Raisio Oyj — Annual Report 2010

Mar 3, 2011

Tilinpäätös

Sisällys

Hallituksen toimintakertomus	2
Konsernin tuloslaskelma	10
Konsernin tase	11
Oman pääoman muutokset
31.12.2010 päättyneellä tilikaudella	12
Konsernin rahavirtalaskelma	13
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	14
Konsernin liitetiedot	23
Konsernin taloudellista
kehitystä kuvaavat tunnusluvut	48
Osakekohtaiset tunnusluvut	49
Tunnuslukujen laskentakaavat	50
Osakkeet ja omistajat	51
Emoyhtiön tuloslaskelma	56
Emoyhtiön tase	57
Emoyhtiön rahoituslaskelma	58
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	59
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot	60
Emoyhtiön taseen liitetiedot	62
Emoyhtiön muut liitetiedot	67
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä	68
Tilintarkastuskertomus	68
Hallintoneuvoston lausunto	68

Hallituksen toimintakertomus

Raision toimintaympäristö

Raisio siirtyi onnistuneiden käänne- ja kannattavuusjaksojen jälkeen kasvujaksoon, mikä käytännössä tarkoittaa yritysostoja ja orgaanista kasvua nykyisillä markkina-alueilla sekä laajentumista uusille markkina-alueille ja uusiin tuotekategorioihin. Raision tavoitteena on kasvaa Euroopan johtavaksi terveellisten välipalojen tarjoajaksi.

Raisio tekee aktiivisesti työtä yhtiöön strategisesti sopivien yritysostojen toteuttamiseksi. Vuonna 2010 työn alla oli kymmeniä kasvuhankkeita, joista 11 edettiin salassapitosopimuksen jälkeiseen selvitysvaiheeseen. Raisio toteutti viiden potentiaalisen ostokohteen syvällisen analyysin ja näistä kaksi johti yritysostoon, joista Big Bear Groupin osto toteutui katsauskauden jälkeen helmikuussa 2011. Huolellisesti harkituilla yritysostoilla varmistetaan liiketoimintojen kannattava kasvu ja tavoitteiden saavuttaminen pitkällä tähtäimellä sekä luodaan omistajille lisäarvoa.

Kasvujaksonsa aikana Raisio on toteuttanut kaksi yritysostoa Isossa-Britanniassa ja saanut tukevan jalansijan maan aamiais- ja välipalamarkkinasta sekä makeismarkkinasta. Toteutuneet yritysostot tukevat yhtiön strategian toteutumista. Raisio jatkaa kasvujakson toteuttamista suunnitelmiensa mukaisesti.

Käsissämme olevat kaksi globaalia haastetta, ilmastohaaste ja ruokahaaste, kytkeytyvät toisiinsa. Raision avain näiden haasteiden ratkaisemiseen on siirtyminen biotalouteen. Biotaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävästi. Ravinnon osalta biotalous tarkoittaa, että liikkuvan elämäntapamme myötä syömme ekologisemmin ja terveellisemmin, minkä takia on tärkeää pystyä mittaamaan tuotannon ekotehokkuutta luotettavasti ja ohjaamaan prosessia faktoilla. Raisio on kehittänyt mittarit viljelyn energiatehokkuuden mittaamiseen (EkoPlus), hiilijalanjäljen mittaamiseen (HiiliPlus) ja ravinnetaseen mittaamiseen (VesiPlus). Biotaloudessa toteutuu Raision strategian ydinajatus sekä brändit- että business to business -liiketoiminnoissa.

Raision liiketoimintastrategia perustuu terveellisiin ja ekologisiin välipaloihin, terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin sekä rehuratkaisuihin, jotka edistävät eläinten hyvinvointia

ja tuottavuutta, pienentävät ympäristövaikutuksia ja ovat taloudellisesti kannattavia. Ekologia on kilpailuetu kaikessa mitä teemme. Kuluttajien yhä suurempi valmius ja halu vaikuttaa kestävillä kulutusvalinnoillaan kasvaa nopeasti. Tästä syystä esimerkiksi tuotteiden hiilijalanjäljen kertovan tiedon merkitys korostuu.

Vuosi 2010 oli hyvä esimerkki siitä, että Raisio pystyi nopeasti sopeutumaan liiketoimintaympäristön muutoksiin kehittämällä uusia, biotaloutta tukevia ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja. Kun globaali ruokaketju tulevaisuudessa muuttuu, pystymme tarjoamaan ratkaisuja, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia. Raisio kasvaa ja kannattaa biotalouden ajan kynnyksellä.

Taloudellinen raportointi

Raisio-konserni raportoi tuloksensa jatkuvien toimintojen mukaisesti. Raportoitavat yksiköt ovat Brändit ja Business to Business. Brändit-yksikköön kuuluvat kansainväliset brändit (Benecol) ja paikalliset brändit. Länsi-Euroopan liiketoiminta on raportoitu osana paikallisia brändejä tilikauden toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Business to Business -yksikköön kuuluvat rehu-, mallas- ja rehuvalkuaisliiketoiminnat.

Liikevaihto

Raisio-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 443,0 miljoonaa euroa (375,9 milj. euroa vuonna 2009). Liikevaihto kasvoi 17,9 %:lla vertailukaudesta. Merkittävimmin liikevaihtoa kasvatti Glistenin liittäminen osaksi Raision tulosraportointia sekä pääbrändien hyvä myynnin kehitys kaikilla markkinaalueilla. Suomen ulkopuolisen liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 42,0 % (33,1 %) eli 186,2 miljoonaa euroa (124,4 milj. euroa).

Brändit-yksikön koko vuoden liikevaihto oli 236,4 miljoonaa euroa (177,6 milj. euroa), Business to Business -yksikön 208,3 miljoonaa euroa (205,6 milj. euroa) ja muiden toimintojen 0,9 miljoonaa euroa (0,9 milj. euroa).

Keskeiset tunnusluvut, tulos, jatkuvat toiminnot	10–12/2010	7–9/2010	4–6/2010	1–3/2010	2010	2009
Liikevaihto, milj. euroa	117,8	118,9	120,0	86,4	443,0	375,9
Liikevaihdon muutos, %	28,8	24,5	22,6	–5,2	17,9	–18,8
Liiketulos (EBIT), milj. euroa	3,0	6,1	6,0	4,3	19,4	20,5*
Liiketulos, %	2,6	5,1	5,0	5,0	4,4	5,5*
Poistot ja arvonalennukset , milj. euroa	4,1	4,2	4,2	3,5	15,9	17,0*
Käyttökate (EBITDA) , milj. euroa	7,1	10,2	10,2	7,8	35,3	37,5*
Nettorahoituskulut , milj. euroa	0,3	0,8	–2,9	–0,1	–1,9	–0,5*
Tulos/osake (EPS), euroa	0,01	0,03	0,01	0,02	0,08	0,09*
Tulos/osake (EPS), laimennettu, euroa	0,01	0,03	0,01	0,02	0,08	0,09*

* Ilman kertaluonteisia eriä

Tulos

Raision jatkuvien toimintojen liiketulos vuonna 2010 oli 19,4 miljoonaa euroa (20,5 milj. euroa ja kertaerien kanssa 19,5 milj. euroa ), mikä on 4,4 % (5,5 % ja kertaerien kanssa 5,2 %) liikevaihdosta. Yrityskauppahankkeiden kustannuksia kirjattiin tulosvaikutteisesti 3,5 miljoonaa euroa. Vertailuvuoden 2009 liiketulokseen on kirjattu kertaluonteisia kuluja 1,1 miljoonaa euroa toteutumattomasta yrityskauppahankkeesta sekä lahjoituksesta.

Brändit-yksikön liiketulos oli 20,0 miljoonaa euroa (20,5 milj. euroa), Business to Business -yksikön 2,1 miljoonaa euroa (3,0 milj. euroa) ja muiden toimintojen –2,8 miljoonaa euroa (–3,3 milj. euroa ja kertaerien kanssa –4,3 milj. euroa).

Liiketoiminnan poistot ja arvonalennukset, jotka on tuloslaskelmassa jaettu toiminnoille, olivat 15,9 miljoonaa euroa (17,0 milj. euroa).

Vuoden 2010 tulos ennen veroja oli 17,6 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa ja kertaerien kanssa 18,9 milj. euroa). Konsernin nettorahoituserät olivat –1,9 miljoonaa euroa (–0,5 milj. euroa ja kertaerien kanssa –0,6 milj. euroa). Konsernin jatkuvien toimintojen tulos verojen jälkeen oli 12,4 miljoonaa euroa (14,2 milj. euroa ja kertaerien kanssa 13,4 milj. euroa). Osakekohtainen tulos oli 0,08 euroa (0,09 euroa).

Tase ja rahavirta

Raision taseen loppusumma oli joulukuun lopussa 487,2 miljoonaa euroa (444,2 milj. euroa 31.12.2009). Oma pääoma oli 324,0 miljoonaa euroa (322,0 milj. euroa). Osakekohtainen oma pääoma oli vuoden lopussa 2,06 euroa (2,06 euroa).

Konsernin korolliset rahoitusvelat olivat joulukuun lopussa 67,2 miljoonaa euroa (62,8 milj. euroa). Korollinen nettorahoitusvelka oli –72,9 miljoonaa euroa (–150,2 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli 67,6 % (73,4 %) ja nettovelkaantumisaste –22,5 % (–46,6 %). Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,1 % (6,1 %).

Liiketoiminnan tuottama rahavirta tammi–joulukuussa oli 23,0 miljoonaa euroa (51,5 milj. euroa). Käyttöpääoma oli katsauskauden päättyessä 79,3 miljoonaa euroa (66,1 milj. euroa). Käyttöpääomaa nosti Business to Business -yksikön vilja- ja öljy-kasvien vertailuvuotta korkeampi varastomäärä, jolla turvattiin raaka-aineiden riittävyyttä.

Raisio Oyj maksoi vuonna 2010 osinkona 14,0 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Raisio investoi todelliseen tarpeeseen ja pyrkii hyödyntämään olemassa olevaa kapasiteettia ohjaamalla sitä tehokkaammin asiakastiedon pohjalta ja pitämään tehtaiden käyttöasteet korkeina. Viime vuosina konsernin bruttoinvestoinnit, pois lukien yritysostoihin liittyvät investoinnit, ovat vakiintuneet maltilliselle tasolle.

Raisio huomioi kestävän kehityksen tuotantoprosesseissaan. Tuotteiden elinkaariarviointi on avannut tien paitsi hiilijalanjälkien laskemiselle, myös mahdollistanut tarkan laskentatiedon avulla kehityskohteiden tuotantotehokkuuden arvioinnin uudella tavalla. Raisio on toteuttanut useita toimintaa tehostavia investointeja, joissa samalla toteutuu kustannustehokkuus ja ympäristöystävällisyys.

Konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2010 olivat 49,1 miljoonaa euroa (10,0 milj. euroa), mikä on 11,1 % (2,7 %) liikevaihdosta. Vuoden 2010 suurin investointi oli Glistenin osakkeiden osto. Raisio maksoi Glistenin osakekannasta 22,2 miljoonaa euroa sekä rahoitti Glistenillä rahoituslaitoksilta ostohetkellä olleiden luottojen takaisinmaksua 36,5 miljoonalla eurolla. Raisio on investoinut myös uusiin kuluttajaystävällisiin ja helppokäyttöisiin pakkauksiin uudistamalla pakkauslinjoja.

Brändit-yksikön bruttoinvestoinnit olivat 43,4 miljoonaa euroa (3,3 milj. euroa), Business to Business -yksikön 4,5 miljoonaa euroa (5,4 milj. euroa) ja muiden toimintojen 1,3 miljoonaa euroa (1,3 milj. euroa).

Keskeiset tunnusluvut, tase	31.12.2010	30.9.2010	30.6.2010	31.3.2010	31.12.2009
Omavaraisuusaste, %	67,6	69,0	68,6	70,5	73,4
Nettovelkaantumisaste, %	–22,5	–18,3	–10,8	–40,2	–46,6
Korollinen nettorahoitusvelka, milj. euroa	–72,9	–58,7	–34,1	–125,4	–150,2
Oma pääoma/osake, euroa	2,06	2,04	2,02	2,00	2,06
Osinko/osake, euroa	–	–	–	–	0,09
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	49,1**	48,6**	46,5**	1,5	10,0
Osake
Osakekannan markkina-arvo***, milj. euroa	439,1	470,7	425,3	435,2	417,4
Yritysarvo (EV), milj. euroa	356,1	397,0	363,7	280,0	257,1
EV/EBITDA	10,1	10,5	9,4	7,6	6,9

* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

** Sisältää Glistenin osakkeiden oston

***Ilman konsernin omistamia omia osakkeita

Tutkimus ja kehitys

Vuoden 2010 aikana julkaistiin kaksi merkittävää kasvistanoliesteritutkimusta, joiden mukaan nykysuositusta suuremmilla kasvistanoliesteriannoksilla kolesterolin aleneminen tehostuu. Vain Benecol-tuotteet sisältävät kasvistanoliesteriä. Benecol-liiketoiminta tekee laajasti tutkimusyhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

Raision elintarvikkeiden tuotekehityksen tärkeimmät painopistealueet ovat vilja- ja non-dairy -pohjaiset terveelliset välipalat. Yhtiön tavoitteena on tulevaisuuden kasvun varmistaminen uusilla, innovatiivisilla ja kuluttajien tarpeiden mukaisilla tuotteilla. Vuonna 2010 kehitettiin projektinhallintajärjestelmä, joka mahdollistaa paremman tuotekehityksen johtamisen hallinnan sekä tehokkaamman kuluttajalähtöisten tuotteiden kehittämisen.

Rehujen tuotekehitystyötä tehdään kotieläintuotannon kannattavuuden parantamiseksi, eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja kotieläintuotannon ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Rehuraisio panostaa jatkuvasti eläinten ravintoaineiden tarpeita selvittäviin tutkimuksiin. Raisio tarjoaa rehuasiakkailleen ekologisia vaihtoehtoja. Maltaiden tutkimus- ja kehitystyö painottuu asiakastarpeista lähtevään tuotekehitykseen.

Raisio-konsernin investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen olivat 6,3 miljoonaa euroa (6,1 milj. euroa) eli 1,4 % (1,6 %) liikevaihdosta. Brändit-yksikön tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat 5,0 miljoonaa euroa (4,9 milj. euroa) ja Business to Business -yksikön 1,4 miljoonaa euroa (1,2 milj. euroa).

Segmentti-informaatio

Brändit-yksikkö

Brändit-yksikön liikevaihto oli 236,4 miljoonaa euroa (177,6 milj. euroa). Paikallisten brändien liikevaihto oli 188,7 miljoonaa euroa (133,1 milj. euroa) ja kansainvälisten brändien 47,8 miljoonaa euroa (47,0 miljoonaa euroa). Brändit-yksikön osuus konsernin liikevaihdosta oli noin 53 %.

Brändit-yksikön liiketulos oli 20,0 miljoonaa euroa (20,5 milj. euroa), mikä on 8,5 % (11,5 %) liikevaihdosta. Ennakoidusti Raision pääbrändit vahvistuivat kaikilla markkina-alueilla.

Paikalliset brändit

Raision merkittäviä paikallisia pääbrändejä ovat muun muassa Elovena, Sunnuntai, Carlshamn, Nordic ja the Dormen.

Länsi-Euroopan toiminnoissa markkinatilanne Isossa-Britanniassa oli haastava promootiovetoisesta markkinasta johtuen. Promootiot ovat myynninedistämiskampanjoita ja esimerkiksi vähittäiskauppaketju Tescon valikoimasta yli neljännes myytiin promootioina ja vastaavasti Pringles-brändin myynnistä yli 90 % oli kampanjamyyntiä. Brändien kannalta ilmiön positiivinen puoli on ollut se, että private label -tuotteiden markkinaosuus UK:ssa on pienentynyt. Vuoden lopulla sääolosuhteet erityisesti Englannissa olivat hyvin hankalat. Lumimyrskyjen vuoksi moottoriteitä on jouduttu sulkemaan, toimitukset kauppaan ovat olleet poikki ja tehtaita on ollut kiinni. Joulukuu oli Englannissa vähittäiskaupalle sekä päivittäistavarateollisuudelle todella vaikea, mutta Raisio UK selvisi hyvin ja ainoastaan yksi tehtaista jouduttiin pitämään kiinni 30 tunnin ajan.

Pohjois-Euroopan toimintoihin kuuluvilla markkinoilla Suomessa ja Ruotsissa pääbrändien myyntivolyymit kasvoivat ja Raision asema useissa tuotesegmenteissä vahvistui edelleen. Raisio menestyi vuoden toisella puoliskolla viljaraakaaineiden hintojen noustessa vahvojen brändiensä ja nopean reagointikykynsä ansiosta. Hintojen nousu näkyi kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksena sekä edullisten tuotteiden myynnin vahvistumisena.

Elovena-tuotteiden erinomainen myynnin kehitys jatkui myös vuonna 2010 huippuvuoden 2009 siivittämänä. Erityisesti kasvoi terveellisten välipalojen, kuten Elovenavälipalajuomien ja -keksien myynti. Uutuuksina lanseerattiin Elovena-paahtopalat ja lusikoitavat välipalat. Elovenan tavoite olla terveellisten välipalojen ykkösbrändi Suomessa toteutui jo vuonna 2010. Lisäksi Elovena oli Markkinointi & Mainonta -lehden arvostetuimmat brändit 2010 tutkimuksessa Suomen toiseksi arvostetuin elintarvikebrändi.

Vuosi 2010 oli Elovenan 85-vuotisjuhlavuosi ja brändi näkyi kuluttajille vahvasti eri yhteyksissä. Elovena on jo neljän vuoden ajan tehnyt yhteistyötä Suomen Urheiluliiton (SUL) kanssa ja järjestänyt Elovena-voimapäiviä yli 100 koulun kanssa tavoittaen yli 100 000 oppilasta. Yhteistyön tavoitteena on ollut edistää koululaisten terveellisiä elämäntapoja välipalojen ja liikunnan avulla.

Vuonna 2010 Elovena-tuotteiden pakkausten käyttöominaisuuksia kehitettiin vastaamaan entistä paremmin kuluttajien tarpeita. Lisäksi hiilimittarin käyttöä laajennettiin ja jo kymmenissä Raision tuotteissa on hiilijalanjäljen kertova mittari.

Brändit-yksikön keskeiset tunnusluvut brändit-yksikön keskeiset tunnusluvut	10–12/2010	7–9/2010	4–6/2010	1–3/2010	2010	2009
Liikevaihto, milj. euroa	65,5	63,0	64,5	43,4	236,4	177,6
Kansainväliset brändit, milj. euroa	10,8	11,8	12,3	13,0	47,8	47,0
Paikalliset brändit, milj. euroa	54,7	51,3	52,3	30,4	188,7	133,1
Liiketulos, milj. euroa	2,9	6,5	5,8	4,8	20,0	20,5
Kertaerät, milj. euroa	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Liiketulos ilman kertaeriä, milj. euroa	2,9	6,5	5,8	4,8	20,0	20,5
Liiketulos, %	4,5	10,3	9,0	11,2	8,5	11,5
Investoinnit, milj. euroa	0,8	1,9	40,2	0,6	43,4	3,3
Nettovarallisuus, milj. euroa	143,6	144,4	144,3	70,1	143,6	69,6

Ruotsissa Carlshamn-brändillä myytävien non-dairy -tuotteiden myynti yli kaksinkertaistui vertailuvuodesta. Samalla Raision markkinaosuus Ruotsin non-dairy -tuotteiden markkinasta nousi 10 %:iin. Raisio vahvisti asemaansa markkinakakkosena soygurteissa eli maidottomissa, lusikoitavissa välipaloissa. Kahdessa vuodessa Raisio on onnistunut saavuttamaan 40 %:n osuuden soygurtien markkinasta. Ruotsalaiset kuluttajat ovat ottaneet hyvin vastaan Carlshamn-brändin uutuudet.

Itä-Euroopan toiminnoissa Venäjällä ja Ukrainassa Nordictuotteiden myynti ja volyymit kehittyivät hyvin huolimatta Venäjän hallituksen alkusyksyllä toteuttamasta kiellosta tarkistaa tuotteiden hintoja vastaamaan rajusti kohonneita raaka-ainekustannuksia. Haasteellisesta markkinatilanteesta huolimatta Raision liiketulos Venäjällä ja Ukrainassa oli voitollinen. Puolassa Benecol-juomien myynti kehittyi hyvin ja Elovena-tuotteiden valikoimaa laajennettiin. Puolassa keskitytään Benecol-tuotteiden myynnin sekä terveellisten välipalojen myynnin kasvattamiseen.

Kansainväliset brändit – Benecol

Benecolin liikevaihto oli vertailuvuoden tasolla eli 47,8 miljoonaa euroa (47,0 milj. euroa). Katsausvuonna kolesterolia alentavien terveysvaikutteisten Benecol-tuotteiden myynti ja volyymit kasvoivat Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Muilla markkina-alueilla Benecol-tuotteiden myynti oli vakaata ja vertailuvuoden tasolla. Eri markkinoiden välillä oli suuriakin vaihteluita.

Euroopan haastava taloustilanne näkyi monilla markkinoilla. Siitä huolimatta Benecol-tuotteiden myynti kasvoi Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Kreikassa ja Irlannissa. Markkinatilanne oli haastava Puolassa ja Portugalissa. Vuonna 2010 lanseerattiin Benecol-leipä Romanian markkinoilla. Benecoltuotteiden myynnin pääpaino on edelleen vahvasti Euroopassa. Maissa, joissa Benecol-tuotteet on vasta äskettäin lanseerattu, kuten Thaimaassa, Indonesiassa ja Kolumbiassa, myynti kasvoi kaksinumeroisin luvuin.

Raisio laajensi partnereilleen tarjottavaa palvelukonseptia ja jatkoi Benecol-brändin asiantuntijaroolin vahvistamista yhdessä partnereiden kanssa. Uudistettu Benecolin brändiilme ja siihen liittyvä turkoosi värimaailma tuovat entistä vahvemmin esiin Benecolin aseman kansainvälisenä asiantuntija-brändinä. Uusi ilme näkyy Benecol-tuotteissa ympäri maailman samanlaisena.

Tavoitteet

Vuonna 2011 tavoitteita ovat liikevaihdon kasvattaminen, kannattava kasvu sekä uusien, terveellisten ja ekologisten välipalojen tuominen markkinoille. Tavoite on sama kaikilla nykyisillä ja uusilla markkinoilla. Raaka-ainehintojen ja tuotehintojen volatiliteetti voi vaikuttaa kuluttajakysyntään ja sitä kautta myyntivolyymeihin ja liikevaihtoon.

Kasvu yritysostoin tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia mm. kansainvälisten brändien rakentamiseen sekä laajenemiseen uusiin tuotekategorioihin ja uusille markkinaalueille. Venäjällä, Ukrainassa ja Puolassa laajennetaan tuotevalikoimaa ja keskitytään kasvun tukemiseen.

Benecolissa tavoitteena on liiketoiminnan kasvattaminen maailmanlaajuisesti ja Benecolin asiantuntijaroolin vahvistaminen partnereiden kanssa. Raisio jatkaa neuvotteluja

maailmanlaajuisesti uusien potentiaalisten partnereiden kanssa laajentuakseen uusille ja kasvaville markkinoille erityisesti Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Uusin tieteellinen näyttö osoittaa, että kasvistanoliesterin käyttö nykysuosituksia suurempina päivittäisinä annoksina tehostaa entisestään sen kolesterolia alentavaa vaikutusta. Tämä vaikutus on todettu vain kasvistanoliesteriä sisältävillä Benecol-tuotteilla. Raisio hyödyntää uusinta tutkimustietoa osana Benecol-tuotteiden markkinointia.

Business to business -yksikkö

Business to Business -yksikön liikevaihto oli 208,3 miljoonaa euroa (205,6 milj. euroa). Maltaissa markkinatilanne jatkui haastavana loppuvuonna, koska viljaraaka-aineiden hinta nousi, mutta maltaan hinta pysyi maailmanmarkkinoilla matalana. Loppuvuonna Raisio aloitti rypsiöljytoimitukset Neste Oilille uusiutuvan dieselin raaka-aineeksi. Rehumarkkinalla vuosi 2010 oli monin tavoin poikkeuksellinen ja vuotta kuvasi epäjatkuvuus. Business to business -yksikön osuus konsernin liikevaihdosta oli noin 47 %.

Yksikön liiketulos oli 2,1 miljoonaa euroa (3,0 milj. euroa), mikä on 1,0 % (1,4 %) liikevaihdosta.

Raisio säilytti poikkeuksellisen hankalasta vuodesta huolimatta asemansa Suomen maatilarehujen ja kalanrehujen markkinoilla sekä kasvatti maatilarehujen vientiä Venäjälle. Raisio menetti markkinaosuutta lihasiipikarjan rehuissa uuden toimijan ja parin kilpailijan markkinoille tuoman GMO-rehun hintaedun seurauksena. Vastaavasti yhtiön asema sianrehuissa hieman vahvistui. Raision osuus Suomen rehumarkkinoista oli lähes 40 %.

Kalankasvatuksessa vuosi 2010 oli Suomen ja Venäjän pitkästä hellejaksosta johtuen poikkeuksellinen. Kalan tuotantovolyymit laskivat noin neljänneksen, sillä hellejaksojen aikana kalat lopettivat syömisen ja lämpö johti myös poikaskuolemiin.

Raisio laski rehujensa hiilijalanjäljen ja hyödyntää tietoja toimintansa kehittämisessä sekä ruokintasuunnitelmissa ja tuotekehityksessä. Ympäristönäkökulma on vahva osa kaikkea toimintaa.

Raision asema Suomen mallasmarkkinoilla vahvistui ja noin 2/3 Suomessa käytetyistä pilsnermaltaista tulee Raisiosta. Isot raaka-aineen hinnanvaihtelut ovat haaste koko olutketjussa ja hintojen noustessa panimot hakevat säästöjä myös maltaita korvaavilla uutelähteillä. Myös energiahintojen ja veden sekä muiden hyödykehintojen nousu ovat haaste mallasteollisuudelle. Mallastus elää murroskautta, sillä ala keskittyy yhä voimakkaammin niin panimoiden kuin mallastajienkin osalta.

Raisio ja Neste Oil sopivat syksyllä 2010 monivuotisesta yhteistyöstä Raision puristaman rypsiöljyn ylijäämän hyödyntämisessä Neste Oilin uusiutuvan dieselin raaka-aineena. Sopimuksen mukaan Neste Oil käyttää vuoden 2011 alusta alkaen kaiken Raision rehuvalkuaistuotannon sivutuotteena syntyvän rypsiöljyn, jolle ei ole markkinoita ruokaketjussa.

Ensimmäiset ympäristöystävälliset tekniset voiteluöljyt tuotiin markkinoille Lubria-brändillä. Tuotteet ovat laajasti pilottikäytössä.

Tavoitteet

Business to Business -yksikön tavoite on säilyttää vahva markkina-asema kotimarkkinoilla ja kannattavuuden selkeä parantaminen. Tavoitteena on myös lisätä tuotantopanoskauppaa rehuasiakkaille. Maltaiden ja erikoisrehujen osalta tavoitteena on viennin kasvattaminen.

Suomen kotieläintuotannossa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Kotimaan mallasmarkkinat ovat varsin vakaat, mutta erityisesti Venäjällä mallasmarkkinat ja vientimahdollisuudet voivat muuttua merkittävästikin viime vuoden heikon sadon seurauksena. Hintakilpailu jatkuu kireänä alan ylikapasiteetista johtuen.

Rypsiöljyn toimitussopimus Neste Oilin kanssa tuo varmuutta ja vakautta öljykasvien viljelyyn, puristamiseen ja rehuvalkuaisen tuotantoon. Rypsiöljyn liikennepolttoainekäytön lisäksi kiinnostuksen rypsiöljypohjaisiin teknisiin voiteluaineisiin ja muihin sovelluksiin arvioidaan vahvistuvan selkeästi ja tuotantoa voitaneen laajentaa pilottimittakaavasta. Rypsiöljyn ohessa selvitetään erilaisia mahdollisuuksia sivujakeena syntyvien bioenergialähteiden kaupalliseksi hyödyntämiseksi.

Viljamarkkinat

Vuonna 2010 viljaraaka-aineiden ja öljykasvien hinnat kipusivat lähes vuoden 2008 tasolle. Hintojen nousu alkoi Venäjän kesän kuivuudesta. Perinteisesti viljaa runsaasti maailman markkinoille vievien maiden epävarmuus sadosta sekä spekulatiivinen raha viljapörsseissä kuumensivat markkinat. Suomen viljasato oli selvästi keskimääräistä pienempi, mutta hyvien varastojen ansiosta kotimainen vilja kattoi kulutuksen. Raisio toi erikoisvehniä ja ruista, joita Suomesta ei saatu riittävästi.

Raision vuonna 2010 käyttämästä noin 800 miljoonasta kilosta biomassaa vajaa viidennes jalostettiin elintarvikkeiksi. Neljä viidesosaa käytettiin rehujen raaka-aineena, maltaan tuotannossa sekä rehuvalkuaisen ja rypsiöljyn valmistukseen.

Raision käyttämästä viljasta yli 95 % on suomalaista. Valtaosan käyttämästään viljasta Raisio hankkii sopimusviljelijöiltään. Raisio toteutti keväällä mittavan valtakunnallisen

Business to Business -yksikön keskeiset tunnusluvut	10–12/2010	7–9/2010	4–6/2010	1–3/2010	2010	2009
brändit-yksikön keskeiset tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa	53,0	56,3	55,6	43,3	208,3	205,6
Rehut, milj. euroa	47,7	46,8	48,4	38,1	180,8	176,1
Maltaat, milj. euroa	3,9	7,9	4,3	3,5	19,6	26,3
Muut, milj. euroa	1,2	1,9	3,1	1,8	8,0	3,6
Liiketulos, milj. euroa	0,7	0,0	1,3	0,1	2,1	3,0
Kertaerät, milj. euroa	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Liiketulos ilman kertaeriä, milj. euroa	0,7	0,0	1,3	0,1	2,1	3,0
Liiketulos, %	1,4	0,1	2,3	0,1	1,0	1,4
Investoinnit, milj. euroa	1,6	1,3	1,0	0,6	4,5	5,4
Nettovarallisuus, milj. euroa	84,0	87,6	99,7	87,7	84,0	79,2

kampanjan rypsin ja rapsin viljelyn lisäämiseksi. Kampanja oli onnistunut, sillä rypsin ja rapsin viljelypinta-ala kaksinkertaistui 80 000 hehtaarista 160 000 hehtaariin ja uusia rypsin viljelijöitä tuli runsaasti lisää. Suomen valkuaisomavaraisuus nousi noin 10 %:sta reiluun 20 %:iin.

Raisio haluaa kehittää edelleen sopimusviljelymallia hintojen tasaamiseen, saatavuuden varmistamiseen ja käyttöpääoman tehostamiseen. Raisio tarjoaa sopimusviljelijöilleen kustannustehokkaita viljelyratkaisuja hyvälaatuisen sadon tuottamiseen. Raisiolle raaka-aineiden jäljitettävyyden korostuminen on kilpailuetu, sillä tiedämme jo nyt, missä viljaraaka-aineemme on tuotettu. Lisäksi yhtiö tarjoaa sopimusviljelijöilleen työkaluja viljelyn ympäristövaikutusten pienentämiseen. Raisio laajensi markkinoimiensa lannoitteiden, kylvösiementen ja kasvinsuojeluaineiden tuotevalikoimaa.

Hallinto ja johto

Raision hallituksen jäsenmäärä vuonna 2010 oli viisi. Hallitukseen kuuluvat Simo Palokangas (puheenjohtaja), Michael Ramm-Schmidt (varapuheenjohtaja), Anssi Aapola, Erkki Haavisto ja Pirkko Rantanen-Kervinen 25.3.2010 alkaen. Satu Lähteenmäki toimi hallituksen jäsenenä 25.3.2010 asti. Kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Raision hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii MMM, maanviljelijä Michael Hornborg ja varapuheenjohtajana agronomi Holger Falck.

Henkilöstö

Raisio-konsernin jatkuvien toimintojen palveluksessa työskenteli vuoden lopussa 1 257 henkilöä (593 henkilöä 31.12.2009). Glistenin oston myötä henkilöstöstä 60,0 % (14,3 % 31.12.2009) työskentelee Suomen ulkopuolella. Brändit-yksikössä työskenteli vuoden 2010 lopussa yhteensä 958 henkilöä, Business to Business -yksikössä 240 ja palvelufunktioissa 59 henkilöä.

Raision palkat ja palkkiot jatkuvista toiminnoista vuonna 2010 olivat yhteensä 50,2 miljoonaa euroa (41,7 milj. euroa vuonna 2009 ja 46,3 milj. euroa vuonna 2008) henkilösivukuluineen.

Raisio raportoi laajemmin henkilöstöasioistaan vuosikertomuksen yritysvastuuosiossa.

Yritysvastuu

Raisio on sitoutunut kantamaan vastuun omasta toimintaympäristöstään, ympäristöasioistaan ja henkilöstöstään. Seuraamme säännöllisesti asettamiemme ympäristötavoitteiden toteutumista. Tavoitteenamme on toimintojen jatkuva parantaminen kestävän kehityksen linjausten mukaisesti ja mm. energian, veden ja jätteen määrän pienentäminen. Raisio raportoi ympäristövastuustaan vuosikertomuksen yritysvastuuosiossa ja noudattaa raportoinnissaan kansainvälistä, kestävän kehityksen GRI-ohjeistoa.

Raisio on mukana useissa projekteissa ja hankkeissa, joiden tavoitteena on ympäristön ja merien tilan parantaminen. Yhteistyökumppaneilleen ja sopimusviljelijöilleen Raisio tarjoaa monipuolisesti tietoa ja työkaluja, jotka mahdollistavat oman toiminnan ympäristövaikutusten mittaamisen ja pienentämisen.

Raisio on edelläkävijä ekologiassa myös kehittämiensä hiili- ja vesimerkkien myötä.

Raisio kehittää kuluttajien ja asiakkaiden tarpeisiin ekologisia, terveellisiä ja luonnonvaroja säästäen valmistettuja tuotteita sekä ratkaisuja. Yhtiön tiedossa ei ole merkittäviä taloudellisia ympäristöriskejä.

Muutokset konsernirakenteessa

Välipalatuotteita valmistavan Glisten plc:n osto toteutui huhtikuussa ja Glisten Ltd:n emoyhtiönä muodostama alakonserni liitettiin osaksi Raisio-konsernia 8.4.2010 Raisio Oyj:n tytäryhtiö Raisio UK Ltd:n kautta.

Kesäkuussa Raisio Oyj ja Ravintoraisio Oy perustivat Belgiaan Raisio Finance NV -nimisen yhtiön, jonka toimialana on konserniyhtiöiden rahoitus. Uuden tytäryhtiön osakekannan omistavat perustajayhtiöt.

Ravintoraisio Oy:n harjoittama rehuvalkuaisliiketoiminta eli rouheiden ja öljyjen valmistus ja kauppa yhtiöitettiin Proteinoil Oy:öön osittaisjakautumisella, joka tuli voimaan 31.12.2010.

Omat osakkeet ja osakeannit

Raisio Oyj:n hallussa oli katsauskauden päättyessä 3 949 888 vaihto-osaketta ja 201 295 kantaosaketta, jotka on hankittu vuosina 2005–2009 yhtiökokoukselta saatujen hankkimisvaltuuksien nojalla. Johdon omistusyhtiö Reso Management Oy, jossa Raisio Oyj:llä sopimusten perusteella katsotaan olevan määräysvalta ja joka siten on arvioitu tytäryhteisöksi, omistaa 4 482 740 vaihto-osaketta. Raisio Oyj:n ja Reso Management Oy:n hallussa olevien vaihto-osakkeiden määrä on 6,4 % vaihto-osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä ja kantaosakkeiden vastaavasti 0,6 %; yhteensä näiden omistus vastaa 5,2 % koko osakekannasta ja 1,5 % sen tuottamasta äänimäärästä. Raisio Oyj:llä ja sen tytäryhteisöillä ei ole eikä tilikauden aikana ole ollut pantiksi otettuja omia osakkeita. Koska kaikki omat osakkeet on hankittu julkisessa kaupankäynnissä, yhtiön tiedossa ei ole paljonko niistä mahdollisesti on hankittu yhtiön lähipiiriin kuuluvilta.

Hallituksella on vuoden 2010 yhtiökokouksen myöntämä valtuus hankkia enintään 6 000 000 vaihto-osaketta ja 1 500 000 kantaosaketta pörssin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Hankkimisvaltuutta ei kertomusvuoden aikana ole käytetty.

Kertomusvuonna on luovutettu yhtiökokouksen vuonna 2010 myöntämän valtuutuksen nojalla 738 221 vaihto-osaketta, joista 553 056 kappaletta vuoden 2009 osakepalkkiojärjestelmän perusteella toukokuussa 2010 ja 168 000 kappaletta tunnustuksena ja palkkiona menestyksellisesti toteutetusta margariiniliiketoiminnan myynnistä vuonna 2009, samoin toukokuussa 2010 sekä 17 165 kappaletta palkkiona hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten tehtävien hoitamisesta. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella luovutettujen vaihto-osakkeiden arvo luovutushetkellä oli 1 499 335 euroa, tunnustuksena ja palkkiona margariiniliiketoiminnan myynnistä luovutettujen vaihto-osakkeiden arvo vastaavasti 455 448 euroa ja hallituksen palkkiona luovutettujen vaihto-osakkeiden luovutusarvo yhteensä 45 861 euroa. Luovutettujen osakkeiden määrä on 0,45 % osakekannasta ja 0,1 % sen tuottamasta äänimäärästä. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella luovutettuja vaihto-osakkeita palautettiin yhtiölle tilikauden aikana 5 000 kappaletta järjestelmän ehtojen mukaisesti työ- tai toimisuhteen päättymisen myötä.

Toisaalta vuoden 2009 osakepalkkiojärjestelmästä ja toisaalta palkkiona margariiniliiketoiminnan myynnistä osakkeita saaneista 51 henkilöstä Jacek Dziekonski, Markku Krutsin, Leif Liedes, Merja Lumme, Pasi Lähdetie, Jyrki Paappa, Vincent Poujardieu ja Matti Rihko kuuluivat yhtiön lähipiiriin.

Hallituksella on vuoden 2010 varsinaisen yhtiökokouksen myöntämä valtuus luovuttaa kaikki yhtiön hallussa olevat omat osakkeet ja osakeyhtiölain nojalla hallituksella on myös oikeus mitätöidä ne. Osakkeita ei ole mitätöity tilikauden aikana.

Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö s.r. omistaa 150 510 kappaletta kantaosakkeita, mikä on 0,44 % kantaosakkeista ja niiden tuottamista äänistä ja vastaavasti 0,09 % koko osakekannasta ja 0,37 % sen tuottamasta äänimäärästä. Säätiöllä ei ole eikä ole ollut Raisio Oyj:n osakkeita panttina. Yhtiölle tai sen tytäryhteisölle kuuluvalla osakkeella ei voi osallistua yhtiökokoukseen.

Kesäkuussa 2010 hallitus päätti saamansa valtuuden perusteella Reso Management Oy:lle suunnatusta maksullisesta osakeannista. Osakeannissa luovutettiin 4 120 000 yhtiön hallussa olevaa vaihto-osaketta osakkeenomistajien merkintä etuoikeudesta poiketen Reso Management Oy:n merkittäväksi. Osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle oli yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska osakeannissa annettavat osakkeet käytettiin Raisio-konsernin johtoryhmän jäsenten kannustin- ja sitouttamisjärjestelmän toteuttamiseen. Koska osakeannissa luovutettiin Raisio Oyj:n hallussa olleita omia vaihto-osakkeita, yhtiön osakkeiden lukumäärä ei muuttunut.

Vaihto-osakkeen merkintähinta (luovutushinta) oli yhtiön vaihto-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 5.5.–22.6.2010 eli 2,58 euroa. Osakkeiden merkintäaika oli 1.–2.7.2010 ja merkityt osakkeet tuli maksaa viimeistään 16.7.2010. Merkintähinta on suoritettu yhtiölle ja kirjattu yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Raisio osti 4.2.2011 solmitulla kaupalla brittiläisen Big Bear Group plc:n koko osakekannan. Velaton kauppahinta oli 95,3 miljoonaa euroa. Raisio maksoi kaupan käteisellä kassavaroistaan ja kauppaa varten nostetulla 52 miljoonan euron luotolla. Yrityskauppa tukee Raision tavoitetta olla Euroopan johtava terveellisten välipalojen tarjoaja.

Yrityskaupan myötä Raisio saa brändituotteissa vahvemman jalansijan Ison-Britannian ja Länsi-Euroopan välipala- ja aamiaismarkkinasta sekä vahvistaa asemaansa makeissegmentissä. Samalla Isosta-Britanniasta tulee Raision elintarvikeliiketoimintojen suurin markkina-alue 140–150 miljoonan euron liikevaihdolla. Raisiolla on jo vuonna 2010 hankitun Glistenin myötä jalansija Ison-Britannian välipalamarkkinalla.

Big Bear Group liitettiin osaksi Raision Länsi-Euroopan brändiliiketoimintoja 4.2.2011 alkaen ja sen toiminta raportoidaan osana Raision Brändit-yksikön lukuja vuoden 2011 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Kauppa tulee parantamaan Raision osakekohtaista tulosta kuluvana vuonna kauppaan liittyvien kulujen ja verojen jälkeenkin.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Raisiolle kasvujakso on murrosvaihe, jonka aikana monia yhtiön toimintatapoja kehitetään ja liiketoimintojen johtaminen on merkittävästi normaalitilannetta haastavampaa.

Yritysostoilla tapahtuvassa kasvuvaiheessa Raision näkemyksen mukaan yritysten arvostustasot ovat pysyneet korkealla taantumasta huolimatta. Tämä on tarkoittanut sitä, että tarvitaan suuri määrä työtä, jotta yrityskauppoja pystytään tekemään Raision tavoitteiden mukaisilla arvostustasoilla. Riskinä on, että talouden elpyminen saattaa kiihdyttää arvostustasojen nousua ja hidastaa kasvua yrityskaupoilla. Toisaalta rahoitusmarkkinoiden yleinen epävakaus saattaa vaikeuttaa myös yrityskauppojen rahoitusta. Näissä oloissa vakaalle, pohjoismaiselle toimijalle saattaa kuitenkin syntyä kilpailuetua.

Raisiolla on tuoteryhmiä, joissa energian hinta on merkittävä kustannustekijä. Kansainvälisessä kilpailussa hintojen muutokset eivät kohtele kaikkia markkinaosapuolia eri markkinoilla tasaveroisesti. Tämä lisää kilpailutilanteen kautta epävarmuutta ko. tuoteryhmien kannattavuuteen.

Raisio ennakoi vuonna 2007 ensimmäisten joukossa viljan pitkäaikaisen reaalihinnan laskun kääntymistä nousuun ja voimakasta hintojen heilahtelua. Visiomme on edelleen ajankohtainen, sillä viljaraaka-ainehinnat ovat olleet ja tulevat olemaan volatiileja. Yhtiön liiketoiminnan painopisteen muututtua uudet raaka-aineet, kuten pähkinät, kaakao ja sokeri, lisäävät raaka-ainehankinnan monimuotoisuutta. Raaka-ainehintojen riskinhallinnan merkitys sekä arvon että volyymin osalta on konsernin kannattavuuden näkökulmasta olennaista tulevaisuudessakin.

Vuoden 2011 näkymät

Raisio jatkaa kasvujakson toteuttamista suunnitelmansa mukaisesti. Ennakoimme vuodelle 2011 liikevaihdon kasvua erityisesti Brändit-liiketoiminnoissa. Konsernin liikevaihdon kehityksessä on jatkossakin huomioitava raaka-ainehintojen volatiliteetin vaikutus. Aktiivisuus kasvuhankkeissa tuo yhtiön kokoon verrattuna suuria kuluja ja siten lyhyellä tähtäimellä heikentää kannattavuutta. Konsernitason tavoitteena on ylläpitää aikaisempi 4–5 %:n kannattavuustaso kasvujaksonkin aikana.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2010 oli 203 660 575,05 euroa. Hallitus esittää 24.3.2011 kokoontuvalle yhtiökokoukselle 0,10 euron osingon maksamista osakkeelta. Osingon irtoamispäivä on 25.3.2011, osingonmaksun

täsmäytyspäivä 29.3.2011 ja osingon maksupäivä 5.4.2011.

Raisiossa 10. helmikuuta 2011 Raisio Oyj Hallitus

Konsernin tuloslaskelma

(Milj. euroa)	Liitetieto	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Jatkuvat toiminnot:
Liikevaihto	1	443,0	375,9
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut		–370,8	–313,3
Bruttokate		72,3	62,6
Myynnin ja markkinoinnin kulut		–30,6	–28,4
Hallinnon kulut		–17,9	–12,2
Tutkimus- ja kehityskulut		–6,3	–6,1
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	4	1,9	3,5
LIIKETU LOS	5, 6, 20	19,4	19,5
Rahoitustuotot	7	1,0	3,1
Rahoituskulut	7	–2,9	–3,7
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		0,0	0,1
TU LOS ENNEN VE ROJA		17,6	18,9
Tuloverot	8	–5,1	–5,6
TILIKAU DEN TU LOS JAT KUVI STA TOIMINN OISTA		12,4	13,4
LOPETETUT TOIMINN OT:	3
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista		–0,2	39,7
TILIKAU DEN TU LOS		12,2	53,1
TILIKAU DEN TU LOKSEN JAKAUTU MINEN :
Emoyrityksen omistajille		12,3	53,1
Määräysvallattomille omistajille		–0,1	0,0
		12,2	53,1
EMOYRITYKSEN OSAKKEEN OMISTA JILLE KUU LUVA STA
TU LOKSESTA LASKETTU OSAKEKOHTAINEN TU LOS	9
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista (euroa)
Laimentamaton osakekohtainen tulos		0,08	0,09
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos		0,08	0,09

Konsernin laaja tuloslaskelma

(Milj. euroa)	Liitetieto	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
TILIKAU DEN TU LOS		12,2	53,1
MUUT LAA JAN TU LOKSEN ERÄT
Nettosijoituksen suojaus		–0,2	0,0
Myytävissä olevat rahoitusvarat		1,4	0,0
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot ulkomaisista yrityksistä luovuttaessa		0,0	–0,3
Ulkomaisten yritysten muuntamisesta syntyneet muuntoerot		1,6	–0,3
TILIKAU DEN LAA JA TU LOS		14,9	52,6
LAA JAN TU LOKSEN JAKAUTU MINEN :
Emoyrityksen omistajille		15,1	52,6
Määräysvallattomille omistajille		–0,1	0,0
		14,9	52,6
Yllä olevan laskelman luvut on esitetty verovaikutus huomioiden.

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedossa 8.

Konsernin tase

(Milj. euroa) Liitetieto		31.12.2010	31.12.2009
VA RAT
PITKÄAIKAISET VA RAT
Aineettomat hyödykkeet	10	10,7	7,5
Liikearvo	10, 11	51,9	0,0
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	10	106,4	95,3
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	12	0,8	0,8
Myytävissä olevat rahoitusvarat	13	2,5	0,6
Pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset	14 21	1,7 5,3	0,4 6,5
		179,3	111,0
LYHYTAI KAISET VA RAT
Vaihto-omaisuus	15	88,2	55,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	16	69,0	54,9
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	17	131,8	215,3
Rahavarat	18	18,9	8,0
		307,9	333,2
VA RAT YHTEEN SÄ		487,2	444,2
OMA PÄÄOMA JA VE LAT
OMA PÄÄOMA	19, 20
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		27,8	27,8
Ylikurssirahasto		2,9	2,9
Vararahasto		88,6	88,6
Omat osakkeet		–17,8	–18,5
Muuntoerot		–2,4	–3,7
Muut rahastot		1,4	0,0
Kertyneet voittovarat		222,5	225,0
		323,0	322,0
Määräysvallattomien omistajien osuus		1,0	0,0
OMA PÄÄOMA YHTEEN SÄ		324,0	322,0
VE LAT Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	21	7,6	7,6
Eläkevelvoitteet	22	0,2	0,2
Varaukset	23	1,1	1,4
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	24	53,1	48,6
Muut pitkäaikaiset velat		0,1	0,0
		62,1	57,8
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	26	85,1	48,3
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		0,0	0,1
Varaukset	23	1,7	1,6
Johdannaissopimukset	25	0,1	0,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	24	14,1 101,1	14,2 64,4
VE LAT YHTEEN SÄ		163,2	122,1
OMA PÄÄOMA JA VE LAT YHTEEN SÄ		487,2	444,2

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.

Oman pääoman muutokset 31.12.2010 päättyneellä tilikaudella

(Milj. euroa)
		Ylikurssi rahasto		Omat osakkeet		Käyvän arvon rahasto		Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		Oma pääoma yhteensä
	Osake pääoma		Vara rahasto		Muunto erot		Kertyneet voittovarat		Määräysvallattomien omistajien osuus
OMA PÄÄOMA 31.12.2008	27,8	2,9	88,6	–19,3	–3,2	0,0	182,7	279,4	0,0	279,4
Tilikauden laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät							53,1	53,1	0,0	53,1
Muuntoerot ulkomaisista yrityksistä luovuttaessa					–0,3			–0,3		–0,3
Ulkomaisten yritysten muuntamisesta syntyneet muuntoerot					–0,3			–0,3		–0,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä Osingot Omien osakkeiden hankinta Osakeperusteiset maksut	0,0	0,0	0,0	0,0 0,0 0,9	–0,6		53,1 –10,9 0,1	52,6 –10,9 0,0 1,0	0,0	52,6 –10,9 0,0 1,0
OMA PÄÄOMA 31.12.2009	27,8	2,9	88,6	–18,5	–3,7	0,0	225,0	322,0	0,0	322,0
Tilikauden laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät							12,3	12,3	–0,1	12,2
(verovaikutuksella oikaistuna) Nettosijoituksen suojaus Myytävissä olevat rahoitusvarat					–0,2	1,4		–0,2 1,4		–0,2 1,4
Muuntoerot ulkomaisista yrityksistä luovuttaessa					0,0			0,0		0,0
Ulkomaisten yritysten muunta misesta syntyneet muuntoerot					1,6			1,6		1,6
Tilikauden laaja tulos yhteensä Osingot Nostamattomat osingot	0,0	0,0	0,0	0,0	1,4	1,4	12,3 –14,1 0,2	15,1 –14,1 0,2	–0,1	14,9 –14,1 0,2
Johdon omistusyhtiö Osakeperusteiset maksut				–1,0 1,7			–1,0	–1,0 0,7	1,2	0,2 0,7
OMA PÄÄOMA 31.12.2010	27,8	2,9	88,6	–17,8	–2,4	1,4	222,5	323,0	1,0	324,0

Konsernin rahavirtalaskelma

(Milj. euroa)	2010	2009
LIIKET OIMINNAN RAHAVI RTA
Tulos ennen veroja, jatkuvat toiminnot	17,6	18,9
Tulos ennen veroja, lopetetut toiminnot	–0,4	39,3
Oikaisut:
Poistot ja arvonalennukset	15,9	21,7
Rahoitustuotot ja -kulut	1,9	0,7
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0,0	–0,1
Muut tuotot ja kulut, joihin ei sisälly maksua	0,9	5,5
Muut oikaisut 1)	–0,3	–52,0
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	35,5	34,1
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	–3,9	4,2
Vaihto-omaisuuden muutos	–24,5	16,3
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	22,6	–2,6
Varausten muutos	–1,3	0,0
Käyttöpääoman muutos	–7,1	17,9
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	28,4	52,0
Maksetut korot	–2,8	–4,1
Saadut osingot	0,2	0,2
Saadut korot	2,8	2,7
Muut rahoituserät, netto	–1,3	1,7
Maksetut välittömät verot	–4,2	–1,1
LIIKET OIMINNAN RAHAVI RTA	23,0	51,5
INVE STOINTIEN RAHAVI RTA
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	–22,2	0,0
Sijoitukset arvopapereihin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinta	–25,1 –11,0	–10,0 –10,0
Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	3,5	47,1
Myyntitulot arvopapereista	22,4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitulot	0,1	23,6
Myönnetyt lainat	–0,7	–0,1
Lainasaamisten takaisinmaksut	0,3	0,3
INVE STOINTIEN RAHAVI RTA	–32,8	50,9
Rahavirta investointien jälkeen	–9,7	102,4
RAH OITU KSEN RAHAVI RTA
Pitkäaikaisten lainojen nostot	0,0	52,5
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	–42,6	–8,5
Lyhytaikaisten lainojen muutos	–6,9	–0,7
Lähipiirin sijoitus	1,2	0,0
Maksetut osingot	–14,0	–10,8
Omien osakkeiden hankinta	–1,0	0,0
RAH OITU KSEN RAHAVI RTA	–63,3	32,4
Rahavarojen muutos	–73,1	134,8
Rahavarat tilikauden alussa	213,0	77,9
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	–0,3	0,1
Rahavarojen käyvän arvon muutoksen vaikutus	0,5	0,1
Rahavarat tilikauden lopussa	140,1	213,0

1) Käyttöomaisuuden myynnistä johtuvat oikaisut

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Perustiedot

Konserni kehittää, valmistaa ja markkinoi elintarvikkeita, niiden terveysvaikutteisia ainesosia sekä rehuja ja maltaita. Konsernilla on toimintaa 10 maassa. Raision konsernin rakenteen muodostavat kaksi tulosyksikköä, Brändit ja Business to Business, sekä muut toiminnot, jotka ovat liiketoiminta-alueita tukevat palvelufunktiot.

Konsernin emoyritys on Raisio Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Raisio ja sen rekisteröity osoite on Raisionkaari 55, 21200 Raisio.

Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.raisio.com tai emoyhtiön pääkonttorista Raisiosta.

Raisio Oyj:n hallitus on kokouksessaan 10.2.2011 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Raision konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassa olevia IAS ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöksen valuutta on euro, ja tilinpäätös esitetään miljoonina euroina.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, johdannaissopimuksia sekä käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettu alempaan seuraavista: käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuvilla menoilla tai kirjanpitoarvo.

Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uudistettuja standardeja ja tulkintoja:

• IFRS ³ Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin uudistus, jota sovelletaan ei-takautuvasti niihin liiketoimintojen yhdistämisiin, joissa hankinta-ajankohta on 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Uudistetun standardin mukaan edelleen sovelletaan hankintamenetelmää, johon kuitenkin on tehty joitakin konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirjataan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja jotkin veloiksi luokitellut erät arvostetaan myöhemmin käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta. Jokaisen hankinnan kohdalla

voidaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi.

Uudistettua standardia on sovellettu keväällä ²⁰¹⁰ hankitun englantilaisen Glisten-konsernin yhdistelemiseen. Uudistetun standardin mukaan liikearvo määritetään vain hankinta-ajankohdan tilanteessa. Glisten-konsernin ylin johto jäi edelleen määräysvallattomiksi omistajiksi. Kauppahintavelka heidän osuudestaan on arvostettu hankintahetken käypään arvoon ja kirjattu velaksi, koska osakassopimuksen mukaan Raisiolla on velvollisuus lunastaa heidän osuutensa osakkeista. Velka arvostetaan myöhemmin käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi, kun ne aiemmin olisi sisällytetty hankinnasta suoritettuun vastikkeeseen.

• • IAS ²⁷ Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardin muutos (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneiden liiketoimien vaikutusten kirjaamista suoraan omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Näin ollen nämä liiketoimet eivät enää johda liikearvon eivätkä tulosvaikutteisen voiton tai tappion kirjaamiseen. Mikäli määräysvalta menetetään, mahdollinen jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta tällä tilikaudella, koska negatiivisia määräysvallattomien omistajien osuuksia ei ole eikä määräysvallattomien omistajien kanssa ole toteutunut liiketoimia.
• • Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa (1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on selventää, että tavarantoimittajilta tai palveluntarjoajilta tavaroita tai palveluja vastaanottavan yhteisön tulee soveltaa IFRS 2:ta, vaikkei sillä olisi velvollisuutta suorittaa vaadittavia osakeperusteisia käteismaksuja. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• • Muutos IAS 36:een omaisuuserien arvon alentuminen (voimaan 1.1.2010). Muutos selventää, että suurin rahavirtaa tuottava yksikkö tai yksikköjen ryhmä, johon liikearvo tulee kohdistaa arvonalentumistestausta varten, on IFRS 8:n Toimintasegmentit kappaleessa 5 määritelty toimintasegmentti.

• • Muutos IAS 39:een Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Muutoksilla tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin suojaamisesta ja inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

• • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, huhtikuu 2009) (voimassa pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat, mutta muutokset ei olleet merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

• • Muutokset IFRIC 9:ään Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi ja IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Kytketyt johdannaiset (voimaan 1.7.2009). IFRIC 9:ään tehdyn muutoksen mukaan yrityksen tulee arvioida, pitääkö kytketty johdannainen erottaa pääsopimuksesta, kun yhdistelmäinstrumentti siirretään pois 'käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien' ryhmästä. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• • IFRIC ¹² Palvelutoimilupajärjestelyt (voimassa 29.3.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta antaa ohjeistusta palveluja koskevissa toimilupajärjestelyissä siitä, miten toimiluvan saaja kirjaa tiettyjä sopimusjärjestelyjä. Konsernilla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja sopimuksia julkisen sektorin kanssa päättyneellä eikä sitä edellisellä tilikaudella.
• • IFRIC ¹⁷ Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinnassa annetaan ohjeistusta sellaisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyyn, joissa yritys jakaa osakkeenomistajille muita varoja kuin käteisvaroja joko oman pääoman rahastosta tai osinkona. IFRS 5:een Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot tehtiin samalla muutos, jonka mukaan omaisuuserät luokitellaan omistajille jaettaviksi vain silloin, kun ne ovat valmiita jaettaviksi senhetkisessä kunnossaan ja niiden jakaminen on erittäin todennäköistä. Tulkinnalla ja standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• • IFRIC ¹⁸ Omaisuuserien siirrot asiakkailta (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää IFRSstandardien vaatimuksia koskien sellaisia sopimuksia, joissa yhteisö saa asiakkailta aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen tai rahaa sijoitettavaksi tällaiseen hyödykkeeseen, ja yhteisön on käytettävä kyseistä hyödykettä liittääkseen asiakkaan johonkin verkkoon tai mahdollistaakseen asiakkaalle joidenkin tavaroiden tai palveluiden toimituksen. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätösperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Raision konsernitilinpäätökseen on sisällytetty konsernin emoyritys Raisio Oyj ja sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on oikeus muutoin määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernitilinpäätöksessä keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Kauppahintavelka on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velka arvostetaan käypään arvoon kunkin raportointikauden päättymispäivänä ja arvostamisesta syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tilikauden aikana hankitut tytäryritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen asti, jolloin määräysvalta lakkaa.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako ja konsernin sisäisten toimitusten realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Tilikauden tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, mikä vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin hankinnalle. Tilikauden laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille siitäkin huolimatta, että määräysvallattomien omistajien osuus jäisi negatiiviseksi. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseen omassa pääomassa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Kun konserni menettää määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan mahdollisesti jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Erityistä tarkoitusta varten perustettu yhtiö

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhtiön tavoin johdon omistusyhtiö Reso Management Oy (ent. Raisio Management Oy). Yhtiön kautta on toteutettu konsernin johtoryhmän kannustinjärjestelmä, jonka tarkoituksena on sitouttaa ryhmän jäsenet yhtiöön kannustamalla heitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita ja tätä kautta kasvattamaan yhtiön omistaja-arvoa pitkällä tähtäyksellä sekä tukemaan yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista. Yhtiö yhdistellään Raision konsernitilinpäätökseen, koska Raisiolla on määräysvalta yhtiöön osakas- ja lainasopimusten perusteella. Määräysvalta on seurausta sopimuksissa olevista ehdoista, kuten Reso Management Oy:n omistamien Raisio Oyj:n osakkeiden luovutus- ja panttauskielto. Lisäksi moniin Reso Management Oy:ssä tehtäviin toimiin tarvitaan Raisio Oyj:n hallituksen suostumus. Raisio Oyj:llä tai sen määräysvaltayhtiöillä ei ole omistusta kyseisessä yhtiössä.

Reso Management Oy:n tuloslaskelma ja tase on yhdistelty konsernitilinpäätökseen järjestelyn alusta lähtien. Yhtiön hallussa olevat Raisio Oyj:n osakkeet on konsernitilinpäätöksessä vähennetty omasta pääomasta ja esitetään erillisessä omien osakkeiden rahastossa.

Reso Management Oy puretaan osakassopimuksen mukaan vuodenvaihteessa 2013–2014 tai purkamista lykkäävien ehtojen toteutuessa viimeistään keväällä 2018. Koska Raisio Oyj luovuttaa järjestelyn purkuhetkellä Reso Management Oy:n omistajille muuttuvan määrän osakkeita, niin johdon tekemää sijoitusta Reso Management Oy:öön käsitellään konsernitilinpäätöksessä määräysvallattomien omistajien osuutena.

Järjestelyn kirjanpitokäsittelystä kerrotaan tarkemmin kohdassa osakeperusteiset maksut.

Osakkuusyritykset ja yhteisyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernin osuus äänimääristä on 20–50 % tai joissa konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni sopimukseen perustuvalla järjestelyllä on sitoutunut jakamaan määräysvallan taloudellisista ja liiketoiminnallisista periaatteista toisen tai toisten osapuolien kanssa. Osakkuusyritykset ja yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Realisoitumattomista voitoista konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyritysten välillä eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus. Konsernin sijoitus osakkuusja yhteisyrityksiin sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon. Pääomaosuusmenetelmän soveltaminen lopetetaan, kun sijoituksen kirjanpitoarvo on laskenut nollaan, ellei konsernille ole syntynyt osakkuus- tai yhteisyrityksiä koskevia velvoitteita tai ellei se ole taannut niiden velvoitteita. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liiketuloksen jälkeen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyritysten muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuus- ja yhteisyrityksillä ei ollut tällaisia eriä kuluneella tai sitä edeltävällä tilikaudella.

Segmenttiraportointi

Segmentti-informaatio esitetään tavalla, mikä vastaa ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavaa sisäistä raportointia. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin johtoryhmä. Johtoryhmä vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tulosten arvioinnista.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, mikä on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ('toimintavaluutta'). Konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin lukuun ottamatta niitä velkoja, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja jotka ovat siinä tehokkaita. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot esitetään omana eränään omassa pääomassa, kunnes ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.

Ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten yksikköjen, joiden arvostus- tai tilinpäätösvaluutta ei ole euro, erilliset tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttäen tilikauden keskikursseja ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseen omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Muuntoerot, jotka syntyvät ulkomaisten yksikköjen hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun raportointikauden aikana luovutaan ulkomaisesta yksiköstä, kertyneet muuntoerot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota samalla hetkellä, kun vastaava luovutustulos kirjataan.

IFRS1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti ennen IFRS-siirtymäpäivää 1.1.2004 kertyneet kumulatiiviset muuntoerot on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin, eikä niitä myöhemmin ulkomaisen yksikön myynnin yhteydessä kirjata tulosvaikutteisesti. Siirtymäpäivästä lähtien kurssimuutoksista johtuva muuntoero ulkomaisten yksikköjen oman pääoman osalta kirjataan omana eränään konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Samalla tavalla käsitellään konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan.

Ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntynyt liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• • rakennukset ja rakennelmat 10–25 vuotta
• • koneet ja laitteet 4–15 vuotta

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Jos hyödykkeen kirjanpitoarvo on suurempi kuin rahamäärä, joka siitä arvioidaan olevan kerrytettävissä, kirjanpitoarvo alennetaan välittömästi kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi. Arvonalentumisista kerrotaan tarkemmin kohdassa 'Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset'.

Myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena, ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Myytävänä olevat käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan niiden kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myyntikustannuksilla vähennettyyn käypään arvoon.

Ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuneet vieraan pääoman menot silloin, kun on todennäköistä, että ne kerryttävät vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on luotettavasti määritettävissä. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konsernilla ei ole ollut ehdot täyttävien omaisuuserien hankintoja, minkä vuoksi vieraan pääoman menoja ei ole aktivoituna.

Julkiset avustukset

Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että konserni tulee ne saamaan. Avustukset

tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Muut julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti tuottoina niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat kulut syntyvät.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Niistä liiketoimintojen yhdistämisistä, jotka ovat tapahtuneet 1.1.2010 jälkeen, liikearvo vastaa sitä määrää, millä luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistettu osuus ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana.

Ne yrityshankinnat, jotka ovat tapahtuneet 1.1.2004–31.12.2009, on kirjattu aiemman IFRS-normiston mukaisesti. Tämä aiemmista yrityshankinnoista syntynyt liikearvo vastaa silloisen tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota käytettiin IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Liikearvoista ei kirjata poistoja. Ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta, mitä varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Kun kyseessä on osakkuus- tai yhteisyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuus- tai yhteisyrityksen kirjanpitoarvoon. Liikearvot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi sinä vuonna, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina.

Konsernin uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta sitten, kun tuotteet tulevat markkinoille. Näin ollen konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole kehittämismenoja aktivoituna taseessa.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Niistä aineettomista hyödykkeistä, jotka ovat taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Muiden aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

• • Aineettomat oikeudet 5–10 vuotta
• • Muut aineettomat hyödykkeet 5–20 vuotta

Brändit-segmenttiin kuuluvan Glisten-hankinnan liiketoimien yhdistelemisen yhteydessä kirjatut tavaramerkit on arvioitu taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi. Tavaramerkkien tunnettuus Isossa-Britanniassa tukee johdon käsitystä siitä, että tavaramerkit kerryttävät rahavirtoja määrittelemättömän ajan.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen tai vaihtoehtoisesti vastaavalla painotetulla keskimääräisellä kustannuksella. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaaliin toiminta-asteeseen perustuen. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuden myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Tällöin myynnin katsotaan olevan erittäin todennäköinen, omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuneilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokranantajana, ovat kaikki muita vuokrasopimuksia ja hyödykkeet sisältyvät konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumisen arviointia varten omaisuus jaetaan yksiköihin, eli sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä, arvonalennustestit tehdään aina vuosittain liikearvoille, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomille aineettomille hyödykkeille ja keskeneräisille aineettomille hyödykkeille.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä johdon hyväksymät arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa pääoman keskikustannuksella, joka kuvastaa rahan aika-arvoa sekä kyseisen yksikön riskiä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserien kirjanpitoarvo on suurempi, kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden paitsi liikearvojen arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi ja etuuspohjaisiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa maksuja erillisille yksiköille. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta maksaa lisämaksuja, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.

Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä. Eläkejärjestelyt on yleensä hoidettu erillisissä eläkevakuutusyhtiöissä. Suurin osa ulkomaisista järjestelyistä samoin kuin Suomen TyEL-järjestelmä ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Oleellisia etuuspohjaisia järjestelmiä konsernilla ei ole.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on useita kannustinjärjestelmiä, joiden perusteella tapahtuvat maksut suoritetaan aiemmin emoyhtiölle hankittuina omina osakkeina, käteisvaroina tai niiden yhdistelmänä. Järjestelmissä myönnettävät osakkeet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuviksi kuluiksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Järjestelmässä suoritettavan rahan määrä arvioidaan kunkin tilinpäätöshetken osakekurssin mukaan ja jaksotetaan tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuviksi kuluiksi myöntämispäivästä siihen asti, kun rahasuoritus saajalle tapahtuu. Osakkeina suoritettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja rahana suoritettava osuus vieraaseen pääomaan.

Tilikauden aikana on osalle johtoryhmän jäsenistä myönnetty osakeperusteinen kannustin- ja sitouttamisjärjestelmä, joka on toteutettu Reso Management Oy:n kautta. Järjestelyn myöntämispäivä oli 23.6.2010 ja järjestelyssä on myönnetty johdolle 4 482 740 vaihto-osaketta. Järjestelyn käypä arvo on järjestelyn alussa arvioitu Black & Scholes -optiohinnoittelumallin perusteella ja se kirjataan järjestelmän voimassaoloaikana kuluksi.

Varaukset

Varaukset kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvästä riskistä.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskevan suunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, jolle tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevista velvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Maksettavat osingot

Konsernin maksamat osingot kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon maksettavaksi.

Tuloverot

Verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät laajaan tuloslaskelmaan tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös verovaikutus kirjataan vastaaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, osakkeiden arvonalennuksista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista sekä liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa.

Tytär-, osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyistä sijoituksista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun konserni pystyy määrittämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Tuloutusperiaatteet

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Lisenssi- ja rojaltituottojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaan. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Toimintokohtainen tuloslaskelma

Konsernin tuloslaskelma esitetään toimintokohtaista jaottelua käyttäen. Toimintoina esitetään erikseen myynnin ja markkinoinnin kulut, hallinnon kulut sekä tutkimus- ja kehityskulut. Myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin sisältyvät tuotteiden valmistukseen ja hankintaan liittyvät palkka-, materiaali-, hankinta- ja muut kulut. Hallinnon kuluihin sisältyvät yleishallinnolliset kulut sekä konsernin johdon kulut. Toiminnoille on kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti osuus hallinnon kuluista.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina esitetään jatkuviin toimintoihin liittyvät omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot, sekä liikearvojen ja joidenkin muiden omaisuuserien arvonalentumiset.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarat ja -velat kirjataan selvityspäivänä paitsi johdannaiset, jotka kirjataan kaupankäyntipäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Tähän ryhmään kuuluvat joukkovelkakirjalainat, sijoitus- ja yritystodistukset sekä rahasto-osuudet. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ovat kaikki lyhytaikaisia varoja. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja on hankittu lyhyen aikavälin tuoton saamiseksi markkinahintojen muutoksesta. Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon, ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo määritetään toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta, joka on tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona, kun taas valuuttatermiinisopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, myynti- ja lainasaamisia sekä siirtosaamisiin sisältyviä rahoitusinstrumentteja. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään. Ryhmä sisältää lähes yksinomaan yritysten osakkeita. Ne arvostetaan käypään arvoon tai mikäli käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla, hankintamenoon. Mikäli myytävissä oleville rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen esimerkiksi viimeaikaisia riippumattomien tahojen välisiä kauppoja.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lähtien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ovat velkoja johdannaissopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja ja Glistenin johdolle maksettavasta kauppahinnasta syntyneitä velkoja. Muut rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävistä lainoista ja muista saamisista kirjataan arvonalennustappio, jonka suuruus määritellään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman -ehtoisten sijoitusten arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserän arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä. Näitä arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys tai maksujen laiminlyönti ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Luottotappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin kirjaamisen jälkeisellä tilikaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon

arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.

Rahoitusriskien hallintapolitiikkansa mukaisesti konserni voi käyttää erilaisia johdannaisia korko-, valuutta- ja hyödykehintariskeiltä suojautumiseen. Koronvaihtosopimuksia käytetään suojaamaan konsernia markkinakorkojen muutoksilta. Valuuttatermiineitä käytetään sekä suojaamaan valuuttamääräisiä saamisia ja velkoja, että tulevia kaupallisia rahavirtoja. Pörssinoteerattuja hyödykefutuureja voidaan käyttää liiketoiminnan kiinteähintaisten raaka-aineostojen ja tuotemyyntien eriaikaisuudesta johtuvaa hintariskiä vastaan.

Vaikka suojaukset täyttävät joidenkin johdannaisten osalta konsernin riskienhallintapolitiikan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, konsernissa ei sovelleta tällä hetkellä IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa muutoin kuin ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksessa. Koronvaihtosopimuksen käypien arvojen muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin, ja termiinien korkoelementin vaikutukset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Johdannaisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 27.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

Ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta suojataan Glistenin johdolle maksettavasta kauppahinnasta syntyneellä puntamääräisellä velalla. Suojaavan instrumentin arvonmuutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Nettosijoituksen suojauksesta oman pääoman muuntoeroihin kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain.

Kun suojauslaskenta aloitetaan, konserni dokumentoi suojattavan nettosijoituksen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteen tehokkuuden.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa joudutaan käyttämään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Toteumat voivat poiketa tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden muutokset merkitään kirjanpitoon sillä kaudella, jolla arviota korjataan. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Konsernin johto saattaa joutua tekemään harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRSnormistossa on vaihtoehtoisia arvostamis-, kirjaamis- ja esittämistapoja.

Merkittäviä harkintaan perustuvia ratkaisuja ei ole jouduttu tekemään.

Konsernissa johdon arviot liittyvät pääosin omaisuuden arvostukseen ja käytettyihin taloudellisiin pitoaikoihin, liiketoiminnan yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden ja kauppahintavelan käyvän arvon määrittämisen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Tilinpäätökseen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt tulevaisuutta koskevat odotukset. Näitä ovat erityisesti konsernin taloudelliseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat myyntiin ja kustannustasoon. Konsernissa seurataan näiden arvioiden ja olettamusten toteutumista. Mahdolliset olettamusten ja arvioiden muutosten vaikutukset kirjataan sillä kaudella, jonka aikana muutokset on todettu.

Arvonalentumistestaukset

Konsernissa testataan säännönmukaisesti vuosittain liikearvot, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet mahdollisen arvonalentumisen varalta. Yksilöitävissä olevien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden ja liikearvon arvoa arvioidaan myös, mikäli jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kerrytettävissä oleva rahamäärä ei enää vastaa kirjanpitoarvoa. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on arvioitu käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen vaatii arvioiden käyttöä. Tärkeimmät muuttujat rahavirtoja määritettäessä ovat diskonttauskorko ja vuosien lukumäärä, johon rahavirtaennusteet perustuvat sekä ne olettamukset ja arviot, joita rahavirtoja määritettäessä käytetään. Arvioidut tuotot ja kulut voivat poiketa merkittävästi siitä, mitä tulevaisuudessa tosiasiassa tapahtuu.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden ja kauppahintavelan käyvän arvon määrittäminen

Liiketoimintojen yhdistämisessä konserni on aineellisten hyödykkeiden käyvän arvon määrittelemiseksi tehnyt vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin aiempien vastaavien kauppojen yhteydessä ja arvioinut hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvaa arvon alentumista. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavien hyödykkeiden kaupoista.

Kauppahintavelan käypä arvo hankintahetkellä on määritetty perustuen johdon senhetkiseen parhaaseen arvioon kohdeyhtiön tulevista liiketuloksista ja nettovelan määrästä. Arviota tarkistetaan kunakin tilinpäätöshetkenä ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin lukuun ottamatta valuuttakurssimuutoksia siltä osin kuin velka on määritetty suojaamaan ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta ja se on siinä tehokas, jolloin nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrittelyn pohjaksi.

Laskennallinen verosaaminen

Johdon arviointia edellytetään määritettäessä laskennallisen verosaamisen määrää ja sitä, missä määrin verosaamista voidaan kirjata taseeseen. Mikäli arviot poikkeavat toteutuneesta, kirjataan poikkeamat sen tilikauden tulokseen ja laskennallisiin verosaamisiin, jolloin poikkeama on määritelty.

Epäkurantin vaihto-omaisuuden määrä

Konserni tarkastelee säännönmukaisesti epäkurantin vaihto-omaisuuden määrää ja markkina-arvojen mahdollista pienentymistä alle hankintamenon. Tarvittaessa kirjataan epäkuranttiusvaraus. Nämä tarkastelut edellyttävät arvioita tuotteidemme tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa korjauksia vaihto-omaisuuden arvoon tulevina kausina.

Uuden ja uudistetun ifrs-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät vielä ole voimassa ja joita konserni ei vielä ole soveltanut. Konserni suunnittelee ottavansa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan sen voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli standardi tai tulkinta tulee voimaan kesken tilikauden, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lähtien.

• • Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee kirjanpitokäsittelyä sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien osalta, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aikaisemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Konserni arvioi, että muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.
• • Uudistettu IAS ²⁴ Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää. Julkiseen valtaan sidoksissa olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä.
• • Muutos IFRS 7:ään Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot: rahoitusvarojen siirrot (voimassa 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos edellyttää lisäliitetietoja siirretyistä rahoitusvaroista syntyvistä riskipositioista. Muutos laajentaa yksityiskohtaiset liitetietovaatimukset koskemaan myös sellaisia rahoitusvarojen siirtoja, jotka on pystytty kirjaamaan pois taseesta kokonaisuudessaan, mutta joihin siirtäjällä on edelleen säilynyt jatkuva intressi. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konserni arvioi, että muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

• IFRS ⁹ Rahoitusvarat – luokittelu ja arvostaminen (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi edustaa ensimmäistä vaihetta IASB:n prosessissa, minkä tarkoitus on korvata IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen uudella rahoitusinstrumenttistandardilla. Standardi sisältää uudenlaisia vaatimuksia rahoitusvarojen luokittelusta ja arvostamisesta. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutuksia konsernitilinpäätökseen. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IFRS 9 Rahoitusvelat – luokittelu ja arvostaminen (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tämä täydentää edellä mainittua Rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista koskevaa IAS 39:n uudistuksen ensimmäistä vaihetta. Uuden standardin mukaan rahoitusvelkojen kirjaamisen ja arvostamisen tulisi pysyä samana paitsi niiden velkojen osalta, joihin sovelletaan käyvän arvon optiota. Muutoksen ei odoteta vaikuttavan rahoitusvelkojen kirjanpitokäsittelyyn konsernissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

IFRS 9:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa. Muutoksella saattaa olla vaikutusta konsernin myytävissä olevien vieraan pääoman ehtoisten rahoitusvarojen kirjanpitokäsittelyyn.

• • Muutettu IFRIC ¹⁴ Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimassa 1.1.2011 jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella on tarkoitus korjata ei-toivottu seuraus tulkinnasta IFRIC 14 'IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys'. Ilman näitä muutoksia yhteisöt eivät saisi merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suorittamiaan vähimmäisrahastointivaatimuksiin perustuvia maksuja. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Tulkintaa ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• • IFRIC ¹⁹ Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimassa 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tilanteessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai kokonaan. Tulkinnan mukaan voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena, on kirjattava tulosvaikutteisesti. Tulkinnalla ei odoteta olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010) (voimassa pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Konsernin liitetiedot

1. Segmentti-informaatio

Konsernilla on kaksi raportoitavaa liiketoimintasegmenttiä, Brändit ja Business to Business, sekä muut toiminnot. Brändit ja Business to Business -segmentit ovat konsernin strategisia liiketoimintayksiköitä, joita johdetaan erillisinä yksiköinä. Niiden tuotteet ovat erilaisia ja edellyttävät erilaisia jakelukanavia ja markkinointistrategioita. Brändit-segmentti muodostuu kansainvälisistä brändeistä – Benecol ja paikallisista brändeistä. Segmentin alla raportoidaan Benecol-yksikkö ja elintarvikeyksikön Pohjois- ja Itä-Euroopan toiminnot sekä 1.4.2010 alkaen Länsi-Euroopan toiminnot, joka käsittää keväällä 2010 hankittujen Glisten-yhtiöiden liiketoimet. Business to Business -segmenttiin kuuluvat rehu-, mallas- ja rehuvalkuaisliiketoiminta.

Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu IFRS-standardien mukaisesti laadittuun johdon sisäiseen raportointiin.

Konsernissa segmenttien tuloksellisuutta arvioidaan niiden liiketuloksen perusteella, ja liiketulokseen perustuvat myös päätökset resurssien allokoinnista segmenteille. Liiketulosta pidetään myös sopivana mittarina, kun segmenttien tuloksellisuutta verrataan vastaavien toimialojen muihin yrityksiin. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä konsernin johtoryhmä vastaa segmenttien tuloksen arvioinnista ja resurssien jakamisesta segmenteille.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

(Milj. euroa)
		Brändit		Business to Business		Muut toiminnot		Eliminoinnit		Yhteensä
	2010	2009	2010	2009	2010	2009	2010	2009	2010	2009
Ulkoinen myynti
Palvelut	0,1	0,3	0,0	0,0	0,8	0,8			0,9	1,1
Tavaroiden myynti	232,8	174,1	208,3	199,7	0,1	0,1			441,1	373,9
Rojaltituotot	1,0	0,9	0,0	0,0					1,0	0,9
Ulkoinen myynti yhteensä	233,9	175,3	208,3	199,7	0,9	0,9			443,0	375,9
Sisäinen myynti	2,5	2,3	0,0	5,8			–2,5	–8,1	0,0	0,0
Liikevaihto	236,4	177,6	208,3	205,6	0,9	0,9	–2,5	–8,1	443,0	375,9
Poistot	7,8	7,1	5,3	4,9	2,8	2,8			15,9	14,8
Arvonalentumiset	0,1	2,1			0,0				0,1	2,1
Segmentin liiketulos	20,0	20,5	2,1	3,0	–2,8	–4,3	0,0	0,3	19,4	19,5
Osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0,0	0,0	0,1	0,1					0,0	0,1
Segmentin varat	179,1	91,4	132,6	104,8	16,5	16,5	–1,3	–2,8	326,9	209,9
Sisältää:
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	0,1	0,1	0,7	0,7					0,8	0,8
Pitkäaikaisten varojen lisäykset	43,4	3,3	4,5	5,4	1,3	1,3	0,0	0,0	49,1	10,0
Segmentin velat	35,5	21,8	48,6	25,6	5,0	6,3	–1,3	–2,8	87,7	50,9

(Milj. euroa)	2010	2009
TÄSMÄYTYSLASKELMAT
Tuloksen täsmäytys
Segmenttien liiketulos	19,4	19,5
Segmenttien osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0,0	0,1
Rahoitustuotot ja -kulut	–1,9	–0,6
Tulos ennen veroja ja lopetettuja toimintoja	17,6	18,9
Varojen täsmäytys konsernin varoihin
Segmenttien varat	326,9	209,9
Laskennalliset verosaamiset	5,3	6,5
Lainasaamiset	2,8	1,4
Verosaamiset	1,5	3,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	131,8	215,3
Rahavarat	18,9	8,0
Taseen mukaiset varat	487,2	444,2
Velkojen täsmäytys konsernin velkoihin
Segmenttien velat	87,7	50,9
Laskennalliset verovelat	7,6	7,6
Rahoitusvelat	67,2	62,8
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	0,1	0,1
Eläkevastuu	0,2	0,2
Verovelat	0,0	0,1
Osinkovelat	0,3	0,5
Rahoitukseen liittyvät velat	0,0	0,0
Taseen mukaiset velat	163,2	122,1
MAANTIETEE LLISET TIE DOT
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
Suomi	256,8	251,5
Iso-Britannia	68,4	12,5
Muu Eurooppa	105,5	104,9
Muu maailma	12,4	7,1
Yhteensä	443,0	375,9
Pitkäaikaiset varat, jotka eivät sisällä laskennallisia verosaamisia eivätkä
rahoitusinstrumentteja
Suomi	93,9	97,9
Iso-Britannia	70,4	0,0
Muu Eurooppa	0,7	0,8
Muu maailma	4,8	4,9
Yhteensä	169,7	103,6

Tiedot merkittävimmistä asiakkaista:

Konsernissa ei vuonna 2010 ollut IFRS 8:n mukaan määriteltyjä merkittäviä asiakkaita, joilta saadut tuotot olisivat ylittäneet 10 % konsernin liikevaihdosta. Konsernin tuotot yhdeltä IFRS 8:n mukaan määritellyltä merkittävältä sekä Brändit että Business to Business -segmentin asiakkaalta vuonna 2009 oli noin 45 milj. euroa, mikä oli noin 12 % konsernin liikevaihdosta.

2. Hankitut liiketoiminnot

Raisio Oyj teki 10.2.2010 julkisen ostotarjouksen englantilaisen Glisten plc:n koko osakekannasta. Glisten plc:n osakkeenomistajat hyväksyivät Raision ostotarjouksen 12.3.2010 ja kauppa sai lainvoiman 8.4.2010. Glisten valmistaa terveellisiä, ravitsevia ja korkealaatuisia välipaloja. Fruitus, Victoria ja The Dormen ovat omissa tuotekategorioissaan yhtiön tunnettuja brändejä. Yhtiö toimii kahdeksalla toimipaikalla eri puolilla Iso-Britanniaa ja työllistää noin 650 henkilöä. Yrityskaupan myötä konserni tavoittelee strategiansa mukaisesti nykyistä kotimarkkina-aluettaan laajempaa markkinaa aamiais- ja välipalatuotteissa. Glistenin tulos on raportoitu osana Raision Brändit-segmentin lukuja toisen neljänneksen alusta lähtien.

Yrityshankintaa varten perustettu Raisio UK Ltd hankki Glisten plc:n osakekannan. Kaupan toteuduttua Raisio Oyj omisti 85 % Raisio UK Ltd:n osakekannasta ja Glisten plc:n ylin johto 15 %. Koska Raisiolla on velvollisuus lunastaa johdon osuus osakkeista, yhtiö on konsolidoitu konserniin 100 %:n omistusosuuden mukaisena ja lunastushintaa on käsitelty velkana.

Hankintahinta muodostui sekä käteisellä maksettavasta osuudesta että Glistenin johdolle Raisio UK Ltd:n omistuksesta myöhemmin maksettavasta kauppahinnasta. Käteisellä maksettu kauppahinnan osa oli 22,2 miljoonaa euroa (19,5 miljoonaa puntaa). Kauppahintavelan määräksi hankintahetkellä arvioitiin 16,0 miljoonaa euroa (14,0 miljoonaa puntaa) ja se on kirjattu taseeseen velaksi. Kauppahintavelan maksuajankohdan arvioidaan olevan vuoden 2012 kolmannen kvartaalin aikana. Diskonttaamattomaksi kauppahintavelan määräksi hankintahetkellä arvioitiin 16,5 miljoonaa euroa.

Myöhemmin vuonna 2010 osakassopimusta muutettiin siten, että Glistenin ylimmän johdon omistusta Raisio UK Ltd:ssä lisättiin 21,27 prosenttiin. Osakassopimuksen perusteella tämä sijoitettu määrä korkoineen maksetaan kauppahintavelan maksun yhteydessä Glistenin ylimmälle johdolle. Tämä nosti velan määrää 1,0 miljoonalla eurolla (0,9 miljoonaa puntaa).

Vuoden 2010 laajaan tuloslaskelmaan on kauppahintavelasta kirjattu –0,3 miljoonaa euroa. Tämä johtuu kauppahintavelan arvostamisesta tilinpäätöshetken kurssiin siltä osin kuin velkaa ei ole määritetty suojaamaan ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta, jolta osin kurssierot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin, sekä diskonttaamisesta johtuvan arvostuseron kirjaamisesta. Muiden kauppahintavelan määrään vaikuttavien tekijöiden on arvioitu pysyneen muuttumattomina hankintahetkeen verrattuna.

Kauppaan liittyvien asianajajien, neuvonantajien ja ulkopuolisten arvonmäärittäjien palkkiot olivat yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, mikä on kirjattu konsernituloslaskelmaan hallinnon kuluihin.

Hankinnasta syntyi liikearvoa 50,9 miljoonaa euroa (44,6 miljoonaa puntaa). Liikearvo johtuu paikallisen liiketoiminnan tulonodotuksista, jotka perustuvat yrityskokonaisuuden historialliseen tuloksentekokykyyn ja näkemykseen tulostason ylläpitämisestä ja parantamisesta. Kirjattu liikearvo ei ole miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa.

Liiketoimintojen yhteydessä hankittuihin saamisiin ei sisälly perimiskelvottomia eriä.

Raisio-konsernin liikevaihto ajalla tammi–joulukuu 2010 olisi ollut 462,8 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja ja ilman kertaeriä 17,7 miljoonaa euroa, jos tilikauden aikana toteutunut liiketoimintojen hankinta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2010 alusta lähtien. Hankintaajankohdan jälkeinen Glisten-alakonsernin liikevaihto oli 65,5 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 4,3 miljoonaa euroa.

(Milj. euroa)	Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintapäivänä olivat seuraavat:
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	14,0
Tavaramerkit	4,6
Laskennalliset verosaamiset	0,2
Vaihto-omaisuus	8,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset	14,7
Rahavarat	0,0
Varat yhteensä	42,0
Laskennalliset verovelat	2,1
Varaukset	0,9
Rahoitusvelat	32,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	5,1
Muut velat Velat yhteensä	14,3 54,7
Nettovarallisuus	–12,7
Maksetut käteisvarat	22,2
Ehdollinen kauppahintavelka	16,0
Hankintahinta	38,2
Liikearvo	50,9
Rahana maksettu kauppahinta	22,2
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	0,0
Rahavirtavaikutus	22,2

3. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

Konserni solmi toukokuussa 2009 esisopimuksen margariiniliiketoiminnan myynnistä, ja myynti toteutui lokakuussa 2009. Kauppaan sisältyivät margariinitehtaat Puolassa ja Suomessa sekä joitakin tuotemerkkejä. Raisio jatkaa edelleen margariinin myyntiä Bungen jakelijana Suomessa ja Ruotsissa. Margariinimyyntisopimus Virossa päättyi lokakuun 2010 lopussa.

Tuloslaskelman lopetetuissa toiminnoissa on esitetty myydyn Raisio Polska Foods Sp:n tulos sekä koko margariiniliiketoiminnasta luopumisesta syntynyt tulosvaikutus. Myydyn käyttöomaisuuden poistojen tekeminen lopetettiin 14.5.2009. Suomen margariiniliiketoiminnan tulos esitetään edelleen jatkuvissa liiketoiminnoissa, koska Raisio jatkaa margariinin myyntiä.

(Milj. euroa)	2010	2009
Lopetettujen toimintojen tulos:
Tuotot tavanomaisesta toiminnasta	0,0	32,7
Kulut	0,0	–28,9
Tulos ennen veroja	0,0	3,7
Verot	0,0	–0,7
Tulos verojen jälkeen	0,0	3,1
Lopettamisesta johtuva tulos	–0,4	35,6
Verot	0,2	1,1
Tulos verojen jälkeen	–0,2	36,7
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista	–0,2	39,7
Lopetettujen toimintojen rahavirrat:
Liiketoiminnan rahavirrat	–3,6	7,3
Investointien rahavirrat	3,5	70,7
Rahoituksen rahavirrat	0,0	–1,0
Rahavirrat yhteensä	–0,2	77,0
Myytyjen toimintojen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan:
Pitkäaikaiset varat		21,1
Vaihto-omaisuus		6,3
Lyhytaikaiset saamiset		5,8
Rahavarat		3,0
		36,1
Pitkäaikainen vieras pääoma		0,8
Lyhytaikainen vieras pääoma		5,6
		6,4
Myyty nettovarallisuus		29,7
Kertyneet muuntoerot		0,3
Liiketoimintojen myyntivoitto Myynnille kohdistetut kulut		51,2 –1,3
Myynnin tulos		49,9
Myyntihinta		80,6
Myyntihinnasta tilinpäätöshetkellä saatavana		1,1
Myynnin rahavirta kuluineen		75,2
Rahoituslaskelmassa:
Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla		47,1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		23,6
Liiketoiminnan rahavirta		4,6
		75,2

(Milj. euroa)	2010	2009
4. LIIKET OIMINNAN MUUT TU OTOT JA KULUT
Keskeytysvakuutuskorvaus	0,0	1,1
Korvaukset toimitussopimuksiin perustuen	1,1	2,7
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	0,8	–0,3
Yhteensä	1,9	3,5
Tilintarkastajien palkkiot:
PwC
Tilintarkastus	0,1	0,1
Todistukset ja lausunnot	0,0	0,0
Veroneuvonta	0,0	0,0
Muut palvelut	0,8	0,4
Yhteensä	1,0	0,5
PKF (UK) LL
Tilintarkastus	0,0
Veroneuvonta	0,0
Muut palvelut	0,1
Yhteensä	0,2	0,0
5. POISTOT JA ARVONA LENTU MISET
Poistot hyödykeryhmittäin
Poistot aineettomista hyödykkeistä
Aineettomat oikeudet	0,9	0,9
Muut aineettomat hyödykkeet	1,9	1,8
Yhteensä	2,9	2,7
Poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta
Rakennukset	4,0	4,2
Koneet ja kalusto	8,9	7,8
Muu aineellinen käyttöomaisuus	0,1	0,0
Yhteensä	13,0	12,1
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin Aineettomat oikeudet	0,1	0,0
Muut aineettomat hyödykkeet	0,0	0,0
Rakennukset	0,0	1,1
Koneet ja kalusto	0,0	0,6
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	0,0	0,4
Yhteensä	0,1	2,1
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	16,0	17,0
Toimintokohtaiset poistot
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	12,2	11,0
Myynti ja markkinointi	0,2	0,2
Hallinto	3,1	3,1
Tutkimus ja tuotekehitys Yhteensä	0,3 15,9	0,5 14,8
Arvonalentumiset ja niiden palautukset
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	0,0	2,1
Hallinto	0,1	0,0
Yhteensä	0,1	2,1

(Milj. euroa)	2010	2009
6. TYÖSUH DE-ETUU KSISTA AIHEUTUVAT KULUT
Palkat	40,1	31,1
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	4,8	5,9
Osakeperusteiset palkkiot	2,1	3,0
Muut henkilösivukulut	3,2	1,7
Yhteensä	50,2	41,7
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 31 Lähipiiritapahtumat. Tiedot luovutetuista omista osakkeista esitetään liitetiedossa 20 Osakeperusteiset maksut.
KONSERNIN JAT KUVIEN TOIMINT OJEN PALVE LUKSESSA OLI TILIKAU DEN AIKANA KESKIMÄÄRIN (HEN KILÖÄ)
Brändit	797	303
Business to Business	254	261
Yhteiset toiminnot	60	63
Yhteensä	1 111	627
7. RAH OITU STU OTOT JA -KULUT
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista	0,2	0,2
Myyntivoitot/-tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista Käyvän arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista	–2,4 0,1	0,3 0,3
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten tehoton osuus	0,0	0,0
Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista	1,3	1,9
Korkotuotot lainasaamisista	0,0	0,0
Muut korkotuotot	1,7	0,4
Valuuttakurssierot, netto	0,1	0,0
Muut rahoitustuotot	0,0	0,0
Rahoitustuotot yhteensä	1,0	3,1
Korkokulut lainoista	–1,1	–1,1
Muut korkokulut Muut rahoituskulut	–1,1 –0,7	–1,7 –0,9
Rahoituskulut yhteensä	–2,9	–3,7
Liiketuloksen muodostaviin eriin sisältyy valuuttakurssivoittoja ja -tappioita 0,2 milj. euroa vuonna 2010 (–0,3 milj. euroa 2009).
8. TU LOVE ROT
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	–3,1	–3,5
Edellisten tilikausien verot	–2,6	0,0
Laskennalliset verot Yhteensä	0,5 –5,1	–2,0 –5,6
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	–4,6	–4,9
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavan verokannan vaikutus Ulkomaisen yksikön verokannan muutos	–0,3 0,1	–0,1
Verovapaat tuotot	0,1	0,1
Vähennyskelvottomat kulut	–0,9	–0,3
Tilikauden tappiot, joista ei ole kirjattu verosaamista	–0,4	–0,4
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	0,8	0,1
Verot aikaisemmilta vuosilta	–2,6	0,0
Verovelan purku edelliseen liittyen	2,7
Muut erät	0,0	–0,1
Yhteensä	–5,1	–5,6

(Milj. euroa)	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot:
Vuosi 2010
Myytävissä olevat rahoitusvarat	1,9	–0,5	1,4
Nettosijoituksen suojaus	–0,2	0,0	–0,2
Muuntoerot	1,6	0,0	1,6
	3,3	–0,5	2,8
Vuosi 2009
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot	–0,3	0,0	–0,3
Muuntoerot	–0,3	0,0	–0,3
	–0,6	0,0	–0,6

(Milj. euroa)	2010	2009
9. OSAKEKOHTAINEN TU LOS
Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot (milj. euroa)	12,6	13,4
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, lopetetut toiminnot (milj. euroa)	–0,2	39,7
Laimentamaton osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	156 023 198	155 797 720
Osakepalkkioista johtuva laimennus	549 219	609 336
Laimennettu osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	156 572 417	156 407 056
Laimentamaton osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot (euroa/osake)	0,08	0,09
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot (euroa/osake)	0,08	0,09
Laimentamaton osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot (euroa/osake)	0,00	0,26
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot (euroa/osake)	0,00	0,25

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla on osakepohjaisten kannustinjärjestelmien osakepalkkioihin liittyviä laimentavia osakkeita.

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2010

(Milj. euroa)				Ennakko
	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	maksut ja keskener. hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	18,5	3,2	16,0	0,1	37,8
Kurssierot	1,0	0,9	0,0	0,0	1,9
Lisäykset	0,7		0,0	0,8	1,5
Liiketoimintojen yhdistäminen	4,6	50,9		0,0	55,6
Yritysmyynnit ja muut vähennykset	0,0				0,0
Siirrot erien välillä	0,0	0,0	0,5	–0,5	0,0
Hankintameno 31.12.	24,8	55,1	16,5	0,4	96,8
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	15,5	3,2	11,6	0,0	30,4
Kurssierot	1,0	0,0	0,0	0,0	1,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,0		0,0	0,0
Tilikauden poisto	0,9	0,0	1,9	0,0	2,8
Arvonalentumiset ja niiden palautukset	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
Kertyneet poistot 31.12.	17,4	3,2	13,6	0,0	34,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	7,4	51,9	2,9	0,4	62,6

10. AINEELLISET HYÖDYKKEET 2010

(Milj. euroa)		Raken			Ennakko
	Maa- ja vesialueet	nukset ja raken nelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	maksut ja keskener. hankinnat	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	4,8	114,6	207,9	0,3	5,0	332,7
Kurssierot	0,1	0,4	1,3	0,0	0,0	1,9
Lisäykset		0,0	1,2	0,2	7,9	9,3
Liiketoimintojen yhdistäminen	0,4	3,8	25,7	0,6		30,5
Yritysmyynnit ja muut vähennykset	0,0		0,4	0,1		0,5
Siirrot erien välillä	0,0	1,9	6,9	0,0	–8,8	0,0
Hankintameno 31.12.	5,2	120,7	242,7	1,0	4,2	373,9
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	0,0	71,6	164,1	0,0	1,7	237,4
Kurssierot	0,0	0,3	1,1	0,0	0,0	1,4
Liiketoimintojen yhdistäminen		1,4	14,1	0,3		15,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0				0,0	0,0
Tilikauden poisto	0,0	4,0	8,9	0,1	0,0	13,0
Arvonalentumiset ja niiden palautukset	0,0			0,0	0,0	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	77,2	188,1	0,4	1,7	267,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	5,2	43,5	54,6	0,6	2,5	106,4
Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31.12.			40,6

Aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoon sisältyy rahoitusleasingillä hankittua omaisuutta 0,3 miljoonaa euroa.

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät tavaramerkkejä, joiden taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Näiden kirjanpitoarvo oli 4,6 miljoonaa euroa.

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2009

(Milj. euroa)				Ennakko
	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	maksut ja keskener. hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	31,5	24,2	17,1	0,1	73,0
Kurssierot	0,3	6,5	0,0	0,0	6,9
Lisäykset	0,6	0,0	0,0	0,4	0,9
Yritysmyynnit ja muut vähennykset	13,9	27,5	1,5	0,0	43,0
Siirrot erien välillä	0,0	0,0	0,4	–0,4	0,0
Hankintameno 31.12.	18,5	3,2	16,0	0,1	37,8
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	27,8	23,1	10,9	0,0	61,8
Kurssierot	0,4	6,2	0,0	0,0	6,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	13,6	26,0	1,4	0,0	41,1
Tilikauden poisto	0,9	0,0	1,8	0,0	2,7
Arvonalentumiset ja niiden palautukset	0,0	0,0	0,3	0,0	0,3
Kertyneet poistot 31.12.	15,5	3,2	11,6	0,0	30,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	3,0	0,0	4,4	0,1	7,5

10. AINEELLISET HYÖDYKKEET 2009

(Milj. euroa)		Raken			Ennakko
	Maa- ja vesialueet	nukset ja raken nelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	maksut ja keskener. hankinnat	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	5,1	137,8	266,8	1,2	6,2	417,1
Kurssierot	0,0	–0,3	–0,7	0,0	0,0	–1,1
Lisäykset	0,0	0,1	0,4	0,0	8,9	9,4
Yritysmyynnit ja muut vähennykset	0,2	25,4	66,0	0,9	0,1	92,6
Siirrot erien välillä	0,0	2,5	7,5	0,0	–10,0	0,0
Hankintameno 31.12.	4,8	114,6	207,9	0,3	5,0	332,7
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	0,0	76,6	214,2	0,8	1,2	292,8
Kurssierot	0,0	–0,1	–0,6	0,0	0,0	–0,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	14,3	58,4	0,7	0,0	73,4
Tilikauden poisto	0,0	4,4	8,0	0,0	0,0	12,5
Arvonalentumiset ja niiden palautukset	0,0	5,0	0,8	0,0	0,4	6,2
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	71,6	164,1	0,0	1,7	237,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	4,8	43,1	43,9	0,3	3,3	95,3
Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31.12.			40,3

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoon sisältyy rahoitusleasingillä hankittuja koneita ja laitteita 0,2 milj. euroa.

Margariiniliiketoiminnan myynnin jälkeisessä tilanteessa konserni arvioi kiinteistöjensä ja rakennustensa käytön uudelleen ja teki niiden arvoon yhteensä 6,1 miljoonan euron suuruisen arvonalennuksen.

11. LIIKEARVON JA TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJOITTAMATTOMIEN AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISTESTAUS

Konsernissa liikearvoa kohdistetaan liiketoimintasegmenttien mukaisesti määritellyille rahavirtaa tuottaville yksiköille. Tilikauden 2010 aikana toteutetussa Glisten-yrityshankinnassa liikearvoa syntyi 50,9 miljoonaa euroa. Tämä liikearvo on kohdistettu kokonaisuudessaan Brändit-segmentin Länsi-Euroopan toimintoihin. Tilinpäätöshetkellä liikearvon määrä oli 51,9 miljoonaa euroa.

Vuoden 2009 tilinpäätöksessä konsernilla ei ollut liikearvoja.

Glisten-liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen kolmen tavaramerkin kirjanpitoarvo tilinpäätöshetkellä oli 4,6 miljoonaa euroa. Näiden tavaramerkkien taloudelliset vaikutusajat johto on arvioinut rajoittamattomiksi. Tavaramerkit on kohdistettu kokonaisuudessaan myös Brändit-segmentin Länsi-Euroopan toimintoihin.

Arvonalentumistestauksissa kerrytettävissä olevat rahamäärät määritellään käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat neljä seuraavaa vuotta. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat ekstrapoloidaan käyttämällä alla esitettyjä arvioituja kasvutekijöitä, jotka eivät ylitä yksikön toimialan keskimääräisiä pitkän aikavälin kasvuvauhteja.

Käyttöarvon määrittämisessä käytetyt perusolettamukset ovat:

Budjetoitu liiketulosprosentti *) 8,0 % Kasvuprosentti **) 2,0 % Diskonttauskorko 8,3 %

*) Budjetoitu keskimääräinen laskelmissa käytetty liiketulosprosentti

**) Ennustejakson jälkeisissä rahavirroissa

Johto on määrittänyt ennusteiden liiketuloksen perustuen aiempiin toteutuneisiin tuloksiin ja niihin odotuksiin, jotka sillä on markkinoiden kehittymisestä. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja ja se kuvastaa kyseiseen liiketoimintasegmenttiin liittyviä riskejä.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi:

Yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää selvästi varojen kirjanpitoarvon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa varojen kirjanpitoarvon diskonttauskoron noustessa 11,5 prosenttiin tai liiketoiminnan liikevoittotason pudotessa pysyvästi noin 36 prosenttia liikearvon testauksessa käytetyistä arvoista.

(Milj. euroa)	2010	2009
12. OSUU DET OSAKKUU S- JA YHTEI SYRITYKSISSÄ
YHTEI SYRITYKSET
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,1	0,1
Osuus tilikauden tuloksesta	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,1	0,1
Yhteisyritysten kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.
OSAKKUU SYRITYKSET
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,7	0,6
Osuus tilikauden tuloksesta	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,7	0,7
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.
Konsernin omistusosuutta vastaavat määrät yhteisyritysten varoista ja veloista sekä liikevaihdosta ja tuloksesta:
Yhteisyrityksiin tehtyihin sijoituksiin liittyvät varat ja velat:
Pitkäaikaiset varat	0,2	0,1
Lyhytaikaiset varat	1,0	1,1
Pitkäaikaiset velat	0,1	0,1
Lyhytaikaiset velat	1,1	1,0
Varat netto	0,1	0,1
Yhteisyrityksiin tehtyihin sijoituksiin liittyvät tuotot ja kulut:
Liikevaihto	10,3	13,6
Kulut	10,3	13,6
Voitto/tappio	0,0	0,0

Osakkuusyritysten yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio: Varat 2,2 2,2 Velat 0,3 0,4 Liikevaihto 1,1 1,1 Voitto/tappio 0,1 0,2 13. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAH OITU SVA RAT Noteeraamattomat osakesijoitukset: Tilikauden alussa 0,6 0,6 Lisäykset 2,0 0,0 Vähennykset 0,0 0,0 Tilikauden lopussa 2,5 0,6 Noteeraamattomien osakesijoitusten käypään arvoon arvostamisessa on sovellettu esimerkiksi viimeaikaisia riippumattomien tahojen välisiä kauppoja. Mikäli käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla, myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon. Käyvän arvon rahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 19 Oma pääoma. 14. PITKÄAI KAISET SAA MISET Lainasaamiset ulkopuolisilta 0,8 0,3 Lainasaamiset lähipiiriltä 0,9 0,1 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 1,7 0,4 Edellä esitetty pitkäaikainen lainasaaminen ulkopuolisilta koostuu pääosin USD-määräisestä, vaihtuva korkoisesta saamisesta ja EUR-määräisestä pääomalainasaamisesta. Lainasaamiset lähipiiriltä koostuu Glistenin johtoon kuuluvalle annetusta GBP-määräisestä lainasta ja yhteisyritykselle annetusta EUR-määräisestä lainasta. Pitkäaikaisten saamisten käyvät arvot esitetään liitteessä 27. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Lainasaamiset ulkopuolisilta muodostavat luottoriski keskittymän, koska velallisten kannalta sitoumusten määrä on merkittävä ja osa saamisista on oman pääoman ehtoista. 15. VAIHT O-OMAISUU S Aineet ja tarvikkeet 63,0 33,4 Keskeneräiset tuotteet 7,7 7,3 Valmiit tuotteet/tavarat 17,3 14,2 Ennakkomaksut 0,2 0,1 Vaihto-omaisuus yhteensä 88,2 55,0 Vaihto-omaisuuden kirja-arvoon ei sisälly olennaisia kirjauksia, joilla vaihto-omaisuuden arvoa olisi alennettu vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. 16. MYYNTI SAA MISET JA MUUT SAA MISET Myyntisaamiset 53,1 40,2 Saamiset osakkuusyrityksiltä 1,2 1,2 Siirtosaamiset 6,9 7,8 Ennakkomaksusaamiset 0,0 0,1 Pitkäaikaisten lainasaamisten lyhennyserä 0,3 0,3 Lyhytaikaiset lainasaamiset 0,7 0,7 Yhtiöveron hyvityssaamiset 1,2 3,1 Muut saamiset 5,5 1,5 Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä 69,0 54,9	(Milj. euroa)	2010	2009

Tilinpäätöshetkellä konsernin myyntisaamisista noin 70 prosenttia oli euromääräisiä, noin 20 prosenttia puntamääräisiä ja loput muita valuuttoja.

(Milj. euroa)	2010	2009
Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli yli 60 päivää sitten erääntyneitä myyntisaamisia, joiden arvo ei ole
alentunut, 0,1 milj. euroa (0,3 milj. euroa vuonna 2009). Erääntyneiden saamisten ikäjakauma on seuraava:
Erääntyneet 61–180 päivää	0,1	0,2
Erääntyneet yli 180 päivää	0,0 0,1	0,1 0,3
Myyntisaamisista on vähennetty seuraavat erät :
Arvo 1.1.	0,9	1,2
Hankitut yhtiöt	0,2	0,0
Muut lisäykset	0,2	0,9
Vähennykset	–0,4	–1,2
Arvo 31.12.	0,9	0,9
Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 0,1 milj. euroa (0,6 milj. euroa tilikaudella 2009).
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät ovat liiketoimintaan kuuluvien tuottojen ja kulujen sekä rahoituserien ja verojen jaksotuksia. IAS 39 mukaan rahoitusvaroihin luettavien saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 28.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
17. KÄYPÄÄN ARVOON TU LOSVAI KUTTEI SESTI KIRJATTAVAT RAH OITU SVA RAT
Rahoitusarvopaperit	131,4	215,0
Johdannaissopimukset	0,5	0,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat yhteensä	131,8	215,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin luetaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät joukkovelkakirjalainat, rahasto-osuudet ja 12 kuukauden sisällä erääntyvät pankkien ja yritysten liikkeeseen laskemat sijoitus- ja yritystodistukset sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettä vät johdannaiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat euromääräisiä.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauk sessa, että toiset osapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluviin eriin tehdyt sijoitukset on hajautettu huolellisesti, eikä niihin liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Kaupankäyntitarkoituk sessa pidettävien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa rahoitus tuotoissa ja -kuluissa. Vaihtoehtoisten sijoitusten rahastoihin tehdyt sijoitukset ja niiden myynnit esitetään investointeina konsernin rahavirtalaskelmassa.
Käyvän arvon määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 28. Liitetietojen kohdassa 7 on esitetty näistä eristä kirjatut voitot ja tappiot.
18. RAH aVA RAT
Käteinen raha ja pankkitilit	18,9	8,0
Lyhytaikaiset pankkitalletukset ovat pääosin euromääräisiä ja vaadittaessa nostettavissa.

19. OMA PÄÄOMA

Emoyrityksen osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:

31.12.2008
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake)	34 474	5,8
Kantaosakkeet, omia osakkeita	–198		–0,4
Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake)	130 675	22,0
Vaihto-osakkeet, omia osakkeita	–9 159		–19,0
Yhteensä	155 793	27,8	–19,3
Kantaosakkeita vaihdettu vaihto-osakkeiksi	22
Omien osakkeiden hankinta, kantaosakkeet	–3		0,0
Omien osakkeiden luovutus, vaihto-osakkeet	355		0,9
31.12.2009
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake)	34 452	5,8
Kantaosakkeet, omia osakkeita	–201		–0,4
Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake)	130 697	22,0
Vaihto-osakkeet, omia osakkeita	–8 803		–18,1
Yhteensä	156 145	27,8	–18,5
Kantaosakkeita vaihdettu vaihto-osakkeiksi	197
Omien osakkeiden luovutus, vaihto-osakkeet	4 853		10,9
Reso Management Oy:n ostamat Raisio Oyj:n vaihto-osakkeet	–4 483		–10,1
31.12.2010
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake)	34 255	5,8
Kantaosakkeet, omia osakkeita	–201		–0,4
Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake)	130 894	22,0
Vaihto-osakkeet, omia osakkeita	–8 432,6		–17,4
Yhteensä	156 515	27,8	–17,8

Muuntoerot:

Muuntoerot-rahasto sisältää itsenäisten ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muunto erot. Myös itsenäisiin ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Muut rahastot:

Muut rahastot sisältää käyvän arvon rahaston myytävissä oleville rahoitusvaroille.

Omat osakkeet:

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Omia osakkeita on hankittu pörssistä vuosina 2005–2009 yhteensä 9 431 795 kappaletta, 9 230 500 vaihto-osaketta ja 201 295 kantaosaketta. Tilikauden 2008 aikana vaihto-osakkeita luovutettiin johdolle ja avainhenkilöille palkkiona 72 000 kappaletta. Tilikauden 2009 aikana vaihto-osakkeita luovutettiin johdolle ja avainhenkilöille osakekannustinjärjestelmään 2008 liittyen yhteensä 334 500 kappaletta ja hallituksen jäsenille osana heidän palkkiotaan yhteensä 20 891 kappaletta. Tilikauden 2010 aikana vaihto-osakkeita luovutettiin johdolle ja avainhenkilöille sekä osakekannustinjärjestelmään 2009 liittyen 553 056 kappaletta että erillisenä osakepalkkiona 168 000 kappaletta, yhteensä 721 056 kappaletta, joista myöhemmin palautui 5 000 kappaletta henkilön työsuhteen päätyttyä. Hallituksen jäsenille luovutettiin osana heidän palkkioitaan yhteensä 17 165 kappaletta. Lisäksi suunnatulla maksullisella osakeannilla luovutettiin 4 120 000 yhtiön hallussa ollutta vaihto-osaketta Reso Management Oy:lle.

Reso Management Oy:lle luovutetut sekä muut Reso Management Oy:n ostamat Raisio Oyj:n osakkeet, yhteensä 4 482 740 kappaletta, käsitellään kaikki konsernitilinpäätöksessä omina osakkeina.

Tilikauden 2010 lopussa konsernitilinpäätöksessä oli omia osakkeita yhteensä 8 633 923 kappaletta, joista 8 432 628 kappaletta vaihto-osakkeita ja 201 295 kappaletta kantaosakkeita. Omien osakkeiden jäljellä oleva hankintameno on yhteensä 17,8 milj. euroa ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Osingot:

Vuonna 2010 osinkoa jaettiin 0,09 euroa osakkeelta eli yhteensä 14,1 miljoonaa euroa (vuonna 2009 0,07 euroa osakkeelta eli yhteensä 10,9 miljoonaa euroa). Tilinpäätöspäivän jälkeen emoyrityksen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,10 euroa osakkeelta eli yhteensä 16,5 miljoonaa euroa.

(Milj. euroa)	2010	2009
Kumulatiiviset muuntoerot:
Muuntoerot 1.1.
konserniyritykset	–3,7	–3,2
osakkuusyritykset	0,0	0,0
	–3,7	–3,2
Muuntoeron muutos
konserniyritykset	1,3	–0,6
osakkuusyritykset	0,0	0,0
	1,3	–0,6
Muuntoerot 31.12.
konserniyritykset	–2,4	–3,7
osakkuusyritykset	0,0	0,0
	–2,4	–3,7
Muut rahastot:
Käyvän arvon rahasto 1.1.	0,0
Lisäys	1,4
Käyvän arvon rahasto 31.12.	1,4

20. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Raisio Oyj:n hallitus päätti 28.5.2008 kolmevuotisesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä osaksi Raisio konsernin avainhenkilöiden kannustinja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmässä voidaan kolmen vuoden aikana luovuttaa yhteensä enintään 1 600 000 vaihto-osaketta, jotka jo ovat yhtiön omistuksessa. Palkkio suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuus on tarkoitettu kattamaan osakkeina suoritettavasta palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluontoiset maksut.

Kannustinjärjestelmän ensimmäinen ansaintajakso oli tilikausi 2008. Sovellettavat ansaintakriteerit olivat liikevaihdon kasvu ja tulos ennen veroja ilman kertaluontoisia eriä. Luovutettavien osakkeiden määrä oli enintään 400 000 osaketta. Palkkiona järjestelmän ensimmäiseltä ansaintajaksolta luovutettiin elokuussa 2009 yhteensä 334 500 osaketta järjestelmän piirissä oleville 13 henkilölle. Osakkeita koskevat 1.9.2011 asti ulottuvat luovutusrajoitus ja palautusvelvollisuus, mikäli henkilön työ- tai tehtäväsopimus päättyy ennen luovutusrajoituksen lakkaamista.

Joulukuussa 2008 hallitus päätti järjestelmän toisesta ansaintajaksosta, joka oli tilikausi 2009. Sovellettavat ansaintakriteerit olivat sidotun pääoman tuotto, tulos ennen kertaluontoisia eriä ja veroja sekä margariiniliiketoiminnan myyntiprosessi. Luovutettavien osakkeiden määrä oli enintään 600 000 vaihto-osaketta. Palkkiona järjestelmän toiselta ansaintajaksolta luovutettiin toukokuussa 2010 yhteensä 553 056 osaketta järjestelmän piirissä oleville 51 henkilölle. Luovutettuja osakkeita koskevat 31.12.2011 asti ulottuvat luovutusrajoitus ja palautusvelvollisuus, mikäli henkilön työ- tai tehtäväsopimus päättyy ennen luovutusrajoituksen lakkaamista.

Hallitus päätti joulukuussa 2009 osakepalkkiosta, jonka perusteella toukokuussa 2010 luovutettiin 168 000 vaihto-osaketta palkkiona margariiniliiketoiminnan onnistuneesta myynnistä. Osakkeita koskee maaliskuulle 2013 ulottuva luovutusrajoitus.

Maaliskuussa 2010 hallitus päätti osakepalkkiojärjestelmän kolmannesta ansaintajaksosta, joka on tilikausi 2010. Sovellettava ansaintakriteeri on liiketulos suhteessa liikevaihtoon, minkä lisäksi palkkion suorittamisen edellytyksenä on tietyn liikevaihdon määrän saavuttaminen tilikaudella. Luovutettavien osakkeiden määrä on enintään 600 000 vaihto-osaketta. Ansaitun palkkion määrä todetaan keväällä 2011 ja mahdollinen palkkio suoritetaan henkilöille joulukuussa 2012. Palkkiona luovutettavia osakkeita koskevat 1.1.2014 ulottuvat luovutusrajoitus ja palautusvelvollisuus, mikäli henkilön työ- tai tehtäväsopimus päättyy ennen luovutusrajoituksen lakkaamista. Järjestelmän piirissä oli tilinpäätöshetkellä 59 henkilöä. Tilinpäätöshetkellä näyttää todennäköiseltä, että järjestelmän perusteella ei tulla luovuttamaan osakkeita palkkiona.

Kesäkuussa 2010 hallitus peruutti konsernin johtoryhmän omistamien tiettyjen osakkeiden osalta luovutus- ja palautusvelvollisuuden. Peruutus koski sekä kannustinjärjestelmän 2008 että 2009 perusteella kahdeksalle henkilölle luovutettuja osakkeita, yhteensä 526 999 osaketta. Peruutus liittyi hallituksen päätökseen konsernin johtoryhmän jäsenten uudesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän kautta johto sijoitti varojaan Raision vaihto-osakkeisiin. Tarkoitusta varten johto hankki Reso Management Oy -nimisen yhtiön, jonka osakekannan he kokonaan omistavat. He rahoittivat sijoituksensa osittain itse ja osittain Raision lainoituksen avulla. Reso Management Oy:n hallussa on yhteensä 4 482 740 Raision vaihto-osaketta. Osakkeen käypä arvo on määritetty suunnatun maksullisen osakeannin ja arvostuspäivän markkinahintojen perusteella ja on ollut 2,59 euroa osakkeelta. Odotettavissa olevia osinkoja tai muita oman pääoman ehtoisten instrumenttien myöntämiseen liittyviä piirteitä ei ole huomioitu käyvän arvon määrittelemisessä. Osakepalkkiojärjestelyyn liittyy työntekovelvoite Raisio Oyj:ssä tai sen tytäryrityksissä ainakin 31.3.2014 saakka, ja tämä velvoite jatkuu enimmillään maaliskuuhun 2018, mikäli purkamista lykkäävät ehdot toteutuvat. Reso Management Oy puretaan viimeistään maaliskuussa 2019, jolloin yhtiön osakkaat saavat purku- tai sulautumisvastikkeena Raisio Oyj:n osakkeita. Kannustimet menetetään henkilön lähtiessä konsernista ennen oikeuden lopullista syntymistä.

Kesäkuussa 2010 hallitus päätti kahdesta synteettisestä osakepohjaisesta sitouttamis- ja kannustinjärjestelmästä hankitun Glisten-alakonsernin johdolle ja keskeisille avainhenkilöille. Ensimmäisen järjestelmän perusteella maksetaan toukokuun 2012 loppuun mennessä rahapalkkio, jonka kokonaismäärä vastaa 966 117 Raision vaihto-osakkeen arvoa. Palkkion maksamisen edellytyksenä on kunkin järjestelmään nyt nimetyn 36 henkilön osalta se, että hän on konsernin palveluksessa 8.4.2012. Toisen järjestelmän perusteella maksetaan kahdessa erässä Glisten-alakonsernin kahdelle johtohenkilölle rahapalkkio, jonka kokonaismäärä vastaa 420 000 vaihto-osakkeen arvoa. Sovellettavana ansaintakriteerinä on tietty Glistenalakonsernin liiketuloksen taso. Mahdollinen palkkio suoritetaan syyskuun 2011 ja syyskuun 2012 loppuun mennessä.

Kevään 2009 ja 2010 yhtiökokousten päätöksen perusteella hallituksen jäsenille on maksettu heidän palkkiostaan noin 20 % luovuttamalla heille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Vuoden 2009 aikana osakkeita on luovutettu yhteensä 20 891 kpl ja vuonna 2010 yhteensä 17 165 kappaletta.

(Milj. euroa)	Kannustin järjestelmä 2010	Kannustin järjestelmä 2009	Kannustin järjestelmä 2008
Voimassa olevat osakepohjaiset kannustinjärjestelmät:
Myöntämispäivä	18.3.2010	7.1.2009	13.6.2008
Järjestelyn luonne	osakkeita ja rahaa	osakkeita ja rahaa	osakkeita ja rahaa
Osakepalkkioita enintään, kpl	430 334	600 000	400 000
Henkilömäärä	61	55	15
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä	2,74	1,52	1,71
Ansaintajakso päättyy	31.12.2010	31.12.2009	31.12.2008
Osakkeiden luovutus	Joulukuu 2012	Elokuu 2010	Elokuu 2009
Osakkeiden vapautuminen	1.1.2014	31.12.2011	1.9.2011
Oikeuden syntymisehdot	Liiketulos-%,	Roce, EBT ja	Liikevaihto ja EBT,
	työssäoloehto	margariiniteolli-	työssäoloehto
		suuden kauppa,
Osakkeita luovutettu:		työssäoloehto
Ajankohta		Toukokuu 2010	Elokuu 2009
Kappalemäärä		553 056	334 500
Henkilömäärä		51	13
Luovutus- ja palautusvelvollisuudesta vapautettu:
Ajankohta		Kesäkuu 2010	Kesäkuu 2010
Kappalemäärä		274 999	252 000
Henkilömäärä		8	8
Peruuntuneet:
Ajankohta	Vuosi 2010	Vuosi 2010
Kappalemäärä	8 500	5 000
Henkilömäärä	2	1
Järjestelmän piirissä 31.12.2010
Kappalemäärä	421 834	273 057	82 500
Henkilömäärä	59	42	5

(Milj. euroa)	2010	2009
Osakkeina ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia maksuja sisältyy työsuhde-etuuksista johtuviin kustannuksiin:
Osakkeina suoritetut / suoritettavat	0,7	0,9
Rahana suoritetut / suoritettavat	1,4	2,1
	2,1	3,0
joista kirjattu jatkuvien toimintojen tulokseen	1,6	1,1
Rahana suoritettavien osakeperusteisten järjestelyjen velat	0,0	1,6
Osakepalkkiojärjestelmiä koskevat tiedot:
Käyvän arvon laskennassa käytetyt parametrit:
Tilikaudelta myönnettävien osakkeiden lukumäärä, kpl		728 000
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa		1,80
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa*)		1,64
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä, euroa		2,66
Palautuvien oletus ennen palkkion suorittamista, %		0,0
Palautuvien oletus sitovuusaikana, %		0,0
Ansaintakriteerien toteumaoletus, %**)		100,0
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, milj. euroa		1,2
Peruuntuneet		0,1
Osakepalkkion käypä arvo tilinpäätöshetkellä, milj. euroa		1,9

*) Osakkeen kurssi vähennettynä ansaintajaksolta odotettavissa olevilla, arvioiduilla osingoilla.

**) Ansaintajaksolta suoritettavan palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella tilinpäätöksen valmistuttua keväällä 2011. Taulukko perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon, joka konsernilla tilinpäätöshetkellä on niiden osakkeiden määristä, joihin oletetaan syntyvän oikeus.

21. laskennalliset verot

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:

(Milj. euroa)		Kirjattu	Kirjattu		Ostetut/ myydyt
(milj. euroa)	1.1.2010 2007	tuloslas kelmaan 200 6	omaan pääoman	Kurssi erot	tytär	yhtiöt 31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset:
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,0	0,0				0,0
Käyttöomaisuuden sisäinen kate	0,0	0,0				0,0
Varaukset	1,2	–0,2				1,0
Leasing-omaisuus	0,0	0,0				0,0
Vahvistetut verotukselliset tappiot	0,0	0,2				0,2
Eläkevelvoitteet	0,0	0,0				0,0
Verotuksessa vähentämättä jätetyt poistot	4,8	–1,2				3,5
Muut erät	0,4	–0,2		0,0	0,2	0,4
Yhteensä	6,5	–1,4	0,0	0,0	0,2	5,3
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot	0,1	0,0		0,0	0,7	0,8
Myytävissä olevat sijoitukset	0,0		0,5			0,5
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat	0,1	0,0				0,1
Arvonalennukset konserniosakkeiden hankintamenoista	5,7	–2,7				3,0
Muut erät	1,8	0,1		0,0	1,4	3,2
Yhteensä	7,6	–2,5	0,5	0,0	2,1	7,6

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana:

(Milj. euroa) (milj. euroa)	1.1.2009 2007	Kirjattu tuloslas kelmaan 200 6	Kirjattu omaan pääoman	Kurssi erot	Ostetut/ myydyt tytär yhtiöt 31.12.2009
Laskennalliset verosaamiset:
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,0	0,0				0,0
Käyttöomaisuuden sisäinen kate	0,0	0,0				0,0
Varaukset	0,1	1,1				1,2
Leasing-omaisuus	0,0	0,0				0,0
Vahvistetut verotukselliset tappiot	0,0	0,0				0,0
Eläkevelvoitteet	0,0	0,0				0,0
Verotuksessa vähentämättä jätetyt poistot	6,2	–1,4				4,8
Muut erät	1,4	–0,6		0,0	–0,4	0,4
Yhteensä	7,9	–1,0	0,0	0,0	–0,4	6,5
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot	0,0	0,0		0,0		0,1
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat	0,0	0,1				0,1
Arvonalennukset konserniosakkeiden hankintamenoista	5,7	0,0				5,7
Muut erät	1,7	0,1			0,0	1,8
Yhteensä	7,4	0,2	0,0	0,0	0,0	7,6

Myöhemmin käytettäviä verotuksellisia tappioita vastaavaa laskennallista verosaamista on kirjattu sen verran kuin sitä todennäköisesti pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa kertyvien voittojen perusteella. Konsernilla oli kertyneitä tappioita yhteensä 48,7 milj. euroa (31.12.2009 46,7 milj. euroa). Suurin osa tappioista vanhenee viittä vuotta pidemmän ajan kuluttua.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, kun on olemassa laillisesti toimeenpantava oikeus kuitata ja milloin laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan. Konsernitaseessa netottamalla määritellyt summat:

(Milj. euroa)	2010	2009
Laskennalliset verosaamiset	5,3	6,5
Laskennalliset verovelat	7,6	7,6
Laskennallinen nettoverosaaminen	–2,4	–1,1

Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomat voittovarat ovat pääosiltaan negatiiviset, joten niistä ei ole laskettu verovelkaa.

22. ELÄKEVE LVOITTEET Taseessa esitetyn velan muutokset: Tilikauden alussa 0,2 0,2 Tilikauden lopussa 0,2 0,2 23. VA RAU KSET Varaukset 1.1. 3,1 1,1 Kurssierot 0,0 Hankitut yhtiöt 0,9 Varausten lisäykset 0,2 2,3 Käytetyt varaukset –1,3 –0,4 Varaukset 31.12. 2,8 3,1 Pitkäaikaiset varaukset 1,1 1,4 Lyhytaikaiset varaukset 1,7 1,6 Yhteensä 2,8 3,1 Merkittävin varaus liittyy margariiniliiketoiminnan myynnin yhteydessä tehtyyn varaukseen tappiollisesta jakelusopimuksesta. Varausta on jäljellä 1,4 miljoonaa euroa. 24. RAH OITU SVE LAT Pitkäaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat: Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä kirjattu kauppahintavelka 17,5 Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat: Pankkilainat 3,3 5,6 Eläkelainat 32,1 42,8 Rahoitusleasingvelat 0,2 0,2 Yhteensä 35,6 48,6 Rahoitusvelat yhteensä 53,1 48,6 Pankki- ja eläkelainat ovat euromääräisiä lainoja. Pitkäaikaiset velat (ml. rahoitusleasingvelat) erääntyvät seuraavasti: Vuonna 2011 14,0 3,5 Vuonna 2012 13,2 3,4 Vuonna 2013 11,8 2,3 Vuonna 2014 8,3 1,2 Vuonna 2015 2,3 Lyhytaikaiset rahoitusvelat: Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 13,1 13,1 Rahoitusleasingvelat 0,0 0,1 Muut korolliset velat 1,0 1,0 Yhteensä 14,1 14,2	(Milj. euroa)	2010	2009

Korollisten velkojen käyvät arvot esitetään liitetiedossa 28.

Rahoitusvelat ovat pääasiassa vaihtuvakorkoisia ja euromääräisiä. Pankkilainojen korot on sidottu pääosin 1–3 kuukauden euribor-viitekorkoihin. Eläkelainojen korot on sidottu tyel-lainakorkoihin, ja niiden koron määräytymisjaksot ovat pituudeltaan 1–3 vuotta.

(Milj. euroa)	2010	2009
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat:
Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	0,1	0,1
Yhtä vuotta pidemmän ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,2	0,3
Bruttomääräinen kokonaissijoitus	0,3	0,4
Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	0,1	0,1
Yhtä vuotta pidemmän ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,2	0,3
Bruttomääräinen kokonaissijoitus	0,3	0,3
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	0,0	0,1
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	0,3	0,4
25. JOHDANNAI SSOPIMUKSET	0,1	0,1
Johdannaissopimukset ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä korko- ja
valuuttajohdannaisia.
26. OSTOVE LAT JA MUUT VE LAT
Pitkäaikaiset
Muut velat	0,1	0,0
Lyhytaikaiset
Ostovelat	55,4	25,2
Velat osakkuusyrityksille	0,1	0,2
Siirtovelat	14,1	13,8
Ennakkomaksut	7,6	5,5
Muut velat	7,9	3,7
Yhteensä	85,1	48,3

Siirtovelkoihin sisältyy liiketoiminnan kulujen ja rahoituserien sekä verojen jaksotuksia. Näistä merkittävimmät ovat palkkojen, palkkioiden ja henkilösivukulujen jaksotukset, joita vuonna 2010 oli 6,3 milj. euroa (vuonna 2009 8,7 milj.euroa).

27. RAHOITUSRISKIENHALLINTA

JOHDANTO

Rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten osaltaan turvata ja varmistaa konsernin tuloksen kertyminen. Rahoituksen hoito ja rahoitusriskienhallinta on keskitetty talousjohtajan alaisuudessa toimivalle rahoitusosastolle riittävän asiantuntemuksen sekä kattavan ja kustannustehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Tulosyksiköt informoivat keskeisistä riskeistään rahoitusosastoa, joka kokoaa yhteen koko konsernin riskit ja raportoi riskipositiot talous- ja liiketoimintajohdolle kuukausittain ja neljännesvuosittain. Rahoitusosaston toimintaa riskienhallinnassa sääntelee hallituksen hyväksymä rahoitusriskienhallintapolitiikka. Kaikki merkittävät lainanottopäätökset tekee hallitus rahoitusosaston esityksestä.

ERI RAHOITUSRISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Luottoriskit

Vastapuoliriski

Vastapuoliriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa sopimusosapuoli ei kykene täyttämään tai ei halua täyttää omaa velvoitettaan. Raisio altistuu vastapuoliriskille rahoitus-osaston sijoittaessa varoja rahoitusmarkkinoille sekä operoidessa johdannaisinstrumenteilla. Rahoitusosasto vastaa tekemiinsä sijoituksiin, lainasaamisiin ja johdannaissopimuksiin liittyvästä vastapuoliriskistä. Tämän riskin hallinnassa käytetyistä keinoista keskeisimmät ovat huolellinen, hyvän luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien valinta, vastapuolikohtaiset limiitit sekä hajauttaminen.

Sijoitustoiminta

Rahoitusvarojen sijoittamista on säännelty politiikassa tehtävän sijoituksen määrän, maturiteetin ja vastapuolten osalta. Maturiteetiltaan lyhyt- ja pitkäaikaisten suorien korkosijoitusten lisäksi varoja voidaan sijoittaa korkorahastoihin, vaihtoehtoisten sijoitusten rahastoihin sekä osakkeisiin ja osakerahastoihin. Talousjohtajalla on oikeus politiikassa asetetuin perustein päättää konsernin sijoitusten vastapuoliksi hyväksyttävistä tahoista. Vastapuolina voivat lähtökohtaisesti olla Euroopan rahaliiton jäsenvaltiot, suuret suomalaiset kunnat ja niiden yhteenliittymät, Suomessa yrityspankkitoimintaa harjoittavat rahalaitokset sekä Euroopan rahaliiton jäsenvaltiossa rekisteröidyt yritykset, joilla on hyvä luottoluokitus. Tilipäätöshetkellä konsernin rahoitusvaroista 100,8 milj. euroa (vertailuvuonna 154,8 milj. euroa) oli sijoitettu suomalaisiin yritys- ja sijoitustodistuksiin.

Myynnin luottoriski

Tulosyksiköt tekevät konsernin antamien ohjeiden puitteissa itsenäisesti vastapuoliriskiin liittyviä päätöksiä, kuten päättävät asiakkaaksi hyväksymisen kriteereistä, sovellettavista myyntiehdoista ja vaadittavista vakuuksista, samoin kuin ne vastaavat myyntisaamisten luottoriskistä. Myyntisaamisia voidaan turvata myös luottovakuutuksilla.

Likviditeettiriskit

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että konsernin rahoitusvarat ja lisärahoitusmahdollisuudet eivät kattaisi liiketoiminnan tulevia tarpeita. Politiikan mukaisesti rahoitusosasto pyrkii ylläpitämään hyvän maksuvalmiuden kaikissa olosuhteissa ja tasolla, jolla turvataan johdon strateginen toimintavapaus. Konsernin likvidit varat muodostuvat sijoitetuista rahoitusvaroista ja rahoittajien kanssa sovituista, nostamattomista luotoista ja tililimiiteistä. Vaihtoehtoisten sijoitusten rahastoihin tai osakerahastoihin tehtyjä sijoituksia ei lueta likvideihin rahoitusvaroihin. Maksuvalmiusreserviin kuuluu mm. sovittu 90 miljoonan euron suuruinen yritystodistusohjelma. Varainhankinnan riskiä hajautetaan hankkimalla rahoitusta eri lähteistä.

Markkinariskit

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutosten vaikutusta konsernin nettorahoituskuluihin ja -tuottoihin sekä eri korkosijoitusten ja korkojohdannaisten markkina-arvoihin seuraavan 12 kuukauden aikana. Korkoriskiä hallitaan ohjaamalla luottosalkun ja korkosijoitusten rakennetta ja duraatiota politiikan sallimissa rajoissa tavoitteena mahdollisimman alhaiset rahoituskulut ja korkeat rahoitustuotot. Korkoprofiilin muokkauksessa välineinä voidaan käyttää koronvaihtosopimuksia sekä korkotermiineitä ja -optioita. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna nimellisarvoltaan 30,8 miljoonan euron (vertailuvuonna 39,4 milj.) euromääräiset koronvaihtosopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Konsernin korkoriskiä seurataan laskemalla markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutus korollisten sijoitusten ja velkojen korkotuottoihin ja -kuluihin seuraavien 12 kuukauden aikana. Kannettavan korkoriskin enimmäismäärä on säännelty rahoitusriskienhallintapolitiikassa.

31.12.2010	31.12.2009
1,0	1,3
–0,5	–0,5
0,2	–1,2
	–0,3
	0,8

Raision korkoaseman herkkyys koronmuutoksille saadaan laskemalla paljonko koko korkokäyrän yhtä suuri, yhden prosenttiyksikön suuruinen muutos muuttaa nettokorkokuluja ja -tuottoja. Tarkastelussa huomioidaan Raision korolliset sijoitukset sekä velat. Korkosijoitusten pääpaino on tilikautena ollut juoksuajaltaan lyhytaikaisissa sijoituksissa. Rahoitusvelkojen korot on sidottu 1–3 kuukauden vaihtuvaan euribor-viitekorkoon tai vaihtuvaan tyel-lainakorkoon, jonka korkojaksot on hajautettu 1–3 vuoden pituisiksi. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 Raision korkoherkkyys 1 prosenttiyksikön suuruiselle koronnousulle oli noin +0,8 miljoonaa euroa (–0,3 milj. euroa) ja koronlaskulle noin –0,8 miljoonaa euroa (–0,6 milj. euroa). Jos korkotaso tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 olisi ollut 1 prosenttiyksikköä korkeampi, vaikutus Raision tulokseen verojen jälkeen olisi +0,6 miljoonaa euroa (–0,2 milj. euroa). Jos taas korkotaso tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 olisi ollut 1 prosenttiyksikköä matalampi, vaikutus Raision tulokseen verojen jälkeen olisi –0,6 miljoonaa euroa (–0,5 milj. euroa).

Valuuttariski

Raisio suojautuu valuuttamääräisten saamisten ja velkojen, taseen ulkopuolisten osto- ja myyntisopimusten sekä osittain myös budjetoitujen kassavirtojen aiheuttamaa kurssiriskiä vastaan. Valuuttariskin hallintaan käytetään valuuttatermiinejä, jotka ovat harvoin yhtäjaksoisesti avoinna yli 12 kuukautta.

Konsernin valuuttariskipolitiikassa on määritelty enimmäismäärä kannettavalle, avoimelle nettopositiolle, joka koostuu konserniyhtiöiden valuuttariskiä synnyttävistä kaupallisista ja rahoituksellisista eristä sekä niitä suojaavista johdannaisista. Valuuttariskiä syntyy Englannin punta-, Venäjän rupla-, Ruotsin kruunu- ja Yhdysvaltain dollarimääräisistä eristä.

Konsernin valuuttariski 31.12.2010 on 0,1 miljoonaa euroa (–0,8 milj. euroa), jos muut valuutat heikkenevät 5 prosenttia euroon verrattuna ja sen vaikutus Raision tulokseen verojen jälkeen olisi 0,0 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa). Tilinpäätöshetkellä oli avoimena nimellisarvoltaan 58,2 milj. euroa 1–12 kuukauden GBP-, RUB-, SEK- ja USD-valuuttatermiinejä. Konserniyhtiöiden muita kotivaluuttoja kuin euroa vastaan avoinna olevat valuuttapositiot eivät ole mainittavia.

(Milj. euroa)	Valuuttariskit 31.12.2010				Valuuttariskit 31.12.2009
	Valuuttariski, nettoasema				Valuuttariski, nettoasema
GBP	RUB	SEK	USD	GBP	RUB	SEK	USD
0,5	–0,2	0,0	–0,2	0,0	–0,6	0,5	–0,7
	5 %:n heikentyminen valuutassa euroa vastaan:
GBP	RUB	SEK	USD	GBP	RUB	SEK	USD
0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0

JOHDANNAISET

Johdannaisten nimellisarvot (milj. euroa)	31.12.2010	31.12.2009
Korkojohdannaiset	30,8	39,4
Valuuttajohdannaiset	58,2	7,5

PÄÄOMAN HALLINTA

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on vahvan pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella. Konsernin oma pääoma oli vuoden 2010 lopussa 324,0 milj. euroa (322,0 milj. euroa) ja omavaraisuusaste oli 67,6 % (73,4 %). Omavaraisuusastetta laskettaessa oma pääoma jaetaan taseen loppusummalla, josta on vähennetty saadut ennakot. Omavaraisuusasteet olivat seuraavat:

	31.12.2010	31.12.2009
Oma pääoma, milj. euroa	324,0	322,0
Taseen loppusumma, milj. euroa	487,2	444,2
Omavaraisuusaste	67,6 %	73,4 %

28. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Taulukossa esitetään kunkin erän kirjanpitoarvot ja käyvät arvot. Kirjanpitoarvot vastaavat konsernitaseen arvoja. Alla on esitetty konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista.

(Milj. euroa)	Liitetieto	Kirjanpito arvo 2010	Käypä arvo 2010	Kirjanpito arvo 2009	Käypä arvo 2009
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat *)	13	2,5	2,5	0,6	0,6
Lainasaamiset	14	2,8	2,5	1,4	1,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset	16	54,5	54,5	41,6	41,6
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset *)	17	131,4	131,4	215,0	215,0
Rahavarat	18	18,9	18,9	8,0	8,0
Johdannaiset *)	17	0,5	0,5	0,2	0,2
Rahoitusvelat
Kauppahintavelka*)	24	17,5	17,5	7,8	7,8
Pankkilainat	24	5,6	5,6	53,7	54,1
Eläkelainat	24	42,9	43,1	1,0	1,0
Muut lainat	24	1,0	1,0	0,0	0,0
Rahoitusleasingvelat	24	0,2	0,3	0,3	0,3
Ostovelat ja muut velat	26	83,6	83,6	49,3	49,3
Johdannaiset *)	25	0,1	0,1	0,1	0,1

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:

Osake- ja rahoitusarvopaperisijoitukset

Myytävissä olevat julkisesti noteerattavat osakkeet arvostetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n noteeraamin tilinpäätöspäivän ostokursseihin. Osa noteeraamattomista osakesijoituksista on kirjattu käypään arvoon soveltamalla esimerkiksi viimeaikaisia riippumattomien tahojen välisiä kauppoja. Mikäli arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista, eikä käypä arvo ole ollut luotettavasti saatavilla, myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoonsa. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat ovat jälkimarkkinakelpoisia ja niiden arvostuksessa on käytetty tilinpäätöspäivän markkinahintoja tai sopimuksen pituutta vastaavia markkinakorkoja.

Johdannaiset

Korko-, ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän julkisesti noteerattuja markkinahintoja.

Lainasaamiset, lainat ja rahoitusleasingvelat

Lainasaamisten ja rahoituslainojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, joka vastaa kyseisissä sopimuksissa määritettyjä korkoja vastaavia markkinakorkoja. Rahoitusleasingvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, joka vastaa samanlaisten leasingsopimusten korkoa.

Ostovelat ja muut velat tai myyntisaamiset ja muut saamiset

Ostovelkojen ja muiden velkojen tai myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen tai saamisten maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja veloista

Käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja veloista *) kaikki muut kuuluvat tasolle 1, koska ne perustuvat samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla paitsi myytävissä olevat rahoitusvarat ja kauppahintavelka, jotka kuuluvat tasolle 3, koska niiden käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

(Milj. euroa)

Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja rahoitusveloista

Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat

31.12.2010
Tilikauden alussa	0,6
Voitot ja tappiot
Muun laajan tuloksen erissä	1,9
Ostot	0,1
Myynnit	0,0
Tilikauden lopussa	2,5

31.12.2009 Tilikauden alussa 0,6 Tilikauden lopussa 0,6

Raision tilinpäätös 2010 43

(Milj. euroa)	2010	2009
29. MUUT VU OKRASOPIMUKSET
Konserni vuokralle ottajana:
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa	0,5	0,4
Yhtä vuotta pidemmän ja enintään viiden vuoden kuluttua	1,2	0,4
Viittä vuotta pidemmän ajan kuluttua	7,4	0,5
Yhteensä	9,1	1,3
Konserni on vuokrannut autoja, tuotantotiloja ja maa-alueita.
Vuoden 2010 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 4,5 milj. euroa (vuonna 2009 4,0 milj. euroa)
30. VA STUU SITOUMUKSET JA MUUT VA STUUT
Vakuudeksi annettu omaisuus:
Omasta puolesta annetut vakuudet
Vastuusitoumukset osakkuusyhtiöiden puolesta
Takaukset	0,0	0,0
Muut vastuut
Muut taloudelliset vastuut	7,0	2,8
Sitoutuminen investointimaksuihin
Tilinpäätöshetkellä voimassa olleet sitoumukset investointimaksuihin	0,5	0,6

31. LÄHIPIIRITIEDOT

Konsernin tytär-, yhteis- ja osakkuusyritykset

(Milj. euroa)	Konsernin omistusosuus, %	Emoyhtiön omistusosuus, %
TYTÄRYRITYKSET
Brändit
Anytime Food and Drink Limited, Englanti	100,00
Bright Foods Limited, Englanti	100,00
Cabin Confectionery Limited, Englanti	100,00
Carlshamn Mejeri Produktion AB, Ruotsi	100,00
Chartnatural Limited, Englanti	100,00
Dormen Foods Limited, Englanti	100,00
OOO Ecomilk, Venäjä	100,00
FDS Informal Foods Limited t/a Snacks Unlimited, Englanti	100,00
F. Fravigar Limited, Englanti	100,00
Food and Drink Solutions Limited, Englanti	100,00
Glisten Ltd, Englanti	100,00
The Glisten Confectionery Company Limited, Englanti	100,00
Glisten Finance Limited, Englanti	100,00
Glisten Snacks Limited, Englanti	100,00
Halo Foods Limited, Englanti	100,00
Health Bars Limited, Englanti	100,00
Holgates Nutritional Foods Limited, Englanti	100,00
Jester Food Products Limited, Englanti	100,00
The Lindum Snack Company Limited, Englanti	100,00
Lyme Regis Fine Foods Limited, Englanti	100,00
Nimbus Foods Limited, Englanti	100,00
Nutti-Bite Limited, Englanti	100,00
The Original Welsh Pantry Company Limited, Englanti OOO Raisio, Venäjä	100,00 100,00
Raisio Eesti AS, Viro	100,00
SIA Raisio Latvija, Latvia	100,00
UAB Raisio Lietuva, Liettua	100,00
OOO Raisio Nutrition, Venäjä	100,00
Raisio Sp. z o.o., Puola	100,00
Raisio Staest US Inc., Yhdysvallat	100,00
Raisio Sverige Ab, Ruotsi	100,00
Raisio UK Limited, Englanti	78,73	78,73
TOV Raisio Ukraina, Ukraina	100,00
Ravintoraisio Oy, Raisio	100,00	100,00
Shepherd Boy Limited, Englanti	100,00
Skinny Candy Limited, Englanti	50,00
ZAO Zolotaya Melnitsa, Venäjä	74,90
Business to Business
Proteinoil Oy, Raisio	100,00	100,00
Raisio Malt Oy, Raisio	100,00	100,00
Rehuraisio Oy, Raisio	100,00	100,00
Muu toiminta
Raisio Finance NV, Belgia	100,00	99,99
Raision Konsernipalvelut Oy, Raisio	100,00	100,00
Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy, Raisio	100,00	50,00
Reso Management Oy, Raisio	0,00	0,00
YHTEI SYRITYKSET
Brändit
Ateriamestarit Oy, Turku	50,00
OSAKKUU SYRITYKSET
Business to Business
Vihervakka Oy, Pöytyä	38,50	38,50

(Milj. euroa)	2010	2009
Liiketoimet lähipiirin kanssa:
Myynti osakkuus- ja yhteisyrityksille	10,8	12,0
Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	0,2	0,1
Myynti johtoon kuuluville avainhenkilöille	0,0	0,2
Ostot johtoon kuuluvilta avainhenkilöiltä	0,8	0,7
Pitkäaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	0,1	0,1
Lyhytaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	1,2	1,2
Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille	0,1	0,2
Myynnit osakkuus- ja yhteisyrityksille tapahtuvat käypään markkinahintaan.
Johdon työsuhde-etuudet:
Palkat ja palkkiot	2,9	2,8
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut korvaukset	0,0	0,2
Osakeperusteiset maksut	1,8	1,0
Yhteensä	4,7	3,9
Hallintoneuvoston jäsenet:	0,0	0,0
Hallituksen jäsenet:	0,2	0,3
Toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä:
Matti Rihko	1,2	1,0
Muu johtoryhmä	3,2	2,5
Yhteensä	4,4	3,6

Eläke- ja muut etuudet:

Konsernin johtoon kuuluvilla henkilöillä on oikeus ja velvollisuus siirtyä eläkkeelle täytettyään 62 vuotta.

Toimitusjohtajan johtajasopimuksen irtisanomisaika on 6 kuukautta molemmin puolin. Mikäli yhtiö irtisanoo toimitusjohtajan, toimitusjohtajalla on oikeus irtisanomisajan palkan lisäksi korvaukseen, mikä määrältään vastaa hänen 12 kuukauden palkkaansa.

(Milj. euroa)	2010	2009
Lainat lähipiirille:
Johtoon kuuluville avainhenkilöille annetut lainat:
Tilikauden aikana annetut lainat	0,9
Kertyneet korot	0,0
Tilikauden lopussa	0,9
Laina annettu konsernin johtoryhmän jäsenelle Paul Simmondsille. Lainan korko on 3,25 %. Laina erääntyy maksettavaksi 30.8.2012. Lainalle ei ole annettu vakuutta.
Reso Management Oy:lle myönnetyt lainat:
Tilikauden aikana myönnetty laina	10,4
Kertyneet korot	0,2
Tilikauden lopussa	10,6
Lainan korko on 3,25 %. Laina maksetaan takaisin viimeistään 31.3.2014. Raisio Oyj:llä on oikeus vaatia ja saada pantiksi lainalla hankitut Raisio Oyj:n osakkeet.
Osakkuusyhtiöille myönnetyt lainat
Tilikauden alussa	0,1
Tilikauden aikana myönnetyt lainat	0,0	0,1
Lainojen takaisinmaksut	0,0	0,0
Kertyneet korot	0,0	0,0
Saadut korot	0,0	0,0
Tilikauden lopussa	0,1	0,1
Lainan korko on 2,94 %.
Laina maksetaan takaisin viimeistään 1.10.2014. Lainalle ei ole annettu vakuutta.
Lähipiirille myönnetyt lainat yhteensä	11,6	0,1

32. RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Raisio ilmoitti 4.2.2011 ostavansa brittiläisen Big Bear Group plc:n. Yrityskauppa tukee Raision tavoitetta olla Euroopan johtava terveellisten välipalojen tarjoaja. Yrityskaupan myötä Raisio saa vahvemman brändätyn jalansijan Ison-Britannian ja Länsi-Euroopan välipala- ja aamiaismarkkinasta sekä vahvistaa asemaansa makeismarkkinalla. Yhtiön brändejä aamiaistuotteissa ovat Honey Monster, Honey Waffles ja Sugar Puffs, välipalapatukoissa Harwest Cheweee sekä makeisissa Fox's.

Yrityshankinnan velaton kauppahinta on 95,3 miljoonaa euroa (82,0 miljoonaa puntaa). Raisio maksoi kaupan käteisellä kassavaroistaan ja kauppaa varten nostetulla 52 miljoonan euron (45 miljoonan punnan) luotolla. Kaupan jälkeen Raision omavaraisuusaste tulee olemaan noin 60 %.

Big Bear Group liitetään osaksi Raision Länsi-Euroopan brändiliiketoimintoja 4.2.2011 alkaen ja yhtiön tulos raportoidaan osana Brändit-segmentin lukuja vuoden 2011 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Yrityskaupan toteutumisesta Raisio kirjaa vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä noin 3,5 miljoonan euron kulun.

Hankinnan kohteen vastaanotettujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen käypien arvojen määrittely on aloitettu, samoin kuin kauppahinnan allokointi. Työ on kuitenkin niin alussa, että tarkempia tietoja ei vielä ole käytettävissä.

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

(Milj. euroa)	2010	2009	2008
Tulos ja kannattavuus
Liikevaihto, milj. euroa 1)	443,0	375,9	463,2
muutos, %	17,9	–18,8	19,7
Kansainvälinen liikevaihto, milj. euroa 1)	186,2	124,4	162,2
% liikevaihdosta	42,0	33,1	35,0
Käyttökate, milj. euroa 1)	35,4	36,4	42,4
% liikevaihdosta	8,0	9,7	9,1
Poistot ja arvonalennukset, milj. euroa 1)	15,9	17,0	18,0
Liiketulos, milj. euroa 1)
% liikevaihdosta	19,4 4,4	19,5 5,2	24,4 5,3
Tulos ennen veroja1)	17,6	18,9	24,0
% liikevaihdosta	4,0	5,0	5,2
Oman pääoman tuotto, %1)	3,9	4,5	7,0
Sijoitetun pääoman tuotto, %1)	5,1	6,1	8,4
Rahoitus ja taloudellinen asema
Oma pääoma, milj. euroa Korollinen rahoitusvelka, milj. euroa	324,0 67,2	322,0 62,8	279,4 19,7
Korollinen nettorahoitusvelka, milj. euroa	–72,9	–150,2	–58,2
Taseen loppusumma, milj. euroa	487,2	444,2	364,0
Omavaraisuusaste, %	67,6	73,4	77,9
Nettovelkaantumisaste, %	–22,5	–46,6	–20,8
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	23,0	51,5	52,7
Muut tunnusluvut
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 1)	49,1	10,0	26,9
% liikevaihdosta	11,1	2,7	5,8
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa 1)	6,3	6,1	5,8
% liikevaihdosta	1,4	1,6	1,3
Henkilökunnan määrä, keskimäärin1)	1 111	627	719

1) Tunnusluvut esitetty jatkuvien toimintojen osalta

Osakekohtaiset tunnusluvut

(Milj. euroa)	2010	2009	2008
Tulos per osake, jatkuvat toiminnot, euroa1)	0,08	0,09	0,12
Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa1)	0,15	0,33	0,34
Oma pääoma per osake, euroa1)	2,06	2,06	1,79
Osinko per osake, euroa	2) 0,10	0,09	0,07
Osinko per tulos, %	124,2	104,9	58,3
Efektiivinen osinkotuotto, %
Vaihto-osakkeet	3,6	3,4	4,8
Kantaosakkeet	3,6	3,3	4,3
P/E-luku
Vaihto-osakkeet	34,9	31,0	12,3
Kantaosakkeet	34,7	31,7	13,7
Oikaistu keskikurssi, euroa
Vaihto-osakkeet	2,75	2,06	1,56
Kantaosakkeet	2,76	2,04	1,66
Oikaistu alin kurssi, euroa
Vaihto-osakkeet	2,38	1,43	1,35
Kantaosakkeet	2,35	1,49	1,38
Oikaistu ylin kurssi, euroa
Vaihto-osakkeet	3,00	2,72	1,87
Kantaosakkeet	3,00	2,78	1,85
Oikaistu kurssi 31.12., euroa
Vaihto-osakkeet	2,81	2,66	1,47
Kantaosakkeet	2,79	2,72	1,64
Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. euroa1)
Vaihto-osakkeet	344,1	324,2	178,6
Kantaosakkeet	95,0	93,2	56,2
Yhteensä	439,1	417,4	234,8
Osakkeiden vaihto, milj. euroa
Vaihto-osakkeet	109,1	73,8	44,2
Kantaosakkeet	3,1	2,3	1,3
Yhteensä	112,2	76,1	45,5
Vaihdettu määrä
Vaihto-osakkeet, 1 000 kpl	39 674	35 873	28 365
% kokonaismäärästä	30,3	27,5	21,7
Kantaosakkeet, 1 000 kpl	1 106	1 114	808
% kokonaismäärästä	3,2	3,2	2,3
Osakkeiden keskimääräinen oikaistu lukumäärä, 1 000 kpl1)
Vaihto-osakkeet	122 226	121 666	122 310
Kantaosakkeet	34 217	34 268	34 294
Yhteensä	156 443	155 934	156 605
Osakkeiden oikaistu lukumäärä 31.12., 1 000 kpl1)
Vaihto-osakkeet	122 461	121 894	121 516
Kantaosakkeet	34 054	34 250	34 276
Yhteensä	156 515	156 145	155 793

1) Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia omia osakkeita eikä Reso Management Oy:n hallussa olevia Raisio Oyj:n osakkeita 2) Hallituksen ehdotuksen mukaisesti 0,10 euroa osakkeelta

Taloudellisen kehityksen tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto %, (ROE)	Tulos ennen veroja – tuloverot*
	Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto %, (ROI)	Tulos ennen veroja + rahoituskulut*
	Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)	x 100
Omavaraisuusaste %	Oma pääoma
	Taseen loppusumma – saadut ennakot	x 100
Korolliset nettorahoitusvelat	Korolliset rahoitusvelat – rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat likvidit rahoitusvarat
Nettovelkaantumisaste %	Korolliset nettorahoitusvelat
	Oma pääoma	x 100

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos per osake*	Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
	----------- Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä**
Liiketoiminnan rahavirta per osake	Liiketoiminnan rahavirta
	---------------------------------------------------------------------- Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma per osake	Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.***
Osinko per osake	Tilikaudelta jaettu osinko
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko per tulos %*	Osakekohtainen osinko
	Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto %	Osakeantioikaistu osinko osaketta kohti
	Osakeantioikaistu, tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)*	Osakeantioikaistu, tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
	Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo	Osakeantioikaistu, tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
	x osakkeiden lukumäärä 31.12. ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita***

* Tunnuslukujen laskennassa on käytetty jatkuvien toimintojen tulosta

** Ei sisällä osakkeita, joihin liittyy mahdollinen palautusvelvollisuus eikä Reso Management Oy:n hallussa olevia omia osakkeita

*** Ei sisällä Reso Management Oy:n hallussa olevia osakkeita

Osakkeet ja omistajat

Raisio Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Raision markkina-arvo vuoden 2010 lopussa oli 463,4 miljoonaa euroa. Osakkeiden kokonaisvaihto ylsi 112,2 miljoonaan euroon. Vaihto-osakkeen päätöskurssi 30.12.2010 oli 2,81 euroa ja kantaosakkeen 2,79 euroa. Hallitus esittää 0,10 euron osingon maksamista kevään 2011 yhtiökokoukselle.

Osakepääoma ja osakelajit

Raisio Oyj:n täysin maksettu osakepääoma on 27 776 072,91 euroa, joka 31.12.2010 jakaantui 34 255 057 kantaosakkeeseen (sarja K) ja 130 893 973 vaihto-osakkeeseen (sarja V). Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Kantaosakkeiden osuus osakekannasta oli 20,7 % ja äänimäärästä 84,0 % ja vaihto-osakkeiden vastaavasti 79,3 % ja 16,0 % (31.12.2010). Yhtiön vähimmäispääoma on 25 000 000 euroa ja enimmäispääoma 100 000 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakepääoma ei ole muuttunut vuoden 2010 aikana. Yhtiön liikkeeseen laskemia osakkeeseen oikeuttavia arvopapereita ei ole.

Raisio Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä (jäljempänä: Pörssi). Yhtiön vaihto-osakkeet noteerataan keskisuurten yhtiöiden ryhmässä toimialana päivittäistavarat ja kantaosakkeet Pre-listalla. Vaihto-osakkeen pörssitunnus on RAIVV ja ISIN-koodi FI 0009002943 sekä kantaosakkeen RAIKV ja FI 0009800395. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Vaihto-osakkeilla ja kantaosakkeilla on samat oikeudet yhtiön pääomaan ja voitonjakoon. Kantaosake tuottaa yhtiökokouksessa 20 ääntä ja vaihto-osake yhden äänen. Yhtiökokouksessa kukaan ei ole oikeutettu äänestämään suuremmalla kuin kymmenesosalla siellä edustettujen osakkeiden tuottamasta yhteenlasketusta äänimäärästä.

Kantaosakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan hallituksen suostumus. Suostumus tarvitaan siinäkin tapauksessa, että luovutuksensaajalla jo on hänelle rekisteröityjä kantaosakkeita. Suostumus on annettava, jos osakkeen saaja on maanviljelystä päätoimisesti harjoittava luonnollinen henkilö. Mikäli suostumusta ei anneta, hallituksen on muunnettava luovutettu kantaosake vaihto-osakkeeksi.

Hallitus voi myös pyynnöstä muuntaa kantaosakkeita vaihto-osakkeiksi sekä pyynnöstä antaa ennakkotiedon siitä, tullaanko hakijalle antamaan suostumus kantaosakkeiden hankintaan vai ei. Vuoden 2010 aikana 196 666 kantaosaketta muunnettiin vaihto-osakkeiksi.

Arvo-osuusjärjestelmässä kantaosakkeet, joiden osalta suostumuskäsittely on kesken tai joille ei ole haettu suostumusta, ovat ns. odotusluettelossa kunnes ne joko myönnetyn suostumuksen perusteella kirjataan osakasluetteloon kantaosakkeina tai luovutetaan edelleen tai on muunnettu vaihtoosakkeiksi. Odotusluettelossa oli 6,4 miljoonaa kantaosaketta 31.12.2010.

Kaupankäynti Pörssissä Raision osakkeilla 2010

V-osakkeen ylin hinta oli 3,00 euroa, alin 2,38 euroa ja keskikurssi 2,75 euroa. Vuoden lopussa V-osakkeen hinta oli 2,81 euroa. V-osakkeita vaihdettiin yhteensä 39,7 miljoonaa kappaletta (35,9 milj. kpl vuonna 2009) eli noin 30 prosenttia V-osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 109,1 miljoonaa euroa (73,8 milj. euroa).

K-osakkeen ylin hinta oli 3,00 euroa, alin 2,35 euroa ja keskikurssi 2,76 euroa. Vuoden lopussa K-osakkeen hinta oli 2,79 euroa. K-osakkeen vaihto oli 1,1 miljoonaa osaketta (1,1 milj. kpl) ja vaihdon arvo oli 3,1 miljoonaa euroa (2,3 milj. euroa).

Osakekannan markkina-arvo oli vuoden 2010 lopussa 463,4 miljoonaa euroa (441,4 milj. euroa) ja ilman yhtiön hallussa olevia osakkeita 451,7 miljoonaa euroa (417,4 milj. euroa).

Omistusrakenne

Raisio Oyj:llä oli vuoden 2010 lopussa 36 174 rekisteröityä osakkeenomistajaa (37 384). Suurin omistajaryhmä oli kotitaloudet 54,0 prosentin osuudella osakekannasta (56,0 %).

Raisio Oyj:n hallussa oli 3 949 888 vaihto-osaketta ja 201 295 kantaosaketta 31.12.2010. Johdon omistusyhtiö Reso Management Oy, jossa Raisio Oyj:llä sopimusten perusteella katsotaan olevan määräysvalta ja joka siten on arvioitu tytäryhteisöksi, omistaa 4 482 740 vaihto-osaketta. Muilla konserniin kuuluvilla yhtiöillä ei ole Raisio Oyj:n osakkeita. Yhtiölle tai sen tytäryhteisölle kuuluvilla osakkeilla ei voi osallistua yhtiökokoukseen.

Ulkomaalaisten omistus Raision osakekannasta oli kertomusvuonna ylimmillään 13,0 prosenttia, alimmillaan 12,2 prosenttia ja sen lopussa 12,2 prosenttia (13,3 %). Arvo-osuusjärjestelmään on siirtämättä 0,5 prosenttia osakkeista.

Liputusilmoitukset

Vuoden 2010 aikana yhtiölle tehtiin seuraavat arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset omistusmuutoksista:

16.11.2010 OP-Keskus osuuskunnan ilmoitus siitä, että OPK:n ja sen vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen sekä OPK:n tytäryritysten ja tytäryritysten hallinnoimien sijoitusrahastojen yhteenlaskettu omistusosuus Raisio Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä on ylittänyt 5 %:n rajan 10.11.2010.

7.12.2010 OP-Keskus osuuskunnan ilmoitus siitä, että OPK:n ja sen vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen sekä OPK:n tytäryritysten ja tytäryritysten hallinnoimien sijoitusrahastojen yhteenlaskettu omistusosuus Raisio Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä on alittanut 5 %:n rajan 30.11.2010.

Yhtiö on em. ilmoitusten johdosta antanut pörssitiedotteet niin 17.11.2010 kuin 7.12.2010.

Osinkopolitiikka ja osinko

Raision tavoitteena on tuottaa lisäarvoa kaikille osakkeenomistajilleen kehittämällä liiketoimintaansa ja parantamalla sen kannattavuutta sekä noudattamalla pitkäjänteistä osinko-politiikkaa. Tavoitteena on jakaa vuosittain osinkona puolet jatkuvasta liiketoiminnasta syntyvästä osakekohtaisesta tuloksesta edellyttäen, ettei osingonmaksu vaaranna yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista.

Raisio Oyj:n 25.3.2010 kokoontunut yhtiökokous päätti 0,09 euron määräisen osingon maksamisesta osaketta kohti ja tämä osinko maksettiin 8.4.2010; ei kuitenkaan yhtiön hallussa olleille osakkeille. Hallitus esittää kevään 2011 varsinaiselle yhtiökokoukselle 0,10 euron suuruisen osingon maksamista kultakin osakkeelta. Osingonjaon täsmäytyspäivä on 29.3.2011 ja osingon maksupäivä 5.4.2011.

Johdon osakkeenomistus

Yhtiön hallituksen jäsenet, hallintoneuvoston jäsenet ja toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt ja säätiöt omistivat 31.12.2010 kantaosakkeita 1 391 290 kappaletta ja vaihto-osakkeita 4 826 481 kappaletta. Tämä on yhteensä 3,76 prosenttia kaikista osakkeista ja 4,0 prosenttia kokonaisäänimäärästä.

Osakepääoman rakenne 31.12.2010
	Osakkeiden lukumäärä, kpl	Osuus osakkeista, %	Osuus äänistä, %
Vaihto-osakkeet	130 893 973	79,3	16,0
Kantaosakkeet	34 255 057	20,7	84,0
Yhteensä	165 149 030	100,0	100,0

Toimitusjohtaja on mukana konsernin osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä (2008–2010), minkä perusteella hänelle voidaan luovuttaa enimmillään 66.667 Raisio Oyj:n vaihto-osaketta joulukuussa 2012 (kolmas ansaintajakso). Mikäli toimitusjohtaja saa enimmäismäärän vaihto-osakkeita po. kannustinjärjestelmän kolmannelta ansaintajaksolta, nousee edellä todetun ryhmän omistus yhteensä 3,81 prosenttiin kaikista osakkeista ja 4,01 prosenttiin kokonaisäänimäärästä.

Osakassopimukset

Yhtiön hallituksen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Pääsääntöisesti yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää, että muutosehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Yhtiöjärjestyksen 6., 7., 8., 9. ja 18. pykälien muuttamiseksi tarvitaan kuitenkin kahdessa peräkkäisessä vähintään 20 päivän väliajalla pidetyssä yhtiökokouksessa kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista tehty päätös. Tietyissä asioissa osakeyhtiölaki edellyttää osakelajikohtaista äänestystä ja osakkeenomistajan suostumusta.

Yhtiöjärjestyksen muutos 2010

Kevään 2010 varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen yhtiöjärjestyksen 11 pykälän muuttamiseksi kuulumaan seuraavasti: "Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan aikaisintaan kolme (3) kuukautta ennen yhtiökokousta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta yhtiön internetsivuilla ja muulla hallituksen mahdollisesti päättämällä tavalla. Yhtiökokouskutsu on julkaistava kuitenkin vähintään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää."

Edelleen, yhtiöjärjestyksen 11 pykälän muutokseen liittyen 12 pykälän 5-kohta päätettiin poistaa, minkä seurauksena 12 pykälän sisäinen numerointi kohtien 6–8 osalta muuttui yhtä pienemmäksi.

Yhtiöjärjestyksen 11 ja 12 pykälien muutokset on merkitty kaupparekisteriin huhtikuussa 2010 ja ne ovat siten tulleet voimaan.

Edelleen varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen yhtiöjärjestyksen 9 pykälän 3. momentin muuttamisesta kuulumaan seuraavasti: "Yhtiökokouksessa kenenkään osakkeenomistajan osakkeilla ei saa äänestää suuremmalla kuin kymmenesosalla siellä edustettujen osakkeiden tuottamasta yhteenlasketusta äänimäärästä." Tämä muutos tulee voimaan, mikäli se tulee hyväksytyksi myös lähinnä seuraavassa yhtiökokouksessa ja kun muutos sen jälkeen on merkitty kaupparekisteriin.

Hallintomalli

Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi alkaa valinnan tehneen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy lähinnä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiön hallintoneuvoston jäsenet, joita on vähintään 15 ja enintään 25, valitsee henkilöstöryhmien edustajia lukuun ottamatta yhtiökokous toimikaudeksi, joka alkaa valinnan

tekevästä yhtiökokouksesta ja päättyy kolmannen valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kolmannes jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Hallintoneuvostoon kuuluu myös kolme Raision Suomessa toimivan henkilöstön muodostamien henkilöstöryhmien valitsemaa edustajaa, joiden toimikausi on noin kolme vuotta.

Toimitusjohtajan nimittää ja vapauttaa tehtävistään hallitus. Toimitusjohtaja valitaan tehtäväänsä toistaiseksi.

Niin hallituksen kuin hallintoneuvoston jäsenten valinnan suorittava orgaani voi milloin tahansa tehdä uuden valintapäätöksen ja jäsenen tai kaikkien jäsenten tehtävä voi siten päättyä myös kesken toimikauden.

Hallituksen valtuus omien osakkeiden hankkimiseen

Kevään 2010 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 6 000 000 vaihto- ja 1 500 000 kantaosakkeen hankkimisesta pörssin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeet voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa sekä osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Valtuutus on voimassa enintään 25.9.2011 asti.

Valtuuden nojalla hankittavissa olevien omien osakkeiden määrä on 4,5 prosenttia osakekannasta ja 4,4 prosenttia osakekannan tuottamasta äänimäärästä.

Yhtiökokouksen vuonna 2010 myöntämää hankkimisvaltuutta ei ole käytetty tilikauden aikana.

Kevään 2010 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista (1) luovuttamalla kaikki yhtiön hallussa päätöksentekohetkellä jo olevat ja sen jälkeen mahdollisesti hankittavat omat osakkeet, yhteensä enintään 16 504 404 osaketta, joista enintään 1 701 295 voi olla kanta-osakkeita sekä (2) antamalla maksua vastaan yhteensä enintään 16 500 000 uutta vaihto-osaketta. Valtuus on voimassa enintään 25.3.2015 asti.

Valtuuden nojalla luovutettavissa ja yhtiön hallussa 31.12.2010 olevien omien osakkeiden määrä on 2,5 prosenttia osakekannasta ja 1,0 prosenttia osakekannan tuottamasta äänimäärästä. Valtuuden nojalla liikkeeseen laskettavissa olevien uusien osakkeiden määrä puolestaan on 10,0 prosenttia osakekannasta ja 2,0 prosenttia sen tuottamasta äänimäärästä.

Hallitus voi päättää siitä, kenelle ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan ja uusia osakkeita annetaan. Hallitus voi päättää omien osakkeiden luovuttamisesta ja uusien osakkeiden antamisesta muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajilla on etuoikeus yhtiön osakkeisiin, jos poikkeamiseen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Yhtiön pääomarakenteen kehittämistä, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamista tai toteuttamista sekä osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamista voidaan pitää yhtiön kannalta painavana taloudellisena syynä. Hallitus voi päättää omien osakkeiden luovuttamisesta myös pörssin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä varojen hankkimiseksi investointien ja mahdollisten yritysostojen rahoittamiseen.

Osakkeista maksettavan vastikkeen määrä on vähintään niiden luovutushetken mukainen käypä arvo, joka määräytyy pörssin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, mutta osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamisessa osakkeita voidaan luovuttaa vastikkeetta. Osakkeet voidaan luovuttaa myös muuta kuin rahavastiketta vastaan, kuittausta vastaan tai muutoin tietyin ehdoin.

Valtuuden nojalla tilikauden aikana on luovutettu 17 165 kappaletta vaihto-osakkeita hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille osana heille tehtäviensä hoitamisesta suoritettavaa palkkiota yhtiökokousten 2009 ja 2010 tekemien päätösten perusteella.

Edelleen, toukokuussa on luovutettu 553 056 vaihtoosaketta palkkiona osakepohjaisen kannustinjärjestelmän toiselta ansaintajaksolta (tilikausi 2009) järjestelmän piirissä olleille 51 henkilölle sekä 168 000 vaihto-osaketta tunnustuksena ja palkkiona menestyksellisesti toteutetusta margariiniliiketoiminnan myynnistä vuonna 2009 samoin 51 henkilölle.

Vielä hallitus kesäkuussa 2010 päätti saamansa valtuuden perusteella Reso Management Oy:lle suunnatusta maksullisesta osakeannista. Osakeannissa luovutettiin 4 120 000 yhtiön hallussa olevaa vaihto-osaketta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Reso Management Oy:n merkittäväksi. Osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle oli yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska osakeannissa annettavat osakkeet käytettiin Raisiokonsernin johtoryhmän jäsenten kannustin- ja sitouttamisjärjestelmän toteuttamiseen. Koska osakeannissa luovutettiin Raisio Oyj:n hallussa olleita omia vaihto-osakkeita, yhtiön osakkeiden lukumäärä ei muuttunut.

Vaihto-osakkeen merkintähinta (luovutushinta) oli yhtiön vaihto-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 5.5.–22.6.2010 eli 2,58 euroa. Osakkeiden merkintäaika oli 1.–2.7.2010 ja merkityt osakkeet tuli maksaa viimeistään 16.7.2010. Merkintähinta on suoritettu yhtiölle ja kirjattu yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2010
	Vaihto-osakkeet						Kantaosakkeet
Osakkeita		Omistajia	Osakkeita			Omistajia	Osakkeita
kpl	kpl	%	kpl	%	kpl	%	kpl	%
1–1 000	22 038	65,1	10 467 899	8,0	3 578	58,0	1 276 756	3,7
1 001–5 000	9 305	27,5	22 473 967	17,2	1 665	27,0	3 980 363	11,6
5 001–10 000	1 575	4,6	11 739 547	9,0	475	7,7	3 395 354	9,9
10 001–25 000	659	1,9	10 356 239	7,9	316	5,1	4 855 042	14,2
25 001–50 000	155	0,5	5 503 486	4,2	92	1,5	2 970 327	8,7
50 001–	134	0,4	69 999 165	53,5	45	0,7	10 742 516	31,4
odotusluettelossa			0	0,0	3 986		6 418 219	18,7
yhteistilillä			184 770	0,1			616 480	1,8
erityistileillä			168 900	0,1			0	0,0
yhteensä	33 866	100,0	130 893 973	100,0	6 171	100,0	34 255 057	100,0

Raisio Oyj:llä oli rekisteröityjä osakkeenomistajia 31.12.2010 yhteensä 36 174.

Osakkeenomistajat
25 Suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2010 osakasluettelon mukaan
	Sarja K, kpl	Sarja V, kpl	Yhteensä, kpl	%	Ääniä, kpl	%
Reso Management Oy		4 482 740	4 482 740	2,71	4 482 740	0,55
Niemistö Kari		4 120 000	4 120 000	2,49	4 120 000	0,50
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.	3 733 980	199 000	3 932 980	2,38	74 878 600	9,18
Sijoitusrahasto OP-Suomi Arvo		2 950 000	2 950 000	1,79	2 950 000	0,36
Sijoitusrahasto OP-Delta		2 850 000	2 850 000	1,73	2 850 000	0,35
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma		2 748 500	2 748 500	1,66	2 748 500	0,34
Skagen Global Verdipapirfond		2 287 300	2 287 300	1,38	2 287 300	0,28
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		2 235 245	2 235 245	1,35	2 235 245	0,27
Sijoitusrahasto OP-Suomi Pienyhtiöt		2 125 353	2 125 353	1,29	2 125 353	0,26
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas		1 350 385	1 350 385	0,82	1 350 385	0,17
Valtion Eläkerahasto		1 300 000	1 300 000	0,79	1 300 000	0,16
Sijoitusrahasto Aktia Capital		1 220 475	1 220 475	0,74	1 220 475	0,15
Relander Harald		1 115 000	1 115 000	0,68	1 115 000	0,14
Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia		1 000 000	1 000 000	0,61	1 000 000	0,12
Maa- ja Vesitekniikan Tuki r.y.		1 000 000	1 000 000	0,61	1 000 000	0,12
Etra Invest Oy Ab		1 000 000	1 000 000	0,61	1 000 000	0,12
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake		900 000	900 000	0,54	900 000	0,11
Skagen Global II Verdipapirfond		846 700	846 700	0,51	846 700	0,10
Brotherus Ilkka	42 540	784 500	827 040	0,50	1 635 300	0,20
Skagen Vekst Verdipapierfond		800 000	800 000	0,48	800 000	0,10
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund r.f.	659 500		659 500	0,40	13 190 000	1,62
Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap		661 279	661 279	0,40	661 279	0,08
Haavisto Maija Helena	393 120	264 270	657 390	0,40	8 126 670	1,00
Langh Hans	654 480		654 480	0,40	13 089 600	1,60
Haavisto Heikki Johannes	552 336	96 090	648 426	0,39	11 142 810	1,37

Ulkomaalaisten omistuksessa hallintarekisteröidyt mukaan lukien oli yhteensä 20 175 505 osaketta, joka on 12,2 % koko osakemäärästä ja 15,4 % vaihto-osakkeista.

Yhtiön omassa omistuksessa oli yhteensä 4 151 183 osaketta, joka on 2,5 % koko osakemäärästä.

Emoyhtiön tuloslaskelma

(Milj. euroa)	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
LIIKEVAIHT O		1,71	2,32
Liiketoiminnan muut tuotot		0,00	0,01
Materiaalit ja palvelut	1	–0,05	–0,07
Henkilöstökulut	2	–1,63	–2,70
Poistot ja arvonalentumiset	3	–0,04	–0,06
Liiketoiminnan muut kulut	4	–4,36	–5,32
LIIKETU LOS		–4,37	–5,81
Rahoitustuotot ja -kulut	5	–0,29	+4,62
TU LOS ENNEN SATUNNAI SIA ERIÄ		–4,65	–1,19
Satunnaiset erät	6	11,80	14,71
TU LOS ENNEN TILIN PÄÄTÖSIIRTOJA JA VE ROJA		7,14	13,52
Tilinpäätössiirrot	7	0,00	0,02
Tuloverot	8	–1,80	–3,50
TILIKAU DEN TU LOS		5,35	10,04

Emoyhtiön tase

(Milj. euroa)	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
VA STAAVAA
PYSYVÄT VA STAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9	0,03	0,04
Aineelliset hyödykkeet	9	0,41	0,44
Osuudet saman konsernin yrityksistä	10	169,72	103,93
Muut sijoitukset	10	40,48	44,88
		210,63	149,29
VAIHTUVAT VA STAAVAT
Vaihto-omaisuus	11	0,01	0,01
Pitkäaikaiset saamiset		0,15	0,00
Lyhytaikaiset saamiset	12	22,32	30,72
Rahoitusarvopaperit	13	130,78	214,21
Rahat ja pankkisaamiset		17,26	30,73
		170,52	275,67
VA STAAVAA YHTEEN SÄ		381,15	424,96
VA STATTAVAA
OMA PÄÄOMA	14
Osakepääoma		27,78	27,78
Ylikurssirahasto		2,91	2,91
Vararahasto		88,59	88,59
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		10,62	0,00
Edellisten tilikausien tulos		187,69	189,48
Tilikauden tulos		5,35	10,04
		322,93	318,79
TILIN PÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	15	0,00	0,00
VIE RAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	16	19,75	26,66
Lyhytaikainen vieras pääoma	17	38,47	79,51
		58,22	106,17
VA STATTAVAA YHTEEN SÄ		381,15	424,96

Emoyhtiön rahoituslaskelma

(Milj. euroa)	2010	2009
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Liiketulos	–4,37	–5,81
Oikaisut liiketulokseen:
Suunitelman mukaiset poistot	0,04	0,06
Muut oikaisut	2,00	0,73
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	–2,33	–5,02
Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (–), vähennys (+)	–4,07	+1,88
Vaihto-omaisuuden lisäys (–), vähennys (+)	0,00	+0,01
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+), vähennys (–)	–0,86	+0,26
Käyttöpääoman muutos	–4,93	2,16
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	–7,25	–2,87
Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista	–2,08	–3,20
Saadut osingot	0,02	0,01
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	4,10	9,48
LIIKET OIMINNAN RAHAVI RTA	–5,21	3,43
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	0,00	–0,06
Investoinnit konserniyhtiöosakkeisiin	–65,79	0,00
Sijoitukset arvopapereihin	–25,00	–10,00
Luovutustulot arvopapereista	22,39
Myönnetyt lainat	–1,02	–49,00
Lainasaamisten takaisinmaksut	15,92	143,02
INVE STOINTIEN RAHAVI RTA	–53,50	83,95
Rahavirta investointien jälkeen	–58,71	87,38
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+), vähennys (–)	–6,91	+23,58
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+), vähennys (–)	–32,20	+50,20
Lainasaamisten lisäys (–), vähennys (+)	0,00	+20,00
Saadut ja maksetut konserniavustukset	14,71	–6,61
Omien osakkeiden luovutus Maksetut osingot ja muu voitonjako	0,18 –13,97	–0,01 –10,84
Rahoituksen rahavirta	–38,20	76,33
Rahavarojen muutos	–96,90	163,71
Rahavarat tilikauden alussa	234,94	71,23
Rahavarat tilikauden lopussa	138,03	234,94

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomessa voimassa olevia kirjanpito- ja osakeyhtiölain säännöksiä. Tilinpäätös on laadittu euroissa.

Pysyvien vastaavien arvostaminen

Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Poistoajat ovat:

• • rakennukset ja rakennelmat 10–25 vuotta
• • koneet ja laitteet 4–10 vuotta
• • aineettomat oikeudet 5–10 vuotta
• • muut pitkävaikutteiset menot 5–20 vuotta

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle kolme vuotta, sekä pienhankinnat (alle 850 euroa) on kirjattu kokonaisuudessaan kuluksi.

Myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntituottoa kirjanpitoarvoon, ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Hankintameno määritetään painotetulla keskimääräisellä kustannuksella.

Saatavien ja velkojen arvostaminen

Saatavat on arvostettu hankintamenoonsa tai hankintamenoa alempaan todennäköiseen arvoonsa. Velat on arvostettu nimellisarvoonsa.

Rahoitusarvopaperien arvostaminen

Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoonsa.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilöstön lakisääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöissä. Yhtiön toimitusjohtajalla on oikeus ja velvollisuus siirtyä eläkkeelle täytettyään 62 vuotta.

Varaukset

Varaukset kirjataan, kun yhtiöllä on tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollisuus saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun yhtiö on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Liikevaihto

Liikevaihtona esitetään tuotemyynnin lisäksi tuotot emoyhtiön konserniyhtiöille tuottamasta palvelutoiminnasta.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina on esitetty omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät säännölliset tuotot kuten vuokrat.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot ja kulut koostuvat saaduista ja annetuista konserniavustuksista.

Tuloverot

Yhtiön tuloslaskelman verot sisältävät verotettavan tuloksen perusteella lasketut tilikauden verot sekä aikaisempien tilikausien verot. Tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään täysimääräisenä taseessa, eikä niihin sisältyvää verovelkaa ole käsitelty velkana. Laskennallisia veroja ei ole kirjattu.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivänä noteerattujen keskikurssien mukaan. Toteutuneet kurssierot samoin kuin saamisten ja velkojen arvostamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on käsitelty myyntien ja ostojen oikaisuerinä ja rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot on esitetty rahoituksen tuotoissa ja kuluissa.

Johdannaissopimukset

Riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti yhtiö käyttää johdannaisia valuutta- ja korkoriskeiltä suojautumiseen. Valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan valuuttamääräisiä saamisia ja velkoja ja niistä syntyvät kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konsernin korollisista lainoista ja saamisista koostuvan salkun korkoriskiä pienennetään tekemällä koronvaihtosopimuksia. Sopimusten jaksotettu korko kirjataan rahoitustuottoihin tai rahoituskuluihin oikaisemaan alla olevasta laina- ja saamissalkusta aiheutuvia korkokuluja/-tuottoja. Sopimusten käypää arvoa ei ole kirjattu.

Omat osakkeet

Omien osakkeiden hankinta siihen liittyvine menoineen on esitetty yhtiön tilinpäätöksessä voittovarojen vähennyksenä. Omien osakkeiden luovutukset on esitetty voittovarojen lisäyksenä lukuun ottamatta suunnatussa osakeannissa luovutettuja omia osakkeita, joiden merkintähinta on merkitty sijoitetun vapaan oma pääoman rahastoon ja joiden hankintameno esitetään edelleen voittovaroissa.

Johdon kannustinjärjestelmä

Johdon pitkäaikaiseen osakeperusteiseen kannustinjärjestelmään liittyvät kulut kirjataan ansaintajakson kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen.

Rahoituslaskelma

Tilikauden aikaiset rahavirrat esitetään jaoteltuina liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoihin. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen.

Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot

(Milj. euroa)	2010	2009
1. MATE RIAA LIT JA PALVE LUT
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	0,05	0,06
Varaston muutos	0,00	0,01
Yhteensä	0,05	0,07
2. HEN KILÖSTÖKULUT
Palkat ja palkkiot	1,14	1,97
Eläkekulut	0,21	0,57
Muut henkilöstökulut	0,28	0,16
Yhteensä	1,63	2,70
JOHDON PALKAT JA PALKKIOT
Toimitusjohtaja Hallituksen jäsenet	1,25 0,23	1,00 0,30
Hallintoneuvosto	0,03	0,02
EMOYHTI ÖN PALVE LUKSESSA OLI TILIKAU DEN AIKANA KESKIMÄÄRIN
Toimihenkilöt	2	2
LÄHI PIIRIVA STUUT
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset
Emoyhtiön toimitusjohtajalla on oikeus ja velvollisuus siirtyä eläkkeelle täytettyään 62 vuotta.
3. POISTOT JA ARVONA LENNU KSET
Suunnitelman mukaiset poistot	0,04	0,06
4. LIIKET OIMINNAN MUUT KULUT
Tilintarkastajan palkkiot:
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastus	0,06	0,05
Todistukset ja lausunnot	0,01	0,02
Muut palvelut	0,08	0,02
Yhteensä	0,16	0,09

(Milj. euroa)	2010	2009
5. RAHOI TUS TUO TOT JA -KULU T
Osinkotuotot
Omistusyhteysyrityksiltä	0,02	0,01
Yhteensä	0,02	0,01
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	1,61	4,71
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä	1,62	4,72
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	0,24	0,32
Muilta	2,08	2,44
Yhteensä	2,32	2,76
Rahoitustuotot yhteensä	3,95	7,48
Kurssierot
Saman konsernin yritykset	0,42	–0,46
Muut Yhteensä	–0,35 0,08	0,50 0,04
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	–0,24	–0,33
Muille Yhteensä	–4,08 –4,31	–2,57 –2,89
Rahoituskulut yhteensä	–4,23	–2,85
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	–0,29	4,62
6. SA TUNNAISE T TUO TOT JA KULU T
Satunnaiset tuotot
Saadut konserniavustukset	12,83	23,25
Yhteensä	12,83	23,25
Satunnaiset kulut Annetut konserniavustukset	–1,03	–8,54
Yhteensä	–1,03	–8,54
Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä	11,80	14,71
7. TILIN PÄÄTÖSSIIRROT
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	0,00	0,02
8. TU LOVE ROT
Tuloverot satunnaisista eristä	–3,07	–3,82
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	1,27	0,17
Verot aikaisemmilta tilikausilta	0,00	0,15
Yhteensä	–1,80	–3,50

Emoyhtiön taseen liitetiedot

9. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2010

(Milj. euroa)	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikutteiset menot	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,25	0,37	0,62
Lisäykset 1.1.–31.12.	0,00		0,00
Vähennykset 1.1.–31.12.			0,00
Siirrot erien välillä			0,00
Hankintameno 31.12.	0,25	0,37	0,62
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	0,22	0,36	0,58
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,00		0,00
Tilikauden poisto	0,00	0,00	0,01
Kertyneet poistot 31.12.	0,22	0,37	0,59
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	0,02	0,01	0,03
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	0,03	0,01	0,04

9. AINEelliset HYÖDYKKEET 2010

(Milj. euroa)	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. Lisäykset 1.1.–31.12. Vähennykset 1.1.–31.12. Siirrot erien välillä	0,70	0,26	0,26	1,23 0,00 0,00 0,00
Hankintameno 31.12.	0,70	0,26	0,26	1,23
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto	0,58 0,03	0,21 0,00 0,01		0,79 0,00 0,03
Kertyneet poistot 31.12.	0,61	0,21	0,00	0,82
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	0,09	0,05	0,26	0,41
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	0,12	0,06	0,26	0,44
Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo
31.12.2010		0,00
31.12.2009		0,00

10. SIJOITUKSET 2010

(Milj. euroa)	Konserni yritysten osakkeet	Omistus yhteysyritys osakkeet	Muut osakkeet	Saamiset, konserni yritykset	Muut saamiset	Sijoituk set yhteensä
Hankintameno 1.1. Lisäykset 1.1.–31.12. Vähennykset 1.1.–31.12.	103,93 65,79	0,03	0,03 0,01	44,81 10,66 15,92	0,00 0,87	148,81 77,32 15,93
Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12.2010	169,72 169,72	0,03 0,03	0,03 0,03	39,55 39,55	0,87 0,87	210,20 210,20
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	103,93	0,03	0,03	44,81	0,00	148,81

OSAKKEET JA OSUUDET 2010

(Milj. euroa)	Konsernin omistusosuus, %	Emoyhtiön omistusosuus, %
KONSERNI YRITYKSET
Proteinoil Oy, Raisio	100,00	100,00
Raisio Finance NV, Belgia	100,00	99,99
Raisio Malt Oy, Raisio	100,00	100,00
Raision Konsernipalvelut Oy, Raisio	100,00	100,00
Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy, Raisio	100,00	50,00
Raisio UK Limited, Englanti	78,73	78,73
Ravintoraisio Oy, Raisio	100,00	100,00
Rehuraisio Oy, Raisio	100,00	100,00
Reso Management Oy, Raisio
OSAKKUU SYRITYKSET
Vihervakka Oy, Pöytyä	38,50	38,50

(Milj. euroa)	2010	2009
11. VAIH TO-OMAISUUS
Aineet ja tarvikkeet	0,01	0,01
Valmiit tuotteet/tavarat	0,01	0,01
	0,01	0,01
12. SAA MISET
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	0,15	0,00
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	0,15	0,00
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	0,00	0,00
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	0,01	1,46
Lainasaamiset	7,10	1,70
Muut saamiset	12,87	23,30
Siirtosaamiset	0,41	0,26
	20,39	26,72
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset	0,00	0,00
Muut saamiset	1,30	3,32
Siirtosaamiset	0,62	0,68
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	22,32	30,72
Siirtosaamisiin sisältyy liiketoimintaan liittyvien kulujen ja tuottojen sekä rahoituserien jaksotuksia.
13. RAH OITU SARVOPAPERIT
Jälleenhankintahinta	131,39	215,02
Kirjanpitoarvo	130,78	214,21
Erotus	0,61	0,81

(Milj. euroa)	2010	2009
14. OMA PÄÄOMA
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	27,78	27,78
Osakepääoma 31.12.	27,78	27,78
Ylikurssirahasto 1.1.	2,91	2,91
Ylikurssirahasto 31.12.	2,91	2,91
Vararahasto 1.1.	88,59	88,59
Vararahasto 31.12.	88,59	88,59
Sidottu oma pääoma yhteensä	119,27	119,27
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	0,00
Lisäys, suunnattu maksullinen osakeanti	10,62
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	10,62
Voittovarat 1.1.	199,52	199,65
Osingonjako	–14,05	–10,91
Nostamattomat osingot	0,24	0,00
Omien osakkeiden luovutus	1,99	0,74
Omien osakkeiden hankinta	0,00	–0,01
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	187,69	189,48
Tilikauden tulos	5,35	10,04
Vapaa oma pääoma yhteensä	203,66	199,52
Oma pääoma yhteensä	322,93	318,79
Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	203,66	199,52

Yhtiön osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:

		2010		2009
	kpl	1 000 euroa	kpl	1 000 euroa
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake) Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake)	34 255 057 130 893 973	5 761 22 015	34 451 723 130 697 307	5 794 21 982
Yhteensä	165 149 030	27 776	165 149 030	27 776

Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet:

	kpl	2010 Hankintameno 1 000 euroa	kpl	2009 Hankintameno 1 000 euroa
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake) Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake)	201 295 3 949 888	389 16 381	201 295 8 803 109	389 18 089
Yhteensä	4 151 183	16 770	9 004 404	18 478

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden todennäköinen luovutushinta tilinpäätöshetkellä oli 11,7 milj, euroa (24,0 milj. euroa vuonna 2009).

(Milj. euroa)	2010	2009
15. TILINPÄÄ TÖSSIIR TOJEN KER TYMÄ
Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.
16. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahoituslaitoksilta	3,33	5,56
Eläkelainat	16,42	21,11
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	19,75	26,66
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Eläkelainat	0,00	2,35
Yhteensä	0,00	2,35
17. LYHY TAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahoituslaitoksilta	8,13	26,56
Eläkelainat	4,69	4,69
Ostovelat	0,07	0,38
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat	0,00	0,00
Muut velat	23,98	45,45
Siirtovelat	0,13	0,05
	24,11	45,50
Muut velat	0,38	0,76
Siirtovelat	1,09	1,61
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	38,47	79,51
Siirtovelkoihin sisältyy liiketoiminnan kulujen ja rahoituserien jaksotuksia.
Korottomat velat
Lyhytaikaiset	2,70	11,34

Emoyhtiön muut liitetiedot

(Milj. euroa)	2010	2009
18. ANNE TUT VAKUU DET, VAS TUUSI TOUMUKSE T JA MUU T VAS TUU T
TA SEE SEEN SISÄLTYMÄTT ÖMÄT VA STUU SITOUMUKSET JA VA STUUT : Leasingvastuut
Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät Alkaneella tilikaudella maksettavat	0,00	0,00
Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehtoihin liittyviä vastuita.
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta Takaukset	61,98	43,09
19. JOH DANNAISSOPIMUKSE T
Johdannaissopimuksia käytetään yhtiössä suojaustarkoitukseen. Alempana ilmoitetut johdannaissopimusten kohde-etuuden arvot kuvaavat suojaustoimien laajuutta. Johdannaissopimusten käyvät arvot kertovat minkälainen tulos johdannaisaseman sulkemisesta olisi syntynyt tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla.
Valuuttatermiinit: Käypä arvo Kohde-etuuden arvo	0,26 58,19	0,01 7,52
Valuuttatermiinien kohde-etuuden arvona on ilmoitettu avointen termiinisopimusten summa muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssilla.
Koronvaihtosopimukset: Käypä arvo Kohde-etuuden arvo	0,09 26,67	0,13 33,58

Koronvaihtosopimusten kohde-etuuden arvona on ilmoitettu avointen sopimusten nimellismäärä.

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat taseen 31.12.2010 mukaan ovat 203 660 575,05 euroa.

Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön voittovaroista jaetaan osinkoa 0,10 euroa osaketta kohden

yhteensä	16 514 903,00 euroa
ja että voittovaratilille jätetään	187 145 672,05 euroa
Yhteensä	203 660 575,05 euroa

Osinkoa ei kuitenkaan makseta niille osakkeille, jotka ovat yhtiön hallussa osingonjaon täsmäytyspäivänä 29.3.2011.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu osingonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Raisiossa 10. helmikuuta 2011

Simo Palokangas Anssi Aapola Erkki Haavisto Michael Ramm-Schmidt Pirkko Rantanen-Kervinen Matti Rihko toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus Raisio Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Raisio Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista

virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Raisiossa 10. helmikuuta 2011

Johan Kronberg	Mika Kaarisalo
KHT	KHT

Hallintoneuvoston lausunto

Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa perehtynyt tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen sekä tilintarkastuskertomukseen tilikaudelta 1.1.–31.12.2010.

Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista ja yhtyy hallituksen ehdotukseen voittovarojen käytöstä.

Raisiossa 17. helmikuuta 2011

Hallintoneuvoston puolesta

Michael Hornborg puheenjohtaja

Raisio Oyj • Raisionkaari 55 • PL 101 • 21201 Raisio Puh. (02) 443 2111 • Faksi (02) 443 2315 Y-tunnus 0664032-4 • Kotipaikka Raisio

www.raisio.com