Qt Group Oyj — Annual Report 2017

Feb 16, 2018

1

Vuosikertomus 2017

Qt tarjoaa ohjelmistokehittäjille alustariippumattoman sovelluskehyksen ja siihen liittyviä työkaluja, joiden avulla parannamme asiakkaidemme tuottavuutta.

			ARTICLE
Irough To			E[X]
an sa			Inspector

Sisällysluettelo

Qt Group vuonna 2017	04
Qt Group lyhyesti	05
Toimitusjohtajan katsaus	06
Strategia 2017–2021	08
Markkina- ja toimialakatsaus	10
Tuotteet ja palvelut	12
Henkilöstö ja kulttuuri	14
Hallituksen toimintakertomus	20
Konsernin tunnusluvut	25
Tilinpäätös	27
Konsernin tuloslaskelma	28
Konsernin tase	29
Konsernin rahavirtalaskelma	30
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	31
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	32
Emoyhtiön tuloslaskelma	59
Emoyhtiön tase	60
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	61
Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	62
Emoyhtiön liitetiedot	63
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset	68
Tilintarkastuskertomus	69
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä	73
Hallitus	75
Johtoryhmä	79
Johdon palkka- ja palkkioselvitys	84
Tietoja osakkeenomistajille	87

Qt Group vuonna 2017

36,3 * 32,4

Liikevaihto tyypeittäin 2017 MEUR

Lisenssimyynti ja konsultointi Ylläpitotuotot

-3 206

Liiketulos TEUR * -1 736

$$
-8.8\,\%
$$

Liiketulos % LIIKEVAIHDOSTA * -5,4 %

-15,3 %

Sijoitetun pääoman tuotto * -12,0 %

42,9 %

Omavaraisuusaste

* 40,0 % * -0,08

-0,14 Tulos/osake EUR

255

* 209 Henkilöstö keskimäärin

Qt Group lyhyesti

Qt on ohjelmistotyökalujen kehittämiseen keskittynyt yhtiö, joka vastaa Qt-teknologiaan pohjautuvien ohjelmistokehitystyökalujen tuotekehityksestä, kaupallistamisesta ja lisensoinnista sekä kaupallisin että avoimen lähdekoodin lisenssein.

Globaalisti tunnetut tuotemerkit rakentavat menestystään Qt:n teknologiaan pohjautuen. Asiakkaitamme ovat eri alojen johtavat teollisuusyritykset, jotka käyttävät Qt:ta ajoneuvolaitteistojensa, teollisten automaatiosovellustensa sekä liiketoimintakriittisten järjestelmiensä ohjelmistoalustana. Qt:ta käytetään esimerkiksi lentokoneiden viihdejärjestelmissä, digitaalisten televisioiden alustana, autojen viihdejärjestelmissä ja ohjaamoissa, laivateollisuuden automaatiojärjestelmissä sekä lääketeollisuuden laitteiden käyttöliittymissä.

Qt tukee useita eri käyttöjärjestelmiä pöytäkoneista sulautettuihin järjestelmiin ja mobiililaitteisiin. Qt auttaa ohjelmistokehittäjiä säästämään sovellus- ja laitekehitykseen käytettyä aikaa, koska testaaminen on nopeaa ja soveltaminen useille eri alustoille ei vaadi uudelleenkoodausta.

Maailmanlaajuisesti yli miljoonan ohjelmistokehittäjän käyttämän Qt:n avulla on mahdollista kehittää tehokkaita, interaktiivisia ja monialustaisia sovelluksia ja laitteita. Qt Group vastaa avoimen lähdekoodin Qt Project -kehitysyhteisön toimintaedellytysten ja järjestelmien ylläpidosta. Kehitämme Qt-ohjelmistoa avoimen hallintomallin kautta yhdessä avoimen lähdekoodin yhteisön ja Qt-kumppaniyritysten kanssa.

Qt-konserni toimii Suomessa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Yhtiön tutkimus- ja tuotekehitystoiminnossa työskentelee yli 100 ohjelmistokehittäjää ja tuotekehitysyksiköt sijaitsevat Berliinissä, Oslossa ja Oulussa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa.

Tulevaisuus on kirjoitettu Qt:lla

Toimitusjohtajan katsaus

Kasvustrategian toteutus etenee suunnitellusti

Internetiin yhdistetyt laitteet ja kosketusnäytöt yleistyvät sekä kuluttaja- että ammattikäytössä. Qt mahdollistaa ohjelmistoyhtiönä maailman digitalisoitumisen tarjoamalla eri teollisuuden aloille teknologian ja työkalut, joilla voidaan rakentaa käyttöliittymiä ja ratkaisuja eri alustoille – pöytäkoneisiin, mobiililaitteisiin ja sulautettuihin järjestelmiin, joita on käytössä esimerkiksi autoissa, viihde-elektroniikassa, teollisuusautomaatiossa ja kodinkoneissa.

Parhaillaan käynnissä olevassa digitaalisessa murroksessa Qt:lla on merkittävä rooli mahdollistavana teknologia-alustana ja tähän perustuen Qt:n hallitus asetti vuoden 2017 alussa meille uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Päivitetyn strategian mukaan tavoitteemme on saavuttaa 100 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto ja yli 15 % liikevoitto vuonna 2021.

Olemme edenneet strategian toteuttamisessa suunnitellusti. Toteutimme keväällä merkintäoikeusannin, jolla keräsimme onnistuneesti noin 15,3 miljoonan euron bruttovarat kiihdyttääksemme investointeja ennen kaikkea globaalin myyntiverkoston kasvattamiseen ja valittujen teollisuusalojen tuotekehitykseen. Rekrytoimme lisää

kasvun tekijöitä ja lisäksi olemme panostaneet esimerkiksi autoteollisuuden tuotekehitykseen.

Vuonna 2017 loimme pohjaa tulevaisuuden kasvulle. Liikevaihtomme kasvoi 11,9 prosenttia 36,3 miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvu jäi hieman aiemmin ennustetusta tasosta ja sitä rasitti euron vahvistuminen dollariin nähden vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla ja usean neuvottelujen loppuvaiheessa olevan keskisuuren kaupan siirtyminen vuodelle 2018. Jatkossakin liikevaihdon kehittymisessä saattaa olla merkittäviä eroja vuosineljännesten välillä ja vertailukauteen nähden sen mukaan, miten yksittäiset merkittävät kaupat ajoittuvat. Vertailukelpoisin valuutoin liikevaihdon kasvu oli vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä hyvä 20,7 prosenttia ja koko vuonna 13,4 prosenttia. Qt:n liiketulos vuonna 2017 oli ennakoidusti tappiollinen, -3 206 tuhatta euroa (-1 736). Arvioimme lähivuosien kasvunäkymät erittäin lupaaviksi.

Tulevaisuudessa käyttäjäkokemuksen merkitys kilpailutekijänä korostuu ja olemme jatkaneet yli 20 vuotta jatkunutta pioneerityötämme käyttöliittymäinnovaatioiden mahdollistajana. Viime vuonna julkaisimme uuden Mahdollistamme asiakkaidemme tulevaisuuden käyttäjäystävälliset innovaatiot

3D-pohjaisen suunnittelutyökalun, Qt 3D Studion. Tämän avulla esimerkiksi autojen digitaalisten mittaristojen suunnittelussa graafiset suunnittelijat voivat työskennellä saumattomasti ja tehokkaasti yhteistyössä ohjelmoijien kanssa. Tästä Qt:ssa on pohjimmiltaan kysymys: mahdollistamme asiakkaidemme tulevaisuuden käyttäjäystävälliset innovaatiot. Asiakkaamme voivat luoda tehokkaita ja intuitiivisia käyttöliittymiä, sovelluksia ja sulautettuja järjestelmiä käyttäviä laitteita samalla koodipohjalla kaikille alustoille.

Qt perustuu yhdessä tekemiseen ja innovoimiseen. Asiakkaamme, kumppanimme ja alan asiantuntijat ovat kaikki meille tärkeitä sidosryhmiä ja tapasimme heitä

vuosittaisessa Qt World Summit -seminaarissamme. Loppuunmyytyyn Qt World Summitiin saapui yli 1 000 osallistujaa ja tapahtumassa oli lähes 90 asiantuntijapuheenvuoroa. Jatkamme tätä vuoropuhelua eri kanavissa vuoden 2018 aikana.

Kiitän asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja osakkeenomistajiamme heidän osoittamastaan luottamuksesta yhtiötä kohtaan. Parhaat kiitokset henkilöstöllemme omistautuneesta ja innostuneesta työstä. Kiitos myös niille yli miljoonalle ohjelmistokehittäjälle maailmalla, jotka osana Qt-ekosysteemiä ovat tekemässä tuotteestamme ainutlaatuisen.

Juha Varelius toimitusjohtaja Qt Group Oyj

Kasvun tiellä Strategia 2017–2021

Qt Groupin hallitus on asettanut Qt:n pitkän aikavälin taloudellisiksi tavoitteiksi 100 miljoonan euron liikevaihdon ja vähintään 15 prosentin liikevoiton (EBIT) saavuttamisen vuonna 2021. Vuosi 2017 oli asetetun viisivuotisstrategian ensimmäinen vuosi ja olemme sen aikana edenneet suunnitellusti pitkän aikavälin strategiassa.

Vuoden 2017 alussa Qt Groupin hallitus asetti Qt:n strategiaksi kasvun kiihdyttämisen investoimalla lisää strategisiin kehityskohteisiin, joita ovat globaalin myyntiverkoston kasvattaminen ja tuotekehitys valituille teollisuudenaloille. Strategian mukaisten investointien kiihdyttämiseksi toteutimme 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla suunnatun osakeannin, jolla kerättiin suunnitellusti 15,3 miljoonan euron bruttovarat.

Globaalin myyntiverkoston kasvattaminen

Vuoden 2017 aikana toteutimme strategiaa ennen kaikkea panostamalla globaalin myyntiverkoston kasvattamiseen. Erityisesti sulautettujen järjestelmien myynnissä, johon kasvustrategia vahvasti nojaa, myyntisyklit ovat pitkiä ja vaativat paikallista läsnäoloa. Olemme erityisesti investoineet suurimpiin markkina-alueisiimme, joita ovat tällä hetkellä Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Japani, Etelä-Korea ja Kiina.

Vahva perusliiketoiminta saa tukea digitalisaatiosta

Nykyinen liiketoimintamme nojaa vahvasti työpöytäsovellusten tekemisen tukemiseen sekä graafisten käyttöliittymien tukemiseen kaikenlaisissa ympäristöissä. Monella teollisuudenalalla digitalisaatio lisää näyttöjen määrää sekä toisaalta tarvetta visualisoida ja kontrolloida isoja datamääriä työpöytäsovellusten avulla. Esimerkiksi tehdasympäristöissä perinteiset ohjausjärjestelmät digitalisoituvat niin, että laitteissa on vain digitaalisia kosketusnäyttöjä ja koko järjestelmää ohjataan keskitetysti työpöytäsovelluksilla verkon yli. Siksi meille on tärkeää vahvistaa edelleen työpöytäsovellusten perustarjoomaa sekä mahdollistaa sulautettujen laitteiden graafisten käyttöliittymien tehokas suunnittelu ja toteutus moneen ympäristöön alustariippumattomasti.

Kumppanit ovat meille tärkeitä

Korkean teknologian tuotteena Qt:n myynti vaatii paljon teknistä kyvykkyyttä ja asiakkaiden tukemista. Kuten

ohjelmistoalalla yleisestikin, teknisen osaamisen löytäminen on haastavaa. OIemme pystyneet vastaamaan kasvavaan tekniseen kysyntään tiivistämällä yhteistyötä kumppaniverkostomme kanssa ja kasvatamme omaa konsultointipalvelua jatkossa. Vuonna 2018 tavoitteemme on parantaa myyntiverkoston teknistä kyvykkyyttä ja omaa palveluliiketoimintaamme ja sen myyntiä maailmanlaajuisesti. Palveluliiketoiminnan tavoite on tukea entistä paremmin suurten laitevalmistajien teknologiavalintoja. Lisäksi jatkamme myyntiverkostomme kasvattamista ja skaalautuvan myyntiprosessin parantamista. Myös jälleenmyyjäverkostoa pyritään kasvattamaan erityisesti maissa, joissa liiketoimintapotentiaali on pienempi, meillä ei vielä ole omaa toimintaa tai joissa vaaditaan paikallisen toimintatavan tai markkinan tuntemista.

Tuotekehitys valituille teollisuudenaloille

Olemme keskittäneet tuotetarjoamaamme myös suoraan meille tärkeiden teollisuudenalojen tarpeisiin. Pyrimme kasvattamaan myyntiä voimakkaasti tilanteessa, jossa

Strategia 2017–2021

merkittävät teollisuudenalat läpikäyvät teknologista murroskautta ja suuret laitevalmistajat tekevät tulevaisuuden teknologia-alustoja koskevat valintansa.

Autoteollisuudessa Qt on viime vuosina valikoitunut yhä useamman valmistajan näyttöjen toteutusteknologiaksi. Vuonna 2017 olemme saaneet jalansijaa myös digitaalisissa mittaristoissa uusien tuoteinnovaatioiden myötä. Qt-teknologia mahdollistaa nyt yhtenäisen teknologia-alustan koko auton digitaaliselle käyttäjäkokemukselle.

Teknologia valitaan nyt

Autovalmistajat suunnittelevat parhaillaan isoja ohjelmistoalustaratkaisujaan uusille automalleille, joissa kaikki autojen näytöt on toteutettu saman alustan ja teknologian päälle. Autossa tämä muutos näkyy jatkossa siten, että digitaalisten näyttöjen määrä vähitellen lisääntyy ja esimerkiksi viihdejärjestelmällä toistettu media tai navigointi näkyy ja on kontrolloitavissa saumattomasti kaikilta auton

näytöiltä tai ääniohjatusti. Näissä tulevaisuuden teknologia-alustoissa Qt on saanut vahvaa jalansijaa vuoden 2017 aikana, jolloin merkittävät autonvalmistajat julkaisivat Qt-pohjaisia konseptiautoja.

Julkaisimme myös autoteollisuuden tuotetarjoamaan uusia versioita ja esittelimme kokonaan uuden 3D-pohjaisen käyttöliittymäsuunnittelutyökalun, jonka avulla suunnittelijat voivat tehdä esimerkiksi 3D-pohjaisia mittaristoja ja työskennellä saumattomasti ohjelmistokehittäjien kanssa. 3D-pohjaiset ratkaisumme mahdollistavat tulevaisuuden innovaatiot yhtä lailla myös muilla teollisuudenaloilla ja perinteisempien työasemasovellusten kehittämisessä, joka on tärkeä osa nykyisestä asiakaskunnastamme.

Käymme useiden suurten autovalmistajien kanssa neuvotteluita ja kehitämme konsepteja Qt-teknologian avulla. Tiivistämme sekä myynti- että teknistä yhteistyötä autovalmistajien kanssa ja pyrimme tukemaan heidän tulevaisuuden teknologiavalintojaan. Teollisuuden kehityssyklit ovat kuitenkin pitkiä, joten merkittävää laitepohjaista liikevaihtoa näistä mahdollisista valinnoista odotetaan tuloutuvan vasta vuodesta 2019 alkaen.

Teollisuus- ja taloautomaatiossa sekä äly-TV:n ja lääketieteellisten laitteiden valmistuksessa Qt on laajalti käytössä ja voitimme uusia kauppoja kaikilla markkinasegmenteillä. Julkistimme oman kohdennetun tuotetarjoaman teollisuusautomaation tarpeisiin ja tarkoituksemme on jatkaa isojen asiakkuuksien syventämistä. Kohdensimme myös lääketieteellisten laitteiden markkinasegmentissä tuotetarjoamaa siten, että asiakkaan laitesertifiointi Qt:n avulla on helpompaa ja laitevalmistajan kehitysinvestoinnit vähenevät.

Markkina- ja toimialakatsaus

Meneillään oleva teknologiamurros avaa meille uusia mahdollisuuksia

Ohjelmistokehitystyökalujen globaalin markkinan koko on arvioitu olevan noin 10 miljardia dollaria1 ja ohjelmistokehittäjien määrän arvioidaan kasvavan noin 25 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä2 .

Merkittävimpiä ohjelmistokehitystyökalumarkkinan osaalueita ovat perinteinen työasemasovelluskehitys sekä mobiilisovellukset ja sulautetut järjestelmät. Qt-teknologiaa voidaan hyödyntää näissä kaikissa osa-alueissa, joista suurimman kaupallisen kasvupotentiaalin uskotaan liittyvän sulautettujen järjestelmien kehittämiseen. Työasemasovelluskehityksessä meillä on hyvä tunnettuus ja vakaa teknologia, jonka kasvun tueksi Qt:n teknologiaa parannetaan ennen kaikkea laadun ja yhteensopivuuden osalta, mutta myös tuomalla uusia 3D-pohjaisia innovaatioita tulevaisuuden käyttöliittymäkehityksen tueksi. Qt:n kilpailevat teknologiat ovat useimmiten HTML5-tekniikoihin pohjautuvia tai tiettyyn alaan suuntautuneita toimijoita.

Markkinana koko maailma

Olemme parin vuosikymmenen kuluessa rakentaneet Qt-teknologiaa käyttävän, yli miljoonan kehittäjän globaalin yhteisön, jonka jäsenistä merkittävä osa hyödyntää avoimen lähdekoodin lisenssejä. Liiketoimintamme keskittyy

kaupalliseen Qt-kehitysympäristöön, joka on aktiivisessa käytössä maailmanlaajuisesti tuhansien asiakasyritysten työpöytä-, mobiili- ja sulautettujen ohjelmistojen ratkaisuissa. Asiakkaamme edustavat kymmeniä eri toimialoja – kulutuselektroniikkaa, autoteollisuutta, lentokoneteollisuutta, energiaa, puolustushallintoa, lääketieteen laitteita ja mediaa. Tärkeimmät markkina-alueemme ovat Yhdysvallat, Saksa, Japani, Etelä-Korea, Iso-Britannia, Ranska ja Kiina.

Alustariippumattomuus on valttimme

Asiakaskuntamme yhteisenä nimittäjänä on tarve luoda asiakkaan omaa kilpailukykyä parantavia ohjelmistoja. Perinteisesti Qt-teknologioita on hyödynnetty työpöytäsovellusten toteuttamisessa. Sulautettujen ohjelmistojen yleistyessä Qt-teknologian käyttömahdollisuudet laajenevat merkittävään osaan laitteissa, joissa hyödynnetään graafista käyttöliittymää. Lisäksi Qt-teknologia on hyödynnettävissä mobiilikäyttöjärjestelmissä kuten Android-, iOS- ja Windows-käyttöjärjestelmissä.

Esineiden internetin myötä erityisesti sulautettujen järjestelmien lukumäärän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa ja IoT luo lukemattomia liiketoimintamahdollisuuksia eri kokoisille yrityksille. Olemme jakaneet kohdemarkkinamme kahteen pääsegmenttiin työasema- ja mobiilisovelluskehitykseen (Qt for Application Development) ja sulautettujen järjestelmien sovelluskehitykseen (Qt for Device Creation). Lisäksi olemme laajentaneet tarjoamaamme toimialakohtaisesti esimerkiksi autoteollisuuden tarpeisiin (Qt Automotive Suite).

Toimimme kasvavilla markkinoilla

Ohjelmistokehittäjiä arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 20 miljoonaa ja määrän arvioidaan kasvavan noin 25 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä2 .

Alallamme kilpailu on varsin pirstoutunutta. Työpöytäsovellusten toteuttamisessa markkina on melko vakaa ja Qt:lla on vahva asema. Työpöytä- ja mobiilimarkkinassa kasvun mahdollisuuksia rajoittaa kuitenkin rajallinen

Markkina- ja toimialakatsaus

määrä ohjelmistokehittäjiä, jotka voivat lisensoida Qt:n käyttöönsä. Mobiilikehitysmarkkinoilla kilpailu on kovaa, koska pelkkien mobiilisovellusten kehitykseen on tarjolla useita ilmaisia työkaluja. Qt:n etuna näillä markkinoilla on monialustaisuus, jolloin asiakkaan sovellus voidaan toteuttaa samalla teknologialla sekä työasema- että mobiilikäyttöön. Sulautettujen järjestelmien kilpailukenttä on avoin. Suurin kilpailupaine tulee web-teknologiaa hyödyntävistä HTML5-pohjaisista ratkaisuista ja yksittäisten teollisuudenalojen tarpeisiin kehitetyistä ratkaisuista. Erottaudumme valmiilla tuotteella, joka tarjoaa asiakkaillemme tehokkaan ja helposti integroitavan alustan.

IoT ajaa markkinaa

Esineiden internet mullistaa useaa teollisuudenalaa ja tapaa, miten tulevaisuuden laitteita ja järjestelmiä suunnitellaan niin, että yhä useampi laite on älykäs ja kytkettynä toisiinsa ja verkkoon. Sulautettujen laitteiden tarjoama arvo käyttäjälle määritellään pääsääntöisesti käyttäjäkokemuksen kautta. Näin esineiden internetin leviämisen myötä ennen kaikkea tarve hyvien käyttöliittymien luomiseen kasvaa. Toisaalta, kun sama käyttäjäkokemus täytyy saada helposti ja tehokkaasti käyttäjän jokaiselle laitteelle, ajaa tämä muutos myös kasvavaa tarvetta Qt:n kaltaisille, alustariippumattomille kehitysympäristöille.

Hyvä esimerkki ajankohtaisesta teknologisesta murroksesta on autoteollisuus. Digitalisaatio ohjaa voimakkaasti koko teollisuudenalaa kohti itseohjautuvia autoja, luo uusia jakamiseen perustuvia bisnesmalleja ja ennen kaikkea korostaa personoitua, useisiin näyttöihin perustuvaa käyttäjäkokemusta auton sisätiloissa sekä yhteyttä käyttäjän omiin mobiililaitteisiin. Näiden mahdollistamisessa on ohjelmistoalustalla ja käyttöliittymillä suuri merkitys. Pyrimme vastaamaan autovalmistajien tarpeisiin tekemällä tiivistä yhteistyötä maailman suurimpien valmistajien kanssa. Myös muut toimialat liittyen kulkuvälineisiin, teollisuus- ja taloautomaatioon sekä lääketeollisuuden laitteisiin käyvät läpi samaa teknologiamurrosta.

Nopeutamme asiakkaidemme tuotekehitystä Tuotteet ja palvelut

Qt:n avulla ohjelmistoyritykset ja laitevalmistajat voivat luoda ohjelmistoja tai käyttöliittymiä työpöytä- ja mobiilialustoille sekä sulautettuihin laitteisiin ja näiden kosketusnäyttöihin. Käyttämällä Qt:n teknologiaa asiakkaamme voivat keskittyä asiakaskokemuksen parantamiseen. Visuaaliset näytöt ja sujuva käyttäjäkokemus ovat entistä tärkeämpiä menestystekijöitä, joilla asiakkaamme tuovat lisäarvoa tuotteisiinsa ja rakentavat tuloksekasta liiketoimintaansa.

Qt tarjoaa ohjelmistokehittäjille alustariippumattoman sovelluskehyksen (cross-platform software framework) ja siihen liittyviä kehitystyökaluja, joihin kuuluu muun muassa integroitu ohjelmointiympäristö (IDE, integrated development environment) sekä työkaluja ohjelmistojen käyttöliittymien visuaaliseen suunnitteluun. Nämä työkalut parantavat asiakkaidemme ohjelmistokehittäjien ja käyttöliittymäsuunnittelijoiden tuottavuutta. Autamme lyhentämään asiakkaidemme tuotekehitysprojekteja, jolloin he voivat tuoda tuotteensa nopeammin markkinoille. Julkaisimme teknologiasta vuonna 2017 uudet versiot (Qt 5.8, Qt 5.9 ja Qt 5.10) ja lanseerasimme uuden Qt 3D Studion, jolla tuetaan erityisesti 3D-pohjaisten käyttöliittymien suunnittelua.

Qt-teknologia on kaksoislisensoitu eli sitä tarjotaan sekä avoimen lähdekoodin (GPL, LGPLv3) lisenssillä että kaupallisella lisenssillä. Qt-teknologialla on kattava ekosysteemi, joka koostuu kumppaniyritysverkostostamme ja laajasta ohjelmistokehittäjien globaalista verkostosta. Ydinteknologian kehittämiseen osallistuu omien työntekijöidemme lisäksi iso joukko avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöä – muita yrityksiä, yhdistyksiä ja yksittäisiä kehittäjiä.

Ohjelmistoalan kasvavana trendinä on avoimen lähdekoodin hyödyntäminen. Avoimeen lähdekoodiin pohjautuvana kaksoislisensoituna teknologiana tarjoamme laitevalmistajille aidosti riippumattoman ja luotettavan ratkaisun käyttäjien ohjelmistoalustojen luomiseksi. Esimerkiksi autovalmistajat tai äly-TV-valmistajat voivat luoda Qt:n avulla viihdejärjestelmiä, joihin voidaan tuoda ulkopuolista sisältöä ja sovelluksia niin, että laitteen keräämät käyttäjätiedot säilyvät laitevalmistajalla itsellään. Tämä on meille tärkeä kilpailuominaisuus suurten sovellusekosysteemien rinnalla.

Lisäksi tarjoamme asiakkaillemme konsultointipalveluja, joiden avulla asiakkaidemme projektit toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti. Tuemme asiakkaitamme heidän tarpeidensa mukaan teknologiavalinnoissa ja Qt:n käyttöönotossa. Konsultointipalvelumme tuottaa huippukehittäjien ammattitaitoinen tiimi, joka tarjoaa laajaa Qt-osaamista asiakkaidemme hyödyksi.

Insinöörimme ja suunnittelijamme tekevät erittäin tiivistä yhteistyötä.

Tavoitteenamme on tuote, jonka käyttämisestä asiakas nauttii, joten yhteinen kehitystyö on aivan mahtavaa. Qt:n avulla saamme kerralla ensiluokkaisen suorituskyvyn, käyttäjäkokemukselle oleellisen, korkean kuvataajuuden sekä erinomaiset grafiikat.

Alex Hilliger

Senior Manager, Advanced graphics and rendering Daimler

Henkilöstö ja kulttuuri

Kehitämme kulttuuria yhdessä

Kulttuurin vahvistaminen ja kehittäminen ovat yrityksen kasvaessa ja entisestään monimuotoistuessa nousseet tärkeään rooliin ja tämän ympärillä meillä on meneillään erilaisia kehityshankkeita. Perustimme globaalin ja eri toiminnot kattavan tiimin ideoimaan ja jakamaan toimintatapoja sekä tavoitteita, joilla voimme kehittää kulttuuriamme haluttuun suuntaan globaalisti. Keskityimme HR-prosessien määrittelemiseen ja kehittämiseen. Olemme myös luoneet urakehikkoja (career framework), jotta voisimme tukea työntekijöidemme osaamisen kehittämistä ja urakehitystä.

Henkilöstön määrä on kasvussa

Kunnioitamme työntekijöiden yksilöllistä erilaisuutta ja tiedostamme, että taustan, taitojen, osaamisen ja näkökulmien erilaisuus on hyödyllistä liiketoiminnallemme,

Vuosikertomus 2017 15

Henkilöstön jakautuminen maantieteellisesti

Henkilöstön määrä, työsuhteessa keskimäärin 1–12/2017 Sulkeissa esitetyt luvut vertailuvuodelta 2016

koska se auttaa meitä ymmärtämään globaaleja markkinoita, joilla toimimme. Pyrimme edistämään tätä monimuotoisuutta henkilöstöhallinnon käytänteillä ja kaikissa Qt:n toiminnoissa.

Henkilöstön määrä vuoden 2017 lopussa oli 276 (220) ja henkilöstö työskenteli 10 eri maassa. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2017 oli 39,5 vuotta. Uudet rekrytoinnit kohdistuivat pääasiassa tukemaan kasvua eli myyntiin ja myyntiä tukeviin toimintoihin.

Konsernin henkilöstökulut olivat 27,0 miljoonaa euroa (23,0 miljoonaa euroa) ja ne kasvoivat 17,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Qt World Summit on tärkein sidosryhmätilaisuutemme, jossa Qt:n käyttäjät ja kehittäjät ympäri maailmaa tapaavat toisensa ja kuulevat alan uusimmista trendeistä.

Avauspäivän asiakaspuheenvuoroja Berliinissä

Daimler

Behind the scenes of a show car: Rapid UI/UX prototyping and production

Amazon Games Game Engine Evolution: From Tech to UX

Alex Montgomery, Senior Software Development Engineer

Quantitative Imaging Systems Imaging Tissue Architecture: The Next Frontier in Battling Cancer

Avauspäivän asiakaspuheenvuoroja Berliinissä

Qualcomm

An IDE for Embedded Devices

Hasselblad Using Qt to Build Next Generation Intuitive High End Cameras

Richard Röjfors, Senior Embedded Open Source Developer

Panasonic ITS

Future of Vehicle HMI Systems

Qt tarjoaa laajan ekosysteemin, jonka ominaisuudet ovat säästäneet aikaamme huomattavasti.

Näin voimme keskittyä ratkaisemaan syöpään liittyviä ongelmia ohjelmisto-oikkujen sijaan. Pystyimme kehittämään uusia, ennennäkemättömiä ratkaisuja taistelussa syöpää vastaan, mikä auttaa pelastamaan henkiä.

Michel Nederlof CEO Quantitative Imaging Systems

Olemme yhdessä KDAB:n ja Qi:n kanssa rakentaneet kuvantamisohjelmiston auttaaksemme tutkijoita ymmärtämään syövän kehitystä.

Tutkimuksen edistämiseksi käynnistimme voittoa tavoittelemattoman nanoQuill-hankkeen, johon sisältyy ilmainen värityskirja ja kännykkäsovellus. Jokainen väritetty ja galleriaan lisätty kuva auttaa Qi:ta mittaamaan solun yksityiskohdat ja kouluttamaan uusia syväoppimisen algoritmeja. Näin opimme ymmärtämään ja tunnistamaan syöpäsoluja entistä paremmin ja lopulta löytämään tehokkaampia tapoja hoitaa kyseistä tautia. Olemme erittäin ylpeitä saadessamme olla osana tätä hanketta. Toivomme, että se tuottaa käyttäjilleen iloa sekä toivoa kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen.

www.nanoquill.org / www.kdab.com / www.qi-tissue.com

Katja Kumpulainen Senior Vice President, Marketing The Qt Company

Hallituksen toimintakertomus

Tilikauden 2017 yhteenveto

• Liikevaihto kasvoi 11,9 prosenttia 36 259 tuhanteen euroon (32 395)*. Vertailukelpoisin valuutoin liikevaihto kasvoi 13,4 prosenttia.

• Liiketulos oli -3 206 tuhatta euroa (-1 736).
• Liikevoittomarginaali (EBIT-%) oli -8,8 prosenttia (-5,4 %).
• Osakekohtainen tulos oli -0,14 euroa (-0,08).

* sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. Raportointi on kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukainen.

Liiketoiminta

Qt kehittää, tuotteistaa ja lisensoi Qt-teknologiaan pohjautuvia ohjelmistokehitystyökaluja sekä kaupallisin että avoimen lähdekoodin lisenssein. Qt:n teknologiaa käyttää yli miljoona ohjelmistokehittäjää maailmanlaajuisesti. Qt:n avulla kehitetään monialustaisia sovelluksia ja graafisia käyttöliittymiä pöytäkoneisiin, sulautettuihin järjestelmiin ja mobiililaitteisiin. Qt:n teknologia on käytössä yli 70 toimialalla ja miljoonissa laitteissa ja sovelluksissa esimerkiksi kulutuselektroniikan, autoteollisuuden, lentokoneteollisuuden ja teollisuusautomaation aloilla. Qt:llä on toimipisteitä Suomessa, Norjassa, Saksassa, USA:ssa, Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa.

Tilikausi 2017

Liikevaihto

Qt:n liikevaihto vuonna 2017 oli 36 259 tuhatta euroa (32395 tuhatta euroa), kasvua 11,9 prosenttia. Lisenssimyynti ja konsultointi kasvoivat 9,3 prosenttia ja ylläpitotuotot kasvoi 16,8 prosenttia. Vertailukelpoisin valuutoin koko vuoden liikevaihto kasvoi 13,4 prosenttia.

Qt:n liikevaihto oli neljännellä neljänneksellä 10 108 tuhatta euroa (8 845 tuhatta euroa), kasvua 14,3 prosenttia. Lisenssimyynti ja konsultointi kasvoivat 14,6 prosenttia ja ylläpitotuotot kasvoi 13,6 prosenttia. Vertailukelpoisin valuutoin neljännen neljänneksen liikevaihto kasvoi 20,7 prosenttia.

Tuloskehitys

Qt:n liiketulos katsauskaudella loka-joulukuussa 2017 oli -701 tuhatta euroa (-305 tuhatta euroa). Tilikauden liiketulos oli -3 206 tuhatta euroa (-1 736 tuhatta euroa).

Tilikauden muissa liiketoiminnan tuotoissa on huomioitu järjestettävistä tapahtumista saadut tuotot sekä yhtiön Norjassa saamat tutkimus- ja kehitystoiminnan verovapaat investointiavustukset, summaltaan noin 389 tuhatta euroa. Avustus koskee Qt:n Norjan yhtiön soveltuvia tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstökuluja ja se maksettiin yhtiölle jälkimmäisellä vuosipuoliskolla 2017.

Yhtiön liiketoiminnan kulut, sisältäen materiaalit ja palvelut, henkilöstökulut, poistot ja muut liiketoiminnan kulut, olivat neljännellä neljänneksellä 11 387 tuhatta euroa (9 625 tuhatta euroa), ja ne ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 18,3 prosenttia. Liiketoiminnan kuluista henkilöstökuluja oli 63,4 prosenttia (60,1 %) eli 7 214 tuhatta euroa (5 787 tuhatta euroa).

Yhtiön nettorahoituskulut olivat neljännellä neljänneksellä 134 tuhatta euroa (90 tuhatta euroa), johtuen ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoittamiseen liittyvien valuuttamääräisten sisäisten saamisten ja velkojen muuntoeroista.

Qt:n neljännen neljänneksen tulos ennen veroja oli -835 tuhatta euroa (-395 tuhatta euroa) ja tulos oli -731 tuhatta euroa (-153 tuhatta euroa). Katsauskauden verot olivat 104 tuhatta euroa positiiviset (242 tuhatta euroa) johtuen tappioita vastaan kirjatuista laskennallisista verosaamisista.

Osakekohtainen tulos oli -0,03 euroa neljännellä neljänneksellä (-0,01 euroa).

Rahoitus ja investoinnit

Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella -2 939 tuhatta euroa (-1 385 tuhatta euroa) johtuen kasvupanostuksesta ja sitä seuranneesta tappiollisesta liiketuloksesta.

Qt Group Oyj:n hallituksen 14.3.2017 päättämän merkintäetuoikeusannin merkintäaika päättyi 5.4.2017 ja yhtiö tiedotti annin lopullisesta tuloksesta pörssitiedotteella 12.4.2017. Yhtiö keräsi osakeannilla noin 15,3 miljoonan euron bruttovarat. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

Ilmarisen myöntämä 6,0 miljoonan euron laina maksettiin kokonaisuudessaan takaisin toukokuussa 2017.

Qt:n rahavarat olivat tilikauden lopussa yhteensä 11693 tuhatta euroa (6 420 tuhatta euroa).

Qt-konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 37 485 tuhatta euroa (29 443 tuhatta euroa). Investointien nettorahavirta tilikaudella oli -384 tuhatta euroa (-374 tuhatta euroa).

Omavaraisuusaste oli 42,9 prosenttia (40,0 %) ja nettovelkaantumisaste (gearing) -54,2 prosenttia (0,7%). Korollisia velkoja oli 686 tuhatta euroa (6 207 tuhatta euroa), joista lyhytaikaisten velkojen osuus oli 287 tuhatta euroa (6 152 tuhatta euroa).

Tilikauden sijoitetun pääoman tuotto oli -15,3 prosenttia (-12,0 %) ja oman pääoman tuotto -15,9 prosenttia (-21,1 %).

Tutkimus ja tuotekehitys

Tuotekehitysmenot sisältyvät kaikki tilikauden tulokseen eikä yhtiön taseessa ole aktivoituja tuotekehitysmenoja.

Tuotekehitysmenot olivat tilikauden aikana yhteensä 8 527 tuhatta euroa (8 347 tuhatta euroa) ja ne vastasivat 23,5 prosenttia (25,8 %) liikevaihdosta. Tuotekehitysmenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,2 prosenttia.

Tuotekehityksessä työskenteli katsauskauden lopussa 111 henkilöä (87 henkilöä).

Henkilöstö

Konsernin henkilöstömäärä oli neljännellä neljänneksellä keskimäärin 275 (218) ja tilikauden lopussa 276 (220). Tilikauden lopussa kansainvälisen henkilöstön osuus oli 68 prosenttia (68 %).

Henkilöstökulut olivat tilikauden aikana yhteensä 26975 tuhatta euroa (22 990 tuhatta euroa) ja ne kasvoivat 17,3 prosenttia.

Henkilöstön jakautuminen maantieteellisesti:

Henkilöstö	1–12/2017	1–12/2016	Muutos %
(työsuhteessa keskimäärin)
Suomi	82	64	28 %
Muu Eurooppa & APAC	139	118	18 %
Pohjois-Amerikka	34	27	27 %
Konserni yhteensä	255	209	22 %

Osake ja osakkeenomistajat

Qt Group Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2017 oli 23792312 osaketta (20 818 273).

Yhtiöllä oli 31.12.2017 yhteensä Euroclear Finland Oy:n mukaan 4 006 osakkeenomistajaa (4 031). Yhtiö ei ole saanut liputusilmoituksia tilikauden 2017 aikana.

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2017

Osakkeiden lukumäärä	Osuus omistajista	Osuus osakkeista ja äänistä
1 – 100	22,2 %	0,2 %
101 – 1 000	56,2 %	3,6 %
1 001 – 10 000	18,8 %	8,2 %
10 001 – 100 000	2,0 %	10,1 %
100 001 – 1 000 000	0,6 %	25,2 %
1 000 001 – 9 999 999	0,1 %	52,8 %

Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2017

Osakkeiden lukumäärä	Osuus omistajista	Osuus osakkeista
Yritykset	4,1 %	27,7 %
Rahoitus ja vakuutus	0,6 %	12,5 %
Julkisyhteisöt	0,1 %	18,9 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,2 %	0,3 %
Kotitaloudet	94,5 %	38,6 %
Ulkomaat	0,5 %	0,6 %

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 23 792 312 kpl.

Osakekurssi ja vaihto

Qt Group Oyj:n osakkeella (kaupankäyntitunnus: QTCOM) käydään kauppaa Nasdaq Helsingin pörssilistalla. Osakkeita vaihdettiin 2 031 554 kappaletta raportointikauden aikana. Tämä vastaa 8,5 prosenttia osakkeiden määrästä. Osakkeen volyymipainotettu keskihinta oli 6,38 euroa, kun alin kurssi oli 5,13 euroa (21.12.2017) ja ylin kurssi oli 7,58 euroa (13.4.2017). Joulukuun lopun päätöskurssi oli 5,21 euroa osakkeelta, ja Qt Groupin markkina-arvo oli 124,0 miljoonaa euroa.

Hallinnointi

Qt Group Oyj:n 14.3.2017 kokoontunut varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen konsernitilinpäätöksineen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan ei makseta osinkoa.

Yhtiökokous päätti yhtiön hallituksen ja tilintarkastajan palkkiot, päätettiin hallituksen jäsenmääräksi viisi (5) sekä valittiin yhtiön hallitus. Qt Group Oyj:n hallituksessa jatkavat Robert Ingman, Matti Rossi, Leena Saarinen, Tommi Uhari sekä Kai Öistämö. Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi Robert Ingmanin ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Tommi Uharin.

Yhtiön hallituksella oli tilikaudella 2017 kaksi (2) valiokuntaa: palkitsemis- ja nimitysvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Palkitsemis- ja nimitysvaliokuntaan kuuluivat tilikaudella 2017 Leena Saarinen (puheenjohtaja), Robert

Kymmenen suurinta omistajaa 31.12.2017

Osuus

Osakkeenomistaja	osakkeista ja äänistä
Ingman Development Oy Ab	21,6 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	14,3 %
Hallikainen Jyrki Sakari	7,4 %
Karvinen Kari Juhani	4,8 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma	4,7 %
Savolainen Matti Ilmari	3,9 %
Sijoitusrahasto Aktia Capital	2,6 %
Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt	1,6 %
Sijoitusrahasto Aktia Nordic Small Cap	1,6 %
Varelius Juha Pekka	1,1 %

Ingman ja Tommi Uhari. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Tommi Uhari (puheenjohtaja), Kai Öistämö ja Matti Rossi.

Qt Group Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut Juha Varelius 1.5.2016 alkaen.

Qt-konsernin tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kim Järvi 1.5.2016 alkaen.

Yhtiökokouksen antamat valtuutukset

Qt Group Oyj:n 14.3.2017 kokoontunut varsinainen yhtiökokous myönsi Qt Group Oyj:n hallitukselle seuraavat valtuudet:

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla.

Valtuutuksen mukaan hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus käsittää myös osakkeiden hankkimisen kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä pörssilistalla sen ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen ja ohjeiden mukaan tai osakkeenomistajille tehtävän ostotarjouksen kautta.

Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Osakkeiden hankinnan tulee perustua osakkeen markkinahintaan pörssilistalla. Valtuutus on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 14.9.2018 saakka ja se kumoaa aiemmin annetut omien osakkeiden hankkimista ja/tai pantiksi ottamista koskevat valtuutukset.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään merkintäoikeusannista

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 500 000 uuden tai yhtiön hallussa olevan osakkeen antamisesta yhdessä tai useammassa maksullisessa osakeannissa osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisesti.

Valtuutus on voimassa 31.12.2017 saakka. Valtuutus ei kumoa aiemmin annettuja valtuutuksia osakkeiden tai osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen.

Hallitus on valtuutettu päättämään kaikista muista osakeannin tai osakeantien ehdoista.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 § mukaisten erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutuksen nojalla hallituksella on oikeus päättää osakeanneista ja erityisten oikeuksien antamisesta osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti).

Valtuutusta voidaan käyttää yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen ja yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muihin yhtiön hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Hallitus on valtuutettu päättämään kaikista muista osakeannin tai osakeantien ja mainittujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien merkintähinnasta, sen maksamisesta ja merkitsemisestä yhtiön taseeseen.

Valtuutus on voimassa 18 kuukauden ajan valtuutuspäätöksestä eli 14.9.2018 saakka. Valtuutus ei kumoa aiemmin annettuja valtuutuksia osakkeiden tai osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen.

Valtuutuksien nojalla tehdyt päätökset

Yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti Qt Group Oyj:n hallitus päätti 14.3.2017 enintään 15,3 miljoonan euron merkintäetuoikeusannin toteuttamisesta. Osakeannissa yhtiö tarjosi enintään 2 974 039 uutta osaketta siten, että yhtiön osakkeenomistajilla oli oikeus merkitä uusia osakkeita samassa suhteessa kuin näillä oli ennestään yhtiön osakkeita. Tarjottavien osakkeiden merkintähinta oli 5,15 euroa osakkeelta.

Yhtiö tiedotti 12.4.2017 julkaistulla pörssitiedotteella merkintäetuoikeusannin lopullisen tuloksen. Osakeannissa merkittiin yhteensä 3 431 175 osaketta. Hallitus hyväksyi kaikki ensisijaiset merkinnät ja toissijaisia merkintöjä osakeannin ehtojen mukaisesti siten, että yhteensä osakeannissa laskettiin liikkeeseen 2 974 039 uutta osaketta, jotka merkittiin Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin 13.4.2017. Osakeannin seurauksena yhtiön osakkeiden kokonaismäärä nousi 23 792 312 osakkeeseen.

Yhtiö tiedotti 27.9.2017 julkaistulla pörssitiedotteella yhtiön avainhenkilöille 22.6.2016 hyväksytyn, enintään 2000000 optio-oikeutta käsittävän ohjelman jatkamisesta siten, että ohjelmasta vielä jäljellä olevat 480 000 optiota annetaan yhtiön avainhenkilöille optio-ohjelman ehtojen mukaisesti. Samalla yhtiön hallitus päätti jakaa sanotusta määrästä yhteensä 52 348 optio-oikeutta vastikkeetta sellaisille avainhenkilöille, jotka jo aiemmin ovat saaneet optio-oikeuksia optio-ohjelman perusteella. Sanotut lisäoptiot jaettiin antikorjauksena sen johdosta, että hallituksen 14.3.2017 päättämän osakeannin seurauksena yhtiön osakkeiden lukumäärä kasvoi 2 974 039 osakkeella, eikä sanotun muutoksen haluttu vaikuttavan optionsaajille jo annettujen optioiden arvoon.

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä

Qt Group Oyj on julkaissut internetsivuillaan hallinnointikoodin mukaisen hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan Corporate Governance Statement -selvityksen arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7 luvun 7 §:n mukaisesti. Selvitys on annettu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin merkittäviin muutoksiin yhtiön liiketoiminnassa sekä liiketoiminnan kehittämisen edellyttämän henkilöstön pitämiseen ja rekrytointiin.

Valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja euron välillä, saattaa olla merkittävää vaikutusta yhtiön liikevaihdon kehittymiseen. Merkittävääkin heilahtelua vuosineljännesten välisessä liikevaihdossa ja etenkin kannattavuudessa saattaa lisäksi aiheuttaa sopimusten

pitkät, jopa 18 kuukauden pituiset läpimenoajat suurasiakasmarkkinassa.

Yhtiön liiketoiminnan riskejä ja niihin varautumista on kuvattu myös yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.qt.io.

Konsernirakenne

Qt Group Oyj:n liiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö Suomessa on The Qt Company Oy, jolla on tytäryhtiöt Norjassa, Saksassa, USA:ssa, Venäjällä, Kiinassa ja Etelä-Koreassa sekä sivuliike Japanissa.

Tulevaisuuden näkymät

Toimintaympäristö ja markkinanäkymät

Yhtiö arvioi liiketoimintansa lähivuosien kasvunäkymät erittäin lupaaviksi.

Yhtiön liiketoiminnan pohjana on vakaa alustariippumattomien työpöytäsovellusten markkina, jota yhtiö tukee jatkossakin tarjoamalla asiakkaille uusia Qt-tuoteversioita ja innovaatioita esimerkiksi 3D-teknologiaan liittyen. Kasvupotentiaali työpöytäsovellusten puolella on kuitenkin rajallinen johtuen ohjelmistokehittäjien rajallisesta määrästä.

Yhtiö tavoittelee liikevaihdon kasvattamista kehittämällä ja laajentamalla myyntiä ja tuotetarjoamaa erityisesti valituilla sulautettuja järjestelmiä rakentavilla teollisuudenaloilla kuten autoteollisuus, koti- ja teollisuusautomaatio sekä lääketeollisuuslaitteiden valmistus. Koska monet laitevalmistajat käyttävät työpöytäsovelluksia osana kokonaisjärjestelmiään esimerkiksi laitedatan visualisointia varten, myös tämä osa yhtiön tuotetarjoamasta on jatkossakin tärkeä osa yhtiön asiakkailleen tarjoamia

kokonaisratkaisuja. Sulautettujen järjestelmien markkinoilla yhtiön ansaintamalli perustuu Qt:lla kehitettyjen laitteiden lukumäärään, jolloin tulevaisuuden kasvupotentiaali on huomattavasti työpöytäsovellusmarkkinaa suurempi. Tämän tukemiseksi yhtiön tuotekehityspanostus kohdistuu edellä mainituilla teollisuudenaloilla tarvittavien sulautettujen järjestelmien kehityksessä käytettyjen lisäarvo-ominaisuuksien sekä kehitystyökalujen innovointiin.

Sulautettuihin järjestelmiin liittyvän myynnin kasvu heijastuu myös liiketoiminnan ansaintalogiikkaan. Volyymipohjaiset lisenssitulot tästä myynnistä kertyvät pidemmän ajan kuluessa. Yhtiö arvioi, ettei sulautettuihin järjestelmiin liittyvän myynnin kasvulla sanotusta syystä ole merkittävää vaikutusta konsernin liikevaihtoon vielä vuonna 2018.

Näkymät 2018

Vuonna 2018 yhtiö arvioi liikevaihtonsa kasvun kiihtyvän ja liikevaihdon kasvavan vertailukelpoisin valuutoin yli 15 prosenttia edellisvuodesta. Kasvustrategian mukaisista panostuksista johtuen yhtiön liiketulos tulee aiemmin ennakoidun mukaisesti jäämään selvästi tappiolliseksi myös vielä vuonna 2018.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Yhtiöllä ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen laadintaan.

Hallituksen esitys osingonjaosta

Qt Group Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Konsernin tunnusluvut

tuhatta euroa	1–12/2017	carve out 1–12/2016
Liikevaihto	36 259	32 395
Liiketulos	-3 206	-1 736
- suhteessa liikevaihtoon %	-8,80 %	-5,40 %
Katsauskauden tulos	-3 222	-1 747
- suhteessa liikevaihtoon %	-8,90 %	-5,40 %
Oman pääoman tuotto %	-15,90 %	-21,10 %
Sijoitetun pääoman tuotto %	-15,30 %	-12,00 %
Korollinen vieras pääoma	686	6 207
Rahavarat	11 693	6 420
Nettovelkaantumisaste % (Net Gearing)	-54,2 %	0,70 %
Omavaraisuusaste %	42,90 %	40,00 %
Tulos/osake, eur	-0,14	-0,08

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto

Voitto/tappio ennen veroja - verot Oma pääoma + vähemmistöosuus (keskiarvo) x 100

Sijoitetun pääoman tuotto

Voitto/tappio ennen veroja + korko ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo) x 100

Gearing

Korollinen VPO - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit Oma pääoma x 100

Omavaraisuusaste

Oma pääoma + vähemmistöosuus Taseen loppusumma - saadut ennakot x 100

Olemme erittäin tyytyväisiä valintaamme. Olemme onnistuneet kehittämään vakaan ja tuottavan tuotteen sekä poistamaan kliinisen ympäristön tuntemattomista tekijöistä koituvat riskit.

Dr. Stuart McGregor

Project Manager, Evidence Evolution product line Randox

Randox Laboratories kehittää innovatiivisia diagnostiikkajärjestelmiä. Qt on toimittanut kattavan alustariippumattoman ohjelmistokehitysympäristön interaktiiviseen käyttöliittymään (HMI).

Tilinpäätös 2017

Konsernin tuloslaskelma	28
Konsernin tase	29
Konsernin rahavirtalaskelma	30
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	31
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	32
Emoyhtiön tuloslaskelma	59
Emoyhtiön tase	60
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	61
Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	62
Emoyhtiön liitetiedot	63
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset	68
Tilintarkastuskertomus	69

Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma

			carve-out
tuhatta euroa	liitetieto	1.1.–31.12. 2017	1.1.–31.12. 2016
Liikevaihto	2	36 259	32 395
Liiketoiminnan muut tuotot	3	1 128	528
Materiaalit ja palvelut	4	-1 130	-2 313
Henkilöstökulut	5, 18, 22	-26 975	-22 990
Poistot ja arvonalentumiset	7	-914	-866
Liiketoiminnan muut kulut	8	-11 574	-8 489
Liiketulos		-3 206	-1 736
Rahoitustuotot	9	764	529
Rahoituskulut	9	-1 252	-1 071
Tulos ennen veroja		-3 694	-2 277
Tuloverot	10	472	530
Tilikauden tulos		-3 222	-1 747
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-3 222	-1 747
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS), €	11	-0,14	-0,08

		1.1.–31.12.	carve-out 1.1.–31.12.
tuhatta euroa	liitetieto	2017	2016
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoero		-88	28
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-3 310	-1 720
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-3 310	-1 720

Konsernin tase

Varat

tuhatta euroa	liitetieto	31.12.2017	31.12.2016
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	12	6 562	6 562
Muut aineettomat hyödykkeet	12	4 995	5 360
Aineelliset hyödykkeet	13	1 082	567
Pitkäaikaiset saamiset		157	37
Laskennalliset verosaamiset	14	2 049	915
Pitkäaikaiset varat yhteensä		14 845	13 441
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset	15	7 829	7 741
Muut saamiset	15	3 117	1 841
Rahavarat	16	11 693	6 420
Lyhytaikaiset varat yhteensä		22 639	16 002
Varat yhteensä		37 485	29 443

Oma pääoma ja velat

tuhatta euroa	liitetieto	31.12.2017	31.12.2016
Oma pääoma
Osakepääoma	17	500	500
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	17	23 651	8 720
Muuntoerot	17	545	633
Kertyneet voittovarat	17, 18	-1 165	160
Tilikauden tulos		-3 222	-1 747
Oma pääoma yhteensä		20 308	8 265
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	14	317	293
Pitkäaikaiset korolliset lainat	20	399	55
Muut pitkäaikaiset velat	19	753	461
Pitkäaikaiset velat yhteensä		1 469	809
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset lainat	19, 20	287	6 152
Ostovelat	19	1 375	774
Muut lyhytaikaiset velat	19	14 046	13 443
Lyhytaikaiset velat yhteensä		15 707	20 369
Velat yhteensä		17 176	21 178
Oma pääoma ja velat yhteensä		37 485	29 443

carve-out

Konsernin rahavirtalaskelma

tuhatta euroa	1.1.–31.12.2017	1.1.–31.12.2016
Tulos ennen veroja	-3 694	-2 277
Oikaisut tilikauden tulokseen
Poistot	700	695
Muut oikaisuerät	910	754
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	-1 456	-1 373
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	1 118	1 621
Maksetut korot	-204	-513
Muut rahoituserät	55	-28
Maksetut verot	-368	-263
Liiketoiminnan rahavirta	-2 939	-1 385
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-384	-374
Investointien rahavirta	-384	-374
Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset	-6 000	-346
Pitkäaikaisten lainojen nostot		6 000
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset		-1 188
Osakeanti	14 931	0
Rahoituksen rahavirta	8 931	4 466
Rahavarojen muutos	5 608	2 707
Rahavarat tilikauden alussa	6 420	3 577
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	-335	136
Rahavarat tilikauden lopussa	11 693	6 420

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Sijoitettu pääoma ja		Sijoitetun vapaan
tuhatta euroa	kertyneet voittovarat pääoma	Osakepääoma	oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2016	8 314	0	0	605	0	8 919
Kauden laaja tulos 1-4/2016
Tilikauden tulos	526					526
Laajan tuloksen erät		0		97		97
Jakautumiseen liittyvät transaktiot	855					855
Jakautuminen 30.4.2016	-9 694	500	8 720		474	0
Oma pääoma 1.5.2016	0	500	8 720	702	474	10 396
Kauden laaja tulos 5-12/2016
Tilikauden tulos					-2 273	-2 273
Optio-ohjelma					211	211
Laajan tuloksen erät				-69		-69
Oma pääoma 31.12.2016	0	500	8 720	633	-1 588	8 265
Oma pääoma 1.1.2017	0	500	8 720	633	-1 588	8 265
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos					-3 222	-3 222
Optio-ohjelma					422	422
Laajan tuloksen erät				-88		-88
Merkintäetuoikeusanti			14 931			14 931
Oma pääoma 31.12.2017	0	500	23 651	545	-4 388	20 308

Oman pääoman tapahtumat ennen jakautumista (1.5.2016) perustuvat carve-out-lukuihin.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Konsernin perustiedot

Qt on ohjelmistotyökalujen kehittämiseen keskittynyt yhtiö, joka vastaa Qt-teknologiaan pohjautuvien ohjelmistokehitystyökalujen tuotekehityksestä, kaupallistamisesta ja lisensoinnista sekä kaupallisin että avoimen lähdekoodin lisenssein. Globaalisti tunnetut tuotemerkit rakentavat menestystään Qt:n teknologiaan pohjautuen. Asiakkaitamme ovat eri alojen johtavat teollisuusyritykset, jotka käyttävät Qt:ta ajoneuvolaitteistojensa, teollisten automaatiosovellustensa sekä liiketoimintakriittisten järjestelmiensä ohjelmistoalustana. Qt:ta käytetään esimerkiksi lentokoneiden viihdejärjestelmissä, digitaalisten televisioiden alustana, autojen viihdejärjestelmissä ja ohjaamoissa, laivateollisuuden automaatiojärjestelmissä sekä lääketieteellisten laitteiden käyttöliittymissä.

Qt toimii Suomessa, Norjassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Yhtiön tutkimus- ja tuotekehitystoiminnossa työskentelee yli 100 ohjelmistokehittäjää ja tuotekehitysyksiköt sijaitsevat Berliinissä, Oslossa ja Oulussa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa. Konsernin henkilöstön määrä vuoden 2017 lopussa oli 276.

Yhtiö on listattuna Nasdaq Helsingin pörssissä. Emoyhtiön kotipaikka on Espoo ja rekisteröity osoite on Bertel Jungin aukio D3A, 02600 Espoo. Jäljennös tilinpäätöksesä on saatavissa osoitteesta https://investors.qt.io/fi.

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätöksen yleiset laadintaperiaatteet sekä kuvaukset johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioiden käytöstä on kuvattu tässä osuudessa. Tarkemmat laadintaperiaatteet on esitetty jäljempänä kunkin tilinpäätöserän yhteydessä.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Qt Group Oyj muodostettiin Digia Oyj:n osittaisjakautumisessa 1.5.2016, kun Digian Qt-liiketoiminnot siirrettiin uuteen emoyhtiöön. Tästä johtuen osa vertailutiedoista perustuu carve-out-lukuihin.

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2017 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on konsernin emoyhtiön ja muiden konserniyhtiöiden tilikausi.

Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Qt Group Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen, jonka

mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun oman pääoman erotuksesta on liikearvoa. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä alkaen ja myydyt myyntihetkeen saakka. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.

Kaikki konsernitilinpäätökseen sisältyvät tytäryhtiöt ovat kokonaan omistettuja ja konserniin ei sisälly määräysvallattomien omistajien osuuksia. Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä tai yhteisjärjestelyitä.

Qt-konserni on soveltanut tilikauden aikana voimaan tulleita konsernia koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja. Muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen, taloudellisen asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuuttaa ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Hankintamenomenetelmän soveltamisesta aiheutuvat muuntoerot käsitellään konsernin omaa pääomaa oikaisevina erinä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinnissa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Konsernin liikearvo on kohdistettu kokonaisuudessaan yhdelle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Konsernin johdon arvion mukaan konsernissa ei ole itsenäisiä erillisiä liiketoimintoja ja liiketoimintaa seurataan luotettavimmin nykyisessä rakenteessa yhdessä rahavirtaa tuottavassa yksikössä. Johdon näkemyksen mukaan konsernissa ei ole erillisiä yksilöitävissä olevia omaisuuseräryhmiä, joiden kerryttämät rahavirrat olisivat pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai omaisuusryhmien kerryttämistä rahavirroista. Tästä johtuen konsernin johto ei näe, että

omaisuuseriä voitaisiin riippumattomasti kohdistaa pienemmille rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Arvonalentumistestaus suoritetaan vuosittain, ja tuolloin testataan liikearvot ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta ja arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Lisenssitulojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Tuloutus edellyttää sitovaa sopimusta ja sitä, että tuotteen toimitus on tapahtunut. Tuloutus tehdään luovutushetken perusteella. Lisenssien ylläpitomaksut jaksotetaan tasaisesti sopimusajalle. Merkittävin harkintaan perustuva ratkaisu liittyy tuotteiden lisenssi- ja ylläpitokomponenttien väliseen jakosuhteeseen.

IFRS-standardimuutokset

Qt-konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 9 korvaa nykyisen IAS 39 -standardin. Uuteen

standardiin sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Konserni on selvittänyt IFRS 9:n vaikutuksia, ja merkittävin muutos koskee myyntisaamisiin liittyvien luottotappioiden kirjaamista elinkaarimallin avulla. Arvion mukaan standardin käyttöönoton aiheuttamat oman pääoman ja myyntisaamisten oikaisut eivät ole arvoltaan merkittäviä. Vertailukauden muita lukuje ei oikaista.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Uusi standardi korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11 -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15 sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta: mihin määrään ja milloin myyntituotot kirjataan. Myynti kirjataan määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. IFRS 15:n vaikutuksia Qt Groupin konsernitilinpäätökseen on arvioitu seuraavasti:

Keskeiset IFRS 15:n käsitteet on analysoitu tulovirtojen kannalta. Konsernin tulovirrat muodostuvat lisenssi-, ylläpito- ja konsultointimyynnistä. Tehdyn selvityksen ja muodostetun dokumentoinnin mukaan uusi standardi tuo joitain täsmennyksiä laskentasääntöihin, mutta muutoksia päättyneen vuoden tuloutuksiin ei ole todettu. IFRS 15:n soveltamisella ei siis ole merkittävää vaikutusta Qt-konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa IAS 17 -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16 -standardi edellyttää vuokralle ottajilta vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen vuokranmaksuvelvoitteena sekä siihen liittyvänä omaisuuseränä. Taseeseen merkitseminen muistuttaa paljon IAS 17:n mukaista rahoitusleasingin kirjanpitokäsittelyä. Taseeseen merkitsemisestä on kaksi helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä vuokrasopimuksia sekä hyödykkeitä, joiden arvo on enintään noin USD 5 000. Vuokralle antajien kirjanpitokäsittely tulee säilymään suurelta osin nykyisen IAS 17:n mukaisena.

Qt-konserni on aloittanut alustavan arvioinnin IFRS 16 -standardin vaikutuksista tilinpäätökseen. Huomattavin havaittu vaikutus on, että Qt-konserni tulee kirjaamaan taseeseen uusia varoja ja velkoja, jotka ovat pääosin nykyisten muiden vuokrasopimusten sisältämiä toimitiloja ja autoja. Lisäksi kyseisiin vuokrasopimuksiin liittyvien kulujen luonne muuttuu IFRS 16:n korvatessa vuokrakulun käyttöomaisuuserän poistoilla ja vuokrasopimusvelasta aiheutuvalla korkokululla, joka raportoidaan osana rahoituskuluja. Qt-konserni tekee tarkemman arvion standardin vaikutuksista ja siirtymätavasta tilikauden 2018 aikana.

Muilla vuonna 2018 voimaan tulevilla standardeilla tai tulkinnoilla ei katsota olevan merkittävää vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen.

1. HANKITUT JA MYYDYT LIIKETOIMINNOT

Hankitut liiketoiminnot 2017

Tilikaudella 2017 ei suoritettu hankintoja.

Hankitut liiketoiminnot 2016

Tilikaudella 2016 ei suoritettu hankintoja.

2. LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN

Tulouttamisperiaatteet

Lisenssitulojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Tuloutus edellyttää sitovaa sopimusta ja sitä, että tuotteen toimitus on tapahtunut. Lisenssi voi sisältää lisenssikomponentin lisäksi myös ylläpito-osuuden. Tuloutus tehdään luovutushetken perusteella. Lisenssien ylläpitomaksut jaksotetaan tasaisesti sopimusajalle. Työmyynnin laskutus tuloutetaan suoritettujen töiden perusteella.

Toimintasegmentit

Konsernilla on yksi raportoitava segmentti, joka tarjoaa asiakkailleen ohjelmistokehitystyökaluja. Konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja yhdessä konsernin johtoryhmän kanssa. Qt Groupin liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi raportoitava toimintasegmentti on koko konserni. Segmentin luvut ovat yhteneväisiä konsernin lukujen kanssa.

Liikevaihto

tuhatta euroa	2017 Liikevaihto	2016 Liikevaihto
Lisenssimyynti ja konsultointi	23 030	21 073
Ylläpitotuotot	13 230	11 322
Liikevaihto yhteensä	36 259	32 395

tuhatta euroa	2017 Liikevaihto	2017 Pitkäaikaiset varat*	2016 Liikevaihto	2016 Pitkäaikaiset varat*
Suomi	216	12 233	257	12 267
Muu Eurooppa ja APAC	21 038	426	18 811	171
Pohjois-Amerikka	15 006	138	13 327	89
Liikevaihto yhteensä	36 259	12 797	32 395	12 527

* Pitkäaikaiset varat koostuvat liikearvosta, aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä sekä pitkäaikaisista saamisista.

Konsernilla ei ole asiakkaita, joiden osuus ylittäisi 10 % konsernin liikevaihdosta.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

4. MATERIAALIT JA PALVELUT

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan muut kuin varsinaiseen liiketoimintaan
kuuluvat tuotot. Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääosin julkisista avustuk
sista sekä tuotoista järjestettyihin tapahtumiin liittyen.

Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot.

Julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Konsernin julkiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

tuhatta euroa	2017	2016
Ostot tilikauden aikana	0	34
Ulkopuoliset palvelut	1 130	2 279
Yhteensä	1 130	2 313

Ulkopuoliset palvelut koostuvat pääasiassa ulkoistuspalveluista sekä alihankinnasta.

tuhatta euroa	2017	2016
Avustukset	389	0
Muut tuotot	739	528
Yhteensä	1 128	528

Avustukset koostuvat pääasiassa Norjassa saatavista tuista T&K-toimintaan liittyen. Muut tuotot puolestaan koostuvat yrityksen järjestämien tapahtumien pääsylipputuloista sekä yhteistyökumppaneilta saatavista korvauksista.

5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle eikä konsernilla ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuviksi kuluiksi sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi eläkejärjestelyiksi.

tuhatta euroa	2017	2016
Palkat	22 942	18 763
Eläkekulut (maksupohjaiset järjestelyt)	1 744	1 589
Optio- ja osakepalkkiojärjestelmä	422	1 130
Muut henkilösivukulut	1 866	1 509
Yhteensä	26 975	22 990

Konsernin henkilömäärä keskimäärin	2017	2016
Suomi	82	64
Eurooppa & APAC	139	118
Pohjois-Amerikka	34	27
Yhteensä	255	209

Tiedot optio- sekä osakepalkkiojärjestelmästä esitetään liitetiedossa 18 Osakeperusteiset maksut.

6. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen ainoastaan, mikäli konserni täyttää IAS 38 -standardissa esitetyt vaatimukset kehittämismenojen aktivoinnille. Aktivoidut kehittämismenot poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Yhtiöllä ei ole aktivoituja kehittämismenoja 31.12.2017.

Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmillä kausilla. Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökuluihin sekä liiketoiminnan muihin kuluihin.

tuhatta euroa	2017	2016
Tutkimus- ja kehittämismenot	8 527	8 347
Yhteensä	8 527	8 347

7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

tuhatta euroa	2017	2016
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Ohjelmistot ja lisenssit	102	129
Immateriaalioikeudet	414	419
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto	398	318
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	914	866

Aineellisten tai aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisia ei ollut tilikaudella 2017 tai vertailukaudella 2016.

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ja aina kun on viitteitä arvonalentumisesta. Liikearvon testauksesta on annettu lisätietoa liitetiedossa 12 Aineettomat hyödykkeet.

8. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

tuhatta euroa	2017	2016
Henkilöstökulut	962	679
Matka- ja edustuskulut	1 809	1 345
Markkinointi- ja viestintäkulut	1 884	725
Ulkopuoliset palvelut	2 178	1 752
Toimitilakulut	2 110	1 551
IT kulut	2 100	1 988
Muut kulut	531	450
Yhteensä	11 574	8 489

Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkastus	44	35
Veroneuvonta		38
Muut palvelut	88	2
Yhteensä	132	75

Konsernin tilintarkastajana vuosina 2016 ja 2017 on toiminut KPMG Oy Ab.

KPMG Oy Ab:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Qt Group-konsernin yhtiöille tilikaudella 2017 olivat yhteensä 88 tuhatta euroa. Nämä koostuivat tilintarkastajan lausunnoista 21 tuhatta euroa ja muista palveluista 67 tuhatta euroa.

9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Rahoitustuotot
tuhatta euroa	2017	2016
Valuuttakurssivoitot	760	526
Muut rahoitustuotot	4	4
Yhteensä	764	529
Rahoituskulut tuhatta euroa	2017	2016
Korkokulut rahoituslainoista	204	510
Valuuttakurssitappiot	1 020	510
Muut rahoituskulut	28	51
Yhteensä	1 252	1 071

Tilikaudella 2017 rahoituslaitoslainat maksettiin osakeannista saaduilla varoilla.

10. TULOVEROT

Konsernin verokulu muodostuu kunkin konserniyhtiön kauden verotettavaan tulokseen perustuvasta verosta sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Laskennallinen verovelka tai -saaminen kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpidon arvojen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Väliaikaisia eroja syntyy mm. vahvistetuista verotuksellisista tappioista, poistoeroista, varauksista sekä liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä omaisuus- ja velkaerien käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi silloin kun ne liittyvät liiketoimintojen yhdistämiseen tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset tai -velat esitetään taseen lyhytaikaisissa erissä ja laskennalliset verosaamiset ja -velat pitkäaikaisissa erissä.

tuhatta euroa	2017	2016
Tilikauden verot	353	222
Edellisten tilikausien verot	54	-170
Muut erät	230	211
Laskennalliset verot	-1 109	-793
Yhteensä	-472	-530

Verokulun täsmäytys kotimaan verokantaan (20 %)

Tulos ennen veroja	-3 694	-2 277
Verot emoyhtiön verokannalla laskettuna	-739	-455
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	132	102
Verovapaat tulot	-261	-168
Vähennyskelvottomat menot ja muut erot	98	66
Muut erät	211	96
Verot aikaisemmilta tilikausilta	87	-170
Yhteensä	-472	-530
Efektiivinen verokanta	13 %	23 %

11. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennettu osakekohtainen tulos

Laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden laimentava vaikutus. Kannustinjärjestelyyn kuuluvat optiot ovat ehdollisesti liikkeeseen laskettavia, jolloin ne huomioidaan laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa. Optioilla on laimentava vaikutus, kun niiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen keskimääräinen markkinahinta tilikaudella tai sitä lyhyempänä liikkeessäoloaikana. Laimennusvaikutukseksi tulee liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärän ja niiden osakkeiden lukumäärän välinen erotus, jotka olisi laskettu liikkeeseen osakkeiden kauden keskimääräiseen markkinahintaan.

	2017	2016
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (tuhatta euroa)	-3 222	-1 747
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl	23 049	20 818
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	-0,14	-0,08

Yhtiö ei erikseen esitä laimennettua osakekohtaista tulosta, sillä laimennusvaikutus pienentäisi jatkuvan toiminnan osakekohtaista tappiota.

12. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen tai liiketoiminnan yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan sen mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vähintään vuosittain. Tätä varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Yksikön kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan vuosittain tai useammin, jos on viitteitä arvonalentumisesta, sen kirjanpitoarvoon mahdollisen arvonalentumisen määrittelemiseksi.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen ainoastaan, mikäli konserni täyttää IAS 38 -standardissa esitetyt vaatimukset kehittämismenojen aktivoinnille. Aktivoidut kehittämismenot poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Yhtiöllä ei ole aktivoituja kehittämismenoja 31.12.2017.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa ja testataan arvonalentumisen osalta, mikäli ilmenee viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Ohjelmistot ja lisenssit 3–8 vuotta Immateriaalioikeudet 3–8 vuotta

Vuosikertomus 2017 43

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Aineettomat hyödykkeet 2017

tuhatta euroa	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	6 562	8 302	14 864
Kurssierot ja muut oikaisut	0	-2	-2
Lisäykset	0	162	162
Hankintameno 31.12.	6 562	8 462	15 024
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	0	-2 941	-2 941
Kurssierot ja muut oikaisut	0	-10	-10
Tilikauden poistot	0	-516	-516
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0	-3 466	-3 466
Kirjanpitoarvo 1.1.	6 562	5 361	11 923
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 562	4 995	11 557

Aineettomat hyödykkeet 2016

tuhatta euroa	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	6 562	8 220	14 782
Kurssierot ja muut oikaisut	0	34	34
Vähennykset	0	48	48
Hankintameno 31.12.	6 562	8 302	14 864
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	0	-2 376	-2 376
Kurssierot ja muut oikaisut	0	-17	-17
Tilikauden poistot	0	-548	-548
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0	-2 941	-2 941
Kirjanpitoarvo 1.1.	6 562	5 844	12 406
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 562	5 361	11 923

Arvonalentumistestaus:

Yhtiö arvioi aina raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Mikäli arvon alentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa. Qt-konserni on testauslaskelmien rahavirtaa tuottava yksikkö, jolle koko testattava omaisuuserä kohdistuu.

Liikearvojen ja sekä testattavien arvojen jakautuminen raportointikauden lopussa on esitetty seuraavissa taulukoissa.

Vuoden 2017 arvonalentumistestaus

Tilikauden 2017 aikana yksilöityihin aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistunut poistoja 414 tuhatta euroa.

Johdon tekemien arvonalentumistestauslaskelmien perusteella tilikauden 2017 aikana ei ole tunnistettu tarvetta arvonalentumiskirjauksille.

Qt-konsernin omaisuuserien nykyarvo testauslaskelmissa on määritelty viiden vuoden ennustejaksolle käyttämällä seuraavia oletuksia: liikevaihto ja liikevoitto 2018 budjetin mukaan. Viiden vuoden ennustejakson aikana

liikevaihdon vuosittainen kasvu on keskimäärin 21,2 prosenttia ja sen jälkeen ns. terminal period -kasvu on 1 prosentti, liikevoitto 15,7 prosenttia sekä diskonttokorko ennen veroja 12,4 prosenttia.

Herkkyysanalyysien perusteella yhtiön johto arvioi olevan epätodennäköistä, että muutos testauksessa käytettyihin keskeisiin muuttujiin (liikevaihdon kasvu, kokonaiskustannukset, korkokanta) saisi aikaan tilanteen, jossa testattavan omaisuuserän arvo ylittäisi kerrytettävissä

olevan rahamäärän. Tehdyn herkkyysanalyysin mukaan Qt-konsernin testattavien omaisuuserien määrä edellyttää keskimäärin 10 prosentin kasvua viiden vuoden ennustejaksolla, vaikka vuoden 2018 kustannusten annettaisiin kasvaa budjetin mukaisesti ja senkin jälkeen vielä maltillisesti kannattavuuden ollessa ennustejakson lopulla 5,1 prosenttia.

	5 228	6 562	2 319	14 109
tuhatta euroa	Yksilöidyt aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Muut erät	Testattava arvo yhteensä

Vuoden 2016 arvonalentumistestaus

Tilikauden 2016 aikana yksilöityihin aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistunut poistoja 419 tuhatta euroa.

Johdon tekemien arvonalentumistestauslaskelmien perusteella tilikauden 2016 aikana ei ole tunnistettu tarvetta arvonalentumiskirjauksille.

Qt-konsernin omaisuuserien nykyarvo testauslaskelmissa on määritelty viiden vuoden ennustejaksolle käyttämällä seuraavia oletuksia: liikevaihto ja liikevoitto 2017 budjetin mukaan. Viiden vuoden ennustejakson aikana

liikevaihdon vuosittainen kasvu on keskimäärin 20,2 prosenttia ja sen jälkeen ns. terminal period -kasvu on 1 prosentti, liikevoitto 15,8 prosenttia sekä diskonttokorko ennen veroja 12,4 prosenttia.

Herkkyysanalyysien perusteella yhtiön johto arvioi olevan epätodennäköistä, että muutos testauksessa käytettyihin keskeisiin muuttujiin (liikevaihdon kasvu, kokonaiskustannukset, korkokanta) saisi aikaan tilanteen, jossa testattavan omaisuuserän arvo ylittäisi kerrytettävissä

olevan rahamäärän. Tehdyn herkkyysanalyysin mukaan Qt-konsernin testattavien omaisuuserien määrä edellyttää keskimäärin 10 prosentin kasvua viiden vuoden ennustejaksolla, vaikka vuoden 2017 kustannusten annettaisiin kasvaa budjetin mukaisesti ja senkin jälkeen vielä maltillisesti kannattavuuden ollessa ennustejakson lopulla 6,2 prosenttia.

13. AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennustappioilla. Hyödykkeet poistetaan niiden arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen mukaisesti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto 3–8 vuotta

Omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan pois taseesta kun siitä luovutaan tai kun sen käytöstä tai luovutuksesta ei ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa syntymiskaudella.

tuhatta euroa	Koneet ja kalusto 2017	Koneet ja kalusto 2016
Hankintameno 1.1.	1 573	1 089
Kurssierot ja muut oikaisut	-5	39
Lisäykset	909	447
Vähennykset		-2
Hankintameno 31.12.	2 477	1 573
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1 005	-673
Kurssierot ja muut oikaisut	9	-14
Tilikauden poisto	-398	-318
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-1 394	-1 005
Kirjanpitoarvo 1.1.	568	416
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 083	568

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

tuhatta euroa	Koneet ja kalusto 2017	Koneet ja kalusto 2016
Hankintameno ja lisäykset	1 394	724
Kertyneet poistot	-735	-520
Kirjanpitoarvo 31.12.	659	204

14. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2017 aikana:

tuhatta euroa	1.1.2017	Kirjattu tuloslaskelmaan	31.12.2017
Laskennalliset verosaamiset:
Vahvistetut tappiot	843	1 140	1 983
Muut erät	72	-6	66
Yhteensä	915	1 134	2 049
Laskennalliset verovelat:
Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista	253	58	311
Muut erät	40	-34	6
Yhteensä	293	24	317

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana:

tuhatta euroa	1.1.2016	Kirjattu tuloslaskelmaan	31.12.2016
Laskennalliset verosaamiset:
Vahvistetut tappiot	0	843	843
Muut erät	24	48	72
Yhteensä	24	891	915
Laskennalliset verovelat:
Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista	195	58	253
Muut erät	0	40	40
Yhteensä	195	98	293

Tuloveroihin liittyvät laatimisperiaatteet on esitetty liitetiedon 10 Tuloverot yhteydessä.

Vahvistetuista tappioista on kirjattu laskennallista verosaamista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan niitä voidaan hyödyntää. 31.12.2017 kirjatut laskennalliset verosaamiset vahvistetuista tappioista olivat 1 983 (843) tuhatta euroa ja ne liittyvät vahvistettuihin tappioihin, jotka vanhenevat vuosina 2027–2028.

15. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

tuhatta euroa	2017	2016
Myyntisaamiset	7 829	7 741
Vuokravakuustalletukset	189	108
Siirtosaamiset	1 605	1 043
Arvonlisäverosaaminen	726	145
Muut saamiset	596	545
Yhteensä	10 947	9 582

tuhatta euroa	2017	2016
Erääntymättä olevat myyntisaamiset	5 174	4 247
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	1 130	1 265
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	839	416
Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	687	1 813
Yhteensä	7 829	7 741

Konserni on kirjannut myyntisaamisiin arvonalentumistappiota tilikauden 2017 tilinpäätöksessä 305 tuhatta euroa (2016: 186 tuhatta euroa). Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta.

tuhatta euroa	2017	2016
Pankkitilit	11 693	6 420
Yhteensä	11 693	6 420

	Osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma (tuhatta euroa)
1.1.2017	20 818 273	500
Osakeanti	2 974 039	0
31.12.2017	23 792 312	500

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Qt Group Oyj:n osakepääoma on 500 tuhatta euroa. Tilikaudella 2017 toteutettiin hallituksen päättämä osakeanti, jonka yhteydessä osakkeiden lukumäärä kasvoi 2 974 039 kappaleella. Osakkeiden kokonaismäärä annin jälkeen on 23 792 312.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan pääoman rahaston (SVOP) määrä kasvoi tilikauden aikana osakeannin johdosta. Anti onnistui suunnitellusti ja yhtiö keräsi annissa 14 931 tuhannen euron nettovarat.

Omat osakkeet

Yhtiöllä ei ole ollut tilikauden 2017 aikana hallussaan omia osakkeita.

16. RAHAVARAT 17. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

18. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernilla on osakepohjainen kannustinjärjestely, jossa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Optio-ohjelma on IFRS 2 -standardin mukainen markkinaehtoinen kannustinjärjestely. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluiksi tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa vastaerän ollessa kertyneet voittovarat.

Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä.

Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on 19.12.2019–31.12.2022. Osakkeiden merkinnän ehtona on, että Yhtiön osakkeen arvo vaihdolla painotetulla keskikurssilla tarkasteltuna aikavälillä 18.11.2019–13.12.2019 on vähintään viisi euroa ja 85 senttiä (5,85 euroa) NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintähinta on Yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi aikavälillä 1.6.2016–30.6.2016, kuitenkin vähintään Yhtiön osakkeen ylin kurssinoteeraus yhdellä eurosentillä (0,01 euroa) korotettuna hallituksen optio-oikeuksien antamista ja avainhenkilöille luovuttamista koskevana päätöspäivänä 22.6.2016. Optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähinta voi alentua tietyissä erityistilanteissa.

Optiojärjestelmä 2016–2019

Qt Group Oyj:n hallitus päätti 22.6.2016 optio-oikeuksien antamisesta Yhtiön tai sen konserniyhtiöihin kuuluville avainhenkilöille. Optio-oikeuksien antamiselle on Yhtiön kannalta erityisen painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Yhtiön avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 2000000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 2000000 yhtiön uutta osaketta. Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden (1) Yhtiön uuden osakkeen tai sen hallussa olevan osakkeen. Osakkeen merkintähinta merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

	Optiojärjestelmä 2016–2019
Myöntämispäivä	22.6.2016
Järjestelyn luonne	Osakeoptiot
Kohderyhmä	Avainhenkilöt
Osakepalkkioita enintään kpl	2 000 000
Merkintäaika	19.12.2019–31.12.2022
Oikeuden syntymäehdot	Qt Group Oyj:n osakkeen arvon kehitys
Toteutus	Osakkeina
Henkilöitä (31.12.2017)	17

Osakepalkkiojärjestelmä 2015–2018 (päättynyt 2016)

Digia Oyj:n hallitus päätti 12.3.2015 uusien osakepohjaisten kannustinjärjestelmien perustamisesta yhtiön toimitusjohtajalle ja muille ylimpään johtoon kuuluville henkilöille. Tehdyn päätöksen mukaan Digian kotimaan liiketoiminnalle on oma järjestelmänsä ja Qt-liiketoiminnalle omansa.

Osakepalkkiojärjestelmä 2015–2018

Myöntämispäivä	12.3.2015
Järjestelyn luonne	Osakkeita ja rahaa
Kohderyhmä	Toimitusjohtaja
Osakepalkkioita enintään kpl	985 000
Ansaintajakso alkaa, pvm	12.3.2015
Ansaintajakso päättyy, pvm	12.3.2018
Oikeuden syntymäehdot	Digia Oyj:n osakkeen arvon kehitys
Toteutus	Osakkeina ja rahana

Qt-järjestelmässä oli yksi vuoden 2018 maaliskuuhun ulottuva ansaintajakso. Järjestelmän mukainen palkkio oli sidottu Digia Oyj:n osakkeen arvonkehitykseen sanotun ansaintajakson loppuun mennessä. Mikäli osakkeen arvo saavuttaa täysimääräisesti järjestelmässä asetetut tavoitteet, yhtiön toimitusjohtajalla ja muilla ohjelmaan kuuluvilla Qt-liiketoiminnan avainhenkilöillä on ansaintajakson lopussa oikeus yhteensä enintään 985 000 Digia Oyj:n osakkeen arvoiseen palkkioon. Järjestelmän mukaiset palkkiot maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä siten, että rahana maksetaan määrä, jolla katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja muut soveltuvan lainsäädännön mukaiset maksut ja loppuosa palkkiosta maksetaan saajalle osakkeina. Qt-ohjelma sisälsi lisäksi poikkeusehdon, jonka mukaan Digian ja Qt:n mahdollisen jakautumisen yhteydessä ohjelma päättyy jakaantumisen tullessa voimaan. Täten järjestelmässä mukana olleille henkilöille myönnettiin palkkio jakaantumishetken osakekurssin perusteella vuoden 2016 aikana.

Osakepalkkiojärjestelmien kuluvaikutus tilikauden tulokseen

tuhatta euroa	2017	2016
Optiojärjestelmä 2016–2019	422	211
Osakepalkkiojärjestelmä 2015–2018	0	919
Yhteensä	422	1 130

19. LYHYTAIKAISET VELAT

tuhatta euroa	2017	2016
Pankkilainat	0	6 000
Rahoitusleasingvelat	287	152
Ostovelat	1 375	774
Saadut ennakot	9 058	8 324
Siirtovelat	3 886	4 410
Muut velat	1 102	709
Yhteensä	15 707	20 369

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja.

Siirtovelat muodostuvat pääasiassa palkka- ja henkilösivukulujaksotuksista.

Edellä esitettyjen lisäksi saatuja ennakkomaksuja on erääntymisensä johdosta esitetty 753 tuhatta euroa erässä Muut pitkäaikaiset velat.

20. RAHOITUSVELAT JA RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi, silloin kun ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät velat luokitellaan lyhytaikaisiksi.

Rahoitusvelat

		2017		2016
tuhatta euroa	Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot	Käyvän arvon hierarkia
Pitkäaikaiset
Rahoitusleasingvelat	399	399	55	55	2
Yhteensä	399	399	55	55
Lyhytaikaiset
Pankkilainat	-	-	6 000	6 200	2
Rahoitusleasingvelat	287	287	152	152	2
Yhteensä	287	287	6 152	6 352

Kaikki rahoitusvelat ovat euromääräisiä.

Käypien arvojen hierarkiatasot

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit on luokiteltu seuraavan käyvän arvon hierarkian mukaisesti: instrumentit, joille on olemassa aktiivisilla markkinoilla julkisesti noteerattu hinta (taso 1), instrumentit, joille on olemassa muu havainnoitavissa oleva suora tai epäsuora hinta kuin noteerattu tason 1 mukainen hinta (taso 2) ja instrumentit, joille ei löydy havainnoitavissa olevaa markkinahintaa (taso 3).

Velkojen erääntyminen

2017

tuhatta euroa	2018	2019	2020	Yhteensä
Rahoitusleasingvelat	287	250	148	686
Yhteensä	287	250	148	686

2016

tuhatta euroa	2017	2018	2019	Yhteensä
Pankkilainat	6 000			6 000
Rahoitusleasingvelat	152	44	11	207
Yhteensä	6 152	44	11	6 207

Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan tietyille rahoitusriskeille. Konsernin johto seuraa säännöllisesti liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusriskien haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja taseeseen. Rahoitusriskit aiheutuvat pääasiassa vastapuoliin liittyvästä luottoriskistä ja maksuvalmiusriskistä sekä markkinakorkojen ja valuuttakurssien vaihteluista. Konserni ei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa ja konsernilla ei ole ollut hallussaan johdannaisinstrumentteja tilikaudella tai edellisellä tilikaudella.

Luottoriski

Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa. Konsernin ohjeistuksella määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset ja sen avulla pyritään minimoimaan luottotappioiden määrää. Myyntisaamisista kirjataan luottotappio, kun on olemassa objektiivista näyttöä, ettei saamisia tulla saamaan kokonaisuutena alkuperäisin ehdoin. Tilikauden lopussa epävarmoista myyntisaamisista on kirjattu riittävä luottotappiovaraus. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 15, Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Valuuttakurssiriski

Olemassaoleva valuuttakurssiriski syntyy valuuttamääräisistä kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin rahavirroista EUR ja USD muodostavat suurimmat valuuttapositiot. Molemmissa päävaluutoissa konsernilla on sekä tuottoja että kustannuksia, mikä rajoittaa valuuttariskiä merkittävästi. Yhtiö seuraa valuuttapositioiden kehittymistä toiminnan laajetessa ja muidenkin kuin USD-määräisten valuuttaerien kasvaessa, mikä voi johtaa aktiivisen suojauspolitiikan käyttöönottoon yhtiössä. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään suojausinstrumenttia eikä konserni sovella suojauslaskentaa.

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriski liittyy konsernin käyttöpääoman, lainojen takaisinmaksun, investointimenojen sekä kasvun vaatiman rahoituksen riittävyyden ja jatkuvuuden ylläpitämiseen. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on jatkuvasti ylläpitää riittävä likviditeettitaso. Riskin hallitsemiseksi konsernissa arvioidaan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja operatiivisen toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.

Korkoriski

Ei merkittäviä korollisia velkoja.

21. KONSERNIN VASTUUSITOUMUKSET

Vastuusitoumukset

tuhatta euroa	2017	2016
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitys	0	7 800
Takaukset	492	442
Yhteensä	492	8 242
Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	48	48
Yhteensä	48	48
Muut vuokrasopimukset
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	1 505	1 315
1–5 vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	1 470	1 469
Yhteensä	2 975	2 784
Vakuudet ja vastuusitoumukset yhteensä	3 515	11 074

22. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys ja tytäryhtiöt. Lähipiiriin katsotaan kuuluvaksi myös emoyhtiön hallituksen jäsenet sekä konsernin johtoryhmä, mukaan lukien toimitusjohtaja sekä johdon ja hallituksen määräysvaltaan tai huomattavan vaikutusvallan alaisuuteen kuuluvat henkilöt ja yhtiöt.

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat

Konserniyhtiöt 31.12.2017

Nimi	Konsernin omistusosuus	Kotipaikka	Kotimaa
Qt Group Oyj	Emoyhtiö	Espoo	Suomi
The Qt Company Oy	100 %	Espoo	Suomi
The Qt Company	100 %	San Jose	Yhdysvallat
The Qt Company AS	100 %	Oslo	Norja
The Qt Company GmbH	100 %	Berliini	Saksa
OOO The Qt Company	100 %	Pietari	Venäjä
The Qt Company LLC	100 %	Soul	Etelä-Korea
The Qt Company Ltd	100 %	Shanghai	Kiina
Digia Software Ltd	100 %	Chengdu	Kiina
Digia Hong Kong Ltd*	100 %	Hong Kong	Kiina
The Qt Company Japan**	100 %	Tokio	Japani

* yhtiöllä ei ole liiketoimintaa

** The Qt Company Oy:n sivuliike Japanissa

Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

tuhatta euroa		1.1.–31.12. 2017	1.5.–31.12. 2016
Varelius Juha	toimitusjohtaja	579	1 393
Ingman Robert	Hallituksen puheenjohtaja	73	57
Uhari Tommi	Hallituksen varapuheenjohtaja	52	38
Rossi Matti	Hallituksen jäsen	36	29
Saarinen Leena	Hallituksen jäsen	38	27
Öistämö Kai	Hallituksen jäsen	36	27
Yhteensä		813	1 570

Johdon työsuhde-etuudet

tuhatta euroa	2017	2016
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 356	1 635
Optio- ja osakepalkkiojärjestelmä	422	1 130
Yhteensä	1 779	2 765

Konserni on syntynyt jakautumisen yhteydessä 1.5.2016, joten vertailutiedot palkkioihin liittyen ovat ainoastaan kahdeksan kuukauden jaksolta.

23. RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Raportointikauden päättymispäivän jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.

Emoyhtiön tuloslaskelma FAS

euroa	liitetieto	2017	2016
Liikevaihto		1 169 692,97	0,00
Henkilöstökulut	1	-654 238,85	-1 442 815,66
Poistot ja arvonalentumiset	2	-82 768,11	-117 155,43
Liiketoiminnan muut kulut	3	-1 001 148,97	-725 721,69
Liikevoitto		-568 462,96	-2 285 692,78
Rahoituskulut	4	-204 335,20	-502 653,21
Tulos ennen veroja		-772 798,16	-2 788 345,99
Tuloverot		0,00	0,00
Tilikauden tulos		-772 798,16	-2 788 345,99

Emoyhtiön tase FAS

euroa	liitetieto	31.12.2017	31.12.2016
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	5	0,00	82 768,24
Yhteensä		0,00	82 768,24
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	6	10 256 928,24	10 256 928,24
Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä	6	2 000 000,00	2 000 000,00
Yhteensä		12 256 928,24	12 256 928,24
Pysyvät vastaavat yhteensä		12 256 928,24	12 339 696,48
Vaihtuvat vastaavat
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä		1 450 419,28	0,00
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä		5 150 000,00	0,00
Muut saamiset		40 953,97	19 281,03
Rahat ja pankkisaamiset		2 720 472,91	337 386,82
Yhteensä		9 361 846,16	356 667,85
Vastaavaa yhteensä		21 618 774,40	12 696 364,33

euroa	liitetieto	31.12.2017	31.12.2016
Oma pääoma
Osakepääoma	7	500 000,00	500 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	7	24 036 509,55	8 720 208,70
Kertyneet voittovarat		-2 788 345,99	0,00
Tilikauden tulos	7	-772 798,16	-2 788 345,99
Yhteensä		20 975 365,40	6 431 862,71
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	8	0,00	6 000 000,00
Ostovelat		44 983,15	42 491,19
Muut velat		173 081,78	26 266,93
Siirtovelat	9	425 344,07	195 743,50
Yhteensä		643 409,00	6 264 501,62
Oma pääoma ja velat yhteensä		21 618 774,40	12 696 364,33

Emoyhtiön rahavirtalaskelma FAS

euroa	2017	2016
Tilikauden tulos ennen veroja	-772 798,16	-2 788 345,99
Oikaisut tilikauden tulokseen	287 103,44	619 502,65
Käyttöpääoman muutos	-1 093 184,84	112 577,38
Maksetut korot	-204 335,20	-502 347,22
Rahoituserien ja verojen rahavirta	-204 335,20	-502 347,22
Liiketoiminnan rahavirta	-1 783 214,76	-2 558 613,18
Myönnetyt lainat	-5 150 000,00	-2 000 000,00
Investointien rahavirta	-5 150 000,00	-2 000 000,00
Lyhytaikaisten lainojen lyhennykset	-6 000 000,00	-1 104 000,00
Pitkäaikaisten lainojen nostot		6 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset		0,00
Osakeanti	15 316 300,85	0,00
Rahoituksen rahavirta	9 316 300,85	4 896 000,00
Rahavarojen muutos	2 383 086,09	337 386,82
Rahavarat tilikauden alussa	337 386,82	0,00
Rahavarat tilikauden lopussa	2 720 472,91	337 386,82

Emoyhtiön perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet FAS

Yrityksen perustiedot

Qt Group Oyj on Qt Group -konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo ja rekisteröity osoite on Bertel Jungin aukio D3A, 02600 Espoo. Qt Group Oyj:n liiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö Suomessa on The Qt Company Oy. Qt Group Oyj on syntynyt jakautumisen yhteydessä 1.5.2016, joten vertailutiedot ovat ainoastaan kahdeksan kuukauden jaksolta.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti (FAS, Finnish accounting standards). Tilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin. Hankintamenoon perustuva kirjanpito on alennettu tarvittaessa käypää arvoa vastaavaksi.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu lakisääteisillä eläkevakuutuksilla. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat vakuutusyhtiöltä saatuun vahvistukseen. Eläkekulut kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Verot

Tuloslaskelman veroihin kirjataan tilikauden voittoon perustuvat verot sekä edellisten kausien verojen oikaisut.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteena ovat seuraavat taloudelliset pitoajat:

Aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta

Vuosikuluiksi on kirjattu ne käyttöomaisuushankinnat, joiden taloudellinen pitoaika on alle kolme vuotta.

Rahavarat ja lainat rahoituslaitoksilta

Rahavaroihin sisältyvät käteisvarat ja pankkitilit. Luotollisten tilien käytössä olevat tililimiitit käsitellään taseen lyhytaikaisissa veloissa. Lainat rahoituslaitoksilta sisältyvät taseen pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Korkokulut kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Oma pääoma ja osingot

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei kirjata tilinpäätöksen jakokelpoiseen omaan pääomaan ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

1. Henkilöstöä ja lähipiiriä koskevat tiedot 3. Liiketoiminnan muut kulut

euroa	2017	2016
Palkat	586 000,58	1 381 597,11
Eläkekulut	62 766,21	50 705,81
Muut henkilösivukulut	5 472,06	10 512,74
Yhteensä	654 238,85	1 442 815,66

Yhtiön henkilöstön kulut muodostuvat toimitusjohtajan sekä hallituksen palkoista ja palkkioista. Tarkemmat tiedot lähipiiristä on esitetty konsernin liitetiedossa 22 Lähipiiritapahtumat.

2. Poistot ja arvonalentumiset

euroa	2017	2016
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	82 768,11	117 155,43
Yhteensä	82 768,11	117 155,43

euroa	2017	2016
IT-kulut	227 253,61	310 758,99
Asiantuntijapalvelut	555 221,92	262 594,59
Muut kulut	218 673,44	152 368,11
Yhteensä	1 001 148,97	725 721,69
Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkastus	14 000,00	13 181,65
Muut palvelut	17 515,00
Yhteensä	31 515,00	13 181,65

Yhtiön tilintakastajana vuonna 2016 ja 2017 on toiminut KPMG Oy Ab.

4. Rahoitustuotot ja -kulut

Yhteensä	204 335,20	502 653,21
Korkokulut rahoituslainoista	204 335,20	502 653,21
euroa	2017	2016

Korkokulut ovat pienemmät kuin edellisellä tilikaudella johtuen rahoituslaitoslainojen takaisinmaksusta.

5. Aineettomat hyödykkeet

euroa	Aineettomat oikeudet 2017
Hankintameno 1.1.	527 199,54
Lisäykset	0,00
Hankintameno 31.12.	527 199,54
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-444 431,43
Jakautumisen yhteydessä siirtyneet kertyneet poistot	0,00
Poistot	-82 768,11
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-527 199,54
Kirjanpitoarvo 1.1.	82 768,11
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,00

euroa	Aineettomat oikeudet 2016
Hankintameno 1.5.	0,00
Jakautumisen yhteydessä siirtyneet omaisuuserät	527 199,54
Hankintameno 31.12.	527 199,54
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.5.	0,00
Jakautumisen yhteydessä siirtyneet kertyneet poistot	-327 276,01
Poistot	-117 155,42
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-444 431,43
Kirjanpitoarvo 1.5.	0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.	82 768,11

Aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa jakautumisen yhteydessä vastaanotetuista ATK-ohjelmista.

6. Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä

euroa	2017
Hankintameno 1.1.	10 256 928,20
Hankintameno 31.12.	10 256 928,24
Kirjanpitoarvo 1.1.	10 256 928,20
Kirjanpitoarvo 31.12.	10 256 928,20

Erittely osakkeista

Konserniyritykset	Kotipaikka	Kotimaa	Omistus osuus	Osuus äänivallasta
Digia Hong Kong Ltd	Hong Kong	Kiina	100 %	100 %
The Qt Company Oy	Espoo	Suomi	100 %	100 %

Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä

Yhteensä	2 000 000,00	2 000 000,00
Pitkäaikaiset lainasaamiset	2 000 000,00	2 000 000,00
euroa	2017	2016

euroa	2016
Hankintameno 1.5.	-
Jakautumisen yhteydessä siirtyneet omaisuuserät	10 256 928,24
Hankintameno 31.12.	10 256 928,24
Kirjanpitoarvo 1.5.	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	10 256 928,24

7. Oman pääoman muutokset

euroa	2017	2016
Osakepääoma 1.1.	500 000,00	-
Jakautumisen yhteydessä (1.5.2016) muodostunut osakepääoma		500 000,00
Osakepääoma 31.12.	500 000,00	500 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	8 720 208,70	-
Jakautumisen yhteydessä (1.5.2016) muodostunut SVOP	0,00	8 720 208,70
Osakeanti	15 316 300,85	0,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	24 036 509,55	8 720 208,70
Voittovarat	-2 788 345,99	0,00
Tilikauden voitto/tappio	-772 798,16	-2 788 345,99
Oma pääoma yhteensä	20 975 365,40	6 431 862,71
Laskelma jakokelpoisista varoista
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	24 036 509,55	8 720 208,70
Voittovarat	-2 788 345,99	0,00
Tilikauden voitto/tappio	-772 798,16	-2 788 345,99
Jakokelpoiset varat yhteensä	20 475 365,40	5 931 862,71

8. Korolliset velat

Yhteensä	0,00	6 000 000,00
Seuraavan vuoden aikana erääntyvät	0,00	6 000 000,00
euroa	2017	2016

9. Siirtovelat

euroa	2017	2016
Siirtovelat saman konsernin yhtiöille	350 000,00	0,00
Henkilöstökulujaksotukset	74 896,08	155 062,91
Muut siirtovelat	447,99	40 680,59
Yhteensä	425 344,07	195 743,50

Hallituksen esitys osingonjaosta

Emoyhtiön tulos oli 772 798,16 euroa tappiollinen. Qt Group Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Espoossa, helmikuun 15. päivänä 2018

Robert Ingman Hallituksen puheenjohtaja

Leena Saarinen Hallituksen jäsen

Tommi Uhari Hallituksen varapuheenjohtaja

Kai Öistämö Hallituksen jäsen

Matti Rossi Hallituksen jäsen

Juha Varelius Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Espoossa, helmikuun 15. päivänä 2018

KPMG Oy Ab Tilintarkastusyhteisö Kim Järvi, KHT

Tilintarkastuskertomus

Qt Group Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Qt Group Oyj:n (y-tunnus 2733394-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikearvon arvostus – laadintaperiaatteet sekä konsernitilinpäätöksen liitetieto 12

• Liikearvo, 6,6 miljoonaa euroa, liittyy Qt-liiketoiminnan hankintaan.
• Riippumatta siitä, onko mitään viitteitä arvonalentumisesta, yrityshankinnassa muodostunut liikearvo on testattava vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentuminen kirjataan, kun omaisuuserän tasearvo ylittää omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
• Testauksen perustana oleviin kassavirtaennusteisiin liittyy merkittävä määrä johdon arvioita koskien muun muassa diskonttauskorkoa, kannattavuutta sekä liikevaihdon kasvua.
• Olemme arvioineet laskelmissa käytettyjä olettamuksia, jotka liittyvät diskonttauskorkoon, kannattavuuteen sekä liikevaihdon kasvua koskeviin ennusteisiin. Laskelmien arviointiin ovat osallistuneet myös arvonmäärityksen erityisasiantuntijamme, jotka ovat arvioineet käytettyjen diskonttauskorkojen asianmukaisuutta. Tähän on sisältynyt vertailu taloudellisiin ja toimialan ennusteisiin soveltuvin osin sekä tarkastustoimenpiteiden suorittaminen laskelmien teknisen oikeellisuuden arvioimiseksi.
• Ennusteisiin perehtyessämme olemme käyttäneet ammatillista harkintaa testaamalla keskeisiä oletuksia ja arvioimalla vaikutuksia herkkyysanalyysiin.
• Lisäksi olemme arvioineet liikearvosta ja arvonalentumistestauksesta esitettyjen tilinpäätöksen liitetietojen asianmukaisuutta.

Myynnin tuloutusperiaatteet sekä myyntisaamisten arvotus – laadintaperiaatteet sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2 ja 15

• Myynnin tuloutus on keskeinen tilintarkastuksen kohde lisenssi-, ylläpito- ja konsultointituottojen tuloutusten asianmukaisuuden sekä oikea-aikaisuuden suhteen.
• Myyntisaamisiin voi sisältyä arvostusriski etenkin erääntyneiden myyntisaamisten osalta. Näiden arvostukseen liittyy johdon harkintaa.
• Olemme testanneet myynnin oikea-aikaiseen tuloutukseen liittyviä kontrolleja sekä suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä.
• Olemme analysoineet myyntisaamisia sekä arvioineet erääntyneiden myyntisaatavien perintää kuten myös johdon määrittelemän luottotappiovarauksen asianmukaisuutta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana Qt Group Oyj:n tilintarkastajana 1.5.2016 alkaen, jolloin yhtiö syntyi Digia Oyj:n osittaisjakautumisessa. Olemme toimineet Digia Oyj:n tilintarkastajana vuodesta 2015 lähtien.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 15. helmikuuta 2018

KPMG OY AB

Kim Järvi KHT

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä

I. JOHDANTO

Tämä Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2015 ("Hallinnointikoodi") ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n mukaisesti. Selvitys on annettu yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Hallinnointikoodi on nähtävissä Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

II. HALLINNOINTI

Qt Group Oyj:n (jäljempänä "Yhtiö") hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, yleisiin corporate governance -suosituksiin sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen ja omiin sisäisiin corporate governance -toimintasääntöihin.

Yhtiön hallinnoinnin ja ohjauksen perusperiaatteet ovat rehellisyys, vastuuntuntoisuus, tasapuolisuus ja avoimuus. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että:

• Yhtiö noudattaa voimassa olevia lakeja ja säännöksiä.
• Yhtiö organisoidaan, sen toimintaa suunnitellaan ja johdetaan sekä harjoitetaan noudattaen sellaisia ammatillisia vaatimuksia, jotka ovat huolellisten ja vastuuntuntoisten hallitusten jäsenten yleisesti hyväksymiä.
• Yhtiön varallisuutta hoidetaan tunnollisesti.
• Yhtiö tiedottaa toiminnastaan kaikille markkinaosapuolille aktiivisesti, avoimesti ja tasapuolisesti.
• Yhtiön johto, hallinto ja henkilöstö ovat riittävän sisäisen ja ulkoisen valvonnan alaisia.

Yhtiökokous

Yhtiön korkein päätöksentekotaho on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät äänivaltaansa yhtiön asioissa. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen.

Varsinainen yhtiökokous pidetään kolmen (3) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, kun hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa (1/10) kaikista yhtiön osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat jonkin asian käsittelemiseksi.

Yhtiökokouksen vastuut ja tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja Yhtiön yhtiöjärjestyksessä.

Ylimääräinen yhtiökokous päättää niistä asioista, joiden käsittelemistä varten kokous kulloinkin on kutsuttu koolle.

Hallitus

Toiminta ja tehtävät

Osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsema hallitus huolehtii Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen valitaan neljästä (4) kahdeksaan (8) jäsentä. Hallituksen palkitsemis- ja nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen kulloinkin nimitettävän uuden hallituksen kokoonpanoksi.

Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja lisäksi vähintään kahden (2) mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä tulee olla riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Toimitusjohtajaa tai muita yhtiön operatiiviseen organisaatioon kuuluvia toimitusjohtajan alaisia ei valita hallituksen jäseneksi.

Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsen voidaan valita tehtäväänsä uudestaan ilman rajoituksia peräkkäisten toimikausien määrästä. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus on määrittänyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet. Niiden mukaan hallituksen kokoonpanossa tulee pyrkiä siihen, että se vastaa mahdollisimman hyvin yhtiön koon, markkina-aseman ja toimialan asettamia vaatimuksia. Hallituksen kokoonpanossa pyritään huomioimaan, että kokonaisuutena hallituksessa on aina riittävää asiantuntemusta erityisesti seuraavilta alueilta:

• yhtiön toimiala,
• yhtiön kokoluokkaa vastaavan yhtiön johtaminen,
• pörssiyhtiön toiminnan erityisluonne,
• laskentatoimi,
• riskienhallinta ja
• hallitustyöskentely.

Hallituksen kokoonpanossa pyritään siihen, että jäseninä on molempien sukupuolten edustajia. Määritetyt monimuotoisuuden periaatteet toteutuivat hyvin tilikauden 2017 hallituksessa.

Hallitus on laatinut ja vahvistanut toimintaansa varten itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Osakeyhtiölaissa ja muissa säännöksissä hallitukselle asetettujen tehtävien lisäksi hallitus vastaa myös hallituksen työjärjestyksessä määrittelemistään asioista noudattaen seuraavia yleisohjeita:

• hyvä hallitustapa edellyttää, ettei hallitus tarpeettomasti puutu operatiivisen toiminnan yksityiskohtiin, vaan keskittyy yritykseen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä vaikuttaviin strategisiin linjanvetoihin;
• hallituksen yleisenä tehtävänä on ohjata yhtiön toimintaa niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon yhtiöön sijoitetulle pääomalle ottaen samalla huomioon eri sidosryhmien odotukset; ja
• hallituksen jäsenten on toimittava riittävän, olennaisen ja tuoreen informaation pohjalta tavalla, joka palvelee yhtiön etuja.

Lisäksi hallituksen työjärjestys:

• määrittelee hallituksen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja kokousaikataulun rungon sekä yksittäisen kokouksen esityslistan rungon;
• ohjeistaa vuosittaista hallituksen itsearviointia;
• ohjeistaa kokouskutsujen ja ennakkoinformaation toimittamista hallitukselle sekä pöytäkirjojen laatimis- ja hyväksymismenettelyjä;
• määrittelee tehtävänkuvat erikseen hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille sekä hallituksen sihteerille (jona toimii yhtiön lakiasiainjohtaja tai hänen poissa ollessaan toimitusjohtaja); ja
• määrittelee puitteet, joissa hallitus voi tarvittaessa perustaa erillisiä valiokuntia tai työryhmiä.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Itsearvioinnissa käytetään tarvittaessa apuna ulkopuolista konsulttia.

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä

Qt Group Oyj on julkaissut internetsivuillaan hallinnointikoodin mukaisen hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan Corporate Governance Statement -selvityksen arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7 luvun 7 §:n mukaisesti. Selvitys on annettu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Hallitus

Robert Ingman s. 1961, DI, KTM

Qt Group Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2016. Hallituksen palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäsen. Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja Ingman Group Oy Ab:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Arla Ingman Oy Ab:ssä (2007–2011) ja toimitusjohtajana Ingman Foods Oy Ab:ssä (1997– 2006). Etteplan Oyj:n ja Halti Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Digia Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja. Arla Oy Ab:n, Evli Pankki Oyj:n ja M-Brain Oy:n hallituksen jäsen.

Matti Rossi s. 1966, fil.toht.

Qt Group Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-yliopiston tieto- ja palvelutalouden laitoksella sekä tietojärjestelmien kehittämisen dosentti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Työskennellyt aiemmin Helsingin Kauppakorkeakoulussa tietojärjestelmätieteen professorina (1999–2009), vierailevana professorina ja vierailevana apulaisprofessorina useissa eri yliopistoissa Yhdysvalloissa (2007– 2008, 1997–1998) sekä tutkijana Rotterdamin Erasmus-yliopistossa Alankomaissa (1998–1999) ja Jyväskylän yliopistossa (1985–1998).

Leena Saarinen s. 1960, ETM

Qt Group Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016. Hallituksen palkitsemis-ja nimitysvaliokunnan puheenjohtaja. Hallitusammattilainen, toimii nykyisin hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä useissa yhtiöissä, mm. Palmia Oy:ssä, Arcus ASA:ssa sekä Etteplan Oyj:ssä. Toiminut aiemmin toimitusjohtajana Suomen Lähikauppa Oy:ssä (2007–2010), pääjohtajana Altia Corporation Oy:ssä (2005–2007) ja eri tehtävissä Unileverillä (1990–2005). Hallitusammattilaiset ry:n jäsen.

Tommi Uhari s. 1971, DI

Qt Group Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2016. Hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäsen. Toimii nykyisin Karma Ventures – venture capital rahaston partnerina sekä hallituksen jäsenenä ja strategisena neuvonantajana useissa yhtiöissä. Perustaja ja toimitusjohtaja Uros Oy:ssä (2011–2015). Toiminut aiemmin ST Microelectronicsin johtokunnassa (2006–2010), ST:n langattoman alan yhteisyritysten (ST-NXP Wireless, ST-Ericsson) johtotehtävissä (2008–2010), ST:n Wireless-yksikön johdossa (2006– 2008) sekä Nokian Wireless ja SW platforms -yksiköiden johtajana (1999–2006).

Kai Öistämö s. 1964, TkT, DI

Qt Group Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Toimii nykyisin Executive Partnerina Siris Capital Group:issa ja lisäksi Fastems Oy:n ja Helvar Oy:n hallitusten puheenjohtajana sekä InterDigitalin ja Sanoma Oyj:n hallitusten jäsenenä. Toiminut aiemmin Nokian kehitysjohtajana vuoden 2014 syksyyn saakka ja Nokian johtokunnan jäsenenä vuosina 2006–2014. Väitellyt tekniikan tohtoriksi signaalinkäsittelyssä Tampereen teknillisessä yliopistossa vuonna 1992.

Hallituksen kokoonpano

Qt Group Oyj:n hallitukseen kuului tilikauden 2017 aikana:

Nimi	KOULUTUS	SYNTYMÄVUOSI	PÄÄTOIMI	OMISTUKSET*
Robert Ingman	DI, KTM	1961	Hallituksen pj., Ingman Group Oy Ab	5 173 000
Matti Rossi	filosofian tohtori	1966	Professori, dosentti	0
Leena Saarinen	ETM	1960	Hallitusammattilainen	2 844
Tommi Uhari	DI	1971	Partner, Karma Ventures	0
Kai Öistämö	TkT, DI	1964	Executive Partner, Siris Capital Group	11 280

* Henkilön oma ja määräysvaltayhteisöjen omistus Yhtiön osakkeista 31.12.2017.

Kenelläkään hallituksen jäsenellä ei ole optio-oikeuksia tai muita osakeperusteisia oikeuksia Yhtiössä.

Hallituksen jäsenistä yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia ovat Matti Rossi, Leena Saarinen, Tommi Uhari ja Kai Öistämö. Lisäksi Robert Ingman on riippumaton yhtiöstä.

Hallitus piti tilikauden 2017 aikana yhteensä 10 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisaktiivisuus kokouksiin vuonna 2017 oli seuraava:

Jäsen	OSALLISTUMINEN
Robert Ingman (pj)	10/10
Matti Rossi	10/10
Leena Saarinen	10/10
Tommi Uhari	10/10
Kai Öistämö	9/10
Yhteensä	98 %

Hallituksen valiokunnat

Yhtiön hallituksella oli tilikaudella 2017 kaksi (2) valiokuntaa: palkitsemis- ja nimitysvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta.

Valiokunnat eivät ole päättäviä eivätkä toimeenpanevia elimiä, vaan niiden rooli on avustaa hallitusta kunkin valiokunnan tehtäväaluetta koskevassa päätöksenteossa. Valiokunnat raportoivat säännöllisesti työstään hallitukselle, joka päättää ja vastaa kollegiaalisesti myös valiokuntien työstä.

Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmiä ja seurata niiden toimivuutta yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi, turvata päätöksenteon objektiivisuutta sekä varmistaa palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyys ja järjestelmällisyys. Lisäksi palkitsemis- ja nimitysvaliokunta valmistelee ehdotuksen varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista.

Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäsenet ja osallistumisaktiivisuus kokouksiin vuonna 2017 oli seuraava:

Jäsen OSALLISTUMINEN
Robert Ingman	6/6
Leena Saarinen (pj)	6/6
Tommi Uhari	6/6
Yhteensä	100 %

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon lainmukaisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys.

Tarkastusvaliokunnan jäsenet ja osallistumisaktiivisuus kokouksiin vuonna 2017 oli seuraava:

Jäsen	OSALLISTUMINEN
Matti Rossi	4/4
Tommi Uhari (pj)	4/4
Kai Öistämö	4/4
Yhteensä	100 %

Johtoryhmä

Yhtiössä on johtoryhmä, jonka puheenjohtajan toimii Yhtiön toimitusjohtaja. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja vahvistaa toimitusjohtajan esityksestä johtoryhmän muiden jäsenten nimittämisen ja heidän työsuhteensa keskeiset ehdot. Toimitusjohtaja huolehtii yhdessä muun johtoryhmän kanssa yhtiön hallinnosta ja operatiivisesta liiketoiminnasta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja ei kuulu yhtiön hallitukseen, mutta on läsnä hallituksen kokouksissa.

Yhtiön johtoryhmään kuului tilikauden 2017 aikana:

Nimi	KOULUTUS	SYNTYMÄVUOSI	TEHTÄVÄ	OMISTUKSET*
Juha Varelius	Kauppatieteen maisteri	1963	Toimitusjohtaja	270 776
Mika Harjuaho	Kauppatieteen maisteri	1966	Talousjohtaja	5 000
Petteri Holländer	Tekniikan ylioppilas	1974	Tuotehallintajohtaja	5 134
Lars Knoll	Fysiikan tohtori	1971	Teknologiajohtaja	0
Katja Kumpulainen	eMBA	1973	Markkinointijohtaja	0
Juhapekka Niemi	Tietotekniikan insinööri	1968	Liiketoimintajohtaja	15 211
Mika Pälsi	Varatuomari, LL.M	1970	Lakiasiainjohtaja	2 087
Tuukka Turunen	Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti	1974	Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja	137 990

* Henkilön oma ja määräysvaltayhteisöjen omistus Yhtiön osakkeista 31.12.2017.

31.12.2017 toimitusjohtaja Juha Vareliuksella oli 568 941 osake-optiota Yhtiön 2016 Optio-ohjelmassa ja muilla johtoryhmän jäsenillä oli yhteensä 579 286 optiota.

Johtoryhmä

Juha Varelius s. 1963, KTM

Qt Group Oyj:n toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2016. Toiminut aiemmin Digia Oyj:n toimitusjohtajana (2008–2016) ja erilaisissa johtotehtävissä Everypoint Inc:llä ja Yahoolla (2002–2007) sekä Soneralla (1993– 2002).

Mika Harjuaho s. 1966, KTM

Qt Group Oyj:n talousjohtaja vuodesta 2016. Toiminut aiemmin talousjohtajana Idean Enterprises Oy:ssä (2014–2016), Basware Oyj:ssä (2007–2014) ja Suunto Oy:ssä (2001– 2007) sekä Business Controllerina Ericsson AB:lla ja Oy LM Ericsson AB:lla (1997–2001).

Petteri Holländer s. 1974, tekniikan ylioppilas

Qt Group Oyj:n tuotehallintajohtaja vuodesta 2016. Toiminut aiemmin tuotehallintajohtajana, liiketoiminnan kehitysjohtajana muissa eri johtotehtävissä Digia Oyj:ssä ja sen edeltäjissä (2001–2016) sekä tuotekehitysjohtajana Sonera SmartTrust Oy:ssä (1999–2001).

Lars Knoll s. 1971, fysiikan tohtori

Qt Group Oyj:n teknologiajohtaja vuodesta 2016. Toiminut aiemmin teknologiajohtajana Digia Oyj:ssä (2012–2016), pääohjelmistoarkkitehtina (2010–2012) ja tutkimus- ja kehitysjohtajana (2008–2010) Nokia Oyj:ssä. Tätä ennen Knoll toimi Qt:n parissa lukuisissa eri tehtävissä Trolltech ASA:ssa. Knoll on Saksan kansalainen.

Katja Kumpulainen s. 1973, eMBA

Qt Group Oyj:n markkinointijohtaja vuodesta 2016. Toiminut aiemmin markkinointijohtajana Digia Oyj:ssä (2015–2016), markkinointijohtajana Nervogrid Oy:ssä (2012–2015), sekä erilaisissa johto-, päällikkö- ja asiantuntijatehtävissä Lite-On Mobile Oy:ssä (ent. Perlos) (2007–2012) ja Basware Oyj:ssä (1995–2007). Hallituksen jäsen Sparklike Oy:ssä.

Juhapekka Niemi s. 1968, tietotekniikan insinööri

Qt Group Oyj:n liiketoimintajohtaja vuodesta 2016. Toiminut aiemmin liiketoimintajohtajana Digia Oyj:ssä (2013–2016) ja erilaisissa johto- ja päällikkötehtävissä Nokia Oyj:ssä (2000–2013).

Mika Pälsi s. 1970, varatuomari, LL.M.

Lakiasiainjohtaja, johtoryhmän jäsen vuodesta 2016. Toiminut aiemmin lakiasiainjohtajana Digia Oyj:ssä (2009–2016), lakimiehenä Tieto Oyj:ssä (2005–2009) ja asianajajana Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilla (1999–2005).

Tuukka Turunen s. 1974, DI, tekniikan lisensiaatti

Qt Group Oyj:n tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja vuodesta 2016. Toiminut aiemmin erilaisissa johto- ja päällikkötehtävissä Digia Oyj:ssä (2001–2016), ohjelmistokehittäjänä Nokia Matkapuhelimet Oy:ssä (1997–1998) ja opetus- ja tutkimustehtävissä Oulun yliopistossa (1996–1997 ja 1998–2000). Hallituksen puheenjohtaja Qt Project Hosting -säätiössä ja hallituksen jäsen KDE Free Qt Foundation -säätiössä ja Tietolatva Oy:ssä.

III. TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄT SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMÄT

Kontrollitoiminnot ja kontrolliympäristö

Yhtiöllä on taloushallinto, jonka tehtävänä on varmistaa kuukausittain raportoinnin oikeellisuus. Taloushallinto raportoi yhtiön johdolle, hallitukselle sekä hallituksen alaisuudessa toimivalle tarkastusvaliokunnalle yhtiön taloudellisesta kehityksestä.

Yrityksessä on käytössä raportointijärjestelmä, jonka avulla yhdistetään erillisyhtiöiden raporteista konsernitilinpäätös. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuutta valvoo taloushallinto. Lisäksi liiketoiminnan seurantaa ja varainhoidon valvontaa varten yhtiössä on käytettävissä tarvittavat erilliset raportointi- ja tietojärjestelmät.

Konsernin taloushallinto antaa ohjeet tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten laadinnasta sekä laatii konsernitilinpäätöksen. Taloushallinto hoitaa keskitetysti konsernin varainhankinnan ja -hallinnan ja vastaa korko- ja valuuttariskin hallinnasta.

Sisäinen valvonta

Yleisperiaatteena yhtiössä on jakaa toiminnot siten, että yksittäinen henkilö ei itsenäisesti voi suorittaa toimenpiteitä ilman toisen henkilön tietoisuutta asiasta. Esimerkiksi yhtiön kirjanpito ja varainhoito kuuluvat eri henkilöiden vastuualueisiin, ja yhtiön toiminimen kirjoittamiseen tarvitaan kahden henkilön allekirjoitukset.

Yhtiötason raportointi ja valvonta perustuvat kuukausittain talousjohtajan johdolla tehtävään tulosraportointiin ja viimeisimmän ennusteen päivittämiseen ja seurantaan.

Yhtiön toiminta on jaettu toimintokohtaisiin vastuualueisiin, joiden johtajat raportoivat toimitusjohtajalle. Vastuualueiden johtajat raportoivat johtoryhmässä vastuualueensa kehittämisasioita, strategia- ja vuosisuunnittelua, investointeja ja vastuualueiden sisäistä organisointia.

Yhtiön liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat edellä esitetyn johtamisjärjestelmän avulla. Konsernin hallinto-osasto vastaa yhtiön henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpolitiikasta. Konsernin lakiasiainosasto ohjeistaa ja valvoo yhtiössä tehtäviä sopimuksia sekä huolehtii konsernin toiminnan lainmukaisuudesta.

Viestintä

Konsernin lakiasiainjohtaja vastaa yhtiön ulkoisesta viestinnästä sekä sen oikeellisuudesta. Ulkoinen viestintä sisältää taloustiedottamisen ja muun pörssiviestinnän. Lakiasiainjohtaja vastaa osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen julkistamisesta sekä yhtiökokouksen koollekutsumiseen ja pitämiseen liittyvistä käytännön toimista. Viestintä toteutetaan pääsääntöisesti yhtiön internetsivujen sekä pörssitiedotteiden kautta.

Riskienhallinta

Yhtiön riskienhallintaprosessin tarkoitus on tunnistaa ja hallita riskejä niin, että yhtiön on mahdollista saavuttaa sen strategiset ja taloudelliset tavoitteet. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, jonka avulla tunnistetaan, listataan ja arvioidaan merkittävimmät riskit, tunnistetaan riskienhallintaan liittyvät vastuuhenkilöt ja arvotetaan riskit erillisen pisteytyksen avulla niin, että riskien vaikutusta sekä riskien keskinäistä merkitystä voidaan verrata.

Yhtiön riskienhallinnan keskeisimmät operatiiviseen toimintaan liittyvät ja valvottavat riskit ovat asiakas-, henkilö-, tietoturva-, immateriaalioikeus- ja liikearvoriskit.

Asiakasriskiä hallitaan aktiivisella asiakasrakenteen kehittämisellä ja ennalta ehkäisemällä potentiaalisten riskipositioiden syntymistä. Henkilöriskejä arvioidaan

ja hallitaan aktiivisella avainhenkilöiden kanssa käytävällä tavoite- ja kehityskeskusteluprosessilla. Henkilöstön sitoutuneisuuden kehittämiseksi sisäisen viestinnän tehokkuutta on pyritty parantamaan suunnitelmallisesti säännöllisten henkilöstötilaisuuksien ja johdon näkyvyyden avulla. Tämän lisäksi konsernin sertifioidut laatujärjestelmät evaluoidaan säännöllisesti. Tietoturvariskiä hallinnoidaan jatkuvalla toimintamallien, tietoturvaa edistävien käytäntöjen ja prosessien kehittämisellä. Yhtenäisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen sekä niiden yhtenäiseen kehittämiseen liittyviä riskejä hallinnoidaan konsernin johtoryhmän toimesta suunnitelmallisesti. Ohjelmistoalalle, etenkin kansainväliseen tuoteliiketoimintaan, tyypillisesti liittyvää riskiä omien oikeuksien asianmukaisesta suojaamisesta ja toisten oikeudenhaltijoiden oikeuksien loukkaamisesta hallitaan kattavan sisäisen ohjeistuksen, sopimusten vakioehdoin sekä asianmukaisen seurannan ja analyysien avulla. IFRS-kirjanpitokäytäntöön liittyen liikearvo ja sen arvonalentumistestaus on aktiivisessa seurannassa osana huolellista ja ennakoivaa riskijohtamiskäytäntöä.

Operatiiviseen toimintaan liittyvien riskien lisäksi yhtiöllä on rahoitukseen liittyviä riskejä. Yhtiön sisäinen ja ulkoinen rahoitus sekä rahoitusriskienhallinta on keskitetty konsernin emoyhtiön taloushallintoon. Konsernin emoyhtiön taloushallinto vastaa konsernin maksuvalmiudesta ja rahoituksen riittävyydestä sekä korko- ja valuuttariskin hallinnoimisesta. Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, valuuttariski, luottoriski ja varainhankintariski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin taloushallinto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa.

IV. MUUT TIEDOT

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen tehtäviin kuuluu arvioida muun muassa yhtiön sisäisen valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta.

Sisäisen tarkastuksen tehtäviä ei ole Yhtiössä organisoitu omaksi toiminnokseen vaan sisäisestä tarkastuksesta vastaa Yhtiön talous- ja lakitoiminnot.

Liiketoiminnan seurantaa ja varainhoidon valvontaa varten Yhtiössä on käytettävissä tarvittavat raportointijärjestelmät. Yhtiön tilintarkastaja arvioi osana toiminnan laillisuusvalvontaa myös tämän sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta.

Tilintarkastus

Yhtiön tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kim Järvi. Tilikaudella 2017 tilintakastajalle maksettiin palkkiona tilintarkastuksesta 43 600 euroa ja tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista 88 209 euroa.

Sisäpiirihallinto

Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n suositusta listayhtiöiden sisäpiiriohjeeksi.

Sisäpiiriohjeen noudattamisesta ja kaupankäyntiin liittyvän ilmoitusvelvollisuuden seurannasta vastaa yhtiön lakiasiainjohtaja.

QT GROUP OYJ:N JOHDON PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

Tämä palkka- ja palkkioselvitys sisältää yhteenvedon Qt Group Oyj:n hallitusten jäsenten ja toimivan johdon taloudellisista eduista, palkitsemisjärjestelmästä ja palkitsemisen päätöksentekojärjestyksestä.

A) Palkitsemisen päätöksentekojärjestys

Hallitus

Hallituksen jäsenten palkkiot ja kulujen korvausperusteet valmistelee Qt Group Oyj:n palkitsemis- ja nimitysvaliokunta. Hallituksen jäsenten palkkioista ja kulujen korvausperusteista päättää yhtiökokous.

Toimitusjohtaja ja muu johto

Toimitusjohtajan palkan, palkkiot ja muut edut valmistelee Qt Group Oyj:n palkitsemis- ja nimitysvaliokunta.

Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta valmistelee myös muun johdon palkat, palkkiot ja muut edut yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Valmistelussa käytetään tarpeen mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita ja markkinaselvityksiä. Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajalle maksettavasta palkasta, palkkioista ja muista eduista. Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan esityksestä muulle johdolle maksettavasta palkasta, palkkioista sekä muista eduista.

Qt Group Oyj:n hallitus on kokouksessaan 22.6.2016, yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen nojalla, päättänyt optio-ohjelmasta, jonka puitteissa yhtiön tai sen konserniyhtiöihin kuuluville avainhenkilöille voidaan myöntää yhteensä enintään 2 000 000 optio-oikeutta. Kokouksessaan 27.9.2017 yhtiön hallitus jatkoi sanotun optio-ohjelman voimassaoloa niin, että optio-ohjelman 2 000 000 enimmäismäärästä vielä jakamatta olevat optio-oikeudet voidaan myöntää yhtiön tai sen konserniyhtiöiden avainhenkilöille vuoden 2017 varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen voimassa ollessa.

B) Palkitsemisen keskeiset periaatteet

Hallituksen palkitseminen

Qt Group Oyj:n vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous päätti, että Qt Group Oyj:n hallitustyöskentelystä maksetaan palkkiona hallituksen jäsenille 2 500 euroa kuukaudessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 3 500 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajalle 5 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiona hallituksen valiokuntien puheenjohtajille 1 000 euroa valiokunnan kokoukselta ja muuten kullekin hallituksen jäsenelle 500 euroa hallituksen kokoukselta ja hallituksen valiokunnan kokoukselta. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tavanomaiset ja kohtuulliset hallitustyöskentelystä aiheutuvat kustannukset korvataan laskua vastaan.

Yhtiö ei myönnä optioita eikä osakepalkkioita hallitustyöskentelystä.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Toimitusjohtaja Juha Vareliuksen kokonaispalkkaus muodostuu toimitusjohtajasopimuksen mukaisesta kuukausipalkasta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella määräytyvästä bonuspalkkiosta.

Toimitusjohtajan säännöllinen palkka luontaisetuineen on tämän selvityksen antohetkellä yhteensä 303 225 euroa vuodessa.

Säännöllisen kuukausipalkan lisäksi toimitusjohtajalla on oikeus bonuspalkkioon yhtiön vahvistettujen bonusmallien mukaisesti.

Yhtiön bonusmallissa toimitusjohtajalle maksettavan bonuspalkkion ansaintakriteerinä on konsernin liikevaihdon kasvu. Asetetun liikevaihtotavoitteen täyttyessä toimitusjohtajalle maksetaan vuositasolla bonuksena 40 prosenttia hänen vuositason peruspalkastaan. Tavoitteen ylittyessä bonuspalkkion määrä kasvaa siten, että jokaisesta liikevaihtotavoitteen ylittävästä eurosta 30 % käytetään toimitusjohtajan ja yhtiön muun henkilöstön bonuspalkkioihin sosiaalikuluineen. Toimitusjohtajan vuotuinen maksimipalkkio on 120 prosenttia hänen vuositason peruspalkastaan. Bonuspalkkioita ei makseta lainkaan, mikäli yhtiön vuositason liikevoitto jää yli miljoona euroa asetetusta liikevoittobudjetista. Bonuspalkkiokriteerien toteutumista arvioidaan ja mahdolliset palkkiot maksetaan kaksi kertaa vuodessa.

Yhtiön pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmän mukaan (https://qt-investors-uploads.s3.amazonaws.com/ wp-content/uploads/STOCK-OPTIONS-2016_ENG.pdf) toimitusjohtajalle on myönnetty 568 941 osake-optiota, joista kukin oikeuttaa merkitsemään yhden (1) yhtiön uuden osakkeen tai sen hallussa olevan osakkeen. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on 19.12.2019–31.12.2022 ja merkintähinta on 4,84 euroa. Osakkeiden merkinnän ehtona on, että yhtiön osakkeen arvo vaihdolla painotetulla keskikurssilla tarkasteltuna aikavälillä 18.11.2019–13.12.2019 on vähintään viisi (5) euroa ja 85 senttiä (5,85 euroa) NASDAQ Helsinki Oy:ssä.

Toimitusjohtaja voidaan yhtiön toimesta irtisanoa kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla.

Toimitusjohtajasopimuksen päättyessä irtisanomiseen yhtiön puolelta toimitusjohtajalle maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi erokorvaus, joka määrältään vastaa toimitusjohtajan kahdentoista (12) kuukauden palkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on lain mukainen eikä toimitusjohtajalla ole yhtiön puolelta erillistä lisäeläkesopimusta.

Muun johdon palkitseminen

Yhtiön ylimmän johdon muodostaa konsernin johtoryhmä, johon kuuluu toimitusjohtajan lisäksi seitsemän (7) jäsentä. Johtajien kokonaispalkkaus muodostuu kuukausipalkasta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella määräytyvästä bonuspalkkiosta. Johtoryhmäläisten (pois

lukien toimitusjohtaja) säännöllinen palkka luontaisetuineen on tämän selvityksen antohetkellä yhteensä 870 522 euroa vuodessa.

Johtoryhmäläisten bonuspalkkion ansaintakriteerit ja ehdot ovat muuten yhtäläiset toimitusjohtajan kanssa, mutta bonuspalkkion määrä tavoitetasolla vaihtelee 30–44 prosentin välillä vuositason peruspalkasta.

Maksimibonus on kolminkertainen tavoitetason määrästä kuten toimitusjohtajalla.

Yhtiön pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmän mukaan yhtiön johtoryhmäläisillä (pois lukien toimitusjohtaja) on yhteensä 579 286 osake-optiota, joista kukin oikeuttaa merkitsemään yhden (1) yhtiön uuden osakkeen tai sen hallussa olevan osakkeen vastaavin ehdoin kuin yhtiön toimitusjohtaja.

Kaikkien johtajien eläkeikä on lain mukainen eikä kenellekään ole yhtiön puolelta otettu erillistä lisäeläkettä.

C) Palkitsemisraportti

Hallituksen palkitseminen

Tilikaudella 2017 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä seuraavasti:

Nimi	Rahapalkkio/EUR	Osakepalkkio/EUR	Yhteensä/EUR
Robert Ingman	72 500	-	72 500
Matti Rossi	36 000	-	36 000
Leena Saarinen	37 500	-	37 500
Tommi Uhari	52 000	-	52 000
Kai Öistämö	35 500	-	35 500
Yhteensä	233 500	-	233 500

Toimitusjohtajan palkitseminen

Tilikaudella 2017 toimitusjohtajalle maksettiin palkkana ja muina etuuksina seuraavasti:

Nimi	Palkka (sis. luontaisedut) EUR	Palkkiot EUR	Osakepalkkion osuus palkkioista EUR	Yhteensä EUR
Juha Varelius	300 309	131 757	-	432 066

Muun johdon palkitseminen

Yhtiössä on johtoryhmä, johon kuului tilikaudella 2017 toimitusjohtajan lisäksi seuraavat henkilöt: Mika Harjuaho (talousjohtaja), Petteri Holländer (tuotehallintajohtaja), Lars Knoll (teknologiajohtaja), Katja Kumpulainen (markkinointijohtaja), Juhapekka Niemi (liiketoimintajohtaja), Mika Pälsi (lakiasiainjohtaja), Tuukka Turunen (tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja).

Tilikaudella 2017 johtoryhmäläisille (pois lukien toimitusjohtaja) maksettiin yhteensä palkkana (sisältäen luontaisedut) 852 575 euroa ja palkkioina 319 981 euroa, yhteensä 1 172 556 euroa. Osakepalkkioita ei maksettu.

Tietoja osakkeenomistajille

Qt Group Oyj:n sijoittajaviestintä tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa yrityksen liiketoiminnasta oikeaaikaisesti ja tasapuolisesti kaikille osapuolille. Osoitteessa https://investors.qt.io on suomeksi ja englanniksi yhtiön vuosikertomukset, osavuosikatsaukset sekä pörssi- ja lehdistötiedotteet. Pörssitiedotteiden jakelulistalle voi liittyä lähettämällä sähköpostiyhteystiedot osoitteeseen: pr@qt.io

Qt:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 13.3.2018 klo 10.00 Helsingissä Rake-salissa, Erottaja 4C. Lisäohjeita yhtiökokoukseen ilmoittautumisesta ja yhtiökokousasiakirjat ovat saatavilla osoitteessa: investors.qt.io.

Taloudellinen kalenteri 2018

• 16.2. Tilinpäätöstiedote vuodelta 2017 ja vuosikertomus
• 27.4. Johdon osavuotinen selvitys tammi–maaliskuulta
• 9.8. Puolivuosikatsaus
• 1.11. Johdon osavuotinen selvitys tammi–syyskuulta

Osakkeen perustietoja

Pörssilistaus (2016) NASDAQ OMX Helsinki Oy Kaupankäyntitunnus QTCOM Osakkeita 23 792 312 kpl

Sijoittajayhteydet

Mika Harjuaho, CFO Puhelin: +358 9 8861 8040 Sähköposti: pr@qt.io

Pääkonttori

Qt Group Oyj (The Qt Company) Bertel Jungin aukio D3A 02600, Espoo, Finland

Qt Group Oyj (The Qt Company) / Bertel Jungin aukio D3A, 02600 Espoo / +358 9 8861 8040 / info@qt.io / www.qt.io