Rapala VMC Oyj — Annual Report 2010

Mar 14, 2011

Rapala VMC Oyj Tilinpäätös vuodelta 2010

Kotipaikka: Asikkala Y-tunnus: 1016238-8

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus 3
Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä 5
Tilintarkastuskertomus 6
Konsernitilinpäätös, IFRS
• Konsernin tuloslaskelma 7
• Konsernin laaja tuloslaskelma 7
• Konsernin tase 8
• Konsernin rahavirtalaskelma 9
• Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 10
• Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 11
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
• Toiminnan laajuus ja kannattavuus 45
• Osakekohtaiset tunnusluvut 46
• Tunnusluvut neljännesvuosittain 47
• Tunnuslukujen laskentakaavat 48
Emoyhtiön tilinpäätöslukuja, FAS
• Emoyhtiön tuloslaskelma 49
• Emoyhtiön tase 49
• Laskelma emoyhtiön oman pääoman muutoksista 50
• Emoyhtiön rahavirtalaskelma 50
• Emoyhtiön liitetiedot 51
Riskienhallinta 58
Yritysvastuu ja kestävä kehitys 60
Osakkeet ja osakkeenomistajat 65

Hallitus ja johto	68

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista
ja tositelajeista	70
Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset	71

hallituksen toimintakertomus

Markkinatilanne ja myynti

Haastavan vuoden 2009 jälkeen vuosi 2010 alkoi varovaisen optimistisena. Pohjoismaiden myyntiä vauhdittivat alkuvuodesta hyvät talvisääolosuhteet. Liiketoiminta oli vahvassa kasvussa Venäjällä sekä muualla Itä-Euroopassa ja myös muissa maissa oli talouden elpymisen merkkejä. Monissa maissa paikallisten valuuttojen vahvistuminen helpotti kuluttajien luottamukseen kohdistuvia paineita, nosti kuluttajien ostovoimaa ja samalla tuki konsernin liikevaihdon kasvua koko tilikauden ajan. Toisella vuosipuoliskolla konsernin myyntiä tuki vahva talviurheiluvälineiden menekki erityisesti Suomessa ja myös hiljalleen parantuvat markkinaolosuhteet Pohjois-Amerikassa, mitä pystyttiin hyödyntämään parantuneen toimitusvarmuuden ansiosta.

Tilikauden liikevaihto nousi 15 % uuteen ennätykseen ollen 269,4 milj. euroa (234,6 milj. euroa). Valuutta-

TUNNUSLUKUJA

Milj. EUR	2010	2009	perustetut tai ostetut yksiköt vastaavasti 2,6
Liikevaihto	269,4	234,6	milj. euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakurs
Voitto ennen poistoja (EBITDA)	37,4	28,9
Liikevoitto	31,3	22,1	seilla ja uudet yksiköt eliminoituna konsernin
Voitto ennen veroja	29,5	19,9	tilikauden liikevaihto nousi 7 %.
Tilikauden voitto	20,7	14,3	Uistinten ja siimojen myynnin kasvun joh
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	59,1	53,8	dosta sekä Dynamite Baits Ltd:n ("Dynamite")
Henkilöstö keskimäärin, henkilöä	2 317	2 259	hankinnasta johtuen konsernin kalastustuot
			teiden vuoden 2010 liikevaihto nousi 10 %.
Tutkimus- ja kehityskulut	2,1	2,0	Konsernin muiden tuotteiden liikevaihto nousi
suhteessa liikevaihtoon, %	0,8	0,9	merkittävästi 42 %:lla talviurheiluvälinei
Liiketoiminnan nettorahavirta	13,0	24,6	den vahvan myynnin ja lahjatavaramyynnin
Investointien nettorahavirta	13,2	6,3	osittaisen elpymisen johdosta. Kolmansien
			osapuolien tuotteiden liikevaihto vuonna 2010
Korollinen nettovelka kauden lopussa	92,0	79,4	kasvoi 17 % erityisesti siimojen ja talviurheilu
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %	42,6	42,8
Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa, %	71,2	71,1	välineiden myynnin vahvistuessa.
Oman pääoman tuotto, %	17,2	13,3

kurssimuutokset kasvattivat konsernin liikevaihtoa 16,9 milj. euroa sekä tilikauden aikana

milj. euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakurs
seilla ja uudet yksiköt eliminoituna konsernin
tilikauden liikevaihto nousi 7 %.

Johtuen osaksi Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta, Pohjois-Amerikan vuoden 2010

liikevaihto kasvoi 12 %. Pohjoismaiden liikevaihto kasvoi 8 % erityisesti talviurheiluvälineiden menekin kasvun ansiosta. Muun Euroopan liikevaihto kasvoi 17 % erityisesti Itä-Euroopan vahvan kysynnän johdosta. Muiden maiden vuoden 2010 liikevaihto kasvoi 26 % lähinnä konsernin Kiinan-tuotantolaitoksen kasvaneen kalastustarvike- ja lahjatavaramyynnin johdosta.

Tarkemmat segmenttitiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.

Taloudellinen tulos ja kannattavuus

Tilikauden vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä saavutti kaikkien aikojen ennätyksen ja oli 31,8 milj. euroa (23,5 milj. euroa). Liikevoiton paraneminen johtui pääasiassa liikevaihdon kasvusta ja siten paremmasta kiinteiden kulujen kattamisesta, konsernin omien tuotteiden kannattavuuden parantumisesta sekä useiden valuuttojen vahvistumisesta. Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali oli 11,8 % (10,0 %).

Tilikauden raportoitu liikevoitto oli 31,3 milj. euroa (22,1 milj. euroa), sisältäen 0,5 milj. euron kertaluonteiset yrityshankinta- ja uudelleenjärjestelykulut (vuonna 2009 kertaluonteiset nettokulut 1,4 milj. euroa). Suurin osa näistä kuluista liittyy Dynamiten hankintaan ja konsernin Unkarin-toimintojen uudelleenjärjestelyyn. Raportoitu liikevoittomarginaali oli 11,6 % (9,4 %) ja sijoitetun pääoman tuotto oli 15,2 % (11,5 %).

Konsernin kalastustuotteiden liikevoitto vuonna 2010 kasvoi 36 % viime vuoteen verrattuna johtuen uistinten, siimojen ja fileerausveitsien liikevaihdon kasvusta ja kannattavuuden paranemisesta. Konsernin muiden tuotteiden liikevoitto nelinkertaistui vuoteen 2009 verrattuna erityisesti konsernin talviurheiluvälineiden parantuneen myynnin ja kannattavuuden seurauksena. Kolmansien osapuolien tuotteiden liikevoitto vuonna 2010 nousi 34 % suurimman kasvun tullessa siimoista. Tarkemmat segmenttitiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.

JOHDON ANALYYSI

Milj. EUR	2010	2009
Raportoitu liikevaihto	269,4	234,6
Raportoitu voitto ennen poistoja (EBITDA)	37,4	28,9
EBITDA:an sisältyvät kertaluonteiset erät	0,5	0,3
EBITDA ilman kertaluonteisia eriä	37,9	29,3
Raportoitu liikevoitto	31,3	22,1
Raportoitu liikevoitto, %	11,6	9,4
Liikevoittoon sisältyvät kertaluonteiset erät	0,5	1,4
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä	31,8	23,5
Vertailukelpoinen liikevoitto, %	11,8	10,0

Tilikauden rahoituskulut (netto) olivat 1,8 milj. euroa (2,1 milj. euroa) sisältäen 3,1 milj. euroa (3,5 milj. euroa) korkokuluja (netto) ja 1,6 milj. euroa (1,5 milj. euroa) valuuttakurssivoittoja (netto).

Tilikauden voitto nousi 45 % kaikkien aikojen ennätykseen ja oli 20,7 milj. euroa (14,3 milj. euroa). Myös osakekohtainen tulos nousi kaikkien aikojen ennätykseen 0,46 EUR (0,31 EUR). Lisää osakekohtaisia ja muita tunnuslukuja vuosilta 2006–2010 sekä tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty sivuilla 45–48.

Rahavirta ja taloudellinen asema

Vuoden 2010 aikana käyttöpääoman hallinnan painopistettä on vaiheittain siirretty myös asiakaspalvelun ja toimitusvarmuuden parantamiseen sekä myynnin tehostamiseen. Liikevaihdon kasvun, yrityshankinnan ja

uusien tytäryhtiöiden perustamisen, Kiinan tuotannonohjauksessa meneillään olevien muutosten ja useimpien konserniyhtiöiden kotivaluuttojen vahvistumisen seurauksena konsernin varastot nousivat 17,8 milj. euroa (pienenivät 4,0 milj. euroa vuonna 2009) viime vuoden joulukuusta.

Konsernin keskimääräisen käyttöpääoman suhde liikevaihtoon vuonna 2010 oli pienempi kuin vuonna 2009 mutta tilikautena noin 13,0 milj. euroa enemmän rahavaroja (2009: 3,0 milj. euroa vähemmän) sitoutui käyttöpääomaan vuoteen 2009 verrattuna. Tästä johtuen liiketoiminnan rahavirta heikkeni vuonna 2010 ja oli 13,0 milj. euroa (24,6 milj. euroa).

Vuoden 2010 investointien rahavirta oli 13,2 milj. euroa (6,3 milj. euroa). Normaalien 6,2 milj. euron (6,7 milj. euron) ylläpitoinvestointien lisäksi merkittävin erä oli Dynamiten 6,1 milj. euron hankinta, josta 1,3 milj. euroa liittyy sulkutilitalletukseen. Tarkemmat tiedot yrityshankinnoista ja omaisuuserien myynnistä on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.

Yllä mainituista seikoista johtuen korollinen nettovelka nousi ja oli vuoden 2010 lopussa 92,0 milj. euroa (31.12.2009: 79,4 milj. euroa). Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Omavaraisuusaste heikkeni hieman viime vuodesta ja oli 42,6 % (31.12.2009: 42,8 %) kuten myös velkaantumisaste, joka oli 71,2 % (31.12.2009: 71,1 %).

Konsernin strategian toteuttaminen

Vuonna 2010 merkittävin askel Rapalan kannattavan kasvun strategian toteuttamisessa oli Dynamiten koko osakekannan hankinta. Korkealaatuisia karppisyöttejä valmistavan Dynamiten tuotantolaitokset sijaitsevat Nottinghamissa, Englannissa. Dynamiten liikevaihto vuonna 2010 oli 8,2 milj. euroa, josta 1,8 milj. euroa sisältyi Rapalan konsernitilinpäätökseen. Dynamite on korkealaatuisten karppisyöttien markkinajohtaja Englannissa ja sillä on hyvä markkinaosuus myös muutamassa muussa Euroopan maassa. Dynamiten vuoden 2010 liikevaihdosta noin 30 % kertyi Englannin ulkopuolelta. Tavoitteena on muutamassa vuodessa kasvattaa konsernin myyntiä karppimarkkinoilla yli kaksinkertaistamalla Dynamiten myynti.

Yrityshankinta tekee Rapalasta vahvan tekijän Euroopan kasvavilla karppimarkkinoilla, joka on nopeimmin kasvava markkinasegmentti Euroopan urheilukalastuksessa. Yritysosto täydentää Rapalan brändistrategiaa ja -portfoliota sekä hyödyntää konsernin ainutlaatuista tuotanto- ja jakeluinfrastruktuuria. Rapalan omien tuotteiden jakelu Englannissa tullaan yhdistämään Dynamiten tehokkaaseen jakelujärjestelmään vuoden 2011 alkupuoliskon aikana.

Uusien jakeluyhtiöiden toiminta Valko-Venäjällä, Islannissa ja Kiinassa (lahjatavarat) alkoi vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon aikana. Vuoden viimeisellä kvartaalilla pantiin vireille jakeluyhtiöiden perustaminen Meksikoon ja Indonesiaan. Näiden yhtiöiden toiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Peltosen suksitehtaan ja Suomen-jakeluyhtiön Normark Suomi Oy:n muutto uusiin laajempiin toimitiloihin Heinolaan ja Jyväskylään eteni ja saatetaan päätökseen kuluvan tilikauden aikana. Maastohiihtosuksien kysynnän odotetaan entisestään kasvavan kun konsernin Venäjän-jakeluyhtiö aloittaa talviurheiluvälineliiketoiminnan vuoden 2011 aikana.

Unkarin-jakeluyhtiössä toteutettiin vuoden aikana liiketoiminnan tehostamis- ja kehityshanke, joka sisälsi mm. muuton uusiin toimitiloihin Budapestissa.

Käyttöpääoman vähentäminen ja kassavirran parantaminen ovat yhä johdon tärkeimpiä painopisteitä. Viimeisen kahden vuoden aikana saavutettujen tulosten ansiosta huomiota on siirretty varastojen alentamisesta myös toimitusvarmuuden parantamiseen ja konsernin asiakastoimitusten ja myynnin tehostamiseen. Konsernin toimitusketjun kehittäminen toimitusaikojen lyhentämiseksi, osto- ja hankintatoimintojen parantamiseksi, varastojen alentamiseksi ja asiakastoimitusten tehostamiseksi jatkuu edelleen vuonna 2011. Tavoitteena on asiakaspalvelun tason parantaminen suhteellisesti alhaisemmalla ja nopeammin kiertävällä varastotasolla.

Myös orgaaniseen kasvuun panostettiin laajentamalla olemassa olevia tuotekategorioita. Kauden 2011 uutuustuotteet esiteltiin markkinoille kesä-heinäkuussa ja esimerkiksi konsernin innovatiivinen Gore-kuituja sisältävä Sufix 832 -uutuussiima on otettu markkinoilla erittäin hyvin vastaan ympäri maailman. Todisteena konsernin tuotekehityksen menestyksestä, Rapala-uistimilla saatiin jälleen eniten maailmanennätyskaloja IGFA:n (maailman urheilukalastusjärjestö) vuoden 2010 maailmanennätyskalojen tilastossa.

Henkilökunta ja tuotekehitys

Konsernin henkilöstömäärä nousi 2 % tilikauden aikana ja oli vuoden lopussa 2 313 henkilöä (2 271). Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä nousi 3 % ja oli 2 317 henkeä (2 259). Tarkemmat tiedot henkilöstöstä on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7 ja Yritysvastuu ja kestävä kehitys -osiossa.

Tutkimus- ja kehityskulut nousivat 5 % ja olivat 2,1 milj. euroa (2,0 milj. euroa) vuonna 2010.

Riskienhallinta, ympäristöasiat ja yhteiskuntavastuu

Aiemmin kehitetyt riskienhallinnan ja sisäisen kontrollin prosessit olivat käytössä ja niitä kehitettiin edelleen vuoden 2010 aikana. Hallitus täydensi tältä osin yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää (Corporate Governance) vuoden 2010 lopussa. Lisäksi hallitus päivitti ja vahvisti uuden selvityksen yhtiön hallinnointija ohjausjärjestelmästä, joka on saatavilla Rapalan internetsivuilla osoitteessa www.rapala.com.

Yhteiskuntavastuun raportoinnissa otettiin merkittäviä askelia vuonna 2009 laajentamalla sitä ympäristövastuun lisäksi myös konsernin taloudellisen ja sosiaalisen yhteiskuntavastuun raportointiin ja tätä samaa raportointia jatkettiin myös vuonna 2010.

Konsernin riskienhallintaperiaatteita ja yritysvastuuta sekä näillä osa-alueilla saavutettua edistymistä on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen Riskienhallinta- ja Yritysvastuu ja kestävä kehitys -osioissa.

Tietoa osakkeenomistajista, osakassopimuksesta, osakkeista, optioista ja hallituksen valtuutuksista on esitetty konsernitilinpäätöksen Osakkeet ja osakkeenomistajat -osiossa. Lähipiiritapahtumat on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28.

Lähiajan näkymät

Maailmantalouden tilaan ja kasvuvauhtiin edelleen liittyvistä epävarmuuksista huolimatta taloudelliset trendit näyttäisivät kääntyneen positiivisiksi. Vuonna 2010 konsernin liiketoiminta kehittyi suotuisasti. Myös näkemys yleisestä markkinatilanteesta ja -sentimentistä vuonna 2011 on positiivinen eikä näköpiirissä ole merkittäviä uhkia, olettaen että maailmantaloudessa tai poliittisissa järjestelmissä ei tapahdu odottamattomia kriisejä.

Myynnin kasvun odotetaan jatkuvan Itä-Euroopassa. Länsi-Euroopan markkinatilanteen odotetaan pysyvän vakaana, mutta konsernin myynnin kasvavan konsernin vahvan jakeluyhtiöverkoston ja Dynamiten hankinnan

johdosta. Talviurheiluvälineiden hyvä menekki tulee tukemaan Pohjoismaiden myyntiä vuoden alkupuoliskolla ja hyvä myyntisesonki antaa hyvät lähtökohdat tulevan talvikauden ennakkomyynnille ja syksyn toimituksiin. Pohjois-Amerikassa yleisen vähittäismyynnin odotetaan elpyvän, joskin hitaasti, ja konsernin asema USA:n markkinoilla on vahva. Konsernin myynnin kasvua tulee myös tukemaan uusien tytäryhtiöiden perustaminen sekä onnistuneet uutuustuotteiden lanseeraukset, kuten Sufix 832 -kalastussiima. Konsernin valmistusyksiköt ovat hyvin valmistautuneita tulevan kalastuskauden kysyntään.

Konsernin tilauskanta kasvoi 7 % viime vuodesta ja oli joulukuun lopussa 47,0 milj. euroa (43,8 milj. euroa). Tilikauden 2011 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta 2010 ja tavoitteena on myös kasvattaa vertailukelpoista liikevoittomarginaalia.

Esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,23 euroa (0,19 euroa) osakkeelle ja että loppuosa jakokelpoisista varoista siirretään voittovarojen tilille. Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2010 olivat 34,7 milj. euroa.

Konsernin taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Konsernin maksuvalmius on hyvä, ja hallituksen näkemyksen mukaan ehdotetun suuruinen osingonjako ei heikennä konsernin maksuvalmiutta.

Helsingissä 10.2.2011

Rapala VMC Oyj:n hallitus

R a p a l a Ti l i n p ä ä t ö s 2 0 1 0 5

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Rapala VMC Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Rapala VMC Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2010 –31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 24. helmikuuta 2011

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Mikko Järventausta KHT

Ernst & Young Oy, Elielinaukio 5 B, 00100 Helsinki

konsernitilinpäätös, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj. EUR	Liitetieto	2010	2009
Liikevaihto	2	269,4	234,6
Liiketoiminnan muut tuotot	4	0,7	1,2
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		11,0	-3,6
Valmistus omaan käyttöön		0,9	0,1
Materiaalit ja palvelut	6	-135,7	-105,0
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	7	-59,1	-53,8
Liiketoiminnan muut kulut	5	-49,7	-44,7
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia		37,4	28,9
Poistot ja arvonalentumiset	8	-6,1	-6,9
Liikevoitto		31,3	22,1
Rahoitustuotot	10	8,5	6,4
Rahoituskulut	10	-10,4	-8,5
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	14	0,0	0,0
Voitto ennen veroja		29,5	19,9
Tuloverot	11	-8,7	-5,7
Tilikauden voitto		20,7	14,3
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		18,0	12,1
Määräysvallattomille omistajille		2,8	2,2
Osakekohtainen tulos	30
Osakekohtainen tulos, EUR		0,46	0,31
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR		0,46	0,31
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl		39 038	39 208
Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl		39 038	39 208

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Milj. EUR	Liitetieto	2010	2009
Tilikauden voitto		20,7	14,3
Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioitu *	11
Muuntoerot		7,8	1,5
Voitot ja tappiot rahavirran suojauksista
Kauden aikaiset lisäykset/vähennykset		-1,9	-0,4
Luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut		0,7	0,3
Voitot ja tappiot rahavirran suojauksista yhteensä		-1,2	-0,1
Voitot ja tappiot nettosijoituksien suojauksista
Kauden aikaiset lisäykset/vähennykset		-1,1	0,2
Voitot ja tappiot nettosijoituksien suojauksista yhteensä		-1,1	0,2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä		5,5	1,6
Tilikauden laaja tulos		26,3	15,9
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		23,1	13,6
Määräysvallattomille omistajille		3,2	2,3

* Jokaiseen laajan tuloksen erään liittyvä verovaikutus on esitetty liitetiedossa 11.

KONSERNIN TASE

Milj. EUR	Liitetieto	2010	2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	12	46,5	43,7
Tavaramerkit	12	17,1	11,3
Asiakassuhteet	12	2,2	1,3
Muut aineettomat hyödykkeet	12	2,0	1,9
Maa-alueet	13	1,8	1,6
Rakennukset ja rakennelmat	13	8,0	7,8
Koneet ja kalusto	13	13,2	12,1
Muut aineelliset hyödykkeet	13	5,0	4,5
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	13	0,7	1,4
Osuudet osakkuusyrityksissä	14	0,0	0,0
Myytävissä olevat rahoitusvarat 1)	15	0,3	0,3
Korolliset saamiset 1)	16	1,5	0,1
Korottomat saamiset	16	0,2	0,2
Johdannaiset 1)	16, 22		0,0
Laskennalliset verosaamiset	11	8,9	7,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä		107,4	94,2
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	17	112,2	94,4
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	16	55,3	41,9
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		1,2	1,5
Johdannaiset 1)	16, 22	0,0	0,1
Korolliset saamiset 1)	16	0,0	0,1
Rahavarat 1)	18	27,9	29,0
Lyhytaikaiset varat yhteensä		196,6	167,0
Varat yhteensä		304,0	261,2

Milj. EUR	Liitetieto	2010	2009
OMA PÄÄ OMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma		3,6	3,6
Ylikurssirahasto		16,7	16,7
Arvonmuutosrahasto		-1,5	-0,3
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		4,9	4,9
Omat osakkeet		-2,5	-1,4
Edellisten tilikausien voitto		82,7	71,9
Tilikauden voitto		18,0	12,1
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	19	121,8	107,4
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus		7,4	4,2
Oma pääoma yhteensä		129,2	111,7
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 1)	24	25,3	35,5
Korottomat velat	25	4,3	3,1
Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet	20	1,3	1,0
Käteisvaroina maksettavat optiojärjestelyt	29		0,3
Laskennalliset verovelat	11	8,0	5,6
Varaukset	21	0,0	0,0
Johdannaiset 1)	22, 24	1,8	0,4
Pitkäaikaiset velat yhteensä		40,8	46,0
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 1)	24	94,1	73,0
Ostovelat ja muut korottomat velat	25	38,6	29,3
Käteisvaroina maksettavat optiojärjestelyt	29	0,3
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		0,3	1,1
Varaukset	21	0,2	0,0
Johdannaiset 1)	22, 24	0,4	0,0
Lyhytaikaiset velat yhteensä		134,0	103,5
Oma pääoma ja velat yhteensä		304,0	261,2

1) Sisältyvät korolliseen nettovelkaan.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. EUR	Liitetieto	2010	2009
Tilikauden voitto		20,7	14,3
Oikaisuerät
Tuloverot	11	8,7	5,7
Rahoitustuotot ja -kulut	10	1,8	2,1
Ei-rahamääräisten erien oikaisu
Poistot ja arvonalentumiset	8	6,1	6,9
Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät	7, 29	0,0	0,3
Kurssierot	10	0,4	-0,1
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	14	0,0	0,0
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä
tytäryhtiöiden myyntivoitot ja -tappiot		0,0	-0,3
Varausten ja työsuhde-etuuksien muutos		0,4	0,1
Muut oikaisut			0,0
Maksetut korot		-3,3	-3,4
Saadut korot		0,2	0,2
Maksetut verot		-8,8	-5,3
Saadut osingot		0,0	0,0
Muut rahoituserät, netto		-0,2	1,1
Oikaisuerät yhteensä		5,3	7,3
Käyttöpääoman muutos
Saamisten muutos		-8,8	6,6
Vaihto-omaisuuden muutos		-11,2	5,6
Velkojen muutos		7,0	-9,2
Käyttöpääoman muutos yhteensä		-13,0	3,0
Liiketoiminnan nettorahavirta		13,0	24,6
Investointien rahavirta
Aineettomien hyödykkeiden myynnit Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	12 12	0,1 -0,1	-0,1
Aineellisten hyödykkeiden myynnit	13	0,2	2,4
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	13	-6,1	-6,5
Muiden pitkäaikaisten varojen myynnit	15		0,2
Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin	15		0,0
Dynamite Baits -yrityshankintaan liittyvä sulkutilitalletus	3, 16	-1,3
Sufix-tuotemerkin hankinta	3, 12	-1,2	-1,1
Ultrabite-tuotemerkin hankinta	12		-0,9
Dynamite Baits yrityshankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	3	-4,8
Muut tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	3	0,0	-0,1
Korollisten saamisten muutos		0,0	-0,1
Investointien rahavirta yhteensä		-13,2	-6,3

Milj. EUR	Liitetieto	2010	2009
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot		-7,4	-7,5
Omien osakkeiden hankinta		-1,1	-0,6
Pitkäaikaisten lainojen nostot		2,4	5,7
Lyhytaikaisten lainojen nostot		93,0	33,3
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-14,4	-11,6
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		-74,9	-40,3
Rahoitusleasingvelkojen maksut		-0,1	0,0
Rahoituksen rahavirta yhteensä		-2,5	-20,8
Oikaisut		-0,5	0,8
Rahavarojen muutos		-3,2	-1,7
Rahavarat tilikauden alussa		29,0	30,6
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		2,2	0,1
Rahavarat tilikauden lopussa	18	27,9	29,0

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	Emoyhtiön omistajille kuuluva pääoma
			Arvon-	Sijoitetun				Määräys-	Oma
	Osake-	Ylikurssi-	muutos-	vapaan pää-	Omat		Kertyneet	vallattomien	pääoma
Milj. EUR	pääoma	rahasto	rahasto	oman rahasto	osakkeet	Muuntoerot	voittovarat	omistajien osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2009	3,6	16,7	-0,3	4,9	-0,9	-13,8	91,5	1,9	103,7
Tilikauden voitto							12,1	2,2	14,3
Muut laajan tuloksen erät *
Muuntoerot						1,3		0,1	1,5
Voitot ja tappiot rahavirran suojauksista			-0,1						-0,1
Voitot ja tappiot nettosijoituksien suojauksista						0,2			0,2
Tilikauden laaja tulos			-0,1			1,5	12,1	2,3	15,9
Omien osakkeiden hankinta					-0,6				-0,6
Osingonjako							-7,5		-7,5
Osakeperusteiset maksut							0,1		0,1
Muut muutokset							0,0	0,0	0,0
Oma pääoma 31.12.2009	3,6	16,7	-0,3	4,9	-1,4	-12,3	96,3	4,2	111,7
Tilikauden voitto							18,0	2,8	20,7
Muut laajan tuloksen erät *
Muuntoerot						7,4		0,4	7,8
Voitot ja tappiot rahavirran suojauksista			-1,2						-1,2
Voitot ja tappiot nettosijoituksien suojauksista						-1,1			-1,1
Tilikauden laaja tulos			-1,2			6,3	18,0	3,2	26,3
Omien osakkeiden hankinta					-1,1				-1,1
Osingonjako							-7,4		-7,4
Osakeperusteiset maksut							-0,1		-0,1
Muut muutokset							0,0		0,0
Oma pääoma 31.12.2010	3,6	16,7	-1,5	4,9	-2,5	-6,0	106,7	7,4	129,2

* Verovaikutus huomioitu

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Perustiedot

Rapala VMC Oyj ("yhtiö") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Asikkala. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta 1998 lähtien. Emoyhtiö Rapala VMC Oyj ja sen tytäryhtiöt (yhdessä "Rapala" tai "konserni") toimivat noin 30 maassa ja yhtiö on yksi maailman johtavia kalastustarvikeyhtiöitä.

Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1. – 31.12.2010. Yhtiön hallitus on kokouksessaan 9.2.2011 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös yhtiökokouksessa, joka pidetään tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa konsernin internetsivuilta www.rapala.com tai osoitteesta Arabiankatu 12, 00560 Helsinki.

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2010 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY 1606/2002) säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konserni ei ole, ennen niiden pakollista voimaantuloa, soveltanut uusia, uudistettuja tai muutettuja standardeja tai tulkintoja, jotka eivät ole vielä voimassa.

Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina.

Sovelletut uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat

Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia, uudistettuja tai muutettuja standardeja ja tulkintoja: • IFRS 2 Osakeperusteiset maksut (muutos; voimassa 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin muutos vaikuttaa käteisvaroina maksettavien osakeperusteisten maksujen käsittelyyn konserniyhtiöiden erillistilinpäätöksissä. Muutoksella ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

• IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (uudistus) (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardiin tehdyt muutokset laajentavat IFRS 3:n soveltamisalaa sekä vaikuttavat mm. hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Ehdollinen kauppahinta arvostetaan käypään arvoon ja sen myöhempi muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kirjataan aktivoinnin sijasta kuluksi.

• IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (muutos) (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin muutos vaikuttaa vaiheittaisten yrityshankintojen sekä vaiheittaisten yritysmyyntien kirjanpitokäsittelyyn. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksesta syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita kohdistetaan määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen määrän.

•IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (muutos; voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

• IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinnan mukaan muuna kuin rahana jaettava osinko tulee arvostaa käypään arvoon. Jaettavien varojen kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Tulkinnalla ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

• IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta (EU:n myöhästyneen hyväksynnän vuoksi tulkinta on voimassa vasta 1.1.2010 tai sen jälkeen tapahtuneissa omaisuuserien siirroissa): Tulkinta koskee yhteisöjä, jotka saavat asiakkailtaan käyttöomaisuutta. Tulkinnalla ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Lisäksi IFRS-standardien vuosittaisen kehityshankkeen tuomat muutokset, jotka on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa, on otettu huomioon konsernitilinpäätöksessä.

Uusien ja muutettujen standardien ja tulkintojen soveltaminen 2011–2013

Konserni aloittaa seuraavien uusien, uudistettujen tai muutettujen standardien ja tulkintojen soveltamisen vuonna 2011: • IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (uudistettu; voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Konsernin arvion mukaan uudistuksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

• IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (muutos; voimassa 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee valuuttamääräisten osakeantien, optioiden tai merkintäoikeuksien luokittelua. Konsernin arvion mukaan uudella tulkinnalla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. • IFRIC 14 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys (muutos; voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Konsernin arvion mukaan tulkinnan muutoksella ei

tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. • IFRIC 19 Rahoitusvelkojen muuttaminen oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi (voimassa 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikau-silla). Konsernin arvion mukaan uudella tulkinnalla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konserni aloittaa seuraavien uusien, uudistettujen tai muutettujen standardien ja tulkintojen soveltamisen vuonna 2012 tai myöhemmin:

• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – rahoitusvarojen siirrot (muutos; voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen ei arvioida merkittävästi vaikuttavan konsernitilinpäätöksen liitetietoihin. Standardimuutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• IAS 12 Tuloverot (muutos; voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos lisää standardiin poikkeuksen, jonka mukaan IAS 40 Sijoituskiinteistöt -standardin mukaan käypään arvoon arvostettuun sijoituskiinteistöön liittyvän laskennallisen verovelan tai -saamisen kirjaaminen perustuu kumottavissa olevaan oletukseen, että kiinteistön kirjanpitoarvo tullaan kerryttämään kokonaisuudessaan myynnin kautta. Muutoksella ei arvioida olevan vaikutusta konsernitilinpääkseen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla; aikaisempi soveltaminen sallittu). Tämä uusi standardi tulee vaiheittain korvaamaan kokonaan nykyisen 'IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen' -standardin. Konserni arvioi standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää yhtiön ja sen tytäryhtiöt, joiden osakkeiden äänivallasta yhtiö hallitsee joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin puolet tai joihin sillä on muutoin määräysvalta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on laadittu samalle tilikaudelle samojen laatimisperiaatteiden mukaisesti.

Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Hankinnasta syntyy liikearvoa, jos hankintameno ylittää hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos hankintameno alittaa konsernin hankkiman nettovarallisuuden käyvän arvon, näiden erotus kirjataan suoraan konsernin tuloslaskelmaan. Liikearvoista ei tehdä poistoja vaan liikearvoille suoritetaan arvonalentumistestaus vuosittain. Hankintameno sisältää mahdollisen ehdollisen kauppahinnan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan aktivoinnin sijasta kuluksi. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt on konsolidoitu hankintahetkestä alkaen ja myydyt yhtiöt myyntihetkeen asti. Konserni alkoi soveltaa uudistettua IFRS 3 -standardia kaikkiin liiketoimintojen yhdistämisiin 1.1.2010 alkaen.

Osakkuusyhtiöt, joissa konsernilla on 20–50 %:n osuus äänivallasta ja huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Siinä konsernin osuus osakkuusyhtiön tuloksesta sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan liikevoiton jälkeen. Osakkuusyhtiön kirjanpitoarvo kuvastaa konsernin osuutta osakkuusyrityksen nettovarallisuudesta lisättynä hankinnassa syntyneellä liikearvolla ja vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Mahdolliset realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyhtiön välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden

mukaisesti. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernin laskentaperiaatteita. Kun konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, osakkuusyritysosakkeet merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyhtiöihin liittyen.

Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Konsernin kaikki sisäiset liiketapahtumat kuten saamiset, velat ja sisäinen osingonjako sekä realisoitumattomat varaston ja aineellisten hyödykkeiden sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus on erotettu tuloksesta ja esitetty omana eränään konsernin omassa pääomassa määräysvallattomien omistajien omistusosuuden mukaisesti. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneiden liiketoimien vaikutukset on kirjattu omaan pääomaan, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Konserni alkoi soveltaa uudistettua IAS 27 -standardia kaikkiin määräysvallattomien omistajien kanssa tehtyihin liiketoimiin 1.1.2010 alkaen.

Ulkomaanrahanmääräiset tapahtumat

Kukin tytäryhtiö määrittelee oman toiminnallisen valuuttansa ja kaikki sen tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siinä valuutassa ("toiminnallinen valuutta").

Ulkomaanrahanmääräiset liiketapahtumat muunnetaan toiminnalliseen valuuttaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakursseja. Ulkomaanrahanmääräiset monetaariset saamiset ja velat muunnetaan toiminnalliseksi valuutaksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaanrahanmääräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu toiminnallisen valuutan määräisiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on muunnettu toiminnalliseen valuuttaan käyttämällä tapahtumapäivän kurssia. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle. Kurssierot ulkomaanrahanmääräisten korollisten saamisten ja velkojen muuntamisesta kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kirjataan tuloslaskelmaan kun kyseisestä yksiköstä luovutaan.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on yhtiön toiminnallinen ja raportointivaluutta. Tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen ja raportointivaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan tilikauden keskikurssiin. Näiden tytäryhtiöiden taseet muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssilla. Muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään kertyneissä muuntoeroissa omassa pääomassa. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja näitä tehokkaasti suojaavien lainojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö, jonka toiminnallinen ja raportointivaluutta on muu kuin euro, myydään, mahdolliset valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä syntyvää kokonaisvoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten tytäryritysten hankinnasta syntyvät liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten tytäryhtiöiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisenä.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää myynnistä saadut tuotot vähennettynä välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisten myyntien kurssieroilla. Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle eikä konsernilla ole enää merkittävää epävarmuutta liittyen myynnin laskutukseen, kustannuksiin tai siihen liittyen, että asiakas palauttaisi tavaran. Tuotteiden lähettämisestä ja jakelusta aiheutuneet kulut sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa. Rojaltituottojen tuloutus tapahtuu sopimuksen sisällön mukaisesti. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Tuloverot

Konsernin tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Muihin laajan tulokseen eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Osuus

osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.

Laskennalliset verot lasketaan velkamenetelmän mukaisesti kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassa olevia verokantoja käyttäen. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, varastoista ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verosaaminen siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Tutkimus- ja kehityskulut

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta syntyneet kulut kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, lukuun ottamatta kuluja, jotka kohdistuvat selvästi tietyt kriteerit täyttäviin kehityshankkeisiin. Tällaisiin hankkeisiin liittyvät kehityskulut on aktivoitu, jos ne ovat selvästi erotettavissa ja jos kehitetyt tuotteet on arvioitu teknisesti toteutuskelpoisiksi ja kaupallisesti kannattaviksi. Kulujen aktivoinnin edellytyksenä on, että odotettavat tuotot kattavat kertyneet ja tulevat kehitys- ja tuotantokulut sekä myynti- ja hallintokulut. Lisäksi projektin loppuun saattamiseksi tulee olla käytettävissä tarvittavat resurssit. Aktivoidut kehitysmenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen osalta. Kehityskulut jaksotetaan enintään viidelle vuodelle ja poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan.

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksen hankintahetken nettovarallisuuden käyvästä arvosta. 31.12.2009 asti hankintamenoon sisällytettiin muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Sen sijaan 1.1.2010 jälkeen tehtyjen hankintojen osalta välittömästi hankinnasta johtuvat menot on kirjattu kuluksi. Ennen 1.1.2004 hankittujen liiketoimintojen yhdistämisen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumistestillä. Tätä tarkoitusta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, vähennettynä arvonalentumistappiolla. Liikearvosta ei tehdä poistoja.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomiin hyödykkeisiin lasketaan asiakassuhteet, tavaramerkit, aktivoidut tuotekehitysmenot, patentit, tekijänoikeudet, lisenssit ja ohjelmistojen käyttöoikeudet. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumistappiolla ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee kolmesta viiteentoista vuoteen. Tavaramerkkien ja muiden aineettomien hyödykkeiden, joiden taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Useimmista tavaramerkeistä ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Tavaramerkit on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumistappiolla. Aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Yrityskaupoissa hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvoista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, vähennettynä arvonalentumistappiolla ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Yrityskaupoissa hankittuihin aineellisiin hyödykkeisiin sovelletaan käypää arvoa hankintahetkellä. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan määrittelemätön taloudellinen pitoaika.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset ja rakennelmat 10–20 vuotta Koneet ja kalusto 5–10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvoista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- tai perusparannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, ja poistetaan tasapoistoin niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot tai tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja kirjanpitoarvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten hyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot aktivoidaan osana ehdot täyttävän hankittavan tai valmistettavan omaisuuserän hankintamenoa. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Julkiset avustukset

Valtiolta tai muilta tahoilta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin systemaattisella tavalla samoille tilikausille kuin ne kulut, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset tuloutetaan tasaerin omaisuuden taloudellisena käyttöaikana silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että aineellisten hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Taseessa avustukset vähennetään niihin liittyvän aineellisen hyödykkeen arvosta. Avustukset kirjataan oikaisemaan poistoja omaisuuden taloudellisena käyttöaikana. Tällä hetkellä konsernin kaikki avustukset on tuloutettu tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman hyödykkeen arvo on alentunut. Jos viitteitä on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta voivat olla esimerkiksi merkittävät muutokset markkinatilanteessa ja myyntihinnoissa, päätökset huomattavista uudelleenjärjestelyistä sekä muutokset kannattavuudessa. Liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan joka tapauksessa vuosittain. Arvonalennustestausta varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa.

Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumisen määrä lasketaan vertaamalla omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaavan omaisuuserän kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän avulla on saatavissa. Diskonttokorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhtaisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Aikaisemmin tehty arvonalentumiskirjaus perutaan, jos kerrytettävissä olevassa rahamäärässä on tapahtunut muutos. Arvonalentumiskirjauksen peruuttaminen ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan kirjanpitoarvoon, kuin mikä taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu. Liikearvoon tehtyä arvonalentumista ei peruuteta.

Myytävänä olevat omaisuuserät

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon arvioiduilla myynnistä syntyvillä menoilla vähennettynä. Kun omaisuuserä on luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi tai kuuluu luovutettavien erien ryhmään, siitä ei tehdä poistoja. Mikäli luokittelukriteeri ei täyty, perutaan luokittelu ja omaisuuserä arvostetaan luokittelua edeltäneeseen tasearvoon vähennettynä poistoilla ja arvonalennuksilla tai sitä alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Myytävänä olevaksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä sekä myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joilla konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista eduista ja riskeistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen sopimuksen alkaessa varoiksi määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamishetkellä, tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon.

Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoituskuluun ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vastaavat leasingvuokravastuut sisältyvät rahoituskustannuksilla vähennettynä korollisiin velkoihin. Rahoituksen korko-osuus kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana. Rahoitusleasingillä vuokratut aineelliset hyödykkeet poistetaan joko suunnitelman mukaan taloudellisena käyttöaikana tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen keston aikana.

Aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa vuokranantajalle jää kaikki omistamiselle ominaiset edut ja riskit, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muiden vuokrasopimuksien vuokrat merkitään kuluiksi tasasuuruisina erinä vuokraajan kuluessa. Saadut kannustimet on vähennetty maksetuista vuokrista hyödyn ajallisen jakautumisen perusteella.

Tällä hetkellä konsernilla ei ole muita järjestelyitä, jotka sisältävät vuokrasopimuksen.

Konserni vuokralle antajana

Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin hyödykkeisiin. Ne poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa, kuten vastaavat omassa käytössä olevat aineelliset hyödykkeet. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Rahoitusvarat

Konserni luokittelee rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, eräpäivään asti pidettäviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin ja myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Konserni tekee rahoitusvarojen luokitteluun liittyvät päätökset ostohetkellä ja arvioi luokitusta vuosittain. Rahoitusvaroja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin varoihin ja ne voivat olla korollisia ja korottomia.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat (käyvän arvon vaihtoehdon soveltaminen). Konsernilla ei ole rahoitusvaroja, joissa olisi sovellettu käyvän arvon vaihtoehtoa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on tarkoitettu myytäväksi lyhyellä aikavälillä. Konsernin kaikki valuuttajohdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat ovat sellaisia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka yhtiöllä on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Lainat ja muut saamiset esitetään taseessa jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Mahdolliset transaktiokulut sisällytetään alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Tuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmaan kun kyseiset lainat ja muut saamiset kirjataan pois taseesta, arvon alentuessa ja normaalin lyhennysprosessin myötä.

Muut rahoitusvarat luokitellaan myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyttäen noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja, kassavirtojen nykyarvomenetelmää ja soveltuvia arvonmääritysmalleja. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon arvonalennuksilla oikaistuna. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään muista laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan silloin, kun rahoitusvara myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että rahoitusvarasta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevien sijoitusten ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Johdannaiset ja suojauslaskenta

Konsernilla on rahoitusmarkkinariskejä erityisesti valuuttakurssiriskiin ja korkoriskiin liittyen. Rahoitusriskien suojaamiseen käytetään ajoittain johdannaisia. Kaikki johdannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, kassavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin.

Osa johdannaisista voidaan määritellä suojausinstrumenteiksi ja tällöin niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Jos suojauslaskentaa ei sovelleta, kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojausinstrumentin kirjanpidollinen käsittely riippuu suojaussuhteesta.

Rahavirran suojauslaskennan soveltamiskriteerit täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin siltä osin kuin suojaus on tehokas. Suojauksen tehottomaan osaan liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli suojauslaskentaa ei sovelleta, johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin ja rahoituseriin mikäli johdannaisinstrumentti liittyy korollisiin rahoitusvaroihin tai -velkoihin. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatun johdannaisen kertyneet voitot tai tappiot uudelleen luokitellaan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan, tai silloin kun suojauksen kohteena ollut tytäryhtiö myydään tai puretaan.

Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti samoin kuin suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Jos johdannaissopimus ei täytä suojauslaskennan ehtoja, käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan.

Tällä hetkellä konsernilla on lyhytaikaisia nollakustanteisia valuuttaoptiopari-instrumentteja sekä valuuttatermiinejä. Niihin ei sovelleta suojauslaskentaa, mutta ne on tehty suojaamaan liiketoiminnan rahavirtaa valuuttakurssiriskiltä. Instrumenttien käypä arvo saadaan pankilta.

Konsernilla on myös koronvaihtosopimuksia, jotka täyttävät, rahavirran suojauksen ehdot. Korkojohdannaisten diskontatun rahavirran menetelmällä laskettu käypä arvo saadaan pankilta. Tällä hetkellä konsernilla ei ole käyvän arvon suojauksia tai kytkettyjä johdannaisia.

Konserni soveltaa suojauslaskentaa ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksessa käytetään valuuttalainoja. Suojaukset käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Arvonmuutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sisältyviin muuntoeroihin ja tehoton osuus tuloslaskelman rahoituseriin. Nettosijoituksen suojauksesta laajan tuloksen muuntoeroihin kirjatut voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan silloin, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.

Silloin kun suojauslaskentaa sovelletaan, suojausohjelmat dokumentoidaan IAS 39 -standardin vaatimusten mukaisesti ja suojausinstrumenttien tehokkuus testataan etu- ja jälkikäteen.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFOmenetelmää (first-in, first-out) käyttäen tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa likimain samaan lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden hankintakulut, välittömät valmistuspalkat, poistot, muut välittömät valmistuskulut sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista, mutta ei vieraan pääoman kuluja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla ja arvioiduilla myynnin toteuttamiseksi välttämättömillä menoilla.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä luottotappiovarauksilla. Myyntisaamisista tehdään luottotappiovaraus kun on olemassa perusteltu näyttö (kuten myyntisaamisten merkittävä viivästyminen sekä epäonnistuneet perintätoimenpiteet tai asiakkaan tunnetuista talousvaikeuksista johtuva korkeampi todennäköisyys maksukyvyttömyydelle), että kaikkia saamisia ei saada alkuperäisin ehdoin. Arvio ja päätös luottotappiovarauksista tehdään yksiköissä tapauskohtaisesti.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Pankeista saadut tililuotot sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin lainoihin.

Omat osakkeet

Konsernin hankkimat omat osakkeet niihin suoraan liittyvine menoineen kirjataan konsernitilinpäätöksessä oman pääoman vähennykseksi kaupankäyntipäivänä. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerät esitetään oman pääoman muutoksena.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin käypään arvoon lisättynä transaktiokustannuksilla. Seuraavina tilikausina rahoitusvelat esitetään jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Myös yritystodistukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Tuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmaan kun kyseinen velka kirjataan pois taseesta, arvon alentuessa ja normaalien velkalyhennysten myötä.

Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia ja korottomia. Yrityshankintojen tulevaisuuden tapahtumiin perustuvat lisävastikkeet luokitellaan korottomiksi rahoitusveloiksi.

Rahoituserien kirjaaminen taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen

Rahoitusvarat ja -velat, paitsi johdannaiset, sekä myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan selvityspäivänä.

Rahoitusvarat ja -velat kirjataan taseeseen silloin ja vain silloin, kun konsernista tulee rahoitusinstrumenttia koskevien sopimusehtojen osapuoli.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta silloin ja vain silloin, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai kun konserni siirtää rahoitusvaroihin kuuluvan erän toiselle osapuolelle niin, että omistamiseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin siirtyvät toiselle osapuolelle. Konserni poistaa rahoitusvelan tai osan rahoitusvelasta taseestaan silloin ja vain silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Rahoitusvarojen arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Lainojen ja muiden saamisten arvonalentumistappio lasketaan omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappio lasketaan hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän arvon erotuksena, vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tuloslaskelmaan kirjatuilla arvonalentumistappioilla. Sellaisen noteeraamattoman oman pääoman ehtoisen instrumentin, jota ei merkitä taseeseen käypään arvoon, koska sen käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, arvonalentumistappio määritetään rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjanpitoarvon ja vastaavanlaisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tarkasteluhetken markkinatuotolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena.

Kaikki arvonalentumiskirjaukset kirjataan tuloslaskelmaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen muihin laajan tuloksen eriin

K o n s e r n i t i l i n p ä ä t ö s , I F R S

kirjattu kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan luokittelusta johtuvana oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai arvonalentuminen on pysyvä.

Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio voidaan peruuttaa, mikäli peruutuksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvarojen ja myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien arvonalentumistappiot perutaan tuloslaskelman kautta. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappioiden peruuntuminen kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Sellaisen noteeraamattoman oman pääoman ehtoisen instrumentin, jota ei merkitä taseeseen käypään arvoon, koska sen käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, arvonalentumistappiota ei saa peruuttaa.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvästä riskistä.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Konserni toimii sellaisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jakelijana, josta on annettu Euroopan unionin direktiivi. Odotetut kustannukset kirjataan muihin liiketoiminnan kuluihin ja lyhytaikaisiin korottomiin velkoihin.

Työsuhde-etuudet

Eläkkeet

Konserniyhtiöillä on useita eläkejärjestelyitä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.

Konsernilla on etuuspohjaisia järjestelyitä ainoastaan Ranskassa ja Ruotsissa. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekustannukset on laskettu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää, jossa eläkekustannukset on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kokonaiskustannus työntekijöiden jäljellä olevalle palvelusajalle vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimien vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaisesti. Eläkevastuuna esitetään tulevien arvioitujen eläkemaksujen nykyarvo. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, siltä osin kuin ne ylittävät 10 % eläkevelvoitteista tai varojen käyvästä arvosta, kirjataan tuloslaskelmaan työntekijöiden jäljellä olevalle keskimääräiselle palvelusajalle. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä sinä aikana, jonka kuluessa ne vapaakirjautuvat. Mikäli etuudet vapaakirjautuvat välittömästi, ne kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu avaavaan taseeseen siirtymähetkellä 1.1.2004.

Osakeperusteiset maksut

Tällä hetkellä konsernilla on voimassa yksi erillinen osakeperusteinen kannustusjärjestelmä: rahana maksettava synteettinen optio-ohjelma. Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämispäivänä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson ajalle ja vastaava oikaisu tehdään omaan pääomaan tai velkoihin. Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset kannustusjärjestelmät uudelleenarvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä, ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Osakeperusteisten kannustusjärjestelmien tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Osakeperusteisten kannustusjärjestelmien myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden tai osakepalkkioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Myöntämispäivä on päivä, jona yhtiö ja vastapuoli sopivat osakeperusteisesta järjestelystä ja jona molemmilla osapuolilla on yhteisymmärrys kaikista järjestelyn ehdoista. Optio-oikeudet on arvostettu käypään arvoon käyttäen Black-Scholes optioiden arvostusmenetelmää. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, mutta ne on otettu huomioon optioiden lukumäärässä, joiden odotetaan toteutuvan. Yhtiö tarkastelee säännöllisin väliajoin tehtyjä oletuksia ja tarkastaa arvioitaan lopullisesta osakeperusteisten palkkioiden määrästä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan ja vastaava oikaisu tehdään omaan pääomaan tai velkoihin.

Kun osakeoptio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiokuluilla oikaistuna) kirjataan osakepääomaan (nimellisarvo) ja ylikurssirahastoon.

Osinko

Hallituksen esittämää osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla kauden tulos kunkin kauden keskimääräisellä osakemäärällä. Jos takaisin ostettuja

omia osakkeita on, niiden keskimääräinen määrä on vähennetty ulkona olevien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä.

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Siinä optiot oletetaan käytetyiksi tilikauden alussa tai sen jälkeisenä liikkeeseenlaskupäivänä ja saaduilla varoilla oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä markkinahinnalla. Ulkona olevien osakkeiden painotetun keskimääräisen lukumäärän lisäksi jakajaan sisällytetään optioiden oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet. Osakeoptioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optiolle määritelty merkintähinta ylittää osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon kauden aikana. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, jos osakkeiden kauden keskimääräinen markkinahinta ylittää optioille määritetyn merkintähinnan.

Liikevoitto

IAS 1 (Tilinpäätöksen esittäminen) ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: Liikevoitto saadaan lisäämällä muut liiketoiminnan tuotot liikevaihtoon, vähentämällä myynnin suorat kulut varaston muutoksella ja omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kustannuksilla oikaistuna, vähentämällä työsuhde-etuuksiin liittyvät kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumiset sekä muut liiketoiminnan kulut. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon mikäli ne liittyvät liiketapahtumiin, muuten ne kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Rahavirtalaskelma

Rahavirtalaskelmassa kuvatut rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Liiketoiminnan rahavirta on esitetty epäsuoraa esittämistapaa noudattaen. Kaikki tilikauden aikana maksetut verot on esitetty liiketoiminnan rahavirrassa, ellei niitä voida erityisesti kohdistaa investointien tai rahoituksen rahavirtoihin. Realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset ulkomaanrahan määräisinä pidettävistä rahavaroista ja konserniyhtiöiden välisistä tapahtumista on esitetty erillisellä rivillä ennen rahavarojen muutosta, erillään liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirroista.

Kertaluonteiset erät

Raportointikausien välisen vertailukelpoisuuden vuoksi konserni luokittelee taloudellisessa raportoinnissaan tietyt kulu- ja tuottoerät kertaluonteisiksi. Kertaluonteisina erinä käsitellään pääasiassa konsernin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut ja tuotot, kertaluonteiset arvonalentumiset, yrityshankinnoista syntyvät konsernin ulkopuoliset kulut sekä muut poikkeukselliset kertaluonteiset erät, jotka olennaisesti vääristävät konsernin perusliiketoiminnan kannattavuuden vertailukelpoisuutta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinta kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaan edellyttää johdon tekevän arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat konsernitilinpäätöksessä ja sen liitetiedoissa raportoituihin eriin. Toteutumat voivat poiketa näistä arvioista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa sovellettaessa tilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Johdon arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja tulevaisuuden ennusteisiin, joita arvioidaan jatkuvasti. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamuksia korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Konsernissa keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:

Yrityshankintojen käyvän arvon määrittäminen

Sekä Rapala että ulkopuolinen neuvonantaja ovat arvioineet hankittujen käyttöpääoman ja aineellisten hyödykkeiden käypiä arvoja. Immateriaalioikeuksien (tavara- ja tuotemerkit, patentit ja teknologia) ja asiakassuhteiden ja -tietojen käyvän arvon määritys perustuu hyödykkeiden diskontattuihin kassavirtoihin.

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman hyödykkeen arvo on alentunut. Liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain. Arvonalentumistestausta varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän avulla on saatavissa. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Verot

Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä erityisesti laskennallisten verosaamisten kirjausperiaatteet. Laskennallinen vero lasketaan velkamenetelmän mukaisesti kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassa olevia verokantoja käyttäen. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, varastoista ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen vero siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallisten verosaamisten hyödyntämismahdollisuutta arvioidaan ja sitä oikaistaan siltä osin kuin mahdollisuus sen hyödyntämiseen on epätodennäköinen. Konserni arvioi tilinpäätöksen yhteydessä onko tytäryhtiöiden voitonjako sen määräysvallassa ja todennäköistä, ja kirjaa siitä laskennallisen verovelan sen mukaisesti.

Eläkkeet

Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekustannukset on laskettu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Työsuhde-etuuksiin liittyvien kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia tekijöitä kuten diskonttokorko, palkkatason nousu ja vuotuinen inflaatio. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa toteutuneesta kehityksestä. Vakuutusmatemaattisten tekijöiden muutosten vaikutus jaksotetaan jäljellä olevalle arvioidulle palvelusajalle, jolla voi olla pieni vaikutus konsernin tilikauden tulokseen.

Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät

Osakeperusteisten kannustusjärjestelmien myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden tai osakepalkkioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Optio-oikeudet on arvostettu käypään arvoon käyttäen Black-Scholes optioiden arvostusmenetelmää. Optioiden arvon määrityksessä käytetään oletuksia kuten odotettu volatiliteetti, riskitön korko, odotettu option voimassaoloaika ja odotetut henkilöstövähennykset. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, mutta ne on otettu huomioon optioiden lukumäärässä, joiden odotetaan toteutuvan. Yhtiö tarkastelee säännöllisin väliajoin tehtyjä oletuksia ja tarkastaa arvioitaan lopullisesta osakeperusteisten palkkioiden määrästä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Varaukset

Varauksen kirjaamisajankohta perustuu johdon arvioon siitä, milloin oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite on syntynyt ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Lukujen pyöristys

Kaikki tilinpäätöstaulukoiden luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Tilinpäätöksessä 0,0 milj. euroa tarkoittaa, että luku on alle 50 000 euroa. Jos nimikkeen määrä on 0 euroa, se esitetään tyhjänä soluna.

2. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Rapala-konsernia johdetaan yhtenä kokonaisuutena, kalastustarvikkeiden hankinta-, valmistus- ja jakeluyksiköiden yhtenäisenä ketjuna. Johtamisen perusyksikkö on yksittäinen tytäryhtiö, joka toimii yhdellä tai useammalla toimintaketjun osa-alueella. Konsernilla ei ole divisioonarakennetta, vaan lähes kaikki tytäryhtiöt raportoivat suoraan konsernin toimitusjohtajalle, joka yhdessä hallituksen kanssa on ylin päätöksentekijä. Konsernin toimintojen integroituneesta luonteesta huolimatta konsernin johdon lähestymistapa eroaa yksiköiden käsittelemien tuotteiden luonteen ja alkuperän mukaan. Eri tuotteiden strateginen ja operatiivinen rooli eroaa riippuen siitä, ovatko myytävät tuotteet konsernin itsensä valmistamia, alihankintana omilla tuotemerkeillä valmistettuja vai kolmansien osapuolien valmistamia ja konsernin edustamia ja jakelemia, tai ovatko tuotteet osa konsernin kalastusliiketoimintaa vai kalastusta tukevia muita tuoteryhmiä. Erot tuotteiden luonteen ja alkuperän välillä muodostavat perustan konsernin toiminnallisille segmenteille. Konsernin toimintasegmentit ovat Konsernin kalastustuotteet, Konsernin muut tuotteet ja Kolmansien osapuolien tuotteet. Konsernin kalastustuotteet ovat konsernin itsensä valmistamia tai alihankkijoiden tuottamia konsernin omien tuotemerkkien alla myytäviä kalastustarvikkeita. Konsernin kalastustuotteet sisältävät uistimet, koukut, siimat ja kalastajan tarvikkeet. Konsernin muut tuotteet sisältävät konsernin omat talviurheiluun ja muuhun liiketoimintaan liittyvät tuotteet sekä lahjatavarat. Kolmansien osapuolien tuotteet sisältävät konsernin ulkopuoliset kalastus-, metsästys-, ulkoilu- ja talviurheilutuotteet. Konserni toimii neljällä maantieteellisellä alueella, jotka ovat Pohjois-Amerikka, Pohjoismaat, muu Eurooppa ja muut maat. Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi perustuu segmenttien liikevoittoon. Segmenteistä raportoidut luvut ovat yhdenmukaisia IFRS-laskentaperiaatteiden kanssa. Segmenttien väliset liiketapahtumat on hinnoiteltu markkinaehtoisesti.

Toimintasegmentit

					2010					2009
Milj. EUR	Q11)	Q21)	Q31)	Q41)	YTD	Q11)	Q21)	Q31)	Q41)	YTD
Ulkoinen liikevaihto
Konsernin kalastustuotteet	37,7	42,7	29,7	29,4	139,5	37,3	37,9	25,0	26,7	126,8
Konsernin muut tuotteet	5,0	4,0	5,8	10,4	25,2	4,2	4,1	3,2	6,3	17,8
Kolmansien osapuolien tuotteet	28,2	31,1	25,3	21,0	105,6	23,8	25,9	22,2	18,7	90,6
Segmenttien välinen liikevaihto	-0,2	-0,2	-0,2	-0,3	-0,9	-0,1	-0,2	-0,1	-0,2	-0,6
Liikevaihto	70,8	77,6	60,6	60,4	269,4	65,2	67,7	50,2	51,4	234,6
Liikevoitto
Konsernin kalastustuotteet	8,1	8,6	0,7	4,0	21,4	7,8	6,1	0,3	1,5	15,7
Konsernin muut tuotteet	0,5	0,1	1,1	0,3	2,0	0,1	-0,2	0,3	0,3	0,5
Kolmansien osapuolien tuotteet	3,1	3,8	1,1	-0,2	7,8	2,1	3,5	1,4	-1,2	5,8
Liikevoitto	11,7	12,5	2,9	4,2	31,3	10,0	9,4	1,9	0,7	22,1

Vuoden 2010 liikevoittoon sisältyi arvonalentumisista johtuvia kuluja 0,0 milj. euroa, jotka kohdistuivat Konsernin kalastustuotteille, Konsernin muille tuotteille ja Kolmansien osapuolien tuotteille. Vuoden 2009 liikevoittoon sisältyi arvonalentumisista johtuvia kuluja yhteensä 1,1 milj. euroa, jotka jakaantuivat toimintasegmenteille seuraavasti: Konsernin kalastustuotteet 0,4 milj. euroa, Konsernin muut tuotteet 0,4 milj. euroa ja Kolmansien osapuolien tuotteet 0,2 milj. euroa.

				2010				2009
Milj. EUR	31.3.20101)	30.6.20101)	30.9.20101)	31.12.2010	31.3.20091)	30.6.20091)	30.9.20091)	31.12.2009
Varat
Konsernin kalastustuotteet	182,4	186,0	185,3	190,5	184,9	165,5	153,9	159,6
Konsernin muut tuotteet	11,1	10,5	10,2	12,7	11,6	9,1	9,3	10,2
Kolmansien osapuolien tuotteet	78,4	75,6	69,3	71,1	84,8	79,1	68,0	61,9
Segmenttien väliset erät	-0,1		-0,1		-0,1	-0,1	-0,1	0,0
Korottomat varat yhteensä	271,9	272,1	264,7	274,3	281,2	253,6	231,2	231,6
Kohdistamattomat korolliset varat	26,9	40,7	33,4	29,7	31,8	41,7	36,8	29,6
Varat yhteensä	298,8	312,8	298,2	304,0	313,0	295,2	267,9	261,2
Velat
Konsernin kalastustuotteet	32,1	35,4	35,9	35,1	33,3	27,3	24,4	30,8
Konsernin muut tuotteet	2,2	2,3	2,4	2,9	2,3	4,6	3,7	2,5
Kolmansien osapuolien tuotteet	16,7	14,8	13,8	15,1	23,0	10,3	9,0	7,2
Segmenttien väliset erät	-0,1		-0,1		-0,1	-0,1	-0,1	0,0
Korottomat velat yhteensä	50,9	52,6	52,0	53,1	58,5	42,0	37,1	40,5
Kohdistamattomat korolliset velat	123,5	131,1	121,4	121,7	144,1	142,7	120,0	109,1
Velat yhteensä	174,4	183,7	173,3	174,8	202,6	184,7	157,2	149,6

1) Kvartaalikohtaiset luvut ovat tilintarkastamattomia.

Maantieteelliset tiedot

Liikevaihto sijaintimaan mukaan

Milj. EUR	2010	2009
Pohjois-Amerikka	68,5	61,1
Pohjoismaat	110,4	102,0
Muu Eurooppa	104,6	89,7
Muut maat	69,6	55,3
Segmenttien välinen liikevaihto	-83,8	-73,5
Yhteensä	269,4	234,6

Ulkoinen liikevaihto asiakkaiden sijainnin mukaan

Milj. EUR	2010	2009
Suomi	25,5	22,2
Muut Pohjoismaat	37,7	34,9
Pohjoismaat yhteensä	63,2	57,1
Venäjä	27,4	18,9
Ranska	30,5	27,2
Muut Euroopan maat	39,4	36,7
Muu Eurooppa yhteensä	97,3	82,9
USA	60,8	55,0
Muu Pohjois-Amerikka	12,2	9,8
Pohjois-Amerikka yhteensä	73,0	64,8
Muut maat	35,9	29,8
Yhteensä	269,4	234,6

Pitkäaikaiset varat sijaintimaan mukaan

Milj. EUR	2010	2009
Suomi	13,5	13,6
Muut Pohjoismaat	3,1	2,9
Pohjoismaat yhteensä	16,6	16,5
Muu Eurooppa yhteensä	16,6	9,2
USA	25,7	24,6
Muu Pohjois-Amerikka	4,3	3,8
Pohjois-Amerikka yhteensä	30,0	28,4
Kiina	29,7	28,5
Muut maat	3,6	3,2
Muut maat yhteensä	33,3	31,7
Yhteensä	96,5	85,7

IFRS 8:n vaatimusten mukaisesti näihin pitkäaikaisiin varoihin eivät sisälly pitkäaikaiset rahoitusinstrumentit eivätkä laskennalliset verosaamiset.

3. YRITYSHANKINNAT JA -LUOVUTUKSET

Yrityshankinnat vuonna 2010

Helmikuussa Rapala osti 10 %:n osuuden konsernin Unkarin-jakeluyhtiöstä. Lunastuksen jälkeen Rapalan osuus tytäryhtiöstä nousi 66,6 %:iin. Hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen ja taseeseen.

27.8. Rapala osti 100 % Englannissa sijaitsevan Dynamite Baits Ltd:n ("Dynamite") osakekannasta. Dynamite valmistaa erilaisia onkisyöttejä sekä onginnassa käytettäviä neste- ja jauhemaisia houkutusaineita. Kokonaiskauppahinta on noin 5,3 milj. puntaa (noin 6,5 milj. euroa). Kokonaiskauppahintaan vaikuttaa ehdollisen kauppahinnan realisoituminen. Dynamitella on Englannissa oma tehokas jakelujärjestelmä, jolla se kattaa tavarantoimitukset noin 1 200 vähittäismyymälään. Sen tuotteet ovat tunnettuja erityisesti siitä, että niillä saa hyvin kalaa. Tällä yritysostolla Rapala laajenee uudelle tärkeälle syöttimarkkinoiden segmentille, jossa se ei ole aiemmin toiminut.

Dynamite-yrityskauppa lisäsi konsernin I-IV/2010 liikevaihtoa 1,8 milj. euroa ja vaikutti vuoden tulokseen -0,3 milj. euroa. Jos yrityskauppa olisi toteutunut vuoden 2010 alussa, se olisi lisännyt konsernin I-IV/2010 liikevaihtoa noin 8,2 milj. euroa ja parantanut konsernin tulosta noin 0,2 milj. eurolla.

Yritys- ja tavaramerkkihankinnat vuonna 2009

Vuonna 2009 Rapala maksoi viimeisen erän vuonna 2007 toteutuneesta Normark Innovation Inc:n määräysvallattomien omistajien osuuden hankinnasta (0,1 milj. euroa) sekä vuonna 2008 toteutuneen Sufix-tavaramerkkihankinnan toisen maksuerän (1,1 milj. euroa). Rapala hankki myös viimeisen määräysvallattomien omistajien osuuden norjalaisesta tytäryhtiöstään Sandelin Berntsen Sport AS (0,0 milj. euroa). Sandelin Berntsen Sport AS ja Elbe Normark AS fuusioitiin joulukuussa 2009.

Joulukuussa 2009 Rapala hankki Ultrabite-tavaramerkin (0,9 milj. euroa) ja solmi yksinoikeussopimukset Kiotech International PLC:n (Kiotech) ja CEFAS:n (Centre for Environment, Fisheries and Aquaculture Science) kanssa Ultrabite-feromoniteknologian kaupallistamisesta urheilukalastukseen maailmanlaajuisesti. CEFAS on Englannin valtion ylläpitämä tutkimuslaitos. Rapala on kehittänyt vuodesta 2006 lähtien maailmanlaajuiseen jakeluun tuotteita, jotka sisältävät CEFAS:n kehittämiä ja Kiotechin lisensoimia Ultrabite-kalaferomoneja. Rapala solmi kaupassa CEFAS:n kanssa eksklusiivisen lisenssisopimuksen feromoniteknologian käytöstä 12 vuodeksi ja sai lisäksi option 10 lisävuoteen. Tämä suora yhteistyö CEFAS:in kanssa on merkittävä etu Rapalalle tämän tärkeän markkina-alueen pitkäjänteisessä ja menestyksekkäässä kehittämisessä.

YRITYSHANKINNAT

			2010		2009
		Yhdistämisessä	Kirjanpitoarvot	Yhdistämisessä	Kirjanpitoarvot
		kirjatut	ennen	kirjatut	ennen
Milj. EUR	Liitetieto	käyvät arvot	yhdistämistä	käyvät arvot	yhdistämistä
Rahavarat ja korolliset saamiset		0,2	0,2
Vaihto-omaisuus		1,4	1,4
Myyntisaamiset ja muut
korottomat saamiset		1,2	1,2
Aineettomat hyödykkeet	12	6,4
Aineelliset hyödykkeet	13	0,5	0,5
Ostovelat ja muut korottomat velat		-1,7	-1,7
Korolliset velat		-0,7	-0,7
Laskennallinen verovelka (netto)	11	-1,6	0,2
Määräysvallattomien omistajien osuus		0,0		0,0
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo		5,6	1,0	0,0

Milj. EUR	Liitetieto	2010	2009
Tilikaudella rahana maksettu kauppahinta		5,0	0,0
Myöhemmin maksettava kauppahinta 1)		1,3
Ehdollinen vastike		0,2
Kokonaisvastike		6,5	0,0
Yrityskaupoissa hankitun nettovarallisuuden hankintamenon ylittävä osuus			0,0
Liikearvo	12	0,9	0,0
Nettoliikearvo		0,9	0,1
Rahana maksettu kauppahinta 2)		5,0	0,1
Hankitut rahavarat		-0,2
Rahavirtavaikutus		4,8	0,1

1) Maksettu sulkutilille.

2) Vuonna 2009 maksettu kauppahinta sisältää Normark Innovation Inc:n määräysvallattomien omistajien osuuden hankinnan viimeisen 0,1 milj. euron erän sekä norjalaisen tytäryhtiön Sandelin Berntsen Sport AS:n määräysvallattomien omistajien osuuden hankintahinnan 0,0 milj. euroa.

1,3 milj. euroa kauppahinnasta on maksettu sulkutilille, joka luovutetaan ilman ehtoja myyjille 3 vuoden päästä.

Ehdollinen kauppahinta edellyttää, että hankittu yhtiö Dynamite Baits saa ennakkoverolaskelmiin perustuvan 0,2 miljoonan euron verohyödyn. Verohyöty maksetaan myyjille kokonaisuudessaan kun verohyöty lopullisesti vahvistetaan, arviolta vuonna 2012. Ehdollisen kauppahinnan diskontattu arvo 0,2 milj. euroa on määritelty käyttäen tuottoperusteista menetelmää 1 % diskonttokorolla.

Hankintoihin liittyvät kulut 0,2 milj. euroa on kirjattu kuluksi ja esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa kuluissa. Kulut käsitellään kertaluonteisena eränä.

Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Sen mukaan hankintameno kohdistetaan yksilöitävissä oleville hankituille varoille sekä vastattaviksi otetuille veloille ja ehdollisille veloille hankintaajankohtana.

Hankittujen immateriaalioikeuksien käypä arvo on määritetty arvioituihin diskontattuihin rojaltimaksuihin perustuen. Käyvän arvon määrityksessä on käytetty markkinaehtoisesti arvioitua rojaltiprosenttia (normalisoitu nettorahavirta), jonka ulkopuolinen taho olisi valmis maksamaan lisenssisopimuksesta. Asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan (keskimääräinen minimiaika) ja olemassa olevista asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella.

0,9 milj. euron liikearvon syntymiseen vuonna 2010 vaikutti Dynamiten hankinta. Liikearvon perusteena ovat tuotesortimentin ja markkina-alueen laajentaminen sekä tuotannon, hankintojen ja jakelun mittakaavaetujen hyödyntäminen. Syntyneet liikearvot varmennetaan arvonalentumistestauksen avulla.

Liikearvot eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa.

4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Milj. EUR	2010	2009
Rojaltituotot	0,2	0,1
Vuokratuotot	0,1	0,1
Muut aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	0,1	0,3
Julkiset avustukset	0,1	0,1
Vakuutuskorvaukset	0,0	0,1
Romumyynti	0,0	0,0
Toimistotilojen myynti Hongkongissa		0,5
Muut tuotot	0,1	0,0
Yhteensä	0,7	1,2

Muut tuotot, 0,1 milj. euroa (2009: 0,0 milj. euroa), koostuu useasta pienestä erästä, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Milj. EUR	2010	2009
Myynti- ja markkinointikulut	-12,1	-10,3
Maksetut vuokrat	-6,8	-6,1
Rahdit	-5,3	-4,4
Kunnossapito- ja yleiskustannukset	-5,0	-4,3
Matkakulut	-4,4	-3,9
Myyntikomissiot	-3,6	-3,8
IT ja tietoliikenne	-1,8	-1,7
Konsultointikulut	-1,7	-1,3
Vakuutuskulut	-0,8	-0,8
Tilintarkastajien palkkiot ja palvelut	-0,7	-0,8
Ulkoistettu logistiikka	-0,6	-0,5
Luottotappiot myyntisaatavista	-0,6	-1,1
Muut kulut	-6,4	-5,8
Yhteensä	-49,7	-44,7

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT

Milj. EUR	2010	2009
Tilintarkastuspalkkiot	-0,6	-0,6
Palkkiot veropalveluista	0,0	-0,2
Muut palkkiot	0,0	0,0
Yhteensä	-0,7	-0,8

LIIKEVOITTOON SISÄLTYVÄT KERTALUONTEISET TUOTOT JA KULUT

Milj. EUR	2010	2009
Yrityshankintoihin liittyvät kulut	-0,2
Toimistotilojen myynti Hongkongissa		0,5
Kiinan tuotantotoimintojen uudelleenjärjestelykustannukset 1)		-0,4
Unkarin uudelleenjärjestelykustannukset	-0,2
Muut uudelleenjärjestelykustannukset	-0,1	-0,4
Muut kertaluonteiset erät	-0,1	-0,1
Voittoon ennen poistoja sisältyvät erät yhteensä	-0,5	-0,3
Kiinan käyttöomaisuuden arvonalentuminen	0,0	-0,7
Unkarin käyttöomaisuuden arvonalentuminen		-0,3
Liikevoittoon sisältyvät kertaluonteiset erät yhteensä	-0,5	-1,4

1) Sisältää irtisanomiskuluja, muita kuluja ja muun käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja -tappioita.

Tuloslaskelmassa kertaluontoiset tuotot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin. Kertaluonteiset kulut sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin, työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin sekä poistoihin ja arvonalentumisiin.

6. MATERIAALIT JA PALVELUT

Milj. EUR	2010	2009
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	-123,1	-97,0
Varastojen muutos	0,2	-2,0
Ulkopuoliset palvelut	-12,9	-5,9
Yhteensä	-135,7	-105,0

7. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

Milj. EUR	2010	2009
Palkat	-48,0	-43,0
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	-3,6	-3,6
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	-0,3	-0,2
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	-0,2	-0,1
Osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiojärjestelyt	0,1	-0,1
Käteisvaroina maksettavat optiojärjestelyt	-0,1	-0,2
Muut henkilösivukulut	-7,1	-6,6
Yhteensä	-59,1	-53,8

Vuoden 2010 työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sisältävät uudelleenjärjestelyistä johtuvia henkilöstökuluja 0,3 milj. euroa (2009: 0,3 milj. euroa). Tarkemmat tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista ja optiojärjestelyistä on esitetty liitetiedoissa 28 ja 29.

HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN

Henkilöä	2010	2009
Pohjois-Amerikka	112	115
Pohjoismaat	468	434
Muu Eurooppa	842	717
Muut maat	895	993
Yhteensä	2 317	2 259

8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Milj. EUR	2010	2009
Poistot ja arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä
Poistot asiakassuhteista	-0,3	-0,2
Poistot muista aineettomista hyödykkeistä	-0,2	-0,2
Arvonalentumiset tavaramerkeistä		-0,1
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä
Poistot rakennuksista ja rakennelmista	-0,7	-0,7
Poistot koneista ja kalustosta	-3,5	-3,5
Poistot muista aineellisista hyödykkeistä	-1,4	-1,1
Arvonalentumiset muista aineellisista hyödykkeistä	0,0	-0,9
Yhteensä	-6,1	-6,9

Vuonna 2010 ja 2009 kirjatut kertaluonteiset arvonalentumiset johtuivat Unkarin-jakeluyhtiön ja Kiinan-tuotantotoimintojen aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä konsernin uudelleenjärjestelytoimenpiteiden seurauksena.

9. TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT

Tilikauden voittoon sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehityskuluja 2,1 milj. euroa vuonna 2010 (2009: 2,0 milj. euroa). Konserni ei ole aktivoinut kehityskuluja.

10. RAHOITUSTUOTOT JA- KULUT

Milj. EUR	2010	2009
Kurssivoitot
Lainoista ja saamisista	6,9	2,9
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista	1,4	3,2
Kurssitappiot
Lainoista ja saamisista	-4,3	-3,2
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista	-2,4	-1,4
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja saamisista	0,2	0,2
Muut rahoitustuotot	0,0	0,1
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista	-3,4	-3,8
Muut rahoituskulut	-0,3	-0,2
Yhteensä	-1,8	-2,1

Korkokulut sisältävät rahoitusleasingsopimusten korkokuluja -0,0 milj. euroa vuonna 2010 (2009: -0,0 milj. euroa).

KIRJATTU MUIHIN LAAJAN TULOSLASKELMAN ERIIN

Milj. EUR	2010	2009
Suojauslaskennan alaisten korkotermiinien arvonmuutokset, verovaikutus huomioituna	-1,2	-0,1
Voitot ja tappiot nettosijoituksien suojauksista, verovaikutus huomioituna	-1,1	0,2
Yhteensä	-2,3	0,1

IAS 39:n tehokkuusvaatimukset täyttävillä nettosijoituksien suojauksilla ja korkojohdannaisilla ei ollut tuloslaskelmavaikutusta vuosina 2010 ja 2009 .

TULOSLASKELMAAN KIRJATUT VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT

Milj. EUR	2010	2009
Liikevaihtoon sisältyvät	0,9	-0,3
Ostoihin sisältyvät	-0,4	1,2
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät
Valuuttatermiinien arvonmuutokset - ei suojauslaskennassa	0,5	0,4
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät
Kurssivoitot ja -tappiot, netto	1,6	1,5
Korkotermiinien arvonmuutokset - ei suojauslaskennassa		0,0
Yhteensä	2,5	2,8

11. TULOVEROT

TULOVEROT TULOSLASKELMASSA

Milj. EUR	2010	2009
Tilikauden verot	-8,5	-5,9
Laskennalliset verot	-0,3	0,3
Yhteensä	-8,7	-5,7

TULOVEROJEN TÄSMÄYTYS

Milj. EUR	2010	2009
Verot laskettuna Suomen yhtiöverokannalla (26 %)	-7,7	-5,2
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-0,3	0,1
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot	0,2	0,1
Ulkomaiset lähdeverot	-0,4	0,0
Tilikauden tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	-0,1	-0,5
Verot aikaisemmilta tilikausilta	-0,7	-0,5
Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutokset	0,2	0,3
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin	0,0
Konsernin yhdistelytoimenpiteiden ja eliminointien vaikutus	0,0	0,0
Muut erät	0,0	0,0
Tuloverot tuloslaskelmassa	-8,7	-5,7

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT

2010			Verojen
Milj. EUR	Ennen veroja	Verovaikutus	jälkeen
Muuntoerot	7,8		7,8
Voitot ja tappiot rahavirtojen suojauksista	-1,6	0,4	-1,2
Voitot ja tappiot nettosijoitusten suojauksista	-1,5	0,4	-1,1
Yhteensä	4,7	0,8	5,5

2009			Verojen
Milj. EUR	Ennen veroja	Verovaikutus	jälkeen
Muuntoerot	1,5		1,5
Voitot ja tappiot rahavirtojen suojauksista	-0,1	0,0	-0,1
Voitot ja tappiot nettosijoitusten suojauksista	0,3	-0,1	0,2
Yhteensä	1,7	-0,1	1,6

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOS

2010		Tulos-	Oma	Muunto-	Yrityshankinnat
Milj. EUR	1.1.	laskelma	pääoma	erot	(katso liitetieto 3)	31.12.
Vahvistetut tappiot ja verohyvitykset	1,9	0,4		0,0		2,3
Varaukset	0,1	0,0		0,0		0,1
Eläkevelvoitteet	0,2	0,0		0,0		0,3
Poistoerot	0,2	-0,1		0,0		0,1
Konsernin yhdistelytoimenpiteiden ja eliminointien vaikutus	4,5	0,1		0,4		5,0
Muut tilapäiset erot	0,9	0,2	0,4	0,1	0,2	1,8
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	8,0	0,5	0,4	0,5	0,2	9,7
Poistoerot ja muut verottamattomat varaukset	2,1	0,3		0,2		2,6
Varastot	2,1	0,2		0,1		2,4
Hankittujen nettovarojen käyvän arvon muutokset	1,4	0,0		0,1	1,7	3,2
Muut tilapäiset erot	0,2	0,4		0,0		0,6
Laskennalliset verovelat yhteensä	5,8	0,8		0,5	1,7	8,8
Laskennallinen verosaaminen, netto	2,2	-0,3	0,4	0,0	-1,5	0,9

2009		Tulos-	Oma	Muunto-	Yrityshankinnat
Milj. EUR	1.1.	laskelma	pääoma	erot	31.12.
Vahvistetut tappiot ja verohyvitykset	2,1	-0,1		0,0	1,9
Varaukset	0,2	-0,1		0,0	0,1
Eläkevelvoitteet	0,2	0,0		0,0	0,2
Poistoerot	0,2	0,1		0,0	0,2
Konsernin yhdistelytoimenpiteiden ja eliminointien vaikutus	4,3	0,2		0,0	4,5
Muut tilapäiset erot	0,5	0,4	0,0	0,0	0,9
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	7,5	0,5	0,0	0,0	8,0
Poistoerot ja muut verottamattomat varaukset	1,9	0,3	0,0	-0,1	2,1
Varastot	2,0	0,2		-0,1	2,1
Hankittujen nettovarojen käyvän arvon muutokset	1,4	-0,1		0,1	1,4
Muut tilapäiset erot	0,3	-0,1	0,0	0,0	0,2
Laskennalliset verovelat yhteensä	5,6	0,2	0,0	0,0	5,8
Laskennallinen verosaaminen, netto	1,9	0,3	0,0	0,0	2,2

Laskennallinen vero on taseessa esitetty nettona IAS 12 mukaisesti. Konsernilla oli 31.12.2010 vahvistettuja tappiota 6,8 milj. euroa (2009: 6,6 milj. euroa), joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska konsernille ei todennäköisesti kerry ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Näistä tappioista 3,6 milj. euroa vanhenee seuraavan viiden vuoden kuluessa (2009: 3,9 milj. euroa).

Konsernissa ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, koska voitonjako on konsernin päätäntävallassa, eikä se ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.

Taseeseen sisältyy 0,4 milj. euroa (2009: 1,6 milj. euroa) laskennallisia verosaamisia sellaisissa tytäryhtiöissä, joiden tilikauden 2010 tai 2009 tulos on ollut tappiollinen. Näiden laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat kyseisten laskennallisten verosaamisten realisoitumisen olevan todennäköistä.

12. AI NEETTOMAT HY ÖDYKKEET

				Muut
2010		Asiakas-		aineettomat
Milj. EUR	Tavaramerkit	suhteet	Liikearvo	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	11,9	2,2	43,7	5,5	63,3
Lisäykset	0,0			0,2	0,2
Yrityshankinnat (katso liitetieto 3)	5,3	1,0	0,9		7,3
Vähennykset	0,0			0,0	0,0
Uudelleenryhmittelyt 1)				0,1	0,1
Muuntoerot	0,4	0,3	1,9	0,1	2,7
Hankintameno 31.12.	17,7	3,5	46,5	5,8	73,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-0,6	-0,9		-3,5	-5,0
Yrityshankinnat (katso liitetieto 3)
Vähennykset	0,0			0,0	0,0
Uudelleenryhmittelyt 1)				0,0	0,0
Tilikauden poistot	0,0	-0,3		-0,2	-0,5
Arvonalentumiset
Muuntoerot	0,0	-0,1		0,0	-0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-0,6	-1,3		-3,8	-5,7
Kirjanpitoarvo 1.1.	11,3	1,3	43,7	1,9	58,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	17,1	2,2	46,5	2,0	67,8

				Muut
2009		Asiakas-		aineettomat
Milj. EUR	Tavaramerkit	suhteet	Liikearvo	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	11,0	2,0	43,8	5,3	62,0
Lisäykset	1,0		0,0	0,1	1,2
Vähennykset				0,0	0,0
Uudelleenryhmittelyt 1)	0,0	0,0		0,1	0,1
Muuntoerot	0,0	0,2	-0,1	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	11,9	2,2	43,7	5,5	63,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-0,4	-0,6		-3,3	-4,4
Vähennykset				0,0	0,0
Uudelleenryhmittelyt 1)	0,0			0,0	0,0
Tilikauden poistot		-0,2		-0,2	-0,4
Arvonalentumiset	-0,1				-0,1
Muuntoerot	-0,1	-0,1		0,0	-0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-0,6	-0,9		-3,5	-5,0
Kirjanpitoarvo 1.1.	10,5	1,4	43,8	1,9	57,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	11,3	1,3	43,7	1,9	58,3

1) Sisältää siirtoja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden välillä.

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät patentteja, lisenssejä ja atk-ohjelmistoja. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, vähennettynä arvonalentumistappiolla ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee kolmesta viitentoista vuoteen. Useimmista tavaramerkeistä ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Tavaramerkit on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, vähennettynä arvonalentumistappiolla. Liikearvo on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, vähennettynä arvonalentumistappiolla. Liikearvosta ei tehdä poistoja. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit ja liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

LIIKEARVO JA TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJOITTAMATTOMAT TAVARAMERKIT LIIKETOIMINTASEGMENTEITTÄIN

	Konsernin kalastus-	Konsernin muut	Kolmansien osapuolien
Milj. EUR	tuotteet	tuotteet	tuotteet	Yhteensä
2010
Liikearvo	43,0	1,1	2,4	46,5
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit	16,4	0,1	0,6	17,1
2009
Liikearvo	40,5	1,1	2,1	43,7
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit	10,8	0,0	0,5	11,3

LIIKEARVON JA TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJOITTAMATTOMIEN TAVARAMERKKIEN ARVONALENTUMISTESTAUS

Konsernia johdetaan yhtenä kokonaisuutena eikä sitä ole organisoitu tai johdettu segmenteittäin. Suurin osa yksiköistä on toiminnassaan riippuvaisia toisistaan, eikä osalla yksiköistä ole omaa tuotanto- tai myyntitoimintoa, eivätkä ne ole siten kykeneviä toimimaan itsenäisesti. IFRS:n mukaan pienin erotettavissa oleva rahavirtaa tuottava yksikkö saa olla kuitenkin enintään niin laaja kuin yhteisön segmenttiraportointiin perustuva toiminnallinen segmentti. Tästä johtuen liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit testataan liiketoimintasegmenttitasolla.

Liikearvojen ja tavaramerkkien tasearvojen mahdollinen arvonalentuminen testataan käyttöarvon mukaisesti diskontattujen tulevaisuuden rahavirtojen avulla. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon tekemiin ja hallituksen hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät on johdettu olemassa olevien tuotannontekijöiden käytöstä. Tärkeimmät arviot ja oletukset, joihin johto perustaa rahavirtaennusteet, liittyvät tuotantomääriin ja katteisiin. Diskonttokorkona käytetään painotettua pääoman kustannusta (WACC) ennen veroja, joka oli 6,0 % vuonna 2010 ja 5,0 % vuonna 2009. Sekä vuonna 2009 että 2010 toteutetuissa laskelmissa viiden vuoden ennustejakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä 0 %:n kasvutekijää. Suoritettujen liikearvojen ja tavaramerkkien arvonalentumistestien perusteella vuosina 2010 ja 2009 ei ole ollut tarvetta liikearvon arvonalennuksiin.

Keskeiset muuttujat

Myynti – Konsernin ennustettu myynti perustuu nykyisiin ja tuleviin tuotesortimentteihin sekä jakelu- ja tuotantokapasiteetin hyödyntämiseen. Myyntiennusteen pohjana ovat lisäksi toimialan pitkän aikavälin kasvu ja konsernin strategian edelleen toteuttaminen.

Käyttökate – Konsernin ennustettu käyttökate, liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia, perustuu edellisten vuosien aikana toteutuneisiin katteisiin sekä johdon arvioihin myynnin ja myyntikatteen kehittymisestä. Käyttökatteen kehittymisessä on lisäksi huomioitu yleinen kustannustason nousu.

Diskonttokorko – Diskonttokorkona käytetään painotettua pääoman kustannusta (WACC) ennen veroja. Painotettu pääoman kustannus kuvaa konsernin oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon niiden erilaiset tuottovaateet. WACC:n määrityksessä on otettu todellisen vieraan pääoman koron lisäksi huomioon myös mahdollisen uudelleenrahoituksen arvioitu lisäkustannus sekä toisaalta se, että konsernin oman pääoman riskikerroin on merkittävästi pienempi kuin Suomen osakemarkkinoilla keskimäärin.

Kasvutekijä – Käytetty kasvutekijä on johdon harkinnan mukaan konservatiivinen verrattuna konsernin toteutuneisiin kasvuprosentteihin viimeisen viiden vuoden aikana.

Herkkyysanalyysi

Keskeisimmät liikearvon alentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat ennustettu käyttökate ja diskonttokorko. Yhtiön johdon mielestä minkään keskeisen tekijän todennäköinen muutos ei johtaisi tilanteeseen, jossa kirjanpitoarvo ylittäisi kerrytettävissä olevan rahamäärän. Vaikka ennustettu käyttökate olisi 25 % alhaisempi kuin johdon ennuste tai diskonttokorko 5 prosenttiyksikköä johdon laskelmissa käyttämää korkeampi, se ei johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen missään segmentissä.

13. AINEELLISET HYÖDYKKEET

				Muut	Ennakkomaksut
2010		Rakennukset ja	Koneet ja	aineelliset	ja keskeneräiset
Milj. EUR	Maa-alueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1,6	16,7	47,1	8,7	1,4	75,5
Lisäykset	0,0	0,6	3,1	1,5	1,2	6,4
Yrityshankinnat (katso liitetieto 3)			1,1	0,3		1,4
Vähennykset			-3,4	-0,5	-0,5	-4,4
Uudelleenryhmittelyt 1)		3,6	0,8	0,4	-1,4	3,5
Muuntoerot	0,1	0,5	1,1	0,5	0,0	2,2
Hankintameno 31.12.	1,8	21,4	49,8	10,9	0,7	84,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-8,9	-35,0	-4,2		-48,0
Yrityshankinnat (katso liitetieto 3)			-0,7	-0,2		-1,0
Vähennykset			3,1	0,4		3,4
Uudelleenryhmittelyt 1)		-3,6	0,3	-0,2		-3,5
Tilikauden poistot		-0,7	-3,5	-1,4		-5,6
Arvonalentumiset			0,0	0,0		0,0
Muuntoerot		-0,2	-0,8	-0,2		-1,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		-13,4	-36,6	-5,9		-55,9
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,6	7,8	12,1	4,5	1,4	27,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,8	8,0	13,2	5,0	0,7	28,7

				Muut	Ennakkomaksut
2009		Rakennukset ja	Koneet ja	aineelliset	ja keskeneräiset
Milj. EUR	Maa-alueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1,6	16,4	48,1	9,6	0,9	76,6
Lisäykset		0,3	2,2	2,1	1,9	6,6
Vähennykset		-0,4	-3,8	-3,0	-0,2	-7,4
Uudelleenryhmittelyt 2)		0,3	0,8	0,0	-1,2	-0,1
Muuntoerot	0,0	0,1	-0,2	-0,1	0,0	-0,2
Hankintameno 31.12.	1,6	16,7	47,1	8,7	1,4	75,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-8,2	-34,8	-4,9		-47,9
Vähennykset		0,1	3,1	2,8		6,0
Uudelleenryhmittelyt 2)			0,0	0,0		0,0
Tilikauden poistot		-0,7	-3,5	-1,1		-5,4
Arvonalentumiset				-0,9		-0,9
Muuntoerot		-0,1	0,2	0,0		0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		-8,9	-35,0	-4,2		-48,0
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,6	8,2	13,4	4,7	0,9	28,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,6	7,8	12,1	4,5	1,4	27,5

1) Sisältää siirtoja hankintamenon ja kertyneiden poistojen välillä.

2) Sisältää siirtoja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden välillä.

Konsernin aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden hankintamenojen vielä poistamatta oleva osa oli 12,7 milj. euroa 31.12.2010 (2009: 11,5 milj. euroa).

Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut aineelliset hyödykkeet

		2010	2009
	Koneet	Muut aineelliset	Koneet
Milj. EUR	ja kalusto	hyödykkeet	ja kalusto
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,1		0,1
Lisäykset	0,2		0,1
Yrityshankinnat (katso liitetieto 3)	0,2	0,0
Uudelleenryhmittelyt 1)	-0,1	0,1	0,0
Tilikauden poistot	-0,1	0,0	0,0
Muuntoerot	0,0	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,4	0,1	0,1
Kertyneet poistot 31.12.	-0,2	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	0,5	0,1	0,2

1) Sisältää siirtoja koneiden ja kaluston ja muiden aineellisten hyödykkeiden välillä.

14. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

Konsernilla on 33,3 %:n omistusosuus listaamattomassa Lanimo Oü:ssä. Yhtiö valmistaa nahkatuotteita. Lanimo Oü:n kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa tai arvonalentumisia. Lanimo Oü:n tuloslaskelma- ja tasetiedot perustuvat 30.9. päättyneen raportointikauden tietoihin raportointiaikatauluerojen vuoksi. 31.12.2009 päättyneen tilikauden tiedot ovat seuraavat: varat 0,1 milj. euroa, velat 0,1 milj. euroa, liikevaihto 0,2 milj. euroa ja tappio 0,0 milj. euroa.

Milj. EUR	2010	2009
Hankintameno 1.1.	0,0	0,0
Vähennykset	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	0,0	0,0

TIEDOT LANIMO OÜ:STA

					Voitto/	Omistus
Milj. EUR	Kotipaikka	Varat	Velat	Liikevaihto	tappio	osuus %
2010	Viro	0,1	0,1	0,1	0,0	33,3
2009	Viro	0,1	0,1	0,2	0,0	33,3

15. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

Milj. EUR	2010	2009
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,3	0,5
Lisäykset		0,0
Vähennykset		-0,2
Muuntoerot	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,3	0,3

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat listaamattomista osakkeista ja osuuksista, jotka on kirjattu käypään arvoon. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, on kirjattu hankintamenoon vähennettyinä mahdollisilla arvonalentumisilla. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Tilikaudella 2009 myytiin BRF Morkullan -kiinteistö Ruotsissa. Myytävissä olevista rahoitusvaroista merkittävin on As Oy Tahkon Eagle.

16. SAAMISET

Milj. EUR	2010	2009
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	0,1	0,1
Johdannaiset		0,0
Sulkutilitalletus	1,3
Korottomat
Muut saamiset	0,2	0,2
Lyhytaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	0,0	0,1
Johdannaiset	0,0	0,1
Korottomat
Myyntisaamiset	53,0	41,4
Arvonlisäverosaamiset	1,4	0,8
Etukäteen maksetut vakuutusmaksut	0,2	0,1
Muut siirtosaamiset	1,9	1,4
Muut saamiset	1,1	0,7
Arvonalentumiset myyntisaamisista	-2,3	-2,5
Yhteensä	57,0	42,5

Lyhyestä maturiteetista johtuen lyhytaikaisten saamisten käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa. Pitkäaikaisten lainasaamisten keskikorko oli 3,44 % (2009: 2,44 %). Lyhytaikaisten lainasaamisten keskikorko oli 2,56 % vuonna 2010 (2009: 1,66 %).

ARVONALENTUMISET MYYNTISAAMISISTA

Milj. EUR	2010	2009
Arvonalentumiset myyntisaamisista 1.1.	2,5	2,3
Lisäykset	0,7	0,8
Vähennykset	-1,0	-0,6
Saadut suoritukset	-0,1	0,0
Muuntoerot	0,1	0,0
Arvonalentumiset myyntisaamisista 31.12.	2,3	2,5

Useimmissa tapauksissa arvonalentuminen tehdään yksilöidysti, kun on olemassa perusteltu näyttö (kuten myyntisaamisten merkittävä viivästyminen sekä epäonnistuneet perintätoimenpiteet tai asiakkaan tunnetuista talousvaikeuksista johtuva korkeampi todennäköisyys maksukyvyttömyydelle), ettei kaikkia saamisia saada alkuperäisin ehdoin. Muista saamisista ei ole kirjattu arvonalentumisia.

17. VAIHTO-OMAISUUS

Milj. EUR	2010	2009
Aineet ja tarvikkeet	8,1	6,8
Keskeneräiset tuotteet	9,7	8,5
Valmiit tuotteet	97,4	82,1
Markkina-arvovaraukset	-3,0	-3,0
Yhteensä	112,2	94,4

Vuonna 2010 vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoon sisältyi 3,0 milj. euron suuruinen nettorealisointivaraus (2009: 3,0 milj. euroa).

18. RAHAVARAT

Milj. EUR	2010	2009
Käteinen raha ja pankkitilit	27,3	27,4
Pankkitalletukset	0,6	1,6
Yhteensä	27,9	29,0

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Pankeista saadut tililuotot sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin lainoihin.

Rahavarojen käypä arvo ei poikkea oleellisesti tasearvosta.

19. OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA

Milj. EUR	2010	2009
Osakepääoma 1.1.	3,6	3,6
Osakepääoma 31.12.	3,6	3,6
Ylikurssirahasto 1.1.	16,7	16,7
Ylikurssirahasto 31.12.	16,7	16,7
Arvonmuutosrahasto 1.1.	-0,3	-0,3
Voitot ja tappiot rahavirran suojauksista, verovaikutus huomioituna	-1,2	-0,1
Arvonmuutosrahasto 31.12.	-1,5	-0,3
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	4,9	4,9
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	4,9	4,9
Omat osakkeet 1.1.	-1,4	-0,9
Omien osakkeiden hankinta	-1,1	-0,6
Omat osakkeet 31.12.	-2,5	-1,4
Vapaa pääoma 1.1.	84,0	77,7
Muuntoerot	7,4	1,3
Voitot ja tappiot nettosijoituksien suojauksista, verovaikutus huomioituna	-1,1	0,2
Maksetut osingot	-7,4	-7,5
Osakeperusteiset maksut	-0,1	0,1
Muut muutokset	0,0	0,0
Tilikauden voitto	18,0	12,1
Vapaa pääoma 31.12.	100,7	84,0

Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu (mahdollisilla transaktiokuluilla oikaistuna) osakepääomaan (nimellisarvo) ja ylikurssirahastoon. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Konsernilla ei ole uuden osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päätettyjä optiojärjestelyjä.

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet kurssierot ja kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyvät käyvän arvon muutokset sisältyvät muuntoeroihin, silloin kun suojauslaskennan edellytykset täyttyvät. Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten ja rahavirran suojaukseen käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset. Konsernin hankkimat omat osakkeet niihin suoraan liittyvine menoineen kirjataan konsernitilinpäätöksessä oman pääoman vähennykseksi.

OSINGOT

Tarkemmat tiedot osingoista on esitetty liitetiedossa 31.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2010 oli 3,6 milj. euroa ja osakemäärä 39 468 499 (2009: 39 468 499). Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,09 euroa.

OMAT OSAKKEET

Yhtiökokouksen 3.4.2008 antaman valtuutuksen perusteella hallitus jatkoi omien osakkeiden hankintaa alkuvuonna 2009, ja yhtiökokouksen 7.4.2009 valtuuttamana omien osakkeiden hankinta jatkui edelleen vuoden 2009 loppuun asti. Joulukuun 2009 lopussa Rapalan hallussa oli 340 344 omaa osaketta, joiden osuus yhtiön koko osake- ja äänimäärästä oli 0,9 %. Takaisin ostettujen osakkeiden keskihinta tammi-joulukuussa 2009 oli 4,31 euroa.

Hallitus päätti kokouksessaan 4.2.2010 yhtiökokouksen 7.4.2009 antaman valtuutuksen perusteella jatkaa omien osakkeiden hankintaa. Osakkeiden takaisinosto alkoi 15.2.2010 ja päättyi 31.3.2010, jolloin Rapalan hallussa oli 368 144 kappaletta omia osakkeita. Yhtiökokouksen 14.4.2010 antaman valtuutuksen nojalla omien osakkeiden hankinta jatkui ajanjaksoilla 3.5.–30.6., 2.8.–30.9. ja 1.11.–31.12.2010. Joulukuun lopussa Rapalan hallussa oli 540 198 omaa osaketta, joiden osuus yhtiön koko osake- ja äänimäärästä oli 1,4 %. Vuonna 2010 takaisinostettujen osakkeiden keskihinta oli 5,72 euroa. Kaikkien takaisinostettujen ja yhtiön hallussa olevien osakkeiden keskihinta oli 4,71 euroa.

OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET VUOSINA 2009–2010

Osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuosina 2009 ja 2010.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Huhtikuussa 2007 pidetyn yhtiökokouksen antaman valtuutuksen mukaisesti hallitus voi päättää osakkeiden antamisesta osakeannilla tai antamalla optioita tai osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Annettavien uusien osakkeiden määrä, mukaan lukien optioiden tai erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla enintään 10 000 000 osaketta. Tämä valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden määrätä kaikista osakeannin sekä optioiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen. Tämä valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus on myös valtuutettu päättämään enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakemäärä on alle 10 % yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan NASDAQ OMX Helsingin sääntöjen ja kulloinkin soveltuvien osakekaupan maksuaikaa ja muita maksuehtoja koskevien sääntöjen mukaisesti. Tämä valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Tarkemmat tiedot osakeperusteisista maksuista löytyvät liitetiedosta 29.

20. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA JOHTUVAT VELVOITTEET

Konsernilla on pääosin maksupohjaisia eläkejärjestelyitä. Konsernissa on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä ainoastaan Ranskassa ja Ruotsissa. Ranskan eläkejärjestelyissä eläke-etuuden suuruus eläkkeellejäämishetkellä määritetään palkan ja työssäolovuosien perusteella. Ranskan vastuut ovat rahastoimattomia. Ruotsissa eläkejärjestelyistä Alectassa vakuutetut ITP-järjestelyt ovat luonteeltaan etuuspohjaisia usean työnantajan järjestelyjä. Näistä Ruotsin järjestelyistä ei ole ollut mahdollista saada riittäviä tietoja vastuiden ja varojen jakamiseksi työnantajittain, ja koska ne eivät ole konsernin kannalta merkittäviä, ne on tilinpäätöksessä käsitelty maksupohjaisina. Konsernissa ei ole vastuita muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty TYEL-vakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä. Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet sisältävät myös Ranskan työntekijöille maksettavan pitkäaikaisen voitto-osuuden.

KULUT TULOSLASKELMASSA

Milj. EUR	2010	2009
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	-0,3	-0,2
Korkomenot	0,0	0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	0,0	0,0
Yhteensä	-0,3	-0,2

VELVOITTEET TASEESSA

Milj. EUR	2010	2009
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	1,3	1,0
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	0,0	0,0
Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	-0,1
Nettomääräinen velka	1,2	1,0

TASEEN TÄSMÄYTYS

Milj. EUR	2010	2009
Velvoitteet 1.1.	1,0	0,8
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,3	0,2
Korkomenot	0,0	0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	0,0	0,0
Järjestelyn supistamisen tai velvoitteen täyttämisen vaikutukset	-0,1	0,0
Velvoitteet 31.12.	1,2	1,0

JÄRJESTELYYN KUULUVIEN VAROJEN MUUTOS

Milj. EUR	2010	2009
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.		0,1
Järjestelyistä maksetut suoritukset		-0,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.

OLETTAMUKSET

%	2010	2009
Diskonttokorko	4,8	5,0
Palkkatason nousu	2,5	2,5
Vuotuinen inflaatio	2,0	2,0

MÄÄRÄT TILIKAUDELTA JA NELJÄLTÄ EDELLISELTÄ TILIKAUDELTA

Milj. EUR	2010	2009	2008	2007	2006
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo			0,1	0,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo			-0,1	-0,1
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	1,3	1,0	0,7	0,7	0,9
Kokemukseen perustuvat tarkistukset järjestelyn velkoihin	0,0	0,0	-0,1	-0,1	-0,1

Konserni ennakoi, että maksuja etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin suoritetaan 0,0 milj. euroa vuonna 2011.

21. VARAUKSET

Milj. EUR	2010	2009
Uudelleenjärjestelyvaraukset
Varaukset 1.1.	0,0
Lisäykset	0,1	0,0
Käytetyt varaukset	0,0
Muuntoerot	0,0
Varaukset 31.12.	0,1	0,0
Takuuvaraukset
Varaukset 1.1.	0,0	0,0
Käyttämättömien varausten peruutukset	0,0	0,0
Varaukset 31.12.		0,0
Muut varaukset
Varaukset 1.1.	0,0	0,1
Lisäykset	0,1	0,0
Käytetyt varaukset	0,0	-0,1
Muuntoerot	0,0
Varaukset 31.12.	0,1	0,0
Pitkäaikaiset	0,0	0,0
Lyhytaikaiset	0,2	0,0
Varaukset yhteensä	0,2	0,1

Muut varaukset koostuvat erilaisista varauksista, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä. Lyhytaikaisten varausten odotetaan realisoituvan 12 kuukauden sisällä, ja pitkäaikaisten varausten odotetaan realisoituvan pidemmän ajan kuluessa.

K o n s e r n i t i l i n p ä ä t ö s , I F R S

22. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA JA JOHDANNAISSOPIMUKSET

Konsernin rahoitusriskien hallinnan ensisijainen tavoite on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluiden ja muiden epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin tulokseen, kassavirtaan ja taseeseen sekä ylläpitää riittävää maksuvalmiutta. Konsernin hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallinnan periaatteet ja konsernin toimitusjohtaja vastaa yhdessä konsernin talousjohdon kanssa rahoitusriskien hallinnan kehittämisestä ja toteuttamisesta.

Konserni jatkoi vuoden 2010 aikana riskienhallintaprosessiensa kehittämistä. Konsernijohdon riskienhallintaorganisaatio, joka koostuu konsernin talous- ja rahoitusjohtajasta (CFO), rahoitusjohtajasta ja rahoitusanalyytikosta, seuraa rahoitusriskejä jatkuvasti ja tekee tarvittavia päätöksiä konsernin rahoitusriskiposition hallitsemiseksi. Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden rauhallinen normalisoituminen alkoi vuoden 2010 aikana, ja konsernin riskienhallintaorganisaatio jatkoi valuuttakurssi-, korko-, likviditeetti- ja vastapuolen maksukyvyttömyysriskien jatkuvaa seurantaa ja hallintaa.

Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto- ja maksukyvyttömyys sekä likviditeettiriskeihin. Liitetiedossa käsitellään myös konsernin pääomarakenteen hallintaa.

MARKKINARISKIT

Konsernin markkinariskit aiheutuvat pääasiassa valuuttakurssi- ja korkovaihteluista. Näillä muutoksilla voi olla huomattava vaikutus konsernin tulokseen, kassavirtaan ja taseeseen. Konserni on myös altis tiettyjen hyödykemarkkinoilla hinnoiteltujen raaka-aineiden, lähinnä metallien ja muovien, hinnanvaihteluille.

1. Valuuttariski

Suuri osa konsernin myynnistä on euroissa ja Yhdysvaltain dollareissa. Myös huomattava osa kuluista on euroissa, Yhdysvaltain dollareissa, Hongkongin dollareissa sekä Kiinan renminbeissä. Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa säännöllisesti konsernin ulkomaanvaluuttamääräisten myyntien ja kulujen suhdetta kuten myös avainvaluuttojen kehitystä. Eri valuuttamääräiset tuotot ja kulut netottavat toisiaan tiettyyn määrän asti muodostaen tältä osin luonnollisen suojauksen. Konserni on päättänyt olla suojaamatta systemaattisesti kaikkia transaktioita ja avoimia positioita ja keskittynyt keskeisten valuuttojen, erityisesti Yhdysvaltain dollarin, tuloslaskelmavaikutuksen suojaamiseen dynaamisesti markkinatilanteen mukaan.

Konserni käyttää valuuttajohdannaisia vähentääkseen valuuttakurssimuutosten negatiivisia vaikutuksia myyntiin ja ostoihin sekä ennustettuihin kassavirtoihin ja yhtiön sitoumuksiin. Valuuttajohdannaiset ovat pääosin lyhytaikaisia ja niiden tarkoituksena on suojata osaa seuraavan kauden valuuttamääräisistä myynneistä tai ostoista. Käytetyt instrumentit voivat olla termiinisopimuksia, optiosopimuksia tai yhdistelmäinstrumentteja. Liiketoimintayksiköt tekevät suurimman osan valuuttasuojauksistaan konsernin emoyhtiötä vastaan. Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa konsernin kokonaisriskipositiota ja tekee ulkoisia johdannaissopimuksia hallituksen ja toimitusjohtajan linjausten mukaisesti.

Konserni ei sovella IAS 39 -standardia (suojauslaskenta) myyntien ja ostojen suojaamiseksi otettuihin valuuttajohdannaisiin. Johdannaisten käytön tarkoituksena on vähentää markkinahintojen muutoksen negatiivista vaikutusta nettotulokseen sekä kassavirtaan. Kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon kaupantekopäivänä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Suojauksen kohteena oleva ulkomaanvaluuttamääräinen transaktio toteutuu kuitenkin vasta myöhempänä ajankohtana. Kun IAS 39 -standardia (suojauslaskenta) ei sovelleta, johdannaiset aiheuttavat ajoituseroja konsernin kurssivoittojen/-tappioiden ja myyntien/ostojen välille.

Tilinpäätöspäivänä konsernin käyttämät valuuttajohdannaiset olivat lyhytaikaisia nollakustanteisia optiopari-instrumentteja sekä termiinejä, joihin ei sovelleta IAS 39 -standardia. Optioparien käyvät arvot määritellään pankilta saatavien Black and Scholes -mallin markkina-arvostusten mukaisesti. Kaikki valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Vuonna 2010 valuuttajohdannaisilla oli 0,5 milj. euron (2009: 0,4 milj. euroa) tulosvaikutus. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on esitetty osiossa 4. Johdannaiset.

Koska konsernilla on ulkomaanvaluuttamääräisiä myyntejä sekä ostoja ja toimintoja useassa maassa, konsernilla on ulkomaanvaluuttamääräisiä saamisia ja velkoja. Nämä arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja tämän seurauksena ne ovat alttiita valuuttakurssimuutoksille. Riippuen siitä, liittyykö valuuttamääräinen saaminen tai velka myynteihin ja ostoihin vai rahoituseriin, valuuttakurssivoitot/-tappiot kirjataan tuloslaskelmaan joko liikevoiton ylä- tai alapuolelle.

Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa säännöllisesti ulkomaanvaluuttamääräisten saamisten ja velkojen suhdetta ja kasvattaa tai vähentää suojausta, jos se on tarpeellista ja taloudellisesti mahdollista toteuttaa.

Konsernin ulkoiset velat ovat useassa vieraassa valuutassa ja konserni pyrkii osittain suojaamaan näillä veloilla samoissa valuutoissa olevia lainasaamisia ja myyntisaamisia sekä nettotulosta. Näiden erien valuuttakurssivaikutukset eivät kuitenkaan aina kohtaa samassa osassa tuloslaskelmaa. Suojauksen tarkoituksena on kuitenkin vähentää kurssivaihteluiden vaikutusta konsernin nettotulokseen ja omaan pääomaan.

Konsernilla on nettosijoituksia tytäryhtiöihin, joiden oma pääoma on vieraassa valuutassa ja siksi altis valuuttakurssimuutoksille muunnettaessa niitä euroiksi. Vuoden 2010 lopussa konserni suojasi osittain JPY- ja USD-valuuttaisten tytäryhtiöidensä nettosijoituksia käyttämällä tähän tarkoitukseen vastaavassa valuutassa olevia lainoja. Suojaussuhteet käsitellään IAS 39 -standardin mukaisesti ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen tehokkaana suojauksena, mikä tarkoittaa, että valuuttakurssivaikutuksen tehokas osa kirjataan suoraan omaan pääomaan. Konsernin tytäryhtiöiden ei-euromääräisen oman pääoman kokonaismäärä oli 116,8 milj. euroa 31.12.2010 (2009: 100,8 milj. euroa), josta 12,3 % oli 31.12. mukana nettosijoitusten suojauksessa (2009: 18,4 %). Jos valuuttoja, jotka ovat ERM II:n mukaisesti sidoksissa euroon (DKK, EEK, LTL ja LVL), ei oteta huomioon, suojausaste oli 15,6 % (2009: 23,4 %).

Merkittävimmät nettosijoituksien suojauksen ulkopuolelle jäävät ei-euromääräiset omat pääomat ovat HKD-, EEK- ja CAD-valuutoissa.

Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa säännöllisesti ulkomaisten nettosijoitusten määrää ja päättää nettosijoituksien suojaustoimenpiteistä.

						2010						2009
						Kirjattu oman						Kirjattu oman
	Netto-	Suojauksessa	Netto-	Suojauksessa		pääoman	Netto-	Suojauksessa	Netto-	Suojauksessa		pääoman
	investointi	käytetyt	investointi	käytetyt		muunto-	investointi	käytetyt	investointi	käytetyt		muunto
	yhteensä	lainat	yhteensä	lainat	Suojaus-	eroihin	yhteensä	lainat	yhteensä	lainat	Suojaus-	eroihin
	(Milj. valuutta)	(Milj. valuutta)	(Milj. EUR)	(Milj. EUR)	aste (%)	(Milj. EUR)	(Milj. valuutta)	(Milj. valuutta)	(Milj. EUR)	(Milj. EUR)	aste (%)	(Milj. EUR)
Ei-euro valuutat
USD	37,7	18,3	28,2	13,7	48,4	-1,1	34,1	21,4	23,7	14,9	62,8	0,6
JPY	138,7	75,0	1,3	0,7	54,1	-0,1	127,8	75,0	1,0	0,6	58,7	0,0
NOK	7,2		0,9			-0,1	16,3	16,0	2,0	1,9	98,4	-0,1
AUD	5,5		4,2			-0,2	5,6	2,0	3,5	1,2	35,7	-0,3
Muut			82,2			0,0			70,7			0,0
Yhteensä			116,8	14,4	12,3	-1,5			100,8	18,6	18,4	0,3

Ulkomaisten tytäryhtiöiden nettoinvestointien suojaukset

Altistuminen transaktioiden valuuttakurssiriskille

Valuuttakurssiriski yhtiöissä, joiden raportointivaluutta poikkeaa analysoitavasta valuutasta. Valuuttojen välillä vallitsevia kytköksiä ei ole huomioitu, vaan esimerkiksi Yhdysvaltojen dollari ja Hongkongin dollari katsotaan tässä analyysissä erillisiksi valuutoiksi. Tase-erät sisältävät sekä konsernin ulkoiset että sisäiset erät. Tuloslaskelman erät eivät sisällä konsernin sisäisiä transaktoita siltä osin kuin raportoitava valuutta on molemmille osapuolille vieras eikä transaktio näin ollen altista konsernia valuuttakurssiriskille.

Muiden valuuttojen positiot ovat pienempiä.

			2010			2009
Milj. EUR	USD	CNY	EUR	USD	CNY	EUR
Valuuttamääräiset myyntisaamiset 31.12.	9,0	0,1	16,6	10,5	0,1	14,0
Valuuttamääräiset ostovelat 31.12.	-16,4	-2,8	-2,2	-9,6	-3,0	-2,6
Valuuttamääräiset lainasaamiset 31.12.	11,0	0,3	0,1	8,7	1,0	0,1
Valuuttamääräiset lainat 31.12. 1)	-20,3		-5,9	-14,9		-6,7
Valuuttamääräiset rahavarat 31.12.	6,6	0,6	0,9	7,3	0,2	0,9
Nettoriski taseessa 31.12.	-10,1	-1,8	9,6	2,1	-1,6	5,8
Toteutunut valuuttamääräinen myynti 1.1.-31.12.	52,1	1,0	0,7	38,7	1,2	0,9
Toteutuneet valuuttamääräiset kulut 1.1.-31.12.	-56,8	-26,4	-14,7	-42,4	-16,0	-14,3
Nettoriski tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.	-4,7	-25,4	-14,0	-3,7	-14,8	-13,4
Valuuttatermiinit 31.12. 2)	9,0			7,1
Nettoriski	-5,8	-27,1	-4,5	5,5	-16,4	-7,6

1) Ei sisällä ulkomaisten tytäryhtiöiden nettoinvestointien suojauksessa käytettyjä lainoja. 2) Valuuttatermiineillä on suojattu osa valuuttamääräisistä ostoista.

Herkkyysanalyysi

USD:n, HKD:n, CNY:n, AUD:n, NOK:n, CAD:n, SEK:n ja RUB:n 10 % heikentymisen (suhteessa euroon) vaikutus euroissa perustuen seuraaviin oletuksiin ja tekijöihin:

• Herkkyysanalyysi perustuu yksittäisen analysoitavan valuutan arvonmuutoksen vaikutukseen olettaen muiden tekijöiden (ml. muiden valuuttojen arvot) pysyvän muuttumattomina. Valuuttojen välillä mahdollisesti vallitsevia kytköksiä ei ole huomioitu.
• Muutos lasketaan suhteessa tilinpäätöspäivänä vallinneisiin tuloslaskelma- ja tasekursseihin.
• Analyysi sisältää analysoitavassa valuutassa 1.1.-31.12. tehtyjen tuloslaskelmatransaktioiden vaikutuksen yhtiöissä, joiden raportointivaluutta poikkeaa analysoitavasta valuutasta (ns. transaktiovaikutus), sekä yhtiöissä joiden tuloslaskelman raportointivaluutta vastaa analysoitavaa valuuttaa (ns. translaatiovaikutus). Analyysissä on huomioitu 31.12. voimassa olleet valuuttasuojaukset. Tuloslaskelmatransaktioiden analyysissä konsernin sisäiset analysoitavassa valuutassa tapahtuvat transaktiot netottuvat pois.
• Herkkyysanalyysi pitää sisällään taseeseen 31.12. merkittyjen merkittävimpien valuuttamääräisten rahoitusvarojen- ja velkojen arvostamisen vaikutuksen yhtiöissä, joiden raportointivaluutta poikkeaa analysoitavasta valuutasta. Tase-erät sisältävät sekä konsernin sisäiset että ulkoiset erät. Tase-erien analyysissä on huomioitu 31.12. voimassa olleet nettoinvestointien suojaukset.
• Herkkyysanalyysi pitää sisällään analysoitavassa valuutassa raportoivien tytäryhtiöiden 31.12. oman pääoman translaation vaikutuksen, ottaen huomioon 31.12. voimassa olleet nettoinvestointien suojaukset.
• Analyysin verovaikutus on laskettu koko konsernin efektiivisen veroasteen mukaisesti. Oman pääoman muuntoeroista ei lasketa verovaikutusta.
• Muiden valuuttojen keskimääräinen vaikutus on pienempi kun tässä analysoitavissa valuutoissa.

								2010								2009
Milj. EUR	USD	HKD	CNY	AUD	NOK	CAD	SEK	RUB	USD	HKD	CNY	AUD	NOK	CAD	SEK	RUB
Liikevoitto	-0,6	0,1	2,8	-0,4	-0,7	-0,8	-0,4	-1,9	-0,8	0,5	1,8	-0,3	-0,7	-0,7	-0,7	-1,7
Tilikauden voitto (verovaikutus huomioituna)	-0,3	0,1	1,9	-0,4	-0,8	-0,6	-0,3	-1,3	-0,6	0,4	1,2	-0,4	-0,9	-0,5	-0,6	-1,2
Oma pääoma (verovaikutus huomioituna) 3)	-1,9	-2,2	0,0	-0,4	-0,1	-1,0	-0,5	-0,7	-1,1	-1,6	0,0	-0,3	-0,1	-1,0	-0,3	-0,5

3) Ei sisällä tilikauden voiton vaikutusta.

10 %:n vahvistumisella olisi sama, mutta vastakkainen vaikutus lukuun ottamatta USD:a, jonka 10 % vahvistumisella olisi käytetyistä suojausinstrumenteistä johtuen 0,6 milj. euroa suurempi käänteinen vaikutus liikevoittoon ja tilikauden voittoon kuin yllä on esitetty.

2. Korkoriski

Konsernilla on ulkoisia korollisia lainoja ja korkojohdannaisia, joissa korko on muuttuva ja kytketty markkinakorkoihin. Näin ollen konserni on altistunut muutoksille markkinakoroissa.

		2010		2009
	Pitkä-	Lyhyt-	Pitkä-	Lyhyt
Milj. EUR	aikaiset	aikaiset	aikaiset	aikaiset
Kiinteäkorkoiset lainat rahoituslaitoksilta	0,1	0,1	0,1	0,1
Kiinteäkorkoiset eläkelainat	6,6	4,9	8,2	3,8
Vaihtuvakorkoiset lainat rahoituslaitoksilta	18,3	67,8	27,2	49,8
Vaihtuvakorkoinen yritystodistusohjelma		21,0		19,0

Konsernin lainat ovat pääosin euroissa ja Yhdysvaltain dollareissa, jotka muodostavat merkittävän osan koko korkoriskistä. Konsernin lainat hoidetaan lähes täysin konsernin emoyhtiön kautta, joka täten hallitsee konsernin kokonaiskorkoriskiä. Konsernin korkoasemaa seurataan kassavirtariskinä ja käyvän arvon riskinä. Konsernin riskienhallintaorganisaatio analysoi säännöllisesti konsernin korkoriskiasemaa ja sopii tarvittavista toimenpiteistä. Näitä toimenpiteitä voivat olla vieraan pääoman valuuttajakauman muuttaminen, valinta eri lainarahoituslähteiden välillä, koronmääräytymisjakson muuttaminen sekä korkoriskin hallintaan pyrkivien johdannaissopimusten tekeminen. Konsernilla ei ole vakiintunutta käytäntöä siitä, miten koronmääräytymisjaksot hajautetaan, vaan tämä päätetään vallitseviin markkinaolosuhteisiin pohjautuen.

Suurimmalla osalla konsernin korollisista veloista koronmääräytymisjakso on alle yhden vuoden. 11,8 milj. euroa konsernin lainoista on sidottu kiinteään tai vähintään 12 kuukauden koronmääräytymisjaksoon (2009: 12,2 milj. euroa). Tällä pyritään korkoriskin hajauttamiseen ja alhaisempien korkotasojen hyödyntämiseen. Vuonna 2010 korkoriskiä hajautettiin nostamalla kiinteäkorkoisia eläkelainoja.

Korkoriskiä voidaan hallita myös käyttämällä koronvaihtosopimuksia, joissa konserni maksaa kiinteää korkoa ja vastaanottaa vaihtuvaa korkoa. Konsernilla oli 31.12. voimassa 12 koronvaihtosopimusta, jotka täyttävät IAS 39:n mukaisen rahavirran suojauksen ehdot. Korkojohdannaisten markkinahintaan perustuva käypä arvo saadaan pankilta. Korkojohdannaisilla oli vuonna 2010 -1,2 milj. euron vaikutus omaan pääomaan (2009: -0,1 milj. euroa), mutta ei tuloslaskelmavaikutusta (2009: 0,0 milj. euroa). Korkojohdannaisten käyvät arvot löytyvät kohdasta 4. Johdannaiset.

Herkkyysanalyysi

Vaihtuvakorkoisten velkojen ja koronvaihtosopimuksien vaikutus tilikauden voittoon ja omaan pääomaan, jos korko nousee yhden prosenttiyksikön. Herkkyysanalyysi perustuu seuraaviin oletuksiin ja tekijöihin:

• Muiden muuttujien, erityisesti valuuttakurssien, oletetaan pysyvän muuttumattomina.
• Herkkyysanalyysi tehdään suhteessa 31.12. sovellettuihin korkoihin.
• Herkkyysanalyysi pitää sisällään 31.12 voimassa olleet vaihtuvakorkoiset velat sekä koronvaihtosopimukset.
• Koronvaihtosopimusten herkkyysanalyysi perustuu pankilta saatuihin laskelmiin.
• Herkkyysanalyysin verovaikutus on laskettu konsernin keskimääräisen efektiivisen veroasteen mukaisesti.

		2010		2009
	Tilikauden		Tilikauden
	voitto	Oma pääoma	voitto	Oma pääoma
	(verovaikutus	(verovaikutus	(verovaikutus	(verovaikutus
Milj. EUR	huomioituna)	huomioituna) 4)	huomioituna)	huomioituna) 4)
Vaihtuvakorkoiset lainat rahoituslaitoksilta	-0,6	1,0	-0,6	1,2
Vaihtuvakorkoinen yritystodistusohjelma	-0,1		-0,1

4) Ei sisällä tilikauden voiton vaikutusta.

3. Muut markkinariskit

Konserni ostaa joitakin raaka-aineita, joiden hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla. Näihin kuuluvat hyödykemetallit kuten kupari, sinkki ja lyijy, sekä eräät muovit. Näiden ostojen arvo on yhä melko alhainen ja toimenpiteet, joilla hintariskiä hallitaan, tehdään paikallisesti kussakin tuotantoyksikössä. Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa myös näiden raakaaineiden hintakehitystä. Tällä hetkellä raaka-aineiden hintoja ei suojata johdannaisinstrumentein.

Konserni ei omista sellaisia julkisesti noteerattuja osakkeita tai arvopapereita, jotka olisivat alttiina markkinariskeille. Konsernin myytävissä olevat sijoitukset eivät ole merkittäviä ja koostuvat sijoituksista kiinteistöihin sekä muista listaamattomista osakkeista, joille ei ole saatavilla selkeää markkinahintaa.

4. Johdannaiset

			2010
	Valuutta-	Valuutta-	Koron- vaihto-		Valuutta-	Koron vaihto	2009
Milj. EUR	optiot	termiinit	sopimukset	Yhteensä	optiot	sopimukset	Yhteensä
Nimellisarvo	9,0	0,1	86,3	95,4	7,1	98,0	105,0
Positiiviset käyvät arvot	0,0	0,0		0,0	0,1	0,0	0,2
Negatiiviset käyvät arvot	0,3	0,0	2,0	2,3		0,5	0,5
Käyvät nettoarvot	-0,3	0,0	-2,0	-2,3	0,1	-0,5	-0,3

Valuuttatermiinit ja -optiot erääntyvät seuraavan 12 kuukauden aikana. Koronvaihtosopimusten, jotka ovat voimassa ja päättyvät vuosina 2011–2013, diskonttaamattomat nettorahavirrat erääntyvät 31.12. vallinneiden korkojen ja valuuttakurssien mukaisesti laskettuna seuraavasti: -0,9 milj. euroa vuonna 2011, -1,2 milj. euroa vuonna 2012 ja -1,0 milj. euroa vuonna 2013.

LIKVIDITEETTIRISKI

Konsernin kassavirran kausiluontoisuus on yleensä melko ennustettavissa ja konsernin talousjohto seuraa konsernin maksuvalmiutta konsernitilijärjestelmän ja kuukausittaisen rahavirta- ja likviditeettiraportoinnin avulla.

Konsernin talousjohto hankkii pääosan konsernin korollisesta vieraasta pääomasta keskitetysti. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä pyritään vähentämään lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävien rahoitusreservien avulla. Vuodesta 2007 lähtien konsernin kassanhallinnan joustavuutta on lisätty 25 miljoonan euron kotimaisella yritystodistusohjelmalla, jota yhdessä konsernin luottolimiittien kanssa käytetään tasapainottamaan konsernin kassavirran kausiluonteisuutta. Konsernin talous- ja rahoitusjohtaja (CFO) ja rahoitusjohtaja päättävät liikkeeseen laskettavien yritystodistusten määrän ja erääntymisajankohdan pohjautuen ennustettuihin kassavirtoihin, yritystodistusmarkkinoiden tilanteeseen ja vallitseviin korkoihin. Yritystodistusten uusiminen niiden erääntyessä muodostaa likviditeettiriskin, jota hallitaan pitämällä riittävästi muita likviditeettireservejä eräpäivinä.

Kotimainen yritystodistusmarkkina normalisoitui vuoden 2010 aikana ja tilanne parani merkittävästi edellisvuodesta. Yritystodistusmarkkinaa käytettiin aktiivisesti osana konsernin lainanhankintaa ja sitä kautta hankittiin kilpailukykyisesti hinnoiteltua rahoitusta.

Vuonna 2010 konserni jatkoi TyEL-takaisinlainauksen hyödyntämistä konsernin likviditeetin joustavuuden lisäämiseksi ja korkoriskin hajauttamiseksi. Myös kansainvälisen konsernitilijärjestelmän (cash pooling) laajentamista jatkettiin.

Konsernin vuonna 2006 uudistettuun rahoituspakettiin liittyy tavanomaisia kovenantteja liittyen muun muassa yritysjärjestelyihin, liiketoiminnan jatkamiseen, varojen luovuttamiseen ja rahoituspaketin ulkopuolisiin vastuihin sekä konsernin taloudellisiin tunnuslukuihin, kuten investointeihin, omavaraisuus- ja velkaantumisasteisiin, korollisen nettovelan ja EBITDAn suhteeseen sekä kassavirran ja velanhoitokustannusten suhteeseen. Konsernin lisääntynyt myynti vuoden 2010 aikana ja sitä kautta kasvanut käyttöpääoma asetti paineita kassavirtakovenanttia kohtaan. Hallitus ja konsernin johto seuraavat kovenanttien ehtojen täyttymistä kuukausittain. Vuoden 2010 lopussa konserni sai lainoittajiltaan sitoumuksen olla seuraamatta

kyseistä kovenanttia vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Konserni ei näe, että pankkilainojen kovenantit aiheuttaisivat uhkia sen likviditeetille lähitulevaisuudessa.

Konsernin käyttämättömät luottolimiitit 31.12.2010 olivat 19,8 milj. euroa (2009: 46,6 milj. euroa). Pääosa konsernin luottolimiiteistä on osa konsernin vuonna 2006 uudistettua rahoituspakettia ja erääntyy vuonna 2013. Konsernin kotimaisen yritystodistusohjelman käyttämätön osa 31.12.2010 oli 4,0 milj. euroa (2009: 6,0 milj. euroa).

Konsernin rahoitusvelkojen erääntymisajat

Konsernin rahoitusvelkojen sopimukseen perustuvat rahavirrat, jotka sisältävät korkomaksut.

			Sopimukseen
2010	Kirjanpito-	Rahoitus-	perustuvat
Milj. EUR	arvo	velkoja 2)	rahoitusvirrat	2011	2012	2013	2014	2015	Myöhemmin	Yhteensä
Korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta 1)	86,3	86,3	87,6	68,8	10,4	8,3	0,0	0,0		87,6
Eläkelainat	11,5	11,5	12,0	5,2	4,6	2,1	0,1			12,0
Yritystodistusohjelma	21,0	21,0	21,0	21,0						21,0
Rahoitusleasing	0,4	0,4	0,4	0,1	0,1	0,1	0,1	0,0		0,4
Muut korolliset velat 3)	0,2	0,2	0,0	0,0						0,0
Korottomat velat
Ostovelat ja muut korottomat velat	43,0	31,8	31,8	27,5	1,0	2,0	0,6	0,7		31,8
Nettona suoritettavat johdannaiset 4)
Velat (suoritettavat rahavirrat)
Korkojohdannaiset - suojauslaskennassa	2,0	2,0	3,1	0,9	1,2	1,0				3,1
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,3	0,3	0,0	0,0						0,1
Saatavat (saatavat rahavirrat)
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,0	0,0	0,0	0,0						0,0
Yhteensä	164,6	153,5	156,0	123,7	17,3	13,5	0,9	0,7		156,1

			Sopimukseen
2009	Kirjanpito-	Rahoitus-	perustuvat
Milj. EUR	arvo	velkoja 2)	rahoitusvirrat	2011	2012	2013	2014	2015	Myöhemmin	Yhteensä
Korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	77,2	77,2	78,7	50,7	10,1	9,9	8,0			78,7
Eläkelainat	12,0	12,0	12,5	4,1	4,0	3,4	1,0			12,5
Yritystodistusohjelma	19,0	19,0	19,0	19,0						19,0
Rahoitusleasing	0,1	0,1	0,1	0,1						0,1
Muut korolliset velat 3)	0,3	0,3	0,0	0,0						0,0
Korottomat velat
Ostovelat ja muut korottomat velat	32,4	27,2	27,2	24,1	0,6	0,6	0,6	0,6	0,8	27,2
Nettona suoritettavat johdannaiset 4)
Velat (suoritettavat rahavirrat)
Korkojohdannaiset - suojauslaskennassa	0,5	0,5	4,4	1,0	1,0	1,3	1,1			4,4
Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,0	0,0	0,0	0,0						0,0
Saatavat (saatavat rahavirrat)
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,1	0,1	0,1	0,1						0,1
Yhteensä	141,3	136,1	141,8	98,9	15,7	15,2	10,6	0,6	0,8	141,8

1) 65,9 milj. euroa vuonna 2011 erääntyvistä korollisista veloista on osa konsernin jatkuvia luottolimiittejä, joka erääntyvät vuonna 2013 tai myöhemmin. 2) Määrä kirjanpitoarvoista, jotka luokitellaan IAS 39:n mukaisiksi rahoitusveloiksi.

3) Korkovelkojen erääntymisajat on esitetty lainojen ja yritystodistusohjelman sopimuksiin perustuvissa rahavirroissa. 4) Korko- ja valuuttajohdannaisten rahavirrat laskettu 31.12. vallinneisiin korko- ja valuuttakursseihin perustuen.

LUOTTO- JA MAKSUKYVYTTÖMYYSRISKI

Konsernissa seurattiin vuonna 2010 aktiivisesti asiakkaiden ja muiden vastapuolien luotto- ja maksukyvyttömyysriskejä. Konsernin asiakkaiden luotto- ja maksukyvyttömyyspositiossa ei tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuodesta. Konsernin erääntyneiden myyntisaamisten määrä pysyi suhteellisesti samana kuin vuonna 2009. Myyntisaamisista tehtyjen luottotappiovarausten nettomäärä pieneni maltillisesti vuodesta 2009.

Konsernin myyntisaatavat koostuvat saatavista suurelta määrältä asiakkaita maailmanlaajuisesti. Täten luottoriski on hajautunut usean vastapuolen kesken. Luottoriskinhallinta hoidetaan paikallisesti kussakin liiketoimintayksikössä. Ennen luotonantoa uudelle asiakkaalle asiakkaan tausta tarkistetaan. Käteiskauppaa, ennakkomaksuja ja rembursseja käytetään sekä uusien että nykyisten asiakkaiden kanssa. Nykyisten luottoasiakkaiden asiakaskohtaisia luottorajoja ja taloudellista tilannetta seurataan paikallisesti kussakin liiketoimintayksikössä. Asiakkaiden maksukäyttäytymistä seurataan säännöllisesti ja maksuviiveiden sattuessa voidaan käyttää maksumuistutuksia, toimitusten keskeyttämistä, vaatimuksia ennakkomaksusta koskien tulevia toimituksia ja lopulta saamisten perimistä oikeusteitse. Merkittävissä tapauksissa liiketoimintayksiköt neuvottelevat konsernin talous- ja rahoitusjohtajan kanssa ennen lopullista päätöksentekoa. Poikkeuksellisissa tapauksissa maksuajoista saatetaan neuvotella uudelleen.

Konsernin riskienhallintaorganisaatio hallinnoi merkittävää osaa rahoitusinstrumentteihin liittyvästä luotto- ja maksukyvyttömyysriskistä. Näitä riskejä vähennetään rajoittamalla vastapuolet hyvän luottokelpoisuuden omaaviin pankkeihin. Valtaosa konsernin pankkitalletuksista ja johdannaissopimuksista on tehty konsernin pääyhteistyöpankkeihin (Nordea Pankki Suomi Oyj ja Pohjola Pankki Oyj), joiden molempien luottoluokitukset ovat Aa2 (Moody's) ja AA-(Standard&Poor's). Konsernin kassanhallintaan liittyvät sijoitukset ovat likvideissä ja alhaisen luottoriskin omaavissa rahamarkkinainstrumenteissa. Esimerkiksi sijoituksia yritystodistuksiin ei tehdä.

Konsernin suurin mahdollinen luotto- ja maksukyvyttömyysriski on kaikkien rahoitusvarojen kirjanpitoarvo, mikä esitetään liitetiedossa 23.

Tarkemmat tiedot myyntisaamisten arvonalentumisista löytyvät liitetiedosta 17. Myyntisaamisista tehdään arvonalentuminen, kun on olemassa perusteltu näyttö (kuten myyntisaamisten merkittävä viivästyminen sekä epäonnistuneet perimisyritykset tai asiakkaan tunnetuista talousvaikeuksista johtuva korkeampi todennäköisyys maksukyvyttömyydelle), ettei kaikkia saamisia saada perittyä alkuperäisin ehdoin. Arvio ja päätös arvonalentumisesta tehdään paikallisesti eri yksiköissä tapauskohtaisesti.

Erääntyneistä myyntisaamisista asiakkailta, joiden takaisinmaksukyky on katsottu luotettavaksi, ei ole tehty arvonalentumisia.

Ikäanalyysi erääntyneistä myyntisaamisista, joiden arvo ei ole alentunut

Milj. EUR	2010	2009
Erääntymättömät, joiden arvo ei ole alentunut	39,7	30,4
Erääntyneet, joiden arvo ei ole alentunut
Alle 1 kuukautta	4,4	3,1
1–3 kuukautta	2,3	3,1
4–5 kuukautta	1,3	1,1
6–7 kuukautta	1,3	0,5
Yli 7 kuukautta	1,7	0,7
Yhteensä	50,8	38,9

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka tukee konsernin liiketoimintaa ja maksimoi osakkeenomistajien sijoituksen arvoa. Konserni pyrkii saavuttamaan tasapainon suuremmalla velalla mahdollisesti saavutettavan paremman pääoman tuoton sekä vahvan taserakenteen tuomien etujen ja turvallisuuden välillä.

Konserni hallinnoi pääomarakennetta ja muokkaa sitä ottaen huomioon taloudelliset olosuhteet ja strategian toteuttamisen asettamat vaatimukset. Ylläpitääkseen tai kehittääkseen pääomarakennettaan konserni voi muuttaa osingonjakopolitiikkaansa, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille ostamalla takaisin osakkeitaan, laskea liikkeelle uusia osakkeita sekä/tai lisätä/lyhentää lainojaan.

Konserni seuraa pääomarakenteen hallinnan tehokkuutta tarkastelemalla nettovelkaantumisastetta, oman pääoman tuottoa, korollisen nettovelan keskimääräistä korkoa, korollisen nettovelan suhdetta EBITDA:an sekä omavaraisuusastetta. Pääomarakenteen hallintaa varten konsernin tavoitteena on pitää:

• 1. velkaantumisaste (netto) alle 150 %:ssa,
• 1. oman pääoman tuotto selvästi korkeammalla tasolla kuin korollisen nettovelan keskimääräinen korko,
• 1. korollisen nettovelan suhde EBITDA:an alle 4:ssä ja
• 1. omavaraisuusaste yli 33 %:ssa.

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 48.

Milj. EUR	2010	2009
Pitkäaikaiset korolliset velat	27,1	36,0
Lyhytaikaiset korolliset velat	94,6	73,1
Rahavarat	27,9	29,0
Korolliset saamiset	1,8	0,7
Korollinen nettovelka kauden lopussa	92,0	79,4
Oma pääoma yhteensä 31.12.	129,2	111,7
Velkaantumisaste (netto), %	71,2	71,1
Tilikauden voitto	20,7	14,3
Oma pääoma yhteensä 1.1.	111,7	103,7
Oma pääoma yhteensä 31.12.	129,2	111,7
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)	120,4	107,7
Oman pääoman tuotto, %	17,2	13,3
Nettokorkokulut	3,1	3,5
Korollinen nettovelka 31.12.	92,0	79,4
Korollisen nettovelan keskimääräinen korko, %	3,4	4,4
Korollinen nettovelka kauden lopussa	92,0	79,4
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA)	37,4	28,9
Korollinen nettovelka/EBITDA -suhde	2,5	2,7
Oma pääoma yhteensä	129,2	111,7
Oma pääoma ja velat yhteensä - saadut ennakot	303,6	261,1
Omavaraisuusaste, %	42,6	42,8

Vuonna 2010 konserni saavutti sen pääoman hallintaa koskevat tavoitteet:

• 1. Nettovelkaantumisaste oli 71,2 % (2009: 71,1 %).
• 1. Oman pääoman tuotto, 17,2 % (2009: 13,3 %), oli selvästi korkeampi kuin korollisen nettovelan keskimääräinen korko, joka oli 3,4 % (2009: 4,4 %).
• 1. Korollinen nettovelka/EBITDA- suhde oli 2,5 (2009: 2,7).
• 1. Omavaraisuusaste oli 42,6 % (2009: 42,8 %).

Hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konsernilla ei ole muita ulkopuolisia pääomavaatimuksia kuin pankin asettamat kovenantit. Tarkempaa tietoa pankin asettamista kovenanteista löytyy osiosta likviditeettiriski.

23. RAHOITUSVARAT JA -VELAT LUOKITTAIN SEKÄ KÄYVÄT ARVOT

		Rahoitus- varoja ja	2010 Rahoitusvarojen ja velkojen		Rahoitus- varoja ja	2009 Rahoitusvarojen ja velkojen
Milj. EUR	Kirjanpitoarvo	velkoja*	käypä arvo	Kirjanpitoarvo	velkoja*	käypä arvo	Liite
RAHOITUSVARAT
Lainat ja saamiset
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	16
Muut korolliset saamiset	1,3	1,3	1,3				16
Korottomat saamiset	0,2	0,2	0,2	0,2	0,2	0,2	16
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Rahavarat	27,9	27,9	27,9	29,0	29,0	29,0	18
Lainasaamiset	0,0	0,0	0,0	0,1	0,1	0,1	16
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	55,3	53,9	53,9	41,9	41,0	41,0	16
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset	0,3	0,3	0,3	0,3	0,3	0,3	15
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
- kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,0	0,0	0,0	0,1	0,1	0,1	16, 22
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset
Korkojohdannaiset - suojauslaskennassa				0,0	0,0	0,0	16
RAHOITUSVELAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
- kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,3	0,3	0,3				22, 24
Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa				0,0	0,0	0,0	22, 24
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset
Korkojohdannaiset - suojauslaskennassa	2,0	2,0	2,0	0,5	0,5	0,5	22, 24
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	18,4	18,4	18,4	27,3	27,3	27,3	24
Eläkelainat	6,6	6,6	6,7	8,2	8,2	8,1	24
Rahoitusleasing	0,3	0,3	0,3	0,0	0,0	0,0	24
Muut korottomat velat	4,3	4,3	4,3	3,1	3,1	3,1	25
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	67,9	67,9	67,9	49,9	49,9	49,9	24
Yritystodistusohjelma	21,0	21,0	21,0	19,0	19,0	19,0	24
Eläkelainat	4,9	4,9	4,9	3,8	3,8	3,8	24
Rahoitusleasing	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	24
Muut korolliset velat	0,2	0,2	0,2	0,3	0,3	0,3	24
Ostovelat ja muut korottomat velat	38,6	27,5	27,5	29,3	19,7	19,7	25

* Määrä kirjanpitoarvoista, jotka luokitellaan IAS 39:n mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.

KÄYVÄN ARVON HIERARKIA KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUISTA RAHOITUSVAROISTA JA -VELOISTA

				2010				2009
Milj. EUR	Yhteensä	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä	Taso 1	Taso 2	Taso 3
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT VARAT
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset	0,3			0,3	0,3			0,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,0		0,0		0,1		0,1
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset
Korkojohdannaiset - suojauslaskennassa					0,0		0,0
Yhteensä	0,3		0,0	0,3	0,4		0,1	0,3
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT VELAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat - kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,3		0,3
Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa					0,0		0,0
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset
Korkojohdannaiset - suojauslaskennassa	2,0		2,0		0,5		0,5
Yhteensä	2,3		2,3		0,5		0,5

KÄYVÄT ARVOT

Käyvän arvon hierarkian tasot

Hierarkian tason 1 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat samanlaisten instrumenttien noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Tällä hetkellä tason 1 rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole.

Tason 2 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin kuin noteerattuihin hintatietoihin. Nämä arvostuksessa käytetyt syöttötiedot pohjautuvat merkittäviltä osin joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna) todennettaviin markkinatietoihin.

Tason 3 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat kyseistä omaisuus- tai velkaerää koskeviin muihin kuin todettavissa oleviin markkinaperusteisiin tietoihin, esimerkiksi johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko kyseisen erän kannalta merkittävän, alimmalla tasolla olevan arvostustiedon perusteella. Tiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.

Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.

Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat listaamattomista osakkeista ja osuuksista, jotka on kirjattu käypään arvoon. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, on kirjattu hankintamenoon vähennettyinä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Johdannaiset

Kaikki johdannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, kassavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin.

Rahoitusleasingsopimukset

Rahoitusleasingsopimusten käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten rahoitusleasingsopimusten vastaavaa korkoa.

Lyhytaikaiset rahoitusvarat ja -velat

Lyhyestä maturiteetista johtuen lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa.

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Pitkäaikaisten rahoitusvarojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty tilinpäätöspäivän markkinakorkoa.

Pitkäaikaiset korolliset velat

77,5 % pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainoista oli 31.12.2010 sidottu yhden kuukauden euriboriin, liboriin tai vastaavaan ja loput maksimissaan kolmen kuukauden euriboriin, liboriin tai vastaavaan (2009: 74,8 %). Näin ollen pitkäaikaisten vaihtuvakorkoisten lainojen käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa. Osa pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainoista on suojattu erillisillä korkojohdannaissopimuksilla, joista on kerrottu liitetiedossa 22. Kiinteäkorkoisten lainojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty tilinpäätöspäivän markkinakorkoa.

Pitkäaikaiset korottomat velat

Yrityshankintojen ja muiden hankintojen tulevaisuuden tapahtumiin perustuvat lisävastikkeet kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin.

KOROLLISET VELAT VALUUTOITTAIN

	2010
Milj. EUR	Keskikorko, % 1)	2010	2009
Pitkäaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	1,59	18,4	27,3
Eläkelainat	2,23	6,6	8,2
Rahoitusleasing	4,73	0,3	0,0
Johdannaiset		1,8	0,4
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	1,94	57,9	39,1
Pikäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet	1,55	10,0	10,8
Yritystodistusohjelma	1,69	21,0	19,0
Eläkelainat	2,20	4,9	3,8
Rahoitusleasing	4,75	0,1	0,1
Johdannaiset		0,4	0,0
Muut lyhytaikaiset velat		0,2	0,3
Yhteensä		121,7	109,1

1) Osa lainoista on koronvaihtosopimusten kohteena. Keskikorot on laskettu ilman koronvaihtosopimusten vaikutusta. Lisätietoa liitetiedossa 22.

		2010		2009
	Pitkä-	Lyhyt-	Pitkä-	Lyhyt
Milj. EUR	aikaiset	aikaiset	aikaiset	aikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta
EUR	9,4	24,7	14,6	14,9
USD	8,8	29,6	12,7	24,0
NOK		7,0		4,8
GBP	0,1	0,6
AUD	0,1	1,6	0,1	1,3
DKK		1,4		2,2
ZAR		0,4		0,5
JPY		0,7		0,6
CHF		2,0		1,7
Eläkelainat ja yritystodistusohjelma
EUR	6,6	25,9	8,2	22,8
Rahoitusleasing
GBP	0,1	0,1
NOK	0,1		0,0	0,0
Muut	0,0	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	25,1	93,9	35,5	72,8

RAHOITUSLEASING

		2010
		Vähimmäis-		Vähimmäis
	Vähimmäis-	leasing-	Vähimmäis-	leasing
	leasing-	maksujen	leasing-	maksujen
Milj. EUR	maksut	nykyarvo	maksut	nykyarvo
Vuoden sisällä	0,1	0,1	0,1	0,1
1–3 vuotta	0,2	0,2	0,0	0,0
3–5 vuotta	0,1	0,1
Yli 5 vuotta
Vähimmäisleasingmaksut yhteensä	0,4	0,4	0,1	0,1
Vähennetään tulevat rahoituskulut	0,0		0,0
Vähimmäisleasingmaksujen nykyarvo	0,4	0,4	0,1	0,1

Rahoitusleasingsopimukset koskevat koneita ja kalustoa ja muuta aineellista käyttöomaisuutta eivätkä ole yksittäin merkittäviä.

25. KOROTTOMAT VELAT

Milj. EUR	2010	2009
Pitkäaikaiset korottomat velat
Muut pitkäaikaiset velat	4,3	3,1
Lyhytaikaiset korottomat velat
Saadut ennakot	0,5	0,2
Ostovelat	19,9	12,6
Palkka- ja henkilöstösivukulujaksotukset	9,5	8,0
Arvonlisäverovelka	1,6	1,6
Muut siirtovelat	5,4	4,2
Muut lyhytaikaiset velat	1,8	2,8
Yhteensä	43,0	32,4

Muut pitkäaikaiset korottomat velat sisältävät yrityshankintojen ja muiden hankintojen tulevaisuuden tapahtumiin perustuvia lisävastikkeita. Yrityshankintojen tulevaisuuden tapahtumiin perustuvat lisävastikkeet kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin.

Lyhyestä maturiteetista johtuen lyhytaikaisten korottomien velkojen käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa.

26. VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT

ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

Milj. EUR	2010	2009
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset	16,1	16,1
Takaukset	0,1	0,1
Yhteensä	16,2	16,2

Omien sitoumusten vakuudeksi on annettu emoyhtiön yrityskiinnitys 16,1 milj. euroa. Koska emoyhtiön 100 %:sti omistama tytäryhtiö Normark Sport Finland Oy toimii Shimanon kanssa perustetun jakeluyhteisyrityksen juridisena osakkaana, on emoyhtiö sitoutunut vastaamaan tytäryhtiönsä yhteisyritykseen liittyvien velvoitteiden täyttämisestä suhteessa Shimanoon. Konsernin vuokravastuut on esitetty liitetiedossa 27.

RIITA-ASIAT JA OIKEUSPROSESSIT

Konserni teki vuonna 2008 valituksen hallinto-oikeuteen koskien Suomen veroviranomaisten vuonna 2007 tekemää päätöstä, jonka perusteella konsernin emoyhtiön verotusta on oikaistu vuodesta 2004 lähtien. Valitusta ei ole vielä käsitelty. Konserni on maksanut ja kirjannut veroviranomaisten vaatimat verot ja viivästysseuraamukset täysimääräisesti. Vuoden 2010 lopussa kiistanalaisten verojen kokonaismäärä on yhteensä 4,5 milj. euroa.

Konsernin tytäryhtiötä vastaan on Yhdysvalloissa nostettu kanne kahden patentin loukkauksesta, jotka konserni on kiistänyt. Oikeuskäsittelyn ollessa kesken konsernin ei ole mahdollista antaa arviota tai ennustetta tapauksen lopputuloksesta. Perustuen konsernin hallussa olevaan tietoon, ja siihen seikkaan että kolmas osapuoli on täysin korvausvelvollinen Rapalaa kohtaan mahdollisista kustannuksista toisen patenttikiistan osalta, tapauksilla ei oleteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Tilinpäätökseen ei sisälly varauksia liittyen vaateisiin.

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa muita avoimia riita-asioita tai oikeusprosesseja, joilla olisi merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen asemaan.

KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA

Ei-purettavissa olevien vuokravastuiden erääntymisaikataulu

Milj. EUR	2010	2009
Vuoden sisällä	5,3	4,5
1–3 vuotta	2,7	4,1
3–5 vuotta	0,6	0,8
Yli 5 vuotta	0,6	0,8
Yhteensä	9,3	10,3

Konsernilla on useita ei-purettavissa olevia ja ehdoiltaan sekä pituuksiltaan vaihtelevia vuokrasopimuksia toimistotiloista sekä varasto- ja tehdastiloista. Joihinkin vuokrasopimuksiin sisältyy uudistamisoptio.

KONSERNI VUOKRALLE ANTAJANA

Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat

Milj. EUR	2010	2009
Vuoden sisällä	0,1	0,1
1–3 vuotta	0,1	0,0
Yhteensä	0,2	0,1

Osa tällä hetkellä käyttämättömistä tuotanto-, varasto- ja toimistotiloista on annettu vuokralle. Sopimukset ovat ehdoiltaan ja pituuksiltaan vaihtelevia. Joihinkin vuokrasopimuksiin sisältyy uudistamisoptio.

28. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Emoyhtiön suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt sekä ulkomaiset sivuliikkeet on lueteltu liitetiedossa 33. Lähipiiritapahtumat konserniyhtiöiden välillä on eliminoitu.

LIIKETOIMET JA AVOIMET SALDOT LÄHIPIIRIN KANSSA

		Maksetut	Muut
Milj. EUR	Ostot	vuokrat	kulut	Saamiset	Velat
2010
Osakkuusyhtiö Lanimo Oü	0,1			0,0
Yhteisö, joka käyttää konsernissa huomattavaa vaikutusvaltaa 1)		0,2	0,1	0,0
Johto		0,3		0,0	0,1
2009
Osakkuusyhtiö Lanimo Oü	0,1			0,0
Yhteisö, joka käyttää konsernissa huomattavaa vaikutusvaltaa 1)		0,2	0,1	0,0
Johto		0,3	0,0	0,0	0,0

1) Ranskan Morvillarsissa sijaitsevan jakelukeskuskiinteistön vuokrasopimus sekä palvelumaksu.

YLIMMÄN JOHDON TYÖSUHDE-ETUUDET

Milj. EUR	2010	2009
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-2,9	-2,6
Myönnettyjen käteisvaroina maksettavien optiojärjestelyjen kuluvaikutus	0,0	0,0
Myönnettyjen osakepalkkioiden kuluvaikutus	0,1	-0,1
Yhteensä	-2,9	-2,7

Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä muusta johtoryhmästä. Vuonna 2010 yksi uusi jäsen nimitettiin johtoryhmään ja yksi jäsen poistui yhtiön palveluksesta.

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten hallussa oli 31.12.2010 suorassa omistuksessa 1 773 843 (31.12.2009: 1 795 319) yhtiön osaketta ja epäsuorassa omistuksessa määräysvaltayhteisön kautta 1 130 000 (1 160 000) yhtiön osaketta. Ylin johto omisti 31.12.2010 noin 7,4 % (7,5%) yhtiön osakepääomasta ja osakkeiden tuottamista äänistä.

Vuonna 2010 ja 2009 johdolle ei myönnetty optioita. Johdolla oli 31.12.2010 yhteensä 137 500 optiota, jotka olivat myös toteutettavissa (291 250 kpl 31.12.2009, joista 213 750 kpl toteutettavissa). Ylimmän johdon optio-oikeuksissa on samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa.

Tarkemmat tiedot osakeperusteisista kannustusjärjestelmistä löytyvät liitetiedosta 29 ja osiosta 'Osakkeet ja osakkeenomistajat'. Lisätietoja johdon osakeomistuksesta ja optioista on esitetty sivuilla 68–69.

Konsernin lähipiiritapahtumat ylimmän johdon tai heidän läheisten perheenjäseniensä kanssa on esitetty edellä olevassa taulukossa 'Liiketoimet ja avoimet saldot lähipiirin kanssa'.

TOIMITUSJOHTAJAN TYÖSUHDE-ETUUDET

Milj. EUR	2010	2009
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-0,5	-0,4
Myönnettyjen käteisvaroina maksettavien optiojärjestelyjen kuluvaikutus	0,0	0,0
Myönnettyjen osakepalkkioiden kuluvaikutus	0,0	0,0
Yhteensä	-0,5	-0,4

Toimitusjohtajan kuukausipalkka on 23 542 euroa. Toimitusjohtaja on oikeutettu myös bonuksiin konsernin johdon bonusjärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Vuodelta 2010 hänelle kertyi suoriteperusteisesti 153 464 euroa bonusta (2009: 109 400 euroa). Lakisääteisen eläkkeen lisäksi toimitusjohtajalla on oikeus 8 400 euron vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen vuodessa tai muuhun vastaavaan järjestelyyn. Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Toimitusjohtajalle ei ole järjestetty lisäeläkettä. Yhtiö voi irtisanoa toimitusjohtajasopimuksen milloin tahansa tai 24 kuukauden pituisella irtisanomisajalla. Toimitusjohtaja voi irtisanoa toimitusjohtajasopimuksen kolmen tai kuuden kuukauden pituisella irtisanomisajalla. Irtisanomisajan pituus on riippuvainen irtisanomisen perusteesta. Toimitusjohtaja on oikeutettu 24 kuukauden palkan suuruiseen erokorvaukseen (pois lukien bonukset), mikäli yhtiö irtisanoo sopimuksen ilman syytä.

MUUN JOHTORYHMÄN TYÖSUHDE-ETUUDET

Milj. EUR	2010	2009
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-2,2	-2,0
Myönnettyjen käteisvaroina maksettavien optiojärjestelyjen kuluvaikutus	0,0	0,0
Myönnettyjen osakepalkkioiden kuluvaikutus	0,1	-0,1
Yhteensä	-2,2	-2,1

Kuukausipalkan lisäksi konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat konsernin johdon bonusjärjestelmään. Allokoitavan bonuksen määrä perustuu hallituksen kyseisen vuoden tulokselle ja kassavirralle asettamiin tavoitteisiin. Jos tavoitetasoa ei saavuteta, bonuksen maksaminen perustuu täysin hallituksen harkintaan. Bonukset maksetaan kahdessa erässä: ensimmäinen erä, kun tilintarkastettu tulos kyseiselle vuodelle on tiedossa ja toinen erä muutaman kuukauden määräajan kuluttua, johdon työsuhteiden pysyvyyden kannustamiseksi.

HALLITUKSEN TYÖSUHDE-ETUUDET

Milj. EUR	2010	2009
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-0,2	-0,2
Yhteensä	-0,2	-0,2

Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosittain 60 000 euron palkkio ja muille hallituksen jäsenille 30 000 euron palkkio. Palkitsemisvaliokunnan jäsenet eivät ole oikeutettuja muuhun palkkioon. Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussäännön mukaiseen matkapäivärahaan sekä kulukorvaukseen matkustuskuluista. Tilikaudella 2010 hallituksen jäsenille maksettiin yhteensä 240 000 euroa heidän työstään hallituksessa ja palkitsemisvaliokunnassa (2009: 240 000 euroa).

29. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernilla oli yksi osakeperusteinen kannustusjärjestelmä voimassa 31.12.2010: rahana maksettava synteettinen optio-ohjelma (2006). Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämispäivänä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson ajalle ja vastaava oikaisu tehdään omaan pääomaan tai velkoihin. Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset kannustusjärjestelmät uudelleenarvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä, ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Osakeperusteisten kannustusjärjestelmien tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Osakeoptio-ohjelman 2004B merkintäaika päättyi 31.3.2010 ja vuoden 2009 osakepalkkiojärjestelmä raukesi 31.12.2010. Lisätietoa osakeperusteisista kannustusjärjestelmistä on osiossa 'Osakkeet ja osakkeenomistajat'.

OSAKEPERUSTEISTEN PALKKIOJÄRJESTELMIEN KESKEISET EHDOT

	2004B I (erääntynyt)	2004B II (erääntynyt)	2006A	2006B	2009
Järjestelyn luonne	Myönnetyt osakeoptiot	Myönnetyt osakeoptiot	Myönnetyt synteettiset optiot	Myönnetyt synteettiset optiot	Osakepalkkio-järjestelmä
Henkilöstö myöntämishetkellä	95	11	113	116	50
Myönnettyjen optioiden/osakepalkkioiden määrä, kpl	453 750	46 250	483 500	495 000	enintään 200 000
Käyttämättömät optiot/osakepalkkiot, kpl	0	0	440 000	436 000	enintään 200 000
Optioiden toteutushinta, EUR 1)	6,09	6,09	6,14	5,95	-
Osakehinta myöntämishetkellä, EUR	6,15	6,40	5,93	5,93	4,07
Sopimuksen mukainen voimassaoloaika	8.6.2004–31.3.2010	14.2.2006–31.3.2010	14.12.2006–31.3.2011 3)	14.12.2006–31.3.2012 3)	23.6.2009–15.3.2011
Oikeuden syntymisajanjakso	8.6.2004–31.3.2008	14.2.2006–31.3.2008	14.12.2006–31.3.2009	14.12.2006–31.3.2010	23.6.2009–15.3.2011
Sopimuksen syntymisehdot	2)	2)	2)	2)	2)
Toteutus	Osakkeina	Osakkeina	Käteisenä 3)	Käteisenä 3)	Osakkeina 4)

1) Toteutushintaa on laskettu optio-oikeuden alkamisen ja osakkeiden merkintäajanjakson alkamisen välisenä ajanjaksona jaettujen osinkojen määrällä. Tarkemmat tiedot osingoista on esitetty liitetiedossa 31.

2) Rapalan palveluksessa olo ansaintaperiodilla. Optiot menetetään lähtökohtaisesti mikäli työsuhde loppuu.

3) Osakkeen kurssikehitykseen sidottu käteismaksu määräytyy testauspäivän loppukurssin mukaan tai, kuten voi olla, ylimääräisenä testauspäivänä. Loppukurssi on osakekurssin painotettu keskiarvo, joka lasketaan kymmenen päivän ajanjaksolta ennen testauspäivää. Jos testauspäivänä toteutushinnan ja loppukurssin (sisältäen osinko-oikaisun)

erotus on positiivinen, korvaus maksetaan. Jos toteutushinnan ja loppukurssin erotus testauspäivänä on negatiivinen, loppukurssi määritetään uudelleen ylimääräisenä testauspäivänä. Ylimääräiset testauspäivät ovat kuuden, kahdentoista, kahdeksantoista ja kahdenkymmenenneljän kuukauden päästä ensimmäisestä testauspäivästä. Jos toteutushinnan ja loppukurssin erotus on positiivinen jonain ylimääräisistä testauspäivistä, korvaus maksetaan ja kannustejärjestelmä raukeaa automaattisesti.

4) Lopullinen osakepalkkio määräytyy vuoden 2010 osakekohtaisen tuloksen perusteella. Lähtökohtaisesti palkkio maksetaan osakkeina.

OPTIOJÄRJESTELYIDEN ARVONMÄÄRITYSMALLISSA KÄYTETYT TEKIJÄT

2010	2004B I (erääntynyt)	2004B II (erääntynyt)	2006A	2006B
Odotettu volatiliteetti, %	38	18	11	12
Odotettu option voimassaoloaika myöntämispäivänä (vuosina)	5,8	4,1	4,3	5,3
Riskitön korko, %	3,74	3,16	0,11	0,56
Odotetut henkilöstövähennykset myöntämispäivänä, %	10	5	5	7
Myöntämispäivänä määritetty instrumentin arvo, EUR	2,61	1,41	1,09	1,34
Arvonmääritysmalli	Black-Scholes	Black-Scholes	Black-Scholes	Black-Scholes

2009	2004B I	2004B II	2006A	2006B
Odotettu volatiliteetti, %	38	18	14	30
Odotettu option voimassaoloaika myöntämispäivänä (vuosina)	5,8	4,1	4,3	5,3
Riskitön korko, %	3,74	3,16	0,58	1,08
Odotetut henkilöstövähennykset myöntämispäivänä, %	10	5	5	7
Myöntämispäivänä määritetty instrumentin arvo, EUR	2,61	1,41	1,09	1,34
Arvonmääritysmalli	Black-Scholes	Black-Scholes	Black-Scholes	Black-Scholes

Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty käyttämällä perusteena laskettua konsernin osakekurssin historiallista volatiliteettia. Historiasta on jätetty huomioimatta joulukuussa vuonna 1998 tapahtuneen listautumisannin läheinen ajanjakso, koska sen mukaan lukeminen ei anna oikeaa kuvaa volatiliteetin arvioinnissa. Historiallinen volatiliteetti on laskettu painotettuna keskimääräiselle optioiden voimassaoloajalle. Option odotettu voimassaoloaika perustuu historiatietoihin. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden optioiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa.

Vuosina 2009 ja 2010 ei myönnetty uusia optioita. Vuonna 2010 toteutuneet optiot olivat rahana maksettavia synteettisiä optioita, joiden toteutuspäivää edeltävän 10 päivän osakehinnan painotettu keskiarvo oli 5,99 EUR. Vuonna 2009 ei toteutettu optioita. Tilikauden lopussa ulkona olevien optioiden sopimuksen mukainen jäljellä olevan juoksuajan painotettu keskiarvo 31.12.2010 oli 0,25 vuotta (2009: 1,27 vuotta). Tilikauden lopussa ulkona olevien optioiden toteuttamishinta (oikaistuna jaettujen osinkojen määrällä) 31.12.2010 oli 6,14 euroa (2009: 5,95–6,14 euroa).

OPTIOIDEN MÄÄRIEN JA PAINOTETUN KESKIMÄÄRÄISEN TOTEUTUSHINNAN MUUTOKSET VUODEN AIKANA

		2010 Toteutushinta painotettuna keskiarvona		2009 Toteutushinta painotettuna keskiarvona
	Määrä	EUR/osake	Määrä	EUR/osake
Ulkona olleet 1.1.	1 343 500	6,06	1 822 000	6,08
Tilikaudella menetetyt	-34 500	6,01	-21 000	6,05
Tilikaudella rauenneet	-433 000	6,09	-457 500	5,96
Ulkona olevat 31.12.	876 000	6,05	1 343 500	6,06
Toteutettavissa olevat tilikauden lopussa	876 000	6,05	884 500	6,12

OSAKEPERUSTEISTEN MAKSUJEN KIRJAUKSET TULOSLASKELMAAN

Milj. EUR	2010	2009
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Osakkeina toteutettavat ja maksettavat järjestelyt	0,1	-0,1
Käteisvaroina maksettavat optiojärjestelyt	-0,1	-0,2
Osakeperusteisten maksujen sosiaalikuluvaraus	0,1	0,0
Laskennalliset verot	0,0	0,0
Yhteensä	0,1	-0,2

OSAKEPERUSTEISTEN MAKSUJEN KIRJAUKSET TASEESEEN

Milj. EUR	2010	2009
Varat
Laskennalliset verosaamiset	0,1	0,1
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma	-0,3	-0,3
Käteisvaroina maksettavista optiojärjestelyistä aiheutuneet velat	0,3	0,3
Osakeperusteisten maksujen sosiaalikuluvaraus 1)	0,0	0,1

1) Sisältyy lyhytaikaisiin muihin korottomiin velkoihin.

	2010	2009
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, milj. euroa	18,0	12,1
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl	39 038	39 208
Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl	39 038	39 208
Osakekohtainen tulos, EUR	0,46	0,31
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	0,46	0,31

Tarkemmat tiedot osakekohtaisen tuloksen laskemisesta on esitetty konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa sivulla 48.

31. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Vuodelta 2009 jaettu osinko oli 0,19 euroa osakkeelta, yhteensä 7,4 miljoonaa euroa. Tulevassa yhtiökokouksessa 5.4.2011 esitetään maksettavaksi osinkoa 0,23 euroa osaketta kohden, yhteensä 9,0 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi vuoden 2010 tilinpäätöksessä.

32. TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernilla ei ole tiedossa sellaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet olennaisesti vuoden 2010 tilinpäätökseen. Merkittävät tilinpäätöshetken jälkeiset tapahtumat on käsitelty hallituksen toimintakertomuksessa.

33. KONSERNIYRITYKSET

			Konsernin	Toiminnan
Tytäryhtiöt alueittain		Maa	omistus %	luonne
Pohjoismaat
Rapala VMC Iceland ehf	* 1)	Islanti	100	Jakelu
Elbe Normark AS	*	Norja	100	Jakelu
Remen Slukfabrikk AS		Norja	100	Hallinto
Vangen AS		Norja	100	Hallinto
Normark Scandinavia AB	*	Ruotsi	100	Jakelu
KL-Teho Oy	*	Suomi	100	Tuotanto
Marttiini Oy	*	Suomi	100	Tuotanto
Normark Sport Finland Oy	*	Suomi	100	Jakelu
Normark Suomi Oy		Suomi	100	Jakelu
Peltonen Ski Oy		Suomi	90	Tuotanto
Rapala Shimano East Europe Oy	3)	Suomi	50	Hallinto
Normark Denmark A/S	*	Tanska	100	Jakelu
Muu Eurooppa
Rapala Finance N.V.	*	Belgia	100	Hallinto
Normark Sport Ltd.		Englanti	100	Hallinto
Dynamite Baits Ltd.	* 2)	Englanti	100	Tuotanto/Jakelu
Normark Spain SA	*	Espanja	100	Jakelu
Rapala B.V.	*	Hollanti	100	Hallinto
SIA Normark Latvia		Latvia	100	Jakelu
Normark UAB		Liettua	100	Jakelu
Normark Portugal SA		Portugali	100	Jakelu
Normark Polska Sp.z.o.o.	*	Puola	100	Jakelu
Rapala France SAS	*	Ranska	100	Jakelu
VMC Péche SA	*	Ranska	100	Tuotanto
SC Normark Sport Romania S.r.l.		Romania	66,6	Jakelu
Rapala-Fishco AG	*	Sveitsi	100	Jakelu
Normark S.r.o.	3)	Tsekin tasavalta	50	Jakelu
Rapala Eurohold Ltd.	*	Unkari	66,6	Jakelu
VMC-Water Queen Ukraine	3)	Ukraina	50	Jakelu
FLLC Normark	1)	Valko-Venäjä	100	Jakelu
OOO Raptech	*	Venäjä	100	Tuotanto
ZAO Normark	3)	Venäjä	50	Jakelu
Marttiini Oü		Viro	100	Tuotanto
Normark Eesti Oü		Viro	100	Jakelu
Rapala Eesti AS	*	Viro	100	Tuotanto

			Konsernin	Toiminnan
Tytäryhtiöt alueittain		Maa	omistus %	luonne
Pohjois-Amerikka
Normark Inc.		Kanada	100	Jakelu
NC Holdings Inc.	*	USA	100	Hallinto
Normark Corporation		USA	100	Jakelu
Normark Innovations, Inc.		USA	100	Hankinta/suunnittelu/tuotanto
VMC Inc.		USA	100	Jakelu
Muut maat
Rapala Freetime Australia Pty Ltd.	*	Australia	100	Jakelu
Rapala V.M.C. Do Brazil	*	Brasilia	100	Jakelu
Rapala VMC South-Africa
Distributors Pty Ltd.	*	Etelä-Afrikka	70	Jakelu
Rapala VMC Korea Co., Ltd	*	Etelä-Korea	100	Jakelu
Rapala VMC (Hong Kong) Ltd	*	Hongkong	100	Hallinto/hankinta/suunnittelu
Willtech (PRC) Ltd.		Hongkong	100	Tuotanto
Rapala Japan K.K.	*	Japani	100	Jakelu
Kentec Gift (Shenzhen) Ltd	1)	Kiina	100	Jakelu
Rapala VCM China Co.	*	Kiina	100	Jakelu
Rapala VMC (Asia Pacific) Sdn Bhd.	*	Malesia	100	Jakelu
Rapala VMC (Thailand) Co., Ltd.	*	Thaimaa	100	Jakelu

Osakkuusyritykset alueittain	Maa	Konsernin omistus %	Toiminnan luonne
Lanimo Oü	Viro	33,3	Tuotanto

Ulkomaiset sivuliikkeet

Rapala VMC (Hong Kong) Ltd., edustusto Kiinassa Rapala VMC (Hong Kong) Ltd., sivuliike Taiwanilla Normark S.r.o., sivuliike Slovakian tasavallassa

1) Perustettu 2010 2) Hankittu 2010 3) Määräysvalta Rapalalla

* Emoyhtiön omistamat osakkeet

Tammikuussa 2011 perustettiin jakeluyhtiö Indonesiaan.

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

Toiminnan laajuus ja kannattavuus

		2006	2007	2008	2009	2010
Liikevaihto	Milj. EUR	226,6	242,5	243,0	234,6	269,4
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia	Milj. EUR	28,0	33,8	37,5	28,9	37,4
suhteessa liikevaihtoon	%	12,4	13,9	15,5	12,3	13,9
Liikevoitto	Milj. EUR	21,7	28,3	31,3	22,1	31,3
suhteessa liikevaihtoon	%	9,6	11,7	12,9	9,4	11,6
Voitto ennen veroja	Milj. EUR	14,6	23,3	26,5	19,9	29,5
suhteessa liikevaihtoon	%	6,5	9,6	10,9	8,5	10,9
Tilikauden voitto	Milj. EUR	11,0	17,5	19,2	14,3	20,7
suhteessa liikevaihtoon	%	4,9	7,2	7,9	6,1	7,7
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	Milj. EUR	10,8	17,3	17,7	12,1	18,0
Määräysvallattomille omistajille	Milj. EUR	0,2	0,3	1,6	2,2	2,8
Investoinnit	Milj. EUR	13,8	9,3	13,7	7,6	12,7
suhteessa liikevaihtoon	%	6,1	3,8	5,6	3,2	4,7
Tutkimus- ja kehityskulut	Milj. EUR	1,2	1,6	1,8	2,0	2,1
suhteessa liikevaihtoon	%	0,5	0,7	0,7	0,9	0,8
Korollinen nettovelka kauden lopussa	Milj. EUR	99,3	80,2	89,5	79,4	92,0
Sijoitettu pääoma kauden lopussa	Milj. EUR	180,6	177,1	193,2	191,1	221,3
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)	%	12,3	15,9	16,9	11,5	15,2
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	14,1	19,7	19,2	13,3	17,2
Omavaraisuusaste kauden lopussa	%	33,4	38,2	38,0	42,8	42,6
Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa	%	122,2	82,8	86,4	71,1	71,2
Henkilöstö keskimäärin	Henkilöä	3 987	4 577	4 143	2 259	2 317
Henkilöstö kauden lopussa	Henkilöä	3 921	4 356	3 197	2 271	2 313

Osakekohtaiset tunnusluvut 1)

		2006	2007	2008	2009	2010
Osakekohtainen tulos	EUR	0,28	0,45	0,45	0,31	0,46
Osakekohtainen tulos, laimennettu	EUR	0,28	0,45	0,45	0,31	0,46
Oma pääoma/osake	EUR	2,09	2,43	2,59	2,75	3,13
Osakekohtainen osinko 2)	EUR	0,12	0,18	0,19	0,19	0,23
Osinko/tulos 2)	%	42,8	40,2	42,2	61,3	49,9
Efektiivinen osinkotuotto 2)	%	1,94	3,24	5,46	3,82	3,35
Hinta/voittosuhde		22,1	12,5	7,8	16,1	14,9
Osakkeen viimeinen kurssi kauden lopussa	EUR	6,19	5,55	3,48	4,97	6,86
Osakkeen alin kurssi	EUR	5,60	5,40	2,95	3,50	4,80
Osakkeen ylin kurssi	EUR	6,75	6,27	5,65	5,16	6,86
Tilikauden keskikurssi	EUR	6,26	5,82	4,21	4,46	5,75
Osakkeiden vaihto	kpl	12 468 161	8 684 433	4 144 626	3 138 597	4 051 489
Osuus osakkeiden keskimääräisestä määrästä	%	32,33	22,51	10,52	8,01	10,38
Osakepääoma	Milj. EUR	3,5	3,6	3,6	3,6	3,6
Osinko tilikaudelta 2)	Milj. EUR	4,6	6,9	7,5	7,4	9,0
Osakekannan markkina-arvo 3)	Milj. EUR	238,8	219,3	136,6	194,5	267,0
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 3)	1 000 kpl	38 576	39 468	39 256	39 128	38 928
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä 3)	1 000 kpl	38 565	38 781	39 403	39 208	39 038
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, laimennettu 3)	1 000 kpl	38 620	39 468	39 256	39 128	38 928
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, laimennettu 3)	1 000 kpl	38 609	38 781	39 403	39 208	39 038

1) Vuonna 2007 uudet rajoitetut osakkeet (RAP1VN0107) tuottivat samat oikeudet kuin vanhat osakkeet (RAP1V), paitsi etteivät nämä osakkeet tuottaneet oikeutta osinkoon tilikaudelta 2007, ja niitä koski 12 kuukauden luovutusrajoitus. Osakelajit yhdistettiin 24.10.2008, kun niiden välinen osinko-oikeutta koskeva ero poistui.

Tarkemmat tiedot RAP1VN0107 osakkeiden määrästä ja niiden vaikutuksesta vuoden 2007 osakekohtaisiin tunnuslukuihin löytyvät vuoden 2007 vuosikertomuksesta.

2) Vuoden 2010 osalta hallituksen esitys.

3) Ei sisällä omia osakkeita.

TUNNUSLUVUT NELJÄNNESVUOSITTAIN

		Q1/09	Q2/09	Q3/09	Q4/09	Q1/10	Q2/10	Q3/10	Q4/10
Liikevaihto	Milj. EUR	65,2	67,7	50,2	51,4	70,8	77,6	60,6	60,4
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia	Milj. EUR	11,6	11,5	3,3	2,5	13,1	14,1	4,5	5,7
suhteessa liikevaihtoon	%	17,7	17,1	6,6	4,8	18,6	18,2	7,4	9,5
Liikevoitto	Milj. EUR	10,0	9,4	1,9	0,7	11,7	12,5	2,9	4,2
suhteessa liikevaihtoon	%	15,4	13,9	3,8	1,3	16,5	16,1	4,8	6,9
Voitto ennen veroja	Milj. EUR	8,5	9,8	2,1	-0,4	12,1	12,1	1,7	3,5
suhteessa liikevaihtoon	%	13,0	14,5	4,1	-0,8	17,1	15,6	2,8	5,8
Tilikauden voitto	Milj. EUR	6,2	7,4	1,5	-0,8	9,1	8,4	1,4	1,8
suhteessa liikevaihtoon	%	9,5	11,0	2,9	-1,5	12,9	10,8	2,4	3,0
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	Milj. EUR	6,0	6,2	0,8	-0,9	8,6	7,2	0,5	1,7
Määräysvallattomille omistajille	Milj. EUR	0,2	1,3	0,6	0,1	0,6	1,1	0,9	0,1
Investoinnit	Milj. EUR	1,5	1,0	1,7	3,3	1,8	1,5	7,7	1,7
Korollinen nettovelka kauden lopussa	Milj. EUR	112,3	101,0	83,3	79,4	96,6	90,4	87,9	92,0
Sijoitettu pääoma kauden lopussa	Milj. EUR	222,7	211,5	194,0	191,1	221,0	219,6	212,8	221,3
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)	%	19,3	18,6	4,0	1,4	22,6	24,4	5,7	8,1
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	23,1	27,8	5,4	-2,9	31,0	27,8	4,8	5,9
Omavaraisuusaste kauden lopussa	%	35,3	37,5	41,4	42,8	41,7	41,3	41,9	42,6
Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa	%	101,7	91,4	75,2	71,1	77,7	70,0	70,4	71,2
Henkilöstö keskimäärin	Henkilöä	2 446	2 447	2 356	2 261	2 178	2 214	2 308	2 341
Henkilöstö kauden lopussa	Henkilöä	2 393	2 233	1 976	2 271	2 275	2 285	2 322	2 313

Kvartaalikohtaiset tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia.

Ta l o u d e l l i s t a k e h i t y s t ä k u v a a v a t t u n n u s l u v u t

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA)	=	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Korollinen nettovelka	=	Korolliset velat - korolliset saamiset
Sijoitettu pääoma	=	Oma pääoma yhteensä + korollinen nettovelka
Käyttöpääoma	=	Vaihto-omaisuus + korottomat saamiset - korottomat velat
Korottomat saamiset	=	Varat yhteensä - korolliset saamiset - aineettomat ja aineelliset hyödykkeet - myytävänä olevat omaisuuserät
Korottomat velat	=	Velat yhteensä - korolliset velat
Korollisen nettovelan keskimääräinen korko, %	=	(Maksetut korot - saadut korot ) x 100 Korollinen nettovelka
Korollinen nettovelka/EBITDA -suhde	=	Korollinen nettovelka Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	=	Liikevoitto x 100 Sijoitettu pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Oman pääoman tuotto (ROE), %	=	Tilikauden voitto x 100 Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)
Velkaantumisaste (netto), %	=	Korollinen nettovelka x 100 Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma yhteensä x 100 Oma pääoma ja velat yhteensä - saadut ennakot
Osakekohtainen tulos, EUR	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Osakkeiden painotettu keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä
Osakekohtainen osinko, EUR	=	Tilikaudella jaettu osinko Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa

	Osinko/tulos, %	=	Tilikaudella jaettu osinko x 100 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
	Oma pääoma/osake, EUR	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
			Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa
- korottomat velat	Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osakekohtainen osinko x 100
			Osakkeen osakeantioikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
- aineettomat ja aineelliset hyödykkeet - myytävänä olevat omaisuuserät	Hinta/voittosuhde (P/E)	=	Osakkeen osakeantioikaistu viimeinen
			kaupantekokurssi kauden lopussa Osakekohtainen tulos
Korollinen nettovelka	Osakkeen keskikurssi, EUR	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
	Osakekannan markkina-arvo, EUR	=	Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x viimeinen
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia			kaupantekokurssi kauden lopussa
Sijoitettu pääoma (keskimäärin vuoden aikana)	Henkilöstön lukumäärä keskimäärin	=	Keskiarvo laskettu kuukausien keskiarvoista
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)
Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma ja velat yhteensä - saadut ennakot
Osakkeiden painotettu keskimääräinen
osakeantioikaistu lukumäärä

• Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
• Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa
• Osakkeen osakeantioikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
• kaupantekokurssi kauden lopussa Osakekohtainen tulos
• Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
• kaupantekokurssi kauden lopussa

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖSLUKUJA, FAS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

EUR	Liitetieto	2010	2009
Liikevaihto	2	31 030 908	28 085 269
Liiketoiminnan muut tuotot	3	113 087	73 397
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		1 143 306	-656 607
Valmistus omaan käyttöön		145 004	119 713
Materiaalit ja palvelut	5	-14 041 159	-12 219 977
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	6	-9 829 724	-8 834 485
Liiketoiminnan muut kulut	4	-5 073 791	-4 095 498
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia		3 487 631	2 471 813
Poistot ja arvonalentumiset	7	-1 315 824	-1 280 899
Liikevoitto		2 171 807	1 190 914
Rahoitustuotot ja -kulut	8	-829 997	-592 421
Voitto ennen satunnaisia eriä		1 341 810	598 493
Satunnaiset erät	9	2 800 000	1 500 000
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		4 141 810	2 098 493
Tilinpäätössiirrot	10	-413 953	-405 875
Tuloverot	11	-1 600 569	-1 081 970
Tilikauden voitto		2 127 288	610 648

E m o y h t i ö n t i l i n p ä ä t ö s l u k u j a , FA S

EMOYHTIÖN TASE

VARAT

EUR	Liitetieto	2010	2009
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	12	1 234 717	1 665 580
Aineelliset hyödykkeet	13	5 774 160	5 714 973
Sijoitukset	14	146 464 229	138 522 356
Korolliset saamiset	16	6 402 346	3 219 495
Korottomat saamiset	16	917 431	942 978
Pitkäaikaiset varat yhteensä		160 792 883	150 065 382
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	15	7 052 657	5 361 174
Sijoitukset ja saamiset
Korolliset	16	17 858 804	7 825 219
Korottomat	16	12 325 069	11 376 058
Rahat ja pankkisaamiset		5 929 500	6 131 856
Lyhytaikaiset varat yhteensä		43 166 030	30 694 306
Varat yhteensä		203 958 913	180 759 688

OMA PÄÄOMA JA VELAT

EUR	Liitetieto	2010	2009
Oma pääoma
Osakepääoma		3 552 160	3 552 160
Ylikurssirahasto		16 680 961	16 680 961
Arvonmuutosrahasto		-2 013 673	-455 548
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		4 914 371	4 914 371
Omat osakkeet		-2 516 723	-1 403 580
Edellisten tilikausien voitto		32 162 305	38 980 715
Tilikauden voitto		2 127 288	610 648
Oma pääoma yhteensä		54 906 689	62 879 727
Tilinpäätössiirtojen kertymä		895 118	481 165
Pitkäaikaiset velat
Korolliset		30 666 286	35 831 290
Korottomat		1 544 152
Pitkäaikaiset velat yhteensä	17	32 210 438	35 831 290
Lyhytaikaiset velat
Korolliset		91 233 946	62 507 256
Korottomat		24 712 722	19 060 249
Lyhytaikaiset velat yhteensä	17	115 946 668	81 567 505
Oma pääoma ja velat yhteensä		203 958 913	180 759 688

LASKELMA EMOYHTIÖN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

EUR	2010	2009
Osakepääoma 1.1.	3 552 160	3 552 160
Osakepääoma 31.12.	3 552 160	3 552 160
Ylikurssirahasto 1.1.	16 680 961	16 680 961
Ylikurssirahasto 31.12.	16 680 961	16 680 961
Arvonmuutosrahasto 1.1.	-455 548	-378 771
Voitot ja tappiot rahavirran suojauksista	-1 558 125	-76 777
Arvonmuutosrahasto 31.12.	-2 013 673	-455 548
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	4 914 371	4 914 371
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	4 914 371	4 914 371
Omat osakkeet 1.1.	-1 403 580	-852 591
Omien osakkeiden hankinta	-1 113 143	-550 988
Omat osakkeet 31.12.	-2 516 723	-1 403 580
Kertyneet voittovarat 1.1.	39 591 363	46 437 553
Maksetut osingot	-7 429 058	-7 456 837
Tilikauden tulos	2 127 288	610 648
Kertyneet voittovarat 31.12.	34 289 593	39 591 363

JAKOKELPOISET VARAT

Jakokelpoiset voittovarat

Edellisten tilikausien voitto	39 591 363	46 437 553
Maksetut osingot	-7 429 058	-7 456 837
Omien osakkeiden hankinta	-2 516 723	-1 403 580
Arvonmuutosrahasto	-2 013 673	-455 548
Tilikauden tulos	2 127 288	610 648
Jakokelpoiset voittovarat	29 759 197	37 732 235
Muut jakokelpoiset varat
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	4 914 371	4 914 371
Jakokelpoiset varat yhteensä	34 673 568	42 646 606

EMOYHTIÖN OSAKEPÄÄOMA

	2010	2009
Osaketta	39 468 449	39 468 449
EUR	3 552 160	3 552 160

Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen.

Lisätietoa hallituksen valtuutuksista ja omien osakkeiden hankinnoista on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 19.

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

Tuhat EUR	Liitetieto	2010	2009
Tilikauden voitto		2 127	611
Oikaisuerät
Tuloverot	11	1 601	1 082
Rahoitustuotot ja -kulut	8	830	592
Ei-rahamääräisten erien oikaisu
Poistot ja arvonalentumiset	7	1 316	1 281
Muut oikaisut		-1 977	-751
Maksetut korot		-3 119	-2 790
Saadut korot		598	2 079
Maksetut verot		-1 472	-1 191
Saadut osingot		3 156	328
Muut rahoituserät, netto		-132	67
Tulos oikaisuerien jälkeen		2 928	1 308
Käyttöpääoman muutos
Saamisten muutos		-1 792	-3 715
Vaihto-omaisuuden muutos		-1 691	545
Velkojen muutos		5 825	-3 153
Käyttöpääoman muutos yhteensä		2 342	-6 323
Liiketoiminnan nettorahavirta		5 270	-5 015
Investointien rahavirta
Aineettomien hyödykkeiden ostot	12	-53	-1 051
Aineellisten hyödykkeiden myynnit	13		198
Aineellisten hyödykkeiden ostot	13	-1 311	-1 581
Tytäryhtiöiden hankintameno	14	-6 399	-27 770
Dynamite Baits -yrityshankintaan liittyvä sulkutilitalletus		-1 319
Korollisten saamisten muutos		-7 287	36 763
Investointien rahavirta yhteensä		-16 369	6 559
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot		-7 429	-7 457
Omien osakkeiden hankinta		-1 113	-551
Lainojen nostot		106 053	46 530
Lainojen takaisinmaksut		-87 226	-44 835
Rahoituksen rahavirta yhteensä		10 285	-6 313
Rahavarojen muutos		-814	-4 769
Rahavarat tilikauden alussa		6 132	10 810
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		612	90
Rahavarat tilikauden lopussa		5 930	6 132

E m o y h t i ö n t i l i n p ä ä t ö s l u k u j a , FA S

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

1. LAADINTAPERIAATTEET

Rapala VMC Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaan.

Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat

Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssilla ja muuntamisessa syntyvät kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan.

Tuottojen kirjaaminen

Tuotteiden ja palvelujen myynti kirjataan suoriteperiaatteen mukaisesti, kun myytäviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvät olennaiset riskit siirtyvät ostajalle eikä ole todennäköistä, että asiakas palauttaisi tavaran. Liikevaihto koostuu laskutuksesta vähennettynä kassa-alennuksilla ja valmisteveroilla.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta syntyneet kulut kirjataan vuosikuluiksi, lukuun ottamatta kuluja, jotka kohdistuvat selvästi uusien liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Tällaiset kehittämiskulut on aktivoitu, jos ne ovat selvästi erotettavissa ja jos yhtiö hyväksyy kehitetyt tuotteet teknisesti toteutuskelpoisiksi ja kaupallisesti kannattaviksi, olettaen että tuotot kattavat jaksotetut ja tulevat kehitys- ja tuotantokulut, myynti- ja hallintokulut sekä mahdolliset muut projektiin liittyvät kulut.

Kehityskulut jaksotetaan enintään viidelle vuodelle ja poistetaan tasapoistoina.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan FIFO-periaatetta noudattaen hankintamenoon tai alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon on laskettu välittömät aineet, palkat sosiaalikuluineen sekä muut välittömät kustannukset. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiuskirjauksilla vähennettynä.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on esitetty alkuperäisen hankintamenon mukaisina vähennettynä suunnitelman mukaisilla kertyneillä poistoilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot perustuvat hankintamenoon ja arvioituun taloudelliseen käyttöikään.

Maa- alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset käyttöajat ovat seuraavat:

10 – 20 vuotta
5 – 10 vuotta
3 – 10 vuotta

Eläkejärjestelyt

Kaikki yhtiön eläkejärjestelyt ovat luonteeltaan sellaisia, joissa vain työnantajan maksama osuus on määrätty. Näistä suurin osa on lakisääteistä eläketurvaa ja viranomaisten määräyksiin perustuvia maksuja. Eläkemenot kirjataan kuluksi työntekijöiden työssäoloaikana suoriteperusteisesti.

Rahoitusjohdannaisten arvostaminen

Rahoitusjohdannaiset on arvostettu käypään arvoon. Tällä hetkellä yhtiöllä on lyhytaikaisia tavallisia ja muokattuja valuuttatermiinejä. Niihin ei sovelleta suojauslaskentaa, mutta ne on tehty suojaamaan rahavirran valuuttakurssiriskiä. Tavallisten valuuttatermiinien käyvät arvot määritellään diskonttaamalla tulevaisuuden nimellismääräiset kassavirrat vastaavilla koroilla ja muuntamalla näin saadut diskontatut kassavirrat spot-kursseilla. Muokattujen valuuttatermiinien käypä arvo saadaan

pankilta. Yhtiöllä on myös rahavirran suojauksen ehdot täyttävä koronvaihtosopimus, jossa yhtiö maksaa kiinteää korkoa ja vastaanottaa vaihtuvaa korkoa. Korkojohdannaisten diskontatun rahavirran menetelmällä laskettu käypä arvo saadaan pankilta.

Rahavirran suojauslaskennan soveltamiskriteerit täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan siltä osin kun suojaus on tehokas. Suojauksen tehottomaan osaan liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Omat osakkeet

Yhtiön hankkimat omat osakkeet niihin suoraan liittyvine menoineen kirjataan oman pääoman vähennykseksi kaupankäyntipäivänä. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerät esitetään oman pääoman muutoksena.

Rahavirtalaskelma

Muutokset rahavirrassa on esitetty liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoina.

	2009
	16 310
	1 614
	7 197
	2 964
31 031	28 085
	2010 18 801 2 143 7 002 3 085

Emoyhtiön liikevaihto muodostuu uistinliiketoiminnasta, joka kuuluu Konsernin kalastustuotteet -segmenttiin konsernin liiketoimintasegmenttiraportoinnissa.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Tuhat EUR	2010	2009
Vuokratuotot	57	54
Julkiset avustukset	37	18
Muut tuotot	19	1
Yhteensä	113	73

Muut tuotot, 19 tuhatta euroa (2009: tuhat euroa), koostuu useasta pienestä erästä, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Tuhat EUR	2010	2009
Kunnossapito	-1 530	-1 290
Myynti-ja markkinointikulut	-563	-438
Matkakulut	-537	-415
Maksetut vuokrat	-236	-222
IT ja tietoliikenne	-224	-234
Tilintarkastajien palkkiot ja palvelut	-93	-116
Rahdit	-86	-96
Myyntikomissiot	-144	-178
Muut kulut	-1 660	-1 106
Yhteensä	-5 074	-4 095
TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT
Tilintarkastuspalkkiot	-67	-112
Palkkiot veropalveluista	-8
Muut palkkiot	-18	-4

5. MATERIAALIT JA PALVELUT

Tuhat EUR	2010	2009
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	-14 353	-12 221
Varaston muutos	548	111
Ulkopuoliset palvelut	-236	-110
Yhteensä	-14 041	-12 220

Yhteensä -93 -116

6. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

Tuhat EUR	2010	2009
Palkat ja palkkiot	-8 012	-7 112
Eläkekulut	-1 330	-1 260
Muut henkilöstösivukulut	-488	-463
Yhteensä	-9 830	-8 834
Henkilöstö keskimäärin	222	197

Hallituksen palkat ja palkkiot olivat yhteensä 240 tuhatta euroa (2009: 240 tuhatta euroa).

7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Tuhat EUR	2010	2009
Poistot aineettomista hyödykkeistä
Tavaramerkit	-92	-8
Muut aineettomat hyödykkeet	-391	-401
Poistot aineellisista hyödykkeistä
Rakennukset ja rakennelmat	-156	-153
Koneet ja kalusto	-676	-719
Yhteensä	-1 316	-1 281

8. RAHOITUSTUOTOT JA- KULUT

Tuhat EUR	2010	2009
Osinkotuotot tytäryhtiöiltä	3 155
Osinkotuotot muilta	2	1
Kurssivoitot	4 280	3 461
Kurssitappiot	-6 039	-2 974
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot	780	1 591
Muut rahoitustuotot	90	334
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut	-2 948	-2 903
Muut rahoituskulut	-150	-101
Yhteensä	-830	-592
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT TYTÄRYHTIÖILLE/TYTÄRYHTIÖILTÄ
Osinkotuotot tytäryhtiöiltä	3 155
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot	758	1 552
Muut rahoitustuotot	90	334
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut	-279	-151
Yhteensä	3 725	1 734
TULOSLASKELMAAN KIRJATUT KURSSIEROT
Liikevaihtoon sisältyvät kurssierot	641	258
Ostoihin ja muihin kuluihin sisältyvät kurssierot	221	-243
Valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa	-1 759	486
Yhteensä	-896	501

9. SATUNNAISET ERÄT

Tuhat EUR	2010	2009
Saadut konserniavustukset	2 800	1 500
Yhteensä	2 800	1 500

10. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

Tuhat EUR	2010	2009
Poistoeron muutos
Aineettomat hyödykkeet	-39	-108
Rakennukset ja rakennelmat	42	32
Koneet ja kalusto	-416	-330
Yhteensä	-414	-406

11. TULOVEROT

TULOVEROT TULOSLASKELMASSA
Tuhat EUR	2010	2009
Tuloverot
Tuloverot satunnaisista eristä	-728	-390
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-249	-535
Aikaisempien tilikausien tuloverot	-623	-156
Yhteensä	-1 601	-1 082

Emoyhtiön laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole merkitty taseeseen.

12. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

		Muut
2010		aineettomat
Tuhat EUR	Tavaramerkit	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	924	7 453	8 377
Lisäykset		53	53
Hankintameno 31.12.	924	7 506	8 430
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-8	-6 703	-6 711
Tilikauden poistot	-92	-391	-484
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-100	-7 095	-7 195
Kirjanpitoarvo 1.1.	917	750	1 666
Kirjanpitoarvo 31.12.	824	411	1 235

		Muut
2009		aineettomat
Tuhat EUR	Tavaramerkit	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.		7 326	7 326
Lisäykset	924	127	1 051
Hankintameno 31.12.	924	7 453	8 377
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-6 303	-6 303
Tilikauden poistot	-8	-401	-408
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-8	-6 703	-6 711
Kirjanpitoarvo 1.1.		1 032	1 032
Kirjanpitoarvo 31.12.	917	750	1 666

13. AINEELLISET HYÖDYKKEET

				Muut	Ennakkomaksut
2010		Rakennukset	Koneet	aineelliset	ja keskeneräiset
Tuhat EUR	Maa-alueet	ja rakennelmat	ja kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	128	4 454	13 943	44	1 162	19 730
Lisäykset	16	50	180		1 068	1 314
Vähennykset			-4		-419	-423
Uudelleen ryhmittelyt		65	1 084		-1 149
Hankintameno 31.12.	144	4 569	15 203	44	662	20 621
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-3 529	-10 486			-14 015
Tilikauden poistot		-156	-676			-832
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		-3 685	-11 162			-14 847
Kirjanpitoarvo 1.1.	128	925	3 457	44	1 162	5 715
Kirjanpitoarvo 31.12.	144	884	4 041	44	662	5 774

			Muut	Ennakkomaksut
Maa-alueet	ja rakennelmat	ja kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
128	4 358	12 952	40	792	18 270
	15	304	4	1 736	2 059
		-321		-278	-599
	81	1 008		-1 089
128	4 454	13 943	44	1 162	19 730
	-3 376	-9 767			-13 142
					-873
	-3 529	-10 486			-14 015
128	982	3 186	40	792	5 128
128	925	3 457	44	1 162	5 715
		Rakennukset -153	Koneet -719	aineelliset	ja keskeneräiset

E m o y h t i ö n t i l i n p ä ä t ö s l u k u j a , FA S

14. SIJOITUKSET

Tuhat EUR	2010	2009
Tytäryhtiöosakkeet
Kirjanpitoarvo 1.1.	138 288	109 036
Lisäykset	1 161	29 296
Tytäryrityksen hankinta	6 781
Vähennykset		-45
Kirjanpitoarvo 31.12.	146 230	138 288
Myytävissä olevat sijoitukset
Kirjanpitoarvo 1.1.	234	232
Lisäykset		2
Vähennykset
Kirjanpitoarvo 31.12.	234	234

15. VAIHTO-OMAISUUS

Tuhat EUR	2010	2009
Aineet ja tarvikkeet	1 886	1 338
Keskeneräiset tuotteet	3 394	2 854
Valmiit tuotteet	1 772	1 169
Yhteensä	7 053	5 361

16. SAAMISET

Tuhat EUR	2010	2009
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	5 062	3 194
Johdannaiset	21	26
Muut saamiset	1 319
Korottomat
Muut saamiset	917	943
Lyhytaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	17 704	7 682
Johdannaiset	155	144
Korottomat
Myyntisaamiset	10 461	9 857
Siirtosaamiset	839	683
Muut saamiset	1 024	836
Yhteensä	37 504	23 364
SAAMISET TYTÄRYHTIÖILTÄ
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	5 062	3 194
Johdannaiset	21
Korottomat
Muut saamiset	917	943
Lyhytaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	17 704	7 682
Johdannaiset	153	1
Korottomat
Myyntisaamiset	10 234	9 602
Siirtosaamiset	103	40
Muut saamiset	1 024	836
Yhteensä	35 219	22 297

Siirtosaamisiin sisältyy konsernisaamisten lisäksi arvonlisävero- ja yhteisöverosaamisia sekä muita jaksotuksia, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

17. VELAT

Tuhat EUR	2010	2009
Pitkäaikaiset velat
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta	18 198	27 222
Eläkelainat	6 625	8 167
Johdannaiset	1 843	442
Muut pitkäaikaiset velat	4 000
Korottomat
Muut velat	1 544
Lyhytaikaiset velat
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta	46 396	29 719
Yritystodistusohjelma	21 000	19 000
Eläkelainat	4 917	3 833
Johdannaiset	734	217
Muut lyhytaikaiset velat	18 187	9 738
Korottomat
Saadut ennakot	26	18
Ostovelat	22 251	16 875
Siirtovelat	2 436	2 168
Yhteensä	148 157	117 399
VELAT TYTÄRYHTIÖILLE
Pitkäaikaiset velat
Korolliset
Muut pitkäaikaiset velat	4 000
Lyhytaikaiset velat
Korolliset
Johdannaiset	295	178
Muut lyhytaikaiset velat	18 187	9 738
Korottomat
Ostovelat	16 646	13 934
Yhteensä	39 128	23 850

Kaikki pitkäaikaisen vieraan pääoman velat erääntyvät alle viiden vuoden kuluessa.

Siirtovelkoihin sisältyy korkovelkoja, henkilöstökuluja ja muita siirtovelkoja, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

EMOYHTIÖ VUOKRALLE OTTAJANA

EI-PURETTAVISSA OLEVIEN VUOKRAVASTUIDEN ERÄÄNTYMISAIKATAULU

Tuhat EUR	2010	2009
Vuoden sisällä	220	209
1-3 vuotta	52	132
Yhteensä	272	341

EMOYHTIÖ VUOKRALLE ANTAJANA

EI-PURETTAVISSA OLEVIEN VUOKRASOPIMUSTEN PERUSTEELLA SAATAVAT VÄHIMMÄISVUOKRAT

Tuhat EUR	2010	2009
Vuoden sisällä	10	9
Yhteensä	10	9

19. VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT

ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

Tuhat EUR	2010	2009
Omasta ja tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitys	16 055	16 055
Takaukset	2 329	2 139
Yhteensä	18 384	18 194

Annetut pantit ja vastuusitoumukset ovat konsernin rahoituslainojen ja eläkelainojen vakuutena.

Koska emoyhtiön 100 %:sti omistama tytäryhtiö Normark Sport Finland Oy toimii jakeluyhteisyrityksen juridisena osakkaana, on emoyhtiö sitoutunut vastaamaan tytäryhtiönsä yhteisyritykseen liittyvien velvoitteiden täyttämisestä suhteessa Shimano Inc:iin.

Tuhat EUR	2010	2009
Valuuttajohdannaiset pankin kanssa
Käypä arvo	-267	142
Nimellisarvo	8 981	7 080
Valuuttajohdannaiset tytäryhtiöiden kanssa
Käypä arvo	-121	-177
Nimellisarvo	11 554	5 148
Korkojohdannaiset
Käypä arvo	-2 014	-456
Nimellisarvo	86 342	97 579

Vuonna 2010 valuuttajohdannaisten arvonmuutoksesta on kirjattu 87 tuhatta euroa tuloslaskelmaan

(2009: 361 tuhatta euroa). Korkojohdannaisten arvonmuutos on kirjattu suoraan oman pääoman arvonmuutosrahastoon.

Rapala-konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tukea konsernin strategian toteuttamista ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallintaa toteutetaan seuraamalla ja hallitsemalla konsernin toimintaan liittyviä riskejä ja uhkia sekä samanaikaisesti tunnistamalla ja hyödyntämällä mahdollisuuksia.

Rapalan lähestymistapa riskienhallintaan

Hallitus seuraa ja arvioi säännöllisesti konsernin taloudellista, toiminnallista ja strategista riskipositiota ja asettaa tähän liittyviä toimintaperiaatteita ja ohjeita konsernijohdon toteutettavaksi ja koordinoitavaksi. Päivittäinen riskienhallintatyö on ensisijaisesti delegoitu kunkin liiketoimintayksikön johdon vastuulle.

Riskienhallinnan merkitys on kasvanut konsernin liiketoiminnan laajentuessa. Riskienhallinta oli edelleen vuonna 2010 konsernijohdon erityisen huomion ja kehityshankkeiden kohteena. Vuonna 2010 konsernitason riskienhallintatyön painopiste oli valuuttakurssi-, likviditeetti-, korko- ja vahinkoriskien hallinnassa, ja konserninlaajuisten vakuutusohjelmien sekä strategisen toimitusketjun kehittämisessä. Myös sisäisen valvonnan kehittämistä jatkettiin.

Seuraavassa on yhteenveto konsernin keskeisistä strategisista, toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä sekä riskienhallintatoimenpiteistä.

Strategiset riskit

Urheilukalastus on yksi vapaa-ajan harrastuksen muoto ja konsernin tuotteiden kanssa kilpailee suuri joukko eri harrastusmuotoja. Konserni edistää urheilukalastuksen houkuttelevuutta aktiivisilla myynti- ja markkinointitoimilla sekä konsernin tuotemerkkien määrätietoisella kehittämisellä ja vahvistamisella. Ainutlaatuisia tutkimus- ja tuotekehitysprosessejaan ja -resurssejaan hyödyntäen konserni kehittää jatkuvasti uusia tuotteita tyydyttämään kuluttajien kysyntää sekä luo uutta kulutuskysyntää.

Brändiportfolio ja yritysmaine ovat konsernin arvokkaimpien aineettomien omaisuuserien joukossa. Konserni pyrkii aktiivisesti rakentamaan brändejään ja niiden identiteettiä sekä turvaamaan brändien ja yritysmaineen arvon säilymisen. Konsernin tuotemerkit on suojattu myös juridisin keinoin.

Kuluttajat yhdistävät konsernin brändit korkeaan laatuun, ainutlaatuiseen kalastuskokemukseen ja toiminnallisuuksiin sekä luotettavaan jakelukanavaan. Kuluttajat kykenevät erottamaan konsernin tuotteet laittomista kopiotuotteista, eikä kopiointi muodosta konsernille strategista riskiä. Konserni puolustaa aineettomia oikeuksiaan voimakkaasti ja ryhtyy toimenpiteisiin oikeuksien loukkaajia vastaan.

Urheilukalastus on puhtaista kalastusvesistä riippuvainen harrastus. Ympäristön lisääntynyt likaantuminen sekä mahdolliset ympäristökatastrofit ovat konsernille kasvava huolenaihe. Konserni edistää aktiivisesti ympäristönsuojeluun liittyviä aloitteita ja lisää valmiuksiaan noudattaa jatkuvasti tiukentuvia ympäristömääräyksiä pyrkimällä asteittain pienentämään toimintojensa ja tuotteidensa ympäristövaikutuksia. Konserni on myös

RISKIENHALLINTA eturintamassa kehittämässä tuotteitaan kalaystävällisemmiksi, esimerkkinä "pyydystä ja päästä" ("catch and release") -tuotteet. Lisätietoja ympäristöasioista on esitetty osiossa "Yritysvastuu ja kestävä kehitys".

Konserni kohtaa kilpailua kaikilla markkinoilla, joilla sen tuotteita myydään. Ainutlaatuisen laajasta jakeluverkostostaan johtuen konsernin maantieteellinen riski on jakautunut maailmanlaajuisesti, mikä tasoittaa kausittaista ja paikallista markkinavaihtelua.

Konsernilla on rajallinen määrä maailmanlaajuisia kilpailijoita. Suurimmat kilpailijat ovat kotimarkkinoillaan hyvinkin voimakkaita, mutta maailmanlaajuisesti toiminta on suppeampaa. Rapala-konsernin maailmanlaajuinen jakeluyhtiöverkosto on tällä teollisuuden alalla ainutlaatuinen ja vaikeasti jäljiteltävissä. Kullakin markkinalla konsernin kilpailijat ovat usein paikallisia kalastustarvikealan yrityksiä, jotka toimivat rajatulla maantieteellisellä alueella ja rajatulla tuotevalikoimalla. Eräissä maissa kilpailua luovat omia kalastustuotemerkkejään myyvät jälleenmyyjät. Rajat ylittävä internetmyynti on kasvava trendi, joka saattaa aiheuttaa hintaeroosiota. Lisäksi vakiintuneiden kalastustarvikebrändien laajentuminen uusiin tuotekategorioihin on luonut kilpailua joihinkin tuotesegmentteihin. Konsernin vahva tuotekehitys ja brändiportfolio sekä joustavuus palvella eri markkinoita paikallisilla tuotevalikoimilla ovat keskeisessä asemassa tässä kilpailussa menestymisessä.

Konsernin tuotantotoiminta on maantieteellisesti hajautunut usean valtion ja maanosan alueelle. Osassa näistä alueista poliittiset riskit ovat korkeammat, mutta samanaikaisesti työvoimakustannukset ovat alhaisemmat. Konserni seuraa maariskien ja kustannusten kehitystä ja pyrkii aktiivisesti löytämään keinoja tuotanto- ja jakelukustannusten hallintaan.

Urheilukalastustuotteiden valmistus ei ole riippuvaista mistään suojatusta valmistusteknologiasta tai patenteista. Konsernin tuotantoyksiköt seuraavat aktiivisesti yleisten valmistusteknologioiden kehitystä ja arvioivat näiden soveltuvuutta omaan tuotantoonsa.

Kolmansien osapuolien kalastus- ja ulkoilutuotteiden jakelu muodostaa merkittävän osan konsernin myynnistä. Konserni ei ole kriittisesti riippuvainen yhdestäkään yksittäisestä raaka-aine- tai lopputuotetoimittajasta, sillä olemassa olevia ja potentiaalisia toimittajia on runsaasti ja lisäksi ne ovat maantieteellisesti hajautuneet. Konsernin strateginen yhteistyö Shimanon (lähinnä vavat ja kelat) sekä Yao I:n (konsernin Sufix-kalastussiimojen valmistaja) kanssa on osoittautunut menestyksekkääksi.

Konsernin asiakaskunta on maantieteellisesti ja määrällisesti hyvin hajautunut. Asiakkaat ovat lähtökohtaisesti maakohtaisia eivätkä toimi maailmanlaajuisesti. Konserni ei ole kriittisellä tavalla riippuvainen yhdestäkään yksittäisestä asiakkaasta: suurimman yksittäisen asiakkaan osuus jää alle 5 % konsernin liikevaihdosta. Konserni ei harjoita merkittävästi suoraa kuluttajamyyntiä. Tämän ei katsota muodostavan riskiä, sillä kuluttajakysyntä on pitkälti sidoksissa brändiuskollisuuteen ja vaihtoehtoisten myyntikanavien avaaminen on tarvittaessa mahdollista.

Konserni kasvaa sekä orgaanisesti että yrityshankintojen avulla. Huolellinen kohdevalinta, asianmukaiset due diligence -prosessit sekä yrityskaupan jälkeinen integraatiotyö ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan keskeisessä asemassa sen varmistamiseksi, että kasvuhankkeet onnistuvat ja ovat konsernin kannattavaa kasvua tavoittelevan strategian mukaisia.

Hallitus arvioi konsernin strategisia riskejä vuosittain osana strategiaprosessia. Konsernijohto seuraa jatkuvasti liiketoimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Strateginen riskienhallinta on kussakin toimintavaltiossa delegoitu paikallisen liiketoimintayksikön johdon vastuulle.

Toiminnalliset riskit ja vahinkoriskit

Taantumat eivät perinteisesti ole vaikuttaneet erityisen vahvasti kalastustarvikeliiketoimintaan, mutta niillä voi kuitenkin olla tilapäisiä vaikutuksia konsernin taloudelliseen menestykseen. Jälleenmyyjien mahdolliset varastojen vähennykset tai taloudelliset ongelmat saattavat vähentää kalastustarvikkeiden myyntiä. Jälleenmyyjät saattavat myös vähentää panostuksiaan markkinointiin ja myynninedistämiseen, mikä voi vaikuttaa tuotteiden kuluttajakysyntään. Myös nopea ja merkittävä elinkustannusten nousu sekä lisääntynyt epävarmuus työllisyydestä saattavat hetkellisesti vaikuttaa kalastusvälineiden kuluttajakysyntään. Historiallisesti kuluttajakysyntä on kuitenkin osoittautunut melko tasaiseksi.

Vuoden aikana konsernin tuotteiden kulutuskysyntä on perusluonteeltaan kausittaista ja siihen vaikuttavat myös ennalta arvaamattomat tekijät kuten säätilat. Kysynnän kausivaihteluita tasoittaakseen konserni harjoittaa myös talvikalastus- ja talviurheiluvälineiden valmistusta ja jakelua. Kausivaihteluita vähentääkseen konserni on laajentanut omaa jakeluyhtiöverkostoaan eteläiselle pallonpuoliskolle sekä kehittää tuotannonsuunnitteluaan vastatakseen paremmin markkinakysyntään.

Konsernin tuotteiden toimitushuiput keskittyvät vuosittain verraten lyhyelle ajanjaksolle kysynnän kausiluonteisuudesta johtuen, jolloin toimitusvaikeudet voivat vaarantaa kauden myyntiä. Vastaavasti ennakoitua alhaisemmat myyntivolyymit saattavat johtaa ylisuurien varastojen muodostumiseen, sillä tehtyjen tilausten peruuttaminen on lyhyellä aikavälillä vaikeaa.

Konsernin valmistus- ja jakeluyhtiöt ovat suuresti riippuvaisia toisistaan. Häiriö tuotantoketjun aikaisemmassa vaiheessa saattaa aiheuttaa ketjureaktion läpi koko organisaation. Tilausten ennustamisen ja tuotannonsuunnittelun merkitys on myös kasvanut. Näihin liittyviä riskejä hallitaan valmistus- ja jakeluyhtiöiden tiiviillä yhteistyöllä, varmuusvarastoilla sekä kattavalla vakuutusturvalla. Konsernin toimitusketjua ja logistiikkaa kehittävää projektia jatkettiin vuonna 2010 ja näillä toimenpiteillä pienennettiin toiminnalliseen tehokkuuteen liittyviä riskejä.

Konsernin tuotteiden myyntihinnat määritellään lähtökohtaisesti kerran tai kahdesti vuodessa, tavallisesti ennen kutakin myyntikautta. Nopeat muutokset raaka-aineiden hinnoissa tai valuuttakursseissa saattavat merkittävästi vaikuttaa joidenkin tuotteiden kustannuksiin. Konserni pyrkii siirtämään kustannuksissa tapahtuneet nousut myyntihintoihin joko välittömästi tai pidemmän ajan kuluessa. Konsernin markkinariskejä ja niiden hallitsemiseksi tehtyjä toimenpiteitä käsitellään tarkemmin osiossa "Taloudelliset riskit" ja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 22.

Valmistustoimintojen osalta konserni ei ole kriittisesti riippuvainen yhdestäkään yksittäisestä tuotantotekijöitä toimittavasta tahosta. Alihankkijoiden lisääntynyt käyttö Kiinassa edellyttää asianmukaista toimittajien hallintaa, mutta konserni ei ole kriittisellä tavalla riippuvainen yhdestäkään näistä alihankkijoista. Osaava tuotantohenkilöstö on konsernille tärkeää ja tämän turvaamiseksi konserni pyrkii ylläpitämään hyvää työnantajamainetta ja hyviä henkilöstösuhteita.

Konsernin tuotantoyksiköiden välillä on merkittäviä riippuvuussuhteita, jotka saattavat johtaa toimitusongelmiin esimerkiksi tulipalon tai muun vastaavan vahingon sattuessa. Vahinko voi kohdistua suoraan aineelliseen omaisuuteen, mutta samalla johtaa liiketoiminnan keskeytyksestä aiheutuviin tappioihin läpi koko toimitusketjun. Tästä johtuen konserni on panostanut vahinkoriskien hallintaan. Konserni on yhdessä vahinkovakuutusyhtiönsä kanssa jatkanut konsernin keskeisiä yksiköitä kattavan riskienkartoitusohjelman toteuttamista. Konsernijohto on myös jatkanut konserniyksiköiden riskitietoisuuden lisäämistä.

Konserni on vakuutusmeklarinsa avustuksella jatkanut globaalien vakuutusohjelmien kehittämistä. Näiden piiriin kuuluvat miltei kaikki konserniyhtiöt ja ohjelmat ottavat huomioon konserniyhtiöiden väliset riippuvuudet ja ne kattavat omaisuus- ja keskeytysvahingot, kuljetusvahingot sekä vastuuvahingot.

Hallitus arvioi konsernin toiminnallisia riskejä vähintään kerran vuodessa osana liiketoimintasuunnitelmien ja budjettien käsittelyä. Konsernijohto seuraa ja koordinoi päivittäistä operatiivista riskienhallintatyötä, mikä on kunkin liiketoimintayksikön johdon vastuulla.

Taloudelliset riskit

Konsernin taloudelliset riskit muodostuvat markkina-, luotto- ja maksukyvyttömyys- sekä likviditeettiriskeistä. Hallitus arvioi konsernin taloudellisia riskejä useasti vuoden aikana ja konsernijohto seuraa ja hallinnoi niitä jatkuvasti. Taloudellisia riskejä käsitellään tarkemmin IFRS 7:n edellyttämällä tavalla konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 22.

Yritysvastuu ja kestävä kehitys

Rapala tuntee vastuunsa niin osakkeenomistajiaan, asiakkaitaan, työntekijöitään ja yhteiskuntaa kuin myös yhteistyökumppaneitaan kohtaan. Rapala on sitoutunut hoitamaan liiketoimintaansa eettisesti hyväksyttävällä tavalla paikallista tai kansainvälistä lainsäädäntöä ja ohjeita noudattaen. Rapalan missio on luoda edellytyksiä positiivisille ja vahvoille elämyksille ja kokemuksille luonnossa ja erityisesti kalastuksen parissa. Tästä johtuen ympäristön puhtauden ja elinvoimaisuuden säilyttäminen ja edistäminen on yhtiölle erittäin tärkeää.

Strategia ja johdon lähestymistapa kestävään kehitykseen

Rapalan strateginen tavoite on kannattava kasvu, jonka mahdollistaa ainutlaatuinen tuotanto-, hankinta- ja tuotekehitysorganisaatio sekä alan johtava maailmanlaajuinen jakeluverkosto ja vahva brändiportfolio, johon kuuluu useita alan johtavia tuotemerkkejä. Konsernin ainutlaatuinen tuotantoinfrastruktuuri ja -organisaatio koostuvat Euroopan suurimmasta uistintuotannosta, johon kuuluvat erikoistuneet tuotantolaitokset Suomessa, Virossa ja Venäjällä, tehostetuista valmistustoiminnoista Kiinassa, kehittyneimmästä kolmihaarakoukkuja valmistavasta tehtaasta Ranskassa, Euroopan johtavasta karpinkalastussyöttien tuotantolaitoksesta Englannissa ja korkealaatuisesta veitsien valmistuksesta Suomessa. Rapala on kehittänyt myös kattavan hankintaorganisaation sekä laadunvalvontaprosessin varmistaakseen kolmansilla osapuolilla teetettyjen tuotteiden hyvän hinta-laatusuhteen.

Rapalalla on henkilöstöä 33 maassa ja konsernin tuotteita myydään yli 100 maassa. Rapala on toiminut uistinliiketoiminnassa, joka oli yhtiön ensimmäinen tuoteryhmä, noin 70 vuoden ajan. Rapalan vuonna 2000 hankkima VMC:n koukkuliiketoiminta vietti satavuotisjuhlaansa vuonna 2010. Vuonna 2005 hankittu Marttiinin veitsitehdas on toiminut jo yli 80 vuoden ajan. Konsernin valikoimassa on yhä monia tuotteita, joiden käyttöikä on useita vuosikymmeniä. Lähes kaikki yhtiön tuotteet liittyvät ulkoiluun ja luonnonläheiseen urheiluun.

Liiketoiminnassaan Rapala ottaa huomioon niin henkilökuntansa, paikalliset yhteisöt ja ympäristön kuin myös terveys- ja turvallisuusasiat. Kaikki konserniyhtiöt maailmanlaajuisesti toimivat avoimesti, rehellisesti ja vastuuntuntoisesti yhdessä viranomaisten, paikallisten yhteisöjen ja muiden tahojen kanssa useissa talous-, sosiaali- ja ympäristöasioissa.

Taloudellinen vastuu

Rapalan tarkoituksena on luoda lisäarvoa sidosryhmilleen kuten asiakkaille, työntekijöille, tavarantoimittajille ja alihankkijoille kuin myös osakkeenomistajille ja sijoittajille, jotka ovat kiinnostuneita Rapalan taloudellisesta tuloksesta. Taloudellinen menestys mahdollistaa konserniyhtiöiden liiketoiminnan kehittämisen vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti myös tulevaisuudessa.

Rapala panostaa kannattavaan kasvuun tuottaakseen lisäarvoa osakkeenomistajille. Tämä tavoite saavutetaan tarjoamalla asiakkaille korkealaatuisia tuotteita ja palveluja, luomalla pitkäkestoisia suhteita tavarantoimittajiin, alihankkijoihin ja asiakkaisiin sekä tarjoamalla työntekijöille kilpailukykyiset edut ja hyvät työskentelyolosuhteet. Harjoittaessaan liiketoimintaa 33 maassa maailmanlaajuisesti Rapala vaikuttaa ja luo hyvinvointia myös paikallisissa yhteisöissä. Konsernin tuottama lisäarvo jakautuu näille eri sidosryhmille seuraavalla sivulla olevan kaavion mukaisesti.

Maailmanlaajuisen tuote- ja palvelutarjontansa avulla konserni tuottaa lisäarvoa asiakkailleen. Konsernin liikevaihdosta Pohjois-Amerikka muodosti 27 % (28 %), Pohjoismaat 24 % (24 %), muu Eurooppa 36 % (35 %) ja muu maailma 13 % (13 %). Tarkemmat maantieteelliset tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.

Vuonna 2010 konserni maksoi korkoja rahoittajille 3,3 miljoonaa euroa (3,4 miljoonaa euroa) ja tuloveroja veroviranomaisille 8,8 miljoonaa euroa (5,3 miljoonaa euroa) maailmanlaajuisesti. Vuonna 2010 maksettiin osinkoja osakkeenomistajille 7,4 miljoonaa euroa (7,5 miljoonaa euroa) kuten seuraavalla sivulla olevasta kaaviosta näkyy.

Sosiaalinen vastuu

Pätevän ja motivoituneen henkilöstön merkitys

Työllistäessään yli 2 000 henkilöä noin 33 maassa Rapala ymmärtää pätevän ja hyvin motivoituneen henkilöstön tärkeyden. Rapala arvostaa työntekijöidensä jatkuvaa kehittymistä ja tarjoaa mahdollisuuksia sekä työssä oppimiseen että erityiskursseihin tai koulutukseen. Konsernin kannattavan kasvun strategia edellyttää hallintojärjestelmien, maailmanlaajuisen tiedonjakamisen ja jokapäiväisten toimintatapojen järjestelmällistä kehittämistä kaikissa konserniyhtiöissä. Henkilökunnan valmennus ja ohjeistus sekä hyvät työskentelyolosuhteet ja tarkoituksenmukaiset suojavarusteet ovat tärkeitä terveys- ja turvallisuusriskien minimoimiseksi. Henkilöstöhallinnon toimintatavat vaihtelevat toisaalta eri konserniyhtiöiden välillä niiden erilaisista tuotanto-, jakelu-, tuotekehitys- ja hallintotoiminnoista johtuen, ja toisaalta eri maantieteellisten alueiden välillä niiden paikallisista säännöksistä ja käytännöistä johtuen.

Yksi konsernin yrityskulttuurin tärkeimmistä arvoista on yrittäjyys. Rapala kunnioittaa monimuotoisuutta ja kaikkien työntekijöidensä tasapuolisia mahdollisuuksia, ihonväristä, kansallisuudesta, sukupuolesta, iästä tai uskonnosta riippumatta. Rapala työllistää kaikenikäisiä miehiä (47 %) ja naisia (53 %) alla olevan kaavion mukaisesti. Rapalan henkilöstöön kuuluu kymmeniä eri kansallisuuksia maailmanlaajuisesti. Lapsityövoimaa ei käytetä yhtiön tuotantolaitoksissa eikä muissakaan liiketoimintayksiköissä. Vuoden 2010 lopussa henkilöstöstä 61 % (64 %) työskenteli tuotannossa ja tuotekehityksessä, 16 % (14 %) hallinnossa ja 23 % (22 %) jakelutoiminnoissa.

Konsernin henkilöstökulut olivat 59,1 miljoonaa euroa (53,8 miljoonaa euroa), joka vastaa 22 % (23 %) konsernin liikevaihdosta. Henkilöstökuluihin sisältyvät palkat, palkkiot, eläke- ja muut sosiaaliturvakulut sekä muut kannustinpalkkiot. Toimitusjohtaja ja muu ylin johto kuuluvat konsernin johdon bonusjärjestelmään, joka kannustaa tavoitteiden saavuttamiseen ja toiminnan parantamiseen. Lisää tietoa ylimmän johdon palkitsemisesta on esitetty selvityksessä Rapalan hallinto- ja ohjausperiaatteista, joka on saatavilla Rapalan internetsivuilla www.rapala.com.

Konsernin Kiinan-tuotantolaitoksissa ja Euroopan-yksiköissä viime vuosina toteutettujen muutos- ja kehityshankkeiden tavoitteena on konsernin kannattavuuden, tehokkuuden ja laadun parantaminen. Kehittämishankkeiden yhteydessä tapahtuneet henkilöstövähennykset Rapala pyrki hoitamaan vastuuntuntoisesti paikallista lainsäädäntöä ja käytäntöä sekä hyviä henkilöstöhallinnon periaatteita noudattaen.

Paikallisten yhteisöjen ja ihmisoikeuksien tukeminen

Toimiessaan 33 maassa ja laajentaessaan toimintaansa uusille markkina-alueille, Rapala tukee paikallisten yhteisöjen kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Konserniyhtiöt maailmanlaajuisesti osallistuvat moniin paikallisyhteisöjen varainhankintakampanjoihin ja esimerkiksi lahjoittavat kalastusvälineitä palkinnoiksi ja kannustimiksi kalastuskilpailuihin sekä osallistuvat yleishyödyllisten yhteisöjen järjestämiin ympäristönsuojeluprojekteihin.

Rapala on perustajajäsen Euroopan kalastusvälinealan etujärjestö EFTTA:ssa (European Fishing Tackle Trade Association), joka perustettiin Lontoossa 1981 toimimaan kansainvälisenä ja itsenäisenä järjestönä ja eurooppalaisen kalastusvälineteollisuuden tukijana kampanjoimalla urheilukalastuksen, ympäristöasioiden ja kansainvälisen liiketoiminnan puolesta. Rapalalla on edustaja EFTTA:n hallituksessa. EFTTA tukee vuosittain useita ympäristö- ja koulutushankkeita eri puolilla Eurooppaa.

Jo vuosikymmenen ajan Rapalan Ruotsin-tytäryhtiö on toiminut pääavustajana ruotsalaiselle Urheilukalastusakatemialle (SFA, Sport Fishing Academy), joka on yksi maailman ammattimaisimmista urheilukalastuskoulutusinstituutioista. SFA on kouluttanut yli 600 kalastukselle omistautunutta ja edistynyttä opettajaa, opasta, vesialueiden suojelijaa ja asiantuntijaa kansainvälisille markkinoille. Rapala tarjoaa oppilaille ja opettajille kalastusvälineitä sekä liiketoiminta- ja kalastusasiantuntemusta. SFA on laajentanut koulutustarjontaansa myös metsästykseen, ja joka vuosi Rapala myöntää neljä stipendiä akatemian kalastus- ja metsästysjaostoille.

Rapalan eteläafrikkalainen tytäryhtiö on osallistunut Eco-Care Trust -järjestön varainhankintaan. Eco-Care Trust on yksityinen organisaatio, joka tähtää Etelä-Afrikan vesistöjen ja ekosysteemien suojelemiseen. Tytäryhtiö on lisäksi vuonna 2010 järjestänyt useita seminaareja ja työryhmiä nimellä "Rapala Fishing for the Future" kannustaen osallistujia vastuuntuntoiseen kalastamiseen.

Rapala on perustanut ja rahoittaa kalankasvatustilaa Luoteis-Tansaniassa yhteistyössä kahden tunnetun paikallisen yleishyödyllisen järjestön kanssa. Projektin tavoitteena on auttaa paikallista väestöä saamaan proteiinipitoista ruokaa, säännöllistä työtä ja pitkäaikainen tulonlähde kaikille toiminnassa mukana oleville. Lisäksi kalankasvatuksella vähennetään Victoria-järven liikakalastusta sekä autetaan Victoria-järven ympäristöä ja alueen yleistä hyvinvointia.

Sortavalassa Venäjällä Rapala tukee paikallista päiväkotia ja peruskoulua rohkaisemalla lapsia kouluttautumaan ja kehittämään itseään.

Korkealaatuiset tuotteet ja palvelut

Tänä päivänä Rapalan jakeluverkosto toimii 31 maassa neljällä mantereella, mikä mahdollistaa uusien tuotteiden tehokkaan ja taloudellisen jakelun sekä pitkäaikaisten kumppanuuksien solmimisen paikallisten jälleenmyyjien ja kalastajien kanssa.

Pohjois-Amerikka Pohjoismaat Muu Eurooppa Muu maailma

R a p a l a Ti l i n p ä ä t ö s 2 0 1 0 61

Hallinto Jakelu Tuotanto ja T&K Rapalan tutkimus- ja tuotekehitys on saanut maailmanlaajuista tunnustusta taidoistaan kehittää markkinoille jatkuvasti uusia ja laadukkaita, kalastajien tarpeet ja odotukset täyttäviä kalastusvälineitä. Kattava jakeluverkosto toimii myös palautekanavana konsernin tuotekehitykselle.

Kansainvälisen kalastusjärjestön IGFA:n (International Game Fish Association) tilastojen mukaan Rapala pitää hallussaan ensimmäistä sijaa maailmanennätysten haltijoista yli 880 maailmanennätyssaaliillaan, mikä on todiste konsernin tuotteiden laadusta ja jatkuvasta kehityksestä.

Vuonna 2010 Rapalan tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 2,1 miljoonaa euroa (2,0 miljoonaa euroa), mikä vastaa 10 % (14 %) konsernin tilikauden tuloksesta.

Ympäristö

Rapalan näkökulma ympäristöasioihin

Terve ja elinkelpoinen ympäristö on Rapalalle tärkeä asia jo siitäkin syystä, että yhtiön kalastus-, metsästysja ulkoiluliiketoiminta perustuvat luonnon ja ihmisen vuorovaikutukseen. Teollinen ja kaupallinen toiminta aiheuttavat väistämättä ympäristövaikutuksia, joita konserni pyrkii minimoimaan niin, että nykyisillä ja tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus kokea luonnossa elämyksiä Rapalan tuotteilla. Oman liiketoimintansa ympäristövaikutusten huomioon ottamisen lisäksi konserni tukee myös muita ympäristöhankkeita.

Konsernin liiketoiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista merkittävimpiä ovat raaka-aineiden käyttö, päästöt ilmaan ja toiminnasta aiheutuvat jätteet. Konsernin toimintatapoja kehitetään jatkuvasti ympäristönäkökohdat ja kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen, lisäämällä ympäristötietoutta ja kehittämällä aktiivisesti tuotantoprosesseja haitallisten materiaalien käytön minimoimiseksi, energian käytön vähentämiseksi ja raaka-aineiden käytön tehostamiseksi. Konserni pyrkii kehittämään tuotteitaan, valmistusprosessejaan ja toimintamenetelmiään niiden ympäristövaikutuksen minimoimiseksi tuotteiden koko elinkaaren ajalta. Kehitystyö ei tapahdu nopeasti, ja muutokset tuotantovolyymeissa ja tuotesortimentissa voivat lyhyellä tähtäimellä aiheuttaa suurempia muutoksia kuin itse toimintojen kehittäminen.

Alle puolet konsernin myymistä tuotteista on valmistettu konsernin omissa tuotantolaitoksissa. Konsernin tuotannolliset yksiköt kehittävät ympäristötoimintojansa paikallisten lakien ja säädösten mukaisesti.

Turvallisuusriskeistä merkittävimmät muodostuvat tuotantoprosesseissa käsiteltävien raaka-aineiden helposta syttyvyydestä ja myrkyllisyydestä.

Yli kolmasosa Rapalan liikevaihdosta muodostuu konsernin ulkopuolisilta tahoilta ostetuista tuotteista. Näiden osalta suurimmat ympäristövaikutukset aiheutuvat tuotteiden kuljetuksesta ja varastoinnista niiden ollessa konsernin omistuksessa.

Konserni ja sen liiketoimintayksiköt noudattavat toiminnassaan paikallisia ympäristölakeja ja -säännöksiä. Tapaa harjoittaa liiketoimintaa kehitetään jatkuvasti niin ulkoisten kuin sisäistenkin prosessien osalta pitäen mielessä ympäristönäkökohdat ja kestävän kehityksen periaatteet.

Konsernin yksiköistä useat osallistuvat kansallisesti ja paikallisesti toimivien ympäristöjärjestöjen toimintaan rahoittamalla niiden toimintaa, kouluttamalla ja informoimalla kalastuksen harrastajia ja koululaisia vesistöjen puhtaudesta ja muista ympäristöasioista sekä osallistumalla vesistöjen ja rantojen puhdistukseen.

Alla on esitetty yhteenveto käytännön toimenpiteistä, joihin konserni on ryhtynyt minimoidakseen liiketoimintansa aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja kehittääkseen ympäristöasioita toiminta-alueellaan.

Tuotantoprosessit

Rapalan omassa tuotannossa maalauksessa syntyvän jätteen minimoimiseksi uistimiin luodaan tuotantoprosessissa sähköinen varaus, jonka avulla maali tarttuu tuotteen pintaan paremmin ja maalin ohiruiskutus vähenee. Kehittyneen maalaustekniikan ansiosta myös lakan käyttö ja hukka on saatu minimoitua.

Tuotantoprosesseissa syntyvät jätteet lajitellaan kierrätystä varten energia-, muovi-, bio-, metalli-, pahvi- ja paperijätteisiin sekä vaarallisiin aineisiin. Lisäksi tuotantotilojen lämmityksessä tarvittavan energian ympäristöystävällisyyttä on parannettu siirtymällä osassa tehtaista öljystä ympäristöystävällisemmän maakaasun käyttöön. Suomen- ja osin myös Kiinan-tehtailla käytettävät maalit on osin vaihdettu liuotinohenteisista vesiohenteisiin VOC-päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on kehittää maalien laatuominaisuuksia niin, että maalauksessa voitaisiin käyttää vain vesiohenteisia maaleja.

Raaka-aineet

Konsernin valmistamien vaappujen päämateriaalit ovat balsa, abachi ja muovi. Huomattava osa puuraaka-aineesta hankitaan sitä vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti viljeleviltä tiloilta. Konsernin tuotekehitysosasto etsii jatkuvasti mahdollisuuksia korvata tuotteissa käytettäviä ympäristölle haitallisia raaka-aineita vaihtoehtoisilla ympäristöystävällisemmillä raaka-aineilla, jotka eivät heikentäisi tuotteiden käyttöominaisuuksia. Esimerkiksi jotkin metalliuistimet sisältävät lyijyä, mutta mikäli vain toiminnallisesti mielekästä, lyijyä pyritään korvaamaan muilla metalleilla kuten sinkillä ja volframilla. Konserni tekee yhteistyötä myös kolmansien osapuolien kanssa löytääkseen entistä ympäristöystävällisempiä raaka-aineita.

Tuotteet

Useimmat konsernin tuotteista ovat pitkäikäisiä pysyen kuluttajan käytössä vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Lähes kaikki konsernin tuotteiden puuosat ovat biohajoavia ja useimmat tuotteissa käytetyt metalliosat voidaan kierrättää. Konsernin valmistamista tuotteista muovituotteet ovat olleet suurin ympäristöhaaste, mutta kehitystyö biohajoavan muovin kehittämiseksi on edennyt tuloksellisesti. Vaikka yksittäisiä tuotteita saattaakin hävitä veteen tai luontoon kalastuksen yhteydessä, niin ympäristön kannalta tärkeä haaste on saada kuluttajat kierrättämään käyttämättömät tai rikkoontuneet tuotteet.

Ympäristöystävälliseen tuotteiden pakkaamisen on myös kiinnitetty huomiota. Tehokkaampi pakkaaminen, esimerkiksi pakkauskokojen pienentäminen, sisäpakkausten vähentäminen ja kierrätettävien pakkausmateriaalien käyttäminen sekä säästää energiaa tuotteiden valmistuksessa ja kuljetuksessa että aiheuttaa vähemmän jätteitä.

Y r i t y s v a s t u u j a k e s t ä v ä k e h i t y s

Kuljetus ja varastointi

Kuljetusten aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseksi konserni pyrkii maksimoimaan merikuljetusten osuuden ja minimoimaan lentokuljetukset toimitettaessa tuotteita tehtailta jakeluyhtiöihin maanosasta toiseen. Lähetykset pyritään yhdistämään niin, ettei pieniä toimituseriä lähetetä erikseen. Tuotteiden varastoinnin ympäristövaikutukset rajoittuvat varastotilojen lämmitykseen ja valaistukseen. Tuotannon optimoinnilla pyritään tehtaiden ja jakeluyhtiöiden välisten kuljetusmäärien minimoimiseen. Varastotasojen optimointi puolestaan vähentää säilytettävien tuotteiden määriä.

Erityisiä asioita ja toimenpiteitä vuonna 2010

Vuoden 2010 aikana konserni kehitti edelleen ja lisäsi ympäristöasioiden seurantaa ja raportointia. Mittareiden kehittäminen ja mittaamisen standardisointi jatkuvat. Lisää työtä tarvitaan myös uusien työskentelytapojen käyttöönottoon, millä varmistetaan positiiviset pitkäaikaiset vaikutukset ympäristöasioiden kehitykseen.

Ympäristöasioihin liittyvä tutkimus- ja tuotekehitystyö erityisesti biohajoavien muovituotteiden kehittämiseksi jatkui edelleen. Vuonna 2008 Trigger X -tuotemerkillä myydyt ensimmäiset biohajoavista materiaaleista tehdyt tuotteet on otettu markkinoilla hyvin vastaan ja uusien mallien tuotekehitystyö jatkuu.

Vuonna 2010 Rapala on osallistunut paikallisten tytäryhtiöidensä kautta useissa maissa kalastukseen käytettyjen alueiden kunnostukseen sekä vapaa-ajan kalastusta edistäviin hankkeisiin. Seuraavissa kappaleissa kuvataan muutamia näistä hankkeista.

USA:ssa Rapala osallistui Northwest Sportfishing Industry Association:n (NSIA) järjestämään hankkeeseen kalastusalueiden kunnostamiseksi. NSIA:n toimien ansiosta alueet, joissa kalastaminen on ollut kiellettyä kymmeniä vuosia, ovat taas avoinna - kiitos kalojen merkitsemiskampanjan. NSIA on myös vakuuttanut Columbia-joen sähkölaitosten omistajat veden patojen yli juoksuttamisen tarpeellisuudesta alajuoksun lohija kirjolohikantojen vahvistamiseksi. Tämä on elvyttänyt kalakantoja merkittävästi.

Norjassa Rapala osallistui useisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena oli kalastukseen käytettyjen alueiden ja tiettyjen kalalajien elinvoimaisuuden lisääminen sekä vapaa-ajan kalastusharrastuksen tukeminen. Norjantytäryhtiö avustaa Oslon kalastusjärjestöä (OFA, Oslo Fishing Organization), jonka tavoitteena on pitää Osloa ympäröivät vesistöt houkuttelevina urheilukalastusta ajatelleen ja lisätä urheilukalastusta muun muassa istuttamalla kaloja sekä ylläpitämällä vesistöjä. Suomessa tuettiin Puhdas Vesijärvi -projektia, jonka varat käytetään Vesijärven ja alueen pienten järvien pelastamiseen. Lisäksi konserni tuki useita vesistöjen ja rantojen puhdistushankkeita sekä ympäristöön ja kalastukseen liittyvää koulutusta useissa maissa mm. Etelä-Afrikassa ja Ruotsissa.

Rapalan vuonna 2010 ostama Englannissa sijaitseva karpinkalastussyöttejä valmistava Dynamite Baits Ltd on työskennellyt tiiviisti Carbon Trust -nimisen yhtiön kanssa. Carbon Trust on voittoa tavoittelematon yhtiö, joka tarjoaa tukea hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja energian säästämiseksi. Vuoden 2010 aikana luovuttiin diesel-generaattoreista ja parannettiin sähkönsaantia, mikä pienentää kasvihuonepäästöjä.

Vuonna 2010 ei sattunut merkittäviä ympäristövahinkoja tai -onnettomuuksia.

Vedenkulutus

Ympäristömittarit

Rapala valvoo kaikkien omien tuotantolaitostensa päästöjä ilmaan. Vuonna 2009 Rapalan Kiinan-tuotantoyksiköiden toimintatapaa muutettiin hajautetuksi, osin tuotannon ulkoistukseen perustuvaksi tuotannoksi. Konsernin Kiinan-tuotantotoiminnot koostuvat nyt neljästä omasta tehtaasta ja kymmenistä alihankkijoista. Toimintatavan muutoksen seurauksena konsernin tehtailla valmistettavien tuotteiden määrät ovat laskeneet huomattavasti verrattuna vuoteen 2008. Nämä muutokset heijastuvat myös yhtiön tuotantolaitosten ympäristömittareihin, kuten oheisista kaavioista käy ilmi.

Päästöistä merkittävimmät ovat VOC- ja hiilidioksidipäästöt (CO2 ). Rapalan VOC-päästöt lasketaan tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden pitoisuuksien perusteella ja hiilidioksidipäästöt ostetun energian tuottamismenetelmien ja käytettyjen polttoaineiden hiilipitoisuuksien perusteella. Vuonna 2010 Rapalan VOCpäästöt olivat 176 (134) tonnia ja hiilidioksidipäästöt 15 (52) tuhatta tonnia. VOC-päästöt ovat peräisin pääosin maaleissa käytetyistä ohenteista. Pääosa hiilidioksidipäästöistä on epäsuoraa, sillä käytetty energia ei ole konsernin tuottamaa. Hiilidioksidipäästöjen pienentymisen syynä on lähinnä se, että lämmitysöljyn käyttöä on osassa tehtaista vähennetty ja on siirrytty käyttämään enemmän maakaasua.

Rapalan tuotantoprosesseista syntyy mm. metalli-, puu-, muovi-, pahvi- ja yleisjätettä. Merkittävä osa jätteestä on luonnossa hajoavaa, kuten puujäte, tai kierrätettävää, kuten metallijätteet. Jätteet kierrätetään paikallisten käytäntöjen ja lainsäädännön mukaan. Vuonna 2010 jätettä syntyi 840 (485) tonnia, josta haitallisia jätteitä oli 181 (108) tonnia. Haitallinen jäte toimitettiin käsiteltäväksi siihen erikoistuneisiin laitoksiin.

Rapalan tuotanto ei ole energiavaltaista, mutta yhtiö seuraa energiankulutusta yhtenä ympäristötekijänä. Pääosa kulutetusta energiasta on sähköä, kaasua ja kaukolämpöä. Joissakin yksiköissä polttoöljyä käytetään lisä- ja varavoimanlähteenä. Vuonna 2010 Rapalan kokonaisenergiankulutus oli 69 (229) TJ, josta pääosa sähköä. Summa ei sisällä kuljetuksissa ja ajoneuvoissa käytettyjä polttoaineita.

Rapalan tuotantoprosesseissa ei käytetä paljon vettä, vaan suurin osa käytetystä vedestä on talousvettä. Vuonna 2010 veden kulutus oli 58 000 m3 (31 000) m3 .

Vuonna 2010 konsernin ympäristökulut olivat noin 0,2 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa) ja ympäristöinvestoinnit noin 0,2 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa).

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Rapalan osakkeella on käyty kauppaa NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta 1998. Vuonna 2010 osakkeen kurssi vaihteli EUR 4,80 ja 6,86 välillä keskikurssin ollessa EUR 5,75.

Osakkeet ja äänioikeudet

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2010 oli 3,6 milj. euroa ja osakemäärä 39 468 449 (2009: 39 468 449). Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,09 euroa. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen.

Hallituksen valtuutukset

Huhtikuussa 2007 pidetyn yhtiökokouksen antaman valtuutuksen mukaisesti hallitus voi päättää osakkeiden antamisesta osakeannilla tai antamalla optioita tai osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Annettavien uusien osakkeiden määrä, mukaan lukien optioiden tai erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla enintään 10 000 000 osaketta. Tämä valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden määrätä kaikista osakeannin sekä optioiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen. Tämä valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hallitus on myös valtuutettu päättämään enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakemäärä on alle 10 % yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeet voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan NASDAQ OMX Helsingin sääntöjen ja kulloinkin soveltuvien osakekaupan maksuaikaa ja muita maksuehtoja koskevien sääntöjen mukaisesti. Tämä valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Omat osakkeet

Hallitus päätti kokouksessaan 4.2.2010 yhtiökokouksen 7.4.2009 antaman valtuutuksen perusteella jatkaa omien osakkeiden hankintaa. Osakkeiden takaisinosto alkoi 15.2.2010 ja päättyi 31.3.2010, jolloin Rapalan hallussa oli 368 144 kappaletta omia osakkeita. Yhtiökokouksen 14.4.2010 antaman valtuutuksen nojalla omien osakkeiden hankinta jatkui ajanjaksoilla 3.5.–30.6., 2.8.–30.9. ja 1.11.–31.12.2010. Joulukuun lopussa Rapalan hallussa oli 540 198 omaa osaketta, joiden osuus yhtiön koko osake- ja äänimäärästä oli 1,4 %. Vuonna 2010 takaisinostettujen osakkeiden keskihinta oli 5,72 euroa. Kaikkien takaisinostettujen ja yhtiön hallussa olevien osakkeiden keskihinta oli 4,71 euroa.

Osakepääoman muutokset

Osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2010.

Osakerekisteri

Yhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään. Osakkeenomistajien tulee ilmoittaa omalle arvo-osuusrekisterilleen osinkojen maksamiseksi ja mahdollisten muiden osakeomistukseen liittyvien asioiden hoitamiseksi osoitteen tai pankkitilin muutoksista.

Osakassopimus

Viellard Migeon & Cie (VM&C) ja Utavia S.à.r.l (Utavia) solmivat 29.6.2006 Rapalan osakkeita koskevan osakassopimuksen, jota myös Utavian osakkeenomistajat ovat sitoutuneet noudattamaan. Utavian suurin osakkeenomistaja on Rapalan toimitusjohtaja Jorma Kasslin, joka omistaa noin 42 % osakkeista. Muut osakkeenomistajat ovat Rapalan hallituksen jäseniä tai johtohenkilöitä. Yhteensä Utavialla on noin 40 osakkeenomistajaa. Utavia osti 29.6.2006 De Pruines Industriesiltä (DPI) 1 610 000 Rapalan osaketta, jotka edustavat noin 4,08 % Rapalan osakepääomasta ja osakkeiden tuottamista äänistä. DPI on VM&C:n tytäryhtiö. 31.12.2010 VM&C omisti suoraan tai tytäryhtiöidensä kautta noin 28,7 % Rapalan osakepääomasta ja osakkeiden tuottamista äänistä.

Osakassopimuksessa Utavia on sopinut äänestävänsä Rapalan yhtiökokouksissa VM&C:n hyväksymien ja/tai ehdottamien esitysten puolesta sekä valtuuttanut VM&C:n käyttämään omistamiensa osakkeiden äänivaltaa. VM&C:llä on etuosto-oikeus Utavian myymiin osakkeisiin. Osakassopimuksen osapuolet ovat sopineet äänestävänsä Rapalan yhtiökokouksissa siten, että Rapalan hallitukseen valitaan kaksi VM&C:n ehdottamaa henkilöä ja yksi Utavian ehdottama henkilö (siten, että ensimmäinen Utavian ehdottama henkilö on Jorma Kasslin).

Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät

Konsernilla oli yksi osakeperusteinen kannustusjärjestelmä voimassa 31.12.2010: rahana maksettava synteettinen optio-ohjelma. Osakeoptio-ohjelman 2004B merkintäaika erääntyi 31.3.2010 ja vuoden 2009 osakepalkkioohjelma raukesi 31.12.2010. Yhtiön voimassa oleva osakeperusteinen kannustusjärjestelmä on suunnattu johdolle (yhtiön ulkopuoliset hallituksen jäsenet eivät ole osallistuneet osakeperusteisiin kannustusjärjestelmiin):

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2010 *

Osakkeenomistajat	Osakkeita, kpl	%
Viellard Migeon & Cie	11 217 661	28,4
Sofina S.A.	7 500 000	19,0
William Ng	1 770 843	4,5
Odin Finland I-II	1 629 754	4,1
Utavia S.a.r.l	1 610 000	4,1
Odin Norden I-II	1 569 372	4,0
Valtion eläkerahasto	1 200 000	3,0
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	914 487	2,3
Shimano Singapore Private Limited	889 680	2,3
Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap	744 588	1,9
Hallintarekisteröidyt	3 869 042	9,8
Rapala VMC Oyj (omat osakkeet)	540 198	1,4
Muut osakkeenomistajat yhteensä	6 012 824	15,2
Yhteensä	39 468 449	100

OSAKKEENOMISTAJAT OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2010 *

Omistajaryhmä	Osakkeita, kpl	%
Yritykset	979 352	2,5
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	3 993 730	10,1
Julkisyhteisöt	2 904 487	7,4
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	109 322	0,3
Kotitaloudet	1 265 863	3,2
Ulkomaat	24 736 653	62,7
Hallintarekisteröidyt 1)	5 479 042	13,9
Yhteensä	39 468 449	100

1) Sisältää Utavia S.a.r.l.:n omistamat osakkeet (1 610 000 osaketta).

OMISTUSJAKAUMA OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN MUKAAN 31.12.2010 *

Osakkeiden lukumäärä	Osakkeenomistajia kpl	%	Osakemäärä, kpl	%
1 - 100	621	31,3	45 144	0,1
101 - 500	795	40,1	226 156	0,6
501 - 1 000	286	14,4	239 400	0,6
1 001 - 10 000	224	11,3	677 524	1,7
10 001 - 1 000 000	50	2,5	8 227 129	20,8
1 000 001 -	8	0,4	30 053 096	76,1
Yhteensä	1984	100	39 468 449	100

* Osakemäärät sisältävät emoyhtiön hallussa olevat 540 198 omaa osaketta.

• Vuoden 2006 synteettinen optio-ohjelma (osakeperusteinen kannustinohjelma): 116 avainhenkilölle suunnattiin enintään 1 000 000 optio-oikeutta, joista 500 000 on merkittävissä 31.3.2009–31.3.2011 välisenä aikana merkintähintaan 6,44 euroa per osake (2006A) ja 500 000 on merkittävissä 31.3.2010–31.3.2012 välisenä aikana merkintähintaan 6,44 euroa per osake (2006B). Merkintähinta on osakekurssin painotettu keskiarvo ajalta 1.1.–31.3.2006. Osakkeen kurssikehitykseen sidottu käteismaksu määräytyy testauspäivän loppukurssin mukaan tai, kuten voi olla, ylimääräisenä testauspäivänä. Loppukurssi on osakekurssin painotettu keskiarvo, joka lasketaan 10 päivän ajanjaksolta ennen testauspäivää. Jos testauspäivänä toteutushinnan ja loppukurssin (sisältäen osinko-oikaisun) erotus on positiivinen, korvaus maksetaan. Jos toteutushinnan ja loppukurssin erotus testauspäivänä on negatiivinen, loppukurssi määritetään uudelleen ylimääräisenä testauspäivänä. Ylimääräiset testauspäivät ovat 6, 12, 18 ja 24 kuukauden päästä ensimmäisestä testauspäivästä. Jos toteutushinnan ja loppukurssin erotus on positiivinen jonain ylimääräisistä testauspäivistä, korvaus maksetaan ja kannustejärjestelmä raukeaa automaattisesti. Toteutushintaa tullaan laskemaan optio-oikeuden alkamisen ja osakkeiden merkintäajanjakson alkamisen välisenä ajanjaksona jaettujen osinkojen määrällä.

Tarkemmat tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29.

Johdon osakkeenomistus

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten hallussa oli 31.12.2010 suorassa omistuksessa 1 773 843 yhtiön osaketta ja epäsuorassa omistuksessa määräysvaltayhteisön kautta 1 130 000 yhtiön osaketta, mikä vastaa yhteensä 7,4 % kaikista osakkeista ja äänimäärästä. Lisätietoja johdon osakeomistuksesta on esitetty sivuilla 68–69.

Osakkeen noteeraus ja kaupankäynti

Yhtiön osake (RAP1V) on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä. Vuoden 2010 viimeinen noteeraus oli 6,86 euroa. Ylin kurssinoteeraus vuonna 2010 oli 6,86 euroa ja alin 4,80 euroa, keskikurssin ollessa 5,75 euroa. Osakkeen hinta nousi 38,0 % vuonna 2010. OMX Nordic Mid Cap -indeksi nousi 28,3 % vuonna 2010. Kaikkiaan 4 051 489 yhtiön osaketta vaihdettiin vuonna 2010, mikä edustaa 10,3 % osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2010.

Koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2010 ilman omia osakkeita oli 267,0 milj. euroa. Osakekohtainen tulos (laimentamaton) oli 0,46 euroa. (0,31 euroa vuonna 2009). Osakekohtaiset tunnusluvut on esitetty sivulla 46.

Osinko

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 osinkoa jaetaan 0,23 euroa osakkeelle.

HALLITUS JA JOHTO

Hallituksen jäsenet

Emmanuel Viellard

Hallituksen puheenjohtaja Rapalan hallituksen puheenjohtaja 2005 lähtien Viellard Migeon & Cie, toimitusjohtaja Lisi Industries, hallituksen varapuheenjohtaja ja varatoimitusjohtaja B.A. ja CPA Syntymävuosi: 1963 Osakeomistus ja optiot*: - Epäsuora omistusosuus määräysvaltayhteisön kautta*: 100 000

Jorma Kasslin

Toimitusjohtaja Rapalan hallituksen jäsen 1998 lähtien Diplomi-insinööri Syntymävuosi: 1953 Osakeomistus*: - Epäsuora omistusosuus määräysvaltayhteisön kautta*: 680 000 Optioita*: 32 000

Eero Makkonen

Rapalan hallituksen jäsen 1998 lähtien Rapalan hallituksen puheenjohtaja 1999–2005 Insinööri Syntymävuosi: 1946 Osakeomistus ja optiot*: - Epäsuora omistusosuus määräysvaltayhteisön kautta*: 100 000

Jan-Henrik Schauman

Rapalan hallituksen jäsen 1999 lähtien KTM ja MBA Syntymävuosi: 1945 Osakeomistus ja optiot*: -

Christophe Viellard

Rapalan hallituksen jäsen 2000 lähtien Viellard Migeon & Cie, hallituksen puheenjohtaja Diplomiekonomi (ESCP) Syntymävuosi: 1942 Osakeomistus ja optiot*: - Epäsuora omistusosuus määräysvaltayhteisön kautta*: 100 000

King Ming (William) Ng

Rapalan Kiinan-tuotantolaitosten ja Hongkongin-toimiston johtaja Rapalan hallituksen jäsen 2001 lähtien Diplomi-insinööri Syntymävuosi: 1962 Osakeomistus*: 1 770 843 Optioita*: -

Marc Speeckaert

Rapalan hallituksen jäsen 2005 lähtien MBA Syntymävuosi: 1951 Sofina NV, johtaja Osakeomistus ja optiot*: -

* Osakeomistus ja optiot 31.12.2010. Optiomäärät sisältävät ns. synteettiset optiot.

Konsernin johtoryhmä

Jorma Kasslin

Toimitusjohtaja Rapalan johtoryhmän jäsen 1998 lähtien Lisätietoja kohdassa "Hallituksen jäsenet"

Jussi Ristimäki

Talous- ja rahoitusjohtaja Rapalan johtoryhmän jäsen 2010 lähtien Osakeomistus*: - Optioita*: 4 500

King Ming (William) Ng

Rapalan Kiinan-tuotantolaitosten ja Hongkongin-toimiston johtaja Rapalan johtoryhmän jäsen 2001 lähtien Lisätietoja kohdassa "Hallituksen jäsenet"

Olli Aho

Lakimies, hallituksen sihteeri, sijoittajasuhteet Rapalan johtoryhmän jäsen 1998 lähtien Osakeomistus*: - Epäsuora omistusosuus määräysvaltayhteisön kautta*: 70 000 Optioita*: 22 000

Juhani Pehkonen

Uistinliiketoiminnan johtaja Rapalan johtoryhmän jäsen 1998 lähtien Osakeomistus*: - Epäsuora omistusosuus määräysvaltayhteisön kautta*: 30 000 Optioita*: 22 000

Stanislas de Castelnau

Koukkuliiketoiminnan johtaja Rapalan johtoryhmän jäsen 2002 lähtien Osakeomistus*: - Epäsuora omistusosuus määräysvaltayhteisön kautta*: 10 000 Optioita*: 22 000

Tom Mackin

Rapala USA:n toimitusjohtaja Rapalan johtoryhmän jäsen 2007 lähtien Osakeomistus*: 3 000 Epäsuora omistusosuus määräysvaltayhteisön kautta*: 10 000 Optioita*: 22 000

Lars Ollberg

Siima- ja tarvikeliiketoiminnan johtaja Rapalan johtoryhmän jäsen 2008 lähtien Osakeomistus*: Epäsuora omistusosuus määräysvaltayhteisön kautta*: 30 000 Optioita*: 13 000

Jouni Grönroos oli Rapalan johtoryhmän jäsen 9.5.2005–31.10.2010.

* Osakeomistus ja optiot 31.12.2010. Optiomäärät sisältävät ns. synteettiset optiot.

UISTIMET

Jari Kokkonen, myynti Teemu Mäkelä, markkinointi (uistimet, siimat ja tarvikkeet) Jukka Sairanen, tutkimus- ja tuotekehitys - Rapala Arto Nygren, Vääksyn-tehdas Rauno Rantanen, Pärnun-tehdas Marina Sharapova, Sortavalan-tehdas Björn Flogerhagen, Willtechin kalastustuotteet Kevin Au, Willtechin uistintehdas Marcus Twidale, Dynamite Baits -tehdas ja Iso-Britannian-jakelu

KOUKUT

Cyril Alexeline, myynti ja markkinointi (Eurooppa) Cyrille Mathieu, myynti ja markkinointi (USA) Rodolphe Jacques, Aasian-liiketoiminta

TARVIKKEET

Päivi Ohvo, Marttiini-veitset Brian Wong, Willtechin kalastustarvikkeet Peter Nordlander, hankinta sekä jakelu Kiinassa, Taiwanissa ja Etelä-Koreassa

MUUT TUOTTEET Juhani Eskelinen, Peltonen-murtomaasukset

Cynthia Foong, Willtechin lahjatavaratuotteet Tapio Nirkkonen, KL-Teho-muoviosat ja -tuotteet

Konsernin muut keskeiset johtajat

HALLINTO

Esko Jäntti, konsernin varainhankinta ja Vääksyn-tehdas Anu Koskinen, konsernin ulkoinen ja sisäinen raportointi Nina Serlachius, konsernin toimitusketjun hallinta

JAKELUYHTIÖT

Gregg Wollner, USA Nancy Adelmann, USA John Newton, Kanada

Philippe Guigo, Ranska Jean-Philippe Nicolle, Ranska ja VMC Janne Paukkunen, Espanja, Portugali ja Etelä-Amerikka Saku Kulmala, Suomi Matts Baum, Ruotsi Nils Larsen, Tanska Hasse Coucheron-Aamot, Norja ja Islanti Thomas Brumann, Sveitsi Victor Skvortsov, Venäjä Mikko Häikiö, Tsekin tasavalta, Slovakia, Puola ja Ukraina Mirek Adamski, Puola Roman Sereda, Ukraina

Remigijus Zubavicius, Liettua Vitas Miskinis, Baltian maat ja Valko-Venäjä Daniel Sirucka, Tsekin tasavalta Mati Banhard, Viro Hannu Murtonen, Unkari Dorel Tomescu, Romania Manabu Kimoto, Japani Leong Loke, Malesia ja Thaimaa Jay Choi, Etelä-Korea Aku Valta, Australia ja Kaakkois-Aasia Grant Pledger, Etelä-Afrikka Mark Pledger, Etelä-Afrikka

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista

Rapala VMC Oyj

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

Tasekirja	Sidottu
Päivä- ja pääkirja	ATK-tuloste
Reskontraerittelyt	ATK-tuloste
Myyntireskontratositteet	Paperitositteina
Ostoreskontratositteet	Paperitositteina
Kassa- ja pankkitositteet	Paperitositteina
Muistiotositteet	Paperitositteina

Tositelajit

0	Alkusaldo
10, 11, 13, 14	Myyntilaskut
12, 35, 125	Korkolaskut
18	Myyntireskontran suoritukset
31, 32, 33, 34	Ostolaskut
38	Ostoreskontran suoritukset
40, 41	Lainasaamiset, konserni
43, 44, 45, 46, 47, 48	Lainat
451, 471	Yritystodistukset
55, 56	Pankkitositteet
59	Kassatositteet
60	Muistiotositteet
65, 66	Konsernitilit / Cash Pool
70, 71	Jaksotukset
79	Laskennalliset tositteet
80	KOM-poistolaskenta
90, 95	Sisäiset kirjaustositteet

Rapala-konserni

Kirjausluettelo	ATK-tuloste
Pääkirja	ATK-tuloste
Pääkirjayhdistelmä	ATK-tuloste

Tilinpäätös osana Rapala VMC Oyj:n sidottua tilinpäätöstä Konsernitilinpäätöksen yhdistelylaskelmat

Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset

Helsingissä 9.2.2011

Emmanuel Viellard Hallituksen puheenjohtaja

Eero Makkonen

Marc Speeckaert

Christophe Viellard

Jan-Henrik Schauman

King Ming Ng

Jorma Kasslin Toimitusjohtaja

tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä .2.2011

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Mikko Järventausta