Raisio Oyj — Annual Report 2011

Mar 8, 2012

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus3
Konsernin tuloslaskelma 11
Konsernin tase 13
Oman pääoman muutokset 31.12.2011
päättyneellä tilikaudella 14
Konsernin rahavirtalaskelma 15
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 16
Konsernin liitetiedot 26
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 46
Osakekohtaiset tunnusluvut 47
Tunnuslukujen laskentakaavat 48
Osakkeet ja omistajat 49
Emoyhtiön tuloslaskelma 54
Emoyhtiön tase 55
Emoyhtiön rahoituslaskelma 56
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 57
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot 58
Emoyhtiön taseen liitetiedot 59
Emoyhtiön muut liitetiedot 62
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä 63
Tilintarkastuskertomus 63
Hallintoneuvoston lausunto 63

Taloudellinen raportointi

Raisio-konserni raportoi jatkuvien toimintojen mukaisesti. Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Kesällä 2011 myyty mallasliiketoiminta raportoidaan lopetetuissa toiminnoissa. Jatkuvien toimintojen mukaisesti raportoitavat yksiköt ovat Brändit ja Raisioagro.

Brändit-yksikköön kuuluvat kansainväliset brändit (Benecol) ja paikalliset brändit. Paikalliset brändit käsitellään tekstissä päämarkkina-alueittain. Länsi-Euroopan liiketoiminta on raportoitu osana paikallisia brändejä vuoden 2010 toisesta vuosineljänneksestä alkaen Glistenin oston toteuduttua. Big Bear Group sisältyy Länsi-Euroopan lukuihin 4.2.2011 alkaen.

Raisioagro-yksikköön kuuluvat rehut, viljakauppa, valkuaisrouheet ja kasviöljyt, tuotantopanokset sekä bioenergia.

Hallituksen toimintakertomus

Jatkuvat toiminnot

Liikevaihto

Raisio-konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 552,6 miljoonaa euroa (423,6 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi 31 %:lla vertailuvuodesta. Merkittävimmin liikevaihtoa kasvatti Isosta-Britanniasta ostetun Big Bear Groupin liittäminen osaksi Raision tulosraportointia, myynnin hyvä kehitys Isossa-Britaniassa sekä raaka-ainehintojen volatiliteetin vaikutus myyntihintoihin. Suomen ulkopuolisen liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 43 % (41 %) eli 239,0 miljoonaa euroa (175,3 milj. euroa).

Brändit-yksikön koko vuoden liikevaihto oli 314,6 miljoonaa euroa (236,4 milj. euroa), Raisioagro-yksikön 241,1 miljoonaa euroa (188,8 milj. euroa) ja muiden toimintojen 1,4 miljoonaa euroa (0,9 milj. euroa).

Tulos

Raision jatkuvien toimintojen liiketulos vuonna 2011 oli 31,8 miljoonaa euroa ja kertaerien kanssa 30,7 miljoonaa euroa (19,2 milj. euroa), mikä on 5,8 % ja kertaerien kanssa 5,6 % (4,5 %) liikevaihdosta. Brändit-yksikön liiketulokseen sisältyi vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla 1,1 miljoonan euron kertaerä yrityskaupan Due Diligence -vaiheen jälkeisiä kuluja. Näiden kertaerien lisäksi Ison-Britannian yhtiöiden toiminnan konsolidointi ja uudelleenjärjestelyt rasittivat säännönmukaista tulosta 1,0 miljoonalla eurolla.

Brändit-yksikön liiketulos oli 31,2 miljoonaa euroa ja kertaerien kanssa 30,1 miljoonaa euroa (20,0 milj. euroa), Raisioagron 2,9 miljoonaa euroa (1,9 milj. euroa) ja muiden toimintojen -2,4 miljoonaa euroa (-2,8 milj. euroa).

Liiketoiminnan poistot ja arvonalennukset, jotka on tuloslaskelmassa jaettu toiminnoille, olivat 17,0 miljoonaa euroa (15,1 milj. euroa).

Vuoden 2011 tulos ennen veroja oli 30,3 miljoonaa euroa ja kertaerien kanssa 27,0 miljoonaa euroa (17,4 milj. euroa). Konsernin nettorahoituserät olivat -1,5 miljoonaa euroa ja kertaerien kanssa -3,7 miljoonaa euroa (-1,9 milj. euroa). Big Bear Groupin hankinnasta johtuva 2,2 miljoonan euron kauppahintavelan lisäys Raisio UK:n vähemmistöomistajille on kirjattu rahoituseriin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Konsernin jatkuvien toimintojen tulos verojen jälkeen oli 24,6 miljoonaa euroa ja kertaerien kanssa 21,3 miljoonaa euroa (12,3 milj. euroa). Osakekohtainen tulos oli 0,16 euroa ja kertaerien kanssa 0,14 euroa (0,08 euroa).

Tase ja rahavirta

Raision taseen loppusumma oli joulukuun lopussa 561,8 miljoonaa euroa (487,2 milj. euroa 31.12.2010). Oma pääoma oli 332,9 miljoonaa euroa (324,0 milj. euroa). Osakekohtainen oma pääoma oli vuoden lopussa 2,13 euroa (2,06 euroa).

Konsernin korolliset rahoitusvelat olivat joulukuun lopussa 115,7 miljoonaa euroa (67,2 milj. euroa). Korollinen nettorahoitusvelka oli -24,8 miljoonaa euroa (-72,9 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli 60,2 % (67,6 %) ja nettovelkaantumisaste -7,5 % (-22,5 %). Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,1 % ja kertaerien kanssa 7,3 % (5,0 %).

Tilikauden aikana nostettiin pitkäaikainen 45 miljoonan punnan (noin 52 milj. euroa) luotto Big Bear Groupin oston rahoittamiseen sekä niin ikään pitkäaikainen 35 miljoonan euron luotto, joka käytettiin työeläkelainojen ennenaikaiseen takaisinmaksuun.

Liiketoiminnan tuottama rahavirta tammi-joulukuussa oli 50,0 miljoonaa euroa (23,0 milj. euroa). Käyttöpääoma oli vuoden vaihteessa 65,6 miljoonaa euroa (79,3 milj. euroa). Käyttöpääoman pieneneminen johtui pääosin vaihto-omaisuuden vähenemisestä sekä siirtovelkojen määrän kasvusta.

Raisio Oyj jakoi vuonna 2011 osinkona 15,6 miljoonaa euroa ja osti omia osakkeitaan 1,7 miljoonalla eurolla.

Mallasliiketoiminnan myynti

Raisio Oyj myi kesäkuun 2011 lopussa toteutuneella kaupalla mallasliiketoimintansa (tytäryhtiö Raisio Malt Oy) 17 miljoonalla eurolla Viking Malt Oy:lle, joka on Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja. Mallasliiketoiminnan myyminen on osa Raision toimintojen virtaviivaistamista, sillä synergiat Raision muiden liiketoimintojen kanssa ovat olleet vähäiset. Raisio jatkaa mallasohran sopimusviljelyttämistä ja kehittää toimintaansa mallasohrakauppiaana ja siten myös Viking Maltin kumppanina. Luovutusvoitto sisältyy lopetettujen toimintojen tulokseen, joka vuonna 2011 oli 4,2 miljoonaa euroa.

Investoinnit ja yritysostot

Raisio pyrkii hyödyntämään olemassa olevaa kapasiteettia ohjaamalla sitä tehokkaasti asiakastiedon pohjalta ja pitämään tehtaiden käyttöasteet korkeina. Viime vuosina konsernin bruttoinvestoinnit ilman yritysostoja ovat vakiintuneet maltilliselle tasolle.

Keskeiset tunnusluvut, tulos, jatkuvat toiminnot

	10–12/2011	7–9/2011	4–6/2011	1–3/2011	2011	2010
Liikevaihto, milj. euroa	138,7	141,7	150,5	121,7	552,6	423,6
Liikevaihdon muutos, %	21,8	27,6	30,0	46,7	30,5	21,0
Liiketulos (EBIT), milj. euroa	4,9	10,7	10,2	6,1*	31,8*	19,2
Liiketulos, %	3,5	7,5	6,7	5,0*	5,8*	4,5
Poistot ja arvonalennukset, milj. euroa	4,5	4,5	4,1	4,0	17,0	15,1
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	9,4	15,2	14,2	10,0*	48,8*	34,3
Nettorahoituskulut, milj. euroa	-0,3	-0,2	-0,9	-0,1*	-1,5*	-1,9
Tulos/osake (EPS), euroa	0,03	0,05	0,05	0,03*	0,16*	0,08
Tulos/osake (EPS), laimennettu	0,03	0,05	0,05	0,03*	0,16*	0,08

* Ilman kertaluonteisia eriä

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 71,2 miljoonaa euroa (48,5 milj. euroa) yritysosto mukaan lukien. Big Bear Groupin osakekannan hankinnan osuus investoinneista oli 63,3 miljoonaa euroa, minkä lisäksi Raisio rahoitti kohteella ostohetkellä olleiden luottojen takaisinmaksua 30,1 miljoonalla eurolla. Vertailuvuoden investointeihin sisältyy Glistenin osakekannan osto. Yritysosto pois lukien Raision suurimmat investoinnit olivat hiutalemyllyn ohjausjärjestelmän uusiminen, Raisioagron vastaanottolinjojen uudistus ja rehutehtaiden erikoistumiseen liittyvät investoinnit.

Brändit-yksikön bruttoinvestoinnit olivat 67,8 miljoonaa euroa (43,4 milj. euroa), Raisioagron 2,5 miljoonaa euroa (3,8 milj. euroa) ja muiden toimintojen 0,8 miljoonaa euroa (1,3 milj. euroa).

Tutkimus ja kehitys

Raision elintarvikkeiden tuotekehitys Suomessa ja Ruotsissa keskittyi erityisesti terveellisten, ekologisten ja luonnollisten välipalojen kehittämiseen. Raisio on vastannut kasvavaan gluteenittomien tuotteiden kysyntään kehittämällä kansainvälisen gluteenittomien Provena-tuotteiden sarjan. Provena-tuotteet valmistetaan puhdas kaurasta, jonka koko tuotantoketju on tarkkaan varmistettu. Raisio toi Suomessa markkinoille terveelliset, täysjyväviljaa sisältävät Nalle lastenruoat 8 ja 12 kuukauden ikäisille. Lastenruoka-asetuksessa on tiukat vaatimukset raaka-aineen puhtaudelle sekä tuotteen koostumukselle ja valmistukselle.

Kasvistanoliesteri on Benecol®-tuotteiden ainutlaatuinen kolesterolia alentava ainesosa. Helmikuussa 2011 julkaistiin kanadalaisen tutkimusryhmän meta-analyysi, jonka mukaan kasvistanoliesteri alentaa seerumin pahaa kolesterolia ns. LDL-kolesterolia annosvasteisesti. Tutkimuksessa todettiin, että kasvistanoliesterillä saatiin lisätehoa LDL-kolesterolin alentamiseen, kun ainesosaa käytettiin nykysuositusta enemmän (>2 grammaa kasvistanolia/päivä). Raision tavoitteena on uusien tieteellisten löydösten myötä vahvistaa edelleen edelläkävijän asemaansa kolesterolia alentavissa elintarvikkeissa hakemalla EU-komissiolta vahvaa terveysväitettä 3 gramman päiväannokselle kasvistanolia.

Osoituksena erittäin vahvasta tutkimusnäytöstä kasvistanoliesteri on hyväksytty osaksi lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden alentamiseen tähtääviä hoitosuosituksia. Benecol-liiketoiminta tekee laajasti tutkimusyhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Vuonna 2011 suoritettiin kliinisiä tutkimuksia viidessä eri maassa. Tutkimuksen painopiste on edelleen Benecol-tuotteiden tehoaineen, kasvistanoliesterin, terveysvaikutteisten ominaisuuksien tutkimuksessa.

Ruokinta- ja viljelyosaaminen ovat Raisioagron toiminnan ydintä. Osaamisen varmistaa tuotekehitys, joka rakentuu vahvan tutkimuspanostuksen ja vankan käytännön kokemuksen pohjalle. Rehujen tuotekehitystyötä tehdään kotieläintuotannon kannattavuuden parantamiseksi, eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja kotieläintuotannon ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Peltoviljelyn kehitystyötä tehdään tehokkaiden, toimivien ja ympäristöystävällisten viljelyohjelmien tuottamiseksi.

Helmikuussa 2012 käyttöön otetun verkkokaupan rakentamiseen panostettiin vahvasti syksyllä 2011. HK Ruokatalon rypsipossukonsepti laajenee Ruotsiin. Raisio teki yhteistyösopimuksen HK Scan Ab:n kanssa rypsipossukonseptissa käytettäviin rehuihin ja ruokintamenetelmiin liittyen. Raisio uudisti myös karjanrehuohjelmansa. Se sisältää nyt kolme eri tuotesarjaa maitotilan tavoitteiden mukaan. Vuoden 2012 alussa EU-alueella voimaan tulleen kanojen häkkikasvatuksen kieltävän direktiivin myötä Raisio uudisti kananrehunsa vaihtoehtoisiin tuotantomuotoihin sopiviksi.

Raisio-konsernin investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen olivat 6,8 miljoonaa euroa (5,9 milj. euroa), mikä on 1,2 % (1,4 %) liikevaihdosta. Brändit-yksikön tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat 5,7 miljoonaa euroa (5,0 milj. euroa) ja Raisioagron 1,1 miljoonaa euroa (0,9 milj. euroa).

Hallinto ja johto

Raision hallituksen jäsenmäärä vuonna 2011 oli kuusi 24.3.2011 lukien ja sitä ennen viisi. Hallitukseen kuuluvat Simo Palokangas (puheenjohtaja), Michael Ramm-Schmidt (varapuheenjohtaja), Anssi Aapola, Erkki Haavisto, Pirkko Rantanen-Kervinen ja 24.3.2011 alkaen Matti Perkonoja. Kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Raision hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii MMM, maanviljelijä Michael Hornborg ja varapuheenjohtajana agronomi Holger Falck.

	31.12.2011	30.9.2011	30.6.2011	31.3.2011	31.12.2010
Omavaraisuusaste, %	60,2	60,5	60,7	56,7	67,6
Nettovelkaantumisaste, %	-7,5	-0,2	13,5	16,5	-22,5
Korollinen nettorahoitusvelka, milj. euroa	-24,8	-0,7	42,7	50,7	-72,9
Oma pääoma/osake, euroa	2,13	2,08	2,02	1,95	2,06
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	71,2*	68,6*	66,8*	65,5*	48,5*
Osake
Osakekannan markkina-arvo**, milj. euroa	372,3	374,4	379,0	411,3	439,1
Yritysarvo (EV), milj. euroa	347,5	373,7	421,7	451,8	356,1
EV/EBITDA	7,1	8,1	10,3	12,3	10,4

Keskeiset tunnusluvut, tase

* Sisältää yritysostot ** Ilman konsernin omistamia omia osakkeita

Henkilöstö

Raisio-konsernin jatkuvien toimintojen palveluksessa työskenteli vuoden lopussa 1 432 henkilöä (1 234 henkilöä 31.12.2010). Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 1 454 (1 086). Muualla kuin Suomessa työskentelevien raisiolaisten määrä kasvoi ja oli vuoden lopussa 69 % henkilöstöstä (61 % 31.12.2010). Eniten raisiolaisia työskentelee Isossa-Britanniassa, jossa konserni on kasvanut yritysostoin.

Brändit-yksikössä työskenteli vuoden 2011 lopussa yhteensä 1 192 henkilöä, Raisioagrossa 181 ja palvelufunktioissa 59 henkilöä.

Raision palkat ja palkkiot jatkuvista toiminnoista vuonna 2011 olivat yhteensä 62,0 miljoonaa euroa (48,9 milj. euroa vuonna 2010 ja 40,3 milj. euroa vuonna 2009) henkilösivukuluineen.

Muutokset konsernirakenteessa

Aamiaistuotteita, välipaloja ja makeisia valmistava ja markkinoiva Big Bear Group plc, nyttemmin Ltd, tytäryhtiöineen liitettiin yritysostolla osaksi Raisio-konsernia 4.2.2011.

Mallasliiketoiminnan myynnin yhteydessä Raisio Malt Oy lakkasi olemasta osa Raisio-konsernia 1.7.2011 lukien.

Ravintoraisio Oy:n viljakauppayksikkö ja sen liiketoiminta siirrettiin osaksi Rehuraisio Oy:tä 1.11.2011 lukien. Rehuraisio Oy:n toiminimi 1.1.2012 alkaen on Raisioagro Oy.

Yritysvastuu

Raision visio on olla ekologisten ja terveellisten välipalojen edelläkävijä johtavilla brändeillä sekä kestävän ruokaketjun aktiivinen kehittäjä. Väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan tulevaisuudessa voimakkaasti ruokaketjuun. Merkittävänä kasvipohjaisten raaka-aineiden käyttäjänä ja ruoan tuottajana Raisiolla on halu ja mahdollisuus olla rakentamassa ruokaketjusta entistäkin kestävämpi. Raision kestävä ruokaketju rakentuu hyvästä ravitsemuksesta, turvallisista tuotteista, työhyvinvoinnista, eläinten hyvinvoinnista, paikallisuudesta sekä oman toiminnan ympäristöja taloudellisen vastuun hyvästä hoitamisesta.

Raision tavassa toimia korostuvat kestävän kehityksen huomioiminen kaikissa toiminnoissa sekä jatkuva parantaminen. Oman tuotantoketjumme parantamisen lisäksi tarjoamme asiakkaillemme työkaluja heidän toimintansa kehittämiseen erityisesti ympäristönäkökohdat huomioiden. Closed Circuit Cultivation CCC® eli viljelyn suljettu kierto -konseptin avulla Raision sopimusviljelijät voivat jo nyt mitata kuinka hyvin sadossa on saatu talteen kaikki viljelyyn käytetty energia, kuten ravinteet. Esimerkiksi HiiliPlus-työkalulla viljelijät voivat selvittää viljelynsä hiilijalanjäljen ja siten suunnitella viljelytoimiaan mitattavan tiedon perusteella.

Raision ja WWF Suomen kesällä 2011 toteuttaman Sinä ja ruoka –kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista haluaisi hiilijalanjälkimerkinnän elintarvikkeisiin. Raisio on maailmanlaajuisesti hiili- ja vesijalanjälkimerkintöjen edelläkävijä, ja jo yli 30 tuotteessamme on hiilijalanjälkimerkintä. Tuloksia saadaan aikaan, sillä mitattavan faktatiedon pohjalta kehitystoimenpiteet on mahdollista kohdistaa oikein.

Raisio kehittää kuluttajien ja asiakkaiden tarpeisiin ekologisia, terveellisiä ja luonnonvaroja säästäen valmistettuja tuotteita sekä ratkaisuja. Yhtiön tiedossa ei ole merkittäviä taloudellisia ympäristöriskejä.

Segmentti-informaatio

Brändit-yksikkö

Brändit-yksikön liikevaihto kasvoi 33 % vertailuvuodesta ja oli 314,6 miljoonaa euroa (236,4 milj. euroa). Paikallisten brändien liikevaihto oli 269,2 miljoonaa euroa (188,7 milj. euroa) ja kansainvälisten brändien eli Benecolin 45,7 miljoonaa euroa (47,8 miljoonaa euroa). Ison-Britannian osuus Brändityksikön liikevaihdosta nousi katsauskaudella lähes 45 %:iin Suomen osuuden ollessa noin kolmannes. Brändit-yksikön osuus koko konsernin liikevaihdosta oli noin 56 %.

Brändit-yksikön liiketulos parani yli 50 % vertailuvuodesta ja oli 31,2 miljoonaa euroa ja kertaerien kanssa 30,1 miljoonaa euroa (20,0 milj. euroa), mikä on 9,9 % ja kertaerien kanssa 9,6 % (8,5 %) liikevaihdosta. Ison-Britannian yhtiöiden toiminnan konsolidoinnin ja uudelleenjärjestelyjen kulut olivat 1,0 miljoonaa euroa.

Benecolin kannattavuus oli maailmantalouden epävakaudesta huolimatta liiketoiminnalle tyypillisellä, hyvällä tasolla. Vuosi 2011 oli Suomessa tiukka, mikä näkyi myös kannattavuudessa. Katsauskauden lopussa Ison-Britannian toimintojen kannattavuus oli parempi kuin ostettaessa, vaikka liiketulos sisälsi em. toiminnan järjestelyjen kuluja. Raisio on osoittanut kykynsä tehdä onnistuneita yritysostoja.

Big Bear Group liitettiin osaksi Brändit-yksikön Länsi-Euroopan liiketoimintoja yritysoston myötä 4.2.2011 alkaen. Vuonna 2010 hankitun Glistenin luvut sisältyvät vertailukauden lukuihin vuoden 2010 toisesta neljänneksestä alkaen.

Paikalliset brändit

Länsi-Eurooppa

Länsi-Euroopan elintarvikemarkkinoilla Raision tärkeimmät brändit ovat Honey Monster, Harvest Cheweee, Fox's, Dormens sekä Nimbuksen tuotteet business-to-business -markkinoilla.

Tuotevalikoiman laajuus antaa mahdollisuuden laajentua edelleen moniin uusiin myyntikanaviin sekä varmistaa kasvun Ison-Britannian haastavassa markkinatilanteessa. Raision tuotevalikoimaan kuuluvat mm. viljapatukat, painonhallintaan tarkoitetut sekä vähärasvaiset välipalat, terveysvaikutteiset välipalapatukat, luonnonmukaiset makeiset, makeissekoitukset teollisuudelle, suolaiset annosvälipalat, luksuspähkinät ja aamiaismurot.

Vuonna 2011 markkinatilanne Isossa-Britanniassa oli edelleen haastava. Kuluttajien käytettävissä olevat varat laskivat. Keskimäärin perheillä on yli 15 euroa vähemmän rahaa käytettävissä viikossa kuin vuosi sitten. Tämän seurauksena kulutus kohdistui lähinnä välttämättömyyshyödykkeisiin ja alennusmyynti-tuotteisiin. Vähittäiskaupassa promootiomyynnin taso jopa nousi vuoteen 2010 verrattuna. Myös Raisio lisäsi panostustaan promootiomyynnissä. Promootiomyynnin kautta saatiin vähittäiskaupassa tukea ja näkyvyyttä pääbrändeille. Vähittäiskaupan osuus on noin 60 % Raision myynnistä Isossa-Britanniassa.

Vuonna 2011 premium-, luksus- ja terveysvaikutteisten tuotteiden myynti kasvoi. Toisaalta myös edullisten elintarvikkeiden myynti kasvoi. Kaupan kilpailutilanteessa tapahtui vastaava muutos, jossa toisaalta halpaketjut voittivat markkinaosuutta ja samalla luksusketjut kasvattivat myyntiään. Raisio on osoittanut kykynsä tarjota asiakkailleen tuoteratkaisuja, jotka vastaavat vaihtuviin kuluttajatarpeisiin haastavassakin markkinatilanteessa.

Vuonna 2011 Raisio uudisti organisaatiorakenteensa Isossa-Britanniassa keskittämällä toiminnat aamiais- ja välipalayksikköön sekä makeisyksikköön. Tämän lisäksi tuotantotoimintoja keskitettiin.

Keväällä 2011 Raisiolle myönnettiin Own Label Confectionery Supplier of the Year –palkinto tuotteiden laadusta ja palvelusta. Tämän arvostetun palkinnon myöntävät Ison-Britannian suurimmat vähittäiskaupat.

Pohjois-Eurooppa

Pohjois-Euroopan elintarvikemarkkinoilla Raision tärkeimmät brändit ovat Elovena, Benecol, Sunnuntai, Carlshamn ja Provena. Honey Monsterin lanseeraus alkoi syksyllä 2011.

Vuonna 2011 terveellisten ja ekologisten välipalojen myynti kasvoi. Kaikilta osin vuosi ei kuitenkaan täyttänyt odotuksia. Suomessa tähän vaikuttaneet tekijät olivat voimakas viljan markkinahintojen volatiliteetti ja sen vaikutus kuluttajakysyntään sekä vuoden aikana voimistunut karppaustrendi. Markkinoiden epävarmuus näkyi private label -tuotteiden myynnin kasvuna Suomessa.

Elovena-välipalakekseillä Raisio pärjäsi selvästi markkinaa paremmin terveellisten välipalakeksien segmentissä. Uudet menestysmaut ovat Elovena Tumma suklaa ja Uuniomenatoffee. Ensimmäisten suomalaisten elintarvikeyhtiöiden joukossa Raisio avasi verkkokaupan. Elovena-verkkokaupasta on ostettavissa yhä laajeneva valikoima sellaisia tuotteita, joita muuten ei ole ollut tarjolla.

Syksyllä aloitettiin kansainvälisen aamiaismurobrändin, Honey Monsterin, lanseeraus Suomeen. Honey Monster on erittäin tunnettu Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Lanseerauksen pääpaino on vuodessa 2012. Lisäksi Raisio siirsi Ruotsissa Honey Monster -tuotteiden jälleenmyynnin omalle organisaatiolleen.

Gluteenittomuus on tunnistettu kasvavaksi kansainväliseksi trendiksi. Uudistetun Provena-brändin puhdas kaura -tuotteet tarjoavat kuluttajille herkullista makua ja terveellisyyttä. Provena-tuotteet ovat myynnissä Suomen ja Ruotsin lisäksi Tanskassa, Baltian maissa ja Puolassa.

Luomutuotteiden kysyntä kasvoi. Raisio toi markkinoille päätuotteidensa luomuversiot. Esimerkiksi Elovena-kaurahiutale ja Sunnuntai-erikoisvehnäjauho saivat rinnalleen luomuversiot sisartuotteiksi.

Leipomoteollisuuden tuotteissa Suomessa markkinoiden kokonaisvolyymi laski, mikä puolestaan vaikutti selvästi teollisuusjauhojen kysyntään. HoReCa-tuotteiden (Hotels, Restaurants, Catering) markkinat olivat vakaat, vaikka valmiiden tuotteiden hinnat nousivatkin voimakkaasti raaka-ainehintojen heilahtelujen myötä.

Ruotsissa Carlshamn-brändillä myytävien non-dairy -tuotteiden myynti kasvoi lähes 38 %. Samalla Raision markkinaosuus non-dairy -tuotteissa nousi yli 10 %:n. Maidottomissa jogurteissa markkinaosuutemme oli lähes 35 %.

Itä-Eurooppa

Itä-Euroopan markkinoilla Raisio ylsi positiiviseen liiketulokseen. Myynti kasvoi Venäjällä, Ukrainassa ja Puolassa.

Puolan markkinoilla Raision brändit ovat Benecol, Elovena ja Provena. Benecol-juomien myynti kasvoi hyvin. Myös Elovena-keksien ja -puurojen myynti kasvoi, ja vuonna 2012 tuotevalikoiman laajentuessa myynnin kasvun odotetaan jatkuvan hyvänä. Provena-tuotteet lanseerattiin ja tuotevalikoimaa tullaan laajentamaan.

Venäjällä ja Ukrainassa Raision pääbrändi on Nordic. Uuden jakelijan valinta vauhditti myyntiä. Kovan kilpailun markkinoilla Nordic-tuotteiden myynti kasvoi hyvin ja liiketoiminnan kannattavuus oli hyvällä tasolla. Vuonna 2011 tuotevalikoima laajeni pastoilla ja välipalakekseillä.

Kansainväliset brändit - Benecol ja Simpli

Simpli

Yksi viime vuoden merkittävimmistä saavutuksista oli Kaliforniaan keväällä 2011 lanseeratun Simpli OatShake -välipalajuoman palkitseminen vuoden parhaana smoothie-juomana Yhdysvalloissa. BevNET jakaa kokeneen ja arvostetun kilpailutuomaristonsa toimesta alkoholittomien juomien "Oscarpalkinnoksi" kutsutut BevNET's Best of -palkinnot vuosittain Santa Monicassa, Kaliforniassa. Aikaisemmin vain yksi eurooppalainen juoma, Red Bull, on yltänyt voittoon. Simplin saama palkinto on herättänyt suurta huomiota ammattipiireissä, mikä nopeuttaa peiton rakentamista USA:n markkinoilla ja vastaavasti saattaa myös edellyttää lisäpanostuksia.

Simpli OatShake on Raision kehittämä innovaatio. Raision valmistama tuote on kaurapohjainen ja maidoton. Yhdysvalloissa välipalajuomia myydään ja markkinoidaan Oat Solutions LLC -yrityksen toimesta.

Benecol

Vuoden 2011 aikana kolesterolia alentavien terveysvaikutteisten Benecol®-tuotteiden markkinat kasvoivat Isossa-Britanniassa sekä Irlannissa ja pysyivät melko vakaana muilla markkina-alueilla. Benecol-tuotteiden suurin kasvupotentiaali on Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Vuonna 2011 Benecol-tuotteiden myynnin kehitys oli vakaata ja markkina-asema pysyi lähes muuttumattomana päämarkkina-alueilla. Maantieteellisten alueiden välillä oli kuitenkin suuriakin eroja. Edelleen jatkuva vaikea taloudellinen tilanne näkyi monilla markkinoilla. Siitä huolimatta usealla näistä markkinoista Benecol-tuotteiden myynti kasvoi, esimerkkeinä mainittakoon Iso-Britannia, Irlanti ja Kreikka. Benecol-tuotteiden suurimmalla markkinalla Isossa-Britanniassa myynnin kasvuun vaikutti onnistunut brändin uudelleenlanseeraus. Kreikassa fetajuuston lanseeraus tuki myynnin kasvua. Suurin osa Benecol-tuotteiden myynnistä tulee edelleen Euroopasta.

Monissa maissa, esimerkiksi Espanjassa, Portugalissa ja Puolassa Benecol-tuotteiden markkinatilanne oli haastava. Maissa, joissa Benecol-brändi on vasta äskettäin lanseerattu, kuten Indonesiassa, Kolumbiassa ja Chilessä, myynti kasvoi selkeästi.

Alkuvuonna 2011 julkaistu meta-analyysi Benecol-tuotteiden sisältämästä kasvistanoliesteristä todisti, että nykysuosituksia suuremmilla päiväannoksilla kasvistanoliesterillä saadaan aikaan entistä tehokkaampi kolesterolin aleneminen. Tämä on ominaisuus, joka vahvistaa mielikuvaa Benecol-brändistä tehokkaana kolesterolia alentavana elintarvikkeena.

Tavoitteet

Raision tavoitteena on kasvaa onnistuneilla yritysostoilla.

Kansainväliset brändit – Benecol

Väestön vanheneminen maailmanlaajuisesti ja kasvava kolesteroliongelma erityisesti Aasiassa ja Etelä-Amerikassa yhdistettynä voimakkaaseen kuluttajien terveystrendiin ovat tekijöitä, joiden arvioidaan kasvattavan kolesterolia alentavien elintarvikkeiden kysyntää.

Benecolin tavoitteena on myynnin kasvu nykyisillä markkinoilla ja laajeneminen uusille markkina-alueille. Raisio näkee Aasian ja Etelä-Amerikan sekä yksittäisistä maista erityisesti Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan kiinnostavina markkinoina kasvustrategiansa toteutuksessa. Kasvun ja uusille markkinaalueille laajenemisen lisäksi tavoitteena on uusien tutkimustulosten hyödyntäminen liiketoiminnassa.

Paikalliset brändit

Raision tavoitteena on kasvaa Pohjois- ja Länsi-Euroopan johtavaksi välipalayhtiöksi. Kasvujakson toteuttaminen jatkuu ja yritys on edelleen aktiivinen yrityskaupparintamalla.

Konsernin visio antaa selkeät suuntaviivat bränditoiminnoille. Tavoitteena on välipalamyynnin kasvattaminen nykyisestä kasvipohjaisilla, innovatiivisilla ja ekologisilla tuotteilla.

Länsi-Euroopan toimintojen painopiste on aamiais- ja välipalatuotteiden myynnin kasvattamisessa, kohdentamalla tuotteita selkeästi eri kuluttajaryhmille sekä panostamalla vahvasti tuotekehitykseen. Isossa-Britanniassa aamiais- ja välipalatuotteiden markkinat kasvavat myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Tavoitteena on myös jatkaa toiminnan tehostamista.

Pohjois-Euroopan toiminnoissa tavoitteena on kasvun varmistamiseksi laajentua uusille markkina-alueille, vahvistaa uusia kansainvälisiä brändikonsepteja sekä olemassa olevia paikallisia brändejä. Vahvojen paikallisten brändien kasvun tukemisen lisäksi Raisio jatkaa laajentumista uusiin tuotekategorioihin.

Itä-Euroopan elintarvikemarkkinoilla Venäjällä, Ukrainassa ja Puolassa tavoitteena on kasvu. Puolassa kasvua haetaan tuotevalikoiman laajentamisella ja yritysostoin.

Brändit-yksikön keskeiset tunnusluvut

	10-12/2011	7-9/2011	4-6/2011	1-3/2011	2011	2010
Liikevaihto, milj. euroa	79,1	81,5	81,1	72,9	314,6	236,4
Kansainväliset brändit, milj. euroa	10,5	11,4	12,7	11,2	45,7	47,8
Paikalliset brändit, milj. euroa	68,7	70,2	68,5	61,8	269,2	188,7
Liiketulos, milj. euroa	6,6	10,4	8,4	4,7	30,1	20,0
Kertaerät, milj. euroa	0,0	0,0	0,1	-1,2	-1,1	0,0
Liiketulos ilman kertaeriä, milj. euroa	6,6	10,4	8,4	5,8	31,2	20,0
Liiketulos, %	8,4	12,8	10,4	8,0	9,9	8,5
Investoinnit, milj. euroa	1,5	1,2	0,3	64,9	67,8*	43,4*
Nettovarallisuus, milj. euroa	245,8	245,8	237,3	245,4	245,8	143,6

* Sisältää yritysostot

Raisioagro-yksikkö

Raisioagro-yksikön liikevaihto kasvoi 28 % vertailuvuodesta ja oli 241,1 miljoonaa euroa (188,8 milj. euroa). Liikevaihtoa kasvatti pääasiassa vertailukautta korkeampien raaka-ainehintojen vaikutus myyntihintoihin, mutta myös tuotevalikoiman laajentaminen tuotantopanoksiin ja –tarvikkeisiin. Rehuliiketoiminnan osuus koko yksikön liikevaihdosta oli noin 70 %. Raisioagro-yksikön osuus konsernin liikevaihdosta oli noin 44 %.

Yksikön kannattavuus oli vertailuvuotta parempi, liiketuloksen ollessa 2,9 miljoonaa euroa (1,9 milj. euroa), mikä on 1,2 % (1,0 %) liikevaihdosta. Tuotevalikoiman laajentamisen, uuden rakenteen ja toimintamallin sekä verkkokaupan ansiosta tavoitteena olevan 10 miljoonan euron kannattavuustason arvioidaan toteutuvan lähivuosina. Rehuliiketoiminnan kannattavuus oli lähes vertailuvuoden tasolla, mitä voidaan pitää hyvänä suorituksena Suomen kilpailutilanteeseen suhteutettuna.

Rehuvalkuaisliiketoiminnan koko vuoden liiketulos jäi tappiolliseksi. Uuden satovuoden myötä Raisio joutui tuomaan lähes 80 % rehuvalkuaistuotannossa raaka-aineena käytettävästä rypsin siemenestä, sillä kotimaan sato oli selvästi alijäämäinen suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. Siemenen tuonti lisäsi rehuvalkuaistuotannon kustannuksia ja heikensi kannattavuutta huolimatta rypsiöljyn kotimaisesta bioenergiakäytöstä. Viitehintana käytetyn Matifin päälle tulevat rahti- ym. preemiot olivat merkittävät. Toiminnan sopeuttamiseksi markkinatilanteeseen Raisio on käynnistänyt katsauskauden jälkeen tammikuussa 2012 yt-neuvottelut henkilöstön lomauttamiseksi enintään 90 päiväksi.

Raisioagro Oy

Raisio käynnisti syksyllä 2011 toiminnallisten ja juridisten rakenteiden uudistamisen vastatakseen paremmin muuttuneeseen markkinatilanteeseen, mahdollistaakseen kasvun ja varmistaakseen kilpailukykynsä tulevaisuudessa. Raisioagro Oy:hyn (ent. Rehuraisio Oy) keskitettiin rehut, rehukomponentit, viljakauppa, tuotantopanokset ja –tarvikkeet sekä bioenergia. Uusi rakenne on Raisiolle kilpailuetu, joka näkyy asiakkaille kustannustehokkaana ja kokonaisvaltaisena palveluna. Rehupuolella toiminnan ydintä ovat ruokintaosaaminen ja ruokintakonseptit. Raisio on laajentanut perinteisen rehu- ja viljakaupan tuotevalikoimaa tuotantopanoksiin ja -tarvikkeisiin, joissa pystytään tuottamaan asiakkaille lisäarvoa ilman raskaita logistiikka- ja kulurakenteita. Virallisesti Raisioagro Oy aloitti toimintansa 1.1.2012, vaikka muutosta toteutettiin jo syksyllä 2011. Asiakkaille lisäarvoa tuottava palvelukonsepti otetaan täysimittaisesti käyttöön vuoden 2012 aikana.

Raisioagro on luotettava kotimainen kumppani ja edelläkävijä. Kätevä ja vaivaton verkkokauppa avattiin helmikuussa 2012. Verkkokauppa täydentää Raisioagron palveluita ja tuotevalikoima laajenee kattamaan yhä paremmin asiakkaiden tarpeet eri tuoteryhmissä.

Osana rehutuotannon tehostamisohjelmaa päätettiin eriyttää tuotanto siten, että Raision yksikössä valmistetaan sian-, siipikarjan- ja kalanrehuja Ylivieskan ja Kouvolan tuotantolaitosten keskittyessä pelkästään naudanrehujen valmistukseen. Eriyttämispäätöksen tavoitteena on tuotantotehokkuuden parantaminen.

Toimintaympäristö

Kesällä 2011 Raisio myi mallasliiketoimintansa Viking Maltille, mutta jatkaa mallasohran sopimusviljelyttämistä. Raisio ja Viking Malt solmivat pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen mallasohran hankinnasta. Sopimuksen mukaan Raisio toimittaa suomalaista mallasohraa kaikkiin Viking Maltin tuotantolaitoksiin Itämeren alueella. Raisio jatkaa mallasohran sopimusviljelyttämistä vähintään entisessä laajuudessa osana Viking Maltin kanssa tehtyä yhteistyösopimusta.

Raisio menetti hieman markkinaosuutta joissakin tuoteryhmissä kireässä kilpailutilanteessa, mutta säilytti silti vahvan asemansa Suomen rehumarkkinoilla. Rehuseosten suoralaskutus ja yhteistyö strategisten kumppanien kanssa kehittyi tavoitteiden mukaisesti. Raision tuotantopanos- ja tarvikekaupan laajentaminen sekä tanskalaisen DLA:n etabloituminen suomalaiseen maatalouskauppaan muokkasivat kilpailukenttää kuluneen vuoden aikana.

Kotieläintuotanto Suomessa säilyi lähes edellisvuoden tasolla, vaikka kotieläintilojen väheneminen jatkui edelleen voimakkaana. Maitotuotteiden kysyntä kasvoi ja kohonneet tuotantokustannukset kompensoituivat maidon tuottajahinnan korotusten myötä. Raision rehujen volyymista yli puolet myydään nautatiloille. Erityisesti sianlihantuottajat kärsivät siitä, että kohonneita tuotantokustannuksia ei onnistuttu siirtämään ketjussa eteenpäin kaupalle. Sikatilojen heikentynyt kannattavuus näkyi myös tilojen maksuvalmiudessa ja tarpeena maksuaikojen pidentämiseen. Raision noudattama tiukka luottopolitiikka johti vuoden aikana joihinkin asiakasmenetyksiin.

Kalanrehuissa Raisio on edelleen markkinajohtaja kotimaassa ja myynti kasvoi. Myös kalanrehujen vienti oli hyvällä tasolla kalantuotannon kannalta hankalasta hellejaksosta huolimatta. Viennin päämarkkina-alue on Luoteis-Venäjä, jossa Raisio on myös markkinajohtaja. Rehuliiketoiminnan liikevaihdosta reilu 10 % tulee viennistä.

Tavoitteet

Raisioagron tärkein tavoite on kannattavuuden parantaminen tuottamalla lisäarvoa asiakkaille. Raisioagro on uuden ajan maatalouskauppa, joka haastaa perinteiset toimijat kevyen kustannusrakenteensa ja kilpailukykynsä myötä.

Raisioagron ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena on nykyisten asiakassuhteiden vahvistaminen ja laajentaminen kattamaan uusia tuoteryhmiä. Tavoittelemme vahvaa kasvua kotimaan maatalouskaupassa. Noin puolet Suomen kotieläintiloista on jo nyt asiakassuhteessa Raisioagroon. Tuotantopanoskaupan laajentuminen sopii erinomaisesti toimintaan, jossa yhteydenpito asiakkaisiin on säännöllistä ja neuvonta on merkittävä osa asiakkuussuhteen hoitoa.

Rehuliiketoiminnan kannattavuuden parantamista toteutetaan tuotteiden ja ruokintakonseptien jalostusarvon nostolla ja luopumalla kannattamattomista segmenteistä. Hyvien tuotantotulosten ohella tuotannon ympäristövaikutukset ovat tärkeä kriteeri uusia ruokintakonsepteja kehitettäessä.

Sopimusviljelyttämisen ensisijainen tavoite on oman teollisuuden tarpeiden kattaminen korkealaatuisella raakaaineella. Tämän lisäksi Raisioagro on aktiivinen viljakauppias niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Viljamarkkinat

Viime vuosina viljamarkkinoiden dynamiikka Suomessa on muuttunut eikä perinteistä sadonkorjuuajan tarjontapiikkiä ole ollut. Viljelijät ovat rakentaneet runsaasti uutta siilotilaa, jolloin lähes koko sato saadaan sijoitettua omaan varastoon.

Suomessa tarvitaan enemmän kotimaista rypsiä, sillä nykyisellään kotimainen rypsisato ei läheskään kata teollisuuden tarvetta. Tästä syystä myös Suomen omavaraisuus rehuvalkuaisessa on vain noin 15 %. Tilanteeseen haetaan ratkaisuja ja viljelijöitä kannustetaan rypsin viljelyalan lisäämiseen. Rypsi on myös erinomainen vuoroviljelykasvi.

Raisio on suomalaisen viljaketjun aktiivinen kehittäjä. Vuonna 2011 Raisio jatkoi aktiivisesti alkutuotannon ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja pienentämiseen tähtäävää kehitystyötä. Mitattavaan faktatietoon perustuva Closed Circuit Cultivation CCC® eli viljelyn suljettu kierto -konsepti on Raision sopimusviljelijöiden käytettävissä vuoden 2011 satotiedoilla.

Raisio tekee laajasti kehitystyötä ympäristön parhaaksi. Raisio ja Yara Suomi aloittivat syksyllä 2011 projektin viljelyn hiilijalanjäljen pienentämiseksi, ravinnehuuhtoutumien vähentämiseksi sekä kasvivalkuaisomavaraisuuden parantamiseksi. Yhteistyössä Raisio ja Yara kehittävät käytännönläheisiä välineitä viljelijöille testaten samalla uusinta täsmälannoituksen teknologiaa.

Raisioagro-yksikön keskeiset tunnusluvut

	10-12/2011	7-9/2011	4-6/2011	1-3/2011	2011	2010
Liikevaihto, milj. euroa	60,1	60,5	71,0	49,5	241,1	188,8
Liiketulos, milj. euroa	-0,5	0,4	2,3	0,7	2,9	1,9
Kertaerät, milj. euroa	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Liiketulos ilman kertaeriä, milj. euroa	-0,5	0,4	2,3	0,7	2,9	1,9
Liiketulos, %	-0,9	0,7	3,2	1,5	1,2	1,0
Investoinnit, milj. euroa	0,7	0,5	0,8	0,5	2,5	3,8
Nettovarallisuus, milj. euroa	63,1	78,1	95,4	92,2	63,1	71,0

Tilikauden jälkeiset tapahtumat Uudelle rehulle haetaan patenttia

Raisioagro haki tammikuun 2012 lopussa patenttia rehukeksinnölle, jolla maidon rasvapitoisuutta ja maito-tuotosta kyetään lisäämään. Maituri 12000 E -täysrehu nosti koetilojen maidon rasvapitoisuutta lähes 10 %, ja samalla maitotuotos kasvoi. Keksinnön arvo on merkittävä Suomen maitoketjulle. Voiksi ja juustoksi muutettuna ja kansainvälisten vientihintojen mukaan laskettuna syntyvä lisäarvo on noin 145 miljoonaa euroa.

Raisioagron keksinnössä yhdistetään maidon normaalisti sisältämiä rasvahappoja Raision valmistusmenetelmällä suojaamaan rehun komponentteja; esimerkiksi aminohappoja, tärkkelystä ja rasvahappoja. Tämä tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Koerehua syöneiden lehmien maidon rasvapitoisuus nousi yli 0,4 %-yksikköä ja samanaikaisesti maitotuotos nousi. Lisäksi valkuaispitoisuus kasvoi keskimäärin 0,1 %-yksikköä.

Raision ja Neste Oilin yhteistyö syvenee

Neste Oil ja Raisio ovat jo useita vuosia tehneet yhteistyötä hyödyntääkseen suomalaisen kasvinviljelyn ja sen nojaan rakentuvan elintarviketeollisuuden piileviä potentiaaleja myös biopolttoaineteollisuuden hyväksi. Raision ja Neste Oilin yhteistyön laajeneminen ja uudet hankkeet ovat täysin Raision vision mukaisia, sillä niissä kehitetään kestävää ruokaketjua ja tuetaan kestävää kehitystä kokonaisuudessaan.

Yhtiöt näkevät mahdollisuuksia myös peltobiomassan, lähinnä oljen nykyistä tehokkaammassa hyödyntämisessä. Rypsipeltojen öljysadon kasvattaminen sekä pelloilta syntyvän biomassan aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen tukevat sekä elintarvike- ja rehutuotantoa että biopolttoainetuotantoa. Vaikka oljen hyödyntäminen on Suomessa vielä vähäistä, sen tarjoama potentiaali kiinnostaa Raisiota ja Neste Oilia.

Olki voitaisiin korjata Suomen pelloilta vähintään joka kolmas vuosi vaarantamatta peltojen sadontuottokykyä. Näin ollen yli miljoona tonnia olkea olisi vuosittain hyödynnettävissä raaka-aineena erilaisissa biologisissa prosesseissa. Olkea syntyy Suomessa vuosittain määrä, joka vastaa noin 10 terawattituntia energiaa. Energiamäärän voi suhteuttaa Suomen sähkönkulutukseen, joka oli 87 terawattituntia vuonna 2010. Syntyvästä oljesta varovaisella arviolla ainakin kolmannes on käytettävissä energiatuotantoon ilman haittaa peltojen maan rakenteelle tai vesitaloudelle.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Kansainvälinen ja eurooppalainen talouskehitys jatkuu epävarmoissa tunnelmissa. Talouskasvu Euroopassa ja kotimarkkinoilla vaikuttaa hidastuvalta ainakin ensimmäisen vuosipuoliskon ajan ja kestävien ratkaisujen etsiminen valtioiden velkaongelmiin tulee jatkumaan hitaana ja epävarmuutta ylläpitävänä. Epävarmasta yleisestä tilanteesta huolimatta uskomme päivittäistavaramarkkinoiden pysyvän suhteellisen vakaina verrattuna moniin muihin toimialoihin.

Epävarmuus on jatkunut myös eurooppalaisilla yritysrahoitusmarkkinoilla, vaikka Euroopan keskuspankin viimeaikaiset toimet ovatkin pahimpia paineita helpottaneet. Yritysrahoitusmarkkinoiden epävarmuuden jatkuminen saattaa avata uusia mahdollisuuksia kasvustrategiamme toteuttamiselle.

Raaka-ainehintojen volatiliteetin arvioidaan pysyvän totutun korkealla tasolla myös kuluvan vuoden aikana. Hidastuva talouskasvu ja mahdollisesti hyvin onnistuvat sadot saattavat rauhoittaa hintakehitystä, mutta toisaalta ilmaston lämpenemisen aiheuttamat ääri-ilmiöt aiheuttanevat nopeita muutoksia eri maataloushyödykkeiden sato-odotuksissa ja hintatasossa. Riskienhallinnan merkitys sekä arvon että volyymin osalta tulee säilymään kannattavuuden näkökulmasta olennaisena jatkossakin.

Raisioagro-yksikön rehuliiketoiminnan erityispiirteenä on Suomen kansallisen rehulain ankara tuotevastuu eläintautitapauksissa. Korkeista laatu- ja tuotantostandardeista sekä korkeasta omavalvonnan tasosta huolimatta mahdollisesti eläintauteja aiheuttavan materiaalin pääsyä tiloille asti ei koskaan saada täysin suljettua pois.

Näkymät 2012

Raisio jatkaa kasvustrategiansa toteuttamista sekä orgaanisen kasvun että yritysostojen kautta. Ennakoimme liiketuloksen edelleen paranevan vuositasolla.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2011 oli 189 640 006,90 euroa. Hallitus esittää 29.3.2012 kokoontuvalle yhtiökokoukselle 0,11 euron osingon maksamista osakkeelta, ei kuitenkaan yhtiön hallussa oleville osakkeille.

Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 3.4.2012 ja osingon maksupäivä 12.4.2012.

Raisiossa 14. helmikuuta 2012 Raisio Oyj Hallitus

Osakeyhtiölaissa ja valtiovarainministeriön asetuksessa arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta edellytettyjä tietoja, kuten osakelajeja, osakkeenomistajia ja osakekaupankäyntiä, lähipiiriä sekä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ja niiden hankintaa ja luovutuksia sisältäviä tietoja, on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Konsernin tuloslaskelma

(Milj. euroa)	Liitetieto	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
JATKUVAT TOIMINNOT:
LIIKEVAIHTO	1	552,6	423,6
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut		-461,6	-351,2
Bruttokate		91,0	72,4
Myynnin ja markkinoinnin kulut		-34,4	-30,2
Hallinnon kulut		-19,9	-17,6
Tutkimus- ja kehityskulut		-6,8	-5,9
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	4	0,8	0,4
LIIKETULOS	5, 6, 20	30,7	19,2
Rahoitustuotot	7	3,0	1,0
Rahoituskulut	7	-6,7	-2,9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		0,0	0,0
TULOS ENNEN VEROJA		27,0	17,4
Tuloverot	8	-5,7	-5,1
TILIKAUDEN TULOS JATKUVISTA TOIMINNOISTA		21,3	12,3
LOPETETUT TOIMINNOT:	3
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista		4,2	-0,1
TILIKAUDEN TULOS		25,5	12,2
TILIKAUDEN TULOKSEN JAKAUTUMINEN:
Emoyrityksen omistajille		25,8	12,3
Määräysvallattomille omistajille		-0,3	-0,1
		25,5	12,2
EMOYRITYKSEN OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVASTA TULOKSESTA LASKETTU OSAKEKOHTAINEN TULOS	9
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista (euroa)
Laimentamaton osakekohtainen tulos		0,14	0,08
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos		0,14	0,08
Osakekohtainen tulos lopetetuista toiminnoista (euroa)
Laimentamaton osakekohtainen tulos		0,03	0,00
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos		0,03	0,00

Konsernin laaja tuloslaskelma

(Milj. euroa)	Liitetieto	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
TILIKAUDEN TULOS		25,5	12,2
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Nettosijoituksen suojaus		-0,3	-0,2
Myytävissä olevat rahoitusvarat		-0,1	1,4
Rahavirran suojaus		-1,1	0,0
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot ulkomaisista yrityksistä luovuttaessa		0,0	0,0
Ulkomaisten yritysten muuntamisesta syntyneet muuntoerot		2,0	1,6
TILIKAUDEN LAAJA TULOS		25,9	14,9
LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN:
Emoyrityksen omistajille		26,2	15,1
Määräysvallattomille omistajille		-0,3	-0,1
		25,9	14,9

Yllä olevan laskelman luvut on esitetty verovaikutus huomioiden. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedossa 8.

Konsernin tase

(Milj. euroa) Liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet 10	38,4	10,7
Liikearvo 10, 11 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 10	103,3 117,1	51,9 106,4
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 12	0,8	0,8
Myytävissä olevat rahoitusvarat 13	2,4	2,5
Pitkäaikaiset saamiset 14	3,0	1,7
Laskennalliset verosaamiset 21	4,0	5,3
	268,9	179,3
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 15	80,2	88,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset 16	71,7	69,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 17 Rahavarat 18	121,6 19,4	131,8 18,9
	292,9	307,9
VARAT YHTEENSÄ	561,8	487,2
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA 19, 20
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	27,8	27,8
Ylikurssirahasto	2,9	2,9
Vararahasto	88,6	88,6
Omat osakkeet	-19,5	-17,8
Muuntoerot	-0,7	-2,4
Muut rahastot	0,2	1,4
Kertyneet voittovarat	232,5	222,5
	331,7	323,0
Määräysvallattomien omistajien osuus	1,1	1,0
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	332,9	324,0
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 21	16,4	7,6
Eläkevelvoitteet 22	0,2	0,2
Varaukset 23	0,5	1,1
Pitkäaikaiset rahoitusvelat 24	76,3	53,1
Johdannaissopimukset 25	1,8	0,0
Muut pitkäaikaiset velat	0,1	0,1
	95,2	62,1
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat 26	89,5	85,1
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Varaukset 23	1,2 0,9	0,0 1,7
Johdannaissopimukset 25	2,7	0,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat 24	39,5	14,1
	133,8	101,1
VELAT YHTEENSÄ	228,9	163,2
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	561,8	487,2

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

Oman pääoman muutokset 31.12.2011 päättyneellä tilikaudella

	Osake	Yli kurssi	Vara	Omat	Muun	Muut	Kertyneet voitto	Emo yrityksen omistajille kuuluva oma pääoma	Määräys vallat tomien omistajien	Oma pääoma
(Milj. euroa)	pääoma	rahasto	rahasto	osakkeet	toerot	rahastot	varat	yhteensä	osuus	yhteensä
OMA PÄÄOMA 31.12.2009	27,8	2,9	88,6	-18,5	-3,7	0,0	225,0	322,0	0,0	322,0
Tilikauden laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät							12,3	12,3	-0,1	12,2
Nettosijoituksen suojaus Myytävissä olevat rahoitusvarat					-0,2	1,4		-0,2 1,4		-0,2 1,4
Muuntoerot ulkomaisista yrityksistä luovuttaessa					0,0			0,0		0,0
Ulkomaisten yritysten muuntamisesta syntyneet muuntoerot					1,6			1,6		1,6
Tilikauden laaja tulos yhteensä	0,0	0,0	0,0	0,0	1,4	1,4	12,3	15,1	-0,1	14,9
Liiketoimet omistajien kanssa Osingot							-14,1	-14,1		-14,1
Nostamattomat osingot Johdon omistusyhtiö Osakeperusteiset maksut				-1,0 1,7			0,2 -1,0	0,2 -1,0 0,7	1,2	0,2 0,2 0,7
Liiketoimet omistajien
kanssa yhteensä	0,0	0,0	0,0	0,7	0,0	0,0	-14,8	-14,1	1,2	-12,9
OMA PÄÄOMA 31.12.2010	27,8	2,9	88,6	-17,8	-2,4	1,4	222,5	323,0	1,0	324,0
Tilikauden laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna)							25,8	25,8	-0,3	25,5
Nettosijoituksen suojaus Myytävissä olevat					-0,3			-0,3		-0,3
rahoitusvarat Rahavirran suojaus Ulkomaisten yritysten						-0,1 -1,1		-0,1 -1,1		-0,1 -1,1
muuntamisesta syntyneet muuntoerot					2,0			2,0		2,0
Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa	0,0	0,0	0,0	0,0	1,6	-1,2	25,8	26,3	-0,3	25,9
Osingot							-16,1	-16,1	0,4	-15,7
Nostamattomat osingot							0,0	0,0		0,0
Omien osakkeiden hankinta Osakeperusteiset maksut				-1,7 0,0			0,2	-1,7 0,3		-1,7 0,3
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	0,0	0,0	0,0	-1,7	0,0	0,0	-15,8	-17,5	0,4	-17,1
OMA PÄÄOMA 31.12.2011	27,8	2,9	88,6	-19,5	-0,7	0,2	232,5	331,7	1,1	332,9

Konsernin rahavirtalaskelma

(Milj. euroa)	2011	2010
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tulos ennen veroja, jatkuvat toiminnot	27,0	17,6
Tulos ennen veroja, lopetetut toiminnot	4,2	-0,4
Oikaisut:
Poistot ja arvonalennukset	17,4	15,9
Rahoitustuotot ja -kulut	3,7	1,9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0,0	0,0
Muut tuotot ja kulut, joihin ei sisälly maksua	0,1	0,9
Muut oikaisut 1)	-4,6	-0,3
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	47,8	35,5
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	1,4	-3,9
Vaihto-omaisuuden muutos	8,3	-24,5
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	-5,0	22,6
Varausten muutos	-1,5	-1,3
Käyttöpääoman muutos	3,1	-7,1
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	50,9	28,4
Maksetut korot	-3,3	-2,8
Saadut osingot	0,2	0,2
Saadut korot	2,3	2,8
Muut rahoituserät, netto	2,2	-1,3
Maksetut välittömät verot	-2,3	-4,2
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA	50,0	23,0
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	-63,1	-22,2
Sijoitukset arvopapereihin	0,0	-25,1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinta	-8,3	-11,0
Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	11,1	3,5
Myyntitulot arvopapereista	10,1	22,4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitulot	2,5	0,1
Myönnetyt lainat	-1,1	-0,7
Lainasaamisten takaisinmaksut	3,3	0,3
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA	-45,5	-32,8
Rahavirta investointien jälkeen	4,5	-9,7
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen nostot	87,7	0,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-75,2	-42,6
Lyhytaikaisten lainojen muutos	0,3	-6,9
Lähipiirin sijoitus		1,2
Maksetut osingot	-15,6	-14,0
Omien osakkeiden hankinta	-1,7	-1,0
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA	-4,5	-63,3
Rahavarojen muutos	0,0	-73,1
Rahavarat tilikauden alussa	140,1	213,0
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0,2	-0,3
Rahavarojen käyvän arvon muutoksen vaikutus	0,3	0,5
Rahavarat tilikauden lopussa	140,5	140,1

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Perustiedot

Konserni on kansainvälinen kasvispohjaisen ravinnon erityisosaaja. Se kehittää, valmistaa ja markkinoi elintarvikkeita, niiden terveysvaikutteisia ainesosia sekä rehuja. Konsernilla on toimintaa 10 maassa. Raision konsernin rakenteen muodostavat kaksi tulosyksikköä, Brändit ja Raisioagro, sekä muut toiminnot, jotka ovat liiketoiminta-alueita tukevat palvelufunktiot.

Konsernin emoyritys on Raisio Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Raisio ja sen rekisteröity osoite on Raisionkaari 55, 21200 Raisio.

Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.raisio.com tai emoyhtiön pääkonttorista Raisiosta.

Raisio Oyj:n hallitus on kokouksessaan 14.2.2012 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Raision konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassa olevia IAS ja IFRS –standardeja sekä SICja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRSsäännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöksen valuutta on euro, ja tilinpäätös esitetään miljoonina euroina.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja, johdannaissopimuksia sekä käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettu alempaan seuraavista: käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuvilla menoilla tai kirjanpitoarvo.

Konserni on soveltanut 1.1.2011 alkaen seuraavia uudistettuja standardeja ja tulkintoja:

• Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (Voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää. Julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoiminen yksityiskohtien esittämisestä. Uudistetulla standardilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

• • Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimassa 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee kirjanpitokäsittelyä sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien osalta, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• • IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimassa 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tilanteessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai kokonaan. Tulkinnan mukaan voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena, on kirjattava tulosvaikutteisesti. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• • Muutettu IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella korjattiin ei-toivottu seuraus tulkinnasta IFRIC 14 'IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys'. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suorittamiaan vähimmäisrahastointivaatimuksiin perustuvia maksuja. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010) (voimassa pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements –menettelyn kautta pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä seitsemää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta niillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• • Muutos IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto – Rajoitettu helpotus ensilaatijoille IFRS 7:n mukaisten vertailutietojen esittämisestä (voimassa 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätösperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Raision konsernitilinpäätökseen on sisällytetty konsernin emoyritys Raisio Oyj ja sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on oikeus muutoin määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernitilinpäätöksessä keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Kauppahintavelka on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velka arvostetaan käypään arvoon kunkin raportointikauden päättymispäivänä ja arvostamisesta syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tilikauden aikana hankitut tytäryritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen asti, jolloin määräysvalta lakkaa.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako ja konsernin sisäisten toimitusten realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Tilikauden tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, mikä vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin hankinnalle. Tilikauden laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille siitäkin huolimatta, että määräysvallattomien omistajien osuus jäisi negatiiviseksi. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseen omassa pääomassa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Kun konserni menettää määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan mahdollisesti jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Erityistä tarkoitusta varten perustettu yhtiö

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhtiön tavoin johdon omistusyhtiö Reso Management Oy, jonka koko osakekannan konsernin johto omistaa. Yhtiön kautta on toteutettu konsernin johtoryhmän kannustinjärjestelmä, jonka tarkoituksena on sitouttaa ryhmän jäsenet yhtiöön kannustamalla heitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita ja tätä kautta kasvattamaan yhtiön omistaja-arvoa pitkällä tähtäyksellä sekä tukemaan yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista. Yhtiö yhdistellään Raision konsernitilinpäätökseen, koska Raisiolla on määräysvalta yhtiöön osakas- ja lainasopimusten perusteella. Määräysvalta on seurausta sopimuksissa olevista ehdoista, kuten Reso Management Oy:n omistamien Raisio Oyj:n osakkeiden luovutus- ja panttauskielto. Lisäksi moniin Reso Management Oy:ssä tehtäviin toimiin tarvitaan Raisio Oyj:n hallituksen suostumus. Raisio Oyj:llä tai sen määräysvaltayhtiöillä ei ole omistusta kyseisessä yhtiössä.

Reso Management Oy:n tuloslaskelma ja tase on yhdistelty konsernitilinpäätökseen järjestelyn alusta lähtien. Yhtiön hallussa olevat Raisio Oyj:n osakkeet on konsernitilinpäätöksessä vähennetty omasta pääomasta ja esitetään erillisessä omien osakkeiden rahastossa.

Reso Management Oy puretaan osakassopimuksen mukaan vuodenvaihteessa 2013-2014 tai purkamista lykkäävien ehtojen toteutuessa viimeistään keväällä 2018. Koska Raisio Oyj luovuttaa järjestelyn purkuhetkellä Reso Management Oy:n omistajille muuttuvan määrän osakkeita, niin johdon tekemää sijoitusta Reso Management Oy:öön käsitellään konsernitilinpäätöksessä määräysvallattomien omistajien osuutena.

Järjestelyn kirjanpitokäsittelystä kerrotaan tarkemmin kohdassa osakeperusteiset maksut.

Osakkuusyritykset ja yhteisyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernin osuus äänimääristä on 20-50 % tai joissa konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni sopimukseen perustuvalla järjestelyllä on sitoutunut jakamaan määräysvallan taloudellisista ja liiketoiminnallisista periaatteista toisen tai toisten osapuolien kanssa. Osakkuusyritykset ja yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Realisoitumattomista voitoista konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyritysten välillä eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus. Konsernin sijoitus osakkuusja yhteisyrityksiin sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon. Pääomaosuusmenetelmän soveltaminen lopetetaan, kun sijoituksen kirjanpitoarvo on laskenut nollaan, ellei konsernille ole syntynyt osakkuus- tai yhteisyrityksiä koskevia velvoitteita tai ellei se ole taannut niiden velvoitteita. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liiketuloksen jälkeen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyritysten muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuus- ja yhteisyrityksillä ei ollut tällaisia eriä kuluneella tai sitä edeltävällä tilikaudella.

Segmenttiraportointi

Segmentti-informaatio esitetään tavalla, mikä vastaa ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavaa sisäistä raportointia. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin johtoryhmä. Johtoryhmä vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tulosten arvioinnista.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, mikä on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ('toimintavaluutta'). Konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin lukuun ottamatta kurssieroja niistä veloista, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja jotka ovat siinä tehokkaita. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot esitetään omana eränään omassa pääomassa, kunnes ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.

Ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten yksikköjen, joiden arvostus- tai tilinpäätösvaluutta ei ole euro, erilliset tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttäen tilikauden keskikursseja ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseen omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Muuntoerot, jotka syntyvät ulkomaisten yksikköjen hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Jos raportointikauden aikana luovutaan ulkomaisesta yksiköstä, kertyneet muuntoerot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai –tappiota samalla hetkellä, kun vastaava luovutustulos kirjataan.

IFRS1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti ennen IFRS-siirtymäpäivää 1.1.2004 kertyneet kumulatiiviset muuntoerot on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin, eikä niitä myöhemmin ulkomaisen yksikön myynnin yhteydessä kirjata tulosvaikutteisesti. Siirtymäpäivästä lähtien kurssimuutoksista johtuva muuntoero ulkomaisten yksikköjen oman pääoman osalta kirjataan omana eränään konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Samalla tavalla käsitellään konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan.

Ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntynyt liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuneet vieraan pääoman menot silloin, kun on todennäköistä, että ne kerryttävät vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on luotettavasti määritettävissä. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konsernilla ei ole ollut ehdot täyttävien omaisuuserien hankintoja, minkä vuoksi vieraan pääoman menoja ei ole aktivoituna.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• • rakennukset ja rakennelmat 10–25 vuotta
• • koneet ja laitteet 4–15 vuotta

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Jos hyödykkeen kirjanpitoarvo on suurempi kuin rahamäärä, joka siitä arvioidaan olevan kerrytettävissä, kirjanpitoarvo alennetaan välittömästi kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi. Arvonalentumisista kerrotaan tarkemmin kohdassa 'Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset'.

Myyntivoitot ja –tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena, ja myyntivoitot ja –tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti. Myytävänä olevat käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan niiden kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myyntikustannuksilla vähennettyyn käypään arvoon.

Julkiset avustukset

Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että konserni tulee ne saamaan. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Muut julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti tuottoina niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat kulut syntyvät.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Niistä liiketoimintojen yhdistämisistä, jotka ovat tapahtuneet 1.1.2010 jälkeen, liikearvo vastaa sitä määrää, millä luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistettu osuus ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana.

Ne yrityshankinnat, jotka ovat tapahtuneet 1.1.2004 –31.12.2009, on kirjattu aiemman IFRS-normiston mukaisesti. Tätä aiemmista yrityshankinnoista syntynyt liikearvo vastaa silloisen tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota käytettiin IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvoista ei kirjata poistoja. Ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta, mitä varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Kun kyseessä on osakkuus- tai yhteisyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuus- tai yhteisyrityksen kirjanpitoarvoon. Liikearvot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi sinä vuonna, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina.

Konsernin uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta sitten, kun tuotteet tulevat markkinoille. Näin ollen konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole kehittämismenoja aktivoituna taseessa.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Niistä aineettomista hyödykkeistä, jotka ovat taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Muiden aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

• • Aineettomat oikeudet 5–10 vuotta
• • Muut aineettomat hyödykkeet 5–20 vuotta

Brändit-segmentiin kuuluvien Glisten- ja Big Bear -hankintojen liiketoimien yhdistelemisten yhteydessä kirjatut tavaramerkit on arvioitu taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi. Tavaramerkkien tunnettuus ja vuosikymmeniä pitkä historia Isossa-Britanniassa tukee johdon käsitystä siitä, että tavaramerkit kerryttävät rahavirtoja määrittelemättömän ajan.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen tai vaihtoehtoisesti vastaavalla painotetulla keskimääräisellä kustannuksella. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaaliin toiminta-asteeseen perustuen. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuden myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Tällöin myynnin katsotaan olevan erittäin todennäköinen, omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuneilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

• • Se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö
• • Se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta

• Se on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokranantajana, ovat kaikki muita vuokrasopimuksia ja hyödykkeet sisältyvät konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumisen arviointia varten omaisuus jaetaan yksiköihin, eli sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä, arvonalennustestit tehdään aina vuosittain liikearvoille, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomille aineettomille hyödykkeille ja keskeneräisille aineettomille hyödykkeille.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä johdon hyväksymät arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa pääoman keskikustannuksella, joka kuvastaa rahan aika-arvoa sekä kyseisen yksikön riskiä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserien kirjanpitoarvo on suurempi, kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden paitsi liikearvojen arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi ja etuuspohjaisiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa maksuja erillisille yksiköille. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta maksaa lisämaksuja, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.

Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä. Eläkejärjestelyt on yleensä hoidettu erillisissä eläkevakuutusyhtiöissä. Suurin osa ulkomaisista järjestelyistä samoin kuin Suomen TyEL-järjestelmä ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Oleellisia etuuspohjaisia järjestelmiä konsernilla ei ole.

Osakeperusteiset maksut

Kannustinjärjestelmissä, joiden perusteella tapahtuvat maksut suoritetaan aiemmin emoyhtiölle hankittuina omina osakkeina, käteisvaroina tai niiden yhdistelmänä, myönnettävät osakkeet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuviksi kuluiksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Järjestelmissä suoritettavan rahan määrä arvioidaan kunkin tilinpäätöshetken osakekurssin mukaan ja jaksotetaan tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuviksi kuluiksi myöntämispäivästä siihen asti, kun rahasuoritus saajalle tapahtuu. Osakkeina suoritettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja rahana suoritettava osuus vieraaseen pääomaan.

Vuonna 2010 on osalle johtoryhmän jäsenistä myönnetty osakeperusteinen kannustin- ja sitouttamisjärjestelmä, joka on toteutettu Reso Management Oy:n kautta. Järjestelyn myöntämispäivä oli 23.6.2010 ja järjestelyssä on myönnetty johdolle 4 482 740 vaihto-osaketta. Järjestelyn käypä arvo on järjestelyn alussa arvioitu Black & Scholes –optiohinnoittelumallin perusteella ja se kirjataan järjestelmän voimassaoloaikana kuluksi.

Varaukset

Varaukset kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvästä riskistä.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskevan suunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, jolle tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevista velvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Maksettavat osingot

Konsernin maksamat osingot kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon maksettavaksi.

Tuloverot

Verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät laajaan tuloslaskelmaan tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös verovaikutus kirjataan vastaaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten arvostamisista käypään arvoon ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista sekä liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa.

Tytär-, osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyistä sijoituksista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun konserni pystyy määrittämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Tuloutusperiaatteet

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Lisenssi- ja rojaltituottojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaan. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Toimintokohtainen tuloslaskelma

Konsernin tuloslaskelma esitetään toimintokohtaista jaottelua käyttäen. Toimintoina esitetään erikseen myynnin ja markkinoinnin kulut, hallinnon kulut sekä tutkimus- ja kehityskulut. Myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin sisältyvät tuotteiden valmistukseen ja hankintaan liittyvät palkka-, materiaali-, hankinta- ja muut kulut. Hallinnon kuluihin sisältyvät yleishallinnolliset kulut sekä konsernin johdon kulut. Toiminnoille on kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti osuus hallinnon kuluista.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina esitetään jatkuviin toimintoihin liittyvät omaisuuden myyntivoitot ja –tappiot, muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot, sekä liikearvojen ja joidenkin muiden omaisuuserien arvonalentumiset.

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihdosta vähennetään myytyjä suoritteita vastaavat kulut ja toimintojen kulut sekä lisätään/vähennetään liiketoiminnan muut tuotot ja kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liiketuloksen alapuolella. Kurssierot, johdannaisista johtuvat tulokset ja niiden käypien arvojen muutokset sisältyvät liiketulokseen, mikäli ne ovat syntyneet liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne esitetään rahoituserissä.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarat ja -velat kirjataan selvityspäivänä paitsi johdannaiset, jotka kirjataan kaupankäyntipäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiassa lyhyen aikavälin tuoton saamiseksi markkinahintojen muutoksesta. Tähän ryhmään kuuluvat joukkovelkakirjalainat, sijoitus- ja yritystodistukset sekä rahasto-osuudet. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ovat kaikki lyhytaikaisia varoja. Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon, joka perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona, kun taas valuuttatermiinisopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseihin.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, myynti- ja lainasaamisia sekä siirtosaamisiin sisältyviä rahoitusinstrumentteja. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään. Ryhmä sisältää yritysten osakkeita ja osuuksia. Ne arvostetaan käypään arvoon tai mikäli käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla, hankintamenoon. Mikäli myytävissä oleville rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen esimerkiksi viimeaikaisia riippumattomien tahojen välisiä kauppoja.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lähtien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ovat velkoja johdannaissopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja ja Glistenin johdolle maksettavasta kauppahinnasta syntyneitä velkoja. Muut rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävistä lainoista ja muista saamisista kirjataan arvonalennustappio, jonka suuruus määritellään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman -ehtoisten sijoitusten arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserän arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä. Näitä arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys tai maksujen laiminlyönti ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Luottotappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin kirjaamisen jälkeisellä tilikaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.

Rahoitusriskien hallintapolitiikkansa mukaisesti konserni voi käyttää erilaisia johdannaisia korko-, valuutta- ja hyödykehintariskeiltä suojautumiseen. Koronvaihtosopimuksia käytetään suojaamaan konsernia markkinakorkojen muutoksilta. Valuuttatermiineitä käytetään sekä suojaamaan valuuttamääräisiä saamisia ja velkoja, että tulevia kaupallisia rahavirtoja. Pörssinoteerattuja hyödykefutuureja voidaan käyttää liiketoiminnan kiinteähintaisten raaka-aineostojen ja tuotemyyntien eriaikaisuudesta johtuvaa hintariskiä vastaan.

Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimus solmitaan, konserni käsittelee sen joko erittäin todennäköisen ennakoidun liiketoimen suojauksena (rahavirran suojaus), saamisten tai velkojen käypien arvon suojauksena (käyvän arvon suojaus) tai ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksena.

Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.

Rahavirran suojaus

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa. Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus kirjataan tuloslaskelmaan.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

Ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta suojataan Glistenin johdolle maksettavasta kauppahinnasta syntyneellä puntamääräisellä velalla. Suojaavan instrumentin arvonmuutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Nettosijoituksen suojauksesta oman pääoman muuntoeroihin kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain.

Muut suojausinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa

Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Tällaisia ovat muun muassa tietyt korkoriskiä ja valuuttariskiä suojaavat johdannaiset. Näistä koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin, kun niitä käytetään suojaamaan varsinaista liiketoimintaa ja rahoitustuottoihin ja –kuluihin, kun ne suojaavat rahoituseriä. Termiinien korkoelementin vaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Johdannaisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 28.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa joudutaan käyttämään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Toteumat voivat poiketa tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden muutokset merkitään kirjanpitoon sillä kaudella, jolla arviota korjataan. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Konsernin johto saattaa joutua tekemään harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia arvostamis-, kirjaamis- ja esittämistapoja. Merkittäviä harkintaan perustuvia ratkaisuja ei ole jouduttu tekemään.

Konsernissa johdon arviot liittyvät pääosin omaisuuden arvostukseen ja käytettyihin taloudellisiin pitoaikoihin, liiketoiminnan yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden ja kauppahintavelan käyvän arvon määrittäminen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Tilinpäätökseen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt tulevaisuutta koskevat odotukset. Näitä ovat erityisesti konsernin taloudelliseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat myyntiin ja kustannustasoon. Konsernissa seurataan näiden arvioiden ja olettamusten toteutumista. Mahdolliset olettamusten ja arvioiden muutosten vaikutukset kirjataan sillä kaudella, jonka aikana muutokset on todettu.

Arvonalentumistestaukset

Konsernissa testataan säännönmukaisesti vuosittain liikearvot, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet mahdollisen arvonalentumisen varalta. Yksilöitävissä olevien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden ja liikearvon arvoa arvioidaan myös, mikäli jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kerrytettävissä oleva rahamäärä ei enää vastaa kirjanpitoarvoa. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on arvioitu käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen vaatii arvioiden käyttöä. Tärkeimmät muuttujat rahavirtoja määritettäessä ovat diskonttauskorko ja niiden vuosien lukumäärä, johon rahavirtaennusteet perustuvat sekä ne olettamukset ja arviot, joita rahavirtoja määritettäessä käytetään. Arvioidut tuotot ja kulut voivat poiketa merkittävästi siitä, mitä tulevaisuudessa tosiasiassa tapahtuu.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden ja kauppahintavelan käyvän arvon määrittäminen

Liiketoimintojen yhdistämisessä konserni on aineellisten hyödykkeiden käyvän arvon määrittelemiseksi tehnyt vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin aiempien vastaavien kauppojen yhteydessä ja arvioinut hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvaa arvon alentumista. Osassa hyödykkeiden arvostusta on tukeuduttu myös ulkopuolisten arvioitsijoiden näkemyksiin omaisuuden arvosta. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavien hyödykkeiden kaupoista.

Kauppahintavelan käypä arvo hankintahetkellä on määritetty perustuen johdon senhetkiseen parhaaseen arvioon kohdeyhtiön tulevista liiketuloksista ja nettovelan määrästä. Arviota tarkistetaan kunakin tilinpäätöshetkenä ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin lukuun ottamatta valuuttakurssimuutoksia siltä osin kuin velka on määritetty suojaamaan ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta ja se on siinä tehokas, jolloin nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrittelyn pohjaksi.

Laskennallinen verosaaminen

Johdon arviointia edellytetään määritettäessä laskennallisen verosaamisen määrää ja sitä, missä määrin verosaamista voidaan kirjata taseeseen. Mikäli arviot poikkeavat toteutuneesta, kirjataan poikkeamat sen tilikauden tulokseen ja laskennallisiin verosaamisiin, jolloin poikkeama on määritelty.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät vielä ole voimassa ja joita konserni ei vielä ole soveltanut. Konserni suunnittelee ottavansa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan sen voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli standardi tai tulkinta tulee voimaan kesken tilikauden, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lähtien.

• • Muutos IFRS 7:ään Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot: taseesta pois kirjaaminen (voimassa 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien saamaa kuvaa rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Konserni arvioi, että muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.
• • Muutos IAS 12:een Tuloverot: laskennalliset verot (voimassa 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää nykyisin vaatimuksen, että omaisuuserään liittyvä laskennallisen veron määrittäminen riippuu siitä, odotetaanko omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä

kerrytettävän käyttämällä omaisuuserää vai myymällä se. Silloin kun sovelletaan IAS 40:n Sijoituskiinteistöt mukaista käyvän arvon mallia, voi olla vaikeaa ratkaista, perustuuko kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen käyttöön vai myyntiin. Standardin muutos tuo poikkeuksen, jonka mukaan IAS 40 –standardin mukaisesti käypään arvoon arvostettavaan kiinteistöön liittyvä laskennallinen vero tulee lähtökohtaisesti määritellä kiinteistön myynnistä saatavan ennakoidun vastikkeen perusteella. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konserni arvioi, että muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

• • IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista. Standardi myös sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat vaatimukset. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta tuleviin konsernitilinpäätöksiin.
• • IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää ohjeistusta siitä, kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyjä koskevia velvoitteita, ja siten se käsitellään osuutena varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksissä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen, koska yhteisyritys on jo nykyisellään yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä.
• • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia tuleviin konsernitilinpäätöksiin.
• • Uudistettu IAS 27 Erillistilinpäätös (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi siirtää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• • Uudistettu IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuusettä yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Uudistettua

standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan vaikutusta tuleviin konsernitilinpäätöksiin.

• • Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimassa 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteiseksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutos ei koske sitä, mitä eriä muissa laajan tuloksen erissä käsitellään. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konserni arvioi, että muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.
• • Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: Rahoitusvaroihin kuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan (voimassa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos koskee epäjohdonmukaisuutta nykykäytännössä sovellettaessa ohjeistusta siitä, milloin rahoitusvarat ja –velat voidaan esittää taseessa nettomääräisesti. Muutos antaa lisäohjeistusta siihen, että oikeus rahoitusvarojen ja –velkojen kuittaamiseen tulee olla mahdollista 'joka päivä', tarkoittaen että se ei voi olla riippuvainen jostain tulevasta tapahtumasta. Lisäksi molempien osapuolten tulee olla mahdollista toteuttaa erien netotus normaalissa liiketoiminnassa, maksujen laiminlyönnin tapahduttua sekä konkurssitilanteessa. Lisäksi muutoksella tarkennetaan ohjeistusta siitä, milloin tietyt bruttomääräisesti toteutettavat maksujärjestelyt vastaavat IAS 32:n mukaisia nettomääräisen toteutuksen ehtoja. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konserni arvioi, että muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

• • Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos laajentaa nykyisiä liiketietovaatimuksia niin, että yhteisöjen tulee antaa numeerista tietoa taseessa nettomääräisesti esitetyistä rahoitusinstrumenteista sekä niistä rahoitusinstrumenteista, jotka ovat 'master netting' tai vastaavanlaisen sopimusjärjestelyn alaisia huolimatta siitä vaikka ne on esitetty taseessa bruttomääräisinä. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

• • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Kyseessä on ensimmäinen osa laajemmasta projektista, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella standardilla. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määrittämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernin johto arvioi, että standardilla tulee olemaan joitakin vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.

• • IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta. Standardi sisältää täsmällisen käyvän arvon määritelmän sekä käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRSstandardeja. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, vaan sen sijaan annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä, kun sen käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa standardeissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konsernin johto on arvioimassa standardin vaikutusta konsernitilinpäätöksiin.
• • Muutos IAS 19:een Työsuhde-etuudet (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutoksen pääasialliset vaikutukset ovat: ns. putkimenetelmän soveltamismahdollisuus poistuu, rahastoitujen etuuspohjaisten järjestelyjen varojen arvioidun tuoton määrittelyn muuttuminen ja rahoitusmenon määrittäminen velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen nettoerälle. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Standardimuutoksella ei arvioida olevan vaikutusta tuleviin konsernitilinpäätöksiin.
• • IFRIC 20 Pintamaan poistamisesta aiheutuvat menot avolouhoksen tuotantovaiheessa (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta ohjeistaa, kuinka kirjanpidossa käsitellään pintamaan poistamisesta aiheutuvia menoja, jotka syntyvät kaivoksen tuotantovaiheessa. Tulkintaa ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Tulkinnalla ei ole vaikutusta tuleviin konsernitilinpäätöksiin.

Konsernin liitetiedot

1. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Konsernilla on kaksi raportoitavaa liiketoimintasegmenttiä, Brändit ja Raisioagro (entinen Business to Business), sekä muut toiminnot. Brändit ja Raisioagro -segmentit ovat konsernin strategisia liiketoimintayksiköitä, joita johdetaan erillisinä yksiköinä. Niiden tuotteet ovat erilaisia ja edellyttävät erilaisia jakelukanavia ja markkinointistrategioita. Brändit-segmentti muodostuu kansainvälisistä brändeistä – Benecol ja paikallisista brändeistä. Segmentin alla raportoidaan Benecol-yksikkö ja elintarvikeyksikön Pohjois- ja Itä-Euroopan toiminnot sekä 1.4.2010 alkaen Länsi-Euroopan toiminnot, joka käsittää keväällä 2010 hankittujen Glistenyhtiöiden liiketoiminnot ja 4.2.2011 hankitun Big Bear Groupin liiketoiminnot. Raisioagro-segmenttiin kuuluvat rehut, viljakauppa, valkuaisrouheet ja kasviöljyt, tuotantopanokset sekä bioenergia. Kesäkuun 2011 lopussa myydyn mallasliiketoiminnan luvut raportoidaan lopetetuissa toiminnoissa. Tilinpäätöksessä esitetyt aikaisempien kausien luvut on muutettu vastaavasti.

Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu IFRSstandardien mukaisesti laadittuun johdon sisäiseen raportointiin.

Konsernissa segmenttien tuloksellisuutta arvioidaan niiden liiketuloksen perusteella, ja liiketulokseen perustuvat myös päätökset resurssien allokoinnista segmenteille. Liiketulosta pidetään myös sopivana mittarina, kun segmenttien tuloksellisuutta verrataan vastaavien toimialojen muihin yrityksiin. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä konsernin johtoryhmä vastaa segmenttien tuloksen arvioinnista ja resurssien jakamisesta segmenteille.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

	Brändit		Raisioagro			Muut toiminnot	Eliminoinnit		Yhteensä
(Milj. euroa)	2011	2010	2011	2010	2011	2010	2011	2010	2011	2010
Ulkoinen myynti
Palvelut	0,1	0,1	0,1	0,0	1,3	0,8			1,5	0,9
Tavaroiden myynti	308,9	232,8	241,1	188,8	0,1	0,1			550,0	421,7
Rojaltituotot	1,0	1,0	0,0	0,0					1,0	1,0
Ulkoinen myynti yhteensä	310,0	233,9	241,1	188,8	1,4	0,9			552,6	423,6
Sisäinen myynti	4,6	2,5	0,0	0,0			-4,6	-2,5	0,0	0,0
Liikevaihto	314,6	236,4	241,1	188,8	1,4	0,9	-4,6	-2,5	552,6	423,6
Poistot	9,6	7,8	4,6	4,4	2,4	2,8			16,7	15,0
Arvonalentumiset	0,3	0,1				0,0			0,3	0,1
Segmentin liiketulos	30,1	20,0	2,9	1,9	-2,4	-2,8	0,0	0,0	30,7	19,2
Osuudet osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta	0,0	0,0	0,0	0,1					0,0	0,0
Segmentin varat	294,2	179,1	104,2	118,2	18,9	16,5	-3,5	-1,0	413,8	312,9
Sisältää:
Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä	0,1	0,1	0,7	0,7					0,8	0,8
Pitkäaikaisten varojen
lisäykset	67,8	43,4	2,5	3,8	0,8	1,3	0,0	0,0	71,2	48,5
Segmentin velat	48,4	35,5	41,1	47,2	4,6	5,0	-3,5	-1,0	90,6	86,6

(Milj. euroa)	2011	2010
TÄSMÄYTYSLASKELMAT
Tuloksen täsmäytys
Segmenttien liiketulos	30,7	19,2
Segmenttien osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0,0	0,0
Rahoitustuotot ja -kulut	-3,7	-1,9
Tulos ennen veroja ja lopetettuja toimintoja	27,0	17,4
Varojen täsmäytys konsernin varoihin
Segmenttien varat	413,8	312,9
Lopetettujen toimintojen segmenttivarallisuus	0,0	14,0
Laskennalliset verosaamiset	4,0	5,3
Lainasaamiset	3,0	2,8
Verosaamiset	0,1	1,5
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	121,6	131,8
Rahavarat	19,4	18,9
Taseen mukaiset varat	561,8	487,2
Velkojen täsmäytys konsernin velkoihin
Segmenttien velat	90,6	86,6
Lopetettujen toimintojen segmenttivelat	0,0	1,1
Laskennalliset verovelat	16,4	7,6
Rahoitusvelat	115,7	67,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	4,5	0,1
Eläkevastuu	0,2	0,2
Verovelat	1,2	0,0
Osinkovelat	0,3	0,3
Rahoitukseen liittyvät velat	0,1	0,0
Taseen mukaiset velat	228,9	163,2
MAANTIETEELLISET TIEDOT
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
Suomi	313,5	248,2
Iso-Britannia	135,0	68,4
Muu Eurooppa	95,5	99,0
Muu maailma	8,5	7,9
Yhteensä	552,6	423,6
Pitkäaikaiset varat, jotka eivät sisällä laskennallisia verosaamisia eivätkä rahoitusinstrumentteja
Suomi	83,5	93,9
Iso-Britannia	171,1	70,4
Muu Eurooppa	0,6	0,7
Muu maailma	4,4	4,8
Yhteensä	259,6	169,7

Tiedot merkittävimmistä asiakkaista:

Konsernissa ei vuosina 2011 ja 2010 ollut IFRS 8:n mukaan määriteltyjä merkittäviä asiakkaita, joilta saadut tuotot olisivat ylittäneet 10 % konsernin liikevaihdosta.

2. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

VUOSI 2011

Raisio Oyj ilmoitti 4.2.2011 ostaneensa brittiläisen Big Bear Group plc:n koko osakekannan. Yhtiöllä on kaksi tytäryhtiötä. Yhtiö on perustettu vuonna 2003 ja se on hankkinut omistukseensa perinteisiä Britanniassa hyvin tunnettuja brändejä. Yhtiön brändejä aamiaistuotteissa ovat Honey Monster, Honey Waffles ja Sugar Puffs, välipalapatukoissa Harvest Cheweee sekä makeisissa Fox's. Tuotevalikoimaan kuuluu pääasiassa lapsille suunnattujen murojen lisäksi terveellisiä välipalapatukoita sekä ilman keinotekoisia maku- ja väriaineita valmistettuja muroja.

Big Bear Groupin tulos on raportoitu osana Raision Brändit -segmentin lukuja 4.2.2011 lähtien.

Yrityskauppa tukee Raision tavoitetta olla Euroopan johtava terveellisten välipalojen tarjoaja. Raisio saa vahvemman brändätyn jalansijan Ison-Britannian ja Länsi-Euroopan välipala- ja aamiaismarkkinasta sekä vahvistaa asemaansa makeismarkkinalla.

Maksettu kauppahinta oli 63,3 miljoonaa euroa (53,7 miljoonaa puntaa). Kauppaan liittyvien asianajajien, neuvonantajien ja ulkopuolisten arvonmäärittäjien palkkiot olivat yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Näistä on vuoden 2011 tuloslaskelmaan kirjattu 1,1 miljoonaa euroa hallinnon kuluiksi Brändit-segmentille. Vuonna 2010 kuluksi kirjattiin 0,6 miljoonaa euroa.

Hankinnasta syntyi liikearvoa 49,0 miljoonaa euroa (41,6 miljoonaa puntaa). Liikearvo johtuu paikallisen liiketoiminnan tulonodotuksista, jotka perustuvat yrityskokonaisuuden historialliseen tuloksentekokykyyn ja näkemykseen tulostason ylläpitämisestä ja parantamisesta. Kirjattu liikearvo ei ole miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa.

Liiketoimintojen yhteydessä hankittuihin saamisiin ei sisälly perimiskelvottomia eriä.

Raisio-konsernin liikevaihto ajalla tammi-joulukuu 2011 olisi ollut 556,8 miljoonaa euroa ja jatkuvien toimintojen

VUOSI 2010

Raisio Oyj teki 10.2.2010 julkisen ostotarjouksen englantilaisen Glisten plc:n koko osakekannasta. Glisten plc:n osakkeenomistajat hyväksyivät Raision ostotarjouksen 12.3.2010 ja kauppa sai lainvoiman 8.4.2010. Glisten valmistaa terveellisiä, ravitsevia ja korkealaatuisia välipaloja. Fruitus, Victoria ja The Dormen ovat omissa tuotekategorioissaan yhtiön tunnettuja brändejä.

Glistenin tulos on raportoitu osana Raision Brändit-segmentin lukuja vuoden 2010 toisen neljänneksen alusta lähtien.

Yrityshankintaa varten perustettu Raisio UK Ltd hankki Glisten plc:n osakekannan. Kaupan toteuduttua Raisio Oyj omisti 85 % Raisio UK Ltd:n osakekannasta ja Glisten plc:n ylin johto 15 %. Koska Raisiolla on velvollisuus lunastaa johdon osuus osakkeista, yhtiö on konsolidoitu konserniin 100 %:n omistusosuuden mukaisena ja lunastushintaa on käsitelty velkana.

Hankintahinta muodostui sekä käteisellä maksettavasta osuudesta että Glistenin johdolle Raisio UK Ltd:n omistuksesta myöhemmin maksettavasta kauppahinnasta. Käteisellä maksettu kauppahinnan osa oli 22,2 miljoonaa tulos ennen veroja ja ilman kertaeriä 30,8 miljoonaa euroa, jos tilikauden aikana toteutunut liiketoimintojen hankinta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2011 alusta lähtien. Hankinta-ajankohdan jälkeinen Big Bear Group -alakonsernin liikevaihto oli 51,0 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 5,8 miljoonaa euroa.

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintapäivänä olivat seuraavat:

	Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	21,7
Tavaramerkit	28,3
Laskennalliset verosaamiset	0,1
Vaihto-omaisuus	6,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	9,3
Rahavarat	0,2
Varat yhteensä	66,1
Laskennalliset verovelat	9,5
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	30,1
Muut pitkäaikaiset velat	0,4
Lyhytaikaiset korolliset velat	2,0
Muut velat	9,9
Velat yhteensä	51,9
Nettovarallisuus	14,3
Maksetut käteisvarat	63,3
Liikearvo	49,0
Rahana maksettu kauppahinta	63,3
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	0,2
Rahavirtavaikutus	63,1

euroa (19,5 miljoonaa puntaa). Kauppahintavelan määräksi hankintahetkellä arvioitiin 16,0 miljoonaa euroa (14,0 miljoonaa puntaa) ja se on kirjattu taseeseen velaksi. Kauppahintavelan maksuajankohdan arvioidaan olevan vuoden 2012 kolmannen kvartaalin aikana. Diskonttaamattomaksi kauppahintavelan määräksi hankintahetkellä arvioitiin 16,5 miljoonaa euroa.

Myöhemmin vuonna 2010 osakassopimusta muutettiin siten, että Glistenin ylimmän johdon omistusta Raisio UK Ltd:ssä lisättiin 21,27 prosenttiin. Osakassopimuksen perusteella tämä sijoitettu määrä korkoineen maksetaan kauppahintavelan maksun yhteydessä Glistenin ylimmälle johdolle. Tämä nosti velan määrää 1,0 miljoonalla eurolla (0,9 miljoonaa puntaa).

Kauppaan liittyvien asianajajien, neuvonantajien ja ulkopuolisten arvonmäärittäjien palkkiot olivat yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, mikä on kirjattu konsernituloslaskelmaan hallinnon kuluihin.

Hankinnasta syntyi liikearvoa 50,9 miljoonaa euroa (44,6 miljoonaa puntaa). Liikearvo johtuu paikallisen liiketoiminnan tulonodotuksista, jotka perustuvat yrityskokonaisuuden historialliseen tuloksentekokykyyn ja näkemykseen tulostason ylläpitämisestä ja parantamisesta. Kirjattu liikearvo ei ole miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa.

Liiketoimintojen yhteydessä hankittuihin saamisiin ei sisälly perimiskelvottomia eriä.

Raisio-konsernin liikevaihto ajalla tammi-joulukuu 2010 olisi ollut 462,8 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja ja ilman kertaeriä 17,7 miljoonaa euroa, jos tilikauden aikana toteutunut liiketoimintojen hankinta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2010 alusta lähtien. Hankintaajankohdan jälkeinen Glisten-alakonsernin liikevaihto oli 65,5 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 4,3 miljoonaa euroa.

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintapäivänä olivat seuraavat:

Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	14,0
Tavaramerkit	4,6
Laskennalliset verosaamiset	0,2
Vaihto-omaisuus	8,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset	14,7
Rahavarat	0,0
Varat yhteensä	42,0
Laskennalliset verovelat	2,1
Varaukset	0,9
Rahoitusvelat	32,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat	5,1
Muut velat	14,3
Velat yhteensä	54,7
Nettovarallisuus	-12,7
Maksetut käteisvarat	22,2
Ehdollinen kauppahintavelka	16,0
Hankintahinta	38,2
Liikearvo	50,9
Rahana maksettu kauppahinta	22,2
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	0,0
Rahavirtavaikutus	22,2

3. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄ AI KAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

Raisio myi kesäkuun 2011 lopussa Raisioagro-segmenttiin (entinen Business to Business -segmentti) kuuluneen mallasliiketoimintansa Viking Malt Oy:lle. Mallasliiketoiminnan tulos samoin kuin siitä luopumisesta johtuva tulos esitetään konsernin lopetetuissa toiminnoissa.

Raisio myi vuonna 2009 margariiniliiketoimintansa Bungelle. Kauppahintaan myöhemmin tulleet oikaisuerät samoin kuin muita myytyyn liiketoimintaan liittyviä eriä on kaupan jälkeen vielä kirjattu tuloslaskelman lopetettuihin toimintoihin. Raisio jatkaa edelleen margariinimyyntiä Bungen jakelijana sekä Suomessa että Ruotsissa. Tämä esitetään tuloslaskelman jatkuvissa toiminnoissa Brändit segmentissä.

(Milj. euroa)	2011	2010
Lopetettujen toimintojen tulos:
Tuotot tavanomaisesta toiminnasta	11,8	19,6
Kulut	-12,1	-19,4
Tulos ennen veroja	-0,3	0,2
Verot	0,0	-0,1
Tulos verojen jälkeen	-0,3	0,1
Lopettamisesta johtuva tulos Verot	4,5 0,0	-0,4 0,2
Tulos verojen jälkeen	4,5	-0,2
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista	4,2	-0,1
Lopetettujen toimintojen rahavirrat:
Liiketoiminnan rahavirrat	-2,2	-2,5
Investointien rahavirrat	16,0	2,8
Rahoituksen rahavirrat	3,0	0,0
Rahavirrat yhteensä	16,8	0,4

Myytyjen toimintojen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan:

Pitkäaikaiset varat	2,3
Vaihto-omaisuus	7,5
Lyhytaikaiset saamiset	4,5
Rahavarat	3,6
	17,9
Pitkäaikainen vieras pääoma	0,0
Lyhytaikainen vieras pääoma	5,6
	5,6
Myyty nettovarallisuus	12,3
Liiketoimintojen myyntivoitto	4,7
Myynnille kohdistetut kulut	-0,2
Myynnin tulos	4,5
Myyntihinta	17,0
Myynnin rahavirta kuluineen	13,2
Rahoituslaskelmassa:
Liiketoiminnan rahavirta	-0,2
Tytäryritysten myynti vähennettynä
myyntihetken rahavaroilla	11,1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkei
den luovutustulot	2,3
	13,2

4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

(Milj. euroa)	2011	2010
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	0,8	0,4
Yhteensä	0,8	0,4
Tilintarkastajien palkkiot:
PwC
Tilintarkastus	0,2	0,1
Todistukset ja lausunnot	0,0	0,0
Veroneuvonta	0,0	0,0
Muut palvelut	0,1	0,8
Yhteensä	0,3	1,0
PKF (UK) LL
Tilintarkastus	0,1	0,0
Veroneuvonta	0,0	0,0
Muut palvelut	0,0	0,1
Yhteensä	0,2	0,2

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(Milj. euroa)	2011	2010
Poistot hyödykeryhmittäin
Poistot aineettomista hyödykkeistä
Aineettomat oikeudet	0,7	0,9
Muut aineettomat hyödykkeet	1,4	1,9
Yhteensä	2,1	2,8
Poistot aineellisesta käyttö
omaisuudesta
Rakennukset	4,0	3,7
Koneet ja kalusto	10,4	8,4
Muu aineellinen käyttöomaisuus	0,1	0,1
Yhteensä	14,6	12,2
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Aineettomat oikeudet	0,0	0,1
Muut aineettomat hyödykkeet	0,0	0,0
Koneet ja kalusto	0,3	0,0
Yhteensä	0,3	0,1
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	17,0	15,1
Toimintokohtaiset poistot
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	13,4	11,4
Myynti ja markkinointi	0,2	0,2
Hallinto	2,7	3,1
Tutkimus ja tuotekehitys	0,3	0,3
Yhteensä	16,7	15,0
Arvonalentumiset ja niiden palautukset
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	0,3	0,0
Hallinto	0,0	0,1
Yhteensä	0,3	0,1

6. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

2011	2010
50,9	39,5
5,4	4,6
1,5	1,6
4,1	3,2
62,0	48,9

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 31 Lähipiiritapahtumat

Tiedot luovutetuista omista osakkeista esitetään liitetiedossa 20 Osakeperusteiset maksut

KONSERNIN JATKUVIEN TOIMINTO-JEN PALVELUKSESSA OLI TILIKAUDEN AIKANA KESKIMÄÄRIN (HENKILÖÄ)

Brändit	1 179	797
Raisioagro	216	229
Yhteiset toiminnot	59	60
Yhteensä	1 454	1 086

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

(Milj. euroa)	2011	2010
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista	0,2	0,2
Myyntivoitot/-tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista	0,3	-2,4
Käyvän arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista	-0,4	0,1
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten tehoton osuus	0,0	0,0
Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista	1,5	1,3
Korkotuotot lainasaamisista	0,1	0,0
Muut korkotuotot	0,8	1,7
Valuuttakurssierot, netto	0,6	0,1
Muut rahoitustuotot	0,0	0,0
Rahoitustuotot yhteensä	3,0	1,0
Korkokulut lainoista	-3,0	-1,1
Muut korkokulut	-1,3	-1,1
Käyvän arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusveloista	-2,2	0,0
Muut rahoituskulut	-0,2	-0,7
Rahoituskulut yhteensä	-6,7	-2,9

Liiketuloksen muodostaviin eriin sisältyy valuuttakurssivoittoja ja -tappioita -0,1 milj. euroa vuonna 2011 (0,2 milj. euroa vuonna 2010)

(Milj. euroa)	2011	2010
Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuva vero	-4,8	-3,0
Edellisten tilikausien verot	0,0	-2,6
Laskennalliset verot	-0,9	0,5
Yhteensä	-5,7	-5,1
Tuloslaskelman verokulun ja
konsernin kotimaan verokannalla
(26 %) laskettujen verojen välinen
täsmäytyslaskelma
Verot laskettuna kotimaan verokannalla Ulkomaisten tytäryritysten	-7,0	-4,5
poikkeavan verokannan vaikutus	-0,7	-0,3
Verokannan muutos	0,4	0,1
Verovapaat tuotot	1,6	0,4
Vähennyskelvottomat kulut	-1,2	-0,9
Tilikauden tappiot, joista ei ole
kirjattu verosaamista	-0,3	-0,4
Aiemmin kirjaamattomien
verotuksellisten tappioiden käyttö	0,6	0,8
Aiemmin kirjaamattomia verosaamisia	0,7	0,0
Verot aikaisemmilta vuosilta	0,0	-2,6
Verovelan purku edelliseen liittyen		2,7
Muut erät	0,2	-0,4
Yhteensä	-5,7	-5,1

(Milj. euroa)	Ennen veroja	Vero vaikutus	Verojen jälkeen
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot:
Vuosi 2011
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-0,2	0,1	-0,1
Rahavirran suojaus	-1,5	0,4	-1,1
Nettosijoituksen suojaus	-0,3	0,0	-0,3
Muuntoerot	2,0	0,0	2,0
	0,0	0,4	0,4
Vuosi 2010

Myytävissä olevat rahoitusvarat	1,9	-0,5	1,4
Nettosijoituksen suojaus	-0,2	0,0	-0,2
Muuntoerot	1,6	0,0	1,6
	3,3	-0,5	2,8

8. TULOVEROT 9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

(Milj. euroa)	2011	2010
Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyri tyksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot (milj. euroa)	21,6	12,4
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, lopetetut toiminnot (milj. euroa)	4,2	-0,1
Laimentamaton osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana Osakepalkkioista johtuva laimennus Laimennettu osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	156 009 767 324 475 156 334 242	156 023 198 549 219 156 572 417
Laimentamaton osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot (euroa/osake) Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot (euroa/osake)	0,14 0,14	0,08 0,08
Laimentamaton osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot (euroa/osake) Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, lopetetut	0,03	0,00
toiminnot (euroa/osake)	0,03	0,00

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla on osakepohjaisten kannustinjärjestelmien osakepalkkioihin liittyviä laimentavia osakkeita.

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2011

(Milj. euroa)	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	24,8	55,1	16,5	0,4	96,8
Kurssierot	0,6	2,4	0,0	0,0	3,0
Lisäykset	0,6		0,1	0,4	1,1
Liiketoimintojen yhdistäminen	28,3	49,0		0,0	77,3
Yritysmyynnit ja muut vähennykset	2,1				2,1
Siirrot erien välillä	0,0	0,0	0,6	-0,6	0,0
Hankintameno 31.12.	52,2	106,5	17,2	0,2	176,1
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	17,4	3,2	13,6	0,0	34,2
Kurssierot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	2,1	0,0	-0,1	0,0	1,9
Tilikauden poisto	0,7	0,0	1,4	0,0	2,1
Arvonalentumiset ja niiden palautukset	0,0	0,0		0,0	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	16,1	3,2	15,1	0,0	34,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	36,1	103,3	2,1	0,2	141,7

10. AINEELLISET HYÖDYKKEET 2011

(Milj. euroa)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskener. hankinnat	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	5,2	120,7	242,7	1,0	4,2	373,9
Kurssierot	0,0	0,2	1,3	0,0	0,0	1,5
Lisäykset		0,0	2,1	0,0	4,9	7,0
Liiketoimintojen yhdistäminen	7,9	4,9	17,6	0,1		30,4
Yritysmyynnit ja muut vähennykset	0,0	0,0	23,6	0,2	2,1	26,0
Siirrot erien välillä	0,0	1,5	3,9	0,0	-5,4	0,0
Hankintameno 31.12.	13,1	127,3	244,0	0,9	1,6	386,9
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	0,0	77,2	188,1	0,4	1,7	267,5
Kurssierot	0,0	0,1	1,0	0,0	0,0	1,2
Liiketoimintojen yhdistäminen		0,4	7,9	0,0	0,0	8,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,0	20,8	0,2	1,2	22,3
Tilikauden poisto	0,0	4,2	10,4	0,1	0,0	14,7
Arvonalentumiset ja niiden palautukset	0,0		0,3	0,0	0,0	0,3
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	81,9	187,0	0,4	0,5	269,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	13,1	45,4	57,0	0,5	1,1	117,1
Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31.12.			56,1

Aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoon sisältyy rahoitusleasingillä hankittua omaisuutta 0,1 miljoonaa euroa.

Aineettomat oikeudet sisältävät tavaramerkkejä, joiden taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Näiden kirjanpitoarvo oli 33,5 miljoonaa euroa.

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2010

(Milj. euroa)	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	18,5	3,2	16,0	0,1	37,8
Kurssierot	1,0	0,9	0,0	0,0	1,9
Lisäykset	0,7		0,0	0,8	1,5
Liiketoimintojen yhdistäminen	4,6	50,9		0,0	55,6
Yritysmyynnit ja muut vähennykset	0,0				0,0
Siirrot erien välillä	0,0	0,0	0,5	-0,5	0,0
Hankintameno 31.12.	24,8	55,1	16,5	0,4	96,8
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	15,5	3,2	11,6	0,0	30,4
Kurssierot	1,0	0,0	0,0	0,0	1,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,0		0,0	0,0
Tilikauden poisto	0,9	0,0	1,9	0,0	2,8
Arvonalentumiset ja niiden palautukset	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
Kertyneet poistot 31.12.	17,4	3,2	13,6	0,0	34,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	7,4	51,9	2,9	0,4	62,6

10. AINEELLISET HYÖDYKKEET 2010

(Milj. euroa)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskener. hankinnat	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	4,8	114,6	207,9	0,3	5,0	332,7
Kurssierot	0,1	0,4	1,3	0,0	0,0	1,9
Lisäykset		0,0	1,2	0,2	7,9	9,3
Liiketoimintojen yhdistäminen	0,4	3,8	25,7	0,6		30,5
Yritysmyynnit ja muut vähennykset	0,0		0,4	0,1		0,5
Siirrot erien välillä	0,0	1,9	6,9	0,0	-8,8	0,0
Hankintameno 31.12.	5,2	120,7	242,7	1,0	4,2	373,9
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	0,0	71,6	164,1	0,0	1,7	237,4
Kurssierot	0,0	0,3	1,1	0,0	0,0	1,4
Liiketoimintojen yhdistäminen		1,4	14,1	0,3		15,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0				0,0	0,0
Tilikauden poisto	0,0	4,0	8,9	0,1	0,0	13,0
Arvonalentumiset ja niiden palautukset	0,0			0,0	0,0	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	77,2	188,1	0,4	1,7	267,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	5,2	43,5	54,6	0,6	2,5	106,4
Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31.12.			40,6

Aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoon sisältyy rahoitusleasingillä hankittua omaisuutta 0,3 miljoonaa euroa.

Aineettomat oikeudet sisältävät tavaramerkkejä, joiden taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Näiden kirjanpitoarvo oli 4,6 miljoonaa euroa.

11. LIIKEARVON JA TALOUDELLISELTA VAIKUTUS-A JALTA AN RA JOITTAMATTOMI EN AI N EETTOMI EN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISTESTAUS

Konsernissa liikearvoa kohdistetaan liiketoimintasegmenttien mukaisesti määritellyille rahavirtaa tuottaville yksiköille. Tilikauden 2011 aikana toteutetussa Big Bear Groupin yrityshankinnassa liikearvoa syntyi 49,0 miljoonaa euroa. Tilikauden 2010 aikana toteutetussa Glisten-yrityshankinnassa liikearvoa syntyi 50,9 miljoonaa euroa. Nämä liikearvot on kohdistettu kokonaisuudessaan Brändit-segmentin Länsi-Euroopan toimintoihin. Tilinpäätöshetkellä liikearvojen yhteismäärä oli 103,3 miljoonaa euroa.

Big Bear Groupin yhdistämisessä tilikaudella 2011 hankittujen kuuden tavaramerkin kirjanpitoarvo tilinpäätöshetkellä oli 28,7 miljoonaa euroa ja tilikaudella 2010 Glisten-liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen kolmen tavaramerkin kirjanpitoarvo tilinpäätöshetkellä oli 4,8 miljoonaa euroa, yhteensä 33,5 miljoonaa euroa. Näiden tavaramerkkien taloudelliset vaikutusajat johto on arvioinut rajoittamattomiksi. Tavaramerkit on kohdistettu kokonaisuudessaan myös Brändit-segmentin Länsi-Euroopan toimintoihin.

Arvonalentumistestauksissa kerrytettävissä olevat rahamäärät määritellään käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat neljä seuraavaa vuotta. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat ekstrapoloidaan käyttämällä alla esitettyjä arvioituja kasvutekijöitä, jotka eivät ylitä yksikön toimialan keskimääräisiä pitkän aikavälin kasvuvauhteja.

Liikearvojen käyttöarvon määrittämisessä käytetyt perusolettamukset ovat:

Glisten-hankinnan liikearvo

• • Budjetoitu liiketulosprosentti *) 9,0 % (8,0 % vuonna 2010)
• • Kasvuprosentti **) 2,0 % (2,0 % vuonna 2010)
• • Diskonttauskorko 8,1 % (8,3 % vuonna 2010)

Big Bear -hankinnan liikearvo

• • Budjetoitu liiketulosprosentti *) 19,0 %
• • Kasvuprosentti **) 2,0 %
• • Diskonttauskorko 8,1 %

*) Budjetoitu keskimääräinen laskelmissa käytetty liiketulosprosentti **) Ennustejakson jälkeisissä rahavirroissa

Johto on määrittänyt ennusteiden liiketuloksen perustuen aiempiin toteutuneisiin tuloksiin ja niihin odotuksiin, jotka sillä on markkinoiden kehittymisestä. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja ja se kuvastaa kyseiseen liiketoimintasegmenttiin liittyviä riskejä.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi:

Glisten-hankinnan liikearvo

Yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää selvästi varojen kirjanpitoarvon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa varojen kirjanpitoarvon diskonttauskoron noustessa yli 12,0 prosentin tai liiketoiminnan liikevoittotason pudotessa pysyvästi yli 45 prosenttia johdon arvioista.

Big Bear -hankinnan liikearvo

Yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää selvästi varojen kirjanpitoarvon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa varojen kirjanpitoarvon diskonttauskoron noustessa yli 10,9 prosentin tai liiketoiminnan liikevoittotason pudotessa pysyvästi yli 37 prosenttia johdon arvioista.

12. OSUUDET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ

(Milj. euroa)	2011	2010
YHTEISYRITYKSET
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,1	0,1
Osuus tilikauden tuloksesta	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,1	0,1
Yhteisyritysten kirjanpitoarvoon ei
sisälly liikearvoa.
OSAKKUUSYRITYKSET
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,7	0,7
Osuus tilikauden tuloksesta	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,7	0,7
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon
ei sisälly liikearvoa.
Konsernin omistusosuutta vastaavat määrät yhteisyritysten
varoista ja veloista sekä liikevaihdosta
ja tuloksesta:
Yhteisyrityksiin tehtyihin sijoituksiin liittyvät varat ja velat:
Pitkäaikaiset varat	0,1	0,2
Lyhytaikaiset varat	1,0	1,0
Pitkäaikaiset velat	0,0	0,1
Lyhytaikaiset velat	1,0	1,1
Varat netto	0,1	0,1
Yhteisyrityksiin tehtyihin sijoituksiin
liittyvät tuotot ja kulut:
Liikevaihto Kulut	10,6 10,6	10,3 10,3
Voitto/tappio	0,0	0,0
Osakkuusyritysten yhteenlasketut varat,
velat, liikevaihto ja voitto/tappio:
Varat	2,2	2,2
Velat	0,3	0,3
Liikevaihto	1,1	1,1
Voitto/tappio	0,1	0,1

13. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

(Milj. euroa)	2011	2010
Noteeraamattomat
osakesijoitukset ja osuudet	2,4	2,5
Yhteensä	2,4	2,5
Tilikauden alussa	2,5	0,6
Lisäykset	0,0	2,0
Vähennykset	-0,2	0,0
Tilikauden lopussa	2,4	2,5

Noteeraamattomien osakesijoitusten ja osuuksien käypään arvoon arvostamisessa on sovellettu esimerkiksi viimeaikaisia riippumattomien tahojen välisiä kauppoja. Mikäli käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla, myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon. Käyvän arvon rahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 19 Oma pääoma.

14. PITKÄAIKAISET SAAMISET

(Milj. euroa)	2011	2010
Lainasaamiset ulkopuolisilta Lainasaamiset lähipiiriltä	2,0 0,9	0,8 0,9
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	3,0	1,7

Edellä esitetty pitkäaikainen lainasaaminen ulkopuolisilta koostuu pääosin USD-määräisestä, vaihtuvakorkoisesta saamisesta ja EUR-määräisestä pääomalainasaamisesta. Lainasaamiset lähipiiriltä koostuu Glistenin johtoon kuuluvalle annetusta GBP-määräisestä lainasta ja yhteisyritykselle annetusta EUR-määräisestä lainasta. Pitkäaikaisten saamisten käyvät arvot esitetään liitteessä 28.

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta, siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Lainasaamiset ulkopuolisilta muodostavat luottoriskikeskittymän, koska velallisten kannalta sitoumusten määrä on merkittävä ja osa saamisista on oman pääoman ehtoista.

15. VAIHTO-OMAISUUS

(Milj. euroa)	2011	2010
Aineet ja tarvikkeet	46,5	63,0
Keskeneräiset tuotteet	5,3	7,7
Valmiit tuotteet/tavarat	28,4	17,3
Ennakkomaksut	0,1	0,2
Vaihto-omaisuus yhteensä	80,2	88,2

Vaihto-omaisuuden kirja-arvoon ei sisälly olennaisia kirjauksia, joilla vaihto-omaisuuden arvoa olisi alennettu vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

16. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

(Milj. euroa)	2011	2010
Myyntisaamiset	60,2	53,1
Saamiset osakkuusyrityksiltä	1,0	1,2
Siirtosaamiset	7,8	6,9
Pitkäaikaisten lainasaamisten
lyhennyserä	0,0	0,3
Lyhytaikaiset lainasaamiset	0,0	0,7
Yhtiöveron hyvityssaamiset	0,0	1,2
Muut saamiset	2,7	5,5
Myyntisaamiset ja
muut saamiset yhteensä	71,7	69,0

Tilinpäätöshetkellä konsernin myyntisaamisista noin 60 prosenttia oli euromääräisiä, noin 30 prosenttia puntamääräisiä ja loput muita valuuttoja.

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli yli 60 päivää sitten erääntyneitä myyntisaamisia, joiden arvo ei ole alentunut, 0,2 milj. euroa (0,1 milj. euroa vuonna 2010). Erääntyneiden saamisten ikäjakauma on seuraava:

Erääntyneet 61-180 päivää	0,2	0,1
Erääntyneet yli 180 päivää	0,0	0,0
	0,2	0,1
Myyntisaamisista on vähennetty seuraavat erät :
Arvo 1.1.	0,9	0,9
Hankitut yhtiöt	0,1	0,2
Muut lisäykset	0,7	0,2
Vähennykset	-0,8	-0,4
Arvo 31.12.	0,9	0,9

Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 0,3 milj. euroa (0,1 milj. euroa tilikaudella 2010).

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät ovat liiketoimintaan kuuluvien tuottojen ja kulujen sekä rahoituserien ja verojen jaksotuksia. IAS 39 mukaan rahoitusvaroihin luettavien saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 28.

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

17. KÄYPÄ ÄN ARVO ON TU LOSVAI KUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT

(Milj. euroa)	2011	2010
Rahoitusarvopaperit Johdannaissopimukset	121,1 0,4	131,4 0,5
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat yhteensä	121,6	131,8

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin luetaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät joukkovelkakirjalainat, rahasto-osuudet ja 12 kuukauden sisällä erääntyvät pankkien ja yritysten liikkeeseen laskemat sijoitus- ja yritystodistukset sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat euromääräisiä.

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset osapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluviin eriin tehdyt sijoitukset on hajautettu huolellisesti, eikä niihin liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Käyvän arvon määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 28. Liitetietojen kohdassa7 on esitetty näistä eristä kirjatut voitot ja tappiot.

18. RAHAVARAT

(Milj. euroa)	2011	2010
Käteinen raha ja pankkitilit	19,4	18,9

Lyhytaikaiset pankkitalletukset ovat pääosin euromääräisiä ja vaadittaessa nostettavissa.

19. OMA PÄÄOMA

		Osake	Omat
(Milj. euroa)	1000 kpl	pääoma	osakkeet

Emoyrityksen osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:

31.12.2009
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake)	34 452	5,8
Kantaosakkeet, omia osakkeita	-201		-0,4
Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake)	130 697	22,0
Vaihto-osakkeet, omia osakkeita	-8 803		-18,1
Yhteensä	156 145	27,8	-18,5
Kantaosakkeita vaihdettu
vaihto-osakkeiksi	197
Omien osakkeiden luovutus,
vaihto-osakkeet	4 853		10,9
Reso Management Oy:n
ostamat Raisio Oyj:n vaihto osakkeet	-4 483		-10,1
31.12.2010
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake)	34 255	5,8
Kantaosakkeet, omia osakkeita	-201		-0,4
Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake)	130 894	22,0
Vaihto-osakkeet, omia osakkeita	-8 433		-17,4
Yhteensä	156 515	27,8	-17,8
Omien osakkeiden luovutus,
vaihto-osakkeet	-10		0,0
Omien osakkeiden hankinta, vaihto-osakkeet	725		-1,7
Omien osakkeiden hankinta,
kantaosakkeet	7		0,0
31.12.2011
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake)	34 255	5,8
Kantaosakkeet, omia osakkeita	-209		-0,4
Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake)	130 894	22,0
Vaihto-osakkeet, omia osakkeita	-9 148		-19,1
Yhteensä	155 793	27,8	-19,5

Muuntoerot:

Muuntoerot-rahasto sisältää itsenäisten ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös itsenäisiin ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Muut rahastot:

Muut rahastot sisältää käyvän arvon rahaston myytävissä oleville rahoitusvaroille ja suojausrahaston, mikä sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien kertyneet käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet.

Omat osakkeet:

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Omia osakkeita on hankittu pörssistä vuosina 2005-2009 yhteensä 9 431 795 kappaletta, 9 230 500 vaihto-osaketta ja 201 295 kantaosaketta.

Vuonna 2011 on hankittu pörssistä yhteensä 732 417 kappaletta, 725 201 vaihto-osaketta ja 7 216 kantaosaketta.

Tilikausien 2008 - 2009 aikana vaihto-osakkeita luovutettiin johdolle ja avainhenkilöille palkkiona sekä osakekannustinjärjestelmään 2008 liittyen yhteensä 406 500 kappaletta ja hallituksen jäsenille osana heidän palkkiotaan yhteensä 20 891 kappaletta.

Tilikauden 2010 aikana vaihto-osakkeita luovutettiin johdolle ja avainhenkilöille sekä osakekannustinjärjestelmään 2009 liittyen 553 056 kappaletta että erillisenä osakepalkkiona 168 000 kappaletta, yhteensä 721 056 kappaletta, joista myöhemmin palautui 10 000 kappaletta henkilön työsuhteen päätyttyä. Hallituksen jäsenille luovutettiin osana heidän palkkioitaan yhteensä 17 165 kappaletta. Lisäksi suunnatulla maksullisella osakeannilla luovutettiin 4 120 000 yhtiön hallussa ollutta vaihto-osaketta Reso Management Oy:lle.

Vuonna 2011 hallituksen jäsenille luovutettiin osana heidän palkkioitaan yhteensä 15 060 kappaletta vaihto-osakkeita.

Reso Management Oy:lle luovutetut sekä muut Reso Management Oy:n ostamat Raisio Oyj:n osakkeet, yhteensä 4 482 740 kappaletta, käsitellään kaikki konsernitilinpäätöksessä omina osakkeina.

Tilikauden 2011 lopussa konsernitilinpäätöksessä oli omia osakkeita yhteensä 9 356 280 kappaletta, joista 9 147 769 kappaletta vaihto-osakkeita ja 208 511 kappaletta kantaosakkeita. Omien osakkeiden jäljellä oleva hankintameno on yhteensä 19,5 milj. euroa ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Osingot:

Vuonna 2011 osinkoa jaettiin 0,10 euroa osakkeelta eli yhteensä 16,1 miljoonaa euroa (vuonna 2010 0,09 euroa osakkeelta eli yhteensä 14,1 miljoonaa euroa). Tilinpäätöspäivän jälkeen emoyrityksen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,11 euroa osakkeelta eli yhteensä 18,2 miljoonaa euroa.

(Milj. euroa)	2011	2010
Kumulatiiviset muuntoerot:
Muuntoerot 1.1.
konserniyritykset	-2,4	-3,7
osakkuusyritykset	0,0	0,0
	-2,4	-3,7
Muuntoeron muutos
konserniyritykset	1,6	1,3
osakkuusyritykset	0,0	0,0
	1,6	1,3
Muuntoerot 31.12.
konserniyritykset	-0,7	-2,4
osakkuusyritykset	0,0	0,0
	-0,7	-2,4
Muut rahastot:
Käyvän arvon rahasto	1,3	1,4
Suojausrahasto	-1,1	0,0
Muut rahastot yhteensä	0,2	1,4

20. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Raisio Oyj:n hallitus päätti 28.5.2008 kolmevuotisesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä osaksi Raisio konsernin avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmässä voitiin kolmen vuoden aikana luovuttaa yhteensä enintään 1 600 000 vaihto-osaketta, jotka jo olivat yhtiön omistuksessa. Palkkio suoritettiin osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuus oli tarkoitettu kattamaan osakkeina suoritettavasta palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluontoiset maksut.

Kannustinjärjestelmän ensimmäinen ansaintajakso oli tilikausi 2008. Sovellettavat ansaintakriteerit olivat liikevaihdon kasvu ja tulos ennen veroja ilman kertaluontoisia eriä. Luovutettavien osakkeiden määrä oli enintään 400 000 osaketta. Palkkiona järjestelmän ensimmäiseltä ansaintajaksolta luovutettiin elokuussa 2009 yhteensä 334 500 osaketta järjestelmän piirissä oleville 13 henkilölle. Osakkeita koski 1.9.2011 asti ulottuvat luovutusrajoitus ja palautusvelvollisuus, mikäli henkilön työ- tai tehtäväsopimus päättyi ennen luovutusrajoituksen lakkaamista.

Joulukuussa 2008 hallitus päätti järjestelmän toisesta ansaintajaksosta, joka oli tilikausi 2009. Sovellettavat ansaintakriteerit olivat sidotun pääoman tuotto, tulos ennen kertaluontoisia eriä ja veroja sekä margariiniliiketoiminnan myyntiprosessi. Luovutettavien osakkeiden määrä oli enintään 600 000 vaihto-osaketta. Palkkiona järjestelmän toiselta ansaintajaksolta luovutettiin toukokuussa 2010 yhteensä 553 056 osaketta järjestelmän piirissä oleville 51 henkilölle. Luovutettuja osakkeita koski 31.12.2011 asti ulottuvat luovutusrajoitus ja palautusvelvollisuus, mikäli henkilön työ- tai tehtäväsopimus päättyi ennen luovutusrajoituksen lakkaamista.

Hallitus päätti joulukuussa 2009 osakepalkkiosta, jonka perusteella toukokuussa 2010 luovutettiin 168 000 vaihtoosaketta palkkiona margariiniliiketoiminnan onnistuneesta myynnistä. Osakkeita koskee maaliskuulle 2013 ulottuva luovutusrajoitus.

Maaliskuussa 2010 hallitus päätti osakepalkkiojärjestelmän kolmannesta ansaintajaksosta, joka oli tilikausi 2010. Sovellettava ansaintakriteeri oli liiketulos suhteessa liikevaihtoon, minkä lisäksi palkkion suorittamisen edellytyksenä on tietyn liikevaihdon määrän saavuttaminen tilikaudella. Luovutettavien osakkeiden määrä oli enintään 600 000 vaihtoosaketta. Keväällä 2011 todettiin, että järjestelmän perusteella ei tulla luovuttamaan osakkeita palkkiona.

Kesäkuussa 2010 hallitus peruutti konsernin johtoryhmän omistamien tiettyjen osakkeiden osalta luovutus- ja palautusvelvollisuuden. Peruutus koski sekä kannustinjärjestelmän 2008 että 2009 perusteella kahdeksalle henkilölle luovutettuja osakkeita, yhteensä 526 999 osaketta. Peruutus liittyi hallituksen päätökseen konsernin johtoryhmän jäsenten uudesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän kautta johto sijoitti varojaan Raision vaihto-osakkeisiin. Tarkoitusta varten johto hankki Reso Management Oy -nimisen yhtiön, jonka osakekannan he kokonaan omistavat. He rahoittivat sijoituksensa osittain itse ja osittain Raision lainoituksen avulla. Reso Management Oy:n hallussa on yhteensä 4 482 740 Raision vaihto-osaketta. Osakkeen käypä arvo on määritetty suunnatun maksullisen osakeannin ja arvostuspäivän markkinahintojen perusteella ja on ollut 2,59 euroa osakkeelta. Odotettavissa olevia osinkoja tai muita oman pääoman ehtoisten instrumenttien myöntämiseen liittyviä piirteitä ei ole huomioitu käyvän arvon määrittelemisessä. Osakepalkkiojärjestelyyn liittyy työntekovelvoite Raisio Oyj:ssä tai sen tytäryrityksissä ainakin 31.3.2014 saakka, ja tämä velvoite jatkuu enimmillään maaliskuuhun 2018, mikäli purkamista lykkäävät ehdot toteutuvat. Reso Management Oy puretaan viimeistään maaliskuussa 2019, jolloin yhtiön osakkaat saavat purku- tai sulautumisvastikkeena Raisio Oyj:n osakkeita. Kannustimet menetetään henkilön lähtiessä konsernista ennen oikeuden lopullista syntymistä.

Kesäkuussa 2010 hallitus päätti kahdesta synteettisestä osakepohjaisesta sitouttamis- ja kannustinjärjestelmästä hankitun Glisten-alakonsernin johdolle ja keskeisille avainhenkilöille. Ensimmäisen järjestelmän perusteella maksetaan toukokuun 2012 loppuun mennessä rahapalkkio, jonka kokonaismäärä vastaa 966 117 Raision vaihto-osakkeen arvoa. Palkkion maksamisen edellytyksenä on kunkin järjestelmään nyt nimetyn 36 henkilön osalta se, että hän on konsernin palveluksessa 8.4.2012. Toisen järjestelmän perusteella maksetaan kahdessa erässä Glisten-alakonsernin kahdelle johtohenkilölle rahapalkkio, jonka kokonaismäärä vastaa 420 000 vaihto-osakkeen arvoa. Sovellettavana ansaintakriteerinä on tietty Glisten-alakonsernin liiketuloksen taso. Ensimmäisen erän osalta edellytykset palkkion maksamiselle eivät täyttyneet. Mahdollinen palkkio toisesta osasta suoritetaan syyskuun 2012 loppuun mennessä.

Joulukuussa 2011 hallitus päätti uudesta synteettisestä osakepohjaisesta kannustin- ja sitouttamisjärjestelmästä englantilaisen Raisio UK -alakonsernin johdolle ja keskeisille avainhenkilöille. Järjestelmän ansaintajakso on 1.1.2012 - 31.12.2014 ja sen perusteella maksetaan huhtikuun 2015 loppuun mennessä rahapalkkio, jonka määrä maksimissaan vastaa 400 000 Raisio Oyj:n vaihto-osakkeen arvoa. Palkkion määrä on sidottu Raision Brändit-segmentin liiketulokseen ja sen suorittamisen edellytyksenä on kunkin siihen nimetyn henkilön osalta se, että hän on Raisio-konsernin palveluksessa edelleen 28.2.2015.

Vuosien 2009-2011 yhtiökokousten päätöksen perusteella hallituksen jäsenille on maksettu heidän palkkiostaan noin 20 % luovuttamalla heille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Vuoden 2009 aikana osakkeita on luovutettu yhteensä 20 891 kappaletta, vuonna 2010 yhteensä 17 165 kappaletta ja vuonna 2011 yhteensä 15 060 kappaletta.

(Milj. euroa)	Kannustinjärjestelmä 2010	Kannustinjärjestelmä 2009	Kannustinjärjestelmä 2008
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät:
Myöntämispäivä	18.3.2010	7.1.2009	13.6.2008
Järjestelyn luonne	osakkeita ja rahaa	osakkeita ja rahaa	osakkeita ja rahaa
Osakepalkkioita enintään, kpl	430 334	600 000	400 000
Henkilömäärä	61	55	15
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä	2,74	1,52	1,71
Ansaintajakso päättyy	31.12.2010	31.12.2009	31.12.2008
Osakkeiden luovutus	Joulukuu 2012	Elokuu 2010	Elokuu 2009
Osakkeiden vapautuminen	1.1.2014	31.12.2011	1.9.2011
Oikeuden syntymisehdot	Liiketulos-%, työssäoloehto	Roce, EBT ja margariini teollisuuden kauppa,	Liikevaihto ja EBT, työssäoloehto
Osakkeita luovutettu:		työssäoloehto
Ajankohta		Toukokuu 2010	Elokuu 2009
Kappalemäärä		553 056	334 500
Henkilömäärä		51	13
Luovutus- ja palautusvelvollisuudesta vapautettu:
Ajankohta		Kesäkuu 2010	Kesäkuu 2010
Kappalemäärä		274 999	252 000
Henkilömäärä		8	8
Peruuntuneet :
Ajankohta	Vuosi 2010	Vuosi 2010
Kappalemäärä	8 500	5 000
Henkilömäärä	2	1
Järjestelmän piirissä 31.12.2010
Kappalemäärä	421 834	273 057	82 500
Henkilömäärä	59	42	5
Rauenneet:
Ajankohta	Vuosi 2011
Kappalemäärä	421 834
Henkilömäärä	59
Peruuntuneet :
Ajankohta		Vuosi 2011
Kappalemäärä Henkilömäärä		5 000 1
Luovutus- ja palautusvelvollisuudesta vapautuneet:
Ajankohta Kappalemäärä		Joulukuu 2011 268 057	Syyskuu 2011 82 500
Henkilömäärä		41	5
Järjestelmän piirissä 31.12.2011 Kappalemäärä	0	0	0
Henkilömäärä	0	0	0
(Milj. euroa)		2011	2010
Osakkeina ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia maksuja
sisältyy työsuhde-etuuksista johtuviin kustannuksiin:
Osakkeina suoritetut/suoritettavat		0,3	0,7
Rahana suoritetut/suoritettavat		1,3	1,4
		1,6	2,1
joista kirjattu jatkuvien toimintojen tulokseen		1,5	1,6

Rahana suoritettavien osakeperusteisten järjestelyjen velat 2,2 0,9

21. LASKENNALLISET VEROT

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana:

		Kirjattu tulos	Kirjattu muihin laajan tuloksen		Ostetut/ myydyt
(Milj. euroa)	1.1.2011	laskelmaan	eriin	Kurssierot	tytäryhtiöt	31.12.2011
Laskennalliset verosaamiset:
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,0	0,0				0,0
Käyttöomaisuuden sisäinen kate	0,0	0,0				0,0
Varaukset	1,0	-0,1		0,0		0,9
Leasing-omaisuus	0,0	0,0				0,0
Vahvistetut verotukselliset tappiot	0,2	1,3		0,0		1,5
Johdannaissopimukset	0,0		0,4			0,4
Verotuksessa vähentämättä jätetyt poistot	3,5	-2,7		0,0		0,9
Muut erät	0,4	-0,3		0,0	0,1	0,2
Yhteensä	5,3	-1,8	0,4	0,0	0,1	4,0
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot	0,8	-0,2		0,0	0,7	1,3
Myytävissä olevat sijoitukset	0,5		-0,1			0,4
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat	0,1	-0,1				0,0
Arvonalennukset konserniosakkeiden hankintamenoista	3,0	-0,2				2,8
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen
käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä	1,3	-0,4		0,0	7,8	8,7
Muut erät	1,9	-0,1		0,0	1,2	3,1
Yhteensä	7,6	-0,9	-0,1	0,0	9,6	16,4

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:

		Kirjattu tulos	Kirjattu muihin laajan tuloksen		Ostetut/ myydyt
(Milj. euroa)	1.1.2010	laskelmaan	eriin	Kurssierot	tytäryhtiöt	31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset:
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,0	0,0				0,0
Käyttöomaisuuden sisäinen kate	0,0	0,0				0,0
Varaukset	1,2	-0,2				1,0
Leasing-omaisuus	0,0	0,0				0,0
Vahvistetut verotukselliset tappiot	0,0	0,2				0,2
Eläkevelvoitteet	0,0	0,0				0,0
Verotuksessa vähentämättä jätetyt poistot	4,8	-1,2				3,5
Muut erät	0,4	-0,2		0,0	0,2	0,4
Yhteensä	6,5	-1,4	0,0	0,0	0,2	5,3
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot	0,1	0,0		0,0	0,7	0,8
Myytävissä olevat sijoitukset	0,0		0,5			0,5
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat	0,1	0,0				0,1
Arvonalennukset konserniosakkeiden hankintamenoista	5,7	-2,7				3,0
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen
käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä		-0,1		0,0	1,4	1,3
Muut erät	1,8	0,2		0,0		1,9
Yhteensä	7,6	-2,5	0,5	0,0	2,1	7,6

Myöhemmin käytettäviä verotuksellisia tappioita vastaavaa laskennallista verosaamista on kirjattu sen verran kuin sitä todennäköisesti pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa kertyvien voittojen perusteella. Konsernilla oli kertyneitä tappioita yhteensä 51,8 milj. euroa (31.12.2010 48,7 milj. euroa). Suurin osa tappioista vanhenee viittä vuotta pidemmän ajan kuluttua.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, kun on olemassa laillisesti toimeenpantava oikeus kuitata ja milloin laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan. Konsernitaseessa netottamalla määritellyt summat:

(Milj. euroa)	2011	2010
Laskennalliset verosaamiset	4,0	5.3
Laskennalliset verovelat	16,4	7.6
Laskennallinen nettoverovelka	-12,4	-2.4

Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.

22. ELÄKEVELVOITTEET

Taseessa esitetyn velan muutokset:

(Milj. euroa)	2011	2010
Tilikauden alussa	0,2	0,2
Tilikauden lopussa	0,2	0,2

23. VARAUKSET

(Milj. euroa)	2011	2010
Varaukset 1.1.	2,8	3,1
Kurssierot	0,0	0,0
Hankitut yhtiöt	0,0	0,9
Varausten lisäykset	0,0	0,2
Käytetyt varaukset	-1,5	-1,3
Varaukset 31.12.	1,4	2,8
Pitkäaikaiset varaukset	0,5	1,1
Lyhytaikaiset varaukset	0,9	1,7
Yhteensä	1,4	2,8

Merkittävin varaus liittyy margariiniliiketoiminnan myynnin yhteydessä tehtyyn varaukseen tappiollisesta jakelusopimuksesta. Varausta on jäljellä 0,6 miljoonaa euroa.

24. RAHOITUSVELAT

(Milj. euroa)	2011	2010
Pitkäaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat: Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä kirjattu kauppahintavelka	0,0	17,5
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat:
Pankkilainat	76,3	3,3
Eläkelainat	0,0	32,1
Rahoitusleasingvelat	0,0	0,2
Yhteensä	76,3	35,6
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä	76,3	53,1
Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat: Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä kirjattu kauppahintavelka	20,5	0,0
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat:
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	16,5	13,1
Rahoitusleasingvelat	0,2	0,0
Muut korolliset velat	2,3	1,0
Yhteensä	19,0	14,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä	39,5	14,1
Pitkäaikaiset rahoitusvelat (ml. kauppahinta- ja rahoitus leasingvelat) erääntyvät seuraavasti:
Vuonna 2012	36,6	13,2
Vuonna 2013	21,6	11,8
Vuonna 2014	20,5	8,3
Vuonna 2015	20,5	2,3
Vuonna 2016	13,7

Pankkilainoista noin puolet on euromääräistä ja toinen puoli puntamääräistä velkaa. Muut rahoitusvelat ovat pääosin puntamääräisiä. Pankkilainat ovat vaihtuvakorkoisia. Ne on sidottu3-6 kuukauden euribor tai libor -viitekorkoihin.

Korollisten velkojen käyvät arvot esitetään liitetiedossa 28.

(Milj. euroa)	2011	2010
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat: Rahoitusleasingvelat - vähimmäis vuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa Yhtä vuotta pidemmän ja enintään	0,2	0,1
viiden vuoden kuluttua Bruttomääräinen kokonaissijoitus	0,0 0,2	0,2 0,3
Rahoitusleasingvelat - vähimmäis vuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa Yhtä vuotta pidemmän ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,2 0,0	0,1 0,2
Bruttomääräinen kokonaissijoitus	0,2	0,3
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	0,0	0,0
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	0,2	0,3

25. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Johdannaissopimukset ovat suojaus- ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä korko- ja valuuttajohdannaisia.

26. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

(Milj. euroa)	2011	2010
Pitkäaikaiset Muut velat	0,1	0,1
Lyhytaikaiset
Ostovelat	52,4	55,4
Velat osakkuusyrityksille	0,1	0,1
Siirtovelat	19,9	14,1
Ennakkomaksut	8,5	7,6
Muut velat	8,6	7,9
Yhteensä	89,5	85,1

Siirtovelkoihin sisältyy liiketoiminnan kulujen ja rahoituserien sekä verojen jaksotuksia. Näistä merkittävimmät ovat palkkojen, palkkioiden ja henkilösivukulujen jaksotukset, joita vuonna 2011 oli 8,4 milj. euroa (vuonna 2010 6,3 milj. euroa).

27. RAHOITUSRISKIENHALLINTA

JOHDANTO

Rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten osaltaan turvata ja varmistaa konsernin tuloksen kertyminen. Rahoituksen hoito ja rahoitusriskienhallinta on keskitetty talousjohtajan alaisuudessa toimivalle rahoitusosastolle riittävän asiantuntemuksen sekä kattavan ja kustannustehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Tulosyksiköt informoivat keskeisistä riskeistään rahoitusosastoa, joka kokoaa yhteen koko konsernin riskit ja raportoi riskipositiot talous- ja liiketoimintajohdolle kuukausittain ja neljännesvuosittain. Rahoitusosaston toimintaa riskienhallinnassa sääntelee hallituksen hyväksymä rahoitusriskienhallintapolitiikka. Kaikki merkittävät lainanottopäätökset tekee hallitus rahoitusosaston esityksestä.

ERI RAHOITUSRISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Luottoriskit

Vastapuoliriski

Vastapuoliriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa sopimusosapuoli ei kykene täyttämään tai ei halua täyttää omaa velvoitettaan. Raisio altistuu vastapuoliriskille rahoitusosaston sijoittaessa varoja rahoitusmarkkinoille sekä operoidessa johdannaisinstrumenteilla. Rahoitusosasto vastaa tekemiinsä sijoituksiin, lainasaamisiin ja johdannaissopimuksiin liittyvästä vastapuoliriskistä. Tämän riskin hallinnassa käytetyistä keinoista keskeisimmät ovat huolellinen, hyvän luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien valinta, vastapuolikohtaiset limiitit sekä hajauttaminen.

Sijoitustoiminta

Rahoitusvarojen sijoittamista on säännelty politiikassa tehtävän sijoituksen määrän, maturiteetin ja vastapuolten osalta. Maturiteetiltaan lyhyt- ja pitkäaikaisten suorien korkosijoitusten lisäksi varoja voidaan sijoittaa korkorahastoihin, vaihtoehtoisten sijoitusten rahastoihin sekä osakkeisiin ja osakerahastoihin. Talousjohtajalla on oikeus politiikassa asetetuin perustein päättää konsernin sijoitusten vastapuoliksi hyväksyttävistä tahoista. Vastapuolina voivat lähtökohtaisesti olla Euroopan rahaliiton jäsenvaltiot, suuret suomalaiset kunnat ja niiden yhteenliittymät, Suomessa yrityspankkitoimintaa harjoittavat rahalaitokset sekä Euroopan rahaliiton jäsenvaltiossa rekisteröidyt yritykset, joilla on hyvä luottoluokitus. Tilipäätöshetkellä konsernin rahoitusvaroista 121,1 milj. euroa (vertailuvuonna 100,8 milj. euroa) oli sijoitettu suomalaisiin yritys- ja sijoitustodistuksiin.

Myynnin luottoriski

Tulosyksiköt tekevät konsernin antamien ohjeiden puitteissa itsenäisesti vastapuoliriskiin liittyviä päätöksiä, kuten päättävät asiakkaaksi hyväksymisen kriteereistä, sovellettavista myyntiehdoista ja vaadittavista vakuuksista, samoin kuin ne vastaavat myyntisaamisten luottoriskistä. Myyntisaamisia voidaan turvata myös luottovakuutuksilla.

Likviditeettiriskit

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että konsernin rahoitusvarat ja lisärahoitusmahdollisuudet eivät kattaisi liiketoiminnan tulevia tarpeita. Politiikan mukaisesti rahoitusosasto pyrkii ylläpitämään hyvän maksuvalmiuden kaikissa olosuhteissa ja tasolla, jolla turvataan johdon strateginen toimintavapaus. Konsernin likvidit varat muodostuvat sijoitetuista rahoitusvaroista ja rahoittajien kanssa sovituista, nostamattomista luotoista ja tililimiiteistä. Vaihtoehtoisten sijoitusten rahastoihin tai osakerahastoihin tehtyjä sijoituksia ei lueta likvideihin rahoitusvaroihin. Maksuvalmiusreserviin kuuluu mm. sovittu 90 miljoonan euron suuruinen yritystodistusohjelma. Varainhankinnan riskiä hajautetaan hankkimalla rahoitusta eri lähteistä.

Markkinariskit

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutosten vaikutusta konsernin nettorahoituskuluihin ja -tuottoihin sekä eri korkosijoitusten ja korkojohdannaisten markkina-arvoihin seuraavan 12 kuukauden aikana. Korkoriskiä hallitaan ohjaamalla luottosalkun ja korkosijoitusten rakennetta ja duraatiota politiikan sallimissa rajoissa tavoitteena mahdollisimman alhaiset rahoituskulut ja korkeat rahoitustuotot. Korkoprofiilin muokkauksessa välineinä voidaan käyttää koronvaihtosopimuksia sekä korkotermiineitä ja -optioita. Konsernin vuonna 2011 nostaman 45 miljoonan punnan suuruisen pankkilainan aiheuttamalta korkoriskiltä suojautumiseen solmittiin lainaehtoja vastaava, puntamääräinen koronvaihtosopimus, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli lisäksi avoinna nimellisarvoltaan 3,3 miljoonan euron (vertailuvuonna 30,8 milj. euroa) euromääräiset koronvaihtosopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Konsernin korkoriskiä seurataan laskemalla markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutus korollisten sijoitusten ja velkojen korkotuottoihin ja –kuluihin seuraavien 12 kuukauden aikana. Kannettavan korkoriskin enimmäismäärä on säännelty rahoitusriskienhallintapolitiikassa.

(Milj. euroa) Korkoriski	31.12.2011	31.12.2010
Markkinakorkojen 1 % -yksikön nousun vaikutus:
Korkotuottoihin	1,6	1,0
Korkokuluihin	-0,8	-0,5
Markkina-arvojen muutos Nettovaikutus korkotuottoihin	1,2	0,2
ja -kuluihin	2,0	0,8

Raision korkoaseman herkkyys koronmuutoksille saadaan laskemalla paljonko koko korkokäyrän yhtä suuri, yhden prosenttiyksikön suuruinen muutos muuttaa nettokorkokuluja ja -tuottoja. Tarkastelussa huomioidaan Raision korolliset sijoitukset sekä velat. Korkosijoitusten pääpaino on tilikautena ollut juoksuajaltaan lyhytaikaisissa sijoituksissa. Rahoitusvelkojen korot on sidottu 3-6 kuukauden vaihtuvaan euribor-viitekorkoon tai 6 kuukauden vaihtuvaan Englannin punnan libor-korkoon. TyEL-lainat maksettiin ennenaikaisesti kokonaisuudessaan pois. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2011 Raision korkoherkkyys 1 prosenttiyksikön suuruiselle koronnousulle oli noin 2,0 miljoonaa euroa ( 0,8 milj. euroa) ja koronlaskulle noin 0,4 miljoonaa euroa (- 0,8 milj. euroa). Jos korkotaso tilinpäätöshetkellä 31.12.2011 olisi ollut 1 prosenttiyksikköä korkeampi, vaikutus Raision tulokseen verojen jälkeen olisi 1,5 miljoonaa euroa (0,6 milj. euroa). Jos taas korkotaso tilinpäätöshetkellä 31.12.2011 olisi ollut 1 prosenttiyksikköä matalampi, vaikutus Raision tulokseen verojen jälkeen olisi 0,3 miljoonaa euroa (–0,6 milj. euroa).

Valuuttariski

Raisio suojautuu valuuttamääräisten saamisten ja velkojen, taseen ulkopuolisten osto- ja myyntisopimusten sekä osittain myös budjetoitujen kassavirtojen aiheuttamaa kurssiriskiä vastaan. Valuuttariskin hallintaan käytetään valuuttatermiinejä, jotka ovat harvoin yhtäjaksoisesti avoinna yli 12 kuukautta.

Konsernin valuuttariskipolitiikassa on määritelty enimmäismäärä kannettavalle, avoimelle nettopositiolle, joka koostuu konserniyhtiöiden valuuttariskiä synnyttävistä kaupallisista ja rahoituksellisista eristä sekä niitä suojaavista johdannaisista. Valuuttariskiä syntyy Englannin punta-, Venäjän rupla-, Ruotsin kruunu- ja Yhdysvaltain dollarimääräisistä eristä.

Konsernin valuuttariski 31.12.2011 oli 0,0 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa), jos muut valuutat heikkenevät 5 prosenttia euroon verrattuna ja sen vaikutus Raision tulokseen verojen jälkeen olisi 0,0 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa). Tilinpäätöshetkellä oli avoimena nimellisarvoltaan 65,8 milj. euroa 1–12 kuukauden GBP-, RUB-, SEK- ja USD-valuuttatermiinejä. Konserniyhtiöiden muita kotivaluuttoja kuin euroa vastaan avoinna olevat valuuttapositiot eivät ole mainittavia.

(Milj. euroa) Valuuttariskit 31.12.2011 Valuuttariskit 31.12.2010

	Valuuttariski, nettoasema				Valuuttariski, nettoasema
GBP	RUB	SEK	USD	GBP	RUB	SEK	USD
0,0	-0,4	0,1	-0,5	0,5	-0,2	0,0	-0,2
			5 %:n heikentyminen valuutassa euroa vastaan:
GBP	RUB	SEK	USD	GBP	RUB	SEK	USD
0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0

JOHDANNAISET

(Milj. euroa) Johdannaisten nimellisarvot	31.12.2011	31.12.2010
Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa	3,3	30,8
Korkojohdannaiset, rahavirransuojaus	52,8	0,0
Valuuttajohdannaiset,
ei suojauslaskentaa	65,8	58,2

Rahavirran suojaukseen käytetty korkojohdannainen erääntyy tasaerin viiden vuoden kuluessa. Muut korko- ja valuuttajohdannaiset erääntyvät alle vuoden kuluessa.

PÄ ÄOMAN HALLI NTA

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on vahvan pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella. Konsernin oma pääoma oli vuoden 2011 lopussa 332,9 milj. euroa (324,0 milj. euroa) ja omavaraisuusaste oli 60,2 % (67,6 %). Omavaraisuusastetta laskettaessa oma pääoma jaetaan taseen loppusummalla, josta on vähennetty saadut ennakot.

	31.12.2011	31.12.2010
Oma pääoma, milj. euroa	332,9	324,0
Taseen loppusumma, milj. euroa	561,8	487,2
Omavaraisuusaste	60,2 %	67,6 %

28. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Taulukossa esitetään kunkin erän kirjanpitoarvot ja käyvät arvot. Kirjanpitoarvot vastaavat konsernitaseen arvoja. Alla on esitetty konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista.

(Milj. euroa)	Liitetieto	Kirjanpitoarvo 2011	Käypä arvo 2011	Kirjanpitoarvo 2010	Käypä arvo 2010
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat *)	13	2,4	2,4	2,5	2,5
Lainasaamiset	14	3,0	3,0	2,8	2,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	16	61,4	61,4	54,5	54,5
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset *)	17	121,1	121,1	131,4	131,4
Rahavarat	18	19,4	19,4	18,9	18,9
Johdannaiset *)	17	0,4	0,4	0,5	0,5
Rahoitusvelat
Kauppahintavelka*)	24	20,5	20,5	17,5	17,5
Pankkilainat	24	92,7	93,0	5,6	5,6
Eläkelainat	24	0,0	0,0	42,9	43,1
Muut lainat	24	2,3	2,3	1,0	1,0
Rahoitusleasingvelat	24	0,2	0,2	0,2	0,3
Ostovelat ja muut velat	26	74,2	74,2	83,6	83,6
Johdannaiset *)	25	4,5	4,5	0,1	0,1

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:

Osake- ja rahoitusarvopaperisijoitukset

Myytävissä olevat julkisesti noteerattavat osakkeet arvostetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n noteeraamin tilinpäätöspäivän ostokursseihin. Osa noteeraamattomista osakesijoituksista on kirjattu käypään arvoon soveltamalla esimerkiksi viimeaikaisia riippumattomien tahojen välisiä kauppoja. Mikäli arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista, eikä käypä arvo ole ollutluotettavasti saatavilla, myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoonsa. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat ovat jälkimarkkinakelpoisia ja niiden arvostuksessa on käytetty tilinpäätöspäivän markkinahintoja tai sopimuksen pituutta vastaavia markkinakorkoja.

Johdannaiset

Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän julkisesti noteerattuja markkinahintoja.

Lainasaamiset, lainat ja rahoitusleasingvelat Lainasaamisten ja rahoituslainojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, joka vastaa kyseisissä sopimuksissa määritettyjä korkoja vastaavia markkinakorkoja.Rahoitusleasingvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, joka vastaa samanlaisten leasingsopimusten korkoa.

Ostovelat ja muut velat tai myyntisaamiset ja muut saamiset

Ostovelkojen ja muiden velkojen tai myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen tai saamisten maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon

arvostetuista rahoitusvaroista ja veloista

Käypään arvostetuista rahoitusvaroista ja veloista *) kaikki muut kuuluvat tasolle 1, koska ne perustuvat samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla paitsi myytävissä olevat rahoitusvarat ja kauppahintavelka, jotka kuuluvat tasolle 3, koska niiden käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

TÄSMÄYTYSLASKEMA TASON 3 MUKAAN KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUISTA RAHOITUSVAROISTA JA RAHOITUSVELOISTA

(Milj. euroa)
	Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat			Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavat rahoitusvelat Kauppahintavelka
	31.12.2011	31.12.2010	31.12.2011	31.12.2010
Tilikauden alussa	2,5	0,6	17,5
Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyneet				17,0
Voitot ja tappiot
Tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja kuluissa			2,7	0,3
Muun laajan tuloksen erissä	-0,2	1,9	0,3	0,2
Ostot	0,0	0,1
Myynnit	0,0	0,0
Tilikauden lopussa	2,4	2,5	20,5	17,5

(Milj. euroa)	2011	2010
Konserni vuokralle ottajana: Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa Yhtä vuotta pidemmän ja enintään	0,5	0,5
viiden vuoden kuluttua	1,6	1,2
Viittä vuotta pidemmän ajan kuluttua	7,2	7,4
Yhteensä	9,3	9,1

Vuoden 2011 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 4,8 milj. euroa (vuonna 2010 4,2 milj. euroa)

31. LÄHIPIIRITIEDOT

Konsernin tytär-, yhteis- ja osakkuusyritykset

	Konsernin omistus osuus, %	Emoyhtiön omistus osuus, %		Konsernin omistus osuus, %	Emoyhtiön omistus osuus, %
			Raisio Eesti AS, Viro	100,00
TYTÄRYRITYKSET			SIA Raisio Latvija, Latvia	100,00
Brändit
Anytime Food and Drink Limited, Englanti	100,00		UAB Raisio Lietuva, Liettua	100,00
Big Bear Group Limited, Englanti	100,00		OOO Raisio Nutrition, Venäjä	100,00
Bright Foods Limited, Englanti	100,00		Raisio Sp. z o.o., Puola	100,00
Cabin Confectionery Limited, Englanti	100,00		Raisio Staest US Inc., Yhdysvallat	100,00
Carlshamn Mejeri Produktion AB, Ruotsi	100,00		Raisio Sverige AB, Ruotsi	100,00
			Raisio UK Limited, Englanti	78,73	78,73
Chartnatural Limited, Englanti	100,00		TOV Raisio Ukraina, Ukraina	100,00
Dormen Foods Limited, Englanti	100,00		Ravintoraisio Oy, Raisio	100,00	100,00
OOO Ecomilk, Venäjä FDS Informal Foods Limited t/a Snacks	100,00		Shepherd Boy Limited, Englanti	100,00
Unlimited, Englanti	100,00		Skinny Candy Limited, Englanti	50,00
F. Fravigar Limited, Englanti	100,00		ZAO Zolotaya Melnitsa, Venäjä	74,90
Food and Drink Solutions Limited,			Raisioagro
Englanti	100,00		Proteinoil Oy, Raisio	100,00	100,00
Fox's Confectionery Limited, Englanti	100,00		Raisioagro Oy, Raisio	100,00	100,00
Glisten Limited, Englanti	100,00	92,47
The Glisten Confectionery Company			Muu toiminta
Limited, Englanti	100,00		Raisio Finance NV, Belgia	100,00	99,99
Glisten Finance Limited, Englanti	100,00		Raision Konsernipalvelut Oy, Raisio	100,00	100,00
Glisten Snacks Limited, Englanti	100,00		Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy, Raisio	100,00	50,00
Halo Foods Limited, Englanti	100,00		Reso Management Oy, Raisio	0,00	0,00
Health Bars Limited, Englanti	100,00
Holgates Nutritional Foods Limited,			YHTEISYRITYKSET
Englanti	100,00		Brändit
Honey Monster Foods Limited, Englanti	100,00		Ateriamestarit Oy, Turku	50,00
Jester Food Products Limited, Englanti	100,00
The Lindum Snack Company Limited,			OSAKKUUSYRITYKSET
Englanti	100,00		Raisioagro
Lyme Regis Fine Foods Limited, Englanti	100,00		Vihervakka Oy, Pöytyä	38,50	38,50
Nimbus Foods Limited, Englanti	100,00
Nutti-Bite Limited, Englanti	100,00
The Original Welsh Pantry Company
Limited, Englanti	100,00

29. MUUT VUOKRASOPIMUKSET 30. VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

(Milj. euroa)	2011	2010	(Milj. euroa)	2011	2010
Konserni vuokralle ottajana: Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:			Vakuudeksi annettu omaisuus: Omasta puolesta annetut vakuudet Vastuusitoumukset osakkuusyhtiöiden puolesta
Yhden vuoden kuluessa	0,5	0,5	Takaukset	0,0	0,0
Yhtä vuotta pidemmän ja enintään viiden vuoden kuluttua Viittä vuotta pidemmän ajan kuluttua	1,6 7,2	1,2 7,4	Muut vastuut Muut taloudelliset vastuut	13,8	7,0
Yhteensä	9,3	9,1	Sitoutuminen investointimaksuihin
Konserni on vuokrannut autoja, tuotantotiloja ja maa-alueita.			Tilinpäätöshetkellä voimassa olleet sitoumukset investointimaksuihin	0,4	0,5

(Milj. euroa)	2011	2010
Liiketoimet lähipiirin kanssa:
Myynti osakkuus- ja yhteisyrityksille	10,7	10,8
Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	0,1	0,2
Myynti johtoon kuuluville avainhen
kilöille	0,2	0,0
Ostot johtoon kuuluvilta avainhenkilöiltä	0,8	0,8
Pitkäaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	0,0	0,1
Lyhytaikaiset saamiset osakkuus- ja
yhteisyrityksiltä	1,0	1,2
Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille	0,1	0,1
Myynnit osakkuus- ja yhteisyrityksille
tapahtuvat käypään markkinahintaan.
Johdon työsuhde-etuudet:
Palkat ja palkkiot	2,5	2,9
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut
korvaukset	0,0	0,0
Osakeperusteiset maksut	0,0	1,8
Yhteensä	2,5	4,7
Hallintoneuvoston jäsenet:	0,0	0,0
Hallituksen jäsenet:	0,2	0,2
Toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä:
Matti Rihko	0,7	1,2
Muu johtoryhmä	1,6	3,2
Yhteensä	2,3	4,4

Eläke- ja muut etuudet:

Konsernin johtoon kuuluvilla henkilöillä on oikeus ja velvollisuus siirtyä eläkkeelle täytettyään 62 vuotta.

Toimitusjohtajan johtajasopimuksen irtisanomisaika on 6 kuukautta molemmin puolin. Mikäli yhtiö irtisanoo toimitusjohtajan, toimitusjohtajalla on oikeus irtisanomisajan palkan lisäksi korvaukseen, mikä määrältään vastaa hänen 12 kuukauden palkkaansa.

(Milj. euroa)	2011	2010
Lainat lähipiirille:
Johtoon kuuluville avainhenkilöille annetut lainat:
Tilikauden alussa Tilikauden aikana annetut lainat Kertyneet korot	0,9 0,0 0,0	0,0 0,9 0,0
Tilikauden lopussa	0,9	0,9
Laina annettu konsernin johtoryhmän jäsenelle Paul Simmondsille. Lainan korko on 3,25 %. Laina erääntyy maksettavaksi 30.8.2012. Lainalle ei ole annettu vakuutta.
Reso Management Oy:lle myönnetyt lainat:
Tilikauden alussa Tilikauden aikana myönnetty laina Saadut korot Kertyneet korot	10,6 0,0 0,2 0,2	0,0 10,4 0,0 0,2
Tilikauden lopussa	10,6	10,6
Lainan korko on 3,25 %.Laina maksetaan takaisin viimeistään 31.3.2014. Raisio Oyj:llä on oikeus vaatia ja saada pantiksi lainalla hankitut Raisio Oyj:n osakkeet.
Osakkuusyhtiöille myönnetyt lainat
Tilikauden alussa Lainojen takaisinmaksut Kertyneet korot Saadut korot	0,1 0,0 0,0 0,0	0,1 0,0 0,0 0,0
Tilikauden lopussa	0,1	0,1
Lainan korko on 2,94 %. Laina maksetaan takaisin viimeistään 1.10.2014. Lainalle ei ole annettu vakuutta.
Lähipiirille myönnetyt lainat yhteensä	11,6	11,6

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

(Milj. euroa)	2011	2010	2009
Tulos ja kannattavuus
Liikevaihto, milj. euroa 1)	552,6	423,6	350,0
muutos, %	30,5	21,0	-16,8
Kansainvälinen liikevaihto, milj.euroa 1)	239,0	175,3	105,2
% liikevaihdosta	43,3	41,4	30,1
Käyttökate, milj. euroa 1)	47,7	34,3	32,6
% liikevaihdosta	8,6	8,1	9,3
Poistot ja arvonalennukset, milj. euroa 1)	17,0	15,1	16,2
Liiketulos, milj. euroa 1)	30,7	19,2	16,4
% liikevaihdosta	5,6	4,5	4,7
Tulos ennen veroja 1)	27,0	17,4	15,9
% liikevaihdosta	4,9	4,1	4,5
Oman pääoman tuotto, % 1)	6,5	3,8	3,7
Sijoitetun pääoman tuotto, % 1)	7,3	5,0	5,3
Rahoitus ja taloudellinen asema
Oma pääoma, milj. euroa	332,9	324,0	322,0
Korollinen rahoitusvelka, milj. euroa	115,7	67,2	62,8
Korollinen nettorahoitusvelka, milj. euroa	-24,8	-72,9	-150,2
Taseen loppusumma, milj. euroa	561,8	487,2	444,2
Omavaraisuusaste, %	60,2	67,6	73,4
Nettovelkaantumisaste, % Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	-7,5 50,0	-22,5 23,0	-46,6 51,5
Muut tunnusluvut
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 1)	71,2	48,5	9,2
% liikevaihdosta	12,9	11,4	2,6
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa 1)	6,8	5,9	5,7
% liikevaihdosta	1,2	1,4	1,6
Henkilökunnan määrä, keskimäärin 1)	1 454	1 086	600

1) Tunnusluvut esitetty jatkuvien toimintojen osalta

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2011	2010	2009
Tulos per osake, jatkuvat toiminnot, euroa 1)	0,14	0,08	0,07
Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa 1)	0,32	0,15	0,33
Oma pääoma per osake, euroa 1)	2,13	2,06	2,06
Osinko per osake, euroa	0,11 2)	0,10	0,09
Osinko per tulos, %	79,3	125,8	126,2
Efektiivinen osinkotuotto, %
Vaihto-osakkeet	4,6	3,6	3,4
Kantaosakkeet	4,6	3,6	3,3
P/E-luku
Vaihto-osakkeet	17,2	35,3	37,3
Kantaosakkeet	17,2	35,1	38,1
Oikaistu keskikurssi, euroa
Vaihto-osakkeet	2,45	2,75	2,06
Kantaosakkeet	2,49	2,76	2,04
Oikaistu alin kurssi, euroa
Vaihto-osakkeet	1,52	2,38	1,43
Kantaosakkeet	1,60	2,35	1,49
Oikaistu ylin kurssi, euroa
Vaihto-osakkeet	2,84	3,00	2,72
Kantaosakkeet	2,91	3,00	2,78
Oikaistu kurssi 31.12., euroa
Vaihto-osakkeet	2,39	2,81	2,66
Kantaosakkeet	2,39	2,79	2,72
Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. euroa 1)
Vaihto-osakkeet	291,0	344,1	324,2
Kantaosakkeet	81,4	95,0	93,2
Yhteensä	372,3	439,1	417,4
Osakkeiden vaihto, milj. euroa
Vaihto-osakkeet Kantaosakkeet	73,7 2,1	109,1 3,1	73,8 2,3
Yhteensä	75,8	112,2	76,1
Vaihdettu määrä
Vaihto-osakkeet, 1 000 kpl	30 050	39 674	35 873
% kokonaismäärästä	23,0	30,3	27,5
Kantaosakkeet, 1 000 kpl	831	1 106	1 114
% kokonaismäärästä	2,4	3,2	3,2
Osakkeiden keskimääräinen oikaistu lukumäärä, 1 000 kpl 1)
Vaihto-osakkeet	122 283	122 226	121 666
Kantaosakkeet Yhteensä	34 052 156 334	34 217 156 443	34 268 155 934
Osakkeiden oikaistu lukumäärä 31.12., 1 000 kpl 1)
Vaihto-osakkeet	121 746	122 461	121 894
Kantaosakkeet	34 047	34 054	34 250
Yhteensä	155 793	156 515	156 145

1) Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia omia osakkeita eikä Reso Management Oy:n hallussa olevia Raisio Oyj:n osakkeita. 2) Hallituksen ehdotuksen mukaisesti 0,11 euroa osakkeelta

Taloudellisen kehityksen tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto % (ROE)	Tulos ennen veroja - tuloverot*
	Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto %, (ROI)	Tulos ennen veroja + rahoituskulut*	x 100
	Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat
	(keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste %	Oma pääoma	x 100
	Taseen loppusumma - saadut ennakot
Korolliset nettorahoitusvelat	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat ja käypään arvoon
	tulosvaikutteisesti kirjattavat likvidit rahoitusvarat
Nettovelkaantumisaste %	Korolliset nettorahoitusvelat
	Oma pääoma	x 100

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos per osake*	Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
	Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä**
Liiketoiminnan rahavirta per osake	Liiketoiminnan rahavirta
	Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma per osake	Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.***
Osinko per osake	Tilikaudelta jaettu osinko
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko per tulos %*	Osakekohtainen osinko
	Osakekohtainen tulos	x 100
Efektiivinen osinkotuotto %	Osakeantioikaistu osinko osaketta kohti
	Osakeantioikaistu, tilikauden viimeinen kaupantekokurssi	x 100
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) *	Osakeantioikaistu, tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
	Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo	Osakeantioikaistu, tilikauden viimeinen kaupantekokurssi x osakkeiden lukumäärä 31.12. ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita***

* Tunnuslukujen laskennassa on käytetty jatkuvien toimintojen tulosta

** Ei sisällä osakkeita, joihin liittyy mahdollinen palautusvelvollisuus eikä Reso Management Oy:n hallussa olevia omia osakkeita

*** Ei sisällä Reso Management Oy:n hallussa olevia osakkeita

Osakkeet ja omistajat

Raisio Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Raision markkina-arvo vuoden 2011 lopussa oli 394,7 miljoonaa euroa. Osakkeiden kokonaisvaihto ylsi lähes 75,8 miljoonaan euroon. Vaihto-osakkeen päätöskurssi 31.12.2011 oli 2,39 euroa ja kantaosakkeen 2,39 euroa. Hallitus esittää 0,11 euron osingon maksamista kevään 2012 yhtiökokoukselle.

Osakepääoma ja osakelajit

Raisio Oyj:n täysin maksettu osakepääoma on 27 776 072,91 euroa, joka 31.12.2011 jakaantui 34 255 057 kantaosakkeeseen (sarja K) ja 130 893 973 vaihto-osakkeeseen (sarja V). Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Kantaosakkeiden osuus osakekannasta oli 20,7 % ja äänimäärästä 84,0 % ja vaihtoosakkeiden vastaavasti 79,3 % ja 16,0 % (31.12.2011). Yhtiön vähimmäispääoma on 25 000 000 euroa ja enimmäispääoma 100 000 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakepääoma ei ole muuttunut vuoden 2011 aikana. Yhtiön liikkeeseen laskemia osakkeeseen oikeuttavia arvopapereita ei ole.

Raisio Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä (jäljempänä: Pörssi) toimialaluokassa päivittäistavarat ja alatoimialana pakatut ruuat ja lihat (1.2.2012 lukien toimiala: kulutustavarat ja alatoimialaluokka: elintarvikkeet). Vaihto-osakkeet noteerataan keskisuurten yhtiöiden ryhmässä ja kantaosakkeet Pre-listalla. Vaihto-osakkeen pörssitunnus on RAIVV ja ISIN-koodi FI 0009002943 sekä kantaosakkeen vastaavasti RAIKV ja FI 0009800395. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Vaihto-osakkeilla ja kantaosakkeilla on samat oikeudet yhtiön pääomaan ja voitonjakoon. Kantaosake tuottaa yhtiökokouksessa 20 ääntä ja vaihto-osake yhden äänen. Yhtiökokouksessa kenenkään osakkeenomistajan osakkeilla ei saa äänestää suuremmalla kuin kymmenesosalla siellä edustettujen osakkeiden tuottamasta yhteenlasketusta äänimäärästä.

Kantaosakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan hallituksen suostumus. Suostumus tarvitaan siinäkin tapauksessa, että luovutuksensaajalla jo on hänelle rekisteröityjä kantaosakkeita. Suostumus on annettava, jos osakkeen saaja on maanviljelystä päätoimisesti harjoittava luonnollinen henkilö. Mikäli suostumusta ei anneta, hallituksen on muunnettava luovutettu kantaosake vaihto-osakkeeksi.

Hallitus voi myös pyynnöstä muuntaa kantaosakkeita vaihto-osakkeiksi sekä pyynnöstä antaa ennakkotiedon siitä, tullaanko hakijalle antamaan suostumus kantaosakkeiden hankintaan vai ei. Vuoden 2011 aikana ei kantaosakkeita muunnettu vaihto-osakkeiksi.

Arvo-osuusjärjestelmässä kantaosakkeet, joiden osalta suostumuskäsittely on kesken tai joille ei ole haettu suostumusta, ovat ns. odotusluettelossa kunnes ne joko myönnetyn suostumuksen perusteella kirjataan osakasluetteloon kantaosakkeina tai luovutetaan edelleen tai on muunnettu vaihto-osakkeiksi. Odotusluettelossa oli 6,3 miljoonaa kantaosaketta 31.12.2011.

Omistusrakenne

Raisio Oyj:llä oli vuoden 2011 lopussa 36 366 rekisteröityä osakkeenomistajaa (36 174).

Ulkomaalaisten omistus yhtiön osakekannasta oli vuonna 2011 ylimmillään 12,0 prosenttia, alimmillaan 9,8 prosenttia ja sen lopussa 9,8 prosenttia (31.12.2010: 12,2 %).

Arvo-osuusjärjestelmään on siirtämättä 0,3 prosenttia vaihto-osakkeista ja 1,8 prosenttia kantaosakkeista.

Omat osakkeet

Raisio Oyj:n hallussa oli tilikauden 2011 päättyessä 4 665 029 vaihto-osaketta ja 208 511 kantaosaketta, jotka on hankittu vuosina 2005 - 2009 ja 2011 yhtiökokouksilta saatujen hankkimisvaltuuksien nojalla. Johdon omistusyhtiö Reso Management Oy, jossa Raisio Oyj:llä sopimusten perusteella katsotaan olevan määräysvalta ja joka siten on arvioitu tytäryhteisöksi, omistaa 4 482 740 vaihto-osaketta. Raisio Oyj:n ja Reso Management Oy:n hallussa olevien vaihto-osakkeiden määrä on 7,0 prosenttia vaihto-osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä ja kantaosakkeiden vastaavasti 0,6 prosenttia; yhteensä näiden omistus vastaa 5,7 prosenttia koko osakekannasta ja 1,6 prosenttia sen tuottamasta äänimäärästä.

Muilla konserniin kuuluvilla yhtiöillä ei ole Raisio Oyj:n osakkeita. Yhtiölle tai sen tytäryhteisölle kuuluvalla osakkeella ei voi osallistua yhtiökokoukseen.

Raisio Oyj:llä ja sen tytäryhteisöillä ei ole eikä tilikauden aikana ole ollut pantiksi otettuja omia osakkeita.

Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö s.r. omistaa 150 510 kappaletta kantaosakkeita, mikä on 0,44 prosenttia kantaosakkeista ja niiden tuottamista äänistä ja vastaavasti 0,09 prosenttia koko osakekannasta ja 0,37 prosenttia sen tuottamasta äänimäärästä. Säätiöllä ei ole eikä ole ollut Raisio Oyj:n osakkeita panttina.

Osakepääoman rakenne 31.12.2011
	Osakkeiden lukumäärä, kpl	Osuus osakkeista, %	Osuus äänistä, %
Vaihto-osakkeet	130 893 973	79,3	16,0
Kantaosakkeet	34 255 057	20,7	84,0
Yhteensä	165 149 030	100,0	100,0

Johdon osakkeenomistus

Yhtiön hallituksen jäsenet, hallintoneuvoston jäsenet ja toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt ja säätiöt omistivat 31.12.2011 kantaosakkeita 1 391 090 kappaletta ja vaihto-osakkeita 4 837 121 kappaletta. Tämä on yhteensä 3,8 prosenttia kaikista osakkeista ja 4,0 prosenttia kokonaisäänimäärästä.

Osakassopimukset

Yhtiön hallituksen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia.

Liputusilmoitukset

Vuoden 2011 aikana yhtiölle ei tehty arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:ssä tarkoitettuja ilmoituksia omistusmuutoksista.

Kaupankäynti Pörssissä Raision osakkeilla 2011

V-osakkeen ylin hinta oli 2,84 euroa, alin 1,52 euroa ja keskikurssi 2,45 euroa. Vuoden lopussa V-osakkeen hinta oli 2,39 euroa. V-osakkeita vaihdettiin yhteensä 30,0 miljoonaa kappaletta (39,7 milj. kpl vuonna 2010) eli noin 23 prosenttia V-osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 73,7 miljoonaa euroa (109,1 milj. euroa).

K-osakkeen ylin hinta oli 2,91 euroa, alin 1,60 euroa ja keskikurssi 2,49 euroa. Vuoden lopussa K-osakkeen hinta oli 2,39 euroa. K-osakkeen vaihto oli 0,8 miljoonaa osaketta (1,1 milj. kpl) ja vaihdon arvo oli 2,1 miljoonaa euroa (3,1 milj. euroa).

Osakekannan markkina-arvo oli vuoden 2011 lopussa 394,7 miljoonaa euroa (463,4 milj. euroa) ja ilman yhtiön hallussa olevia osakkeita 383,1 miljoonaa euroa (451,7 milj. euroa).

Osinkopolitiikka ja osinko

Raision tavoitteena on tuottaa lisäarvoa kaikille osakkeenomistajilleen kehittämällä liiketoimintaansa ja parantamalla sen kannattavuutta sekä noudattamalla pitkäjänteistä osinkopolitiikkaa. Tavoitteena on jakaa vuosittain osinkona puolet jatkuvasta liiketoiminnasta syntyvästä osakekohtaisesta tuloksesta edellyttäen, ettei osingonmaksu vaaranna yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista.

Kevään 2011 varsinainen yhtiökokous päätti 0,10 euron määräisen osingon maksamisesta osakkeelta ja tämä osinko maksettiin 5.4.2011; ei kuitenkaan yhtiön hallussa olleille osakkeille. Hallitus esittää kevään 2012 varsinaiselle yhtiökokoukselle 0,11 euron suuruisen osingon maksamista kultakin osakkeelta. Osingonjaon täsmäytyspäivä on 3.4.2012 ja osingon maksupäivä 12.4.2012.

Omien osakkeiden hankinnat ja luovutukset

Hallituksella on vuoden 2011 yhtiökokouksen myöntämä valtuus hankkia enintään 6 000 000 vaihto-osaketta ja 1 500 000 kantaosaketta Pörssin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa 24.9.2012 asti ja sen nojalla hankittavissa olevien omien osakkeiden määrä on 4,5 prosenttia osakekannasta ja 4,4 prosenttia osakekannan tuottamasta äänimäärästä.

Osakkeet voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa sekä osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Hallitus on oikeutettu hankkimaan omia osakkeita muussa kuin osakelajien mukaisessa suhteessa ja päättämään osakkeiden hankkimisjärjestyksestä. Koska hankinta toteutetaan ostamalla osakkeita julkisessa kaupankäynnissä, osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa.

Hallitus päätti 1.7.2011 sillä olevan valtuuden nojalla hankkia enintään 4 000 000 vaihto-osaketta ja enintään 1 000 000 kantaosaketta. Osakkeiden hankinta aloitettiin 11.7.2011 ja se toteutetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä ja se jatkuu kunnes em. määrät on hankittu tai toisin ilmoitetaan.

Tilikauden aikana on hankittu 730 201 vaihto-osaketta ja 7 216 kantaosaketta, mikä vastaa 0,56 % kaikista vaihtoosakkeista ja niiden tuottamista äänistä ja 0,02 % kaikista kantaosakkeista ja niiden tuottamista äänistä. Koko osakekannasta näin hankitut osakkeet ovat 0,45 % ja ne vastaavat 0,11 % osakekannan tuottamasta äänimäärästä. Kauden aikana hankituista vaihto-osakkeista on maksettu 1 717 000 euron ja kantaosakkeista 16 926 euron rahavastike.

Koska kaikki omat osakkeet on hankittu julkisessa kaupankäynnissä, yhtiön tiedossa ei ole paljonko niistä mahdollisesti on hankittu yhtiön lähipiiriin kuuluvilta.

Kertomusvuonna on luovutettu 15 060 kappaletta vaihtoosakkeita hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille osana heille tehtäviensä hoitamisesta suoritettavaa palkkiota yhtiökokouksen 2011 tekemän päätöksen perusteella. Hallituksen palkkiona luovutettujen vaihto-osakkeiden arvo luovutushetkellä oli yhteensä 35 432 euroa.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella luovutettuja vaihtoosakkeita palautettiin yhtiölle tilikauden aikana 5 000 kappaletta järjestelmän ehtojen mukaisesti työ- tai toimisuhteen päättymisen myötä. Näiden osakkeiden arvo palautushetkellä oli 13 180 euroa.

Osakeantivaltuus

Vuoden 2011 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista luovuttamalla kaikki yhtiön hallussa olevat ja mahdollisesti hankittavat omat osakkeet, yhteensä enintään 11 651 183 osaketta, joista enintään 1 701 295 voi olla kantaosakkeita sekä antamalla maksua vastaan yhteensä enintään 20 000 000 uutta vaihto-osaketta.

Valtuuden nojalla luovutettavissa ja yhtiön hallussa 31.12.2011 olevien omien osakkeiden määrä on 2,95 prosenttia osakekannasta ja 1,08 prosenttia osakekannan tuottamasta äänimäärästä. Valtuuden nojalla liikkeeseen laskettavissa olevien uusien osakkeiden määrä puolestaan on 12,1 prosenttia osakekannasta ja 2,45 prosenttia sen tuottamasta äänimäärästä.

Hallitus on valtuutettu päättämään siitä, kenelle ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan ja uusia osakkeita annetaan.

Hallitus voi päättää omien osakkeiden luovuttamisesta ja uusien osakkeiden antamisesta muutoin kuin siinä suhteessa,

jossa osakkeenomistajilla on etuoikeus yhtiön osakkeisiin, jos poikkeamiseen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Yhtiön pääomarakenteen kehittämistä, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamista tai toteuttamista sekä osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamista voidaan pitää yhtiön kannalta painavana taloudellisena syynä.

Hallitus voi päättää omien osakkeiden luovuttamisesta myös NASDAQ OMX Helsinki Oy:n (Pörssi) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä varojen hankkimiseksi investointien ja mahdollisten yritysostojen rahoittamiseen.

Osakkeet voidaan luovuttaa myös muuta kuin rahavastiketta vastaan, kuittausta vastaan tai muutoin tietyin ehdoin.

Osakeantivaltuutukset ovat voimassa enintään 24.3.2016 asti.

Hallitus ei katsauskauden aikana ole käyttänyt osakeantivaltuuttaan.

Osakeyhtiölain nojalla hallituksella on myös oikeus mitätöidä kaikki yhtiön hallussa olevat omat osakkeet. Osakkeita ei ole mitätöity tilikauden aikana.

Kurssikehitys, kantaosake

Keskikurssi

Kurssikehitys, vaihto-osake

Raision V-osake OMX Helsinki GI

Hallintomalli

Yhtiökokous ja yhtiön johto

Yhtiökokous on ylin yhtiön asioista päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous kokoontuu vuosittain huhtikuun loppuun mennessä päättämään sille kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta ja osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten sekä tilintarkastajien valinnasta ja heidän palkkioistaan. Ylimääräisiä yhtiökokouksia voidaan pitää asioiden niin vaatiessa.

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi alkaa valinnan tehneen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy lähinnä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa sekä antaa yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta.

Yhtiön hallintoneuvoston jäsenet, joita on vähintään 15 ja enintään 25, valitsee henkilöstöryhmien edustajia lukuun ottamatta yhtiökokous toimikaudeksi, joka alkaa valinnan tekevästä yhtiökokouksesta ja päättyy kolmannen valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kolmannes jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Hallintoneuvostoon kuuluu myös kolme Raision Suomessa toimivan henkilöstön muodostamien henkilöstöryhmien valitsemaa edustajaa, joiden toimikausi on noin kolme vuotta.

Niin hallituksen kuin hallintoneuvoston jäsenten valinnan suorittava orgaani voi milloin tahansa tehdä uuden valintapäätöksen ja jäsenen tai kaikkien jäsenten tehtävä voi siten päättyä myös kesken toimikauden.

Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä sen asettamien tavoitteiden mukaisesti (yleistoimivalta) sekä vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajan nimittää ja vapauttaa tehtävistään hallitus. Toimitusjohtaja valitaan tehtäväänsä toistaiseksi.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Pääsääntöisesti yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää, että muutosehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Yhtiöjärjestyksen 6., 7., 8., 9. ja 18. pykälien muuttamiseksi tarvitaan kuitenkin kahdessa peräkkäisessä vähintään 20 päivän väliajalla pidetyssä yhtiökokouksessa kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista tehty päätös. Tietyissä asioissa osakeyhtiölaki edellyttää osakelajikohtaista äänestystä ja osakkeenomistajan suostumusta.

Yhtiöjärjestyksen muutokset 2011

Kevään 2011 varsinainen yhtiökokous hyväksyi yhtiöjärjestyksen mukaisessa toisessa käsittelyssä hallituksen ehdotuksen yhtiöjärjestyksen 9 pykälän 3. momentin muuttamisesta kuulumaan seuraavasti: "Yhtiökokouksessa kenenkään osakkeenomistajan osakkeilla ei saa äänestää suuremmalla kuin kymmenesosalla siellä edustettujen osakkeiden tuottamasta yhteenlasketusta äänimäärästä."

Edelleen, yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen yhtiöjärjestyksen 17 pykälän 3. momentin poistamisesta, mikä merkitsee sitä, että vastedes tilintarkastajan ja varatilintarkastajan toimikausi alkaa valinnan tehneen yhtiökokouksen päättymisestä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiöjärjestyksen muutokset on merkitty kaupparekisteriin huhtikuussa 2011 ja ne ovat siten tulleet voimaan.

Omistajat 31.12.2011	%
Kotitaloudet	54,6
Ulkomaiset omistajat 2)	9,8
Yritykset 3)	12,2
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1)	6,7
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	5,9
Julkisyhteisöt	6,4
Odotusluettelolla ja yhteistilillä	4,4

1) ilman hallintarekisteröityjä

2) sisältää hallintarekisteröidyt

3) sisältää yhtiön omistamat omat osakkeet

Osakkeenomistajat
25 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2011 osakasluettelon mukaan
	Sarja K, kpl	Sarja V, kpl	Yhteensä, kpl	%	Ääniä, kpl	%
Reso Management Oy		4 482 740	4 482 740	2,71	4 482 740	0,55
Niemistö Kari		4 120 000	4 120 000	2,49	4 120 000	0,50
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.	3 733 980	199 000	3 932 980	2,38	74 878 600	9,18
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma		2 799 500	2 799 500	1,70	2 799 500	0,34
Sijoitusrahasto OP-Suomi Arvo		2 425 000	2 425 000	1,47	2 425 000	0,30
Skagen Global Verdipapirfond		2 300 000	2 300 000	1,39	2 300 000	0,28
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		2 235 245	2 235 245	1,35	2 235 245	0,27
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas		1 988 444	1 988 444	1,20	1 988 444	0,24
Sijoitusrahasto OP-Delta		1 550 000	1 550 000	0,94	1 550 000	0,19
Valtion Eläkerahasto		1 300 000	1 300 000	0,79	1 300 000	0,16
Relander Harald		1 283 500	1 283 500	0,78	1 283 500	0,16
Sijoitusrahasto Evli Suomi Osake		1 276 227	1 276 227	0,77	1 276 227	0,16
Sijoitusrahasto Aktia Capital		1 265 475	1 265 475	0,77	1 265 475	0,16
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake		1 258 850	1 258 850	0,76	1 258 850	0,15
Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia		1 015 000	1 015 000	0,61	1 015 000	0,12
Sijoitusrahasto Säästöpankki Kotimaa		1 011 863	1 011 863	0,61	1 011 863	0,12
Maa- ja Vesitekniikan Tuki r.y.		1 000 000	1 000 000	0,61	1 000 000	0,12
Etra Invest Oy Ab		1 000 000	1 000 000	0,61	1 000 000	0,12
Brotherus Ilkka	42 540	784 500	827 040	0,50	1 635 300	0,20
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera		818 400	818 400	0,50	818 400	0,10
Skagen Global II Verdipapirfond		783 100	783 100	0,47	783 100	0,10
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund r.f.	772 500		772 500	0,47	15 450 000	1,89
Sijoitusrahasto OP-Suomi Pienyhtiöt		750 000	750 000	0,45	750 000	0,09
Langh Hans	654 480		654 480	0,40	13 089 600	1,60
Laakkonen Mikko		626 823	626 823	0,38	626 823	0,08

Ulkomaalaisten omistuksessa hallintarekisteröidyt mukaan lukien oli 31.12.2011 yhteensä 16 227 391 osaketta, joka on 9,8 % koko osakemäärästä ja 12,4 % vaihto-osakkeista.

Yhtiön omassa omistuksessa oli yhteensä 4 873 540 osaketta, joka on 3,0 % koko osakemäärästä.

Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2011
		Vaihto-osakkeet			Kantaosakkeet
Osakkeita	Omistajia		Osakkeita		Omistajia		Osakkeita
kpl	kpl	%	kpl	%	kpl	%	kpl	%
1–1 000	22 184	65,1	10 471 833	8,0	3 496	57,8	1 243 516	3,6
1 001–5 000	9 344	27,4	22 482 183	17,2	1 633	27,0	3 916 803	11,4
5 001–10 000	1 585	4,7	11 839 350	9,0	463	7,6	3 316 244	9,7
10 001–25 000	668	2,0	10 574 038	8,1	321	5,3	5 005 640	14,6
25 001–50 000	152	0,4	5 459 398	4,2	88	1,5	2 848 007	8,3
50 001–	144	0,4	69 717 651	53,3	46	0,8	10 974 076	32,1
odotusluettelossa			0	0,0			6 336 291	18,5
yhteistilillä			181 070	0,1			614 480	1,8
erityistileillä			168 450	0,1			0	0,0
yhteensä	34 077	100,0	130 893 973	100,0	6 047	100,0	34 255 057	100,0

Raisio Oyj:llä oli rekisteröityjä osakkeenomistajia 31.12.2011 yhteensä 36 366

Emoyhtiön tuloslaskelma

(Milj. euroa)	Liitetieto	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
LIIKEVAIHTO		2,03	1,71
Liiketoiminnan muut tuotot		0,00	0,00
Materiaalit ja palvelut	1	-0,05	-0,05
Henkilöstökulut	2	-1,45	-1,63
Poistot ja arvonalentumiset	3	-0,04	-0,04
Liiketoiminnan muut kulut	4	-6,67	-4,36
LIIKETULOS		-6,18	-4,37
Rahoitustuotot ja -kulut	5	0,94	-0,29
TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ		-5,24	-4,65
Satunnaiset erät	6	11,00	11,80
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSIIRTOJA JA VEROJA		5,76	7,14
Tilinpäätössiirrot	7	0,00	0,00
Tuloverot	8	-2,01	-1,80
TILIKAUDEN TULOS		3,74	5,35

Emoyhtiön tase

(Milj. euroa)	Liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9	0,02	0,03
Aineelliset hyödykkeet	9	0,37	0,41
Osuudet saman konsernin yrityksistä	10	249,51	169,72
Muut sijoitukset	10	48,97	40,48
		298,87	210,63
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	11	0,03	0,01
Pitkäaikaiset saamiset	12	0,00	0,15
Lyhytaikaiset saamiset	12	24,43	22,32
Rahoitusarvopaperit	13	120,52	130,78
Rahat ja pankkisaamiset		20,91	17,26
		165,89	170,52
VASTAAVAA YHTEENSÄ		464,76	381,15
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA	14
Osakepääoma		27,78	27,78
Ylikurssirahasto		2,91	2,91
Vararahasto		88,59	88,59
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		10,62	10,62
Edellisten tilikausien tulos		175,27	187,69
Tilikauden tulos		3,74	5,35
VIERAS PÄÄOMA		308,91	322,93
Pitkäaikainen vieras pääoma	15	76,25	19,75
Lyhytaikainen vieras pääoma	16	79,60	38,47
		155,85	58,22
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		464,76	381,15

Emoyhtiön rahoituslaskelma

(Milj. euroa)	2011	2010
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut:	-5,24	-4,65
Suunitelman mukaiset poistot	0,04	0,04
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	1,70	-0,46
Muut tuotot ja kulut, joihin ei sisälly maksua	0,04	1,99
Rahoitustuotot ja -kulut	-2,64	0,74
Muut oikaisut	1,92	0,01
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-4,18	-2,33
Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-), vähennys (+)	-3,92	-4,07
Vaihto-omaisuuden lisäys (-), vähennys (+)	-0,01	0,00
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+), vähennys (-)	2,39	-0,86
Käyttöpääoman muutos	-1,54	-4,93
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-5,72	-7,25
Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista	-2,93	-2,08
Saadut osingot	0,02	0,02
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	6,26	4,10
Maksetut välittömät verot	-0,54	0,00
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA	-2,91	-5,21
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	0,00	0,00
Investoinnit konserniyhtiöosakkeisiin	-96,35	-65,79
Luovutustulot konserniyhtiöosakkeista	14,65	0,00
Sijoitukset arvopapereihin	0,00	-25,00
Luovutustulot arvopapereista	10,06	22,39
Myönnetyt lainat	-24,37	-1,02
Lainasaamisten takaisinmaksut	15,81	15,92
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA	-80,21	-53,50
Rahavirta investointien jälkeen	-83,12	-58,71
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+), vähennys (-)	64,49	-6,91
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+), vähennys (-)	27,82	-32,20
Lainasaamisten lisäys (-), vähennys (+)	0,15	0,00
Saadut ja maksetut konserniavustukset	11,80	14,71
Omien osakkeiden hankinta	-1,74	0,00
Omien osakkeiden luovutus	0,00	0,18
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-16,00	-13,97
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA	86,52	-38,20
Rahavarojen muutos	3,40	-96,90
Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa	138,03 141,44	234,94 138,03

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomessa voimassa olevia kirjanpito- ja osakeyhtiölain säännöksiä. Tilinpäätös on laadittu euroissa.

Pysyvien vastaavien arvostaminen

Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Poistoajat ovat:

• • rakennukset ja rakennelmat 10–25 vuotta
• • koneet ja laitteet 4–10 vuotta
• • aineettomat oikeudet 5–10 vuotta
• • muut pitkävaikutteiset menot 5–20 vuotta.

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle kolme vuotta, sekä pienhankinnat (alle 850 euroa) on kirjattu kokonaisuudessaan kuluksi.

Myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntituottoa kirjanpitoarvoon, ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Hankintameno määritetään painotetulla keskimääräisellä kustannuksella.

Saatavien ja velkojen arvostaminen

Saatavat on arvostettu hankintamenoonsa tai hankintamenoa alempaan todennäköiseen arvoonsa. Velat on arvostettu nimellisarvoonsa.

Rahoitusarvopaperien arvostaminen

Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoonsa.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilöstön lakisääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöissä. Yhtiön toimitusjohtajalla on oikeus ja velvollisuus siirtyä eläkkeelle täytettyään 62 vuotta.

Varaukset

Varaukset kirjataan, kun yhtiöllä on tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luetettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollisuus saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun yhtiö on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Liikevaihto

Liikevaihtona esitetään tuotemyynnin lisäksi tuotot emoyhtiön konserniyhtiöille tuottamasta palvelutoiminnasta.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina ovat esitetty omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät säännölliset tuotot kuten vuokrat.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot ja kulut koostuvat saaduista ja annetuista konserniavustuksista.

Tuloverot

Yhtiön tuloslaskelman verot sisältävät verotettavan tuloksen perusteella lasketut tilikauden verot sekä aikaisempien tilikausien verot. Tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään täysimääräisenä taseessa, eikä niihin sisältyvää verovelkaa ole käsitelty velkana. Laskennallisia veroja ei ole kirjattu.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivänä noteerattujen keskikurssien mukaan. Toteutuneet kurssierot samoin kuin saamisten ja velkojen arvostamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on käsitelty myyntien ja ostojen oikaisuerinä ja rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot on esitetty rahoituksen tuotoissa ja kuluissa.

Johdannaissopimukset

Riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti yhtiö käyttää johdannaisia valuutta- ja korkoriskeiltä suojautumiseen. Valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan valuuttamääräisiä saamisia ja velkoja ja niistä syntyvät kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konsernin korollisista lainoista ja saamisista koostuvan salkun korkoriskiä pienennetään tekemällä koronvaihtosopimuksia. Sopimusten jaksotettu korko kirjataan rahoitustuottoihin tai rahoituskuluihin oikaisemaan alla olevasta laina- ja saamissalkusta aiheutuvia korkokuluja/-tuottoja. Sopimusten käypää arvoa ei ole kirjattu.

Omat osakkeet

Omien osakkeiden hankinta siihen liittyvine menoineen on esitetty yhtiön tilinpäätöksessä voittovarojen vähennyksenä. Omien osakkeiden luovutukset on esitetty voittovarojen lisäyksenä lukuun ottamatta suunnatussa osakeannissa luovutettuja omia osakkeita, joiden merkintähinta on merkitty sijoitetun vapaan oma pääoman rahastoon ja joiden hankintameno esitetään edelleen voittovaroissa.

Johdon kannustinjärjestelmä

Johdon pitkäaikaiseen osakeperusteiseen kannustinjärjestelmään liittyvät kulut kirjataan ansaintajakson kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen.

Rahoituslaskelma

Tilikauden aikaiset rahavirrat esitetään jaoteltuina liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoihin.

Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen.

Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot

(Milj. euroa)	2011	2010
1. MATERIAALIT JA PALVELUT
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	0,06	0,05
Varaston muutos	-0,01	0,00
Yhteensä	0,05	0,05
2. HENKILÖSTÖKULUT
Palkat ja palkkiot	1,18	1,14
Eläkekulut	0,17	0,21
Muut henkilöstökulut	0,10	0,28
Yhteensä	1,45	1,63
JOHDON PALKAT JA PALKKIOT
Toimitusjohtaja	0,72	1,25
Hallituksen jäsenet	0,18	0,23
Hallintoneuvosto	0,04	0,03
EMOYHTIÖN PALVELUKSESSA
OLI TILIKAUDEN AIKANA KESKIMÄÄRIN
Toimihenkilöt	2	2

(Milj. euroa)	2011	2010
LÄHIPIIRIVASTUUT
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset
Emoyhtiön toimitusjohtajalla on oikeus ja velvollisuus siirtyä eläkkeelle täytet tyään 62 vuotta.
3. POISTOT JA ARVONALENNUKSET
Suunnitelman mukaiset poistot	0,04	0,04
4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Tilintarkastajan palkkiot:
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastus	0,07	0,06
Todistukset ja lausunnot	0,02	0,01
Muut palvelut	0,00	0,08
Yhteensä	0,10	0,16
5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Osinkotuotot
Omistusyhteysyrityksiltä	0,02	0,02
Yhteensä	0,02	0,02
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	1,28	1,61
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
yhteensä	1,29	1,62
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	0,55	0,24
Muilta	2,38	2,08
Yhteensä	2,94	2,32
Rahoitustuotot yhteensä	4,23	3,95
Kurssierot
Saman konsernin yritykset Muut	2,25 -1,45	0,42 -0,35
Yhteensä	0,81	0,08
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-0,69	-0,24
Muille	-3,40	-4,08
Yhteensä	-4,10	-4,31
Rahoituskulut yhteensä	-3,29	-4,23
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	0,94	-0,29

(Milj. euroa)	2011	2010
6. SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
Satunnaiset tuotot
Saadut konserniavustukset	11,86	12,83
Yhteensä	11,86	12,83
Satunnaiset kulut
Annetut konserniavustukset	-0,86	-1,03
Yhteensä	-0,86	-1,03
Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä	11,00	11,80

(Milj. euroa)	2011	2010
7. TILINPÄÄTÖSSIIRROT
Suunnitelman mukaisten ja verotuk sessa tehtyjen poistojen erotus	0,00	0,00
8. TULOVEROT
Tuloverot satunnaisista eristä	-2,86	-3,07
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	0,85	1,27
Verot aikaisemmilta tilikausilta	0,00	0,00
Yhteensä	-2,01	-1,80

Emoyhtiön taseen liitetiedot

9. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2011

(Milj. euroa)	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikutt. menot	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,25	0,37	0,62
Lisäykset 1.1.-31.12.	0,00		0,00
Vähennykset 1.1.-31.12.			0,00
Siirrot erien välillä			0,00
Hankintameno 31.12.	0,25	0,37	0,63
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	0,22	0,37	0,59
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,00		0,00
Tilikauden poisto	0,00	0,00	0,01
Kertyneet poistot 31.12.	0,23	0,37	0,60
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	0,02	0,00	0,02
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	0,02	0,01	0,03

9. AINEELLISET HYÖDYKKEET 2011

(Milj. euroa)	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,70	0,26	0,26	1,24
Lisäykset 1.1.-31.12.				0,00
Vähennykset 1.1.-31.12.				0,01
Siirrot erien välillä				0,00
Hankintameno 31.12.	0,70	0,26	0,26	1,23
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	0,61	0,21		0,82
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0,00		0,00
Tilikauden poisto	0,03	0,01		0,03
Kertyneet poistot 31.12.	0,64	0,22	0,00	0,86
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	0,07	0,04	0,26	0,37
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	0,09	0,05	0,26	0,41
Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo
31.12.2011		0,00

31.12.2010 0,00

10. SIJOITUKSET 2011

(Milj. euroa)	Konserni yritysten osakkeet	Omistus yhteysyritys osakkeet	Muut osakkeet	Saamiset konserni yritykset	Muut saamiset	Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.	169,72	0,03	0,03	39,55	0,87	210,20
Lisäykset 1.1.-31.12.	96,35			25,24		121,59
Vähennykset 1.1.-31.12.	16,57			15,88	0,87	33,32
Hankintameno 31.12.	249,51	0,03	0,03	48,91	0,00	298,47
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	249,51	0,03	0,03	48,91	0,00	298,47
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	169,72	0,03	0,03	39,55	0,87	210,20

OSAKKEET JA OSUUDET 2011

	Konsernin omistus osuus, %	Emoyhtiön omistus osuus, %
KONSERNIYRITYKSET
Proteinoil Oy, Raisio	100,00	100,00
Raisio Finance NV, Belgia	100,00	99,99
Raision Konsernipalvelut Oy, Raisio	100,00	100,00
Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy, Raisio	100,00	50,00
Raisio UK Limited, Englanti	78,73	78,73
Glisten Limited, Englanti	100,00	92,47
Ravintoraisio Oy, Raisio	100,00	100,00
Raisioargro Oy, Raisio	100,00	100,00
Reso Management Oy, Raisio
OSAKKUUSYRITYKSET
Vihervakka Oy, Pöytyä	38,50	38,50

11. VAIHTO-OMAISUUS

(Milj. euroa)	2011	2010
Aineet ja tarvikkeet	0,02	0,01
Valmiit tuotteet/tavarat	0,01	0,01
	0,03	0,01

12. SAAMISET

(Milj. euroa)	2011	2010
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	0,00	0,00
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	0,00	0,15
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	0,00	0,00
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	0,08	0,01
Lainasaamiset	4,40	7,10
Muut saamiset	11,89	12,87
Siirtosaamiset	6,96	0,41
	23,35	20,39
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset	0,00	0,00
Muut saamiset	0,05	1,30
Siirtosaamiset	1,04	0,62
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	24,43	22,32

Siirtosaamisiin sisältyy liiketoimintaan liittyvien kulujen ja tuottojen sekä rahoituserien jaksotuksia.

13. RAHOITUSARVOPAPERIT

(Milj. euroa)	2011	2010
Jälleenhankintahinta	121,14	131,39
Kirjanpitoarvo	120,52	130,78
Erotus	0,62	0,61

14. OMA PÄÄOMA

(Milj. euroa)	2011	2010
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	27,78	27,78
Osakepääoma 31.12.	27,78	27,78
Ylikurssirahasto 1.1.	2,91	2,91
Ylikurssirahasto 31.12.	2,91	2,91
Vararahasto 1.1.	88,59	88,59
Vararahasto 31.12.	88,59	88,59
Sidottu oma pääoma yhteensä	119,27	119,27
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. Lisäys, suunnattu maksullinen osakeanti	10,62 0,00	0,00 10,62
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	10,62	10,62
Voittovarat 1.1.	193,04	199,52
Osingonjako	-16,10	-14,05
Nostamattomat osingot	0,04	0,24
Omien osakkeiden luovutus	0,04	1,99
Omien osakkeiden hankinta	-1,74	0,00
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	175,27	187,69
Tilikauden tulos	3,74	5,35
Vapaa oma pääoma yhteensä	189,64	203,66
Oma pääoma yhteensä	308,91	322,93
Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	189,64	203,66

Yhtiön osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:

	2011		2010
	kpl	1 000 euroa	kpl	1 000 euroa
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake)	34 255 057	5 761	34 255 057	5 761
Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake)	130 893 973	22 015	130 893 973	22 015
Yhteensä	165 149 030	27 776	165 149 030	27 776

Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet:

	2011		2010
	kpl	Hankintameno 1 000 euroa	kpl	Hankintameno 1 000 euroa
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake)	208 511	406	201 295	389
Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake)	4 665 029	18 070	3 949 888	16 381
Yhteensä	4 873 540	18 476	4 151 183	16 770

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden todennäköinen luovutushinta tilinpäätöshetkellä oli 11,6 milj. euroa (vuonna 2010 luovutushinta oli 11,7 milj. euroa).

15. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.

16. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

(Milj. euroa)	2011	2010
Lainat rahoituslaitoksilta	76,25	3,33
Eläkelainat	0,00	16,42
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	76,25	19,75
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Eläkelainat	0,00	0,00
Yhteensä	0,00	0,00

17. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

(Milj. euroa)	2011	2010
Lainat rahoituslaitoksilta	20,43	8,13
Eläkelainat	0,00	4,69
Ostovelat	0,09	0,07
Velat samaan konserniin kuuluville
yrityksille
Ostovelat	0,00	0,00
Muut velat	53,64	23,98
Siirtovelat	0,27	0,13
	53,91	24,11
Muut velat	0,48	0,38
Siirtovelat	4,69	1,09
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	79,60	38,47
Siirtovelkoihin sisältyy liiketoimin
nan kulujen, rahoituserien ja verojen jaksotuksia.
Korottomat velat
Lyhytaikaiset	6,39	2,70

Emoyhtiön muut liitetiedot

18. AN N ETUT VAKUU DET, VASTUUSITOUMU KSET JA MUUT VASTUUT

(Milj. euroa)	2011	2010
TASEESEEN SISÄLTYMÄTTÖMÄT VASTUUSITOUMUKSET JA VASTUUT: Leasingvastuut
Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät Alkaneella tilikaudella maksettavat	0,00	0,00
Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastus ehtoihin liittyviä vastuita.
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta Takaukset	37,54	61,98

19. JOHDANNAISSOPIMUKSET:

(Milj. euroa)	2011	2010
Johdannaissopimuksia käytetään yhtiössä suojaustarkoitukseen. Alempana ilmoitetut johdannaissopi musten kohde-etuuden arvot kuvaavat suojaustoimien laajuutta. Johdannaissopimusten käyvät arvot kertovat minkälainen tulos johdannais aseman sulkemisesta olisi syntynyt tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla.
Valuuttatermiinit: Käypä arvo Kohde-etuuden arvo	2,25 65,80	0,26 58,19
Valuuttatermiinien kohde-etuuden arvona on ilmoitettu avointen termiinisopimusten summa muutet tuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssilla.
Koronvaihtosopimukset: Käypä arvo Kohde-etuuden arvo	-1,82 56,16	0,09 26,67
Koronvaihtosopimusten kohde-etuuden arvona on ilmoitettu avointen sopimusten nimellismäärä.

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat taseen 31.12.2011 mukaan ovat 189.640.006,90 euroa.

Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön voittovaroista jaetaan osinkoa 0,11 euroa osaketta kohden

yhteensä	18 166 393,30 euroa
ja että voittovaratilille jätetään	171 473 613,60 euroa
Yhteensä	189 640 006,90 euroa

Osinkoa ei kuitenkaan makseta niille osakkeille, jotka ovat yhtiön hallussa osingonjaon täsmäytyspäivänä 3.4.2012.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu osingonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Raisiossa 14. helmikuuta 2012

Simo Palokangas	Michael Ramm-Schmidt
Anssi Aapola	Pirkko Rantanen-Kervinen
Erkki Haavisto	Matti Rihko
Matti Perkonoja	toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Raisio Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Raisio Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Raisiossa 14. helmikuuta 2012

Johan Kronberg	Kalle Laaksonen
KHT	KHT

Hallintoneuvoston lausunto

Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa perehtynyt tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen sekä tilintarkastuskertomukseen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2011.

Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista ja yhtyy hallituksen ehdotukseen voittovarojen käytöstä.

Raisiossa 5. maaliskuuta 2012

Hallintoneuvoston puolesta Michael Hornborg puheenjohtaja

Raisio Oyj • Raisionkaari 55,PL 101, 21201 Raisio Puh. (02) 443 2111 • Faksi (02) 443 2315 Y-tunnus 0664032-4 • Kotipaikka Raisio

www.raisio.com http://vuosikertomus2011.raisio.com