Annual Report • Mar 19, 2018
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
2
43 Tilinpäätöksen sisältö
576,6 M€
VIENNIN OSUUS
HENKILÖSTÖ
77,3 %
1 508
3
Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimintaa kohtaan. Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävän kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja asiakastarpeiden mukaisesti.
Metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrén perusti yhtiön vuonna 1970, ja yhtiö on koko historiansa ajan ollut tavaralajimenetelmään perustuvien puunkorjuuratkaisujen edelläkävijä. Tänään perheyhtiö on yli 13 000 PONSSE-metsäkoneen kokemuksella maailman johtavia metsäkonevalmistajia. Ponssen palveluverkosto kattaa 40 maata ja 77,3 % yhtiön liikevaihdosta tulee viennistä.
Ponssen kotipaikka on Suomessa Vieremällä. Yrityksen osakkeet noteerataan NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla.
Vuosi 2017 oli Ponsselle erinomainen ja tasapainoinen kasvun, kannattavuuden sekä liiketoiminnan rahavirtojen suhteen. Vieremän tehtaasta valmistui katsauskaudella ennätysmäärä metsäkoneita samaan aikaan, kun uuden tehtaan rakennustyöt olivat käynnissä. Kehitämme Ponssea pitkäjänteisesti tukeaksemme asiakkaidemme liiketoimintaa.
4
Ponsse varmistaa korkealaatuisen asiakaspalvelun keskittymällä tavaralajimenetelmän puunkorjuuratkaisuihin. Ratkaisuja haetaan yhdessä asiakkaan kanssa avarakatseisesti ja innovatiivisesti uutta ja parempaa jatkuvasti tavoitellen. Korkeasta tuotteiden ja palveluiden laadusta ja luotettavuudesta ei tingitä missään olosuhteissa.
Teemme jatkuvasti ja nopeutuvalla intensiteetillä työtä Ponssen kehittämiseksi, jotta saavutamme johtajuuden tavaralajimenetelmän metsäkoneissa. Jatkuva kehittäminen ja kehittyminen tekevät Ponssesta alansa halutuimman kumppanin. Siksi Ponssen tuotteet ja palvelut valitaan yhä uudestaan, sukupolvesta toiseen.
"Käätäntö on paras opettaja. Ja konneitten käyttäjät ovat parraeta asijantuntijoeta. Niitä kannattaa kuunnella ja panna niihin sanomiset tarkasti mieleen." (Einari Vidgrén, 1943–2010)
Ponssella on aito kiinnostus asiakasta ja hänen liiketoimintaansa kohtaan. Asiakas tunnetaan henkilökohtaisesti, mikä mahdollistaa hänen tarpeidensa tunnistamisen. Matala organisaatio varmistaa, että päätöksentekijät ovat lähellä asiakasta.
Ponssen toiminta perustuu rehellisyyteen, eettisyyteen ja korkeaan moraaliin. Ponsse ja ponsselaiset ovat luotettavia. Se, mitä luvataan, se pidetään, eikä anneta katteettomia lupauksia asiakkaille, sidosryhmille eikä työkavereille. Asiakasta ei milloinkaan jätetä yksin ja kaikkea toimintaa luonnehtii avoimuus.
"Kun ollaan samassa talossa, niin minnoon sitten Einari."
Vuosikymmenten kuluessa Ponsseen ja sen työntekijöihin on syntynyt oma ja ainutlaatuinen kulttuuri sekä henki, joka noudattelee Einarin ajatuksia. Ponsselaisuus on lupsakkuutta ja reilua meininkiä. Asiakasta palvellaan ja töitä tehdään tosissaan, muttei totisina. Jokainen ponsselainen on menestyksenhaluinen ja yrittäjähenkinen. Yrityksen menestymisestä otetaan ja kannetaan vastuuta yhdessä. Siksi asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ollaan periksiantamattomia.
Einarin määrittely ensimmäiselle PONSSEharvesteripäälle vuonna 1986:
"Tehhään ite. Sen pittää olla sellanen, että se tarttuu puuhun ku karhu ja puun pittää männä vaahilla läpi."
Ponsse parantaa tuotteitaan, palveluitaan ja prosessejaan jatkuvasti. Kehitystyössä ollaan aloitteellisia ja avarakatseisia. Tällä varmistetaan yrityksen kilpailukyky. Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus
"Toimintaympäristömme on pysynyt suotuisana jo pitkään ja metsäteollisuuden hyvä tilanne vaikuttaa positiivisesti metsäkonemarkkinoihin."
V uosi 2017 oli Ponsselle erinomainen. Onnistuimme jokaisella neljänneksellä tasaisesti läpi vuoden. Kannattavuutemme oli hyvällä 11,7 prosentin tasolla ja samalla pystyimme kasvamaan 11,4 prosenttia ja saavuttamaan 56,5 miljoonan euron positiivisen rahavirran. Tavoitteemme kasvun kannattavuuden ja liiketoiminnan rahavirtojen tasapainosta onnistui mallikkaasti. Jatkoimme kansainvälistymistämme voimakkaasti ja viennin osuus liikevaihdostamme on jo yli 77 prosenttia.
Toimintaympäristömme on pysynyt suotuisana jo pitkään ja metsäteollisuuden hyvä tilanne vaikuttaa positiivisesti metsäkonemarkkinoihin. Kokonaismarkkina kasvoi vuonna 2017 hyvin. Venäjän metsäkonemarkkina kehittyi voimakkaasti ja se kasvoi maailman suurimmaksi tavaralajimenetelmän metsäkoneiden markkinaksi ohi Ruotsin ja Suomen. Ponssen markkinaosuus Venäjällä on vahva. Venäjän lisäksi metsäkonemarkkina kasvoi Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Pohjois-Amerikassa markkinatilanne oli normaali.
Liiketoiminta-alueistamme merkittävästi kasvoi myös huoltoliiketoiminta. Ponsse on laajentunut alueille, joissa metsäkoneiden vuosittaiset käyttötunnit ovat erittäin korkeita. Esimerkiksi Venäjän ja Latinalaisen Amerikan kaltaisilla alueilla koneita käytetään jopa yli 6 000 tuntia vuodessa. Laajeneva konekanta, huoltopalveluidemme uusiutuva tarjoama ja uusien alueiden kovat käyttötunnit ovat vaikuttaneet merkittävästi huoltopalveluidemme liikevaihdon kasvuun.
Yhtiön operatiivisen toiminnan jatkuva kehittyminen on keskeistä. Vuoden 2017 aikana investointimme kohdistuivat huoltopalveluverkoston laajentamiseen ja Vieremän tehtaan kehittämiseen. Tehtaan kehittämisen vuoksi myynti- ja huoltoverkostomme laajentuminen ja jakeluverkostomme jatkuva kehittyminen on ensiarvoisen tärkeää. Avasimme uudet huoltopalvelutilat Ranskassa, Uruguayssa ja Isossa-Britanniassa. Tehtaan kehitys keskittyy voimakkaasti tuottavuuden ja laaduntuottokyvyn kehittämiseen yhdessä koko valmistusverkoston kanssa. Tehtaamme
laajennus etenee suunnitellusti ja rakennustyöt valmistuivat loppuvuonna 2017. Tavoitteenamme on ottaa merkittävä kehitysaskel tehtaan toiminnassa tulevien vuosien aikana.
Investoinnit tuoteteknologiaan ja tuotteidemme kehittämiseen ovat olleet nousussa vuosittain. Teknologian nopea kehittyminen ja erityisesti digitalisaatio avaavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja uusia palveluita.
Yhtiön selkeä keskittyminen tavaralajimenetelmän metsäkoneisiin, voimakas asiakasorientoituneisuus ja pitkäjänteinen yhtiön kehittäminen ovat keskeisessä roolissa onnistumisemme kannalta. Vuodesta 2010 lähtien olemme investoineet tuotekehitykseen noin 82,1 miljoonaa euroa ja käyttöomaisuuteen noin 153,2 miljoonaa euroa. Investointi-intensiteettimme kuvastaa vahvaa uskoamme tulevaisuuteen ja voimakasta kehitysotetta yhtiön eteenpäin viemiseksi.
Olemme vahvasti arvojohdettu yritys, jolla on selvä suunta tulevaisuuteen. Historiastamme kumpuavat arvot - Asiakasläheisyys, Rehellisyys, Innovatiivisuus ja Ponsse-henki - ovat meille ponsselaisille ja koko yhtiölle aidosti tärkeitä ja kuvastavat hyvin jokapäiväistä toimintaamme. Samalla investoimme jatkuvasti luontoympäristön, henkilöstömme ja taloudellisen ympäristömme huomioivien toimintojen kehittämiseen kestävän kehityksen mukaisesti.
Keskitymme nyt ja tulevaisuudessa tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja tuotekehitykseen Vieremältä käsin. Asiakaskuntamme ja sitoutunut henkilöstömme mahdollistavat onnistumisemme myös tulevaisuudessa.
Juha Vidgrén Hallituksen puheenjohtaja
Juho Nummela Toimitusjohtaja
"Liiketoiminta-alueistamme merkittävästi kasvoi myös huoltoliiketoiminta. Ponsse on laajentunut alueille, joissa metsäkoneiden vuosittaiset käyttötunnit ovat erittäin korkeita."
me pitämään tuotteiden ja palveluiden laadun korkeana ja tuomaan samalla mallistoon uusia asiakkaiden toivomia tuoteominaisuuksia."
V uosi 2017 oli Ponsselle ennätyksellinen ja vahvisti asemaamme kovassa kilpailutilanteessa. Metsäkonemyynti oli aktiivista kaikilla markkina-alueillamme.
Ennätyksellisen uuskonemyynnin ohella huoltopalveluidemme liikevaihto oli ennätystasolla ja vaihtokoneita myytiin enemmän kuin koskaan aiemmin. Erityisesti Venäjän markkina oli todella vahva ollen ensimmäistä kertaa maailman suurin tavaralajimenetelmän metsäkonemarkkina. Suomessa metsäkoneiden kokonaismarkkina kasvoi hieman ollen 511 konetta. Ponssen kotimaan markkinaosuus oli 48 prosenttia.
Markkinat olisivat vetäneet jopa toteutunutta myyntiämme enemmän. Emme kuitenkaan halunneet ahnehtia kasvattamalla tuotantomääriämme liian nopeasti. Maltillisen kasvun kautta pystyimme pitämään tuotteiden ja palveluiden laadun korkeana ja tuomaan samalla mallistoon uusia asiakkaiden toivomia tuoteominaisuuksia.
Kasvaneet myyntimäärät ovat mahdollistaneet useilla markkinoilla myös investoinnit paikallisiin palveluihin. Viime vuonna avasimme uudet huoltopalvelukeskukset Ranskassa, Uruguayssa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Samalla panostimme sekä henkilökunnan että asiakkaidemme koulutukseen. Investoinnit asianmukaisiin tiloihin, uusiin työkaluihin ja koulutukseen antavat huoltohenkilökunnallemme paremmat ja turvallisemmat edellytykset työntekoon. Asiakkaalle tämä näkyy palveluiden tehokkuutena ja huollon lyhyempänä läpimenoaikana.
Olemme voimakkaasti sitoutuneet kehittämään paikallisia palveluita asiakaskuntamme kasvaessa. Metsäkoneliiketoiminta perustuu pitkäjänteisyyteen ja saumattomasti toimivaan kokonaisuuteen. Hyvät tuotteet yhdessä hyvän palvelun kanssa lisäävät myyntiä ja kasvanut konekanta pitää varaosa- ja vaihtokonevaraston kierron hyvällä tasolla. Tämä luo edellytyksiä
jatkuvaan kehitykseen asiakkaidemme parhaaksi.
Kansainvälisten markkinoiden tarpeet ohjaavat Ponssen toimintaa vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Markkinakohtaiset puunkorjuun vaatimukset on tunnettava hyvin, jotta tuotteet soveltuvat paikallisiin korjuuolosuhteisiin. Tämä on mahdollista vain tiivillä ja avoimella yhteistyöllä hyvien kumppaneiden ja paikallisten metsäalan ammattilaisten kanssa. Ponssen pitkäaikaisimman jälleenmyyjän, saksalaisen Wahlers Forsttechnikin kanssa meillä on ollut kunnia tehdä yhteistyötä jo 25 vuoden ajan, josta heille lämpimät kiitokset.
Alkaneesta vuodesta on tulossa monin tavoin mielenkiintoinen. Vieremän tehtaamme kokoonpano- ja varastotoiminnot uudistuvat täydellisesti tehdaslaajennuksen myötä, mikä tekee toiminnastamme entistä joustavampaa. Huoltopalveluinvestoinnit jatkuvat ja rakennamme uuden huoltopalvelukeskuksen Mikkelin myyntialueella. Esittelemme vuoden aikana tuoteuutuuksia ja -parannuksia muun muassa vuoden suurimmilla metsäkonemessuilla Expoforestissa Brasiliassa ja FinnMETKO-messuilla Suomessa. Kova keskittymisemme tuotteiden tehokkuuteen ja polttoainetalouteen näkyvät uutuuksissamme ja digitalisaation mahdollistamat sovellukset helpottavat asiakkaidemme päivittäistä työtä. Esimerkkinä viime vuonna markkinoille tuotu PONSSE Parts Online -sovellus, jolla varaosia voi tilata ympärivuorokautisesti oman koneen tuotetietoihin perustuen.
Ilman jatkuvaa palautetta jatkuva kehittyminen ei olisi mahdollista tai ohjautuisi väärään suuntaan. Toivomme, että saamme jatkossakin palautettanne niin tuotteistamme, palveluistamme kuin muustakin toiminnastamme. Lämpimät kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille asiakkaillemme ja muille kumppaneillemme! Teemme päivittäin lujasti työtä pystyäksemme olemaan luottamuksenne arvoisia.
Jarmo Vidgrén Myynti- ja markkinointijohtaja
21.2. Ponssen Vieremän tehtaalla luovutetaan asiakkaalle 12 000. PONSSE-metsäkone. PONSSE ScorpionKingin ottaa vastaan ranskalainen perheyritys Sarl NC Bois, Trémillystä.
24.3. Perheyritysten liitto valitsee Ponssen vuoden 2017 perheyritykseksi.
31.3. Ponsse Uruguay juhlii 10-vuotisjuhlavuottaan.
24.5. Einari Vidgrénin elämäntyötä ylläpitävä Einari Vidgrén Säätiö jakaa tunnustuksia yhteensä 157 700 eurolla. Säätiön päähuomionosoituksena myönnettävät Einarin Palkinnot myönnetään pitkän linjan puunkorjuuammattilaisille Kone Annala Ky:n Ahti Annalalle ja Puistometsäpalvelu Oldenburg Oy:n Jan-Erik Oldenburgille.
31.3.
21.2. 24.3. 20.5. 24.5. 7.6.
20.5. Ponssen ranskalaisen tytäryhtiön, Ponssé SAS:n uusi huoltopalvelukeskus otetaan käyttöön Labouheyressä Ete-
lä-Ranskassa.
7.–10.6. Jönköping, Ruotsi Elmia Wood
13.6. Ponssen tietojärjestelmäkehityksen uusitut toimitilat otetaan käyttöön Kajaanissa.
21.9. Ponsse perustaa tytäryhtiönsä Epec Oy:n kanssa Tampereelle tuotekehitysyksikön, joka keskittyy liikkuvien työkoneiden ohjelmisto- ja automaatiosuunnitteluun. Uuden tuotekehitysyksikön sijaintipaikaksi valikoitui Tampere, joka on muodostunut työkoneteollisuuden kasvukeskukseksi.
Ponssen tehdasinvestointi etenee. Rakennukset valmistuvat vuoden loppupuolella ja tehtaan pinta-ala laajenee 2,7 hehtaarista neljään hehtaariin.
2.11. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Ponsse Oyj:lle Suomi 100 -juhlavuoden erikoispalkinnon kansainvälistymisestä. Palkintoa ei ole aiemmin myönnetty kahdesti samalle yritykselle. Ponsse vastaanotti Presidentin kansainvälistymispalkinnon edellisen kerran vuonna 2003.
6.11. Ponssen Kiinan tytäryhtiö, Ponsse China, viettää 10-vuotisjuhliaan.
13.6. 21.9. 2.11. 6.11. 24.11.
24.11. Ponssen iso-britannialainen tytäryhtiö Ponsse UK Ltd avaa uudet toimitilat Skotlannissa Annanissa.
Ponssella on markkinoiden nykyaikaisin ja laajin tavaralajimenetelmän metsäkoneiden mallisto. PONSSE-tuoteperhe kattaa kaikki metsäkoneiden kokoluokat ensiharvennuksilta aina järeisiin uudistushakkuisiin ja kaikki puunkorjuukohteet pehmeiltä mailta jyrkille rinteille.
Yhtiön strategiana on keskittyä tavaralajimenetelmään (cut-to-length, CTL) perustuvien ympäristöystävällisten metsäkoneiden kehitykseen. Erikoistuminen on ollut Ponsselle selkeä kilpailuetu.
PONSSE-metsäkoneita urakoi maailmalla noin 11 000 kappaletta 40 eri maassa. Siksi metsäkoneiden kehitystyössä on huomioitava hyvin erilaisia käyttöolosuhteita ja mallistoa on kehitetty sitä mukaa, kun Ponsse on siirtynyt uusille markkina-alueille.
"Haastamme toimintaamme ja tuotekehitystämme jatkuvasti testaamalla koneita myös äärimmäisissä olosuhteissa. Vaikeimmat olosuhteet tuovat esille koneiden toiminnan ja kestävyyden kannalta kriittiset tekijät. Testauksen ohella tiivis yhteistyö puunkorjuuyrittäjien
kanssa on oleellisen tärkeää, jotta ymmärrämme paikalliset vaatimukset", Ponssen tuotekehitys- ja teknologiajohtaja Juha Inberg kertoo.
"Ponssen tuotekehitys perustuu aina asiakkaiden tarpeisiin. Siksi se ei myöskään rajoitu vain uuden teknologian suunnitteluun vaan olemassa olevaa mallistoa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella. Vuosittain koneisiin tuodaan noin 1 000 jatkuvan parantamisen muutosta, jotka pohjautuvat asiakkaiden, huollon ja tuotannon kehitystoiveisiin", Juha Inberg sanoo. Tuotekehitys huomioi myös vanhemmat PONSSE-mallit. Uudet tuoteominaisuudet pyritään suunnittelemaan siten, että kyseinen ominaisuus on päivitettävissä myös vanhempiin PONSSE-malleihin esimerkiksi päivityspakettien avulla.
Kehitys metsäkoneissa on ollut nopeampaa kuin ehkä missään muussa työkoneessa. Tuotteiden edistykselliset tekniset ratkaisut ovat vieneet kuljettajan työskentelymukavuuden aivan uudelle tasolle, ja koneet aistivat yhä enemmän omia toimintojaan.
Nykyaikainen harvesteri on täynnä älykästä teknologiaa, joka on tehnyt koneista ennennäkemättömän tehokkaita. Harvesteri käyttää yhden rungon käsittelyyn keskimäärin 40 sekuntia harvesteripään syöttäessä puuta noin kuusi metriä sekunnissa. Koneiden siirrot mukaan laskettuna harvesteri käsittelee noin 60 runkoa tunnissa. Samaan aikaan metsäkoneen tietojärjestelmät laskevat kuinka korjattavasta puusta saadaan maksimaalinen arvo metsänomistajalle.
Metsäkone tuottaa jatkuvasti enemmän tietoa ja nykyteknologia mahdollistaa tiedon moninaisen hyödyntämisen. Tieto- ja ohjausjärjestelmät on nykyaikaisen metsäkoneen sydän, joka pumppaa koneen tekniikasta "Haastamme toimintaamme ja tuotekehitystämme jatkuvasti testaamalla koneita myös äärimmäisissä olosuhteissa. Vaikeimmat olosuhteet tuovat esille koneiden toiminnan ja kestävyyden kannalta kriittiset tekijät."
irti parhaan mahdollisen suorituskyvyn ja tehostaa kuljettajan työtä.
Suurimpia muutoksia tietojärjestelmissä on viime vuosina ollut tiedon jatkuvasti nopeutuva prosessointi. Uudet ohjaintietokoneet eli moduulit pystyvät käsittelemään tietoa jopa sata kertaa edellisen sukupolven moduuleita nopeammin. Kuljettajalle tehostunut tietojenkäsittely näkyy esimerkiksi tarkempana nosturinkäsittelynä, mikä tuo miellyttävämmän käyttötuntuman ja lisää siten tuottavuutta. Tuotekehityksen suunnan määrittelevät ne ominaisuudet, jotka tukevat eniten koneenkuljettajan ja yrittäjän työtä ja liiketoimintaa.
Uudet tietojärjestelmäinnovaatiot tukevat entistä
enemmän yrittäjän liiketoimintaa. PONSSE Manager -hallinnointijärjestelmä kertoo yrittäjälle reaaliaikaista tietoa muun muassa koneiden sijainnista, korjattavista leimikoista ja konekaluston suorituskyvystä pitäen yrittäjän ajan tasalla yrityksen kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kuljettajatyötä voidaan tukea PONSSE EcoDrive -sovelluksella, joka seuraa koneen ohjausjärjestelmän kautta reaaliaikaisesti ovatko kuljettajan työskentelytavat ja koneen säädöt taloudellisia ja tehokkaita. Näin kuljettaja voi jatkuvasti kehittää työskentelytapojaan.
Metsäkoneiden voimakasta kehitystyötä ajavat puunkorjuuyrittäjien ja metsäteollisuuden tarpeet, ympäristönäkökohdat ja alan kova kilpailu. Kahdeksanpyöräiset harvesterit, edistyksellinen PONSSE Scorpion ja laaja mallisarjauudistus ovat tekijöitä, joille Ponssen nykyinen kasvu on rakentunut yhdessä huoltopalveluiden uudistumisen kanssa. Ensimmäiset kahdeksanpyöräiset PONSSE-harvesterit tulivat markkinoille vuonna 2009 ja vuonna 2013 lanseerattua menestystuotetta PONSSE Scorpion -harvesteria on valmistettu jo 650 kappaletta.
Metsäkoneiden taloudelliseen käyttöön kohdistuu paljon vaatimuksia. Viime vuonna PONSSE-harvestereiden hydrauliikkaan tuotiin ominaisuuksia, joiden ansiosta polttoaineenkulutus, hydrauliikan lämmöntuotto ja painehäviöt ovat selvästi aiempaa pienempiä.
Kuljettajan työympäristöä on edelleen uudistettu vastaamaan paremmin kuljettajan tarpeita ja edistämään viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Ääriolosuhteissa pienillä työhyvinvointiin vaikuttavilla tekijöillä on suuri merkitys, kuten ohjaamon ilmanlaadulla ja lämpötilalla sekä työvalojen määrällä. Kuljettajan hyvinvointi edesauttaa tutkitusti tehokasta koneen käyttöä.
Myös harvesteripäämallisto on kehittynyt voimakkaasti ja siltä pohjalta haetaan harvesteripääliiketoiminnalle selkeää kasvua. Ponsse on kehittänyt ja valmistanut harvestereita ja harvesteripäitä 1980-luvulta lähtien yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Viime
Ponsse on erikoistunut tavaralajimenetelmän (cutto-length, CTL) puunkorjuuratkaisuihin. Ympäristöystävällisessä tavaralajimenetelmässä puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan lopputarkoitukseen sopiviksi puutavaralajeiksi jo metsässä. Metsästä saadaan paras mahdollinen tuotto, kun tehokas menetelmä tuottaa mittatarkkaa ja korkealaatuista puutavaraa.
Tavaralajimenetelmän koneet on suunniteltu laajakäyttöisiksi ja samat koneet soveltuvat erilaisiin korjuutarpeisiin ensiharvennuksilta uudistushakkuille. Myös kokonaiskustannukset jäävät kilpaileviin korjuumenetelmiin verrattuna alhaisemmiksi. Vähän maaperää rasittava kalusto soveltuu erityisesti kahdeksanpyöräisinä pehmeisiin maastoihin.
vuosina mallisto on vahvasti laajentunut myös puun prosessointiin suunniteltuihin harvesteripäihin. Näitä suuremman kokoluokan harvesteripäitä asennetaan tela-alustaisiin ratkaisuihin markkinoilla, joilla kumipyöräiset CTL-koneet eivät vielä ole yleistyneet.
PONSSE-tuotevalikoimassa on harvestereita,
harvesteripäitä ja -nostureita, kuormatraktoreita, kuormaimia ja puunkorjuuseen liittyvää tietotekniikkaa. Kaikki PONSSE-metsäkoneet valmistetaan Vieremällä. Jokainen kone testataan ja koeajetaan ennen toimitusta asiakkaalle sataprosenttisen laadun varmistamiseksi.
Huoltopalveluiden liikevaihto on Ponssella ollut useita vuosia tasaisessa kasvussa, mikä selittyy myytyjen koneiden määrän kasvulla ja palvelutarjonnan kehittymisellä. Asiakaskunnan muuttuvat tarpeet ohjaavat vahvasti palvelutarjonnan laajuutta ja sisältöä.
K un PONSSE-metsäkoneita on jatkuvasti yhä suurempi määrä mitä erilaisimmissa käyttöolosuhteissa, on huoltopalveluiden oltava koneiden tavoin jatkuvan kehityksen vauhdissa. Huoltopalveluista saatavan palautteen merkitys on merkittävä myös metsäkoneiden teknisessä kehityksessä. Asiakasrajapinnasta saadaan kehitystoiveita ja huollon henkilökunnan asiantuntemusta hyödynnetään koneiden käytettävyyden ja huollettavuuden suunnittelussa.
Ponssella asiakastarpeisiin on vastattu useilla tavoilla. Huoltoverkostoa laajennetaan vuosittain ja uusiin palvelukeskuksiin, henkilökunnan koulutukseen ja uusin työmenetelmiin ja -välineisiin investoidaan merkittävästi. Kaikki tähtää siihen, että kone seisoo
huollossa mahdollisimman vähän poissa tuottavasta työstä. Painopiste huollossa siirtyy koko ajan enemmän ennakoivaan huoltoon.
Avainsana tehokkuuden ja tuottavuuden tavoittelussa on yhä useammmin digitalisaatio. Kun digitaalisten ratkaisujen hyöty tuodaan käytännön tasolle, löydämme toimintaamme lisää tehokkuutta ja pystymme tarjoamaan parempia palveluita.
"Rakennamme järjestelmiä ja sovelluksia eri aikavyöhykkeillä toimivan palveluverkostomme käyttöön. Esimerkkinä edistyksellisestä ratkaisusta on Service Information System (SIS), jonka olemme luoneet palveluverkostomme työkaluksi. Järjestelmä antaa vahvan tuen asiakaspalvelulle, sillä se pohjautuu reaaliaikaiseen kone-, varaosa- ja huoltotietojen hyödyntäKaikki tähtää siihen, että kone seisoo huollossa mahdollisimman vähän poissa tuottavasta työstä.
miseen. Myös suoraan asiakkaiden käyttöön kehitetään palvelusovelluksia päivittäisen työn helpottamiseksi. PONSSE Service Applications ja PONSSE Parts Online -varaosien tilausjärjestelmä ovat alalla ainutlaatuisia. Meidän tulee nähdä kehityksen seuraava askel ennen kuin asiakkaamme sitä tarvitsevat. Digitaalisissa huoltopalveluratkaisuissa voimme sanoa olevamme metsäkonealan edelläkävijä", kertoo huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen.
"Digitaaliset ratkaisut tehostavat paitsi omaa myös asiakkaidemme työtä, mutta viimekädessä henkilökunnan ammattitaito ja palveluasenne ovat aina asiakaskokemuksen ydin", Tapio Mertanen toteaa.
Koneita käytetään yhä haastavammissa olosuhteissa. Koska olosuhteet ovat erittäin vaihtelevia niin maaston, puuston, säätilojen kuin käyttötapojenkin suhteen, huoltopalveluratkaisut on aina muokattava paikallisten olosuhteiden mukaan. Kasvava konekanta antaa mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien palvelutuotteiden kehittämiseen. Uusia palveluratkaisuja ja toiminnan parantamista haetaan koko ajan.
Uusi ympäristö luo aina tarpeita toimia uudella tavalla. Full service -palvelussa huolto viedään sinne missä asiakkaan koneet ovat ja konevalmistaja vastaa siitä, että koneet toimivat tuottavasti olivatpa olosuhteet millaiset tahansa. Kun vaikkapa Pohjoismaissa asiakkaat tuovat koneensa huollettavaksi huoltopalvelukeskuksiin, on pääpaino Venäjällä ja Brasiliassa suoraan hakkuutyömaalla tehtävässä huollossa.
Palvelutuotteiden kehitystyöhön vaikuttavat myös markkinatalouden yleiset suuntaukset. Vaatimukset koneiden käytettävyyteen ovat korkealla tasolla ja huollon vaste- ja läpimenoajan odotetaan jatkuvasti lyhenevän. Asiakaskunnan vaatimukset ovat tärkeä ajuri palveluiden kehittämisessä. PONSSE-huoltopalveluiden perusajatus on asiakastarpeisiin vastaaminen ja ilman koneiden käyttäjien palautetta palvelut eivät kehity oikeaan suuntaan riittävällä nopeudella.
Sitä mukaa kun konekanta ja palvelun vasteaikaan kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet, myös logistiikan
merkitys on kasvanut. Metsäkoneiden työympäristö on kaukana kaupungeista ja rahtiliikenteen solmukohdista. Logistiikka on metsäkonealalla niin konekuin varaosatoimitustenkin osalta haastavaa, mutta samalla se on voimakkaasti kehittänyt palveluratkaisuja. Olosuhteisiin on osattava sopeutua, jotta asiakapalvelu toimii.
Konerikon sattuessa varaosan on oltava nopeasti saatavilla koneen sijainnista riippumatta. Varaosien saatavuus onkin huoltopalvelun kulmakiviä. Paikalliset varaosavarastot yhdistettynä tehokkaaseen logistiikkaan ratkaisevat palvelun tason ja nopeuden. Palvelukeskusten varaosavarastoja seurataan paitsi paikallisesti myös Ponssen keskusvaraston kautta ja paikallisen varaston palveluasteen määrittävissä ESW-auditoinneissa.
Ponssen palveluverkosto koostuu tällä hetkellä 182 huoltopalvelukeskuksesta, joiden lisäksi kentällä toimii kymmeniä huoltoautoja. Verkosto koostuu sekä Ponssen omista palvelukeskuksista että sopimushuoltajien palvelukeskuksista. Käytännössä ei ole merkitystä kumpi palvelun PONSSE-asiakkaalle tarjoaa.
Yksi erinomaiseksi osoittautunut työkalu palveluverkoston kehittämiseksi on ollut Ponssen oma auditointijärjestelmä, Effective and Safe Workshop (ESW), joka kattaa sekä Ponssen omat että sopimushuoltajien palvelut. Viime vuoden loppuun mennessä PONSSE-huoltopalveluissa oli tehty 270 auditointia. Vaikka kriteeristöä on jatkuvasti tiukennettu, on suurin osa palvelukeskuksista pystynyt nostamaan tasoaan investointien, koulutuksen ja toiminnan muutosten avulla.
Hallitus on valittu yhtiökokouksessa 11.4.2017.
Ponsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan yhtiökokouksessa, joka yhtiöjärjestyksen mukaan on pidettävä kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan toimikaudeksi kerrallaan.
Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 9 kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti kokouksiin – osanottoprosentti oli 90,7.
JUHA VIDGRÉN, s. 1970 Kasvatustieteiden maisteri Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 6 207 000 kpl Epec Oy:n hallituksen puheenjohtaja Keskeinen työkokemus Ponsse Oyj, toimitusjohtajan sijainen 2003 Ponsse Oyj, PR-päällikkö 2000–2003 Ponsse Oyj, tiedottaja 1998–2000 Muut luottamustehtävät Epec Oy, hallituksen puheenjohtaja Oulun yliopisto, hallituksen jäsen Einari Vidgrén Säätiö, puheenjohtaja Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen Klaffi Tuotannot Oy, hallituksen jäsen Vieremän Kylänraitti ry, puheenjohtaja Vieremän Oriyhdistys ry, puheenjohtaja Suomen Filmiteollisuus SF Oy, hallituksen jäsen
Hallitusammattilainen Varatuomari, MBA Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 4 500 kpl Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta
Partnera Oy, toimitusjohtaja 2016–2017 Korona Invest Oy, sijoitusjohtaja 2011–2016 Unicus Oy, partneri 2006–2011 Conventum Corporate Finance Oy, johtaja 1998–2005 Prospectus Oy, johtaja 1994–1998 Kansallis-Osake-Pankki, asiantuntija 1988–1994
Aspo Oyj, hallituksen jäsen CapMan Oyj, hallituksen jäsen Makai Holding Oy, hallituksen puheenjohtaja PerusTerveys Suomi Oy, hallituksen puheenjohtaja Robit Oyj, hallituksen jäsen SstatzZ Oy, hallituksen puheenjohtaja Suomen Hoivatilat Oy, hallituksen jäsen
MATTI KYLÄVAINIO, s. 1974 Keitele Group, sahaliiketoiminnan johtaja KTM Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta Keskeinen työkokemus Keitele Forest, vientipäällikkö ja
myyntijohtaja 1999–2014 Muut luottamustehtävät
Keitele Group, hallituksen jäsen
Kauppaneuvos, Hallintonotaari Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2009 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 5 000 kpl Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta
Carlson Oy, toimitusjohtaja 1990–2008, konttoripäällikkö 1977–1983 Kuopion Osuuspankki, pankinjohtaja 1984–1989 Saastamoinen Yhtymä Oy, kirjanpitopäällikkö 1975–1976, rahoituspäällikkö 1973–1974
Sepa Oy, hallituksen puheenjohtaja
Merkonomi Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2013 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 3 691 742 kpl
Ponsse Oyj, aluejohtaja 2007–2017 Ponsse Oyj, aluevientipäällikkö 2001–2007 Ponsse Oyj, markkinointipäällikkö 1994–2001
Epec Oy:n hallituksen jäsen
Mutant Koala Pictures, toimitusjohtaja Medianomi Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 3 764 778 kpl Keskeinen työkokemus
Mutant Koala Pictures, yrittäjä vuodesta 2004
Einari Vidgrén Säätiö, hallituksen jäsen PAVA ry, hallituksen puheenjohtaja Suomen Filmiteollisuus SF Oy, hallituksen puheenjohtaja
TkT Toimitusjohtaja, CEO Johtoryhmän jäsen 2.1.2005 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2002 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tehtaanjohtaja 2006–2008, Ponsse Oyj, laatu- ja IT-johtaja 2005– 2006 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 50 115 kpl
Markkinointimerkonomi Myynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamies johtoryhmän jäsen 22.10.2001 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 1997 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, Pohjois-Euroopan alueen johtaja (Vice President) 2007–2008, Ponsse Oyj, kotimaan myyntijohtaja 2004–2008, Ponsse Oyj, aluemyyntipäällikkö 2001–2004, Ponsse AB, takuukäsittelijä sekä aluemyyntipäällikkö, vaihtokoneet 1999–2001 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 3 684 263 kpl
DI talousjohtaja CFO johtoryhmän jäsen 1.10.2009 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2009 Keskeinen työkokemus: Suunto Oy, Director, Operations and Quality 2007–2009 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 5 980 kpl
TkT Teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Johtoryhmän jäsen 1.1.2009 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2003 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tutkimus- ja tuotekehitysinsinööri 2003–2006, Ponsse Oyj, suunnittelupäällikkö 2006–2008 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 9 540 kpl
Teknikko, MTD Huoltopalvelujohtaja Johtoryhmän jäsen 3.5.2010 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 1994 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jakeluverkoston kehitysjohtaja 2007–2010, Ponsse Oyj, huoltopalvelujohtaja 2004–2007, Ponsse Oyj, jälkimarkkinointipäällikkö 1997–2004, Ponsse Oyj, varaosapäällikkö 1995–1997 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 1 200 kpl
FM
Henkilöstöjohtaja ja Ponsse Akatemian rehtori Johtoryhmän jäsen 1.8.2005 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2005
Keskeinen työkokemus: Genencor International Oy, henkilöstöpäällikkö 1996–2005, Jyväskylän yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus, vastaava koulutuspäällikkö 1987–1996
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 3 960 kpl
Insinööri, AMK Johtaja, toimitusketju Johtoryhmän jäsen 1.10.2013 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2013 Keskeinen työkokemus: Metso Oyj, Metso Automation, Director, Analyzers Product Group 2010–2013, Director, Kajaani Operations 2006–2010 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 4 340 kpl
Myynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamies Ponssen palveluksessa vuodesta 1997
Ponsse UK Ltd:n toimitusjohtaja, Ponsse Machines Ireland Ltd:n toimitusjohtaja 31.1.2017 alkaen Aluejohtaja Kroatia, Unkari, Romania, Serbia, Slovenia 1.8.2017 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 1997
Ponsse AB:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2015
Aluejohtaja Baltia, 1.8.2017 alkaen Puola, Slovakia ja Tsekki, vaihtokoneiden tuotepäällikkö Ponssen palveluksessa vuodesta 2006
Ponsse China Ltd:n toimitusjohtaja Aluejohtaja, Japani 14.6.2017 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2007
Aluejohtaja, Venäjä ja Valko-Venäjä, OOO Ponssen toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2002
Aluejohtaja, Kanada Ponssen palveluksessa vuodesta 2012
Ponsse Latin America Ltda:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2007
Ponssé S.A.S.:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2006
Epec Oy:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2012
Ponsse North America Inc:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 1998
Ponsse AS:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2011
Aluejohtaja, Australia, Espanja, Etelä-Afrikka, Portugali 14.6.2017 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2017
Ponsse Uruguay Ltda, toimitusjohtaja Aluejohtaja, Chile ja Argentiina 14.6.2017 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2005
Vastuullisuus on Ponssella jatkumo arvopohjaiselle ja kestävän kehityksen näkökulmia korostavalle toiminnalle.
25
T&K-menot
15 M€
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen
38 M€
Konsernin henkilöstö keskimäärin
1 508 josta 60 % Suomessa ja 40 % ulkomailla
Työsuhteen kesto keskimäärin 7,2 v
Vapaaehtoinen vaihtuvuus 4,2 %
Jonkun palkkiojärjestelmän piirissä 100 %
Toimimme aktiivisesti 40 maassa
Huoltopalvelutoimipisteitä 182
77 % toimittajista on Suomesta
77 % liikevaihdosta tulee ulkomailta
Tavaralajimenetelmään perustuvat PONSSE-metsäkoneet hyödyntävät puun mahdollisimman tehokkaasti.
Pintavaurioita vähentävät 8-pyöräiset harvesterit ja pehmeiden maiden 10w-kuormatraktorit.
Jatkuvaa kehitystyötä polttoaineen kulutuksen pienentämiseksi.
Olemme panostaneet toimitiloissa ENERGIAtehokkuuteen ja suosimme vihreää sähköä.
VESI kiertää tuotannossa suljetussa järjestelmässä ja käytetään useita kertoja.
Parempaa MATERIAALItehokkuutta hyvällä suunnittelulla ja logistiikalla.
JÄTTEIDEN minimointi, oikea käsittely ja kierrätys tärkeää kaikessa toiminnassa.
577 M€
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
57 M€
Liiketulos 67 M€ mikä on 12 % liikevaihdosta
Omavaraisuusaste 52 %
Nettovelkaantumisaste 14 %
Henkilöstö: palkat 80 M€
Omistajat: osingot 17 M€
Toimittajat: hankinnat 302 M€
Asiakkaat: investoinnit tuotekehitykseen ja käyttöomaisuuteen 53 M€
Yhteiskunta: maksetut verot, tullit ja työnantajamaksut 39 M€ Tämän vastuullisuuskatsauksen tarkoitus on kuvata vastuullisuuskäytäntöjä ja -periaatteita Ponssella. Vastuullisuuskatsaus perustuu soveltaen EU:n direktiivin linjauksiin muun kuin taloudellisten tietojen raportoinnista. Tämän katsauksen tavoitteena ei kuitenkaan ole toimia vastuullisuusraportointia koskevan direktiivin (2014/95/EU) ja sen implementointia ohjaavan Suomen kirjanpitolain mukaisesti yhtiön muun kuin taloudellisen tiedon raporttina. Ponsse julkaisee kyseisen raportin erillisenä selvityksenä yhtiön internetsivuilla kesäkuun 2018 loppuun mennessä.
Vastuullisuus on Ponssella jatkumo arvopohjaiselle ja kestävän kehityksen näkökulmia korostavalle toiminnalle. Yhtiön vahva arvopohja on ohjannut läpi yhtiön historian ponsselaisia rehelliseen työhön, ihmisten ja yhteistyön kunnioittamiseen sekä haluun kehittää toimintaa ja yhteisöä. Kestävän kehityksen näkökulmat ovat nostaneet esille ympäristöä ja luonnonvaroja säästävät innovatiiviset ratkaisut tuotteissa, palveluissa ja toiminnassa. Myös paikallisen yhteisön elinvoimaisuuden tukeminen pitkäjänteisellä talouden johtamisella, investoimalla toimintaan ja toimitiloihin, tarjoamalla työpaikkoja sekä yhteistyömahdollisuuksia on aina ollut osa Ponssen toimintaperiaatteita. Tähän arvomaailmaan perustuen vastuullisuustyössämme ja tavoitteissamme nousevat esille:
Ihmisten hyvinvoinnin ja elinikäisen oppimisen tukeminen
Ympäristötietoinen ja innovatiivinen luonnonvaroja säästävä toiminta ja tuotekehitys
Vastuullisuustyötämme raamittavat yritystoiminnan kansalliset ja kansainväliset lait ja säädökset, työnantajavelvoitteet sekä sitoumukset. Seuraamme aktiivisesti vaatimusten muutoksia toiminta-alueillamme ja osallistumme kehitystyöhön. Näemme muutoksen mahdollisuutena ja osana jatkuvaa kehittymistä. Vastuuraportoinnilla haluamme parantaa toimintamme ja tavoitteidemme läpinäkyvyyttä.
Konsernitasolla vastuutyötämme ohjaa Eettinen toimintaohjeisto (Code of Conduct), jonka yhtiön hallitus hyväksyi vuoden 2016 lopussa. Eettinen toimintaohjeistomme antaa linjauksia seuraaviin asioihin: lakien noudattaminen, ihmis- ja työntekijäoikeudet, tasaarvoisuus ja yhdenvertaisuus, terveys ja turvallisuus, ympäristö, rehellisyys, rahanpesu, reilu kilpailu, yhtiön
varat sekä palautteen antaminen. Eettisen toimintaohjeiston tavoitteena on varmistaa yhtenäiset toimintaperiaatteet ja käytänteet konsernitasolla sekä kehittää toimintaa. Eettisten toimintaperiaatteiden koulutus tulee olemaan ensimmäisiä kehitystehtäviä vastuullisuustyössämme. Myös konsernitasoinen palautekanava ja -prosessi ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Johtajilla ja esimiehillä on merkittävä rooli yhtenäisen toimintakulttuurin varmistamisessa ja heidän vastuullaan on, että jokainen ponsselainen tuntee oman vastuunsa ja toimii yhteisten ohjeiden mukaisesti. Vastuullinen toiminta on jokaisen ponsselaisen velvollisuus.
Ponssen vastuullisuusmallissa on kuvattu sosiaalisen vastuun, ympäristövastuun sekä taloudellisen vastuun painopistealueet, niihin liittyvät päämäärät ja osa-alueet. Ponssen johto on sitoutunut kehittämään ja johtamaan vastuullisuutta yhdessä henkilöstön ja kumppaneiden kanssa. Ponsse on toiminut vastuullisesti kautta historiansa ja haluamme olla jatkossakin luotettava kumppani. Tavoitteellisemmin vastuullisuustyö ja raportoinnin kehittäminen alkoi johdon ja henkilöstön edustuksen toimesta 2016 vuoden aikana.
Ponssella on vahvat ja pitkäkestoiset suhteet asiakkaisiin ja yhteistyötahoihin. Olemme sidosryhmiemme kanssa aktiivisessa ja avoimessa vuorovaikutuksessa, jota ohjaa rehellisyys ja jatkuva tavoite kehittyä niin tuotteissa, palveluissa kuin toiminnassa. Erityisesti asiakkaidemme henkilökohtainen tunteminen on meille tärkeää, jotta voimme kehittyä oikeaan suuntaan. Pyrimme huomioimaan toiminnassamme myös asiakkaidemme perheet ja sidosryhmät.
Toimimme näkyvänä osana yhteisöjä, joissa Ponssella on toimipisteitä ja huomioimme yhteistyökumppaneidemme valinnassa paikalliset toimijat. Luomme omalta osaltamme alueellista hyvinvointia olemalla vastuullinen työnantaja ja harjoittamalla pitkäjänteistä
| ASIAKKAAT | HENKILÖSTÖ | KUMPPANIT * | OMISTAJAT | YHTEISKUNTA VIRANOMAISET |
YHTEISÖ | MEDIA | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EETTINEN JA MORAALINEN VASTUULLISUUS |
Asiakkaan me nestymisestä huolehtiminen |
Panostus osaamiseen, työhyvinvointiin ja ilmapiiriin |
Kumppaneiden ja yhteistyön kehittäminen |
Arvopohjainen ja vastuullinen liiketoiminta |
Vastuullinen yrityskansalai suus |
Paikallisen yhteisön kehittämiseen osallistuminen |
Aktiivinen ja avoin viestintä |
| SIDOSRYHMIIN KOHDISTUVA VASTUULLISUUS |
Asiakkaan tarpeista lähtevä toiminta |
Luotettava ja tasa-arvoinen työnantaja |
Pitkäjänteinen yhteistyösuhde |
Kestävä kasvu ja arvon kehitys |
Avoimuus ja pitkäjänteinen toiminta |
Paikallisen yhteisön hyvinvoinnin tukeminen |
Tasapuolinen ja ajantasainen viestintä |
| LAKEIHIN JA NORMEIHIN PERUSTUVA VASTUULLISUUS |
Tuote- ja palvelu sopimusten ja velvoitteiden noudattaminen |
Työnantaja velvoitteiden noudattaminen |
Sopimusten ja velvoitteiden noudattaminen |
Kannattava toiminta |
Lakien ja säädösten noudattaminen |
Paikallisten lakien ja säädösten noudattaminen |
Pörssilain säädännön noudattaminen viestinnässä |
* Kumppaneiksi katsotaan kuuluvan: toimittajat, tuotekehityksen alihankkijat, oppilaitokset, jälleenmyyjät ja sopimushuoltajat sekä rahoittajat
ja kannattavaa liiketoimintaa ympäristönäkökohdat huomioiden.
Kunnioitamme paikallisen kulttuurin erityispiirteitä ja toimimme arvojemme mukaisesti myös paikallisen yhteisön näkökulmasta katsottuna.
Vastuullisuuden sidosryhmiämme ovat asiakkaat, henkilöstö, kumppanit, omistajat, viranomaiset, rahoittajat, yhteisö, yhteiskunta ja media. Näiden sidosryhmien odotukset ovat vaikuttaneet vastuullisuuden painopistealueiden valintaan, kehitystavoitteiden asettamiseen sekä viestinnän ratkaisuihin. Sidosryhmäyhteistyön kautta tavoittelemme entistä parempaa ymmärrystä sidosryhmiemme odotuksista ja käsityksestä Ponssen tuotteiden, palveluiden ja toiminnan vastuullisuudesta. Sidosryhmien odotuksiin vastaamisen ohella olemme tunnistaneet vastuutyössä lakeihin ja normeihin perustuvaa vastuullisuutta sekä eettistä ja moraalista vastuullisuutta. Tavoitteenamme on kehittää vastuullisuutta tasapuolisesti nämä kolme eri tasoa huomioiden. Olemme vastuullinen yrityskansalainen ja haluamme edistää avointa veropolitiikkaa. Siksi julkaisemme tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös veropolitiikkamme ja -jalanjälkemme.
Vastuullisuus ja kestävä kehitys kytkeytyvät Ponssella vahvasti strategiseen johtamiseen. Yleiset johtamiskäytänteet ja -järjestelmät ohjaavat vastuutyötä Ponssella. Vastuullisuuden tavoitteet ja kehitystarpeet arvioidaan jatkossa vuosittain osana yhtiön strategiaprosessia. Ponssen vastuullisuusmallin määrittäminen on antanut uusia näkökulmia nykyisiin johtamiskäytänteisiimme ja niitä tullaan tarpeen mukaan päivittämään.
Osana vastuullisuuden määritystyötä olemme tunnistaneet toimintaympäristön trendejä ja niihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Vastuullisuuden johtamiseen vaikuttavista trendeistä korostuivat globaalin toimintaympäristön muutosherkkyys, digitalisaatio sekä yritysvastuun ja kestävän kehityksen merkityksen kasvu.
Toimintaympäristön muutosten nopeutuessa globaalin asiakasverkoston ja toimintakulttuurien tunteminen, asiakastarpeiden kuunteleminen ja suhteiden ylläpito tulee olemaan meille jatkuvasti tärkeämpää. Globaalissa toimintaympäristössä myös lakien, asetusten ja säädösten seuraaminen sekä kansallisella että paikallisella tasolla on suuri haaste kaikille yrityksille. Nämä tekijät tuovat painetta resurssien ja asiantuntijoiden riittävyyteen sekä tiedon jakamiseen läpi organisaation. Riskinä on, ettei sidosryhmien odotuksia tai toimintaympäristön muutoksia tunnisteta ajoissa. Merkittävät panostuksemme myynti- ja palveluverkostoomme, asiakasläheisyys ja asiakastarpeiden tunnistaminen eri markkina-alueilla on vahvuutemme. Olemme vastuuttaneet lakien ja säädösten seurannan organisaatiomme eri toimintoihin ja hyödynnämme tarvittaessa myös ulkoisia asiantuntojatahoja.
Digitalisaation myötä tieto ja palvelut ovat entistä enemmän sähköisiä. Metsäkoneissa digitaalisuus tarkoittaa kuljettajan työtä tukevia automatisoituja toimintoja ja puunkorjuuyritysten toiminnan tehostamista. Metsäkoneet voivat tarvittaessa lähettää tietoa vikatilanteista ja huoltotarpeista vaikkapa toiselle puolen maailmaa. Ihmiset ja alueet poikkeavat kuitenkin toisistaan hyvinkin paljon ja kyky ja mahdollisuus hyödyntää digitaalisia palveluita voi joillakin markkina-alueilla olla vielä matala. Digitaalisuus on tuonut mukanaan myös yhä suurenevan tietoturvariskin, mikä on huomioitava käsiteltäessä liiketoiminta-, asiakas- ja henkilötietoja sähköisissä palveluissa. Digitalisaatioon liittyviä riskejä on tunnistettu ja niitä hallitaan tiedon, toiminnan, tuotteiden ja palveluiden näkökulmasta.
Yritysvastuun ja kestävän kehityksen kasvanut merkitys on lisännyt myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmiemme tietoisuutta ja odotuksia. PONSSE -metsäkoneita on kehitetty kautta aikojen luontoarvot huomioiden.
Merkittävimmät riskit tällä alueella ovat yhtenäisten vastuullisuustoimintatapojen varmistaminen globaalissa työyhteisössä ja kumppanuusverkostossa Näiden riskien minimoimiseksi meillä on käytössämme konsernitasoisia, toimintokohtaisia ja paikallisia toimintaohjeita sekä auditointityökaluja. Osana vastuullisuustyötä tulemme panostamaan erityisesti konsernin yhtenäisen toimintakulttuurin ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Uusista haasteista huolimatta vastuullisen toiminnan läpinäkyvyyden ja tavoitteellisuuden lisääminen on meille suuri mahdollisuus, kun pystymme kehittymään yhdessä koko Ponssen toimittaja- ja asiakasverkoston kanssa.
Johtamisjärjestelmien tavoitteena on vakioida toimintaa konsernitasolla sekä varmistaa jatkuva kehitys. Sisäisissä auditoinneissa hyödynnämme kansainvälisiä standardeja laatujohtamiseen (ISO 9001), ympäristöjohtamiseen (ISO 14000), hyvinvoinnin johtamiseen (OHSAS 18001/ISO 45001) sekä kirjanpidon standardeihin liittyen. Ponsse Oyj on sertifioinut ISO 9001:sen ja ISO 14001:sen. Emme ole ottaneet käyttöön vastuujohtamista ohjaavaa standardia vaan suuntaamme toimintamme arvojen, kestävän kehityksen näkökulmien sekä EU:n vastuuraportointivaatimuksien mukaisesti. Jokainen tytäryhtiö vastaa omien maakohtaisten standardien käyttöönotosta ja noudattamisesta konsernin laatutoiminnon tuella.
Osana kehitystyötä haluamme varmistaa, että asettamamme vastuullisuuden johtamisen tavoitteet sisällytetään nykyisiin auditointijärjestelmiin ja käytänteisiin.
| TUOTE JA PALVELU | HENKILÖSTÖ | TOIMINTA JA YHTEISTYÖ | |
|---|---|---|---|
| SOSIAALINEN | Päämäärä: Vastuu tuotteen ja palvelun laadusta, eettisyydestä ja turvallisuudesta. Vastuu asiakkaan terveydestä ja turvallisuudesta. Osa-alueet: Laatu / Turvallisuus / Eettisyys / Asiakastyy tyväisyys |
Päämäärä: Kehittyvä ja turvallinen työpaikka. Vastuullinen, hyvin voiva ja osaava henkilöstö. Osa-alueet: Ihmis- ja työntekijäoikeudet / Työhyvinvointi ja osaaminen / Turvallisuus / Yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus ja monimuo toisuus |
Päämäärä: Toimimme ja viestimme rehellisesti, eettisesti ja yhteisöllisesti kumppanei demme kanssa. Osa-alueet: Eettiset toimintatavat / Kumppaneiden vastuullisuus / Viestintä ja yhteistyö |
| YMPÄRISTÖ | KESTÄVÄ METSÄTALOUS Päämäärä: Kestävää metsänhoito- ja luontoympäristöä tukevat innovatiiviset tuotteet. Osa-alueet: CTL-menetelmä / Ympäristökuormitus / Ympäristöviestintä |
ELINKAARENHALLINTA Päämäärä: Tuotteidemme ympäristö myönteistä käyttöä tukevat palvelut. Osa-alueet: Huoltoverkosto / Prosessit / Osaaminen / Tuote- ja palveluvalikoima |
LUONNONVARAT Päämäärä: Toimimme yhtenäisesti ja ympäristömyönteisesti suosien parasta mahdollis ta teknologiaa ja säästäen luonnonvaroja. Osa-alueet: Ympäristöjohtaminen / Energiatehokkuus / Veden käyttö / Päästöt / Jätteet |
| YHTIÖN TALOUS | JOHTAMINEN | SIDOSRYHMÄT | |
| TALOUS | Päämäärä: Tasapainoinen ja kestävä yhtiön talous. |
Päämäärä: Luotettava ja kehittyvä talouden johtaminen. |
Päämäärä: Sidosryhmien jatkuvuuden tukeminen. |
| Osa-alueet: Liiketoiminnan rahavirta / Kannattavuus / Vakavaraisuus |
Osa-alueet: Ennakoiva talouden johtami nen / Kestävät rahoitusratkai sut / Investoinnit ja riskien hallinta |
Osa-alueet: Asiakkaat / Henkilöstö / Omistajat / Toimittajat / Yhteiskunta |
Vastuullisuus on määritelty Ponssella yrityksen ja yksilön vastuuksi toiminnan, viestinnän ja päätösten sosiaalisista, ympäristöllisistä ja taloudellisista vaikutuksista, jotka ulottuvat sidosryhmiin, yhteiskuntaan, luontoon ja yrityksen menestykseen. Vastuullisuus on tavoitteellista toimintaa ja osa jokapäiväistä toimintaamme, päätöksentekoamme ja johtamistamme. Se ylittää organisaatiorajat ja kattaa merkittävimmät kumppanimme ja yhteistyötahomme, jotka osallistuvat tuotteidemme ja palveluidemme tuottamiseen ja toimittamiseen asiakkaille.
Sosiaalinen vastuu tarkoittaa Ponssella vastuuta tuotteista ja palveluista, henkilöstöstä sekä toiminnan ja viestinnän rehellisyydestä ja eettisyydestä. Ponssen
arvoissa, eettisissä toimintaohjeissa ja muissa sisäisissä toimintaohjeissa on linjattu sitoutuminen lakien ja säädösten noudattamiseen, ihmis- ja työntekijäoikeuksien kunnioittamiseen sekä rehelliseen kaupankäyntiin ja kilpailuun. Näitä sosiaalisen vastuun periaatteita jokaisen ponsselaisen tulee kunnioittaa ja noudattaa omassa työssään. Sama vaatimus koskee myös tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen osallistuvia kumppaneitamme. Merkittävimmäksi sosiaalisen vastuun riskiksi on tunnistettu vastuuohjelman jalkauttamisen epäonnistuminen, jolloin emme saavuttaisi tavoittelemaamme yhtenäistä toimintakulttuuria ja käytänteitä konsernitasolla ja yhteistyöverkostossa.
Tuotteiden ja palveluiden laatu ja asiakastyytyväisyys ohjaavat vahvasti toimintaamme. Haluamme tehdä maailman parhaita metsäkoneita, jotka tukevat asi-
Sosiaalisen vastuun tunnusluvut kuvaavat Ponssen henkilöstönäkökulman kehitystä ja tilannetta.
akkaan liiketoiminnan tuottavuutta sekä henkilöstön terveyttä ja turvallisuutta. Turvallisuus ja oikeat työtavat huomioidaan myös markkinoinnissa, koulutuksessa ja asiakaspalvelussa. Valitsemme tuotteisiimme materiaaleja, jotka kestävät ja pyrimme löytämään innovatiivisia ja vastuullisia ratkaisuja. Palveluissamme olemme panostaneet huoltopalveluprosessien turvallisuuteen, henkilökunnan osaamiseen ja välineisiin. Otamme vastuun huoltopalvelutilanteesta ja tarvittavista välineistä asiakkaamme puolesta. Seuraamme aktiivisesti vaatimusten muutoksia ja reagoimme nopeasti tuotekehitystarpeisiin asiakastarpeet huomioiden. Osana kehitystyötä haluamme tunnistaa yhä paremmin asiakkaidemme odotukset tuotteiden ja palveluiden vastuullisuudesta ja etsimme uusia innovatiivisia ratkaisuja, jotka tukevat vastuutavoitteitamme.
Henkilöstön merkitystä ja arvostusta on Ponssella aina korostettu. Haluamme, että henkilöstömme voi hyvin, kokee työnsä mielekkääksi ja haluaa kehittyä työssään. Työnantajana haluamme varmistaa, että kunnioitamme kaikessa toiminnassamme kansainvälisiä ihmis- ja työntekijäoikeuksia ja tarjoamme kaikille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet avoinna olevien työpaikkojen haussa, työssä kehittymisessä, työntekijäliittoon kuulumisessa ja organisaation hallintoelinten jäsenten valinnassa. Periaatteenamme on, että tehtävään valitaan aina paras ja sopivin henkilö. Myös viestinnän ja tiedottamisen tasa-arvoisuutta pidetään tärkeänä Ponssella. Samat periaatteet koskevat jokaista ponsselaista, sillä vain siten varmistamme hyvän ja rakentavan yhteistyön ilmapiirin.
Aktiivinen yhteistoiminta ja vuorovaikutus, arvojemme mukainen johtaminen ja päätöksenteko, työhyvinvoinnista huolehtiminen, johdonmukainen palkkaus ja palkitseminen sekä osaamisen jatkuva kehittäminen ovat henkilöstöjohtamisemme perusta. Määritämme sekä toiminnalliset että kehittymistavoitteet koko yhtiön tasolta toiminnoille ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin saakka sekä seuraamme ja tuemme niiden edistymistä esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Kehitämme henkilöstön osaamista eri keinoin tehtävän vaatimusten mukaisesti ottaen huomioon myös henkilökohtaiset toiveet. Osana vastuullisuustyötä parannamme konsernitasoista työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen systemaattisuutta, seurantaa ja läpinäkyvyyttä. Toteutamme myös henkilöstötyytyväisyyskyselyjä säännöllisesti koko konsernissa.
Työturvallisuudella on tärkeä rooli jokaiselle ponsselaiselle. Työturvallisuutta on seurattu ja kehitetty Ponssella osittain yhtenäisesti ja osittain toimintojen ja paikallisten vaatimusten perusteella. Ponsselaisia kannustetaan aktiivisuuteen turvallisuuden kehittämisessä ja vastuuseen yhteisten toimintatapojen noudattamisessa. Vastuullisuustyön kautta tavoitteenamme on kehittää parhaat käytänteet yhdistävä yhteinen turvallisuusohjelma, joka tehostaa ja yhtenäistää turvallisuustoimintaa sekä parantaa läpinäkyvyyttä koko konsernissa. Tavoitteenamme työturvallisuudessa on vähentää työtapaturmia tasaisesti ja saavuttaa konsernitasolla tapaturmaton Ponsse.
Oman henkilöstön ohella odotamme ihmisoikeus- ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista myös yhteistyökumppaneiltamme. Toimittajien lisäksi tavoitteenamme on, että kaikki merkittävät tuotteisiin ja palveluihin liittyvät kumppanimme ovat sitoutuneet yhteisiin eettisen toiminnan tavoitteisiin, avoimuuteen ja jatkuvaan kehittämiseen. Seuraamme tavoitteemme toteutumista tiiviillä yhteistyöllä, toimittaja- ja kumppaniauditoinneilla ja sisäisillä auditoinneilla. Auditointeja tullaan päivittämään siten, että ne sisältävät konsernin vastuullisuustavoitteet ja kriteerit.
Toiminnan ja viestinnän rehellisyys, eettisyys ja yhteisöllisyys ovat Ponssella tärkeitä periaatteita ja arvoista nousevia tavoitteita. Eettiset toimintaperiaatteemme antavat reunaehdot ja tavoitteet rehelliseen liiketoimintaan, kaupankäyntiin ja yhteistyöhön sidosryhmien kanssa sekä yleisesti ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun. Yrityksen kasvun ja laajenemisen myötä toimintaympäristön kansainvälisyys on tuonut omat haasteensa kulttuurierojen, välimatkojen ja toimintaympäristön eroina. Vastuutyön kautta tavoitteenamme on vahvistaa yhteistä perustaa, löytää uusia toimintamuotoja ja viestinnän keinoja sekä varmistaa, että jokainen tuntee työskentelevänsä samassa yrityksessä, samojen periaatteiden ja samojen tavoitteiden mukaisesti. Näihin tuloksiin pääsemme arvopohjaisilla, yhtenäisillä eettisillä toimintatavoilla, osaamisella, viestinnällä ja yhteistyöllä.
Ympäristövastuun johtaminen perustuu Ponssella eettisissä toimintaohjeissa määriteltyihin tavoitteisiin, joissa olemme sitoutuneet noudattamaan ympäristö-
Ympäristövastuun tunnusluvut ovat Ponssen tuotannon ympäristönäkökohtia kuvaavia tunnuslukuja ja koskevat Vieremän tehtaan toimintaa vuosina 2015–2017.
| Mittauskohde (Tuotanto, Vieremä) | 2015 | 2016 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Energiankulutus (MWh) | 10 785 | 11 091 | 11 633 |
| Sähkö (MWh) | 6 439 | 6 414 | 6 714 |
| Kaukolämpö (MWh) | 3 561 | 3 960 | 4 024 |
| Nestekaasu (MWh) | 785 | 717 | 925 |
| Veden kokonaiskulutus (m3) | 8 915 | 11 252 | 11 140 |
| Päästöt, VOC (kg) | 11 456 | 14 439 | 14 081 |
| Jätteiden kokonaismäärä (t) | 1 467 | 1 251 | 1 343 |
| Henkilömäärä (Vieremä) | 723 | 774 | 806 |
ENERGIANKULUTUS 2017 (MWH)
lainsäädäntöä ja ympäristöä suojelevia ja ylläpitäviä käytäntöjä. Noudamme myös ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää. Lisäksi ympäristövastuuta ohjaavat kestävän kehityksen tavoitteet luonnonvarojen säästävästä käytöstä. Huomioimme näkökohdat erityisesti tuotekehityksessämme, palveluissamme ja tuotannossamme. Yhteiset ympäristötavoitteet vaikuttavat myös investointeihimme, joissa asetamme mahdollisuuksien mukaan etusijalle ekologisesti kestävät tuotteet ja palvelut. Merkittävimmiksi ympäristövastuun riskeiksi olemme tunnistaneet yllättävät tuotteisiin tai huoltopalveluihin liittyvät ympäristövahingot. Tuotteiden aiheuttamien ympäristövaurioiden estämiseksi tehdään jatkuvasti tuotekehitystä, jossa tärkeässä roolissa ovat aktiivinen asiakaspalaute ja toimintaympäristön seuranta. Painopistealueina vastuullisuustyössämme ovat kestävän metsätalouden tukeminen, tuotteen elinkaarenhallinta sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Ympäristöjohtaminen toteutuu osana strategiaprosessia, jossa olemme määritelleet ympäristövaatimukset ja tavoitteemme.
Tuotteidemme ympäristövaikutukset liittyvät suurilta osin tuotteen käytönaikaisiin päästöihin sekä nesteiden ja osien kulutukseen. Tuotteidemme pitkä elinkaari ja korkea kierrätettävyys tukevat kestävän kehityksen ympäristötavoitteita. Teknisellä kehityksellä on pystytty muun muassa pidentämään metsäkoneiden huoltovälejä, vähentämään öljyjen käyttöä ja niiden pääsyä luontoon sekä mahdollistamaan biohajoavien hydrauliikkaöljyjen käyttö tuotteissa. Tuotevalikoimaan on tuotu 8-pyöräiset harvesterit ja 10-pyöräiset kuormatraktorit, joissa on maastoa säästävät alhaiset pintapaineet. Myös kunnostetut koneet ja osat ovat tuloksia kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Tällä hetkellä panostamme erityisesti polttoaineen kulutuksen pienentämiseen, korjuuvaurioiden minimoimiseen ja tuotteiden ja osien käyttöiän pidentämiseen.
Toimitusketjun merkittävimmät ympäristövaikutukset tulevat tuotannosta. Tuotannon ympäristövaikutukset koostuvat energian ja raaka-aineiden kulutuksesta,
pintakäsittelyn voc-päästöistä, kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista sekä tuotteiden testauksen päästöistä. Veden käyttö ei ole tuotantotavasta johtuen merkittävä ympäristönäkökohta. Käytämme vettä koneiden pesuun tuotetestauksen yhteydessä sekä kappaleiden pesuun pintakäsittelyssä. Pintakäsittelyssä käytämme samaa pesuvettä useita kertoja minimoidaksemme veden kulutuksen. Seurantaluvuissa olemme tunnistaneet sähkönkulutukseen vaikuttaviksi tekijöiksi tuotantomäärät, tuotantolaitteiden käyttötunnit ja henkilömäärän. Hankinnan ja logistiikan suurimmat ympäristövaikutukset aiheutuvat kuljetuksen päästöistä. Kuljetuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset huomioimme minimoimalla välimatkat, ajoittamalla toimituksia ja kehittämällä parempia pakkausratkaisuja.
Hankinnan ja logistiikan ensisijainen tavoite on varastojen tehokas käyttö ja kierto, jotka tilatarpeen kautta vaikuttavat muun muassa energian kulutukseen. Lisäksi tavoitteena on pakkausjätteen minimointi ja tehokas kierrätys sekä uudelleenkäyttö.
Kiinteistöhuollossa huomioimme ympäristöarvot investoinneissa, panostamme talotekniikan optimaaliseen ohjaukseen, energiatehokkaisiin ja vettä säästäviin ratkaisuihin, uusiutuvan energian suosimiseen ja laitekannan ennakoivaan huoltoon. Loppuvuodesta 2016 teimme päätöksen ostaa vain uusiutuvaan energiantuotantoon perustuvaa sähköä tuotantolaitokseemme. Kaikki Ponssen Suomen toimipisteet käyttävät uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköenergiaa. Muutoinkin tavoitteenamme on kehittää ja valita ratkaisuja, jotka parantavat energiatehokkuuttamme sekä vähentävät luonnonvarojen kulutusta.
Ponssen huoltopalveluiden tavoitteena on taata asiakkaalle toimiva, tuottava ja pitkäikäinen kone, jotta asiakas voi keskittyä omaan liiketoimintaansa. Ympäristönäkökulmasta katsottuna tavoitteena on minimoida koneen käyttöön ja huoltoon liittyvät ympäristövaikutukset sekä maksimoida sen käyttöikä. Myös osien ja huoltotuotteiden valinnoilla voidaan vaikuttaa tuotteen elinkaaren aikaisiin ympäristöseurauksiin. Varaosissa tehdaskunnostetut osat ja tuotteet (Reman
Yhtiön tärkeimmät tunnusluvut pohjautuvat ja perustuvat yllämainittuihin vastuullisen ja tasapainoisen talouden kehitystä kuvaaviin mittareihin.
OMAVARAISUUSASTE %
Parts), käytetyt säästöosat (Budget Parts) sekä tuotannosta poistettujen tuotteiden klassikko-osat (Classic Parts) tukevat tuotteiden pitkää elinikää sekä materiaalitehokkuutta.
Huoltopalveluiden merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät koneiden huoltotoimenpiteisiin ja -tuotteisiin, huoltojätteiden käsittelyyn, huoltohenkilöstön ja asiakkaiden matkoihin ja koneiden kuljettamiseen. Huoltotilanteessa suurin kuormitus tulee koneiden pesuun käytettävästä vedestä ja huollossa syntyvistä ongelmajätteistä. Ponssen palveluverkostossa on yhtenäinen toimintamalli jätteiden käsittelyyn ja samat huoltotilavaatimukset jälleenmyynti- ja sopimushuoltokumppanit mukaan lukien.
Huoltosopimukset tarjoavat asiakkaille koneen parannettua toimintavarmuutta, ylläpidon ennakoitavuutta ja koneen arvon säilymistä. Tuotekehitys on mahdollistanut koneiden pidennetyt huoltovälit, jonka ansiosta olemme pystyneet vähentämään öljyn ja nesteiden käyttöä sekä kuljetuksiin kuluvaa polttoainetta. Kun Ponsse huoltaa koneen, vastaamme asiakkaan puolesta jätteiden asianmukaisesta jatkokäsittelystä. Huoltosopimukset yhdessä digitaalisten 24/7 palveluiden ja asiakastuen kanssa ovat vähentäneet turhaa logistiikkaa. Huoltopalveluiden auditoinnin kautta seuraamme koko huoltopalveluverkostomme toiminnan tasoa ja varmistamme jatkuvan ja yhdensuuntaisen kehityksen. Tavoitteenamme on päivittää huoltopalveluiden auditoinnit sisältämään asetetut ympäristötavoitteet, jotta voimme kehittää palveluitamme ja toimintaamme entistä vastuullisemmaksi.
Taloudellisella vastuulla tarkoitetaan Ponssella yhtiön tasapainoista ja kestävää talouden kehittämistä, jossa huomioidaan sidosryhmät ja ympäristönäkökulmat. Ponssella on tärkeää olla tasapainossa toiminnan kasvun, kannattavuuden ja liiketoiminnan rahavirran kanssa.
Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj, sen suomalainen tytäryhtiö Epec Oy sekä tytäryhtiöt Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Uruguayssa ja Kiinassa.
Yhtiö pyrkii kasvamaan vastuullisesti tarkoittaen, että yhtiön päätöksenteossa korostuu toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ja vahvan taloudellisen aseman rakentaminen jatkuvuuden turvaamiseksi. Käytännössä yhtiön tavoite on kasvaa kannattavasti tuottamalla samalla positiivista rahavirtaa. Tällä tavalla varmistetaan yhtiön vankka vakavaraisuus, rahoitusasema ja maksuvalmius. Toiminnan kehityksen ja jatkuvuuden varmistamiseksi Ponsse investoi koko ajan merkittävästi tuotekehitykseen, toimitusketjuun ja huoltopalveluverkostoon Suomessa ja ulkomailla.
Ponsse on ollut koko historiansa ajan voimakkaasti henkilö- ja perheomisteinen yhtiö, jonka johtamisessa ovat voimakkaasti korostuneet yhtiön arvot. Talouden johtamisessa panostetaan ennakoivaan ja aktiiviseen otteeseen ja pyrkimyksenä on parantaa yhtiön kykyä reagoida taloudellisen tilanteen kehitykseen hyödyntämällä analyyseja, skenaarioita ja tilannetajua päätöksenteossa.
Osana yhtiön vastuullista taloudellista johtamista ovat kestävät rahoitusratkaisut, joilla varmistetaan tarvittavien investointien toteutuminen ja sopeutuminen liiketoiminaan oleellisesti liittyviin suhdannevaihteluihin. Investoinnit tehdään pitkäjänteisesti ja niihin liittyvä riskienhallinta otetaan päätöksissä huomioon.
Yksi vastuullisen talouden kehittämisen ja johtamisen perustehtäviä on varmistaa, että yhtiö kykenee hoitamaan velvollisuutensa tärkeimpien sidosryhmiensä suuntaan. Henkilöstön palkat, omistajien osingot, tavaran- ja palveluntuottajien maksut ja yhteiskunnan verot ovat asiakaslupauksista pitämisen ohella yhtiön tärkeimmät velvoitteet.
Ponssen tavoitteena on olla arvojensa mukainen vastuullinen yrityskansalainen. Yhtiö haluaa myös olla metsäkoneteollisuuden suunnannäyttäjä avoimen veropolitiikan edistäjänä. Ponssen veropolitiikassa kuvataan yhtiön verotusta koskevat pääperiaatteet, jotka perustuvat yhtiön arvopohjaan sekä eettiseen ohjeistukseen, Code of Conductiin. Veropolitiikasta vastaa Ponssen talousjohtaja ja sen hyväksyy yhtiön hallitus.
Veropolitiikka koskee kaikkia Ponssen työntekijöitä, jotka työskentelevät Ponssen liiketoimien ja erityisesti niihin liittyvien veroasioiden parissa. Ponsse edellyttää myös, että yhtiön ulkopuoliset neuvonantajat noudattavat Ponssen veropolitiikkaa silloin, kun verotukseen liittyvät raportointi tai muut tehtävät on ulkoistettu. Ponsse pyrkii avoimeen yhteistyöhön ja keskusteluun Verohallinnon kanssa. Lisäksi merkittävimmistä liiketapahtumista haetaan ennakkoratkaisu tai kannanotto Verohallinnolta.
Ponssen liiketoimet tehdään aina kaupallisessa tarkoituksessa ja yhtiörakenne on muodostettu liiketoiminnan mukaisesti. Emoyhtiön toimintoihin kuuluvat tuotekehitys, hankinta, tuotanto, logistiikka, myynti, huoltopalvelut ja konsernihallinto. Ponssen tytäryhtiöt Suomen ulkopuolella toimivat paikallisina myyntiyhtiöinä ja tarjoavat huoltopalveluita. Suomalainen tytäryhtiö Epec Oy suunnittelee ja valmistaa ohjausjärjestelmiä, joita se myy emoyhtiölle sekä ulkopuolisille asiakkaille. Kaikki tytäryhtiöt ovat emoyhtiön suorassa omistuksessa.
Maksettuihin veroihin on sisällytetty tuloverot (ilman laskennallisia veroja), työnajantajamaksut, tullimaksut, kiinteistövero ja muut verot.
| (1 000 EUR) | SUOMI (2017) |
MUUT MAAT (2017) |
YHTEENSÄ (2017) |
SUOMI (2016) |
MUUT MAAT (2016) |
YHTEENSÄ (2016) |
|---|---|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 470 803* | 345 322* | 576 553** | 427 434* | 303 321* | 517 400** |
| TULOS ENNEN VEROJA | 53 007* | 9 049* | 57 792** | 44 075* | 14 181* | 52 990** |
| HENKILÖSTÖ | 910 | 636 | 1 546 | 897 | 556 | 1 453 |
| TULOVERO | 10 604 | 3 627 | 14 231 | 9 102 | 3 151 | 12 253 |
| KIINTEISTÖVERO | 145 | 157 | 302 | 155 | 153 | 308 |
| TYÖNANTAJAMAKSUT | 9 921 | 3 564 | 13 484 | 10 072 | 3 150 | 13 222 |
| TULLIMAKSUT | 22 | 10 578 | 10 600 | 45 | 7 775 | 7 820 |
| MUUT VEROT | 38 | 278 | 316 | 37 | 638 | 675 |
| MAKSETUT VEROT YHTEENSÄ |
20 730 | 18 204 | 38 934 | 19 412 | 14 867 | 34 279 |
*) Konsolidoimaton **) Konsolidoitu
Vastuullisuuden kehittämisen tavoitteet tunnistettiin Ponssella olennaisuusanalyysissä, jossa vastuullisuusmallimme painopistealueita ja niiden alla olevia päämääriä arvioitiin sidosryhmien odotuksiin sekä merkitykseen liiketoiminnalle. Toimenpidesuunnitelma 2017–2019 on tämän työn tulos ja sitä seurataan ja päivitetään vuosittain osana strategiatyötä. Suunnitelma on edelleen voimassa.
Kokonaisuudessaan voi sanoa, että kehitystehtäviksi valikoituivat tavoitteet, joiden kautta luomme yhtenäistä vastuullisuuskäsitystä ja toimintakulttuuria Ponssen konserniin sekä liitämme vastuunäkökulmat ja tavoitteet osaksi nykyisiä johtamisjärjestelmiä. Merkittävä osuus tulevasta kehitystyöstä on myös vastuutyökalujen kehittämisessä, jotka mahdollistavat yhtenäisen toiminnan.
| PAINOPISTEALUE: PÄÄMÄÄRÄ |
TOIMENPITEET | TAVOITE 2019 |
|---|---|---|
| HENKILÖSTÖ: Olemme kehittyvä ja turvallinen työpaikka |
• Vastuumalli viestitetty ja otettu käyttöön koko konsernissa • Turvallisuusjohtamisen kartoitus toteutettu ja yhtenäisen mallin luonti aloitettu • Palautekanava määritelty ja käytössä konsernitasolla |
1. Yhtenäinen vastuullisuusohjelma kon sernissa 2. Systemaattinen turvallisuusohjelma konsernissa 3. Vastuullisuuspalautteelle käytössä yksi kanava |
| TOIMINTA JA YHTEISTYÖ: Toimimme ja viestimme rehellisesti, eettisesti ja yhteisöllisesti |
• Eettinen toimintaperiaate -koulutus aloitettu • Vastuukysely sidosryhmille määritelty ja on osana henkilöstökyselyä • Vastuuviestintäsuunnitelma ja -materiaalit määritelty ja toteutus aloitettu • Auditoinnit sisältävät vastuukriteerit |
1. Ponsselaiset ovat sitoutuneet eettisiin toimintaohjeisiin 2. Ponssen vastuutoiminta vastaa sidosryhmien odotuksia 3. Toimiva vastuullisuusviestintä 4. Vastuullisuustavoiteet osana auditointeja |
| Toimitusketjumme ja asiakas palvelumme toimivat vastuullisesti |
• Sitoutuneiden toimittajien määrä kasvaa vuosittain • Myynti- ja huoltopalvelukumppaneiden sitouttaminen aloitettu |
1. Toimitusketjun vastuullisuus 2. Asiakaspalvelu toimii vastuullisesti ja yhtenäisesti |
| KESTÄVÄ METSÄTALOUS: Kestävää metsänhoitoa ja luontoympäristöä tukevat innovatiiviset tuotteet |
• Asiakkaiden CTL-tuntemuksen lisääminen ja CTL-markkinoiden kasvu • Tuotteiden ympäristövaikutukset tunnis tettu, kuvattu ja tavoitteet sekä mittarit kehittämiselle päivitetty |
1. CTL-menetelmän käytön edistäminen 2. Tuotteiden ympäristövaikutusten vähentäminen |
| ELINKAAREN HALLINTA: Tuotteidemme ympäristö myönteistä käyttöä tukevat palvelut |
• Ympäristöohjelma määritelty ja toteutus aloitettu • Huoltosopimusten kasvu |
1. Huoltopalveluiden ympäristöohjelma konsernissa 2. Kasvattaa tuotteiden ympäristömyön teistä käyttöä tukevien huoltopalveluiden myyntiä |
| LUONNONVARAT: Ympäristötietoisuus ja -käytänteet osaksi jokaisen työpäivää |
• Toiminnot ja tytäryhtiöt sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin • Uusia ratkaisuja luonnonvarojen sääs tämiseen sekä jätteiden minimointiin ja kierrättämiseen |
1. Ympäristötavoitteisiin sitoutuminen 2. Luonnonvarojen käytön ja jätteiden minimointi |
| YHTIÖN TALOUS: Tasapainoinen ja kestävä yhtiön talous |
• Rahavirta min EBITDA • EBIT >= 12 % • Pääomankierto >= 2 |
1. Varmistaa tasapainoinen ja kestävä yhtiön talous pitkällä aikavälillä |
Ponsse Oyj:n tilinpäätös vuodelta 2017 sisältää hallituksen toimintakertomuksen, konsernin tilinpäätöksen (IFRS) ja emoyhtiön tilinpäätöksen (FAS).
41
Ponsse Oyj:n vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous järjestetään maanantaina 9.4.2018 klo 11.00 alkaen yhtiön tiloissa, osoitteessa Ponssentie 22, 74200 Vieremä.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 26.3.2018 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka nimissä osakkeet ovat, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Hallintarekisteröity osakkeenomistaja voidaan tilapäisesti merkitä yhtiön osakasluetteloon, mikä on tehtävä viimeistään 4.4.2018 klo 10.00 mennessä yhtiökokoukseen osallistumista varten. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään keskiviikkona 4.4.2018 ennen klo 16.00 kirjallisesti osoitteeseen Ponsse Oyj, Osakerekisteri, 74200 Vieremä, puhelimitse numeroon 020 768 800, faxilla numeroon 020 768 8690 tai internetissä osoitteessa www.ponsse.com/yhtiokokous. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisten yhteydessä.
Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2017 jaetaan osinkoa 0,75 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 11.4.2018 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 18.4.2018.
Ponsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euroclear Finland Oy:ssä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakeomistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvoosuustili.
Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2017 koskevan tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta. Osavuosikatsaukset tilikaudelta 2018 julkaistaan seuraavasti:
Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi Ponssen kotisivuilla internetissä osoitteessa www.ponsse.com.
Tämä vuosikertomus on saatavana suomen- ja englanninkielisenä. Vuosikertomuksia voi tilata osoitteesta:
Ponsse Oyj, Ponssentie 22, 74200 Vieremä Puh. 020 768 800, fax 020 768 8690 Sähköposti: [email protected] Vuosikertomus on saatavana myös internetissä osoitteessa www.ponsse.com.
Ponsse noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Hiljaisen jakson aikana Ponsse ei kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiä. Jakson aikana Ponssen ylin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedioiden edustajia eikä ota kantaa yrityksen taloudellista tilannetta tai yleisiä näkymiä koskeviin asioihin.
Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä voitte kääntyä seuraavien henkilöiden puoleen:
Juho Nummela, toimitusjohtaja Puh. 0400 495 690, faksi 020 768 8749 Sähköposti: [email protected]
Petri Härkönen, talousjohtaja Puh. 050 409 8362, faksi 020 768 8749 Sähköposti: [email protected]
Mm. nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena: Inderes Oy, Nordea Pankki Suomi Oyj, Pohjola Pankki Oyj.
Ponssen konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standars, IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on lisäksi laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaisesti, jota myös konserni noudatti ennen tilikautta 2005. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Kaikki tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Ponsse-konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 576,6 (2016, 517,4) miljoonaa euroa ja liiketulos 67,4 (55,2) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 57,8 (58,3) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,60 (1,63) euroa.
Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 576,6 (517,4) miljoonaa euroa, joka on 11,4 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 77,3 (76,6) prosenttia.
Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 38,0 (39,3) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 18,6 (20,3) prosenttia, Venäjä ja Aasia 20,1 (14,7) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 22,9 (24,6) prosenttia sekä muut maat 0,5 (1,1) prosenttia.
Liiketulos oli 67,4 (55,2) miljoonaa euroa. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 11,7 (10,7) prosenttia. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 26,4 (30,7) prosenttia.
Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 80,3 (73,9) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 49,7 (44,7) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -9,7 (3,1) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli -6,3 (3,9) miljoonaa euroa. Katsauskauden tulokseksi muodostui 44,8 (45,7) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,60 (1,63) euroa.
Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 345,2 (301,6) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 122,3 (118,3) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 41,5 (35,9) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 42,6 (37,3) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 176,8 (149,8) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 162,9 (138,4) miljoonaa euroa. Korollisten velkojen määrä oli 68,2 (60,1) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituslimiiteistä on käytössä 0 %. Emoyhtiön saamiset muilta konserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 85,3 (80,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiön saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista. Konsernin nettovelat olivat 25,5 (22,6) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net gearing) 14,4 (15,1) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 51,9 (50,3) prosenttia.
Liiketoiminnan rahavirta oli 56,5 (53,7) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -37,7 (-28,1) miljoonaa euroa.
Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 582,1 (493,8) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 124,6 (123,9) miljoonaa euroa.
Emoyhtiö Ponsse Oyj perusti 13.1.2017 uuden tytäryhtiön Ponsse Machines Ireland Ltd.:n Irlantiin.
Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd., Iso-Britannia; Ponsse Machines Ireland Ltd., Irlanti; Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse Uruguay S.A., Uruguay; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hong Kong; Ponsse China Ltd., Kiina sekä Epec Oy, Suomi. Konserniin kuuluu myös kiinteistöyhtiö OOO Ocean Safety Center, Venäjä. Lisäksi konserniin kuuluu osakkuusyhtiö Sunit Oy, Suomi, josta Ponsse Oyj:n omistusosuus on 34 prosenttia.
Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 14,8 (12,4) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 4,7 (4,0) miljoonaa euroa.
Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 37,8 (28,3) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista.
Varsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 11.4.2017. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2016.
Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2016 osinkoa 0,60 euroa osaketta kohti (osinko yhteensä 16 780 145 euroa). Yhtiön omassa omistuksessa oleville osakkeille (33 092 kpl) ei maksettu osinkoa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 13.4.2017 ja osingon maksupäivä oli 24.4.2017.
Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ("Pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.
Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi käytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissä tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista.
Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2018 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.
Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on enintään
250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
Valtuutusta esitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä.
Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2018 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.
Hallituksen puheenjohtajana toimi Juha Vidgrén ja hallituksen varapuheenjohtajana Mammu Kaario. Hallituksen jäseninä toimivat Matti Kylävainio, Ossi Saksman, Janne Vidgrén ja Jukka Vidgrén.
Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai valiokuntia.
Hallituksen kokouksia järjestettiin katsauskauden aikana yhdeksän kappaletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 90,7.
Yhtiön tilintarkastajana toimi katsauskauden aikana tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Toppinen.
Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman, toimitusketjusta vastaava johtaja Tommi Väänänen sekä toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.
Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrénille.
Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla:
Pohjois-Eurooppa: Jani Liukkonen (Suomi), Carl-Henrik Hammar (Ruotsi ja Tanska), Jussi Hentunen (Viro, Latvia ja Liettua) ja Sigurd Skotte (Norja).
Keski- ja Etelä-Eurooppa: Tuomo Moilanen (Saksa ja Itävalta), Clément Puybaret (Ranska), Janne Tarvainen (Espanja ja Portugali), Gary Glendinning (Iso-Britannia, Irlanti, Unkari, Romania, Slovenia, Kroatia ja Serbia) ja Jussi Hentunen (Puola, Tsekki ja Slovakia).
Venäjä ja Aasia: Jaakko Laurila (Venäjä ja Valko-Venäjä), Janne Tarvainen (Australia ja Etelä-Afrikka) ja Risto Kääriäinen (Kiina ja Japani).
Pohjois- ja Etelä-Amerikka: Pekka Ruuskanen (USA), Eero Lukkarinen (Kanada), Marko Mattila (Brasilia) ja Martin Toledo (Uruguay, Chile ja Argentiina).
Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 1 508 (1 435) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 1 546 (1 453) henkilöä.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.12.2017 oli 2 513 292 kappaletta, joka on 9,0 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 60,8 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 20,85 euroa osakkeelta ja ylin 27,80 euroa osakkeelta.
Katsauskauden päätöskurssi oli 26,38 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 738,6 miljoonaa euroa.
Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 33 092 omaa osaketta.
Ponsse noudattaa toiminnassaan ISO 9001 -laatustandardia, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia ja OHSAS 18001 -työterveys- ja turvallisuusstandardia, joista kaksi ensin mainittua on sertifioitu. Kansainvälisiin standardeihin perustuvien johtamisjärjestelmien tavoitteena on vakioida toimintaa konsernitasolla sekä varmistaa jatkuva kehitys. Lloyd's Register Quality Assurance suoritti katsauskauden aikana ISO 9001:2015 -laatujärjestelmän ja ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmän auditoinnin.
Yhtiön laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuus-
standardeihin perustuvat johtamisjärjestelmät ohjaavat Ponssen kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista ja vastuullista johtamista. Kestävä kehitys tarkoittaa Ponssella toimintaa, jossa huomioidaan tasavertaisesti ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat ja niihin liittyvät periaatteet. Ekologisen kestävyyden näkökulman mukaisesti haluamme välttää tai minimoida tuotteidemme, palveluidemme, toimintamme ja päätöstemme negatiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemiin ja luonnonvarojen riittävyyteen. Panostuksemme tuotteidemme polttoainekulutuksen, päästöjen ja puuston pintavaurioiden minimointiin sekä huoltopalveluprosessiemme kehittämiseen vaikuttavat myös asiakkaidemme toiminnan kestävyyteen. Sosiaalisen kestävyyden näkökulman mukaisesti varmistamme ihmisten työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja tasa-arvoisen kohtelun sekä tuemme työllisyyttä ja ammattitaitoisen työvoiman kehitystä. Taloudellisen kestävyyden näkökulma liittyy kannattavuuteen, liiketoiminnan rahavirtoihin ja kasvuun varmistaen yhtiön taloudellisen kyvykkyyden pitkällä aikavälillä. Tämä tuo pysyvyyttä ja jatkuvuutta paikalliseen yhteisöön ja yhteiskuntaan koko globaalissa toimintakentässämme.
Ponssella kehitetään toimintatapoja ja tuotantoprosesseja sekä sisäisillä että ulkoisilla auditoinneilla. Yhtiön auditointijärjestelmä on ollut keskeinen työkalu kehityksen edistämisessä vuoden 2017 aikana. Katsauskauden aikana yhtiön huoltopalveluverkostossa on laajennettu huollon toimintatapaa ja työympäristöä arvioivia sisäisiä
auditointeja. Huoltopalveluiden laatuauditointien tavoitteena on varmistaa tehokkaat turvalliset toimintatavat koko PONSSE-huoltopalveluverkostossa. Katsauskauden aikana on kehitetty tytäryhtiöiden johtamisperiaatteiden arviointimallia, joka ohjaa tytäryhtiöiden strategian johtamiskäytäntöjä.
Tuotantoprosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen toimintamallin mukaisesti. Yhtiön laadunvarmistusjärjestelmä korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Katsauskaudella on merkittävästi panostettu yhtiön sisäisten toimintatapojen kehitysmalliin, joka perustuu Lean Six Sigma -laatujohtamisen periaatteisiin.
Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2015. Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.
Hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.
Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.
Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.
Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.
Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.
Maailman talouden epävarmuus saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnän heikkenemiseen. Epävarmuutta voi lisätä kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteetti. Erityisesti geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja pakotteiden kautta.
Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta.
Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia.
Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään johdannaissopimusten avulla.
Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta.
Yhtiöllä ei ole olennaisia katsauskauden jälkeisiä tapahtumia.
Konsernin euromääräisen liikevoiton odotetaan olevan vuonna 2018 samalla tasolla kuin 2017.
Ponssen vahvasti uusiutunut ja kilpailukykyinen tuotemallisto sekä uudet huoltopalveluratkaisut ovat kasvattaneet yhtiötä merkittävästi. Markkinatilanne on jatkunut suotuisana.
Investointimme suuntautuvat toimitusketjun ja varaosalogistiikan palvelutason ja kapasiteetin kehittämiseen sekä huoltopalveluverkoston kehittämiseen Suomessa ja ulkomailla. Vieremän tehtaan laajennus etenee suunnitellusti aikataulussaan. Uuden tehtaan ylösajo tapahtuu vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Laajennuksen tuomat lisähyödyt alkavat realisoitua suunnitellusti 2018 toisella vuosipuoliskolla. Tehdasinvestointi liittyy Vieremän tehtaan turvallisuuden, tuottavuuden, tuotelaadun ja joustavuuden kehittämiseen.
| Päätöskurssi 31.12.2017 | Keskikurssi 2017 | Päätöskurssi 31.12.2016 | Keskikurssi 2016 | |
|---|---|---|---|---|
| SEK | 9,84380 | 9,63918 | 9,55250 | 9,44958 |
| NOK | 9,84030 | 9,34975 | 9,08630 | 9,28878 |
| GBP | 0,88723 | 0,87422 | 0,85618 | 0,81587 |
| USD | 1,19930 | 1,13065 | 1,05410 | 1,10205 |
| BRL | 3,97290 | 3,62706 | 3,43050 | 3,85714 |
| RUB | 69,39200 | 66,03495 | 64,30000 | 73,87562 |
| CNY | 7,80440 | 7,62986 | 7,32020 | 7,31992 |
| (1 000 EUR) | Liite1 | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1, 4 | 576 553 | 517 400 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 1 618 | 1 915 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | 7 900 | 2 346 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -375 529 | -336 008 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 8, 34 | -80 263 | -73 879 |
| Poistot | 7 | -13 112 | -11 905 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6 | -49 734 | -44 711 |
| Liiketulos | 67 432 | 55 158 | |
| Rahoitustuotot | 10 | 18 159 | 22 489 |
| Rahoituskulut | 11 | -27 819 | -19 415 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista | 19 | 23 | |
| Tulos ennen veroja | 57 792 | 58 255 | |
| Tuloverot | 12 | -13 021 | -12 543 |
| Tilikauden tulos | 44 771 | 45 712 | |
| Muut laajan tuloksen erät: | |||
| Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot | -941 | 1 554 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 43 830 | 47 266 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: | |||
| laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden tulos | 13 | 1,60 | 1,63 |
| laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden tulos | 13 | 1,60 | 1,63 |
| (1 000 EUR) | Liite1 | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 14 | 95 454 | 73 765 |
| Liikearvo | 15 | 3 816 | 3 827 |
| Aineettomat hyödykkeet | 15 | 22 975 | 19 928 |
| Sijoitukset | 18, 31 | 103 | 103 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 17 | 714 | 781 |
| Saamiset | 19 | 916 | 2 340 |
| Laskennalliset verosaamiset | 20 | 3 538 | 2 525 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 127 516 | 103 269 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 21 | 122 302 | 118 283 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 22, 31 | 52 345 | 41 847 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 413 | 859 | |
| Rahavarat | 23, 31 | 42 596 | 37 342 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 217 656 | 198 332 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 345 172 | 301 600 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 24 | ||
| Osakepääoma | 7 000 | 7 000 | |
| Omat osakkeet | -346 | -346 | |
| Muuntoerot | -183 | 758 | |
| Muut rahastot | 2 452 | 2 452 | |
| Kertyneet voittovarat | 167 923 | 139 932 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 176 846 | 149 796 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 20 | 823 | 799 |
| Rahoitusvelat | 28, 31 | 46 126 | 46 653 |
| Muut velat | 29, 31 | 57 | 0 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 47 006 | 47 452 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Rahoitusvelat | 28, 31 | 22 115 | 13 462 |
| Ostovelat ja muut velat | 29 | 92 698 | 82 877 |
| Tuloverovelka | 738 | 2 043 | |
| Varaukset | 27 | 5 769 | 5 970 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 121 320 | 104 353 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 345 172 | 301 600 |
| (1 000 EUR) | Liite1 | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta: | |||
| Tilikauden tulos | 44 771 | 45 712 | |
| Oikaisut: | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 10, 11 | 9 660 | -3 074 |
| Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta | -19 | -23 | |
| Poistot | 7 | 13 112 | 11 905 |
| Tuloverot | 13 021 | 12 543 | |
| Muut oikaisut | -923 | 3 051 | |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 79 621 | 70 114 | |
| Käyttöpääoman muutos: | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) | -10 165 | 7 437 | |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) | -4 018 | -13 699 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+)/vähennys (-) | 10 572 | 2 777 | |
| Pakollisten varausten muutos | -201 | 1 216 | |
| Saadut korot | 240 | 222 | |
| Maksetut korot | -954 | -953 | |
| Muut rahoituserät | -3 518 | -468 | |
| Maksetut verot | -15 030 | -12 905 | |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 56 549 | 53 740 | |
| Investointien rahavirta: | |||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -37 836 | -28 280 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 127 | 198 | |
| Investointien rahavirta (B) | -37 709 | -28 082 | |
| Rahoituksen rahavirta: | |||
| Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut | 7 944 | 2 220 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 0 | 1 004 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -900 | -5 702 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | 1 082 | 191 | |
| Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) | 520 | -1 396 | |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | 24 | -16 780 | -15 382 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | -8 135 | -19 065 | |
| Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) | 10 705 | 6 593 | |
| Rahavarat 1.1. | 37 342 | 26 495 | |
| Valuuttakurssimuutosten vaikutus | -5 451 | 4 254 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 EUR) | Liite1 | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto ja muut rahastot |
Muunto erot |
Omat osakkeet |
Kertyneet voitto varat |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2017 | 7 000 | 2 452 | 758 | -346 | 139 932 | 149 796 | |
| Muuntoerot | 0 | 0 | -941 | 0 | 0 | -941 | |
| Katsauskauden tulos | 0 | 0 | 0 | 0 | 44 771 | 44 771 | |
| Katsauskauden laaja tulos | 0 | 0 | -941 | 0 | 44 771 | 43 830 | |
| Osakepalkkio-ohjelma | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Osingonjako | 24 | 0 | 0 | 0 | 0 | -16 780 | -16 780 |
| Muut muutokset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Oma pääoma 31.12.2017 | 7 000 | 2 452 | -183 | -346 | 167 923 | 176 846 | |
| Oma pääoma 1.1.2016 | 7 000 | 2 452 | -796 | -346 | 109 602 | 117 912 | |
| Muuntoerot | 0 | 0 | 1 554 | 0 | 0 | 1 554 | |
| Katsauskauden tulos | 0 | 0 | 0 | 0 | 45 712 | 45 712 | |
| Katsauskauden laaja tulos | 0 | 0 | 1 554 | 0 | 45 712 | 47 266 | |
| Osakepalkkio-ohjelma | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Osingonjako | 24 | 0 | 0 | 0 | 0 | -15 382 | -15 382 |
| Muut muutokset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Oma pääoma 31.12.2016 | 7 000 | 2 452 | 758 | -346 | 139 932 | 149 796 |
Ponsse-konserni on myynti-, huolto-, teknologia- ja teollinen yhtiö, joka on sitoutunut luomaan asiakkailleen menestystä ja haluaa olla johtavassa asemassa ympäristöystävällisissä tavaralajimenetelmän metsäkoneissa maailmanlaajuisesti. Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä 100 %:sti omistetut tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa, Ponsse Machines Ltd. Irlannissa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd. Hongkongissa, Ponsse China Ltd. Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa sekä Epec Oy Suomessa. Tilikaudesta 2014 alkaen konserniin kuuluu kiinteistöyhtiö OOO Ocean Safety Center Venäjällä. Lisäksi konserniin kuuluu Kajaanissa sijaitseva Sunit Oy, joka on Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö 34 prosentin omistusosuudella.
Konsernin emoyhtiö on Ponsse Oyj, joka on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Ponsse Oyj:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla. Emoyhtiön kotipaikka on Vieremä ja sen rekisteröity osoite on Ponssentie 22, 74200 Vieremä.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.ponsse.com tai konsernin pääkonttorista osoitteesta Ponssentie 22, 74200 Vieremä.
Ponsse Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 12.2.2018 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2017 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaissopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2016 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2017 alkaen.
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Ponsse Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan kohdassa "Liikearvo".
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.
Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi tilikauden keskikursseja käyttäen ja taseet tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Hankintaan sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästä aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 20 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 5–10 vuotta |
Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserien käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuna ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.
Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.
| Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat: | |
|---|---|
| Aktivoidut kehittämismenot | 3–10 vuotta |
| Patentit | 5 vuotta |
| ATK-ohjelmat | 5 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.
Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Silloin, kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, arvioidaan kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi erikseen.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle, sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai vaihto-omaisuuteen. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.
Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lakisääteisillä eläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Ulkomaiset konserniyhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Konsernilla on kannustinjärjestelmä, joka on maksettu osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden antamishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti sitouttamisjakson aikana 31.3.2018 mennessä. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varausten määrää arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja ja jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuina.
Tuotot koneiden ja varaosien myynnistä kirjataan, kun niiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- tai määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot huoltopalveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.
Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Osinkotuotot on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä raportointikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokittele niitä myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymisestä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista ja ne arvostetaan hankintamenoon.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli on viitteitä siitä, että osakesijoitusten käypä arvo alittaa hankintamenon merkittävästi, kirjataan myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta tappio tulosvaikutteisesti.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen olennainen viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne ovat korollisia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.
Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 31.
Konserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Ponsse-konserni on luokitellut kaikki johdannaiset kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koska se ei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat termiinisopimuksia ja koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Johdannaisten käypä arvo on kirjattu muihin lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Osakepääomana esitetään kantaosakkeiden nimellisarvo. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi ja velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokous on hyväksynyt osingon.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot on kirjattu rahoituseriin.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat.
Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskien arviointi perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, saamisten määrään ja rakenteeseen sekä lähiajan taloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin.
Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihto-omaisuuden arvonalentumista erityisesti vaihtokoneiden osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihtokonevaraston ikärakenne ja todennäköinen myyntihinta.
Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin. Tuotteille myönnettävä takuuaika on 12 kuukautta tai 2 000 tuntia, jonka aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan.
Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko uusi tuote teknisesti toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.
Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserni arvioi tuloveronsa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon veroasema sekä erilaisten vero- ja kirjanpitokäytännöistä johtuvien väliaikaisten erojen, kuten tulojaksotusten ja kustannusvarausten, vaikutus. Eroista kirjataan laskennallisia verosaamisia ja -velkoja. Laskennallisen verosaamisen hyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä osin kuin hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Konsernin johto on selvittämässä näiden uudistettujen standardien vaikutusta konsernitilinpäätökseen:
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Konsernin kannalta uusi standardi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ei tule muuttamaan rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Rahoitusvarojen arvonalentumisen osalta tullaan soveltamaan odotettuihin luottotappioihin perustuvaa mallia. Tehtyjen selvitysten mukaan uudella standardilla ei arvioida olevan kokonaisuutena olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista. Ponsse soveltaa standardia 1.1.2018 alkaen ei-takautuvasti lisätietoja antaen. Uusi standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18 ja IAS 11 -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää.
Myyntituottojen kirjaamisessa sovellettava viisivaiheinen ohjeistus:
Konserni on analysoinut standardin vaikutuksia yllä mainitun viisivaiheisen prosessin mukaisesti. Suoritevelvoitteiden määrä kasvaa nykykäytäntöön verrattuna esimerkiksi uusille koneille annettavien takuiden palveluluonteisen osan osalta. Merkittävin osa konsernin liikevaihdosta koostuu konemyynnistä, jossa tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti. Huoltopalveluiden osalta määräysvalta siirtyy ajan kuluessa, mutta merkittävä osa konsernin huoltopalveluista on lyhytaikaista. Pitkäaikaiset huoltosopimukset tuloutetaan ajan kuluessa siten, että tuloutettava liikevaihto vastaa konsernin suorittamia huoltopalveluita. Sopimuksiin voi sisältyä annettavia alennuksia ja muuna kuin rahana suoritettavia vastikkeita ts. vaihtokoneita. Nykyisen käytännön mukaisesti alennus kohdistetaan liikevaihdon oikaisueränä samalle kaudelle kuin varsinainen myyntituotto ja muuna kuin rahana suoritettavat vastikkeet arvostetaan käypään arvoon, jotka vastaavat uuden standardin ohjeistusta. Konsernin myynnin koostuessa pääosin konemyynnistä ja transaktiohinnan määrittämisen sekä kohdistamisen vastatessa pääosin jo nykykäytännössä uutta standardia, standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta kirjauskäytäntöön.
Tämän hetkisen arvion mukaisesti uudella standardilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta liikevaihdon tulouttamisen ajankohtaan tai tuloutettavan liikevaihdon määrään eikä siten kokonaisuutena olennaista vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan tai taseeseen. Muutoksella on kuitenkin vähäisiä vaikutuksia liikevaihdon tuloutuksen ajankohtaan sekä sopimukseen perustuviin velkoihin esimerkiksi uusille koneille annettavien takuiden palveluluonteisen osan osalta sekä asiakkaille annettujen optioiden hankkia lisäpalveluita alennuksella osalta. Lisäksi uudella standardilla on vaikutus tilinpäätökseen uusien liitetietovaatimusten myötä.
tusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat maantieteelliseen aluejakoon. Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin johtoryhmä käyttää operatiivisessa päätöksenteossa.
Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiallisesti metsäkoneiden ja huoltopalveluiden myynnistä.
Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta liiketuloksen (EBIT) perusteella.
Segmentin tuotot on kohdistettu asiakkaan sijainnin mukaan. Kulut ovat sellaisia eriä, jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentille kohdistetut kulut perustuvat tuotannon normaaliin toiminta-asteeseen.
Konsernin raportoitavat segmentit ovat:
Pohjois-Eurooppa Keski- ja Etelä-Eurooppa Venäjä ja Aasia Pohjois- ja Etelä-Amerikka
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
| (1 000 EUR) | Pohjois Eurooppa |
Keski- ja Etelä Eurooppa |
Venäjä ja Aasia |
Pohjois ja Etelä Amerikka |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Segmentin liikevaihto | 403 366 | 108 926 | 117 014 | 135 111 | 764 417 |
| Segmentin väliset tuotot | -184 499 | -1 961 | -1 079 | -3 302 | -190 841 |
| Kohdistamaton tuotto | 2 977 | ||||
| Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta | 218 867 | 106 965 | 115 936 | 131 809 | 576 553 |
| Segmentin liiketulos | 10 515 | 14 291 | 22 569 | 17 888 | 65 262 |
| Kohdistamattomat erät | 2 170 | ||||
| Liiketulos | 10 515 | 14 291 | 22 569 | 17 888 | 67 432 |
| Poistot | 11 277 | 347 | 347 | 1 141 | 13 112 |
| (1 000 EUR) | Pohjois Eurooppa |
Keski- ja Etelä Eurooppa |
Venäjä ja Aasia |
Pohjois ja Etelä Amerikka |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Segmentin liikevaihto | 360 031 | 106 390 | 77 256 | 131 500 | 675 178 |
| Segmentin väliset tuotot | -156 774 | -1 365 | -1 002 | -4 473 | -163 615 |
| Kohdistamaton tuotto | 5 837 | ||||
| Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta | 203 256 | 105 025 | 76 255 | 127 027 | 517 400 |
| Segmentin liiketulos | 9 636 | 17 109 | 12 316 | 15 117 | 54 178 |
| Kohdistamattomat erät | 980 | ||||
| Liiketulos | 9 636 | 17 109 | 12 316 | 15 117 | 55 158 |
| Poistot | 10 490 | 213 | 263 | 939 | 11 905 |
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | ||
| Raportoitavien segmenttien liikevaihto | 764 417 | 675 178 |
| Kaikkien muiden segmenttien tuotot | 2 977 | 5 837 |
| Segmenttien välisten tuottojen eliminointi | -190 841 | -163 615 |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 576 553 | 517 400 |
| Liiketulos | ||
| Raportoitavien segmenttien tulos | 65 262 | 54 178 |
| Kaikkien muiden segmenttien tulos | 2 004 | 345 |
| Segmenteille kohdistamattomat erät | 166 | 635 |
| Konsernin liiketulos yhteensä | 67 432 | 55 158 |
Konsernilla ei ole näitä eriä.
Konsernilla ei ole näitä eriä.
| 4. LIIKEVAIHTO | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Konemyynti | 471 190 | 422 315 |
| Huoltopalvelut | 105 363 | 95 086 |
| Yhteensä | 576 553 | 517 400 |
Pitkäaikaishankkeita ei ole ollut tilikauden aikana.
| 5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 127 | 198 |
| Julkiset avustukset | 39 | 131 |
| Muut | 1 452 | 1 586 |
| Yhteensä | 1 618 | 1 915 |
| 6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Vapaaehtoiset henkilösivukulut | 3 872 | 3 567 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 7 869 | 7 425 |
| Lähetysrahdit ja huolintakulut | 8 834 | 8 465 |
| Vuokrakulut | 3 157 | 3 405 |
| Markkinointi- ja edustuskulut | 6 931 | 6 153 |
| Hallintokulut | 7 965 | 6 591 |
| Tutkimus- ja kehittämiskulut | 1 663 | 820 |
| Muut kuluerät | 9 443 | 8 286 |
| Yhteensä | 49 734 | 44 711 |
| 6.1. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| PwC | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 102 | 131 |
| Todistukset ja lausunnot | 3 | 1 |
| Veroneuvonta | 3 | 21 |
| Muut palkkiot | 67 | 20 |
| 174 | 173 |
Edellä esitetyistä muista palveluista kuin tilintarkastuksesta PricewaterhouseCoopers Oy:lle maksetut palkkiot ovat 52 tuhatta euroa (16 tuhatta euroa 2016).
| Yhteensä | 235 | 265 |
|---|---|---|
| 61 | 91 | |
| Muut palkkiot | 20 | 41 |
| Veroneuvonta | 11 | 10 |
| Todistukset ja lausunnot | 0 | 0 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 30 | 40 |
| Muut yhteisöt |
| 7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aktivoidut kehittämismenot | 2 752 | 2 633 |
| Patentit | 52 | 56 |
| Aineettomat oikeudet | 246 | 252 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 555 | 416 |
| Yhteensä | 3 605 | 3 356 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset | 3 020 | 2 735 |
| Koneet ja kalusto | 6 488 | 5 814 |
| Yhteensä | 9 508 | 8 549 |
| 8. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Palkat | 64 068 | 57 958 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 8 637 | 8 145 |
| Osakepalkkiot | 1 196 | 1 298 |
| Muut henkilösivukulut | 6 362 | 6 478 |
| Yhteensä | 80 263 | 73 879 |
| Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikaudella | 2017 | 2016 |
| Työntekijät | 914 | 876 |
| Toimihenkilöt | 594 | 559 |
| Yhteensä | 1 508 | 1 435 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa kohdassa 34. Lähipiiritapahtumat
| 9. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Tuloslaskelmaan sisältyvät kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot | 12 837 | 10 990 |
| 10. RAHOITUSTUOTOT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista | 4 | 2 |
| Korkotuotot lainoista ja saamisista | 240 | 222 |
| Valuuttakurssivoitot | 11 507 | 17 634 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutos | 6 160 | 4 012 |
| Muut rahoitustuotot | 249 | 621 |
| Yhteensä | 18 159 | 22 490 |
| 11. RAHOITUSKULUT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Korkokulut rahoituslainoista | 721 | 702 |
| Valuuttakurssitappiot | 21 572 | 12 984 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutos | 3 959 | 4 760 |
| Muut rahoituskulut | 1 567 | 971 |
| Yhteensä | 27 819 | 19 416 |
| 12. TULOVEROT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 14 025 | 12 732 |
| Edellisten tilikausien verot | 145 | -446 |
| Laskennalliset verot | -1 149 | 257 |
| Yhteensä | 13 021 | 12 543 |
| (1 000 EUR) | ||
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 57 792 | 58 255 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 11 558 | 11 651 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat | 272 | 1 190 |
| Verovapaat tulot | -26 | 0 |
| Vähennyskelvottomat kulut | 49 | 1 440 |
| Verohelpotukset, -tuet | -183 | -376 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | -177 | -121 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset | 2 566 | -1 030 |
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | -79 | 101 |
| Kirjatut laskennalliset verosaamiset | -1 104 | 134 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | 145 | -446 |
| Verot tuloslaskelmassa | 13 021 | 12 543 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | 44 771 | 45 712 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) | 27 967 | 27 967 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake) | 1,60 | 1,63 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.
| Maa- ja vesi |
Koneet ja | Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 EUR) | alueet | Rakennukset | kalusto | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2017 | 2 588 | 55 927 | 66 740 | 14 152 | 139 408 |
| Lisäykset | 577 | 11 054 | 6 949 | 26 773 | 45 353 |
| Vähennykset | 0 | -305 | -558 | -13 148 | -14 012 |
| Siirrot erien välillä | 132 | 1 613 | 505 | -2 251 | 0 |
| Kurssiero | -201 | -1 151 | -3 437 | -209 | -4 998 |
| Hankintameno 31.12.2017 | 3 096 | 67 138 | 70 199 | 25 317 | 165 751 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017 | 0 | -22 811 | -42 832 | 0 | -65 644 |
| Poistot | 0 | -3 020 | -6 488 | 0 | -9 508 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | 433 | -667 | 0 | -234 |
| Kurssiero | 0 | 1 075 | 4 013 | 0 | 5 088 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017 | 0 | -24 323 | -45 974 | 0 | -70 297 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2017 | 2 588 | 33 116 | 23 908 | 14 152 | 73 765 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 3 096 | 42 816 | 24 225 | 25 317 | 95 454 |
| Maa- ja vesi alueet |
Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2016 | 2 077 | 53 075 | 58 702 | 2 736 | 116 590 |
| Lisäykset | 472 | 2 340 | 8 373 | 18 608 | 29 794 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -859 | -7 274 | -8 132 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssiero | 39 | 512 | 524 | 82 | 1 157 |
| Hankintameno 31.12.2016 | 2 588 | 55 927 | 66 740 | 14 152 | 139 408 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016 | 0 | -20 053 | -37 243 | 0 | -57 296 |
| Poistot | 0 | -2 736 | -5 814 | 0 | -8 550 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | 0 | 553 | 0 | 553 |
| Kurssiero | 0 | -23 | -328 | 0 | -351 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016 | 0 | -22 811 | -42 832 | 0 | -65 644 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2016 | 2 077 | 33 022 | 21 459 | 2 736 | 59 294 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 2 588 | 33 116 | 23 908 | 14 152 | 73 765 |
(1 000 EUR)
| Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä seuraavasti: | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2017 | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Yhteensä | ||
| Hankintameno | 2 044 | 971 | 3 016 | ||
| Kertyneet poistot | -658 | -334 | -992 | ||
| Kirjanpitoarvo | 1 386 | 638 | 2 024 | ||
| 31.12.2016 | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Yhteensä | ||
| Hankintameno | 762 | 984 | 1 746 | ||
| Kertyneet poistot | -571 | -208 | -779 | ||
| Kirjanpitoarvo | 191 | 776 | 967 | ||
| Kehittämis menot |
Patentti menot |
Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 17 179 | 851 | 2 333 | 6 121 | 11 440 | 37 925 |
| 8 061 | 58 | 368 | 890 | 6 110 | 15 486 |
| 767 | 0 | 0 | 0 | -767 | 0 |
| -6 | 0 | 0 | 0 | -8 828 | -8 834 |
| 26 001 | 910 | 2 700 | 7 011 | 7 955 | 44 577 |
| -10 859 | -707 | -1 742 | -4 689 | 0 | -17 997 |
| -2 752 | -52 | -246 | -555 | 0 | -3 605 |
| 0 | 0 | 4 | -4 | 0 | 0 |
| -13 611 | -759 | -1 983 | -5 248 | 0 | -21 601 |
| 6 320 | 145 | 591 | 1 432 | 11 440 | 19 928 |
| 12 390 | 151 | 717 | 1 763 | 7 955 | 22 975 |
| (1 000 EUR) | Kehittämis menot |
Patentti menot |
Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2016 | 16 113 | 827 | 2 101 | 5 253 | 8 356 | 32 650 |
| Lisäykset | 773 | 24 | 217 | 754 | 5 583 | 7 351 |
| Siirrot erien välillä | 293 | 0 | 15 | 114 | -422 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | -2 076 | -2 076 |
| Hankintameno 31.12.2016 | 17 179 | 851 | 2 333 | 6 121 | 11 440 | 37 925 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016 | -8 226 | -651 | -1 490 | -4 274 | 0 | -14 642 |
| Poistot | -2 633 | -56 | -252 | -415 | 0 | -3 355 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016 | -10 859 | -707 | -1 742 | -4 689 | 0 | -17 997 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2016 | 7 888 | 176 | 611 | 979 | 8 356 | 18 009 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 6 320 | 145 | 591 | 1 432 | 11 440 | 19 928 |
Aineettomat oikeudet sisältävät mm. tietokoneohjelmistojen lisenssimaksuja. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. konsernille räätälöityjen tietokoneohjelmistojen maksuja. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kehittämismenoja, patenttien hakemiskuluja sekä tietokoneohjelmistojen hankintamenoja.
| Liikearvon kohdistaminen | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille: | ||
| Pohjois-Eurooppa segmentti: Epec Oy | 3 440 | 3 440 |
| Pohjois-Eurooppa segmentti: Ruotsi Norrbottenin alueen liiketoiminta | 376 | 387 |
| Yhteensä | 3 816 | 3 827 |
Arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennuste pohjautuu johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 12,5 %. Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 1 %:n kasvutekijää kyseisissä yksiköissä. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisten toimialojen pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:
Johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johda tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävät rahamäärät alittavat testattavan kirjanpitoarvon.
Arvonalentumista ei syntyisi, mikäli rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttökate kaikkina tulevina vuosina olisi hieman heikompi kuin liiketoiminnan budjetoitu käyttökate eikä suunniteltua käyttökatteen kasvua syntyisi.
Konsernilla ei ole sijoituskiinteistöjä.
| 17. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Tilikauden alussa | 781 | 817 |
| Osuus kauden tuloksesta | -67 | -36 |
| Tilikauden lopussa | 714 | 781 |
| Tiedot konsernin osakkuusyrityksestä sekä sen varat, velat, liikevaihto ja tulos: | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Osakkuusyritys | ||
| Sunit Oy, Kajaani, Suomi | ||
| Varat | 2 627 | 2 742 |
| Velat | 517 | 524 |
| Liikevaihto | 3 687 | 4 067 |
| Tilikauden tulos | 67 | 68 |
| Omistusosuus | 34 % | 34 % |
Sunit Oy on telematiikkaan erikoistunut ajoneuvotietokoneita valmistava yritys.
| 18. MUUT RAHOITUSVARAT | |
|---|---|
| (1 000 EUR) | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | Muut osakkeet ja osuudet |
| Hankintameno 1.1.2017 | 103 |
| Lisäykset | 0 |
| Vähennykset | 0 |
| Hankintameno 31.12.2017 | 103 |
| Hankintameno 1.1.2016 | 105 |
| Lisäykset | 5 |
| Vähennykset | -7 |
| Hankintameno 31.12.2016 | 103 |
Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa yhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita. Arvostus on tehty hankintahintaan, koska käypää arvoa osakkeille ei ole luotettavasti saatavissa.
| 19. SAAMISET (PITKÄAIKAISET) | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Myyntisaamiset | 0 | 0 |
| Lainasaamiset | 162 | 135 |
| Muut saamiset | 560 | 2 085 |
| Siirtosaamiset | 194 | 120 |
| Yhteensä | 916 | 2 340 |
Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Muista saamisista on kirjattu alas 576 tuhatta euroa tilikauden aikana.
| 20. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT | |||
|---|---|---|---|
| (1 000 EUR) | |||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2017 aikana: | |||
| Laskennalliset verosaamiset: | 31.12.2016 | Kirjattu tulosvaikutteisesti | 31.12.2017 |
| Vaihto-omaisuus | 1 913 | 248 | 2 161 |
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 0 | 0 | 0 |
| Vahvistetut tappiot | 549 | 692 | 1 240 |
| Muut erät | 63 | 73 | 136 |
| Yhteensä | 2 525 | 1 013 | 3 538 |
| Laskennalliset verovelat: | 31.12.2016 | Kirjattu tulosvaikutteisesti | 31.12.2017 |
| Vaihto-omaisuus | 0 | 0 | 0 |
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 799 | 25 | 823 |
| Muut erät | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 799 | 25 | 823 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana: | |||
| Laskennalliset verosaamiset: | 31.12.2015 | Kirjattu tulosvaikutteisesti | 31.12.2016 |
| Vaihto-omaisuus | 1 235 | 679 | 1 913 |
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 100 | -100 | 0 |
| Vahvistetut tappiot | 1 358 | -810 | 549 |
| Muut erät | 93 | -30 | 63 |
| Yhteensä | 2 786 | -261 | 2 525 |
| Laskennalliset verovelat: | 31.12.2015 | Kirjattu tulosvaikutteisesti | 31.12.2016 |
| Vaihto-omaisuus | 0 | 0 | 0 |
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 905 | -107 | 799 |
| Muut erät | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 905 | -107 | 799 |
Laskennallisia veroja ei ole kirjattu oman pääoman kautta.
Konsernin ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvistä vahvistetuista tappioista 29,9 miljoonaa euroa (23,1 miljoonaa euroa 2016) on kirjattu laskennallista verosaamista 1,2 miljoonaa euroa. Edellä mainituilla vahvistetuilla tappioilla ei ole vanhenemisaikaa.
| 21. VAIHTO-OMAISUUS | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Aineet ja tarvikkeet | 65 381 | 62 746 |
| Keskeneräiset tuotteet | 8 981 | 9 785 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 19 895 | 13 016 |
| Muu vaihto-omaisuus | 28 044 | 32 735 |
| Yhteensä | 122 302 | 118 283 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 4,1 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (3,5 miljoonaa euroa vuonna 2016).
| 22. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LYHYTAIKAISET) | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Myyntisaamiset | 41 481 | 35 933 |
| Siirtosaamiset | 1 666 | 1 917 |
| Muut saamiset | 8 756 | 3 889 |
| 51 903 | 41 739 | |
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset | 442 | 108 |
| Yhteensä | 52 345 | 41 847 |
Konserni on kirjannut tilikauden aikana myyntisaamisista luottotappioita 483 tuhatta euroa (350 tuhatta euroa vuonna 2016) ja luottotappioiden peruutusta 125 tuhatta euroa (107 tuhatta euroa vuonna 2016). Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä ottamatta huomioon vakuuksien käypää arvoa siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu.
Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitetiedoissa kohdassa 30 ja käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31.
| Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Erääntymättömät | 26 163 | 20 917 |
| Erääntyneet | ||
| Alle 30 päivää | 11 4301 | 10 2101 |
| 30-90 päivää | 1 9631 | 2 4511 |
| 91-180 päivää | 7471 | 6551 |
| 181-360 päivää | 7042 | 1 4252 |
| Yli 360 päivää | 9262 | 8812 |
| Luottotappiovaraus | -451 | -606 |
| Yhteensä | 41 4813 | 35 9333 |
1 Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet, mutta joiden arvo ei ole alentunut tilikauden lopussa.
2 Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet ja joiden arvo on alentunut tilikauden lopussa. Arvonalentumisen määrä on esitetty rivillä Luottotappiovaraus.
3 Pitkä- ja lyhytaikaiset myyntisaamiset
| 23. RAHAVARAT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Käteinen raha ja pankkitilit | 42 596 | 37 342 |
| Yhteensä | 42 596 | 37 342 |
Seuraavassa on esitetty muutokset osakkeiden lukkumäärässä ja omassa pääomassa
| Osakkeiden | Osakepääoma | Muut rahastot | Omat osakkeet | |
|---|---|---|---|---|
| lukumäärä (1 000) | (1 000 EUR) | (1 000 EUR) | (1 000 EUR) | |
| 31.12.2016 / 31.12.2017 | 27 967 | 7 000 | 2 452 | -346 |
Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta vuonna 2016). Osakkeiden nimellisarvo on 0,25 euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2016). Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä on 28 miljoonaa kappaletta (28 miljoonaa kappaletta vuonna 2016). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.
Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Yhtiöllä on avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.
Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:
Omat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omien osakkeiden hankintamenon 346 tuhatta euroa ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä.
Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Muut rahastot sisältää osakepalkkiojärjestelmään liittyvän omien osakkeiden luovutukseen liittyvän rahaston lisäyksen.
Vuonna 2017 osinkoa jaettiin yhteensä 0,60 euroa osakkeelta, yhteensä 16,8 miljoonaa euroa (vuonna 2016 0,55 euroa osakkeelta, yhteensä 15,4 miljoonaa euroa). Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,75 euroa osakkeelta, yhteensä 21,0 miljoonaa euroa.
Tilikauden aikana konsernilla on ollut voimassa vuonna 2015 perustettu kannustinjärjestelmä konsernin avainhenkilöille.
Järjestelmään osallistuminen edellytti, että avainhenkilö omisti hallituksen päättämän määrän yhtiön osakkeita tai hankki ne markkinoilta tai yhtiön suuntaamassa osakeannissa. Lisäksi palkkion saaminen oli sidottu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.
Järjestelmän palkkio maksettiin keväällä 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katettiin palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy 31.3.2018. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, hänen on palautettava palkkiona annetut osakkeet tai osa niistä vastikkeetta yhtiölle.
Maksullisessa suunnatussa osakeannissa vuonna 2015 tarjottiin järjestelmän kohderyhmään kuuluvien avainhenkilöiden merkittäväksi yhteensä enintään 106 450 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Osakkeiden merkintähinta oli 12,12 euroa/osake ja osakkeet tuli maksaa merkittäessä. Osakeannin merkintäaika päättyi 18.3.2015. Yhtiön hallitus hyväksyi osakeannissa yhteensä 92 310 osakkeen merkinnät, jotka vastaavat yhteensä 1 119 tuhatta euroa.
Maksuttomassa suunnatussa osakeannissa 31.3.2015 annettiin osakkeita merkinneille osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluville konsernin avainhenkilöille palkkiona yhteensä 87 498 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Suoriteperusteisesti tilikaudelle kirjattiin kuluksi 1 196 tuhatta euroa (vuonna 2016 1 298 tuhatta euroa).
Konsernilla ei ole ollut etuuspohjaisia eläkevelvoitteita.
| 27. VARAUKSET | |
|---|---|
| (1 000 EUR) | Takuuvaraus |
| 31.12.2016 | 7 336 |
| Laadintaperiaatteen muutos *) | -1 366 |
| 1.1.2017 | 5 970 |
| Varauksen muutos | -201 |
| 31.12.2017 | 5 769 |
*) Varauksen laadintaperiaatetta on muutettu 1.1.2017 alkaen siten, että varauksena esitetään takuuvaraus, johon yhtiö on sitoutunut myyntisopimuksen takuuehtojen mukaisesti. Muutoksella ei ole ollut tulosvaikutusta.
Tuotteille annetaan 12 kuukauden / 2 000 tunnin takuu. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella takuuehtojen mukaisesti. Vuoden 2017 lopulla takuuvarauksia oli 5 769 tuhatta euroa (5 970 tuhatta euroa 2016). Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.
| 28. RAHOITUSVELAT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 39 226 | 39 190 |
| Eläkelainat | 0 | 450 |
| Muut velat | 5 503 | 6 461 |
| Rahoitusleasingvelat | 1 397 | 552 |
| Yhteensä | 46 126 | 46 653 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 277 | 11 410 |
| Eläkelainat | 450 | 900 |
| Muut velat | 20 958 | 958 |
| Rahoitusleasingvelat | 430 | 194 |
| Yhteensä | 22 115 | 13 462 |
Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31.
Konsernin pankkilainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia.
Ponsse Oyj on allekirjoittanut 1.9.2017 sopimuksen kotimaisesta 50 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta laajentaakseen Ponsse Oyj:n rahoituspohjaa. Ohjelman pääjärjestäjänä toimii OP Yrityspankki Oyj. Välittäjinä toimivat OP Yrityspankki Oyj ja Nordea Bank AB (publ). Rahoitusjärjestely monipuolistaa Ponsse Oyj:n rahoituspohjaa sekä varmistaa konsernin normaalia investointi- ja käyttöpääomarahoitusta.
Veloista kiinteäkorkoisia on 29 242 tuhatta euroa (12 116 tuhatta euroa vuonna 2016). Muut lainat ovat vaihtuvakorkoisia 39 000 tuhatta euroa (48 000 tuhatta euroa vuonna 2016).
Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| alle 12 kk | 39 000 | 48 000 |
| 1–5 vuotta | 0 | 0 |
| Yhteensä | 39 000 | 48 000 |
| Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| alle 12 kk | 449 | 203 |
| 1–5 vuotta | 870 | 573 |
| yli 5 vuotta | 595 | 0 |
| Yhteensä | 1 914 | 776 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| alle 12 kk | 430 | 194 |
| 1–5 vuotta | 1 397 | 551 |
| yli 5 vuotta | 0 | 0 |
| Yhteensä | 1 827 | 745 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 87 | 31 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 1 914 | 776 |
| 29. OSTOVELAT JA MUUT VELAT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Ostovelat (muut rahoitusvelat) | 65 304 | 58 555 |
| Saadut ennakot | 4 442 | 3 950 |
| Ennakkolaskutus | 1 085 | 0 |
| Muut velat | 2 783 | 3 329 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökuluvelat | 15 370 | 12 923 |
| Korkojaksotus | 32 | 36 |
| Myyntisopimusten perusteella kirjatut velat | 1 464 | 2 091 |
| Muut siirtovelat | 1 440 | 1 233 |
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset | 778 | 760 |
| Yhteensä | 92 698 | 82 877 |
| Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat | ||
| Siirtovelat | 0 | 0 |
| Yhteensä | 0 | 0 |
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, valuuttalainoja ja koronvaihtosopimuksia. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin johto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.
Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Ison-Britannian punta (GBP), Brasilian real (BRL) ja Venäjän rupla (RUB).
Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettoinvestoinneista. Konsernin tytäryhtiöiden oma pääoma on 34,0 miljoonaa euroa (28,6 miljoonaa euroa vuonna 2016), joka sisältää emoyhtiölle jaetun osingon 2,0 miljoonaa euroa (1,2 miljoonaa euroa vuonna 2016).
Suojaustarkoitusta varten konserni käsittelee valuuttamääräiset saamiset sekä velat nettomääräisesti ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustransaktiot toteutetaan noudattaen konsernin johdon hyväksymiä kirjallisia riskienhallintaperiaatteita. Näihin eriin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa (liitetiedot 10 ja 11).
Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun, Ison-Britannian puntaan, Brasilian realiin ja Venäjän ruplaan verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Kyseisten valuuttojen yhteenlaskettu nettopositio on -16,9 miljoonaa euroa (3,0 miljoonaa euroa vuonna 2016). Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.
Muutokset olisivat aiheutuneet pääsääntöisesti valuuttamääräisten myyntisaamisten ja velkojen kurssimuutoksista.
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Eurokurssin muutos | Vahvistuminen | Heikentyminen | Vahvistuminen | Heikentyminen | ||||
| Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon |
||||||||
| USD | 6 % | -71 | 6 % | 69 | 4 % | -320 | 3 % | 255 |
| SEK | 2 % | -17 | 3 % | 25 | 3 % | -63 | 4 % | 93 |
| GBP | 3 % | -31 | 5 % | 47 | 7 % | -93 | 10 % | 145 |
| BRL | 10 % | 1 539 | 10 % | -1 538 | 11 % | 1 168 | 15 % | -1 567 |
| RUB | 9 % | 23 | 7 % | -17 | 13 % | -274 | 12 % | 257 |
| Yhteensä | 1 443 | -1 414 | 419 | -817 |
Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole kokonaisuudessaan merkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille, jonka katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni suojaa tuleviin rahavirtoihin liittyvää korkoriskiä koronvaihtosopimuksilla. Suojausaste on noin 79 % kaikista muuttuvakorkoisista lainoista.
| (1 000 EUR) | ||||
|---|---|---|---|---|
| Herkkyysanalyysi, vaihtuvakorkoisten lainojen osalta: | 2017 | 2016 | ||
| Muutosprosentti | +1 % | -1 % | +1 % | -1 % |
| Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon | -312 | 312 | -384 | 384 |
Konsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti eri puolille. Konserni pyrkii varovaiseen ja vakuudelliseen luotonantoon. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedoissa 22.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.
Rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan luottolimiiteillä ja muilla rahoitusinstrumenteilla sekä toimimalla yhteistyössä useiden pankkien kanssa. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2017 oli 40,0 miljoonaa euroa, joka on 100 % kokonaisluottolimiitistä (2016 51,0 miljoonaa euroa, 85 %). Luottolimiittisopimukset erääntyvät pääosin uusittaviksi kolmen vuoden välein. Lisäksi konsernilla on käytössä tililimiittisopimuksia 3 miljoonan euron arvosta.
| 31.12.2017 (1 000 EUR) | tasearvo | rahavirta* | alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | yli 5 vuotta |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat | 39 502 | 58 875 | 652 | 58 223 | 0 |
| Eläkelainat | 450 | 454 | 454 | 0 | 0 |
| Muut velat | 26 461 | 26 689 | 21 090 | 4 864 | 735 |
| Rahoitusleasingvelat | 1 827 | 1 914 | 449 | 870 | 595 |
| Ostovelat ja muut velat | 91 920 | 91 920 | 91 920 | ||
| Johdannaisvelat | 778 | 778 | 778 | ||
| Takaussopimukset ** | 0 | 5 968 | 5 968 | ||
| 31.12.2016 (1 000 EUR) | tasearvo | rahavirta* | alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | yli 5 vuotta |
| Pankkilainat | 50 601 | 52 223 | 11 976 | 40 247 | 0 |
| Eläkelainat | 1 350 | 1 375 | 922 | 454 | 0 |
| Muut velat | 7 419 | 8 402 | 1 181 | 4 514 | 2 708 |
| Rahoitusleasingvelat | 745 | 776 | 203 | 573 | 0 |
| Ostovelat ja muut velat | 82 117 | 82 117 | 82 117 | ||
| Johdannaisvelat | 760 | 760 | 760 | ||
| Takaussopimukset ** | 0 | 4 747 | 4 747 |
Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
* sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä
** taseen ulkopuolisiin sopimuksiin perustuva enimmäisrahavirta, jossa ei ole huomioitu maksun realisoitumisen todennäköisyyttä
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin korolliset nettorahoitusvelat olivat vuoden 2017 lopussa 25,5 miljoonaa euroa (22,6 miljoonaa euroa 31.12.2016) ja nettovelkaantumisaste oli 14,4 % (15,1 % 31.12.2016). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettorahoitusvelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla.
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 68 241 | 60 116 |
| Korolliset saamiset | -162 | -135 |
| Rahavarat | -42 596 | -37 342 |
| Nettovelat | 25 483 | 22 638 |
| Oma pääoma yhteensä | 176 846 | 149 796 |
| Nettovelkaantumisaste (net gearing) | 14,4 % | 15,1 % |
(1 000 EUR)
31.12.2017
| Varat taseessa | Lainat ja muut saamiset |
Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavat varat |
Myytävissä olevat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 0 | 0 | 103 | 103 |
| Johdannaisinstrumentit | 0 | 442 | 0 | 442 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja) | 41 481 | 0 | 0 | 41 481 |
| Rahavarat | 42 596 | 0 | 0 | 42 596 |
| Yhteensä | 84 077 | 442 | 103 | 84 622 |
| Velat taseessa | Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavat velat |
Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat velat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja) | 0 | 39 952 | 39 952 |
| Rahoitusleasingvelat | 0 | 1 827 | 1 827 |
| Johdannaisinstrumentit | 778 | 0 | 778 |
| Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita) | 0 | 65 304 | 65 304 |
| Yhteensä | 778 | 107 083 | 107 861 |
| Varat taseessa | Lainat ja muut saamiset |
Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavat varat |
Myytävissä olevat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 0 | 0 | 103 | 103 |
| Johdannaisinstrumentit | 0 | 108 | 0 | 108 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja) | 35 933 | 0 | 0 | 35 933 |
| Rahavarat | 37 342 | 0 | 0 | 37 342 |
| Yhteensä | 73 275 | 108 | 103 | 73 486 |
| Velat taseessa | Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavat velat |
Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat velat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja) | 0 | 51 951 | 51 951 |
| Rahoitusleasingvelat | 0 | 745 | 745 |
| Johdannaisinstrumentit | 760 | 0 | 760 |
| Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita) | 0 | 58 555 | 58 555 |
| Yhteensä | 760 | 111 251 | 112 011 |
Konsernin käypään arvoon arvostetut erät sisältävät ainoastaan johdannaisinstrumentit. Nämä instrumentit kuuluvat käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2.
| (1 000 EUR) | Liite tieto |
Kirjanpitoarvo 2017 |
Käypä arvo 2017 |
Kirjanpitoarvo 2016 |
Käypä arvo 2016 |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | |||||
| Muut rahoitusvarat | 18. | 103 | 103 | 103 | 103 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset (pitkäaikaiset) |
19. | 916 | 916 | 2 340 | 2 340 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) |
22. | 51 903 | 51 903 | 41 739 | 41 739 |
| Rahavarat | 23. | 42 596 | 42 596 | 37 342 | 37 342 |
| Valuuttatermiinit | 22. | 442 | 442 | 108 | 108 |
| Koronvaihtosopimukset | 22. | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 95 961 | 95 961 | 81 633 | 81 633 | |
| Rahoitusvelat | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 28. | 39 502 | 36 701 | 50 601 | 48 549 |
| Eläkelainat | 28. | 450 | 443 | 1 350 | 1 332 |
| Muut velat | 28. | 26 461 | 25 599 | 7 419 | 6 635 |
| Rahoitusleasingvelat | 28. | 1 827 | 1 737 | 746 | 696 |
| Ostovelat ja muut velat | 29. | 92 698 | 92 698 | 82 877 | 82 877 |
| Valuuttatermiinit | 29. | 68 | 68 | 731 | 731 |
| Koronvaihtosopimukset | 29. | 710 | 710 | 29 | 29 |
| Yhteensä | 161 716 | 157 955 | 143 752 | 140 848 |
Alla on esitetty konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista. Lisäksi taulukossa esitetään yksityiskohtaisesti kunkin erän käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja.
Termiinisopimusten nimellisarvot olivat 33,4 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 27,4 miljoonaa euroa vuonna 2016.
Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Yhden vuoden kuluessa | 1 305 | 1 217 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 1 364 | 1 947 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0 | 31 |
Konserni on vuokrannut joitakin käyttämiänsä huoltopalvelutiloja. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 5 vuotta ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.
Vuoden 2017 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 0,8 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa 2016).
Konsernilla ei ole merkittäviä ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia.
| 33. VASTUUSITOUMUKSET | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Takaukset muiden puolesta | 1 541 | 549 |
| Takaisinostovastuut | 3 464 | 3 021 |
| Muut vastuut | 963 | 1 177 |
| Yhteensä | 5 968 | 4 747 |
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:
| Konsernin ja emoyhtiön osuus | |
|---|---|
| Nimi ja kotipaikka | osakkeista ja äänistä, % |
| Emoyhtiö Ponsse Oyj, Vieremä, Suomi | |
| Ponsse AB, Västerås, Ruotsi | 100,00 |
| Ponsse AS, Kongsvinger, Norja | 100,00 |
| Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska | 100,00 |
| Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia | 100,00 |
| Ponsse Machines Ireland Ltd., Irlanti | 100,00 |
| Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat | 100,00 |
| Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia | 100,00 |
| OOO Ponsse, Pietari, Venäjä | 100,00 |
| OOO Ocean Safety Center, Pietari, Venäjä (OOO Ponssen omistama) | 100,00 |
| Epec Oy, Seinäjoki, Suomi | 100,00 |
| Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong | 100,00 |
| Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd.:n omistama) | 100,00 |
| Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay | 100,00 |
Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa kohdassa 17. Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.
| Johdon työsuhde-etuudet | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 3 485 | 3 790 |
| Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet | 0 | 198 |
| Eläkesitoumukset, lakisääteinen eläketurva | 524 | 557 |
| Yhteensä | 4 009 | 4 544 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Toimitusjohtaja | ||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 513 | 541 |
| Eläkesitoumukset, lakisääteinen eläketurva | 162 | 151 |
| Yhteensä | 674 | 692 |
| Hallituksen jäsenille hallitustehtävistä suoritetut korvaukset: | ||
| Hortling Heikki | 0 | 10 |
| Kaario Mammu | 41 | 40 |
| Kylävainio Ilkka | 0 | 9 |
| Kylävainio Matti | 35 | 26 |
| Saksman Ossi | 35 | 35 |
| Vidgrén Janne | 35 | 35 |
| Vidgrén Juha | 46 | 46 |
| Vidgrén Jukka | 35 | 35 |
Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymään tulostavoitteeseen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön puolelta 6 kk ja irtisanoutumisaika 6 kk. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.
Konsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia.
| IFRS 2017 |
IFRS 2016 |
IFRS 2015 |
|
|---|---|---|---|
| Toiminnan laajuus | |||
| Liikevaihto, (1 000 EUR) | 576 553 | 517 400 | 461 928 |
| Muutos % | 11,4 | 12,0 | 18,2 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, (1 000 EUR) | 14 784 | 12 382 | 12 091 |
| joista taseeseen aktivoidut, (1 000 EUR) | 4 699 | 4 025 | 3 898 |
| % liikevaihdosta | 2,6 | 2,4 | 2,6 |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, (1 000 EUR) | 37 836 | 28 280 | 24 360 |
| % liikevaihdosta | 6,6 | 5,5 | 5,3 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1 508 | 1 435 | 1 329 |
| Liikevaihto/henkilö, (1 000 EUR) | 382 | 361 | 348 |
| Tilauskanta, milj. EUR | 124,6 | 123,9 | 158,1 |
| Kannattavuus | |||
| Liiketulos, (1 000 EUR) | 67 432 | 55 158 | 55 987 |
| % liikevaihdosta | 11,7 | 10,7 | 12,1 |
| Tulos ennen veroja, (1 000 EUR) | 57 792 | 58 255 | 50 385 |
| % liikevaihdosta | 10,0 | 11,3 | 10,9 |
| Tilikauden tulos, (1 000 EUR) | 44 771 | 45 712 | 41 280 |
| % liikevaihdosta | 7,8 | 8,8 | 8,9 |
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | 27,4 | 34,2 | 40,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE) | 26,4 | 30,7 | 32,8 |
| Rahoitus ja taloudellinen asema | |||
| Maksuvalmius (current ratio) | 1,8 | 1,9 | 1,7 |
| Omavaraisuusaste % | 51,9 | 50,3 | 44,8 |
| Nettovelkaantumisaste % | 14,4 | 15,1 | 30,5 |
| Korollinen vieras pääoma, (1 000 EUR) | 68 241 | 60 116 | 62 403 |
| Koroton vieras pääoma, (1 000 EUR) | 100 085 | 91 689 | 87 343 |
| IFRS 2017 |
IFRS 2016 |
IFRS 2015 |
|
|---|---|---|---|
| Tulos/osake (EPS), EUR | 1,60 | 1,63 | 1,48 |
| Oma pääoma/osake, EUR | 6,32 | 5,35 | 4,21 |
| Nimellisosinko/osake, EUR | 0,75 1 | 0,60 | 0,55 |
| Osakeantioikaistu osinko/osake, EUR | 0,75 1 | 0,60 | 0,55 |
| Osinko/tulos, % | 46,8 1 | 36,7 | 37,3 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,8 1 | 2,5 | 3,0 |
| Hinta/voitto (P/E) | 16,5 | 14,7 | 12,4 |
| Osakkeen kurssikehitys | |||
| Tilikauden alin | 20,85 | 15,57 | 11,66 |
| Tilikauden ylin | 27,80 | 28,40 | 19,77 |
| Tilikauden päätöskurssi | 26,38 | 23,98 | 18,36 |
| Tilikauden keskikurssi | 24,20 | 22,25 | 15,28 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR | 738,6 | 671,4 | 514,1 |
| Osingonjako, milj. EUR | 21,0 1 | 16,8 | 15,4 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys, kpl | 2 513 292 | 2 764 765 | 4 190 494 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys, % | 9,0 | 9,9 | 15,0 |
| Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän | |||
| painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 28 000 000 | 28 000 000 | 28 000 000 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | |||
| tilikauden lopussa | 28 000 000 | 28 000 000 | 28 000 000 |
1 Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2017 jaetaan osinkoa 0,75 euroa osakkeelta.
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | = | Tilikauden tulos Oma pääoma + määräysvallattomien osuus (keskimäärin vuoden aikana) |
x 100 |
|---|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE) | = | Tulos ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana) |
x 100 |
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma + määräysvallattomien osuus Taseen loppusumma – saadut ennakot |
x 100 |
| Nettovelkaantumisaste, % | = | Korolliset rahoitusvelat – rahavarat Oma pääoma |
x 100 |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana |
= | Kuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo. Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta. |
|
| Tulos/osake (EPS) | = | Tilikauden tulos – määräysvallattomien osuus Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana |
|
| Oma pääoma/osake | = | Oma pääoma Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä |
|
| Osakeantioikaistu osinko/osake | = | Osakekohtainen osinko Tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet |
|
| Osinko/tulos, % | = | Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos |
x 100 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = | Osakeantioikaistu osinko/osake Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
x 100 |
| Hinta/voitto (P/E) | = | Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Tulos/osake |
|
| Osakekannan markkina-arvo | = | Osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
|
| Osakkeiden vaihdon kehitys, % | = | Tilikauden aikana vaihdetut osakkeet Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana |
x 100 |
| (1 000 EUR) | Liite1 | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 450 395 | 411 309 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) | -870 | -973 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 2 387 | 3 856 |
| Materiaalit ja palvelut | 4 | -312 012 | -284 320 |
| Henkilöstökulut | 5, 6, 7 | -50 488 | -46 755 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 8 | -10 200 | -9 579 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -28 065 | -26 430 | |
| Liiketulos | 51 146 | 47 107 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 10 | -555 | 1 183 |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | 50 592 | 48 290 | |
| Satunnaiset erät | 0 | 0 | |
| Tulos satunnaisten erien jälkeen | 50 592 | 48 290 | |
| Tilinpäätössiirrot | 11 | 796 | 823 |
| Välittömät verot | 12 | -10 099 | -8 933 |
| Tilikauden tulos | 41 289 | 40 180 |
| (1 000 EUR) | Liite1 | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 13 | 21 491 | 18 380 |
| Aineelliset hyödykkeet | 13 | 74 774 | 56 976 |
| Sijoitukset | 14 | 11 516 | 11 491 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 107 781 | 86 847 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 15 | 57 702 | 58 796 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 16 | 11 482 | 13 501 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 16 | 99 038 | 82 377 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 35 665 | 28 294 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 203 886 | 182 968 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 311 668 | 269 815 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 17, 18 | ||
| Osakepääoma | 7 000 | 7 000 | |
| Arvonkorotusrahasto | 841 | 841 | |
| Muut rahastot | 2 423 | 2 423 | |
| Edellisten tilikausien tulos | 111 392 | 87 993 | |
| Tilikauden tulos | 41 289 | 40 180 | |
| Oma pääoma yhteensä | 162 945 | 138 436 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 19 | 1 058 | 1 854 |
| Pakolliset varaukset | 20 | 5 769 | |
| 5 970 | |||
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 21 | 44 503 | 45 911 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 22 | 97 392 | 77 643 |
| Vieras pääoma yhteensä | 141 895 | 123 554 | |
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta: | ||
| Liiketulos | 51 146 | 47 107 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 10 200 | 9 579 |
| Varauksen muutos | -1 567 | 1 216 |
| Muut oikaisut | 788 | 776 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 60 567 | 58 678 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) /vähennys (+) | -18 749 | -2 123 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) /vähennys (+) | 1 095 | 1 835 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) /vähennys (-) | 11 647 | -2 283 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 54 561 | 56 108 |
| Saadut korot | 1 566 | 1 000 |
| Maksetut korot | -780 | -750 |
| Saadut osingot | 2 060 | 1 260 |
| Muut rahoituserät | -1 972 | -472 |
| Maksetut verot | -11 178 | -8 935 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 44 256 | 48 210 |
| Investointien rahavirta: | ||
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -31 134 | -19 284 |
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot | 87 | 98 |
| Investointien rahavirta (B) | -31 048 | -19 185 |
| Rahoituksen rahavirta: | ||
| Omien osakkeiden myynti | 0 | 0 |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) | 10 550 | -1 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) | -1 408 | -3 408 |
| Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) /vähennys (+) | 1 801 | -3 011 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -16 780 | -15 382 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | -5 837 | -22 801 |
| Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) | 7 371 | 6 224 |
| Rahavarat 1.1. | 28 294 | 22 071 |
| Rahavarat 31.12. | 35 665 | 28 294 |
Ponsse Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.
| Poistoajat ovat: | |
|---|---|
| Kehittämismenot | 3–10 vuotta |
| Aineettomat oikeudet | 5 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5 vuotta |
| Rakennukset ja rakennelmat | 20 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 5–10 vuotta |
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta painotetulla keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Luovutettuja tuotteita koskevat todennäköiset takuukustannukset on kirjattu pakollisiin varauksiin.
Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja annetut alennukset. Myynnin kurssierot kirjataan rahoituseriin.
Leasingrahoituksella hankittujen hyödykkeiden vuokrat on kirjattu tuloslaskelmaan kuluina.
Kehitysmenot, jotka täyttävät KPL 5 luvun 8 pykälän aktivointiedellytykset on kirjattu taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan kuluksi poistoina. Tutkimusmenot kirjataan suoraan vuosikuluksi.
Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.
Emoyhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia. Valuuttatermiinien käypä arvo on kirjattu taseeseen ja käyvän arvon muutos tulosvaikutteisesti tilikaudelle. Koronvaihtosopimusten käypä arvo on esitetty taseen ulkopuolisena eränä liitetiedoissa.
Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tase-erien arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.
Tilikauden 1.1.–31.12.2017 tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen tilikauden tietojen kanssa.
| 2. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Pohjois-Eurooppa | 182 318 | 173 116 |
| Etelä- ja Keski-Eurooppa | 83 827 | 82 341 |
| Venäjä ja Aasia | 94 864 | 62 618 |
| Pohjois- ja Etelä-Amerikka | 86 628 | 87 409 |
| Muut maat | 2 757 | 5 825 |
| Yhteensä | 450 395 | 411 309 |
| 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Pysyvien vastaavien aineellisen omaisuuden myyntivoitot | 87 | 98 |
| Julkiset avustukset | 37 | 103 |
| Muut | 2 263 | 3 654 |
| Yhteensä | 2 387 | 3 856 |
| 4. MATERIAALIT JA PALVELUT | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | ||
| Ostot tilikauden aikana | 302 146 | 272 033 |
| Varastojen lisäys (-) /vähennys (+) | -225 | 824 |
| Ulkopuoliset palvelut | 10 091 | 11 462 |
| Yhteensä | 312 012 | 284 320 |
| 5. HENKILÖSTÖ TILIKAUDEN AIKANA KESKIMÄÄRIN | ||
| henkilöä | 2017 | 2016 |
| Työntekijät | 465 | 448 |
| Toimihenkilöt | 341 | 325 |
| Yhteensä | 806 | 773 |
| 6. HENKILÖSTÖKULUT | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Palkat ja palkkiot | 41 602 | 37 787 |
| Eläkekulut | 7 004 | 6 636 |
| Muut henkilösivukulut | 1 882 | 2 331 |
| Yhteensä | 50 488 | 46 755 |
| 7. JOHDON PALKAT JA PALKKIOT | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Toimitusjohtaja | 513 | 541 |
| Hallituksen jäsenet | 396 | 406 |
| Yhteensä | 908 | 947 |
| 8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Suunnitelman mukaiset poistot | 10 200 | 9 579 |
| Yhteensä | 10 200 | 9 579 |
| 9. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 45 | 63 |
| Todistukset ja lausunnot | 3 | 1 |
| Veroneuvonta | 1 | 10 |
| Muut palkkiot | 48 | 5 |
| Yhteensä | 97 | 78 |
| 10. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 2 000 | 1 200 |
| Omistusyhteysyrityksiltä | 60 | 60 |
| Muilta | 595 | 0 |
| Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä | 2 060 | 1 260 |
| Korko- ja muut rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1 536 | 968 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset | 6 160 | 4 012 |
| Muilta | 7 627 | 10 147 |
| Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä | 15 323 | 15 126 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 17 383 | 16 386 |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | 0 | 0 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset | 3 959 | 4 760 |
| Muille | 13 979 | 10 443 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä | 17 937 | 15 203 |
| Rahoituskulut yhteensä | 17 937 | 15 203 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -555 | 1 183 |
| Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssivoittoa/tappioita (netto) | -1 464 | 518 |
| 11. TILINPÄÄTÖSSIIRROT | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus | 796 | 823 |
| 12. TULOVEROT | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Tuloverot satunnaisista eristä | 0 | 0 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 10 099 | 8 933 |
| Laskennallisen verosaamisen muutos | 0 | 0 |
| Yhteensä | 10 099 | 8 933 |
| (1 000 EUR) Aineettomat hyödykkeet 2017 |
Kehittämis menot |
Patentti menot |
Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2017 | 14 314 | 825 | 1 581 | 7 316 | 10 602 | 35 544 |
| Lisäykset | 7 815 | 52 | 229 | 1 021 | 5 942 | 15 059 |
| Vähennykset | -6 | 0 | 0 | 0 | -8 824 | -8 830 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2017 | 22 123 | 876 | 1 810 | 8 338 | 7 720 | 40 868 |
| Kertyneet poistot 1.1.2017 | -8 959 | -692 | -1 184 | -5 424 | 0 | -17 164 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | -2 309 | -51 | -157 | -602 | 0 | -3 119 |
| Kertyneet poistot 31.12.2017 | -11 268 | -743 | -1 340 | -6 026 | 0 | -19 378 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 10 855 | 134 | 469 | 2 312 | 7 720 | 21 491 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 5 356 | 132 | 397 | 1 892 | 10 602 | 18 380 |
| (1 000 EUR) Aineelliset hyödykkeet 2017 |
Maa- ja vesi alueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2017 | 1 065 | 45 858 | 48 483 | 69 | 11 298 | 106 773 |
| Lisäykset | 269 | 7 022 | 4 066 | 0 | 25 809 | 37 167 |
| Vähennykset | 0 | -25 | -3 | 0 | -11 990 | -12 018 |
| Siirrot erien välillä | 0 | -445 | 0 | 0 | 0 | -445 |
| Hankintameno 31.12.2017 | 1 335 | 52 410 | 52 546 | 70 | 25 117 | 131 478 |
| Kertyneet poistot 1.1.2017 | 0 | -19 406 | -31 233 | 0 | 0 | -50 638 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | 0 | 176 | 0 | 0 | 0 | 176 |
| Tilikauden poisto | 0 | -2 634 | -4 447 | 0 | 0 | -7 081 |
| Kertyneet poistot 31.12.2017 | 0 | -21 864 | -35 680 | 0 | 0 | -57 544 |
| Arvonkorotukset | 0 | 841 | 0 | 0 | 0 | 841 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 1 335 | 31 387 | 16 867 | 70 | 25 117 | 74 774 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 1 065 | 27 293 | 17 250 | 69 | 11 298 | 56 976 |
| Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo | ||||||
| 31.12.2017 | 13 986 | |||||
| 31.12.2016 | 15 784 |
Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa. Arvonkorotuksesta ei ole tehty poistoja. Arvonkorotus on tehty silloin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, koska toimitilojen todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi.
| (1 000 EUR) Sijoitukset 2017 |
Osakkeet Konserni yritykset |
Osakkeet Omistus yhteys yritykset |
Osakkeet Muut |
Saamiset Konserni yritykset |
Saamiset Muut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2017 | 17 277 | 335 | 90 | 0 | 0 | 17 708 |
| Lisäykset | 25 | 0 | 0 | 0 | 0 | 25 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2017 | 17 302 | 335 | 90 | 0 | 0 | 17 726 |
| Kertyneet arvonalennukset 1.1.2017 | -6 210 | 0 | 0 | 0 | 0 | -6 210 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Arvonalennukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Arvonkorotukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 11 092 | 335 | 90 | 0 | 0 | 11 516 |
| Konserniyritykset | |
|---|---|
| Nimi ja kotipaikka | Yhtiön omistusosuus-% |
| Ponsse AB, Västerås, Ruotsi | 100,00 |
| Ponsse AS, Kongsvinger, Norja | 100,00 |
| Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska | 100,00 |
| Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia | 100,00 |
| Ponsse Machines Ireland Ltd., Irlanti | 100,00 |
| Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat | 100,00 |
| Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia | 100,00 |
| OOO Ponsse, Pietari, Venäjä | 100,00 |
| OOO Ocean Safety Center, Pietari, Venäjä (OOO Ponssen omistama) | 100,00 |
| Epec Oy, Seinäjoki, Suomi | 100,00 |
| Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong | 100,00 |
| Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd.:n omistama) | 100,00 |
| Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay | 100,00 |
Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.
| Osakkuusyritykset | |
|---|---|
| Nimi ja kotipaikka | Yhtiön omistusosuus-% |
| Sunit Oy, Kajaani, Suomi | 34,00 |
Osakkuusyhtiö on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.
| 15. VAIHTO-OMAISUUS | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Aineet ja tarvikkeet | 40 815 | 39 196 |
| Keskeneräiset tuotteet | 8 211 | 9 155 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 2 426 | 2 352 |
| Muu vaihto-omaisuus | 6 250 | 8 094 |
| Ennakkomaksut | 0 | 0 |
| Yhteensä | 57 702 | 58 796 |
| 16. SAAMISET | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 11 482 | 13 282 |
| Lainasaamiset | 0 | 0 |
| Muut saamiset | 0 | 219 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 11 482 | 13 501 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 15 216 | 11 160 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 76 206 | 68 408 |
| Muut saamiset | 6 711 | 2 086 |
| Siirtosaamiset | ||
| Avustussaamiset | 38 | 76 |
| Tuloverosaaminen | 0 | 0 |
| Johdannaissopimukset | 442 | 108 |
| Muut siirtosaamiset | 424 | 539 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 904 | 723 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 99 038 | 82 377 |
| Saamiset yhteensä | 110 519 | 95 878 |
| 17. OMA PÄÄOMA | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. | 7 000 | 7 000 |
| Rahastoanti | 0 | 0 |
| Osakepääoma 31.12. | 7 000 | 7 000 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 0 | 0 |
| Rahastoanti | 0 | 0 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 0 | 0 |
| Arvonkorotusrahasto 1.1. | 841 | 841 |
| Pysyvien vastaavien arvonkorotus, muutos | 0 | 0 |
| Arvonkorotusrahasto 31.12. | 841 | 841 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 7 841 | 7 841 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Muut rahastot 1.1. | 2 423 | 2 423 |
| Osakepalkkiojärjestelmä, muutos | 0 | 0 |
| Muut rahastot 31.12. | 2 423 | 2 423 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 128 172 | 103 374 |
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | 0 |
| Osingonjako | -16 780 | -15 382 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 111 392 | 87 993 |
| Tilikauden tulos | 41 289 | 40 180 |
| Vapaa pääoma yhteensä | 155 104 | 130 595 |
| Oma pääoma yhteensä | 162 945 | 138 436 |
| 18. JAKOKELPOINEN VAPAA OMA PÄÄOMA | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 111 392 | 87 993 |
| Tilikauden tulos | 41 289 | 40 180 |
| Aktivoidut kehittämismenot | -16 368 | -14 285 |
| Yhteensä | 136 313 | 113 888 |
1.1.2016 alkaen taseeseen aktivoidut kehittämismenot vähennetään jakokelpoisista varoista.
Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin 31.8.1994 tehty arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa on siirretty takautuvasti edellisten tilikausien voitoista arvonkorotusrahastoon.
Ponsse Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2017 oli 7 000 000 euroa ja se jakaantui 28 000 000 kappaleeseen 0,25 euron nimellisarvoisia osakkeita. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.
Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Emoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 33 092 kpl. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.
| 19. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Poistoero | 1 058 | 1 854 |
| 20. PAKOLLISET VARAUKSET | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Takuuvaraus | 5 769 | 7 336 |
| Muut pakolliset varaukset | 0 | 0 |
| Yhteensä | 5 769 | 7 336 |
| 21. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 39 000 | 39 000 |
| Eläkelainat | 0 | 450 |
| Muut lainat | 5 503 | 6 461 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 44 503 | 45 911 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0 | 0 |
| Eläkelainat | 0 | 0 |
| Muut lainat | 0 | 0 |
| Yhteensä | 0 | 0 |
| 22. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA | ||
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0 | 9 000 |
| Eläkelainat | 450 | 900 |
| Muut velat | 20 958 | 958 |
| Saadut ennakot | 540 | 21 |
| Ostovelat | 59 710 | 52 273 |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | ||
| Saadut ennakot | 0 | 0 |
| Konserniostovelat | 2 385 | 1 250 |
| Muut konsernivelat | 0 | 0 |
| Siirtovelat | 0 | 0 |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä | 2 385 | 1 250 |
| Ennakkolaskutus | 0 | 0 |
| Muut velat | 1 302 | 1 274 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökuluvelat | 9 466 | 7 285 |
| Korkojaksotus | 32 | 35 |
| Tuloverovelka | 343 | 1 421 |
| Vaihto-omaisuuden siirtovelat | 0 | 0 |
| Muut siirtovelat | 2 207 | 1 859 |
| Siirtovelat yhteensä | 12 047 | 10 601 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 97 392 | 76 277 |
| 23. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2017 | 2016 |
| 23.1 Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Yhtiön omaa omaisuutta ei ole annettu velkojen vakuudeksi. | ||
| 23.2 Leasingvastuut | ||
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 430 | 248 |
| Myöhemmin maksettavat | 414 | 161 |
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä | 844 | 409 |
| 23.3 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta | ||
| Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset | 277 | 298 |
| Emoyhtiö on antanut kirjallisen vakuuden kuuden tytäryhtiönsä ulkopuolisten velkojen suojaksi. | ||
| 23.4 Eläkevastuut | ||
| Yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. | ||
| 23.5 Muut vastuusitoumukset | ||
| Takaukset muiden puolesta | 693 | 200 |
| Takaisinostovastuut | 391 | 1 010 |
| Muut vastuut | 963 | 1 177 |
| 23.6 Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Valuuttatermiinit | ||||||
| Käypä arvo | 373 | -622 | ||||
| Kohde-etuuden arvo | 33 401 | 27 392 | ||||
| Korkojohdannaiset | ||||||
| Käypä arvo | -710 | -1 013 | ||||
| Kohde-etuuden arvo | 31 000 | 31 000 |
Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja korkoriskeiltä suojautumiseen.
Ponsse Oyj:n osakepääoma on 7 000 000 euroa, joka jakautuu 28 000 000 osakkeeseen. Osakkeen nimellisarvo on 0,25 euroa. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.
Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.
Emoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 33 092 kpl.
Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ("Pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi käytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissä tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2018 saakka.
Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on enintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin. Valtuutusta esitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2018 saakka.
| Merkintäaika | Korotustapa | Nimellisarvo EUR |
Uusien osakkeiden lukumäärä |
Osakepääoman korotus EUR |
Uusi osake pääoma EUR |
|---|---|---|---|---|---|
| 31.8.1994 | Rahastoanti | 0,84 | 1 300 000 | 1 093 221,52 | 2 489 181,31 |
| 9.–22.3.1995 | Rahastoanti | 0,84 | 148 000 | 124 459,07 | 2 613 640,38 |
| 9.–22.3.1995 | Yleisölle suunnattu uusmerkintä | 0,84 | 392 000 | 329 648,34 | 2 943 288,71 |
| 16.3.2000 | Split 1: 2 | 0,42 | - | 0,00 | 2 943 288,71 |
| 16.3.2000 | Rahastoanti | 0,50 | - | 556 711,29 | 3 500 000,00 |
| 29.11.2004 | Rahastoanti | 0,50 | 7 000 000 | 3 500 000,00 | 7 000 000,00 |
| 29.3.2006 | Split 1: 2 | 0,25 | - | 0,00 | 7 000 000,00 |
OSAKEPÄÄOMAN KOROTUKSET 1994–2017
Yhtiön hallituksella ei ole tilikauden päättyessä voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.
| kk | Vaihdon arvo, EUR |
Vaihto, kpl | Alin, EUR |
Ylin, EUR |
Painotettu keskikurssi, EUR |
Päätös kurssi, EUR |
Osakekannan markkina arvo, EUR |
Osakkeita, kpl |
Suhteellinen vaihto, % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 3 697 392 | 149 893 | 23,44 | 25,42 | 24,67 | 23,80 | 666 400 000 | 28 000 000 | 0,54 |
| 2 | 5 747 654 | 256 062 | 21,15 | 24,09 | 22,45 | 21,15 | 592 200 000 | 28 000 000 | 0,91 |
| 3 | 4 562 803 | 213 302 | 20,85 | 21,90 | 21,39 | 21,90 | 613 200 000 | 28 000 000 | 0,76 |
| 4 | 4 473 974 | 199 973 | 21,56 | 23,67 | 22,37 | 23,22 | 650 160 000 | 28 000 000 | 0,71 |
| 5 | 5 024 276 | 212 637 | 22,51 | 23,96 | 23,62 | 23,83 | 667 240 000 | 28 000 000 | 0,76 |
| 6 | 3 262 352 | 136 074 | 23,50 | 24,80 | 23,98 | 23,75 | 665 000 000 | 28 000 000 | 0,49 |
| 7 | 3 792 539 | 155 050 | 23,50 | 25,73 | 24,47 | 24,49 | 685 720 000 | 28 000 000 | 0,55 |
| 8 | 7 857 021 | 329 417 | 22,91 | 25,48 | 23,85 | 23,53 | 658 840 000 | 28 000 000 | 1,18 |
| 9 | 2 970 297 | 126 029 | 22,97 | 24,44 | 23,57 | 23,85 | 667 800 000 | 28 000 000 | 0,45 |
| 10 | 11 676 458 | 442 545 | 23,80 | 27,80 | 26,39 | 26,94 | 754 320 000 | 28 000 000 | 1,58 |
| 11 | 4 453 688 | 170 040 | 25,00 | 26,98 | 26,19 | 26,79 | 750 120 000 | 28 000 000 | 0,61 |
| 12 | 3 284 751 | 122 270 | 26,16 | 27,35 | 26,86 | 26,38 | 738 640 000 | 28 000 000 | 0,44 |
| 2017 | 60 803 204 | 2 513 292 | 20,85 | 27,80 | 24,20 | 26,38 | 738 640 000 | 28 000 000 | 8,98 |
| Osake määrä, kpl |
Osuus osakkeista ja äänistä, % |
Hallinta rekisteröity, kpl |
Hallinta rekisteröity, % |
Äänimäärä, kpl |
Äänimäärä, % |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 791 258 | 2,826 | 0 | 0 | 791 258 | 2,826 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 1 703 551 | 6,084 | 1 161 106 | 4,147 | 2 864 657 | 10,231 |
| Julkisyhteisöt | 799 762 | 2,856 | 0 | 0 | 799 762 | 2,856 |
| Kotitaloudet | 22 805 098 | 81,447 | 0 | 0 | 22 805 098 | 81,447 |
| Voittoa tavoittelemattomat | ||||||
| yhteisöt | 577 926 | 2,064 | 0 | 0 | 577 926 | 2,064 |
| Ulkomaat | 126 875 | 0,453 | 34 424 | 0,123 | 161 299 | 0,576 |
| Kaikki yhteensä | 26 804 470 | 95,730 | 1 195 530 | 4,270 | 28 000 000 | 100,000 |
| Osakkeita/osakas | Osakas määrä, kpl |
Osuus osakkaista, % |
Osakkeita yhteensä, kpl |
Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 6 291 | 49,924 | 293 497 | 1,048 |
| 101–500 | 4 170 | 33,093 | 1 103 613 | 3,941 |
| 501–1 000 | 1 037 | 8,230 | 818 174 | 2,922 |
| 1 001–5 000 | 918 | 7,285 | 2 003 747 | 7,156 |
| 5 001–10 000 | 86 | 0,682 | 620 493 | 2,216 |
| 10 001–50 000 | 78 | 0,619 | 1 590 557 | 5,681 |
| 50 001–100 000 | 9 | 0,071 | 654 914 | 2,339 |
| 100 001–500 000 | 5 | 0,040 | 1 617 932 | 5,778 |
| yli 500 000 | 7 | 0,056 | 19 297 073 | 68,919 |
| Yhteensä | 12 601 | 100,000 | 28 000 000 | 100,000 |
| Osakkeiden | Osuus | Osuus | ||
|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | määrä, kpl | osakkeista, % | äänistä, % |
| 1 | Vidgrén Juha Einari | 6 207 000 | 22,17 | 22,17 |
| 2 | Vidgrén Jukka Tuomas | 3 764 778 | 13,45 | 13,45 |
| 3 | Vidgrén Janne | 3 691 742 | 13,18 | 13,18 |
| 4 | Vidgrén Jarmo | 3 684 263 | 13,16 | 13,16 |
| 5 | Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap | 817 576 | 2,92 | 2,92 |
| 6 | Nordea Bank AB (Publ), Suomen sivuliike | 608 566 | 2,17 | 2,17 |
| 7 | Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin sivukonttori | 523 148 | 1,87 | 1,87 |
| 8 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 392 666 | 1,40 | 1,40 |
| 9 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 389 000 | 1,39 | 1,39 |
| 10 | Einari Vidgrénin Säätiö | 388 000 | 1,39 | 1,39 |
| 11 | Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt | 230 266 | 0,82 | 0,82 |
| 12 | Sijoitusrahasto Aktia Capital | 218 000 | 0,78 | 0,78 |
| 13 | SR Danske Invest Suomen Pienyhtiöt | 93 000 | 0,33 | 0,33 |
| 14 | Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi | 88 261 | 0,32 | 0,32 |
| 15 | EQ Pohjoismaat Pienyhtiöt | 82 232 | 0,29 | 0,29 |
| 16 | Laakkonen Mikko | 80 000 | 0,29 | 0,29 |
| 17 | Säästöpankki kotimaa -sijoitusrahasto | 79 392 | 0,28 | 0,28 |
| 18 | Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap | 71 773 | 0,26 | 0,26 |
| 19 | SEB Finland Small Cap | 59 000 | 0,21 | 0,21 |
| 20 | Randelin Mari | 51 141 | 0,18 | 0,18 |
| 21 | Nummela Juho | 50 115 | 0,18 | 0,18 |
| 22 | Rinta-Jouppi Jarmo | 50 000 | 0,18 | 0,18 |
| 23 | Tiitinen Arto | 50 000 | 0,18 | 0,18 |
| 24 | Relander Pär-Gustaf | 48 000 | 0,17 | 0,17 |
| 25 | KPY Sijoitus Oy | 41 727 | 0,15 | 0,15 |
| 26 | Vidgrén Kalle Samuel | 40 800 | 0,15 | 0,15 |
| 27 | Vidgrén Henri Eemil | 38 084 | 0,14 | 0,14 |
| 28 | Apotrade Consulting Oy | 35 000 | 0,13 | 0,13 |
| 29 | Outokummun Metalli Oy | 33 183 | 0,12 | 0,12 |
| 30 | Ponsse Oyj | 33 092 | 0,12 | 0,12 |
| Muut osakkeenomistajat | 6 060 195 | 21,64 | 21,64 | |
| Yhteensä | 28 000 000 | 100,00 | 100,00 |
Vuoden 2017 lopussa Ponsse Oyj:llä oli 12 601 (31.12.2016: 11 037) osakkeenomistajaa.
Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt ja alaikäiset lapset omistivat 31.12.2017 yhteensä 13 723 410 Ponsse Oyj:n osaketta, mikä vastaa 49,0 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.
Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 136 312 873,86 euroa, josta tilikauden voitto oli 41 288 888,34 euroa.
Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2017 jaetaan osinkoa 0,75 euroa osakkeelta eli yhteensä 20 975 181,00 euroa. Omille osakkeille ei jaeta osinkoa.
Emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 115 337 692,86 euroa.
Vieremällä 12. helmikuuta 2018
Juha Vidgrén Mammu Kaario
Matti Kylävainio Ossi Saksman
Janne Vidgrén Jukka Vidgrén
Juho Nummela toimitusjohtaja
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme tilintarkastaneet Ponsse Oyj:n (y-tunnus 0934209-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää:
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.1.
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
| Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus |
2,9 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 2,9 miljoonaa euroa) 5 % tuloksesta ennen veroja |
||
|---|---|---|---|
| Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde |
|||
| Perustelut vertailukohteen valinnalle | Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi tuloksen en nen veroja, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttä vät yleisimmin sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi tulos ennen veroja on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellet tavaksi prosenttiosuudeksi 5 %, joka on tilintarkastusstandardeissa ylei sesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa. |
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Ponsse-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Määrittelimme konserniyhtiöissä vaadittavan työn luonteen, jonka suoritti joko konsernitiimi tai paikallisen PwC-ketjun tilintarkastajat meidän antamiemme ohjeiden mukaisesti. Konserniyhtiöissä, joita pidimme merkittävinä joko yksittäisen taloudellisen merkittävyytensä tai niiden erityisluonteen takia, suoritettiin konsernin osan taloudellisen informaation tilintarkastus käyttäen konsernin osalle määritettyä olennaisuutta tai erityisiä tilintarkastustoimenpiteitä. Nämä tilintarkastukset kattoivat valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Muiden konserniyhtiöiden osalta suoritettiin tiettyjä erityisiä tarkastustoimenpiteitä tai analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Ks. konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet kohta "Tuloutusperiaatteet" sekä liitetieto 4 "Liikevaihto
Konsernin liikevaihto muodostuu konemyynnistä ja huoltopalvelumyynnistä. Liikevaihtovirtojen erilaisesta luonteesta johtuen arvioimme niihin liittyvät riskit eritasoisiksi. Harkintamme mukaan tarkastuksemme painopistealueena on ollut konemyynnin tuloutus huoltomyyntiin liittyvän tuloutuksen oikeellisuudesta aiheutuvan riskisyyden ollessa vähäisempää.
Tuotot koneiden myynnistä kirjataan, kun niiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- tai määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tilintarkastuksen painopistealueena oli myynnin tulouttaminen oikealla tilikaudella sen riskin kattamiseksi, että myynti olisi tuloutettu joko liian aikaisin tai liian myöhään.
Ks. konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet kohta "Vaihtoomaisuus", johdon harkintaa koskeva liitetieto vaihto-omaisuuden osalta laatimisperiaatteissa sekä vaihto-omaisuutta koskeva liitetieto 21.
Vaihto-omaisuuden kokonaisarvosta (n. 122 miljoonaa euroa) n. 93 miljoonaa euroa koostuu aine- ja tarvikevarastosta sekä muusta vaihto-omaisuudesta. Tarkastuksessa olemme keskittyneet riskiin siitä, että vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevaraston arvostus ei vastaisi hankintamenoa tai sitä alempaa nettorealisointiarvoa. Erityisesti vaihtokoneiden arvostukseen liittyy johdon arviointia nettorealisointihinnasta, kuten johdon harkintaa koskevissa liitetiedoissa on kuvattu. Johtuen vaihtokone- sekä aineja tarvikevaraston merkittävyydestä yksittäisinä tase-erinä sekä siitä, että em. tase-erien arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa, on näiden tase-erien arvostus tilintarkastuksen kannalta merkittävä seikka.
Osana tarkastustoimenpiteitämme päivitimme käsityksemme myynnin oikea-aikaiseen tulouttamiseen liittyvistä prosesseista ja kontrolleista, testasimme valittuja myynnin tulouttamisen liittyviä yleisiä järjestelmäkontrolleja sekä suoritimme liikevaihdon aineistotarkastusta.
Aineistotarkastustoimenpiteisiimme sisältyi
Vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevaraston tilintarkastustoimenpiteet koostuivat pääasiassa seuraavista toimenpiteistä:
Päivitimme käsityksemme yhtiön epäkuranttiusmallin periaatteista ja toiminnasta. Vertasimme vaihtokoneiden tasearvoja toteutuneisiin jälleenmyyntihintoihin voidaksemme arvioida johdon uudelleenarvostusprosessin tarkkuutta ja järkevyyttä. Analysoimme myös kokonaistasolla vaihtokonevaraston arvostuksen järkevyyttä ja arvon kehitystä konsernitasolla ja konsernin tytäryhtiötasolla. Kävimme läpi vaihtokonevaraston kiertonopeutta konekohtaisesti sen arvioimiseksi, viittaako hidas kiertonopeus mahdolliseen tarpeeseen kirjata lisää epäkuranttiusvarausta.
Aine- ja tarvikevaraston osalta valitsimme otoksen nimikkeistä ja vertasimme niiden varastohintaa ostolaskujen mukaisiin hintoihin. Analysoimme kaudelle kohdistuneiden epäkuranttiusalaskirjausten järkevyyttä. Analysoimme myös aine-ja tarvikevaraston kiertonopeutta.
Ks. emoyhtiön liitetiedot 14 ("Sijoitukset"), 16 ("Saamiset"), sekä 22 ("Lyhytaikainen vieras pääoma")
Emoyhtiöllä on oman pääoman ehtoisia sijoituksia tytäryhtiöihin n. 11 miljoonaa euroa, lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia saamisia n. 88 miljoonaa euroa sekä lyhytaikaisia velkoja tytäryhtiöille n. 2 miljoonaa euroa. Nettosijoituksen määrä on siis n. 97 miljoonaa euroa.
Nettosijoituksen tarkastuksessa keskityimme riskiin siitä, että oman pääoman ehtoisen sijoituksen arvo olisi pysyvästi alentunut tai että lyhyt- ja pitkäaikaisten saamisten arvo olisi alentunut. Mikäli sijoituksen tai saamisten arvo olisi alentunut, olisi tällainen arvonalentuminen kirjattava kuluksi emoyhtiön tilinpäätöksessä ja kulukirjauksella olisi suora vaikutus voitonjakokelpoisten varojen määrään. Edellä mainituista syistä johtuen emoyhtiön nettosijoitus tytäryhtiöihin on tilintarkastuksen kannalta merkittävä seikka.
Nettosijoituksen arvostuksen arvioimiseksi kävimme läpi yhtiön johdon tekemiä tytäryhtiökohtaisia budjetteja ja tulevaisuuden näkymiä sekä tuloksellisuuden arvioitua kehitystä pidemmällä aikavälillä. Lisäksi arvioimme tytäryhtiöiden toiminnan jatkuvuusedellytyksiä sen määrittelemiseksi, olisiko minkään yksittäisen tytäryhtiön toiminnan jatkuvuus siinä määrin uhattu, että saamisia joltakin tytäryhtiöltä olisi pidettävä tilinpäätöshetkellä arvottomina.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 31.3.2010 alkaen yhtäjaksoisesti 8 vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Vieremällä 13.3.2018
PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö
Juha Toppinen KHT
Ponssentie 22 74200 Vieremä FINLAND Tel. +358 20 768 800 Fax +358 20 768 8690 www.ponsse.com
EPEC OY (INFORMATION SYSTEMS) Tiedekatu 6
60100 Seinäjoki FINLAND Tel. +358 20 760 8111 Fax +358 20 760 8110 www.epec.fi
Ponssentie 22 74200 Vieremä FINLAND Tel. +358 20 768 800 Fax + 358 20 768 8690 www.ponsse.com
Tiedekatu 6 PL 194 60100 Seinäjoki FINLAND Tel. +358 20 760 8111 Fax +358 20 760 8110 www.epec.fi
ZAC Croix Saint Nicolas 14 Rue de Lorraine 54840 Gondreville FRANCE Tel. +33 3 83 65 12 00 Fax +33 3 83 65 12 01
4 Annan Business Park Annan Dumfriesshire, DG12 6TZ UNITED KINGDOM Tel. +44 1461 207 510 Fax +44 1461 207 511
Emo, Cappakeel R32 NN28 Portlaoise, Co. Laois IRELAND Tel. +353 8585 14 174 Tel. +353 8585 14 166
Klettavegen 7 2211 Kongsvinger NORWAY Tel. +47 628 888 70 Fax +47 628 888 78
FOREST POWER KFT. Majori u. 16/1. 8372 Cserszegtomaj HUNGARY Tel. +36 83 540 279 Fax +36 83 540 280 www.forestpower.hu
KRENEK FOREST SERVICE S.R.O Nový Nemojov 122 54461 Nemojov CZECH REPUBLIC www.krenekfs.cz
Profesjonalne Maszyny Lesne Sprzedaz i Serwis Sp. z o.o. UI.E.Orzeszkowej 8/11 02-374 Warszawa POLAND
Tel. +48 22 572 98 50 Fax +48 22 823 96 75 www.proml.pl
PML POLAND
Põrguvälja tee 3A Pildiküla, Rae Vald 75308 Harjumaa ESTONIA Tel. +372 6059 100 Fax +372 6059 101 www.konekesko.com/ee
Tiraines iela 15 1058 Riga LATVIA Tel. +371 6706 4300 Fax +371 6706 4301 www.konekesko.com/lv
36512 Prado Lalin Pontevedra SPAIN Tel. +34 986 794 044 Fax +34 986 794 047 www.toimilgruas.com
Landwehrstr. 4 D-97215 Uffenheim GERMANY Tel. +49 9848 97 9990 Fax +49 9848 97 99919 www.wahlers-forsttechnik.de
Rua do Brasil, no 27 Apartado 2094 2695-535 S. Joaão da Talha PORTUGAL Tel. +351 21 9946500 Fax +351 21 9946538 www.ascendummaquinas.pt
Molėtų g. 13 Didžiosios Riešės k. LT-14262 Vilnius LITHUANIA Tel./Fax +370 5 2477400 www.konekesko.com/lt
Bd. Victoriei nr. 54 550024 Sibiu ROMANIA Tel. +40 741 110096 Fax +40 741 110096
Lucatin 263 976 61 Lucatin SLOVAKIA Tel. 00421 4187185 www.flexim.sk
Ponsse street, 4, Ter. southern part of the industrial zone Gorelovo Lomonosov district 188508 RUSSIA Tel. +7 812 777 12 11 Fax +7 812 777 12 18
(Beihai Ponsse Trading Co. Ltd.) 1 Gangwan Road Hepu Industry Park 536100 Hepu, Beihai Guangxi CHINA Tel. +86 779 720 1872 Fax. +86 779 720 0432
Voronezhskaya St., 140a/2 680042, Khabarovsk RUSSIA Tel./Fax +7 4212 358 144 Tel./Fax +7 4212 764 187 www.dmi-dv.com
Bazovaya St., 8 156019, Kostroma RUSSIA Tel. +7 (4942) 41 70 12 www.ksponsse.ru
Pervomaiskaja St., 114 Republic of Komi 167000, Syktyvkar RUSSIA Tel. +7 8212 28 84 80 www.lps.komi.ru
Kosmonavtov Shosse, 312 614065, Perm RUSSIA Tel. +7 342 299 99 20 www.gidroservis.com
Svoyarvskoye shosse, 55 Republic of Karelia 185013 Petrozavodsk RUSSIA Tel. +7 8142 72 26 05 Fax +7 8142 72 24 78
Frunze prospect 17-A 210010, Vitebsk REPUBLIC OF BELARUS Tel./Fax +375 212 36 35 83 Tel. +375 212 37 32 33 www.vitudarnik.by
Yuriya Gagarina, 83 160002 Vologda RUSSIA Tel. +7 (8172) 51 91 91
Yuzhnaya Promyshlennaya Zona Sovetsky district, Sovetsky Tjumen region Khanty-Mansi Autonomous Okrug - Yugra 628242, Tjumen region RUSSIA Tel./Fax +7 922 211 07 07
Gajdashovka St., 24 660131, Krasnoyarsk RUSSIA Tel. +8 (391) 214 11 78 www.rem-technika.ru
Sofijskaja St., 6 192236, Saint-Petersburg RUSSIA Tel. +7 812 335 11 10 Fax +7 812 268 84 82 www.zeppelin.ru
2-1-1 Inaho, Otaru-Shi Hokkaido 047-0032 JAPAN Tel. +81 0134 24 1315 Fax +81 0134 22 6862 www.shingu-shoko.co.jp
P.O. Box 59, Farm 12 District rd. D369 Lions River 3260, KZN SOUTH AFRICA Tel. +27 33 815 9573 www.greenprojects.biz
(VIC) PTY. LTD. 8 Wallace Avenue Point Cook VIC 3030 Victoria AUSTRALIA Tel. +61 03 9369 8988 www.randalls.com.au
Rua Joaquim Nabuco 115 Vila Nancy, Mogi das Cruzes CEP 08735-120, São Paulo BRAZIL Tel. +55 11 4795 4600 Tel. +55 11 4795 4605
4400 International Lane P.O. Box 578 Rhinelander Wisconsin 54501 USA Tel. +1 715 369 4833 Fax +1 715 369 4838
PONSSE URUGUAY S.A. Ruta 90 calle 115C – No 3102 60000 Paysandú URUGUAY Tel. +598 4724 3800
160 Warren Avenue Westbrook, ME 04092 USA Tel. +1 800 262 5714 Fax +1 207 856 2995 www.chadwick-baross.com
258 Drapeau St P.O. BOX 2532 Balmoral, N.B. E8E 2W7 CANADA Tel. +1 506 826 2717 Fax +1 506 826 2753 www.alpaequipment.com
2921, boul. Wallberg Dolbeau-Mistassini Quebec, G8L 1L6 CANADA Tel. +1 418 276 5831 Fax +1 418 276 8166 www.hydromec.ca
3088 Riverside Drive P.O. Box 2140 Timmins, ON P4N 7X8 CANADA Tel. +1 705 268 7600 Fax +1 705 268 7691 www.readyquip.com
LTC PC B' O'Higgins Ruta 5 Sur Km 410 Chillan Viejo CHILE www.fcventas.cl
Sarmiento 166 Eldorado –Misiones ARGENTINA Tel. +54 3751 41-1442
Av. Juscelino K. de Oliveira 3545, Cid. Industrial, CEP: 81270-200 Curitiba BRAZIL www.timberforest.com.br
P O N S S E OYJ | Ponssentie 22 | 74200 Vieremä | Puh. 020 768 800 | Fax 020 768 8690 | www.ponsse.com
Metsäkoneyrittäjän paras ystävä
www.ponsse.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.