyden kannustamiseksi.

HALLITUKSEN TYÖSUHDE-ETUUDET

YHTEENSÄ	-0,4	-0,4
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-0,4	-0,4
MILJ. EUR	2014	2013

Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosittain 100 000 euron palkkio ja muille hallituksen jäsenille 45 000 euron palkkio. Palkitsemisvaliokunnan jäsenet eivät ole oikeutettuja muuhun palkkioon. Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussäännön mukaiseen kulukorvaukseen matkustuskuluista. Tilikaudella 2014 hallituksen jäsenille maksettiin yhteensä 370 000 euroa heidän työstään hallituksessa ja palkitsemisvaliokunnassa (2013: 370 000 euroa).

OSAKEPERUSTEISET 29 MAKSUT

Tilikauden aikana konsernilla ei ollut voimassa olevia osakepalkkiojärjestelmiä.

Vuonna 2013 konsernilla oli voimassa yksi osakepalkkiojärjestelmä (2012). Ohjelman alkuperäistä ansaintajaksoa (1.4.2012– 30.6.2013) pidennettiin 6 kuukaudella jatkumaan 31.12.2013 asti. Mahdollinen palkkio perustui konsernin varastotasojen kehittymiseen sekä käyttökatteeseen. Ohjelma päättyi joulukuun lopussa ja sen perusteella ei maksettu palkkioita. Ohjelman arvo vastasi yhteensä enintään 235 000 yhtiön osakkeen arvoa. Osakekurssi järjestelmän myöntämishetkellä oli 4,86 euroa.

OSAKEPERUSTEISTEN MAKSUJEN KIRJAUKSET TULOSLASKELMAAN

MILJ. EUR	2014	2013
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Osakkeina toteutettavat ja maksettavat järjestelyt		0,3
Osakeperusteisten maksujen sosiaalikuluvaraus		0,0
Laskennalliset verot		0,0
YHTEENSÄ		0,3

OSAKEPERUSTEISTEN MAKSUJEN KIRJAUKSET TASEESEEN

MILJ. EUR	2014	2013
Varat
Laskennalliset verosaamiset		0,0
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma		0,0
Osakeperusteisten maksujen sosiaalikuluvaraus 1)		0,0

1) Sisältyy lyhytaikaisiin muihin korottomiin velkoihin.

OSAKEKOHTAINEN 30 TULOS

MILJ. EUR	2014	2013
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, milj. euroa	9,2	12,5
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	38 506	38 660
Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	38 506	38 660
Osakekohtainen tulos, EUR	0,24	0,32
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	0,24	0,32

Tarkemmat tiedot osakekohtaisen tuloksen laskemisesta on esitetty konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.

Konsernilla ei ole tiedossa sellaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet olennaisesti vuoden 2014 tilinpäätökseen. Merkittävät tilinpäätöshetken jälkeiset tapahtumat on käsitelty hallituksen toimintakertomuksessa.

KONSERNIYRITYKSET 32

TYTÄRYHTIÖT ALUEITTAIN		MAA	KONSERNIN OMISTUSOSUUS (%)	TOIMINNAN LUONNE
Pohjoismaat
Rapala VMC Iceland ehf	*	Islanti	100	Jakelu
Normark Norway AS	*	Norja	100	Jakelu
Remen Slukfabrikk AS		Norja	100	Hallinto
Vangen AS		Norja	100	Hallinto
Mora Ice AB		Ruotsi	100	Hankinta
Normark Scandinavia AB	*	Ruotsi	100	Jakelu
KL-Teho Oy	*	Suomi	100	Tuotanto
Marttiini Oy	*	Suomi	100	Tuotanto
Normark Sport Finland Oy	*	Suomi	100	Hankinta
Normark Suomi Oy		Suomi	100	Jakelu
Peltonen Ski Oy		Suomi	100	Tuotanto
Rapala Shimano East Europe Oy	2)	Suomi	50	Hallinto
Normark Denmark A/S	*	Tanska	100	Jakelu
Muu Eurooppa
Rapala Finance N.V.	*	Belgia	100	Hallinto
Normark Spain SA	*	Espanja	100	Jakelu
Rapala B.V.	*	Hollanti	100	Hallinto
ACE Ltd.		Iso-Britannia	100	Hallinto
Dynamite Baits Ltd.	*	Iso-Britannia	100	Tuotanto
Normark Sport Ltd.		Iso-Britannia	100	Hallinto
SIA Normark Latvia		Latvia	100	Jakelu
Normark UAB		Liettua	100	Jakelu
Normark Portugal SA		Portugali	100	Jakelu
Normark Polska Sp.z.o.o.	*	Puola	100	Jakelu
Mystic s.a.r.l.	1)	Ranska	100	Tuotanto
Rapala France SAS	*	Ranska	100	Jakelu
VMC Péche SA	*	Ranska	100	Tuotanto
SC Normark Sport Romania S.r.l.		Romania	66,6	Jakelu
Rapala-Fishco AG	*	Sveitsi	100	Jakelu
Normark S.r.o.	2)	Tsekin tasavalta	50	Jakelu
Normark Hungary Ltd	*	Unkari	66,6	Jakelu
VMC-Water Queen Ukraine	2)	Ukraina	50	Jakelu
FLLC Normark	2)	Valko-Venäjä	50	Jakelu
OOO Raptech	*	Venäjä	100	Tuotanto
ZAO Normark	2)	Venäjä	50	Jakelu
Marttiini Oü		Viro	100	Tuotanto
Normark Eesti Oü		Viro	100	Jakelu
Rapala Eesti AS	*	Viro	100	Tuotanto
Pohjois-Amerikka
Normark Inc.		Kanada	100	Jakelu
NC Holdings Inc.	*	USA	100	Hallinto
Normark Corporation		USA	100	Jakelu
Normark Innovations, Inc.		USA	100	Hankinta
VMC Inc.		USA	100	Jakelu

1) Hankittu 2014 2) Määräysvalta Rapala-konsernilla * Emoyhtiön omistamat osakkeet

TYTÄRYHTIÖT ALUEITTAIN		MAA	KONSERNIN OMISTUSOSUUS (%)	TOIMINNAN LUONNE
Muut maat
Rapala VMC Australia Pty Ltd	*	Australia	100	Jakelu
Rapala V.M.C. Do Brazil	*	Brasilia	100	Jakelu
Normark Chile Ltd		Chile	100	Jakelu
Rapala VMC South-Africa Distribu tors Pty Ltd.		* Etelä-Afrikka	70	Jakelu
Rapala VMC Korea Co., Ltd	*	Etelä-Korea	100	Jakelu
Rapala VMC (Hong Kong) Ltd	*	Hongkong	100	Hankinta
Willtech (PRC) Ltd.		Hongkong	100	Tuotanto
PT Rapala Indonesia	*	Indonesia	100	Jakelu
PT Rapala VMC Batam		Indonesia	100	Tuotanto
PT VMC Fishing Tackle Indonesia		Indonesia	100	Tuotanto
Rapala Japan K.K.	*	Japani	100	Jakelu
Normark Kazakhstan LLP	2)	Kazakstan	50	Jakelu
Rapala VMC (ShenZhen) Ltd		Kiina	100	Tuotanto
Kentec Gift (Shenzhen) Ltd		Kiina	100	Jakelu
Rapala VMC China Co.	*	Kiina	100	Jakelu
Rapala VMC (Asia Pacific) Sdn Bhd.	*	Malesia	100	Jakelu
Rapala VMC Mexico S. de R.L. de C.V		Meksiko	100	Jakelu
Rapala VMC Singapore Pte. Ltd.		Singapore	100	Hallinto
Rapala VMC (Thailand) Co., Ltd.	*	Thaimaa	100	Jakelu
OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSET		MAA	KONSERNIN OMISTUSOSUUS (%)	TOIMINNAN LUONNE
Shimano Normark UK Ltd.	*	Iso-Britannia	50	Jakelu
Lanimo Oü		Viro	33,3	Tuotanto

ULKOMAISET SIVULIIKKEET

Rapala VMC (Hong Kong) Ltd, sivuliike Taiwanilla Normark S.r.o., sivuliike Slovakian tasavallassa

1) Hankittu 2014 2) Määräysvalta Rapala-konsernilla * Emoyhtiön omistamat osakkeet

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

		2014	2013	2012	2011	2010
Toiminnan laajuus ja kannattavuus
Liikevaihto	MILJ. EUR	273,2	286,6	290,7	279,5	269,4
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia	MILJ. EUR	30,0	33,6	32,7	37,7	37,4
suhteessa liikevaihtoon	%	11,0	11,7	11,2	13,5	13,9
Liikevoitto	MILJ. EUR	22,9	26,1	25,9	30,7	31,3
suhteessa liikevaihtoon	%	8,4	9,1	8,9	11,0	11,6
Voitto ennen veroja	MILJ. EUR	15,7	20,6	21,0	25,2	29,5
suhteessa liikevaihtoon	%	5,8	7,2	7,2	9,0	10,9
Tilikauden voitto	MILJ. EUR	10,2	16,1	14,0	17,2	20,7
suhteessa liikevaihtoon	%	3,7	5,6	4,8	6,2	7,7
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	MILJ. EUR	9,2	12,5	10,1	14,0	18,0
Määräysvallattomille omistajille	MILJ. EUR	1,0	3,6	3,8	3,2	2,8
Investoinnit	MILJ. EUR	8,7	10,7	14,4	10,0	12,7
suhteessa liikevaihtoon	%	3,2	3,7	5,0	3,6	4,7
Tutkimus- ja kehityskulut	MILJ. EUR	2,0	1,6	2,0	2,1	2,1
suhteessa liikevaihtoon	%	0,7	0,6	0,7	0,7	0,8
Korollinen nettovelka kauden lopussa	MILJ. EUR	99,9	96,3	89,9	91,1	89,9
Sijoitettu pääoma kauden lopussa	MILJ. EUR	236,5	231,4	227,5	226,9	219,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)	%	9,8	11,4	11,4	13,8	15,3
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	7,5	11,8	10,2	13,0	17,2
Omavaraisuusaste kauden lopussa	%	44,1	44,5	42,2	43,2	42,6
Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa	%	73,2	71,2	65,3	67,1	69,5
Henkilöstö keskimäärin	Henkilöä	2 714	2 428	2 127	2 208	2 317
Henkilöstö kauden lopussa	Henkilöä	2 822	2 590	2 090	1 921	2 313

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUR

LIIKEVOITTO, MILJ. EUR

LIIKEVOITTOMARGINAALI, %

VOITTO ENNEN VEROJA, MILJ. EUR

		2014	2013	2012	2011	2010
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos	EUR	0,24	0,32	0,26	0,36	0,46
Osakekohtainen tulos, laimennettu	EUR	0,24	0,32	0,26	0,36	0,46
Oma pääoma/osake	EUR	3,34	3,19	3,31	3,30	3,13
Osakekohtainen osinko 1)	EUR	0,20	0,24	0,23	0,23	0,23
Osinko/tulos 1)	%	83,3	74,3	88,5	63,7	49,9
Efektiivinen osinkotuotto 1)	%	4,25	4,62	4,74	4,07	3,35
Hinta/voittosuhde		19,6	16,1	18,7	15,7	14,9
Osakkeen viimeinen kurssi kauden lopussa	EUR	4,71	5,20	4,85	5,65	6,86
Osakkeen alin kurssi	EUR	4,69	4,56	4,52	4,86	4,80
Osakkeen ylin kurssi	EUR	6,00	5,50	6,50	7,38	6,86
Tilikauden keskikurssi	EUR	5,17	4,88	5,50	6,23	5,75
Osakkeiden vaihto	kpl	1 065 880	3 122 353	5 679 621	6 479 735	4 051 489
Osuus osakkeiden keskimääräisestä määrästä	%	2,77	8,08	14,61	16,65	10,38
Osakepääoma	MILJ. EUR	3,6	3,6	3,6	3,6	3,6
Osinko tilikaudelta 1)	MILJ. EUR	7,7	9,3	8,9	8,9	9,0
Osakekannan markkina-arvo 2)	MILJ. EUR	180,8	200,5	188,0	219,9	267,0
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 2)	1 000 kpl	38 393	38 561	38 767	38 916	38 928
Omien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa	1 000 kpl	607	907	701	552	540
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä 2)	1 000 kpl	38 506	38 660	38 885	38 928	39 038
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, laimennettu 2)	1 000 kpl	38 393	38 561	38 767	38 916	38 928
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, laimennettu 2)	1 000 kpl	38 506	38 660	38 885	38 928	39 038

1) Vuoden 2014 osalta hallituksen esitys. 2) Ei sisällä omia osakkeita.

OSAKEKOHTAINEN TULOS, EUR

OSAKEKOHTAINEN OSINKO, EUR OMA PÄÄOMA/OSAKE, EUR

OSINKO/TULOS, %

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Korollinen nettovelka	= Korolliset velat - korolliset saamiset
Sijoitettu pääoma	= Oma pääoma yhteensä + korollinen nettovelka
Käyttöpääoma	= Vaihto-omaisuus + korottomat saamiset - korottomat velat
Korottomat saamiset	= Varat yhteensä - korolliset saamiset - aineettomat ja aineelliset hyödykkeet - myytävänä olevat omaisuuserät
Korottomat velat	= Velat yhteensä - korolliset velat
Korollinen nettovelka/EBITDA -suhde	= Korollinen nettovelka Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	= Liikevoitto x 100 Sijoitettu pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Oman pääoman tuotto (ROE), %	= Tilikauden voitto x 100 Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)
Velkaantumisaste (netto), %	= Korollinen nettovelka x 100 Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste, %	= Oma pääoma yhteensä x 100 Oma pääoma ja velat yhteensä - saadut ennakot
Osakekohtainen tulos, EUR	= Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Osakkeiden painotettu keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä
Osakekohtainen osinko, EUR	= Tilikaudella jaettu osinko Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa
Osinko/tulos, %	= Tilikaudella jaettu osinko x 100 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Oma pääoma/osake, EUR	= Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa
Efektiivinen osinkotuotto, %	= Osakekohtainen osinko x 100 Osakkeen osakeantioikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
Hinta/voittosuhde (P/E)	= Osakkeen osakeantioikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa Osakekohtainen tulos
Osakkeen keskikurssi, EUR	= Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo, EUR	= Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (ilman omia osakkeita) x viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin	= Keskiarvo laskettu kuukausien keskiarvoista

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

EUR	2014	2013	LIITETIETO
Liikevaihto	32 985 612	31 840 744	2
Liiketoiminnan muut tuotot	27 838	47 505	3
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	-805 454	431 950
Valmistus omaan käyttöön	80 551	69 247
Materiaalit ja palvelut	-12 426 657	-13 241 290	5
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-8 725 266	-8 919 671	6
Liiketoiminnan muut kulut	-1 015 050	-5 447 167	4
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia	10 121 573	4 781 317
Poistot ja arvonalentumiset	-1 163 661	-1 159 006	7
Liikevoitto	8 957 912	3 622 312
Rahoitustuotot ja -kulut	-8 695 911	683 283	8
Voitto ennen satunnaisia eriä	262 001	4 305 595
Satunnaiset erät	900 000	1 000 000	9
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	1 162 001	5 305 595
Tilinpäätössiirrot	-72 698	-107 051	10
Tuloverot	801 258	1 263 239	11
TILIKAUDEN VOITTO	1 890 562	6 461 782

EMOYHTIÖN TASE

VARAT

EUR	2014	2013	LIITETIETO
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	539 536	668 936	12
Aineelliset hyödykkeet	6 663 740	6 379 806	13
Sijoitukset	180 234 386	179 961 865	14
Korolliset saamiset	3 788 133	343 265	16
Korottomat saamiset	2 391 091	1 397 118	16
Pitkäaikaiset varat yhteensä	193 616 886	188 750 989
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	6 532 531	7 105 504	15
Sijoitukset ja saamiset
Korolliset	26 325 910	18 276 726	16
Korottomat	12 202 817	13 304 023	16
Rahat ja pankkisaamiset	255 604	1 077 362
Lyhytaikaiset varat yhteensä	45 316 862	39 763 614
VARAT YHTEENSÄ	238 933 748	228 514 603

OMA PÄÄOMA JA VELAT

EUR	2014	2013	LIITETIETO
Oma pääoma
Osakepääoma	3 552 160	3 552 160
Ylikurssirahasto	16 680 961	16 680 961
Arvonmuutosrahasto	-1 433 036	-1 694 767
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	4 914 371	4 914 371
Omat osakkeet	-5 220 639	-4 360 358
Edellisten tilikausien voitto	15 980 038	18 766 558
Tilikauden voitto	1 890 562	6 461 782
Oma pääoma yhteensä	36 364 417	44 320 707
Tilinpäätössiirtojen kertymä Pitkäaikaiset velat	1 336 926	1 264 229
Korolliset	73 637 901	40 837 227
Korottomat	1 969 813	1 942 641
Pitkäaikaiset velat yhteensä	75 607 714	42 779 868	17
Lyhytaikaiset velat
Korolliset	97 258 774	108 803 672
Korottomat	28 365 917	31 346 128
Lyhytaikaiset velat yhteensä	125 624 690	140 149 800	17
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	238 933 748	228 514 603

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

TUHAT EUR	2014		2013 LIITETIETO
Tilikauden voitto	1 891	6 462
Oikaisuerät
Tuloverot	-801	-1 263	11
Rahoitustuotot ja -kulut	8 696	-683	8
Ei-rahamääräisten erien oikaisu
Poistot ja arvonalentumiset	1 164	1 159	7
Muut oikaisut	-4 618	-1 197
Oikaisuerät yhteensä	4 440	-1 984
Rahoituserät
Maksetut korot	-3 081	-3 608
Saadut korot	1 093	895
Maksetut verot	1 933	1 464
Saadut osingot	1	4 138
Muut rahoituserät, netto	-557	176
Rahoituserät yhteensä	-611	3 065
Käyttöpääoman muutos
Saamisten muutos	2 396	2 358
Vaihto-omaisuuden muutos	573	-362
Velkojen muutos	-3 813	1 129
Käyttöpääoman muutos yhteensä	-844	3 125
Liiketoiminnan nettorahavirta	4 875	10 668
Investointien rahavirta
Aineettomien hyödykkeiden ostot	16		12
Aineellisten hyödykkeiden myynnit	66	42	13
Aineellisten hyödykkeiden ostot	-1 421	-1 335	13
Sijoitukset tytäryhtiöihin ja tytäryhtiöiden hankinnat	-272	-18 468	14
Pääomanpalautukset		8 237	14
Korollisten saamisten muutos	-10 525	3 591
Investointien rahavirta yhteensä	-12 136	-7 933
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	-9 248	-8 902
Omien osakkeiden hankinta	-860	-1 005
Lainojen nostot	196 895	143 935
Lainojen takaisinmaksut		-181 552 -144 738
Saadut konserniavustukset	1 000	1 900
Rahoituksen rahavirta yhteensä	6 235	-8 810
Rahavarojen muutos	-1 026	-6 075
Rahavarat tilikauden alussa	1 077	7 262
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	205	-110
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA	256	1 077

LASKELMA EMOYHTIÖN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

2014	2013
3 552 160	3 552 160
3 552 160	3 552 160
16 680 961	16 680 961
16 680 961	16 680 961
-1 694 767	-2 991 473
	1 296 706
-1 433 036	-1 694 767
4 914 371	4 914 371
4 914 371	4 914 371
-4 360 358	-3 355 093
-860 281	-1 005 266
-5 220 639	-4 360 358
25 228 340	27 668 412
-9 248 302	-8 901 854
1 890 562	6 461 782
17 870 600	25 228 340
	261 731

JAKOKELPOISET VARAT

JAKOKELPOISET VARAT YHTEENSÄ	16 131 296	24 087 586
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	4 914 371	4 914 371
Muut jakokelpoiset varat
JAKOKELPOISET VOITTOVARAT	11 216 925	19 173 215
Tilikauden tulos	1 890 562	6 461 782
Arvonmuutosrahasto	-1 433 036	-1 694 767
Omien osakkeiden hankinta	-5 220 639	-4 360 358
Maksetut osingot	-9 248 302	-8 901 854
Edellisten tilikausien voitto	25 228 340	27 668 412
JAKOKELPOISET VOITTOVARAT	2014	2013

EMOYHTIÖN OSAKEPÄÄOMA

	2014	2013
Osaketta	39 000 000	39 468 449
EUR	3 552 160	3 552 160

Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen. Tarkempaa tietoa hallituksen valtuutuksista ja omien osakkeiden ostoista on esitetty osiossa Osakkeet ja Osakkeenomistajat.

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET 1

Rapala VMC Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaan.

Ulkomaanrahanmääräiset tapahtumat

Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssilla ja muuntamisessa syntyvät kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan.

Tuottojen kirjaaminen

Tuotteiden ja palvelujen myynti kirjataan suoriteperiaatteen mukaisesti, kun myytäviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvät olennaiset riskit siirtyvät ostajalle eikä ole todennäköistä, että asiakas palauttaisi tavaran. Liikevaihto koostuu laskutuksesta vähennettynä kassa-alennuksilla ja valmisteveroilla.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta syntyneet kulut kirjataan vuosikuluiksi, lukuun ottamatta kuluja, jotka kohdistuvat selvästi uusien liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Tällaiset kehittämiskulut on aktivoitu, jos ne ovat selvästi erotettavissa ja jos yhtiö hyväksyy kehitetyt tuotteet teknisesti toteutuskelpoisiksi ja kaupallisesti kannattaviksi, olettaen että tuotot kattavat jaksotetut ja tulevat kehitys- ja tuotantokulut, myynti- ja hallintokulut sekä mahdolliset muut projektiin liittyvät kulut.

Kehityskulut jaksotetaan enintään viidelle vuodelle ja poistetaan tasapoistoina.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan FIFO-periaatetta noudattaen hankintamenoon tai alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon on laskettu välittömät aineet, palkat sosiaalikuluineen sekä muut välittömät kustannukset. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiuskirjauksilla vähennettynä.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on esitetty alkuperäisen hankintamenon mukaisina vähennettynä suunnitelman mukaisilla kertyneillä poistoilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot perustuvat hankintamenoon ja arvioituun taloudelliseen käyttöikään.

Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset käyttöajat ovat seuraavat:

Aineettomat oikeudet	3–15 vuotta
Rakennukset	10–20 vuotta
Koneet ja kalusto	5–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta

Eläkejärjestelyt

Kaikki yhtiön eläkejärjestelyt ovat luonteeltaan sellaisia, joissa vain työnantajan maksama osuus on määrätty. Näistä suurin osa on lakisääteistä eläketurvaa ja viranomaisten määräyksiin perustuvia maksuja. Eläkemenot kirjataan kuluksi työntekijöiden työssäoloaikana suoriteperusteisesti.

Rahoitusjohdannaisten arvostaminen

Kaikki johdannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, rahavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin. Tavallisten valuuttatermiinien käyvät arvot määritellään diskonttaamalla tulevaisuuden nimellismääräiset kassavirrat vastaavilla koroilla ja muuntamalla näin saadut diskontatut kassavirrat spot-kursseilla. Muiden johdannaisinstrumenttien käyvät arvot lasketaan Bloombergin markkinatietotyökalun avulla tai saadaan vastapuolena olevalta pankilta.

Rahavirran suojauslaskennan soveltamiskriteerit täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan siltä osin kun suojaus on tehokas. Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten sekä suojauksen tehottomaan osaan liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Omat osakkeet

Yhtiön hankkimat omat osakkeet niihin suoraan liittyvine menoineen kirjataan oman pääoman vähennykseksi kaupankäyntipäivänä. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerät esitetään oman pääoman muutoksena.

Rahavirtalaskelma

Muutokset rahavirrassa on esitetty liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoina.

LIIKEVAIHTO 2

TUHAT EUR	2014	2013
Kohdemaan mukaan
Pohjois-Amerikka	17 382	16 402
Pohjoismaat	2 632	2 583
Muu Eurooppa	8 854	8 722
Muut maat	4 118	4 134
YHTEENSÄ	32 986	31 841

Emoyhtiön liikevaihto muodostuu uistinliiketoiminnasta, joka kuuluu Konsernin kalastustuotteet -segmenttiin konsernin liiketoimintasegmenttiraportoinnissa.

LIIKETOIMINNAN 3 MUUT TUOTOT

YHTEENSÄ	28	48
Muut tuotot	8	28
Vuokratuotot	20	20
TUHAT EUR	2014	2013

MATERIAALIT 5 JA PALVELUT

YHTEENSÄ	-12 427	-13 241
Ulkopuoliset palvelut	-45	-87
Varaston muutos	232	-70
Ostot tilikauden aikana	-12 614	-13 085
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
TUHAT EUR	2014	2013

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA 6 AIHEUTUVAT KULUT

Muut henkilöstösivukulut	-476	-492
Eläkekulut	-1 173	-1 159
Palkat ja palkkiot	-7 076	-7 269
TUHAT EUR	2014	2013

Hallituksen palkat ja palkkiot olivat yhteensä 370 tuhatta euroa (2013: 370 tuhatta euroa).

LIIKETOIMINNAN 4 MUUT KULUT

TUHAT EUR	2014	2013
Kunnossapito	-1 362	-1 404
Myynti-ja markkinointikulut	-723	-625
Matkakulut	-481	-595
IT ja tietoliikenne	-354	-433
Maksetut vuokrat	-275	-289
Tilintarkastajien palkkiot ja palvelut	-105	-111
Rahdit	-75	-89
Myyntikomissiot	-87	-119
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot	-21
Muut kulut	2 469	-1 781
YHTEENSÄ	-1 015	-5 447

POISTOT JA 7 ARVONALENTUMISET

TUHAT EUR	2014	2013
Poistot aineettomista hyödykkeistä
Tavaramerkit	-92	-92
Muut aineettomat hyödykkeet	-53	-57
Poistot aineellisista hyödykkeistä
Rakennukset ja rakennelmat	-135	-143
Koneet ja kalusto	-801	-867
Muut aineelliset hyödykkeet	-82
YHTEENSÄ	-1 164	-1 159

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT

TUHAT EUR	2014	2013
Tilintarkastuspalkkiot	-105	-110
Muut palkkiot		-1
YHTEENSÄ	-105	-111

YHTEENSÄ	-8 696	683
Muut rahoituskulut	-1 147	-447
Korkokulut	-3 032	-3 558
Korko- ja muut rahoituskulut
Muut rahoitustuotot	2 833	202
Korkotuotot	877	801
Korko- ja muut rahoitustuotot
Tytäryhtiöosakkeet		-1 525
Arvonalentumiset
Kurssitappiot	-13 093	-3 136
Kurssivoitot	4 864	4 208
Osinkotuotot muilta	1	1
Osinkotuotot tytäryhtiöiltä		4 137
TUHAT EUR	2014	2013

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT TYTÄRYHTIÖILLE/TYTÄRYHTIÖILTÄ

TUHAT EUR	2014	2013
Osinkotuotot tytäryhtiöiltä		4 137
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot	873	796
Muut rahoitustuotot	205	202
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut	-271	-277
YHTEENSÄ	807	4 859

TULOSLASKELMAAN KIRJATUT KURSSIEROT

YHTEENSÄ	-7 402	951
Valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa	-8 229	1 072
Ostoihin ja muihin kuluihin sisältyvät kurssierot	12	-106
Liikevaihtoon sisältyvät kurssierot	814	-14
TUHAT EUR	2014	2013

Saadut konserniavustukset	900	1 000
TUHAT EUR	2014	2013

TILINPÄÄTÖSSIIRROT 10

YHTEENSÄ	-73	-107
Koneet ja kalusto	-133	-158
Rakennukset ja rakennelmat	39	48
Aineettomat hyödykkeet	21	3
Poistoeron muutos
TUHAT EUR	2014	2013

TULOVEROT 11

TULOVEROT TULOSLASKELMASSA

TUHAT EUR	2014	2013
Tuloverot
Tuloverot satunnaisista eristä	-180	-245
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-46	-380
Aikaisempien tilikausien tuloverot	1 027	1 888
YHTEENSÄ	801	1 263

Emoyhtiön laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole merkitty taseeseen.

AINEETTOMAT 12 HYÖDYKKEET

2014

TUHAT EUR	TAVARAMERKIT	MUU T AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	924	1 765	2 689
Lisäykset		16	16
HANKINTAMENO 31.12.	924	1 780	2 704
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-378	-1 642	-2 020
Tilikauden poistot	-92	-53	-145
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.	-470	-1 695	-2 165
Kirjanpitoarvo 1.1.	546	122	669
Kirjanpitoarvo 31.12.	454	85	539

2013

TUHAT EUR	TAVARAMERKIT	MUU T AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	924	2 065	2 989
Vähennykset		-300	-300
HANKINTAMENO 31.12.	924	1 765	2 689
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-286	-1 886	-2 172
Vähennykset		300	300
Tilikauden poistot	-92	-57	-149
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.	-378	-1 642	-2 020
Kirjanpitoarvo 1.1.	639	179	818
Kirjanpitoarvo 31.12.	546	122	669

AINEELLISET 13 HYÖDYKKEET

2014

TUHAT EUR	MAA-ALUEET	RAKENNU KSET JA RAKENNELMAT	KONEET JA KALUSTO	MUU T AINEELLISET HYÖDYKKEET	ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	106	4 532	16 561	1 316	411	22 925
Lisäykset		6	91		1 285	1 382
Vähennykset				-65	-24	-88
Uudelleen ryhmittelyt		108	471	252	-823	8
HANKINTAMENO 31.12.	106	4 646	17 123	1 504	849	24 227
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-3 706	-12 048	-791		-16 545
Tilikauden poistot		-135	-801	-82		-1 018
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.		-3 841	-12 849	-873		-17 563
Kirjanpitoarvo 1.1.	106	826	4 513	525	411	6 380
Kirjanpitoarvo 31.12.	106	805	4 273	630	849	6 664

2013

TUHAT EUR	MAA-ALUEET	RAKENNU KSET JA RAKENNELMAT	KONEET JA KALUSTO	MUU T AINEELLISET HYÖDYKKEET	ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	106	4 272	17 505	44	393	22 319
Lisäykset			80	83	1 246	1 409
Vähennykset			-765		-38	-803
Uudelleen ryhmittelyt		260	-259	1 189	-1 190
HANKINTAMENO 31.12.	106	4 532	16 561	1 316	411	22 925
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-3 563	-12 655			-16 218
Vähennykset			682			682
Uudelleen ryhmittelyt			708	-708
Tilikauden poistot		-143	-783	-83		-1 009
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.		-3 706	-12 048	-791		-16 545
Kirjanpitoarvo 1.1.	106	709	4 850	44	393	6 101
Kirjanpitoarvo 31.12.	106	826	4 513	525	411	6 380

SIJOITUKSET 14

2014

TUHAT EUR	TYTÄRYHTIÖ OSAKKEET	OSUUDET YHTEISYRITYKSISSÄ	MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET	YHTEENSÄ
Kirjanpitoarvo 1.1.	178 116	1 612	234	179 962
Lisäykset	273			273
KIRJANPITOARVO 31.12.	178 388	1 612	234	180 234

2013

TUHAT EUR	TYTÄRYHTIÖ OSAKKEET	OSUUDET YHTEISYRITYKSISSÄ	MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET	YHTEENSÄ
Kirjanpitoarvo 1.1.	169 410	1 612	234	171 256
Lisäykset	18 468			18 468
Pääoman palautukset	-8 237			-8 237
Arvonalennukset	-1 525			-1 525
KIRJANPITOARVO 31.12.	178 116	1 612	234	179 962

VAIHTO- 15 OMAISUUS

TUHAT EUR	2014	2013
Aineet ja tarvikkeet	2 252	2 020
Keskeneräiset tuotteet	3 147	3 384
Valmiit tuotteet	1 133	1 702
YHTEENSÄ	6 533	7 106

SAAMISET 16

TUHAT EUR	2014	2013
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	2 627	343
Johdannaiset	1 162
Korottomat
Johdannaiset	727
Muut saamiset	1 664	1 397
Lyhytaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	26 326	18 277
Korottomat
Myyntisaamiset	6 295	8 930
Siirtosaamiset	798	1 829
Muut saamiset	1 603	1 725
Johdannaiset	3 507	821
YHTEENSÄ	44 708	33 321

SAAMISET TYTÄRYHTIÖILTÄ

TUHAT EUR	2014	2013
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	2 627	343
Korottomat
Muut saamiset	1 664	1 397
Lyhytaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	26 326	18 277
Korottomat
Myyntisaamiset	6 180	8 764
Siirtosaamiset	24	12
Muut saamiset	1 603	1 725
Johdannaiset		2
YHTEENSÄ	38 424	30 520

TUHAT EUR	2014	2013
Pitkäaikaiset velat
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta	72 688	39 635
Johdannaiset		252
Muut pitkäaikaiset velat	950	950
Korottomat
Muut velat	97	91
Johdannaiset	1 873	1 852
Lyhytaikaiset velat
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta	21 805	28 429
Yritystodistusohjelma	21 000	47 500
Eläkelainat		125
Muut lyhytaikaiset velat	54 453	32 749
Korottomat
Johdannaiset	1 288	743
Saadut ennakot	6	6
Ostovelat	24 228	27 832
Siirtovelat	2 844	2 765
YHTEENSÄ	201 232	182 930

VELAT TYTÄRYHTIÖILLE

TUHAT EUR	2014	2013
Pitkäaikaiset velat
Korolliset
Muut pitkäaikaiset velat	950	950
Lyhytaikaiset velat
Korolliset
Muut lyhytaikaiset velat	54 453	32 749
Korottomat
Ostovelat	23 232	23 286
Siirtovelat	3	23
YHTEENSÄ	78 639	57 009

Kaikki pitkäaikaisen vieraan pääoman velat erääntyvät alle viiden vuoden kuluessa.

VUOKRASOPIMUKSET 18

EMOYHTIÖ VUOKRALLE OTTAJANA

Ei-purettavissa olevien vuokravastuiden erääntymisaikataulu
-------------------------------------------------------------	--	--

TUHAT EUR	2014	2013
Vuoden sisällä	380	223
1-3 vuotta	1055	902
3-5 vuotta	231	277
YHTEENSÄ	1666	1402

VASTUUSITOUMUKSET JA 19 EHDOLLISET VELAT

ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

Takaukset	6 517	7 623
Omasta ja tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet
TUHAT EUR	2014	2013

Takaukset koostuvat tytäryhtiöiden vuokrasopimusten nimitakauksista sekä muista tytäryhtiöiden puolesta annetuista takauksista. Yhtiön lainasopimukset ovat vakuudettomia, ja niihin sisältyy tavanomaiset taloudelliset kovenantit.

Koska emoyhtiön 100 %:sti omistama tytäryhtiö Normark Sport Finland Oy toimii jakeluyhteisyrityksen juridisena osakkaana, on emoyhtiö sitoutunut vastaamaan tytäryhtiönsä yhteisyritykseen liittyvien velvoitteiden täyttämisestä suhteessa Shimano Inc:iin.

JOHDANNAISET 20

TUHAT EUR	2014	2013
Valuuttajohdannaiset pankin kanssa
Käypä arvo	3 029	9
Nimellisarvo	74 650	75 005
Valuuttajohdannaiset tytäryhtiöiden kanssa
Käypä arvo	-85	2
Nimellisarvo	659	645
Korkojohdannaiset
Käypä arvo	-711	-2 037
Nimellisarvo	101 436	69 521

Vuonna 2014 valuuttajohdannaisten arvonmuutoksesta on kirjattu 2 936 tuhatta euroa tuloslaskelmaan (2013: 279 tuhatta euroa) ja korkojohdannaisista 1 064 tuhatta euroa (2013: -364 tuhatta euroa) . Osaan korkojohdannaisista sovelletaan suojauslaskentaa, ja niiden osalta arvonmuutos on kirjattu suoraan oman pääoman arvonmuutosrahastoon.

RISKIENHALLINTA

Rapala-konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tukea konsernin strategian toteuttamista ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallintaa toteutetaan seuraamalla ja hallitsemalla konsernin toimintaan liittyviä riskejä ja uhkia sekä samanaikaisesti tunnistamalla ja hyödyntämällä mahdollisuuksia.

RISKIENHALLINNAN LÄHESTYMISTAPA

Hallitus seuraa ja arvioi säännöllisesti konsernin taloudellista, toiminnallista ja strategista riskipositiota ja asettaa tähän liittyviä toimintaperiaatteita ja ohjeita konsernijohdon toteutettavaksi ja koordinoitavaksi. Päivittäinen riskienhallintatyö on ensisijaisesti delegoitu kunkin liiketoimintayksikön johdon vastuulle.

Riskienhallinnan merkitys on kasvanut konsernin liiketoiminnan laajentuessa. Riskienhallinta oli vuonna 2014 konsernijohdon huomion ja kehityshankkeiden kohteena. Vuonna 2014 konsernitason riskienhallintatyön painopiste oli valuuttakurssiriskienhallinnassa sekä likviditeetti-, korko- ja vahinkoriskien hallinnassa. Muut painopistealueet olivat konsernilaajuisten vakuutusohjelmien sekä strategisen toimitusketjun kehittämisessä.

Seuraavassa on yhteenveto konsernin keskeisistä strategisista, toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä sekä riskienhallintatoimenpiteistä.

STRATEGISET RISKIT

Urheilukalastus on yksi vapaa-ajan harrastuksen muoto ja konsernin tuotteiden kanssa kilpailee suuri joukko eri harrastusmuotoja. Konserni edistää urheilukalastuksen houkuttelevuutta aktiivisilla myynti- ja markkinointitoimilla sekä konsernin tuotemerkkien määrätietoisella kehittämisellä ja vahvistamisella. Ainutlaatuisia tutkimus- ja tuotekehitysprosessejaan ja -resurssejaan hyödyntäen konserni kehittää jatkuvasti uusia tuotteita tyydyttämään kuluttajien kysyntää sekä luo uutta kulutuskysyntää.

Brändiportfolio ja yritysmaine ovat konsernin arvokkaimpien aineettomien omaisuuserien joukossa. Konserni pyrkii aktiivisesti rakentamaan brändejään ja niiden identiteettiä sekä turvaamaan brändien ja yritysmaineen arvon säilymisen. Konsernin tuotemerkit on suojattu myös juridisin keinoin.

Kuluttajat yhdistävät konsernin brändit korkeaan laatuun, ainutlaatuiseen kalastuskokemukseen ja toiminnallisuuksiin sekä luotettavaan jakelukanavaan. Kuluttajat kykenevät erottamaan konsernin tuotteet laittomista kopiotuotteista, eikä kopiointi muodosta konsernille strategista riskiä. Konserni puolustaa aineettomia oikeuksiaan voimakkaasti ja ryhtyy toimenpiteisiin oikeuksien loukkaajia vastaan.

Urheilukalastus on puhtaista kalastusvesistä riippuvainen harrastus. Ympäristön likaantuminen sekä mahdolliset ympäristökatastrofit ovat konsernille huolenaihe. Konserni edistää aktiivisesti ympäristönsuojeluun liittyviä aloitteita ja lisää valmiuksiaan noudattaa jatkuvasti tiukentuvia ympäristömääräyksiä pyrkimällä asteittain pienentämään toimintojensa ja tuotteidensa ympäristövaikutuksia. Konserni on myös eturintamassa kehittämässä tuotteitaan kalaystävällisemmiksi, esimerkkinä "pyydystä ja päästä" ("catch and release") -tuotteet. Lisätietoja ympäristöasioista on esitetty "Yritysvastuu ja kestävä kehitys" -raportissa, joka on saatavilla konsernin internetsivuilta (www.rapalavmc.com).

Konserni kohtaa kilpailua kaikilla markkinoilla, joilla sen tuotteita myydään. Ainutlaatuisen laajasta jakeluverkostostaan johtuen konsernin maantieteellinen riski on jakautunut maailmanlaajuisesti, mikä tasoittaa kausittaista ja paikallista markkinavaihtelua.

Konsernilla on rajallinen määrä maailmanlaajuisia kilpailijoita. Suurimmat kilpailijat ovat kotimarkkinoillaan hyvinkin voimakkaita, mutta maailmanlaajuisesti toiminta on suppeampaa. Rapala-konsernin maailmanlaajuinen jakeluyhtiöverkosto on tällä teollisuuden alalla ainutlaatuinen ja vaikeasti jäljiteltävissä. Kullakin markkinalla konsernin kilpailijat ovat usein paikallisia kalastustarvikealan yrityksiä, jotka toimivat kapealla maantieteellisellä alueella ja rajatulla tuotevalikoimalla.

Eräissä maissa kilpailua luovat omia kalastustuotemerkkejään myyvät jälleenmyyjät. Rajat ylittävä internetmyynti on kasvava trendi, joka saattaa aiheuttaa hintaeroosiota. Lisäksi vakiintuneiden kalastustarvikebrändien laajentuminen uusiin tuotekategorioihin on luonut kilpailua joihinkin tuotesegmentteihin. Konsernin vahva tuotekehitys ja brändiportfolio sekä joustavuus palvella eri markkinoita paikallisilla tuotevalikoimilla ovat keskeisessä asemassa tässä kilpailussa menestymisessä.

Konsernin tuotantotoiminta on maantieteellisesti hajautunut usean valtion ja maanosan alueelle. Osassa näistä alueista poliittiset riskit ovat korkeammat, mutta samanaikaisesti työvoimakustannukset ovat alhaisemmat. Konserni seuraa maariskien ja kustannusten kehitystä ja pyrkii aktiivisesti löytämään keinoja tuotanto- ja jakelukustannusten hallintaan. Maailman suurimman uistintehtaan perustaminen Batamiin, Indonesiaan, turvaa konsernin maltilliset tuotantokustannukset tulevaisuudessa.

Urheilukalastustuotteiden valmistus ei ole riippuvaista mistään suojatusta valmistusteknologiasta tai patenteista. Konsernin tuotantoyksiköt seuraavat aktiivisesti yleisten valmistusteknologioiden kehitystä ja arvioivat näiden soveltuvuutta omaan tuotantoonsa.

Kolmansien osapuolien kalastus- ja ulkoilutuotteiden jakelu muodostaa merkittävän osan konsernin myynnistä. Konserni ei ole kriittisesti riippuvainen yhdestäkään yksittäisestä raaka-aine- tai lopputuotetoimittajasta, sillä olemassa olevia ja potentiaalisia toimittajia on runsaasti ja lisäksi ne ovat maantieteellisesti hajautuneet. Konsernin strateginen yhteistyö Shimanon (lähinnä vavat ja kelat) sekä Yao I:n (konsernin Sufix-kalastussiimojen valmistaja) kanssa on osoittautunut menestyksekkääksi.

Konsernin asiakaskunta on maantieteellisesti ja määrällisesti hyvin hajautunut. Asiakkaat ovat lähtökohtaisesti maakohtaisia eivätkä toimi maailmanlaajuisesti. Konserni ei ole kriittisellä tavalla riippuvainen yhdestäkään yksittäisestä asiakkaasta: suurimman yksittäisen asiakkaan osuus on noin neljä prosenttia konsernin liikevaihdosta. Konserni ei harjoita merkittävästi suoraa kuluttajamyyntiä. Tämän ei katsota muodostavan riskiä, sillä kuluttajakysyntä on pitkälti sidoksissa brändiuskollisuuteen ja vaihtoehtoisten myyntikanavien avaaminen on tarvittaessa mahdollista.

Konserni kasvaa sekä orgaanisesti että yrityshankintojen avulla. Huolellinen kohdevalinta, asianmukaiset due diligence -prosessit sekä yrityskaupan jälkeinen integraatiotyö ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan keskeisessä asemassa sen varmistamiseksi, että kasvuhankkeet onnistuvat ja ovat konsernin kannattavaa kasvua tavoittelevan strategian mukaisia.

Hallitus arvioi konsernin strategisia riskejä vuosittain osana strategiaprosessia. Konsernijohto seuraa jatkuvasti liiketoimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Strateginen riskienhallinta on kussakin toimintavaltiossa delegoitu paikallisen liiketoimintayksikön johdon vastuulle.

TOIMINNALLISET RISKIT JA VAHINKORISKIT

Kalastustarvikeliiketoiminta on perinteisesti ollut kohtalaisen vastustuskykyinen yleisessä taloudellisessa ilmapiirissä lisääntyneille epävarmuuksille ja laskusuhdanteille. Konsernin myynnin ja toimintojen jakautuminen aidosti ympäri maailmaa hajauttaa konsernin markkinariskiä liittyen maailmantalouden epävarmuuteen.

Vuoden aikana konsernin tuotteiden kulutuskysyntä on perusluonteeltaan kausittaista ja siihen vaikuttavat myös ennalta arvaamattomat tekijät kuten säätilat. Kysynnän kausivaihteluita tasoittaakseen ja tasapainottaakseen konserni harjoittaa myös talviurheiluvälineiden ja -kalastusvälineiden valmistusta ja jakelua. Kausivaihteluita vähentääkseen konserni on laajentanut omaa jakeluyhtiöverkostoaan eteläiselle pallonpuoliskolle sekä kehittää tuotannonsuunnitteluaan vastatakseen paremmin markkinakysynnän muutoksiin.

Konsernin tuotteiden toimitushuiput keskittyvät vuosittain verraten lyhyelle ajanjaksolle kysynnän kausiluonteisuudesta johtuen, jolloin toimitusvaikeudet voivat vaarantaa kauden myyntiä. Vastaavasti ennakoitua alhaisemmat myyntivolyymit saattavat johtaa ylisuurien varastojen muodostumiseen, sillä tehtyjen tilausten peruuttaminen on lyhyellä aikavälillä vaikeaa.

Konsernin valmistus- ja jakeluyhtiöt ovat suuresti riippuvaisia toisistaan. Häiriö tuotantoketjun aikaisemmassa vaiheessa saattaa aiheuttaa ketjureaktion läpi koko konsernin. Tilausten ennustamisen ja tuotannonsuunnittelun merkitys on myös kasvanut. Näihin liittyviä riskejä hallitaan valmistus- ja jakeluyhtiöiden tiiviillä yhteistyöllä, varmuusvarastoilla sekä kattavalla vakuutusturvalla. Konsernin toimitusketjua ja logistiikkaa kehittävää projektia jatkettiin vuonna 2014 ja näillä toimenpiteillä pienennettiin toiminnalliseen tehokkuuteen liittyviä riskejä.

Konsernin tuotteiden myyntihinnat määritellään lähtökohtaisesti kerran tai kahdesti vuodessa, tavallisesti ennen kutakin myyntikautta. Nopeat muutokset raaka-aineiden hinnoissa tai valuuttakursseissa saattavat merkittävästi vaikuttaa joidenkin tuotteiden kustannuksiin. Konserni pyrkii siirtämään kustannuksissa tapahtuneet nousut myyntihintoihin joko välittömästi tai pidemmän ajan kuluessa. Konsernin markkinariskejä ja niiden hallitsemiseksi tehtyjä toimenpiteitä käsitellään tarkemmin osiossa "Taloudelliset riskit" ja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 22.

Valmistustoimintojen osalta konserni ei ole kriittisesti riippuvainen yhdestäkään yksittäisestä tuotantotekijöitä toimittavasta tahosta. Osaava tuotantohenkilöstö on konsernille tärkeää ja tämän turvaamiseksi konserni pyrkii ylläpitämään hyvää työnantajamainetta ja hyviä henkilöstösuhteita.

Konsernin tuotantoyksiköiden välillä on merkittäviä riippuvuussuhteita, jotka saattavat johtaa toimitusongelmiin esimerkiksi tulipalon tai muun vastaavan vahingon sattuessa. Vahinko voi kohdistua suoraan aineelliseen omaisuuteen, mutta samalla johtaa liiketoiminnan keskeytyksestä aiheutuviin tappioihin läpi koko toimitusketjun. Tästä johtuen konserni on panostanut vahinkoriskien hallintaan. Konserni on yhdessä vahinkovakuutusyhtiönsä kanssa jatkanut konsernin keskeisiä tuotanto- ja jakeluyksiköitä kattavan vuosittaisen riskienkartoitusohjelman toteuttamista. Konsernijohto on myös jatkanut konserniyksiköiden riskitietoisuuden lisäämistä.

Konserni on jatkanut globaalien vakuutusohjelmien kehittämistä. Näiden piiriin kuuluvat miltei kaikki konserniyhtiöt ja ohjelmat ottavat huomioon konserniyhtiöiden väliset riippuvuudet ja ne kattavat omaisuus- ja keskeytysvahingot, kuljetusvahingot sekä vastuuvahingot. Konserni on parantanut petosriskien hallintaa ottaessaan käyttöön useampia konsernin monitoroimia cash pool – rakenteita sekä lisätessään fokustaan sisäisissä kontrolleissa.

Hallitus arvioi konsernin toiminnallisia riskejä vähintään kerran vuodessa osana liiketoimintasuunnitelmien ja budjettien käsittelyä. Konsernijohto seuraa ja koordinoi päivittäistä operatiivista riskienhallintatyötä, mikä on kunkin liiketoimintayksikön johdon vastuulla.

TALOUDELLISET RISKIT

Konsernin taloudelliset riskit muodostuvat markkina-, luotto- ja maksukyvyttömyys- sekä likviditeettiriskeistä. Hallitus arvioi konsernin taloudellisia riskejä useasti vuoden aikana ja konsernijohto seuraa ja hallinnoi niitä jatkuvasti. Taloudellisia riskejä käsitellään tarkemmin IFRS 7:n edellyttämällä tavalla konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 22.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Rapalan VMC Oyj:n osakkeella on käyty kauppaa Nasdaq Helsingissä vuodesta 1998. Vuonna 2014 osakkeen kurssi vaihteli 4,69 euron ja 6,00 euron välillä keskikurssin ollessa EUR 5,17 euroa.

Osakkeet ja äänioikeudet

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2014 oli 3 552 160,41 euroa ja osakemäärä 39 000 000. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen.

Tilikauden alussa yhtiön osakemäärä oli 39 468 449. 10.4.2014 Rapala VMC Oyj:n hallitus päätti mitätöidä 468 449 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta. Mitätöinnillä ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan. Omien osakkeiden mitätöinti merkittiin kaupparekisteriin 28.4.2014. Mitätöinnin jälkeen osakemäärä on 39 000 000. Keskimääräinen osakemäärä vuoden aikana oli 39 151 030.

Hallituksen valtuutukset

Uusien osakkeiden antaminen osakeannilla, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttaminen sekä optio- ja muiden erityisten oikeuksien antaminen

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta osakeannilla ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta.

Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 10 000 000 uuden osakkeen antamisesta ja yhtiön hallussa olevien yhtiön omien osakkeiden luovuttamisesta yhdellä tai useammalla päätöksellä. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Lisäksi hallitus on oikeutettu antamaan osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Optioiden ja erityisten oikeuksien perusteella annettavat osakkeet sisältyvät edellä mainittuun osakkeiden enimmäismäärään.

Uudet osakkeet, osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitetut optio- ja muut erityiset oikeudet ja yhtiöllä olevat omat osakkeet voidaan antaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Tällainen syy voi olla esimerkiksi yhtiön pääomarakenteen kehittäminen, yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen taikka osakkeiden käyttäminen osana kannustinjärjestelmää. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.

Hallitus päättää muista osakeanteihin ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 31.3.2017 saakka.

Omien osakkeiden ostot

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä on alle 10

prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeet voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen, tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeet voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjen ja kulloinkin soveltuvien osakekaupan maksuaikaa ja muita maksuehtoja koskevien sääntöjen mukaisesti. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2015 saakka.

Omat osakkeet

Yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti vuoden 2014 aikana ostettiin takaisin 167 948 omaa osaketta. Vuoden aikana takaisin ostettujen osakkeiden keskihinta oli 5,12 euroa. Joulukuun lopussa yhtiön hallussa oli 606 807 omaa osaketta, joiden osuus yhtiön koko osake- ja äänimäärästä oli 1,6 %. Kaikkien takaisinostettujen ja yhtiön hallussa olevien osakkeiden keskihinta oli 4,85 euroa.

10.4.2014 Rapala VMC Oyj:n hallitus päätti mitätöidä 468 449 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta. Mitätöinti merkittiin kaupparekisteriin 28.4.2014.

Osakerekisteri

Yhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään. Osakkeenomistajien tulee ilmoittaa omalle arvo-osuusrekisterilleen osoitteen tai pankkitilin muutoksista osinkojen maksamiseksi ja mahdollisten muiden osakeomistukseen liittyvien asioiden hoitamiseksi.

Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät

Vuonna 2014 ei päätetty uusista osakeperusteisista kannustusjärjestelmistä eikä konsernilla ole voimassa osakepalkkiojärjestelmiä.

Johdon osakkeenomistus

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten hallussa oli 31.12.2014 suorassa omistuksessa 3 000 yhtiön osaketta, mikä vastaa yhteensä 0,0 % kaikista osakkeista ja äänimäärästä. Lisätietoja johdon osakeomistuksesta on esitetty sivulla 61.

Osakkeen noteeraus ja kaupankäynti

Yhtiön osake (RAP1V) on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Vuoden 2014 viimeinen noteeraus oli 4,71 euroa. Ylin kurssinoteeraus vuonna 2014 oli 6,00 euroa ja alin 4,69 euroa, keskikurssin ollessa 5,17 euroa. Kaikkiaan 1 065 880 yhtiön osaketta vaihdettiin vuonna 2014, mikä edustaa 2,7 % osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2014.

Koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2014 ilman omia osakkeita oli 180,8 milj. euroa. Osakekohtainen tulos (laimentamaton) oli 0,24 euroa (0,32 euroa vuonna 2013). Lisää osakekohtaisia tunnuslukuja on esitetty sivulla 47.

Osinko

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2014 osinkoa jaetaan 0,20 euroa osakkeelle.

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2014

OSAKKEENOMISTAJAT	OSAKKEITA, KPL	%
Viellard Migeon & Cie*	13 219 038	33,9
Sofina S.A.	7 500 000	19,2
Nordea rahastot	4 232 999	10,9
Odin rahastot	1 353 987	3,5
Valtion eläkerahasto	1 290 000	3,3
Shimano Singapore Private Limited	889 680	2,3
Evli rahastot	485 000	1,2
Tapiola rahastot	445 000	1,1
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	408 899	1,0
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Mikro Markka	280 000	0,7
Rapala VMC Oyj (omat osakkeet)	606 807	1,6
Hallintarekisteröidyt	5 449 526	14,0
Muut osakkeenomistajat yhteensä	2 839 064	7,3
YHTEENSÄ	39 000 000	100,0

* Viellard Migeon & Cie'n omistaa tytäryhtiönsä De Pruines Industriesin kanssa yhteensä 13 324 348 osaketta, joiden osuus yhtiön koko osake- ja äänimäärästä on 34,2 %.

OSAKKEENOMISTAJAT OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2014

OMISTAJARYHMÄ	OSAKKEITA, KPL	%
Yritykset	1 252 194	3,2
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	5 330 299	13,7
Julkisyhteisöt	1 853 899	4,8
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	61 595	0,2
Kotitaloudet	1 654 015	4,2
Ulkomaat	23 398 472	60,0
Hallintarekisteröidyt	5 449 526	14,0
YHTEENSÄ	39 000 000	100,0

OMISTUSJAKAUMA OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN MUKAAN 31.12.2014

	OSAKKEEN		OSAKEMÄÄRÄ,
OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ	OMISTAJIA KPL	%	KPL	%
1 - 100	924	32,0	61 582	0,2
101 - 500	1241	43,0	344 914	0,9
501 - 1 000	391	13,5	321 698	0,8
1 001 - 10 000	280	9,7	779 291	2,0
10 001 - 1 000 000	45	1,6	5 574 764	14,3
1 000 001 -	8	0,3	31 917 751	81,8
YHTEENSÄ	2889	100,0	39 000 000	100,0

OSAKKEEN HINNAN KEHITYS, 2009-2014, EUR

OSAKKEEN HINTA VUONNA 2014, %

• Rapala VMC Oyj
• OMX Nordic Mid Cap

HALLITUS JA JOHTO

HALLITUKSEN JÄSENET

EMMANUEL VIELLARD

Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2005 lähtien Viellard Migeon & Cie, toimitusjohtaja Lisi Industries, hallituksen varapuheenjohtaja ja varatoimitusjohtaja B.A. ja CPA Syntymävuosi: 1963 Osakeomistus ja optiot*: -

JORMA KASSLIN

Toimitusjohtaja Hallituksen jäsen vuodesta 1998 lähtien Diplomi-insinööri Syntymävuosi: 1953 Osakeomistus ja optiot*: -

EERO MAKKONEN

Hallituksen jäsen vuodesta 1998 lähtien Hallituksen puheenjohtaja 1999–2005 Insinööri Syntymävuosi: 1946 Osakeomistus ja optiot*: -

JAN-HENRIK SCHAUMAN

Hallituksen jäsen vuodesta 1999 lähtien KTM ja MBA Syntymävuosi: 1945 Osakeomistus ja optiot*: -

CHRISTOPHE VIELLARD

Hallituksen jäsen vuodesta 2000 lähtien Viellard Migeon & Cie, hallituksen puheenjohtaja Diplomiekonomi (ESCP) Syntymävuosi: 1942 Osakeomistus ja optiot*: -

MARC SPEECKAERT

Hallituksen jäsen vuodesta 2005 lähtien MBA Syntymävuosi: 1951 Sofina NV, johtaja Osakeomistus ja optiot*: -

JULIA AUBERTIN

Hallituksen jäsen 10.4.2014 lähtien Varatoimitusjohtaja, Good Goût Babyfood KTM (EDHEC) Syntymävuosi: 1979 Osakeomistus ja optiot*:-

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

JORMA KASSLIN

Toimitusjohtaja Johtoryhmän jäsen vuodesta 1998 lähtien Lisätietoja kohdassa "Hallituksen jäsenet"

JUSSI RISTIMÄKI

Talous- ja rahoitusjohtaja Johtoryhmän jäsen vuodesta 2010 lähtien Osakeomistus ja optiot*: -

OLLI AHO

Lakimies, hallituksen sihteeri, sijoittajasuhteet Johtoryhmän jäsen vuodesta 1998 lähtien Osakeomistus ja optiot*: -

JUHANI PEHKONEN

Uistinliiketoiminnan johtaja Johtoryhmän jäsen vuodesta 1998 lähtien Osakeomistus ja optiot*: -

STANISLAS DE CASTELNAU

Koukkuliiketoiminnan ja Ranskan jakeluliiketoiminnan johtaja Johtoryhmän jäsen vuodesta 2002 lähtien Osakeomistus ja optiot*: -

TOM MACKIN

USA:n jakeluliiketoiminnan johtaja Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007 lähtien Osakeomistus*: 3 000 Optioita*: -

LARS OLLBERG

Siima- ja tarvikeliiketoiminnan johtaja, Kiinan ja Korean jakeluliiketoiminnan johtaja Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 lähtien Osakeomistus ja optiot*: -

VICTOR SKVORTSOV

Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin jakeluliiketoiminnan johtaja Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013 lähtien Osakeomistus ja optiot*: -

*Osakeomistus ja optiot 31.12.2014.

LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA

RAPALA VMC OYJ

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

Tasekirja	Sidottu
Päivä- ja pääkirja	DVD-levy
Reskontraerittelyt	ATK-tuloste
Myyntireskontratositteet	Paperitositteina
Ostoreskontratositteet	Sähköisinä tositteina
Kassa- ja pankkitositteet	Paperitositteina
Muistiotositteet	Paperitositteina

Tositelajit

0	Tilinavaus
10, 11, 13, 14 M	yyntilaskut
18, 180, 181, 185 M	yyntireskontran suoritukset
31, 32, 321, 33, 34	Ostolaskut
29 M	atkalaskut
38, 379, 380, 381, 382, 385, 386	Ostoreskontran maksut
12, 35, 125	Korkolaskut
40, 41	Lainasaamiset, konserni
43, 44, 45, 46, 47, 450, 451	Lainat ja yritystodistukset
55, 56, 59	Pankki- ja kassatositteet
60, 62, 90, 92, 95 M	uistiotositteet ja sisäiset kirjaustositteet
65, 66	Konsernitilit / Cash Pool
71, 79	Jaksotukset ja laskennalliset tositteet
80	KOM-poistolaskenta

RAPALA-KONSERNI

Kirjausluettelo	ATK-tuloste
Pääkirja	ATK-tuloste
Pääkirjayhdistelmä	ATK-tuloste

Tilinpäätös osana Rapala VMC Oyj:n sidottua tilinpäätöstä Konsernitilinpäätöksen yhdistelylaskelmat

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS

Helsingissä 12.2.2015

Emmanuel Viellard Hallituksen puheenjohtaja Christophe Viellard Marc Speeckaert Jan-Henrik Schauman

Eero Makkonen

Jorma Kasslin Toimitusjohtaja

Julia Aubertin

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä .3.2015

Ernst & Young Oy KHT-YHTEISÖ

Mikko Järventausta KHT

YHTEYSTIEDOT

RAPALA VMC OYJ Mäkelänkatu 91 00610 HELSINKI

JUSSI RISTIMÄKI Talous- ja rahoitusjohtaja Puh: +358 9 7562 5435 E-mail: jussi.ristimaki@rapala.fi

OLLI AHO Lakimies, hallituksen sihteeri, sijoittajasuhteet Puh: +358 9 7562 540 E-mail: olli.aho@rapala.fi

www.rapalavmc.com