Puuilo Oyj

Quarterly Report • Apr 20, 2023

Puuilo Oyj Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 31.1.2023

Hallituksen toimintakertomus	4
Konsernin keskeiset tunnusluvut	23
Tilinpäätös	27
Konsernin laaja tuloslaskelma	27
Konsernitase	28
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	29
Konsernin rahavirtalaskelma	30
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	31
1 YLEISET LAADINTAPERIAATTEET	32
Liite 1.1 Yrityksen perustiedot	32
Liite 1.2 Laatimisperusta	32
Liite 1.3 Kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta	33
2 LIIKETOIMINNAN KEHITYS	34
Liite 2.1 Tuotot	34
Liite 2.2 Segmenttitiedot	35
Liite 2.3 Kulut	35
Liite 2.4 Tuloverot	39
3 KÄYTTÖPÄÄOMA	42
Liite 3.1 Vaihto-omaisuus	42
Liite 3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset	42
Liite 3.3 Ostovelat ja muut velat	43
4 SIDOTTU PÄÄOMA	45
Liite 4.1 Liikearvo	45
Liite 4.2 Aineettomat hyödykkeet	46
Liite 4.3 Aineelliset hyödykkeet	47
Liite 4.4 Vuokrasopimukset	49
Liite 4.5 Varaukset	51
5 PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUS	53
Liite 5.1 Pääoman hallinta ja nettovelka	53
Liite 5.2 Oma pääoma	54
Liite 5.3 Osakekohtainen tulos	55
Liite 5.4 Rahoitusriskien hallinta	55
Liite 5.5 Rahoitusvarat ja velat	58
Liite 5.6 Rahoitustuotot ja -kulut	61

Liite 5.7 Ehdolliset velat 61
6 MUUT LIITETIEDOT 62
Liite 6.1 Lähipiiritapahtumat 62
Liite 6.2 Konsernin rakenne ja konsolidointi 62
Liite 6.3 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat 63
Liite 6.4 Uudet standardit 63
Emoyhtiön tilinpäätös 64
Emoyhtiön tuloslaskelma 64
Emoyhtiön tase 65
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 66
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 67
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 67
Olennaiset tapahtumat tilikaudella 67
Tilikauden jälkeiset merkittävät tapahtumat 68
Tuloslaskelman liitetiedot 69
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 69
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 70
Liitetiedot tilintarkastajan palkkioista 71
Liitetiedot henkilöstöstä 71
Omistukset muissa yrityksissä 71
Allekirjoitukset 72
Tilintarkastuskertomus 74
ESEF-tilinpäätöstä koskeva riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti 79

Hallituksen toimintakertomus

Puuilon liiketoiminta

Puuilo on suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava halpakauppaketju. Voimakkaasti kasvavalla ketjulla oli 31.1.2023 päättyneen tilikauden lopussa 37 myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi asiakkaita palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluu rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara, puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yritys tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta tuotevalikoimasta. Tilikauden aikana uudet myymälät avattiin Sastamalaan, Tornioon ja Lietoon.

Yhtiörakenne

Puuilo-konsernin emoyhtiö on Puuilo Oyj, jonka liiketoimintana on myydä hallintopalveluja konsernin muille yhtiöille. Konserniin kuuluu lisäksi Puuilo Oyj:n 100 % omistama Puuilo Invest II Oy sekä sen 100%:sti omistama, vähittäiskauppaa harjoittava liiketoimintayhtiö Puuilo Tavaratalot Oy. Konsernin rakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia tilikauden 2022 aikana.

Näkymät tilikaudelle 2023

Puuilo ennustaa tilikauden 2023 liikevaihdon ja euromääräisen, oikaistun liikevoiton (oikaistu EBITA) kasvavan verrattuna tilikauteen 2022.

Tilikauden näkymiin liittyy edelleen epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät energiakriisiin, koronapandemian kehittymiseen, Ukrainan sotaan, korkojen nousuun, yleiseen inflaatiokehitykseen ja siitä johtuvaan ostovoiman alenemiseen.

Puuilon pitkän aikavälin tavoitteet

Listautumisen yhteydessä julkistetuissa Puuilon pitkän aikavälin tavoitteissa tai kasvuodotuksissa ei ole tapahtunut muutoksia.

Puuilon pitkän aikavälin tavoitteet tilikausille 2021–2025:

• Kasvu: Liikevaihto ylittää 400 milj. euroa tilikauden 2025 loppuun mennessä ja kasvaa orgaanisesti yli 10 prosenttia vuosittain.
• Kannattavuus: Oikaistu EBITA-% on välillä 17–19 prosenttia liikevaihdosta.
• Osinkopolitiikka: Yhtiö pyrkii jakamaan vähintään 80 prosenttia osinkoa kunkin tilikauden tuloksesta, riippuen yhtiön pääomarakenteesta, taloudellisesta asemasta, yleisestä talous- ja liiketoimintaympäristöstä sekä tulevaisuuden näkymistä.
• Velkaantuneisuus: Yhtiön nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde alittaa 2.0x.

Tärkeitä tapahtumia

Avainhenkilöiden suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmä

Puuilo Oyj:n hallitus päätti 20.4.2022 uudesta yhtiön avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä.

Suoriteperusteisessa lisäosakejärjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka kattaa suunnilleen kalenterivuodet 2022–2024. Ansaintakriteereinä ovat Puuilon osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilokonsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 75 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet, myymäläpäälliköt sekä muita yhtiön avainhenkilöitä. Järjestelmän palkkiot maksetaan lähtökohtaisesti osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana toukokuun loppuun 2025 mennessä. Rahaosuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 315 000 Puuilo Oyj:n osakkeen arvoa mukaan lukien rahana maksettava osuus. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Tulosohjeistuksen muutokset

Puuilo muutti tulosohjeistustaan tilikaudelle 2022 pörssitiedotteella 7.9.2022. Puuilo ennusti liikevaihdon kasvavan. Liikevaihdon kasvun ennustettiin kuitenkin jäävän kuluvalla tilikaudella pitkän aikavälin vuotuisen kasvutavoitteen alapuolelle (liikevaihto kasvaa orgaanisesti yli 10 prosenttia vuosittain). Euromääräisen oikaistun liikevoiton (oikaistu EBITA) Puuilo ennusti olevan 40–50 milj. euroa. Q3 tulosohjeistuksen yhteydessä yhtiö tarkensi tulosohjeistusta oikaistun EBITA:n osalta 46-50 milj. euroon.

25.5.2022 annetulla pörssitiedotteella yhtiö ennusti euromääräisen oikaistun liikevoiton (EBITA) olevan 35–45 milj. euroa.

Omien osakkeiden hankinta

Puuilo tiedotti 17.6.2022, että yhtiön hallitus on päättänyt käyttää 17.5.2022 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen myöntämää valtuutusta hankkia yhtiön omia osakkeita.

Omien osakkeiden hankinnat alkoivat 22.6.2022 ja päättyivät 30.6.2022. Tämän jakson aikana Puuilo hankki 315 000 omaa osaketta keskihintaan 4,9020 per osake. Määrä vastaa noin 0,37 % yhtiön kokonaisosakemäärästä, joka on 84 776 953 osaketta.

Hankitut osakkeet käytetään Puuilo Oyj:n osakepohjaisten kannustinjärjestelmien mukaisiin maksuihin. Osakkeet hankittiin Nasdaq Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan.

Hankintojen jälkeen yhtiön hallussa on yhteensä 315 000 omaa osaketta.

Kasvustrategia

Puuilon tavoitteena on jatkaa asemansa vahvistamista yhtenä Suomen johtavista halpakaupoista hyödyntäen keskeisiä vahvuuksiaan: houkuttelevaa ja laajaa tuotevalikoimaa, edullisia hintoja ja helppoa asiointikokemusta.

Kasvustrategiansa mukaisesti yhtiö pyrkii avaamaan arviolta neljä uutta myymälää vuodessa sekä jatkamaan vertailukelpoisen liikevaihdon kasvattamista nostamalla entisestään tunnettuuttaan. Yhtiöllä on tehokas ja standardoitu myymälänavaamisprosessi, mikä mahdollistaa usean myymälän avaamisen vuosittain ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti muuhun operatiiviseen toimintaan. Uudet myymälät ovat keskimäärin kannattavia jo ensimmäisen kokonaisen kuukauden jälkeen avauksesta.

Puuilo pyrkii jatkamaan arvolupauksensa kehittämistä tarjoamalla myös jatkossa asiakaskunnan tarpeisiin vastaavan laajan tuotevalikoiman aina edullisin hinnoin. Puuilo pyrkii myös jatkamaan panostuksia verkkokauppansa kehittämiseen ja kasvattamiseen, tarjoten asiakkailleen mahdollisuuden asioida niin myymälöissä kuin verkkokaupassa.

Myymäläverkoston kehittäminen

Tilikauden aikana avattiin uudet myymälät Sastamalaan, Tornioon ja Lietoon. Tampereen Lielahden myymälä uudelleen sijoitettiin toukokuussa 2022. Tilikaudella 2023 uudet myymälät avataan Vantaan Porttipuistoon, Keravalle, Vihdin Nummelaan sekä Vantaan Varistoon. Näiden lisäksi avaamme yhden uuden myymälän pääkaupunkiseudulle. Tämän myymälän avauksesta tiedotetaan erikseen lähempänä avausta. Puuilon määritelmän mukaan myymälää pidetään uutena avaamisvuonna ja sitä seuraavana tilikautena. Uudelleensijoitetut myymälät katsotaan vertailukelpoisiksi myymälöiksi.

Puuilolla oli 31.1.2023 yhteensä 37 myymälää (34 myymälää) eri puolilla Suomea. Nykyinen myymäläverkosto on nuori ja yli puolet myymälöistä on avattu viimeisen viiden vuoden aikana. Puuilo on avannut viime vuosina keskimäärin 3–4 uutta myymälää vuodessa.

Taloudellinen kehitys

Kausivaihtelu

Puuilon liiketoiminta on osittain kausiluonteista. Näin ollen Puuilon liikevaihdossa, liiketoiminnan tuloksessa ja rahavirroissa esiintyy kausittaisia huippuja, vaikka sesonkiriippuvuus on suhteellisen vähäistä verrattuna kaupanalaan yleisesti. Historiallisesti Puuilon tärkeimpiä kausia liikevaihdollisesti ovat olleet tilikauden toinen ja kolmas neljännes. Lisäksi Puuilon liikevaihtoon vaikuttaa osittain poikkeukselliset, ankarat tai vuodenajalle epätyypilliset sääolot.

Liikevaihto, tulos ja kannattavuus

Tilikaudella 2022 Puuilon liikevaihto kasvoi 9,7 % (+13,2 %) ja oli 296,4 milj. euroa (270,1). Puuilon myymälöiden liikevaihto oli 286,4 milj. euroa (260,5) ja verkkokaupan liikevaihto oli 10,0 milj. euroa (9,6), mikä vastasi 3,4 % (3,6 %) liikevaihdosta. Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihto kasvoi 5,5 % (+2,6 %). Verkkokaupan liikevaihto kasvoi 3,9 % (+20,8 %).

Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat positiivisesti vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kasvu, uudet myymälät sekä verkkokaupan liikevaihdon kasvu. Liikevaihdon kasvuun vaikutti erityisesti lisääntyneet asiakasmäärät, mutta myös keskiostoksen kasvu.

Puuilon myyntikate oli 107,2 milj. euroa (99,6) ja myyntikatemarginaali oli 36,2 % (36,9 %). Myyntikate on pysynyt hyvällä tasolla huolimatta inflaation myötä nousseista tavaroiden hankintahinnoista. Olemme onnistuneet siirtämään kohonneita hankintahintoja ja logistiikkakustannuksia myyntihintoihin. Lisäksi hyvää katetasoa on saatu pidettyä yllä kasvattamalla omien tuotteiden osuutta liikevaihdosta 20 prosenttiin (18 %). Erityisesti alkuvuoden korkeat varastotasot ovat kasvattaneet varastointi- ja kuljetuskustannuksia, millä on ollut vaikutusta myyntikatteeseen. Varastonkiertoa on saatu tehostettua ja varastotasot ovatkin laskeneet tilikauden aikana noin 2,3 milj. euroa kolmesta uudesta myymälästä huolimatta.

Liiketoiminnan kulut olivat 47,0 milj. euroa (44,0), eli 15,9 % liikevaihdosta (16,3 %). Oikaistut liiketoiminnan kulut olivat 46,4 milj. euroa (41,2) eli 15,7 % liikevaihdosta (15,2 %). Liiketoiminnan kuluissa merkittävin erä oli henkilöstökulut. Henkilöstökulut olivat 29,0 milj. euroa (26,4), eli 9,8 % (9,8 %) liikevaihdosta.

Liiketoiminnan kuluihin sisältyy 0,6 milj. euroa verotarkastukseen liittyviä, vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja. Kuluista 0,5 milj. euroa liittyi listautumiseen ja 0,1 milj. euroa strategisiin hankkeisiin. Vertailukauden liiketoiminnan kuluihin sisältyi 2,9 milj. euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka pääosin liittyivät listautumiseen. Oikaistuun liikevoittoon vaikutti 0,7 milj. euron ifric-tulkinnasta johtuva poistoihin tehty oikaisu pilvipohjaisista IT-palveluista.

Oikaistu EBITA oli 48,8 milj. euroa (48,4) ja oikaistu EBITA-% 16,5 % (17,9 %). EBITA oli 48,2 milj. euroa (45,6) ja EBITA-% oli 16,2 % (16,9 %).

Liikevoitto oli 47,0 milj. euroa (44,5), mikä vastasi 15,9 %:n (16,5 %) liikevoittomarginaalia.

Nettorahoituskulut olivat -3,1 milj. euroa (-4,5). Nettorahoituskulut ilman IFRS 16 vaikutusta olivat -1,7 milj. euroa (-3,2).

Tulos ennen veroja oli 43,9 milj. euroa (39,9). Verot olivat 8,8 milj. euroa (8,0). Tulos oli 35,1 milj. euroa (31,9). Osakekohtainen tulos oli 0,41 euroa (0,38). Osakekohtainen tulos ilman listautumiskulujen vaikutusta oli 0,42 euroa (0,42).

Tase, rahoitus ja rahavirta

Puuilon vaihto-omaisuus oli tilikauden päättyessä 89,9 milj. euroa (92,2). Merirahtien saatavuuden ja toimitusaikojen palattua pandemiaa edeltävälle tasolle, kevät- ja kesäsesonkiin valmistautuminen on voitu aloittaa normaalissa aikataulussa, eikä tuontituotteita ole tarvinnut tilata tavallista aikaisemmin. Tavoitteena on kuitenkin edelleen varaston kiertonopeuden parantaminen.

Konsernin operatiivinen vapaa kassavirta oli 52,7 milj. euroa (10,8) ja siihen vaikuttivat erityisesti hyvä liikevoitto sekä käyttöpääoman aleneminen.

Rahavarat olivat tilikauden lopussa 28,8 milj. euroa (16,5) ja rahoitusasema on vakaa.

Puuilon korolliset velat tilikauden päättyessä olivat yhteensä 123,2 milj. euroa (114,1), josta pitkäaikaisia rahoituslaitoslainoja oli 69,9 milj. euroa (69,8). Tilikauden päättyessä konsernilla ei ollut lyhytaikaisia rahoituslaitoslainoja (-). Muut korolliset velat olivat IFRS 16 -standardin perusteella raportoitavia vuokravelkoja. Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen tilikauden päättyessä oli 1,5 (1,7), mikä on linjassa pitkän aikavälin tavoitteen kanssa.

Investoinnit

Puuilon investoinnit tilikaudella 2022 olivat 2,6 milj. euroa (4,4). Investoinnit kohdistuivat pääosin uusien myymälöiden kalustamiseen ja IT-järjestelmien kehitystyöhön. Vertailukauden investoinnit kohdistuivat pääosin tilikaudella 2021 käyttöönotettuun toiminnanohjausjärjestelmään ja uusien myymälöiden kalustamiseen.

Henkilöstö

Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli 693 (663). Henkilöstön määrä keskimäärin oli 806 (788). Henkilöstökulut olivat 29,0 milj. euroa (26,4).

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osaketiedot ja kaupankäynti osakkeilla

Puuilo Oyj:llä on yksi osakelaji. Kukin osake tuottaa yhden äänen yhtiön yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Puuilo Oyj:n osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja yhtiöllä oli tilikauden päättyessä 84 776 953 osaketta.

Tilikauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä 31.1.2023 osakkeen päätöskurssi oli 6,32 euroa. Osakevaihto tilikaudella oli 221 milj. euroa ja 38 813 822 kappaletta. Osakkeen päivänsisäinen (intraday) ylin hinta tilikaudella oli 8,08 euroa ja alin 4,35 euroa. Tilikauden päättyessä osakkeiden markkina-arvo oli 534 milj. euroa.

Yhtiöllä oli tilikauden lopussa hallussaan 315 000 omaa osaketta.

Lisää tietoa Puuilon osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/osake ja johdon omistuksista osoitteessa https://investors.puuilo.fi/fi/hallinnointi/johtoryhma.

Osakkeenomistajat

Tilikauden päättyessä Puuilolla oli 36 932 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Puuilo on tammikuussa 2022 tehdyn liputusilmoituksen perusteella saanut tiedon, että Adelis Holding I AB:n omistus Puuilon osakkeista Puuilo Invest Holding AB:n kautta vastaa 24,56 % omistusosuutta. Tilikauden päättymisen jälkeen, 15.2.2023, yhtiö vastaanotti liputusilmoituksen, jonka mukaan Adelis Holding I AB:n välillinen omistus Puuilon osakkeista alitti 20 % liputusrajan ja oli sen jälkeen 18,66 % prosenttia.

Puuilo on elokuussa 2022 tehdyn liputusilmoituksen perusteella saanut tiedon, että The Capital Group Companies, Inc:n välillinen omistus Puuilon osakkeista vastaa 10,03 % omistusosuutta.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.1.2023

	Osakemäärä	% Osakkeista
1. Tuomaala Markku Kalevi	4 884 238	5,76 %
2. Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Osake	1 670 882	1,97 %
3. Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt	1 463 346	1,73 %
4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 439 000	1,70 %
5. Tuomaala Päivi Maria	1 332 521	1,57 %
6. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	1 128 000	1,33 %
7. Tuomaala Heikki Tapani	950 000	1,12 %
8. Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto	900 000	1,06 %
9. Conficap Oy	888 342	1,05 %
10. Tuomaala Henri Aleksi	870 734	1,03 %
10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä	15 527 063	18,32 %
100 suurinta osakkeenomistaa yhteensä	26 907 729	31,74 %
Hallintarekisteröityjä osakkeenomistajia yhteensä	43 652 626	51,49 %
Yhteensä	84 776 953	100,00 %

Omistusjakauma sektoreittain 31.1.2023

	Osakemäärä	% Osakkeista
Julkisyhteisöt yhteensä	3 494 004	4,12 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä	47 652 212	56,21 %
Kotitaloudet	24 588 807	29,00 %
Yritykset yhteensä	5 735 308	6,77 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä	580 479	0,69 %
Ulkomaat yhteensä	2 726 143	3,22 %
Yhteensä	84 776 953	100,00 %
Hallintarekisteröidyt	43 652 626	51,49 %

Jakauma osakekannan mukaan 31.1.2023

	Omistajien
Osakemäärä	määrä	% osakkeenomistajista	Osakemäärä	% Osakkeista
1-100	16 047	43,45 %	876 478	1,03 %
101-500	14 665	39,71 %	3 566 897	4,21 %
501-1000	3 452	9,35 %	2 618 361	3,09 %
1001-5000	2 407	6,52 %	4 882 076	5,76 %
5001-10000	195	0,53 %	1 388 981	1,64 %
10001-50000	105	0,28 %	2 135 884	2,52 %
50001-100000	19	0,05 %	1 423 246	1,68 %
100001-500000	26	0,07 %	6 775 934	7,99 %
500001-	16	0,04 %	61 109 096	72,08 %
Yhteensä	36 932	100,00 %	84 776 953	100,00 %

Johdon osakeomistus

Puuilo Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.1.2023 yhteensä 6 192 866 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 7,30 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä.

Toimitusjohtajalla oli 31.1.2023 297 712 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,35 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä. Konsernin johtoryhmällä mukaan lukien toimitusjohtaja oli 31.1.2023 768 126 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,91 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä.

Liputusilmoitukset

Tilikauden aikana Puuilo sai seuraavat arvopaperimarkkinalain mukaiset osakkeenomistajien liputusilmoitukset:

The Capital Group Companies, Inc:n välillinen omistusosuus Puuilon osakkeista ylitti 10 %:n liputusrajan 29.8.2022 ja oli sen jälkeen 10,03 prosenttia.

Lisää tietoa Puuilon osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/osake ja johdon omistuksista osoitteessa https://investors.puuilo.fi/fi/hallinnointi/johtoryhma.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Puuilo-konsernin riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on määrittää riskienhallinnan viitekehys, prosessit, hallinnointi ja vastuut Puuilossa.

Riskienhallinnan pääasiallinen tavoite Puuilossa on tukea yrityksen strategian mukaista toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuutta ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista tunnistamalla yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja hallitsemalla niitä proaktiivisesti. Kokonaisvaltainen riskienhallinta painottaa yrityskulttuurin roolia ja se on integroitu osa Puuilon liiketoimintaa ja sen suunnittelua sekä päätöksentekoa.

Hallituksella on vastuu valvoa ja varmistaa, että yhtiön riskienhallintaprosessin toiminnot ovat kokonaisvaltaisia. Hallitus määrittää riskihalun ja -toleranssin vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Hallitus on myös vastuussa riskienhallintaan liittyvien yhtiön politiikkojen hyväksymisestä. Puuilon operatiivinen johto on vastuussa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä niitä uhkaavien riskien kontrolloinnista, johtamisesta ja lieventämisestä. Operatiivinen johto on myös vastuussa riskienhallintatyöstä sekä riskienhallinnan suorituskyvyn ja riittävien resurssien saatavuuden takaamisesta.

Riskejä arvioidaan säännöllisesti ja hallitaan kokonaisvaltaisesti. Konsernin riskikartta sekä merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät raportoidaan Puuilon hallitukselle säännöllisesti. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä raportoidaan markkinoille toimintakertomuksessa ja niissä tapahtuneissa olennaisista muutoksista liiketoiminta- ja puolivuotiskatsauksissa.

Puuilon merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Geopoliittiset riskit

Vaikka Puuilon liiketoimintaan ei kohdistu välittömiä Venäjään tai Ukrainaan liittyviä riskejä, Venäjän sotilastoimet ovat aiheuttaneet merkittävää epävarmuutta Euroopassa. Tilanteella voi olla vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen ja ostovoimaan ja siten Puuilon liiketoimintaan. Lisäksi Venäjään liittyvät pakotteet voivat välillisesti vaikuttaa globaaleihin toimitusketjuihin. Kiinan suurvaltapolitiikan radikaali muutos voisi johtaa merkittäviin muutoksiin toimittajaympäristössä.

Geopoliittinen tilanne ja sen välilliset markkinavaikutukset lisäävät asiakkaiden hintatietoisuutta. Puuilo pyrkii vaikuttamaan kuluttajakäyttäytymiseen pitämällä yllä laajaa tuotevalikoimaa, ylläpitämällä edullista hintamielikuvaa ja tekemällä harkittuja hinnoittelupäätöksiä. Kiinaan liittyvää riskiä voidaan hallita seuraamalla tilannetta ja lisäämällä hankintamaiden lukumäärää.

Kuluttajakäyttäytymisen muutos

Kuluttajakäyttäytymisessä voi tapahtua muutoksia tai ostovoima voi muuttua inflaation, energiahintojen tai korkojen nousun vuoksi.

Puuilo pyrkii vaikuttamaan kuluttajakäyttäytymiseen mainonnan keinoin, sekä ylläpitämään edullista hintamielikuvaa ja tekemällä harkittuja hinnoittelupäätöksiä.

Häiriöt toimitusketjuissa

Häiriöillä yhtiön tavarantoimittajien tai omien myymälöiden varastointi- ja logistiikkaketjussa sekä mahdollisilla logistiikka-alan lakoilla voi olla haitallinen vaikutus Puuilon liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja rahavirtoihin.

Puuilo hallitsee riskiä hajauttamalla toimitusketjua sekä pitämällä myymälöiden ja keskusvarastojen varastotasot riittävällä tasolla.

Kilpailijoiden toimet ja uusien kilpailijoiden tulo markkinoille

Suomen vähittäiskauppamarkkinat ovat kilpaillut, joten kilpailijoiden toimet ja uusien kilpailijoiden tulo markkinoille voivat vaikuttaa Puuilon asemaan.

Kilpailijoiden eri toimiin pystytään reagoimaan markkinoinnin, hinnoittelun ja valikoimanhallinnan avulla sekä myymäläverkoston nopean laajentamisen kautta. Lisäksi riskiä hallitaan seuraamalla kilpailijoita ja arvioimalla heidän toimenpiteitänsä aktiivisesti.

Tehoton varastonhallinta

Tehoton varaston hallinta voi aiheuttaa tappioita tai tulon menetyksiä. Mikäli Puuilo ei kykene hallitsemaan varastoaan kysynnän mukaan, saattavat ylisuuret varastotasot nostaa logistiikkakustannuksia. Sesonkituotteiden liian alhainen määrä puolestaan johtaisi liikevaihdon menetykseen ja negatiiviseen asiakaskokemukseen.

Puuilo hallitsee varastonhallintaan liittyvää riskiä aktiivisella tuotevalikoimapäivityksellä, varastonkierron seurannalla sekä varastojen keskittämisellä ja riittävän kapasiteetin varmistamisella etupainotteisesti.

Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus

Työntekijöiden rekrytoinnissa tai palveluksessa pitämisessä epäonnistuminen voi vaikuttaa haitallisesti Puuiloon.

Yhtiö hallitsee riskiä pyrkimällä parantamaan työnantajamielikuvaa, panostamalla esihenkilötyön laatuun, sitouttamis- ja kannustinohjelmilla sekä pitämällä henkilökunnan toimenkuvat mielekkäinä. Lisäksi rekrytoinnit tehdään huolellisesti ja niissä käytetään soveltuvuusarviointeja.

IT riskit

Henkilökunnan tietämättömyys tai osaamattomuus tietojen suojaamisessa ja käsittelyssä voi aiheuttaa tietojen joutumisen vääriin käsiin tai mahdollistaa ulkopuolisen tunkeutumisen tietojärjestelmiin.

Henkilökunnan tietämättömyyteen liittyvää riskiä hallitaan ohjeistamalla ja kouluttamalla henkilökuntaa säännöllisesti.

Yhtiön järjestelmiin voidaan tehdä tietomurto ja liikesalaisuuksia tai henkilötietoja varastetaan tai tietoja muutetaan oman edun tavoittelemiseksi tai yhtiön vahingoittamiseksi.

Tietoturvaan liittyviä riskejä voidaan hallinnoida tietoturvaan liittyvien käytäntöjen, dokumentaation ja ohjeistuksen kehittämisellä sekä tietoturvaa koskevalla vuosisuunnitelmalla. Lisäksi riskiä voidaan pienentää tunnistamalla haavoittuvuuksia ja rakentamalla rajapinnassa olevien komponenttien aktiivista valvontaa ja haavoittuvuuksien seurantaa.

Häiriöillä yhtiön IT-järjestelmissä, mukaan lukien terroristisessa tarkoituksessa tehtävä kansainvälisten tietoliikenneyhteyksien katkaiseminen, voi olla merkittävä vaikutus yhtiön liiketoimintaan. Häiriöt voivat vaikuttaa tavaravirtojen, tilausten, asiakasdatan, varastojen, jakelun ja tuotetäydennysten hallintaan sekä liiketoimintatietojen, sisäpiiri-informaation ja henkilöstöön liittyvien tietojen hallintaan. Lisäksi ne voivat vaikuttaa muiden johtamiseen liittyvien ja taloudellisten tietojen tehokkaaseen hallintaan.

Mahdollisten IT-häiriöiden vaikutusta on pyritty rajaamaan kuvaamalla kriittisten häiriöiden hallintaprosessi. Lisäksi yhtiöllä on IT-palveluiden jatkuvuussuunnitelma sekä toimintakriittisten palveluiden toipumissuunnitelmat. Nämä suunnitelmat on dokumentoitu yhdessä toimittajien kanssa.

Globaali pandemia

Maailmanlaajuisilla epidemioilla kuten koronaviruspandemialla voi olla merkittävä haitallinen vaikutus Puuilon liiketoimintaan muun muassa toimitusketjujen häiriöiden kautta ja sekä liittyen asiakkaiden rajoituksiin asioida yhtiön liikkeissä. Matkailurajoitukset voivat myös nostaa kysyntää Puuilon myymälöissä ja Puuilon valikoimalle.

Puuilo hallitsee pandemiaan liittyvää riskiä laajalla myymäläverkostolla, joka suojaa yhtiötä tilanteissa, joissa sulkemisrajoituksia ei kohdisteta koko maahan. Myymäläverkoston kasvattaminen tukee tätä entisestään. Lisäksi pandemiaan liittyvää riskiä hallitaan kehittämällä verkkokaupan ja sen toimitusmuotoja, laajentamalla toimitusketjun kumppaniverkostoa sekä lisäämällä hankintamaiden lukumäärää.

Epäonnistumiset uusien kauppapaikkojen löytämisessä tai myymälöiden avaamisessa

Puuilon periaatteena on toimia vuokratiloissa myymälätilojen omistamisen sijasta. Puuilo voi kohdata haasteita uusien ja uudelleensijoitettujen myymälöiden avaamisessa ja uusien vuokratilojen löytämisessä.

Puuilo vastaa näihin riskeihin arvioimalla kauppapaikkojen potentiaalia tarkasti sekä kartoittamalla aktiivisesti uusia kauppapaikkoja.

Puuilo-brändiin ja markkinointiin liittyvät riskit

Puuilon kyky houkutella asiakkaita riippuu merkittävältä osin sen brändin vahvuudesta, eikä Puuilo välttämättä pysty ylläpitämään tai parantamaan brändinsä mainetta. Puuilon mainonta- ja markkinointiohjelmat eivät välttämättä tuota riittävää tunnettuutta asiakkaiden keskuudessa ja kasvata asiakasmääriä. Media-inflaatio ja muut muutokset markkinoinnin toimitusketjussa sekä kustannusten nousu saattavat vaikeuttaa markkinointia ja vaikuttaa sen tehokkuuteen.

Puuilo-brändin mainetta voidaan ylläpitää ja parantaa tekemällä kuluttaja- ja asiakastutkimuksia, testaamalla konsepteja kontrolliryhmissä, kehittämällä asiakaskokemusta sekä mittaamalla mainontaa. Lisäksi brändiä voidaan vahvistaa yhä vaikuttavammalla markkinoinnilla, sekä kehittämällä markkinoinnin keinovalikoimaa.

Valuuttariskit

Valuuttakurssien muutoksilla voi olla olennainen vaikutus Puuilon liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja rahavirtoihin.

Puuilo hallitsee valuuttariskejä seuraamalla valuuttakurssikehitystä ja arvioimalla valuuttakurssisuojauksen tarpeellisuutta säännöllisesti.

Korkoriskit

Puuilon rahoituslaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia, mikä altistaa yhtiön korkotason vaihteluille.

Puuilo hallitsee riskiä korkotason aktiivisella seurannalla. Tarvittaessa korkoriskiä vastaan voidaan tehdä suojauksia tai lyhentää lainapääomaa.

Puuilon riskienhallinnan yleisiä periaatteita on kuvattu myös yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/hallinnointi/riskienhallinta-ja-sisainen-valvonta.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen järjestäytymiskokous

Puuilo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.5.2022 Helsingissä. COVID-19-pandemian ja fyysisen yhtiökokouksen järjestämiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi yhtiökokouksessa noudatettiin poikkeuksellisia kokousmenettelyjä väliaikaista poikkeamista osakeyhtiölaista koskevan lain nojalla, eivätkä osakkeenomistajat tai heidän asiamiehensä voineet saapua kokouspaikalle. Osakkeenomistajilla ja heidän asiamiehillään oli kuitenkin mahdollisuus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää osakkeenomistajan oikeuksia äänestämällä ennakkoon sekä tekemällä vastaehdotuksia ja esittämällä kysymyksiä ennakkoon. Kokouksessa oli edustettuna 116 osakkeenomistajaa, jotka edustivat yhteensä 57 358 913 osaketta ja ääntä.

Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.2.2021 – 31.1.2022, myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille sekä hyväksyi kaikki hallituksen yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset. Yhtiökokous hyväksyi myös sille esitetyn yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan.

Osinko

Yhtiökokous päätti, että 31.1.2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkoa yhteensä 0,30 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 24.5.2022 oli merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Ensimmäisen osinkoerän maksupäivä oli 31.5.2022. Osingon toinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajalle, joka osingon toisen erän täsmäytyspäivänä 20.10.2022 oli merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Toisen osinkoerän maksupäivä oli 27.10.2022.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen tarvittaessa päättämään osingon toiselle erälle uuden osingonmaksun täsmäytyspäivän ja maksupäivän, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säännökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.

Hallituksen kokoonpano

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallituksen jäseniksi valittiin nykyisistä jäsenistä Timo Mänty, Tomas Franzén, Rasmus Molander, Mammu Kaario ja Markku Tuomaala sekä uutena jäsenenä Bent Holm seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Yhtiökokous valitsi uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi Timo Männyn.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 60 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille 30 000 euroa kullekin. Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa ja muille tarkastusvaliokunnan jäsenille 2 500 euroa.

Tilintarkastaja

Yhtiön tilintarkastajaksi tilikaudelle 1.2.2022 – 31.1.2023 valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi syyskuuhun 2022 asti KHT Enel Sintonen. Sintosen siirryttyä pois PricewaterhouseCoopers Oy:n palveluksesta, päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut KHT Mikko Nieminen.

Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 8 477 695 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta kuitenkin siten, että yhtiön hallussa kulloinkin olevien osakkeiden määrä ei ylitä 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan hankkia vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuhun markkinaehtoiseen hintaan. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen liittyvistä seikoista. Omien osakkeiden hankinnassa voidaan käyttää muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta). Valtuutus kumoaa 1.6.2021 annetun valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti, kuitenkin enintään 31.7.2023 saakka.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien uusien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 8 477 695 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus päättää muista osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus kumoaa 1.6.2021 annetun valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti, kuitenkin enintään 31.7.2023 saakka.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan perustaminen

Yhtiökokous päätti perustaa osakkeenomistajien nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista sekä hallituksen valiokuntien jäsenten palkitsemista koskevat ehdotukset seuraaville varsinaisille yhtiökokouksille sekä tarvittaessa ylimääräisille yhtiökokouksille. Yhtiökokous myös hyväksyi osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaan osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämistä edustajista. Nimitystoimikuntaan kuuluu lisäksi asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen puheenjohtaja ei osallistu nimitystoimikunnan päätöksentekoon.

Osakkeenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on vuosittain niillä kolmella osakkeenomistajilla, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin varsinaista yhtiökokousta edeltävän kalenterivuoden lokakuun 1. arkipäivänä. Nimeämisoikeus määräytyy Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän osakasluettelon mukaisesti. Mikäli osakkeenomistaja esittää viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän vuoden syyskuun viimeisenä arkipäivänä yhtiön hallituksen puheenjohtajalle asiaa koskevan kirjallisen pyynnön, osakkeenomistajan omistusosuuteen lasketaan myös sellainen osakkeenomistajaan rinnastettavan henkilön omistusosuus, joka on otettava huomioon arvopaperimarkkinalain mukaista liputusvelvollisuutta arvioitaessa.

Hallituksen puheenjohtaja pyytää edellä määräytyvän nimeämisoikeuden mukaisesti kolmea suurinta osakkeenomistajaa kutakin nimeämään yhden jäsenen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan. Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, oikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle omistajalle, jolla muutoin ei olisi nimeämisoikeutta.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta perustetaan toimimaan toistaiseksi, kunnes yhtiökokous toisin päättää. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenten toimikausi päättyy vuosittain uuden nimitystoimikunnan tultua nimetyksi. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet eivät saa palkkiota nimitystoimikunnan jäsenyydestä. Jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Tarvittaessa osakkeenomistajien nimitystoimikunta voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita yhtiön hyväksymien kustannusten mukaisesti.

Yhtiökokouksen puheenjohtajana toimi asianajaja Antti Ihamuotila.

Yhtiökokouspöytäkirja on saatavilla Puuilon sijoittajasivuilla osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/hallinnointi/yhtiokokous.

Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset

Yhtiön tarkastusvaliokunnan kokoonpanoon ei tehdä muutoksia. Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat: Mammu Kaario (puheenjohtaja), Rasmus Molander ja Markku Tuomaala.

Voitonjakoehdotus

Puuilo Oyj:n hallitus ehdottaa 16.5.2023 pidettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.2.2022- 31.1.2023 vahvistetun taseen perusteella osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,34 euroa osaketta kohden. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa osingon jakamista kahdessa erässä.

Osingon ensimmäinen erä, 0,17 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 23.5.2023 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon ensimmäisen erän maksupäiväksi 30.5.2023.

Osingon toinen erä 0,17 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä 19.10.2023 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän maksupäiväksi 26.10.2023. Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 29.3.2023 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 84 461 953 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 28 717 064,02 euroa.

Puuilo Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 102 738 190,57 euroa, josta tilikauden voitto on 41 297 199,63 euroa. Ehdotettu osinko vastaa noin 82 % Puuilo-konsernin tilikauden tuloksesta.

Varsinainen yhtiökokous

Puuilon varsinainen yhtiökokous pidetään 16.5.2023.

Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat

Liputusilmoitus

Puuilo vastaanotti 15.2.2023 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 6 ja 7 pykälän mukaisen liputusilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Adelis Holding I AB:n välillinen omistus Puuilon osakkeista alitti 20 % liputusrajan ja oli sen jälkeen 18,66 % prosenttia.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että jäseniksi valitaan uudelleen hallituksen nykyiset jäsenet Bent Holm, Mammu Kaario, Rasmus Molander ja Markku Tuomaala. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uusina jäseninä Lasse Aho ja Tuomas Piirtola. Nykyiset hallituksen jäsenet Tomas Franzén ja Timo Mänty ovat ilmoittaneet, etteivät ole enää käytettävissä hallituksen jäseniksi. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Lasse Aho.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot vastaavat hallituksen nykyisiä palkkioita.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Puuilon liiketoimintamalli

Puuilo toimii Suomen halpakauppamarkkinalla, joka on osa Suomen vähittäiskaupan kokonaismarkkinaa. Halpakauppamarkkinan trendejä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ovat muun muassa ihmisten hintatietoisuuden lisääntyminen.

Puuilo on noussut yhdeksi Suomen halpakauppamarkkinan johtavista toimijoista menestyvän myymäläkonseptin ansiosta. Liikevaihdolla mitattuna Puuilo on yksi Suomen suurimmista käyttötavaroihin keskittyvistä myymäläketjuista.

Puuilon päätuoteryhmät ovat: rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja sähkötarvikkeet, eläinruoka ja tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara, puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut.

Vastuullisuuden periaatteet ja olennaiset näkökohdat

Puuilo on sitoutunut kehittämään yhteiskuntavastuuta koskevia toimintaohjeitaan ja käytäntöjään. Toiminnan harjoittaminen kestävästi ja vastuullisesti on olennainen osa Puuilon toimintaa, tekemisen kokonaislaatua ja arvopohjaa. Yhtiö tunnistaa yritysvastuun teemaksi, jonka edistäminen läpi koko toimintaketjun on velvollisuus mutta myös luo arvoa koko liiketoiminnalle. Tämä edellyttää tarkkoja ja tavoitteellisia toimenpiteitä yhtiön kaikilla tasoilla.

Tilikaudella 2021 Puuilo alkoi luoda rakenteita entistä systemaattisemmalle vastuullisuustyölle tavoitteineen ja mittareineen. Tätä varten laadimme tärkeimpien sidosryhmiemme edustajien kanssa olennaisuusanalyysin, jonka pohjalta loimme tavoitteet vastuullisuustyöllemme. Tilikaudella 2022 olemme päivittäneet vastuullisuusteemojemme painotukset ja jatkaneet vastuullisuustyötämme kohti tavoitteiden saavuttamista. Vastuullisuustyön kannalta merkittävimmiksi sidosryhmiksi on tunnistettu asiakkaat, henkilöstö, omistajat, viranomaiset, rahoittajat ja media. Toimilla pyritään palvelemaan sidosryhmiä mahdollisimman laadukkaasti, vastuullisuusnäkökohdat huomioiden. Olennaiset vastuullisuusteemat on jaoteltu kolmeen painopistealueeseen, jotka ovat vastuullinen kauppias, hyvä työpaikka ja kestävämpi kuluttaminen. Vastuullinen kauppias kattaa puuilolaisten oman tekemisen lisäksi toimitusketjun toiminnan. Hyvä työpaikka tarkoittaa osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä sekä työpaikkaa, jossa työntekijät viihtyvät ja johon he voivat sitoutua. Kestävämpi kuluttaminen tarkoittaa konkreettisia säästö- ja tehostamistoimia ympäristöä ajatellen.

Vastuullisuuden organisointi

Puuilossa johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuullisuustyöstä. Vastuullisuuden kokonaisuudesta sekä talous-, ympäristö- ja yhteiskuntavastuusta vastaa toimitusjohtaja, toimitusketjusta (tuotevastuu ja logistiikka) ostojohtaja ja sosiaalisesta vastuusta työntekijöiden osalta henkilöstöjohtaja. Johtoryhmä pitää vuosikellon mukaisen säännöllisesti vastuullisuuskatsauksen, jossa tarkistetaan suunnitelmien ja toimenpiteiden eteneminen sekä olennaisuusanalyysin ajantasaisuus.

Keskeiset sitoumukset ja politiikat

Puuilo edellyttää toimittajiensa ja yhteistyökumppaneidensa sitoutuvan edistämään vastuullisuutta. Puuilo on sitoutunut Amfori BSCI:n eettisiin toimintaperiaatteisiin ja siten noudattaa YK Global Compact -yritysvastuualoitteen periaatteita sekä OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita. Lakien ja säädösten noudattamisen lisäksi Puuilo edellyttää toimittajiltaan ja kumppaneiltaan samaa tai vastaavaa lähestymistapaa ja kannustaa heitä proaktiiviseen vastuullisen tuotannon ja valikoiman kehittämiseen. Puuilolla on käytössä myös Hankinnan eettinen ohjeistus (Supplier Code of Conduct), joka sisällytetään osaksi yhteistyösopimuksia. Ohjeistus sisältää hankinnan perusperiaatteet ja odotukset toimittajille.

Sosiaaliset vaikutukset ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Puuilon vastuullisuustyötä pohjustavat yritystoiminnan kansalliset ja kansainväliset lait ja säädökset sekä työnantajavelvoitteet ja sitoumukset. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan näitä, mutta pyrkii samalla kasvattamaan vapaaehtoisten sitoumusten ja vastuullisuustoimien määrää ja kehittämään toimitusketjujen vastuullisuuden varmentamista. Yhtiö kiinnittää erityistä huomiota tavarantoimittajien valintaan ja konkreettisena toimenpiteenä on liittynyt Amfori Business Social Compliance Initiative (BSCI) -aloitteeseen. Aloitteen tavoite on edistää sosiaalista vastuuta kansainvälisessä toimitusketjussa. BSCI:n järjestelmä perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten ILO:n, YK:n ja OECD:n ihmisoikeusperiaatteisiin. BSCI vaikuttaa moniulotteisesti vastuullisten työolojen kehittämiseen

toimitusketjuissa tarjoamalla tietoa, koulutusta, vaikuttamistyötä ja suorittamalla auditointeja. Tilikauden 2022 aikana BSCI:n tai vastaavan sitoumuksen omaavien ulkomaisten toimittajien osuus toimitusketjussamme on ollut noin 44 %. Näiltä toimittajilta tehtyjen hankintojen osuus Puuilon ulkomaisista ostoista oli noin 70 %. Puuilon tavoitteena on, että tilikauden 2025 loppuun mennessä 80 % omien tuotemerkkien toimitusketjujen tavarantoimittajista on BSCI-auditoituja.

Lisäksi Puuilolla on käytössä Hankinnan eettinen ohjeistus (Supplier Code of Conduct), joka sisällytetään osaksi yhteistyösopimuksia. Yhtiö jatkaa eettisen ohjeistuksen liittämistä osaksi sopimuksia sitä mukaa kun sopimuksia uusitaan ja se liitetään osaksi kaikkia uusia sopimuksia. Tilikauden 2022 lopussa sitoumuksen piirissä oli 82 % niistä Puuilon aktiivisista suomalaisista toimittajista, joiden vuosiostot ylittävät 100 tuhatta euroa. Näiden toimittajien osuus vastasi noin 70 % kotimaan tavarahankinnoista. Puuilon tavoitteena on, että sitoumus on osa sopimusta tilikauden 2025 loppuun mennessä 80 prosentissa sopimuksista. Hankinnan eettisen ohjeistuksen sisältävä sopimusmalli on laadittu myös ulkomaisille toimittajille.

Henkilöstö ja työturvallisuus

Puuilon henkilöstömäärä kasvaa jatkuvasti ketjun laajenemisen myötä ja tilikaudella 2022 yhtiö avasi kolme uutta myymälää. Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli tilikauden 2022 päättyessä 693 (663). Puuilo tukee koko henkilöstöään oppimisessa ja urakehityksessä, tarjoaa turvalliset työolosuhteet ja oikeudenmukaiset työehdot sekä kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. Yhtiö panostaa työsuhteiden pysyvyyteen. Lähes 80 % työsuhteistamme on vakituisia ja kokoaikaisia tavoitteenamme on pitää sama taso myös jatkossa. Puuilo tekee järjestelmällisesti työtä henkilöstön hyvinvoinnin eteen ja mittaa tuloksia vuosittaisella henkilöstötyytyväisyyskyselyllä. Puuilo maksaa kaikille vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa, työntekijöillä on täysi järjestäytymisvapaus, ja kaikille henkilöstöryhmille on valittu heitä edustavat luottamushenkilöt.

Työntekijöille tarjotaan sairaanhoitotasoinen työterveyshuolto. Työterveyshuollon kanssa käytetään toimivaa yhteistyömallia, jossa yhteisillä tavoitteilla ja niiden toteutumisen seurannalla pyritään ennalta ehkäisemään riskejä.

Kaikki Puuilon työntekijät suorittavat vuosittain työturvallisuuskoulutuksen ja se on myös osa uusien työntekijöiden perehdytystä. Puuilo seuraa tiiviisti työturvallisuuden toteutumista työsuojelutoimikunnassa, joka edistää turvallisuusasioita aktiivisesti arjessa esihenkilöiden tukena. Mittaamme järjestelmällisesti tapaturmataajuutta. Henkilöstö tekee sisäisen ilmoitusjärjestelmän kautta ilmoitukset vaaratilanteista ja läheltä piti -tilanteista, jotka esihenkilö käsittelee. Työsuojelutoimikunta seuraa ilmoitusten määriä ja toimenpiteitä. Järjestelmästä on nähtävissä myös muun muassa vaarojen ja riskien kartoitukset sekä työsuojelun toimintaohjelma.

Puuilon työtä raamittaa on tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja henkilöstön kehittämissuunnitelma. Yhtiön tavoitteena on olla menestyvä yritys, jonka kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua ja kehittyä työssään. Puuilo haluaa olla työyhteisö, jossa työntekijät kohtelevat toisiaan tasavertaisesti ja tasapuolisesti. Yhtiöllä on toimintamallit kiusaamiseen, häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseen. Ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Ympäristönäkökulmat

Puuilo tahtoo toimia resurssiviisaasti ja varmistaa puhtaan ja elinkelpoisen ympäristön myös tulevaisuudessa. Yhtiö kiinnittää erityistä huomiota jätetuoton kierrätysasteen sekä sen hiilijalanjäljen seurantaan ja hallintaan. Sekajätteen määrää pystyttiin pienentämään lisäämällä muovin ja energiajakeen lajittelua. Jätetuottoa mitataan siten, että myymäläpäälliköt voivat seurata sekä myymäläkohtaisia että koko ketjun jätetuottoa. Henkilökuntaa koulutetaan entistä laadukkaampaan lajitteluun, ja jätehuollon välineistöä uusittiin ja lisättiin.

Puuilon jätehuolto on hiilineutraali. Aiheutettuja hiilidioksidipäästöjä kompensoitiin metsittämällä pysyviä hiilinieluja. Puuilo pyrki myös parantamaan sen tuottamien jätejakeiden uudelleenkäyttöä. Tilikaudella 2022 jätetuotto oli 1 156 tonnia (1 213 tonnia) ja kierrätysaste 69 % (68 %). Tavoitteena on tilikauden 2025 loppuun mennessä nostaa kierrätysaste vähintään 73 prosenttiin sekä hidastaa jätteiden kokonaismäärän ja hiilijalanjäljen kasvua vuosittain.

Puuilon itse hankkima sähköstä 100 % on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Sähkönhankintaa keskitetään Puuilon omaan hankintaan, jotta kulutuksen mitattavuutta sekä hankinnan ja käytön vastuullisuutta voidaan parantaa. Tilikaudella 2022 vertailtavissa oleva sähkönkulutus laski 81 653 kWh (64 385 kWh) eli noin 2 % suhteessa edelliseen vuoteen (-2 % tilikaudella ). Sähkönkulutusta on pystytty vähentämään vanhojen myymälöiden valaistussaneerauksin ja optimoimalla energiankulutusta. Yli puolet Puuilon myymälöistä on korkeintaan viisi vuotta vanhoja, jolloin niiden kiinteistötekniikka on jo lähtökohtaisesti ajan tasalla ja energiatehokasta.

Puuilon tavoitteena on vertailukelpoisesti pienentää sen hallinnassa olevien kuljetusten kasvihuonekaasupäästöjä tekemällä tiivistä yhteistyötä päälogistiikkakumppanien kanssa. Seuraamme kuljetusten päästöjä ja tilikaudella 2022 Puuilon kuljetussopimuksilla tehtyjen kuljetusten kasvihuonekaasupäästöt olivat 1 639 tonnia (3 217 tonnia). Teemme yhteistyötä kuljetuksissa tunnetun kansainvälisen toimijan kanssa. Tilikauden 2023 aikana jatkamme logistiikkakumppanimme kanssa kuljetusten ilmastovaikutusten arviointia ja mitattavuuden kehittämistä.

Korruption ja lahjonnan torjuminen

Puuilo ei hyväksy minkäänlaista korruptiota ja lahjontaa. Puuilo on sitoutunut korruption vastaiseen ja eettiseen toimintaan ja edellyttää samaa kumppaneiltaan. Korruption vastainen toiminta on sisällytetty myös Hankinnan eettiseen ohjeistukseen. Puuilo kantaa vastuunsa tutkimalla tilanteet ja tekemällä korjaavia toimenpiteitä yhteistyössä muiden ketjun jäsenten kanssa. Sisäinen eettinen ohjeistus laadittiin tilikauden 2022 aikana.

Puuilon verkkosivuilla on kaikille avoin Whistleblowing-ilmoituskanava. Kanavan kautta voi nimettömänä ilmoittaa Puuilo johdolle hankinnan eettisten ohjeiden rikkomisesta, esimerkiksi korruptiosta tai muusta epäeettisestä käytöksestä tai tällaisesta epäilystä. Tilikaudella 2022 ei ilmennyt raportoituja syrjimistapauksia tai epäilyjä väärinkäytöksistä.

EU-taksonomia

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian tarkoitus on auttaa yrityksiä ja sijoittajia arvioimaan, ovatko taloudelliset toimet kestäviä ympäristön kannalta. Taksonomia määrittelee liiketoiminnalle kriteeristön, jonka perusteella voidaan arvioida, missä määrin yrityksen toiminta tukee ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Puuilon liiketoiminta on vähittäiskauppa yksityisille kuluttajille ja yritysasiakkaille. Tavaroiden myynti ei kuulu taksonomian piiriin, eikä siitä muodostu taksonomian mukaista liikevaihtoa.

Oheisessa taulukossa on kerrottu luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta tilikaudelta 2022.

					Merkittävän edistämisen kriteerit				Ei merkittävää haittaa - kriteerit						Taksonomian mukainen osuus liike vaihdosta
Taloudelliset toiminnot	Ko od i(t)	Lii kev aih to	Os uu s l iike va ihd os ta	Ilm as ton mu uto kse n h illin tä	Ilm as ton mu uto kse en so pe utu mi ne n	Ve siv ara t ja m ert en lu on no nv ara t	Kie rto tal ou s	Bio div ers ite ett i ja ek os ys tee mi t	Ilm as ton mu uto kse n h illin tä	Ilm as ton mu uto kse en so pe utu mi ne n	Ve siv ara t ja m ert en lu on no nv ara t	Kie rto tal ou s	Bio div ers ite ett i ja ek os ys tee mi t	Vä him mä ista so n s uo jat oim et	20 22	20 21	Lu ok ka (m ah do llis tav a / si irty mä toi mi nta )
		milj. euroa	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	E/T
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Ympäristötavoitteita merkittävästi edistävät (taksonomian mukaiset) toiminnot
Liikevaihto ympäristötavoitteita merkittävästi edistävistä (taksonomian mukaisista) toiminnoista
Taksonomiakelpoiset, mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävät (ei-taksonomian mukaiset) toiminnot
Liikevaihto taksonomiakelpoisista mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävistä (taksonomian mukaisista) toiminnoista
Yhteensä taksonomiakelpoinen liikevaihto
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Liikevaihto ei-taksonomiakelpoisista toiminnasta		296,4	100 %
Yhteensä taksonomiakelpoinen ja ei taksonomiakelpoinen liikevaihto		296,4	100 %

Oheisessa taulukossa on kerrottu luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista tilikaudella 2022.

					Merkittävän edistämisen kriteerit				Ei merkittävää haittaa - kriteerit						Taksonomian mukainen osuus investoinneista
Taloudelliset toiminnot	Ko od i(t)	Inv es toi nn it	Os uu s i nv es toi nn eis ta	Ilm as ton mu uto kse n h illin tä	Ilm as ton mu uto kse en so pe utu mi ne n	Ve siv ara t ja m ert en lu on no nv ara t	Kie rto tal ou s	Bio div ers ite ett i ja ek os ys tee mi t	Ilm as ton mu uto kse n h illin tä	Ilm as ton mu uto kse en so pe utu mi ne n	Ve siv ara t ja m ert en lu on no nv ara t	Kie rto tal ou s	Bio div ers ite ett i ja ek os ys tee mi t	Vä him mä ista so n s uo jat oim et	20 22	20 21	Lu ok ka (m ah do llis tav a / si irty mä toi mi nta )
		milj. euroa	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	E/T
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Ympäristötavoitteita merkittävästi edistävät (taksonomian mukaiset) toiminnot
Investoinnit ympäristötavoitteita merkittävästi edistäviin (taksonomian mukaisista) toimintoihin
Taksonomiakelpoiset, mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävät (ei-taksonomian mukaiset) toiminnot
Taksonomiakelpoisista mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävät (taksonomian mukaisista) investoinnit
Yhteensä taksonomiakelpoiset investoinnit
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Investoinnit ei-taksonomiakelpoisiin toimintoihin		12,2	100 %
Yhteensä taksonomiakelpoiset ja ei taksonomiakelpoiset investoinnit*		12,2	100 %

Investoinnit sisältävät lisäykset aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin sekä käyttöoikeusomaisuuseriin (vuokrasopimukset).

Oheisessa taulukossa on kerrottu luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista tilikaudella 2022.

				Merkittävän edistämisen kriteerit					Ei merkittävää haittaa - kriteerit						Taksonomian mukainen osuus toiminta kuluista
Taloudelliset toiminnot	Ko od i(t)	Lii ke toi mi nta ku lut	Os uu s l iike toi mi nta ku luis ta	Ilm as ton mu uto kse n h illin tä	Ilm as ton mu uto kse en so pe utu mi ne n	Ve siv ara t ja m ert en lu on no nv ara t	Kie rto tal ou s	Bio div ers ite ett i ja ek os ys tee mi t	Ilm as ton mu uto kse n h illin tä	Ilm as ton mu uto kse en so pe utu mi ne n	Ve siv ara t ja m ert en lu on no nv ara t	Kie rto tal ou s	Bio div ers ite ett i ja ek os ys tee mi t	Vä him mä ista so n s uo jat oim et	20 22	20 21	Lu ok ka (m ah do llis tav a / si irty mä toi mi nta )
		milj. euroa	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	E/T
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Ympäristötavoitteita merkittävästi edistävät (taksonomian mukaiset) toiminnot
Liiketoimintakulut ympäristötavoitteita merkittävästi edistävistä (taksonomian mukaisista) toiminnoista
Taksonomiakelpoiset, mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävät (ei-taksonomian mukaiset) toiminnot
Liiketoimintakulut taksonomiakelpoisista, mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävistä (taksonomian mukaisista) toiminnoista
Yhteensä taksonomiakelpoiset
liiketoimintakulut
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT Liiketoimintakulut ei-taksonomiakelpoisista			100
toiminnasta		3,4	%
Yhteensä taksonomiakelpoiset ja ei taksonomiakelpoiset liiketoimintakulut		3,4	100 %

Konsernin keskeiset tunnusluvut

	1.2.2022-	1.2.2021-	1.2.2020-
milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022	31.1.2021
Liikevaihto	296,4	270,1	238,7
Liikevaihdon kehitys (%)	9,7 %	13,2 %	40,0 %
Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kehitys (%)	5,5 %	2,6 %	24,4%
Verkkokaupan liikevaihdon kehitys (%)	3,9 %	20,8 %	127,5 %
Myyntikate	107,2	99,6	87,1
Myyntikate-%	36,2 %	36,9 %	36,5 %
Oikaistu EBITA*	48,8	48,4	43,2
Oikaistu EBITA-%*	16,5 %	17,9 %	18,1 %
EBITA*	48,2	45,6	42,6
EBITA-%*	16,2 %	16,9 %	17,9 %
Liikevoitto	47,0	44,5	41,5
Liikevoitto (%)	15,9 %	16,5 %	17,4 %
Tilikauden tulos	35,1	31,9	28,8
Osakekohtainen tulos (euroa)	0,41	0,38	0,36
Osakekohtainen tulos ilman listautumiskuluja (euroa)	0,42	0,42	0,36
Operatiivinen vapaa kassavirta	52,7	10,8	38,8
Nettovelka / oikaistu käyttökate	1,5	1,7	2,4
Myymälöiden lukumäärä tilikauden päättyessä	37	34	30
Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna	693	663	595

* liikevoitto ennen Puuilo-tavaramerkin poistoa

Osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetyt osakemäärät on kaikkien esitettävien kausien osalta oikaistu tilikaudella 2021 tehdyn maksuttoman osakeannin (split) mukaisesti.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Puuilo käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja kannattavuuden kehitystä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS:n mukaisten tunnuslukujen kanssa.

Vertailukelpoisen liikevaihdon kehitystä käytetään kuvaamaan Puuilon liiketoiminnan kehittymistä eri kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman uusia myymälöitä. Vertailukelpoisiksi myymälöiksi sisällytetään ne myymälät, jotka ovat olleet olemassa sekä raportointikaudella että vertailukaudella.

Oikaistua tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja käytetään parantamaan kausien välistä vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi luokitellaan olennaiset, tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat erät, jotka liittyvät listautumiskuluihin, strategisiin kehitysprojekteihin tai hallintoon.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joista on oikaistu IFRS 16 -standardin vaikutus, käytetään taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta vastaa ennen IFRS 16 standardin käyttöönoton mukaista käyttökatetta.

Lisäksi vaihtoehtoisina tunnuslukuina on esitetty konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Johto käyttää näitä tunnuslukuja liiketoiminnan kehityksen, kannattavuuden sekä taloudellisen aseman seurantaan ja analysointiin.

Tunnusluku	Määritelmä
Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kehitys (%)	Liikevaihdon kehitys vertailukelpoisissa myymälöissä lasketaan ottamalla huomioon niiden myymälöiden liikevaihdon kehitys, joita ei katsota uusiksi tai lopetetuiksi myymälöiksi. Myymälää pidetään uutena avaamisvuotenaan ja sitä seuraavana tilikautena. Uudelleensijoitetut myymälät katsotaan vertailukelpoisiksi myymälöiksi.
Verkkokaupan liikevaihdon kehitys (%)	Verkkokaupan liikevaihdon kauden muutos jaettuna edeltävän kauden verkkokaupan liikevaihdolla
Myyntikate	Liikevaihto - materiaalit ja palvelut
Myyntikate-%	Myyntikate prosentteina liikevaihdosta
EBITA	Liikevoitto ennen Puuilo-tavaramerkistä tehtyä poistoa
EBITA-%	EBITA prosentteina liikevaihdosta
Oikaistu EBITA	EBITA oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä
Oikaistu EBITA-%	Oikaistu EBITA prosentteina liikevaihdosta
Liikevoitto	Voitto ennen tuloveroja sekä rahoitustuottoja ja -kuluja

Liikevoitto-%	Liikevoitto prosentteina liikevaihdosta
Osakekohtainen tulos (laimennettu ja laimentamaton) (euroa)	Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen kauden tulos liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla. Osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetyt osakemäärät on kaikkien esitettävien kausien osalta oikaistu raportointikaudella tehdyn maksuttoman osakeannin mukaisesti.
Osakekohtainen tulos ilman listautumiskuluja (euroa)	Osakekohtainen tulos ilman listautumiskuluja on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen kauden tulos vähennettynä tulosvaikutteisilla listautumiskuluilla liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla. Osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetyt osakemäärät on kaikkien esitettävien kausien osalta oikaistu raportointikaudella tehdyn maksuttoman osakeannin mukaisesti.
Operatiivinen vapaa kassavirta	Oikaistu käyttökate – poistot käyttöoikeusomaisuuseristä – rahavirtalaskelman nettokäyttöpääoman muutos - investoinnit
Nettovelka / oikaistu käyttökate	Korolliset velat (rahoituslaitoslainat + vuokrasopimusvelat) - rahavarat / oikaistu käyttökate
Käyttökate	Liikevoitto ilman poistoja ja arvonalentumisia
Oikaistu käyttökate	Käyttökate ennen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin

milj. euroa	1.2.2022- 31.1.2023	1.2.2021- 31.1.2022	1.2.2020- 31.1.2021
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Strategiset hankkeet	0,1	-	0,5
Hallinnointipalkkiot	-	0,0	0,1
Listautumiskulut	0,5	2,8	-
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	0,6	2,9	0,6
Myyntikate
Liikevaihto	296,4	270,1	238,7
Materiaalit ja palvelut	189,3	170,6	151,6
Myyntikate	107,2	99,6	87,1
Liikevoitto ennen tavaramerkin poistoja (EBITA) ja oikaistu EBITA
Liikevoitto	47,0	44,5	41,5
Tavaramerkin poistot	1,1	1,1	1,1
Liikevoitto ennen tavaramerkin poistoja (EBITA)	48,2	45,6	42,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	0,6	2,9	0,6
Oikaistu EBITA	48,8	48,4	43,2
Käyttökate ja oikaistu käyttökate
Liikevoitto	47,0	44,5	41,5
Poistot ja arvonalentumiset	13,5	11,5	9,7
Käyttökate	60,6	55,9	51,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	0,6	2,9	0,6
Oikaistu käyttökate	61,2	58,8	51,8
Operatiivinen vapaa kassavirta
Oikaistu käyttökate	61,2	58,8	51,8
Nettoinvestoinnit	-2,6	-4,4	-2,6
Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä	-9,8	-8,7	-7,4
Käyttöpääoman muutos	3,9	-34,9	-3,0
Operatiivinen vapaa kassavirta	52,7	10,8	38,8
Nettovelka / oikaistu käyttökate
Nettovelka	94,4	97,6	121,8
Oikaistu käyttökate	61,2	58,8	51,8
Nettovelka / oikaistu käyttökate	1,5	1,7	2,4

Tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma

		1.2.2022-	1.2.2021-
milj. euroa	Liite	31.1.2023	31.1.2022
Liikevaihto		296,4	270,1
Liiketoiminnan muut tuotot	2.1	0,4	0,4
Materiaalit ja palvelut	2.3	-189,3	-170,6
Henkilöstökulut	2.3	-29,0	-26,4
Liiketoiminnan muut kulut	2.3	-18,0	-17,6
Poistot ja arvonalentumiset	4.1-4.4	-13,5	-11,5
Liikevoitto		47,0	44,5
Rahoitustuotot	5.6	0,0	0,0
Rahoituskulut	5.6	-3,1	-4,5
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		-3,1	-4,5
Voitto ennen veroja		43,9	39,9
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	2.4	-9,2	-8,1
Laskennalliset verot	2.4	0,4	0,0
Tuloverot yhteensä		-8,8	-8,0
Tilikauden tulos		35,1	31,9
Tilikauden laaja tulos		35,1	31,9
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		35,1	31,9
Tilikauden tulos		35,1	31,9
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa)	5.3	0,41	0,38

Konsernitase

milj. euroa	Liite	31.1.2023	31.1.2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	4.1	33,5	33,5
Aineettomat hyödykkeet	4.2	17,4	19,4
Aineelliset hyödykkeet	4.3	2,6	2,3
Käyttöoikeusomaisuuserät	4.4	53,0	44,4
Laskennalliset verosaamiset	2.4	0,7	0,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä		107,2	100,2
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	3.1	89,9	92,2
Myyntisaamiset	3.2, 5.5	4,1	4,0
Muut saamiset	3.2	1,3	1,4
Rahavarat		28,8	16,5
Lyhytaikaiset varat yhteensä		124,1	114,1
Varat yhteensä		231,3	214,3
milj. euroa		31.1.2023	31.1.2022
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma	5.2	0,1	0,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	5.2	29,0	29,0
Kertyneet voittovarat		12,0	6,8
Tilikauden tulos		35,1	31,9
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
yhteensä		76,1	67,8
Oma pääoma yhteensä		76,1	67,8
Velat
Pitkäaikaiset velat
Rahoituslaitoslainat	5.4, 5.5	69,9	69,8
Vuokrasopimusvelat	4.4	43,5	36,3
Varaukset	4.5	0,8	0,7
Laskennalliset verovelat	2.4	3,0	3,2
Pitkäaikaiset velat yhteensä		117,1	110,0
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat	4.4	9,9	8,0
Ostovelat	3.3, 5.5	16,1	13,2
Saadut ennakot	2.1	0,3	0,3
Tuloverovelat		2,0	4,1
Muut lyhytaikaiset velat	3.3, 5.5	9,9	11,0
Lyhytaikaiset velat yhteensä		38,0	36,5
Velat yhteensä		155,1	146,5
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä		231,3	214,3

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
			Sijoitetun
			vapaan
			oman			Oma
			pääoman	Omat	Kertyneet	pääoma
milj. euroa	Liite	Osakepääoma	rahasto	osakkeet	voittovarat	yhteensä
Oma pääoma 1.2.2022		0,1	29,0	-	38,8	67,8
Tilikauden voitto					35,1	35,1
Tilikauden laaja tulos					35,1	35,1
Osingonjako	5.2				-25,4	-25,4
Omien osakkeiden hankinta	5.2			-1,5		-1,5
Osakeperusteinen palkitseminen	5.2				0,2	0,2
Liiketoimet omistajien kanssa				-1,5	-25,2	-26,8
Oma pääoma 31.1.2023		0,1	29,0	-1,5	48,6	76,1

		Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
milj. euroa	Liite	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.2.2021		0,0	-	-	6,9	6,9
Tilikauden voitto					31,9	31,9
Tilikauden laaja tulos					31,9	31,9
Osakepääoman korotus	5.2	0,1			-0,1	0,0
Osakeanti	5.2		29,0			29,0
Liiketoimet omistajien
kanssa		0,1	29,0	-	-0,1	29,0
Oma pääoma 31.1.2022		0,1	29,0	-	38,8	67,8

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa	Liite	1.2.2022- 31.1.2023	1.2.2021- 31.1.2022
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		35,1	31,9
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	4.1-4.4	13,5	11,5
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot/-tappiot		0,0	0,0
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa		0,2	0,1
Rahoitustuotot ja -kulut	5.6	3,1	4,5
Tuloverot	2.4	8,8	8,0
Käyttöpääoman muutokset
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	3.2	0,0	-0,1
Vaihto-omaisuuden muutos	3.1	2,3	-33,7
Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	3.3	1,6	-1,1
Maksetut korot		-1,1	-2,0
Vuokrasopimusvelkojen korot		-1,4	-1,3
Saadut korot		0,0	0,0
Rahoituslaitoslainan järjestelypalkkiot ja muut rahoituskulut		-0,3	-0,6
Maksetut tuloverot		-11,4	-7,4
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat		50,4	9,7
Investointien rahavirrat
Aineettomien hyödykkeiden hankinta	4.2	-0,8	-3,1
Aineellisten hyödykkeiden hankinta	4.3	-1,8	-1,3
Aineellisten hyödykkeiden myyntitulot	4.3	0,0	0,0
Investointeihin käytetyt nettorahavirrat		-2,6	-4,4
Rahoituksen rahavirrat
Osakeanti		-	28,6
Lainojen nostot	5.1	8,0	70,0
Lainojen takaisinmaksut	5.1	-8,0	-91,0
Vuokrasopimusvelan lyhennys	5.1	-8,6	-7,6
Osingonjako	5.2	-25,4	-
Omien osakkeiden hankinnat		-1,5	-
Rahoitukseen käytetyt nettorahavirrat		-35,6	0,0
Rahavarojen nettolisäys (+)/(-) vähennys		12,3	5,4
Rahavarat tilikauden alussa		16,5	11,2
Rahavarat tilikauden lopussa		28,8	16,5

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

• 1 Yleiset laadintaperiaatteet
• 2 Liiketoiminnan kehitys
• 3 Käyttöpääoma
• 4 Sidottu pääoma
• 5 Pääomarakenne ja rahoitus
• 6 Muut liitetiedot

1 YLEISET LAADINTAPERIAATTEET

Liite 1.1 Yrityksen perustiedot

Puuilo-konserni harjoittaa vähittäiskauppaa Suomessa. Voimakkaasti kasvavalla konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 31.1.2023 yhteensä 37 (34) myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi asiakkaita palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara, puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yhtiö tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta tuotevalikoimasta.

Konsernin emoyhtiön on Puuilo Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Yhtiön rekisteröity osoite on Pakkalankuja 6, 01510 Vantaa ja sen Y-tunnus on 2726573-8. Puuilo Oyj on listattu Nasdaq OMX Helsingin pörssissä. Konsernitilinpäätös on saatavilla Puuilon sijoittajasivuilla www.investors.puuilo.fi ja yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Pakkalankuja 6, 01510.

Tämä konsernitilinpäätös sisältää Puuilo Oyj:n ("yhtiö") ja sen tytäryhtiöiden yhdistellyt tilinpäätökset ("konserni" tai "Puuilo"). Tämä konsernitilinpäätös kokonaisuus sisältää konsernin laajan tuloslaskelman, konsernitaseen, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman sekä liitetiedot 31.1.2023 päättyneeltä tilikaudelta sekä vertailutiedot 31.1.2022 päättyneeltä tilikaudelta. Yhtiön hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 13 huhtikuuta 2023.

Puuilo julkaisee sijoittajasivuillaan tilinpäätöksen ESEF-vaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona. Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on antanut yhtiölle ISAE 3000 -standardin (uudistettu) mukaisen riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin Puuilon ESEF-tilinpäätöksestä.

Yhtiön tilikausi alkaa 1. helmikuuta ja päättyy 31. tammikuuta. Tilikausi 2022 käsittää ajanjakson 1.2.2022-31.1.2023 ja vertailukausi ajanjakson 1.2.2021-31.1.2022.

Liite 1.2 Laatimisperusta

Puuilon konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös Suomen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädännön mukaisia vaatimuksia.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin niiden aiheen mukaisiksi asiakokonaisuuksiksi. Yleinen tilinpäätöksen laadintaperusta on kerrottu osana tilinpäätöksen yleisiä laadintaperiaatteita, kun taas sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana kyseistä liitetietoa. Jokaisen osa-alueen liitetiedot sisältävät olennaisen taloudellisen informaation, laatimisperiaatteet sekä keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut.

Tilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta nykyarvoon diskontattuja vuokrasopimusvelkoja ja käyttöoikeusomaisuuseriä.

Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty miljoonissa euroissa, ellei toisin mainita. Luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä kokonaismäärästä. Tilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on yhtiön ja konsernin toimintavaluutta.

Liite 1.3 Kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta

Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamiseen sekä kirjattujen varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin. Seuraaviin osa-alueisiin liittyy johdon arvioita ja oletuksia:

• Osakepalkitseminen (Liite 2.3)
• Vaihto-omaisuuden arvostaminen (Liite 3.1)
• Liikearvon arvonalennustestaus (Liite 4.1)
• Puuilo-tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika (Liite 4.2)
• Vuokravelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien arvostaminen (Liite 4.4)
• Ennallistamisvaraus (Liite 4.5)
• Odotettavissa olevat luottotappiot (Liite 5.5)

Näihin osa-alueisiin liittyvät kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta on selostettu tarkemmin kunkin liitetiedon yhteydessä.

Puuilon johdon näkemyksen mukaan koronapandemialla tai geopoliittisella tilanteella (Venäjän sotatoimet Ukrainassa) ei ole ollut merkittävää vaikutusta johdon tekemiin yllä mainittuihin arvioihin tai oletuksiin.

Tehtyjen arvioiden ja oletusten toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Tehdyt arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin tekijöihin, mukaan lukien odotukset tulevista tapahtumista. Näillä tekijöillä voi olla taloudellisia vaikutuksia yhteisöön ja niiden oletetaan olevan kohtuullisia vallitsevissa olosuhteissa.

2 LIIKETOIMINNAN KEHITYS Liite 2.1 Tuotot

Laadintaperiaatteet

Puuilon vähittäismyymäläketju ja verkkokauppa myyvät rakennustarvikkeita, työkaluja, LVI- ja sähkötarvikkeita, eläinruokaa ja -tarvikkeita, autotarvikkeita, elintarvikkeita, taloustavaroita, puutarhatarvikkeita, vapaa-ajan ja muita välineitä sekä palveluita. Liikevaihto kertyy pääosin tuotteiden myynnistä ja se kirjataan tuotteen määräysvallan siirtyessä asiakkaalle eli tuotteen luovutushetkellä.

Konsernin myymillä tuotteilla on palautusoikeus. Kokemukseen perustuen palautettujen tuotteiden määrän katsotaan olevan merkityksetön verrattuna yhtiön liikevaihtoon.

Puuilo myy lahjakortteja asiakkaille. Yhtiö kirjaa velan näiden ennakkomaksujen määrästä. Velka on esitetty taseessa omana eränään saadut ennakot. Liikevaihto tuloutetaan ja velka kirjataan pois taseesta, kun asiakas ostaa tuotteita lahjakortilla. Lahjakortin käyttämisen jälkeen Puuilon katsotaan täyttäneen suoritevelvoitteensa.

Myynti on pääosin käteis- tai luottokorttimyyntiä. Yksityisasiakkaille tarjottu rahoitus on järjestetty ulkopuolisen kumppanin kautta, eikä siitä synny suoritevelvoitetta Puuilolle. Tästä johtuen järjestely ei vaikuta liikevaihdon tuloutukseen. Yritysasiakkaille tarjottavassa laskutusmyynnissä maksuaika on tyypillisesti 14-30 päivää. Koska maksuaika on alle 12 kuukautta, transaktiohintoja ei oikaista rahan aika-arvon huomioon ottamiseksi.

Puuilon asiakassopimukset eivät sisällä eriaikaisesti tuloutettavia, erillisiä suoritevelvoitteita. Yhtiön myöntämät tuotetakuut käsitellään varmennustyyppisinä takuina, koska ne eivät sisällä asiakkaalle tarjottavaa lisäpalvelua. Useimmissa tapauksissa yhtiö laskuttaa takuukustannukset tavarantoimittajalta.

Puuilo esittää liiketoiminnan muissa tuotoissa vuokratuottoja, aineellisten hyödykkeiden myyntivoittoja ja muita tuottoja, jotka eivät suoraan liity yhtiön varsinaiseen liiketoimintaan. Vuokratuotot koostuvat myyntipaikoista saaduista tuotoista.

Liikevaihto

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Myymälät	286,4	260,5
Verkkokauppa	10,0	9,6
Liikevaihto yhteensä	296,4	270,1
Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)
milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
	0,3	0,3
Liiketoiminnan muut tuotot
milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Vuokratuotot	0,3	0,2
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	0,0	0,0
Muut	0,1	0,2
Yhteensä	0,4	0,4

Liite 2.2 Segmenttitiedot

Puuilon toiminnan luonteesta johtuen konsernilla on yksi raportoitava toimintasegmentti. Yksittäiset myymälät sekä verkkokauppa katsotaan Puuilon tuotteiden jakelukanaviksi ja ne kaikki toimivat Puuilotavaramerkin alla. Konserni toimii pääosin Suomessa, poikkeuksena Puuilon verkkokauppa Ruotsissa. Ruotsin verkkokaupan osuus Puuilon liikevaihdosta on vähäinen. Toiminnot, kuten taloushallinto, tietohallinto, markkinointi sekä ostot ja logistiikka hoidetaan keskitetysti konsernitasolla.

Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii hallitus, koska se vastaa konsernin resurssien allokoinnista ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta. Puuilon hallitus seuraa säännöllisesti konsernin taloudellista informaatiota. Sisäisessä seurannassa ja arvioinnissa käytetään konsernin oikaistua liikevoittoa ennen tavaramerkin poistoa (oikaistu EBITA), joka vastaa tulosta ennen korkoja, veroja sekä tavaramerkin poistoa oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.

Asiakkaiden suuren lukumäärän ja liiketoiminnan luonteen vuoksi myynti yhdellekään yksittäiselle asiakkaalle ei ole ylittänyt 10 prosenttia 31.1.2023 päättyneellä tilikaudella tai vertailukaudella.

Liite 2.3 Kulut

Materiaalit ja palvelut sekä liiketoiminnan muut kulut

Laadintaperiaatteet

Materiaalit ja palvelut sisältävät tilikauden aikana myytyjen suoritteiden hankintamenon sekä palvelut, jotka suoraan liittyvät myytyihin tuotteisiin. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muut kuin myytyjen suoritteiden hankintamenot kuten hallintokulut, kiinteistöjen ylläpitokulut, markkinointi- ja IT-kulut sekä myyntirahdit ja luottokorttiprovisiot. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään myös mahdolliset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät tappiot.

Ostoista johtuvat valuuttakurssierot kirjataan liiketoimen luonnetta vastaavaan erään liiketuloksen yläpuolelle.

Materiaalit ja palvelut

milj. euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Ostot tilikaudella	187,2	204,1
Varastojen muutokset	1,7	-33,9
Ulkopuoliset palvelut	0,4	0,4
Yhteensä	189,3	170,6

Liiketoiminnan muut kulut

milj. euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Hallintokulut	2,1	4,1
Kiinteistöjen ylläpitokulut	3,4	2,8
Markkinointikulut	5,5	5,5
IT kulut	2,2	1,8
Myyntirahdit ja luottokorttiprovisiot	2,1	1,8
Muut	2,7	1,6
Yhteensä	18,0	17,6

Tilintarkastajien palkkiot

milj. euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Lakisääteinen tilintarkastus	0,1	0,1
Muut palvelut	0,0	1,0
Yhteensä	0,1	1,1

* Sisältää yhtiön listautumisantiin liittyvät palkkiot

Työsuhde-etuudet

Laadintaperiaatteet

Lyhytaikaiset etuudet

Palkat ja palkkiot koostuvat pääosin työntekijöille maksetuista kiinteistä kuukausipalkoista ja tuntipalkoista. Henkilösivukulut koostuvat eläkekuluista ja muista sosiaalikuluista. Työsuhde-etuudet kirjataan tilinpäätöspäivään mennessä suoritetun työn osalta muihin velkoihin ja arvostetaan määrään, joka odotetaan maksettavan, kun velat suoritetaan.

Työsuhteen jälkeiset etuudet

Puuilon eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisten eläkejärjestelyiden maksut suoritetaan eläkevakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole muita maksuvelvoitteita. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jolle ne kohdistuvat.

Henkilöstökulut

milj. euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Palkat ja palkkiot	24,0	21,7
Eläkekulut	4,2	3,8
Sosiaalikulut	0,9	0,9
Yhteensä	29,0	26,4

Henkilökunta keskimäärin ja tilikauden päättyessä:

	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Henkilöstön määrä tilikauden päättyessä
kokoaikaisiksi muutettuna	693	663
Henkilöstön määrä keskimäärin	806	788

Johdon palkitseminen

Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja muusta johtoryhmästä. Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisesta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkkio koostuu kiinteästä kuukausipalkasta ja tavanomaisista luontaiseduista sekä avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä (kts. kappale Osakepalkitseminen). Toimitusjohtajalla tai muulla johtoryhmällä ei ole lyhytaikaista palkitsemisjärjestelmää (bonusohjelma).

Yhtiön toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja lakisääteiseen eläke-etuun. Yhtiöllä ei ole voimassa olevia lisäeläkkeitä tai vakuusjärjestelyjä toimitusjohtajalle tai muille johtoryhmän jäsenille.

Toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Toimitusjohtajan työsopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja hänellä on oikeus irtisanomisajan palkkaan. Muiden johtoryhmän jäsenten toimisuhteiden irtisanomisaika on kolme kuukautta. Johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja kuukausipalkkaan irtisanomisajalta.

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista päättävät osakkeenomistajat varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus valmistelee esityksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta yhtiökokoukselle. Hallituksen palkkiot maksetaan rahana. Hallituksen palkkio perustuu vuosipalkkioon, eikä jäsenille makseta tämän lisäksi erillisiä kokouspalkkioita. Hallituksen kokouksista aiheutuvat matkakulut korvataan yhtiön matkakulujen korvaussääntöjen mukaisesti. Yhtiön hallituksen palkkioihin ei sisälly eläkemaksuja.

milj. euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Toimitusjohtaja
Palkka, muu palkitseminen ja etuudet	0,2	0,2
Eläkekulut	0,0	0,0
Yhteensä	0,2	0,2
Muu konsernin johtoryhmä
Palkka, muu palkitseminen ja etuudet	0,8	0,8
Eläkekulut	0,1	0,1
Yhteensä	1,0	0,9
Hallitus
Timo Mänty, hallituksen puheenjohtaja	0,1	0,0
Gustav Bard*	0,0	0,0
Tomas Franzén	0,0	0,0
Bent Holm**	0,0	-
Rasmus Molander	0,0	0,0
Markku Tuomaala	0,0	0,0
Yhteensä	0,2	0,1
Johtoryhmä ja hallitus yhteensä	1,4	1,2

Johdon palkitseminen

*hallituksen jäsen 17.5.2022 asti **hallituksen jäsen 17.5.2022 alkaen

Osakepalkitseminen

Laatimisperiaate

Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Osakeperusteisten maksujen käypä arvo kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana. Maksut sisältävät ehtojen täyttyessä osakkeina ja käteisenä selvitettävän osuuden. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja rahana selvitettävä osuus vieraaseen pääomaan. Sellaiset rahana selvitettävät osakeperusteiset maksut, joissa työnantajan on työntekijän puolesta vähennettävä osakepalkkiosta sellainen osakkeiden määrä, joka kattaa käteisenä maksettavat verot ja veron luonteiset maksut, on luokiteltava kokonaisuudessaan osakkeina selvitettäviksi osakeperusteisiksi maksuiksi ja siten kirjattava kokonaisuudessaan omaan pääomaan.

Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Myönnettävien osakkeiden lukumäärä arvioidaan aina raportointihetkellä. Arvioinnissa otetaan huomioon palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden vaihtuvuus ja muut myönnettävien osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät. Lisäksi järjestelmän käyvän arvon määrittäminen ja siinä käytettävät parametrit edellyttävät johdolta harkintaa.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Puuilo Oyj:n hallitus päätti 20.4.2022 uudesta yhtiön avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä sijoittamaan henkilökohtaisesti yhtiön osakkeisiin, ohjata heitä yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen, sitouttaa heitä yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen Puuilon osakkeiden hankkimiseen, ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Suoriteperusteisessa lisäosakejärjestelmässä 2022—2024 on yksi ansaintajakso, joka kattaa suunnilleen kalenterivuodet 2022—2024. Ansaintakriteereinä ovat Puuilon osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Osallistujalle maksettava osuus enimmäispalkkiosta määräytyy ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelmään osallistumisen ja palkkion saamisen edellytyksenä on, että osallistuja on hankkinut Puuilon osakkeita hallituksen ilmoittaman määrän. Lisäksi palkkion maksaminen perustuu osallistujan voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä.

Järjestelmän palkkiot maksetaan lähtökohtaisesti osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana toukokuun loppuun 2025 mennessä. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiota ei pääsääntöisesti makseta, jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkionmaksua. Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten on pidettävä palkkiona maksetut osakkeet omistuksessaan 12 kuukauden ajan palkkionmaksun jälkeen.

Järjestelmän kohderyhmään kuului enintään 75 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet, myymäläpäälliköt sekä muita yhtiön avainhenkilöitä. Raportointihetkellä Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 315 000 Puuilo Oyj:n osakkeen arvoa mukaan lukien rahana maksettava osuus. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Ohjelmasta aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle, joka on 34 kuukautta. Tilikaudella 2022 tulokseen on kirjattu kuluja 0,2 milj. euroa (-). Osakepalkkioista aiheutuva kulu kirjataan henkilöstökuluihin. Tilikausilla 2022−2024 realisoituvan kulukirjauksen arvioidaan raportointikauden päättyessä olevan yhteensä 0,7 milj. euroa. Todellinen määrä voi poiketa arvioidusta.

Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset

Osakepalkkion myöntämishetki ja käypä arvo	Ansaintajakso tilikaudet 2022-2024
Myöntämispäivä	3.6.2022
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa	4,43
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	5,34
Ansaintajakson alkamispäivä	3.6.2022
Ansaintajakson päättymispäivä	31.3.2025
Sitouttamisjakson alkamispäivä	3.6.2022
Sitouttamisjakson päättymispäivä (Johtoryhmä)	31.3.2026
Sitouttamisjakson päättymispäivä (Muut)	31.3.2025

	Ansaintajakso tilikaudet
Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset:	2022-2024
Myönnettävien osakepalkkioiden enimmäismäärä (kpl)*	315 000
Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä raportointikauden päättyessä	34
Osakekurssi raportointikauden päättyessä	6,32
Ansaintakriteerien toteumaolettama	82,5 %
Poistumaoletus	7 %

* Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään ennakonpidätys. Nettomäärä suoritetaan osakkeina.

Liite 2.4 Tuloverot

Laadintaperiaatteet

Tuloverot koostuvat tilikauden veroista ja laskennallisista veroista. Tuloverot kirjataan tuloslaskelmaan. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa.

Tilikauden verot koostuvat tilikauden verotettavasta tulosta maksettavasta verosta, joka perustuu tilinpäätöspäivään mennessä voimaan tulleisiin tai käytännössä hyväksyttyihin verokantoihin sekä mahdollisista edellisen tilikauden verosta.

Laskennallinen vero lasketaan väliaikaisista eroista varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja verotettavan arvon välillä sekä vahvistetuista tappioista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Laskennallinen vero määritetään käyttäen verokantoja (ja lakeja), jotka on vahvistettu tai käytännössä hyväksytty tilikauden loppuun mennessä ja joita oletetaan sovellettavan, kun siihen liittyvä laskennallinen verosaaminen toteutuu tai laskennallinen verovelka on suoritettu. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvon alkuperäiseen kirjaamiseen liittyvistä väliaikaisista eroista.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu siltä osin kuin yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisiaan vastaan ja kun laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin veroihin. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat on netotettu, jos yhteisöllä on netottamiseen oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen oikeus ja se aikoo joko tehdä suorituksen nettomääräisesti tai luovuttaa omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti.

milj. euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero:	9,2	8,1
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä	9,2	8,1
Laskennalliset verot:
Laskennallisten verosaamisten muutos	-0,2	0,1
Laskennallisten verovelkojen muutos	-0,2	-0,1
Laskennalliset verot yhteensä	-0,4	0,0
Tulovero tuloslaskelmassa	8,8	8,0

Konsernin tuloslaskelmaan merkityn verokulun ja Suomen verokannalla (20 % kaikilla tilikausilla) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

milj. euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Tulos ennen veroja	43,9	39,9
Vero laskettuna kotimaan verokannalla 20 %	8,8	8,0
Verovapaat tuotot	0,0	0,0
Vähennyskelvottomat kulut	0,1	0,0
Verot tuloslaskelmassa	8,8	8,0

Laskennallisten verojen muutokset

			Kirjattu
		Kirjattu	omaan
	1.2.	tulosvaikutteisesti	pääomaan	31.1.
Tilikausi 2022
Laskennalliset verosaamiset
Aineellisten hyödykkeiden poistot	0,0	0,0	-	0,0
Vuokrasopimukset	0,5	0,1	-	0,6
Osakeperusteinen palkitseminen	-	0,0	-	0,0
Yhteensä	0,5	0,1	-	0,6
Tilikausi 2022
Laskennalliset verovelat
Aineettomat hyödykkeet	3,1	-0,2	-	2,9
Aineellisten hyödykkeiden poistot	0,0	0,0	-	0,0
Rahoituslaitoslainojen järjestelypalkkiot	0,0	0,0	-	0,0
Yhteensä	3,2	-0,2	-	3,0

	1.2.	Kirjattu tulosvaikutteisesti	Kirjattu omaan pääomaan	31.1.
Tilikausi 2021
Laskennalliset verosaamiset
Aineellisten hyödykkeiden poistot	0,1	0,0	-	0,1
Vuokrasopimukset	0,4	0,1	-	0,5
Tilikaudella vähennyskelpoiset edelliset tilikauden
nettokorkomenot	0,2	-0,2	-	-
Yhteensä	0,6	-0,1	-	0,5

Tilikausi 2021
Laskennalliset verovelat
Aineettomat hyödykkeet	3,4	-0,2	-	3,1
Aineellisten hyödykkeiden poistot	0,0	0,0	-	0,0
Rahoituslaitoslainojen järjestelypalkkiot	0,2	-0,2	-	0,0
Listautumiskulut	-	0,3	-0,3	-
Yhteensä	3,6	-0,1	-0,3	3,2

3 KÄYTTÖPÄÄOMA Liite 3.1 Vaihto-omaisuus

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuuden eli jälleenmyyntiin tarkoitettujen tuotteiden hankintameno vastaa tuotteen ostohintaa määritettynä painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus- ja käsittelymenot. Vaihtoomaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Konserni seuraa säännöllisesti vaihto-omaisuuden mahdollista epäkuranttiutta ja kiertonopeutta sekä nettorealisointiarvon mahdollista alentumisesta alle hankintamenon ja kirjaa tarvittaessa arvonalentumisen. Tällainen tarkastelu edellyttää arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa muutoksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina.

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Valmiit tuotteet	86,1	80,3
Matkalla olevat tavarat	3,1	10,6
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta	0,7	1,3
Yhteensä	89,9	92,2

Tilinpäätöshetken vaihto-omaisuuden tasearvostuksessa on huomioitu epäkuranteista ja hitaasti liikkuvista tuotteista arvonalennus 31.1.2023 0,5 milj. euroa (0,4 milj. euroa).

Myytyjen tavaroiden hankintameno on esitetty liitetiedossa 2.3.

Liite 3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka muodostuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista. Ne erääntyvät maksettaviksi 14-30 päivän kuluessa ja sen vuoksi ne kaikki luokitellaan lyhytaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin asiakkaalle annettavan laskun määrään. Myyntisaamiset eivät sisällä rahoituskomponentteja.

Lyhytaikaisten myynti- ja muiden saamisten käyvän arvon oletetaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa saamisten lyhyen maturiteetin johdosta.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten erittely

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Myyntisaamiset	4,1	4,0
Muut saamiset	0,0	-
Siirtosaamiset	1,3	1,4
Yhteensä	5,4	5,4

Myyntisaamisten ikäjakauma

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Erääntymättömät	3,8	3,7
Erääntyneet
Alle 14 päivää	0,2	0,3
14-30 päivää	0,0	0,0
31-60 päivää	0,0	0,0
Yli 60 päivää	0,0	0,0
Yhteensä	4,1	4,0

Myyntisaamisista on kirjattu tulosvaikutteinen luottotappio 0,0 milj. euroa tilikaudella 2022 (0,0 milj. euroa). Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä ja luottoriskin enimmäismäärä vastaa saamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisiin kohdistuu arvonalentumista 0,0 milj. euroa (0,0 milj. euroa). Odotettu luottotappioriski ei ole olennainen johtuen liiketoiminnan laskutusmyynnin vähäisestä määrästä. Luottoriskiä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 5.4.

Siirtosaamisten olennaiset erät

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Ostojen vuosialennukset	0,5	0,4
Laskuttamattomat tuotereklamaatiot	0,0	0,2
Henkilösivukulut	0,2	0,2
Menoennakot	0,6	0,4
Muut	0,0	0,2
Yhteensä	1,3	1,4

Liite 3.3 Ostovelat ja muut velat

Laadintaperiaatteet

Ostovelat ja muut velat koskevat tavaroita ja palveluja, joita Puuilo on hankkinut ennen tilikauden päättymistä, ja joita ei ole maksettu tilikauden päättymiseen mennessä. Summat ovat vakuudettomia ja ne maksetaan pääosin 30-60 päivän maksuehdon mukaisesti. Ostovelat ja muut velat esitetään lyhytaikaisina velkoina, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot katsotaan olevan samat kuin niiden käypä arvo niiden lyhyen maturiteetin vuoksi.

Ostovelkojen ja muiden velkojen erittely

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Lyhytaikaiset
Ostovelat	16,1	13,2
Saadut ennakot	0,3	0,3
Tuloverovelat	2,0	4,1
Muut lyhytaikaiset velat	3,7	5,2
Siirtovelat	6,2	5,8
Yhteensä	28,2	28,6

Muut lyhytaikaiset velat sisältävät pääosin arvonlisäverovelkoja ja ennakonpidätysvelkoja.

Siirtovelkojen olennaiset erät:

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Palkkakulut	1,6	1,4
Sosiaalivakuutusmaksut	1,3	1,3
Korkokulut	0,3	0,1
Lomapalkkavelka	3,0	3,1
Yhteensä	6,2	5,8

4 SIDOTTU PÄÄOMA

Liite 4.1 Liikearvo

Laadintaperiaatteet

Liikearvo kirjataan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvo kohdistetaan hankintahetkellä niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden katsotaan hyötyvän hankinnasta. Liikearvosta ei kirjata vuotuisia poistoja, koska sillä katsotaan olevan määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika.

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai useammin, jos on viitteitä siitä, että sen arvo saattaisi olla alentunut. Arvonalentuminen kirjataan siltä osin kuin liikearvon kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei useinkaan voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Liikearvon osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo kuuluu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään olosuhteissa.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Liikearvon arvonalentumistestaus

Puuilon liikearvo on syntynyt Puuilo-liiketoiminnan oston yhteydessä, kun nykyinen Puuilo-konserni syntyi vuonna 2015. Siten koko liikearvo syntyi yhdestä hankinnasta, joka kattoi koko Puuilon liiketoiminnan. Liikearvon määrä oli tilikauden päättyessä 33,5 milj. euroa (33,5 milj. euroa).

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai useammin, jos on viitteitä siitä, että sen arvo olisi alentunut. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvon perusteella, mikä edellyttää oletusten käyttöä. Arvioita ja harkintaa tarvitaan määritettäessä kerrytettävissä olevan rahamäärän komponentteja. Näitä komponentteja ovat diskonttokorko, terminaalikauden kasvukerroin sekä liikevaihto ja oikaistu liikevoitto ennen tavaramerkin poistoa (Oikaistu EBITA). Diskonttokorko heijastaa rahan aika-arvoa ja markkinariskipreemioita. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden osalta tulevia kassavirtaennusteita ei ole oikaistu. Laskelmissa käytetään kassavirtaennusteita, jotka perustuvat johdon hyväksymiin talousarvioihin neljän vuoden ajalta. Neljän vuoden jakson jälkeiset rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen arvioitua kasvuvauhtia.

Liikearvon arvonalennustestaus

Puuilon johto on seurannut liikearvoa konsernitasolla siitä lähtien, kun liikearvo syntyi. Tämän vuoksi johdolla on käytettävissä erillistä ja luotettavaa taloudellista informaatiota konsernitasolla vuosittaista liikearvon arvonalennustestausta varten. Puuilon johto arvioi, että konserni koostuu yhdestä kassavirtoja kerryttävästä yksiköstä ja siten liikearvo testataan konsernitasolla.

Arvonalentumislaskelmien keskeiset oletukset ovat arvioitu liikevaihdon kasvu ja arvioitu EBITA neljän vuoden ajalta. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu 2,0 % (2,0 %) ennustetun kasvun perusteella. Käytetty diskonttokorko on painotettu keskimääräinen pääoman tuottovaatimus (WACC) verojen jälkeen. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen beetakerroin, tavoitepääomarakenne sekä vieraan pääoman kustannus. Ennen veroja määritetty WACC oli 12,2 % (11,2 %). Muutokset liikearvotestissä käytetyssä WACC:ssa johtuvat vertailukautta korkeammasta riskittömästä korosta. Liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista. Lisäksi johto on arvioinut, ettei mikään kohtuudella mahdollinen muutos arvonalentumistestauksen keskeisessä oletuksessa olisi johtanut liikearvon arvonalentumiseen.

Liite 4.2 Aineettomat hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Aineettomat hyödykkeet sisältävät Puuilo-tavaramerkin, toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) sekä muiden IT-järjestelmien aktivoidut kulut. Niiden kirjanpitoarvo vastaa kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyä hankintamenoa. Toiminnanohjausjärjestelmän aktivoidut kustannukset koostuvat ulkoisten palveluntarjoajien laskuista ja lisenssimaksuista sekä toiminnanohjausjärjestelmään liittyvästä Puuilon sisäisestä projektityöstä.

Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti:

Puuilo-tavaramerkki	20 vuotta
Ohjelmistot ja lisenssit	5 vuotta

IT-järjestelmien ja ohjelmistojen ylläpitoon liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana, jolloin ne syntyvät.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Puuilo-tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika

Puuilo-tavaramerkin taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan 20 vuotta, ja se edustaa konsernin arviota siitä ajanjaksosta, jona tavaramerkin odotetaan tuottavan rahavirtoja konsernille. Todellinen taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin olla lyhyempi tai pidempi liiketoimintaympäristön muutoksista riippuen. Kaikki tunnistetut muutokset Puuilo-tavaramerkin käyttöiässä heijastuvat poistoaikaan ja tarvittaessa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.

Johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että Puuilon tavaramerkin arvo olisi alentunut. Puuilon tavaramerkin osalta viite arvon alentumisesta voisi olla esimerkiksi muutokset vähittäiskaupan liiketoimintaympäristössä. Tavaramerkin osalta kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Koska rahavirtaa tuottavia yksiköitä Puuilossa on arvioitu olevan yksi, Puuilon tavaramerkki, kuten liikearvokin, testataan konsernitasolla.

Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, jos uudelleen arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän arvonalentumista ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ennen arvonalentumisen kirjaamista.

			Muut
		Aineettomat	aineettomat
milj. euroa	Liikearvo	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.2.2022	33,5	24,0	7,0	64,6
Lisäykset	-	-	0,8	0,8
Hankintameno 31.1.2023	33,5	24,0	7,8	65,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2022	-	-8,4	-3,3	-11,7
Poistot ja arvonalentumiset	-	-1,1	-1,6	-2,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2023	-	-9,5	-5,0	-14,5
Kirjanpitoarvo 1.2.2022	33,5	15,7	3,7	52,9
Kirjanpitoarvo 31.1.2023	33,5	14,6	2,8	50,9

			Muut
		Aineettomat	aineettomat
milj. euroa	Liikearvo	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.2.2021	33,5	24,0	3,9	61,5
Lisäykset	-	-	3,1	3,1
Hankintameno 31.1.2022	33,5	24,0	7,0	64,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2021	-	-7,2	-2,5	-9,8
Poistot ja arvonalentumiset	-	-1,1	-0,8	-1,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2022	-	-8,4	-3,3	-11,7
Kirjanpitoarvo 1.2.2021	33,5	16,8	1,4	51,8
Kirjanpitoarvo 31.1.2022	33,5	15,7	3,7	52,9

Aineettomista hyödykkeistä ei ole kirjattu arvonalentumisia tilikaudella tai vertailukaudella.

Liite 4.3 Aineelliset hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat myymälärakennuksista ja niihin liittyvistä perusparannusmenoista sekä koneista ja kalustosta. Ne arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Vuokrattujen kiinteistöjen arvostus käsitellään kappaleessa 4.4 Vuokrasopimukset. Aineellisten hyödykkeiden hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat suoraan omaisuuserien hankinnasta tai sisäisesti kehitetyistä omaisuuseristä sekä myöhemmistä kustannuksista, jotka aiheutuvat aktivointikelpoisten osien korvaamisesta. Poistot lasketaan tasapoistoina hyödykkeen arvioidun taloudellisen vaikutusajan tai vuokrakohteiden perusparannusmenojen ja vuokrattujen omaisuuserien osalta hyödykkeen vuokra-ajan tai taloudellisen vaikutusajan perusteella, riippuen siitä, kumpi on lyhyempi.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	15-30 vuotta
Koneet ja kalusto	3-10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 5-10	vuotta
Vuokratut omaisuuserät	vuokra-ajan kuluessa

Jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan kunkin raportointikauden lopussa. Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan pois taseesta, kun se luovutetaan tai kun sen käytöstä ei odoteta tulevaa taloudellista hyötyä. Myyntivoitto tai -tappio määritetään vertaamalla luovutuksesta saatuja tuottoja luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelman eriin liiketoiminnan muut tuotot tai liiketoiminnan muut kulut sillä kaudella, jolloin luovutus tapahtuu. Myynneistä syntyneet voitot on esitetty liitetiedossa 2.1.

Johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että aineellisten hyödykkeiden arvo olisi alentunut. Mikäli tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Monissa tapauksissa kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Tällöin kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon omaisuuserä kuuluu. Puuilon toiminnan luonteesta johtuen konsernilla on vain yksi rahavirtaa tuottava yksikkö.

Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, jos uudelleen arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän arvonalentumista ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ennen arvonalentumisen kirjaamista.

Puuilon aineelliset hyödykkeet jaetaan omistettuihin ja vuokrattuihin omaisuuseriin seuraavasti. Vuokratut omaisuuserät on käsitelty liitetiedossa 4.4. Vuokrasopimukset.

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Vuokratut	53,0	44,4
Omistetut	2,6	2,3
Yhteensä	55,6	46,8

Aineellisten hyödykkeiden muutokset. Luvut eivät sisällä muutoksia vuokrasopimuksissa. Vuokrasopimukset on esitetty liitetiedossa 4.4.

	Rakennukset ja	Koneet ja
milj. euroa	rakennelmat	kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.2.2022	0,8	5,2	6,0
Lisäykset	-	1,2	1,2
Vähennykset	-	0,0	0,0
Hankintameno 31.1.2023	0,8	6,4	7,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2022	-0,6	-3,0	-3,6
Poistot ja arvonalentumiset	-0,1	-0,8	-1,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2023	-0,7	-3,9	-4,6
Kirjanpitoarvo 1.2.2022 Kirjanpitoarvo 31.1.2023	0,1 0,0	2,2 2,5	2,3 2,6

milj. euroa	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.2.2021	0,8	4,3	5,1
Lisäykset	-	0,9	0,9
Vähennykset	-	-	0,0
Hankintameno 31.1.2022	0,8	5,2	6,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2021	-0,5	-2,3	-2,8
Poistot ja arvonalentumiset	-0,1	-0,7	-0,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2022	-0,6	-3,0	-3,6
Kirjanpitoarvo 1.2.2021	0,3	2,0	2,2
Kirjanpitoarvo 31.1.2022	0,1	2,2	2,3

Poistot ja arvonalentumiset

milj. euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Aineettomat oikeudet	1,1	1,1
Aineettomat hyödykkeet	1,6	0,8
Rakennukset ja rakennelmat	0,1	0,1
Koneet ja kalusto	0,8	0,7
Yhteensä	3,7	2,8
Käyttöoikeusomaisuuserät	9,8	8,7
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	13,5	11,5

Aineellisista hyödykkeistä ei ole kirjattu arvonalentumisia tilikaudella tai vertailukaudella.

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot on esitetty tarkemmin liitetiedossa 4.4.

Liite 4.4 Vuokrasopimukset

Laadintaperiaatteet

Puuilon vuokrasopimukset koostuvat pääosin myymäläkiinteistöjen ja toimistotilojen vuokrasopimuksista sekä liiketoiminnan käytössä olevista koneista, kalustosta ja IT-laitteista. Konserni tekee sopimuksen syntymisajankohtana arvion siitä, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus luokitellaan vuokrasopimukseksi, jos se antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä sekä vuokrasopimusvelka. Puuilo ei ole käyttänyt IFRS 16 standardin sallimia poikkeuksia lyhytaikaisille (vuokra-aika alle 12 kk) tai vähäarvoisille vuokrasopimuksille.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan niiden vuokramaksujen nykyarvoon, joita ei ole sopimuksen alkamisajankohtana maksettu. Vuokrat diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen korko on saatavissa. Jos kyseinen korko ei ole määritettävissä, käytetään yhtiön lisäluoton korkoa. Puuilo on käyttänyt diskonttokorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa koneisiin ja kalustoon liittyvissä vuokrasopimuksissa ja lisäluoton korkoa myymäläkiinteistöjen ja toimistotilojen vuokrasopimusten arvostamisessa. Diskonttokorot vaihtelevat välillä 2,5–4,0 %.

Vuokravelan arvostamisessa käytettävä vuokra-aika on ajanjakso, jonka aikana vuokrasopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-aikaan sisällytetään jatko- tai päättämisoption mukainen ajanjakso, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu johdon arvioon todennäköisestä vuokraajasta.

Kukin vuokramaksu jaetaan velan lyhennykseksi ja rahoituskuluksi. Rahoituskulut kirjataan tulosvaikutteisesti vuokrasopimuksen aikana, jolloin jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon. Hankintameno koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisesta määrästä, ennen vuokrakauden alkamista maksetuista vuokrista sekä mahdollisista ennallistamismenoista. Puuilon myymälöiden ja toimistojen vuokrasopimukset on pääosin sidottu elinkustannusindeksiin. Vuokrasopimusvelka uudelleenarvostetaan, kun indeksi muuttuu. Käyttöoikeusomaisuuseriä oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleenmäärittämisestä johtuvilla erillä.

Vuokrasopimuksiin perustuvat käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina hyödykkeen vuokraaikana tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Poistot tehdään omaisuuserän käyttöönottohetkestä alkaen. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto:	3-5 vuotta
Myymälät:	5-10 vuotta
Toimitilat:	1-4 vuotta

Puuilolla on velvollisuus palauttaa vuokraamansa kiinteistöt vuokra-ajan jälkeen alkuperäiseen tilaansa. Yhtiö on kirjannut arvoiduista kuluista ennallistamisvarauksen. Lisätietoja ennallistamisvarauksesta esitetään liitetiedossa 4.5.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Vuokrasopimukset

Vuokra-aikaa määritettäessä johdon on otettava huomioon kaikki tosiasiat ja olosuhteet, jotka luovat taloudellisen kannustimen vuokrasopimuksen jatko-option käyttämiseen. Harkintaa käytetään myös toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-ajan määrittämisessä. Jatko-optiot sisällytetään vuokra-aikaan vain siinä tapauksessa, että niiden käyttö on kohtuullisen varmaa. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu johdon arvioon todennäköisestä vuokra-ajasta.

Konserni vuokraa käyttöönsä useita kiinteistöjä sekä koneita ja kalustoa. Myymäläkiinteistöjen vuokrasopimukset tehdään tyypillisesti 5–10 vuoden määräajaksi, mutta niihin voi sisältyä myös jatkooptioita. Johto on arvioinut kunkin jatko-option käyttöä, ja jos option käyttö on katsottu kohtuullisen varmaksi, se on huomioitu vuokrakauden pituutta määritettäessä. Jatko-optioiden käytön arviointiin vaikuttavat muun muassa alkuperäisen vuokrasopimuksen pituus, kiinteistön sijainti ja kunto sekä vuokran määrä. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan yksilöllisesti ja niihin voi sisältyä myös muita ehtoja.

Johto on käyttänyt harkintaa määrittäessään kiinteistöjen vuokravelan laskennassa käytettävää asianmukaista lisäluoton korkoa.

Käyttöoikeusomaisuuserät

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Rakennukset ja rakennelmat	51,9	43,3
Koneet ja kalusto	1,2	1,1
Yhteensä	53,0	44,4
Vuokrasopimusvelat
milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Pitkäaikainen	43,5	36,3
Lyhytaikainen	9,9	8,0
Yhteensä	53,4	44,3

Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset päättyneellä tilikaudella olivat 10,2 milj. euroa (6,6 milj. euroa).

Maturiteettianalyysi, sopimusperusteiset diskontatut kassavirrat

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Alle vuoden	9,9	8,0
1-5 vuotta	30,8	25,4
Yli 5 vuotta	12,7	11,0
Yhteensä	53.4	44,3

Maturiteettianalyysi, sopimusperusteiset diskonttaamattomat kassavirrat

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Alle vuoden	11,4	9,2
1-5 vuotta	34,1	28,0
Yli 5 vuotta	13,4	11,1
Yhteensä	58,9	48,4

Tuloslaskelmaan merkityt määrät

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot

milj. euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Rakennukset ja rakennelmat	9,1	8,0
Koneet ja kalusto	0,7	0,7
Yhteensä	9,8	8,7
Rahoituskuluihin sisältyvät korkokulut	1,4	1,3
Kassavirta
Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä kassavirta	10,0	8,9

Tulevaisuudessa voimaan astuvien sopimusten vuokravastuu on esitetty liitteessä 5.7

Liite 4.5 Varaukset

Laadintaperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Arvioiduista tulevista liiketappioista ei kirjata varausta. Varausten nykyarvoon diskonttaamisesta syntyvä korkokulu kirjataan rahoituskuluihin. Varaukset jaetaan tilinpäätöstä seuraavien 12 kuukauden aikana realisoituviin (lyhytaikaiset) ja sitä pidempiin varauksiin (pitkäaikaiset).

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut - Ennallistamisvaraukset

Puuilon varaukset koostuvat vuokrattujen myymälätilojen ennallistamisvarauksista. Varaukset sisältävät arvioidut kustannukset myymälän palauttamiseksi alkuperäiseen tilaansa. Varausta vastaava omaisuuserä kirjataan aineellisiin hyödykkeisiin ja poistetaan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana. Varaus sekä sitä vastaava omaisuuserä kirjataan taseeseen vuokrakauden alkaessa eli samaan aikaan kuin vuokrasopimus kirjataan taseeseen.

Myymälöihin liittyvät ennallistamisvelvoitteet määritetään arvioitujen väistämättömien purkamiskustannusten nykyarvon perusteella. Arviot perustuvat tulevaan arvioituun kustannustasoon ottaen huomioon inflaation, kustannusten kehityksen sekä diskonttauksen vaikutukset. Oletuksia käytetään myös arvioitaessa ajanjaksoja, joille korjauskustannuksia syntyy. Koska todelliset kustannukset voivat poiketa teknologian, hintojen ja ehtojen muutoksista johtuvista arvioista ja ne voivat tapahtua usean vuoden päästä tulevaisuudessa, varausten kirjanpitoarvot käydään läpi ja tarkistetaan säännöllisesti muutosten huomioon ottamiseksi.

Johto arvioi, että ennallistamisvaraukset toteutuvat 1-10 vuoden kuluessa.

Ennallistamisvarausten muutokset tilikauden aikana:

Varaukset

milj. euroa
1.2.2022	0,7
Varausten lisäykset	0,1
Käytetyt varaukset	0,0
31.1.2023	0,8
josta
lyhytaikaista	-
pitkäaikaista	0,8
Yhteensä	0,8
milj. euroa
1.2.2021	0,6
Varausten lisäykset	0,1
Käytetyt varaukset	0,0
31.1.2022	0,7
josta
lyhytaikaista	-
pitkäaikaista	0,7

Yhteensä 0,7

5 PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUS

Liite 5.1 Pääoman hallinta ja nettovelka

Konsernin tavoitteena pääoman hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus, jotta se voi edelleen tarjota tuottoa osakkeenomistajille ja hyötyä muille sidosryhmille sekä ylläpitää optimaalista pääomarakennetta pääoman kustannusten alentamiseksi. Hallitus arvioi säännöllisesti yhtiön pääomarakennetta muun muassa seuratessaan omaa pääomaa ja nettovelan tasoa.

Nettovelka lasketaan konsernitilinpäätöksen taseen perusteella seuraavasti:

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoituslaitoslainat	69,9	69,8
Vuokrasopimusvelat	43,5	36,3
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä	113,4	106,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat Vuokrasopimusvelat	9,9	8,0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä	9,9	8,0
Rahoitusvelat yhteensä	123,2	114,1
Rahavarat	28,8	16,5
Nettovelka	94,4	97,6

Nettovelan muutokset

milj. euroa	Nettovelka 1.2.2022	Rahoituksen rahavirrat	Uudet vuokra sopimukset	Muut muutokset	Nettovelka 31.1.2023
Rahavarat	16,5	12,3			28,8
Rahoituslaitoslainojen nostot Rahoituslaitoslainojen		8,0			8,0
takaisinmaksut		-8,0			-8,0
Rahoituslaitoslainat yhteensä	69,8	0,0		0,1	69,9
Vuokravelat	44,3	-8,6	10,2	7,4	53,4
Rahavarojen ja velkojen netto	97,6	3,6	10,2	7,5	94,4

Muutokset, joihin ei liity kassatapahtumaa

Muutokset, joihin ei liity kassatapahtumaa

milj. euroa	Nettovelka 1.2.2021	Rahoituksen rahavirrat	Uudet vuokra sopimukset	Muut muutokset	Nettovelka 31.1.2022
Rahavarat	11,2	5,4			16,5
Rahoituslaitoslainojen nostot Rahoituslaitoslainojen		70,0			70,0
takaisinmaksut		-91,0			-91,0
Rahoituslaitoslainat yhteensä	89,9	-21,0		0,9	69,8
Vuokravelat	43,1	-7,6	6,6	2,2	44,3
Rahavarojen ja velkojen netto	121,8	-23,2	6,6	3,1	97,6

Muita muutoksia ovat ei-kassavirtaperusteiset muutokset sekä korkojen maksut, jotka esitetään kassavirtalaskelmassa liiketoiminnan kassavirtana.

Puuilolla on yhteensä 90,0 milj. euron konsernirahoitussopimus. Rahoitussopimuksen alaiset lainat koostuvat yhteensä 70,0 milj. euron määräaikaislainoista ja 20,0 milj. euron luottolimiitistä. Konserni on tilikauden aikana käyttänyt luottolimiittiä 8,0 milj. euroa. Limiitti on maksettu takaisin tilikauden aikana (limiittiä ei ole käytetty vertailukauden aikana). Laina erääntyy kokonaisuudessaan kesäkuussa 2025.

Rahoitussopimus sisältää tavanomaisia kovenantteja ja eräännyttämistilanteita koskevia ehtoja. Sopimuksen rahoituskovenantteja koskevat ehdot mittaavat yhtiön velkaantumista nettovelan suhteella käyttökatteeseen. Lisäksi rahoitussopimuksen korkomarginaali on sidottu nettovelan ja käyttökatteen väliseen suhteeseen. Rahoitussopimuksen alaiset lainat ovat vakuudettomia.

Kovenanttien ja lainaehtojen noudattamista seurataan osana konsernin taloudellista raportointia ja ne raportoidaan hallitukselle kuukausittain ja lainanantajille kvartaaleittain. Kovenantit eivät ole rikkoutuneet tilikauden aikana tai vertailukaudella.

Liite 5.2 Oma pääoma

Puuilon oma pääoma koostuu osakepääomasta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ja kertyneistä voittovaroista. Osakepääomana esitetään yhtiön kaikki osakkeet. Jos yhtiö hankkii omia osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta.

Puuilo Oyj:n osakepääoma on 80 000 euroa (80 000 euroa). Yhtiöllä on yksi osakelaji. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja yhtä suureen osinkoon. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), 29,0 milj. euroa (29,0 milj. euroa), sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä hallussaan 315 000 omaa osaketta (ei omia osakkeita vertailukaudella). Hankittujen osakkeiden hankintameno, noin 1,5 milj. euroa, on vähennetty omaan pääomaan sisältyvistä voittovaroista.

6.5.2021 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti maksuttomasta osakeannista (ns. split). Maksuttomassa osakeannissa annettiin uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin osaketta kohti annettiin yksi (1) uusi osake. Osakeannin jälkeen yhtiön osakkeiden määrä oli yhteensä 80 215 860 osaketta. Annetut 40 107 930 osaketta merkittiin kaupparekisteriin 14.5.2021. Listautumisannin yhteydessä osakkeiden lukumäärä kasvoi 4 561 093 osakkeella. Tilikauden päättyessä osakkeiden määrä oli 84 776 953 kappaletta.

Tilikaudella 2022 osinkoja jaettiin 25,4 milj. euroa (0,30 euroa osakkeelta). Tilikaudella 2021 ei jaettu osinkoja. Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole vähennetty omasta pääomasta, vaan osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Listautumisanti 2021

Kaupankäynti Puuilo Oyj:n osakkeilla alkoi 24.6.2021. Listautuminen muodostui osakeannista ja osakemyynnistä. Listautumisannissa annettiin uusia osakkeita 4 561 093 kappaletta ja yhtiön osakkeiden määrä listautumisen jälkeen on yhteensä 84 776 953 osaketta. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 23.6.2021. Puuilo sai listautumisannista 30,0 milj. euron bruttovarat, jotka kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön listautumiskulut olivat 4,2 milj. euroa. Näistä omaan pääomaan kirjatut listautumiskulut olivat 1,4 milj. euroa vähennettynä 0,3 milj. euron verovaikutuksella ja tulokseen kirjatut kulut olivat 2,8 milj. euroa.

Liite 5.3 Osakekohtainen tulos

Laadintaperiaatteet

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen voitto liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan muuten samalla tavalla, mutta painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

Osakekohtainen tulos ja laimennettu osakekohtainen tulos on esitetty seuraavassa taulukossa:

	1.2.2022-	1.2.2021-
milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Laimentamaton osakekohtainen tulos
Yhtiön omistajille kuuluva voitto	35,1	31,9
Laimentamatonta osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty voitto	35,1	31,9
Tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotettu keskiarvo	84 586 851	83 002 500
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)	0,41	0,38
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty
voitto	35,1	31,9
Tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotettu keskiarvo	84 586 851	83 002 500
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa)	0,41	0,38

Liite 5.4 Rahoitusriskien hallinta

Konsernin toiminta altistaa sen erilaisille rahoitusriskeille: valuuttariskille, kassavirran korkoriskille, luottoriskille sekä likviditeettiriskille. Konsernin rahoitusriskien hallinta pyrkii varmistamaan likviditeetin ja minimoimaan mahdolliset markkinavaihtelujen ja ennakoimattomuuden vaikutukset konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.

Hallitus on vastuussa yleisistä riskienhallinnan periaatteista. Rahoitusriskien hallinnan käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johtoryhmä. Tämä käsittää riskien tunnistamisen ja arvioinnin sekä riskien suojaamiseksi tarvittavat välineet.

Valuuttariski

Puuilo altistuu valuuttakurssiriskeille tavaraostojensa kautta. Valuuttakurssien epäsuotuisat muutokset voivat nostaa muissa valuutoissa kuin euroissa ostettujen tuotteiden hankintakustannuksia, eikä Puuilo välttämättä pysty siirtämään kaikkia tällaisia kustannuksia myyntihintoihin. Puuilon tärkein ulkomainen valuutta on Yhdysvaltain dollari. 31.1.2023 päättyneellä tilikaudella noin 90 % Puuilon hankinnoista tehtiin euroissa ja noin 10 % Yhdysvaltain dollarissa (80 % ja 20 % tilikaudella 2021). Puuilo ei suojaa dollareissa tekemiään ostojaan. Oheisessa taulukossa on esitetty Puuilon transaktiopositio tilinpäätöshetkellä sekä herkkyysanalyysi. Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi konsernin tilauskannan vaikutus tulokseen ennen veroja, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %. Transaktioposition lasku johtuu tuontiostojen tasaantumisesta.

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Transaktiopositio	6,3	9,5
Avoin positio	6,3	9,5
Muutos + 10 %	-0,6	-1,1
Muutos - 10 %	0,7	0,9

Korkoriski

Konsernin rahoituslaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia, mikä altistaa konsernin kassavirran korkoriskille. Näiden lainojen kirjanpitoarvo oli 31.1.2023 70 milj. euroa (70 milj. euroa). Konserni ei ole käyttänyt korkosuojauksia, koska johto arvioi, että korkotason nousu jää maltilliseksi, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta Puuilon liiketoimintaan tai maksukykyyn. Puuilo voi tarvittaessa käyttää kassavaroja lainapääoman lyhentämiseksi ja siten hallita kasvavia korkokustannuksia.

Konsernin altistuminen korkoriskille on esitetty alla olevassa taulukossa.

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Kiinteä korko
Rahoituslaitoslainat	-	-
Vuokrasopimusvelat	53,4	44,3
Vaihtuva korko
Rahavarat	-	1,2
Rahoituslaitoslainat	69,9	69,8
Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä	69,9	71,0

Jos korot olisivat olleet 1,0 prosenttiyksikön korkeammat ja muut tekijät pysyisivät muuttumattomina, tilikauden tulos (verot huomioituna) olisi ollut vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen korkokulujen seurauksena 0,4 milj. euroa (0,3 milj. euroa) euroa alempi. Jos korkotaso olisi ollut 1,0 prosenttiyksikön matalampi, tilikauden tulos (verot huomioituna), olisi ollut vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen korkokulujen seurauksena 0,1 milj. euroa korkeampi. Vertailukaudella korkotason lasku ei olisi vaikuttanut verojen jälkeiseen voittoon, koska viitekorko oli negatiivinen vertailukaudella. Herkkyysanalyysi perustuu kunkin tilikauden lopun riskipositioon.

Luottoriski

Konsernin luottoriski muodostuu liiketoiminnan riskeihin liittyvästä luottoriskistä ja muiden rahoitusinstrumenttien vastapuoliriskistä. Suurin osa konsernin myynnistä on käteiskauppaa, ainoastaan yritysasiakkaille myydään luotolla. Yritysasiakkaiden myyntisaamiset eivät sisällä luottoriskikeskittymiä, koska konsernin asiakaskunta on laajalti levinnyt, eikä yksikään asiakas tai asiakasryhmä ole määräävässä asemassa konsernin näkökulmasta. Tilinpäätöksessä esitettävien tilikausien tulokseen vaikuttavat luottotappiot olivat merkityksettömiä. Rahavaroihin liittyvää vastapuoliriskiä hallitaan tallettamalla rahavarat suurten pohjoismaisten pankkien tileille, joilla on hyvä luokitus. Konsernin rahavarat ovat täysin konsernin käytettävissä.

Konsernin luottotappioiden enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Tiedot on esitetty liitetiedossa 5.5.

Likviditeettiriski

Yhtiön talousjohtaja seuraa konsernin likviditeettitilannetta ja raportoi siitä säännöllisesti hallitukselle ja toimitusjohtajalle sen varmistamiseksi, että konsernilla on riittävästi käteisvaroja liiketoiminnan tarpeisiin sekä lainanhoitoon. Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla liiketoiminnan rahavirtaennusteita ja vaihto-omaisuuden kiertoa, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.

Konsernin rahavarat olivat tilikauden päättyessä yhteensä 28,8 milj. euroa (16,5 milj. euroa). Myyntisaamiset olivat tilikauden päättyessä yhteensä 4,1 milj. euroa (4,0 milj. euroa) sisältäen pankkija luottokorttisaamiset. Konsernilla oli tilikauden päättyessä 15,0 milj. euron nostamaton valmiusluotto (2,3 milj. euron luottolimiitti ja 15,0 milj. euroa valmiusluotto). Konserni on tilikauden aikana käyttänyt valmiusluottoa 8,0 milj. euroa. Luotto on maksettu takaisin tilikauden aikana (luottoa ei käytetty vertailukauden aikana). Tilikauden päättyessä nostettavissa olevat osuudet ovat siten vastanneet valmiusluoton kokonaismääriä. Puuilon maksuvalmius perustuu rahoitusvarojen ja -velkojen lisäksi liiketoiminnan rahavirtaan ja nettokäyttöpääoman muutoksen hallintaan. Nettokäyttöpääomaan vaikuttavat erityisesti vaihto-omaisuuden ja ostovelkojen kierto. Puuilon liiketoiminnan rahavirta tilikaudella 2022 oli 50,4 milj. euroa (9,7 milj. euroa). Puuilon liikevaihdosta merkittävä osa perustuu pääasiassa käteis- ja luottokorteilla tapahtuvaan kauppaan. Tämän lisäksi yhtiöllä on jonkin verran lähinnä yritysmyyntiin liittyviä myyntisaamisia, joita on kuvattu yllä. Puuilolla on vahva liiketoiminnan kassavirta, jolla se suunnittelee rahoittavansa alla taulukossa kuvatut maksut. Tarvittaessa Puuilo voi myös hyödyntää käyttämätöntä valmiusluottoaan likviditeetin hallinnassa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin rahoitusvelat maturiteettiryhmittäin jaettuna tilinpäätöspäivän jäljellä olevan maturiteetin perusteella. Taulukossa esitetyt määrät ovat sopimukseen perustuvia, diskonttaamattomia kassavirtoja.

milj. euroa	alle 1 vuotta	1–2 vuotta	3–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Sopimuksiin perustuvat diskonttaamattomat rahavirrat	Kirjanpito arvo
31.1.2023
Muut kuin johdannaiset
Rahoituslaitoslainat	2,7	2,7	71,3		76,6	69,9
Vuokrasopimusvelat	11,4	10,5	23,6	13,4	58,9	53,4
Ostovelat	16,1				16,1	16,1
Muut velat	0,3				0,3	0,3
Yhteensä	30,4	13,1	94,9	13,4	151,9	139,6

milj. euroa	alle 1 vuotta	1–2 vuotta	3–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Sopimuksiin perustuvat diskonttaamattomat rahavirrat	Kirjanpito arvo
31.1.2022
Muut kuin johdannaiset
Rahoituslaitoslainat	0,8	0,8	70,4		71,9	69,8
Vuokrasopimusvelat	9,2	8,6	19,5	11,1	48,4	44,3
Ostovelat	13,2				13,2	13,2
Muut velat	0,1				0,1	0,1
Yhteensä	23,3	9,4	89,8	11,1	133,5	127,4

Muut velat eivät sisällä saatuja ennakoita, tuloverovelkoja, arvonlisäverovelkoja, eikä palkkoihin ja sosiaalikuluihin liittyviä velkoja, koska niitä ei luokitella rahoitusveloiksi. Taulukon muut velat sisältävät rahoituslaitoslainoihin liittyvät jaksotetut korot. Muita jaksotettuja kuluja ei ole luokiteltu rahoitusveloiksi, eivätkä ne sisälly taulukkoon. Muut velat on eritelty liitetiedossa 3.3.

Liite 5.5 Rahoitusvarat ja velat

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, muista rahoitussaamisista sekä rahavaroista.

Konserni soveltaa IFRS 9 -standardin mukaista koko saamisen elinajan huomioivaa yksinkertaistettua lähestymistapaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen kaikille myyntisaamisille ja sopimukseen perustuville saamisille. Konsernin johto arvioi, että myyntisaamisten luottotappioriskiä ei katsota olennaiseksi. IFRS 9 arvonalentumisvaatimusta sovelletaan myös käteisvaroihin, mutta arvonalentumistappioriski on merkityksetön.

Myyntisaaminen kirjataan alas, jos konsernilla ei ole kohtuullista odotusta sen takaisinmaksusta. Indikaattoreita, joiden mukaan takaisinperinnässä ei ole kohtuullista odotusta, ovat muun muassa se, ettei velallinen ole sitoutunut takaisinmaksusuunnitelmaan.

Myyntisaamisten arvonalentumistappiot on esitetty nettona liikevoitossa. Aikaisemmin kirjatuista luottotappioista myöhemmin saadut suoritukset kirjataan samaan tuloslaskelman erään.

Rahavarat sisältävät käteisen rahan sekä pankkitalletukset. Rahoitusvaroja pidetään sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja niiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääomasta ja pääomalle maksettavasta korosta. Rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Luottotappiot esitetään tuloslaskelman liiketoiminnan muissa kuluissa.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai rahoitusvaroihin kuuluva erä on siirtynyt pois konsernista, ja kun omistamiseen liittyvät riskit ovat siirtyneet pois konsernista.

Rahavarat

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Käteinen raha ja pankkitilit	28,8	16,5
Yhteensä	28,8	16,5
		58

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Odotetut luottotappiot

Myyntisaamiset eivät sisältäneet olennaisia erääntyneitä saamisia tilikaudella tai vertailukaudella. Myyntisaamisten sekä niistä kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä on ollut vähäinen. Lisäksi yhtiön myyntisaamisten määrä suhteessa liiketoiminnan volyymiin on ollut alhainen, koska merkittävä osa yhtiön myynnistä maksetaan yhtiön myymälöissä ostohetkellä. Edellä mainituista johtuen konsernin johto on käyttänyt harkintaa ja arvioinut, että myyntisaamisten luottotappioriskiä ei katsota olennaiseksi eikä ole kirjannut odotettuja luottotappioita tilinpäätöksiin.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat sisältävät rahoituslaitoslainat ja korot, vuokrasopimusvelat ja ostovelat.

Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon syntyneillä transaktiomenoilla vähennettynä. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun se tullaan suorittamaan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai jos konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan maksua yli 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä. Rahoitusvelat, jotka erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, luokitellaan lyhytaikaisiksi, vaikka pitkäaikainen jälleenrahoitussopimus saadaan päätökseen tilinpäätöspäivän jälkeen ja ennen kuin tilinpäätös on hyväksytty. Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi myös silloin, jos velka on vaadittaessa maksettava tilanteissa, joissa kovenantti on rikkoutunut tilinpäätöshetkellä tai sitä ennen. Jos lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi kovenanttirikkomuksen takia, ne esitetään takaisinlunastettavaan määrään.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun se on suoritettu, peruutettu tai sen voimassaolo päättyy.

milj. euroa, 31.1.2023	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Kirjanpitoarvo
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	4,1		4,1
Muut rahoitusvarat	0,0		0,0
Rahavarat	28,8		28,8
Yhteensä	32,9		32,9

Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

milj. euroa, 31.1.2023	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Kirjanpitoarvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoituslaitoslainat	69,9		69,9
Vuokrasopimusvelat	43,5		43,5
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Vuokrasopimusvelat	9,9		9,9
Ostovelat	16,1		16,1
Korkojaksotukset	0,3		0,3
Yhteensä	139,6		139,6

	Jaksotettuun	Käypään arvoon
milj. euroa, 31.1.2022	hankintamenoon	tulosvaikutteisesti	Kirjanpitoarvo
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	4,0		4,0
Muut rahoitusvarat	0,6		0,6
Rahavarat	16,5		16,5
Yhteensä	21,1		21,1

	Jaksotettuun	Käypään arvoon
milj. euroa, 31.1.2022	hankintamenoon	tulosvaikutteisesti	Kirjanpitoarvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoituslaitoslainat	69,8		69,8
Vuokrasopimusvelat	36,3		36,3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Vuokrasopimusvelat	8,0		8,0
Ostovelat	13,2		13,2
Korkojaksotukset	0,1		0,1
Yhteensä	127,4		127,4

Muut rahoitusvarat sisältävät ostojen vuosialennuksiin ja toimittajilta laskutettaviin tuotereklamaatioihin liittyviä saamisia. Muita siirtosaamisia ei ole luokiteltu rahoitusvaroiksi, eikä niitä siitä syystä ole esitetty taulukossa. Siirtosaamiset on eritelty yksityiskohtaisemmin liitetiedossa 3.2. Siirtoveloista on huomioitu ainoastaan jaksotetut korot, koska muita siirtovelkoja ei luokitella rahoitusveloiksi. Muut velat on esitetty tarkemmin liitetiedossa 3.3.

Lyhytaikaisten erien tasearvojen arvioidaan olennaisilta osin vastaavan niiden käypiä arvoja. Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:

milj. euroa	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
31.1.2023	69,9	70,0
31.1.2022	69,8	70,0

Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot perustuvat raportointihetken lainakorolla diskontattuihin rahavirtoihin. Rahoituslaitoslainat luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 3, koska niiden määrittämiseen käytetään muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja, kuten omaa luottoriskiä.

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat

Käyvän arvon hierarkian tasot kuvaavat, missä määrin arvostusmenetelmä perustuu havaittaviin tietoihin. Käypien arvojen määrittäminen:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Rahoitusinstrumenteilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla, mutta niiden käyvät arvot ovat laskettavissa markkinoilta saatavilla tiedoilla.

Taso 3: Jos yksi tai useampi merkittävistä tekijöistä ei perustu havaittavissa oleviin markkinatietoihin, instrumentti sisältyy tasoon 3. Tämä koskee noteeraamattomia oman pääoman ehtoisia arvopapereita.

Liite 5.6 Rahoitustuotot ja -kulut

Laadintaperiaatteet

Rahoituskulut koostuvat rahoituslaitoslainojen korkokuluista, vuokrasopimusvelkojen korkokuluista sekä muista rahoituskuluista.

Lainoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä. Efektiivinen korko on korko, jolla lainan odotettavissa olevan elinkaaren aikaiset rahoitusvelan maksut on diskontattu nykyarvoon. Laskelmassa on mukana kaikki sopimusosapuolten maksamat maksut ja transaktiokustannukset.

Rahoitustuotot

milj. euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Korkotuotot	0,0	0,0
Rahoitustuotot yhteensä	0,0	0,0

Rahoituskulut

milj. euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Korkokulut rahoituslaitoslainoista	1,2	1,9
Korkokulut vuokraveloista	1,4	1,3
Muut rahoituskulut	0,5	1,4
Rahoituskulut yhteensä	3,1	4,5

Liite 5.7 Ehdolliset velat

Laadintaperiaatteet

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu tulevaisuudessa tai olemassa oleva velvoite, jota ei merkitä taseeseen, koska sen toteutuminen ei ole todennäköistä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

Ehdollisia velkoja ei kirjata taseeseen. Ne esitetään liitetietona paitsi silloin, kun velan toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.

Puuilon ehdolliset velat koostuvat vuokrasopimusveloista niiden vuokrasopimusten osalta, joiden vuokra-aika alkaa raportointikauden päättymisen jälkeen, eikä niitä siten ole merkitty taseeseen. Puuilokonsernin rahoituslaitoslaina on vakuudeton.

Puuilo on sitoutunut vuokrasopimuksiin, joiden vuokra-aika alkaa tulevaisuudessa, eikä niitä siten ole huomioitu taseen käyttöoikeusomaisuuserissä tai vuokrasopimusveloissa. Näiden sopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat on esitetty oheisessa taulukossa:

milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Tulevaisuudessa voimaan astuvien sopimusten vuokravastuu	17,4	19,0

6 MUUT LIITETIEDOT

Liite 6.1 Lähipiiritapahtumat

Puuilo Oyj:ssä määräysvaltaa käyttää Puuilo Oyj. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat konsernin avainhenkilöt, heidän läheiset perheenjäsenensä sekä heidän määräysvallassansa olevat yhtiöt. Avainhenkilöiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä muu konsernin johtoryhmä.

Puuilo-konserni ostaa vähittäiskaupassa myymiään tuotteita lähipiirin omistamilta yhtiöiltä. Nämä yhtiöt valmistavat tuotteita, jotka kuuluvat Puuilon tuotevalikoimaan. Lisäksi yhtiö vuokraa liiketiloja lähipiiriltä. Konsernin vuokravelat lähipiirille sisältävät edellä mainittujen vuokrattujen toimipisteiden tulevien vuokrakulujen nykyarvon. Liiketoimet lähipiirin kanssa ovat tapahtuneet markkinahintaan ja tavanomaisin ehdoin. Puuilon koko henkilöstö on oikeutettu tavanomaiseen henkilökunta-alennukseen Puuilon myymälöissä. Puuiloon työsuhteessa oleva lähipiiri on oikeutettu tähän alennukseen. Näitä tietoja ei ole esitetty lähipiiritapahtumina.

Lähipiiriin kuuluvien kanssa toteutettiin seuraavat liiketoimet:

Tuloslaskelma
milj. euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Myynti	0,0	0,0
Ostot	2,4	2,2
Vuokrat ja muut kulut	0,5	0,5
Tase
milj. euroa	31.1.2023	31.1.2022
Myyntisaamiset	0,0	0,0
Ostovelat	0,1	0,1
Vuokravelat (IFRS 16)	1,8	1,7

Hallitusten jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän osakkeiden omistusosuudet Puuilo Oyj:n osakkeista olivat seuraavat:

Osakeomistus

	31.1.2023	31.1.2022
Hallitus	5 895 154	6 022 886
Toimitusjohtaja	297 712	294 960
Muu johtoryhmä	470 414	433 977

Johdon palkitseminen on esitetty liitetiedossa 2.3.

Liite 6.2 Konsernin rakenne ja konsolidointi

Puuilon konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Puuilo Oyj (emoyhtiö) ja sen 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt Puuilo Invest II Oy ja Puuilo Tavaratalot Oy. Kaikkien yhtiöiden kotipaikka on Helsinki.

Laadintaperiaatteet

Tytäryhtiöt

Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen hankinta-ajankohdasta eli siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Puuilolla on määräysvalta yhtiössä, jos se altistuu tai sillä on oikeus yhtiön muuttuviin tuottoihin ja sillä on kyky vaikuttaa näihin tuottoihin määräämällä yhteisön toiminnan periaatteista.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmää käyttäen. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan myös, ellei liiketoimi viittaa siirretyn omaisuuserän arvonalentumiseen.

Liite 6.3 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat

Liputusilmoitus

Puuilo vastaanotti 15.2.2023 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 6 ja 7 pykälän mukaisen liputusilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Adelis Holding I AB:n välillinen omistus Puuilon osakkeista alitti 20 % liputusrajan ja oli sen jälkeen 18,66 % prosenttia.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että jäseniksi valitaan uudelleen hallituksen nykyiset jäsenet Bent Holm, Mammu Kaario, Rasmus Molander ja Markku Tuomaala. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uusina jäseninä Lasse Aho ja Tuomas Piirtola. Nykyiset hallituksen jäsenet Tomas Franzén ja Timo Mänty ovat ilmoittaneet, etteivät ole enää käytettävissä hallituksen jäseniksi. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Lasse Aho.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot vastaavat hallituksen nykyisiä palkkioita.

Liite 6.4 Uudet standardit

Tilinpäätöshetkellä ei ole tiedossa sellaisia uusia standardeja tai muutoksia, jotka eivät vielä ole voimassa, ja joiden odotetaan vaikuttavan olennaisesti yhteisön nykyiseen tai tuleviin raportointikausiin ja ennakoitavissa oleviin tulevaisuuden liiketoimiin.

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma

euroa	1.2.2022 - 31.1.2023	1.2.2021 - 31.1.2022
Liikevaihto	1 324 482,72	967 157,91
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-1 224 284,96	-920 949,98
Henkilösivukulut
Eläkekulut	-173 146,53	-119 869,25
Muut henkilösivukulut	-32 240,61	-35 311,89
Henkilöstökulut yhteensä	-1 429 672,10	-1 076 131,12
Liiketoiminnan muut kulut	-1 426 090,30	-3 297 307,91
Liikevoitto (-tappio)	-1 531 279,68	-3 406 281,12
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä	9 354 773,12	852 077,78
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta	0,00	95,58
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	0,00	-30 000,00
Muille	-1 085 572,58	-1 986 646,58
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	8 269 200,54	-1 164 473,22
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	6 737 920,86	-4 570 754,34
Tilinpäätössiirrot
Konserniavustus
Saadut konserniavustukset	42 934 411,29	36 067 390,66
Tilinpäätössiirrot yhteensä	42 934 411,29	36 067 390,66
Tuloverot
Tilikauden verot	-8 375 132,52	-6 311 676,13
Tuloverot yhteensä	-8 375 132,52	-6 311 676,13
Tilikauden voitto (tappio)	41 297 199,63	25 184 960,19

Emoyhtiön tase

euroa	31.1.2023	31.1.2022
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	19 954,85	19 954,85
Sijoitukset yhteensä	19 954,85	19 954,85
Pysyvät vastaavat yhteensä	19 954,85	19 954,85
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
Lyhytaikaiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	154 249 516,07	138 926 427,09
Muut saamiset	25,20	-
Siirtosaamiset	66 357,88	85 794,01
Lyhytaikaiset yhteensä	154 315 899,15	139 012 221,10
Rahat ja pankkisaamiset	328 247,20	2 107 663,45
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	154 644 146,35	141 119 884,55
Vastaavaa yhteensä	154 664 101,20	141 139 839,40
euroa	31.1.2023	31.1.2022
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma	80 000,00	80 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	30 000 004,98	30 000 004,98
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	31 440 985,96	33 185 997,37
Tilikauden voitto (tappio)	41 297 199,63	25 184 960,19
Oma pääoma yhteensä	102 818 190,57	88 450 962,54
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	50 000 000,00	50 000 000,00
Pitkäaikainen yhteensä	50 000 000,00	50 000 000,00
Lyhytaikainen
Ostovelat	95 078,81	93 310,94
Velat saman konsernin yrityksille	81 279,78	34 812,27
Muut velat	109 454,80	110 040,11
Siirtovelat	1 560 097,24	2 450 713,54
Lyhytaikainen yhteensä	1 845 910,63	2 688 876,86
Vieras pääoma yhteensä	51 845 910,63	52 688 876,86
Vastattavaa yhteensä	154 664 101,20	141 139 839,40

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Liiketoiminnan rahavirta:
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	6 737 920,86	-4 570 754,34
Oikaisut:
Rahoitustuotot ja -kulut	-8 269 200,54	1 164 473,22
Muut oikaisut	0,00	79 931,88
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-1 531 279,68	-3 326 349,24
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+)	9 506,36	-143 485,39
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-)	32 468,21	13 925,59
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-1 489 305,11	-3 455 909,04
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-952 619,16	-603 417,68
Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta	0,00	95,58
Maksetut välittömät verot	-9 429 987,89	-7 409 938,05
Rahavirta ennen poikkeuksellisia eriä	-11 871 912,16	-11 469 169,19
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-11 871 912,16	-11 469 169,19
Investointien rahavirta:
Saadut osingot investoinneista	-	-
Pääomanpalautukset muista sijoituksista	-	-
Investointien rahavirta (B)	-	-
Rahoituksen rahavirta:
Maksullinen osakeanti	-	28 591 090,78
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-	50 000 000,00
Maksetut osingot	-25 385 835,90	-
Omien osakkeiden hankinnat	-1 544 135,70	-
Konsernirahoituksen muutos	37 022 467,51	-65 365 187,73
Rahoituksen rahavirta (C)	10 092 495,91	13 225 903,05
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys(+)/vähennys(-)	-1 779 416,25	1 756 733,86
Rahavarat tilikauden alussa	2 107 663,45	350 929,59
Rahavarat tilikauden lopussa	328 247,20	2 107 663,45

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Puuilo Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja -asetusten sekä muiden tilinpäätöksen laatimista koskevien säädösten mukaisesti.

Myyntisaamiset, siirtosaamiset sekä muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alempaan todennäköiseen arvoonsa. Velat on arvostettu nimellisarvoonsa.

Tilinpäätös on laadittu noudattaen kirjanpitoasetuksen 2 luvun 2 a §:ssä säädettyjä arvostamisen ja jaksottamisen olettamaperiaatteita ja -menetelmiä.

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Avainhenkilöiden suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmä

Puuilo Oyj:n hallitus päätti 20.4.2022 uudesta yhtiön avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä.

Suoriteperusteisessa lisäosakejärjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka kattaa suunnilleen kalenterivuodet 2022–2024. Ansaintakriteereinä ovat Puuilon osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilokonsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 75 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet, myymäläpäälliköt sekä muita yhtiön avainhenkilöitä. Järjestelmän palkkiot maksetaan lähtökohtaisesti osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana toukokuun loppuun 2025 mennessä. Rahaosuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 315 000 Puuilo Oyj:n osakkeen arvoa mukaan lukien rahana maksettava osuus. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Tulosohjeistuksen muutokset

Puuilo muutti tulosohjeistustaan tilikaudelle 2022 pörssitiedotteella 7.9.2022. Puuilo ennusti liikevaihdon kasvavan. Liikevaihdon kasvun ennustettiin kuitenkin jäävän kuluvalla tilikaudella pitkän aikavälin vuotuisen kasvutavoitteen alapuolelle (liikevaihto kasvaa orgaanisesti yli 10 prosenttia vuosittain). Euromääräisen oikaistun liikevoiton (oikaistu EBITA) Puuilo ennusti olevan 40–50 milj. euroa. Q3 tulosohjeistuksen yhteydessä yhtiö tarkensi tulosohjeistusta oikaistun EBITA:n osalta 46-50 milj. euroon.

Yhtiö muutti tulosohjeistusta 25.5.2022 annetulla pörssitiedotteella. Yhtiö ennusti euromääräisen oikaistun liikevoiton (EBITA) olevan 35–45 milj. euroa.

Omien osakkeiden hankinta

Puuilo tiedotti 17.6.2022, että yhtiön hallitus on päättänyt käyttää 17.5.2022 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen myöntämää valtuutusta hankkia yhtiön omia osakkeita.

Omien osakkeiden hankinnat alkoivat 22.6.2022 ja päättyivät 30.6.2022. Tämän jakson aikana Puuilo hankki 315 000 omaa osaketta keskihintaan 4,9020 per osake. Määrä vastaa noin 0,37 % yhtiön kokonaisosakemäärästä, joka on 84 776 953 osaketta.

Hankitut osakkeet käytetään Puuilo Oyj:n osakepohjaisten kannustinjärjestelmien mukaisiin maksuihin. Osakkeet hankittiin Nasdaq Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan.

Hankintojen jälkeen yhtiön hallussa on yhteensä 315 000 omaa osaketta.

Tilikauden jälkeiset merkittävät tapahtumat

Liputusilmoitus

Puuilo vastaanotti 15.2.2023 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 6 ja 7 pykälän mukaisen liputusilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Adelis Holding I AB:n välillinen omistus Puuilon osakkeista alitti 20 % liputusrajan ja oli sen jälkeen 18,66 % prosenttia.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että jäseniksi valitaan uudelleen hallituksen nykyiset jäsenet Bent Holm, Mammu Kaario, Rasmus Molander ja Markku Tuomaala. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uusina jäseninä Lasse Aho ja Tuomas Piirtola. Nykyiset hallituksen jäsenet Tomas Franzén ja Timo Mänty ovat ilmoittaneet, etteivät ole enää käytettävissä hallituksen jäseniksi. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Lasse Aho.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot vastaavat hallituksen nykyisiä palkkioita.

Tuloslaskelman liitetiedot

Liikevaihto

euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Konsernin hallintopalkkioveloitukset	1 324 482,72	967 157,91
Yhteensä	1 324 482,72	967 157,91

Rahoitustuotot ja -kulut

euroa	1.2.2022-31.1.2023	1.2.2021-31.1.2022
Osinkotuotot saman konsernin yrityksissä	7 947 495,34	-
Korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	1 407 277,78	852 077,78
Korkotuotot muilta	0,00	95,58
Korkokulut saman konsernin yrityksille	0,00	-30 000,00
Korkokulut muille	-1 085 572,58	-1 986 646,58
Yhteensä	8 269 200,54	-1 164 473,22

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

euroa	31.1.2023	31.1.2022
Menoennakot	66 318,99	18 600,00
Muut siirtosaamiset	38,89	67 194,01
Yhteensä	66 357,88	85 794,01

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

euroa	31.1.2023	31.1.2022
Konsernilainasaamiset	69 400 000,00	69 400 000,00
Myyntisaamiset	136 863,22	126 958,65
Konserniavustussaamiset	74 505 801,95	68 547 390,66
Muut konsernisaamiset	10 206 850,90	852 077,78
Yhteensä	154 249 516,07	138 926 427,09

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Oma pääoma

euroa	31.1.2023	31.1.2022
Osakepääoma tilikauden alussa	80 000,00	2 500,00
Osakepääoma tilikauden lopussa	80 000,00	80 000,00
Sidottu oma pääoma yhteensä tilikauden lopussa	80 000,00	80 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden alussa	30 000 004,98	-
Osakeanti	-	30 000 004,98
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden lopussa	30 000 004,98	30 000 004,98
Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden alussa	33 185 997,37	4 224 740,31
Edellisen tilikauden voiton/tappion siirto	25 184 960,19	29 038 757,06
Osingonjako	-25 385 835,90	-
Omista osakkeista maksettu määrä	-1 544 135,70	-
Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden lopussa	31 440 985,96	33 185 997,37
Tilikauden voitto/tappio	41 297 199,63	25 184 960,19
Vapaa oma pääoma tilikauden lopussa	102 738 190,57	88 370 962,54
Oma pääoma yhteensä	102 818 190,57	88 450 962,54

Laskelma jakokelpoisista varoista omassa pääomassa

euroa	31.1.2023	31.1.2022
Edellisten tilikausien voitto/tappio	31 440 985,96	33 185 997,37
Tilikauden voitto/tappio	41 297 199,63	25 184 960,19
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	30 000 004,98	30 000 004,98
Jakokelpoiset varat yhteensä	102 738 190,57	88 370 962,54

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

euroa	31.1.2023	31.1.2022
Palkkavelat	49 331,52	49 826,72
Palkkojen sivukuluvelat	53 165,78	45 680,33
Lomapalkkavelka sivukuluineen	160 892,30	136 596,90
Korkovelat	187 200,00	54 246,58
Verovelat	1 109 507,64	2 164 363,01
Yhteensä	1 560 097,24	2 450 713,54

Liitetiedot tilintarkastajan palkkioista

euroa	31.1.2023	31.1.2022
Tilintarkastus	57 000,00	50 000,00
Muut palvelut	307,44	1 008 519,59
Yhteensä	57 307,44	1 045 569,59
* Sisältää yhtiön listautumisantiin liittyvät palkkiot

Liitetiedot henkilöstöstä

Henkilökunnan lukumäärä

	31.1.2023	31.1.2022
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä	7	6
Yhteensä	7	6

Henkilöstökulut

euroa	31.1.2023	31.1.2022
Tilikauden palkat	1 224 284,96	920 949,98
Eläkekulut	173 146,53	119 869,25
Henkilösivukulut	32 240,61	35 311,89
Yhteensä	1 429 672,10	1 076 131,12

Omistukset muissa yrityksissä

Yhtiön nimi	Kotipaikka	Omistusosuus (%)
Puuilo Invest II Oy	Helsinki	100,00
Puuilo Tavaratalot Oy*	Helsinki	100,00

*Puuilo Invest II Oy:n 100%:sti omistama tytäryhtiö.

Allekirjoitukset

Päiväys ja allekirjoitus

Helsingissä, huhtikuun 13. päivänä 2023

Timo Mänty Tomas Franzén Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen

Bent Holm Mammu Kaario Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Rasmus Molander Markku Tuomaala Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Juha Saarela Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, huhtikuun 13. päivänä 2023

PricewaterhouseCoopers Oy tilintarkastusyhteisö

Mikko Nieminen KHT

Tilintarkastuskertomus

Puuilo Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Puuilo Oyj:n (y-tunnus 2726573-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.2.2022.–31.1.2023. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määri tetty olennaisuus	2,0 miljoonaa € (edellinen vuosi 2,0 miljoonaa €)
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	5 % tuloksesta ennen veroja
Perustelut vertailukohteen va linnalle	Valitsimme kyseisen vertailukohteen, koska käsityksemme mukaan se on keskeinen tunnusluku, jota tilinpäätöksen lukijat käyttävät arvi oidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi tulos ennen veroja on ylei sesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi prosentti osuudeksi 5 %, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyt tyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Puuilo-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet seuraavat konserniyhtiöt: Puuilo Oyj, Puuilo Invest II Oy ja Puuilo Tavaratalot Oy

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kan nalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Vaihto-omaisuus	Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun muassa
Viittaus tilinpäätöksen liitetietoon 3.1 Vaihto-omai	seuraavia toimenpiteitä:
suus	Arvioimme Puuilon käyttämiä vaihto-omai
Puuilo-konsernin tase sisältää vaihto-omaisuutta	−
89,9 (2021: 92,2) miljoonan euron arvosta. Vaihto	suuden laskentaperiaatteita sovellettaviin las
omaisuuden hankintameno on määritetty painotetun	kentastandardeihin nähden.
keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden tuot	Kävimme läpi keskeiset vaihto-omaisuuteen
teiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot	−
mukaan lukien välittömät kuljetus- ja käsittelymenot.	liittyvät prosessit ja kontrollit. Testasimme va
Hankintamenon laskennassa on huomioitu myös ta	littujen kontrollien osalta niiden toimivuutta.
varantoimittajien myöntämät jälkihyvitteet. Vaihto	Vertasimme valittujen varastonimikkeiden yk
omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorea	−
lisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi.	sikköhintoja ostolaskuihin.

Kiinnitimme tilintarkastuksessamme erityistä huomiota vaihto-omaisuuden hankintamenon määrittämiseen, mukaan lukien jälkihyvitteiden määrän vaikutus. Lisäksi, kiinnitimme huomiota konsernin arvioihin vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvosta sekä arvioiden perusteena oleviin oletuksiin. Vaihtoomaisuus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen tase-erän merkittävyydestä ja myymäläverkoston laajuudesta ja arvostukseen liittyvästä riskistä.

• − Testasimme painotetun keskihintalaskennan oikeellisuutta.
• − Kävimme läpi jälkihyvitteiden laskentaa ja teimme valittuja testauksia niiden kirjanpitokäytäntöjen osalta
• − Vertasimme valittujen varastonimikkeiden yksikköhintoja myyntihintoihin.
• − Kävimme läpi vaihto-omaisuuden kiertoa verrattuna menekkiin mahdollisten arvonalentumisten tunnistamiseksi.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että

virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.4.2017 alkaen yhtäjaksoisesti 6 vuotta. Puuilo Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 24.6.2021.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 13.4.2023

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Mikko Nieminen KHT

Puuilo Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti

Puuilo Oyj:n johdolle

Olemme Puuilo Oyj:n (y-tunnus 2726573-8) (jäljempänä myös "yhtiö") johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.2.2022 – 31.1.2023 European Single Electronic Format -muodossa ("ESEF-tilinpäätös") versio 743700UJUT6FWHBXPR69-2023-01-31-fi.zip.

Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä

Puuilo Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset ("ESEF-vaatimukset"). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme

Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.

Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat.

Meidän velvollisuutemme

Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Puuilo Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.1.2023 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia

Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Puuilo Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.

Helsingissä

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Mikko Nieminen KHT