Puuilo Oyj

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 31.1.2025

Sisällys

Hallituksen toimintakertomus ... 5
Konsernin keskeiset tunnusluvut ... 18
Kestävyysraportti ... 22
- Puuilo lyhyesti ................................................................................................................................ 22
- Yleiset tiedot ................................................................................................................................... 22
  - Laatimisperusteet ....................................................................................................................... 22
- Hallintotapa ................................................................................................................................. 23
- Strategia ..................................................................................................................................... 27
- Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ......................................................................... 36
- Ympäristövastuu ............................................................................................................................. 45
  - Taksonomiaraportointi ................................................................................................................ 45
  - ESRS E1 Ilmastonmuutos ........................................................................................................... 51
  - ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous ................................................................................. 59
- Sosiaalinen vastuu ......................................................................................................................... 62
  - ESRS S1 Oma työvoima ............................................................................................................. 62
  - ESRS S2 Arvoketjun työntekijät .................................................................................................. 70
  - ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät .......................................................................................... 72
- Hyvä hallinto ................................................................................................................................... 76
  - ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ..................................................................................... 76
Tilinpäätös ... 80
Konsernin laaja tuloslaskelma ... 80
Konsernitase ... 81
- Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ...................................................................................................................................... 82
Konsernin rahavirtalaskelma ... 83
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ... 84
1 YLEISET LAADINTAPERIAATTEET ... 85
* Liite 1.1 Yrityksen perustiedot ......................................................................................................... 85
* Liite 1.2 Laatimisperusta ................................................................................................................. 85
* Liite 1.3 Kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta ............................................................................ 86
2 LIIKETOIMINNAN KEHITYS ... 87
* Liite 2.1 Tuotot................................................................................................................................ 87
* Liite 2.2 Segmenttitiedot ................................................................................................................. 88
* Liite 2.3 Kulut ................................................................................................................................. 88
* Liite 2.4 Tuloverot ........................................................................................................................... 92
3 KÄYTTÖPÄÄOMA ... 95
* Liite 3.1 Vaihto-omaisuus ............................................................................................................... 95
* Liite 3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset ...................................................................................... 95
* Liite 3.3 Ostovelat ja muut velat ...................................................................................................... 96
4 SIDOTTU PÄÄOMA ... 98
* Liite 4.1 Liikearvo ........................................................................................................................... 98
* Liite 4.2 Aineettomat hyödykkeet .................................................................................................... 99
* Liite 4.3 Aineelliset hyödykkeet ..................................................................................................... 100
* Liite 4.4 Vuokrasopimukset........................................................................................................... 102
* Liite 4.5 Varaukset ........................................................................................................................ 104
5 PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUS... 106
* Liite 5.1 Pääoman hallinta ja nettovelka ....................................................................................... 106
* Liite 5.2 Oma pääoma .................................................................................................................. 107
* Liite 5.3 Osakekohtainen tulos ...................................................................................................... 108
* Liite 5.4 Rahoitusriskien hallinta ................................................................................................... 108
* Liite 5.5 Rahoitusvarat ja velat ...................................................................................................... 111
* Liite 5.6 Rahoitustuotot ja -kulut ................................................................................................... 113
* Liite 5.7 Ehdolliset velat ................................................................................................................ 114
6 MUUT LIITETIEDOT ... 115
* Liite 6.1 Lähipiiritapahtumat .......................................................................................................... 115
* Liite 6.2 Konsernin rakenne ja konsolidointi .................................................................................. 116
* Liite 6.3 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat .......................................... 116
* Liite 6.4 Uudet ja tulevat standardit............................................................................................... 118
Emoyhtiön tilinpäätös ... 119
Emoyhtiön tuloslaskelma ... 119
Emoyhtiön tase ...120
Emoyhtiön rahavirtalaskelma ...# Puuilon tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat

Tuloslaskelman liitetiedot

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Omistukset muissa yrityksissä

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

ESEF-tilinpäätöstä koskeva riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti

Hallituksen toimintakertomus

Puuilon liiketoiminta

Puuilo on suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava halpakauppaketju. Voimakkaasti kasvavalla ketjulla oli 31.1.2025 päättyneen tilikauden lopussa 49 myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi asiakkaita palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluvat rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara, puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yritys tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta tuotevalikoimasta. Tilikauden aikana avattiin kolme Hurrikaanilta hankittua myymälää: Ylöjärvi, Nokia ja Forssa. Tilat muutettiin Puuilo-myymälöiksi ennen avausta. Lisäksi avattiin neljä muuta myymälää: Tampere Lahdesjärvi, Oulu Karjasilta, Äänekoski ja Kirkkonummi.

Yhtiörakenne

Puuilo-konsernin emoyhtiö on Puuilo Oyj, jonka liiketoimintana on myydä hallintopalveluja tytäryhtiölleen. Emoyhtiön lisäksi konserniin kuuluu Puuilo Oyj:n 100 % omistama, vähittäiskauppaa harjoittava liiketoimintayhtiö Puuilo Tavaratalot Oy. Konsernin rakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia tilikauden 2024 aikana.

Näkymät tilikaudelle 2025

Puuilo ennustaa tilikauden 2025 liikevaihdon olevan 425–455 milj. euroa ja oikaistun liikevoiton (oikaistu EBITA) olevan 70–80 milj. euroa. Tilikauden näkymät sisältävät epävarmuustekijöitä liittyen kuluttajien ostovoiman ja käyttäytymisen muutoksiin. Lisäksi geopoliittisilla kriiseillä ja kansainvälisillä jännitteillä voi olla vaikutusta tavaroiden saatavuuteen ja hintoihin.

Puuilon pitkän aikavälin tavoitteet

Pitkän aikavälin tavoitteet tilikausille 2024–2028:
* Kasvu: Liikevaihto ylittää 600 milj. euroa tilikauden 2028 loppuun mennessä (päättyy tammikuussa 2029)
* Kannattavuus: Oikaistu EBITA-% ylittää 17 % liikevaihdosta
* Voitonjako: Yhtiö pyrkii jakamaan osakkeenomistajille vähintään 80 % kunkin tilikauden nettotuloksesta
* Velkaantuneisuus: Yhtiön nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde alittaa 2.0x

Tärkeitä tapahtumia

Avainhenkilöiden suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmä

Puuilon hallitus päätti uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2024–2026. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Järjestelmässä on mahdollista ansaita ajan kulumiseen perustuvia lisäosakkeita ja suoriteperusteisia lisäosakkeita. Sen ansaintakriteereinä ovat Puuilon 6 osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot (brutto ennen veroja) vastasivat arviolta yhteensä enintään 738 000 Puuilo Oyj:n osaketta. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Mahdolliset palkkiot tullaan maksamaan osittain osakkeina ja osittain rahana ansaintakauden päättymisen jälkeen. Rahana maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja sosiaaliturvamaksut. (pörssitiedote 16.4.2024) Palkkiona maksettavien osakkeiden maksimimäärä oli tilinpäätöshetkellä 196 251 osaketta.

Puuilo Oyj:n uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028

Puuilo julkaisi uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028. (pörssitiedote 22.4.2024)

Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano

Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin 1.10.2024 päivätyn osakasluettelon perusteella kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämät edustajat sekä asiantuntijajäsenenä Puuilo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Aho. Kolme suurinta osakkeenomistajaa nimesivät nimitystoimikuntaan edustajat seuraavasti: Ampfield Management, L.P., edustajanaan Emerson Moore, Markku Tuomaala, edustajanaan Janne Koikkalainen ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, edustajanaan Esko Torsti. (pörssitiedote 18.12.2024)

Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat

Oikaistu liikevoitto (EBITA) ylitti tilikauden 2024 ohjeistuksen, ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta

Puuilo julkaisi ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta. Puuilon tilikauden 2024 (helmikuu 2024– tammikuu 2025) liikevaihto oli 383,4 milj. euroa ja oikaistu liikevoitto oli 67,0 milj. euroa eli 17,5 % liikevaihdosta. Aikaisemmin Puuilo oli ohjeistanut tilikauden 2024 liikevaihdon olevan 380–400 milj. euroa ja euromääräisen, oikaistun liikevoiton olevan 60–66 milj. euroa. (pörssitiedote 10.3.2025)

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määrä olisi viisi (aiemmin kuusi). Nimitystoimikunta ehdottaa, että Puuilon hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen hallituksen nykyiset jäsenet Jens Joller, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uusina jäseninä Susanne Hounsgaard ja Markku Tuomaala. Nykyiset hallituksen jäsenet Lasse Aho, Bent Holm ja Anne-Mari Paapio ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä hallituksen jäseniksi. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka on riippumaton yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Mammu Kaario. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot seuraavasti:
* Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 65 000 euroa (aiemmin 60 000 euroa)
* Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 33 000 euroa (aiemmin 30 000 euroa)
* Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 6 000 euroa (aiemmin 5 000 euroa) ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 3 000 euroa (aiemmin 2 500 euroa)

Kaikki palkkiot maksetaan rahana. (pörssitiedote 19.3.2025)

Uudelleenrahoitus

Puuilo on allekirjoittanut OP Yrityspankki Oyj:n kanssa uuden 100 miljoonan euron pitkäaikaisen rahoitussopimuksen. Uudella rahoitussopimuksella on 36 kuukauden maturiteetti, ja se sisältää kaksi 12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvataan vuonna 2021 solmittu aiempi sopimus. Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30 miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF). Varoja käytetään nykyisten lainojen takaisinmaksuun, käyttöpääoman rahoitukseen, sekä konsernin muihin yleisiin rahoitustarpeisiin. Lainajärjestelyn ehtoihin kuuluu yksi kovenantti: nettovelat/käyttökate -suhdeluku. Samassa järjestelyssä on myös sovittu yhteensä 30 miljoonan euron sitomattomasta lisärahoitusmahdollisuudesta (accordion option). Tämä sitomaton lisärahoitusmahdollisuus edellyttää kuitenkin pankilta erillisen rahoituspäätöksen. (pörssitiedote 27.3.2025)

Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa

Puuilo on luovuttanut yhteensä 126 481 yhtiön hallussa olevaa Puuilon osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään 2022–2024 kuuluvalle 28 avainhenkilölle. Ohjelmasta on tiedotettu pörssitiedotteella 20.4.2022. Osakkeiden luovuttaminen perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 15.5.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. 14.4.2025 tapahtuneen luovutuksen jälkeen Puuilon hallussa on 428 519 omaa osaketta. (pörssitiedote 15.4.2025)

Puuilo Oyj:n hallitus perusti uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman yhtiön avainhenkilöille

Puuilo Oyj:n hallitus on päättänyt perustaa uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille (”LTI-ohjelma”) ja käynnistää LTI-ohjelman ensimmäisen ohjelmakauden vuosille 2025–2027. LTI-ohjelman tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä hankkimaan ja omistamaan Yhtiön osakkeita. LTI-ohjelman tavoitteena on lisäksi yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden intressit sekä edistää avainhenkilöiden motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutumista Yhtiöön. LTI-ohjelman on tarkoitus koostua vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin puolentoista vuoden omistusjakso. Hallitus päättää vuosittain ohjelmakauden käynnistämisestä.# LTI-ohjelma

LTI-ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja avainhenkilöt kutsutaan osallistumaan kuhunkin ohjelmakauteen erikseen. Ensimmäinen LTI:n ohjelmakausi 2025–2027 alkaa 1.6.2025 ja päättyy 31.5.2028. Ensimmäinen säästöjakso päättyy 31.5.2026. Omistusjakso alkaa ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta.

Ohjelmakaudella 2025–2027 LTI-ohjelmaa tarjotaan noin 100 konsernin avainhenkilölle, sisältäen myös johtoryhmän ja toimitusjohtajan. Osana LTI:tä, avainhenkilöllä on mahdollisuus tehdä kertasijoitus ja/tai säästää osuus palkastaan ja sijoittaa nämä rahat Puuilon osakkeisiin. Ohjelmakauden 2025–2027 sijoituksilla ja säästöillä hankitaan Puuilon osakkeita neljässä osassa arviolta syyskuussa 2025, joulukuussa 2025, maaliskuussa 2026 sekä kesäkuussa 2026.

Ohjelmakaudella 2025–2027 Yhtiö antaa LTI-ohjelmaan osallistuville avainhenkilöille palkkioksi sitoutumisesta yhden ilmaisen lisäosakkeen (brutto) yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden. Osallistujilla on lisäksi mahdollisuus ansaita yhdestä kolmeen suoriteperusteista lisäosaketta (brutto) jokaista yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden, mikäli ohjelmakaudelle asetetut suorituskriteerit saavutetaan. Ohjelmakauden suorituskriteerit ovat sidottu osakkeen kokonaistuottoon (TSR), yhtiön oikaistuun tulokseen ennen korkoja, veroja ja arvonalentumisia (EBITA) sekä sijoitetun pääoman tuottoon (ROIC). Palkkion saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja hankittujen säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa omistusjakson ajan, joka päättyy vuoden 2027 tilinpäätöstiedotteen julkaisua seuraavana päivänä. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson päättymisen jälkeen osittain osakkeina ja rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä sen jälkeen, kun ne on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Säästöosakkeet ja lisäosakkeet ovat Puuilon osakkeita.

Ensimmäisen ohjelmakauden 2025–2027 lisäosakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen veroja) on noin 519 000 osaketta, laskettuna 16.4.2025 osakekurssilla. Lopullinen lisäosakkeiden määrä riippuu avainhenkilöiden osallistumis- ja säästöasteesta ohjelmaan, lisäosakkeiden saamisen edellytysten täyttämisestä sekä osakemäärästä, joka ostetaan markkinoilta säästöillä. (pörssitiedote 17.4.2025)

Kasvustrategia

Puuilon tavoitteena on jatkaa asemansa vahvistamista yhtenä Suomen johtavista halpakaupoista hyödyntäen keskeisiä vahvuuksiaan: houkuttelevaa ja laajaa tuotevalikoimaa, edullisia hintoja ja helppoa asiointikokemusta. Päivitetyn kasvustrategiansa mukaisesti yhtiö pyrkii avaamaan vähintään 5–6 uutta myymälää vuodessa sekä jatkamaan vertailukelpoisen liikevaihdon kasvattamista nostamalla entisestään tunnettuuttaan. Yhtiöllä on tehokas ja standardoitu myymälänavaamisprosessi, mikä mahdollistaa usean myymälän avaamisen vuosittain ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti muuhun operatiiviseen toimintaan. Uudet myymälät ovat keskimäärin kannattavia jo ensimmäisen kokonaisen kuukauden jälkeen avauksesta.

Puuilo pyrkii jatkamaan arvolupauksensa kehittämistä tarjoamalla myös jatkossa asiakaskunnan tarpeisiin vastaavan laajan tuotevalikoiman aina edullisin hinnoin. Puuilo pyrkii myös jatkamaan panostuksia verkkokauppansa kehittämiseen ja kasvattamiseen, tarjoten asiakkailleen mahdollisuuden asioida niin myymälöissä kuin verkkokaupassa.

Myymäläverkoston kehittäminen

Tilikauden 2024 aikana Puuilo avasi yhteensä seitsemän uutta myymälää. Alkuvuoden aikana yhtiö avasi Hurrikaanilta hankitut myymälät Nokialle, Ylöjärvelle ja Forssaan. Myymälät muutettiin Puuilo- myymälöiksi ennen avausta. Lisäksi Puuilo avasi myymälät Tampereen Lahdesjärvelle ja Oulun Karjasillalle. Viimeisellä kvartaalilla yhtiö avasi myymälät Äänekoskelle ja Kirkkonummelle.

Tilikauden 2025 aikana myymälät avataan Varkauteen, Savonlinnaan, Lohjalle, Mäntsälään, Jyväskylän Keljoon, Iisalmeen ja Heinolaan. Tilikauden 2026 avauksista on tähän mennessä tiedotettu Espoonlahden myymälän avauksesta, muista avauksista tiedotetaan niiden vahvistuessa. Puuilon määritelmän mukaan myymälää pidetään uutena avaamisvuonna ja sitä seuraavana tilikautena. Uudelleensijoitetut myymälät katsotaan vertailukelpoisiksi myymälöiksi.

Puuilolla oli 31.1.2025 yhteensä 49 myymälää (42 myymälää) eri puolilla Suomea. Nykyinen myymäläverkosto on nuori ja yli puolet myymälöistä on avattu viimeisen viiden vuoden aikana.

Taloudellinen kehitys

Kausivaihtelu

Puuilon liiketoiminta on osittain kausiluonteista. Näin ollen Puuilon liikevaihdossa, liiketoiminnan tuloksessa ja rahavirroissa esiintyy kausittaisia huippuja, vaikka sesonkiriippuvuus on suhteellisen vähäistä verrattuna kaupanalaan yleisesti. Historiallisesti Puuilon tärkeimpiä kausia liikevaihdollisesti ovat olleet tilikauden toinen ja kolmas neljännes. Lisäksi Puuilon liikevaihtoon vaikuttaa osittain poikkeukselliset, ankarat tai vuodenajalle epätyypilliset sääolot.

Liikevaihto, tulos ja kannattavuus

Tilikaudella 2024 Puuilon liikevaihto kasvoi 13,3 % (+14,2 %) ja oli 383,4 milj. euroa (338,4). Puuilon myymälöiden liikevaihto oli 374,4 milj. euroa (329,5) ja verkkokaupan liikevaihto oli 9,1 milj. euroa (8,9), mikä vastasi 2,4 % (2,6 %) liikevaihdosta. Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihto kasvoi 1,5 % (+5,2 %). Verkkokaupan liikevaihto kasvoi 1,7 % (-11,2 %). Liikevaihtoa kasvattivat sekä uudet että vertailukelpoiset myymälät. Asiakasmäärä jatkoi kasvuaan myös vertailukelpoisissa myymälöissä. Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdosta hidasti keskiostoksen lasku.

Puuilon myyntikate oli 144,6 milj. euroa (123,9) ja myyntikatemarginaali oli 37,7 % (36,6 %). Myyntikatteen nousuun vaikuttivat myyntimixin muutos sekä omien tuotemerkkien osuuden kasvu. Omien tuotemerkkien tuotteiden osuus liikevaihdosta kasvoi merkittävästi ja oli 21,7 prosenttia (20,6 %). Lisäksi myymäläketjun laajentumisen myötä ostojen volyymi on kasvanut, millä on ollut positiivinen vaikutus ostoehtoihin.

Liiketoiminnan kulut olivat 61,0 milj. euroa (56,3), eli 15,9 % liikevaihdosta (16,6 %). Liiketoiminnan kuluissa merkittävin erä oli henkilöstökulut. Henkilöstökulut olivat 38,5 milj. euroa (35,4), eli 10,0 % (10,4 %) liikevaihdosta. Pääosa henkilöstökulujen kasvusta johtui uusista myymälöistä.

Oikaistu EBITA ja EBITA olivat 67,0 milj. euroa (54,1), mikä vastasi 17,5 % (16,0 %) liikevaihdosta. Oikaistu EBITA kasvoi 23,8 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ei ollut.

Liikevoitto oli 65,1 milj. euroa (52,8), mikä vastasi 17,0 %:n (15,6 %) liikevoittomarginaalia. Nettorahoituskulut olivat -5,2 milj. euroa (-4,4). Nettorahoituskulut ilman IFRS 16 vaikutusta olivat -2,3 milj. euroa (-2,4). Tulos ennen veroja oli 59,9 milj. euroa (48,4). Verot olivat 12,0 milj. euroa (9,7). Tulos oli 47,9 milj. euroa (38,7). Osakekohtainen tulos oli 0,57 euroa (0,46).

Tase, rahoitus ja rahavirta

Puuilon vaihto-omaisuus oli tilikauden päättyessä 115,5 milj. euroa (93,1). Vaihto-omaisuuden kasvu johtui seitsemän uuden myymälän avauksesta sekä keväällä 2025 avattavien viiden uuden myymälän omien tuotemerkkien varastosta. Lisäksi omien tuotemerkkien maahantuonnin määrä suunnitellusti kasvoi ja yhtiö varmisti myös tuotteiden riittävyyden mahdollisten toimitusketjun haasteiden varalta. Kaikki nämä vaikuttivat varaston arvon nousuun. Tavoitteena on edelleen varaston kiertonopeuden parantaminen.

Konsernin operatiivinen vapaa kassavirta oli 44,0 milj. euroa (54,8). Operatiivista vapaata kassavirtaa tuki hyvä liikevoitto. Edellä mainitut tekijät kuitenkin kasvattavat varaston arvoa ja lisäksi kassavirtaan vaikuttivat Hurrikaani-järjestelyyn liittyvät erät. Vertailukauden operatiiviseen vapaaseen kassavirtaan vaikutti parantavasti ylivarastojen purkaminen.

Rahavarat olivat tilikauden lopussa 18,3 milj. euroa (21,5) ja rahoitusasema on vakaa. Puuilon korolliset velat tilikauden päättyessä olivat yhteensä 133,1 milj. euroa (122,8), josta pitkäaikaisia rahoituslaitoslainoja oli 50,0 milj. euroa (50,0). Tilikauden päättyessä konsernilla ei ollut lyhytaikaisia rahoituslaitoslainoja (-). Muut korolliset velat olivat IFRS 16 -standardin perusteella raportoitavia vuokravelkoja.

Tilikauden päättyessä nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen oli 1,4 (1,5), mikä on linjassa pitkän aikavälin tavoitteen kanssa. Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ilman IFRS 16 vaikutusta oli 0,5 (0,5). Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta oli noin 31,7 milj. euroa (28,5).

Investoinnit

Puuilon investoinnit olivat 7,1 milj. euroa (4,7). Investoinnit kohdistuivat pääosin Hurrikaani- myymäläketjun hankintaan sekä uusien myymälöiden kalustamiseen. Vertailukauden investoinnit kohdistuivat pääosin uusien myymälöiden kalustamiseen ja IT-järjestelmien kehitystyöhön.

Henkilöstö

Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli 849 (791). Henkilöstön määrä keskimäärin oli 1 005 (938). Henkilöstökulut olivat 38,5 milj. euroa (35,4).

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osaketiedot ja kaupankäynti osakkeilla

Puuilo Oyj:llä on yksi osakelaji. Kukin osake tuottaa yhden äänen yhtiön yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Puuilo Oyj:n osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja yhtiöllä oli tilikauden päättyessä 84 776 953 osaketta.

Tilikauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä 31.1.2025 osakkeen päätöskurssi oli 10,23 euroa. Osakevaihto katsauskaudella oli 244 milj. euroa ja 25 139 636 kappaletta. Osakkeen päivänsisäinen (intraday) ylin hinta tilikaudella oli 10,90 euroa ja alin 8,50 euroa. Tilikauden päättyessä osakkeiden markkina-arvo oli 862 milj. euroa.

Yhtiöllä oli tilikauden lopussa hallussaan 555 000 omaa osaketta.

Lisää tietoa Puuilon osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/osakkeenomistajat ja johdon omistuksista osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/johdon_omistukset.# Osakkeenomistajat

Tilikauden päättyessä Puuilon oli 32 948 rekisteröityä osakkeenomistajaa.

11 Puuilo on elokuussa 2022 tehdyn liputusilmoituksen perusteella saanut tiedon, että The Capital Group Companies, Inc:n välillinen omistus Puuilon osakkeista vastaa 10,03 % omistusosuutta. Puuilo on syyskuussa 2023 tehdyn liputusilmoituksen perusteella saanut tiedon että Ampfield Management LP:n välillinen omistus Puuilon osakkeista vastaa 10,11 % omistusosuutta.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.1.2025

Osakemäärä	% Osakkeista
1. Tuomaala Markku	4 112 069
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 814 000
3. Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö	1 704 000
4. Evli Finnish Small Cap Fund	1 484 000
5. Danske Invest Finnish Equity Fund	1 437 005
6. Evli Finland Select Fund	1 365 000
7. Säästöpankki Kotimaa-Sijoitusrahasto	888 114
8. Op-Suomi -Sijoitusrahasto	695 446
9. Tuomaala Henri Aleksi	648 653
10. Op-Henkivakuutus Oy	600 869
10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä	14 749 156
100 suurinta osakkeenomistaa yhteensä	24 012 915
Hallintarekisteröityjä osakkeenomistajia yhteensä	49 372 480
Yhteensä	84 776 953

Omistusjakauma sektoreittain 31.1.2025

	Osakemäärä	% Osakkeista
Kotitaloudet yhteensä	17 335 946	20,45 %
Eläke- ja vakuutusyhtiöt yhteensä	5 109 202	6,03 %
Yritykset yhteensä	4 924 907	5,81 %
Rahastoyhtiöt yhteensä	3 795 202	4,48 %
Muut yhteensä	3 690 803	4,35 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä	548 413	0,65 %
Yhteensä	35 404 473	41,76 %
Hallintarekisteröidyt	49 372 480	58,24 %

Jakauma osakekannan mukaan 31.1.2025

	Omistajien määrä	% osakkeenomistajista	Osakemäärä	% Osakkeista
0-100	15 584	47,30 %	753 542	0,89 %
101-500	12 225	37,10 %	2 984 170	3,52 %
501-1 000	2 944	8,94 %	2 207 281	2,60 %
1 001-5 000	1 887	5,73 %	3 754 061	4,43 %
5 001-10 000	147	0,45 %	1 026 961	1,21 %
10 001-50 000	107	0,32 %	2 299 113	2,71 %
50 001-100 000	7	0,02 %	498 312	0,59 %
100 001-	37	0,11 %	21 881 033	25,81 %
Hallintarekisteröidyt	10	0,03 %	49 372 480	58,24 %
Yhteensä	32 948	100,00 %	84 776 953	100,00 %

Johdon osakeomistus

Puuilo Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.1.2025 yhteensä 234 111 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,28 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä. Toimitusjohtajalla oli 31.1.2025 201 220 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,24 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä. Johtoryhmällä mukaan lukien toimitusjohtaja oli 31.1.2025 632 694 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,75 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä.

Liputusilmoitukset

Tilikauden aikana Puuilo sai seuraavat arvopaperimarkkinalain mukaiset osakkeenomistajien liputusilmoitukset:

Puuilo vastaanotti 9.2.2024 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen liputusilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Evli Rahastoyhtiöt Oy:n suora omistusosuus Puuilon osakkeista alitti 5 prosentin liputusrajan ja oli sen jälkeen 4,94 %.
Puuilo vastaanotti 2.1.2025 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen liputusilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Markku Tuomaalan suora omistusosuus Puuilon osakkeista alitti 5 prosentin liputusrajan ja oli sen jälkeen 4,85 %.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Puuilo-konsernin riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on määrittää riskienhallinnan viitekehys, prosessit, hallinnointi ja vastuut Puuilossa. Riskienhallinnan pääasiallinen tavoite Puuilossa on tukea yrityksen strategian mukaista toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuutta ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista tunnistamalla yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja hallitsemalla niitä proaktiivisesti. Kokonaisvaltainen riskienhallinta painottaa yrityskulttuurin roolia ja se on integroitu osa Puuilon liiketoimintaa ja sen suunnittelua sekä päätöksentekoa.

Hallituksella on vastuu valvoa ja varmistaa, että yhtiön riskienhallintaprosessin toiminnot ovat kokonaisvaltaisia. Hallitus määrittää riskihalun ja -toleranssin vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Hallitus on myös vastuussa riskienhallintaan liittyvien yhtiön politiikkojen hyväksymisestä. Puuilon operatiivinen johto on vastuussa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä niitä uhkaavien riskien kontrolloinnista, johtamisesta ja lieventämisestä. Operatiivinen johto on myös vastuussa riskienhallintatyöstä sekä riskienhallinnan suorituskyvyn ja riittävien resurssien saatavuuden takaamisesta.

Riskejä arvioidaan säännöllisesti ja hallitaan kokonaisvaltaisesti. Konsernin riskikartta sekä merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät raportoidaan Puuilon hallitukselle säännöllisesti. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä raportoidaan markkinoille toimintakertomuksessa ja niissä tapahtuneista olennaisista muutoksista liiketoiminta- ja puolivuotiskatsauksissa.

Puuilon merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Kilpailijoiden toimet ja uusien kilpailijoiden tulo markkinoille

Suomen vähittäiskauppamarkkinat ovat kilpaillut, joten kilpailijoiden toimet ja uusien kilpailijoiden tulo markkinoille voivat vaikuttaa Puuilon asemaan. Kilpailijoiden eri toimiin pystytään reagoimaan markkinoinnin, hinnoittelun ja valikoimanhallinnan avulla sekä myymäläverkoston nopean laajentamisen kautta. Lisäksi riskiä hallitaan seuraamalla kilpailijoita ja arvioimalla heidän toimenpiteitänsä aktiivisesti.

Muutokset ostovoimassa ja kuluttajakäyttäytymisessä

Ostovoimassa ja kuluttajakäyttäytymisessä voi tapahtua muutoksia muun muassa yleisestä taloudellisesta tilanteesta, luottamuksesta yleiseen talouteen, työllisyysasteesta, inflaatiosta, energiahinnoista ja korkotasosta johtuen. Puuilo pyrkii vaikuttamaan kuluttajakäyttäytymiseen mainonnan keinoin, sekä ylläpitämään edullista hintamielikuvaa ja tekemällä harkittuja hinnoittelupäätöksiä.

Myyntihinnoittelu

Puuilo on halpakauppa ja hintataso on tärkeä Puuilon asiakkaille. Liian korkea hintataso voi johtaa hintamielikuvan heikkenemiseen ja myynnin laskuun. Puuilo tekee aktiivisesti hintaseurantaa ja myyntihinnoittelua johdetaan selkeän hinnoittelustrategian avulla.

Työtaistelutoimet

Mahdollisilla työtaistelutoimilla voi olla vaikutusta Puuilon toimintaan ja ne voivat aiheuttaa häiriöitä muun muassa toimitusketjuissa ja myymälöissä. Puuilo hallitsee riskiä seuraamalla tilannetta sekä varautumalla mahdollisiin poikkeustilanteisiin.

Relex käyttöönotto

Yhtiö on ottanut käyttöön täydennystilausjärjestelmän. Epäonnistuminen järjestelmän parametroinnissa voisi johtaa saldopuutteisiin tai liian suuriin varastosaldoihin. Riskiä hallitaan seuraamalla varastosaldoja ja järjestelmän parametrejä tiiviisti.

Valikoimakehityksen hidastuminen

Yhtiön valikoiman kehitys voi jäädä kilpailijoista jälkeen ja nousevat kysyntätrendit voivat jäädä tunnistamatta. Lisäksi valikoiman houkuttelevuus voi laskea asiakkaiden keskuudessa. Puuilo hallitsee riskiä seuraamalla aktiivisesti toimintaympäristöä ja sen muutoksia, sekä kokeilemalla rohkeasti uusia trendejä.

Kiinan riskit

Merkittävä osa Puuilon tai sen tavarantoimittajien hankkimista tuotteista on peräisin Kiinasta. Merkittävät muutokset kiinalaisten toimittajien toimintaympäristössä tai hankintaketjuissa voisivat aiheuttaa riskin Puuilolle. Kiinaan liittyvää riskiä voidaan hallita seuraamalla tilannetta ja lisäämällä hankintamaiden lukumäärää.

Geopoliittiset riskit

Ukrainan sota ja muut geopoliittiset jännitteet ovat aiheuttaneet merkittävää epävarmuutta Euroopassa sekä kasvattaneet turvallisuuspoliittisia jännitteitä. Konfliktien mahdollinen laajeneminen voisi johtaa merkittäviin muutoksiin toimittajaympäristössä sekä vaikuttaa Puuilon toimitusketjuihin ja nostaa hankinnan kustannuksia. Geopoliittinen tilanne ja sen välilliset markkinavaikutukset voivat lisätä asiakkaiden hintatietoisuutta. Puuilo pyrkii hallitsemaan riskiä seuraamalla tilannetta ja reagoimaan muutoksiin proaktiivisesti. Lisäksi pyritään hajauttamaan toimittajaketjua maantieteellisesti.

Tuoteturvallisuus

Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta tai toimitusketjun laadunvarmistus epäonnistuu, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen sekä maineen menettämistä tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen. Yhtiö hallitsee riskiä ensisijaisesti huolellisella toimittajavalinnalla, johon kuuluu muun muassa toimittajien tuoteturvallisuus- ja laatudokumentaation sekä asiakasreferenssien läpikäynti. Lisäksi yhtiö hallitsee tuoteriskiä vaatimalla korkeamman riskin tuotteille riippumattoman testilaboratorion suorittaman varmennuksen tuotteen turvallisuudesta.

Avainhenkilöriskit

Epäonnistuminen johdon ja muiden avainhenkilöiden rekrytoinnissa tai palveluksessa pitämisessä voisi vaikuttaa haitallisesti Puuiloon. Yhtiö hallitsee riskiä pyrkimällä parantamaan työnantajamielikuvaa, panostamalla esihenkilötyön laatuun, sitouttamis- ja kannustinohjelmilla sekä pitämällä henkilökunnan toimenkuvat mielekkäinä. Lisäksi rekrytoinnit tehdään huolellisesti ja niissä käytetään soveltuvuusarviointeja.

Puuilon maahantuomien tuotteiden epäonnistuminen ja laatuongelmat

Puuilon itse maahantuomissa tuotteissa voi ilmaantua laatuongelmia, mikä voi heikentää omien tuotteiden mainetta asiakkaiden keskuudessa. Lisäksi omien tuotteiden valikoiman laajentaminen ja kehittäminen voivat vaikuttaa haitallisesti yhtiön muihin toimittajasuhteisiin. Yhtiö vastaa riskeihin kehittämällä omaa laadunvarmistusjärjestelmäänsä sekä aktiivisella valikoimanhallinnalla.

Tietoturva

Puuilon IT-järjestelmiin voidaan hyökätä teknisistä ja hallinnollisista suojaustoimenpiteistä huolimatta. Mikäli tunkeutumista ei havaita, seurauksena on tietomurto tai palvelunesto.Lisäksi henkilökunnan 15 puutteelliset tiedot ja osaaminen tietojen suojauksessa ja käsittelyssä voivat johtaa siihen, että tiedot joutuvat vääriin käsiin. Tietoturvaan liittyviä käytäntöjä, dokumentaatiota ja ohjeistusta kehitetään jatkuvasti. Riskiä hallitaan myös kouluttamalla henkilökuntaa säännöllisesti.

Häiriöt toimitusketjuissa

Häiriöillä yhtiön tavarantoimittajien tai omien myymälöiden varastointi- ja logistiikkaketjussa sekä mahdollisilla logistiikka-alan lakoilla voi olla haitallinen vaikutus Puuilon liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja rahavirtoihin. Puuilo hallitsee riskiä hajauttamalla toimitusketjua sekä pitämällä myymälöiden ja keskusvarastojen varastotasot riittävällä tasolla.

Verkkokaupan kasvun pysähtyminen

Puuilon verkkokaupan kasvu voi pysähtyä. Verkkokaupan asiointikokemusta parannetaan kehittämällä muun muassa toimitusaikoja, maksutapoja, ja toimitustapoja, jotta verkkokaupan kasvu ei pysähdy. Myös markkinoinnin keinoja käytetään myynnin kasvattamiseen.

Puuilon riskienhallinnan yleisiä periaatteita on kuvattu myös yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/hallinnointi/riskienhallinta.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen järjestäytymiskokous

Puuilo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.5.2024 Vantaalla. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.2.2023 – 31.1.2024, myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille tilikaudelta 1.2.2023 – 31.1.2024 sekä hyväksyi kaikki hallituksen ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset.

Osinko

Yhtiökokous päätti, että 31.1.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkoa yhteensä 0,38 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin kahdessa erässä 0,19 euroa osakkeelta. Ensimmäisen erän täsmäytyspäivä oli 22.5.2024 ja maksupäivä 29.5.2024. Toisen erän täsmäytyspäivä oli 17.10.2024 ja maksupäivä 24.10.2024. Hallitus valtuutettiin tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo- osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätettiin omaan pääomaan.

Hallituksen kokoonpano

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallituksen jäseniksi valittiin nykyisistä jäsenistä Lasse Aho, Bent Holm, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola sekä uusina jäseninä Jens Joller ja Anne-Mari Paapio seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Lasse Ahon.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 60 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille 30 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa ja muille tarkastusvaliokunnan jäsenille 2 500 euroa.

Tilintarkastaja

Yhtiön tilintarkastajaksi tilikaudelle 1.2.2024 – 31.1.2025 valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Mikko Nieminen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 8 477 695 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta kuitenkin siten, että yhtiön hallussa kulloinkin olevien osakkeiden määrä ei ylitä 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan hankkia vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuhun markkinaehtoiseen hintaan. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen liittyvistä seikoista. Omien osakkeiden hankinnassa voidaan käyttää muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta). Valtuutus kumoaa 16.5.2023 annetun valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti, kuitenkin enintään 31.7.2025 saakka.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien uusien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 8 477 695 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus päättää muista osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus kumoaa 16.5.2023 annetun valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti, kuitenkin enintään 31.7.2025 saakka.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään lahjoituksista yleishyödyllisiin tarkoituksiin

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 50 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Hallitus päätettiin valtuuttaa päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksen päivämäärästä lukien.

Yhtiökokouksen puheenjohtajana toimi asianajaja Antti Ihamuotila.

Yhtiökokouspöytäkirja on saatavilla Puuilo Oyj:n sijoittajasivuilla osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/hallinnointi/yhtiokokous.

Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset

Tarkastusvaliokuntaan valittiin seuraavat jäsenet: Mammu Kaario (puheenjohtaja), Tuomas Piirtola ja Jens Joller.

Voitonjakoehdotus

Puuilo Oyj:n hallitus ehdottaa 15.5.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.2.2024−31.1.2025 vahvistettavan taseen perusteella osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille yhteensä 0,70 euroa osaketta kohden. Osingosta 0,46 euroa maksetaan tilikauden 2024 tuloksen perusteella ja 0,24 euroa lisäosinkona. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Hallitus ehdottaa osingon maksamista kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 26.5.2025 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon ensimmäisen erän maksupäiväksi 2.6.2025. Osingon toinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä 16.10.2025 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän maksupäiväksi 23.10.2025.

Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 26.3.2025 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 84 221 953 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 58 955 367,10 euroa. Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 134 624 715,28 euroa, josta tilikauden voitto on 50 176 011,13 euroa. Ehdotettu tilikauden 2024 tuloksen perusteella maksettava osinko vastaa noin 81 % Puuilo-konsernin tilikauden tuloksesta.

Varsinainen yhtiökokous

Puuilon varsinainen yhtiökokous pidetään 15.5.2025.

Konsernin keskeiset tunnusluvut

milj. euroa	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024	1.2.2022- 31.1.2023
Liikevaihto	383,4	338,4	296,4
Liikevaihdon kehitys (%)	13,3 %	14,2 %	9,7 %
Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kehitys (%)	1,5 %	5,2 %	5,5 %
Verkkokaupan liikevaihdon kehitys (%)	1,7 %	-11,2 %	3,9 %
Myyntikate	144,6	123,9	107,2
Myyntikate-%	37,7 %	36,6 %	36,2 %
Oikaistu EBITA*	67,0	54,1	48,8
Oikaistu EBITA-%*	17,5 %	16,0 %	16,5 %
Oikaistun EBITA:n* kehitys (%)	23,8 %	10,9 %	0,7 %
EBITA*	67,0	54,1	48,2
EBITA-%*	17,5 %	16,0 %	16,2 %
Liikevoitto	65,1	52,8	47,0
Liikevoitto (%)	17,0 %	15,6 %	15,9 %
Tilikauden tulos	47,9	38,7	35,1
Osakekohtainen tulos (euroa)	0,57	0,46	0,41
Osakekohtainen tulos ilman listautumiskuluja (euroa)	0,57	0,46	0,42
Osinko (euroa per osake)	0,70**	0,38	0,34
Operatiivinen vapaa kassavirta	44,0	54,8	52,7
Nettovelka / oikaistu käyttökate	1,4	1,5	1,5
Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta	0,5	0,5	0,8
Myymälöiden lukumäärä tilikauden päättyessä	49	42	37
Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna	849	791	693

Liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia
** Hallituksen ehdotus

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Puuilo käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja kannattavuuden kehitystä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisten tunnuslukujen kanssa. Vertailukelpoisen liikevaihdon kehitystä käytetään kuvaamaan Puuilon liiketoiminnan kehittymistä eri kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman uusia myymälöitä. Vertailukelpoisiksi myymälöiksi sisällytetään ne myymälät, jotka ovat olleet olemassa sekä raportointikaudella että vertailukaudella. Oikaistua tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja käytetään parantamaan kausien välistä vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen kehityksestä.# Kestävyysraportti

Puuilo lyhyesti

Konsernin emoyhtiö Puuilo Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, Suomi. Puuilo Oyj on listattu Nasdaq OMX Helsingin pörssissä.

Yleiset tiedot

Laatimisperusteet

BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet

Puuilon kestävyysraportti on laadittu tilikaudelta 1.2.2024-31.1.2025. Se kattaa koko Puuilo-konsernin eli emoyhtiö Puuilo Oyj:n ja sen 100-prosenttisesti omistaman Puuilo Tavaratalot Oy:n. Kestävyysraportin konsolidoinnin laajuus on siten sama kuin tilinpäätöksessä. Arvoketjun alku- ja loppupää on sisällytetty vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiin ja toimintaperiaatteisiin sekä pyritty ottamaan huomioon mittareissa, sillä tarkkuudella mihin tuoteryhmiä koskevien tietojen saatavuus on antanut edellytyksiä. Puuilon raportoidut kestävyysaiheet perustuvat vuonna 2024 toteutettuun kaksoisolennaisuuden analyysiin.

Kestävyysraportti on laadittu kirjanpitolain 7 luvun ja eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Puuilo käyttää ESRS 1 Yleiset vaatimukset - standardin mahdollistamaa siirtymäsäännöstä, jossa yrityksen ei tarvitse antaa vertailutietoja ESRS- standardien mukaisen kestävyysselvityksen ensimmäisenä laatimisvuonna. Kestävyysraportista ei ole jätetty pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin.

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Raportoinnissa noudatetaan ESRS:n mukaisia aikahorisontteja. Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvien tietojen saatavuus ja laatu voivat aiheuttaa epävarmuutta raportoiduissa tiedoissa. Hiilijalanjälkilaskennassa käytetyt menetelmät ja tietojen laatuun liittyvät epävarmuudet ja rajoitukset on eritelty kohdassa E1-6. Resurssien sisäänvirtauksia koskevat arvoketjun tiedot kohdassa E5-4 on arvioitu yrityksen sisäisillä tiedoilla, sillä Puuilo ei valmista eikä jatkojalosta tuotteita itse eikä sillä ole käytettävissään yksityiskohtaisia tietoja arvoketjusta. Raportoidut mittarit on varmennettu vain varmennuspalvelujen tarjoajan toimesta.

Puuilo käyttää vuoden 2024 raportoinnissaan seuraavia ESRS 1:n lisäyksen C mukaisia siirtymäsäännöksiä:

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju: 40 kohdan b ja c alakohdat
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa: 48 kohdan e alakohta
E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
E5-6 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
S1-13 Koulutus ja taitojen kehittäminen
S1-14 Terveys ja turvallisuus: työperäisiä terveyshaittoja sekä vammojen, onnettomuuksien, kuolonuhrien ja työperäisten sairauksien vuoksi menetettyjen päivien lukumäärää koskevat tietopisteet
S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapaino

Kestävyystarkastusyhteisö

PricewaterhouseCoopers Oy on antanut yhtiölle ISAE 3000 (uudistettu) - standardin mukaisen riippumattoman kestävyysraportointitarkastajan rajoitetun varmuuden antavan varmennuskertomuksen tästä raportista. Puuilon hallitus on hyväksynyt tämän kestävyysraportin julkistettavaksi.

Hallintotapa

GOV-1, G1.GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät

Puuilon hallituksessa oli raportointikaudella kuusi jäsentä. Siihen kuuluivat Lasse Aho (puheenjohtaja), Tuomas Piirtola, Bent Holm, Mammu Kaario, Rasmus Molander (15.5.2024 saakka), Markku Tuomaala (15.5.2024 saakka), Jens Joller (15.5.2024 alkaen) ja Anne-Mari Paapio (15.5.2024 alkaen). Hallituksen jäsenistä oli 15.5.2024 saakka 83 % miehiä ja 17 % naisia, ja 15.5.2024 alkaen 67 % miehiä ja 33 % naisia.

Riippumattomuusarvioinnin perusteella kaikki hallitusjäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria (15.5.2024 alkaen) ja Rasmus Molanderia (15.5.2024 asti), jotka olivat riippumattomia yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Hallituksen sukupuolijakauma eli nais- ja miesjäsenten suhdeluku oli 15.5.2024 asti 1:5 ja 15.5.2024 alkaen 2:4. Riippumattomien hallituksen jäsenten osuus oli koko tilikauden ajan 83 %.# Puuilon johtoryhmään kuului raportointikaudella seitsemän jäsentä, jotka kaikki osallistuvat liikkeenjohtoon: toimitusjohtaja Juha Saarela, talousjohtaja Ville Ranta, markkinointijohtaja Perttu Partanen, osto- ja logistiikkajohtaja Markku Lampela, henkilöstöjohtaja Sirkkaliisa Kulmala, myyntijohtaja Markus Kaatranen sekä tietohallintojohtaja Juha Parviainen. Johtoryhmän sukupuolijakauma eli nais- ja miesjäsenten suhdeluku oli 1:6 koko raportointikauden ajan. Johtoryhmässä tai hallituksessa ei ole henkilöstön edustajia.

24 Hallituksen tehtävät

Puuilon hallitus valvoo yhtiön toimintoja ja hallintoa sekä päättää merkittävistä yhtiön strategiaa, investointeja, järjestäytymistä ja rahoitusta koskevista asioista. Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä asioissa, joita ei lain tai yhtiön yhtiöjärjestyksen nojalla ole määrätty muiden toimielinten päätettäväksi tai tehtäväksi. Hallituksen tehtäviin kuuluvat muun muassa tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen, mukaan lukien kestävyysraportti, sekä puolivuotis- ja liiketoimintakatsausten hyväksyminen, strategisesti merkittävistä liiketoiminnallisista asioista päättäminen, Puuilo-konsernissa noudatettavien politiikkojen vahvistaminen sekä riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen asianmukaisesta järjestämisestä vastaaminen. Lisäksi hallitus nimittää toimitusjohtajan ja muut johtoryhmän jäsenet sekä päättää heidän palvelussuhteidensa ehdoista. Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet.

Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Mammu Kaario (puheenjohtaja), Jens Joller (15.5.2024 alkaen), Tuomas Piirtola (15.5.2024 alkaen), Rasmus Molander (15.5.2024 asti) ja Markku Tuomaala (15.5.2024 asti). Tarkastusvaliokunnan tehtäviä ovat taloudellisen raportoinnin ja kestävyysraportoinnin valvonta, riskien hallinta, tilintarkastuksen sekä kestävyysraportoinnin varmennuksen järjestäminen ja sisäisen tarkastuksen järjestäminen sekä määräystenmukaisuuteen ja hallintotapaan liittyvät asiat. Sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan se valmistelee asiat hallituksen tai yhtiökokouksen päätettäväksi.

Hallituksen jäsenillä tulee olla vaadittava pätevyys ja asiantuntemus tehtävien hoitamiseksi. Hallituksella on kokonaisuutena riittävä osaaminen ja kokemus Puuilon liiketoimintaympäristöstä, toimialasta ja tuotevalikoimasta.

Johtoryhmän tehtävät

Johtoryhmä toimii konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä. Johtoryhmä osallistuu keskeiseen strategiseen ja operatiiviseen päätöksentekoon ja vastaa resurssien kohdistamisesta ja tuloksellisuuden arvioimisesta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä raportoi strategisesti merkittävistä asioista hallitukselle ja valmistelee hallituksen päätösvaltaan kuuluvat asiat.

Johtoryhmän jäsenet vastaavat muiden tehtävien ohessa myös Puuilon vastuullisuustyöstä. Vastuullisuuden kokonaisuudesta sekä talous-, ympäristö- ja yhteiskuntavastuusta vastaa toimitusjohtaja, toimitusketjusta (tuotevastuu, logistiikka ja arvoketjun työntekijät) osto- ja logistiikkajohtaja ja sosiaalisesta vastuusta oman työvoiman osalta henkilöstöjohtaja. Hallinnosta ja raportoinnista vastaa talousjohtaja. Johtoryhmällä on käytettävissään Puuilon henkilöstön asiantuntemus vastuullisuustyössä. Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita. Kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien hallintaan käytetään samoja valvontatoimia ja menettelyjä kuin yhtiössä muutenkin ja ne sisältyvät sisäisen valvonnan prosesseihin. Johtoryhmän vastuulla on varmistaa, että riskienhallinta ja sisäinen valvonta on organisoitu asianmukaisesti.

25 GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Omaan työvoimaan liittyviä vastuullisuusaiheita käsitellään johtoryhmässä säännöllisesti. Lisäksi johto seuraa vastuullisuusmittareiden kehittymistä. Raportointikaudella johtoryhmä ja hallitus ovat seuranneet tiiviisti kestävyysraportointivelvoitteeseen valmistautumista. Johtoryhmä on osallistunut vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittelyyn ja kaksoisolennaisuuden arviointiin. Olennaisten vaikutusten arviointi on sisältänyt myös yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden sekä OECD:n monikansallisille yrityksille suunnattujen toimintaperiaatteiden mukaisen due diligence -prosessin täytäntöönpanon ihmisille ja ympäristölle kielteisten vaikutusten tunnistamisessa. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset on raportoitu tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Hallitus on hyväksynyt analyysin.

Puuilon strategialle on luotu mittarit ja tavoitteet, jotka on liitetty osaksi yhtiön muuta säännöllistä taloudellista raportointia. Kestävyyteen liittyvät strategisesti merkittävät tunnusluvut raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle puolivuosittain tai kerran vuodessa mittarista riippuen. Puuilon hallitus käsittelee säännöllisesti henkilöstöä ja tietoturvaa koskevat asiat. Kuljetusten päästöt raportoidaan hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Hallituksen tarkastusvaliokunta käsittelee keskeiset vastuullisuusasiat kaksi kertaa vuodessa. Puuilon kestävyysraportti esitellään hallitukselle tilinpäätöksen yhteydessä. Hallitus hyväksyy kestävyysraportin osana hallituksen toimintakertomusta.

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Kestävyyteen liittyvää suorituskykyä ei ole sisällytetty kannustinjärjestelmiin.

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

DUE DILIGENCE - PROSESSIN KESKEISET OSATEKIJÄT	KESTÄVYYSRAPORTIN KAPPALEET
a) Due diligence - prosessin sisällyttäminen hallintotapaan, strategiaan ja liiketoimintamalliin	ESRS 2 GOV-2 ESRS 2 SBM-1, ESRS SBM-3 ESRS 2 IRO-1
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence - prosessin keskeisissä vaiheissa	ESRS 2 SBM-2 S1-2 S4-2 G1-2
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	ESRS 2 SBM-3
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	E1-3, E5-2, S1-3, S1-4, S2-4, S4- 3, S4-4
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	S1-5, S2-5, S4-5

26 GOV-5 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta

Puuilon kestävyysraportoinnin riskienhallinnassa noudatetaan yhtiön yleistä riskienhallinnan johtamistapaa. Puuilo-konsernin riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on määrittää riskienhallinnan viitekehys, prosessit, hallinnointi ja vastuut Puuilossa. Riskienhallinnan pääasiallinen tavoite Puuilossa on tukea yrityksen strategian mukaista toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuutta ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista tunnistamalla yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja hallitsemalla niitä proaktiivisesti. Kokonaisvaltainen riskienhallinta painottaa yrityskulttuurin roolia ja se on integroitu osa Puuilon liiketoimintaa ja sen suunnittelua sekä päätöksentekoa.

Puuilo on määritellyt kestävyysraportoinnin roolit ja tehtävät. Raportoinnin laadullisista tiedoista vastaa talousosasto. Laadulliset tiedot perustuvat vastuuhenkilöiden haastatteluihin tai soveltuvin osin edellisen vuoden raportointiin. Kunkin osa-alueen vastuuhenkilö on mukana tekstin validoinnissa. Puuilon talousosasto kerää määrälliset tiedot vastuuhenkilöiltä ja tarvittaessa yhdistelee tiedot. Kestävyystietojen keräämisestä ja raportoinnista sekä tietojen julkaisusta osana hallituksen toimintakertomusta vastaa talousjohtaja. Raportoinnin sisäinen valvonta perustuu seurantaan ja kontrolleihin itsearviointina ja tulosten raportointiin hallitukselle. Puuilolla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Sisäisen valvonnan monitorointi on talousosaston vastuulla. Hallitus voi tarvittaessa käyttää sisäisiä tai ulkoisia resursseja toteuttamaan erillisiä sisäisiä tarkastuksia. Tarkastusvaliokunta seuraa raportoinnin valmistelua ja etenemistä. Suurimmat tunnistetut riskit liittyvät päästö- ja muiden lähtötietojen estimointiin. Riskiä pyritään pienentämään tiedonhankinnan prosesseja kehittämällä.

27 Strategia

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Puuilo on vuonna 1982 perustettu suomalainen myymäläketju, joka on keskittynyt erityisesti tee-se-itse-, kodintarvike- ja lemmikkituotteisiin. Tilikauden 2024 päättyessä Puuilolla oli eri puolilla Suomea yhteensä 49 myymälää ja verkkokauppa, joka on tärkeä osa Puuilon monikanavaista liiketoimintamallia. Puuilo palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan tai rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Puuilo toimii vain kotimaassa. Jokaisen myymälän tuotevalikoima on sama. Se koostuu kymmenestä päätuoteryhmästä, joita ovat rakennustarvikkeet, LVI- ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavaratarvikkeet, puutarhatarvikkeet, eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut, vapaa-ajan välineet, elintarvikkeet sekä palvelut. Sesonkiluonteisten tuotteiden osuus on pieni. Tuotevalikoimassa on noin 30 000 nimikettä.# Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi muutettuna oli raportointikauden päättyessä 849. Koko henkilöstö työskentelee Suomessa. Konsernin liikevaihto oli 383,4 miljoonaa euroa. Puuilon strategian kestävyysteemana on Vastuullinen kauppias. Yhtiön kasvustrategiassa keskitytään Puuilon kaupallisiin vahvuuksiin: edullisiin hintoihin, laajaan tuotevalikoimaan ja helppoon asiointikokemukseen. Helppo asiointikokemus sekä edulliset hinnat kytkeytyvät suoraan kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Laaja ja edullinen tuotevalikoima kytkeytyy olennaisiin ympäristöön liittyviin kestävyysseikkoihin (kiertotalous, ilmastonmuutos) sekä arvoketjun työntekijöiden työoloihin. Tuotteiden globaali toimitusketju vaatii mittavaa logistiikkaa, valikoimassa on useita kertakäyttöisiä tuotteita ja toisaalta tuotteita, jotka erottautuvat laadulla ja kestävyydellä. Asiointikokemuksessa henkilöstön osaaminen on ratkaisevaa, sillä asiakkaat tarvitsevat usein apua ongelmiensa ratkomisessa. Puuilon vastuullisuusstrategia jakautuu kolmeen osa-alueeseen: Vastuullinen toimitusketju, Hyvä työpaikka ja Ympäristö ja yhteiskuntavastuu. Keskeiset tavoitteet ovat sertifioitujen toimittajien osuuden kasvattaminen, henkilöstön sitoutuminen ja työtyytyväisyys sekä hiilijalanjäljen pienentäminen. Ne liittyvät suoraan Puuilon nykyisiin palveluihin, markkinoihin ja asiakasryhmiin. Asiakkaita ja sijoittajia koskevat keskeiset tavoitteet ovat asiakastyytyväisyys ja liiketoiminnan kannattava kasvu. Puuilon merkittävimmät tuotantopanokset ovat osaava henkilöstö, myytävät tuotteet, kauppapaikat sekä tarvittavat logistiikkapalvelut. Puuilo ei itse valmista myytäviä tuotteita, vaan toimii arvoketjussa valmistajien ja yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden välissä. Tuotteiden valmistus ja kuljetus ovat osa arvoketjua, muut tuotantopanokset Puuilon omaa toimintaa. Puuilo turvaa tuotantopanosten saatavuutta laajalla, hajautetulla toimittajaverkostolla. Henkilöstön osaamisen jatkuva parantaminen on tärkeä osa tuotantopanosten varmistamista ja kehittämistä. Arvoketjun alkupäässä on myytävien tuotteiden valmistus ja siihen tarvittavien raaka-aineiden hankinta. Tavarantoimittajien valintaan kiinnitetään erityistä huomiota, sillä globaalin toimitusketjun vaikutukset ulottuvat laajalle. Puuilolla on yhteensä noin 700 tavarantoimittajaa. Noin 80 prosenttia ostoista tehdään kotimaisilta toimittajilta, loput 20 prosenttia joko Aasiasta tai muista EU-maista. Puuilo käyttää amfori BSCI-järjestelmää toimitusketjun vastuullisuuden todentamisessa, ja toimittajan sitoutuminen siihen on osa toimittajavalinnan kriteerejä. Kaikkien uusien tavarantoimittajien kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin sisällytetään Puuilon hankinnan eettiset ohjeet, ja ohjeita lisätään myös nykyisiin 28 yhteistyösopimuksiin, kun sopimuksia uusitaan. Toimitusketjujen häiriöihin liittyviä riskejä hallitaan hajauttamalla toimitusketjuja eri maihin ja maanosiin. Puuilon periaatteena on toimia vuokratiloissa myymälätilojen omistamisen sijaan. Myymäläkiinteistöjen omistajat ovat yksi tärkeimmistä liiketoimintakumppaneista. Uusien myymälöiden avaamisen edellytyksenä on sopivien vuokratilojen löytyminen yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa. Puuilo kuljettaa tuotteitaan myymälöihin ympäri Suomea ja tuo maahan tuotteita Aasiasta ja Euroopasta. Logistiikalla on merkittävät vaikutukset sekä toiminnan laatuun että ympäristöön. Maa-, meri- ja lentokuljetusten päästöjä pyritään vähentämään yhteistyössä logistiikkakumppanin kanssa. Vahva ja kestävä kasvu on mahdollista vain osaavan ja motivoituneen henkilöstön avulla. Puuilo haluaa olla hyvä työpaikka, johon henkilöstö haluaa sitoutua. Henkilöstön saatavuutta edistetään tarjoamalla vakaita ja pysyviä työsuhteita, panostamalla esihenkilötyön laatuun sekä sitouttamis- ja kannustinohjelmilla. Toimittajille Puuilo tarjoaa kasvavan jakelukanavan heidän valmistamilleen tuotteille ja pitkäaikaisen liikekumppanuuden. Puuilolla oli raportointikauden päättyessä 32 948 rekisteröityä osakkeenomistajaa. He odottavat houkuttelevaa tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Rahoittajat odottavat Puuilon toimivan velallisena täsmällisesti ja luotettavasti. Arvoketjun loppupäässä ovat Puuilon kuluttaja- ja yritysasiakkaat, tuotteiden käyttö ja käytön päätyttyä kierrätys tai loppusijoitus. Asiakkailleen Puuilo tarjoaa edullisia hintoja, laajaa tuotevalikoimaa ja helppoa asiointikokemusta. Yritysasiakkaiden kautta Puuilon arvoketjuun liittyvät näiden asiakkaat ja tuotteiden hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa. Verkkokaupan kasvu lisää myös tuotetoimituksia asiakkaille ja siihen liittyvää logistiikkaa ympäristövaikutuksineen. Tuotteiden kestävyys parantaa asiakastyytyväisyyttä. Tuotereklamaatioiden vähentäminen pienentää niistä aiheutuvia kuljetuspäästöjä ja jätemäärää. Välilliset hyödyt kohdistuvat sekä ympäristöön että yhteiskuntaan.

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

Puuilon keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat, analyytikot ja sijoittajat, tavarantoimittajat sekä oma henkilöstö. Näitä on kuultu laajasti kaksoisolennaisuuden arvioinnin yhteydessä toteuttamalla sidosryhmäkysely. Sen tuloksia hyödynnettiin olennaisuusarviossa. Tämän lisäksi yhtiö tekee säännöllisiä asiakaskyselyitä ja vuosittaisen henkilöstötyytyväisyyskyselyn. Sijoittajien ja analyytikoiden kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua muun muassa tulosjulkistusten sekä sijoittaja- ja analyytikkotapaamisten yhteydessä. Toimittajien merkitys Puuilon liiketoiminnalle on erittäin suuri, ja yhteydenpito on jatkuvaa. Toimittajayhteistyön tapoja on kuvattu tarkemmin tiedonantovaatimuksessa G1-2. Johdon ja henkilöstön vuorovaikutusta ja yhteistyötä edistetään yhteistoimintaneuvottelukunnan avulla sekä jatkuvalla epämuodollisella keskustelulla johdon ja henkilökunnan välillä.

29 Lisäksi arvoketjun työntekijät on tunnistettu olennaiseksi sidosryhmäksi, johon Puuilon toiminnalla on merkittävä vaikutus. Toimitusketjun luonteesta ja toimittajien maantieteellisestä sijainnista johtuen arvoketjun työntekijöiden kanssa ei käytännössä ole vuorovaikutusta. Puuilo tiedostaa kasvustrategiansa vaikuttavan arvoketjun työtekijöihin. Heihin kohdistuvia kielteisiä mahdollisia vaikutuksia pyritään ehkäisemään kehittämällä toimittajasuhteita, maariskiarvioinnilla ja sertifioitujen toimittajien osuutta kasvattamalla. Sidosryhmävuorovaikutuksen tarkoitus on ymmärtää sidosryhmien toiveita ja odotuksia Puuiloa kohtaan. Sidosryhmien, etenkin kuluttajien tarpeet ja mieltymykset ohjaavat suoraan vähittäiskauppaa. Sidosryhmiä on kuultu olennaisuusanalyysin yhteydessä tehdyn kyselyn yhteydessä. Tärkeimmiksi vastuullisuusaiheiksi sidosryhmät nostivat työhyvinvoinnin, -terveyden ja -turvallisuuden, asiakkaiden yksityisyydensuojan ja tietoturvan sekä tuotteiden laadun, pitkäikäisyyden, korjattavuuden ja päivitettävyyden. Sidosryhmien näkemykset, mukaan lukien heidän ihmisoikeutensa kunnioittaminen, on huomioitu analysoimalla sidosryhmäkyselyn tuloksia ja Puuilon nykyistä strategiaa. Tulosten analysoinnissa ei noussut esiin tarpeita muuttaa yhtiön strategiaa. Puuilon strategia vastaa yhtiön ymmärrystä sidosryhmien näkemyksistä. Sidosryhmien näkemykset pyritään ottamaan huomioon Puuilon toimintatavoissa, jotta yrityksen kasvustrategia toteutuu. Asiakaskyselyiden ja henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn tulokset käydään säännöllisesti läpi johtoryhmässä. Hallitus käsittelee vuosikellon mukaisesti HR:n ja markkinoinnin katsaukset, ja olennaiset havainnot raportoidaan niiden yhteydessä hallitukselle.

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Puuilon toimintoihin ja liikesuhteisiin kytkeytyvät olennaiset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön ovat vähittäiskaupan alalle tyypillisiä. Puuilon laajentaa kasvustrategiansa mukaisesti sekä myymäläverkostoaan, verkkokauppaansa että tuotevalikoimaansa, ja nämä tekijät heijastuvat myös kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Puuilon strategian ja liiketoimintamallin kyky käsitellä olennaisia vaikutuksia ja riskejä tai hyödyntää olennaisia mahdollisuuksia perustuu laajaan tuotevalikoimaan, laajaan toimittajaverkostoon ja laajaan kotimaiseen myymäläverkostoon. Erillistä resilienssianalyysiä yhtiön strategian ja liiketoimintamallin ilmastokestävyydestä ei ole tehty. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu Puuilon strategiassa ja liiketoimintamallissa, eikä merkittäviä muutoksia niihin ole tehty. Strategiana on liiketoiminnan kasvu ja kannattavuus, jotka henkilöstö mahdollistaa. Kasvustrategian kannalta tuotteiden laadun ja tietoturvan on vastattava asiakkaiden ja muiden sidosryhmien odotuksia. Olennaisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen, yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin ei tällä hetkellä ole tunnistettu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on kytketty Puuilo-konsernin riskienhallintaprosessiin, ja niitä pyritään hallitsemaan tarvittavilla toimenpiteillä. Näiden toimien myötä yritys ei ole tunnistanut mitään olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin olennaisten oikaisujen tekemiseen näihin liittyviin tilinpäätöseriin.

30 Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ympäristövaikutuksista olennaisimmat liittyvät tuotevalikoiman valmistuksen ja logistiikan kasvihuonekaasupäästöihin, tuotteiden valmistuksessa ja pakkaamisessa tarvittaviin materiaaleihin sekä oman toiminnan energiankulutukseen, päästöihin ja jätteisiin. Myönteisiä vaikutuksia ympäristöön pyritään saavuttamaan tiukentamalla hankintakriteerejä, hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa, siirtymällä ympäristöystävällisempiin pakkausmateriaaleihin sekä parantamalla tuotevalikoiman laatua, korjattavuutta ja pitkäikäisyyttä. Olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät Puuiloon kohdistuvat riskit ovat siirtymäriskejä.# Puuilo Oyj 2023 Annual Report (10-K)

Tuotantokustannukset voivat nousta ilmasto- ja muiden ympäristösäädösten tai -verotuksen kiristymisen myötä. Kustannusten nousua ei välttämättä ole mahdollista siirtää kokonaisuudessaan asiakashintoihin. Kiristyvät päästö- ja muut ympäristösäädökset voivat epäsuorasti tai suorasti kasvattaa Puuilon omia tai arvoketjun kustannuksia. Riippuvaisuus neitseellisisistä raaka-aineista saattaa pitkällä aikavälillä johtaa toimitusketjun häiriöihin ja tuotevalikoiman supistumiseen, jos näiden raaka-aineiden saatavuus heikkenee. Puuilo voi saada kilpailuetua vastaamalla mahdolliseen kestävämpien, kierrätettävämpien ja vähäpäästöisempien tuotteiden asiakaskysyntään. Siirtyminen puhtaampiin energiamuotoihin nähdään mahdollisuutena, joka pienentää saastuttavamman fossiilisen energian hintaan ja saatavuuteen liittyviä epävarmuuksia. Energiatehokkuus ja jätteiden minimointi pienentävät kustannuksia. Kaksoisolennaisuuden arvioinnissa ei tunnistettu Puuiloon kohdistuvia olennaisia fyysisiä ilmastoriskejä. Puuilon myymälät ja toimipisteet sijaitsevat Suomessa, ja niihin kohdistuvat äärimmäisten sääolojen riskit arvioitiin suhteellisen pieniksi. Ulkomailla sijaitseviin toimittajien tuotantolaitoksiin ja logistiikkaan kohdistuvilla häiriöillä voi olla vaikutuksia Puuiloon, mutta tietopohja tarkempaa ilmastoriskiarviota tai resilienssianalyysiä varten on toistaiseksi puutteellinen.

Ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Asiakkaisiin kohdistuvat olennaiset vaikutukset liittyvät tuoteturvallisuuteen ja yksityisyydensuojaan, ja ne koskevat kaikkia Puuilon yritys- ja kuluttaja-asiakkaita ja tuotteiden loppukäyttäjiä. Mahdolliset erityisvaatimukset lasten tuotteille on otettu huomioon. Mahdolliset yksittäiset tuoteviat tai tuotteiden käyttäminen väärällä tavalla voivat joissain tapauksissa aiheuttaa tapaturmia. Verkkokaupan maksutapahtumiin ja asiakkaiden muiden tietojen käsittelyyn liittyy tietoturvariskejä. Olennaisiksi riskeiksi on tunnistettu tuotteisiin liittyvät turvallisuusriskit ja tuotteiden takaisinvedosta aiheutuvat mahdolliset kustannukset. Myönteiset vaikutukset liittyvät tuotteiden turvallisuuteen ja laatuun, turvallisuusstandardeihin sekä turvallisiin maksutapoihin ja muuhun tietoturvaan. Keskeiset keinot myönteisten vaikutusten edistämiseksi ovat huolellinen toimittaja- ja tuotevalinta sekä tietoturvariskien hallinta. Panostaminen tuotteiden ja palveluiden turvallisuuteen voi vahvistaa yrityksen brändiä ja mainetta luotettavana toimijana, ja siten lisätä asiakasuskollisuutta ja markkinaosuutta. Vastaavasti puutteet tuoteturvallisuudessa tai tietoturvassa voivat aiheuttaa mainehaittaa ja myynnin laskua. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat Puuilon liiketoimintamallista, jossa tarjotaan laajaa tuotevalikoimaa ja asiakkaat maksavat ostoksensa sähköisillä maksutavoilla.

Vakinaiset ja turvalliset työsuhteet tuovat henkilöstölle taloudellisia ja henkisiä hyötyjä. Yhdenvertainen ja reilu työpaikka edistää työtyytyväisyyttä. Yrityskulttuuri heijastuu myös asiakaskokemukseen. Negatiivisia vaikutuksia omaan henkilöstöön voivat olla ajoittainen tyytymättömyys työoloihin tai -ehtoihin tai henkinen kuormittuminen. Henkilöstöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat yhteydessä Puuilon kasvustrategiaan, sillä voimakas kasvu voi esimerkiksi heijastua työntekijöiden henkiseen kuormittumiseen. Liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden mahdollistaa osaava ja motivoitunut henkilöstö, joten olennaiset riskit ja mahdollisuudet ovat riippuvaisia omasta työvoimasta. Puuilon työntekijät jakautuvat vakinaisiin, määräaikaisiin ja vaihtelevalla työajalla työskenteleviin, sekä toisaalta koko- ja osa-aikaisiin työntekijöihin. Henkilöstöön liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien todettiin kaksoisolennaisuuden arvioinnissa kohdistuvan yhtäläisesti koko henkilöstöön eikä tunnistettu henkilöstöryhmiä, joihin kohdistuisi muita suurempia riskejä.

Puuilon strategiassa ja liiketoimintamallissa toimitusketjut ovat globaaleja ja niiden alkupäät saattavat sijoittua ihmisoikeuksien ja reilujen työolojen toteutumisen kannalta riskimaihin. Toiminta voi olla kytköksissä pakkotyöhön, lapsityövoiman käyttöön, heikkoon työturvallisuuteen tai muuten puutteellisiin työoloihin. Tämä aiheuttaa maineriskin Puuilolle. Kaksoisolennaisuuden arvioinnissa tarkasteltiin kaikkia arvoketjun työntekijäryhmiä. Työntekijät, joihin olennaiset kestävyysvaikutukset tai -riskit kohdistuvat Puuilon arvoketjussa, ovat EU:n ulkopuolella työskenteleviä Puuilon toimittajien työntekijöitä. He työskentelevät arvoketjun alkupäässä tavarantoimittajien tai heidän alihankkijoidensa tuotantolaitoksissa tai logistiikan tehtävissä sekä osallistuvat hyödykkeiden hankintaan, jalostukseen, valmistukseen, kuljetukseen ja muuhun käsittelyyn. Olennaiset vaikutukset ja riskit liittyvät heidän työoloihinsa ja ihmisoikeuksiensa toteutumiseen. Puuilon myymistä tuotteista iso osa valmistetaan Aasiassa. Valmistusmaista osa arvioidaan amfori BSCI:n luokituksessa työolojen ja ihmisoikeuksien kannalta riskimaiksi, joissa riski mahdollisten kielteisten vaikutusten toteutumiseen on korkeampi. Riskimaita, joista raportointikaudella tehtiin ostoja, olivat Kiina, Intia, Pakistan, Turkki ja Vietnam.

Työntekijöihin kohdistuvat kielteiset mahdolliset vaikutukset ovat systeemisiä. Epäonnistuminen tuoteturvallisuuden valvonnassa tai toimitusketjun laadunvarmistuksessa voi johtaa taloudellisiin tappioihin ja asiakkaiden luottamuksen heikkenemiseen. Puuilon työnantajamaine on kytköksissä työvoiman saatavuuteen ja työhyvinvointiin liittyviin riskeihin. Työterveys- ja työturvallisuuskäytäntöjen puutteet voisivat johtaa lisääntyviin sairauspoissaoloihin ja lisätä kustannuksia ja toiminnan häiriöitä. Arvoketjun työntekijöiden kohteluun liittyvät tuotteiden alkuperäriskit voivat vaikuttaa Puuilon maineeseen ja sitä kautta pidemmän aikavälin tuloksentekokykyyn.

Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Turvallisen ja luotettavan tuotevalikoiman ylläpitäminen sekä arvopohjainen yrityskulttuuri vahvistavat Puuilon brändiarvoa asiakkaille. Yrityskulttuuri ja henkilöstötyytyväisyys vahvistavat työnantajakuvaa ja helpottavat rekrytointeja. Hyvät toimittajasuhteet vahvistavat mahdollisuuksia huolehtia liiketoiminnan taloudellisesta kannattavuudesta.

Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kestävyysseikka	ESRS-standardi	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus	Tyyppi	Sijainti arvoketjussa	Aika-horisontti
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt	Kielteinen tosiasiallinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Tuotteiden kuljetusten ja muun logistiikan kasvihuonekaasupäästöt	Kielteinen tosiasiallinen vaikutus	Alkupää	Lyhyt
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Tuotteiden valmistuksen kasvihuonekaasupäästöt	Kielteinen tosiasiallinen vaikutus	Alkupää	Keskipitkä
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Kestävien tuotteiden lisääntyminen tarjooman laajentamisella	Myönteinen mahdollinen vaikutus	Alkupää	Keskipitkä
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Logistiikan ja pakkausten tehostaminen ympäristöystävällisemmillä pakkausratkaisuilla	Myönteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Tuotantokustannusten nousu kestävämpiin tuotantoprosesseihin siirtymisen myötä	Riski	Alkupää	Keskipitkä
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Säädösmuutosten ja verotuksen kiristymisestä aiheutuvat lisäkustannukset	Riski	Oma toiminta	Keskipitkä
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Uudet markkinat ja innovaatiot (tuotteet, palvelut, liiketoimintamallit) ilmastonmuutoksen haasteisiin liittyen kasvattavat markkinaosuutta	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Energia	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Energian käyttö omassa toiminnassa (ml. kiinteistöjen energiankulutus)	Kielteinen tosiasiallinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt
Energia	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Vähäpäästöisen energian käyttö omassa toiminnassa	Myönteinen tosiasiallinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt
Energia	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Energiatehokkuus ja energiansäästötoimien tuomat säästöt	Mahdollisuus	Oma toiminta	Pitkä
Energia	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Uusiutuvan energian käytön myötä riippuvuus perinteisistä energianlähteistä vähenee, mahdolliset kustannussäästöt	Mahdollisuus	Oma toiminta	Pitkä
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö	ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Massakulutuksesta ja materiaalivalinnoista aiheutuva luonnonvarojen liikakäyttö	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Alkupää	Keskipitkä
Jäte	ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Jätteiden sekä jätteenkäsittelyn ja -kuljetuksen negatiiviset ympäristövaikutukset	Kielteinen tosiasiallinen vaikutus	Oma toiminta ja loppupää	Lyhyt
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset	ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Laadukkaiden, kestävien ja korjattavien tuotteiden sekä varaosien tarjoaminen asiakkaille	Myönteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö	ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Raaka-aineiden saatavuuden heikentyminen pitkällä aikavälillä nostaa kustannuksia	Riski	Alkupää	Pitkä
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset	ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Kiertotalouteen liittyvät uudet innovaatiot ja tuotekategoriat kasvattavat liikevaihtoa	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Jäte	ESRS E5 Kiertotalous	Jätehuollon kustannusten minimointi	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Jäte	ESRS E5 Kiertotalous	Pakkausmateriaalien haitalliset ympäristövaikutukset	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä

Ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet# Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Tässä osiossa esitellään yrityksen keskeiset kestävyyteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka on tunnistettu ja arvioitu osana laajempaa vastuullisuusprosessia.

Kestävyysseikka

Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus	Tyyppi	Sijainti arvoketjussa	Aika-horisontti
Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdistymisvapaus, Työehtosopimusneuvottelut, Työ- ja yksityiselämän tasapaino	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä
Työllisyysturva	Myönteinen tosiasiallinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt
Työaika, Riittävä palkka	Myönteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä
Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdistymisvapaus, Työehtosopimusneuvottelut, Työ- ja yksityiselämän tasapaino	Riski	Oma toiminta	Keskipitkä
Työllisyysturva, Koulutus ja taitojen kehittäminen	Riski	Oma toiminta	Keskipitkä
Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työ- ja yksityiselämän tasapaino	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työ- ja yksityiselämän tasapaino	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Terveys ja turvallisuus	Riski	Oma toiminta	Lyhyt
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä, Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi, Moninaisuus	Myönteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt
Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdistymisvapaus, Työehtosopimusneuvottelut, Työ- ja yksityiselämän tasapaino, Terveys ja turvallisuus	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Alkupää	Lyhyt
Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdistymisvapaus, Työehtosopimusneuvottelut, Työ- ja yksityiselämän tasapaino, Terveys ja turvallisuus	Riski	Alkupää	Keskipitkä
Terveys ja turvallisuus	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Alkupää	Lyhyt
Lapsityövoima, Pakkotyö, Asianmukaiset asuinolot, Puhdas vesi ja sanitaatio, Yksityisyys	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Alkupää	Lyhyt
Lapsityövoima, Pakkotyö, Asianmukaiset asuinolot, Puhdas vesi ja sanitaatio, Yksityisyys	Riski	Alkupää	Keskipitkä
Yksityisyys	Myönteinen tosiasiallinen vaikutus	Loppupää	Lyhyt
Yksityisyys	Riski	Loppupää	Lyhyt
Terveys ja turvallisuus	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Loppupää	Lyhyt
Terveys ja turvallisuus, Lasten suojeleminen	Myönteinen tosiasiallinen vaikutus	Loppupää	Lyhyt
Terveys ja turvallisuus	Riski	Loppupää	Lyhyt
Terveys ja turvallisuus	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä

Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kestävyysseikka

Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus	Tyyppi	Sijainti arvoketjussa	Aika-horisontti
Yrityskulttuuri	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt
Yrityskulttuuri	Myönteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä
Yrityskulttuuri	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Yrityskulttuuri	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	Riski	Oma toiminta	Keskipitkä
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista

Puuilon olennaiset kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet tunnistettiin ja arvioitiin syksyn 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana. Prosessi koostui kolmesta työvaiheesta:

Kontekstin ymmärtäminen: tausta-analyysi ja sidosryhmäymmärryksen muodostaminen
Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja alustava arviointi
Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi, analysointi ja olennaisuusmäärittely sekä validointi

Prosessissa käytettiin julkisiin ja sisäisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön, sidosryhmäkyselyn, henkilökohtaisten teknisten olennaisuusarviointien sekä työryhmätapaamisten yhdistelmää. Puuilon johtoryhmä osallistui arviointiin validoivassa roolissa.

Tausta-analyysissä määritettiin Puuilon koko arvoketjun potentiaaliset vaikutus-, riski- ja mahdollisuustyypit. Aineistona käytettiin Puuilon aiempaa vastuullisuusraporttia ja sen tausta-aineistoa, asiakas- ja henkilöstökyselyjä, verrokkiyritysten raportteja, toimialakohtaisten standardien aihesuosituksia sekä sidosryhmäkyselyä. Näiden pohjalta muodostettiin käsitys potentiaalisesti olennaisista vastuullisuusaiheista. Teemat, joiden olennaisuutta taustamateriaali tai sidosryhmien näkemykset eivät tukeneet, rajattiin jo tässä vaiheessa epäolennaisiksi.

Jokaiselle potentiaalisesti olennaiselle aiheelle tunnistettiin relevantit todelliset tai potentiaaliset kielteiset ja myönteiset vastuullisuusvaikutukset sekä liiketoimintariskit ja mahdollisuudet. Ne tunnistettiin Puuilon koko arvoketjussa yleisellä tasolla, eikä yksittäisiä toimintoja, liikesuhteita tai maantieteellisiä alueita analysoitu yksityiskohtaisesti.

Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet analysoitiin tarkemmin ja ne ryhmiteltiin ESRS-standardien aiheiden mukaisesti. Samassa yhteydessä kuultiin myös keskeisten sidosryhmien edustajien näkemyksiä. Puuilon johdon ja asiantuntijoiden työpajassa vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia täsmennettiin ja priorisoitiin. Priorisoinnissa kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta (mittakaavaa, laaja-alaisuutta ja kielteisissä vaikutuksissa myös vaikutuksen korjaamatonta luonnetta), riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten suuruutta, sekä näiden toteutumisen todennäköisyyttä arvioitiin kutakin asteikolla 1–5. Arviointi suoritettiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Vaikutusten alustavat olennaisuusarvot laskettiin vakavuus- ja todennäköisyyspisteytyksien perusteella kullekin vaikutukselle. Riskien ja mahdollisuuksien alustavat olennaisuusarvot laskettiin niihin liittyvien taloudellisten vaikutusten suuruus- ja todennäköisyyspisteytyksien perusteella. Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien keskinäinen tärkeysjärjestys, olennaisuusarvojen mediaanin toimiessa alustavana kynnysarvona olennaisuudelle.

Arvioidut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet täsmäytettiin vastaaviin ESRS-kestävyysseikkoihin Puuilon johtoryhmän validointia varten. Raportoinnin kannalta olennaiset kestävyysseikat määräytyivät olennaisiksi todettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella. Kaksoisolennaisuuden arvioinnin tulokset on käsitelty Puuilon johtoryhmässä. Puuilon tarkastusvaliokunta on yhtiön sisäisen valvonnan periaatteiden mukaisesti käsitellyt kaksoisolennaisuusanalyysin ja hallitus on hyväksynyt sen. Tunnistettujen mahdollisten ja tosiasiallisten vaikutusten seuraaminen on kunkin liiketoimintayksikön johdon vastuulla.

Riskienhallinnan tavoitteena on saavuttaa liiketoiminnan kilpailuetua vähentämällä uhkia ja kasvattamalla mahdollisuuksia. Riskienhallinnan roolit on määritelty ja se on integroitu osaksi liiketoiminnan operaatioita, suunnittelua ja päätöksentekoa.# Tunnistetut olennaiset kestävyysriskit ja -mahdollisuudet

Tunnistetut olennaiset kestävyysriskit on sisällytetty johtoryhmän vuosikellon mukaiseen riskikartan päivitykseen osana muita yhtiön riskejä. Koko yhtiön riskikartta hyväksytään vuosittain hallituksessa. Kestävyysseikkoihin liittyvien mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on osa liiketoimintajohtamista. Eri tuoteryhmien kysyntämuutoksiin liittyvä tiedonkeruu ja arviointi koskee myös kestävyysseikkoja ja niihin liittyviä mahdollisuuksia, kuten kiertotaloutta tai energiatehokkuutta.

E1. Ilmastonmuutos

Puuilon ilmastovaikutukset on tunnistettu osana kaksoisolennaisuusarviota. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy myytävien tuotteiden arvoketjussa valmistuksesta, logistiikasta ja monessa tapauksessa myös käytöstä sekä Puuilon omassa toiminnassa ja ostetun energian tuotannossa. Arviossa mitään fyysisiä ilmastoriskejä tai siirtymäriskejä ei todettu olennaiseksi. Pitkälläkin aikavälillä Suomessa sijaitseviin myymälöihin ja niiden lähialueisiin kohdistuvat äärimmäisten sääolojen riskit ovat suhteellisen pieniä. Fyysiset riskit kohdistuvat enemmän ulkomailla sijaitseviin toimittajien tuotantolaitoksiin ja logistiikkakeskuksiin ja kuljetusreitteihin. Näihin kohdistuvat häiriöt voivat vaikuttaa tuotteiden saatavuuteen ja hintaan Puuilon. Erillistä ilmastoriskiarviota tai skenaarioanalyysiä ei ole tehty.

E2. Pilaantuminen

Pilaantumista koskevia teemastandardeja ei arvioitu Puuilon kestävyysraportoinnin kannalta olennaisiksi kaksoisolennaisuuden arvioinnissa. Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta ilman seulonta-analyysejä. Sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin osana kaksoisolennaisuuden arviointia, joka käsitti kaikki ESRS-standardien ympäristöaiheet.

E3. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen käyttö

Vesivaroja ja merten luonnonvaroja koskevia teemastandardeja ei arvioitu Puuilon kestävyysraportoinnin kannalta olennaisiksi kaksoisolennaisuuden arvioinnissa. Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta ilman seulonta-analyysejä. Sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin osana kaksoisolennaisuuden arviointia, joka käsitti kaikki ESRS-standardien ympäristöaiheet.

E4. Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevia teemastandardeja ei arvioitu Puuilon kestävyysraportoinnin kannalta olennaisiksi kaksoisolennaisuuden arvioinnissa. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta ilman seulonta-analyysejä. Sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin osana kaksoisolennaisuuden arviointia, joka käsitti kaikki ESRS-standardien ympäristöaiheet. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä, siirtymä- tai järjestelmäriskejä ei arvioitu erikseen. Puuilon myymälät sijaitsevat vuokrakiinteistöissä taajamissa ja niiden vaikutukset lähiympäristöön on otettu huomioon kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseissa. Luonnon monimuotoisuuteen liittyville toimenpiteille ei ole todettu tarvetta.

E5. Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana Puuilon kaksoisolennaisuuden arviota. Arviossa on otettu huomioon Puuilon toimitusketjun, tuotevalikoiman ja jätehuollon pääpiirteet. Kaksoisolennaisuusarvion yhteydessä toteutettiin laaja kotimaisten sidosryhmien osallistaminen. Tuotevalikoiman toimitusketjujen vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen näkemyksiä ei toistaiseksi ole ollut mahdollisuus kuulla.

Olennaisiksi kielteisiksi vaikutuksiksi tunnistettiin neitseellisten materiaalien käytöstä, massatuotannosta ja mahdollisesta tuotteiden heikosta laadusta johtuvat vaikutukset luonnonvarojen riittävyyteen ja muut ympäristövaikutukset. Pakkausmateriaalien tuotantoon ja matalaan kierrätysasteeseen liittyy useita kielteisiä ympäristövaikutuksia. Ylimääräinen pakkaaminen ja vaikeasti kierrätettävät pakkausmateriaalit lisäävät materiaalien kulutusta ja jätemääriä.

Myytäviin tuotteisiin ja niiden ominaisuuksiin kohdistuvat lainsäädännön mahdolliset muutokset on tunnistettu olennaiseksi riskiksi. Riskiä pienentää yleensä sovellettavat siirtymäajat, joiden puitteissa jo varastossa olevat tuotteet ehditään myydä pois ennen siirtymäajan päättymistä. Kuluttajien preferenssit voivat muuttua, ja toisaalta kysynnän muutoksiin on mahdollista reagoida joustavasti, kun omaa valmistusta ei ole.

Uusiutuvien ja kierrätettävien raaka-aineiden hyödyntäminen sekä kestävämmät ja kierrätettävämmät tuotteet ovat mahdollisuuksia, jos kysyntä alkaa painottua tällaisiin tuotteisiin. Jätteiden minimointi tuo kustannussäästöjä. Laajempi siirtyminen kiertotalouteen ei muodosta olennaista riskiä, sillä sen vaikutusten arvioidaan kohdistuvan yksittäisiin tuotteisiin tai tuoteryhmiin, eikä Puuilo itse ole tuotteiden valmistaja.

G1. Hallintotapa

Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana Puuilon kaksoisolennaisuuden arviota. Arviossa on otettu huomioon Puuilon toimintaympäristö Suomessa, globaalit toimitusketjut ja vähittäiskaupan alalle tyypilliset rakenteet.

IRO-2 Yrityksen kestävyysraporttiin sisältyvät ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Puuilo raportoi kaksinkertaisessa olennaisuusarviossa tunnistetut olennaiset kestävyysaiheet standardien ESRS E1, E5, S1, S2, S4 ja G1 mukaisesti, ja lisäksi yhtiötä koskevat yleiset tiedot standardin ESRS 2 mukaisesti. Arviointiprosessi on kuvattu raportin osiossa IRO-1. Kunkin standardin osalta on raportoitu olennaiset tiedonantovaatimukset oheisen taulukon mukaisesti.

Standardi	Tiedonantovaatimus	Sivu
ESRS 2	BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet	22
ESRS 2	BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	22
ESRS 2	GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät	23
ESRS 2	GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	25
ESRS 2	GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	25
ESRS 2	GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (huolellisuusvelvoitteesta)	25
ESRS 2	GOV-5 - Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta	26
ESRS 2	SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	27
ESRS 2	SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	28
ESRS 2	SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	29
ESRS 2	IRO-1 - Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	36
ESRS 2	IRO-2 – Yrityksen kestävyysraporttiin sisältyvät ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	38
ESRS E1	GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	25
ESRS E1	E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	51
ESRS E1	SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	29
ESRS E1	IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	36
ESRS E1	E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	51
ESRS E1	E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	51
ESRS E1	E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	51
ESRS E1	E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	52
ESRS E1	E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	52
ESRS E5	IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	36
ESRS E5	E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	59
ESRS E5	E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	59
ESRS E5	E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	59
ESRS E5	E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset	60
ESRS E5	E5-5- Resurssien ulosvirtaukset	60
ESRS S1	SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	28
ESRS S1	SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	29
ESRS S1	S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	62
ESRS S1	S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	63
ESRS S1	S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja omien työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi	64
ESRS S1	S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	65
ESRS S1	S1-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	66
ESRS S1	S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	66
ESRS S1	S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit	68
ESRS S1	S1-10 – Riittävä palkka	68
ESRS S1	S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	68
ESRS S1	S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	69
ESRS S1	S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	69
ESRS S2	SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	28
ESRS S2	SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	29
ESRS S2	S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	69
ESRS S2	S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa arvoketun työntekijöiden kanssa	70
ESRS S2	S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja arvoketjun työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi	70
ESRS S2	S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	70
ESRS S2	S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	71
ESRS S4	SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	28
ESRS S4	SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	29
ESRS S4	S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	71
ESRS S4	S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	72
ESRS S4	S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kuluttajien ja loppukäyttäjien kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi	73
ESRS S4	S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten	73

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto- velvoite- asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo- asetukseen	Sijainti raportissa
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma	X			21 kohdan d alakohta X Yleiset tiedot
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus	X			21 kohdan e alakohta X Yleiset tiedot
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	X			30 kohta X Yleiset tiedot
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan	X	X	X	40 kohdan d alakohdan i alakohta X X X Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan	X	X		40 kohdan d alakohdan ii alakohta X X Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan	X	X		40 kohdan d alakohdan iii alakohta X X Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan	X			40 kohdan d alakohdan iv alakohta X Epäolennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä		X		14 kohta X Ympäristövastuu
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset		X	X	16 kohdan g alakohta X X Epäolennainen
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet		X	X	34 kohta X X X Ympäristövastuu
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan				(vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) X Ympäristövastuu 41 38 kohta
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä				37 kohta X Ympäristövastuu
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla				40–43 kohta X Ympäristövastuu
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt		X	X	44 kohta X X X Ympäristövastuu
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti		X	X	53–55 kohta X X X Ympäristövastuu
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset				56 kohta X Ympäristövastuu
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille			X	66 kohta X Epäolennainen
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan				66 kohdan a alakohta
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski				66 kohdan c alakohta X Epäolennainen
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain				67 kohdan c alakohta X Epäolennainen
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa				69 kohta X Epäolennainen
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa				28 kohta X Epäolennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat				9 kohta X Epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet				13 kohta X Epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys				14 kohta X Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä				28 kohdan c alakohta X Epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna				29 kohta X Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4	X			16 kohdan a alakohdan i alakohta X Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4	X			16 kohdan b alakohta X Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4	X			16 kohdan c alakohta X Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet				24 kohdan b alakohta X Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet				24 kohdan c alakohta X Epäolennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet				24 kohdan d alakohta X Epäolennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte				37 kohdan d alakohta X Ympäristövastuu
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte				kohta 39 X Ympäristövastuu
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski	X			14 kohdan f alakohta X Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski	X			14 kohdan g alakohta X Epäolennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset				20 kohta X Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt				21 kohta X Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet				22 kohta X Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä				23 kohta X Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät				32 kohdan c alakohta X Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus				88 kohdan b ja c alakohta X X Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä				88 kohdan e alakohta X Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero				97 kohdan a alakohta X X Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka				97 kohdan b alakohta X Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset				103 kohdan a alakohta X Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen				104 kohdan a alakohta X X Sosiaalinen vastuu
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa	X			11 kohdan b alakohta X Yleiset tiedot
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset				17 kohta X Sosiaalinen vastuu
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet				18 kohta X Sosiaalinen vastuu
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen				19 kohta X X Sosiaalinen vastuu
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt				19 kohta X Sosiaalinen vastuu
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset				36 kohta X Sosiaalinen vastuu 44
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset				16 kohta X Epäolennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen				17 kohta X X Epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset				36 kohta X Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet				kohta 16 X Sosiaalinen vastuu
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen				17 kohta X X Sosiaalinen vastuu
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset				35 kohta X Sosiaalinen vastuu
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus				10 kohdan b alakohta X Hyvä hallinto
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu				10 kohdan d alakohta X Hyvä hallinto
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot				24 kohdan a alakohta X X Epäolennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit				24 kohdan b alakohta X Epäolennainen

Ympäristövastuu

Taksonomiaraportointi

Puuilo raportoi EU-asetuksen 2020/852 sekä Suomen kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaa koskevat tiedot. EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on ohjata pääomavirtoja kestäviin sijoituksiin ja edesauttaa ilmastoneutraalin Euroopan unionin saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Tässä vaiheessa luokitusjärjestelmän piirissä ovat vain ne taloudelliset toiminnot, jotka voivat potentiaalisesti vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Kaupan alalle tyypillisiä toimintoja ei tällä hetkellä ole erikseen mainittu luokitusjärjestelmässä.

Yhtiön liiketoiminta muodostuu vähittäiskaupasta. Yhtiö on käynyt läpi toimintansa tunnistaakseen liiketoiminnassaan luokitusjärjestelmäkelpoisia ja luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja. Suurin osa Puuilon liiketoiminnasta ei ole luokitusjärjestelmän piirissä. Yhtiö ei ole tunnistanut luokitusjärjestelmän mukaista liikevaihtoa, pääomamenoja eikä toimintamenoja. Yhtiöllä on luokitusjärjestelmänkelpoisia pääomamenoja, jotka liittyvät myymälöiden remontointiin ja LED-valoihin siirtymiseen. Nämä pääomamenot on eritelty oheisessa taulukossa.

Taksonomia-asetuksessa vaaditut tulosindikaattorit liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) osalta raportoidaan omissa taulukoissaan, kuten asetuksessa on määritelty. Laskennassa on käytetty samoja IFRS- standardien mukaisia laadintaperiaatteita, joita on sovellettu Puuilon konsernitilinpäätöksessä. Vertailutiedot tilikaudelta 2023 on annettu osana taksonomia-asetuksen mukaisia liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen tunnuslukujen taulukoita. Tilikauden 2023 vertailutiedot eivät ole olleet kestävyysraportointitarkastajan varmennuksen piirissä.

EU-taksonomian tunnusluvut

Puuilo esittää liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) tunnusluvut taksonomia-asetuksessa muille kuin rahoitusalan yrityksille määritellyn taulukon mukaisesti. Tunnuslukutaulukoissa esitetään mikä osuus konsernin liikevaihdosta, pääomamenosta ja toimintamenoista kertyy luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista toiminnoista.Vertailutiedot tilikauden 2023 osalta on annettu osana taksonomia-asetuksen mukaisia liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen tunnuslukujen taulukoita. Vuoden 2023 vertailutiedot eivät ole olleet kestävyysraportoinnin varmennuksen piirissä.

Laadintaperiaatteet

Liikevaihto

Puuilo soveltaa liikevaihdon tunnusluvun laskennassa samoja IFRS-standardien mukaisia laadintaperiaatteita, joita se soveltaa konsernitilinpäätöksessään. Tilinpäätöksen liikevaihdon tuloutusperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.1. Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto on konsernin tuloslaskelman osoittama liikevaihto. Yhtiö ei ole tunnistanut taksonomian mukaista tai taksonomiakelpoista liikevaihtoa.

Pääomamenot (CapEx)

Taksonomia-asetuksen määrittelemät pääomamenot pitävät sisällään aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikauden aikana ennen poistoja, arvonalentumisia ja uudelleenarvostuksia. Yhtiö ei ole tunnistanut luokitusjärjestelmän mukaisia pääomamenoja. Yhtiöllä on 46 luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja liittyen olemassa olevien rakennusten korjaukseen ja energiatehokkuuslaitteiden asennukseen. Puuilo sisällyttää pääomamenojen laskentaan taksonomia- asetuksen mukaisesti investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja vuokrasopimusten perusteella taseeseen kirjattujen käyttöoikeusomaisuuserien lisäysten yhteissumman. Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 4.2, lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin liitteessä 4.3 ja vuokrasopimuksiin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset liitteessä 4.4.

Taksonomia-asetuksen määritelmä pääomamenoista eroaa Puuilon raportoimasta investoinnit- tunnusluvun määritelmästä. Puuilon määritelmän mukaan investoinnit-tunnusluku pitää sisällään investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Tunnuslukuun ei sisällytetä lisäyksiä vuokrasopimuksista taseeseen kirjattaviin käyttöoikeusomaisuuseriin.

Puuilon investoinnit tilikaudella 2024 olivat 7,1 milj. euroa (4,7 milj. euroa). Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset olivat 20,9 milj. euroa (20,6 milj. euroa).

Toimintamenot (OpEx)

Taksonomia-asetuksen määrittelemät toimintamenot sisältävät suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Yhtiö ei ole tunnistanut luokitusjärjestelmän mukaisia tai luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja.

Konsernin tuloslaskelmassa taksonomia-asetuksessa määritellyt toimintamenot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyviin kiinteistön ylläpitokuluihin, jotka tilikaudella 2024 olivat 4,9 milj. euroa (4,5). Liiketoiminnan muut kulut on eritelty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.3. Luku sisältää kiinteistöjen kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvien kustannusten lisäksi muun muassa lämmityksen, sähkön ja veden kulutukseen sekä jätteiden käsittelyyn liittyviä kustannuksia, jotka eivät sisälly taksonomia-asetuksen määritelmään toimintamenoista.

Tilikausi 2024

Taloudelliset toiminnat

Liikevaihto

Koodi	Liikevaihto Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Vähimmäistason suojatoimet	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus liikevaihdosta, vuosi 2023	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
	milj. €	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A.1	Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
	Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)	0,0	0,0 %	0,0 %
	Josta mahdollistavat toiminnat	0,0	0,0 %	0,0 %
	Josta siirtymätoiminnat	0,0	0,0 %	0,0 %
A.2	Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
	Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)	0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
A.	Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)	0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
B.	EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
		383,4	100,0 %	383,4	100,0 %
YHTEENSÄ 2024
Merkittävän edistämisen kriteerit	"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
	Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

Tilikausi 2024

Taloudelliset toiminnat

Pääomamenot

Koodi	Pääomamenot Osuus pääomamenoista, vuosi 2024	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Vähimmäistason suojatoimet	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus pääomamenoista, vuosi 2023	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
	milj. €	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A.1	Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
	Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)	0,0	0,0 %	0,0 %
	Josta mahdollistavat toiminnat	0,0	0,0 %	0,0 %
	Josta siirtymätoiminnat	0,0	0,0 %	0,0 %
A.2	Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
	Olemassa olevien rakennusten korjaus CCM 7.2	0,4	1,5 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL						1,2 %
	Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3	0,2	0,6 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL						1,1 %
	Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)	0,6	2,1 %	2,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	2,3 %
A.	Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)	0,6	2,1 %	2,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	2,3 %
B.	EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
	Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot	27,4	97,9 %	28,0	100,0 %
YHTEENSÄ 2024
Merkittävän edistämisen kriteerit	"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Tilikausi 2024

Taloudelliset toiminnat

Toimintamenot

Koodi	Toimintamenot Osuus toimintamenoista, vuosi 2024	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Vähimmäistason suojatoimet	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus toimintamenoista, vuosi 2023	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
	milj. €	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A.1	Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
	Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)	0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
A.2	Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)	0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
A.	Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)	0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
B.	EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
	Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot	4,9	100,0 %	4,9	100,0 %
YHTEENSÄ
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit	"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
	Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi	Toiminto
1	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
	EI
2	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
	EI
3	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
	EI
4 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI

51 ESRS E1 Ilmastonmuutos

Hallintotapa

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Puuilolla ei toistaiseksi ole numeerisia ilmastotavoitteita eikä siirtymäsuunnitelmaa. Alustavan suunnitelman mukaan siirtymäsuunnitelma laaditaan tilikauden 2026 aikana.

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Puuilo pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään kiinnittämällä huomiota energiatehokkuuteen sekä kuljetusten ja jätehuollon ilmastovaikutuksiin. Puuilo ei ole laatinut kirjallista ilmastopolitiikkaa tai - sitoumuksia eikä energiatehokkuuteen tai uusiutuvan energian käyttöönottoon liittyviä toimintaperiaatteita. Puuilo on selvittänyt kasvihuonekaasupäästöjensä nykytason ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Ilmastonmuutokseen ja energiatehokkuuteen liittyvät toimintaperiaatteet ja tavoitteet laaditaan nykytilan selvittämisen jälkeen. Alustavan suunnitelman mukaan ilmastopolitiikka laaditaan tilikauden 2025 aikana.

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Keskeiset ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet koskevat energiatehokkuutta ja energiavalintoja. Logistiikan kasvihuonekaasupäästöjä hillitään kuljetuksia optimoimalla. Päästöjä seurataan merkittävimmän logistiikkakumppanin tuottaman päästödatan avulla. Puuilo hankki raportointivuonna uusiutuvista lähteistä tai ydinvoimalla tuotettua sähköä. Oma sähkönhankinta kattaa pääosan myymälöistä, eräissä kohteissa sähkön hankkii myymäläkiinteistön omistaja. Energiatehokkuuden parantamisessa on tunnistettu mahdollisuuksia sekä logistiikan optimoinnissa että myymälöiden lämmityksen optimoinnissa. Puuilon jätehuollon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hyvitetään hankkimalla pysyviä hiilinieluja metsitysprojekteista. Päästöhyvitysten määrään lasketaan sekä jätteiden kuljetuksen että käsittelyn päästöt. Vuonna 2024 päästöhyvitysten määrä oli 31 CO2-ekvivalenttitonnia.

Mittarit ja tavoitteet

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Puuilolla ei ole numeerisia päästövähennystavoitteita lähtötason puuttumisen vuoksi. Vuotta 2024 koskeva hiilijalanjälkilaskenta on ensimmäinen, joka kattaa konsernin scope 1, 2 ja 3-päästöt. Tavoitteet tullaan asettamaan vuoden 2024 päästötietojen pohjalta.

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024

Kuvaus	Arvo (MWh)
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus	0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus	281,8
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus	0
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus	0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus	3 149,2
Fossiilisen energian kokonaiskulutus	3 431,0
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus	253,0
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus	11,3
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus	13 136,9
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus	0
Uusituvan energian kokonaiskulutus	13 148,1
Energian kokonaiskulutus	16 832,2

Markkinaperusteisen ostetun sähkön jakauma on laskettu vuoden 2023 tiedoilla.

Energiaintensiteetti

Energiaintensiteetti 2024

Kuvaus	Arvo
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon	43,90

Puuilon liiketoiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin (NACE-pääluokka G: Tukku- ja vähittäiskauppa), joten energiaintensiteetti on laskettu konsernin kokonaisliikevaihdon mukaan.

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Takautuva Vuosi 2024

Kuvaus	Arvo (tCO2eq)
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt	68,4
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1- kasvihuonekaasupäästöjen osuus (%)	0

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kuvaus	Arvo (tCO2-ekv.)
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2-bruttopäästöt	1 963,0
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2-bruttopäästöt	1 428,1

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kuvaus	Arvo (tCO2ekv)
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt	150 834,5
1 Ostetut tavarat ja palvelut	144 271,4
2 Tuotantohyödykkeet	1 137,0
3 Polttoaineisiin ja energiaan liittyvä toiminta	609,3
4 Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun alkupäässä	3 394,6
5 Toiminnassa syntyvät jätteet	567,4
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	87,8
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	766,9

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kuvaus	Arvo (t CO2- ekv)
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (sijaintiperusteiset)	152 865,9
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (markkinaperusteiset)	152 331,0

Scope	Tonnia biogeenistä CO₂ e
1	3,0
2 ja 3 osalta ei ole saatavilla riittävästi tietoja biogeenisestä CO₂:sta.

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti

Kasvihuonekaasuintensiteetti 2024

Kuvaus	Arvo (tCO2 -ekv. /milj. euroa)
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon	398,7
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon	397,3

Kasvihuonekaasuintensiteetti on laskettu konsernin kokonaisliikevaihdon mukaan. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytetyt menetelmät ja tietojen laatuun liittyvät epävarmuudet ja rajoitukset on avattu alla olevissa taulukoissa.

54

| | Primääridata | Menetelmät, allokointimenetelmät tai oletukset , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,This document appears to be a partial excerpt from a financial filing (likely a 10-K) in Finnish, focusing on environmental, social, and governance (ESG) disclosures related to climate change.

Here's a breakdown of the content and why it's presented the way it is, along with how it would be formatted in Markdown:

Observations:

Language: The text is in Finnish.
Content Type: It discusses a company's (likely "Puuilo") approach to climate change, greenhouse gas emissions, energy consumption, and related policies and targets.
Structure: It follows a typical ESG reporting structure, with sections like "Hallintotapa" (Governance), "Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta" (Management of impacts, risks and opportunities), "Mittarit ja tavoitteet" (Metrics and targets).
Numerical Data: Contains tables with numerical data on energy consumption, sources, and greenhouse gas emissions (Scope 1, 2, and 3).
Methodology Explanations: Includes detailed explanations of the methodologies, assumptions, and uncertainties used in calculating emissions, particularly for Scope 1, 2, and 3.
"EI" Prefixes: The "EI" at the beginning of some lines likely indicates a negative response to a question or a section that doesn't apply. This should be preserved.
Line Breaks: Some paragraphs have awkward line breaks that need to be fixed.
Table Formatting: Financial/data tables are present and need to be converted into Markdown tables.
Headers: The document structure suggests using H1, H2, and H3 tags.

Markdown Formatting Strategy:

Top-Level Headers: Use # for main section titles like "EI Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot" and "ESRS E1 Ilmastonmuutos".
Sub-Headers: Use ## for sub-sections like "Hallintotapa" and "Mittarit ja tavoitteet".
Further Sub-Sections: Use ### for specific disclosure points like "E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma".
Paragraphs: Reconstruct paragraphs by joining lines that belong together.
Tables: Convert the numerical data into Markdown tables with appropriate headers.
"EI" Prefixes: Keep these as they are, indicating a "No" or "Not Applicable" status.
Preserve all text: No summarization or omission.

Let's go through the text and format it.

```markdown

EI Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

4 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI

51 ESRS E1 Ilmastonmuutos

Hallintotapa

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Puuilolla ei toistaiseksi ole numeerisia ilmastotavoitteita eikä siirtymäsuunnitelmaa. Alustavan suunnitelman mukaan siirtymäsuunnitelma laaditaan tilikauden 2026 aikana.

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Mittarit ja tavoitteet

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024

Kuvaus	Arvo (MWh)
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus	0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus	281,8
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus	0
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus	0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus	3 149,2
Fossiilisen energian kokonaiskulutus	3 431,0
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus	253,0
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus	11,3
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus	13 136,9
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus	0
Uusituvan energian kokonaiskulutus	13 148,1
Energian kokonaiskulutus	16 832,2

Markkinaperusteisen ostetun sähkön jakauma on laskettu vuoden 2023 tiedoilla.

Energiaintensiteetti

Energiaintensiteetti 2024

Kuvaus	Arvo
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon	43,90

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Takautuva Vuosi 2024

Kuvaus	Arvo (tCO2eq)
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt	68,4
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1- kasvihuonekaasupäästöjen osuus (%)	0

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kuvaus	Arvo (tCO2-ekv.)
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2-bruttopäästöt	1 963,0
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2-bruttopäästöt	1 428,1

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kuvaus	Arvo (tCO2ekv)
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt	150 834,5
1 Ostetut tavarat ja palvelut	144 271,4
2 Tuotantohyödykkeet	1 137,0
3 Polttoaineisiin ja energiaan liittyvä toiminta	609,3
4 Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun alkupäässä	3 394,6
5 Toiminnassa syntyvät jätteet	567,4
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	87,8
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	766,9

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kuvaus	Arvo (t CO2- ekv)
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (sijaintiperusteiset)	152 865,9
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (markkinaperusteiset)	152 331,0

Scope	Tonnia biogeenistä CO₂ e
1	3,0
2 ja 3 osalta ei ole saatavilla riittävästi tietoja biogeenisestä CO₂:sta.

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti

Kasvihuonekaasuintensiteetti 2024

Kuvaus	Arvo (tCO2 -ekv. /milj. euroa)
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon	398,7
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon	397,3

55

| Scope | Primääridata # Päästölaskentamenetelmät ja -lähteet

Seuraavassa on kuvattu Puuilon vuoden 2024 scope 3 -päästölaskennan menetelmät ja lähteet.

1. Ostetut tuotteet ja palvelut

Jälleenmyytävien tuotteiden data kerättiin ostovastaanottoarvojen perusteella ja kategorisoitiin saatavilla olevien päästökerroinluokkien mukaisesti.
Veden ja pakkausmateriaalien osalta käytetyt volyymiperusteiset päästökertoimet ovat keskiarvoja.
Europerusteisten päästökertoimien epävarmuustaso on yleensä korkeampi. Kertoimet ovat vuodelta 2021, ja ne on inflaatiokorjattu vuodelle 2024.
Osa tileistä on jouduttu rajaamaan laskennan ulkopuolelle, sillä ne sisältävät toisistaan eroavia tuotteita ja/tai palveluita, eikä päästökerrointa ole kyetty määrittämään. Näiden osuus ei olennaisesti vaikuta laskennan tuloksiin.
3, 8, 15

2. Pääomahyödykkeet

Ostettujen pääomahyödykkeiden määrä (€).
Kerätyt tiedot on kerrottu europerusteisella päästökertoimella. Lähtötiedot on kategorisoitu ostolaskujen perusteella laskennassa käytettyihin ryhmiin.
Europerusteisten päästökertoimien epävarmuustaso on yleensä korkeampi. Kertoimet ovat vuodelta 2021, ja ne on inflaatiokorjattu vuodelle 2024.
3, 8

3. Polttoaineiden tuotanto ja energiansiirto

Käytetyn polttoaineen määrä ja tyyppi.
Yrityksen omilla ja vuokratuilla ajoneuvoilla ajetut kilometrit yhteensä.
Ostetun lämmön ja sähkön määrä yhteensä.
Ostetussa lämmössä käytettävien polttoaineiden ylävirran päästöissä ei huomioida yhteistuotantolaitosten (CHP) käyttöä kaukolämpö- verkoissa eikä energian tuotannon ja jakelun häviöitä.
Ajoneuvojen polttoaineiden WTT päästöt on laskettu perustuen Scope 1 tietoihin.
Kerätyt tiedot on kerrottu niitä edustavilla päästökertoimilla.
Ostetun lämmön ja sähkön osalta WTT ja T&D päästöt on laskettu sekä markkina-, että sijaintiperusteisesti. Päästöt raportoidaan sijaintiperusteisesti.
Ostetun lämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden päästöille on määritetty päästökerroin käyttäen polttoaineiden ja WTT päästöjen painotettua keskiarvoa.
Pois lukien lämmöntuotanto, tämän kategorian päästökertoimet ovat valmiina saatavilla tietokannoista.
2, 4, 6

4. Ylävirta, kuljetus ja jakelu

Logistiikkayhtiöiden tarjoamat päästötiedot.
Logistiikkapalveluiden hankinnan määrä (€).
Logistiikkayritysten raportoimat päästöt sisältävät sekä ylä- että loppupään kuljetukset, jotka raportoija on maksanut.
Vaikka verkkokaupasta ostettuihin tuotteisiin sisältyy kuljetusmaksu, tämän maksaa ensisijaisesti Puuilo eikä asiakas. Siten ne sisältyvät ylävirtaan.
Tiedot on kerätty ensisijaisesti kumppaneilta ja toissijaisesti on käytetty kirjanpidon tietoja hankintojen suuruudesta.
Noin 80 % yhtiölle saapuvista tuotteista saapuvat suoraan myymälöihin tason 1 toimittajilta. Rahti sisältyy tuotteen hintaan, eikä näitä kustannuksia ole eriteltävissä. Siten ne sisältyvät scope 3 kategoriaan 1.
Logistiikkayhtiöiltä saadut tiedot on määritetty mitatuiksi datapisteiksi. Tiedon laatu ei ole kuitenkaan tiedossa.
Laskentaan käytettyjen europerusteisten päästökertoimien epävarmuustaso on yleensä korkeampi. Kertoimet ovat vuodelta 2021, ja ne on inflaatiokorjattu vuodelle 2024.
3, 8, 16, 17, 18

5. Toiminnassa syntyvät jätteet

Jätejakeen määrä ja käsittelytapa.
Henkilömäärä, toimiala ja jätejae.
Vedenkulutus (m³).
Tavaratalojen toiminnassa syntyvien jätteiden määrät jätejakeittain on kerätty jätehuoltokumppanin portaalista. Jakeet on kohdistettu käytössä oleviin päästöluokkiin perustuen ilmoitettuihin käsittelytapoihin.
Jätejakeen käsittelytavan ja päästökertoimen yhteensopivuuteen liittyy epävarmuutta. Tällä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta laskennan lopputulokseen.
Toiminnassa syntyvä jätevesi on määritetty mitatun vedenkulutuksen perusteella. On oletettu, että hanavesi, jonka kulutusta seurataan vesimittareilla, on yhtä suuri kuin jäteveden määrä.
Niiden toimipisteiden osalta, joista ei ole tiedossa mitattua vedenkulutusta, käytettiin muiden myymälöiden kulutuksen aritmeettista keskiarvoa. Pääkonttorilla syntyvä jäte on arvioitu HSY:n tilastojen mukaan henkilömäärän ja toimialan mukaan.
Pääkonttorin jätemäärä perustuu arvioon, joten siihen liittyy epävarmuutta. Jätemäärä on kuitenkin vähäinen suhteessa tavarataloliiketoimintaan.
5, 19

6. Liikematkustus

Kilometrikorvaukset.
Laskennassa on huomioitu maksetut kilometrikorvaukset. Vuoden 2024 verottajan ilmoittaman kilometrikorvauksen perusteella on määritetty ajetut kilometrit yhteensä.
Lennot, junat ja taksit on rajattu laskennan ulkopuolelle, sillä tietoja ei niiden osalta ole saatavilla. Rajauksella arvioidaan olevan kohtalainen vaikutus yksittäisen kategorian tuloksiin, mutta ei koko laskentaan.
4

7. Työmatkaliikenne

Työmatkaliikenne kysely, jossa on huomioitu kulkumuoto, matkat ja niiden tiheys.
Työntekijöiden määrä.
Lähtötiedot kerättiin kyselyllä, johon vastasi 305/847. Tulokset ekstrapoloitiin koskemaan kaikkia työntekijöitä.
Työpäiviksi oletettiin 252.
Mitattua tietoa työntekijöiden työmatkaliikenteestä ei ole.
4, 12

Inventaarion ulkopuolelle jätetyt scope 3 kasvihuonekaasupäästöluokat

Rajattu inventaarion ulkopuolelle	Perustelut
Scope 3: Kategoria 8: Vuokrattu omaisuus	Käytön aikaiset päästöt konsolidoidaan valitun menetelmän mukaan raportoivan yrityksen scope 1 ja 2 päästöihin.
Scope 3: Kategoria 9: Kuljetus ja jakelu	N/A
Scope 3: Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden prosessointi	N/A
Scope 3: Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö	Ei arvioitavissa johtuen tuotteiden määrästä ja niiden lukuisista erilaisista käytön aikaisista skenaarioista.
Scope 3: Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto	Ei arvioitavissa johtuen tuotteiden määrästä ja niiden lukuisista erilaisista loppukäyttöskenaarioista.
Scope 3: Kategoria 13: Ulospäin vuokrattu omaisuus	N/A
Scope 3: Kategoria 14: Franchising	N/A
Scope 3: Kategoria 15: Sijoitukset	N/A

*N/A = ei sovellettavissa, esim. kyseisestä kategoriasta ei aiheudu päästöjä.

Scope 3 kategoria

Scope 3 kategoria	tCO2e	%-osuus khk päästöistä laskettuna toimittajakohtaisella datalla
1. Ostetut tuotteet ja palvelut	0,0	0 %
2. Pääomahyödykkeet	0,0	0 %
3. Polttoaineiden tuotanto ja energiansiirto	0,0	0 %
4. Kuljetus ja jakelu	3 386,2	99,75 %
5. Toiminnassa syntyvät jätteet	0,0	0 %
6. Liikematkustus	0,0	0 %
7. Työmatkaliikenne	0,0	0 %

Päästökertoimien lähteet:

AIB (2023). European Residual Mixes. https://www.aib-net.org/sites/default/files/assets/facts/residual-mix/2023/AIB_2023_Residual_Mix_FINALResults09072024.pdf
Carbon Footprint Ltd (2024). International Electricity Factors. https://www.carbonfootprint.com/international_electricity_factors.html
DEFRA (2021). Conversion factors KgCO2 per £ spent, by SIC code 2021. https://www.gov.uk/government/statistics/uks-carbon-footprint#full-publication-update-history
DESNZ & DEFRA (2024). Greenhouse gas reporting: Conversion Factors 2024. https://www.gov.uk/government/publications/greenhouse-gas-reporting-conversion-factors-2024
Ecoinvent v3.11. Allocation, cut-off by classification. https://ecoinvent.org/
Ember (2024). Energy Institute - Statistical Review of World Energy (2024) – with major processing by Our World In Data. https://ourworldindata.org/electricity-mix
Energiateollisuus (2023). Energiavuosi 2023 Kaukolämpö. https://energia.fi/wp-content/uploads/2024/01/Kaukolampovuosi-2023_ennakkograafit.pdf
Eurostat (2025). HICP - monthly data (annual rate of change): Euro area. https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/bookmark/952bcf60-22e8-433b-ab93-fe85e2ab2367?lang=en
Paikallisvoima ry (2022). Kaukolämmön päästölaskuri (Energiamenetelmä). https://www.klpaastolaskuri.fi/
Paikallisvoima ry (2023). Kaukolämmön päästölaskuri (Energiamenetelmä). https://www.klpaastolaskuri.fi/
Paikallisvoima ry (2024). Kaukolämmön päästölaskuri (Energiamenetelmä). https://www.klpaastolaskuri.fi/
Stott S. (2020). How green is cycling? Riding, walking, ebikes and driving ranked. https://www.bikeradar.com/features/long-reads/cycling-environmental-impact
Tilastokeskus (2023). Energia ja päästöt. https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/energia2023/html/suom0011.htm
Alkuperätakuutodistus, VENI Energia (2025).
Ecoinvent 3.8. Allocation, cut-off by classification. https://ecoinvent.org/
Puuilo Tavaratalot Oy - Posti päästöraportti 02.2024–01.2025
Puuilo Tavaratalot Oy – Matkahuolto päästöraportti (2025)
Puuilo Tavaratalot Oy – Schenker päästöraportti (2025)

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

Vähittäiskaupassa resurssien käyttö ja kiertotalous vaikuttavat arvoketjun jokaisessa vaiheessa: raaka-aineiden hankinnassa ja luonnonvarojen käytössä, tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa, logistiikassa ja pakkaamisessa, huolto- ja korjaustoiminnassa sekä jätehuollossa ja kierrätyksessä.

Puuilolla ei toistaiseksi ole hallituksen vahvistamia resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä toimintaperiaatteita, sillä toimintaa on kehitetty käytännön ohjeistusten avulla. Omassa toiminnassaan yhtiö pyrkii tuottamaan mahdollisimman vähän kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä. Jätteet lajitellaan mahdollisimman pitkälle. Kierrätysastetta seurataan sekä myymälä- että yhtiötasolla. Jätteiden käsittelyä ja lajittelua koskevat yksityiskohtaiset ohjeet ovat osa myymälätyötä koskevaa ohjeistusta. Puuilo kompensoi jätehuollosta syntyvän hiilijalanjäljen hankkimalla pysyviä hiilinieluja metsittämällä jätehuollon kumppanin kanssa.

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

Keskeiset toimet kohdistuvat tuotteiden laadun varmistamiseen, eettisen ohjeistuksen kouluttamiseen henkilöstölle ja toimittajille sekä jätemäärän pienentämiseen ja kierrätysasteen kasvattamiseen. Tuotteiden kestävyys parantaa asiakastyytyväisyyttä ja pienentää ympäristönkuormitusta vähentämällä logistiikan päästöjä ja jätemääriä. Tuotteiden laatu varmistetaan ensisijaisesti huolellisella toimittajavalinnalla.# Puuilon maahantuomat tuotteet arvioidaan ja testataan kunkin tuotteen edellyttämät erityispiirteet huomioiden. Osto-organisaatio vastaa hankinnan eettisestä ohjeistuksesta ja toimittajien ja oman henkilöstön perehdyttämisestä siihen. Puuilon edustajat tekevät tehdasvierailuja myös laadunvarmistuksen takia.

Muutos jätemäärässä oli 13,4 % edelliseen tilikauteen verrattuna. Samaan aikaan myymälöiden lukumäärä kasvoi seitsemällä myymälällä, mikä vastasi 16,7 % kasvua. Myymäläpäälliköt seuraavat myymäläkohtaista ja koko ketjun jätetuottoa. Tilikauden 2024 aikana jatkettiin henkilöstön jätehuolto- ja kierrätyskoulutusta, jotta kierrätystavoite saavutettaisiin. Kierrätysasteen parantamiseen tähtäävä Easy Waste -pilotti toteutettiin yhdeksässä myymälässä. Se piti sisällään myymäläkohtaisen jätealueiden kartoituksen, jätelaskutuksen analyysin ja ohjeistuksen luomisen. Jätemäärien seurannan, henkilöstön kouluttamisen ja EasyWaste-projektin ansiosta jätteiden lajittelun ja kierrättämisen odotetaan tehostuvan myymälöissä.

Mittarit ja tavoitteet

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

Puuilon tavoitteena on edelleen kehittää jätteiden käsittelyä ja lajittelua. Tavoitteet ovat Puuilon vapaaehtoisesti asettamia, ja ne liittyvät jätehierarkiassa kierrätykseen. Pakkausmateriaalien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja jätehuoltokulujen minimoimiseksi tavoitteena on 60 nostaa Puuilon oman toiminnan jätteiden kierrätysaste 73 prosenttiin tilikauden 2025 päättyessä. Jätelajikohtaisia tavoitteita ei ole asetettu. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet kierrätysastetavoitteen asettamiseen. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä muita tavoitteita ei ole asetettu. Jätehuollon päästöhyvityksiä on kuvattu osiossa E1-3.

E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset

Puuilon tuotevalikoimaan kuuluu noin 30 000 nimikettä. Päätuoteryhmät ovat rakennustarvikkeet, LVI- ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavarat, puutarhatarvikkeet, eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut, vapaa-ajan välineet sekä elintarvikkeet. Tuotteet sisältävät pääasiassa muoveja, kumia, puuta ja metalleja, osa myös kriittisiä raaka-aineita ja harvinaisia maametalleja. Myytävät tuotteet hankitaan toimitusketjulta valmiina: Puuilo ei valmista eikä jatkojalosta tuotteita itse, eikä sillä ole yksityiskohtaisia tietoja tuotteiden raaka-aineista. Puuilon omassa toiminnassa vedenkulutus on hyvin pientä. Käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääosin myymäläkalusteista ja -laitteista. Puuilo käyttää tavanomaisia pakkausmateriaaleja kuten pakkausmuoveja, pahveja ja kartonkia saapuvan tavaran ja verkkokaupassa myytävien tuotteiden kuljetusta varten.

E5-5 Resurssien ulosvirtaukset

Puuilo myy kuluttaja- ja yritysasiakkaille tuotteita, jotka jakaantuvat kymmeneen tuoteryhmään: rakennustarvikkeet, LVI- ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavaratarvikkeet, puutarhatarvikkeet, eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut, vapaa-ajan välineet, elintarvikkeet sekä palvelut. Yhtiön pääasiallinen liiketoiminta on vähittäiskauppaa, eikä yhtiöllä ole omaa valmistustoimintaa, joten yhtiö ei käsittele myytäviä tuotteita resurssien ulosvirtauksina, eikä näin ollen raportoi markkinoille saattamiensa tuotteiden odotettua kestävyyttä suhteessa alan keskiarvoon, tuotteiden korjattavuutta eikä kierrätettävien ainesten osuutta tuotteissa. Puuilon toiminnassa syntyvien jätteiden suurimmat jäteryhmät ovat pahveja, energiajätettä, sekajätettä, muoveja. Näiden lisäksi toiminnassa syntyy muun muassa rakennus-, metalli- ja puujätettä. Vaaralliseksi luokiteltuja jätteiden, kuten akkujen tai aerosolien, osuus on alle 1 % kokonaisjätemäärästä. Verkkokaupassa tuotteiden pakkaamisessa asiakastoimituksia varten käytettävä materiaalit, kuten pahvit kartongit ja muovit, ovat 100 % kierrätettäviä. Tilaukset pyritään pakkaamaan mahdollisimman tiiviisti, jotta niiden pakkauskoko pysyy pienenä ja ne vievät vähemmän tilaa kuljetusautoissa. Varastolle saapuvia pahveja hyödynnetään verkkokaupan tilausten pakkaamiseen. Jakelua toteutetaan mahdollisuuksien mukaan sähköautoilla. Jätehuollon operatiivisena mittarina seurataan jätteiden kierrätysastetta, joka oli 67 % vuonna 2024.

Tiedot Puuilon jätteistä

Jätetiedot perustuvat jätehuoltokumppanin dataan ja raportointiin.

Tavanomainen jäte yhteensä	Tavanomainen jäte, valmistelu uudelleenkäyttöä varten	Tavanomainen jäte, kierrätys	Tavanomainen jäte, muu hyödyntäminen	Tavanomainen jäte, loppukäsittely yhteensä	Tavanomainen jäte, poltto	Tavanomainen jäte, sijoittaminen kaatopaikalle	Tavanomainen jäte, muu loppukäsittely

Vaarallinen jäte yhteensä	Vaarallinen jäte, valmistelu uudelleenkäyttöä varten	Vaarallinen jäte, kierrätys	Vaarallinen jäte muu hyödyntäminen	Vaarallinen jäte, loppukäsittely yhteensä	Vaarallinen jäte, poltto	Vaarallinen jäte, sijoittaminen kaatopaikalle	Vaarallinen jäte, muu loppukäsittely

Kokonaisjätemäärä 1 742 tonnia	Kierrättämätön jäte 555 tonnia	Kierrättämättömän jätteen osuus 31,9 %

Yhteenveto raportointikaudella syntyneistä jätteistä tonneina (t)

Jätteen kokonaismäärä tonneina	Vaarallisen jätteen kokonaismäärä tonneina	Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä tonneina	Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus
1 742	14	555	32

Muualle kuin loppukäsittelyyn ohjatut jätteet hyödyntämistyypeittäin tonneina (t)

	Valmistelu uudelleenkäyttöön	Kierrätys	Muut hyödyntämistoimet	Yhteensä
Vaaralliset jätteet	0	7	5	12
Tavanomaiset jätteet	3	1 158	548	1 709

Loppukäsittelyyn ohjatut jätteet käsittelytyypeittäin tonneina (t)

	Poltto (ilman energian talteenottoa)	Kaatopaikalle sijoittaminen	Muu loppukäsittely	Yhteensä
Vaaralliset jätteet	0	0	2	2
Tavanomaiset jätteet	0	0	0	0

Muu loppukäsittely sisältää muilla menetelmillä loppukäsiteltyjä ja siirtokuormattuja loppukäsiteltyjä jätteitä.

Sosiaalinen vastuu ESRS S1 Oma työvoima

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S1-1 Oma työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Koko Puuilon oma työvoima työskentelee Suomessa. Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet on kuvattu Puuilon Talonkirjassa, eettisissä ohjeissa työntekijöille (Code of conduct) ja tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja henkilöstön kehittämissuunnitelmassa. Ne koskevat kaikkia Puuilon työntekijöitä. Henkilöstössä ei ole tunnistettu ryhmiä, jotka tarvitsisivat tai joihin kohdistettaisiin erityisiä periaatteita tai toimenpiteitä. Talonkirjaan on koottu laajasti Puuilossa työskentelyä koskevia periaatteita, toimintatapoja sekä käytännön ohjeita. Talonkirjaan tutustuminen sisältyy jokaisen työntekijän perehdytykseen työpaikalla. Sen yhtenä tavoitteena on vahvistaa työyhteisön hyvinvointia ja hyvän asiakaskokemuksen syntymistä. Toimitusjohtaja vastaa talonkirjan toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen vastaa toimintaohjeista oman vastuualueensa osalta. Eettiset ohjeet työntekijöille (Code of Conduct) ovat pohjana kaikelle toiminnallemme ja jokaisen Puuilon työntekijän tulee noudattaa siinä annettuja ohjeita. Eettiset ohjeet noudattavat YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta sekä Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Ihmiskauppaa, lapsityövoiman tai minkään pakkotyövoiman muodon käyttöä ei hyväksytä. Eettisten ohjeiden tarkoituksena on auttaa Puuilon työntekijöitä toimimaan vastuullisesti työssään. Toiminnan periaatteita ovat:

Noudatamme lakeja ja sitoumuksia
Emme hyväksy korruptiota tai lahjontaa
Vältämme eturistiriitoja ja kilpailemme reilusti
Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja välitämme työyhteisöstämme
Edistämme kestävämpää kuluttamista
Olemme vastuullinen kauppias

Viestimme avoimesti ja totuudenmukaisesti
Käsittelemme tietoja luottamuksellisesti
Noudatamme sisäpiirisäännöksiä ja Puuilon sisäpiiriohjetta
Huolenaiheista ja rikkomuksista ilmoittaminen

Tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja henkilöstön kehittämissuunnitelmassa esitetyt periaatteet ovat:

kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua ja kehittyä työssään
tavoitteena on luoda työyhteisö, jossa työntekijät kohtelevat toisiaan tasavertaisesti ja tasapuolisesti
kaikkien tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu niin päivittäisessä toiminnassa kuin päätöksenteossa
ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Henkilöstöyksikkö vastaa Talonkirjan, eettisten ohjeiden sekä tasa-arvo-, yhdenvertaisuus ja henkilöstön kehittämissuunnitelman sisällöstä ja johtoryhmä hyväksyy ne. Työntekijöillä on täysi järjestäytymisvapaus, ja kaikille henkilöstöryhmille on valittu heitä edustavat luottamushenkilöt. Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet on vahvistettu osana kolmivuotista työsuojelun toimintaohjelmaa. Työterveyshuollon tavoitteena on ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Työntekijöille tarjotaan lakisääteisiä työterveyspalveluja laajempi työterveyshuolto. Työn haitta- ja vaaratekijät on arvioitu yksikkökohtaisesti. Esihenkilön tehtävänä on opastaa työntekijälle turvalliset työtavat. Kaikki Puuilon myymälätyöntekijät suorittavat vuosittain työturvallisuuskoulutuksen.

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Vuorovaikutus henkilöstön kanssa perustuu avoimuuteen. Toimitusjohtaja järjestää henkilöstötapaamisia neljä kertaa vuodessa. Tiimien sisäistä yhteistyötä pidetään yllä säännöllisillä viikko- ja kuukausipalavereilla koko organisaatiossa. Yhteistoimintaneuvottelukunta kokoontuu neljästi vuodessa.# Yhteistoimintaneuvottelukunta ja työsuojelutoimikunta

Yhteistoimintaneuvottelukunnassa käsitellään yhteistoimintalain mukaisia asioita sekä sellaisia yhteisiä, koko henkilökuntaa koskevia asioita, jotka ovat henkilökunnan tiedonsaannin ja vaikuttamismahdollisuuksien kannalta merkityksellisiä. Puuilo noudattaa yhteistoimintalakia ja sen säädöksiä yhteistoiminnasta ja vuoropuhelusta henkilöstön ja sen edustajien kanssa.

Työsuojelutoimikunta seuraa työturvallisuuden toteutumista, tunnistaa työhyvinvointiin ja työyhteisöön liittyviä kehittämistarpeita ja ehdottaa ratkaisuja niihin. Henkilöstö valitsee neljä alueellista työsuojeluvaltuutettua ja heille varavaltuutetut. Sekä työsuojeluvaltuutetut että heidän varahenkilönsä kuuluvat työsuojelutoimikuntaan. Työterveyshuollon ohjausryhmä kokoontuu neljästi vuodessa. Henkilöstöjohtajalla on luottamushenkilöiden kanssa kuukausitapaamiset. Yhteydenpidon vaikuttavuutta arvioidaan henkilöstötutkimuksen viestintää ja johtamiskulttuuria koskevilla kysymyksillä.

Henkilöstöjohtaja vastaa yhteydenpidosta henkilöstön edustajien kanssa. Tarvittaessa asioita käsitellään johtoryhmässä tai johtoryhmän jäsenten kesken.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja omien työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Kielteisiä henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia pyritään korjaamaan puuttumalla työskentelyolosuhteisiin ja työstä aiheutuvaan kuormitukseen. Niitä koskeva havainto tai ilmoitus johtaa työskentelyolosuhteiden tarkempaan tutkimiseen, asianomaisten kuulemiseen ja tarvittaessa työvälineiden tai -tapojen parantamiseen ja ohjeistuksen päivittämiseen.

Jokaisella työntekijällä on vastuu ja velvollisuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin, kuten epäasialliseen käyttäytymiseen tai puutteisiin työturvallisuudessa tai työoloissa. Havainnoista ilmoitetaan työnantajalle. Työturvallisuushavaintoja varten on oma PRO24-järjestelmänsä. Työnantajalla on velvollisuus puuttua ilmoitettuihin epäkohtiin saatuaan niistä tiedon.

Puuilossa noudatetaan yhdenmukaista mallia puuttua tilanteisiin, joissa työntekijän toiminta ei jostain syystä ole hyväksyttävää. Havaittuun huolestuttavaan tai huonoon toimintaan puututaan esihenkilön toimesta aina, kun siihen on syytä. Malli on kuvattu ja ohjeistettu Talonkirjassa.

Vuosittainen henkilöstötutkimus sisältää myös avoimia kysymyksiä, joissa voi tuoda esiin huolenaiheita. Tutkimuksen tulosten pohjalta laaditaan kehitystoimenpiteet, joiden toteutumista seurataan. Myymäläpäälliköt saavat myymäläkohtaiset raportit.

Talonkirjassa on kuvattu työsuojelu- ja luottamushenkilöorganisaatiot yhteystietoineen. Tiedot ovat sähköisesti koko henkilöstön saatavilla.

Puuilossa on käytössä ulkoisen palveluntarjoajan ylläpitämä ilmoituskanava (Whistleblowing) eettisten toimintaperiaatteiden vastaisia tapauksia, niiden epäilyjä tai muita huolenaiheita varten. Ilmoituskanava on yleisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla ja sisäisesti koko henkilöstölle Teams-kanavassa. Ilmoituskanavasta ja sen toimintaperiaatteista kerrotaan perehdytyksessä, Talonkirjassa ja Teams- kanavalla ja eettisissä ohjeissa työntekijöille.

Ilmoitus on mahdollista tehdä nimettömänä. Halutessaan ilmoittaja saa tiedon käsittelystä ja toimenpiteistä ilmoituksen pohjalta. Ilmoitusten käsittelyyn ja toimenpiteisiin on määritelty kirjalliset toimintaperiaatteet. Järjestelmä luokittelee ilmoitetut tapaukset, ja ne raportoidaan säännöllisesti johtoryhmälle ja hallitukselle.

Ilmoituskanava on suunniteltu suojelemaan ilmoittajan henkilöllisyyttä kaikissa ilmoituksen tekemiseen liittyvissä tilanteissa. Halutessaan ilmoituksen tekijä voi pysyä tunnistamattomana koko ilmoituksen hallinta- ja selvitysprosessin ajan. Puuilo ei myöskään yritä millään tavoin selvittää ilmoittajan henkilöllisyyttä. Ilmoitukset tutkitaan viipymättä, ja sisäisestä tutkinnasta jäävätään mahdollisesti esteelliset henkilöt.

Henkilöstötutkimuksessa 95 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”tiedän, miten voin ilmoittaa kokemastani tai havaitsemastani väärinkäytöksestä”.

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Puuilo pyrkii olemaan työpaikka, johon halutaan sitoutua. Henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista edistetään panostamalla esihenkilötyöhön, työturvallisuuteen, henkilöstön osaamiseen sekä arkisen työn sujuvuuteen ja kohtuulliseen työkuormaan.

Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon tärkeyttä korostetaan koko henkilöstölle perehdytyksessä ja eettisissä ohjeissa. Vuoden 2024 aikana ei ole havaittu ihmisoikeusvaikutuksia, jotka olisivat edellyttäneet erityisiä korjaavia toimenpiteitä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja sen toteutumista seurataan yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja käsitellään yhdessä luottamushenkilöiden kanssa.

Puuilon tavoitteet tasa-arvoisesta ja syrjimättömästä työpaikasta otetaan huomioon muun muassa työvoiman rekrytoinnissa, työtehtävien jakamisessa, uralla etenemisessä, palkitsemisessa ja työtehtävien monipuolistamisessa sekä koulutukseen osallistumisen tukemisessa. Työntekijöiden eettisten ohjeiden kouluttamista jatketaan järjestelmällisesti.

Henkilöstön pysyvyys nähdään Puuilolla menestystekijänä, joka vaikuttaa asiakaspalvelun tasoon ja henkilöstön tyytyväisyyteen. Tästä syystä työntekijöille tarjotaan pääsääntöisesti kokoaikaisia työsopimuksia. Työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan tarjoamalla koko henkilöstölle työsuhde-etuja. Niihin kuuluvat henkilökunta-alennukset, henkilöstöetuohjelma sekä työhyvinvointietu, jolla voi ostaa haluamiaan liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluja. Henkilöstöä palkitaan pitkästä työurasta ja merkkipäivinä. Henkilöstölle järjestetään myös virkistystoimintaa.

Myymälöissä ja muissa toimipisteissä tehdään vuosittain sekä tapaturmariskien että työergonomian arvioinnit. Laajempi työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden työpaikkaselvitys tehdään viiden vuoden välein. Pakollisia työturvallisuuskoulutuksia järjestetään säännöllisesti. Lisäksi huolehditaan, että työntekijöillä on asianmukaiset työvälineet, jotka tukevat työhyvinvointia ja työturvallisuutta.

Puuilon kasvu ja uusien toimintamallien ja järjestelmien käyttöönotto edellyttävät henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Vuoden 2024 painopisteet olivat:
* Relex – täydennystilausjärjestelmän käyttöönottoon liittyvä koulutus
* Perehdyttämisen valmennukset sekä perehdytysprosessin jatkokehittäminen
* Johtamisvalmennuksien laajennus koskemaan kaikkia esihenkilöitä Puuilossa
* Ammattitutkintomahdollisuuksien laajentaminen JYET – tutkinnon ottaminen uutena tutkintona mukaan (myymäläpäälliköt ja ketjun tuen asiantuntijat)
* Varastotyöntekijöiden logistiikka-alan osatutkinto yhteistyössä Taitotalon kanssa

Puuilossa tuetaan henkilöstön henkilökohtaista kehitystä ja kannustetaan henkilöstöä kouluttautumaan itsenäisesti. Opiskelu työn ohella mahdollistetaan erilaisilla työjärjestelyillä kuten opintovapaalla tai määräaikaisella osa-aikaisuudella. Taitotalon kanssa yhteistyössä toteutettu PuuiloOpisto tarjoaa vakituisissa ja yli vuoden määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleville myyntiin, asiakaspalveluun ja esihenkilötehtäviin liittyvää jatko- ja täydennyskoulutusta.

Varhaisen välittämisen mallilla tuetaan työntekijöiden työssäjaksamista. Mahdolliset toimenpiteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan järjestelmään. Tapaukset tutkitaan ja selvitetään, miten ne voidaan ehkäistä jatkossa.

Eettisissä ohjeissa sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa kuvatuilla periaatteilla ja käytänteillä pyritään varmistamaan, että henkilöstöön kohdistuvat potentiaaliset kielteiset vaikutukset ovat hallinnassa. Liiketoiminnan suhdanteiden mukaan kielteisiä vaikutuksia, kuten työvoiman tarpeen sopeuttamista myymälöissä, ei voida kokonaan sulkea pois.

Henkilöstöasioita hoitaa Puuilon HR-tiimi henkilöstöjohtajan alaisuudessa. Tiimin koko on kuusi henkilötyövuotta. Työsuojeluorganisaatioon kuuluvat työsuojelupäällikkö ja luottamustoimiset työsuojeluvaltuutetut. Yhteistoimintaneuvottelukuntaan kuuluu yhteensä 17 jäsentä. Pääluottamushenkilö on kokopäivätoiminen.

Mittarit ja tavoitteet

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Puuilon olennaiset, mahdolliset kielteiset kestävyysvaikutukset sen omaan työvoimaan ovat työoloihin liittyvät tyytymättömyys, kuormitus ja taloudelliset haasteet. Nämä vaikutukset eivät ole systeemisiä vaan liittyvät yksittäisiin tapauksiin.

Puuilon olennaiset, mahdolliset myönteiset kestävyysvaikutukset sen omaan työvoimaan ovat pysyvien työsuhteiden tarjoaminen sekä korkea työtyytyväisyys hyvistä työolosuhteista johtuen. Lisäksi mahdolliseksi myönteiseksi vaikutukseksi tunnistettiin yhdenvertaisuuden myönteiset vaikutukset työntekijöiden osaamiseen, urakehitykseen ja hyvinvointiin. Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin työntekijöihin, erityisesti vakituisiin ja kokoaikaisiin työntekijöihin.

Puuilolla ei ole aikasidonnaisia tavoitteita. Henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia seurataan kokoaikaisten työsopimusten osuudella ja henkilöstötutkimuksella.

Tavoitteet ovat:
* Kokoaikaisten työsopimusten osuus 80 %
* Henkilöstötutkimuksen suorittaminen ja tulosten parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna

Kokoaikaisten työsopimusten osuus oli 74 % prosenttia.

Henkilöstön hyvinvointia mitataan vuosittaisella henkilöstötutkimuksella. Tutkimuksen PeoplePower- indeksi laski 70,1 pisteeseen edellisvuoden 71,9 pisteestä, ja oli 0,5 pistettä kaupan alan normin yläpuolella. PeoplePower-indeksi kuvaa henkilöstötutkimuksen kokonaistulosta. Se lasketaan 22 indeksikysymyksen perusteella. Tulos on 0, jos kaikki vastaajat olisivat äärimmäisen kriittisiä ja 100 jos kaikki vastaajat olisivat äärimmäisen myönteisiä vastatessaan kaikkiin indeksikysymyksiin.# Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Kaikki Puuilon työntekijät kuuluvat tämän tiedonantovaatimuksen piiriin. Vuonna 2024 henkilöstön määrä oli kokoaikaisiksi muutettuna 849 (edellisellä kaudella 791). Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä oli tilikauden päättyessä 1 093 (edellisellä kaudella 1 037). Henkilöstöstä naisia oli 51 prosenttia, miehiä 41 prosenttia ja 8 prosenttia ei ilmoittanut sukupuoltaan.

Työsuhteisten työntekijöiden sukupuolijakauma

Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Naiset	558
Miehet	446
Muut	1
Ei ilmoitettu	88
Yhteensä	1 093

Työsuhteisten työntekijöiden työskentelymaa

Työskentelymaa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Suomi	1 093
Muut maat	0

Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot 2024

	NAISET	MIEHET	MUUT*	EI ILMOITETTU	YHTEENSÄ
Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä (FTE)	433	346	1	68	849
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä (FTE)	341	259	1	31	632
Määräaikaisten työntekijöiden lukumäärä (FTE)	71	66	0	28	166
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (FTE)	22	21	0	9	51
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä (FTE)	345	259	1	27	631
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä (FTE)	89	88	0	41	218

Tiedot ilmoitetaan kokoaikavastaavana (FTE), joka lasketaan jakamalla työntekijöiden tekemät työtunnit täysipäiväisen työntekijän standardityötunneilla. Raportoinnissa käytetään samoja lukuja kuin tilinpäätöksessä. Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä on otettu huomioon omana ryhmänään, eivätkä ne sisälly vakinaisten tai määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumääriin. Vaihtelevalla työajalla työskentelevät ovat tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä ja heidät on sisällytetty osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärään.

Työsopimuksen luonne on kirjattu henkilöstötietojärjestelmään kunkin työsuhteen osalta. Raportointikauden aikana päättyi 476 työsuhdetta. Vaihtuvuus oli 44 prosenttia. Vaihtuvuus lasketaan jakamalla raportointikauden aikana päättyneiden työsuhteiden lukumäärä työsuhteisten työntekijöiden lukumäärällä tilikauden päättyessä. Vaihtuvuusluvut sisältävät kesätyöntekijät ja vaihtelevalla työajalla työskennelleet.

Monimuotoisuuden mittarit

Ylimmän johdon sukupuolijakauma

Sukupuoli	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%
Miehiä	4	67	6	86
Naisia	2	33	1	14
Muu sukupuoli	0	0	0	0
Ei ilmoitettu	0	0	0	0

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma

Ikäryhmä	Lukumäärä	Prosenttiosuus
Alle 30-vuotiaat	411	48 %
30–50-vuotiaat	328	39 %
Yli 50-vuotiaat	110	13 %

Riittävä palkka

Työntekijälle maksettava palkka perustuu työtehtävän vaativuuteen ja työntekijän henkilökohtaiseen ammattitaitoon, pätevyyteen ja suoritukseen. Puuilo maksaa kaikille työntekijöilleen vähintään kaupan alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Poikkeuksena ovat ylemmät toimihenkilöt, joiden työehtoihin ei sovelleta työehtosopimusta.

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Puuilon henkilöstölle sattuvat työtapaturmat ovat tyypillisesti lieviä, kuten kaatumisia, nyrjähdyksiä tai viiltohaavoja, ja ne johtavat korkeintaan lyhytaikaisiin poissaoloihin.

Mittari	Arvo
Oma työvoimaan kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus, jotka kuuluvat yrityksen sellaisen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, joka perustuu oikeudellisiin vaatimuksiin ja/tai tunnustettuihin standardeihin tai ohjeisiin	100 %
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvat kuolemantapaukset	0
Kirjattujen työtapaturmien lukumäärä	20
Tapaturmataajuus	13,99

Kirjattujen työtapaturmien lukumäärä on arvioitu perustuen työtapaturmien kokonaismäärään ja aiheutuneen poissaolon pituuteen. Kirjatun työtapaturman määritelmänä on käytetty yli neljän päivän poissaoloa, sillä tällöin poissaolo edellyttää yleensä lääkärikäynnin. Tapaturmataajuus on laskettu jakamalla kirjattujen työtapaturmien lukumäärä työtuntien kokonaismäärällä kerrottuna miljoonalla työtunnilla.

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

Tilikauden 2024 sukupuolten välinen palkkaero Puuilo-konsernin kokoaikaisille työntekijöille oli 10,6 %. Palkkaerojen laskennassa on käytetty bruttomääräisiä kuukausipalkkoja sisältäen kokemuslisät. Laskennassa ei ole huomioitu bonuksia. Laskennassa ei ole huomioitu työaikalisiä, koska ne perustuvat työehtosopimukseen ja maksetaan kaikille samansuuruisina. Yhtiö arvioi, että Puuilon korkeimmin palkatun henkilön kokonaisansion suhde muiden kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden kokonaisansion mediaaniin oli 6,5.

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Puuilon esihenkilöiden tai ilmoituskanavan kautta on raportointikaudella kirjattu neljä syrjintä- tai häirintätapausta. Tapauksista yksi ilmoitettiin ilmoituskanavan ja kolme esihenkilöiden kautta. Lisäksi ilmoituskanavan kautta tuli kaksi muuta valitusta. Mittarin tiedot ovat ilmoituskanavan ylläpitäjän ja henkilöstöyksikön toimittamia. Vakavia ihmisoikeustapauksia ei ilmennyt raportointikaudella. Yhtään tapausta ei ole käsitelty oikeudessa. Sakkoja, seuraamusmaksuja tai vahingonkorvauksia ei ole maksettu.

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

Arvoketjun työntekijöitä koskevat periaatteet on kirjattu Puuilon hankinnan eettisiin ohjeisiin, jotka pohjautuvat YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteeseen ja OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeisiin. Hankinnan eettiset ohjeet liitetään hankintasopimuksiin ja ne koskevat kaikkia Puuilon hankintoja ja kaikkia maita toimitusketjussa.

Puuilo kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja sitoutuu edistämään yleismaailmallisia työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia, kuten järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta, työterveyttä ja -turvallisuutta, pakko- tai lapsityön ja ihmisten salakuljetuksen kieltoa, syrjintäkieltoa sekä kohtuullisia työaikoja ja oikeudenmukaista korvausta tehdystä työstä.

Puuilo pyrkii vähentämään mahdollisia ihmisoikeusloukkauksia arvoketjussaan ja tarvittaessa korjaamaan toteutuneita haitallisia vaikutuksia. Puuilon toimittajien ja yhteistyökumppaneiden on samalla tavalla tunnistettava ja edistettävä ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien toteutumista. Toimittajat ja yhteistyökumppanit raportoivat pyydettäessä vastuullisuuden edistämisestä. Jos toiminnasta löytyy puutteita, korjaustoimenpiteitä etsitään ensisijaisesti yhteistyössä. Yhteistyö voidaan päättää, jos tilanne ei korjaannu. Hankinnoista ja niitä koskevien periaatteiden noudattamisesta vastaa osto- ja logistiikkajohtaja.

Puuilo ei ole saanut tietoonsa arvoketjun työntekijöihin liittyviä tapauksia, joissa ei olisi noudatettu YK:n, ILO:n tai OECD:n ihmisoikeuksia koskevia periaatteita.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

Puuilo pitää tiiviisti yhteyttä toimittajiinsa, mutta säännöllistä yhteydenpitoa suoraan arvoketjun työntekijöiden kanssa ei ole. Arvoketjun työntekijöiden suuresta määrästä johtuen tällaista yhteydenpitoa ei tällä hetkellä nähdä realistisena. Yhteydenpito toteutetaan välillisesti kolmannen osapuolen toteuttamien sosiaalisen vastuun auditointien kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa amfori BSCI Code of Conduct -periaatteisiin perustuvia tai vastaavia auditointeja. Auditoinneista saadaan tietoa työntekijöiden työoloista, muun muassa tuotannon työolojen turvallisuudesta, työntekijöiden palkkauksesta ja työajoista sekä järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden toteutumisesta.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja arvoketjun työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Puuilo edellyttää amfori BSCI-sertifikaattia tai vastaavaa niiltä toimittajilta, joiden toimintamaa on luokiteltu ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta korkean riskitason maiksi. Luokittelu perustuu amforin riskimaaluokitukseen. Sertifikaatti on edellytys uuden sopimuksen solmimisella tai voimassa olevan sopimuksen uusimiselle. Toimittajien auditoinneista vastaa sertifikaatin myöntänyt taho. Jos toimittajan työntekijöiden työoloihin tai ihmisoikeuksien toteutumiseen kohdistuu epäilyjä, tapaus selvitetään yhdessä toimittajan kanssa. Toimittajalle annetaan mahdollisuus tehdä korjaavia toimenpiteitä kohtuullisen ajan kuluessa. Yhtiö arvioi korjaavien toimenpiteiden tulokset yhdessä toimittajan kanssa. Tapauskohtaisesti yhteistyö toimittajan kanssa voidaan päättää, jos tavarantoimittaja ei sitoudu korjaaviin toimenpiteisiin.

Arvoketjun työntekijöillä on mahdollisuus yhteydenpitoon Puuilon verkkosivujen Whistleblowing- ilmoituskanavan kautta. Käytännössä Puuilolla ei ole mahdollisuuksia tiedottaa sen olemassaolosta arvoketjun työntekijöille, eikä varmistaa heidän olevan tietoisia siitä. Kanavaa ja sen toimintaperiaatetta on kuvattu tiedonantovaatimuksessa S1-3.

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä näiden toimien tehokkuus

Kotimaisilta toimittajilta ja toimittajilta, jotka tulevat ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta pienen riskin maiksi luokitelluista maista, edellytetään sitoutumista Puuilon hankinnan eettisiin ohjeisiin. Ohjeissa otetaan huomioon myös arvoketjun työntekijöiden työolot ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Korkean riskin maista tulevilta toimittajilta vaaditaan amfori BSCI- tai vastaava kansainvälisesti tunnustettu vastuullisuussertifikaatti.# Puuilo Kestävyysraportointi

Toimittajaketju

Arvoketjun työntekijät

Päivitettyjä hankintakäytäntöjä sovelletaan sekä uusien toimittajien että nykyisten toimittajien uusittaviin sopimuksiin. Sitoumuksilla ja sertifikaateilla pyritään varmistumaan siitä, että kyseisen toimittajan kohdalla arvoketjun työntekijöiden työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan. Sopimusehtojen käyttäminen tarjoaa toimitusketjulle kannustimen huolehtia vastuullisuudesta. Yhteistyötä toimittajien kanssa on kuvattu tarkemmin raportin osiossa G1-2. Vuonna 2024 ei toteutettu erityisiä toimenpiteitä, sillä Puuilolle ei tullut yhtään ilmoitusta vakavasta ihmisoikeus- tai työoikeudellisesta rikkomuksesta.

Toimittajavalinnoista ja niihin liittyvistä prosesseista vastaa Puuilon osto-osasto osto- ja logistiikkajohtajan johdolla osana päivittäisiä työtehtäviä. Vuonna 2024 ei käytetty erillisiä määrärahoja eikä toteutettu investointeja, jotka olisivat liittyneet toimittajavalintoihin tai arvoketjun työntekijöihin.

Mittarit ja tavoitteet

S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on laajentaa amfori BSCI- tai vastaavan sertifikaatin kattavuutta riskimaiden toimittajasopimuksissa. Sertifikaatit osoittavat toimittajien sitoutuvan työntekijöidensä työoloista ja ihmisoikeuksista huolehtimiseen. Tavoite on Puuilon johtoryhmän asettama ilman yhteydenpitoa arvoketjun työntekijöihin. Mittarina käytetään suhdelukua, jossa verrataan ostoja euroissa sertifioiduilta toimittajilta riskimaista kaikkiin riskimaista tehtäviin ostoihin. Mittaria tarkistettiin vuonna 2024, joka toimii perusvuotena. Mittarin perusarvo eli toteutuma vuonna 2024 oli 85,5 prosenttia. Tavoitteena on nostaa osuus 90 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä. Raportointikaudella tehtiin ostoja riskimaista Kiina, Intia, Pakistan, Turkki ja Vietnam.

Arvoketjun työntekijöitä koskevien mittarien laatimisperusteet

Jako riskimaihin ja muihin maihin toimitusketjussa perustuu amfori BSCI:n riskimaaluokitteluun. Tiedot toimittajan sertifikaatista saadaan amfori BSCI:n portaalista.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

Kuluttajiin ja loppukäyttäjien kannalta olennaiset kestävyysaiheet liittyvät tuoteturvallisuuteen. Tuoteturvallisuutta ohjaavat periaatteet on kuvattu Puuilon eettisissä ohjeissa ja amfori BCSI- periaatteissa. Amfori BSCI-periaatteet on Amforin jäsenten ja heidän liikekumppaneittensa sitoumus, jonka tarkoituksena on kunnioittaa ihmisoikeuksia ja suojella ympäristöä globaalissa toimitusketjussa kansainvälisesti tunnustettujen periaatteiden mukaisesti. Periaatteiden avulla tunnistetaan, ehkäistään, vähennetään, raportoidaan ja korjataan ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyviä haitallisia vaikutuksia, ja tämä koskee myös kuluttajia ja loppukäyttäjiä.

Puuilon eettisissä ohjeissa kuluttajat ja loppukäyttäjät huomioidaan erityisesti osiossa ”viestimme avoimesti ja totuudenmukaisesti”. Tuote-, palvelu-, hinta- ja muut tekijät esitettään markkinointiviestinnässä selkeästi ja totuudenmukaisesti, eikä harhaanjohtavia ilmaisuja käytetä. Lisäksi osiossa ”käsittelemme tietoa luottamuksellisesti” kuvataan asiakastietoja ja muita henkilötietoja koskeva ehdoton salassapito. Eettiset periaatteet on kuvattu tarkemmin osiossa G1-1.

Puuilon tietosuoja- ja tietoturvapolitiikan mukaisella tietoturvallisuuden hallinnalla pyritään varmistamaan suojausta vaativien tietojen luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:

Henkilötiedon käsittely on aina lainmukaista ja kohtuullista
Henkilölle, jonka tietoja käsitellään, on toimitettu riittävät tiedot käsittelystä helposti saatavassa ja ymmärrettävässä muodossa
Henkilötietoja käsitellään vain ennalta määritellyn nimenomaisen ja laillisen käyttötarkoituksen mukaisesti
Rekisteröityjen oikeudet toteutetaan viivytyksettä
Kerätään ja käsitellään vain käsittelyn tarkoituksen kannalta välttämättömiä ja asianmukaisia henkilötietoja
Tietojen oikeellisuudesta ja päivittämisestä huolehditaan asianmukaisesti
Henkilötietojen käsittelytoimet dokumentoidaan
Henkilötietoja säilytetään ainoastaan niiden käyttötarkoituksen edellyttämä aika
Henkilötiedot suojataan vahingossa tapahtuvalta tai lainvastaiselta tuhoamiselta, häviämiseltä, muuttamiselta, luvattomalta luovuttamiselta taikka pääsyltä tietoihin
Käsittelyssä noudatetaan annettuja tietosuoja- ja tietoturvaohjeistuksia

Tuoteturvallisuutta koskevien periaatteiden toteuttamisesta vastaa osto- ja logistiikkajohtaja ja tietosuojaa ja -turvaa koskevien periaatteiden toteuttamisesta tietohallintojohtaja. Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Sen keskeiset linjaukset on sisällytetty Puuilon eettisiin ohjeisiin ja Talonkirjaan, jotka ovat koko henkilöstön saatavilla. Vuotuiset tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset ovat pakollisia koko henkilöstölle.

Puuilolla ei ole erillistä ihmisoikeussitoumusta asiakkaita ja loppukäyttäjiä varten. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on linjattu eettisissä ohjeissa ja hankinnan eettisissä ohjeissa. Ne on kuvattu tarkemmin osiossa G1-1.

S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Kuluttajien tarpeet ja mieltymykset ohjaavat suoraan vähittäiskauppaa. Niitä tulkitaan tuotteiden menekin ja asiakastyytyväisyyden avulla. Tuotevalikoimaa muokataan kuluttajien näkemysten ja palautteen mukaan. Kaikki sidosryhmät, myös kuluttajat ja loppukäyttäjät, ovat korostaneet yksityisyydensuojaa ja tietoturvaa kaksoisolennaisuuden arviointiin liittyneessä sidosryhmäkyselyssä.

Puuilolla on useita kanavia yhteydenpitoon asiakkaiden kanssa. Asiakkaat voivat olla suoraan yhteydessä Puuilon keskitettyyn asiakaspalveluun tai myymälähenkilökuntaan. Puuilon verkkosivujen kautta voi antaa kirjallista palautetta, ja sivuilta löytyvät asiakaspalvelun, myymälöiden ja Puuilon johtoryhmän yhteystiedot. Puuilon verkkosivujen Whistleblowing-ilmoituskanava on myös yritysasiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien käytössä. Kanavaa ja sen toimintaperiaatetta on kuvattu tiedonantovaatimuksessa S1-3.

Kohtaamiset, asiakaspuhelut ja -palautteet ovat päivittäisiä. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutetaan vuosittain. Lisäksi kaksoisolennaisuuden arvioinnin yhteydessä tehtiin laaja sidosryhmäkysely, jolla selvitettiin myös asiakkaiden näkemyksiä Puuilon vastuullisuudesta.

Yhteydenpidosta asiakkaisiin, yhteydenpitokanavista ja asiakasnäkemysten huomioon ottamisesta vastaa toimitusjohtaja, jolla on ylin operatiivinen vastuu. Asiakaspalautteisiin reagoidaan tapauskohtaisen arvion perusteella. Tuotepalautusten ja - reklamaatioiden määriä seurataan jatkuvasti. Puuilo myy myös lapsille suunnattuja tuotteita. Asiakkaina on pääasiassa huoltajat ja edellä mainitut asiakaskanavat ovat myös lasten käytössä, eikä erilliseen alaikäisten asiakkaiden kuulemiseen ole ollut tarvetta.

S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kuluttajien ja loppukäyttäjien kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Asiakkailla on oikeus vaihtaa tai palauttaa ostamansa tuote 30 päivän kuluessa. Palautusoikeus ei koske tarkasti rajattuja tuoteryhmiä, kuten hygieniatuotteita, elintarvikkeita tai lemmikkieläinten ruokaa.

Tuoteturvallisuus on tarkasti säänneltyä. Tuoteturvallisuuden valvonnasta vastaavat viranomaiset kuten Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Tulli ja Ruokavirasto. Kukin ostaja seuraa sääntelyn muutoksia oman tuotealueensa osalta. Laatu- ja tuoteturvallisuuspoikkeamiin puututaan tarvittaessa tuotteiden myyntikielloilla ja takaisinvedoilla, jotka ovat tehokkaita keinoja heikkolaatuisten tuotteiden poistamiseksi markkinoilta. Viallisista tuotteista aiheutuvat mahdolliset vahingot korvataan asiakkaalle.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien käytettävissä olevia kanavia, joilla he voivat tuoda esiin huolenaiheitaan ja tarpeitaan suoraan Puuilolle, on kuvattu tiedonantovaatimuksissa S1-3 ja S4-2. Puuilo arvioi kanavien olevan riittäviä ja kuluttajien olevan tietoisia niistä.

S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Tuoteturvallisuuteen liittyvät toimet

Puuilo pyrkii lisäämään tuoteturvallisuutta ja sitä kautta hallitsemaan tuotteiden takaisinvedosta johtuvia kustannuksia sekä vahvistamaan brändimielikuvaa ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Tuotteiden laatu ja turvallisuus varmistetaan ensisijaisesti huolellisella toimittajavalinnalla, joka sisältää sekä tuoteturvallisuus- ja laatudokumentaation että tavarantoimittajien asiakasreferenssien tarkistamiset. Puuilon maahantuomat tuotteet arvioidaan ja testataan kunkin tuotteen edellyttämät erityispiirteet huomioiden. Tuotteiden pakkausmerkintöjen ja käyttöohjeiden tulee olla asianmukaisia. Tarvittaessa varmistetaan, että tuotteiden kuten kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla. Tuoteturvallisuus on yksi keskeinen teema ostajien perehdytyksessä. Myymälöissä ja asiakaspalvelussa asiakkaita opastetaan tuotteiden turvalliseen käyttöön.

Tuoteturvallisuudesta huolehtiminen on yhtiön jatkuvaa toimintaa. Reklamaatioiden osuutta ja verkkokaupan tuotearvosteluja seurataan kahden viikon välein. Reklamaatioiden lisääntyessä

toimittajaan ollaan viipymättä yhteydessä laatupoikkeaman selvittämiseksi. Tuoteturvallisuutta käsitellään myös hankintakriteerien kuvauksessa tiedonantovaatimuksessa S4-1. Vakavissa laatupoikkeamissa tehdään tarvittaessa päätös myyntikiellosta tai takaisinvedosta. Näissä tapauksissa toimitaan yhteistyössä tuoteturvallisuutta valvovien viranomaisten kanssa ja noudatetaan heidän ohjeistuksiaan. Laatupuutteet voivat johtaa toimittajavaihdokseen.# Tuotevalikoimaa täydennetään tarvittaessa korvaavalla toisen valmistajan tuotteella. Puuilolle ei ole ilmoitettu kuluttajiin tai loppukäyttäjien ihmisoikeuksiin tai niiden loukkaamiseen liittyviä tapauksia. Yhtiön osto-organisaatiossa työskentelee ostajien tukena tuotekehitys- ja laatuvastaava.

Tietosuojaan liittyvät toimet

Tarjoamalla turvallisia maksutapoja asiakkaille vähennetään identiteettivarkauksien ja petosten riskiä. Tietoturvallisuus on osa jokapäiväistä toimintaa ja sitä toteutetaan hallinnollisilla ja teknisillä toimenpiteillä. Tietohallintojohtaja käsittelee tietoturvapoikkeamat ja raportoi ne tarvittaessa eteenpäin Puuilon sisällä. Vakaviksi arvioidut tapaukset käsitellään yhtiön johtoryhmässä.

Tunnistetuille tietoturvariskeille laaditaan hallintasuunnitelma. Tarvittavat toimenpiteet aikataulutetaan ja niille nimetään vastuuhenkilöt. Vuosittain toteutetaan tietoturvariskien arviointi ja tietoturvan ulkoinen arviointi. Näiden perusteella laaditaan vuositason toimenpidesuunnitelma. Suunnitelman toteutumista seurataan kvartaaleittain johtoryhmässä ja vuosittain hallituksessa. Vuonna 2024 arvioinnissa keskityttiin tietosuojan arviointiin. Arvioinnin havaintojen pohjalta on täsmennetty tietosuojaan liittyvää dokumentaatiota ja käytäntöjä. Puuilossa ei todettu yhtään vakavaa tietoturvapoikkeamaa vuonna 2024.

Vuoden 2024 toimintasuunnitelman mukaisesti on edellä mainitun tietosuojatyön lisäksi pilotoitu dokumenttien luokittelua, testattu jatkuvuussuunnitelman toimivuutta kyberhyökkäyksen hallinnassa, otettu käyttöön uusi hyökkäyssimulaatio- ja koulutustyökalu sekä tiukennettu teknisiä suojauksia identiteettien ja laitteiden turvaamiseksi. Toimien odotetut tulokset ovat, että tietoturva toteutuu jatkossakin eikä vakavia tietoturvapoikkeamia ole.

Puuilo noudattaa korttimaksujen turvallisuuteen liittyen kansainvälistä PCI DSS -standardia (payment card industry data security standards). Yhtiö auditoidaan PCI DSS -vaatimusten osalta vuosittain. Koko henkilöstö suorittaa vuosittain tietoturva- ja tietosuojakoulutuksen, lisäksi kaikki maksukorttien kanssa työskentelevät suorittavat vuosittain PCI-passikoulutuksen. Henkilöstöosasto seuraa koulutusten suorittamista.

76 Mittarit ja tavoitteet

S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Tuoteturvallisuuteen ei ole asetettu aikasidonnaisia tavoitteita. Tietoturvallisuustavoitteina on lain ja määräysten vaatimusten täyttämisen lisäksi se, ettei vakavia turvallisuustapauksia tai -loukkauksia tapahdu. Tilikaudella 2024 vakavia tietoturvallisuustapauksia ei ollut.

Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevien mittarien laatimisperusteet

Puuilon IT-osasto arvioi kaikkien tietoturvallisuustapausten ja -loukkausten vakavuuden. Arvioinnissa huomioidaan, miten ne vaikuttavat henkilöön tai yhtiöön sekä mitä vuotaneilla tiedoilla voidaan tehdä.

Hyvä hallinto

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Puuilon yrityskulttuuri toteuttaa yhtiön arvoja, jotka on muotoiltu yhdessä henkilöstön kanssa. Arvoja viestitään aktiivisesti, jotta ne olisivat osa yhtiön päivittäistä toimintaa.

77

Puuilo pyrkii ylläpitämään avoimuuden ilmapiiriä ja korkeaa etiikkaa yhtiön liiketoiminnoissa. Liiketoiminnan harjoittamista ohjaavat Talonkirja eli työntekijöiden sisäiset ohjeet, eettiset ohjeet työntekijöille sekä hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct). Talonkirjaa ja eettisiä ohjeita työntekijöille on kuvattu kohdassa S1-1 ja hankinnan eettisiä ohjeita kohdissa S2-1 ja G1-2.

Toimitusjohtaja vastaa eettisten toimintaperiaatteiden toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen vastaa toimintaohjeista oman vastuualueensa osalta. Hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct) linjaavat Puuilon vaatimukset toimittajia kohtaan. Hankinnan eettistä ohjeistusta on avattu tarkemmin luvussa G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta. Talonkirjan ja eettisten ohjeiden päivittämisestä vastaa HR ja toimittajayhteistyön osalta osto- organisaatio. Talonkirja ja eettiset ohjeet ovat kaikkien Puuilon työntekijöiden saatavilla sähköisesti ja niiden läpikäynti on osa perehdytysprosessia. Hankinnan eettiset ohjeet sisällytetään toimittajavalintaprosessiin ja yhteistyösopimuksiin.

Yrityskulttuuri näkyy matalana hierarkiana. Johto on säännöllisesti vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa muun muassa epämuodollisissa keskustelutilaisuuksissa, yhteistoimintaneuvottelukunnassa työn ja organisaation sisäisessä yhteistyössä. Yrityskulttuuria arvioidaan vuosittaisen henkilöstötutkimuksen avulla. Puuilossa on käytössä kaikille avoin ilmoituskanava toimintaperiaatteiden vastaisia tapauksia tai niiden epäilyjä varten. Ilmoituskanava (Whistleblowing) on kuvattu tiedonantovaatimuksessa S1-3.

Liiketoiminnan mahdollisissa häiriötilanteissa noudatetaan sisäisen valvonnan menettelyjä. Perehdytyksen lisäksi henkilöstöä koulutetaan vuosittain eettiseen toimintatapaan. Henkilöstöosasto valvoo koulutuksen suorittamista. Korruption ja lahjonnan ehkäisemisessä avainasemassa ovat taloudellista päätäntävaltaa käyttävät henkilöt eli johtoryhmän jäsenet sekä ostoista ja epäsuorista hankinnoista vastaavat henkilöt.

Vuoden 2024 aikana toteutetut tärkeimmät toimenpiteet koskien olennaisia aiheita:

Koulutus eettisestä toimintatavasta
Henkilöstötyytyväisyyskysely

Nämä toimenpiteet kattavat koko Puuilon henkilöstön ja ne toteutetaan vuosittain. Olennaisia aiheita koskien Puuilo on asettanut tavoitteen henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksille. Tavoite asetetaan vuodeksi kerrallaan ja tavoitetasona on parantaa jatkuvasti niin, että tavoitetasona on parannus edelliseen vuoteen.

G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta

Puuilo haluaa kehittää toimintaansa tavaran- ja palveluntoimittajien kanssa pitkäjänteisesti. Vakaat kumppanuudet voivat luoda tehokkaampia liikesuhteita ja edistää molempien osapuolten kannattavuutta.

78

Puuilon käytäntönä on maksaa kaikki laskut ajoissa ja noudattaa alalla yleisesti käytössä olevia, kohtuullisia maksuehtoja. Vain pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia erityisiä maksukäytäntöjä ei ole, vaan samat periaatteet koskevat kaikkia toimittajia. Poikkeuksena on maahantuotavia tuotteita koskevat laskut, jotka maksetaan tyypillisesti jo ennen kuin tuotteet kirjataan Puuilon varastoon tai viimeistään 30 päivän kuluessa laivauksesta.

Erääntyviä maksuja seurataan Puuilon laskunkäsittelyn toimesta päivittäin. Tavoitteena on maksaa laskut eräpäivään mennessä pois lukien laskut, joista on reklamoitu toimittajaa tai niissä on muuta selvitettävää. Tällöin toimittajaan ollaan aina yhteydessä. Maksuviivästysten vuoksi ei ole vireillä oikeudenkäyntejä tai riitatapauksia.

Puuilolle on tärkeää ehkäistä toimitusketjussa mahdollisia ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksia ja niistä aiheutuvia mainehaittoja ja asiakkaiden luottamuksen heikkenemistä. Toimittajasuhteiden ylläpito tapahtuu yhtiön eettisten sääntöjen ja hankinnan eettisten ohjeiden mukaisesti. Jatkuva yhteydenpito tavarantoimittajien kanssa sisältää säännöllisiä tapaamisia, ostajien vierailuja toimittajien luona sekä yhteistyösopimuksen ehdoista neuvotteluja määräajoin.

Perusperiaatteet ja odotukset toimittajille on kirjattu hankinnan eettiseen ohjeistukseen (Supplier Code of Conduct), joka pohjautuu OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeisiin. Puuilo jakaa toimittajat kahteen luokkaan maariskien perusteella. Kotimaasta tai muusta pienen riskin maasta tulevilta toimittajilta edellytetään sitoutumista Puuilon hankinnan eettiseen ohjeistukseen. Riskimaissa sijaitsevilta toimittajilta vaaditaan amfori BSCI tai vastaava sertifikaatti. Hankinnan eettinen ohjeistus koskee kaikkia Puuilon toimittajia.

Toimitusjohtaja vastaa hankinnan eettisten ohjeistuksen toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen vastaa toimintaohjeista oman vastuualueensa osalta. Hankinnan eettinen ohjeistus edellyttää toimittajaa kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja edistämään työelämän perusoikeuksia. Lisäksi toimittajien ja yhteistyökumppaneiden on pyrittävä tunnistamaan ympäristövaikutuksia ennakoivasti ja välttämään haitallisia ympäristövaikutuksia kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, puhtaan veden saatavuusongelmia, päästöjä ilmaan, maahan tai veteen sekä neitseellisten harvinaisten raaka- aineiden käyttöä. Toimittajat ja yhteistyökumppanit raportoivat pyydettäessä vastuullisuuden edistämisestä. Jos toiminnasta löytyy puutteita, korjaustoimenpiteitä etsitään ensisijaisesti yhteistyössä. Puuilo ei ole merkittävällä tavalla riippuvainen yksittäisistä tavarantoimittajista, vaan yhteistyö voidaan tarvittaessa päättää, jos toimittaja ei sitoudu epäkohtien korjaamiseen.

Vuoden 2024 aikana toteutetut tärkeimmät toimenpiteet koskien toimittajasuhteiden hallintaa:

Toimittajasuhteiden ylläpito: jatkuva yhteydenpito tavarantoimittajien kanssa sisältäen säännöllisiä tapaamisia, ostajien vierailuja toimittajien luona sekä yhteistyösopimuksen ehdoista neuvotteluja määräajoin

Puuilo on asettanut seuraavan tavoitteen koskien toimittajasuhteiden hallintaa:

Lisätä amfori BSCI:n tai vastaavan sitoumuksen tehneiden toimittajien osuutta riskimaista tehtävistä ostoista, tavoite 90 prosenttia vuoteen 2028 mennessä. Toteutuma vuonna 2024 oli 85,5 prosenttia.

79 Mittarit ja tavoitteet

G1-6 – Maksukäytännöt

Puuilon ostolaskut maksetaan pääosin 30–60 päivän maksuehdon mukaisesti, riippumatta toimittajayrityksen koosta. Poikkeuksena on maahantuotavia tuotteita koskevat laskut, jotka maksetaan tyypillisesti jo ennen kuin tuotteet kirjataan Puuilon varastoon tai viimeistään 30 päivän kuluessa laivauksesta. Erääntyviä maksuja seurataan Puuilon laskunkäsittelyn toimesta päivittäin. Tavoitteena on maksaa laskut eräpäivään mennessä pois lukien laskut, joista on reklamoitu toimittajaa tai niissä on muuta selvitettävää.# Puuilo Oyj

80 Tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa

	Liite	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024
Liikevaihto	2.1	383,4	338,4
Liiketoiminnan muut tuotot	2.1	0,5	0,5
Materiaalit ja palvelut	2.3	-238,8	-214,5
Henkilöstökulut	2.3	-38,5	-35,4
Liiketoiminnan muut kulut	2.3	-22,6	-21,0
Poistot ja arvonalentumiset	4.1-4.4	-19,0	-15,2
Liikevoitto		65,1	52,8
Rahoitustuotot	5.6	0,6	0,9
Rahoituskulut	5.6	-5,8	-5,4
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		-5,2	-4,4
Voitto ennen veroja		59,9	48,4
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	2.4	-12,6	-10,2
Laskennalliset verot	2.4	0,6	0,5
Tuloverot yhteensä		-12,0	-9,7
Tilikauden tulos		47,9	38,7
Tilikauden laaja tulos		47,9	38,7
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		47,9	38,7
Tilikauden tulos		47,9	38,7
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa)	5.3	0,57	0,46

Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.

81 Konsernitase

milj. euroa

	Liite	31.1.2025	31.1.2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	4.1	33,5	33,5
Aineettomat hyödykkeet	4.2	16,0	16,4
Aineelliset hyödykkeet	4.3	5,9	3,9
Käyttöoikeusomaisuuserät	4.4	82,1	72,0
Laskennalliset verosaamiset	2.4	1,3	1,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä		138,8	126,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	3.1	115,5	93,1
Myyntisaamiset	3.2, 5.5	5,9	5,3
Muut saamiset	3.2	2,3	1,9
Rahavarat		18,3	21,5
Lyhytaikaiset varat yhteensä		142,0	121,7
Varat yhteensä		280,8	248,5
milj. euroa		31.1.2025	31.1.2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma	5.2	0,1	0,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	5.2	29,0	29,0
Kertyneet voittovarat		24,8	17,2
Tilikauden tulos		47,9	38,7
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		101,8	85,0
Oma pääoma yhteensä		101,8	85,0
Velat
Pitkäaikaiset velat
Rahoituslaitoslainat	5.4, 5.5	50,0	50,0
Vuokrasopimusvelat	4.4	68,1	58,2
Varaukset	4.5	1,0	0,9
Laskennalliset verovelat	2.4	2,5	2,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä		121,6	111,8
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat	4.4	15,0	14,6
Ostovelat	3.3, 5.5	24,0	21,2
Saadut ennakot	2.1	0,4	0,3
Tuloverovelat	2.4	2,8	2,7
Muut lyhytaikaiset velat	3.3, 5.5	15,2	12,9
Lyhytaikaiset velat yhteensä		57,4	51,7
Velat yhteensä		179,0	163,5
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä		280,8	248,5

Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.

82 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
milj. euroa

Liite	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.2.2024	0,1	29,0	-3,2	59,2	85,0
Tilikauden voitto				47,9	47,9
Tilikauden laaja tulos ’				47,9	47,9
Osingonjako	5.2			-32,0	-32,0
Omien osakkeiden hankinta	5.2		-
Osakeperusteinen palkitseminen	2.3	0,8			0,8
Liiketoimet omistajien kanssa		-31,2			-31,2
Oma pääoma 31.1.2025	0,1	29,0	-3,2	76,0	101,8

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
milj. euroa

Liite	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.2.2023	0,1	29,0	-1,5	48,6	76,1
Tilikauden voitto				38,7	38,7
Tilikauden laaja tulos				38,7	38,7
Osingonjako	5.2			-28,7	-28,7
Omien osakkeiden hankinta	5.2		-1,7		-1,7
Osakeperusteinen palkitseminen	2.3	0,5			0,5
Liiketoimet omistajien kanssa		-1,7	-28,2		-29,9
Oma pääoma 31.1.2024	0,1	29,0	-3,2	59,2	85,0

Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.

83 Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa

	Liite	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		47,9	38,7
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	4.1-4.4	19,0	15,2
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot/-tappiot		0,0	0,0
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa		0,8	0,5
Rahoitustuotot ja -kulut	5.6	5,2	4,4
Tuloverot	2.4	12,0	9,7
Käyttöpääoman muutokset
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	3.2	-1,0	-1,7
Vaihto-omaisuuden muutos	3.1	-22,4	-3,2
Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	3.3	5,2	8,3
Maksetut korot		-2,6	-3,0
Vuokrasopimusvelkojen korot		-2,9	-2,0
Saadut korot		0,6	0,9
Rahoituslaitoslainan järjestelypalkkiot ja muut rahoituskulut		-0,3	-0,3
Maksetut tuloverot		-12,4	-9,5
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat		49,1	58,0
Investointien rahavirrat
Aineettomien hyödykkeiden hankinta	4.2	-2,3	-1,2
Aineellisten hyödykkeiden hankinta	4.3	-4,8	-3,5
Aineellisten hyödykkeiden myyntitulot	4.3	0,0	0,1
Investointeihin käytetyt nettorahavirrat		-7,1	-4,7
Rahoituksen rahavirrat
Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut	5.1	-	-20,0
Vuokrasopimusvelan lyhennys	5.1	-13,1	-10,3
Osingonjako	5.2	-32,0	-28,7
Omien osakkeiden hankinnat		-	-1,7
Rahoitukseen käytetyt nettorahavirrat		-45,1	-60,7
Rahavarojen nettolisäys (+)/(-) vähennys		-3,1	-7,3
Rahavarat tilikauden alussa		21,5	28,8
Rahavarat tilikauden lopussa		18,3	21,5

Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.

84 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1 Yleiset laadintaperiaatteet
2 Liiketoiminnan kehitys
3 Käyttöpääoma
4 Sidottu pääoma
5 Pääomarakenne ja rahoitus
6 Muut liitetiedot

85 1 YLEISET LAADINTAPERIAATTEET

Liite 1.1 Yrityksen perustiedot

Puuilo-konserni harjoittaa vähittäiskauppaa Suomessa. Voimakkaasti kasvavalla konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 31.1.2025 yhteensä 49 (42) myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi asiakkaita palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara, puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yhtiö tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta tuotevalikoimasta.

Konsernin emoyhtiö on Puuilo Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Yhtiön rekisteröity osoite on Pakkalankuja 6, 01510 Vantaa ja sen Y-tunnus on 2726573-8. Puuilo Oyj on listattu Nasdaq OMX Helsingin pörssissä.

Konsernitilinpäätös on saatavilla Puuilon sijoittajasivuilla www.investors.puuilo.fi ja yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Pakkalankuja 6, 01510.

Tämä konsernitilinpäätös sisältää Puuilo Oyj:n (”yhtiö”) ja sen tytäryhtiön yhdistellyt tilinpäätökset (“konserni” tai “Puuilo”). Tämä konsernitilinpäätöskokonaisuus sisältää konsernin laajan tuloslaskelman, konsernitaseen, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman sekä liitetiedot 31.1.2025 päättyneeltä tilikaudelta sekä vertailutiedot 31.1.2024 päättyneeltä tilikaudelta.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 23.4.2025. Puuilo julkaisee sijoittajasivuillaan tilinpäätöksen ESEF-vaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona. Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on antanut yhtiölle ISAE 3000 -standardin (uudistettu) mukaisen riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin Puuilon ESEF- tilinpäätöksestä.

Yhtiön tilikausi alkaa 1. helmikuuta ja päättyy 31. tammikuuta. Tilikausi 2024 käsittää ajanjakson 1.2.2024–31.1.2025 ja vertailukausi ajanjakson 1.2.2023–31.1.2024.

Liite 1.2 Laatimisperusta

Puuilon konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS- tilinpäätösstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös Suomen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädännön mukaisia vaatimuksia.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin niiden aiheen mukaisiksi asiakokonaisuuksiksi. Yleinen tilinpäätöksen laadintaperusta on kerrottu osana tilinpäätöksen yleisiä laadintaperiaatteita, kun taas sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana kyseistä liitetietoa. Jokaisen osa-alueen liitetiedot sisältävät olennaisen taloudellisen informaation, laatimisperiaatteet sekä keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut.

Tilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin. Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty miljoonissa euroissa, ellei toisin mainita. Luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä kokonaismäärästä. Tilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on yhtiön ja konsernin toimintavaluutta.

86 Liite 1.3 Kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta

Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamiseen sekä kirjattujen varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin. Seuraaviin osa-alueisiin liittyy johdon arvioita ja oletuksia:

Osakepalkitseminen (Liite 2.3)
Vaihto-omaisuuden arvostaminen (Liite 3.1)
Liikearvon arvonalennustestaus (Liite 4.1)
Puuilo-tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika (Liite 4.2)
Vuokravelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien arvostaminen (Liite 4.4)
Ennallistamisvaraus (Liite 4.5)
Odotettavissa olevat luottotappiot (Liite 5.5)

Näihin osa-alueisiin liittyvät kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta on selostettu tarkemmin kunkin liitetiedon yhteydessä. Tehtyjen arvioiden ja oletusten toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Tehdyt arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin tekijöihin, mukaan lukien odotukset tulevista tapahtumista. Näillä tekijöillä voi olla taloudellisia vaikutuksia yhteisöön ja niiden oletetaan olevan kohtuullisia vallitsevissa olosuhteissa.# 87 2 LIIKETOIMINNAN KEHITYS

Liite 2.1 Tuotot

Laadintaperiaatteet
Puuilon vähittäismyymäläketju ja verkkokauppa myyvät rakennustarvikkeita, työkaluja, LVI- ja sähkötarvikkeita, eläinruokaa ja -tarvikkeita, autotarvikkeita, elintarvikkeita, taloustavaroita, puutarhatarvikkeita, vapaa-ajan ja muita välineitä sekä palveluita. Liikevaihto kertyy pääosin tuotteiden myynnistä ja se kirjataan tuotteen määräysvallan siirtyessä asiakkaalle eli tuotteen luovutushetkellä. Konsernin myymillä tuotteilla on palautusoikeus. Kokemukseen perustuen palautettujen tuotteiden määrän katsotaan olevan merkityksetön verrattuna yhtiön liikevaihtoon.

Puuilo myy lahjakortteja asiakkaille. Yhtiö kirjaa velan näiden ennakkomaksujen määrästä. Velka on esitetty taseessa omana eränään saadut ennakot. Liikevaihto tuloutetaan ja velka kirjataan pois taseesta, kun asiakas ostaa tuotteita lahjakortilla. Lahjakortin käyttämisen jälkeen Puuilon katsotaan täyttäneen suoritevelvoitteensa. Myynti on pääosin käteis- tai luottokorttimyyntiä. Yksityisasiakkaille tarjottu rahoitus on järjestetty ulkopuolisen kumppanin kautta, eikä siitä synny suoritevelvoitetta Puuilolle. Tästä johtuen järjestely ei vaikuta liikevaihdon tuloutukseen. Yritysasiakkaille tarjottavassa laskutusmyynnissä maksuaika on tyypillisesti 14–30 päivää. Koska maksuaika on alle 12 kuukautta, transaktiohintoja ei oikaista rahan aika-arvon huomioon ottamiseksi. Puuilon asiakassopimukset eivät sisällä eriaikaisesti tuloutettavia, erillisiä suoritevelvoitteita. Yhtiön myöntämät tuotetakuut käsitellään varmennustyyppisinä takuina, koska ne eivät sisällä asiakkaalle tarjottavaa lisäpalvelua. Useimmissa tapauksissa yhtiö laskuttaa takuukustannukset tavarantoimittajalta.

Puuilo esittää liiketoiminnan muissa tuotoissa vuokratuottoja, aineellisten hyödykkeiden myyntivoittoja ja muita tuottoja, jotka eivät suoraan liity yhtiön varsinaiseen liiketoimintaan. Vuokratuotot koostuvat myyntipaikoista saaduista tuotoista.

Liikevaihto milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Myymälät	374,4	329,5
Verkkokauppa	9,1	8,9
Liikevaihto yhteensä	383,4	338,4

Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot) milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
	0,4	0,3

Liiketoiminnan muut tuotot milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Vuokratuotot	0,3	0,3
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	0,0	0,0
Muut	0,2	0,2
Yhteensä	0,5	0,5

88

Liite 2.2 Segmenttitiedot

Puuilon toiminnan luonteesta johtuen konsernilla on yksi raportoitava toimintasegmentti. Yksittäiset myymälät sekä verkkokauppa katsotaan Puuilon tuotteiden jakelukanaviksi ja ne kaikki toimivat Puuilo- tavaramerkin alla. Konsernilla on toimintaa vain Suomessa. Toiminnot, kuten taloushallinto, tietohallinto, markkinointi sekä ostot ja logistiikka hoidetaan keskitetysti konsernitasolla. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii hallitus, koska se vastaa konsernin resurssien allokoinnista ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta. Puuilon hallitus seuraa säännöllisesti konsernin taloudellista informaatiota. Sisäisessä seurannassa ja arvioinnissa käytetään konsernin oikaistua liikevoittoa ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia (oikaistu EBITA), joka vastaa tulosta ennen korkoja, veroja sekä aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä. Asiakkaiden suuren lukumäärän ja liiketoiminnan luonteen vuoksi myynti yhdellekään yksittäiselle asiakkaalle ei ole ylittänyt 10 prosenttia 31.1.2025 päättyneellä tilikaudella tai vertailukaudella.

Liite 2.3 Kulut

Materiaalit ja palvelut sekä liiketoiminnan muut kulut

Laadintaperiaatteet
Materiaalit ja palvelut sisältävät tilikauden aikana myytyjen suoritteiden hankintamenon sekä palvelut, jotka suoraan liittyvät myytyihin tuotteisiin. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muut kuin myytyjen suoritteiden hankintamenot kuten hallintokulut, kiinteistöjen ylläpitokulut, markkinointi- ja IT-kulut sekä myyntirahdit ja luottokorttiprovisiot. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään myös mahdolliset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät tappiot. Ostoista johtuvat valuuttakurssierot kirjataan liiketoimen luonnetta vastaavaan erään liiketuloksen yläpuolelle.

Materiaalit ja palvelut milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Ostot tilikaudella	260,8	216,7
Varastojen muutokset	-22,3	-2,4
Ulkopuoliset palvelut	0,3	0,2
Yhteensä	238,8	214,5

Liiketoiminnan muut kulut milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Hallintokulut	1,8	1,9
Kiinteistöjen ylläpitokulut	4,9	4,5
Markkinointikulut	6,8	6,1
IT kulut	3,6	3,2
Myyntirahdit ja luottokorttiprovisiot	2,1	2,0
Muut	3,3	3,4
Yhteensä	22,6	21,0

Tilintarkastajien palkkiot milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Lakisääteinen tilintarkastus	0,1	0,1
Tilintarkastuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot	0,1	-
Kestävyysraportoinnin varmennus	0,1	-
ESEF raportointi	0,0	0,0
Muut palvelut	-	0,0
Yhteensä	0,2	0,2

Työsuhde-etuudet

Laadintaperiaatteet
Lyhytaikaiset etuudet
Palkat ja palkkiot koostuvat pääosin työntekijöille maksetuista kiinteistä kuukausipalkoista ja tuntipalkoista. Henkilösivukulut koostuvat eläkekuluista ja muista sosiaalikuluista. Työsuhde-etuudet kirjataan tilinpäätöspäivään mennessä suoritetun työn osalta muihin velkoihin ja arvostetaan määrään, joka odotetaan maksettavan, kun velat suoritetaan.

Työsuhteen jälkeiset etuudet
Puuilon eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Maksupohjaista eläkejärjestelyiden maksut suoritetaan eläkevakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole muita maksuvelvoitteita. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jolle ne kohdistuvat.

Henkilöstökulut milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Palkat ja palkkiot	32,2	29,4
Eläkekulut	5,5	4,9
Sosiaalikulut	0,8	1,1
Yhteensä	38,5	35,4

H enkilöstö keskimäärin ja tilikauden päättyessä:	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Henkilöstön määrä tilikauden päättyessä kokoaikaisiksi muutettuna	849	791
Henkilöstön määrä keskimäärin	1 005	938

Johdon palkitseminen

Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja muusta johtoryhmästä. Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisesta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkkio koostuu kiinteästä kuukausipalkasta ja tavanomaisista luontaiseduista sekä avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Toimitusjohtajalla tai muulla johtoryhmällä ei ole lyhytaikaista palkitsemisjärjestelmää (bonusohjelma).

90

Yhtiön toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja lakisääteiseen eläke-etuun. Yhtiöllä ei ole voimassa olevia lisäeläkkeitä tai vakuusjärjestelyjä toimitusjohtajalle tai muille johtoryhmän jäsenille. Toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Toimitusjohtajan työsopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja hänellä on oikeus irtisanomisajan palkkaan. Muiden johtoryhmän jäsenten toimisuhteiden irtisanomisaika on kolme kuukautta. Johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja kuukausipalkkaan irtisanomisajalta. Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista päättävät osakkeenomistajat varsinaisessa yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee esityksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta yhtiökokoukselle. Hallituksen palkkiot maksetaan rahana. Hallituksen palkki perusteeksi vuosipalkkioon, eikä jäsenille makseta tämän lisäksi erillisiä kokouspalkkioita. Hallituksen kokouksista aiheutuvat matkakulut korvataan yhtiön matkakulujen korvaussääntöjen mukaisesti. Yhtiön hallituksen palkkioihin ei sisälly eläkemaksuja.

Johdon palkitseminen milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Toimitusjohtaja
Kiinteät palkat ja luontoisedut	0,2	0,2
Osakeperusteiset maksut	0,0	0,0
Eläkekulut	0,0	0,0
Yhteensä	0,3	0,2
Muut johtoryhmän jäsenet
Kiinteät palkat ja luontoisedut	0,9	0,8
Osakeperusteiset maksut	0,3	0,2
Eläkekulut	0,2	0,1
Yhteensä	1,4	1,2
Hallitus
Lasse Aho, hall. pj., 16.5.2023 alkaen	0,1	0,0
Timo Mänty, hall. pj., 16.5.2023 asti	-	0,0
Jens Joller, 15.5.2024 alkaen	0,0	-
Anne-Mari Paapio, 15.5.2024 alkaen	0,0	-
Tomas Franzén, 16.5.2023 asti	-	0,0
Bent Holm	0,0	0,0
Mammu Kaario	0,0	0,0
Rasmus Molander, 15.5.2024 asti	0,0	0,0
Markku Tuomaala, 15.5.2024 asti	0,0	0,0
Tuomas Piirtola	0,0	0,0
Yhteensä	0,2	0,2
Johtoryhmä ja hallitus yhteensä	1,8	1,7

Tilikaudella 2024 tai vertailukaudella ei ole maksettu osakepohjaisia palkkioita. Suoriteperusteisesti esitetyt osakeperusteiset maksut sisältävät tilikaudelle kohdistuvan kuluvaikutuksen.

91

Osakepalkitseminen

Laatimisperiaate
Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Osakeperusteisten maksujen käypä arvo kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana. Maksut sisältävät ehtojen täyttyessä osakkeina ja käteisenä selvitettävän osuuden. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja rahana selvitettävä osuus vieraaseen pääomaan. Sellaiset rahana selvitettävät osakeperusteiset maksut, joissa työnantajan on työntekijän puolesta vähennettävä osakepalkkiosta sellainen osakkeiden määrä, joka kattaa käteisenä maksettavat verot ja veron luonteiset maksut, on luokiteltava kokonaisuudessaan osakkeina selvitettäviksi osakeperusteisiksi maksuiksi ja siten kirjattava kokonaisuudessaan omaan pääomaan.

Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
Myönnettävien osakkeiden lukumäärä arvioidaan aina raportointihetkellä. Arvioinnissa otetaan huomioon palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden vaihtuvuus ja muut myönnettävien osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät. Lisäksi järjestelmän käyvän arvon määrittäminen ja siinä käytettävät parametrit edellyttävät johdolta harkintaa.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
Puuilon hallitus päättää avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosittain.# Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä sijoittamaan henkilökohtaisesti yhtiön osakkeisiin, ohjata heitä yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen, sitouttaa heitä yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen Puuilon osakkeiden hankkimiseen, ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Kussakin lisäosakejärjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka kattaa noin 3 tilikautta. Ansaintakriteereinä ovat Puuilon osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Osallistujalle maksettava osuus enimmäispalkkiosta määräytyy ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelmään osallistumisen ja palkkion saamisen edellytyksenä on, että osallistuja on hankkinut Puuilon osakkeita hallituksen ilmoittaman määrän. Lisäksi palkkion maksaminen perustuu osallistujan voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä. Järjestelmän palkkiot maksetaan lähtökohtaisesti osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana ansaintajakson päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Rahaosuudella katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiota ei pääsääntöisesti makseta, jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkionmaksua. Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten on pidettävä palkkiona maksetut osakkeet omistuksessaan 12 kuukauden ajan palkkionmaksun jälkeen. Järjestelmien kohderyhmään kuuluvat toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet, myymäläpäälliköt sekä muita yhtiön avainhenkilöitä. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ohjelmista aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle, joka on noin 34 kuukautta. Tilikaudella 2024 tulokseen on kirjattu kuluja 0,8 milj. euroa (0,5). Osakepalkkioista aiheutuva kulu kirjataan henkilöstökuluihin. Tilikausilla 2025−2027 realisoituvan kulukirjauksen arvioidaan raportointikauden päättyessä olevan yhteensä 1,2 milj. euroa (1,1 milj. euroa). Todellinen määrä voi poiketa arvioidusta. 92

Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset

Osakepalkkion myöntämishetki ja käypä arvo 2022-2024

	2022-2024	2023-2025	2024-2026
Myöntämispäivä	3.6.2022	12.5.2023	10.5.2024
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa	4,43	4,83	7,58
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	5,34	7,29	10,70
Ansaintajakson alkamispäivä	3.6.2022	12.5.2023	10.5.2024
Ansaintajakson päättymispäivä	28.2.2025	31.3.2026	31.3.2027
Sitouttamisjakson päättymispäivä	31.5.2025	31.5.2026	31.5.2027

Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset

	2022-2024	2023-2025	2024-2026
Myönnettävien osakepalkkioiden enimmäismäärä (kpl)*	315 000	678 000	738 000
Kaudella myönnetyt osakkeet	-	-	197 709
Muutokset myönnettyjen osakkeiden määrään	-	-1 683	-1 458
Kaudella toteutetut	-	-	-
Raportointikauden päättyessä ulkona olevat	278 520	252 336	196 251
Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden lkm kauden lopussa raportointikauden päättyessä	29	29	33
Osakekurssi raportointikauden päättyessä	10,23	10,23	10,23
Ansaintakriteerien toteumaolettama	73 %	75 %	68 %
Poistumaoletus	1 %	4 %	7 %

Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään ennakonpidätys. Nettomäärä suoritetaan osakkeina.

Liite 2.4 Tuloverot

Laadintaperiaatteet

Tuloverot koostuvat tilikauden veroista ja laskennallisista veroista. Tuloverot kirjataan tuloslaskelmaan. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verot koostuvat tilikauden verotettavasta tulosta maksettavasta verosta, joka perustuu tilinpäätöspäivään mennessä voimaan tulleisiin tai käytännössä hyväksyttyihin verokantoihin sekä mahdollisesta edellisen tilikauden verosta. Laskennallinen vero lasketaan väliaikaisista eroista varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja verotettavan arvon välillä sekä vahvistetuista tappioista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Laskennallinen vero määritetään käyttäen verokantoja (ja lakeja), jotka on vahvistettu tai käytännössä hyväksytty tilikauden loppuun mennessä ja joita oletetaan sovellettavan, kun siihen liittyvä laskennallinen verosaaminen toteutuu tai laskennallinen verovelka on suoritettu. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvon alkuperäiseen kirjaamiseen liittyvistä väliaikaisista eroista. Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu siltä osin kuin yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisiaan vastaan ja kun laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat on netotettu, jos yhteisöllä on netottamiseen oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen oikeus ja se aikoo joko tehdä suorituksen nettomääräisesti tai luovuttaa omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti.

milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero:	12,6	10,2
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä	12,6	10,2
Laskennalliset verot:
Laskennallisten verosaamisten muutos	-0,3	-0,3
Laskennallisten verovelkojen muutos	-0,2	-0,2
Laskennalliset verot yhteensä	-0,6	-0,5
Tulovero tuloslaskelmassa	12,0	9,7

Konsernin tuloslaskelmaan merkityn verokulun ja Suomen verokannalla (20 % kaikilla tilikausilla) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Tulos ennen veroja	59,9	48,4
Vero laskettuna kotimaan verokannalla 20 %	12,0	9,7
Verovapaat tuotot	0,0	0,0
Vähennyskelvottomat kulut	0,0	0,0
Verot tuloslaskelmassa	12,0	9,7

Laskennallisten verojen muutokset

Kirjattu 1.2. tulosvaikutteisesti 31.1. Tilikausi 2024	Laskennalliset verosaamiset
	Aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0
	Vuokrasopimukset	0,8	0,2
	Osakeperusteinen palkitseminen	0,1	0,2
Yhteensä		1,0	0,3

Kirjattu 1.2. tulosvaikutteisesti 31.1. Tilikausi 2024	Laskennalliset verovelat
	Aineettomat hyödykkeet	2,7	-0,2
	Aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0
	Rahoituslaitoslainojen järjestelypalkkiot	0,0	0,0
Yhteensä		2,7	-0,2

Kirjattu 1.2. tulosvaikutteisesti 31.1. Tilikausi 2023	Laskennalliset verosaamiset
	Aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0
	Vuokrasopimukset	0,7	0,2
	Osakeperusteinen palkitseminen	0,0	0,1
Yhteensä		0,7	0,3

Kirjattu 1.2. tulosvaikutteisesti 31.1. Tilikausi 2023	Laskennalliset verovelat
	Aineettomat hyödykkeet	2,9	-0,2
	Aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0
	Rahoituslaitoslainojen järjestelypalkkiot	0,0	0,0
Yhteensä		3,0	-0,2

3 KÄYTTÖPÄÄOMA

Liite 3.1 Vaihto-omaisuus

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuuden eli jälleenmyyntiin tarkoitettujen tuotteiden hankintameno vastaa tuotteen ostohintaa määritettynä painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus- ja käsittelymenot. Vaihto- omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Konserni seuraa säännöllisesti vaihto-omaisuuden mahdollista epäkuranttiutta ja kiertonopeutta sekä nettorealisointiarvon mahdollista alentumisesta alle hankintamenon ja kirjaa tarvittaessa arvonalentumisen. Tällainen tarkastelu edellyttää arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa muutoksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina.

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Valmiit tuotteet	105,7	86,6
Matkalla olevat tavarat	8,2	5,0
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta	1,5	1,4
Yhteensä	115,5	93,1

Tilinpäätöshetken vaihto-omaisuuden tasearvostuksessa on huomioitu epäkuranteista ja hitaasti liikkuvista tuotteista arvonalennus 31.1.2025 1,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa). Myytyjen tavaroiden hankintameno on esitetty liitetiedossa 2.3.

Liite 3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka muodostuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista. Ne erääntyvät maksettaviksi 14–30 päivän kuluessa ja sen vuoksi ne kaikki luokitellaan lyhytaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin asiakkaalle annettavan laskun määrään. Myyntisaamiset eivät sisällä rahoituskomponentteja. Lyhytaikaisten myynti- ja muiden saamisten käyvän arvon oletetaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa saamisten lyhyen maturiteetin johdosta.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten erittely

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Myyntisaamiset	5,9	5,3
Muut saamiset	0,0	0,0
Siirtosaamiset	2,2	1,9
Yhteensä	8,2	7,2

Myyntisaamisten ikäjakauma

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Erääntymättömät	5,7	5,0
Erääntyneet
Alle 14 päivää	0,1	0,2
14-30 päivää	0,1	0,0
31-60 päivää	0,0	0,0
Yli 60 päivää	0,0	0,1
Yhteensä	5,9	5,3

Myyntisaamista on kirjattu tulosvaikutteinen luottotappio 0,1 milj. euroa tilikaudella 2024 (0,0 milj. euroa). Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä ja luottoriskin enimmäismäärä vastaa saamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisiin kohdistuu arvonalentumista 0,0 milj. euroa (0,0 milj. euroa). Odotettu luottotappioriski ei ole olennainen johtuen liiketoiminnan laskutusmyynnin vähäisestä määrästä. Luottoriskiä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 5.4.

Siirtosaamisten olennaiset erät

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Ostojen vuosialennukset	0,7	0,7
Laskuttamattomat tuotereklamaatiot	0,2	-
Henkilösivukulut	0,2	0,2
Menoennakot	1,0	1,0
Muut	0,2	0,1
Yhteensä	2,2	1,9

Liite 3.3 Ostovelat ja muut velat

Laadintaperiaatteet

Ostovelat ja muut velat koskevat tavaroita ja palveluja, joita Puuilo on hankkinut ennen tilikauden päättymistä, ja joita ei ole maksettu tilikauden päättymiseen mennessä.Summat ovat vakuudettomia ja ne maksetaan pääosin 30–60 päivän maksuehdon mukaisesti. Ostovelat ja muut velat esitetään lyhytaikaisina velkoina, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot katsotaan olevan samat kuin niiden käypä arvo niiden lyhyen maturiteetin vuoksi.

Ostovelkojen ja muiden velkojen erittely
milj. euroa | 31.1.2025 | 31.1.2024
------- | -------- | --------
Lyhytaikaiset | |
Ostovelat | 24,0 | 21,2
Saadut ennakot | 0,4 | 0,3
Tuloverovelat | 2,8 | 2,7
Muut lyhytaikaiset velat | 7,4 | 5,4
Siirtovelat | 7,8 | 7,5
Yhteensä | 42,4 | 37,1

Muut lyhytaikaiset velat sisältävät pääosin arvonlisäverovelkoja ja ennakonpidätysvelkoja.

Siirtovelkojen olennaiset erät:
milj. euroa | 31.1.2025 | 31.1.2024
------- | -------- | --------
Palkkakulut | 2,0 | 1,9
Sosiaalivakuutusmaksut | 1,5 | 1,6
Korkokulut | 0,2 | 0,2
Lomapalkkavelka | 4,2 | 3,8
Yhteensä | 7,8 | 7,5

4 SIDOTTU PÄÄOMA

Liite 4.1

Liikearvo

Laadintaperiaatteet

Liikearvo kirjataan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvo kohdistetaan hankintahetkellä niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden katsotaan hyötyvän hankinnasta. Liikearvosta ei kirjata vuotuisia poistoja, koska sillä katsotaan olevan määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika. Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai useammin, jos on viitteitä siitä, että sen arvo saattaisi olla alentunut. Arvonalentuminen kirjataan siltä osin kuin liikearvon kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei useinkaan voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Liikearvon osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo kuuluu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään olosuhteissa.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Liikearvon arvonalentumistestaus

Puuilon liikearvo on syntynyt Puuilo-liiketoiminnan oston yhteydessä, kun nykyinen Puuilo-konserni syntyi vuonna 2015. Siten koko liikearvo syntyi yhdestä hankinnasta, joka kattoi koko Puuilon liiketoiminnan. Liikearvon määrä oli tilikauden päättyessä 33,5 milj. euroa (33,5 milj. euroa).

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai useammin, jos on viitteitä siitä, että sen arvo olisi alentunut. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvon perusteella, mikä edellyttää oletusten käyttöä. Arvioita ja harkintaa tarvitaan määritettäessä kerrytettävissä olevan rahamäärän komponentteja. Näitä komponentteja ovat diskonttokorko, terminaalikauden kasvukerroin sekä liikevaihto ja oikaistu liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia (Oikaistu EBITA). Diskonttokorko heijastaa rahan aika-arvoa ja markkinariskipreemioita. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden osalta tulevia kassavirtaennusteita ei ole oikaistu. Laskelmissa käytetään kassavirtaennusteita, jotka perustuvat johdon hyväksymiin talousarvioihin neljän vuoden ajalta. Neljän vuoden jakson jälkeiset rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen arvioitua kasvuvauhtia.

Liikearvon arvonalennustestaus

Puuilon johto on seurannut liikearvoa konsernitasolla siitä lähtien, kun liikearvo syntyi. Tämän vuoksi johdolla on käytettävissä erillistä ja luotettavaa taloudellista informaatiota konsernitasolla vuosittaista liikearvon arvonalennustestausta varten. Puuilon johto arvioi, että konserni koostuu yhdestä kassavirtoja kerryttävästä yksiköstä ja siten liikearvo testataan konsernitasolla.

Arvonalentumislaskelmien keskeiset oletukset ovat arvioitu liikevaihdon kasvu ja arvioitu EBITA neljän vuoden ajalta. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu 2,0 % (2,0 %) ennustetun kasvun perusteella. Käytetty diskonttokorko on painotettu keskimääräinen pääoman tuottovaatimus (WACC) verojen jälkeen. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen beetakerroin, tavoitepääomarakenne sekä vieraan pääoman kustannus. Ennen veroja määritetty WACC oli 11,3 % (12,2 %).

Liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista. Lisäksi johto on arvioinut, ettei mikään kohtuudella mahdollinen muutos arvonalentumistestauksen keskeisessä oletuksessa olisi johtanut liikearvon arvonalentumiseen.

Liite 4.2

Aineettomat hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Aineettomat hyödykkeet sisältävät Puuilo-tavaramerkin, muut aineettomat oikeudet, toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) sekä muiden IT-järjestelmien aktivoidut kulut. Niiden kirjanpitoarvo vastaa kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyä hankintamenoa. Toiminnanohjausjärjestelmän aktivoidut kustannukset koostuvat ulkoisten palveluntarjoajien laskuista ja lisenssimaksuista sekä toiminnanohjausjärjestelmään liittyvästä Puuilon sisäisestä projektityöstä.

Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti:

Puuilo-tavaramerkki 20 vuotta
Ohjelmistot ja lisenssit 5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet 5 vuotta

IT-järjestelmien ja ohjelmistojen ylläpitoon liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana, jolloin ne syntyvät.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Puuilo-tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika

Puuilo-tavaramerkin taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan 20 vuotta, ja se edustaa konsernin arviota siitä ajanjaksosta, jona tavaramerkin odotetaan tuottavan rahavirtoja konsernille. Todellinen taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin olla lyhyempi tai pidempi liiketoimintaympäristön muutoksista riippuen. Kaikki tunnistetut muutokset Puuilo-tavaramerkin käyttöiässä heijastuvat poistoaikaan ja tarvittaessa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.

Johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että Puuilo-tavaramerkin arvo olisi alentunut. Puuilon tavaramerkin osalta viite arvon alentumisesta voisi olla esimerkiksi muutokset vähittäiskaupan liiketoimintaympäristössä. Tavaramerkin osalta kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Koska rahavirtaa tuottavia yksiköitä Puuilossa on arvioitu olevan yksi, Puuilon tavaramerkki, kuten liikearvokin, testataan konsernitasolla.

Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, jos uudelleen arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän arvonalentumista ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ennen arvonalentumisen kirjaamista.

Muut
Aineettomat
aineettomat
milj. euroa | Liikearvo | oikeudet | hyödykkeet | Yhteensä
------- | -------- | -------- | -------- | --------
Hankintameno 1.2.2024 | 33,5 | 25,0 | 8,1 | 66,6
Lisäykset | - | 1,9 | 0,4 | 2,3
Hankintameno 31.1.2025 | 33,5 | 26,8 | 8,5 | 68,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2024 | - | -10,8 | -5,9 | -16,7
Poistot ja arvonalentumiset | - | -1,9 | -0,9 | -2,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2025 | - | -12,6 | -6,8 | -19,4
Kirjanpitoarvo 1.2.2024 | 33,5 | 14,2 | 2,2 | 49,9
Kirjanpitoarvo 31.1.2025 | 33,5 | 14,2 | 1,7 | 49,5

100

Muut
Aineettomat
aineettomat
milj. euroa | Liikearvo | oikeudet | hyödykkeet | Yhteensä
------- | -------- | -------- | -------- | --------
Hankintameno 1.2.2023 | 33,5 | 24,0 | 7,8 | 65,4
Lisäykset | - | 0,9 | 0,3 | 1,2
Hankintameno 31.1.2024 | 33,5 | 25,0 | 8,1 | 66,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2023 | - | -9,5 | -5,0 | -14,5
Poistot ja arvonalentumiset | - | -1,3 | -0,9 | -2,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2024 | - | -10,8 | -5,9 | -16,7
Kirjanpitoarvo 1.2.2023 | 33,5 | 14,6 | 2,8 | 50,9
Kirjanpitoarvo 31.1.2024 | 33,5 | 14,2 | 2,2 | 49,9

Aineettomista hyödykkeistä on kirjattu 0,3 milj. euron arvonalentuminen (0,1 milj. euroa).

Liite 4.3

Aineelliset hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat myymälärakennuksista ja niihin liittyvistä perusparannusmenoista sekä koneista ja kalustosta. Ne arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Vuokrattujen kiinteistöjen arvostus käsitellään kappaleessa 4.4 Vuokrasopimukset.

Aineellisten hyödykkeiden hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat suoraan omaisuuserien hankinnasta tai sisäisesti kehitetyistä omaisuuseristä sekä myöhemmistä kustannuksista, jotka aiheutuvat aktivointikelpoisten osien korvaamisesta.

Poistot lasketaan tasapoistoina hyödykkeen arvioidun taloudellisen vaikutusajan tai vuokrakohteiden perusparannusmenojen ja vuokrattujen omaisuuserien osalta hyödykkeen vuokra-ajan tai taloudellisen vaikutusajan perusteella, riippuen siitä, kumpi on lyhyempi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Perusparannusmenot 5 vuotta
Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
Vuokratut omaisuuserät vuokra-ajan kuluessa

Jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan kunkin raportointikauden lopussa.

Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan pois taseesta, kun se luovutetaan tai kun sen käytöstä ei odoteta tulevaa taloudellista hyötyä. Myyntivoitto tai -tappio määritetään vertaamalla luovutuksesta saatuja tuottoja luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelman eriin liiketoiminnan muut tuotot tai liiketoiminnan muut kulut sillä kaudella, jolloin luovutus tapahtuu. Myynneistä syntyneet voitot on esitetty liitetiedossa 2.1.

Johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että aineellisten hyödykkeiden arvo olisi alentunut. Mikäli tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Monissa tapauksissa kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Tällöin kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille rahavirtaa tuottavalle

101

yksikölle, johon omaisuuserä kuuluu. Puuilon toiminnan luonteesta johtuen konsernilla on vain yksi rahavirtaa tuottava yksikkö. Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.# Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, jos uudelleen arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän arvonalentumista ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ennen arvonalentumisen kirjaamista. Puuilon aineelliset hyödykkeet jaetaan omistettuihin ja vuokrattuihin omaisuuseriin seuraavasti. Vuokratut omaisuuserät on käsitelty liitetiedossa 4.4. Vuokrasopimukset.

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Vuokratut	82,1	72,0
Omistetut	5,9	3,9
Yhteensä	88,0	75,9

Aineellisten hyödykkeiden muutokset

Luvut eivät sisällä muutoksia vuokrasopimuksissa. Vuokrasopimukset on esitetty liitetiedossa 4.4.

	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.2.2024	0,8	8,9	9,6
Lisäykset	-	3,5	3,5
Vähennykset	-	0,0	0,0
Hankintameno 31.1.2025	0,8	12,3	13,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2024	-0,8	-5,0	-5,7
Poistot ja arvonalentumiset	-	-1,5	-1,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2025	-0,8	-6,4	-7,2
Kirjanpitoarvo 1.2.2024	0,0	3,9	3,9
Kirjanpitoarvo 31.1.2025	0,0	5,9	5,9

milj. euroa	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.2.2023	0,8	6,4	7,2
Lisäykset	-	2,5	2,5
Vähennykset	-	-0,1	-0,1
Hankintameno 31.1.2024	0,8	8,9	9,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2023	-0,7	-3,9	-4,6
Poistot ja arvonalentumiset	0,0	-1,1	-1,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2024	-0,8	-5,0	-5,7
Kirjanpitoarvo 1.2.2023	0,0	2,5	2,6
Kirjanpitoarvo 31.1.2024	0,0	3,9	3,9

Aineellisista hyödykkeistä ei ole kirjattu arvonalentumisia tilikaudella tai vertailukaudella.

102

Poistot ja arvonalentumiset

milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Aineettomat oikeudet	1,9	1,3
Aineettomat hyödykkeet	0,9	0,9
Rakennukset ja rakennelmat	-	0,0
Koneet ja kalusto	1,5	1,1
Yhteensä	4,3	3,3
Käyttöoikeusomaisuuserät	14,8	11,9
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	19,0	15,2

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot on esitetty tarkemmin liitetiedossa 4.4.

Liite 4.4 Vuokrasopimukset

Laadintaperiaatteet

Puuilon vuokrasopimukset koostuvat pääosin myymäläkiinteistöjen ja toimistotilojen vuokrasopimuksista sekä liiketoiminnan käytössä olevista koneista, kalustosta ja IT-laitteista. Konserni tekee sopimuksen syntymisajankohtana arvion siitä, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus luokitellaan vuokrasopimukseksi, jos se antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä sekä vuokrasopimusvelka. Puuilo ei ole käyttänyt IFRS 16 standardin sallimia poikkeuksia lyhytaikaisille (vuokra-aika alle 12 kk) tai vähäarvoisille vuokrasopimuksille.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan niiden vuokramaksujen nykyarvoon, joita ei ole sopimuksen alkamisajankohtana maksettu. Vuokrat diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen korko on saatavissa. Jos kyseinen korko ei ole määritettävissä, käytetään yhtiön lisäluoton korkoa. Puuilo on käyttänyt diskonttokorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa koneisiin ja kalustoon liittyvissä vuokrasopimuksissa ja lisäluoton korkoa myymäläkiinteistöjen ja toimistotilojen vuokrasopimusten arvostamisessa. Diskonttokorot vaihtelevat välillä 2,5–5,0 %. Vuokravelan arvostamisessa käytettävä vuokra-aika on ajanjakso, jonka aikana vuokrasopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-aikaan sisällytetään jatko- tai päättämisoption mukainen ajanjakso, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu johdon arvioon todennäköisestä vuokra- ajasta.

Kukin vuokramaksu jaetaan velan lyhennykseksi ja rahoituskuluksi. Rahoituskulut kirjataan tulosvaikutteisesti vuokrasopimuksen aikana, jolloin jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon. Hankintameno koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisesta määrästä, ennen vuokrakauden alkamista maksetuista vuokrista sekä mahdollisista ennallistamismenoista.

Puuilon myymälöiden ja toimistojen vuokrasopimukset on pääosin sidottu elinkustannusindeksiin. Vuokrasopimusvelka uudelleenarvostetaan, kun indeksi muuttuu. Käyttöoikeusomaisuuseriä oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleenmäärittämisestä johtuvilla erillä.

103

Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina hyödykkeen vuokra- aikana tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Poistot tehdään omaisuuserän käyttöönottohetkestä alkaen. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto 3–5 vuotta
Myymälät 5–10 vuotta
Toimitilat 1–5 vuotta

Puuilolla on velvollisuus palauttaa vuokraamansa kiinteistöt vuokra-ajan jälkeen alkuperäiseen tilaansa. Yhtiö on kirjannut arvoiduista kuluista ennallistamisvarauksen. Lisätietoja ennallistamisvarauksesta esitetään liitetiedossa 4.5.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Vuokrasopimukset

Vuokra-aikaa määritettäessä johdon on otettava huomioon kaikki tosiasiat ja olosuhteet, jotka luovat taloudellisen kannustimen vuokrasopimuksen jatko-option käyttämiseen. Harkintaa käytetään myös toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-ajan määrittämisessä. Jatko-optiot sisällytetään vuokra-aikaan vain siinä tapauksessa, että niiden käyttö on kohtuullisen varmaa. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu johdon arvioon todennäköisestä vuokra-ajasta.

Konserni vuokraa käyttöönsä useita kiinteistöjä sekä koneita ja kalustoa. Myymäläkiinteistöjen vuokrasopimukset tehdään tyypillisesti 5–10 vuoden määräajaksi, mutta niihin voi sisältyä myös jatko- optioita. Johto on arvioinut kunkin jatko-option käyttöä, ja jos option käyttö on katsottu kohtuullisen varmaksi, se on huomioitu vuokrakauden pituutta määritettäessä. Jatko-optioiden käytön arviointiin vaikuttavat muun muassa alkuperäisen vuokrasopimuksen pituus, kiinteistön sijainti ja kunto sekä vuokran määrä. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan yksilöllisesti ja niihin voi sisältyä myös muita ehtoja.

Johto on käyttänyt harkintaa määrittäessään kiinteistöjen vuokravelan laskennassa käytettävää asianmukaista lisäluoton korkoa.

Käyttöoikeusomaisuuserät	31.1.2025	31.1.2024
Rakennukset ja rakennelmat	80,6	70,4
Koneet ja kalusto	1,6	1,6
Yhteensä	82,1	72,0

Vuokrasopimusvelat	31.1.2025	31.1.2024
Pitkäaikainen	68,1	58,2
Lyhytaikainen	15,0	14,6
Yhteensä	83,1	72,8

Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset päättyneellä tilikaudella olivat 20,9 milj. euroa (20,6 milj. euroa).

104

Maturiteettianalyysi, sopimusperusteiset diskontatut kassavirrat

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Alle vuoden	14,8	11,9
1-5 vuotta	47,3	41,5
Yli 5 vuotta	21,1	19,4
Yhteensä	83,1	72,8

Maturiteettianalyysi, sopimusperusteiset diskonttaamattomat kassavirrat

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Alle vuoden	17,7	14,3
1-5 vuotta	54,1	47,0
Yli 5 vuotta	22,5	20,9
Yhteensä	94,3	82,2

Tuloslaskelmaan merkityt määrät

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Rakennukset ja rakennelmat	13,9	11,2
Koneet ja kalusto	0,9	0,7
Yhteensä	14,8	11,9
Rahoituskuluihin sisältyvät korkokulut	2,9	2,0
Kassavirta
Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä kassavirta	16,0	12,3

Tulevaisuudessa voimaan astuvien sopimusten vuokravastuu on esitetty liitteessä 5.7

Liite 4.5 Varaukset

Laadintaperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Arvioiduista tulevista liiketappioista ei kirjata varausta. Varauksien nykyarvoon diskonttaamisesta syntyvä korkokulu kirjataan rahoituskuluihin. Varaukset jaetaan tilinpäätöstä seuraavien 12 kuukauden aikana realisoituviin (lyhytaikaiset) ja sitä pidempiin varauksiin (pitkäaikaiset).

105

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut - Ennallistamisvaraukset

Puuilon varaukset koostuvat vuokrattujen myymälätilojen ennallistamisvarauksista. Varaukset sisältävät arvioidut kustannukset myymälän palauttamiseksi alkuperäiseen tilaansa. Varausta vastaava omaisuuserä kirjataan aineellisiin hyödykkeisiin ja poistetaan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana. Varaus sekä sitä vastaava omaisuuserä kirjataan taseeseen vuokrakauden alkaessa eli samaan aikaan kuin vuokrasopimus kirjataan taseeseen. Myymälöihin liittyvät ennallistamisvelvoitteet määritetään arvioitujen väistämättömien purkamiskustannusten nykyarvon perusteella. Arviot perustuvat tulevaan arvioituun kustannustasoon ottaen huomioon inflaation, kustannusten kehityksen sekä diskonttauksen vaikutukset. Oletuksia käytetään myös arvioitaessa ajanjaksoja, joille korjauskustannuksia syntyy. Koska todelliset kustannukset voivat poiketa arvioista teknologian, hintojen ja ehtojen muutoksien vuoksi ja ne voivat tapahtua vasta usean vuoden kuluttua, varausten kirjanpitoarvot käydään läpi ja tarkistetaan säännöllisesti muutosten huomioon ottamiseksi.

Johto arvioi, että ennallistamisvaraukset toteutuvat 2–10 vuoden kuluessa.

Ennallistamisvarausten muutokset tilikauden aikana:
Varaukset	milj. euroa	1.2.2024	31.1.2025
		0,9	1,0
Varausten lisäykset		0,2
Käytetyt varaukset		0,0
josta lyhytaikaista		-
pitkäaikaista		1,0
Yhteensä		1,0

	1.2.2023	31.1.2024
Varaukset	0,8	0,9
Varausten lisäykset	0,1
Käytetyt varaukset	0,0
josta lyhytaikaista	-
pitkäaikaista	0,9
Yhteensä	0,9

106

5 PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUS

Liite 5.1 Pääoman hallinta ja nettovelka

Konsernin tavoitteena pääoman hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus, jotta se voi edelleen tarjota tuottoa osakkeenomistajille ja hyötyä muille sidosryhmille sekä ylläpitää optimaalista pääomarakennetta pääoman kustannusten alentamiseksi.Hallitus arvioi säännöllisesti yhtiön pääomarakennetta muun muassa seuratessaan omaa pääomaa ja nettovelan tasoa. Nettovelka lasketaan konsernitilinpäätöksen taseen perusteella seuraavasti:

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoituslaitoslainat	50,0	50,0
Vuokrasopimusvelat	68,1	58,2
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä	118,1	108,2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Vuokrasopimusvelat	15,0	14,6
Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä	15,0	14,6
Rahoitusvelat yhteensä	133,1	122,8
Rahavarat	18,3	21,5
Nettovelka	114,8	101,3

Nettovelan muutokset

Muutokset, joihin ei liity kassatapahtumaa

milj. euroa	1.2.2024	Rahoituksen rahavirrat	Uudet vuokrasopimukset	Muut muutokset	31.1.2025
Nettovelka
Rahavarat	21,5	-3,1			18,3
Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut		-
Rahoituslaitoslainat yhteensä	50,0	0,0			50,0
Vuokravelat	72,8	-13,1	20,9	2,5	83,1
Rahavarojen ja velkojen netto	101,3	-16,2	20,9	2,6	114,8

Muutokset, joihin ei liity kassatapahtumaa

milj. euroa	1.2.2023	Rahoituksen rahavirrat	Uudet vuokrasopimukset	Muut muutokset	31.1.2024
Nettovelka
Rahavarat	28,8	-7,3			21,5
Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut		-20,0			-20,0
Rahoituslaitoslainat yhteensä	69,9	-20,0	0,1		50,0
Vuokravelat	53,4	-10,3	20,6	9,1	72,8
Rahavarojen ja velkojen netto	94,4	-37,6	20,6	9,2	101,3

107
Muita muutoksia ovat ei-kassavirtaperusteiset muutokset sekä korkojen maksut, jotka esitetään kassavirtalaskelmassa liiketoiminnan kassavirtana.

Puuilolla oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 90,0 milj. euron konsernirahoitussopimus. Rahoitussopimuksen alaiset lainat koostuivat alun perin yhteensä 70,0 milj. euron määräaikaislainoista ja 20,0 milj. euron luottolimiitistä. Yhtiö teki tilikauden 2023 aikana 20 milj. euron ylimääräisen lainalyhennyksen. Määräaikaislainoja oli tilinpäätöshetkellä 50,0 milj. euroa.

Konserni on tilikauden päättymisen jälkeen solminut 100 milj. euron rahoitussopimuksen. Laina erääntyy vuonna 2028 ja sisältää lisäksi kaksi 12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvataan vuonna 2021 solmittu aiempi sopimus, joka olisi erääntynyt vuonna 2026. Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30 miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF). Lainajärjestelyn ehtoihin kuuluu yksi kovenantti: nettovelat/käyttökate -suhdeluku. Rahoitussopimus sisältää tavanomaisia kovenantteja ja eräännyttämistilanteita koskevia ehtoja. Sopimuksen rahoituskovenantteja koskevat ehdot mittaavat yhtiön velkaantumista nettovelan suhteella käyttökatteeseen. Lisäksi rahoitussopimuksen korkomarginaali on sidottu nettovelan ja käyttökatteen väliseen suhteeseen. Rahoitussopimuksen alaiset lainat ovat vakuudettomia. Tilikauden päättymisen jälkeen solmitun rahoitussopimuksen ehdot vastaavat olennaisilta osin edellisen lainan ehtoja. Kovenanttien ja lainaehtojen noudattamista seurataan osana konsernin taloudellista raportointia ja ne raportoidaan hallitukselle kuukausittain ja lainanantajille kvartaaleittain. Kovenantit eivät ole rikkoutuneet tilikauden aikana tai vertailukaudella, eikä konsernilla ole vaikeuksia täyttää niitä.

Liite 5.2 Oma pääoma

Puuilon oma pääoma koostuu osakepääomasta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ja kertyneistä voittovaroista. Osakepääomana esitetään yhtiön kaikki osakkeet. Jos yhtiö hankkii omia osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta. Puuilo Oyj:n osakepääoma on 80 000 euroa (80 000 euroa). Yhtiöllä on yksi osakelaji. Tilikauden päättyessä osakkeiden määrä oli 84 776 953 kappaletta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja yhtä suureen osinkoon. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), 29,0 milj. euroa (29,0 milj. euroa), sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä hallussaan 555 000 omaa osaketta (555 000). Osakkeiden hankintameno, noin 3,2 milj. euroa, on vähennetty omaan pääomaan sisältyvistä voittovaroista.

Tilikaudella osinkoja jaettiin 32,0 milj. euroa (0,38 euroa osakkeelta). Vertailukaudella 2023 osinkoja jaettiin 28,7 milj. euroa (0,34 euroa osakkeelta). Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole vähennetty omasta pääomasta, vaan osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

108

Liite 5.3 Osakekohtainen tulos

Laadintaperiaatteet

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen voitto liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan muuten samalla tavalla, mutta painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

Osakekohtainen tulos ja laimennettu osakekohtainen tulos on esitetty seuraavassa taulukossa:

milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Laimentamaton osakekohtainen tulos
Yhtiön omistajille kuuluva voitto	47,9	38,7
Laimentamatonta osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty voitto	47,9	38,7
Tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotettu keskiarvo	84 221 953	84 313 660
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)	0,57	0,46
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty voitto	47,9	38,7
Tilikauden aikana ulkona olleen osakemäärän painotettu keskiarvo	84 221 953	84 313 660
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa)	0,57	0,46

Liite 5.4 Rahoitusriskien hallinta

Konsernin toiminta altistaa sen erilaisille rahoitusriskeille: valuuttariskille, kassavirran korkoriskille, luottoriskille sekä likviditeettiriskille. Konsernin rahoitusriskien hallinta pyrkii varmistamaan likviditeetin ja minimoimaan mahdolliset markkinavaihtelujen ja ennakoimattomuuden vaikutukset konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin. Hallitus on vastuussa yleisistä riskienhallinnan periaatteista. Rahoitusriskien hallinnan käytännön toteutuksesta vastaa johtoryhmä. Tämä käsittää riskien tunnistamisen ja arvioinnin sekä riskien suojaamiseksi tarvittavat välineet.

Valuuttariski

Puuilo altistuu valuuttakurssiriskeille tavaraostojensa kautta. Valuuttakurssien epäsuotuisat muutokset voivat nostaa muissa valuutoissa kuin euroissa ostettujen tuotteiden hankintakustannuksia, eikä Puuilo välttämättä pysty siirtämään kaikkia tällaisia kustannuksia myyntihintoihin. Puuilon tärkein ulkomainen valuutta on Yhdysvaltain dollari. 31.1.2025 päättyneellä tilikaudella noin 84 % Puuilon hankinnoista tehtiin euroissa ja noin 16 % Yhdysvaltain dollarissa (90 % ja 10 % tilikaudella 2023). Puuilo ei suojaa dollareissa tekemiään ostojaan.

Oheisessa taulukossa on esitetty Puuilon transaktiopositio tilinpäätöshetkellä sekä herkkyysanalyysi. Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi konsernin tilauskannan vaikutus tulokseen ennen veroja, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %. Transaktioposition lasku johtuu tuontiostojen tasaantumisesta.

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Transaktiopositio	9,3	12,5
Avoin positio	9,3	12,5
Muutos + 10 %	-0,8	-1,1
Muutos - 10 %	1,0	1,4

Korkoriski

Konsernin rahoituslaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia, mikä altistaa konsernin kassavirran korkoriskille. Näiden lainojen kirjanpitoarvo 31.1.2025 oli 50,0 milj. euroa (50,0 milj. euroa). Konserni ei ole käyttänyt korkosuojauksia, vaan korkoriskiä on tarvittaessa hallittu käyttämällä kassavaroja lainapääoman lyhentämiseksi. Konsernin altistuminen korkoriskille on esitetty alla olevassa taulukossa.

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Kiinteä korko
Vuokrasopimusvelat	83,1	72,8
Vaihtuva korko
Rahoituslaitoslainat	50,0	50,0
Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä	50,0	50,0

Jos korot olisivat olleet 1,0 prosenttiyksikön korkeammat ja muut tekijät pysyisivät muuttumattomina, tilikauden tulos (verot huomioituna) olisi ollut vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen korkokulujen seurauksena 0,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa) euroa alempi. Jos korkotaso olisi ollut 1,0 prosenttiyksikön matalampi, tilikauden tulos (verot huomioituna), olisi ollut vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen korkokulujen seurauksena 0,4 milj. euroa korkeampi (0,4 milj. euroa). Herkkyysanalyysi perustuu kunkin tilikauden lopun riskipositioon.

Luottoriski

Konsernin luottoriski muodostuu liiketoiminnan riskeihin liittyvästä luottoriskistä ja muiden rahoitusinstrumenttien vastapuoliriskistä. Suurin osa konsernin myynnistä on käteiskauppaa, ainoastaan yritysasiakkaille myydään luotolla. Yritysasiakkaiden myyntisaamiset eivät sisällä luottoriskikeskittymiä, koska konsernin asiakaskunta on laajalti levinnyt, eikä yksikään asiakas tai asiakasryhmä ole määräävässä asemassa konsernin näkökulmasta. Tilinpäätöksessä esitettävien tilikausien tulokseen vaikuttavat luottotappiot olivat merkityksettömiä. Rahavaroihin liittyvää vastapuoliriskiä hallitaan tallettamalla rahavarat suurten pohjoismaisten pankkien tileille, joilla on hyvä luokitus. Konsernin rahavarat ovat täysin konsernin käytettävissä. Konsernin luottotappioiden enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Tiedot on esitetty liitetiedossa 5.5.

110

Likviditeettiriski

Yhtiön talousjohtaja seuraa konsernin likviditeettitilannetta ja raportoi siitä säännöllisesti hallitukselle ja toimitusjohtajalle sen varmistamiseksi, että konsernilla on riittävästi käteisvaroja liiketoiminnan tarpeisiin sekä lainanhoitoon. Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla liiketoiminnan rahavirtaennusteita ja vaihto-omaisuuden kiertoa, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahavarat olivat tilikauden päättyessä yhteensä 18,3 milj. euroa (21,5 milj. euroa). Myyntisaamiset olivat tilikauden päättyessä yhteensä 5,9 milj. euroa (5,3 milj. euroa) sisältäen pankki- ja luottokorttisaamiset. Konsernilla oli tilikauden päättyessä 20 milj.# Liite 5.5 Rahoitusvarat ja velat

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, muista rahoitussaamisista sekä rahavaroista. Konserni soveltaa IFRS 9 -standardin mukaista koko saamisen elinajan huomioivaa yksinkertaistettua lähestymistapaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen kaikille myyntisaamisille ja sopimukseen perustuville saamisille. Konsernin johto arvioi, että myyntisaamisten luottotappioriskiä ei katsota olennaiseksi. IFRS 9 arvonalentumisvaatimusta sovelletaan myös käteisvaroihin, mutta arvonalentumistappioriski on merkityksetön. Myyntisaaminen kirjataan alas, jos konsernilla ei ole kohtuullista odotusta sen takaisinmaksusta. Indikaattoreita, joiden mukaan takaisinperinnässä ei ole kohtuullista odotusta, ovat muun muassa se, ettei velallinen ole sitoutunut takaisinmaksusuunnitelmaan. Myyntisaamisten arvonalentumistappiot on esitetty nettona liikevoitossa. Aikaisemmin kirjatuista luottotappioista myöhemmin saadut suoritukset kirjataan samaan tuloslaskelman erään. Rahavarat sisältävät käteisen rahan sekä pankkitalletukset. Rahoitusvaroja pidetään sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja niiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääomasta ja pääomalle maksettavasta korosta. Rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Luottotappiot esitetään tuloslaskelman liiketoiminnan muissa kuluissa. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai rahoitusvaroihin kuuluva erä on siirtynyt pois konsernista, ja kun omistamiseen liittyvät riskit ovat siirtyneet pois konsernista.

Rahavarat milj. euroa	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Odotetut luottotappiot	31.1.2025	31.1.2024
Käteinen raha ja pankkitilit		18,3	21,5
Yhteensä		18,3	21,5

Myyntisaamiset eivät sisältäneet olennaisia erääntyneitä saamisia tilikaudella tai vertailukaudella. Myyntisaamisten sekä niistä kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä on ollut vähäinen. Lisäksi yhtiön myyntisaamisten määrä suhteessa liiketoiminnan volyymiin on ollut alhainen, koska merkittävä osa yhtiön myynnistä maksetaan yhtiön myymälöissä ostohetkellä. Edellä mainituista johtuen konsernin johto on käyttänyt harkintaa ja arvioinut, että myyntisaamisten luottotappioriskiä ei katsota olennaiseksi eikä ole kirjannut odotettuja luottotappioita tilinpäätöksiin.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat sisältävät rahoituslaitoslainat ja korot, vuokrasopimusvelat ja ostovelat. Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon syntyneillä transaktiomenoilla vähennettynä. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun se tullaan suorittamaan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai jos konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan maksua yli 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä. Rahoitusvelat, jotka erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, luokitellaan lyhytaikaisiksi, vaikka pitkäaikainen jälleenrahoitussopimus saadaan päätökseen tilinpäätöspäivän jälkeen ja ennen kuin tilinpäätös on hyväksytty. Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi myös silloin, jos velka on vaadittaessa maksettava tilanteissa, joissa kovenantti on rikkoutunut tilinpäätöshetkellä tai sitä ennen. Jos lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi kovenanttirikkomuksen takia, ne esitetään takaisinlunastettavaan määrään. Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun se on suoritettu, peruutettu tai sen voimassaolo päättyy.

Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

milj. euroa, 31.1.2025	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	5,9	5,9
Muut rahoitusvarat	0,9	0,9
Rahavarat	18,3	18,3
Yhteensä	25,2	25,2

milj. euroa, 31.1.2025	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoituslaitoslainat	50,0	50,0
Vuokrasopimusvelat	68,1	68,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Vuokrasopimusvelat	15,0	15,0
Ostovelat	24,0	24,0
Korkojaksotukset	0,2	0,2
Yhteensä	157,3	157,3

milj. euroa, 31.1.2024	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	5,3	5,3
Muut rahoitusvarat	0,7	0,7
Rahavarat	21,5	21,5
Yhteensä	27,5	27,5

milj. euroa, 31.1.2024	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoituslaitoslainat	50,0	50,0
Vuokrasopimusvelat	58,2	58,2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Vuokrasopimusvelat	14,6	14,6
Ostovelat	21,2	21,2
Korkojaksotukset	0,2	0,2
Yhteensä	144,3	144,3

Muut rahoitusvarat sisältävät ostojen vuosialennuksiin ja toimittajilta laskutettaviin tuotereklamaatioihin liittyviä saamisia. Muita siirtosaamisia ei ole luokiteltu rahoitusvaroiksi, eikä niitä siitä syystä ole esitetty taulukossa. Siirtosaamiset on eritelty yksityiskohtaisemmin liitetiedossa 3.2. Siirtoveloista on huomioitu ainoastaan jaksotetut korot, koska muita siirtovelkoja ei luokitella rahoitusveloiksi. Muut velat on esitetty tarkemmin liitetiedossa 3.3. Lyhytaikaisten erien tasearvojen arvioidaan olennaisilta osin vastaavan niiden käypiä arvoja. Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:

milj. euroa	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
31.1.2025	50,0	50,0
31.1.2024	50,0	50,0

Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot perustuvat raportointihetken lainakorolla diskontattuihin rahavirtoihin. Rahoituslaitoslainat luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 3, koska niiden määrittämiseen käytetään muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja, kuten omaa luottoriskiä.

Liite 5.6 Rahoitustuotot ja -kulut

Laadintaperiaatteet

Rahoituskulut koostuvat rahoituslaitoslainojen korkokuluista, vuokrasopimusvelkojen korkokuluista sekä muista rahoituskuluista. Lainoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä. Efektiivinen korko on korko, jolla lainan odotettavissa olevan elinkaaren aikaiset rahoitusvelan maksut on diskontattu nykyarvoon. Laskelmassa on mukana kaikki sopimusosapuolten maksamat maksut ja transaktiokustannukset.

Rahoitustuotot milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Korkotuotot	0,6	0,9
Rahoitustuotot yhteensä	0,6	0,9

Rahoituskulut milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Korkokulut rahoituslaitoslainoista	2,5	3,0
Korkokulut vuokraveloista	2,9	2,0
Muut rahoituskulut	0,4	0,3
Rahoituskulut yhteensä	5,8	5,4

Liite 5.7 Ehdolliset velat

Laadintaperiaatteet

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu tulevaisuudessa tai olemassa oleva velvoite, jota ei merkitä taseeseen, koska sen toteutuminen ei ole todennäköistä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti. Ehdollisia velkoja ei kirjata taseeseen. Ne esitetään liitetietona paitsi silloin, kun velan toteutuminen on erittäin epätodennäköistä. Puuilon ehdolliset velat koostuvat vuokrasopimusveloista niiden vuokrasopimusten osalta, joiden vuokra-aika alkaa raportointikauden päättymisen jälkeen, eikä niitä siten ole merkitty taseeseen. Puuilo- konsernin rahoituslaitoslaina on vakuudeton. Puuilo on sitoutunut vuokrasopimuksiin, joiden vuokra-aika alkaa tulevaisuudessa, eikä niitä siten ole huomioitu taseen käyttöoikeusomaisuuserissä tai vuokrasopimusveloissa. Näiden sopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat on esitetty oheisessa taulukossa:

euron luottolimiitti, joka muodostuu 15,0 milj. euron valmiusluotosta ja 5 milj. euron vuokratakauslimiitistä. Konserni ei ole käyttänyt valmiusluottoa tilikauden aikana tai vertailukaudella. Vuokratakauslimiittiä oli tilinpäätöshetkellä käytössä 4,0 milj. euroa (3,6 milj. euroa). Puuilon maksuvalmius perustuu rahoitusvarojen ja -velkojen lisäksi liiketoiminnan rahavirtaan ja nettokäyttöpääoman muutoksen hallintaan. Nettokäyttöpääomaan vaikuttavat erityisesti vaihto-omaisuuden ja ostovelkojen kierto. Puuilon liiketoiminnan rahavirta tilikaudella 2024 oli 49,1 milj. euroa (58,0 milj. euroa). Puuilon liikevaihdosta merkittävä osa perustuu pääasiassa käteis- ja luottokorteilla tapahtuvaan kauppaan. Tämän lisäksi yhtiöllä on jonkin verran lähinnä yritysmyyntiin liittyviä myyntisaamisia, joita on kuvattu yllä. Puuilolla on vahva liiketoiminnan kassavirta, jolla se suunnittelee rahoittavansa alla taulukossa kuvatut maksut. Tarvittaessa Puuilo voi myös hyödyntää käyttämätöntä valmiusluottoaan likviditeetin hallinnassa. Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin rahoitusvelat maturiteettiryhmittäin jaettuna tilinpäätöspäivän jäljellä olevan maturiteetin perusteella. Taulukossa esitetyt määrät ovat sopimukseen perustuvia, diskonttaamattomia kassavirtoja.

Sopimuksiin perustuvat Kirjanpito- diskonttaamattomat rahavirrat milj. euroa	alle 1 vuotta	1–2 vuotta	3–5 vuotta	Yli 5 vuotta
31.1.2025
Muut kuin johdannaiset
Rahoituslaitoslainat	1,9	50,9	-	52,8	50,0
Vuokrasopimusvelat	17,7	16,7	37,4	22,5	94,3
Ostovelat	24,0				24,0
Muut velat	0,2				0,2
Yhteensä	43,8	67,7	37,4	22,5	171,3

Sopimuksiin perustuvat Kirjanpito- diskonttaamattomat rahavirrat milj. euroa	alle 1 vuotta	1–2 vuotta	3–5 vuotta	Yli 5 vuotta
31.1.2024
Muut kuin johdannaiset
Rahoituslaitoslainat	2,5	2,5	51,2		56,2
Vuokrasopimusvelat	14,3	14,1	32,9	20,9	82,2
Ostovelat	21,2				21,2
Muut velat	0,2				0,2
Yhteensä	38,3	16,6	84,1	20,9	159,9

Liite 6.1 Lähipiiritapahtumat

Puuilon lähipiiriin kuuluvat konsernin avainhenkilöt, heidän läheiset perheenjäsenensä sekä heidän määräysvallassansa olevat yhtiöt. Avainhenkilöiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä muut johtoryhmän jäsenet.

Puuilo-konserni ostaa vähittäiskaupassa myymiään tuotteita lähipiirin omistamilta yhtiöiltä. Nämä yhtiöt valmistavat tuotteita, jotka kuuluvat Puuilon tuotevalikoimaan. Lisäksi yhtiö vuokraa liiketiloja lähipiiriltä. Konsernin vuokravelat lähipiirille sisältävät edellä mainittujen vuokrattujen toimipisteiden tulevien vuokrakulujen nykyarvon. Liiketoimet lähipiirin kanssa ovat tapahtuneet markkinahintaan ja tavanomaisin ehdoin.

Puuilon koko henkilöstö on oikeutettu tavanomaiseen henkilökunta-alennukseen Puuilon myymälöissä. Puuiloon työsuhteessa oleva lähipiiri on oikeutettu tähän alennukseen. Näitä tietoja ei ole esitetty lähipiiritapahtumina.

Lähipiiriin kuuluvien kanssa toteutettiin seuraavat liiketoimet:

Tuloslaskelma	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Myynti	0,0	0,0
Ostot	1,0	3,5
Vuokrat ja muut kulut	0,1	0,5

Tase	31.1.2025	31.1.2024
Myyntisaamiset	-	0,0
Ostovelat	-	0,2
Vuokravelat (IFRS 16)	-	1,2

Hallitusten jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän osakkeiden omistusosuudet Puuilo Oyj:n osakkeista olivat seuraavat:

Osakeomistus	31.1.2025	31.1.2024
Hallitus	32 891	4 892 679
Toimitusjohtaja	201 220	200 247
Muu johtoryhmä	431 474	503 186

Johdon palkitseminen on esitetty liitetiedossa 2.3.

Liite 6.2 Konsernin rakenne ja konsolidointi

Puuilon konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Puuilo Oyj (emoyhtiö) ja sen 100 %:sti omistama tytäryhtiö Puuilo Tavaratalot Oy. Molempien yhtiöiden kotipaikka on Helsinki.

Laadintaperiaatteet

Tytäryhtiöt

Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen hankinta-ajankohdasta eli siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Puuilolla on määräysvalta yhtiössä, jos se altistuu tai sillä on oikeus yhtiön muuttuviin tuottoihin ja sillä on kyky vaikuttaa näihin tuottoihin määräämällä yhteisön toiminnan periaatteista.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmää käyttäen. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan myös, ellei liiketoimi viittaa siirretyn omaisuuserän arvonalentumiseen.

Liite 6.3 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat

Oikaistu liikevoitto (EBITA) ylitti tilikauden 2024 ohjeistuksen, ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta

Puuilo julkaisi ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta. Puuilon tilikauden 2024 (helmikuu 2024– tammikuu 2025) liikevaihto oli 383,4 milj. euroa ja oikaistu liikevoitto oli 67,0 milj. euroa eli 17,5 % liikevaihdosta. Aikaisemmin Puuilo oli ohjeistanut tilikauden 2024 liikevaihdosta olevan 380–400 milj. euroa ja euromääräisen, oikaistun liikevoiton olevan 60–66 milj. euroa. (pörssitiedote 10.3.2025)

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka on riippumaton yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta.

Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Mammu Kaario.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot seuraavasti:

Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 65 000 euroa (aiemmin 60 000 euroa)
Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 33 000 euroa (aiemmin 30 000 euroa)
Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 6 000 euroa (aiemmin 5 000 euroa) ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 3 000 euroa (aiemmin 2 500 euroa)

Kaikki palkkiot maksetaan rahana. (pörssitiedote 19.3.2025)

Uudelleenrahoitus

Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa

Puuilon omien osakkeiden luovutus kannustinohjelmassa. Puuilo on luovuttanut yhteensä 126 481 yhtiön hallussa olevaa Puuilon osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään 2022– 2024 kuuluvalle 28 avainhenkilölle. Ohjelmasta on tiedotettu pörssitiedotteella 20.4.2022. Osakkeiden luovuttaminen perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 15.5.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. 14.4.2025 tapahtuneen luovutuksen jälkeen Puuilon hallussa on 428 519 omaa osaketta. (pörssitiedote 15.4.2025)

Puuilo Oyj:n hallitus perusti uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman yhtiön avainhenkilöille

LTI-ohjelman on tarkoitus koostua vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin puolentoista vuoden omistusjakso. Hallitus päättää vuosittain ohjelmakauden käynnistämisestä. LTI-ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja avainhenkilöt kutsutaan osallistumaan kuhunkin ohjelmakauteen erikseen.

Ensimmäinen LTI:n ohjelmakausi 2025–2027 alkaa 1.6.2025 ja päättyy 31.5.2028. Ensimmäinen säästöjakso päättyy 31.5.2026. Omistusjakso alkaa ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta. Ohjelmakaudella 2025–2027 LTI-ohjelmaa tarjotaan noin 100 konsernin avainhenkilölle, sisältäen myös johtoryhmän ja toimitusjohtajan.

Osana LTI:tä, avainhenkilöllä on mahdollisuus tehdä kertasijoitus ja/tai säästää osuus palkastaan ja sijoittaa nämä rahat Puuilon osakkeisiin. Ohjelmakauden 2025–2027 sijoituksilla ja säästöillä hankitaan Puuilon osakkeita neljässä osassa arviolta syyskuussa 2025, joulukuussa 2025, maaliskuussa 2026 sekä kesäkuussa 2026.

Palkkion saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja hankittujen säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa omistusjakson ajan, joka päättyy vuoden 2027 tilinpäätöstiedotteen julkaisua seuraavana päivänä. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson päättymisen jälkeen osittain osakkeina ja rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä sen jälkeen, kun ne on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Säästöosakkeet ja lisäosakkeet ovat Puuilon osakkeita.

Liite 6.4 Uudet ja tulevat standardit

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, jota sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, korvaa standardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Standardilla tulee olemaan vaikutus Puuilon konsernitilinpäätöksen päälaskelmien ja liitetietojen esittämiseen.# Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma

euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Liikevaihto	1 468 258,80	1 381 121,76
Liiketoiminnan muut tuotot	2 401,63	5 015 210,93
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-1 293 519,16	-1 251 944,96
Henkilösivukulut
Eläkekulut	-205 597,83	-177 726,83
Muut henkilösivukulut	-23 458,61	-29 770,84
Henkilöstökulut yhteensä	-1 522 575,60	-1 459 442,63
Liiketoiminnan muut kulut	-725 922,20	-952 070,80
Liikevoitto (-tappio)	-777 837,37	3 984 819,24
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä	-	697 855,55
Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta	43 838,80	59 005,86
Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille	-1 702 875,87	-2 209 436,33
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-1 659 037,07	-1 452 574,92
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-2 436 874,44	2 532 244,32
Tilinpäätössiirrot
Konserniavustus
Saadut konserniavustukset	65 184 329,05	51 338 529,14
Tilinpäätössiirrot yhteensä	65 184 329,05	51 338 529,14
Tuloverot
Tilikauden verot	-12 571 443,48	-9 774 409,80
Tuloverot yhteensä	-12 571 443,48	-9 774 409,80
Tilikauden voitto (tappio)	50 176 011,13	44 096 363,66

Emoyhtiön tase

euroa	31.1.2025	31.1.2024
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	73 156 725,91	73 156 725,91
Sijoitukset yhteensä	73 156 725,91	73 156 725,91
Pysyvät vastaavat yhteensä	73 156 725,91	73 156 725,91
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
Lyhytaikaiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	93 772 875,73	76 327 501,64
Muut saamiset	0,00	128,80
Siirtosaamiset	94 991,59	117 936,29
Lyhytaikaiset yhteensä	93 867 867,32	76 445 566,73
Rahat ja pankkisaamiset	1 301 625,22	341 262,50
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	95 169 492,54	76 786 829,23
Vastaavaa yhteensä	168 326 218,45	149 943 555,14

euroa	31.1.2025	31.1.2024
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma	80 000,00	80 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	30 000 004,98	30 000 004,98
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	54 448 699,17	42 356 677,65
Tilikauden voitto (tappio)	50 176 011,13	44 096 363,66
Oma pääoma yhteensä	134 704 715,28	116 533 046,29
Vieras pääoma
Pitkäaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	30 000 000,00	30 000 000,00
Pitkäaikainen yhteensä	30 000 000,00	30 000 000,00
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat	70 478,70	63 808,08
Velat saman konsernin yrityksille	211 919,89	137 529,27
Muut velat	136 326,41	105 722,41
Siirtovelat	3 202 778,17	3 103 449,09
Lyhytaikainen yhteensä	3 621 503,17	3 410 508,85
Vieras pääoma yhteensä	33 621 503,17	33 410 508,85
Vastattavaa yhteensä	168 326 218,45	149 943 555,14

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Liiketoiminnan rahavirta:
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-2 436 874,44	2 532 244,32
Oikaisut:
Rahoitustuotot ja -kulut	1 659 037,07	1 452 574,92
Muut oikaisut	0,00	-5 015 210,93
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-777 837,37	-1 030 391,69
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+)	12 234,02	-57 534,71
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-)	76 040,68	14 668,82
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-689 562,67	-1 073 257,58
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-1 702 875,87	-2 209 436,33
Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta	43 838,80	59 005,86
Maksetut välittömät verot	-12 436 489,84	-9 488 507,60
Rahavirta ennen poikkeuksellisia eriä	-14 785 089,58	-12 712 195,65
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-14 785 089,58	-12 712 195,65
Investointien rahavirta (B)	-	-
Rahoituksen rahavirta:
Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut	-	-20 000 000,00
Maksetut osingot	-32 004 342,14	-28 676 264,02
Omien osakkeiden hankinnat	-	-1 705 243,92
Konsernirahoituksen muutos	47 749 794,44	62 843 565,16
Rahoituksen rahavirta (C)	15 745 452,30	12 462 057,22
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys(+)/vähennys(-)	960 362,72	-250 138,43
Rahavarat tilikauden alussa	341 262,50	328 247,20
Fuusiossa siirtyneet rahavarat	-	263 153,73
Rahavarat tilikauden lopussa	1 301 625,22	341 262,50

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Puuilo Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja -asetusten sekä muiden tilinpäätöksen laatimista koskevien säädösten mukaisesti. Myyntisaamiset, siirtosaamiset sekä muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alempaan todennäköiseen arvoonsa. Velat on arvostettu nimellisarvoonsa. Tilinpäätös on laadittu noudattaen kirjanpitoasetuksen 2 luvun 2 a §:ssä säädettyjä arvostamisen ja jaksottamisen olettamaperiaatteita ja -menetelmiä.

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Avainhenkilöiden suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmä

Puuilon hallitus päätti uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2024–2026. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Järjestelmässä on mahdollista ansaita ajan kulumiseen perustuvia lisäosakkeita ja suoriteperusteisia lisäosakkeita. Sen ansaintakriteereinä ovat Puuilon osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot (brutto ennen veroja) vastasivat arviolta yhteensä enintään 738 000 Puuilo Oyj:n osaketta. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Mahdolliset palkkiot tullaan maksamaan osittain osakkeina ja osittain rahana ansaintakauden päättymisen jälkeen. Rahana maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja sosiaaliturvamaksut. (pörssitiedote 16.4.2024) Palkkiona maksettavien osakkeiden maksimimäärä oli tilinpäätöshetkellä 196 251 osaketta.

Puuilo Oyj:n uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028

Puuilo julkaisi uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028. (pörssitiedote 22.4.2024)

Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano

Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat

Oikaistu liikevoitto (EBITA) ylitti tilikauden 2024 ohjeistuksen, ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määrä olisi viisi (aiemmin kuusi). Nimitystoimikunta ehdottaa, että Puuilon hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen hallituksen nykyiset jäsenet Jens Joller, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uusina jäseninä Susanne Hounsgaard ja Markku Tuomaala. Nykyiset hallituksen jäsenet Lasse Aho, Bent Holm ja Anne-Mari Paapio ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä hallituksen jäseniksi. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka on riippumaton yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Mammu Kaario. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot seuraavasti: -Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 65 000 euroa (aiemmin 60 000 euroa) -Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 33 000 euroa (aiemmin 30 000 euroa) -Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 6 000 euroa (aiemmin 5 000 euroa) ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 3 000 euroa (aiemmin 2 500 euroa) Kaikki palkkiot maksetaan rahana. (pörssitiedote 19.3.2025)

Uudelleenrahoitus

Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa

Puuilo Oyj:n hallitus on päättänyt perustaa uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille (”LTI-ohjelma”) ja käynnistää LTI-ohjelman ensimmäisen ohjelmakauden vuosille 2025–2027. LTI-ohjelman tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita. LTI-ohjelman tavoitteena on lisäksi yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden intressit sekä edistää avainhenkilöiden motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutumista yhtiöön.

Ohjelmakaudella 2025–2027 yhtiö antaa LTI-ohjelmaan osallistuville avainhenkilöille palkkioksi sitoutumisesta yhden ilmaisen lisäosakkeen (brutto) yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden. Osallistujilla on lisäksi mahdollisuus ansaita yhdestä kolmeen suoriteperusteista lisäosaketta (brutto) jokaista yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden, mikäli ohjelmakaudelle asetetut suorituskriteerit saavutetaan. Ohjelmakauden suorituskriteerit ovat sidottu osakkeen kokonaistuottoon (TSR), yhtiön oikaistuun tulokseen ennen korkoja, veroja ja arvonalentumisia (EBITA) sekä sijoitetun pääoman tuottoon (ROIC).

125 Tuloslaskelman liitetiedot

Liikevaihto

euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Konsernin hallintopalkkioveloitukset	1 468 258,80	1 381 121,76
Yhteensä	1 468 258,80	1 381 121,76

Liiketoiminnan muut tuotot

euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Fuusiovoitto	-	5 015 210,93
Muut	2 401,63	-
Yhteensä	2 401,63	5 015 210,93

Rahoitustuotot ja -kulut

euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	-	697 855,55
Korkotuotot muilta	43 838,80	59 005,86
Korkokulut muille	-1 702 875,87	-2 209 436,33
Yhteensä	-1 659 037,07	-1 452 574,92

Tilintarkastajan palkkiot

euroa	31.1.2025	31.1.2024
Tilintarkastus	105 586,70	122 769,82
Muut palvelut	-	-
Yhteensä	105 586,70	122 769,82

Henkilökunnan lukumäärä

	31.1.2025	31.1.2024
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä	7	7
Yhteensä	7	7

Henkilöstökulut

euroa	31.1.2025	31.1.2024
Palkat ja palkkiot	1 293 519,16	1 251 944,96
Eläkekulut	205 597,83	177 726,83
Henkilösivukulut	23 458,61	29 770,84
Yhteensä	1 522 575,60	1 459 442,63

126 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

euroa	31.1.2025	31.1.2024
Menoennakot	94 970,69	117 864,59
Muut siirtosaamiset	20,90	71,70
Yhteensä	94 991,59	117 936,29

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

euroa	31.1.2025	31.1.2024
Myyntisaamiset	153 555,40	142 715,92
Konserniavustussaamiset	93 619 320,33	76 184 785,72
Yhteensä	93 772 875,73	76 327 501,64

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Oma pääoma

euroa	31.1.2025	31.1.2024
Osakepääoma tilikauden alussa	80 000,00	80 000,00
Osakepääoma tilikauden lopussa	80 000,00	80 000,00
Sidottu oma pääoma yhteensä tilikauden lopussa	80 000,00	80 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden alussa	30 000 004,98	30 000 004,98
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden lopussa	30 000 004,98	30 000 004,98
Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden alussa	42 356 677,65	31 440 985,96
Edellisen tilikauden voiton/tappion siirto	44 096 363,66	41 297 199,63
Osingonjako	-32 004 342,14	-28 676 264,02
Omien osakkeiden hankinta	-	-1 705 243,92
Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden lopussa	54 448 699,17	42 356 677,65
Tilikauden voitto/tappio	50 176 011,13	44 096 363,66
Vapaa oma pääoma tilikauden lopussa	134 624 715,28	116 453 046,29
Oma pääoma yhteensä	134 704 715,28	116 533 046,29

Laskelma jakokelpoisista varoista omassa pääomassa

euroa	31.1.2025	31.1.2024
Edellisten tilikausien voitto/tappio	54 448 699,17	42 356 677,65
Tilikauden voitto/tappio	50 176 011,13	44 096 363,66
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	30 000 004,98	30 000 004,98
Jakokelpoiset varat yhteensä	134 624 715,28	116 453 046,29

127 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

euroa	31.1.2025	31.1.2024
Palkkavelat	54 046,03	53 578,72
Palkkojen sivukuluvelat	53 153,52	54 563,85
Lomapalkkavelka sivukuluineen	195 251,57	188 664,35
Korkovelat	106 883,57	148 152,33
Verovelat	2 793 443,48	2 658 489,84
Yhteensä	3 202 778,17	3 103 449,09

Omistukset muissa yrityksissä

Puuilo Oyj:llä (emoyhtiö) on yksi 100 %:sti omistettu tytäryhtiö, Puuilo Tavaratalot Oy.

Allekirjoitukset

Tilinpäätös on laadittu noudattaen sovellettavia tilinpäätössäännöksiä ja antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen tilinpäätösdirektiivin mukaisia raportointistandardeja ja taksonomia-asetuksen 8. artiklaa.

Päiväys ja allekirjoitus

Helsingissä, huhtikuun 23. päivänä 2025

Lasse Aho
Hallituksen puheenjohtaja

Bent Holm
Hallituksen jäsen

Jens Joller
Hallituksen jäsen

Mammu Kaario
Hallituksen jäsen

Anne-Mari Paapio
Hallituksen jäsen

Tuomas Piirtola
Hallituksen jäsen

Juha Saarela
Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, huhtikuun 23. päivänä 2025

PricewaterhouseCoopers Oy
tilintarkastusyhteisö

Mikko Nieminen
KHT

(1/6)

PricewaterhouseCoopers Oy, tilintarkastusyhteisö, PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 HELSINKI
Puh. 020 787 7000, www.pwc.fi
Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0486406-8

Tilintarkastuskertomus Puuilo Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausunamme esitämme, että:
* konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS- tilinpäätösstandardit) mukaisesti
* tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Puuilo Oyj:n (y-tunnus 2726573-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.2.2024–31.1.2025. Tilinpäätös sisältää:
* konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota
* emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3.

(2/6)

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus on 2,9 miljoonaa euroa.# Tilintarkastajan kertomus

Johdon lausunto tilinpäätöksestä

Puuilo-konsernin tilinpäätöksessä olennaisia ovat virheellisyydet, joiden vaikutus yksin tai yhdessä konsernin tulokseen ennen veroja on n. 5 %. Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet seuraavat konserniyhtiöt: Puuilo Oyj ja Puuilo Tavaratalot Oy. Vaihto-omaisuuden arvostus. Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennainen virheellisyys. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde
2,9 miljoonaa € (edellinen vuosi 2,4 miljoonaa €)	5 % tuloksesta ennen veroja

Perustelut vertailukohdan valinnalle

Valitsimme kyseisen vertailukohdan, koska käsityksemme mukaan se on keskeinen tunnusluku, jota tilinpäätöksen lukijat käyttävät arvioidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi tulos ennen veroja on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 5 %, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Puuilo-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit. Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet seuraavat konserniyhtiöt: Puuilo Oyj ja Puuilo Tavaratalot Oy.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

| Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa # Tilintarkastuskertomus

Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

6 (6) Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.4.2017 alkaen yhtäjaksoisesti 8 vuotta. Puuilo Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 24.6.2021.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Lausuntomme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Jos teemme suorittamiemme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 23.4.2025

PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö

Mikko Nieminen
KHT

PricewaterhouseCoopers Oy, kestävyystarkastusyhteisö, PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 HELSINKI Puh. 020 787 7000, www.pwc.fi Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0486406-8

Kestävyysraportin varmennuskertomus Puuilo Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Puuilo Oyj:n (y-tunnus 2726573-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.2.2024.–31.1.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Puuilo Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

2 (3) Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Puuilo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
* konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten
* siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia
* sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa

3 (3) toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
* Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.# Kestävyystarkastusyhteisön lausunto

• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin taksonomiankelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 23.4.2025

PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö

Mikko Nieminen
KRT 1 (2)

PricewaterhouseCoopers Oy, tilintarkastusyhteisö, PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 HELSINKI
Puh. 020 787 7000, www.pwc.fi
Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0486406-8

Puuilo Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti

Puuilo Oyj:n johdolle

Olemme Puuilo Oyj:n (y-tunnus 2726573-8) (jäljempänä myös ”yhtiö”) johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.2.2024–31.1.2025 European Single Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilinpäätös”) versio 743700UJUT6FWHBXPR69-2025-01-31-1-fi.zip.

Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä

Puuilo Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme

Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.

Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat.

Meidän velvollisuutemme

Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

2 (2)

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Puuilo Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.1.2025 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti.

Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Puuilo Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.

Helsingissä 23.4.2025

PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö

Mikko Nieminen
KHT


743700UJUT6FWHBXPR69-2024-02-01	2025-01-31	743700UJUT6FWHBXPR69-2023-02-01	2024-01-31
743700UJUT6FWHBXPR69-2025-01-31	743700UJUT6FWHBXPR69-2024-01-31	743700UJUT6FWHBXPR69-2024-01-31	ifrs-full:IssuedCapitalMember
743700UJUT6FWHBXPR69-2025-01-31	ifrs-full:IssuedCapitalMember	743700UJUT6FWHBXPR69-2024-01-31	PUU:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember
743700UJUT6FWHBXPR69-2025-01-31	PUU:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember	743700UJUT6FWHBXPR69-2024-01-31	ifrs-full:TreasurySharesMember
743700UJUT6FWHBXPR69-2025-01-31	ifrs-full:TreasurySharesMember	743700UJUT6FWHBXPR69-2024-01-31	ifrs-full:RetainedEarningsMember
743700UJUT6FWHBXPR69-2024-02-01	2025-01-31	743700UJUT6FWHBXPR69-2023-01-31	ifrs-full:RetainedEarningsMember
743700UJUT6FWHBXPR69-2025-01-31	ifrs-full:RetainedEarningsMember	743700UJUT6FWHBXPR69-2023-01-31	ifrs-full:IssuedCapitalMember
743700UJUT6FWHBXPR69-2023-01-31	PUU:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember	743700UJUT6FWHBXPR69-2023-01-31	ifrs-full:TreasurySharesMember
743700UJUT6FWHBXPR69-2023-02-01	2024-01-31	743700UJUT6FWHBXPR69-2023-01-31	ifrs-full:RetainedEarningsMember
743700UJUT6FWHBXPR69-2023-02-01	2024-01-31	743700UJUT6FWHBXPR69-2023-01-31	iso4217:EUR
ifrs-full:RetainedEarningsMember	743700UJUT6FWHBXPR69-2023-01-31	iso4217:EUR	xbrli:shares

AI assistant

Puuilo Oyj — Annual Report (ESEF) 2025

Puuilo Oyj

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 31.1.2025

Sisällys

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat

Tuloslaskelman liitetiedot

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Omistukset muissa yrityksissä

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

ESEF-tilinpäätöstä koskeva riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti

Hallituksen toimintakertomus

Puuilon liiketoiminta

Yhtiörakenne

Näkymät tilikaudelle 2025

Puuilon pitkän aikavälin tavoitteet

Tärkeitä tapahtumia

Avainhenkilöiden suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmä

Puuilo Oyj:n uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028

Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano

Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat

Oikaistu liikevoitto (EBITA) ylitti tilikauden 2024 ohjeistuksen, ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

Uudelleenrahoitus

Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa

Puuilo Oyj:n hallitus perusti uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman yhtiön avainhenkilöille

Kasvustrategia

Myymäläverkoston kehittäminen

Taloudellinen kehitys

Kausivaihtelu

Liikevaihto, tulos ja kannattavuus

Tase, rahoitus ja rahavirta

Investoinnit

Henkilöstö

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osaketiedot ja kaupankäynti osakkeilla

Suurimmat osakkeenomistajat 31.1.2025

Omistusjakauma sektoreittain 31.1.2025

Jakauma osakekannan mukaan 31.1.2025

Johdon osakeomistus

Liputusilmoitukset

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Puuilon merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Kilpailijoiden toimet ja uusien kilpailijoiden tulo markkinoille

Muutokset ostovoimassa ja kuluttajakäyttäytymisessä

Myyntihinnoittelu

Työtaistelutoimet

Relex käyttöönotto

Valikoimakehityksen hidastuminen

Kiinan riskit

Geopoliittiset riskit

Tuoteturvallisuus

Avainhenkilöriskit

Puuilon maahantuomien tuotteiden epäonnistuminen ja laatuongelmat

Tietoturva

Puuilo lyhyesti

Yleiset tiedot

Laatimisperusteet

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Kestävyystarkastusyhteisö

Hallintotapa

24 Hallituksen tehtävät

Johtoryhmän tehtävät

25 GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

26 GOV-5 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta

27 Strategia

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kestävyysseikka

Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Puuilo Oyj Annual Report (ESEF) 2025