AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Ponsse Oyj

Annual Report Mar 16, 2022

3283_10-k_2022-03-16_50fc8b83-8651-436f-953d-3595477b159f.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

SISÄLLYS

Ponsse lyhyesti 4 Ponssen vuosi 2021 6 Arvot 8 Ponssen tarkoitus, missio ja visio 9 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus 10

Ponsse-tuotteet 12

Ponsse-huoltopalvelut 16

Hallitus 20

Konsernin johtoryhmä 22

Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat 23

VASTUULLISUUS 24

Vastuullisuus Ponssella 26 Sosiaalinen vastuu 32 Ympäristövastuu 40 Talous ja hallinto 46 Tavoitteet ja toimenpiteet 54 Einari Vidgrén Säätiö 55

TILINPÄÄTÖS 56

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2021 59

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 66

Konsernin tilinpäätös (IFRS) 70

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) 102

Osakepääoma ja osakkeet 113

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä 117

Tilintarkastuskertomus 118

KESTÄVIÄ RATKAISUJA ASIAKKAIDEMME JA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI

Toimitusta keskusvarastolta

Metsäkonetta valmistettu vuodesta 1970 lähtien

17 000

Juotua kahvikuppia Vieremän tehtaalla 1045

vierasta Ponsseklubilla

16

PONSSE-jälleenmyyjää

44

Ponsse yhdessä päivässä

Yhteishenki globaalissa Ponsse-perheessä 100 %

Huoltopalvelukeskusta ympäri maailman

PONSSE-konetta maailman savotoilla

14 000

PONSSE LYHYESTI

Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikois tunut yritys, jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asia kasta ja tämän liiketoimintaa kohtaan. Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävän kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja asiakastarpeiden mukaisesti. Ponssella on 12 tytäryhtiötä ja 44 jälleenmyyjää ympäri maailman.

Vuonna 1970 metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrénin toimesta perustama, arvojohdettu perheyhtiö on läpi historiansa keskittynyt vain tavaralajimenetelmän metsäkoneisiin. Tänä päivänä Vieremän tehtaalta on valmistunut maailman savotoille yli 17 000 PONSSEmetsäkonetta, jotka on räätälöity asiakkaiden tarpeita kuunnellen.

Ponsse on yksi maailman johtavista metsäkonevalmista jista, jonka kotipaikka sijaitsee Suomessa, Vieremällä. Yrityksen osakkeet noteerataan NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla.

Henkilöstö 2 072

Liikevaihto, MEUR 750

Viennin osuus 80 %

PONSSEN VUOSI 2021

Vuosi 2021 oli Ponsselle kasvun aikaa. Tilausvirtamme rikkoi ennätyksiä, tilauskantamme nousi historiallisen korkealle, ja kaikki liiketoiminta-alueemme kasvoivat merkittävästi. Kannattavuutemme parantui, ja rahavirtamme oli erinomainen koko vuoden. Yhtiömme vakavaraisuus on vahvalla tasolla.

Asiakkaidemme työtilanne oli erinomainen läpi vuoden. Kaikki markkina-alueemme olivat hyvässä vauhdissa. Hyvä markkinatilanne näkyi myös huolto palveluissamme, joka kasvoi odotuksiamme paremmin asiakkaidemme kiivaan työtahdin seurauksena. Vaihtokoneliiketoiminta kasvoi myös hyvin.

Työntekijämme tekivät etätöitä tuotanto-, myynti- ja huoltopalveluhenkilöstöä lukuun ottamatta suurimman osan vuodesta. Vieremän tehtaalta valmistui 17 000. metsäkone, ja koronaviruksen haasteista huolimatta tehtaan toiminta jatkui ilman pysäytyksiä läpi vuoden. Kiitos tästä kuuluu esimerkillisesti vastuuta kantaneille ponsselaisille.

Innovatiiviset puunkorjuuratkaisut, kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat keskeisiä tulevaisuutemme menestystekijöitä jatkossakin. Keskitymme nyt ja tulevaisuudessa tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja tuotekehitykseen Vieremältä käsin. Asiakaskuntamme ja sitoutunut henkilöstömme mahdollistaa onnistumisemme myös tulevaisuudessa.

Tapahtumia 2021

Ponsse Brasilia juhlistaa 15 vuotta jatkunutta liiketoimintaansa. Asiakkaita palvellaan yli 300 ammattilaisen toimesta 11 toimipisteellä.

30.4.

PONSSE UK Ltd juhlistaa 25-vuotispäivään sä. Ensimmäiset PONSSE-metsäkoneet toi mitettiin Isoon-Britanniaan jo vuonna 1994.

1.6.

Ponsse ja Lapin koulutuskeskus REDU avaavat yhteistyössä edistyksellisen simu laatio-oppimisympäristön Rovaniemelle. Kyseessä on samalla Ponssen historian suurin simulaattorikauppa.

26.10.

Ponsse vahvistaa toimintaansa Chilessä. Ponsse-konserni vastaa jatkossa itse Chilen myynti-, varaosa- ja huoltopalvelutoiminnois taan, joita hoitamaan Chileen perustettiin tytäryhtiö Ponsse Chile SpA.

5.11.

LRQA myöntää Ponsse Brasilialle ensim mäistä kertaa ISO 9001:2015 -sertifikaatin. Sertifikaatti oli yksi Ponsse Brasilian vuoden 2021 strategisista tavoitteista.

23.11.

Einari Vidgrén Säätiö palkitsee ansioituneita metsäalan osaajia jo 16. kerran. Vuonna 2021 osaajia palkittiin yhteensä 169 900 eurolla.

8.7.

Vieremän tehtaalta valmistuu 17 000. PONSSE-metsäkone. PONSSE Elk matkasi luo vutuksen jälkeen työskentelemään Kuusmoto Oy:n palvelukseen ja urakoi Suomen Lapissa esimerkiksi Posion ja Ranuan savotoilla.

19.8.

Ponsse on neljättä vuotta peräkkäin kansa laisten mielestä Suomen maineikkain yritys. Vuosittaiseen mainetutkimukseen osallistui yhteensä 9 265 suomalaista.

24.9.

Quality Austria myöntää Ponsse Uruguaylle työturvallisuuden ja -terveyden ISO 45001: 2018 -sertifikaatin. Samassa yhteydessä uusittiin ISO 9001 -sertifikaatti.

7.5.

Puolassa aloittaa uusi PONSSE-jälleenmyyjä, CDN Ergo. Ponsse-verkostossa on nyt yhteensä 44 jälleenmyyjää ympäri maailman.

1.4.

PONSSE Scorpionin uusi Future Cabin -ohjaamo voittaa tuotesuunnittelun palkinnon kansain välisesti arvostetussa Red Dot -muotoilukilpai lussa. Voitto tuli tuotesuunnittelukategoriassa korkeimmalla Best of the Best -palkinnolla ohjaamon innovatiivisesta muotoilusta.

12.4.

Ponsse tuo markkinoille kokonaisvaltaisen kou lutusjärjestelmän, PONSSE Full Simulaattorin, jonka tarkka grafiikka ja aitoa metsää kuvaava ympäristö antavat täydellisen alustan ammat timaiselle koulutukselle. Lanseeraus tehdään Ponsse Studio -verkkotapahtumassa, joka aloittaa samalla yhdeksän menestyksekkään verkkotapahtumasarjan.

Ponsse tuo markkinoille kokonaisvaltaisesti mo dernisoidun Scorpion-harvesterimalliston. Uuden sukupolven PONSSE Scorpion vastaa kaikkiin nykyajan metsänhoidon vaatimuksiin. Se on va kaudeltaan omaa luokkaansa, tehokas ja tuottava sekä toimii ympäristön ehdoilla pienin pintapai nein. Tuotekehityksessä, jota tehtiin yhdessä asi akkaiden kanssa, kiinnitettiin huomiota entistäkin parempaan työergonomiaan, turvallisuuteen ja ohjaamon näkyvyyteen sekä käytettävyyteen.

olosuhteet kestävän PONSSE H7 HD Euca -harvesteripään eukalyptuspuun käsittelyyn. Kuoriva PONSSE H7 HD Euca -harvesteripää tekee keski- ja suurikokoisen eukalyptuspuun korjuusta entistäkin tehokkaampaa ja tuot tavampaa. Lanseeraus vahvisti entisestään Ponssen strategiaa olla yksi maailman johta vista valmistajista myös harvesteripäissä.

Ponsselta uusi runkoturva huoltosopimuksiin. Uudella Frame ja Crane -runkoturvalla asiakkaille tarjotaan entistä kattavampi huoltosopimuspalvelu.

19.5. ONLINE

Ponsse tuo markkinoille uudet K101- ja K111 kuormaimet suosituimpiin kuormatraktori malleihin. Asiakkaiden kanssa yhteistyössä kehitetyt kuormaimet soveltuvat vaativien olo suhteiden tehokkaaseen kuormankäsittelyyn.

26.5. ONLINE

Shaping the Future – data ja digitalisaatio puunkorjuussa -verkkotapahtumassa Ponssen asiantuntijat keskustelevat tulevaisuuden puunkorjuu- ja metsänhoitotoiminnoista digi taalisten palvelujen näkökulmasta.

16.6. ONLINE

-

Ponssen innovatiiviset ratkaisut rinnetyös kentelyyn -verkkotapahtumassa kerrotaan PONSSE-metsäkoneisiin saatavilla olevista ratkaisuista alueille, joissa maanpinnan muodot ja rinteen jyrkkyys vaihtelevat.

25.8. ONLINE

Ponssen ratkaisut harvennushakkuille -verkkotapahtumassa Ponssen asiakkaat ja asiantuntijat keskustelevat harvennushakkuille sopivan kaluston valinnasta sekä siitä, kuinka harvennukset oikein ajoittamalla metsän kasvuolosuhteet parantuvat ja nopeuttavat puuston järeytymistä.

29.9. ONLINE

Ponssen ratkaisut vaativaan kuormankä sittelyyn -verkkotapahtumassa kuullaan Ponssen asiakkaiden ja asiantuntijoiden kokemuksia Elephant Kingistä sekä Active Crane -kuormaimen hallintajärjestelmästä.

24.11. ONLINE

PONSSEN ARVOT

ASIAKASLÄHTÖISYYS

  • Aito kiinnostus asiakasta kohtaan
  • Asiakkaan liiketoiminnan tunteminen
  • Tavoitettavuus ja nopea reagointi
  • Palveluhalu ja asiakkaan hyvä tuki
  • Matala organisaatio

REHELLISYYS

  • Toiminnan eettisyys ja korkea moraali
  • Luotettavuus
  • Mitä luvataan se pidetään, ei anneta katteettomia lupauksia
  • Avoimuus

PONSSE-HENKI

  • Nöyryys ja sisukkuus työn edessä
  • Menestymisenhalu ja yrittäjyys
  • Päätöksentekokyky
  • Periksiantamattomuus tavoitteiden saavuttamisessa
  • Vastuunotto
  • Lupsakkuus ja reilu meininki
  • Henkilöstön huomioiminen ja hyvä kommunikaatio
  • Työkaverin auttaminen ja muiden huomioiminen

INNOVATIIVISUUS

  • Tuotteiden, palveluiden ja prosessien jatkuva parantaminen
  • Aloitteellisuus ja avarakatseisuus
  • Muutoksen mahdollisuus

Ponsse on olemassa sen asiakkaita varten. Tämä ajatus ei ole muuttunut siitä hetkestä, kun koneyrittäjä Einari Vidgrén sen linjasi Ponssen kantavaksi voimaksi, eikä se tule koskaan muuttumaan. Toimintamme syvä asiakaslähtöisyys ja aito asiakasläheisyys auttavat meitä ymmärtämään asiakkaidemme todelliset tarpeet.

Ponssen juuret ovat syvällä metsässä, ja rakkaus metsään yhdistää meidät sekä asiakkaamme kaikkialla maailmassa. Pyrimme kaikin tavoin mahdollistamaan metsien hyvinvoinnin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hyvinvoivat ja hyvin hoidetut metsät ovat sekä Ponssen että asiakkaidemme tulevaisuuden

Uskomme, että tarjoamme asiakkaillemme markkinoiden parhaat ratkaisut. Haluamme ylittää asiakkaidemme odotukset vuoden jokaisena päivänä.

Kestävä kehitys ohjaa kaikkea toimintaamme. Alamme innovatiivisena johtajana otamme vastuun ympäristöstämme ja metsien hyvinvoinnista. Jatkuva kehityksemme tekee meistä halutuimman yhteistyökumppanin.

Olemme intohimoisia Ponssen jatkuvaan kehittämiseen. Haluamme olla tavaralajimenetelmää edustavien kestävien ratkaisujen johtava toimija maailmassa. Teknologian nopea kehitys, yhdistettynä ponsselaiseen tapaan toimia, kehittää toimintaamme ja tuottaa tuloksia jatkuvasti.

Innovointimme pohjalla on kokeilun kulttuuri ja verkostoituminen, jolla kykenemme tehokkaasti tuomaan markkinoille uutta teknologiaa ja ratkaisuja tukemaan asiakkaan liiketoimintaa.

Tärkein voimavaramme ja edellytys kaikelle kehitykselle ovat hyvinvoivat ponsselaiset koko Ponsse-verkostossamme.

Ponssen missio kuvaa tehtäväämme ja kuvastaa ydintoimintaamme. Siinä kun tarkoitus antaa meille pysyvän perustan, missio antaa meille pysyvän tehtävän osana toimintaympäristöämme.

Asiakaslähtöisyys on meille ponsselaisille elämäntapa. Ilman asiakkaitamme meillä ei ole mitään. Ei valmistusta, huoltoa, tuotekehitystä eikä tukitoimintoja. Kumppanuutemme asiakkaidemme kanssa perustuu luottamukseen. Pidämme aina sen, minkä lupaamme.

Tehtävämme on ymmärtää asiakkaitamme ja heidän liiketoimintaansa. Asiakkaidemme syvällinen osaaminen puunkorjuusta ja toimialasta mahdollistaa myös oman oppimisemme. Kehitämme kaikki ratkaisumme asiakkaidemme tarpeisiin tuottamaan lisäarvoa heidän toimintaansa.

Ratkaisujemme rooli on merkittävä, jotta kestävän metsätalouden periaatteet on mahdollista toteuttaa. Kykymme kehittää ja innovoida kestäviä ratkaisuja vastuullisen metsätalouden tarpeisiin perustuu syviin kumppanuuksiin, ihmistemme osaamiseen ja teknologiseen kyvykkyyteemme.

Olemme arvojohdettu yhtiö, ja arvot ohjaavat päivittäistä työtämme. Vuosikymmenten saatossa kehittynyt vahva kulttuurimme on merkittävin kilpailuetumme. Yhdessä asiakkaidemme, henkilöstömme ja muiden sidosryhmiemme kanssa muodostamme Ponsse-perheen.

kannalta elintärkeitä. Uskomme, että olemme osa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Kestävä kehitys on meille suunta ja mahdollisuus uusiin innovaatioihin ja toimintatapoihin. Se varmistaa myös sosiaalisen ja taloudellisen menestyksemme.

Innovaatioidemme ja ratkaisujemme kehitys saavat aina alkunsa ja suuntansa asiakkaidemme tarpeista ja toisaalta myös teknologian tarjoamista mahdollisuuksista. Asiakkaiden näkemys mahdollistaa meille sellaisten ratkaisujen kehittämisen, joilla on todellista lisäarvoa puunkorjuun arjessa.

VISIO MISSIO

PONSSEN TEHTÄVÄ PONSSEN TULEVAISUUDEN TAVOITETILA

Asiakkaamme menestyvät yhdessä kanssamme

Ponsse on vastuullisen metsätalouden halutuin yhteistyökumppani

PONSSEN TARKOITUS

MIKSI OLEMME OLEMASSA

" ARVOT OHJAAVAT PÄIVITTÄISTÄ TYÖTÄMME

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Vuosi 2021 oli Ponsselle kasvun aikaa. Covid-19-pandemian aiheuttaman kulutuskysynnän muutosten ja metsäteollisuuden hyvän tilanteen siivittämänä tavaralajimenetelmän metsäkoneiden markkina oli erittäin hyvällä tasolla. Tilausvirtamme rikkoi ennätyksiä ja tilauskantamme nousi historiallisen korkealle. Kaikki liiketoiminta-alueemme kasvoivat merkittävästi, kannattavuutemme parantui ja rahavirtamme oli koko vuoden erinomainen. Yhtiömme vakavaraisuus on vahvalla tasolla.

Asiakkaidemme työtilanne oli erinomainen läpi vuoden. Kaikki markkina-alueemme olivat hyvässä vauhdissa, ja PONSSEN myynti- ja huoltoverkosto tekivät erinomaista työtä läpi vuoden. PONSSE-metsäkoneiden kysynnän positiivinen kehitys lähti liikkeelle vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä kysyntä kääntyi kiivaaseen kasvuun vahvistaen tilauskantaamme voimakkaasti. Nopeasti oli selvää, että tulemme ajamaan Vieremän tehdastamme täydellä kapasiteetilla koko vuoden komponentti- ja covid-19-tartuntatilanteen niin salliessa.

Hyvä markkinatilanne näkyi myös huoltopalveluissamme. Huoltopalvelut kasvoivat odotuksiamme paremmin asiakkaidemme kiivaan työtahdin seurauksena. Huoltopalveluidemme jatkuva kehittyminen tuotti myös erinomaisia tuloksia ja huoltopalveluverkostomme pystyi pitämään asiakkaidemme koneet tuottavassa työssä maailmanlaajuisesti. Vaihtokoneliiketoimintamme kasvoi hyvin ja vaihtokoneiden varastotasot olivat hallinnassa.

Liiketoiminta-alueistamme nopeimmin kasvoi teknologiayhtiömme Epec Oy, jonka strategiamuutos tuottaa tulosta. Toimintaympäristömme muutos kohti jatkuvasti ympäristöystävällisempää teknologiaa on antanut erinomaisia mahdollisuuksia Epecin nopeasti kehittyvälle teknologialle. Yhtiö on erikoistunut vaativien olosuhteiden työkoneiden ohjausteknologiaan sekä autonomisiin ja sähköisen voimansiirron järjestelmiin.

Kasvu ei kuitenkaan tullut ilman valtavaa työtä vakaasta markkinatilanteesta huolimatta. Kovan kysynnän kääntöpuolena oli osien ja komponenttien erittäin haastava saatavuustilanne. Raju kone- ja laitevalmistuksen kysyntä haastoi jo ennestään haavoittuvassa tilanteessa olevia valmistusverkostoja. Voimakas kysyntä yhdessä logistiikkaongelmien kanssa vaikutti osien ja komponenttien saatavuuteen ja laukaisi hintojen ja liiketoiminnan muiden kulujen voimakkaan inflaatiokehityksen. Sekä huoltopalvelumme että toimitusketjumme kärsivät tilanteesta. Toimittajaverkostomme sijainti lähes kokonaisuudessaan Euroopassa helpotti kuitenkin saatavuushaasteita. Tytäryhtiömme Epec Oy onnistui varmistamaan elektroniikkakomponenttien saatavuuden Ponsselle ja Epecin muille asiakkaille maailmanlaajuisesta puolijohdevalmisteiden saatavuusongelmista huolimatta. Onnistuimme valmistamaan kaikki tuotantosuunnitelmamme mukaiset PONSSE-metsäkoneet ja toimittamaan koneet tehokkaasti asiakkaillemme ympäri maailmaa. Osien ja komponenttien saatavuuteen liittyvät haasteet ovat pitäneet yhtiömme ja valmistusverkostomme ihmisiä erittäin tiukoilla. Olemme ylpeitä siitä erinomaisesta suorituksesta, jonka ansiosta huoltopalveluverkostomme ja tehtaamme ovat pysyneet toiminnassa. Olemme pärjänneet yhdessä valmistusverkostomme kanssa, ja elokuussa 17 000. Vieremän tehtaalta valmistunut metsäkone oli osoitus kaikkien toimijoiden sitoutuneesta työstä.

Tavoitteemme kasvun, kannattavuuden ja rahavirtojen tasapainosta on siivittänyt tekemistämme kohti parempaa vakavaraisuutta. Olemme pystyneet vuosien varrella kasvamaan merkittävästi samalla kun olemme pitäneet huolta yhtiön kannattavuudesta ja varmistaneet erinomaisen rahavirran. Tämä on luonnollisesti vahvistanut tasettamme. Työtä on edelleen paljon, mutta toistaiseksi olemme tyytyväisiä vakavaraisuutemme kehitykseen ja vahvaan taloudelliseen tilanteeseemme. Tämä antaa yhtiöllemme mahdollisuuden kehittyä eteenpäin ja investoida tulevaisuuteen.

Ponssen jatkuva ja tarkoituksenmukainen kehittyminen on meille keskeistä. Kehitämme jakelu- ja valmistusverkostoamme ja sen toimintatapoja systemaattisesti, ja laajennumme uusille alueille asiakastarpeiden mukaisesti. Viimeisimpänä muutoksena julkaisimme Chilen jälleenmyyjämme FC Ventas Y Serviciosin toimintojen siirtymisen uuden tytäryhtiömme, Ponsse Chile SpA:n vastuulle Q1/2022 aikana. Ponsse-verkoston päivittäinen työ pitää asiakkaamme tyytyväisinä ja verkoston koulutus on meille tärkeä menestystekijä. Tuoteteknologian ja digitaalisten palveluiden kehitys on tällä hetkellä varsin nopeaa ja investoimme kasvavasti asiakasarvon parantamiseen uusien tuotekehitysja teknologiaratkaisujen kautta.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat keskeisiä tulevaisuutemme menestystekijöitä ja toimintamme jatkuvuuden edellytys. Teemme Ponssella merkityksellistä työtä osana kestävää metsätaloutta. Tämä motivoi ponsselaisia ja koko kansainvälistä verkostoamme. Uskomme teknologiamme ja uusien liiketoimintamallien tuovan lisääntyvässä määrin mahdollisuuksia toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita metsätaloudessa. Ympäristöä kunnioittava ja tuottava puunkorjuu tukee metsien uusiutumista ja mahdollistaa arvokkaan raaka-aineen hyödyntämisen pitkäikäisiin ja korkealaatuisiin puupohjaisiin tuotteisiin. Uusiutuvan puuraaka-aineen merkitys fossiilisten raaka-aineiden korvaajana

on valtava ja alan innovaatiokehitys on voimakasta. Pyrimme tuote- ja palvelukehityksessämme jatkuvasti kohti ilmasto- ja luontoystävällisempiä ratkaisuja ja tavoittelemme toimintamme hiilineutraaliutta. Meillä on tavoitteisiimme vielä matkaa, mutta tahtotilanne ja tekemisemme suunta on selkeä.

Viiden vuosikymmenen kuluessa muotoutunut vahva Ponssekulttuuri on voimavaramme. Olemme arvojohdettu yritys, jolla on selvä suunta tulevaisuuteen. Historiastamme kumpuavat arvot – asiakasläheisyys, rehellisyys, innovatiivisuus ja Ponsse-henki – ovat meille ponsselaisille aidosti tärkeitä ja kuvastavat hyvin jokapäiväistä toimintaamme. Samalla investoimme jatkuvasti luontoympäristön, henkilöstömme ja taloutemme huomioiviin toimintoihimme kestävän kehityksen mukaisesti.

Keskitymme nyt ja tulevaisuudessa tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja tuotekehitykseen Vieremältä käsin. Asiakaskuntamme ja sitoutunut henkilöstömme mahdollistaa onnistumisemme myös tulevaisuudessa.

Jarmo Vidgrén Hallituksen puheenjohtaja Juho Nummela Toimitusjohtaja

PONSSE-TUOTTEET

Ponssen puunkorjuuratkaisut kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa, teknologian siivittämänä ja kestävän kehityksen mukaisesti. Tavaralajimenetelmä, jota olemme toteuttaneet läpi historiamme jo yli 50 vuoden ajan, on tärkeässä roolissa vastuullisessa metsänhoidossa.

Asiakaslähtöisyys antaa juuret ja teknologia sekä megatrendit siivet

Tieto ja data ovat vähitellen muuttuneet tärkeämmiksi myös metsäalalla, ja meneillään oleva digitalisaatio on aloittanut kokonaan uuden datavetoisen liiketoiminnan aikakauden. Järjestelmällinen tiedonkeruu ja tietopohjaiset palvelut ovat olleet Ponssen käytössä jo vuosikymmeniä, ja teknologian sekä tiedonkäsittelytyökalujen kehittyminen on laajentanut skaalautuvien digitaalisten palveluiden käyttömahdollisuuksia. Ponsse seuraa alan megatrendejä tuotekehityksessään, ja tulevaisuuden tuotevalikoima on tasapaino asiakkaidemme kysynnän sekä markkinoille työnnettävän teknologian väliltä. Puunkorjuussa ajankohtaiset megatrendit ovat tällä hetkellä digitalisaatio, kestävä ja vastuullinen puunkorjuu (mukaan lukien sähköistyminen), tiedonsiirtoratkaisut ja automaatio.

Digitaalinen tuotevalikoimamme kattaa kaiken hajautetuista alustoista keskitettyyn käyttäjäkokemukseen. Tähän valikoimaan kuuluu myös PONSSE Manager -alusta, joka kerää yhteen paikkaan kaikki asiakkaidemme digitaaliset palvelut. Yhtenä esimerkkinä datan hyödyntämisestä on myös Connectivity Unit -telematiikkayksikkö. Yksikkö lähettää automaattisesti tietoa metsäkoneistamme ilman erillisiä toimenpiteitä ja kerää dataa esimerkiksi koneen liikkumisesta, käytöstä ja suorituskyvystä. Tämän avulla esimerkiksi huolto voi nähdä etäyhteydellä suoraan tarvittavat tiedot koneen toiminnasta ongelmatilanteen ratkaisemiseksi ja huoltotarpeen arvioimiseksi.

Uuden sukupolven Scorpion

Helmikuussa toimme markkinoille kokonaisvaltaisesti modernisoidun Scorpion-harvesterimalliston. Uuden sukupolven PONSSE Scorpion, joka vastaa kaikkiin nykyajan metsänhoidon vaatimuksiin, on vakaudeltaan omaa luokkaansa. Se on tehokas ja tuottava ympäristön ehdoilla, pienin pintapainein. Lanseeratun Scorpionin tunnusomaisia piirteitä ovat sen näkyvyys ja ohjattavuus. Yksi näkyvimmistä muutoksista oli yksiosainen etuikkuna,

PUUNKORJUURATKAISUJA TIIVIISSÄ YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAIDEN KANSSA

PONSSE SCORPION VASTAA KAIKKIIN NYKYAJAN METSÄN-HOIDON VAATIMUKSIIN.

joka yltää ohjaamon katolle saakka ja tarjoaa kuljettajalle entistäkin paremman näkyvyyden sekä turvallisen työskentelyn kaikenlaisissa olosuhteissa. Ainutlaatuinen nosturiratkaisu varmistaa näkyvyyden joka suuntaan.

Scorpionin tuotekehitys tehtiin yhteistyössä asiakkaiden kanssa, ja siinä kiinnitettiin huomiota entistäkin parempaan työergonomiaan, turvallisuuteen ja ohjaamon näkyvyyteen sekä käytettävyyteen. Ohjaamon työtila muokattiin käytännöllisemmäksi, ja hiljainen maisemakonttori tukee kuljettajien viihtyvyyttä ja jaksamista. Lanseeraus asetti uuden standardin kuljettajan työympäristölle, jossa asiakaslupauksemme "A logger´s best friend" lunastettiin entistäkin jykevämmin.

Runkoturva ja huoltosopimukset helpottavat asiakkaiden arkea

PONSSE Active Care -huoltosopimukset vakiinnuttivat paikkansa monella markkinalla ympäri maailman. Sopimukset sujuvoittavat asiakkaiden arkea ja antavat hyvän pohjan ennakoivalle huollolle, jolla asiakkaille saadaan aikaan kustannussäästöjä. Säännöllisellä huollolla varmistetaan koneiden häiriötön toiminta, oikeat säädöt, maksimoidaan tuottavuus ja minimoidaan polttoaineen kulutus.

Toukokuussa sopimushuoltoasiakkaille lanseerattiin PONSSE Frame ja Crane -runkoturva, joka kattaa kaikki koneen runko-osat aina 10 000 tuntiin asti. Runkoturvilla asiakkaille tarjotaan entistäkin kattavampi huoltosopimuspalvelu.

Uusi harvesteripää eukalyptuspuun käsittelyyn

Toukokuussa markkinoille tuotiin uusi, kuoriva PONSSE H7 HD Euca -harvesteripää, joka vahvisti entisestään Ponssen strategiaa olla yksi maailman johtavista valmistajista myös harvesteripäissä. Tuotekehityksessä keskityttiin mekaaniseen kestävyyteen ja

helppoon huollettavuuteen. Taustalla oli tarve tuoda pienen sekä keskikokoisen eukalyptuspuun korjuuseen entistäkin tehokkaampi ja tuottavampi harvesteripää.

Kaikille PONSSE-harvesteripäille on tunnusomaista yksinkertainen ja vahva rakenne, jonka ansiosta harvesteripäitä voi käyttää eri korjuuolosuhteissa harvestereista tela-alustaisiin ratkaisuihin. Kaikki harvesteripäät valmistetaan ja suunnitellaan Vieremän tehtaalla. Suunnittelu on kokonaisvaltaista ja se koskee niin mekaanisia osia kuin elektronista ohjausjärjestelmää, ohjainlaitteita ja ohjelmistoja. Valmistus on pitkälle automatisoitua, mikä takaa korkean laadun sekä mittatarkkuuden.

Metsien monipuolisin tietojärjestelmä

Vuoden 2021 alusta vakiovarusteena metsäkoneisiimme tullut kosketusnäytöllinen PONSSE Opti 8 -tietokone sai asiakkailtamme hyvää palautetta läpi vuoden. Tietokoneeseen, joka helpottaa ja nopeuttaa kuljettajan päivittäistä työtä, tuotiin viimeisimmässä päivityksessä muun muassa lisää suorituskykyä sekä markkinoiden kehittyneintä kosketusnäyttöteknologiaa.

Täysin uudistetun ja helposti omaksuttavan PONSSE Opti 5G -tietojärjestelmän ansiosta kuljettaja voi tehdä metsäkoneen päivittäistoimet ja koneen säädöt suoraan kosketusnäytöltä ilman valikoiden selailua.

PONSSE Active Crane – monipuolinen ja tehokas hallintajärjestelmä

Ponssen toimintaa on kautta aikojen ohjannut aito asiakaslähtöisyys, ja metsäkoneen kuljettajan työn helpottaminen on yksi lähtökohdistamme. Active Crane, joka on harvesterin nosturin hallintajärjestelmä, on yksi esimerkki kuljettajan päivittäisen toiminnan helpottamisesta. Active Cranen avulla kuljettaja ohjaa nosturin yksittäisten toimintojen sijasta harvesteripään liikettä,

jolloin kuljettaja voi keskittyä nosturityöskentelyn sijaan puun prosessointiin. Järjestelmää hallitaan kahdella ohjausvivulla: toisella ohjataan harvesteripään korkeutta maasta ja toisella liikkeen suuntaa. Ohjausten liikeradat on optimoitu tyypillistä harvesterityöskentelyä varten. Järjestelmä huolehtii myös nosturin kaikkien toimintojen automaattisesta hidastamisesta ennen liikealueen loppumista, mikä estää mekaanisia rakenteita ja kuljettajaa rasittavilta iskuilta. Kun kuljettaja osoittaa halutun paikan, Active Crane hoitaa noston, taiton ja jatkeen käytön automaattisesti.

Uudet kuormaimet tehokkaaseen kuormankäsittelyyn

Toukokuussa markkinoille tuotiin myös PONSSE K101- ja K111-kuormaimet. Uusissa kuormaimissa on uusi työvalaistus, uusi vahvempi rakenne, ja ne ovat entistäkin tuottavampia, luotettavampia sekä voimakkaampia. Käyttäjäystävällinen kuormain on erityisen tärkeä työn sujuvuuden ja kuljettajan työssä jaksamisen kannalta. Lanseeratut kuormaimet ovat myös huoltoystävällisempiä. Kuormaimissa on vahva hydrauliikka ja jo aiemmin toimivaksi todettu rakenne, jonka avulla kauimpanakin olevat rungot saadaan kuormatraktorin kyytiin turvallisesti ja

tarkasti. K101- ja K111-kuormaimet ovat saatavilla suosituimpiin kuormatraktoreihin eli PONSSE Buffalo-, Buffalo King- ja Bison Active Frame -kuormatraktoreihin.

Palonsammutuslaitteisto on tarkkaan mietitty kokonaisuus ja taloudellinen ratkaisu

Ponssen palonsammutuslaitteisto jatkoi suosiotaan myös vuonna 2021. Kuormatraktorin kuormatilaan asennettava palonsammutuslaitteisto auttaa maastopalojen sammutuksessa haastavissakin olosuhteissa. Maastopaloalueella metsäkone liikkuu vaikeassakin maastossa sujuvasti, kun kuormankantokyky sekä hydrauliikan kapasiteetti ovat riittävät.

Palonsammutuslaitteisto on tarkkaan mietitty kokonaisuus ja taloudellinen ratkaisu: kuormatraktori voi olla tuottavassa metsätyössä, kun sammutustöitä ei ole. Laitteisto tuodaan palopaikalle yhtenä pakettina, kytketään metsäkoneen hydrauliikkaan ja se on valmis käyttöön. Laitteiston 10 m³:n vesitankki voidaan täyttää luonnonvesilähteestä tai paloauton säiliöstä. Tankki kestää erilaisten sammutusveteen sekoitettavien kemikaalien käytön sekä meriveden ja on lisäksi riittävän kevyt metsäkoneen kuormatilaan. Kantama on 47 metriä ja toimintasäde 360°.

PONSSE-HUOLTOPALVELUT

Asiakkaiden kuuntelu ohjaa huoltopalveluiden päivittäistä toimintaa ja koko toiminnan kehittämistä. Vuoden 2021 aikana laajentunut huoltoverkosto toi palvelut entistäkin lähemmäksi asiakkaitamme. Lyhyemmät välimatkat huoltopalvelukeskuksiin tarkoittavat enemmän työaikaa asiakkaille ja tätä kautta myös parempaa kannattavuutta. Huoltopalveluiden päivittäisellä toiminnalla, tuotevalikoimalla ja palveluilla sekä ratkaisuilla tuemme asiakkaidemme keskittymistä heidän omaan ydintoimintaansa – tuottavaan ja tehokkaaseen puunkorjuuseen.

RATKAISUILLA MAHDOLLISTETAAN ASIAKKAIDEN TUOTTAVA JA TEHOKAS PUUNKORJUU

PONSSE-metsäkoneiden korkea käytettävyys, paras mahdollinen tuottavuus ja huoltokustannusten ennakoiva hallinta ovat asiakkaidemme liiketoiminnan peruspilareita. Kaikki nämä ohjaavat myös huoltopalveluiden päivittäistä toimintaa ja koko toiminnan kehittämistä. Asiakkaidemme paremman palvelun takaamiseksi kehitämme jatkuvasti tarjontaa operatiivisen toiminnan ja palveluvalikoiman sekä verkoston laajentamisen kautta. Tinkimätön tavoite on tarjota asiakkaille toimialan parasta huoltopalvelua, vuodesta toiseen.

Asiakkaiden kuuntelu ohjaa kaikkea tekemistä

Huoltopalveluiden liikevaihto kasvoi vuonna 2021 hyvin. Asiakkaiden työtilanne oli hyvä, ja koneiden huoltotapahtumat lisääntyivät vuotuisten käyttötuntien kasvaessa, joka heijastui huoltopalveluiden kasvaneena myyntinä. Lisäksi asiakkaan toimintaa tukeva sekä kehittyvä tuote-, palvelu- ja ratkaisuvalikoima mahdollisti myynnin kasvua omalta osaltaan.

Kulunut vuosi opetti huoltoverkostomme elämään vallitsevan koronaviruspandemian kanssa. Muutokset toimintamalleissa, joita olimme tehneet palvellaksemme asiakkaita poikkeustilanteessa, vakiintuivat arkeen yleisen tilanteen normalisoituessa. Hyvinä esimerkkeinä voidaan mainita esimerkiksi varaosien toimituspalvelut sekä varaosien tilaamiseen tarkoitettu Parts Online -palvelu.

Varaosa- sekä kulutusosavalikoimaa laajennettiin vuoden aikana, ja tavoitteena on tarjota laadukas sekä hinnaltaan kilpailukykyinen valikoima myös jatkossa. Palvelutarjonta kehittyy jatkuvasti kohti ratkaisuja, joissa digitaaliset palvelut nopeuttavat palveluprosessia ja tekevät palveluista entistäkin läpinäkyvämpiä. Digitaaliset ratkaisut avaavat uusia mahdollisuuksia palvelutason syventämiseen ja laajentamiseen, mutta ilman asiakastarpeisiin nopeasti reagoivaa ja asiakkaan tarpeet ymmärtäviä asiantuntijoita palvelulupauksemme "A logger´s best friend" olisi katteeton.

Asiakkaiden kuuntelu ja palautteen perusteella tehty työ on tuottanut tulosta – tästä kertovat tyytyväiset asiakkaamme. Toimialan paras huoltopalvelu on ollut jo pitkään ja tulee tulevaisuudessakin olemaan Ponssen huoltopalveluverkoston yhteinen tavoite.

Työntekijät ovat tärkein pääomamme

Huoltopalveluverkoston tärkein pääoma sekä edellytys kaikelle tekemiselle ja toiminnan kehittämiselle on työntekijöiden hyvinvointi ja asiantuntemus. Henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti ja työympäristöä kehitetään ergonomisemmaksi sekä turvallisemmaksi.

Koronaviruksen matkustusrajoituksista johtuen työntekijöiden kouluttaminen oli poikkeuksellista myös vuonna 2021. Verkkoon nopeasti siirtyneet koulutukset sekä tavat ja sisällöt jatkoivat kehittymistään uudessa normaalissa. Verkossa toteutettavat koulutusrutiinit kantavat pitkälle tulevaisuuteen, mutta lisäksi ne myös täydentävät lähikoulutuksia eri digitaalisilla mahdollisuuksilla.

Uusi normaali koulutusympäristössä haastoi koko koulutusverkoston ripeään kehitystahtiin, ja kiitos nopeasta toteutuksesta kuuluu koulutustiimille sekä koko verkostollemme.

Huoltopalveluverkoston laajentumisella entistäkin lähemmäksi asiakasta

Kuluneen vuoden aikana kasvaviin asiakastarpeisiin vastattiin kehittämällä huoltopalveluverkostoa ympäri maailman. Verkoston kehittäminen piti sisällään investointeja henkilöstöresursseihin, koulutuksiin, varastoitaviin varaosiin ja toimitiloihin sekä huoltoautoihin. Laajentunut verkosto toi meidät entistäkin lähemmäksi asiakkaitamme, kun lyhyemmät välimatkat huoltopalvelukeskuksiin tarkoittavat enemmän työaikaa asiakkaillemme ja tätä kautta edellytykset paremmalle kannattavuudelle.

" LAAJENTUNUT VERKOSTO TOI MEIDÄT ENTISTÄKIN LÄHEMMÄKSI ASIAKKAITAMME.

Huoltosopimukset helpottavat asiakkaidemme arkea

Kuluneen vuoden aikana PONSSE Active Care -huoltosopimukset vakiinnuttivat paikkansa monella markkinalla ympäri maailman. Palaute asiakkailta oli erittäin positiivista, ja kehitysideoiden avulla huoltosopimusten sisältöä kehitetään tulevaisuudessakin.

Active Care -sopimukset antavat hyvän rungon ennakoivalle huollolle, jolla asiakkaille saadaan aikaan kustannussäästöjä. Säännöllisellä huollolla varmistetaan myös koneiden oikeat säädöt ja maksimoidaan tätä kautta tuottavuus sekä minimoidaan polttoaineen kulutus.

Active Care -sopimusten tavoite on turvata koneiden käytettävyys ja hallita koneiden huoltokustannuksia, mutta ne tarjoavat mahdollisuuden toimia myös vastuullisemmin. Tavoitteena on, että kierrätykseen menevien materiaalien käsittelystä huolehtii valtuutettu PONSSE-huoltoverkosto. Huoltosopimukset antavat myös mahdollisuuden suunnitella päivittäisiä sekä viikoittaisia työtehtäviä, joka tarjoaa taas edellytykset parempaan

työturvallisuuteen. Ennakoivalla huollolla voidaan lisäksi tukea Reman-toimintaa eli käytettyjen ja vioittuneiden osien kierrätystoimintaa. Reman-toiminnassa vanha varaosa kunnostetaan käyttökelpoiseksi, jolloin uusien materiaalien käyttöä minimoidaan ja ympäristönkuormitus pienenee.

Paikallisiin asiakastarpeisiin vastataan toimintaa kehittämällä

Huoltopalveluverkostomme palvelee asiakkaita ammattitaidolla paikalliset asiakasvaatimukset huomioiden. Vuosien saatossa huoltopalvelukeskuksia on auditoitu merkittävä määrä auditointija kehitysjärjestelmä ESW:n (Effective and Safe Workshop) avulla. Kuluneen vuoden aikana ESW tuli jo kiitettävään 10 vuoden ikään. Auditoinnit ovat tärkeä osa huoltopalvelutoiminnan kehittämisestä.

Hallitus

Hallitus 31.12.2021 Hallitus on valittu yhtiökokouksessa 7.4.2021.

Hallituksen jäsenten valinta

Ponsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan yhtiökokouksessa, joka yhtiöjärjestyksen mukaan on pidettävä kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan toimikaudeksi kerrallaan.

Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti kokouksiin – osanottoprosentti oli 97,4.

JARMO VIDGRÉN, S. 1975

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2020 Markkinointimerkonomi Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2021: 3 684 263 kpl

KESKEINEN TYÖKOKEMUS

Ponsse Oyj, myynti- ja markkinointijohtaja sekä toimitusjohtajan varamies 2008–2020 Ponsse Oy, aluejohtaja, Pohjois-Eurooppa 2007–2008 Ponsse Oyj, myyntijohtaja, Suomi 2004–2008 Ponsse Oyj, aluemyyntipäällikkö 2001–2004 Ponsse AB, takuukäsittelijä ja aluemyyntipäällikkö, käytetyt koneet 1999–2001 Ponsse Oyj, takuukäsittelijä 1997–1999

MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen KalPa Hockey Oy, hallituksen jäsen Lumon Oy, hallituksen jäsen Savonmaan Puolesta Oy, hallituksen jäsen MAMMU KAARIO, s. 1963

Hallitusammattilainen Varatuomari, MBA Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2021: 4 500 kpl Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

KESKEINEN TYÖKOKEMUS

Partnera Oy, toimitusjohtaja 2016–2017 Korona Invest Oy, sijoitusjohtaja 2011–2016 Unicus Oy, partneri 2006–2011 Conventum Corporate Finance Oy, johtaja 1998–2005 Prospectus Oy, johtaja 1994–1998 Kansallis-Osake-Pankki, asiantuntija 1988–1994

MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

Aspo Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja CapMan Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Gofore Oyj, hallituksen jäsen Ilmastorahasto Oy, hallituksen jäsen Lapti Group Oy, hallituksen jäsen Makai Holding Oy, hallituksen puheenjohtaja Puuilo Oyj, hallituksen jäsen Robit Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja SAKA Finland Group Oy, hallituksen puheenjohtaja Sibelius-Akatemian tukisäätiö ry, hallituksen jäsen Suomen Urheilun tukisäätiö ry, hallituksen jäsen Taideyliopiston sijoituskomitea, jäsen Urhea-halli Oy, hallituksen jäsen

Puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja Jäsenet

JUKKA VIDGRÉN, s. 1983

Mutant Koala Pictures Oy, toimitusjohtaja Medianomi, AMK Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2021: 3 764 778 kpl

KESKEINEN TYÖKOKEMUS

Mutant Koala Pictures, yrittäjä vuodesta 2004

MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

Einari Vidgrén Oy, hallituksen jäsen Einari Vidgrén Säätiö, hallituksen jäsen

JUHA VIDGRÉN, s. 1970

Kasvatustieteiden maisteri Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2021: 6 207 000 kpl

KESKEINEN TYÖKOKEMUS

Ponsse Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2010–2020 Ponsse Oyj, toimitusjohtajan sijainen 2003 Ponsse Oyj, PR-päällikkö, markkinointi ja viestintä 2000–2010 Ponsse Oyj, tiedottaja 1998–2000

MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

Einari Vidgrén Oy, hallituksen puheenjohtaja Einari Vidgrén Säätiö, puheenjohtaja Vieremän Kylänraitti ry, puheenjohtaja Vieremän Oriyhdistys ry, puheenjohtaja Ylä-Savon Hippos r.y., puheenjohtaja

JANNE VIDGRÉN, s. 1968

Merkonomi Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2013 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2021: 3 691 742 kpl

KESKEINEN TYÖKOKEMUS

Ponsse Oyj, aluejohtaja 2007–2017 Ponsse Oyj, aluevientipäällikkö 2001–2007 Ponsse Oyj, markkinointipäällikkö 1994–2001

MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

Einari Vidgrén Oy, hallituksen jäsen

JUHA VANHAINEN, s. 1961

DI Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2018 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

KESKEINEN TYÖKOKEMUS

Uros Oy, toimitusjohtaja 2020 Apetit Oyj, toimitusjohtaja 2015–2019 Stora Enso Oyj, johtokunnan jäsen (useita eri vastuualueita) 2007–2015 Stora Enso Oyj, johtaja- ja päällikkötehtäviä 1990–2007 Kemi Oy, osastoinsinööri 1988–1990

MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

Koskisen Oy, hallituksen puheenjohtaja

MATTI KYLÄVAINIO, s. 1974

Keitele Forest Oy, sahaliiketoiminnan johtaja KTM Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

KESKEINEN TYÖKOKEMUS

Keitele Forest Oy, sahaliiketoiminnan johtaja 2014– Keitele Forest Oy, myyntijohtaja 2006–2014 Keitele Forest Oy, vientipäällikkö 1999–2006

MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

Keitele Forest Oy, hallituksen jäsen

Konsernin johtoryhmä 31.12.2021 Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat 31.12.2021

JUHO NUMMELA, s. 1977, pj.

TkT

Toimitusjohtaja, CEO Johtoryhmän jäsen 2.1.2005 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2002 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tehtaanjohtaja 2006–2008, Ponsse Oyj, laatu- ja IT-johtaja 2005–2006 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2021: 62 541 kpl

MARKO MATTILA, s. 1973

Metsätalousinsinööri, MBA Myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Johtoryhmän jäsen 1.6.2020 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2007 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jälleenmyyntiverkoston johtaja 2018–2020, Ponsse Latin America Ltd., toimitusjohtaja 2016–2018, Ponsse Oyj, aluejohtaja Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät, Baltia ja Chile 2011–2016, Ponsse North America, Inc., toimitusjohtaja 2007–2011 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2021: 722 kpl

MIIKA SOININEN, s. 1981

Tekniikan yo Johtaja, Digitaaliset palvelut ja IT Johtoryhmän jäsen 1.12.2020 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2018 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, päällikkö, IT ja digitaalinen palvelukehitys 2019–2020, Ponsse Oyj, IT päällikkö 2018–2019, Qentinel Finland Oy, toimitusjohtaja 2017–2018 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2021: 180 kpl

PETRI HÄRKÖNEN, s. 1969

DI Talousjohtaja CFO, toimitusjohtajan varahenkilö Johtoryhmän jäsen 1.10.2009 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2009 Keskeinen työkokemus: Suunto Oy, Director, Operations and Quality 2007–2009 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2021: 7 670 kpl

TAPIO MERTANEN, s. 1965

Teknikko, MTD Huoltopalvelujohtaja Johtoryhmän jäsen 3.5.2010 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 1994 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jakeluverkoston kehitysjohtaja 2007–2010, Ponsse Oyj, huoltopalvelujohtaja 2004–2007, Ponsse Oyj, jälkimarkkinointipäällikkö 1997–2004, Ponsse Oyj, varaosapäällikkö 1995–1997

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2021: 1 200 kpl

TOMMI VÄÄNÄNEN, s. 1973

Insinööri, AMK Johtaja, toimitusketju Johtoryhmän jäsen 1.10.2013 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2013 Keskeinen työkokemus: Metso Oyj, Metso Automation, Director, Analyzers Product Group 2010–2013, Director, Kajaani Operations 2006–2010 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2021: 6 416 kpl

JUHA INBERG, s. 1973

TkT Teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Johtoryhmän jäsen 1.1.2009 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2003 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tutkimus- ja tuotekehitysinsinööri 2003–2006, Ponsse Oyj, suunnittelupäällikkö 2006–2008 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2021: 12 796 kpl

PAULA OKSMAN, s. 1959

FM

Henkilöstöjohtaja ja Ponsse Akatemian rehtori Johtoryhmän jäsen 1.8.2005 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2005 Keskeinen työkokemus: Genencor International Oy, henkilöstöpäällikkö 1996–2005, Jyväskylän yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus, vastaava koulutuspäällikkö 1987–1996

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2021: 6 436 kpl

FERNANDO CAMPOS, s. 1982 Ponsse Latin America Ltda:n toimitusjohtaja Aluejohtaja, Brasilia Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

GARY GLENDINNING, s. 1970 Ponsse UK Ltd:n toimitusjohtaja Aluejohtaja, Irlanti Ponssen palveluksessa vuodesta 1997

MARTIN TOLEDO, s. 1971 Ponsse Uruguay Ltda, toimitusjohtaja Aluejohtaja, Argentiina ja Chile Ponssen palveluksessa vuodesta 2005

JANNE TARVAINEN, s. 1968 Aluejohtaja, Australia, Espanja, Etelä-Afrikka, Portugali ja Uusi-Seelanti Ponssen palveluksessa vuodesta 2017

TARMO SAKS, s. 1975 Aluejohtaja, Baltia, Puola, Slovakia ja Tsekki Ponssen palveluksessa vuodesta 2019

PEKKA RUUSKANEN, s. 1968 Ponsse North America Inc:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 1998

ANTTI RÄSÄNEN, s. 1976 Aluejohtaja, Bulgaria, Italia, Kroatia, Romania, Serbia, Slovenia, Unkari Ponssen palveluksessa vuodesta 2002

CLÉMENT PUYBARET, s. 1980 Ponsse S.A.S:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

CARL-HENRIK HAMMAR, s. 1974 Ponsse AB:n toimitusjohtaja Ponsse AS:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2015

JUSSI HENTUNEN, s. 1983 Johtaja, jälleenmyyntiverkosto Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

JYRI KYLÄ-KAILA, s. 1979 Epec Oy:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2019

RISTO KÄÄRIÄINEN, s. 1971 Ponsse China Ltd:n toimitusjohtaja Aluejohtaja, Japani Ponssen palveluksessa vuodesta 2007

JAAKKO LAURILA, s. 1970 OOO Ponssen toimitusjohtaja Aluejohtaja, Venäjä ja Valko-Venäjä Ponssen palveluksessa vuodesta 2002

JANI LIUKKONEN, s. 1972 Maajohtaja, Suomi Ponssen palveluksessa vuodesta 2001

EERO LUKKARINEN, s. 1965

Aluejohtaja, Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät Ponssen palveluksessa vuodesta 2012

TUOMO MOILANEN, s. 1965 Aluejohtaja, Itävalta, Saksa Ponssen palveluksessa vuodesta 2011

Ponsselaisille vastuullisuus on yhteinen ja vahva arvomaailma, jossa korostuvat rehellinen työ, ihmisten arvostus ja pyrkimyksemme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen myös ympäristön kannalta. Yhdessä meissä on innostusta, taitoa ja tahtoa muuttaa asioita jatkuvasti paremmaksi.

VASTUULLISUUS

Vastuullisuus Ponssella 26 Sosiaalinen vastuu 32 Ympäristövastuu 40 Talous ja hallinto 46 Tavoitteet ja toimenpiteet 54 Einari Vidgrén Säätiö 55

VASTUULLISUUS PONSSELLA

Ponsse on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaansa kestävällä ja vastuullisella tavalla. Vastuullisuus on keskeinen osa yhtiön arvoja, strategiaa ja hyvää hallintotapaa. Tämän katsauksen tavoitteena on kuvata vastuullisuuskäytäntöjämme ja -periaatteitamme ja antaa läpinäkyvää tietoa toiminnastamme sisältäen muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnin edellyttämät tiedot.

Ponsselaiset arvot – rehellisyys, innovatiivisuus, Ponsse-henki ja asiakaslähtöisyys – ovat vankka pohja kaikelle toiminnallemme ja ovat ohjanneet meitä läpi historiamme rehelliseen työhön, ihmisten ja yhteistyön kunnioittamiseen ja haluun kehittyä osana yhteisöämme. Perheyhtiö on perustettu koneyrittäjä Einari Vidgrénin toimesta vuonna 1970 Vieremällä, jossa tuotantomme ja pääkonttorimme edelleen sijaitsevat. Olemme kasvaneet tiiviinä osana ympäröivää yhteisöä, mikä on luontevasti auttanut meitä ymmärtämään niin sosiaaliset, taloudelliset kuin ympäristövaikutuksemme.

Tänä päivänä Ponsse toimii tytäryhtiö- ja palveluverkoston kautta yli 40 maassa ja asiakaskunnassamme on yhtä lailla pieniä korjuuyrityksiä kuin suuria kansainvälisiä yhtiöitä. Asiakaslähtöinen tuote- ja palvelukehitys, rehellinen toiminta ja luottamukselliset suhteet ovat mahdollistaneet pitkäjänteisen ja kasvusuuntaisen liiketoimintamme. Viime vuosina sidosryhmiemme odotukset ja kiinnostus myös muita yritysvastuumme osa-alueita kohtaan on kasvanut. Tämä on merkittävä voimavara kehityksellemme. Tarpeet ympäristöystävällisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi ovat antaneet meille selkeän kehityssuunnan, ja läpinäkyvyyden vaatimukset ohjaavat meitä systemaattisempaan vastuullisuustyöhön. Olemme sitoutuneet kehittymään ja noudattamaan EU:n yritystoiminnalle asettamia vastuullisuusvaatimuksia, jotka tukevat sidosryhmiemme mahdollisuutta saada läpinäkyvää ja ajantasaista tietoa toiminnastamme.

Vuonna 2021 uudistetut Ponssen missio ja visio painottavat vastuullisuuden ja kestävän kehityksen merkitystä tulevaisuutemme menestystekijöinä ja toimintamme jatkuvuuden edellytyksenä. Uskomme teknologiamme kasvattavan mahdollisuuksia toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita metsätaloudessa. Ympäristöä kunnioittava ja tuottava puunkorjuu tukee talousmetsien uusiutumista ja mahdollistaa arvokkaan raaka-aineen hyödyntämisen pitkäikäisiin ja korkealaatuisiin puupohjaisiin tuotteisiin korvaten esimerkiksi muovia ja betonia.

Ponsse valittiin vuonna 2021 neljännen kerran Luottamus&Maine -tutkimuksen maineikkaimmaksi suomalaiseksi yritykseksi tarkasteltuna seuraavien osa-alueiden kautta: hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Näillä kaikilla osa-alueilla haluamme myös kehittyä eteenpäin.

Hiilijalanjälkemme pieneni 42 % vuodesta 2019 vuoteen 2020. Laskimme ensimmäistä kertaa koko konsernin

hiilijalanjäljen.

35 % enemmän turvallisuushavaintoja Teimme yhteensä 3 435 turvallisuushavaintoa ja 5 700 turvallisuutta kehittävää tai ylläpitävää toimenpidettä.

Ponsse Oyj:n toiminnassa noudatetaan laatujohtamisen ISO 9001-, ympäristöjohtamisen ISO 14001- ja työterveysja työturvallisuusjohtamisen ISO 45001 -standardeja.

Meitä on jo 2 072 ja jokainen meistä on palkkiojärjestelmän piirissä.

Kierrätysosamyynti kasvoi 50 % Uudelleenvalmistus palvelee asiakkaita edullisilla tuotteilla, minimoi materiaalihävikkiä ja ratkaisee varaosien saatavuuteen liittyviä haasteita.

Suomessa uusiutuvan sähkön osuus sähkönkulutuksestamme on 100 %. Käytämme uusiutuvaa vesivoimaa.

pieneni

ISO-standardit

Uusiutuvan sähkön osuus

-42 %

100 %

Vastuullisuutta vuonna 2021

VASTUULLISUUS

Ponssen uudistettu missio ja visio ovat nostaneet vastuullisuuden ja kestävän kehityksen keskeiseksi osaksi Ponssen liiketoimin tastrategiaa. Yhtiön vuosittaisessa strategiaprosessissa asetetaan toimintokohtaiset vastuullisuustavoitteet ja -toimenpiteet, ja vastuullisuusriskien ja -mahdollisuuksien arviointi on osa riskienhallintaprosessiamme.

Ponssen hallitus ja johto ovat sitoutuneet yritysvastuun edis tämiseen. Olemme edistäneet toimintamallia, jossa hallitus saa säännöllistä tilannekuvaa yhtiön vastuullisuustyöstä sekä yritys vastuuseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Tilannekuvaa ylläpitävät yhtiön toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja, jotka vastaavat siitä, että yritysvastuu on osa yhtiön strategia- ja riskienhallintatyötä. Johtoryhmä vastaa toimintokohtaisista vastuullisuustavoitteista, seurannasta ja toteutumisesta sekä vas tuullisuuteen liittyvien operatiivisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta.

Vuoden 2021 aikana lisäsimme vastuullisuustyön resursseja. Yhtiössä aloitti vastuullisuuspäällikkö, jonka tehtävänä on ohjata ja kehittää vastuullisuustyön keskeisiä painopistealueita yhdessä toimintojen kanssa. Lisäksi vastuullisuustavoitteiden kannalta keskeisiin toimintoihin on kohdennettu erillisiä resursseja. Ympäristö- ja turvallisuuspäälliköt vastaavat ympäristö- ja turvallisuustyön kehityksestä, ja hankinnan kehitysasiantuntija ohjaa toimittajaverkostoon liittyvien vastuullisuustavoitteiden edistämistä. Vastuullisuustyön painoarvoa on vahvistanut Ponssen henkilöstön kiinnostus ja sitoutuminen jatkuvasti vastuullisempien toimintatapojen ja ratkaisujen kehittämiseen.

Yhtenäiset vastuullisuuskäytännöt varmistetaan yhtiön eettisen toimintaohjeen (code of conduct) ja arvojen tuella. Edellytämme, että ponsselaiset ja yhteistyökumppanimme nou dattavat eettisen toimintaohjeemme periaatteita ja kunnioittavat arvojamme aina toimiessaan yhdessä Ponssen kanssa tai Ponssea edustaen. Eettisen toimintaohjeen koulutus on osa uusien työn tekijöidemme perehdytysohjelmaa, ja koulutuksen suorittamista seurataan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa.

Toimittajistamme 72 prosenttia on allekirjoittanut Ponssen Supplier Code of Conductin ja 10 prosenttia on todistanut sitou tumisen vastuullisiin toimintatapoihin muulla dokumentaatiolla.

Vastuullisuustyön ohjaus

PONSSEN VASTUULLISUUSMALLI
Sosiaalinen
Ympäristö Talous ja hallinto
Henkilöstö Kestävä metsätalous Talous
Päämäärä:
Kehittyvä ja turvallinen työpaikka. Vastuullinen,
hyvinvoiva ja osaava henkilöstö.
Osa-alueet:
•Ihmis- ja työntekijäoikeudet
•Työhyvinvointi ja osaaminen
•Turvallisuus
•Yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus ja
monimuotoisuus
Päämäärä:
Kestävää metsänhoitoa ja luontoympäristöä
säästävät innovatiiviset tuotteet ja palvelut.
Osa-alueet:
•Tavaralajimenetelmä (CTL)
•Ympäristövaikutukset
•Luonnon monimuotoisuus
Päämäärä:
Osa-alueet:
•Kannattavuus
•Vakavaraisuus
Tuote ja palvelu Elinkaarenhallinta
Päämäärä:
Vastuu tuotteen ja palvelun laadusta, eetti
-
syydestä ja turvallisuudesta sekä asiakkaan
terveydestä ja turvallisuudesta.
Osa-alueet:
•Laatu
•Turvallisuus
•Eettisyys
•Asiakastyytyväisyys
Päämäärä:
Tuoteratkaisujemme ympäristömyönteistä
käyttöä ja elinkaarta tukevat palvelut.
Osa-alueet:
•Huoltoverkosto
•Prosessit
•Osaaminen
•Tuote- ja palveluvalikoima
Päämäärä:
korkeatasoisuuden.
Osa-alueet:
Toiminta ja yhteistyö Luonnonvarat Sidosryhmät
Päämäärä:
Rehellinen, eettinen ja yhteisöllinen toiminta ja
viestintä.
Osa-alueet:
•Eettiset toimintatavat
•Kumppaneiden vastuullisuus
•Avoin viestintä ja yhteistyö
Päämäärä:
Yhtenäinen ja ympäristömyönteinen toiminta
suosien parasta mahdollista teknologiaa ja
säästäen luonnonvaroja.
Osa-alueet:
•Ympäristöjohtaminen
•Energia- ja materiaalitehokkuus
•Veden käyttö
•Päästöt
•Jätteet
Päämäärä:
Osa-alueet:
•Asiakkaat
•Henkilöstö
•Omistajat
•Toimittajat
•Yhteiskunta
Talous
Päämäärä:
Tasapainoinen ja kestävä talous varmistaa
kykymme kehittyä ja investoida.
Osa-alueet:
•Liiketoiminnan rahavirta
•Kannattavuus
•Vakavaraisuus
Hallinto ja johtaminen
Päämäärä:
Luotettava ja kehittyvä talouden johtaminen.
Hyvä hallinto varmistaa liiketoimintaperiaattei
-
den ja -käytäntöjen eettisyyden ja ammatillisen
korkeatasoisuuden.
Osa-alueet:
•Ennakoiva talouden johtaminen
•Kestävät rahoitusratkaisut
•Investoinnit ja riskienhallinta
Sidosryhmät
Päämäärä:
Sidosryhmien jatkuvuuden tukeminen.
Osa-alueet:
•Asiakkaat
•Henkilöstö
•Omistajat
•Toimittajat
•Yhteiskunta

VASTUULLISUUS

VASTUULLISUUSTYÖMME PAINOPISTEITÄ:

Kestäviä ratkaisuja asiakkaidemme, ihmistemme ja ympäristön hyväksi

EDISTÄMME IHMISTEMME HYVINVOINTIA

EMME RASITA LUONTOYMPÄRISTÖÄ TOIMINNALLAMME

OLEMME LUOTETTAVA KUMPPANI, JOLLE YHTEISÖLLISYYS ON VOIMAVARA

Ponsse on meille hyvä ja turvallinen paikka työskennellä. Teemme tuloksellista työtä erinomaisessa Ponsse-hengessä, arvostamme toisiamme ja pidämme huolta sekä toisistamme, asiakkaistamme että verkostostamme.

Tuote- ja palveluratkaisujemme rooli on merkittävä, jotta kestävän metsätalouden periaatteet on mahdollista toteuttaa. Otamme vastuun koneen elinkaaresta ja pidennämme sitä hyvillä huoltopalveluilla. Kestävä ja vastuullinen kehitys on meille suunta ja mahdollisuus.

Tunnemme toimintamme ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset ja toimimme systemaattisesti niiden pienentämiseksi. Pyrimme toiminnassamme hiilineutraaliuteen ja materiaalitehokkuuteen.

Rehellisyys, eettisyys ja yhteisöllisyys on ponsselaisuuden ydintä. Hyvä hallintotapamme ja eettiset toimintaperiaatteemme ohjaavat ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun, kestävään liiketoimintaan ja luottamukselliseen yhteistyöhön kumppaneidemme kanssa.

INNOVOIMME KESTÄVIÄ JA LUONTOA KUNNIOITTAVIA RATKAISUJA IHMISET RATKAISUT TOIMINTA YHTEISÖ

Investoinnit tuotekehitykseen 23,8 MEUR

Metsäkoneen kierrätysaste 97 %.

Huoltosopimusten kattavuus uuskonemyynnistä 41 %

Suurimmat ympäristövaikutukset:

•valmistuksessa käytettävän teräksen tuotanto

• 95 % koneen elinkaaren aikaisista CO2-päästöistä syntyy käyttövaiheessa (polttoaineen valmistus ja kulutus)

Hiilijalanjälki –42 %, 2020 4 657 t CO2-eq (2019: 7 972 t CO2-eq.)

Uusiutuvan sähkön osuus Suomessa 100 %

Konsernin energiankulutus (sähkö ja lämmitys) 22,61 GWh

Jätteiden hyödyntämisaste Suomessa 91 %

Kierrätysosien (reman, säästö) myynnin kasvu 50 %

Maksetut verot yhteensä 56,7 MEUR, joista Suomen osuus 25,9 MEUR

Asiakassuosittelu, Ponsse-verkosto* NPS 62 (n=1107) Asiakassuosittelu, Ponsse-konserni NPS 31 (n=618)

* Ponsse-konserni ja Ponsse-jälleenmyyjät

VISIO:

Ponsse on vastuullisen metsätalouden halutuin yhteistyökumppani

PONSSEN ARVOT:

Rehellisyys, Innovatiivisuus, Ponsse-henki, Asiakaslähtöisyys

Turvallisuus, LTIF 17,1 Työntekijäkokemus, eNPS 40 Vapaaehtoinen vaihtuvuus 7,3 % Palkitsemisjärjestelmän piirissä 100 %

Ponsse on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö, jossa kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet.

Pyrimme siihen, että koneemme ovat käyttäjilleen mahdollisimman turvallisia ja ergonomisia. Valitsemme koneisiimme korkealaatuisia ja pitkäaikaista kulutusta kestäviä materiaaleja. Kehitämme ympäristöä säästäviä ratkaisuja, jotka edistävät kiertotaloutta ja pienentävät koneen elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia.

Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys ohjaa toimittajavalintojamme. Tunnemme toimittajamme ja edistämme yhdessä läpinäkyvyyttä ja riskienhallintaa sitoutuen eettiseen toimintaohjeeseemme.

Rakennamme luottamusta eri sidosryhmiemme kanssa avoimella yhteistyöllä ja pitkäjänteisellä liiketoiminnalla. Yhteisötyö on meille tärkeää kaikkialla, jossa toimimme.

SOSIAALINEN VASTUU

Sosiaalinen vastuu on Ponssella vastuuta yritystoimintamme vaikutuksesta ihmisiin, vastuunottoa näistä vaikutuksista ja jatkuvaa pyrkimystä vaikuttaa ihmisiimme ja yhteisöömme positiivi sesti. Ponssen vahva arvopohja ohjaa ihmisten ja yhteistyön kunnioittamiseen sekä haluun kehittää toimintaa ja yhteisöä.

Olemme sitoutuneet kunnioittamaan kansainväli sesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä perusasiakirjoja ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Olemme myös sitoutuneet noudat tamaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevaa ohjaavaa periaatetta. Emme hyväksy lapsityövoiman käyttöä emmekä muita pakkotyön muotoja missään olosuhteissa.

One Ponsse -periaatteemme ovat:

  • Asiakas on kaiken tekemisen keskiössä
  • Yhteistyö ja vastuunotto
  • Ketterä toimeenpano ja läpinäkyvyys
  • Yhteiset käytännöt
  • Avoin ja aloitteellinen kommunikaatio

Ponssella noudatetaan työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen ISO 45001 -standardia. Haluamme tarjota terveellisen ja turval lisen työympäristön sekä toimia tasa-arvoisena ja luotettavana työnantajana. Päämääränä on kehittyvä työpaikka ja vastuulli nen, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö, jota kohdellaan yhtäläisellä arvostuksella.

Ponssella työntekijöitä tai työnhakijoita ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Edistämme tasa-arvoista, yhdenvertaista ja monimuotoista työkulttuuria emmekä hyväksy minkäänlaista ahdistelua tai työpaikkakiusaamista. Tuemme yhdistymisvapautta, ja kaikilla työntekijöillä on oikeus olla tai olla olematta ammattiliiton jäsen ja osallistua työpaikan yhteistoimintaan.

Vuonna 2021 uudistimme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus suunnitelmamme ja asetimme tavoitteeksemme, että kaikki ponsselaiset kokisivat tulevansa kohdelluksi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Teimme Suomen henkilöstöä koskevan palkka kartoituksen naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Perusteettomia palkkaeroja samaa tai saman arvoista työtä tekevien keskuudessa ei havaittu. Palkkakartoitus tehdään Ponssella joka kolmas vuosi ja tasa-arvosuunnitelma muilta osin vuosittain.

Työntekijöillä on Ponssella yhdenvertaiset mahdollisuudet erilaisiin tehtäviin ja uralla etenemiseen koulutuksensa ja osaa misensa mukaan. Avautuvat työpaikat ovat poikkeustapauksia lukuun ottamatta kaikkien haettavissa. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista pyritään Ponssella mahdollisuuksien mukaan helpottamaan työaikajärjestelyillä ja myönteisellä suhtautumisel la perhevapaiden käyttöön.

Ponsse-konsernin henkilöstöstä oli vuoden 2021 lopussa mie hiä 89 prosenttia ja naisia 11 prosenttia. Pyrimme löytämään lisää keinoja, joilla voimme edistää metsäalan vetovoimaa. Yhtiön kasvun ja kehityksen vuoksi Ponsselle on tärkeää saada työnte kijöiksemme alan parhaat asiantuntijat sukupuoleen tai muuhun henkilöön liittyvään taustaan katsomatta.

Henkilöstömäärämme kasvoi vuonna 2021 yhteensä 227 uudella työntekijällä pääosin Suomessa, Venäjällä ja Brasiliassa, ja vuoden 2021 lopussa henkilöstömäärämme oli yhteensä 2 072. Suomen tytäryhtiömme Epec Oy mukaan lukien työntekijöistämme 1 154 henkilöä työskentelee Suomessa, jossa kaikki PONSSE-metsäkoneet valmistetaan ja suunnitellaan.

Henkilöstömme osaamisen ja rekrytoinnin edistämiseksi teemme oppilaitosyhteistyötä sekä yliopisto-, ammattikorkea koulu- että ammattikoulutuksessa. Koulutamme ammatillista osaamista myös omissa toimitiloissamme. Ponsse Polku -ohjel massa on yhdessä Ylä-Savon ammattiopiston kanssa koulutettu asentajia ja hitsaajia tuotannossamme jo kymmenen vuoden ajan, ja siitä on muodostunut tärkeä rekrytointikanava tehtaallemme. Ylä-Savon ammattiopisto myönsi 2021 Ponsselle Mainio koulu tustyöpaikka -sertifikaatin.

PONSSELAISET OVAT TÄRKEIN VOIMAVARAMME

Hyvinvoiva, yhdenvertainen ja osaava henkilöstö

Ponssella on korostettu henkilöstön arvostusta yhtiön perustamisesta lähtien. Jokaisen työntekijän rooli ja panos osana kokonaisuutta on tärkeä. Haluamme, että henkilöstömme voi hyvin, kokee työnsä mielekkääksi ja haluaa kehittyä työssään. Ponsselaiset ovat tärkein voimavaramme ja edellytys kaikelle kehityksellemme.

Osaavan työvoiman saatavuus on haaste myös Ponsselle. Pidämme yllä hyvää työnantajakuvaa laadukkaalla rekrytoinnilla ja viestinnällä. Suomessa olemme läsnä keskeisillä teknologiapaikkakunnilla ja tarjoamme työmahdollisuuksia eri puolilla Suomea.

Ponsse-kulttuuri

Osana ponsselaista työkulttuuria on tärkeää, että kaikki ponsselaiset tuntevat yhtiön tilanteen ja tavoitteet. Yhtiön strategiset tavoitteet viestitään ja jalkautetaan vuosittain jokaiseen toimintoon ja sitä kautta edelleen jokaisen työntekijän henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Tavoitteita seurataan päivittäisen johtamistyön ja kehityskeskustelujen kautta.

Yrityskulttuuria johdetaan Ponssella eettisen toimintaohjeen ja One Ponsse -ohjelman avulla. One Ponsse on jokaista ponsselaista koskeva toimintamalli, joka keskittyy työhömme asiakkaan hyväksi ja määrittelee jokapäiväistä työtämme ohjaavat periaatteet: asiakaslähtöisyys, yhteistyö ja vastuunotto, avoin ja aloitteellinen kommunikaatio, ketterä toimeenpano ja läpinäkyvyys sekä yhteiset toimintatavat.

One Ponssen mukaisesti kannamme vastuun työstämme ja yhteisistä tavoitteistamme ilman organisaatiorajoja. Lähtökohtana on aina, että organisaatioidemme kommunikointi on avointa ja aktiivista, ja toimimme toisiamme arvostaen ja yhteisiä käytäntöjä noudattaen. Asiakkaalle tämä näkyy ensiluokkaisena palveluna ja nopeana reagointina asiakastarpeisiin.

Kaikki konsernin esihenkilöt osallistuvat One Ponsse Leadership -ohjelmaan, jossa ohjataan systemaattiseen ja laadukkaaseen esihenkilötyöhön. One Ponsse -ohjelman periaatteet on viety ponsselaisten arkeen kaikkia työntekijöitämme koskevilla koulutuksilla ja viestinnällä. Vuonna 2021 One Ponsse -koulutuksissa painotettiin johtamis- ja esihenkilötyötaitoja covid-19-pandemian olosuhteissa.

Työntekijäkokemuksen ja työhyvinvoinnin mittaaminen

Motivoituneella ja hyvinvoivalla henkilöstöllä on merkittävä vaikutus työn tuloksiin ja asiakaskokemukseen. Ponsselaisten työntekijäkokemusta ja hyvinvointia seurataan kahdesti vuodessa toteutettavien kehityskeskustelujen ja neljännesvuosittain tehtävien Ponssen Pulssi -työvireyskyselyn ja työntekijäkokemusta kuvaavan eNPS-indeksin kautta. Lisäksi konsernissa tehdään laaja henkilöstötutkimus kahden tai kolmen vuoden välein.

Vuonna 2021 konsernin eNPS-kokonaistulos vaihteli 31–49 välillä ja mittausten keskiarvo oli 40 (Q4/2020: +55), joka on tutkimustavassa määritelty huipputuloksen rajaksi. Henkilöstöpalautteissamme nousivat esille sekä covid-19-pandemiaan että komponenttien saatavuuteen liittyvät epävarmuudet.

2021 2020 2019
Konsernin henkilöstö 31.12. 2 072 1 845 1 764
Henkilöstö Suomessa, % 57 % 59 % 60 %
Henkilöstö ulkomailla, % 43 % 41 % 40 %
Vakituiset, % 97 % 94 % 95 %
Määräaikaiset, % 3 % 6 % 5 %
Kokoaikaiset, % 98 % 97 % 97 %
150
Osa-aikaiset, %
2 %
HENKILÖSTÖ YHTIÖITTÄIN 31.12.
3 % 3 %
Työsuhteen kesto keskimäärin, v. 7,2 7,6 7,3
Vapaaehtoinen vaihtuvuus, % 2020
7,3 %
4,1 % 202
5,1 %
Henkilöstön keski-ikä 38
919
40 40
Ponsse Oyj
Henkilöstön ikäjakauma
1
004
Ponsse AB
alle 30 v
64
23 %
21 % 71
19 %
30–49 v 58 %
12
60 % 60 %
Ponsse AS
yli 50 v
19 % 19 % 12
21 %
Ponssé S.A.S
Sukupuolijakauma, %
38 42
naisia 11 %
24
11 % 12 %
29
Ponsse UK Ltd.
miehiä
89 % 89 % 88 %
Ponsse Machines Ireland Ltd.
Sukupuolijakauma esihenkilöistä, %
8 7
Ponsse North America, Inc.
naisia
80
12 %
10 % 86
11 %
miehiä
Ponsse LaAn America, Ltda.
88 %
328
90 % 89 %
390
Sukupuolijakauma johtoryhmässä, %
Ponsse Uruguay S.A.
naisia
97
13 %
11 % 109
14 %
OOO Ponsse
miehiä
118
87 %
89 % 139
86 %
Sukupuolijakauma hallituksessa, %
Ponsse China Ltd.
31 33
naisia 14 % 14 % 17 %
Epec Oy
miehiä
126
86 %
86 % 150
83 %
Palkat MEUR 102,8 85,7 92,7
Palkkiojärjestelmien piirissä 100 % 100 % 100 %

HENKILÖSTÖTIETOJA

HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS

Konsernin henkilöstö 31.12.

HENKILÖSTÖ YHTIÖITTÄIN 31.12.

(876)

166 (154)

Olemme asettaneet pitkän tähtäimen tavoitteeksemme, että konsernin eNPS on yli 50.

Johtamistyön laatua mittaavaan vuosittaiseen kyselyyn osal listui 1 176 työntekijää ja konsernin keskiarvoksi muodostui 3,25 (2020: 3,32) asteikolla 1–4 arvioituna. Ponssen tytäryhtiöverkos toon kohdistetut johtamistyön koulutukset näkyivät yhtiökohtais ten erojen tasaantumisena, ja kokonaistulos oli hyvä.

Työntekijöiden vapaaehtoinen vaihtuvuus kasvoi hyvässä työmarkkinatilanteessa ollen 7,3 prosenttia (2020: 4,1). Tavoitteemme on pitää työntekijävaihtuvuus alle viidessä prosentissa. Ponssen henkilöstöstä 100 prosenttia on tavoitepalkkiojärjestel mien piirissä.

Suuri osa toimihenkilöistämme jatkoi etätyöskentelyä myös vuonna 2021 lukuun ottamatta tuotantoa ja huoltopalveluita. Ponsselaiset noudattivat tiukkoja turvallisuusohjeistuksia, minkä ansiosta vältyimme covid-19-tartuntojen leviämiseltä omissa toi mitiloissamme. Myös laajennettu viestintä ja työterveyspalvelut tukivat onnistumista.

Työturvallisuus

Noudatamme toiminnassamme työterveys- ja työturvallisuusjoh tamisen ISO 45001 -standardia. Työturvallisuustavoitteenamme on turvallisuuskulttuurin ja ajattelun kehittäminen sekä tapatur mien ennaltaehkäiseminen panostamalla ennakoivaan turvalli suustyöhön. Ponssella turvallisuustyöhön kytkeytyy kiinteästi myös työn sujuvuuden ja laadun kehittäminen. Sidosryhmiemme odotusten mukaisesti olemme sitoutuneet työterveyden ja -turval lisuuden parantamiseen ja toimimme turvallisen työympäristön varmistavien lakien ja konserniohjeistuksen mukaisesti kaikilla toiminta-alueillamme.

Ponssella mitataan työturvallisuutta LTIF-tapaturmataajuudella (lost time injury frequency), mikä kuvaa poissaoloi hin johtaneiden tapaturmien määrää suhteutettuna miljoonaan työtuntiin. Vuonna 2021 muutokset ja epävarmuudet päivittäi sissä työprosesseissa heijastuivat myös turvallisuuteen. Vuonna 2021 konsernin LTIF-tapaturmataajuus oli 17,1 (2020: 7,8). Sairauspoissaoloon johtaneita tapaturmia oli yhteensä 64 (2020: 27), joista 26 (2020: 12) aiheutti alle kolme sairauspoissaolopäi vää ja 38 (2020: 15) yli kolme sairauspoissaolopäivää.

Tavoitteenamme on tulevaisuudessa olla tapaturmaton yhtiö. Turvallisuustavoitteidemme saavuttamiseksi kohdistamme toimenpiteitä ennakoivaan turvallisuustyöhön ja jatkuvaan havainnointiin. Ennakoinnin työkaluna käytämme muun muassa riskiarviointia sekä turvallisuushavaintoja, -kävelyjä ja -koulu tuksia. Vuonna 2021 konsernissa kirjattiin yhteensä 3 435 turval lisuushavaintoa (2020: 2 539) ja tehtiin noin 5 700 turvallisuutta kehittävää tai ylläpitävää toimenpidettä. Turvallisuushavaintojen määrä kasvoi erityisesti Kiinassa (173 kpl) ja turvallisuuskä velyissä kasvu oli suurinta Venäjällä (52 kpl). Konsernin pisin

yhtäjaksoinen tapaturmaton aika oli vuoden päättyessä Ponsse AS:lla Norjassa, jossa sairaspoissaoloon johtaneita tapaturmia ei ole sattunut yli kymmeneen vuoteen.

Kiinnitimme huomiota myös turvallisuustyön resurssointiin ja vuoden 2021 aikana Ponssen Ruotsin, Ison-Britannian, Irlannin ja Kiinan tytäryhtiöissä nimitettiin turvallisuus- ja ympäristö asioista vastaava henkilö. Suomen lisäksi myös Brasilian ja Uruguayn tytäryhtiöissä sekä Epec Oy:ssä toimii päätoiminen turvallisuus- ja ympäristövastaava. LTIF (Lost Time Injury Frequency) 2019 2020 2021 Konserni 16,1 7,8 17,1

  • Ponsse on meille hyvä ja turvallinen paikka työskennellä.
  • Teemme tuloksellista työtä erinomaisessa Ponsse-hengessä, arvostamme toisiamme ja pidämme huolta sekä toisistamme, asiakkaistamme että verkostostamme.

LTIF (LOST TIME INJURY FREQUENCY)

VASTUULLISUUS

Luottamus eri sidosryhmiemme kanssa perustuu avoimeen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Tärkeimmät sidosryhmämme ovat asiakkaamme ja ponsselaiset koko Ponsse-verkostossa. Haluamme tuntea asiakkaamme henkilökohtaisesti ja huomioida toiminnassamme myös heidän perheensä ja sidosryhmänsä. Ponsse-verkostolla tarkoitamme sekä omia yhtiöitämme että jälleenmyyjämme, joita pyrimme aina kohtelemaan yhdenvertaisesti omien yhtiöidemme kanssa. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä kaikessa myynti- ja palvelutoiminnassamme. Vuoden 2021 lopussa asiakassuosittelun NPS (vaihteluväli -100 ja +100) oli Ponsse-konsernissa 31 ja jälleenmyyjämme mukaan lukien 62.

Meille on tärkeää olla vastuullinen yritys niissä yhteisöissä, joissa toimimme. Huomioimme yhteistyökumppaneidemme valinnassa paikallisuuden ja luomme alueellista hyvinvointia kannattavan ja ympäristön huomioivan liiketoiminnan kautta. Ponssen tuotanto ja pääkonttori on edelleen yhtiön syntysijoilla Vieremällä, jossa alueellinen työllisyysvaikutuksemme on suuri. Tehtaallamme työskenteli vuoden 2021 lopussa 659 työntekijää ja Iisalmen logistiikkakeskuksessa ja huoltopalveluissa 116 työntekijää. Lisäksi tehtaan välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa kumppanuusyrityskylässä työskentelee lähes 400 työntekijää pääosin Ponsselle alihankintaa tai komponentteja valmistavissa yrityksissä. Teemme 47 prosenttia alihankintaostoistamme 25 kilometrin sisällä tuotannostamme.

Myös urheilusponsoroinnissamme painottuu paikallisuus, yhteinen arvomaailma ja yhteistyösuhteiden pitkäjänteisyys lastenja nuorten liikunnan tukemisesta huippu-urheiluun.

Sidosryhmien odotukset vaikuttavat vastuullisuustyömme tavoitteisiin ja pyrimme ymmärtämään meihin kohdistuvia odotuksia aktiivisen yhteistyön kautta. Selvitimme sidosryhmiemme vastuullisuusodotuksia vuoden 2021–2022 vaihteessa toteutetulla sidosryhmäkyselyllä. Kohdennettuun webkyselyyn vastasi yhteensä 443 ja haastatteluihin 14 asiantuntijaa eri markkina-alueiltamme. Webkyselyn vastaajista 82 prosenttia edusti Ponssen henkilöstöä. Sidosryhmäkyselyn haastatteluihin osallistui asiantuntijoita yhtiön hallituksesta, toimittaja-, asiakas- ja palveluverkostosta, metsäyhtiöistä, oppilaitoksista, ympäristöjärjestöistä ja rahoitus- ja sijoitusyhtiöistä.

Kysely oli Ponssen ensimmäinen laajamittainen vastuullisuuden sidosryhmäkysely, jota tulemme hyödyntämään vastuullisuustyömme painopisteiden priorisoinnissa kevään 2022 aikana.

Työntekijämme ja sidosryhmämme voivat ilmoittaa eettisen toimintaohjeemme vastaisesta toiminnasta eettisen ilmoituskanavamme (whistleblowing) kautta yhtiön www-sivuilla. Ponssen hallituksen nimeämä whistleblowing-tiimi käsittelee ilmoitukset ja ohjaa tarvittaessa johtoryhmäkäsittelyyn. Vuonna 2021 ilmoituskanavaan kirjattiin yhdeksän yhteydenottoa. Anonyymisti ilmoitetut yhteydenotot jakautuivat seuraaviin aiheisiin: eturistiriita (2), korruptio (1), väärinkäytös (2), HR-toimintatavat ja -ohjeet (2) ja yksityisyyden ja henkilötietojen suoja, verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus (2). Kaikki ilmoitukset selvitettiin sovitun prosessin mukaisesti, ja tunnistimme niiden pohjalta tarpeita ohjeistusten ja prosessien tarkentamiseen. Ilmoitukset eivät johtaneet oikeudellisiin selvityksiin.

Tuoteturvallisuus

PONSSE-metsäkoneiden kehityksessä etusijalla ovat aina asiakkaat ja koneen loppukäyttäjät, erityisesti kuljettajat ja huoltohenkilöstö, mutta vaatimuksena on myös koneiden turvallinen valmistaminen. Arvioimme koneen käyttäjiin kohdistuvia riskejä tuotteen elinkaaren ajalta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ensisijaisesti pyrimme poistamaan vaarat suunnittelutoimenpiteillä ja toissijaisesti turvallisuutta parantavilla teknisillä suojaustoimenpiteillä. Viimeisenä turvallistamisen keinona on jäännösriskeistä varoittaminen ja ohjeistus.

Tuotteemme täyttävät niitä koskevat kansainväliset standardit ja direktiivien olennaiset turvallisuusvaatimukset, esimerkiksi

Rehellinen toiminta ja yhteistyö

Toimintamme rehellisyys, eettisyys ja yhteisöllisyys on meille keskeisen tärkeää. Hyvä hallintotapa ja eettiset periaatteemme antavat reunaehdot ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun, kestävään liiketoimintaan ja hyvään yhteistyöhön kumppaneidemme kanssa.

turvaohjaamon FOPS-, OPS- ja ROPS-turvarakenteet ja niiden testistandardit. Osoituksena tästä koneet ovat CE-merkittyjä ja niiden mukana toimitetaan vaatimustenmukaisuusvakuutus direktiiviviittauksineen. Osallistumme toimialan standardien kehitykseen kansainvälisessä standardointikomiteassa mahdollistaaksemme tulevaisuudessa yhä turvallisemmat ratkaisut.

Metsäkoneenkuljettajan ammattitaidolla on koneen turvallisessa käytössä suuri merkitys. Hyvä käyttökoulutus ja -ohjeet sekä tuotteen elinkaaren aikainen ammattitaitoinen huoltopalvelu parantavat oleellisesti paitsi työn tuottavuutta ja sujuvuutta, myös turvallisuutta. Käyttökoulutuksella voidaan myös varmistaa, että työskentelytavat ja korjuukalusto varusteineen soveltuvat kuhunkin korjuukohteeseen parhaalla mahdollisella tavalla ja korjuujälki tukee kestävää metsätaloutta.

Ergonomia on merkittävä osa metsäkoneenkuljettajan työhyvinvointia. Panostamme ergonomiaan tarjoamalla ohjaamosta mahdollisimman hyvän näkyvyyden työalueelle ja kehittämällä ohjaamon ja työpisteen ergonomiaa, kuten istuinta ja hallintalaitteita, sekä tarvittaessa vakauttamalla ja levelloimalla kuljettajan työpistettä. Osana kehitystyötä ovat käyttöliittymät ja automaatio, kuten Active Crane -puominohjausjärjestelmä. Käyttöliittymän tulee olla helppokäyttöinen ja tarjota tarvittava tieto oikea-aikaisesti, jotta kuljettajaan kohdistuva kognitiivinen kuorma vähenee.

Laskimme vuonna 2021 ensimmäistä kertaa koko Ponssekonsernin hiilijalanjäljen oman toimintamme (Scope 1) ja ostamamme energian aiheuttamien päästöjen osalta (Scope 2). Laskenta suoritettiin ilmastovaikutusten laskemiseen kehite tyn GHG-protokollan (greenhouse gas protocol) mukaisesti. Raportoimme hiilijalanjälkilaskennassamme erikseen fossiiliset ja biogeeniset päästöt. Fossiiliset päästöt syntyvät uusiutumat tomien energianlähteiden poltosta ja käytöstä, ja biogeeniset eloperäisten energialähteiden hyödyntämisestä, esimerkiksi metsähakkeesta, jolla tuotetaan Vieremän tehtaamme käyttämä lämpöenergia.

Vuonna 2019 Ponssen globaalien toimintojen yhteenlaskettu hiilijalanjälki oli 7 972 t CO 2 -eq ja vuonna 2020 42 prosenttia vähemmän, 4 657 t CO 2 -eq. Pääasiallinen syy hiilijalanjäljen pienenemiseen oli siirtyminen yleissähkön käytöstä takuuvar mennettuun, 100-prosenttisesti uusiutuvaan vesivoimaan kaikissa Suomen toimipisteissämme. Biogeeniset päästömme olivat vuon na 2019 2 863 t CO 2 -eq ja vuonna 2020 2 445 t CO 2 -eq.

Ponssen toiminnan kokonaisilmastovaikutus eli absoluuttiset päästöt pienenivät yhteensä 34 prosenttia vuodesta 2019 (10 835 t CO 2 -eq) vuoteen 2020 (7 102 t CO 2 -eq). Vuonna 2020 suurim mat vaikutukset hiilijalanjälkeemme oli omien ajoneuvojemme ja työkoneiden käytöllä, ostolämmöllä ja tuotannosta valmistunei den metsäkoneiden testiajolla.

Vuonna 2019 Scope 1 ja Scope 2 -päästöillä oli yhtä suuri vaikutus hiilijalanjälkeemme, mutta siirryttyämme Suomessa uusiutuvan energian käyttöön 75 prosenttia päästöistämme syntyi vuonna 2020 omasta toiminnastamme (Scope 1). Tytäryhtiöidemme välillä havaittiin eroja ostoenergian päästöissä (Scope 2) johtuen erilaisista energiavaihtoehdoista eri markki na-alueillamme. Euroopan energia- ja sähkömarkkinoilla kulutta jien on helppo valita, kuinka ostettu energia on tuotettu.

Jatkamme hiilijalanjälkilaskentaamme vuoden 2021 osalta vuoden H1/2022 aikana, kun laskennassa tarvittavien energiantuottajien tuotantojakaumat ovat saatavilla. Tulemme laskentatulosten ja nykytila-arviointiemme perusteella laati maan hiilineutraaliustavoitteemme tiekartan ja määrittelemään toimintamme kannalta oleelliset Scope 3 -luokan päästöt, jotka syntyvät esimerkiksi valmistamiemme tuotteiden loppukäytöstä ja komponenttien hankinnasta. Tulemme myös aikatauluttamaan ja määrittelemään vuoden 2022 aikana ensimmäisiä prosentuaa lisia päästövähennystavoitteita ja vähennyksen mahdollistavia toimenpiteitä sekä asettamaan konkreettiset tavoitteet ja

tavoiteaikataulun hiilineutraaliustavoitteeseemme liittyen.

Osallistuimme osana asiakkaamme toimittajaverkoston auditointia CDP-ilmastovaikutusten arviointiin kesällä 2021. Konsernitason hiilijalanjälkilaskentamme ollessa vielä kesken emme kuitenkaan pystyneet esittämään arvioinnissa laskenta tietoja ilmastovaikutuksistamme ja tuloksemme oli D. Heikosta tuloksesta huolimatta osallistumisemme kehitti omaa ymmärrys tämme ilmastovaikutuksistamme.

Hankinta ja logistiikka

Hankinnan tärkeimpiä tavoitteita on varastojen tehokas kierto ja materiaalien optimaalinen saatavuus. Tämä auttaa pitämään varastotasomme ja tila- ja resurssitarpeemme koh tuullisina sekä välttämään materiaalihukkaa. Hankintamme ja logistiikkamme suurimmat ympäristövaikutukset liittyvät PONSSE-metsäkoneissa käytettävän teräksen valmistukseen ja komponenttien kuljetukseen. Teräksen ja valujen yhteenlaskettu osuus metsäkoneen painosta on merkittävä, 82 prosenttia. Laskemme ja mitoitamme koneiden rakenteet tuotekehityk sessämme siten, että optimoimme teräksen ja valujen käytön riippuen kohteen kuormituksesta. Metsäkoneen kierrätysaste on 97 prosenttia.

Olemme hallinneet ympäristövaikutuksiamme ja hankintaan liittyviä muita riskejä muun muassa keskittämällä hankintaamme Eurooppaan ja erityisesti Suomeen. Ponssen suorista tavaran toimittajasta ja alihankkijoista sijaitsee Suomessa 75 prosenttia ja 22 prosenttia muissa EU-maissa. Ponssella ei ole oleellista suoraa hankintaa niin sanotuista matalan kustannustason maista. PONSSE-metsäkoneiden teknologisesti haastavimmat ja kalleim mat komponentit tulevat Suomen lisäksi Saksasta ja Ruotsista.

Yli 20 prosenttia alihankkijoistamme sijaitsee 25 kilometrin säteellä tuotannostamme pääosin Vieremän tehtaan välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa kumppanuusyrityskylässä. Läheinen sijainti vähentää merkittävästi kuljetuksista syntyviä päästöjä ja mahdollistaa yhteiskuljetukset tuotantomme ja alihankintayritys temme välillä.

Kuljetusten ympäristövaikutuksia pyrimme hallitsemaan kuljetuksia tehostamalla ja kehittämällä pakkausratkaisuja. 90 prosenttia kuljetuskumppaneistamme raportoi meille hiilija lanjälkensä, jolla valmistaudumme päästöseurantamme laajenta miseen. Kierrätämme suurimpien tavarantoimittajiemme kanssa pakkauksia toimittajan ja Ponssen välillä. Kiertopakkaukset, PONSSE-komponenteille on suunnitellut kuljetustelineet ja

YMPÄRISTÖVASTUU

Johdamme ja kehitämme Ponssen liiketoimintaa siten, että ympäristönäkökohdat huomioidaan kaikessa toiminnassamme. Haluamme välttää tai minimoida tuotteidemme, palveluidemme, toimintamme ja päätöstemme negatiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemiin ja luonnonvarojen riittävyyteen. Tavoitteenamme on tuntea toimintamme ympäristövaikutukset ja saavuttaa toiminnassamme hiilineutraalius ja korkea materiaalitehokkuus. Ponssella noudatetaan ympäristöjohtamisen ISO 14001 -standardia.

Kohti toimintamme hiilineutraaliutta

OLEMME OSA KESTÄVÄÄ METSÄTALOUTTA

pakkaussuunnittelu on vähentänyt paitsi pakkausmateriaalien käyttöä myös osien rikkoutumista ja parantanut kuljetusten täyttöastetta. Paluulogistiikan tehostamiseksi suurikokoisten tuotteiden kiertopakkaukset ovat kokoontaitettavia.

Käytämme toimituksissamme pääosin standardikokoisia, uudelleenkäytettäviä kuormalavoja ja ohjaamme kertakäyttöiset kuormalavat haketukseen ja edelleen kaukolämmön tuotantoon Vieremällä. Muilta osin huolehdimme tuottajavastuuvelvoitteestamme kierrättämällä toiminnassamme syntyvät pakkaukset tuottajayhteisölle, joka ohjaa materiaalit kierrätykseen tai hyödynnettäväksi energiana.

Tuotanto

Valmistamme kaikki PONSSE-metsäkoneet Vieremällä ja tuotannon osuus Ponssen hiilijalanjäljestä on noin kolmannes. Tuotannon ympäristövaikutuksia aiheuttavat energian ja raaka-aineiden kulutus, kemikaalien käyttö ja pintakäsittelyn liuotinainepäästöt. Toiminnallamme on ympäristölupa ja TUKES:n kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn liittyvä lupa.

Käytämme tuotannossamme ja kaikilla Suomen toimipisteillämme alkuperätakuin varmennetulla vesivoimalla tuotettua sähköä. Tehtaan aurinkovoimalan 640 aurinkopaneelia tuottivat vuonna 2021 yhteensä 150 MWh sähköä.

Uudistamme talotekniikkaamme kaikkien tuotantoteknologian ja kiinteistöinvestointien yhteydessä, mahdollistaaksemme energiatehokkuuden ja huoltotarpeiden ennakoinnin. Vieremän kiinteistöissä vuonna 2021 toteutettu kiinteistöautomatiikan uudistus ja IV-koneiden ohjausten ja säätöjen läpikäynti tuottaa vuosittain 203 MWh energiansäästön. Saavutettu energiansäästö tuottaa ympäristöarvon lisäksi myös taloudellista etua ja investointi maksaa itsensä takaisin 2,3 vuodessa.

Tuotantoprosesseissamme ei käytetä merkittävästi vettä. Käytämme vettä vain kappaleiden pesuun pintakäsittelyssä ja koneiden pesuun koeajon jälkeen. Koneiden huolellisella pesulla estetään myös vieraslajien leviäminen koneen mukana. Pintakäsittelyssä käytämme samaa pesuvettä useita kertoja minimoidaksemme vedenkulutuksen. Vuonna 2021 vedenkäyttö tuotannossamme nousi edellisvuoteen verrattuna 27 prosenttia ollen 14 946 m3 (2020: 11 721 m3 ).

Vuonna 2021 pienensimme tuotannossamme syntyviä, ilmaston lämpenemiseen vaikuttavia VOC-päästöjä käytettyä maalilitraa kohden ottamalla pintakäsittelyssä käyttöön uuden maalilaadun, jonka kuiva-ainepitoisuus on aiempaa korkeampi. Ympäristöystävällisyyden lisäksi uudella maalilla saavutetaan korkeampi korroosionkestävyys ja ilmastorasitusluokka sekä parempi riittoisuus.

Pyrimme välttämään jätteiden ja erityisesti sekajätteen syntymistä toiminnoissamme. Lajittelemme syntyvän jätteen siten, että se on mahdollisimman hyvin uudelleen käytettävissä, kierrätettävissä materiaalina tai hyödynnettävissä energiana. Pystymme tällä hetkellä kierrättämään tuotannossamme syntyvän pahvi-, paperi-, muovi- ja metallijätteen.

Kun metsäkone valmistuu tuotantolinjalla, siihen tankataan kevyttä polttoöljyä tai dieseliä asiakkaan ja toimitusmaan tarpeiden mukaisesti. Vuoden 2020 alusta lähtien tuotannossamme on käytetty vain uusiutuvista raaka-aineista valmistettua dieseliä, mikä on pienentänyt tuotantomme fossiilisia päästöjä 0,2 prosenttia vuodessa. Ensitäyttöpolttoaineesta syntyvät päästöt lasketaan Ponssen omiin päästöihin (Scope 1), sillä 75 prosenttia polttoaineesta kuluu koneen testauksessa ja toimituksessa. Mikäli koneessa käytetään uusiutuvaa dieseliä koko sen elinkaaren ajan, sen fossiilinen hiilijalanjälki pienentyy elinkaariarvioinnin mukaan yli 90 prosenttia. Vuonna 2021 16 prosentissa uusien koneiden toimituksistamme oli ensitäyttö-öljyksi valittu biohydrauliöljy.

Tuotannon jälkeinen koneiden testaus aiheuttaa päästöjä koneiden siirtokuljetuksessa ja koeajossa käytettävien polttoaineiden ja öljyjen käytön kautta. Tuotannosta valmistuvat PONSSE-metsäkoneet kuljetetaan omalla kuljetuskalustolla koeajoon, kotimaan asiakkaillemme ja viennin jatkokuljetukseen Iisalmen rautatieasemalle. 80 prosenttia tuotannostamme menee vientiin ja kaikki viennin konetoimitukset kuljetetaan satamaan energiatehokkaasti ja vähäpäästöisesti rautateitse.

Iisalmen rautatieasemalle. 80 prosenttia tuotannostamme menee vientiin ja kaikki viennin konetoimitukset kuljetetaan satamaan rautateitse, mikä on energiatehokas ja vähäpäästöinen kuljetusmuoto.

  • Tunnemme toimintamme ympäristövaikutukset ja toimimme systemaattisesti niiden pienentämiseksi.
  • Pyrimme toiminnassamme hiilineutraaliuteen ja materiaalitehokkuuteen.
2021 2020 2019
Hiilijalanjälki
Fossiilinen, t CO2-eq Q2/2022* 4 657 7 972
Biogeeninen, t CO2-eq Q2/2022* 2 445 2 863
Kokonaispäästöt/liikevaihto Q2/2022* 0,007 0,012
Energia
Energiankulutus (sähkö ja lämmitys), GWh 22,61 21,15 24,15
Energiankulutuksen jakauma
Sähkö 12,38 11,37 12,91
Lämmitys 10,23 9,81 11,23
Polttoaineet Q2/2022* 12,6 14,89
Uusiutuvan / fossiilisen energian osuus, % 89,1/10,9 - -
VOC-päästöt (tuotannon pintakäsittely)
VOC-päästöt, kg 15 261 12 980 13 200
Vesi
Vedenkulutus, m3 29 614,9 24 688,7 32 172,7
Jätteet**
Jätteet, kg 2 433 236 2 257 364 2 845 177
Jätteiden kierrätysaste, % 38 45 39
Jätteiden hyödyntämisaste, % 91 93 92

YMPÄRISTÖMITTARIT 2021

iiliialaniälki

*Hiilijalanjälkilaskennan ja energian kulutuksen jakauman tulokset vuodelta 2021 julkaistaan Q/2022 aikana yhtiön www-sivuilla. Laskennassa tarvittavia lämpölaitosten tuotantojakaumia ei raportin julkaisuhetkellä ole saatavilla. ** Jätteiden määrä raportoidaan vain Ponssen Suomen toiminnoista.

Ponssen kiertotalousosaaminen on vahvaa erityisesti varaosa- ja vaihtokoneliiketoiminnassa. Myymme ja kunnostamme vaihtokoneita kaikilla markkina-alueillamme. Ammattitaitoisten asenta jien kunnostamat vaihtokoneet voidaan päivittää erilaisten tehopakettien avulla vastaamaan tämän päivän vaatimuksiin.

Iisalmessa logistiikkakeskuksen ja huoltopalve luiden yhteydessä sijaitseva Ponsse Reman & Parts Recirculation -yksikkö käsittelee asiakkailla, tehtaalla tai myyntiverkostoissa rikkoutuneita osia, jotka kunnostuksen jälkeen myydään edulliseen hintaan asiakkaille tai hyödynnetään käytettyjen metsäkoneiden kunnostuksessa. Tavoitteena on edistää kiertotaloustoimintaa jalkauttamalla kunnostustoiminta myös EU:n ulkopuolisiin tytäryh tiöihin lähelle paikallisia asiakkaita.

Uudelleenvalmistus palvelee asiakkaita edullisilla tuotteilla, minimoi materiaalihävikkiä ja ratkaisee myös varaosien saatavuuteen liittyviä haasteita. Kunnostukseen tulevat osat ovat yleensä koneiden suurimpia ja arvokkaimpia mekaanisen voiman siirron osia, kuten moottoreita tai vaihteistoja. Vuonna 2021 Iisalmessa otettiin käyttöön moot toreiden testauslaitteisto, jolla voidaan varmistaa moottorikunnostuksen laatu. Kunnostetuissa varaosissa on pantti, jonka asiakas saa takaisin palauttaessaan rikkoutuneen osan kunnostukseen. Näin varmistetaan, etteivät varaosat päädy jätteeksi.

Olemme tutkineet kunnostuksen ympäristövai kutuksia elinkaariarvioinnilla ja saadut tulokset tukevat kiertotalouden tavoitteita: yksittäisen komponentin kohdalla hiilijalanjälki pienenee noin neljänneksen, kun valitaan kunnostettu kompo nentti uuden sijaan. Mitä paremmin pystymme uu delleenkäyttämään koneiden osat, sitä vähemmän päästöjä koneet aiheuttavat koko elinkaarensa aikana.

Ponsse valittiin mukaan vuonna 2021 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalle kiertotalousratkaisujen edelläkävijäyrityksenä.

Kiertotalouden edelläkävijyyttä

Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset

Olemme sitoutuneet kehittämään kestävän kehityksen mukaisia innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja. Sidosryhmiemme odotusten mukaisesti ympäristönäkökohdat ovat nousseet merkittäväksi tuotekehitystämme ohjaavaksi tekijäksi. Panostukset polttoaine kulutuksen, päästöjen sekä puuston pintavaurioiden ja maaperän rikkoutumisen minimointiin sekä huoltopalveluprosessiemme jatkuvaan kehittämiseen vaikuttavat myös asiakkaidemme toi minnan kestävyyteen.

Olemme tunnistaneet Ponssen tuotteiden ja palveluiden elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset ISO 14040 -standardin mukaisten LCA-elinkaariselvitysten (life cycle assessment) avulla. Selvityksissä olemme tutkineet koneiden valmistuksesta, kuljetuksesta ja eri olosuhteissa tapahtuvasta käytöstä ja siihen liittyvistä huolloista aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Suurimmat elinkaaren aikaiset ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat päästöt, noin 95 prosenttia, syntyvät koneessa käytettävän polttoaineen kulutuksesta ja polttoaineen valmistuksesta. Suurimmat kuljetuk sista aiheutuvat päästöt liittyvät koneiden toimituksiin Vieremän tehtaalta ja siirtoihin leimikoiden välillä.

Koneiden käytön aikaisen polttoaineen ja öljyjen kulutuksen pienentäminen on tuotekehityksessä jatkuvan kehitystyön kohde. Polttoainetehokkuus eli polttoaineen kulutus suhteessa korjattuun puumäärään on tärkeä kustannustekijä puunkorjuussa ja siten kehitystyötä ohjaa sekä talous- että ympäristötekijät. Tuotekehityksen ansiosta PONSSE-metsäkoneissa voidaan käyt tää myös uusiutuvia polttoaineita ja hydrauliöljyjä.

Konetta huollettaessa merkittävimpiä ympäristöä kuormittavia tekijöitä ovat koneissa käytettävät öljyt, renkaat ja varaosat. Ponssen valtuutettu huoltopalveluverkosto huolehtii jätteiden asianmukaisesta käsittelystä, kun konetta huolletaan valtuu tetun PONSSE-huoltoverkoston toimesta. Huoltopalveluissa painotamme ennakoivaa huoltoa, jolloin odottamattomilta rikkoontumisilta vältytään ja huolto voidaan toteuttaa ympäristön ja asentajien kannalta turvallisesti. Huoltosopimuksiin kuuluva säännöllinen huolto ja koneen tarkastelu pyrkii varmistamaan, että kone toimii suunnitellusti ja optimoidusti ilman konerikkoja. Samalla karsitaan turhaa materiaalin kulutusta ja pidennetään koneen elinkaarta.

Tällä hetkellä toiminnastamme 0 prosenttia (CAPEX, OPEX ja liikevaihto) on selvitystemme mukaan taksonomiakelpoista ja vastaavasti 100 prosenttia ei-taksonomiakelpoista (CAPEX, OPEX ja liikevaihto). Tuotteemme eivät täten täytä EU:n

kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän kriteereitä tuottees ta, joka hillitsisi ilmastonmuutosta tai edistäisi sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Tavaralajimenetelmän puunkorjuu

PONSSE-metsäkoneet perustuvat tavaralajimenetelmän (cutto-lenght, CTL) puunkorjuuseen. Koneet on kehitetty paitsi hyödyntämään hyvin arvokas puuraaka-aine myös jättämään mahdollisimman vähäiset jäljet korjuukohteelle. Pohjoismainen metsien kestävään käyttöön liittyvä osaaminen ja menetelmät, ovat yksi ratkaisu globaalin metsäkadon hillitsemiseksi samalla kun uusiutuvaa puuraaka-ainetta tarvitaan korvaamaan esimer kiksi muovia ja betonia. Talousmetsien uudistamisen tavat ja velvoitteet, korjuuteknologia ja metsänhoitomenetelmät ovat tärkeässä roolissa, kun metsien puuvarantoja tarvitaan sekä hiilensidontaan että raaka-aineeksi metsien monimuotoisuutta unohtamatta.

Tavaralajimenetelmän koneissa käytettävien mittalaitteiden kehittynyt laskentakapasiteetti mahdollistaa sen, että metsästä saadaan paras mahdollinen arvo. Tämä ei tarkoita vain taloudel lista hyötyä. Kun raaka-aineen saanto ja jalostusarvo voidaan optimoida, puusta saadaan maksimaalinen määrä hiiltä pitkään sitovaa sahatavaraa.

Tavaralajimenetelmän koneita voidaan käyttää kaikissa kor juutavoissa ensiharvennuksilta ja jatkuvan kasvatuksen hakkuista päätehakkuuseen. Kaikissa korjuutavoissa huomioidaan metsän nopea ja varma uusiutuminen, sillä vain seuraavan puusukupol ven terve kasvu mahdollistaa metsien kiertokulun ja raaka-aineen uusiutumisen. Erilaisten korjuutapojen mahdollistamiseksi koneiden tulee olla tasapainoisia ja kestäviä, jotta ne voivat esi merkiksi hyödyntää harvennuksilla pitkää nosturiulottumaa.

Tavaralajimenetelmän puunkorjuussa pyritään pitämään ajourapainaumat mahdollisimman pieninä. Kahdeksanpyöräisten PONSSE-metsäkoneiden painojakauma on tasainen ja yhdistet tynä oikeisiin telavalintoihin ajourapainaumiin voidaan vaikuttaa huomattavasti. Suurin merkitys ajourapainaumien syntymiseen on kuormatraktoreilla, jotka kulkevat samalla ajouralla useita kertoja. Tavaralajimenetelmässä harvesteri jättää oksat ja latvuk set ajouralle suojaamaan maata kuormatraktorin kulkua varten. Myös suuri kuormatila vähentää ajourapainaumia, kun edesta kaisten ajokertojen määrää on pienempi.

VASTUULLISUUS

Ponsselle on tärkeää säilyttää toiminnan kasvun, kannattavuuden ja liiketoiminnan rahavirran tasapaino. Haluamme kasvaa vas tuullisesti, ja siksi päätöksenteossamme korostuvat toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ja vahvan taloudellisen aseman rakentaminen jatkuvuuden turvaamiseksi. Investoimme jatkuvasti tuotekehitykseen, toimitusketjuun ja huoltopalveluverkostoon sekä Suomessa että tytäryhtiömaissamme.

Osana vastuullisen taloudenhoidon perustehtävää varmistam me aina, että kykenemme hoitamaan velvollisuutemme tärkeim pien sidosryhmiemme suuntaan. Henkilöstön palkat, omistajien osingot, tavaran- ja palveluntuottajien maksut ja yhteiskunnan verot ovat asiakaslupauksista kiinnipitämisen rinnalla tärkeimpiä velvoitteitamme.

Investointien toteutumisen ja sopeutumisen liiketoiminnan suhdannevaihteluihin varmistamme kestävillä rahoitusrat kaisuilla. Olemme käyttäneet rahoitusratkaisuissamme myös kestävän kehityksen tavoitteisiimme sidottua lainaa, joissa meitä arvioidaan turvallisuuskehitykseemme ja toimitusverkostomme Supplier Code of Conduct -sitoutumiseen liittyvillä mittareilla.

Liiketoimintamalli ja verojalanjälki

Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimintaa kohtaan. Kehitämme ja valmistamme kestävän kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja asiakastarpeiden mukaisesti.

Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj ja sen suorassa omistuksessa olevat tytäryhtiöt Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Venäjällä, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Uruguayssa, Chilessä sekä Epec Oy Suomessa. Ulkomailla sijaitsevat tytäryhtiöt vastaavat PONSSEmetsäkoneiden kansainvälisistä huoltopalveluista ja myynnistä yhdessä 44 PONSSE-jälleenmyyjän kanssa. Teknologiayhtiö Epec Oy kehittää ja valmistaa koneenohjaukseen liittyviä tuottei ta ja palveluita.

EDISTÄMME KASVUAMME VASTUULLISESTI

TALOUS JA HALLINTO

Taloudellisella vastuullisuudella ja hyvällä hallinnolla tarkoitetaan Ponssella yhtiön tasapainoista ja kestävää talouden kehittämistä liiketoiminnan eettisyys, sidosryhmät ja ympäristö huomioiden.

Taloudellisen kestävyyden näkökulmamme liittyy kannattavuuteen, liiketoiminnan rahavirtoihin ja kasvuun varmistaen yhtiön taloudellisen kyvykkyyden pitkällä aikavälillä. Tämä tuo pysyvyyttä ja jatkuvuutta paikalliseen yhteisöön ja yhteiskuntaan koko globaalissa toimintakentässämme.

Tasapainoinen ja kestävä talous

Kaikki PONSSE-metsäkoneet valmistetaan pääkomponenteis ta kokoonpanoon Suomessa Vieremän tehtaallamme, jossa sijait see myös yhtiön pääkonttori. Viennin osuus liikevaihdostamme on 80 prosenttia, ja kansainvälinen huoltopalveluverkostomme koostuu 235 palvelukeskuksesta.

Haluamme edistää avointa veropolitiikkaa ja noudatamme voimassa olevia verolakeja ja -säännöksiä kaikissa maissa, joissa Ponssella on toimintaa. Yhtiöllä ei ole erillisiä verotuk sellisia yhtiörakenteita. Olemme sitoutuneet maksamaan ja tilittämään kulloiseenkin lainsäädäntöön perustuvat verot ja maksut ilman viivästyksiä siellä missä yhtiön toiminta tapahtuu ja tulos syntyy. Noudatamme OECD:n siirtohinnoitteluohjeita ja varmistamme säännöllisesti konsernin sisäisen hinnoittelun markkinaehtoisuuden.

Raportoimme ja julkistamme verotietomme lainsäädännön ja veropolitiikkamme läpinäkyvyystavoitteiden mukaisesti. Tavoitteenamme verojen hallinnassa on ennustettava ja tehokas verotus korkealla moraalilla. Toimimme syvennetyssä yhteistyös sä Suomen Konserniverokeskuksen kanssa. Maksetut verot yhteensä (1 000 EUR) 2019 2020 2021 Suomi 24 027 13 418 25 888

Ponsse maksoi vuonna 2021 veroja ja tulleja yhteensä 56,7 MEUR (2020: 32,4), josta Suomen osuus oli 25,9 MEUR (13,4). Muut maat 24 040 18 630 30 856

MAKSETUT VEROT YHTEENSÄ

(1 000 EUR)

Ponsse on ollut koko historiansa ajan perheomisteinen yhtiö, jonka johtamisessa ovat korostuneet arvot ja toiminnan pitkäjänteisyys. Myös talouden johtaminen perustuu Ponssella luotettavuuteen, ennakoitavuuteen ja jatkuvaan kehittymiseen.

TAVOITTEEMME:

• Haluamme säilyttää toiminnan kasvun, kannattavuuden ja liiketoiminnan rahavirran tasapainon.

• Päätöksenteossamme korostuu toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen.

2021 2020
(1 000 EUR) Suomi* Muut maat* Yhteensä** Suomi* Muut maat* Yhteensä**
Liikevaihto 616 777 439 247 749 998 503 280 383 653 636 627
Tulos ennen veroja 61 243 30 610 73 204 2 858 5 307 8 165
Henkilöstö (henkilöä) 1 154 918 2 072 1 045 800 1 845
Yhteisöverot 12 301 6 284 18 585 3 558 3 331 6 889
Kiinteistöverot 428 229 657 218 216 434
Työnantajamaksut 13 072 6 287 19 359 9 606 5 361 14 967
Tullimaksut 84 17 839 17 924 33 9 604 9 637
Muut verot 3 216 219 3 117 120
Maksetut verot
yhteensä (1 000)
25 888
Liikevaihto, MEUR
30 856 56 744 Liiketulos, MEUR
13 418
18 630 32 048

VEROJALANJÄLKI

* Konsolidoimaton

** Konsolidoitu 2017 2018 2019 2020 2021

Emoyhtiö on arvostanut nettosijoitusta Ponsse Latin America -tytäryhtiöön käypään arvoon kirjaamalla luottotappiota myyntisaamisista ja arvonalentumista pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä 30,4 miljoonaa euroa. Nämä kirjaukset vaikuttivat vuonna 2020 sekä emoyhtiön että konsernin efektiiviseen veroasteeseen. 44,8 61,7 67,3 57,1 75,0 576,6 612,4 667,4 636,6 750,0

LIIKETULOS

LIIKEVAIHTO

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

OMAVARAISUUSASTE

(%)

VASTUULLISUUS

Ponssen osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä, ja noudatamme Helsingin pörssin ja Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Konsernitilinpäätös ja osavuosikatsaukset laaditaan kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti. Ponssen toiminnan eettisiä arvoja kuvataan yhtiön eettisessä ohjeistuksessa (Code of Conduct), joka on saatavilla Ponssen internetsivuilla. Eettisiä toimintatapojamme tukee myös eettinen ilmoituskanava, joka antaa mahdollisuuden ilmoittaa Ponsseen ja Ponssen toimintaan liittyvistä väärinkäytösepäilyistä.

Hyvän hallintotavan mukaisesti Ponssella suojellaan omistajien oikeuksia, noudatetaan huolellista ja oikea-aikaista talouden raportointia ja ohjataan organisaation johtoa. Tilintarkastus, sisäinen valvonta, riskienhallinta, lakien ja määräysten noudattaminen ja johtamis- ja hallintokäytännöt on järjestetty asianmukaisesti ja merkittävimpiä liiketoimia ja eturistiriitatilanteita tarkastellaan riskiperusteisesti.

Olemme sitoutuneet torjumaan korruptiota kaikissa sen muodoissa, kiristäminen ja lahjonta mukaan luettuina. Emme maksa lahjuksia tai muita laittomia maksuja emmekä valtuuta tällaisia maksuja saavuttaaksemme tai ylläpitääksemme liiketoimintaa.

Emme hyväksy tai edistä rahanpesua ja noudatamme rahanpesun ehkäisemistä koskevaa lainsäädäntöä kaikkialla maailmassa. Tiedämme, keitä yhteistyökumppanimme ovat. Harjoitamme liiketoimintaa vain hyvämaineisten osapuolten kanssa, jotka harjoittavat laillista liiketoimintaa ja joiden varat ovat peräisin laillisista lähteistä.

Edistämme reilua ja rehellistä kilpailua. Noudatamme sovellettavaa kilpailulainsäädäntöä markkina-alueeseen katsomatta ja pidättäydymme osallistumasta laittomiin toimiin tai toteuttamasta sellaisia.

Omaisuuttamme ei saa käyttää laittomiin tai sopimattomiin tarkoituksiin. Kunnioitamme ja suojaamme henkilötietoja, ja niitä käsittelevien työntekijöiden odotetaan noudattavan erityistä varovaisuutta tietojen käsittelyssä.

Hallituksen moninaisuus ja riippumattomuus sekä palkitsemisen periaatteet

Hallituksen monimuotoisuus edistää avointa keskustelukulttuuria ja kykyä suhtautua avoimesti innovatiivisiin ajatuksiin. Monimuotoisuutta tukee ikä- ja sukupuolijakauman, koulutustaustan sekä työ- ja kansainvälisen kokemuksen huomioon ottaminen. On koko yhtiön etu, että Ponssen johtoon valitaan henkilöitä, joiden osaaminen, tausta ja näkemykset eroavat toisistaan. Näin varmistetaan liiketoiminnan ja vastuullisuustyön kehitys ja hyvä hallinnointi.

Tilikaudella 2021 Ponssen hallituksessa oli taloudellista, lainopillista, teknillistä sekä kansainvälistä, strategista ja myyntija markkinointiosaamista. Seitsemästä jäsenestä naisia oli yksi. Riippumattomia jäseniä oli kolme, mikä on poikkeama hallinnointikoodin suosituksesta. Yhtiö perustelee poikkeaman sillä, että Ponsse on kautta historiansa ollut voimakkaasti henkilö- ja perheomistettu yhtiö, jota on johdettu hallituksen ja omistajien ohjauksessa menestyksekkäästi. Hallituksen kokoonpano edustaa menestyksekkään johtamistavan jatkumista, eikä suosituksesta poikkeaminen ole johtanut eikä tule johtamaan ristiriitaan yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun kanssa.

Ponssen palkitsemispolitiikan tavoitteena on edistää yhtiön pitkän aikavälin taloudellista suoriutumista ja kestävää omistaja-arvon luomista palkkaamalla, sitouttamalla ja motivoimalla ylintä johtoa sekä henkilöstöä toteuttamaan Ponssen strategiaa. Periaatteena on, että palkitseminen on kilpailukykyistä, sitouttavaa ja oikeudenmukaista. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen vuosittainen tulospalkkio voi olla enintään 50 prosenttia edellisen vuoden rahapalkasta.

Johtamisjärjestelmät

Yhtiön johtamisjärjestelmät ohjaavat Ponssen kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista ja vastuullista johtamista. Tavoitteena on vakioida konsernin toimintaa ja varmistaa yhtiön

Ponssella noudatetaan hyvää hallinnointitapaa suomalaisia listayhtiöitä koskevan lainsäädännön, Ponssen yhtiöjärjestyksen ja listayhtiöiden hallinnointikoodin Corporate Governance 2020 mukaisesti avoimuutta ja läpinäkyvyyttä edistäen. Hallinnointiperiaatteiden tarkoitus on varmistaa liiketoimintamme eettisyys sekä ammatillinen korkeatasoisuus.

  • Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka

jatkuva kehitys. Johtamisjärjestelmien rinnalla yhtiön missio, visio ja arvot ohjaavat voimakkaasti yhtiön toimintaa, jossa vas tuullisuus on saanut strategisesti tärkeän aseman.

-

Ponsse Oyj:n toiminnassa noudatetaan laatujohtamisen ISO 9001-, ympäristöjohtamisen ISO 14001- ja työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen ISO 45001 -standardeja. Vuonna 2021 yhtiön johtamisjärjestelmät auditoitiin LRQA:n toimesta. Lisäksi suoritettiin lakisääteinen tuotannon vaatimustenmukaisuuden au ditointi. Ponssen toimintaprosessien mukaisia sisäisiä auditointeja suoritettiin konsernissa normaalin auditointiohjelman mukaisesti. Covid-19-pandemiasta johtuen toimittajaverkoston auditoinneista suoritettiin vain yksittäisiä, kriittiseksi arvioituja auditointeja.

Ponssen tietojärjestelmäratkaisuja kehittävä ja valmistava suomalainen tytäryhtiö Epec Oy sertifioi vuonna 2021 tietotur vallisuuden hallintajärjestelmän ISO 27001 -standardin. Lisäksi Epec Oy on laatujohtamisen ISO 9001-, ympäristöjohtamisen ISO 14001- ja työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen ISO 45001 -standardit. Ponsse-konserniin kuuluvalla Ponsse Uruguay S.A:lla on vuodesta 2020 alkaen ollut käytössään laa tujohtamisen ISO 9001- ja työterveys- ja työturvallisuusjohta misen ISO 45001 -sertifikaatit. Vuonna 2021 Ponssen Brasilian tytäryhtiölle, Ponsse Latin America Ltda:lle, myönnettiin laatujohtamisen ISO 9001 -sertifikaatti.

Trendit, riskit ja mahdollisuudet

Osana vastuullisuustyötämme olemme tunnistaneet toimintaym päristömme trendejä ja niihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Vastuullisuustyöhön ja liiketoimintaamme vaikuttavista trendeis tä ovat arvioinneissamme nousseet esille kestävän kehityksen merkityksen korostuminen erityisesti ilmastonmuutoksen, luon non monimuotoisuuden ja resurssitehokkuuden näkökulmista sekä digitalisaation ja teknologiakehityksen mahdollisuudet.

Vuonna 2021 uudistimme riskienhallintaprosessiamme ja kehitimme riskianalyysiin käytettäviä työkaluja. Uudistetussa riskienhallintaprosessissamme nostimme vahvemmin esille ym päristöön, sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia niin strategisten, operatiivisten kuin rahoitus- ja vahinkoriskien näkökulmasta. Tavoitteenamme on vuonna 2022 toteuttaa ensimmäinen ilmastoriskien arviointi osana strategisten riskien arviointiprosessiamme.

Markkina- ja liiketoimintaympäristö

Maailman talouden epävarmuus saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnän heikkenemiseen ja komponenttien saatavuuteen. Toimintamme yli neljässäkymmenessä maassa tasoittaa taloudel lisiin suhdannevaihteluihin liittyviä riskejä. Pyrimme pitämään toimintamme joustavana ja muutosherkkänä, mikä antaa valmiu den nopeisiin sopeutustoimiin markkinatilanteen niin vaatiessa.

Tieto ja tietojärjestelmät

Toimintojen kasvava digitaalisuus on kasvattanut tietoturvariskiä, minkä huomioimme liiketoiminta-, asiakas- ja henkilötietoja käsiteltäessä. Tietojärjestelmien ja tiedon ajantasaisuus, luotettavuus, saatavuus ja turvallisuus ovat toimintamme kannalta oleellisen tärkeitä. Yhtiössä on meneillään ERPtoiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen.

Toimittajaverkko

Maailman talouden ennakoitua nopeampi elpyminen ja kysyn nän nopea kasvu ovat johtaneet tietyillä komponenttiryhmillä saatavuusongelmiin. Talouden nopea suhdannemuutos saattaa johtaa saatavuuden lisäksi myös korkeaan inflaatiokehitykseen komponenttimarkkinoilla. Pyrimme varmistamaan tuotelaadun ja kilpailukykyisen hintatason tuntemalla toimittajaverkostomme ja vaihtoehtoiset hankintakanavat sekä tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia ja tiivistä tuotekehitysyhteistyötä toimittajien kanssa.

Tuote- ja teknologiaratkaisut

Tuemme kestävää metsätaloutta luontoympäristöä säästävillä innovatiivisilla tuotteilla ja palveluilla. Edistämme kestävään ja tehokkaaseen tavaralajimenetelmään (CTL) perustuvaa puun korjuuta ja vähennämme jatkuvasti tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia. Riskejä pyrimme pienentämään läheisellä asiakas- ja sidosryhmätyöllä oikean teknologisen suuntauksen varmistamiseksi. Lisäksi teemme aktiivista yhteistyötä korkea koulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Rahoitus

Geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja pakotteiden kautta. Kehittyvien maiden valuutta markkinoiden volatiliteetti voi lisätä epävarmuutta. Rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistami seksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä sitovia luottolimiittisopimuksia. Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään osittain johdannaissopimusten avulla.

Aihealue Toimenpiteet 2022 Tavoite Tavoite 2021 Mittari
EDISTÄMME IHMISTEMME HYVINVOINTIA
Työturvallisuus Ennakoiva turvallisuustyö.
Turvallisuusjohtamisen, -koulutuk
sen ja -havainnoinnin kehitys
1. Tapaturmia nolla LTIF < 5 LTIF 17,1 LTIF
Työhyvinvointi Ennaltaehkäisevä
työterveyshuolto
2. Hyvinvoivat ja
sitoutuneet työntekijät
Työntekijöiden vapaaehtoi
nen vaihtuvuus < 5 %
7,3 % Vapaaehtoinen
vaihtuvuus %
Tasa-arvo ja
yhden
vertaisuus
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus
suunnitelman jalkautus.
Ihmisoikeuskartoitus.
3. Syrjimätön, tasa-arvoinen ja
yhdenvertainen työpaikka
Työntekijäkokemus
eNPS > 50
eNPS 40 Työntekijäkokemus, eNPS
(Employee Net Promoter
Score)
Eettinen
toiminta
Eettisen toimintaohjeen
koulutuksen päivitys
4. Eettisiin toiminta
periaatteisiin nojaava
työyhteisö
100 % työntekijöistä
suorittanut eettisen
toimintaohjeen koulutuksen
80 % Koulutuksen suorittaneet
työntekijät %
Johtamis- ja
esihenkilö
taidot
One Ponsse johtamis- ja
esihenkilötyön koulutukset
5. Osaava johtaminen ja
esihenkilötyö
Johtamistyön
laatu > 3
3,25 Johtamistyön laatu 1-4
INNOVOIMME KESTÄVIÄ JA LUONTOA KUNNIOITTAVIA RATKAISUJA
Innovaatiot Asiakaslähtöisten
tuotekehitysprosessien
kehitys
1. Ympäristöä säästävät,
turvalliset ja ergonomiset
innovaatiot
Tuotekehityksen osuus
liikevaihdosta > 3 %
3,17 %
(23,8 MEUR)
Tuotekehityksen osuus
liikevaihdosta %
Tuote
turvallisuus
Tuoteturvallisuus integroituna
kaikkiin tuotekehitysprosessin
vaiheisiin
2. Käyttö-, huolto- ja valmistus
turvalliset ratkaisut
Nolla tapaturmaa Tapaturmien määrä, kpl
Huoltopalvelut Huoltosopimustarjooman ja
-myynnin kehitys
3. Tuotteiden ympäristömyön
teistä käyttöä tukevat palvelut
Huoltosopimukset
uuskonemyynnistä > 90 %
41 % Huoltosopimukset
uuskonemyynnistä %
Puunkorjuu CTL-puunkorjuun koulutuksen
ja tietoisuuden edistäminen
4. Ympäristöystävällisen
CTL-puunkorjuun edistäminen
100 % koneellisesta
puunkorjuusta
2/3 puunkorjuusta % koneellisesta
puunkorjuusta
EMME RASITA LUONTOYMPÄRISTÖÄ TOIMINNALLAMME
Kiertotalous,
materiaali
tehokkuus
Varaosien uudelleenvalmistus.
Ponsse Reman &
Parts Recirculation
-toiminnan laajentaminen.
1. Vähennämme materiaali
hävikkiä ja raaka
ainekulutusta
kiertotalousratkaisuilla
Varaosien uudelleen
valmistuksen kokonais
massa, kg
Kiertotalous,
elinkaari
Tehopakettitarjooman
laajentaminen
2. Pidennämme PONSSE
-metsäkoneen elinkaarta
huoltopalveluilla
Tehopakettien lukumäärä,
kpl
Energian
käyttö
Tytäryhtiöiden energian
kulutuksen seuranta ja sähkön
alkuperän todentaminen
3. Ponssen käyttämä energia
tuotetaan uusiutuvasti ja
kestävästi
100 % uusiutuvaa
energiaa
Uusiutuvan energian
osuus hiilijalanjälki
laskennan tuloksissa,
saatavilla H1/2022.
Kasvihuone
kaasupäästöt
Hiilineutraaliustiekartta ja
Scope 3 -päästökategorioiden
määrittely.
Päästövähennystavoitteet.
4. Ponsse on hiilineutraali yhtiö Tavoite asetetaan 2022. 2020 CO2-päästöt
-42 % (4 657 t
CO2-eq). 2021 tulos
saatavilla H1/2022.
Suorien (Scope 1) ja
epäsuorien (Scope 2)
kasvihuonekaasujen
vähennys verrattuna vuo
teen 2019, CO2 tonnia
Jätteet Tytäryhtiöiden jätteiden
hyödyntämisasteen seuranta
5. Minimoimme jätteiden
syntymisen ja toimitamme
jätteet hyötykäyttöön
Jätteiden hyödyntämis
aste 100 %
Jätteiden hyödyn
tämisaste 88 %
(Suomi)
Jätteiden
hyödyntämisaste %
Ympäristötyö Toimintojen systemaattinen
ympäristötyö ja riskiarvioinnit
6. Tunnemme toimintamme
ympäristövaikutukset ja
toimimme systemaattisesti
niiden pienentämiseksi
Hiilineutraaliuden
tiekartta
Konsernin
hiilijalanjälkilaskenta
OLEMME LUOTETTAVA KUMPPANI, JOLLE YHTEISÖLLISYYS ON VOIMAVARA
Toimitusketju Toimittajaverkoston hallinnan
ja Supplier Code of Conduct
-prosessin kehitys
1. Vastuullisiin toiminta
tapoihin sitoutunut ja läpi
näkyvä toimitusketju
100% toimittajista hyväk
synyt vastuullisten toimin
tatapojen periaatteet
80 % Supplier Code of Conduct
sitoutuminen %
Asiakkaat Saumattoman asiakas
kokemuksen parantaminen
2. Luottamuksellinen ja
kehittyvä asiakasyhteistyö
NPS > 60 NPS 31 Asiakassuosittelu, NPS
(tuote, huolto, varaosat)
Vastuullisuus
työ
Olennaisuusarviointiin
perustuvat vastuullisuustyön
tavoitteet ja toimenpiteet
3. Keskeisten sidosryhmien
vastuullisuusodotusten
ymmärtäminen ja niihin
pohjautuva kehitys
Vastuullisuuden
tiekartta
Sidosryhmäkysely

TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Einari Vidgrén Säätiö

Einari Vidgrén Säätiö palkitsee vuosittain sekä suomalaisia että kansainvälisiä metsäalan osaajia. Vuonna 2021 Säätiö palkitsi Einarin Kuljettajapalkinnoilla 45 ansioitunutta metsäkoneenkuljettajaa korkealaatuisesta työnjäljestä ja asiakaslähtöisestä toiminnasta. Palkittuja kuljettajia kiitettiin tinkimättömästä asenteesta työn laatuun sekä hyvästä yhteistyöstä metsänomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Einarin Opiskelijastipendeillä palkittiin 34 opinnoissaan menestynyttä metsäkonealan opiskelijaa.

Säätiö palkitsee vuosittain koneelliseen puunkorjuuseen liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä, alan koulutuksen kehittäjiä sekä alan tunnettuutta ja arvostusta edistäneitä tahoja Einarin Tunnustuspalkinnoilla. Vuonna 2021 palkitsemisissa painottuivat lasten ja nuorten metsäluontoon ja kestävään metsätalouteen liittyvän tietämyksen edistäminen. Einarin Tunnustuspalkinnot vastaanottivat Työtehoseuran Kari Huotari, Metsä Groupin Perttu Liukkonen, Maaseutuammattiin ry:n Niina Mäntyniemi ja Vieremän 4H-yhdistyksen Metsäpolkuhanke. Kanadalainen New Brunswick Community College palkittiin tavaralajimenetelmän puunkorjuun koulutuksesta ja Juho Kemppainen (Jätkä-Juho Oy) nuorena maaseutuyrittäjänä. Ruotsalainen NYKS-järjestö (The Network for Women and Non-binary Persons in the Forestry Sector) palkittiin tasa-arvon edistämisestä metsä- ja puunkorjuualalla sekä alan tunnettuuden edistämisestä naisten keskuudessa.

Ponsse Oyj:n perustajan, metsäkoneyrittäjän ja teollisuusneuvos Einari Vidgrénin vuonna 2005 perustaman Einari Vidgrén Säätiön tavoitteena on nostaa koneellisen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta ja tuoda esille metsäalalla tehtävää vastuullista ja kestävän kehityksen mukaista työtä. Samalla Säätiö haluaa kehittää koneelliseen puunkorjuuseen liittyvän yrittäjyyden tunnettuutta ja lisätä puunkorjuualan vetovoimaa erityisesti nuorten keskuudessa.

Einari Vidgrén Säätiön päähuomionosoitus, Einarin Palkinto, myönnetään vuosittain pitkäjänteisestä työstä ja ammattitaitoisesta yrittäjyydestä vaativalla puunkorjuualalla. Einarin Palkinto 2021 myönnettiin Kimmo Hokkaselle (Metsäkone Hokkanen Oy).

Einari Vidgrén Säätiön Elämäntyöpalkinnot myönnettiin Paavo Rautiolle (Metsärautio Oy) ja Markku Eroselle (Metsäkoneurakointi Veljekset Eronen Ky). Elämäntyöpalkinto on tunnustus merkittävästä elämäntyöstä Suomen metsätalouden, laadukkaan puunkorjuun ja talouskasvun edistäjänä.

Vuonna 2021 Säätiö palkitsi metsäalan osaajia yhteensä 169 900 eurolla. Einari Vidgren Säätiön puheenjohtajana toimii Juha Vidgren.

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA, SISÄLTÖVIITTAUKSET

  • Liiketoiminnan kuvaus s. 47
  • Yhtiön keskeiset vastuullisuusteemat s. 30-31, 54
  • Sosiaalisen vastuun keskeiset mittarit s. 35 ja sitoumukset s. 32-33
  • Ympäristövastuun keskeiset mittarit s- 43 ja toimintaperiaatteet s. 40
  • Vastuullisuusriskit s. 52
  • Taksonomian mukainen raportointi s. 45

Tilinpäätöksen sisältö:

TILINPÄÄTÖS

Ponssen konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standars, IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on lisäksi laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaisesti, jota myös konserni noudatti ennen tilikautta 2005. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Kaikki tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2021 59

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 66

Osakekohtaiset tunnusluvut 67

Tunnuslukujen laskentakaavat 68

Konsernin tilinpäätös (IFRS)

Konsernin laaja tuloslaskelma 70

Konsernitase 71

Konsernin rahavirtalaskelma 72 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 73

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 74

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma 102

Emoyhtiön tase 103

Emoyhtiön rahoituslaskelma 104

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 105

Osakepääoma ja osakkeet 113

Osakkeenomistajat 116

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä 117

Tilintarkastuskertomus 118

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Ponsse Oyj:n vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous suunnitellaan pidettäväksi torstaina 7.4.2022 poikkeusjärjestelyin ilman osakkeenomistajien tai näiden asiamiesten läsnäoloa yhtiön toimitiloissa osoitteessa Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

OSALLISTUMISOIKEUS

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 28.3.2022 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka nimissä osakkeet ovat, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Hallintarekisteröity osakkeenomistaja voidaan tilapäisesti merkitä yhtiön osakasluetteloon, mikä on tehtävä viimeistään 4.4.2022 klo 10.00 mennessä yhtiökokoukseen osallistumista varten. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.

ILMOITTAUTUMINEN

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään maanantaina 28.3.2022 ennen klo 16.00 kirjallisesti osoitteeseen Ponsse Oyj, Osakerekisteri, 74200 Vieremä, puhelimitse numeroon 020 768 800 tai internetissä osoitteessa www.ponsse.com/yhtiokokous. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisten yhteydessä.

OSINKO

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2021 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 0,25 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta myöhempänä ajankohtana. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 11.4.2022 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 20.4.2022.

OSAKEREKISTERI

Ponsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euroclear Finland Oy:ssä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakeomistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.

TALOUDELLISET JULKAISUT VUONNA 2021

Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2021 koskevan tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta. Osavuosikatsaukset tilikaudelta 2022 julkaistaan seuraavasti:

  • tammi–maaliskuu 26.4.2022
  • tammi–kesäkuu 9.8.2022
  • tammi–syyskuu 25.10.2022

Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi Ponssen kotisivuilla internetissä osoitteessa www.ponsse.com.

TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN TILAAMINEN

Tämä vuosikertomus on saatavana suomen- ja englanninkielisenä. Vuosikertomuksia voi tilata osoitteesta: Ponsse Oyj Ponssentie 22, 74200 Vieremä Puh. 020 768 800, Fax 020 768 8690 Sähköposti: [email protected]

Vuosikertomus on saatavana myös internetissä osoitteessa www.ponsse.com.

SIJOITTAJASUHTEET

Ponsse noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Hiljaisen jakson aikana Ponsse ei kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiä. Jakson aikana Ponssen ylin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedioiden edustajia eikä ota kantaa yrityksen taloudellista tilannetta tai yleisiä näkymiä koskeviin asioihin.

Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä voitte kääntyä seuraavien henkilöiden puoleen:

Juho Nummela, toimitusjohtaja Puh. 0400 495 690 Sähköposti: [email protected]

Petri Härkönen, talousjohtaja Puh. 050 409 8362 Sähköposti: [email protected]

SIJOITUSANALYYSIT

Mm. nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena: Carnegie Investment Bank AB, Suomen sivuliike Inderes Oy Nordea Pankki Suomi Oyj OP Pankki Oyj

Yleistä

Ponsse-konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 750,0 (2020, 636,6) miljoonaa euroa ja liiketulos 75,0 (57,1) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 73,2 (39,6) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,97 (1,15) euroa.

Liikevaihto

Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 750,0 (636,6) miljoonaa euroa, joka on 17,8 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 80,4 (79,6) prosenttia.

Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 33,3 (39,6) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 18,2 (23,6) prosenttia, Venäjä ja Aasia 22,2 (14,6) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 25,9 (21,7) prosenttia sekä muut maat 0,4 (0,5) prosenttia.

Tuloskehitys

Liiketulos oli 75,0 (57,1) miljoonaa euroa. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 10,0 (9,0) prosenttia. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 20,7 (12,4) prosenttia.

Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 102,8 (85,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 63,6 (47,8) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -1,8 (-17,7) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli -1,0 (-15,2) miljoonaa euroa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS AJALTA 1.1.–31.12.2021 2017 27,4 26,4 2018 23,2 22,6 2019 24,1 23,5

Emoyhtiön saamiset tytäryhtiöiltä olivat nettomääräisesti 37,3 (42,2) miljoonaa euroa, joiden alenemisen ja maltillisen valuuttakurssikehityksen myötä vaikutukset rahoituseriin ovat katsauskaudella vähentyneet merkittävästi. Vertailukauden realisoitumattomat valuuttakurssitappiot koostuivat pääosin konsernin sisäisten ostovelkojen arvostamisesta Ponsse Latin America Ltda ja OOO Ponsse yhtiöissä.

Katsauskauden tulokseksi muodostui 55,1 (32,3) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,97 (1,15) euroa.

Tase ja rahoitus

Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 512,6 (474,0) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 167,4 (142,1) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 43,5 (35,4) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 120,9 (123,6) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 297,3 (255,0) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 226,8 (197,3) miljoonaa euroa. Korollisten velkojen määrä oli 54,8 (114,5) miljoonaa euroa. Yhtiö on varmistanut likviditeettiään rahoituslimiittisopimuksilla ja yritystodistusohjelmilla, joita ei ole käytössä katsauskauden lopussa. Konsernin lainat rahoituslaitoksilta ovat vakuudettomia lainoja ilman rahoituskovenantteja. Konsernin nettovelat olivat -66,1 (-9,1) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net gearing) -22,2 (-3,6) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 60,7 (54,3) prosenttia.

Liiketoiminnan rahavirta oli 102,4 (74,8) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -24,1 (-20,0) miljoonaa euroa.

OMAN PÄÄOMAN (ROE) JA SIJOITETUN PÄÄOMAN (ROCE) TUOTTO (%)

COVID-19-pandemian vaikutus

Yhtiö on palautunut covid-19-pandemian vaikutuksista tuotteiden kysyntään odotettua nopeammin. Covid-19-pandemia on kuitenkin aiheuttanut muutoksia yhtiön toimintaympäristössä. Yhtiön johto seuraa aktiivisesti pandemian kehittymistä. Covid-19-pandemia on vaikuttanut merkittävästi komponenttien saatavuuteen.

Pandemiarajoitukset ovat näkyneet yhtiön kaikissa toiminnoissa ympäri maailmaa. Päätöksenteon lähtökohtana on ollut asiakkaiden ja kaikkien ponsselaisten terveys ja turvallisuus. Yhtiön toimihenkilöt ovat työskennelleet pääosin etätöissä valmistavien yksiköiden ja myynti- ja huoltopalveluverkoston toimiessa normaalisti.

Rahoituksen osalta yhtiö on tehnyt kaikki tarvittavat toimenpiteet yhtiön jatkuvuuden varmistamiseksi. Yhtiö on analysoinut myyntisaamisten luottoriskejä ja luottotappiovarauksia ja todennut, että varauksia on tehty riittävästi katsauskauden päättyessä. Yhtiöllä ei ole ilmennyt viitteitä liikearvon tai aktivoitujen kehittämismenojen arvon mahdollisesta alentumisesta.

Vaikutus taloudelliseen raportointiin

Yhtiön tekemien arvonalentumislaskelmien perusteella minkään rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvon alentamiselle ei ole ollut tarvetta tilikauden päättyessä.

Yhtiö on analysoinut myyntisaamisten luottoriskejä sekä luottotappiovarauksia ja todennut, että varauksia on tehty riittävästi tilikauden päättyessä.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 1 019,6 (581,7) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 439,8 (174,9) miljoonaa euroa.

Jakeluverkosto

Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa, Ponsse Machines Ltd. Irlannissa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd. Hongkongissa, Ponsse China Ltd. Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa, Ponsse Chile SpA Chilessä (4.11.2021) sekä Epec Oy Suomessa. Lisäksi konserniin kuuluvat OOO Ponssen 100 % omistama kiinteistöyhtiö Ponsse Centre Venäjällä ja Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö Sunit Oy Suomessa 34 prosentin omistusosuudella.

Tuotekehitys ja investoinnit

Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 23,8 (21,3) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 9,2 (9,2) miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 24,9 (20,3) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista.

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 7.4.2021. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2020.

Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2020 osinkoa 0,60 euroa osaketta kohti (osinko yhteensä 16 800 000 euroa). Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 9.4.2021 ja osingon maksupäivä oli 16.4.2021.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Osakkeet hankitaan NASDAQ Helsinki Oy:n ("Pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.

Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi ja käytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissä tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2022 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on enintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.

Valtuutusta käytetään yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja yhtiön kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2022 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään suunnatusta osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta.

Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 200 000 osaketta, mikä määrä vastaa noin 0,7 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tämänhetkisestä lukumäärästä. Osakkeita voidaan antaa käytettäväksi yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien osana. Hallitus päättää kaikista osakeannin osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutuksen nojalla voidaan poiketa osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisessa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta (suunnattu anti). Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja yhtiön kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2022 saakka.

Hallitus ja tilintarkastajat

Hallituksen puheenjohtajana toimi Jarmo Vidgrén ja hallituksen varapuheenjohtajana Mammu Kaario. Hallituksen jäseninä toimivat Matti Kylävainio, Juha Vanhainen, Janne Vidgrén, Juha Vidgrén ja Jukka Vidgrén.

Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai valiokuntia.

Hallituksen kokouksia järjestettiin katsauskauden aikana 11 kappaletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 97,4.

Yhtiön tilintarkastajana toimi katsauskauden aikana KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen.

Johto

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, toimitusjohtajan sijainen, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, myynti- ja markkinointijohtaja Marko Mattila, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman, IT- ja digitaalisten palveluiden johtaja Miika Soininen sekä toimitusketjusta vastaava johtaja

Tommi Väänänen. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.

Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Marko Mattila ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Aluejohtajat raportoivat Ponsse Oyj:n jälleenmyyjäverkostosta vastaavalle johtaja Jussi Hentuselle. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja Jussi Hentunen raportoivat Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Marko Mattilalle. Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla:

Pohjois-Eurooppa: Jani Liukkonen (Suomi), Carl-Henrik Hammar (Ruotsi ja Tanska sekä Norja) ja Tarmo Saks (Viro, Latvia ja Liettua).

Keski- ja Etelä-Eurooppa: Tuomo Moilanen (Saksa ja Itävalta), Clément Puybaret (Ranska), Janne Tarvainen (Espanja ja Portugali), Gary Glendinning (Unkari, Romania, Slovenia, Kroatia ja Serbia 28.2.2021 saakka, Iso-Britannia ja Irlanti), Antti Räsänen (Unkari, Italia, Romania, Slovenia, Kroatia, Serbia ja Bulgaria 1.3.2021 alkaen) ja Tarmo Saks (Puola, Tsekki ja Slovakia).

Venäjä ja Aasia: Jaakko Laurila (Venäjä ja Valko-Venäjä), Janne Tarvainen (Australia ja Etelä-Afrikka) ja Risto Kääriäinen (Kiina ja Japani).

Pohjois- ja Etelä-Amerikka: Pekka Ruuskanen (USA), Eero Lukkarinen (Kanada), Fernando Campos (Brasilia) ja Martin Toledo (Uruguay, Chile ja Argentiina). Henkilöstö keskimäärin

Henkilöstö 2017 2018 2019 2020 2021

Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 1 954 (1 782) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 2 072 (1 845) henkilöä. 1 508 1 635 1 761 1 782 1 954

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN

Lisäksi Epec Oy on sertifioinut laatujohtamisen ISO 9001-, ympäristöjohtamisen ISO 14001- ja työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen ISO 45001 -standardit.

Kestävä kehitys

Yhtiön johtamisjärjestelmät ohjaavat Ponssen kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista ja vastuullista johtamista. Kestävä kehitys tarkoittaa Ponssella toimintaa, jossa huomioidaan tasavertaisesti ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat ja niihin liittyvät periaatteet.

Ekologisen kestävyyden näkökulman mukaisesti haluamme välttää tai minimoida tuotteidemme, palveluidemme, toimintamme ja päätöstemme negatiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemiin ja luonnonvarojen riittävyyteen.

Olemme käyttäneet tuotteidemme elinkaaren ympäristövaikutusten arviointiin ISO 14040 -standardin mukaista elinkaariselvitystä. Panostuksemme tuotteidemme polttoainekulutuksen, päästöjen, puuston pintavaurioiden ja maaperän rikkoutumisen minimointiin sekä huoltopalveluprosessiemme jatkuvaan kehittämiseen vaikuttavat myös asiakkaidemme toiminnan kestävyyteen.

Sosiaalisen kestävyyden näkökulman mukaisesti varmistamme ihmisten työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden sekä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun sekä tuemme työllisyyttä ja ammattitaitoisen työvoiman kehitystä.

Taloudellisen kestävyyden näkökulmamme liittyy kannattavuuteen, liiketoiminnan rahavirtoihin ja kasvuun varmistaen yhtiön taloudellisen kyvykkyyden pitkällä aikavälillä. Tämä tuo pysyvyyttä ja jatkuvuutta paikalliseen yhteisöön ja yhteiskuntaan koko globaalissa toimintakentässämme.

Hallinnointi

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

Hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.

Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi

Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi on luettavissa vuosikertomuksen Vastuullisuus Ponssella -osiossa sekä yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.

Riskienhallinta

Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.

Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.

Lähiajan riskit ja niiden hallinta

Maailman talouden epävarmuus saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnän heikkenemiseen ja komponenttien saatavuuteen. Maailman talouden ennakoitua nopeampi elpyminen ja kysynnän nopea kasvu ovat johtaneet tietyillä komponenttiryhmillä saatavuusongelmiin. Talouden nopea suhdannemuutos saattaa johtaa saatavuuden lisäksi myös korkeaan inflaatiokehitykseen komponenttimarkkinoilla. Epävarmuutta voi lisätä kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteetti. Erityisesti geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja pakotteiden kautta. Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta.

Geopoliittinen riski realisoitui helmikuun 2022 lopussa Venäjällä, mikä on aiheuttanut haasteita rahoitusmarkkinoilla ja asettanut liiketoimintaan vaikuttavia pakotteita. Tähänastisista vaikutuksista konsernin toimintaan on kerrottu lisää Katsauskauden jälkeisissä tapahtumissa.

Covid-19-pandemian vaikutuksista on kerrottu kappaleessa "Covid-19-pandemian vaikutus".

Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta.

Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia. Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään osittain johdannaissopimusten avulla.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset.

Myyntisaamiset

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Luottotappiovaraus odotettavissa olevista tappioista kirjataan IFRS 9:ssä määrättyä yleistä mallia soveltaen.

Vaihto-omaisuus

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihto-omaisuuden arvonalentumista. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihto-omaisuuden ikärakenne ja todennäköinen myyntihinta.

Takuuvarauksen muutos

Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin ja aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Lisäksi yhtiö voi varautua erikseen mahdollisiin yksittäisiin takuuvelvoitteisiin.

Tuotekehitysmenojen aktivointi

Konserni arvioi raportointihetkellä, onko uusi tuote teknisesti toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.

Pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittely

IFRS-tulkintakomitea antoi huhtikuussa 2021 lopullisen agendapäätöksen pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelystä (IAS 38 Aineettomat hyödykkeet). Tässä agendapäätöksessä tulkintakomitea tarkasteli, milloin sovelluksen konfiguroinnista ja räätälöinnistä voidaan

Osakkeet

Laatu, ympäristö sekä työterveys ja työturvallisuus

Sertifioidut johtamisjärjestelmät

Ponsse Oyj noudattaa toiminnassaan laatujohtamisen ISO 9001-, ympäristöjohtamisen ISO 14001- ja työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen ISO 45001 -standardeja. Johtamisjärjestelmien tavoitteena on vakioida konsernin toimintaa ja varmistaa yhtiön jatkuva kehitys.

Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.12.2021 oli 1 351 899 kappaletta, joka on 4,8 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 54,4 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 29,15 euroa osakkeelta ja ylin 48,80 euroa osakkeelta. Osakekannan markkina-arvo, MEUR

Vuonna 2021 yhtiön johtamisjärjestelmät auditoitiin LRQA:n toimesta ja lisäksi suoritettiin lakisääteinen tuotannon vaatimustenmukaisuuden auditointi. Ponssen toimintaprosessien mukaisia sisäisiä auditointeja suoritettiin konsernissa normaalin auditointiohjelman mukaisesti. Vallitsevasta koronatilanteesta johtuen toimittajaverkoston auditoinneista suoritettiin vain yksittäisiä, kriittiseksi arvioituja auditointeja.

Katsauskauden päätöskurssi oli 42,20 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 1 181,6 miljoonaa euroa. 2017 2018 2019 2020 2021

Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 227 omaa osaketta. 739 693 868 818 1 182

Ponsse-konserniin kuuluvalla Ponsse Uruguay S.A:lla on vuodesta 2020 alkaen ollut käytössään laatujohtamisen ISO 9001- ja työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen ISO 45001 -sertifikaatit. Vuonna 2021 Ponssen Brasilian tytäryhtiölle, Ponsse Latin America Ltda:lle, myönnettiin laatujohtamisen ISO 9001 -sertifikaatti. Ponssen tietojärjestelmäratkaisuja kehittävä ja valmistava suomalainen tytäryhtiö Epec Oy sertifioi vuonna 2021 tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän ISO 27001 -standardin.

OSAKEKANNAN MARKKINA-ARVO

kirjata aineeton hyödyke. IFRIC:n agendapäätöksillä ei ole voi maantuloaikaa, joten niitä odotetaan sovellettavan niin pian kuin mahdollista.

Koska konsernilla on käytössään pilvipalvelujärjestelyitä, yhtiö on analysoinut vaikutusta pilvipalveluiden käyttöönottome noihin sovellettuihin laadintaperiaatteisiin. Analyysin perusteella on todettu, että IFRIC:n agendapäätöksellä on vaikutusta aiem paan pilvipalvelujärjestelyiden kirjanpitokäsittelyyn. Analyysin seurauksena yhtiö on kirjannut kuluksi pilvipalvelujärjestelyihin liittyviä kuluja, jotka eivät selkeästi synnytä aineetonta omai suuserää. Tällä kirjauksella on 0,2 miljoonan euron vaikutus neljännen neljänneksen tulokseen. Analysointia jatketaan vuoden 2022 aikana ennakkomaksuihin kirjattujen tulkinnanvaraisten erien (0,4 miljoonaa euroa) osalta lopullisen kirjanpitokäsittelyn vahvistamiseksi.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Ponsse-konserni vastaa jatkossa itse Tšekin myynti-, varaosa- ja huoltopalvelutoiminnoistaan. Ponsse on 4.2.2022 allekirjoittanut kauppakirjan, jossa se sitoutuu ostamaan Tšekissä PONSSEmetsäkoneista ja -palveluista vastanneen jälleenmyyjänsä KŘENEK FOREST SERVICE s.r. o:n koko osakekannan. Tavoitteena on, että PONSSE-palvelut siirtyvät Tšekissä Ponssekonsernin vastuulle 1.4.2022 mennessä. Yhtiö tulee toimimaan Ponssen 100-prosenttisesti omistamana tytäryhtiönä.

Ponsse Oyj on 2.3.2022 päättänyt keskeyttää toistaiseksi kaikki vientitoiminnot Venäjälle ja Valko-Venäjälle sekä PONSSE-metsäkoneiden että niiden varaosien osalta. Myös Ponsse-konsernin venäläinen tytäryhtiö OOO Ponsse keskeyttää paikalliset varaosa- ja huoltopalvelutoimintonsa toistaiseksi. Venäjän ja Valko-Venäjän myynnin osuus yhtiön liikevaihdosta on noin 20 prosenttia vuoden 2021 tilinpäätöksestä laskettuna.

Samalla Ponsse poisti tulosohjauksen kuluvalle vuodelle. Uusi tulosohjaus liittyy epävarmuuksiin, jotka aiheutuvat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja EU-pakotteista. Yhtiö ilmoitti, ettei se anna tulosohjausta kuluvalle vuodelle. Aiemman tulosohjauk sen mukaisesti konsernin euromääräisen liiketuloksen arvioitiin olevan vuonna 2022 samalla tasolla kuin 2021.

Ponsse pyrkii haastavassa tilanteessa huolehtimaan myös OOO Ponssen henkilöstöstä.

Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt muuttaa 22.2.2022 jul kaistuun tilinpäätöstiedotteeseen sisältynyttä osinkoehdotustaan 7.4.2022 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Muutos liittyy Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja siitä seuranneisiin vaikutuksiin yhtiön toimintaan ja talouteen.

Hallituksen uusi osinkoehdotus on seuraava:

"Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2021 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 0,25 euron osakekohtaisen osingon jakami sesta myöhempänä ajankohtana."

Aiempi 22.2.2022 julkistettu osinkoehdotus oli seuraava: "Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodel ta 2021 jaetaan osinkoa 0,85 euroa osakkeelta."

Lähiajan näkymät

Konserni on päättänyt poistaa tulosohjauksen kuluvalta vuodelta. Asiasta on annettu pörssitiedote 2.3.2022.

Osien ja komponenttien saatavuuteen ja kustannusten nousuun liittyviin paineisiin pyritään löytämään kestäviä ratkaisuja yhdes sä toimittajaverkoston kanssa. Covid-19-pandemian aiheuttamat suuret tartuntamäärät voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita toimittajaverkoston ja Ponssen omassa toiminnassa.

Kulujen tarkka kontrollointi tulee yhtiössä jatkumaan ja inves tointeja toteutetaan tarkkaa harkintaa käyttäen.

Esitys voittovarojen käytöstä

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia, jotka vaikuttai sivat osingonjakoehdotukseen. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukai sesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 185 322 440,64 euroa, josta tilikauden voitto oli 46 292 198,39 euroa.

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2021 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättä mään enintään 0,25 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta myöhempänä ajankohtana. Osingonjako on yhteensä enintään 23,8 miljoonaa euroa.

Mikäli osinkoa jaetaan maksimimäärä, niin emoyhtiön vapaa seen omaan pääomaan jää 161 522 440,60 euroa.

Vieremällä 15. maaliskuuta 2022

Ponsse Oyj
Hallitus

TILINPÄÄTÖS

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut1

IFRS 2021 IFRS 2020 IFRS 2019
Toiminnan laajuus
Liikevaihto, (1 000 EUR) 749 998 636 627 667 402
Muutos, % 17,8 -4,6 9
Tutkimus- ja kehitysmenot, (1 000 EUR) 23 786 21 298 19 282
joista taseeseen aktivoidut, (1 000 EUR) 9 196 9 214 7 656
% liikevaihdosta 3,2 3,3 2,9
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, (1 000 EUR) 24 854 20 268 28 567
% liikevaihdosta 3,3 3,2 4,3
Henkilöstö keskimäärin 1 954 1 782 1 761
Liikevaihto/henkilö, (1 000 EUR) 384 357 379
Tilauskanta, milj. EUR 439,8 174,9 256,8
Kannattavuus
Liiketulos, (1 000 EUR) 75 021 57 146 67 301
% liikevaihdosta 10,0 9,0 10,1
Tulos ennen veroja, (1 000 EUR) 73 204 39 561 66 574
% liikevaihdosta 9,8 6,2 10
Tilikauden tulos, (1 000 EUR) 55 073 32 284 52 010
% liikevaihdosta 7,3 5,1 7,8
Oman pääoman tuotto-% (ROE) 19,9 13,3 24,1
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE) 20,7 12,4 23,5
Rahoitus ja taloudellinen asema
Maksuvalmius (current ratio) 2,2 1,9 1,9
Omavaraisuusaste, % 60,7 54,3 54,8
Nettovelkaantumisaste, % -22,2 -3,6 14,2
Korollinen vieras pääoma, (1 000 EUR) 54 796 114 525 81 682
Koroton vieras pääoma, (1 000 EUR) 160 559 104 401 113 000
IFRS 2021 IFRS 2020 IFRS 2019
Tulos/osake (EPS), EUR 1,97 1,15 1,86
Oma pääoma/osake, EUR 10,62 9,11 8,29
Nimellisosinko/osake, EUR 0,851 0,60 0,30
Osakeantioikaistu osinko/osake, EUR 0,851 0,60 0,30
Osinko/tulos, % 43,21 52,0 16,2
Efektiivinen osinkotuotto, % 2,01 2,1 1,0
Hinta/voitto (P/E) 21,5 25,3 16,7
Osakkeen kurssikehitys
Tilikauden alin 29,15 19,36 24,80
Tilikauden ylin 48,80 33,00 31,95
Tilikauden päätöskurssi 42,20 29,20 31,00
Tilikauden keskikurssi 40,31 25,23 28,48
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR 1 181,6 817,6 868,0
Osingonjako, milj. EUR 23,81 16,8 8,4
Osakkeiden vaihdon kehitys, kpl 1 351 899 2 920 250 1 774 066
Osakkeiden vaihdon kehitys, % 4,8 10,4 6,3
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän
painotettu keskiarvo tilikauden aikana 28 000 000 28 000 000 28 000 000
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa 28 000 000 28 000 000 28 000 000

Konserni on soveltanut ESMA:n (the European Securities and Markets Authority) uutta 3.7.2016 voimaan tullutta ohjeistusta vaihtoehtoisista tunnusluvuista.

Ponsse Oyj esittää IFRS:n mukaisesti laaditun konsernitilinpäätöksen lisäksi vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja antamaan vertailukelpoisen kokonaiskuvan yhtiön kannattavuudesta, vakavaraisuudesta sekä maksuvalmiudesta sekä antamaan lisätietoa tuloksen ja pääomarakenteen analysointia varten.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään eikä tilintarkastetussa IFRS-tilinpäätöksessä esitettyjen lukujen sijaan.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia.

1 Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2021 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 0,25 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta myöhempänä ajankohtana.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tilikauden tulos
Oman pääoman tuotto-% (ROE) = Oma pääoma + määräysvallattomien osuus (keskimäärin vuoden
aikana)
x 100
Sijoitetun pääoman tuotto-% Tulos ennen veroja + rahoituskulut x 100
(ROCE) = Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma + määräysvallattomien osuus
Taseen loppusumma − saadut ennakot
x 100
Nettovelkaantumisaste, % = Korolliset rahoitusvelat − rahavarat
Oma pääoma
x 100
Henkilöstön keskimääräinen
lukumäärä tilikauden aikana =
Kuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo.
Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden
osalta.
Tilikauden tulos − määräysvallattomien osuus
Tulos/osake (EPS) = Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Oma pääoma/osake = Oma pääoma
Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä
Osakeantioikaistu
osinko/osake =
Osakekohtainen osinko
Tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet
Osinko/tulos, % = Osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos
x 100
Efektiivinen osinkotuotto, % = Osakeantioikaistu osinko/osake
Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
x 100
Hinta/voitto (P/E) = Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo = Osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x
Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi.
Osakkeiden vaihdon kehitys, % = Tilikauden aikana vaihdetut osakkeet
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
x 100

LIIKETULOS, LIIKEVAIHDOSTA

(%)

KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

(MEUR)

TILAUSKANTA

BRUTTOINVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN (MEUR)

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

LIIKEVAIHTO

(MEUR)

LIIKETULOS

OMAVARAISUUSASTE

(%)

Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernitase

(1 000 EUR) Liite1 2021 2020
Liikevaihto 2 749 998 636 627
Liiketoiminnan muut tuotot 2.3 3 573 3 521
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 12 502 -6 424
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -499 351 -418 400
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 3.1, 3.2 -102 835 -85 726
Poistot 4.3 -25 251 -24 631
Liiketoiminnan muut kulut 2.4 -63 615 -47 821
Liiketulos 75 021 57 146
Rahoitustuotot ja -kulut 5.2 -1 836 -17 671
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 19 86
Tulos ennen veroja 73 204 39 561
Tuloverot 6.1 -18 131 -7 277
Tilikauden tulos 55 073 32 284
Muut laajan tuloksen erät:
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot 3 916 -968
Tilikauden laaja tulos yhteensä 58 989 31 316
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden tulos 2.5 1,97 1,15
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden tulos 2.5 1,97 1,15
(1 000 EUR) Liite1 2021 2020
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4.1 112 127 112 183
Liikearvo 4.2 3 801 3 808
Aineettomat hyödykkeet 4.2 42 087 36 709
Muut rahoitusvarat 5.3, 5.7 373 371
Osuudet osakkuusyrityksissä 7.2 785 832
Saamiset 4.6 173 839
Laskennalliset verosaamiset 6.2 3 360 3 076
Pitkäaikaiset varat yhteensä 162 706 157 818
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 4.5 167 414 142 137
Myyntisaamiset ja muut saamiset 4.6, 5.7 60 664 48 549
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 938 1 849
Rahavarat 5.4, 5.7 120 900 123 611
Lyhytaikaiset varat yhteensä 349 916 316 146
VARAT YHTEENSÄ 512 622 473 964
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
5.1 7 000 7 000
Omat osakkeet -2 -2
Muuntoerot 8 347 4 431
Muut rahastot 3 460 3 460
Kertyneet voittovarat 278 462 240 149
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 297 267 255 038
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 6.2 967 1 137
Rahoitusvelat 5.5, 5.7 49 851 50 470
Muut velat 5.7 87 41
Pitkäaikaiset velat yhteensä 50 905 51 648
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat 5.5, 5.7 4 945 64 055
Ostovelat ja muut velat 4.7 154 054 96 932
Tuloverovelka 901 1 312
Varaukset 4.8 4 550 4 979
Lyhytaikaiset velat yhteensä 164 450 167 278
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 512 622 473 964

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 74–101.

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 74–101.

Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(1 000 EUR)
Liite1
2021 2020
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden tulos 55 073 32 284
Oikaisut:
Rahoitustuotot ja -kulut
5.2
1 836 17 671
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta -19 -86
Poistot
4.3
25 251 24 631
Tuloverot
6.1
18 131 7 277
Muut oikaisut -1 016 1 749
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 99 256 83 526
Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos -12 835 9 454
Vaihto-omaisuuden muutos -22 371 1 965
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 57 525 -7 570
Pakollisten varausten muutos -429 1 529
Saadut korot 190 97
Maksetut korot -1 062 -1 068
Muut rahoituserät 279 -3 100
Maksetut verot -18 126 -10 043
Liiketoiminnan rahavirta (A) 102 429 74 790
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -24 856 -20 270
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 776 254
Investointien rahavirta (B) -24 080 -20 016
Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut -61 031 28 680
Rahoitusleasingvelkojen nostot/takaisinmaksut -3 113 -1 268
Maksetut osingot
5.1
-16 800 -8 400
Rahoituksen rahavirta (C) -80 943 19 012
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) -2 594 73 786
Rahavarat 1.1. 123 611 48 704
Valuuttakurssimuutosten vaikutus -116 1 121
Rahavarat 31.12.
5.4
120 900 123 611
(1 000 EUR) Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Liite1 Osakepääoma Ylikurssirahasto
ja muut rahastot
Muuntoerot Omat osakkeet Kertyneet
voittovarat
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021 7 000 3 460 4 431 -2 240 149 255 038
Muuntoerot 0 0 3 916 0 0 3 916
Katsauskauden tulos 0 0 0 0 55 073 55 073
Katsauskauden laaja tulos 0 0 3 916 0 55 073 58 989
Suorat kirjaukset voittovaroihin 0 0 0 0 7 7
Osakepalkkio-ohjelma 0 0 0 0 33 33
Osingonjako 5.1 0 0 0 0 -16 800 -16 800
Oma pääoma 31.12.2021 7 000 3 460 8 347 -2 278 462 297 267
Oma pääoma 1.1.2020 7 000 3 460 5 399 -2 216 264 232 121
Muuntoerot 0 0 -968 0 0 -968
Katsauskauden tulos 0 0 0 0 32 284 32 284
Katsauskauden laaja tulos 0 0 -968 0 32 284 31 316
Osingonjako 5.1 0 0 0 0 -8 400 -8 400
Oma pääoma 31.12.2020 7 000 3 460 4 431 -2 240 149 255 038

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 74–101.

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 74–101.

Yhtiö on tehnyt takautuvan muutoksen vertailukauden Muut oikaisut-, Maksetut verot- ja Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -erien välillä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Laatimisperiaatteet

Konsernin perustiedot

Ponsse-konserni on myynti-, huolto-, teknologia- ja teollinen yhtiö, joka on sitoutunut luomaan asiakkailleen menestystä ja haluaa olla johtavassa asemassa ympäristöystävällisissä tavaralajimenetelmän metsäkoneissa maailmanlaajuisesti. Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä 100 %:sti omistetut tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa, Ponsse Machines Ltd. Irlannissa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd. Hongkongissa, Ponsse China Ltd. Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa, Ponsse Chile SpA Chilessä (4.11.2021) sekä Epec Oy Suomessa. Lisäksi konserniin kuuluvat OOO Ponssen 100 % omistama kiinteistöyhtiö Ponsse Centre Venäjällä ja Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö Sunit Oy Suomessa 34 prosentin omistusosuudella.

Konsernin emoyhtiö on Ponsse Oyj, joka on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Ponsse Oyj:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla. Emoyhtiön kotipaikka on Vieremä ja sen rekisteröity osoite on Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internetosoitteesta www.ponsse.com tai konsernin pääkonttorista osoitteesta Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Ponsse Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 21.2.2022 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2021 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRICtulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaissopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2020 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2021 alkaen.

Konserni on ottanut käyttöön vuoden 2021 alusta alkaen seuraavat standardit ja standardien muutokset.

– Covid-19:ään liittyvät vuokrahelpotukset 30.6.2021 jälkeen – Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset (sovellettava 1.4.2021 alkaen tilikausiin, jotka alkavat viimeistään 1.1.2021 tai sen jälkeen)

Muutos sallii vuokralle ottajien jättää kirjaamatta vuokrahelpotukset vuokrasopimusten muutoksina, mikäli helpotukset ovat Covid-19 -pandemian suora seuraus ja ne täyttävät tietyt ehdot. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

– Viitekorkouudistus – Vaihe 2 – Muutokset IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit, IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen, IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja IFRS 16:een Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset antavat ohjeita viitekorkouudistuksen jälkeiselle ajalle sopimuksen mukaisten rahavirtojen sekä suojaussuhteissa tapahtuneiden muutosten osalta, kun muutokset johtuvat nimenomaan viitekorkojen vertailuarvoasetuksen voimaantulosta (IBOR-reformin aiheuttamat muutokset). Muutoksilla ohjataan

yhtiöitä esittämään hyödyllistä tietoa uudistuksen voimaantulon aiheuttamista vaikutuksista tilinpäätöksissä.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien tuottoja kuluerät on muunnettu euroiksi tilikauden keskikursseja käyttäen ja taseet tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot on kirjattu rahoituseriin.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Päätöskurssi 31.12.2021 Keskikurssi 2021 Päätöskurssi 31.12.2020 Keskikurssi 2020
SEK 10,25030 10,14685 10,03430 10,47885
NOK 9,98880 10,18743 10,47030 10,71148
GBP 0,84028 0,86153 0,89903 0,88638
USD 1,13260 1,18506 1,22710 1,14518
BRL 6,31010 6,37819 6,37350 5,88470
RUB 85,30040 87,64787 91,46710 83,12714
CNY 7,19470 7,63882 8,02250 7,89157

TÄRKEIMMÄT VALUUTTAKURSSIT

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia, tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

– Tappiolliset sopimukset – sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat väistämättömät menot (Costs of Fulfilling a Contract) – Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutoksilla selvennetään, kun tappiollista sopimusta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien menojen perusteella, että näihin menoihin sisällytetään välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista välittömistä menoista.

– Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2018–2020 (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Vuosittaiset parannukset (Annual Improvements) -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset

muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja:

  • IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto Tytäryhtiö ensikertaa soveltajana (Subsidiary as a first-time adopter): Muutos yksinkertaistaa IFRS 1:n soveltamista tytäryrityksessä, josta tulee ensisiirtyjä myöhemmin kuin emoyrityksestä. Tytäryritys voi päättää arvostaa kertyneet muuntoerot samaan määrään kuin konsernitilinpäätöksessä.
  • IFRS 16 Vuokrasopimukset Vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet (Lease incentives) – esimerkki 13: Muutoksella poistetaan esimerkistä vuokralle antajan suorittamat vuokratilojen remontointiin liittyvät maksut, sillä esimerkki oli epäselvä siltä osin, miksi kyseiset maksut eivät ole kannustin.
  • Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet aiottua käyttöä edeltävät tulot (Property, Plant and Equipment — Proceeds before Intended Use) – Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödykkeen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikutteisesti. Muutosta sovelletaan takautuvasti. Muutos ei aiheuta konsernille aikaisemmin julkaistujen lukujen oikaisua.

– Käsitteellistä viitekehystä koskeva viittaus – Muutokset IFRS 3:een Liiketoimintojen yhdistäminen (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Muutos päivittää IFRS 3:ssa olevan viittauksen ja sisältää muutoksia, joilla vältetään viittauksen päivittämisestä aiheutuvia tarkoituksettomia seuraamuksia.

– Velkojen luokitteleminen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi (Classification of Liabilities as Current or Non-current) – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittelemiseksi lyhyt- tai pitkäaikaisiksi.

– Laatimisperiaatteista annettavat tiedot (Disclosure of Accounting Policies) – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2 Making Materiality Judgements * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset selventävät olennaisuuden soveltamista laatimisperiaatteista annettaviin liitetietoihin auttaakseen yhtiöitä hyödyllisten laatimisperiaatteiden esittämisessä.

– Kirjanpidollisen arvion määritelmä (Definition of Accounting Estimates) – Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet

* (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset selventävät kuinka yhtiöiden tulisi erottaa laatimisperiaatteiden muutokset muutoksista kirjanpidollisissa arvioissa. Muutokset keskittyvät pääasiallisesti kirjanpidollisten arvioiden määritelmään ja selventämiseen.

– Laskennallisen veron kirjaaminen yhdestä tapahtumasta syntyvästä omaisuuserästä ja velasta (Deferred Tax related to Assets and Liabilities arising from a Single Transaction) – Muutokset IAS 12:aan Tuloverot * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa poikkeussääntöä (IRE) ja selventävät, ettei poikkeussääntö sovellu tapahtumiin, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot.

Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin konsernitaseeseen, koska suurimmaksi osaksi vuokrasopimusten kirjaamisesta syntyneet laskennalliset verosaamiset ja verovelat voidaan netottaa. Muutos kuitenkin muuttaa konsernitilinpäätöksen laskennallisia veroja koskevaa liitetietoa.

– Varojen myynti tai apporttisijoitus sijoittajan ja sen osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen välillä (Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture) – Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin * (vapaaehtoinen

soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi) Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääomaosuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisen 'liiketoiminnan' määritelmän.

Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2022 tai sen jälkeen, ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

2. Tuloksellisuus

2.1 Segmentti-informaatio

LAATIMISPERIAATTEET

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle pätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa.

Tuloutusperiaatteet

Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.

  • yksilöidään asiakassopimukset
  • yksilöidään erilliset sopimusvelvoitteet
  • määritetään sopimuksen mukainen transaktiohinta
  • kohdistetaan transaktiohinta erillisille suoritevelvoitteille, ja
  • kirjataan myyntituotto, kun kukin suoritevelvoite on täytetty.

Merkittävin osa konsernin liikevaihdosta koostuu konemyynnistä, jossa tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti. Huoltopalveluiden osalta määräysvalta siirtyy ajan kuluessa, mutta merkittävä osa konsernin huoltopalveluista on lyhytaikaista. Pitkäaikaiset huoltosopimukset tuloutetaan ajan kuluessa siten, että tuloutettava liikevaihto vastaa konsernin suorittamia huoltopalveluita. Sopimuksiin voi sisältyä annettavia alennuksia ja muuna kuin rahana suoritettavia vastikkeita ts. vaihtokoneita. Alennus kohdistetaan liikevaihdon oikaisueränä samalle kaudelle kuin varsinainen myyntituotto ja muuna kuin rahana suoritettavat vastikkeet arvostetaan käypään arvoon.

Konsernilla on neljä toimintasegmenttiä, jotka perustuvat maantieteelliseen aluejakoon. Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin johtoryhmä käyttää operatiivisessa päätöksenteossa.

Toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiallisesti metsäkoneiden ja huoltopalveluiden myynnistä. Raportoitavat segmentit eivät poikkea toimintasegmenteistä.

Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta liiketuloksen (EBIT) perusteella.

Segmentin tuotot on kohdistettu asiakkaan sijainnin mukaan. Kohdistamaton tuotto sisältää myynnit segmenttien ulkopuolelle, kuten Etelä-Afrikka ja Australia. Kulut ovat sellaisia eriä, jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentille kohdistetut kulut perustuvat tuotannon normaaliin toiminta-asteeseen.

Konsernin raportoitavat segmentit ovat:

  • Pohjois-Eurooppa
  • Keski- ja Etelä-Eurooppa
  • Venäjä ja Aasia
  • Pohjois- ja Etelä-Amerikka

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

TOIMINTASEGMENTIT 2021

(1 000 EUR) Pohjois
Eurooppa
Keski- ja
Etelä-Eurooppa
Venäjä ja Aasia Pohjois- ja
Etelä-Amerikka
Yhteensä
Segmentin liikevaihto 479 306 140 391 168 408 213 970 1 002 075
Segmentin väliset tuotot -229 725 -3 918 -1 655 -19 787 -255 085
Kohdistamaton tuotto 3 008
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta 249 580 136 473 166 753 194 184 749 998
Segmentin liiketulos 3 294 17 730 28 563 26 915 76 502
Kohdistamattomat erät -1 481
Liiketulos 3 294 17 730 28 563 26 915 75 021
Poistot 21 165 736 1 278 2 072 25 251

TOIMINTASEGMENTIT 2020

(1 000 EUR) Pohjois
Eurooppa
Keski- ja
Etelä-Eurooppa
Venäjä ja Aasia Pohjois- ja
Etelä-Amerikka
Yhteensä
Segmentin liikevaihto 408 068 153 703 94 051 141 078 796 900
Segmentin väliset tuotot -155 898 -3 509 -1 338 -2 920 -163 665
Kohdistamaton tuotto 3 392
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta 252 170 150 195 92 713 138 157 636 627
Segmentin liiketulos 6 190 21 019 21 452 20 557 69 219
Kohdistamattomat erät -12 073
Liiketulos 6 190 21 019 21 452 20 557 57 146
Poistot 21 418 704 991 1 517 24 631

2.2 Liikevaihto

TÄSMÄYTYSLASKELMAT

(1 000 EUR) 2021 2020
Liikevaihto
Raportoitavien segmenttien liikevaihto 1 002 075 796 900
Kaikkien muiden segmenttien tuotot 3 008 3 392
Segmenttien välisten tuottojen eliminointi -255 085 -163 665
Konsernin liikevaihto yhteensä 749 998 636 627
Konsernin liiketulos yhteensä 75 021 57 146
Segmenteille kohdistamattomat erät -1 868 -12 393
Kaikkien muiden segmenttien tulos 387 320
Raportoitavien segmenttien tulos 76 502 69 219
Liiketulos

LIIKEVAIHDON JAOTTELU KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN PERUSTEELLA

% 2021 2020
Viennin osuus liikevaihdosta 80,4 79,6

LIIKEVAIHDON JAOTTELU SOPIMUSTYYPIN MUKAAN

(1 000 EUR) 2021 2020
Konemyynti 569 771 495 157
Huoltopalvelut 159 596 125 895
Tietojärjestelmät 20 631 15 575
Yhteensä 749 998 636 627

2.3 Liiketoiminnan muut tuotot

LAATIMISPERIAATTEET

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserien käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Vuokratuotot

Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 EUR) 2021 2020
Vuokratuotot 372 439
Aineellisten käyttöomaisuus
hyödykkeiden myyntivoitot
776 254
Julkiset avustukset 958 1 659
Kierrätystuotot 544 204
Muut 924 966
Yhteensä 3 573 3 521

Vuonna 2020 Julkiset avustukset sisältävät eri valtioiden säätämiä määräaikaisia covid-19-tukia 1,4 meur.

2.4 Liiketoiminnan muut kulut

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(1 000 EUR) 2021 2020
Vapaaehtoiset henkilösivukulut 5 114 3 769
Matkakulut 2 601 2 045
Käyttö- ja ylläpitokulut 9 901 7 957
Lähetysrahdit ja huolintakulut 13 749 9 792
Vuokrakulut 1 694 1 460
Markkinointi- ja edustuskulut 3 592 4 533
Hallintokulut 15 345 11 012
Tutkimus- ja kehittämiskulut 4 302 1 858
Muut kuluerät 7 318 5 396
Yhteensä 63 615 47 822

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

(1 000 EUR) 2021 2020
KPMG
Tilintarkastuspalkkiot 205 196
Todistukset ja lausunnot 7 1
Veroneuvonta 9 26
Muut palkkiot 58 50
279 273

Edellä esitetyistä muista palveluista kuin tilintarkastuksesta KPMG Oy AB:lle maksetut palkkiot ovat 67 tuhatta euroa (KPMG 76 tuhatta euroa 2020).

Muut yhteisöt

Yhteensä 361 364
82 91
Muut palkkiot 24 38
Veroneuvonta 15 11
Todistukset ja lausunnot 4 2
Tilintarkastuspalkkiot 39 40

2.5 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

(1 000 EUR) 2021 2020
Emoyhtiön omistajille kuuluva
tilikauden tulos
55 073 32 284
Osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl)
28 000 28 000
Laimentamaton osakekohtainen tulos
(eur/osake)
1,97 1,15

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernin vuonna 2021 voimassa olleilla osakepalkkiojärjestelmillä ei ole ollut laimennusvaikutusta, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos.

3. Palkitseminen

3.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

LAATIMISPERIAATTEET

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lakisääteisillä eläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Ulkomaiset konserniyhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

(1 000 EUR) 2021 2020
Palkat 82 487 69 529
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 11 543 8 346
Osakepalkkiot 989 1 229
Muut henkilösivukulut 7 816 6 621
Yhteensä 102 835 85 726

KONSERNIN HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN TILIKAUDELLA

(1 000 EUR) 2021 2020
Työntekijät 1 201 1 061
Toimihenkilöt 753 721
Yhteensä 1 954 1 782

3.2 Johdon työsuhde-etuudet

(1 000 EUR) 2021 2020
Palkat ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet
3 946 4 117
Irtisanomisen yhteydessä
suoritetut etuudet
0 0
Eläkesitoumukset, lakisääteinen ja
vapaaehtoinen eläketurva
1 139 1 239
Yhteensä 5 085 5 356

Johdon työsuhde-etuudet sisältävät toimitusjohtajan, emoyhtiön johtoryhmän ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja palkkiot.

(1 000 EUR) 2021 2020
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet
722 996
Eläkesitoumukset, lakisääteinen ja
vapaaehtoinen eläketurva
387 438
Yhteensä 1 108 1 434

Hallituksen jäsenille hallitustehtävistä suoritetut korvaukset:

Kaario Mammu 45 45
Kylävainio Matti 38 38
Vanhainen Juha 38 38
Vidgrén Janne 38 38
Vidgrén Jarmo 48 28
Vidgrén Juha 38 39
Vidgrén Jukka 38 38
Yhteensä 283 264

Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymään tulostavoitteeseen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön puolelta 6 kk ja irtisanoutumisaika 6 kk. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

3.3 Osakeperusteiset maksut

LAATIMISPERIAATTEET

Konsernilla on kannustinjärjestelmiä, joka on maksettu tai maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Tilikauden aikana päättyi vuonna 2018 perustettu kannustinjärjestelmä konsernin avainhenkilöille.

Järjestelmään osallistuminen edellytti, että avainhenkilö hankki enintään hallituksen päättämän määrän yhtiön osakkeita. Lisäksi palkkion saaminen oli sidottu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.

Järjestelmän palkkio maksettiin joulukuussa 2018 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katettiin palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saanut luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyi 12.12.2021. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyi sitouttamisjakson aikana, hänen oli palautettava palkkiona annetut osakkeet tai osa niistä vastikkeetta yhtiölle.

Maksuttomassa suunnatussa osakeannissa 13.12.2018 annettiin osakkeita hankkineille osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluville konsernin avainhenkilöille palkkiona yhteensä 36 349 yhtiön hallussa olevaa osaketta, joiden käypä arvo on ollut myöntämispäivänä 1 040 tuhatta euroa. Järjestelmän kustannukset sitouttamisjaksolla 13.12.2018–12.12.2021 ovat yhteensä 2 999 tuhatta euroa, jotka on esitetty taseen muissa saamisissa ja jaksotetaan sitouttamisjakson ajalle kuluksi. Tilikaudella osakepalkkiojärjestelmästä kirjattiin kuluksi 989 tuhatta euroa (1 229 tuhatta euroa 2020).

Tilikauden aikana Ponsse Oyj:n hallitus päätti kolmesta uudesta konsernin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä:

  • toimitusjohtajan suoriteperusteinen osakeomistusjärjestelmä
  • avainhenkilöiden suoriteperusteinen osakeomistusjärjestelmä
  • sitouttava osakepalkkiojärjestelmä

Uusien järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmien osallistujien tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.

Yhtiö tiedotti uusista osakepalkkiojärjestelmistä pörssitiedotteella 17.2.2021.

Toimitusjohtajan ja avainhenkilöiden suoriteperusteista osakeomistusjärjestelmää ei ole toteutettu tilikauden aikana.

Tilikauden 2021 aikana konserni toteutti sitouttavaa kannustinjärjestelmää, jossa palkkio perustuu osallistujan voimassa olevaan työ- tai johtajasopimukseen ja työssäolon jatkumiseen sitouttamisjaksolla.

Palkkiona maksetaan 3 000 yhtiön osaketta 24 kuukauden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Järjestelmän kustannukset jaksotetaan sitouttamisjakson aikana kuluksi.

Tilikaudella sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä jaksotettiin kuluksi 76 tuhatta euroa.

3.4 Eläkevelvoitteet

Konsernilla ei ole ollut etuuspohjaisia eläkevelvoitteita.

4. Sijoitettu pääoma

4.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

LAATIMISPERIAATTEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hankintaan sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästä aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset 20 vuotta
Koneet ja kalusto 5–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaan konserni kirjaa taseeseen ei purettavissa olevat vuokrasopimukset. Konserni on hyödyntänyt standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia ei ole kirjattu taseeseen. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta konserni kirjaa taseeseen vain sellaiset vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on yli 12 kuukautta eivätkä ne sisällä merkittävää sanktiota. Siirtymisessä on noudatettu yksinkertaistettua menettelytapaa.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle, sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai vaihto-omaisuuteen. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Maa- ja Koneet ja Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
(1 000 EUR) vesialueet Rakennukset kalusto hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 3 601 107 064 108 699 3 068 222 433
Lisäykset 26 5 829 13 042 6 999 25 896
Vähennykset -5 -97 -2 217 -8 328 -10 648
Kurssiero 119 1 019 819 118 2 076
Hankintameno 31.12.2021 3 741 113 816 120 343 1 857 239 757
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021 0 -40 290 -69 961 0 -110 251
Poistot 0 -6 962 -10 411 0 -17 373
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 831 0 831
Kurssiero 0 -242 -597 0 -838
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021 0 -47 493 -80 138 0 -127 631
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 3 601 66 774 38 738 3 068 112 181
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 3 741 66 323 40 205 1 857 112 127
Maa- ja Koneet ja Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
(1 000 EUR) vesialueet Rakennukset kalusto hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 3 601 107 064 108 699 3 068 222 433
Lisäykset 26 5 829 13 042 6 999 25 896
Vähennykset -5 -97 -2 217 -8 328 -10 648
Kurssiero 119 1 019 819 118 2 076
Hankintameno 31.12.2021 3 741 113 816 120 343 1 857 239 757
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021 0 -40 290 -69 961 0 -110 251
Poistot 0 -6 962 -10 411 0 -17 373
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 831 0 831
Kurssiero 0 -242 -597 0 -838
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021 0 -47 493 -80 138 0 -127 631
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 3 601 66 774 38 738 3 068 112 181
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 3 601 66 774 38 738 3 068 112 181
Kirjanpitoarvo 1.1.2020 3 672 67 088 45 290 2 457 118 507
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020 0 -40 290 -69 961 0 -110 251
Kurssiero 0 285 1 306 0 1 592
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 3 613 0 616
Poistot 0 -6 577 -10 274 0 -16 852
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020 0 -34 001 -61 606 0 -95 607
Hankintameno 31.12.2020 3 601 107 064 108 699 3 068 222 433
Kurssiero -222 -1 724 -2 285 -53 -4 284
Vähennykset 0 -72 -4 651 -4 726 -9 449
Lisäykset 151 7 770 8 739 5 390 22 051
Hankintameno 1.1.2020 3 672 101 089 106 896 2 457 214 114
Hankintameno 1.1.2020 3 672 101 089 106 896 2 457 214 114
Lisäykset 151 7 770 8 739 5 390 22 051
Vähennykset 0 -72 -4 651 -4 726 -9 449
Kurssiero -222 -1 724 -2 285 -53 -4 284
Hankintameno 31.12.2020 3 601 107 064 108 699 3 068 222 433
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020 0 -34 001 -61 606 0 -95 607
Poistot 0 -6 577 -10 274 0 -16 852
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 3 613 0 616
Kurssiero 0 285 1 306 0 1 592
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020 0 -40 290 -69 961 0 -110 251
Kirjanpitoarvo 1.1.2020 3 672 67 088 45 290 2 457 118 507
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 3 601 66 774 38 738 3 068 112 181
Hankintameno 1.1.2020 3 672 101 089 106 896 2 457 214 114
Lisäykset 151 7 770 8 739 5 390 22 051
Vähennykset 0 -72 -4 651 -4 726 -9 449
Kurssiero -222 -1 724 -2 285 -53 -4 284
Hankintameno 31.12.2020 3 601 107 064 108 699 3 068 222 433
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020 0 -34 001 -61 606 0 -95 607
Poistot 0 -6 577 -10 274 0 -16 852
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 3 613 0 616
Kurssiero 0 285 1 306 0 1 592
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020 0 -40 290 -69 961 0 -110 251
Kirjanpitoarvo 1.1.2020 3 672 67 088 45 290 2 457 118 507
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 3 601 66 774 38 738 3 068 112 181

TILINPÄÄTÖS

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERIEN TASEARVOT

(1 000 EUR) Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 9 301 1 864 11 165
Lisäykset 451 3 862 4 312
Poistot -2 068 -1 190 -3 258
Kurssiero 13 44 56
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 7 696 4 579 12 275
Kirjanpitoarvo 1.1.2020 5 573 1 363 6 937
Lisäykset 5 796 1 191 6 988
Poistot -2 079 -621 -2 700
Kurssiero 10 -69 -60
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 9 301 1 864 11 165

VUOKRASOPIMUSVELKOJEN TASEARVOT

(1 000 EUR) 2021 2020
Kirjanpitoarvo 1.1. 11 104 6 787
Kurssiero 206 52
Lisäykset 4 312 6 965
Tilikauden korot 247 201
Maksut -3 505 -2 901
Vähennykset 0 0
Kirjanpitoarvo 31.12. 12 364 11 104
Pitkäaikainen vuokrasopimusvelka 9 018 8 360
Lyhytaikainen vuokrasopimusvelka 3 346 2 743
Yhteensä 12 364 11 104

Vuokrasopimusvelkojen erääntyminen esitetään liitetiedon kohdassa 5.5. Vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat ja täsmäytyslaskelma.

TULOSLASKELMAAN MERKITYT MÄÄRÄT

(1 000 EUR) 2021 2020
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot 3 258 2 700
Korkokulut 247 201
Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin liittyvät
kulut
1 151 1 028
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät
kulut
543 433
Yhteensä 5 199 4 361

Konserni hyödyntää standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia ei kirjattu taseeseen. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta konserni kirjaa taseeseen vain sellaiset vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on yli 12 kuukautta eivätkä ne sisällä merkittävää sanktiota.

Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Jos tämä korko ei ole helposti määritettävissä, mikä on yleistä konsernin vuokrasopimuksissa, käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa, jolla tarkoitetaan korkoa, jonka asianomainen vuokralle ottaja joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Vuokralle ottajan lisälainan koron painotettu keskiarvo, jota sovellettiin vuokrasopimusvelkoihin 1.1.2021, oli 1,0 %.

4.2 Aineettomat hyödykkeet

LAATIMISPERIAATTEET

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Aktivoidut kehittämismenot 3–10 vuotta
Patentit 5 vuotta
ATK-ohjelmat 5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.

Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuna ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittely

IFRS-tulkintakomitea antoi huhtikuussa 2021 lopullisen agendapäätöksen pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelystä (IAS 38 Aineettomat hyödykkeet). Tässä agendapäätöksessä tulkintakomitea tarkasteli, milloin sovelluksen konfiguroinnista ja räätälöinnistä voidaan kirjata aineeton hyödyke. IFRIC:n agendapäätöksillä ei ole voimaantuloaikaa, joten niitä odotetaan sovellettavan niin pian kuin mahdollista.

Koska konsernilla on käytössään pilvipalvelujärjestelyitä, yhtiö on analysoinut vaikutusta pilvipalveluiden käyttöönottomenoihin sovellettuihin laadintaperiaatteisiin. Analyysin perusteella on todettu, että IFRIC:n agendapäätöksellä on vaikutusta aiempaan pilvipalvelujärjestelyiden kirjanpitokäsittelyyn. Analyysin seurauksena yhtiö on kirjannut kuluksi pilvipalvelujärjestelyihin liittyviä kuluja, jotka eivät selkeästi synnytä aineetonta omaisuuserää. Tällä kirjauksella on 0,2 miljoonan euron vaikutus neljännen neljänneksen tulokseen. Analysointia jatketaan vuoden 2022 aikana ennakkomaksuihin kirjattujen tulkinnanvaraisten erien (0,4 miljoonaa euroa) osalta lopullisen kirjanpitokäsittelyn vahvistamiseksi.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

VUOSIKERTOMUS 2021

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

(1 000 EUR) Kehittämis
menot
Patentti
menot
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 40 381 2 253 3 416 14 294 16 200 76 544
Lisäykset 15 706 650 235 2 151 14 335 33 077
Siirrot erien välillä 0 1 0 124 0 125
Vähennykset 0 0 0 -394 -19 749 -20 143
Hankintameno 31.12.2021 56 087 2 904 3 651 16 175 10 786 89 603
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021 -27 266 -1 463 -2 813 -8 291 0 -39 834
Poistot -5 388 -351 -247 -1 892 0 -7 879
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 199 0 199
Kurssiero 0 0 0 -2 0 -2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021 -32 655 -1 814 -3 060 -9 987 0 -47 516
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 13 114 790 604 6 002 16 200 36 710
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 23 432 1 090 592 6 188 10 786 42 087
Hankintameno 1.1.2020 36 301 1 927 3 300 12 055 10 685 64 268
Lisäykset 4 080 301 116 2 239 12 962 19 698
Siirrot erien välillä 0 25 0 0 0 25
Vähennykset 0 0 0 0 -7 447 -7 447
Hankintameno 31.12.2020 40 381 2 253 3 416 14 294 16 200 76 544
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020 -21 532 -1 134 -2 546 -6 843 0 -32 055
Poistot -5 734 -329 -267 -1 448 0 -7 779
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0
Kurssiero 0 0 0 0 0 0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020 -27 266 -1 463 -2 813 -8 291 0 -39 834
Kirjanpitoarvo 1.1.2020
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
14 769
13 114
793
790
755
604
5 211
6 002
10 685
16 199
32 213
36 710

LIIKEARVON KOHDISTAMINEN

(1 000 EUR) 2021 2020
Liikearvo on kohdistettu seuraaville
rahavirtaa tuottaville yksiköille:
Pohjois-Eurooppa segmentti: Epec Oy 3 440 3 440
Pohjois-Eurooppa segmentti: Ruotsi
Norrbottenin alueen liiketoiminta
361 369
Yhteensä 3 801 3 809

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennuste pohjautuu johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 12,5 %. Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 1 %:n kasvutekijää kyseisissä yksiköissä. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisten toimialojen pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:

    1. Budjetoitu käyttökate Määritetty perustuen ennustettuun tulevan kolmen vuoden aikana toteutuvaan käyttökatteeseen. Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen.
    1. Ennustettu jäännösarvo Määritetty perustuen viimeiseen budjetoituun vuoteen 2024 ja tasaisella 1 %:n kasvutekijällä. Jäännösarvon ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huomioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.
    1. Diskonttauskorko Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) menetelmällä, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja toimialaan liittyvät erityiset riskit.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johda tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävät rahamäärät alittavat testattavan kirjanpitoarvon.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

(1 000 EUR) 2021 2020
Tuloslaskelmaan sisältyvät kuluksi
kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot
19 960 17 831

4.3 Poistot ja arvonalentumiset

LAATIMISPERIAATTEET

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Tuotekehitysmenojen aktivointi

Konserni arvioi raportointihetkellä, onko uusi tuote teknisesti toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.

Aineettomat oikeudet sisältävät mm. tietokoneohjelmistojen lisenssimaksuja. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. konsernille räätälöityjen tietokoneohjelmistojen maksuja. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kehittämismenoja, patenttien hakemiskuluja sekä tietokoneohjelmistojen hankintamenoja.

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

2021 2020
5 388 5 734
351 329
247 267
1 892 1 448
7 878 7 779
6 962 6 577
Koneet ja kalusto 10 411 10 274
Yhteensä 17 373 16 852
Yhteensä 25 251 24 631

4.5 Vaihto-omaisuus

LAATIMISPERIAATTEET

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihto-omaisuuden arvonalentumista erityisesti vaihtokoneiden osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihtokonevaraston ikärakenne ja todennäköinen myyntihinta.

VAIHTO-OMAISUUS

(1 000 EUR) 2021 2020
Aineet ja tarvikkeet 102 408 83 799
Keskeneräiset tuotteet 20 984 7 919
Valmiit tuotteet/tavarat 15 212 16 247
Muu vaihto-omaisuus 28 810 34 171
Yhteensä 167 414 142 137

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 3,2 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (4,4 miljoonaa euroa vuonna 2020).

4.6 Myyntisaamiset ja muut saamiset

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Myyntisaamiset

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta.

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9:ssä määrättyä yleistä mallia.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset on ryhmitelty asiakaskohtaisesti luottoriskin todennäköisyyden ja maksun viivästymisen perusteella. Luottotappioriskin katsotaan lisääntyneen merkittävästi, jos saaminen on erääntynyt yli 30 päivää. Tämän perusteella tehdään asiakaskohtainen arviointi odotetusta luottotappiosta. Luottotappion määrittämisessä huomioidaan vakuutena oleva myyty kone.

Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskien arviointi perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, saamisten määrään ja rakenteeseen sekä lähiajan taloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin.

SAAMISET (PITKÄAIKAISET)

(1 000 EUR) 2021 2020
Myyntisaamiset 0 0
Lainasaamiset 0 7
Muut saamiset 0 749
Siirtosaamiset 73 82
Yhteensä 73 839

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LYHYTAIKAISET)

(1 000 EUR) 2021 2020
Myyntisaamiset 43 394 35 384
Siirtosaamiset 4 346 2 835
Muut saamiset 12 830 9 711
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät johdannaissopimukset
94 619
Yhteensä 60 664 48 549

Odotettujen luottotappioiden määrittelyperusteet on kuvattu liitetiedossa 5.6. Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa kohdassa 5.7.

MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA JA LUOTTOTAPPIOIKSI KIRJATUT ERÄT

(1 000 EUR) Eräänty
mättömät
Erääntyneet
alle 30
päivää
Erääntyneet
30–90
päivää
Erääntyneet
91–180
päivää
Erääntyneet
181–360
päivää
Erääntyneet
yli 360 päivää
Yhteensä
2021
Bruttomääräinen kirjanpito
arvo – myyntisaamiset
34 028 6 426 2 258 599 157 493 43 964
Odotettua tappiota koskeva
vähennyserä
-76 -493 -569
Nettomääräinen kirjanpito
arvo – myyntisaamiset
34 028 6 426 2 258 599 81 0 43 394
2020
Bruttomääräinen kirjanpito
arvo – myyntisaamiset
26 547 6 276 1 888 452 499 617 36 279
Odotettua tappiota koskeva
vähennyserä
-28 -249 -617 -895
Nettomääräinen kirjanpito
arvo – myyntisaamiset
26 547 6 276 1 888 423 249 0 35 384
(1 000 EUR) Eräänty
mättömät
Erääntyneet
alle 30
päivää
Erääntyneet
30–90
päivää
Erääntyneet
91–180
päivää
Erääntyneet
181–360
päivää
Erääntyneet
yli 360 päivää
Yhteensä
2021
Bruttomääräinen kirjanpito
arvo – myyntisaamiset
34 028 6 426 2 258 599 157 493 43 964
Odotettua tappiota koskeva
vähennyserä
-76 -493 -569
Nettomääräinen kirjanpito
arvo – myyntisaamiset
34 028 6 426 2 258 599 81 0 43 394
2020
Bruttomääräinen kirjanpito
arvo – myyntisaamiset
26 547 6 276 1 888 452 499 617 36 279
Odotettua tappiota koskeva
vähennyserä
-28 -249 -617 -895
Nettomääräinen kirjanpito
arvo – myyntisaamiset
26 547 6 276 1 888 423 249 0 35 384

MYYNTISAAMISIIN LIITTYVÄ TAPPIOTA KOSKEVA TULOSVAIKUTTEINEN VÄHENNYSERÄ:

(1 000 EUR) 2021 2020
Myyntisaamisten odotettua tappiota
koskevan vähennyserän muutos
-325 -381
Lopulliset luottotappiot 193 365
Perutut lopulliset luottotappiot -44 -74
Yhteensä -176 -90

4.7 Ostovelat ja muut velat

OSTOVELAT JA MUUT VELAT

(1 000 EUR) 2021 2020
Ostovelat (muut rahoitusvelat) 89 839 59 551
Saadut ennakot 22 937 4 549
Muut velat 12 255 7 387
Siirtovelat
Henkilöstökuluvelat 21 917 16 982
Korkojaksotus 6 394
Myyntisopimusten perusteella
kirjatut velat
4 386 4 575
Muut siirtovelat 3 324 3 778
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät johdannaissopimukset
292 1 029
Yhteensä 154 956 98 244

4.8 Varaukset

LAATIMISPERIAATTEET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varausten määrää arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Takuuvaraus

Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin. Tuotteille myönnettävä takuuaika on 12 kuukautta tai 2 000 tuntia, jonka aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.

31.12.2021 4 550
Vähennykset -1 384
Lisäykset 956
31.12.2020 4 979
(1 000 EUR) Takuuvaraus
VARAUKSET

5. Pääomarakenne ja rahoitusriskit

5.1 Oma pääoma

LAATIMISPERIAATTEET

Osakepääomana esitetään kantaosakkeiden nimellisarvo. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi ja velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokous on hyväksynyt osingon.

Osingot

Osinkotuotot on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Seuraavassa on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärässä ja omassa pääomassa.

Osakkeiden
lukumäärä
Osake
pääoma
Muut
rahastot
Omat
osakkeet
(1 000 kpl) (1 000 EUR) (1 000 EUR) (1 000 EUR)
31.12.2020 28 000 7 000 3 460 -2
Osakepalkkio
ohjelma
0 0 0
31.12.2021 28 000 7 000 3 460 -2

Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta vuonna 2020). Osakkeiden nimellisarvo on 0,25 euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2020). Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä on 28 miljoonaa kappaletta (28 miljoonaa kappaletta vuonna 2020). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.

Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

Ponsse Oyj:n hallituksella on voimassa oleva yhtiökokouksen valtuutus omien osakkeiden hankinnasta yhtiön vapaalla pääomalla sekä omien osakkeiden luovuttamisesta.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Omat osakkeet

Yhtiöllä on hallussaan 227 omaa osaketta.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Muut rahastot

Muut rahastot sisältää osakepalkkiojärjestelmään liittyvän omien osakkeiden luovutukseen liittyvän rahaston lisäyksen.

Osingot

Vuonna 2021 osinkoa jaettiin yhteensä 0,60 euroa osakkeelta, yhteensä 16,8 miljoonaa euroa (vuonna 2020 0,30 euroa osakkeelta, yhteensä 8,4 miljoonaa euroa). Raportointikauden päättymispäivän jälkeen yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2021 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 0,25 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta myöhempänä ajankohtana. Osingonjako on yhteensä enintään 23,8 miljoonaa euroa.

5.2 Rahoitustuotot ja -kulut

RAHOITUSTUOTOT

(1 000 EUR) 2021 2020
Osinkotuotot myytävissä olevista
rahoitusvaroista
5 5
Korkotuotot lainoista ja saamisista 190 97
Valuuttakurssivoitot, realisoitunut 0 0
Valuuttakurssivoitot, realisoitumaton 0 0
Johdannaisten käyvän arvon muutos 0 168
Muut rahoitustuotot 447 197
Yhteensä 643 466

RAHOITUSKULUT

(1 000 EUR) 2021 2020
Korkokulut rahoituslainoista 603 1 415
Valuuttakurssitappiot, realisoitunut 41 2 169
Valuuttakurssitappiot, realisoitumaton 759 13 239
Johdannaisten käyvän arvon muutos 235 0
Muut rahoituskulut 841 1 314
Yhteensä 2 478 18 137
Rahoitustuotot ja -kulut
yhteensä
-1 836 -17 671

Vuonna 2020 realisoitumattomat valuuttakurssitappiot koostuvat pääosin konsernin sisäisten myyntisaamisten arvostamisesta Ponsse Latin America Ltda yhtiössä.

5.3 Muut rahoitusvarat

MUUT RAHOITUSVARAT

(1 000 EUR) Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 31.12.2020 371
Lisäykset 2
Vähennykset 0
Hankintameno 31.12.2021 373

Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa yhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita. Arvostus on tehty hankintahintaan, koska käypää arvoa osakkeille ei ole luotettavasti saatavissa.

5.4 Rahavarat

RAHAVARAT

Yhteensä 120 900 123 611
Käteinen raha ja pankkitilit 120 900 123 611
(1 000 EUR) 2021 2020

5.5 Rahoitusvelat

LAATIMISPERIAATTEET

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.

RAHOITUSVELAT

(1 000 EUR) 2021 2020
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta 39 162 39 481
Muut velat 1 671 2 629
Vuokrasopimusvelat 9 018 8 360
Yhteensä 49 851 50 470
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta 641 30 353
Muut velat 958 30 958

Yhteensä 4 945 64 055

Konsernin rahoitusvastuiden vakuudet on kuvattu liitetiedossa kohdassa 8.1.

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 5.7.

Konsernin lainat rahoituslaitoksilta ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia vakuudettomia lainoja.

Veloista kiinteäkorkoisia on 15 726 tuhatta euroa (45 525 tuhatta euroa vuonna 2020). Muut lainat ovat vaihtuvakorkoisia, 39 070 tuhatta euroa (69 000 tuhatta euroa vuonna 2020).

VUOKRASOPIMUSVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT JA TÄSMÄYTYSLASKELMA

(1 000 EUR) 2021 2020
Vuokrasopimusvelat – vähimmäis
vuokrien kokonaismäärä
alle 12 kk 3 497 2 857
1–5 vuotta 8 458 7 579
yli 5 vuotta 683 1 136
Yhteensä 12 638 11 571

Vuokrasopimusvelat –

vähimmäisvuokrien nykyarvo
alle 12 kk 3 346 2 743
1–5 vuotta 8 344 8 099
yli 5 vuotta 674 261
Yhteensä 12 364 11 104
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 274 468
Vuokrasopimusvelkojen
kokonaismäärä
12 638 11 571

5.6 Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, valuuttalainoja ja koronvaihtosopimuksia. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin johto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.

Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Ison-Britannian punta (GBP), Brasilian real (BRL) ja Venäjän rupla (RUB), joista USD, SEK ja GBP on suojattu konsernin suojauspolitiikan mukaisesti.

Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettoinvestoinneista. Konsernin tytäryhtiöiden oma pääoma on

88,6 miljoonaa euroa (43,7 miljoonaa euroa vuonna 2020), joka sisältää emoyhtiölle jaetun osingon 1,0 miljoonaa euroa (1,7 miljoonaa euroa vuonna 2020).

Suojaustarkoitusta varten konserni käsittelee valuuttamääräiset saamiset sekä velat nettomääräisesti ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustransaktiot toteutetaan noudattaen konsernin johdon hyväksymiä kirjallisia riskienhallintaperiaatteita. Näihin eriin ei sovelleta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa (liitetiedot 5.2).

Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun, Ison-Britannian puntaan, Brasilian realiin ja Venäjän ruplaan verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Kyseisten valuuttojen yhteenlaskettu nettopositio on -4,8 miljoonaa euroa (-37,3 miljoonaa euroa vuonna 2020). Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.

Muutokset olisivat aiheutuneet pääsääntöisesti valuuttamääräisten myyntisaamisten ja velkojen kurssimuutoksista.

(1 000 EUR) 2021
Eurokurssin muutos Vahvistuminen Heikentyminen
Vaikutus verojen
jälkeiseen voittoon
USD 4 % -129 3 % 86
SEK 2 % 28 1 % -19
GBP 2 % -46 3 % 48
BRL 7 % 531 6 % -407
RUB 6 % 6 5 % -5
(1 000 EUR) 2020
Eurokurssin muutos Vahvistuminen Heikentyminen
Vaikutus verojen
jälkeiseen voittoon
USD 5 % 181 7 % -257
SEK 4 % 13 6 % -16
GBP 5 % -48 3 % 28
BRL 23 % 6 872 15 % -4 397
RUB 16 % -416 11 % 295

Korkoriski

Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole kokonaisuudessaan merkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille, jonka katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni suojaa tuleviin rahavirtoihin liittyvää korkoriskiä koronvaihtosopimuksilla. Suojausaste on noin 72 % kaikista muuttuvakorkoisista lainoista.

(1 000 EUR)

Herkkyysanalyysi, vaihtuvakorkoisten lainojen osalta:

Muutosprosentti +1% -0,5 %
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon -552 276

Luottoriski

Konsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti eri puolille. Konserni pyrkii varovaiseen ja vakuudelliseen luotonantoon. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedoissa 4.6.

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9:n mukaista yleistä mallia, jonka mukaan yli 30 päivää erääntyneistä 10 tuhatta euroa ylittävistä myyntisaamisista kirjataan odotettavissa olevat luottotappiot. Erääntyneet myyntisaamiset on ryhmitelty asiakaskohtaisesti luottoriskin todennäköisyyden ja maksun viivästymisen perusteella. Luottotappioriskin katsotaan lisääntyneen merkittävästi, jos saaminen on erääntynyt yli 30 päivää. Tämän perusteella tehdään asiakaskohtainen arviointi odotetusta luottotappiosta. Luottotappion määrittämisessä huomioidaan vakuutena oleva myyty kone.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan luottolimiiteillä ja muilla rahoitusinstrumenteilla sekä toimimalla yhteistyössä useiden pankkien kanssa. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2021 oli 140,0 miljoonaa euroa, joka on 100 % kokonaisluottolimiitistä (2020 110,0 miljoonaa euroa, 79 %). Luottolimiittisopimukset erääntyvät pääosin uusittaviksi kolmen

vuoden välein. Konsernilla on käytettävissä 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma, josta on nostettu 0 euroa. Lisäksi konsernilla on käytettävissä tililimiittisopimuksia 3 miljoonan euron arvosta.

Rahoituslaitoslainojen keskimääräinen maturiteetti oli tilinpäätöshetkellä 2,9 vuotta (3,9 vuotta).

Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

(1 000 EUR) tase
arvo
raha
virta *
alle 1
vuosi
1–5
vuotta
yli 5
vuotta
31.12.2021
Lainat
rahoituslaitoksilta
39 803 41 152 948 40 204 0
Muut velat 2 629 2 671 976 1 695 0
Vuokrasopimus
velat
12 364 12 638 3 497 8 458 683
Ostovelat ja
muut velat
154 664 154 664 154 664
Johdannaisvelat 292 292 292
Taseen ulkopuoliset
vastuut **
0 7 404 7 404
(1 000 EUR) tase
arvo
raha
virta *
alle 1
vuosi
1–5
vuotta
yli 5
vuotta
31.12.2020
Lainat
rahoituslaitoksilta
69 834 71 471 31 016 40 455 0
Muut velat 33 587 33 807 31 134 2 673 0
Vuokrasopimus
velat
11 104 11 571 2 857 7 579 1 136
Ostovelat ja
muut velat
97 215 97 215 97 215
Johdannaisvelat 1 029 1 029 1 029
Taseen ulkopuoliset
vastuut **
0 7 897 7 897

* sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä

** taseen ulkopuolisiin sopimuksiin perustuva enimmäisrahavirta, jossa ei ole huomioitu maksun realisoitumisen todennäköisyyttä, tarkempi erittely liitetieto 8.1

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne

takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin korolliset nettorahoitusvelat olivat vuoden 2021 lopussa -66,1 miljoonaa euroa (9,1 miljoonaa euroa 31.12.2020) ja nettovelkaantumisaste oli -22,2 % (-3,6 % 31.12.2020). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettorahoitusvelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla.

(1 000 EUR) 2021 2020
Korolliset velat 54 796 114 525
Korolliset saamiset 0 -7
Rahavarat -120 900 -123 611
Nettovelat -66 104 -9 093
Oma pääoma yhteensä 297 267 255 038
Nettovelkaantumisaste (net gearing) -22,2 % -3,6 %
(1 000 EUR) Rahoitukseen liittyvät velat Muut varat
Lainat Vuokrasopimukset Välisumma Rahavarat Likvidit sijoitukset Yhteensä
Nettovelat 1.1.2021 -103 421 -11 104 -114 525 123 611 7 9 093
Rahavirrat 61 031 3 113 64 143 -2 594 61 549
Hankinnat – rahoitusleasing ja
operatiiviset vuokrasopimukset
-4 312 -4 312 -4 312
Valuuttakurssioikaisut -40 -62 -102 -117 -219
Muut muutokset 0 -7 -7
Nettovelat 31.12.2021 -42 430 -12 366 -54 796 120 900 0 66 104
Nettovelat 1.1.2020 -74 895 -6 787 -81 682 48 704 56 -32 923
Rahavirrat -28 680 1 268 -27 412 73 786 46 374
Hankinnat – vuokrasopimukset -5 683 -5 683 -5 683
Valuuttakurssioikaisut 155 98 253 1 121 1 373
Muut muutokset 0 -48 -48
Nettovelat 31.12.2020 -103 421 -11 104 -114 525 123 611 7 9 093

5.7 Rahoitusvarojen ja –velkojen arvot luokittain

LAATIMISPERIAATTEET

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Konserni on luokitellut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi sijoitukset ja johdannaiset. Kyseiset johdannaiset sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattavaksi, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät: a) rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja b) rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Konserni on luokitellut jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusvaroiksi myyntisaamiset, muut saamiset ja rahavarat. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvarojen arvonalentumiseen sovelletaan odotettujen luottotappioiden mallia.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi. Konserni arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisinstrumentit. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi arvostetaan rahoituslaitoslainat, rahoitusleasingvelat, ostovelat ja muut velat.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni ei sovella IFRS 9 -standardin mukaista suojauslaskentaa. Johdannaiset ovat termiinisopimuksia ja koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Johdannaisten käypä arvo on kirjattu muihin lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.

(1 000 EUR)

31.12.2021
Varat taseessa
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat varat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat varat
Yhteensä
Noteeraamattomat osakesijoitukset 373 0 373
Johdannaisinstrumentit 94 0 94
Myyntisaamiset ja muut saamiset
(lukuun ottamatta ennakkomaksuja)
0 43 394 43 394
Rahavarat 0 120 900 120 900
Yhteensä 467 164 294 164 761
31.12.2021
Velat taseessa
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat velat
Yhteensä
Lainat
(lukuun ottamatta vuokrasopimusvelkoja)
0 39 803 39 803
Vuokrasopimusvelat 0 12 364 12 364
Johdannaisinstrumentit 292 0 292
Ostovelat ja muut velat
(lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita)
0 89 839 89 839
Yhteensä 292 142 005 142 297
(1 000 EUR)
31.12.2020
Varat taseessa
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat varat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat varat
Yhteensä
Myytävissä olevat rahoitusvarat 371 0 371
Johdannaisinstrumentit 619 0 619
Myyntisaamiset ja muut saamiset
(lukuun ottamatta ennakkomaksuja)
0 35 384 35 384
Rahavarat 0 123 611 123 611
Yhteensä 990 158 995 159 985
31.12.2020
Velat taseessa
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat velat
Yhteensä
Lainat
(lukuun ottamatta vuokrasopimusvelkoja)
0 69 834 69 834
Rahoitusleasingvelat 0 11 104 11 104
Johdannaisinstrumentit 1 029 0 1 029
Ostovelat ja muut velat
(lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita)
0 59 551 59 551
Yhteensä 1 029 140 489 141 518

Konsernin käypään arvoon arvostetut erät sisältävät noteeraamat tomat osakesijoitukset ja johdannaisinstrumentit.

Noteeraamattomat osakesijoitukset kuuluvat käyvän arvon hierarkiassa tasolle 3 ja johdannaisinstrumentit kuuluvat käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2.

Konsernin käypään arvoon arvostetut erät sisältävät ainoas taan johdannaisinstrumentit. Nämä instrumentit kuuluvat käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2.

Termiinisopimusten nimellisarvot olivat 28,0 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 29,0 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:

  • Lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvojen voidaan katsoa vastaavan käypiä arvoja.
  • Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankinta menoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon tulos vaikutteisesti ei ole ollut mahdollista. Mikäli on viitteitä siitä, että osakesijoitusten käypä arvo alittaa hankintamenon merkit tävästi, kirjataan myytävissä olevan osakkeen arvonalentumi sesta tappio tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöshetkellä saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
  • Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio.
  • Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

6. Tuloverot

LAATIMISPERIAATTEET

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalli set verot

Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikut teisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin. Tällöin myös vero kirja taan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoar von ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei kuiten kaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä vä liaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomai suushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja ja jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tu loa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalli sen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisis taan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennal liset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perus tuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Tuloverot

Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserni arvioi tuloveronsa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon veroasema sekä erilaisten vero- ja kirjanpito käytännöistä johtuvien väliaikaisten erojen, kuten tulojaksotusten ja kustannusvarausten, vaikutus. Eroista kirjataan laskennallisia verosaamisia ja -velkoja. Laskennallisen verosaamisen hyödyn tämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä osin kuin hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen.

6.1 Tuloverot

TULOVEROT

(1 000 EUR) 2021 2020
Tilikauden verotettavaan
tuloon perustuva vero
17 517 6 889
Edellisten tilikausien verot 1 069 0
Laskennalliset verot -454 388
Yhteensä 18 131 7 277

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2021: 20,0 %, 2020: 20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

(1 000 EUR) 2021 2020
Tulos ennen veroja 73 204 39 561
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 14 641 7 912
Ulkomaisten tytäryhtiöiden
poikkeavat verokannat
2 786 -597
Verovapaat tulot -45 -362
Vähennyskelvottomat kulut -356 3 132
Verohelpotukset, -tuet -24 -124
Kirjaamattomat laskennalliset
verosaamiset
0 3 257
Verot aikaisemmilta tilikausilta 1 069 0
Muut erät 61 -5 941
Verot tuloslaskelmassa 18 131 7 277

Konsernin efektiiviseen veroasteeseen vuonna 2020 vaikutti konserniyhdistelykirjaus, josta ei kirjata laskennallista veroa, koska kyseessä on pysyvä ero. Pysyvän eron verovaikutus näkyy verojen täsmäytyslaskelmalla riveillä "Vähennyskelvottomat kulut", "Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset" ja "Muut erät".

6.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOKSET VUODEN 2021 AIKANA:

(1 000 EUR)
Laskennalliset
verosaamiset:
31.12.2020 Kirjattu
tulos
vaikuttei
sesti 31.12.2021
Vaihto-omaisuus 1 862 254 2 116
Vahvistetut tappiot 716 -33 683
Muut erät 498 63 561
Yhteensä 3 076 285 3 360
Laskennalliset
verovelat:
31.12.2020 Kirjattu
tulos
vaikuttei
sesti 31.12.2021
Vaihto-omaisuus 0 0 0
Aineelliset ja
aineettomat hyödykkeet
1 137 -170 967
Muut erät 0 0 0
Yhteensä 1 137 -170 967

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOKSET VUODEN 2020 AIKANA:

(1 000 EUR)
Laskennalliset
verosaamiset:
31.12.2019 Kirjattu
tulos
vaikuttei
sesti 31.12.2020
Vaihto-omaisuus 2 521 -659 1 862
Vahvistetut tappiot 878 -161 716
Tilikauden muuntoero 109
Muut erät 445 53 498
Yhteensä 3 844 -659 3 076
Laskennalliset
verovelat:
31.12.2019 Kirjattu
tulos
vaikuttei
sesti 31.12.2020
Vaihto-omaisuus 0 0 0
Aineelliset ja
aineettomat hyödykkeet
1 407 -271 1 137
Muut erät 0 0 0

Laskennallisia veroja ei ole kirjattu oman pääoman kautta.

Konsernin ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvistä vahvistetuista tappioista 21,9 miljoonaa euroa (16,3 miljoonaa euroa vuonna 2020) on kirjattu laskennallista verosaamista 0,7 miljoonaa euroa. Edellä mainituilla vahvistetuilla tappioilla ei ole vanhenemisaikaa.

7. Konsernin rakenne

LAATIMISPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Ponsse Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan kohdassa "Liikearvo".

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.

7.1 Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien heidän perheenjäsenensä sekä määräysvaltayhtiöt.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat: Konsernin ja

Nimi ja kotipaikka emoyhtiön osuus
osakkeista
ja äänistä, %
Emoyhtiö Ponsse Oyj, Vieremä, Suomi
Ponsse AB, Västerås, Ruotsi 100
Ponsse AS, Kongsvinger, Norja 100
Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska 100
Ponsse UK Ltd., Annan, Iso-Britannia 100
Ponsse Machines Ireland Ltd.,
Port Laoise, Irlanti
100
Ponsse North America, Inc.,
Rhinelander, Yhdysvallat
100
Ponsse Latin America Indústria de Máquinas
Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia
100
OOO Ponsse, Pietari, Venäjä 100
Ponsse Centre, Pietari, Venäjä
(OOO Ponssen omistama)
100
Epec Oy, Seinäjoki, Suomi 100
Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong 100
Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina
(Ponsse Asia-Pacific Ltd.:n omistama)
100
Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay 100
Ponsse Chile SpA Chillán, Chile
(4.11.2021 alkaen)
100

Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa kohdassa 7.2. Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.

7.2 Osuudet osakkuusyrityksissä

(1 000 EUR) 2021 2020
Tilikauden alussa 832 849
Aikaisempien tilikausien oikaisu 0 -1
Saatu osinko -66 -102
Osuus kauden tuloksesta 19 86
Tilikauden lopussa 785 832

Tiedot konsernin osakkuusyrityksestä sekä sen varat, velat, liikevaihto ja tulos:

(1 000 EUR) 2021 2020
Osakkuusyritys
Sunit Oy, Kajaani, Suomi
Varat 2 926 3 341
Velat 544 893
Liikevaihto 3 854 3 369
Tilikauden tulos 129 254
Omistusosuus 34 % 34 %

Sunit Oy on telematiikkaan erikoistunut ajoneuvotietokoneita valmistava yritys.

8. Muut liitetiedot

8.1 Vastuut

VASTUUSITOUMUKSET

(1 000 EUR) 2021 2020
Takaukset muiden puolesta 20 20
Kiinteistöjen arvonlisäveron
tarkistusvastuu, palautusvastuu
7 272 7 863
Muut vastuut 112 14
Yhteensä 7 404 7 897
(1 000 EUR) 2021 2020
Ei-purettavissa olevien vuokra
sopimusten perusteella yhden
vuoden kuluessa maksettavat
vähimmäisvuokrat:
847 730

8.2 Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Ponsse-konserni vastaa jatkossa itse Tšekin myynti-, varaosa- ja huoltopalvelutoiminnoistaan. Ponsse on 4.2.2022 allekirjoittanut kauppakirjan, jossa se sitoutuu ostamaan Tšekissä PONSSEmetsäkoneista ja -palveluista vastanneen jälleenmyyjänsä KŘENEK FOREST SERVICE s.r. o:n koko osakekannan. Tavoitteena on, että PONSSE-palvelut siirtyvät Tšekissä Ponssekonsernin vastuulle 1.4.2022 mennessä. Yhtiö tulee toimimaan Ponssen 100-prosenttisesti omistamana tytäryhtiönä.

Ponsse Oyj on 2.3.2022 päättänyt keskeyttää toistaiseksi kaikki vientitoiminnot Venäjälle ja Valko-Venäjälle sekä PONSSE-metsäkoneiden että niiden varaosien osalta. Myös Ponsse-konsernin venäläinen tytäryhtiö OOO Ponsse keskeyttää paikalliset varaosa- ja huoltopalvelutoimintonsa toistaiseksi. Venäjän ja Valko-Venäjän myynnin osuus yhtiön liikevaihdosta on noin 20 prosenttia vuoden 2021 tilinpäätöksestä laskettuna.

Samalla Ponsse poisti tulosohjauksen kuluvalle vuodelle. Uusi tulosohjaus liittyy epävarmuuksiin, jotka aiheutuvat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja EU-pakotteista. Yhtiö ilmoitti, ettei se anna tulosohjausta kuluvalle vuodelle. Aiemman tulosohjauk sen mukaisesti konsernin euromääräisen liiketuloksen arvioitiin olevan vuonna 2022 samalla tasolla kuin 2021.

Ponsse pyrkii haastavassa tilanteessa huolehtimaan myös OOO Ponssen henkilöstöstä.

Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt muuttaa 22.2.2022 jul kaistuun tilinpäätöstiedotteeseen sisältynyttä osinkoehdotustaan 7.4.2022 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Muutos liittyy Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja siitä seuranneisiin vaikutuksiin yhtiön toimintaan ja talouteen.

Hallituksen uusi osinkoehdotus on seuraava:

"Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2021 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättä mään enintään 0,25 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta myöhempänä ajankohtana."

Aiempi 22.2.2022 julkistettu osinkoehdotus oli seuraava: "Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodel

-

ta 2021 jaetaan osinkoa 0,85 euroa osakkeelta."

TILINPÄÄTÖS

Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase

(1 000 EUR) Liite1 2021 2020
Liikevaihto 2 582 331 478 586
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 13 280 -7 436
Liiketoiminnan muut tuotot 3 2 055 943
Materiaalit ja palvelut 4 -417 690 -338 290
Henkilöstökulut 5, 6, 7 -64 332 -52 755
Poistot ja arvonalentumiset 8 -17 856 -18 138
Liiketoiminnan muut kulut -42 932 -46 047
Liiketulos 54 856 16 863
Rahoitustuotot ja -kulut 10 1 687 -16 966
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 56 542 -102
Tilinpäätössiirrot 11 1 205 845
Välittömät verot 12 -11 455 -2 987
Tilikauden tulos 46 292 -2 244
(1 000 EUR)
Liite1
2021 2020
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
13
40 212 35 234
Aineelliset hyödykkeet
13
74 419 77 717
Sijoitukset
14
11 782 11 782
Pysyvät vastaavat yhteensä 126 413 124 733
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
15
96 310 77 690
Pitkäaikaiset saamiset
16
8 197 8 131
Lyhytaikaiset saamiset
16
58 605 56 998
Rahat ja pankkisaamiset 95 633 114 380
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 258 745 257 199
VASTAAVAA YHTEENSÄ 385 158 381 932
VASTATTAVAA
17, 18
Oma pääoma
Osakepääoma 7 000 7 000
Arvonkorotusrahasto 841 841
Muut rahastot 3 458 3 458
Edellisten tilikausien tulos 169 232 188 274
Tilikauden tulos 46 292 -2 244
Oma pääoma yhteensä 226 822 197 329
Tilinpäätössiirtojen kertymä
19
2 539 3 744
20
Pakolliset varaukset
4 833 5 097
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
21
40 671 41 629
Lyhytaikainen vieras pääoma
22
110 293 134 134
Vieras pääoma yhteensä 150 964 175 763
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 385 158 381 932

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 105–112.

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 105–112.

Emoyhtiön rahoituslaskelma

(1 000 EUR) 2021 2020
Liiketoiminnan rahavirta:
Liiketulos 54 856 16 863
Poistot ja arvonalentumiset 17 856 18 138
Varauksen muutos -477 3 341
Muut oikaisut 729 15 365
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 72 963 53 708
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) -3 948 27 093
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -18 620 10 752
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 37 333 -14 293
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 87 728 77 260
Saadut korot 889 940
Maksetut korot -722 -805
Saadut osingot 1 100 1 802
Muut rahoituserät -343 -2 438
Maksetut verot -10 074 -6 188
Liiketoiminnan rahavirta (A) 78 578 70 571
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -19 536 -15 918
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 33 0
Investointien rahavirta (B) -19 503 -15 918
Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-) -60 000 30 000
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-) -958 -958
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) -65 802
Maksetut osingot ja muu voitonjako -16 799 -8 400
Rahoituksen rahavirta (C) -77 822 21 444
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) -18 747 76 097
Rahavarat 1.1. 114 380 38 283
Rahavarat 31.12. 95 633 114 380

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Ponsse Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Poistoajat ovat:

Kehittämismenot 3–10 vuotta
Aineettomat oikeudet 5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat 20 vuotta
Koneet ja kalusto 5–10 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta painotetulla keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Takuuvaraus

Luovutettuja tuotteita koskevat todennäköiset takuukustannukset on kirjattu pakollisiin varauksiin.

Myynnin tuloutus

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja annetut alennukset. Myynnin kurssierot kirjataan rahoituseriin.

Leasingvuokrat

Leasingrahoituksella hankittujen hyödykkeiden vuokrat on kirjattu tuloslaskelmaan kuluina.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Kehitysmenot, jotka täyttävät KPL 5 luvun 8 pykälän aktivointiedellytykset, on kirjattu taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan kuluksi poistoina. Tutkimusmenot kirjataan suoraan vuosikuluksi.

Eläkkeet

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Johdannaiset

Emoyhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia. Valuuttatermiinien käypä arvo on kirjattu taseeseen ja käyvän arvon muutos tulosvaikutteisesti tilikaudelle. Koronvaihtosopimusten käypä arvo on esitetty taseen ulkopuolisena eränä liitetiedoissa.

Tuloverot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tase-erien arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Tilikauden 1.1.–31.12.2021 tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen tilikauden tietojen kanssa.

2. Liikevaihto markkina-alueittain

(1 000 EUR) 2021 2020
Pohjois-Eurooppa 202 948 205 891
Etelä- ja Keski-Eurooppa 106 112 117 181
Venäjä ja Aasia 133 205 60 131
Pohjois- ja Etelä-Amerikka 137 363 92 039
Muut maat 2 703 3 346
Yhteensä 582 331 478 586

3. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 EUR) 2021 2020
Pysyvien vastaavien aineellisen
omaisuuden myyntivoitot
33 0
Julkiset avustukset 916 275
Muut 1 106 668
Yhteensä 2 055 943

4. Materiaalit ja palvelut

(1 000 EUR) 2021 2020
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 410 149 323 164
Varastojen lisäys (-)/vähennys (+) -5 368 3 235
Ulkopuoliset palvelut 12 908 11 891
Yhteensä 417 690 338 290

5. Henkilöstö tilikauden aikana keskimäärin

(1 000 EUR) 2021 2020
Henkilöä
Työntekijät 446 418
Toimihenkilöt 530 516
Yhteensä 976 934

6. Henkilöstökulut

(1 000 EUR) 2021 2020
Palkat ja palkkiot 52 671 44 271
Eläkekulut 9 221 6 414
Muut henkilösivukulut 2 440 2 070
Yhteensä 64 332 52 755

7. Johdon palkat ja palkkiot

(1 000 EUR) 2021 2020
Toimitusjohtaja 722 996
Hallituksen jäsenet 374 325
Yhteensä 1 096 1 321

8. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 EUR) 2021 2020
Suunnitelman mukaiset poistot 17 856 18 138
Yhteensä 17 856 18 138

9. Tilintarkastajan palkkiot

(1 000 EUR) 2021 2020
KPMG KPMG
Tilintarkastuspalkkiot 77 77
Todistukset ja lausunnot 7 1
Veroneuvonta 7 26
Muut palkkiot 54 50
Yhteensä 144 154

10. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 EUR) 2021 2020
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 1 033 1 700
Omistusyhteysyrityksiltä 66 102
Muilta 0 0
Osinkotuotot yhteensä 1 100 1 802
Korko- ja muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 890 920
Johdannaisten käyvän arvon muutokset 985 10 722
Muilta 3 815 10 756
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä 5 690 22 398
Rahoitustuotot yhteensä 6 790 24 200
Arvonalentumiset 0 15 315
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille 0 0
Johdannaisten käyvän arvon muutokset 2 203 9 878
Muille 2 900 15 973
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä 5 103 25 851
Rahoituskulut yhteensä 5 103 41 165
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 1 687 -16 966
Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy
kurssivoittoa/tappioita (netto)
713 -2 090

Vuonna 2020 yhtiö on arvostanut nettosijoitusta Ponsse Latin America -tytäryhtiöön käypään arvoon kirjaamalla luottotappiota myyntisaamisista 15,1 miljoonaa euroa ja arvonalentumista pitkäaikaisista sijoituksista 15,3 miljoonaa euroa, yhteensä 30,4 miljoonaa euroa.

11. Tilinpäätössiirrot

(1 000 EUR) 2021 2020
Suunnitelman mukaisten ja verotuk
sessa tehtyjen poistojen erotus
1 205 845

12. Tuloverot

(1 000 EUR) 2021 2020
Tuloverot satunnaisista eristä 0 0
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 11 455 2 987
Laskennallisen verosaamisen muutos 0 0
Yhteensä 11 455 2 987

13. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2021

(1 000 EUR) Kehittämis
menot
Patentti
menot
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 35 803 2 194 2 280 15 576 16 021 71 874
Lisäykset 15 706 630 83 2 094 13 632 32 145
Vähennykset 0 0 0 -398 -19 623 -20 022
Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 0
Hankintameno 31.12.2021 51 509 2 824 2 363 17 272 10 029 83 997
Kertyneet poistot 1.1.2021 -23 636 -1 438 -1 895 -9 049 0 -36 017
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 199 0 199
Tilikauden poisto -5 015 -346 -156 -1 833 0 -7 349
Kertyneet poistot 31.12.2021 -28 650 -1 784 -2 051 -10 683 0 -43 168
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 22 859 1 040 312 6 589 10 029 40 829
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 12 167 756 385 6 528 16 021 35 857

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2021

(1 000 EUR) Maa- ja
vesi
alueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 1 618 78 477 81 354 230 1 240 162 918
Lisäykset 0 2 785 4 652 0 5 758 13 195
Vähennykset 0 0 0 0 -5 981 -5 981
Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 0
Hankintameno 31.12.2021 1 618 81 262 86 006 230 1 016 170 132
Kertyneet poistot 1.1.2021 0 -32 246 -54 419 0 0 -86 665
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0
Tilikauden poisto 0 -3 881 -6 625 0 0 -10 506
Kertyneet poistot 31.12.2021 0 -36 128 -61 044 0 0 -97 172
Arvonkorotukset 0 841 0 0 0 841
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 1 618 45 975 24 962 230 1 016 73 801
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 1 618 47 072 26 935 230 1 240 77 094
Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo
31.12.2021 22 490
31.12.2020 24 610

Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa. Arvonkorotuksesta ei ole tehty poistoja. Arvonkorotus on tehty silloin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, koska toimitilojen todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi.

14. Sijoitukset

SIJOITUKSET 2021
------------------ --
(1 000 EUR) Osakkeet
Konserniyritykset
Osakkeet Omistusyh
teysyritykset
Osakkeet
Muut
Saamiset
Konserniyritykset
Saamiset
Muut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 32 617 335 440 0 0 33 391
Lisäykset 0 0 0 0 0 0
Vähennykset 0 0 0 0 0 0
Hankintameno 31.12.2021 32 617 335 440 0 0 33 391
Kertyneet arvonalennukset 1.1.2021 -21 525 0 -84 0 0 -21 608
Vähennykset 0 0 0 0 0 0
Arvonalennukset 0 0 0 0 0 0
Arvonkorotukset 0 0 0 0 0 0
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 11 092 335 356 0 0 11 782
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 11 092 335 356 0 0 11 782

Arvonalentumiset liittyvät Ponsse Latin America Ltda sijoituksen alaskirjaukseen.

Konserniyritykset

Nimi ja kotipaikka Yhtiön omistusosuus-%
Ponsse AB, Västerås, Ruotsi 100
Ponsse AS, Kongsvinger, Norja 100
Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska 100
Ponsse UK Ltd., Annan, Iso-Britannia 100
Ponsse Machines Ireland Ltd.,
Port Laoise, Irlanti
100
Ponsse North America, Inc.,
Rhinelander, Yhdysvallat
100
Ponsse Latin America Indústria de Máquinas
Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia
100
OOO Ponsse, Pietari, Venäjä 100
Ponsse Centre, Pietari, Venäjä
(OOO Ponssen omistama)
100
Epec Oy, Seinäjoki, Suomi 100
Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong 100
Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina
(Ponsse Asia-Pacific Ltd.:n omistama)
100
Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay 100
Ponsse Chile SpA, Chillán, Chile
(4.11.2021 alkaen)
100

Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

Osakkuusyritykset

Yhtiön omistusosuus-%
Sunit Oy, Kajaani, Suomi 34

Osakkuusyhtiö on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

15. Vaihto-omaisuus

(1 000 EUR) 2021 2020
Aineet ja tarvikkeet 63 941 54 790
Keskeneräiset tuotteet 20 526 7 427
Valmiit tuotteet/tavarat 4 074 3 906
Muu vaihto-omaisuus 7 770 11 567
Ennakkomaksut 0 0
Yhteensä 96 310 77 690

16. Saamiset

(1 000 EUR) 2021 2020
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 8 197 8 131
Lainasaamiset 0 0
Muut saamiset 0 0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 8 197 8 131
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 13 787 9 105
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 37 708 39 071
Muut saamiset 4 315 5 289
Siirtosaamiset
Avustussaamiset 596 156
Tuloverosaaminen 236 1 616
Johdannaissopimukset 94 619
Muut siirtosaamiset 1 870 1 141
Siirtosaamiset yhteensä 2 796 3 533
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 58 605 56 998
Saamiset yhteensä 66 802 65 129

17. Oma pääoma

(1 000 EUR) 2021 2020
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. 7 000 7 000
Rahastoanti 0 0
Osakepääoma 31.12. 7 000 7 000
Ylikurssirahasto 1.1. 0 0
Rahastoanti 0 0
Ylikurssirahasto 31.12. 0 0
Arvonkorotusrahasto 1.1. 841 841
Pysyvien vastaavien arvonkorotus,
muutos
0 0
Arvonkorotusrahasto 31.12. 841 841
Sidottu oma pääoma yhteensä 7 841 7 841

Vapaa oma pääoma Muut rahastot 1.1. 3 458 3 458 Osakepalkkiojärjestelmä, muutos 0 0 Muut rahastot 31.12. 3 458 3 458 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 186 030 196 674 Omien osakkeiden hankinta 0 0 Osakepalkkiojärjestelmä, muutos 0 0 Osingonjako -16 799 -8 400 Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 169 232 188 274 Tilikauden tulos 46 292 -2 244 Vapaa oma pääoma yhteensä 218 982 189 488 Oma pääoma yhteensä 226 823 197 329

18. Jakokelpoinen vapaa oma pääoma

(1 000 EUR) 2021 2020
Voitto edellisiltä tilikausilta 169 232 188 274
Tilikauden tulos 46 292 -2 244
Aktivoidut kehittämismenot -30 201 -26 506
Yhteensä 185 322 159 524

1.1.2016 alkaen taseeseen aktivoidut kehittämismenot vähennetään jakokelpoisista varoista.

Ponsse Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2021 oli 7 000 000 euroa ja se jakaantui 28 000 000 kappaleeseen 0,25 euron nimellisarvoisia osakkeita. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Emoyhtiöllä on hallussaan 227 omaa osaketta. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

19. Tilinpäätössiirtojen kertymä

(1 000 EUR) 2021 2020
Poistoero 2 539 3 744

20. Pakolliset varaukset

(1 000 EUR) 2021 2020
Takuuvaraus 4 833 5 097
Muut pakolliset varaukset 0 0
Yhteensä 4 833 5 097

21. Pitkäaikainen vieras pääoma

(1 000 EUR) 2021 2020
Lainat rahoituslaitoksilta 39 000 39 000
Eläkelainat 0 0
Muut lainat 1 671 2 629
Pitkäaikainen vieras pääoma
yhteensä
40 671 41 629
Velat, jotka erääntyvät myöhem
min kuin viiden vuoden kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta 0 0
Eläkelainat 0 0
Muut lainat 0 0
Yhteensä 0 0

22. Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 EUR) 2021 2020
Lainat rahoituslaitoksilta 0 30 000
Eläkelainat 0 0
Muut velat 958 30 958
Saadut ennakot 381 197
Ostovelat 80 775 50 790

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille

Lyhytaikainen vieras pääoma
yhteensä
110 293 134 134
Siirtovelat yhteensä 18 518 16 578
Muut siirtovelat 4 731 5 786
Vaihto-omaisuuden siirtovelat 0 0
Tuloverovelka 0 0
Korkojaksotus 6 394
Henkilöstökuluvelat 13 781 10 398
Siirtovelat
Muut velat 1 402 1 048
Ennakkolaskutus samaan konserniin
kuuluville yrityksille
0 0
Ennakkolaskutus 0 0
Velat samaan konserniin kuuluville
yrityksille yhteensä
8 259 4 562
Siirtovelat 0 0
Muut konsernivelat 0 0
Konserniostovelat 8 259 4 562
Saadut ennakot 0 0

23. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

23.1 Omasta puolesta annetut vakuudet Yhtiön omaa omaisuutta ei ole annettu velkojen vakuudeksi.

23.2 Leasingvastuut

(1 000 EUR) 2021 2020
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 489 338
Myöhemmin maksettavat 711 267
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
yhteensä
1 200 605

23.3 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta

(1 000 EUR) 2021 2020
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
annetut takaukset
24 261

Emoyhtiö on antanut kirjallisen vakuuden kuuden tytäryhtiönsä ulkopuolisten velkojen suojaksi.

23.4 Eläkevastuut

Yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.

23.5 Muut vastuusitoumukset

(1 000 EUR) 2021 2020
Takaukset muiden puolesta 2 528 1 720
Takaisinostovastuut 299 441
Muut vastuut 7 384 7 877
Muut vastuusitoumukset yhteensä 10 211 10 037

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 7 271 688 euroa (7 863 036 euroa) ja viimeinen tarkistusvuosi on 2031 (2030) ja tämä sisältyy edellä esitettyyn Muut vastuut -kohtaan.

23.6 Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut

(1 000 EUR) 2021 2020
Valuuttatermiinit
Käypä arvo 10 245
Kohde-etuuden arvo 27 423 28 969
Korkojohdannaiset
Käypä arvo -208 -655
Kohde-etuuden arvo 28 000 29 000

Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja korkoriskeiltä suojautumiseen.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

Ponsse Oyj:n osakepääoma on 7 000 000 euroa, joka jakautuu 28 000 000 osakkeeseen. Osakkeen nimellisarvo on 0,25 euroa. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.

Omat osakkeet

Emoyhtiöllä on hallussaan 227 omaa osaketta.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Osakkeet hankitaan NASDAQ Helsinki Oy:n ("Pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi ja käytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissä tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2022 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on enintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin. Valtuutusta käytetään yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja yhtiön kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2022 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään suunnatusta osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta. Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 200 000 osaketta, mikä määrä vastaa noin 0,7 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tämänhetkisestä lukumäärästä. Osakkeita voidaan antaa käytettäväksi yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien osana. Hallitus päättää kaikista osakeannin osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutuksen nojalla voidaan poiketa osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisessa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta (suunnattu anti). Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja yhtiön kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2022 saakka.

OSAKEPÄÄOMAN KOROTUKSET 1994–2021

Merkintäaika Korotustapa Nimellisarvo
EUR
Uusien osakkeiden
lukumäärä
Osakepääoman korotus
EUR
Uusi osakepääoma
EUR
31.8.1994 Rahastoanti 0,84 1 300 000 1 093 221,52 2 489 181,31
9.–22.3.1995 Rahastoanti 0,84 148 000 124 459,07 2 613 640,38
9.–22.3.1995 Yleisölle suunnattu uusmerkintä 0,84 392 000 329 648,34 2 943 288,71
16.3.2000 Split 1: 2 0,42 - 0,00 2 943 288,71
16.3.2000 Rahastoanti 0,50 - 556 711,29 3 500 000,00
29.11.2004 Rahastoanti 0,50 7 000 000 3 500 000,00 7 000 000,00
29.3.2006 Split 1: 2 0,25 - 0,00 7 000 000,00

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Yhtiön hallituksella ei ole tilikauden päättyessä voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirjatai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

OSAKEVAIHTO 1.1–31.12.2021

kk Vaihdon
arvo, EUR
Vaihto,
kpl
Alin,
EUR
Ylin,
EUR
Painotettu
keskikurssi,
EUR
Päätös
kurssi,
EUR
Osakekannan
markkina-arvo,
EUR
Osakkeita,
kpl
Suhteellinen
vaihto, %
1 3 026 332 98 086 29,15 31,95 30,85 31,90 893 200 000 28 000 000 0,35
2 3 831 358 115 447 31,55 34,40 33,19 33,50 938 000 000 28 000 000 0,41
3 3 922 916 110 960 33,10 38,70 35,38 37,80 1 058 400 000 28 000 000 0,40
4 8 370 538 203 375 37,00 45,10 41,19 44,20 1 237 600 000 28 000 000 0,73
5 4 591 596 105 297 42,00 45,85 43,64 43,10 1 206 800 000 28 000 000 0,38
6 2 440 339 57 279 40,15 44,25 42,63 42,40 1 187 200 000 28 000 000 0,20
7 2 354 659 57 120 39,90 42,95 41,22 42,95 1 202 600 000 28 000 000 0,20
8 4 072 282 94 129 41,50 44,70 43,26 44,00 1 232 000 000 28 000 000 0,34
9 6 092 940 148 435 38,00 45,20 41,05 39,85 1 115 800 000 28 000 000 0,53
10 6 878 278 154 085 38,25 48,80 44,64 44,70 1 251 600 000 28 000 000 0,55
11 4 816 887 109 436 41,05 45,75 44,01 42,20 1 181 600 000 28 000 000 0,39
12 4 028 989 98 250 39,40 42,35 41,03 42,20 1 181 600 000 28 000 000 0,35
2021 54 427 113 1 351 899 29,15 48,80 40,31 42,20 1 181 600 000 28 000 000 4,83

OSAKKEENOMISTAJIEN JAKAANTUMINEN OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2021

Osakemäärä,
kpl
Osuus osakkeista
ja äänistä, %
Hallinta
rekisteröity, kpl
Hallinta
rekisteröity, %
Äänimäärä,
kpl
Äänimäärä,
%
Yritykset 585 310 2,090 0 0 585 310 2,090
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2 470 247 8,822 962 719 3,438 3 432 966 12,261
Julkisyhteisöt 899 006 3,211 0 0 899 006 3,211
Kotitaloudet 22 205 160 79,304 0 0 22 205 160 79,304
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 547 538 1,955 0 0 547 538 1,955
Ulkomaat 29 563 0,106 300 457 1,073 330 020 1,179
Kaikki yhteensä 26 736 824 95,489 1 263 176 4,511 28 000 000 100,000

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2021

Osakkeita/osakas Osakasmäärä, kpl Osuus osakkaista, % Osakkeita yhteensä, kpl Osuus osakkeista ja äänistä, %
1–100 9 929 62,399 354 736 1,267
101–500 4 093 25,723 1 035 359 3,698
501–1 000 957 6,014 742 181 2,651
1 001–5 000 758 4,764 1 607 226 5,740
5 001–10 000 90 0,566 651 900 2,328
10 001–50 000 65 0,408 1 252 234 4,472
50 001–100 000 7 0,044 467 591 1,670
100 001–500 000 7 0,044 2 150 712 7,681
yli 500 000 6 0,038 19 738 061 70,493
Yhteensä 15 912 100,000 28 000 000 100,000

OSAKKEEN SUHTEELLINEN VAIHTO KUUKAUSITTAIN 2021

(%)

OSAKKEEN PAINOTETTU KESKIHINTA KUUKAUSITTAIN 2021

OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2021

Nro Nimi Osakkeiden määrä, kpl Osuus osakkeista % Osuus äänistä %
1 Vidgrén Juha Einari 6 207 000 22,17 22,17
2 Vidgrén Jukka Tuomas 3 764 778 13,45 13,45
3 Vidgrén Janne Ilmari 3 691 742 13,18 13,18
4 Vidgrén Jarmo Kalle Johannes 3 684 263 13,16 13,16
5 Nordea Nordic Small Cap Fund 1 459 755 5,21 5,21
6 Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin sivukonttori 930 523 3,32 3,32
7 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 420 791 1,50 1,50
8 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 389 000 1,39 1,39
9 Einari Vidgrénin Säätiö SR 388 000 1,39 1,39
10 Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt 306 954 1,10 1,10
11 Sijoitusrahasto Aktia Capital 218 000 0,78 0,78
12 SEB Finland Small Cap 215 000 0,77 0,77
13 Citibank Europe Plc 212 967 0,76 0,76
14 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 80 000 0,29 0,29
15 Säästöpankki kotimaa -sijoitusrahasto 79 392 0,28 0,28
16 Kirkon Eläkerahasto 79 000 0,28 0,28
17 Nummela Juho Aleksi 62 541 0,22 0,22
18 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 62 017 0,22 0,22
19 Rinta-Jouppi Jarmo Aulis 53 500 0,19 0,19
20 Randelin Mari Elina 51 141 0,18 0,18
21 Relander Pär-Gustaf 48 000 0,17 0,17
22 Vidgrén Kalle Samuel 40 800 0,15 0,15
23 Vidgrén Henri Eemil 38 084 0,14 0,14
24 Apotrade Consulting Oy 36 000 0,13 0,13
25 Clearstream Banking S.A. 34 612 0,12 0,12
26 Aro Erkki Arvi Juhani 32 807 0,12 0,12
27 Relander Annette Louise 32 000 0,11 0,11
28 Pietarinen Oiva Untamo 31 432 0,11 0,11
29 Outokummum Metalli Oy 28 771 0,10 0,10
30 Niemi-säätiö sr 28 000 0,10 0,10
Muut osakkeenomistajat 5 293 130 18,90 18,90
Yhteensä 28 000 000 100,00 100,00

Vuoden 2021 lopussa Ponsse Oyj:llä oli 15 912 (31.12.2020: 15 340) osakkeenomistajaa.

Johdon omistus

Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt ja alaikäiset lapset omistivat 31.12.2021 yhteensä 17 415 099 Ponsse Oyj:n osaketta, mikä vastaa 62,2 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat hallituksen osingonjakoehdotukseen. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 185 322 440,64 euroa, josta tilikauden voitto oli 46 292 198,39 euroa.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2021 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 0,25 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta myöhempänä ajankohtana. Osingonjako on yhteensä enintään 23 800 000,00 euroa.

Mikäli osinkoa jaetaan maksimimäärä, niin emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jää 161 522 440,60 euroa.

Vieremällä 15. maaliskuuta 2022

Jarmo Vidgrén Mammu Kaario Matti Kylävainio

Juha Vanhainen Juha Vidgrén Janne Vidgrén Jukka Vidgrén

Juho Nummela,toimitusjohtaja

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 15. maaliskuuta 2022

KPMG Oy Ab

Ari Eskelinen

KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Ponsse Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Ponsse Oyj:n (y-tunnus 0934209-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

  • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
  • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA KUINKA KYSEISTÄ SEIKKAA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikevaihdon määrä tilinpäätöksessä on tarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska liikevaihto muodostuu eri tulovirroista ja huomattavasta määrästä tapahtumia.

Merkittävin osa, 76 % konsernin liikevaihdosta koostuu konemyynnistä, jossa tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti.

Konemyynnin oikea-aikaiseen tuloutukseen sisältyy riski siitä, että se on tuloutettu joko liian aikaisin tai liian myöhään.

  • Olemme arvioineet yhtiön myynnin tuloutus- ja laskentaperiaatteita suhteessa sovellettaviin IFRS-standardeihin keskittyen erityisesti konemyyntiin.
  • Liikevaihdon tarkastuksessa olemme testanneet myyntiin liittyviä avainkontrolleja ja tehneet analyyttisiä sekä aineistotarkastustoimenpiteitä hyödyntäen muun muassa data-analyyseja.
  • Olemme tarkastaneet otoksen tilikauden aikaisista tapahtumista vertaamalla niitä laskuihin, sopimuksiin, toimitusasiakirjoihin ja saatuihin maksusuorituksiin.
  • Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle olemme tarkastaneet vertaamalla otoksen tilikauden päättymisen lähettyvillä kirjattuja myyntitapahtumia-, -laskuja, toimitusasiakirjoja ja niiden toimitusehtoja tuloutushetkeen sekä tarkastamalla vuoden 2022 alun hyvityslaskuja.
  • Lisäksi olemme arvioineet liikevaihtoa koskevien konsernitilinpäätöksen liitetietojen oikeellisuutta ja riittävyyttä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Konemyynnin tuloutus

(konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 2)

Vaihto-omaisuuden arvostus – vaihtokonevarasto sekä aine- ja tarvikevarasto

(konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 4.5)

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA KUINKA KYSEISTÄ SEIKKAA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankintameno määritetään keskihintamenetelmällä.

Vaihto-omaisuuden kokonaisarvosta n. 167 miljoonaa euroa, 78 %, koostuu aine- ja tarvikevarastosta sekä vaihtokoneista.

Vaihtokonevaraston sekä aine- ja tarvikevaraston arvostus sisältää johdon arviota todennäköisestä nettorealisointiarvosta.

Vaihto-omaisuuden raportoinnin oikeellisuuden (määrä ja yksikköhinta) varmistamisessa korostuvat tietojärjestelmien ja sisäisen kontrollin toimivuus.

  • Vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevaraston arvostukseen liittyen olemme testanneet yhtiön keskeisiä kontrolleja sekä suorittaneet analyyttisiä ja aineistotarkastustoimenpiteitä hyödyntäen muun muassa data-analyyseja.
  • Olemme muodostaneet käsityksen yhtiön epäkuranttiusmallin periaatteista ja toiminnasta, ja arvioineet johdonmukaisuutta laskentasääntöjen soveltamisessa. Arvioimme tehtyjen arvonalentumiskirjausten riittävyyttä.
  • Olemme analysoineet vaihtokonevaraston arvostusperiaatteita. Kävimme läpi vaihtokonevaraston kiertonopeutta ja vertasimme valittujen vaihtokoneiden tasearvoja toteutuneisiin jälleenmyyntihintoihin.
  • Osallistuimme mahdollisuuksien mukaan inventaareihin eri konserniyhtiöissä tai teimme vaihtoehtoisia tarkastustoimenpiteitä vaihto-omaisuuden olemassaolon varmentamiseksi.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

– Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

  • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
  • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
  • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
  • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
  • Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta

keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTI-VELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 27.5.2020 alkaen yhtäjaksoisesti kaksi vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 15. maaliskuuta 2022 KPMG OY AB

Ari Eskelinen KHT

TILINPÄÄTÖS

TUOTANTO

PONSSE OYJ

Ponssentie 22 74200 Vieremä FINLAND Tel. +358 20 768 800 www.ponsse.com

EPEC OY

(INFORMATION SYSTEMS) Tiedekatu 6 PL 194 60100 Seinäjoki FINLAND Tel. +358 20 760 8111 www.epec.fi

MYYNTI- JA PALVELUVERKOSTO POHJOIS-EUROOPPA

PONSSE PLC

Ponssentie 22 74200 Vieremä FINLAND Tel. +358 20 768 800 www.ponsse.com

EPEC OY

Tiedekatu 6 PL 194 60100 Seinäjoki FINLAND Tel. +358 20 760 8111 www.epec.fi

PONSSE AB

Västsura Lisjövägen 40 735 91 Surahammar SWEDEN Tel. +46 220 399 00

PONSSE AS

Klettavegen 7 2211 Kongsvinger NORWAY Tel. +47 628 888 70

BALTIC AGRO MACHINERY AS Rukki tee 8, Lehmja Village, Rae Rural Municipality, Harjumaa, 75306 ESTONIA Tel. +372 534 243 51

BALTIC AGRO MACHINERY SIA Tiraines iela 15, Riga LATVIA Tel. +371 670 643 00

UAB BALTIC AGRO

MACHINERY Molėtų g.13 Didžiosios Riešės k., Vilnius, LT-14262 LITHUANIA Tel. +370 5 247 7393

KESKI- JA ETELÄ-EUROOPPA

PONSSÉ S.A.S.

ZAC Croix Saint Nicolas 14 Rue de Lorraine 54840 Gondreville FRANCE Tel. +33 3 83 65 12 00

PONSSE UK LTD.

4 Annan Business Park Annan Dumfriesshire, DG12 6TZ UNITED KINGDOM Tel. +44 1461 207 510

PONSSE MACHINES

IRELAND LTD Cappakeel, Emo, Portlaoise, Co. Laois, R32 NN28 IRELAND +353 (0)57 863 3762

FOREST POWER KFT.

Majori u. 16/1. 8372 Cserszegtomaj HUNGARY Tel. +36 83 540 279 www.forestpower.hu

KRENEK FOREST SERVICE

S.R. O Nový Nemojov 122 54461 Nemojov CZECH REPUBLIC Tel. +420 499 429 677 www.krenekfs.cz

CDN Ergo Sp. z o.o. ul. Ogrodowa 23, Czarnków, 64-700 POLAND +48 888 852 735 www.cdnergo.pl

TOIMIL GARCÍA, S.L.

36512 Prado Lalin Pontevedra SPAIN Tel. +34 986 794 044 www.toimilgruas.com

WAHLERS FORSTTECHNIK

GMBH & CO.KG Landwehrstr. 4 D-97215 Uffenheim GERMANY

Tel. +49 9848 97 9990 www.wahlers-forsttechnik.de

ASCENDUM MAQUINÁS

Rua do Brasil, no 27 Apartado 2094 2695-535 S. João da Talha PORTUGAL Tel. +351 21 9946500 www.ascendummaquinas.pt

SC IRUM SA

Str. Axente Sever nr.6 545 300, Reghin ROMANIA Tel. +40 365 450 001

FLEXIM SPOL: S.R.O.

Lucatin 263 976 61 Lucatin SLOVAKIA Tel. +421 4 187 185 www.flexim.sk

INTEREXPORT D.O.O. Potok pri Komendi 121218 Komenda Slovenia Tel. +386 183 44 400

POHJOIS- JA ETELÄ-AMERIKKA

PONSSE LATIN AMERICA

LTDA. Rua Joaquim Nabuco, 115 Vila Nancy, Mogi das Cruzes São Paulo CEP 08735 120 BRAZIL Tel. +55 11 4795 4600

PONSSE NORTH AMERICA,

INC. 4400 International Lane P.O. Box 578 Rhinelander Wisconsin 54501 USA Tel. +1 715 369 4833

PONSSE URUGUAY S.A.

Ruta 90 No 3102 Paysandú URUGUAY Tel. +598 4724 3800

CHADWICK-BAROSS INC.

160 Warren Avenue Westbrook, ME 04092 USA Tel. +1 800 698 4838

www.chadwick-baross.com A.L.P.A. EQUIPMENT LTD.

258 Drapeau St P.O. Box 2532 Balmoral, N.B. E8E 2W7 CANADA Tel. +1 506 826 2717 www.alpaequipment.com

HYDROMEC INC.

2921, boul. Wallberg Dolbeau-Mistassini Quebec, G8L 1L6 CANADA Tel. +1 418 276 5831 www.hydromec.ca

READYQUIP SALES AND

SERVICE LTD. 3088 Riverside Drive P.O. Box 2140 Timmins, ON P4N 7X8 CANADA Tel. +1 705 268 7600 www.readyquip.com

FC-VENTAS Y SERVICIOS

LTDA LTC PC B' O'Higgins Ruta 5 Sur Km 410 Chillan Viejo CHILE www.fcventas.cl

MAQUINARIAS GEIER

Sarmiento 166 Eldorado – Misiones ARGENTINA Tel. +54 3751 41-1442

TIMBER FOREST

Av. Juscelino K. de Oliveira, 3545 Cidade Industrial, Curitiba, Paraná CEP 81270 200 BRAZIL Tel.+55 41 3317 1414 www.grupotimber.com.br

SOTREQ S. A

Av. Ápio Cardoso, 850 Cincão, Contagem, Minas Gerais CEP 32371 630 BRAZIL Tel. +55 31 3359 6000 www.sotreq.com.br

KLEIS EQUIPMENT LLC /

SELKIRK 217 South Albany Road, Selkirk, NY 12158 USA Tel. +(518) 618-3855 www.kleisequipment.com

KNIGHT FORESTRY

3523 US-84 Whigham, GA 39897 USA Tel: +1 229 762 3500 www.knightforestry.net

EQUIPMENT LINC

13711 AL-191 Maplesville, AL 36750 USA Tel: +1 334 366 4661 www.equipmentlinc.com

VENÄJÄ, AASIA,

AUSTRALIA JA ETELÄ-AFRIKKA

OOO PONSSE

Ponsse street, 4, Ter. southern part of the industrial zone Gorelovo 188508 Lomonosov district RUSSIA Tel. +7 812 777 12 11 [email protected]

PONSSE CHINA

(Beihai Ponsse Trading Co. Ltd.) 1 Gangwan Road Hepu Industry Park 536100 Hepu, Beihai Guangxi CHINA Tel. +86 779 720 1872

GUANGXI PANGSAI FORESTRY MACHINERY CO., LTD

Room 304, Building 4B, Chuangxin Road 23, Nanning, 530007 Guangxi, China Tel. +86 771 3238166

DMI SERVICE

Voronezhskaja 129 680042 Khabarovsk RUSSIA Tel. +7 4212 35 81 44 www.dmi-dv.com

OOO KOSTROMA-SERVIS-PONSSE

Industrialnaya 34B Kostroma, 156019 RUSSIA Tel. +7 930 091 29 07 www.ksponsse.ru

OOO LESPROMSERVIS

Pervomaiskaja 114 Republic of Komi 167000 Syktyvkar RUSSIA Tel. +7 8212 28 84 80 www.lps.komi.ru

OOO" PKF" GIDROSERVIS"

Shosse Kosmonavtov 312 614065 Perm RUSSIA Tel. +7 (922) 314 00 01 www.gidroservis.pro

OOO NORD-WEST KOM

Suuoyarvskoye Shosse 55 Republic of Karelia 185013 Petrozavodsk RUSSIA Tel. +7 8142 72 26 05 www.nordwestkom.ru

ODO UDARNIK

Prospect Frunze 17-A 210010 Vitebsk REPUBLIC OF BELARUS Tel. +375 212 36 35 83 www.vitudarnik.by

OOO TRAKTOROCENTR

Preobrazhenskogo, 55b 160026 Vologda RUSSIA tel. +7 800 511 15 15 www.voltrak.ru

OOO PARTS SERVIS

628242 Russia Tyumen region, Khanty-Mansi Autonomous Okrug-Yugra, Sovetskii district, Sovetskii, Yuzhnaya Promyshlennaya Zona RUSSIA Tel. +7 922 211 07 07 www.ps-urfo.ru

OOO REMTECHNICA

Michurina 6 662549 Lesosibirsk RUSSIA Tel. +7 39145 4 16 51 www.rem-technika.ru

OOO ZEPPELIN RUSSLAND

Sofijskaya St., 6 192236, Saint-Petersburg RUSSIA Tel. +7 812 335 11 10 www.zeppelin.ru

SHINGU SHOKO, LTD.

2–1–1 Inaho, Otaru Hokkaido 047–0032 JAPAN Tel. +81 0134 24 1315 www.shingu-shoko.co.jp

MTS PARTS

9 Suikeriet straat Nelspruit, 1200 SOUTH AFRICA Tel +27 13 753 3615

RANDALLS EQUIPMENT CO. (VIC) PTY. LTD.

8 Wallace Avenue Point Cook VIC 3030 Victoria AUSTRALIA Tel. +61 03 9369 8988 www.randalls.com.au

YHTEYSTIEDOT

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.