Qt Group Oyj — Audit Report / Information 2016

Aug 16, 2017

Vuosikertomus 2016

Sisällysluettelo

Qt Group vuonna 2016	03
Qt Group lyhyesti	04
Toimitusjohtajan katsaus	05
Markkina- ja toimialakatsaus	06
Tuotteet & palvelut	07
Strategia 2017–2021	08
Hallituksen toimintakertomus	11
Tilinpäätös	17
Konsernin tuloslaskelma	18
Konsernin tase	19
Konsernin rahavirtalaskelma	20
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	21
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	22
Konsernin tunnusluvut	50
Tunnuslukujen laskentakaavat	50
Emoyhtiön tuloslaskelma	51
Emoyhtiön tase	52
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	53
Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	54
Emoyhtiön liitetiedot	55
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset	59
Tilintarkastuskertomus	60
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä	65
Hallitus	67
Johtoryhmä	69
Johdon palkka- ja palkkioselvitys	74
Tietoja osakkeenomistajille	75

Qt Group vuonna 2016

Qt Group Oyj ("Yhtiö") on syntynyt 1.5.2016 voimaantulleen Digia Oyj:n osittaisjakautumisen seurauksena. * 26 934

Liiketulos TEUR

-5,4% -1 736 -0,08

Liiketulos % LIIKEVAIHDOSTA

* 1 786 * 6,6 % * 25 % * 54,7 % * 180

-12 %

Sijoitetun pääoman tuotto 40 %

Omavaraisuusaste

Tulos/osake EUR

209

Henkilöstö keskimäärin

Liikevaihto vuosineljänneksittäin 2015–2016 MEUR

Liikevaihto tyypeittäin 2016 MEUR

Lisenssimyynti ja konsultointi Ylläpitotuotot

Qt Group lyhyesti

Yhtiö toimii ohjelmistokehitystyökalujen globaalilla kasvumarkkinalla, jonka koko vuonna 2016 on arviolta 10 miljardia dollaria. Qt-teknologian avulla kehitetään tehokkaita, interaktiivisia ja monialustaisia sovelluksia ja käyttöliittymiä.

Qt-teknologia on käytössä yli 70 toimialalla, ja miljoonissa laitteissa ja sovelluksissa esimerkiksi kulutuselektroniikan, autoteollisuuden, lentokoneteollisuuden ja teollisuusautomaation aloilla.

Qt-konserni toimii Suomessa, Norjassa, Saksassa, USA:ssa, Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Koreassa. Vuoden 2016 lopussa yhtiön palveluksessa työskenteli 218 työntekijää. Maailmanlaajuisesti yli 1 000 000 ohjelmistokehittäjän käyttämä Qt on C++ -pohjainen kirjasto- ja työkalualusta, jonka avulla on mahdollista kehittää tehokkaita, interaktiivisia ja monialustaisia sovelluksia ja -laitteita. Kokenut ja ammattitaitoinen henkilöstö kuuluu Yhtiön keskeisimpiin vahvuuksiin. Qt-konsernin johdolla on pitkäaikainen operatiivinen kokemus liiketoiminnan johtamisesta kansainvälisiltä markkinoilta. Yhtiö tekee aktiivisesti työtä kehittääkseen henkilökunnan osaamista, viihtyvyyttä ja sitoutumista Qt Groupin visioon. Samalla edistetään

myös henkilöstön innovatiivisuutta ja tuottavuutta nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Henkilöstön kannustamiseksi yhtiöllä on voimassa koko henkilöstön kattava palkitsemisohjelma.

Qt Group vastaa Qt-teknologiaan pohjautuvien ohjelmistokehitystyökalujen tuotekehityksestä, kaupallistamisesta ja lisensoinnista sekä kaupallisin että avoimen lähdekoodin lisenssein. Yhtiön tutkimus- ja tuotekehitystoiminnossa työskentelee noin 100 ohjelmistokehittäjää. Tuotekehitysyksiköt sijaitsevat Saksassa Berliinissä, Norjassa Oslossa sekä Suomessa Oulussa. Qt Group vastaa myös avoimen lähdekoodin Qt Project -kehitysyhteisön toimintaedellytysten ja järjestelmien ylläpidosta. Qt:n avoimen hallintomallin kautta tehdään ohjelmistokehitystä yhdessä avoimen lähdekoodin yhteisön ja Qt-kumppaniyritysten kanssa.

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2016 oli Qt-konsernille vahvan kasvun aikaa ja koko vuoden liikevaihto kasvoi yli 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Olemme edenneet yhtiön strategian mukaisesti ja jopa ylittäneet asetetut kasvutavoitteet.

Emme ole yhdestä asiakassegmentistä tai mistään maantieteellisestä alueesta riippuvaisia ja vuoden aikana olemme solmineet merkittävä kauppoja monilla eri toimialoilla ympäri maailman.

Konsernin liiketulos vuonna 2016 oli ennakoidusti tappiollinen johtuen kasvun edellyttämistä panostuksista sekä itsenäisten konsernitoimintojen perustamisesta ja sen seurauksena aiempaa raskaammasta kulurakenteesta. Liiketulokseen sisältyi Digian jakaantumiseen liittyen ulkopuolisille palveluntarjoajille maksettuja palkkioita sekä Digian osakepalkkiojärjestelmästä aiheutuneita kertaluonteisia kuluja yhteensä 1,8 miljoonaa euroa.

Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana julkistimme uudet Qt 5.6 ja 5.7-versiot. Version 5.7 myötä muutimme avoimen lähdekoodin lisenssiehtoja tavoitteena edistää lisenssimyyntiä kaupallisille toimijoille. Muutoksen vaikutusten odotetaan näkyvän tulevien vuosien aikana. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana avasimme uuden toimiston Japanissa tehostamaan paikallista myyntiä. Muutenkin myyntiresursseja on kasvatettu erityisesti Aasiassa. Qt World

Summit 2016 tapahtuma pidettiin syksyllä San Franciscossa, Yhdysvalloissa ja tapahtumaan osallistui yli 600 asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme edustajaa. Tapahtuman yhteydessä julkaistiin uutta tuotetarjoamaa, jolla Qt soveltuu yhä laajempaan laitekirjoon kuten älykellojen kehittämiseen.

Liiketoiminnan kehittämispanostuksia on kohdistettu erityisesti autoteollisuuden tarpeisiin. Tämä on edennyt erinomaisesti ja autoteollisuus on ottanut Qt:n yhdeksi perusteknologioistaan digitaalisten viihde- ja hallintaohjelmistojen tekemiseen. Yhtiöllä on liike- ja kehitystoimintaa useiden maailman johtavien autovalmistajien kanssa.

Laatujärjestelmällemme myönnettiin ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ISO9001:2008 sertifikaatti.

Arvioimme liiketoiminnan lähivuosien kasvunäkymät erittäin lupaaviksi. Panostamme vahvasti toimintamme kehittämiseen ja myyntiresurssiemme kasvattamiseen strategian mukaisesti. Tavoittelemme 100 miljoonan euron liikevaihtoa ja vähintään 15 prosentin liikevoittoa vuonna 2021.

Kiitos asiakkaille, osakkeenomistajille ja henkilöstölle yhteistyöstä.

Juha Varelius toimitusjohtaja, Qt Group Oyj

Markkina- ja toimialakatsaus

Qt Group tarjoaa teknologiaratkaisuja kahdelle päämarkkinasegmentille: työpöytä- ja mobiilisovellusten alustariippumaton kehittäminen sekä sulautettujen järjestelmien kehittäminen.

Työpöytä- ja mobiilisovellusten kehittäjämarkkinat ovat Qt Groupille vakaa markkina, jossa Qt:lla on hyvä tunnettuus, markkinaosuus ja suuri asiakaskunta. Yhtiön hallitus uskoo tämän markkinan jatkavan kasvuaan tasaisesti ja tuovan jatkossakin tasaisen kassavirran. Tässä markkinassa kasvun mahdollisuuksia rajoittaa kuitenkin rajallinen määrä ohjelmistokehittäjiä. Sen sijaan sulautettujen järjestelmien markkinoilla yhtiön ansaintamalli perustuu isolta osin Qt:n avulla valmistettujen tuotteiden lukumäärään ja on siten skaalautuvampi.

Esineiden internet (Internet of Things, IoT) mullistaa useaa teollisuudenalaa ja tapaa, miten tulevaisuuden laitteita ja järjestelmiä suunnitellaan niin, että yhä useampi laite on älykäs ja kytkettynä toisiinsa ja verkkoon. Sulautettujen laitteiden tarjoama arvo käyttäjälle määritellään hyvin usein käyttäjäkokemuksen kautta, myös teollisessa ympäristössä. Vaikka laitetta käyttäisi vain koulutettu ammattilainen esimerkiksi tehdas- tai sairaalaympäristössä, on tärkeää, että laitteen käyttö vastaa kuluttajalaitteista, kuten puhelimista totuttua käyttäjäkokemusta. Näin esineiden internetin leviämisen myötä ennen kaikkea tarve hyvien käyttöliittymien luomiseen kasvaa. Toisaalta, kun sama käyttäjäkokemus täytyy saada helposti ja tehokkaasti jokaiselle laitteelle, mitä käyttäjällä on, ajaa tämä muutos myös kasvavaa tarvetta alustariippumattomille kehitysympäristöille, kuten Qt. Sovellukset halutaan tuoda jokaiselle näytölle ja kaikkiin tilanteisiin. Ohjelmistokehitystyökalujen kannalta tämä merkitsee vaatimusta pystyä toimimaan erilaisten laitteistojen ja käyttöjärjestelmien maailmassa mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti.

Ohjelmistoalan kasvavana trendinä on myös avoimen lähdekoodin hyödyntäminen sovelluskehityksessä. Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen laajenee useille toimialueille, sillä yritykset eivät halua jäädä yksittäisen yrityksen teknologian vangeiksi. Sen sijaan yritykset haluavat vaihtoehdon, jolla on sekä globaali ekosysteemi että vakaat tulevaisuuden näkymät. Qt-teknologia on ollut tarjolla kaksoislisensoituna sekä avoimella että kaupallisella lisenssillä koko Qt:n yli 20-vuotisen historian ajan, ja Qt:n ympärillä on vahva, yli miljoonasta sovelluskehittäjästä koostuva ekosysteemi. Qt:n kehittäminen tapahtuu myös isolta osin avoimen lähdekoodin ympäristössä yhdessä muiden yritysten, yhteisöjen ja yksittäisten kehittäjien kanssa, joka parantaa tuotteen uusien ominaisuuksien kehitysmahdollisuuksia, laatua ja uskottavuutta.

Avoimen lähdekoodin ratkaisuna Qt tarjoaa laitevalmistajille aidosti riippumattoman ratkaisun luoda omia ohjelmistoalustojaan ja ekosysteemejä ulkopuolisille sovelluskehittäjille. Esimerkiksi autovalmistajat tai äly-TV-valmistajat voivat luoda Qt:n avulla viihdejärjestelmiä, joihin voidaan tuoda ulkopuolista sisältöä ja sovelluksia niin että auton tai television keräämä käyttäjädata säilyy valmistajalla itsellään. Tämä on Qt:lle tärkeä kilpailuominaisuus suurten sovellusekosysteemien rinnalla.

Tuotteet & palvelut

Qt-teknologia on kehitetty vastaamaan asiakkaidemme tarpeeseen, kattaen ohjelmistokehittäjän työkalut, sovelluskehitystä tukevan ohjelmistokirjaston ja näiden tuen erilaisille käyttöjärjestelmä- ja laitteistoalustoille. Tätä teknologiakokonaisuutta pystytään myös hallinnoimaan ja sen avulla tuottamaan asiakkaille mahdollisuus tarjota omia räätälöityjä kehitysympäristöjä.

Ohjelmistokehitystyökaluna Qt on asiakkaidemme tarpeisiin vastaava, myyntivalmis tuote. Qt tarjoaa ohjelmistokehittäjille alustariippumattoman sovelluskehyksen (cross-platform framework) ja siihen liittyviä työkaluja, joihin kuuluu muun muassa integroitu ohjelmointiympäristö (IDE, integrated development environment). Näiden työkalujen avulla Qt Group pyrkii parantamaan asiakkaidensa ohjelmistokehittäjien tuottavuutta ja auttaa heitä tuomaan tuotteet nopeammin markkinoille. Qt-työkaluilla on kattava kumppaniyritysverkosto ja laaja ohjelmistokehittäjien verkosto ja ekosysteemi. Yhtiön tuotteet voidaan jakaa sovellus- ja laitekehitystyökaluiksi.

Qt Group tarjoaa asiakkailleen konsultointipalveluja, jotka antavat heille valmiudet toteuttaa projektinsa mahdollisimman tehokkaasti ja tukevat heitä tekemään oikeita päätöksiä projektin kaikissa vaiheissa. Konsultointipalveluiden avulla Qt Group Oyj pyrkii parantamaan asiakkaidensa ohjelmistokehitysprojekteiden läpivientiä sekä optimoimaan tuottavuutta. Konsultointipalveluiden ydinosaamiseen kuuluu kokemus yli 70 eri toimialalta sekä huippukehittäjien tiimi, jotka tuovat asiakkaillemme ammattitaitoa ja laajaa Qt-osaamista, jota heillä ei ole omassa kehitystiimissä tai yksikössä.

Strategia 2017–2021

Yhtiön hallitus on asettanut pitkän aikavälin taloudellisiksi tavoitteiksi 100 miljoonan euron liikevaihdon ja vähintään 15 prosentin liikevoiton (EBIT) saavuttamisen vuonna 2021.

Qt Groupin hallitus haluaa kiihdyttää hyvin viime vuosina toteutunutta kasvua investoimalla lisää strategisiin kehityskohteisiin, joita ovat globaalin myyntiverkoston kasvattaminen ja tuotekehitys valituille teollisuudenaloille.

Lisäksi Yhtiö jatkaa avoimen lähdekoodin ekosysteemin hyödyntämistä. Qt:n avoimen lähdekoodin lisensointia tarkennettiin vuoden 2016 aikana julkaistussa Qt 5.7 versiossa niin että kaupallisen lisenssin tarve kaupallisten tuotteiden kehittämisessä selkeytyi. Yhtiön hallitus uskoo tällä olevan positiivinen vaikutus liikevaihdon kehitykseen kaupallisen konversion parantuessa vuodesta 2017 alkaen.

Globaalin myyntiverkoston kasvattaminen

Qt Group pyrkii laajentamaan myyntiverkostoaan sekä lisäämällä omia toimipisteitä, että lisäämällä jälleenmyyjien määrää. Omien toimipisteiden osalta tarkoitus on kattaa maantieteellisesti Yhtiön suurimmat markkina-alueet, jotka ovat tällä hetkellä Yhdysvallat, Saksa, Kiina, Korea ja Japani. Ennen kaikkea sulautettujen järjestelmien myynnissä myyntisyklit ovat pitkiä ja vaativat paikallista läsnäoloa. Kasvua haetaan myös kehittämällä myyntimallia ja -organisaatiota keskittyen enemmän nimettyihin isoihin asiakkuuksiin.

Jälleenmyyjäverkostoa pyritään kasvattamaan erityisesti maissa, joissa liiketoimintapotentiaali on pienempi tai joissa paikalliset toimintatavat tai markkina poikkeavat merkittävästi nykyisistä toimintatavoista tai markkinoista. Jälleenmyyntiverkostoa pyritään laajentamaan myös teknologiakumppaneihin, jotka toimivat itse globaalisti tai joilla on oma jakeluverkosto.

Myyntiverkostoa pyritään tehostamaan myös internetin kautta tehtävän jakelun kasvattamisen kautta. Tällä hetkellä Qt Groupin hallituksen näkemys kuitenkin on, että itsepalveluun perustuvan myyntikanavan merkitys liiketoiminnalle on rajallinen, mutta se mahdollistaa omien myyntiresurssien paremman kohdistamisen.

Tuotekehitys valituille teollisuudenaloille

Moni Yhtiölle tärkeä teollisuudenala, joista markkinaosuuden kasvua tavoitellaan, on teknologisessa murrostilassa, jossa tällä hetkellä tehdään seuraavien vuosien osalta

valinnat teknologia-alustoiksi. Koska markkinat jaetaan näiltä osin nyt, on tärkeää, että Yhtiö aggressiivisesti mukana hakemassa markkinaosuutta ja ennen kaikkea merkittäviä kaupallisia sopimuksia suurten laitevalmistajien kanssa.

Qt:n avulla sulautettujen laitteiden valmistajat saavat kehitettyä laitteensa ohjelmistot, ennen kaikkea käyttöliittymät, tehokkaasti ja saavat tuotteensa markkinoille nopeammin kuin ilman Qt:ta. Lisäksi Qt tarjoaa laitevalmistajille mahdollisuuden luoda oma alusta ulkopuolisille ohjelmistoille, kuten esimerkiksi äly-TV tai auton viihdejärjestelmä, johon tarjotaan ulkopuolisia palveluita.

Qt-teknologia soveltuu erinomaisesti sulautettujen järjestelmien ja alustariippumattomien sovellusten ja käyttöliittymien tekemiseen, ja tätä kilpailuetua pyritään kehittämään edelleen. Kehittämisen painopistealueina ovat muun muassa kehitystyökalujen, ja siten asiakkaiden kehityssyklien tehostaminen, tuki uusille ohjelmisto- ja laitteistoteknologioille ja lisäominaisuudet muun muassa käyttöliittymien luontiin.

Teollisuudenalat pitkäaikaisen kasvun mahdollistajina – autoteollisuus veturina

Erityinen strategiafokus sulautettujen järjestelmien kehittämisen osalta on lisäpanostus valikoituihin teollisuudenaloihin kuten autoteollisuuteen, automaatioon ja digitaalisen television aloihin. Tuomalla perustuotetarjoaman lisäksi erityisiä teollisuudenalalle räätälöityjä ratkaisuita ja valmiita integraatioita voidaan näiden alojen laitevalmistajille tarjota entistä parempaa lisäarvoa ja siten kasvattaa Qt:n markkinaosuutta ja liikevaihtoa kyseisillä aloilla. Erityisesti autoteollisuudessa Yhtiö jatkaa lisäinvestointejaan autoteollisuuden markkinaosuuden kasvattamiseksi sekä teknologiaratkaisuiden kehittämisen, että autoteollisuuteen keskittyvän myyntiverkoston rakentamisen kanssa.

Sopimukset suurten laitevalmistajien kanssa mahdollistavat skaalautuvan kasvun ja jatkuvaluonteisen liikevaihdon Qt:n sulautettujen laitteiden jakelulisenssipohjaisessa ansaintamallissa. Mitä enemmän laitteita Qt:lla tehdään, sen enemmän jakelulisenssejä myydään. Koska monilla teollisuuden aloilla kuten autoteollisuudessa järjestelmien kehityssyklit vievät 2–3 vuotta, nyt tehdyillä investoinneilla tavoitellaan jakelulisenssituloa etenkin vuodesta 2019 eteenpäin.

LG käyttää Qt:ta erilaisissa tuotteissa, eri kapasiteeteissa – eikä ainoastaan käyttöliittymätasolla.

Anupam Kaul, LG

Hallituksen toimintakertomus

Tilikauden 2016 yhteenveto

• Qt Group Oyj on syntynyt 1.5.2016 voimaantulleen Digia Oyj:n osittaisjakautumisen seurauksena.
• Liikevaihto 32 395 tuhatta euroa (26 934 tuhatta euroa): kasvua 20,3 prosenttia.
• Vertailukelpoinen liikevoitto 291 tuhatta euroa (1 922 tuhatta euroa), vertailukelpoinen liikevoittomarginaali (EBIT-%) 0,9 prosenttia (7,1 prosenttia).
• Vertailukelpoiseen liikevoittoon sisältyi vuoden 2015 osalta yhteensä 136 tuhannen euron uudelleenjärjestelykulut ja vuoden 2016 osalta avoimen Qt-lähdekoodin hallinnointisäätiön rahoitukseen liittyvän lainasaamisen alaskirjauksesta, Digian jakautumiseen liittyen ulkopuolisille palveluntarjoajille maksetuista palkkioista ja Digian osakepalkkiojärjestelmästä aiheutuneet, yhteensä 2 026 tuhannen euron kertaluontoiset kulut.
• Liiketulos -1 736 tuhatta euroa (1 786 tuhatta euroa), liikevoittomarginaali (EBIT-%) -5,4 prosenttia (6,6 prosenttia).
• Osakekohtainen tulos -0,08 euroa.
• Qt Group Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Raportointi on kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukainen.

Liiketoiminta

Qt kehittää, tuotteistaa ja lisensoi Qt-teknologiaan pohjautuvia ohjelmistokehitystyökaluja sekä kaupallisin että avoimen lähdekoodin lisenssein. Qt:n teknologiaa käyttää yli miljoona ohjelmistokehittäjää maailmanlaajuisesti. Qt:n avulla kehitetään monialustaisia sovelluksia ja graafisia käyttöliittymiä pöytäkoneisiin, sulautettuihin järjestelmiin ja mobiililaitteisiin. Qt:n teknologia on käytössä yli 70 toimialalla, ja miljoonissa laitteissa ja sovelluksissa esimerkiksi kulutuselektroniikan, autoteollisuuden, lentokoneteollisuuden ja teollisuusautomaation aloilla. Qt:llä on toimipisteitä Suomessa, Norjassa, Saksassa, USA:ssa, Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Koreassa.

Tilikausi 2016

Liikevaihto

Qt-konsernin liikevaihto kasvoi tilikauden (tammi–joulukuu) aikana 20,3 prosenttia ja oli 32 395 tuhatta euroa (26 934 tuhatta euroa).

Tuloskehitys

Tilikauden vertailukelpoinen liikevoitto oli 291 tuhatta euroa (1 922 tuhatta euroa) ja vertailukelpoinen liikevoittomarginaali (EBIT-%) 0,9 prosenttia (7,1 prosenttia). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuivat avoimen Qt-lähdekoodin hallinnointisäätiön rahoitukseen liittyvän lainasaamisen alaskirjauksesta, Digian jakautumiseen liittyen ulkopuolisille palveluntarjoajille maksetuista palkkioista sekä Digian osakepalkkiojärjestelmästä aiheutuneista, yhteensä 2 026 tuhannen euron (136 tuhatta euroa) kuluista.

Qt:n liiketulos oli tilikaudella -1 736 tuhatta euroa (1786 tuhatta euroa), liikevoittomarginaali (EBIT-%) -5,4 prosenttia (6,6 prosenttia).

Yhtiön liiketoiminnan kulut, sisältäen materiaalit ja palvelut, henkilöstökulut, poistot ja muut liiketoiminnan kulut, olivat tilikaudella 34 658 tuhatta euroa (26 967 tuhatta euroa), ja ne ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 28,5 prosenttia. Liiketoiminnan kuluista henkilöstökuluja oli 66,3 prosenttia (64,3 prosenttia) eli 22 990 tuhatta euroa (17 348 tuhatta euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 2 026 tuhatta euroa (136 tuhatta euroa) huomioiden tilikauden kiinteät kulut ovat kasvaneet 21,6 prosenttia.

Yhtiön nettorahoituskulut olivat tilikaudella 541 tuhatta euroa (195 tuhatta euroa), johtuen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen myöntämän 6,0 miljoonan euron korko- ja lainanhoitokuluista, yhteensä 510 tuhatta euroa.

Tilikauden tulos ennen veroja oli -2 277 tuhatta euroa (1 591 tuhatta euroa) ja tulos oli -1 747 tuhatta euroa (981 tuhatta euroa). Katsauskauden verot olivat 530 tuhatta

euroa positiiviset (-610 tuhatta euroa), johtuen suurelta osin tilinpäätöshetkellä tappioita vastaan kirjatuista laskennallisista verosaamisista.

Laimentamaton osakekohtainen tulos oli -0,08 euroa euroa tilikaudella.

Rahoitus ja investoinnit

Tässä kappaleessa esitettävät vertailuluvut ovat 31.12.2015 carve-out -lukuja.

Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella -1 385 tuhatta euroa (1 165 tuhatta euroa) johtuen kasvupanostuksesta ja sitä seuranneesta tappiollisesta liiketuloksesta.

Qt:n rahavarat olivat yhteensä 6 420 tuhatta euroa (3 577 tuhatta euroa) tilikauden lopussa. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen myöntämä 6,0 miljoonan euron laina nostettiin kahdessa erässä toukokuussa 2016. Laina erääntyy kokonaisuudessaan maksettavaksi marraskuussa 2017 ja sille maksetaan korkoa puolivuosittain.

Qt-konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 29 443 tuhatta euroa (23 869 tuhatta euroa). Investointien nettorahavirta ensimmäisellä tilikaudella oli -374 tuhatta euroa (-233 tuhatta euroa).

Omavaraisuusaste oli 40,0 prosenttia (54,7 prosenttia) ja nettovelkaantumisaste 0,7 prosenttia (-24,8 prosenttia). Korollisia velkoja oli 6 207 tuhatta euroa (1 365 tuhatta euroa), joista lyhytaikaisten velkojen osuus oli 6 152 tuhatta euroa (553 tuhatta euroa).

Tilikauden sijoitetun pääoman tuotto oli -12,0 prosenttia (25,0 prosenttia) ja oman pääoman tuotto -21,1 prosenttia (11,0 prosenttia).

Tutkimus ja tuotekehitys

Qt:n tuotekehitysmenot olivat tilikauden aikana yhteensä 8 347 tuhatta euroa (7 902 tuhatta euroa) ja ne vastasivat 25,8 prosenttia (29,3 prosenttia) liikevaihdosta. Tuotekehitysmenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,6 prosenttia. Tuotekehitysmenot sisältyvät kaikki tilikauden tulokseen eikä Qt:n taseessa ole aktivoituja tuotekehitysmenoja. Tuotekehityksessä työskenteli katsauskauden lopussa 87 henkilöä (80 henkilöä).

Henkilöstö

Qt Groupin henkilöstömäärä oli tilikaudella keskimäärin 209 (180) ja tilikauden lopussa 220 (182).

Henkilöstön jakautuminen maantieteellisesti:

Henkilöstö	1–12/2016	1–12/2015	Muutos %
(työsuhteessa keskimäärin)
Suomi	64	52	23 %
Muu Eurooppa & APAC	118	106	12 %
Pohjois-Amerikka	27	22	22 %
Konserni yhteensä	209	180	16 %

Konsernin henkilöstökulut olivat 22 990 tuhatta euroa (17 348 tuhatta euroa) ja ne kasvoivat 32,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Tilikauden muut tapahtumat

Kaupankäynti Qt Group Oyj:n (kaupankäyntitunnus: QTCOM) osakkeilla alkoi 2.5.2016 Nasdaq Helsingin pörssilistalla.

Osake ja osakkeenomistajat

Qt Group Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2016 oli 20 818 273 osaketta.

Yhtiöllä oli 31.12.2016 yhteensä Euroclear Finland Oy:n mukaan 4031 osakkeenomistajaa. Yhtiö ei ole saanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 10 pykälän mukaisia liputusilmoituksia tilikauden 2016 aikana.

Kymmenen suurinta omistajaa olivat:

Osakkeenomistaja	Osuus osakkeista ja äänistä
Ingman Development Oy Ab	21,4 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	14,6 %
Hallikainen Jyrki Sakari	7,4 %
Karvinen Kari Juhani	4,8 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	4,7 %
Savolainen Matti Ilmari	4,3 %
Sijoitusrahasto Aktia Capital	2,6 %
Sijoitusrahasto Aktia Nordic Small Cap	1,6 %
Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt	1,4 %
Mandatum Life Unit-Linked	1,2 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2016

Osakkeiden lukumäärä	Osuus omistajista	Osuus osakkeista ja äänistä
1 – 100	27,6 %	0,3 %
101 – 1 000	55,1 %	4,6 %
1 001 – 10 000	15,1 %	8,2 %
10 001 – 100 000	1,6 %	10,8 %
100 001 – 1 000 000	0,6 %	32,7 %
1 000 001 – 9 999 999	0,1 %	43,4 %

Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2016

Osakkeiden lukumäärä	Osuus omistajista	Osuus osakkeista
Yritykset	4,2 %	27,0 %
Rahoitus ja vakuutus	0,5 %	12,8 %
Julkisyhteisöt	0,0 %	19,3 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,2 %	0,3 %
Kotitaloudet	94,6 %	40,0 %
Ulkomaat	0,5 %	0,6 %

Osakekurssi ja vaihto

Tilikaudella yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 6,68 euroa (6.9.2016), alin 3,89 euroa (2.5.2016) ja päätöskurssi 5,62 euroa. Osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä tilikauden aikana 1 706 015 kappaletta, mikä vastaa 8,2 prosenttia osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo tilikauden päätöskurssilla 31.12.2016 oli 117,0 miljoonaa euroa.

Yhtiön hallinnointi

Digia Oyj:n osittaisjakautumisesta päättäneessä varsinaisessa yhtiökokouksessa 16.3.2016 hyväksyttiin Qt Group Oyj:n yhtiöjärjestys sekä päätettiin yhtiön hallituksen ja tilintarkastajan palkkiot, päätettiin hallituksen jäsenmääräksi viisi (5) sekä valittiin yhtiön hallitus ja tilintarkastaja.

Qt Group Oyj:n hallituksen jäseniksi valittiin Robert Ingman, Matti Rossi, Leena Saarinen, Tommi Uhari ja Kai Öistämö. Digia Oyj:n hallitus valitsi Robert Ingmanin Qt Group Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi ja Tommi Uharin hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Yhtiön hallituksella oli tilikaudella 2016 kaksi (2) valiokuntaa: palkitsemis- ja nimitysvaliokunta, sekä tarkastusvaliokunta. Palkitsemis- ja nimitysvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2016 Leena Saarinen (puheenjohtaja), Robert Ingman ja Tommi Uhari. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2016 Tommi Uhari (puheenjohtaja), Kai Öistämö ja Matti Rossi.

Qt Group Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut Juha Varelius 1.5.2016 alkaen.

Qt-konsernin tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kim Järvi 1.5.2016 alkaen.

Yhtiökokouksen antamat valtuutukset

Digia Oyj:n osittaisjakautumisesta päättänyt varsinainen yhtiökokous 16.3.2016 myönsi Qt Group Oyj:n hallitukselle seuraavat valtuudet:

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

Yhtiökokous valtuutti Qt Group Oyj:n hallituksen päättämään enintään 1 000 000 oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Omia osakkeita voidaan hankkia vain yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus käsittää myös osakkeiden hankkimisen julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ Helsinki Oy:ssä sen ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen ja ohjeiden mukaan tai osakkeenomistajille tehtävän ostotarjouksen kautta. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeiden hankinnan tulee perustua osakkeen markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa 16.9.2017 saakka. Qt Group Oyj:n hallitus voi tehdä päätöksen tämän valtuutuksen perusteella vasta jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröinnin jälkeen.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous valtuutti Qt Group Oyj:n hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti: Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutuksen nojalla hallituksella on oikeus päättää osakeanneista ja erityisten oikeuksien antamisesta osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutusta voidaan käyttää yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen ja yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muihin yhtiön hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden päättää kaikista osakeannin ja mainittujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien merkintähinnasta, sen maksamisesta paitsi rahalla myös kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus) tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen ja merkitsemisestä yhtiön taseeseen. Valtuutus on voimassa 16.9.2017 saakka. Qt Group Oyj:n hallitus voi tehdä päätöksen tämän valtuutuksen perusteella vasta jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröinnin jälkeen.

Yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen perusteella Qt Group Oyj:n hallitus on kokouksessaan 22.6.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön tai sen konserniyhtiöihin kuuluville avainhenkilöille seuraavin ehdoin:

Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 2 000 000 yhtiön uutta osaketta. Optio-oikeudet merkitään tunnuksella 2016. Optiooikeuksista ei anneta optiotodistuksia. Optio-oikeudet tarjotaan Yhtiön avainhenkilöille vastikkeetta.

Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden (1) Yhtiön uuden osakkeen tai sen hallussa olevan osakkeen. Osakkeen merkintähinta merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on 19.12.2019–31.12.2022. Osakkeiden merkinnän ehtona on, että Yhtiön osakkeen arvo vaihdolla painotetulla keskikurssilla tarkasteltuna aikavälillä 18.11.2019– 13.12.2019 on vähintään viisi (5) euroa ja 85 senttiä (5,85 euroa) NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintähinta on Yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi aikavälillä 1.6.2016–30.6.2016, kuitenkin vähintään Yhtiön osakkeen ylin kurssinoteeraus yhdellä eurosentillä (0,01 euroa) korotettuna hallituksen optiooikeuksien antamista ja avainhenkilöille luovuttamista koskevana päätöspäivänä 22.6.2016. Merkintähinnaksi määräytyi 4,84 euroa, kun päivän korkein kurssi 22.6. oli 4,83 euroa ja vaihdolla painotettu keskikurssi aikavälillä 1.6.2016–30.6.2016 oli 4,6102 euroa.

Riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin merkittäviin muutoksiin yhtiön liiketoiminnassa, toiminnan riittävän rahoituksen varmistamiseen sekä liiketoiminnan kehittämisen edellyttämän henkilöstön pitämiseen ja rekrytointiin. Yhtiön yhdellä päämarkkina-alueella USA:ssa on nähtävissä riski lainsäädäntö-

muutoksista, joilla saattaa toteutuessaan olla negatiivinen vaikutus yhtiön liiketoiminnalle kyseisellä alueella.

Valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti US dollarin ja euron välillä, saattaa olla merkittävää vaikutusta Qt:n liikevaihdon kehittymiseen. Merkittävääkin heilahtelua vuosineljännesten välisessä liikevaihdossa ja etenkin kannattavuudessa saattaa lisäksi aiheuttaa sopimusten pitkät, jopa 18 kuukauden pituiset, läpimenoajat suurasiakasmarkkinassa

Yhtiön liiketoiminnan riskejä ja niihin varautumista on kuvattu myös yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.qt.io.

Konsernirakenne

Qt Group Oyj on syntynyt 1.5.2016 voimaantulleen Digia Oyj:n osittaisjakautumisen seurauksena eikä se siten ole ennen sanottua ajankohtaa muodostanut erillistä juridista konsernia. Tilinpäätöksessä esitettävät taloudelliset carve-out -tiedot kuvaavat niiden yhtiöiden taloudellisia tietoja, jotka ovat aikaisemmin muodostaneet Digia-konsernin Qt-liiketoiminnan. Tase ja siihen liittyvät avainluvut 31.12.2016 perustuvat toteutuneisiin lukuihin, kun taas tuloslaskelma, kassavirta ja vertailuluvut perustuvat taloudellisiin carve-out -tietoihin. Carve-out -laskelmaperiaatteissa ei ole tapahtunut muutoksia ja laskentaperiaatteet on yksityiskohtaisesti kuvattu Digia Oyj:n 3.3.2016 julkistamassa jakautumisesitteessä.

Qt Group Oyj:n liiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö Suomessa on The Qt Company Oy.

Tulevaisuuden näkymät

Toimintaympäristö ja markkinanäkymät

Yhtiö arvioi liiketoimintansa lähivuosien kasvunäkymät erittäin lupaaviksi.

Konsernin kehittämispanostus kohdistuu erityisesti sulautettuihin järjestelmiin autoteollisuus-, digi-TV- ja teollisuusautomaatio-alueilla. Lisäksi tuotekehityksessä panostetaan sulautettujen järjestelmien rakentamisessa tarvittaviin lisäarvo-ominaisuuksiin sekä työkaluihin.

Sulautettuihin järjestelmiin liittyvän myynnin kasvu heijastuu myös liiketoiminnan ansaintalogiikkaan. Volyymipohjaiset lisenssitulot tästä myynnistä kertyvät pidemmän ajan kuluessa. Yhtiö arvioi, ettei sulautettuihin järjestelmiin liittyvän myynnin kasvulla sanotusta syystä ole merkittävää vaikutusta konsernin liikevaihtoon vielä vuonna 2017.

Näkymät 2017

Yhtiö panostaa vahvasti toimintansa kehittämiseen ja myyntiresurssiensa kasvattamiseen strategiansa mukaisesti. Yhtiön hallitus suunnittelee lisärahoituksen hakemista suunniteltujen kasvupanostusten rahoittamiseksi ja tulevaisuuden kasvun maksimoimiseksi. Vuoden 2017 liikevaihdon yhtiö arvioi kasvavan 15–20 prosenttia edellisvuodesta.

Kasvupanostuksista johtuen yhtiön liikevoitto tulee jäämään selvästi tappiolliseksi vuonna 2017.

Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat

Qt Group:in hallitus on kokouksessaan 15.2.2017 päättänyt ehdottaa 14.3.2017 kokoontuvalle yhtiön varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen valtuuttamista päättämään noin 15 miljoonan euron lisärahoituksen hankkimisesta osakkeenomistajien merkintäetuoikeuteen perustuvalla osakeannilla.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 4 500 000 uuden tai yhtiön hallussa olevan osakkeen antamisesta yhdessä tai useammassa maksullisessa osakeannissa.

Hallituksen esitys osingonjaosta

Qt Group Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Uskomme, että Qt auttaa meitä edistämään yrityksemme missiota, tarjoamalla parhaan käyttäjäkokemuksen asiakkaillemme.

Adam Christian, Tableau

Tilinpäätös 2016

Konsernin tuloslaskelma	18
Konsernin tase	19
Konsernin rahavirtalaskelma	20
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	21
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	22
Konsernin tunnusluvut	50
Tunnuslukujen laskentakaavat	50
Emoyhtiön tuloslaskelma	51
Emoyhtiön tase	52
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	53
Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	54
Emoyhtiön liitetiedot	55
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset	59
Tilintarkastuskertomus	60

Konsernin tuloslaskelma IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma IFRS

		carve-out	carve-out
tuhatta euroa	liitetieto	1.1.–31.12. 2016	1.1.–31.12. 2015
Liikevaihto	2	32 395	26 934
Liiketoiminnan muut tuotot	3	528	1 821
Materiaalit ja palvelut	4	−2 313	−1 003
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5, 18, 22	−22 990	−17 348
Poistot ja arvonalentumiset	7	−866	−954
Liiketoiminnan muut kulut	8	−8 489	−7 662
Liikevoitto		−1 736	1 786
Rahoitustuotot	9	529	708
Rahoituskulut	9	−1 071	−903
Tulos ennen veroja		−2 277	1 591
Tuloverot	10	530	−610
Tilikauden tulos		−1 747	981
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-1 747	981

		carve-out 1.1.–31.12.	carve-out 1.1.–31.12.
tuhatta euroa	liitetieto	2016	2015
Tilikauden tulos		−1 747	981
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoero		28	118
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-1 720	1 099
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-1 720	1 099
Emoyhtiön omistajalle kuuluva tulos/osake,
euroa (laimentamaton/laimennettu)		-0,08	-

Tarkemmat tiedot esitetään liitetiedossa 11. Osakekohtainen tulos.

Konsernin tase IFRS

Varat

tuhatta euroa	liitetieto	31.12.2016	carve-out 31.12.2015
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	12	6 562	6 562
Muut aineettomat hyödykkeet	12	5 360	5 843
Aineelliset hyödykkeet	13	567	416
Pitkäaikaiset saamiset	14	952	42
Pitkäaikaiset varat yhteensä		13 441	12 863
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset	15	7 741	5 411
Muut saamiset	15	1 841	2 018
Rahavarat	16	6 420	3 577
Lyhytaikaiset varat yhteensä		16 002	11 006
Varat yhteensä		29 443	23 869

Oma pääoma ja velat

tuhatta euroa	liitetieto	31.12.2016	carve-out 31.12.2015
Oma pääoma
Osakepääoma	17	500
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	17	8 720
Muuntoerot	17	633	605
Kertyneet voittovarat	17, 18	160	8 314
Tilikauden tulos		−1 747
Oma pääoma yhteensä		8 265	8 919
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	14	293	195
Pitkäaikaiset korolliset lainat	20	55	812
Muut pitkäaikaiset velat		461	875
Pitkäaikaiset velat yhteensä		809	1 882
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset lainat	19, 20	6 152	553
Ostovelat	19	774	411
Muut lyhytaikaiset velat	19	13 443	12 104
Lyhytaikaiset velat yhteensä		20 369	13 068
Velat yhteensä		21 178	14 950
Oma pääoma ja velat yhteensä		29 443	23 869

Konsernin rahavirtalaskelma IFRS

	carve-out	carve-out
tuhatta euroa	1.1.–31.12.2016	1.1.–31.12.2015
Tulos ennen veroja	−2 277	1 593
Oikaisut tilikauden tulokseen
Poistot	695	954
Muut oikaisuerät	754	370
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	−1 373	−1 036
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	1 621	90
Maksetut korot	−513	−196
Muut rahoituserät	−28	0
Maksetut verot	−263	−610
Liiketoiminnan rahavirta	−1 385	1 165
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	−374	−233
Investointien rahavirta	−374	−233
Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset	−346	−303
Pitkäaikaisten lainojen nostot	6 000	0
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	−1 188	0
Rahoituksen rahavirta	4 466	−303
Rahavarojen muutos	2 707	629
Rahavarat tilikauden alussa	3 577	2 857
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	136	91
Rahavarat tilikauden lopussa	6 420	3 577

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista IFRS

	Sijoitettu pääoma ja		Sijoitetun vapaan
tuhatta euroa	kertyneet voittovarat pääoma	Osakepääoma	oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2015	7 332	0	0	487	0	7 819
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos	981					981
Laajan tuloslaskelman erät				118		118
Oma pääoma 1.12.2015	8 313	0	0	605	0	8 918
Oma pääoma 1.1.2016	8 314	0	0	605	0	8 919
Kauden laaja tulos 1–4/2016
Tilikauden tulos	526					526
Laajan tuloslaskelman erät				97		97
Jakautumiseen liittyvät transaktiot	855					855
Jakautuminen 30.4.2016	−9 694	500	8 720		474	−0
Oma pääoma 1.5.2016	0	500	8 720	702	474	10 396
Kauden laaja tulos 5–12/2016
Tilikauden tulos					−2 273	−2 273
Optio-ohjelma					211	211
Laajan tuloslaskelman erät				−69		−69
Oma pääoma 31.12.2016	0	500	8 720	633	−1 588	8 265

Oman pääoman tapahtumat ennen jakautumista (1.5.2016) perustuvat carve-out -lukuihin.

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Qt Group Oyj kehittää, tuotteistaa ja lisensoi Qt-teknologiaan pohjautuvia ohjelmistokehitystyökaluja sekä kaupallisin että avoimen lähdekoodin lisenssein. Qt:n teknologiaa käyttää yli miljoona ohjelmistokehittäjää maailmanlaajuisesti. Qt:n avulla kehitetään monialustaisia sovelluksia ja graafisia käyttöliittymiä pöytäkoneisiin, sulautettuihin järjestelmiin ja mobiililaitteisiin. Qt:n teknologia on käytössä yli 70 toimialalla, ja miljoonissa laitteissa ja sovelluksissa esimerkiksi kulutuselektroniikan, autoteollisuuden, lentokoneteollisuuden ja teollisuusautomaation aloilla. Qt toimii Suomessa, Norjassa, Saksassa, USA:ssa, Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Koreassa. Yhtiön palveluksessa on yli 200 henkilöä.

Yhtiö on listattuna Nasdaq Helsingin pörssissä. Emoyhtiön kotipaikka on Espoo ja rekisteröity osoite on Bertel Jungin aukio D3A, 02600 Espoo. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta https://investors.qt.io/fi

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Konsernitilinpäätöksen yleiset laadintaperiaatteet, sekä kuvaukset johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioiden käytöstä on kuvattu tässä osuudessa. Tarkemmat laadintaperiaatteet on esitetty jäljempänä kunkin tilinpäätöserän yhteydessä.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Qt Group Oyj muodostettiin Digia Oyj:n osittaisjakautumisessa 1.5.2016, kun Digian Qt-liiketoiminnot siirrettiin uuteen emoyhtiöön. Siten Qt ei ole ennen 1.5.2016 muodostanut erillistä juridista konsernia. Tase ja siihen liittyvät tunnusluvut 31.12.2016 perustuvat toteutuneisiin lukuihin, kun taas tuloslaskelma, rahavirtalaskelma ja vertailuluvut perustuvat carve-out taloudellisiin tietoihin. Tässä esitettävän carve-out-tilinpäätöksen 31.12.2015 taloudelliset tiedot kuvaavat niiden yhtiöiden tuottoja ja kuluja, varoja ja velkoja sekä rahavirtoja, jotka ovat aikaisemmin muodostaneet Digia-konsernin Qt-liiketoiminnan.

Carve-out-tilinpäätös 31.12.2015 ei välttämättä kuvaa sitä, millaiset yhdisteltyjen toimintojen tulokset, taloudelliset asemat ja rahavirrat olisivat olleet, jos Qt Group Oyj tytäryhtiöineen olisi ollut itsenäinen juridinen konserni 1.1.2015 lukien ja näin ollen esittänyt kyseisten tilikausien taloudelliset tiedot erillisenä konsernina.

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2016 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on konsernin emoyhtiön ja muiden konserniyhtiöiden tilikausi.

Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Qt Group Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun oman pääoman erotuksesta on liikearvoa. IFRS1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymäpäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaiseksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä alkaen ja myydyt myyntihetkeen saakka. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.

Kaikki konsernitilinpäätökseen sisältyvät tytäryhtiöt ovat kokonaan omistettuja ja konserniin ei sisälly määräysvallattomien omistajien osuuksia. Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä tai yhteisjärjestelyitä.

Qt-konserni on noudattanut vuoden 2016 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja:

Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Disclosure Initiative. Muutoksilla on tarkoitus rohkaista yhteisöjä käyttämään harkintaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja määritettäessä. Muutoksilla selvennetään esimerkiksi olennaisuuden käsitteen soveltamista ja

harkinnan käyttöä tilinpäätöksen liitetietojen järjestyksen ja paikan määrittämisessä. Standardimuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Qt-konsernin konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:aan Aineettomat hyödykkeet – Clarification of Acceptable Methods of Depreciation and Amortisation: Muutoksilla selvennetään IAS 16:ta ja IAS 38:aa. Tuottoperusteisia poistomenetelmiä ei voida soveltaa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja vain harvoin aineettomiin hyödykkeisiin. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Qt-konsernin konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös, IFRS 12:een Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja IAS 28:aan Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin – Investment Entities: Applying the Consolidation Exception: Kapea-alaiset muutokset IFRS 10:een, IFRS 12:een ja IAS 28 selkiyttävät sijoittajayhteisöjen kirjanpitoa koskevia vaatimuksia. Muutokset myös tarjoavat tietyissä olosuhteissa helpotuksia, jotka alentavat standardin soveltamisesta aiheutuvia menoja. Muutoksilla ei ole vaikutusta Qt-konsernin konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IAS 27:ään Erillistilinpäätös – Equity Method in Separate Financial Statements: Standardimuutosten myötä yhteisöjen on mahdollista käsitellä tytär-, yhteis- ja osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset erillistilinpäätöksissään pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Qt-konsernin konsernitilinpäätökseen.

IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelma 2012–2014: Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset

kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat neljää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuuttaa ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Hankintamenomenetelmän soveltamisesta aiheutuvat muuntoerot käsitellään konsernin omaa pääomaa oikaisevina erinä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinnissa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Konsernin liikearvo on kohdistettu kokonaisuudessaan yhdelle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Konsernin johdon arvion mukaan konsernissa ei ole itsenäisiä erillisiä liiketoimintoja ja liiketoimintaa seurataan luotettavimmin nykyisessä rakenteessa yhdessä rahavirtaa tuottavassa yksikössä. Johdon näkemyksen mukaan konsernissa ei ole erillisiä yksilöitävissä olevia omaisuuseräryhmiä, joiden kerryttämät rahavirrat olisivat pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai omaisuusryhmien kerryttämistä rahavirroista. Tästä johtuen konsernin johto ei näe, että omaisuuseriä voitaisiin riippumattomasti kohdistaa pienemmille rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Arvonalentumistestaus suoritetaan vuosittain ja tuolloin testataan liikearvot ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Lisenssitulojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Tuloutus edellyttää sitovaa

sopimusta ja sitä että tuotteen toimitus on tapahtunut. Lisenssin tuloutus tehdään luovutushetken perusteella. Lisenssien ylläpitomaksut jaksotetaan tasaisesti sopimusajalle. Merkittävin harkintaan perustuva ratkaisu liittyy tuotteiden lisenssi- ja ylläpitokomponenttien väliseen jakosuhteeseen.

IFRS-standardimuutokset

Vuonna 2016 sovelletulla Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen -standardilla oli vaikutus tiettyjen liitetietojen esittämiseen.

Qt Group ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Uusi standardi korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11 -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15 sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta: mihin määrään ja milloin myyntituotot kirjataan. Myynti kirjataan määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. IFRS 15:n vaikutuksia Qt Groupin konsernitilinpäätökseen on arvioitu seuraavasti:

Keskeiset IFRS 15:n käsitteet on analysoitu tulovirtojen kannalta. Qt Groupin tulovirrat muodostuvat lisenssi-, ylläpito- ja konsultoinnin myynnistä. Qt Groupin nykyinen tuloutus perustuu omistamiseen liittyvien riskien ja hyötyjen siirtymiseen ostajalle. Lisenssit ovat "right to use" -tyyppisiä lisenssejä, jolloin tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana, ellei sopimukseen sisälly rajoitteita lisenssien käytöstä. Siten tuottojen kirjaamishetkeen ei odoteta merkittäviä muutoksia alustavan analyysin perusteella. Qt Group tulee vuoden 2017 aikana jatkamaan analyysia tarkemmalla tasolla.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 9 korvaa nykyisen IAS 39 -standardin. Uuteen standardiin sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. IFRS 9:n vaikutuksia Qt Groupin konsernitilinpäätökseen tullaan arvioimaan tarkemmin vuoden 2017 aikana.

IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa IAS 17 -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16

-standardi edellyttää vuokralle ottajilta vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen vuokranmaksuvelvoitteena sekä siihen liittyvänä omaisuuseränä. Taseeseen merkitseminen muistuttaa paljon IAS 17:n mukaista rahoitusleasingin kirjanpitokäsittelyä. Taseeseen merkitsemisestä on kaksi helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä vuokrasopimuksia sekä arvoltaan enintään USD 5 000 olevia hyödykkeitä. Standardilla tulee olemaan vaikutus konsernitilinpäätökseen ja Qt Group tulee arvioimaan standardin vaikutuksia vuoden 2017 aikana.

Muutos IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat – Disclosure Initiative (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla pyritään siihen, että tilinpäätöksen käyttäjät voisivat arvioida rahoitustoiminnasta syntyvien rahavirtavirtavaikutteisten ja ei-rahavirtavaikutteisten velkojen muutoksia. Standardimuutos vaikuttaa konsernitilinpäätöksen liitetietoihin.

1. HANKITUT JA MYYDYT LIIKETOIMINNAT

Hankitut liiketoiminnot 2016

Tilikaudella 2016 ei suoritettu hankintoja.

Hankitut liiketoiminnot 2015

Qt-konserniin kuuluva The Qt Company Oy osti Digia-konsernin sisäisellä kaupalla The Qt Company-, The Qt Company AS- ja The Qt Company GmbH -yhtiöt. Hankinnoista ei muodostunut liikearvoa.

2. LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN JA MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

Tulouttamisperiaatteet

Lisenssitulojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Tuloutus edellyttää sitovaa sopimusta ja sitä, että tuotteen toimitus on tapahtunut. Lisenssikauppa sisältää lisenssikomponentin lisäksi myös ensimmäisen vuoden ylläpito-osuuden. Lisenssin tuloutus tehdään luovutushetken perusteella. Lisenssien ylläpitomaksut jaksotetaan tasaisesti sopimusajalle. Työmyynnin laskutus tuloutetaan suoritettujen töiden perusteella.

Toimintasegmentit

Konsernilla on yksi raportoitava segmentti, joka tarjoaa asiakkailleen ohjelmistokehitystyökaluja. Konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja yhdessä konsernin johtoryhmän kanssa. Qt Groupin liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi raportoitava toimintasegmentti on koko konserni. Segmentin luvut ovat yhteneväisiä konsernin lukujen kanssa.

Liikevaihto

tuhatta euroa	2016	2015
Lisenssimyynti ja konsultointi	21 073	15 605
Ylläpitotuotot	11 322	11 329
Liikevaihto yhteensä	32 395	26 934
tuhatta euroa	2016	2015
Pohjois-Amerikka	13 327	11 706
Muu maailma	19 068	15 228
Liikevaihto yhteensä	32 395	26 934

Konsernilla ei ole asiakkaita, joiden osuus ylittäisi 10 % konsernin liikevaihdosta.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

4. MATERIAALIT JA PALVELUT

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan muut kuin varsinaiseen liiketoimintaan
kuuluvat tuotot. Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääosin julkisista avustuk
sista sekä tuotoista järjestettyihin tapahtumiin liittyen.

Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot.

Julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Konsernin julkiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

tuhatta euroa	2016	2015
Ostot tilikauden aikana	34	0
Ulkopuoliset palvelut	2 279	1 003
Yhteensä	2 313	1 003

Ulkopuoliset palvelut koostuvat pääasiassa ulkoistuspalveluista sekä alihankinnasta.

tuhatta euroa	2016	2015
Avustukset	0	1 158
Muut tuotot	528	663
Yhteensä	528	1 821

5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle ja konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuviksi kuluiksi sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi eläkejärjestelyiksi.

tuhatta euroa	2016	2015
Palkat	18 763	14 769
Eläkekulut (maksupohjaiset järjestelyt)	1 415	1 067
Osakeperusteiset maksut	1 350	299
Muut henkilösivukulut	1 462	1 213
Yhteensä	22 990	17 348

Konsernin henkilömäärä keskimäärin	2016	2015
Suomi	64	52
Eurooppa & APAC	118	106
Pohjois-Amerikka	27	22
Yhteensä	209	180

Tiedot osakeperusteisista maksuista ja järjestelyistä esitetään liitetiedossa 18 Osakeperusteiset maksut.

6. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen ainoastaan, mikäli konserni täyttää IAS 38 -standardissa esitetyt vaatimukset kehittämismenojen aktivoinnille. Aktivoidut kehittämismenot poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Yhtiöllä ei ole aktivoituja kehittämismenoja 31.12.2016.

Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmillä kausilla. Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökuluihin sekä liiketoiminnan muihin kuluihin.

tuhatta euroa	2016	2015
Tutkimus- ja kehittämismenot	8 347	7902
Yhteensä	8 347	7 902

7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

tuhatta euroa	2016	2015
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Ohjelmistot ja lisenssit	129	145
Immateriaalioikeudet	419	564
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto	318	245
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	866	954

Aineellisten tai aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisia ei ollut tilikaudella 2016 tai vertailukaudella 2015.

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ja aina kun on viitteitä arvonalentumisesta. Liikearvon testauksesta on annettu lisätietoa liitetiedossa 12. Aineettomat hyödykkeet.

8. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

tuhatta euroa	2016	2015
Ulkopuoliset palvelut	1 727	1 455
IT-kulut	1 988	639
Myynti ja markkinointi	725	1 178
Toimitilakulut	1 333	1 005
Matkakulut	1 301	813
Muut kulut	1 416	972
Liiketoiminnan muut kulut Digia-konserni	0	1 601
Yhteensä	8 489	7 663

Muut kulut koostuvat mm. koulutus- ja hallinnointikuluista.

Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkastus*	35	0
Muut lakisääteiset toimeksiannot	0	3
Veroneuvonta	38	30
Muut palvelut	2	61
Yhteensä	75	94

*Vertailuvuonna tilintarkastuspalkkio oli sovittu veloitettavaksi Digialta.

Konsernin tilintarkastajana vuosina 2015 ja 2016 on toiminut KPMG Oy Ab.

9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Rahoitustuotot
tuhatta euroa	2016	2015
Valuuttakurssivoitot	526	671
Muut rahoitustuotot	4	37
Yhteensä	529	708
Rahoituskulut
tuhatta euroa	2016	2015
Korkokulut rahoituslainoista	510	9
Korkokulut Digia-konsernin rahoituslainoista	-	41
Valuuttakurssitappiot	510	750
Muut rahoituskulut	51	103
Yhteensä	1 071	903

Korkokulut vuonna 2016 sisälsi nostettuun lainaan liittyvää hoitokulua 210 tuhatta euroa.

10. TULOVEROT

Konsernin verokulu muodostuu kunkin konserniyhtiön kauden verotettavaan tulokseen perustuvasta verosta sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Laskennallinen verovelka tai -saaminen kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpidon arvojen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Väliaikaisia eroja syntyy mm. vahvistetuista verotuksellisista tappioista, poistoeroista, varauksista sekä liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä omaisuus- ja velkaerien käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi silloin kun ne liittyvät liiketoimintojen yhdistämiseen tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset tai -velat esitetään taseen lyhytaikaisissa erissä ja laskennalliset verosaamiset ja -velat pitkäaikaisissa erissä.

tuhatta euroa	2016	2015
Tilikauden verot	222	361
Edellisten tilikausien verot	−170	30
Muut erät	211	186
Laskennalliset verot	−793	33
Yhteensä	−530	610

Verokulun täsmäytys kotimaan verokantaan (20 %)

Tulos ennen veroja	−2 277	1 591
Verot emoyhtiön verokannalla laskettuna	−455	318
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	102	208
Verovapaat tulot	-168	−1
Vähennyskelvottomat menot ja muut erot	66	39
Tilikauden tappioista kirjaamaton laskennallinen verosaaminen	0	75
Muut erät	96	-59
Verot aikaisemmilta tilikausilta	-170	30
Yhteensä	-530	610
Efektiivinen verokanta	23 %	38 %

11. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennettu osakekohtainen tulos

Laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden laimentava vaikutus. Kannustinjärjestelyyn kuuluvat optiot ovat ehdollisesti liikkeeseen laskettavia, jolloin ne huomioidaan laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa. Optioilla on laimentava vaikutus, kun niiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen keskimääräinen markkinahinta tilikaudella tai sitä lyhyempänä liikkeessäoloaikana. Laimennusvaikutukseksi tulee liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärän ja niiden osakkeiden lukumäärän välinen erotus, jotka olisi laskettu liikkeeseen osakkeiden kauden keskimääräiseen markkinahintaan.

	2016
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (tuhatta euroa)	−1 747
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl	20 818
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	−0,08

Yhtiö ei erikseen esitä laimennettua osakekohtaista tulosta, sillä laimennusvaikutus pienentäisi jatkuvan toiminnan osakekohtaista tappiota.

12. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen tai liiketoiminnan yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan sen mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vähintään vuosittain. Tätä varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Yksikön kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan vuosittain tai useammin, jos on viitteitä arvonalentumisesta, sen kirjanpitoarvoon mahdollisen arvonalentumisen määrittelemiseksi.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen ainoastaan, mikäli konserni täyttää IAS 38 -standardissa esitetyt vaatimukset kehittämismenojen aktivoinnille. Aktivoidut kehittämismenot poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Yhtiöllä ei ole aktivoituja kehittämismenoja 31.12.2016.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa ja testataan arvonalentumisen osalta, mikäli ilmenee viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta.

Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat 3–10 vuotta.

Aineettomat hyödykkeet 2016

tuhatta euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	6 562	8 220	14 782
Kurssierot ja muut oikaisut	0	34	34
Yrityshankinnat	0	0	0
Yritysmyynnit			0
Lisäykset		48	48
Vähennykset		0	0
Siirrot erien välillä		0	0
Hankintameno 31.12.	6 562	8 302	14 864
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	0	−2 376	−2 376
Kurssierot ja muut oikaisut		-17	-17
Yritysmyynnit			0
Tilikauden poistot		-548	-548
Arvonalentumiset		0	0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0	2 941	2 941
Kirjanpitoarvo 1.1.	6 562	5 844	12 406
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 562	5 361	11 923

Aineettomat hyödykkeet 2015

tuhatta euroa	Liikearvo	Muut aineettomat oikeudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	6 562	8 070	14 632
Kurssierot ja muut oikaisut	0	0	0
Yrityshankinnat	0	0	0
Lisäykset		183	183
Vähennykset		−33	−33
Siirrot erien välillä		0	0
Hankintameno 31.12.	6 562	8 220	14 782
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	0	−1 667	−1 667
Kurssierot ja muut oikaisut	0	0	0
Tilikauden poistot		−709	−709
Arvonalentumiset		0	0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0	−2 376	−2 376
Kirjanpitoarvo 1.1.	6 562	6 403	12 965
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 562	5 844	12 406

Arvonalentumistestaus:

Yhtiö arvioi aina raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Mikäli arvon alentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Kerryttävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Qt-konserni on testauslaskelmien rahavirtaa tuottava yksikkö, jolle koko testattava omaisuuserä kohdistuu.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Liikearvojen ja testattavien arvojen jakautuminen raportointikauden lopussa on esitetty seuraavissa taulukoissa.

Vuoden 2016 arvonalentumistestaus

Tilikauden 2016 aikana yksilöityihin aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistunut poistoja 419 tuhatta euroa.

Johdon tekemien arvonalentumistestauslaskelmien perusteella tilikauden 2016 aikana ei ole tunnistettu tarvetta arvonalentumiskirjauksille.

Qt-konsernin omaisuuserien nykyarvo testauslaskelmissa on määritelty viiden vuoden ennustejaksolle käyttämällä seuraavia oletuksia: liikevaihto ja liikevoitto 2017 budjetin mukaan. Viiden vuoden ennustejakson

aikana liikevaihdon vuosittainen kasvu on keskimäärin 20,2 prosenttia ja sen jälkeen ns. terminal period-kasvu on 1 prosentti, liikevoitto 15,8 prosenttia sekä diskonttokorko ennen veroja 12,4 prosenttia.

Herkkyysanalyysien perusteella yhtiön johto arvioi olevan epätodennäköistä, että muutos testauksessa käytettyihin keskeisiin muuttujiin (liikevaihdon kasvu, kokonaiskustannukset, korkokanta) saisi aikaan tilanteen, jossa testattavan omaisuuserän arvo ylittäisi kerrytettävissä

olevan rahamäärän. Tehdyn herkkyysanalyysin mukaan Qt-konsernin testattavien omaisuuserien määrä edellyttää keskimäärin 10 prosentin kasvua viiden vuoden ennustejaksolla, vaikka vuoden 2017 kustannusten annettaisiin kasvaa budjetin mukaisesti ja senkin jälkeen vielä maltillisesti kannattavuuden ollessa ennustejakson lopulla 6,2 prosenttia.

	5 647	6 562	1 959	14 168
tuhatta euroa	Yksilöidyt aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Muut erät	Testattava arvo yhteensä

Tilikauden 2015 aikana yksilöityihin aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistunut poistoja 564 tuhatta euroa.

Qt-liiketoiminnan nykyarvot on määritelty viiden vuoden ennustejaksolle käyttämällä seuraavia oletuksia: liikevaihto ja liikevoitto 2016 budjetin mukaan. Viiden

vuoden ennustejakson aikana liikevaihdon vuosittainen kasvu 10 prosenttia ja sen jälkeen 5,5 prosenttia, liikevoitto 3 prosenttia sekä diskonttokorko ennen veroja 8,5 prosenttia. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttäen samoja oletuksia kuin ennustejaksolla.

Tehdyn herkkyysanalyysin mukaan Qt-toiminnan liikearvon määrä edellyttää vaihtoehtoisesti liikevaihdon pysymistä nykyisellä tasollaan ja 5 prosentin kannattavuutta tai liikevaihdon 5,5 prosentin kasvua ja 0 prosentin kannattavuutta. Qt-liiketoimintaan ei yhtiön johdon käsityksen mukaan kohdistu alaskirjaamistarvetta.

13. AINEELLISET HYÖDYKKEET

tuhatta euroa Koneet ja kalusto 2016 Koneet ja kalusto 2015 Hankintameno 1.1. 1 089 963 Kurssierot ja muut oikaisut 39 Lisäykset 447 136 Vähennykset -2 -10 Siirrot erien välillä 0 0 Hankintameno 31.12. 1 573 1 089 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -673 -428 Kurssierot ja muut oikaisut -14 Tilikauden poisto -318 -245 Arvonalentuminen Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -1 005 -673 Kirjanpitoarvo 1.1. 416 535 Kirjanpitoarvo 31.12. 567 416

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

tuhatta euroa	Koneet ja kalusto 2016	Koneet ja kalusto 2015
Hankintameno ja lisäykset	724	901
Kertyneet poistot	-520	-348
Kirjanpitoarvo 31.12.	204	253

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja arvonalennustappioilla. Hyödykkeet poistetaan niiden arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen mukaisesti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto 3–8 vuotta

Omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan pois taseesta kun siitä luovutaan tai kun sen käytöstä tai luovutuksesta ei ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa syntymiskaudella.

14. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana:

tuhatta euroa	1.1.2016	Kirjattu tuloslaskelmaan	31.12.2016
Laskennalliset verosaamiset:
Vahvistetut tappiot	0	843	843
Muut erät	24	48	72
Yhteensä	24	891	915
Laskennalliset verovelat:
Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista	195	58	253
Muut erät	0	40	40
Yhteensä	195	98	293

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana:

tuhatta euroa	1.1.2015	Kirjattu tuloslaskelmaan	31.12.2015
Laskennalliset verosaamiset:
Muut erät	-	25	24
Yhteensä	0	25	24
Laskennalliset verovelat:
Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista	136	59	195
Yhteensä	136	59	195

Tuloveroihin liittyvät laatimisperiaatteet on esitetty liitetiedon 10. Tuloverot yhteydessä.

15. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

tuhatta euroa	2016	2015
Myyntisaamiset	7 741	5 411
Myyntisaamiset Digia-konsernilta		112
Vuokravakuustalletukset	108	104
Tilikauden tuloksen verosaaminen	0	103
Siirtosaamiset	1 043	833
Arvonlisäverosaaminen	145	0
Muut saamiset	545	866
Yhteensä	9 582	7 429

tuhatta euroa	2016	2015
Erääntymättä olevat myyntisaamiset	4 247	3 974
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	1 265	756
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	416	256
Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	1 813	425
Yhteensä	7 741	5 411

Konserni on kirjannut myyntisaamisiin luottotappiovarausta tilikauden 2016 tilinpäätöksessä 167 tuhatta euroa (2015: 160 tuhatta euroa). Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta.

Yhteensä	6 420	3 577
Pankkitilit	6 420	3 577
tuhatta euroa	2016	2015

	Osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma (tuhatta euroa)
1.5.2016	20 818 273	500
31.12.2016	20 818 273	500

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Qt Group Oyj on perustettu Digia Oyj:n jakautumisen täytäntöönpanon yhteydessä. Qt Group Oyj:n osakepääoma 500 000,00 euroa on rekisteröity jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintipäivänä ja Qt Group Oyj:n osakkeiden määräksi muodostui 20 818 273 kpl.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) on syntynyt jakautumisen yhteydessä 1.5.2016.

Omat osakkeet

Yhtiöllä ei ole ollut tilikauden 2016 aikana hallussaan omia osakkeita.

16. RAHAVARAT 17. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

18. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernilla on osakepohjainen kannustinjärjestely, joissa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Optio-ohjelma on IFRS 2 -standardin mukainen markkinaehtoinen kannustinjärjestely. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluiksi tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa vastaerän ollessa kertyneet voittovarat.

Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä.

Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on 19.12.2019–31.12.2022. Osakkeiden merkinnän ehtona on, että Yhtiön osakkeen arvo vaihdolla painotetulla keskikurssilla tarkasteltuna aikavälillä 18.11.2019–13.12.2019 on vähintään viisi (5) euroa ja 85 senttiä (5,85 euroa) NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintähinta on Yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi aikavälillä 1.6.2016–30.6.2016, kuitenkin vähintään Yhtiön osakkeen ylin kurssinoteeraus yhdellä eurosentillä (0,01 euroa) korotettuna hallituksen optiooikeuksien antamista ja avainhenkilöille luovuttamista koskevana päätöspäivänä 22.6.2016. Optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähinta voi alentua tietyissä erityistilanteissa.

Osakepalkkiojärjestelmä 2016–2019

Qt Group Oyj:n hallitus päätti 22.6.2016 optio-oikeuksien antamisesta Yhtiön tai sen konserniyhtiöihin kuuluville avainhenkilöille. Optio-oikeuksien antamiselle on Yhtiön kannalta erityisen painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Yhtiön avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 2 000000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 2 000 000 yhtiön uutta osaketta. Kukin optiooikeus oikeuttaa merkitsemään yhden (1) Yhtiön uuden osakkeen tai sen hallussa olevan osakkeen. Osakkeen merkintähinta merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

	Osakepalkkiojärjestelmä 2016–2019
Myöntämispäivä	22.6.2016
Järjestelyn luonne	Osakeoptiot
Kohderyhmä	Avainhenkilöt
Osakepalkkioita enintään kpl	2 000 000
Merkintäaika	19.12.2019–31.12.2022
Oikeuden syntymäehdot	Qt Group Oyj:n osakkeen arvon kehitys
Toteutus	Osakkeina
Henkilöitä (31.12.2016)	17

Osakepalkkiojärjestelmä 2015–2018

Digia Oyj:n hallitus päätti 12.3.2015 uusien osakepohjaisten kannustinjärjestelmien perustamisesta yhtiön toimitusjohtajalle ja muille ylimpään johtoon kuuluville henkilöille. Tehdyn päätöksen mukaan Digian kotimaan liiketoiminnalle on oma järjestelmänsä ja Qt-liiketoiminnalle omansa.

Osakepalkkiojärjestelmä 2015–2018

Myöntämispäivä	12.3.2015
Järjestelyn luonne	Osakkeita ja rahaa
Kohderyhmä	Toimitusjohtaja
Osakepalkkioita enintään kpl	985 000
Ansaintajakso alkaa, pvm	12.3.2015
Ansaintajakso päättyy, pvm	12.3.2018
Oikeuden syntymäehdot	Digia Oyj:n osakkeen arvon kehitys
Toteutus	Osakkeina ja rahana

Qt-järjestelmässä oli yksi vuoden 2018 maaliskuuhun ulottuva ansaintajakso. Järjestelmän mukainen palkkio oli sidottu Digia Oyj:n osakkeen arvonkehitykseen sanotun ansaintajakson loppuun mennessä. Mikäli osakkeen arvo saavuttaa täysimääräisesti järjestelmässä asetetut tavoitteet, yhtiön toimitusjohtajalla ja muilla ohjelmaan kuuluvilla Qt-liiketoiminnan avainhenkilöillä on ansaintajakson lopussa oikeus yhteensä enintään 985 000 Digia Oyj:n osakkeen arvoiseen palkkioon. Järjestelmän mukaiset palkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä siten, että rahana maksetaan määrä, jolla katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja muut soveltuvan lainsäädännön mukaiset maksut ja loppuosa palkkiosta maksetaan saajalle osakkeina. Qt-ohjelma sisälsi lisäksi poikkeusehdon, jonka mukaan Digian ja Qt:n mahdollisen jakautumisen yhteydessä ohjelma päättyy jakaantumisen tullessa voimaan. Täten järjestelmässä mukana olleille henkilöille myönnettiin palkkio jakaantumishetken osakekurssin perusteella vuoden 2016 aikana.

Osakepalkkiojärjestelmien kuluvaikutus tilikauden tulokseen

tuhatta euroa	2016	2015
Osakepalkkiojärjestelmä 2016–2019	211
Osakepalkkiojärjestelmä 2015–2018	1 139	299
Yhteensä	1 350	299

19. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

tuhatta euroa	2016	2015
Pankkilainat	6 000	0
Velat Digia-konsernille	0	414
Rahoitusleasingvelat	152	139
Ostovelat	774	411
Saadut ennakot	8 324	6 693
Siirtovelat	4 502	3 805
Muut velat	617	1 608
Yhteensä	20 369	13 070

Siirtovelat muodostuvat pääasiassa palkka- ja henkilösivukulujaksotuksista.

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja.

20. RAHOITUSVELAT JA RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi, silloin kun ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät velat luokitellaan lyhytaikaisiksi.

Rahoitusvelat

		2016	2015
tuhatta euroa	Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot
Pitkäaikaiset
Velka Digia-konsernille	-	-	690	690
Rahoitusleasingvelat	55	55	122	122
Yhteensä	55	55	812	812
Lyhytaikaiset
Pankkilainat	6 000	6 200	-	-
Velka Digia-konsernille	-	-	414	414
Rahoitusleasingvelat	152	152	139	139
Yhteensä	6 152	6 352	553	553

Kaikki rahoitusvelat ovat euromääräisiä.

Velkojen erääntyminen

2016

tuhatta euroa	2017	2018	2019	Yhteensä
Pankkilainat	6 000			6 000
Rahoitusleasingvelat	152	44	11	207
Yhteensä	6 152	44	11	6 207

2015

tuhatta euroa	2016	2017	2018	Yhteensä
Velka Digia-konsernille	141	690		1 104
Rahoitusleasingvelat	139	87	35	261
Yhteensä	553	777	35	1 365

Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan tietyille rahoitusriskeille. Konsernin johto seuraa säännöllisesti liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusriskien haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja taseeseen. Rahoitusriskit aiheutuvat pääasiassa vastapuoliin liittyvästä luottoriskistä ja maksuvalmiusriskistä sekä markkinakorkojen ja valuuttakurssien vaihteluista. Konserni ei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa ja konsernilla ei ole ollut hallussaan johdannaisinstrumentteja tilikaudella tai edellisellä tilikaudella.

Luottoriski

Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa. Konsernin ohjeistuksella määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset ja sen avulla pyritään minimoimaan luottotappioiden määrää. Myyntisaamisista kirjataan luottotappio, kun on olemassa objektiivista näyttöä, ettei saamisia tulla saamaan kokonaisuutena alkuperäisin ehdoin. Tilikauden lopussa epävarmoista myyntisaamisista on kirjattu riittävä luottotappiovaraus. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 15 Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Valuuttakurssiriski

Olemassaoleva valuuttakurssiriski syntyy valuuttamääräisistä kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin rahavirroista EUR ja USD muodostavat suurimmat valuuttapositiot. Molemmissa päävaluutoissa konsernilla on sekä tuottoja että kustannuksia, mikä rajoittaa valuuttariskiä merkittävästi. Yhtiö seuraa valuuttapositioiden kehittymistä toiminnan laajetessa ja muidenkin kuin USD-määräisten valuuttaerien kasvaessa, mikä voi johtaa aktiivisen suojauspolitiikan käyttöönottoon yhtiössä. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään suojausinstrumenttia eikä konserni sovella suojauslaskentaa.

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriski liittyy konsernin käyttöpääoman, lainojen takaisinmaksun, investointimenojen sekä kasvun vaatiman rahoituksen riittävyyden ja jatkuvuuden ylläpitämiseen. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on jatkuvasti ylläpitää riittävä likviditeettitaso. Riskin hallitsemiseksi konsernissa arvioidaan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja operatiivisen toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.

Korkoriski

Konsernilla on yksi vuonna 2016 nostettu kiinteäkorkoinen pankkilaina. Täten konserni ei altistu markkinakorkojen muutosten myötä korkoriskille.

21. KONSERNIN VASTUUSITOUMUKSET

Vastuusitoumukset

tuhatta euroa	2016	2015
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitys	7 800	2 600
Takaukset	490	417
Yhteensä	8 290	3 017
Muut vuokrasopimukset
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	1 315	900
1–5 vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	1 469	1 266
Myöhemmin erääntyvät vuokravastuut	0	158
Yhteensä	2 784	2 324
Vakuudet ja vastuusitoumukset yhteensä	11 073	5 341

22. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys ja tytäryhtiöt. Lähipiiriin katsotaan kuuluvaksi myös emoyhtiön hallituksen jäsenet sekä konsernin johtoryhmä, mukaan lukien toimitusjohtaja sekä johdon ja hallituksen määräysvaltaan tai huomattavan vaikutusvallan alaisuuteen kuuluvat henkilöt ja yhtiöt

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat

Konserniyhtiöt 31.12.2016

Nimi	Konsernin omistusosuus	Kotipaikka	Kotimaa
Qt Group Oyj	Emoyhtiö	Espoo	Suomi
The Qt Company Oy	100 %	Espoo	Suomi
The Qt Company	100 %	San Jose	Yhdysvallat
The Qt Company AS	100 %	Oslo	Norja
The Qt Company GmbH	100 %	Berliini	Saksa
OOO The Qt Company	100 %	Pietari	Venäjä
The Qt Company LLC	100 %	Soul	Etelä-Korea
The Qt Company Ltd	100 %	Shanghai	Kiina
Digia Software Ltd	100 %	Chengdu	Kiina
Digia Hong Kong Ltd*	100 %	Hong Kong	Kiina
The Qt Company Oy Japan**	100 %	Tokio	Japani

* yhtiöllä ei ole liiketoimintaa

** The Qt Company Oy:n sivuliike Japanissa

Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

tuhatta euroa		2016
Varelius Juha	toimitusjohtaja	1 204
Ingman Robert	Hallituksen puheenjohtaja	57
Uhari Tommi	Hallituksen varapuheenjohtaja	38
Rossi Matti	Hallituksen jäsen	29
Saarinen Leena	Hallituksen jäsen	27
Öistämö Kai	Hallituksen jäsen	27
Yhteensä		1 381

Johdon työsuhde-etuudet

tuhatta euroa	2016
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2 245
Osakepalkkiojärjestelmät	1 130
Yhteensä	3 375

Konserni on syntynyt jakautumisen yhteydessä 1.5.2016 ja tätä aikaisemmin sillä ei ole ollut itsenäistä hallitusta tai johtoa. Tästä johtuen vertailuvuoden (2015) tietoa ei ole esitetty tilinpäätöksessä.

23. RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Qt Groupin hallitus on kokouksessaan 15.2.2017 päättänyt ehdottaa 14.3.2017 kokoontuvalle yhtiön varsinaiselle yhtiökokoukselle että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään noin 15 miljoonan euron lisärahoituksen hankkimisesta osakkeenomistajien merkintäetuoikeuteen perustuvalla osakeannilla.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 4 500 000 uuden tai yhtiön hallussa olevan osakkeen antamisesta yhdessä tai useammassa maksullisessa osakeannissa.

tuhatta euroa	carve-out 1–12/2016	carve-out 1–12/2015
Liikevaihto	32 395	26 934
Vertailukelpoinen liiketulos	291	1 922
- suhteessa liikevaihtoon	0,9 %	7,1 %
Liikevoitto	-1 736	1 786
- suhteessa liikevaihtoon	-5,4 %	6,6 %
Tilikauden voitto	-1 747	981
- suhteessa liikevaihtoon	-5,4 %	3,6 %
Oman pääoman tuotto %	-21,1 %	11,0 %
Sijoitetun pääoman tuotto %	-12,0 %	25,0 %
Korollinen vieras pääoma	6 207	1 364
Rahavarat	6 420	3 577
Nettovelkaantumisaste % (Net Gearing)	0,7 %	-24,8 %
Omavaraisuusaste %	40,0 %	54,7 %
Tulos/osake, eur	-0,08

Konsernin tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto

Voitto/tappio ennen veroja - verot Oma pääoma + vähemmistöosuus (keskiarvo) x 100

Sijoitetun pääoman tuotto

Voitto/tappio ennen veroja + korko ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo) x 100

Gearing

Korollinen VPO - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit Oma pääoma x 100

Omavaraisuusaste

Oma pääoma + vähemmistöosuus Taseen loppusumma - saadut ennakot x 100

Emoyhtiön tuloslaskelma FAS

euroa	liitetieto	2016
Liikevaihto
Henkilöstökulut	1	−1 442 815,66
Poistot ja arvonalentumiset	2	−117 155,43
Liiketoiminnan muut kulut	3	−725 721,69
Liikevoitto		−2 285 692,78
Rahoituskulut	4	−502 653,21
Tulos ennen veroja		−2 788 345,99
Tuloverot		0,00
Tilikauden tulos		−2 788 345,99

Emoyhtiön tase FAS

euroa	liitetieto	31.12.2016
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	5	82 768,24
		82 768,24
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	6	10 256 928,24
Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä	6	2 000 000,00
		12 256 928,24
Pysyvät vastaavat yhteensä		12 339 696,48
Vaihtuvat vastaavat
Muut saamiset		19 281,03
Rahat ja pankkisaamiset		337 386,82
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		356 667,85
Vastaavaa yhteensä		12 696 364,33

euroa	liitetieto	31.12.2016
Oma pääoma
Osakepääoma	7	500 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	7	8 720 208,70
Tilikauden tulos	7	−2 788 345,99
		6 431 862,71
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	8	6 000 000,00
Ostovelat		42 491,19
Muut velat		20 319,56
Siirtovelat	9	201 690,87
		6 264 501,62
Oma pääoma ja velat yhteensä		12 696 364,33

Emoyhtiön rahavirtalaskelma FAS

euroa	2016
Tilikauden tulos ennen veroja	−2 788 345,99
Oikaisut tilikauden tulokseen	619 502,65
Käyttöpääoman muutos	112 577,38
Maksetut korot	−502 347,22
Saadut korot	0,00
Muut rahoituserät	0,00
Maksetut verot	0,00
Rahoituserien ja verojen rahavirta	−502 347,22
Liiketoiminnan rahavirta	−2 558 613,18
Myönnetyt lainat	−2 000 000,00
Investointien rahavirta	−2 000 000,00
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0,00
Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset	−1 104 000,00
Pitkäaikaisten lainojen nostot	6 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	0,00
Rahoitusleasingvelkojen maksut	0,00
Rahoituksen rahavirta	4 896 000,00
Rahavarojen muutos	337 386,82
Rahavarat tilikauden alussa	0,00
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0,00
Myytäväksi luokitellun erän sisältämät rahavarat	0,00
Rahavarat tilikauden lopussa	337 386,82

Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet FAS

Yrityksen perustiedot

Qt Group Oyj on Qt Group -konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo ja rekisteröity osoite on Bertel Jungin aukio D3A, 02600 Espoo. Qt Group Oyj:n liiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö Suomessa on The Qt Company Oy. Qt Group Oyj on syntynyt jakautumisen yhteydessä 1.5.2016 ja tästä johtuen vertailuvuoden (2015) tietoa ei ole esitetty tilinpäätöksessä.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti (FAS, Finnish accounting standards). Tilinpääätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin. Hankintamenoon perustuva kirjanpito on alennettu tarvittaessa käypää arvoa vastaavaksi.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu lakisääteisillä eläkevakuutuksilla. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat vakuutusyhtiöltä saatuun vahvistukseen. Eläkekulut kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Verot

Tuloslaskelman veroihin kirjataan tilikauden voittoon perustuvat verot sekä edellisten kausien verojen oikaisut.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteena ovat seuraavat taloudelliset pitoajat:

Aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta

Vuosikuluiksi on kirjattu ne käyttöomaisuushankinnat, joiden taloudellinen pitoaika on alle kolme vuotta.

Rahavarat ja lainat rahoituslaitoksilta

Rahavaroihin sisältyvät käteisvarat ja pankkitilit. Luotollisten tilien käytössä olevat tililimiitit käsitellään taseen lyhytaikaisissa veloissa. Lainat rahoituslaitoksilta sisältyvät taseen pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Korkokulut kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Oma pääoma ja osingot

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei kirjata tilinpäätöksen jakokelpoiseen omaan pääomaan ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Emoyhtiön liitetiedot FAS

1. Henkilöstöä ja lähipiiriä koskevat tiedot 3. Liiketoiminnan muut kulut

euroa	2016
Palkat	1 381 597,11
Eläkekulut	50 705,81
Muut henkilösivukulut	10 512,74
Yhteensä	1 442 815,66

Yhtiön henkilöstön kulut muodostuvat toimitusjohtajan sekä hallituksen palkoista ja palkkioista. Tarkemmat tiedot lähipiiristä on esitetty konsernin liitetiedossa 22 Lähipiiritapahtumat.

euroa	2016
IT-kulut	310 758,99
Asiantuntijapalvelut	262 594,59
Muut kulut	152 368,11
Yhteensä	725 721,69

Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkastus	13 181,65
Yhteensä	13 181,65

Yhtiön tilintarkastajana vuonna 2016 on toiminut KPMG Oy Ab.

4. Rahoitustuotot ja -kulut

Yhteensä	502 347,22
Korkokulut rahoituslainoista	502 347,22
euroa	2016

Korkokulut vuonna 2016 sisälsi nostettuun lainaan liittyvää hoitokulua 210 000 euroa.

2. Poistot ja arvonalentumiset

euroa	2016
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	117 155,43
Yhteensä	117 155,43

Emoyhtiön liitetiedot

5. Aineettomat hyödykkeet

euroa	Aineettomat oikeudet 2016
Hankintameno 1.5.	0,00
Jakautumisen yhteydessä siirtyneet omaisuuserät	527 199,54
Hankintameno 31.12.	527 199,54
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.5.	0,00
Jakautumisen yhteydessä siirtyneet kertyneet poistot	−327 275,87
Poistot	−117 155,42
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	−444 431,29
Kirjanpitoarvo 1.5.	0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.	82 768,25

Aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa jakautumisen yhteydessä vastaanotetuista ATK-ohjelmista.

Emoyhtiön liitetiedot

6. Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä

euroa
Hankintameno 1.5.	-
Jakautumisen yhteydessä siirtyneet omaisuuserät	10 256 928,24
Hankintameno 31.12.	10 256 928,24
Kirjanpitoarvo 1.5.	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	10 256 928,24

Erittely osakkeista

Konserniyritykset	Kotipaikka	Kotimaa	Omistusosuus	Osuus äänivallasta
Digia Hong Kong Ltd	Hong Kong	Kiina	100 %	100 %
The Qt Company Oy	Espoo	Suomi	100 %	100 %

Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä

2 000 000,00
2 000 000,00
2016

Emoyhtiön liitetiedot

7. Oman pääoman muutokset

euroa	2016
Osakepääoma 1.5.	-
Jakautumisen yhteydessä muodostunut osakepääoma	500 000,00
Osakepääoma 31.12.	500 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.5.	-
Jakautumisen yhteydessä muodostunut SVOP	8 720 208,70
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	8 720 208,70
Tilikauden voitto/tappio	-2 788 345,99
Oma pääoma yhteensä	6 431 862,71
Laskelma jakokelpoisista varoista
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	8 720 208,70
Tilikauden voitto/tappio	-2 788 345,99
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä	5 931 862,71

8. Korolliset velat

euroa	2016
Seuraavan vuoden aikana erääntyvät	6 000 000,00
Myöhemmin erääntyvät	0,00
Yhteensä	6 000 000,00

9. Siirtovelat

Yhteensä	201 690,87
Muut siirtovelat	40 680,59
Henkilöstökulujaksotukset	161 010,28
euroa	2016

10. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vakuudet

euroa	2016
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitys	7 800 000,00
Yhteensä	7 800 000,00

Hallituksen esitys osingonjaosta

Emoyhtiön tulos oli 2 788 tuhatta euroa tappiollinen. Qt Group Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Espoossa, helmikuun 15. päivänä 2017

Robert Ingman Hallituksen puheenjohtaja

Leena Saarinen Hallituksen jäsen

Tommi Uhari Hallituksen varapuheenjohtaja

Kai Öistämö Hallituksen jäsen

Matti Rossi Hallituksen jäsen

Juha Varelius Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Espoossa, helmikuun 15. päivänä 2017

KPMG Oy Ab Tilintarkastusyhteisö Kim Järvi, KHT

Tilintarkastuskertomus

Qt Group Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Qt Group Oyj:n (y-tunnus 2733394-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot tilikaudelta 1.5.–31.12.2016.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikearvon arvostus – laadintaperiaatteet sekä konsernitilinpäätöksen liitetieto 12

• Liikearvo, 6,6 miljoonaa euroa, liittyy Qt-liiketoiminnan hankintaan.
• Riippumatta siitä, onko mitään viitteitä arvonalentumisesta, yrityshankinnassa muodostunut liikearvo on testattava vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentuminen kirjataan, kun omaisuus-erän tasearvo ylittää omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
• Testauksen perustana oleviin kassavirtaennusteisiin liittyy merkittävä määrä johdon arvioita koskien muun muassa diskonttauskorkoa, kannattavuutta sekä liikevaihdon kasvua.
• Olemme arvioineet laskelmissa käytettyjä olettamuksia, jotka liittyvät diskonttauskorkoon, kannattavuuteen sekä liikevaihdon kasvua koskeviin ennusteisiin. Laskelmien arviointiin ovat osallistuneet myös arvonmäärityksen erityisasiantuntijamme, jotka ovat arvioineet käytettyjen diskonttauskorkojen asianmukaisuutta. Tähän on sisältynyt vertailu taloudellisiin ja toimialan ennusteisiin soveltuvin osin sekä tarkastustoimenpiteiden suorittaminen laskelmien teknisen oikeellisuuden arvioimiseksi.
• Ennusteisiin perehtyessämme olemme käyttäneet ammatillista harkintaa testaamalla keskeisiä oletuksia ja arvioimalla vaikutuksia herkkyysanalyysiin.
• Lisäksi olemme arvioineet liikearvosta ja arvonalentumistestauksesta esitettyjen tilinpäätöksen liitetietojen asianmukaisuutta.

Myynnin tuloutusperiaatteet sekä myyntisaamisten arvotus – laadintaperiaatteet sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2 ja 15

• Myynnin tuloutus on keskeinen tilintarkastuksen kohde lisenssi-, ylläpito- ja konsultointituottojen tuloutusten asianmukaisuuden sekä oikea-aikaisuuden suhteen.
• Myyntisaamisiin voi sisältyä arvostusriski eteenkin erääntyneiden myyntisaamisten osalta. Näiden arvostukseen liittyy johdon harkintaa.
• Olemme testanneet myynnin oikea-aikaiseen tuloutukseen liittyviä kontrolleja sekä suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä.
• Olemme analysoineet myyntisaamisia sekä arvioineet erääntyneiden myyntisaatavien perintää kuten myös johdon määrittelemän luottotappiovarauksen asianmukaisuutta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastuksessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvään informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 15. helmikuuta 2017

KPMG OY AB

Kim Järvi KHT

Kaikki Ulsteinin ratkaisut tulevat käyttämään samaa Qt-arkkitehtuuria tulevaisuudessa – ja näiden rakennuspalikoiden avulla syntyy entistä enemmän autonomisia järjestelmiä.

Gunnar H. Hide, Ulstein

Yleistä

Tämä selvitys on annettu yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Qt Group Oyj:n (jäljempänä "Yhtiö") hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, yleisiin corporate governance -suosituksiin sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen ja omiin sisäisiin corporate governance -toimintasääntöihin.

Yhtiön hallinnoinnin ja ohjauksen perusperiaatteet ovat rehellisyys, vastuuntuntoisuus, tasapuolisuus ja avoimuus. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että:

• Yhtiö noudattaa voimassa olevia lakeja ja säännöksiä.
• Yhtiö organisoidaan, sen toimintaa suunnitellaan ja johdetaan sekä harjoitetaan noudattaen sellaisia
• ammatillisia vaatimuksia, jotka ovat huolellisten ja vastuuntuntoisten hallitusten jäsenten yleisesti hyväksymiä.
• Yhtiön varallisuutta hoidetaan tunnollisesti.
• Yhtiö tiedottaa toiminnastaan kaikille markkinaosapuolille aktiivisesti, avoimesti ja tasapuolisesti.
• Yhtiön johto, hallinto ja henkilöstö ovat riittävän sisäisen ja ulkoisen valvonnan alaisia.

Hallinnointikoodin noudattaminen

Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisemaa, 1.1.2016 voimaan tullutta Suomen listayhtiöitä koskevaa hallinnointikoodia.

Hallinnointikoodi on nähtävissä Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Yhtiökokous

Yhtiön korkein päätöksentekotaho on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät äänivaltaansa yhtiön asioissa. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen.

Varsinainen yhtiökokous pidetään kolmen (3) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, kun hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa (1/10) kaikista yhtiön osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat jonkin asian käsittelemiseksi.

Yhtiökokouksen vastuut ja tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja Yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Ylimääräinen yhtiökokous päättää niistä asioista, joiden käsittelemistä varten kokous kulloinkin on kutsuttu koolle.

Hallitus

Toiminta ja tehtävät

Osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsema hallitus huolehtii Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen valitaan neljästä (4) kahdeksaan (8) jäsentä. Hallituksen palkitsemis- ja nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen kulloinkin nimitettävän uuden hallituksen kokoonpanoksi.

Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja lisäksi vähintään kahden (2) mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä tulee olla riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Toimitusjohtajaa tai muita yhtiön operatiiviseen organisaatioon kuuluvia toimitusjohtajan alaisia ei valita hallituksen jäseneksi.

Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsen voidaan valita tehtäväänsä uudestaan ilman rajoituksia peräkkäisten toimikausien määrästä. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus on määrittänyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet. Niiden mukaan hallituksen kokoonpanossa tulee pyrkiä siihen, että se vastaa mahdollisimman hyvin yhtiön koon, markkina-aseman ja toimialan asettamia vaatimuksia. Hallituksen kokoonpanossa pyritään huomioimaan, että kokonaisuutena hallituksessa on aina riittävää asiantuntemusta erityisesti seuraavilta alueilta:

• yhtiön toimiala,
• yhtiön kokoluokkaa vastaavan yhtiön johtaminen,
• pörssiyhtiön toiminnan erityisluonne,
• laskentatoimi,
• riskienhallinta ja
• hallitustyöskentely.

Hallituksen kokoonpanossa pyritään siihen, että jäseninä on molempien sukupuolten edustajia. Määritetyt monimuotoisuuden periaatteet toteutuivat hyvin tilikauden 2016 hallituksessa.

Hallitus on laatinut ja vahvistanut toimintaansa varten itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Osakeyhtiölaissa ja muissa säännöksissä hallitukselle asetettujen tehtävien lisäksi hallitus vastaa myös hallituksen työjärjestyksessä määrittelemistään asioista noudattaen seuraavia yleisohjeita:

• hyvä hallitustapa edellyttää, ettei hallitus tarpeettomasti puutu operatiivisen toiminnan yksityiskohtiin, vaan keskittyy yritykseen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä vaikuttaviin strategisiin linjanvetoihin;
• hallituksen yleisenä tehtävänä on ohjata yhtiön toimintaa niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon yhtiöön sijoitetulle pääomalle ottaen samalla huomioon eri sidosryhmien odotukset; ja
• hallituksen jäsenten on toimittava riittävän, olennaisen ja tuoreen informaation pohjalta tavalla, joka palvelee yhtiön etuja.

Lisäksi hallituksen työjärjestys:

• määrittelee hallituksen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja kokousaikataulun rungon sekä yksittäisen kokouksen esityslistan rungon;
• ohjeistaa vuosittaista hallituksen itsearviointia;
• ohjeistaa kokouskutsujen ja ennakkoinformaation toimittamista hallitukselle sekä pöytäkirjojen laatimisja hyväksymismenettelyjä;
• määrittelee tehtävänkuvat erikseen hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille sekä hallituksen sihteerille (jona toimii yhtiön lakiasiainjohtaja tai hänen poissa ollessaan toimitusjohtaja); ja
• määrittelee puitteet, joissa hallitus voi tarvittaessa perustaa erillisiä valiokuntia tai työryhmiä.

Hallitus piti tilikauden 2016 aikana yhteensä 10 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisaktiivisuus kokouksiin oli keskimäärin 98 %.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Itsearvioinnissa käytetään tarvittaessa apuna ulkopuolista konsulttia.

Hallitus

Qt Group Oyj:n hallitukseen kuului tilikauden 2016 aikana:

Robert Ingman s. 1961, DI, KTM

Qt Group Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2016. Hallituksen palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäsen. Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja Ingman Group Oy Ab:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Arla Ingman Oy Ab:ssä (2007–2011) ja toimitusjohtajana Ingman Foods Oy Ab:ssä (1997– 2006). Etteplan Oyj:n ja Halti Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Digia Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja. Arla Oy Ab:n, Evli Pankki Oyj:n ja M-Brain Oy:n hallituksen jäsen.

Matti Rossi s. 1966, fil.toht.

Qt Group Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-yliopiston tieto- ja palvelutalouden laitoksella sekä tietojärjestelmien kehittämisen dosentti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Työskennellyt aiemmin Helsingin Kauppakorkeakoulussa tietojärjestelmätieteen professorina (1999–2009), vierailevana professorina ja vierailevana apulaisprofessorina useissa eri yliopistoissa Yhdysvalloissa (2007– 2008, 1997–1998) sekä tutkijana Rotterdamin Erasmus-yliopistossa Alankomaissa (1998–1999) ja Jyväskylän yliopistossa (1985–1998). Hallituksen jäsen Syncron Tech Oy:ssä (2007–).

Leena Saarinen s. 1960, ETM

Qt Group Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016. Hallituksen palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtaja. Hallitusammattilainen, toimii nykyisin hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä useissa yhtiöissä, mm. Palmia Oy:ssä, Arcus ASA:ssa sekä Etteplan Oyj:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Suomen Lähikauppa Oy:ssä (2007–2010), pääjohtajana Altia Corporation Oy:ssä (2005–2007) ja eri tehtävissä Unileverillä (1990–2005). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen. Työeläkeyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen (2008–2012), Luottokunta Oy:n hallintoneuvoston jäsen (2008–2011) sekä hallituksen jäsen Outokumpu Oyj:ssä (2003–2011) ja Atria Oyj:ssä (2006–2007).

Tommi Uhari s. 1971, DI

Qt Group Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2016. Hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toimii nykyisin Karma Ventures – venture capital rahaston partnerina sekä hallituksen jäsenenä ja strategisena neuvonantajana useissa yhtiöissä. Perustaja ja toimitusjohtaja Uros Oy:ssä (2011–2015). Toiminut aiemmin ST Microelectronicsin johtokunnassa (2006–2010), ST:n langattoman alan yhteisyritysten (ST-NXP Wireless, ST-Ericsson) johtotehtävissä (2008–2010), ST:n Wireless-yksikön johdossa (2006– 2008) sekä Nokian Wireless ja SW platforms -yksiköiden johtajana (1999–2006).

Kai Öistämö s. 1964, TkT, DI

Qt Group Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Toimii nykyisin Executive Partnerina Siris Capital Group:issa ja lisäksi Fastems Oy:n ja Helvar Oy:n hallitusten puheenjohtajana sekä InterDigitalin ja Sanoma Oyj:n hallitusten jäsenenä. Toiminut aiemmin Nokian kehitysjohtajana vuoden 2014 syksyyn saakka ja Nokian johtokunnan jäsenenä vuosina 2006–2014. Väitellyt tekniikan tohtoriksi signaalinkäsittelyssä Tampereen teknillisessä yliopistossa vuonna 1992.

Hallituksen nykyisistä jäsenistä yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia ovat Matti Rossi, Leena Saarinen, Tommi Uhari ja Kai Öistämö. Lisäksi Robert Ingman on riippumaton yhtiöstä.

Hallituksen valiokunnat

Yhtiön hallituksella oli tilikaudella 2016 kaksi (2) valiokuntaa: palkitsemis- ja nimitysvaliokunta, sekä tarkastusvaliokunta.

Valiokunnat eivät ole päättäviä eivätkä toimeenpanevia elimiä, vaan niiden rooli on avustaa hallitusta kunkin valiokunnan tehtäväaluetta koskevassa päätöksenteossa. Valiokunnat raportoivat säännöllisesti työstään hallitukselle, joka päättää ja vastaa kollegiaalisesti myös valiokuntien työstä.

Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmiä ja seurata niiden toimivuutta yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi, turvata päätöksenteon objektiivisuutta sekä varmistaa palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyys ja järjestelmällisyys. Lisäksi palkitsemis- ja nimitysvaliokunta valmistelee ehdotuksen varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen valiokuntien

puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista. Palkitsemis- ja nimitysvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2016 Leena Saarinen (puheenjohtaja), Robert Ingman ja Tommi Uhari. Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta kokoontui tilikaudella 2016 yhteensä kolme kertaa kaikkien jäsentensa läsnä ollessa.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon lainmukaisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2016 Tommi Uhari (puheenjohtaja), Kai Öistämö ja Matti Rossi. Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikaudella 2016 yhteensä kaksi kertaa. Jäsenten osallistumisaktiivisuus kokouksiin oli keskimäärin 83 %.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtaja huolehtii yhtiön hallinnosta ja operatiivisesta liiketoiminnasta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. Toimitusjohtaja ei kuulu yhtiön hallitukseen, mutta on läsnä hallituksen kokouksissa.

Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot määritellään kirjallisesti hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.

Yhtiön toimitusjohtajana toimi tilikaudella 2016 kauppatieteiden maisteri Juha Varelius (s. 1963).

Johtoryhmä

Juha Varelius Chief Executive Officer

Qt Group Oyj:n toimitusjohtaja 1.5.2016 alkaen. Varelius on aiemmin toiminut Digia Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 2008–2016. Ennen siirtymistään Digiaan Varelius toimi eri johtotason tehtävissä teknologiayrityksissä kotimaassa ja ulkomailla. Koulutukseltaan Varelius on kauppatieteiden maisteri.

Mika Harjuaho Chief Finance Officer

Qt Group Oyj:n talousjohtaja 1.5.2016 alkaen. Ennen siirtymistään Qt:lle Harjuaho toimi Idean Enterprises Oy:ssä talousjohtajana 2014–2016 ja sitä ennen samassa tehtävässä Basware Oyj:ssä 2007–2014. Aiemmin hän on toiminut Suunto Oy:ssa talousjohtajana 2001–2007, Ericsson AB:lla ja Oy LM Ericsson AB:lla Business Controllerina 1997–2000, Suomen Unilever Oy:ssä ja Unilever Nederland B.V.:ssä eri tehtävissä 1994–1997. Koulutukseltaan Harjuaho on kauppatieteiden maisteri.

Petteri Holländer Head of Product Management

Qt Group Oyj:n tuotehallintajohtaja 1.5.2016 alkaen. Aiemmin Holländer toimi Digia Oyj:n tuotehallintajohtajana, liiketoiminnan kehitysjohtajana, sekä muissa johtotehtävissä Digia Oyj:ssä 2001–2016. Ennen Digialle siirtymistä Holländer toimi Sonera SmartTrustissa 1999– 2001, viimeksi tuotekehitysjohtajana. Koulutukseltaan Holländer on tekniikan ylioppilas.

Lars Knoll Chief Technology Officer

Qt Group Oyj:n teknologiajohtaja 1.5.2016 alkaen. Aiemmin Knoll on toiminut muun muassa Nokia Oyj:n Applications & Services frameworks -liiketoiminta-alueen pääohjelmistoarkkitehtina ja Qt Project Chief Maintainerina ja The Qt Company Oy:n teknologiajohtajana. Knoll on työskennellyt Qt:lla ja Qt:n kanssa yli 16 vuotta, ja ohjannut Qt:n kehitystä sekä toiminut tuotteiden pääohjelmistoarkkitehtina vuodesta 2007. Koulutukseltaan Knoll on fysiikan tohtori Heidelbergin yliopistosta.

Katja Kumpulainen VP, Marketing

Qt Group Oyj:n markkinointijohtaja 1.5.2016 alkaen. Aiemmin hän on toiminut Nervogrid Oy:n markkinointijohtajana vuosina 2012– 2015. Tätä ennen hän on toiminut markkinointijohtajana Lite-On Mobile Oy:ssä ent. Perlos (2007–2012) sekä erilaisissa johto-, päällikkösekä asiantuntijatehtävissä Basware Oyj:ssä (1995–2007). Koulutukseltaan Kumpulainen on eMBA.

Juhapekka Niemi Executive Vice President, Sales and Business Development

Qt Group Oyj:n liiketoimintajohtaja 1.5.2016 alkaen. Niemi on toiminut Qt:n liiketoimintajohtajana vuosina 2013–2016 Digia Oyj:ssä. Aiemmin Niemi on työskennellyt muun muassa Nokia Oyj:n älypuhelinliiketoiminnan parissa Suomessa Tampereella sekä useissa eri kansainvälisissä johtotehtävissä Yhdysvalloissa Dallasissa ja San Diegossa.

Mika Pälsi General Counsel, Legal

Qt Group Oyj:n lakiasiainjohtaja 1.5.2016 alkaen. Hän vastaa yhtiön lakiasioista ja pörssiviestinnästä. Aiemmin Pälsi on toiminut Digia Oyj:n lakiasiainjohtajana vuosina 2009–2016, lakimiehenä Tieto Oyj:ssä 2005–2009 ja asianajajana Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilla 1999–2005. Koulutukseltaan Pälsi on varatuomari, jonka lisäksi hän on suorittanut Helsingin ja Leicesterin (U.K) yliopistoissa Master of Laws -jatkotutkinnon.

Tuukka Turunen Director, Qt R&D

Qt Group Oyj:n tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja 1.5.2016 alkaen. Turunen on aiemmin toiminut Digia Oyj:n kehitysjohtajana ja projektijohtajana vuosina 2001–2016, sitä ennen hän on toiminut ohjelmistokehittäjänä Nokia Matkapuhelimet Oy:ssä, sekä opetus- ja tutkimustehtävissä Oulun Yliopistossa. Hän toimii KDE Free Qt Foundation -säätiön hallituksen jäsenenä ja Qt Project Hosting -säätiön hallituksen puheenjohtajana. Koulutukseltaan Turunen on diplomi-insinööri sekä tekniikan lisensiaatti.

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät

Kontrollitoiminnot ja kontrolliympäristö

Yhtiöllä on taloushallinto, jonka tehtävänä on varmistaa kuukausittain raportoinnin oikeellisuus. Taloushallinto raportoi yhtiön johdolle, hallitukselle sekä hallituksen alaisuudessa toimivalle tarkastusvaliokunnalle yhtiön taloudellisesta kehityksestä.

Yrityksessä on käytössä raportointijärjestelmä, jonka avulla yhdistetään erillisyhtiöiden raporteista konsernitilinpäätös. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuutta valvoo taloushallinto. Lisäksi liiketoiminnan seurantaa ja varainhoidon valvontaa varten yhtiössä on käytettävissä tarvittavat erilliset raportointi- ja tietojärjestelmät.

Konsernin taloushallinto antaa ohjeet tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten laadinnasta sekä laatii konsernitilinpäätöksen. Taloushallinto hoitaa keskitetysti konsernin varainhankinnan ja -hallinnan ja vastaa korko- ja valuuttariskin hallinnasta.

Sisäinen valvonta

Yleisperiaatteena yhtiössä on jakaa toiminnot siten, että yksittäinen henkilö ei itsenäisesti voi suorittaa toimenpiteitä ilman toisen henkilön tietoisuutta asiasta. Esimerkiksi yhtiön kirjanpito ja varainhoito kuuluvat eri henkilöiden vastuualueeseen, ja yhtiön toiminimen kirjoittamiseen tarvitaan kahden henkilön allekirjoitukset.

Yhtiötason raportointi ja valvonta perustuvat kuukausittain talousjohtajan johdolla tehtävään tulosraportointiin ja viimeisimmän ennusteen päivittämiseen ja seurantaan.

Yhtiön toiminta on jaettu toimintokohtaisiin vastuualueisiin, joiden johtajat raportoivat toimitusjohtajalle. Vastuualueiden johtajat raportoivat johtoryhmässä vastuualueensa kehittämisasioita, strategia- ja vuosisuunnittelua, investointeja, ja vastuualueiden sisäistä organisointia.

Yhtiön liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat edellä esitetyn johtamisjärjestelmän avulla. Konsernin hallintoosasto vastaa yhtiön henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpolitiikasta. Konsernin lakiasiainosasto ohjeistaa ja valvoo yhtiössä tehtäviä sopimuksia sekä huolehtii konsernin toiminnan lainmukaisuudesta.

Viestintä

Konsernin lakiasiainjohtaja vastaa yhtiön ulkoisesta viestinnästä sekä sen oikeellisuudesta. Ulkoinen viestintä sisältää taloustiedottamisen ja muun pörssiviestinnän. Lakiasiainjohtaja vastaa osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen julkistamisesta sekä yhtiökokouksen koollekutsumiseen ja pitämiseen liittyvistä käytännön toimista. Viestintä toteutetaan pääsääntöisesti yhtiön internetsivujen sekä pörssitiedotteiden kautta.

Riskienhallinta

Yhtiön riskienhallintaprosessin tarkoitus on tunnistaa ja hallita riskejä niin, että yhtiön on mahdollista saavuttaa sen strategiset ja taloudelliset tavoitteet. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, jonka avulla tunnistetaan, listataan ja arvioidaan merkittävimmät riskit, tunnistetaan riskienhallintaan liittyvät vastuuhenkilöt ja arvotetaan riskit erillisen pisteytyksen avulla niin, että riskien vaikutusta sekä riskien keskinäistä merkitystä voidaan verrata.

Yhtiön riskienhallinnan keskeisimmät operatiiviseen toimintaan liittyvät ja valvottavat riskit ovat asiakas-, henkilö-, tietoturva-, immateriaalioikeus- ja liikearvoriskit.

Asiakasriskiä hallitaan aktiivisella asiakasrakenteen kehittämisellä ja ennalta ehkäisemällä potentiaalisten riskipositioiden syntymistä. Henkilöriskejä arvioidaan ja hallitaan aktiivisella avainhenkilöiden kanssa käytävällä tavoite- ja kehityskeskusteluprosessilla. Henkilöstön sitoutuneisuuden kehittämiseksi sisäisen viestinnän tehokkuutta on pyritty parantamaan suunnitelmallisesti säännöllisten henkilöstötilaisuuksien ja johdon näkyvyyden avulla. Tämän lisäksi konsernin sertifioidut laatujärjestelmät evaluoidaan säännöllisesti. Tietoturvariskiä hallinnoidaan jatkuvalla toimintamallien, tietoturvaa edistävien käytäntöjen ja prosessien kehittämisellä. Yhtenäisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen sekä niiden yhtenäiseen kehittämiseen liittyviä riskejä hallinnoidaan konsernin johtoryhmän toimesta suunnitelmallisesti. Ohjelmistoalalle, etenkin kansainväliseen tuoteliiketoimintaan, tyypillisesti liittyvää riskiä omien oikeuksien asianmukaisesta suojaamisesta ja toisten oikeudenhaltijoiden oikeuksien loukkaamisesta hallitaan kattavan sisäisen ohjeistuksen, sopimusten vakioehdoin sekä asianmukaisen seurannan ja analyysien avulla. IFRS-kirjanpitokäytäntöön liittyen liikearvo ja sen arvonalentumistestaus on aktiivisessa seurannassa osana huolellista ja ennakoivaa riskijohtamiskäytäntöä.

Operatiiviseen toimintaan liittyvien riskien lisäksi yhtiöllä on rahoitukseen liittyviä riskejä. Yhtiön sisäinen ja ulkoinen rahoitus sekä rahoitusriskienhallinta on keskitetty konsernin emoyhtiön taloushallintoon. Konsernin emoyhtiön taloushallinto vastaa konsernin maksuvalmiudesta ja rahoituksen riittävyydestä sekä korko- ja valuuttariskin hallinnoimisesta. Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, valuuttariski, luottoriski ja varainhankintariski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin taloushallinto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa.

Johdon palkka- ja palkkioselvitys

Tämä palkka- ja palkkioselvitys sisältää yhteenvedon Qt Group Oyj:n hallitusten jäsenten ja toimivan johdon taloudellisista eduista, palkitsemisjärjestelmästä ja palkitsemisen päätöksentekojärjestyksestä.

A) Palkitsemisen päätöksentekojärjestys

Hallitus

Hallituksen jäsenten palkkiot ja kulujen korvausperusteet valmistelee Qt Group Oyj:n palkitsemis- ja nimitysvaliokunta. Hallituksen jäsenten palkkioista ja kulujen korvausperusteista päättää yhtiökokous.

Toimitusjohtaja ja muu johto

Toimitusjohtajan palkan, palkkiot ja muut edut valmistelee Qt Group Oyj:n palkitsemis- ja nimitysvaliokunta.

Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta valmistelee myös muun johdon palkat, palkkiot ja muut edut yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Valmistelussa käytetään tarpeen mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita ja markkinaselvityksiä. Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajalle maksettavasta palkasta, palkkioista ja muista eduista. Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan esityksestä muulle johdolle maksettavasta palkasta, palkkioista sekä muista eduista.

Qt Group Oyj syntymisestä päättänyt Digia Oyj:n vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous on 16.3.2015 valtuuttanut Qt Group Oyj:n hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista ja osakeyhtiölain mukaisten erityisten oikeuksien antamisesta muun muassa yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen liittyen hallituksen tarkemmin määrittämin ehdoin. Valtuutus on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 16.9.2017 saakka. Sanotun valtuutuksen perusteella Qt Group Oyj:n hallitus on kokouksessaan 22.6.2016 päättänyt yhteensä enintään 2.000.000 optio-oikeuden myöntämisestä Yhtiön tai sen konserniyhtiöihin kuuluville avainhenkilöille.

B) Palkitsemisen keskeiset periaatteet

Hallituksen palkitseminen

Digia Oyj:n vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous päätti, että Qt Group Oyj:n hallitustyöskentelystä maksetaan palkkiona hallituksen jäsenille 2 500 euroa kuukaudessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 3 500 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajalle 5 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi kaikille Qt Group Oyj:n hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 500 euroa hallituksen kokoukselta ja hallituksen valiokuntien kokouksilta. Lisäksi Digia Oyj:n yhtiökokous päätti, että tavanomaiset ja kohtuulliset Qt Group Oyj:n hallitustyöskentelystä aiheutuvat kustannukset korvataan laskua vastaan.

Yhtiö ei myönnä optioita eikä osakepalkkioita hallitustyöskentelystä.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Toimitusjohtaja Juha Vareliuksen kokonaispalkkaus muodostuu toimitusjohtajasopimuksen mukaisesta kuukausipalkasta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella määräytyvästä bonuspalkkiosta.

Toimitusjohtajan säännöllinen palkka luontaisetuineen on tämän selvityksen antohetkellä yhteensä 297 288 euroa vuodessa.

Säännöllisen kuukausipalkan lisäksi toimitusjohtajalla on oikeus bonuspalkkioon yhtiön vahvistettujen bonusmallien mukaisesti.

Yhtiön bonusmallissa toimitusjohtajalle maksettavan bonuspalkkion ansaintakriteerinä on Qt:n liikevaihdon kasvu. Asetetun liikevaihtotavoitteen täyttyessä toimitusjohtajalle maksetaan vuositasolla bonuksena 40 prosenttia hänen vuositason peruspalkastaan. Tavoitteen ylittyessä bonuspalkkion määrä kasvaa siten, että jokaisesta liikevaihtotavoitteen ylittävästä eurosta 30 % käytetään toimitusjohtajan ja yhtiön muun henkilöstön bonuspalkkioihin sosiaalikuluineen. Toimitusjohtajan vuotuinen maksimipalkkio on 120 prosenttia hänen vuositason peruspalkastaan. Bonuspalkkioita ei makseta lainkaan, mikäli yhtiön vuositason liikevoitto jää yli miljoona euroa asetetusta liikevoittobudjetista. Bonuspalkkiokriteerien toteutumista arvioidaan ja mahdolliset palkkiot maksetaan kaksi kertaa vuodessa.

Yhtiön pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmän mukaan (https://qt-investors-uploads.s3.amazonaws.com/ wp-content/uploads/STOCK-OPTIONS-2016_ENG.pdf) toimitusjohtajalle on myönnetty 550 000 osakeoptiota joista kukin oikeuttaa merkitsemään yhden (1) yhtiön uuden osakkeen tai sen hallussa olevan osakkeen. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on 19.12.2019–31.12.2022 ja merkintähinta on 4,84 euroa. Osakkeiden merkinnän ehtona on, että yhtiön osakkeen arvo vaihdolla painotetulla keskikurssilla tarkasteltuna aikavälillä 18.11.2019–13.12.2019 on vähintään viisi (5) euroa ja 85 senttiä (5,85 euroa) NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Toimitusjohtaja voidaan yhtiön toimesta irtisanoa kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla.

Toimitusjohtajasopimuksen päättyessä irtisanomiseen yhtiön puolelta toimitusjohtajalle maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi erokorvaus, joka määrältään vastaa toimitusjohtajan kahdentoista (12) kuukauden palkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on lain mukainen eikä toimitusjohtajalla ole yhtiön puolelta erillistä lisäeläkesopimusta.

Muun johdon palkitseminen

Yhtiön ylimmän johdon muodostaa konsernin johtoryhmä, johon kuuluu toimitusjohtajan lisäksi seitsemän (7) jäsentä. Johtajien kokonaispalkkaus muodostuu kuukausipalkasta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella määräytyvästä bonuspalkkiosta. Johtoryhmäläisten (pois lukien toimitusjohtaja) säännöllinen palkka luontaisetuineen on tämän selvityksen antohetkellä yhteensä 856 983 euroa vuodessa.

Johtoryhmäläisten bonuspalkkion ansaintakriteerit ja ehdot ovat muuten yhtäläiset toimitusjohtajan kanssa,

mutta bonuspalkkion määrä tavoitetasolla vaihtelee 30–44 prosentin välillä vuositason peruspalkasta.

Maksimibonus on kolminkertainen tavoitetason määrästä kuten toimitusjohtajalla.

Yhtiön pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmän mukaan yhtiön johtoryhmäläisillä on yhteensä 560 000 osake-optiota, joista kukin oikeuttaa merkitsemään yhden (1) yhtiön uuden osakkeen tai sen hallussa olevan osakkeen vastaavin ehdoin kuin yhtiön toimitusjohtaja.

Kaikkien johtajien eläkeikä on lain mukainen eikä kenellekään ole yhtiön puolelta otettu erillistä lisäeläkettä.

C) Palkitsemisraportti*

Hallituksen palkitseminen

Tilikaudella 2016 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä seuraavasti:

Nimi	Rahapalkkio/EUR	Osakepalkkio/EUR	Yhteensä/EUR
Robert Ingman	56 750	-	56 750
Matti Rossi	28 750	-	28 750
Leena Saarinen	27 000	-	27 000
Tommi Uhari	37 500	-	37 500
Kai Öistämö	27 000	-	27 000
Yhteensä	177 000	-	177 000

Toimitusjohtajan palkitseminen

Tilikaudella 2016 toimitusjohtajalle maksettiin palkkana ja muina etuuksina seuraavasti:

Nimi	Palkka (sis. luontaisedut) EUR	Palkkiot EUR	Osakepalkkion osuus palkkioista EUR	Yhteensä EUR
Juha Varelius	191 849	996 359	918 590**	1 188 208

Muun johdon palkitseminen

Tilikaudella 2016 muulle johdolle maksettiin palkkana ja muina etuuksina seuraavasti:

Nimi	Palkka (sis. luontaisedut) EUR	Palkkiot EUR	Osakepalkkion osuus palkkioista EUR	Yhteensä EUR
Muu johto (7 hlöä)	576 712	246 294	-	823 006

*Qt Group Oyj perustettiin 1.5.2016. Palkitsemisraportissa esitetyt määrät muodostuvat 8 kuukauden aikana, ajanjaksolla 1.5.–31.12.2016 maksetuista palkoista ja palkkioista.

** Toimitusjohtajalle maksettu osakepalkkio perustuu Digia Oyj:n osakepalkkiojärjestelmään, joka päättyi Digia Oyj:n jakautumisen tullessa voimaan 1.5.2016 laukaisten myös järjestelmän mukaisten osakepalkkioiden maksun.

Tietoja osakkeenomistajille

Qt Group Oyj sijoittajaviestintä tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa yrityksen liiketoiminnasta oikea-aikaisesti ja tasapuolisesti kaikille osapuolille. Osoitteessa https://investors.qt.io löytyy suomeksi ja englanniksi yhtiön vuosikertomukset, osavuosikatsaukset sekä pörssi- että lehdistötiedotteet.

Pörssitiedotteiden jakelulistalle voi liittyä lähettämällä sähköpostiyhteystiedot osoitteeseen: pr@qt.io

Yhtiökokous pidetään 14.3.2017 Helsingissä (paikka: Kansallissali, Aleksanterinkatu 44) klo 10.00. Lisäohjeita yhtiökokoukseen ilmoittautumiseksi ja yhtiökokousasiakirjat ovat saatavilla osoitteessa: investors.qt.io.

Taloudellinen kalenteri 2017

I/2017 Johdon osavuotinen selvitys 27.4. II/2017 Puolivuosikatsaus 10.8. III/2017 Johdon osavuotinen selvitys 23.10.

Osakkeen perustietoja

Pörssilistaus (2016) NASDAQ OMX Helsinki Oy Kaupankäyntitunnus QTCOM Osakkeita 20,818,273 kpl

Sijoittajayhteydet

Mika Harjuaho, CFO Puhelin: +358 9 8861 8040 Sähköposti: pr@qt.io

Pääkonttori

Qt Group Oyj (The Qt Company) Bertel Jungin aukio D3A 02600, Espoo, Finland

Qt Group Oyj (The Qt Company) / Bertel Jungin aukio D3A, 02600 Espoo / +358 9 8861 8040 / info@qt.io / www.qt.io