AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Ponsse Oyj

Annual Report Mar 15, 2023

3283_10-k_2023-03-15_965e6228-4a4f-4f1c-854c-55e3149047c8.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

VUOSIKERTOMUS

KESTÄVIÄ RATKAISUJA ASIAKKAIDEMME JA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI

1

SISÄLLYS

Ponsse lyhyesti
Ponssen vuosi 2022
Tapahtumia 2022
Ponssen arvot
Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus 12
Ponsse-tuotteet
Ponsse-huoltopalvelut
Vastuullisuus Ponssella
Hallitus
Konsernin johtoryhmä
Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat
Hallituksen toimintakertomus 1.1.-31.12.2022 33
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Konsernin tilinpäätös (IFRS)
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Osakepääoma ja osakkeet
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
Tilintarkastuskertomus

-

PONSSE LYHYESTI

Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimintaa kohtaan. Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävän kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja asiakastarpeiden mukaisesti.

Metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrenin toimesta perustama, arvojohdettu perheyhtiö on läpi historiansa keskittynyt vain tavaralajimenetelmän metsäkoneisiin. Tänä päivänä Vieremän tehtaalta on valmistunut maailman savotoille yli 18 000 PONSSEmetsäkonetta, jotka on räätälöity asiakkaiden tarpeita kuunnellen.

Ponsse on yksi maailman johtavista metsäkonevalmistajista, jonka kotipaikka sijaitsee Vieremällä, Suomessa. Yrityksen osakkeet noteerataan NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla.

Perustamisvuosi 1970

Tytäryhtiötä 13

Jälleenmyyjää ympäri maailman 30

PONSSEN TARKOITUS – MIKSI OLEMME OLEMASSA?

Kestäviä ratkaisuja asiakkaidemme ja ympäristön hyväksi

Ponsse on olemassa asiakkaitaan varten. Tämä ajatus ei ole muuttunut siitä hetkestä, kun Einari Vidgren sen linjasi Ponssen kantavaksi voimaksi, eikä se tule koskaan muuttumaan. Toimintamme syvä asiakaslähtöisyys ja aito asiakasläheisyys auttavat meitä ymmärtämään asiakkaidemme todelliset tarpeet. Ratkaisujemme kehitys saa aina alkunsa ja suuntansa asiakkaidemme tarpeista. Asiakkaiden näkemys mahdollistaa meille sellaisten ratkaisujen kehittämisen, joilla on todellista lisäarvoa puunkorjuun arjessa. Tyytyväiset asiakkaat ja kestävästi hoidetut metsät antavat meille onnistumisen tunteen. Olemme merkittä vä osa asiakkaidemme arkea ja osa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjunnassa.

MISSIO – PONSSEN TEHTÄVÄ

Asiakkaamme menestyvät yhdessä kanssamme

Asiakaslähtöisyys on meille ponsselaisille elämäntapa. Kumppanuutemme asiakkaidemme kanssa perustuu luotta mukseen – pidämme aina sen, minkä lupaamme. Tehtävämme on ymmärtää asiakkaitamme ja heidän liiketoimintaansa. Asiakkaidemme syvällinen osaaminen puunkorjuusta ja toimialas ta mahdollistaa myös oman oppimisemme. Uskomme omaan tekemiseemme ja pyrimme aina olemaan parhaita siinä mitä teemme. Arvot ohjaavat päivittäistä työtämme, ja asiakas on kaiken tekemisemme keskiössä. Vuosikymmenien saatossa kehittynyt vahva kulttuurimme on merkittävin kilpailuetumme.

VISIO – PONSSEN TULEVAISUUDEN TAHTOTILA

Ponsse on vastuullisen metsätalouden halutuin yhteistyökumppani

Kestävä kehitys ohjaa kaikkea toimintaamme. Pyrimme suunni telmallisesti toiminnassamme ja ratkaisuissamme hiilineutraa liuteen. Olemme intohimoisia Ponssen jatkuvaan kehittämiseen, ja haluamme olla tavaralajimenetelmää edustavien kestävien ratkaisujen johtava toimija maailmassa. Teknologian nopea kehitys, yhdistettynä ponsselaiseen tapaan toimia, kehittää toimintaamme ja tuottaa tuloksia jatkuvasti. Ratkaisujemme ja päivittäisen tekemisemme jatkuva kehitys tekee meistä halutuimman yhteistyökumppanin. Tärkein voimavaramme ja edellytys kaikelle kehitykselle ovat hyvinvoivat ponsselaiset koko Ponsse-verkostossamme. Ponsse on meille jokaiselle hyvä ja turvallinen paikka työskennellä.

PONSSEN VUOSI 2022

Ponssella on 13 tytäryhtiötä ja 30 jälleenmyyjää ympäri maailman

200 koulutettua Ponsse-polku -koulutusohjelman opiskelijaa Suomessa

Henkilöstö keskimäärin

Omavaraisuusaste (%)

PONSSE-verkosto 2 uutta tytäryhtiötä, Chile ja Tšekki

Ponsse suoriutui äärimmäisen vaikeasta maailmantilanteesta kohtuullisen hyvin. Venäjän liiketoiminnan menetyksen ja inflaation seurauksena yhtiön kannattavuus kärsi, mutta liikevaihdossa mitattuna korvasimme kuitenkin Venäjän liiketoiminnan menetyksen lähes täysin.

Asiakkaamme olivat kiireisiä läpi vuoden, ja uusien metsäkoneiden myynti oli lopulta erittäin vahvaa. Huoltopalvelumme tukivat asiakkaitamme erinomaisesti ja pystyimme pitämään asiakkaistamme

huolta myös kaikkein kiireisimpinä aikoina. Vaihtokonevarastomme oli suhteellisen hyvässä liikkeessä koko vuoden. Liiketoiminnoistamme erityisesti huoltopalvelut ja teknologiayhtiömme Epec olivat erinomaisessa kasvussa.

Komponenttien saatavuusongelmat haastoivat, mutta Vieremän tehtaamme sai vaikeasta tilanteesta huolimatta keskeytyksettä toimitettua koneita asiakkaillemme. Venäjän liiketoimintojen loppuminen, heikko osien ja komponenttien

saatavuus ja erittäin raju inflaatio heikensivät kuitenkin kannattavuuttamme.

Poikkeuksellisen haastavasta vuodesta huolimatta Ponssen jatkuva kehitys sekä Suomessa että maailmalla jatkui. Jakeluverkostoamme ja sen toimintatavat kehittyvät systemaattisesti, ja pyrimme laajentumaan uusille alueille asiakastarpeiden mukaisesti. Vuoden aikana palveluverkostomme vahvistui Chilen ja Tšekin tytäryhtiöillä.

12.1.2022

Uusi huoltopalvelukeskus avataan Joensuuhun

Ponsse haluaa palvella Itä-Suomen alueen asiakkaitaan entistä paremmin ja avaa uuden huoltopalvelukeskuksen, josta löytyy kenttä- ja tietojärjestelmähuolto, varaosa- ja konemyynti, tekninen tuki, reilu varaosavarasto ja Ponsse Shop. Huoltokorjaamo ja varaosavarasto samoissa tiloissa takaavat huoltojen lyhyen läpimenoajan ja tätä kautta mahdollisimman häiriöttömän puunkorjuun.

18.1.2022

Tuotekehitysyksikkö avataan Turkuun

Ponsse ja sen teknologiayhtiö Epec avaavat yhdessä uuden tuotekehitysyksikön Turkuun. Tavoitteena on varmistaa ohjelmisto- ja automaatioalan huippuosaajien saatavuus myös tulevaisuudessa.

TAPAHTUMIA 2022

4.5. ja 17.5.2022

Scorpionin Future Cabin -ohjaamolle arvostettuja muotoilupalkintoja

Future Cabin -ohjaamo saa 4.5. yhden Suomen merkittävimmän muotoilukilpailun palkinnon ja 12.5. kansainvälisesti arvostetun iF Design Award 2022 -palkinnon. Tuomarit arvostavat Future Cabin -ohjaamon muotoilussa erityisesti asiakkaiden palautteista tehtyä tuotekehitystä, kuljettajan ergonomian parantamista ja viihtyisän työympäristön luomista.

18 000. metsäkone valmistuu

Vieremän tehtaalta valmistuu 18 000. metsäkone. Luovutuksen jälkeen PONSSE Elk jatkoi matkaansa Ranskaan, VMC Boisin palvelukseen.

"Aloitimme yhteistyön Ponssen kanssa muutama vuosi sitten ostamalla käytetyn PONSSE Ergon. Tämän jälkeen tilasimme muutaman uuden koneen, ja tänään vastaanotimme 18 000.

Ponssen täällä Vieremällä. Yhteistyömme on sujunut hyvin ja olemme erittäin tyytyväisiä kumppanuuteemme." Alexandre Collomb, VMC Bois, omistaja

27.5.2022

Ponsse lanseeraa uutuudet vastuulliseen puunkorjuuseen

Ponsse tuo markkinoille PONSSE Scorpion Giant -harvesterin ja PONSSE Mammoth -kuormatraktorin. Ruotsin Surahammarissa järjestetyssä tapahtumassa päästään pitkän korona-ajan jälkeen keskustelemaan asiakkaiden kanssa ja esittelemään uutuudet työnäytösten yhteydessä.

2.6.2022

Markkinoille lanseerataan Data API -palvelu PONSSE Manager Data API käsittelee yksittäisistä metsäkoneista kerätyt tiedot pilviympäristössä ja tuo ne suoraan asiakkaiden omiin IT-järjestelmiin. Palvelusta saadulla tiedolla voi muodostaa erilaisia raportteja esimerkiksi kaluston raportointiin ja seurantaan sekä tulevien töiden aikataulutukseen ja resurssisuunnittelun tehostamiseen.

20.6.2022

Jean Sionneau valitaan Ponsse Ranskan toimitusjohtajaksi

Vuonna 1995 perustettu Ponssen ranskalainen tytäryhtiö saa uuden toimitusjohtajan, Jean Sionneaun. Ranskan lisäksi Ponsse S.A.S. vastaa Belgian, Luxemburgin ja Sveitsin ranskankielisen alueen myynnistä.

Sähkökäyttöisen metsäkoneen teknologiakonsepti esitellään maailmalle

Ponsse ja sen teknologiayhtiö Epec lanseeraavat sähkökäyttöisen metsäkoneen teknologiakonseptin. PONSSE EV1 on täysin sähkökäyttöisellä voimansiirrolla varustettu kuormatraktori, jonka melu- ja päästötasot ovat ratkaisun ansiosta alhaisemmat, mutta suorituskyky vastaa vastaavan kokoista perinteisen tekniikan kuormatraktoria.

"Täytyy todeta, että iloitsemme tällaisesta kehitystyöstä. Olemme erittäin sitoutuneita ympäristöön ja kestävään kehitykseen, ja tällaiset parannukset näyttävät meillekin uusia mahdollisuuksia. Nopeuttaaksemme siirtymistä kohti entistäkin kestävämpää toimintaa, olemme kartoittaneet erilaisia mahdollisuuksia sekä puunkorjuussa että logistiikassa. EV1 toimii edelläkävijänä ja on todellinen vaihtoehto tavoitteidemme saavuttamisessa." Gustavo Frejtman, UPM Uruguay

Tulevaisuuden ratkaisuja lanseerataan FInnMETKO-messuilla

Ponsse esittelee Suomen suurimmilla raskaskonealan ammattimessuilla puunkorjuuratkaisuja nykyaikaan ja tulevaisuuteen. Messuvieraille esitellään mm. PONSSE EV1, Active Manual ja Manager Satellite. Ponssen osastolla käy kova kuhina jo heti ensimmäisistä messutunneista lähtien, ja keskustelujen lomassa juodaan noin 10 000 kuppia kahvia.

1.11.2022

Pohjois-Amerikan tytäryhtiö avaa uuden toimipisteen Floridaan

Ponsse North America, Inc laajentaa toimintaansa ja avaa uuden huoltopalvelukeskuksen Tallahasseen, Floridaan. Laajentumisen taustalla on alueen sahatavaran kasvava kysyntä ja konemyynnin kasvu USA:n eteläosassa.

16.11.2022

Ponsse valitaan jälleen yhdeksi Suomen maineikkaimmaksi yritykseksi

Ponsse valitaan Suomen toiseksi maineikkaimmaksi yritykseksi. Ponsse on valittu T-Median kymmenvuotisen mainetutkimuksen historian aikana yhteensä kuusi kertaa valtakunnan kolmen maineikkaimman yrityksen joukkoon.

23.11.2022

Markkinoille tuodaan HH360-rotaattori

Ponsse lanseeraa uuden HH360-rotaattorin, joka mahdollistaa harvesteripään rajoituksettoman kierron täydet 360 astetta. Ratkaisun ansiosta harvesteripää voi kääntyä vapaasti ympäri, aiheuttamatta kiertyvistä letkuista johtuvia tuotannon keskeytyksiä, kun nosturista kulkevat letkut pysyvät kiinteästi paikallaan.

17.3.2022

Tytäryhtiö Ponsse Chile S.p.A aloittaa toimintansa

Ponssen uusi tytäryhtiö aloittaa toimintansa, kun yhtiö ostaa toiminnot jälleenmyyjältään. Ponsse vastaa tämän jälkeen itse Chilen myynti-, varaosa- ja huoltopalvelutoiminnoistaan. Uuden tytäryhtiön ottaa johtaakseen Martin Toledo, joka toimii myös Argentiinan aluejohtajana ja Ponsse Uruguayn toimitusjohtajana.

1.4.2022

Tytäryhtiö Tšekissä aloittaa toimintansa Uusi tytäryhtiö Ponsse Czech s.r.o aloittaa toimintansa, kun yhtiö ostaa toiminnot jälleenmyyjältään. Ponsse vastaa jatkossa itse Tšekin myynti-, varaosa- ja huoltopalvelutoiminnoistaan, ja toimitusjohtajana aloittaa Jakub Hacura.

28.4.2022

Ponsse toimittaa 200. simulaattorin Ruotsiin

Ruotsin ammatilliseen koulutuskeskukseen, Södra Vikeniin, toimitetaan 200. Ponssen valmistama simulaattori. Simulaattori on malliltaan PONSSE Full simulator, jonka erinomainen ergonomia varmistaa opiskelijoille hyvän harjoitteluympäristön ja tekee oppimisesta mielekästä.

"Arvostamme Ponssen palvelualttiutta ja erinomaista yhteistyötämme. Meille tämä Lunberg-säätiön mahdollistama investointi tarkoittaa

mahdollisuutta tarjota modernia ja ajantasaista opetusta vuodesta toiseen." Monica Olofson, rehtori, Södra Viken

Uuden sukupolven H8-harvesteripää lanseerataan

Ponsse esittelee uuden PONSSE H8 harvesteripään, jossa on entistä voimakkaampi syöttö Active Speed -ominaisuuden ansiosta. Uudistetun sahakotelon muodon vuoksi harvesteripää soveltuu hyvin lumisiin olosuhteisiin sekä puustolle, jossa on suuret tyvilaajentumat.

"Me Suzanolla olemme erittäin sitoutuneita kestävän kehityksen pitkän aikavälin tavoitteisiimme. Olemme kuitupuuhun keskittynyt metsäyritys ja tunnemme suurta vastuuta planeettamme muutoksista. Mielestäni EV1 auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme lyhyemmässä ajassa. Tämä on hieno askel oikeaan suuntaan." Paulo Mancinelli, Suzano, Brasilia

Asiakasläheisyys

  • Aito kiinnostus asiakasta kohtaan
  • Asiakkaan liiketoiminnan tunteminen
  • Tavoitettavuus ja nopea reagointi
  • Palveluhalu ja asiakkaan hyvä tuki
  • Matala organisaatio

Rehellisyys

  • Toiminnan eettisyys ja korkea moraali
  • Luotettavuus
  • Mitä luvataan se pidetään, ei anneta katteettomia lupauksia
  • Avoimuus

Ponsse-henki

  • Nöyryys ja sisukkuus työn edessä
  • Menestymisenhalu ja yrittäjyys
  • Päätöksentekokyky
  • Periksiantamattomuus tavoitteiden saavuttamisessa
  • Vastuunotto
  • Lupsakkuus ja reilu meininki
  • Henkilöstön huomioiminen ja hyvä kommunikaatio
  • Työkaverin auttaminen ja muiden huomioiminen

Innovatiivisuus

  • Tuotteiden, palveluiden ja prosessien jatkuva parantaminen
  • Aloitteellisuus ja avarakatseisuus
  • Muutoksen mahdollisuus

PONSSEN ARVOT

Ponssen tärkein voimavara ja edellytys kaikelle kehitykselle ovat hyvinvoivat ponsselaiset. Meille on tärkeää, että Ponsse on jokaiselle hyvä ja turvallinen paikka työskennellä.

11

ARVOT

Eurooppaan. Sahatavaran toimitusten loppuminen Keski-Eurooppaan ja pyöreän puun ja hakkeen toimitusten loppuminen Suomeen paransivat eurooppalaisten metsäkoneyrittäjien työtilannetta. Asiakkaidemme työtilanne oli erinomainen läpi vuoden, vaikka rakentamisen ja sahateollisuuden kysyntä heikkeni loppuvuotta kohti. Selluteollisuuden hyvä tilanne jatkui antaen tasaista työkuormaa puunkorjuuyrittäjille ympäri maailmaa. Huoltopalvelumme tukivat asiakkaitamme erinomaisesti ja pystyimme pitämään asiakkaistamme huolta myös kaikkein kiireisimpinä aikoina.

Pärjäsimme tilanteeseen nähden kohtuullisen hyvin

Ponssen suoritus äärimmäisen vaikeassa maailmantilanteessa oli kohtuullisen hyvä. Liikevaihdossa mitattuna korvasimme Venäjän liiketoiminnan menetyksen lähes täysin. Liiketoiminnoistamme erityisesti huoltopalvelut ja teknologiayhtiömme Epec olivat erinomaisessa kasvussa. Uusien metsäkoneiden myynti oli lopulta erittäin vahvaa, ja Vieremän tehtaamme sai vaikeasta tilanteesta huolimatta keskeytyksettä toimitettua koneita asiakkaillemme.

Komponenttien saatavuusongelmat viivästyttivät konetoimituksia ja vuoden aikana tehdas oli välillä jäljessä aikataulusta. Komponenttitoimitusten parantuessa tehdas teki kuitenkin loppuvuonna erinomaisen ryhtiliikkeen ja sai ennen vuoden vaihdetta kiristettyä aikataulun lähes tavoitetasolle. Rahavirtojemme heikkous liittyi pääosin osien ja komponenttien saatavuuteen. Saatavuusongelmat eskaloituvat vuoden aikana usein yllättäen, mikä näkyi Vieremän tehtaan

varastoarvojen kasvuna ja keskeneräisten, lähes valmiiden metsäkoneiden varastoina. Vaihtokonevarastomme oli sen sijaan suhteellisen hyvässä liikkeessä koko vuoden ajan.

Venäjän liiketoimintojen loppuminen, heikko osien ja komponenttien saatavuus ja erittäin raju inflaatio heikensivät myös kannattavuutta, jota emme saaneet korjattua yhtä nopeasti kuin liikevaihtoamme. Tilannetta vaikeutti myös loppuvuoden aikana eskaloituneet Brasilian tytäryhtiön isossa huoltosopimuksessa ilmenneet haasteet. Kannattavuuden normaalitasolle palauttamiseen tartuttiin toiminnoissamme tehokkaasti. Tilanteen korjaaminen kestää kuitenkin nykytilanteessa kauemmin kuin liikevaihdon korjaaminen.

Poikkeuksellisen haastavasta vuodesta huolimatta Ponssen jatkuva kehitys sekä Suomessa että maailmalla jatkui. Kehitämme jakeluverkostoamme ja sen toimintatapoja systemaattisesti, ja pyrimme laajentumaan uusille alueille asiakastarpeiden mukaisesti. Kuluneen vuoden aikana palveluverkostomme vahvistui Chilen ja Tšekin tytäryhtiöillä. Ponsseverkoston koulutusjärjestelmän kehitys on onnistumisemme kannalta keskeistä. Myynnin ja huoltopalveluiden päivittäinen työ pitää asiakkaamme tyytyväisinä ja varmistaa menestyksemme pitkällä aikavälillä. Panostamme jatkuvasti myös valmistusverkostoomme edistääksemme laaduntuottokykyämme ja tuottavuuttamme. Tuoteteknologinen kehitys on nopeaa ja investoimme lisääntyvissä määrin tuotekehitykseen ja uusiin teknologioihin. Investoinnit digitaalisiin palveluihin ja IT-infrastruktuuriimme ovat kiivaassa vauhdissa. Lähtökohtaisesti kaikkien

investointiemme tarkoituksena ovat aina varmistaa lisäarvoa asiakkaillemme.

Vuoden aikana Vieremän tehtaalta valmistui 18 000. metsäkone, joka oli osoitus työntekijöidemme sitoutuneisuudesta. Haastavasta vuodesta selvisimme porukalla ja tästä haluamme kiittää jokaista työntekijäämme. Ponsselaiset ovat yhtiömme tärkein voimavara.

Vastuullisuus ja kestävä kehitys ohjaavat toimintaamme

Investoinnit tuotekehitykseen ja uuteen tuoteteknologiaan kantavat Ponssea eteenpäin. Vuonna 2022 lanseerasimme uusia tuotteita ja palveluita kiivaassa tahdissa. Merkittävimpiä lanseerauksia olivat esimerkiksi kuormatraktorimallistomme uutuus PONSSE Mammoth 25 tonnin kantavuudella, harvesteriuutuus PONSSE Scorpion Giant, PONSSE H8 -harvesteripää ja suuri joukko uusia huoltopalveluratkaisuja. Uudet tuoteominaisuudet keskittyivät helpottamaan kuljettajien työskentelyä ja parantamaan ergonomiaa. Näitä olivat esimerkiksi ohjaamovaimennus PONSSE Active Cabin, kääntyvä istuin PONSSE Active Seat ja metsäkoneiden satelliittiyhteydet mahdollistava PONSSE Manager Satellite. Esittelimme markkinoille myös ensimmäisen askeleemme kohti metsäkoneiden sähköistymistä. Teknologiakonsepti PONSSE EV1 -kuormatraktorin täysin sähköinen alusta on kehitetty yhteistyössä teknologiayhtiömme Epecin kanssa. Ratkaisu kertoo vahvasti suunnastamme ja roolistamme osana fossiilivapaata metsätaloutta. PONSSE EV1 -kuormatraktorissa on edelleen polttomoottori akkujen latausta varten, mutta teknologian ja osaamisemme kehittyessä voimanlähde

voi tulevaisuudessa olla myös jotain aivan muuta. Haluamme nöyrin mielin kehittää tulevaisuuden kyvykkyyksiämme ja parantaa sekä asiakkaidemme liiketoimintamahdollisuuksia, että kestävän kehityksen edellytyksiä.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat motivoidumme siitä, että saamme palvella huomioiden. Uskomme teknologiamme ja tyvässä määrin mahdollisuuksia toteuttaa ja korkealaatuisiin puupohjaisiin tuotteisiin. tava ja alan innovaatiokehitys voimakasta.

keskeisiä tulevaisuutemme menestystekijöitä ja toimintamme jatkuvuuden edellytys. Teemme Ponssella merkityksellistä työtä osana kestävää metsätaloutta. Me asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla myös vastuullisuusnäkökulmat uusien liiketoimintamallien tuovan lisäänkestävän kehityksen periaatteita metsätaloudessa. Ympäristöä kunnioittava ja tuottava puunkorjuu tukee metsien uusiutumista ja mahdollistaa arvokkaan raaka-aineen hyödyntämisen pitkäikäisiin Uusiutuvan puuraaka-aineen merkitys fossiilisten raaka-aineiden korvaajana on val-Pyrimme tuote- ja palvelukehityksessämme jatkuvasti kohti ilmasto- ja luontoystävällisempiä ratkaisuja ja tavoittelemme suunnitelmallisesti toimintamme hiilineutraaliutta. Meillä on tavoitteisiimme vielä matkaa, mutta tahtotila ja tekemisemme suunta on selkeä.

Yli viiden vuosikymmenen kuluessa muotoutunut Ponsse-kulttuuri on vahvuutemme, ja se on saanut uutta voimaa kestävän kehityksen tavoitteistamme. Olemme arvojohdettu yritys, jolla on selvä suunta tulevaisuuteen. Historiastamme kumpuavat arvot – asiakasläheisyys, rehellisyys, innovatiivisuus ja Ponssehenki – ovat meille ponsselaisille aidosti tärkeitä ja kuvastavat hyvin jokapäiväistä työtämme. Samalla investoimme jatkuvasti luontoympäristön, henkilöstömme ja taloutemme huomioiviin toimintoihimme kestävän kehityksen mukaisesti.

Keskitymme nyt ja tulevaisuudessa tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja tuotekehitykseen Vieremältä käsin. Asiakaskuntamme ja sitoutunut henkilöstömme mahdollistaa onnistumisemme myös tulevaisuudessa.

Jarmo Vidgren, hallituksen puheenjohtaja Juho Nummela, toimitusjohtaja

Me ponsselaiset motivoidumme siitä, että saamme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla myös vastuullisuusnäkökulmat huomioiden.

Vuosi 2022 alkoi Ponssella vahvan tilauskannan siivittämänä ja markkinatilanne näytti hyvältä. Venäjä oli edellisvuonna kasvanut maailman suurimmaksi tavaralajimenetelmän metsäkonemarkkinaksi ollen myös Ponssen suurin vientimarkkina. Tilanne muuttui radikaalisti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. EU-pakotteet ja länsimaisten yhtiöiden vetäytyminen jäädyttivät Venäjän metsäkonemarkkinan nopeasti. Sodan vaikutukset iskivät Ponssen liiketoimintaan laajasti.

Vientipakotteiden astuessa voimaan Ponssella tehtiin merkittäviä linjauksia Venäjän liiketoiminnan suhteen. Kaikki vienti Venäjälle ja Valko-Venäjälle lopetettiin välittömästi maaliskuun alussa sekä metsäkoneiden että niiden varaosien osalta. Yhtiön hallitus päätti keskeyttää Ponssen Venäjän tytäryhtiön OOO Ponssen toiminnan ja aloittaa Venäjän liiketoimintojen myynnin. Päätös oli oikea ja ainut mahdollinen, mutta monella tavalla haastava.

Sota vaikeutti koko vuoden ajan jo ennestään vaikeaa osien ja komponenttien saatavuutta ja kiihdytti materiaalikustannusten ja komponenttien hintainflaatiota. Inflaatio ei jäänyt väliaikaiseksi, vaan jatkoi kiihtymistään vaikuttaen merkittävästi sekä Ponssen että asiakkaidemme liiketoiminnan kannattavuuteen. Yhdessä Venäjän liiketoiminnan menetyksen ja rajusti jylläävän inflaation seurauksena Ponssen kannattavuus kärsi. Jouduimme tilanteeseen, jossa meidän oli pakko priorisoida tekemistämme voimakkaasti ja jouduimme virtaviivaistamaan organisaatiotamme muutosneuvotteluissa.

Venäjää vastaan asetetut pakotteet vaikuttivat myös Venäjän sahatavaran, pyöreän puun ja hakkeen toimituksiin

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

YHTIÖMME VAHVA ARVOPOHJA KANTAA

VUOSIKERTOMUS 2022 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

PONSSE-TUOTTEET

Teknologiakonseptit viitoittavat tietä vastuulliseen puunkorjuuseen

Ponsse ja sen teknologiayhtiö Epec esit telivät vuoden aikana uuden, sähkökäyt töisen metsäkoneen teknologiakonseptin, PONSSE EV1:n. Epecin teknologiaa hyö dyntävä EV1 on täysin sähkökäyttöisellä voimansiirrolla varustettu kuormatraktori, jonka melu- ja päästötasot ovat teknologian ansiosta alhaisemmat, mutta suorituskyky on sama kuin vastaavan kokoisen perinteisen tekniikan kuormatraktorin. EV1 tulee markkinoille myöhem min, mutta Epecin teknologiaa on jo nyt mahdollista hyödyntää hyötyajoneuvojen ja liikkuvien työkoneiden sähköistyksessä.

Lanseerasimme myös harvennus hakkuille suunnatun teknologiakonseptin FinnMETKO-messuilla. Lidar-tekniikkaa hyödyntävä konsepti tunnistaa reaali ajassa metsään jäävän puuston määrän sieltä korjatun puuston lisäksi. Sen avulla voidaan tunnistaa konetta ympäröivät puut ja niiden sijainnit. Näin kuljettajalla on jatkuvasti käytössään tarkka tieto niin ajourien sijainnista kuin metsään jäävästä puustosta, joka mahdollistaa esimerkiksi oikean harvennustiheyden toteuttamisen. Lisäksi kerätty tieto metsään jäävästä puustosta dokumentoituu myöhempiä käyttötarkoituksia varten.

Vastuullisen puunkorjuun ratkaisut

Scorpion-tuoteperhe sai vuoden aikana uuden tulokkaan: PONSSE Scorpion Giantin. Markkinoille lanseerattiin myös uusi kuormatraktori, PONSSE Mammoth. Lisäksi esittelimme useita kuljettajan turvallisuutta, viihtyvyyttä ja työtä helpot tavia ratkaisuja. Perustajamme Einari Vidgren on aikoinaan todennut, että metsäkoneiden kuljettajat ovat parhaita asiantuntijoita, joita haluamme kuunnella. Tämä ajatus on kulkenut yhtenä punai sena lankana läpi yhtiömme historian, ja näin se tulee aina olemaankin.

Ponsse Mammothin lanseeraus Ruotsin Surahammarissa oli menestys. Portaattomalla CVT-ajovoimansiirrolla ja K121-kuormaimella varustetun Mammothin järeät rakenteet teke vät siitä markkinoiden vahvimman. Mammoth nostikin 25 tonnin kantoky vyllään Ponssen kuormatraktorit aivan uuteen kantokykyluokkaan. Vahvan hydrauliikan ja voimansiirron ansiosta raskaat kuormat liikkuvat vaivattomasti haastavissakin maastoissa ja suuren tuottavuuden ansiosta ajokertoja voidaan vähentää.

Scorpion Giant on monikäyttöinen harvesteri, joka sisältää Scorpiontuoteperheestä tuttuja, edelleen kehitettyjä ratkaisuja. Scorpion Giantissa on entistä suurempi koneen vetovoima ja aikaisempaa voimakkaampi C50+ nosturi. Haarukkapuomin ja yksiosaisen etuikkunan ansiosta ohjaamosta on erinomainen näkyvyys hakkuutyömaalle, mikä tekee kuljettajan työskentelystä turvallisempaa. Käytännöllisen ohjaamon suunnittelun lähtökohtana oli kuljettajan turvallisuus, mutta lisäksi myös viihtyvyys ja kuljettajan jaksaminen. Scorpion

VASTUULLISIA RATKAISUJA ASIAKKAITA JA YMPÄRISTÖÄ KUUNNELLEN

Ponsse on edelläkävijä metsäkoneteknologian ke hittäjänä, ja tarjoaa vastuul lisia puunkorjuuratkaisuja asiakastarpeita tarkasti kuunnellen. Haluamme olla osa vastuullista metsätaloutta ja tavoittelemme toiminnassamme sekä ratkaisuissamme hiilineut raaliutta. Vuonna 2022 tätä tavoitetta kohti otettiin jälleen uusia, konkreettisia askeleita.

EV1-teknologiakonsepti kehitettiin Ponssen kuormatraktorien suosi tuimman kokoluokan, 15 tonnin kuormankantokyvyn kuormatraktoriin. Konsepti lähti liikkeelle vuonna 2019, kun Ponsse ja Epec ryhtyivät yhdessä tutki maan vastuullisia ja kes tävän kehityksen mukaisia voimanlähderatkaisuja.

Giantin edistykselliset levellointi- ja vakautusjärjestelmät tekevät koneesta erittäin vakaan ja pitävät maahan kohdistuvan pintapaineen alhaisena.

Scorpion Giant voidaan varustaa PONSSE H8 -harvesteripäällä, mutta siihen sopivat myös pienemmät Ponssen harvesteripäät. Uudessa H8-harvesteripäässä on entistä voimakkaampi syöttö Active Speed -ominaisuuden ansiosta. Uudistetun sahakotelon muodon vuoksi harvesteripää soveltuu hyvin lumisiin olosuhteisiin sekä puustolle, jossa on suuret tyvilaajentumat.

Loppuvuodesta markkinoille tuotiin myös asiakkaiden tarpeita kuuntelemalla kehitetty PONSSE HH360 -rotaattori. Ratkaisun ansiosta harvesteripää voi kääntyä ympäri täydet 360 astetta, aiheuttamatta kiertyvistä letkuista johtuvia tuotannon keskeytyksiä, kun nosturista kulkevat letkut pysyvät kiinteästi paikallaan. Ympäripyörivä harvesteripää nopeuttaa muun muassa runkojen käsittelyä ja helpottaa kuljettajan työtä.

Kuljettajan turvallisuutta, viihtyvyyttä ja työtä helpottavat ratkaisut

Yksi vuoden aikana esitellyistä kuljettajan turvallisuutta lisäävistä toiminnoista oli PONSSE Forwarder Extra Display. Kuormatraktoreihin lisätoimintona asennettavan ylimääräisen näytön ansiosta kuljettajan ei tarvitse ajosuunnan muuttuessa kääntää istuinta toisinpäin seuratakseen näyttöä. Ratkaisu peilaa ohjaamoon asennetun Opti-tietokoneen näkymän, joka moottorin suuntaan ajettaessa jäisi muuten kuljettajan selän taakse piiloon. Toiminto lisää työskentelyn turvallisuutta, työergonomiaa ja edesauttaa myös puunkorjuun sujuvaa etenemistä.

Metsäkoneenkuljettajan työhyvinvointia ajateltiin myös ohjaamon vaimennusjärjestelmän kehitystyössä. PONSSE Active Cabin -toiminto vaimentaa ohjaamoon kohdistuvat rasitukset ja parantaa kuljettajan työssäjaksamista.

Käyttö- ja huolto-ohjepalvelu PONSSE

PONSSE Manager, asiakkaidemme digitaaliset palvelut yhdistävä alusta, täydentyi vuoden aikana uusilla palveluilla. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti ja sinne lisättiin vuoden aikana esimerkiksi Satellite- ja Data API -palvelut.

Active Manual tukee puolestaan kuljettajan päivittäistä työtä tarjoamalla älylaitteeseen ohjeita videoina. Se on helppokäyttöinen ja visuaalinen ratkaisu, joka täydentää käyttö- ja huolto-ohjekirjaa sisältäen opettavaisia videoita koneen käytöstä.

PONSSE Active Seat on metsäkoneenkuljettajien toiveista kehitetty istuimen toiminto. Se parantaa koneen käytettävyyttä, kun istuin kääntyy ja seuraa nosturin liikkeen mukaan puomin kärkeä. Toiminto lisää työskentelyn mukavuutta ja näkyvyyttä työskentelyalueelle sekä tekee lisäksi kuljettajan työstä tuottavampaa.

Digitaaliset palvelut helpottavat asiakkaidemme arkea

PONSSE Manager keskittää kaikki asiakkaidemme digitaaliset palvelut yhdelle alustalle. Se on nykyaikainen metsäkoneiden seuranta- ja tiedonsiirtojärjestelmä, jonka kautta metsäkoneyrittäjä voi nähdä muun muassa koneiden sijainnin, tuottavuusluvut ja polttoaineenkulutuksen. Ponsse Managerin avulla yrittäjä pystyy tehostamaan toimintaansa ja parantamaan tuottavuutta reaaliaikaisen puunkorjuuoperaatioiden seurannan ansiosta. Yrittäjä voi seurata leimikoiden edistymistä, suunnitella ja hallita koneiden siirtoja ja seurata koneiden tuotosmääriä tavaralajeittain sekä tulostaa mittaustodistuksia. Järjestelmä kertoo myös koneiden huoltotarpeet ja kuljettajan tekemät huoltoon liittyvät muistiinpanot. Ponsse Manageria kehitetään jatkuvasti ja sinne lisättiin vuoden aikana esimerkiksi Satellite- ja Data API -palvelut.

Manager Satellite parantaa koneen tiedonsiirtoyhteyksiä haasteellisissa ympäristöissä, kun palvelun avulla tiedonsiirto onnistuu alueilta, joissa ei ole matkapuhelinverkkoa. Se raportoi päivittäin moottorin käyttötunnit, tavaralajitteiset tuotantomäärät ja kumulatiivisen polttoaineen kulutuksen. Tiedot voidaan raportoida koneittain,

kuljettajittain ja tekoalueittain. Palvelun raportointityökalu helpottaa kuljettajan päivittäistä työtä, edistää puunkorjuun näkyvyyttä ja auttaa yrittäjää kehittämään toimintaansa.

Manager Data API käsittelee yksittäisistä metsäkoneista kerätyt tiedot pilviympäristössä, josta ne voidaan rajapinnan kautta viedä suoraan asiakkaiden omiin IT-järjestelmiin. Palvelusta saadulla tiedolla voi muodostaa erilaisia raportteja esimerkiksi kaluston raportointiin ja seurantaan sekä tulevien töiden aikataulutukseen ja resurssisuunnittelun tehostamiseen. Tietojenkäsittelyominaisuuksien avulla oleelliset tiedot ovat nopeasti

käytettävissä ja tukevat puunkorjuun oikeiden päätelmien tekemistä. Palvelun avulla voidaan myös automatisoida manuaalisia rutiinitehtäviä, jolloin tiedon laatu paranee, säästyy aikaa ja vältetään virheitä.

Multifleet by Ponsse kehitettiin asiakkaille, jotka haluavat tehokkaammin hallita koko konekantaansa, olipa kyseessä maatalous-, metsä- tai jopa maantieajoneuvo. Palvelu on jo käytössä Brasilian markkinoiden teollisuussektorin asiakkailla, jotka ovat antaneet arvokasta ohjausta ratkaisun kehittämiseen. Palvelu koostuu koneisiin asennettavasta tiedonkeruuyksiköstä sekä pilvipalvelusta, jonne päivittyy koneista kerättävä informaatio.

Scorpion-tuoteperheeseen kuuluvan Scorpion Giantin vakautusjärjestelmä ja tasapainoinen painojakautuma tekevät koneesta erittäin vakaan ja pitävät maanpintaan kohdistuvaan pintapaineen alhaisena. Ohjaamon suunnittelussa painotettiin kuljettajien turvallisuutta, viihtyvyyttä ja jaksamista.

Metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja hidastavat kasvihuoneilmiön etenemistä. Siksi metsiä kutsutaan hiilinieluiksi. Hyvin toteutettu harvennus pitää metsän elinvoimaisena ja lisää sen sitoman hiilidioksidin määrää. Hoidettu metsä kasvaa laadukkaammin ja nopeammin. Täyteen mittaan kasvanut metsä säilyttää sitomansa hiilidioksidin, mutta ei sido uutta hiilidioksidia yhtä tehokkaasti kuin nuori, kasvava metsä. Paras tulos saadaan suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä metsänhoidolla. Tehtävämme on huolehtia siitä, että metsämme säilyvät hyvinvoinnin lähteinä myös tuleville sukupolville.

VUOSIKERTOMUS 2022 PONSSE-TUOTTEET

PONSSE-HUOLTOPALVELUT

Vuoden 2022 aikana huoltopalvelut jatkoivat kattavan kansainvälisen huoltopalveluverkoston kehittämistä kaikilla maail man savotoilla. Haluamme tarjota asiakkaillemme mahdollisimman keskey tyksettömän puunkorjuun, joka mahdollistaa toimin nan tuottavuuden ja tukee heidän liiketoimintaansa.

HUOLTOPALVELUT TUOVAT SAVOTOILLE MIELENRAUHAA JA TOIMINTAVARMUUTTA YMPÄRI MAAILMAN

Huoltopalveluiden myynti kasvoi vuoden aikana markkinoilla tapahtuneista muutoksista huolimatta. Asiakkaamme olivat kiireisiä koko vuoden, ja huolto palveluiden toiminnan tärkeys korostui entisestään. Olemme kehittäneet metsäkoneammattilaisista koostuvaa huoltoverkostoamme. Ammattitaitoisen ja osaavan verkoston avulla voimme myös tulevaisuudessa vastata jatkuvasti kasvavaan PONSSE-konekantaamme.

Jatkuva koulutus vahvistaa ammattitaitoista osaamista entisestään

Asiakkaillemme on tärkeää, että he saavat palvelua alan ammattilaisilta. Haluamme taata asiakkaillemme entistä paremman palvelun ja tämän vuoksi koulutamme jatkuvasti sekä omaa että yhteistyökumppaneidemme henkilökun taa. Koronaviruksen aiheuttamat matkus tusrajoitteet hellittivät ja pystyimme taas järjestämään verkostollemme lähikoulutuksia. Koulutuksia järjestettiin Vieremän tehtaalla sekä paikallisesti ympäri kansainvälisen verkostomme.

Vuonna 2023 tulemme uusimaan LMS-koulutusjärjestelmämme (Learning Management System). Uusi oppimisen hallintajärjestelmä antaa sekä ver kostollemme että meille valmistajana entistä paremmat mahdollisuudet verkkokoulutusten hyödyntämiseen ja koulutusten systemaattiseen paranta miseen. Yhteisen järjestelmän avulla pystymme varmistamaan, että jokaisella verkostoomme kuuluvalla ammattilaisella on hallussaan ajantasaiset tiedot ja taidot.

Huoltopalveluverkosto laajenee ja kehittyy asiakastarpeiden mukaan

Vuoden aikana vastasimme kasvaviin asiakastarpeisiimme kehittämällä edelleen valtuutettua PONSSEhuoltopalveluverkostoa. Kehittäminen piti sisällään investointeja toimitiloihin, huoltoautoihin ja varastoitaviin va raosiin sekä henkilöstöresursseihin ja koulutuksiin. Laajentunut verkosto on tuonut meidät entistä lähemmäksi asiakkaitamme. Lyhyemmät välimatkat huoltopalvelukeskuksiin tarkoittavat esi merkiksi enemmän työaikaa asiakkaillem me ja tätä kautta paremmat edellytykset kannattavuudelle.

-

Osana yhä laadukkaampaa huolto palvelutoimintaa asiakasrajapinnassa on käytössä toimialalla ainutlaatuinen auditointi- sekä kehitysjärjestelmä ESW (Effective and Safe Workshop). Kehitysjärjestelmän avulla tunnistam me paikallisen toiminnan vahvuudet ja olennaisimmat kehityskohteet. Kehityskohteiden tunnistamisella ja niihin pohjautuvilla toimenpiteillä olem me pystyneet nostamaan paikallisen toiminnan tasoa entistä paremmaksi. Koronaviruksen myötä rajoitimme paikan päällä tehtäviä ESW-auditointeja, mutta rajoitusten purkautumisen myötä jatkam me normaalia auditointirutiinia.

-

Olemme jo yli kymmenen vuoden ajan kunnostaneet ja uudelleenvalmistaneet PONSSE-metsäkoneiden komponentteja. Kunnostuksen jälkeen osa myydään edullisempaan hintaan tai hyödynnetään käytettyjen metsäkonei den kunnostuksessa. Uudelleenvalmistus palvelee asiakkaita edullisilla tuot teilla, minimoi materiaali hävikkiä ja ratkaisee myös varaosien saatavuuteen liittyviä haasteita.

Ammattitaitoinen verkostomme koostuu yli 2 200 huoltopalvelun ammattilaisesta ja 235 huoltopalvelukeskuksesta ympäri maailman. Toimialan paras huoltopalvelu – valtuutetun Ponsse-huoltopalveluverkoston yhteinen tavoite.

Huoltosopimuksissa kierrätykseen menevien materiaalien käsittelystä huolehtii valtuutettu PONSSE-huoltoverkosto. Näin kierrätys tehdään vaatimusten mukaan ja asiakkaan ei tarvitse käyttää omaa aikaansa huolehtiakseen esimerkiksi jäteöljyjen ja suodattimien käsittelystä.

Active Care -huoltosopimusten suosio kasvaa edelleen

PONSSE Active Care -huoltosopimukset ovat jatkaneet suosiotaan ja vakiinnuttaneet paikkansa monella maailman markkinalla. Palaute on ollut erittäin positiivista ja jatkamme palvelun kehittämistä tulevaisuudessakin. On tärkeää, että saamme palautetta, jotta voimme huomioida kehitysideat ja asiakkaiden tarpeet tulevaisuudessakin.

Active Care -sopimusten tavoite on turvata koneiden käytettävyys ja hallita koneiden huoltokustannuksia. Säännöllisellä huollolla varmistetaan koneiden oikeat säädöt, maksimoidaan tuottavuus ja minimoidaan polttoaineen kulutus. Huoltosopimukset antavat myös hyvän mahdollisuuden suunnitella päivittäisiä ja viikoittaisia työtehtäviä sekä asiakkaalle että huoltoverkostolle. Parempi töiden suunnittelu tuo mukanaan myös edellytyksiä parempaan työturvallisuuteen.

Active Care -sopimukset antavat hyvän pohjan ennakoivalle huollolle ja mahdollisuuden toimia vastuullisemmin – ympäristö ja työturvallisuus huomioiden. Ennakoiva huolto tuo kustannussäästöjä asiakkaalle, ja sillä voidaan tukea myös Reman- eli kierrätystoimintaa. Remantoiminnassa vanha varaosa kunnostetaan käyttökelpoiseksi, jolloin uusien materiaalien käyttöä minimoidaan ja ympäristönkuormitus pienenee.

Ratkaisuvalikoima kehittyy asiakaspalautteen voimalla

Vuoden aikana kasvatimme entisestään jo erittäin laajan varaosa- ja kulutusosavalikoiman tarjoamaa. Ponssella palvelu-, tuote- ja ratkaisuvalikoimaa kehitetään aina asiakaspalautteen perusteella. Kuuntelemme asiakkaitamme ja huomioimme meille annetun palautteen aina huolellisesti. Meille on tärkeää, että tarjoama kehittyy palvelemaan asiakkaidemme tarpeita.

Vuoden aikana korkeasta laadusta tunnetun PONSSE-tuotevalikoiman rinnalle tuotiin uusi, laadukas, mutta edullisemman hintatason Logger's. Uusi tuotevalikoima on saanut lyhyessä ajassa hyvää palautetta, jonka rohkaisemana jatkamme valikoiman kehittämistä.

Kehitämme jatkuvasti myös digitaalisia ratkaisujamme. Haluamme helpottaa asiakkaidemme arkea ja tarjota vaihtoehtoisen kanavan asiointiin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat Parts Online- ja Active Manual -palvelut. Parts Online mahdollistaa varaosien tilaamisen lähimmästä PONSSE-huoltopalvelukeskuksesta mihin vuorokauden aikaan tahansa. Palvelun ohella varaosia ja tarvikkeita voi kuitenkin edelleen käydä noutamassa huoltopalvelukeskuksista aivan kuten ennenkin. Active Manual tukee kuljettajan päivittäistä työtä tarjoamalla älylaitteeseen ohjeita videoina. Helppokäyttöinen ja visuaalinen ratkaisu täydentää metsäkoneen käyttö- ja huolto-ohjekirjaa sisältäen opettavaisia videoita koneen käytöstä ja vinkkejä jokapäiväiseen huoltoon. Sisältöä on rakennettu asiakkailta tulleiden toiveiden ja ideoiden pohjalta vastaamaan mahdollisimman hyvin koneen käyttäjän päivittäisiä tarpeita. Palveluun lisätään sisältöä jatkuvasti. Viimeisimpänä lisäsimme sinne kaikki tuotannossa olevat harvesterit ja kuormatraktorit aiemmin mukana olleen Scorpionin lisäksi.

Entistä laadukkaampi ja parempi työympäristö

kanssa. Uudet tilat mahdollistavat entistä laadukkaamman tekemisen ja tarjoavat entistä paremman työympäristön asentajillemme. Tilat edesauttavat myös vastaamaan paremmin koko ajan kasvavaan Reman-tuotteiden kysyntään. Samassa yhteydessä kehitimme

Vuonna 2022 Iisalmen Remantuotantoyksikkö, eli käytettyjen ja vioittuneiden osien kierrätystoimintaan erikoistunut yksikkö, siirtyi samoihin tiloihin Iisalmen huoltopalvelukeskuksen kehittämistä. Huoltopalveluiden

myös Iisalmessa toimivan Recycle-tiimin toimintaa. Tämä ainutlaatuinen kierrätyskonsepti tuo uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia osien kierrättämiseen ja on osa vastuullisen toimintamme

päivittäisellä toiminnalla, tuotevalikoimalla, palveluilla ja ratkaisuilla tuemme asiakkaidemme keskittymistä heidän omaan ydintoimintaansa – tuottavaan ja tehokkaaseen puunkorjuuseen.

VUOSIKERTOMUS 2022

VASTUULLISUUS PONSSELLA

Ponsselaisille vastuullisuus on yhteinen ja vahva arvo maailma, jossa korostuvat rehellinen työ, ihmisten arvostus ja pyrkimyksem me parhaaseen mahdolli seen lopputulokseen myös ympäristön kannalta.

JATKUVAA KEHITYSTÄ TULEVAISUUTEMME HYVÄKSI

Olemme Ponssella sitoutuneet neljään vastuullisuustavoitteeseen, jotka on sidottu tiiviisti liiketoimintaamme ja arvoi himme. Haluamme edistää ihmistemme hyvinvointia, innovoida kestäviä ja luontoa kunnioittavia ratkaisuja, välttää rasitta masta luontoympäristöä toiminnallamme ja toimia luotettavana kumppanina, jolle yhteisöllisyys on voimavara.

Kaiken ytimessä on edelleen asiakas, asiakaslähtöinen tuote- ja palvelukehitys, rehellinen toiminta ja luottamukselliset suhteet, jotka ovat mahdollistaneet yhtiön pitkäjänteisen liiketoiminnan. Sidosryhmien tarpeet ympäristöystäväl lisistä ratkaisuista antavat meille kehi tyssuunnan, ja ympäristöä kunnioittava puunkorjuu on teollisen puunkorjuun edellytys.

Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö

Jokaisen työntekijän rooli ja panos on tärkeä. Ponssen henkilöstö on tärkein voimavaramme ja edellytys yrityksen kehitykselle. Ponssella työskenteli vuoden 2022 lopussa yhteensä 1988 henkilöä, joista 1140 Suomessa ja loput tytäryhti öissämme. Suurimmat henkilöstömuutokset liittyivät uusien tytäryhtiöiden Ponsse Czech s.r.o:n ja Ponsse Chile S.p.A:n perustamiseen ja Venäjän tytäryhtiömme OOO Ponssen toiminnan keskeytymiseen.

-

Säännöllisellä koulutuksella ja työnkier tomahdollisuuksilla varmistamme, että henkilöstömme on osaavaa ja ammatti taitoista. Henkilöstömme osaamisen ja rekrytoinnin edistämiseksi teemme oppi laitosyhteistyötä sekä yliopisto-, ammatti korkeakoulu- että ammattikoulutuksessa.

Tavoitteenamme on tulevaisuudessa olla tapaturmaton yhtiö. Mittaamme työ turvallisuutta LTIF-tapaturmataajuudella, mikä kuvaa poissaoloihin johtaneiden tapaturmien määrää suhteutettuna miljoonaan työtuntiin. Vuonna 2022 epä varmuudet päivittäisissä työprosesseissa heijastuivat turvallisuuteen ja konsernin LTIF oli 11,8. Onnistuimme kuitenkin kääntämään poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrän laskuun.

Rehellinen toiminta ja yhteistyö

Luottamus eri sidosryhmiemme kanssa perustuu avoimeen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Haluamme tuntea asiakkaamme henkilökohtaisesti ja huomioida toiminnassamme myös heidän per heensä ja sidosryhmänsä. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä kaikessa myynti- ja palvelutoiminnassamme, ja vuoden 2022 lopussa Ponsse-verkoston asiakassuosit telun NPS oli tasolla erinomainen 54.

Meille on tärkeää olla vastuullinen yritys yhteisöissä, joissa toimimme. Huomioimme yhteistyökumppaneidemme valinnassa paikallisuuden ja luomme alueellista hyvinvointia kannattavan ja ympäristön huomioivan liiketoiminnan kautta.

Ponssen tuotanto ja pääkonttori on edelleen yhtiön syntysijoilla Vieremällä, ja alueellinen työllisyysvaikutuksemme Ylä-Savossa on suuri. Lähes puolet alihan kintaostoistamme tehdään 25 kilometrin sisällä tuotannosta ja 97 prosenttia hankintaostoista EU-alueelta.

Arvostamme toisiamme ja pidämme huolta toisis tamme, asiakkaistamme ja verkostostamme.

Koneet on kehitetty paitsi hyödyntämään hyvin arvokas puuraaka-aine myös jättämään mahdol lisimman vähäiset jäljet korjuukohteelle.

Kohti hiilineutraaliutta

Kartoitimme vuoden 2022 aikana päästövähennysmahdollisuuksia, joiden pohjalta laadimme hiilineutraaliustiekar tan. Viiden prosentin vuosittainen pääs tövähennystavoitteemme koskee Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä.

Vuonna 2022 Ponsse-konsernin tehtaiden hiilijalanjälki oli 259 tn CO 2-ekv. laskien neljä prosenttia edellisvuodesta. Olemme pienentäneet tehtaidemme tuotannon hiilijalanjälkeä 90 prosenttia vuoden 2019 tasosta ostamalla takuuvarmennettua uusiutuvaa sähköä, käyttämällä uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua kaukolämpöä ja vaihtamalla uusiutuvan dieselin käyttöön.

Vuonna 2022 Ponsse-konsernin kokonaishiilijalanjälki säilyi lähes ennallaan ollen 4 310 tn CO 2-ekv. Päästöttömän energian osuus sähköstä ja lämmöstä nousi 89,3 prosenttiin

-

Onnistuimme pienentämään hiilijalan jälkeämme suhteessa liikevaihtoon, ja päästöintensiteettimme laski edellisvuodesta 21 prosenttia.

Hankinta ja logistiikka

Hankintamme ja logistiikkamme suu rimmat ympäristövaikutukset liittyvät PONSSE-metsäkoneissa käytettävän te räksen valmistukseen ja komponenttien kuljetukseen. Teräksen ja valujen yhteen laskettu osuus metsäkoneen painosta on merkittävä, 82 prosenttia. Laskemme ja mitoitamme koneiden rakenteet tuoteke hityksessämme siten, että optimoimme teräksen ja valujen käytön riippuen kohteen kuormituksesta. Metsäkoneen

kierrätysaste on 97 prosenttia.

Olemme hallinneet ympäristövaiku tuksiamme ja hankinnan riskejä keskit tämällä hankintaamme Eurooppaan ja erityisesti Suomeen. Ponssen suorista tavarantoimittajasta ja alihankkijoista Suomessa sijaitsee 74 prosenttia ja muissa EU-maissa 23 prosenttia.

Tuotteet ja palvelut

  • Kehitämme kestävän kehityksen mukaisia

innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja. Sidosryhmiemme odotusten mukaisesti ympäristönäkökohdat ovat nousseet merkittäviksi tuotekehitystä ohjaaviksi tekijöiksi. Asiakkaidemme toiminnan kestävyyteen vaikuttavat myös panostuksemme polttoainekulutuksen, päästöjen, puuston pintavaurioiden ja maaperän rikkoutumisen minimointiin sekä huoltopalveluprosessiemme jatkuvaan kehittämiseen.

Olemme tunnistaneet tuotteidemme ja palveluidemme elinkaarenaikaiset ym päristövaikutukset ISO 14040 -standar din mukaisten LCA-elinkaariselvitysten avulla. 95 prosenttia elinkaaren aikaisista päästöistä syntyy koneen polttoaineen kulutuksesta ja polttoaineen valmistuksesta. Suurimmat kuljetuksista aiheutuvat päästöt liittyvät konetoimituksiin Vieremän tehtaalta asiakkaille ja siirtoihin leimikoiden välillä. Huollossa merkittä vimpiä ympäristöä kuormittavia tekijöitä ovat koneissa käytettävät öljyt, renkaat ja varaosat.

Hyvä käyttökoulutus ja -ohjeet sekä ammattitaitoinen huoltopalvelu parantavat oleellisesti työn tuotta vuutta, sujuvuutta ja turvallisuutta. Käyttökoulutuksella voidaan myös varmistaa, että työskentelytavat ja korjuukalusto varusteineen soveltuvat kuhunkin korjuukohteeseen parhaalla mahdollisella tavalla ja korjuujälki tukee kestävää metsätaloutta.

Ympäristöystävällinen tavaralajimenetelmän puunkorjuu

Koneet on kehitetty paitsi hyödyntämään

PONSSE-metsäkoneet perustuvat tavaralajimenetelmän puunkorjuuseen. hyvin arvokas puuraaka-aine myös jättämään mahdollisimman vähäiset jäljet korjuukohteelle.

Talousmetsien uudistamisen tavat ja velvoitteet, korjuuteknologia ja metsän hoitomenetelmät ovat tärkeässä roolis sa, kun metsien puuvarantoja tarvitaan sekä hiilensidontaan että raaka-aineeksi metsien monimuotoisuutta unohtamatta. Koneiden kehittynyt laskentakapasiteetti mahdollistaa sen, että metsästä saadaan paras mahdollinen arvo. Tämä ei tarkoita vain taloudellista hyötyä. Kun raaka-ai neen saanto ja jalostusarvo voidaan op timoida, puusta saadaan maksimaalinen määrä hiiltä pitkään sitovaa sahatavaraa.

Tavaralajimenetelmän koneita voidaan käyttää kaikissa korjuutavoissa ensihar vennuksista jatkuvaan kasvatukseen ja päätehakkuisiin.

Vastuullisuusraportti 2022

Ponsse julkaisee samanaikaisesti vuosikertomuksen kanssa erillisen vastuullisuusraportin vuodelta 2022 suomeksi ja englanniksi. Raportti on saa tavilla yhtiön www-sivujen vastuullisuus- ja sijoittajaosioissa tai tilattavissa yhtiön www-sivuilta.

One Ponsse -periaatteemme ovat:

  • Asiakas on kaiken tekemisen keskiössä
  • Yhteistyö ja vastuunotto
  • Ketterä toimeenpano ja läpinäkyvyys
  • Yhteiset käytännöt
  • Avoin ja aloitteellinen kommunikaatio

Hallitus 31.12.2022

Hallitus on valittu yhtiökokouksessa 7.4.2022.

Hallituksen jäsenten valinta

Ponsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan yhtiökokouksessa, joka yhtiöjärjestyksen mukaan on pidettävä kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan toimikaudeksi kerrallaan.

Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 14 kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti kokouksiin – osanottoprosentti oli 94,4.

Markkinointimerkonomi Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2020 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 3 684 263 kpl

Keskeinen työkokemus

Ponsse Oyj, myynti- ja markkinointijohtaja sekä toimitusjohtajan varamies 2008–2020 Ponsse Oy, aluejohtaja, Pohjois-Eurooppa 2007–2008 Ponsse Oyj, myyntijohtaja, Suomi 2004–2008 Ponsse Oyj, aluemyyntipäällikkö 2001–2004 Ponsse AB, takuukäsittelijä ja aluemyyntipäällikkö, käytetyt koneet 1999–2001 Ponsse Oyj, takuukäsittelijä 1997–1999

Muut luottamustehtävät

Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen Lumon Oy, hallituksen jäsen Savonmaan Puolesta Oy, hallituksen jäsen

Hallitusammattilainen Varatuomari, MBA Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 4 500 kpl Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Partnera Oy, toimitusjohtaja 2016–2017 Korona Invest Oy, sijoitusjohtaja 2011–2016 Unicus Oy, partneri 2006–2011 Conventum Corporate Finance Oy, johtaja 1998–2005 Prospectus Oy, johtaja 1994–1998 Kansallis-Osake-Pankki, asiantuntija 1988–1994

Muut luottamustehtävät

Aspo Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja CapMan Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Gofore Oyj, hallituksen jäsen Ilmastorahasto Oy, hallituksen jäsen Lapti Group Oy, hallituksen jäsen Makai Holding Oy, hallituksen puheenjohtaja Puuilo Oyj, hallituksen jäsen SAKA Finland Group Oy, hallituksen puheenjohtaja Sibelius-Akatemian tukisäätiö ry, hallituksen jäsen Suomen Urheilun tukisäätiö ry, hallituksen jäsen Taideyliopiston sijoituskomitea, jäsen Urhea-halli Oy, hallituksen jäsen

Puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja

JARMO VIDGREN, s. 1975 MAMMU KAARIO, s. 1963

Jäsenet

Mutant Koala Pictures Oy, toimitusjohtaja Medianomi, AMK Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 3 764 778 kpl Riippumaton yhtiöstä

Keskeinen työkokemus

Mutant Koala Pictures, yrittäjä vuodesta 2004

Muut luottamustehtävät

Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen Einari Vidgren Säätiö, hallituksen jäsen

Kasvatustieteiden maisteri Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 6 207 000 kpl Riippumaton yhtiöstä

Keskeinen työkokemus

Ponsse Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2010–2020 Ponsse Oyj, toimitusjohtajan sijainen 2003 Ponsse Oyj, PR-päällikkö, markkinointi ja viestintä 2000–2010 Ponsse Oyj, tiedottaja 1998–2000

Muut luottamustehtävät

Einari Vidgren Oy, hallituksen puheenjohtaja Einari Vidgren Säätiö, puheenjohtaja Vieremän Kylänraitti ry, puheenjohtaja Vieremän Oriyhdistys ry, puheenjohtaja Ylä-Savon Hippos r.y., puheenjohtaja

DI, tuotantotekniikka Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen 7.4.2022 alkaen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

KESKEINEN TYÖKOKEMUS

KONE Oyj, johtaja, strategiset projektit 2019–2020 KONE Oyj, varatoimitusjohtaja, modernisointiliiketoiminnan johtaja 2011–2019 KONE Oyj, varatoimitusjohtaja, liukuporrasliiketoiminnan johtaja 2009–2011 KONE Oyj, varatoimitusjohtaja, johtaja, toimitusoperaatiot 2006–2009 KONE Hissit Oyj, toimitusjohtaja Suomi ja Baltia 2003–2006

Kone Corporation 1999–2020, erilaisia johtotehtäviä liittyen strategiaan ja liiketoiminnan kehittämiseen sekä myyntiin, tuotantoon ja logistiikkaan

Muut luottamustehtävät

Hetitec Oy, hallituksen jäsen

Merkonomi

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2013 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 3 691 742 kpl Riippumaton yhtiöstä

Keskeinen työkokemus

Ponsse Oyj, aluejohtaja 2007–2017 Ponsse Oyj, aluevientipäällikkö 2001–2007 Ponsse Oyj, markkinointipäällikkö 1994–2001

Muut luottamustehtävät

Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen

DI

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2018 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Apetit Oyj, toimitusjohtaja 2015–2019 Stora Enso Oyj, johtokunnan jäsen (useita eri vastuualueita) 2007–2015 Stora Enso Oyj, johtaja- ja päällikkötehtäviä 1990–2007 Kemi Oy, osastoinsinööri 1988–1990

Muut luottamustehtävät

EKE Rakennus Oy, hallituksen jäsen Koskisen Oyj, hallituksen puheenjohtaja

Keitele Timber Oy, toimitusjohtaja KTM Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Keitele Timber Oy, sahaliiketoiminnan johtaja 2014–09/2022 Keitele Timber Oy, myyntijohtaja 2006–2014 Keitele Timber Oy, vientipäällikkö 1999–2006

Muut luottamustehtävät Keitele Forest Oy, hallituksen jäsen

MATTI KYLÄVAINIO, s. 1974

JANNE VIDGREN, s. 1968 JUKKA VIDGREN, s. 1983

JUHA VANHAINEN, s. 1961

JUHA VIDGREN, s. 1970

ILPO MARJAMAA, s. 1961

Konsernin johtoryhmä 31.12.2022

TkT Toimitusjohtaja, CEO Johtoryhmän jäsen 2.1.2005 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2002 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tehtaanjohtaja 2006–2008, Ponsse Oyj, laatu- ja IT-johtaja 2005–2006 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 62 541 kpl

Metsätalousinsinööri, MBA Myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Johtoryhmän jäsen 1.6.2020 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2007 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jälleenmyyntiverkostonjohtaja 2018–2020, Ponsse Latin America Ltd., toimitusjohtaja 2016–2018, Ponsse Oyj, aluejohtaja, Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät, Baltia ja Chile 2011–2016, Ponsse North America, Inc., toimitusjohtaja 2007–2011 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 722 kpl

Tekniikan yo

Johtaja, Digitaaliset palvelut ja IT Johtoryhmän jäsen 1.12.2020 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2018 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, päällikkö, IT ja digitaalinen palvelukehitys 2019–2020, Ponsse Oyj, IT-päällikkö 2018–2019, Qentinel Finland Oy,

toimitusjohtaja 2017–2018

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 180 kpl

DI Talousjohtaja CFO, toimitusjohtajan varahenkilö Johtoryhmän jäsen 1.10.2009 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2009 Keskeinen työkokemus: Suunto Oy, Director, Operations and Quality 2007–2009 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 7 670 kpl

Teknikko, MTD Huoltopalvelujohtaja Johtoryhmän jäsen 3.5.2010 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 1994 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jakeluverkoston kehitysjohtaja 2007–2010, Ponsse Oyj, huoltopalvelujohtaja 2004–2007, Ponsse Oyj, jälkimarkkinointipäällikkö 1997–2004, Ponsse Oyj, varaosapäällikkö 1995–1997

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 1 200 kpl

Insinööri, AMK

Johtaja, toimitusketju Johtoryhmän jäsen 1.10.2013 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2013 Keskeinen työkokemus: Metso Oyj, Metso Automation, Director, Analyzers Product Group 2010–2013, Director, Kajaani Operations 2006–2010 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 6 416 kpl TkT Teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Johtoryhmän jäsen 1.1.2009 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2003 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tutkimus- ja tuotekehitysinsinööri 2003–2006, Ponsse Oyj, suunnittelupäällikkö 2006–2008 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 12 796 kpl

FM Henkilöstöjohtaja ja Ponsse Akatemian rehtori Johtoryhmän jäsen 1.8.2005 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2005 Keskeinen työkokemus: Genencor International Oy, henkilöstöpäällikkö 1996–2005, Jyväskylän yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus, vastaava koulutuspäällikkö 1987–1996

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 4 436 kpl

Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat 31.12.2022

FERNANDO CAMPOS, s. 1982 Toimitusjohtaja, Ponsse Latin America Ltda Aluejohtaja, Brasilia Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

GARY GLENDINNING, s. 1970 Toimitusjohtaja, Ponsse UK Ltd Aluejohtaja, Irlanti Ponssen palveluksessa vuodesta 1997

MARTIN TOLEDO, s. 1971 Toimitusjohtaja, Ponsse Uruguay Ltda Aluejohtaja, Argentiina ja Chile Ponssen palveluksessa vuodesta 2005

JANNE TARVAINEN, s. 1968 Aluejohtaja, Australia, Espanja, Etelä-Afrikka, Portugali ja Uusi-Seelanti Ponssen palveluksessa vuodesta 2017

JEAN SIONNEAU, s. 1965 Toimitusjohtaja, Ponssé S.A.S. Ponssen palveluksessa 20.9.2022 alkaen

TARMO SAKS, s. 1975 Aluejohtaja, Baltia, Puola ja Slovakia Ponssen palveluksessa vuodesta 2019

PEKKA RUUSKANEN, s. 1968 Toimitusjohtaja, Ponsse North America Inc. Ponssen palveluksessa vuodesta 1998

ANTTI RÄSÄNEN, s. 1976 Aluejohtaja, Bulgaria, Italia, Kroatia, Romania, Serbia, Slovenia, Unkari Ponssen palveluksessa vuodesta 2002

CLÉMENT PUYBARET, s. 1980 Myyntipäällikkö, vaihtokoneet, 20.9.2022 alkaen Toimitusjohtaja, Ponssé S.A.S. 19.9.2022 saakka Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

CARL-HENRIK HAMMAR, s. 1974 Toimitusjohtaja, Ponsse AB Toimitusjohtaja, Ponsse AS Ponssen palveluksessa vuodesta 2015

JAKUB HACURA, s. 1987 Toimitusjohtaja, Ponsse Czech s.r.o Ponssen palveluksessa 1.4.2022 alkaen

JUSSI HENTUNEN, s. 1983 Johtaja, jälleenmyyntiverkosto Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

JYRI KYLÄ-KAILA, s. 1979 Toimitusjohtaja, Epec Oy Ponssen palveluksessa vuodesta 2019

RISTO KÄÄRIÄINEN, s. 1971 Toimitusjohtaja, Ponsse China Ltd Aluejohtaja, Japani Ponssen palveluksessa vuodesta 2007

JAAKKO LAURILA, s. 1970 Toimitusjohtaja, OOO Ponsse 1.10.2022 saakka* Aluejohtaja, Venäjä ja Valko-Venäjä Ponssen palveluksessa vuodesta 2002

JANI LIUKKONEN, s. 1972 Maajohtaja, Suomi Ponssen palveluksessa vuodesta 2001

TUOMO MOILANEN, s. 1965 Aluejohtaja, Itävalta, Saksa Ponssen palveluksessa vuodesta 2011

* Ponsse ilmoitti 28.6.2022 myyneensä Venäjän ja Valko-Venäjän tytäryhtiö OOO Ponssen ja sen koko osakekannan.

28 29

JUHO NUMMELA, s. 1977, pj.

MARKO MATTILA, s. 1973

MIIKA SOININEN, s. 1981

PETRI HÄRKÖNEN, s. 1969

TAPIO MERTANEN, s. 1965

TOMMI VÄÄNÄNEN, s. 1973

JUHA INBERG, s. 1973

PAULA OKSMAN, s. 1959

Ponssen konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standars, IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on lisäksi laadittu suomalaisen tilinpäätös käytännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaisesti, jota myös konserni noudatti ennen tilikautta 2005. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Kaikki tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

TILINPÄÄTÖS

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.202233
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut47
Osakekohtaiset tunnusluvut48
Tunnuslukujen laskentakaavat49
Konsernin tilinpäätös (IFRS)51
Konsernin laaja tuloslaskelma
51
Konsernitase52
Konsernin rahavirtalaskelma53
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista54
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot55
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)86
Emoyhtiön tuloslaskelma86
Emoyhtiön tase87
Emoyhtiön rahoituslaskelma
88
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot89
Osakepääoma ja osakkeet97
Osakkeenomistajat100
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä101
Tilintarkastuskertomus
102
Yhteystiedot
106

Harvesteri optimoi jokaisen rungon tilauksen perusteella ja katkoo sen määrämittoihin. Se keskus telee puunkäyttäjän kanssa ja saa rungosta kaikki tar vittavat tavaralajit yhdellä käsittelyllä heti kaatamisen yhteydessä. Näin raaka-ai neesta saadaan enemmän irti – niin laadullisesti kuin määrällisesti – ja se tuottaa suoraan kysyntää vastaavaa mittatarkkaa ja korkealaatuista puutavaraa.

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Ponsse Oyj:n vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous järjestetään keskiviikkona 12.4.2023 klo 11.00 alkaen yhtiön tiloissa, osoitteessa Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

OSALLISTUMISOIKEUS

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 29.3.2023 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka nimissä osakkeet ovat, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Hallintarekisteröity osakkeenomistaja voidaan tilapäisesti merkitä yhtiön osakasluetteloon, mikä on tehtävä viimeistään 5.4.2023 klo 10.00 mennessä yhtiökokoukseen osallistumista varten. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.

ILMOITTAUTUMINEN

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään maanantaina 3.4.2023 ennen klo 16.00 kirjallisesti osoitteeseen Ponsse Oyj, Osakerekisteri, 74200 Vieremä, puhelimitse numeroon 020 768 800 tai internetissä osoitteessa www.ponsse. com/yhtiokokous. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisten yhteydessä.

OSINKO

Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2022 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 14.4.2023 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 21.4.2023.

OSAKEREKISTERI

Ponsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euroclear Finland Oy:ssä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakeomistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.

TALOUDELLISET JULKAISUT VUONNA 2023

Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2022 koskevan tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta.

Osavuosikatsaukset tilikaudelta 2023 julkaistaan seuraavasti:

  • tammi–maaliskuu 25.4.2023
  • tammi–kesäkuu 15.8.2023
  • tammi–syyskuu 24.10.2023

Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi Ponssen kotisivuilla internetissä osoitteessa www.ponsse.com.

TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN TILAAMINEN

Tämä vuosikertomus on saatavana suomen- ja englanninkielisenä. Vuosikertomuksia voi tilata osoitteesta: Ponsse Oyj Ponssentie 22 74200 Vieremä Puh. 020 768 800

Sähköposti: [email protected]

Vuosikertomus on saatavana myös internetissä osoitteessa www.ponsse.com.

SIJOITTAJASUHTEET

Ponsse noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Hiljaisen jakson aikana Ponsse ei kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiä. Jakson aikana Ponssen ylin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedioiden edustajia eikä ota kantaa yrityksen taloudellista tilannetta tai yleisiä näkymiä koskeviin asioihin.

Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä voitte kääntyä seuraavien henkilöiden puoleen:

Juho Nummela, toimitusjohtaja Puh. 0400 495 690 Sähköposti: [email protected]

Petri Härkönen, talousjohtaja Puh. 050 409 8362 Sähköposti: [email protected]

SIJOITUSANALYYSIT

Mm. nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena: Carnegie Investment Bank AB, Suomen sivuliike Inderes Oy Nordea Pankki Suomi Oyj OP Pankki Oyj

Yleistä

Ponsse-konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 755,1 (2021, 608,3) miljoonaa euroa ja liikevoitto 46,6 (50,0) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 43,2 (48,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,22 (1,26) euroa.

Ponsse on luokitellut kaupan kohteena olevat toiminnot myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja raportoinut ne lopetettuina toimintoina. Jollei toisin ole mainittu, tässä osavuosikatsauksessa kerrotut luvut koskevat jatkuvia toimintoja. Tasetta ei ole oikaistu vertailukaudelta. Rahavirtalaskelmaa ei ole oikaistu.

Liikevaihto

Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 755,1 (608,3) miljoonaa euroa, joka on 24,1 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 79,1 (75,9) prosenttia.

Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 38,0 (41,0) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 21,4 (22,4) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 36,5 (31,9) prosenttia sekä muut maat 4,0 (4,6) prosenttia.

1–12/22 1–12/21
Liikevaihto jatkuvista toiminnoista 755 123 608 271
Liikevaihto lopetetuista toiminnoista 32 561 141 727
Liikevaihto yhteensä 787 684 749 998

Tuloskehitys

Liikevoitto oli 46,6 (50,0) miljoonaa euroa. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 6,2 (8,2) prosenttia.

1–12/22 1–12/21
Liikevaihto jatkuvista toiminnoista 46 577 49 998
Liikevaihto lopetetuista toiminnoista 5 844 25 023
Liikevaihto yhteensä 52 421 75 021

Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 12,8 (20,7) prosenttia.

Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 107,9 (87,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 85,3 (55,1) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää Ponsse Latin America Ltda -tytäryhtiöön tehtyjä tappiolliseen full service -sopimukseen liittyviä alaskirjauksia ja varauksia yhteensä 8,5 miljoonaa euroa.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -3,5 (-1,9) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu koronvaihtosopimuksien arvostustuotto 3,1 miljoonaa euroa sekä valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli -4,3 (-1,1) miljoonaa euroa. Emoyhtiön saamiset tytäryhtiöiltä olivat nettomääräisesti 77,9 (37,3) miljoonaa euroa. Saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista, joiden arvostamiseen liittyvistä suojaamattomien erien realisoitumattomista kurssitappioista kirjaamattomat verosaamiset vaikuttavat konsernin efektiiviseen veroasteeseen. Emoyhtiö on kirjannut myyntisaamisista Ponsse Latin America Ltda -tytäryhtiöltä luottotappiovarausta 19,0 miljoonaa euroa, koska tytäryhtiön operatiivinen suorituskyky ja maksuvalmius on heikentynyt. Katsauskauden tulokseksi muodostui 34,2 (35,2) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,22 (1,26) euroa.

Tase ja rahoitus

Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 588,6 (512,6) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 229,6 (167,4) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 62,3 (43,5) miljoonaa euroa sekä likvidejä rahavaroja 73,5 (120,9) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 321,8

2020 13,3 12,4

OMAN PÄÄOMAN (ROE) JA SIJOITETUN PÄÄOMAN (ROCE) TUOTTO

(%)

(297,3) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 233,5 (226,8) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen määrä oli 96,3 (54,8) miljoonaa euroa. Yhtiö on varmistanut likviditeettiään rahoituslimiittisopimuksilla ja yritystodistusohjelmilla, joita on käytössä 21 prosenttia katsauskauden lopussa. Konsernin lainat rahoituslaitoksilta ovat vakuudettomia lainoja ilman rahoituskovenantteja. Konsernin nettovelat olivat 19,8 (-66,1) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net gearing) 6,1 (-22,2) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 55,0 (60,7) prosenttia.

Liiketoiminnan rahavirta oli -17,9 (102,4) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -46,8 (-24,1) miljoonaa euroa.

Ukrainan sodan vaikutukset

Ponsse tuomitsee Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen.

Toimintaympäristömme on muuttunut voimakkaasti ja se vaikuttaa Ponssen liiketoimintaan. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on pakottanut Euroopan Unionin ja Yhdysvallat reagoimaan, ja ne ovat asettaneet vahvat pakotteet Venäjää vastaan. Vientipakotteiden ja yhtiön oman linjauksen mukaisesti Ponsse keskeytti 2.3.2022 alkaen kaiken myynnin ja viennin Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Samalla keskeytettiin paikallisen Venäjän tytäryhtiön OOO Ponssen toiminta.

Ponsse on 28. kesäkuuta 2022 annetulla tiedotteella ilmoittanut allekirjoittaneensa kauppakirjan OOO Ponssen koko osakekannan myynnistä venäläiselle OOO Bison -yhtiölle. Yhtiö on aiemmin tiedottanut pyrkivänsä saattamaan myynnin päätökseen kuluvan tilikauden kolmannen neljänneksen loppuun mennessä. Prosessi kaupan loppuunsaattamiseksi jatkuu, mutta kauppa ei vielä ole saanut venäläisviranomaisten hyväksyntää. Viive on aiheutunut 8. syyskuuta 2022 Venäjällä voimaan tulleesta asetuksesta, joka liittyy ulkomaalaisomisteisten yhtiöiden myynnin hyväksyntäprosessiin. Ponsse pyrkii saattamaan OOO Ponssen myynnin päätökseen mahdollisimman nopeasti Venäjän viranomaisten lupaprosessista riippuen.

Ukrainan sota heikentää laajamittaisesti valmistusverkostojen toimintaa. Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainalla on ollut merkittävä rooli Euroopan terästeollisuuden toimitusketjuissa ja samalla Venäjän rooli energiantoimittajana on ollut Euroopassa huomattava. Sodan seurauksena teräksen valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden saatavuus on heikentynyt merkittävästi ja energian hinnannousu on kiihdyttänyt teräksen jalostamiskustannuksia. Lisäksi Ukraina on toimittanut muun muassa puolijohdeteollisuuden prosesseissa käytettäviä kaasuja, mikä on heijastunut puolijohteiden saatavuuteen. Valmistusverkostojen toimituskyky on heikentynyt ja inflaatio noussut merkittävästi kriisin vaikutuksesta.

Haastavassa tilanteessa Ponssen vahva rahoitusasema on tärkeä. Yhtiön rahoitusasema on säilynyt vahvana hyvän maksuvalmiuden ja rahoituslaitosten kanssa sovittujen sitovien rahoituslimiittien ansiosta. Ponsse on tehnyt tarvittavat rahoitukselliset toimenpiteet yhtiön jatkuvuuden varmistamiseksi ja rahoitustilannetta arvioidaan säännöllisesti.

Kyberturvallisuuden vahvistamiseksi Ponssella on tarkennettu ohjelmistopäivityskäytäntöjä ja käyttäjäohjeistuksia.

Covid-19-pandemian vaikutus

Covid-19-pandemia on saanut aikaan muutoksia yhtiön toimintaympäristössä ja toimintatavoissa. Yhtiössä on vältytty laajamittaisilta tartunnoilta, eikä toimintoja ole missään vaiheessa jouduttu keskeyttämään. Yhtiössä on noudatettu kaikkia terveysviranomaisten suosituksia ja päätöksenteon lähtökohtana on pidetty asiakkaiden ja ponsselaisten terveyttä ja turvallisuutta.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 796,2 (770,7) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 353,7 (312,6) miljoonaa euroa.

Jakeluverkosto ja konsernirakenne

Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd, Iso-Britannia; Ponsse Machines Ireland Ltd, Irlanti, Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse Uruguay S.A., Uruguay; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse China Ltd, Kiina; Ponsse Chile SpA, Chile; Ponsse Czech s.r.o, Tšekki sekä Epec Oy, Suomi.

Lisäksi konserniin kuuluvat OOO Ponssen 100 % omistama kiinteistöyhtiö Ponsse Centre Venäjällä, EAI PON1V Holding Oy Suomessa (perustettu vuonna 2022) ja Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö Sunit Oy Suomessa 34 prosentin omistusosuudella.

Ponsse on saattanut 17.3.2022 päätökseen Chilen liiketoimintaansa liittyvän omaisuuserien hankinnan sekä 1.4.2022 Tšekin liiketoimintaansa liittyvän osakekannan hankinnan.

Ponsse on 28. kesäkuuta 2022 annetulla tiedotteella ilmoittanut allekirjoittaneensa kauppakirjan OOO Ponssen koko osakekannan myynnistä venäläiselle OOO Bison -yhtiölle. Prosessi kaupan loppuunsaattamiseksi jatkuu, mutta kauppa ei vielä ole saanut venäläisviranomaisten hyväksyntää.

Tuotekehitys ja investoinnit

Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 27,7 (23,8) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 12,7 (9,2) miljoonaa euroa.

Katsauskauden investointien määrä oli 41,9 (24,9) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista.

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 7.4.2022. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2021.

Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2021 osinkoa 0,60 euroa osaketta kohti (osinko yhteensä 16 800 000 euroa). Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 11.4.2022 ja osingon maksupäivä oli 20.4.2022. Lisäksi yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 0,25 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta myöhempänä ajankohtana. Osakkeenomistajat eivät vaatineet jaettavaksi vähemmistöosinkoa. Hallitus päätti 15.11.2022 olla käyttämättä sille annettua valtuutusta, eikä lisäosinkoa tilikaudelta 2021 jaettu.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, minkä vuoksi hankinta tapahtuu muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa ja osakkeista maksettava vastike on yhtiön osakkeen hankintahetken markkinahinta Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeita voidaan hankkia myös julkisen kaupankäynnin ulkopuolella hintaan, joka enimmillään vastaa hankintahetken markkinahintaa julkisessa kaupankäynnissä. Hallitus valtuutetaan päättämään, miten osakkeita hankitaan. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.

Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta), jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy osakeyhtiölain 15 luvun 6 §:n mukaisesti. Omia osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, luovutettavaksi mahdollisten yhtiön kasvustrategiaa tukevien yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, käytettäväksi yhtiön kannustinjärjestelmissä tai muutoin edelleen luovutettavaksi, pidettäväksi tai mitätöitäväksi.

Päätöstä omien osakkeiden hankkimisesta tai lunastamisesta ei valtuutuksen nojalla saa tehdä siten, että yhtiöllä ja sen tytäryhteisöillä hallussaan olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä olisi yli 10 prosenttia kaikista osakkeista.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, enintään kuitenkin 30.6.2023 saakka. Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2021 hallitukselle antaman valtuutuksen.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti:

Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 250 000 osaketta (mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella annettavat osakkeet), mikä määrä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tämänhetkisestä lukumäärästä.

Hallitus päättää osakeannin sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutuksen nojalla voidaan antaa sekä uusia osakkeita että yhtiön hallussa olevia osakkeita. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevia osakkeita voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Osakkeiden sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisessa ja luovuttamisessa voidaan poiketa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta (suunnattu anti), jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yhtiön kasvustrategian tukemiseksi tehtävien yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen toteuttamiseksi taikka yhtiön sitouttamisja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi. Hallitus voi päättää myös maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2023 saakka. Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2021 hallitukselle antamat valtuutukset yhtiön hallussa olevien osakkeiden luovuttamisesta ja uusien osakkeiden antamisesta.

Hallitus ja tilintarkastajat

Hallituksen puheenjohtajana toimi Jarmo Vidgren ja hallituksen varapuheenjohtajana Mammu Kaario. Hallituksen jäseninä toimivat Matti Kylävainio, Ilpo Marjamaa (7.4.2022 alkaen), Juha Vanhainen, Janne Vidgren, Juha Vidgren ja Jukka Vidgren.

Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai valiokuntia.

Hallituksen kokouksia järjestettiin katsauskauden aikana 14 kappaletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 94,4.

Yhtiön tilintarkastajana toimi katsauskauden aikana KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen.

Johto

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, toimitusjohtajan

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 2 016 (1 825) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 1 988 (1 933) henkilöä.

Osakkeet

Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.12.2022 oli 1 219 318 kappaletta, joka on 4,4 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 36,6 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 22,80 euroa osakkeelta ja ylin 44,40 euroa osakkeelta.

Katsauskauden päätöskurssi oli 25,30 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 708,4 miljoonaa euroa.

Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 10 227 omaa osaketta.

Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi

Muun kuin taloudellisen tiedon hallinnointi ja johtaminen

Olemme sitoutuneet eettisessä toimintaohjeessamme (Code of Conduct) kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä perusasiakirjoja ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.

kunnioittavat arvojamme aina toimiessaan yhdessä Ponssen kanssa tai Ponssea edustaen. Yhtiön hallituksen kesäkuussa 2020 hyväksymän eettisen toimintaohjeen toteutuminen varmistetaan koko Ponsse-verkostoa koskevien ohjeistusten ja koulutusten avulla. Eettisen toimintaohjeen koulutus on osa uusien työntekijöidemme perehdytysohjelmaa ja koulutuksen suorittamista seurataan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Eettinen toimintaohje ja siihen liittyvä koulutus tullaan uudistamaan vuoden 2023 aikana.

Eettisiä toimintatapojamme tukee myös eettinen ilmoituskanava (whistleblowing), joka antaa mahdollisuuden ilmoittaa Ponsseen ja Ponssen toimintaan liittyvistä väärinkäytösepäilyistä.

Ponssen hallitus ja johto ovat sitoutuneet yritysvastuun edistämiseen. Ponssen hallitus saa säännöllistä tilannekuvaa yhtiön vastuullisuustyöstä sekä yritysvastuuseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista ja hyväksyy keskeisimmät politiikat ja toimintaohjeet. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat vastuussa hallituksen asettamien tavoitteiden ja liiketoimintasuunnitelmien toteutumisesta ja siitä, että yritysvastuu on osa yhtiön strategia- ja riskienhallintatyötä.

Konsernin johtoryhmä vastaa toimintokohtaisista vastuullisuustavoitteista, seurannasta ja toteutumisesta sekä vastuullisuuteen liittyvien operatiivisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta. Konsernin johtoryhmään nimitettiin vuoden 2023 alussa vastuullisuusjohtaja.

Olemme määritelleet keskeisimmät strategiset vastuullisuustavoitteet, joiden toteutumista tuemme vuosittaisilla toimintokohtaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä osana yhtiön vuosittaista strategiaprosessia.

  • Strategiset vastuullisuustavoitteemme ovat:
  • edistämme ihmistemme hyvinvointia
  • innovoimme kestäviä ja luontoa kunnioittavia ratkaisuja
  • emme rasita luontoympäristöä toiminnallamme
  • olemme luotettava kumppani, jolle yhteisöllisyys on voimavara.

Ponssen vastuullisuuden ohjausryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa tarkastelemaan vastuullisuustavoitteiden edistämiseen, toimeenpanoon ja seurantaan liittyviä toimenpiteitä. Ohjausryhmään kuuluvat yhtiön toimitusjohtaja, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja ja vastuullisuusjohtaja, joka raportoi ohjausryhmälle vastuullisuustavoitteiden edistymisestä.

Yhtiön johtamisjärjestelmät ohjaavat Ponssen kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista ja vastuullista johtamista. Kestävä kehitys tarkoittaa Ponssella toimintaa, jossa huomioidaan tasavertaisesti ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat ja niihin liittyvät periaatteet.

Ekologisen kestävyyden näkökulman mukaisesti haluamme välttää tai minimoida tuotteidemme, palveluidemme, toimintamme ja päätöstemme negatiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemiin ja luonnonvarojen riittävyyteen.

Olemme käyttäneet tuotteidemme elinkaaren ympäristövaikutusten arviointiin ISO 14040 -standardin mukaista elinkaariselvitystä. Panostuksemme tuotteidemme polttoainekulutuksen, päästöjen, puuston pintavaurioiden ja maaperän rikkoutumisen minimointiin sekä huoltopalveluprosessiemme jatkuvaan kehittämiseen vaikuttavat myös asiakkaidemme toiminnan kestävyyteen.

Olemme myös sitoutuneet noudattamaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevaa ohjaavaa periaatetta. Emme hyväksy lapsityövoiman käyttöä emmekä muita pakkotyön muotoja missään olosuhteissa. Jos havaitsemme ihmisoikeuksiin liittyviä epäkohtia, olemme sitoutuneet puuttumaan niihin ja tekemään yhteistyötä asioiden kehittämiseksi. Osakekannan markkina-arvo, MEUR

Sosiaalisen kestävyyden näkökulman mukaisesti varmistamme ihmisten työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden sekä tasaarvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun sekä tuemme työllisyyttä ja ammattitaitoisen työvoiman kehitystä.

Yhtenäiset vastuullisuuskäytännöt varmistetaan yhtiön eettisen toimintaohjeen (Code of Conduct) ja arvojen tuella. Edellytämme, että ponsselaiset ja yhteistyökumppanimme noudattavat eettisen toimintaohjeemme periaatteita ja 2020 2021 2022 818 1182 708

Taloudellisen kestävyyden näkökulmamme liittyy kannattavuuteen, liiketoiminnan rahavirtoihin ja kasvuun varmistaen yhtiön taloudellisen kyvykkyyden pitkällä aikavälillä. Tämä tuo pysyvyyttä ja jatkuvuutta paikalliseen yhteisöön ja yhteiskuntaan koko globaalissa toimintakentässämme.

Sertifioidut johtamisjärjestelmät

Ponsse Oyj noudattaa toiminnassaan laatujohtamisen ISO 9001-, ympäristöjohtamisen ISO 14001- ja työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen ISO 45001 -standardeja. Johtamisjärjestelmien tavoitteena on vakioida konsernin toimintaa ja varmistaa yhtiön jatkuva kehitys.

Vuonna 2022 yhtiön johtamisjärjestelmät uudelleensertifioitiin LRQA:n toimesta. Ponssen toimintaprosessien mukaisia sisäisiä auditointeja sekä toimittaja- ja jakeluverkoston auditointeja suoritettiin konsernissa normaalin auditointiohjelman mukaisesti.

Ponsse-konserniin kuuluvalla Ponsse Uruguay S.A:lla on vuodesta 2020 alkaen ollut käytössään laatujohtamisen ISO 9001- ja työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen ISO 45001 -sertifikaatit. Vuonna 2021 Ponssen Brasilian tytäryhtiölle, Ponsse Latin America Ltda:lle, myönnettiin laatujohtamisen ISO 9001 -sertifikaatti. Ponssen tietojärjestelmäratkaisuja kehittävä ja valmistava suomalainen tytäryhtiö Epec Oy sertifioi vuonna 2021 tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän ISO 27001 -standardin. Lisäksi Epec Oy on sertifioinut laatujohtamisen ISO 9001-, ympäristöjohtamisen ISO 14001- ja työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen ISO 45001 -standardit.

Hallinnointi

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä yhtiön yhtiöjärjestystä.

sijainen, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Marko Mattila, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman, IT- ja digitaalisten palveluiden johtaja Miika Soininen sekä toimitusketjusta vastaava johtaja Tommi Väänänen. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.

Ponsse Oyj on 7.10.2022 nimittänyt uudeksi henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi Tiina Kautosen 1. tammikuuta 2023 alkaen. Hän seuraa tehtävässään eläkkeelle siirtyvää Paula Oksmania, joka on toiminut yhtiön henkilöstöjohtajana vuodesta 2005.

Kansainvälisen PONSSE-palveluverkoston johdossa toimivat konsernin myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Marko Mattila ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Ponssen tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja Jussi Hentunen raportoivat myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Marko Mattilalle. Konsernin aluejohtajat raportoivat jälleenmyyjäverkostosta vastaavalle johtajalle Jussi Hentuselle.

Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla.

Pohjois-Eurooppa: Jani Liukkonen (Suomi), Carl-Henrik Hammar (Ruotsi ja Tanska sekä Norja) ja Tarmo Saks (Viro, Latvia ja Liettua).

Keski- ja Etelä-Eurooppa: Tuomo Moilanen (Saksa ja Itävalta), Jean Sionneau (Ranska), Janne Tarvainen (Espanja ja Portugali), Gary Glendinning (Iso-Britannia ja Irlanti), Antti Räsänen (Unkari, Italia, Romania, Slovenia, Kroatia, Serbia ja Bulgaria), Tarmo Saks (Puola ja Slovakia) ja Jakub Hacura (Tšekki).

Venäjä ja Aasia: Mikhail Menshikov (Venäjä ja Valko-Venäjä), Janne Tarvainen (Australia ja Etelä-Afrikka) ja Risto Kääriäinen (Kiina ja Japani). Henkilöstö keskimäärin

Pohjois- ja Etelä-Amerikka: Pekka Ruuskanen (USA), Eero Lukkarinen (Kanada), Fernando Campos (Brasilia) ja Martin Toledo (Uruguay, Chile ja Argentiina). 2020 2021 2022 1 663 1 825 2 016

OSAKEKANNAN MARKKINA-ARVO

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN

Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

Hallinnointikoodi sekä palkitsemisraportti ovat luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.

Ponsse julkaisee vuosittain vastuullisuusraportin samanaikaisesti yhtiön vuosikertomuksen kanssa. Raportti on myös saatavilla yhtiön www-sivujen vastuullisuus- ja sijoittajaosioissa.

Ympäristö

Kartoitimme vuoden 2022 aikana päästövähennysmahdollisuuksia ja -toimia, joiden pohjalta laadimme hiilineutraaliustiekartan Scope 1 ja 2-päästöjemme alentamiseksi. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on pienentää konsernin hiilijalanjälkeä 55 prosenttia vuoteen 2035 mennessä vuoden 2022 päästötasoon verrattuna.

Olemme käyttäneet päästölaskentamme perusvuotena vuotta 2019, jolloin yhtiössä aloitettiin konsernilaajuinen päästölaskenta. Vuonna 2022 laskimme vuoden 2019 päästöt uudelleen vastaamaan jatkuvia toimintojamme, sillä yhtiön toiminta keskeytyi Venäjällä Ukrainan sodan seurauksena maaliskuun 2022 alussa. Muita päästölaskentaamme vaikuttavia muutoksia vuonna 2022 olivat tytäryhtiöiden perustaminen Tšekkiin ja Chileen.

Vuonna 2022 Ponssen hiilijalanjälki oli 4310 t CO2-eq. eli noin prosentin edellisvuotta pienempi. Ensimmäiseen vuonna 2019 laskettuun hiilijalanjälkeen verrattuna hiilijalanjälkemme oli 38 prosenttia pienempi. Vuonna 2022 päästöttömän energian osuus sähköstä ja lämmöstä nousi 89,3 prosenttiin.

Vuonna 2022 Ponsse-konsernin tehtaiden, mukaan lukien Ponsse Oyj:n tehdas Vieremällä ja Epec Oy:n tehdas Seinäjoella, hiilijalanjälki oli 259 t CO2-eq. laskien edellisvuodesta neljä prosenttia. Ostamalla takuuvarmennettua uusiutuvaa sähköä, käyttämällä pääosin uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua kaukolämpöä ja vaihtamalla uusiutuvan dieselin käyttöön olemme saaneet pienennettyä tehtaidemme hiilijalanjälkeä yhteensä 90 prosenttia vuoden 2019 tasosta.

Vuonna 2022 Pohjoismaiden toimintojemme hiilijalanjälki oli 1931 t CO2-eq. pienentyen edellisvuoteen verrattuna seitsemän prosenttia. Vuoden 2019 tasoon verrattuna olemme vähentäneet hiilijalanjälkeämme Pohjoismaissa 62 prosenttia pääasiassa siirtymällä uusiutuvien ja päästöttömien energianlähteiden käyttöön.

Henkilöstö ja ihmisoikeudet

Päämääränämme on kehittyvä työpaikka ja vastuullinen, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö, jota kohdellaan yhtäläisellä arvostuksella. Olemme sitoutuneet eettisessä toimintaohjeessamme (Code of Conduct) kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä perusasiakirjoja ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.

Olemme myös sitoutuneet noudattamaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevaa ohjaavaa periaatetta. Emme hyväksy lapsityövoiman käyttöä emmekä muita pakkotyön muotoja missään olosuhteissa. Jos havaitsemme ihmisoikeuksiin liittyviä epäkohtia, olemme sitoutuneet puuttumaan niihin ja tekemään yhteistyötä asioiden kehittämiseksi.

Seuraamme toimintatapoihimme liittyviä epäkohtia ulkopuolisen palveluntarjoajan ylläpitämään eettiseen ilmoituskanavaamme (whistleblowing) tulevien ilmoitusten avulla. Ponssen hallituksen nimeämä whistleblowing-ryhmä käsittelee ilmoitukset ja ohjaa tarvittaessa johtoryhmä- tai hallituskäsittelyyn. Whistleblowing-ryhmään kuuluvat yhtiön sisäinen tarkastaja sekä talous- ja henkilöstöjohtajat. Ryhmän tehtävänä on valvoa, että ilmoitusten käsittely ja seuraamukset ovat samankaltaisissa tapauksissa yhdenmukaisia ja korjaavat toimenpiteet toteutuvat. Vuonna 2022 ilmoituskanavaan kirjattiin 14 yhteydenottoa. Anonyymisti ilmoitetut yhteydenotot jakautuivat seuraaviin aiheisiin: syrjintä ja häirintä (1), väärinkäytös (1), korruptio (2), HR-toimintatavat ja -ohjeet (2) ja yksityisyyden ja henkilötietojen suoja, verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus (1), muu asia (6), ei relevantti (1). Yksikään tutkituista tapauksista ei johtanut ilmoitukseen viranomaisille, vaan ne käsiteltiin sisäisessä tutkinnassa.

Henkilöstömme kasvoi 2,8 prosenttia (55 henkilöä) vuoteen 2021 verrattuna. Suurimmat henkilöstömuutokset liittyivät uusien tytäryhtiöiden Ponsse Czech s.r.o:n ja Ponsse Chile S.p.A:n perustamiseen ja Venäjän tytäryhtiömme OOO Ponssen toiminnan keskeytymiseen.

Vuonna 2022 konsernin LTIF-tapaturmataajuus oli edelleen korkea 11,8, mutta onnistuimme vähentämään sairaspoissaoloon johtaneiden tapaturmien määrää 25 prosenttia. Työturvallisuustavoitteenamme on turvallisuuskulttuurin ja -ajattelun kehittäminen sekä tapaturmien ehkäiseminen panostamalla ennakoivaan turvallisuustyöhön. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa olla tapaturmaton yhtiö. Henkilöstömme ja sidosryhmiemme odotusten mukaisesti olemme sitoutuneet työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseen ja toimimme turvallisen työympäristön varmistavien lakien ja konserniohjeistuksen mukaisesti kaikilla toiminta-alueillamme.

Vuonna 2022 yhdenmukaistimme uusien tytäryhtiöidemme, Ponsse Czech s.r.o:n ja Ponsse Chile S.p.A:n,

PÄÄSTÖT ILMAAN

2021 2020
3681
628,9 -12 % 711,3 881,7
4309,9
5,7 -21 % 7,2 6,4
2468,5
9,9 -35 % 15,3 13
2022 Muutos % 1 % 3653,4 2688,9
-1 % 4364,8 3570,6
-11 % 2775,8 2389,1

JÄTTEET

Jätteiden määrä, t 2022 Muutos % 2021 2020
Ei-vaaralliset jätteet 2208,3 - - -
Kierrätykseen 1005,1 - - -
Energiaksi 1125,3 - - -
Kaatopaikalle 77,9 - - -
Vaaralliset jätteet 1698,7 - - -
Kierrätykseen 1135,3 - - -
Energiaksi 341,9 - - -
Kaatopaikalle 221,5 - - -
Kokonaisjätemäärä 3907 - - -
Jätteiden kierrätys- ja
hyötykäyttö, %
Jätteiden kierrätysaste 54,80 % - - -
Jätteiden hyötykäyttö
aste (kierrätys ja poltto) 92,30 %
- - -

Jätetiedot kerätty ensimmäisen kerran konsernitasolla. Aiemmin tiedot kerätty vain Suomesta.

ENERGIA

ENERGIA
Energian kulutus, GWh 2022 Muutos % 2021 2020
Fossiiliset polttoaineet 17,3 7 % 16,2 12,4
Bensiini 2,4 -6 % 2,5 1,4
Diesel 10,9 15 % 9,5 8,4
Maakaasu 1 +6 %* 1 1,1
Nestekaasu 1 -1 %* 1 0,8
Polttoöljy 2,1 -3 % 2,2 0,8
Uusiutuvat polttoaineet 1,6 13 % 1,4 1,1
Etanoli 0,1 -51 % 0,3 0
Puuhake 0,4 Uusi - -
Uusiutuva diesel (HVO) 1 -3 % 1,1 1
Uusiutuva polttoöljy 0,1 0 % 0,1 0,1
Kokonaisenergia
polttoaineista
18,9 8 % 17,5 13,5
Ostettu sähkö 12,7 5 % 12,1 11
Itse tuotettu sähkö 0,1 -16 % 0,2 0,2
Ostettu kaukolämpö 7,2 -14 % 8,3 6,8
Sähkö ja lämpö yhteensä 20,1 -3 % 20,6 18
Kokonaisenergian
kulutus
39 2 % 38,1 31,5
Energiaintensiteetti,
MWh/M€
Kokonaisenergian
kulutus suhtessa
liikevaihtoon
51,6 -18 % 62,8 56,2
Päästöttömän energian
osuus, %
Päästötön sähkö ja
lämpö
89,3 +1,8 % 87,5 83,1

*Muutosprosentti on laskettu pyöristämättömästä luvusta.

VESI

Veden kulutus, 1000 m3 2022 Muutos % 2021 2020
Veden kulutus 29,7 -7 % 31,8 -

turvallisuuskäytäntöjä vastaamaan konsernikäytäntöjä. Tulemme myös tiivistämään konsernin kansainvälisen työturvallisuusverkoston yhteistyötä yhteisen turvallisuuskulttuurin ja parhaiden turvallisuuskäytäntöjen jalkauttamiseksi.

Korruptio

Olemme sitoutuneet torjumaan korruptiota kaikissa sen muodoissa, kiristäminen ja lahjonta mukaan luettuina. Emme maksa lahjuksia tai muita laittomia maksuja emmekä valtuuta tällaisia maksuja saavuttaaksemme tai ylläpitääksemme liiketoimintaa. Yhtiö ei tarjoa eikä vastaanota palveluksia, lahjoja tai etuja, joiden voitaisiin olettaa vaikuttavan epäasianmukaisesti päätöksentekoon tai luoda sellaisen vaikutelman. Toimintamalli on ohjeistettu ponsselaisille eettistä toimintaohjettamme täydentävässä Lahjat ja vieraanvaraisuus -ohjeessa. Koulutamme henkilöstöämme torjumaan korruptiota eettisen toimintaohjeen koulutuksessa ja arvioimme korruptioon liittyviä riskejämme.

Emme hyväksy tai edistä rahanpesua ja noudatamme rahanpesun ehkäisemistä koskevaa lainsäädäntöä kaikkialla maailmassa. Harjoitamme liiketoimintaa vain hyvämaineisten osapuolten kanssa, jotka harjoittavat laillista liiketoimintaa ja joiden varat ovat peräisin laillisista lähteistä. Tarjous- ja neuvotteluprosessin aikana pyrimme taustatarkistuksilla varmistamaan, ettei toimittaja tai sen johto ja omistajat riko lakeja ja määräyksiä eivätkä ole kauppapakotteiden kohteena.

Edellytämme toimittajiltamme sitoutumista eettiseen toimintaohjeeseen (Supplier Code of Conduct), joka on linjassa oman eettisen toimintaohjeemme kanssa. Toimintaohjeissa on muun muassa turvallisuuteen, korruptioon, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyviä vaatimuksia.

EU:n taksonomia-asetuksen mukainen raportointi

JOHDANTO

Ympäristön kannalta kestävien taloudellisten liiketoimintojen luokitusjärjestelmä, EU:n taksonomia-asetus, edellyttää Ponsselta taloudellisten tunnuslukujen arviointia kolmen eri tunnusluvun kautta. Vuoden 2022 alussa voimaan astuneen asetuksen ja sen ilmastotavoitteiden teknisen kriteeristön mukaisesti raportoinnin piirissä olevien yritysten tulee vuosittain julkaista kestävien toimintojen osuus liikevaihdosta, operatiivisista kuluista ja investoinneista.Taksonomiakelpoisten liiketoimintojen arviointi toteutettiin vastuullisuus- ja taloushallinnon yhteistyöllä ulkopuolisen asiantuntijan opastuksella. Arvioinnissa käytiin läpi Ponssen ja sen tytäryhtiöiden harjoittama liiketoiminta ja tunnistettiin taksonomiakelpoiset aktiviteetit. Operatiivisten kulujen osalta olemme arvioineet, etteivät tekniset arviointikriteerit luotettavalla varmuudella täyty ja siksi kyse on taksonomiakelpoisesta, mutta ei taksonomianmukaisesta aktiviteetista. Kaksoislaskenta ei muodostu riskiksi taksonomiakelpoisten aktiviteettien määrän ollessa rajallinen.

Asetuksessa määritellään kuusi eri ympäristötavoitetta, joista ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kriteeristöt on julkaistu delegoidulla ilmastosäädöksellä 4.6.2021. Delegoitua säädöstä neljän muun ympäristötavoitteen ja niitä koskevien arviointikriteerien osalta odotetaan julkaistavaksi kevään 2023 aikana.

Taksonomiasääntely perustuu Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseen (EU) 2020/852 (annettu 18.6.2020), kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (taksonomia-asetus).

Vuotta 2022 koskevassa raportoinnissa yritysten edellytetään julkaisevan tiedot taksonomiakelpoisten taloudellisten toimintojen osuudesta liikevaihdosta, investoinneista ja operatiivisista kuluista ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kriteeristöjen osalta. Yritysten tulee ensimmäistä kertaa julkaista tiedot myös liiketoimintojen taksonomianmukaisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että taksonomiakelpoiset toiminnot täyttävät yksityiskohtaiset tekniset arviointikriteerit, eivät aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille (do no significant harm) ja noudattavat taksonomia-asetuksessa määriteltyjä vähimmäistason sosiaalisia suojatoimia (minimum social safeguards).

Olemme arvioineet Ponssen taksonomiakelpoisuutta ja -mukaisuutta taloudellisten toimintojen kuvausten ja niissä annettujen NACE-koodien perusteella 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta. Arviointi koskee myös Ponssen tytäryhtiöitä. Ponssen liiketoiminta kuuluu taksonomialuokkaan 3.6 Manufacture of other low carbon technologies ja toimintaamme liittyy ainakin seuraavat EU:n toimialaluokituksen (EU 1893/2006) mukaiset NACE-koodit: C22, C25, C27 ja C28.

TAKSONOMIAKELPOINEN LIIKEVAIHTO

Taksonomia-asetuksen piiriin kuuluu pääosin liiketoiminta, jolla on suurin mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Ponssen liiketoiminta perustuu tavaralajimenetelmän metsäkoneiden suunnitteluun, huoltoon ja valmistukseen. Yhtiön toiminnasta syntyvät päästöt eivät ole merkittäviä, mutta voimme innovatiivisella tuotekehityksellä vaikuttaa metsäkoneiden käytöstä syntyviin päästöihin.

Ponssen teknologiayhtiön Epec Oy:n liiketoiminta perustuu pääosin hyötyajoneuvojen ja työkoneiden sähköistymisen mahdollistaviin ratkaisuihin ja arvioimme yhtiön liiketoiminnan olevan huomattavilta osin taksonomiakelpoista. Epec Flow Power Distribution Unit (PDU) -yksikkö mahdollistaa sähkömoottoreiden, akkujen ja erilaisten toimilaitteiden yhdistämisen. Epec Flow Hybrid Control Unit (HCU) -ohjausyksiköllä ohjataan sähköisen voimalinjan toimintaa parhaan energiatehokkuuden, tuottavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi.

Epec Oy:n taloudellinen raportointi ei kuitenkaan toistaiseksi vähäpäästöisen teknologian liikevaihdon erittelyä. Pyrimme kehittämään yhtiön raportointia vuoden 2023 aikana.

Emme ole tunnistaneet taksonomiakelpoista liikevaihtoa liiketoiminnoistamme.

TAKSONOMIAKELPOISET OPERATIIVISET KULUT

Merkittävä osa tuotekehitykseen kohdistuvista investoinneistamme mahdollistaa tulevaisuudessa entistä vähäpäästöisemmän puunkorjuun.

Ponsse lanseerasi syksyllä 2022 konseptikoneen, PONSSE EV1 -kuormatraktorin, jossa on täysin sähköinen voimansiirto. Konsepti merkitsee merkittäviä päästövähennyksiä puunkorjuun polttoainekulutuksen pienentyessä ja on askel kohti metsäkoneiden nollapäästöisyyttä. Sähköisen voimansiirron työkoneet voivat kuulua EU-taksonomian luokitusten Manufacture of other low carbon technologies

alle, mikäli metsäkone täyttää taksonomia-asetuksen tekniset arviointikriteerit. Tuotekehityskulut koostuvat PONSSE EV1 kuormatraktoriprojektiin liittyvistä henkilöstökuluista sekä liiketoiminnan muista kuluista, joita seurataan projektitunnuksella.

Laskemme taksonomiakelpoisiksi toimintamenoiksi taksonomian kriteerit täyttävät uusiutuvan ja ydinenergian ostot sekä sähköllä kulkevat rautatiekuljetukset. Kyseiset toiminnat ovat yksiselitteisesti taksonomiakelpoisia, mutta taksonomianmukaisuudesta ei ole saatavilla dokumentointia palveluntarjoajilta eikä taksonomianmukaisuutta voida siten todentaa.

Operatiivisten kulujemme osalta olemme tunnistaneet taksonomiakelpoisiksi kuluiksi

  • Ponsse EV1 -kuormatraktorin tuotekehityskulut (henkilöstö-, materiaali- ja muut kulut)
  • Uusiutuvan energian ja ydinenergian hankinnan kulut
  • Uusiutuvaa sähköä käyttävät junakuljetukset
  • Yhteensä 3 525 993,88 EUR

Emme tällä hetkellä pysty riittävällä tarkkuudella arvioimaan mitään liiketoimintaamme taksonomian mukaiseksi. Sähköisen voimansiirron konseptikone PONSSE EV1 -kuormatraktori on tuotekehitysvaiheessa ja sen lopullinen päästövähennyspotentiaali ei vielä ole tiedossa. Osana tuotekehitysprosessiamme koneelle on tehty LCA-elinkaarilaskenta ja konseptikoneen polttoaineen kulutusta on tutkittu kenttätesteissä. Tämänhetkisessä konseptikoneessa on päästy 25 prosentin polttoaineen kulutuksen pienentämiseen ja siten päästövähennyksiin. Alustavan arviomme mukaan kone täyttää suurimman osan taksonomian kriteereistä ja tavoitteenamme on tarkentaa arviotamme vuoden 2023 aikana.

EPEC Oy:n toiminta on monilta osin EU:n vihreän siirtymän mukaista. Taksonomian mukaisuuden kaikkien kriteerien täyttäminen vaatii vielä jatkotoimenpiteitä, joita aiomme edistää vuoden 2023 aikana.

SOSIAALISEN VASTUUN VAATIMUKSET

Taksonomianmukaisuus edellyttää yritysten noudattavan seuraavia sosiaalisen vastuun vaatimuksia, joihin Ponsse Oyj on eettisessä toimintaohjeessaan (Code of Conduct) julkisesti sitoutunut.

  • OECD:n ohjeistukset yleiskansallisille yrityksille (OECD Guidelines for Multinational Enterprises)
  • YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet (UN Guiding Principles on Business and Human Rights)
  • ILO:n työelämän perusperiaatteet ja oikeuksien julistus (Declaration of the International Labour Organisation on Fundamental Principles and Rights at Work)
  • YK:n kansainvälinen ihmisoikeusohjelma (International Bill of Human Rights)

HENKILÖSTÖN AVAINLUVUT1

2022 Muutos % 2021 2020
Konsernin henkilöstö
31.12.
1988 3 % 1933 1727
Henkilöstö Suomessa, %2 58 -5 % 61 64
Henkilöstö ulkomailla, % 42 8 % 39 36
Vakinainen henkilöstö, % 97 0 % 97 94
Kokoaikatyötä tekevät, % 97 -1 % 98 97
Työsuhteen kesto
keskimäärin, v
8,0 10 % 7,3 7,7
Vapaaehtoinen
vaihtuvuus, %
11,3 57 % 7,2 4,0
Henkilöstön keski-ikä, v 39 3 % 38 40
Henkilöstön ikäjakauma
alle 30 v 22 -8 % 24 22
30–49 v 59 5 % 56 58
yli 50 v 19 -5 % 20 20
Naisia (hallitus/johto
ryhmä/esihenkilöt), %
13/13/
14
14/13/
12
Naisten osuus koko
henkilöstöstä, %
12 9 % 11 11
Palkat, MEUR 107,9 23 % 87,7 78,2
Henkilöstö palkitsemis
järjestelmien piirissä, %
100 0 % 100 100

1 Jatkuvat toiminnot

2 Luku sisältää Ponsse-konsernin Suomessa sijaitsevan tytäryhtiön Epec Oy:n henkilöstön, 176 hlöä

Liikevaihto

Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit Taloudelliset toiminnat (1) Koodit (2) Absoluuttinen liikevaihto (3) Osuus liikevaihdosta (4) Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) Vesivarat ja merten luonnonvarat (7) Kiertotalous (8) Ympäristön pilaantuminen (9) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesivarat ja merten luonnonvarat (13) Kiertotalous (14) Ympäristön pilaantuminen (15) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Luokitusjärjestelmän mukainen osuus liikevaihdost 2022 (18) Luokitusjärjestelmän mukainen osuus liikevaihdost 2021 (18) Luokka (mahdollistava toiminta) (20) Luokka (siirtymätoiminta) (21) € % % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % % M/- S/- A. LUOKITUS-JÄRJESTELMÄ-KELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) - € 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - - - - - - - - - 0,0 % 0,0 % - - A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toimnnoista saatu liikevaihto (A.2) - € 0,0 % - - Yhteensä (A.1 + A.2) - € 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - B. EI-LUOKITUS-JÄRJESTELMÄ-KELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B) 755 123 000 € 100 %

Yhteensä (A + B) 755 123 000 € 100 %

Investoinnit

Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset
toiminnat (1)
Pääomamenot yhteensä (3)
Koodit (2)
Osuus pääomamenoista (4) Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) Vesivarat ja merten luonnonvarat (7) Kiertotalous (8) Ympäristön pilaantuminen (9) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesivarat ja merten luonnonvarat (13) Kiertotalous (14) Ympäristön pilaantuminen (15) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Luokitusjärjestelmän mukainen osuus liikevaihdost 2022 (18) Luokitusjärjestelmän mukainen osuus liikevaihdost 2021 (18) Luokka (mahdollistava toiminta) (20) Luokka (siirtymätoiminta) (21)
% % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % % M/- S/-
A. LUOKITUS
JÄRJESTELMÄ
KELPOISET TOIMINNAT
%
A.1. Ympäristön
kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta
kestävien (luokitus
järjestelmän mukaisten)
toimintojen pääoma
menot (A.1)
- € 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - - - - - - - - - 0,0 % 0,0 %
A.2. Luokitus
järjestelmäkelpoiset
mutta ei ympäristön
kannalta kestävät (muut
kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
Luokitusjärjestelmä
kelpoisten mutta ei
ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.2) - € 0,0 %
Yhteensä (A.1 + A.2)
B. EI-LUOKITUS
JÄRJESTELMÄ
KELPOISET TOIMINNAT
- € 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Ei-luokitusjärjestelmä
kelpoisten toimintojen
pääomamenot (B)
41 917 000 € 100,0 %
Yhteensä (A + B) 41 917 000 € 100 %

Olemme kuitenkin tunnistaneet, että meidän tulee kehittää ihmisoikeusriskiarviointiamme sekä Ponsse-verkostossa että toimitusketjussamme, jotta pystymme täysin varmistamaan taksonomianmukaisuutemme.

Yhtiön eettinen toimintaohje koskee kaikkia ponsselaisia sekä Ponsseen keskeisesti liittyviä sen ulkopuolisia ihmisiä, yhtiöitä ja yhteisöjä. Eettisen toimintaohjeemme velvoitteet sisältyvät myös toimittajiamme velvoittavaan Supplier Code of Conductiin. Olemme sitoutuneet noudattamaan toiminnassamme hyviä hallintotapoja ja aina sen maan lainsäädäntöä ja määräyksiä, jossa toimimme. Ponsse-konsernin emoyhtiö Ponsse Oyj on listattu Helsingin pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki Oy) ja noudattaa Suomessa kulloinkin voimassa olevia osakeyhtiön hallintoon liittyviä lakeja ja määräyksiä.

Riskienhallinta

Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Ponssen johto arvioi vuosittaisessa riskikartoituksessa myös yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat vastuullisuusriskit ja -mahdollisuudet. Näissä ovat korostuneet ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja resurssitehokkuuteen liittyvät näkökulmat sekä digitalisaatio ja teknologiakehitys.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.

Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.

Lähiajan riskit ja niiden hallinta

Lähiajan merkittävimmät riskit aiheutuvat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Hyökkäys on luonut epävarmuutta maailmantalouteen ja nostanut energian ja raaka-aineiden hintoja. Yhdessä covid-19-pandemian talousvaikutusten kanssa tilanne on vaikeuttanut komponenttien saatavuutta ja nostanut valmistuskustannuksia. Puolijohteisiin liittyviä toimitusriskejä ovat nostaneet myös geopoliittiset jännitteet Kiinan ja Taiwanin välillä.

Toimitusketjun yleiset toimitusvaikeudet ovat vaikeuttaneet PONSSE-metsäkoneiden valmistusaikataulujen hallintaa, ja kasvattaneet yhtiön toimitusketjuun sidottuja pääomia ja käyttöpääoman hallintaan liittyviä riskejä. Talouden nopeat suhdannemuutokset ja edelleen kiihtyvä inflaatio saattavat entisestään vaikeuttaa osien saatavuutta, viivästyttää konetoimituksia ja nostaa kustannuksia heikentäen yhtiön kannattavuutta. Epävakaa maailmantalouden tilanne ja kasvavat rahoituskulut saattavat vähentää myös metsäkoneiden kysyntää.

Ukrainan sodan vaikutuksista Ponssen toimintaan on kerrottu tarkemmin kappaleessa "UKRAINAN SODAN VAIKUTUKSET".

Covid-19-pandemian vaikutuksista on kerrottu tämän tiedotteen kappaleessa "COVID-19-PANDEMIAN VAIKUTUS".

Epävarmuutta voi lisätä myös kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteetti. Geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja pakotteiden kautta. Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta.

Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta. Yhtiöllä on pitkäaikaisia ja laajoja palvelusopimuksia, joihin voi liittyä operatiivisia riskejä.

Yritysjärjestelyyn Venäjällä voi liittyä epävarmuutta ulkomaalaisomisteisten yhtiöiden myynnin hyväksyntäprosessiin ja kaupan loppuunsaattamiseen. Prosessi kaupan loppuunsaattamiseksi jatkuu, mutta kauppa ei vielä ole saanut venäläisviranomaisten hyväksyntää. Viive on aiheutunut 8. syyskuuta 2022 Venäjällä voimaan tulleesta asetuksesta, joka liittyy ulkomaalaisomisteisten yhtiöiden myynnin hyväksyntäprosessiin. Ponsse pyrkii saattamaan OOO Ponssen myynnin päätökseen mahdollisimman nopeasti Venäjän viranomaisten lupaprosessista riippuen.

Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia. Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottuja luottoja ja koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään osittain johdannaissopimusten avulla.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa

Operatiiviset kulut

Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Koodit (2)
Taloudelliset
toiminnat (1)
Toimintamenot yhteensä (3) Osuus toimintamenoista (4) Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) Vesivarat ja merten luonnonvarat (7) Kiertotalous (8) Ympäristön pilaantuminen (9) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesivarat ja merten luonnonvarat (13) Kiertotalous (14) Ympäristön pilaantuminen (15) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Luokitusjärjestelmän mukainen osuus liikevaihdost 2022 (18) Luokitusjärjestelmän mukainen osuus liikevaihdost 2021 (18) Luokka (mahdollistava toiminta) (20) Luokka (siirtymätoiminta) (21)
% % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % % M/- S/-
A. LUOKITUS
JÄRJESTELMÄ
KELPOISET TOIMINNAT
%
A.1. Ympäristön
kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
3.6 Muiden vähähiilisten
teknologioiden valmistus 3.6
- € 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - - - - - - - - Ei 0,0 % 0,0 % - -
Ympäristön kannalta
kestävien (luokitus
järjestelmän mukaisten)
toimintojen toiminta
menot (A.1)
- € 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - - - - - - - - - Ei 0,0 % 0,0 %
A.2. Luokitus
järjestelmäkelpoiset
mutta ei ympäristön
kannalta kestävät (muut
kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
3.6 Muiden vähähiilisten
teknologioiden valmistus 3.6
3 525 994 € 1,8 %
Luokitusjärjestelmä
kelpoisten mutta ei
ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.2)
3 525 994 € 1,8 %
Yhteensä (A.1 + A.2) 3 525 994 € 1,8 % 0,0 % 0,0 %
B. EI-LUOKITUS
JÄRJESTELMÄ
KELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmä
kelpoisten toimintojen
toimintamenot (B)
191 390 546 € 98,2 %
Yhteensä (A + B) 194 916 540 € 100 %

tehdyistä arvioista ja oletuksista. Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset.

Myyntisaamiset

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Luottotappiovaraus odotettavissa olevista tappioista kirjataan IFRS 9:ssä määrättyä yleistä mallia soveltaen.

Vaihto-omaisuus

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihto-omaisuuden arvonalentumista. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihto-omaisuuden ikärakenne ja todennäköinen myyntihinta.

Takuuvarauksen muutos

Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin ja aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Lisäksi yhtiö voi varautua erikseen mahdollisiin yksittäisiin takuuvelvoitteisiin.

Muiden varausten muutos

Muut varaukset -erään konserni on kirjannut varauksen Ponsse Latin America -tytäryhtiön tekemän sopimuksen perusteella, koska sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa arvion mukaan menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn. Varauksen arvostamisessa on käytetty parasta arviota velvoitteen täyttämisen aiheuttamista menoista raportointikauden päättymispäivänä.

Tuotekehitysmenojen aktivointi

Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko uusi tuote teknisesti toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.

Pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittely

IFRS tulkintakomitea antoi huhtikuussa 2021 lopullisen agendapäätöksen pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelystä (IAS 38 Aineettomat hyödykkeet). Tässä agendapäätöksessä tulkintakomitea tarkasteli, milloin sovelluksen konfiguroinnista ja räätälöinnistä voidaan kirjata aineeton hyödyke. IFRIC:n agendapäätöksillä ei ole voimaantuloaikaa, joten niitä odotetaan sovellettavan niin pian kuin mahdollista.

Koska konsernilla on käytössään pilvipalvelujärjestelyitä, yhtiö on analysoinut vaikutusta pilvipalveluiden käyttöönottomenoihin sovellettuihin laadintaperiaatteisiin. Analyysin perusteella on todettu, että IFRIC:n agendapäätöksellä on vaikutusta aiempaan pilvipalvelujärjestelyiden kirjanpitokäsittelyyn. Analyysin seurauksena yhtiö on kirjannut kuluksi pilvipalvelujärjestelyihin liittyviä kuluja, jotka eivät selkeästi synnytä aineetonta omaisuuserää.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

FM Katja Paananen on nimitetty Ponsse Oyj:n vastuullisuusjohtajaksi (Chief Responsibility Officer) ja johtoryhmän jäseneksi 16.1.2023 alkaen. Katja Paananen raportoi talous- ja varatoimitusjohtaja Petri Härköselle ja hänen sijaintipaikkansa on Vieremä.

Lähiajan näkymät

Yhtiön euromääräisen liikevoiton arvioidaan olevan vuonna 2023 hieman suurempi kuin jatkuvien toimintojen liikevoitto vuonna 2022 (46,6 miljoonaa euroa).

Ukrainan kriisi kasvattaa riskejä osien ja komponenttien saatavuuden heikentymisestä ja kustannusten noususta johtuen. Riskien hallintaan pyritään löytämään kestäviä ratkaisuja yhdessä toimittajaverkoston kanssa. Ponsse priorisoi investointeja voimakkaasti ja kulujen tarkkaa kontrollointia jatketaan ja tehostetaan.

Seuraamme Ponsse Latin America Ltda -tytäryhtiön tilannetta tehostetusti ja Ponsse tekee yhdessä asiakkaan kanssa toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Yhtiössä on tehty varauksia kuluvan vuoden osalta parhaan arvion perusteella.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiö Ponsse Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 187 606 472,17 euroa 31.12.2022.

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2022 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että konsernin palveluksessa olevalle henkilöstölle maksetaan voittopalkkiota vuodelta 2022 enintään 100 euroa per henkilö per työssäolokuukausi.

Vieremällä 2. maaliskuuta 2023

Ponsse Oyj Hallitus

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

IFRS 2022 IFRS 2021 IFRS 2020
Toiminnan laajuus, jatkuvat toiminnot
Liikevaihto, (1 000 EUR) 755 123 608 271 561 380
Muutos, % 24,1 8,4 -0,1
Tutkimus- ja kehitysmenot, (1 000 EUR) 27 702 23 786 21 298
joista taseeseen aktivoidut, (1 000 EUR) 12 692 9 196 9 214
% liikevaihdosta 3,7 3,9 3,8
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, (1 000 EUR)
(sisältäen lopetetut toiminnot)
41 917 24 856 20 268
% liikevaihdosta 5,6 4,1 3,6
Henkilöstö keskimäärin 2 016 1 825 1 663
Liikevaihto/henkilö, (1 000 EUR) 375 333 338
Tilauskanta, milj. EUR 353,7 312,6 150,2
Kannattavuus, jatkuvat toiminnot
Liikevoitto, (1 000 EUR) 46 577 49 998 45 411
% liikevaihdosta 6,2 8,2 8,1
Voitto ennen veroja, (1 000 EUR) 43 219 48 107 32 259
% liikevaihdosta 5,7 7,9 5,7
Tilikauden voitto, (1 000 EUR) 34 182 35 171 26 483
% liikevaihdosta 4,5 5,8 4,7
Kannattavuus (sisältäen lopetetut toiminnot)
Oman pääoman tuotto-% (ROE) 12,0 19,9 13,3
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE) 12,8 20,7 12,4
Rahoitus ja taloudellinen asema
(sisältäen lopetetut toiminnot)
Maksuvalmius (current ratio) 1,8 2,2 1,9
Omavaraisuusaste, % 55,0 60,7 54,3
Nettovelkaantumisaste, % 6,1 -22,2 -3,6
Korollinen vieras pääoma, (1 000 EUR) 96 300 54 796 114 525
Koroton vieras pääoma, (1 000 EUR) 170 547 160 559 104 401

Konserni on soveltanut ESMA:n (the European Securities and Markets Authority) uutta 3.7.2016 voimaan tullutta ohjeistusta vaihtoehtoisista tunnusluvuista.

Ponsse Oyj esittää IFRS:n mukaisesti laaditun konsernitilinpäätöksen lisäksi vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja antamaan vertailukelpoisen kokonaiskuvan yhtiön kannattavuudesta, vakavaraisuudesta sekä maksuvalmiudesta sekä antamaan lisätietoa tuloksen ja pääomarakenteen analysointia varten.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään eikä tilintarkastetussa IFRS-tilinpäätöksessä esitettyjen lukujen sijaan.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia.

IFRS 2022 IFRS 2021 IFRS 2020
Tulos/osake (EPS), EUR, jatkuvat toiminnot 1,22 1,26 0,95
Tulos/osake (EPS), EUR, lopetetut toiminnot 0,10 0,71 0,21
Tulos/osake (EPS), EUR (sisältäen lopetetut toiminnot) 1,33 1,97 1,15
Oma pääoma/osake, EUR (sisältäen lopetetut toiminnot) 11,49 10,62 9,11
Nimellisosinko/osake, EUR 0,601 0,60 0,60
Osakeantioikaistu osinko/osake, EUR 0,601 0,60 0,60
Osinko/tulos, % (sisältäen lopetetut toiminnot) 45,11 30,5 52,0
Efektiivinen osinkotuotto, % 2,41 1,4 2,1
Hinta/voitto (P/E) (sisältäen lopetetut toiminnot) 19,0 21,4 25,3
Osakkeen kurssikehitys
Tilikauden alin 22,80 29,15 19,36
Tilikauden ylin 44,40 48,80 33,00
Tilikauden päätöskurssi 25,30 42,20 29,20
Tilikauden keskikurssi 30,14 40,31 25,23
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR 708,4 1 181,6 817,6
Osingonjako, milj. EUR 16,81 16,8 16,8
Osakkeiden vaihdon kehitys, kpl 1 219 318 1 351 899 2 920 250
Osakkeiden vaihdon kehitys, % 4,4 4,8 10,4
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän
painotettu keskiarvo tilikauden aikana 28 000 000 28 000 000 28 000 000
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa 28 000 000 28 000 000 28 000 000

1 Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Osakekohtaiset tunnusluvut ¹

1. Oman pääoman tuotto-% (ROE) Tilikauden voitto
(sisältäen lopetetut toiminnot) = Oma pääoma + määräysvallattomien osuus (keskimäärin vuoden aikana) x 100
2. Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE) Voitto ennen veroja + rahoituskulut
(sisältäen lopetetut toiminnot) = Oma pääoma + rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana) x 100
3. Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + määräysvallattomien osuus
(sisältäen lopetetut toiminnot) = Taseen loppusumma − saadut ennakot x 100
4. Nettovelkaantumisaste, % Rahoitusvelat − rahavarat
(sisältäen lopetetut toiminnot) = Oma pääoma x 100
5. Henkilöstön keskimääräinen
lukumäärä tilikauden aikana =
Kuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo jatkuvista
toiminnoista. Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olleiden
henkilöiden osalta.
6. Tulos/osake (EPS), Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista − Määräysvallattomien osuus
jatkuvat toiminnot Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
7. Tulos/osake (EPS), Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista − Määräysvallattomien osuus
lopetetut toiminnot Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Tilikauden voitto − määräysvallattomien osuus
8. Tulos/osake (EPS)
(sisältäen lopetetut toiminnot) =
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Oma pääoma
9. Oma pääoma/osake
(sisältäen lopetetut toiminnot) =
Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä
Osakekohtainen osinko
10. Osakeantioikaistu osinko/osake
(sisältäen lopetetut toiminnot) =
Tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet
Osakekohtainen osinko
11. Osinko/tulos, %
(sisältäen lopetetut toiminnot) =
Osakekohtainen tulos x 100
Osakeantioikaistu osinko/osake
12. Efektiivinen osinkotuotto, % = Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi x 100
13. Hinta/voitto (P/E) Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
(sisältäen lopetetut toiminnot) = Tulos/osake
14. Osakekannan markkina-arvo = Osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x
Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi.
Tilikauden aikana vaihdetut osakkeet
15. Osakkeiden vaihdon kehitys, % = Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana x 100

LIIKEVOITTO, LIIKEVAIHDOSTA

KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

TILAUSKANTA

BRUTTOINVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

LIIKEVAIHTO

LIIKEVOITTO

(MEUR)

OMAVARAISUUSASTE

Konsernin laaja tuloslaskelma

(1 000 EUR) Liite1 2022 2021
Liikevaihto 2.2 755 123 608 271
Liiketoiminnan muut tuotot 2.3 3 677 2 924
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 33 633 12 696
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -525 040 -411 049
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 3.1, 3.2 -107 873 -87 655
Poistot 4.3 -27 671 -20 140
Liiketoiminnan muut kulut 2.4 -85 270 -55 050
Liikevoitto 46 577 49 998
Rahoitustuotot ja -kulut 5.2 -3 504 -1 911
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 7.3 147 19
Voitto ennen veroja 43 219 48 107
Tuloverot 6.1 -9 037 -12 936
Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista 2.5 34 182 35 171
Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista 2.5 2 930 19 903
Tilikauden voitto 37 113 55 073
Muut laajan tuloksen erät:
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot 4 354 3 915
Tilikauden laaja tulos yhteensä 41 467 58 989
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake jatkuvista toiminnoista 2.5 1,22 1,26
Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake lopetetuista toiminnoista 2.5 0,10 0,71
Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake 2.5 1,33 1,97

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 55–85.

Konsernitase

(1 000 EUR) Liite
1
2022 2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4.1 114 732 112 127
Liikearvo 4.2 5 707 3 801
Aineettomat hyödykkeet 4.2 49 583 42 087
Sijoitukset 5.3, 5.7 375 373
Osuudet osakkuusyrityksissä 7.2 881 785
Saamiset 4.5 63 173
Laskennalliset verosaamiset 6.2 4 422 3 360
Pitkäaikaiset varat yhteensä 175 763 162 706
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 4.4 229 648 167 414
Myyntisaamiset ja muut saamiset 4.5, 5.7 87 122 60 664
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 1 013 938
Rahavarat 5.4, 5.7 73 451 120 900
Lyhytaikaiset varat yhteensä 391 234 349 916
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat 21 650 0
VARAT YHTEENSÄ 588 648 512 622
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 5.1
Osakepääoma 7 000 7 000
Omat osakkeet -274 -2
Muuntoerot 12 701 8 347
Muut rahastot 3 460 3 460
Kertyneet voittovarat 298 926 278 462
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 321 813 297 267
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 6.2 942 967
Rahoitusvelat 5.5, 5.7 42 484 49 851
Muut velat 5.7 81 87
Pitkäaikaiset velat yhteensä 43 507 50 905
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat 5.5, 5.7 53 804 4 945
Ostovelat ja muut velat 4.6 153 476 154 054
Tuloverovelka 4.6 4 664 901
Varaukset 4.8 10 647 4 550
Lyhytaikaiset velat yhteensä 222 591 164 450
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 738 0
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 588 648 512 622

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 55–85.

Konsernin rahavirtalaskelma

JATKUVAT JA LOPETUT TOIMINNOT

(1 000 EUR) Liite
1
2022 2021
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden voitto 37 113 55 073
Oikaisut:
Rahoitustuotot ja -kulut 5.2 5 893 1 836
Varausten muutos 6 291 -429
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 7.2 -147 -19
Poistot 4.3 28 853 25 251
Tuloverot 6.1 9 562 18 131
Muut oikaisut -3 753 -1 016
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 83 812 98 827
Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos -21 858 -12 835
Vaihto-omaisuuden muutos -67 087 -22 371
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -4 173 57 525
Saadut korot 309 190
Maksetut korot -1 627 -1 062
Muut rahoituserät 600 279
Maksetut verot -7 921 -18 126
Liiketoiminnan rahavirta (A) -17 945 102 429
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -41 917 -24 856
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 612 776
Tytäryhtiöiden hankinta* -5 516 0
Investointien rahavirta (B) -46 821 -24 080
Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut 29 575 -61 031
Pitkäaikaisten lainojen nostot 11 170 0
Rahoitusleasingvelkojen nostot/takaisinmaksut -3 755 -3 113
Maksetut osingot 5.1 -16 800 -16 800
Rahoituksen rahavirta (C) 20 191 -80 943
Rahavarojen lisäys (+) / vähennys (–) (A+B+C) -44 575 -2 594
Rahavarat 1.1. 120 900 123 611
Valuuttakurssimuutosten vaikutus 220 -116

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 55–85.

*) Tytäryhtiöiden Ponsse Chile SpA, Chile ja Ponsse Czech s.r.o, Tšekki hankinta vähennettynä hankinta-ajankohdan rahavaroilla.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(1 000 EUR) Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Liite1 Osakepääoma Ylikurssirahasto
ja muut rahastot
Muuntoerot Omat osakkeet Kertyneet
voittovarat
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022 7 000 3 460 8 347 -2 278 462 297 267
Laaja tulos:
Tilikauden tulos 0 0 0 0 37 113 37 113
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot 0 0 4 353 0 0 4 353
Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 4 353 0 37 113 41 467
Suorat kirjaukset voittovaroihin 0 0 0 0 89 89
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakepalkkio-ohjelma 0 0 0 0 63 63
Osingonjako 5.1 0 0 0 0 -16 800 -16 800
Omien osakkeiden hankinta * 3.3, 5.1 0 0 0 -272 0 -272
Liiketoimet omistajien
kanssa yhteensä
0 0 0 -272 -16 737 -17 009
Muut muutokset 0 0 0 0 0 0
Oma pääoma 31.12.2022 7 000 3 460 12 701 -274 298 926 321 813
Oma pääoma 1.1.2021 7 000 3 460 4 431 -2 240 149 255 038
Laaja tulos:
Tilikauden tulos 0 0 0 0 55 073 55 073
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot 0 0 3 916 0 0 3 916
Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 3 916 0 55 073 58 989
Suorat kirjaukset voittovaroihin 0 0 0 0 7 7
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakepalkkio-ohjelma 0 0 0 0 33 33
Osingonjako 5.1 0 0 0 0 -16 800 -16 800
Omien osakkeiden hankinta * 3.3, 5.1 0 0 0 0 0 0
Liiketoimet omistajien
kanssa yhteensä
0 0 0 0 -16 767 -16 767
Muut muutokset 0 0 0 0 0 0
Oma pääoma 31.12.2021 7 000 3 460 8 347 -2 278 462 297 267

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 55–85.

*) Kannustinjärjestelmiä varten hankitut omat osakkeet

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Laatimisperiaatteet

Konsernin perustiedot

Ponsse-konserni on myynti-, huolto-, teknologia- ja teollinen yhtiö, joka on sitoutunut luomaan asiakkailleen menestystä ja haluaa olla johtavassa asemassa ympäristöystävällisissä tavaralajimenetelmän metsäkoneissa maailmanlaajuisesti. Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä 100 %:sti omistetut tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa, Ponsse Machines Ltd. Irlannissa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd. Hongkongissa, Ponsse China Ltd. Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa, Ponsse Chile SpA Chilessä, Ponsse Czech s.r.o Tšekissä (1.4.2022 alkaen) sekä Epec Oy Suomessa. Lisäksi konserniin kuuluvat OOO Ponssen 100 % omistama kiinteistöyhtiö Ponsse Centre Venäjällä, EAI PON1V Holding Oy Suomessa (5.7.2022 alkaen) ja Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö Sunit Oy Suomessa 34 prosentin omistusosuudella.

Ponsse Oyj on 28. kesäkuuta 2022 annetulla tiedotteella ilmoittanut allekirjoittaneensa kauppakirjan OOO Ponssen koko osakekannan myynnistä venäläiselle OOO Bison -yhtiölle. Prosessi kaupan loppuunsaattamiseksi jatkuu, mutta kauppa ei vielä ole saanut venäläisviranomaisten hyväksyntää. (Liite 4.1)

Konsernin emoyhtiö on Ponsse Oyj, joka on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Ponsse Oyj:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla. Emoyhtiön kotipaikka on Vieremä ja sen rekisteröity osoite on Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internetosoitteesta www.ponsse.com tai konsernin pääkonttorista osoitteesta Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Ponsse Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 2.3.2023 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen

pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaissopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Tuloslaskelma on esitetty kululajikohtaisesti.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2021 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2022 alkaen.

Konserni on ottanut käyttöön vuoden 2022 alusta alkaen seuraavat standardit ja standardien muutokset.

  • IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto Tytäryritys ensilaatijana: Muutos yksinkertaistaa IFRS 1:n soveltamista tytäryrityksessä, josta tulee ensilaatija myöhemmin kuin emoyrityksestä. Tytäryritys voi päättää arvostaa kertyneet muuntoerot samaan määrään kuin konsernitilinpäätöksessä.
  • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit Palkkiot rahoitusvelkojen taseesta pois kirjaamista koskevassa "10 prosentin" testissä:

Muutoksella selvennetään taseesta poiskirjaamisen 10 %:n testiä palkkioiden osalta siten, että määritettäessä maksettuja palkkioita vähennettyinä saaduilla palkkioilla, lainanottaja sisällyttää vain lainanottajan ja -antajan väliset maksetut tai saadut palkkiot, ml. lainanottajan tai -saajan muiden puolesta maksamat tai saamat palkkiot.

  • IFRS 16 Vuokrasopimukset Vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet, esimerkki 13: Muutoksella poistetaan esimerkistä vuokralle antajan suorittamat vuokratilojen remontointiin liittyvät maksut, sillä esimerkki oli epäselvä siltä osin, miksi kyseiset maksut eivät ole kannustimia.
  • Aiottua käyttöä edeltävät tulot Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (sovellettava

1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödykkeen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikutteisesti.

— Käsitteellistä viitekehystä koskeva viittaus – Muutokset IFRS 3:een Liiketoimintojen yhdistäminen (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Muutoksilla päivitetään IFRS 3:ssa oleva viittaus käsitteelliseen viitekehykseen sekä tehdään standardiin muita viittauksen päivityksestä aiheutuneita muutoksia.

Muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien tuottoja kuluerät on muunnettu euroiksi tilikauden keskikursseja käyttäen ja taseet tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.

TÄRKEIMMÄT VALUUTTAKURSSIT

Päätöskurssi 31.12.2022 Keskikurssi 2022 Päätöskurssi 31.12.2021 Keskikurssi 2021
SEK 11,12180 10,62583 10,25030 10,14685
NOK 10,51380 10,10272 9,98880 10,18743
GBP 0,88693 0,85370 0,84028 0,86153
USD 1,06660 1,05634 1,13260 1,18506
BRL 5,63860 5,47475 6,31010 6,37819
RUB 79,14900 74,26313 85,30040 87,64787
CNY 7,35820 7,08361 7,19470 7,63882
CLP 909,28000 917,89769 - -
CZK 24,11600 24,56238 - -

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot on kirjattu rahoituseriin.

Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon harkinta

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia, tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty liitetiedoissa kunkin tuloslaskelma- tai tase-erän kohdalla. Konsernin merkittävimmät johdon arviot liittyvät myyntisaamisten arvostamiseen, vaihto-omaisuuden arvonalennuksissa käytettyihin olettamiin, takuuvarauksen muutoksiin, muiden varausten kirjaamiseen ja arvostamiseen, tuotekehitysmenojen aktivointeihin, pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelyyn,

laskennallisten verojen kirjaamiseen, liikearvon testaamiseen sekä kaupan kohteena olevien toimintojen luokitteluun myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja niiden arvostamisesta käypään arvoon. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

— Classification of Liabilities as Current or Non-current – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittelemiseksi lyhyttai pitkäaikaisiksi.

— Disclosure of Accounting Policies – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2 Making Materiality Judgements (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen soveltamista laatimisperiaatteista annettaviin liitetietoihin.

— Definition of Accounting Estimates – Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet* (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset selventävät, kuinka yhtiöiden tulisi erottaa laatimisperiaatteiden muutokset kirjanpidollisten arvioiden muutoksista, ja keskittyvät kirjanpidollisen arvion määritelmään ja sen selventämiseen.

— Deferred Tax related to Assets and Liabilities arising from a Single Transaction – Muutokset IAS 12:aan Tuloverot

(Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa poikkeussääntöä ja selventävät, ettei poikkeussääntö sovellu yksittäisiin tapahtumiin, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot.

— Lease Liability in a Sale and Leaseback – Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset (Sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjä-vuokralle ottajan

arvioimaan uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokraustapahtumat vuodesta 2019 alkaen.

— Non-current Liabilities with Covenants – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (Sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenantit, joiden on täytyttävä raportointipäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Muutokset edellyttävät, että tällaisista kovenanteista kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.

— Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture – Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin (vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi)

Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääomaosuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisen liiketoiminnan määritelmän.

Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen, ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

2. Tuloksellisuus

2.1 Segmentti-informaatio

Konsernilla on neljä toimintasegmenttiä, jotka perustuvat maantieteelliseen aluejakoon. Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin johtoryhmä käyttää operatiivisessa päätöksenteossa. Konserni on muuttanut segmenttijakoaan, kun Venäjän toiminnot on luokiteltu lopetettuihin toimintoihin ja myytävänä oleviin omaisuuseriin IFRS 5 -standardin mukaisesti eivätkä ne sisälly jatkuvien toimintojen raporttiin.

Toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiallisesti metsäkoneiden ja huoltopalveluiden myynnistä. Raportoitavat segmentit eivät poikkea toimintasegmenteistä.

Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevoiton (EBIT) perusteella.

Segmentin tuotot on kohdistettu asiakkaan sijainnin mukaan. Kulut ovat sellaisia eriä, jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentille kohdistetut kulut perustuvat tuotannon normaaliin toiminta-asteeseen.

LAATIMISPERIAATTEET

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle pätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa.

Tuloutusperiaatteet

Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.

  • yksilöidään asiakassopimukset
  • yksilöidään erilliset sopimusvelvoitteet
  • määritetään sopimuksen mukainen transaktiohinta
  • kohdistetaan transaktiohinta erillisille suoritevelvoitteille, ja
  • kirjataan myyntituotto, kun kukin suoritevelvoite on täytetty.

Merkittävin osa konsernin liikevaihdosta koostuu konemyynnistä, jossa tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti. Huoltopalveluiden osalta määräysvalta siirtyy ajan kuluessa, mutta merkittävä osa konsernin huoltopalveluista on lyhytaikaista. Pitkäaikaiset huoltosopimukset tuloutetaan ajan kuluessa siten, että tuloutettava liikevaihto vastaa konsernin suorittamia huoltopalveluita. Sopimuksiin voi sisältyä annettavia alennuksia ja muuna kuin rahana suoritettavia vastikkeita ts. vaihtokoneita. Alennus kohdistetaan liikevaihdon oikaisueränä samalle kaudelle kuin varsinainen myyntituotto ja muuna kuin rahana suoritettavat vastikkeet arvostetaan käypään arvoon.

Konsernin raportoitavat segmentit ovat:

  • •Pohjois-Eurooppa
  • •Keski- ja Etelä-Eurooppa
  • •Pohjois- ja Etelä-Amerikka
  • •Muut maat

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

TOIMINTASEGMENTIT 2022

(1 000 EUR) Pohjois
Eurooppa
Keski- ja
Etelä-Eurooppa
Pohjois- ja
Etelä-Amerikka
Muut maat Yhteensä
Segmentin liikevaihto 466 889 166 662 279 138 30 877 943 565
Segmentin väliset tuotot -179 838 -4 856 -3 422 -327 -188 443
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta 287 052 161 806 275 715 30 549 755 123
Segmentin liikevoitto -1 399 18 284 22 740 4 777 44 403
Kohdistamattomat erät 2 174
Liikevoitto -1 399 18 284 22 740 4 777 46 577
Poistot 23 180 927 3 357 207 27 671

TOIMINTASEGMENTIT 2021

(1 000 EUR) Pohjois
Eurooppa
Keski- ja
Etelä-Eurooppa
Pohjois- ja
Etelä-Amerikka
Muut maat Yhteensä
Segmentin liikevaihto 479 306 140 391 213 970 28 177 861 845
Segmentin väliset tuotot -229 725 -3 918 -19 787 -144 -253 574
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta 249 580 136 473 194 184 28 033 608 271
Segmentin liikevoitto 3 294 17 730 26 915 4 167 52 106
Kohdistamattomat erät -2 108
Liikevoitto 3 294 17 730 26 915 4 167 49 998
Poistot 17 104 736 2 072 228 20 140

2.2 Liikevaihto

TÄSMÄYTYSLASKELMAT

(1 000 EUR) 2022 2021
Liikevaihto
Raportoitavien segmenttien liikevaihto 943 565 861 845
Segmenttien välisten tuottojen
eliminointi
-188 443 -253 574
Konsernin liikevaihto yhteensä 755 123 608 271
Liikevoitto
Raportoitavien segmenttien tulos 44 403 52 106
Segmenteille kohdistamattomat erät 2 174 -2 108
Konsernin liikevoitto yhteensä 46 577 49 998

LIIKEVAIHDON JAOTTELU KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN PERUSTEELLA

% 2022 2021
Viennin osuus liikevaihdosta 79,1 75,9

LIIKEVAIHDON JAOTTELU SOPIMUSTYYPIN MUKAAN

(1 000 EUR) 2022 2021
Konemyynti 569 151 462 330
Huoltopalvelut 161 008 127 843
Tietojärjestelmät 24 964 18 098
Yhteensä 755 123 608 271

2.3 Liiketoiminnan muut tuotot

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 EUR) 2022 2021
Vuokratuotot 266 277
Aineellisten käyttöomaisuus
hyödykkeiden myyntivoitot
452 360
Julkiset avustukset 1 015 958
Kierrätystuotot 368 339
Muut 1 577 991
Yhteensä 3 677 2 924

LAATIMISPERIAATTEET

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserien käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Vuokratuotot

Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

2.4 Liiketoiminnan muut kulut

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(1 000 EUR) 2022 2021
Vapaaehtoiset henkilösivukulut 6 028 5 031
Matkakulut 4 606 2 334
Käyttö- ja ylläpitokulut 15 453 12 432
Lähetysrahdit ja huolintakulut 16 599 12 862
Vuokrakulut 2 025 1 646
Markkinointi- ja edustuskulut 5 222 3 364
Hallintokulut 9 568 7 299
Saas-kulut 3 282 1 183
Tutkimus- ja kehittämiskulut 3 841 4 302
Muut kuluerät 18 647 4 598
Yhteensä 85 270 55 050

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

(1 000 EUR) 2022 2021
KPMG
Tilintarkastuspalkkiot 249 205
Todistukset ja lausunnot 7 7
Veroneuvonta 3 9
Muut palkkiot 16 58
275 279

Edellä esitetyistä muista palveluista kuin tilintarkastuksesta KPMG Oy AB:lle maksetut palkkiot ovat 26 tuhatta euroa (KPMG 74 tuhatta euroa 2021).

Muut yhteisöt
Tilintarkastuspalkkiot 36 34
Todistukset ja lausunnot 4 4
Veroneuvonta 17 15
Muut palkkiot 54 24
110 77
Yhteensä 385 356

2.5 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

(1 000 EUR) 2022 2021
Emoyhtiön omistajille kuuluva
tilikauden voitto
37 113 55 073
Osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl)
27 990 28 000
Laimentamaton osakekohtainen tulos
(eur/osake) jatkuvista toiminnoista
1,22 1,26
Laimentamaton osakekohtainen tulos
(eur/osake) lopetetuista toiminnoista
0,10 0,71
Laimennettu ja laimentamaton tulos/
osake
1,33 1,97

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernin vuonna 2021 voimassa olleilla osakepalkkiojärjestelmillä ei ole ollut laimennusvaikutusta, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos.

3.2 Johdon työsuhde-etuudet

(1 000 EUR) 2022 2021
Palkat ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet
3 913 3 642
Irtisanomisen yhteydessä
suoritetut etuudet
0 0
Eläkesitoumukset, lakisääteinen ja
vapaaehtoinen eläketurva
1 096 1 008
Yhteensä 5 009 4 650

Johdon työsuhde-etuudet sisältävät toimitusjohtajan, emoyhtiön johtoryhmän ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja palkkiot.

(1 000 EUR) 2022 2021
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet
732 722
Eläkesitoumukset, lakisääteinen ja
vapaaehtoinen eläketurva
365 387
Yhteensä 1 097 1 108

Hallituksen jäsenille hallitus-

tehtävistä suoritetut korvaukset:
Kaario Mammu 45 45
Kylävainio Matti 38 38
Marjamaa Ilpo (7.4.2022 alkaen) 28 0
Vanhainen Juha 38 38
Vidgren Janne 38 38
Vidgren Jarmo 48 48
Vidgren Juha 38 38
Vidgren Jukka 38 38
Yhteensä 311 283

Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymään tulostavoitteeseen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön puolelta 6 kk ja irtisanoutumisaika 6 kk. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

3. Palkitseminen

3.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

(1 000 EUR) 2022 2021
Palkat 87 083 67 983
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 11 074 10 741
Osakepalkkiot 95 989
Muut henkilösivukulut 9 621 7 942
Yhteensä 107 873 87 655

KONSERNIN HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN TILIKAUDELLA

Yhteensä 2 016 1 825
Toimihenkilöt 1 227 710
Työntekijät 789 1 115
(1 000 EUR) 2022 2021

LAATIMISPERIAATTEET

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lakisääteisillä eläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Ulkomaiset konserniyhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

4.1 Aineelliset hyödykkeet

Lopetetut toiminnot

Ponsse on 28. kesäkuuta 2022 allekirjoittanut kauppakirjan OOO Ponssen koko osakekannan myynnistä venäläiselle OOO Bison -yhtiölle. Prosessi kaupan loppuunsaattamiseksi jatkuu, mutta kauppa ei vielä ole saanut venäläisviranomaisten hyväksyntää. Ponsse pyrkii saattamaan OOO Ponssen myynnin päätökseen mahdollisimman nopeasti.

Ponsse on luokitellut kaupan kohteena olevat toiminnot myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja raportoinut ne lopetettuina toimintoina. Jollei toisin ole mainittu, tässä osavuosikatsauksessa kerrotut luvut koskevat jatkuvia toimintoja. Tasetta ei ole oikaistu vertailukaudelta. Rahavirtalaskelmaa ei ole oikaistu.

Yritysjärjestelyllä ei ole merkittävää tulosvaikutusta, eikä Ponsse ole kirjannut katsauskaudella tuloslaskelmaan merkittävää arvonalentumista tai myyntivoittoa kaupan seurauksena. Kumulatiivinen RUB/EUR-muuntoero oli 5,1 miljoonaa euroa vuoden 2022 lopussa. Kumulatiivinen muuntoero kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan, kun kauppa on saatu päätökseen. Tilinpäätöksessä on käytetty RUB/EUR-keskikurssina 74,26313 ja päätöskurssina 79,14900.

OOO Ponssen hallussa on Venäjällä rahavaroja, joihin voi liittyä valuutanvaihtoa koskevia tai muita oikeudellisia rajoituksia. Tämän vuoksi rahavarat eivät ole emoyrityksen ja muiden tytäryritysten käytettävissä.

LOPETETTUJEN TOIMINTOJEN TULOSLASKELMA

(1 000 EUR) 2022 2021
Liikevaihto 32 561 141 727
Liiketoiminnan muut tuotot 496 648
Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden varastojen muutos
-1 992 -195
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -17 320 -88 301
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -4 246 -15 180
Poistot -1 182 -5 111
Liiketoiminnan muut kulut -2 472 -8 566
Liikevoitto 5 844 25 023
Rahoitustuotot ja -kulut -2 389 75
Voitto ennen veroja 3 456 25 098
Tuloverot -526 -5 195
Tilikauden voitto 2 930 19 903

4. Sijoitettu pääoma 3.3 Osakeperusteiset maksut

Tilikauden 2021 aikana päättyi vuonna 2018 perustettu kannustinjärjestelmä konsernin avainhenkilöille.

Tilikauden 2021 aikana Ponsse Oyj:n hallitus päätti kolmesta uudesta konsernin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä (tiedote 17.2.2021):

  • toimitusjohtajan suoriteperusteinen osakeomistusjärjestelmä
  • avainhenkilöiden suoriteperusteinen osakeomistusjärjestelmä
  • sitouttava osakepalkkiojärjestelmä

Osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä ei ole toteutettu tilikauden 2022 aikana.

Tilikauden 2021 aikana konserni toteutti sitouttavaa kannustinjärjestelmää, jossa palkkio perustuu osallistujan voimassa olevaan työ- tai johtajasopimukseen ja työssäolon jatkumiseen sitouttamisjaksolla.

Palkkiona maksetaan 3 000 yhtiön osaketta 24 kuukauden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Järjestelmän kustannukset jaksotetaan sitouttamisjakson aikana kuluksi.

Tilikaudella sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä jaksotettiin kuluksi 95 tuhatta euroa (76 tuhatta euroa 2021).

3.4 Eläkevelvoitteet

Konsernilla ei ole ollut etuuspohjaisia eläkevelvoitteita.

LAATIMISPERIAATTEET

Konsernilla on kannustinjärjestelmiä, joka on maksettu tai maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset 20 vuotta
Koneet ja kalusto 5–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaan konserni kirjaa taseeseen ei purettavissa olevat vuokrasopimukset. Konserni on hyödyntänyt standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia ei ole kirjattu taseeseen. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta konserni kirjaa taseeseen vain sellaiset vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on yli 12 kuukautta eivätkä ne sisällä merkittävää sanktiota vuokrasopimuksen irtisanomiseen liittyen.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle, sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai vaihto-omaisuuteen. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

LOPETETTUJEN TOIMINTOJEN VAIKUTUS TASEESEEN

(1 000 EUR) 31.12.2022
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin
liittyvät varat
Aineettomat hyödykkeet 18
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 8 183
Laskennalliset verosaamiset 582
Vaihto-omaisuus 6 846
Myyntisaamiset 2 305
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 368
Muut lyhytaikaiset saamiset 255
Rahavarat 3 094
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin
liittyvät varat yhteensä
21 650

Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat

Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin
liittyvät velat yhteensä
738
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 697
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 3
Laskennalliset verovelat 26
Korolliset velat 12

LOPETETTUJEN TOIMINTOJEN RAHAVIRTA

Tilikauden rahavirta -11 532 18 821
Rahoituksen rahavirta -21 -72
Investointien rahavirta -798 -989
Liiketoiminnan rahavirta -10 712 19 881
(1 000 EUR) 2022 2021

LAATIMISPERIAATTEET

Aineelliset hyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hankintaan sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästä aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhdeetuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen.

AINEELLISET HYÖDYKKEET

(1 000 EUR) Maa- ja
vesialueet
Rakennukset Koneet ja
kalusto
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 3 741 113 816 120 343 1 857 239 757
Lisäykset 278 4 113 16 610 12 818 33 819
Hankitut liiketoiminnot (liite 7.2) 0 736 455 0 1 191
Vähennykset 0 -40 -3 182 -5 085 -8 307
Siirrot erien välillä; myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvät varat
-486 -5 372 -2 317 -8 -8 183
Kurssiero 90 1 008 2 440 31 3 569
Hankintameno 31.12.2022 3 623 114 261 134 349 9 612 261 846
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022 0 -47 493 -80 138 0 -127 631
Poistot, jatkuvat toiminnot 0 -6 472 -11 470 0 -17 943
Poistot, lopetetut toiminnot 0 -298 -640 0 -938
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 -31 0 -31
Kurssiero 0 98 -669 0 -571
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022 0 -54 165 -92 948 0 -147 113
Kirjanpitoarvo 1.1.2022 3 741 66 323 40 205 1 857 112 126
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 3 624 60 095 41 401 9 612 114 732
Hankintameno 1.1.2021 3 601 107 064 108 699 3 068 222 433
Lisäykset 26 5 829 13 042 6 999 25 896
Vähennykset -5 -97 -2 217 -8 328 -10 648
Kurssiero 119 1 019 819 118 2 076
Hankintameno 31.12.2021 3 741 113 816 120 343 1 857 239 757
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021 0 -40 290 -69 961 0 -110 251
Poistot, jatkuvat toiminnot 0 -5 592 -8 267 0 -13 859
Poistot, lopetetut toiminnot 0 -1 370 -2 144 0 -3 514
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 831 0 831
Kurssiero 0 -242 -597 0 -838
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021 0 -47 493 -80 138 0 -127 631
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 3 601 66 774 38 738 3 068 112 181
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 3 741 66 323 40 205 1 857 112 127
(1 000 EUR) Maa- ja
vesialueet
Rakennukset Koneet ja
kalusto
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 3 741 113 816 120 343 1 857 239 757
Lisäykset 278 4 113 16 610 12 818 33 819
Hankitut liiketoiminnot (liite 7.2) 0 736 455 0 1 191
Vähennykset 0 -40 -3 182 -5 085 -8 307
Siirrot erien välillä; myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvät varat
-486 -5 372 -2 317 -8 -8 183
Kurssiero 90 1 008 2 440 31 3 569
Hankintameno 31.12.2022 3 623 114 261 134 349 9 612 261 846
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022 0 -47 493 -80 138 0 -127 631
Poistot, jatkuvat toiminnot 0 -6 472 -11 470 0 -17 943
Poistot, lopetetut toiminnot 0 -298 -640 0 -938
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 -31 0 -31
Kurssiero 0 98 -669 0 -571
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022 0 -54 165 -92 948 0 -147 113
Kirjanpitoarvo 1.1.2022 3 741 66 323 40 205 1 857 112 126
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 3 624 60 095 41 401 9 612 114 732
Hankintameno 1.1.2021 3 601 107 064 108 699 3 068 222 433
Lisäykset 26 5 829 13 042 6 999 25 896
Vähennykset -5 -97 -2 217 -8 328 -10 648
Kurssiero 119 1 019 819 118 2 076
Hankintameno 31.12.2021 3 741 113 816 120 343 1 857 239 757
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021 0 -40 290 -69 961 0 -110 251
Poistot, jatkuvat toiminnot 0 -5 592 -8 267 0 -13 859
Poistot, lopetetut toiminnot 0 -1 370 -2 144 0 -3 514
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 831 0 831
Kurssiero 0 -242 -597 0 -838
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021 0 -47 493 -80 138 0 -127 631
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 3 601 66 774 38 738 3 068 112 181
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 3 741 66 323 40 205 1 857 112 127
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 3 601
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 3 741

KONSERNITILINPÄÄTÖS

AINEELLISIIN HYÖDYKKEISIIN SISÄLTYVIEN KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERIEN TASEARVOT

(1 000 EUR) Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1.2022 7 696 4 579 12 275 Lisäykset 1 992 873 2 865 Hankitut liiketoiminnot (liite 7.2) 736 0 736 Poistot, jatkuvat toiminnot -1 904 -1 548 -3 451 Poistot, lopetetut toiminnot -4 -1 -5 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat -12 0 -12 Kurssiero -49 381 332 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 8 455 4 285 12 740 Kirjanpitoarvo 1.1.2021 9 301 1 864 11 165 Lisäykset 451 3 862 4 312 Poistot, jatkuvat toiminnot -1 992 -1 183 -3 175 Poistot, lopetetut toiminnot -76 -7 -83 Kurssiero 13 44 56 Kirjanpitoarvo 31.12.2021 7 696 4 579 12 275

VUOKRASOPIMUSVELKOJEN TASEARVOT

(1 000 EUR) 2022 2021
Kirjanpitoarvo 1.1. 12 364 11 104
Kurssiero 574 206
Lisäykset 3 601 4 312
Tilikauden korot 302 247
Maksut -3 759 -3 505
Vähennykset 0 0
Myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvät velat
-12 0
Kirjanpitoarvo 31.12. 13 071 12 364
Pitkäaikainen vuokrasopimusvelka 9 192 9 018
Lyhytaikainen vuokrasopimusvelka 3 880 3 346
Yhteensä 13 071 12 364

Vuokrasopimusvelkojen erääntyminen esitetään liitetiedon kohdassa 5.5. Vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat ja täsmäytyslaskelma.

TULOSLASKELMAAN MERKITYT MÄÄRÄT

(1 000 EUR) 2022 2021
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot 3 451 3 175
Korkokulut 302 247
Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin
liittyvät kulut
1 465 1 151
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin
liittyvät kulut
559 543
Yhteensä 5 779 5 116

Konserni hyödyntää standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia ei kirjattu taseeseen. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta konserni kirjaa taseeseen vain sellaiset vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on yli 12 kuukautta eivätkä ne sisällä merkittävää sanktiota vuokrasopimuksen irtisanomiseen liittyen.

Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Jos tämä korko ei ole helposti määritettävissä, mikä on yleistä konsernin vuokrasopimuksissa, käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa, jolla tarkoitetaan korkoa, jonka asianomainen vuokralle ottaja joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä.

4.2 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

LAATIMISPERIAATTEET

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:
Aktivoidut kehittämismenot 3–10 vuotta
Patentit 5 vuotta
ATK-ohjelmat 5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.

Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuna ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittely

IFRS-tulkintakomitea antoi huhtikuussa 2021 lopullisen agendapäätöksen pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelystä (IAS 38 Aineettomat hyödykkeet). Tässä agendapäätöksessä tulkintakomitea tarkasteli, milloin sovelluksen konfiguroinnista ja räätälöinnistä voidaan kirjata aineeton hyödyke. IFRIC:n agendapäätöksillä ei ole voimaantuloaikaa, joten niitä odotetaan sovellettavan niin pian kuin mahdollista.

Koska konsernilla on käytössään pilvipalvelujärjestelyitä, yhtiö on analysoinut vaikutusta pilvipalveluiden käyttöönottomenoihin sovellettuihin laadintaperiaatteisiin. Analyysin perusteella on todettu, että IFRIC:n agendapäätöksellä on vaikutusta aiempaan pilvipalvelujärjestelyiden kirjanpitokäsittelyyn. Analyysin seurauksena yhtiö on kirjannut kuluksi pilvipalvelujärjestelyihin liittyviä kuluja, jotka eivät selkeästi synnytä aineetonta omaisuuserää.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

(1 000 EUR) Kehittämis
menot
Patentti
menot
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 56 087 2 904 3 651 16 175 10 786 89 603
Lisäykset 11 640 344 704 3 672 17 944 34 305
Siirrot erien välillä; myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvät varat
0 0 0 -18 0 -18
Vähennykset 0 0 0 0 -16 811 -16 811
Hankintameno 31.12.2022 67 727 3 248 4 355 19 829 11 919 107 079
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022 -32 655 -1 814 -3 060 -9 988 0 -47 516
Poistot, jatkuvat toiminnot -7 092 -306 -292 -2 040 0 -9 729
Poistot, lopetetut toiminnot -166 -7 -3 -68 0 -244
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0
Kurssiero 0 0 0 -7 0 -7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022 -39 912 -2 127 -3 355 -12 102 0 -57 496
Kirjanpitoarvo 1.1.2022 23 432 1 090 592 6 187 10 786 42 087
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 27 815 1 121 1 001 7 726 11 919 49 583
Hankintameno 1.1.2021 40 381 2 253 3 416 14 294 16 200 76 544
Lisäykset 15 706 650 235 2 151 14 335 33 077
Siirrot erien välillä 0 1 0 124 0 125
Vähennykset 0 0 0 -394 -19 749 -20 143
Hankintameno 31.12.2021 56 087 2 904 3 651 16 175 10 786 89 603
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021 -27 266 -1 463 -2 813 -8 291 0 -39 834
Poistot, jatkuvat toiminnot -4 307 -276 -214 -1 483 0 -6 281
Poistot, lopetetut toiminnot -1 081 -75 -34 -408 0 -1 597
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 199 0 199
Kurssiero 0 0 0 -3 0 -3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021 -32 655 -1 814 -3 060 -9 988 0 -47 516
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 13 114 790 604 6 002 16 200 36 710
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 23 432 1 090 592 6 187 10 786 42 087

Aineettomat oikeudet sisältävät mm. tietokoneohjelmistojen lisenssimaksuja. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. konsernille räätälöityjen tietokoneohjelmistojen

maksuja. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kehittämismenoja, patenttien hakemiskuluja sekä tietokoneohjelmistojen hankintamenoja.

LIIKEARVON KOHDISTAMINEN

(1 000 EUR) 2022 2021
Liikearvo on kohdistettu seuraaville
rahavirtaa tuottaville yksiköille:
Pohjois-Eurooppa segmentti: Epec Oy 3 440 3 440
Pohjois-Eurooppa segmentti: Ruotsi
Norrbottenin alueen liiketoiminta
333 361
Keski- ja Etelä-Eurooppa segmentti:
Tsekki
1 934 0
Yhteensä 5 707 3 801

Liikearvoksi on kirjattu se hankintameno, joka on ylittänyt hankittujen yhtiöiden yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvän arvon hankintahetkellä. Liikearvo pitää sisällään aineetonta omaisuutta, kuten liiketoimintaosaamisen, asiakassuhteiden sekä synergioiden arvoa.

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennuste pohjautuu johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 9–12,5 %. Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 2 prosentin kasvutekijää kyseisissä yksiköissä. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisten toimialojen pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:

    1. Budjetoitu käyttökate Määritetty perustuen ennustettuun tulevan kolmen vuoden aikana toteutuvaan käyttökattee-
  • seen. Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen. 2. Ennustettu jäännösarvo – Määritetty perustuen viimeiseen
  • budjetoituun vuoteen 2025 ja tasaisella 2 %:n kasvutekijällä. Jäännösarvon ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huomioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.

  • Diskonttauskorko – Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) menetelmällä, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja toimialaan liittyvät erityiset riskit.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johda tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävät rahamäärät alittavat testattavan kirjanpitoarvon.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

(1 000 EUR) 2022 2021
Tuloslaskelmaan sisältyvät kuluksi
kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot
27 702 23 786
taseeseen aktivoitu osuus 12 692 9 196

4.3 Poistot ja arvonalentumiset

LAATIMISPERIAATTEET

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Tuotekehitysmenojen aktivointi

Konserni arvioi raportointihetkellä, onko uusi tuote teknisesti toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(1 000 EUR) 2022 2021
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot 7 092 4 307
Patentit 306 276
Aineettomat oikeudet 292 214
Muut aineettomat hyödykkeet 2 040 1 483
Yhteensä 9 729 6 281

Aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset 6 472 5 592
Koneet ja kalusto 11 470 8 267
Yhteensä 17 943 13 859
Yhteensä 27 671 20 140

4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset

SAAMISET (PITKÄAIKAISET)

(1 000 EUR) 2022 2021
Myyntisaamiset 0 100
Siirtosaamiset 63 73
Yhteensä 63 173

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LYHYTAIKAISET)

(1 000 EUR) 2022 2021
Myyntisaamiset 64 610 43 394
Siirtosaamiset 8 258 4 346
Muut saamiset 11 344 12 830
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät johdannaissopimukset
5 470 94
Myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvät varat
-2 560 0
Yhteensä 87 122 60 664

Odotettujen luottotappioiden määrittelyperusteet on kuvattu liitetiedossa 5.6. Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa kohdassa 5.7.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Myyntisaamiset

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta.

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9:ssä määrättyä yleistä mallia.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset on ryhmitelty asiakaskohtaisesti luottoriskin todennäköisyyden ja maksun viivästymisen perusteella. Luottotappioriskin katsotaan lisääntyneen merkittävästi, jos saaminen on erääntynyt yli 30 päivää. Tämän perusteella tehdään asiakaskohtainen arviointi odotetusta luottotappiosta. Luottotappion määrittämisessä huomioidaan vakuutena oleva myyty kone.

Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskien arviointi perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, saamisten määrään ja rakenteeseen sekä lähiajan taloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin.

4.4 Vaihto-omaisuus

VAIHTO-OMAISUUS

(1 000 EUR) 2022 2021
Aineet ja tarvikkeet 139 650 102 408
Keskeneräiset tuotteet 28 565 20 984
Valmiit tuotteet/tavarat 36 494 15 212
Muu vaihto-omaisuus 31 785 28 810
Myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvät varat
-6 846 0
Yhteensä 229 648 167 414

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 3,5 miljoonaa euroa, jolla vaihtoomaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (3,2 miljoonaa euroa vuonna 2021).

LAATIMISPERIAATTEET

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihtoomaisuuden arvonalentumista erityisesti vaihtokoneiden osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihtokonevaraston ikärakenne ja todennäköinen myyntihinta.

MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA JA LUOTTOTAPPIOIKSI KIRJATUT ERÄT

(1 000 EUR) Eräänty
mättömät
Erääntyneet
alle 30
päivää
Erääntyneet
30–90
päivää
Erääntyneet
91–180
päivää
Erääntyneet
181–360
päivää
Erääntyneet
yli 360 päivää
Yhteensä
2022
Bruttomääräinen kirjanpito
arvo – myyntisaamiset
47 086 10 053 4 809 288 157 487 62 879
Myytävänä oleviin
omaisuuseriin liittyvät varat
116 6 2 051 50 299 19 2 542
Odotettua tappiota koskeva
vähennyserä
-305 -506 -811
Nettomääräinen kirjanpito
arvo – myyntisaamiset
47 202 10 059 6 861 338 151 0 64 610
2021
Bruttomääräinen kirjanpito
arvo – myyntisaamiset
34 028 6 426 2 258 599 157 493 43 964
Odotettua tappiota koskeva
vähennyserä
-76 -493 -569

Nettomääräinen kirjanpito-

arvo – myyntisaamiset 34 028 6 426 2 258 599 81 0 43 394

MYYNTISAAMISIIN LIITTYVÄ TAPPIOTA KOSKEVA

TULOSVAIKUTTEINEN VÄHENNYSERÄ:

(1 000 EUR) 2022 2021
Myyntisaamisten odotettua tappiota
koskevan vähennyserän muutos
242 -325
Lopulliset luottotappiot -158 193
Perutut lopulliset luottotappiot -84 -44
Lopetetut toiminnot 0 137
Yhteensä 0 -39

4.7 Varaukset

VARAUKSET

(1 000 EUR) Takuuvaraus Muut
varaukset
Yhteensä
31.12.2021 4 550 0 4 550
Lisäykset 806 6 483 7 289
Vähennykset -1 192 0 -1 192
31.12.2022 4 164 6 483 10 647

LAATIMISPERIAATTEET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varausten määrää arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Muu varaus kirjataan, kun konsernilla todetaan olevan tappiollinen sopimus. Sopimuksen mukainen olemassa oleva velvoite kirjataan ja määritetään varauksena.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Takuuvaraus

Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin. Tuotteille myönnettävä takuuaika on 12 kuukautta tai 2 000 tuntia, jonka aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.

Muut varaukset

Muut varaukset -erään konserni on kirjannut varauksen Ponsse Latin America -tytäryhtiön tekemän sopimuksen perusteella, koska sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa arvion mukaan menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn. Varauksen arvostamisessa on käytetty parasta arviota velvoitteen täyttämisen aiheuttamista menoista raportointikauden päättymispäivänä.

4.6 Ostovelat ja muut velat

OSTOVELAT JA MUUT VELAT

(1 000 EUR) 2022 2021
Ostovelat (muut rahoitusvelat) 93 133 89 839
Saadut ennakot 3 462 22 937
Muut velat 14 157 12 255
Siirtovelat
Henkilöstökuluvelat 23 049 21 917
Korkojaksotus 240 6
Myyntisopimusten perusteella
kirjatut velat
4 047 4 386
Tuloverovelka 4 664 901
Muut siirtovelat 15 920 2 422
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät johdannaissopimukset
168 292
Myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvät velat
-700 0
Yhteensä 158 140 154 955

5.1 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Seuraavassa on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärässä ja omassa pääomassa.

Osakkeiden
lukumäärä
Osake
pääoma
Muut
rahastot
Omat
osakkeet
(1 000 kpl) (1 000 EUR) (1 000 EUR) (1 000 EUR)
31.12.2021 28 000 7 000 3 460 -2
Osakepalkkio
ohjelma
0 0 -272
31.12.2022 28 000 7 000 3 460 -274

LAATIMISPERIAATTEET

Osakepääomana esitetään kantaosakkeiden nimellisarvo. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi ja velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokous on hyväksynyt osingon.

Omat osakkeet

Jos konserni ostaa yhtiön omia osakkeita, maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Omien osakkeiden hankinnan arvopäivänä käytetään todellista kaupantekopäivää.

Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä.

5. Pääomarakenne ja rahoitusriskit

Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta vuonna 2021). Osakkeiden nimellisarvo on 0,25 euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2021). Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä on 28 miljoonaa kappaletta (28 miljoonaa kappaletta vuonna 2021). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.

Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

Ponsse Oyj:n hallituksella on voimassa oleva yhtiökokouksen valtuutus omien osakkeiden hankinnasta yhtiön vapaalla pääomalla sekä omien osakkeiden luovuttamisesta.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Omat osakkeet

Yhtiöllä on hallussaan 10 227 omaa osaketta.

Muuntoerot

Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Muut rahastot

Muut rahastot sisältää osakepalkkiojärjestelmään liittyvän omien osakkeiden luovutukseen liittyvän rahaston lisäyksen.

Osingot

Vuonna 2022 osinkoa jaettiin yhteensä 0,60 euroa osakkeelta, yhteensä 16,8 miljoonaa euroa (vuonna 2021 0,60 euroa osakkeelta, yhteensä 16,8 miljoonaa euroa). Raportointikauden päättymispäivän jälkeen yhtiön hallitus on päättänyt ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Osingonjako on yhteensä 16,8 miljoonaa euroa.

5.3 Muut rahoitusvarat

MUUT RAHOITUSVARAT

(1 000 EUR) Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 31.12.2021 373
Lisäykset 2
Vähennykset 0
Hankintameno 31.12.2022 375

Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa yhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita.

RAHOITUSKULUT

(1 000 EUR) 2022 2021
Korkokulut rahoituslainoista 924 544
Valuuttakurssitappiot, realisoitunut 4 094 214
Valuuttakurssitappiot, realisoitumaton 2 599 611
Johdannaisten käyvän arvon muutos 0 235
Muut rahoituskulut 1 733 841
Yhteensä 9 350 2 443
Rahoitustuotot ja -kulut
yhteensä
-3 504 -1 911

Vuonna 2022 realisoitumattomat valuuttakurssitappiot koostuvat pääosin konsernin sisäisten erien arvostamisesta yhtiöissä Ponsse Oyj, Ponsse Latin America Ltda ja Ponsse Chile SpA.

5.2 Rahoitustuotot ja -kulut

LAATIMISPERIAATTEET

Osingot

Osinkotuotot on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot

Valuuttakurssivoittoja ja -tappiota koskevat kirjaamisperiaatteet on esitetty liitetietojen kohdassa 1. Laatimisperiaatteet, kappaleessa Ulkomaan rahanmääräiset liiketapahtumat.

RAHOITUSTUOTOT

(1 000 EUR) 2022 2021
Osinkotuotot pysyvien vastaavien
sijoituksista
3 5
Korkotuotot lainoista ja saamisista 200 81
Valuuttakurssivoitot, realisoitunut 0 0
Valuuttakurssivoitot, realisoitumaton 0 0
Johdannaisten käyvän arvon muutos 2 436 0
Muut rahoitustuotot 3 206 447
Yhteensä 5 846 533

Muut rahoitustuotot -erä sisältää koronvaihtosopimuksien arvostustuottoa 3,1 miljoonaa euroa.

5.4 Rahavarat

RAHAVARAT

(1 000 EUR) 2022 2021
Käteinen raha ja pankkitilit 76 545 120 900
Myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvät varat
-3 094 0
Yhteensä 73 451 120 900

VUOKRASOPIMUSVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT JA TÄSMÄYTYSLASKELMA

(1 000 EUR) 2022 2021
Vuokrasopimusvelat – vähimmäis
vuokrien kokonaismäärä
alle 12 kk 4 093 3 497
1–5 vuotta 7 746 8 458
yli 5 vuotta 2 002 683
Yhteensä 13 840 12 638
Vuokrasopimusvelat –
vähimmäisvuokrien nykyarvo
alle 12 kk 3 880 0

1–5 vuotta 7 304 8 344 yli 5 vuotta 1 888 674 Yhteensä 13 071 9 018 Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 769 3 620 Vuokrasopimusvelkojen kokonaismäärä 13 840 12 638

5.5 Rahoitusvelat

RAHOITUSVELAT

(1 000 EUR) 2022 2021
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta 32 339 39 162
Muut velat 953 1 671
Vuokrasopimusvelat 9 192 9 018
Yhteensä 42 484 49 851

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Yhteensä 53 804 4 945
Myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvät velat
-12 0
Vuokrasopimusvelat 3 892 3 346
Muut velat 803 958
Lainat rahoituslaitoksilta 49 122 641

Konsernin rahoitusvastuiden vakuudet on kuvattu liitetiedossa kohdassa 8.1.

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 5.7.

Konsernin lainat rahoituslaitoksilta ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia vakuudettomia lainoja.

Veloista kiinteäkorkoisia on 15 237 tuhatta euroa (15 726 tuhatta euroa vuonna 2021). Muut lainat ovat vaihtuvakorkoisia, 81 051 tuhatta euroa (39 070 tuhatta euroa vuonna 2021).

LAATIMISPERIAATTEET

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.

5.6 Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, valuuttalainoja ja koronvaihtosopimuksia. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin johto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.

Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Ison-Britannian punta (GBP), Brasilian real (BRL) ja Venäjän rupla (RUB), joista USD, SEK ja GBP on suojattu konsernin suojauspolitiikan mukaisesti.

Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettoinvestoinneista. Konsernin tytäryhtiöiden oma pääoma on 73,3 miljoonaa euroa (88,6 miljoonaa euroa vuonna 2021), joka sisältää emoyhtiölle jaetun osingon 1,0 miljoonaa euroa (1,0 miljoonaa euroa vuonna 2021) sekä lopetut toiminnot 25,9 mljoonaa euroa.

Suojaustarkoitusta varten konserni käsittelee valuuttamääräiset saamiset sekä velat nettomääräisesti ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustransaktiot toteutetaan noudattaen konsernin johdon hyväksymiä kirjallisia riskienhallintaperiaatteita. Näihin eriin ei sovelleta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa (liitetiedot 5.2).

Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun, Ison-Britannian puntaan ja Brasilian realiin verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Kyseisten valuuttojen yhteenlaskettu nettopositio on -40,5 miljoonaa euroa (-4,7 miljoonaa euroa vuonna 2021). Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.

Muutokset olisivat aiheutuneet pääsääntöisesti valuuttamääräisten myyntisaamisten ja velkojen kurssimuutoksista.

(1 000 EUR) 2022
Eurokurssin muutos Vahvistuminen Heikentyminen
Vaikutus verojen
jälkeiseen voittoon
USD 8 % -182 7 % 170
SEK 4 % 67 5 % -88
GBP 3 % -60 4 % 90
BRL 7 % 2 412 15 % -5 326
(1 000 EUR) 2021
Eurokurssin muutos Vahvistuminen Heikentyminen
Vaikutus verojen
jälkeiseen voittoon
USD 4 % -129 3 % 86
SEK 2 % 28 1 % -19
GBP 2 % -46 3 % 48
BRL 7 % 531 6 % -407

Korkoriski

Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole kokonaisuudessaan merkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille, jonka katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni suojaa tuleviin rahavirtoihin liittyvää korkoriskiä koronvaihtosopimuksilla. Suojausaste on noin 34 % kaikista muuttuvakorkoisista lainoista.

(1 000 EUR)
Herkkyysanalyysi, vaihtuvakorkoisten lainojen osalta:
Muutosprosentti +2 % -0,5 %
Vaihtuvakorkokoiset lainat -1 303 326
Koronvaihtosopimukset 448 -112
Nettovaikutus verojen jälkeiseen
voittoon
-855 214

Luottoriski

Konsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti eri puolille. Konserni pyrkii varovaiseen ja vakuudelliseen luotonantoon. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedoissa 4.5.

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9:n mukaista yleistä mallia, jonka mukaan yli 30 päivää erääntyneistä 10 tuhatta euroa ylittävistä myyntisaamisista kirjataan odotettavissa olevat luottotappiot. Erääntyneet myyntisaamiset on ryhmitelty asiakaskohtaisesti luottoriskin todennäköisyyden ja maksun viivästymisen perusteella. Luottotappioriskin katsotaan lisääntyneen merkittävästi, jos saaminen on erääntynyt yli 30 päivää. Tämän perusteella tehdään asiakaskohtainen arviointi odotetusta luottotappiosta. Luottotappion määrittämisessä huomioidaan vakuutena oleva myyty kone.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan luottolimiiteillä ja muilla rahoitusinstrumenteilla sekä toimimalla yhteistyössä useiden pankkien kanssa. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2022 oli 110,0 miljoonaa euroa, joka on 79 % kokonaisluottolimiitistä (2021 140,0 miljoonaa euroa, 100 %). Luottolimiittisopimukset erääntyvät pääosin uusittaviksi kolmen vuoden välein. Konsernilla on käytettävissä 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma, josta on nostettu 0 euroa. Lisäksi konsernilla on käytettävissä tililimiittisopimuksia 3 miljoonan euron arvosta.

Rahoituslaitoslainojen keskimääräinen maturiteetti oli tilinpäätöshetkellä 2,7 vuotta (2,9 vuotta).

Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut sisältäen jatkuvat toiminnot.

(1 000 EUR) tase
arvo
raha
virta *
alle 1
vuosi
1–5
vuotta
yli 5
vuotta
31.12.2022
Lainat
rahoituslaitoksilta
81 460 80 820 51 046 29 773 0
Muut velat 1 756 1 775 812 964 0
Vuokrasopimus
velat
13 071 13 840 4 093 7 746 2 002
Ostovelat ja muut
velat
158 053 158 053 158 053
Johdannaisvelat 168 168 168
Taseen ulkopuoliset
vastuut **
0 6 300 6 300
(1 000 EUR) tase
arvo
raha
virta *
alle 1
vuosi
1–5
vuotta
yli 5
vuotta
31.12.2021
Lainat
rahoituslaitoksilta
39 803 40 953 948 40 005 0
Muut velat 2 629 2 666 971 1 695 0
Vuokrasopimus
velat
12 364 12 514 3 497 8 344 674
Ostovelat ja muut
velat
154 750 154 750 154 750
Johdannaisvelat 292 292 292
Taseen ulkopuoliset
vastuut **
0 7 404 7 404

* sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä.

** taseen ulkopuolisiin sopimuksiin perustuva enimmäisrahavirta, jossa ei ole huomioitu maksun realisoitumisen todennäköisyyttä, tarkempi erittely liitetieto 8.1.

(1 000 EUR) Rahoitukseen liittyvät velat Muut varat
Lainat Vuokrasopimukset Välisumma Rahavarat Likvidit sijoitukset Yhteensä
Nettovelat 1.1.2022 -42 430 -12 366 -54 796 120 900 0 66 104
Rahavirrat -40 745 3 755 -36 990 -47 669 0 -84 659
Hankinnat – vuokrasopimukset 0 -4 130 -4 130 0 0 -4 130
Valuuttakurssioikaisut -38 -334 -372 220 0 -152
Muut muutokset 0 0 0 0 0 0
Myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvät velat/varat
0 -12 -12 3 094 0 3 082
Nettovelat 31.12.2022 -83 213 -13 087 -96 300 76 545 0 -19 755
Nettovelat 1.1.2021 -103 421 -11 104 -114 525 123 611 7 9 093
Rahavirtavaikutukset 61 031 3 113 64 143 -2 594 0 61 549
Hankinnat – vuokrasopimukset 0 -4 312 -4 312 0 0 -4 312
Valuuttakurssioikaisut -40 -62 -102 -117 0 -219
Muut muutokset 0 0 0 0 -7 -7
Nettovelat 31.12.2021 -42 430 -12 366 -54 796 120 900 0 66 104

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistajaarvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin korolliset nettorahoitusvelat olivat vuoden 2022 lopussa 19,8 miljoonaa euroa (-66,1 miljoonaa euroa 31.12.2021) ja nettovelkaantumisaste oli 6,1 % (-22,2 % 31.12.2021). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettorahoitusvelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla sisältäen lopetut toiminnot.

(1 000 EUR) 2022 2021
Korolliset velat 96 300 54 796
Korolliset saamiset 0 0
Rahavarat -76 545 -120 900
Nettovelat 19 755 -66 104
Oma pääoma yhteensä 321 813 297 267
Nettovelkaantumisaste (net gearing) 6,1 % -22,2 %

5.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain

LAATIMISPERIAATTEET

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Konserni on luokitellut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi sijoitukset ja johdannaiset. Kyseiset johdannaiset sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattavaksi, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät: a) rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja b) rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Konserni on luokitellut jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusvaroiksi myyntisaamiset, muut saamiset ja rahavarat. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvarojen arvonalentumiseen sovelletaan odotettujen luottotappioiden mallia.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi. Konserni arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisinstrumentit. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi arvostetaan rahoituslaitoslainat, rahoitusleasingvelat, ostovelat ja muut velat.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni ei sovella IFRS 9 -standardin mukaista suojauslaskentaa. Johdannaiset ovat termiinisopimuksia ja koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Johdannaisten käypä arvo on kirjattu muihin lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.

(1 000 EUR)
31.12.2022
Varat taseessa
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat varat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat varat
Yhteensä
Noteeraamattomat osakesijoitukset 375 0 375
Johdannaisinstrumentit 5 470 0 5 470
Myyntisaamiset ja muut saamiset
(lukuun ottamatta ennakkomaksuja)
0 64 610 64 610
Rahavarat 0 76 545 76 545
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat 0 -5 399 -5 399
Yhteensä 5 845 135 755 141 600
31.12.2022
Velat taseessa
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat velat
Yhteensä
Lainat (lukuun ottamatta
vuokrasopimusvelkoja)
0 81 460 81 460
Vuokrasopimusvelat 0 9 180 9 180
Johdannaisinstrumentit 168 0 168
Ostovelat ja muut velat (lukuun
ottamatta lakisääteisiä velvoitteita)
0 93 133 93 133
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 0 -738 -738
Yhteensä 168 183 035 183 202

(1 000 EUR)

31.12.2021
Varat taseessa
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat varat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat varat
Yhteensä
Noteeraamattomat osakesijoitukset 373 0 373
Johdannaisinstrumentit 94 0 94
Myyntisaamiset ja muut saamiset
(lukuun ottamatta ennakkomaksuja)
0 43 394 43 394
Rahavarat 0 120 900 120 900
Yhteensä 467 164 294 164 761
31.12.2021
Velat taseessa
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat velat
Yhteensä
Lainat (lukuun ottamatta
vuokrasopimusvelkoja)
0 39 803 39 803
Rahoitusleasingvelat 0 12 364 12 364
Johdannaisinstrumentit 292 0 292
Ostovelat ja muut velat (lukuun
ottamatta lakisääteisiä velvoitteita)
0 89 839 89 839

6. Tuloverot

LAATIMISPERIAATTEET

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja ja jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Tuloverot

Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserni arvioi tuloveronsa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon veroasema sekä erilaisten vero- ja kirjanpitokäytännöistä johtuvien väliaikaisten erojen, kuten tulojaksotusten ja kustannusvarausten, vaikutus. Eroista kirjataan laskennallisia verosaamisia ja -velkoja. Laskennallisen verosaamisen hyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä osin kuin hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen.

Konsernin käypään arvoon arvostetut erät sisältävät noteeraamattomat osakesijoitukset ja johdannaisinstrumentit.

Noteeraamattomat osakesijoitukset kuuluvat käyvän arvon hierarkiassa tasolle 3 ja johdannaisinstrumentit kuuluvat käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2.

Termiinisopimusten nimellisarvot olivat 58,7 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 27,4 miljoonaa euroa vuonna 2021.

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:

  • Lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvojen voidaan katsoa vastaavan käypiä arvoja.
  • Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon tulosvaikutteisesti ei ole ollut mahdollista. Yhtiö arvioi osakesijoitusten käypää arvoa vuosittain. Tilinpäätöshetkellä saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
  • Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio.
  • Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

6.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOKSET VUODEN 2022 AIKANA:

(1 000 EUR)
Laskennalliset
verosaamiset:
31.12.
2021
Kirjattu tulos
vaikutteisesti
31.12.
2022
Vaihto-omaisuus 2 116 1 602 3 719
Vahvistetut tappiot 683 -88 595
Muut erät 561 129 690
Kauden verotettavaan tuloon
perustuvat verosaamiset
0 -582 -582
Yhteensä 3 360 1 061 4 422
Laskennalliset
verovelat:
31.12.
2021
Kirjattu tulos
vaikutteisesti
31.12.
2022
Vaihto-omaisuus 0 0 0
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet
967 1 968
Muut erät 0 0 0
Myytävänä oleviin
omaisuuseriin liittyvät velat
0 -26 -26
Yhteensä 967 -25 942

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOKSET

VUODEN 2021 AIKANA:

(1 000 EUR)
Laskennalliset
verosaamiset:
31.12.
2020
Kirjattu tulos
vaikutteisesti
31.12.
2021
Vaihto-omaisuus 1 862 254 2 116
Vahvistetut tappiot 716 -33 683
Muut erät 498 63 561
Yhteensä 3 076 285 3 360
Laskennalliset
verovelat:
31.12.
2020
Kirjattu tulos
vaikutteisesti
31.12.
2021
Vaihto-omaisuus 0 0 0
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet
1 137 -170 967
Muut erät 0 0 0
Yhteensä 1 137 -170 967

Laskennallisia veroja ei ole kirjattu oman pääoman kautta.

6.1 Tuloverot

TULOVEROT

(1 000 EUR) 2022 2021
Tilikauden verotettavaan
tuloon perustuva vero
10 884 12 281
Edellisten tilikausien verot 61 1 069
Laskennalliset verot -1 909 -413
Yhteensä 9 037 12 936

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2022: 20,0 %, 2021: 20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Konsernin ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvistä vahvistetuista tappioista 25,6 miljoonaa euroa (21,9 miljoonaa euroa vuonna 2021) on kirjattu laskennallista verosaamista 0,7 miljoonaa euroa. Edellä mainituilla vahvistetuilla tappioilla ei ole vanhenemisaikaa. 82 83

(1 000 EUR) 2022 2021
Voitto ennen veroja 43 219 48 107
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 8 644 9 621
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat
verokannat
1 185 2 786
Verovapaat tulot -129 -45
Vähennyskelvottomat kulut 299 422
Verohelpotukset, -tuet -29 -24
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset 6 591 3 265
Verot aikaisemmilta tilikausilta 61 1 069
Muut erät -7 586 -4 158
Verot tuloslaskelmassa 9 037 12 936

Konsernin efektiiviseen veroasteeseen vuonna 2022 vaikutti konserniyhdistelykirjaus, josta ei kirjata laskennallista veroa, koska kyseessä on pysyvä ero. Pysyvän eron verovaikutus näkyy verojen täsmäytyslaskelmalla rivillä "Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset" ja "Muut erät".

7.1 Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien heidän perheenjäsenensä sekä määräysvaltayhtiöt.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Nimi ja kotipaikka Konsernin ja emoyhtiön
osuus osakkeista ja
äänistä, %
Emoyhtiö Ponsse Oyj, Vieremä, Suomi
Ponsse AB, Västerås, Ruotsi 100,00
Ponsse AS, Kongsvinger, Norja 100,00
Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska 100,00
Ponsse UK Ltd., Annan, Iso-Britannia 100,00
Ponsse Machines Ireland Ltd., Port Laoise,
Irlanti
100,00
Ponsse North America, Inc., Rhinelander,
Yhdysvallat
100,00
Ponsse Latin America Indústria de Máquinas
Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia
100,00
OOO Ponsse, Pietari, Venäjä 100,00
Ponsse Centre, Pietari, Venäjä
(OOO Ponssen omistama)
100,00
Epec Oy, Seinäjoki, Suomi 100,00
Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong 100,00
Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina
(Ponsse Asia-Pacific Ltd.:n omistama)
100,00
Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay 100,00
Ponsse Czech s.r.o, Hostinné, Tšekki
(1.4.2022 alkaen)
100,00
Ponsse Chile SpA Chillán, Chile 100,00
EAI PON1V Holding Oy, Suomi
(5.7.2022 alkaen)
100,00

7. Konsernin rakenne

LAATIMISPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Ponsse Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan kohdassa "Liikearvo".

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.

8.2 Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

FM Katja Paananen on nimitetty Ponsse Oyj:n vastuullisuusjohtajaksi (Chief Responsibility Officer) ja johtoryhmän jäseneksi 16.1.2023 alkaen. Katja Paananen raportoi talous- ja varatoimitusjohtaja Petri Härköselle ja hänen sijaintipaikkansa on Vieremä.

8.1 Vastuut

VASTUUSITOUMUKSET

(1 000 EUR) 2022 2021
Takaukset muiden puolesta 0 20
Kiinteistöjen arvonlisäveron
tarkistusvastuu, palautusvastuu
6 100 7 272
Muut vastuut 200 112
Yhteensä 6 300 7 404
(1 000 EUR) 2022 2021
Ei-purettavissa olevien
vuokrasopimusten perusteella
yhden vuoden kuluessa maksettavat
vähimmäisvuokrat
1 047 775

8. Muut liitetiedot 7.2 Liiketoimintojen yhdistäminen

Ponsse Czech s.r.o

Ponsse-konserni vastaa jatkossa itse Tšekin myynti-, varaosa- ja huoltopalvelutoiminnoistaan. Ponsse on 4.2.2022 allekirjoittanut kauppakirjan ja on 1.4.2022 saattanut päätökseen Tšekin liiketoimintaansa liittyvän osakekannan kaupan. Ponsse osti Tšekissä PONSSE-metsäkoneista ja -palveluista vastanneen jälleenmyyjänsä Křenek Forest Service s.r.o:n koko osakekannan. Ponssen myynti-, varaosa- ja huoltopalvelutoiminnoista vastaa Tšekissä yhtiön 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö Ponsse Czech s.r.o.

Kauppahintaa ei osapuolten yhteisestä sopimuksesta julkaistu, eikä kauppahinnalla ole merkitystä Ponssen arvonmäärityksen kannalta. Ponssen paikallinen markkinaosuus on noin 20 prosenttia tavaralajimenetelmään perustuvassa puunkorjuussa.

Ponsse Czech s.r.o:n liiketoiminnot sisältyvät segmenttiraportoinnissa Keski- ja Etelä-Eurooppa lukuihin. Vaikutus konsernin lukuihin on vähäinen.

Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa kohdassa 7.3. Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.

7.3 Osuudet osakkuusyrityksissä

(1 000 EUR) 2022 2021
Tilikauden alussa 785 832
Aikaisempien tilikausien oikaisu 0 0
Saatu osinko -51 -66
Osuus kauden tuloksesta 146 19
Tilikauden lopussa 880 785

Tiedot konsernin osakkuusyrityksestä sekä sen varat, velat, liikevaihto ja tilikauden voitto:

(1 000 EUR) 2022 2021
Osakkuusyritys
Sunit Oy, Kajaani, Suomi
Varat 3 531 2 926
Velat 941 544
Liikevaihto 4 010 3 854
Tilikauden voitto 359 129
Omistusosuus 34 % 34 %

Sunit Oy on telematiikkaan erikoistunut ajoneuvotietokoneita valmistava yritys.

Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase

(1 000 EUR) Liite1 2022 2021
Liikevaihto 2 625 225 582 331
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 12 230 13 280
Liiketoiminnan muut tuotot 3 2 219 2 055
Materiaalit ja palvelut 4 -454 723 -417 690
Henkilöstökulut 5, 6, 7 -64 918 -64 332
Poistot ja arvonalentumiset 8 -20 039 -17 856
Liiketoiminnan muut kulut -70 114 -42 932
Liikevoitto 29 880 54 856
Rahoitustuotot ja -kulut 10 -3 037 1 687
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 26 843 56 542
Tilinpäätössiirrot 11 2 372 1 205
Tuloverot 12 -5 771 -11 455
Tilikauden voitto 23 444 46 292

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 89–96.

(1 000 EUR) Liite1 2022 2021
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 13 45 839 40 212
Aineelliset hyödykkeet 13 70 001 74 419
Sijoitukset 14 17 166 11 782
Pysyvät vastaavat yhteensä 133 006 126 413
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 15 128 348 96 310
Pitkäaikaiset saamiset 16 11 031 8 197
Lyhytaikaiset saamiset 16 107 357 58 605
Rahat ja pankkisaamiset 52 014 95 633
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 298 750 258 745
VASTAAVAA YHTEENSÄ 431 756 385 158
VASTATTAVAA
Oma pääoma 17, 18
Osakepääoma 7 000 7 000
Arvonkorotusrahasto 841 841
Muut rahastot 3 458 3 458
Edellisten tilikausien tulos 198 724 169 232
Tilikauden voitto 23 444 46 292
Oma pääoma yhteensä 233 467 226 822
Tilinpäätössiirtojen kertymä 19 167 2 539
Pakolliset varaukset 20 4 442 4 833
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 21 21 953 40 671
Lyhytaikainen vieras pääoma 22 171 727 110 293
Vieras pääoma yhteensä 193 680 150 964
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 431 756 385 158

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 89–96.

Emoyhtiön rahoituslaskelma

(1 000 EUR) 2022 2021
Liiketoiminnan rahavirta:
Liikevoitto 29 880 54 856
Poistot ja arvonalentumiset 20 039 17 856
Varauksen muutos -636 -477
Muut oikaisut 18 967 729
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 68 249 72 963
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) -69 261 -3 948
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -32 038 -18 620
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 9 891 37 333
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -23 159 87 728
Saadut korot 981 889
Maksetut korot -411 -722
Saadut osingot 1 051 1 100
Muut rahoituserät -2 222 -343
Maksetut välittömät verot -2 754 -10 074
Liiketoiminnan rahavirta (A) -26 513 78 578
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -26 631 -19 536
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 33 33
Investointien rahavirta (B) -26 599 -19 503
Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-) 29 845 -60 000
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-) -718 -958
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) -2 835 -65
Maksetut osingot ja muu voitonjako -16 800 -16 799
Rahoituksen rahavirta (C) 9 492 -77 822
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) -43 619 -18 747
Rahavarat 1.1. 95 633 114 380
Rahavarat 31.12. 52 014 95 633

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Ponsse Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Poistoajat ovat:

Kehittämismenot 3–10 vuotta
Aineettomat oikeudet 5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat 20 vuotta
Koneet ja kalusto 5–10 vuotta

Sijoitukset

Pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta painotetulla keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Takuuvaraus

Luovutettuja tuotteita koskevat todennäköiset takuukustannukset on kirjattu pakollisiin varauksiin.

Myynnin tuloutus

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja annetut alennukset. Myynnin kurssierot kirjataan rahoituseriin.

Leasingvuokrat

Leasingrahoituksella hankittujen hyödykkeiden vuokrat on kirjattu tuloslaskelmaan kuluina.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Kehitysmenot, jotka täyttävät KPL 5 luvun 8 pykälän aktivointiedellytykset, on kirjattu taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan kuluksi poistoina. Tutkimusmenot kirjataan suoraan vuosikuluksi.

Eläkkeet

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Johdannaiset

Emoyhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia. Valuuttatermiinien käypä arvo on kirjattu taseeseen ja käyvän arvon muutos tulosvaikutteisesti tilikaudelle. Koronvaihtosopimusten käypä arvo on esitetty taseen ulkopuolisena eränä liitetiedoissa.

Tuloverot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tase-erien arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Tilikauden 1.1.–31.12.2022 tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen tilikauden tietojen kanssa.

2. Liikevaihto markkina-alueittain

(1 000 EUR) 2022 2021
Pohjois-Eurooppa 236 691 202 948
Etelä- ja Keski-Eurooppa 134 913 106 112
Venäjä ja Aasia 32 100 133 205
Pohjois- ja Etelä-Amerikka 217 660 137 363
Muut maat 3 860 2 703
Yhteensä 625 225 582 331

3. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 EUR) 2022 2021
Pysyvien vastaavien aineellisen
omaisuuden myyntivoitot
33 33
Julkiset avustukset 865 916
Muut 1 321 1 106
Yhteensä 2 219 2 055

4. Materiaalit ja palvelut

(1 000 EUR) 2022 2021
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 463 622 410 149
Varastojen lisäys (-)/vähennys (+) -19 808 -5 368
Ulkopuoliset palvelut 10 910 12 908
Yhteensä 454 723 417 690

5. Henkilöstö tilikauden aikana keskimäärin

(1 000 EUR) 2022 2021
Henkilöä
Työntekijät 476 446
Toimihenkilöt 526 530
Yhteensä 1 002 976

6. Henkilöstökulut

(1 000 EUR) 2022 2021
Palkat ja palkkiot 53 655 52 671
Eläkekulut 9 081 9 221
Muut henkilösivukulut 2 181 2 440
Yhteensä 64 918 64 332

7. Johdon palkat ja palkkiot

(1 000 EUR) 2022 2021
Toimitusjohtaja 732 722
Hallituksen jäsenet 413 374
Yhteensä 1 145 1 096

8. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 EUR) 2022 2021
Suunnitelman mukaiset poistot 20 039 17 856
Yhteensä 20 039 17 856

9. Tilintarkastajan palkkiot

(1 000 EUR) 2022 2021
KPMG KPMG
Tilintarkastuspalkkiot 85 77
Todistukset ja lausunnot 7 7
Veroneuvonta 3 7
Muut palkkiot 16 54
Yhteensä 112 144

10. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 EUR) 2022 2021
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 1 000 1 033
Omistusyhteysyrityksiltä 51 66
Muilta 0 0
Osinkotuotot yhteensä 1 051 1 100
Korko- ja muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 903 890
Johdannaisten käyvän arvon muutokset 2 826 985
Muilta 4 976 3 815
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä 8 706 5 690
Rahoitustuotot yhteensä 9 757 6 790
Arvonalentumiset 0 0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille 0 0
Johdannaisten käyvän arvon muutokset 1 342 2 203
Muille 11 452 2 900
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä 12 794 5 103
Rahoituskulut yhteensä 12 794 5 103
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -3 037 1 687
Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy
kurssivoittoa/tappioita (netto)
-3 778 713

11. Tilinpäätössiirrot

(1 000 EUR) 2022 2021
Suunnitelman mukaisten ja verotuk
sessa tehtyjen poistojen erotus
2 372 1 205

12. Tuloverot

(1 000 EUR) 2022 2021
Tuloverot satunnaisista eristä 0 0
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 5 771 11 455
Laskennallisen verosaamisen muutos 0 0
Yhteensä 5 771 11 455

13. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2022

(1 000 EUR) Kehittämis
menot
Patentti
menot
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 51 509 2 824 2 363 17 272 10 029 83 997
Lisäykset 11 640 311 0 3 642 16 285 31 878
Vähennykset 0 0 0 0 -16 788 -16 788
Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 0
Hankintameno 31.12.2022 63 150 3 135 2 363 20 914 9 526 99 087
Kertyneet poistot 1.1.2022 -28 650 -1 784 -2 051 -10 683 0 -43 168
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0
Tilikauden poisto -6 986 -304 -138 -2 066 0 -9 495
Kertyneet poistot 31.12.2022 -35 636 -2 088 -2 189 -12 749 0 -52 663
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 27 513 1 047 174 8 165 9 526 46 424
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 22 859 1 040 312 6 589 10 029 40 829

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2022

(1 000 EUR) Maa- ja
vesi
alueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 1 618 81 262 86 006 230 1 016 170 132
Lisäykset 0 661 5 124 0 4 793 10 578
Vähennykset 0 0 0 0 -4 420 -4 420
Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 0
Hankintameno 31.12.2022 1 618 81 923 91 129 230 1 389 176 290
Kertyneet poistot 1.1.2022 0 -36 128 -61 044 0 0 -97 172
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0
Tilikauden poisto 0 -3 856 -6 688 0 0 -10 544
Kertyneet poistot 31.12.2022 0 -39 983 -67 732 0 0 -107 715
Arvonkorotukset 0 841 0 0 0 841
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 1 618 42 781 23 397 230 1 389 69 416
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 1 618 45 975 24 962 230 1 016 73 801
Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo
31.12.2022 20 727
31.12.2021 22 490

Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa. Arvonkorotuksesta ei ole tehty poistoja. Arvonkorotus on tehty silloin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, koska toimitilojen todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi.

14. Sijoitukset

SIJOITUKSET 2022

(1 000 EUR) Osakkeet
Konserniyritykset
Osakkeet Omistus
yhteysyritykset
Osakkeet
Muut
Saamiset
Konserniyritykset
Saamiset
Muut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 32 617 335 440 0 0 33 391
Lisäykset 5 383 0 0 0 0 5 383
Vähennykset 0 0 0 0 0 0
Hankintameno 31.12.2022 38 000 335 440 0 0 38 774
Kertyneet arvonalennukset 1.1.2022 -21 525 0 -84 0 0 -21 608
Vähennykset 0 0 0 0 0 0
Arvonalennukset 0 0 0 0 0 0
Arvonkorotukset 0 0 0 0 0 0
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 16 475 335 356 0 0 17 166
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 11 092 335 356 0 0 11 782

Konserniyritykset

Nimi ja kotipaikka Yhtiön omistusosuus-%
Ponsse AB, Västerås, Ruotsi 100,00
Ponsse AS, Kongsvinger, Norja 100,00
Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska 100,00
Ponsse UK Ltd., Annan, Iso-Britannia 100,00
Ponsse Machines Ireland Ltd., Port Laoise,
Irlanti
100,00
Ponsse North America, Inc., Rhinelander,
Yhdysvallat
100,00
Ponsse Latin America Indústria de Máquinas
Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia
100,00
OOO Ponsse, Pietari, Venäjä 100,00
Ponsse Centre, Pietari, Venäjä
(OOO Ponssen omistama)
100,00
Epec Oy, Seinäjoki, Suomi 100,00
Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong 100,00
Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse
Asia-Pacific Ltd.:n omistama)
100,00
Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay 100,00
Ponsse Czech s.r.o, Hostinné, Tšekki
(1.4.2022 alkaen)
100,00
Ponsse Chile SpA, Chillán, Chile 100,00
EAI PON1V Holding Oy, Suomi
(5.7.2022 alkaen)
100,00

Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

Osakkuusyritykset

Nimi ja kotipaikka Yhtiön omistusosuus-%
Sunit Oy, Kajaani, Suomi 34,00

Osakkuusyhtiö on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

15. Vaihto-omaisuus

(1 000 EUR) 2022 2021
Aineet ja tarvikkeet 80 175 63 941
Keskeneräiset tuotteet 27 783 20 526
Valmiit tuotteet/tavarat 9 062 4 074
Muu vaihto-omaisuus 11 328 7 770
Yhteensä 128 348 96 310

16. Saamiset

(1 000 EUR) 2022 2021
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 11 031 8 197
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 11 031 8 197
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 26 514 13 787
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 72 513 37 708
Muut saamiset 3 107 4 315
Siirtosaamiset
Avustussaamiset 471 596
Tuloverosaaminen 0 236
Johdannaissopimukset 2 621 94
Muut siirtosaamiset 2 131 1 870
Siirtosaamiset yhteensä 5 223 2 796
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 107 357 58 605
Saamiset yhteensä 118 388 66 802

Vuonna 2022 yhtiö on kirjannut myyntisaamisista Ponsse Latin America Ltda-tytäryhtiöltä luottotappiovarausta 19,0 miljoonaa euroa.

17. Oma pääoma

(1 000 EUR) 2022 2021
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. 7 000 7 000
Rahastoanti 0 0
Osakepääoma 31.12. 7 000 7 000
Ylikurssirahasto 1.1. 0 0
Rahastoanti 0 0
Ylikurssirahasto 31.12. 0 0
Arvonkorotusrahasto 1.1. 841 841
Pysyvien vastaavien arvonkorotus,
muutos
0 0
Arvonkorotusrahasto 31.12. 841 841
Sidottu oma pääoma yhteensä 7 841 7 841
Vapaa oma pääoma
Muut rahastot 1.1. 3 458 3 458
Osakepalkkiojärjestelmä, muutos 0 0
Muut rahastot 31.12. 3 458 3 458
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 215 524 186 030
Omien osakkeiden hankinta 0 0
Osakepalkkiojärjestelmä, muutos 0 0
Osingonjako -16 800 -16 799
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 198 724 169 232
Tilikauden tulos 23 444 46 292
Vapaa oma pääoma yhteensä 225 626 218 982
Oma pääoma yhteensä 233 467 226 823

18. Jakokelpoinen vapaa oma pääoma

(1 000 EUR) 2022 2021
Voitto edellisiltä tilikausilta 198 724 169 232
Tilikauden tulos 23 444 46 292
Aktivoidut kehittämismenot -34 562 -30 201
Yhteensä 187 606 185 322

1.1.2016 alkaen taseeseen aktivoidut kehittämismenot vähennetään jakokelpoisista varoista.

Ponsse Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2022 oli 7 000 000 euroa ja se jakaantui 28 000 000 kappaleeseen 0,25 euron nimellisarvoisia osakkeita. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Emoyhtiöllä on hallussaan 10 227 omaa osaketta. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

19. Tilinpäätössiirtojen kertymä

(1 000 EUR) 2022 2021
Poistoero 167 2 539

20. Pakolliset varaukset

(1 000 EUR) 2022 2021
Takuuvaraus 4 442 4 833
Muut pakolliset varaukset 0 0
Yhteensä 4 442 4 833

21. Pitkäaikainen vieras pääoma

(1 000 EUR) 2022 2021
Lainat rahoituslaitoksilta 21 000 39 000
Muut lainat 953 1 671
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 21 953 40 671

Ponsse Oyj:llä ei ole velkoja, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua.

22. Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 EUR) 2022 2021
Lainat rahoituslaitoksilta 48 000 0
Muut velat 803 958
Saadut ennakot 242 381
Ostovelat 82 132 80 775
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Konserniostovelat 5 843 8 259
Velat samaan konserniin kuuluville
yrityksille yhteensä
5 843 8 259
Muut velat 1 447 1 402
Siirtovelat
Henkilöstökuluvelat 13 030 13 781
Korkojaksotus 240 6
Tuloverovelka 2 781 0
Muut siirtovelat 17 209 4 731
Siirtovelat yhteensä 33 260 18 518
Lyhytaikainen vieras pääoma
yhteensä
171 727 110 293

23. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

23.1 Omasta puolesta annetut vakuudet

Yhtiön omaa omaisuutta ei ole annettu velkojen vakuudeksi.

23.2 Leasingvastuut

(1 000 EUR) 2022 2021
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 650 489
Myöhemmin maksettavat 699 711
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
yhteensä 1 349 1 200

23.3 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta

(1 000 EUR) 2022 2021
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
annetut takaukset
23 24

Emoyhtiö on antanut kirjallisen vakuuden kuuden tytäryhtiönsä ulkopuolisten velkojen suojaksi.

23.4 Eläkevastuut

Yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.

23.5 Muut vastuusitoumukset

(1 000 EUR) 2022 2021
Takaukset muiden puolesta 3 161 2 528
Takaisinostovastuut 190 299
Muut vastuut 6 293 7 384
Muut vastuusitoumukset yhteensä 9 645 10 211

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 6 100 484 euroa (7 271 688 euroa) ja viimeinen tarkistusvuosi on 2032 (2031) ja tämä sisältyy edellä esitettyyn Muut vastuut -kohtaan.

23.6 Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut

(1 000 EUR) 2022 2021
Valuuttatermiinit
Käypä arvo 2 446 10
Kohde-etuuden arvo 58 675 27 423
Korkojohdannaiset
Käypä arvo 2 842 -208
Kohde-etuuden arvo 28 000 28 000

Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja korkoriskeiltä suojautumiseen.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

Ponsse Oyj:n osakepääoma on 7 000 000 euroa, joka jakautuu 28 000 000 osakkeeseen. Osakkeen nimellisarvo on 0,25 euroa. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.

Omat osakkeet

Emoyhtiöllä on hallussaan 10 227 omaa osaketta.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, minkä vuoksi hankinta tapahtuu muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa ja osakkeista maksettava vastike on yhtiön osakkeen hankintahetken markkinahinta Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeita voidaan hankkia myös julkisen kaupankäynnin ulkopuolella hintaan, joka enimmillään vastaa hankintahetken markkinahintaa julkisessa kaupankäynnissä. Hallitus valtuutetaan päättämään, miten osakkeita hankitaan. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta), jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy osakeyhtiölain 15 luvun 6 §:n mukaisesti. Omia osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, luovutettavaksi mahdollisten yhtiön kasvustrategiaa tukevien yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, käytettäväksi yhtiön kannustinjärjestelmissä tai muutoin edelleen luovutettavaksi, pidettäväksi tai mitätöitäväksi. Päätöstä omien osakkeiden hankkimisesta tai

lunastamisesta ei valtuutuksen nojalla saa tehdä siten, että yhtiöllä ja sen tytäryhteisöillä hallussaan olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä olisi yli 10 prosenttia kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, enintään kuitenkin 30.6.2023 saakka. Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2021 hallitukselle antaman valtuutuksen.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti: Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 250 000 osaketta (mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella annettavat osakkeet), mikä määrä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tämänhetkisestä lukumäärästä. Hallitus päättää osakeannin sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutuksen nojalla voidaan antaa sekä uusia osakkeita että yhtiön hallussa olevia osakkeita. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevia osakkeita voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Osakkeiden sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisessa ja luovuttamisessa voidaan poiketa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta (suunnattu anti), jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yhtiön kasvustrategian tukemiseksi tehtävien yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen toteuttamiseksi taikka yhtiön sitouttamisja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi. Hallitus voi päättää myös maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2023 saakka. Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2021 hallitukselle antamat valtuutukset yhtiön hallussa olevien osakkeiden luovuttamisesta ja uusien osakkeiden antamisesta.

OSAKEPÄÄOMAN KOROTUKSET 1994–2022

Merkintäaika Korotustapa Nimellisarvo
EUR
Uusien osakkeiden
lukumäärä
Osakepääoman korotus
EUR
Uusi osakepääoma
EUR
31.8.1994 Rahastoanti 0,84 1 300 000 1 093 221,52 2 489 181,31
9.–22.3.1995 Rahastoanti 0,84 148 000 124 459,07 2 613 640,38
9.–22.3.1995 Yleisölle suunnattu uusmerkintä 0,84 392 000 329 648,34 2 943 288,71
16.3.2000 Split 1: 2 0,42 - 0,00 2 943 288,71
16.3.2000 Rahastoanti 0,50 - 556 711,29 3 500 000,00
29.11.2004 Rahastoanti 0,50 7 000 000 3 500 000,00 7 000 000,00
29.3.2006 Split 1: 2 0,25 - 0,00 7 000 000,00

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Yhtiön hallituksella ei ole tilikauden päättyessä voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirjatai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

OSAKEVAIHTO 1.1–31.12.2022

kk Vaihdon
arvo, EUR
Vaihto,
kpl
Alin,
EUR
Ylin,
EUR
Painotettu
keskikurssi,
EUR
Päätös
kurssi,
EUR
Osakekannan
markkina-arvo,
EUR
Osakkeita,
kpl
Suhteellinen
vaihto, %
1 4 374 340 106 396 37,80 44,40 41,11 39,95 1 118 600 000 28 000 000 0,38
2 4 827 578 137 246 30,50 41,95 35,19 31,65 886 200 000 28 000 000 0,49
3 8 906 923 294 220 26,20 34,65 30,30 32,75 917 000 000 28 000 000 1,05
4 4 178 697 135 983 27,20 36,05 30,73 29,45 824 600 000 28 000 000 0,49
5 3 074 420 113 400 25,65 29,70 27,13 27,50 770 000 000 28 000 000 0,41
6 2 028 221 78 572 24,00 28,70 25,84 25,25 707 000 000 28 000 000 0,28
7 1 329 773 54 656 22,80 26,75 24,40 26,30 736 400 000 28 000 000 0,20
8 2 588 982 95 958 24,50 29,35 27,03 26,30 736 400 000 28 000 000 0,34
9 1 189 673 46 045 24,55 27,40 25,81 24,70 691 600 000 28 000 000 0,16
10 766 718 31 005 23,50 26,20 24,73 25,15 704 200 000 28 000 000 0,11
11 1 557 581 58 336 24,65 28,70 26,71 25,95 726 600 000 28 000 000 0,21
12 1 733 069 67 501 24,60 27,20 25,67 25,30 708 400 000 28 000 000 0,24
2022 36 555 974 1 219 318 22,80 44,40 30,14 25,30 708 400 000 28 000 000 4,35

OSAKKEENOMISTAJIEN JAKAANTUMINEN OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2022

Osakemäärä,
kpl
Osuus osakkeista
ja äänistä, %
Hallinta
rekisteröity, kpl
Hallinta
rekisteröity, %
Äänimäärä,
kpl
Äänimäärä,
%
Yritykset 609 081 2,175 0 0 609 081 2,175
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2 235 027 7,982 1 062 741 3,796 3 297 768 11,778
Julkisyhteisöt 925 964 3,307 0 0 925 964 3,307
Kotitaloudet 22 323 207 79,726 0 0 22 323 207 79,726
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 534 991 1,911 0 0 534 991 1,911
Ulkomaat 29 843 0,107 279 146 0,997 308 989 1,104
Kaikki yhteensä 26 658 113 95,208 1 341 887 4,792 28 000 000 100,000

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2022

Osakkeita/osakas Osakasmäärä, kpl Osuus osakkaista, % Osakkeita yhteensä, kpl Osuus osakkeista ja äänistä, %
1–100 11 845 65,237 412 888 1,475
101–500 4 371 24,073 1 096 397 3,916
501–1 000 1 011 5,568 785 530 2,805
1 001–5 000 763 4,202 1 629 577 5,820
5 001–10 000 86 0,474 629 486 2,248
10 001–50 000 62 0,341 1 231 977 4,400
50 001–100 000 6 0,033 365 415 1,305
100 001–500 000 7 0,039 1 983 395 7,084
yli 500 000 6 0,033 19 865 335 70,948
Yhteensä 18 157 100,000 28 000 000 100,000

OSAKKEEN SUHTEELLINEN VAIHTO KUUKAUSITTAIN 2022

(%)

OSAKKEEN PAINOTETTU KESKIHINTA KUUKAUSITTAIN 2022

OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2022

1
Vidgren Juha Einari
6 207 000
22,17
22,17
2
Vidgren Jukka Tuomas
3 764 778
13,45
13,45
3
Vidgren Janne Ilmari
3 691 742
13,18
13,18
4
Vidgren Jarmo Kalle Johannes
3 684 263
13,16
13,16
5
Nordea Nordic Small Cap Fund
1 482 656
5,30
5,30
6
Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin sivukonttori
1 034 896
3,70
3,70
7
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
420 791
1,50
1,50
8
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
389 000
1,39
1,39
9
Einari Vidgrenin Säätiö SR
388 000
1,39
1,39
10
Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt
272 000
0,97
0,97
11
Sijoitusrahasto Aktia Capital
218 000
0,78
0,78
12
Citibank Europe Plc
190 604
0,68
0,68
13
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
105 000
0,38
0,38
14
Säästöpankki kotimaa -sijoitusrahasto
79 392
0,28
0,28
15
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
63 841
0,23
0,23
16
Nummela Juho Aleksi
62 541
0,22
0,22
17
Kirkon Eläkerahasto
55 000
0,20
0,20
18
Rinta-Jouppi Jarmo Aulis
53 500
0,19
0,19
19
Randelin Mari Elina
51 141
0,18
0,18
20
Relander Pär-Gustaf
48 000
0,17
0,17
21
Vidgren Kalle Samuel
40 800
0,15
0,15
22
Vidgren Henri Eemil
38 084
0,14
0,14
23
Apotrade Consulting Oy
36 000
0,13
0,13
24
Clearstream Banking S.A.
35 225
0,13
0,13
25
Aro Erkki Arvi Juhani
33 499
0,12
0,12
26
Outokummum Metalli Oy
32 000
0,11
0,11
27
Relander Annette Louise
32 000
0,11
0,11
28
Pietarinen Oiva Untamo
31 432
0,11
0,11
29
Saxo Bank A/S
31 104
0,11
0,11
30
Niemi -säätiö sr
28 000
0,10
0,10
Muut osakkeenomistajat
5 399 711
19,28
19,28
Yhteensä
28 000 000
100,00
100,00
Nro Nimi Osakkeiden määrä, kpl Osuus osakkeista % Osuus äänistä %

Vuoden 2022 lopussa Ponsse Oyj:llä oli 18 157 (31.12.2021: 15 912) osakkeenomistajaa.

Johdon omistus

Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt ja alaikäiset lapset omistivat 31.12.2022 yhteensä 17 415 099 Ponsse Oyj:n osaketta, mikä vastaa 62,2 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

Osakepääoma ja osakkeet -osio on tilintarkastamaton.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat osingonjakoehdotukseen. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen. Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 187 606 472,17 euroa, josta tilikauden voitto oli 23 444 186,59 euroa.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta eli yhteensä 16 800 000,00 euroa.

Emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 170 806 472,17 euroa.

Vieremällä 2. maaliskuuta 2023

Jarmo Vidgren Mammu Kaario Matti Kylävainio Ilpo Marjamaa Juha Vanhainen Janne Vidgren Juha Vidgren Jukka Vidgren

Juho Nummela, toimitusjohtaja

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 2. maaliskuuta 2023

KPMG Oy Ab

Ari Eskelinen KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Ponsse Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Ponsse Oyj:n (y-tunnus 0934209- 0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

  • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
  • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja

kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikevaihdon määrä tilinpäätöksessä on tarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska liikevaihto muodostuu eri tulovirroista ja huomattavasta määrästä tapahtumia.

Merkittävin osa, 75 % konsernin liikevaihdosta koostuu konemyynnistä, jossa tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti.

Konemyynnin oikea-aikaiseen tuloutukseen sisältyy riski siitä, että se on tuloutettu joko liian aikaisin tai liian myöhään.

Pitkäaikaiset huoltopalvelusopimukset tuloutetaan ajan kuluessa siten, että tuloutettava liikevaihto vastaa konsernin suorittamia huoltopalveluita. Konsernin liikevaihdosta 21 % koostuu huoltopalvelumyynnistä.

  • Olemme arvioineet yhtiön myynnin tuloutus- ja laskentaperiaatteita suhteessa sovellettaviin IFRS-standardeihin keskittyen erityisesti kone- ja huoltopalvelumyyntiin.
  • Liikevaihdon tarkastuksessa olemme testanneet myyntiin liittyviä avainkontrolleja ja tehneet analyyttisiä sekä aineistotarkastustoimenpiteitä hyödyntäen muun muassa dataanalyyseja.
  • Olemme tarkastaneet otoksen tilikauden aikaisista tapahtumista vertaamalla niitä laskuihin, sopimuksiin, toimitusasiakirjoihin ja saatuihin maksusuorituksiin.
  • Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle olemme tarkastaneet vertaamalla otoksen tilikauden päättymisen lähettyvillä kirjattuja myyntitapahtumia-, -laskuja, toimitusasiakirjoja ja niiden toimitusehtoja tuloutushetkeen sekä tarkastamalla vuoden 2023 alun hyvityslaskuja.
  • Lisäksi olemme arvioineet liikevaihtoa koskevien konsernitilinpäätöksen liitetietojen oikeellisuutta ja riittävyyttä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA

Kone- ja huoltopalvelumyynnin tuloutus

(konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetiedot 2.1 ja 2.2)

Vaihto-omaisuuden arvostus – vaihtokonevarasto sekä aine- ja tarvikevarasto

(konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 4.4)

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankintameno määritetään keskihintamenetelmällä.

Vaihto-omaisuuden kokonaisarvosta n. 236 miljoonaa euroa, 72 %, koostuu aine- ja tarvikevarastosta sekä vaihtokoneista.

Vaihtokonevaraston sekä aine- ja tarvikevaraston arvostus sisältää johdon arviota todennäköisestä nettorealisointiarvosta.

Vaihto-omaisuuden raportoinnin oikeellisuuden (määrä ja yksikköhinta) varmistamisessa korostuvat tietojärjestelmien ja sisäisen kontrollin toimivuus.

  • Vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevaraston arvostukseen liittyen olemme testanneet yhtiön keskeisiä kontrolleja sekä suorittaneet analyyttisiä ja aineistotarkastustoimenpiteitä hyödyntäen muun muassa data-analyyseja.
  • Olemme muodostaneet käsityksen yhtiön epäkuranttiusmallin periaatteista ja toiminnasta, ja arvioineet johdonmukaisuutta laskentasääntöjen soveltamisessa. Arvioimme tehtyjen arvonalentumiskirjausten riittävyyttä.
  • Olemme analysoineet vaihtokonevaraston arvostusperiaatteita. Kävimme läpi vaihtokonevaraston kiertonopeutta ja vertasimme valittujen vaihtokoneiden tasearvoja toteutuneisiin jälleenmyyntihintoihin.
  • Osallistuimme mahdollisuuksien mukaan inventaareihin eri konserniyhtiöissä tai teimme vaihtoehtoisia tarkastustoimenpiteitä vaihto-omaisuuden olemassaolon varmentamiseksi.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

  • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
  • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
  • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
  • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
  • Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTI- VELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 27.5.2020 alkaen yhtäjaksoisesti kolme vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän

tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 2. maaliskuuta 2023 KPMG OY AB

Ari Eskelinen KHT

TUOTANTO

PONSSE OYJ

Ponssentie 22 74200 Vieremä FINLAND Tel. +358 20 768 800 www.ponsse.com

EPEC OY

(INFORMATION SYSTEMS) Tiedekatu 6 PL 194 60100 Seinäjoki FINLAND Tel. +358 20 760 8111 www.epec.fi

MYYNTI- JA PALVELUVERKOSTO POHJOIS-EUROOPPA

PONSSE PLC

Ponssentie 22 74200 Vieremä FINLAND Tel. +358 20 768 800 www.ponsse.com

EPEC OY

Tiedekatu 6 PL 194 60100 Seinäjoki FINLAND Tel. +358 20 760 8111 www.epec.fi

PONSSE AB

Västsura Lisjövägen 40 735 91 Surahammar SWEDEN Tel. +46 220 399 00

PONSSE AS

Klettavegen 7 2211 Kongsvinger NORWAY Tel. +47 628 888 70

BALTIC AGRO MACHINERY AS

Rukki tee 8, Lehmja Village, Rae Rural Municipality, Harjumaa, 75306 ESTONIA Tel. +372 534 243 51

BALTIC AGRO MACHINERY SIA

Tiraines iela 15, Riga LATVIA Tel. +371 670 643 00

UAB BALTIC AGRO

MACHINERY Molėtų g.13 Didžiosios Riešės k., Vilnius, LT-14262 LITHUANIA Tel. +370 5 247 7393

KESKI- JA ETELÄ-EUROOPPA

PONSSÉ S.A.S.

ZAC Croix Saint Nicolas 14 Rue de Lorraine 54840 Gondreville FRANCE Tel. +33 3 83 65 12 00

PONSSE UK LTD.

4 Annan Business Park Annan Dumfriesshire, DG12 6TZ UNITED KINGDOM Tel. +44 1461 207 510

PONSSE MACHINES

IRELAND LTD Cappakeel, Emo, Portlaoise, Co. Laois, R32 NN28 IRELAND +353 (0)57 863 3762

Ponsse CZECH S.R.O. K.Čapka 385, Hostinné, CZ-543 71 CZECH REPUBLIC

Tel. +420 735 127 056

FOREST POWER KFT.

Majori u. 16/1. 8372 Cserszegtomaj HUNGARY Tel. +36 83 540 279 www.forestpower.hu

CDN Ergo Sp. z o.o. ul. Ogrodowa 23, Czarnków, 64-700 POLAND

+48 888 852 735 www.cdnergo.pl

TOIMIL GARCÍA, S.L.

36512 Prado Lalin Pontevedra SPAIN Tel. +34 986 794 044 www.toimilgruas.com

WAHLERS FORSTTECHNIK

GMBH & CO.KG Landwehrstr. 4 D-97215 Uffenheim GERMANY Tel. +49 9848 97 9990 www.wahlers-forsttechnik.de

ASCENDUM MAQUINÁS

Rua do Brasil, no 27 Apartado 2094 2695-535 S. João da Talha PORTUGAL Tel. +351 21 9946500 www.ascendummaquinas.pt

SC IRUM SA

Str. Axente Sever nr.6 545 300, Reghin ROMANIA Tel. +40 365 450 001

FLEXIM SPOL: S.R.O.

Lucatin 263 976 61 Lucatin SLOVAKIA Tel. +421 4 187 185 www.flexim.sk

INTEREXPORT D.O.O.

Potok pri Komendi 121218 Komenda Slovenia Tel. +386 183 44 400

POHJOIS- JA ETELÄ-AMERIKKA

PONSSE LATIN AMERICA LTDA.

Rua Joaquim Nabuco, 115 Vila Nancy, Mogi das Cruzes São Paulo CEP 08735 120 BRAZIL Tel. +55 11 4795 4600

PONSSE NORTH AMERICA,

INC. 4400 International Lane P.O. Box 578 Rhinelander Wisconsin 54501 USA Tel. +1 715 369 4833

PONSSE URUGUAY S.A.

Ruta 90 No 3102 Paysandú URUGUAY Tel. +598 4724 3800

PONSSE CHILE SPA.

Ruta 5 Sur km. 410, Chillán Viejo CHILE Tel. +56 2 2414 7211

CHADWICK-BAROSS INC.

160 Warren Avenue Westbrook, ME 04092 USA Tel. +1 800 698 4838 www.chadwick-baross.com

A.L.P.A. EQUIPMENT LTD.

258 Drapeau St P.O. Box 2532 Balmoral, N.B. E8E 2W7 CANADA Tel. +1 506 826 2717 www.alpaequipment.com

HYDROMEC INC.

2921, boul. Wallberg Dolbeau-Mistassini Quebec, G8L 1L6 CANADA Tel. +1 418 276 5831 www.hydromec.ca

READYQUIP SALES AND

SERVICE LTD. 3088 Riverside Drive P.O. Box 2140 Timmins, ON P4N 7X8 CANADA Tel. +1 705 268 7600 www.readyquip.com

MAQUINARIAS GEIER

Sarmiento 166 Eldorado – Misiones ARGENTINA Tel. +54 3751 41-1442

TIMBER FOREST

Av. Juscelino K. de Oliveira, 3545 Cidade Industrial, Curitiba, Paraná CEP 81270 200 BRAZIL Tel.+55 41 3317 1414 www.grupotimber.com.br

SOTREQ S. A

Av. Ápio Cardoso, 850 Cincão, Contagem, Minas Gerais CEP 32371 630 BRAZIL Tel. +55 31 3359 6000 www.sotreq.com.br

KLEIS EQUIPMENT LLC /

SELKIRK 217 South Albany Road, Selkirk, NY 12158 USA Tel. +(518) 618-3855 www.kleisequipment.com

KNIGHT FORESTRY

3523 US-84

Whigham, GA 39897 USA Tel: +1 229 762 3500

www.knightforestry.net

EQUIPMENT LINC

13711 AL-191 Maplesville, AL 36750 USA Tel: +1 334 366 4661

www.equipmentlinc.com

AASIA, AUSTRALIA JA ETELÄ-AFRIKKA

PONSSE CHINA

(Beihai Ponsse Trading Co. Ltd.) 1 Gangwan Road Hepu Industry Park 536100 Hepu, Beihai Guangxi CHINA Tel. +86 779 720 1872

GUANGXI PANGSAI

FORESTRY MACHINERY CO., LTD Room 304, Building 4B,

Chuangxin Road 23, Nanning, 530007 Guangxi, China Tel. +86 771 3238166

SHINGU SHOKO, LTD.

2–1–1 Inaho, Otaru Hokkaido 047–0032 JAPAN Tel. +81 0134 24 1315 www.shingu-shoko.co.jp

MTS PARTS

9 Suikeriet straat Nelspruit, 1200 SOUTH AFRICA Tel +27 13 753 3615

RANDALLS EQUIPMENT CO.

(VIC) PTY. LTD. 8 Wallace Avenue Point Cook VIC 3030 Victoria AUSTRALIA Tel. +61 03 9369 8988 www.randalls.com.au

YHTEYSTIEDOT

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.