posti

POSTI GROUP OYJ

TILINPÄÄTÖS
JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
1.1. - 31.12.2016

Y-tunnus: 1531864-4
Kotipaikka: Helsinki

Sisällysluettelo

	Sivu
Hallituksen toimintakertomus	1
Konsernin tilinpäätös	18
Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma	18
Konsernin tase	19
Konsernin rahavirtalaskelma	20
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksesta	21
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	22
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS	82
Emoyhtiön tuloslaskelma	82
Emoyhtiön tase	83
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	84
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	85
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	88
Hallituksen voitonjakoehdotus	111
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset	112
Hallintoneuvoston lausunto	113

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2016

Markkinatilanne ja toimintaympäristö 2016

Suomen talous alkoi vahvistua loppuvuodesta. Kaikkien päätoimialojen luottamusindikaattoreiden trendi on nouseva, ja yhdistetty luottamusindikaattori nousi kesän jälkeen yli pitkän aikavälin keskiarvon. Suomen bruttokansantuote kasvoi tammi-syyskuussa 1,5 %. Myös kuluttajien luottamus nousi erityisesti vuoden lopussa yli pitkän aikavälin keskiarvon. Raskaan liikenteen kuljetusmäärät kääntyivät Liikenneviraston mukaan kasvuun pitkän laskukauden jälkeen huhtikuussa 2016, ja jatkoivat kasvua koko loppuvuoden.

Kohentunut tilanne näkyi Postin rahti- ja pakettivolyymeissa, jotka kehittyivät myönteisesti. Kehitys oli vuoden aikana myönteistä etenkin paketin rajat ylittävässä kaupassa ja B2C-asiakassegmentissä. Posti liittyi maaliskuussa DHL:n kumppaniverkostoon, joka tarjoaa yhdenmukaiset ulkomaan pakettitoimitukset 16 Euroopan maassa.

Perinteisen postin jakeluvolyymien lasku ja paperisen viestinnän siirtyminen verkkoon jatkuivat. Tämä näkyy kotimaan jakelutuotteiden laskevissa volyymeissa. Kilpailijat ovat laajentaneet postinjakeluaan kesäkuussa voimaan tulleen postilain myötä. Postia jakaa tällä hetkellä Postin lisäksi 13 jakeluyhtiötä. Paperipohjaisten laskujen väheneminen ja kilpailutilanne näkyi myös OpusCapitassa erityisesti iPost-tuotteiden volyymeissa.

Venäjällä talous on supistunut kahden viime vuoden aikana, ja ruplan heikentyminen on vähentänyt kuluttajien ostovoimaa. Vuonna 2016 kesällä alkanut öljyn hinnan kohoaminen on vahvistanut myös ruplaa, joka vahvistui 20,3 %. Tämä alkoi heijastua myös reaalitalouteen. Sekä Suomen Pankki että OECD ennustavat Venäjällä vuodelle 2017 noin 1 %:n kasvua.

Postin yleispalveluvelvoite poistui 31.10.2016 alkaen kotimaan paketeista, mutta koskee edelleen kotimaasta ulkomaille lähetettäviä, enintään 10 kiloa painavia postipaketteja koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Eduskunta päätti kesäkuussa, että valtio saa vähentää omistustaan Posti Group Oyj:ssä. Valtion omistajapolitiikan periaatepäätöksen mukaisesti Posti Group Oyj:n omistuksesta 49,9 % siirtyy elokuussa 2016 perustettuun Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:hyn.

Muutokset johdossa

Postin uudeksi lakiasiainjohtajaksi ja laajennetun johtoryhmän jäseneksi nimitettiin maaliskuun 2016 alusta alkaen oikeustieteen kandidaatti, LL.M (Columbia University) Kaarina Ståhlberg.

DI Turkka Kuusisto nimitettiin Postipalveluiden johtajaksi ja Postin johtoryhmän jäseneksi elokuun 2016 alusta alkaen.

DI, EMBA Jani Jolkkonen nimitettiin Postin ICT- ja digitalisaatiojohtajaksi elokuun 2016 alusta alkaen. Jolkkonen jatkoi Postin johtoryhmän jäsenenä.

KTM Jussi Kuutsa aloitti Itella Venäjän johtajana 1.1.2017. Samalla hän luopui Posti Group Oyj:n hallitusjäsenyydestä.

Toiminnan tehostamisohjelma

Konsernin vuosien 2015–2016 toiminnan tehostamisohjelman 75 miljoonan euron säästötavoite saavutettiin vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana. Säästöjä saavutettiin konsernin kaikilla osa-alueilla, etenkin tuotannon tehostamisesta sekä posti- että logistiikkatoiminnoissa, tietohallinnon kustannuksista sekä konsernin yleiskuluista.

Toimenpiteitä jatketaan edelleen konsernilaajuisesti toiminnan tehostamiseksi ja säästöjen saamiseksi muun muassa automaation keinoin. Konsernin tuotannollisissa sekä yleiskustannuksissa pyritään nettosäästöön, minkä lisäksi hankinnassa jatketaan vuosittaisia ostamisen säästötavoitteita.

Liikevaihto ja tulos 2016

Konsernin liikevaihto laski 2,5 % ja oli 1 607,6 (1 649,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi Suomessa 0,2 % ja laski muissa maissa 16,2 %. Kansainvälisen liikevaihdon osuus oli 14,4 % (16,8 %).

Työpäiviä oli vuonna 2016 yksi enemmän kuin edellisvuonna.

Konsernin oikaistu käyttökate oli 126,7 (128,2) miljoonaa euroa, 7,9 % (7,8 %).
Konsernin käyttökate heikkeni ja oli 116,0 (147,2) miljoonaa euroa, 7,2 % (8,9 %).

Konsernin oikaistu liiketulos oli 47,1 (47,6) miljoonaa euroa eli 2,9 % (2,9 %) liikevaihdosta.

Erityiserät olivat vuonna 2016 yhteensä -16,4 (+7,2) miljoonaa euroa. Liiketoimintojen erityiseria kuvataan jäljempänä tarkemmin segmenttikohtaisten tulosarviointien yhteydessä. Posti Kiinteistöt myi Orimattilassa sijaitsevan Pennalan logistiikkakeskuksen RBS Nordisk Rentingille. Myyntivoitto kirjattiin erityiseriin muissa toiminnoissa.

Liiketulos heikkeni ja oli 30,7 (54,8) miljoonaa euroa eli 1,9 % (3,3 %) liikevaihdosta.

Tulos ennen veroja laski ja oli 29,5 (42,3) miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat 1,2 (12,5) miljoonaa euroa. Nettorahoituskuluihin vaikutti positiivisesti lainasaamisen arvonalentumisen peruutus ja ruplan kurssivoitot.

Oman pääoman tuottoprosentti oli 3,9 % (6,2 %).

Yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluvia lähetyksiä oli 6 % kaikista Postin lähetyksistä. Yleispalveluvelvoitteen alaisen toiminnan osuus oli 147,8 (154,8) miljoonaa euroa eli 9,2 % konsernin liikevaihdosta.

Konsernin avainluvut

	2016	oikaistu 2015*	oikaistu 2014*
Liikevaihto, milj. euroa	1607,6	1 649,1	1 867,1
Oikaistu käyttökate, milj. euroa	126,7	128,2	145,1
Oikaistu käyttökate, %	7,9	7,8	7,8
Käyttökate, milj. euroa	116,0	147,2	104,0
Käyttökate, %	7,2	8,9	5,6
Oikaistu liiketulos, milj. euroa	47,1	47,6	58,6
Oikaistu liiketulos, %	2,9	2,9	3,1
Liiketulos, milj. euroa	30,7	54,8	13,5
Liiketulos, %	1,9	3,3	0,7
Tulos ennen veroja, milj. euroa	29,5	42,3	3,2
Tilikauden tulos, milj. euroa	23,2	35,1	1,8
Liiketoiminnan rahavirta	63,1	81,9	93,2
Oman pääoman tuotto (12 kk), %	3,9	6,2	0,3
Sijoitetun pääoman tuotto (12 kk), %	5,1	6,4	1,9
Omavaraisuusaste, %	54,9	46,9	45
Nettovelkaantumisaste, %	-13,6	-10,9	17,9
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	100,4	66,8	63,6
Henkilöstö keskimäärin	20 632	22 219	24 617
Osingot, milj. euroa	60,0**	18,0	-

) Tuloutusperiaatteen muutoksella oikaistut luvut
*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

Posti- paketti ja logistiikkapalvelut

Postin tuotteiden volyymit Suomessa kehittyivät edellisvuodesta seuraavasti:

Osoitteelliset kirjeet -7 % (-8 %)
Paketit +3 % (+ 2 %), josta B2C-paketit +7 % (+7 %)
Kotimaan rahti rahtikirjoissa mitattuna +7 % (-15 %)
Varastojen täyttöaste kauden lopussa 73 % (68 %)

Postin toimittamien pakettien määrä kasvoi ja oli 33,5 (32,4) miljoonaa pakettia.

Sähköisten kirjeiden (Netposti) määrä kasvoi 1 %. Netpostin käyttäjämäärä kasvoi 8 % ja oli vuoden lopussa 686 000 (636 000).

Posti-, paketti- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto oli 1 321,6 (1 337,8) miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku johtui kotimaan jakelutuotteiden volyymien laskusta. Alkuvuonna voimaan tulleet hinnankorotukset kompensoivat osan volyymien laskun vaikutuksesta. Liikevaihtoa vahvistivat pakettipalveluiden kasvu sekä Veinen ja Kovalaisen yritysostot.

Posti- ja markkinointipalveluiden, Lehtipalveluiden, Pakettipalveluiden ja Logistiikkapalveluiden liikevaihto:

Liikevaihto, milj. euroa	2016	2015	Muutos
Posti- ja markkinointipalvelut	552,4	571,5	-3,4 %
Lehtipalvelut	164,3	169,6	-3,1 %
Pakettipalvelut	272,2	270,6	0,6 %
Logistiikkapalvelut	337,0	333,1	1,2 %

Posti- ja markkinointipalveluiden liikevaihtoa laski kotimaan jakelutuotteiden volyymien lasku. Kilpailijat ovat laajentaneet postinjakeluaan kesäkuussa voimaan tulleen postilain myötä. Kilpailijoiden postinjakelun laajentumisen vaikutukset Postin volyymeihin eivät olleet vielä merkittäviä. Lehtipalveluiden aiempaa lievempi lasku johtui asiakkaiden lähetystapojen muutoksista. Asiakkaat ovat siirtäneet tuotteita muun muassa osoitteettomasta suoramarkkinoinnista aikakauslehtiin. Pakettipalveluiden liikevaihto kasvoi. Kehitys oli myönteistä etenkin rajat ylittävässä kaupassa ja B2C-asiakassegmentissä. Pakettivolyymit kasvoivat Baltiassa 26 %. Pakettiautomaattien kautta kulkeneiden pakettien määrä kasvoi 29 %. Logistiikkapalveluissa kotimaan rahdin liikevaihto kasvoi myönteisen volyymikehityksen ja yritysostojen johdosta. Rahdin volyymit ovat kasvaneet nyt yhtäjaksoisesti huhtikuun 2016 jälkeen. Varastoliiketoiminnassa käsittelyvolyymit ja täyttöasteet kasvoivat.

Posti-, paketti- ja logistiikkapalveluiden oikaistu käyttökate vahvistui ja oli 91,0 (90,3) miljoonaa euroa, 6,9 % (6,8 %). Tähän vaikuttivat myönteisesti jatkuvat toiminnan tehostamistoimenpiteet tuotannossa, kiinteistöissä, palvelupisteverkostossa ja hallinnossa. Myös postipalveluissa tehdyt hinnankorotukset auttoivat osaltaan tuloksen pysymistä edellisvuoden tasolla huolimatta merkittävästä volyymilaskusta. Käyttökate heikkeni ja oli 76,9 (80,9) miljoonaa euroa, 5,8 % (6,0 %), mikä johtui pääosin edellisvuotta suuremmista henkilöstön uudelleenjärjestelyihin liittyneistä erityiseristä.

Liikevaihdon 1,2 %:n laskusta huolimatta oikaistu liiketulos oli edellisvuoden tasolla, 48,7 (49,2) miljoonaa euroa. Tuloksen pysymiseen edellisvuoden tasolla vaikuttivat toiminnan tehostaminen ja vuoden 2016 alussa voimaan tulleet postimaksujen hinnankorotukset. Kilpailun kiristymisellä pakettiliiketoiminnassa oli negatiivinen vaikutus tulokseen.

Erityiseriä kirjattiin 14,1 (10,5) miljoonaa euroa. Suurin osa erityiseristä liittyy henkilöstön uudelleenjärjestelyihin, sekä katsauskaudella että vertailukaudella.

Liiketulos heikkeni ja oli 34,6 (38,7) miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin suuremmista erityiseristä.

Posti siirtyi helmikuussa kuluttajille tarjottavien käteispalvelujen osalta Euroopassa yleisesti käytettyyn hinnoitteluun, jossa kaikilla kotimaan ja ulkomaan kirjelähetyksillä on omat taksat. Myös muihin käteismaksullisiin postipalveluihin tuli hinnankorotuksia.

Posti uudisti huhtikuussa jakelureittejä ja laajensi postinjakelua kohti iltaa. Muutos mahdollistaa postilähetysten lisäksi erilaisten palvelujen, pakettien ja tuotteiden toimittamisen aiempaa joustavammin kotiin asti myös illalla. Lisäksi Posti yksinkertaisti kirjeiden lähettämistä yhdistämällä kirjeen 1. ja 2. maksuluokan vuoden 2017 alusta alkaen.

Posti vahvisti asemaansa kansainvälisessä verkkokaupassa ja perusti Baltiaan noutopisteverkoston, joka palvelee kuluttajia ja yrityksiä Virossa, Latviassa ja Liettuassa kauppojen ja kioskien yhteydessä. Verkostossa on 1 200 lähetysten noutopistettä, ja se on Baltian laajin noutopistekokonaisuus. Lisäksi Posti liittyi DHL:n kumppaniverkostoon, joka tarjoaa yhdenmukaiset ulkomaan pakettitoimitukset 16 Euroopan maassa.

Stockmann ja Posti sopivat Hobby Hallin logistiikan toimintojen siirrosta Postille 1.5.2016 alkaen. Sopimus sisältää Hobby Hallin tuotteiden varastointipalvelut, verkkokaupan logistiikkapalvelut, kuten toimitukset ja tuotteiden palautuskeskuksen, sekä tuotteiden kuljetukset Hobby Hallin myymälään. Kaikki Hobby Hallin varastotyöntekijät siirtyivät Postin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Posti allekirjoitti 1.6.2016 sopimuksen lämpösäädeltyyn logistiikkaan erikoistuneen Veinen koko osakekannan ostosta. Veine on kuljetus-, terminaali-, jakelu- ja varastopalveluja tarjoava kotimainen logistiikkayhtiö, jonka liikevaihto on noin 54 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 130. Kauppa saatiin päätökseen elokuussa 2016. Yritysosto tukee Postin strategiaa kasvaa elintarvikelogistiikan alueella. Posti ja Veine voivat yhdessä tarjota kilpailukykyisiä ja koko maan kattavia elintarvikelogistiikkaratkaisuja.

Posti osti lokakuussa elintarvikekuljetukseen erikoistuneen Kuljetus Kovalaisen ja jatkaa näin strategiansa mukaista kasvua elintarvikelogistiikassa ja lämpötilasäädeltyjen tuotteiden kuljetuksessa.

Palvelupisteverkoston uudistus on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Postilla oli vuoden lopussa Suomessa yhteensä 1 422 palvelupistettä, joista 479 oli pakettiautomaatteja.

Itella Venäjä

Paikallisessa valuutassa Itella Venäjän liikevaihto laski 3,9 %. Liikevaihtoon vaikuttivat negatiivisesti heikko taloustilanne ja bruttokansantuotteen lasku sekä logistiikkapalveluiden asiakkaiden tuotteiden kysynnän heikkeneminen.

Lasku oli voimakkainta sopimuslogistiikan kysynnässä sekä varastoinnin että käsittelyn osalta. Kysyntä oli vahvinta kuljetuspalveluissa etenkin lento- ja merirahdin ja terminaalien välisten kuljetusten osalta.

Euromääräinen liikevaihto laski 12,0 % ja oli 104,6 (118,9) miljoonaa euroa.

Oikaistu käyttökate heikkeni ja oli 2,6 (4,1) miljoonaa euroa, 2,5 % (3,5 %). Käyttökate vahvistui ja oli 3,9 (-8,3) miljoonaa euroa, 3,7 % (-7,0 %).

Oikaistu liiketulos parani ja oli -4,0 (-5,1) miljoonaa euroa. Tulos parani edellisvuonna tehtyjen vuokravastuuvaraus ten purkautumisen, pienentyneiden poistojen sekä tehostustoimenpiteiden ja säästöjen ansiosta.

Varastojen täyttöaste laski vuodentakaisesta sekä Moskovassa että muilla alueilla. Varastojen täyttöaste oli joulukuun lopussa Moskovassa 75 % (86 %) ja muilla alueilla 82 % (90 %). Moskovan poikkeuksellisen alhainen täyttöaste johtui valmistautumisesta Krekshinon alueen vuokravaraston sulkemiseen vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Venäjällä talous on supistunut kahden viime vuoden aikana, ja ruplan heikentyminen on vähentänyt kuluttajien ostovoimaa. Vuoden 2016 kesällä alkanut öljyn hinnan kohoaminen on loppuvuonna vahvistanut ruplaa, joka vahvistui edellisvuodesta 20,3 %.

Liiketulos parani ja oli -2,7 (-25,0) miljoonaa euroa. Vertailukauden tulokseen (-25,0 miljoonaa euroa) sisältyi 7,5 miljoonaa euroa arvonalentumistappiota sekä 11,7 miljoonan euron varaus tappiollisista sopimuksista asiakasmenetykseen ja valuuttakurssin heikentymiseen liittyen.

Itella Venäjä osti maaliskuussa venäläisen kuriiriyhtiö MaxiPostin. MaxiPost on erikoistunut pakettien toimittamiseen verkkokauppatoimijoille. Yhtiö toimitti noin miljoona lähetystä vuonna 2016. MaxiPostin osto vahvistaa Itella Venäjän verkkokaupan ja pakettipalvelujen osaamista strategian mukaisesti.

Itella Venäjän investoinnit olivat 4,7 (2,9) miljoonaa euroa.

OpusCapita

OpusCapitan volyymit kehittyivät edellisvuoteen verrattuna seuraavasti:

Sähköiset transaktiot (vertailukelpoinen) +13 %
iPost-tuotteet -9 %

OpusCapitan kokonaistransaktiovolyymi oli 484 miljoonaa. Tämä sisältää tulostetut kirjeet, lähetetyt paperikirjeet ja sähköiset transaktiot. Sähköisten transaktioiden määrä oli 203 miljoonaa eli 42 % kokonaistransaktiovolyymistä. Perinteisen postin jakeluvolyymit laskevat ja paperinen viestintä siirtyy yhä enemmän verkkoon. Tämä näkyy OpusCapitassa erityisesti iPost-tuotteiden laskevissa volyymeissa.

OpusCapitan liikevaihto laski 6,4 % ja oli 240,1 (256,7) miljoonaa euroa. Liikevaihdosta 59 % tuli Suomesta ja 41 % muista maista.

Oikaistu käyttökate heikkeni ja oli 19,1 (21,6) miljoonaa euroa, 7,9 % (8,4 %). Käyttökate heikkeni ja oli 12,2 (21,4) miljoonaa euroa, 5,1 % (8,4 %).

Oikaistu liiketulos heikkeni ja oli 9,7 (14,5) miljoonaa euroa. Heikkeneminen johtui perinteisten printtivelyymien laskusta, Baltian paikallisia markkinoita palvelevan liiketoiminnan myynnistä sekä panostuksista uuteen strategiaan.

Katsauskaudella kirjattiin 11,1 (1,2) miljoonaa euroa erityiseria, jotka liittyvät yritysjärjestelyihin ja uuden strategian mukaisiin henkilöstöjärjestelyihin.

Liiketulos heikkeni ja oli -1,4 (13,3) miljoonaa euroa.

OpusCapita myi 11.1.2016 Baltian paikallisia markkinoita palvelevat liiketoimintansa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Myynti ei sisältänyt OpusCapitan globaaliin liiketoimintaan liittyviä palveluja osaamiskeskuksia näissä maissa.

OpusCapita osti 25.4.2016 saksalaisen ohjelmistoyhtiö jCatalogin, jonka sähköisen kaupankäynnin, tuotekatalogi- ja toimittajahallinnan sekä hankintaprosessien ratkaisut täydentävät OpusCapitan hankinnasta maksuun -tarjontaa. Ohjelmistoyhtiöllä on noin 130 työntekijää Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ja sen liikevaihto vuonna 2015 oli noin 10 miljoonaa euroa. Yritysosto tukee OpusCapitan globaalin ostaja-toimittaja-ekosysteemin rakentamisstrategiaa ja laajentaa OpusCapitan maantieteellistä toiminta-aluetta.

Liiketoimintaryhmien avainluvut

miljoonaa euroa	2016	oikaistu* 2015	Muutos
Liikevaihto
Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut	1 321,6	1 337,8	-1,2 %
Itella Venäjä	104,6	118,9	-12,0 %
OpusCapita	240,1	256,7	-6,4 %
Muut toiminnot	5,1	8,7	-41,5 %
Sisäinen myynti	-63,9	-72,9
Konserni yhteensä	1 607,6	1 649,1	-2,5 %
Oikaistu käyttökate
Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut	91,0	90,3	0,7 %
Itella Venäjä	2,6	4,1	-37,7 %
OpusCapita	19,1	21,6	-11,8 %
Muut toiminnot	14,1	12,1	16,3 %
Konserni yhteensä	126,7	128,2	-1,1 %
Käyttökate
Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut	76,9	80,9	-5,0 %
Itella Venäjä	3,9	-8,3
OpusCapita	12,2	21,4	-43,0 %
Muut toiminnot	23,1	53,2	-56,6 %
Konserni yhteensä	116,0	147,2	-21,2 %
Oikaistu käyttökate, %
Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut	6,9 %	6,8 %
Itella Venäjä	2,5 %	3,5 %
OpusCapita	7,9 %	8,4 %
Konserni yhteensä	7,9 %	7,8 %
Käyttökate, %
Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut	5,8 %	6,0 %
Itella Venäjä	3,7 %	-7,0 %
OpusCapita	5,1 %	8,4 %
Konserni yhteensä	7,2 %	8,9 %
Oikaistu liiketulos
Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut	48,7	49,2	-0,9 %
Itella Venäjä	-4,0	-5,1
OpusCapita	9,7	14,5	-33,4 %
Muut toiminnot	-7,3	-11,0
Konserni yhteensä	47,1	47,6	-1,1 %
Liiketulos
Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut	34,6	38,7	-10,5 %
Itella Venäjä	-2,7	-25,0
OpusCapita	-1,4	13,3
Muut toiminnot	0,2	27,8	-99,1 %
Konserni yhteensä	30,7	54,8	-44,0 %

Oikaistu liiketulos, %
Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut	3,7 %	3,7 %
Itella Venäjä	-3,8 %	-4,3 %
OpusCapita	4,0 %	5,7 %
Konserni yhteensä	2,9 %	2,9 %
Liiketulos, %
Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut	2,6 %	2,9 %
Itella Venäjä	-2,6 %	-21,0 %
OpusCapita	-0,6 %	5,2 %
Konserni yhteensä	1,9 %	3,3 %

*) Tuloutusperiaatteen muutoksella oikaistut luvut

Rahoitus ja investoinnit

Konsernin liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja oli 63,1 (81,9) miljoonaa euroa.

Rahavirtalaskelman mukaiset investoinnit olivat 92,3 (55,9) miljoonaa euroa. Vuoden aikana investoitiin lämpötilasäädeltyihin kuljetuksiin erikoistuneiden Veinen ja Kuljetus Kovalaisen, ohjelmistoyritys jCatalogin ja kuriiryhtiö Maxipostin yritysostoihin. Lisäksi investoitiin tietojärjestelmiin, kuljetuskalustoon ja tuotantohankkeisiin.

Divestoinneista saatiin rahavaroja 78,0 (136,4) miljoonaa euroa. Niistä merkittävimmät olivat kiinteistöjen myynti Orimattilassa syyskuussa ja Pirkkalassa elokuussa sekä OpusCapitan Baltian paikallisia markkinoita palvelevien liiketoimintojen myynti BaltCapille tammikuussa.

Likvidit varat olivat katsauskauden lopussa 159,9 (258,9) miljoonaa euroa ja käyttämättömät sitovat luottolimiit olivat 150,0 (150,0) miljoonaa euroa. Konsernin korollinen velka oli 132,1 (290,3) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 54,9 % (46,9 %) ja nettovelkaantumisaste -13,6 % (-10,9 %). % (17,2 %).

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoiminnasta aiheutuneita kuluja oli 13,9 (12,9) miljoonaa euroa eli 0,9 % (0,8 %) konsernin liiketoiminnan menoista vuonna 2016.

Posti-, paketti- ja logistiikkapalveluissa pilotoitiin ja lanseerattiin useita datapalveluja (IoT) sekä kehitettiin jakajille suunnattuja mobiililaitteita hyödyntäviä palveluja. Laitteiden avulla Posti voi myydä palveluja, tehostaa toimintaa sekä parantaa laatua ja asiakaspalvelua. Lisäksi uudistettiin postipalveluiden ja logistiikan tilauskanavat ja otettiin käyttöön uutta lajitteluteknologiaa printtituotteiden lajittelussa sekä tehtiin useita toimitusketjun ulkoistuksia. Posti myös pilotoi ja lanseerasi useita uusia kotipalveluja.

Itella Venäjällä kehitettiin varastonhallintajärjestelmiä ja toteutettiin verkkokauppaprojekti yhteistyössä asiakkaan kanssa. Aiemmin varastoissa käyttöön otetun äänellä toimivan tavaroidenpoimintajärjestelmän käyttöä laajennettiin, minkä lisäksi kehitettiin muun muassa varastoissa olevaa tavaroiden skannausjärjestelmää.

OpusCapita jatkoi vuoden aikana investointeja ratkaisuihin, joiden avulla Purchase-to-Pay- ja Cash Management -ratkaisut siirretään digiaikaan. Osa investoinneista toteutettiin yritysoston kautta.

Tutkimus- ja kehitysmenot kasvoivat merkittävästi, mikä johtui panostuksista uusiin tuotteisiin ja pilvipalveluihin. Myös monikanavaisessa laskutuksessa käytettävän viestialustan kehittäminen jatkui.

Ympäristövaikutukset

Valtaosa konsernin ympäristövaikutuksista liittyy kasvihuonekaasupäästöihin. Posti on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 30 %:lla vuoteen 2020 mennessä (liikevaihtoon suhteutettuna, vertailuvuosi 2007). Tämä päästötavoite ja sitä tukeva raportointijärjestelmä kattaa kaikki liiketoiminnat ja toimintamaat.

Postin hiilineutraali Posti Green -tarjoama kattaa kaikki Postin palvelut Suomessa: postipalvelut, paketti-, kuljetus- ja rahtipalvelut sekä varastopalvelut. Sataprosenttisen hiilineutraaleilla palveluilla Posti on vihreän logistiikan edelläkävijä Suomessa.

Posti julkaisee maaliskuussa vuodelta 2016 yritysvastuuraportin, jossa kerrotaan tarkemmin myös ympäristöasioista.

Osakepääoma ja omistus

Posti Group Oyj:n osakkeet omistaa Suomen valtio. Yhtiön osakepääoma koostuu 40 000 000 kappaleesta osakkeita, jotka kaikki ovat samanarvoisia. Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita, eikä yhtiöllä ole pääomalainoja. Lähipiiriin kuuluville ei ole annettu lainoja, eikä heidän puolestaan ole annettu vastuusitoumuksia. Yhtiö ei ole tehnyt osakeanteja eikä laskenut liikkeelle optioita tai muita osakkeisiin oikeuttavia oikeuksia. Yhtiön hallituksella ei ole valtuuksia osakeanteihin tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien liikkeeseen laskemiseen.

Hallinto ja tilintarkastajat

Varsinainen yhtiökokous

Posti Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.3.2016 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2015 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle.

Postin hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin kahdeksan. Hallituksen jäseninä jatkoivat

ekonomi Arto Hiltunen
johtaja Petri Järvinen, toimitusketju, logistiikka ja laatu, Coop Sverige
johtaja Petri Kokko, Google Deutschland GmbH
maajohtaja Jussi Kuutsa, SRV Yhtiöt, Venäjä
henkilöstöjohtaja Kirsi Nuotto, VTT
johtava erityisasiantuntija Marja Pokela, Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto
toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat TELA ry

Hallitukseen uudeksi jäseneksi valittiin hallitusammattilainen Arja Talma. Hallituksen puheenjohtajana jatkoi Arto Hiltunen.

Postin hallintoneuvoston jäsenten määräksi päätettiin 12. Hallintoneuvoston jäseninä jatkoivat

kansanedustaja Maria Guzenina (sd)
kansanedustaja Marisanna Jarva (kesk)
kansanedustaja Rami Lehto (ps)

kansanedustaja Eeva-Maria Majjala (kesk)
va toimitusjohtaja Sari Moisanen (vas)
kansanedustaja Mats Nylund (rkp)
kansanedustaja Sari Raassina (kok)
diplomi-insinööri Lulu Ranne (ps)
kansanedustaja Markku Rossi (kesk)
kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd)
kansanedustaja Jani Toivola (vihr)
kansanedustaja Kari Tolvanen (kok)

Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkoi kansanedustaja Markku Rossi ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Jani Toivola.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa jaetaan 18,0 miljoonaa euroa.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastaja toimii KHT Merja Lindh.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan kuukausipalkkio ja kokouspalkkiot. Hallintoneuvoston jäsenille maksetaan kokouspalkkiot.

Ylimääräinen yhtiökokous

Kansanedustaja Marisanna Jarva erosi hallintoneuvostosta 13.10.2016.

Posti Group Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 27.10.2016 Helsingissä. Yhtiökokouksessa valittiin Marisanna Jarvan tilalle uudeksi hallintoneuvoston jäseneksi kansanedustaja Juha Pylväs (kesk).

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa työsuhteessa 20 497 (21 598) henkilöä. Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä oli 20 632 (22 219). Suomen ulkopuolella työskenteleviä oli vuoden lopussa 4 445 (4 724). Suomessa työskenteleviä oli vastaavasti 16 052 (16 874).

Konsernin henkilöstö	2016	2015	2014
Palkat ja palkkiot, milj. euroa	584,8	606,9	684,7
Henkilöstö 31.12.	20 497	21 598	23 289
Henkilöstö keskimäärin	20 632	22 219	24 617

Konsernin henkilöstökulut laskivat 25,8 miljoonaa euroa, eli 3,4 % edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstökuluihin sisältyi henkilöstön uudelleenjärjestelykuluja 18,9 (8,5) miljoonaa euroa. Ilman uudelleenjärjestelykuluja henkilöstökulut laskivat edellisvuodesta 4,8 %.

Konsernin palkat ja palkkiot laskivat 22,0 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

Hallituksen päätöksellä tilikauden tuloksesta maksetaan voittopalkkiota henkilöstörahastoon.

Vuoden 2016 aikana Suomessa solmittiin 289 uutta vakituista työsuhdetta. Henkilöstövähennyksiä oli yhteensä 1 383 (734) henkilötyövuotta. Näistä tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanottiin 417

(328) henkilötyövuotta, vapaaehtoisten irtisanomis- ja eläkejärjestelyiden kautta vähentyi 39 (42) henkilötyövuotta, Uusi polku -ohjelman kautta 857 (311) henkilötyövuotta ja yritysjärjestelyiden kautta 70 (53) henkilötyövuotta.

Vuoden 2014 alussa käynnistetty Uusi polku -ohjelma tarjoaa henkilöstölle taloudellisen tuen lisäksi valmennusta ja tukea työnhakuun, uudelleenkouluttautumiseen tai yrittäjäksi ryhtymiseen. Ohjelmaan oli hakenut vuoden loppuun mennessä yhteensä 2 523 työntekijää ja siihen oli hyväksytty 1 782 työntekijää.

Yhteistoimintaneuvottelut

Posti aloitti 26.1.2016 yhteistoimintaneuvottelut hallinnossa, Tuotannon perusjakelussa, Myynti- ja asiakaspalvelu -yksikössä ja osassa Konsernitoimintoja. Neuvottelut koskivat 7 600:aa työntekijää, ja vähennystarve oli enintään 860 työntekijää. Neuvottelut saatiin päätökseen 16.3.2016 Tuotannon perusjakelun Kaakkois-Suomen aluetta lukuun ottamatta. Neuvottelujen tuloksena irtisanottiin 181 työntekijää. Tuotannon perusjakelussa Kaakkois-Suomessa neuvottelut koskivat 390:tä työntekijää ja vähennystarve oli enintään 95 vakituista työntekijää. Neuvottelut päättyivät 22.6.2016. Niiden tuloksena irtisanottiin 12 työntekijää ja osa-aikaistettiin seitsemän työntekijää.

OpusCapita aloitti yhteistoimintaneuvottelut 8.2.2016. Henkilöstön vähennystarpeen arvioitiin olevan noin 80 työntekijää, joista enintään 50 Suomessa ja noin 30 muissa maissa. Lopullinen henkilöstövähennys neuvottelujen jälkeen oli Suomessa 41 henkilöä ja muissa maissa 30 henkilöä.

Posti käynnisti 13.6.2016 yhteistoimintaneuvottelut Uudenmaan varhaisjakelussa. Ne koskivat 538:aa työntekijää. Lopullinen henkilöstövähennys neuvottelujen jälkeen oli 232 työntekijää.

Posti aloitti 4.7.2016 yhteistoimintaneuvottelut Oulun varhaisjakelussa. Neuvottelut koskivat 47:ää työntekijää, ja vähennystarve oli 47 työntekijää. Lopullinen henkilöstövähennys neuvottelujen jälkeen oli 47 työntekijää.

Posti aloitti 28.7.2016 yhteistoimintaneuvottelut Vantaan varastolla. Neuvottelut koskivat 123:a työntekijää, ja vähennystarve oli 70 työntekijää. Neuvottelujen tuloksena irtisanottiin 28 työntekijää.

OpusCapita aloitti 8.8.2016 yhteistoimintaneuvottelut Finance and Accounting Outsourcing -liiketoimintayksikössä Suomessa. Neuvottelut koskivat 126:ta työntekijää ja alustava vähennystarve oli enintään 43 vakituista työntekijää. Lopullinen vähennystarve neuvottelujen jälkeen oli 34 vakituista työntekijää Suomessa. Lisäksi päätettiin 12 määräaikaista työsuhdetta.

Posti aloitti 25.8.2016 yhteistoimintaneuvottelut varastopalveluissa pääasiassa Anttilan konkurssin seurauksena. Neuvottelut koskivat 588:aa työntekijää. Vähennystarve oli sekä neuvottelujen alussa että niiden päättyessä 75 vakituista työntekijää.

Posti aloitti 15.11.2016 yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat Postipalveluiden koko henkilöstöä, pois lukien Postipalveluiden johtaja. Neuvotteluiden piirissä oli yhteensä 70 henkilöä. Sekä alustava että lopullinen vähennystarve neuvotteluiden jälkeen oli 9 henkilöä.

Muutokset konsernirakenteessa

OpusCapita Group Oy myi tammikuussa Baltian paikallisia markkinoita palvelevat liiketoimintayhtiöt. Kaupan kohteena olivat OpusCapita AS Virossa, OpusCapita AS Latviassa ja UAB OpusCapita Liettuassa.

Posti Global Oy osti maaliskuussa venäläisen kuriiryhtiö OOO MaxiPostin.

OpusCapita Group Oy osti huhtikuussa saksalaisen ohjelmistoyhtiö jCatalog Software AG:n ja yhdysvaltalaisen jCatalog Software Incin.

Posti osti elokuussa lämpösäädeltyyn logistiikkaan erikoistuneen Veine Groupin.

Posti osti lokakuussa elintarvikekuljetukseen erikoistuneen Kuljetus Kovalainen Oy:n.

Sääntely

Postilain muutos tuli voimaan 9.6.2016. Muutoksen myötä Postin kanssa kilpailevilta jakeluyhtiöiltä poistuivat lähes kaikki jakeluvelvoitteet. Postilla on kuitenkin edelleen viiden päivän jakeluvelvoite.

Viestintävirasto määritteli kesäkuussa uudelleen pakettien yleispalveluvelvoitteita. Viestintäviraston päätöksen mukaan Postin yleispalveluvelvoite poistuu 31.10.2016 alkaen kotimaan paketeista mutta koskee edelleen kotimaasta ulkomaille lähetettäviä, enintään 10 kiloa painavia postipaketteja koko Suomessa. Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Velvoite koskee käteisellä maksettavia pakettipalveluja.

Oikeudenkäynnit

Vuosina 2011 ja 2012 seitsemän rahoitusalan laitosta nosti kanteen ensisijaisesti Postia ja toissijaisesti Postia ja Suomen valtiota vastaan korvauksen saamiseksi Postin vuosilta 1999-2014 postipalveluista perimien arvonlisäverojen osalta. Kanne perustuu väitteeseen, että Suomen arvonlisäverolaki olisi ollut ja olisi edelleen EU:n arvonlisäverodirektiivin vastainen.

Posti on nostanut regressikanteen Suomen valtiota vastaan vaatien valtiota korvaamaan Postille rahoitusalan laitosten vireille panemassa oikeudenkäynnissä Postin mahdollisesti maksettavaksi määrättävät summat. Regressikanteen käsittely on lepäämässä rahoitusalan laitosten kanteen käsittelyn päättymiseen saakka.

Helsingin käräjäoikeus teki 18.9.2015 Postin kannalta myönteisen päätöksen asiassa ja hylkäsi rahoitusalan laitosten kanteet kokonaisuudessaan. Kantajat ovat yhtä lukuun ottamatta valittaneet päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeudessa vaadittavien korvausten määrä on yhteensä noin 99 miljoonaa euroa ja niille vaatimusten mukaisten korkojen määrä on 31.12.2016 noin 54 miljoonaa euroa.

Lopullisten päätösten saaminen oikeudenkäynneissä voi kestää useita vuosia. Posti katsoo, että kantajien väitteet ovat perusteettomia, eikä ole kirjannut saamisia eikä varauksia tilinpäätökseensä esitettyjen vaatimusten perusteella.

Liiketoiminnan riskit

Postin liiketoimintaan liittyvät riskit ja epävarmuudet sisältävät strategisia, operatiivisia ja sääntelyympäristöön liittyviä riskejä sekä rahoitusriskejä.

Keskeisimmät strategiset riskit liittyvät postilähetysvolyymien ennakoitua nopeampaan pienentymiseen, yleiseen talouden kehitykseen Suomessa ja sen lähialueilla sekä muihin, markkinoihin ja liiketoimintaympäristöön, mukaan lukien kuluttajien ostovoima, liittyviin ennakoimattomiin tai ennakoitua suurempiin muutoksiin. Myös Venäjään liittyy konsernin kannalta taloudellisia riskejä; ruplan kurssin vaihtelu ja heikkeneminen sekä kysynnän heikkeneminen vaikuttavat Venäjälle sijoitetun pääoman arvon muutoksen kautta konsernin omaan pääomaan.

Muut strategiset riskit liittyvät Postin kilpailukykyyn kilpailun kiristyessä kaikissa Postin liiketoiminnoissa sekä Postin kykyyn toteuttaa konsernin transformaatio ja toimeenpanna strategia

ja kehittää uusia liiketoimintamalleja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit puolestaan liittyvä ennen kaikkea liiketoiminnan tuottavuuteen ja Postin kykyyn täytäntöönpanna tarvittavia tehostusohjelmia, henkilöstön jaksamiseen vastata jatkuvaan muutokseen ja tuottavuuden kasvuodotuksiin, jakelutoiminnan laadun ylläpitoon, liiketoimintojen riippuvaisuuteen toimivista IT-järjestelmistä sekä liiketoiminnan keskeytys- ja muihin häiriöriskeihin. Sääntely-ympäristöön liittyvät riskit johtuvat siitä, että Posti ja sen jakelutoiminta, mukaan lukien yleispalveluvelvollisuus, on monelta taholta asetetun sääntelyn ja viranomaisvalvonnan kohteena. Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä oleva ehdotus postilain muutokseksi on Postin näkemyksen mukaan oikeansuuntainen uudistus. On tärkeää, että lopullinen laki ja sen viranomaistulkinta eivät aiheuttaisi jakelukustannusten nousua.

Strategiset riskit

Talouden heikko kehitys voi vaikuttaa yritysten ja kuluttajien toimintaan ja sitä kautta myös Postin kuljettamien tuotteiden volyymeihin ja varastopalveluiden kysyntään Suomessa ja ulkomailla. Valuuttakurssien ja rahoitusmarkkinoiden turbulenssi ja siihen liittyvät mahdolliset häiriöt voivat aiheuttaa riskiä myös konsernin liiketoiminnalle.

Merkittävänä markkinariskina nähdään odotettua nopeampi sähköinen korvautuminen postinjakelussa ja tällä alueella tapahtuvat ennakoimattomat muutokset, kuten esimerkiksi kirjeiden, aikakauslehtien ja sanomalehtien volyymien ennakoitua nopeampi lasku. Posti pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintojaan tämän riskin vaikutusten minimoimiseksi.

Kansalaisille on tulossa velvollisuus käyttää sähköistä postilaatikkoa asioidessaan viranomaisten kanssa. Valtiovarainministeriön mukaan paperikirjeistä siirrytään pääosin sähköiseen postilaatikkoon vuonna 2018. Tämä vaikuttaisi negatiivisesti Postin liikevaihtoon ja tulokseen.

Kustannusrakenteiden jäykkyys hidastaa tuottavuuden parantamista erityisesti Suomen tuotannollisessa toiminnassa. Myös yleispalveluvelvoitteeseen liittyvät erityisvaatimukset rajaavat osaltaan tehostamismahdollisuuksia. Volyymien laskiessa talouden taantuma vaikeuttaa entisestään kannattavuuden ylläpitämistä.

Logistiikassa riskinä nähdään myös kotimaan kuljetukseen ja lisääntyvään kansainväliseen kilpailuun liittyvät ennakoimattomat sääntelymuutokset kuin myös polttoaineen ja energian hinnan nousu.

Venäjän kansantaloudellinen, yhteiskunnallinen, lainsäädännöllinen ja muu liiketoimintaympäristön kehitys voivat muodostaa Postille strategisen markkinariskin. Venäjään liittyy konsernin kannalta myös merkittäviä taloudellisia riskejä; ruplan kurssin vaihtelu ja heikkeneminen sekä kysynnän heikkeneminen vaikuttavat Venäjälle sijoitetun pääoman arvon muutoksen kautta konsernin omaan pääomaan.

Valuuttariskiä hallitaan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tyätyhtiöihin tehtyjä oman pääoman ehtoisia sijoituksia ei suojata. Korkeiden suojauskustannusten vuoksi konserni on toistaiseksi lopettanut emoyhtiön ruplasaamisten suojaamisen. Venäjän paikallista transaktioriskiä pyritään suojaamaan.

Venäjän riskejä hallitaan seuraamalla jatkuvasti liiketoiminnan kehitystä, lisäämällä kriittisten prosessien valvontaa sekä etabloitumalla vahvasti Venäjän markkinoille omien yhtiöiden, oman henkilökunnan ja tehokkaan verkostoitumisen avulla. Maineriskejä pyritään ehkäisemään vahvistamalla sisäistä tarkastusta, erillisellä paikallisella compliance-toiminnalla, jatkuvalla riskitarkastelulla sekä säännöllisellä henkilöstön compliance-koulutuksella.

OpusCapitassa fyysisten paperipohjaisten transaktiomäärien laskiessa ja sähköisten transaktiomäärien kasvaessa nopeasti sekä kilpailun kiristyessä on ilmeistä, että transaktioden

keskihinta pienenee liiketoiminnan volyymin kasvua enemmän. Tämä edellyttää kustannustehokkuuden jatkuvaa parantamista.

Taloushallinnon ohjelmistot muuttuvat yhä enemmän pilvipalveluiksi. Riskinä on, pystyykö OpusCapita uudistamaan toimintaansa ja palvelutarjontaansa riittävän nopeasti. OpusCapitan kyvykkyyteen kehittää talousprosessien ulkoistusta kilpailun lisääntyessä ja kansainvälistyessä liittyy OpusCapitalle strateginen riski. Samaan aikaan on keskeistä huolehtia ulkoistusliiketoiminnan kannattavuudesta.

Operatiiviset ja muut riskit

Postin kannattavuuteen vaikuttavat liiketoiminnan kausivaihtelut, joiden vaikutusta pyritään tasaamaan huolellisella suunnittelulla sekä liiketoimintoja monipuolistamalla. Lisäksi kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti yhtiön kyky täytäntöönpanna tehostusohjelmia kustannussäästöjen aikaansaamiseksi toimintojen korkea laatu ylläpitäen ja samalla toteuttaen tarvittavia investointeja. Operatiivisia riskejä liittyy myös Postin kykyyn kehittää uusia tuotteita ja palveluita sekä tuote- ja palvelukonsepteja, mukaan lukien digitaalisia palveluita, ja laajentaa valikoimaansa tavalla, jolla voidaan korvata kirjevolyymien laskun aiheuttama liikevaihdon ja -tuloksen menetys.

Työvoimavaltaisella alalla henkilöstön sairauspoissaolojen hyvä hallinta ja työtapaturmien tehokas ja laajapohjainen ehkäiseminen ovat erittäin tärkeitä paitsi henkilöstön hyvinvoinnin ja tuottavuuden, myös konsernin kannattavuuden kannalta. Henkilöstöön liittyvien työturvallisuusriskien hallinnan kehittämiseksi Postilla on käynnissä Suomessa Turvallinen työpaikka -hanke.

Postialan historiallinen murroksen johdosta Posti joutuu jatkamaan jakelu- ja lajittelukapasiteetin sopeuttamista sekä tehostamaan toimintaansa voimakkaasti tulevien vuosien aikana. Muutokset voivat aiheuttaa häiriöitä postinjakelussa ja prosessien toimivuudessa, millä voi olla negatiivinen vaikutus Postin maineeseen ja asiakkaiden yhtiötä kohtaan tuntemaan luottamukseen. Lisäksi muutokset ja tuottavuuden kasvuodotukset voivat vaikuttaa negatiivisesti henkilöstön sitoutumiseen yhtiön strategian toteutumiseen. Näitä riskejä pyritään minimoimaan aktiivisella yhteistoiminnalla työtekijöiden kanssa, muutosten toteuttamisen hyvällä suunnittelulla sekä joustavalla korjaamisella tarpeen mukaan ja kouluttamalla lähiesimiehiä sekä muulla sisäisellä koulutuksella, vuoden 2014 alussa käynnistetyllä Uusi polku -ohjelmalla että ammattitaitoisella viestinnällä.

Vuoden 2017 aikana postialan työntekijöiden työehtosopimus tulee uudelleenneuvoteltavaksi voimassaolevan sopimuskauden päättyessä, minkä lisäksi yleiseen työmarkkinatilanteeseen Suomessa liittyy epävarmuuksia, joiden seurauksena työrauha voi heikentyä ja jopa aiheuttaa lakonuhkaa. Näitä riskejä pyritään minimoimaan toisaalta yhtiön johdon ja toisaalta työntekijöiden luottamusmiesten ja muiden edustajien välisellä yhteydenpidolla.

Operatiivisten vahinko- ja keskeytysriskien hallinnassa keskeisten tuotanto- ja varastokohteiden sekä ICT-infrastruktuurin jatkuvuuden suojaaminen ja kehittäminen on korostetun tärkeää. Realisoituessaan tällaiset riskit (esimerkiksi tulipalosta johtuen) voisivat aiheuttaa Postille merkittäviä asiakas- ja arvonmenetyksiä.

Yrityskauppojen hallinnointiin ja ostettujen yhtiöiden sekä liiketoimintojen integraatioon osaksi konsernia liittyy niiden pitkittyessä sekä välittömiä taloudellisia menetyksiä että liiketoiminnan kehitystä rajoittava strateginen riski. Yrityskauppojen onnistunut integraatio pyritään varmistamaan huolellisella suunnittelulla ja seurannalla.

Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne jäännösriskit, jotka on taloudellisesti tai muista syistä järkevää vakuuttaa. Toiminnan jatkuvuutta, omaisuutta ja vastuita koskevat vakuutukset sekä tietyt henkilöstöä koskevat vakuutukset hoidetaan keskitetysti konsernitasolla. Vastuuriskeihin sisältyvät

sekä toiminnasta ja tuotteista aiheutuvat vastuut että johdon vastuut. Omavastuuiden mitoituksessa otetaan huomioon konsernin riskinkantokyky.

Rahoitusriskejä ja niiden hallintaa selvitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Postin elokuussa 2016 ostama Veine Oy sulautui osaksi Postia 1.1.2017.

Postin lokakuussa 2016 ostama Kuljetus Kovalainen Oy sulautuu osaksi Postia 1.3.2017.

Posti osti 10.1.2017 HR Hoiva Oy:n, joka tuottaa kotihoidon ja henkilökohtaisen avustamisen palveluja kunnille, kuntayhtymille ja yksityisasiakkaille.

Posti ilmoitti 25.1.2017 käynnistävänsä hallinnollisia tehtäviä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluiden kohderyhmässä on 308 työntekijää, ja neuvotteluiden alkaessa vähennystarve on enintään 43 henkilöä.

Hallitus antoi eduskunnalle postilakia koskevan lakiesityksen 26.1.2017. Lakiuudistus koskee postin yleispalvelutuotteita. Jakelu jatkuisi lakiuudistuksen myötä viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien ylläpitämää jakeluverkkoa eli lehtien varhaisjakelua. Harvaanasutuilla alueilla jakelu ehdotetaan toteutettavaksi yleispalvelun tarjoajan järjestämän hankintamenettelyn kautta. Yleispalvelukirjeiden kulkunopeutta joustavoitetaan koko maassa ja yleispalvelutuotteiden hinnoittelussa sallitaan kohtuullinen kate. Oikeutta poiketa jakelutiheyttä koskevista vaatimuksista vaikeakulkuisilla alueilla joustavoitettaisiin. Postinumero- ja osoiterekisterijärjestelmän tietoja avattaisiin paremmin hyödynnettäviksi. Kerrostaloissa voitaisiin taloyhtiön päätöksellä siirtyä postin lokerikkojakeluun. Esityksessä ehdotetaan näkövammaisille lähetettävien pistekirjoituslähetysten muuttamista maksuttomiksi. Uuden postilain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2017.

Posti ilmoitti 14.2.2017 rakennuttavansa noin 26 000 m²:n terminaalin Vantaan Suokalliontielle. Terminaalin rakentamisella vastataan rahtiliiketoiminnan kasvuun ja päivitetään nykyiset toimitilat vastaamaan paremmin liiketoiminnan tarpeita. Uuden terminaalin on tarkoitus korvata useampi pieni pääkaupunkiseudun terminaali.

DI, MBA, MA ja OpusCapitan toimitusjohtaja Patrik Sallner valittiin Posti Groupin johtoryhmän jäseneksi 1.3.2017 lähtien.

Vuoden 2017 näkymät

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti. Postipalveluissa ja kuluttajapaketeissa erityisesti ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat tyypillisesti vahvoja toisen ja kolmannen neljänneksen ollessa näitä heikompia.

Valuuttakurssien, etenkin ruplan, kehitys voi vaikuttaa konsernin liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen.

Vuoden 2017 liikevaihdon euroissa ennakoidaan kasvavan vuodesta 2016. Konsernin liiketalouden ennen erityisestä ennakoidaan pysyvän vuoden 2016 tasolla. Vuonna 2017 liiketalouden sisältyy edelleen merkittäviä erityisestä.

Investointien ilman mahdollisia yritysostoja ennakoidaan kasvavan vuoden 2016 tasolta.

Hallituksen voitonjakoesitys

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 548 963 852,15 euroa, josta tilikauden 2016 tappio on 143 182 483,20 euroa.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään OYL 13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta ehdotettuun voitonjaon määrään.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 69 % yhtiön oikaistusta nettotuloksesta, 25 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus ehdottaa, että jaetaan ylimääräinen 35 miljoonan euron osinko, eli yhteensä osingonjako olisi 60 miljoonaa euroa.

Helsingissä 7.3.2016
Posti Group Oyj
Hallitus

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Posti esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja lisätietona IFRS-standardien mukaisesti laadituissa konsernin tuloslaskelmissa, konsernin taseissa ja konsernin rahavirtalaskelmissa esitetyille tunnusluvuille. Postin näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkittävää lisätietoa Postin toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista.

Posti esittää oikaistun käyttökatterien sekä oikaistun liiketuloksen, joista se on oikaissut olennaiset tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat erityiserät eri kausien välistä vertailukelpoisuutta parantaakseen. Käyttökate, vertailukelpoinen käyttökate ja vertailukelpoinen liiketulos esitetään IFRS:n mukaisesti laaditussa konsernin tuloslaskelmassa esitettyjä tunnuslukuja täydentävinä tunnuslukuina, sillä ne lisäävät Postin näkemyksen mukaan ymmärrystä Postin liiketoiminnan tuloksesta. Myös nettovelka, nettovelkaantumisaste, omavaraisuusaste, oman pääoman tuotto sekä sijoitetun pääoman tuotto esitetään täydentävinä tunnuslukuina, sillä ne ovat Postin näkemyksen mukaan hyödyllisiä mittareita Postin kyvystä saada rahoitusta ja maksaa velkojaan. Lisäksi bruttoinvestoinnit antavat lisätietoja Postin investointien määrästä ja investointien rahavirrasta.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista tai IFRS:n mukaisesti määriteltyjä tunnuslukuja korvaavina tunnuslukuina. Kaikki yhtiöt eivät laske vaihtoehtoisia tunnuslukuja yhdenmukaisella tavalla, ja siksi Postin vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden esittämien samannimisten tunnuslukujen kanssa.

Konsernin tilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma

Konsernin tuloslaskelma

miljoonaa euroa	Liite	2016	2015 oikaistu	2014 oikaistu
Liikevaihto	1	1 607,6	1 649,1	1 867,1
Liiketoiminnan muut tuotot	3	26,0	57,5	12,6
Materiaalit ja palvelut	4	448,6	437,5	527,4
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5	730,8	756,5	847,8
Liiketoiminnan muut kulut	6	338,2	365,4	400,5
Poistot	7	79,2	80,5	86,0
Arvonalentumiset	7	6,1	11,9	4,4
Liiketulos		30,7	54,8	13,5
Rahoitustuotot	8	12,7	13,9	26,6
Rahoituskulut	8	13,9	26,4	36,9
Tulos ennen veroja		29,5	42,3	3,2
Tuloverot	9	-6,3	-7,2	-1,4
Tilikauden tulos		23,2	35,1	1,8
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa		0,58	0,88	0,04
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa		0,58	0,88	0,04

Konsernin laaja tuloslaskelma

Tilikauden tulos	23,2	35,1	1,8
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos	0,0	-0,1	0,3
Rahavirran suojauksen arvonmuutos	0,0	-	-
Muuntoero	20,0	-9,0	-73,3
Näihin erin liittyvät tuloverot	0,0	0,0	-0,1
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	0,0	4,6	-5,4
Näihin erin liittyvät tuloverot	0,0	-0,9	1,1
Tilikauden laaja tulos	43,2	29,7	-75,7

Konsernin tase

miljoonaa euroa	Liite	31.12.2016	31.12.2015, oikaistu	31.12.2014, oikaistu
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	10	213,7	186,0	183,1
Muut aineettomat hyödykkeet	10	60,7	50,7	59,4
Sijoituskiinteistöt	11	9,7	10,3	11,0
Aineelliset hyödykkeet	12	360,5	406,0	516,4
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	21	6,1	6,3	5,9
Pitkäaikaiset saamiset	21	2,6	1,5	10,5
Laskennalliset verosaamiset	13	13,6	23,3	21,1
Pitkäaikaiset varat yhteensä		667,0	684,2	807,3
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	14	4,0	4,8	5,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15	295,6	264,3	270,2
Tuloverosaamiset		4,2	1,0	1,7
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	21	132,8	224,1	100,3
Rahavarat	21	82,0	130,1	98,7
Lyhytaikaiset varat yhteensä		518,6	624,2	476,0
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	16	-	3,6	14,7
Varat yhteensä		1 185,6	1 311,9	1 298,1
miljoonaa euroa	Liite	31.12.2016	31.12.2015, oikaistu	31.12.2014, oikaistu
Oma pääoma
Osakepääoma	17	70,0	70,0	70,0
Käyttörahasto	17	142,7	142,7	142,7
Käyvän arvon rahasto	17	0,1	0,1	0,2
Muuntoerot	17	-83,5	-103,6	-94,6
Kertyneet voittovarat		479,2	474,0	435,2
Oma pääoma yhteensä		608,4	583,2	553,5
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	13	26,6	23,1	31,6
Pitkäaikaiset korolliset lainat	21	19,8	126,7	283,5
Muut pitkäaikaiset velat	20	13,9	10,3	11,4
Saadut ennakot	20	16,8	16,6	16,7
Pitkäaikaiset varaukset	19	14,3	17,0	12,6
Eläkevelvoitteet	18	11,9	11,6	16,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä		103,3	205,3	372,0
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset lainat	21	112,3	163,6	12,0
Ostovelat ja muut velat	20	298,1	282,0	303,8
Saadut ennakot		60,0	51,7	50,6
Tuloverovelat		0,0	14,8	0,3
Lyhytaikaiset varaukset	19	3,5	10,2	6,0
Lyhytaikaiset velat yhteensä		473,9	522,4	372,6
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat	16	-	1,0	-
Velat yhteensä		577,2	728,7	744,6
Oma pääoma ja velat yhteensä		1 185,6	1 311,9	1 298,1

Konsernin rahavirtalaskelma

miljoonaa euroa	Liite	2016	2015, oikaistu	2014, oikaistu
Tilikauden tulos		23,2	35,1	1,8
Oikaisut:
Poistot	7	79,3	80,5	86,0
Arvonalentumiset	7	6,1	11,9	4,4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	3	-16,1	-46,4	-1,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot	6	0,5	1,5	1,0
Rahoitustuotot	8	-10,9	-13,9	-26,6
Rahoituskulut	8	13,9	25,7	33,1
Tuloverot	9	6,3	7,2	1,4
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua		-9,8	8,2	-4,1
Rahavirta ennen käytöpääoman muutosta		92,6	109,8	95,1
Myynti- ja muiden saamisten muutos		-12,7	2,4	25,1
Vaihto-omaisuuden muutos		0,9	0,2	2,3
Osto- ja muiden velkojen muutos		7,9	-20,1	-13,9
Käyttöpääoman muutos		-3,9	-17,5	13,5
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		88,7	92,4	108,6
Maksetut korot		-12,5	-15,6	-21,2
Saadut korot		7,7	7,0	7,6
Muut rahoituserät		-2,1	1,0	3,1
Maksetut verot		-18,7	-3,0	-4,9
Rahoituserien ja verojen rahavirta		-25,6	-10,6	-15,4
Liiketoiminnan rahavirta		63,1	81,9	93,2
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		-14,5	-17,7	-11,4
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin		-40,9	-34,7	-31,5
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		69,7	122,2	1,9
Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankituilla rahavaroilla	2	-36,8	-3,5	-3,6
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	2	8,4	14,2	0,7
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat		48,6	-42,0	0,2
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset		40,3	-83,0	-12,0
Muu investointien rahavirta		2,0	4,0	9,5
Investointien rahavirta		76,7	-40,4	-46,3
Lyhytaikaisten lainojen lisäykset		-	4,3	-
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	21	-159,1	-	-12,5
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset		-	-	0,2
Rahoituseasingvelkojen maksut	22	-11,6	-12,2	-10,9
Maksetut osingot		-18,0	-	-
Rahoituksen rahavirta		-188,6	-8,0	-23,2
Rahavarojen muutos		-48,9	33,4	23,7
Rahavarat tilikauden alussa	21	130,1	98,7	81,0
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		0,8	-0,3	-5,9
Myytävänä olevaksi luokiteltujen erien rahavarat		-	-1,8	-
Rahavarat tilikauden lopussa	21	82,0	130,1	98,7

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

miljoonaa euroa	Osake-pääoma	Käyttö-rahasto	Käyvän arvon rahasto	Muunto-erot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2014	70,0	142,7	0,0	-21,3	464,4	655,8
Virheen korjaus					-26,6
Oma pääoma 1.1.2014, oikaistu	70,0	142,7	0,0	-21,3	437,8	629,2
Tilikauden tulos					1,8	1,8
Muut laajan tuloksen erät:
Myytävissä olevien rahoitusvarojen ja rahavirran suojauksen arvonmuutos veroilla vähennettynä			0,2			0,2
Muuntoeron muutos				-73,3		-73,3
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen veroilla vähennettynä					-4,3	-4,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä			0,2	-73,3	-2,6	-75,7
Oma pääoma 31.12.2014, oikaistu	70,0	142,7	0,2	-94,6	435,2	553,5
miljoonaa euroa	Osake-pääoma	Käyttö-rahasto	Käyvän arvon rahasto	Muunto-erot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
---	---	---	---	---	---	---
Oma pääoma 1.1.2015, oikaistu	70,0	142,7	0,2	-94,6	435,2	553,5
Tilikauden tulos					35,1	35,1
Muut laajan tuloksen erät:
Myytävissä olevien rahoitusvarojen ja rahavirran suojauksen arvonmuutos veroilla vähennettynä			-0,1			-0,1
Muuntoeron muutos				-9,0		-9,0
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen veroilla vähennettynä					3,7	3,7
Tilikauden laaja tulos yhteensä			-0,1	-9,0	38,8	29,7
Oma pääoma 31.12.2015, oikaistu	70,0	142,7	0,1	-103,6	474,0	583,2
miljoonaa euroa	Osake-pääoma	Käyttö-rahasto	Käyvän arvon rahasto	Muunto-erot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
---	---	---	---	---	---	---
Oma pääoma 1.1.2016, oikaistu	70,0	142,7	0,1	-103,6	474,0	583,2
Tilikauden tulos					23,2	23,2
Muut laajan tuloksen erät:
Myytävissä olevien rahoitusvarojen ja rahavirran suojauksen arvonmuutos veroilla vähennettynä			0,0			0,0
Muuntoeron muutos				20,0		20,0
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen veroilla vähennettynä					0,0	0,0
Tilikauden laaja tulos yhteensä			0,0	20,0	23,2	43,2
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako					-18,0	-18,0
Oma pääoma 31.12.2016	70,0	142,7	0,1	-83,5	479,2	608,4

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Posti Group Oyj tytäryhtioinen ("Posti" tai "konserni") tuottaa yrityksille ja kuluttajille posti- ja logistiikkapalveluja, verkkokaupan palveluja sekä laajennettuja ratkaisuja hankintaan, ostoihin ja maksuliikenteeseen. Konsernilla on toimintaa kymmenessä maassa. Posti Group -konsernin emoyhtiö on Posti Group Oyj ("Yhtiö"), jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Postintaival 7 A, 00230 Helsinki.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Posti Group Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätös on myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukainen.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä ja myytävissä olevia rahoitusvaroja. Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina, ellei muuta mainita. Esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Näitä periaatteita on noudatettu johdonmukaisesti eri tilikausina, ellei toisin ole mainittu.

Tilikauden 2016 konsernitilinpäätöksessä esitetään poikkeuksellisesti kahden vuoden vertailutiedot pidemmän aikavälin vertailukelpoisuuden parantamiseksi, koska Posti on tehnyt tilikauden aikana muutoksia sekä tuloutusperiaatteisiin että segmenttiraportointiin.

Virheen korjaaminen

Posti on todennut, että sen aikaisemmin soveltama tuloutusmenetelmä postimerkkien ja eräiden muiden ennakkoon maksettujen palveluiden liikevaihdon tuloutuksessa on ollut virheellinen, koska konsernilla ei ole ollut käytettävissään luotettavaa dataa, jonka perusteella se olisi voinut arvioida ennakkoon maksettujen, mutta tulevaisuudessa suoritettavien palveluiden toteutumisajankohtaa. Liikevaihto näistä tuotteista on aikaisemmin tuloutettu silloin, kun ne on myyty asiakkaille, eikä silloin, kun palvelu on suoritettu IAS 18 mukaisesti. Posti on vuoden 2016 aikana osana IFRS 15 -standardin "Myyntituotot asiakassopimuksista" käyttöönottoon valmistautumista investoinut data-analyyseihin sekä tilasto- ja laskentamalleihin, joiden perusteella Posti on voinut luotettavalla tavalla tehdä arvion liikevaihdon toteutumisajankohdasta. Posti on muuttanut joulukuussa 2016 postimerkkien, postimaksukoneiden ja ennakkoon maksettujen postimaksun sisältävien kirjekuorien tuloutustapaa. Korjaus on tehty takautuvasti 1.1.2014 alkaen.

Ennakkoon maksettujen palveluiden uusi tuloutusmenetelmä:

Ennakkoon maksetut palvelut, jotka sisältävät postimerkit, postimaksukoneen sekä ennakkoon maksetut postimaksun sisältävät kirjekuoret, liikevaihto tuloutetaan niiden arvioidun käytön perusteella. Arvioitu käyttö perustuu tilastolliseen malliin, joka ottaa huomioon historialliset myynti- ja käyttöönottojen sekä hinnanmuutokset. Käyttämättömistä palveluista on jaksotettu tulouttamatonta liikevaihtoa kuvastava velka taseeseen. Velan määrä perustuu tilastolliseen otospohjaiseen tutkimukseen, joka on tehty kuluttajille, pienyrityksille sekä yhdistyksille. Kyselytutkimuksen perusteella on selvitetty käyttämättömien vastaisuudessa käytettäväksi tarkoitettujen postimerkkien lukumäärää. Näiden postimerkkien arvon johto arvioi postimerkkien käyttöä kuvaavan tilastomallin ja postimerkkien hintojen perusteella. Postimerkkien jälleenmyyjien osuus velasta on arvioitu

jäleenmyyjille suunnatun kyselyn perusteella. Velka esitetään tilinpäätöksessä jaettuna lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen osuuteen. Lyhytaikaisena velkana esitetään se osuus ennakkoon maksetuista palveluista, joka arvioidaan käytettäväksi seuraavan 12 kuukauden aikana. Loput velasta esitetään pitkäaikaisena eränä.

Jälleenmyyjille maksetut palkkiot kirjataan kuluksi, kun Posti on suorittanut ennakkoon maksetun palvelun, jolloin jälleenmyyjille ennakkoon maksetusta myyntipalkkiosta on jaksotettu taseeseen saaminen siltä osin, kun sen arvioidaan kohdistuvan käyttämättömiin postimerkkeihin.

Konserni on käyttänyt ulkopuolisia asiantuntijoita sekä tuloutusmallin että tilastollisen tutkimuksen tekemisessä. Arvion perustana olevia malleja ja tutkimuksia tullaan tulevina tilikausina päivittämään säännöllisesti, jotta ne tuottavat mahdollisimman ajantasaisen arvion kulloisestakin tilanteesta. Arvion muutokset tullaan käsittelemään konsernin tilinpäätöksissä IAS 8:n mukaisesti.

Virheen korjaamisen vaikutukset tilikausien 2014 ja 2015 aikaisemmin raportoituihin lukuihin on esitetty liitteessä 26.

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Posti Group Oyj:n sekä kaikki sen tytäryritykset. Tytäryrityksiä ovat ne yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy joko suoraan tai välillisesti, kun konsernilla on oikeus käyttää yrityksessä päätösvaltaa ja mahdollisuus valtaansa käyttämällä vaikuttaa tytäryrityksen tuottoon ja se altistuu tytäryrityksen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen, kun määräysvalta syntyy, ja siihen saakka, kunnes määräysvalta yrityksessä lakkaa.

Konserniyritysten keskinäinen osakeomistus on eliminoitu käyttäen hankintamenetelmää.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määrasvaltaa eikä yhteistä määräysvaltaa. Tavallisesti konsernin omistusosuus osakkuusyrityksissä on 20 – 50 %. Omistukset osakkuusyrityksissä on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Osuudet kirjataan alun perin hankintamenoo, ja myöhemmin niitä oikaistaan konsernin omistusosuutta vastaavalla osuudella yrityksen nettovarallisuuden muutoksista hankinnan jälkeen.

Konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään konsernin tuloslaskelmassa omana eränään ennen liikevoittoa.

Yhteiset toiminnot

Postilla on osuuksia keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä, jotka on konsernitilinpäätöksessä käsitelty yhteisinä toimintoina. Postin omistusta vastaava osuus kiinteistöyhtiöiden varoista, veloista, tuotoista ja kuluista esitetään konsernitilinpäätöksessä niitä parhaiten vastaavissa tuloslaskelma- ja taseerissä.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Konserniyhtiöiden tilinpäätökset laaditaan sen toimintaympäristön valuutassa, jossa kukin yhtiö pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toimintavaluutta.

Tapahtumat ja tase-erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Monetaariset tase-erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin poisuuttuna käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelman vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoituksesta syntyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tytäryhtiöt

Jos tytäryhtiöiden toimintavaluutta poikkeaa konsernin esittämisvaluutasta, muunnetaan niiden tuloslaskelmat ja laajat tuloslaskelmat euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Näiden kurssien eroista aiheutuva muuntoero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Tytäryhtiöön tehdystä nettosijoituksesta ja nettosijoitukseksi luokitelluista konsernin sisäisistä pitkäaikaisista lainoista konserniyhdistelyssä syntyvä muuntoero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yhtiöiden hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yhtiöiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yhtiöiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Tuloutusperiaatteet

Merkittävä osa konsernin tuotoista syntyy lyhytkestoisten palvelusuoritteiden tuottamisesta. Konsernin palvelutarjonnassa monipuolisten jakeluratkaisujen osuus, kuten postin, pakettien ja rahdin kuljetus ja jakelupalvelut, on merkittävä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu sopimuksen mukaisesti.

Liikevaihtona esitetään tavaroiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot vähennettynä myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla, myönnetyillä alennuksilla ja kurssieroilla.

Konserni tulouttaa liikevaihdon tietyistä ennakkoon maksetuista palveluista, jotka sisältävät postimerkit, postimaksukoneen sekä ennakkoon maksetut postimaksun sisältävät kirjekuoret, niiden arvioidun käytön perusteella. Arvioitu käyttö perustuu tilastolliseen malliin, joka ottaa huomioon historialliset myynti- ja käyttövolyymit sekä hinnanmuutokset. Käyttämättömistä palveluista on jaksotettu velka taseeseen. Velan määrä perustuu tilastolliseen otantaperusteiseen tutkimukseen, joka on tehty kuluttajille, pienyrityksille sekä yhdistyksille. Asiakkaiden hallussa olevien käyttämättömien vastaisuudessa käytettäväksi tarkoitettujen postimerkkien lukumäärä on arvioitu tutkimuksen perusteella. Näiden postimerkkien arvon johto arvioi postimerkkien käyttöä kuvaavan tilastomallin ja postimerkkien hintojen perusteella. Postimerkkien jälleenmyyjien osuus velasta on arvioitu jälleenmyyjille suunnatun kyselyn perusteella. Velka esitetään tilinpäätöksessä jaettuna lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen osuuteen. Lyhytaikaisena velkana esitetään se osuus ennakkoon

maksetuista palveluista, joka arvioidaan käytettäväksi seuraavan 12 kuukauden aikana. Loput velasta esitetään pitkäaikaisena eränä.

Kirjeiden, lehtien ja suoramainonnan jakelusta kirjattava liikevaihto tuloutetaan suoriteperusteella. Tiettyä ajanjaksoa koskevista palveluista, kuten esimerkiksi postilokerosta, saatava maksu kirjataan taseeseen velaksi, josta se tuloutetaan liikevaihtoon sitä mukaa kuin palvelua suoritetaan.

Tavaroiden, kuten pakkausmateriaalien, paperituotteiden ja toimistotarvikkeiden myynti palvelupisteissä kirjataan liikevaihtoon, kun asiakas ostaa tuotteen ja tuote luovutetaan asiakkaalle.

Liikevaihto kansainvälisistä kirjepalveluista ja yleispalveluvelvoitteen alaisista kansainvälisistä pakettipalveluista kirjataan bruttoperiaatteella siten, että niihin liittyvät kolmansille osapuolille suoritettavat päätemaksut kirjataan kuluksi ja esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluina.

Paketti- ja logistiikkapalvelut sisältävät kokonaisvaltaiset toimitusketjuratkaisut, pakettien jakelupalvelua, verkkokaupan palveluja, rahti- ja kuljetuspalveluja sekä varastointipalveluja.

Pakettien jakelupalvelun ja verkkokaupan palveluiden liikevaihto tuloutetaan kalenterikuukausittain havaintopäivän perusteella. Havaintopäivä kuvastaa hetkeä, jolloin paketista on tehty ensimmäinen rekisteröinti tuotannon järjestelmään.

Rahti- ja kuljetuspalveluiden osalta myynti tuloutetaan, kun kuljetettava tavara otetaan kuljetukseen. Varastointipalveluiden liikevaihdossa on kaksi komponenttia: käsittely ja tilavuokra. Käsittely tarkoittaa asiakkaan lukuun tehtävää keräilyä, pakkaamista, tarroitusta ja muita lisäarvopalveluita, jotka tuloutetaan suoritteiden määrän perusteella, kun palvelu on suoritettu. Tilavuokrat tuloutetaan asiakkaan tavaroiden tilatarpeen (lavametrejä per päivä) mukaan tasaerinä sopimuksen kattamana ajanjaksona.

OpusCapitan liikevaihto muodostuu pääasiassa dokumenttiprosessien automatisointiratkaisujen, ohjelmistoratkaisujen ja taloushallinnon palveluiden volyymipohjaisesta laskutuksesta. Liiketoiminnan myynti tuloutetaan suoriteperusteisesti. Ohjelmistoihin liittyvät vuosilisenssit tuloutetaan lisenssin voimassaoloaikana.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset ovat pääosin valtiolta saatuja tuotekehitys- ja liiketoiminnan kehitysavustuksia sekä matalapalkkatukia, jotka tuloutetaan ja kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin, kun konsernin johdolla on riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan ja että konserni täyttää avustuksen saamiselle asetetut ehdot.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, joista suurin osa on maksupohjaisia. Konserni suorittaa maksuja eläkevakuutusjärjestelyihin lakisääteisesti tai sopimuksiin perustuen. Maksupohjaisiin järjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin sillä kaudella, jota veloitus koskee. Eläkemaksun suorittamisen jälkeen konsernilla ei ole eläke-etuudesta johtuvia velvoitteita.

Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä taseeseen kirjattu velka on velvoitteen nykyarvo tilikauden lopussa vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä arvolla. Velvoitteen nykyarvo on riippumattomien vakuutusmateriaalikoiden vuosittain laskema, ja se on laskettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä.

Velvoitteena nykyarvo määritetään diskonttaamalla ennakoidut tulevaisuuden kassavirrat diskonttokorolla, joka vastaa velvoitetta vastaavilla ehdoilla ja vastaavissa valuutoissa liikkeellelaskettujen korkealaatuisten yrityslainojen korkoja.

Nettokorkomenon laskennassa on käytetty diskonttokorkoa, ja se on laskettu velvoitteen nykyarvosta vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä arvolla. Meno on kirjattu tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.

Voitot ja tappiot etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kokemusperusteisista muutoksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista eläkejärjestelyistä kirjataan tuloslaskelmaan kaudelle, jolla muutokset tapahtuvat, ja esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Lisätietoja konsernin etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on esitetty liitteessä 18.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelmassa verokuluna esitetään konserniyhtiöiden verotettavan tulon ja paikallisten verosäännösten perusteella tilinpäätöspäivään mennessä säädetyn tai käytännössä hyväksytyn verokannan mukaan lasketut verot sekä mahdolliset aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin väliaikaisista eroista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista johtuvien laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutokset.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista varojen ja velkojen konsernitilinpäätöksen mukaisen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä hyväksyttyjä verokantoja, joilla laskennallisen verovelan tai -saamisen odotetaan realisoituvan.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero ja tappiot voidaan hyödyntää.

Posti kirjaa tilikauden verot ja laskennalliset verot epävarmoista ja tulkinnanvaraisista veroeristä johdon arvioiman odotetun lopputuleman perusteella.

Tilikauden verot ja laskennalliset verot kirjataan tuloslaskelmaan lukuun ottamatta sellaisia eriä, jotka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan. Tällaisten erien verovaikutus kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan.

Aineettomat hyödykkeet

Liiketoimintojen yhdistäminen ja liikearvo

Konserni soveltaa liiketoimintojen yhdistämisissä hankintamenetelmää. Yritysostojen tai liiketoimintakauppojen hankintameno muodostuu käteisvastikkeen ja ehdollisten kauppahintaerien käyvästä arvosta. Ehdolliset kauppahintaerät arvioidaan tulevien odotettujen kassavirtojen nykyarvon perusteella ja ne kirjataan taseen rahoitusvelkoihin ja esitetään muiden velkojen ryhmässä. Velat arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Hankinnan yhteydessä tunnistetut hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Taseeseen merkittävä liikearvo vastaa sitä osaa

hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana

Liikearvo arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja tarvittaessa useammin, jos yksittäiset tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän siitä hankinnasta, josta liikearvo muodostui. Arvonalentumistestauksen periaatteita on kuvattu tarkemmin jäljempänä kohdassa "Arvonalentumistestaukset" sekä liitetiedossa 10.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ainoastaan merkittävistä uusista tai olennaisesti parannetuista ohjelmistoista, palvelusovelluksista ja toiminnanohjausjärjestelmistä syntyneet kehittämismenot aktivoidaan taseeseen, jos ne ovat kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisia ja konsernilla on aikomus ja voimavarat kehittämistyön loppuunsaattamiseen sekä hyödykkeen myymiseen tai käyttöön, niiden määrä pystytään laskemaan luotettavasti ja kehittämistyön tuloksena syntyvästä hyödykkeestä odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan aineettomiksi hyödykkeiksi ja poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana, joka on 3 – 5 vuotta siitä hetkestä lukien, jolloin ne ovat valmiita käytettäviksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Erillisinä hankitut aineettomat hyödykkeet, kuten lisenssit ja sovellukset, merkitään alun perin taseeseen hankintamenoon. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu aineeton omaisuus, kuten asiakaskanta, tavaramerkit ja hankittu teknologia, kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon, joka vastaa poistojen perustana olevaa hankintamenoa. Aineettomat oikeudet sisältävät pääasiassa ohjelmistolisenssejä sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuja asiakaskantoja ja tavaramerkkejä. Konsernin muilla aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, jonka aikana ne poistetaan. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Ohjelmistolisenssit	3 – 5 vuotta
Asiakaskannat	5 – 10 vuotta
Tavaramerkit	5 vuotta
Hankittu teknologia	5 vuotta

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Alkuperäinen hankintameno sisältää kaikki omaisuuserän hankintaan välittömästi kohdistettavat erät, kuten ostohinta, asennus- ja muut käyttöönottokustannukset. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoiset arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai rahoitusleasinghyödykkeiden vuokra-aikana, jos se on lyhyempi. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Taloudellisia vaikutusaikoja tarkastellaan ja tarvittaessa oikaistaan, jos niitä koskeviin arvioihin tulee muutoksia.

Konsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat maa- ja vesialuista, tuotannollisista ja toimistorakennuksista ja rakennelmista, koneista ja kalustosta kuten kirje- ja pakettilajittelukoneista, kuljettimista, ajoneuvoista ja trukeista sekä muista aineellisista hyödykkeistä, kuten varastohyllyistä ja -järjestelmistä sekä pakettiautomaateista.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Tuotannolliset rakennukset	8 – 25 vuotta
Toimistorakennukset	25 – 40 vuotta
Kevyet rakennelmat	15 vuotta
Tuotannon koneet ja laitteet	3 – 13 vuotta
Ajoneuvot	3 – 5 vuotta
Varastohyllyt ja -laitteet	5 – 13 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3 – 10 vuotta

Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useista osista, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, käsitellään kukin osa erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Myytävänä oleviksi luokitellut varat

Varat luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvo on kerrytettävissä ennemminkin myynnin avulla kuin jatkamalla käyttöä. Hyödykkeen luokittelu myytävänä olevaksi tehdään silloin, kun myynti on erittäin todennäköinen ja hyödyke on sillä hetkellä välittömästi myytävissä ja myyntikunnossa. Lisäksi yrityksen johdon on sitouduttava hyödykkeen myyntiin, jonka voidaan odottaa tapahtuvan vuoden kuluessa "myytävänä oleva" -luokittelusta. Myytävänä olevaksi luokitellusta hyödykkeestä ei tehdä poistoja.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöksi luokitellaan maa-alueet tai rakennukset tai niiden osat, jotka pidetään vuokrattavana ulkopuoliseen käyttöön tai kiinteistön arvonnousun vuoksi. Sijoituskiinteistöt arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja arvonalentumisilla. Sijoituskiinteistöjen rakennukset poistetaan tasapoisina taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa, 30 – 40 vuodessa. Kiinteistöihin sisältyviä maa-alueita ei poisteta. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetty käypä arvo perustuu ulkopuolisten riippumattomien pätevöityneiden arvioijien tekemiin arvioihin, jota käytetään myös arvonalentumistestauksessa. Arvonalentumistappiot kirjataan jäljempänä kappaleessa "Arvonalentumistestaukset" kuvattujen periaatteiden mukaisesti.

Arvonalentumistestaukset

Liikearvosta ja keskeneräisistä aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä (esimerkiksi aktivoidut kehitysprojektit, joita ei ole vielä saatettu loppuun) ei tehdä poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta, ja useamminkin mikäli tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ehkä ole kerrytettävissä. Omaisuuserille, joista kirjataan poistot niiden taloudellisena pitoaikana, tehdään arvonalentumistesti, jos on viitteitä siitä, että niiden tasearvo ylittää niiden kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan siltä osin, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Omaisuuserät on kohdistettu arvonalentumistestausta varten alimmalle yksikkötasolle, jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien rahavirroista (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Postin rahavirtaa tuottavat yksiköt, joiden perusteella liikearvon arvonalentumistestaus suoritetaan, on esitetty liitetiedossa 10.

Jos aineellisesta tai aineettomasta omaisuuserästä liikearvoa lukuun ottamatta on kirjattu arvonalentumistappio, sen mahdollista peruuttamista arvioidaan jokaisen tilikauden lopussa.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokralle ottajalle siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään operatiivisina vuokrasopimuksina.

Konserni vuokralle ottajana

Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vuokravelvoitteet kirjataan taseeseen pitkä- tai lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusleasingmaksut kirjataan korkokuluiksi ja leasingvelan vähennykseksi. Vuokratut hyödykkeet poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. (liitetiedot 12 ja 22)

Operatiivisten vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerin vuokra-ajan kuluessa (liitetieto 22).

Vaihto-omaisuus

Konsernin vaihto-omaisuus sisältää postimerkkejä, pakkausmateriaaleja, myytäväksi tarkoitettuja tavaroita sekä tuotantomateriaalia, kuten paperia ja kirjekuoria. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon soveltaen keskihintamenetelmää tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno sisältää varaston hankinnasta aiheutuneet välittömät menot. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä myynnistä ja jakelusta aiheutuvat menot.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon. Myöhempi arvostus riippuu rahoitusinstrumenttien luokittelusta. Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konsernin sopimusperusteinen oikeus rahavirtoihin on lakannut olemasta voimassa tai menetetty tai kun riskit ja tuotot on kaikilta olennaisilta osin siirretty konsernin ulkopuolelle.

joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinasijoitukset on arvostettu tilinpäätöspäivän käypään arvoon perustuen markkinoilla julkaistuihin hintanoteerauksiin tai arvostusmalleihin, joiden tiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettäviin markkinatietoihin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat voitot ja tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jolla ne aiheutuvat.

Eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellaan sijoitukset, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä, joilla on määrätty eräpäivä ja jotka aiotaan pitää määrättyyn eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Lainat ja muut saamiset ovat rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä niitä pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset kirjataan hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa.

Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset merkitään muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioon ottaen ja esitetään omassa pääomassa käyvän arvon rahastossa. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyy tilinpäätöshetkellä listaamattomia osakkeita ja pääomarahastosijoituksia, jotka arvostetaan rahastonhoitajan ilmoittamaan käypään arvoon.

Muista kuin johdannaissopimuksista johtuvat rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkäaikaisiin että lyhytaikaisiin velkoihin.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja ja joihin sovelletaan suojauslaskentaa, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Konserni käsittelee johdannaissopimukset joko taseeseen merkittyjen varojen tai kiinteähoitoisten velkojen suojauksina (käyvän arvon suojaus), ennakoitujen erittäin todennäköisten liiketoimien suojauksina (rahavirran suojaus) tai suojauksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä.

Silloin kun sovelletaan suojauslaskentaa, konserni dokumentoi suojausta aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskien hallinnan tavoitteet ja strategian suojaustoimenpiteiden tekemiseen. Konserni dokumentoi ja arvioi myös suojausuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon muutoksia.

Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutokset samoin kuin suojattavasta riskistä johtuvat suojattavan omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutokset merkitään tuloslaskelmaan rahoituseriin. Jos suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojattavan kohteen kirjanpitoarvon oikaisuksi kirjattu suojattavasta riskistä johtuva erä jaksotetaan tulosvaikutteisesti johdannaisen juoksuajalle. Konsernissa on sovellettu käyvän arvon

suojauslaskentaa Postin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti kiinteäkorkoisten lainojen korkoriskiltä suojautumiseen.

Rahavirran suojauksiksi määritettyjen ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kertyneet määrät siirretään tulosvaikutteisiksi, kun suojauskohde vaikuttaa tulokseen. Rahavirran suojausta käytetään suojauduttaessa ulkomaanrahan määräisiin sitoumuksiin liittyvältä valuuttariskiltä. Suojausinstrumentista aiheutuvat voitot tai tappiot kirjataan hankintamenoa vastaan, kun suojauskohde realisoituu. Jos rahavirran suojausinstrumentiksi luokitellun johdannaissopimuksen voimassaolo lakkaa tai se myydään tai se ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, käyvän arvon muutoksista johtuva kertynyt voitto tai tappio pysyy omassa pääomassa, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun liiketoimen ei kuitenkaan enää odoteta toteutuvan, käyvän arvon muutoksista johtuva kertynyt voitto kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Vaikka eräät johdannaiset on tehty suojaamistarkoituksessa, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Tällaisia ovat valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin liittyvältä valuuttariskiltä suojaavat valuuttajohdannaiset sekä sähköjohdannaiset, joita on hyödynnetty aikaisemmilla tilikausilla. Lisäksi koronvaihtosopimuksiin sovellettu suojauslaskenta lopetettiin 1.7.2015. Nämä johdannaissopimukset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ja niiden käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti joko rahoituseriin tai liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin riippuen suojauksen tarkoituksesta.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka on helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Konsernin rahavaroihin luokitelluilla rahamarkkinasijoituksilla on enintään kolmen kuukauden maturiteetti.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaukset kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyistä kirjataan varaus, kun niitä koskeva yksityiskohtainen ja virallinen suunnitelma on hyväksytty ja julkaistu.

Varauksen määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon maksuvelvoitteen täyttämiseksi tarvittavien maksujen nykyarvosta tilinpäätöshetkellä. Nykyarvon laskennassa käytetään ilman veroja laskettua diskonttokorkoa, joka vastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Ajan kulumisesta johtuva varauksen muutos kirjataan korkokuluksi.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan yhden tai useamman epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Käyvän arvon määrittäminen

Konserni arvostaa tilinpäätöksessään käypään arvoon kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat, myytävissä olevat rahoitusvarat, johdannaiset sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja velat. Myös myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan käypään arvoon, jos käypä arvo on alle kirjanpitoarvon.

Kaikki varat, ja velat, jotka arvostetaan käypään arvoon tai joiden käypä arvo esitetään tilinpäätöksessä, luokitellaan käypien arvojen hierarkiaa käyttäen seuraavasti:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin tietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todennettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden tiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.

Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

Konserni selvittää jokaisen raportointikauden lopussa, onko toistuvasti tilinpäätökseen merkittäviä varoja ja velkoja siirtynyt hierarkian tasolta toiselle. Luokittelun uudelleenarviointi perustuu käyvän arvon määrittämisessä käytettäviin merkittäviin alimman hierarkiatason syöttötietoihin.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Käytetyt arviot ja oletukset perustuvat tämänhetkiseen parhaaseen tietymykseen tämänhetkisestä tapahtumista ja toimenpiteistä, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Tilinpäätöksen laatimisessa erityistä harkintaa vaativat tai laatimisen kannalta erityisen monimutkaiset periaatteet on esitetty alla, samoin kuin ne erät, joihin todennäköisimmin jouduttaisiin tekemään olennaisia oikaisuja, jos arviot ja oletukset osoittautuvat vääriksi.

Postin rahavirtaa tuottavan yksikön Itella Venäjän arvonalentumistestaus

Itella Venäjä tarjoaa asiakkailleen kattavia logistiikkapalveluja, jotka koostuvat varastointi- ja rahtipalveluista sekä verkkokaupan toimituspalveluista Venäjän kaikilla merkittävillä taloudellisilla alueilla. Venäjän talous perustuu pitkälti raaka-aineiden vientiin ja on erittäin riippuvainen öljyn hinnasta, joka oli vuoden 2016 alkupuolella alimmillaan kymmeneen vuoteen ja on edelleen alhaisella tasolla, vaikka onkin lähtenyt nousuun. Öljyn hinnan vaihtelut vaikuttavat myös Venäjän ruplaan ("rupla"), joka puolestaan määrää ostovoiman tuontitavaroiden suhteen. Ukrainan kriisi ja siihen liittyvät sanktiot ovat puolestaan vaikuttaneet Venäjän talouteen ja heikentäneet Venäjän kasvua ja kasvunäkymiä. Hinnat ovat laskeneet myös kiinteistömarkkinoilla. Koska markkinatilanne Venäjällä on edelleen vaikea, siellä harjoitettavaan liiketoimintaan liittyy epävarmuutta ja haasteita, jotka koskevat erityisesti Postin kykyä tehdä varmoja ennusteita Itella Venäjän logistiikkatoimintojen kehittymisestä pitkällä aikavälillä.

Itella Venäjä on rahavirtaa tuottava yksikkö, jonka merkittävimmät varat liittyvät eri paikoissa sijaitseviin kiinteistöihin sen jälkeen, kun liikearvo kirjattiin aiempina vuosina kokonaisuudessaan kuluksi. Venäjän markkinoihin liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen Posti on todennut, ettei Itella Venäjä -yksikölle kokonaisuudessaan ole mahdollista määrittää käyttöarvoa, ja näin ollen johto on katsonut, että asianmukainen tapa testata Itella Venäjän pitkäaikaiset varat arvonalentumisen varalta perustuu käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla.

Posti on käyttänyt ulkopuolisia riippumattomia ja pätevöityneitä arvioijia Venäjällä sijaitsevien kiinteistöjen käypien arvojen määrittämiseen vuosittain. Arvonmääritys tapahtuu vähintään kerran

vuodessa omaisuuseräkohtaisesti, ja arvostusmenetelmässä otetaan huomioon senhetkiset markkinahinnat kullakin toimivalla kiinteistömarkkinalla. Keskeisiä syöttötietoja arvostuksessa ovat vuokratasot ja sijoittajien tuottovaatimukset. Merkittävimmät arvostuksessa käytettävät arviot liittyvät näihin keskeisiin syöttötietoihin, ja jos ruplan arvo edelleen laskee tai arvostuksessa käytetyt keskeiset syöttötiedot muuttuvat epäedulliseen suuntaan, tämä saattaa johtaa Itella Venäjän kiinteistöjen arvon alentumiseen, mistä puolestaan aiheutuisi haitallisia vaikutuksia Postin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, toiminnan tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin.

Liikearvon arvonalentumistestaus Postin rahavirtaa tuottavassa yksikössä OpusCapita

Posti on tehnyt merkittäviä investointeja liikearvoon sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuten IT-järjestelmiin, lisensseihin, hankittuihin tavaramerkkeihin ja asiakassuhteisiin samoin kuin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, jotka pääasiasaa koostuvat ajoneuvoista ja tuotantokoneista. Merkittävin vuosittaisen arvonalentumistestauksen kohteena oleva liikearvo kohdistuu OpusCapitaan, joka on yksi Postin liikearvoa sisältävistä rahavirtaa tuottavista yksiköstä. Liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos arvon alentumisesta on viitteitä, kun taas muille omaisuuserille tehdään arvonalentumistesti silloin, kun olosuhteet antavat viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta.

Liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvon alentumisen määrittämiseen kuuluu, että käytetään arvioita, jotka koskevat arvon alentumisen syytä, ajoittumista ja määrää, näihin kuitenkaan rajoittumatta. Arvon alentuminen perustuu moneen eri tekijään, joita ovat esimerkiksi kilpailulolosuhteiden muutokset, Postin liiketoimintojen kasvuodotukset, pääomakustannusten nousu, teknologian vanhentuminen, palvelujen lopettaminen, jälleenhankinta-arvot, vertailukelpoisissa transaktioissa toteutuvat hinnat sekä muut arvon alentumiseen viittaavat olosuhteiden muutokset. Arvon alentumiseen viittaavien indikaattoreiden tunnistaminen samoin kuin tulevaisuudessa kertyvien rahavirtojen arvioiminen ja omaisuuserien (tai omaisuuseräryhmien) käyvien arvojen määrittäminen edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa, joka liittyy arvon alentumiseen viittaavien indikaattoreiden tunnistamiseen ja niistä varmistumiseen, ennakoituihin rahavirtoihin, sovellettaviin diskonttokorkoihin, taloudellisiin vaikutusaikoihin ja jäännösarvoihin. Rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvoa määritettäessä mukaan tulee uusia suunnittelua koskevia epävarmuustekijöitä, jotka kuvastavat makrotaloudelliseen kehitykseen liittyviä riskejä ja voivat vaikuttaa epäedullisesti liiketoiminnan tulokseen tulevaisuudessa. Merkittävimmät oletukset, joita tehdään liikearvon arvonalentumistestauksessa, koskevat liikevaihdon kasvua, liikevoiton kehittymistä, diskonttokoron (WACC) määrittämistä sekä viiden vuoden ennustejakson jälkeiseen aikaan sovellettavaa pitkän aikavälin kasvuvauhtia. Arvonalentumistestauksen kohteena ollut OpusCapitan liikearvo 31.12.2016 oli 122,7 miljoonaa euroa (31.12.2015: 107,1 miljoonaa euroa ja 31.12.2014: 104,1 miljoonaa euroa). Tarkempia tietoja liikearvon arvonalentumistestauksesta ja siihen liittyvästä herkkyysanalyysista on liitetiedossa 10.

Tulouttamaton liikevaihto

Tiettyjen ennakkoon maksettujen palveluiden, kuten postimerkkien, postimaksukoneiden ja postimaksun sisältävien kirjekuorien tuloutusmenetelmään liittyy merkittävää epävarmuutta johtuen useista menetelmään sisältyvistä oletuksista. Arvioitu tulouttamaton myynti määritetään tilastollisilla malleilla, jotka perustuvat historiallisin myynti- ja käyttöömyymeihin sekä kolmansien osapuolien tekemiin kyselytutkimuksiin. Mallien keskeisiä oletuksia ovat arvioidut lähetysten lukumäärät maksutavoittain ja niiden kausivaihtelu, postimerkkien asiakas- ja jälleenmyyjävaraston koko ja niiden muutosnopeus. Epävarmuutta liittyy asiakkailla olevien käyttämättömien postimerkkien lukumäärään, joka on arvioitu kyselytutkimuksen perusteella, ja niiden arvoon, jonka johto on arvioinut tilastollisen mallin perusteella. Myös käyttämättömien ennakkoon maksettujen kirjekuorien lukumäärä perustuu tilastolliseen malliin, joten siihen liittyy epävarmuutta. Epävarmuutta liittyy myös postimaksukoneiden käyttöön tilikauden aikana sekä niiden saldoon tilinpäätöshetkellä, koska Posti

saa koneiden käyttö tiedot vasta, kun asiakas lataa koneen uudelleen. Jos osoittautuu, että käytetyt oletukset vaikuttavat ennakkoon maksettujen tuotteiden arvioituihin määriin epäsuotuisasti, taseeseen merkitty velka saattaisi kasvaa vastaavasti.

Tulouttamaton liikevaihto näistä palveluista 31.12.2016 oli 27,0 miljoonaa euroa (31.12.2015 28,3 miljoonaa euroa ja 31.12.2014 27,1 miljoonaa euroa). Lisätietoa tulouttamattomasta liikevaihdosta on esitetty liitetiedossa 23.

Laskennallisten verosaamisen hyödyntämiseen liittyvä epävarmuus

Laskennallisia verosaamisia kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan saamisten perustana olevat väliaikaiset erot ja tappiot pystytään hyödyntämään. Kirjattavissa olevan saamisen määrittäminen edellyttää merkittävää harkintaa, ja se riippuu ennen kaikkea tulevaisuudessa kertyvän verotettavan tulon ajoittumisesta ja määrästä sekä verosuunnittelun mahdollisuuksista. Harkinta koskee erityisesti eräissä Postin ulkomaisissa yksiköissä syntyneitä käyttämättömiä tappioita ja sitä, hyödynnetäänkö kyseiset tappiot asianomaisissa maissa vai Suomessa. Posti arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä laskennallisten verosaamisen odotettavissa olevaa hyödyntämistä harkitsemalla, kuinka todennäköistä on, että (a) tulevaisuudessa kertyy verotettavaa tuloa ja (b) veroilmoituksissa tehdyt ratkaisut pitävät.

Kun yritys on viime aikoina tuottanut tappiota, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia vain siihen määrään asti kuin on vakuuttavaa näyttöä riittävän verotettavan tulon kertymisestä tulevaisuudessa. Arvioitua verotettavaa tuloa ei pidetä vakuuttavana näyttönä, ellei yritys ole näyttänyt toteen, että se pystyy kerryttämään merkittävän määrän verotettavaa tuloa tilikaudella, tai ellei ole toteutunut muita tapahtumia, jotka antavat riittävää näyttöä verotettavan tulon kertymisestä tulevaisuudessa. Myös uusiin transaktioihin ja tapahtumiin samoin kuin uusien verosäännösten tulkintaan liittyvä epävarmuus voi vaikuttaa tähän harkintaan.

Postilla oli 31.12.2016 153,0 miljoonaa euroa (31.12.2015: 139,9 miljoonaa euroa ja 31.12.2014 135,1 miljoonaa euroa) käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia. Lähempiä tietoja laskennallisista verosaamisista ja -veloista esitetään liitetiedossa 13.

Varaukset – tappiolliset sopimukset

Postin tappiollisia sopimuksia koskevat varaukset määritetään perustuen niiden arvioitujen kokonaiskustannusten nettonykyarvoon, joita Postille väistämättä aiheutuu tappiollisista sopimuksista. Arviot perustuvat tulevaisuudessa syntyvien arvioitujen tappioiden tasoon, ja niitä määrittäessä otetaan huomioon sopimuksista kertyvät arvioidut tuotot ja niistä suoraan aiheutuvat kulut. Arvioissa otetaan huomioon inflaation vaikutus, kustannuskehitys, valuuttakurssien kehitys sekä diskonttaus. Arviointiprosessiin luontaisesti liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen toteutuvat tappiot saattavat poiketa alun perin arvioidun varauksen määrästä, ja varausten kirjanpitoarvoja tarkastellaan säännöllisesti ja oikaistaan arvioissa mahdollisesti tapahtuvien muutosten huomioon ottamiseksi.

Ehdolliset velat

Posti käyttää harkintaa määrittäessään ja kirjatessaan varauksia sekä arvioidessaan vastuuta johtuvia ehdollisia velkoja, jotka liittyvät käynnissä olevaan oikeusprosessiin tai muihin käsiteltävänä oleviin vaateisiin, joihin liittyen on meneillään neuvottelut, sovittelumenettely tai välimiesmenettely tai jotka ratkaistaan viranomaisen päätöksellä, samoin kuin muita ehdollisia velkoja.

Harkintaa tarvitaan arvioitaessa kanteen menestymisen tai velvoitteen syntymisen todennäköisyyttä sekä määritettäessä mahdollisen rahallisen korvauksen vaihteluvälä.

Konserni on osallisena kiistassa, joka koskee Suomessa maksettujen arvonlisäverojen korvaamista. Posti on nostanut Suomen valtiota vastaan regressikanteen, jossa se vaatii valtiota korvaamaan Postille määrät, jotka Posti saatetaan määrätä maksamaan kantajien aloitteesta käynnistyneessä oikeudenkäynnissä. Hovioikeudessa käsiteltävänä oleva vaadittu kokonaiskorvaus on 31.12.2016 noin 99,2 miljoonaa euroa ja vaadittu korko noin 54,1 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä ei ole mahdollista arvioida, kuinka tai milloin asia tullaan ratkaisemaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu varausta, sillä Posti katsoo kantajien vaatimukset perusteettomiksi. Saattaa kuluja useita vuosia, ennen kuin asiassa annetaan lopulliset tuomiot. Prosessin lopputuloksella saattaa olla olennainen epäedullinen vaikutus Postin taloudelliseen asemaan, toiminnan tulokseen ja rahavirtoihin. Lisätietoja asiasta on esitetty liitetiedossa 23.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien soveltaminen

1.1.2016 voimaan tulleilla IFRS-standardimuutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konserni alkaa soveltaa seuraavia uusia ja muutettuja standardeja niiden voimaantulosta lähtien:

IFRS 15 Tuotot asiakassopimuksista. Uusi standardi tulee sovellettavaksi 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardi määrittelee viisiportaisen mallin, jonka perusteella tuotot asiakassopimuksista tuloutetaan ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11 -standardit ja niiden tulkinnat. Tuloutus voi tapahtua joko ajan kuluessa tai tietyllä ajanhetkellä, riippuen määräysvallan siirtymisestä. Standardi edellyttää myös nykyistä laajempia liitetietoja asiakassopimuksista saatavista tuotoista. Konserni arvioi parhaillaan uuden standardin vaikutuksia tilinpäätöksiin ja on tunnistanut muun muassa seuraavat alueet, joihin sillä on todennäköisesti vaikutusta:

Eräiden OpusCapitan palveluiden osalta erillisten suoritevelvoitteiden tunnistaminen voi vaikuttaa tuottojen tuloutusajankohtaan. OpusCapitan sopimustyypteistä käyttöönottopalveluita ja ohjelmistolisenssejä arvioidaan parhaillaan. Mikäli käyttöönottopalvelut eivät ole erillisiä suoritevelvoitteita, näistä saatava tuotto tulisi jaksottaa sopimusajalle. Tuotot lisensseistä kirjataan joko silloin kun lisenssi myydään tai jaksotetaan sopimusajalle, riippuen lisenssityypistä. Tällä hetkellä OpusCapita kirjaa tuotot käyttöönottopalveluista, kun palvelu on suoritettu ja lisensseistä sopimusajalle.
Itella Venäjä -segmentin rahti- ja kuljetuspalveluiden osalta pitkäkestoisten kuljetusten tuloutusmenetelmää arvioidaan ja tuottojen tuloutusajankohtaan voi tulla muutoksia. Muutos on vaikutukseltaan vähäinen.
Varastopalvelusopimuksista saatavien tuottojen tuloutusajankohtaa arvioidaan. Lisäksi sopimuksia tarkastellaan vuokrasopimuksia koskevan IFRS 16 -standardin näkökulmasta sen arvioimiseksi ovatko ne vuokrasopimuksia.
Eräiden suoritevelvoitteiden täyttämisestä aiheutuvien kustannusten laskentaperiaatteet: eräät kustannukset, jotka nykyisellään kirjataan kuluksi, tullaan mahdollisesti jatkossa kirjaamaan taseeseen omaisuuseräksi, joka poistetaan sopimuksen voimassaoloaikana. Konserni kirjaa nykyisin kuluksi vähäisissä määriin palvelutasoon liittyviä sopimusperusteisia maksuja, jotka IFRS 15 mukaan tullaan kirjaamaan liikevaihdon oikaisuksi. Näiden muutosten vaikutusten odotetaan olevan vähäisiä.

Johto analysoi myös eräitä sopimuksia myös päämies-agentti -näkökulmasta. Analyysin perusteella tehtävät ratkaisut voivat vaikuttaa siihen, kirjaako Konserni tuotot brutto-määräisesti (päämiehenä toimiessaan) vai nettomääräisesti (agenttina toimiessaan), mutta tällä ei ole vaikutusta Konsernin liiketulokseen. Analyysin kohteena on sopimuksia Posti-, Paketti- ja Logistiikkapalveluista sekä Itella Venäjä -segmentistä.

Tässä vaiheessa Posti ei kykene arvioimaan uusien sääntöjen vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Konserni laatii yksityiskohtaisen vaikutusarvion vuoden 2017 aikana ja antaa tarkempaa tietoa standardin taloudellisista vaikutuksista ja tehdyistä laskentaratkaisuista vuoden 2017 osavuosikatsauksissa. Muutoshankkeen edetessä on myös mahdollista, että Konserni tunnistaa edellä mainittujen lisäksi myös muita alueita, joihin muutoksella on vaikutusta.

Konserni alkaa soveltaa uutta standardia 1.1.2018 lukien.

IFRS 16 Vuokrasopimukset vaikuttaa ensisijaisesti vuokralleottajien kirjanpitoon ja Posti tulee kirjaamaan lähes kaikki vuokrasopimukset jatkossa taseeseen. Standardi ei enää erottele operatiivisia leasingopimuksia ja rahoitusleasingopimuksia toisistaan ja edellyttää, että lähes kaikista vuokrasopimuksista kirjataan taseeseen omaisuuserä (oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä) ja rahoitusvelka tulevista vuokranmaksuista. Standardi mahdollistaa lyhytaikaisten ja vähäarvoisten vuokrasopimusten jättämisen tämän käsittelyn ulkopuolelle.

Muutos vaikuttaa Postin tuloslaskelmaan, koska uudella menetelmällä vuokrasopimuksesta aiheutuva kokonaiskulu on tyypillisesti korkeampi vuokrasopimuksen alkuvuosina ja matalampi myöhempinä vuosina. Lisäksi liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattava vuokrakulu korvautuu korkokululla ja poistoilla, joten keskeiset tunnusluvut, kuten käytökate tulevat muuttumaan.

Liiketoiminnan rahavirta tulee kasvamaan nykyisestä, sillä vuokranmaksujen rahoitusvelkaan kohdistuva osuus luokitellaan rahoituksen rahavirtaan. Vain koron osuus vuokranmaksusta sisältyy edelleen liiketoiminnan rahavirtaan.

Posti ei ole vielä laskenut IFRS 16 -standardin yhteisvaikutusta konsernitilinpäätökseen. Ottaen huomioon, että Posti on vuokrannut käyttöönsä lukuisia tuotanto- toimisto- ja varastotiloja, ajoneuvoja ja tuotantokalustoa kolmansilta osapuolilta sekä vuotta pidemmäksi ajaksi, että irtisanottavissa olevilla sopimuksilla, standardilla tulee olemaan merkittävä vaikutus Postin konsernitilinpäätökseen. Posti odottaa, että taseeseen kirjattavien vuokrattujen omaisuuserien ja niitä vastaavan vuokravalan määrä kasvaa merkittävästi. Lisäksi näihin liittyvät vuokrakulut luokitellaan poistoihin ja rahoituskuluihin.

Konsernilla oli 31.12.2016 peruuttamattomia vuokravastuita operatiivisista vuokrasopimuksista 326,8 miljoonaa euroa (ks. liite 22). Konserni ei kuitenkaan ole vielä määrittänyt missä määrin nämä sitoumukset ja muut irtisanottavissa olevat vuokrasopimukset tullaan kirjaamaan jatkossa taseen omaisuuseriin ja velkoihin, eikä miten tämä tulee vaikuttamaan konsernin tuloslaskelmaan ja rahavirtojen esittämistapaan. Näiden määrittäminen edellyttää johdolta harkintaa toistaiseksi vuokrasopimusten odotetusta kestosta sekä joidenkin sopimusten mahdollistamien jatko-optioiden käytöstä. Osa tilinpäätöksessä esitetyistä vuokravastuista saattaa liittyä lyhytaikaisiin tai vähäarvoisiin vuokrasopimuksiin, joiden osalta on mahdollista noudattaa poikkeusmenettelyä, tai osa vastuista saattaa liittyä järjestelyihin, jotka eivät täytä vuokrasopimuksen määritelmää.

Standardi tulee voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Tässä vaiheessa Konserni arvioi, ettei se ala soveltaa standardia ennen sen voimaantuloa.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit korvaa IAS 39 -standardin ja se tuo muutoksia rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen, niiden arvonalentumisen määrittämiseen sekä suojauslaskentaan.

Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki sopimukseen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta.

Kaikki muut rahoitusvarana olevat velkakirjasijoitukset ja osakesijoitukset kirjataan käypään arvoon. Näiden sijoitusten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Poikkeuksena ovat käyvän

arvon muutokset osakesijoituksista, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa: ne voidaan kirjata joko tuloslaskelmaan tai omaan pääomaan (jolloin niitä ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi). Lisäksi jotkut rahoitusvaroihin kuuluvat velkakirjasijoitukset voidaan arvostaa käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta yrityksen liiketoimintamallista riippuen.

Konsernin laatiman analyysin mukaan standardin käyttöönotto vaikuttaa rahoitusvarojen luokitteluun, sillä nykyisin käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitellut velkakirjasijoitukset tullaan jatkossa luokittelemaan jaksotettuun hankintamenoon liiketoimintamallin ja rahavirtatestin mukaisesti. Edelleen, tietyt osakesijoitukset, jotka nyt on luokiteltu myytävissä oleviksi, tullaan jatkossa luokittelemaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Konsernin laatiman arvion mukaan standardimuutoksen seurauksena tulevat luokittelumuutokset vähentävät tuloslaskelman volatiliteettia jossain määrin.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen on määritettävä odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa uutta mallia käyttäen. Konserni tulee soveltamaan standardin sallimaa yksinkertaistettua menettelyä myyntisaamisten arvonalentumistappioiden kirjaamisessa, jolloin tappio kirjataan varausmatriisia käyttäen koko voimassaoloajalta, paitsi jos rahoitusvarojen katsotaan olevan luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita. Konsernissa arvonalennustestauksen piiriin kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen osalta konsernissa IFRS 9 käyttöönoton myötä luottotappiot tullaan kirjaamaan nykyistä aikaisemmin.

Uudet suojauslaskentasäännöt tuovat suojauslaskennan lähemmäs yleisiä riskienhallinnan käytäntöjä. Suojauslaskentaan tulevat muutokset eivät tule lisäämään konsernissa suojauslaskennan soveltamista, mutta yleisesti ottaen suojauslaskennan soveltaminen on jatkossa helpompaa mm. siksi että vain prospektiivinen tehokkuustestaus vaaditaan.

Uusi standardi sisältää myös aiempaa laajemmat liitetietovaatimukset, ja esittämistapaan tulee muutoksia.

IFRS 9 astuu voimaan 1.1.2018, jolloin konserni ottaa sen myös käyttöön.

Muilla tulevaisuudessa voimaan tulevilla IFRS-standardeilla tai IFRIC-tulkinnoilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta Konsernin tilinpäätöksiin.

1. Toimintasegmentit

Postin raportoitaviin segmentteihin sisältyy neljä toimintasegmenttiä: Postipalvelut, Paketti- ja logistiikkapalvelut, Itella Venäjä ja OpusCapita. Toimintasegmentit perustuvat niiden palveluihin, tuotteisiin ja markkinoihin ja niitä johdetaan erillisinä liiketoimintayksikköinä. Posti Group Oyj:n toimitusjohtaja on ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmentteille ja niiden tuloksen arvioinnista.

Postipalveluiden ja Paketti- ja logistiikkapalveluiden toimintasegmentit on yhdistetty yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi, jonka nimi on Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut. Yhtiö raportoi tuloksen vuoden 2016 viimeisestä neljänneksestä alkaen seuraavien raportoitavien segmenttien mukaan: Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut, Itella Venäjä ja OpusCapita. Uudella raportoitavalla segmentillä on pääosin yhteiset operatiiviset toiminnot, kuten tuotanto, palvelupisteverkosto ja asiakaspalvelu. Nämä muodostavat suurimman osan yhdistetyn segmentin kustannuksista. Yhdistetyt toimintasegmentit ovat samankaltaisia taloudellisilta ominaispiirteiltään, palveluiltaan, tuotantoprosesseiltaan sekä asiakkailtaan ja jakelukanaviltaan.

Segmenttimuutoksen yhteydessä konserni on muuttanut konsernin tukitoimintojen kohdistamisperiaatteita siten, että tukitoimintojen kustannukset kohdistuvat aiheuttamisperiaatteen mukaisesti liiketoiminnoille ja raportoitaville segmentteille. Muutoksen jälkeen segmentteille kohdistetaan aiempaa enemmän tukitoimintojen kustannuksia. Muutokset segmenttiraportoinnissa on esitetty takautuvasti 1.1.2014 alkaen pidemmän aikavälin vertailukelpoisuuden parantamiseksi.

Ylin operatiivinen päätöksentekijä arvioi toimintasegmenttien tuloksellisuutta oikaistan käyttökätteen ja oikaistan liikevoiton perusteella. Hänelle raportoidaan myös segmenttien liikevaihto sekä niiden varat. Segmentteille kohdistetaan pitkä- ja lyhytaikaiset operatiiviset varat ja operatiiviset velat sisältäen korottomat velat ja varaukset. Operatiiviset erät ovat sellaisia eri, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentteille. Investointeihin sisältyvät pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset, mukaan lukien rahoitusissijähydykkeet, sekä yritys- ja liiketoimintakaupat.

Johdon sisäisessä raportoinnissa käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ovat Postin laskentaperiaatteiden mukaiset. Segmenttien väliset liiketoimet ovat markkinaehtoisia.

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

Postipalvelut

Postipalvelut vastaa kirja-, lehti- ja markkinointipalveluista. Kirjapalvelut vastaa postimerkeistä, postinohjauspalveluista, Netpostista, kansainvälisestä postiyhteistyöstä ja yrityksille ja kuluttajille tarjottavista kirjapalveluista. Lehtipalvelut tarjoaa yritysasiakkaille sanoma-, aikakaus- ja kaupunkilehtien jakelupalveluita. Markkinointipalvelut tarjoaa yrityksille palveluja osoitteelliseen ja osoitteettomaan suorajakeluun sekä lisäarvopalveluja, kuten rekisteripalvelut, kohderyhmät, verkon yli tilattavat painotuotteet sekä Kontakti-palvelu.

Paketti- ja logistiikkapalvelut

Paketti- ja logistiikkapalvelut -liiketoimintaryhmä vastaa kokonaisvaltaisista toimitusketjuvatkaisuista, paketti- ja verkkokaupan palveluista, yritysten kuljetuspalveluista sekä varastoinnista ja lisäpalveluista. Liiketoimintaryhmä on markkinajohtaja Suomen B2C- ja B2B-paketeissa sekä varastointipalveluissa. Kuljetuspalveluissa liiketoimintaryhmä on Suomen kolmen suurimman toimijan joukossa.

Itella Venäjä

Itella Venäjä tarjoaa kattavat logistiikkapalvelut sekä venäläisille että kansainvälisille yrityksille. Itella on varastoinnissa markkinajohtaja Venäjällä. Itella tarjoaa lisäksi maantie-, lento-, meri- ja junarahtipalveluja, tullauspalveluja sekä logistiikkapalveluja verkkokauppiaille. Itella Venäjään kuuluvat myös Itella Connexions, joka on yksi Venäjän suurimmista suoramarkkinointiin erikoistuneista yrityksistä sekä MaxiPost, joka tarjoaa kuljetuspalveluita verkkokauppojen asiakkaille. MaxiPost ostettiin maaliskuussa 2016.

OpusCapita

OpusCapita tarjoaa yrityksille laajennettuja hankinnasta maksuun- ja tilauksesta kassaan-ratkaisuja. OpusCapitala on globaali ekosysteemi, jossa ostajat, myyjät, pankit ja muut osapuolet ovat yhteydessä toisissa, tekevät transaktiota ja kasvavat. OpusCapitan palveluihin kuuluu myös taloushallinnon ja dokumenttivirtojen hallinnan ulkoistuspalvelut. OpusCapita toimii Suomessa, Skandinaviassa, Baltiassa, Puolassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Sillä on yli 11.000 yritysasiakasta ja sen ohjelmistoja käytetään noin 50 maassa.

Muu toiminta ja kohdistamattomat erät

Toimintasegmenttien lisäksi Postilla on konsernin pääkonttoritoiminnot, keskitetyt tukitoiminnot sekä kiinteistöyhtiö Posti Kiinteistöt Oy, joka omistaa kiinteistöjä Suomessa ja tarjoaa kiinteistöjen hallintopalveluita liiketoiminnoille. Nämä keskitetyt toiminnot ja muut konsernitason kustannukset mukaan lukien rahoitustoiminta raportoidaan muuissa toiminnoissa ja kohdistamattomissa erissä.

Oikaistu käyttöikate ja oikaistu liiketulos

Posti esittää oikaistun käyttökätteen ja liiketuloksen, joista se on oikaissut eri kausien välistä vertailukepoisuutta parantaakseen olennaiset tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat erityiserät. Erityiserät sisältävät liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet kulut, merkittävät omaisuuserien arvonalentumistappiot ja merkittävät osakkeiden, kiinteistöjen ja liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot tai -tappiot, yrityshankintojen ehdollisten kauppahintarierin muutokset sekä muut olennaiset erät, jotka eivät ole osa konsernin tavanomaista liiketoimintaa.

2016

miljoonaa euroa	Posti-, paketti- ja logistiikka-palvelut	Itella Venäjä	Opus-Capita	Segmentit yhteensä	Muu toiminta ja kohdistamattomat	Elimi-noinnit	Konserni yhteensä
Myynti konsernin ulkopuolelle	1 272,2	104,6	230,7	1 607,5	0,1		1 607,6
Segmenttien välinen myynti	-49,4	0,0	-9,4	-58,9	-5,0	-63,9
Liikevaihto	1 321,6	104,6	240,1	1 666,4	5,1	-63,9	1 607,6
Käyttökate	76,9	3,9	12,2	93,0	23,1		116,0
Käyttökatteeseen sisältyvät erityiserät:
Henkilöstön uudelleenjärjestelyt	14,7	0,4	3,1	18,2	0,8		18,9
Tytäryhtiöiden, liiketoimintojen ja kiinteistöjen luovutukset, voitto (-) /tappio (+)	0,0	0,0	-2,8	-2,8	-10,6		-13,4
Varaukset tappiollisista sopimuksista	0,0	-1,7	1,6	0,0	0,0		0,0
Muutokset ehdollisissa lisäkauppahinnoissa	0,0	0,0	4,1	4,1	0,0		4,1
Muut erityiserät	-0,6	0,0	0,8	0,2	0,9		1,1
Käyttökatteeseen sisältyvät erityiserät yhteensä	14,1	-1,3	6,8	19,7	-9,0		10,7
Oikaistu käyttöikate	91,0	2,6	19,1	112,6	14,1		126,7
Liiketulos	34,6	-2,7	-1,4	30,5	0,2		30,7
Liiketulokseen sisältyvät erityiserät:
Käyttökatteeseen sisältyvät erityiserät	14,1	-1,3	6,8	19,7	-9,0		10,7
Arvonalentumiset	0,0	0,0	4,3	4,3	1,4		5,7
Erityiserät yhteensä	14,1	-1,3	11,1	23,9	-7,5		16,4
Oikaistu liiketulos	48,7	-4,0	9,7	54,4	-7,3		47,1
Rahoitustuotot ja -kulut							-1,2
Tilikauden voitto/tappio ennen veroja							29,5
Varat	537,4	153,5	202,4	893,3	299,9	-7,6	1 185,6
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät							0,0
Velat	329,6	23,0	47,5	400,1	184,6	-7,6	577,2
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat							0,0
Investointin	31,6	4,7	38,5	74,8	25,6		100,4
Poistot	42,2	6,5	9,4	58,1	21,2		79,2
Arvonalentumiset	0,1	0,0	4,3	4,4	1,6		6,1
Henkilöstö kauden lopussa	15 455	2 389	2 051	19 895	602		20 497

2015, oikaistu

miljoonaa euroa	Posti-, paketti- ja logistiikka-palvelut	Itella Venäjä	Opus-Capita	Segmentit yhteensä	Muutoiminta ja kohdistamattomat	Elimi-noinnit	Konserni yhteensä
Myynti konsernin ulkopuolelle	1 285,2	118,8	245,2	1 649,2	-0,1		1 649,1
Segmenttien välinen myynti	-52,6	0,0	-11,5	-64,1	-8,7	-72,9
Liikevaihto	1 337,8	118,9	256,7	1 713,3	8,7	-72,9	1 649,1
Käyttökate	80,9	-8,3	21,4	94,1	53,2		147,2
Käyttökatteeseen sisältyvät erityiserät:
Henkilöstön uudelleenjärjestelyt	6,9	0,6	0,9	8,4	0,0		8,5
Tytäryhtiöiden, liiketoimintojen ja kiinteistöjen luovutukset, voitto (-) /tappio (+)	1,2	0,0	0,0	1,2	-40,8		-39,6
Varaukset tappiollisista sopimuksista	0,7	11,7	0,0	12,4	0,0		12,4
Muutokset ehdollisissa lisäkauppahinnoissa	0,0	0,0	-1,3	-1,3	0,0		-1,3
Muut erityiserät	0,6	0,0	0,5	1,1	-0,2		0,9
Käyttökatteeseen sisältyvät erityiserät yhteensä	9,4	12,4	0,2	22,0	-41,0		-19,1
Oikaistu käytökate	80,3	4,1	21,6	116,0	12,1		128,2
Liiketulos	38,7	-25,0	13,3	27,0	27,8		54,8
Liiketulokseen sisältyvät erityiserät:
Käyttökatteeseen sisältyvät erityiserät	9,4	12,4	0,2	22,0	-41,0		-19,1
Arvonalentumiset	1,1	7,5	1,1	9,6	2,3		11,9
Erityiserät yhteensä	10,5	19,9	1,2	31,6	-38,8		-7,2
Oikaistu liiketulos	49,2	-5,1	14,5	58,6	-11,0		47,6
Rahoitustuotot ja -kulut							-12,5
Tilikauden voitto/tappio ennen veroja							42,3
Varat	552,4	126,1	172,7	851,2	462,2	-5,1	1 311,9
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät			3,6				3,6
Velat	312,6	27,0	36,1	375,7	357,2	-5,1	728,7
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat			1,0				1,0
Investoinniit	29,1	2,9	15,4	47,4	19,4		66,8
Poistot	41,1	9,2	7,1	57,4	23,1		80,5
Arvonalentumiset	1,1	7,5	1,1	9,6	2,3		11,9
Henkilöstö kauden lopussa	16 200	2 646	2 178	21 024	574		21 598
2014, oikaistu
miljoonaa euroa	Posti-, paketti- ja logistiikka-palvelut	Itella Venäjä	Opus-Capita	Segmentit yhteensä	Muutoiminta ja kohdistamattomat	Elimi-noinnit	Konserni yhteensä
Myynti konsernin ulkopuolelle	1 448,0	171,7	246,8	1 866,5	0,6		1 867,1
Segmenttien välinen myynti	-52,2	-0,4	-12,8	-65,4	-39,2	-104,6
Liikevaihto	1 500,2	172,0	259,6	1 931,9	39,9	-104,6	1 867,1
Käyttökate	58,5	16,2	19,9	94,7	9,3		104,0
Käyttökatteeseen sisältyvät erityiserät:
Henkilöstön uudelleenjärjestelyt	22,7	0,1	2,5	25,3	0,6		25,8
Tytäryhtiöiden, liiketoimintojen ja kiinteistöjen luovutukset, voitto (-) /tappio (+)	-1,3	0,0	0,0	-1,3	0,0		-1,3
Varaukset tappiollisista sopimuksista	0,8	0,0	0,6	1,4	0,0		1,4
Muut erityiserät	4,6	0,0	3,6	8,1	7,0		15,1
Käyttökatteeseen sisältyvät erityiserät yhteensä	26,8	0,1	6,6	33,5	7,6		41,0
Oikaistu käytökate	85,3	16,3	26,6	128,2	16,9		145,1
Liiketulos	16,9	2,4	12,7	31,9	-18,4		13,5
Liiketulokseen sisältyvät erityiserät:
Käyttökatteeseen sisältyvät erityiserät	26,8	0,1	6,6	33,5	7,6		41,0
Arvonalentumiset	3,2		0,7	3,9			3,9
Erityiserät yhteensä	30,0	0,1	7,3	37,4	7,6		44,9
Oikaistu liiketulos	46,9	2,5	20,0	69,4	-10,8		58,6
Rahoitustuotot ja -kulut							-10,4
Tilikauden voitto/tappio ennen veroja							3,2
Varat	714,6	149,4	171,5	1 035,5	253,3	-5,4	1 298,1
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät					14,7		14,7
Velat	337,5	22,2	42,1	401,8	348,2	-5,4	744,6
Investoinniit	32,8	3,7	10,9	47,3	16,3		63,6
Poistot	37,9	13,8	6,6	58,3	27,7		86,0
Arvonalentumiset	3,7	0,0	0,7	4,4	0,0		4,4
Henkilöstö kauden lopussa	17 500	2 920	2 292	22 712	577		23 289

Maantieteelliset alueet

Konserni toimii neljällä maantieteellisellä alueella: Suomi, Skandinavia, Venäjä sekä muut maat. Maantieteellisten alueiden liikevaihto määritellään konsernin ulkoisen asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat esitetään niiden sijaintimaan mukaan ja ne sisältävät pitkäaikaiset varat pois lukien konserniliikenne, laskennalliset verosaamiset ja rahoitusinstrumentit. Yksittäisenä maana vain Suomi muodostaa olennaisen osan konsernin liikevaihdosta. Konsernin asiakaskunta koostuu laajasta määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla eikä yhdenkään asiakkaan liikevaihto edusta merkittävää osaa konsernin liikevaihdosta.

2016

miljoonaa euroa	Suomi	Skandinavia	Venäjä	Muut maat	Yhteensä
Liikevaihto	1 261,9	133,2	104,6	107,7	1 607,6
Pitkäaikaiset varat	294,2	5,0	110,5	27,3	437,0
2015
miljoonaa euroa	Suomi	Skandinavia	Venäjä	Muut maat	Yhteensä
Liikevaihto	1 264,1	140,4	118,5	126,1	1 649,1
Pitkäaikaiset varat	362,4	5,3	90,8	15,0	473,5
2014
miljoonaa euroa	Suomi	Skandinavia	Venäjä	Muut maat	Yhteensä
Liikevaihto	1 367,2	211,5	171,8	116,5	1 867,1

Pitkäaikaiset varat
456,8
19,3
114,9
16,4
607,4

Tulovirrat

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Palvelujen myynti	1 583,4	1 625,4	1 840,3
Tavanojen myynti	14,6	13,5	16,4
Lisenssien myynti	8,7	10,2	10,5
Yhteensä	1 607,6	1 649,1	1 867,1

2. Hankitut ja myydyt liiketoiminnat

Hankitut liiketoiminnat 2016

Hankinnan tuloksena kirjatut varat ja velat

Hankitut varat
| miljoonaa euroa | jCatalog | Maxipost | Veine | Alustava Kovalainen | Käypä arvo yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Aineettomat hyödykkeet | 15,3 | 0,1 | 2,3 | 0,7 | 18,4 |
| Aineelliset hyödykkeet | 0,2 | 0,0 | 2,6 | 5,3 | 8,1 |
| Laskennalliset verosaamiset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
| Vaihto-omaisuus | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
| Saamiset | 2,3 | 0,9 | 7,2 | 1,9 | 12,3 |
| Rehavarat | 3,0 | 0,0 | 0,9 | 0,0 | 4,0 |
| Hankitut varat yhteensä | 20,8 | 1,1 | 13,0 | 8,0 | 42,8 |

Hankitut velat
| miljoonaa euroa | | | | | |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Laskennalliset verovelat | 5,1 | 0,0 | 0,3 | 0,1 | 5,5 |
| Korolliset lainat | 0,2 | 0,0 | 8,1 | 3,8 | 12,1 |
| Ostovelat ja muut velat | 3,5 | 1,1 | 6,8 | 2,9 | 14,2 |
| Hankitut velat yhteensä | 8,7 | 1,1 | 15,2 | 6,8 | 31,8 |
| Hankittu nettovarallisuus | 12,1 | 0,0 | -2,2 | 1,2 | 11,0 |

Hankintamenon muodostuminen
| miljoonaa euroa | | | | | |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Kauppahinta | 31,2 | 0,4 | 4,3 | 1,8 | 37,7 |
| Ehdollinen kauppahinta | 0,0 | 0,7 | 2,3 | 1,0 | 3,9 |
| Kokonaishankintameno | 31,2 | 1,1 | 6,6 | 2,7 | 41,6 |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo | 12,1 | 0,0 | -2,2 | 1,2 | 11,0 |
| Liikearvo | 19,2 | 1,1 | 8,8 | 1,6 | 30,6 |

Hankinnasta suoritettu vastike – rahavirta
| miljoonaa euroa | | | | | |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Rahana maksettu kauppahinta | 31,2 | 0,4 | 4,3 | 1,8 | 37,7 |
| Hankitut rahavarat | 3,0 | 0,0 | 0,9 | 0,0 | 4,0 |
| Nettomääräinen rahavirta – investoinnit | -28,2 | -0,4 | -3,4 | -1,7 | -33,7 |

Konsernin rahavirtalaskelmalla esitetty 36,8 miljoonaa euroa hankituista liiketoiminnoista pitää sisällään myös 31.12.2015 velkana esitettyjen lisäkauppahintojen maksusuorituksia.

Maxipost

Posti Group-konsernin tytäryhtiö Posti Global Oy osti 17.3.2016 venäläisen kuriiryhtiö OOO MaxiPostin. MaxiPost tarjoaa kuriripalveluja yrityksille Venäjällä ja se työllistää noin 250 työntekijää.

Kokonaiskauppahinta oli 1,1 miljoonaa euroa, josta ehdollisen lisäkauppahinnan osuus 0,7 miljoonaa euroa on kirjattu taseen velkoihin. Kaupasta syntyi liikearvoa 1,2 miljoonaa euroa. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin ja rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirtoihin.

jCatalog

OpusCapita osti huhtikuussa 2016 saksalaisen ohjelmistoyhtiö jCatalog Sofwaren. jCatalog Sofwaren sähköisen kaupankäynnin, tuotekatalogi- ja toimittajahallinnan sekä hankintaprosessien ratkaisut täydentävät OpusCapitan hankinnasta maksuun -tarjontaa. jCatalog Sofwaren pääkonttori sijaitsee Dortmundissa Saksassa ja se työllistää yhteensä noin 130 henkilöä Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Kokonaiskauppahinta oli 31,2 miljoonaa euroa. Kaupan valmisteluihin liittyvät neuvonta- ja arvonmäärityspalveluiden kulut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Kaupasta syntyi liikearvoa 19,2 miljoonaa euroa. Liikearvo on perusteltavissa, koska yritysosto tukee OpusCapitan globaalin ostaja-toimittaja ekosysteemin rakentamisstrategiaa ja laajentaa OpusCapitan maantieteellistä toiminta-aluetta.

Veine

Posti osti elokuussa 2016 elintarvikelogistiikassa toimivan Veine Oy:n koko osakekannan. Veine konsernin yhtiöt toimivat Suomessa ja työllistävät noin 130 työntekijää.

Kokonaiskauppahinta oli 6,6 miljoonaa euroa, josta ehdollisen lisäkauppahinnan osuus 2,3 miljoonaa euroa on kirjattu taseen velkoihin. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin ja rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirtoihin.

Kaupasta syntynyt 8,8 miljoonan euron liikearvo liittyy palvelujen ja liiketoiminnan synergioita. Liikearvo on perusteltavissa, koska yritysosto tukee Postin strategiaa kasvaa elintarvikelogistiikan alueella. Posti ja Veine voivat yhdessä tarjota kilpailukykyisiä ja koko maan kattavia elintarvikelogistiikkaratkaisuja.

Kovalainen

Posti osti lokakuussa elintarvikelogistiikassa toimivan Kuljetus Kovalainen Oy:n koko osakekannan. Kuljetus Kovalainen on kotimainen kuljetusyhtiö, jonka liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa ja henkilöstöä yhtiöllä on noin 180.

Kokonaiskauppahinta oli 2,7 miljoonaa euroa, josta ehdollisen lisäkauppahinnan osuus 1,0 miljoonaa euroa on kirjattu taseen velkoihin. Kaupan valmisteluihin liittyvät neuvonta- ja arvonmäärityspalveluiden kulut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Kaupasta syntyi alustavan hankintamenolaskelman mukaan liikearvoa 1,6 miljoonaa euroa. Liikearvo on perusteltavissa, koska yritysosto tukee Postin strategiaa kasvaa elintarvikelogistiikan alueella. Yhdessä Kovalaisen kanssa Posti voi tarjota kattavat logistiikkapalvelut Pohjois-Suomen, Pohjanmaan ja Lapin alueella.

Myydyt yritykset ja liiketoiminnat 2016

Elokuussa 2016 Posti myi Pirkkalassa sijaitsevan Kiinteistö Oy Linnakalliontien. Posti jatkaa liiketoimintaansa kiinteistössä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

OpusCapita Group myi Baltian paikallisia markkinoita palvelevat liiketoiminnot BaltCapille 11.1.2016. Myydyt yhtiöt olivat OpusCapita AS (Viro), OpusCapita AS (Latvia) ja UAB OpusCapita (Liettua). Myynti ei sisältänyt OpusCapitan globaaliin liiketoimintaan liittyviä palvelu- ja osaamiskeskuksia näissä maissa. Kaupalla oli kertaluonteinen positiivinen vaikutus konsernin katsauskauden tulokseen ja kassavirtaan.

Hankitut liiketoiminnat 2015

Posti Group -konsernin tytäryhtö OpusCapita Group Oy osti 30.4.2015 ruotsalaiset Kredithanterarna- ja Svenska Fakturaköp -yhtiöt. Yritysostojen myötä OpusCapita vahvistaa Order-to-Cash-tarjoamaansa entisestään saatavien hallinnalla. Yhtiöt tuovat OpusCapitaan vankkaa toimialassaamista Ruotsin markkinoilta.

Kokonaiskauppahinta oli 5,8 miljoonaa euroa, josta ehdollisen lisäkauppahinnan osuus 1,4 miljoonaa euroa kirjattiin taseen pitkäaikaisiin velkoihin. Kaupan valmisteluihin liittyvät neuvonta- ja arvonnäärityspalveluiden kulut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Kaupasta syntyi liikearvoa 3,6 miljoonaa euroa. Liikearvo perustuu merkittäviin synergioihin Order-to-Cash-palvelutarjoomassa sekä mahdollisuuksiin laajentaa uusia palveluita myös muihin Pohjoismaihin. Konsernin liikevaihto vuonna 2015 olisi ollut arviolta 1,0 miljoonaa euroa suurempi ja tulos 0,2 miljoonaa euroa parempi, jos yhtiöt olisi yhdistetty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2015 alusta lähtien.

Hankinnan tuloksena kirjatut varat ja velat

Hankitut varat miljoonaa euroa	Käypä arvo yhteensä
Aineeltomat hyödykkeet	2,5
Aineelliset hyödykkeet	0,0
Saamiset	1,0
Rahavarat	0,4
Vaikutus varoihin	4,0
Hankitut velat miljoonaa euroa
Laskennallinen verovelka	0,5
Korolliset velat	0,4
Ostovelat ja muut velat	0,6
Vaikutus velkoihin	1,7
Hankitut nettovarallisuus	2,2
Hankintamenon muodostuminen miljoonaa euroa
Kauppahinta	4,4
Ehdollinen lisäkauppahinta (arvio)	1,4
Kokonaishankintameno	5,8
Hankitut nettovarallisuuden käypä arvo	2,2
Liikearvo	3,6
Hankinnasta suoritettu vastike – rahavirta miljoonaa euroa
Rahana maksettu kauppahinta	4,4
Hankitut rahavarat	0,4
Nettomääräinen rahavirta – investoinnit	-4,0

Myydyt liiketoiminnat 2015

Posti Group myi 30.4.2015 Ruotsin, Norjan ja Tanskan maantierahtiliketoiminnan ja Suomessa kansainvälisen rahtiliiketoiminnan tanskalaiselle NTG Nordic Transport Groupille. Tytäryhtiö KH Fur Oy:n osakkeet myytiin osana liiketoimintakauppaa. Kaupalla oli kertaluonteinen negatiivinen vaikutus konsernin tulokseen ja kassavirtaan.

Hankitut liiketoiminnat 2014

Posti Group -konsernin tytäryhtiö OpusCapita Group Oy osti 1.10.2014 norjalaisen taloushallinnon ulkoistuspalveluita tarjoavan Norian Group -konsernin. Yritysosto vahvisti OpusCapitan asemaa Pohjoismaiden johtavana palveluntarjoajana.

Kokonaiskauppahinta oli 5,0 miljoonaa euroa, josta ehdollisen lisäkauppahinnan osuus 1,9 miljoonaa euroa kirjattiin taseen pitkäaikaisiin velkoihin. Kaupan valmisteluihin liittyvät neuvonta- ja arvonnäärityspalveluiden kulut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. OpusCapitan palvelukseen siirtyi 175 työntekijää.

Kaupasta syntyi liikearvoa 4,2 miljoonaa euroa. Liikearvo perustuu merkittäviin synergioihin tuotteissa, palveluissa ja asiakaskunnassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2014 olisi ollut arviolta 8,0 miljoonaa euroa suurempi ja tulos 0,5 miljoonaa euroa pienempi, jos Norian Group -konserni olisi yhdistetty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2014 alusta lähtien.

Hankinnan tuloksena kirjatut varat ja velat

Hankitut varat miljoonaa euroa	Käypä arvo yhteensä
Aineeltomat hyödykkeet	1,2
Aineelliset hyödykkeet	0,2
Laskennalliset verosaamiset	0,1
Saamiset	1,8
Rahavarat	0,0
Vaikutus varoihin	3,3

Hankitut velat miljoonaa euroa

Laskennallinen verovelka	0,4
Korolliset velat	0,4
Ostovelat ja muut velat	1,9
Vaikutus velkoihin	2,6
Hankitut nettovarallisuus	0,7

Hankintamenon muodostuminen miljoonaa euroa

Kauppahinta	3,1
Ehdollinen lisäkauppahinta	1,9
Kokonaishankintameno	5,0
Hankitut nettovarallisuuden käypä arvo	0,7
Liikearvo	4,2

Hankinnasta suoritettu vastike – rahavirta miljoonaa euroa

Rahana maksettu kauppahinta	3,7
Hankitut rahavarat	0,0
Nettomääräinen rahavirta – investoinnit	-3,6

Myydyt liiketoiminnat 2014

Konserni myi Mediapankki-liiketoiminnan Multiprint Oy:lle 1.9.2014. Kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan tai taseeseen.

3. Liiketoiminnan muut tuotot

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	13,1	42,8	1,1
Vuokratuotot	5,5	5,7	6,4
Sijoituskiinteistöistä saatavat vuokratuotot	1,9	1,7	1,8
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntivoitot	3,0	3,6	1,3
Muut erät	2,6	3,7	2,0
Yhteensä	26,0	57,5	12,6

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen suurin erä ovat rakennusten ja maa-alueiden myyntivoitot. 2016 Posti myi mm. Orimattilassa sijaitsevan Pennalan logistiikkakeskuksen ja 2015 Tampereen, Kuopion ja Oulun postikeskukset sekä Tuusulan varaston. Vuokratuotot koostuvat lähinnä omistettujen rakennusten ja osakehuoneistojen vuokrista.

Tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntivoittoihin 2016 sisältyy OpusCapitan Baltian paikallisia markkinoita palvelevien liiketoimintojen myynti Virossa, Latviassa ja Liettuassa. 2015 Posti myi Ruotsin, Norjan ja Tanskan maantierahtiliiketoiminnan ja Suomessa kansainvälisen rahtiliiketoiminnan.

4. Materiaalit ja palvelut

| miljoonaa euroa | 2016 | 2015
oikaistu | 2014
oikaistu |
| --- | --- | --- | --- |
| Tuotantomateriaalit | 20,5 | 21,1 | 20,8 |
| Alihankinta ja ulkopuoliset palvelut | 170,0 | 170,4 | 247,1 |
| Postin kuljetus- ja jakelupalvelut | 213,5 | 207,5 | 214,1 |
| Rahti ja kuljetus | 43,7 | 36,4 | 44,3 |
| Muut tuotantokulut | 1,0 | 2,1 | 1,1 |
| Yhteensä | 448,6 | 437,5 | 527,4 |

Suurimmat erät ulkopuolisista palveluista koostuvat suoritetuotannon palveluista kuten alihankintana ostetuista huolinta-, rahti- ja kuljetuspalveluista.

5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Palkat	584,8	606,9	684,7
Eläkekulut (maksupohjaiset järjestelyt)	95,9	98,4	103,3
Eläkekulut (etuuspohjaiset järjestelyt)	0,3	0,4	0,6
Muut henkilösivukulut	49,8	50,9	59,3
Yhteensä	730,8	756,5	847,8

Työsuhde-etuudet

Etuuspohjaisten eläkekulujen tarkempi erittely on esitetty liitetiedossa 18.

Työsuhde-etuuksiin sisältyy 18,9 miljoonaa euroa (2015: 8,5, 2014: 25,8) henkilöstön uudelleenjärjestelykuluja, jotka liittyvät konsernin operatiivisiin muutoksiin ja kannattavuuden parantamisohjelmiin.

Konsernin henkilöstö on voittopalkkiojärjestelmän piirissä. Suomalaisten työntekijöiden osalta voittopalkkio siirretään vuosittain henkilöstörahastoon, jonka tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä vahvistaa kiinnostusta konsernin taloudelliseen menestymiseen. Voittopalkkio määräytyy konsernin taloudellisen tuloksen perusteella. Voittopalkkiota ehdotetaan jaettavaksi 1,6 miljoonaa (2015: 0,0, 2014: 1,0).

Konsernin asiantuntijat ja esimiehet ovat tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Henkilön tulospalkkio on konsernin, yksikön ja oman ryhmän taloudellisiin mittareihin sekä joko henkilö- tai ryhmäkohtaisiin toiminnallisiin mittareihin perustuva. Palkkion määräytymisessä käytettävät mittareiden raja-arvot vahvistetaan vuosittain.

Pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmästä päättää hallitus palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan esityksestä. Pitkän aikavälin palkitsemisohjelmat ovat kolmivuotisia rullaavia ohjelmia. Järjestelmien piirissä ovat johtoryhmä sekä hallituksen ohjelmittain nimeämät avainhenkilöt. Järjestelmät on toteutettu valtio-omistajan yritysjohdon palkitsemisesta 13.8.2012 antaman ohjeen mukaisesti.

Ylimmän johdon palkitsemisesta on lisätietoja liitetiedossa 24.

6. Liiketoiminnan muut kulut

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Vuokrakulut	104,6	128,4	119,3
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	16,4	17,1	20,2
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	0,5	1,5	1,0
IT-kulut	67,4	64,2	85,4
Kiinteistöjen ylläpito	38,4	42,4	45,4
Muut tuotannon kulut	37,1	36,0	59,9
Hallinnointi-, markkinointi- ja matkustuskulut	40,1	42,1	49,8
Muut erät	33,6	33,7	19,5
Yhteensä	338,2	365,4	400,5

Liiketoiminnan muut kulut sisältävät kiinteistöjen, autojen ja muiden laitteiden vuokrakulut, vapaaehtoiset henkilöstökulut, IT-kulut, kiinteistöjen ja ajoneuvojen ylläpito- ja huoltokulut. Lisäksi erään sisältyy poltto- ja voiteluainekulut ja muut tuotannon kulut sekä, muille kuin henkilöstölle maksettavat myyntipalkkiot, muut myynti- ja markkinointikulut, hallinto- matkustus- ja edustuskulut.

Posti-konsernin liiketoiminnan muut kulut ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sisältävät 8,4 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehittämismenoja (2015: 8,3, 2014: 7,6). Poistot aktivoiduista kehittämismenoista ja itse kehitetyistä aineettomista oikeuksista olivat 5,5 miljoonaa euroa (2015: 4,6, 2014: 3,6).

Hallintokuluihin sisältyy seuraavasti tilintarkastuspalkkioita:

Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkastus	0,5	0,6	0,5
Veroneuvonta	0,0	0,0	0,0
Muut palvelut	0,3	0,1	0,1
Yhteensä	0,8	0,7	0,6

Poistot ja arvonalentumiset

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Poistot aineettomista hyödykkeistä
Kehittämismenot	1,4	0,9	0,5
Aineettomat oikeudet	16,9	15,2	17,1
Yhteensä	18,3	16,1	17,7
Arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä
Arvonalentumiset aineettomista oikeuksista	4,3	8,6	2,1
Yhteensä	4,3	8,6	2,1
Poistot aineellisista hyödykkeistä
Rakennukset ja rakennelmat	14,4	17,3	22,4
Sijoituskiinteistöt	0,3	0,2	0,7
Koneet ja kalusto	32,2	33,6	33,7
Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet	13,3	12,4	10,6
Muut aineelliset hyödykkeet	0,7	0,8	1,0
Yhteensä	61,0	64,4	68,4
Arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä
Arvonalentuminen koneista ja kalustoista	0,3	0,0	-
Arvonalentuminen maa- ja vesialueista	-	0,3	-
Arvonalentuminen rakennuksista	1,5	2,9	2,4
Yhteensä	1,8	3,3	2,4
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	85,3	92,4	90,4

Vuonna 2016 arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä sisältävät OpusCapitan ohjelmistotuotteiden aktivoitujen kehitysmenojen arvonalentumiset. Vuonna 2015 merkittävin osa arvonalennuksista kohdistui Venäjän asiakassuhteisiin, jotka kirjattiin kokonaisuudessaan kuluksi. Käyvän arvon määritys perustuu tietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (taso 3).

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun on viitteitä arvonalentumisesta. Liikearvosta ei ole kirjattu arvonalentumisia vuosina 2016, 2015 tai 2014. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on annettu lisätietoa liitetiedossa 10.

8. Rahoitustuotot ja -kulut

| Rahoitustuotot
miljoonaa euroa | 2016 | 2015 | 2014 |
| --- | --- | --- | --- |
| Osinkotuotot | 0,2 | 0,1 | 0,1 |
| Korkotuotot | | | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 4,8 | 5,8 | 5,7 |
| Lainat ja muut saamiset | 0,9 | 1,3 | 1,7 |
| Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset | 0,7 | 0,6 | 0,0 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | - | 0,0 | 0,0 |
| Myyntivoitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Myyntivoitot myytävissä olevista rahoitusvaroista | - | - | 0,0 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista | | | |
| Sijoitukset | - | - | 0,5 |
| Valuuttakurssivoitot | | | |
| Korolliset saamiset ja lainat | 5,2 | 1,2 | 2,0 |
| Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa | 0,3 | 3,6 | 15,5 |
| Käyvän arvon muutos suojatusta lainasta | 0,5 | 1,3 | 1,0 |
| Yhteensä | 12,7 | 13,9 | 26,6 |
| Rahoituskulut
miljoonaa euroa | 2016 | 2015 | 2014 |
| Korkokulut | | | |
| Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat | 11,5 | 12,8 | 12,9 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | 0,7 | 1,3 | 3,4 |
| Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista | 0,7 | 0,8 | 0,8 |
| Myyntitappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista | 0,3 | - | 0,2 |
| Myyntitappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista | - | - | 0,2 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista | | | |
| Sijoitukset | 0,5 | 0,9 | - |
| Korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa | 1,9 | 1,0 | - |
| Korkojohdannaiset, suojauslaskennassa | - | 0,9 | 0,9 |
| Valuuttakurssitappiot | | | |
| Korolliset saamiset ja lainat | 0,4 | 2,9 | 13,3 |
| Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa | 0,3 | 2,8 | 5,2 |
| Arvonalennukset lainoista ja muista saamisista | -2,5 | 3,0 | - |
| Yhteensä | 13,9 | 26,4 | 36,9 |

9. Tuloverot

miljoonaa euroa	2016	2015 oikaistu	2014 oikaistu
Tilikauden verot	4,4	18,3	1,6
Edellisten tilikausien verot	-3,8	-0,1	1,0
Laskennalliset verot	5,7	-11,0	-1,2
Yhteensä	6,3	7,2	1,4

Konsernin tilikauden veroihin vaikutti merkittävästi ennakkoon maksettujen palveluiden tuloutusperiaatteen kumulatiivinen muutos, joka oli vähennyskelpoinen meno tilikaudella 2016. Lisätietoa muutoksesta on esitetty liitetiedossa 26.

Tilikaudella 2016 kirjatut edellisten tilikausien verot liittyvät veroratkaisuun Suomessa. Lisätietoa epävarmoista veropositioista on esitetty liitetiedossa 13.

Verokulun täsmäytys kotimaan verokantaan (20 %)

Kirjanpidon voitto/tappio ennen veroja ja osakkuusyritysten tulosta	29,5	42,3	3,2
Verot emoyhtiön 20% verokannalla laskettuna	5,9	8,5	0,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	-0,2	0,1	-1,8
Vähennyskelvottomat menot ja muut erot	0,5	1,0	0,9
Verovapaat tulot	-2,5	-4,7	-2,4
Oikaisut edellisten tilikausien veroihin	2,4	1,0	1,0
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin	-	0,0	-2,6
Tilikauden tappioista kirjaamaton laskennallinen verosaaminen	1,5	4,4	5,6
Aikaisempien tilikausien tappioista kirjattu laskennallisen verosaamisen	-1,3	-3,1	-
Tuloverot	6,3	7,2	1,4
Efektiivinen verokanta	21,5 %	17,0 %	44,0 %

10. Aineettomat hyödykkeet

2016

miljoonaa euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Kehittämis-menot	Ennakko-maksut ja kesken-eräiset hankinnat	Muut aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	249,1	219,4	30,3	15,2	264,9
Kurssierot ja muut oikaisut	-2,8	-0,3			-0,3
Yrityshankinnat	30,5	18,1	0,212		18,3
Yritysmyynnit					0,0
Lisäykset		0,6	2,9	11,1	14,5
Vähennykset					0,0
Siirrot erien välillä		12,6	4,3	-16,9	0,0
Hankintameno 31.12.	276,8	250,5	37,6	9,4	297,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-63,1	-183,3	-27,5	-3,4	-214,2
Kurssierot ja muut oikaisut					0,0
Yritysmyynnit					0,0
Tilikauden poistot		-16,9	-1,4		-18,3
Arvonalentumiset			-4,3		-4,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot					0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-63,1	-200,3	-33,2	-3,4	-236,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	186,0	36,1	2,7	11,9	50,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	213,7	50,2	4,4	6,1	60,7

2015

miljoonaa euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Kehittämis-menot	Ennakko-maksut ja kesken-eräiset hankinnat	Muut aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	246,2	218,9	29,1	9,2	257,3
Kurssierot ja muut oikaisut	-0,2	-4,9			-4,9
Yrityshankinnat	3,1	2,6			2,6
Yritysmyynnit					0,0
Lisäykset		8,4	0,1	8,1	16,6
Vähennykset		-6,7			-6,7
Siirrot erien välillä		1,0	1,1	-2,1	0,0
Hankintameno 31.12.	249,1	219,4	30,3	15,2	264,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-63,1	-168,9	-25,6	-3,4	-197,9
Kurssierot ja muut oikaisut		1,9			1,9
Yritysmyynnit					0,0
Tilikauden poistot		-15,2	-0,9		-16,1
Arvonalentumiset		-7,6	-1,1		-8,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		6,6			6,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-63,1	-183,3	-27,5	-3,4	-214,2
Kirjanpitoarvo 1.1.	183,1	50,0	3,5	5,9	59,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	186,0	36,1	2,7	11,9	50,7

2014

miljoonaa euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Kehittämis-menot	Ennakko-maksut ja kesken-eräiset hankinnat	Muut aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	238,3	238,1	26,1	9,1	273,3
Kurssierot ja muut oikaisut	3,7	-16,8			-16,8
Yrityshankinnat	4,2	1,1			1,1
Lisäykset		4,2		8,3	12,4
Vähennykset		-12,7			-12,7
Siirrot erien välillä		5,1	3,0	-8,1	0,0
Hankintameno 31.12.	246,2	218,9	29,1	9,2	257,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-58,3	-174,7	-25,1	-3,4	-203,2
Kurssierot ja muut oikaisut	-4,8	10,6			10,6
Tilikauden poistot		-16,0	-0,5		-16,6
Arvonalentumiset		-1,4			-1,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		12,7			12,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-63,1	-168,9	-25,6	-3,4	-197,9

Kirjanpitoarvo 1.1. 180,0 63,4 1,0 5,8 70,1
Kirjanpitoarvo 31.12. 183,1 50,0 3,5 5,9 59,4

Aineettomat oikeudet sisältävät liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuja asiakassuhteita sekä lisenssejä ja sovelluksia.

Liikearvo ja arvonalentumistestaukset

Posti on tehnyt merkittäviä investointeja liikearvoon sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuten IT-järjestelmiin, lisensseihin, hankittuihin tavaramerkkeihin ja asiakassuhteisiin samoin kuin aineellisiin käyttömaisuushyödykkeisiin, jotka pääasiassa koostuvat ajoneuvoista ja tuotantokoneista. Merkittävin vuosittaisen arvonalentumistestauksen kohteena oleva liikearvo kohdistuu OpusCapitaan, joka on yksi Postin liikearvoa sisältävistä rahavirtaa tuottavista yksiköistä. Liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos arvon alentumisesta on viitteitä, kun taas muille omaisuuserille tehdään arvonalentumistesti silloin, kun olosuhteet antavat viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta.

Liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvon alentumisen määrittämiseen kuuluu, että käytetään arvioita ja se on yksi johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet. Tämä on kuvattu laatimisperiaatteissa kappaleessa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Liikearvot on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU) seuraavasti:

miljoonaa euroa	2016	2015	2014 *)
Postipalvelut	44,1	44,1	44,1
OpusCapita	122,7	107,1	104,1
Paketti- ja kuljetuspalvelut	32,7	21,8	22,0
Toimitusketjuratkaisut	12,9	12,9	12,9
Maxipost	1,2	0,0	0,0
Yhteensä	213,7	186,0	183,1

*) Vertailutiedot muutettu vastaamaan uutta rahavirtaa tuottavien yksiköiden rakennetta.

Liikearvon arvonalentumistestauksen tulos 2016

Posti on tehnyt vuosittaisen arvonalentumistestauksen jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksiköille, johon liittyi liikearvoa. Konsernilla ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton. Testauksessa ei todettu arvonalentumista.

Arvonalentumistestaus ja herkkyysanalyysi

Arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerryttävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen perusteella. Ennusteet laaditaan viiden vuoden ajanjaksolle ja ne pohjautuvat johdon hyväksymiin nykyisen liiketoimintarakenteen mukaisiin strategisiin suunnitelmiin ja niissä käytettyihin oletuksiin liiketoimintaympäristön kehityksestä. Tärkeimpiä kassavirtaennusteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat arviot markkinoiden pitkän aikavälin kasvusta, markkina-asemista sekä kannattavuustasosta. Laskelmissa investoinnit ovat tavanomaisia korvausinvestointeja. Valuuttakursseina käytetään testausajankohdan eurokursseja.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden viiden vuoden jälkeen päätearvo perustuu maltilliseen 1,0 %:n kasvuun (2015: 1,0 %, 2014: 1,1 %). Tästä poikkeuksena Postipalvelut, joissa päätearvon laskennassa käytettiin -5 % (2015: -5 %, 2014: -5 %) kasvuolettamaa johtuen paperisten lähetysten volyymien odotetusta laskusta tulevaisuudessa, ja MaxiPost, jossa kasvuolettama oli 3 % (2015 ja 2014: n/a), mikä heijastelee Venäjän korkeampaa inflaatiota.

Diskonttauskorkona on käytetty jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle määritettyä pääoman tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Korossa huomioidaan kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle tyypilliset riskitekijät. Diskonttauskorot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna hiukan pääasiassa Suomen korkeamman markkinariskipreemion vuoksi.

Keskeiset tulokset ja testauksessa käytetyt parametrit

2016

	Käyttöarvo ylittää kirjanpito-arvon, milj.euroa	Liikevoitto-marginaali keskimäärin, %	Termi-naali-kasvu, %	Diskontto-korko, %	Terminaali-vuoden liikevoitto-marginaali, %
Postipalvelut	299	8,3	-5,0	7,1	7,0
OpusCapita	64	5,4	1,0	9,3	7,6
Paketti- ja kuljetuspalvelut	127	2,0	1,0	7,0	2,6
Toimitusketjuratkaisut	13	3,0	1,0	7,0	5,2
MaxiPost	3	1,8	3,0	14,5	11,7

2015

	Käyttöarvo ylittää kirjanpito-arvon, milj.euroa	Liikevoitto-marginaali keskimäärin, %	Termi-naali-kasvu, %	Diskontto-korko, %	Terminaali-vuoden liikevoitto-marginaali, %
Postipalvelut	460	8,6	-5,0	6,8	7,0
OpusCapita	172	6,4	1,0	8,2	8,2
Paketti- ja kuljetuspalvelut	296	1,1	1,0	7,2	2,6
Toimitusketjuratkaisut	92	10,3	1,0	6,9	11,9

2014

	Käyttöarvo ylittää kirjanpito-arvon, milj.euroa	Liikevoitto-marginaali keskimäärin, %	Termi-naali-kasvu, %	Diskontto-korko, %	Terminaali-vuoden liikevoitto-marginaali, %
Postipalvelut	229	8,3	-5,0	6,9	5,0
OpusCapita	359	9,8	2,0	7,6	10,5
Paketti- ja kuljetuspalvelut	109	-2,2	2,0	6,8	3,0
Toimitusketjuratkaisut	29	7,7	2,0	7,0	7,8

Vertailutiedot muutettu vastaamaan vuoden 2015 rahavirtaa tuottavien yksiköiden rakennetta.

Herkkyysanalyysi on suoritettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joilla konsernin arvion mukaan kohtuullisen mahdollinen muutos keskeisissä olettamissa voisi johtaa arvonalentumiskirjaukseen. Analyysi tehtiin tutkimalla, millä keskeisten parametrien arvoilla kirjanpitoarvo olisi yhtä suuri kuin käyttöarvo. Suoritetuissa analyyseissa parametreina olivat diskonttokorko ja liikevoittomarginaali terminaalivuotena. Analyysi suoritettiin muuttamalla yksittäisen parametrin arvoa muiden ollessa ennallaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty ne parametrien raja-arvot, joilla kirjanpitoarvo ja käyttöarvo ovat yhtä suuret.

	Diskontto-korko, %	Terminaali-vuoden liikevoitto-marginaali, %
Toimitusketjuratkaisut	8,4	4,3
OpusCapita	12,5	4,5

Postipalvelut-, Paketti- ja kuljetuspalvelut ja MaxiPost-yksiköiden osalta ei ole tehty herkkyysanalyysia, koska johto on arvioinut testauslaskelmien keskeisiä olettamia ja niiden mahdollisia muutoksia eikä ole tunnistanut sellaista kohtuullisen mahdollista muutosta olettamissa, joka voisi johtaa siihen, että rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasearvot ylittäisivät niiden käyttöarvon.

11. Sijoituskiinteistöt

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Hankintameno 1.1.	16,1	16,1	17,3
Vähennykset	-	-	-1,2
Hankintameno 31.12.	16,1	16,1	16,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-5,7	-5,1	-4,9
Tilikauden poisto	-0,6	-0,6	-0,7
Vähennysten kertyneet poistot	-	-	0,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-6,3	-5,7	-5,1
Kirjanpitoarvo 1.1.	10,3	11,0	12,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	9,7	10,3	11,0

Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot olivat 31.12.2016 15,1 (2015: 17,9, 2014: 17,9) miljoonaa euroa. Käyvät arvot perustuvat ulkopuolisten kiinteistönvälittäjien arvioihin. Sijoituskiinteistöjen vuokratuotot vuonna 2016 olivat 1,9 (2015: 1,7, 2014: 1,8) miljoonaa euroa ja hoitokulut 0,6 (2015: 0,5, 2014: 0,4) miljoonaa euroa.

12. Aineelliset hyödykkeet

2016

miljoonaa euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	55,8	423,4	427,5	13,6	20,1	940,4
Kurssierot ja muut oikaisut	4,3	25,3	10,7		0,5	40,7
Hankitut liiketoiminnat			8,1			8,1
Lisäykset	7,5		9,1	0,5	26,9	44,0
Vähennykset	-3,7	-71,5	-17,5	-1,3		-94,1
Siirrot erien välillä		13,3	25,0		-38,3	0,0
Hankintameno 31.12.	63,9	390,5	462,8	12,8	9,2	939,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-0,4	-231,7	-292,9	-9,2	0,0	-534,3
Kurssierot ja muut oikaisut	-0,1	-8,7	-9,0			-17,8
Tilikauden poisto		-14,0	-45,6	-0,7		-60,3
Arvonalentuminen		-1,5	-0,3			-1,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		19,7	15,5	0,3		35,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-0,5	-236,3	-332,2	-9,6	0,0	-578,7
Kirjanpitoarvo 1.1.	55,4	191,6	134,6	4,4	20,1	406,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	63,4	154,2	130,6	3,1	9,2	360,5

2015

miljoonaa euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	66,8	547,1	419,9	12,5	10,5	1 056,9
Kurssierot ja muut oikaisut	-2,4	-9,4	-4,5		-0,2	-16,5
Lisäykset		0,7	16,0	2,1	24,3	43,2
Vähennykset	-10,4	-115,1	-16,2	-1,5		-143,2
Siirrot erien välillä	1,8		12,3	0,5	-14,6	0,0
Hankintameno 31.12.	55,8	423,4	427,5	13,6	20,1	940,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-0,2	-264,5	-266,4	-9,4		-540,5
Kurssierot ja muut oikaisut	0,1	4,4	4,3			8,7
Tilikauden poisto		-17,3	-46,0	-0,8		-64,2
Arvonalentuminen	-0,3	-2,9				-3,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		48,6	15,2	1,0		64,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-0,4	-231,7	-292,9	-9,2		-534,3
Kirjanpitoarvo 1.1.	66,6	282,6	153,6	3,2	10,5	516,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	55,4	191,6	134,6	4,4	20,1	406,0

2014

miljoonaa euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	83,0	617,7	455,2	11,9	10,1	1 177,9
Kurssierot ja muut oikaisut	-12,1	-66,9	-26,7	-0,1	-1,4	-107,3
Yrityshankinnat			0,2			0,2
Lisäykset		8,8	10,1	0,7	27,2	46,9
Vähennykset	-4,2	-12,5	-44,1	-0,0		-60,8
Siirrot erien välillä			25,4		-25,4	0,0
Hankintameno 31.12.	66,8	547,1	419,9	12,5	10,5	1 056,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-0,2	-256,6	-287,2	-8,5		-552,4
Kurssierot ja muut oikaisut		17,0	21,5	0,1		38,5
Tilikauden poisto		-20,8	-42,9	-1,0		-64,7
Arvonalentuminen		-2,3				-2,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-1,9	42,3			40,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-0,2	-264,5	-266,4	-9,4		-540,5
Kirjanpitoarvo 1.1.	82,8	361,1	168,0	3,4	10,1	625,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	66,6	282,6	153,6	3,2	10,5	516,4

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattaja hyödykkeitä seuraavasti:

2016

miljoonaa euroa	Koneet ja kalusto
Hankintameno 31.12.	87,0
Kertyneet poistot 31.12.	-56,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	30,4

2015

miljoonaa euroa	Koneet ja kalusto
Hankintameno 31.12.	83,9
Kertyneet poistot 31.12.	-45,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	38,2
2014
miljoonaa euroa	Koneet ja kalusto
Hankintameno 31.12.	74,4
Kertyneet poistot 31.12.	-31,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	42,7

Lisäykset rahoitusleasingsopimuksilla hankittuihin hyödykkeisiin tilikaudella 2016 olivat 5,9 (2015: 10,0, 2014: 14,4) miljoonaa euroa.

13. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikauden aikana jakautuu seuraavasti:

Laskennalliset verosaamiset 2016

miljoonaa euroa	1.1.	Muunto-ero ja muut muutokset	Ostetut tai myydyt tytär-yritykset	Kirjattu tulos-vaikut-teisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	31.12.
Eläkevelvoitteet	2,4				0,0	2,4
Käyttämättömät tappiot	9,1	0,0		-4,2		4,8
Kiinteistöyhtiöosakkeiden arvonalennus	2,6			-0,6		2,0
Uudelleenjärjestelyvaraus	3,3			-0,7		2,6
Muutokset ennakkoonmaksettujen palvelujen tuloutuksissa	5,3			-5,3		0,0
Muut väliaikaiset erot	0,7	0,2		0,8		1,6
Yhteensä	23,3	0,2	-	-10,0	0,0	13,6

Laskennalliset verovelat 2016

miljoonaa euroa	1.1.	Muunto-ero	Ostetut tai myydyt tytär-yritykset	Kirjattu tulos-vaikut-teisesti	Muut muutokset	31.12.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon hankinnassa	10,1	2,2	5,5	-1,7		16,2
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	4,4			1,2		5,6
Kertyneet poistorerot	7,5			-2,8		4,7
Muut väliaikaiset erot	1,0	0,1		-1,0		0,1
Yhteensä	23,1	2,4	5,5	-4,3	-	26,6

Laskennalliset verosaamiset 2015, oikaistu

miljoonaa euroa	1.1.	Muunto-ero	Ostetut tai myydyt tytär-yritykset	Kirjattu tulos-vaikut-teisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Muut muutokset	31.12.
Eläkevelvoitteet	3,2	0,0		0,0	-0,9		2,4
Käyttämättömät tappiot	5,9	0,2	-0,4	3,5			9,1
Kiinteistöyhtiöosakkeiden arvonalennus	2,6						2,6
Uudelleenjärjestelyvaraus	2,6	0,0		0,2		0,5	3,3
Muutokset ennakkoonmaksettujen palvelujen tuloutuksissa	5,1			0,2			5,3
Muut väliaikaiset erot	1,7	-0,1		-0,4		-0,5	0,7
Yhteensä	21,1	0,1	-0,4	3,5	-0,9	0,0	23,3

Laskennalliset verovelat 2015, oikaistu

miljoonaa euroa	1.1.	Muunto-ero	Ostetut tai myydyt tytär-yritykset	Kirjattu tulos-vaikut-teisesti	Muut muutokset	31.12.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon hankinnassa	15,4	-0,9	0,2	-4,7		10,1
Kertyneet poistorerot	10,9			-3,4		7,5
Muut väliaikaiset erot	5,2	0,0	-0,1	0,5	-0,2	5,4
Yhteensä	31,6	-0,9	0,1	-7,5	-0,2	23,1

Laskennalliset verosaamiset 2014, oikaistu

miljoonaa euroa	1.1.	Muunto-ero	Ostetut tai myydyt tytär-yritykset	Kirjattu tulos-vaikut-teisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Muut muutokset	31.12.
Eläkevelvoitteet	2,3	0,0	0,0	-0,1	1,1		3,2
Käyttämättömät tappiot	11,2	-3,5		-1,8			5,9
Kiinteistöyhtiöosakkeiden arvonalennus	2,6						2,6
Uudelleenjärjestelyvaraus	2,9	-0,2		-0,1			2,6
Muutokset ennakkoonmaksettujen palvelujen tuloutuksissa	6,6			-1,6			5,1
Muut väliaikaiset erot	1,6	-0,1		-0,1		0,3	1,7
Yhteensä	27,2	-3,8	0,0	-3,7	1,1	0,3	21,1

Laskennalliset verovelat 2014, oikaistu

miljoonaa euroa	1.1.	Muunto-ero	Ostetut tai myydyt tytär-yritykset	Kirjattu tulos-vaikut-teisesti	Muut muutokset	31.12.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään

arvoon hankinnassa	24,3	-7,4	0,4	-1,8		15,4
Kertyneet poistoorot	14,2			-3,3		10,9
Muut väliaikaiset erot	5,2	-0,6	0,0	0,2	0,4	5,2
Yhteensä	43,7	-8,0	0,4	-5,0	0,4	31,6

Laskennalliset verosaamiset kirjataan vain siihen määrään saakka, joka on todennäköistä, että tulevaisuuden veronalaiset tulot ylittävät väliaikaisten erojen ja käyttämättömien tappioiden määrän. Kirjattavan määrän arvioiminen edellyttää johdolta merkittävää harkintaa. Harkintaa on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa: Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuudet.

Tilikauden 2016 aikana laskennallisten verosaamisten määrä käyttämättömistä verotappioista pieneni, koska Suomen veroviranomaiset hyväksyivät ulkomaisten verotappioiden hyväksilukemisen konsernin emoyhtiössä. Samanaikaisesti Posti konserni kirjasi laskennallista verosaamista 3,2 miljoonaa euroa Skandinavian yhtiöiden käyttämättömistä verotappioista, johtuen Skandinavian liiketoiminnan kannattavuuden parantumisesta 2016.

Konsernilla oli 31.12.2016 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia 153,0 (2015: 139,9 2014:135,1) miljoonaa euroa. Tappiot ovat syntyneet pääosin konsernin ulkomaisista liiketoiminnoista. Suurin osa tappioista ei vanhene.

Tappioihin sisältyy 58,7 miljoonan euroa tappioita, joita Suomen veroviranomaiset eivät ole hyväksyneet vähennyskelpoisiksi. Riidanalaiset asiat liittyvät ulkomaisten tytäryhtiöiden verotappioihin ja ulkomaisen kiinteistöyhtiön luovutustappioihin. Posti on valittanut päätöksistä ja kirjannut tappioista laskennallista verosaamista vain vähäisissä määrin. Postin kannalta myönteinen lopputulos pienentäisi konsernin veroja 11,2 miljoonaa euroa. Sen todennäköisyys on kuitenkin

14. Vaihto-omaisuus

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Aineet ja tarvikkeet	0,1	0,6	0,7
Tavarat	3,2	3,1	3,8
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta	0,7	1,0	0,6
Yhteensä	4,0	4,7	5,1

15. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

miljoonaa euroa	2016	2015 oikaistu	2014 oikaistu
Rahoitusleasingsaamiset	0,0	0,1	0,1
Lainasaamiset	0,0	0,1	0,1
Myyntisaamiset	225,5	190,8	195,3
Myyntisaamiset osakkuusyhtiöiltä	0,3	0,6	0,6
Siirtosaamiset	63,4	70,2	71,7
Muut saamiset	6,4	2,5	2,5
Yhteensä	295,6	264,3	270,2

Lisätietoja myyntisaamisista on esitetty liitteessä 21 Rahoitusinstrumentit ja rahoitusriskien hallinta.

Muut saamiset koostuvat pääasiassa maksukorttisaamisista pankeilta ja rahoitusyhtiöiltä.

Siirtosaamisten suurin erä on jaksotetut päätemaksusaamiset muilta postihallinnoilta 29,6 (2015: 29,3, 2014: 28,4) miljoonaa euroa. Muut siirtosaamisiin sisältyvät erät ovat tavanomaisia myynnin ja ennakkoon maksettujen kulujen jaksotuksia.

16. Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät ja niihin liittyvät velat

| Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät
miloonaa euroa | 2016 | 2015 | 2014 |
| --- | --- | --- | --- |
| Aineelliset hyödykkeet | - | 0,2 | 14,7 |
| Muut pitkäaikaiset varat | - | 0,1 | - |
| Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset | - | 1,5 | - |
| Rahavarat | - | 1,8 | - |
| Yhteensä | - | 3,6 | 14,7 |
| Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat | | | |
| Ostovelat ja muut velat | - | 1,0 | - |
| Yhteensä | - | 1,0 | - |

Vuonna 2015 myytävänä oleviin omaisuuseriin luokitellut OpusCapitan Baltian paikallisia markkinoita palvelevat liiketoimintayhtiöt myytiin tammikuussa 2016.

Vuonna 2014 myytävänä oleviin omaisuuseriin luokitellut Skandinavian varastoliiketoiminnan käytössä olleet kiinteistöt myytiin tilikauden 2015 aikana.

17. Oma pääoma

Osakkeet ja osakkeenomistajat

miljoonaa euroa	2016	2015 oikaistu	2014 oikaistu
Osakepääoma	70,0	70,0	70,0
Käyttörahasto	142,7	142,7	142,7
Käyvän arvon rahasto	0,1	0,1	0,2
Muuntoerot	-83,5	-103,6	-94,6
Kertyneet voittovarat	479,2	474,0	435,2
Oma pääoma yhteensä	608,4	583,2	553,5

Osakepääoma

Posti Group Oyj:llä on yksi osakesarja. Osakkeiden lukumäärä 31.12.2016, 31.12.2015 ja 31.12.2014 on ollut 40 000 000 ja ne ovat Suomen valtion omistamat. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Posti Group Oyj:n osakepääoma on ollut 70 000 000 euroa kaikilla esitettävillä kausilla. Kaikki liikkeellelasketut osakkeet on maksettu.

Käyttörahasto

Käyttörahasto on määrältään 142,7 miljoonaa euroa ja sisältää ylikurssirahastosta siirretyt varat. Rahasto luetaan osaksi konsernin emoyhtiön jakokelpoisia varoja.

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahastoon kirjataan myytävissä olevien rahoitusvarojen ja valuuttamääräisten rahavirtojen suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset.

Muuntoero

Muuntoeroon sisältyy valuuttakurssiero, joka muodostuu ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten ja valuuttamääräisten nettosijoitusten muutamisesta euroiksi.

Lisätietoja oman pääoman erien muutoksista on esitetty oman pääoman muutoslaskelmalla.

Voitonjakokelpoiset varat

Konsernin emoyhtiön Posti Group Oyj:n voitonjakokelpoiset varat

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Käyttörahasto	142,7	142,7	142,7
Kertyneet voittovarat	406,3	567,4	566,1
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä	549,0	710,1	708,8

Eläkevelvoitteet

Eläkevelvoitteiden pääpiirteet

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä eri maissa. Eläkejärjestelyt hoidetaan kunkin maan paikallisten määräysten ja käytännön mukaisesti. Konsernin etuuspohjaiset eläkejärjestelmät liittyvät pääasiassa suomalaisiin lisäeläkkeisiin. Ne ovat luonteeltaan vapaaehtoisia ja otettu täydentämään lakisääteisiä eläkkeitä. Rahastoidut eläkejärjestelyt ovat hyväksyttyjä vakuutussopimuksia ja järjestelyn varat ovat osa vakuutusyhtiön sijoitusomaisuutta. Vakuutus kattaa vanhuuseläkkeen ja henkilökohtaiset etuudet määräytyvät yleensä työntekijän palkkatason sekä palvelusvuosien perusteella.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille eri riskeille. Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen kasvattaa järjestelystä aiheutuvia velkoja, sillä käytetyt diskonttokorot määritellään yrityslainojen tuottoja käyttäen. Suurin osa järjestelyjen velvoitteista liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen jäsenille, joten odotettavissa olevan eliniän nousu kasvattaa velvoitteita. Jotkin etuuspohjaiset järjestelyt on kytketty inflaatioon. Korkeampi inflaatio johtaa korkeampaan etuuspohjaisen järjestelyn nykyarvoon. Suurin osa järjestelyihin kuuluvista varoista on sellaisia, ettei inflaatio lainkaan vaikuta niihin. Tämä tarkoittaa, että inflaation kiihtyminen kasvattaa alijäämää.

Taseen etuuspohjaisen eläkevelan määräytyminen

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	80,2	77,0	92,3
Varojen käypä arvo	-68,3	-65,4	-76,1
Alijäämä	11,9	11,6	16,3

Tuloslaskelman etuuspohjaisen eläkekulun määräytyminen

Konsernin tuloslaskelma	2016	2015	2014
miljoonaa euroa
Tilikauden työsuoritteeseen perustuvat eläkemenot	0,0	0,1	0,3
Korkomenot	0,3	0,3	0,3
Yhteensä	0,3	0,4	0,6
Laaja tuloslaskelma
miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	0,0	-4,6	5,4

Velvoitteen nykyarvon muutokset

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Velvoite tilikauden alussa	77,0	92,3	80,6
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	0,1	0,3
Korkomenot	1,7	1,6	0,5
Maksetut eläkkeet	-5,3	-5,7	-5,8
Yritysjärjestelyt	0,0	-	0,3
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) taloudellisten oletusten muutoksista johtuen	8,4	-7,4	13,3
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuen	0,0	-2,7	-
Kokemusperäiset muutokset	-1,5	-1,0	3,2
Velvoite tilikauden lopussa	80,2	77,0	92,3

Järjestelyyn kuuluvien varojen muutokset

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo kauden alussa	65,4	76,1	69,4
Korkotuotot	1,4	1,3	0,1
Maksetut eläkkeet	-5,3	-5,7	-5,8
Työnantajan suorittamat maksut	0,1	0,3	1,3
Järjestelyn varojen todellisen tuoton ja korkotuoton ero	6,8	-6,6	11,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo kauden lopussa	68,3	65,4	76,1

Arvio seuraavan tilikauden etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen maksuista on 0,1 miljoonaa euroa. Etuuspohjaisen velvoitteen painotettu keskimääräinen voimassaoloaika on 10 vuotta.

Keskeiset vakuutusmateriaalitiset oletukset ja niiden herkkyysanalyysi

	2016	2015	2014
Diskonttokorko	1,01 - 1,51	2,25	1,75
Tulevaisuuden eläkkeiden korotusolettama	1,7 - 1,9	1,7	2,1
miljoonaa euroa	Olettaman muutos	Nettovelvoitteen muutos
---	---	---	---
		Olettaman kasvu
Diskonttokorko	0,25 %	-0,5	-3,9 %
Eläkkeen kasvuolettama	0,25 %	1,8	15,5 %
miljoonaa euroa	Olettaman kasvu yhdellä vuodella	Olettaman pienentyminen yhdellä vuodella
---	---	---
Elinikä	1,0 8,3 %	-0,9 -7,9 %

Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan.

19. Varaukset

2016

miljoonaa euroa	Uudelleen-järjestelyvaraus	Vahinkovaraus	Tappiolliset sopimukset	Muut	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	14,8	0,0	9,8	2,6	27,3
Muuntoerot			2,5		2,5
Varausten lisäykset	4,5		5,2		9,7
Käytetyt varaukset	-5,4		-7,7	-1,8	-14,9
Käyttämättömien varausten peruuttaminen	-0,9		-5,4	-0,6	-6,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	13,1	0,0	4,4	0,3	17,8

2015

miljoonaa euroa	Uudelleen-järjestelyvaraus	Vahinkovaraus	Tappiolliset sopimukset	Muut	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	13,7	1,6	0,0	3,3	18,6
Muuntoerot					0,0
Varausten lisäykset	7,3		9,8	0,6	17,7
Käytetyt varaukset	-1,1	-1,6		-1,3	-4,0
Käyttämättömien varausten peruuttaminen	-5,1				-5,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	14,8	0,0	9,8	2,6	27,3

2014

miljoonaa euroa	Uudelleen-järjestelyvaraus	Vahinkovaraus	Tappiolliset sopimukset	Muut	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	12,6	14,4	0,0	0,7	27,8
Muuntoerot		-5,4			-5,4
Varausten lisäykset	6,4			2,7	9,0
Käytetyt varaukset	-2,7	-7,5		-0,1	-10,3
Käyttämättömien varausten peruuttaminen	-2,6				-2,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	13,7	1,6	0,0	3,3	18,6
miljoonaa euroa	2016	2015	2014
---	---	---	---
Pitkäaikaiset varaukset	14,3	17,0	12,6
Lyhytaikaiset varaukset	3,5	10,2	6,0
Yhteensä	17,8	27,3	18,6

Uudelleenjärjestelyvaraukset

Uudelleenjärjestelyvaraukset liittyvät pääasiassa viime vuosina läpikäytäihin yhteistoimintaneuvotteluihin. Konsernin suomalaisissa yhtiöissä henkilöstökuluvarauksen pitkäaikainen osuus on merkittävältä osaltaan työttömyysturvan työnantajan omavastuuta.

Tappiolliset sopimukset

Varaukset tappiollisista sopimuksista liittyvät Venäjällä sijaitsevien kiinteistöjen vuokra- ja asiakassopimuksiin sekä OpusCapitan asiakassopimuksiin. Sopimuksista on kirjattu varaukset siltä osin kuin niihin liittyvät odotetut velvoitteet ylittävät niistä saatavat tuotot. Varausten määrää arvioidaan jatkuvasti, sillä sopimuksiin liittyvien velvoitteiden määrä on riippuvainen ennakotujen kustannusten määrästä, jotka vaihtelevat. Osa Venäjän sopimuksiin liittyvistä varauksista ovat riippuvaisia myös Venäjän ruplan kurssista Yhdysvaltain dollariin nähden.

20. Ostovelat ja muut korottomat velat

Muut pitkäaikaiset velat

miljoonaa euroa		2015	2014
	2016	oikaistu	oikaistu
Saadut ennakot (tulouttamaton liikevaihto)	16,8	16,6	16,7
Muut velat	7,7	6,2	6,5
Muut siirtovelat	6,1	4,1	4,9
Yhteensä	30,6	26,9	28,0

Lyhytaikaiset ostovelat ja muut velat

miljoonaa euroa		2015	2014
	2016	oikaistu	oikaistu
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat:
Johdannaissopimukset, ei suojauslaskennassa		0,9	0,9
Johdannaissopimukset, suojauslaskennassa	0,0	-	-
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat:
Ostovelat	70,9	59,5	51,0
Saadut ennakot ja tulouttamaton liikevaihto	60,0	51,7	50,6
Jaksotetut henkilöstökulut	119,2	125,0	148,0
Muut siirtovelat	53,0	47,9	47,7
Muut velat	54,9	48,7	56,3
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä	358,1	333,7	354,4

Saatuihin ennakoihin sisältyy tulouttamaton liikevaihto asiakkaiden tulevaa käyttöä varten ostamista postimerkeistä, postimaksukoneiden saldoista ja ennakkoon maksetuista kirjekuorista. Tulouttamattoman liikevaihdon määrä perustuu tilastollisiin malleihin ja tutkimuksiin. Menetelmää on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa kappaleessa "Tuloutusperiaatteet". Pitkä- ja lyhytaikaisen velan määrä tilinpäätöshetkellä oli 27,0 (2015: 28,3, 2014: 27,1) miljoonaa euroa.

Merkittävin muihin siirtovelkoihin sisältyvä erä on arvioidut päätemaksuvelat muille postihallinnoille 19,1 (2015: 23,9, 2014: 10,0) miljoonaa euroa. Muutoin erään sisältyy tavanomaisia kulujaksotuksia.

21. Rahoitusinstrumentit ja rahoitusriskien hallinta

Rahoitusvarat ja -velat

2016

miljoonaa euroa	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat	Lainat ja muut saamiset	Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat	Kirjanpito-arvo	Käypä arvo	Taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset sijoitukset				6,1		6,1	6,1	3
Pitkäaikaiset saamiset		2,6				2,6	2,6
Pitkäaikaiset rahoitusvarat	0,0	2,6	0,0	6,1	0,0	8,7	8,7
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		295,6				295,6	295,6
Pääomarahastosijoitukset				0,2		0,2	0,2	3
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa	0,0					0,0	0,0	2
Rahamarkkinasijoitukset	43,5					43,5	43,5	2
Noteeratut joukkovelkakirjat	25,5					25,5	25,5	1
Noteerattomat joukkovelkakirjat	8,8					8,8	8,8	2
Saamistodistukset			54,7			54,7	54,7
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	77,9	295,6	54,7	0,2	0,0	428,4	428,4
Rahamarkkinasijoitukset	11,5					11,5	11,5	2
Rahat ja pankkisaamiset		70,5				70,5	70,5
Rahavarat	11,5	70,5				82,0	82,0
Rahoitusvarat yhteensä	89,3	368,8	54,7	6,3	0,0	519,1	519,1
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Joukkovelkakirjalainat						0,0	0,0
Rahoitusleasingvelat					19,4	19,4	19,4
Muut					0,4	0,4	0,4
Pitkäaikaiset korolliset velat					19,8	19,8	19,8
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Joukkovelkakirjalainat					99,9	99,9	103,7
Rahoitusleasingvelat					12,3	12,3	12,3
Muut					0,2	0,2	0,2
Lyhytaikaiset korolliset velat					112,3	112,3	116,1
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa	0,0					0,0	0,0	2
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskennassa	0,0					0,0	0,0	2
Sähköjohdannaiset, ei suojauslaskennassa						0,0	0,0
Ostovelat ja muut velat					125,9	125,9	125,9
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	0,0				125,9	125,9	125,9
Rahoitusvelat yhteensä	0,0				257,9	257,9	261,7

2015

miljoonaa euroa	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat	Lainat ja muut saamiset	Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat	Kirjanpito-arvo	Käypä arvo	Taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset sijoitukset				6,2		6,2	6,2	3
Pitkäaikaiset saamiset		1,5				1,5	1,5
Pitkäaikaiset rahoitusvarat	0,0	1,5	0,0	6,2	0,0	7,7	7,7
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		194,1				194,1	194,1
Pääomarahastosijoitukset				0,2		0,2	0,2	3
Korkojohdannaissopimukset, ei suojauslaskennassa	1,9					1,9	1,9	2
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa	0,1					0,1	0,1	2
Rahamarkkinasijoitukset	81,4					81,4	81,4	2
Noteeratut joukkovelkakirjat	35,8					35,8	35,8	1
Noteerattomat joukkovelkakirjat	9,7					9,7	9,7	2
Saamistodistukset			95,0			95,0	95,0
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	128,9		95,0	0,2		224,1	224,1
Rahamarkkinasijoitukset	42,0					42,0	42,0	2
Rahat ja pankkisaamiset		88,1				88,1	88,1
Rahavarat	42,0	88,1				130,1	130,1
Rahoitusvarat yhteensä	170,9	283,7	95,0	6,4	0,0	556,0	556,0
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Joukkovelkakirjalainat					99,8	99,8	104,1
Rahoitusleasingvelat					26,4	26,4	26,4
Muut					0,5	0,5	0,5
Pitkäaikaiset korolliset velat					126,7	126,7	131,0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Joukkovelkakirjalainat					150,4	150,4	154,0
Rahoitusleasingvelat					13,2	13,2	13,2
Muut					0,0	0,0	0,0

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät sisälsivät 1,8 miljoonaa euroa rahaa ja pankkisaamisia 31.12.2015 (2014: 0,0).

Lyhytaikaiset korolliset velat	163,6	163,6	167,2
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa	0,0	0,0	0,0
Sähköjohdannaiset, ei suojauslaskennassa	0,9	0,9	1
Ostovelat ja muut velat	108,2	108,2	108,2
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	0,9	0,0	0,0
Rahoitusvelat yhteensä	0,9	398,5	399,4

2014

miljoonaa euroa	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat	Lainat ja muut saamiset	Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankinta-menoon arvostetut rahoitusvelat	Kirjanpito-arvo	Käypä arvo	Taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset sijoitukset				5,9		5,9	5,9	3
Pitkäaikaiset saamiset - johdannaiset
suojauslaskennassa	3,9					3,9	3,9	2
Pitkäaikaiset saamiset		6,6				6,6	6,6
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		198,4				198,4	198,4
Pääomarahastosijoitukset				0,3		0,3	0,3	3
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa	2,2					2,2	2,2	2
Rahamarkkinasijoitukset	44,1					44,1	44,1	2
Noteeratut joukkovelkakirjat	32,0					32,0	32,0	1
Noteerattomat joukkovelkakirjat	9,7					9,7	9,7	2
Saamistodistukset			12,0			12,0	12,0
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	88,0		12,0	0,3		100,3	100,3
Rahamarkkinasijoitukset	60,2					60,2	60,2	2
Rahat ja pankkisaamiset		38,6				38,6	38,6
Rahavarat	60,2	38,6				98,7	98,7
Rahoitusvarat yhteensä	152,0	243,6	12,0	6,2	0,0	413,7	413,7
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Joukkovelkakirjalainat					251,3	251,3	263,6
Rahoitusleasingvelat					32,1	32,1	32,1
Muut					0,1	0,1	0,1
Pitkäaikaiset korolliset velat					283,5	283,5	295,9
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Joukkovelkakirjalainat					0,0	0,0	0,0
Rahoitusleasingvelat					11,8	11,8	11,8
Muut					0,2	0,2	0,2
Lyhytaikaiset korolliset velat					12,0	12,0	12,0
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa	0,2					0,2	0,2	2
Sähköjohdannaiset, ei suojauslaskennassa	0,6					0,6	0,6	1
Ostovelat					107,5	107,5	107,5
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	0,9				107,5	108,3	108,3
Rahoitusvelat yhteensä	0,9				403,0	403,8	416,2

Hierarkiatasot:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.

Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

Rahamarkkinasijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen raportointipäivän markkinakorkokäyrä. Joukkovelkakirjasijoitusten käyvät arvot perustuvat raportointipäivän markkinanoteerauksiin (taso 1) tai hintaan, joka perustuu havaittavissa olevaan markkinatietoon (taso 2), kuten markkinakorkokäyrään sekä vastapuolen luottoriskin. Pääomarahastojen arvostuksessa käytetään ulkopuolisten varainhoitajien toimittamia arvostuslaskelmia, jotka perustuvat yleisön pääomarahastojen käytössä oleviin arvostusmalleihin. Posti ei kykene kuvaamaan pääomarahastojen käyvän arvon määrittämisessä käytettyjä arvostusmenetelmiä ja niiden parametrejä, koska laskelmat ovat kolmannen osapuolen laatimia. Valuuttaterminen käypä arvo lasketaan arvostamalla terminisopimukset raportointipäivän terminikursseihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut kassavirrat raportointipäivän markkinakorkokäyrillä. Sähköjohdannusten käyvät arvot perustuvat raportointipäivän markkinanoteerauksiin.

Vuosien 2016, 2015 tai 2014 aikana ei tehty siirtoja hierarkiatasojen 1 ja 2 välillä. Konserni tunnistaa ja kirjaa siirrot eri tasojen välillä kun transaktiot on toteutettu tai kun parametrit muuttuvat olennaisesti

Täsmäytyslaskelma tason 3 rahoitusvaroista

2016

miljoonaa euroa	Osakkeet ja pääomarahasto-sijoitukset
Kirjanpitoarvo 1.1.	6,4
Voitot ja tappiot yhteensä
Tuloslaskelmassa
Laajassa tuloslaskelmassa	0,0
Lisäykset
Toteuttamiset	-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	6,3

Raportointikauden lopussa hallussa olevista varoista kirjatut voitot ja tappiot yhteensä
Rahoitustuotoissa ja -kuluissa
0,0

2015

miljoonaa euroa	Osakkeet ja pääomarahasto-sijoitukset
Kirjanpitoarvo 1.1.	6,2
Voitot ja tappiot yhteensä
Tuloslaskelmassa	0,0
Laajassa tuloslaskelmassa	-0,1
Lisäykset	0,4
Toteuttamiset	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	6,4
Raportointikauden lopussa hallussa olevista varoista kirjatut voitot ja tappiot yhteensä
Rahoitustuotoissa ja -kuluissa	0,0
2014
miljoonaa euroa	Osakkeet ja pääomarahasto-sijoitukset
Kirjanpitoarvo 1.1.	6,6
Voitot ja tappiot yhteensä
Tuloslaskelmassa	-0,2
Laajassa tuloslaskelmassa	0,3
Toteuttamiset	-0,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	6,2
Raportointikauden lopussa hallussa olevista varoista kirjatut voitot ja tappiot yhteensä
Rahoitustuotoissa ja -kuluissa	0,0

Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan periaatteet

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin liiketoiminnan ja strategian toteuttamiseksi riittävä ja kilpailukykyinen rahoitusasema ja minimoida markkinariskien vaikutuksia konsernin tulokseen, taseeseen ja kassavirtoihin. Riskikeskittymät pyritään tunnistamaan ja suojaamaan tarvittavin osin. Konsernin liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä, kuten markkina-, likviditeetti-, luotto- ja vastapuolriskejä. Konsernin hyödykeriskeistä sähkön hintariskiä seurataan aktiivisesti ja sitä hallitaan hintakinintetyillä sähkötuotteilla. Konserni lopetti sähköjohdannaisten käytön 2016.

Riskienhallinnan organisaatio

Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty Posti Group Oy:n konsernirahoitukseen hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskien hallinnasta tehden läheistä yhteistyötä liiketoimintojen kanssa. Liiketoiminnot vastaavat toimintaansa liittyvien rahoitusriskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista konsernirahoitukseen. Asiakassaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan liiketoiminnan myyntiorganisaatiossa. Posti Kiinteistöt vastaa sähkön hintariskin hallinnasta.

Markkinariskit

Valuuttariski

Valuuttariskin hallinnan tavoitteena on pienentää valuuttariskiä konsernin kannalta optimaaliselle tasolle sekä parantaa kannattavuusseurannan läpinäkyvyyttä ja tuloksen ennustettavuutta. Konsernin transaktioriski koostuu pääasiassa valuuttamääräisistä saamisista, veloista ja sitoumuksista. Pääperiaatteena on suojautua taseessa olevalta transaktioriskiltä täydellisesti. Suojaamattomia positiota sallitaan konsernin rahoituspolitiikassa määritellyissä rajoissa. Konserniyhtiöiden lainat emoyhtiöstä ovat tytäryhtiön kotivaluutassa, jolloin tytäryhtiöllä ei ole rahoitusopimuksiin liittyvää valuuttariskiä. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 8,0 miljoonan euron nimellisarvosta valuuttajohdannaisia, joilla on suojattu valuuttamääräisiä saamisia, velkoja ja sitoumuksia. Konserni altistuu taseen muuntoeroriskille euroalueen ulkopuolisin tytäryhtiöihin tehtyjen sijoitusten kautta. Translaatioriskin hallinnan tavoitteena on, että valuuttakurssimuutokset eivät aiheuta merkittäviä muutoksia konsernin nettovelkaisuusasteessa. Tilinpäätöshetkellä konserni ei ole suojannut translaatioriskiä liittyen ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyihin sijoituksiin.

Ruplan kurssin voimakkaan vaihtelun vuoksi konserni on ottanut ruplan ja ruplamarkkinoiden kehityksen erityiseen tarkkailuun. Rahoituspolitiikan mukaisesti Venäjän tytäryhtiöihin tehtyjä oman pääoman ehtoisia sijoituksia ei ole suojattu. Korkeiden suojauskustannusten vuoksi konserni on toistaiseksi myös lopettanut emoyhtiön ruplasaamisten suojaamisen. Paikallista operatiivista transaktioriskiä suojataan valitsevasta markkinatilanteesta riippuen. Vuonna 2016 Itella Venäjän USD määräisiä vuokramaksuja on ajoittain suojattu 3-6 kk aikajänteellä. Yksittäisen suojauksen keskimääräinen koko on ollut 2,2 miljoonaa USD.

Rahoitusinstrumenttien merkittävimmät transaktioriskit tilinpäätöshetkellä

2016 miljoonaa euroa	EUR-yhtiöt RUB	SEK	NOK	PLN	USD	RUB-yhtiöt USD
Myyntisaamiset ja ostovelat	0,5	-1,8	-0,1	-	5,3	-0,1
Lainat ja pankkitilit *)	29,0	-0,9	-1,9	1,2	0,2	0,0
Johdannaiset **)	-	0,9	1,9	-1,1	-	3,4
Avoin positiot	29,5	-1,8	-0,1	0,0	5,5	3,3
2015, oikeistu miljoonaa euroa	EUR-yhtiöt RUB	SEK	NOK	PLN	USD	RUB-yhtiöt USD
Myyntisaamiset ja ostovelat	0,1	-2,7	-0,3	0,0	3,0	0,2
Lainat ja pankkitilit *)	14,8	-2,6	0,8	1,6	0,4	0,0
Johdannaiset **)	-	2,6	-1,2	-1,5	-	-
Avoin positiot	14,8	-2,7	-0,7	0,1	3,4	0,2
2014, oikeistu miljoonaa euroa	EUR-yhtiöt RUB	SEK	NOK	PLN	USD	RUB-yhtiöt USD
Myyntisaamiset ja ostovelat	-0,2	0,2	-0,2	0,0	0,4	0,5
Lainat ja pankkitilit *)	11,8	3,1	0,3	1,6	0,4	0,0
Johdannaiset **)	-11,8	-3,0	-0,3	-1,5	-	-
Avoin positiot	-0,2	0,2	-0,2	0,1	0,8	0,5

) Sisältää rahavarat, korolliset saamiset ja velat
*) Sisältää suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset

Valuuttojen herkkyysanalyysi perustuu muissa kuin konserniyhtiöiden omassa toimintavaluutassa oleviin erin taseessa tilinpäätöshetkellä. Analyysi sisältää vain rahoitusinstrumenteista johtuvat valuuttariskit. Tällä tavalla laskettuna euron valuuttakurssin 10 % vahvistuminen kaikkiin valuuttoihin nähden tilinpäätöshetkellä vaikuttaisi -3,9 (2015: -1,7, 2014: -0,7) miljoonaa euroa konsernin tulokseen ennen veroja. Vastaavasti dollarin valuuttakurssin 10 % vahvistuminen ruplaan nähden vaikuttaisi +0,3 (2015: 0,0, 2014: 0,1) miljoonaa euroa konsernin tulokseen ennen veroja.

Merkittävimmät translaatioriskit tilinpäätöshetkellä

Nettosijoitukset miljoonaa euroa	RUB	SEK	NOK	PLN
2016	99,7	25,1	7,2	7,1
2015	83,0	18,4	5,6	6,9
2014	120,4	23,8	16,2	6,8

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille sijoitustensa ja korollisten velkojensa kautta. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkokulut ja tasoittaa korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta konsernin tuloslaskelmassa. Rahoituspolitiikassa on määritelty vaihteluväli velkasalkun keskimääräiselle korkosidonnaisuusajalle. Likvidien varojen osalta korkoriskin hallinnan tavoitteena on rajoittaa korkomuutosten vaikutusta varojen käypään arvoon. Korollisten saatavien ja velkojen korkoriskiä voidaan suojata hajauttamisen lisäksi koronvaihto-, korko-opito- ja korkoterminisopimuksilla.

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli korollisia velkoja 132,1 (2015: 290,3; 2014: 295,5) miljoonaa euroa ja korollisia saamisia 215,1 (2015: 353,8; 2014: 196,5) miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä konsernin kaikki korolliset lainat olivat kiinteäkorkoisia. Näistä osa on suojattu koronvaihtosopimuksella. Konserni on soveltanut käyvän arvon suojauslaskentaa lainaa suojaavalle koronvaihtosopimukselle 30.6.2015 asti, jonka jälkeen suojauslaskenta muuttui tehottomaksi. Tämän johdosta suojauslaskenta on lopetettu 1.7.2015 alkaen.

Korolliset saamiset ja velat koronmuutoksen ajankohdan mukaan ryhmiteltyinä

2016
miljoonaa euroa	alle 1 v.	1–5 v.	yli 5 v.	Yhteensä
Korolliset saamiset	-192,2	-20,8	-1,6	-214,6
Joukkovelkakirjalana	99,9			99,9
Rahoitusleasingvelat	12,3	19,2	0,2	31,6
Muut velat	0,2	0,4		0,6
Nettovelka	-80,4	-1,3	-1,4	-82,5
Koronvaihtosopimusten vaikutus
Yhteensä	-80,4	-1,3	-1,4	-82,5
2015
miljoonaa euroa	alle 1 v.	1–5 v.	yli 5 v.	Yhteensä
Korolliset saamiset	-319,3	-33,0	-1,5	-353,8
Joukkovelkakirjalana	150,4	99,8		250,2
Rahoitusleasingvelat	13,2	26,3		39,5
Muut velat	0,0	0,5		0,6
Nettovelka	-155,7	93,6	-1,5	-63,6
Koronvaihtosopimusten vaikutus	0,0			0,0
Yhteensä	-155,7	93,6	-1,5	-63,6
2014
miljoonaa euroa	alle 1 v.	1–5 v.	yli 5 v.	Yhteensä
Korolliset saamiset	-162,7	-33,8		-196,5
Joukkovelkakirjalana		251,3		251,3
Rahoitusleasingvelat	11,8	32,1		43,9
Muut velat	0,2	0,1		0,3
Nettovelka	-150,8	249,7		98,9
Koronvaihtosopimusten vaikutus	70,0	-70,0		0,0
Yhteensä	-80,8	179,7		98,9

Korkojen yhden prosenttiyksikön nousu tilinpäätöshetkellä vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja seuraavan 12 kuukauden aikana +0,1 (2015: -0,1, 2014: -0,3) miljoonaa euroa.

Sähkön hintariski

Sähkön hintariskin hallinnan tavoitteena on pienentää sähkön hinnan vaihtelusta syntyvää volatiliteettia konsernin kassavirroissa ja tuloksessa. Konserni hyödyntää hintakiinnitettyjä sähkötuotteita pienentääkseen sähköhankintoihinsa liittyvää hintariskiä. Heinäkuuhun 2016 asti konserni hyödynsi suojauksissa vakioituja, markkinoilla noteerattuja johdannaistuotteita. Sähköjohdannaisia käytettiin ainoastaan suojaustarkoituksessa, mutta IFRS:n tarkoittama suojauslaskenta ei ollut käytössä.

Johdannaissopimukset

2016
miljoonaa euroa	Nimellisarvo	Netto käypä arvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo
Valuuttatermini, ei suojauslaskennassa	4,6	0,0	0,0	0,0
Valuuttatermini, suojauslaskennassa	3,4	0,0	-	0,0
2015
miljoonaa euroa	Nimellisarvo	Netto käypä arvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo
Valuuttatermini, ei suojauslaskennassa	6,6	0,0	0,1	0,0
Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa	70,0	1,9	1,9
Sähköjohdannaiset, ei suojauslaskennassa	2,5	-0,9		-0,9
2014
miljoonaa euroa	Nimellisarvo	Netto käypä arvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo
Valuuttatermini, ei suojauslaskennassa	47,9	1,9	2,2	-0,2
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennassa	70,0	3,9	3,9	-
Sähköjohdannaiset, ei suojauslaskennassa	4,1	-0,6	0,0	-0,6

Rahoitusinstrumenttien netottaminen

Johdannaisvarat	2016	2015	2014
Bruttomäärinä taseessa esitetyt johdannaisvarat	0,0	2,0	6,0
Nettoutusjärjestelyn alaisiin varoihin liittyvät johdannaisvelat	0,0	0,0	0,2
Nettomäärä	0,0	1,9	5,8
Johdannaisvelat	2016	2015	2014
---	---	---	---
Bruttomäärinä taseessa esitetyt johdannaisvelat	0,1	0,9	0,9
Nettoutusjärjestelyn alaisiin velkoihin liittyvät johdannaisvarat	0,0	0,0	0,2
Nettomäärä	0,0	0,9	0,6

Johdannaisoppimusten yleinen nettoutusjärjestely on voimassa vastapuolen sopimusrikkomus-, maksukyvyttömyys- tai konkurssitilanteissa. Johdannaisia ei ole netotettu taseessa.

Likviditeettiriski

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan sitä, että konsernin likviditeettireservi ei riitä kattamaan konsernin sitoumuksia tai investointimahdollisuuksia tai että tarvittavan jälleen- tai lisärahoituksen kustannus on poikkeuksellisen korkea. Konsernin kassavirtojen suuren päivittäisen vaihtelun aiheuttaman likviditeettiriskin minimoimiseksi panostetaan kassanhallintaan ja likviditeettisuunnitteluun. Rahavarojen lisäksi konsernilla on rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi kaikissa tilanteissa rahoitusreservinä sitova 150,0 miljoonan euron syndikoitu luottolimitti, joka erääntyy vuonna 2019 sekä ei-sitova 200,0 miljoonan euron yritystodistusohjelma.

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli likvidejä varoja sekä käyttämättömiä sitovia luottolimittejä 309,9 (2015: 408,8; 2014: 334,5) miljoonaa euroa. Likvideihin varoihin sisältyvät rahavarat sekä jälkimarkkinakelpoiset sijoitukset, joiden jälkimarkkinakelpoisuus on turvattu sekä liikkeellelaskun likvidin koon että liikkeellelaskijan luottokelpoisuuden johdosta. Lisäksi konsernilla oli käyttämätöntä yritystodistusohjelmaa tilinpäätöshetkellä 200,0 (2015: 200,0; 2014: 200,0) miljoonaa euroa.

Rahoitusvelkojen ja johdannaisten sopimusperusteiset rahavirrat, jotka sisältävät korot

2016 miljoonaa euroa	2017	2018	2019	2020	2021–	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	104,6					104,6
Rahoitusleasingvelat	13,0	18,8	0,6	0,2	0,2	32,8
Muut velat	0,2	0,4				0,5
Ostovelat	70,9					70,9
Johdannaiset:
Valuuttajohdannaiset, suoritettavat rahavirrat	-0,1					-0,1
Valuuttajohdannaiset, saatavat rahavirrat	0,0					0,0
Yhteensä	188,5	19,2	0,6	0,2	0,2	208,8
2015 miljoonaa euroa	2016	2017	2018	2019	2020–	Yhteensä
---	---	---	---	---	---	---
Joukkovelkakirjalainat	161,2	104,6				265,8
Rahoitusleasingvelat	14,2	27,1	0,1	0,0	0,2	41,6
Muut velat	0,0	0,5				0,6
Ostovelat	54,8					54,8
Johdannaiset:
Korkojohdannaiset, nettoarvo	-2,2					-2,2
Valuuttajohdannaiset, suoritettavat rahavirrat	0,0					0,0
Valuuttajohdannaiset, saatavat rahavirrat	-0,1					-0,1
Sähköjohdannaiset, suoritettavat rahavirrat	0,7	0,2				0,9
Yhteensä	228,7	132,4	0,1	0,0	0,2	361,4
2014 miljoonaa euroa	2015	2016	2017	2018	2019–	Yhteensä
---	---	---	---	---	---	---
Joukkovelkakirjalainat	11,2	161,2	104,6			277,0
Rahoitusleasingvelat	13,1	33,3	0,0	0,0	0,7	47,1
Muut velat	0,0	0,1				0,2
Ostovelat	51,0					51,0
Johdannaiset:
Korkojohdannaiset, nettoarvo	-2,1	-2,1				-4,2
Valuuttajohdannaiset, suoritettavat rahavirrat	0,1					0,1
Valuuttajohdannaiset, saatavat rahavirrat	-2,5					-2,5
Sähköjohdannaiset, suoritettavat rahavirrat	0,4	0,2	0,0			0,6
Yhteensä	71,3	192,7	104,7	0,0	0,7	369,3

Rahoitusleasingvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle. Muut lainat ovat vakuudettomia.

Luotto- ja vastapuoliriski

Konsernin likvidit varat sijoitetaan hallitukselta saatujen valtuuksien puitteissa hyvän luottokelpoisuuden omaavien yritysten, pankkien ja valtioiden velkasitoumuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin sekä pankkitalletuksiin. Johdannaissopimuksia tehdään vain vakavaraisten pankkien ja luottolaitosten kanssa. Sijoitusten ja johdannaissopimusten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää. Rahoitustoiminnasta ei ole aiheutunut luottotappioita tilikauden aikana.

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät eivät ole olennaisia johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta. Myyntisaamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää. Tilikaudella on kirjattu luottotappioita 1.0 (2015: 0.7, 2014: 1.5) miljoonaa euroa.

Myyntisaamisten ikäjakauma:

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Erääntymättömät myyntisaamiset	199,3	164,8	174,8
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	19,0	21,4	15,9
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	2,0	3,0	3,0
61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset	1,0	1,6	0,8
91–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset	1,9	0,0	0,6
181–365 päivää erääntyneet myyntisaamiset	3,6	0,0	0,1
Yhteensä	226,8	190,8	195,3

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa liiketoimintojen tarvitsema rahoitus ja konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa. Vaikka konsernilla ei ole luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta, on tavoitteena ylläpitää pääomarakenne, joka oikeuttaisi hyvään luottoluokitukseen (investment grade). Yhtiön hallitus arvioi pääomarakennetta säännöllisesti. Konsernin lainasopimuksiin liittyvät kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka muun muassa rajoittavat vakuuksien antoa, liiketoiminnan oleellista muuttamista sekä omistajuudessa tapahtuva määräenemmistömuutoksia. Konserni on täyttänyt kovenantitehdot tilikausina 2016, 2015 ja 2014. Konsernin lainasopimuksissa ei ole tunnuslukukovenantteja.

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella, nettovelalla ja nettovelkaantumisasteella.

Nettovelka	2016	2015 oikaistu	2014 oikaistu
Korolliset lainat	132,1	290,3	295,5
Rahavarat	82,0	130,1	98,7
Maturiteetiltaan yli 3 kuukauden sijoitukset	77,9	128,8	85,8
Määräaikaistalletukset	54,7	95,0	12,0
Yhteensä	-82,5	-63,6	98,9
Omavaraisuusaste, %	54,9	46,9	45,0
Nettovelkaantumisaste (gearing), %	-13,6	-10,9	17,9

Vuokrasopimukset

Rahoitusleasingsopimukset: Vähimmäisvuokrat

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
1 v. kuluessa	13,0	14,2	13,1
1–5 v. kuluessa	19,6	27,1	33,3
Yli 5 v. kuluttua	0,2	0,2	0,7
Vähimmäisvuokrat yhteensä	32,8	41,6	47,1
Kertymättömät korkokulut	-1,1	-2,1	-3,2
Yhteensä	31,6	39,5	43,9

Vähimmäisvuokrien nykyarvo

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
1 v. kuluessa	12,3	13,2	11,8
1–5 v. kuluessa	19,2	26,4	32,1
Yli 5 v. kuluttua	0,2	-	0,0
Yhteensä	31,6	39,6	43,9

Rahoitusleasingsopimukset muodostuvat pääosin kuljetus-, tuotanto- ja IT-laitteistoista. Vuokrasopimusten kesto on tyypillisesti 3–10 vuotta.

Rahoitusleasingsopimukset: Vähimmäisvuokratuotot

miljoonaa euroa	2015	2014
Alle 1 vuotta	0,1	0,1
1–5 vuotta	0,1	0,2
Vähimmäisvuokratuotot yhteensä	0,2	0,3
Kertymättömät korkotuotot	-0,0	-0,0
Yhteensä	0,2	0,2

Rahoitusleasingvuokrien erääntymisajat

miljoonaa euroa	2015	2014
Alle 1 vuotta	0,1	0,1
1–5 vuotta	0,1	0,2
Yhteensä	0,2	0,2

Konserni myi rakennuksen joka oli vuokrattu rahoitusleasingsopimuksella vuonna 2016

Operatiiviset vuokrasopimukset

Vähimmäisvuokrien erääntymisajat

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
1 v. kuluessa	76,3	71,5	78,5
1–5 v. kuluessa	155,4	154,7	145,5
Yli 5 v. kuluttua	95,0	79,5	39,9
Yhteensä	326,8	305,7	263,8

Tilikauden 2016 tuloslaskelmaan sisältyy operatiivisten vuokrasopimusten mukaisia vuokrakuluja 104,6 (2015: 128,4, 2014: 119,3) miljoonaa euroa. Konserni on vuokrannut mm. toimitiloja, konttorikoneita ja autoja. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat pääsääntöisesti konttorikoneiden ja autojen 2–5 vuodesta toimitilojen 12 vuoteen.

Vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat:

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
1 v. kuluessa	1,6	2,0	1,4
1–5 v. kuluessa	0,2	0,6	0,3

Yli 5 v. kuluttua	0,0	0,0	2,0
Yhteensä	1,8	2,6	3,7

Konserni on antanut vuokralle omistuksessa olevia toimitilojaan. Vuokrasopimusten irtisanomisaika yleisesti vaihtelee 1–12 kuukauden välillä, muutamien yksittäisten vuokrasopimusten irtisanomisaikojen ollessa 1–4 vuotta. As Oy Kirjekyyhkyn tontin vuokrasopimus päättyy vuonna 2050.

23. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut sekä ehdolliset velat

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Omasta puolesta annetut vakuudet:
Pankkitakaukset	3,9	6,0	7,5
Takaukset	4,2	3,9	4,0
Pantit	0,2	0,9	0,8
Yhteensä	8,3	10,9	12,2

Oikeudenkäynnit

Vuosina 2011 ja 2012 seitsemän rahoitusalan laitosta nosti kanteen ensisijaisesti Postia ja toissijaisesti Postia ja Suomen valtiota vastaan korvauksen saamiseksi Postin vuosilta 1999-2004 postipalveluista perimien arvonlisäverojen osalta. Kanne perustuu vaitteeseen, että Suomen arvonlisäverolaki olisi ollut ja olisi edelleen EU:n arvonlisäverodirektiivin vastainen.

Helsingin käräjäoikeus teki 18.9.2015 Postin kannalta myönteisen päätöksen asiassa ja hylkäsi rahoitusalan laitosten kanteet kokonaisuudessaan. Kantajat ovat yhtä lukuun ottamatta valittaneet päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeudessa vaadittavien korvausten määrä on yhteensä noin 99,2 miljoonaa euroa ja niille vaatimusten mukaisten korkojen määrä 31.12.2016 on noin 54,1 miljoonaa euroa.

Muut ehdolliset velat

Konsernilla on ympäristövastuu Pohjois-Pasilassa sijaitsevien tonttien maa-alueen puhdistamisesta saadun ympäristöluvan mukaisesti. Vastuu on arviolta 19,9 miljoonaa euroa ja se realisoituu mikäli tontteja aletaan rakentaa.

24. Lähipiiritapahtumat

Lähipiirin kuuluviksi luokitellaan sellaiset osapuolet, joilla on mahdollisuus käyttää päätöksentekovaltaa, huomattavaa vaikutusvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa toisen osapuolen taloudellisissa tai toiminnallisissa päätöksissä. Postin lähipiirin kuuluvat Yhtiön tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt ja yhteiset toiminnot sekä Yhtiön osakkeenomistaja, Suomen valtio. Lähipiirin kuuluvat myös Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmän jäsenet, liiketoimintaryhmien johtoryhmien jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä. Myös lähipiirin kuuluvien henkilöiden määräysvallassa tai yhteisessä määräysvallassa olevat yhteisöt sisältyvät lähipiirin.

Ylimmän johdon muodostavat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäsenet. Ylimmälle johdolle ei ole annettu rahalainoja. Liiketapahtumat lähipiirin kuuluvien yhtiöiden, kuten osakkuusyhtiöiden ja myös muiden valtio-omisteisten yhtiöiden kanssa, käydään markkinaehtoisesti. Postilla ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia ylimmän johdon henkilöiden tai heidän lähipiirinsä kanssa. Konsernilla on liikesuhteita valtio-omistajaan sidoksissa olevien yhteisöjen kanssa. Tilikaudella konsernilla ei ole ollut näiden yhteisöjen sellaisia liiketoimia, jotka yksittäin tai yhdessä tarkasteltuna muodostuisivat rahamäärältään tai laadultaan merkittäviksi.

Liiketoimet lähipiirin kanssa

Myynnit ja ostot sekä avoimet saatavat ja velat lähipiirin kanssa koostuvat liiketoimista osakkuusyhtiöiden kanssa.

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Myynnit	2,5	2,5	2,8
Myynti- ja muut saamiset	0,3	0,6	0,6

Johdon palkat ja palkkiot

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Toimitusjohtaja	0,7	0,6	0,6
Johtoryhmän jäsenet	2,2	2,1	1,5
Hallituksen jäsenet	0,4	0,3	0,3
Hallintoneuvoston jäsenet	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	3,3	3,0	2,4

Johdon eläkesitoumukset

Vuoden 2012 jälkeen nimitetyillä johtoryhmäjäsenillä ei ole lisäeläkettä. Tätä ennen nimetyillä johtoryhmäjäsenillä on maksuperusteinen lisäeläke, jonka eläkeikä on TyEL:n mukainen.

miljoonaa euroa	2016	2015	2014
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	0,2	0,2	0,1
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	0,0	0,0	0,3

Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot

tuhatta euroa	2016	2015	2014
Arto Hiltunen (pj.)	63,6	52,8	55,8
Petri Järvinen *)	45,0	33,6	28,4
Petri Kokko *)	44,4	33,0	29,0
Jussi Kuutsa	46,8	33,6	36,6
Timo Löytyniemi **)	-	-	7,7
Kirsi Nuotto ***)	45,0	26,4	-
Ilpo Nuutinen **)	-	-	8,3
Päivi Pesola ***)	14,2	36,6	39,6
Marja Pokela *)	46,8	33,6	29,0
Arja Talma ***)	33,3
Maarit Toivanen-Koivisto **)	-	-	8,3
Riitta Savonlahti ***)	-	7,8	36,0
Suvi-Anne Siimes	45,0	33,6	36,0
Yhteensä	384,1	291,0	314,6

) hallituksessa 25.3.2014 alkaen
) hallituksessa 25.3.2014 saakka
) hallituksessa 18.3.2015 alkaen
) hallituksessa 18.3.2015 saakka
) hallituksessa 23.3.2016 alkaen
*) hallituksessa 23.3.2016 saakka

25. Konserniyritykset

Konsernin emoyhtiö on Posti Group Oyj.

Konsernin tytäryhtiöt 31.12.2016	Konsernin omistusosuus %	Kotimaa
Global Mail FP Oy	100	Suomi
GSB Logistics Ltd	100	Kypros
Itella Estonia OÜ	100	Viro
Itella Logistics AB	100	Ruotsi
Itella Logistics SIA	100	Latvia
Itella Logistics UAB	100	Liettua
jCatalog inc.	100	Yhdysvallat
Kuljetus Kovalainen Oy	100	Suomi
NLC International Corporation Ltd	100	Kypros
OOO Itella	100	Venäjä
OOO Itella Connexions	100	Venäjä
OOO Itella Express	100	Venäjä
OOO Kapstroymontazh	100	Venäjä
OOO MaxiPost	100	Venäjä
OOO NLC-Bataisk	100	Venäjä
OOO NLC-Ekaterinburg	100	Venäjä
OOO NLC-Samara	100	Venäjä
OOO RED-Krekshino	100	Venäjä
OOO Rent-Center	100	Venäjä
OOO Terminal Lesnoy	100	Venäjä
OOO Terminal Sibir	100	Venäjä
OpusCapita AB	100	Ruotsi
OpusCapita Accounting UAB	100	Liettua
OpusCapita Competence Center OÜ	100	Viro
OpusCapita Competence Center SIA	100	Latvia
OpusCapita GmbH	100	Saksa
OpusCapita Group Oy	100	Suomi
OpusCapita Inkasso AS	100	Norja
OpusCapita IT Solution AS	100	Norja
OpusCapita Kredithanterarna AB	100	Ruotsi
OpusCapita Regnskap AS	100	Norja
OpusCapita s.r.o.	100	Slovakia
OpusCapita Services GmbH	100	Saksa
OpusCapita Software GmbH	100	Saksa
OpusCapita Sp. z o.o.	100	Puola
Posti Global Oy	100	Suomi
Posti Kiinteistöt Oy	100	Suomi
Posti Kuljetus Oy	100	Suomi
Posti Oy	100	Suomi
Svenska Fakturaköp AB	100	Ruotsi
Veine Jyväskylä Oy	100	Suomi
Veine Oy	100	Suomi
Veine Seinäjoki Oy	100	Suomi
Veine Tampere Oy	100	Suomi
Konsernin osakkuusyritykset 31.12.2016	Konsernin omistusosuus %	Kotimaa
BPO4U AB	50	Ruotsi

26. Virheen korjaus

Kuten tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa on kuvattu, Posti on todennut että postimerkkien ja eräiden muiden ennakkoon maksettujen palveluiden aikaisempi tuloutusmenetelmä on ollut virheellinen. Posti on muuttanut tilikaudella 2016 postimerkkien, postimaksukoneiden ja ennakkoon maksettujen kirjekuorien tuloutusmenetelmää. Korjaus tehtiin takautuvasti 1.1.2014 alkaen.

Korjauksen vaikutus tilikausien 2014-2015 aikaisemmin raportoituihin lukuihin on eritelty alla:

milj. euroa	Raportoitu	Oikaisu	Oikaistu
Liikevaihto	1 858,7	8,4	1 867,1
Materiaalit ja palvelut	526,7	0,7	527,4
Liikevoitto	5,8	7,8	13,5
Tuloverot	0,2	-1,6	-1,4
Tilikauden tulos	-4,4	6,2	1,8
Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.-31.12.2014
Tilikauden tulos	-4,4	6,2	1,8
Tilikauden laaja tulos	-81,9	6,2	-75,7
Konsernin tuloslaskelma 1.1.-31.12.2015
milj. euroa	Raportoitu	Oikaisu	Oikaistu
Liikevaihto	1 650,3	-1,1	1 649,1
Materiaalit ja palvelut	437,6	-0,1	437,5
Liikevoitto	55,9	-1,0	54,8
Tuloverot	-7,4	0,2	-7,2
Tilikauden tulos	36,0	-0,8	35,1
Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.-31.12.2015
Tilikauden tulos	36,0	-0,8	35,1
Tilikauden laaja tulos	30,5	-0,8	29,7
Konsernin tase 1.1.2014
milj. euroa	Raportoitu	Oikaisu	Oikaistu
Laskennalliset verosaamiset	20,6	6,6	27,2
Pitkäaikaiset varat yhteensä	927,4	6,6	934,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	311,0	2,3	313,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä	488,2	2,4	490,5
Varat yhteensä	1 415,6	9,0	1 424,6
Kertyneet voittovarat	464,4	-26,6	437,8
Oma pääoma yhteensä	655,8	-26,6	629,2
Saadut ennakot, pitkäaikainen	0,0	16,8	16,8
Pitkäaikaiset velat yhteensä	362,8	16,8	379,6
Saadut ennakot, lyhytaikainen	33,7	18,8	52,4
Lyhytaikaiset velat yhteensä	324,2	18,8	342,9
Oma pääoma ja velat yhteensä	1 415,6	9,0	1 424,6

Konsernin tase 31.12.2014

milj. euroa	Raportoitu	Oikaisu	Oikaistu
Laskennalliset verosaamiset	16,0	5,1	21,1
Pitkäaikaiset varat yhteensä	802,2	5,1	807,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	268,5	1,7	270,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä	474,3	1,7	476,0
Varat yhteensä	1 291,3	6,8	1 298,1
Kertyneet voittovarat	455,6	-20,4	435,2
Oma pääoma yhteensä	573,8	-20,4	553,5
Saadut ennakot, pitkäaikainen	0,0	16,7	16,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä	355,4	16,7	372,0
Saadut ennakot, lyhytaikainen	40,1	10,5	50,5
Lyhytaikaiset velat yhteensä	303,8	10,5	314,3
Oma pääoma ja velat yhteensä	1 291,3	6,8	1 298,1

Konsernin tase 31.12.2015

milj. euroa	Raportoitu	Oikaisu	Oikaistu
Laskennalliset verosaamiset	18,0	5,3	23,3
Pitkäaikaiset varat yhteensä	678,9	5,3	684,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	262,5	1,8	264,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä	622,4	1,8	624,2
Varat yhteensä	1 304,8	7,1	1 311,9
Kertyneet voittovarat	495,2	-21,2	474,0
Oma pääoma yhteensä	604,4	-21,2	583,2
Saadut ennakot, pitkäaikainen	0,0	16,6	16,6
Pitkäaikaiset velat yhteensä	188,6	16,6	205,3
Saadut ennakot, lyhytaikainen	40,1	11,6	51,7
Lyhytaikaiset velat yhteensä	282,0	11,6	293,6
Oma pääoma ja velat yhteensä	1 304,8	7,1	1 311,9

Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.-31.12.2014

milj. euroa	Raportoitu	Oikaisu	Oikaistu
Tilikauden tulos	-4,4	6,2	1,8
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	87,3	7,8	95,1
Käyttöpääoman muutos	21,3	-7,9	13,5
Liiketoiminnan rahavirta	93,2	0,0	93,2

Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.-31.12.2015

milj. euroa	Raportoitu	Oikaisu	Oikaistu
Tilikauden tulos	36,0	-0,8	35,1
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	110,7	-1,0	109,8
Käyttöpääoman muutos	-18,2	0,8	-17,5
Liiketoiminnan rahavirta	81,9	0,0	81,9

27. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Posti osti 10.1.2017 HR Hoiva Oy:n, joka tuottaa kotihoidon ja henkilökohtaisen avustamisen palveluja kunnille, kuntayhtymille ja yksityisasiakkaille.

DI, MBA, MA ja OpusCapitan toimitusjohtaja Patrik Sallner valittiin Posti Groupin johtoryhmän jäseneksi 1.3.2017 lähtien.

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma

euroa	Liite	2016	2015
Liikevaihto	1	11 322 161,77	14 183 630,38
Liiketoiminnan muut tuotot	2	799 578,38	1 078 437,18
Materiaalit ja palvelut	3	-4 689,38	-9 643,17
Henkilöstökulut	4	-10 371 681,37	-8 496 775,34
Poistot ja arvonalentumiset	5	-1 085 094,86	-2 793 007,63
Liiketoiminnan muut kulut	6	-15 558 220,01	-39 681 163,03
Liikevoitto/-tappio		-14 897 945,47	-35 718 521,61
Rahoitustuotot ja -kulut	8	-149 514 688,78	-68 001 943,10
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja		-164 412 634,25	-103 720 464,71
Konserniavustukset	9	28 500 000,00	111 700 000,00
Voitto/tappio ennen veroja		-135 912 634,25	7 979 535,29
Tuloverot	10	-7 269 848,95	-6 613 937,79
Tilikauden voitto/tappio		-143 182 483,20	1 365 597,50

Emoyhtiön tase

euroa	Liite	31.12.2016	31.12.2015
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	11	2 498 200,72	2 416 664,45
Aineelliset hyödykkeet	12	2 016 633,56	2 019 640,42
Sijoitukset	13	594 115 671,14	756 634 325,94
Pysyvät vastaavat yhteensä		598 630 505,42	761 070 630,81
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	14	97 263 571,33	72 520 046,60
Lyhytaikaiset saamiset	15	55 127 618,37	168 557 335,76
Rahoitusarvopaperit	16	144 227 058,16	264 085 421,32
Rahat ja pankkisaamiset		13 816,36	528 684,91
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		296 632 064,22	505 691 488,59
Vastaavaa yhteensä		895 262 569,64	1 266 762 119,40
VASTATTAVAA
Oma pääoma	17
Osakepääoma		70 000 000,00	70 000 000,00
Käyvän arvon rahasto		88 688,32	68 325,12
Muut rahastot		142 703 761,93	142 703 761,93
Edellisten tilikausien voitto		549 442 573,42	566 076 975,92
Tilikauden voitto/tappio		-143 182 483,20	1 365 597,50
Oma pääoma yhteensä		619 052 540,47	780 214 660,47
Pakolliset varaukset	18	675 856,90	1 451 920,13
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	20	6 148 486,04	103 885 279,00
Lyhytaikainen vieras pääoma	21	269 385 686,23	381 210 259,80
Vieras pääoma yhteensä		275 534 172,27	485 095 538,80
Vastattavaa yhteensä		895 262 569,64	1 266 762 119,40

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

euroa	2016	2015
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja	-164 412 634,25	-103 720 464,71
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	1 085 094,86	2 793 007,63
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot	1 363 391,44	-775 543,66
Rahoitustuotot (-) ja -kulut (+)	-9 317 845,84	-28 093 805,06
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	158 832 534,62	96 095 748,16
Fuusiotappio	0,00	23 275 219,49
Muut oikaisut	-574 500,77	-335 207,50
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-13 023 959,94	-10 761 045,65
Korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+)	-6 258 705,31	-2 722 692,20
Pitkäaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+)	106 507,61	310 980,08
Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+)	4 386,96	-1 536,76
Korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-)	1 252 486,20	-25 468 153,15
Pitkäaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-)	2 029 882,61	-493 491,12
Käyttöpääoman muutos	-2 865 441,93	-28 374 893,15
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-15 889 401,87	-39 135 938,80
Maksetut korot	-12 529 507,63	-12 854 661,42
Saadut korot	9 566 978,65	8 461 182,39
Muut rahoituserät	630 990,33	2 294 733,43
Maksetut verot	-15 621 385,37	-46 130,33
Rahoituserien ja verojen rahavirta	-17 952 924,02	-2 144 875,93
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-33 842 325,89	-41 280 814,73
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-1 163 624,27	-585 914,63
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustulot	0,00	6 268 723,62
Investoinnit muihin sijoituksiin	-2 500,00	-28 999 783,81
Luovutustulot muista sijoituksista	4 958 977,54	10 829 350,99
Myönnetyt lainat	-48 982 813,77	-23 072 780,93
Lainasaamisten takaisinmaksut	22 501 839,66	47 592 248,12
Saadut osingot	192 416,00	25 788 047,50
Investointien rahavirta (B)	-22 495 704,84	37 819 890,86
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0,00	90 630 776,38
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-64 641 007,62	0,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-149 698 500,00	0,00
Maksetut osingot	-18 000 000,00	0,00
Saadut ja maksetut konserniarvostukset	111 700 000,00	53 900 000,00
Rahoituksen rahavirta (C)	-120 639 507,62	144 530 776,38
Rahavarojen muutos (A+B+C)	-176 977 538,35	141 069 852,51
Konsernitilien saldon muutos	56 604 306,64	-31 896 200,73
Fuusiossa saadut rahavarat	0,00	-2 854 856,94
Rahavarojen muutos	-120 373 231,71	106 318 794,84
Rahavarat tilikauden alussa	264 614 106,23	158 295 311,39
Rahavarat tilikauden lopussa	144 240 874,52	264 614 106,23

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Posti Group Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolainsäädännön ja osakeyhtiölain mukaisesti.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Merkittävä osa yhtiön tuotoista syntyy lyhytkestoisten palvelusuoritteiden tuottamisesta. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelu on suoritettu sopimuksen mukaisesti. Liikevaihto on laskettu vähentämällä palvelujen myynnistä saadusta tuotosta välilliset verot, myönnetyt alennukset ja kurssierot.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten tuotot hallintopalveluista. Myös julkiset avustukset, jotka ovat pääosin valtiolta saatuja tuote- ja liiketoiminnan kehitysavustuksia, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Pysyvien vastaavien arvostus

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.

Käyttöomaisuudesta on tehty suunnitelman mukaiset tasapoistot. Poistot perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään ja ne on tehty hyödykkeen käyttöönottohetkestä alkaen. Posti Group Oyj:ssä käytetyt tavallisimmat pitoajat ovat:

Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot 3 – 5 vuotta
Koneet ja kalusto 3 – 5 vuotta
Maa- ja vesialueiden arvoista ei ole tehty poistoja.

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu alkuperäisiin hankintamenoihin. Mikäli sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattu arvonalennuksena kuluksi.

Kunnossapito- ja korjausmenot

Kunnossapito- ja korjausmenot on kirjattu vuosikuluiksi lukuun ottamatta suuria perusparannusmenoja, jotka on aktivoitu hyödykkeen hankintamenoon.

Leasing

Leasingvuokramaksut kirjataan vuokrakuluiksi eikä hyödykkeitä esitetä käyttöomaisuutena.

Rahat ja pankkisaamiset

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät pankkitilit ja muut käteiseen rahaan rinnastettavat varat.

Eläkejärjestelyt

Posti Group Oyj:n lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa. Lisäeläketurva (Posti- ja telelaitosta pitkään palvelleille) on järjestetty OP-Henkivakuutus Oy:ssä.

Varaukset

Varaukset kirjataan, kun yrityksellä on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyistä kirjataan varaus, kun niitä koskeva yksityiskohtainen suunnitelma on hyväksytty ja julkaistu.

Tuloverot

Tuloverot sisältävät suoriteperusteiset verot sekä verot edellisiltä vuosilta.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia.

Tilinpäätöksessä valuuttamääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin keskikurssiin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssierot on käsitelty myyntien ja ostojen oikaisuina. Rahoituksesta syntyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon. Myöhempi arvostus riippuu rahoitusinstrumenttien luokittelusta. Yhtiön rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun yhtiön sopimusperusteinen oikeus rahavirtoihin on lakannut olemasta voimassa tai menetetty tai kun riskit ja tuotot on kaikilta olennaisilta osin siirretty yhtiön ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin sisältyvät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat. Myös johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinasijoitukset on arvostettu tilinpäätöspäivän käypään arvoon perustuen markkinoilla julkaistuihin hintanoteerauksiin tai arvostusmalleihin, joiden tiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat voitot ja tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jolla ne aiheutuvat.

Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset merkitään muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioon ottaen ja esitetään omassa pääomassa käyvän arvon rahastossa. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyy tilinpäätöshetkellä pääomarahastosijoituksia, jotka arvostetaan rahastonhoitajan ilmoittamaan käypään arvoon.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja ja joihin sovelletaan suojauslaskentaa, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Yhtiö käsittelee johdannaissopimukset joko taseeseen merkittyjen varojen tai kiinteähoitoisten velkojen suojauksina (käyvän arvon suojaus) tai suojauksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä.

Silloin kun sovelletaan suojauslaskentaa, yhtiö dokumentoi suojausta aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä yhtiön riskienhallinnan tavoitteet ja strategian suojaustoimenpiteiden tekemiseen. Yhtiö dokumentoi ja arvioi myös suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon muutoksia.

Vaikka eräät johdannaiset on tehty suojaamistarkoituksessa, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Tällaisia ovat valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin liittyvältä valuuttariskiltä suojaavat valuuttajohdannaiset. Lisäksi koronvaihtosopimuksiin sovellettu suojauslaskenta lopetettiin 1.7.2015. Nämä johdannaissopimukset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ja niiden käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti joko rahoituseriin tai liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin riippuen suojauksen tarkoituksesta.

Johdannaisten käyvät arvot määritetään samanlaisten johdannaisten markkina-arvojen tai yleisesti käytössä olevien arvostusmallien perusteella. Valuuttatermiinien käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinanoteeraus ja koronvaihtosopimusten käypä arvo on tulevien korkovirtojen nykyarvo.

Liikevaihdon maantieteellinen jakauma

	2016	2015
Suomi	10 550 621,80	13 542 859,46
Venäjä	771 539,97	651 897,92
Muut maat	0,00	-11 127,00
Yhteensä	11 322 161,77	14 183 630,38

2. Liiketoiminnan muut tuotot

	2016	2015
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	629 442,43	833 701,33
Vuokratuotot	64 211,47	67 043,64
Muut liiketoiminnan tuotot	105 924,48	177 692,21
Yhteensä	799 578,38	1 078 437,18

3. Materiaalit ja palvelut

	2016	2015
Ostot tilikauden aikana	3 301,34	1 329,53
Uikopuoliset palvelut	1 388,04	8 313,64
Yhteensä	4 689,38	9 643,17

4. Henkilöstökulut

	2016	2015
Palkat ja palkkiot	9 929 167,40	7 944 462,31
Eläkekulut	88 870,56	-110 433,70
Muut henkilösivukulut	353 643,41	662 746,73
Yhteensä	10 371 681,37	8 496 775,34
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja	668 902,00	579 875,74
Johtoryhmän jäsenet	1 582 426,05	601 688,79
Hallituksen jäsenet	384 153,23	291 067,74
Hallintoneuvoston jäsenet	25 193,65	27 700,00
Yhteensä	2 660 674,93	1 500 332,27
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Toimihenkilöt	55	61
Yhteensä	55	61

5. Poistot ja arvonalentumiset

	2016	2015
Aineettomista oikeuksista	1 082 088,00	2 788 070,30
Koneista ja kalustosta	3 006,86	4 937,33
Yhteensä	1 085 094,86	2 793 007,63

Liiketoiminnan muut kulut

	2016	2015
Vuokrat	575 095,32	657 595,85
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	1 992 833,87	58 157,67
Henkilöstökulut	236 861,53	174 889,47
Matkakulut	123 351,89	120 105,09
Markkinointikulut	740 539,65	1 710 796,06
Edustuskulut	25 498,15	74 773,44
Tilojen ylläpitokulut	13 126,37	32 484,02
Toimisto- ja hallintokulut	3 686 552,08	3 302 100,89
IT-kulut	6 951 260,28	9 142 107,23
Fuusiotappio	0,00	23 275 219,49
Muut liiketoiminnan kulut	1 213 100,87	1 132 933,82
Yhteensä	15 558 220,01	39 681 163,03

Tilintarkastajien palkkiot

	2016	2015
Tilintarkastuspalkkiot	157 167,31	218 354,84
Palkkiot veroneuvonnasta	13 406,11	0,00
Muut palkkiot	269 289,63	73 971,47
Yhteensä	439 863,05	292 326,31

8. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot	2016	2015
Osinkotuotot	192 416,00	25 788 047,50
Korkotuotot
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	4 845 837,34	5 769 795,22
Lainat ja saamiset	5 762 352,44	3 359 271,68
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset	735 916,86	628 205,26
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	7 033,00
Muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	1 286 775,83	590 331,88
Myyntivoitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista	33 285,84	23 078,42
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista	-	3 104,78
Sijoitukset	-	-
Valuuttakurssivoitot
Korolliset saamiset ja lainat	7 343 792,52	534 580,94
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa	292 102,90	3 583 620,42
Käyvän arvon muutos suojatusta lainasta	539 259,54	1 275 505,98
Yhteensä	21 031 739,27	41 562 575,08
Rahoituskulut
Korkokulut
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat	10 547 512,47	11 770 492,19
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	740 366,27	1 304 842,82
Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista	687 239,86	674 487,41
Myyntitappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista	333 720,00	-
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista	-	-
Sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin ja yritystodistuksiin	515 136,36	855 054,61
Korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa	1 897 236,73	1 018 607,36
Korkojohdannaiset, suojauslaskennassa	-	945 611,93
Valuuttakurssitappiot
Korolliset saamiset ja lainat	407 210,37	3 475 641,50
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa	283 320,66	2 834 289,51
Arvonalennukset lainoista ja muista saamisista	155 134 685,33	86 685 490,85
Yhteensä	170 546 428,05	109 564 518,18
	2016	2015
Käyvän arvon rahastoon kirjatut sijoitusten arvonmuutokset	25 454,00	-122 678,58
laskennallinen vero edellisestä	-5 090,80	24 535,72

9. Konserniavustukset

	2016	2015
Saadut konserniavustukset	28 500 000,00	111 700 000,00
Annetut konserniavustukset	0,00	0,00
Yhteensä	28 500 000,00	111 700 000,00

10. Tuloverot

	2016	2015
Tuloverot konserniavustuksista	5 700 000,00	22 340 000,00
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-1 858 840,27	-8 284 600,39
Tuloverot edellisiltä vuosilta	-3 821 614,59	-15 602,83
Laskennallisen verosaatavan muutos	7 250 303,81	-7 425 858,99
Yhteensä	7 269 848,95	6 613 937,79

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet	2016	2015
Hankintameno 1.1.	25 763 723,84	28 656 231,10
Lisäykset	70 719,39	356 711,45
Vähennykset	-249 958,08	-3 580 918,71
Siirrot erien välillä	0,00	331 700,00
Hankintameno 31.12.	25 584 485,15	25 763 723,84
Kertyneet poistot 1.1.	23 347 059,39	23 548 655,05
Vähennysten kertyneet poistot	-249 958,08	-1 899 665,96
Tilikauden poisto	1 082 088,00	1 698 070,30
Kertyneet poistot 31.12.	24 179 189,31	23 347 059,39
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 405 295,84	2 416 664,45
Ennakkomaksut
Hankintameno 1.1.	2 478 953,26	3 728 556,57
Lisäykset	1 092 904,88	226 754,84
Vähennykset	0,00	-1 144 658,15
Siirrot erien välillä	0,00	-331 700,00
Hankintameno 31.12.	3 571 858,14	2 478 953,26
Kertyneet arvonalentumispoistot 1.1.	2 478 953,26	1 388 953,26
Arvonalentumispoistot	0,00	1 090 000,00
Kertyneet poistot 31.12.	2 478 953,26	2 478 953,26
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 092 904,88	0,00
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	2 498 200,72	2 416 664,45

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet	2016	2015
Hankintameno 1.1.	891 396,01	891 396,01
Hankintameno 31.12.	891 396,01	891 396,01
Kirjanpitoarvo 31.12.	891 396,01	891 396,01
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	76 654,54	12 584 317,33
Lisäykset	0,00	2 448,34
Vähennykset	0,00	-12 510 111,13
Siirrot erien välillä	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.	76 654,54	76 654,54
Kertyneet poistot 1.1.	72 013,26	9 134 374,35
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,00	-9 067 298,42
Tilikauden poisto	3 006,86	4 937,33
Kertyneet poistot 31.12.	75 020,12	72 013,26
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 634,42	4 641,28
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	1 189 127,90	1 189 127,90
Vähennykset	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.	1 189 127,90	1 189 127,90
Kertyneet poistot 1.1.	65 524,77	65 524,77
Kertyneet poistot 31.12.	65 524,77	65 524,77
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 123 603,13	1 123 603,13
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	2 016 633,56	2 019 640,42

13. Sijoitukset

Konserniyritykset	2016	2015
Hankintameno 1.1.	964 154 191,07	1 032 517 581,18
Lisäykset	2 637 243,77	32 079 105,74
Vähennykset	-6 423 770,65	-100 442 495,85
Hankintameno 31.12.	960 367 664,19	964 154 191,07
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	241 990 659,54	239 527 042,73
Arvonalentumiset	158 793 529,59	92 736 279,13
Arvonalennusten peruutukset	-411 401,67	-90 272 662,32
Kirjanpitoarvo 31.12.	559 994 876,73	722 163 531,53
Osakkuusyritykset
Hankintameno 1.1.	513 245,14	513 245,14
Vähennykset	-513 245,14	0,00
Hankintameno 31.12.	0,00	513 245,14
Pääomaosuusoikaisut 1.1.	1 310 984,87	1 310 984,87
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-1 017 739,73	-1 097 739,73
Arvonalentumiset	0,00	80 000,00
Arvonalennusten peruutukset	-293 245,14	0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,00	220 000,00
Muut osakkeet
Hankintameno 1.1.	6 609 762,48	6 660 306,40
Lisäykset	0,00	28 560,00
Vähennykset	-367 378,77	-79 103,92
Hankintameno 31.12.	6 242 383,71	6 609 762,48
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	869 968,07	660 676,07
Arvonalentumiset	40 000,00	209 292,00
Arvonalennusten peruutukset	-277 378,77	0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 609 794,41	5 739 794,41
Saamiset konserniyrityksiltä
Pääomalainasaamiset
Hankintameno 1.1.	28 511 000,00	28 511 000,00
Vähennykset	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.	28 511 000,00	28 511 000,00
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	0,00	0,00
Arvonalennusten peruutukset	0,00	0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.	28 511 000,00	28 511 000,00
Muut saamiset
Pääomalainasaamiset
Hankintameno 1.1.	0,00	3 070 177,03
Lisäykset	0,00	0,00
Hankintameno 31.12.	0,00	3 070 177,03
Arvonalentumiset	0,00	3 070 177,03
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,00	0,00
Sijoitukset yhteensä	594 115 671,14	756 634 325,94

100

101

14. Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä	2016	2015
Lainasaamiset	95 388 643,96	63 288 307,81
Yhteensä	95 388 643,96	63 288 307,81
Saamiset muilta
Lainasaamiset	861 122,19	861 122,19
Muut saamiset	2 646,94	109 154,55
Laskennallinen verosaaminen	1 011 158,24	8 261 462,05
Muut siirtosaamiset	0,00	0,00
Yhteensä	1 874 927,37	9 231 738,79
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	97 263 571,33	72 520 046,60

15. Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä	2016	2015
Myyntisaamiset	9 298 994,75	82 213,75
Lainasaamiset	407 402,82	351 790,61
Korkosaamiset	10 284 392,87	5 913 140,44
Muut saamiset	2 379,09	41 298 749,45
Siirtosaamiset	28 561 389,17	111 700 000,00
Yhteensä	48 554 558,70	159 345 894,25
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	53 222,89	-2 167,80
Muut saamiset	1 090 106,83	293 262,97
Siirtosaamiset	5 429 729,95	8 920 346,34
Yhteensä	6 573 059,67	9 211 441,51
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	55 127 618,37	168 557 335,76
Siirtosaamisten olennaiset erät
Korkosaamiset	1 032 493,89	2 339 842,50
Verosaamiset	1 592 303,06	0,00
Muut siirtosaamiset	2 804 933,00	6 580 503,84
Yhteensä	5 429 729,95	8 920 346,34

102

16. Rahoitusvarat ja -velat ja rahoitusriskien hallinta

2016

miljoonaa euroa	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat	Lainat ja muut saamiset	Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat	Kirjanpito-arvo	Käypä arvo	Taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset sijoitukset				5,6		5,6	5,6	3
Pitkäaikaiset saamiset		96,3				96,3	96,3
Pitkäaikaiset rahoitusvarat		96,3		5,6		101,9	101,9
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		9,7				9,7	9,7
Pääomarahastosijoitukset				0,2		0,2	0,2	3
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa	0,0					0,0	0,0	2
Rahamarkkinasijoitukset	43,5					43,5	43,5	2
Noteeratut joukkovelkakirjat	25,5					25,5	25,5	1
Noteerattomat joukkovelkakirjat	8,8					8,8	8,8	2
Saamistodistukset			54,7			54,7	54,7
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	77,9	9,7	54,7	0,2		142,5	142,5
Rahamarkkinasijoitukset	11,5					11,5	11,5	2
Rahat ja pankkisaamiset		0,0				0,0	0,0
Rahavarat	11,5	0,0				11,5	11,5
Rahoitusvarat yhteensä	89,3	106,0	54,7	5,8	0,0	255,8	255,8
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Joukkovelkakirjalainat						0,0	0,0
Pitkäaikaiset rahoitusvelat						0,0	0,0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Joukkovelkakirjalainat					99,9	99,9	102,1
Velat saman konsernin yrityksille					50,3	50,3	50,3
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa	0,0					0,0	0,0	2
Ostovelat					1,3	1,3	1,3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	0,0				151,5	151,5	153,7
Rahoitusvelat yhteensä	0,0	0,0	0,0	0,0	151,5	151,5	153,7

2015

miljoonaa euroa	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat	Lainat ja muut saamiset	Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat	Kirjanpito-arvo	Käypä arvo	Taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset sijoitukset				5,7		5,7	5,7	3
Pitkäaikaiset saamiset		64,1				64,1	64,1
Pitkäaikaiset rahoitusvarat		64,1		5,7		69,9	69,9
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		0,4				0,4	0,4
Pääomarahastosijoitukset				0,2		0,2	0,2	3
Korkojohdannaissopimukset, ei suojauslaskennassa	1,9					1,9	1,9	2
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa	0,1					0,1	0,1	2
Rahamarkkinasijoitukset	81,4					81,4	81,4	2
Noteeratut joukkovelkakirjat	35,8					35,8	35,8	1
Noteerattomat joukkovelkakirjat	9,7					9,7	9,7	2
Saamistodistukset			95,0			95,0	95,0
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	128,9	0,4	95,0	0,2		224,5	224,5
Rahamarkkinasijoitukset	42,0					42,0	42,0	2
Rahat ja pankkisaamiset		0,5				0,5	0,5
Rahavarat	42,0	0,5				42,5	42,5
Rahoitusvarat yhteensä	170,9	65,1	95,0	5,9	0,0	336,9	336,9
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Joukkovelkakirjalainat					99,8	99,8	104,1
Pitkäaikaiset rahoitusvelat					99,8	99,8	104,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Joukkovelkakirjalainat					150,4	150,4	154,0
Velat saman konsernin yrityksille					114,9	114,9	114,9
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa	0,0					0,0	0,0	2
Ostovelat					0,5	0,5	0,5
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	0,0				151,0	151,0	154,5
Rahoitusvelat yhteensä	0,0	0,0	0,0	0,0	250,7	250,7	258,7

Yhtiön rahoitusriskien hallintaa on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 21. Yhtiö noudattaa rahoitusriskien hallinnassa konsernin rahoituspolitiikkaa ja riskienhallinnan periaatteita.

Oma pääoma

	2016	2015
Osakepääoma 1.1.	70 000 000,00	70 000 000,00
Osakepääoma 31.12.	70 000 000,00	70 000 000,00
Käyvän arvon rahasto 1.1.	68 325,12	166 467,98
Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta, muut rahoitusarvopaperit	20 363,20	-98 142,86
Käyvän arvon rahasto 31.12.	88 688,32	68 325,12
Sidottu oma pääoma yhteensä	70 088 688,32	70 068 325,12
Vapaa oma pääoma
Muut rahastot 1.1.	142 703 761,93	142 703 761,93
Muut rahastot 31.12.	142 703 761,93	142 703 761,93
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	567 442 573,42	566 076 975,92
Osingonjako	-18 000 000,00	0,00
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	549 442 573,42	566 076 975,92
Tilikauden voitto/tappio 31.12.	-143 182 483,20	1 365 597,50
Vapaa oma pääoma yhteensä	548 963 852,15	710 146 335,35
Oma pääoma yhteensä	619 052 540,47	780 214 660,47
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12.
Muut rahastot	142 703 761,93	142 703 761,93
Voitto edellisiltä tilikausilta	549 442 573,42	566 076 975,92
Tilikauden voitto/tappio	-143 182 483,20	1 365 597,50
Yhteensä	548 963 852,15	710 146 335,35

104

105

18. Pakolliset varaukset

	2016	2015
Eläkevaraukset	305 620,00	301 878,00
Uudelleenjärjestelyvaraukset	370 236,90	580 760,88
Muut pakolliset varaukset	0,00	569 281,25
Yhteensä	675 856,90	1 451 920,13

106

19. Laskennalliset verovelat ja -saamiset

Laskennalliset verosaamiset	2016	2015
Pakollisista varauksista	135 171,38	290 384,03
Arvonalentumisista	118 517,86	0,00
Jaksotuseroista	497 333,76	7 971 078,02
Muut	260 135,24	0,00
Yhteensä	1 011 158,24	8 261 462,05
Laskennalliset verovelat	2016	2015
Käypään arvoon arvostuksista	22 172,08	17 081,28
Yhteensä	22 172,08	17 081,28

107

20. Pitkäaikainen vieras pääoma

	2016	2015
Joukkovelkakirjalainat	0,00	99 771 766,37
Laskennallinen verovelka	22 172,08	17 081,28
Muut pitkäaikaiset velat	6 126 313,96	4 096 431,35
Yhteensä	6 148 486,04	103 885 279,00
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Joukkovelkakirjalainat	-	-
Yhteensä	0,00	0,00

Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat saman konsernin yrityksille	2016	2015
Ostovelat	100 759,91	-92 802,66
Korkovelat	80 707,88	309 852,77
Muut velat	162 666 443,87	209 949 515,21
Siirtovelat	66 191,17	68 683,71
Yhteensä	162 914 102,83	210 235 249,03
Velat muille
Joukkovelkakirjalainat	99 881 255,73	150 422 779,87
Ostovelat	1 177 454,71	607 288,80
Muut velat	1 585 872,46	2 340 730,92
Siirtovelat	3 827 000,50	17 604 211,18
Yhteensä	106 471 583,40	170 975 010,77
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	269 385 686,23	381 210 259,80
Muiden velkojen olennaiset erät
Palkat sosiaalikuluineen	209 369,41	225 124,68
Alv-velka	1 317 770,14	2 018 671,90
Muut velat	58 732,91	96 934,34
Yhteensä	1 585 872,46	2 340 730,92
Siirtovelkojen olennaiset erät
Palkat sosiaalikuluineen	2 904 773,69	1 501 921,94
Korkovelat	291 438,36	1 303 922,36
Verovelat	0,00	14 009 537,17
Muut siirtovelat	630 788,45	788 829,71
Yhteensä	3 827 000,50	17 604 211,18
Korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen	0,00	99 771 766,37
Lyhytaikainen	150 189 191,11	265 371 722,87
Yhteensä	150 189 191,11	365 143 489,24

108

Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet	2016	2015
Takaukset	257 896 481,00	225 930 060,00
Yhteensä	257 896 481,00	225 930 060,00
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset
Muut	0,00	100 000,00
Yhteensä	0,00	100 000,00
Leasingvastuista maksamatta olevat määrät
Erääntyy seuraavana vuonna	120 726,82	153 460,80
Myöhemmin maksettavat	85 156,05	170 133,32
Yhteensä	205 882,87	323 594,12
Vuokravastuut	815,00	815,00
Muut vastuusitoumukset	26 424,00	26 424,00
Johdannaissopimukset
Valuuttaterminiit
Käypä arvo	-22 766,52	28 182,99
Kohde-etuuden arvo	4 569 869,96	8 561 928,25
Koronvaihtosopimukset
Käypä arvo	0,00	1 897 236,73
Kohde-etuuden arvo	0,00	70 000 000,00

Johdannaissopimuksia on käytetty valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen ja ne on arvostettu saatavilla oleviin tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Valuuttatermineillä suojataan tytäryhtiöiden rahoitukseen liittyviä valuuttamääräisiä saamisia ja velkoja. Yhtiö suojaa tytäryhtiöiden rahoituksesta aiheutuvan transaktioposition pääsääntöisesti kokonaan.

Oikeudenkäynnit

Vuosina 2011 ja 2012 seitsemän rahoitusalan laitosta nosti kanteen ensisijaisesti Postia ja toissijaisesti Postia ja Suomen valtiota vastaan korvauksen saamiseksi Postin vuosilta 1999-2004 postipalveluista perimien arvonlisäverojen osalta. Kanne perustuu vaitteeseen, että Suomen arvonlisäverolaki olisi ollut ja olisi edelleen EU:n arvonlisäverodirektiivin vastainen.

Posti on nostanut regressikanteen Suomen valtiota vastaan vaatien valtiota korvaamaan Postille rahoitusalan laitosten vireille panemassa oikeudenkäynnissä. Postin mahdollisesti maksettavaksi määrättävät summat. Regressikanteen käsittely on lepäämässä rahoitusalan laitosten kanteen käsittelyn päättymiseen saakka.

Helsingin käräjäoikeus teki 18.9.2015 Postin kannalta myönteisen päätöksen asiassa ja hylkäsi rahoitusalan laitosten kanteet kokonaisuudessaan. Kantajat ovat yhtä lukuun ottamatta valittaneet päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeudessa vaadittavien korvausten määrä on yhteensä noin 99,2 miljoonaa euroa ja niille vaatimusten mukaisten korkojen määrä on 31.12.2016 noin 54,1 miljoonaa euroa.

109

Posti Group Oyj:n osakkeet ja osuudet

Nimi ja kotipaikka

Konserniyritykset	Osakkeiden luku-määrä	Omistus-osuus (%)	Kirjanpito-arvo
Global Mail FP Oy, Helsinki	4 200	99,92	122 838 632,95
OpusCapita Group Oy, Helsinki	1 868	100,00	110 975 397,77
Itella Logistics AB, Tukholma	4 000	100,00	1 781,31
Itella Logistics SIA, Riika	20	100,00	317 422,45
Itella Logistics UAB, Vilna	1 000	100,00	45 658,00
Posti Kiinteistöt Oy, Helsinki	103 488	100,00	192 730 895,55
NLC International Corporation, Limassol	3 844	100,00	1,00
Posti Oy, Helsinki	2 538 295	100,00	106 659 037,70
Posti Global Oy, Helsinki	999	99,90	26 423 550,00
Posti Kuljetus Oy	500	100,00	2 500,00
Yhteensä			559 994 876,73

Muut yhtiöt

As. Oy Raision Keskuslähiö, Raisio	6 350	9,77	33 000,00
Huhtakeskus Oy, Jyväskylä	328	3,28	60 000,00
KOY Elimäen Matkakaari, Elimäki	2 700	11,09	30 000,00
Cooperative Vereinigung IPC, Amsterdam	5	0,05	6 040,80
East Office of Finnish Industries Oy, Helsinki	1		10 000,00
Helsinki Halli Oy, Helsinki	19	0,03	238 826,85
Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku	2	0,04	136 703,15
Kouvola Innoralil Oy, Kouvola			5 080,00
Vierumäki Golf Oy, Helsinki	7	0,06	61 516,41
Oy Samlink Ab, Espoo	8 590	5,88	5 000 067,20
Golfsarfvik	1		28 560,00
Yhteensä			5 609 794,41

110

Hallituksen voitonjakoehdotus

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat tilinpäätössessä ovat 548 963 852,15 euroa, josta tilikauden 2016 tappio on 143 182 483,20 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 60 000 000,00 euroa ja voitonjakokelpoisista varoista 488 963 852,15 euroa jätetään omaan pääomaan.

111

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsingissä 7.3.2017

Arto Hiltunen
Hallituksen puheenjohtaja

Petri Järvinen

Kirsi Nuotto

Suvi-Anne Siimes

Heikki Malinen
Toimitusjohtaja

Petri Kokko

Marja Pokela

Arja Talma

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 7.3.2017

PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö

Merja Lindh
KHT

112

Hallintoneuvoston lausunto

Posti Group Oyj:n hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa käsitellyt Posti Group Oyj:n vuoden 2016 toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen.

Hallintoneuvosto esittää lausuntonaan vuoden 2017 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tuloslaskelma ja tase tilikaudelta 2016 vahvistetaan, ja yhtyy hallituksen ehdotukseen voittovarojen käyttämisestä.

Helsingissä 16. maaliskuuta 2017

Markku Rossi

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

113

AI assistant

Posti Group Oyj — Annual Report 2016

17757_rns_2017-03-08_fee198e6-92fe-4dac-ba13-bb100559f2aa.pdf

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2016

Markkinatilanne ja toimintaympäristö 2016

Muutokset johdossa

Toiminnan tehostamisohjelma

Liikevaihto ja tulos 2016

Posti- paketti ja logistiikkapalvelut

Itella Venäjä

OpusCapita

Liiketoimintaryhmien avainluvut

Rahoitus ja investoinnit

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Ympäristövaikutukset

Osakepääoma ja omistus

Hallinto ja tilintarkastajat

Varsinainen yhtiökokous

Ylimääräinen yhtiökokous

Henkilöstö

Yhteistoimintaneuvottelut

Muutokset konsernirakenteessa

Sääntely

Oikeudenkäynnit

Liiketoiminnan riskit

Strategiset riskit

Operatiiviset ja muut riskit

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Vuoden 2017 näkymät

Hallituksen voitonjakoesitys

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Konsernin tilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma

Konsernin tuloslaskelma

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Virheen korjaaminen

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryritykset

Osakkuusyritykset

Yhteiset toiminnot

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Tapahtumat ja tase-erät

Tytäryhtiöt

Tuloutusperiaatteet

Julkiset avustukset

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Tuloverot

Aineettomat hyödykkeet

Liiketoimintojen yhdistäminen ja liikearvo

Tutkimus- ja kehittämismenot

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Myytävänä oleviksi luokitellut varat

Sijoituskiinteistöt

Arvonalentumistestaukset

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Vaihto-omaisuus

Rahoitusvarat ja -velat

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Rahavarat

Varaukset ja ehdolliset velat

Käyvän arvon määrittäminen

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Postin rahavirtaa tuottavan yksikön Itella Venäjän arvonalentumistestaus

Liikearvon arvonalentumistestaus Postin rahavirtaa tuottavassa yksikössä OpusCapita

Tulouttamaton liikevaihto

Laskennallisten verosaamisen hyödyntämiseen liittyvä epävarmuus

Varaukset – tappiolliset sopimukset

Ehdolliset velat

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien soveltaminen

1. Toimintasegmentit

Posti-, paketti- ja logistiikkapalvelut

Postipalvelut

Posti Group Oyj Annual Report 2016