Puuilo Oyj

Puuilo Oyj 51 PUUILO OYJ Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 31.1.2025 2 Sisällys Hallituksen toimintakertomus ............................................................................................................................................................................ 5 Konsernin keskeiset tunnusluvut ..................................................................................................................................................................... 18 Kestävyysraportti ................................................................................................................................................................................................ 22 Puuilo lyhyesti ................................................................................................................................ 22 Yleiset tiedot ................................................................................................................................... 22 Laatimisperusteet ....................................................................................................................... 22 Hallintotapa ................................................................................................................................. 23 Strategia ..................................................................................................................................... 27 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ......................................................................... 36 Ympäristövastuu ............................................................................................................................. 45 Taksonomiaraportointi ................................................................................................................ 45 ESRS E1 Ilmastonmuutos ........................................................................................................... 51 ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous ................................................................................. 59 Sosiaalinen vastuu ......................................................................................................................... 62 ESRS S1 Oma työvoima ............................................................................................................. 62 ESRS S2 Arvoketjun työntekijät .................................................................................................. 70 ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät .......................................................................................... 72 Hyvä hallinto ................................................................................................................................... 76 ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ..................................................................................... 76 Tilinpäätös ............................................................................................................................................................................................................. 80 Konsernin laaja tuloslaskelma ......................................................................................................................................................................... 80 Konsernitase .......................................................................................................................................................................................................... 81 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ...................................................................................................................................... 82 Konsernin rahavirtalaskelma ........................................................................................................................................................................... 83 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ................................................................................................................................................................... 84 1 YLEISET LAADINTAPERIAATTEET ..................................................................................................................................................................... 85 Liite 1.1 Yrityksen perustiedot ......................................................................................................... 85 Liite 1.2 Laatimisperusta ................................................................................................................. 85 Liite 1.3 Kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta ............................................................................ 86 2 LIIKETOIMINNAN KEHITYS ............................................................................................................................................................................... 87 Liite 2.1 Tuotot................................................................................................................................ 87 Liite 2.2 Segmenttitiedot ................................................................................................................. 88 Liite 2.3 Kulut ................................................................................................................................. 88 3 Liite 2.4 Tuloverot ........................................................................................................................... 92 3 KÄYTTÖPÄÄOMA ................................................................................................................................................................................................ 95 Liite 3.1 Vaihto-omaisuus ............................................................................................................... 95 Liite 3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset ...................................................................................... 95 Liite 3.3 Ostovelat ja muut velat ...................................................................................................... 96 4 SIDOTTU PÄÄOMA .............................................................................................................................................................................................. 98 Liite 4.1 Liikearvo ........................................................................................................................... 98 Liite 4.2 Aineettomat hyödykkeet .................................................................................................... 99 Liite 4.3 Aineelliset hyödykkeet ..................................................................................................... 100 Liite 4.4 Vuokrasopimukset........................................................................................................... 102 Liite 4.5 Varaukset ........................................................................................................................ 104 5 PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUS................................................................................................................................................................... 106 Liite 5.1 Pääoman hallinta ja nettovelka ....................................................................................... 106 Liite 5.2 Oma pääoma .................................................................................................................. 107 Liite 5.3 Osakekohtainen tulos ...................................................................................................... 108 Liite 5.4 Rahoitusriskien hallinta ................................................................................................... 108 Liite 5.5 Rahoitusvarat ja velat ...................................................................................................... 111 Liite 5.6 Rahoitustuotot ja -kulut ................................................................................................... 113 Liite 5.7 Ehdolliset velat ................................................................................................................ 114 6 MUUT LIITETIEDOT ........................................................................................................................................................................................... 115 Liite 6.1 Lähipiiritapahtumat .......................................................................................................... 115 Liite 6.2 Konsernin rakenne ja konsolidointi .................................................................................. 116 Liite 6.3 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat .......................................... 116 Liite 6.4 Uudet ja tulevat standardit............................................................................................... 118 Emoyhtiön tilinpäätös ........................................................................................................................................................................................ 119 Emoyhtiön tuloslaskelma ................................................................................................................................................................................. 119 Emoyhtiön tase ....................................................................................................................................................................................................120 Emoyhtiön rahavirtalaskelma .......................................................................................................................................................................... 121 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot .............................................................................................................................................................. 122 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet................................................................................................. 122 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ................................................................................................ 122 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat ........................................................ 123 Tuloslaskelman liitetiedot ............................................................................................................. 125 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot ........................................................................................... 126 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ......................................................................................... 126 4 Omistukset muissa yrityksissä ...................................................................................................... 127 Allekirjoitukset .................................................................................................................................................................................................... 128 Tilintarkastuskertomus …………………………………………………………………………………………………………………………………………… 75 ESEF-tilinpäätöstä koskeva riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti ……………………………………………………………. 81 5 Hallituksen toimintakertomus Puuilon liiketoiminta Puuilo on suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava halpakauppaketju. Voimakkaasti kasvavalla ketjulla oli 31.1.2025 päättyneen tilikauden lopussa 49 myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi asiakkaita palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluvat rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara, puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yritys tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta tuotevalikoimasta. Tilikauden aikana avattiin kolme Hurrikaanilta hankittua myymälää: Ylöjärvi, Nokia ja Forssa. Tilat muutettiin Puuilo-myymälöiksi ennen avausta. Lisäksi avattiin neljä muuta myymälää: Tampere Lahdesjärvi, Oulu Karjasilta, Äänekoski ja Kirkkonummi. Yhtiörakenne Puuilo-konsernin emoyhtiö on Puuilo Oyj, jonka liiketoimintana on myydä hallintopalveluja tytäryhtiölleen. Emoyhtiön lisäksi konserniin kuuluu Puuilo Oyj:n 100 % omistama, vähittäiskauppaa harjoittava liiketoimintayhtiö Puuilo Tavaratalot Oy. Konsernin rakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia tilikauden 2024 aikana. Näkymät tilikaudelle 2025 Puuilo ennustaa tilikauden 2025 liikevaihdon olevan 425–455 milj. euroa ja oikaistun liikevoiton (oikaistu EBITA) olevan 70–80 milj. euroa. Tilikauden näkymät sisältävät epävarmuustekijöitä liittyen kuluttajien ostovoiman ja käyttäytymisen muutoksiin. Lisäksi geopoliittisilla kriiseillä ja kansainvälisillä jännitteillä voi olla vaikutusta tavaroiden saatavuuteen ja hintoihin. Puuilon pitkän aikavälin tavoitteet Pitkän aikavälin tavoitteet tilikausille 2024–2028: • Kasvu: Liikevaihto ylittää 600 milj. euroa tilikauden 2028 loppuun mennessä (päättyy tammikuussa 2029) • Kannattavuus: Oikaistu EBITA-% ylittää 17 % liikevaihdosta • Voitonjako: Yhtiö pyrkii jakamaan osakkeenomistajille vähintään 80 % kunkin tilikauden nettotuloksesta • Velkaantuneisuus: Yhtiön nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde alittaa 2.0x Tärkeitä tapahtumia Avainhenkilöiden suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmä Puuilon hallitus päätti uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2024–2026. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Järjestelmässä on mahdollista ansaita ajan kulumiseen perustuvia lisäosakkeita ja suoriteperusteisia lisäosakkeita. Sen ansaintakriteereinä ovat Puuilon 6 osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot (brutto ennen veroja) vastasivat arviolta yhteensä enintään 738 000 Puuilo Oyj:n osaketta. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Mahdolliset palkkiot tullaan maksamaan osittain osakkeina ja osittain rahana ansaintakauden päättymisen jälkeen. Rahana maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja sosiaaliturvamaksut. (pörssitiedote 16.4.2024) Palkkiona maksettavien osakkeiden maksimimäärä oli tilinpäätöshetkellä 196 251 osaketta. Puuilo Oyj:n uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028 Puuilo julkaisi uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028. (pörssitiedote 22.4.2024) Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin 1.10.2024 päivätyn osakasluettelon perusteella kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämät edustajat sekä asiantuntijajäsenenä Puuilo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Aho. Kolme suurinta osakkeenomistajaa nimesivät nimitystoimikuntaan edustajat seuraavasti: Ampfield Management, L.P., edustajanaan Emerson Moore, Markku Tuomaala, edustajanaan Janne Koikkalainen ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, edustajanaan Esko Torsti. (pörssitiedote 18.12.2024) Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat Oikaistu liikevoitto (EBITA) ylitti tilikauden 2024 ohjeistuksen, ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta Puuilo julkaisi ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta. Puuilon tilikauden 2024 (helmikuu 2024– tammikuu 2025) liikevaihto oli 383,4 milj. euroa ja oikaistu liikevoitto oli 67,0 milj. euroa eli 17,5 % liikevaihdosta. Aikaisemmin Puuilo oli ohjeistanut tilikauden 2024 liikevaihdon olevan 380–400 milj. euroa ja euromääräisen, oikaistun liikevoiton olevan 60–66 milj. euroa. (pörssitiedote 10.3.2025) Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määrä olisi viisi (aiemmin kuusi). Nimitystoimikunta ehdottaa, että Puuilon hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen hallituksen nykyiset jäsenet Jens Joller, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uusina jäseninä Susanne Hounsgaard ja Markku Tuomaala. Nykyiset hallituksen jäsenet Lasse Aho, Bent Holm ja Anne-Mari Paapio ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä hallituksen jäseniksi. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka on riippumaton yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Mammu Kaario. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot seuraavasti: -Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 65 000 euroa (aiemmin 60 000 euroa) -Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 33 000 euroa (aiemmin 30 000 euroa) -Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 6 000 euroa (aiemmin 5 000 euroa) ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 3 000 euroa (aiemmin 2 500 euroa) 7 Kaikki palkkiot maksetaan rahana. (pörssitiedote 19.3.2025) Uudelleenrahoitus Puuilo on allekirjoittanut OP Yrityspankki Oyj:n kanssa uuden 100 miljoonan euron pitkäaikaisen rahoitussopimuksen. Uudella rahoitussopimuksella on 36 kuukauden maturiteetti, ja se sisältää kaksi 12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvataan vuonna 2021 solmittu aiempi sopimus. Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30 miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF). Varoja käytetään nykyisten lainojen takaisinmaksuun, käyttöpääoman rahoitukseen, sekä konsernin muihin yleisiin rahoitustarpeisiin. Lainajärjestelyn ehtoihin kuuluu yksi kovenantti: nettovelat/käyttökate -suhdeluku. Samassa järjestelyssä on myös sovittu yhteensä 30 miljoonan euron sitomattomasta lisärahoitusmahdollisuudesta (accordion option). Tämä sitomaton lisärahoitusmahdollisuus edellyttää kuitenkin pankilta erillisen rahoituspäätöksen. (pörssitiedote 27.3.2025) Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa Puuilo on luovuttanut yhteensä 126 481 yhtiön hallussa olevaa Puuilon osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään 2022–2024 kuuluvalle 28 avainhenkilölle. Ohjelmasta on tiedotettu pörssitiedotteella 20.4.2022. Osakkeiden luovuttaminen perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 15.5.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. 14.4.2025 tapahtuneen luovutuksen jälkeen Puuilon hallussa on 428 519 omaa osaketta. (pörssitiedote 15.4.2025) Puuilo Oyj:n hallitus perusti uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman yhtiön avainhenkilöille Puuilo Oyj:n hallitus on päättänyt perustaa uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille (”LTI-ohjelma”) ja käynnistää LTI-ohjelman ensimmäisen ohjelmakauden vuosille 2025–2027. LTI-ohjelman tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä hankkimaan ja omistamaan Yhtiön osakkeita. LTI-ohjelman tavoitteena on lisäksi yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden intressit sekä edistää avainhenkilöiden motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutumista Yhtiöön. LTI-ohjelman on tarkoitus koostua vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin puolentoista vuoden omistusjakso. Hallitus päättää vuosittain ohjelmakauden käynnistämisestä. LTI-ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja avainhenkilöt kutsutaan osallistumaan kuhunkin ohjelmakauteen erikseen. Ensimmäinen LTI:n ohjelmakausi 2025–2027 alkaa 1.6.2025 ja päättyy 31.5.2028. Ensimmäinen säästöjakso päättyy 31.5.2026. Omistusjakso alkaa ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta. Ohjelmakaudella 2025–2027 LTI-ohjelmaa tarjotaan noin 100 konsernin avainhenkilölle, sisältäen myös johtoryhmän ja toimitusjohtajan. Osana LTI:tä, avainhenkilöllä on mahdollisuus tehdä kertasijoitus ja/tai säästää osuus palkastaan ja sijoittaa nämä rahat Puuilon osakkeisiin. Ohjelmakauden 2025–2027 sijoituksilla ja säästöillä hankitaan Puuilon osakkeita neljässä osassa arviolta syyskuussa 2025, joulukuussa 2025, maaliskuussa 2026 sekä kesäkuussa 2026. 8 Ohjelmakaudella 2025–2027 Yhtiö antaa LTI-ohjelmaan osallistuville avainhenkilöille palkkioksi sitoutumisesta yhden ilmaisen lisäosakkeen (brutto) yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden. Osallistujilla on lisäksi mahdollisuus ansaita yhdestä kolmeen suoriteperusteista lisäosaketta (brutto) jokaista yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden, mikäli ohjelmakaudelle asetetut suorituskriteerit saavutetaan. Ohjelmakauden suorituskriteerit ovat sidottu osakkeen kokonaistuottoon (TSR), yhtiön oikaistuun tulokseen ennen korkoja, veroja ja arvonalentumisia (EBITA) sekä sijoitetun pääoman tuottoon (ROIC). Palkkion saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja hankittujen säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa omistusjakson ajan, joka päättyy vuoden 2027 tilinpäätöstiedotteen julkaisua seuraavana päivänä. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson päättymisen jälkeen osittain osakkeina ja rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä sen jälkeen, kun ne on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Säästöosakkeet ja lisäosakkeet ovat Puuilon osakkeita. Ensimmäisen ohjelmakauden 2025–2027 lisäosakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen veroja) on noin 519 000 osaketta, laskettuna 16.4.2025 osakekurssilla. Lopullinen lisäosakkeiden määrä riippuu avainhenkilöiden osallistumis- ja säästöasteesta ohjelmaan, lisäosakkeiden saamisen edellytysten täyttämisestä sekä osakemäärästä, joka ostetaan markkinoilta säästöillä. (pörssitiedote 17.4.2025) Kasvustrategia Puuilon tavoitteena on jatkaa asemansa vahvistamista yhtenä Suomen johtavista halpakaupoista hyödyntäen keskeisiä vahvuuksiaan: houkuttelevaa ja laajaa tuotevalikoimaa, edullisia hintoja ja helppoa asiointikokemusta. Päivitetyn kasvustrategiansa mukaisesti yhtiö pyrkii avaamaan vähintään 5–6 uutta myymälää vuodessa sekä jatkamaan vertailukelpoisen liikevaihdon kasvattamista nostamalla entisestään tunnettuuttaan. Yhtiöllä on tehokas ja standardoitu myymälänavaamisprosessi, mikä mahdollistaa usean myymälän avaamisen vuosittain ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti muuhun operatiiviseen toimintaan. Uudet myymälät ovat keskimäärin kannattavia jo ensimmäisen kokonaisen kuukauden jälkeen avauksesta. Puuilo pyrkii jatkamaan arvolupauksensa kehittämistä tarjoamalla myös jatkossa asiakaskunnan tarpeisiin vastaavan laajan tuotevalikoiman aina edullisin hinnoin. Puuilo pyrkii myös jatkamaan panostuksia verkkokauppansa kehittämiseen ja kasvattamiseen, tarjoten asiakkailleen mahdollisuuden asioida niin myymälöissä kuin verkkokaupassa. Myymäläverkoston kehittäminen Tilikauden 2024 aikana Puuilo avasi yhteensä seitsemän uutta myymälää. Alkuvuoden aikana yhtiö avasi Hurrikaanilta hankitut myymälät Nokialle, Ylöjärvelle ja Forssaan. Myymälät muutettiin Puuilo- myymälöiksi ennen avausta. Lisäksi Puuilo avasi myymälät Tampereen Lahdesjärvelle ja Oulun Karjasillalle. Viimeisellä kvartaalilla yhtiö avasi myymälät Äänekoskelle ja Kirkkonummelle. Tilikauden 2025 aikana myymälät avataan Varkauteen, Savonlinnaan, Lohjalle, Mäntsälään, Jyväskylän Keljoon, Iisalmeen ja Heinolaan. Tilikauden 2026 avauksista on tähän mennessä tiedotettu Espoonlahden myymälän avauksesta, muista avauksista tiedotetaan niiden vahvistuessa.. Puuilon määritelmän mukaan myymälää pidetään uutena avaamisvuonna ja sitä seuraavana tilikautena. Uudelleensijoitetut myymälät katsotaan vertailukelpoisiksi myymälöiksi. 9 Puuilolla oli 31.1.2025 yhteensä 49 myymälää (42 myymälää) eri puolilla Suomea. Nykyinen myymäläverkosto on nuori ja yli puolet myymälöistä on avattu viimeisen viiden vuoden aikana. Taloudellinen kehitys Kausivaihtelu Puuilon liiketoiminta on osittain kausiluonteista. Näin ollen Puuilon liikevaihdossa, liiketoiminnan tuloksessa ja rahavirroissa esiintyy kausittaisia huippuja, vaikka sesonkiriippuvuus on suhteellisen vähäistä verrattuna kaupanalaan yleisesti. Historiallisesti Puuilon tärkeimpiä kausia liikevaihdollisesti ovat olleet tilikauden toinen ja kolmas neljännes. Lisäksi Puuilon liikevaihtoon vaikuttaa osittain poikkeukselliset, ankarat tai vuodenajalle epätyypilliset sääolot. Liikevaihto, tulos ja kannattavuus Tilikaudella 2024 Puuilon liikevaihto kasvoi 13,3 % (+14,2 %) ja oli 383,4 milj. euroa (338,4). Puuilon myymälöiden liikevaihto oli 374,4 milj. euroa (329,5) ja verkkokaupan liikevaihto oli 9,1 milj. euroa (8,9), mikä vastasi 2,4 % (2,6 %) liikevaihdosta. Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihto kasvoi 1,5 % (+5,2 %). Verkkokaupan liikevaihto kasvoi 1,7 % (-11,2 %). Liikevaihtoa kasvattivat sekä uudet että vertailukelpoiset myymälät. Asiakasmäärä jatkoi kasvuaan myös vertailukelpoisissa myymälöissä. Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kasvua hidasti keskiostoksen lasku. Puuilon myyntikate oli 144,6 milj. euroa (123,9) ja myyntikatemarginaali oli 37,7 % (36,6 %). Myyntikatteen nousuun vaikuttivat myyntimixin muutos sekä omien tuotemerkkien osuuden kasvu. Omien tuotemerkkien tuotteiden osuus liikevaihdosta kasvoi merkittävästi ja oli 21,7 prosenttia (20,6 %). Lisäksi myymäläketjun laajentumisen myötä ostojen volyymi on kasvanut, millä on ollut positiivinen vaikutus ostoehtoihin. Liiketoiminnan kulut olivat 61,0 milj. euroa (56,3), eli 15,9 % liikevaihdosta (16,6 %). Liiketoiminnan kuluissa merkittävin erä oli henkilöstökulut. Henkilöstökulut olivat 38,5 milj. euroa (35,4), eli 10,0 % (10,4 %) liikevaihdosta. Pääosa henkilöstökulujen kasvusta johtui uusista myymälöistä. Oikaistu EBITA ja EBITA olivat 67,0 milj. euroa (54,1), mikä vastasi 17,5 % (16,0 %) liikevaihdosta. Oikaistu EBITA kasvoi 23,8 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ei ollut. Liikevoitto oli 65,1 milj. euroa (52,8), mikä vastasi 17,0 %:n (15,6 %) liikevoittomarginaalia. Nettorahoituskulut olivat -5,2 milj. euroa (-4,4). Nettorahoituskulut ilman IFRS 16 vaikutusta olivat -2,3 milj. euroa (-2,4). Tulos ennen veroja oli 59,9 milj. euroa (48,4). Verot olivat 12,0 milj. euroa (9,7). Tulos oli 47,9 milj. euroa (38,7). Osakekohtainen tulos oli 0,57 euroa (0,46). Tase, rahoitus ja rahavirta Puuilon vaihto-omaisuus oli tilikauden päättyessä 115,5 milj. euroa (93,1). Vaihto-omaisuuden kasvu johtui seitsemän uuden myymälän avauksesta sekä keväällä 2025 avattavien viiden uuden myymälän omien tuotemerkkien varastosta. Lisäksi omien tuotemerkkien maahantuonnin määrä suunnitellusti kasvoi ja yhtiö varmisti myös tuotteiden riittävyyden mahdollisten toimitusketjun haasteiden varalta. 10 Kaikki nämä vaikuttivat varaston arvon nousuun. Tavoitteena on edelleen varaston kiertonopeuden parantaminen. Konsernin operatiivinen vapaa kassavirta oli 44,0 milj. euroa (54,8). Operatiivista vapaata kassavirtaa tuki hyvä liikevoitto. Edellä mainitut tekijät kuitenkin kasvattavat varaston arvoa ja lisäksi kassavirtaan vaikuttivat Hurrikaani-järjestelyyn liittyvät erät. Vertailukauden operatiiviseen vapaaseen kassavirtaan vaikutti parantavasti ylivarastojen purkaminen. Rahavarat olivat tilikauden lopussa 18,3 milj. euroa (21,5) ja rahoitusasema on vakaa. Puuilon korolliset velat tilikauden päättyessä olivat yhteensä 133,1 milj. euroa (122,8), josta pitkäaikaisia rahoituslaitoslainoja oli 50,0 milj. euroa (50,0). Tilikauden päättyessä konsernilla ei ollut lyhytaikaisia rahoituslaitoslainoja (-). Muut korolliset velat olivat IFRS 16 -standardin perusteella raportoitavia vuokravelkoja. Tilikauden päättyessä nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen oli 1,4 (1,5), mikä on linjassa pitkän aikavälin tavoitteen kanssa. Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ilman IFRS 16 vaikutusta oli 0,5 (0,5). Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta oli noin 31,7 milj. euroa (28,5). Investoinnit Puuilon investoinnit olivat 7,1 milj. euroa (4,7). Investoinnit kohdistuivat pääosin Hurrikaani- myymäläketjun hankintaan sekä uusien myymälöiden kalustamiseen. Vertailukauden investoinnit kohdistuivat pääosin uusien myymälöiden kalustamiseen ja IT-järjestelmien kehitystyöhön . Henkilöstö Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli 849 (791). Henkilöstön määrä keskimäärin oli 1 005 (938). Henkilöstökulut olivat 38,5 milj. euroa (35,4). Osakkeet ja osakkeenomistajat Osaketiedot ja kaupankäynti osakkeilla Puuilo Oyj:llä on yksi osakelaji. Kukin osake tuottaa yhden äänen yhtiön yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Puuilo Oyj:n osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja yhtiöllä oli tilikauden päättyessä 84 776 953 osaketta. Tilikauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä 31.1.2025 osakkeen päätöskurssi oli 10,23 euroa. Osakevaihto katsauskaudella oli 244 milj. euroa ja 25 139 636 kappaletta. Osakkeen päivänsisäinen (intraday) ylin hinta tilikaudella oli 10,90 euroa ja alin 8,50 euroa. Tilikauden päättyessä osakkeiden markkina-arvo oli 862 milj. euroa. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa hallussaan 555 000 omaa osaketta. Lisää tietoa Puuilon osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/osakkeenomistajat ja johdon omistuksista osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/johdon_omistukset. Osakkeenomistajat Tilikauden päättyessä Puuilolla oli 32 948 rekisteröityä osakkeenomistajaa. 11 Puuilo on elokuussa 2022 tehdyn liputusilmoituksen perusteella saanut tiedon, että The Capital Group Companies, Inc:n välillinen omistus Puuilon osakkeista vastaa 10,03 % omistusosuutta. Puuilo on syyskuussa 2023 tehdyn liputusilmoituksen perusteella saanut tiedon että Ampfield Management LP:n välillinen omistus Puuilon osakkeista vastaa 10,11 % omistusosuutta. Suurimmat osakkeenomistajat 31.1.2025 Osakemäärä % Osakkeista 1. Tuomaala Markku 4 112 069 4,85 % 2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 814 000 2,14 % 3. Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö 1 704 000 2,01 % 4. Evli Finnish Small Cap Fund 1 484 000 1,75 % 5. Danske Invest Finnish Equity Fund 1 437 005 1,70 % 6. Evli Finland Select Fund 1 365 000 1,61 % 7. Säästöpankki Kotimaa-Sijoitusrahasto 888 114 1,05 % 8. Op-Suomi -Sijoitusrahasto 695 446 0,82 % 9. Tuomaala Henri Aleksi 648 653 0,77 % 10. Op-Henkivakuutus Oy 600 869 0,71 % 10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä 14 749 156 17,40 % 100 suurinta osakkeenomistaa yhteensä 24 012 915 28,32 % Hallintarekisteröityjä osakkeenomistajia yhteensä 49 372 480 58,24 % Yhteensä 84 776 953 100,00 % Omistusjakauma sektoreittain 31.1.2025 Osakemäärä % Osakkeista Kotitaloudet yhteensä 17 335 946 20,45 % Eläke- ja vakuutusyhtiöt yhteensä 5 109 202 6,03 % Yritykset yhteensä 4 924 907 5,81 % Rahastoyhtiöt yhteensä 3 795 202 4,48 % Muut yhteensä 3 690 803 4,35 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä 548 413 0,65 % Yhteensä 35 404 473 41,76 % Hallintarekisteröidyt 49 372 480 58,24 % Jakauma osakekannan mukaan 31.1.2025 Osakemäärä Omistajien määrä % osakkeenomistajista Osakemäärä % Osakkeista 0-100 15 584 47,30 % 753 542 0,89 % 101-500 12 225 37,10 % 2 984 170 3,52 % 501-1 000 2 944 8,94 % 2 207 281 2,60 % 1 001-5 000 1 887 5,73 % 3 754 061 4,43 % 5 001-10 000 147 0,45 % 1 026 961 1,21 % 10 001-50 000 107 0,32 % 2 299 113 2,71 % 50 001-100 000 7 0,02 % 498 312 0,59 % 100 001- 37 0,11 % 21 881 033 25,81 % Hallintarekisteröidyt 10 0,03 % 49 372 480 58,24 % Yhteensä 32 948 100,00 % 84 776 953 100,00 % 12 Johdon osakeomistus Puuilo Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.1.2025 yhteensä 234 111 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,28 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä. Toimitusjohtajalla oli 31.1.2025 201 220 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,24 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä. Johtoryhmällä mukaan lukien toimitusjohtaja oli 31.1.2025 632 694 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,75 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä. Liputusilmoitukset Tilikauden aikana Puuilo sai seuraavat arvopaperimarkkinalain mukaiset osakkeenomistajien liputusilmoitukset: • Puuilo vastaanotti 9.2.2024 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen liputusilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Evli Rahastoyhtiöt Oy:n suora omistusosuus Puuilon osakkeista alitti 5 prosentin liputusrajan ja oli sen jälkeen 4,94 %. • Puuilo vastaanotti 2.1.2025 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen liputusilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Markku Tuomaalan suora omistusosuus Puuilon osakkeista alitti 5 prosentin liputusrajan ja oli sen jälkeen 4,85 %. Lisää tietoa Puuilon osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/osakkeenomistajat ja johdon omistuksista osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/johdon_omistukset. Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät Puuilo-konsernin riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on määrittää riskienhallinnan viitekehys, prosessit, hallinnointi ja vastuut Puuilossa. Riskienhallinnan pääasiallinen tavoite Puuilossa on tukea yrityksen strategian mukaista toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuutta ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista tunnistamalla yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja hallitsemalla niitä proaktiivisesti. Kokonaisvaltainen riskienhallinta painottaa yrityskulttuurin roolia ja se on integroitu osa Puuilon liiketoimintaa ja sen suunnittelua sekä päätöksentekoa. Hallituksella on vastuu valvoa ja varmistaa, että yhtiön riskienhallintaprosessin toiminnot ovat kokonaisvaltaisia. Hallitus määrittää riskihalun ja -toleranssin vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Hallitus on myös vastuussa riskienhallintaan liittyvien yhtiön politiikkojen hyväksymisestä. Puuilon operatiivinen johto on vastuussa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä niitä uhkaavien riskien kontrolloinnista, johtamisesta ja lieventämisestä. Operatiivinen johto on myös vastuussa riskienhallintatyöstä sekä riskienhallinnan suorituskyvyn ja riittävien resurssien saatavuuden takaamisesta. Riskejä arvioidaan säännöllisesti ja hallitaan kokonaisvaltaisesti. Konsernin riskikartta sekä merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät raportoidaan Puuilon hallitukselle säännöllisesti. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä raportoidaan markkinoille toimintakertomuksessa ja niissä tapahtuneissa olennaisista muutoksista liiketoiminta- ja puolivuotiskatsauksissa. 13 Puuilon merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Kilpailijoiden toimet ja uusien kilpailijoiden tulo markkinoille Suomen vähittäiskauppamarkkinat ovat kilpaillut, joten kilpailijoiden toimet ja uusien kilpailijoiden tulo markkinoille voivat vaikuttaa Puuilon asemaan. Kilpailijoiden eri toimiin pystytään reagoimaan markkinoinnin, hinnoittelun ja valikoimanhallinnan avulla sekä myymäläverkoston nopean laajentamisen kautta. Lisäksi riskiä hallitaan seuraamalla kilpailijoita ja arvioimalla heidän toimenpiteitänsä aktiivisesti. Muutokset ostovoimassa ja kuluttajakäyttäytymisessä Ostovoimassa ja kuluttajakäyttäytymisessä voi tapahtua muutoksia muun muassa yleisestä taloudellisesta tilanteesta, luottamuksesta yleiseen talouteen, työllisyysasteesta, inflaatiosta, energiahinnoista ja korkotasosta johtuen. Puuilo pyrkii vaikuttamaan kuluttajakäyttäytymiseen mainonnan keinoin, sekä ylläpitämään edullista hintamielikuvaa ja tekemällä harkittuja hinnoittelupäätöksiä. Myyntihinnoittelu Puuilo on halpakauppa ja hintataso on tärkeä Puuilon asiakkaille. Liian korkea hintataso voi johtaa hintamielikuvan heikkenemiseen ja myynnin laskuun. Puuilo tekee aktiivisesti hintaseurantaa ja myyntihinnoittelua johdetaan selkeän hinnoittelustrategian avulla. Työtaistelutoimet Mahdollisilla työtaistelutoimilla voi olla vaikutusta Puuilon toimintaan ja ne voivat aiheuttaa häiriöitä muun muassa toimitusketjuissa ja myymälöissä. Puuilo hallitsee riskiä seuraamalla tilannetta sekä varautumalla mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Relex käyttöönotto Yhtiö on ottanut käyttöön täydennystilausjärjestelmän. Epäonnistuminen järjestelmän parametroinnissa voisi johtaa saldopuutteisiin tai liian suuriin varastosaldoihin. Riskiä hallitaan seuraamalla varastosaldoja ja järjestelmän parametrejä tiiviisti. Valikoimakehityksen hidastuminen Yhtiön valikoiman kehitys voi jäädä kilpailijoista jälkeen ja nousevat kysyntätrendit voivat jäädä tunnistamatta. Lisäksi valikoiman houkuttelevuus voi laskea asiakkaiden keskuudessa. Puuilo hallitsee riskiä seuraamalla aktiivisesti toimintaympäristöä ja sen muutoksia, sekä kokeilemalla rohkeasti uusia trendejä. 14 Kiinan riskit Merkittävä osa Puuilon tai sen tavarantoimittajien hankkimista tuotteista on peräisin Kiinasta. Merkittävät muutokset kiinalaisten toimittajien toimintaympäristössä tai hankintaketjuissa voisivat aiheuttaa riskin Puuilolle. Kiinaan liittyvää riskiä voidaan hallita seuraamalla tilannetta ja lisäämällä hankintamaiden lukumäärää. Geopoliittiset riskit Ukrainan sota ja muut geopoliittiset jännitteet ovat aiheuttaneet merkittävää epävarmuutta Euroopassa sekä kasvattaneet turvallisuuspoliittisia jännitteitä. Konfliktien mahdollinen laajeneminen voisi johtaa merkittäviin muutoksiin toimittajaympäristössä sekä vaikuttaa Puuilon toimitusketjuihin ja nostaa hankinnan kustannuksia. Geopoliittinen tilanne ja sen välilliset markkinavaikutukset voivat lisätä asiakkaiden hintatietoisuutta. Puuilo pyrkii hallitsemaan riskiä seuraamalla tilannetta ja reagoimaan muutoksiin proaktiivisesti. Lisäksi pyritään hajauttamaan toimittajaketjua maantieteellisesti. Tuoteturvallisuus Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta tai toimitusketjun laadunvarmistus epäonnistuu, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen sekä maineen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen. Yhtiö hallitsee riskiä ensisijaisesti huolellisella toimittajavalinnalla, johon kuuluu muun muassa toimittajien tuoteturvallisuus- ja laatudokumentaation sekä asiakasreferenssien läpikäynti. Lisäksi yhtiö hallitsee tuoteriskiä vaatimalla korkeamman riskin tuotteille riippumattoman testilaboratorion suorittaman varmennuksen tuotteen turvallisuudesta. Avainhenkilöriskit Epäonnistuminen johdon ja muiden avainhenkilöiden rekrytoinnissa tai palveluksessa pitämisessä voisi vaikuttaa haitallisesti Puuiloon. Yhtiö hallitsee riskiä pyrkimällä parantamaan työnantajamielikuvaa, panostamalla esihenkilötyön laatuun, sitouttamis- ja kannustinohjelmilla sekä pitämällä henkilökunnan toimenkuvat mielekkäinä. Lisäksi rekrytoinnit tehdään huolellisesti ja niissä käytetään soveltuvuusarviointeja. Puuilon maahantuomien tuotteiden epäonnistuminen ja laatuongelmat Puuilon itse maahantuomissa tuotteissa voi ilmaantua laatuongelmia, mikä voi heikentää omien tuotteiden mainetta asiakkaiden keskuudessa. Lisäksi omien tuotteiden valikoiman laajentaminen ja kehittäminen voivat vaikuttaa haitallisesti yhtiön muihin toimittajasuhteisiin. Yhtiö vastaa riskeihin kehittämällä omaa laadunvarmistusjärjestelmäänsä sekä aktiivisella valikoimanhallinnalla. Tietoturva Puuilon IT-järjestelmiin voidaan hyökätä teknisistä ja hallinnollisista suojaustoimenpiteistä huolimatta. Mikäli tunkeutumista ei havaita, seurauksena on tietomurto tai palvelunesto. Lisäksi henkilökunnan 15 puutteelliset tiedot ja osaaminen tietojen suojauksessa ja käsittelyssä voivat johtaa siihen, että tiedot joutuvat vääriin käsiin. Tietoturvaan liittyviä käytäntöjä, dokumentaatiota ja ohjeistusta kehitetään jatkuvasti. Riskiä hallitaan myös kouluttamalla henkilökuntaa säännöllisesti. Häiriöt toimitusketjuissa Häiriöillä yhtiön tavarantoimittajien tai omien myymälöiden varastointi- ja logistiikkaketjussa sekä mahdollisilla logistiikka-alan lakoilla voi olla haitallinen vaikutus Puuilon liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja rahavirtoihin. Puuilo hallitsee riskiä hajauttamalla toimitusketjua sekä pitämällä myymälöiden ja keskusvarastojen varastotasot riittävällä tasolla. Verkkokaupan kasvun pysähtyminen Puuilon verkkokaupan kasvu voi pysähtyä. Verkkokaupan asiointikokemusta parannetaan kehittämällä muun muassa toimitusaikoja, maksutapoja, ja toimitustapoja, jotta verkkokaupan kasvu ei pysähdy. Myös markkinoinnin keinoja käytetään myynnin kasvattamiseen. Puuilon riskienhallinnan yleisiä periaatteita on kuvattu myös yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/hallinnointi/riskienhallinta. Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen järjestäytymiskokous Puuilo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.5.2024 Vantaalla. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.2.2023 – 31.1.2024, myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille tilikaudelta 1.2.2023 – 31.1.2024 sekä hyväksyi kaikki hallituksen ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset. Osinko Yhtiökokous päätti, että 31.1.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkoa yhteensä 0,38 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin kahdessa erässä 0,19 euroa osakkeelta. Ensimmäisen erän täsmäytyspäivä oli 22.5.2024 ja maksupäivä 29.5.2024. Toisen erän täsmäytyspäivä oli 17.10.2024 ja maksupäivä 24.10.2024. Hallitus valtuutettiin tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo- osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätettiin omaan pääomaan. Hallituksen kokoonpano Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallituksen jäseniksi valittiin nykyisistä jäsenistä Lasse Aho, Bent Holm, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola sekä uusina jäseninä Jens Joller ja Anne-Mari Paapio seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Lasse Ahon. 16 Hallituksen jäsenten palkkiot Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 60 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille 30 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa ja muille tarkastusvaliokunnan jäsenille 2 500 euroa. Tilintarkastaja Yhtiön tilintarkastajaksi tilikaudelle 1.2.2024 – 31.1.2025 valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Mikko Nieminen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun perusteella. Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 8 477 695 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta kuitenkin siten, että yhtiön hallussa kulloinkin olevien osakkeiden määrä ei ylitä 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan hankkia vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuhun markkinaehtoiseen hintaan. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen liittyvistä seikoista. Omien osakkeiden hankinnassa voidaan käyttää muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta). Valtuutus kumoaa 16.5.2023 annetun valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti, kuitenkin enintään 31.7.2025 saakka. Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien uusien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 8 477 695 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus päättää muista osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus kumoaa 16.5.2023 annetun valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti, kuitenkin enintään 31.7.2025 saakka. Hallituksen valtuuttaminen päättämään lahjoituksista yleishyödyllisiin tarkoituksiin Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 50 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Hallitus päätettiin valtuuttaa päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksen päivämäärästä lukien. Yhtiökokouksen puheenjohtajana toimi asianajaja Antti Ihamuotila. 17 Yhtiökokouspöytäkirja on saatavilla Puuilo Oyj:n sijoittajasivuilla osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/hallinnointi/yhtiokokous. Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset Tarkastusvaliokuntaan valittiin seuraavat jäsenet: Mammu Kaario (puheenjohtaja), Tuomas Piirtola ja Jens Joller. Voitonjakoehdotus Puuilo Oyj:n hallitus ehdottaa 15.5.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.2.2024−31.1.2025 vahvistettavan taseen perusteella osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille yhteensä 0,70 euroa osaketta kohden. Osingosta 0,46 euroa maksetaan tilikauden 2024 tuloksen perusteella ja 0,24 euroa lisäosinkona. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa osingon maksamista kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 26.5.2025 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon ensimmäisen erän maksupäiväksi 2.6.2025. Osingon toinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä 16.10.2025 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän maksupäiväksi 23.10.2025. Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät. Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 26.3.2025 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 84 221 953 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 58 955 367,10 euroa. Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 134 624 715,28 euroa, josta tilikauden voitto on 50 176 011,13 euroa. Ehdotettu tilikauden 2024 tuloksen perusteella maksettava osinko vastaa noin 81 % Puuilo-konsernin tilikauden tuloksesta. Varsinainen yhtiökokous Puuilon varsinainen yhtiökokous pidetään 15.5.2025. 18 Konsernin keskeiset tunnusluvut milj. euroa 1.2.2024- 31.1.2025 1.2.2023- 31.1.2024 1.2.2022- 31.1.2023 Liikevaihto 383,4 338,4 296,4 Liikevaihdon kehitys (%) 13,3 % 14,2 % 9,7 % Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kehitys (%) 1,5 % 5,2 % 5,5 % Verkkokaupan liikevaihdon kehitys (%) 1,7 % -11,2 % 3,9 % Myyntikate 144,6 123,9 107,2 Myyntikate-% 37,7 % 36,6 % 36,2 % Oikaistu EBITA 67,0 54,1 48,8 Oikaistu EBITA-% 17,5 % 16,0 % 16,5 % Oikaistun EBITA:n kehitys (%) 23,8 % 10,9 % 0,7 % EBITA 67,0 54,1 48,2 EBITA-% 17,5 % 16,0 % 16,2 % Liikevoitto 65,1 52,8 47,0 Liikevoitto (%) 17,0 % 15,6 % 15,9 % Tilikauden tulos 47,9 38,7 35,1 Osakekohtainen tulos (euroa) 0,57 0,46 0,41 Osakekohtainen tulos ilman listautumiskuluja (euroa) 0,57 0,46 0,42 Osinko (euroa per osake) 0,70 0,38 0,34 Operatiivinen vapaa kassavirta 44,0 54,8 52,7 Nettovelka / oikaistu käyttökate 1,4 1,5 1,5 Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta 0,5 0,5 0,8 Myymälöiden lukumäärä tilikauden päättyessä 49 42 37 Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna 849 791 693 * Liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia ** Hallituksen ehdotus 19 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet Puuilo käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja kannattavuuden kehitystä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisten tunnuslukujen kanssa. Vertailukelpoisen liikevaihdon kehitystä käytetään kuvaamaan Puuilon liiketoiminnan kehittymistä eri kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman uusia myymälöitä. Vertailukelpoisiksi myymälöiksi sisällytetään ne myymälät, jotka ovat olleet olemassa sekä raportointikaudella että vertailukaudella. Oikaistua tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja käytetään parantamaan kausien välistä vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi luokitellaan olennaiset, tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat erät, normaalista liiketoiminnasta poikkeaviin transaktioihin, kuten listautumiseen tai yritysjärjestelyihin. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joista on oikaistu IFRS 16 -standardin vaikutus, käytetään taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta vastaa ennen IFRS 16 - standardin käyttöönoton mukaista käyttökatetta. Lisäksi vaihtoehtoisina tunnuslukuina on esitetty konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Johto käyttää näitä tunnuslukuja liiketoiminnan kehityksen, kannattavuuden sekä taloudellisen aseman seurantaan ja analysointiin. Tunnusluku Määritelmä Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kehitys (%) Liikevaihdon kehitys vertailukelpoisissa myymälöissä lasketaan ottamalla huomioon niiden myymälöiden liikevaihdon kehitys, joita ei katsota uusiksi tai lopetetuiksi myymälöiksi. Myymälää pidetään uutena avaamisvuotenaan ja sitä seuraavana tilikautena. Uudelleensijoitetut myymälät katsotaan vertailukelpoisiksi myymälöiksi. Verkkokaupan liikevaihdon kehitys (%) Verkkokaupan liikevaihdon kauden muutos jaettuna edeltävän kauden verkkokaupan liikevaihdolla Myyntikate Liikevaihto - materiaalit ja palvelut Myyntikate-% Myyntikate prosentteina liikevaihdosta EBITA Liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia EBITA-% EBITA prosentteina liikevaihdosta Oikaistu EBITA EBITA oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä Oikaistun EBITA:n kehitys (%) Oikaistun EBITA:n muutos jaettuna edeltävän kauden oikaistulla EBITA:lla 20 Oikaistu EBITA-% Oikaistu EBITA prosentteina liikevaihdosta Liikevoitto Voitto ennen tuloveroja sekä rahoitustuottoja ja -kuluja Liikevoitto-% Liikevoitto prosentteina liikevaihdosta Osakekohtainen tulos (laimentamaton) (euroa) Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen kauden tulos liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla. Osakekohtainen tulos (laimennettu) (euroa) Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen kauden tulos liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla, laimennusvaikutuksella oikaistulla keskiarvolla Osakekohtainen tulos ilman listautumiskuluja (euroa) Osakekohtainen tulos ilman listautumiskuluja on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen kauden tulos vähennettynä tulosvaikutteisilla listautumiskuluilla liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla. Käyttökate Liikevoitto ilman poistoja ja arvonalentumisia Oikaistu käyttökate Käyttökate ennen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä Operatiivinen vapaa kassavirta Oikaistu käyttökate – poistot käyttöoikeusomaisuuseristä – rahavirtalaskelman nettokäyttöpääoman muutos - investoinnit Nettovelka / oikaistu käyttökate Korolliset velat (rahoituslaitoslainat + vuokrasopimusvelat) - rahavarat / oikaistu käyttökate (12 kk rullaava) Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta Korolliset velat ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja - rahavarat / oikaistu käyttökate – vuokrakulut (12 kk rullaava) 21 Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin milj. euroa 1.2.2024- 31.1.2025 1.2.2023- 31.1.2024 1.2.2022- 31.1.2023 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Strategiset hankkeet - - 0,1 Listautumiskulut - - 0,5 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä - - 0,6 Myyntikate Liikevaihto 383,4 338,4 296,4 Materiaalit ja palvelut 238,8 214,5 189,3 Myyntikate 144,6 123,9 107,2 Liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia (EBITA) ja oikaistu EBITA Liikevoitto 65,1 52,8 47,0 Aineettomien oikeuksien poistot ja alaskirjaukset 1,9 1,3 1,1 EBITA 67,0 54,1 48,2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - - 0,6 Oikaistu EBITA 67,0 54,1 48,8 Käyttökate ja oikaistu käyttökate Liikevoitto 65,1 52,8 47,0 Poistot ja arvonalentumiset 19,0 15,2 13,5 Käyttökate 84,1 68,0 60,6 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - - 0,6 Oikaistu käyttökate 84,1 68,0 61,2 Operatiivinen vapaa kassavirta Oikaistu käyttökate 84,1 68,0 61,2 Nettoinvestoinnit -7,1 -4,7 -2,6 Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä -14,8 -11,9 -9,8 Käyttöpääoman muutos -18,2 3,4 3,9 Operatiivinen vapaa kassavirta 44,0 54,8 52,7 Nettovelka / oikaistu käyttökate Nettovelka 114,8 101,3 94,4 Oikaistu käyttökate 84,1 68,0 61,2 Nettovelka / oikaistu käyttökate 1,4 1,5 1,5 Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta Nettovelka 114,8 101,3 94,4 IFRS 16 vuokravelat -83,1 -72,8 -53,4 Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta 31,7 28,5 41,1 Oikaistu käyttökate, 12kk rullaava 84,1 68,0 61,2 Käyttöoikeusomaisuuserien vuokrat, 12 kk rullaava -16,0 -12,3 -10,0 Oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta 68,1 55,7 51,2 Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta 0,5 0,5 0,8 22 Kestävyysraportti Puuilo lyhyesti Puuilo on suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava halpakauppaketju. Voimakkaasti kasvavalla ketjulla oli 31.1.2025 päättyneen tilikauden lopussa 49 myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi asiakkaita palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluvat rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara, puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yritys tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta tuotevalikoimasta. Konsernin emoyhtiö Puuilo Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, Suomi. Puuilo Oyj on listattu Nasdaq OMX Helsingin pörssissä. Yleiset tiedot Laatimisperusteet BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet Puuilon kestävyysraportti on laadittu tilikaudelta 1.2.2024-31.1.2025. Se kattaa koko Puuilo-konsernin eli emoyhtiö Puuilo Oyj:n ja sen 100-prosenttisesti omistaman Puuilo Tavaratalot Oy:n. Kestävyysraportin konsolidoinnin laajuus on siten sama kuin tilinpäätöksessä. Arvoketjun alku- ja loppupää on sisällytetty vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiin ja toimintaperiaatteisiin sekä pyritty ottamaan huomioon mittareissa, sillä tarkkuudella mihin tuoteryhmiä koskevien tietojen saatavuus on antanut edellytyksiä. Puuilon raportoidut kestävyysaiheet perustuvat vuonna 2024 toteutettuun kaksoisolennaisuuden analyysiin. Kestävyysraportti on laadittu kirjanpitolain 7 luvun ja eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Puuilo käyttää ESRS 1 Yleiset vaatimukset - standardin mahdollistamaa siirtymäsäännöstä, jossa yrityksen ei tarvitse antaa vertailutietoja ESRS- standardien mukaisen kestävyysselvityksen ensimmäisenä laatimisvuonna. Kestävyysraportista ei ole jätetty pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin. BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Raportoinnissa noudatetaan ESRS:n mukaisia aikahorisontteja. Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvien tietojen saatavuus ja laatu voivat aiheuttaa epävarmuutta raportoiduissa tiedoissa. Hiilijalanjälkilaskennassa käytetyt menetelmät ja tietojen laatuun liittyvät epävarmuudet ja rajoitukset on eritelty kohdassa E1-6. Resurssien sisäänvirtauksia koskevat arvoketjun tiedot kohdassa E5-4 on arvioitu yrityksen sisäisillä tiedoilla, sillä Puuilo ei valmista eikä jatkojalosta tuotteita itse eikä sillä ole käytettävissään yksityiskohtaisia tietoja arvoketjusta. Raportoidut mittarit on varmennettu vain varmennuspalvelujen tarjoajan toimesta. 23 Puuilo käyttää vuoden 2024 raportoinnissaan seuraavia ESRS 1:n lisäyksen C mukaisia siirtymäsäännöksiä: • SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju: 40 kohdan b ja c alakohdat • SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa: 48 kohdan e alakohta • E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset • E5-6 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset • S1-13 Koulutus ja taitojen kehittäminen • S1-14 Terveys ja turvallisuus: työperäisiä terveyshaittoja sekä vammojen, onnettomuuksien, kuolonuhrien ja työperäisten sairauksien vuoksi menetettyjen päivien lukumäärää koskevat tietopisteet • S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapaino Kestävyystarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on antanut yhtiölle ISAE 3000 (uudistettu) - standardin mukaisen riippumattoman kestävyysraportointitarkastajan rajoitetun varmuuden antavan varmennuskertomuksen tästä raportista. Puuilon hallitus on hyväksynyt tämän kestävyysraportin julkistettavaksi. Hallintotapa GOV-1, G1.GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät Puuilon hallituksessa oli raportointikaudella kuusi jäsentä. Siihen kuuluivat Lasse Aho (puheenjohtaja), Tuomas Piirtola, Bent Holm, Mammu Kaario, Rasmus Molander (15.5.2024 saakka), Markku Tuomaala (15.5.2024 saakka), Jens Joller (15.5.2024 alkaen) ja Anne-Mari Paapio (15.5.2024 alkaen). Hallituksen jäsenistä oli 15.5.2024 saakka 83 % miehiä ja 17 % naisia, ja 15.5.2024 alkaen 67 % miehiä ja 33 % naisia. Riippumattomuusarvioinnin perusteella kaikki hallitusjäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria (15.5.2024 alkaen) ja Rasmus Molanderia (15.5.2024 asti), jotka olivat riippumattomia yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Hallituksen sukupuolijakauma eli nais- ja miesjäsenten suhdeluku oli 15.5.2024 asti 1:5 ja 15.5.2024 alkaen 2:4. Riippumattomien hallituksen jäsenten osuus oli koko tilikauden ajan 83 %. Puuilon johtoryhmään kuului raportointikaudella seitsemän jäsentä, jotka kaikki osallistuvat liikkeenjohtoon: toimitusjohtaja Juha Saarela, talousjohtaja Ville Ranta, markkinointijohtaja Perttu Partanen, osto- ja logistiikkajohtaja Markku Lampela, henkilöstöjohtaja Sirkkaliisa Kulmala, myyntijohtaja Markus Kaatranen sekä tietohallintojohtaja Juha Parviainen. Johtoryhmän sukupuolijakauma eli nais- ja miesjäsenten suhdeluku oli 1:6 koko raportointikauden ajan. Johtoryhmässä tai hallituksessa ei ole henkilöstön edustajia. 24 Hallituksen tehtävät Puuilon hallitus valvoo yhtiön toimintoja ja hallintoa sekä päättää merkittävistä yhtiön strategiaa, investointeja, järjestäytymistä ja rahoitusta koskevista asioista. Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä asioissa, joita ei lain tai yhtiön yhtiöjärjestyksen nojalla ole määrätty muiden toimielinten päätettäväksi tai tehtäväksi. Hallituksen tehtäviin kuuluvat muun muassa tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen, mukaan lukien kestävyysraportti, sekä puolivuotis- ja liiketoimintakatsausten hyväksyminen, strategisesti merkittävistä liiketoiminnallisista asioista päättäminen, Puuilo-konsernissa noudatettavien politiikkojen vahvistaminen sekä riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen asianmukaisesta järjestämisestä vastaaminen. Lisäksi hallitus nimittää toimitusjohtajan ja muut johtoryhmän jäsenet sekä päättää heidän palvelussuhteidensa ehdoista. Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Mammu Kaario (puheenjohtaja), Jens Joller (15.5.2024 alkaen), Tuomas Piirtola (15.5.2024 alkaen), Rasmus Molander (15.5.2024 asti) ja Markku Tuomaala (15.5.2024 asti). Tarkastusvaliokunnan tehtäviä ovat taloudellisen raportoinnin ja kestävyysraportoinnin valvonta, riskien hallinta, tilintarkastuksen sekä kestävyysraportoinnin varmennuksen järjestäminen ja sisäisen tarkastuksen järjestäminen sekä määräystenmukaisuuteen ja hallintotapaan liittyvät asiat. Sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan se valmistelee asiat hallituksen tai yhtiökokouksen päätettäväksi. Hallituksen jäsenillä tulee olla vaadittava pätevyys ja asiantuntemus tehtävien hoitamiseksi. Hallituksella on kokonaisuutena riittävä osaaminen ja kokemus Puuilon liiketoimintaympäristöstä, toimialasta ja tuotevalikoimasta. Johtoryhmän tehtävät Johtoryhmä toimii konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä. Johtoryhmä osallistuu keskeiseen strategiseen ja operatiiviseen päätöksentekoon ja vastaa resurssien kohdistamisesta ja tuloksellisuuden arvioimisesta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä raportoi strategisesti merkittävistä asioista hallitukselle ja valmistelee hallituksen päätösvaltaan kuuluvat asiat. Johtoryhmän jäsenet vastaavat muiden tehtävien ohessa myös Puuilon vastuullisuustyöstä. Vastuullisuuden kokonaisuudesta sekä talous-, ympäristö- ja yhteiskuntavastuusta vastaa toimitusjohtaja, toimitusketjusta (tuotevastuu, logistiikka ja arvoketjun työntekijät) osto- ja logistiikkajohtaja ja sosiaalisesta vastuusta oman työvoiman osalta henkilöstöjohtaja. Hallinnosta ja raportoinnista vastaa talousjohtaja. Johtoryhmällä on käytettävissään Puuilon henkilöstön asiantuntemus vastuullisuustyössä. Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita. Kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien hallintaan käytetään samoja valvontatoimia ja menettelyjä kuin yhtiössä muutenkin ja ne sisältyvät sisäisen valvonnan prosesseihin. Johtoryhmän vastuulla on varmistaa, että riskienhallinta ja sisäinen valvonta on organisoitu asianmukaisesti. 25 GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Omaan työvoimaan liittyviä vastuullisuusaiheita käsitellään johtoryhmässä säännöllisesti. Lisäksi johto seuraa vastuullisuusmittareiden kehittymistä. Raportointikaudella johtoryhmä ja hallitus ovat seuranneet tiiviisti kestävyysraportointivelvoitteeseen valmistautumista. Johtoryhmä on osallistunut vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittelyyn ja kaksoisolennaisuuden arviointiin. Olennaisten vaikutusten arviointi on sisältänyt myös yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden sekä OECD:n monikansallisille yrityksille suunnattujen toimintaperiaatteiden mukaisen due diligence -prosessin täytäntöönpanon ihmisille ja ympäristölle kielteisten vaikutusten tunnistamisessa. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset on raportoitu tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Hallitus on hyväksynyt analyysin. Puuilon strategialle on luotu mittarit ja tavoitteet, jotka on liitetty osaksi yhtiön muuta säännöllistä taloudellista raportointia. Kestävyyteen liittyvät strategisesti merkittävät tunnusluvut raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle puolivuosittain tai kerran vuodessa mittarista riippuen. Puuilon hallitus käsittelee säännöllisesti henkilöstöä ja tietoturvaa koskevat asiat. Kuljetusten päästöt raportoidaan hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Hallituksen tarkastusvaliokunta käsittelee keskeiset vastuullisuusasiat kaksi kertaa vuodessa. Puuilon kestävyysraportti esitellään hallitukselle tilinpäätöksen yhteydessä. Hallitus hyväksyy kestävyysraportin osana hallituksen toimintakertomusta. GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyyteen liittyvää suorituskykyä ei ole sisällytetty kannustinjärjestelmiin. GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista DUE DILIGENCE - PROSESSIN KESKEISET OSATEKIJÄT KESTÄVYYSRAPORTIN KAPPALEET a) Due diligence - prosessin sisällyttäminen hallintotapaan, strategiaan ja liiketoimintamalliin ESRS 2 GOV-2 ESRS 2 SBM-1, ESRS SBM-3 ESRS 2 IRO-1 b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence - prosessin keskeisissä vaiheissa ESRS 2 SBM-2 S1-2 S4-2 G1-2 c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi ESRS 2 SBM-3 d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi E1-3, E5-2, S1-3, S1-4, S2-4, S4- 3, S4-4 e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä S1-5, S2-5, S4-5 26 GOV-5 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta Puuilon kestävyysraportoinnin riskienhallinnassa noudatetaan yhtiön yleistä riskienhallinnan johtamistapaa. Puuilo-konsernin riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on määrittää riskienhallinnan viitekehys, prosessit, hallinnointi ja vastuut Puuilossa. Riskienhallinnan pääasiallinen tavoite Puuilossa on tukea yrityksen strategian mukaista toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuutta ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista tunnistamalla yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja hallitsemalla niitä proaktiivisesti. Kokonaisvaltainen riskienhallinta painottaa yrityskulttuurin roolia ja se on integroitu osa Puuilon liiketoimintaa ja sen suunnittelua sekä päätöksentekoa. Hallituksella on vastuu valvoa ja varmistaa, että yhtiön riskienhallintaprosessin toiminnot ovat kokonaisvaltaisia. Hallitus määrittää riskihalun ja -toleranssin vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Hallitus on myös vastuussa riskienhallintaan liittyvien yhtiön politiikkojen hyväksymisestä. Puuilon operatiivinen johto on vastuussa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä niitä uhkaavien riskien kontrolloinnista, johtamisesta ja lieventämisestä. Operatiivinen johto on myös vastuussa riskienhallintatyöstä sekä riskienhallinnan suorituskyvyn ja riittävien resurssien saatavuuden takaamisesta. Riskejä arvioidaan säännöllisesti ja hallitaan kokonaisvaltaisesti. Konsernin riskikartta sekä merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät raportoidaan Puuilon hallitukselle säännöllisesti. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä raportoidaan markkinoille toimintakertomuksessa ja niissä tapahtuneissa olennaisista muutoksista liiketoiminta- ja puolivuotiskatsauksissa. Puuilo on määritellyt kestävyysraportoinnin roolit ja tehtävät. Raportoinnin laadullisista tiedoista vastaa talousosasto. Laadulliset tiedot perustuvat vastuuhenkilöiden haastatteluihin tai soveltuvin osin edellisen vuoden raportointiin. Kunkin osa-alueen vastuuhenkilö on mukana tekstin validoinnissa. Puuilon talousosasto kerää määrälliset tiedot vastuuhenkilöiltä ja tarvittaessa yhdistelee tiedot. Kestävyystietojen keräämisestä ja raportoinnista sekä tietojen julkaisusta osana hallituksen toimintakertomusta vastaa talousjohtaja. Raportoinnin sisäinen valvonta perustuu seurantaan ja kontrolleihin itsearviointina ja tulosten raportointiin hallitukselle. Puuilolla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Sisäisen valvonnan monitorointi on talousosaston vastuulla. Hallitus voi tarvittaessa käyttää sisäisiä tai ulkoisia resursseja toteuttamaan erillisiä sisäisiä tarkastuksia. Tarkastusvaliokunta seuraa raportoinnin valmistelua ja etenemistä. Suurimmat tunnistetut riskit liittyvät päästö- ja muiden lähtötietojen estimointiin. Riskiä pyritään pienentämään tiedonhankinnan prosesseja kehittämällä. 27 Strategia SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Puuilo on vuonna 1982 perustettu suomalainen myymäläketju, joka on keskittynyt erityisesti tee-se-itse-, kodintarvike- ja lemmikkituotteisiin. Tilikauden 2024 päättyessä Puuilolla oli eri puolilla Suomea yhteensä 49 myymälää ja verkkokauppa, joka on tärkeä osa Puuilon monikanavaista liiketoimintamallia. Puuilo palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan tai rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Puuilo toimii vain kotimaassa. Jokaisen myymälän tuotevalikoima on sama. Se koostuu kymmenestä päätuoteryhmästä, joita ovat rakennustarvikkeet, LVI- ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavaratarvikkeet, puutarhatarvikkeet, eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut, vapaa-ajan välineet, elintarvikkeet sekä palvelut. Sesonkiluonteisten tuotteiden osuus on pieni. Tuotevalikoimassa on noin 30 000 nimikettä. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi muutettuna oli raportointikauden päättyessä 849. Koko henkilöstö työskentelee Suomessa. Konsernin liikevaihto oli 383,4 miljoonaa euroa. Puuilon strategian kestävyysteemana on Vastuullinen kauppias. Yhtiön kasvustrategiassa keskitytään Puuilon kaupallisiin vahvuuksiin: edullisiin hintoihin, laajaan tuotevalikoimaan ja helppoon asiointikokemukseen. Helppo asiointikokemus sekä edulliset hinnat kytkeytyvät suoraan kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Laaja ja edullinen tuotevalikoima kytkeytyy olennaisiin ympäristöön liittyviin kestävyysseikkoihin (kiertotalous, ilmastonmuutos) sekä arvoketjun työntekijöiden työoloihin. Tuotteiden globaali toimitusketju vaatii mittavaa logistiikkaa, valikoimassa on useita kertakäyttöisiä tuotteita ja toisaalta tuotteita, jotka erottautuvat laadulla ja kestävyydellä. Asiointikokemuksessa henkilöstön osaaminen on ratkaisevaa, sillä asiakkaat tarvitsevat usein apua ongelmiensa ratkomisessa. Puuilon vastuullisuusstrategia jakautuu kolmeen osa-alueeseen: Vastuullinen toimitusketju, Hyvä työpaikka ja Ympäristö ja yhteiskuntavastuu. Keskeiset tavoitteet ovat sertifioitujen toimittajien osuuden kasvattaminen, henkilöstön sitoutuminen ja työtyytyväisyys sekä hiilijalanjäljen pienentäminen. Ne liittyvät suoraan Puuilon nykyisiin palveluihin, markkinoihin ja asiakasryhmiin. Asiakkaita ja sijoittajia koskevat keskeiset tavoitteet ovat asiakastyytyväisyys ja liiketoiminnan kannattava kasvu. Puuilon merkittävimmät tuotantopanokset ovat osaava henkilöstö, myytävät tuotteet, kauppapaikat sekä tarvittavat logistiikkapalvelut. Puuilo ei itse valmista myytäviä tuotteita, vaan toimii arvoketjussa valmistajien ja yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden välissä. Tuotteiden valmistus ja kuljetus ovat osa arvoketjua, muut tuotantopanokset Puuilon omaa toimintaa. Puuilo turvaa tuotantopanosten saatavuutta laajalla, hajautetulla toimittajaverkostolla. Henkilöstön osaamisen jatkuva parantaminen on tärkeä osa tuotantopanosten varmistamista ja kehittämistä. Arvoketjun alkupäässä on myytävien tuotteiden valmistus ja siihen tarvittavien raaka-aineiden hankinta. Tavarantoimittajien valintaan kiinnitetään erityistä huomiota, sillä globaalin toimitusketjun vaikutukset ulottuvat laajalle. Puuilolla on yhteensä noin 700 tavarantoimittajaa. Noin 80 prosenttia ostoista tehdään kotimaisilta toimittajilta, loput 20 prosenttia joko Aasiasta tai muista EU-maista. Puuilo käyttää amfori BSCI-järjestelmää toimitusketjun vastuullisuuden todentamisessa, ja toimittajan sitoutuminen siihen on osa toimittajavalinnan kriteerejä. Kaikkien uusien tavarantoimittajien kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin sisällytetään Puuilon hankinnan eettiset ohjeet, ja ohjeita lisätään myös nykyisiin 28 yhteistyösopimuksiin, kun sopimuksia uusitaan. Toimitusketjujen häiriöihin liittyviä riskejä hallitaan hajauttamalla toimitusketjuja eri maihin ja maanosiin. Puuilon periaatteena on toimia vuokratiloissa myymälätilojen omistamisen sijaan. Myymäläkiinteistöjen omistajat ovat yksi tärkeimmistä liiketoimintakumppaneista. Uusien myymälöiden avaamisen edellytyksenä on sopivien vuokratilojen löytyminen yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa. Puuilo kuljettaa tuotteitaan myymälöihin ympäri Suomea ja tuo maahan tuotteita Aasiasta ja Euroopasta. Logistiikalla on merkittävät vaikutukset sekä toiminnan laatuun että ympäristöön. Maa-, meri- ja lentokuljetusten päästöjä pyritään vähentämään yhteistyössä logistiikkakumppanin kanssa. Vahva ja kestävä kasvu on mahdollista vain osaavan ja motivoituneen henkilöstön avulla. Puuilo haluaa olla hyvä työpaikka, johon henkilöstö haluaa sitoutua. Henkilöstön saatavuutta edistetään tarjoamalla vakaita ja pysyviä työsuhteita, panostamalla esihenkilötyön laatuun sekä sitouttamis- ja kannustinohjelmilla. Toimittajille Puuilo tarjoaa kasvavan jakelukanavan heidän valmistamilleen tuotteille ja pitkäaikaisen liikekumppanuuden. Puuilolla oli raportointikauden päättyessä 32 948 rekisteröityä osakkeenomistajaa. He odottavat houkuttelevaa tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Rahoittajat odottavat Puuilon toimivan velallisena täsmällisesti ja luotettavasti. Arvoketjun loppupäässä ovat Puuilon kuluttaja- ja yritysasiakkaat, tuotteiden käyttö ja käytön päätyttyä kierrätys tai loppusijoitus. Asiakkailleen Puuilo tarjoaa edullisia hintoja, laajaa tuotevalikoimaa ja helppoa asiointikokemusta. Yritysasiakkaiden kautta Puuilon arvoketjuun liittyvät näiden asiakkaat ja tuotteiden hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa. Verkkokaupan kasvu lisää myös tuotetoimituksia asiakkaille ja siihen liittyvää logistiikkaa ympäristövaikutuksineen. Tuotteiden kestävyys parantaa asiakastyytyväisyyttä. Tuotereklamaatioiden vähentäminen pienentää niistä aiheutuvia kuljetuspäästöjä ja jätemäärää. Välilliset hyödyt kohdistuvat sekä ympäristöön että yhteiskuntaan. SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Puuilon keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat, analyytikot ja sijoittajat, tavarantoimittajat sekä oma henkilöstö. Näitä on kuultu laajasti kaksoisolennaisuuden arvioinnin yhteydessä toteuttamalla sidosryhmäkysely. Sen tuloksia hyödynnettiin olennaisuusarviossa. Tämän lisäksi yhtiö tekee säännöllisiä asiakaskyselyitä ja vuosittaisen henkilöstötyytyväisyyskyselyn. Sijoittajien ja analyytikoiden kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua muun muassa tulosjulkistusten sekä sijoittaja- ja analyytikkotapaamisten yhteydessä. Toimittajien merkitys Puuilon liiketoiminnalle on erittäin suuri, ja yhteydenpito on jatkuvaa. Toimittajayhteistyön tapoja on kuvattu tarkemmin tiedonantovaatimuksessa G1-2. Johdon ja henkilöstön vuorovaikutusta ja yhteistyötä edistetään yhteistoimintaneuvottelukunnan avulla sekä jatkuvalla epämuodollisella keskustelulla johdon ja henkilökunnan välillä. 29 Lisäksi arvoketjun työntekijät on tunnistettu olennaiseksi sidosryhmäksi, johon Puuilon toiminnalla on merkittävä vaikutus. Toimitusketjun luonteesta ja toimittajien maantieteellisestä sijainnista johtuen arvoketjun työntekijöiden kanssa ei käytännössä ole vuorovaikutusta. Puuilo tiedostaa kasvustrategiansa vaikuttavan arvoketjun työtekijöihin. Heihin kohdistuvia kielteisiä mahdollisia vaikutuksia pyritään ehkäisemään kehittämällä toimittajasuhteita, maariskiarvioinnilla ja sertifioitujen toimittajien osuutta kasvattamalla. Sidosryhmävuorovaikutuksen tarkoitus on ymmärtää sidosryhmien toiveita ja odotuksia Puuiloa kohtaan. Sidosryhmien, etenkin kuluttajien tarpeet ja mieltymykset ohjaavat suoraan vähittäiskauppaa. Sidosryhmiä on kuultu olennaisuusanalyysin yhteydessä tehdyn kyselyn yhteydessä. Tärkeimmiksi vastuullisuusaiheiksi sidosryhmät nostivat työhyvinvoinnin, -terveyden ja -turvallisuuden, asiakkaiden yksityisyydensuojan ja tietoturvan sekä tuotteiden laadun, pitkäikäisyyden, korjattavuuden ja päivitettävyyden. Sidosryhmien näkemykset, mukaan lukien heidän ihmisoikeutensa kunnioittaminen, on huomioitu analysoimalla sidosryhmäkyselyn tuloksia ja Puuilon nykyistä strategiaa. Tulosten analysoinnissa ei noussut esiin tarpeita muuttaa yhtiön strategiaa. Puuilon strategia vastaa yhtiön ymmärrystä sidosryhmien näkemyksistä. Sidosryhmien näkemykset pyritään ottamaan huomioon Puuilon toimintatavoissa, jotta yrityksen kasvustrategia toteutuu. Asiakaskyselyiden ja henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn tulokset käydään säännöllisesti läpi johtoryhmässä. Hallitus käsittelee vuosikellon mukaisesti HR:n ja markkinoinnin katsaukset, ja olennaiset havainnot raportoidaan niiden yhteydessä hallitukselle. SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Puuilon toimintoihin ja liikesuhteisiin kytkeytyvät olennaiset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön ovat vähittäiskaupan alalle tyypillisiä. Puuilon laajentaa kasvustrategiansa mukaisesti sekä myymäläverkostoaan, verkkokauppaansa että tuotevalikoimaansa, ja nämä tekijät heijastuvat myös kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Puuilon strategian ja liiketoimintamallin kyky käsitellä olennaisia vaikutuksia ja riskejä tai hyödyntää olennaisia mahdollisuuksia perustuu laajaan tuotevalikoimaan, laajaan toimittajaverkostoon ja laajaan kotimaiseen myymäläverkostoon. Erillistä resilienssianalyysiä yhtiön strategian ja liiketoimintamallin ilmastokestävyydestä ei ole tehty. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu Puuilon strategiassa ja liiketoimintamallissa, eikä merkittäviä muutoksia niihin ole tehty. Strategiana on liiketoiminnan kasvu ja kannattavuus, jotka henkilöstö mahdollistaa. Kasvustrategian kannalta tuotteiden laadun ja tietoturvan on vastattava asiakkaiden ja muiden sidosryhmien odotuksia. Olennaisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen, yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin ei tällä hetkellä ole tunnistettu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on kytketty Puuilo-konsernin riskienhallintaprosessiin, ja niitä pyritään hallitsemaan tarvittavilla toimenpiteillä. Näiden toimien myötä yritys ei ole tunnistanut mitään olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin olennaisten oikaisujen tekemiseen näihin liittyviin tilinpäätöseriin. 30 Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Ympäristövaikutuksista olennaisimmat liittyvät tuotevalikoiman valmistuksen ja logistiikan kasvihuonekaasupäästöihin, tuotteiden valmistuksessa ja pakkaamisessa tarvittaviin materiaaleihin sekä oman toiminnan energiankulutukseen, päästöihin ja jätteisiin. Myönteisiä vaikutuksia ympäristöön pyritään saavuttamaan tiukentamalla hankintakriteerejä, hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa, siirtymällä ympäristöystävällisempiin pakkausmateriaaleihin sekä parantamalla tuotevalikoiman laatua, korjattavuutta ja pitkäikäisyyttä. Olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät Puuiloon kohdistuvat riskit ovat siirtymäriskejä. Tuotantokustannukset voivat nousta ilmasto- ja muiden ympäristösäädösten tai -verotuksen kiristymisen myötä. Kustannusten nousua ei välttämättä ole mahdollista siirtää kokonaisuudessaan asiakashintoihin. Kiristyvät päästö- ja muut ympäristösäädökset voivat epäsuorasti tai suorasti kasvattaa Puuilon omia tai arvoketjun kustannuksia. Riippuvaisuus neitseellisisistä raaka-aineista saattaa pitkällä aikavälillä johtaa toimitusketjun häiriöihin ja tuotevalikoiman supistumiseen, jos näiden raaka-aineiden saatavuus heikkenee. Puuilo voi saada kilpailuetua vastaamalla mahdolliseen kestävämpien, kierrätettävämpien ja vähäpäästöisempien tuotteiden asiakaskysyntään. Siirtyminen puhtaampiin energiamuotoihin nähdään mahdollisuutena, joka pienentää saastuttavamman fossiilisen energian hintaan ja saatavuuteen liittyviä epävarmuuksia. Energiatehokkuus ja jätteiden minimointi pienentävät kustannuksia. Kaksoisolennaisuuden arvioinnissa ei tunnistettu Puuiloon kohdistuvia olennaisia fyysisiä ilmastoriskejä. Puuilon myymälät ja toimipisteet sijaitsevat Suomessa, ja niihin kohdistuvat äärimmäisten sääolojen riskit arvioitiin suhteellisen pieniksi. Ulkomailla sijaitseviin toimittajien tuotantolaitoksiin ja logistiikkaan kohdistuvilla häiriöillä voi olla vaikutuksia Puuiloon, mutta tietopohja tarkempaa ilmastoriskiarviota tai resilienssianalyysiä varten on toistaiseksi puutteellinen. Ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Asiakkaisiin kohdistuvat olennaiset vaikutukset liittyvät tuoteturvallisuuteen ja yksityisyydensuojaan, ja ne koskevat kaikkia Puuilon yritys- ja kuluttaja-asiakkaita ja tuotteiden loppukäyttäjiä. Mahdolliset erityisvaatimukset lasten tuotteille on otettu huomioon. Mahdolliset yksittäiset tuoteviat tai tuotteiden käyttäminen väärällä tavalla voivat joissain tapauksissa aiheuttaa tapaturmia. Verkkokaupan maksutapahtumiin ja asiakkaiden muiden tietojen käsittelyyn liittyy tietoturvariskejä. Olennaisiksi riskeiksi on tunnistettu tuotteisiin liittyvät turvallisuusriskit ja tuotteiden takaisinvedosta aiheutuvat mahdolliset kustannukset. Myönteiset vaikutukset liittyvät tuotteiden turvallisuuteen ja laatuun, turvallisuusstandardeihin sekä turvallisiin maksutapoihin ja muuhun tietoturvaan. Keskeiset keinot myönteisten vaikutusten edistämiseksi ovat huolellinen toimittaja- ja tuotevalinta sekä tietoturvariskien hallinta. Panostaminen tuotteiden ja palveluiden turvallisuuteen voi vahvistaa yrityksen brändiä ja mainetta luotettavana toimijana, ja siten lisätä asiakasuskollisuutta ja markkinaosuutta. Vastaavasti puutteet tuoteturvallisuudessa tai tietoturvassa voivat aiheuttaa mainehaittaa ja myynnin laskua. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat Puuilon liiketoimintamallista, jossa tarjotaan laajaa tuotevalikoimaa ja asiakkaat maksavat ostoksensa sähköisillä maksutavoilla. 31 Vakinaiset ja turvalliset työsuhteet tuovat henkilöstölle taloudellisia ja henkisiä hyötyjä. Yhdenvertainen ja reilu työpaikka edistää työtyytyväisyyttä. Yrityskulttuuri heijastuu myös asiakaskokemukseen. Negatiivisia vaikutuksia omaan henkilöstöön voivat olla ajoittainen tyytymättömyys työoloihin tai - ehtoihin tai henkinen kuormittuminen. Henkilöstöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat yhteydessä Puuilon kasvustrategiaan, sillä voimakas kasvu voi esimerkiksi heijastua työntekijöiden henkiseen kuormittumiseen. Liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden mahdollistaa osaava ja motivoitunut henkilöstö, joten olennaiset riskit ja mahdollisuudet ovat riippuvaisia omasta työvoimasta. Puuilon työntekijät jakautuvat vakinaisiin, määräaikaisiin ja vaihtelevalla työajalla työskenteleviin, sekä toisaalta koko- ja osa-aikaisiin työntekijöihin. Henkilöstöön liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien todettiin kaksoisolennaisuuden arvioinnissa kohdistuvan yhtäläisesti koko henkilöstöön eikä tunnistettu henkilöstöryhmiä, joihin kohdistuisi muita suurempia riskejä. Puuilon strategiassa ja liiketoimintamallissa toimitusketjut ovat globaaleja ja niiden alkupäät saattavat sijoittua ihmisoikeuksien ja reilujen työolojen toteutumisen kannalta riskimaihin. Toiminta voi olla kytköksissä pakkotyöhön, lapsityövoiman käyttöön, heikkoon työturvallisuuteen tai muuten puutteellisiin työoloihin. Tämä aiheuttaa maineriskin Puuilolle. Kaksoisolennaisuuden arvioinnissa tarkasteltiin kaikkia arvoketjun työntekijäryhmiä. Työntekijät, joihin olennaiset kestävyysvaikutukset tai -riskit kohdistuvat Puuilon arvoketjussa, ovat EU:n ulkopuolella työskenteleviä Puuilon toimittajien työntekijöitä. He työskentelevät arvoketjun alkupäässä tavarantoimittajien tai heidän alihankkijoidensa tuotantolaitoksissa tai logistiikan tehtävissä sekä osallistuvat hyödykkeiden hankintaan, jalostukseen, valmistukseen, kuljetukseen ja muuhun käsittelyyn. Olennaiset vaikutukset ja riskit liittyvät heidän työoloihinsa ja ihmisoikeuksiensa toteutumiseen. Puuilon myymistä tuotteista iso osa valmistetaan Aasiassa. Valmistusmaista osa arvioidaan amfori BSCI:n luokituksessa työolojen ja ihmisoikeuksien kannalta riskimaiksi, joissa riski mahdollisten kielteisten vaikutusten toteutumiseen on korkeampi. Riskimaita, joista raportointikaudella tehtiin ostoja, olivat Kiina, Intia, Pakistan, Turkki ja Vietnam. Työntekijöihin kohdistuvat kielteiset mahdolliset vaikutukset ovat systeemisiä. Epäonnistuminen tuoteturvallisuuden valvonnassa tai toimitusketjun laadunvarmistuksessa voi johtaa taloudellisiin tappioihin ja asiakkaiden luottamuksen heikkenemiseen. Puuilon työnantajamaine on kytköksissä työvoiman saatavuuteen ja työhyvinvointiin liittyviin riskeihin. Työterveys- ja työturvallisuuskäytäntöjen puutteet voisivat johtaa lisääntyviin sairauspoissaoloihin ja lisätä kustannuksia ja toiminnan häiriöitä. Arvoketjun työntekijöiden kohteluun liittyvät tuotteiden alkuperäriskit voivat vaikuttaa Puuilon maineeseen ja sitä kautta pidemmän aikavälin tuloksentekokykyyn. Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Turvallisen ja luotettavan tuotevalikoiman ylläpitäminen sekä arvopohjainen yrityskulttuuri vahvistavat Puuilon brändiarvoa asiakkaille. Yrityskulttuuri ja henkilöstötyytyväisyys vahvistavat työnantajakuvaa ja helpottavat rekrytointeja. Hyvät toimittajasuhteet vahvistavat mahdollisuuksia huolehtia liiketoiminnan taloudellisesta kannattavuudesta. 32 Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kestävyysseikka ESRS- standardi Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi Sijainti arvoketjussa Aika- horisontti Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 Ilmastonmuutos Oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt Kielteinen tosiasiallinen vaikutus Oma toiminta Lyhyt Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 Ilmastonmuutos Tuotteiden kuljetusten ja muun logistiikan kasvihuonekaasupäästöt Kielteinen tosiasiallinen vaikutus Alkupää Lyhyt Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 Ilmastonmuutos Tuotteiden valmistuksen kasvihuonekaasupäästöt Kielteinen tosiasiallinen vaikutus Alkupää Keskipitkä Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 Ilmastonmuutos Kestävien tuotteiden lisääntyminen tarjooman laajentamisella Myönteinen mahdollinen vaikutus Alkupää Keskipitkä Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 Ilmastonmuutos Logistiikan ja pakkausten tehostaminen ympäristöystävällisemmillä pakkausratkaisuilla Myönteinen mahdollinen vaikutus Oma toiminta Keskipitkä Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 Ilmastonmuutos Tuotantokustannusten nousu kestävämpiin tuotantoprosesseihin siirtymisen myötä Riski Alkupää Keskipitkä Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 Ilmastonmuutos Säädösmuutosten ja verotuksen kiristymisestä aiheutuvat lisäkustannukset Riski Oma toiminta Keskipitkä Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 Ilmastonmuutos Uudet markkinat ja innovaatiot (tuotteet, palvelut, liiketoimintamallit) ilmastonmuutoksen haasteisiin liittyen kasvattavat markkinaosuutta Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä Energia ESRS E1 Ilmastonmuutos Energian käyttö omassa toiminnassa (ml. kiinteistöjen energiankulutus) Kielteinen tosiasiallinen vaikutus Oma toiminta Lyhyt Energia ESRS E1 Ilmastonmuutos Vähäpäästöisen energian käyttö omassa toiminnassa Myönteinen tosiasiallinen vaikutus Oma toiminta Lyhyt Energia ESRS E1 Ilmastonmuutos Energiatehokkuus ja energiansäästötoimien tuomat säästöt Mahdollisuus Oma toiminta Pitkä Energia ESRS E1 Ilmastonmuutos Uusiutuvan energian käytön myötä riippuvuus perinteisistä energianlähteistä vähenee, mahdolliset kustannussäästöt Mahdollisuus Oma toiminta Pitkä Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Massakulutuksesta ja materiaalivalinnoista aiheutuva luonnonvarojen liikakäyttö Kielteinen mahdollinen vaikutus Alkupää Keskipitkä Jäte ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Jätteiden sekä jätteenkäsittelyn ja -kuljetuksen negatiiviset ympäristövaikutukset Kielteinen tosiasiallinen vaikutus Oma toiminta ja loppupää Lyhyt 33 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Laadukkaiden, kestävien ja korjattavien tuotteiden sekä varaosien tarjoaminen asiakkaille Myönteinen mahdollinen vaikutus Oma toiminta Keskipitkä Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Raaka-aineiden saatavuuden heikentyminen pitkällä aikavälillä nostaa kustannuksia Riski Alkupää Pitkä Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Kiertotalouteen liittyvät uudet innovaatiot ja tuotekategoriat kasvattavat liikevaihtoa Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä Jäte ESRS E5 Kiertotalous Jätehuollon kustannusten minimointi Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä Jäte ESRS E5 Kiertotalous Pakkausmateriaalien haitalliset ympäristövaikutukset Kielteinen mahdollinen vaikutus Oma toiminta Keskipitkä Ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kestävyysseikka ESRS- standardi Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi Sijainti arvoketjussa Aika- horisontti Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdistymisvapaus, Työehtosopimusneuvottelut, Työ- ja yksityiselämän tasapaino ESRS S1 Oma työvoima Työoloihin liittyvä tyytymättömyys, kuormitus ja taloudelliset haasteet Kielteinen mahdollinen vaikutus Oma toiminta Keskipitkä Työllisyysturva ESRS S1 Oma työvoima Pysyvien työsuhteiden tarjoaminen henkilöstölle Myönteinen tosiasiallinen vaikutus Oma toiminta Lyhyt Työaika, Riittävä palkka ESRS S1 Oma työvoima Korkea työtyytyväisyys johtuen hyvistä työoloista Myönteinen mahdollinen vaikutus Oma toiminta Keskipitkä Työaika, Riittävä palkka ESRS S1 Oma työvoima Heikon työtyytyväisyyden myötä laskenut työmotivaatio, -tehokkuus ja sitoutuminen heikentävät tuottavuutta Riski Oma toiminta Keskipitkä Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdistymisvapaus, Työehtosopimusneuvottelut, Työ- ja yksityiselämän tasapaino ESRS S1 Oma työvoima Huonon työnantajamielikuvan aiheuttamat rekrytointihaasteet heikentävät tuottavuutta Riski Oma toiminta Keskipitkä Työllisyysturva, Koulutus ja taitojen kehittäminen ESRS S1 Oma työvoima Korkea asiakaspalvelun taso ja työtyytyväisyys henkilöstön pysyvyyden johdosta kasvattaa markkinaosuutta ja Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä 34 tuottavuutta Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työ- ja yksityiselämän tasapaino ESRS S1 Oma työvoima Parempi tuottavuus ja hyvä työvoiman saatavuus Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä Terveys ja turvallisuus ESRS S1 Oma työvoima Sairauspoissaolot johtuen työtapaturmista, terveysongelmista tai henkilöstön jaksamisesta aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia Riski Oma toiminta Lyhyt Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä, Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi, Moninaisuus ESRS S1 Oma työvoima Yhdenvertaisuuden myönteiset vaikutukset työntekijöiden osaamiseen, urakehitykseen ja hyvinvointiin Myönteinen mahdollinen vaikutus Oma toiminta Lyhyt Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdistymisvapaus, Työehtosopimusneuvottelut, Työ- ja yksityiselämän tasapaino, Terveys ja turvallisuus ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Huonot työolot arvoketjussa ja niiden vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja toimeentuloon Kielteinen mahdollinen vaikutus Alkupää Lyhyt Työllisyysturva, Työaika, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdistymisvapaus, Työehtosopimusneuvottelut, Työ- ja yksityiselämän tasapaino, Terveys ja turvallisuus ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Maineriski toimitusketjun huonojen työolojen johdosta, voi johtaa rahallisiin korvauksiin Riski Alkupää Keskipitkä Terveys ja turvallisuus ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Arvoketjun työntekijöiden terveysongelmat ja työtapaturmat Kielteinen mahdollinen vaikutus Alkupää Lyhyt Lapsityövoima, Pakkotyö, Asianmukaiset asuinolot, Puhdas vesi ja sanitaatio, Yksityisyys ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja epäinhimilliset elinolot toimitusketjussa Kielteinen mahdollinen vaikutus Alkupää Lyhyt Lapsityövoima, Pakkotyö, Asianmukaiset asuinolot, Puhdas vesi ja sanitaatio, Yksityisyys ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Maineriski toimitusketjun vakavien ihmisoikeusloukkausten takia, negatiivinen vaikutus markkinaosuuteen Riski Alkupää Keskipitkä Yksityisyys ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Turvalliset maksutavat ja verkkokauppa Myönteinen tosiasiallinen vaikutus Loppupää Lyhyt Yksityisyys ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Turvalliset maksutavat ja verkkokauppa Riski Loppupää Lyhyt Terveys ja turvallisuus ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Tuotteiden turvallisuusriskit Kielteinen mahdollinen vaikutus Loppupää Lyhyt Terveys ja turvallisuus, ESRS S4 Tuotteiden Myönteinen Loppupää Lyhyt 35 Lasten suojeleminen Kuluttajat ja loppukäyttäjät turvallisuusstandardit ja kuluttajien riskien väheneminen, ml. lasten suojeleminen tosiasiallinen vaikutus Terveys ja turvallisuus ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Tuotteiden takaisinvedon aiheuttamat kustannukset Riski Loppupää Lyhyt Terveys ja turvallisuus ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Brändin vahvistaminen tuoteturvallisuuden avulla, markkinaosuuden lisääminen Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kestävyysseikka ESRS-standardi Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi Sijainti arvoketjussa Aika- horisontti Yrityskulttuuri ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Huono asiakaspalvelu heikon yrityskulttuurin takia Kielteinen mahdollinen vaikutus Oma toiminta Lyhyt Yrityskulttuuri ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Työntekijöiden tyytyväisyys, hyvinvointi ja sitoutuminen Myönteinen mahdollinen vaikutus Oma toiminta Keskipitkä Yrityskulttuuri ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Positiivinen brändi-imago yrityskulttuurin ansiosta, markkinaosuuden lisääminen Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä Yrityskulttuuri ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Työntekijöiden sitoutuminen hyvän työnantajamielikuvan ansiosta, lisää tuottavuutta Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Kielteiset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön arvoketjussa seurannan puutteen takia Kielteinen mahdollinen vaikutus Oma toiminta Keskipitkä Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Maineriski liittyen toimitusketjun negatiivisiin sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin, heikentää markkinaosuutta Riski Oma toiminta Keskipitkä Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Pitkäaikaiset kumppanuudet ja niiden tuoma tehokkuus Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Innovaatio- ja kasvumahdollisuudet toimittajien kanssa tehdyn yhteistyön seurauksena Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä 36 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista Puuilon olennaiset kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet tunnistettiin ja arvioitiin syksyn 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana. Prosessi koostui kolmesta työvaiheesta: 1. Kontekstin ymmärtäminen: tausta-analyysi ja sidosryhmäymmärryksen muodostaminen 2. Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja alustava arviointi 3. Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi, analysointi ja olennaisuusmäärittely sekä validointi Prosessissa käytettiin julkisiin ja sisäisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön, sidosryhmäkyselyn, henkilökohtaisten teknisten olennaisuusarviointien sekä työryhmätapaamisten yhdistelmää. Puuilon johtoryhmä osallistui arviointiin validoivassa roolissa. Tausta-analyysissä määritettiin Puuilon koko arvoketjun potentiaaliset vaikutus-, riski- ja mahdollisuustyypit. Aineistona käytettiin Puuilon aiempaa vastuullisuusraporttia ja sen tausta-aineistoa, asiakas- ja henkilöstökyselyjä, verrokkiyritysten raportteja, toimialakohtaisten standardien aihesuosituksia sekä sidosryhmäkyselyä. Näiden pohjalta muodostettiin käsitys potentiaalisesti olennaisista vastuullisuusaiheista. Teemat, joiden olennaisuutta taustamateriaali tai sidosryhmien näkemykset eivät tukeneet, rajattiin jo tässä vaiheessa epäolennaisiksi. Jokaiselle potentiaalisesti olennaiselle aiheelle tunnistettiin relevantit todelliset tai potentiaaliset kielteiset ja myönteiset vastuullisuusvaikutukset sekä liiketoimintariskit- ja mahdollisuudet. Ne tunnistettiin Puuilon koko arvoketjussa yleisellä tasolla, eikä yksittäisiä toimintoja, liikesuhteita tai maantieteellisiä alueita analysoitu yksityiskohtaisesti. Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet analysoitiin tarkemmin ja ne ryhmiteltiin ESRS- standardien aiheiden mukaisesti. Samassa yhteydessä kuultiin myös keskeisten sidosryhmien edustajien näkemyksiä. Puuilon johdon ja asiantuntijoiden työpajassa vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia täsmennettiin ja priorisoitiin. Priorisoinnissa kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta (mittakaavaa, laaja-alaisuutta ja kielteisissä vaikutuksissa myös vaikutuksen korjaamatonta luonnetta), riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten suuruutta, sekä näiden toteutumisen todennäköisyyttä arvioitiin kutakin asteikolla 1–5. Arviointi suoritettiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Vaikutusten alustavat olennaisuusarvot laskettiin vakavuus- ja todennäköisyyspisteytyksien perusteella kullekin vaikutukselle. Riskien ja mahdollisuuksien alustavat olennaisuusarvot laskettiin niihin liittyvien taloudellisten vaikutusten suuruus- ja todennäköisyyspisteytyksien perusteella. Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien keskinäinen tärkeysjärjestys, olennaisuusarvojen mediaanin toimiessa alustavana kynnysarvona olennaisuudelle. Arvioidut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet täsmäytettiin vastaaviin ESRS- kestävyysseikkoihin Puuilon johtoryhmän validointia varten. Raportoinnin kannalta olennaiset kestävyysseikat määräytyivät olennaisiksi todettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella. Kaksoisolennaisuuden arvioinnin tulokset on käsitelty Puuilon johtoryhmässä. Puuilon tarkastusvaliokunta on yhtiön sisäisen valvonnan periaatteiden mukaisesti käsitellyt kaksoisolennaisuusanalyysin ja hallitus on hyväksynyt sen. Tunnistettujen mahdollisten ja tosiasiallisten vaikutusten seuraaminen on kunkin liiketoimintayksikön johdon vastuulla. 37 Riskienhallinnan tavoitteena on saavuttaa liiketoiminnan kilpailuetua vähentämällä uhkia ja kasvattamalla mahdollisuuksia. Riskienhallinnan roolit on määritelty ja se on integroitu osaksi liiketoiminnan operaatioita, suunnittelua ja päätöksentekoa. Tunnistetut olennaiset kestävyysriskit on sisällytetty johtoryhmän vuosikellon mukaiseen riskikartan päivitykseen osana muita yhtiön riskejä. Koko yhtiön riskikartta hyväksytään vuosittain hallituksessa. Kestävyysseikkoihin liittyvien mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on osa liiketoimintajohtamista. Eri tuoteryhmien kysyntämuutoksiin liittyvä tiedonkeruu ja arviointi koskee myös kestävyysseikkoja ja niihin liittyviä mahdollisuuksia, kuten kiertotaloutta tai energiatehokkuutta. E1.IRO-1 Puuilon ilmastovaikutukset on tunnistettu osana kaksoisolennaisuusarviota. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy myytävien tuotteiden arvoketjussa valmistuksesta, logistiikasta ja monessa tapauksessa myös käytöstä sekä Puuilon omassa toiminnassa ja ostetun energian tuotannossa. Arviossa mitään fyysisiä ilmastoriskejä tai siirtymäriskejä ei todettu olennaiseksi. Pitkälläkin aikavälillä Suomessa sijaitseviin myymälöihin ja niiden lähialueisiin kohdistuvat äärimmäisten sääolojen riskit ovat suhteellisen pieniä. Fyysiset riskit kohdistuvat enemmän ulkomailla sijaitseviin toimittajien tuotantolaitoksiin ja logistiikkakeskuksiin ja kuljetusreitteihin. Näihin kohdistuvat häiriöt voivat vaikuttaa tuotteiden saatavuuteen ja hintaan Puuilolle. Erillistä ilmastoriskiarviota tai skenaarioanalyysiä ei ole tehty. E2.IRO-1, E3.IRO-1 ja E4.IRO-1 Pilaantumista (E2), vesivaroja ja merten luonnonvaroja (E3) ja biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä (E4) koskevia teemastandardeja ei arvioitu Puuilon kestävyysraportoinnin kannalta olennaisiksi kaksoisolennaisuuden arvioinnissa. Pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta ilman seulonta-analyysejä. Sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin osana kaksoisolennaisuuden arviointia, joka käsitti kaikki ESRS-standardien ympäristöaiheet. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä, siirtymä- tai järjestelmäriskejä ei arvioitu erikseen. Puuilon myymälät sijaitsevat vuokrakiinteistöissä taajamissa ja niiden vaikutukset lähiympäristöön on otettu huomioon kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseissa. Luonnon monimuotoisuuteen liittyville toimenpiteille ei ole todettu tarvetta. E5.IRO-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana Puuilon kaksoisolennaisuuden arviota. Arviossa on otettu huomioon Puuilon toimitusketjun, tuotevalikoiman ja jätehuollon pääpiirteet. Kaksoisolennaisuusarvion yhteydessä toteutettiin laaja kotimaisten sidosryhmien osallistaminen. Tuotevalikoiman toimitusketjujen vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen näkemyksiä ei toistaiseksi ole ollut mahdollisuus kuulla. Olennaisiksi kielteisiksi vaikutuksiksi tunnistettiin neitseellisten materiaalien käytöstä, massatuotannosta ja mahdollisesta tuotteiden heikosta laadusta johtuvat vaikutukset luonnonvarojen riittävyyteen ja muut ympäristövaikutukset. Pakkausmateriaalien tuotantoon ja matalaan kierrätysasteeseen liittyy useita kielteisiä ympäristövaikutuksia. Ylimääräinen pakkaaminen ja vaikeasti kierrätettävät pakkausmateriaalit lisäävät materiaalien kulutusta ja jätemääriä. 38 Myytäviin tuotteisiin ja niiden ominaisuuksiin kohdistuvat lainsäädännön mahdolliset muutokset on tunnistettu olennaiseksi riskiksi. Riskiä pienentää yleensä sovellettavat siirtymäajat, joiden puitteissa jo varastossa olevat tuotteet ehditään myydä pois ennen siirtymäajan päättymistä. Kuluttajien preferenssit voivat muuttua, ja toisaalta kysynnän muutoksiin on mahdollista reagoida joustavasti, kun omaa valmistusta ei ole. Uusiutuvien ja kierrätettävien raaka-aineiden hyödyntäminen sekä kestävämmät ja kierrätettävämmät tuotteet ovat mahdollisuuksia, jos kysyntä alkaa painottua tällaisiin tuotteisiin. Jätteiden minimointi tuo kustannussäästöjä. Laajempi siirtyminen kiertotalouteen ei muodosta olennaista riskiä, sillä sen vaikutusten arvioidaan kohdistuvan yksittäisiin tuotteisiin tai tuoteryhmiin, eikä Puuilo itse ole tuotteiden valmistaja. G1.IRO-1 Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana Puuilon kaksoisolennaisuuden arviota. Arviossa on otettu huomioon Puuilon toimintaympäristö Suomessa, globaalit toimitusketjut ja vähittäiskaupan alalle tyypilliset rakenteet. IRO-2 Yrityksen kestävyysraporttiin sisältyvät ESRS-standardien tiedonantovaatimukset Puuilo raportoi kaksinkertaisessa olennaisuusarviossa tunnistetut olennaiset kestävyysaiheet standardien ESRS E1, E5, S1, S2, S4 ja G1 mukaisesti, ja lisäksi yhtiötä koskevat yleiset tiedot standardin ESRS 2 mukaisesti. Arviointiprosessi on kuvattu raportin osiossa IRO-1. Kunkin standardin osalta on raportoitu olennaiset tiedonantovaatimukset oheisen taulukon mukaisesti. Standardi Tiedonantovaatimus Sivu ESRS 2 BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet 22 BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 22 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät 23 GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 25 GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 25 GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (huolellisuusvelvoitteesta) 25 GOV-5 - Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta 26 SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 27 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 28 SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 29 IRO-1 - Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista 36 IRO-2 – Yrityksen kestävyysraporttiin sisältyvät ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 38 ESRS E1 ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 25 E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 51 ESRS 2 SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 29 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 36 E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 51 E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 51 E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 51 E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 52 39 E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 52 ESRS E5 E5. IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 36 E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 59 E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 59 E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 59 E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset 60 E5-5- Resurssien ulosvirtaukset 60 ESRS S1 ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 28 ESRS 2 SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 29 S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 62 S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 63 S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja omien työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi 64 S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus 65 S1-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 66 S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 66 S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit 68 S1-10 – Riittävä palkka 68 S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 68 S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 69 S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 69 ESRS S2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 28 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 29 S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 69 S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa arvoketun työntekijöiden kanssa 70 S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja arvoketjun työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi 70 S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus 70 S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 71 ESRS S4 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 28 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 29 S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 71 S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 72 S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kuluttajien ja loppukäyttäjien kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi 73 S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus 73 S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 75 ESRS G1 ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, valvonta- ja johtoelinten rooli 23 G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 75 G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta 76 40 G1-6 Maksukäytännöt 78 Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvista tietopisteistä Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonanto- velvoite- asetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo- asetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Sijainti raportissa ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta X X Yleiset tiedot ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta X Yleiset tiedot ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta X Yleiset tiedot ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta X X X Epäolennainen ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta X X Epäolennainen ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta X X Epäolennainen ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta X Epäolennainen ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta X Ympäristövastuu ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta X X Epäolennainen ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta X X X Ympäristövastuu ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) X Ympäristövastuu 41 38 kohta ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta X Ympäristövastuu ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta X Ympäristövastuu ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta X X X Ympäristövastuu ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta X X X Ympäristövastuu ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta X Ympäristövastuu ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta X Epäolennainen ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta X Epäolennainen ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta X Epäolennainen ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta X Epäolennainen ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta X Epäolennainen ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta X Epäolennainen ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet X Epäolennainen 42 13 kohta ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta X Epäolennainen ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta X Epäolennainen ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta X Epäolennainen ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta X Epäolennainen ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta X Epäolennainen ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta X Epäolennainen ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta X Epäolennainen ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta X Epäolennainen ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta X Epäolennainen ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta X Ympäristövastuu ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39 X Ympäristövastuu ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta X Epäolennainen ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta X Epäolennainen ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta X Sosiaalinen vastuu ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta X Sosiaalinen vastuu ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta X Sosiaalinen vastuu 43 ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta X Sosiaalinen vastuu ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta X Sosiaalinen vastuu ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta X X Sosiaalinen vastuu ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta X Sosiaalinen vastuu ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta X X Sosiaalinen vastuu ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta X Sosiaalinen vastuu ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta X Sosiaalinen vastuu ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta X X Sosiaalinen vastuu ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta X Yleiset tiedot ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta X Sosiaalinen vastuu ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta X Sosiaalinen vastuu ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta X X Sosiaalinen vastuu ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta X Sosiaalinen vastuu ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset X Sosiaalinen vastuu 44 36 kohta ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta X Epäolennainen ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta X X Epäolennainen ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta X Epäolennainen ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16 X Sosiaalinen vastuu ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta X X Sosiaalinen vastuu ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta X Sosiaalinen vastuu ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta X Hyvä hallinto ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta X Hyvä hallinto ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta X X Epäolennainen ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta X Epäolennainen 45 Ympäristövastuu Taksonomiaraportointi Puuilo raportoi EU-asetuksen 2020/852 sekä Suomen kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaa koskevat tiedot. EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on ohjata pääomavirtoja kestäviin sijoituksiin ja edesauttaa ilmastoneutraalin Euroopan unionin saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Tässä vaiheessa luokitusjärjestelmän piirissä ovat vain ne taloudelliset toiminnot, jotka voivat potentiaalisesti vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Kaupan alalle tyypillisiä toimintoja ei tällä hetkellä ole erikseen mainittu luokitusjärjestelmässä. Yhtiön liiketoiminta muodostuu vähittäiskaupasta. Yhtiö on käynyt läpi toimintansa tunnistaakseen liiketoiminnassaan luokitusjärjestelmäkelpoisia ja luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja. Suurin osa Puuilon liiketoiminnasta ei ole luokitusjärjestelmän piirissä. Yhtiö ei ole tunnistanut luokitusjärjestelmän mukaista liikevaihtoa, pääomamenoja eikä toimintamenoja. Yhtiöllä on luokitusjärjestelmänkelpoisia pääomamenoja, jotka liittyvät myymälöiden remontointiin ja LED-valoihin siirtymiseen. Nämä pääomamenot on eritelty oheisessa taulukossa. Taksonomia-asetuksessa vaaditut tulosindikaattorit liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) osalta raportoidaan omissa taulukoissaan, kuten asetuksessa on määritelty. Laskennassa on käytetty samoja IFRS- standardien mukaisia laadintaperiaatteita, joita on sovellettu Puuilon konsernitilinpäätöksessä. Vertailutiedot tilikaudelta 2023 on annettu osana taksonomia-asetuksen mukaisia liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen tunnuslukujen taulukoita. Tilikauden 2023 vertailutiedot eivät ole olleet kestävyysraportointitarkastajan varmennuksen piirissä. EU-taksonomian tunnusluvut Puuilo esittää liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) tunnusluvut taksonomia-asetuksessa muille kuin rahoitusalan yrityksille määritellyn taulukon mukaisesti. Tunnuslukutaulukoissa esitetään mikä osuus konsernin liikevaihdosta, pääomamenosta ja toimintamenoista kertyy luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista toiminnoista. Vertailutiedot tilikauden 2023 osalta on annettu osana taksonomia-asetuksen mukaisia liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen tunnuslukujen taulukoita. Vuoden 2023 vertailutiedot eivät ole olleet kestävyysraportoinnin varmennuksen piirissä. Laadintaperiaatteet Liikevaihto Puuilo soveltaa liikevaihdon tunnusluvun laskennassa samoja IFRS-standardien mukaisia laadintaperiaatteita, joita se soveltaa konsernitilinpäätöksessään. Tilinpäätöksen liikevaihdon tuloutusperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.1. Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto on konsernin tuloslaskelman osoittama liikevaihto. Yhtiö ei ole tunnistanut taksonomian mukaista tai taksonomiakelpoista liikevaihtoa. Pääomamenot (CapEx) Taksonomia-asetuksen määrittelemät pääomamenot pitävät sisällään aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikauden aikana ennen poistoja, arvonalentumisia ja uudelleenarvostuksia. Yhtiö ei ole tunnistanut luokitusjärjestelmän mukaisia pääomamenoja. Yhtiöllä on 46 luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja liittyen olemassa olevien rakennusten korjaukseen ja energiatehokkuuslaitteiden asennukseen. Puuilo sisällyttää pääomamenojen laskentaan taksonomia- asetuksen mukaisesti investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja vuokrasopimusten perusteella taseeseen kirjattujen käyttöoikeusomaisuuserien lisäysten yhteissumman. Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 4.2, lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin liitteessä 4.3 ja vuokrasopimuksiin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset liitteessä 4.4. Taksonomia-asetuksen määritelmä pääomamenoista eroaa Puuilon raportoimasta investoinnit- tunnusluvun määritelmästä. Puuilon määritelmän mukaan investoinnit-tunnusluku pitää sisällään investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Tunnuslukuun ei sisällytetä lisäyksiä vuokrasopimuksista taseeseen kirjattaviin käyttöoikeusomaisuuseriin. Puuilon investoinnit tilikaudella 2024 olivat 7,1 milj. euroa (4,7 milj. euroa). Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset olivat 20,9 milj. euroa (20,6 milj. euroa). Toimintamenot (OpEx) Taksonomia-asetuksen määrittelemät toimintamenot sisältävät suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Yhtiö ei ole tunnistanut luokitusjärjestelmän mukaisia tai luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja. Konsernin tuloslaskelmassa taksonomia-asetuksessa määritellyt toimintamenot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyviin kiinteistön ylläpitokuluihin, jotka tilikaudella 2024 olivat 4,9 milj. euroa (4,5). Liiketoiminnan muut kulut on eritelty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.3. Luku sisältää kiinteistöjen kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvien kustannusten lisäksi muun muassa lämmityksen, sähkön ja veden kulutukseen sekä jätteiden käsittelyyn liittyviä kustannuksia, jotka eivät sisälly taksonomia-asetuksen määritelmään toimintamenoista. 51 Tilikausi 2024 Taloudelliset toiminnat Koodi Liikevaihto Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Vähimmäistason suojatoimet Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus liikevaihdosta, vuosi 2023 Luokka mahdollistava toiminta Luokka siirtymätoiminta milj. € % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 0,0 0,0 % 0,0 % Josta mahdollistavat toiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT 383,4 100,0 % 383,4 100,0 % YHTEENSÄ 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit "Ei merkittävää haittaa" - kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 48 Tilikausi 2024 Taloudelliset toiminnat Koodi Pääomamenot Osuus pääomamenoista, vuosi 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Vähimmäistason suojatoimet Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus pääomamenoista, vuosi 2023 Luokka mahdollistava toiminta Luokka siirtymätoiminta milj. € % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 0,0 0,0 % 0,0 % Josta mahdollistavat toiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL Olemassa olevien rakennusten korjaus CCM 7.2 0,4 1,5 % KEL KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 1,2 % Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 0,2 0,6 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,1 % Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2) 0,6 2,1 % 2,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,3 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 0,6 2,1 % 2,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,3 % Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 27,4 97,9 % 28,0 100,0 % "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT YHTEENSÄ 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit 49 Tilikausi 2024 Taloudelliset toiminnat Koodi Toimintamenot Osuus toimintamenoista, vuosi 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Vähimmäistason suojatoimet Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus toimintamenoista, vuosi 2023 Luokka mahdollistava toiminta Luokka siirtymätoiminta milj. € % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 % 0,0 % A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4,9 100,0 % 4,9 100,0 % B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot YHTEENSÄ Josta mahdollistavat toiminnat Josta siirtymätoiminnat 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit "Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) 50 Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot 1 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 2 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 3 Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot 4 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 5 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 6 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 51 ESRS E1 Ilmastonmuutos Hallintotapa E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Puuilolla ei toistaiseksi ole numeerisia ilmastotavoitteita eikä siirtymäsuunnitelmaa. Alustavan suunnitelman mukaan siirtymäsuunnitelma laaditaan tilikauden 2026 aikana. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Puuilo pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään kiinnittämällä huomiota energiatehokkuuteen sekä kuljetusten ja jätehuollon ilmastovaikutuksiin. Puuilo ei ole laatinut kirjallista ilmastopolitiikkaa tai - sitoumuksia eikä energiatehokkuuteen tai uusiutuvan energian käyttöönottoon liittyviä toimintaperiaatteita. Puuilo on selvittänyt kasvihuonekaasupäästöjensä nykytason ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Ilmastonmuutokseen ja energiatehokkuuteen liittyvät toimintaperiaatteet ja tavoitteet laaditaan nykytilan selvittämisen jälkeen. Alustavan suunnitelman mukaan ilmastopolitiikka laaditaan tilikauden 2025 aikana. E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Keskeiset ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet koskevat energiatehokkuutta ja energiavalintoja. Logistiikan kasvihuonekaasupäästöjä hillitään kuljetuksia optimoimalla. Päästöjä seurataan merkittävimmän logistiikkakumppanin tuottaman päästödatan avulla. Puuilo hankki raportointivuonna uusiutuvista lähteistä tai ydinvoimalla tuotettua sähköä. Oma sähkönhankinta kattaa pääosan myymälöistä, eräissä kohteissa sähkön hankkii myymäläkiinteistön omistaja. Energiatehokkuuden parantamisessa on tunnistettu mahdollisuuksia sekä logistiikan optimoinnissa että myymälöiden lämmityksen optimoinnissa. Puuilon jätehuollon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hyvitetään hankkimalla pysyviä hiilinieluja metsitysprojekteista. Päästöhyvitysten määrään lasketaan sekä jätteiden kuljetuksen että käsittelyn päästöt. Vuonna 2024 päästöhyvitysten määrä oli 31 CO2-ekvivalenttitonnia. Mittarit ja tavoitteet E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Puuilolla ei ole numeerisia päästövähennystavoitteita lähtötason puuttumisen vuoksi. Vuotta 2024 koskeva hiilijalanjälkilaskenta on ensimmäinen, joka kattaa konsernin scope 1, 2 ja 3-päästöt. Tavoitteet tullaan asettamaan vuoden 2024 päästötietojen pohjalta. 52 E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024 Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 281,8 Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 3 149,2 Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 3 431,0 Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 253,0 Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 11,3 Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 13 136,9 Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) 0 Uusituvan energian kokonaiskulutus (MWh) 13 148,1 Energian kokonaiskulutus (MWh) 16 832,2 Markkinaperusteisen ostetun sähkön jakauma on laskettu vuoden 2023 tiedoilla. Energiaintensiteetti Energiaintensiteetti 2024 Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/milj. euroa) 43,90 Puuilon liiketoiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin (NACE-pääluokka G: Tukku- ja vähittäiskauppa), joten energiaintensiteetti on laskettu konsernin kokonaisliikevaihdon mukaan. E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Takautuva Vuosi 2024 Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen Scope 1 - bruttopäästöt (tCO2eq) 68,4 Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1- 0 53 kasvihuonekaasupäästöjen osuus (%) Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2-bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 1 963,0 Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2-bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 1 428,1 Merkittävät scope 3-kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO2ekv) 150 834,5 1 Ostetut tavarat ja palvelut 144 271,4 2 Tuotantohyödykkeet 1 137,0 3 Polttoaineisiin ja energiaan liittyvä toiminta 609,3 4 Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun alkupäässä 3 394,6 5 Toiminnassa syntyvät jätteet 567,4 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 87,8 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 766,9 Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (sijaintiperusteiset) (t CO2- ekv) 152 865,9 Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (markkinaperusteiset) (t CO2-ekv) 152 331,0 Scope Tonnia biogeenistä CO 2 e Scope 1 3,0 Scope 2 ja 3 osalta ei ole saatavilla riittävästi tietoja biogeenisestä CO2:sta. Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti Kasvihuonekaasuintensiteetti 2024 Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2 -ekv. /milj. euroa) 398,7 Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2 -ekv. /milj. euroa) 397,3 Kasvihuonekaasuintensiteetti on laskettu konsernin kokonaisliikevaihdon mukaan. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytetyt menetelmät ja tietojen laatuun liittyvät epävarmuudet ja rajoitukset on avattu alla olevissa taulukoissa. 54 Scope 1 ja 2 Primääridata Menetelmät, allokointimenetelmät tai oletukset Tietojen laadun epävarmuudet ja rajoitukset Päästö- kertoimien lähteet Scope 1 • Työkoneiden ja autojen polttoaineiden kulutus • Kerätty primääridata kerrottiin vastaavalla päästökertoimella. • Keskimääräisiä polttoaineiden sekoiteosuuksia käytettiin bensiinin ja dieselin osalta. • Todellinen biopolttoaineen sekoiteosuus ei ole tiedossa. Sillä ei ole olennaista vaikutusta tuloksiin. 4 Scope 2 • Mitattu sähkön- ja lämmönkulutus • Mitatun lämmön ja sähkön kulutuksen perusteella johdetut keskiarvot • Toimistorakennukse n pinta-ala (m 2 ) • Kerätty primääridata kerrottiin vastaavalla päästökertoimella. • Pääkonttorin energiankulutus arvioitiin pinta- alaperusteisesti. Ominaisenergiakulutustietona käytettiin Motivan tilastoa. Huoneiston korkeudeksi oletettiin 3.5 metriä. • Yrityksen kahdelle kolmesta sähköautosta arvioitiin vuoden aikana keskimäärin ajettava matka, joka kerrottiin WLTP kulutuksella. Markkinaperusteinen: • Sopimusperusteisia päästökertoimia käytettiin sähkön osalta kaikille toimipisteille, joissa Puuilolla on oma sähkösopimus. Lämmön osalta käytettiin paikallisten lämpöyhtiöiden ilmoittamia kertoimia. Jos yhtiötä ei ollut tiedossa, tehtiin oletus käytetystä paikallisesta kaukolämpöyhtiöstä. • Jäännösjakaumaa käytettiin silloin, kun sähkösopimuksen tyyppiä ei ollut tiedossa. Sijaintiperusteinen: • Maakohtaisia päästökertoimia käytettiin ostetulle sähkölle ja lämmölle. • Yrityksen sähköautojen todellinen kulutus ei ole tiedossa. Tällä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta laskennan tuloksiin. • Ostetun sähkön osalta jäännösjakaumalla laskettujen päästöjen osuus on 100 % yhteenlasketuista markkinaperusteisista scope 2 päästöistä. Puuilon hankkiman sopimusvälineiden piirissä olevan sähkön ominaispäästökerroin on 0 kgCO2e. • Ostetun lämmön osalta markkinaperusteinen päästökerroin oletettiin 82 % yhteenlasketuista scope 2 päästöistä. Tällä ei ole merkittävää vaikutusta osuudesta riippumatta. • Pääkonttorin arvioitu energiankulutus edustaa 2,9 % markkinaperusteisista ja 0,9 % sijaintiperusteisista yhteenlasketuista scope 2 päästöistä. • Sopimusvälineiden osuus ostetusta sähköstä 86 %. • Sopimusvälineiden osuus ostetusta lämmöstä 2 %. Markkina- perusteinen: 1,9,10,11,14 Sijainti- perusteinen: 2,6,7,13 55 Scope 3 Primääridata Menetelmät, allokointimenetelmät tai oletukset Tietojen laadun epävarmuudet ja rajoitukset Päästö- kertoimien lähteet 1. Ostetut tuotteet ja palvelut • Ostettujen tuotteiden massa • Ostetun veden määrä (m3) • Ostetun veden määrästä johdetut keskiarvot. • Ostettuihin tuotteisiin tai palveluihin käytetty summa (€) • Tiedot on kerätty hybridi menetelmällä pyrkien etenemään tarkimmasta sovellettavasta epätarkimpaan. • Osa ostetuista pakkausmateriaaleista ja ostettu vesi on kerätty volyymiperusteisesti. • Niiden toimipisteiden osalta, joista ei ole tiedossa mitattua vedenkulutusta, käytettiin muiden myymälöiden kulutuksen aritmeettista keskiarvoa. Laskennassa käytetty kalenterivuoden 2024 lukuja, jotka vastaavat olennaisesti tilikauden aikaista kulutusta. • Kulutusperusteista [€] menetelmää on käytetty muiden ostettujen tuotteiden määrittämisessä. Muut kuin jälleenmyytävät ostetut tuotteet (ja palvelut) kategorisoitiin perustuen kirjanpitotileihin, joita tarkennettiin tarvittaessa laskudatan perusteella. Jälleenmyytävien tuotteiden data kerättiin ostovastaanottoarvojen perusteella ja kategorisoitiin saatavilla olevien päästökerroinluokkien mukaisesti. • Veden ja pakkausmateriaalien osalta käytetyt volyymiperusteiset päästökertoimet ovat keskiarvoja • Europerusteisten päästökertoimien epävarmuustaso on yleensä korkeampi. Kertoimet ovat vuodelta 2021, ja ne on inflaatiokorjattu vuodelle 2024. • Osa tileistä on jouduttu rajaamaan laskennan ulkopuolelle, sillä ne sisältävät toisistaan eroavia tuotteita ja/tai palveluita, eikä päästökerrointa ole kyetty määrittämään. Näiden osuus ei olennaisesti vaikuta laskennan tuloksiin. 3, 8, 15 2. Pääoma- hyödykkeet • Ostettujen pääomahyödykkei den määrä (€) • Kerätyt tiedot on kerrottu europerusteisella päästökertoimella. Lähtötiedot on kategorisoitu ostolaskujen perusteella laskennassa käytettyihin ryhmiin. • Europerusteisten päästökertoimien epävarmuustaso on yleensä korkeampi. Kertoimet ovat vuodelta 2021, ja ne on inflaatiokorjattu vuodelle 2024. 3, 8 3. Poltto- aineiden tuotanto ja energiansiirto • Käytetyn polttoaineen määrä ja tyyppi. • Yrityksen omilla ja vuokratuilla • Ajoneuvojen polttoaineiden WTT päästöt on laskettu perustuen Scope 1 tietoihin. Kerätyt tiedot on • Ostetussa lämmössä käytettävien polttoaineiden ylävirran päästöissä ei huomioida sähkön ja lämmön 2,4,6 56 ajoneuvoilla ajetut kilometrit yhteensä. • Ostetun sähkön ja lämmön määrä yhteensä. kerrottu niitä edustavilla päästökertoimilla. • Ostetun lämmön ja sähkön osalta WTT ja T&D päästöt on laskettu sekä markkina, että sijaintiperusteisesti. Päästöt raportoidaan sijaintiperusteisesti. • Ostetun lämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden päästöille on määritetty päästökerroin käyttäen polttoaineiden ja WTT päästöjen painotettua keskiarvoa. • Pois lukien lämmöntuotanto, tämän kategorian päästökertoimet ovat valmiina saatavilla tietokannoista. yhteistuotantolaitosten (CHP) käyttöä kaukolämpöverkoissa eikä energian tuotannon ja jakelun häviöitä. 4. Ylävirta, kuljetus ja jakelu • Logistiikkayhtiöide n tarjoamat päästötiedot • Logistiikkapalvelui den hankinnan määrä (€) • Logistiikkayritysten raportoimat päästöt sisältävät sekä ylä- että loppupään kuljetukset, jotka raportoija on maksanut. • Vaikka verkkokaupasta ostettuihin tuotteisiin sisältyy kuljetusmaksu, tämän maksaa ensisijaisesti Puuilo eikä asiakas. Siten ne sisältyvät ylävirtaan. • Tiedot on kerätty ensisijaisesti kumppaneilta ja toissijaisesti on käytetty kirjanpidon tietoja hankintojen suuruudesta. • Noin 80 % yhtiölle saapuvista tuotteista saapuvat suoraan myymälöihin tason 1 toimittajilta. Rahti sisältyy tuotteen hintaan, eikä näitä kustannuksia ole eriteltävissä. Siten ne sisältyvät scope 3 kategoriaan 1. • Logistiikkayhtiöiltä saadut tiedot on määritetty mitatuiksi datapisteiksi. Tiedon laatu ei ole kuitenkaan tiedossa. • Laskentaan käytettyjen europerusteisten päästökertoimien epävarmuustaso on yleensä korkeampi. Kertoimet ovat vuodelta 2021, ja ne on inflaatiokorjattu vuodelle 2024. 3,8,16,17, 18 5. Toiminnassa syntyvät jätteet • Jätejakeen määrä ja käsittelytapa • Henkilömäärä, toimiala ja jätejae • Vedenkulutus (m3) • Tavaratalojen toiminnassa syntyvien jätteiden määrät jätejakeittain on kerätty jätehuoltokumppanin portaalista. Jakeet on kohdistettu käytössä oleviin päästöluokkiin perustuen • Jätejakeen käsittelytavan ja päästökertoimen yhteensopivuuteen liittyy epävarmuutta. Tällä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta laskennan lopputulokseen. 5, 19 57 ilmoitettuihin käsittelytapoihin. • Toiminnassa syntyvä jätevesi on määritetty mitatun vedenkulutuksen perusteella. On oletettu, että hanavesi, jonka kulutusta seurataan vesimittareilla, on yhtä suuri kuin jäteveden määrä. • Niiden toimipisteiden osalta, joista ei ole tiedossa mitattua vedenkulutusta, käytettiin muiden myymälöiden kulutuksen aritmeettista keskiarvoa. Pääkonttorilla syntyvä jäte on arvioitu HSY:n tilastojen mukaan henkilömäärän ja toimialan mukaan. • Pääkonttorin jätemäärä perustuu arvioon, joten siihen liittyy epävarmuutta. Jätemäärä on kuitenkin vähäinen suhteessa tavarataloliiketoimintaan. 6. Liike- matkustus • Kilometrikorvauk- set • Laskennassa on huomioitu maksetut kilometrikorvaukset. Vuoden 2024 verottajan ilmoittaman kilometrikorvauksen perusteella on määritetty ajetut kilometrit yhteensä. • Lennot, junat ja taksit on rajattu laskennan ulkopuolelle, sillä tietoja ei niiden osalta ole saatavilla. Rajauksella arvioidaan olevan kohtalainen vaikutus yksittäisen kategorian tuloksiin, mutta ei koko laskentaan. 4 7. Työmatka- liikenne • Työmatkaliikenne kysely, jossa on huomioitu kulkumuoto, matkat ja niiden tiheys • Työntekijöiden määrä • Lähtötiedot kerättiin kyselyllä, johon vastasi 305/847. Tulokset ekstrapoloitiin koskemaan kaikkia työntekijöitä. • Työpäiviksi oletettiin 252. • Mitattua tietoa työntekijöiden työmatkaliikenteestä ei ole. 4,12 Inventaarion ulkopuolelle jätetyt scope 3 kasvihuonekaasupäästöluokat Rajattu inventaarion ulkopuolelle Perustelut Scope 3: Kategoria 8: Vuokrattu omaisuus Käytön aikaiset päästöt konsolidoidaan valitun menetelmän mukaan raportoivan yrityksen scope 1 ja 2 päästöihin. Scope 3: Kategoria 9: Kuljetus ja jakelu N/A Scope 3: Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden prosessointi N/A Scope 3: Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö Ei arvioitavissa johtuen tuotteiden määrästä ja niiden lukuisista erilaisista käytön aikaisista skenaarioista. Scope 3: Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto Ei arvioitavissa johtuen tuotteiden määrästä ja niiden lukuisista erilaisista loppukäyttöskenaarioista. Scope 3: Kategoria 13: Ulospäin vuokrattu omaisuus N/A Scope 3: Kategoria 14: Franchising N/A Scope 3: Kategoria 15: Sijoitukset N/A N/A = ei sovellettavissa, esim. kyseisestä kategoriasta ei aiheudu päästöjä. 58 Scope 3 kategoria tCO2e – toimittajakohtainen data %-osuus khk päästöistä laskettuna toimittajakohtaisella datalla 1. Ostetut tuotteet ja palvelut 0,0 0 % 2. Pääomahyödykkeet 0,0 0 % 3. Polttoaineiden tuotanto ja energiansiirto 0,0 0 % 4. Kuljetus ja jakelu 3 386,2 99,75 % 5. Toiminnassa syntyvät jätteet 0,0 0 % 6. Liikematkustus 0,0 0 % 7. Työmatkaliikenne 0,0 0 % Päästökertoimien lähteet: 1 AIB (2023). European Residual Mixes. https://www.aib- net.org/sites/default/files/assets/facts/residual- mix/2023/AIB_2023_Residual_Mix_FINALResults09072024.pdf 2 Carbon Footprint Ltd (2024). International Electricity Factors. https://www.carbonfootprint.com/international_electricity_factors.html 3 DEFRA (2021). Conversion factors KgCO2 per £ spent, by SIC code 2021. https://www.gov.uk/government/statistics/uks-carbon-footprint#full-publication-update-history 4 DESNZ & DEFRA (2024). Greenhouse gas reporting: Conversion Factors 2024. https://www.gov.uk/government/publications/greenhouse-gas-reporting-conversion-factors- 2024 5 Ecoinvent v3.11. Allocation, cut-off by classification. https://ecoinvent.org/ 6 Ember (2024). Energy Institute - Statistical Review of World Energy (2024) – with major processing by Our World In Data. https://ourworldindata.org/electricity-mix 7 Energiateollisuus (2023). Energiavuosi 2023 Kaukolämpö. https://energia.fi/wp- content/uploads/2024/01/Kaukolampovuosi-2023_ennakkograafit.pdf 8 Eurostat (2025). HICP - monthly data (annual rate of change): Euro area. https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/bookmark/952bcf60-22e8-433b-ab93- fe85e2ab2367?lang=en 9 Paikallisvoima ry (2022). Kaukolämmön päästölaskuri (Energiamenetelmä). https://www.klpaastolaskuri.fi/ 10 Paikallisvoima ry (2023). Kaukolämmön päästölaskuri (Energiamenetelmä). https://www.klpaastolaskuri.fi/ 11 Paikallisvoima ry (2024). Kaukolämmön päästölaskuri (Energiamenetelmä). https://www.klpaastolaskuri.fi/ 12 Stott S. (2020). How green is cycling? Riding, walking, ebikes and driving ranked. https://www.bikeradar.com/features/long-reads/cycling-environmental-impact 13 Tilastokeskus (2023). Energia ja päästöt. https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/energia2023/html/suom0011.htm 14 Alkuperätakuutodistus, VENI Energia (2025). 15 Ecoinvent 3.8. Allocation, cut-off by classification. https://ecoinvent.org/ 16 Puuilo Tavaratalot Oy - Posti päästöraportti 02.2024–01.2025 17 Puuilo Tavaratalot Oy – Matkahuolto päästöraportti (2025) 18 Puuilo Tavaratalot Oy – Schenker päästöraportti (2025) 59 ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet Vähittäiskaupassa resurssien käyttö ja kiertotalous vaikuttavat arvoketjun jokaisessa vaiheessa: raaka- aineiden hankinnassa ja luonnonvarojen käytössä, tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa, logistiikassa ja pakkaamisessa, huolto- ja korjaustoiminnassa sekä jätehuollossa ja kierrätyksessä. Puuilolla ei toistaiseksi ole hallituksen vahvistamia resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä toimintaperiaatteita, sillä toimintaa on kehitetty käytännön ohjeistusten avulla. Omassa toiminnassaan yhtiö pyrkii tuottamaan mahdollisimman vähän kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä. Jätteet lajitellaan mahdollisimman pitkälle. Kierrätysastetta seurataan sekä myymälä- että yhtiötasolla. Jätteiden käsittelyä ja lajittelua koskevat yksityiskohtaiset ohjeet ovat osa myymälätyötä koskevaa ohjeistusta. Puuilo kompensoi jätehuollosta syntyvän hiilijalanjäljen hankkimalla pysyviä hiilinieluja metsittämällä jätehuollon kumppanin kanssa. E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit Keskeiset toimet kohdistuvat tuotteiden laadun varmistamiseen, eettisen ohjeistuksen kouluttamiseen henkilöstölle ja toimittajille sekä jätemäärän pienentämiseen ja kierrätysasteen kasvattamiseen. Tuotteiden kestävyys parantaa asiakastyytyväisyyttä ja pienentää ympäristönkuormitusta vähentämällä logistiikan päästöjä ja jätemääriä. Tuotteiden laatu varmistetaan ensisijaisesti huolellisella toimittajavalinnalla. Puuilon maahantuomat tuotteet arvioidaan ja testataan kunkin tuotteen edellyttämät erityispiirteet huomioiden. Osto-organisaatio vastaa hankinnan eettisestä ohjeistuksesta ja toimittajien ja oman henkilöstön perehdyttämisestä siihen. Puuilon edustajat tekevät tehdasvierailuja myös laadunvarmistuksen takia. Muutos jätemäärässä oli 13,4 % edelliseen tilikauteen verrattuna. Samaan aikaan myymälöiden lukumäärä kasvoi seitsemällä myymälällä, mikä vastasi 16,7 % kasvua. Myymäläpäälliköt seuraavat myymäläkohtaista ja koko ketjun jätetuottoa. Tilikauden 2024 aikana jatkettiin henkilöstön jätehuolto- ja kierrätyskoulutusta, jotta kierrätystavoite saavutettaisiin. Kierrätysasteen parantamiseen tähtäävä Easy Waste -pilotti toteutettiin yhdeksässä myymälässä. Se piti sisällään myymäläkohtaisen jätealueiden kartoituksen, jätelaskutuksen analyysin ja ohjeistuksen luomisen. Jätemäärien seurannan, henkilöstön kouluttamisen ja EasyWaste-projektin ansiosta jätteiden lajittelun ja kierrättämisen odotetaan tehostuvan myymälöissä. Mittarit ja tavoitteet E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Puuilon tavoitteena on edelleen kehittää jätteiden käsittelyä ja lajittelua. Tavoitteet ovat Puuilon vapaaehtoisesti asettamia, ja ne liittyvät jätehierarkiassa kierrätykseen. Pakkausmateriaalien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja jätehuoltokulujen minimoimiseksi tavoitteena on 60 nostaa Puuilon oman toiminnan jätteiden kierrätysaste 73 prosenttiin tilikauden 2025 päättyessä. Jätelajikohtaisia tavoitteita ei ole asetettu. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet kierrätysastetavoitteen asettamiseen. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä muita tavoitteita ei ole asetettu. Jätehuollon päästöhyvityksiä on kuvattu osiossa E1-3. E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset Puuilon tuotevalikoimaan kuuluu noin 30 000 nimikettä. Päätuoteryhmät ovat rakennustarvikkeet, LVI- ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavarat, puutarhatarvikkeet, eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut, vapaa-ajan välineet sekä elintarvikkeet. Tuotteet sisältävät pääasiassa muoveja, kumia, puuta ja metalleja, osa myös kriittisiä raaka-aineita ja harvinaisia maametalleja. Myytävät tuotteet hankitaan toimitusketjulta valmiina: Puuilo ei valmista eikä jatkojalosta tuotteita itse, eikä sillä ole yksityiskohtaisia tietoja tuotteiden raaka-aineista. Puuilon omassa toiminnassa vedenkulutus on hyvin pientä. Käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääosin myymäläkalusteista ja -laitteista. Puuilo käyttää tavanomaisia pakkausmateriaaleja kuten pakkausmuoveja, pahveja ja kartonkia saapuvan tavaran ja verkkokaupassa myytävien tuotteiden kuljetusta varten. E5-5 Resurssien ulosvirtaukset Puuilo myy kuluttaja- ja yritysasiakkaille tuotteita, jotka jakaantuvat kymmeneen tuoteryhmään: rakennustarvikkeet, LVI- ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavaratarvikkeet, puutarhatarvikkeet, eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut, vapaa-ajan välineet, elintarvikkeet sekä palvelut. Yhtiön pääasiallinen liiketoiminta on vähittäiskauppaa, eikä yhtiöllä ole omaa valmistustoimintaa, joten yhtiö ei käsittele myytäviä tuotteita resurssien ulosvirtauksina, eikä näin ollen raportoi markkinoille saattamiensa tuotteiden odotettua kestävyyttä suhteessa alan keskiarvoon, tuotteiden korjattavuutta eikä kierrätettävien ainesten osuutta tuotteissa. Puuilon toiminnassa syntyvien jätteiden suurimmat jäteryhmät ovat pahveja, energiajätettä, sekajätettä, muoveja. Näiden lisäksi toiminnassa syntyy muun muassa rakennus-, metalli- ja puujätettä. Vaaralliseksi luokiteltuja jätteiden, kuten akkujen tai aerosolien, osuus on alle 1 % kokonaisjätemäärästä. Verkkokaupassa tuotteiden pakkaamisessa asiakastoimituksia varten käytettävä materiaalit, kuten pahvit kartongit ja muovit, ovat 100 % kierrätettäviä. Tilaukset pyritään pakkaamaan mahdollisimman tiiviisti, jotta niiden pakkauskoko pysyy pienenä ja ne vievät vähemmän tilaa kuljetusautoissa. Varastolle saapuvia pahveja hyödynnetään verkkokaupan tilausten pakkaamiseen. Jakelua toteutetaan mahdollisuuksien mukaan sähköautoilla. Jätehuollon operatiivisena mittarina seurataan jätteiden kierrätysastetta, joka oli 67 % vuonna 2024. 61 Tiedot Puuilon jätteistä Jätetiedot perustuvat jätehuoltokumppanin dataan ja raportointiin. Tavanomainen jäte yhteensä Tavanomainen jäte, valmistelu uudelleenkäyttöä varten Tavanomainen jäte, kierrätys Tavanomainen jäte, muu hyödyntäminen Tavanomainen jäte, loppukäsittely yhteensä Tavanomainen jäte, poltto Tavanomainen jäte, sijoittaminen kaatopaikalle Tavanomainen jäte, muu loppukäsittely Vaarallinen jäte yhteensä Vaarallinen jäte, valmistelu uudelleenkäyttöä varten Vaarallinen jäte, kierrätys Vaarallinen jäte muu hyödyntäminen Vaarallinen jäte, loppukäsittely yhteensä Vaarallinen jäte, poltto Vaarallinen jäte, sijoittaminen kaatopaikalle Vaarallinen jäte, muu loppukäsittely Kokonaisjätemäärä 1 742 tonnia Kierrättämätön jäte 555 tonnia Kierrättämättömän jätteen osuus 31,9 % Yhteenveto raportointikaudella syntyneistä jätteistä tonneina (t) Jätteen kokonaismäärä tonneina 1 742 Vaarallisen jätteen kokonaismäärä tonneina 14 Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä tonneina 555 Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus 32 Muualle kuin loppukäsittelyyn ohjatut jätteet hyödyntämistyypeittäin tonneina (t) Vaaralliset jätteet Valmistelu uudelleenkäyttöä varten 0 Kierrätys 7 Muut hyödyntämistoimet 5 Yhteensä 12 Tavanomaiset jätteet Valmistelu uudelleenkäyttöä varten 3 Kierrätys 1 158 Muut hyödyntämistoimet 548 Yhteensä 1 709 62 Loppukäsittelyyn ohjatut jätteet käsittelytyypeittäin tonneina (t) Vaaralliset jätteet Poltto (ilman energian talteenottoa) 0 Kaatopaikalle sijoittaminen 0 Muu loppukäsittely 2 Yhteensä 2 Tavanomaiset jätteet Poltto (ilman energian talteenottoa) 0 Kaatopaikalle sijoittaminen 0 Muu loppukäsittely 0 Yhteensä 0 Muu loppukäsittely sisältää muilla menetelmillä loppukäsiteltyjä ja siirtokuormattuja loppukäsiteltyjä jätteitä. Sosiaalinen vastuu ESRS S1 Oma työvoima Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Koko Puuilon oma työvoima työskentelee Suomessa. Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet on kuvattu Puuilon Talonkirjassa, eettisissä ohjeissa työntekijöille (Code of conduct) ja tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja henkilöstön kehittämissuunnitelmassa. Ne koskevat kaikkia Puuilon työntekijöitä. Henkilöstössä ei ole tunnistettu ryhmiä, jotka tarvitsisivat tai joihin kohdistettaisiin erityisiä periaatteita tai toimenpiteitä. Talonkirjaan on koottu laajasti Puuilossa työskentelyä koskevia periaatteita, toimintatapoja sekä käytännön ohjeita. Talonkirjaan tutustuminen sisältyy jokaisen työntekijän perehdytykseen työpaikalla. Sen yhtenä tavoitteena on vahvistaa työyhteisön hyvinvointia ja hyvän asiakaskokemuksen syntymistä. Toimitusjohtaja vastaa talonkirjan toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen vastaa toimintaohjeista oman vastuualueensa osalta. Eettiset ohjeet työntekijöille (Code of Conduct) ovat pohjana kaikelle toiminnallemme ja jokaisen Puuilon työntekijän tulee noudattaa siinä annettuja ohjeita. Eettiset ohjeet noudattavat YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta sekä Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Ihmiskauppaa, lapsityövoiman tai minkään pakkotyövoiman muodon käyttöä ei hyväksytä. Eettisten ohjeiden tarkoituksena on auttaa Puuilon työntekijöitä toimimaan vastuullisesti työssään. Toiminnan periaatteita ovat: • Noudatamme lakeja ja sitoumuksia • Emme hyväksy korruptiota tai lahjontaa • Vältämme eturistiriitoja ja kilpailemme reilusti • Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja välitämme työyhteisöstämme • Edistämme kestävämpää kuluttamista • Olemme vastuullinen kauppias 63 • Viestimme avoimesti ja totuudenmukaisesti • Käsittelemme tietoja luottamuksellisesti • Noudatamme sisäpiirisäännöksiä ja Puuilon sisäpiiriohjetta • Huolenaiheista ja rikkomuksista ilmoittaminen Tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja henkilöstön kehittämissuunnitelmassa esitetyt periaatteet ovat: • kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua ja kehittyä työssään • tavoitteena on luoda työyhteisö, jossa työntekijät kohtelevat toisiaan tasavertaisesti ja tasapuolisesti • kaikkien tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu niin päivittäisessä toiminnassa kuin päätöksenteossa • ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Henkilöstöyksikkö vastaa Talonkirjan, eettisten ohjeiden sekä tasa-arvo-, yhdenvertaisuus ja henkilöstön kehittämissuunnitelman sisällöstä ja johtoryhmä hyväksyy ne. Työntekijöillä on täysi järjestäytymisvapaus, ja kaikille henkilöstöryhmille on valittu heitä edustavat luottamushenkilöt. Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet on vahvistettu osana kolmivuotista työsuojelun toimintaohjelmaa. Työterveyshuollon tavoitteena on ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Työntekijöille tarjotaan lakisääteisiä työterveyspalveluja laajempi työterveyshuolto. Työn haitta- ja vaaratekijät on arvioitu yksikkökohtaisesti. Esihenkilön tehtävänä on opastaa työntekijälle turvalliset työtavat. Kaikki Puuilon myymälätyöntekijät suorittavat vuosittain työturvallisuuskoulutuksen. S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa Vuorovaikutus henkilöstön kanssa perustuu avoimuuteen. Toimitusjohtaja järjestää henkilöstötapaamisia neljä kertaa vuodessa. Tiimien sisäistä yhteistyötä pidetään yllä säännöllisillä viikko- ja kuukausipalavereilla koko organisaatiossa. Yhteistoimintaneuvottelukunta kokoontuu neljästi vuodessa. Yhteistoimintaneuvottelukunnassa käsitellään yhteistoimintalain mukaisia asioita sekä sellaisia yhteisiä, koko henkilökuntaa koskevia asioita, jotka ovat henkilökunnan tiedonsaannin ja vaikuttamismahdollisuuksien kannalta merkityksellisiä. Puuilo noudattaa yhteistoimintalakia ja sen säädöksiä yhteistoiminnasta ja vuoropuhelusta henkilöstön ja sen edustajien kanssa. Työsuojelutoimikunta seuraa työturvallisuuden toteutumista, tunnistaa työhyvinvointiin ja työyhteisöön liittyviä kehittämistarpeita ja ehdottaa ratkaisuja niihin. Henkilöstö valitsee neljä alueellista työsuojeluvaltuutettua ja heille varavaltuutetut. Sekä työsuojeluvaltuutetut että heidän varahenkilönsä kuuluvat työsuojelutoimikuntaan. Työterveyshuollon ohjausryhmä kokoontuu neljästi vuodessa. Henkilöstöjohtajalla on luottamushenkilöiden kanssa kuukausitapaamiset. Yhteydenpidon vaikuttavuutta arvioidaan henkilöstötutkimuksen viestintää ja johtamiskulttuuria koskevilla kysymyksillä. 64 Henkilöstöjohtaja vastaa yhteydenpidosta henkilöstön edustajien kanssa. Tarvittaessa asioita käsitellään johtoryhmässä tai johtoryhmän jäsenten kesken. S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja omien työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi Kielteisiä henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia pyritään korjaamaan puuttumalla työskentelyolosuhteisiin ja työstä aiheutuvaan kuormitukseen. Niitä koskeva havainto tai ilmoitus johtaa työskentelyolosuhteiden tarkempaan tutkimiseen, asianomaisten kuulemiseen ja tarvittaessa työvälineiden tai -tapojen parantamiseen ja ohjeistuksen päivittämiseen. Jokaisella työntekijällä on vastuu ja velvollisuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin, kuten epäasialliseen käyttäytymiseen tai puutteisiin työturvallisuudessa tai työoloissa. Havainnoista ilmoitetaan työnantajalle. Työturvallisuushavaintoja varten on oma PRO24-järjestelmänsä. Työnantajalla on velvollisuus puuttua ilmoitettuihin epäkohtiin saatuaan niistä tiedon. Puuilossa noudatetaan yhdenmukaista mallia puuttua tilanteisiin, joissa työntekijän toiminta ei jostain syystä ole hyväksyttävää. Havaittuun huolestuttavaan tai huonoon toimintaan puututaan esihenkilön toimesta aina, kun siihen on syytä. Malli on kuvattu ja ohjeistettu Talonkirjassa. Vuosittainen henkilöstötutkimus sisältää myös avoimia kysymyksiä, joissa voi tuoda esiin huolenaiheita. Tutkimuksen tulosten pohjalta laaditaan kehitystoimenpiteet, joiden toteutumista seurataan. Myymäläpäälliköt saavat myymäläkohtaiset raportit. Talonkirjassa on kuvattu työsuojelu- ja luottamushenkilöorganisaatiot yhteystietoineen. Tiedot ovat sähköisesti koko henkilöstön saatavilla. Puuilossa on käytössä ulkoisen palveluntarjoajan ylläpitämä ilmoituskanava (Whistleblowing) eettisten toimintaperiaatteiden vastaisia tapauksia, niiden epäilyjä tai muita huolenaiheita varten. Ilmoituskanava on yleisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla ja sisäisesti koko henkilöstölle Teams-kanavassa. Ilmoituskanavasta ja sen toimintaperiaatteista kerrotaan perehdytyksessä, Talonkirjassa ja Teams- kanavalla ja eettisissä ohjeissa työntekijöille. Ilmoitus on mahdollista tehdä nimettömänä. Halutessaan ilmoittaja saa tiedon käsittelystä ja toimenpiteistä ilmoituksen pohjalta. Ilmoitusten käsittelyyn ja toimenpiteisiin on määritelty kirjalliset toimintaperiaatteet. Järjestelmä luokittelee ilmoitetut tapaukset, ja ne raportoidaan säännöllisesti johtoryhmälle ja hallitukselle. Ilmoituskanava on suunniteltu suojelemaan ilmoittajan henkilöllisyyttä kaikissa ilmoituksen tekemiseen liittyvissä tilanteissa. Halutessaan ilmoituksen tekijä voi pysyä tunnistamattomana koko ilmoituksen hallinta- ja selvitysprosessin ajan. Puuilo ei myöskään yritä millään tavoin selvittää ilmoittajan henkilöllisyyttä. Ilmoitukset tutkitaan viipymättä, ja sisäisestä tutkinnasta jäävätään mahdollisesti esteelliset henkilöt. Henkilöstötutkimuksessa 95 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”tiedän, miten voin ilmoittaa kokemastani tai havaitsemastani väärinkäytöksestä”. 65 S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus Puuilo pyrkii olemaan työpaikka, johon halutaan sitoutua. Henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista edistetään panostamalla esihenkilötyöhön, työturvallisuuteen, henkilöstön osaamiseen sekä arkisen työn sujuvuuteen ja kohtuulliseen työkuormaan. Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon tärkeyttä korostetaan koko henkilöstölle perehdytyksessä ja eettisissä ohjeissa. Vuoden 2024 aikana ei ole havaittu ihmisoikeusvaikutuksia, jotka olisivat edellyttäneet erityisiä korjaavia toimenpiteitä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja sen toteutumista seurataan yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja käsitellään yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. Puuilon tavoitteet tasa-arvoisesta ja syrjimättömästä työpaikasta otetaan huomioon muun muassa työvoiman rekrytoinnissa, työtehtävien jakamisessa, uralla etenemisessä, palkitsemisessa ja työtehtävien monipuolistamisessa sekä koulutukseen osallistumisen tukemisessa. Työntekijöiden eettisten ohjeiden kouluttamista jatketaan järjestelmällisesti. Henkilöstön pysyvyys nähdään Puuilolla menestystekijänä, joka vaikuttaa asiakaspalvelun tasoon ja henkilöstön tyytyväisyyteen. Tästä syystä työntekijöille tarjotaan pääsääntöisesti kokoaikaisia työsopimuksia. Työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan tarjoamalla koko henkilöstölle työsuhde-etuja. Niihin kuuluvat henkilökunta-alennukset, henkilöstöetuohjelma sekä työhyvinvointietu, jolla voi ostaa haluamiaan liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluja. Henkilöstöä palkitaan pitkästä työurasta ja merkkipäivinä. Henkilöstölle järjestetään myös virkistystoimintaa. Myymälöissä ja muissa toimipisteissä tehdään vuosittain sekä tapaturmariskien että työergonomian arvioinnit. Laajempi työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden työpaikkaselvitys tehdään viiden vuoden välein. Pakollisia työturvallisuuskoulutuksia järjestetään säännöllisesti. Lisäksi huolehditaan, että työntekijöillä on asianmukaiset työvälineet, jotka tukevat työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Puuilon kasvu ja uusien toimintamallien ja järjestelmien käyttöönotto edellyttävät henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Vuoden 2024 painopisteet olivat: • Relex – täydennystilausjärjestelmän käyttöönottoon liittyvä koulutus • Perehdyttämisen valmennukset sekä perehdytysprosessin jatkokehittäminen • Johtamisvalmennuksien laajennus koskemaan kaikkia esihenkilöitä Puuilossa • Ammattitutkintomahdollisuuksien laajentaminen JYET – tutkinnon ottaminen uutena tutkintona mukaan (myymäläpäälliköt ja ketjun tuen asiantuntijat) • Varastotyöntekijöiden logistiikka-alan osatutkinto yhteistyössä Taitotalon kanssa Puuilossa tuetaan henkilöstön henkilökohtaista kehitystä ja kannustetaan henkilöstöä kouluttautumaan itsenäisesti. Opiskelu työn ohella mahdollistetaan erilaisilla työjärjestelyillä kuten opintovapaalla tai määräaikaisella osa-aikaisuudella. Taitotalon kanssa yhteistyössä toteutettu PuuiloOpisto tarjoaa vakituisissa ja yli vuoden määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleville myyntiin, asiakaspalveluun ja esihenkilötehtäviin liittyvää jatko- ja täydennyskoulutusta. Varhaisen välittämisen mallilla tuetaan työntekijöiden työssäjaksamista. Mahdolliset toimenpiteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti. 66 Työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan järjestelmään. Tapaukset tutkitaan ja selvitetään, miten ne voidaan ehkäistä jatkossa. Eettisissä ohjeissa sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa kuvatuilla periaatteilla ja käytänteillä pyritään varmistamaan, että henkilöstöön kohdistuvat potentiaaliset kielteiset vaikutukset ovat hallinnassa. Liiketoiminnan suhdanteiden mukaan kielteisiä vaikutuksia, kuten työvoiman tarpeen sopeuttamista myymälöissä, ei voida kokonaan sulkea pois. Henkilöstöasioita hoitaa Puuilon HR-tiimi henkilöstöjohtajan alaisuudessa. Tiimin koko on kuusi henkilötyövuotta. Työsuojeluorganisaatioon kuuluvat työsuojelupäällikkö ja luottamustoimiset työsuojeluvaltuutetut. Yhteistoimintaneuvottelukuntaan kuuluu yhteensä 17 jäsentä. Pääluottamushenkilö on kokopäivätoiminen. Mittarit ja tavoitteet S1-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Puuilon olennaiset, mahdolliset kielteiset kestävyysvaikutukset sen omaan työvoimaan ovat työoloihin liittyvät tyytymättömyys, kuormitus ja taloudelliset haasteet. Nämä vaikutukset eivät ole systeemisiä vaan liittyvät yksittäisiin tapauksiin. Puuilon olennaiset, mahdolliset myönteiset kestävyysvaikutukset sen omaan työvoimaan ovat pysyvien työsuhteiden tarjoaminen sekä korkea työtyytyväisyys hyvistä työolosuhteista johtuen. Lisäksi mahdolliseksi myönteiseksi vaikutukseksi tunnistettiin yhdenvertaisuuden myönteiset vaikutukset työntekijöiden osaamiseen, urakehitykseen ja hyvinvointiin. Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin työntekijöihin, erityisesti vakituisiin ja kokoaikaisiin työntekijöihin. Puuilolla ei ole aikasidonnaisia tavoitteita. Henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia seurataan kokoaikaisten työsopimusten osuudella ja henkilöstötutkimuksella. Tavoitteet ovat: • Kokoaikaisten työsopimusten osuus 80 % • Henkilöstötutkimuksen suorittaminen ja tulosten parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna Kokoaikaisten työsopimusten osuus oli 74 % prosenttia. Henkilöstön hyvinvointia mitataan vuosittaisella henkilöstötutkimuksella. Tutkimuksen PeoplePower- indeksi laski 70,1 pisteeseen edellisvuoden 71,9 pisteestä, ja oli 0,5 pistettä kaupan alan normin yläpuolella. PeoplePower-indeksi kuvaa henkilöstötutkimuksen kokonaistulosta. Se lasketaan 22 indeksikysymyksen perusteella. Tulos on 0, jos kaikki vastaajat olisivat äärimmäisen kriittisiä ja 100 jos kaikki vastaajat olisivat äärimmäisen myönteisiä vastatessaan kaikkiin indeksikysymyksiin. S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Kaikki Puuilon työntekijät kuuluvat tämän tiedonantovaatimuksen piiriin. Vuonna 2024 henkilöstön määrä oli kokoaikaisiksi muutettuna 849 (edellisellä kaudella 791). Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä oli tilikauden päättyessä 1 093 (edellisellä kaudella 1 037). Henkilöstöstä naisia oli 51 prosenttia, miehiä 41 prosenttia ja 8 prosenttia ei ilmoittanut sukupuoltaan. Työsuhteisten työntekijöiden sukupuolijakauma 67 Sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden määrä Naiset 558 Miehet 446 Muut 1 Ei ilmoitettu 88 Työsuhteiset työntekijät yhteensä 1 093 Työsuhteisten työntekijöiden työskentelymaa Työskentelymaa Työsuhteisten työntekijöiden määrä Suomi 1 093 Muut maat 0 Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot 2024 NAISET MIEHET MUUT EI ILMOITETTU YHTEENSÄ Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä (FTE) 433 346 1 68 849 Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä (FTE) 341 259 1 31 632 Määräaikaisten työntekijöiden lukumäärä (FTE) 71 66 0 28 166 Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (FTE) 22 21 0 9 51 Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä (FTE) 345 259 1 27 631 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä (FTE) 89 88 0 41 218 Tiedot ilmoitetaan kokoaikavastaavana (FTE) tilikauden päättyessä, joka lasketaan jakamalla työntekijöiden tekemät työtunnit täysipäiväisen työntekijän standardityötunneilla. Raportoinnissa käytetään samoja lukuja kuin tilinpäätöksessä. Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä on otettu huomioon omana ryhmänään, eivätkä ne sisälly vakinaisten tai määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumääriin. Vaihtelevalla työajalla työskentelevät ovat tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä ja heidät on sisällytetty osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärään. Työsopimuksen luonne on kirjattu henkilöstötietojärjestelmään kunkin työsuhteen osalta. Raportointikauden aikana päättyi 476 työsuhdetta. Vaihtuvuus oli 44 prosenttia. Vaihtuvuus lasketaan jakamalla raportointikauden aikana päättyneiden työsuhteiden lukumäärä työsuhteisten työntekijöiden 68 lukumäärällä tilikauden päättyessä. Vaihtuvuusluvut sisältävät kesätyöntekijät ja vaihtelevalla työajalla työskennelleet. 69 S1-9 Monimuotoisuuden mittarit Ylimmän johdon sukupuolijakauma Miehiä Naisia Muu sukupuoli Ei ilmoitettu Lukumäärä % Lukumäärä % Lukumäärä % Lukumäärä % Hallitus 4 67 2 33 0 0 0 0 Johtoryhmä 6 86 1 14 0 0 0 0 Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma Lukumäärä Prosenttiosuus Alle 30-vuotiaat 411 48 % 30–50-vuotiaat 328 39 % Yli 50-vuotiaat 110 13 % Tiedot ilmoitetaan kokoaikavastaavana (FTE), joka lasketaan jakamalla työntekijöiden tekemät työtunnit täysipäiväisen työntekijän standardityötunneilla. Raportoinnissa käytetään samoja lukuja kuin tilinpäätöksessä S1-10 Riittävä palkka Työntekijälle maksettava palkka perustuu työtehtävän vaativuuteen ja työntekijän henkilökohtaiseen ammattitaitoon, pätevyyteen ja suoritukseen. Puuilo maksaa kaikille työntekijöilleen vähintään kaupan alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Poikkeuksena ovat ylemmät toimihenkilöt, joiden työehtoihin ei sovelleta työehtosopimusta. S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Puuilon henkilöstölle sattuvat työtapaturmat ovat tyypillisesti lieviä, kuten kaatumisia, nyrjähdyksiä tai viiltohaavoja, ja ne johtavat korkeintaan lyhytaikaisiin poissaoloihin. Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus, jotka kuuluvat yrityksen sellaisen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, joka perustuu oikeudellisiin vaatimuksiin ja/tai tunnustettuihin standardeihin tai ohjeisiin 100 % Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvat kuolemantapaukset 0 Kirjattujen työtapaturmien lukumäärä 20 Tapaturmataajuus 13,99 Kirjattujen työtapaturmien määrä on arvioitu perustuen työtapaturmien kokonaismäärään ja aiheutuneen poissaolon pituuteen. Kirjatun työtapaturman määritelmänä on käytetty yli neljän päivän poissaoloa, sillä tällöin poissaolo edellyttää yleensä lääkärikäynnin. Tapaturmataajuus on laskettu 70 jakamalla kirjattujen työtapaturmien lukumäärä työtuntien kokonaismäärällä kerrottuna miljoonalla työtunnilla. S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Tilikauden 2024 sukupuolten välinen palkkaero Puuilo-konsernin kokoaikaisille työntekijöille oli 10,6 %. Palkkaerojen laskennassa on käytetty bruttomääräisiä kuukausipalkkoja sisältäen kokemuslisät. Laskennassa ei ole huomioitu bonuksia. Laskennassa ei ole huomioitu työaikalisiä, koska ne perustuvat työehtosopimukseen ja maksetaan kaikille samansuuruisina. Yhtiö arvioi, että Puuilon korkeimmin palkatun henkilön kokonaisansion suhde muiden kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden kokonaisansion mediaaniin oli 6,5. S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Puuilon esihenkilöiden tai ilmoituskanavan kautta on raportointikaudella kirjattu neljä syrjintä- tai häirintätapausta. Tapauksista yksi ilmoitettiin ilmoituskanavan ja kolme esihenkilöiden kautta. Lisäksi ilmoituskanavan kautta tuli kaksi muuta valitusta. Mittarin tiedot ovat ilmoituskanavan ylläpitäjän ja henkilöstöyksikön toimittamia. Vakavia ihmisoikeustapauksia ei ilmennyt raportointikaudella. Yhtään tapausta ei ole käsitelty oikeudessa. Sakkoja, seuraamusmaksuja tai vahingonkorvauksia ei ole maksettu. ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Arvoketjun työntekijöitä koskevat periaatteet on kirjattu Puuilon hankinnan eettisiin ohjeisiin, jotka pohjautuvat YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteeseen ja OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeisiin. Hankinnan eettiset ohjeet liitetään hankintasopimuksiin ja ne koskevat kaikkia Puuilon hankintoja ja kaikkia maita toimitusketjussa. Puuilo kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja sitoutuu edistämään yleismaailmallisia työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia, kuten järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta, työterveyttä ja -turvallisuutta, pakko- tai lapsityön ja ihmisten salakuljetuksen kieltoa, syrjintäkieltoa sekä kohtuullisia työaikoja ja oikeudenmukaista korvausta tehdystä työstä. Puuilo pyrkii vähentämään mahdollisia ihmisoikeusloukkauksia arvoketjussaan ja tarvittaessa korjaamaan toteutuneita haitallisia vaikutuksia. Puuilon toimittajien ja yhteistyökumppaneiden on samalla tavalla tunnistettava ja edistettävä ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien toteutumista. Toimittajat ja yhteistyökumppanit raportoivat pyydettäessä vastuullisuuden edistämisestä. Jos toiminnasta löytyy puutteita, korjaustoimenpiteitä etsitään ensisijaisesti yhteistyössä. Yhteistyö voidaan päättää, jos tilanne ei korjaannu. Hankinnoista ja niitä koskevien periaatteiden noudattamisesta vastaa osto- ja logistiikkajohtaja. 71 Puuilo ei ole saanut tietoonsa arvoketjun työntekijöihin liittyviä tapauksia, joissa ei olisi noudatettu YK:n, ILO:n tai OECD:n ihmisoikeuksia koskevia periaatteita. S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa Puuilo pitää tiiviisti yhteyttä toimittajiinsa, mutta säännöllistä yhteydenpitoa suoraan arvoketjun työntekijöiden kanssa ei ole. Arvoketjun työntekijöiden suuresta määrästä johtuen tällaista yhteydenpitoa ei tällä hetkellä nähdä realistisena. Yhteydenpito toteutetaan välillisesti kolmannen osapuolen toteuttamien sosiaalisen vastuun auditointien kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa amfori BSCI Code of Conduct -periaatteisiin perustuvia tai vastaavia auditointeja. Auditoinneista saadaan tietoa työntekijöiden työoloista, muun muassa tuotannon työolojen turvallisuudesta, työntekijöiden palkkauksesta ja työajoista sekä järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden toteutumisesta. S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja arvoketjun työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi Puuilo edellyttää amfori BSCI-sertifikaattia tai vastaavaa niiltä toimittajilta, joiden toimintamaa on luokiteltu ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta korkean riskitason maiksi. Luokittelu perustuu amforin riskimaaluokitukseen. Sertifikaatti on edellytys uuden sopimuksen solmimisella tai voimassa olevan sopimuksen uusimiselle. Toimittajien auditoinneista vastaa sertifikaatin myöntänyt taho. Jos toimittajan työntekijöiden työoloihin tai ihmisoikeuksien toteutumiseen kohdistuu epäilyjä, tapaus selvitetään yhdessä toimittajan kanssa. Toimittajalle annetaan mahdollisuus tehdä korjaavia toimenpiteitä kohtuullisen ajan kuluessa. Yhtiö arvioi korjaavien toimenpiteiden tulokset yhdessä toimittajan kanssa. Tapauskohtaisesti yhteistyö toimittajan kanssa voidaan päättää, jos tavarantoimittaja ei sitoudu korjaaviin toimenpiteisiin. Arvoketjun työntekijöillä on mahdollisuus yhteydenpitoon Puuilon verkkosivujen Whistleblowing- ilmoituskanavan kautta. Käytännössä Puuilolla ei ole mahdollisuuksia tiedottaa sen olemassaolosta arvoketjun työntekijöille, eikä varmistaa heidän olevan tietoisia siitä. Kanavaa ja sen toimintaperiaatetta on kuvattu tiedonantovaatimuksessa S1-3. S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä näiden toimien tehokkuus Kotimaisilta toimittajilta ja toimittajilta, jotka tulevat ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta pienen riskin maiksi luokitelluista maista, edellytetään sitoutumista Puuilon hankinnan eettisiin ohjeisiin. Ohjeissa otetaan huomioon myös arvoketjun työntekijöiden työolot ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Korkean riskin maista tulevilta toimittajilta vaaditaan amfori BSCI- tai vastaava kansainvälisesti tunnustettu vastuullisuussertifikaatti. Päivitettyjä hankintakäytäntöjä sovelletaan sekä uusien toimittajien että nykyisten toimittajien uusittaviin sopimuksiin. Sitoumuksilla ja sertifikaateilla pyritään varmistumaan siitä, että kyseisen toimittajan kohdalla arvoketjun työntekijöiden työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan. Sopimusehtojen käyttäminen tarjoaa toimitusketjulle kannustimen huolehtia vastuullisuudesta. Yhteistyötä toimittajien kanssa on kuvattu tarkemmin raportin osiossa G1-2. Vuonna 2024 ei toteutettu erityisiä toimenpiteitä, sillä Puuilolle ei tullut yhtään ilmoitusta vakavasta ihmisoikeus- tai työoikeudellisesta rikkomuksesta. 72 Toimittajavalinnoista ja niihin liittyvistä prosesseista vastaa Puuilon osto-osasto osto- ja logistiikkajohtajan johdolla osana päivittäisiä työtehtäviä. Vuonna 2024 ei käytetty erillisiä määrärahoja eikä toteutettu investointeja, jotka olisivat liittyneet toimittajavalintoihin tai arvoketjun työntekijöihin. Mittarit ja tavoitteet S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Tavoitteena on laajentaa amfori BSCI- tai vastaavan sertifikaatin kattavuutta riskimaiden toimittajasopimuksissa. Sertifikaatit osoittavat toimittajien sitoutuvan työntekijöidensä työoloista ja ihmisoikeuksista huolehtimiseen. Tavoite on Puuilon johtoryhmän asettama ilman yhteydenpitoa arvoketjun työntekijöihin. Mittarina käytetään suhdelukua, jossa verrataan ostoja euroissa sertifioiduilta toimittajilta riskimaista kaikkiin riskimaista tehtäviin ostoihin. Mittaria tarkistettiin vuonna 2024, joka toimii perusvuotena. Mittarin perusarvo eli toteutuma vuonna 2024 oli 85,5 prosenttia. Tavoitteena on nostaa osuus 90 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä. Raportointikaudella tehtiin ostoja riskimaista Kiina, Intia, Pakistan, Turkki ja Vietnam. Arvoketjun työntekijöitä koskevien mittarien laatimisperusteet Jako riskimaihin ja muihin maihin toimitusketjussa perustuu amfori BSCI:n riskimaaluokitteluun. Tiedot toimittajan sertifikaatista saadaan amfori BSCI:n portaalista. ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Kuluttajiin ja loppukäyttäjien kannalta olennaiset kestävyysaiheet liittyvät tuoteturvallisuuteen. Tuoteturvallisuutta ohjaavat periaatteet on kuvattu Puuilon eettisissä ohjeissa ja amfori BCSI- periaatteissa. Amfori BSCI-periaatteet on Amforin jäsenten ja heidän liikekumppaneittensa sitoumus, jonka tarkoituksena on kunnioittaa ihmisoikeuksia ja suojella ympäristöä globaalissa toimitusketjussa kansainvälisesti tunnustettujen periaatteiden mukaisesti. Periaatteiden avulla tunnistetaan, ehkäistään, vähennetään, raportoidaan ja korjataan ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyviä haitallisia vaikutuksia, ja tämä koskee myös kuluttajia ja loppukäyttäjiä. Puuilon eettisissä ohjeissa kuluttajat ja loppukäyttäjät huomioidaan erityisesti osiossa ”viestimme avoimesti ja totuudenmukaisesti”. Tuote-, palvelu-, hinta- ja muut tekijät esitettään markkinointiviestinnässä selkeästi ja totuudenmukaisesti, eikä harhaanjohtavia ilmaisuja käytetä. Lisäksi osiossa ”käsittelemme tietoa luottamuksellisesti” kuvataan asiakastietoja ja muita henkilötietoja koskeva ehdoton salassapito. Eettiset periaatteet on kuvattu tarkemmin osiossa G1-1. 73 Puuilon tietosuoja- ja tietoturvapolitiikan mukaisella tietoturvallisuuden hallinnalla pyritään varmistamaan suojausta vaativien tietojen luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita: • Henkilötiedon käsittely on aina lainmukaista ja kohtuullista • Henkilölle, jonka tietoja käsitellään, on toimitettu riittävät tiedot käsittelystä helposti saatavassa ja ymmärrettävässä muodossa • Henkilötietoja käsitellään vain ennalta määritellyn nimenomaisen ja laillisen käyttötarkoituksen mukaisesti • Rekisteröityjen oikeudet toteutetaan viivytyksettä • Kerätään ja käsitellään vain käsittelyn tarkoituksen kannalta välttämättömiä ja asianmukaisia henkilötietoja • Tietojen oikeellisuudesta ja päivittämisestä huolehditaan asianmukaisesti • Henkilötietojen käsittelytoimet dokumentoidaan • Henkilötietoja säilytetään ainoastaan niiden käyttötarkoituksen edellyttämä aika • Henkilötiedot suojataan vahingossa tapahtuvalta tai lainvastaiselta tuhoamiselta, häviämiseltä, muuttamiselta, luvattomalta luovuttamiselta taikka pääsyltä tietoihin • Käsittelyssä noudatetaan annettuja tietosuoja- ja tietoturvaohjeistuksia Tuoteturvallisuutta koskevien periaatteiden toteuttamisesta vastaa osto- ja logistiikkajohtaja ja tietosuojaa ja -turvaa koskevien periaatteiden toteuttamisesta tietohallintojohtaja. Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Sen keskeiset linjaukset on sisällytetty Puuilon eettisiin ohjeisiin ja Talonkirjaan, jotka ovat koko henkilöstön saatavilla. Vuotuiset tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset ovat pakollisia koko henkilöstölle. Puuilolla ei ole erillistä ihmisoikeussitoumusta asiakkaita ja loppukäyttäjiä varten. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on linjattu eettisissä ohjeissa ja hankinnan eettisissä ohjeissa. Ne on kuvattu tarkemmin osiossa G1-1. S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa Kuluttajien tarpeet ja mieltymykset ohjaavat suoraan vähittäiskauppaa. Niitä tulkitaan tuotteiden menekin ja asiakastyytyväisyyden avulla. Tuotevalikoimaa muokataan kuluttajien näkemysten ja palautteen mukaan. Kaikki sidosryhmät, myös kuluttajat ja loppukäyttäjät, ovat korostaneet yksityisyydensuojaa ja tietoturvaa kaksoisolennaisuuden arviointiin liittyneessä sidosryhmäkyselyssä. Puuilolla on useita kanavia yhteydenpitoon asiakkaiden kanssa. Asiakkaat voivat olla suoraan yhteydessä Puuilon keskitettyyn asiakaspalveluun tai myymälähenkilökuntaan. Puuilon verkkosivujen kautta voi antaa kirjallista palautetta, ja sivuilta löytyvät asiakaspalvelun, myymälöiden ja Puuilon johtoryhmän yhteystiedot. Puuilon verkkosivujen Whistleblowing-ilmoituskanava on myös yritysasiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien käytössä. Kanavaa ja sen toimintaperiaatetta on kuvattu tiedonantovaatimuksessa S1-3. Kohtaamiset, asiakaspuhelut ja -palautteet ovat päivittäisiä. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutetaan vuosittain. Lisäksi kaksoisolennaisuuden arvioinnin yhteydessä tehtiin laaja sidosryhmäkysely, jolla selvitettiin myös asiakkaiden näkemyksiä Puuilon vastuullisuudesta. 74 Yhteydenpidosta asiakkaisiin, yhteydenpitokanavista ja asiakasnäkemysten huomioon ottamisesta vastaa toimitusjohtaja, jolla on ylin operatiivinen vastuu. Asiakaspalautteisiin reagoidaan tapauskohtaisen arvion perusteella. Tuotepalautusten ja - reklamaatioiden määriä seurataan jatkuvasti. Puuilo myy myös lapsille suunnattuja tuotteita. Asiakkaina on pääasiassa huoltajat ja edellä mainitut asiakaskanavat ovat myös lasten käytössä, eikä erilliseen alaikäisten asiakkaiden kuulemiseen ole ollut tarvetta. S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kuluttajien ja loppukäyttäjien kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi Asiakkailla on oikeus vaihtaa tai palauttaa ostamansa tuote 30 päivän kuluessa. Palautusoikeus ei koske tarkasti rajattuja tuoteryhmiä, kuten hygieniatuotteita, elintarvikkeita tai lemmikkieläinten ruokaa. Tuoteturvallisuus on tarkasti säänneltyä. Tuoteturvallisuuden valvonnasta vastaavat viranomaiset kuten Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Tulli ja Ruokavirasto. Kukin ostaja seuraa sääntelyn muutoksia oman tuotealueensa osalta. Laatu- ja tuoteturvallisuuspoikkeamiin puututaan tarvittaessa tuotteiden myyntikielloilla ja takaisinvedoilla, jotka ovat tehokkaita keinoja heikkolaatuisten tuotteiden poistamiseksi markkinoilta. Viallisista tuotteista aiheutuvat mahdolliset vahingot korvataan asiakkaalle. Kuluttajien ja loppukäyttäjien käytettävissä olevia kanavia, joilla he voivat tuoda esiin huolenaiheitaan ja tarpeitaan suoraan Puuilolle, on kuvattu tiedonantovaatimuksissa S1-3 ja S4-2. Puuilo arvioi kanavien olevan riittäviä ja kuluttajien olevan tietoisia niistä. S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus Tuoteturvallisuuteen liittyvät toimet Puuilo pyrkii lisäämään tuoteturvallisuutta ja sitä kautta hallitsemaan tuotteiden takaisinvedosta johtuvia kustannuksia sekä vahvistamaan brändimielikuvaa ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Tuotteiden laatu ja turvallisuus varmistetaan ensisijaisesti huolellisella toimittajavalinnalla, joka sisältää sekä tuoteturvallisuus- ja laatudokumentaation että tavarantoimittajien asiakasreferenssien tarkistamiset. Puuilon maahantuomat tuotteet arvioidaan ja testataan kunkin tuotteen edellyttämät erityispiirteet huomioiden. Tuotteiden pakkausmerkintöjen ja käyttöohjeiden tulee olla asianmukaisia. Tarvittaessa varmistetaan, että tuotteiden kuten kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla. Tuoteturvallisuus on yksi keskeinen teema ostajien perehdytyksessä. Myymälöissä ja asiakaspalvelussa asiakkaita opastetaan tuotteiden turvalliseen käyttöön. Tuoteturvallisuudesta huolehtiminen on yhtiön jatkuvaa toimintaa. Reklamaatioiden osuutta ja verkkokaupan tuotearvosteluja seurataan kahden viikon välein. Reklamaatioiden lisääntyessä 75 toimittajaan ollaan viipymättä yhteydessä laatupoikkeaman selvittämiseksi. Tuoteturvallisuutta käsitellään myös hankintakriteerien kuvauksessa tiedonantovaatimuksessa S4-1. Vakavissa laatupoikkeamissa tehdään tarvittaessa päätös myyntikiellosta tai takaisinvedosta. Näissä tapauksissa toimitaan yhteistyössä tuoteturvallisuutta valvovien viranomaisten kanssa ja noudatetaan heidän ohjeistuksiaan. Laatupuutteet voivat johtaa toimittajavaihdokseen. Tuotevalikoimaa täydennetään tarvittaessa korvaavalla toisen valmistajan tuotteella. Puuilolle ei ole ilmoitettu kuluttajiin tai loppukäyttäjien ihmisoikeuksiin tai niiden loukkaamiseen liittyviä tapauksia. Yhtiön osto-organisaatiossa työskentelee ostajien tukena tuotekehitys- ja laatuvastaava. Tietosuojaan liittyvät toimet Tarjoamalla turvallisia maksutapoja asiakkaille vähennetään identiteettivarkauksien ja petosten riskiä. Tietoturvallisuus on osa jokapäiväistä toimintaa ja sitä toteutetaan hallinnollisilla ja teknisillä toimenpiteillä. Tietohallintojohtaja käsittelee tietoturvapoikkeamat ja raportoi ne tarvittaessa eteenpäin Puuilon sisällä. Vakaviksi arvioidut tapaukset käsitellään yhtiön johtoryhmässä. Tunnistetuille tietoturvariskeille laaditaan hallintasuunnitelma. Tarvittavat toimenpiteet aikataulutetaan ja niille nimetään vastuuhenkilöt. Vuosittain toteutetaan tietoturvariskien arviointi ja tietoturvan ulkoinen arviointi. Näiden perusteella laaditaan vuositason toimenpidesuunnitelma. Suunnitelman toteutumista seurataan kvartaaleittain johtoryhmässä ja vuosittain hallituksessa. Vuonna 2024 arvioinnissa keskityttiin tietosuojan arviointiin. Arvioinnin havaintojen pohjalta on täsmennetty tietosuojaan liittyvää dokumentaatiota ja käytäntöjä. Puuilossa ei todettu yhtään vakavaa tietoturvapoikkeamaa vuonna 2024. Vuoden 2024 toimintasuunnitelman mukaisesti on edellä mainitun tietosuojatyön lisäksi pilotoitu dokumenttien luokittelua, testattu jatkuvuussuunnitelman toimivuutta kyberhyökkäyksen hallinnassa, otettu käyttöön uusi hyökkäyssimulaatio- ja koulutustyökalu sekä tiukennettu teknisiä suojauksia identiteettien ja laitteiden turvaamiseksi. Toimien odotetut tulokset ovat, että tietoturva toteutuu jatkossakin eikä vakavia tietoturvapoikkeamia ole. Puuilo noudattaa korttimaksujen turvallisuuteen liittyen kansainvälistä PCI DSS -standardia (payment card industry data security standards). Yhtiö auditoidaan PCI DSS -vaatimusten osalta vuosittain. Koko henkilöstö suorittaa vuosittain tietoturva- ja tietosuojakoulutuksen, lisäksi kaikki maksukorttien kanssa työskentelevät suorittavat vuosittain PCI-passikoulutuksen. Henkilöstöosasto seuraa koulutusten suorittamista. 76 Mittarit ja tavoitteet S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Tuoteturvallisuuteen ei ole asetettu aikasidonnaisia tavoitteita. Tietoturvallisuustavoitteina on lain ja määräysten vaatimusten täyttämisen lisäksi se, ettei vakavia turvallisuustapauksia tai -loukkauksia tapahdu. Tilikaudella 2024 vakavia tietoturvallisuustapauksia ei ollut. Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevien mittarien laatimisperusteet Puuilon IT-osasto arvioi kaikkien tietoturvallisuustapausten ja -loukkausten vakavuuden. Arvioinnissa huomioidaan, miten ne vaikuttavat henkilöön tai yhtiöön sekä mitä vuotaneilla tiedoilla voidaan tehdä. Hyvä hallinto ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri Puuilon yrityskulttuuri toteuttaa yhtiön arvoja, jotka on muotoiltu yhdessä henkilöstön kanssa. Arvoja viestitään aktiivisesti, jotta ne olisivat osa yhtiön päivittäistä toimintaa. 77 Puuilo pyrkii ylläpitämään avoimuuden ilmapiiriä ja korkeaa etiikkaa yhtiön liiketoiminnoissa. Liiketoiminnan harjoittamista ohjaavat Talonkirja eli työntekijöiden sisäiset ohjeet, eettiset ohjeet työntekijöille sekä hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct). Talonkirjaa ja eettisiä ohjeita työntekijöille on kuvattu kohdassa S1-1 ja hankinnan eettisiä ohjeita kohdissa S2-1 ja G1-2. Toimitusjohtaja vastaa eettisten toimintaperiaatteiden toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen vastaa toimintaohjeista oman vastuualueensa osalta. Hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct) linjaavat Puuilon vaatimukset toimittajia kohtaan. Hankinnan eettistä ohjeistusta on avattu tarkemmin luvussa G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta. Talonkirjan ja eettisten ohjeiden päivittämisestä vastaa HR ja toimittajayhteistyön osalta osto- organisaatio. Talonkirja ja eettiset ohjeet ovat kaikkien Puuilon työntekijöiden saatavilla sähköisesti ja niiden läpikäynti on osa perehdytysprosessia. Hankinnan eettiset ohjeet sisällytetään toimittajavalintaprosessiin ja yhteistyösopimuksiin. Yrityskulttuuri näkyy matalana hierarkiana. Johto on säännöllisesti vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa muun muassa epämuodollisissa keskustelutilaisuuksissa, yhteistoimintaneuvottelukunnassa työn ja organisaation sisäisessä yhteistyössä. Yrityskulttuuria arvioidaan vuosittaisen henkilöstötutkimuksen avulla. Puuilossa on käytössä kaikille avoin ilmoituskanava toimintaperiaatteiden vastaisia tapauksia tai niiden epäilyjä varten. Ilmoituskanava (Whistleblowing) on kuvattu tiedonantovaatimuksessa S1-3. Liiketoiminnan mahdollisissa häiriötilanteissa noudatetaan sisäisen valvonnan menettelyjä. Perehdytyksen lisäksi henkilöstöä koulutetaan vuosittain eettiseen toimintatapaan. Henkilöstöosasto valvoo koulutuksen suorittamista. Korruption ja lahjonnan ehkäisemisessä avainasemassa ovat taloudellista päätäntävaltaa käyttävät henkilöt eli johtoryhmän jäsenet sekä ostoista ja epäsuorista hankinnoista vastaavat henkilöt. Vuoden 2024 aikana toteutetut tärkeimmät toimenpiteet koskien olennaisia aiheita: • Koulutus eettisestä toimintatavasta • Henkilöstötyytyväisyyskysely Nämä toimenpiteet kattavat koko Puuilon henkilöstön ja ne toteutetaan vuosittain. Olennaisia aiheita koskien Puuilo on asettanut tavoitteen henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksille. Tavoite asetetaan vuodeksi kerrallaan ja tavoitetasona on parantaa jatkuvasti niin, että tavoitetasona on parannus edelliseen vuoteen. G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta Puuilo haluaa kehittää toimintaansa tavaran- ja palveluntoimittajien kanssa pitkäjänteisesti. Vakaat kumppanuudet voivat luoda tehokkaampia liikesuhteita ja edistää molempien osapuolten kannattavuutta. 78 Puuilon käytäntönä on maksaa kaikki laskut ajoissa ja noudattaa alalla yleisesti käytössä olevia, kohtuullisia maksuehtoja. Vain pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia erityisiä maksukäytäntöjä ei ole, vaan samat periaatteet koskevat kaikkia toimittajia. Poikkeuksena on maahantuotavia tuotteita koskevat laskut, jotka maksetaan tyypillisesti jo ennen kuin tuotteet kirjataan Puuilon varastoon tai viimeistään 30 päivän kuluessa laivauksesta. Erääntyviä maksuja seurataan Puuilon laskunkäsittelyn toimesta päivittäin. Tavoitteena on maksaa laskut eräpäivään mennessä pois lukien laskut, joista on reklamoitu toimittajaa tai niissä on muuta selvitettävää. Tällöin toimittajaan ollaan aina yhteydessä. Maksuviivästysten vuoksi ei ole vireillä oikeudenkäyntejä tai riitatapauksia. Puuilolle on tärkeää ehkäistä toimitusketjussa mahdollisia ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksia ja niistä aiheutuvia mainehaittoja ja asiakkaiden luottamuksen heikkenemistä. Toimittajasuhteiden ylläpito tapahtuu yhtiön eettisten sääntöjen ja hankinnan eettisten ohjeiden mukaisesti. Jatkuva yhteydenpito tavarantoimittajien kanssa sisältää säännöllisiä tapaamisia, ostajien vierailuja toimittajien luona sekä yhteistyösopimuksen ehdoista neuvotteluja määräajoin. Perusperiaatteet ja odotukset toimittajille on kirjattu hankinnan eettiseen ohjeistukseen (Supplier Code of Conduct), joka pohjautuu OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeisiin. Puuilo jakaa toimittajat kahteen luokkaan maariskien perusteella. Kotimaasta tai muusta pienen riskin maasta tulevilta toimittajilta edellytetään sitoutumista Puuilon hankinnan eettiseen ohjeistukseen. Riskimaissa sijaitsevilta toimittajilta vaaditaan amfori BSCI tai vastaava sertifikaatti. Hankinnan eettinen ohjeistus koskee kaikkia Puuilon toimittajia. Toimitusjohtaja vastaa hankinnan eettisten ohjeistuksen toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen vastaa toimintaohjeista oman vastuualueensa osalta. Hankinnan eettinen ohjeistus edellyttää toimittajaa kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja edistämään työelämän perusoikeuksia. Lisäksi toimittajien ja yhteistyökumppaneiden on pyrittävä tunnistamaan ympäristövaikutuksia ennakoivasti ja välttämään haitallisia ympäristövaikutuksia kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, puhtaan veden saatavuusongelmia, päästöjä ilmaan, maahan tai veteen sekä neitseellisten harvinaisten raaka- aineiden käyttöä. Toimittajat ja yhteistyökumppanit raportoivat pyydettäessä vastuullisuuden edistämisestä. Jos toiminnasta löytyy puutteita, korjaustoimenpiteitä etsitään ensisijaisesti yhteistyössä. Puuilo ei ole merkittävällä tavalla riippuvainen yksittäisistä tavarantoimittajista, vaan yhteistyö voidaan tarvittaessa päättää, jos toimittaja ei sitoudu epäkohtien korjaamiseen. Vuoden 2024 aikana toteutetut tärkeimmät toimenpiteet koskien toimittajasuhteiden hallintaa: • Toimittajasuhteiden ylläpito: jatkuva yhteydenpito tavarantoimittajien kanssa sisältäen säännöllisiä tapaamisia, ostajien vierailuja toimittajien luona sekä yhteistyösopimuksen ehdoista neuvotteluja määräajoin Puuilo on asettanut seuraavan tavoitteen koskien toimittajasuhteiden hallintaa: • Lisätä amfori BSCI:n tai vastaavan sitoumuksen tehneiden toimittajien osuutta riskimaista tehtävistä ostoista, tavoite 90 prosenttia vuoteen 2028 mennessä. Toteutuma vuonna 2024 oli 85,5 prosenttia. 79 Mittarit ja tavoitteet G1-6 – Maksukäytännöt Puuilon ostolaskut maksetaan pääosin 30–60 päivän maksuehdon mukaisesti, riippumatta toimittajayrityksen koosta. Poikkeuksena on maahantuotavia tuotteita koskevat laskut, jotka maksetaan tyypillisesti jo ennen kuin tuotteet kirjataan Puuilon varastoon tai viimeistään 30 päivän kuluessa laivauksesta. Erääntyviä maksuja seurataan Puuilon laskunkäsittelyn toimesta päivittäin. Tavoitteena on maksaa laskut eräpäivään mennessä pois lukien laskut, joista on reklamoitu toimittajaa tai niissä on muuta selvitettävää. Tällöin toimittajaan ollaan aina yhteydessä. Yhtiö arvioi, että keskimääräinen aika, joka kuluu laskun maksamiseen siitä päivästä, kun lakisääteisen maksuehdon laskeminen alkaa, on 46 päivää. Keskiarvo on arvioitu ostolaskujen kiertonopeuden perusteella. Maksuviivästysten vuoksi ei ole vireillä oikeudenkäyntejä tai riitatapauksia. 80 Tilinpäätös Konsernin laaja tuloslaskelma milj. euroa Liite 1.2.2024- 31.1.2025 1.2.2023- 31.1.2024 Liikevaihto 2.1 383,4 338,4 Liiketoiminnan muut tuotot 2.1 0,5 0,5 Materiaalit ja palvelut 2.3 -238,8 -214,5 Henkilöstökulut 2.3 -38,5 -35,4 Liiketoiminnan muut kulut 2.3 -22,6 -21,0 Poistot ja arvonalentumiset 4.1-4.4 -19,0 -15,2 Liikevoitto 65,1 52,8 Rahoitustuotot 5.6 0,6 0,9 Rahoituskulut 5.6 -5,8 -5,4 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -5,2 -4,4 Voitto ennen veroja 59,9 48,4 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot 2.4 -12,6 -10,2 Laskennalliset verot 2.4 0,6 0,5 Tuloverot yhteensä -12,0 -9,7 Tilikauden tulos 47,9 38,7 Tilikauden laaja tulos 47,9 38,7 Tilikauden tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 47,9 38,7 Tilikauden tulos 47,9 38,7 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa) 5.3 0,57 0,46 Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota. 81 Konsernitase milj. euroa Liite 31.1.2025 31.1.2024 VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo 4.1 33,5 33,5 Aineettomat hyödykkeet 4.2 16,0 16,4 Aineelliset hyödykkeet 4.3 5,9 3,9 Käyttöoikeusomaisuuserät 4.4 82,1 72,0 Laskennalliset verosaamiset 2.4 1,3 1,0 Pitkäaikaiset varat yhteensä 138,8 126,8 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 3.1 115,5 93,1 Myyntisaamiset 3.2, 5.5 5,9 5,3 Muut saamiset 3.2 2,3 1,9 Rahavarat 18,3 21,5 Lyhytaikaiset varat yhteensä 142,0 121,7 Varat yhteensä 280,8 248,5 milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma 5.2 0,1 0,1 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 5.2 29,0 29,0 Kertyneet voittovarat 24,8 17,2 Tilikauden tulos 47,9 38,7 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 101,8 85,0 Oma pääoma yhteensä 101,8 85,0 Velat Pitkäaikaiset velat Rahoituslaitoslainat 5.4, 5.5 50,0 50,0 Vuokrasopimusvelat 4.4 68,1 58,2 Varaukset 4.5 1,0 0,9 Laskennalliset verovelat 2.4 2,5 2,7 Pitkäaikaiset velat yhteensä 121,6 111,8 Lyhytaikaiset velat Vuokrasopimusvelat 4.4 15,0 14,6 Ostovelat 3.3, 5.5 24,0 21,2 Saadut ennakot 2.1 0,4 0,3 Tuloverovelat 2.4 2,8 2,7 Muut lyhytaikaiset velat 3.3, 5.5 15,2 12,9 Lyhytaikaiset velat yhteensä 57,4 51,7 Velat yhteensä 179,0 163,5 Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 280,8 248,5 Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota. 82 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma milj. euroa Liite Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Omat osakkeet Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.2.2024 0,1 29,0 -3,2 59,2 85,0 Tilikauden voitto 47,9 47,9 Tilikauden laaja tulos ’ 47,9 47,9 Osingonjako 5.2 -32,0 -32,0 Omien osakkeiden hankinta 5.2 - - Osakeperusteinen palkitseminen 2.3 0,8 0,8 Liiketoimet omistajien kanssa - -31,2 -31,2 Oma pääoma 31.1.2025 0,1 29,0 -3,2 76,0 101,8 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma milj. euroa Liite Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Omat osakkeet Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.2.2023 0,1 29,0 -1,5 48,6 76,1 Tilikauden voitto 38,7 38,7 Tilikauden laaja tulos 38,7 38,7 Osingonjako 5.2 -28,7 -28,7 Omien osakkeiden hankinta 5.2 -1,7 -1,7 Osakeperusteinen palkitseminen 2.3 0,5 0,5 Liiketoimet omistajien kanssa -1,7 -28,2 -29,9 Oma pääoma 31.1.2024 0,1 29,0 -3,2 59,2 85,0 Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota. 83 Konsernin rahavirtalaskelma milj. euroa Liite 1.2.2024- 31.1.2025 1.2.2023- 31.1.2024 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden tulos 47,9 38,7 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 4.1-4.4 19,0 15,2 Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot/-tappiot 0,0 0,0 Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 0,8 0,5 Rahoitustuotot ja -kulut 5.6 5,2 4,4 Tuloverot 2.4 12,0 9,7 Käyttöpääoman muutokset Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 3.2 -1,0 -1,7 Vaihto-omaisuuden muutos 3.1 -22,4 -3,2 Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos 3.3 5,2 8,3 Maksetut korot -2,6 -3,0 Vuokrasopimusvelkojen korot -2,9 -2,0 Saadut korot 0,6 0,9 Rahoituslaitoslainan järjestelypalkkiot ja muut rahoituskulut -0,3 -0,3 Maksetut tuloverot -12,4 -9,5 Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat 49,1 58,0 Investointien rahavirrat Aineettomien hyödykkeiden hankinta 4.2 -2,3 -1,2 Aineellisten hyödykkeiden hankinta 4.3 -4,8 -3,5 Aineellisten hyödykkeiden myyntitulot 4.3 0,0 0,1 Investointeihin käytetyt nettorahavirrat -7,1 -4,7 Rahoituksen rahavirrat Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut 5.1 - -20,0 Vuokrasopimusvelan lyhennys 5.1 -13,1 -10,3 Osingonjako 5.2 -32,0 -28,7 Omien osakkeiden hankinnat - -1,7 Rahoitukseen käytetyt nettorahavirrat -45,1 -60,7 Rahavarojen nettolisäys (+)/(-) vähennys -3,1 -7,3 Rahavarat tilikauden alussa 21,5 28,8 Rahavarat tilikauden lopussa 18,3 21,5 Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota. 84 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 Yleiset laadintaperiaatteet 2 Liiketoiminnan kehitys 3 Käyttöpääoma 4 Sidottu pääoma 5 Pääomarakenne ja rahoitus 6 Muut liitetiedot 85 1 YLEISET LAADINTAPERIAATTEET Liite 1.1 Yrityksen perustiedot Puuilo-konserni harjoittaa vähittäiskauppaa Suomessa. Voimakkaasti kasvavalla konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 31.1.2025 yhteensä 49 (42) myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi asiakkaita palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara, puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yhtiö tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta tuotevalikoimasta. Konsernin emoyhtiö on Puuilo Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Yhtiön rekisteröity osoite on Pakkalankuja 6, 01510 Vantaa ja sen Y-tunnus on 2726573-8. Puuilo Oyj on listattu Nasdaq OMX Helsingin pörssissä. Konsernitilinpäätös on saatavilla Puuilon sijoittajasivuilla www.investors.puuilo.fi ja yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Pakkalankuja 6, 01510. Tämä konsernitilinpäätös sisältää Puuilo Oyj:n (”yhtiö”) ja sen tytäryhtiön yhdistellyt tilinpäätökset (“konserni” tai “Puuilo”). Tämä konsernitilinpäätöskokonaisuus sisältää konsernin laajan tuloslaskelman, konsernitaseen, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman sekä liitetiedot 31.1.2025 päättyneeltä tilikaudelta sekä vertailutiedot 31.1.2024 päättyneeltä tilikaudelta. Yhtiön hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 23.4.2025. Puuilo julkaisee sijoittajasivuillaan tilinpäätöksen ESEF-vaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona. Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on antanut yhtiölle ISAE 3000 -standardin (uudistettu) mukaisen riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin Puuilon ESEF- tilinpäätöksestä. Yhtiön tilikausi alkaa 1. helmikuuta ja päättyy 31. tammikuuta. Tilikausi 2024 käsittää ajanjakson 1.2.2024–31.1.2025 ja vertailukausi ajanjakson 1.2.2023–31.1.2024. Liite 1.2 Laatimisperusta Puuilon konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS- tilinpäätösstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös Suomen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädännön mukaisia vaatimuksia. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin niiden aiheen mukaisiksi asiakokonaisuuksiksi. Yleinen tilinpäätöksen laadintaperusta on kerrottu osana tilinpäätöksen yleisiä laadintaperiaatteita, kun taas sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana kyseistä liitetietoa. Jokaisen osa-alueen liitetiedot sisältävät olennaisen taloudellisen informaation, laatimisperiaatteet sekä keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut. Tilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin. Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty miljoonissa euroissa, ellei toisin mainita. Luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä kokonaismäärästä. Tilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on yhtiön ja konsernin toimintavaluutta. 86 Liite 1.3 Kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamiseen sekä kirjattujen varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin. Seuraaviin osa-alueisiin liittyy johdon arvioita ja oletuksia: • Osakepalkitseminen (Liite 2.3) • Vaihto-omaisuuden arvostaminen (Liite 3.1) • Liikearvon arvonalennustestaus (Liite 4.1) • Puuilo-tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika (Liite 4.2) • Vuokravelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien arvostaminen (Liite 4.4) • Ennallistamisvaraus (Liite 4.5) • Odotettavissa olevat luottotappiot (Liite 5.5) Näihin osa-alueisiin liittyvät kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta on selostettu tarkemmin kunkin liitetiedon yhteydessä. Tehtyjen arvioiden ja oletusten toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Tehdyt arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin tekijöihin, mukaan lukien odotukset tulevista tapahtumista. Näillä tekijöillä voi olla taloudellisia vaikutuksia yhteisöön ja niiden oletetaan olevan kohtuullisia vallitsevissa olosuhteissa. 87 2 LIIKETOIMINNAN KEHITYS Liite 2.1 Tuotot Laadintaperiaatteet Puuilon vähittäismyymäläketju ja verkkokauppa myyvät rakennustarvikkeita, työkaluja, LVI- ja sähkötarvikkeita, eläinruokaa ja -tarvikkeita, autotarvikkeita, elintarvikkeita, taloustavaroita, puutarhatarvikkeita, vapaa-ajan ja muita välineitä sekä palveluita. Liikevaihto kertyy pääosin tuotteiden myynnistä ja se kirjataan tuotteen määräysvallan siirtyessä asiakkaalle eli tuotteen luovutushetkellä. Konsernin myymillä tuotteilla on palautusoikeus. Kokemukseen perustuen palautettujen tuotteiden määrän katsotaan olevan merkityksetön verrattuna yhtiön liikevaihtoon. Puuilo myy lahjakortteja asiakkaille. Yhtiö kirjaa velan näiden ennakkomaksujen määrästä. Velka on esitetty taseessa omana eränään saadut ennakot. Liikevaihto tuloutetaan ja velka kirjataan pois taseesta, kun asiakas ostaa tuotteita lahjakortilla. Lahjakortin käyttämisen jälkeen Puuilon katsotaan täyttäneen suoritevelvoitteensa. Myynti on pääosin käteis- tai luottokorttimyyntiä. Yksityisasiakkaille tarjottu rahoitus on järjestetty ulkopuolisen kumppanin kautta, eikä siitä synny suoritevelvoitetta Puuilolle. Tästä johtuen järjestely ei vaikuta liikevaihdon tuloutukseen. Yritysasiakkaille tarjottavassa laskutusmyynnissä maksuaika on tyypillisesti 14–30 päivää. Koska maksuaika on alle 12 kuukautta, transaktiohintoja ei oikaista rahan aika-arvon huomioon ottamiseksi. Puuilon asiakassopimukset eivät sisällä eriaikaisesti tuloutettavia, erillisiä suoritevelvoitteita. Yhtiön myöntämät tuotetakuut käsitellään varmennustyyppisinä takuina, koska ne eivät sisällä asiakkaalle tarjottavaa lisäpalvelua. Useimmissa tapauksissa yhtiö laskuttaa takuukustannukset tavarantoimittajalta. Puuilo esittää liiketoiminnan muissa tuotoissa vuokratuottoja, aineellisten hyödykkeiden myyntivoittoja ja muita tuottoja, jotka eivät suoraan liity yhtiön varsinaiseen liiketoimintaan. Vuokratuotot koostuvat myyntipaikoista saaduista tuotoista. Liikevaihto milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Myymälät 374,4 329,5 Verkkokauppa 9,1 8,9 Liikevaihto yhteensä 383,4 338,4 Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot) milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 0,4 0,3 Liiketoiminnan muut tuotot milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Vuokratuotot 0,3 0,3 Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot 0,0 0,0 Muut 0,2 0,2 Yhteensä 0,5 0,5 88 Liite 2.2 Segmenttitiedot Puuilon toiminnan luonteesta johtuen konsernilla on yksi raportoitava toimintasegmentti. Yksittäiset myymälät sekä verkkokauppa katsotaan Puuilon tuotteiden jakelukanaviksi ja ne kaikki toimivat Puuilo- tavaramerkin alla. Konsernilla on toimintaa vain Suomessa. Toiminnot, kuten taloushallinto, tietohallinto, markkinointi sekä ostot ja logistiikka hoidetaan keskitetysti konsernitasolla. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii hallitus, koska se vastaa konsernin resurssien allokoinnista ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta. Puuilon hallitus seuraa säännöllisesti konsernin taloudellista informaatiota. Sisäisessä seurannassa ja arvioinnissa käytetään konsernin oikaistua liikevoittoa ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia (oikaistu EBITA), joka vastaa tulosta ennen korkoja, veroja sekä aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä. Asiakkaiden suuren lukumäärän ja liiketoiminnan luonteen vuoksi myynti yhdellekään yksittäiselle asiakkaalle ei ole ylittänyt 10 prosenttia 31.1.2025 päättyneellä tilikaudella tai vertailukaudella. Liite 2.3 Kulut Materiaalit ja palvelut sekä liiketoiminnan muut kulut Laadintaperiaatteet Materiaalit ja palvelut sisältävät tilikauden aikana myytyjen suoritteiden hankintamenon sekä palvelut, jotka suoraan liittyvät myytyihin tuotteisiin. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muut kuin myytyjen suoritteiden hankintamenot kuten hallintokulut, kiinteistöjen ylläpitokulut, markkinointi- ja IT-kulut sekä myyntirahdit ja luottokorttiprovisiot. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään myös mahdolliset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät tappiot. Ostoista johtuvat valuuttakurssierot kirjataan liiketoimen luonnetta vastaavaan erään liiketuloksen yläpuolelle. Materiaalit ja palvelut milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Ostot tilikaudella 260,8 216,7 Varastojen muutokset -22,3 -2,4 Ulkopuoliset palvelut 0,3 0,2 Yhteensä 238,8 214,5 Liiketoiminnan muut kulut milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Hallintokulut 1,8 1,9 Kiinteistöjen ylläpitokulut 4,9 4,5 Markkinointikulut 6,8 6,1 IT kulut 3,6 3,2 Myyntirahdit ja luottokorttiprovisiot 2,1 2,0 Muut 3,3 3,4 Yhteensä 22,6 21,0 89 Tilintarkastajien palkkiot milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Lakisääteinen tilintarkastus 0,1 0,1 Tilintarkastuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot Kestävyysraportoinnin varmennus 0,1 - ESEF raportointi 0,0 0,0 Muut palvelut - 0,0 Yhteensä 0,2 0,2 Työsuhde -etuudet Laadintaperiaatteet Lyhytaikaiset etuudet Palkat ja palkkiot koostuvat pääosin työntekijöille maksetuista kiinteistä kuukausipalkoista ja tuntipalkoista. Henkilösivukulut koostuvat eläkekuluista ja muista sosiaalikuluista. Työsuhde-etuudet kirjataan tilinpäätöspäivään mennessä suoritetun työn osalta muihin velkoihin ja arvostetaan määrään, joka odotetaan maksettavan, kun velat suoritetaan. Työsuhteen jälkeiset etuudet Puuilon eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisten eläkejärjestelyiden maksut suoritetaan eläkevakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole muita maksuvelvoitteita. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jolle ne kohdistuvat. Henkilöstökulut milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Palkat ja palkkiot 32,2 29,4 Eläkekulut 5,5 4,9 Sosiaalikulut 0,8 1,1 Yhteensä 38,5 35,4 H enkilökunta keskimäärin ja tilikauden päättyessä: 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Henkilöstön määrä tilikauden päättyessä kokoaikaisiksi muutettuna 849 791 Henkilöstön määrä keskimäärin 1 005 938 Johdon palkitseminen Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja muusta johtoryhmästä. Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisesta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkkio koostuu kiinteästä kuukausipalkasta ja tavanomaisista luontaiseduista sekä avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Toimitusjohtajalla tai muulla johtory hmällä ei ole lyhytaikaista palkitsemisjärjestelmää (bonusohjelma). 90 Yhtiön toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja lakisääteiseen eläke-etuun. Yhtiöllä ei ole voimassa olevia lisäeläkkeitä tai vakuusjärjestelyjä toimitusjohtajalle tai muille johtoryhmän jäsenille. Toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Toimitusjohtajan työsopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja hänellä on oikeus irtisanomisajan palkkaan. Muiden johtoryhmän jäsenten toimisuhteiden irtisanomisaika on kolme kuukautta. Johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja kuukausipalkkaan irtisanomisajalta. Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista päättävät osakkeenomistajat varsinaisessa yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee esityksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta yhtiökokoukselle. Hallituksen palkkiot maksetaan rahana. Hallituksen palkkio perustuu vuosipalkkioon, eikä jäsenille makseta tämän lisäksi erillisiä kokouspalkkioita. Hallituksen kokouksista aiheutuvat matkakulut korvataan yhtiön matkakulujen korvaussääntöjen mukaisesti. Yhtiön hallituksen palkkioihin ei sisälly eläkemaksuja. Johdon palkitseminen milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Toimitusjohtaja Kiinteät palkat ja luontoisedut 0,2 0,2 Osakeperusteiset maksut 0,0 0,0 Eläkekulut 0,0 0,0 Yhteensä 0,3 0,2 Muut johtoryhmän jäsenet Kiinteät palkat ja luontoisedut 0,9 0,8 Osakeperusteiset maksut 0,3 0,2 Eläkekulut 0,2 0,1 Yhteensä 1,4 1,2 Hallitus Lasse Aho, hall. pj., 16.5.2023 alkaen 0,1 0,0 Timo Mänty, hall. pj., 16.5.2023 asti - 0,0 Jens Joller, 15.5.2024 alkaen 0,0 - Anne-Mari Paapio, 15.5.2024 alkaen 0,0 - Tomas Franzén, 16.5.2023 asti - 0,0 Bent Holm 0,0 0,0 Mammu Kaario 0,0 0,0 Rasmus Molander, 15.5.2024 asti 0,0 0,0 Markku Tuomaala, 15.5.2024 asti 0,0 0,0 Tuomas Piirtola 0,0 0,0 Yhteensä 0,2 0,2 Johtoryhmä ja hallitus yhteensä 1,8 1,7 Tilikaudella 2024 tai vertailukaudella ei ole maksettu osakepohjaisia palkkioita. Suoriteperusteisesti esitetyt osakeperusteiset maksut sisältävät tilikaudelle kohdistuvan kuluvaikutuksen. 91 Osakepalkitseminen Laatimisperiaate Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Osakeperusteisten maksujen käypä arvo kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana. Maksut sisältävät ehtojen täyttyessä osakkeina ja käteisenä selvitettävän osuuden. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja rahana selvitettävä osuus vieraaseen pääomaan. Sellaiset rahana selvitettävät osakeperusteiset maksut, joissa työnantajan on työntekijän puolesta vähennettävä osakepalkkiosta sellainen osakkeiden määrä, joka kattaa käteisenä maksettavat verot ja veron luonteiset maksut, on luokiteltava kokonaisuudessaan osakkeina selvitettäviksi osakeperusteisiksi maksuiksi ja siten kirjattava kokonaisuudessaan omaan pääomaan. Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut Myönnettävien osakkeiden lukumäärä arvioidaan aina raportointihetkellä. Arvioinnissa otetaan huomioon palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden vaihtuvuus ja muut myönnettävien osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät. Lisäksi järjestelmän käyvän arvon määrittäminen ja siinä käytettävät parametrit edellyttävät johdolta harkintaa. Osakepohjainen kannustinjärjestelmä Puuilon hallitus päättää avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosittain. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä sijoittamaan henkilökohtaisesti yhtiön osakkeisiin, ohjata heitä yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen, sitouttaa heitä yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen Puuilon osakkeiden hankkimiseen, ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Kussakin lisäosakejärjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka kattaa noin 3 tilikautta. Ansaintakriteereinä ovat Puuilon osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Osallistujalle maksettava osuus enimmäispalkkiosta määräytyy ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelmään osallistumisen ja palkkion saamisen edellytyksenä on, että osallistuja on hankkinut Puuilon osakkeita hallituksen ilmoittaman määrän. Lisäksi palkkion maksaminen perustuu osallistujan voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä. Järjestelmän palkkiot maksetaan lähtökohtaisesti osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana ansaintajakson päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Rahaosuudella katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiota ei pääsääntöisesti makseta, jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkionmaksua. Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten on pidettävä palkkiona maksetut osakkeet omistuksessaan 12 kuukauden ajan palkkionmaksun jälkeen. Järjestelmien kohderyhmään kuuluvat toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet, myymäläpäälliköt sekä muita yhtiön avainhenkilöitä. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ohjelmista aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle, joka on noin 34 kuukautta. Tilikaudella 2024 tulokseen on kirjattu kuluja 0,8 milj. euroa (0,5). Osakepalkkioista aiheutuva kulu kirjataan henkilöstökuluihin. Tilikausilla 2025−2027 realisoituvan kulukirjauksen arvioidaan raportointikauden päättyessä olevan yhteensä 1,2 milj. euroa (1,1 milj. euroa). Todellinen määrä voi poiketa arvioidusta. 92 Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset Osakepalkkion myöntämishetki ja käypä arvo 2022-2024 2023-2025 2024-2026 Myöntämispäivä 3.6.2022 12.5.2023 10.5.2024 Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa 4,43 4,83 7,58 Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa 5,34 7,29 10,70 Ansaintajakson alkamispäivä 3.6.2022 12.5.2023 10.5.2024 Ansaintajakson päättymispäivä 28.2.2025 31.3.2026 31.3.2027 Sitouttamisjakson päättymispäivä 31.5.2025 31.5.2026 31.5.2027 Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset 2022-2024 2023-2025 2024-2026 Myönnettävien osakepalkkioiden enimmäismäärä (kpl) 315 000 678 000 738 000 Kaudella myönnetyt osakkeet - - 197 709 Muutokset myönnettyjen osakkeiden määrään - -1 683 -1 458 Kaudella toteutetut - - - Raportointikauden päättyessä ulkona olevat 278 520 252 336 196 251 Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden lkm kauden lopussa raportointikauden päättyessä 29 29 33 Osakekurssi raportointikauden päättyessä 10,23 10,23 10,23 Ansaintakriteerien toteumaolettama 73 % 75 % 68 % Poistumaoletus 1 % 4 % 7 % * Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään ennakonpidätys. Nettomäärä suoritetaan osakkeina. Liite 2.4 Tuloverot Laadintaperiaatteet Tuloverot koostuvat tilikauden veroista ja laskennallisista veroista. Tuloverot kirjataan tuloslaskelmaan. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verot koostuvat tilikauden verotettavasta tulosta maksettavasta verosta, joka perustuu tilinpäätöspäivään mennessä voimaan tulleisiin tai käytännössä hyväksyttyihin verokantoihin sekä mahdollisesta edellisen tilikauden verosta. Laskennallinen vero lasketaan väliaikaisista eroista varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja verotettavan arvon välillä sekä vahvistetuista tappioista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Laskennallinen vero määritetään käyttäen verokantoja (ja lakeja), jotka on vahvistettu tai käytännössä hyväksytty tilikauden loppuun mennessä ja joita oletetaan sovellettavan, kun siihen liittyvä laskennallinen verosaaminen toteutuu tai laskennallinen verovelka on suoritettu. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvon alkuperäiseen kirjaamiseen liittyvistä väliaikaisista eroista. Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu siltä osin kuin yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisiaan vastaan ja kun laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat on netotettu, jos yhteisöllä on netottamiseen oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen oikeus ja se aikoo joko tehdä suorituksen nettomääräisesti tai luovuttaa omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti. 93 milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero: 12,6 10,2 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä 12,6 10,2 Laskennalliset verot: Laskennallisten verosaamisten muutos -0,3 -0,3 Laskennallisten verovelkojen muutos -0,2 -0,2 Laskennalliset verot yhteensä -0,6 -0,5 Tulovero tuloslaskelmassa 12,0 9,7 Konsernin tuloslaskelmaan merkityn verokulun ja Suomen verokannalla (20 % kaikilla tilikausilla) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Tulos ennen veroja 59,9 48,4 Vero laskettuna kotimaan verokannalla 20 % 12,0 9,7 Verovapaat tuotot 0,0 0,0 Vähennyskelvottomat kulut 0,0 0,0 Verot tuloslaskelmassa 12,0 9,7 Laskennallisten verojen muutokset Kirjattu 1.2. tulosvaikutteisesti 31.1. Tilikausi 2024 Laskennalliset verosaamiset Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 Vuokrasopimukset 0,8 0,2 1,0 Osakeperusteinen palkitseminen 0,1 0,2 0,3 Yhteensä 1,0 0,3 1,3 Tilikausi 2024 Laskennalliset verovelat Aineettomat hyödykkeet 2,7 -0,2 2,5 Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 Rahoituslaitoslainojen järjestelypalkkiot 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 2,7 -0,2 2,5 94 Kirjattu 1.2. tulosvaikutteisesti 31.1. Tilikausi 2023 Laskennalliset verosaamiset Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 Vuokrasopimukset 0,7 0,2 0,8 Osakeperusteinen palkitseminen 0,0 0,1 0,1 Yhteensä 0,7 0,3 1,0 Tilikausi 2023 Laskennalliset verovelat Aineettomat hyödykkeet 2,9 -0,2 2,7 Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 Rahoituslaitoslainojen järjestelypalkkiot 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 3,0 -0,2 2,7 95 3 KÄYTTÖPÄÄOMA Liite 3.1 Vaihto-omaisuus Laadintaperiaatteet Vaihto-omaisuuden eli jälleenmyyntiin tarkoitettujen tuotteiden hankintameno vastaa tuotteen ostohintaa määritettynä painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus- ja käsittelymenot. Vaihto- omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja. Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Vaihto-omaisuuden arvostaminen Konserni seuraa säännöllisesti vaihto-omaisuuden mahdollista epäkuranttiutta ja kiertonopeutta sekä nettorealisointiarvon mahdollista alentumisesta alle hankintamenon ja kirjaa tarvittaessa arvonalentumisen. Tällainen tarkastelu edellyttää arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa muutoksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina. milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Valmiit tuotteet 105,7 86,6 Matkalla olevat tavarat 8,2 5,0 Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 1,5 1,4 Yhteensä 115,5 93,1 Tilinpäätöshetken vaihto-omaisuuden tasearvostuksessa on huomioitu epäkuranteista ja hitaasti liikkuvista tuotteista arvonalennus 31.1.2025 1,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa). Myytyjen tavaroiden hankintameno on esitetty liitetiedossa 2.3. Liite 3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset Laadintaperiaatteet Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka muodostuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista. Ne erääntyvät maksettaviksi 14–30 päivän kuluessa ja sen vuoksi ne kaikki luokitellaan lyhytaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin asiakkaalle annettavan laskun määrään. Myyntisaamiset eivät sisällä rahoituskomponentteja. Lyhytaikaisten myynti- ja muiden saamisten käyvän arvon oletetaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa saamisten lyhyen maturiteetin johdosta. Myyntisaamisten ja muiden saamisten erittely milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Myyntisaamiset 5,9 5,3 Muut saamiset 0,0 0,0 Siirtosaamiset 2,2 1,9 Yhteensä 8,2 7,2 96 Myyntisaamisten ikäjakauma milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Erääntymättömät 5,7 5,0 Erääntyneet Alle 14 päivää 0,1 0,2 14-30 päivää 0,1 0,0 31-60 päivää 0,0 0,0 Yli 60 päivää 0,0 0,1 Yhteensä 5,9 5,3 Myyntisaamisista on kirjattu tulosvaikutteinen luottotappio 0,1 milj. euroa tilikaudella 2024 (0,0 milj. euroa). Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä ja luottoriskin enimmäismäärä vastaa saamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisiin kohdistuu arvonalentumista 0,0 milj. euroa (0,0 milj. euroa). Odotettu luottotappioriski ei ole olennainen johtuen liiketoiminnan laskutusmyynnin vähäisestä määrästä. Luottoriskiä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 5.4. Siirtosaamisten olennaiset erät milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Ostojen vuosialennukset 0,7 0,7 Laskuttamattomat tuotereklamaatiot 0,2 - Henkilösivukulut 0,2 0,2 Menoennakot 1,0 1,0 Muut 0,2 0,1 Yhteensä 2,2 1,9 Liite 3.3 Ostovelat ja muut velat Laadintaperiaatteet Ostovelat ja muut velat koskevat tavaroita ja palveluja, joita Puuilo on hankkinut ennen tilikauden päättymistä, ja joita ei ole maksettu tilikauden päättymiseen mennessä. Summat ovat vakuudettomia ja ne maksetaan pääosin 30–60 päivän maksuehdon mukaisesti. Ostovelat ja muut velat esitetään lyhytaikaisina velkoina, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot katsotaan olevan samat kuin niiden käypä arvo niiden lyhyen maturiteetin vuoksi. Ostovelkojen ja muiden velkojen erittely milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Lyhytaikaiset Ostovelat 24,0 21,2 Saadut ennakot 0,4 0,3 Tuloverovelat 2,8 2,7 Muut lyhytaikaiset velat 7,4 5,4 Siirtovelat 7,8 7,5 Yhteensä 42,4 37,1 Muut lyhytaikaiset velat sisältävät pääosin arvonlisäverovelkoja ja ennakonpidätysvelkoja. 97 Siirtovelkojen olennaiset erät: milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Palkkakulut 2,0 1,9 Sosiaalivakuutusmaksut 1,5 1,6 Korkokulut 0,2 0,2 Lomapalkkavelka 4,2 3,8 Yhteensä 7,8 7,5 98 4 SIDOTTU PÄÄOMA Liite 4.1 Liikearvo Laadintaperiaatteet Liikearvo kirjataan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvo kohdistetaan hankintahetkellä niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden katsotaan hyötyvän hankinnasta. Liikearvosta ei kirjata vuotuisia poistoja, koska sillä katsotaan olevan määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika. Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai useammin, jos on viitteitä siitä, että sen arvo saattaisi olla alentunut. Arvonalentuminen kirjataan siltä osin kuin liikearvon kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei useinkaan voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Liikearvon osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo kuuluu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään olosuhteissa. Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Liikearvon arvonalentumistestaus Puuilon liikearvo on syntynyt Puuilo-liiketoiminnan oston yhteydessä, kun nykyinen Puuilo-konserni syntyi vuonna 2015. Siten koko liikearvo syntyi yhdestä hankinnasta, joka kattoi koko Puuilon liiketoiminnan. Liikearvon määrä oli tilikauden päättyessä 33,5 milj. euroa (33,5 milj. euroa). Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai useammin, jos on viitteitä siitä, että sen arvo olisi alentunut. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvon perusteella, mikä edellyttää oletusten käyttöä. Arvioita ja harkintaa tarvitaan määritettäessä kerrytettävissä olevan rahamäärän komponentteja. Näitä komponentteja ovat diskonttokorko, terminaalikauden kasvukerroin sekä liikevaihto ja oikaistu liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia (Oikaistu EBITA). Diskonttokorko heijastaa rahan aika-arvoa ja markkinariskipreemioita. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden osalta tulevia kassavirtaennusteita ei ole oikaistu. Laskelmissa käytetään kassavirtaennusteita, jotka perustuvat johdon hyväksymiin talousarvioihin neljän vuoden ajalta. Neljän vuoden jakson jälkeiset rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen arvioitua kasvuvauhtia. Liikearvon arvonalennustestaus Puuilon johto on seurannut liikearvoa konsernitasolla siitä lähtien, kun liikearvo syntyi. Tämän vuoksi johdolla on käytettävissä erillistä ja luotettavaa taloudellista informaatiota konsernitasolla vuosittaista liikearvon arvonalennustestausta varten. Puuilon johto arvioi, että konserni koostuu yhdestä kassavirtoja kerryttävästä yksiköstä ja siten liikearvo testataan konsernitasolla. Arvonalentumislaskelmien keskeiset oletukset ovat arvioitu liikevaihdon kasvu ja arvioitu EBITA neljän vuoden ajalta. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu 2,0 % (2,0 %) ennustetun kasvun perusteella. Käytetty diskonttokorko on painotettu keskimääräinen pääoman tuottovaatimus (WACC) verojen jälkeen. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen beetakerroin, tavoitepääomarakenne sekä vieraan pääoman kustannus. Ennen veroja määritetty WACC oli 11,3 % (12,2 %). Liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista. Lisäksi johto on arvioinut, ettei mikään kohtuudella mahdollinen muutos arvonalentumistestauksen keskeisessä oletuksessa olisi johtanut liikearvon arvonalentumiseen. 99 Liite 4.2 Aineettomat hyödykkeet Laadintaperiaatteet Aineettomat hyödykkeet sisältävät Puuilo-tavaramerkin, muut aineettomat oikeudet, toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) sekä muiden IT-järjestelmien aktivoidut kulut. Niiden kirjanpitoarvo vastaa kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyä hankintamenoa. Toiminnanohjausjärjestelmän aktivoidut kustannukset koostuvat ulkoisten palveluntarjoajien laskuista ja lisenssimaksuista sekä toiminnanohjausjärjestelmään liittyvästä Puuilon sisäisestä projektityöstä. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti: Puuilo-tavaramerkki 20 vuotta Ohjelmistot ja lisenssit 5 vuotta Muut aineettomat oikeudet 5 vuotta IT-järjestelmien ja ohjelmistojen ylläpitoon liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana, jolloin ne syntyvät. Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Puuilo-tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika Puuilo-tavaramerkin taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan 20 vuotta, ja se edustaa konsernin arviota siitä ajanjaksosta, jona tavaramerkin odotetaan tuottavan rahavirtoja konsernille. Todellinen taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin olla lyhyempi tai pidempi liiketoimintaympäristön muutoksista riippuen. Kaikki tunnistetut muutokset Puuilo-tavaramerkin käyttöiässä heijastuvat poistoaikaan ja tarvittaessa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen. Johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että Puuilo-tavaramerkin arvo olisi alentunut. Puuilon tavaramerkin osalta viite arvon alentumisesta voisi olla esimerkiksi muutokset vähittäiskaupan liiketoimintaympäristössä. Tavaramerkin osalta kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Koska rahavirtaa tuottavia yksiköitä Puuilossa on arvioitu olevan yksi, Puuilon tavaramerkki, kuten liikearvokin, testataan konsernitasolla. Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, jos uudelleen arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän arvonalentumista ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ennen arvonalentumisen kirjaamista. Muut Aineettomat aineettomatmilj. euroa Liikearvo oikeudet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.2.2024 33,5 25,0 8,1 66,6 Lisäykset - 1,9 0,4 2,3 Hankintameno 31.1.2025 33,5 26,8 8,5 68,9 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2024 - -10,8 -5,9 -16,7 Poistot ja arvonalentumiset - -1,9 -0,9 -2,7 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2025 - -12,6 -6,8 -19,4 Kirjanpitoarvo 1.2.2024 33,5 14,2 2,2 49,9 Kirjanpitoarvo 31.1.2025 33,5 14,2 1,7 49,5 100 Muut Aineettomat aineettomat milj. euroa Liikearvo oikeudet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.2.2023 33,5 24,0 7,8 65,4 Lisäykset - 0,9 0,3 1,2 Hankintameno 31.1.2024 33,5 25,0 8,1 66,6 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2023 - -9,5 -5,0 -14,5 Poistot ja arvonalentumiset - -1,3 -0,9 -2,2 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2024 - -10,8 -5,9 -16,7 Kirjanpitoarvo 1.2.2023 33,5 14,6 2,8 50,9 Kirjanpitoarvo 31.1.2024 33,5 14,2 2,2 49,9 Aineettomista hyödykkeistä on kirjattu 0,3 milj. euron arvonalentuminen (0,1 milj. euroa). Liite 4.3 Aineelliset hyödykkeet Laadintaperiaatteet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat myymälärakennuksista ja niihin liittyvistä perusparannusmenoista sekä koneista ja kalustosta. Ne arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Vuokrattujen kiinteistöjen arvostus käsitellään kappaleessa 4.4 Vuokrasopimukset. Aineellisten hyödykkeiden hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat suoraan omaisuuserien hankinnasta tai sisäisesti kehitetyistä omaisuuseristä sekä myöhemmistä kustannuksista, jotka aiheutuvat aktivointikelpoisten osien korvaamisesta. Poistot lasketaan tasapoistoina hyödykkeen arvioidun taloudellisen vaikutusajan tai vuokrakohteiden perusparannusmenojen ja vuokrattujen omaisuuserien osalta hyödykkeen vuokra-ajan tai taloudellisen vaikutusajan perusteella, riippuen siitä, kumpi on lyhyempi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Perusparannusmenot 5 vuotta Koneet ja kalusto 3–10 vuotta Vuokratut omaisuuserät vuokra-ajan kuluessa Jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan kunkin raportointikauden lopussa. Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan pois taseesta, kun se luovutetaan tai kun sen käytöstä ei odoteta tulevaa taloudellista hyötyä. Myyntivoitto tai -tappio määritetään vertaamalla luovutuksesta saatuja tuottoja luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelman eriin liiketoiminnan muut tuotot tai liiketoiminnan muut kulut sillä kaudella, jolloin luovutus tapahtuu. Myynneistä syntyneet voitot on esitetty liitetiedossa 2.1. Johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että aineellisten hyödykkeiden arvo olisi alentunut. Mikäli tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Monissa tapauksissa kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Tällöin kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille rahavirtaa tuottavalle 101 yksikölle, johon omaisuuserä kuuluu. Puuilon toiminnan luonteesta johtuen konsernilla on vain yksi rahavirtaa tuottava yksikkö. Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, jos uudelleen arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän arvonalentumista ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ennen arvonalentumisen kirjaamista. Puuilon aineelliset hyödykkeet jaetaan omistettuihin ja vuokrattuihin omaisuuseriin seuraavasti. Vuokratut omaisuuserät on käsitelty liitetiedossa 4.4. Vuokrasopimukset. milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Vuokratut 82,1 72,0 Omistetut 5,9 3,9 Yhteensä 88,0 75,9 Aineellisten hyödykkeiden muutokset Luvut eivät sisällä muutoksia vuokrasopimuksissa. Vuokrasopimukset on esitetty liitetiedossa 4.4. Rakennukset ja Koneet ja Lisäykset rakennelmat kalusto Yhteensä Hankintameno 1.2.2024 0,8 8,9 9,6 Lisäykset - 3,5 3,5 Vähennykset - 0,0 0,0 Hankintameno 31.1.2025 0,8 12,3 13,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2024 -0,8 -5,0 -5,7 Poistot ja arvonalentumiset - -1,5 -1,5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2025 -0,8 -6,4 -7,2 Kirjanpitoarvo 1.2.2024 0,0 3,9 3,9 Kirjanpitoarvo 31.1.2025 0,0 5,9 5,9 Rakennukset ja Koneet ja milj. euroa rakennelmat kalusto Yhteensä Hankintameno 1.2.2023 0,8 6,4 7,2 Lisäykset - 2,5 2,5 Vähennykset - -0,1 -0,1 Hankintameno 31.1.2024 0,8 8,9 9,6 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2023 -0,7 -3,9 -4,6 Poistot ja arvonalentumiset 0,0 -1,1 -1,1 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2024 -0,8 -5,0 -5,7 Kirjanpitoarvo 1.2.2023 0,0 2,5 2,6 Kirjanpitoarvo 31.1.2024 0,0 3,9 3,9 Aineellisista hyödykkeistä ei ole kirjattu arvonalentumisia tilikaudella tai vertailukaudella. 102 Poistot ja arvonalentumiset milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin Aineettomat oikeudet 1,9 1,3 Aineettomat hyödykkeet 0,9 0,9 Rakennukset ja rakennelmat - 0,0 Koneet ja kalusto 1,5 1,1 Yhteensä 4,3 3,3 Käyttöoikeusomaisuuserät 14,8 11,9 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 19,0 15,2 Käyttöoikeusomaisuuserien poistot on esitetty tarkemmin liitetiedossa 4.4. Liite 4.4 Vuokrasopimukset Laadintaperiaatteet Puuilon vuokrasopimukset koostuvat pääosin myymäläkiinteistöjen ja toimistotilojen vuokrasopimuksista sekä liiketoiminnan käytössä olevista koneista, kalustosta ja IT-laitteista. Konserni tekee sopimuksen syntymisajankohtana arvion siitä, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus luokitellaan vuokrasopimukseksi, jos se antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä sekä vuokrasopimusvelka. Puuilo ei ole käyttänyt IFRS 16 standardin sallimia poikkeuksia lyhytaikaisille (vuokra-aika alle 12 kk) tai vähäarvoisille vuokrasopimuksille. Vuokrasopimusvelka arvostetaan niiden vuokramaksujen nykyarvoon, joita ei ole sopimuksen alkamisajankohtana maksettu. Vuokrat diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen korko on saatavissa. Jos kyseinen korko ei ole määritettävissä, käytetään yhtiön lisäluoton korkoa. Puuilo on käyttänyt diskonttokorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa koneisiin ja kalustoon liittyvissä vuokrasopimuksissa ja lisäluoton korkoa myymäläkiinteistöjen ja toimistotilojen vuokrasopimusten arvostamisessa. Diskonttokorot vaihtelevat välillä 2,5–5,0 %. Vuokravelan arvostamisessa käytettävä vuokra-aika on ajanjakso, jonka aikana vuokrasopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-aikaan sisällytetään jatko- tai päättämisoption mukainen ajanjakso, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu johdon arvioon todennäköisestä vuokra- ajasta. Kukin vuokramaksu jaetaan velan lyhennykseksi ja rahoituskuluksi. Rahoituskulut kirjataan tulosvaikutteisesti vuokrasopimuksen aikana, jolloin jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon. Hankintameno koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisesta määrästä, ennen vuokrakauden alkamista maksetuista vuokrista sekä mahdollisista ennallistamismenoista. Puuilon myymälöiden ja toimistojen vuokrasopimukset on pääosin sidottu elinkustannusindeksiin. Vuokrasopimusvelka uudelleenarvostetaan, kun indeksi muuttuu. Käyttöoikeusomaisuuseriä oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleenmäärittämisestä johtuvilla erillä. 103 Vuokrasopimuksiin perustuvat käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina hyödykkeen vuokra- aikana tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Poistot tehdään omaisuuserän käyttöönottohetkestä alkaen. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Koneet ja kalusto 3–5 vuotta Myymälät 5–10 vuotta Toimitilat 1–5 vuotta Puuilolla on velvollisuus palauttaa vuokraamansa kiinteistöt vuokra-ajan jälkeen alkuperäiseen tilaansa. Yhtiö on kirjannut arvoiduista kuluista ennallistamisvarauksen. Lisätietoja ennallistamisvarauksesta esitetään liitetiedossa 4.5. Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Vuokrasopimukset Vuokra-aikaa määritettäessä johdon on otettava huomioon kaikki tosiasiat ja olosuhteet, jotka luovat taloudellisen kannustimen vuokrasopimuksen jatko-option käyttämiseen. Harkintaa käytetään myös toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-ajan määrittämisessä. Jatko-optiot sisällytetään vuokra-aikaan vain siinä tapauksessa, että niiden käyttö on kohtuullisen varmaa. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu johdon arvioon todennäköisestä vuokra-ajasta. Konserni vuokraa käyttöönsä useita kiinteistöjä sekä koneita ja kalustoa. Myymäläkiinteistöjen vuokrasopimukset tehdään tyypillisesti 5–10 vuoden määräajaksi, mutta niihin voi sisältyä myös jatko- optioita. Johto on arvioinut kunkin jatko-option käyttöä, ja jos option käyttö on katsottu kohtuullisen varmaksi, se on huomioitu vuokrakauden pituutta määritettäessä. Jatko-optioiden käytön arviointiin vaikuttavat muun muassa alkuperäisen vuokrasopimuksen pituus, kiinteistön sijainti ja kunto sekä vuokran määrä. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan yksilöllisesti ja niihin voi sisältyä myös muita ehtoja. Johto on käyttänyt harkintaa määrittäessään kiinteistöjen vuokravelan laskennassa käytettävää asianmukaista lisäluoton korkoa. Käyttöoikeusomaisuuserät milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Rakennukset ja rakennelmat 80,6 70,4 Koneet ja kalusto 1,6 1,6 Yhteensä 82,1 72,0 Vuokrasopimusvelat milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Pitkäaikainen 68,1 58,2 Lyhytaikainen 15,0 14,6 Yhteensä 83,1 72,8 Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset päättyneellä tilikaudella olivat 20,9 milj. euroa (20,6 milj. euroa). 104 Maturiteettianalyysi, sopimusperusteiset diskontatut kassavirrat milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Alle vuoden 14,8 11,9 1-5 vuotta 47,3 41,5 Yli 5 vuotta 21,1 19,4 Yhteensä 83,1 72,8 Maturiteettianalyysi, sopimusperusteiset diskonttaamattomat kassavirrat milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Alle vuoden 17,7 14,3 1-5 vuotta 54,1 47,0 Yli 5 vuotta 22,5 20,9 Yhteensä 94,3 82,2 Tuloslaskelmaan merkityt määrät Käyttöoikeusomaisuuserien poistot milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Rakennukset ja rakennelmat 13,9 11,2 Koneet ja kalusto 0,9 0,7 Yhteensä 14,8 11,9 Rahoituskuluihin sisältyvät korkokulut 2,9 2,0 Kassavirta Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä kassavirta 16,0 12,3 Tulevaisuudessa voimaan astuvien sopimusten vuokravastuu on esitetty liitteessä 5.7 Liite 4.5 Varaukset Laadintaperiaatteet Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Arvioiduista tulevista liiketappioista ei kirjata varausta. Varausten nykyarvoon diskonttaamisesta syntyvä korkokulu kirjataan rahoituskuluihin. Varaukset jaetaan tilinpäätöstä seuraavien 12 kuukauden aikana realisoituviin (lyhytaikaiset) ja sitä pidempiin varauksiin (pitkäaikaiset). 105 Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut - Ennallistamisvaraukset Puuilon varaukset koostuvat vuokrattujen myymälätilojen ennallistamisvarauksista. Varaukset sisältävät arvioidut kustannukset myymälän palauttamiseksi alkuperäiseen tilaansa. Varausta vastaava omaisuuserä kirjataan aineellisiin hyödykkeisiin ja poistetaan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana. Varaus sekä sitä vastaava omaisuuserä kirjataan taseeseen vuokrakauden alkaessa eli samaan aikaan kuin vuokrasopimus kirjataan taseeseen. Myymälöihin liittyvät ennallistamisvelvoitteet määritetään arvioitujen väistämättömien purkamiskustannusten nykyarvon perusteella. Arviot perustuvat tulevaan arvioituun kustannustasoon ottaen huomioon inflaation, kustannusten kehityksen sekä diskonttauksen vaikutukset. Oletuksia käytetään myös arvioitaessa ajanjaksoja, joille korjauskustannuksia syntyy. Koska todelliset kustannukset voivat poiketa arvioista teknologian, hintojen ja ehtojen muutoksien vuoksi ja ne voivat tapahtua vasta usean vuoden kuluttua, varausten kirjanpitoarvot käydään läpi ja tarkistetaan säännöllisesti muutosten huomioon ottamiseksi. Johto arvioi, että ennallistamisvaraukset toteutuvat 2–10 vuoden kuluessa. Ennallistamisvarausten muutokset tilikauden aikana: Varaukset milj. euroa 1.2.2024 0,9 Varausten lisäykset 0,2 Käytetyt varaukset 0,0 31.1.2025 1,0 josta lyhytaikaista - pitkäaikaista 1,0 Yhteensä 1,0 milj. euroa 1.2.2023 0,8 Varausten lisäykset 0,1 Käytetyt varaukset 0,0 31.1.2024 0,9 josta lyhytaikaista - pitkäaikaista 0,9 Yhteensä 0,9 106 5 PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUS Liite 5.1 Pääoman hallinta ja nettovelka Konsernin tavoitteena pääoman hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus, jotta se voi edelleen tarjota tuottoa osakkeenomistajille ja hyötyä muille sidosryhmille sekä ylläpitää optimaalista pääomarakennetta pääoman kustannusten alentamiseksi. Hallitus arvioi säännöllisesti yhtiön pääomarakennetta muun muassa seuratessaan omaa pääomaa ja nettovelan tasoa. Nettovelka lasketaan konsernitilinpäätöksen taseen perusteella seuraavasti: milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Rahoituslaitoslainat 50,0 50,0 Vuokrasopimusvelat 68,1 58,2 Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä 118,1 108,2 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Vuokrasopimusvelat 15,0 14,6 Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä 15,0 14,6 Rahoitusvelat yhteensä 133,1 122,8 Rahavarat 18,3 21,5 Nettovelka 114,8 101,3 Nettovelan muutokset Muutokset, joihin ei liity kassatapahtumaa Nettovelka Rahoituksen Uudet Muut Nettovelka milj. euroa 1.2.2024 rahavirrat vuokrasopimukset muutokset 31.1.2025 Rahavarat 21,5 -3,1 18,3 Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut - Rahoituslaitoslainat yhteensä 50,0 0,0 50,0 Vuokravelat 72,8 -13,1 20,9 2,5 83,1 Rahavarojen ja velkojen netto 101,3 -16,2 20,9 2,6 114,8 Muutokset, joihin ei liity kassatapahtumaa Nettovelka Rahoituksen Uudet Muut Nettovelka milj. euroa 1.2.2023 rahavirrat vuokrasopimukset muutokset 31.1.2024 Rahavarat 28,8 -7,3 21,5 Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut -20,0 -20,0 Rahoituslaitoslainat yhteensä 69,9 -20,0 0,1 50,0 Vuokravelat 53,4 -10,3 20,6 9,1 72,8 Rahavarojen ja velkojen netto 94,4 -37,6 20,6 9,2 101,3 107 Muita muutoksia ovat ei-kassavirtaperusteiset muutokset sekä korkojen maksut, jotka esitetään kassavirtalaskelmassa liiketoiminnan kassavirtana. Puuilolla oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 90,0 milj. euron konsernirahoitussopimus. Rahoitussopimuksen alaiset lainat koostuivat alun perin yhteensä 70,0 milj. euron määräaikaislainoista ja 20,0 milj. euron luottolimiitistä. Yhtiö teki tilikauden 2023 aikana 20 milj. euron ylimääräisen lainalyhennyksen. Määräaikaislainoja oli tilinpäätöshetkellä 50,0 milj. euroa. Konserni on tilikauden päättymisen jälkeen solminut 100 milj. euron rahoitussopimuksen. Laina erääntyy vuonna 2028 ja sisältää lisäksi kaksi 12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvataan vuonna 2021 solmittu aiempi sopimus, joka olisi erääntynyt vuonna 2026. Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30 miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF). Lainajärjestelyn ehtoihin kuuluu yksi kovenantti: nettovelat/käyttökate -suhdeluku. Rahoitussopimus sisältää tavanomaisia kovenantteja ja eräännyttämistilanteita koskevia ehtoja. Sopimuksen rahoituskovenantteja koskevat ehdot mittaavat yhtiön velkaantumista nettovelan suhteella käyttökatteeseen. Lisäksi rahoitussopimuksen korkomarginaali on sidottu nettovelan ja käyttökatteen väliseen suhteeseen. Rahoitussopimuksen alaiset lainat ovat vakuudettomia. Tilikauden päättymisen jälkeen solmitun rahoitussopimuksen ehdot vastaavat olennaisilta osin edellisen lainan ehtoja. Kovenanttien ja lainaehtojen noudattamista seurataan osana konsernin taloudellista raportointia ja ne raportoidaan hallitukselle kuukausittain ja lainanantajille kvartaaleittain. Kovenantit eivät ole rikkoutuneet tilikauden aikana tai vertailukaudella, eikä konsernilla ole vaikeuksia täyttää niitä. Liite 5.2 Oma pääoma Puuilon oma pääoma koostuu osakepääomasta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ja kertyneistä voittovaroista. Osakepääomana esitetään yhtiön kaikki osakkeet. Jos yhtiö hankkii omia osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta. Puuilo Oyj:n osakepääoma on 80 000 euroa (80 000 euroa). Yhtiöllä on yksi osakelaji. Tilikauden päättyessä osakkeiden määrä oli 84 776 953 kappaletta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja yhtä suureen osinkoon. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), 29,0 milj. euroa (29,0 milj. euroa), sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä hallussaan 555 000 omaa osaketta (555 000). Osakkeiden hankintameno, noin 3,2 milj. euroa, on vähennetty omaan pääomaan sisältyvistä voittovaroista. Tilikaudella osinkoja jaettiin 32,0 milj. euroa (0,38 euroa osakkeelta). Vertailukaudella 2023 osinkoja jaettiin 28,7 milj. euroa (0,34 euroa osakkeelta). Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole vähennetty omasta pääomasta, vaan osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella. 108 Liite 5.3 Osakekohtainen tulos Laadintaperiaatteet Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen voitto liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan muuten samalla tavalla, mutta painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Osakekohtainen tulos ja laimennettu osakekohtainen tulos on esitetty seuraavassa taulukossa: 1.2.2024-1.2.2023-milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Laimentamaton osakekohtainen tulos Yhtiön omistajille kuuluva voitto 47,9 38,7 Laimentamatonta osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty voitto 47,9 38,7 Tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotettu keskiarvo 84 221 953 84 313 660 Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) 0,57 0,46 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty voitto 47,9 38,7 Tilikauden aikana ulkona olleen osakemäärän painotettu keskiarvo 84 221 953 84 313 660 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa) 0,57 0,46 Liite 5.4 Rahoitusriskien hallinta Konsernin toiminta altistaa sen erilaisille rahoitusriskeille: valuuttariskille, kassavirran korkoriskille, luottoriskille sekä likviditeettiriskille. Konsernin rahoitusriskien hallinta pyrkii varmistamaan likviditeetin ja minimoimaan mahdolliset markkinavaihtelujen ja ennakoimattomuuden vaikutukset konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin. Hallitus on vastuussa yleisistä riskienhallinnan periaatteista. Rahoitusriskien hallinnan käytännön toteutuksesta vastaa johtoryhmä. Tämä käsittää riskien tunnistamisen ja arvioinnin sekä riskien suojaamiseksi tarvittavat välineet. Valuuttariski Puuilo altistuu valuuttakurssiriskeille tavaraostojensa kautta. Valuuttakurssien epäsuotuisat muutokset voivat nostaa muissa valuutoissa kuin euroissa ostettujen tuotteiden hankintakustannuksia, eikä Puuilo välttämättä pysty siirtämään kaikkia tällaisia kustannuksia myyntihintoihin. Puuilon tärkein ulkomainen valuutta on Yhdysvaltain dollari. 31.1.2025 päättyneellä tilikaudella noin 84 % Puuilon hankinnoista tehtiin euroissa ja noin 16 % Yhdysvaltain dollarissa (90 % ja 10 % tilikaudella 2023). Puuilo ei suojaa dollareissa tekemiään ostojaan. Oheisessa taulukossa on esitetty Puuilon transaktiopositio tilinpäätöshetkellä sekä herkkyysanalyysi. Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi konsernin tilauskannan vaikutus tulokseen ennen veroja, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %. Transaktioposition lasku johtuu tuontiostojen tasaantumisesta. 109 milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Transaktiopositio 9,3 12,5 Avoin positio 9,3 12,5 Muutos + 10 % -0,8 -1,1 Muutos - 10 % 1,0 1,4 Korkoriski Konsernin rahoituslaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia, mikä altistaa konsernin kassavirran korkoriskille. Näiden lainojen kirjanpitoarvo 31.1.2025 oli 50,0 milj. euroa (50,0 milj. euroa). Konserni ei ole käyttänyt korkosuojauksia, vaan korkoriskiä on tarvittaessa hallittu käyttämällä kassavaroja lainapääoman lyhentämiseksi. Konsernin altistuminen korkoriskille on esitetty alla olevassa taulukossa. milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Kiinteä korko Vuokrasopimusvelat 83,1 72,8 Vaihtuva korko Rahoituslaitoslainat 50,0 50,0 Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä 50,0 50,0 Jos korot olisivat olleet 1,0 prosenttiyksikön korkeammat ja muut tekijät pysyisivät muuttumattomina, tilikauden tulos (verot huomioituna) olisi ollut vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen korkokulujen seurauksena 0,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa) euroa alempi. Jos korkotaso olisi ollut 1,0 prosenttiyksikön matalampi, tilikauden tulos (verot huomioituna), olisi ollut vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen korkokulujen seurauksena 0,4 milj. euroa korkeampi (0,4 milj. euroa). Herkkyysanalyysi perustuu kunkin tilikauden lopun riskipositioon. Luottoriski Konsernin luottoriski muodostuu liiketoiminnan riskeihin liittyvästä luottoriskistä ja muiden rahoitusinstrumenttien vastapuoliriskistä. Suurin osa konsernin myynnistä on käteiskauppaa, ainoastaan yritysasiakkaille myydään luotolla. Yritysasiakkaiden myyntisaamiset eivät sisällä luottoriskikeskittymiä, koska konsernin asiakaskunta on laajalti levinnyt, eikä yksikään asiakas tai asiakasryhmä ole määräävässä asemassa konsernin näkökulmasta. Tilinpäätöksessä esitettävien tilikausien tulokseen vaikuttavat luottotappiot olivat merkityksettömiä. Rahavaroihin liittyvää vastapuoliriskiä hallitaan tallettamalla rahavarat suurten pohjoismaisten pankkien tileille, joilla on hyvä luokitus. Konsernin rahavarat ovat täysin konsernin käytettävissä. Konsernin luottotappioiden enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Tiedot on esitetty liitetiedossa 5.5. 110 Likviditeettiriski Yhtiön talousjohtaja seuraa konsernin likviditeettitilannetta ja raportoi siitä säännöllisesti hallitukselle ja toimitusjohtajalle sen varmistamiseksi, että konsernilla on riittävästi käteisvaroja liiketoiminnan tarpeisiin sekä lainanhoitoon. Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla liiketoiminnan rahavirtaennusteita ja vaihto-omaisuuden kiertoa, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahavarat olivat tilikauden päättyessä yhteensä 18,3 milj. euroa (21,5 milj. euroa). Myyntisaamiset olivat tilikauden päättyessä yhteensä 5,9 milj. euroa (5,3 milj. euroa) sisältäen pankki- ja luottokorttisaamiset. Konsernilla oli tilikauden päättyessä 20 milj. euron luottolimiitti, joka muodostuu 15,0 milj. euron valmiusluotosta ja 5 milj. euron vuokratakauslimiitistä. Konserni ei ole käyttänyt valmiusluottoa tilikauden aikana tai vertailukaudella. Vuokratakauslimiittiä oli tilinpäätöshetkellä käytössä 4,0 milj. euroa (3,6 milj. euroa). Puuilon maksuvalmius perustuu rahoitusvarojen ja -velkojen lisäksi liiketoiminnan rahavirtaan ja nettokäyttöpääoman muutoksen hallintaan. Nettokäyttöpääomaan vaikuttavat erityisesti vaihto-omaisuuden ja ostovelkojen kierto. Puuilon liiketoiminnan rahavirta tilikaudella 2024 oli 49,1 milj. euroa (58,0 milj. euroa). Puuilon liikevaihdosta merkittävä osa perustuu pääasiassa käteis- ja luottokorteilla tapahtuvaan kauppaan. Tämän lisäksi yhtiöllä on jonkin verran lähinnä yritysmyyntiin liittyviä myyntisaamisia, joita on kuvattu yllä. Puuilolla on vahva liiketoiminnan kassavirta, jolla se suunnittelee rahoittavansa alla taulukossa kuvatut maksut. Tarvittaessa Puuilo voi myös hyödyntää käyttämätöntä valmiusluottoaan likviditeetin hallinnassa. Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin rahoitusvelat maturiteettiryhmittäin jaettuna tilinpäätöspäivän jäljellä olevan maturiteetin perusteella. Taulukossa esitetyt määrät ovat sopimukseen perustuvia, diskonttaamattomia kassavirtoja. Sopimuksiin alle 1 1–2 3–5 Yli 5 perustuvat Kirjanpito-vuotta vuotta vuotta vuotta diskonttaamattomat arvo rahavirrat milj. euroa 31.1.2025 Muut kuin johdannaiset Rahoituslaitoslainat 1,9 50,9 - 52,8 50,0 Vuokrasopimusvelat 17,7 16,7 37,4 22,5 94,3 83,1 Ostovelat 24,0 24,0 24,0 Muut velat 0,2 0,2 0,2 Yhteensä 43,8 67,7 37,4 22,5 171,3 157,3 Sopimuksiin alle 1 1–2 3–5 Yli 5 perustuvat Kirjanpito-vuotta vuotta vuotta vuotta diskonttaamattomat arvo rahavirrat milj. euroa 31.1.2024 Muut kuin johdannaiset Rahoituslaitoslainat 2,5 2,5 51,2 56,2 50,0 Vuokrasopimusvelat 14,3 14,1 32,9 20,9 82,2 72,8 Ostovelat 21,2 21,2 21,2 Muut velat 0,2 0,2 0,2 Yhteensä 38,3 16,6 84,1 20,9 159,9 144,3 111 Muut velat eivät sisällä saatuja ennakoita, tuloverovelkoja, arvonlisäverovelkoja, eikä palkkoihin ja sosiaalikuluihin liittyviä velkoja, koska niitä ei luokitella rahoitusveloiksi. Taulukon muut velat sisältävät rahoituslaitoslainoihin liittyvät jaksotetut korot. Muita jaksotettuja kuluja ei ole luokiteltu rahoitusveloiksi, eivätkä ne sisälly taulukkoon. Muut velat on eritelty liitetiedossa 3.3. Liite 5.5 Rahoitusvarat ja velat Laadintaperiaatteet Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, muista rahoitussaamisista sekä rahavaroista. Konserni soveltaa IFRS 9 -standardin mukaista koko saamisen elinajan huomioivaa yksinkertaistettua lähestymistapaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen kaikille myyntisaamisille ja sopimukseen perustuville saamisille. Konsernin johto arvioi, että myyntisaamisten luottotappioriskiä ei katsota olennaiseksi. IFRS 9 arvonalentumisvaatimusta sovelletaan myös käteisvaroihin, mutta arvonalentumistappioriski on merkityksetön. Myyntisaaminen kirjataan alas, jos konsernilla ei ole kohtuullista odotusta sen takaisinmaksusta. Indikaattoreita, joiden mukaan takaisinperinnässä ei ole kohtuullista odotusta, ovat muun muassa se, ettei velallinen ole sitoutunut takaisinmaksusuunnitelmaan. Myyntisaamisten arvonalentumistappiot on esitetty nettona liikevoitossa. Aikaisemmin kirjatuista luottotappioista myöhemmin saadut suoritukset kirjataan samaan tuloslaskelman erään. Rahavarat sisältävät käteisen rahan sekä pankkitalletukset. Rahoitusvaroja pidetään sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja niiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääomasta ja pääomalle maksettavasta korosta. Rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Luottotappiot esitetään tuloslaskelman liiketoiminnan muissa kuluissa. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai rahoitusvaroihin kuuluva erä on siirtynyt pois konsernista, ja kun omistamiseen liittyvät riskit ovat siirtyneet pois konsernista. Rahavarat milj. euroa Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Odotetut luottotappiot 31.1.2025 31.1.2024 Käteinen raha ja pankkitilit 18,3 21,5 Yhteensä 18,3 21,5 Myyntisaamiset eivät sisältäneet olennaisia erääntyneitä saamisia tilikaudella tai vertailukaudella. Myyntisaamisten sekä niistä kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä on ollut vähäinen. Lisäksi yhtiön myyntisaamisten määrä suhteessa liiketoiminnan volyymiin on ollut alhainen, koska merkittävä osa yhtiön myynnistä maksetaan yhtiön myymälöissä ostohetkellä. Edellä mainituista johtuen konsernin johto on käyttänyt harkintaa ja arvioinut, että myyntisaamisten luottotappioriskiä ei katsota olennaiseksi eikä ole kirjannut odotettuja luottotappioita tilinpäätöksiin. 112 Rahoitusvelat Rahoitusvelat sisältävät rahoituslaitoslainat ja korot, vuokrasopimusvelat ja ostovelat. Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon syntyneillä transaktiomenoilla vähennettynä. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun se tullaan suorittamaan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai jos konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan maksua yli 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä. Rahoitusvelat, jotka erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, luokitellaan lyhytaikaisiksi, vaikka pitkäaikainen jälleenrahoitussopimus saadaan päätökseen tilinpäätöspäivän jälkeen ja ennen kuin tilinpäätös on hyväksytty. Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi myös silloin, jos velka on vaadittaessa maksettava tilanteissa, joissa kovenantti on rikkoutunut tilinpäätöshetkellä tai sitä ennen. Jos lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi kovenanttirikkomuksen takia, ne esitetään takaisinlunastettavaan määrään. Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun se on suoritettu, peruutettu tai sen voimassaolo päättyy. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin Jaksotettuun Käypään arvoon milj. euroa, 31.1.2025 hankintamenoon tulosvaikutteisesti Kirjanpitoarvo Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset 5,9 5,9 Muut rahoitusvarat 0,9 0,9 Rahavarat 18,3 18,3 Yhteensä 25,2 25,2 Jaksotettuun Käypään arvoon milj. euroa, 31.1.2025 hankintamenoon tulosvaikutteisesti Kirjanpitoarvo Pitkäaikaiset rahoitusvelat Rahoituslaitoslainat 50,0 50,0 Vuokrasopimusvelat 68,1 68,1 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Vuokrasopimusvelat 15,0 15,0 Ostovelat 24,0 24,0 Korkojaksotukset 0,2 0,2 Yhteensä 157,3 157,3 Jaksotettuun Käypään arvoon milj. euroa, 31.1.2024 hankintamenoon tulosvaikutteisesti Kirjanpitoarvo Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset 5,3 5,3 Muut rahoitusvarat 0,7 0,7 Rahavarat 21,5 21,5 Yhteensä 27,5 27,5 113 Jaksotettuun Käypään arvoon milj. euroa, 31.1.2024 hankintamenoon tulosvaikutteisesti Kirjanpitoarvo Pitkäaikaiset rahoitusvelat 50,0 50,0 Rahoituslaitoslainat 58,2 58,2 Vuokrasopimusvelat Lyhytaikaiset rahoitusvelat 14,6 14,6 Vuokrasopimusvelat 21,2 21,2 Ostovelat 0,2 0,2 Korkojaksotukset 144,3 144,3 Yhteensä Muut rahoitusvarat sisältävät ostojen vuosialennuksiin ja toimittajilta laskutettaviin tuotereklamaatioihin liittyviä saamisia. Muita siirtosaamisia ei ole luokiteltu rahoitusvaroiksi, eikä niitä siitä syystä ole esitetty taulukossa. Siirtosaamiset on eritelty yksityiskohtaisemmin liitetiedossa 3.2. Siirtoveloista on huomioitu ainoastaan jaksotetut korot, koska muita siirtovelkoja ei luokitella rahoitusveloiksi. Muut velat on esitetty tarkemmin liitetiedossa 3.3. Lyhytaikaisten erien tasearvojen arvioidaan olennaisilta osin vastaavan niiden käypiä arvoja. Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: milj. euroa Kirjanpitoarvo Käypä arvo 31.1.2025 50,0 50,0 31.1.2024 50,0 50,0 Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot perustuvat raportointihetken lainakorolla diskontattuihin rahavirtoihin. Rahoituslaitoslainat luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 3, koska niiden määrittämiseen käytetään muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja, kuten omaa luottoriskiä. Liite 5.6 Rahoitustuotot ja -kulut Laadintaperiaatteet Rahoituskulut koostuvat rahoituslaitoslainojen korkokuluista, vuokrasopimusvelkojen korkokuluista sekä muista rahoituskuluista. Lainoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä. Efektiivinen korko on korko, jolla lainan odotettavissa olevan elinkaaren aikaiset rahoitusvelan maksut on diskontattu nykyarvoon. Laskelmassa on mukana kaikki sopimusosapuolten maksamat maksut ja transaktiokustannukset. Rahoitustuotot milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Korkotuotot 0,6 0,9 Rahoitustuotot yhteensä 0,6 0,9 114 Rahoituskulut milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Korkokulut rahoituslaitoslainoista 2,5 3,0 Korkokulut vuokraveloista 2,9 2,0 Muut rahoituskulut 0,4 0,3 Rahoituskulut yhteensä 5,8 5,4 Liite 5.7 Ehdolliset velat Laadintaperiaatteet Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu tulevaisuudessa tai olemassa oleva velvoite, jota ei merkitä taseeseen, koska sen toteutuminen ei ole todennäköistä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti. Ehdollisia velkoja ei kirjata taseeseen. Ne esitetään liitetietona paitsi silloin, kun velan toteutuminen on erittäin epätodennäköistä. Puuilon ehdolliset velat koostuvat vuokrasopimusveloista niiden vuokrasopimusten osalta, joiden vuokra-aika alkaa raportointikauden päättymisen jälkeen, eikä niitä siten ole merkitty taseeseen. Puuilo- konsernin rahoituslaitoslaina on vakuudeton. Puuilo on sitoutunut vuokrasopimuksiin, joiden vuokra-aika alkaa tulevaisuudessa, eikä niitä siten ole huomioitu taseen käyttöoikeusomaisuuserissä tai vuokrasopimusveloissa. Näiden sopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat on esitetty oheisessa taulukossa: milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Tulevaisuudessa voimaan astuvien sopimusten vuokravastuu 27,9 12,1 115 6 MUUT LIITETIEDOT Liite 6.1 Lähipiiritapahtumat Puuilon lähipiiriin kuuluvat konsernin avainhenkilöt, heidän läheiset perheenjäsenensä sekä heidän määräysvallassansa olevat yhtiöt. Avainhenkilöiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä muut johtoryhmän jäsenet. Puuilo-konserni ostaa vähittäiskaupassa myymiään tuotteita lähipiirin omistamilta yhtiöiltä. Nämä yhtiöt valmistavat tuotteita, jotka kuuluvat Puuilon tuotevalikoimaan. Lisäksi yhtiö vuokraa liiketiloja lähipiiriltä. Konsernin vuokravelat lähipiirille sisältävät edellä mainittujen vuokrattujen toimipisteiden tulevien vuokrakulujen nykyarvon. Liiketoimet lähipiirin kanssa ovat tapahtuneet markkinahintaan ja tavanomaisin ehdoin. Puuilon koko henkilöstö on oikeutettu tavanomaiseen henkilökunta-alennukseen Puuilon myymälöissä. Puuiloon työsuhteessa oleva lähipiiri on oikeutettu tähän alennukseen. Näitä tietoja ei ole esitetty lähipiiritapahtumina. Lähipiiriin kuuluvien kanssa toteutettiin seuraavat liiketoimet: Tuloslaskelma milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Myynti 0,0 0,0 Ostot 1,0 3,5 Vuokrat ja muut kulut 0,1 0,5 Tase milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Myyntisaamiset - 0,0 Ostovelat - 0,2 Vuokravelat (IFRS 16) - 1,2 Hallitusten jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän osakkeiden omistusosuudet Puuilo Oyj:n osakkeista olivat seuraavat: Osakeomistus 31.1.2025 31.1.2024 Hallitus 32 891 4 892 679 Toimitusjohtaja 201 220 200 247 Muu johtoryhmä 431 474 503 186 Johdon palkitseminen on esitetty liitetiedossa 2.3. 116 Liite 6.2 Konsernin rakenne ja konsolidointi Puuilon konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Puuilo Oyj (emoyhtiö) ja sen 100 %:sti omistama tytäryhtiö Puuilo Tavaratalot Oy. Molempien yhtiöiden kotipaikka on Helsinki. Laadintaperiaatteet Tytäryhtiöt Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen hankinta-ajankohdasta eli siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Puuilolla on määräysvalta yhtiössä, jos se altistuu tai sillä on oikeus yhtiön muuttuviin tuottoihin ja sillä on kyky vaikuttaa näihin tuottoihin määräämällä yhteisön toiminnan periaatteista. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmää käyttäen. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan myös, ellei liiketoimi viittaa siirretyn omaisuuserän arvonalentumiseen. Liite 6.3 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat Oikaistu liikevoitto (EBITA) ylitti tilikauden 2024 ohjeistuksen, ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta Puuilo julkaisi ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta. Puuilon tilikauden 2024 (helmikuu 2024– tammikuu 2025) liikevaihto oli 383,4 milj. euroa ja oikaistu liikevoitto oli 67,0 milj. euroa eli 17,5 % liikevaihdosta. Aikaisemmin Puuilo oli ohjeistanut tilikauden 2024 liikevaihdon olevan 380–400 milj. euroa ja euromääräisen, oikaistun liikevoiton olevan 60–66 milj. euroa. (pörssitiedote 10.3.2025) Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määrä olisi viisi (aiemmin kuusi). Nimitystoimikunta ehdottaa, että Puuilon hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen hallituksen nykyiset jäsenet Jens Joller, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uusina jäseninä Susanne Hounsgaard ja Markku Tuomaala. Nykyiset hallituksen jäsenet Lasse Aho, Bent Holm ja Anne-Mari Paapio ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä hallituksen jäseniksi. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka on riippumaton yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Mammu Kaario. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot seuraavasti: -Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 65 000 euroa (aiemmin 60 000 euroa) -Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 33 000 euroa (aiemmin 30 000 euroa) -Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 6 000 euroa (aiemmin 5 000 euroa) ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 3 000 euroa (aiemmin 2 500 euroa) Kaikki palkkiot maksetaan rahana. (pörssitiedote 19.3.2025) 117 Uudelleenrahoitus Puuilo on allekirjoittanut OP Yrityspankki Oyj:n kanssa uuden 100 miljoonan euron pitkäaikaisen rahoitussopimuksen. Uudella rahoitussopimuksella on 36 kuukauden maturiteetti, ja se sisältää kaksi 12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvataan vuonna 2021 solmittu aiempi sopimus. Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30 miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF). Varoja käytetään nykyisten lainojen takaisinmaksuun, käyttöpääoman rahoitukseen, sekä konsernin muihin yleisiin rahoitustarpeisiin. Lainajärjestelyn ehtoihin kuuluu yksi kovenantti: nettovelat/käyttökate -suhdeluku. Samassa järjestelyssä on myös sovittu yhteensä 30 miljoonan euron sitomattomasta lisärahoitusmahdollisuudesta (accordion option). Tämä sitomaton lisärahoitusmahdollisuus edellyttää kuitenkin pankilta erillisen rahoituspäätöksen. (pörssitiedote 27.3.2025) Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa Puuilon omien osakkeiden luovutus kannustinohjelmassa. Puuilo on luovuttanut yhteensä 126 481 yhtiön hallussa olevaa Puuilon osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään 2022– 2024 kuuluvalle 28 avainhenkilölle. Ohjelmasta on tiedotettu pörssitiedotteella 20.4.2022. Osakkeiden luovuttaminen perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 15.5.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. 14.4.2025 tapahtuneen luovutuksen jälkeen Puuilon hallussa on 428 519 omaa osaketta. (pörssitiedote 15.4.2025) Puuilo Oyj:n hallitus perusti uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman yhtiön avainhenkilöille Puuilo Oyj:n hallitus on päättänyt perustaa uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille (”LTI-ohjelma”) ja käynnistää LTI-ohjelman ensimmäisen ohjelmakauden vuosille 2025–2027. LTI-ohjelman tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä hankkimaan ja omistamaan Yhtiön osakkeita. LTI-ohjelman tavoitteena on lisäksi yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden intressit sekä edistää avainhenkilöiden motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutumista Yhtiöön. LTI-ohjelman on tarkoitus koostua vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin puolentoista vuoden omistusjakso. Hallitus päättää vuosittain ohjelmakauden käynnistämisestä. LTI-ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja avainhenkilöt kutsutaan osallistumaan kuhunkin ohjelmakauteen erikseen. Ensimmäinen LTI:n ohjelmakausi 2025–2027 alkaa 1.6.2025 ja päättyy 31.5.2028. Ensimmäinen säästöjakso päättyy 31.5.2026. Omistusjakso alkaa ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta. Ohjelmakaudella 2025–2027 LTI-ohjelmaa tarjotaan noin 100 konsernin avainhenkilölle, sisältäen myös johtoryhmän ja toimitusjohtajan. Osana LTI:tä, avainhenkilöllä on mahdollisuus tehdä kertasijoitus ja/tai säästää osuus palkastaan ja sijoittaa nämä rahat Puuilon osakkeisiin. Ohjelmakauden 2025–2027 sijoituksilla ja säästöillä hankitaan Puuilon osakkeita neljässä osassa arviolta syyskuussa 2025, joulukuussa 2025, maaliskuussa 2026 sekä kesäkuussa 2026. Ohjelmakaudella 2025–2027 Yhtiö antaa LTI-ohjelmaan osallistuville avainhenkilöille palkkioksi sitoutumisesta yhden ilmaisen lisäosakkeen (brutto) yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden. Osallistujilla on lisäksi mahdollisuus ansaita yhdestä kolmeen suoriteperusteista lisäosaketta (brutto) jokaista yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden, mikäli ohjelmakaudelle asetetut 118 suorituskriteerit saavutetaan. Ohjelmakauden suorituskriteerit ovat sidottu osakkeen kokonaistuottoon (TSR), yhtiön oikaistuun tulokseen ennen korkoja, veroja ja arvonalentumisia (EBITA) sekä sijoitetun pääoman tuottoon (ROIC). Palkkion saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja hankittujen säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa omistusjakson ajan, joka päättyy vuoden 2027 tilinpäätöstiedotteen julkaisua seuraavana päivänä. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson päättymisen jälkeen osittain osakkeina ja rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä sen jälkeen, kun ne on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Säästöosakkeet ja lisäosakkeet ovat Puuilon osakkeita. Ensimmäisen ohjelmakauden 2025–2027 lisäosakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen veroja) on noin 519 000 osaketta, laskettuna 16.4.2025 osakekurssilla. Lopullinen lisäosakkeiden määrä riippuu avainhenkilöiden osallistumis- ja säästöasteesta ohjelmaan, lisäosakkeiden saamisen edellytysten täyttämisestä sekä osakemäärästä, joka ostetaan markkinoilta säästöillä. (pörssitiedote 17.4.2025) Liite 6.4 Uudet ja tulevat standardit IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, jota sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, korvaa standardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Standardilla tulee olemaan vaikutus Puuilon konsernitilinpäätöksen päälaskelmien ja liitetietojen esittämiseen. 119 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Liikevaihto 1 468 258,80 1 381 121,76 Liiketoiminnan muut tuotot 2 401,63 5 015 210,93 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 293 519,16 -1 251 944,96 Henkilösivukulut Eläkekulut -205 597,83 -177 726,83 Muut henkilösivukulut -23 458,61 -29 770,84 Henkilöstökulut yhteensä -1 522 575,60 -1 459 442,63 Liiketoiminnan muut kulut -725 922,20 -952 070,80 Liikevoitto (-tappio) -777 837,37 3 984 819,24 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä - 697 855,55 Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 43 838,80 59 005,86 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -1 702 875,87 -2 209 436,33 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1 659 037,07 -1 452 574,92 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -2 436 874,44 2 532 244,32 Tilinpäätössiirrot Konserniavustus Saadut konserniavustukset 65 184 329,05 51 338 529,14 Tilinpäätössiirrot yhteensä 65 184 329,05 51 338 529,14 Tuloverot Tilikauden verot -12 571 443,48 -9 774 409,80 Tuloverot yhteensä -12 571 443,48 -9 774 409,80 Tilikauden voitto (tappio) 50 176 011,13 44 096 363,66 120 Emoyhtiön tase euroa 31.1.2025 31.1.2024 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 73 156 725,91 73 156 725,91 Sijoitukset yhteensä 73 156 725,91 73 156 725,91 Pysyvät vastaavat yhteensä 73 156 725,91 73 156 725,91 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 93 772 875,73 76 327 501,64 Muut saamiset 0,00 128,80 Siirtosaamiset 94 991,59 117 936,29 Lyhytaikaiset yhteensä 93 867 867,32 76 445 566,73 Rahat ja pankkisaamiset 1 301 625,22 341 262,50 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 95 169 492,54 76 786 829,23 Vastaavaa yhteensä 168 326 218,45 149 943 555,14 euroa 31.1.2025 31.1.2024 Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma 80 000,00 80 000,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 30 000 004,98 30 000 004,98 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 54 448 699,17 42 356 677,65 Tilikauden voitto (tappio) 50 176 011,13 44 096 363,66 Oma pääoma yhteensä 134 704 715,28 116 533 046,29 Vieras pääoma Pitkäaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta 30 000 000,00 30 000 000,00 Pitkäaikainen yhteensä 30 000 000,00 30 000 000,00 Lyhytaikaiset velat Ostovelat 70 478,70 63 808,08 Velat saman konsernin yrityksille 211 919,89 137 529,27 Muut velat 136 326,41 105 722,41 Siirtovelat 3 202 778,17 3 103 449,09 Lyhytaikainen yhteensä 3 621 503,17 3 410 508,85 Vieras pääoma yhteensä 33 621 503,17 33 410 508,85 Vastattavaa yhteensä 168 326 218,45 149 943 555,14 121 Emoyhtiön rahavirtalaskelma euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Liiketoiminnan rahavirta: Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -2 436 874,44 2 532 244,32 Oikaisut: Rahoitustuotot ja -kulut 1 659 037,07 1 452 574,92 Muut oikaisut 0,00 -5 015 210,93 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -777 837,37 -1 030 391,69 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) 12 234,02 -57 534,71 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-) 76 040,68 14 668,82 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -689 562,67 -1 073 257,58 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -1 702 875,87 -2 209 436,33 Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta 43 838,80 59 005,86 Maksetut välittömät verot -12 436 489,84 -9 488 507,60 Rahavirta ennen poikkeuksellisia eriä -14 785 089,58 -12 712 195,65 Liiketoiminnan rahavirta (A) -14 785 089,58 -12 712 195,65 Investointien rahavirta (B) - - Rahoituksen rahavirta: Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut - -20 000 000,00 Maksetut osingot -32 004 342,14 -28 676 264,02 Omien osakkeiden hankinnat - -1 705 243,92 Konsernirahoituksen muutos 47 749 794,44 62 843 565,16 Rahoituksen rahavirta (C) 15 745 452,30 12 462 057,22 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys(+)/vähennys(-) 960 362,72 -250 138,43 Rahavarat tilikauden alussa 341 262,50 328 247,20 Fuusiossa siirtyneet rahavarat - 263 153,73 Rahavarat tilikauden lopussa 1 301 625,22 341 262,50 122 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Puuilo Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja -asetusten sekä muiden tilinpäätöksen laatimista koskevien säädösten mukaisesti. Myyntisaamiset, siirtosaamiset sekä muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alempaan todennäköiseen arvoonsa. Velat on arvostettu nimellisarvoonsa. Tilinpäätös on laadittu noudattaen kirjanpitoasetuksen 2 luvun 2 a §:ssä säädettyjä arvostamisen ja jaksottamisen olettamaperiaatteita ja -menetelmiä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Avainhenkilöiden suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmä Puuilon hallitus päätti uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2024–2026. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Järjestelmässä on mahdollista ansaita ajan kulumiseen perustuvia lisäosakkeita ja suoriteperusteisia lisäosakkeita. Sen ansaintakriteereinä ovat Puuilon osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot (brutto ennen veroja) vastasivat arviolta yhteensä enintään 738 000 Puuilo Oyj:n osaketta. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Mahdolliset palkkiot tullaan maksamaan osittain osakkeina ja osittain rahana ansaintakauden päättymisen jälkeen. Rahana maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja sosiaaliturvamaksut. (pörssitiedote 16.4.2024) Palkkiona maksettavien osakkeiden maksimimäärä oli tilinpäätöshetkellä 196 251 osaketta. Puuilo Oyj:n uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028 Puuilo julkaisi uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028. (pörssitiedote 22.4.2024) Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin 1.10.2024 päivätyn osakasluettelon perusteella kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämät edustajat sekä asiantuntijajäsenenä Puuilo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Aho. Kolme suurinta osakkeenomistajaa nimesivät nimitystoimikuntaan edustajat seuraavasti: Ampfield Management, L.P., edustajanaan Emerson Moore, Markku Tuomaala, edustajanaan Janne Koikkalainen ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, edustajanaan Esko Torsti. (pörssitiedote 18.12.2024) 123 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat Oikaistu liikevoitto (EBITA) ylitti tilikauden 2024 ohjeistuksen, ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta Puuilo julkaisi ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta. Puuilon tilikauden 2024 (helmikuu 2024– tammikuu 2025) liikevaihto oli 383,4 milj. euroa ja oikaistu liikevoitto oli 67,0 milj. euroa eli 17,5 % liikevaihdosta. Aikaisemmin Puuilo oli ohjeistanut tilikauden 2024 liikevaihdon olevan 380–400 milj. euroa ja euromääräisen, oikaistun liikevoiton olevan 60–66 milj. euroa. (pörssitiedote 10.3.2025) Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määrä olisi viisi (aiemmin kuusi). Nimitystoimikunta ehdottaa, että Puuilon hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen hallituksen nykyiset jäsenet Jens Joller, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uusina jäseninä Susanne Hounsgaard ja Markku Tuomaala. Nykyiset hallituksen jäsenet Lasse Aho, Bent Holm ja Anne-Mari Paapio ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä hallituksen jäseniksi. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka on riippumaton yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Mammu Kaario. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot seuraavasti: -Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 65 000 euroa (aiemmin 60 000 euroa) -Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 33 000 euroa (aiemmin 30 000 euroa) -Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 6 000 euroa (aiemmin 5 000 euroa) ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 3 000 euroa (aiemmin 2 500 euroa) Kaikki palkkiot maksetaan rahana. (pörssitiedote 19.3.2025) Uudelleenrahoitus Puuilo on allekirjoittanut OP Yrityspankki Oyj:n kanssa uuden 100 miljoonan euron pitkäaikaisen rahoitussopimuksen. Uudella rahoitussopimuksella on 36 kuukauden maturiteetti, ja se sisältää kaksi 12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvataan vuonna 2021 solmittu aiempi sopimus. Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30 miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF). Varoja käytetään nykyisten lainojen takaisinmaksuun, käyttöpääoman rahoitukseen, sekä konsernin muihin yleisiin rahoitustarpeisiin. Lainajärjestelyn ehtoihin kuuluu yksi kovenantti: nettovelat/käyttökate -suhdeluku. Samassa järjestelyssä on myös sovittu yhteensä 30 miljoonan euron sitomattomasta lisärahoitusmahdollisuudesta (accordion option). Tämä sitomaton lisärahoitusmahdollisuus edellyttää kuitenkin pankilta erillisen rahoituspäätöksen. (pörssitiedote 27.3.2025) Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa Puuilo on luovuttanut yhteensä 126 481 yhtiön hallussa olevaa Puuilon osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään 2022–2024 kuuluvalle 28 avainhenkilölle. Ohjelmasta on tiedotettu pörssitiedotteella 20.4.2022. Osakkeiden luovuttaminen perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 124 15.5.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. 14.4.2025 tapahtuneen luovutuksen jälkeen Puuilon hallussa on 428 519 omaa osaketta. (pörssitiedote 15.4.2025) Puuilo Oyj:n hallitus perusti uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman yhtiön avainhenkilöille Puuilo Oyj:n hallitus on päättänyt perustaa uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille (”LTI-ohjelma”) ja käynnistää LTI-ohjelman ensimmäisen ohjelmakauden vuosille 2025–2027. LTI-ohjelman tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä hankkimaan ja omistamaan Yhtiön osakkeita. LTI-ohjelman tavoitteena on lisäksi yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden intressit sekä edistää avainhenkilöiden motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutumista Yhtiöön. LTI-ohjelman on tarkoitus koostua vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin puolentoista vuoden omistusjakso. Hallitus päättää vuosittain ohjelmakauden käynnistämisestä. LTI-ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja avainhenkilöt kutsutaan osallistumaan kuhunkin ohjelmakauteen erikseen. Ensimmäinen LTI:n ohjelmakausi 2025–2027 alkaa 1.6.2025 ja päättyy 31.5.2028. Ensimmäinen säästöjakso päättyy 31.5.2026. Omistusjakso alkaa ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta. Ohjelmakaudella 2025–2027 LTI-ohjelmaa tarjotaan noin 100 konsernin avainhenkilölle, sisältäen myös johtoryhmän ja toimitusjohtajan. Osana LTI:tä, avainhenkilöllä on mahdollisuus tehdä kertasijoitus ja/tai säästää osuus palkastaan ja sijoittaa nämä rahat Puuilon osakkeisiin. Ohjelmakauden 2025–2027 sijoituksilla ja säästöillä hankitaan Puuilon osakkeita neljässä osassa arviolta syyskuussa 2025, joulukuussa 2025, maaliskuussa 2026 sekä kesäkuussa 2026. Ohjelmakaudella 2025–2027 Yhtiö antaa LTI-ohjelmaan osallistuville avainhenkilöille palkkioksi sitoutumisesta yhden ilmaisen lisäosakkeen (brutto) yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden. Osallistujilla on lisäksi mahdollisuus ansaita yhdestä kolmeen suoriteperusteista lisäosaketta (brutto) jokaista yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden, mikäli ohjelmakaudelle asetetut suorituskriteerit saavutetaan. Ohjelmakauden suorituskriteerit ovat sidottu osakkeen kokonaistuottoon (TSR), yhtiön oikaistuun tulokseen ennen korkoja, veroja ja arvonalentumisia (EBITA) sekä sijoitetun pääoman tuottoon (ROIC). Palkkion saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja hankittujen säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa omistusjakson ajan, joka päättyy vuoden 2027 tilinpäätöstiedotteen julkaisua seuraavana päivänä. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson päättymisen jälkeen osittain osakkeina ja rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä sen jälkeen, kun ne on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Säästöosakkeet ja lisäosakkeet ovat Puuilon osakkeita. Ensimmäisen ohjelmakauden 2025–2027 lisäosakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen veroja) on noin 519 000 osaketta, laskettuna 16.4.2025 osakekurssilla. Lopullinen lisäosakkeiden määrä riippuu avainhenkilöiden osallistumis- ja säästöasteesta ohjelmaan, lisäosakkeiden saamisen edellytysten täyttämisestä sekä osakemäärästä, joka ostetaan markkinoilta säästöillä. (pörssitiedote 17.4.2025) 125 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Konsernin hallintopalkkioveloitukset 1 468 258,80 1 381 121,76 Yhteensä 1 468 258,80 1 381 121,76 Liiketoiminnan muut tuotot euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Fuusiovoitto - 5 015 210,93 Muut 2 401,63 - Yhteensä 2 401,63 5 015 210,93 Rahoitustuotot ja -kulut euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä - 697 855,55 Korkotuotot muilta 43 838,80 59 005,86 Korkokulut muille -1 702 875,87 -2 209 436,33 Yhteensä -1 659 037,07 -1 452 574,92 Tilintarkastajan palkkiot euroa 31.1.2025 31.1.2024 Tilintarkastus 105 586,70 122 769,82 Muut palvelut - - Yhteensä 105 586,70 122 769,82 Henkilökunnan lukumäärä 31.1.2025 31.1.2024 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 7 7 Yhteensä 7 7 Henkilöstökulut euroa 31.1.2025 31.1.2024 Palkat ja palkkiot 1 293 519,16 1 251 944,96 Eläkekulut 205 597,83 177 726,83 Henkilösivukulut 23 458,61 29 770,84 Yhteensä 1 522 575,60 1 459 442,63 126 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät euroa 31.1.2025 31.1.2024 Menoennakot 94 970,69 117 864,59 Muut siirtosaamiset 20,90 71,70 Yhteensä 94 991,59 117 936,29 Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä euroa 31.1.2025 31.1.2024 Myyntisaamiset 153 555,40 142 715,92 Konserniavustussaamiset 93 619 320,33 76 184 785,72 Yhteensä 93 772 875,73 76 327 501,64 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma euroa 31.1.2025 31.1.2024 Osakepääoma tilikauden alussa 80 000,00 80 000,00 Osakepääoma tilikauden lopussa 80 000,00 80 000,00 Sidottu oma pääoma yhteensä tilikauden lopussa 80 000,00 80 000,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden alussa 30 000 004,98 30 000 004,98 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden lopussa 30 000 004,98 30 000 004,98 Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden alussa 42 356 677,65 31 440 985,96 Edellisen tilikauden voiton/tappion siirto 44 096 363,66 41 297 199,63 Osingonjako -32 004 342,14 -28 676 264,02 Omien osakkeiden hankinta - -1 705 243,92 Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden lopussa 54 448 699,17 42 356 677,65 Tilikauden voitto/tappio 50 176 011,13 44 096 363,66 Vapaa oma pääoma tilikauden lopussa 134 624 715,28 116 453 046,29 Oma pääoma yhteensä 134 704 715,28 116 533 046,29 Laskelma jakokelpoisista varoista omassa pääomassa euroa 31.1.2025 31.1.2024 Edellisten tilikausien voitto/tappio 54 448 699,17 42 356 677,65 Tilikauden voitto/tappio 50 176 011,13 44 096 363,66 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 30 000 004,98 30 000 004,98 Jakokelpoiset varat yhteensä 134 624 715,28 116 453 046,29 127 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät euroa 31.1.2025 31.1.2024 Palkkavelat 54 046,03 53 578,72 Palkkojen sivukuluvelat 53 153,52 54 563,85 Lomapalkkavelka sivukuluineen 195 251,57 188 664,35 Korkovelat 106 883,57 148 152,33 Verovelat 2 793 443,48 2 658 489,84 Yhteensä 3 202 778,17 3 103 449,09 Omistukset muissa yrityksissä Puuilo Oyj:llä (emoyhtiö) on yksi 100 %:sti omistettu tytäryhtiö, Puuilo Tavaratalot Oy. 128 Allekirjoitukset Tilinpäätös on laadittu noudattaen sovellettavia tilinpäätössäännöksiä ja antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen tilinpäätösdirektiivin mukaisia raportointistandardeja ja taksonomia-asetuksen 8. artiklaa. Päiväys ja allekirjoitus Helsingissä, huhtikuun 23. päivänä 2025 Lasse Aho Bent Holm Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen Jens Joller Mammu Kaario Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Anne-Mari Paapio Tuomas Piirtola Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Juha Saarela Toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä, huhtikuun 23. päivänä 2025 PricewaterhouseCoopers Oy tilintarkastusyhteisö Mikko Nieminen KHT 1 (6) PricewaterhouseCoopers Oy, tilintarkastusyhteisö, PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 HELSINKI Puh. 020 787 7000, www.pwc.fi Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0486406-8 Tilintarkastuskertomus Puuilo Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS- tilinpäätösstandardit) mukaisesti • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suo- messa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Tilintarkastuksen kohde Olemme tilintarkastaneet Puuilo Oyj:n (y-tunnus 2726573-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.2.2024–31.1.2025. Tilinpäätös sisältää: • konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liite- tiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittä- vää informaatiota • emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen sovel- tuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riippumattomuus Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimus- ten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsi- tyksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3. 2 (6) Tarkastuksen yleinen lähestymistapa Yhteenveto • Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus on 2,9 miljoonaa euroa. Olemme arvioineet, että Puuilo-konsernin tilintarkastuksessa olennaisia ovat virheellisyy- det, joiden vaikutus yksin tai yhdessä konsernin tulokseen ennen veroja on n. 5 %. • Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet seuraavat konserni- yhtiöt: Puuilo Oyj ja Puuilo Tavaratalot Oy. • Vaihto-omaisuuden arvostus. Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpää- töksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjek- tiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien ta- pahtumien arviointia. Olennaisuus Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheelli- syyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksit- täisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutus- ta tilinpäätökseen kokonaisuutena. 3 (6) Konsernitilinpäätökselle määri- tetty olennaisuus 2,9 miljoonaa € (edellinen vuosi 2,4 miljoonaa €). Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde 5 % tuloksesta ennen veroja. Perustelut vertailukohteen va- linnalle Valitsimme kyseisen vertailukohteen, koska käsityksemme mukaan se on keskeinen tunnusluku, jota tilinpäätöksen lukijat käyttävät arvi- oidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi tulos ennen veroja on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi prosent- tiosuudeksi 5 %, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväk- syttyjen määrällisten rajojen puitteissa. Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Puuilo-konsernin rakenteen, toi- mialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit. Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet seuraavat konserniyhtiöt: Puuilo Oyj ja Puuilo Tavarata- lot Oy. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytök- sestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannal- ta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa Vaihto-omaisuuden arvostus Viittaus tilinpäätöksen liitetietoon 3.1 Vaihto- omaisuus Puuilo-konsernin tase sisältää vaihto-omaisuutta 115,5 (2023: 93,1) miljoonan euron arvosta. Vaihto- omaisuuden hankintameno on määritetty painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden tuottei- den hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mu- kaan lukien välittömät kuljetus- ja käsittelymenot. Hankintamenon laskennassa on huomioitu myös tavarantoimittajien myöntämät jälkihyvitteet. Vaihto- omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettoreaa- Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun muassa seuraavia toimenpiteitä: − Arvioimme Puuilon käyttämiä vaihto- omaisuuden laskentaperiaatteita sovellettaviin laskentastandardeihin nähden. − Kävimme läpi keskeiset vaihto-omaisuuteen liittyvät prosessit ja kontrollit. Testasimme va- littujen kontrollien osalta niiden toimivuutta. − Vertasimme valittujen varastonimikkeiden yk- sikköhintoja ostolaskuihin. − Testasimme painotetun keskihintalaskennan 4 (6) lisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. oikeellisuutta − Kävimme läpi jälkihyvitteiden laskentaa ja teimme valittuja testauksia niiden kirjanpito- käytäntöjen osalta. − Vertasimme valittujen varastonimikkeiden yk- sikköhintoja myyntihintoihin. − Kävimme läpi vaihto-omaisuuden kiertoa ver- rattuna menekkiin mahdollisten arvonalentu- misten tunnistamiseksi. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi vies- tittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c - kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS- tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidak- seen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja sii- hen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaih- toehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytökses- tä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntom- me. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuu- della odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säily- tämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lau- suntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että vir- heestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, 5 (6) väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen val- vonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituk- sessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjan- pidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös pe- rustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätök- semme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevi- denssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpi- käynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoitukses- ta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puut- teellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia rele- vantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimis- ta. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana ole- van tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomukses- sa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaises- ta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet 6 (6) Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.4.2017 alkaen yhtäjaksoisesti 8 vuotta. Puuilo Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 24.6.2021. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen. Tilin- päätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankki- mamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandar- deissa. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimin- takertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysra- porttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen vir- heellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Helsingissä 23.4.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Mikko Nieminen KHT 1 (3) PricewaterhouseCoopers Oy, kestävyystarkastusyhteisö, PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 HELSINKI Puh. 020 787 7000, www.pwc.fi Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0486406-8 Kestävyysraportin varmennuskertomus Puuilo Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Puuilo Oyj:n (y-tunnus 2726573-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointi- kaudelta 1.2.2024.–31.1.2025. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka an- taisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu 1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS); 2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Eu- roopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-takso- nomia). Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Puuilo Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mu- kaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi). Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska kestävyys- raportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandar- dia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen infor- maatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltu- vaa evidenssiä. Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukai- set eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestä- vyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mu- kaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perus- tuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. 2 (3) Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Puuilo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: • konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukai- sesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestä- vyysraportointistandardien mukaista raportointia varten • siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja ase- tuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia • sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysra- portin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tule- vaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poik- keavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti. Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konserni- kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun var- muuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikutta- van päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvon- nasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvon- nan tehokkuudesta. • Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausun- tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytök- sestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuut- tamista. Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoituksel- taan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmen- nustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäy- töksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa 3 (3) toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: • Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoin- nista vastaavia henkilöitä konsernitasolla, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla hankkiak- semme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjes- telmistä. • Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tuke- vatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja. • Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-standar- dien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia. • Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia. • EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin takso- nomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta. Helsingissä 23.4.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Kestävyystarkastusyhteisö Mikko Nieminen KRT 1 (2) PricewaterhouseCoopers Oy, tilintarkastusyhteisö, PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 HELSINKI Puh. 020 787 7000, www.pwc.fi Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0486406-8 Puuilo Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuu- den antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusra- portti Puuilo Oyj:n johdolle Olemme Puuilo Oyj:n (y-tunnus 2726573-8) (jäljempänä myös ”yhtiö”) johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.2.2024–31.1.2025 European Single Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilinpäätös”) versio 743700UJUT6FWHBXPR69-2025-01-31-1-fi.zip. Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä Puuilo Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunni- tellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laa- timisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudatta- matta jättämistä. Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat peruspe- riaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatil- linen käyttäytyminen. Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaati- musten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten nou- dattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat. Meidän velvollisuutemme Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmennustoimeksian- tostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelli- seen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyt- tää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä. ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evi- denssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustu- vat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimus- ten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä val- vontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltu- vaa evidenssiä. 2 (2) Lausunto Lausuntonamme esitämme, että Puuilo Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.1.2025 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Puuilo Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille. Helsingissä 23.4.2025 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Mikko Nieminen KHT 743700UJUT6FWHBXPR692024-02-012025-01-31743700UJUT6FWHBXPR692023-02-012024-01-31743700UJUT6FWHBXPR692025-01-31743700UJUT6FWHBXPR692024-01-31743700UJUT6FWHBXPR692024-01-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UJUT6FWHBXPR692025-01-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UJUT6FWHBXPR692024-01-31PUU:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700UJUT6FWHBXPR692025-01-31PUU:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700UJUT6FWHBXPR692024-01-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700UJUT6FWHBXPR692025-01-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700UJUT6FWHBXPR692024-01-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UJUT6FWHBXPR692024-02-012025-01-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UJUT6FWHBXPR692025-01-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UJUT6FWHBXPR692023-01-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UJUT6FWHBXPR692023-01-31PUU:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700UJUT6FWHBXPR692023-01-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700UJUT6FWHBXPR692023-02-012024-01-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700UJUT6FWHBXPR692023-01-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UJUT6FWHBXPR692023-02-012024-01-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UJUT6FWHBXPR692023-01-31iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares

AI Terminal

More from Puuilo Oyj

Talk to a Data Expert