VUOSI-RAPORTTI 2024

Sisällysluettelo

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Hallituksen toimintakertomus
Konsernin keskeiset tunnusluvut
Kestävyysraportti
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Allekirjoitukset
Tilintarkastuskertomus
ESEF-tilinpäätöstä koskeva riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti
Kestävyysraportin varmennuskertomus

HALLINNOINTI

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Hallitus
Johtoryhmä
Palkitsemisraportti

Vuosiraportti 2024

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

PUUILON LIIKETOIMINTA

Puuilo on suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava halpakauppaketju. Voimakkaasti kasvavalla ketjulla oli 31.1.2025 päättyneen tilikauden lopussa 49 myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi asiakkaita palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluvat rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara, puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yritys tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta tuotevalikoimasta. Tilikauden aikana avattiin kolme Hurrikaanilta hankittua myymälää: Ylöjärvi, Nokia ja Forssa. Tilat muutettiin Puuilo-myymälöiksi ennen avausta. Lisäksi avattiin neljä muuta myymälää: Tampere Lahdesjärvi, Oulu Karjasilta, Äänekoski ja Kirkkonummi.

YHTIÖRAKENNE

Puuilo-konsernin emoyhtiö on Puuilo Oyj, jonka liiketoimintana on myydä hallintopalveluja tytäryhtiölleen. Emoyhtiön lisäksi konserniin kuuluu Puuilo Oyj:n 100 % omistama, vähittäiskauppaa harjoittava liiketoimintayhtiö Puuilo Tavaratalot Oy. Konsernin rakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia tilikauden 2024 aikana.

NÄKYMÄT TILIKAUDELLE 2025

Puuilo ennustaa tilikauden 2025 liikevaihdon olevan 425–455 milj. euroa ja oikaistun liikevoiton (oikaistu EBITA) olevan 70–80 milj. euroa.

Tilikauden näkymät sisältävät epävarmuustekijöitä liittyen kuluttajien ostovoiman ja käyttäytymisen muutoksiin. Lisäksi geopoliittisilla kriiseillä ja kansainvälisillä jännitteillä voi olla vaikutusta tavaroiden saatavuuteen ja hintoihin.

PUUILON PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET

Pitkän aikavälin tavoitteet tilikausille 2024–2028:

Kasvu: Liikevaihto ylittää 600 milj. euroa tilikauden 2028 loppuun mennessä (päättyy tammikuussa 2029)
Kannattavuus: Oikaistu EBITA-% ylittää 17 % liikevaihdosta
Voitonjako: Yhtiö pyrkii jakamaan osakkeenomistajille vähintään 80 % kunkin tilikauden nettotuloksesta
Velkaantuneisuus: Yhtiön nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde alittaa 2.0x

TÄRKEITÄ TAPAHTUMIA

Avainhenkilöiden suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmä

Puuilon hallitus päätti uudesta avainhenkilöiden

osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2024–2026. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Järjestelmässä on mahdollista ansaita ajan kulumiseen perustuvia lisäosakkeita ja suoriteperusteisia lisäosakkeita. Sen ansaintakriteereinä ovat Puuilon osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot (brutto ennen veroja) vastasivat arviolta yhteensä enintään 738 000 Puuilo Oyj:n osaketta. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Mahdolliset palkkiot tullaan maksamaan osittain osakkeina ja osittain rahana ansaintakauden päättymisen jälkeen. Rahana maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja sosiaaliturvamaksut. (pörssitiedote 16.4.2024)

Palkkiona maksettavien osakkeiden maksimimäärä oli tilinpäätöshetkellä 196 251 osaketta.

Puuilo Oyj:n uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028

Puuilo julkaisi uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028. (pörssitiedote 22.4.2024)

Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikunnan

kokoonpano Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin 1.10.2024 päivätyn osakasluettelon perusteella kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämät edustajat sekä asiantuntijajäsenenä Puuilo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Aho. Kolme suurinta osakkeenomistajaa nimesivät nimitystoimikuntaan edustajat seuraavasti: Ampfield Management, L.P., edustajanaan Emerson Moore, Markku Tuomaala, edustajanaan Janne Koikkalainen ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, edustajanaan Esko Torsti. (pörssitiedote 18.12.2024)

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT

Oikaistu liikevoitto (EBITA) ylitti tilikauden 2024 ohjeistuksen, ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta

Puuilo julkaisi ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta. Puuilon tilikauden 2024 (helmikuu 2024–tammikuu 2025) liikevaihto oli 383,4 milj. euroa ja oikaistu liikevoitto oli 67,0 milj. euroa eli 17,5 % liikevaihdosta. Aikaisemmin Puuilo oli ohjeistanut tilikauden 2024 liikevaihdon olevan 380–400 milj. euroa ja euromääräisen, oikaistun liikevoiton olevan 60–66 milj. euroa. (pörssitiedote 10.3.2025)

Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määrä olisi viisi (aiemmin kuusi). Nimitystoimikunta ehdottaa, että Puuilon hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen hallituksen nykyiset jäsenet Jens Joller, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uusina jäseninä Susanne Hounsgaard ja Markku Tuomaala. Nykyiset hallituksen jäsenet Lasse Aho, Bent Holm ja Anne-Mari Paapio ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä hallituksen jäseniksi. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka on riippumaton yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Mammu Kaario.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot seuraavasti:

Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 65 000 euroa (aiemmin 60 000 euroa)
Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 33 000 euroa (aiemmin 30 000 euroa)
Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 6 000 euroa (aiemmin 5 000 euroa) ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 3 000 euroa (aiemmin 2 500 euroa)

Kaikki palkkiot maksetaan rahana. (pörssitiedote 19.3.2025)

Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30 miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF). Varoja käytetään nykyisten lainojen takaisinmaksuun, käyttöpääoman rahoitukseen, sekä konsernin muihin yleisiin rahoitustarpeisiin. Lainajärjestelyn ehtoihin kuuluu yksi kovenantti: nettovelat/käyttökate -suhdeluku.

Samassa järjestelyssä on myös sovittu yhteensä 30 miljoonan euron sitomattomasta lisärahoitusmahdollisuudesta (accordion option). Tämä sitomaton lisärahoitusmahdollisuus edellyttää kuitenkin pankilta erillisen rahoituspäätöksen. (pörssitiedote 27.3.2025)

Uudelleenrahoitus Puuilo on allekirjoittanut OP Yrityspankki Oyj:n kanssa uuden 100 miljoonan euron pitkäaikaisen rahoitussopimuksen. Uudella rahoitussopimuksella on 36 kuukauden maturiteetti, ja se sisältää kaksi 12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvataan vuonna 2021 solmittu aiempi sopimus. Puuilo Oyj:n hallitus perusti uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman yhtiön avainhenkilöille Puuilo Oyj:n hallitus on päättänyt perustaa uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille ("LTI-ohjelma") ja käynnistää LTI-ohjelman ensimmäisen ohjelmakauden vuosille 2025–2027.

Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa

Puuilo on luovuttanut yhteensä 126 481 yhtiön hallussa olevaa Puuilon osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään 2022–2024 kuuluvalle 28 avainhenkilölle. Ohjelmasta on tiedotettu pörssitiedotteella 20.4.2022. Osakkeiden luovuttaminen perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 15.5.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. 14.4.2025 tapahtuneen luovutuksen jälkeen Puuilon hallussa on 428 519 omaa osaketta. (pörssitiedote 15.4.2025)

LTI-ohjelman tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä hankkimaan ja omistamaan Yhtiön osakkeita. LTI-ohjelman tavoitteena on lisäksi yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden intressit sekä edistää avainhenkilöiden motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutumista Yhtiöön. LTI-ohjelman on tarkoitus koostua vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin puolentoista vuoden omistusjakso. Hallitus päättää vuosittain ohjelmakauden käynnistämisestä. LTI-ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja avainhenkilöt kutsutaan osallistumaan kuhunkin ohjelmakauteen erikseen.

Ensimmäinen LTI:n ohjelmakausi 2025–2027 alkaa 1.6.2025 ja päättyy 31.5.2028. Ensimmäinen säästöjakso päättyy 31.5.2026. Omistusjakso alkaa ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta. Ohjelmakaudella 2025–2027 LTI-ohjelmaa tarjotaan noin 100 konsernin avainhenkilölle, sisältäen myös johtoryhmän ja toimitusjohtajan. Osana LTI:tä, avainhenkilöllä on mahdollisuus tehdä kertasijoitus ja/tai säästää osuus palkastaan ja sijoittaa nämä rahat Puuilon osakkeisiin. Ohjelmakauden 2025–2027 sijoituksilla ja säästöillä hankitaan Puuilon osakkeita neljässä osassa arviolta syyskuussa 2025, joulukuussa 2025, maaliskuussa 2026 sekä kesäkuussa 2026.

Ohjelmakaudella 2025–2027 Yhtiö antaa LTI-ohjelmaan osallistuville avainhenkilöille palkkioksi sitoutumisesta yhden ilmaisen lisäosakkeen (brutto) yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden. Osallistujilla on lisäksi mahdollisuus ansaita yhdestä kolmeen suoriteperusteista lisäosaketta (brutto) jokaista yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden, mikäli ohjelmakaudelle asetetut suorituskriteerit saavutetaan. Ohjelmakauden suorituskriteerit ovat sidottu osakkeen kokonaistuottoon (TSR), yhtiön oikaistuun tulokseen ennen korkoja, veroja ja arvonalentumisia (EBITA) sekä sijoitetun pääoman tuottoon (ROIC). Palkkion saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja hankittujen säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa omistusjakson ajan, joka päättyy vuoden 2027 tilinpäätöstiedotteen julkaisua seuraavana päivänä. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson päättymisen jälkeen osittain osakkeina ja rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä sen jälkeen, kun ne on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Säästöosakkeet ja lisäosakkeet ovat Puuilon osakkeita.

Ensimmäisen ohjelmakauden 2025–2027 lisäosakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen veroja) on noin 519 000 osaketta, laskettuna 16.4.2025 osakekurssilla. Lopullinen lisäosakkeiden määrä riippuu avainhenkilöiden osallistumis- ja säästöasteesta ohjelmaan, lisäosakkeiden saamisen edellytysten täyttämisestä sekä osakemäärästä, joka ostetaan markkinoilta säästöillä. (pörssitiedote 17.4.2025)

KASVUSTRATEGIA

Puuilon tavoitteena on jatkaa asemansa vahvistamista yhtenä Suomen johtavista halpakaupoista hyödyntäen keskeisiä vahvuuksiaan: houkuttelevaa ja laajaa tuotevalikoimaa, edullisia hintoja ja helppoa asiointikokemusta.

Päivitetyn kasvustrategiansa mukaisesti yhtiö pyrkii avaamaan vähintään 5–6 uutta myymälää vuodessa sekä jatkamaan vertailukelpoisen liikevaihdon kasvattamista nostamalla entisestään tunnettuuttaan. Yhtiöllä on tehokas ja standardoitu myymälänavaamisprosessi, mikä mahdollistaa usean myymälän avaamisen vuosittain ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti muuhun operatiiviseen toimintaan. Uudet myymälät ovat keskimäärin kannattavia jo ensimmäisen kokonaisen kuukauden jälkeen avauksesta.

Puuilo pyrkii jatkamaan arvolupauksensa kehittämistä tarjoamalla myös jatkossa asiakaskunnan tarpeisiin vastaavan laajan tuotevalikoiman aina edullisin hinnoin. Puuilo pyrkii myös jatkamaan panostuksia verkkokauppansa kehittämiseen ja kasvattamiseen, tarjoten asiakkailleen mahdollisuuden asioida niin myymälöissä kuin verkkokaupassa.

MYYMÄLÄVERKOSTON KEHITTÄMINEN

Tilikauden 2024 aikana Puuilo avasi yhteensä seitsemän uutta myymälää. Alkuvuoden aikana yhtiö avasi Hurrikaanilta hankitut myymälät Nokialle, Ylöjärvelle ja Forssaan. Myymälät muutettiin Puuilo-myymälöiksi ennen avausta. Lisäksi Puuilo avasi myymälät Tampereen Lahdesjärvelle ja Oulun Karjasillalle. Viimeisellä kvartaalilla yhtiö avasi myymälät Äänekoskelle ja Kirkkonummelle. Tilikauden 2025 aikana myymälät avaPuuilolla oli 31.1.2025 yhteensä 49 myymälää (42 myymälää) eri puolilla Suomea. Nykyinen myymäläverkosto on nuori ja yli puolet myymälöistä on avattu viimeisen viiden vuoden aikana.

TALOUDELLINEN KEHITYS

Kausivaihtelu Puuilon liiketoiminta on osittain kausiluonteista. Näin ollen Puuilon liikevaihdossa, liiketoiminnan tuloksessa ja rahavirroissa esiintyy kausittaisia huippuja, vaikka sesonkiriippuvuus on suhteellisen vähäistä verrattuna kaupanalaan yleisesti. Historiallisesti Puuilon tärkeimpiä kausia liikevaihdollisesti ovat olleet tilikauden toinen ja kolmas neljännes. Lisäksi Puuilon liikevaihtoon vaikuttaa osittain poikkeukselliset, ankarat tai vuodenajalle epätyypilliset sääolot.

taan Varkauteen, Savonlinnaan, Lohjalle, Mäntsälään, Jyväskylän Keljoon, Iisalmeen ja Heinolaan. Tilikauden 2026 avauksista on tähän mennessä tiedotettu Espoonlahden myymälän avauksesta, muista avauksista tiedotetaan niiden vahvistuessa.. Puuilon määritelmän mukaan myymälää pidetään uutena avaamisvuonna ja sitä seuraavana tilikautena. Uudelleensijoitetut myymälät katsotaan vertailukelpoisiksi myymälöiksi. Liikevaihtoa kasvattivat sekä uudet että vertailukelpoiset myymälät. Asiakasmäärä jatkoi kasvuaan myös vertailukelpoisissa myymälöissä. Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kasvua hidasti keskiostoksen lasku. Puuilon myyntikate oli 144,6 milj. euroa (123,9) ja myyntikatemarginaali oli 37,7 % (36,6 %). Myyn-

Liikevaihto, tulos ja kannattavuus

Tilikaudella 2024 Puuilon liikevaihto kasvoi 13,3 % (+14,2 %) ja oli 383,4 milj. euroa (338,4). Puuilon myymälöiden liikevaihto oli 374,4 milj. euroa (329,5) ja verkkokaupan liikevaihto oli 9,1 milj. euroa (8,9), mikä vastasi 2,4 % (2,6 %) liikevaihdosta. Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihto kasvoi 1,5 % (+5,2 %). Verkkokaupan liikevaihto kasvoi 1,7 % (-11,2 %).

tikatteen nousuun vaikuttivat myyntimixin muutos sekä omien tuotemerkkien osuuden kasvu. Omien tuotemerkkien tuotteiden osuus liikevaihdosta kasvoi merkittävästi ja oli 21,7 prosenttia (20,6 %). Lisäksi myymäläketjun laajentumisen myötä ostojen volyymi on kasvanut, millä on ollut positiivinen vaikutus ostoehtoihin.

Liiketoiminnan kulut olivat 61,0 milj. euroa (56,3), eli 15,9 % liikevaihdosta (16,6 %). Liiketoiminnan kuluissa merkittävin erä oli henkilöstökulut. Henkilöstökulut olivat 38,5 milj. euroa (35,4), eli 10,0 % (10,4 %) liikevaihdosta. Pääosa henkilöstökulujen kasvusta johtui uusista myymälöistä.

Oikaistu EBITA ja EBITA olivat 67,0 milj. euroa (54,1), mikä vastasi 17,5 % (16,0 %) liikevaihdosta. Oikaistu EBITA kasvoi 23,8 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ei ollut.

Liikevoitto oli 65,1 milj. euroa (52,8), mikä vastasi 17,0 %:n (15,6 %) liikevoittomarginaalia.

Nettorahoituskulut olivat -5,2 milj. euroa (-4,4). Nettorahoituskulut ilman IFRS 16 vaikutusta olivat -2,3 milj. euroa (-2,4).

Tulos ennen veroja oli 59,9 milj. euroa (48,4). Verot

olivat 12,0 milj. euroa (9,7). Tulos oli 47,9 milj. euroa (38,7). Osakekohtainen tulos oli 0,57 euroa (0,46).

TASE, RAHOITUS JA RAHAVIRTA

Puuilon vaihto-omaisuus oli tilikauden päättyessä 115,5 milj. euroa (93,1). Vaihto-omaisuuden kasvu johtui seitsemän uuden myymälän avauksesta sekä keväällä 2025 avattavien viiden uuden myymälän omien tuotemerkkien varastosta. Lisäksi omien tuotemerkkien maahantuonnin määrä suunnitellusti kasvoi ja yhtiö varmisti myös tuotteiden riittävyyden mahdollisten toimitusketjun haasteiden varalta. Kaikki nämä vaikuttivat varaston arvon nousuun. Tavoitteena on edelleen varaston kiertonopeuden parantaminen.

Konsernin operatiivinen vapaa kassavirta oli 44,0 milj. euroa (54,8). Operatiivista vapaata kassavirtaa tuki hyvä liikevoitto. Edellä mainitut tekijät kuitenkin kasvattavat varaston arvoa ja lisäksi kassavirtaan vaikuttivat Hurrikaani-järjestelyyn liittyvät erät. Vertailukauden operatiiviseen vapaaseen kassavirtaan vaikutti parantavasti ylivarastojen purkaminen.

Rahavarat olivat tilikauden lopussa 18,3 milj. euroa (21,5) ja rahoitusasema on vakaa.

Puuilon korolliset velat tilikauden päättyessä olivat yhteensä 133,1 milj. euroa (122,8), josta pitkäaikaisia rahoituslaitoslainoja oli 50,0 milj. euroa (50,0). Tilikauden päättyessä konsernilla ei ollut lyhytaikaisia rahoituslaitoslainoja (-). Muut korolliset velat olivat IFRS 16 -standardin perusteella raportoitavia vuokravelkoja. Tilikauden päättyessä nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen oli 1,4 (1,5), mikä on linjassa pitkän aikavälin tavoitteen kanssa. Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ilman IFRS 16 vaikutusta oli 0,5

Vuosiraportti 2024 7

(0,5). Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta oli noin 31,7 milj. euroa (28,5).

INVESTOINNIT

Puuilon investoinnit olivat 7,1 milj. euroa (4,7). Investoinnit kohdistuivat pääosin Hurrikaani-myymäläketjun hankintaan sekä uusien myymälöiden kalustamiseen. Vertailukauden investoinnit kohdistuivat pääosin uusien myymälöiden kalustamiseen ja IT-järjestelmien kehitystyöhön.

HENKILÖSTÖ

Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli 849 (791). Henkilöstön määrä keskimäärin oli 1 005 (938). Henkilöstökulut olivat 38,5 milj. euroa (35,4).

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osaketiedot ja kaupankäynti osakkeilla

Puuilo Oyj:llä on yksi osakelaji. Kukin osake tuottaa yhden äänen yhtiön yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Puuilo Oyj:n osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja yhtiöllä oli tilikauden päättyessä 84 776 953 osaketta.

Tilikauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä 31.1.2025 osakkeen päätöskurssi oli 10,23 euroa. Osakevaihto katsauskaudella oli 244 milj. euroa ja 25 139 636 kappaletta. Osakkeen päivänsisäinen (intraday) ylin hinta tilikaudella oli 10,90 euroa ja alin 8,50 euroa. Tilikauden päättyessä osakkeiden markkina-arvo oli 862 milj. euroa.

Yhtiöllä oli tilikauden lopussa hallussaan 555 000 omaa osaketta.

Lisää tietoa Puuilon osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https:// www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/ osakkeenomistajat ja johdon omistuksista osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/ johdon\_omistukset.

Osakkeenomistajat

Tilikauden päättyessä Puuilolla oli 32 948 rekisteröityä osakkeenomistajaa.

Puuilo on elokuussa 2022 tehdyn liputusilmoituksen perusteella saanut tiedon, että The Capital Group Companies, Inc:n välillinen omistus Puuilon osakkeista vastaa 10,03 % omistusosuutta.

Puuilo on syyskuussa 2023 tehdyn liputusilmoituksen perusteella saanut tiedon että Ampfield Management LP:n välillinen omistus Puuilon osakkeista vastaa 10,11 % omistusosuutta.

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.1.2025

	OSAKEMÄÄRÄ	% OSAKKEISTA
1. Tuomaala Markku	4 112 069	4,85 %
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 814 000	2,14 %
3. Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö	1 704 000	2,01 %
4. Evli Finnish Small Cap Fund	1 484 000	1,75 %
5. Danske Invest Finnish Equity Fund	1 437 005	1,70 %
6. Evli Finland Select Fund	1 365 000	1,61 %
7. Säästöpankki Kotimaa-Sijoitusrahasto	888 114	1,05 %
8. Op-Suomi -Sijoitusrahasto	695 446	0,82 %
9. Tuomaala Henri Aleksi	648 653	0,77 %
10. Op-Henkivakuutus Oy	600 869	0,71 %
10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä	14 749 156	17,40 %
100 suurinta osakkeenomistaa yhteensä	24 012 915	28,32 %
Hallintarekisteröityjä osakkeenomistajia yhteensä	49 372 480	58,24 %
Yhteensä	84 776 953	100,00 %

OMISTUSJAKAUMA SEKTOREITTAIN 31.1.2025

JAKAUMA OSAKEKANNAN MUKAAN 31.1.2025

-

	OSAKEMÄÄRÄ	% OSAKKEISTA	OSAKEMÄÄRÄ	OMISTAJIEN MÄÄRÄ	% OSAKKEEN OMISTAJISTA	OSAKEMÄÄRÄ	% OSAKKEISTA
Kotitaloudet yhteensä	17 335 946	20,45 %	0-100	15 584	47,30 %	753 542	0,89 %
Eläke- ja vakuutusyhtiöt yhteensä	5 109 202	6,03 %	101-500	12 225	37,10 %	2 984 170	3,52 %
Yritykset yhteensä	4 924 907	5,81 %	501-1 000	2 944	8,94 %	2 207 281	2,60 %
Rahastoyhtiöt yhteensä	3 795 202	4,48 %	1 001-5 000	1 887	5,73 %	3 754 061	4,43 %
Muut yhteensä	3 690 803	4,35 %	5 001-10 000	147	0,45 %	1 026 961	1,21 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä	548 413	0,65 %	10 001-50 000	107	0,32 %	2 299 113	2,71 %
Yhteensä	35 404 473	41,76 %	50 001-100 000	7	0,02 %	498 312	0,59 %
Hallintarekisteröidyt	49 372 480	58,24 %	100 001-	37	0,11 %	21 881 033	25,81 %
			Hallintarekisteröidyt	10	0,03 %	49 372 480	58,24 %
			Yhteensä	32 948	100,00 %	84 776 953	100,00 %

JOHDON OSAKEOMISTUS

Puuilo Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.1.2025 yhteensä 234 111 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,28 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä.

Toimitusjohtajalla oli 31.1.2025 201 220 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,24 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä. Johtoryhmällä mukaan lukien toimitusjohtaja oli 31.1.2025 632 694 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,75 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä.

LIPUTUSILMOITUKSET

Tilikauden aikana Puuilo sai seuraavat arvopaperimarkkinalain mukaiset osakkeenomistajien liputusilmoitukset:

Puuilo vastaanotti 9.2.2024 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen liputusilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Evli Rahastoyhtiöt Oy:n suora omistusosuus Puuilon osakkeista alitti 5 prosentin liputusrajan ja oli sen jälkeen 4,94 %.
Puuilo vastaanotti 2.1.2025 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen liputusilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Markku Tuomaalan suora omistusosuus Puuilon osakkeista alitti 5 prosentin liputusrajan ja oli sen jälkeen 4,85 %.

RISKIT JA LIIKETOIMINNAN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Puuilo-konsernin riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on määrittää riskienhallinnan viitekehys, prosessit, hallinnointi ja vastuut Puuilossa.

Riskienhallinnan pääasiallinen tavoite Puuilossa on tukea yrityksen strategian mukaista toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuutta ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista tunnistamalla yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja hallitsemalla niitä proaktiivisesti. Kokonaisvaltainen riskienhallinta painottaa yrityskulttuurin roolia ja se on integroitu osa Puuilon liiketoimintaa ja sen suunnittelua sekä päätöksentekoa.

Hallituksella on vastuu valvoa ja varmistaa, että yhtiön riskienhallintaprosessin toiminnot ovat kokonaisvaltaisia. Hallitus määrittää riskihalun ja -toleranssin vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Hallitus on myös vastuussa riskienhallintaan liittyvien yhtiön politiikkojen hyväksymisestä. Puuilon operatiivinen johto on vastuussa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä niitä uhkaavien riskien kontrolloinnista, johtamisesta ja lieventämisestä. Operatiivinen johto on myös vastuussa riskienhallintatyöstä sekä riskienhallinnan suorituskyvyn ja riittävien resurssien saatavuuden takaamisesta.

Riskejä arvioidaan säännöllisesti ja hallitaan kokonaisvaltaisesti. Konsernin riskikartta sekä merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät raportoidaan Puuilon hallitukselle säännöllisesti. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä raportoidaan markkinoille toimintakertomuksessa ja niissä tapahtuneissa olennaisista muutoksista liiketoiminta- ja puolivuotiskatsauksissa.

Puuilon merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Kilpailijoiden toimet ja uusien kilpailijoiden tulo markkinoille Suomen vähittäiskauppamarkkinat ovat kilpaillut, joten kilpailijoiden toimet ja uusien kilpailijoiden tulo markki noille voivat vaikuttaa Puuilon asemaan.
Kilpailijoiden eri toimiin pystytään reagoimaan mark kinoinnin, hinnoittelun ja valikoimanhallinnan avulla sekä myymäläverkoston nopean laajentamisen kautta. Lisäksi riskiä hallitaan seuraamalla kilpailijoita ja arvioi malla heidän toimenpiteitänsä aktiivisesti.
Muutokset ostovoimassa ja kuluttajakäyttäytymisessä Ostovoimassa ja kuluttajakäyttäytymisessä voi tapah tua muutoksia muun muassa yleisestä taloudellisesta tilanteesta, luottamuksesta yleiseen talouteen, työlli syysasteesta, inflaatiosta, energiahinnoista ja korkota sosta johtuen.
Puuilo pyrkii vaikuttamaan kuluttajakäyttäytymiseen mainonnan keinoin, sekä ylläpitämään edullista hinta mielikuvaa ja tekemällä harkittuja hinnoittelupäätöksiä.
Myyntihinnoittelu Puuilo on halpakauppa ja hintataso on tärkeä Puuilon asiakkaille. Liian korkea hintataso voi johtaa hintamieli kuvan heikkenemiseen ja myynnin laskuun.
Puuilo tekee aktiivisesti hintaseurantaa ja myyntihin noittelua johdetaan selkeän hinnoittelustrategian avul la.
Työtaistelutoimet Mahdollisilla työtaistelutoimilla voi olla vaikutusta Puuilon toimintaan ja ne voivat aiheuttaa häiriöitä muun

muassa toimitusketjuissa ja myymälöissä.

Puuilo hallitsee riskiä seuraamalla tilannetta sekä varautumalla mahdollisiin poikkeustilanteisiin.

Relex käyttöönotto

Yhtiö on ottanut käyttöön täydennystilausjärjestelmän. Epäonnistuminen järjestelmän parametroinnissa voisi johtaa saldopuutteisiin tai liian suuriin varastosaldoihin.

Riskiä hallitaan seuraamalla varastosaldoja ja järjestelmän parametrejä tiiviisti.

Valikoimakehityksen hidastuminen

Yhtiön valikoiman kehitys voi jäädä kilpailijoista jälkeen ja nousevat kysyntätrendit voivat jäädä tunnistamatta. Lisäksi valikoiman houkuttelevuus voi laskea asiakkaiden keskuudessa.

Puuilo hallitsee riskiä seuraamalla aktiivisesti toimintaympäristöä ja sen muutoksia, sekä kokeilemalla rohkeasti uusia trendejä.

Kiinan riskit

Merkittävä osa Puuilon tai sen tavarantoimittajien hankkimista tuotteista on peräisin Kiinasta. Merkittävät muutokset kiinalaisten toimittajien toimintaympäristössä tai hankintaketjuissa voisivat aiheuttaa riskin Puuilolle.

Kiinaan liittyvää riskiä voidaan hallita seuraamalla tilannetta ja lisäämällä hankintamaiden lukumäärää.

Geopoliittiset riskit

Ukrainan sota ja muut geopoliittiset jännitteet ovat aiheuttaneet merkittävää epävarmuutta Euroopassa sekä kasvattaneet turvallisuuspoliittisia jännitteitä. Konfliktien mahdollinen laajeneminen voisi johtaa merkittäviin muutoksiin toimittajaympäristössä sekä vaikuttaa

Puuilon toimitusketjuihin ja nostaa hankinnan kustannuksia. Geopoliittinen tilanne ja sen välilliset markkinavaikutukset voivat lisätä asiakkaiden hintatietoisuutta.

Puuilo pyrkii hallitsemaan riskiä seuraamalla tilannetta ja reagoimaan muutoksiin proaktiivisesti. Lisäksi pyritään hajauttamaan toimittajaketjua maantieteellisesti.

Tuoteturvallisuus

Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta tai toimitusketjun laadunvarmistus epäonnistuu, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen sekä maineen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.

Yhtiö hallitsee riskiä ensisijaisesti huolellisella toimittajavalinnalla, johon kuuluu muun muassa toimittajien tuoteturvallisuus- ja laatudokumentaation sekä asiakasreferenssien läpikäynti. Lisäksi yhtiö hallitsee tuoteriskiä vaatimalla korkeamman riskin tuotteille riippumattoman testilaboratorion suorittaman varmennuksen tuotteen turvallisuudesta.

Avainhenkilöriskit

Epäonnistuminen johdon ja muiden avainhenkilöiden rekrytoinnissa tai palveluksessa pitämisessä voisi vaikuttaa haitallisesti Puuiloon.

Yhtiö hallitsee riskiä pyrkimällä parantamaan työnantajamielikuvaa, panostamalla esihenkilötyön laatuun, sitouttamis- ja kannustinohjelmilla sekä pitämällä henkilökunnan toimenkuvat mielekkäinä. Lisäksi rekrytoinnit tehdään huolellisesti ja niissä käytetään soveltuvuusarviointeja.

Puuilon maahantuomien tuotteiden epäonnistuminen ja laatuongelmat

Puuilon itse maahantuomissa tuotteissa voi ilmaantua laatuongelmia, mikä voi heikentää omien tuotteiden mainetta asiakkaiden keskuudessa. Lisäksi omien tuotteiden valikoiman laajentaminen ja kehittäminen voivat vaikuttaa haitallisesti yhtiön muihin toimittajasuhteisiin.

Yhtiö vastaa riskeihin kehittämällä omaa laadunvarmistusjärjestelmäänsä sekä aktiivisella valikoimanhallinnalla.

Tietoturva

Puuilon IT-järjestelmiin voidaan hyökätä teknisistä ja hallinnollisista suojaustoimenpiteistä huolimatta. Mikäli tunkeutumista ei havaita, seurauksena on tietomurto tai palvelunesto. Lisäksi henkilökunnan puutteelliset tiedot ja osaaminen tietojen suojauksessa ja käsittelyssä voivat johtaa siihen, että tiedot joutuvat vääriin käsiin.

Tietoturvaan liittyviä käytäntöjä, dokumentaatiota ja ohjeistusta kehitetään jatkuvasti. Riskiä hallitaan myös kouluttamalla henkilökuntaa säännöllisesti.

Häiriöt toimitusketjuissa

Häiriöillä yhtiön tavarantoimittajien tai omien myymälöiden varastointi- ja logistiikkaketjussa sekä mahdollisilla logistiikka-alan lakoilla voi olla haitallinen vaikutus Puuilon liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja rahavirtoihin.

Puuilo hallitsee riskiä hajauttamalla toimitusketjua sekä pitämällä myymälöiden ja keskusvarastojen varastotasot riittävällä tasolla.

Verkkokaupan kasvun pysähtyminen Puuilon verkkokaupan kasvu voi pysähtyä.

Verkkokaupan asiointikokemusta parannetaan kehittämällä muun muassa toimitusaikoja, maksutapoja, ja toimitustapoja, jotta verkkokaupan kasvu ei pysähdy. Myös markkinoinnin keinoja käytetään myynnin kasvattamiseen.

Puuilon riskienhallinnan yleisiä periaatteita on kuvattu myös yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa https://www. investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/hallinnointi/riskienhallinta.

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET JA HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS

Puuilo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.5.2024 Vantaalla. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.2.2023 – 31.1.2024, myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille tilikaudelta 1.2.2023 – 31.1.2024 sekä hyväksyi kaikki hallituksen ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset.

Osinko

Yhtiökokous päätti, että 31.1.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkoa yhteensä 0,38 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin kahdessa erässä 0,19 euroa osakkeelta. Ensimmäisen erän täsmäytyspäivä oli 22.5.2024 ja maksupäivä 29.5.2024. Toisen erän täsmäytyspäivä oli 17.10.2024 ja maksupäivä 24.10.2024. Hallitus valtuutettiin tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätettiin omaan pääomaan.

Hallituksen kokoonpano

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallituksen jäseniksi valittiin nykyisistä jäsenistä Lasse Aho, Bent Holm, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola sekä uusina jäseninä Jens Joller ja Anne-Mari Paapio seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Lasse Ahon.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 60 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille 30 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa ja muille tarkastusvaliokunnan jäsenille 2 500 euroa.

Tilintarkastaja

Yhtiön tilintarkastajaksi tilikaudelle 1.2.2024 – 31.1.2025 valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Mikko Nieminen.

Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 8 477 695 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta kuitenkin siten, että yhtiön hallussa kulloinkin olevien osakkeiden määrä ei ylitä 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan hankkia vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuhun markkinaehtoiseen hintaan. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen liittyvistä seikoista. Omien osakkeiden hankinnassa voidaan käyttää muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta). Valtuutus kumoaa 16.5.2023 annetun valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti, kuitenkin enintään 31.7.2025 saakka.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus kumoaa 16.5.2023 annetun valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti, kuitenkin enintään 31.7.2025 saakka.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään lahjoituksista yleishyödyllisiin tarkoituksiin

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 50 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Hallitus päätettiin valtuuttaa päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksen päivämäärästä lukien.

VOITONJAKOEHDOTUS

Puuilo Oyj:n hallitus ehdottaa 15.5.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.2.2024−31.1.2025 vahvistettavan taseen perusteella osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille yhteensä 0,70 euroa osaketta kohden. Osingosta 0,46 euroa maksetaan tilikauden 2024 tuloksen perusteella ja 0,24 euroa lisäosinkona. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa osingon maksamista kahdessa erässä.

Yhtiökokouksen puheenjohtajana toimi asianajaja Antti Ihamuotila. Yhtiökokouspöytäkirja on saatavilla Puuilo Oyj:n sijoittajasivuilla osoitteessa https://www.investors. puuilo.fi/fi/hallinnointi/yhtiokokous. Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset Osingon toinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä 16.10.2025 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän maksupäiväksi 23.10.2025. Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.

Osingon ensimmäinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 26.5.2025 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon ensimmäisen erän maksupäiväksi 2.6.2025.

Tarkastusvaliokuntaan valittiin seuraavat jäsenet: Mammu Kaario (puheenjohtaja), Tuomas Piirtola ja Jens Joller. Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 26.3.2025 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 84 221 953 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 58 955 367,10 euroa.

Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 134 624 715,28 euroa, josta tilikauden voitto on 50 176 011,13 euroa. Ehdotettu tilikauden 2024 tuloksen perusteella maksettava osinko vastaa noin 81 % Puuilo-konsernin tilikauden tuloksesta.

Varsinainen yhtiökokous

Puuilon varsinainen yhtiökokous pidetään 15.5.2025.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Puuilo käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja kannattavuuden kehitystä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisten tunnuslukujen kanssa.

Vertailukelpoisen liikevaihdon kehitystä käytetään kuvaamaan Puuilon liiketoiminnan kehittymistä eri kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman uusia myymälöitä. Vertailukelpoisiksi myymälöiksi sisällytetään ne myymälät, jotka ovat olleet olemassa sekä raportointikaudella että vertailukaudella.

Oikaistua tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja käytetään parantamaan kausien välistä vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi luokitellaan

Konsernin keskeiset tunnusluvut

olennaiset, tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat erät, normaalista liiketoiminnasta poikkeaviin transaktioihin, kuten listautumiseen tai yritysjärjestelyihin.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joista on oikaistu IFRS 16 -standardin vaikutus, käytetään taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta vastaa ennen IFRS 16 -standardin käyttöönoton mukaista käyttökatetta.

Lisäksi vaihtoehtoisina tunnuslukuina on esitetty konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Johto käyttää näitä tunnuslukuja liiketoiminnan kehityksen, kannattavuuden sekä taloudellisen aseman seurantaan ja analysointiin.

	1.2.2024-	1.2.2023-	1.2.2022-
milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024	31.1.2023
Liikevaihto	383,4	338,4	296,4
Liikevaihdon kehitys (%)	13,3 %	14,2 %	9,7 %
Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kehitys
(%)	1,5 %	5,2 %	5,5 %
Verkkokaupan liikevaihdon kehitys (%)	1,7 %	-11,2 %	3,9 %
Myyntikate	144,6	123,9	107,2
Myyntikate-%	37,7 %	36,6 %	36,2 %
Oikaistu EBITA*	67,0	54,1	48,8
Oikaistu EBITA-%*	17,5 %	16,0 %	16,5 %
Oikaistun EBITA:n* kehitys (%)	23,8 %	10,9 %	0,7 %
EBITA*	67,0	54,1	48,2
EBITA-%*	17,5 %	16,0 %	16,2 %
Liikevoitto	65,1	52,8	47,0
Liikevoitto (%)	17,0 %	15,6 %	15,9 %
Tilikauden tulos	47,9	38,7	35,1
Osakekohtainen tulos (euroa)	0,57	0,46	0,41
Osakekohtainen tulos ilman listautumiskuluja (euroa)	0,57	0,46	0,42
Osinko (euroa per osake)	0,70**	0,38	0,34
Operatiivinen vapaa kassavirta	44,0	54,8	52,7
Nettovelka / oikaistu käyttökate	1,4	1,5	1,5
Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaiku
tusta	0,5	0,5	0,8
Myymälöiden lukumäärä tilikauden päättyessä	49	42	37
Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna	849	791	693

* Liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia

** Hallituksen ehdotus

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

TUNNUSLUKU	MÄÄRITELMÄ
Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kehitys (%)	Liikevaihdon kehitys vertailukelpoisissa myymälöissä lasketaan ottamalla huomioon niiden myymälöiden liikevaihdon kehitys, joita ei katsota uusiksi tai lopetetuiksi myymälöiksi.
	Myymälää pidetään uutena avaamisvuotenaan ja sitä seuraavana tilikautena. Uudelleensijoitetut myymälät katsotaan vertailukelpoisiksi myymälöiksi.
Verkkokaupan liikevaihdon kehitys (%)	Verkkokaupan liikevaihdon kauden muutos jaettuna edeltävän kauden verkkokaupan liikevaihdolla
Myyntikate	Liikevaihto - materiaalit ja palvelut
Myyntikate-%	Myyntikate prosentteina liikevaihdosta
EBITA	Liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia
EBITA-%	EBITA prosentteina liikevaihdosta
Oikaistu EBITA	EBITA oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä
Oikaistun EBITA:n kehitys (%)	Oikaistun EBITA:n muutos jaettuna edeltävän kauden oikaistulla EBITA:lla
Oikaistu EBITA-%	Oikaistu EBITA prosentteina liikevaihdosta
Liikevoitto	Voitto ennen tuloveroja sekä rahoitustuottoja ja -kuluja
Liikevoitto-%	Liikevoitto prosentteina liikevaihdosta
Osakekohtainen tulos (laimentamaton) (euroa)	Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen kauden tulos liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla.

TUNNUSLUKU	MÄÄRITELMÄ
Osakekohtainen tulos (laimennettu) (euroa)	Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen kauden tulos liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla, laimennusvaikutuksella oikaistulla keskiarvolla.
Osakekohtainen tulos ilman listautumiskuluja (euroa)	Osakekohtainen tulos ilman listautumiskuluja on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen kauden tulos vähennettynä tulosvaikutteisilla listautumiskuluilla liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla.
Käyttökate	Liikevoitto ilman poistoja ja arvonalentumisia
Oikaistu käyttökate	Käyttökate ennen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Operatiivinen vapaa kassavirta	Oikaistu käyttökate – poistot käyttöoikeusomaisuuseristä – rahavirtalaskelman nettokäyttöpääoman muutos - investoinnit
Nettovelka / oikaistu käyttökate	Korolliset velat (rahoituslaitoslainat + vuokrasopimusvelat) - rahavarat / oikaistu käyttökate (12 kk rullaava)
Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta	Korolliset velat ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja - rahavarat / oikaistu käyttökate – vuokrakulut (12 kk rullaava)

-

VAIHTOEHTOISTEN TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYKSET IFRS-TILINPÄÄTÖSLUKUIHIN

milj. euroa	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024	1.2.2022- 31.1.2023	milj. euroa	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024	1.2.2022- 31.1.2023
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät				Operatiivinen vapaa kassavirta
Strategiset hankkeet	-	-	0,1	Oikaistu käyttökate	84,1	68,0	61,2
Listautumiskulut	-	-	0,5	Nettoinvestoinnit	-7,1	-4,7	-2,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-	-	0,6	Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä	-14,8	-11,9	-9,8
				Käyttöpääoman muutos	-18,2	3,4	3,9
Myyntikate				Operatiivinen vapaa kassavirta	44,0	54,8	52,7
Liikevaihto	383,4	338,4	296,4
Materiaalit ja palvelut	238,8	214,5	189,3	Nettovelka / oikaistu käyttökate
Myyntikate	144,6	123,9	107,2	Nettovelka	114,8	101,3	94,4
				Oikaistu käyttökate	84,1	68,0	61,2
Liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia (EBITA) ja oikaistu EBITA				Nettovelka / oikaistu käyttökate	1,4	1,5	1,5
Liikevoitto	65,1	52,8	47,0	Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta
Aineettomien oikeuksien poistot ja alaskirjaukset	1,9	1,3	1,1	Nettovelka	114,8	101,3	94,4
EBITA	67,0	54,1	48,2	IFRS 16 vuokravelat	-83,1	-72,8	-53,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-	-	0,6	Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta	31,7	28,5	41,1
Oikaistu EBITA	67,0	54,1	48,8	Oikaistu käyttökate, 12kk rullaava	84,1	68,0	61,2
				Käyttöoikeusomaisuuserien vuokrat, 12 kk rullaava	-16,0	-12,3	-10,0
Käyttökate ja oikaistu käyttökate				Oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta	68,1	55,7	51,2
Liikevoitto	65,1	52,8	47,0	Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta	0,5	0,5	0,8
Poistot ja arvonalentumiset	19,0	15,2	13,5
Käyttökate	84,1	68,0	60,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-	-	0,6
Oikaistu käyttökate	84,1	68,0	61,2

KESTÄVYYS - RAPORTTI

Kestävyysraportti

PUUILO LYHYESTI

PUUILO LYHYESTI

Konsernin emoyhtiö Puuilo Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, Suomi. Puuilo Oyj on listattu Nasdaq OMX Helsingin pörssissä.

YLEISET TIEDOT

Laatimisperusteet

BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet Puuilon kestävyysraportti on laadittu tilikaudelta 1.2.2024-31.1.2025. Se kattaa koko Puuilo-konsernin eli emoyhtiö Puuilo Oyj:n ja sen 100-prosenttisesti omistaman Puuilo Tavaratalot Oy:n. Kestävyysraportin konsolidoinnin laajuus on siten sama kuin tilinpäätöksessä. Arvoketjun alku- ja loppupää on sisällytetty vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiin ja toimintaperiaatteisiin sekä pyritty ottamaan huomioon mittareissa, sillä tarkkuudella mihin tuoteryhmiä koskevien tietojen saatavuus on antanut edellytyksiä.

Puuilon raportoidut kestävyysaiheet perustuvat vuon-

na 2024 toteutettuun kaksoisolennaisuuden analyysiin. Kestävyysraportti on laadittu kirjanpitolain 7 luvun ja eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Puuilo käyttää ESRS 1 Yleiset vaatimukset -standardin mahdollistamaa siirtymäsäännöstä, jossa yrityksen ei tarvitse antaa vertailutietoja ESRS-standardien mukaisen kestävyysselvityksen ensimmäisenä laatimisvuonna.

Kestävyysraportista ei ole jätetty pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin.

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Raportoinnissa noudatetaan ESRS:n mukaisia aikahorisontteja.

Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvien tietojen saatavuus ja laatu voivat aiheuttaa epävarmuutta raportoiduissa tiedoissa. Hiilijalanjälkilaskennassa käytetyt menetelmät ja tietojen laatuun liittyvät epävarmuudet ja rajoitukset on eritelty kohdassa E1-6. Resurssien sisäänvirtauksia koskevat arvoketjun tiedot kohdassa E5-4 on arvioitu yrityksen sisäisillä tiedoilla, sillä Puuilo ei valmista eikä jatkojalosta tuotteita itse eikä sillä ole käytettävissään yksityiskohtaisia tietoja arvoketjusta.

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuu-

det sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa: 48 kohdan e alakohta

E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
E5-6 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
S1-13 Koulutus ja taitojen kehittäminen
S1-14 Terveys ja turvallisuus: työperäisiä terveyshaittoja sekä vammojen, onnettomuuksien, kuolonuhrien ja työperäisten sairauksien vuoksi menetettyjen päivien lukumäärää koskevat tietopisteet
S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapaino

Raportoidut mittarit on varmennettu vain varmennuspalvelujen tarjoajan toimesta. Puuilo käyttää vuoden 2024 raportoinnissaan seuraavia ESRS 1:n lisäyksen C mukaisia siirtymäsäännöksiä: • SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju: 40 kohdan b ja c alakohdat GOV-1, G1.GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät Puuilon hallituksessa oli raportointikaudella kuusi jäsentä. Siihen kuuluivat Lasse Aho (puheenjohtaja), Tuomas Piirtola, Bent Holm, Mammu Kaario, Rasmus Molander (15.5.2024 saakka), Markku Tuomaala (15.5.2024 saakka), Jens Joller (15.5.2024 alkaen) ja Anne-Mari Paapio (15.5.2024 alkaen). Hallituksen jäsenistä oli 15.5.2024 saakka 83 % miehiä ja 17 % naisia, ja 15.5.2024 alkaen 67 % miehiä ja 33 % naisia. Riippumattomuusarvioinnin perusteella kaikki hallitus-

Kestävyystarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on antanut yhtiölle ISAE 3000 (uudistettu) -standardin mukaisen riippumattoman kestävyysraportointitarkastajan rajoitetun varmuuden antavan varmennuskertomuksen tästä raportista. Puuilon hallitus on hyväksynyt tämän kestävyysraportin julkistettavaksi.

Hallintotapa

jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria (15.5.2024 alkaen) ja Rasmus Molanderia (15.5.2024 asti), jotka olivat riippumattomia yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Hallituksen sukupuolijakauma eli nais- ja miesjäsenten suhdeluku oli 15.5.2024 asti 1:5 ja 15.5.2024 alkaen 2:4. Riippumattomien hallituksen jäsenten osuus oli koko tilikauden ajan 83 %.

Puuilon johtoryhmään kuului raportointikaudella seitsemän jäsentä, jotka kaikki osallistuvat liikkeenjohtoon: toimitusjohtaja Juha Saarela, talousjohtaja Ville Ranta, markkinointijohtaja Perttu Partanen, osto- ja logistiikkajohtaja Markku Lampela, henkilöstöjohtaja Sirkkaliisa Kulmala, myyntijohtaja Markus Kaatranen sekä tietohallintojohtaja Juha Parviainen. Johtoryhmän sukupuolijakauma eli nais- ja miesjäsenten suhdeluku oli 1:6 koko raportointikauden ajan.

Johtoryhmässä tai hallituksessa ei ole henkilöstön edustajia.

Hallituksen tehtävät

Puuilon hallitus valvoo yhtiön toimintoja ja hallintoa sekä päättää merkittävistä yhtiön strategiaa, investointeja, järjestäytymistä ja rahoitusta koskevista asioista. Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä asioissa, joita ei lain tai yhtiön yhtiöjärjestyksen nojalla ole määrätty muiden toimielinten päätettäväksi tai tehtäväksi. Hallituksen tehtäviin kuuluvat muun muassa tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen, mukaan lukien kestävyysraportti, sekä puolivuotis- ja liiketoimintakatsaustenhyväksyminen, strategisesti merkittävistä liiketoiminnallisista asioista päättäminen, Puuilo-kon-

y
ivun
1
t
ään-
ja
1

sernissa noudatettavien politiikkojen vahvistaminen sekä riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen asian mukaisesta järjestämisestä vastaaminen. Lisäksi halli tus nimittää toimitusjohtajan ja muut johtoryhmän jäse net sekä päättää heidän palvelussuhteidensa ehdoista. Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työ järjestyksen, jossa määritellään hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet.

Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Mammu Kaario (puheenjohtaja), Jens Joller (15.5.2024 alkaen), Tuomas Piirtola (15.5.2024 alkaen), Ras mus Molander (15.5.2024 asti) ja Markku Tuomaala (15.5.2024 asti). Tarkastusvaliokunnan tehtäviä ovat taloudellisen raportoinnin ja kestävyysraportoinnin val vonta, riskien hallinta, tilintarkastuksen sekä kestävyys raportoinnin varmennuksen järjestäminen ja sisäisen tarkastuksen järjestäminen sekä määräystenmukaisuu teen ja hallintotapaan liittyvät asiat. Sillä ei ole itsenäis tä päätösvaltaa, vaan se valmistelee asiat hallituksen tai yhtiökokouksen päätettäväksi.

Hallituksen jäsenillä tulee olla vaadittava pätevyys ja asiantuntemus tehtävien hoitamiseksi. Hallituksella on kokonaisuutena riittävä osaaminen ja kokemus Puuilon liiketoimintaympäristöstä, toimialasta ja tuotevalikoi masta.

Johtoryhmän tehtävät

Johtoryhmä toimii konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä. Johtoryhmä osallistuu keskeiseen strategiseen ja operatiiviseen päätöksentekoon ja vastaa resurssien kohdistamisesta ja tuloksellisuuden arvioimisesta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä raportoi strategisesti mer -

kittävistä asioista hallitukselle ja valmistelee hallituksen päätösvaltaan kuuluvat asiat.

Johtoryhmän jäsenet vastaavat muiden tehtävien ohessa myös Puuilon vastuullisuustyöstä. Vastuulli suuden kokonaisuudesta sekä talous-, ympäristö- ja yhteiskuntavastuusta vastaa toimitusjohtaja, toimitus ketjusta (tuotevastuu, logistiikka ja arvoketjun työnteki jät) osto- ja logistiikkajohtaja ja sosiaalisesta vastuusta oman työvoiman osalta henkilöstöjohtaja. Hallinnosta ja raportoinnista vastaa talousjohtaja.

Johtoryhmällä on käytettävissään Puuilon henkilöstön asiantuntemus vastuullisuustyössä. Tarvittaessa käyte tään ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien hallintaan käytetään samoja valvontatoimia ja menet telyjä kuin yhtiössä muutenkin ja ne sisältyvät sisäisen valvonnan prosesseihin. Johtoryhmän vastuulla on varmistaa, että riskienhallinta ja sisäinen valvonta on organisoitu asianmukaisesti.

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät	Kestävyysraportin kappaleet
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintotapaan, strategiaan ja liiketoimintamalliin	ESRS 2 GOV-2 ESRS 2 SBM-1, ESRS SBM-3 ESRS 2 IRO-1
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	ESRS 2 SBM-2 S1-2 S4-2 G1-2
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	ESRS 2 SBM-3
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	E1-3, E5-2, S1-3, S1-4, S2-4, S4-3, S4-4
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	S1-5, S2-5, S4-5

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Omaan työvoimaan liittyviä vastuullisuusaiheita käsitellään johtoryhmässä säännöllisesti. Lisäksi johto seuraa vastuullisuusmittareiden kehittymistä. Raportointikaudella johtoryhmä ja hallitus ovat seuranneet tiiviisti kestävyysraportointivelvoitteeseen valmistautumista.

Johtoryhmä on osallistunut vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittelyyn ja kaksoisolennaisuuden arviointiin. Olennaisten vaikutusten arviointi on sisältänyt myös yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden sekä OECD:n monikansallisille yrityksille suunnattujen toimintaperiaatteiden mukaisen due diligence -prosessin täytäntöönpanon ihmisille ja ympäristölle kielteisten vaikutusten tunnistamisessa.

Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset on raportoitu tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Hallitus on hyväksynyt analyysin.

Puuilon strategialle on luotu mittarit ja tavoitteet, jotka on liitetty osaksi yhtiön muuta säännöllistä taloudellista raportointia. Kestävyyteen liittyvät strategisesti merkittävät tunnusluvut raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle puolivuosittain tai kerran vuodessa mittarista riippuen.

Puuilon hallitus käsittelee säännöllisesti henkilöstöä ja tietoturvaa koskevat asiat. Kuljetusten päästöt raportoidaan hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Hallituksen tarkastusvaliokunta käsittelee keskeiset vastuullisuusasiat kaksi kertaa vuodessa.

Puuilon kestävyysraportti esitellään hallitukselle tilinpäätöksen yhteydessä. Hallitus hyväksyy kestävyysraportin osana hallituksen toimintakertomusta.

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyyteen liittyvää suorituskykyä ei ole sisällytetty kannustinjärjestelmiin.

GOV-5 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta

Puuilon kestävyysraportoinnin riskienhallinnassa noudatetaan yhtiön yleistä riskienhallinnan johtamistapaa. Puuilo-konsernin riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on määrittää riskienhallinnan viitekehys, prosessit, hallinnointi ja vastuut Puuilossa.

epävarmuustekijöistä raportoidaan markkinoille toimintakertomuksessa ja niissä tapahtuneissa olennaisista muutoksista liiketoiminta- ja puolivuotiskatsauksissa.

Puuilo on määritellyt kestävyysraportoinnin roolit ja tehtävät. Raportoinnin laadullisista tiedoista vastaa talousosasto. Laadulliset tiedot perustuvat vastuuhenkilöiden haastatteluihin tai soveltuvin osin edellisen vuoden raportointiin. Kunkin osa-alueen vastuuhenkilö on mukana tekstin validoinnissa.

Puuilon talousosasto kerää määrälliset tiedot vastuuhenkilöiltä ja tarvittaessa yhdistelee tiedot. Kestävyystietojen keräämisestä ja raportoinnista sekä tietojen julkaisusta osana hallituksen toimintakertomusta vastaa talousjohtaja.

Raportoinnin sisäinen valvonta perustuu seurantaan ja kontrolleihin itsearviointina ja tulosten raportointiin hallitukselle. Puuilolla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Sisäisen valvonnan monitorointi on talousosaston vastuulla. Hallitus voi tarvittaessa käyttää sisäisiä tai ulkoisia resursseja toteuttamaan erillisiä sisäisiä tarkastuksia.

Tarkastusvaliokunta seuraa raportoinnin valmistelua ja etenemistä. Suurimmat tunnistetut riskit liittyvät päästöja muiden lähtötietojen estimointiin. Riskiä pyritään pienentämään tiedonhankinnan prosesseja kehittämällä.

Strategia

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Puuilo on vuonna 1982 perustettu suomalainen myymäläketju, joka on keskittynyt erityisesti tee-se-itse-, kodintarvike- ja lemmikkituotteisiin. Tilikauden 2024 päättyessä Puuilolla oli eri puolilla Suomea yhteensä

49 myymälää ja verkkokauppa, joka on tärkeä osa Puuilon monikanavaista liiketoimintamallia. Puuilo palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan tai rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Puuilo toimii vain kotimaassa.

Jokaisen myymälän tuotevalikoima on sama. Se koostuu kymmenestä päätuoteryhmästä, joita ovat rakennustarvikkeet, LVI- ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavaratarvikkeet, puutarhatarvikkeet, eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut, vapaa-ajan välineet, elintarvikkeet sekä palvelut. Sesonkiluonteisten tuotteiden osuus on pieni. Tuotevalikoimassa on noin 30 000 nimikettä.

Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi muutettuna oli raportointikauden päättyessä 849. Koko henkilöstö työskentelee Suomessa. Konsernin liikevaihto oli 383,4 miljoonaa euroa.

Puuilon strategian kestävyysteemana on Vastuullinen kauppias. Yhtiön kasvustrategiassa keskitytään Puuilon kaupallisiin vahvuuksiin: edullisiin hintoihin, laajaan tuotevalikoimaan ja helppoon asiointikokemukseen. Helppo asiointikokemus sekä edulliset hinnat kytkeytyvät suoraan kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Laaja ja edullinen tuotevalikoima kytkeytyy olennaisiin ympäristöön liittyviin kestävyysseikkoihin (kiertotalous, ilmastonmuutos) sekä arvoketjun työntekijöiden työoloihin. Tuotteiden globaali toimitusketju vaatii mittavaa logistiikkaa, valikoimassa on useita kertakäyttöisiä tuotteita ja toisaalta tuotteita, jotka erottautuvat laadulla ja kestävyydellä. Asiointikokemuksessa henkilöstön osaaminen on ratkaisevaa, sillä asiakkaat tarvitsevat usein apua ongelmiensa ratkomisessa.

Puuilon vastuullisuusstrategia jakautuu kolmeen osa-alueeseen: Vastuullinen toimitusketju, Hyvä työpaikka ja Ympäristö ja yhteiskuntavastuu. Keskeiset tavoitteet ovat sertifioitujen toimittajien osuuden kasvattaminen, henkilöstön sitoutuminen ja työtyytyväisyys sekä hiilijalanjäljen pienentäminen. Ne liittyvät suoraan Puuilon nykyisiin palveluihin, markkinoihin ja asiakasryhmiin. Asiakkaita ja sijoittajia koskevat keskeiset tavoitteet ovat asiakastyytyväisyys ja liiketoiminnan kannattava kasvu.

Puuilon merkittävimmät tuotantopanokset ovat osaava henkilöstö, myytävät tuotteet, kauppapaikat sekä tarvittavat logistiikkapalvelut. Puuilo ei itse valmista myytäviä tuotteita, vaan toimii arvoketjussa valmistajien ja yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden välissä. Tuotteiden valmistus ja kuljetus ovat osa arvoketjua, muut tuotantopanokset Puuilon omaa toimintaa. Puuilo turvaa tuotantopanosten saatavuutta laajalla, hajautetulla toimittajaverkostolla. Henkilöstön osaamisen jatkuva parantaminen on tärkeä osa tuotantopanosten varmistamista ja kehittämistä.

Arvoketjun alkupäässä on myytävien tuotteiden valmistus ja siihen tarvittavien raaka-aineiden hankinta.

Tavarantoimittajien valintaan kiinnitetään erityistä huomiota, sillä globaalin toimitusketjun vaikutukset ulottuvat laajalle. Puuilolla on yhteensä noin 700 tavarantoimittajaa. Noin 80 prosenttia ostoista tehdään kotimaisilta toimittajilta, loput 20 prosenttia joko Aasiasta tai muista EU-maista. Puuilo käyttää amfori BSCI-järjestelmää toimitusketjun vastuullisuuden todentamisessa, ja toimittajan sitoutuminen siihen on osa toimittajavalinnan kriteerejä. Kaikkien uusien tavarantoimittajien

kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin sisällytetään Puuilon hankinnan eettiset ohjeet, ja ohjeita lisätään myös nykyisiin yhteistyösopimuksiin, kun sopimuksia uusitaan. Toimitusketjujen häiriöihin liittyviä riskejä hallitaan hajauttamalla toimitusketjuja eri maihin ja maanosiin.

Puuilon periaatteena on toimia vuokratiloissa myymälätilojen omistamisen sijaan. Myymäläkiinteistöjen omistajat ovat yksi tärkeimmistä liiketoimintakumppaneista. Uusien myymälöiden avaamisen edellytyksenä on sopivien vuokratilojen löytyminen yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa.

Puuilo kuljettaa tuotteitaan myymälöihin ympäri Suomea ja tuo maahan tuotteita Aasiasta ja Euroopasta. Logistiikalla on merkittävät vaikutukset sekä toiminnan laatuun että ympäristöön. Maa-, meri- ja lentokuljetusten päästöjä pyritään vähentämään yhteistyössä logistiikkakumppanin kanssa.

Vahva ja kestävä kasvu on mahdollista vain osaavan ja motivoituneen henkilöstön avulla. Puuilo haluaa olla hyvä työpaikka, johon henkilöstö haluaa sitoutua. Henkilöstön saatavuutta edistetään tarjoamalla vakaita ja pysyviä työsuhteita, panostamalla esihenkilötyön laatuun sekä sitouttamis- ja kannustinohjelmilla.

Toimittajille Puuilo tarjoaa kasvavan jakelukanavan heidän valmistamilleen tuotteille ja pitkäaikaisen liikekumppanuuden.

Puuilolla oli raportointikauden päättyessä 32 948 rekisteröityä osakkeenomistajaa. He odottavat houkuttelevaa tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Rahoittajat odottavat Puuilon toimivan velallisena täsmällisesti ja

luotettavasti.

Arvoketjun loppupäässä ovat Puuilon kuluttaja- ja yritysasiakkaat, tuotteiden käyttö ja käytön päätyttyä kierrätys tai loppusijoitus.

Asiakkailleen Puuilo tarjoaa edullisia hintoja, laajaa tuotevalikoimaa ja helppoa asiointikokemusta. Yritysasiakkaiden kautta Puuilon arvoketjuun liittyvät näiden asiakkaat ja tuotteiden hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa. Verkkokaupan kasvu lisää myös tuotetoimituksia asiakkaille ja siihen liittyvää logistiikkaa ympäristövaikutuksineen.

Tuotteiden kestävyys parantaa asiakastyytyväisyyttä. Tuotereklamaatioiden vähentäminen pienentää niistä aiheutuvia kuljetuspäästöjä ja jätemäärää. Välilliset hyödyt kohdistuvat sekä ympäristöön että yhteiskuntaan.

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

edistetään yhteistoimintaneuvottelukunnan avulla sekä jatkuvalla epämuodollisella keskustelulla johdon ja henkilökunnan välillä.

Lisäksi arvoketjun työntekijät on tunnistettu olennaiseksi sidosryhmäksi, johon Puuilon toiminnalla on merkittävä vaikutus. Toimitusketjun luonteesta ja toimittajien maantieteellisestä sijainnista johtuen arvoketjun työntekijöiden kanssa ei käytännössä ole vuorovaikutusta. Puuilo tiedostaa kasvustrategiansa vaikuttavan arvoketjun työtekijöihin. Heihin kohdistuvia kielteisiä mahdollisia vaikutuksia pyritään ehkäisemään kehittämällä toimittajasuhteita, maariskiarvioinnilla ja sertifioitujen toimittajien osuutta kasvattamalla.

Puuilon keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat, analyytikot ja sijoittajat, tavarantoimittajat sekä oma henkilöstö. Näitä on kuultu laajasti kaksoisolennaisuuden arvioinnin yhteydessä toteuttamalla sidosryhmäkysely. Sen tuloksia hyödynnettiin olennaisuusarviossa. Tämän lisäksi yhtiö tekee säännöllisiä asiakaskyselyitä ja vuosittaisen henkilöstötyytyväisyyskyselyn. Sijoittajien ja analyytikoiden kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua muun muassa tulosjulkistusten sekä sijoittaja- ja analyytikkotapaamisten yhteydessä. Toimittajien merkitys Puuilon liiketoiminnalle on erittäin suuri, ja yhteydenpito on jatkuvaa. Toimittajayhteistyön tapoja Sidosryhmävuorovaikutuksen tarkoitus on ymmärtää sidosryhmien toiveita ja odotuksia Puuiloa kohtaan. Sidosryhmien, etenkin kuluttajien tarpeet ja mieltymykset ohjaavat suoraan vähittäiskauppaa. Sidosryhmiä on kuultu olennaisuusanalyysin yhteydessä tehdyn kyselyn yhteydessä. Tärkeimmiksi vastuullisuusaiheiksi sidosryhmät nostivat työhyvinvoinnin, -terveyden ja -turvallisuuden, asiakkaiden yksityisyydensuojan ja tietoturvan sekä tuotteiden laadun, pitkäikäisyyden, korjattavuuden ja päivitettävyyden. Sidosryhmien näkemykset, mukaan lukien heidän ihmisoikeutensa kunnioittaminen, on huomioitu analysoimalla sidosryhmäkyselyn tuloksia ja Puuilon nykyistä strategiaa. Tulosten analysoinnissa ei noussut esiin tarpeita muuttaa yhtiön strategiaa. Puuilon strategia vastaa yhtiön ymmärrystä sidosryhmien näkemyksistä. Sidosryhmien näkemykset pyritään ottamaan huomioon Puuilon toimintatavoissa, jotta yrityksen kasvustrategia toteutuu.

on kuvattu tarkemmin tiedonantovaatimuksessa G1-2. Johdon ja henkilöstön vuorovaikutusta ja yhteistyötä Asiakaskyselyiden ja henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn tulokset käydään säännöllisesti läpi johtoryhmässä. Hallitus käsittelee vuosikellon mukaisesti HR:n ja markkinoinnin katsaukset, ja olennaiset havainnot raportoidaan niiden yhteydessä hallitukselle.

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Puuilon toimintoihin ja liikesuhteisiin kytkeytyvät olennaiset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön ovat vähittäiskaupan alalle tyypillisiä. Puuilon laajentaa kasvustrategiansa mukaisesti sekä myymäläverkostoaan, verkkokauppaansa että tuotevalikoimaansa, ja nämä tekijät heijastuvat myös kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Puuilon strategian ja liiketoimintamallin kyky käsitellä olennaisia vaikutuksia ja riskejä tai hyödyntää olennaisia mahdollisuuksia perustuu laajaan tuotevalikoimaan, laajaan toimittajaverkostoon ja laajaan kotimaiseen myymäläverkostoon. Erillistä resilienssianalyysiä yhtiön strategian ja liiketoimintamallin ilmastokestävyydestä ei ole tehty.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu Puuilon strategiassa ja liiketoimintamallissa, eikä merkittäviä muutoksia niihin ole tehty. Strategiana on liiketoiminnan kasvu ja kannattavuus, jotka henkilöstö mahdollistaa. Kasvustrategian kannalta tuotteiden laadun ja tietoturvan on vastattava asiakkaiden ja muiden sidosryhmien odotuksia.

Olennaisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen, yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin ei tällä hetkellä ole tunnistettu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kestävyyteen liittyvät

riskit ja mahdollisuudet on kytketty Puuilo-konsernin riskienhallintaprosessiin, ja niitä pyritään hallitsemaan tarvittavilla toimenpiteillä. Näiden toimien myötä yritys ei ole tunnistanut mitään olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin olennaisten oikaisujen tekemiseen näihin liittyviin tilinpäätöseriin.

Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ympäristövaikutuksista olennaisimmat liittyvät tuotevalikoiman valmistuksen ja logistiikan kasvihuonekaasupäästöihin, tuotteiden valmistuksessa ja pakkaamisessa tarvittaviin materiaaleihin sekä oman toiminnan energiankulutukseen, päästöihin ja jätteisiin. Myönteisiä vaikutuksia ympäristöön pyritään saavuttamaan tiukentamalla hankintakriteerejä, hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa, siirtymällä ympäristöystävällisempiin pakkausmateriaaleihin sekä parantamalla tuotevalikoiman laatua, korjattavuutta ja pitkäikäisyyttä.

Olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät Puuiloon kohdistuvat riskit ovat siirtymäriskejä. Tuotantokustannukset voivat nousta ilmasto- ja muiden ympäristösäädösten tai -verotuksen kiristymisen myötä. Kustannusten nousua ei välttämättä ole mahdollista siirtää kokonaisuudessaan asiakashintoihin.

Kiristyvät päästö- ja muut ympäristösäädökset voivat epäsuorasti tai suorasti kasvattaa Puuilon omia tai arvoketjun kustannuksia. Riippuvaisuus neitseellisisistä raaka-aineista saattaa pitkällä aikavälillä johtaa toimitusketjun häiriöihin ja tuotevalikoiman supistumiseen, jos näiden raaka-aineiden saatavuus heikkenee.

Puuilo voi saada kilpailuetua vastaamalla mahdolliseen

Puuiloon kohdistuvia olennaisia fyysisiä ilmastoriskejä. Puuilon myymälät ja toimipisteet sijaitsevat Suomessa, ja niihin kohdistuvat äärimmäisten sääolojen riskit arvioitiin suhteellisen pieniksi. Ulkomailla sijaitseviin toimittajien tuotantolaitoksiin ja logistiikkaan kohdistuvilla häiriöillä voi olla vaikutuksia Puuiloon, mutta tietopohja tarkempaa ilmastoriskiarviota tai resilienssianalyysiä varten on toistaiseksi puutteellinen.

Ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

kestävämpien, kierrätettävämpien ja vähäpäästöisempien tuotteiden asiakaskysyntään. Siirtyminen puhtaampiin energiamuotoihin nähdään mahdollisuutena, joka pienentää saastuttavamman fossiilisen energian hintaan ja saatavuuteen liittyviä epävarmuuksia. Energiatehokkuus ja jätteiden minimointi pienentävät kustannuksia. Kaksoisolennaisuuden arvioinnissa ei tunnistettu muuhun tietoturvaan. Keskeiset keinot myönteisten vaikutusten edistämiseksi ovat huolellinen toimittajaja tuotevalinta sekä tietoturvariskien hallinta. Panostaminen tuotteiden ja palveluiden turvallisuuteen voi vahvistaa yrityksen brändiä ja mainetta luotettavana toimijana, ja siten lisätä asiakasuskollisuutta ja markkinaosuutta. Vastaavasti puutteet tuoteturvallisuudessa tai tietoturvassa voivat aiheuttaa mainehaittaa ja myynnin laskua.

Asiakkaisiin kohdistuvat olennaiset vaikutukset liittyvät tuoteturvallisuuteen ja yksityisyydensuojaan, ja ne koskevat kaikkia Puuilon yritys- ja kuluttaja-asiakkaita ja tuotteiden loppukäyttäjiä. Mahdolliset erityisvaatimukset lasten tuotteille on otettu huomioon. Mahdolliset yksittäiset tuoteviat tai tuotteiden käyttäminen väärällä tavalla voivat joissain tapauksissa aiheuttaa tapaturmia. Verkkokaupan maksutapahtumiin ja asiakkaiden muiden tietojen käsittelyyn liittyy tietoturvariskejä.

Olennaisiksi riskeiksi on tunnistettu tuotteisiin liittyvät turvallisuusriskit ja tuotteiden takaisinvedosta aiheutuvat mahdolliset kustannukset. Myönteiset vaikutukset liittyvät tuotteiden turvallisuuteen ja laatuun, turvallisuusstandardeihin sekä turvallisiin maksutapoihin ja

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat Puuilon liiketoimintamallista, jossa tarjotaan laajaa tuotevalikoimaa ja asiakkaat maksavat ostoksensa sähköisillä maksutavoilla.

Vakinaiset ja turvalliset työsuhteet tuovat henkilöstölle taloudellisia ja henkisiä hyötyjä. Yhdenvertainen ja reilu työpaikka edistää työtyytyväisyyttä. Yrityskulttuuri heijastuu myös asiakaskokemukseen. Negatiivisia vaikutuksia omaan henkilöstöön voivat olla ajoittainen tyytymättömyys työoloihin tai -ehtoihin tai henkinen kuormittuminen. Henkilöstöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat yhteydessä Puuilon kasvustrategiaan, sillä voimakas kasvu voi esimerkiksi heijastua työntekijöiden henkiseen kuormittumiseen. Liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden mahdollistaa osaava ja motivoitunut henkilöstö, joten olennaiset riskit ja mahdollisuudet ovat riippuvaisia omasta työvoimasta.

Puuilon työntekijät jakautuvat vakinaisiin, määräaikaisiin ja vaihtelevalla työajalla työskenteleviin, sekä toisaalta koko- ja osa-aikaisiin työntekijöihin. Henkilöstöön liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien todettiin kaksoisolennaisuuden arvioinnissa kohdistuvan yhtäläisesti koko henkilöstöön eikä tunnistettu henkilöstöryhmiä, joihin kohdistuisi muita suurempia riskejä. Puuilon strategiassa ja liiketoimintamallissa toimitus-

ketjut ovat globaaleja ja niiden alkupäät saattavat sijoittua ihmisoikeuksien ja reilujen työolojen toteutumisen kannalta riskimaihin. Toiminta voi olla kytköksissä pakkotyöhön, lapsityövoiman käyttöön, heikkoon työturvallisuuteen tai muuten puutteellisiin työoloihin. Tämä aiheuttaa maineriskin Puuilolle.

Kaksoisolennaisuuden arvioinnissa tarkasteltiin kaikkia arvoketjun työntekijäryhmiä. Työntekijät, joihin olennaiset kestävyysvaikutukset tai -riskit kohdistuvat Puuilon arvoketjussa, ovat EU:n ulkopuolella työskenteleviä Puuilon toimittajien työntekijöitä. He työskentelevät arvoketjun alkupäässä tavarantoimittajien tai heidän alihankkijoidensa tuotantolaitoksissa tai logistiikan tehtävissä sekä osallistuvat hyödykkeiden hankintaan, jalostukseen, valmistukseen, kuljetukseen ja muuhun käsittelyyn. Olennaiset vaikutukset ja riskit liittyvät heidän työoloihinsa ja ihmisoikeuksiensa toteutumiseen.

Puuilon myymistä tuotteista iso osa valmistetaan Aasiassa. Valmistusmaista osa arvioidaan amfori BSCI:n luokituksessa työolojen ja ihmisoikeuksien kannalta riskimaiksi, joissa riski mahdollisten kielteisten vaikutusten toteutumiseen on korkeampi. Riskimaita, joista raportointikaudella tehtiin ostoja, olivat Kiina, Intia, Pakistan, Turkki ja Vietnam. Työntekijöihin kohdistuvat kielteiset mahdolliset vaikutukset ovat systeemisiä.

Epäonnistuminen tuoteturvallisuuden valvonnassa tai toimitusketjun laadunvarmistuksessa voi johtaa taloudellisiin tappioihin ja asiakkaiden luottamuksen heik-

kenemiseen. Puuilon työnantajamaine on kytköksissä työvoiman saatavuuteen ja työhyvinvointiin liittyviin ris keihin. Työterveys- ja työturvallisuuskäytäntöjen puut teet voisivat johtaa lisääntyviin sairauspoissaoloihin ja lisätä kustannuksia ja toiminnan häiriöitä. Arvoketjun työntekijöiden kohteluun liittyvät tuotteiden alkuperäris kit voivat vaikuttaa Puuilon maineeseen ja sitä kautta pidemmän aikavälin tuloksentekokykyyn.

Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Turvallisen ja luotettavan tuotevalikoiman ylläpitäminen sekä arvopohjainen yrityskulttuuri vahvistavat Puuilon brändiarvoa asiakkaille. Yrityskulttuuri ja henkilöstötyy tyväisyys vahvistavat työnantajakuvaa ja helpottavat rekrytointeja. Hyvät toimittajasuhteet vahvistavat mah dollisuuksia huolehtia liiketoiminnan taloudellisesta kannattavuudesta.

Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kestävyysseikka	ESRS-standardi	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus	Tyyppi	Sijainti arvoketjussa	Aika-horisontti
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt	Kielteinen tosiasiallinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Tuotteiden kuljetusten ja muun logistiikan kasvihuonekaasupäästöt	Kielteinen tosiasiallinen vaikutus	Alkupää	Lyhyt
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Tuotteiden valmistuksen kasvihuonekaasupäästöt	Kielteinen tosiasiallinen vaikutus	Alkupää	Keskipitkä
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Kestävien tuotteiden lisääntyminen tarjooman laajentamisella	Myönteinen mahdollinen vaikutus	Alkupää	Keskipitkä
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Logistiikan ja pakkausten tehostaminen ympäristöystävällisemmillä pakkausratkaisuilla	Myönteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Tuotantokustannusten nousu kestävämpiin tuotantoprosesseihin siirtymisen myötä	Riski	Alkupää	Keskipitkä
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Säädösmuutosten ja verotuksen kiristymisestä aiheutuvat lisäkustannukset	Riski	Oma toiminta	Keskipitkä
Ilmastonmuutoksen hillintä	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Uudet markkinat ja innovaatiot (tuotteet, palvelut, liiketoimintamallit) ilmastonmuutoksen haasteisiin liittyen kasvattavat markkinaosuutta	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Energia	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Energian käyttö omassa toiminnassa (ml. kiinteistöjen energiankulutus)	Kielteinen tosiasiallinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt
Energia	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Vähäpäästöisen energian käyttö omassa toiminnassa	Myönteinen tosiasiallinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt
Energia	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Energiatehokkuus ja energiansäästötoimien tuomat säästöt	Mahdollisuus	Oma toiminta	Pitkä
Energia	ESRS E1 Ilmastonmuutos	Uusiutuvan energian käytön myötä riippuvuus perinteisistä energianlähteistä vähenee, mahdolliset kustannussäästöt	Mahdollisuus	Oma toiminta	Pitkä

Kestävyysseikka	ESRS-standardi	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus	Tyyppi	Sijainti arvoketjussa	Aika-horisontti
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö	ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Massakulutuksesta ja materiaalivalinnoista aiheutuva luonnonvarojen liikakäyttö	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Alkupää	Keskipitkä
Jäte	ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Jätteiden sekä jätteenkäsittelyn ja -kuljetuksen negatiiviset ympäristövaikutukset	Kielteinen tosiasiallinen vaikutus	Oma toiminta ja loppupää	Lyhyt
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset	ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Laadukkaiden, kestävien ja korjattavien tuotteiden sekä varaosien tarjoaminen asiakkaille	Myönteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö	ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Raaka-aineiden saatavuuden heikentyminen pitkällä aikavälillä	Riski	Alkupää	Pitkä
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset	ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Kiertotalouteen liittyvät uudet innovaatiot ja tuotekategoriat	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Jäte	ESRS E5 Kiertotalous	Jätehuollon kustannusten minimointi	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Jäte	ESRS E5 Kiertotalous	Pakkausmateriaalien haitalliset ympäristövaikutukset	Myönteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä

Ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kestävyysseikka	ESRS-standardi	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus	Tyyppi	Sijainti arvoketjussa	Aika-horisontti
Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdistymisvapaus, Työehtosopimusneuvottelut, Työ- ja yksityiselämän tasapaino	ESRS S1 Oma työvoima	Työoloihin liittyvä tyytymättömyys, kuormitus ja taloudelliset haasteet	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä
Työllisyysturva	ESRS S1 Oma työvoima	Pysyvien työsuhteiden tarjoaminen henkilöstölle	Myönteinen tosiasiallinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt
Työaika, Riittävä palkka	ESRS S1 Oma työvoima	Korkea työtyytyväisyys johtuen hyvistä työoloista	Myönteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä
Työaika, Riittävä palkka	ESRS S1 Oma työvoima	Heikon työtyytyväisyyden myötä laskenut työmotivaatio, -tehokkuus ja sitoutuminen heikentävät tuottavuutta	Riski	Oma toiminta	Keskipitkä
Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdistymisvapaus, Työehtosopimusneuvottelut, Työ- ja yksityiselämän	ESRS S1 Oma työvoima	Huonon työnantajamielikuvan aiheuttamat rekrytointihaasteet heikentävät tuottavuutta	Riski	Oma toiminta	Keskipitkä
Työllisyysturva, Koulutus ja taitojen kehittäminen	ESRS S1 Oma työvoima	Korkea asiakaspalvelun taso ja työtyytyväisyys henkilöstön pysyvyyden johdosta kasvattaa markkinaosuutta ja tuottavuutta	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työ- ja yksityiselämän tasapaino	ESRS S1 Oma työvoima	Parempi tuottavuus ja hyvä työvoiman saatavuus	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Terveys ja turvallisuus	ESRS S1 Oma työvoima	Sairauspoissaolot johtuen työtapaturmista, terveysongel mista tai henkilöstön jaksamisesta aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia	Riski	Oma toiminta	Lyhyt

Kestävyysseikka	ESRS-standardi	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus	Tyyppi	Sijainti arvoketjussa	Aika-horisontti
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä, Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi, Moninaisuus	ESRS S1 Oma työvoima	Yhdenvertaisuuden myönteiset vaikutukset työntekijöiden osaamiseen, urakehitykseen ja hyvinvointiin	Myönteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt
Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdistymisvapaus, Työehtosopimusneuvottelut, Työ- ja yksityiselämän tasapaino, Terveys ja turvallisuus	ESRS S2 Arvoketjun työntekijät	Huonot työolot arvoketjussa ja niiden vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja toimeentuloon	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Alkupää	Lyhyt
Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdistymisvapaus, Työehtosopimusneuvottelut, Työ- ja yksityiselämän tasapaino, Terveys ja turvallisuus	ESRS S2 Arvoketjun työntekijät	Maineriski toimitusketjun huonojen työolojen johdosta, voi johtaa rahallisiin korvauksiin	Riski	Alkupää	Keskipitkä
Terveys ja turvallisuus	ESRS S2 Arvoketjun työntekijät	Arvoketjun työntekijöiden terveysongelmat ja työtapaturmat	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Alkupää	Lyhyt
Lapsityövoima, Pakkotyö, Asianmukaiset asuinolot, Puhdas vesi ja sanitaatio, Yksityisyys	ESRS S2 Arvoketjun työntekijät	Vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja epäinhimilliset elinolot toimitusketjussa	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Alkupää	Lyhyt
Lapsityövoima, Pakkotyö, Asianmukaiset asuinolot, Puhdas vesi ja sanitaatio, Yksityisyys	ESRS S2 Arvoketjun työntekijät	Maineriski toimitusketjun vakavien ihmisoikeusloukkausten takia, negatiivinen vaikutus markkinaosuuteen	Riski	Alkupää	Keskipitkä

Kestävyysseikka	ESRS-standardi	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus	Tyyppi	Sijainti arvoketjussa	Aika-horisontti
Yksityisyys	ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät	Turvalliset maksutavat ja verkkokauppa	Myönteinen tosiasiallinen vaikutus	Loppupää	Lyhyt
Yksityisyys	ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät	Turvalliset maksutavat ja verkkokauppa	Riski	Loppupää	Lyhyt
Terveys ja turvallisuus	ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät	Tuotteiden turvallisuusriskit	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Loppupää	Lyhyt
Terveys ja turvallisuus, Lasten suojeleminen	ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät	Tuotteiden turvallisuusstandardit ja kuluttajien riskien väheneminen, ml. lasten suojeleminen	Myönteinen tosiasiallinen vaikutus	Loppupää	Lyhyt
Terveys ja turvallisuus	ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät	Tuotteiden takaisinvedon aiheuttamat kustannukset	Riski	Loppupää	Lyhyt
Terveys ja turvallisuus	ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät	Brändin vahvistaminen tuoteturvallisuuden avulla, markkinaosuuden lisääminen	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä

Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kestävyysseikka	ESRS-standardi	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus	Tyyppi	Sijainti arvoketjussa	Aika-horisontti
Yrityskulttuuri	ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	Huono asiakaspalvelu heikon yrityskulttuurin takia	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt
Yrityskulttuuri	ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	Työntekijöiden tyytyväisyys, hyvinvointi ja sitoutuminen	Myönteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä
Yrityskulttuuri	ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	Positiivinen brändi-imago yrityskulttuurin ansiosta, markkinaosuuden lisääminen	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Yrityskulttuuri	ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	Työntekijöiden sitoutuminen hyvän työnantajamielikuvan ansiosta, lisää tuottavuutta	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	Kielteiset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön arvoketjussa seurannan puutteen takia	Kielteinen mahdollinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	Maineriski liittyen toimitusketjun negatiivisiin sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin, heikentää markkinaosuutta	Riski	Oma toiminta	Keskipitkä
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	Pitkäaikaiset kumppanuudet ja niiden tuoma tehokkuus	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	Innovaatio- ja kasvumahdollisuudet toimittajien kanssa tehdyn yhteistyön seurauksena	Mahdollisuus	Oma toiminta	Keskipitkä

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista

Puuilon olennaiset kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet tunnistettiin ja arvioitiin syksyn 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana. Prosessi koostui kolmesta työvaiheesta:

1. Kontekstin ymmärtäminen: tausta-analyysi ja sidosryhmäymmärryksen muodostaminen
1. Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja alustava arviointi
1. Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi, analysointi ja olennaisuusmäärittely sekä validointi

Prosessissa käytettiin julkisiin ja sisäisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön, sidosryhmäkyselyn, henkilökohtaisten teknisten olennaisuusarviointien sekä työryhmätapaamisten yhdistelmää. Puuilon johtoryhmä osallistui arviointiin validoivassa roolissa.

Tausta-analyysissä määritettiin Puuilon koko arvoketjun potentiaaliset vaikutus-, riski- ja mahdollisuustyypit. Aineistona käytettiin Puuilon aiempaa vastuullisuusraporttia ja sen tausta-aineistoa, asiakas- ja henkilöstökyselyjä, verrokkiyritysten raportteja, toimialakohtaisten standardien aihesuosituksia sekä sidosryhmäkyselyä. Näiden pohjalta muodostettiin käsitys potentiaalisesti olennaisista vastuullisuusaiheista. Teemat, joiden olennaisuutta taustamateriaali tai sidosryhmien näkemykset eivät tukeneet, rajattiin jo tässä vaiheessa epäolennaisiksi.

Jokaiselle potentiaalisesti olennaiselle aiheelle tunnistettiin relevantit todelliset tai potentiaaliset kielteiset ja myönteiset vastuullisuusvaikutukset sekä liiketoimintariskit- ja mahdollisuudet. Ne tunnistettiin Puuilon koko arvoketjussa yleisellä tasolla, eikä yksittäisiä toimintoja, liikesuhteita tai maantieteellisiä alueita analysoitu yksityiskohtaisesti.

Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet analysoitiin tarkemmin ja ne ryhmiteltiin ESRS-standardien aiheiden mukaisesti. Samassa yhteydessä kuultiin myös keskeisten sidosryhmien edustajien näkemyksiä. Puuilon johdon ja asiantuntijoiden työpajassa vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia täsmennettiin ja priorisoitiin.

Priorisoinnissa kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta (mittakaavaa, laaja-alaisuutta ja kielteisissä vaikutuksissa myös vaikutuksen korjaamatonta luonnetta), riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten suuruutta, sekä näiden toteutumisen todennäköisyyttä arvioitiin kutakin asteikolla 1–5. Arviointi suoritettiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien keskinäinen tärkeysjärjestys, olennaisuusarvojen mediaanin toimiessa alustavana kynnysarvona olennaisuudelle. Arvioidut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet täsmäytettiin vastaaviin ESRS-kestävyysseikkoihin Puuilon johtoryhmän validointia varten. Raportoinnin kannalta olennaiset kestävyysseikat määräytyivät olennaisiksi todettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella. Kaksoisolennaisuuden arvioinnin tulokset on käsitelty Puuilon johtoryhmässä. Puuilon tarkastusvaliokunta on yhtiön sisäisen valvonnan periaatteiden mukaisesti käsitellyt kaksoisolennaisuusanalyysin ja hallitus on hyväksynyt sen.

Vaikutusten alustavat olennaisuusarvot laskettiin vakavuus- ja todennäköisyyspisteytyksien perusteella kullekin vaikutukselle. Riskien ja mahdollisuuksien alustavat olennaisuusarvot laskettiin niihin liittyvien taloudellisten vaikutusten suuruus- ja todennäköisyyspisteytyksien perusteella. Kestävyysseikkoihin liittyvien mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on osa liiketoimintajohtamista. Eri tuoteryhmien kysyntämuutoksiin liittyvä tiedonkeruu ja arviointi koskee myös kestävyysseikkoja ja niihin liittyviä mahdollisuuksia, kuten kiertotaloutta tai energiatehokkuutta.

Tunnistettujen mahdollisten ja tosiasiallisten vaikutusten seuraaminen on kunkin liiketoimintayksikön johdon vastuulla.

Riskienhallinnan tavoitteena on saavuttaa liiketoiminnan kilpailuetua vähentämällä uhkia ja kasvattamalla mahdollisuuksia. Riskienhallinnan roolit on määritelty ja se on integroitu osaksi liiketoiminnan operaatioita, suunnittelua ja päätöksentekoa. Tunnistetut olennaiset kestävyysriskit on sisällytetty johtoryhmän vuosikellon mukaiseen riskikartan päivitykseen osana muita yhtiön riskejä. Koko yhtiön riskikartta hyväksytään vuosittain hallituksessa.

E1.IRO-1

Puuilon ilmastovaikutukset on tunnistettu osana kaksoisolennaisuusarviota. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy myytävien tuotteiden arvoketjussa valmistuksesta, logistiikasta ja monessa tapauksessa myös käytöstä sekä Puuilon omassa toiminnassa ja ostetun energian tuotannossa.

Arviossa mitään fyysisiä ilmastoriskejä tai siirtymäriskejä ei todettu olennaiseksi. Pitkälläkin aikavälillä Suomessa sijaitseviin myymälöihin ja niiden lähialueisiin kohdistuvat äärimmäisten sääolojen riskit ovat suhteellisen pieniä. Fyysiset riskit kohdistuvat enemmän ulkomailla sijaitseviin toimittajien tuotantolaitoksiin ja logistiikkakeskuksiin ja kuljetusreitteihin. Näihin kohdistuvat häiriöt voivat vaikuttaa tuotteiden saatavuuteen ja hintaan Puuilolle.

Erillistä ilmastoriskiarviota tai skenaarioanalyysiä ei ole tehty.

E2.IRO-1, E3.IRO-1 ja E4.IRO-1

Pilaantumista (E2), vesivaroja ja merten luonnonvaroja (E3) ja biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä (E4) koskevia teemastandardeja ei arvioitu Puuilon kestävyysraportoinnin kannalta olennaisiksi kaksoisolennaisuuden arvioinnissa.

Pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta ilman seulonta-analyysejä. Sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin osana kaksoisolennaisuuden arviointia, joka käsitti kaikki ESRS-standardien ympäristöaiheet. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä, siirtymä- tai järjestelmäriskejä ei arvioitu erikseen. Puuilon myymälät sijaitsevat vuokrakiinteistöissä taajamissa ja niiden vaikutukset lähiympäristöön on

otettu huomioon kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseissa. Luonnon monimuotoisuuteen liittyville toimenpiteille ei ole todettu tarvetta.

E5.IRO-1

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana Puuilon kaksoisolennaisuuden arviota. Arviossa on otettu huomioon Puuilon toimitusketjun, tuotevalikoiman ja jätehuollon pääpiirteet. Kaksoisolennaisuusarvion yhteydessä toteutettiin laaja kotimaisten sidosryhmien osallistaminen. Tuotevalikoiman toimitusketjujen vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen näkemyksiä ei toistaiseksi ole ollut mahdollisuus kuulla.

Olennaisiksi kielteisiksi vaikutuksiksi tunnistettiin neitseellisten materiaalien käytöstä, massatuotannosta ja mahdollisesta tuotteiden heikosta laadusta johtuvat vaikutukset luonnonvarojen riittävyyteen ja muut ympäristövaikutukset. Pakkausmateriaalien tuotantoon ja matalaan kierrätysasteeseen liittyy useita kielteisiä ympäristövaikutuksia. Ylimääräinen pakkaaminen ja vaikeasti kierrätettävät pakkausmateriaalit lisäävät materiaalien kulutusta ja jätemääriä.

Myytäviin tuotteisiin ja niiden ominaisuuksiin kohdistuvat lainsäädännön mahdolliset muutokset on tunnistettu olennaiseksi riskiksi. Riskiä pienentää yleensä sovellettavat siirtymäajat, joiden puitteissa jo varastossa olevat tuotteet ehditään myydä pois ennen siirtymäajan päättymistä. Kuluttajien preferenssit voivat muuttua, ja toisaalta kysynnän muutoksiin on mahdollista reagoida joustavasti, kun omaa valmistusta ei ole.

Uusiutuvien ja kierrätettävien raaka-aineiden hyödyntäminen sekä kestävämmät ja kierrätettävämmät tuotteet ovat mahdollisuuksia, jos kysyntä alkaa painottua tällaisiin tuotteisiin. Jätteiden minimointi tuo kustannussäästöjä.

Laajempi siirtyminen kiertotalouteen ei muodosta olennaista riskiä, sillä sen vaikutusten arvioidaan kohdistuvan yksittäisiin tuotteisiin tai tuoteryhmiin, eikä Puuilo itse ole tuotteiden valmistaja.

G1.IRO-1

Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana Puuilon kaksoisolennaisuuden arviota. Arviossa on otettu huomioon Puuilon toimintaympäristö Suomessa, globaalit toimitusketjut ja vähittäiskaupan alalle tyypilliset rakenteet.

IRO-2 Yrityksen kestävyysraporttiin sisältyvät ES-RS-standardien tiedonantovaatimukset

Puuilo raportoi kaksinkertaisessa olennaisuusarviossa tunnistetut olennaiset kestävyysaiheet standardien ESRS E1, E5, S1, S2, S4 ja G1 mukaisesti, ja lisäksi yhtiötä koskevat yleiset tiedot standardin ESRS 2 mukaisesti. Arviointiprosessi on kuvattu raportin osiossa IRO-1.

Kunkin standardin osalta on raportoitu olennaiset tiedonantovaatimukset oheisen taulukon mukaisesti.

Standardi	Tiedonantovaatimus	Sivu
	BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet	18
	BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	18
	GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät	18
	GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	20
	GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	20
	GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (huolellisuusvelvoitteesta)	20
ESRS 2	GOV-5 - Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta	21
	SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	21
	SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	22
	SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	22
	IRO-1 - Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointi prosessista	31
	IRO-2 – Yrityksen kestävyysraporttiin sisältyvät ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	32
	ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	20
	E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	45
	ESRS 2 SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	22
	ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk sien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	31
ESRS E1	E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	45
	E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	45
	E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	45
	E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	45
	E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	46

Standardi	Tiedonantovaatimus	Sivu
	E5. IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riski en ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	31
	E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	52
ESRS E5 ESRS S1	E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	52
	E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	52
	E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset	52
	E5-5- Resurssien ulosvirtaukset	52
	ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	22
	ESRS 2 SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	22
	S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	54
	S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	54
	S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja omien työntekijöiden kanavat huolen aiheiden esiin tuomiseksi	54
	S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	55
	S1-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	56
	S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	56
	S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit	58
	S1-10 – Riittävä palkka	58 58 58 58
	S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
	S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
	S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Standardi	Tiedonantovaatimus	Sivu
	SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	22
	SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	22
	S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	59
	S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa arvoketun tyjöntekijöiden kanssa	59
ESRS S2	S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja arvoketjun työntekijöiden kanavat huo lenaiheiden esiin tuomiseksi
	S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
	S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	59
	SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	22
	SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	22
	S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	60
	S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	60
ESRS S4	S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kuluttajien ja loppukäyttäjien kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi	60
	S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtymi nen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemi seksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	61
	S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	61
ESRS G1	ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, valvonta- ja johtoelinten rooli	18
	G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	62
	G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta	62
	G1-6 – Maksukäytännöt	63

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johtuvista tietopisteistä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti raportissa
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	X		X		Yleiset tiedot
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			X		Yleiset tiedot
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	X				Yleiset tiedot
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	X	X	X		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	X		X		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	X		X		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			X		Epäolennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta				X	Ympäristövastuu
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta		X	X		Epäolennainen
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	X	X	X		Ympäristövastuu

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti raportissa
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmasto vaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	X				Ympäristövastuu
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	X				Ympäristövastuu
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	X				Ympäristövastuu
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	X	X	X		Ympäristövastuu
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	X	X	X		Ympäristövastuu
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				X	Ympäristövastuu
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta			X		Epäolennainen
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		X			Epäolennainen
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta		X			Epäolennainen
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			X		Epäolennainen

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Sijainti raportissa
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	X	Epäolennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	X	Epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	X	Epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	X	Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	X	Epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	X	Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	X	Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta	X	Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta	X	Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	X	Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	X	Epäolennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	X	Epäolennainen

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Sijainti raportissa
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	X		Ympäristövastuu
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	X		Ympäristövastuu
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	X		Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	X		Epäolennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	X		Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta		X	Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	X		Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	X		Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	X		Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	X	X	Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	X		Sosiaalinen vastuu

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Sijainti raportissa
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	X	X	Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	X		Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	X		Sosiaalinen vastuu
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OEC D:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	X	X	Sosiaalinen vastuu
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	X		Yleiset tiedot
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	X		Sosiaalinen vastuu
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	X		Sosiaalinen vastuu
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	X	X	Sosiaalinen vastuu
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta		X	Sosiaalinen vastuu
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	X		Sosiaalinen vastuu

Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Sijainti raportissa
X		Epäolennainen
X	X	Epäolennainen
X		Epäolennainen
X		Sosiaalinen vastuu
X	X	Sosiaalinen vastuu
X		Sosiaalinen vastuu
X		Hyvä hallinto
X		Hyvä hallinto
X	X	Epäolennainen
X		Epäolennainen

YMPÄRISTÖVASTUU

Taksonomiaraportointi

Puuilo raportoi EU-asetuksen 2020/852 sekä Suomen kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaa koskevat tiedot. EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on ohjata pääomavirtoja kestäviin sijoituksiin ja edesauttaa ilmastoneutraalin Euroopan unionin saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Tässä vaiheessa luokitusjärjestelmän piirissä ovat vain ne taloudelliset toiminnot, jotka voivat potentiaalisesti vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Kaupan alalle tyypillisiä toimintoja ei tällä hetkellä ole erikseen mainittu luokitusjärjestelmässä. Yhtiön liiketoiminta muodostuu vähittäiskaupasta. Yhtiö on käynyt läpi toimintansa tunnistaakseen liiketoiminnassaan luokitusjärjestelmäkelpoisia ja luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja.

Suurin osa Puuilon liiketoiminnasta ei ole luokitusjärjestelmän piirissä. Yhtiö ei ole tunnistanut taksonomian luokitusjärjestelmän mukaista liikevaihtoa, pääomamenoja eikä toimintamenoja. Yhtiöllä on taksonomia luokitusjärjestelmänkelpoisia pääomamenoja, jotka liittyvät myymälöiden remontointiin ja LED-valoihin siirtymiseen. Nämä pääomamenot on eritelty oheisessa taulukossa. Taksonomia-asetuksessa vaaditut tulosindikaattorit liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) osalta raportoidaan omissa taulukoissaan, kuten asetuksessa on määritelty. Laskennassa on käytetty samoja IFRS-standardien mukaisia laadintaperiaatteita, joita on sovellettu Puuilon konsernitilinpäätöksessä.

Vertailutiedot tilikaudelta 2023 on annettu osana tak-

sonomia-asetuksen mukaisia liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen tunnuslukujen taulukoita. Tilikauden 2023 vertailutiedot eivät ole olleet kestävyysraportointitarkastajan varmennuksen piirissä. EU-taksonomian tunnusluvut Puuilo esittää liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) tunnusluvut taksonomia-asetuksessa muille kuin rahoitusalan yrityksille määritellyn taulukon mukaisesti. Tunnuslukutaulukoissa esitetään mikä osuus konsernin liikevaihdosta, pääomamenosta ja toimintamenoista kertyy luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista toiminnoista.

Laadintaperiaatteet

konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.1. Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto on konsernin tuloslaskelman osoittama liikevaihto. Yhtiö ei ole tunnistanut taksonomian mukaista tai taksonomiakelpoista liikevaihtoa.

Pääomamenot (CapEx)

Taksonomia-asetuksen määrittelemät pääomamenot pitävät sisällään aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikauden aikana ennen poistoja, arvonalentumisia ja uudelleenarvostuksia. Yhtiö ei ole tun-

Vertailutiedot tilikauden 2023 osalta on annettu osana taksonomia-asetuksen mukaisia liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen tunnuslukujen taulukoita. Liikevaihto Puuilo soveltaa liikevaihdon tunnusluvun laskennassa samoja IFRS-standardien mukaisia laadintaperiaatteita, joita se soveltaa konsernitilinpäätöksessään. Tilinpäätöksen liikevaihdon tuloutusperiaatteet on esitetty Taksonomia-asetuksen määritelmä pääomamenoista eroaa Puuilon raportoimasta investoinnit-tunnusluvun määritelmästä. Puuilon määritelmän mukaan investoinnit-tunnusluku pitää sisällään investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Tunnuslukuun ei sisällytetä lisäyksiä vuokrasopimuksista taseeseen kirjattaviin käyttöoikeusomaisuuseriin. Puuilon investoinnit tilikaudella 2024 olivat 7,1 milj. euroa (4,7 milj. euroa). Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset olivat 20,9 milj. euroa (20,6 milj. euroa).

nistanut luokitusjärjestelmän mukaisia pääomamenoja. Yhtiöllä on luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja liittyen olemassa olevien rakennusten korjaukseen ja energiatehokkuuslaitteiden asennukseen. Puuilo sisällyttää pääomamenojen laskentaan taksonomia-asetuksen mukaisesti investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja vuokrasopimusten perusteella taseeseen kirjattujen käyttöoikeusomaisuuserien lisäysten yhteissumman. Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 4.2, lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin liitteessä 4.3 ja vuokrasopimuksiin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset liitteessä 4.4.

Toimintamenot (OpEx)

Taksonomia-asetuksen määrittelemät toimintamenot sisältävät suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Yhtiö ei ole tunnistanut luokitusjärjestelmän mukaisia tai luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja. Konsernin tuloslaskelmassa taksonomia-asetuksessa määritellyt toimintamenot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyviin kiinteistön ylläpitokuluihin, jotka tilikaudella 2024 olivat 4,9 milj. euroa (4,5). Liiketoiminnan muut kulut on eritelty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.3. Luku sisältää kiinteistöjen kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvien kustannusten lisäksi muun muassa lämmityksen, sähkön ja veden kulutukseen sekä jätteiden käsittelyyn liittyviä kustannuksia, jotka eivät sisälly taksonomia-asetuksen määritelmään toimintamenoista.

Tilikausi 2024		2024					Merkittävän edistämisen kriteerit			"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024	muutoksen hillintä Ilmaston	minen muutokseen sopeutu Ilmaston	Vesi	minen Ympäristön pilaantu	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	muutoksen hillintä Ilmaston	minen muutokseen sopeutu Ilmaston	Vesivarat ja merten luonnonvarat	minen Ympäristön pilaantu	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	mäistason suojatoimet Vähim	tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) osuus liikevaihdosta, vuosi 2023	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
		milj. €	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E								%	M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		0,0	0,0 %														0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat		0,0	0,0 %														0,0 %
Josta siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %														0,0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
					KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		383,4	100,0 %
YHTEENSÄ		383,4	100,0 %

Tilikausi 2024	2024				Merkittävän edistämisen kriteerit							"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	menot ma Pääo	menoista, vuosi 2024 ma Osuus pääo	muutoksen hillintä maston Il	minen muutokseen sopeutu maston Il	Vesi	minen Ympäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuus moni Biologinen	muutoksen hillintä maston Il	minen muutokseen sopeutu maston Il	merten luonnonvarat Vesivarat ja	minen Ympäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuus moni Biologinen	met mäistason suojatoi m Vähi	mäkelpoisten (A.2) osuus mukaisten (A.1) tai menoista, vuosi 2023 män Luokitusjärjestel luokitusjärjestel ma pääo	minta mahdollistava toi Luokka	minta mätoi Luokka siirty
		milj. €	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)		0,0	0,0 %														0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat		0,0	0,0 %														0,0 %
Josta siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %														0,0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
									KEL; E/KELKEL; E/KELKEL; E/KELKEL; E/KELKEL; E/KELKEL; E/KEL
Olemassa olevien rakennusten korjaus	CCM 7.2	0,4	1,5 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								1,2 %
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	0,2	0,6 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								1,1 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien
(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.2)		0,6	2,1 %	2,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								2,3 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (A.1+A.2)		0,6	2,1 %	2,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								2,3 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		27,4	97,9 %
YHTEENSÄ		28,0	100,0 %

Tilikausi 2024		2024				Merkittävän edistämisen kriteerit				"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	menot minta Toi	menoista, vuosi 2024 minta Osuus toi	muutoksen hillintä maston Il	minen muutokseen sopeutu maston Il	Vesi	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	muotoisuus moni Biologinen	muutoksen hillintä maston Il	minen muutokseen sopeutu maston Il	merten luonnonvarat Vesivarat ja	minen mpäristön pilaantu Y	Kiertotalous	muotoisuus moni Biologinen	met mäistason suojatoi m Vähi	mäkelpoisten (A.2) osuus mukaisten (A.1) tai menoista, vuosi 2023 män Luokitusjärjestel luokitusjärjestel minta toi	minta mahdollistava toi Luokka	minta mätoi Luokka siirty
		milj. €	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)		0,0	0,0 %														0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat		0,0	0,0 %														0,0 %
Josta siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %														0,0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot (A.1+A.2)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		4,9	100,0 %
YHTEENSÄ		4,9	100,0 %

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

EI
EI
EI

Rivi	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
2	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
3	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
5	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
6	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

ESRS E1 ILMASTONMUUTOS

Hallintotapa

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Puuilolla ei toistaiseksi ole numeerisia ilmastotavoitteita eikä siirtymäsuunnitelmaa. Alustavan suunnitelman mukaan siirtymäsuunnitelma laaditaan tilikauden 2026 aikana.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Puuilo pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään kiinnittämällä huomiota energiatehokkuuteen sekä kuljetusten ja jätehuollon ilmastovaikutuksiin. Puuilo ei ole laatinut kirjallista ilmastopolitiikkaa tai -sitoumuksia eikä energiatehokkuuteen tai uusiutuvan energian käyttöönottoon liittyviä toimintaperiaatteita.

Puuilo on selvittänyt kasvihuonekaasupäästöjensä nykytason ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Ilmastonmuutokseen ja energiatehokkuuteen liittyvät toimintaperiaatteet ja tavoitteet laaditaan nykytilan selvittämisen jälkeen. Alustavan suunnitelman mukaan ilmastopolitiikka laaditaan tilikauden 2025 aikana.

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin

toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Keskeiset ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet koskevat energiatehokkuutta ja energiavalintoja. Logistiikan kasvihuonekaasupäästöjä hillitään kuljetuksia optimoimalla. Päästöjä seurataan merkittävimmän logistiikkakumppanin tuottaman päästödatan avulla.

Puuilo hankki raportointivuonna uusiutuvista lähteistä tai ydinvoimalla tuotettua sähköä. Oma sähkönhankinta kattaa pääosan myymälöistä, eräissä kohteissa sähkön hankkii myymäläkiinteistön omistaja.

Energiatehokkuuden parantamisessa on tunnistettu mahdollisuuksia sekä logistiikan optimoinnissa että myymälöiden lämmityksen optimoinnissa.

Puuilon jätehuollon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hyvitetään hankkimalla pysyviä hiilinieluja metsitysprojekteista. Päästöhyvitysten määrään lasketaan sekä jätteiden kuljetuksen että käsittelyn päästöt. Vuonna 2024 päästöhyvitysten määrä oli 31 CO2-ekvivalenttitonnia.

Mittarit ja tavoitteet

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Puuilolla ei ole numeerisia päästövähennystavoitteita lähtötason puuttumisen vuoksi. Vuotta 2024 koskeva hiilijalanjälkilaskenta on ensimmäinen, joka kattaa konsernin scope 1, 2 ja 3-päästöt. Tavoitteet tullaan asettamaan vuoden 2024 päästötietojen pohjalta.

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	281,8
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	3 149,2
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	3 431,0
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	253,0
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	11,3
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	13 136,9
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	0
Uusituvan energian kokonaiskulutus (MWh)	13 148,1
Energian kokonaiskulutus (MWh)	16 832,2

Markkinaperusteisen ostetun sähkön jakauma on laskettu vuoden 2023 tiedoilla.

Energiaintensiteetti	2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmasto	43,90	5 Toiminnassa syntyvät jätteet		567,4
vaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/milj. euroa)		6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen		87,8
Puuilon liiketoiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin (NACE-pääluokka G: Tukku- ja		7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne		766,9
vähittäiskauppa), joten energiaintensiteetti on laskettu konsernin kokonaisliikevaihdon mukaan.		Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
		Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (sijaintiperusteiset) (t CO2-ekv)		152 865,9
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt		Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (markkinaperusteiset) (t CO2-ekv)		152 331,0
	Takautuva
	Vuosi 2024
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt		Scope	Tonnia biogeenistä CO2 e
Kasvihuonekaasujen Scope 1 - bruttopäästöt (tCO2eq)	68,4	Scope 1	3.0
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1-kasvihuonekaasupäästöjen osuus (%)	0		Scope 2 ja 3 osalta ei ole saatavilla riittävästi tietoja biogeenisestä CO2:sta.
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	1 963,0	Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	1 428,1	Kasvihuonekaasuintensiteetti		2024
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt			Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv. /milj.
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt		euroa)		398,7
(tCO2ekv)	150 834,5	Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv. / milj. euroa)
1 Ostetut tavarat ja palvelut	144 271,4			397,3
2 Tuotantohyödykkeet	1 137,0
3 Polttoaineisiin ja energiaan liittyvä toiminta	609,3	Kasvihuonekaasuintensiteetti on laskettu konsernin kokonaisliikevaihdon mukaan.
4 Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun alkupäässä	3 394,6

Scope 1&2

	Primääridata	Menetelmät, allokointimenetelmät tai oletukset	Tietojen laadun epävarmuudet ja rajoitukset	Päästökertoimien lähteet
Scope 1	• Työkoneiden ja autojen polttoaineiden kulutus	• Kerätty primääridata kerrottiin vastaavalla päästökertoimella. • Keskimääräisiä polttoaineiden sekoiteosuuksia käytettiin bensiinin ja dieselin osalta.	• Todellinen biopolttoaineen sekoiteosuus ei ole tiedossa. Sillä ei ole olen naista vaikutusta tuloksiin.	4
Scope 2	• Mitattu sähkön- ja lämmönkulutus • Mitatun lämmön ja sähkön kulutuksen pe rusteella johdetut keskiarvot • Toimistorakennuksen pinta-ala (m2 )	• Kerätty primääridata kerrottiin vastaavalla päästökertoimella. • Pääkonttorin energiankulutus arvioitiin pinta-alaperusteisesti. Ominaisenergia kulutustietona käytettiin Motivan tilastoa. Huoneiston korkeudeksi oletettiin 3.5 metriä.	• Yrityksen sähköautojen todellinen kulutus ei ole tiedossa. Tällä ei arvioi da olevan merkittävää vaikutusta laskennan tuloksiin. • Ostetun sähkön osalta jäännösjakaumalla laskettujen päästöjen osuus on 100 % yhteenlasketuista markkinaperusteisista scope 2 päästöistä.	Markkina perusteinen: 1, 9, 10, 11, 14
		• Yrityksen kahdelle kolmesta sähköautosta arvioitiin vuoden aikana keskimäärin ajettava matka, joka kerrottiin WLTP kulutuksella.	Puuilon hankkiman sopimusvälineiden piirissä olevan sähkön ominais päästökerroin on 0 kgCO2e.	Sijainti perusteinen:
		Markkinaperusteinen: • Sopimusperusteisia päästökertoimia käytettiin sähkön osalta kaikille toimipisteil le, joissa Puuilolla on oma sähkösopimus. Lämmön osalta käytettiin paikallisten lämpöyhtiöiden ilmoittamia kertoimia. Jos yhtiötä ei ollut tiedossa, tehtiin oletus käytetystä paikallisesta kaukolämpöyhtiöstä. • Jäännösjakaumaa käytettiin silloin, kun sähkösopimuksen tyyppiä ei ollut tiedos sa. Sijaintiperusteinen:	• Ostetun lämmön osalta markkinaperusteinen päästökerroin oletettiin 82 % yhteenlasketuista scope 2 päästöistä. Tällä ei ole merkittävää vaiku tusta osuudesta riippumatta. • Pääkonttorin arvioitu energiankulutus edustaa 2,9 % markkinaperustei sista ja 0,9 % sijaintiperusteisista yhteenlasketuista scope 2 päästöistä. • Sopimusvälineiden osuus ostetusta sähköstä 86 %. • Sopimusvälineiden osuus ostetusta lämmöstä 2 %.	2, 6, 7, 13
		• Maakohtaisia päästökertoimia käytettiin ostetulle sähkölle ja lämmölle.

Scope 3

	Primääridata	Menetelmät, allokointimenetelmät tai oletukset	Tietojen laadun epävarmuudet ja rajoitukset	Päästökertoimien lähteet
1. Ostetut tuotteet ja palvelut	• Ostettujen tuotteiden massa • Ostetun veden määrä (m3) • Ostetun veden määrästä johdetut keskiarvot. • Ostettuihin tuotteisiin tai palveluihin käytetty summa (€)	• Tiedot on kerätty hybridi menetelmällä pyrkien etenemään tarkimmasta sovellettavasta epätarkimpaan. • Osa ostetuista pakkausmateriaaleista ja ostettu vesi on kerätty volyy miperusteisesti. • Niiden toimipisteiden osalta, joista ei ole tiedossa mitattua vedenkulu tusta, käytettiin muiden myymälöiden kulutuksen aritmeettista keskiar voa. Laskennassa käytetty kalenterivuoden 2024 lukuja, jotka vastaa vat olennaisesti tilikauden aikaista kulutusta. • Kulutusperusteista [€] menetelmää on käytetty muiden ostettujen tuot teiden määrittämisessä. Muut kuin jälleenmyytävät ostetut tuotteet (ja palvelut) kategorisoitiin perustuen kirjanpitotileihin, joita tarkennettiin tarvittaessa laskudatan perusteella. Jälleenmyytävien tuotteiden data kerättiin ostovastaanottoarvojen perusteella ja kategorisoitiin saatavilla olevien päästökerroinluokkien mukaisesti.	• Veden ja pakkausmateriaalien osalta käytetyt volyymiperustei set päästökertoimet ovat keskiarvoja • Europerusteisten päästökertoimien epävarmuustaso on yleensä korkeampi. Kertoimet ovat vuodelta 2021, ja ne on inflaatiokor jattu vuodelle 2024. • Osa tileistä on jouduttu rajaamaan laskennan ulkopuolelle, sil lä ne sisältävät toisistaan eroavia tuotteita ja/tai palveluita, eikä päästökerrointa ole kyetty määrittämään. Näiden osuus ei olen naisesti vaikuta laskennan tuloksiin.	3, 8, 15
2. Pääoma-hyö dykkeet	• Ostettujen pääomahyödykkeiden määrä (€)	• Kerätyt tiedot on kerrottu europerusteisella päästökertoimella. • Lähtötiedot on kategorisoitu ostolaskujen perusteella laskennassa käy tettyihin ryhmiin.	• Europerusteisten päästökertoimien epävarmuustaso on yleensä korkeampi. Kertoimet ovat vuodelta 2021, ja ne on inflaatiokor jattu vuodelle 2024.	3, 8
3. Poltto-aineiden tuotanto ja ener giansiirto	• Käytetyn polttoaineen määrä ja tyyppi. • Yrityksen omilla ja vuokratuilla ajo neuvoilla ajetut kilometrit yhteensä. • Ostetun sähkön ja lämmön määrä yhteensä.	• Ajoneuvojen polttoaineiden WTT päästöt on laskettu perustuen Scope 1 tietoihin. Kerätyt tiedot on kerrottu niitä edustavilla päästökertoimilla. • Ostetun lämmön ja sähkön osalta WTT ja T&D päästöt on laskettu sekä markkina, että sijaintiperusteisesti. Päästöt raportoidaan sijainti perusteisesti. • Ostetun lämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden päästöille on määritetty päästökerroin käyttäen polttoaineiden ja WTT päästöjen pai notettua keskiarvoa. • Pois lukien lämmöntuotanto, tämän kategorian päästökertoimet ovat valmiina saatavilla tietokannoista.	• Ostetussa lämmössä käytettävien polttoaineiden ylävirran pääs töissä ei huomioida sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten (CHP) käyttöä kaukolämpöverkoissa eikä energian tuotannon ja jakelun häviöitä.	2, 4, 6

	Primääridata	Menetelmät, allokointimenetelmät tai oletukset	Tietojen laadun epävarmuudet ja rajoitukset	Päästö-kertoimien lähteet
4. Ylävirta, kulje tus ja jakelu	• Logistiikkayhtiöiden tarjoamat pääs tötiedot • Logistiikkapalveluiden hankinnan määrä (€)	• Logistiikkayritysten raportoimat päästöt sisältävät sekä ylä- että loppu pään kuljetukset, jotka raportoija on maksanut. • Vaikka verkkokaupasta ostettuihin tuotteisiin sisältyy kuljetusmaksu, tämän maksaa ensisijaisesti Puuilo eikä asiakas. Siten ne sisältyvät ylävirtaan. • Tiedot on kerätty ensisijaisesti kumppaneilta ja toissijaisesti on käytetty kirjanpidon tietoja hankintojen suuruudesta. • Noin 80 % yhtiölle saapuvista tuotteista saapuvat suoraan myymälöi hin tason 1 toimittajilta. Rahti sisältyy tuotteen hintaan, eikä näitä kus tannuksia ole eriteltävissä. Siten ne sisältyvät scope 3 kategoriaan 1.	• Logistiikkayhtiöiltä saadut tiedot on määritetty mitatuiksi datapis teiksi. Tiedon laatu ei ole kuitenkaan tiedossa. • Laskentaan käytettyjen europerusteisten päästökertoimien epä varmuustaso on yleensä korkeampi. Kertoimet ovat vuodelta 2021, ja ne on inflaatiokorjattu vuodelle 2024.	3, 8, 16, 17, 18
5. Toiminnassa syntyvät jätteet	• Jätejakeen määrä ja käsittelytapa • Henkilömäärä, toimiala ja jätejae • Vedenkulutus (m3)	• Tavaratalojen toiminnassa syntyvien jätteiden määrät jätejakeittain on kerätty jätehuoltokumppanin portaalista. Jakeet on kohdistettu käytös sä oleviin päästöluokkiin perustuen ilmoitettuihin käsittelytapoihin. • Toiminnassa syntyvä jätevesi on määritetty mitatun vedenkulutuksen perusteella. On oletettu, että hanavesi, jonka kulutusta seurataan vesi mittareilla, on yhtä suuri kuin jäteveden määrä. • Niiden toimipisteiden osalta, joista ei ole tiedossa mitattua vedenkulu tusta, käytettiin muiden myymälöiden kulutuksen aritmeettista keskiar voa. • Pääkonttorilla syntyvä jäte on arvioitu HSY:n tilastojen mukaan henki lömäärän ja toimialan mukaan.	• Jätejakeen käsittelytavan ja päästökertoimen yhteensopivuu teen liittyy epävarmuutta. Tällä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta laskennan lopputulokseen. • Pääkonttorin jätemäärä perustuu arvioon, joten siihen liittyy epävarmuutta. Jätemäärä on kuitenkin vähäinen suhteessa ta varataloliiketoimintaan.	5, 19
6. Liike-matkus tus	• Kilometrikorvaukset	• Laskennassa on huomioitu maksetut kilometrikorvaukset. Vuoden 2024 verottajan ilmoittaman kilometrikorvauksen perusteella on määri tetty ajetut kilometrit yhteensä.	• Lennot, junat ja taksit on rajattu laskennan ulkopuolelle, sillä tietoja ei niiden osalta ole saatavilla. Rajauksella arvioidaan ole van kohtalainen vaikutus yksittäisen kategorian tuloksiin, mutta ei koko laskentaan.	4
7. Työmatka-lii kenne	• Työmatkaliikennekysely, jossa on huomioitu kulkumuoto, matkat ja niiden tiheys • Työntekijöiden määrä	• Lähtötiedot kerättiin kyselyllä, johon vastasi 305/847. Tulokset ekstra poloitiin koskemaan kaikkia työntekijöitä. • Työpäiviksi oletettiin 252.	• Mitattua tietoa työntekijöiden työmatkaliikenteestä ei ole.	4, 12

Inventaarion ulkopuolelle jätetyt scope 3 kasvihuonekaasupäästöluokat

Rajattu inventaarion ulkopuolelle	Perustelut
Scope 3: Kategoria 8: Vuokrattu omaisuus	Käytön aikaiset päästöt konsolidoidaan valitun menetelmän mukaan raportoivan yrityksen scope 1 ja 2 päästöihin.
Scope 3: Kategoria 9: Kuljetus ja jakelu	N/A
Scope 3: Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden prosessointi	N/A
Scope 3: Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö	Ei arvioitavissa johtuen tuotteiden määrästä ja niiden lukuisista erilaisista käytön aikaisista skenaarioista.
Scope 3: Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto	Ei arvioitavissa johtuen tuotteiden määrästä ja niiden lukuisista erilaisista loppukäyttöskenaarioista.
Scope 3: Kategoria 13: Ulospäin vuokrattu omaisuus	N/A
Scope 3: Kategoria 14: Franchising	N/A
Scope 3: Kategoria 15: Sijoitukset	N/A

*N/A = ei sovellettavissa, esim. kyseisestä kategoriasta ei aiheudu päästöjä.

Scope 3 kategoria	tCO2e – toimittajakohtainen data	%-osuus khk päästöistä laskettuna toimittajakohtaisella datalla
1. Ostetut tuotteet ja palvelut	0.0	0%
2. Pääomahyödykkeet	0.0	0%
3. Polttoaineiden tuotanto ja energiansiirto	0.0	0%
4. Kuljetus ja jakelu	3 386,2	99,75%
5. Toiminnassa syntyvät jätteet	0.0	0%
6. Liikematkustus	0.0	0%
7. Työmatkaliikenne	0.0	0%

Päästökertoimien lähteet:

AIB (2023). European Residual Mixes. https://www.aib-net.org/sites/default/files/assets/facts/residual-mix/2023/AIB_2023_Residual_Mix_FINALResults09072024.pdf
Carbon Footprint Ltd (2024). International Electricity Factors. https://www.carbonfootprint.com/international_electricity_factors.html
DEFRA (2021). Conversion factors KgCO2 per £ spent, by SIC code 2021. https://www.gov.uk/government/statistics/uks-carbon-footprint#full-publication-update-history
DESNZ & DEFRA (2024). Greenhouse gas reporting: Conversion Factors 2024. https://www.gov.uk/government/publications/greenhouse-gas-reporting-conversion-factors-2024
Ecoinvent v3.11. Allocation, cut-off by classification. https://ecoinvent.org/
Ember (2024). Energy Institute Statistical Review of World Energy (2024) with major processing by Our World In Data. https://ourworldindata.org/electricity-mix
Energiateollisuus (2023). Energiavuosi 2023 Kaukolämpö. https://energia.fi/wp-content/uploads/2024/01/Kaukolampovuosi-2023_ennakkograafit.pdf
Eurostat (2025). HICP monthly data (annual rate of change): Euro area. https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/bookmark/952bcf60-22e8-433b-ab93-fe85e2ab2367?lang=en
Paikallisvoima ry (2022). Kaukolämmön päästölaskuri (Energiamenetelmä). https://www.klpaastolaskuri.fi/
Paikallisvoima ry (2023). Kaukolämmön päästölaskuri (Energiamenetelmä). https://www.klpaastolaskuri.fi/
Paikallisvoima ry (2024). Kaukolämmön päästölaskuri (Energiamenetelmä). https://www.klpaastolaskuri.fi/
Stott S. (2020). How green is cycling? Riding, walking, ebikes and driving ranked. https://www.bikeradar.com/features/long-reads/cycling-environmental-impact
Tilastokeskus (2023). Energia ja päästöt. https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset\_julkaisut/energia2023/html/suom0011.htm
Alkuperätakuutodistus, VENI Energia (2025).
Ecoinvent 3.8. Allocation, cut-off by classification. https://ecoinvent.org/
Puuilo Tavaratalot Oy Posti päästöraportti 02.2024–01.2025
Puuilo Tavaratalot Oy Matkahuolto päästöraportti (2025)
Puuilo Tavaratalot Oy Schenker päästöraportti (2025)

ESRS E5 RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

Vähittäiskaupassa resurssien käyttö ja kiertotalous vaikuttavat arvoketjun jokaisessa vaiheessa: raaka-aineiden hankinnassa ja luonnonvarojen käytössä, tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa, logistiikassa ja pakkaamisessa, huolto- ja korjaustoiminnassa sekä jätehuollossa ja kierrätyksessä.

Puuilolla ei toistaiseksi ole hallituksen vahvistamia resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä toimintaperiaatteita, sillä toimintaa on kehitetty käytännön ohjeistusten avulla.

Omassa toiminnassaan yhtiö pyrkii tuottamaan mahdollisimman vähän kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä. Jätteet lajitellaan mahdollisimman pitkälle. Kierrätysastetta seurataan sekä myymälä- että yhtiötasolla. Jätteiden käsittelyä ja lajittelua koskevat yksityiskohtaiset ohjeet ovat osa myymälätyötä koskevaa ohjeistusta.

Puuilo kompensoi jätehuollosta syntyvän hiilijalanjäljen hankkimalla pysyviä hiilinieluja metsittämällä jätehuollon kumppanin kanssa.

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

Keskeiset toimet kohdistuvat tuotteiden laadun varmistamiseen, eettisen ohjeistuksen kouluttamiseen henkilöstölle ja toimittajille sekä jätemäärän pienentämiseen ja kierrätysasteen kasvattamiseen.

Tuotteiden kestävyys parantaa asiakastyytyväisyyttä ja pienentää ympäristönkuormitusta vähentämällä logistiikan päästöjä ja jätemääriä. Tuotteiden laatu varmistetaan ensisijaisesti huolellisella toimittajavalinnalla. Puuilon maahantuomat tuotteet arvioidaan ja testataan kunkin tuotteen edellyttämät erityispiirteet huomioiden. Osto-organisaatio vastaa hankinnan eettisestä ohjeistuksesta ja toimittajien ja oman henkilöstön perehdyttämisestä siihen. Puuilon edustajat tekevät tehdasvierailuja myös laadunvarmistuksen takia. Muutos jätemäärässä oli 13,4 % edelliseen tilikauteen verrattuna. Samaan aikaan myymälöiden lukumäärä kasvoi seitsemällä myymälällä, mikä vastasi 16,7 % kasvua. Myymäläpäälliköt seuraavat myymäläkohtaista ja koko ketjun jätetuottoa. Tilikauden 2024 aikana jatkettiin henkilöstön jätehuolto- ja kierrätyskoulutusta, jotta kierrätystavoite saavutettaisiin. Kierrätysasteen parantamiseen tähtäävä Easy Waste -pilotti toteutettiin yhdeksässä myymälässä. Se piti sisällään myymäläkohtaisen jätealueiden kartoituksen, jätelaskutuksen analyysin ja ohjeistuksen luomisen. Jätemäärien seurannan, henkilöstön kouluttamisen ja EasyWaste-projektin ansiosta jätteiden lajittelun ja kierrättämisen odotetaan tehostuvan myymälöissä. Mittarit ja tavoitteet E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Puuilon tavoitteena on edelleen kehittää jätteiden käsittelyä ja lajittelua. Tavoitteet ovat Puuilon vapaakierrätykseen. Pakkausmateriaalien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja jätehuoltokulujen minimoimiseksi tavoitteena on nostaa Puuilon oman toiminnan jätteiden kierrätysaste 73 prosenttiin tilikauden 2025 päättyessä. Jätelajikohtaisia tavoitteita ei ole asetettu. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet kierrätysastetavoitteen asettamiseen. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä muita tavoitteita ei ole asetettu. Jätehuollon päästöhyvityksiä on kuvattu osiossa E1-3. E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset Puuilon tuotevalikoimaan kuuluu noin 30 000 nimikettä. Päätuoteryhmät ovat rakennustarvikkeet, LVI- ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavarat, puutarhatarvikkeet, eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut, vapaa-ajan välineet sekä elintarvikkeet. Tuotteet sisältävät pääasiassa muoveja, kumia, puuta ja metalleja, osa myös kriittisiä raaka-aineita ja harvinaisia maametalleja. Myytävät tuotteet hankitaan toimitusketjulta valmiina: Puuilo ei valmista eikä jatkojalosta tuotteita itse, eikä sillä ole yksityiskohtaisia tietoja tuotteiden raaka-aineista. Puuilon omassa toiminnassa vedenkulutus on hyvin pientä. Käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääosin myymäläkalusteista ja -laitteista. Puuilo käyttää tavanomaisia pakkausmateriaaleja kuten pakkausmuoveja, pahveja ja kartonkia saapuvan tavaran ja verkkokaupassa myytävien tuotteiden kuljetusta varten. E5-5 Resurssien ulosvirtaukset jakaantuvat kymmeneen tuoteryhmään: rakennustarvikkeet, LVI- ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavaratarvikkeet, puutarhatarvikkeet, eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut, vapaa-ajan välineet, elintarvikkeet sekä palvelut. Yhtiön pääasiallinen liiketoiminta on vähittäiskauppaa, eikä Yhtiöllä ole omaa valmistustoimintaa, joten Yhtiö ei käsittele myytäviä tuotteita resurssien ulosvirtauksina, eikä näin ollen raportoi markkinoille saattamiensa tuotteiden odotettua kestävyyttä suhteessa alan keskiarvoon, tuotteiden korjattavuutta eikä kierrätettävien ainesten osuutta tuotteissa. Puuilon toiminnassa syntyvien jätteiden suurimmat jäteryhmät ovat pahveja, energiajätettä, sekajätettä, muoveja. Näiden lisäksi toiminnassa syntyy muun muassa rakennus-, metalli- ja puujätettä. Vaaralliseksi luokiteltuja jätteiden, kuten akkujen tai aerosolien, osuus on alle 1 % kokonaisjätemäärästä. Verkkokaupassa tuotteiden pakkaamisessa asiakastoimituksia varten käytettävä materiaalit, kuten pahvit kartongit ja muovit, ovat 100 % kierrätettäviä. Tilaukset pyritään pakkaamaan mahdollisimman tiiviisti, jotta niiden pakkauskoko pysyy pienenä ja ne vievät vähemmän tilaa kuljetusautoissa. Varastolle saapuvia pahveja hyödynnetään verkkokaupan tilausten pakkaamiseen. Jakelua toteutetaan mahdollisuuksien mukaan sähköautoilla. Jätehuollon operatiivisena mittarina seurataan jätteiden kierrätysastetta, joka oli 67 % vuonna 2024.

ehtoisesti asettamia, ja ne liittyvät jätehierarkiassa Puuilo myy kuluttaja- ja yritysasiakkaille tuotteita, jotka

Tiedot Puuilon jätteistä

Jätetiedot perustuvat jätehuoltokumppanin dataan ja raportointiin.

Tavanomainen jäte yhteensä

Tavanomainen jäte, valmistelu uudelleenkäyttöä varten

Tavanomainen jäte, kierrätys

Tavanomainen jäte, muu hyödyntäminen

Tavanomainen jäte, loppukäsittely yhteensä

Tavanomainen jäte, poltto

Tavanomainen jäte, sijoittaminen kaatopaikalle

Tavanomainen jäte, muu loppukäsittely

Vaarallinen jäte yhteensä

Vaarallinen jäte, valmistelu uudelleenkäyttöä varten

Vaarallinen jäte, kierrätys

Vaarallinen jäte muu hyödyntäminen

Vaarallinen jäte, loppukäsittely yhteensä

Vaarallinen jäte, poltto

Vaarallinen jäte, sijoittaminen kaatopaikalle

Vaarallinen jäte, muu loppukäsittely

Kokonaisjätemäärä	1 742 tonnia
Kierrättämätön jäte	555 tonnia
Kierrättämättömän jätteen osuus	31,9 %

Yhteenveto raportointikaudella syntyneistä jätteistä tonneina (t)

Jätteen kokonaismäärä tonneina 1 742

Vaarallisen jätteen kokonaismäärä tonneina 14

Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä tonneina 555

Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus 32

Muualle kuin loppukäsittelyyn ohjatut jätteet hyödyntämistyypeittäin tonneina (t)

Vaaralliset jätteet

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten 0

Kierrätys 7

Muut hyödyntämistoimet 5

Yhteensä 12

Tavanomaiset jätteet

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten 3

Kierrätys 1 158

Muut hyödyntämistoimet 548

Yhteensä 1 709

Loppukäsittelyyn ohjatut jätteet käsittelytyypeittäin ton neina (t)
Vaaralliset jätteet
Poltto (ilman energian talteenottoa)	0
Kaatopaikalle sijoittaminen	0
Muu loppukäsittely	2
Yhteensä	2
Tavanomaiset jätteet
Poltto (ilman energian talteenottoa)	0
Kaatopaikalle sijoittaminen	0
Muu loppukäsittely	0
Yhteensä	0

Muu loppukäsittely sisältää muilla menetelmillä loppukäsiteltyjä ja siirtokuormattuja loppukäsiteltyjä jätteitä.

SOSIAALINEN VASTUU ESRS S1 OMA TYÖVOIMA

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet

Koko Puuilon oma työvoima työskentelee Suomessa. Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet on kuvattu Puuilon Talonkirjassa, eettisissä ohjeissa työntekijöille (Code of conduct) ja tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja henkilöstön kehittämissuunnitelmassa. Ne koskevat kaikkia Puuilon työntekijöitä. Henkilöstössä ei ole tunnistettu ryhmiä, jotka tarvitsisivat tai joihin kohdistettaisiin erityisiä periaatteita tai toimenpiteitä.

Talonkirjaan on koottu laajasti Puuilossa työskentelyä koskevia periaatteita, toimintatapoja sekä käytännön ohjeita. Talonkirjaan tutustuminen sisältyy jokaisen työntekijän perehdytykseen työpaikalla. Sen yhtenä tavoitteena on vahvistaa työyhteisön hyvinvointia ja hyvän asiakaskokemuksen syntymistä. Toimitusjohtaja vastaa talonkirjan toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen vastaa toimintaohjeista oman vastuualueensa osalta.

Eettiset ohjeet työntekijöille (Code of Conduct) ovat pohjana kaikelle toiminnallemme ja jokaisen Puuilon työntekijän tulee noudattaa siinä annettuja ohjeita. Eettiset ohjeet noudattavat YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta sekä Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Ihmiskauppaa, lapsityövoiman tai minkään pakkotyövoiman muodon käyttöä ei hyväksytä.

Eettisten ohjeiden tarkoituksena on auttaa Puuilon työntekijöitä toimimaan vastuullisesti työssään.

Toiminnan periaatteita ovat:

Noudatamme lakeja ja sitoumuksia
Emme hyväksy korruptiota tai lahjontaa
Vältämme eturistiriitoja ja kilpailemme reilusti • Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja välitämme työyhteisöstämme • Edistämme kestävämpää kuluttamista • Olemme vastuullinen kauppias • Viestimme avoimesti ja totuudenmukaisesti • Käsittelemme tietoja luottamuksellisesti • Noudatamme sisäpiirisäännöksiä ja Puuilon sisäpiiriohjetta Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet on vahvistettu osana kolmivuotista työsuojelun toimintaohjelmaa. Työterveyshuollon tavoitteena on ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Työntekijöille tarjotaan lakisääteisiä työterveyspalveluja laajempi työterveyshuolto. Työn haitta- ja vaaratekijät on arvioitu yksikkökohtaisesti. Esihenkilön tehtävänä on opastaa työntekijälle turvalliset työtavat. Kaikki Puuilon myymälätyöntekijät suorittavat vuosittain työturvallisuuskoulutuksen.
Huolenaiheista ja rikkomuksista ilmoittaminen

Tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja henkilöstön kehittämissuunnitelmassa esitetyt periaatteet ovat:

Kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua ja kehittyä työssään
Tavoitteena on luoda työyhteisö, jossa työntekijät kohtelevat toisiaan tasavertaisesti ja tasapuolisesti
Kaikkien tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu niin päivittäisessä toiminnassa kuin päätöksenteossa
Ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Henkilöstöyksikkö vastaa Talonkirjan, eettisten ohjeiden sekä tasa-arvo-, yhdenvertaisuus ja henkilöstön kehittämissuunnitelman sisällöstä ja johtoryhmä hyväksyy ne.

Työntekijöillä on täysi järjestäytymisvapaus, ja kaikille henkilöstöryhmille on valittu heitä edustavat luottamushenkilöt.

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Vuorovaikutus henkilöstön kanssa perustuu avoimuuteen. Toimitusjohtaja järjestää henkilöstötapaamisia neljä kertaa vuodessa. Tiimien sisäistä yhteistyötä pidetään yllä säännöllisillä viikko- ja kuukausipalavereilla koko organisaatiossa.

Yhteistoimintaneuvottelukunta kokoontuu neljästi vuodessa. Yhteistoimintaneuvottelukunnassa käsitellään yhteistoimintalain mukaisia asioita sekä sellaisia yhteisiä, koko henkilökuntaa koskevia asioita, jotka ovat henkilökunnan tiedonsaannin ja vaikuttamismahdollisuuksien kannalta merkityksellisiä.

Puuilo noudattaa yhteistoimintalakia ja sen säädöksiä yhteistoiminnasta ja vuoropuhelusta henkilöstön ja sen edustajien kanssa. Työsuojelutoimikunta seuraa työturvallisuuden toteutumista, tunnistaa työhyvinvointiin ja työyhteisöön liittyviä kehittämistarpeita ja ehdottaa

ratkaisuja niihin. Henkilöstö valitsee neljä alueellista työsuojeluvaltuutettua ja heille varavaltuutetut. Sekä työsuojeluvaltuutetut että heidän varahenkilönsä kuuluvat työsuojelutoimikuntaan. Työterveyshuollon ohjausryhmä kokoontuu neljästi

vuodessa. Henkilöstöjohtajalla on luottamushenkilöiden kanssa kuukausitapaamiset.

Yhteydenpidon vaikuttavuutta arvioidaan henkilöstötutkimuksen viestintää ja johtamiskulttuuria koskevilla kysymyksillä.

Henkilöstöjohtaja vastaa yhteydenpidosta henkilöstön edustajien kanssa. Tarvittaessa asioita käsitellään johtoryhmässä tai johtoryhmän jäsenten kesken.

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja omien työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Kielteisiä henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia pyritään korjaamaan puuttumalla työskentelyolosuhteisiin ja työstä aiheutuvaan kuormitukseen. Niitä koskeva havainto tai ilmoitus johtaa työskentelyolosuhteiden tarkempaan tutkimiseen, asianomaisten kuulemiseen ja tarvittaessa työvälineiden tai -tapojen parantamiseen ja ohjeistuksen päivittämiseen.

Jokaisella työntekijällä on vastuu ja velvollisuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin, kuten epäasialliseen käyttäytymiseen tai puutteisiin työturvallisuudessa tai työoloissa. Havainnoista ilmoitetaan työnantajalle. Työturvallisuushavaintoja varten on oma PRO24-järjestelmänsä. Työnantajalla on velvollisuus puuttua ilmoitettuihin epäkohtiin saatuaan niistä tiedon.

Puuilossa noudatetaan yhdenmukaista mallia puuttua tilanteisiin, joissa työntekijän toiminta ei jostain syystä ole hyväksyttävää. Havaittuun huolestuttavaan tai huonoon toimintaan puututaan esihenkilön toimesta aina, kun siihen on syytä. Malli on kuvattu ja ohjeistettu Talonkirjassa.

Vuosittainen henkilöstötutkimus sisältää myös avoimia kysymyksiä, joissa voi tuoda esiin huolenaiheita. Tutkimuksen tulosten pohjalta laaditaan kehitystoimenpiteet, joiden toteutumista seurataan. Myymäläpäälliköt saavat myymäläkohtaiset raportit.

Talonkirjassa on kuvattu työsuojelu- ja luottamushenkilöorganisaatiot yhteystietoineen. Tiedot ovat sähköisesti koko henkilöstön saatavilla.

Puuilossa on käytössä ulkoisen palveluntarjoajan ylläpitämä ilmoituskanava (Whistleblowing) eettisten toimintaperiaatteiden vastaisia tapauksia, niiden epäilyjä tai muita huolenaiheita varten. Ilmoituskanava on yleisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla ja sisäisesti koko henkilöstölle Teams-kanavassa. Ilmoituskanavasta ja sen toimintaperiaatteista kerrotaan perehdytyksessä, Talonkirjassa ja Teams-kanavalla ja eettisissä ohjeissa työntekijöille.

Ilmoitus on mahdollista tehdä nimettömänä. Halutessaan ilmoittaja saa tiedon käsittelystä ja toimenpiteistä ilmoituksen pohjalta. Ilmoitusten käsittelyyn ja toimenpiteisiin on määritelty kirjalliset toimintaperiaatteet. Järjestelmä luokittelee ilmoitetut tapaukset, ja ne raportoidaan säännöllisesti johtoryhmälle ja hallitukselle.

Ilmoituskanava on suunniteltu suojelemaan ilmoittajan henkilöllisyyttä kaikissa ilmoituksen tekemiseen liittyvissä tilanteissa. Halutessaan ilmoituksen tekijä voi pysyä tunnistamattomana koko ilmoituksen hallinta- ja selvitysprosessin ajan. Puuilo ei myöskään yritä millään tavoin selvittää ilmoittajan henkilöllisyyttä. Ilmoitukset tutkitaan viipymättä, ja sisäisestä tutkinnasta jäävätään mahdollisesti esteelliset henkilöt.

Henkilöstötutkimuksessa 95 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä "tiedän, miten voin ilmoittaa kokemastani tai havaitsemastani väärinkäytöksestä".

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Puuilo pyrkii olemaan työpaikka, johon halutaan sitoutua. Henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista edistetään panostamalla esihenkilötyöhön, työturvallisuuteen, henkilöstön osaamiseen sekä arkisen työn sujuvuuteen ja kohtuulliseen työkuormaan.

Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon tärkeyttä korostetaan koko henkilöstölle perehdytyksessä ja eettisissä ohjeissa. Vuoden 2024 aikana ei ole havaittu ihmisoikeusvaikutuksia, jotka olisivat edellyttäneet erityisiä korjaavia toimenpiteitä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja sen toteutumista seurataan yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja käsitellään yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. Puuilon tavoitteet tasa-arvoisesta ja syrjimättömästä työpaikasta otetaan huomioon muun muassa työvoiman rekrytoinnissa, työtehtävien jakamisessa,

uralla etenemisessä, palkitsemisessa ja työtehtävien monipuolistamisessa sekä koulutukseen osallistumisen tukemisessa. Työntekijöiden eettisten ohjeiden koulut tamista jatketaan järjestelmällisesti.
Henkilöstön pysyvyys nähdään Puuilolla menestyste kijänä, joka vaikuttaa asiakaspalvelun tasoon ja henki
löstön tyytyväisyyteen. Tästä syystä työntekijöille tarjo taan pääsääntöisesti kokoaikaisia työsopimuksia.
Työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan tarjoamal la koko henkilöstölle työsuhde-etuja. Niihin kuuluvat henkilökunta-alennukset, henkilöstöetuohjelma sekä
työhyvinvointietu, jolla voi ostaa haluamiaan liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluja. Henkilöstöä palkitaan pitkästä työurasta ja merkkipäivinä. Henkilöstölle järjes
tetään myös virkistystoimintaa.
Myymälöissä ja muissa toimipisteissä tehdään vuosit tain sekä tapaturmariskien että työergonomian arvioin nit. Laajempi työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuu den työpaikkaselvitys tehdään viiden vuoden välein. Pakollisia työturvallisuuskoulutuksia järjestetään sään nöllisesti. Lisäksi huolehditaan, että työntekijöillä on
asianmukaiset työvälineet, jotka tukevat työhyvinvointia

ja työturvallisuutta.

Puuilon kasvu ja uusien toimintamallien ja järjestelmien käyttöönotto edellyttävät henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Vuoden 2024 painopisteet olivat:

Relex täydennystilausjärjestelmän käyttöönottoon liittyvä osaaminen
Perehdyttämisen valmennukset sekä perehdytyksen prosessin jatkokehittäminen
Johtamisvalmennuksien laajennus koskemaan kaik-

kia esihenkilöitä Puuilossa)

Ammattitutkintomahdollisuuksien laajentaminen JYET – tutkinnon ottaminen uutena tutkintona mukaan (myymäläpäälliköt ja ketjun tuen asiantuntijat)
Varastotyöntekijöiden logistiikka-alan osatutkinto yhteistyössä Taitotalon kanssa

Puuilossa tuetaan henkilöstön henkilökohtaista kehitystä ja kannustetaan henkilöstöä kouluttautumaan itsenäisesti. Opiskelu työn ohella mahdollistetaan erilaisilla työjärjestelyillä kuten opintovapaalla tai määräaikaisella osa-aikaisuudella. Taitotalon kanssa yhteistyössä toteutettu PuuiloOpisto tarjoaa vakituisissa ja yli vuoden määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleville myyntiin, asiakaspalveluun ja esihenkilötehtäviin liittyvää jatko- ja täydennyskoulutusta.

Varhaisen välittämisen mallilla tuetaan työntekijöiden työssäjaksamista. Mahdolliset toimenpiteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan järjestelmään. Tapaukset tutkitaan ja selvitetään, miten ne voidaan ehkäistä jatkossa.

Eettisissä ohjeissa sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa kuvatuilla periaatteilla ja käytänteillä pyritään varmistamaan, että henkilöstöön kohdistuvat potentiaaliset kielteiset vaikutukset ovat hallinnassa. Liiketoiminnan suhdanteiden mukaan kielteisiä vaikutuksia, kuten työvoiman tarpeen sopeuttamista myymälöissä, ei voida kokonaan sulkea pois.

Henkilöstöasioita hoitaa Puuilon HR-tiimi henkilöstöjohtajan alaisuudessa. Tiimin koko on kuusi henkilötyövuotta. Työsuojeluorganisaatioon kuuluvat työsuoje-

lupäällikkö ja luottamustoimiset työsuojeluvaltuutetut. Yhteistoimintaneuvottelukuntaan kuuluu yhteensä 17 jäsentä. Pääluottamushenkilö on kokopäivätoiminen.

Mittarit ja tavoitteet

S1-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olen naisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liitty vät tavoitteet

Puuilon olennaiset, mahdolliset kielteiset kestävyysvai kutukset sen omaan työvoimaan ovat työoloihin liittyvät tyytymättömyys, kuormitus ja taloudelliset haasteet. Nämä vaikutukset eivät ole systeemisiä vaan liittyvät yksittäisiin tapauksiin.

Puuilon olennaiset, mahdolliset myönteiset kestävyys vaikutukset sen omaan työvoimaan ovat pysyvien työsuhteiden tarjoaminen sekä korkea työtyytyväisyys hyvistä työolosuhteista johtuen. Lisäksi mahdolliseksi myönteiseksi vaikutukseksi tunnistettiin yhdenvertai suuden myönteiset vaikutukset työntekijöiden osaa miseen, urakehitykseen ja hyvinvointiin. Nämä vai kutukset kohdistuvat kaikkiin työntekijöihin, erityisesti vakituisiin ja kokoaikaisiin työntekijöihin.

Puuilolla ei ole aikasidonnaisia tavoitteita. Henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia seurataan kokoaikaisten työso pimusten osuudella ja henkilöstötutkimuksella. Tavoit teet ovat:

Kokoaikaisten työsopimusten osuus 80 % Henkilöstötutkimuksen suorittaminen ja tulosten pa rantaminen edelliseen vuoteen verrattuna

Kokoaikaisten työsopimusten osuus oli 74 % prosent tia.

Henkilöstön hyvinvointia mitataan vuosittaisella henki löstötutkimuksella. Tutkimuksen PeoplePower-indeksi laski 70,1 pisteeseen edellisvuoden 71,9 pisteestä, ja oli 0,5 pistettä kaupan alan normin yläpuolella.

PeoplePower-indeksi kuvaa henkilöstötutkimuksen kokonaistulosta. Se lasketaan 22 indeksikysymyksen perusteella. Tulos on 0, jos kaikki vastaajat olisivat ää rimmäisen kriittisiä ja 100 jos kaikki vastaajat olisivat äärimmäisen myönteisiä vastatessaan kaikkiin indeksi kysymyksiin.

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden omi naisuudet

-	Työsuhteisten työntekijöiden sukupuolijakauma
	Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä
- - -	Naiset	558
	Miehet	446
	Muut	1
	Ei ilmoitettu	88
	Työsuhteiset työntekijät yhteensä	1 093

Kaikki Puuilon työntekijät kuuluvat tämän tiedonanto vaatimuksen piiriin. Työsuhteisten työntekijöiden työskentelymaa

Vuonna 2024 henkilöstön määrä oli kokoaikaisiksi muutettuna 849 (edellisellä kaudella 791). Työsuhteis ten työntekijöiden henkilömäärä oli tilikauden päättyes sä 1 093 (edellisellä kaudella 1 037). Henkilöstöstä naisia oli 51 prosenttia, miehiä 41 prosenttia ja 8 pro senttia ei ilmoittanut sukupuoltaan.

Työskentelymaa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Suomi	1 093
Muut maat	0

Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot

2024	NAISET	MIEHET		MUUT* EI ILMOITETTU	YHTEENSÄ
Työsuhteisten työntekijöi - den lukumäärä (FTE)	433	346	1	68	849
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä (FTE)	341	259	1	31	632
Määräaikaisten työntekijöi - den lukumäärä (FTE)	71	66	0	28	166
Vaihtelevalla työajalla työs - kentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (FTE)	22	21	0	9	51
Kokoaikaisten työsuhteis - ten työntekijöiden lukumää - rä (FTE)	345	259	1	27	631
Osa-aikaisten työsuhteis - ten työntekijöiden lukumää - rä (FTE)	89	88	0	41	218

Tiedot ilmoitetaan kokoaikavastaavana (FTE) tilikauden päättyessä, joka lasketaan jakamalla työntekijöiden tekemät työtunnit täysipäiväisen työntekijän standardityötunneilla. Raportoinnissa käytetään samoja lukuja kuin tilinpäätök sessä. Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä on otettu huomioon omana ryhmä nään, eivätkä ne sisälly vakinaisten tai määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumääriin. Vaihtelevalla työajal la työskentelevät ovat tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä ja heidät on sisällytetty osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärään.

Työsopimuksen luonne on kirjattu henkilöstötietojärjestelmään kunkin työsuhteen osalta.

Raportointikauden aikana päättyi 476 työsuhdetta. Vaihtuvuus oli 44 prosenttia. Vaihtuvuus lasketaan jakamalla ra portointikauden aikana päättyneiden työsuhteiden lukumäärä työsuhteisten työntekijöiden lukumäärällä tilikauden päättyessä. Vaihtuvuusluvut sisältävät kesätyöntekijät ja vaihtelevalla työajalla työskennelleet.

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit

Ylimmän johdon sukupuolijakauma

		Miehiä		Naisia	Muu sukupuoli		Ei ilmoitettu
	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%
Hallitus	4	67	2	33	0	0	0	0
Johtoryhmä	6	86	1	14	0	0	0	0

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma

	Lukumäärä	Prosenttiosuus
Alle 30-vuotiaat	411	48 %
30−50-vuotiaat	328	39 %
Yli 50-vuotiaat	110	13 %

Tiedot ilmoitetaan kokoaikavastaavana (FTE), joka lasketaan jakamalla työntekijöiden tekemät työtunnit täysipäiväisen työntekijän standardityötunneilla. Raportoinnissa käytetään samoja lukuja kuin tilinpäätöksessä.

S1-10 Riittävä palkka

Työntekijälle maksettava palkka perustuu työtehtävän vaativuuteen ja työntekijän henkilökohtaiseen ammattitaitoon, pätevyyteen ja suoritukseen. Puuilo maksaa kaikille työntekijöilleen vähintään kaupan alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Poikkeuksena ovat ylemmät toimihenkilöt, joiden työehtoihin ei sovelleta työehtosopimusta.

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Puuilon henkilöstölle sattuvat työtapaturmat ovat tyypillisesti lieviä, kuten kaatumisia, nyrjähdyksiä tai viiltohaavoja, ja ne johtavat korkeintaan lyhytaikaisiin poissaoloihin.

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus, jotka kuuluvat yrityksen sellaisen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, joka perustuu oi keudellisiin vaatimuksiin ja/tai tunnustettui hin standardeihin tai ohjeisiin	100 %
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvat kuolemanta paukset	0
Kirjattujen työtapaturmien lukumäärä	20
Tapaturmataajuus	13,99

Kirjattujen työtapaturmien määrä on arvioitu perustuen työtapaturmien kokonaismäärään ja aiheutuneen poissaolon pituuteen. Kirjatun työtapaturman määritelmänä on käytetty yli neljän päivän poissaoloa, sillä tällöin poissaolo edellyttää yleensä lääkärikäynnin. Tapaturmataajuus on laskettu jakamalla kirjattujen työtapaturmien lukumäärä työtuntien kokonaismäärällä kerrottuna miljoonalla työtunnilla.

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

Tilikauden 2024 sukupuolten välinen palkkaero Puuilo-konsernin kokoaikaisille työntekijöille oli 10,6 %. Palkkaerojen laskennassa on käytetty bruttomääräisiä kuukausipalkkoja sisältäen kokemuslisät. Laskennassa ei ole huomioitu bonuksia. Laskennassa ei ole huomioitu työaikalisiä, koska ne perustuvat työehtosopimukseen ja maksetaan kaikille samansuuruisina.

Yhtiö arvioi, että Puuilon korkeimmin palkatun henkilön kokonaisansion suhde muiden kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden kokonaisansion mediaaniin oli 6,5.

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Puuilon esihenkilöiden tai ilmoituskanavan kautta on raportointikaudella kirjattu neljä syrjintä- tai häirintätapausta. Tapauksista yksi ilmoitettiin ilmoituskanavan ja kolme esihenkilöiden kautta. Lisäksi ilmoituskanavan kautta tuli kaksi muuta valitusta. Mittarin tiedot ovat ilmoituskanavan ylläpitäjän ja henkilöstöyksikön toimittamia.

Vakavia ihmisoikeustapauksia ei ilmennyt raportointikaudella.

Yhtään tapausta ei ole käsitelty oikeudessa. Sakkoja, seuraamusmaksuja tai vahingonkorvauksia ei ole maksettu.

ESRS S2 ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

Arvoketjun työntekijöitä koskevat periaatteet on kirjattu Puuilon hankinnan eettisiin ohjeisiin, jotka pohjautuvat YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteeseen ja OE-CD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeisiin. Hankinnan eettiset ohjeet liitetään hankintasopimuksiin ja ne koskevat kaikkia Puuilon hankintoja ja kaikkia maita toimitusketjussa.

Puuilo kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja sitoutuu edistämään yleismaailmallisia työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia, kuten järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta, työterveyttä ja -turvallisuutta, pakko- tai lapsityön ja ihmisten salakuljetuksen kieltoa, syrjintäkieltoa sekä kohtuullisia työaikoja ja oikeudenmukaista korvausta tehdystä työstä.

Puuilo pyrkii vähentämään mahdollisia ihmisoikeusloukkauksia arvoketjussaan ja tarvittaessa korjaamaan toteutuneita haitallisia vaikutuksia. Puuilon toimittajien ja yhteistyökumppaneiden on samalla tavalla tunnistettava ja edistettävä ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien toteutumista. Toimittajat ja yhteistyökumppanit raportoivat pyydettäessä vastuullisuuden edistämisestä. Jos toiminnasta löytyy puutteita, korjaustoimenpiteitä etsitään ensisijaisesti yhteistyössä. Yhteistyö voidaan päättää, jos tilanne ei korjaannu.

Hankinnoista ja niitä koskevien periaatteiden noudattamisesta vastaa osto- ja logistiikkajohtaja.

Puuilo ei ole saanut tietoonsa arvoketjun työntekijöihin liittyviä tapauksia, joissa ei olisi noudatettu YK:n, ILO:n

S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja arvoketjun työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Puuilo edellyttää amfori BSCI-sertifikaattia tai vastaavaa niiltä toimittajilta, joiden toimintamaa on luokiteltu ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta korkean riskitason maiksi. Luokittelu perustuu amforin riskimaaluokitukseen. Sertifikaatti on edellytys uuden sopimuksen solmimisella tai voimassa olevan sopimuksen uusimiselle. Toimittajien auditoinneista vastaa sertifikaatin myöntänyt taho.

tai OECD:n ihmisoikeuksia koskevia periaatteita. S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa Puuilo pitää tiiviisti yhteyttä toimittajiinsa, mutta säännöllistä yhteydenpitoa suoraan arvoketjun työntekijöiden kanssa ei ole. Arvoketjun työntekijöiden suuresta määrästä johtuen tällaista yhteydenpitoa ei tällä hetkellä nähdä realistisena. Yhteydenpito toteutetaan välillisesti kolmannen osapuolen toteuttamien sosiaalisen vastuun auditointien kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa amfori BSCI Code of Conduct -periaatteisiin perustuvia tai vastaavia auditointeja. Auditoinneista saadaan tietoa työntekijöiden työoloista, muun muassa tuotannon työolojen turvallisuudesta, työntekijöiden palkkauksesta ja työajoista sekä järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden toteutumisesta. tulokset yhdessä toimittajan kanssa. Tapauskohtaisesti yhteistyö toimittajan kanssa voidaan päättää, jos tavarantoimittaja ei sitoudu korjaaviin toimenpiteisiin. Arvoketjun työntekijöillä on mahdollisuus yhteydenpitoon Puuilon verkkosivujen Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta. Käytännössä Puuilolla ei ole mahdollisuuksia tiedottaa sen olemassaolosta arvoketjun työntekijöille, eikä varmistaa heidän olevan tietoisia siitä. Kanavaa ja sen toimintaperiaatetta on kuvattu tiedonantovaatimuksessa S1-3. S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä näiden toimien tehokkuus

Jos toimittajan työntekijöiden työoloihin tai ihmisoikeuksien toteutumiseen kohdistuu epäilyjä, tapaus selvitetään yhdessä toimittajan kanssa. Toimittajalle annetaan mahdollisuus tehdä korjaavia toimenpiteitä kohtuullisen ajan kuluessa. Yhtiö arvioi korjaavien toimenpiteiden

Kotimaisilta toimittajilta ja toimittajilta, jotka tulevat ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta pienen riskin maiksi luokitelluista maista, edellytetään sitoutumista Puuilon hankinnan eettisiin ohjeisiin. Ohjeissa otetaan huomioon myös arvoketjun työntekijöiden työolot ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Korkean riskin maista tulevilta toimittajilta vaaditaan amfori BSCI- tai vastaava kansainvälisesti tunnustettu vastuullisuussertifikaatti. Päivitettyjä hankintakäytäntöjä sovelletaan sekä uusien toimittajien että nykyisten toimittajien uusittaviin sopimuksiin.

Sitoumuksilla ja sertifikaateilla pyritään varmistumaan siitä, että kyseisen toimittajan kohdalla arvoketjun työntekijöiden työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan. Sopimusehtojen käyttäminen tarjoaa toimitusketjulle kannustimen huolehtia vastuullisuudesta. Yhteistyötä toimittajien kanssa on kuvattu tarkemmin raportin osiossa G1-2.

Vuonna 2024 ei toteutettu erityisiä toimenpiteitä, sillä Puuilolle ei tullut yhtään ilmoitusta vakavasta ihmisoikeus- tai työoikeudellisesta rikkomuksesta.

Toimittajavalinnoista ja niihin liittyvistä prosesseista vastaa Puuilon osto-osasto osto- ja logistiikkajohtajan johdolla osana päivittäisiä työtehtäviä. Vuonna 2024 ei käytetty erillisiä määrärahoja eikä toteutettu investointeja, jotka olisivat liittyneet toimittajavalintoihin tai arvoketjun työntekijöihin.

Mittarit ja tavoitteet

S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on laajentaa amfori BSCI- tai vastaavan sertifikaatin kattavuutta riskimaiden toimittajasopimuksissa. Sertifikaatit osoittavat toimittajien sitoutuvan työntekijöidensä työoloista ja ihmisoikeuksista huolehtimiseen. Tavoite on Puuilon johtoryhmän asettama ilman yhteydenpitoa arvoketjun työntekijöihin.

Mittarina käytetään suhdelukua, jossa verrataan ostoja euroissa sertifioiduilta toimittajilta riskimaista kaikkiin riskimaista tehtäviin ostoihin. Mittaria tarkistettiin vuonna 2024, joka toimii perusvuotena. Mittarin perusarvo eli toteutuma vuonna 2024 oli 85,5 prosenttia. Tavoitteena on nostaa osuus 90 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä. Raportointikaudella tehtiin ostoja riskimaista Kiina, Intia, Pakistan, Turkki ja Vietnam.

Arvoketjun työntekijöitä koskevien mittarien laatimisperusteet

Jako riskimaihin ja muihin maihin toimitusketjussa perustuu amfori BSCI:n riskimaaluokitteluun. Tiedot toimittajan sertifikaatista saadaan amfori BSCI:n portaalista.

ESRS S4 KULUTTAJAT JA LOPPUKÄYTTÄJÄT

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

Kuluttajiin ja loppukäyttäjien kannalta olennaiset kestävyysaiheet liittyvät tuoteturvallisuuteen. Tuoteturvallisuutta ohjaavat periaatteet on kuvattu Puuilon eettisissä ohjeissa ja amfori BCSI-periaatteissa.

Amfori BSCI-periaatteet on Amforin jäsenten ja heidän liikekumppaneittensa sitoumus, jonka tarkoituksena on kunnioittaa ihmisoikeuksia ja suojella ympäristöä globaalissa toimitusketjussa kansainvälisesti tunnustettujen periaatteiden mukaisesti. Periaatteiden avulla tunnistetaan, ehkäistään, vähennetään, raportoidaan ja korjataan ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyviä haitallisia vaikutuksia, ja tämä koskee myös kuluttajia ja loppukäyttäjiä.

Puuilon eettisissä ohjeissa kuluttajat ja loppukäyttäjät huomioidaan erityisesti osiossa "viestimme avoimesti ja totuudenmukaisesti". Tuote-, palvelu-, hinta- ja muut tekijät esitettään markkinointiviestinnässä selkeästi ja totuudenmukaisesti, eikä harhaanjohtavia ilmaisuja käytetä. Lisäksi osiossa "käsittelemme tietoa luottamuksellisesti" kuvataan asiakastietoja ja muita henkilötietoja koskeva ehdoton salassapito. Eettiset periaatteet on kuvattu tarkemmin osiossa G1-1.

Puuilon tietosuoja- ja tietoturvapolitiikan mukaisella tietoturvallisuuden hallinnalla pyritään varmistamaan suojausta vaativien tietojen luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:

Henkilötiedon käsittely on aina lainmukaista ja kohtuullista
Henkilölle, jonka tietoja käsitellään, on toimitettu riittävät tiedot käsittelystä helposti saatavassa ja ymmärrettävässä muodossa
Henkilötietoja käsitellään vain ennalta määritellyn nimenomaisen ja laillisen käyttötarkoituksen mukaisesti
Rekisteröityjen oikeudet toteutetaan viivytyksettä
Kerätään ja käsitellään vain käsittelyn tarkoituksen kannalta välttämättömiä ja asianmukaisia henkilötietoja
Tietojen oikeellisuudesta ja päivittämisestä huolehditaan asianmukaisesti
Henkilötietojen käsittelytoimet dokumentoidaan
Henkilötietoja säilytetään ainoastaan niiden käyttötarkoituksen edellyttämä aika
Henkilötiedot suojataan vahingossa tapahtuvalta tai lainvastaiselta tuhoamiselta, häviämiseltä, muuttamiselta, luvattomalta luovuttamiselta taikka pääsyltä tietoihin
Käsittelyssä noudatetaan annettuja tietosuoja- ja tietoturvaohjeistuksia

Tuoteturvallisuutta koskevien periaatteiden toteuttamisesta vastaa osto- ja logistiikkajohtaja ja tietosuojaa ja -turvaa koskevien periaatteiden toteuttamisesta tietohallintojohtaja.

Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Sen keskeiset linjaukset on sisällytet ty Puuilon eettisiin ohjeisiin ja Talonkirjaan, jotka ovat koko henkilöstön saatavilla. Vuotuiset tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset ovat pakollisia koko henkilöstölle.
Puuilolla ei ole erillistä ihmisoikeussitoumusta asiakkai ta ja loppukäyttäjiä varten. Ihmisoikeuksien kunnioitta minen on linjattu eettisissä ohjeissa ja hankinnan eetti sissä ohjeissa. Ne on kuvattu tarkemmin osiossa G1-1.
S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kulut tajien ja loppukäyttäjien kanssa Kuluttajien tarpeet ja mieltymykset ohjaavat suoraan vähittäiskauppaa. Niitä tulkitaan tuotteiden menekin ja asiakastyytyväisyyden avulla. Tuotevalikoimaa muo kataan kuluttajien näkemysten ja palautteen mukaan. Kaikki sidosryhmät, myös kuluttajat ja loppukäyttäjät, ovat korostaneet yksityisyydensuojaa ja tietoturvaa kaksoisolennaisuuden arviointiin liittyneessä sidosryh mäkyselyssä.
Puuilolla on useita kanavia yhteydenpitoon asiakkai den kanssa. Asiakkaat voivat olla suoraan yhteydessä Puuilon keskitettyyn asiakaspalveluun tai myymälä henkilökuntaan. Puuilon verkkosivujen kautta voi antaa kirjallista palautetta, ja sivuilta löytyvät asiakaspalve lun, myymälöiden ja Puuilon johtoryhmän yhteystiedot. Puuilon verkkosivujen Whistleblowing-ilmoituskanava on myös yritysasiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttä
jien käytössä. Kanavaa ja sen toimintaperiaatetta on kuvattu tiedonantovaatimuksessa S1-3. Kohtaamiset, asiakaspuhelut ja -palautteet ovat päivittäisiä.

Asiakastyytyväisyystutkimus toteutetaan vuosittain. Lisäksi kaksoisolennaisuuden arvioinnin yhteydessä tehtiin laaja sidosryhmäkysely, jolla selvitettiin myös asiakkaiden näkemyksiä Puuilon vastuullisuudesta.

Yhteydenpidosta asiakkaisiin, yhteydenpitokanavista ja asiakasnäkemysten huomioon ottamisesta vastaa toimitusjohtaja, jolla on ylin operatiivinen vastuu.

Asiakaspalautteisiin reagoidaan tapauskohtaisen arvion perusteella. Tuotepalautusten ja -reklamaatioiden määriä seurataan jatkuvasti.

Puuilo myy myös lapsille suunnattuja tuotteita. Asiakkaina on pääasiassa huoltajat ja edellä mainitut asiakaskanavat ovat myös lasten käytössä, eikä erilliseen alaikäisten asiakkaiden kuulemiseen ole ollut tarvetta.

S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kuluttajien ja loppukäyttäjien kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Asiakkailla on oikeus vaihtaa tai palauttaa ostamansa tuote 30 päivän kuluessa. Palautusoikeus ei koske tarkasti rajattuja tuoteryhmiä, kuten hygieniatuotteita, elintarvikkeita tai lemmikkieläinten ruokaa.

Tuoteturvallisuus on tarkasti säänneltyä. Tuoteturvallisuuden valvonnasta vastaavat viranomaiset kuten Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Tulli ja Ruokavirasto. Kukin ostaja seuraa sääntelyn muutoksia oman tuotealueensa osalta.

Laatu- ja tuoteturvallisuuspoikkeamiin puututaan tarvittaessa tuotteiden myyntikielloilla ja takaisinvedoilla, jotka ovat tehokkaita keinoja heikkolaatuisten tuotteiden poistamiseksi markkinoilta. Viallisista tuotteista aiheutuvat mahdolliset vahingot korvataan asiakkaalle.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien käytettävissä olevia kanavia, joilla he voivat tuoda esiin huolenaiheitaan ja

Vuonna 2024 arvioinnissa keskityttiin tietosuojan arvi ointiin. Arvioinnin havaintojen pohjalta on täsmennetty tietosuojaan liittyvää dokumentaatiota ja käytäntöjä. Puuilossa ei todettu yhtään vakavaa tietoturvapoikkea maa vuonna 2024.
Vuoden 2024 toimintasuunnitelman mukaisesti on edellä mainitun tietosuojatyön lisäksi pilotoitu doku menttien luokittelua, testattu jatkuvuussuunnitelman toimivuutta kyberhyökkäyksen hallinnassa, otettu käyt töön uusi hyökkäyssimulaatio- ja koulutustyökalu sekä tiukennettu teknisiä suojauksia identiteettien ja laittei den turvaamiseksi.
Toimien odotetut tulokset ovat, että tietoturva toteutuu jatkossakin eikä vakavia tietoturvapoikkeamia ole.
Puuilo noudattaa korttimaksujen turvallisuuteen liittyen kansainvälistä PCI DSS -standardia (payment card in dustry data security standards). Yhtiö auditoidaan PCI DSS -vaatimusten osalta vuosittain. Koko henkilöstö suorittaa vuosittain tietoturva- ja tietosuojakoulutuksen, lisäksi kaikki maksukorttien kanssa työskentelevät suo rittavat vuosittain PCI-passikoulutuksen. Henkilöstö
osasto seuraa koulutusten suorittamista. Mittarit ja tavoitteet S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
liittyvät tavoitteet Tuoteturvallisuuteen ei ole asetettu aikasidonnaisia tavoitteita.
Tietoturvallisuustavoitteina on lain ja määräysten vaa timusten täyttämisen lisäksi se, ettei vakavia turvalli

suustapauksia tai -loukkauksia tapahdu. Tilikaudella 2024 vakavia tietoturvallisuustapauksia ei ollut.

Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevien mittarien laatimisperusteet Puuilon IT-osasto arvioi kaikkien tietoturvallisuustapausten ja -loukkausten vakavuuden. Arvioinnissa huomioidaan, miten ne vaikuttavat henkilöön tai yhtiöön sekä mitä vuotaneilla tiedoilla voidaan tehdä.

tarpeitaan suoraan Puuilolle, on kuvattu tiedonantovaatimuksissa S1-3 ja S4-2. Puuilo arvioi kanavien olevan riittäviä ja kuluttajien olevan tietoisia niistä.

S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Tuoteturvallisuuteen liittyvät toimet

Puuilo pyrkii lisäämään tuoteturvallisuutta ja sitä kautta hallitsemaan tuotteiden takaisinvedosta johtuvia kustannuksia sekä vahvistamaan brändimielikuvaa ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Tuotteiden laatu ja turvallisuus varmistetaan ensisijaisesti huolellisella toimittajavalinnalla, joka sisältää sekä tuoteturvallisuus- ja laatudokumentaation että tavarantoimittajien asiakasreferenssien tarkistamiset. Puuilon maahantuomat tuotteet arvioidaan ja testataan kunkin tuotteen edellyttämät erityispiirteet huomioiden.

Tuotteiden pakkausmerkintöjen ja käyttöohjeiden tulee olla asianmukaisia. Tarvittaessa varmistetaan, että tuotteiden kuten kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla.

Tuoteturvallisuus on yksi keskeinen teema ostajien perehdytyksessä. Myymälöissä ja asiakaspalvelussa asiakkaita opastetaan tuotteiden turvalliseen käyttöön.

Tuoteturvallisuudesta huolehtiminen on yhtiön jatkuvaa toimintaa. Reklamaatioiden osuutta ja verkkokaupan tuotearvosteluja seurataan kahden viikon välein. Reklamaatioiden lisääntyessä toimittajaan ollaan viipymättä yhteydessä laatupoikkeaman selvittämiseksi. Tuoteturvallisuutta käsitellään myös hankintakriteerien kuvauksessa tiedonantovaatimuksessa S4-1.

Vakavissa laatupoikkeamissa tehdään tarvittaessa päätös myyntikiellosta tai takaisinvedosta. Näissä tapauksissa toimitaan yhteistyössä tuoteturvallisuutta valvovien viranomaisten kanssa ja noudatetaan heidän ohjeistuksiaan. Laatupuutteet voivat johtaa toimittajavaihdokseen. Tuotevalikoimaa täydennetään tarvittaessa korvaavalla toisen valmistajan tuotteella.

Puuilolle ei ole ilmoitettu kuluttajiin tai loppukäyttäjien ihmisoikeuksiin tai niiden loukkaamiseen liittyviä tapauksia.

Yhtiön osto-organisaatiossa työskentelee ostajien tukena tuotekehitys- ja laatuvastaava.

Tietosuojaan liittyvät toimet

Tarjoamalla turvallisia maksutapoja asiakkaille vähennetään identiteettivarkauksien ja petosten riskiä. Tietoturvallisuus on osa jokapäiväistä toimintaa ja sitä toteutetaan hallinnollisilla ja teknisillä toimenpiteillä.

Tietohallintojohtaja käsittelee tietoturvapoikkeamat ja raportoi ne tarvittaessa eteenpäin Puuilon sisällä. Vakaviksi arvioidut tapaukset käsitellään yhtiön johtoryhmässä. Tunnistetuille tietoturvariskeille laaditaan hallintasuunnitelma. Tarvittavat toimenpiteet aikataulutetaan ja niille nimetään vastuuhenkilöt.

Vuosittain toteutetaan tietoturvariskien arviointi ja tietoturvan ulkoinen arviointi. Näiden perusteella laaditaan vuositason toimenpidesuunnitelma. Suunnitelman toteutumista seurataan kvartaaleittain johtoryhmässä ja vuosittain hallituksessa.

HYVÄ HALLINTO

ESRS G1 LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri Puuilon yrityskulttuuri toteuttaa yhtiön arvoja, jotka on muotoiltu yhdessä henkilöstön kanssa. Arvoja viestitään aktiivisesti, jotta ne olisivat osa yhtiön päivittäistä toimintaa.

OMALEIMAISUUS

Kukin meistä taaplaa omalla tyylillään, ja siinä on hirveästi voimaa. Olemme iloisesti erilainen, ja jokainen puuilolainenkin saa olla ihan juuri oma itsensä. Koska silloin syntyy parasta jälkeä ja tulosta.

SÄÄSTELIÄISYYS

No se on sitä, että rahaa ei käytetä turhaan. Emme me, eivätkä varsinkaan meidän asiakkaat. Niin paitsi jos se tuo iloa ja hyötyä. Mikä toisaalta ei ole turhaa.

PÄÄTTÄVÄISYYS

Rohkea rokan syö, ja onni suosii rohkeaa, ja mitä näitä on. Me asetamme riman korkealle ja rakennamme priimaa ja korkealle. Ei meidän asiakkaatkaan meiltä asioita osta "kokeillakseen" vaan tehdäkseen. Näin kasvamme yhdessä ihmisinä ja yrityksenä.

ILO

Nimikin sen sanoo, että meidän kaupoissa pitää olla kiva ja helppo käydä ja että saa ihan jopa vähän iloita seuraavasta käynnistä. Ilo alkaa meistä itsestämme ja halustamme tehdä tätä hommaa. Mitä synkempää on ympärillä, sitä tärkeämpää meille on mahdollisuus tartuttaa toisiimme hyvää mieltä ja myötätuntoa.

KUNNOLLISUUS

Meille on tärkeää, että joka päätöksen takana voidaan seistä, ja seistäänkin. Ja vieläpä missä tahansa. Ja se taas tarkoittaa, että päätöksiä, niin pieniä kuin vähän isompiakin, katsotaan huomista pidemmällä aikajänteellä. Se koskee ympäristöä ja yhteiskuntaa niin kuin omia ihmisiämmekin. Toisin sanoen, pidetään kiinni näistä meidän arvoista.

Puuilon arvot

Puuilo pyrkii ylläpitämään avoimuuden ilmapiiriä ja korkeaa etiikkaa yhtiön liiketoiminnoissa. Liiketoiminnan harjoittamista ohjaavat Talonkirja eli työntekijöiden sisäiset ohjeet, eettiset ohjeet työntekijöille sekä hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct). Talonkirjaa ja eettisiä ohjeita työntekijöille on kuvattu kohdassa S1-1 ja hankinnan eettisiä ohjeita kohdissa S2-1 ja G1-2.

Toimitusjohtaja vastaa eettisten toimintaperiaatteiden toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen vastaa toimintaohjeista oman vastuualueensa osalta.

Hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct) linjaavat Puuilon vaatimukset toimittajia kohtaan. Hankinnan eettistä ohjeistusta on avattu tarkemmin luvussa G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta.

Talonkirjan ja eettisten ohjeiden päivittämisestä vastaa HR ja toimittajayhteistyön osalta osto-organisaatio. Talonkirja ja eettiset ohjeet ovat kaikkien Puuilon työntekijöiden saatavilla sähköisesti ja niiden läpikäynti on osa perehdytysprosessia. Hankinnan eettiset ohjeet sisällytetään toimittajavalintaprosessiin ja yhteistyösopimuksiin.

Yrityskulttuuri näkyy matalana hierarkiana. Johto on säännöllisesti vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa muun muassa epämuodollisissa keskustelutilaisuuksissa, yhteistoimintaneuvottelukunnassa työn ja organisaation sisäisessä yhteistyössä. Yrityskulttuuria arvioidaan vuosittaisen henkilöstötutkimuksen avulla.

Puuilossa on käytössä kaikille avoin ilmoituskanava toimintaperiaatteiden vastaisia tapauksia tai niiden epäilyjä varten. Ilmoituskanava (Whistleblowing) on

kuvattu tiedonantovaatimuksessa S1-3. Liiketoiminnan mahdollisissa häiriötilanteissa noudatetaan sisäisen valvonnan menettelyjä.

Perehdytyksen lisäksi henkilöstöä koulutetaan vuosittain eettiseen toimintatapaan. Henkilöstöosasto valvoo koulutuksen suorittamista.

Korruption ja lahjonnan ehkäisemisessä avainasemassa ovat taloudellista päätäntävaltaa käyttävät henkilöt eli johtoryhmän jäsenet sekä ostoista ja epäsuorista hankinnoista vastaavat henkilöt.

Vuoden 2024 aikana toteutetut tärkeimmät toimenpiteet koskien olennaisia aiheita:

-

• Koulutus eettisestä toimintatavasta • Henkilöstötyytyväisyyskysely Nämä toimenpiteet kattavat koko Puuilon henkilöstön ja ne toteutetaan vuosittain.

Olennaisia aiheita koskien Puuilo on asettanut tavoitteen henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksille. Tavoite asetetaan vuodeksi kerrallaan ja tavoitetasona on parantaa jatkuvasti niin, että tavoitetasona on parannus edelliseen vuoteen.

G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta

Puuilo haluaa kehittää toimintaansa tavaran- ja palveluntoimittajien kanssa pitkäjänteisesti. Vakaat kumppanuudet voivat luoda tehokkaampia liikesuhteita ja edistää molempien osapuolten kannattavuutta.

Puuilon käytäntönä on maksaa kaikki laskut ajoissa ja noudattaa alalla yleisesti käytössä olevia, kohtuullisia maksuehtoja. Vain pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia erityisiä maksukäytäntöjä ei ole, vaan samat pe-

Hankinnan eettinen ohjeistus edellyttää toimittajaa kun nioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuk sia ja edistämään työelämän perusoikeuksia. Lisäksi toimittajien ja yhteistyökumppaneiden on pyrittävä tun nistamaan ympäristövaikutuksia ennakoivasti ja vält tämään haitallisia ympäristövaikutuksia kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, puhtaan veden saa tavuusongelmia, päästöjä ilmaan, maahan tai veteen sekä neitseellisten harvinaisten raaka-aineiden käyttöä.

Toimittajat ja yhteistyökumppanit raportoivat pyydettä essä vastuullisuuden edistämisestä. Jos toiminnasta löytyy puutteita, korjaustoimenpiteitä etsitään ensisi jaisesti yhteistyössä. Puuilo ei ole merkittävällä taval la riippuvainen yksittäisistä tavarantoimittajista, vaan yhteistyö voidaan tarvittaessa päättää, jos toimittaja ei sitoudu epäkohtien korjaamiseen.

Vuoden 2024 aikana toteutetut tärkeimmät toimenpi teet koskien toimittajasuhteiden hallintaa:

• Toimittajasuhteiden ylläpito: jatkuva yhteydenpito tavarantoimittajien kanssa sisältäen säännöllisiä tapaamisia, ostajien vierailuja toimittajien luona sekä yhteistyösopimuksen ehdoista neuvotteluja määrä ajoin

Puuilo on asettanut seuraavan tavoitteen koskien toi mittajasuhteiden hallintaa:

• Lisätä amfori BSCI:n tai vastaavan sitoumuksen tehneiden toimittajien osuutta riskimaista tehtävistä ostoista, tavoite 90 prosenttia vuoteen 2028 men nessä. Toteutuma vuonna 2024 oli 85,5 prosenttia.

riaatteet koskevat kaikkia toimittajia. Poikkeuksena on maahantuotavia tuotteita koskevat laskut, jotka makse taan tyypillisesti jo ennen kuin tuotteet kirjataan Puuilon varastoon tai viimeistään 30 päivän kuluessa laivauk sesta. Erääntyviä maksuja seurataan Puuilon laskun käsittelyn toimesta päivittäin. Tavoitteena on maksaa laskut eräpäivään mennessä pois lukien laskut, joista on reklamoitu toimittajaa tai niissä on muuta selvitettä vää. Tällöin toimittajaan ollaan aina yhteydessä. Mak suviivästysten vuoksi ei ole vireillä oikeudenkäyntejä tai riitatapauksia.

-	Mittarit ja tavoitteet
-	G1-6 – Maksukäytännöt
	Puuilon ostolaskut maksetaan pääosin 30–60 päivän
-	maksuehdon mukaisesti, riippumatta toimittajayrityk -
-	sen koosta. Poikkeuksena on maahantuotavia tuotteita
	koskevat laskut, jotka maksetaan tyypillisesti jo ennen
-	kuin tuotteet kirjataan Puuilon varastoon tai viimeistään
	30 päivän kuluessa laivauksesta. Erääntyviä maksuja
	seurataan Puuilon laskunkäsittelyn toimesta päivittäin.
- - -	Tavoitteena on maksaa laskut eräpäivään mennessä pois lukien laskut, joista on reklamoitu toimittajaa tai niissä on muuta selvitettävää. Tällöin toimittajaan ol - laan aina yhteydessä. Yhtiö arvioi, että keskimääräinen aika, joka kuluu laskun maksamiseen siitä päivästä, kun lakisääteisen maksuehdon laskeminen alkaa, on 46 päivää. Keskiarvo on arvioitu ostolaskujen kiertono - peuden perusteella. Maksuviivästysten vuoksi ei ole
-	vireillä oikeudenkäyntejä tai riitatapauksia.

Puuilolle on tärkeää ehkäistä toimitusketjussa mah dollisia ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksia ja niistä aiheutuvia mainehaittoja ja asiakkaiden luottamuksen heikkenemistä. Toimittajasuhteiden ylläpito tapahtuu yhtiön eettisten sääntöjen ja hankinnan eettisten ohjei den mukaisesti. Jatkuva yhteydenpito tavarantoimitta jien kanssa sisältää säännöllisiä tapaamisia, ostajien vierailuja toimittajien luona sekä yhteistyösopimuksen ehdoista neuvotteluja määräajoin.

Perusperiaatteet ja odotukset toimittajille on kirjattu hankinnan eettiseen ohjeistukseen (Supplier Code of Conduct), joka pohjautuu OECD:n monikansallis ten yritysten toimintaohjeisiin. Puuilo jakaa toimittajat kahteen luokkaan maariskien perusteella. Kotimaasta tai muusta pienen riskin maasta tulevilta toimittajilta edellytetään sitoutumista Puuilon hankinnan eettiseen ohjeistukseen. Riskimaissa sijaitsevilta toimittajilta vaa ditaan amfori BSCI tai vastaava sertifikaatti. Hankinnan eettinen ohjeistus koskee kaikkia Puuilon toimittajia. Toimitusjohtaja vastaa hankinnan eettisten ohjeistuk sen toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen vas taa toimintaohjeista oman vastuualueensa osalta.

TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätös

Tämän PDF-dokumentin lisäksi Puuilo on julkaissut tilinpäätöksen European Single Electronic Format (ESEF) vaatimusten mukaisesti xHTML-dokumenttina, joka on tämän raportin virallinen versio.

TILINPÄÄTÖS

Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernitase
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernin rahavirtalaskelma

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1 YLEISET LAADINTAPERIAATTEET

Liite 1.1 Yrityksen perustiedot
Liite 1.2 Laatimisperusta
Liite 1.3 Kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta

3 KÄYTTÖPÄÄOMA

Liite 3.1 Vaihto-omaisuus
Liite 3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset
Liite 3.3 Ostovelat ja muut velat

4 SIDOTTU PÄÄOMA

Liite 4.1 Liikearvo
Liite 4.2 Aineettomat hyödykkeet
Liite 4.3 Aineelliset hyödykkeet
Liite 4.4 Vuokrasopimukset
Liite 4.5 Varaukset

5 PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUS

Liite 5.1 Pääoman hallinta ja nettovelka
Liite 5.2 Oma pääoma
Liite 5.3 Osakekohtainen tulos
Liite 5.4 Rahoitusriskien hallinta
Liite 5.5 Rahoitusvarat ja velat
Liite 5.6 Rahoitustuotot ja -kulut
Liite 5.7 Ehdolliset velat

6 MUUT LIITETIEDOT

Liite 6.1 Lähipiiritapahtumat
Liite 6.2 Konsernin rakenne ja konsolidointi
Liite 6.3 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat
Liite 6.4 Uudet ja tulevat standardit

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Emoyhtiön tuloslaskelma
Emoyhtiön tase
Emoyhtiön rahavirtalaskelma

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat
Tuloslaskelman liitetiedot
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot
Omistukset muissa yrityksissä

ALLEKIRJOITUKSET

TILINTARKASTUSKERTOMUS
ESEF-TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVA RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN VARMENNUSRAPORTTI
KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS

Tilinpäätös

milj. euroa	Liite	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024	milj. euroa	Liite	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024
Liikevaihto	2.1	383,4	338,4	Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Liiketoiminnan muut tuotot	2.1	0,5	0,5	Emoyhtiön omistajille		47,9	38,7
Materiaalit ja palvelut	2.3	-238,8	-214,5	Tilikauden tulos		47,9	38,7
Henkilöstökulut	2.3	-38,5	-35,4
Liiketoiminnan muut kulut	2.3	-22,6	-21,0	Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta
Poistot ja arvonalentumiset	4.1-4.4	-19,0	-15,2	laskettu osakekohtainen tulos
Liikevoitto		65,1	52,8	Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu
Rahoitustuotot	5.6	0,6	0,9	osakekohtainen tulos (euroa)	5.3	0,57	0,46
Rahoituskulut	5.6	-5,8	-5,4	Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		-5,2	-4,4
Voitto ennen veroja		59,9	48,4
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	2.4	-12,6	-10,2
Laskennalliset verot	2.4	0,6	0,5
Tuloverot yhteensä		-12,0	-9,7
Tilikauden tulos		47,9	38,7
Tilikauden laaja tulos		47,9	38,7

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

KONSERNITASE
milj. euroa	Liite	31.1.2025	31.1.2024	milj. euroa	Liite	31.1.2025	31.1.2024
VARAT				OMA PÄÄOMA JA VELAT
Pitkäaikaiset varat				Oma pääoma
Liikearvo	4.1	33,5	33,5	Osakepääoma	5.2	0,1	0,1
Aineettomat hyödykkeet	4.2	16,0	16,4	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	5.2	29,0	29,0
Aineelliset hyödykkeet	4.3	5,9	3,9	Kertyneet voittovarat		24,8	17,2
Käyttöoikeusomaisuuserät	4.4	82,1	72,0	Tilikauden tulos		47,9	38,7
Laskennalliset verosaamiset	2.4	1,3	1,0	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Pitkäaikaiset varat yhteensä		138,8	126,8	yhteensä		101,8	85,0
				Oma pääoma yhteensä		101,8	85,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	3.1	115,5	93,1	Velat
Myyntisaamiset	3.2, 5.5	5,9	5,3	Pitkäaikaiset velat
Muut saamiset	3.2	2,3	1,9	Rahoituslaitoslainat	5.4, 5.5	50,0	50,0
Rahavarat		18,3	21,5	Vuokrasopimusvelat	4.4	68,1	58,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä		142,0	121,7	Varaukset	4.5	1,0	0,9
				Laskennalliset verovelat	2.4	2,5	2,7
Varat yhteensä		280,8	248,5	Pitkäaikaiset velat yhteensä		121,6	111,8
				Lyhytaikaiset velat
				Vuokrasopimusvelat	4.4	15,0	14,6
				Ostovelat	3.3, 5.5	24,0	21,2
				Saadut ennakot	2.1	0,4	0,3
				Tuloverovelat	2.4	2,8	2,7
				Muut lyhytaikaiset velat	3.3, 5.5	15,2	12,9
				Lyhytaikaiset velat yhteensä		57,4	51,7
				Velat yhteensä		179,0	163,5
				Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä		280,8	248,5

Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

EMOYHTIÖN OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA

milj. euroa	Liite	Osake pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä	milj. euroa	Liite	Osake pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.2.2024		0,1	29,0	-3,2	59,2	85,0	Oma pääoma 1.2.2023		0,1	29,0	-1,5	48,6	76,1
Tilikauden voitto					47,9	47,9	Tilikauden voitto					38,7	38,7
Tilikauden laaja tulos					47,9	47,9	Tilikauden laaja tulos					38,7	38,7
Osingonjako	5.2				-32,0	-32,0	Osingonjako	5.2				-28,7	-28,7
Omien osakkeiden hankinta	5.2			-		-	Omien osakkeiden hankinta	5.2			-1,7		-1,7
Osakeperusteinen palkitsemi							Osakeperusteinen palkitsemi
nen	2.3				0,8	0,8	nen	2.3				0,5	0,5
Liiketoimet omistajien kanssa				-	-31,2	-31,2	Liiketoimet omistajien kanssa				-1,7	-28,2	-29,9
Oma pääoma 31.1.2025		0,1	29,0	-3,2	76,0	101,8	Oma pääoma 31.1.2024		0,1	29,0	-3,2	59,2	85,0

Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.

milj. euroa	Liite	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024	milj. euroa	Liite	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024
Liiketoiminnan rahavirrat				Investointien rahavirrat
Tilikauden tulos		47,9	38,7	Aineettomien hyödykkeiden hankinta	4.2	-2,3	-1,2
Oikaisut:				Aineellisten hyödykkeiden hankinta	4.3	-4,8	-3,5
Poistot ja arvonalentumiset	4.1-4.4	19,0	15,2	Aineellisten hyödykkeiden myyntitulot	4.3	0,0	0,1
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot/-tappiot		0,0	0,0	Investointeihin käytetyt nettorahavirrat		-7,1	-4,7
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa		0,8	0,5
Rahoitustuotot ja -kulut	5.6	5,2	4,4	Rahoituksen rahavirrat
Tuloverot	2.4	12,0	9,7	Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut	5.1	-	-20,0
Käyttöpääoman muutokset				Vuokrasopimusvelan lyhennys	5.1	-13,1	-10,3
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	3.2	-1,0	-1,7	Osingonjako	5.2	-32,0	-28,7
Vaihto-omaisuuden muutos	3.1	-22,4	-3,2	Omien osakkeiden hankinnat		-	-1,7
Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten korottomien velkojen				Rahoitukseen käytetyt nettorahavirrat		-45,1	-60,7
muutos	3.3	5,2	8,3
Maksetut korot		-2,6	-3,0	Rahavarojen nettolisäys (+)/(-) vähennys		-3,1	-7,3
Vuokrasopimusvelkojen korot		-2,9	-2,0	Rahavarat tilikauden alussa		21,5	28,8
Saadut korot		0,6	0,9	Rahavarat tilikauden lopussa		18,3	21,5
Rahoituslaitoslainan järjestelypalkkiot ja muut rahoituskulut		-0,3	-0,3
Maksetut tuloverot		-12,4	-9,5	Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat		49,1	58,0

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 YLEISET LAADINTAPERIAATTEET

Liite 1.1 Yrityksen perustiedot

Puuilo-konserni harjoittaa vähittäiskauppaa Suomessa. Voimakkaasti kasvavalla konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 31.1.2025 yhteensä 49 (42) myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi asiakkaita palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara, puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yhtiö tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta tuotevalikoimasta.

Konsernin emoyhtiö on Puuilo Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Yhtiön rekisteröity osoite on Pakkalankuja 6, 01510 Vantaa ja sen Y-tunnus on 2726573-8. Puuilo Oyj on listattu Nasdaq OMX Helsingin pörssissä. Konsernitilinpäätös on saatavilla Puuilon sijoittajasivuilla www.investors.puuilo.fi ja yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Pakkalankuja 6, 01510.

Tämä konsernitilinpäätös sisältää Puuilo Oyj:n ("yhtiö") ja sen tytäryhtiön yhdistellyt tilinpäätökset ("konserni" tai "Puuilo"). Tämä konsernitilinpäätöskokonaisuus sisältää konsernin laajan tuloslaskelman, konsernitaseen, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman sekä liitetiedot 31.1.2025 päättyneeltä tilikaudelta sekä vertailutiedot 31.1.2024 päättyneeltä tilikaudelta. Yhtiön hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 23.4.2025.

Puuilo julkaisee sijoittajasivuillaan tilinpäätöksen ESEF-vaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona. Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on antanut yhtiölle ISAE 3000 -standardin (uudistettu) mukaisen riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin Puuilon ESEF-tilinpäätöksestä.

Yhtiön tilikausi alkaa 1. helmikuuta ja päättyy 31. tammikuuta. Tilikausi 2024 käsittää ajanjakson 1.2.2024– 31.1.2025 ja vertailukausi ajanjakson 1.2.2023– 31.1.2024.

Liite 1.2 Laatimisperusta

Puuilon konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS-tilinpäätösstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös Suomen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädännön mukaisia vaatimuksia.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin

niiden aiheen mukaisiksi asiakokonaisuuksiksi. Yleinen
tilinpäätöksen laadintaperusta on kerrottu osana tilin
päätöksen yleisiä laadintaperiaatteita, kun taas sellai
set laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin
tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana kyseistä liitetietoa.
Jokaisen osa-alueen liitetiedot sisältävät olennaisen ta
loudellisen informaation, laatimisperiaatteet sekä kes
keiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut.
Tilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankin
tamenoihin.

Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty miljoonissa euroissa, ellei toisin mainita. Luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä kokonaismäärästä. Tilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on yhtiön ja konsernin toimintavaluutta.

Liite 1.3 Kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta

Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamiseen sekä kirjattujen varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin. Seuraaviin osa-alueisiin liittyy johdon arvioita ja oletuksia:

Osakepalkitseminen (Liite 2.3)
Vaihto-omaisuuden arvostaminen (Liite 3.1)
Liikearvon arvonalennustestaus (Liite 4.1)
Puuilo-tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika (Liite 4.2)
Vuokravelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien arvostaminen (Liite 4.4)
Ennallistamisvaraus (Liite 4.5)
Odotettavissa olevat luottotappiot (Liite 5.5)

Näihin osa-alueisiin liittyvät kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta on selostettu tarkemmin kunkin liitetiedon yhteydessä.

Tehtyjen arvioiden ja oletusten toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Tehdyt arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin tekijöihin, mukaan lukien odotukset tulevista tapahtumista. Näillä tekijöillä voi olla taloudellisia vaikutuksia yhteisöön ja niiden oletetaan olevan kohtuullisia vallitsevissa olosuhteissa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

2 LIIKETOIMINNAN KEHITYS

Liite 2.1 Tuotot

Laadintaperiaatteet

Puuilon vähittäismyymäläketju ja verkkokauppa myyvät rakennustarvikkeita, työkaluja, LVI- ja sähkötarvikkeita, eläinruokaa ja -tarvikkeita, autotarvikkeita, elintarvikkeita, taloustavaroita, puutarhatarvikkeita, vapaa-ajan ja muita välineitä sekä palveluita. Liikevaihto kertyy pääosin tuotteiden myynnistä ja se kirjataan tuotteen määräysvallan siirtyessä asiakkaalle eli tuotteen luovutushetkellä.

Konsernin myymillä tuotteilla on palautusoikeus. Kokemukseen perustuen palautettujen tuotteiden määrän katsotaan olevan merkityksetön verrattuna yhtiön liikevaihtoon.

Puuilo myy lahjakortteja asiakkaille. Yhtiö kirjaa velan näiden ennakkomaksujen määrästä. Velka on esitetty taseessa omana eränään saadut ennakot. Liikevaihto tuloutetaan ja velka kirjataan pois taseesta, kun asiakas ostaa tuotteita lahjakortilla. Lahjakortin käyttämisen jälkeen Puuilon katsotaan täyttäneen suoritevelvoitteensa.

Myynti on pääosin käteis- tai luottokorttimyyntiä. Yksityisasiakkaille tarjottu rahoitus on järjestetty ulkopuolisen kumppanin kautta, eikä siitä synny suoritevelvoitetta Puuilolle. Tästä johtuen järjestely ei vaikuta liikevaihdon tuloutukseen. Yritysasiakkaille tarjottavassa laskutusmyynnissä maksuaika on tyypillisesti 14–30 päivää. Koska maksuaika on alle 12 kuukautta, transaktiohintoja ei oikaista rahan aika-arvon huomioon ottamiseksi.

Puuilon asiakassopimukset eivät sisällä eriaikaisesti tuloutettavia, erillisiä suoritevelvoitteita. Yhtiön myöntämät tuotetakuut käsitellään varmennustyyppisinä takuina, koska ne eivät sisällä asiakkaalle tarjottavaa lisäpalvelua. Useimmissa tapauksissa yhtiö laskuttaa takuukustannukset tavarantoimittajalta.

Puuilo esittää liiketoiminnan muissa tuotoissa vuokratuottoja, aineellisten hyödykkeiden myyntivoittoja ja muita tuottoja, jotka eivät suoraan liity yhtiön varsinaiseen liiketoimintaan. Vuokratuotot koostuvat myyntipaikoista saaduista tuotoista.

LIIKEVAIHTO

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Myymälät	374,4	329,5
Verkkokauppa	9,1	8,9
Liikevaihto yhteensä	383,4	338,4

ASIAKASSOPIMUKSIIN PERUSTUVAT VELAT (SAADUT ENNAKOT)

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
	0,4	0,3

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Vuokratuotot	0,3	0,3
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	0,0	0,0
Muut	0,2	0,2
Yhteensä	0,5	0,5

Liite 2.2 Segmenttitiedot

Puuilon toiminnan luonteesta johtuen konsernilla on yksi raportoitava toimintasegmentti. Yksittäiset myymälät sekä verkkokauppa katsotaan Puuilon tuotteiden jakelukanaviksi ja ne kaikki toimivat Puuilo-tavaramerkin alla. Konsernilla on toimintaa vain Suomessa. Toiminnot, kuten taloushallinto, tietohallinto, markkinointi sekä ostot ja logistiikka hoidetaan keskitetysti konsernitasolla.

Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii hallitus, koska se vastaa konsernin resurssien allokoinnista ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta. Puuilon hallitus seuraa säännöllisesti konsernin taloudellista informaatiota. Sisäisessä seurannassa ja arvioinnissa käytetään konsernin oikaistua liikevoittoa ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia (oikaistu EBITA), joka vastaa tulosta ennen korkoja, veroja sekä aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.

Asiakkaiden suuren lukumäärän ja liiketoiminnan luonteen vuoksi myynti yhdellekään yksittäiselle asiakkaalle ei ole ylittänyt 10 prosenttia 31.1.2025 päättyneellä tilikaudella tai vertailukaudella.

LIITE 2.3 KULUT

Materiaalit ja palvelut sekä liiketoiminnan muut kulut

Laadintaperiaatteet

Materiaalit ja palvelut sisältävät tilikauden aikana myytyjen suoritteiden hankintamenon sekä palvelut, jotka suoraan liittyvät myytyihin tuotteisiin. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muut kuin myytyjen suoritteiden hankintamenot kuten hallintokulut, kiinteistöjen ylläpitokulut, markkinointi- ja IT-kulut sekä myyntirahdit ja luottokorttiprovisiot. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään myös mahdolliset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät tappiot.

Ostoista johtuvat valuuttakurssierot kirjataan liiketoimen luonnetta vastaavaan erään liiketuloksen yläpuolelle.

MATERIAALIT JA PALVELUT

milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Ostot tilikaudella	260,8	216,7
Varastojen muutokset	-22,3	-2,4
Ulkopuoliset palvelut	0,3	0,2
Yhteensä	238,8	214,5
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Hallintokulut	1,8	1,9
Kiinteistöjen ylläpitokulut	4,9	4,5
Markkinointikulut	6,8	6,1
IT kulut	3,6	3,2
Myyntirahdit ja luottokorttiprovisiot	2,1	2,0
Muut	3,3	3,4
Yhteensä	22,6	21,0
TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT
milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Lakisääteinen tilintarkastus	0,1	0,1
Tilintarkastuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot
Kestävyysraportoinnin varmennus	0,1	-
ESEF raportointi	0,0	0,0
Muut palvelut	-	0,0

Työsuhde-etuudet

Laadintaperiaatteet

Lyhytaikaiset etuudet

Palkat ja palkkiot koostuvat pääosin työntekijöille maksetuista kiinteistä kuukausipalkoista ja tuntipalkoista. Henkilösivukulut koostuvat eläkekuluista ja muista sosiaalikuluista. Työsuhde-etuudet kirjataan tilinpäätöspäivään mennessä suoritetun työn osalta muihin velkoihin ja arvostetaan määrään, joka odotetaan maksettavan, kun velat suoritetaan.

Työsuhteen jälkeiset etuudet

Puuilon eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisten eläkejärjestelyiden maksut suoritetaan eläkevakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole muita maksuvelvoitteita. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jolle ne kohdistuvat.

Johdon palkitseminen

Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja muusta johtoryhmästä. Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisesta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkkio koostuu kiinteästä kuukausipalkasta ja tavanomaisista luontaiseduista sekä avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä (kts. kappale Osakepalkitseminen). Toimitusjohtajalla tai muulla johtoryhmällä ei ole lyhytaikaista palkitsemisjärjestelmää (bonusohjelma).

Yhtiön toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja lakisääteiseen eläke-etuun. Yhtiöllä ei ole voimassa olevia lisäeläkkeitä tai vakuusjärjestelyjä toimitusjohtajalle tai muille johtoryhmän jäsenille.

Toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Toimitusjohtajan työsopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja hänellä on oikeus irtisanomisajan palkkaan. Muiden johtoryhmän jäsenten toimisuhteiden irtisanomisaika on kolme kuukautta. Johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja kuukausipalkkaan irtisanomisajalta.

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista päättävät osakkeenomistajat varsinaisessa yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee esityksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta yhtiökokoukselle. Hallituksen palkkiot maksetaan rahana. Hallituksen palkkio perustuu vuosipalkkioon, eikä jäsenille makseta tämän lisäksi erillisiä kokouspalkkioita. Hallituksen kokouksista aiheutuvat matkakulut korvataan yhtiön matkakulujen korvaussääntöjen mukaisesti. Yhtiön hallituksen palkkioihin ei sisälly eläkemaksuja.

HENKILÖSTÖKULUT

milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Palkat ja palkkiot	32,2	29,4
Eläkekulut	5,5	4,9
Sosiaalikulut	0,8	1,1
Yhteensä	38,5	35,4

HENKILÖKUNTA KESKIMÄÄRIN JA TILIKAUDEN PÄÄTTYESSÄ:

	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Henkilöstön määrä tilikauden päättyessä kokoaikaisiksi
muutettuna	849	791
Henkilöstön määrä keskimäärin	1 005	938

Tilikaudella 2024 tai vertailukaudella ei ole maksettu osakepohjaisia palkkioita. Suoriteperusteisesti esitetyt osakeperusteiset maksut sisältävät tilikaudelle kohdis tuvan kuluvaikutuksen.

Osakepalkitseminen

Laatimisperiaate

Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Osakeperusteisten maksujen käypä arvo kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana. Maksut sisältävät ehtojen täyttyessä osakkeina ja kä teisenä selvitettävän osuuden. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja rahana selvitettä vä osuus vieraaseen pääomaan. Sellaiset rahana sel vitettävät osakeperusteiset maksut, joissa työnantajan on työntekijän puolesta vähennettävä osakepalkkiosta sellainen osakkeiden määrä, joka kattaa käteisenä maksettavat verot ja veron luonteiset maksut, on luo kiteltava kokonaisuudessaan osakkeina selvitettäviksi osakeperusteisiksi maksuiksi ja siten kirjattava koko naisuudessaan omaan pääomaan.

Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut Myönnettävien osakkeiden lukumäärä arvioidaan aina raportointihetkellä. Arvioinnissa otetaan huomioon pal kitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden vaih tuvuus ja muut myönnettävien osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät. Lisäksi järjestelmän käyvän arvon määrittäminen ja siinä käytettävät parametrit edellyttä vät johdolta harkintaa.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä Puuilon hallitus päättää avainhenkilöiden osakepohjai - sesta kannustinjärjestelmästä vuosittain. Järjestel män tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avain henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä sijoittamaan henkilö kohtaisesti yhtiön osakkeisiin, ohjata heitä yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen, sitout taa heitä yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen Puuilon osakkeiden hankkimiseen, ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Kussakin lisäosakejärjestelmässä on yksi ansain tajakso, joka kattaa noin 3 tilikautta. Ansaintakritee reinä ovat Puuilon osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Osallistujalle maksettava osuus enimmäispalkkios ta määräytyy ansaintakriteereille asetettujen tavoit teiden saavuttamisen perusteella. Järjestelmään osallistumisen ja palkkion saamisen edellytyksenä on, että osallistuja on hankkinut Puuilon osakkeita hallituksen ilmoittaman määrän. Lisäksi palkkion maksaminen perustuu osallistujan voimassa ole vaan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhet kellä.

Järjestelmän palkkiot maksetaan lähtökohtaisesti osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana an saintajakson päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Rahaosuudella katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veron luonteisia maksuja. Palkkiota ei pääsääntöisesti makseta, jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkionmaksua. Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten on pidettävä palkkiona mak setut osakkeet omistuksessaan 12 kuukauden ajan

JOHDON PALKITSEMINEN

milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Toimitusjohtaja
Kiinteät palkat ja luontoisedut	0,2	0,2
Osakeperusteiset maksut	0,0	0,0
Eläkekulut	0,0	0,0
Yhteensä	0,3	0,2
Muut johtoryhmän jäsenet
Kiinteät palkat ja luontoisedut	0,9	0,8
Osakeperusteiset maksut	0,3	0,2
Eläkekulut	0,2	0,1
Yhteensä	1,4	1,2
Hallitus
Lasse Aho, hall. pj., 16.5.2023 alkaen	0,1	0,0
Timo Mänty, hall. pj., 16.5.2023 asti	-	0,0
Jens Joller, 15.5.2024 alkaen	0,0	-
Anne-Mari Paapio, 15.5.2024 alkaen	0,0	-
Tomas Franzén, 16.5.2023 asti	-	0,0
Bent Holm	0,0	0,0
Mammu Kaario	0,0	0,0
Rasmus Molander, 15.5.2024 asti	0,0	0,0
Markku Tuomaala, 15.5.2024 asti	0,0	0,0
Tuomas Piirtola	0,0	0,0
Yhteensä	0,2	0,2
Johtoryhmä ja hallitus yhteensä	1,8	1,7

palkkionmaksun jälkeen.

Järjestelmien kohderyhmään kuuluvat toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet, myymäläpäälliköt sekä muita yhtiön avainhenkilöitä. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Ohjelmista aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle, joka on noin 34 kuukautta. Tilikaudella 2024 tulokseen on kirjattu kuluja 0,8 milj. euroa (0,5). Osakepalkkioista aiheutuva kulu kirjataan henkilöstökuluihin. Tilikausilla 2025−2027 realisoituvan kulukirjauksen arvioidaan raportointikauden päättyessä olevan yhteensä 1,2 milj. euroa (1,1 milj. euroa). Todellinen määrä voi poiketa arvioidusta.

OSAKEPALKKION KÄYVÄN ARVON LASKENNASSA KÄYTETYT OLETTAMUKSET

Osakepalkkion

myöntämishetki ja käypä arvo	2022-2024	2023-2025	2024-2026
Myöntämispäivä	3.6.2022	12.5.2023	10.5.2024
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa	4,43	4,83	7,58
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	5,34	7,29	10,70
Ansaintajakson alkamispäivä	3.6.2022	12.5.2023	10.5.2024
Ansaintajakson päättymispäivä	28.2.2025	31.3.2026	31.3.2027
Sitouttamisjakson päättymispäivä	31.5.2025	31.5.2026	31.5.2027

y-

Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käy-

tetyt olettamukset	2022-2024	2023-2025	2024-2026
Myönnettävien osakepalkkioiden enimmäismäärä (kpl)*	315 000	678 000	738 000
Kaudella myönnetyt osakkeet (kpl)*	-	-	197 709
Muutokset myönnettyjen osakkeiden määrään (kpl)*	-	-1 683	-1 458
Kaudella toteutetut (kpl)*	-	-	-
Raportointikauden päättyessä ulkona olevat (kpl)*	278 520	252 336	196 251
Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden lkm kauden lopussa
raportointikauden päättyessä	29	29	33
Osakekurssi raportointikauden päättyessä	10,23	10,23	10,23
Ansaintakriteerien toteumaolettama	73 %	75 %	68 %
Poistumaoletus	1 %	4 %	7 %

* Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään ennakonpidätys. Nettomäärä suoritetaan osakkeina.

Liite 2.4 Tuloverot

Laadintaperiaatteet

Tuloverot koostuvat tilikauden veroista ja laskennallisista veroista. Tuloverot kirjataan tuloslaskelmaan. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa.

Tilikauden verot koostuvat tilikauden verotettavasta tulosta maksettavasta verosta, joka perustuu tilinpäätöspäivään mennessä voimaan tulleisiin tai käytännössä hyväksyttyihin verokantoihin sekä mahdollisesta edellisen tilikauden verosta.

Laskennallinen vero lasketaan väliaikaisista eroista varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja verotettavan arvon välillä sekä vahvistetuista tappioista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Laskennallinen vero määritetään käyttäen verokantoja (ja lakeja), jotka on vahvistettu tai käytännössä hyväksytty tilikauden loppuun mennessä ja joita oletetaan sovellettavan, kun siihen liittyvä laskennallinen verosaaminen toteutuu tai laskennallinen verovelka on suoritettu. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvon alkuperäiseen kirjaamiseen liittyvistä väliaikaisista eroista.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu siltä osin kuin yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisiaan vastaan ja kun laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat on netotettu, jos yhteisöllä on netottamiseen oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen oikeus ja se aikoo joko tehdä suorituksen nettomääräisesti tai luovuttaa omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti.

TULOVERO

	1.2.2023-31.1.2024
12,6	10,2
12,6	10,2

-0,3	-0,3
-0,2	-0,2
-0,6	-0,5
12,0	9,7
	1.2.2024-31.1.2025

Konsernin tuloslaskelmaan merkityn verokulun ja Suomen verokannalla (20 % kaikilla tilikausilla) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Tulos ennen veroja	59,9	48,4
Vero laskettuna kotimaan verokannalla 20 %	12,0	9,7
Verovapaat tuotot	0,0	0,0
Vähennyskelvottomat kulut	0,0	0,0
Verot tuloslaskelmassa	12,0	9,7

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOKSET

	1.2.	Kirjattu tulos vaikutteisesti	31.1.		1.2.	Kirjattu tulos vaikutteisesti	31.1.
Tilikausi 2024				Tilikausi 2023
Laskennalliset verosaamiset				Laskennalliset verosaamiset
Aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0	0,0	Aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0	0,0
Vuokrasopimukset	0,8	0,2	1,0	Vuokrasopimukset	0,7	0,2	0,8
Osakeperusteinen palkitseminen	0,1	0,2	0,3	Osakeperusteinen palkitseminen	0,0	0,1	0,1
Yhteensä	1,0	0,3	1,3	Yhteensä	0,7	0,3	1,0
Tilikausi 2024				Tilikausi 2023
Laskennalliset verovelat				Laskennalliset verovelat
Aineettomat hyödykkeet	2,7	-0,2	2,5	Aineettomat hyödykkeet	2,9	-0,2	2,7
Aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0	0,0	Aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0	0,0
Rahoituslaitoslainojen järjestelypalkkiot	0,0	0,0	0,0	Rahoituslaitoslainojen järjestelypalkkiot	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	2,7	-0,2	2,5	Yhteensä	3,0	-0,2	2,7

3 KÄYTTÖPÄÄOMA

Liite 3.1 Vaihto-omaisuus

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuuden eli jälleenmyyntiin tarkoitettujen tuotteiden hankintameno vastaa tuotteen ostohintaa määritettynä painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus- ja käsittelymenot. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja.

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Valmiit tuotteet	105,7	86,6
Matkalla olevat tavarat	8,2	5,0
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta	1,5	1,4
Yhteensä	115,5	93,1

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Konserni seuraa säännöllisesti vaihto-omaisuuden mahdollista epäkuranttiutta ja kiertonopeutta sekä nettorealisointiarvon mahdollista alentumisesta alle hankintamenon ja kirjaa tarvittaessa arvonalentumisen. Tällainen tarkastelu edellyttää arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa muutoksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina.

MYYNTISAAMISTEN JA MUIDEN SAAMISTEN ERITTELY

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Myyntisaamiset	5,9	5,3
Muut saamiset	0,0	0,0
Siirtosaamiset	2,2	1,9
Yhteensä	8,2	7,2

MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA
milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Erääntymättömät	5,7	5,0
Erääntyneet
Alle 14 päivää	0,1	0,2
14-30 päivää	0,1	0,0
31-60 päivää	0,0	0,0
Yli 60 päivää	0,0	0,1
Yhteensä	5,9	5,3

Tilinpäätöshetken vaihto-omaisuuden tasearvostuksessa on huomioitu epäkuranteista ja hitaasti liikkuvista tuotteista arvonalennus 31.1.2025 1,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa).

Myytyjen tavaroiden hankintameno on esitetty liitetiedossa 2.3.

Liite 3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset	Myyntisaamiset eivät sisällä rahoituskomponentteja.
Laadintaperiaatteet Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka muodostu vat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista. Ne erääntyvät maksettavik si 14–30 päivän kuluessa ja sen vuoksi ne kaikki luokitellaan lyhytaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin asiakkaalle annettavan laskun määrään.	Lyhytaikaisten myynti- ja muiden saamisten käyvän arvon oletetaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa saa misten lyhyen maturiteetin johdosta.

Myyntisaamisista on kirjattu tulosvaikutteinen luottotappio 0,1 milj. euroa tilikaudella 2024 (0,0 milj. euroa). Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä ja luottoriskin enimmäismäärä vastaa saamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisiin kohdistuu

Liite 3.3 Ostovelat ja muut velat
Laadintaperiaatteet
Ostovelat ja muut velat koskevat tavaroita ja palveluja,
joita Puuilo on hankkinut ennen tilikauden päättymistä,
ja joita ei ole maksettu tilikauden päättymiseen men
nessä. Summat ovat vakuudettomia ja ne maksetaan

SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT

OSTOVELKOJEN JA MUIDEN VELKOJEN ERITTELY

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024	milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Ostojen vuosialennukset	0,7	0,7	Lyhytaikaiset
Laskuttamattomat tuotereklamaatiot	0,2	-	Ostovelat	24,0	21,2
Henkilösivukulut	0,2	0,2	Saadut ennakot	0,4	0,3
Menoennakot	1,0	1,0	Tuloverovelat	2,8	2,7
Muut	0,2	0,1	Muut lyhytaikaiset velat	7,4	5,4
Yhteensä	2,2	1,9	Siirtovelat	7,8	7,5
			Yhteensä	42,4	37,1

Muut lyhytaikaiset velat sisältävät pääosin arvonlisäverovelkoja ja ennakonpidätysvelkoja.

SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Palkkakulut	2,0	1,9
Sosiaalivakuutusmaksut	1,5	1,6
Korkokulut	0,2	0,2
Lomapalkkavelka	4,2	3,8
Yhteensä	7,8	7,5

arvonalentumista 0,0 milj. euroa (0,0 milj. euroa). Odotettu luottotappioriski ei ole olennainen johtuen liiketoiminnan laskutusmyynnin vähäisestä määrästä. Luottoriskiä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 5.4.

pääosin 30–60 päivän maksuehdon mukaisesti. Ostovelat ja muut velat esitetään lyhytaikaisina velkoina, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot katsotaan olevan samat kuin niiden käypä arvo niiden lyhyen maturiteetin vuoksi.

4 SIDOTTU PÄÄOMA

Liite 4.1 Liikearvo

Laadintaperiaatteet

Liikearvo kirjataan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvo kohdistetaan hankintahetkellä niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden katsotaan hyötyvän hankinnasta. Liikearvosta ei kirjata vuotuisia poistoja, koska sillä katsotaan olevan määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika.

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai useammin, jos on viitteitä siitä, että sen arvo saattaisi olla alentunut. Arvonalentuminen kirjataan siltä osin kuin liikearvon kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei useinkaan voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Liikearvon osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo kuuluu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään olosuhteissa.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Liikearvon arvonalentumistestaus

Puuilon liikearvo on syntynyt Puuilo-liiketoiminnan oston yhteydessä, kun nykyinen Puuilo-konserni syntyi vuonna 2015. Siten koko liikearvo syntyi yhdestä hankinnasta, joka kattoi koko Puuilon liiketoiminnan. Liikearvon määrä oli tilikauden päättyessä 33,5 milj. euroa (33,5 milj. euroa).

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain

tai useammin, jos on viitteitä siitä, että sen arvo olisi alentunut. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvon perusteella, mikä edellyttää oletusten käyttöä. Arvioita ja harkintaa tarvitaan määritettäessä kerrytettävissä olevan rahamäärän komponentteja. Näitä komponentteja ovat diskonttokorko, terminaalikauden kasvukerroin sekä liikevaihto ja oikaistu liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia (Oikaistu EBITA). Diskonttokorko heijastaa rahan aika-arvoa ja markkinariskipreemioita. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden osalta tulevia kassavirtaennusteita ei ole oikaistu. Laskelmissa käytetään kassavirtaennusteita, jotka perustuvat johdon hyväksymiin talousarvioihin neljän vuoden ajalta. Neljän vuoden jakson jälkeiset rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen arvioitua kasvuvauhtia.

Liikearvon arvonalennustestaus

Puuilon johto on seurannut liikearvoa konsernitasolla siitä lähtien, kun liikearvo syntyi. Tämän vuoksi johdolla on käytettävissä erillistä ja luotettavaa taloudellista informaatiota konsernitasolla vuosittaista liikearvon arvonalennustestausta varten. Puuilon johto arvioi, että konserni koostuu yhdestä kassavirtoja kerryttävästä yksiköstä ja siten liikearvo testataan konsernitasolla.

Arvonalentumislaskelmien keskeiset oletukset ovat arvioitu liikevaihdon kasvu ja arvioitu EBITA neljän vuoden ajalta. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu 2,0 % (2,0 %) ennustetun kasvun perusteella. Käytetty diskonttokorko on painotettu keskimääräinen pääoman tuottovaatimus (WACC) verojen jälkeen. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen beetakerroin, tavoitepääomarakenne sekä vieraan pääoman kustannus. Ennen veroja määritetty WACC oli 11,3 % (12,2 %). Liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista. Lisäksi johto on arvioinut, ettei mikään kohtuudella mahdollinen muutos arvonalentumistestauksen keskeisessä oletuksessa olisi johtanut liikearvon arvonalentumiseen.

Liite 4.2 Aineettomat hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Aineettomat hyödykkeet sisältävät Puuilo-tavaramerkin, muut aineettomat oikeudet, toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) sekä muiden IT-järjestelmien aktivoidut kulut. Niiden kirjanpitoarvo vastaa kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyä hankintamenoa. Toiminnanohjausjärjestelmän aktivoidut kustannukset koostuvat ulkoisten palveluntarjoajien laskuista ja lisenssimaksuista sekä toiminnanohjausjärjestelmään liittyvästä Puuilon sisäisestä projektityöstä.

Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti:

Puuilo-tavaramerkki	20 vuotta
Ohjelmistot ja lisenssit	5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet	5 vuotta

IT-järjestelmien ja ohjelmistojen ylläpitoon liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana, jolloin ne syntyvät.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Puuilo-tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika Puuilo-tavaramerkin taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan 20 vuotta, ja se edustaa konsernin arviota siitä ajanjaksosta, jona tavaramerkin odotetaan tuottavan rahavirtoja konsernille. Todellinen taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin olla lyhyempi tai pidempi liiketoimintaympäristön muutoksista riippuen. Kaikki tunnistetut muutokset Puuilo-tavaramerkin käyttöiässä heijastuvat poistoaikaan ja tarvittaessa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.

Johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että Puuilo-tavaramerkin arvo olisi alentunut. Puuilon tavaramerkin osalta viite arvon alentumisesta voisi olla esimerkiksi muutokset vähittäiskaupan liiketoimintaympäristössä. Tavaramerkin osalta kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Koska rahavirtaa tuottavia yksiköitä Puuilossa on arvioitu olevan yksi, Puuilon tavaramerkki, kuten liikearvokin, testataan konsernitasolla.

Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, jos uudelleen arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän arvonalentumista ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ennen arvonalentumisen kirjaamista.

milj. euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.2.2024	33,5	25,0	8,1	66,6
Lisäykset	-	1,9	0,4	2,3
Hankintameno 31.1.2025	33,5	26,8	8,5	68,9

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2024	-	-10,8	-5,9	-16,7
Poistot ja arvonalentumiset	-	-1,9	-0,9	-2,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2025	-	-12,6	-6,8	-19,4

Kirjanpitoarvo 1.2.2024	33,5	14,2	2,2	49,9
Kirjanpitoarvo 31.1.2025	33,5	14,2	1,7	49,5

milj. euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.2.2023	33,5	24,0	7,8	65,4
Lisäykset	-	0,9	0,3	1,2
Hankintameno 31.1.2024	33,5	25,0	8,1	66,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2023	-	-9,5	-5,0	-14,5
Poistot ja arvonalentumiset	-	-1,3	-0,9	-2,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2024	-	-10,8	-5,9	-16,7
Kirjanpitoarvo 1.2.2023	33,5	14,6	2,8	50,9
Kirjanpitoarvo 31.1.2024	33,5	14,2	2,2	49,9

Aineettomista hyödykkeistä on kirjattu 0,3 milj. euron arvonalentuminen (0,1 milj. euroa).

Liite 4.3 Aineelliset hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat myymälärakennuksista ja niihin liittyvistä perusparannusmenoista sekä koneista ja kalustosta. Ne arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Vuokrattujen kiinteistöjen arvostus käsitellään kappaleessa 4.4 Vuokrasopimukset. Aineellisten hyödykkeiden hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat suoraan omaisuuserien hankinnasta tai sisäisesti kehitetyistä omaisuuseristä sekä myöhemmistä kustannuksista, jotka aiheutuvat aktivointikelpoisten osien korvaamisesta. Poistot lasketaan tasapoistoina hyödykkeen arvioidun taloudellisen vaikutusajan tai vuokrakohteiden perusparannusmenojen ja vuokrattujen omaisuuserien osalta hyödykkeen vuokra-ajan tai taloudellisen vaikutusajan perusteella, riippuen siitä, kumpi on lyhyempi.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Perusparannusmenot	5 vuotta
Koneet ja kalusto	3–10 vuotta
Vuokratut omaisuuserät	vuokra-ajan kuluessa

Jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan kunkin raportointikauden lopussa. Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan pois taseesta, kun se luovutetaan tai kun sen käytöstä ei odoteta tulevaa taloudellista hyötyä. Myyntivoitto tai -tappio määritetään vertaamalla luovutuksesta saatuja tuottoja luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelman eriin liiketoiminnan muut tuotot tai liiketoiminnan muut kulut sillä kaudella, jolloin luovutus tapahtuu. Myynneistä syntyneet voitot on esitetty liitetiedossa 2.1.

Johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että aineellisten hyödykkeiden arvo olisi alentunut. Mikäli tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Monissa tapauksissa kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Tällöin kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon omaisuuserä kuuluu. Puuilon toiminnan luonteesta johtuen konsernilla on vain yksi rahavirtaa tuottava yksikkö.

Puuilon aineelliset hyödykkeet jaetaan omistettuihin ja vuokrattuihin omaisuuseriin seuraavasti. Vuokratut omaisuuserät on käsitelty liitetiedossa 4.4. Vuokrasopimukset.

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Vuokratut	82,1	72,0
Omistetut	5,9	3,9
Yhteensä	88,0	75,9

Aineellisten hyödykkeiden muutokset

Luvut eivät sisällä muutoksia vuokrasopimuksissa. Vuokrasopimukset on esitetty liitetiedossa 4.4.

Lisäykset	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.2.2024	0,8	8,9	9,6
Lisäykset	-	3,5	3,5
Vähennykset	-	0,0	0,0
Hankintameno 31.1.2025	0,8	12,3	13,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2024	-0,8	-5,0	-5,7
Poistot ja arvonalentumiset	-	-1,5	-1,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2025	-0,8	-6,4	-7,2
Kirjanpitoarvo 1.2.2024	0,0	3,9	3,9
Kirjanpitoarvo 31.1.2025	0,0	5,9	5,9

milj. euroa	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.2.2023	0,8	6,4	7,2	milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
Lisäykset	-	2,5	2,5	Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Vähennykset	-	-0,1	-0,1	Aineettomat oikeudet	1,9	1,3
Hankintameno 31.1.2024	0,8	8,9	9,6	Aineettomat hyödykkeet	0,9	0,9
				Rakennukset ja rakennelmat	-	0,0
				Koneet ja kalusto	1,5	1,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset				Yhteensä	4,3	3,3
1.2.2023	-0,7	-3,9	-4,6
Poistot ja arvonalentumiset	0,0	-1,1	-1,1	Käyttöoikeusomaisuuserät	14,8	11,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.1.2024	-0,8	-5,0	-5,7
				Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	19,0	15,2
Kirjanpitoarvo 1.2.2023	0,0	2,5	2,6	Käyttöoikeusomaisuuserien poistot on esitetty tarkemmin liitetiedossa 4.4
Kirjanpitoarvo 31.1.2024	0,0	3,9	3,9

Aineellisista hyödykkeistä ei ole kirjattu arvonalentumisia tilikaudella tai vertailukaudella.

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

	TILI

Liite 4.4 Vuokrasopimukset

Laadintaperiaatteet

Puuilon vuokrasopimukset koostuvat pääosin myy mäläkiinteistöjen ja toimistotilojen vuokrasopimuk sista sekä liiketoiminnan käytössä olevista koneista, kalustosta ja IT-laitteista. Konserni tekee sopimuksen syntymisajankohtana arvion siitä, onko sopimus vuok rasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. So pimus luokitellaan vuokrasopimukseksi, jos se antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vas taan. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä sekä vuokrasopimusvelka. Puuilo ei ole käyttänyt IFRS 16 standardin sallimia poikkeuksia lyhytaikaisille (vuokra-aika alle 12 kk) tai vähäarvoisille vuokrasopimuksille.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan niiden vuokramaksu jen nykyarvoon, joita ei ole sopimuksen alkamisajan kohtana maksettu. Vuokrat diskontataan vuokraso pimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen korko on saatavissa. Jos kyseinen korko ei ole määritettävissä, käytetään yhtiön lisäluoton korkoa. Puuilo on käyttänyt diskonttokorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa koneisiin ja kalustoon liittyvissä vuokrasopimuksissa ja lisäluoton korkoa myymäläkiinteistöjen ja toimistotilo jen vuokrasopimusten arvostamisessa. Diskonttokorot vaihtelevat välillä 2,5–5,0 %.

Vuokravelan arvostamisessa käytettävä vuokra-aika on ajanjakso, jonka aikana vuokrasopimus ei ole peruu tettavissa. Vuokra-aikaan sisällytetään jatko- tai päät tämisoption mukainen ajanjakso, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Toistaiseksi voimassa olevien

vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu johdon arvi oon todennäköisestä vuokra-ajasta.

Kukin vuokramaksu jaetaan velan lyhennykseksi ja ra hoituskuluksi. Rahoituskulut kirjataan tulosvaikutteisesti vuokrasopimuksen aikana, jolloin jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon. Hankintameno koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuk sen mukaisesta määrästä, ennen vuokrakauden alka mista maksetuista vuokrista sekä mahdollisista ennal listamismenoista. Puuilon myymälöiden ja toimistojen vuokrasopimukset on pääosin sidottu elinkustannus indeksiin. Vuokrasopimusvelka uudelleenarvostetaan, kun indeksi muuttuu. Käyttöoikeusomaisuuseriä oikais taan vuokrasopimusvelan uudelleenmäärittämisestä johtuvilla erillä.

Koneet ja kalusto 3–5 vuotta
Myymälät	5–10 vuotta
Toimitilat	1–5 vuotta

Puuilolla on velvollisuus palauttaa vuokraamansa kiin teistöt vuokra-ajan jälkeen alkuperäiseen tilaansa. Yhtiö on kirjannut arvoiduista kuluista ennallistamisva rauksen. Lisätietoja ennallistamisvarauksesta esitetään liitetiedossa 4.5.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Vuokrasopimukset

Vuokrasopimuksiin perustuvat käyttöoikeusomaisuuse rät poistetaan tasapoistoina hyödykkeen vuokra-aikana tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Poistot tehdään omaisuuse rän käyttöönottohetkestä alkaen. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Konserni vuokraa käyttöönsä useita kiinteistöjä sekä koneita ja kalustoa. Myymäläkiinteistöjen vuokrasopi mukset tehdään tyypillisesti 5–10 vuoden määräajak si, mutta niihin voi sisältyä myös jatko-optioita. Johto on arvioinut kunkin jatko-option käyttöä, ja jos option käyttö on katsottu kohtuullisen varmaksi, se on huomi oitu vuokrakauden pituutta määritettäessä. Jatko-op tioiden käytön arviointiin vaikuttavat muun muassa alkuperäisen vuokrasopimuksen pituus, kiinteistön si jainti ja kunto sekä vuokran määrä. Vuokrasopimuseh dot neuvotellaan yksilöllisesti ja niihin voi sisältyä myös muita ehtoja.

Vuokra-aikaa määritettäessä johdon on otettava huo mioon kaikki tosiasiat ja olosuhteet, jotka luovat talou dellisen kannustimen vuokrasopimuksen jatko-option käyttämiseen. Harkintaa käytetään myös toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-ajan mää rittämisessä. Jatko-optiot sisällytetään vuokra-aikaan vain siinä tapauksessa, että niiden käyttö on kohtuulli sen varmaa. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopi musten vuokra-aika perustuu johdon arvioon todennä köisestä vuokra-ajasta.

Johto on käyttänyt harkintaa määrittäessään kiin teistöjen vuokravelan laskennassa käytettävää asianmukaista lisäluoton korkoa.

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT

VUOKRASOPIMUSVELAT

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Pitkäaikainen	68,1	58,2
Lyhytaikainen	15,0	14,6
Yhteensä	83,1	72,8

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024	milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Rakennukset ja rakennelmat	80,6	70,4	Alle vuoden	17,7	14,3
Koneet ja kalusto	1,6	1,6	1-5 vuotta	54,1	47,0
Yhteensä	82,1	72,0	Yli 5 vuotta	22,5	20,9
			Yhteensä	94,3	82,2

MATURITEETTIANALYYSI, SOPIMUSPERUSTEISET DISKONTTAAMATTOMAT KASSAVIRRAT

Yhteensä	83,1	72,8	milj. euroa	1.2.2024-31.1.2025	1.2.2023-31.1.2024
			Rakennukset ja rakennelmat	13,9	11,2
Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset päättyneellä tilikaudella olivat 20,9 milj. euroa (20,6 milj. euroa).			Koneet ja kalusto	0,9	0,7
			Yhteensä	14,8	11,9
MATURITEETTIANALYYSI, SOPIMUSPERUSTEISET DISKONTATUT KASSAVIRRAT
			Rahoituskuluihin sisältyvät korkokulut	2,9	2,0
milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Alle vuoden	14,8	11,9	Kassavirta
1-5 vuotta	47,3	41,5	Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä kassavirta	16,0	12,3
Yli 5 vuotta	21,1	19,4
Yhteensä	83,1	72,8	Tulevaisuudessa voimaan astuvien sopimusten vuokravastuu on esitetty liitteessä 5.7

TULOSLASKELMAAN MERKITYT MÄÄRÄT

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot

Vuosiraportti 2024 86

Liite 4.5 Varaukset

Laadintaperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Arvioiduista tulevista liiketappioista ei kirjata varausta. Varausten nykyarvoon diskonttaamisesta syntyvä korkokulu kirjataan rahoituskuluihin. Varaukset jaetaan tilinpäätöstä seuraavien 12 kuukauden aikana realisoituviin (lyhytaikaiset) ja sitä pidempiin varauksiin (pitkäaikaiset).

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut - Ennallistamisvaraukset

Puuilon varaukset koostuvat vuokrattujen myymälätilojen ennallistamisvarauksista. Varaukset sisältävät arvioidut kustannukset myymälän palauttamiseksi alkuperäiseen tilaansa. Varausta vastaava omaisuuserä kirjataan aineellisiin hyödykkeisiin ja poistetaan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana. Varaus sekä sitä vastaava omaisuuserä kirjataan taseeseen vuokrakauden alkaessa eli samaan aikaan kuin vuokrasopimus kirjataan taseeseen.

Myymälöihin liittyvät ennallistamisvelvoitteet määritetään arvioitujen väistämättömien purkamiskustannusten nykyarvon perusteella. Arviot perustuvat tulevaan arvioituun kustannustasoon ottaen huomioon inflaation, kustannusten kehityksen sekä diskonttauksen vaikutukset. Oletuksia käytetään myös arvioitaessa ajanjaksoja, joille korjauskustannuksia syntyy. Koska todelliset kustannukset voivat poiketa arvioista teknologian, hintojen ja ehtojen muutoksien vuoksi ja ne voivat tapahtua vasta usean vuoden kuluttua, varausten kirjanpitoarvot käydään läpi ja tarkistetaan säännöllisesti muutosten huomioon ottamiseksi.

Johto arvioi, että ennallistamisvaraukset toteutuvat 2–10 vuoden kuluessa.

Ennallistamisvarausten muutokset tilikauden aikana:

VARAUKSET

milj. euroa

1.2.2024	0,9
Varausten lisäykset	0,2
Käytetyt varaukset	0,0
31.1.2025	1,0
josta
lyhytaikaista	-
pitkäaikaista	1,0
Yhteensä	1,0

milj. euroa

0,9
-

0,9
0,0
0,1
0,8

5 PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUS

Liite 5.1 Pääoman hallinta ja nettovelka

Konsernin tavoitteena pääoman hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus, jotta se voi edelleen tarjota tuottoa osakkeenomistajille ja hyötyä muille sidosryhmille sekä ylläpitää optimaalista pääomarakennetta pääoman kustannusten alentamiseksi. Hallitus arvioi

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoituslaitoslainat	50,0	50,0
Vuokrasopimusvelat	68,1	58,2
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä	118,1	108,2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Vuokrasopimusvelat	15,0	14,6
Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä	15,0	14,6
Rahoitusvelat yhteensä	133,1	122,8
Rahavarat	18,3	21,5
Nettovelka	114,8	101,3

säännöllisesti yhtiön pääomarakennetta muun muassa seuratessaan omaa pääomaa ja nettovelan tasoa. Nettovelka lasketaan konsernitilinpäätöksen taseen

perusteella seuraavasti:

Muita muutoksia ovat ei-kassavirtaperusteiset muutokset sekä korkojen maksut, jotka esitetään kassavirtalaskelmassa liiketoiminnan kassavirtana.

Puuilolla oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 90,0 milj. euron konsernirahoitussopimus. Rahoitussopimuksen alaiset lainat koostuivat alun perin yhteensä 70,0 milj. euron määräaikaislainoista ja 20,0 milj. euron luottolimiitistä. Yhtiö teki tilikauden 2023 aikana 20 milj. euron ylimääräisen lainalyhennyksen. Määräaikaislainoja oli tilinpäätöshetkellä 50,0 milj. euroa.

Konserni on tilikauden päättymisen jälkeen solminut 100 milj. euron rahoitussopimuksen. Laina erääntyy vuonna 2028 ja sisältää lisäksi kaksi 12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvataan vuonna 2021 solmittu aiempi sopimus, joka olisi erääntynyt vuonna 2026. Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30 miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF). Lainajärjestelyn ehtoihin kuuluu yksi kovenantti: nettovelat/käyttökate -suhdeluku.

Rahoitussopimus sisältää tavanomaisia kovenantteja ja eräännyttämistilanteita koskevia ehtoja. Sopimuksen rahoituskovenantteja koskevat ehdot mittaavat yhtiön velkaantumista nettovelan suhteella käyttökatteeseen. Lisäksi rahoitussopimuksen korkomarginaali on sidottu nettovelan ja käyttökatteen väliseen suhteeseen. Rahoitussopimuksen alaiset lainat ovat vakuudettomia. Tilikauden päättymisen jälkeen solmitun rahoitussopimuksen ehdot vastaavat olennaisilta osin edellisen lainan ehtoja.

Kovenanttien ja lainaehtojen noudattamista seurataan osana konsernin taloudellista raportointia ja ne

NETTOVELAN MUUTOKSET

Muutokset, joihin ei liity kassatapahtumaa

milj. euroa	Nettovelka 1.2.2024	Rahoituksen rahavirrat	Uudet vuokrasopimukset	Muut muutokset	Nettovelka 31.1.2025
Rahavarat	21,5	-3,1			18,3
Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut					-
Rahoituslaitoslainat yhteensä	50,0			0,0	50,0
Vuokravelat	72,8	-13,1	20,9	2,5	83,1
Rahavarojen ja velkojen netto	101,3	-16,2	20,9	2,6	114,8

Muutokset, joihin ei liity kassatapahtumaa

milj. euroa	Nettovelka 1.2.2023	Rahoituksen rahavirrat	Uudet vuokrasopimukset	Muut muutokset	Nettovelka 31.1.2024
Rahavarat	28,8	-7,3			21,5
Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut		-20,0			-20,0
Rahoituslaitoslainat yhteensä	69,9	-20,0		0,1	50,0
Vuokravelat	53,4	-10,3	20,6	9,1	72,8
Rahavarojen ja velkojen netto	94,4	-37,6	20,6	9,2	101,3

raportoidaan hallitukselle kuukausittain ja lainanantajille kvartaaleittain. Kovenantit eivät ole rikkoutuneet tilikauden aikana tai vertailukaudella, eikä konsernilla ole vaikeuksia täyttää niitä.

Liite 5.2 Oma pääoma

Puuilon oma pääoma koostuu osakepääomasta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ja kertyneistä voittovaroista. Osakepääomana esitetään yhtiön kaikki osakkeet. Jos yhtiö hankkii omia osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta.

Puuilo Oyj:n osakepääoma on 80 000 euroa (80 000 euroa). Yhtiöllä on yksi osakelaji. Tilikauden päättyessä osakkeiden määrä oli 84 776 953 kappaletta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja yhtä suureen osinkoon. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), 29,0 milj. euroa (29,0 milj. euroa), sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä hallussaan 555 000 omaa osaketta (555 000). Osakkeiden hankintameno, noin 3,2 milj. euroa, on vähennetty omaan pääomaan sisältyvistä voittovaroista.

Tilikaudella 2024 osinkoja jaettiin 32,0 milj. euroa (0,38 euroa osakkeelta). Vertailukaudella 2023 osinkoja jaettiin 28,7 milj. euroa (0,34 euroa osakkeelta). Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole vähennetty omasta pääomasta, vaan osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Liite 5.3 Osakekohtainen tulos

Laadintaperiaatteet

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen voitto liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan muuten samalla tavalla, mutta painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

Osakekohtainen tulos ja laimennettu osakekohtainen tulos on esitetty seuraavassa taulukossa:

Liite 5.4 Rahoitusriskien hallinta

Konsernin toiminta altistaa sen erilaisille rahoitusriskeille: valuuttariskille, kassavirran korkoriskille, luottoriskille sekä likviditeettiriskille. Konsernin rahoitusriskien hallinta pyrkii varmistamaan likviditeetin ja minimoimaan mahdolliset markkinavaihtelujen ja ennakoimattomuuden vaikutukset konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.

Hallitus on vastuussa yleisistä riskienhallinnan periaatteista. Rahoitusriskien hallinnan käytännön toteutuksesta vastaa johtoryhmä. Tämä käsittää riskien tunnistamisen ja arvioinnin sekä riskien suojaamiseksi tarvittavat välineet.

Valuuttariski

Puuilo altistuu valuuttakurssiriskeille tavaraostojensa kautta. Valuuttakurssien epäsuotuisat muutokset voivat nostaa muissa valuutoissa kuin euroissa ostettujen tuotteiden hankintakustannuksia, eikä Puuilo välttämättä pysty siirtämään kaikkia tällaisia kustannuksia myyntihintoihin. Puuilon tärkein ulkomainen valuutta on Yhdysvaltain dollari. 31.1.2025 päättyneellä tilikaudella noin 84 % Puuilon hankinnoista tehtiin euroissa ja noin 16 % Yhdysvaltain dollarissa (90 % ja 10 % tilikaudella 2023). Puuilo ei suojaa dollareissa tekemiään ostojaan. Oheisessa taulukossa on esitetty Puuilon transaktiopositio tilinpäätöshetkellä sekä herkkyysanalyysi. Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi konsernin tilauskannan vaikutus tulokseen ennen veroja, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %. Transaktioposition lasku johtuu tuontiostojen tasaantumisesta.

milj. euroa

Laimentamaton osakekohtainen tulos

milj. euroa	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024
Laimentamaton osakekohtainen tulos
Yhtiön omistajille kuuluva voitto	47,9	38,7
Laimentamatonta osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty voitto	47,9	38,7
Tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotettu keskiarvo	84 221 953	84 313 660
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)	0,57	0,46

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa
käytetty voitto	47,9	38,7
Tilikauden aikana ulkona olleen osakemäärän painotettu keskiarvo	84 221 953	84 313 660
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa)	0,57	0,46

Korkoriski

Konsernin rahoituslaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia, mikä altistaa konsernin kassavirran korkoriskille. Näiden lainojen kirjanpitoarvo 31.1.2025 oli 50,0 milj. euroa (50,0 milj. euroa). Konserni ei ole käyttänyt korkosuojauksia, vaan korkoriskiä on tarvittaessa hallittu käyttämällä kassavaroja lainapääoman lyhentämiseksi.

Konsernin altistuminen korkoriskille on esitetty alla olevassa taulukossa.

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Transaktiopositio	9,3	12,5
Avoin positio	9,3	12,5

Muutos + 10 %	-0,8	-1,1
Muutos - 10 %	1,0	1,4

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Kiinteä korko
Vuokrasopimusvelat	83,1	72,8
Vaihtuva korko
Rahoituslaitoslainat	50,0	50,0
Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä	50,0	50,0

Jos korot olisivat olleet 1,0 prosenttiyksikön korkeam
mat ja muut tekijät pysyisivät muuttumattomina, tilikau
den tulos (verot huomioituna) olisi ollut vaihtuvakor
koisten korollisten velkojen korkokulujen seurauksena
0,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa) euroa alempi. Jos kor
kotaso olisi ollut 1,0 prosenttiyksikön matalampi, tilikau
den tulos (verot huomioituna), olisi ollut vaihtuvakor
koisten korollisten velkojen korkokulujen seurauksena
0,4 milj. euroa korkeampi (0,4 milj. euroa). Herkkyysa
nalyysi perustuu kunkin tilikauden lopun riskipositioon.

Luottoriski

Konsernin luottoriski muodostuu liiketoiminnan riskeihin liittyvästä luottoriskistä ja muiden rahoitusinstrumenttien vastapuoliriskistä. Suurin osa konsernin myynnistä on käteiskauppaa, ainoastaan yritysasiakkaille myydään luotolla. Yritysasiakkaiden myyntisaamiset eivät sisällä luottoriskikeskittymiä, koska konsernin asiakaskunta on laajalti levinnyt, eikä yksikään asiakas tai asiakasryhmä ole määräävässä asemassa konsernin näkökulmasta. Tilinpäätöksessä esitettävien tilikausien tulokseen vaikuttavat luottotappiot olivat merkityksettömiä. Rahavaroihin liittyvää vastapuoliriskiä hallitaan tallettamalla rahavarat suurten pohjoismaisten pankkien tileille, joilla on hyvä luokitus. Konsernin rahavarat ovat täysin konsernin käytettävissä.

Konsernin luottotappioiden enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Tiedot on esitetty liitetiedossa 5.5.

Likviditeettiriski

Yhtiön talousjohtaja seuraa konsernin likviditeettitilannetta ja raportoi siitä säännöllisesti hallitukselle ja toimitusjohtajalle sen varmistamiseksi, että konsernilla on

riittävästi käteisvaroja liiketoiminnan tarpeisiin sekä lainanhoitoon. Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla liiketoiminnan rahavirtaennusteita ja vaihto-omaisuuden kiertoa, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahavarat olivat tilikauden päättyessä yhteensä 18,3 milj. euroa (21,5 milj. euroa). Myyntisaamiset olivat tilikauden päättyessä yhteensä 5,9 milj. euroa (5,3 milj. euroa) sisältäen pankki- ja luottokorttisaamiset. Konsernilla oli tilikauden päättyessä 20 milj. euron luottolimiitti, joka muodostuu 15,0 milj. euron valmiusluotosta ja 5 milj. euron vuokratakauslimiitistä. Konserni ei ole käyttänyt valmiusluottoa tilikauden aikana tai vertailukaudella. Vuokratakauslimiittiä oli tilinpäätöshetkellä käytössä 4,0 milj. euroa (3,6 milj. euroa). Puuilon maksuvalmius perustuu rahoitusvarojen ja -velkojen lisäksi liiketoiminnan rahavirtaan ja nettokäyttöpääoman muutoksen hallintaan. Nettokäyttöpääomaan vaikuttavat erityisesti vaihto-omaisuuden ja ostovelkojen kierto. Puuilon liiketoiminnan rahavirta tilikaudella 2024 oli 49,1 milj. euroa (58,0 milj. euroa). Puuilon liikevaihdosta merkittävä osa perustuu pääasiassa käteis- ja luottokorteilla tapahtuvaan kauppaan. Tämän lisäksi yhtiöllä on jonkin verran lähinnä yritysmyyntiin liittyviä myyntisaamisia, joita on kuvattu yllä. Puuilolla on vahva liiketoiminnan kassavirta, jolla se suunnittelee rahoittavansa alla taulukossa kuvatut maksut. Tarvittaessa Puuilo voi myös hyödyntää käyttämätöntä valmiusluottoaan likviditeetin hallinnassa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin rahoitusvelat maturiteettiryhmittäin jaettuna tilinpäätöspäivän jäljellä olevan maturiteetin perusteella. Taulukossa esitetyt määrät ovat sopimukseen perustuvia, diskonttaamattomia kassavirtoja.

					Sopimuksiin perustuvat diskonttaamattomat
milj. euroa	alle 1 vuotta	1–2 vuotta	3–5 vuotta	Yli 5 vuotta	rahavirrat	Kirjanpito-arvo
31.1.2025
Muut kuin johdannaiset
Rahoituslaitoslainat	1,9	50,9	-		52,8	50,0
Vuokrasopimusvelat	17,7	16,7	37,4	22,5	94,3	83,1
Ostovelat	24,0				24,0	24,0
Muut velat	0,2				0,2	0,2
Yhteensä	43,8	67,7	37,4	22,5	171,3	157,3

				Sopimuksiin perustuvat diskonttaamattomat
milj. euroa	alle 1 vuotta	1–2 vuotta	3–5 vuotta	Yli 5 vuotta	rahavirrat	Kirjanpito-arvo
31.1.2024
Muut kuin johdannaiset
Rahoituslaitoslainat	2,5	2,5	51,2		56,2	50,0
Vuokrasopimusvelat	14,3	14,1	32,9	20,9	82,2	72,8
Ostovelat	21,2				21,2	21,2
Muut velat	0,2				0,2	0,2
Yhteensä	38,3	16,6	84,1	20,9	159,9	144,3

Muut velat eivät sisällä saatuja ennakoita, tuloverovelkoja, arvonlisäverovelkoja, eikä palkkoihin ja sosiaalikuluihin liittyviä velkoja, koska niitä ei luokitella rahoitusveloiksi. Taulukon muut velat sisältävät rahoituslaitoslainoihin liittyvät jaksotetut korot. Muita jaksotettuja kuluja ei ole luokiteltu rahoitusveloiksi, eivätkä ne sisälly taulukkoon. Muut velat on eritelty liitetiedossa 3.3.

Liite 5.5 Rahoitusvarat ja velat

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, muista rahoitussaamisista sekä rahavaroista.

Konserni soveltaa IFRS 9 -standardin mukaista koko saamisen elinajan huomioivaa yksinkertaistettua lähes tymistapaa odotettavissa olevien luottotappioiden mää rittämiseen kaikille myyntisaamisille ja sopimukseen perustuville saamisille. Konsernin johto arvioi, että myyntisaamisten luottotappioriskiä ei katsota olennai seksi. IFRS 9 arvonalentumisvaatimusta sovelletaan myös käteisvaroihin, mutta arvonalentumistappioriski on merkityksetön.

Myyntisaaminen kirjataan alas, jos konsernilla ei ole kohtuullista odotusta sen takaisinmaksusta. Indikaatto reita, joiden mukaan takaisinperinnässä ei ole kohtuul lista odotusta, ovat muun muassa se, ettei velallinen ole sitoutunut takaisinmaksusuunnitelmaan.

Myyntisaamisten arvonalentumistappiot on esitetty nettona liikevoitossa. Aikaisemmin kirjatuista luottotap pioista myöhemmin saadut suoritukset kirjataan sa maan tuloslaskelman erään.

Rahavarat sisältävät käteisen rahan sekä pankkitalle tukset. Rahoitusvaroja pidetään sopimukseen perus tuvien rahavirtojen keräämiseksi ja niiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääomasta ja pääomalle mak settavasta korosta. Rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun han kintamenoon. Luottotappiot esitetään tuloslaskelman liiketoiminnan muissa kuluissa.

liittyvät riskit ovat siirtyneet pois konsernista.

RAHAVARAT

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Käteinen raha ja pank -
kitilit	18,3	21,5
Yhteensä	18,3	21,5

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Odotetut luottotappiot

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus ra hoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai rahoitusvaroihin kuuluva erä on siirtynyt pois konsernista, ja kun omistamiseen Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon syn tyneillä transaktiomenoilla vähennettynä. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvelat arvostetaan jaksotet tuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron me netelmää.

Myyntisaamiset eivät sisältäneet olennaisia erääntynei tä saamisia tilikaudella tai vertailukaudella. Myyntisaa misten sekä niistä kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä on ollut vähäinen. Lisäksi yhtiön myyntisaamis ten määrä suhteessa liiketoiminnan volyymiin on ollut alhainen, koska merkittävä osa yhtiön myynnistä mak setaan yhtiön myymälöissä ostohetkellä. Edellä mai nituista johtuen konsernin johto on käyttänyt harkintaa ja arvioinut, että myyntisaamisten luottotappioriskiä ei katsota olennaiseksi eikä ole kirjannut odotettuja luotto tappioita tilinpäätöksiin.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat sisältävät rahoituslaitoslainat ja korot, vuokrasopimusvelat ja ostovelat.

Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun se tul laan suorittamaan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätös päivästä tai jos konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan maksua yli 12 kuukauden päähän tilin päätöspäivästä. Rahoitusvelat, jotka erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, luokitellaan lyhytaikaisiksi, vaikka pitkäaikainen jälleenrahoitussopi mus saadaan päätökseen tilinpäätöspäivän jälkeen ja ennen kuin tilinpäätös on hyväksytty. Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi myös silloin, jos velka on vaadittaessa maksettava tilanteissa, joissa kovenantti on rikkoutunut tilinpäätöshetkellä tai sitä ennen. Jos lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi kovenanttirikkomuksen takia, ne esite tään takaisinlunastettavaan määrään.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun se on suori tettu, peruutettu tai sen voimassaolo päättyy.

RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

milj. euroa, 31.1.2025	Jaksotettuun Käypään arvoon hankintamenoon tulosvaikutteisesti	Kirjanpitoarvo	milj. euroa, 31.1.2024	Jaksotettuun hankintamenoon	Kirjanpitoarvo
Lyhytaikaiset rahoitusvarat			Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	5,9	5,9	Myyntisaamiset	5,3	5,3
Muut rahoitusvarat	0,9	0,9	Muut rahoitusvarat	0,7	0,7
Rahavarat	18,3	18,3	Rahavarat	21,5	21,5
Yhteensä	25,2	25,2	Yhteensä	27,5	27,5

milj. euroa, 31.1.2025	Jaksotettuun hankintamenoon	Kirjanpitoarvo	milj. euroa, 31.1.2024	Jaksotettuun hankintamenoon	Kirjanpitoarvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoituslaitoslainat	50,0	50,0	Pitkäaikaiset rahoitusvelat
			Rahoituslaitoslainat	50,0	50,0
Vuokrasopimusvelat	68,1	68,1	Vuokrasopimusvelat	58,2	58,2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat			Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Vuokrasopimusvelat	15,0	15,0
Ostovelat	24,0	24,0	Vuokrasopimusvelat	14,6	14,6
			Ostovelat	21,2	21,2
Korkojaksotukset	0,2	0,2	Korkojaksotukset	0,2	0,2
Yhteensä	157,3	157,3
			Yhteensä	144,3	144,3

koku-
muis-

Muut rahoitusvarat sisältävät ostojen vuosialennuksiin ja toimittajilta laskutettaviin tuotereklamaatioihin liittyviä saamisia. Muita siirtosaamisia ei ole luokiteltu rahoitusvaroiksi, eikä niitä siitä syystä ole esitetty taulukossa. Siirtosaamiset on eritelty yksityiskohtaisemmin liitetiedossa 3.2. Siirtoveloista on huomioitu ainoastaan jaksotetut korot, koska muita siirtovelkoja ei luokitella rahoitusveloiksi. Muut velat on esitetty tarkemmin liitetiedossa 3.3.

Lyhytaikaisten erien tasearvojen arvioidaan olennaisilta osin vastaavan niiden käypiä arvoja. Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:

	Kirjanpito-	Käypä
milj. euroa	arvo	arvo
31.1.2025	50,0	50,0
31.1.2024	50,0	50,0

Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot perustuvat raportointihetken lainakorolla diskontattuihin rahavirtoihin. Rahoituslaitoslainat luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 3, koska niiden määrittämiseen käytetään muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja, kuten omaa luottoriskiä.

Liite 5.6 Rahoitustuotot ja -kulut

Laadintaperiaatteet

Rahoituskulut koostuvat rahoituslaitoslainojen korkokuluista, vuokrasopimusvelkojen korkokuluista sekä muista rahoituskuluista.

Lainoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan tuloslas-

RAHOITUSTUOTOT

milj. euroa

milj. euroa	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024
Korkotuotot	0,6	0,9
Rahoitustuotot yhteensä	0,6	0,9

RAHOITUSKULUT

milj. euroa	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024
Korkokulut rahoituslaitoslainoista	2,5	3,0
Korkokulut vuokraveloista	2,9	2,0
Muut rahoituskulut	0,4	0,3
Rahoituskulut yhteensä	5,8	5,4

kelmaan efektiivisen koron menetelmällä. Efektiivinen korko on korko, jolla lainan odotettavissa olevan elinkaaren aikaiset rahoitusvelan maksut on diskontattu nykyarvoon. Laskelmassa on mukana kaikki sopimusosapuolten maksamat maksut ja transaktiokustannukset.

Liite 5.7 Ehdolliset velat

Laadintaperiaatteet

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu tulevaisuudessa tai olemassa oleva velvoite, jota ei merkitä taseeseen, koska sen toteutuminen ei ole todennäköistä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

Ehdollisia velkoja ei kirjata taseeseen. Ne esitetään liitetietona paitsi silloin, kun velan toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Tulevaisuudessa voimaan astuvien sopimusten vuokravastuu	27,9	12,1

Puuilon ehdolliset velat koostuvat vuokrasopimusveloista niiden vuokrasopimusten osalta, joiden vuokra-aika alkaa raportointikauden päättymisen jälkeen, eikä niitä siten ole merkitty taseeseen. Puuilo-konsernin rahoituslaitoslaina on vakuudeton.

Puuilo on sitoutunut vuokrasopimuksiin, joiden vuokra-aika alkaa tulevaisuudessa, eikä niitä siten ole huomioitu taseen käyttöoikeusomaisuuserissä tai vuokrasopimusveloissa. Näiden sopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat on esitetty oheisessa taulukossa:

Lähipiiriin kuuluvien kanssa toteutettiin seuraavat liiketoimet:

TULOSLASKELMA

milj. euroa

milj. euroa	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024
Myynti	0,0	0,0
Ostot	1,0	3,5
Vuokrat ja muut kulut	0,1	0,5

TASE

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Myyntisaamiset	-	0,0
Ostovelat	-	0,2
Vuokravelat (IFRS 16)	-	1,2

Hallitusten jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän osakkeiden omistusosuudet Puuilo Oyj:n osakkeista olivat seuraavat:

OSAKEOMISTUS

milj. euroa	31.1.2025	31.1.2024
Hallitus	32 891	4 892 679
Toimitusjohtaja	201 220	200 247
Muu johtoryhmä	431 474	503 186

Johdon palkitseminen on esitetty liitetiedossa 2.3.

Liite 6.2 Konsernin rakenne ja konsolidointi

Puuilon konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Puuilo Oyj (emoyhtiö) ja sen 100 %:sti omistama tytäryhtiö Puuilo Tavaratalot Oy. Molempien yhtiöiden kotipaikka on Helsinki.

Laadintaperiaatteet

Tytäryhtiöt

Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen hankinta-ajankohdasta eli siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Puuilolla on määräysvalta yhtiössä, jos se altistuu tai sillä on oikeus yhtiön muuttuviin tuottoihin ja sillä on kyky vaikuttaa näihin tuottoihin määräämällä yhteisön toiminnan periaatteista.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmää käyttäen. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan myös, ellei liiketoimi viittaa siirretyn omaisuuserän arvonalentumiseen.

Liite 6.3 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat

Oikaistu liikevoitto (EBITA) ylitti tilikauden 2024 ohjeistuksen, ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta

6 MUUT LIITETIEDOT

Liite 6.1 Lähipiiritapahtumat

Puuilon lähipiiriin kuuluvat konsernin avainhenkilöt, heidän läheiset perheenjäsenensä sekä heidän määräysvallassansa olevat yhtiöt. Avainhenkilöiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä muut johtoryhmän jäsenet.

Puuilo-konserni ostaa vähittäiskaupassa myymiään tuotteita lähipiirin omistamilta yhtiöiltä. Nämä yhtiöt valmistavat tuotteita, jotka kuuluvat Puuilon tuotevalikoimaan. Lisäksi yhtiö vuokraa liiketiloja lähipiiriltä. Konsernin vuokravelat lähipiirille sisältävät edellä mainittujen vuokrattujen toimipisteiden tulevien vuokrakulujen nykyarvon. Liiketoimet lähipiirin kanssa ovat tapahtuneet markkinahintaan ja tavanomaisin ehdoin. Puuilon koko henkilöstö on oikeutettu tavanomaiseen henkilökunta-alennukseen Puuilon myymälöissä. Puuiloon työsuhteessa oleva lähipiiri on oikeutettu tähän alennukseen. Näitä tietoja ei ole esitetty lähipiiritapahtumina.

roa (aiemmin 2 500 euroa)

Kaikki palkkiot maksetaan rahana. (pörssitiedote 19.3.2025)

Uudelleenrahoitus

Puuilo on allekirjoittanut OP Yrityspankki Oyj:n kanssa uuden 100 miljoonan euron pitkäaikaisen rahoitussopimuksen. Uudella rahoitussopimuksella on 36 kuukauden maturiteetti, ja se sisältää kaksi 12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvataan vuonna 2021 solmittu aiempi sopimus.

Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa

Puuilon omien osakkeiden luovutus kannustinohjelmassa. Puuilo on luovuttanut yhteensä 126 481 yhtiön hallussa olevaa Puuilon osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään 2022–2024 kuuluvalle 28 avainhenkilölle. Ohjelmasta on tiedotettu pörssitiedotteella 20.4.2022. Osakkeiden luovuttaminen perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 15.5.2024 halli-

Aikaisemmin Puuilo oli ohjeistanut tilikauden 2024 liikevaihdon olevan 380–400 milj. euroa ja euromääräisen, oikaistun liikevoiton olevan 60–66 milj. euroa. (pörssitiedote 10.3.2025)

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot seuraavasti:

-Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 65 000 euroa (aiemmin 60 000 euroa)

-Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 33 000 euroa (aiemmin 30 000 euroa)

-Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 6 000 euroa (aiemmin 5 000 euroa) ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 3 000 eutukselle antamaan valtuutukseen. 14.4.2025 tapahtuneen luovutuksen jälkeen Puuilon hallussa on 428 519 omaa osaketta. (pörssitiedote 15.4.2025)

Puuilo Oyj:n hallitus perusti uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman yhtiön avainhenkilöille Puuilo Oyj:n hallitus on päättänyt perustaa uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille ("LTI-ohjelma") ja käynnistää LTI-ohjelman ensimmäisen ohjelmakauden vuosille 2025–2027.

hankitaan Puuilon osakkeita neljässä osassa arviolta syyskuussa 2025, joulukuussa 2025, maaliskuussa 2026 sekä kesäkuussa 2026.

Liite 6.4 Uudet ja tulevat standardit

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, jota sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, korvaa standardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Standardilla tulee olemaan vaikutus Puuilon konsernitilinpäätöksen päälaskelmien ja liitetietojen esittämiseen.

Emoyhtiön tilinpäätös 2024

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

milj. euroa	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024	milj. euroa	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024
Liikevaihto	1 468 258,80	1 381 121,76	Tilinpäätössiirrot
Liiketoiminnan muut tuotot	2 401,63	5 015 210,93	Konserniavustus
Henkilöstökulut			Saadut konserniavustukset	65 184 329,05	51 338 529,14
Palkat ja palkkiot	-1 293 519,16	-1 251 944,96	Tilinpäätössiirrot yhteensä	65 184 329,05	51 338 529,14
Henkilösivukulut			Tuloverot
Eläkekulut	-205 597,83	-177 726,83	Tilikauden verot	-12 571 443,48	-9 774 409,80
Muut henkilösivukulut	-23 458,61	-29 770,84	Tuloverot yhteensä	-12 571 443,48	-9 774 409,80
Henkilöstökulut yhteensä	-1 522 575,60	-1 459 442,63	Tilikauden voitto (tappio)	50 176 011,13	44 096 363,66
Liiketoiminnan muut kulut	-725 922,20	-952 070,80
Liikevoitto (-tappio)	-777 837,37	3 984 819,24
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä	-	697 855,55
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta	43 838,80	59 005,86
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille	-1 702 875,87	-2 209 436,33
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-1 659 037,07	-1 452 574,92
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-2 436 874,44	2 532 244,32

EMOYHTIÖN TASE

euroa	31.1.2025	31.1.2024	euroa	31.1.2025	31.1.2024
Vastaavaa			Vastattavaa
Pysyvät vastaavat			Oma pääoma
Sijoitukset			Osakepääoma	80 000,00	80 000,00
Osuudet saman konsernin yrityksissä	73 156 725,91	73 156 725,91	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	30 000 004,98	30 000 004,98
Sijoitukset yhteensä	73 156 725,91	73 156 725,91	Edellisten tilikausien voitto (tappio)	54 448 699,17	42 356 677,65
Pysyvät vastaavat yhteensä	73 156 725,91	73 156 725,91	Tilikauden voitto (tappio)	50 176 011,13	44 096 363,66
			Oma pääoma yhteensä	134 704 715,28	116 533 046,29
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset			Vieras pääoma
Lyhytaikaiset			Pitkäaikaiset velat
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	93 772 875,73	76 327 501,64	Lainat rahoituslaitoksilta	30 000 000,00	30 000 000,00
Muut saamiset	0,00	128,80	Pitkäaikainen yhteensä	30 000 000,00	30 000 000,00
Siirtosaamiset	94 991,59	117 936,29
Lyhytaikaiset yhteensä	93 867 867,32	76 445 566,73	Lyhytaikaiset velat
Rahat ja pankkisaamiset	1 301 625,22	341 262,50	Ostovelat	70 478,70	63 808,08
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	95 169 492,54	76 786 829,23	Velat saman konsernin yrityksille	211 919,89	137 529,27
			Muut velat	136 326,41	105 722,41
Vastaavaa yhteensä	168 326 218,45	149 943 555,14	Siirtovelat	3 202 778,17	3 103 449,09
			Lyhytaikainen yhteensä	3 621 503,17	3 410 508,85
			Vieras pääoma yhteensä	33 621 503,17	33 410 508,85

			Vastattavaa yhteensä	168 326 218,45	149 943 555,14

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

milj. euroa	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024	milj. euroa	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024
			Investointien rahavirta (B)	-	-
Liiketoiminnan rahavirta:
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-2 436 874,44	2 532 244,32	Rahoituksen rahavirta:
Oikaisut:			Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut	-	-20 000 000,00
Rahoitustuotot ja -kulut	1 659 037,07	1 452 574,92	Maksetut osingot	-32 004 342,14	-28 676 264,02
Muut oikaisut	0,00	-5 015 210,93	Omien osakkeiden hankinnat	-	-1 705 243,92
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-777 837,37	-1 030 391,69	Konsernirahoituksen muutos	47 749 794,44	62 843 565,16
			Rahoituksen rahavirta (C)	15 745 452,30	12 462 057,22
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+)	12 234,02	-57 534,71	Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys(+)/vähennys(-)	960 362,72	-250 138,43
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-)	76 040,68	14 668,82	Rahavarat tilikauden alussa	341 262,50	328 247,20
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-689 562,67	-1 073 257,58	Fuusiossa siirtyneet rahavarat	-	263 153,73
			Rahavarat tilikauden lopussa	1 301 625,22	341 262,50
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-1 702 875,87	-2 209 436,33
Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta	43 838,80	59 005,86
Maksetut välittömät verot	-12 436 489,84	-9 488 507,60
Rahavirta ennen poikkeuksellisia eriä	-14 785 089,58	-12 712 195,65
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-14 785 089,58	-12 712 195,65

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Puuilo Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja -asetusten sekä muiden tilinpäätöksen laatimista koskevien säädösten mukaisesti.

Myyntisaamiset, siirtosaamiset sekä muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alempaan todennäköiseen arvoonsa. Velat on arvostettu nimellisarvoonsa.

Tilinpäätös on laadittu noudattaen kirjanpitoasetuksen 2 luvun 2 a §:ssä säädettyjä arvostamisen ja jaksottamisen olettamaperiaatteita ja -menetelmiä.

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA

Avainhenkilöiden suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmä

Puuilon hallitus päätti uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2024–2026. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Järjestelmässä on mahdollista ansaita ajan kulumiseen perustuvia lisäosakkeita ja suoriteperusteisia lisäosakkeita. Sen ansaintakriteereinä ovat Puuilon osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot (brutto ennen veroja) vastasivat arviolta yhteensä enintään 738 000 Puuilo Oyj:n osaketta. Osakkeiden lopullinen

määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Mahdolliset palkkiot tullaan maksamaan osittain osakkeina ja osittain rahana ansaintakauden päättymisen jälkeen. Rahana maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja sosiaaliturvamaksut. (pörssitiedote 16.4.2024)

Palkkiona maksettavien osakkeiden maksimimäärä oli tilinpäätöshetkellä 196 251 osaketta.

Puuilo Oyj:n uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028

Puuilo julkaisi uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028. (pörssitiedote 22.4.2024)

Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano

Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin 1.10.2024 päivätyn osakasluettelon perusteella kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämät edustajat sekä asiantuntijajäsenenä Puuilo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Aho. Kolme suurinta osakkeenomistajaa nimesivät nimitystoimikuntaan edustajat seuraavasti: Ampfield Management, L.P., edustajanaan Emerson Moore, Markku Tuomaala, edustajanaan Janne Koikkalainen ja Keskinäinen Eläkevakuutusyh-

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

tiö Ilmarinen, edustajanaan Esko Torsti. (pörssitiedote 18.12.2024)

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN JÄLKEISET MER KITTÄVÄT TAPAHTUMAT Oikaistu liikevoitto (EBITA) ylitti tilikauden 2024
ohjeistuksen, ennakkotietoja tilikauden 2024 tulok sesta
Puuilo julkaisi ennakkotietoja tilikauden 2024 tulok sesta. Puuilon tilikauden 2024 (helmikuu 2024–tam mikuu 2025) liikevaihto oli 383,4 milj. euroa ja oikaistu liikevoitto oli 67,0 milj. euroa eli 17,5 % liikevaihdosta. Aikaisemmin Puuilo oli ohjeistanut tilikauden 2024 liike vaihdon olevan 380–400 milj. euroa ja euromääräisen, oikaistun liikevoiton olevan 60–66 milj. euroa. (pörssi tiedote 10.3.2025)

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

Nykyiset hallituksen jäsenet Lasse Aho, Bent Holm ja Anne-Mari Paapio ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä hallituksen jäseniksi. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka on riippumaton yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Mammu Kaario.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot seuraavasti:

-Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 65 000 euroa (aiemmin 60 000 euroa)

-Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 33 000 euroa (aiemmin 30 000 euroa)

-Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 6 000 euroa (aiemmin 5 000 euroa) ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 3 000 euroa (aiemmin 2 500 euroa)

Kaikki palkkiot maksetaan rahana. (pörssitiedote 19.3.2025)

Uudelleenrahoitus

jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvataan vuonna 2021 solmittu aiempi sopimus.

Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30 miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF). Varoja käytetään ny kyisten lainojen takaisinmaksuun, käyttöpääoman rahoitukseen, sekä konsernin muihin yleisiin rahoitus tarpeisiin. Lainajärjestelyn ehtoihin kuuluu yksi kove nantti: nettovelat/käyttökate -suhdeluku.

Samassa järjestelyssä on myös sovittu yhteensä 30 miljoonan euron sitomattomasta lisärahoitusmahdolli suudesta (accordion option). Tämä sitomaton lisärahoi tusmahdollisuus edellyttää kuitenkin pankilta erillisen rahoituspäätöksen. (pörssitiedote 27.3.2025)

Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa

Puuilo on luovuttanut yhteensä 126 481 yhtiön hallus sa olevaa Puuilon osaketta vastikkeetta osakepohjai seen kannustinjärjestelmään 2022–2024 kuuluvalle 28 avainhenkilölle. Ohjelmasta on tiedotettu pörssitiedot teella 20.4.2022. Osakkeiden luovuttaminen perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 15.5.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. 14.4.2025 tapahtuneen luo vutuksen jälkeen Puuilon hallussa on 428 519 omaa osaketta. (pörssitiedote 15.4.2025)

Puuilo Oyj:n hallitus perusti uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman yhtiön avainhenkilöille

Puuilo Oyj:n hallitus on päättänyt perustaa uuden pit kän aikavälin kannustinohjelman Yhtiön ja sen tytäryh tiöiden avainhenkilöille ("LTI-ohjelma") ja käynnistää

LTI-ohjelman ensimmäisen ohjelmakauden vuosille 2025–2027.

LTI-ohjelman tarkoituksena on kannustaa avainhen kilöitä hankkimaan ja omistamaan Yhtiön osakkeita. LTI-ohjelman tavoitteena on lisäksi yhdistää osakkeen omistajien ja avainhenkilöiden intressit sekä edistää avainhenkilöiden motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutu mista Yhtiöön. LTI-ohjelman on tarkoitus koostua vuo sittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin puolen toista vuoden omistusjakso. Hallitus päättää vuosittain ohjelmakauden käynnistämisestä. LTI-ohjelmaan osal listuminen on vapaaehtoista, ja avainhenkilöt kutsutaan osallistumaan kuhunkin ohjelmakauteen erikseen.

Ensimmäinen LTI:n ohjelmakausi 2025–2027 alkaa 1.6.2025 ja päättyy 31.5.2028. Ensimmäinen säästö jakso päättyy 31.5.2026. Omistusjakso alkaa ensim mäisestä säästöosakkeiden hankinnasta. Ohjelma kaudella 2025–2027 LTI-ohjelmaa tarjotaan noin 100 konsernin avainhenkilölle, sisältäen myös johtoryhmän ja toimitusjohtajan. Osana LTI:tä, avainhenkilöllä on mahdollisuus tehdä kertasijoitus ja/tai säästää osuus palkastaan ja sijoittaa nämä rahat Puuilon osakkeisiin. Ohjelmakauden 2025–2027 sijoituksilla ja säästöillä hankitaan Puuilon osakkeita neljässä osassa arviolta syyskuussa 2025, joulukuussa 2025, maaliskuussa 2026 sekä kesäkuussa 2026.

Ensimmäisen ohjelmakauden 2025–2027 lisäosak keiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen veroja) on noin 519 000 osaketta, laskettuna 16.4.2025 osa kekurssilla. Lopullinen lisäosakkeiden määrä riippuu avainhenkilöiden osallistumis- ja säästöasteesta ohjel maan, lisäosakkeiden saamisen edellytysten täyttämi sestä sekä osakemäärästä, joka ostetaan markkinoilta säästöillä. (pörssitiedote 17.4.2025)

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

Liikevaihto

Liiketoiminnan muut tuotot

	1.2.2024-	1.2.2023-	euroa	31.1.2025	31.1.2024
euroa	31.1.2025	31.1.2024	Tilintarkastus	105 586,70	122 769,82
Konsernin hallintopalkkioveloitukset	1 468 258,80	1 381 121,76	Muut palvelut	-	-
Yhteensä	1 468 258,80	1 381 121,76	Yhteensä	105 586,70	122 769,82

1.2.2023-	euroa	31.1.2025	31.1.2024
	Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä	7	7
	Yhteensä	7	7

31.1.2025 - 2 401,63 2 401,63	31.1.2024 5 015 210,93 - 5 015 210,93

Tilintarkastajan palkkiot

Rahoitustuotot ja -kulut			euroa	31.1.2025	31.1.2024
	1.2.2024-	1.2.2023-	Palkat ja palkkiot	1 293 519,16	1 251 944,96
euroa	31.1.2025	31.1.2024	Eläkekulut	205 597,83	177 726,83
Korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	-	697 855,55	Muut henkilösivukulut	23 458,61	29 770,84
Korkotuotot muilta	43 838,80	59 005,86	Yhteensä	1 522 575,60	1 459 442,63
Korkokulut muille	-1 702 875,87	-2 209 436,33
Yhteensä	-1 659 037,07	-1 452 574,92

Henkilökunnan lukumäärä

Henkilöstökulut

TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

euroa	31.1.2025	31.1.2024
Menoennakot	94 970,69	117 864,59
Muut siirtosaamiset	20,90	71,70
Yhteensä	94 991,59	117 936,29

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

euroa	31.1.2025	31.1.2024
Myyntisaamiset	153 555,40	142 715,92
Konserniavustussaamiset	93 619 320,33	76 184 785,72
Yhteensä	93 772 875,73	76 327 501,64

TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Oma pääoma

euroa	31.1.2025	31.1.2024	euroa	31.1.2025	31.1.2024
Osakepääoma tilikauden alussa	80 000,00	80 000,00	Edellisten tilikausien voitto/tappio	54 448 699,17	42 356 677,65
Osakepääoma tilikauden lopussa	80 000,00	80 000,00	Tilikauden voitto/tappio	50 176 011,13	44 096 363,66
			Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	30 000 004,98	30 000 004,98
Sidottu oma pääoma yhteensä tilikauden lopussa	80 000,00	80 000,00	Jakokelpoiset varat yhteensä	134 624 715,28	116 453 046,29
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden alussa	30 000 004,98	30 000 004,98
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden lopussa	30 000 004,98	30 000 004,98	Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
			euroa	31.1.2025	31.1.2024
Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden alussa	42 356 677,65	31 440 985,96	Palkkavelat	54 046,03	53 578,72
Edellisen tilikauden voiton/tappion siirto	44 096 363,66	41 297 199,63	Palkkojen sivukuluvelat	53 153,52	54 563,85
Osingonjako	-32 004 342,14	-28 676 264,02	Lomapalkkavelka sivukuluineen	195 251,57	188 664,35
Omien osakkeiden hankinta	-	-1 705 243,92	Korkovelat	106 883,57	148 152,33
Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden lopussa	54 448 699,17	42 356 677,65	Verovelat	2 793 443,48	2 658 489,84
			Yhteensä	3 202 778,17	3 103 449,09
Tilikauden voitto/tappio	50 176 011,13	44 096 363,66
			OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ
Vapaa oma pääoma tilikauden lopussa	134 624 715,28	116 453 046,29	Puuilo Oyj:llä (emoyhtiö) on yksi 100 %:sti omistettu tytäryhtiö, Puuilo Tavaratalot Oy.
Oma pääoma yhteensä	134 704 715,28	116 533 046,29

Laskelma jakokelpoisista varoista omassa pääomassa

Tilinpäätös on laadittu noudattaen sovellettavia tilinpäätössäännöksiä ja antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen tilinpäätösdirektiivin mukaisia raportointistandardeja ja taksonomia-asetuksen 8. artiklaa.

Allekirjoitukset

PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

Helsingissä, huhtikuun 23. päivänä 2025

Bent Holm Hallituksen jäsen

Mammu Kaario Hallituksen jäsen

Tuomas Piirtola Hallituksen jäsen

Lasse Aho Hallituksen puheenjohtaja

Jens Joller Hallituksen jäsen

Anne-Mari Paapio Hallituksen jäsen

Juha Saarela Toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus

Helsingissä, huhtikuun 23. päivänä 2025

PricewaterhouseCoopers Oy tilintarkastusyhteisö

Mikko Nieminen KHT

Puuilo Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toi minnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimis ta koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää laki sääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Puuilo Oyj:n (y-tunnus 2726573-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.2.2024– 31.1.2025. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta

selittävää informaatiota

• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskel man ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa nou datettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hy vän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvolli suudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausun tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

-
on 2,9 miljoonaa euroa. Olemme arvioineet, että Puuilo-konsernin tilintarkastuksessa olennaisia ovat virheellisyydet, joiden vaikutus yksin tai yhdessä konsernin tulokseen ennen veroja on n. 5 %. • Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat

kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatetta vien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on

esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityk sistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaa timusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaa timusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme mää rittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityi sesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

olleet seuraavat konserni-yhtiöt: Puuilo Oyj ja Puuilo Tavaratalot Oy.
Vaihto-omaisuuden arvostus.

Tilintarkastuskertomus

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus 2,9 miljoonaa € (edellinen vuosi 2,4 miljoonaa €).
• Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde

5 % tuloksesta ennen veroja.

• Perustelut vertailukohteen valinnalle Valitsimme kyseisen vertailukohteen, koska käsityksemme mukaan se on keskeinen tunnusluku, jota tilinpäätöksen lukijat käyttävät arvioidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi tulos ennen veroja on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 5 %, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Puuilo-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet seuraavat konserniyhtiöt: Puuilo Oyj ja Puuilo Tavaratalot Oy.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Vaihto-omaisuuden arvostus Viittaus tilinpäätöksen liitetietoon 3.1 Vaihto-omaisuus Puuilo-konsernin tase sisältää vaihto-omaisuutta 115,5 (2023: 93,1) miljoonan euron arvosta. Vaihto-omaisuuden hankintame no on määritetty painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus- ja käsittelymenot. Hankintamenon laskennassa on huomioitu myös tavarantoimit tajien myöntämät jälkihyvitteet. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettoreaalisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi.	Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun muassa seuraavia toimenpiteitä: • Arvioimme Puuilon käyttämiä vaihto-omaisuuden laskenta periaatteita sovellettaviin laskentastandardeihin nähden. • Kävimme läpi keskeiset vaihto-omaisuuteen liittyvät prosessit ja kontrollit. Testasimme valittujen kontrollien osalta niiden toimivuutta. • Vertasimme valittujen varastonimikkeiden yksikköhintoja ostolaskuihin. • Testasimme painotetun keskihintalaskennan oikeellisuutta • Kävimme läpi jälkihyvitteiden laskentaa ja teimme valittuja testauksia niiden kirjanpito-käytäntöjen osalta. • Vertasimme valittujen varastonimikkeiden yksikköhintoja myyntihintoihin. • Kävimme läpi vaihto-omaisuuden kiertoa verrattuna menek kiin mahdollisten arvonalentumisten tunnistamiseksi.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

• Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumatto-

muuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

	IPÄÄTÖS

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilin tarkastajana 26.4.2017 alkaen yhtäjaksoisesti 8 vuot ta. Puuilo Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta mer kittävä yhteisö 24.6.2021.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaa tiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilin päätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdes sämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritet taessa hankki-mamme tietämyksen kanssa tai vai kuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimin takertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 lu vussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuk sen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen so vellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandar deissa.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johto päätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 23.4.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Mikko Nieminen KHT

Puuilo Oyj:n johdolle

Olemme Puuilo Oyj:n (y-tunnus 2726573-8) (jäljempänä myös "yhtiö") johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.2.2024–31.1.2025 European Single Electronic Format -muodossa ("ESEF-tilinpäätös") versio 743700UJUT6FWHBXPR69-2025-01-31-1-fi.zip.

Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä

Puuilo Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset ("ESEF-vaatimukset"). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme

Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.

Meidän velvollisuutemme

Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat. ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.

Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.

Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että Puuilo Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.1.2025 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Puuilo Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.

Helsingissä 23.4.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Mikko Nieminen KHT

Puuilo Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti

Puuilo Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Puuilo Oyj:n (y-tunnus 2726573-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.2.2024.–31.1.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Puuilo Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestä
vyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyt
töön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,
mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määrä
yksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Puuilo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten
siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ES-RS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin

ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olen naisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme kä sityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäi sestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoi menpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vas taavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tar koitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havait sematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoi mintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Vuosiraportti 2024 ¹¹⁴ • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toi meksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi ra joitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saa tava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen var muuden antava toimeksianto.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestä vyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointi prosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaa tioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja.
Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olen naisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-stan dardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointipro sessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisäl tämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia.
EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin tak sonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset talou delliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 23.4.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Kestävyystarkastusyhteisö

Mikko Nieminen KHT

HALLINNOINTI

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

I JOHDANTO

II HALLINNOINTIA KOSKEVAT KUVAUKSET

1 Yhtiökokous
2 Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
3 Hallitus
4 Hallituksen valiokunnat
5 Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

II KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNAN MENETTELYTAVOISTA JA RISKIENHALLINNAN PÄÄPIIRTEISTÄ

1 Sisäinen valvonta
2 Riskienhallinta

IV MUUT TIEDOT

1 Lähipiiriliiketoimet
2 Sisäpiirihallinto
3 Ulkoinen tilintarkastaja

HALLITUS

JOHTORYHMÄ

I JOHDANTO

Puuilo sitoutuu hyvään hallintotapaan noudattamalla kaikessa toiminnassaan lakeja ja säädöksiä sekä toteuttamalla suosituksia hyvästä hallintotavasta. Puuilon konsernihallinnoinnissa noudatetaan yhtiön yhtiöjärjestystä, Suomen lainsäädäntöä sekä muita julkisen osakeyhtiön hallinnointiin liittyviä säädöksiä ja määräyksiä. Puuilon toimintaa ohjaavat lisäksi yhtiössä vahvistettavat arvot ja sisäiset toimintaperiaatteet.

Puuilo noudattaa hallinnoinnissaan lisäksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 2025 julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiö ei poikkea mistään Hallinnointikoodin suosituksesta. Hallinnointikoodiin voi tutustua osoitteessa https://www.cgfinland.fi/.

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Hallinnointikoodin suositusten mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena ja se on julkaistu yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa https://www.inves tors.puuilo.fi/fi/. Puuilon hallituksen tarkastusvaliokunta on käsitellyt ja hallitus on hyväksynyt tämän hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen. Yhtiön ulkopuolinen tilintarkastaja on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien keskeisten ominaisuuksien kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

II HALLINNOINTIA KOSKEVAT KUVAUKSET

Puuilo Oyj on Suomessa perustettu ja Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin rekisteröity julkinen osakeyhtiö, johon sovelletaan Suomen lakia. Puuilo on listautunut Nasdaq Helsingin päälistalle.

Puuilo-konserni muodostuu konsernin emoyhtiöstä, Puuilo Oyj:stä, sekä sen suomalaisesta tytäryhtiöstä, Puuilo Tavaratalot Oy:stä. Emoyhtiö vastaa molempien yhtiöiden hallinnoinnista. Operatiiviset toiminnot on keskitetty Puuilo Tavaratalot Oy:öön.

Osakeyhtiölain sekä Puuilon yhtiöjärjestyksen ja sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti yhtiön hallinto ja johto on jaettu osakkeenomistajien, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa päätösvaltaansa yhtiötä koskevissa asioissa osakeyhtiölain mukaisesti. Yhtiön hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus myös valitsee toimitusjohtajan sekä johtoryhmän jäsenet. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön päivittäisten toimintojen johtamisesta ja valvonnasta osakeyhtiölain, yhtiön sisäisten toimintaohjeiden sekä hallitukselta saamiensa valtuuksien ja suuntaviivojen mukaisesti. Yhtiön johtoryhmä tukee ja avustaa toimitusjohtajaa hänen tehtävässään.

1 Yhtiökokous

Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa päätösvaltaansa yhtiötä koskevissa asioissa. Yhtiökokous kokoontuu yleensä hallituksen kutsusta.

Osakeyhtiölain mukaisesti varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokous päättää muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta, osinkojen jakamisesta sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta sekä heidän palkkioistaan. Yhtiökokous päättää myös vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle.

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä tiettyjen asioiden käsittelyä varten silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun yhtiön tilintarkastaja tai yhtiön osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista, pyytävät sitä kirjallisesti.

Osakeyhtiölain mukaan kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kokouskutsu ja muut yhtiökokouksen asiakirjat, mukaan lukien hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle, toimitetaan viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta osakkeenomistajien saataville yhtiön sijoittajasivuille https://www.investors.puuilo.fi/fi/.

Saadakseen osallistua yhtiökokoukseen, osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen yhtiökokousta. Oikeus

osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää siellä edellyttää, että osakkeenomistaja on arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain mukaan rekisteröity Euroclear Finlandin ylläpitämään osakasluetteloon viimeistään kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta (yhtiökokouksen täsmäytyspäivä).

Hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee hakea tilapäistä rekisteröintiä osakasluetteloon. Tilapäistä rekisteröintiä koskeva ilmoitus on tehtävä viimeistään yhtiökokouskutsussa ilmoitettavana ajankohtana, joka osakeyhtiölain mukaan on yhtiökokouksen täsmäytyspäivän jälkeen, ja tällainen ilmoitus tilapäisestä rekisteröinnistä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, ilmoittautumisen yhteydessä on ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.

Yhtiökokouksen päätösvaltaisuus ei edellytä tietyn osakemäärän olevan edustettuna kokouksessa tiettyjä osakeyhtiölaissa määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Äänioikeus

Osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää yhtiökokouksessa henkilökohtaisesti tai valtuutetun asiamiehen välityksellä.

Kukin yhtiön osake oikeuttaa omistajan yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Jos osakkeenomistajan osakkeet on kirjattu useammalle kuin yhdelle arvo-osuustilille, osakkeenomistajalla on oikeus käyttää eri asiamiestä kunkin arvo-osuustilin osakkeiden osalta.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUS-JÄRJESTELMÄSTÄ 1.2.2024–31.1.2025

Osakkeenomistaja voi äänestää eri tavoin osalla omistamistaan äänistä. Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää siellä osakkeenomistajan tulee olla rekisteröitynä Euroclear Finlandin ylläpitämään osakasluetteloon.

Yhtiökokouksessa useimmat päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Kuitenkin eräät päätökset, kuten yhtiöjärjestyksen muutokset, osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeaminen osakeannin yhteydessä sekä päätökset yhtiön sulautumisesta, jakautumisesta tai purkamisesta, edellyttävät vähintään kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä sekä kokouksessa edustetuista osakkeista.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset 2024

Puuilo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Vantaalla 15.5.2024. Yhtiökokouksessa oli edustettuna joko ennakkoon äänestäneinä, paikan päällä henkilökohtaisesti taikka lakimääräisen edustajan tai valtuutetun asiamiehen edustamana 333 osakkeenomistajaa, jotka edustivat yhteensä 57 987 460 osaketta ja ääntä.

Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.2.2023 – 31.1.2024, myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille tilikaudelta 1.2.2023 – 31.1.2024 sekä hyväksyi kaikki hallituksen yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset.

Osinko

Yhtiökokous päätti, että 31.1.2024 päättyneeltä

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen tarvittaessa päättämään uudesta täsmäyspäivästä ja maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttäneet.

Hallituksen kokoonpano

tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkoa yhteensä 0,38 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingonmaksun ensimmäinen erä 0,19 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä, 22.5.2024, rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ensimmäisen osinkoerän maksupäivä oli 29.5.2024. Osingonmaksun toinen erä 0,19 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun toisen erän täsmäytyspäivänä, 17.10.2024, rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Toisen osinkoerän maksupäivä oli 24.10.2024. kiot maksetaan seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 60 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille 30 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa ja muille tarkastusvaliokunnan jäsenille 2 500 euroa. Tilintarkastaja Yhtiön tilintarkastajaksi tilikaudelle 1.2.2024–31.1.2025 valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Mikko Nieminen.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallituksen jäseniksi valittiin edellisen kauden jäsenistä Lasse Aho, Bent Holm, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola sekä uusina jäseninä Jens Joller ja Anne-Mari Paapio seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Lasse Ahon.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalk-

Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 8 477 695 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta kuitenkin siten, että yhtiön hallussa kulloinkin olevien osakkeiden määrä ei ylitä 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan hankkia vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuhun markkinaehtoiseen hintaan. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen liittyvistä seikoista. Omien osakkeiden hankinnassa voidaan käyttää muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta). Valtuutus kumosi 16.5.2023 annetun valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti, kuitenkin enintään 31.7.2025 saakka.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien uusien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 8 477 695 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus päättää muista osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus kumosi 16.5.2023 annetun valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti, kuitenkin enintään 31.7.2025 saakka.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään lahjoituksista yleishyödyllisiin tarkoituksiin

voimassa vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksen päivämäärästä lukien.

Yhtiökokouksen puheenjohtajana toimi asianajaja Antti Ihamuotila.

Yhtiökokouspöytäkirja on saatavilla Puuilon sijoittajasivuilla osoitteessa www.investors.puuilo.fi/fi/hallinnointi/ yhtiokokous.

2 Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Varsinainen yhtiökokous 2022 päätti Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikunnan perustamisesta ja vahvisti toimikunnan työjärjestyksen. Yhtiökokouksen päätöksen mukaan osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämistä edustajista. Nimitystoimikuntaan kuuluu lisäksi asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen puheenjohtaja ei osallistu nimitystoimikunnan päätöksentekoon.

Osakkeenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on vuosittain niillä kolmella osakkeenomistajilla, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin varsinaista yhtiökokousta edeltävän kalenterivuoden lokakuun 1. arkipäivänä. Nimeämisoikeus määräytyy Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän osakasluettelon mukaisesti. Mikäli osakkeenomistaja esittää viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän vuoden syyskuun viimeisenä arkipäivänä yhtiön hallituksen puheenjohtajalle asiaa koskevan kirjallisen pyynnön, osakkeenomistajan omistusosuuteen lasketaan myös sellainen osakkeenomistajaan rinnastettavan henkilön omistusosuus, joka on otettava huomioon arvopaperimarkkinalain mukaista liputusvelvollisuutta arvioitaessa.

Hallituksen puheenjohtaja pyytää edellä määräytyvän nimeämisoikeuden mukaisesti kolmea suurinta osakkeenomistajaa kutakin nimeämään yhden jäsenen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan. Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, oikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle omistajalle, jolla muutoin ei olisi nimeämisoikeutta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta perustetaan toimimaan toistaiseksi, kunnes yhtiökokous toisin päättää. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenten toimikausi päättyy vuosittain uuden nimitystoimikunnan tultua nimetyksi. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet eivät saa palkkiota nimitystoimikunnan jäsenyydestä. Jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Tarvittaessa osakkeenomistajien nimitystoimikunta voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita yhtiön hyväksymien kustannusten mukaisesti.

Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin 1.10.2024 päivätyn osakasluettelon perusteella kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämät edustajat sekä asiantuntijajäseneksi Puuilo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Aho. Kolme suurinta osakkeenomistajaa nimesivät seuraavat jäsenet Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan:

Ampfield Management, L.P., edustajanaan Emerson Moore
Markku Tuomaala, edustajanaan Janne Koikkalainen
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, edustajanaan Esko Torsti

Kaikki nimitystoimikunnan jäsenet ovat miehiä.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset Toimikunta valitsi järjestäytymiskokouksessaan 16.1.2025 Esko Torstin puheenjohtajaksi.
Nimitystoimikunta kokoontui neljä kertaa toimikauden aikana, ja jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määrä olisi 5 (aiemmin 6).
Nimitystoimikunta ehdottaa, että Puuilon hallituksen jä seniksi valitaan uudelleen hallituksen nykyiset jäsenet Jens Joller, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittai siin uusina jäseninä Susanne Hounsgaard ja Markku Tuomaala. Nykyisten jäsenten tiedot löytyvät tämän selvityksen lopusta. Susanne Hounsgaardin ja Markku Tuomaalan CV:t löytyvät pörssitiedotteen 19.3.2025
liitteestä. Nykyiset hallituksen jäsenet Lasse Aho, Bent Holm ja Anne-Mari Paapio ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä hallituksen jäseniksi. Kaik ki ehdotetut henkilöt ovat antaneet suostumuksensa tehtävään. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippu mattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka on riippumaton yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomista
jasta. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiö kokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Mammu Kaario.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot seuraavasti:

Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 65 000 euroa (aiemmin 60 000 euroa)
Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 33 000 euroa (aiemmin 30 000 euroa)
Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 6 000 euroa (aiemmin 5 000 euroa) ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 3 000 euroa (aiemmin 2 500 euroa).

Kaikki palkkiot maksetaan rahana.

Toimikunnan ehdotus on julkaistu pörssitiedotteena 19.3.2025.

3 Hallitus Hallituksen tehtävät

Osakeyhtiölain mukaisesti hallitus valvoo Puuilon toimintoja ja hallintoa sekä päättää merkittävistä asioista koskien yhtiön strategiaa, investointeja, järjestäytymistä ja rahoitusta. Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä asioissa, joita ei lain tai yhtiön yhtiöjärjestyksen nojalla ole määrätty muiden toimielinten päätettäväksi

tai tehtäväksi. Lisäksi hallituksen työjärjestyksen mukaan sen tehtäviin kuuluvat muun muassa seuraavat:

Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtiminen
Yhtiön vakavaraisuuden, kannattavuuden ja maksuvalmiuden sekä yhtiön johdon valvominen
Puuilon strategian, vuosibudjetin sekä investointisuunnitelmien hyväksyminen
Suurista ja strategisesti merkittävistä liiketoiminnallisista asioista päättäminen
Lainan ottamisesta Puuilo-konsernille, lainojen

Nimi	Syntymä vuosi	Asema	Koulutus	Päätoimi	Hallituksessa vuodesta	Osallistuminen kokouksiin	Osakeomistus tilikauden päättyessä
Lasse Aho	1958	puheen johtaja	Yhteiskunta tieteiden maisteri	Hallitus ammattilainen	2023	100 %	7 050
Bent Holm	1974	jäsen	Kauppa tieteiden maisteri	Toimitusjohtaja	2022	100 %	900
Jens Joller*	1983	jäsen	MBA	Head of Research	2024	100 %	20 000
Mammu Kaario	1963	jäsen	MBA, Oikeustieteen maisteri	Hallitus ammattilainen	2021	100 %	2 941
Anne-Mari Paapio*	1979	jäsen	Diplomi insinööri	Valikoima ja hankinta johtaja	2024	92 %	-
Tuomas Piirtola	1980		jäsen MBA, Kauppa tieteiden maisteri	Toimitusjohtaja	2023	100 %	2 000

*Nimitetty hallitukseen 15.5.2024. Osallistumisprosentti koskee nimityksen jälkeisiä kokouksia.

myöntämisestä sekä annettavista takauksista päät täminen

Puuilo-konsernissa noudatettavien politiikkojen, mm. rahoitus-, vero- ja riskienhallintapolitiikat, vahvistami nen
Puuilo-konsernin riskienhallinnan ja sisäisen tarkas tuksen asianmukaisesta järjestämisestä vastaami nen
Tilinpäätösten, konsernitilinpäätösten sisältäen kes tävyysraportin sekä puolivuotis- ja liiketoimintakatsa usten hyväksyminen
Tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmenta jan valintaa koskevan esityksen valmistelu yhtiöko koukselle tarkastusvaliokunnan tekemän ehdotuk sen pohjalta

Lisäksi hallitus nimittää Puuilon toimitusjohta jan ja johtoryhmän jäsenet sekä päättää heidän palvelussuhteidensa ehdoista. Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet.

Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valintaa seu raavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen jäsenet

Puuilon yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään seitsemän varsinaista jä sentä. Tilikaudella 1.2.2024−31.1.2025 hallitus kokoon tui 12 kertaa.

Yhtiökokous 2022 päätti osakkeenomistajien nimi tystoimikunnan perustamisesta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on valmistellut hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista sekä hallituksen valiokuntien jäsenten palkitsemista koskevat ehdotukset yhtiöko koukselle 2024.

Hallituksen kokoonpano ja osakeomistukset 31.1.2025 on esitetty seuraavassa taulukossa:

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet Tilikauden 1.2.2024–31.1.2025 aikana yhtiön hallituksessa on ollut edustettuna molempia sukupuolia. Hallituksessa oli kaksi naista (33%) ja neljä miestä (66%).

Puuilo tiedostaa, että hallituksen monimuotoisuus tukee yhtiön liiketoimintaa sekä kehitystä ja että jäsenten asiantuntemuksen, kokemuksen sekä mielipiteiden monimuotoisuus edistää valmiuksia ennakkoluulottomalle lähestymistavalle ja innovatiivisille ideoille.

Tavoitteena on varmistaa, että hallituksella kokonaisuutena on riittävä osaaminen ja kokemus Puuilon liiketoimintaympäristöstä. Hallituksen jäsenillä tulee olla vaadittava pätevyys ja asiantuntemus tehtävien hoitamiseksi, ja heidän tulee käyttää aikaa kohtuudella Hallinnointikoodissa esitettyjen velvollisuuksien suorittamiseksi.

Tilikaudella 2024 monimuotoisuusperiaatteiden arvioidaan toteutuneen riittävässä määrin.

Riippumattomuus

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta säännöllisesti hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaisesti. Hallituksen jäsen on velvollinen toimittamaan riippumattomuuden arviointia varten tarpeelliset tiedot hallitukselle. Puuilon kaikki hallituksen jäsenet ovat ulkopuolisia yhtiöön nähden (non-executive directors).

Riippumattomuusarvioinnin perusteella seuraavien Puuilon hallituksen jäsenten on katsottu olevan riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista: Lasse Aho (puheenjohtaja), Bent Holm, Mammu Kaario, Anne-Mari Paapio, Tuomas Piirtola ja Markku Tuomaala (hallituksessa 15.5.2024 asti). Jens Joller ja

Rasmus Molander (hallituksessa 15.5.2024 asti) ovat riippumattomia yhtiöstä, mutta he eivät ole riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen itsearviointi

Hallituksen ja sen yksittäisten jäsenten suoriutumista arvioidaan vuosittain. Arvioinnin tulokset huomioidaan valmisteltaessa ehdotusta hallituksen uudesta kokoonpanosta. Itsearviointi perustuu kyselytutkimukseen, jota seuraa hallituksen keskustelu itsearvioinnin tuloksista ja jatkotoimista.

4 Hallituksen valiokunnat

Puuilolla on yksi hallituksen asettama valiokunta, tarkastusvaliokunta. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan sen tehtävä on valmistella vastuulleen kuuluvia asioita hallituksen ja yhtiökokouksen päätettäväksi. Tarkastusvaliokunta raportoi toimistaan säännöllisesti hallitukselle.

Hallitus on vahvistanut tarkastusvaliokunnalle kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään tarkastusvaliokunnan tehtävät ja toimintaperiaatteet. Tarkastusvaliokunnassa on kolmesta (3) neljään (4) jäsentä mukaan lukien puheenjohtaja. Hallitus valitsee tarkastusvaliokunnan jäsenet keskuudestaan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Jäsenten toimikausi on yksi vuosi.

Enemmistön tarkastusvaliokunnan jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiöstä, ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava riittävä asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue ja tilintarkastusta koskevat pakolliset tehtävät. Vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla

asiantuntemusta laskentatoimen tai kirjanpidon taikka tilintarkastuksen alalta ja valiokunnan jäsenillä on koko naisuutena katsoen oltava merkityksellistä osaamista yhtiön liiketoiminnoista.
Puuilo Oyj:n tai sen konserniyhtiön operatiiviseen joh tamiseen osallistuvaa henkilöä, esimerkiksi toimitusjoh tajaa, ei voida nimittää tarkastusvaliokunnan jäseneksi.
Tarkastusvaliokunnan tehtävät
Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat muun muas sa:
Taloudellisen raportoinnin valvonta • Seurata ja arvioida taloudellisia raportointipro sesseja sekä käsitellä tilinpäätös ja puolivuosi- ja liiketoimintakatsaukset ulkoisen tilintarkastajan kanssa ennen niiden jättämistä hallituksen
hyväksyttäväksi.
• Käsitellä ja arvioida tilintarkastuksen tulokset ulkoisen tilintarkastajan kanssa.
• Seurata sisäistä valvontaa ja valvoa yhtiön taloudel lista raportointia koskevan sisäisen valvonnan pro sessien tehokkuutta.
• Tarkastaa yhtiön keskeisimmät tilintarkastusta kos
kevat politiikat ja periaatteet.
• Valvoa liiketoimia lähipiirin kanssa ja ilmoittaa mah
dollisista eturistiriidoista. • Käsitellä yhtiön selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista. • Seurata yhtiön taloudellista tilaa.
• Arvioida vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttöä ja

esittämistä.

Kestävyysraportoinnin valvonta

Seurata ja arvioida kestävyysraportoinnin prosesseja sekä käsitellä kestävyysraportti ulkoisen tilintarkastajan kanssa ennen niiden jättämistä hallituksen hyväksyttäväksi.
Käsitellä ja arvioida varmennuksen tulokset ulkoisen kestävyysraportoinnin varmentajan kanssa.
Seurata sisäistä valvontaa ja valvoa yhtiön kestävyysraportointia koskevan sisäisen valvonnan prosessien tehokkuutta.
Tarkastaa yhtiön keskeisimmät kestävää kehitystä koskevat politiikat ja periaatteet.
Arvioida kestävään kehitykseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista.

Riskienhallinta

Arvioida ja valvoa riskienhallintajärjestelmän tehokkuutta sekä Puuilo-konsernin riskiprofiilia, tehdä tarpeelliseksi katsomiaan suosituksia ja tarkastaa taloudelliseen raportointiin sisällytettävät riskienhallintaan liittyvät tiedot.
Arvioida sisäisen valvonnan tehokkuutta ja sisäisen valvonnan järjestelmää.
Arvioida yhtiön taloudellisen raportoinnin sekä kestävyysraportoinnin sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä periaatteita.
Vastaanottaa ja arvioida johdon raportteja merkittävistä taloudellisista riskeistä sekä mahdollisista riita-asioista tai kanteista, joita jokin Puuilo-konsernin yhtiöistä on nostanut tai joita on nostettu Puuilo-konsernin yhtiöitä vastaan.

Tilintarkastajat ja ulkoinen tilintarkastus

• Valmistella yhtiökokousta varten, ja muuten tarvit-

taessa, ehdotus osakkeenomistajille ulkopuolisen tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta sekä palkitsemisperiaatteista.

Tehdä aloite tilintarkastajan rotaatiosta.
Arvioida tilintarkastussuunnitelma sekä ulkoisen tilintarkastuksen laatua ja laajuutta sekä tarkastaa tilintarkastajan palkkiot.
Arvioida tilintarkastajien riippumattomuutta.
Hyväksyä tilintarkastajien tarjoamat muut kuin tilintarkastuspalvelut ja valvoa niitä.
Tavata tarvittaessa ulkoisten tilintarkastajien kanssa keskustellakseen muista kuin lainsäädännön vaatimista velvollisuuksista, joilla voi olla merkitystä sisäisen valvonnan kannalta.
Arvioida ja vahvistaa ulkoisten tilintarkastajien riippumattomuus, myös muiden kuin tilintarkastuspalvelujen yhteydessä.
Tarkastaa ja arvioida ulkoisen tilintarkastajan valintaprosessia sekä seurata muutoksia lainsäädännön vaatimuksissa koskien tilintarkastajan valintaa ja tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön rotaatiota.

Kestävyysraportin varmentaja ja ulkoinen varmennus

Valmistella yhtiökokousta varten, ja muuten tarvittaessa, ehdotus osakkeenomistajille ulkopuolisen kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta ja palkkiosta sekä palkitsemisperiaatteista.
Arvioida kestävyysraportoinnin varmennuksen suunnitelma sekä arvioida varmennuksen laatua ja laajuutta sekä tarkastaa varmentajan palkkiot.
Tarkastaa ja arvioida ulkoisen varmentajan valintaprosessia sekä seurata muutoksia lainsäädännön vaatimuksissa koskien varmentajan valintaa.

Sisäinen tarkastus

Hyväksyä sisäistä tarkastusta koskevat ohjeistukset, tarkastustoimet ja sisäisen tarkastuksen resurssointi.
Arvioida sisäisen tarkastuksen laatua ja laajuutta sekä hyväksyä sisäisen tarkastuksen suunnitelma ja seurata sen toteutusta.
Arvioida sisäistä tarkastusta koskevia yhteenvetoraportteja ja johdon näkemyksiä asiaan liittyen.

Oikeudelliset asiat, määräystenmukaisuus ja hallintotapa

Arvioida merkittäviä riita-asioita ja muita oikeudellisia asioita yhdessä yhtiön lakiasianjohtajan ja/tai yhtiön ulkoisen juridisen neuvonantajan kanssa.
Tarkastaa yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, mukaan lukien kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmän pääpiirteistä suhteessa taloudelliseen raportointiprosessiin ja kestävyysraportoinnin prosessiin, jotka sisältyvät yhtiön selvitykseen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Tarkastaa yhtiön muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys.
Määrittää lähipiiriliiketoimien valvontaa ja arviointia koskevat periaatteet.

Muut

• Huolehtia muista hallituksen määräämistä tehtävistä.

Toteuttaessaan valvontatehtäväänsä tarkastusvaliokunnalla on pääsy yhtiön kirjanpitoon, asiakirjoihin, tiloihin ja henkilökuntaan. Vastuualueeseensa kuuluvissa asioissa tarkastusvaliokunta voi hankkia neuvoja oikeudellisilta neuvonantajilta, tilintarkastajilta tai muita neuvonantajilta yhtiön kustannuksella.

Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä (4)
kertaa vuodessa puheenjohtajan kutsusta. Tarkastus
valiokunta määrittelee vuosittaisen aikataulun tarkas
tusvaliokunnan kokouksille. Aikataulussa määritellään
kussakin kokouksessa käsiteltävät asiat niin että valio
kunnan velvollisuudet tulevat katetuiksi. Näiden lisäksi
valiokunta voi määrittää muita sen tehtäväkenttään
kuuluvia asioita kokouskohtaisesti.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja esittää valiokunnan ehdotukset hallitukselle. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja esittelee hallitukselle yhteenvetoraportin

Nimi	Osallistuminen kokouksiin	Riippumattomuus
Mammu Kaario (puheenjohtaja)	100 % (7/7)	Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Jens Joller*	100 % (6/6)	Riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista
Tuomas Piirtola*	100 % (6/6)	Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Rasmus Molander**	100 % (1/1)	Riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista
Markku Tuomaala**	0 % (0/1)	Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
jäsen 15.5.2024 lähtien / * jäsen 15.5.2024 asti

kustakin tarkastusvaliokunnan kokouksesta. Lisäksi tarkastusvaliokunnan kokouksen pöytäkirjat ja materiaalit asetetaan hallituksen jäsenten saataville. Tarkastusvaliokunta arvioi vuosittain omaa toimintaansa ja raportoi siitä hallitukselle. Tarkastusvaliokunta raportoi säännöllisesti työstään hallitukselle.

Tilikaudella 1.2.2024−31.1.2025 tarkastusvaliokunta kokoontui seitsemän kertaa ja koostui seuraavista jäsenistä:

5 Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja vastaa yhtiön päivittäisten toimintojen johtamisesta ja valvonnasta osakeyhtiölain sekä hallitukselta saamiensa valtuuksien ja suuntaviivojen mukaisesti.

Johtoryhmä

Johtoryhmä ei ole hallituksen ja toimitusjohtajan tapaan lakisääteinen toimielin. Johtoryhmä, johon kuuluu myös toimitusjohtaja, toimii kuitenkin konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä. Johtoryhmä osallistuu aktiivisesti keskeiseen strategiseen ja operatiiviseen päätöksentekoon ja vastaa resurssien kohdistamisesta ja tuloksellisuuden arvioimisesta. Tilikaudella johtoryhmässä oli yksi nainen (14 %) ja kuusi miestä (86 %).

II KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNAN MENETTELYTAVOISTA JA RISKIENHALLINNAN PÄÄPIIRTEISTÄ

1 Sisäinen valvonta

Yhtiön sisäinen valvonta kohdistuu yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen raportoinnin kannalta olennaisiin toimintoihin ja prosesseihin riskilähtöisesti.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet, jotka määrittävät tavoitteet sisäiselle valvonnalle perustuen kansainvälisesti tunnettuihin periaatteisiin. Sisäisellä valvonnalla pyritään saavuttamaan riittävä varmuus siitä, että sisäiset kontrollit ovat riittäviä joko estämään tai havaitsemaan poikkeamia, virheitä tai väärinkäytöksiä yhtiön liiketoiminnassa, taloudellisessa raportoinnissa tai kestävyysraportoinnissa tai soveltuvien lakien ja määräysten noudattamisessa ja niitä havaittaessa ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin.

Yhtiön sisäinen valvonta pitää sisällään muun muassa keskeiset politiikat, prosessit, toimintatavat, kontrollitoimenpiteet sekä kontrollien seurannan, joihin osallistuvat roolinsa mukaisesti yhtiön hallitus, toimitusjohtaja, muu johto ja kaikki työntekijät. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Sisäisen valvonnan vuosikellon mukainen seuranta kontrollien itsearvioinnin muodossa sisältäen tulosten raportoinnin hallitukselle sekä sisäisen tarkastuksen tyyppisten toimenpiteiden toteuttamisvastuu on organisoitu yhtiön taloushallinnossa. Hallitus arvioi vuosittain tarvetta perustaa riippumaton sisäisen tarkastuksen toiminto. Jos tarvetta sisäisen tarkastuksen toimenpiteille on, hallitus voi käyttää sisäisiä tai ulkoisia resursseja toteuttamaan erillisiä sisäisiä tarkastuksia.

Johtoryhmän kokoonpano

	Syntymä			Johto ryhmässä	Osake omistus
Nimi	vuosi	Asema	Koulutus	vuodesta	31.1.2025
Juha Saarela	1974	Toimitusjohtaja	Insinööri	2017	201 220
Ville Ranta	1977	Talousjohtaja	Kauppatieteiden maisteri	2016	277 946
Perttu Partanen	1985	Markkinointijohtaja	Kauppatieteiden maisteri	2020	36 444
Markku Lampela	1971	Osto- ja logistiikkajohtaja	Kauppatieteiden maisteri	2020	24 343
Sirkkaliisa Kulmala	1967	Henkilöstöjohtaja	Maa- ja metsätalous tieteen maisteri	2020	60 077
Juha Parviainen	1968		Tietohallintojohtaja Tradenomi (tietojen käsittely)	2020	18 679
Markus Kaatranen	1977	Myyntijohtaja	Tradenomi	2022	13 985

Yhtiöllä on käytössä väärinkäytösten ilmoituskanava (whistleblowing) työntekijöille väärinkäytösepäilystä ilmoittamiseen.

2 Riskienhallinta

Puuilon riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on määrittää riskienhallinnan viitekehys, prosessit, hallinnointi ja vastuut Puuilossa.

Riskienhallinnan pääasiallinen tavoite Puuilossa on tukea yrityksen strategian mukaista toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuutta ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista tunnistamalla yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja hallitsemalla niitä proaktiivisesti. Kokonaisvaltainen riskienhallinta painottaa yrityskulttuurin roolia ja se on integroitu osa liiketoimintaa ja sen suunnittelua sekä päätöksentekoa Puuilossa.

Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet

Puuilon riskienhallinnan tavoitteet ovat:

Korostaa riskitietoisuutta sekä riskien proaktiivista hallintaa yrityksessä.
Kasvattaa mahdollisuuksia ja vähentää uhkia tavoitteena saavuttaa kilpailuetua.
Varmistaa riittävä riskienkäsittely läpi organisaation.
Määritetyin roolein ja vastuin hallita riskejä integroituna osana operaatioita, suunnittelua ja päätöksentekoa.

Puuilon riskiuniversumi ja riskikategoriat Riskiuniversumi

Puuilon riskit on jaettu seuraaviin pääkategorioihin: strategiset riskit, operatiiviset riskit, taloudelliset riskit, compliance riskit ja vastuullisuusriskit.

Strategiset riskit

Strategiset riskit ovat pääasiassa epävarmuuksia, jotka liittyvät toimintaympäristöön ja Puuilon kykyyn toteuttaa muutoksia toimintaympäristössä tai valmistautua niihin. Nämä voivat sisältää yleiseen taloudelliseen tilanteeseen liittyviä, kilpailijoihin liittyviä, lainsäädännöllisiä tai teknologisen kehityksen muutoksia. Strategiset riskit voivat liittyä niin taloudellisiin kuin ei-taloudellisiin tavoitteisiin. Asianmukainen riskienkäsittely implementoidaan, jotta valittu strategia on yrityksen riskitoleranssin rajoissa.

Operatiiviset riskit

Operatiiviset riskit ovat olosuhteita tai tapahtumia, jotka voivat estää tai viivyttää tavoitteiden saavuttamista tai aiheuttaa vahinkoa ihmisille, omaisuudelle, liiketoiminnalle, tiedolle tai mille tahansa yrityksen operaatioille.

Taloudelliset riskit

Taloudelliset riskit liittyvät Puuilon taloudelliseen asemaan. Ne voivat sisältää riskejä liittyen rahoituksen saatavuuteen ja kustannuksiin, ulkomaisten valuuttakurssien muutoksiin ja investointeihin.

Compliance riskit

Compliance riskit liittyvät altistumiseen lainmukaisille sopimussakoille, taloudellisille takavarikoille ja olennaisille tappioille, joita organisaatio kohtaa epäonnistuessaan noudattamaan toimialan lakeja ja säädöksiä tai sisäisiä politiikkoja.

Vastuullisuusriskit

Puuilon ostotoiminnassa tai sen toimitusketjun toiminnassa voi esiintyä puutteita vastuullisuusnäkökulmasta. Riskit voivat liittyä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään, resurssien käyttöön ja työoloihin arvoketjussa tai oman henkilökunnan parissa.

Riskienhallinnan johtaminen, roolit ja vastuut

Talousjohtaja

Talousjohtaja on vastuussa liiketoiminnalle ja funktioille annettavista yrityksen riskienhallintaan liittyvistä ohjeistuksista ja neuvoista sekä prosessin käytännön implementaation valvonnasta. Talousjohtaja koordinoi riskienhallinnan arviointia, joka tukee johtoa, operatiivista liiketoimintaa ja tukifunktioita riskienhallintatyössä. Talousjohtaja raportoi avainriskit hallitukselle vuosittain.

IV MUUT TIEDOT

Yleiskuva riskienhallinnan kannalta kaikkien olennaisimpien organisaatioiden osien rooleista ja vastuista on kuvattuna seuraavissa alaluvuissa. Hallitus Hallituksella on vastuu valvoa ja varmistaa, että Puuilon riskienhallintaprosessin toiminnot ovat kokonaisvaltaisia. Hallitus määrittää riskihalun ja -toleranssin vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Hallitus on myös vastuussa riskienhallintaan liittyvien yrityksen politiikkojen hyväksymisestä. Operatiivinen johto Yrityksen operatiivinen johto on vastuussa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja niitä uhkaavien riskien kontrolloinnista, johtamisesta ja lieventämisestä. Operatiivinen johto on myös vastuussa riskienhallintatyöstä sekä riskienhallinnan suorituskyvyn ja riittävien resurssien saatavuuden takaamisesta. Puuilon hallitus on Hallinnointikoodin mukaisesti määritellyt lähipiiriliiketoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet. Yhtiö pitää luetteloa lähipiiristään. Lähipiirin kanssa toteutetut transaktiot tehdään markkinaehtoisesti ja ne vastaavat ehdoiltaan riippumattomien osapuolien kanssa tehtäviä liiketoimia. Yhtiön taloushallinto vastaa lähipiiriliiketoimien valvonnasta ja raportoinnista hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Tunnistetut lähipiiriliiketoimet raportoidaan vuosittain tarkastusvaliokunnalle. Sellaisista sopimuksista tai muista oikeustoimista, jotka eivät ole Puuilo tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin, päättää hallitus. Asia ja sitä koskeva päätöksenteko valmistellaan huolellisesti esimerkiksi käyttäen ulkopuolisten arvioita. Päätöksenteossa noudatetaan osakeyhtiölain esteellisyyssäännöksiä. Lähipiiriliiketoimet, jotka eivät kuulu yhtiön tavanomaiseen toimintaan tai tehdään poiketen tavanomaisista kaupallisista ehdoista, edellyttävät hallituksen päätöstä. Lähipiiriliiketoimet raportoidaan säännöllisesti osana taloudellista raportointia ja julkistetaan erikseen, mikäli lainsäädäntö tai Nasdaq Helsingin säännöt näin edellyttävät.

1 Lähipiiriliiketoimet

2 Sisäpiirihallinto

Puuilo Oyj:n sisäpiiriohje perustuu Suomen ja EU:n säännöksiin ja määräyksiin*. Sisäpiiriohjeen tarkoituksena esittää yhteenveto tärkeimmistä sisäpiiritiedon

käyttöön ja hallinnointiin sovellettavista säännöistä ja menettelytavoista yhtiössä.

Sisäpiiriohje sisältää sääntöjä ja määräyksiä kielletystä sisäpiiritiedon käytöstä, yhtiön sisäpiiriluetteloista, sisäpiiritiedon julkistamisesta ja lykkäämismenettelystä sekä yhtiön johdon ja johdon lähipiirin liiketoimien ilmoittamisesta.

Sisäpiiriohje soveltuu kaikkiin yhtiöön ja sen konserniyhtiöihin työ- tai palvelussuhteessa oleviin henkilöihin sekä näiden hallitusten jäseniin (kukin "työntekijä").

Sisäpiiriohje soveltuu myös tahoihin, jotka suorittavat sopimuksen tai muun perusteen nojalla tehtäviä, joiden kautta heillä on pääsy yhtiöön liittyvään sisäpiiritietoon ja jotka on sen vuoksi merkitty yhtiön sisäpiiriluetteloon. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi neuvonantajat, kirjanpitäjät, tilintarkastajat ja luottoluokituslaitokset (kukin "palveluntarjoaja"). Lisäksi sisäpiiriohjeessa kuvataan yhtiön hallitukseen ja johtoryhmään kuuluvien henkilöiden lähipiirin kaupankäyntiin liittyviä ilmoitusvelvollisuuksia.

* Tärkeimpiä sisäpiiriasioita koskevia säännöksiä ovat EU:n markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus (596/2014/EU, "MAR"), MAR:n nojalla annetut EU:n komission 2-tason asetukset ja ES-MAn antamat MAR:iin liittyvät ohjeistukset, arvopaperimarkkinalaki (746/2012, muutoksineen), rikoslaki (89/1889, muutoksineen) ja Nasdaq Helsinki Oy:n ("Nasdaq Helsinki") sisäpiiriohje.

Sisäpiiritiedon julkistaminen

Yhtiöllä on liikkeeseenlaskijana velvollisuus julkistaa mahdollisimman pian sitä tai sen rahoitusvälineitä suoraan koskeva sisäpiiritieto. Yhtiön on varmistettava, että sisäpiiritieto julkistetaan siten, että yleisöllä on nopea pääsy kyseiseen tietoon ja että tieto voidaan

arvioida perusteellisesti, asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti yleisön keskuudessa.

Julkistettavat tiedot julkistetaan pörssitiedotteella ja toimitetaan keskeisille tiedotusvälineille, Finanssivalvonnalle ja Nasdaq Helsingille. Lisäksi tiedot julkistetaan yhtiön sijoittajasivuilla, joilla ne säilytetään viiden (5) vuoden ajan.

Johtotehtävissä toimivien henkilöiden ilmoitusvelvollisuus

Yhtiö on määritellyt MAR:n mukaisiksi johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtajan ja talousjohtajan ("johtohenkilöt").

Johtohenkilöiden ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden ("lähipiiriläiset") on tehtävä yhtiölle ja Finanssivalvonnalle ilmoitus heidän omaan lukuunsa tehdyistä liiketoimista, jotka koskevat yhtiön osakkeita, vieraan pääoman ehtoisia välineitä, muita rahoitusvälineitä tai niiden johdannaisia.

Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä julkistetut ilmoitukset ovat nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla https:// www.investors.puuilo.fi/fi.

Suljettu ajanjakso

Johtohenkilöt eivät saa tehdä liiketoimia omaan tai kolmannen lukuun suoraan tai välillisesti yhtiön osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä suljetun ajanjakson aikana 30 päivää ennen liiketoimintakatsauksen, puolivuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista, mukaan lukien julkistamispäivä. Yhtiö ilmoittaa johtohenkilöille suljetusta ajanjaksosta etukäteen.

Yhtiö valvoo sen sisäpiiriläisten, johtohenkilöiden ja heidän lähipiiriläistensä sekä Suljetun Ajanjakson Työntekijöiden kaupankäyntiä.

3 Ulkoinen tilintarkastaja

Yhtiökokous päättää tilintarkastajan sekä kestävyysraportoinnin varmentajan valitsemisesta sekä heidän palkkioista. Puuilon yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä tulee olla yksi (1) tilintarkastaja, jonka on oltava Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi alkaa siitä yhtiökokouksesta, jossa tilintarkastaja on valittu ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Lisäksi yhtiö on laajentanut kaupankäyntirajoitusta myös kaikkiin niihin työntekijöihin ja muihin henkilöihin, joilla on mahdollisuus saada tietoa yhtiön liiketoimintatai puolivuotiskatsauksesta tai tilinpäätöstiedotteesta asemansa tai työtehtäviensä kautta ennen niiden julkistamista ("Suljetun Ajanjakson Työntekijät"). Näiden henkilöiden tulee rajoittaa kaupankäynti yhtiön osakkeilla aikaan, joka alkaa yhtiön liiketoimintakatsauksen, puolivuotiskatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkaisemista seuraavana päivänä ja päättyy kaksi viikkoa tämän jälkeen ("Sallittu ajanjakso"). Ulkoinen tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja tilikaudella 1.2.2024-31.1.2025 9 §:ssä tarkoitettuun tilintarkastajarekisteriin. Tilintarkastuspalkkioita on maksettu seuraavasti:

Tilintarkastaja vastaa konserniyhtiöiden tilinpäätösten ja kirjanpidon sekä hallinnon tarkastuksesta. Tilintarkastaja toimittaa lakisääteisen tilintarkastuskertomuksen tilinpäätöksestä yhtiön osakkeenomistajille. Lisäksi tilintarkastaja raportoi säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Ulkoinen tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja tilikaudella 1.2.2024-31.1.2025
Yhtiön lakisääteinen tilintarkastaja ja kestävyysrapor
toinnin varmentaja on tilintarkastusyhteisö Pricewater
houseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana
on toiminut KHT Mikko Nieminen. Nieminen on merkit
ty tilintarkastuslain (1141/2015, muutoksineen) 6 luvun
9 §:ssä tarkoitettuun tilintarkastajarekisteriin.

1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024
124 087	138 319

60 000	-
10 300	10 500
-	24 950
194 387	173 768

PALKITSEMISRAPORTT
--------------------

Lisäksi Piirtola toimii Better Burger Society Oy:n toimitusjohtajana, liiketoiminnan johtajana NoHo Partners Fast Foodilla, sekä Finago S.A. hallituksen jäsenä ja Virinsa Oy hallituksen jäsenä. Tätä ennen Piirtola on toiminut Jysk Oy:n maajohtajana, Reckitt Benckiser Healthcare CEE toimitusjohtajana sekä maajohtajana, Tamro Balticsin operatiivisena johtajana, Apotek1 Sweden projektijohtajana, Tamro Oyj liiketoiminnan kehitysjohtajana, Suomen Posti Oyj:n Business Controllerina sekä McKinsey & Companyssa liikkeenjohdon konsulttina.

Puuilon osakkeita 31.1.2025: 2 000

LASSE AHO

Hallitus

Hallituksen puheenjohtaja Vuorineuvos, Yhteiskuntatieteiden maisteri (s. 1958, Suomen kansalainen)

Toiminut yhtiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2023 lähtien. Lisäksi Aho toimii Apetit Oyj:n hallituksen puheenjohtajana, Genelec Oy:n hallituksen jäsennä, Jääkiekon SM-liiga Oy:n hallituksen jäsenä, Olvi-säätiö hallituksen puheenjohtajana, Robit Oyj hallituksen jäsenä, The Brewers of Europe (Euroopan Panimoliitto) hallituksen puheenjohtajana. Tätä ennen Aho on toiminut Olvi Oyj toimitusjohtaja 2004–2022, Metro-Auto Tampere Oy:n toimitusjohtajana, Linkosuon Leipomo Oy:n toimitusjohtajana, Fazer Leipomot Oy:n myyntijohtajana, Fazer Keksit Oy:n markkinointijohtajana sekä tuotepäällikkönä Atoy-Yhtiöillä.

Aholle myönnettiin vuonna 2021 vuorineuvoksen arvonimi.

Puuilon osakkeita 31.1.2025: 7 050

TUOMAS PIIRTOLA

Hallituksen jäsen

MBA, Kauppatieteiden maisteri (s. 1980, Suomen kansalainen)

Toiminut yhtiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2023 lähtien. Tarkistusvaliokunnan jäsen.

Aiemmin Kaario on toiminut Partnera Oy:n toimitusjohtajana, Korona Invest Oy:n sijoitusjohtajana, Unicus Oy:n osakkaana ja Conventum Corporate Finance Oy:n osakkaana. Lisäksi Kaario toimii hallituksen varapuheenjohtajana CapMan Oyj:ssä ja Ponsse Oyj:ssä, hallituksen jäsenenä Epec Oy:ssä, Gofore Oy:ssä, Lapti Group Oy:ssä, Taideyliopiston sijoitusneuvostossa, Urhea-Halli Oy:ssä, Sten & Co Oy:ssä, HC Ässät Oy:ssä, Makai Holding Oy:ssä, hallituksen varajäsenenä Tosuka Holding Oy:ssä, sekä hallituksen puheenjohtajana Sibelius-Akatemian tukisäätiössä ja Saka Finland Group Oyj:ssä.

Puuilon osakkeita 31.1.2025: 2 941

MAMMU KAARIO

Hallituksen jäsen MBA, Oikeustieteen maisteri (s. 1963, Suomen kansalainen)

Toiminut yhtiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2021 lähtien. Tarkistusvaliokunnan puheenjohtaja.

Head of Research Ampfield Managementissa. Aiemmin työskennellyt investointi- ja sijoitusrooleissa MSD Partnersilla ja Apax Partnersilla sekä konsulttina The Boston Consulting Groupissa.

Puuilon osakkeita 31.1.2025: 20 000

BENT HOLM

Hallituksen jäsen Kauppatieteiden maisteri (s. 1974, Tanskan kansalainen)

Toiminut yhtiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2022 lähtien. Lisäksi Holm toimii toimitusjohtajana Hi Five A/S:ssä ja Copenhotn hallituksen jäsenenä. Tätä ennen toiminut Socki Socki toimitusjohtajana, Dollarstore AB:ssä toimitusjohtajana, Netto Marknad A/B:ssä toimitusjohtajana, Netto Internationalissa operatiivisena johtajana, Poundstretcher Ltd:ssä kaupallisena johtajana, Netto UK:ssa ostojohtajana ja Netto DK:ssä talousjohtajana ja operatiivisena johtajana.

Puuilon osakkeita 31.1.2025: 900

JENS JOLLER

Hallituksen jäsen MBA (s. 1983, Sveitsin kansalainen)

Toiminut yhtiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2024 lähtien. Tarkistusvaliokunnan jäsen.

Paapio työskentelee Valio Aimon valikoima- ja hankintajohtajana. Aiemmin hän on toiminut The Boston Consulting Groupilla projektipäällikkönä, Kespron kehitysjohtajana, Suomen Lähikauppa Oy:n kaupallisena johtajana ja valikoimajohtajana, Bonnier Books Finland Oy:n tuotantoja logistiikkapäällikkönä ja Nokia Oyj:n useissa päällikkötehtävissä.

Puuilon osakkeita 31.1.2025:

ANNE-MARI PAAPIO

Hallituksen jäsen Diplomi-insinööri (s. 1979, Suomen kansalainen)

Toiminut yhtiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2024 lähtien.

JUHA SAARELA

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja (s. 1974, Suomen kansalainen)

Toiminut yhtiön johtoryhmässä vuodesta 2017 lähtien.

Aiemmin Saarela on toiminut varatoimitusjohtajana, hankinta- ja logistiikkajohtajana ja ostopäällikkönä J.Kärkkäinen Oy:llä, hallituksen jäsenenä J.Kärkkäinen Web Oy:llä, tavaratalojohtajana Kesko Oyj:llä, aluepäällikkönä Maskun Kalustetalo Oy:llä. Saarelalla on insinöörin tutkinto Centria ammattikorkeakoulusta.

Puuilon osakkeita 31.1.2025: 201 220

VILLE RANTA

Talousjohtaja (s. 1977, Suomen kansalainen)

Toiminut yhtiön johtoryhmässä vuodesta 2016 lähtien.

Aiemmin Ranta on toiminut Corporate Business Controllerina Kesko Oyj:ssä, Business Controllerina Oy Sinebrychoff Ab:ssa, Controllerina Kemira Oyj:ssä sekä taloushallinnon eri tehtävissä TeliaSonera Finland Oyj:ssä. Rannalla on kauppatieteiden maisterin tutkinto Vaasan yliopistosta.

Puuilon osakkeita 31.1.2025: 277 946

PERTTU PARTANEN

Markkinointijohtaja (s. 1985, Suomen kansalainen)

Toiminut yhtiön johtoryhmässä vuodesta 2020 lähtien.

Aiemmin Partanen on toiminut markkinointipäällikkönä Power Finland Oy:ssä. Partasella on kauppatieteiden maisterin tutkinto Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Puuilon osakkeita 31.1.2025:

36 444 MARKKU LAMPELA

Osto- ja logistiikkajohtaja (s. 1971, Suomen kansalainen)

Toiminut yhtiön johtoryhmässä vuodesta 2020 lähtien.

Lisäksi Lampela toimii Fodelia Oyj:n hallituksen jäsenenä. Aiemmin Lampela on toiminut toimitusjohtajana Erätukku Oy:ssä, Kotivara Oy:ssä sekä SwanLine Oy:ssä. Lampelalla on kauppatieteiden maisterin tutkinto Vaasan yliopistosta.

Puuilon osakkeita 31.1.2025: 24 343

SIRKKALIISA KULMALA

Henkilöstöjohtaja (s. 1967, Suomen kansalainen)

Toiminut yhtiön johtoryhmässä vuodesta 2020 lähtien.

Aiemmin Kulmala on toiminut henkilöstöjohdon tehtävissä SOK:lla, Suomen Lähikauppa Oy:ssä, Kesko Oyj:llä, Valiolla ja Silmäasema Oyj:llä. Kulmalalla on maisterin tutkinto maatalous- ja metsätieteestä Helsingin yliopistosta.

Puuilon osakkeita 31.1.2025: 60 077

MARKUS KAATRANEN

Myyntijohtaja (s. 1977, Suomen kansalainen)

Toiminut yhtiön johtoryhmässä vuodesta 2022 lähtien.

Siirtyi Puuiloon Kotipizza Oyj:stä, jossa toimi myyntijohtajana 2016- 2022. Kaatranen on aikaisemmin työskennellyt mm. LIDL Suomen palveluksessa n. kahdeksan vuoden ajan. Vahvaa osaamista ketjutoiminnasta ja vähittäiskaupan myyntijohdon tehtävistä. Kaatranen on koulutukseltaan tradenomi.

Puuilon osakkeita 31.1.2025: 13 985

JUHA PARVIAINEN

Tietohallintojohtaja (s. 1968, Suomen kansalainen)

Toiminut yhtiön johtoryhmässä vuodesta 2020 lähtien.

Aiemmin Parviainen on toiminut tietohallintojohtajana EAB Group Oyj:ssä, tietohallintojohtajana Kesko Oyj:n rakentamisen ja talotekniikan toimialalla, CIO:na Anttila Oy:ssä ja K-Citymarket Oy:ssä sekä tietohallintopäällikkönä Altia Oyj:ssä. Parviaisella on tradenomin tutkinto tietojenkäsittelystä Helia ammattikorkeakoulusta.

Puuilon osakkeita 31.1.2025: 18 679

PALKITSEMIS - RAPORTTI

I JOHDANTO

Puuilo Oyj:n (jäljempänä "Puuilo" tai "yhtiö") hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä noudattaa Suomen Osakeyhtiölakia ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen antamaa Hallinnointikoodia 2025.

Puuilon tilikauden 2024 palkitsemisraportti noudattaa 17.5.2022 julkistettua palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemispolitiikka hyväksyttiin 17.5.2022 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja se on saatavilla Puuilon sijoittajasivuilla www.investors.puuilo.fi.

Palkitsemispolitiikka esitetään osakkeenomistajille neljän vuoden välein ja aina, jos siihen on tarvetta tehdä olennaisia muutoksia. Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee palkitsemispolitiikkaa säännöllisesti, jotta se pysyy Puuilon strategisten tavoitteiden ja pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisena ennen sen seuraavaa käsittelyä yhtiökokouksessa vuonna 2026.

Tämä Palkitsemisraportti kattaa Puuilon tilikauden 1.2.2024–31.1.2025 ("tilikausi 2024"). Puuilon hallituksen tarkastusvaliokunta on käsitellyt ja hallitus on hyväksynyt tämän raportin. Yhtiön ulkopuolinen tilintarkastaja on tarkastanut, että raportti sisältää vaaditut tiedot ja että kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöstietojen kanssa. Palkitsemisraportti käsitellään varsinaisessa yhtiökokouksessa 2025. Palkitsemisraportti sisältää tiedot hallitukselle ja toimitusjohtajalle tilikauden aikana maksetuista palkkioista. Palkkiot ja muut taloudelliset etuudet on raportoitu maksuperusteisesti. Yhtiö julkaisee Palkitsemisraportin sijoittajasivuillaan.

Puuilon palkitsemisen tavoitteena on edistää yhtiön kilpailukykyä ja tukea yhtiön strategian toteuttamista. Lisäksi palkitsemisen tavoitteena on sitouttaa avainhenkilöitä ja koko henkilöstöä yritykseen pitkällä aikavälillä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja arvon luomiseksi osakkeenomistajille. Yhtiön hallitukselle maksettavista palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Yhtiön hallitus hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot kirjallisessa sopimuksessa. Hallitus hyväksyy myös pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät (suoriteperusteiset lisäosakejärjestelmät), joihin toimitusjohtajalla on mahdollisuus osallistua.

II PUUILON TALOUDELLISEN TULOKSEN JA PAL- KITSEMISEN KEHITYS

Seuraavassa taulukossa esitetään hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisen kehitys verrattuna Puuilon keskimääräisen työntekijäin palkitsemisen kehitykseen sekä yhtiön taloudellinen kehitys viimeisen 5 tilikauden aikana.

Puuilon liiketoiminta on kasvanut merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Ennen pörssilistautumista kesäkuussa 2021, ainoastaan hallituksen puheenjohtajalle maksettiin palkkio hallitustyöskentelystä, eikä hallituksessa ollut valiokuntia. Liikevoitto-% 17,0 % 15,6 % 15,9 % 16,5 % 17,4 % Luvut ovat maksuperusteisia eivätkä sisällä sosiaali- ja eläkekuluja. *) Puuilo-konsernin henkilöstökulut jaettuna henkilöstön määrällä tilikauden päättyessä kokoaikaisiksi muutettuna

Palkitseminen (euroa)	1.2.2024- 31.1.2025	1.2.2023- 31.1.2024	1.2.2022- 31.1.2023	1.2.2021- 31.1.2022	1.2.2020- 31.1.2021
Hallituksen puheenjohtaja	60 000	60 000	60 000	47 500	30 000
Muut hallituksen jäsenet (keskimäärin)	32 000	32 000	32 000	20 417
Toimitusjohtaja	195 540	182 940	182 940	171 000	137 280
Puuilon keskimääräinen työntekijä*	37 886	37 158	34 562	32 754	32 082
(milj. euroa)

Liikevaihto Oikaistu EBITA	383,4 67,0	338,4 54,1	296,4 48,8	270,1 48,4	238,7 43,2
Oikaistu EBITA-%	17,5 %	16,0 %	16,5 %	17,9 %	18,1 %
Liikevoitto	65,1	52,8	47,0	44,5	41,5

III HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKITSEMINEN

Puuilo Oyj:n 15.5.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat vuosipalkkiot:

	EUR
Hallituksen puheenjohtaja	60 000
Muut hallituksen jäsenet	30 000

Hallituksen palkkiot maksetaan rahana. Hallituksen jäsenet eivät saa erillistä palkkiota hallituksen kokouksista. Hallituksen kokouksista aiheutuvat matkakulut korvataan yhtiön matkakulujen korvaussääntöjen mukaisesti. Yhtiön hallituksen palkkioihin ei sisälly eläkemaksuja. Hallituksen jäsenet eivät ole mukana Puuilon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä.

Puuilo Oyj:n 15.5.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tarkastusvaliokunnan jäsenille maksetaan seuraavat vuosipalkkiot:

	EUR
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	5 000
Muut tarkastusvaliokunnan jäsenet	2 500

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 1.2.2024−31.1.2025 (euroa)

Nimi	Asema	Hallituksen vuosipalkkio	Valiokunta palkkio	Yhteensä
Lasse Aho	Hallituksen puheenjohtaja	60 000		60 000
Bent Holm	Hallituksen jäsen	30 000		30 000
Jens Joller	Hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen (15.5.2024 alkaen)	20 000	1 667	21 667
Mammu Kaario	Hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	30 000	5 000	35 000
Rasmus Molander	Hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen (15.5.2024 asti)	10 000	833	10 833
Anne-Mari Paapio	Hallituksen jäsen (15.5.2024 alkaen)	20 000		20 000
Tuomas Piirtola	Hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	30 000	1 667	31 667
Markku Tuomaala	Hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen (15.5.2024 asti)	10 000	833	10 833
Yhteensä		210 000	10 000	220 000

IV TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN

Toimitusjohtajan palkka muodostuu kiinteästä kuukausipalkasta ja tavanomaisista luontaiseduista. Yhtiön toimitusjohtajalla on mahdollisuus osallistua yhtiön pitkäaikaisiin kannustinjärjestelmiin, toimitusjohtajalla ei ole lyhytaikaista kannustinjärjestelmää. Yhtiön toimitusjohtaja on oikeutettu lakisääteiseen eläke-etuun. Yhtiöllä ei ole voimassa olevia lisäeläkkeitä tai vakuusjärjestelyjä. Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Toimitusjohtajalle on tilikaudella 1.2.2024−31.1.2025 maksettu kiinteää kuukausipalkkaa sisältäen luontoisedut yhteensä 195 540 euroa. Toimitusjohtajalle ei ole maksettu tulospalkkioita, lisäeläkkeitä tai muita palkkioita.

Kussakin suoriteperusteisessa lisäosakejärjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka kattaa 3 tilikautta. Ansaintakriteereinä ovat Puuilon osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Osallistujalle maksettava osuus enimmäispalkkiosta määräytyy ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelmään osallistumisen ja palkkion saamisen edellytyksenä on, että osallistuja on hankkinut Puuilon osakkeita hallituksen ilmoittaman määrän. Lisäksi palkkion maksaminen perustuu osallistujan voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä.

Järjestelmän palkkiot maksetaan lähtökohtaisesti osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana kunkin järjestelmän ansaintakauden päättymisen jälkeen. Rahaosuudella katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiota ei pääsääntöisesti

makseta, jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkionmaksua. Toimitusjohtajan on pidettävä palkkiona maksetut osakkeet omistuksessaan 12 kuukauden ajan palkkionmaksun jälkeen.

Tilikaudella 2024 voimassa olleet pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

	PSP 2022-2024	PSP 2023-2025	PSP 2024-2026
Ansaintajakso	Tilikaudet 2022-2024	Tilikaudet 2023-2025	Tilikaudet 2024-2026
Myöntämispäivä	3.6.2022	12.5.2023	10.5.2024
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	5,34	7,29	10,70
Ansaintakriteerit	Osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR) ja oikaistu EBITA	Osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR) ja oikaistu EBITA	Osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR) ja oikaistu EBITA
Kriteerin tulos (maksimitasosta)	Vahvistetaan tilikauden 2024 päättymisen jälkeen	Vahvistetaan tilikauden 2025 päättymisen jälkeen	Vahvistetaan tilikauden 2026 päättymisen jälkeen
Myönnettävien osakepalkkioiden enimmäismäärä (kpl)*	15 474	7 605	2 919
Maksuna saatujen osakkeiden lkm	-	-	-
Maksu käteisenä (euroa)	-	-	-
Maksupäivä	Toukokuu 2025 loppuun mennessä	Toukokuu 2026 loppuun mennessä	Toukokuu 2027 loppuun mennessä
Osakekurssi maksupäivänä	-	-	-
Sitouttamisjakso päättyy	Toukokuu 2025 loppuun mennessä	Toukokuu 2026 loppuun mennessä	Toukokuu 2027 loppuun mennessä

* Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään ennakonpidätys. Nettomäärä suoritetaan osakkeina.

Puuilo Oyj Pakkalankuja 6 01510 Vantaa

AI Terminal

3285_10-k_2025-04-24_1eedf51a-12b3-4fc5-89b0-0dc4ec193556.pdf

VUOSI-RAPORTTI 2024

Sisällysluettelo

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

PUUILON LIIKETOIMINTA

YHTIÖRAKENNE

NÄKYMÄT TILIKAUDELLE 2025

PUUILON PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET

TÄRKEITÄ TAPAHTUMIA

Avainhenkilöiden suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmä

Puuilo Oyj:n uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028

Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikunnan

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT

Oikaistu liikevoitto (EBITA) ylitti tilikauden 2024 ohjeistuksen, ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta

Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa

KASVUSTRATEGIA

MYYMÄLÄVERKOSTON KEHITTÄMINEN

TALOUDELLINEN KEHITYS

Liikevaihto, tulos ja kannattavuus

TASE, RAHOITUS JA RAHAVIRTA

INVESTOINNIT

HENKILÖSTÖ

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osaketiedot ja kaupankäynti osakkeilla

Osakkeenomistajat

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.1.2025

OMISTUSJAKAUMA SEKTOREITTAIN 31.1.2025

JAKAUMA OSAKEKANNAN MUKAAN 31.1.2025

-

JOHDON OSAKEOMISTUS

LIPUTUSILMOITUKSET

RISKIT JA LIIKETOIMINNAN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Relex käyttöönotto

Valikoimakehityksen hidastuminen

Kiinan riskit

Geopoliittiset riskit

Tuoteturvallisuus

Avainhenkilöriskit

Puuilon maahantuomien tuotteiden epäonnistuminen ja laatuongelmat

Tietoturva

Häiriöt toimitusketjuissa

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET JA HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS

Osinko

Hallituksen kokoonpano

Hallituksen jäsenten palkkiot

Tilintarkastaja

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Hallituksen valtuuttaminen päättämään lahjoituksista yleishyödyllisiin tarkoituksiin

VOITONJAKOEHDOTUS

Varsinainen yhtiökokous

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Konsernin keskeiset tunnusluvut

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

-

VAIHTOEHTOISTEN TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYKSET IFRS-TILINPÄÄTÖSLUKUIHIN

KESTÄVYYS - RAPORTTI

Kestävyysraportti

PUUILO LYHYESTI

YLEISET TIEDOT

Laatimisperusteet

Hallintotapa

Hallituksen tehtävät

Johtoryhmän tehtävät

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

GOV-5 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta

Strategia

luotettavasti.

Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E2.IRO-1, E3.IRO-1 ja E4.IRO-1

E5.IRO-1

G1.IRO-1

IRO-2 Yrityksen kestävyysraporttiin sisältyvät ES-RS-standardien tiedonantovaatimukset