Annual Report • Mar 18, 2016
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
mukaisesti.
Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimintaa kohtaan. Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävän kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja asiakastarpeiden
Metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrén perusti yhtiön vuonna 1970, ja yhtiö on koko historiansa ajan ollut tavaralajimenetelmään perustuvien puunkorjuuratkaisujen edelläkävijä. Tänään perheyhtiö on yli 11 000 PONSSE-metsäkoneen kokemuksella maailman johtavia metsäkonevalmistajia. Ponssen palveluverkosto kattaa 40 maata ja 77 % yhtiön liikevaihdosta tulee viennistä.
Ponssen kotipaikka on Suomessa Vieremällä. Yrityksen osakkeet noteerataan NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla.
Konsernin johtoryhmä 31.12.2015
Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden
PONSSE VUOSIKERTOMUS 2015 | 1
Yhteystiedot
Menestymme asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa kestävän kehityksen mukaisilla innovatiivisilla puunkorjuun ratkaisuilla.
Ponsse varmistaa korkealaatuisen asiakaspalvelun keskittymällä tavaralajimenetelmän puunkorjuuratkaisuihin. Ratkaisuja haetaan yhdessä asiakkaan kanssa avarakatseisesti ja innovatiivisesti uutta ja parempaa jatkuvasti tavoitellen. Korkeasta tuotteiden ja palveluiden laadusta ja luotettavuudesta ei tingitä missään olosuhteissa.
Teemme jatkuvasti ja nopeutuvalla intensiteetillä työtä Ponssen kehittämiseksi, jotta saavutamme johtajuuden tavaralajimenetelmän metsäkoneissa. Jatkuva kehittäminen ja kehittyminen tekevät Ponssesta alansa halutuimman kumppanin. Siksi Ponssen tuotteet ja palvelut valitaan yhä uudestaan, sukupolvesta toiseen.
MISSIO, VISIO JA ARVOT
"Käätäntö on paras opettaja. Ja konneitten käyttäjät ovat parraeta asijantuntijoeta. Niitä kannattaa kuunnella ja panna niihin sanomiset tarkasti mieleen." (Einari Vidgrén, 1943-2010)
Ponssella on aito kiinnostus asiakasta ja hänen liiketoimintaansa kohtaan. Asiakas tunnetaan henkilökohtaisesti, mikä mahdollistaa hänen tarpeidensa tunnistamisen. Matala organisaatio varmistaa, että päätöksentekijät ovat lähellä asiakasta.
Ponssen toiminta perustuu rehellisyyteen, eettisyyteen ja korkeaan moraaliin. Ponsse ja ponsselaiset ovat luotettavia. Se, mitä luvataan, se pidetään, eikä anneta katteettomia lupauksia asiakkaille, sidosryhmille eikä työkavereille. Asiakasta ei milloinkaan jätetä yksin ja kaikkea toimintaa luonnehtii avoimuus.
Vuosikymmenten kuluessa Ponsseen ja sen työntekijöihin on syntynyt oma ja ainutlaatuinen kulttuuri sekä henki, joka noudattelee Einarin ajatuksia. Ponsselaisuus on lupsakkuutta ja reilua meininkiä. Asiakasta palvellaan ja töitä tehdään tosissaan, muttei totisina.
Jokainen ponsselainen on menestyksenhaluinen ja yrittäjähenkinen. Yrityksen menestymisestä otetaan ja kannetaan vastuuta yhdessä. Siksi asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ollaan periksiantamattomia.
Einarin määrittely ensimmäiselle PONSSE-harvesteripäälle vuonna 1986:
"Tehhään ite. Sen pittää olla sellanen, että se tarttuu puuhun ku karhu ja puun pittää männä vaahilla läpi."
Ponsse parantaa tuotteitaan, palveluitaan ja prosessejaan jatkuvasti. Kehitystyössä ollaan aloitteellisia ja avarakatseisia. Tällä varmistetaan yrityksen kilpailukyky.
Ponsselle 2015 oli hieno onnistumisen vuosi jo hyvin menneen vuoden 2014 jälkeen. Yhtiön selkeä keskittyminen tavaralajimenetelmän metsäkoneisiin, voimakas asiakasorientoituneisuus ja pitkäjänteinen yhtiön kehittäminen ovat keskeisessä roolissa onnistumisemme kannalta. Jatkoimme voimakkaasti kansainvälistymistämme ja viennin osuus liikevaihdostamme nousi 77 prosenttiin.
Tavoitteemme liiketoiminnan tasapainosta kasvun, kannattavuuden ja rahavirtojen kannalta toteutui jälleen erinomaisesti. Saavutimme noin 18 prosentin liikevaihdon kasvun, yli 12 prosentin liikevoiton ja 44 miljoonan euron liiketoiminnan rahavirran. Investointimme ovat jatkuneet voimakkaasti. Vuoden 2015 aikana panostimme sekä tuotekehitykseen että käyttöomaisuuteen historiallisen paljon. Vuodesta 2010 lähtien olemme investoineet tuotekehitykseen noin 56 miljoonaa euroa ja käyttöomaisuuteen noin 87 miljoonaa euroa. Investointi-intensiteettimme kuvastaa vahvaa uskoamme tulevaisuuteen ja voimakasta kehitysotetta yhtiön eteenpäin viemiseksi.
Markkina-alueistamme erityisesti Pohjois-Amerikka oli vuonna 2015 vahva. Yhdysvaltojen hyvä ja kehittyvä taloustilanne ja vahvistuva dollari vaikuttivat sekä kysyntään että paikallisen tytäryhtiömme toimintaan. Yhdysvaltojen vaikutuksesta myös Kanadan markkina oli hyvässä kasvussa. Venäjän hyvin epävarmasta tilanteesta huolimatta konetoimitukset toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa markkina oli suurimmalta osin hyvällä tasolla.
Ponssen tuotemallisto muuttui voimakkaasti vuoden 2015 aikana. Uuden malliston ensimmäiset harvesterit, PONSSE Scorpion ja PONSSE Bear, otettiin sarjatuotantoon vuonna 2014. Loput uuden malliston tuotteista otettiin sarjavalmistukseen vaiheittain vuoden 2015 aikana. Koneiden ergonomiaa, huollettavuutta ja tuottavuutta on kehitetty ja muotoilu uudistettu. Samalla Eurooppaan toimitettaviin metsäkoneisiin otettiin käyttöön uusien ympäristövaatimusten mukaiset uudet EU Stage IV -päästötason moottorit. Uusien tuotteiden lanseeraus ja sarjavalmistukseen saattaminen onnistuivat hyvin. Samaan aikaan Vieremän tehtaamme pystyi valmistamaan metsäkoneita täydellä teholla volyymien ollessa jatkuvasti hallitussa kasvussa.
Olemme vahvasti arvojohdettu yritys, jolla on selvä
suunta tulevaisuuteen. Historiastamme kumpuavat arvot – Asiakasläheisyys, Rehellisyys, Innovatiivisuus ja Ponsse-henki – ovat meille ponsselaisille ja koko yhtiölle tärkeitä ja kuvastavat hyvin jokapäiväistä toimintaamme. Samalla investoimme jatkuvasti luontoympäristön, henkilöstömme ja taloudellisen ympäristömme huomioivien toimintojen kehittämiseen kestävän kehityksen mukaisesti.
Keskitymme nyt ja tulevaisuudessa tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja tuotekehitykseen Vieremältä käsin. Asiakaskuntamme ja sitoutunut henkilöstömme mahdollistavat onnistumisemme myös tulevaisuudessa. Kiitos teille – yhdessä olemme vieneet Ponssea vahvasti eteenpäin.
Juha Vidgrén Hallituksen puheenjohtaja
Juho Nummela Toimitusjohtaja
Vuosi 2015 oli Ponsselle monella mittapuulla historian paras. Kehityimme sekä tuotteissamme että toiminnassamme, mikä siivitti vientimme ennätyksellisen korkealle tasolle. Toimme markkinoille täysin uuden PONSSE 2015 -malliston, joka niputti yhteen huomattavan määrän asiakkaiden toiveita koneiden käytettävyydestä ja huollettavuudesta.
Viennin 77 prosentin osuus liikevaihdostamme liittyy vahvasti myös jälleenmyyntiverkostomme kehittymiseen ja kumppaneidemme vahvaan sitoutumiseen. Moni tytäryhtiömme ja jälleenmyyjämme panosti vuonna 2015 toimintaansa ja verkostossa vallitsi erittäin hyvä henki.
Suurimpia positiivisia markkinamuutoksia vuonna 2015 nähtiin 20-vuotisjuhlavuottaan viettäneissä Yhdysvaltojen ja Ranskan tytäryhtiössämme sekä Kanadassa, Norjassa ja Chilessä. Vuoden 2015 jälleenmyyjäksi valittiin toimintaansa vahvasti kehittänyt kanadalainen jälleenmyyjämme A.L.P.A. Equipment Ltd. Määrällisesti konemyyntimme kehittyi eniten Chilessä, jossa vuonna 2014 jälleenmyyjänämme aloittanut FC Ventas investoi uuteen palvelukeskukseen tukemaan kasvanutta konekantaa. Myös Venäjällä jatkui vahva konemyynti epävarmuustekijöistä huolimatta ja perinteisesti vahva markkinamme Saksa oli vakaa.
Ruotsin metsäkonemarkkinat jäivät alle Suomen konemyynnin ja emme saavuttaneet siellä tavoitteitamme. Hyvä asiakaspalaute nykymallistostamme tukee kuitenkin tulevaisuuden odotuksia. PONSSE-mallisto vastaa erittäin hyvin paikallisia puunkorjuuvaatimuksia koneiden tehokkuuteen, kokoluokkiin ja ergonomiaan liittyen. Ponsse AB:n toiminta laajeni kattamaan myös Norrbottenin, kun pitkäaikaisin
Ponsse on Yhdysvalloissa kumipyöräisten tavaralajimenetelmän metsäkoneiden markkinajohtaja. Konemyynnin kasvu vuonna 2015 oli poikkeuksellisen vahvaa, 44 % edellisvuoteen verrattuna. Palvelemme nyt yli 1 000 yksikön konekantaa eri puolilla Yhdysvaltoja ja investoimme jatkuvasti paitsi huoltotiloihin myös henkilökunnan lisäämiseen.
Pekka Ruuskanen / toimitusjohtaja, Ponsse North America Inc, Yhdysvallat
JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA u
jälleenmyyjämme AN Maskinteknik Ab siirtyi Ponssen omistukseen.
Vuonna 2015 tavaralajimenetelmän metsäkoneiden kokonaismarkkinat olivat noin 3 500 konetta. Suomi
Suhteellisen hyvä markkinatilanne piti puunkorjuumäärät normaalilla tasolla läpi vuoden. Asiakkaamme ovat kunnianhimoisia kehittämään puunkorjuutaan ja panostamme yhdessä jälleenmyyjiemme kanssa jatkuvasti enemmän koulutukseen ja huoltopalveluihimme.
Jaakko Laurila / toimitusjohtaja, OOO Ponsse, Venäjä
oli ensimmäistä kertaa historiassa maailman suurin kumipyöräisten metsäkoneiden markkina. Suomessa myytiin 470 metsäkonetta, joista Ponssen osuus oli 45 prosenttia. Suuri konemäärä Suomessa merkitsee myös laajaa palveluverkostoa, tarjoamme huoltopalveluita 24 paikkakunnalla.
Koko vuoden jatkunut vahva tilauskanta oli tehtaan työllisyyden ja yhtiön kehittymisen kannalta erinomainen asia, mutta pidentynyt toimitusaika oli meille haaste. Tilanteen korjaamiseksi teimme muutoksia koko toimitusketjuprosessiimme ja yhdessä tuotannon investointien kanssa pystyimme tehostamaan toimintaamme. Kehitystyön perustana on kuitenkin aina tuotelaadun kehittäminen, ei valmistusmäärien kasvattaminen.
Laadukkailla puunkorjuuratkaisuilla ja palveluilla pyrimme siihen, että metsäkoneyrittäjät pystyvät keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa. Yrittäjälle on tärkeää pitää korjuutyön tuottavuus korkealla tasolla, ennakoida käyttökustannukset ja saada tukea silloin, kun hän sitä tarvitsee. Palveluiden tarve vaihtelee niin asiakas- kuin markkinakohtaisestikin sisältäen paitsi huoltopalveluita myös entistä vahvemmin myös koulutusta.
ALPA on ollut Ponssen jälleenmyyjä vuodesta 2000. Isäni 40 vuotta sitten perustaman perheyrityksen tärkein arvo on hyvä asiakaspalvelu. Huoltokeskusten lisäksi palveluihimme kuuluvat kattava varaosatarjonta 24/7 ja kenttähuolto- ja koulutuspalvelut.
Serge Landry, A.L.P.A. Equipment Ltd, Kanada
Me ponsselaiset ja koko yhtiö on olemassa asiakkaitamme varten ja heidän ansiostaan. Jokainen investointi niin tuotteisiin, tehtaaseen kuin muuhunkin toimintaamme tähtää siihen, että voimme vastata asiakastarpeisiin kaikkialla missä toimimme. Metsäkoneet ovat ehkä maailman nopeimmin kehittyviä työkoneita ja kova kilpailu pitää konevalmistajat hereillä. Näin pitää ollakin, sillä myös asiakkaidemme toimintaolosuhteet ja puunkorjuulle asetettavat vaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Reagointiherkkyys ja asiakkaiden päivittäisen työn tunteminen on metsäkoneiden ja palveluiden kehittämisessä oleellisen tärkeää. Meillä on aina varaa kehittyä kaikessa tekemisessämme.
Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneita lämpimästi luottamuksestanne!
Jarmo Vidgrén Myynti- ja markkinointijohtaja
» 26.1. Vieremän tehtaasta ajetaan ulos 10 000. PONSSE. Ensimmäisen Ponsse Pazin osti koneyrittäjä Eero Vainikainen Karttulasta vuonna 1971. Myös 10 000. PONSSE urakoi samalla seudulla: 10 000. PONSSE luovutettiin Karttulan Metsätyö Oy:lle.
8 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2015
» 4.2. Ponssen teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg valitaan vuoden 2015 teknologiajohtajaksi. Tekniikan Akatemian (TAF), Sitran ja Spinverse Oy:n palkinto myönnetään tuotekehitysjohtajalle, joka on vaikuttanut yrityksensä teknologiakyvykkyyteen ja kasvumahdollisuuksiin.
» 20.2. Ponsse avaa uuden palvelukeskuksen Rovaniemellä. Huolto-, varaosa- ja myymälätilojen lisäksi 1300 m²:n palvelukeskuksesta löytyvät henkilökunnan ja asiakkaiden koulutustilat.
» 23.4. Ponsse solmii jälleenmyyntisopimuksen brasilialaisen Timber Forest Equipamentosin kanssa. Yritys myy ja huoltaa PONSSE-metsäkoneita ja -laitteita kolmessa eteläisimmässä osavaltiossa Paranassa, Santa Catarinassa ja Rio Grande do Sulissa.
» 22.9. Ranskan tytäryhtiömme Ponssé SAS viettää 20-vuotisjuhliaan.
» 31.10. Ponssen Quebecin jälleenmyyjä, Hydromec Inc. viettää 40-vuotisjuhliaan Kanadassa.
» 13.11. Ponsse sijoittui toiseksi T-Median Luottamus&Maine -tutkimuksessa. Ponsse saa tutkimuksen parhaat arviot hallinnossa, vuorovaikutuksessa ja vastuullisuudessa.
Asiakkaan tarpeet ohjaavat Ponssen toimintoja ensimmäisestä yhteydenotosta aina toimitettuun tuotteeseen asti. Asiakastarpeet määrittelevät myös tuotannon perusperiaatteet. Ponssella valmistetaan asiakaskohtaisia tuoteyksilöitä sarjatuotannon tehokkuudella.
PONSSE-metsäkoneiden varioituvuuden vuoksi tuotteen ja tuotantojärjestelmän on toimittava saumattomasti yhteen. Tämä tarkoittaa tuotannon jatkuvaa kehittämistä tuotteiden rinnalla. Vuonna 2015 Ponssella investoitiin käyttöomaisuuteen 24 MEUR, josta merkittävä osa tehtaan kehittämiseen. Investoinnit jatkuvat ja kehitys keskittyy voimakkaasti tuottavuuden ja laaduntuottokyvyn kehittämiseen koko valmistusverkostossa.
Vuonna 2015 yksi suurimpia muutoksia vuonna oli organisaatiorakenteen uudistus, jossa yhdistettiin koko toimitusketju asiakastilauksen vastaanotosta tuotantoon ja koneen toimitukseen saakka. Uudistuksella saatiin aikaan selkeä toimintatapojen muutos ja toimitusketjun tehostuminen. Päämääränä uudistuksessa on yksiselitteisesti vahvistaa kykyä vastata asiakkaiden tarpeisiin. Toimitusketju toimii saumattomasti yhteen ja tuotelaadun seuranta jatkuu katkeamatta tuotantovaiheesta toiseen. Samalla varaudumme valmistusmäärien kasvuun pitkällä aikavälillä. Vuonna 2015 Vieremän tehtaassa valmistettiin enemmän koneita kuin koskaan aiemmin.
Ponssen tuotantoperiaatteena on pitää teknologia ja osaaminen laajasti omissa käsissä. Kaikki PONSSE-metsäkoneet valmistetaan Vieremällä ja Ponssen suunnittelemat ohjausjärjestelmät tytäryhtiössä Epecissä Seinäjoella.
Oman osaamisen ja kapasiteetin lisäksi hyödynnetään toimittajaverkkoon valittujen yritysten palveluita. Alihan-
kinnasta ostettavista komponenteista noin 90 % ostetaan Suomesta ja noin 10 % Saksasta. Viidennes alihankinnasta ostettavista komponenteista tulee tehtaalle vain parinkymmenen kilometrin säteeltä, suuri osa tehtaan läheisyydessä sijaitsevasta kumppanuusyrityskylästä.
Tuotantojärjestelmän ja toimittajaverkoston tarjoamat mahdollisuudet valmistettavuuden kehittämiseksi otetaan huomioon jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Kun tuotekehitys sijaitsee samassa talossa tuotannon kanssa ja alihankintaverkosto sijaitsee pääosin lähellä, on kommunikointi ja yhteistyö hyvin konkreettista.
Ponsse Production Systemillä (PPS) tarkoitetaan Ponssen tuotantojärjestelmää ja -periaatteita tilauksesta aina asiakkaan vaatimusten mukaisesti toimitettuun yksilölliseen tuotteeseen asti. Ytimessä ovat asiakkaan tarpeet, tuote ja sen toteuttamisessa tarvittava osaaminen. Järjestelmä perustuu Lean-ajatteluun, joita on täydennetty Ponssen toiminnalle ominaisilla ajatuksilla tuotteiden voimakkaasta varioituvuudesta asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kokonaisprosessissa tilauksesta toimitukseen on mahdollisimman vähän tuhlausta ja kaiken tekemisen tulee lisätä arvoa asiakkaalle. Muutoin tekeminen on turhaa.
Ponssen laatukäsitys sisältää sekä tuotteen että toiminnan laadun. Koska tavoitteena täytyy olla virheetön tuote ja toiminta, laatuajattelu voidaan kiteyttää lauseeseen: Ponssella halutaan tehdä vain oikeita asioita ja asiat tehdään kerralla täsmälleen oikein. Kaikessa toiminnassa pyritään käyttämään parhaita mahdollisia menetelmiä, jotka takaavat asetettujen laatukriteerien toteutumisen. Laadukkaat prosessit tuottavat laadukkaita tuotteita.
Jokainen ponsselainen on vastuussa PONSSE-metsäkoneen laadusta ja kaikkien panos on yhtä tärkeä. Jokainen työntekijä vastaa siitä, että tuote luovutetaan seuraavalle vaiheelle laadukkaana.
Työntekijöiden, työympäristön ja tehtaan turvallisuudella on korkein prioriteetti. Siisti, selkeä ja tarkoituksenmukaisesti työn etenemistä tukeva työpiste on pää
Ponssella pyritään siihen, että tehdään asiakkaan tarpeen kannalta ainoastaan oikeita asioita ja nämä asiat tehdään täsmälleen oikein.
sääntöisesti myös turvallinen. Ponssella pyritään aktiivisesti digitalisoimaan ja tietokoneistamaan tiedonhallintaa, mutta varsinkin tuotantotiloissa on kehitetty toiminnan tilan havaittavuutta eli visuaalisuutta. Tarkoituksena on, että työntekijät saisivat yhdellä vilkaisulla ymmärryksen työpisteensä tilasta ja havaitsisivat erityisesti poikkeamat suunnitellusta.
Ponssen tuotanto pyrkii olemaan myös tasapainotettua, jolloin resurssien käyttö on korkeaa ja tasaista jokaisessa työpisteessä. Näin myös poikkeamat suunnitellusta työn kestosta nousevat heti esille ja ongelmat ratkaistaviksi ilman viiveitä. Tuotannon tasapainottaminen mahdollistaa tahtiajan tuotannon ohjaamisessa. Tahtiajan perusteella pyritään työkuormaa ja käytettäviä resursseja jakamaan mahdollisimman tasaisesti. Ponssen tuotantojärjestelmä perustuukin pitkälti juuri prosessimaisiin synkronoituihin linjoihin.
Toiminnassa tapahtuvat poikkeamat ja häiriöt ovat osa tuotannollista toimintaa, mutta Ponssella ne nähdään aina mahdollisuutena tehdä asioita toisella ja entistä paremmalla tavalla. Siksi niiden välitön esiin saaminen on ensiarvoisen tärkeää. Jokainen toteutunut kehitysaloite kehittää tuottavuutta positiivisesti.
Poikkeamiin reagoimisen lisäksi osa päivittäistä arkea on jatkuva parantaminen. Jatkuva parantaminen on ennakoivaa toimintaa, jolla voidaan parantaa suorituksen tasoa ja varmuutta, vaikkei välitöntä pakkoa kehittämiseen olisikaan.
Osaavat ja osaamistaan jatkuvasti kehittävät työntekijät ovat prosessiensa ja menetelmiensä parhaita asiantuntijoita. Siksi jatkuva toiminnan kehittämistyö kuuluu kaikille. Haastavassa toimintaympäristössä on oleellista, että henkilöstön osaaminen ja kyvyt ovat ajan tasalla. "Oikea ihminen oikealla paikalla" tarkoittaa Ponssella sitä, että henkilöllä on sekä motivaatio että kyky työtehtäviensä suorittamiseen ja kehitystyöhön osallistumiseen. Jokaisen henkilökohtainen vastuunotto on yhteisen menestymisen edellytys.
Ponssen tehtävä on edistää asiakkaiden liiketoimintaa tuottavilla ja luotettavilla PONSSE-metsäkoneilla ja -palveluilla. Uutuustuotteet ja tuoteparannukset suunnitellaan poikkeuksetta asiakkailta saatujen toiveiden perusteella. Nopeasyklisellä alalla on seurattava herkeämättä mitä tarpeita toimiala metsäkoneille ja koneyrittäjille asettaa. Vuodesta 2010 lähtien Ponssella on investoitu tuotekehitykseen noin 56 miljoonaa euroa.
Jotta Ponsse ja ponsselaiset voivat toteuttaa asiakaslupauksensa, tuotteiden ja palveluiden kehitystä ohjaa jatkuvan parantamisen periaate ja uusien tuoteratkaisujen eteen tehdään työtä jatkuvasti. Vuosittain mallistoon tehdään noin tuhat jatkuvan parantamisen muutosta. Koneiden kehittäminen ei pääty lanseeraukseen vaan se on jatkuvasti aktiivinen prosessi. Kun tavoitteena ovat maailman parhaat metsäkoneet, pyrkimyksenä on aina asiakkaan odotusten täyttäminen ja jopa niiden ylittäminen.
PONSSE-metsäkoneet perustuvat ympäristöystävälliseen tavaralajimenetelmän (cut-to-length, CTL) puunkorjuuseen, jossa puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan määrämittaansa jo metsässä. Tuotevalikoima kattaa kaikki metsäkoneiden kokoluokat ensiharvennuksilta ja metsäenergian korjuusta järeisiin uudistushakkuisiin ja kaikki puunkorjuukohteet pehmeiltä mailta jyrkille rinteille. Tuotevalikoimassa on harvestereita, harvesteripäitä ja -nostureita, kuormatraktoreita, kuormaimia ja puunkorjuuseen liittyvää tietotekniikkaa. PONSSE-harvesteripäiden suurimpia malleja myydään myös kaivinkonealustaisiin metsäkoneisiin. Kaikki PONSSE-metsäkoneet valmistetaan ja suunnitellaan Ponssella, Vieremällä.
Laaja mallisto palvelee tavoitetta, että asiakkaille pystytään tarjoamaan riittävästi tuotevaihtoehtoja ammattimaiseen puunkorjuuseen. Lähtökohta ammattimaisesta puunkorjuusta määrittelee pitkälle koneiden kokoluokan
ja vaatimukset niiden tuottavuudesta ja kestävyydestä.
Kaikki PONSSE-metsäkoneet testataan ja koeajetaan ennen toimitusta tuotteiden laadun varmistamiseksi. Harvesterit koeajetaan metsässä oikeissa korjuuolosuhteissa realistisen koeajotuloksen saamiseksi. Kuormatraktoreista noin puolet koeajetaan metsässä ja puolet koeajoradalla tehtaan yhteydessä. Koeajoista kirjataan yksityiskohtaiset
Jotta Ponsse ja ponsselaiset voivat toteuttaa asiakaslupauksensa, tuotteiden ja palveluiden kehitystä ohjaa jatkuvan parantamisen periaate ja uusien tuoteratkaisujen eteen tehdään työtä jatkuvasti.
raportit, jotka sisältävät havaitut poikkeamat tai hyväksynnän siitä, että kaikki koeajetut ja testatut ominaisuudet ovat kunnossa. Yksikään kone ei lähde asiakkaalle muuten kuin laadukkaaksi viimeisteltynä ja 100 %:sti valmiina, sillä jokainen asiakas on täsmälleen yhtä tärkeä.
Yksi tärkeimpiä muutoksia puunkorjuuteknologian kehityksessä on viime vuosina ollut koneiden ergonomian ja käytön helppouden korostuminen. Molemmilla on suuri vaikutus työn tuottavuuteen, kun kuljettaja voi täysipainoisesti keskittyä työhönsä.
Ergonomia ja käytön helppous ovat olleet myös Ponssen uuden tuotemalliston lähtökohtana. Ponssen
tuotevalikoima uudistui vuonna 2015 täysin. Uuden malliston tuotteet siirtyivät sarjatuotantoon vaiheittain, mikä tarkoitti tuotannossa uutta konemallia joka kuukausi vuoden ajan. Täysimittaisessa mallistouudistuksessa kaikki PONSSE-konemallit ovat uudistuneet ja tuotteiden kestävyyttä, huollettavuutta ja ergonomiaa on kehitetty erittäin voimakkaasti. Myös kuljettajaan kohdistuvat sivuttaisheilahdukset vaimentava uusi PONSSE ActiveFrame -järjestelmä oli tärkeä edistysaskel kuormatraktoreiden kuljettajien työskentelymukavuuteen.
Uudessa mallistossa koneiden käytettävyyteen ja tuottavuuteen on tehty tuntuvia parannuksia. Samalla Eurooppaan toimitettaviin metsäkoneisiin on otettu käyttöön uusien ympäristövaatimusten mukaiset uudet EU Stage IV -päästövaiheen moottorit. Mercedes-Benz -moottoreiden vähäpäästöisyydestä huolehtivat pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmä SCR ja jäähdytetyn pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmä CEGR. Uuden teknologian etuina ovat puhtaamman ympäristön lisäksi koneiden parempi reagointi tehontarpeeseen ja pienempi polttoainekulutus. Ohjaamorakenteiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kuljettajan työskentelymukavuuteen. Täysin
uusittu ohjaamo tarjoaa runsaasti säilytystilaa, markkinoiden ergonomisimmat hallintalaitteet ja PONSSE-metsäkoneille tunnusomaisen erinomaisen näkyvyyden.
Uudessa mallistossa huoltokohteet ovat helposti käsillä. Komponenteiksi on valittu vain laadukkaimpia tuotteita ja hydrauliikkaöljyn suodatusta on kehitetty, jolloin koneen huoltovälejä on saatu kasvatettua reilusti. Koneiden määräaikaishuoltovälit pidentyivät 600/1200 tunnista 900/1800 tuntiin. 10 000 käyttötunnin tarkastelujaksolla määräaikaishuoltokertoja kertyy 30 % normaalia vähemmän. Määräaikaishuoltovälien pidentyminen yhdessä huollettavuuden kehittymisen kanssa tarkoittaa suoraan enemmän tuottavaa työaikaa ja pienempiä huoltokustannuksia.
Ponssen tuotekehityksen tehtävänä on kehittää innovatiivisia ja kestävän kehityksen mukaisia puunkorjuuratkaisuja asiakkaiden ja Ponssen menestykseksi. Vaikka tuotekehitystahti on nopeaa, kaiken perustana on työ, jossa pidemmän aikavälin satsaukset ja asiakasyhteistyö kantavat tulosta.
Ponssen tuotteiden suunnittelun lähtökohtina ovat aina myös tuotteen ja sen käytön turvallisuus sekä tuotteen käytöstä aiheutuvat elinkaarikustannukset. Kestävän kehityksen huomioon ottaminen näkyy tuotteissa muun muassa uusissa moottoriteknologioissa, polttoainetaloudessa, valittujen materiaalien kierrätettävyydessä, huoltokunnostetuissa (ns. remanufacturing) osissa ja päivitetyissä vaihtokoneissa.
Ponssella halutaan pitää ydinosaaminen aina omissa käsissä siten, että osaamista tuetaan tarvittaessa tarkkaan valituilla kumppaneilla. Oma ydinosaaminen takaa riittävän reaktionopeuden ja suoraviivaisen toiminnan, jolla pystytään vastaamaan kentän tarpeisiin. Laaja palveluverkosto kerää jatkuvasti tuotepalautetta 40 eri maan puunkorjuumarkkinoilta.
Toiminnan kansainvälistyessä myös tuotteiden testaus on entistä enemmän siirtynyt tuotteiden lopullisiin käyttökohteisiin. Tuotetestauksessa suunnittelun korkeatasoinen lopputulos varmistetaan aina prototyyppien avulla. Ponssen oman testauksen lisäksi prototyypit menevät aina asiakkaan kenttätesteihin, jossa voidaan todentaa koneen suorituskyky, luotettavuus ja huollettavuus. Samalla
varmistetaan, että tuote vastaa sille asetettuihin vaatimusmäärittelyihin.
Vasta asiakkaalta saatujen kehitysehdotusten ja testaustulosten jälkeen tehdään lopullinen tuotteistamispäätös, tehdään tarvittavat suunnittelumuutokset ja siirrytään nollasarjan valmistukseen. Sarjavalmistus alkaa, kun tuotetta on edelleen kehitetty nollasarjasta saadun toiminnallisuus- ja valmistettavuuspalautteen perusteella.
Kilpailuetu tuotteissa pyritään saavuttamaan tuotteiden korkealla käytettävyydellä ja käytön tuottavuudella. Asiakkaan liiketoimintaa ja tuotteen käyttöä tukevat tietojärjestelmät kasvattavat myös merkitystään asiakkaan liiketoiminnan ja tuotteen käytön tukena.
Huoltopalveluiden merkitys Ponssen liiketoiminnassa on jatkuvasti vahvistunut konekannan kasvaessa eri markkina-alueilla. Samalla kehitämme palvelutarjontaa asiakkaiden ja markkinakohtaisten erityisvaatimusten ja toiveiden mukaisesti.
Viimeisen viiden vuoden aikana huoltotoiminnan liikevaihto on kasvanut merkittävästi kaikilla markkina-alueilla. Yli 11 000 valmistetusta PONSSE-metsäkoneesta noin 9 500 urakoi eri puolilla maailman teollisen puunkorjuun markkinoita. Suurin osa konekannasta sijaitsee edelleen Euroopassa, mutta erityisesti Pohjois-Amerikan ja Venäjän konemäärät ovat vahvassa kasvussa.
Kehitämme jatkuvasti tuotteitamme ja palveluitamme asiakkaiden tarpeita ja toiveita kuunnellen. Yhteistyö asiakkaiden kanssa ja heidän muuttuva toimintaympäristönsä ohjaavat jatkokehitystä sekä tuoteteknologiassa että palveluissa.
Huollossa pyritään jatkuvasti kohti entistä tehokkaampaa ennakoivaa huoltoa. Mahdolliset viat pyritään tunnistamaan jo ennen niiden ilmenemistä. Ennakoimalla tulevia huoltotoimenpiteitä minimoidaan aika, jolloin kone ei ole tuottavassa työssä. Suunnitelmallinen ja ennakoiva huoltotoiminta takaa koneen käyttäjälle turvallisia käyttötunteja. Koneen on toimittava tehokkaasti ja turvallisesti koko sen elinkaaren ajan.
PONSSE-huoltopalveluiden elinkaariajattelu liittyy vahvasti tapaamme toimia asiakaslähtöisesti: tuemme asiakkaidemme liiketoimintaa koko hänen PONSSE-koneensa elinkaaren ajan. Huoltopalveluiden ammattitaito ja varaosien saatavuus kattavat sekä uusimmat tuoteratkaisut että vanhemmat konemallit. Myös iäkkäämmät koneet voivat olla tärkeä tuki yrittäjän liiketoiminnalle kiireapuna tai yrityksen liiketoiminnan alkumetreillä. Huolto- ja varaosapalveluiden lisäksi vanhempiin konemalleihin on saatavana päivitysratkaisuja (PONSSE-tehopaketit), jotka nostavat koneen suorituskykyä.
Etähallinta tarjoaa hyviä mahdollisuuksia koneiden käytettävyyden parantamiseen. Huollossa etähallinta tarkoittaa sitä, että erikseen niin sovittaessa PONSSE-huolto pystyy ottamaan etäyhteyden koneeseen ja diagnosoimaan vikatilanteen tai ennakoimaan huoltotarpeen. Joissakin tapauksissa vikatilanne voidaan jopa korjata etäyhteyden kautta. Tällainen palvelu on läpinäkyvää ja tehokasta.
Positiivisen haasteen Ponssen huoltopalveluille vuonna 2015 asetti Ponssen tuotemalliston täydellinen uudistuminen. Viime vuonna sarjatuotantoon saatettu mallisto on ensimmäinen täydellinen PONSSE-mallisto, jossa huoltopalvelut ovat osallistuneet malliston kehitystyöhön suunnittelun ja testauksen kaikissa vaiheissa. Helppo huollettavuus oli yksi suunnittelun tärkeimpiä lähtökohtia.
Huollon tuotevalikoima laajenee koko ajan. Uusia varaosatuotteita, metsäkonetarvikkeita ja palveluja kehitetään arvokkaan asiakaspalautteen perusteella. Periaatteena on, että tuotteet ovat tarkasti valikoituja ja täyttävät korkeat laatuvaatimukset. Esimerkkeinä kattavasta, ammattikäyttöön tarkoitetusta valikoimasta voidaan mainita kahmarit, pyörän ketjut, terälevyt, teräketjut ja öljyt.
Vuoden 2015 aikana koko palveluverkosto perehdytettiin uuden mallisarjan teknisiin ominaisuuksiin. Koulutukset ovat olennainen osa verkoston ammattitaidon kehittämistä. Koulutuksia on järjestetty entistä säännöllisemmin ja kattavammin muutaman viime vuoden ajan. Koulutustiloihin, opetus- ja havaintomateriaaliin, osaamiseen ja resursseihin on investoitu merkittävästi. Kansainvälisen huolto- ja varaosakoulutuksen merkitys kasvaa vuosi vuodelta samalla kun viennin osuus liikevaihdosta kasvaa.
Myös koulutus on oma vientituotteensa, jonka laadun merkitys korostuu mitä kauempana tehtaasta koneet maailmalla urakoivat. Palveluiden on aina oltava samalla tasolla riippumatta missä asiakkaan savotat sijaitsevat.
Huoltosopimusten määrä kasvaa, kun palvelutuotteet ja etähuoltoon liittyvät palvelut kehittyvät. Vahvana ohjurina toimivat myös toimialan muutokset. Puunkorjuuyrittäjät keskittyvät entistä enemmän tuottavaan puunkorjuuseen ja ulkoistavat huoltoa Ponsselle. Kiinteähintaisilla sopimuksilla yrittäjä voi hallita kokonaisvaltaisesti koneen käyttökustannuksia. Ammattilaisten säännöllisesti huoltama kone, jossa käytetään vain laadukkaita alkuperäisosia, voiteluaineita ja suodattimia pysyy varmemmin käyttökunnossa ja säilyttää arvonsa.
Laajin huoltopalvelukokonaisuus on täysin räätälöity PONSSE Full Service -palvelu, jossa asiakas ulkoistaa täysin koko konekantansa huoltotoiminnan ja jopa kuljettajien koulutuksen. Full Service -palvelukokonaisuuksia on käytössä muun muassa Etelä-Amerikassa ja Venäjällä.
Montes del Platan sellutehdas on Uruguayn historian suurin investointi Conchillasissa, Uruguayn eteläosassa. Yhtiön omistaa 50 % chileläinen yhtiö Arauco ja 50 % Stora Enso. Tehdas on mitoitettu tuottamaan eukasellua 1,45 miljoonaa tonnia vuodessa.
Montes del Plata valitsi vuonna 2011 puunkorjuumenetelmäkseen tavaralajimenetelmän ja Ponsse alkoi kouluttamaan Montes del Platan ja sen aliurakoitsijoiden kuljettajia.
Tähän mennessä Ponsse on kouluttanut projektiin 150 kuljettajaa ja 25 asentajaa. Konetoimitukset alkoivat vuonna 2013. Montes del Platan koneissa on kattavat Full Service -huoltosopimukset sisältäen koneiden jatkuvan ylläpidon ja seurannan. Konekantaa palvelee 24/7 tällä hetkellä noin 30 huollon ammattilaista huoltoautoineen. Ponsse Uruguayn Full Service on saanut ESW-laatuauditoinneissa täydet viisi tähteä.
Hallitus on valittu yhtiökokouksessa 14.4.2015.
Ponsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan yhtiökokouksessa, joka yhtiöjärjestyksen mukaan on pidettävä kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan toimikaudeksi kerrallaan.
Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 10 kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti kokouksiin – osanottoprosentti oli 95,7.
↑ Kuvassa (vas.) Ilkka Kylävainio, Mammu Kaario, Juha Vidgrén, Jukka Vidgrén, Heikki Hortling, Ossi Saksman ja Janne Vidgrén.
Kasvatustieteiden maisteri Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2015: 6 207 000 kpl Epec Oy:n hallituksen puheenjohtaja
Ponsse Oyj, toimitusjohtajan sijainen 2003 Ponsse Oyj, PR–päällikkö 2000–2003 Ponsse Oyj, tiedottaja 1998–2000
Oulun yliopisto, hallituksen jäsen Einari Vidgrén Säätiö, puheenjohtaja Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen Klaffi Tuotannot Oy, hallituksen jäsen Vieremän Kylänraitti ry, puheenjohtaja Vieremän Oriyhdistys ry, puheenjohtaja Suomen Filmiteollisuus SF Oy, hallituksen jäsen
Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1998 Teollisuusneuvos, KTM Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta
Olvi Oyj:n materiaalijohtaja 1986–1998 Olvi Oyj:n markkinointipäällikkö 1981–1986
Puhelinosuuskunta IPY, hallituksen jäsen
Partnera Oy, toimitusjohtaja Korona Invest Oy, sijoitusjohtaja Varatuomari, MBA Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2015: 4 500 kpl Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta
Korona Invest Oy 2011–2016 Unicus Oy, partneri 2006–2011 Conventum Corporate Finance Oy, johtaja 1998–2005 Prospectus Oy, johtaja 1994–1998 Kansallis-Osake-Pankki, asiantuntija 1988–1994
Aspo Oyj, hallituksen jäsen Makai Holding Oy, hallituksen puheenjohtaja
Keitele-yhtiöiden toimitusjohtaja Teollisuusneuvos, Puuteollisuusteknikko Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1999 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2015: 24 179 kpl Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta
Keitele Engineered Wood Oy, toimitusjohtaja vuodesta 2005 Keitele Energy Oy, toimitusjohtaja vuodesta 1993 Keitele Forest Oy, toimitusjohtaja vuodesta 1988 Keitele Timber Oy, toimitusjohtaja vuodesta 1981
Keitele Energy Oy, hallituksen puheenjohtaja Keitele Engineered Wood Oy, hallituksen puheenjohtaja Keitele Forest Oy, hallituksen puheenjohtaja Keitele Timber Oy, hallituksen puheenjohtaja Lappi Timber Oy, hallituksen puheenjohtaja Suomen Sahat ry, hallituksen jäsen
Kauppaneuvos, Hallintonotaari Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2009 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2015: 5 000 kpl Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta
Carlson Oy, toimitusjohtaja 1990–2008, konttoripäällikkö 1977–1983 Kuopion Osuuspankki, pankinjohtaja 1984–1989 Saastamoinen Yhtymä Oy, kirjanpitopäällikkö 1975–1976, rahoituspäällikkö 1973–1974
Osuuskunta KPY:n hallituksen puheenjohtaja KPY Sijoitus Oy, hallituksen puheenjohtaja Carlson Oy, hallituksen varapuheenjohtaja Savon Energiaholding Oy, hallituksen varapuheenjohtaja Savon Voima Oyj, hallituksen puheenjohtaja Sepa Oy, hallituksen puheenjohtaja Veljekset Halonen Oy, hallituksen varajäsen Technopolis Kuopio, hallituksen jäsen
Ponsse Oyj, aluejohtaja Merkonomi Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2013 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2015: 3 691 742 kpl
Ponsse Oyj, aluejohtaja vuodesta 2007 Ponsse Oyj, aluevientipäällikkö 2001–2007 Ponsse Oyj, markkinointipäällikkö 1994–2001
Epec Oy:n hallituksen jäsen
Mutant Koala Picturesin toimitusjohtaja Medianomi Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2015: 3 764 778 kpl
Mutant Koala Pictures, yrittäjä vuodesta 2004
Einari Vidgrén säätiö, hallituksen jäsen PAVA ry, hallituksen puheenjohtaja POEM-säätiö, hallituksen jäsen Suomen Filmiteollisuus SF Oy, hallituksen jäsen
TkT • toimitusjohtaja, CEO • johtoryhmän jäsen 2.1.2005 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 2002
Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tehtaanjohtaja 2006–2008, Ponsse Oyj, laatu- ja IT-johtaja 2005–2006
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2015: 33 259 kpl
TkT • teknologia- ja tuotekehitysjohtaja • johtoryhmän jäsen 1.1.2009 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 2003
Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tutkimus- ja tuotekehitysinsinööri 2003–2006, Ponsse Oyj, suunnittelupäällikkö 2006– 2008
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2015: 9 540 kpl
markkinointimerkonomi • myynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamies • johtoryhmän jäsen 22.10.2001 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 1997
Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, Pohjois-Euroopan alueen johtaja (Vice President) 2007–2008, Ponsse Oyj, kotimaan myyntijohtaja 2004–2008, Ponsse Oyj, aluemyyntipäällikkö 2001–2004, Ponsse AB, takuukäsittelijä sekä aluemyyntipäällikkö, vaihtokoneet 1999–2001
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2015: 3 684 263 kpl
Teknikko, MTD • huoltopalvelujohtaja • johtoryhmän jäsen 3.5.2010 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 1994
Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jakeluverkoston kehitysjohtaja 2007– 2010, Ponsse Oyj, huoltopalvelujohtaja 2004–2007, Ponsse Oyj, jälkimarkkinointipäällikkö 1997–2004, Ponsse Oyj, varaosapäällikkö 1995–1997
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2015: 1 200 kpl
DI • talousjohtaja CFO • johtoryhmän jäsen 1.10.2009 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 2009
Keskeinen työkokemus: Suunto Oy, Director, Operations and Quality 2007–2009
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2015: 5 980 kpl
FM • henkilöstöjohtaja ja Ponsse Akatemian rehtori • johtoryhmän jäsen 1.8.2005 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 2005
Keskeinen työkokemus: Genencor International Oy, henkilöstöpäällikkö 1996–2005, Jyväskylän yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus, vastaava koulutuspäällikkö 1987-1996
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2015: 3 960 kpl
Insinööri, AMK • hankintajohtaja 1.11.2015 saakka, toimitusketjusta vastaava johtaja 1.11.2015 alkaen • johtoryhmän jäsen 1.10.2013 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 2013
Keskeinen työkokemus: Metso Oyj, Metso Automation, Director, Analyzers Product Group 2010–2013, Director, Kajaani Operations 2006–2010
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2015: 4 340 kpl
PONSSE TYTÄRYHTIÖ
PONSSE LATIN AMERICA LTDA BRASILIA PONSSE NORTH AMERICA, INC. YHDYSVALLAT PONSSE URUGUAY S.A. URUGUAY A.L.P.A. EQUIPMENT LTD. KANADA CHADWICK-BAROSS, INC. YHDYSVALLAT HYDROMEC INC. KANADA READYQUIP SALES AND SERVICE LTD. KANADA FC-VENTAS Y SERVICIOS LTDA CHILE TIMBER FOREST BRASILIA
PONSSE UK LTD. ENGLANTI ASCENDUM MAQUINÁS PORTUGALI FOREST POWER KFT. UNKARI KRENEK FOREST SERVICE S.R.O TŠEKKI PML POLAND PUOLA HNOS. TOIMIL GARCÍA, S.L. ESPANJA WAHLERS FORSTTECHNIK GMBH SAKSA FOREST POWER - SC. IF CONST S.R.L. ROMANIA FLEXIM SPOL. S R.O. SLOVAKIA
| Pohjois-Eurooppa | ||
|---|---|---|
PONSSE OYJ SUOMI EPEC OY SUOMI PONSSE AB RUOTSI PONSSE AS NORJA KONEKESKO EESTI AS. VIRO SIA KONEKESKO LATVIJA LATVIA UAB KONEKESKO LIETUVA LIETTUA OOO PONSSE VENÄJÄ OOO DORMASHIMPORT VOSTOK VENÄJÄ OOO KOSTROMA-SERVIS-PONSSE VENÄJÄ OOO LESPROMSERVIS VENÄJÄ OOO NORD WEST-KOM VENÄJÄ OOO PARTS SERVIS VENÄJÄ OOO PKF GIDROSERVIS VENÄJÄ OOO REMTECHNICA VENÄJÄ OOO VOLOGDASCAN VENÄJÄ OOO ZEPPELIN RUSSLAND VENÄJÄ ODO UDARNIK VALKO-VENÄJÄ SHINGU SHOKO, LTD JAPANI RANDALLS EQUIPMENT COMPANY AUSTRALIA
Myynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamies Ponssen palveluksessa vuodesta 1997
GARY GLENDINNING, S. 1970 Ponsse UK Ltd:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 1997
Ponsse AB:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa 1.7.2015 alkaen
Aluejohtaja (Espanja, Portugali, Italia) vaihtokoneiden tuotepäällikkö Ponssen palveluksessa vuodesta 2006
Ponsse China Ltd:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2007
Aluejohtaja, Venäjä ja Valko-Venäjä, OOO Ponssen toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2002
JOUNI MATIKAINEN, S. 1967 Epec Oy:n toimitusjohtaja Epecin palveluksessa vuodesta 2005
Aluejohtaja, Baltia, Chile ja Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät Ponssen palveluksessa vuodesta 2007
Ponssé S.A.S.:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2006
TEEMU RAITIS, S. 1977 Ponsse Latin America Ltda:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2012
Ponsse North America Inc:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 1998
Aluejohtaja, Aasia-Pacific ja Afrikka Ponssen palveluksessa vuodesta 2008
Ponsse AS:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2011
MARTIN TOLEDO, S. 1971 Ponsse Uruguay Ltda, toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2005
Aluejohtaja, Itävalta, Puola, Romania, Saksa, Slovakia, Tsekki ja Unkari Ponssen palveluksessa vuodesta 1994
Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut Yhtiön hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010. Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Yhtiön toimintakertomuksessa viitataan tähän selvitykseen.
Ponsse Oyj (jäljempänä: Yhtiö) on Helsingin pörssissä (NAS-DAQ OMX Helsinki Oy) noteerattu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vieremä.
Ponsse-konsernin muodostavat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä sen täysin omistamat tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Iso-Britanniassa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd Hongkongissa, Ponsse China Ltd Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa sekä Epec Oy Seinäjoella. Tilikaudesta 2014 alkaen konserniin on kuulunut kiinteistöyhtiö OOO Ocean Safety Center Venäjällä. Lisäksi konserniin kuuluu Kajaanissa sijaitseva osakkuusyhtiö Sunit Oy, josta Yhtiö omistaa 34 prosenttia.
Yhtiön ja sen konsernin päätoimialana on metsäkoneiden, muiden metallituotteiden, koneenohjausjärjestelmien, ajo-neuvo PC-laitteiden, erilaisten erillisjärjestelmien sekä ohjelmistojen suunnittelu, valmistus, myynti ja huolto.
Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimikaudella 2015 Yhtiön hallituksessa on ollut seitsemän jäsentä.
Yhtiön hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys. Hallituksen jäsenet valitaan siten, että he edustavat monipuolista asiantuntemusta ja myös omistajien näkökulmaa. Hallituksen jäsenille ei ole asetettu yhtiöjärjestyksessä yläikärajaa.
Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten on annettava hallitukselle riittävät tiedot hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi sekä ilmoitettava tiedoissa tapahtuvista muutoksista. Riippumattomuus ilmoitetaan Yhtiön vuosikertomuksessa ja internet-sivuilla.
Hallituksen arvion mukaan Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia jäseniä ovat Heikki Hortling, Mammu Kaario, Ilkka Kylävainio ja Ossi Saksman.
• Puuteollisuusteknikko
• Keitele Forest Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja
Varsinainen yhtiökokous vahvisti 14.4.2015 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi 46 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan palkkioksi 41 000 euroa sekä muiden jäsenten vuosipalkkioksi 35 000 euroa. Hallituksen kokouksia järjestettiin vuonna 2015 kymmenen kappaletta. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 95,7.
Mikäli yli 10 % yhtiön äänivallasta hallitsevat osakkeenomistajat saattavat Yhtiön hallituksen tietoon ehdotuksensa varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettävästä hallituksen jäsenmäärästä, hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajasta, julkaistaan tieto yhtiökokouskutsussa. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen.
Osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä erikseen määriteltyjen tehtävien lisäksi hallitus esimerkiksi vastaa yhtiön toiminnasta, tuloksesta ja kehittämisestä, vahvistaa pitkän aikavälin strategian ja konsernin riskienhallintapolitiikan, hyväksyy budjetin, päättää yritys- ja kiinteistökaupoista, strategisesti merkittävistä liiketoiminnan laajentamisista, oman pääoman ehtoisista sijoituksista, investointikehityksestä ja merkittävistä yksittäisistä investoinneista. Hallitus nimittää
toimitusjohtajan ja vahvistaa muiden johtoryhmän jäsenten nimitykset, päättää ylimmän johdon palkkauksen perusteista sekä arvioi vuosittain johdon toimintaa.
Hallitus vahvistaa itselleen työjärjestyksen.
Asioiden esittelijänä toimii hallituksen kokouksissa toimitusjohtaja tai kutsumansa muu yhtiön johtoon kuuluva henkilö. Hallituksen toimintaa ja työskentelytapoja arvioidaan kerran vuodessa. Arviointi voi tapahtua sisäisenä itsearviointina tai käyttämällä ulkopuolista arvioijaa.
Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan tehtäviä ja vastuuta ei ole erityisesti jaettu eikä hallituksen keskuudessa ole muodostettu erityisiä valiokuntia.
RISKIENHALLINTAPROSESSI
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa Yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän vastaa mm. liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta, hallituksen informoimisesta, hallituksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden esittelystä, hallituksen päätösten toteuttamisesta sekä liiketoimintojen lainmukaisuuden varmistamisesta. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä, johon kuuluvat toimitusjohtaja puheenjohtajana ja hallituksen siihen nimeämät johtajat. Johtoryhmä kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa sekä tarpeen mukaan erikseen käsittelemään mm. seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa ja pidemmän ajanjakson strategiaa.
Jokaisella johtoryhmän jäsenellä on oma selkeä, keskeisiin toimintokokonaisuuksiin perustuva vastuualueensa. Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle.
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1.6.2008 alkaen TkT Juho Nummela (s. 1977). Hänelle maksetut palkat ja
Riskien tunnistaminen Riskien arviointi Riskienhallintasuunnitelma Riskienhallinnan Seuranta Arviointi ja kehittäminen Strategia Tavoitteet Ohjeet
toteutus
luontoisedut vuonna 2015 olivat 328 227,56 euroa. Tulos- ja voittopalkkiota maksettiin 173 755,19 euroa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 65 vuotta ja eläke määräytyy voimassaolevan lainsäädännön mukaan.
Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä tehdyn sopimuksen mukaan sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa päättymään 6 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Jos Yhtiö irtisanoo sopimuksen, Yhtiö suorittaa irtisanomisajalta määräytyvän palkan ja muiden etuuksien lisäksi korvauksen, joka vastaa 12 kuukauden rahapalkkaa.
Yhtiön riskienhallinta perustuu Yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata Yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.
Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta Yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.
Riskienhallinta on Yhtiössä osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.
Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa Yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.
Yhtiön riskienhallintaprosessin tavoitteena on ylläpitää ja kehittää kattavaa ja käytännönläheistä järjestelmää riskien hallinnalle ja raportoinnille. Riskienhallintaprosessiin sisältyy toiminto- ja yksikkökohtaisten riskien järjestelmällinen kartoittaminen, niiden arviointi sekä riskien peilaaminen Yhtiön riskienhallintasuunnitelmaan. Riskienhallintaa toteutetaan ja seurataan järjestelmällisesti osana päivittäistä liiketoimintaa. Yhtiö pyrkii tehostamaan riskienhallintaa lisäämällä tietoisuutta sen merkityksestä ja tukemalla toimintojen välisiä riskienhallintahankkeita.
Yhtiön liiketoiminnalle olennaisimmat riskit jaetaan neljään kategoriaan: strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä rahoitus- ja vahinkoriskeihin.
Strategisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka liittyy liiketoiminnan luonteeseen ja strategian valintaan sekä toteutukseen. Riskit liittyvät esimerkiksi kilpailutilanteeseen, markkinavoimiin ja -ympäristöön, lainsäädöksiin sekä asetuksiin. Ne koskevat myös esimerkiksi merkittäviä investointeja sekä liiketoimintaan liittyviä strategisia valintoja. Toteutuessaan strategiset riskit voivat heikentää merkittävästi Yhtiön toimintaedellytyksiä.
Maailmanlaajuiset sekä alueelliset suhdannevaihtelut vaikuttavat Yhtiön tuotteiden kysyntään ja sitä kautta taloudelliseen asemaan. Toiminta yli neljässäkymmenessä maassa tasoittaa taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä riskejä. Lisäksi Yhtiö pyrkii ylläpitämään toimintansa joustavana ja muutosherkkänä, mikä antaa valmiuden ryhtyä nopeisiin sopeutustoimiin markkinatilanteen niin vaatiessa.
Kilpailutilanne ja markkinoiden muuttuvat vaatimukset voivat vaikuttaa Yhtiön tuotteiden kysyntään ja kannattavuuteen. Yhtiö panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja seuraa tarkasti eri markkinoiden tuotteille asettamia vaatimuksia. Näin pyritään huolehtimaan siitä, että tuotteet vastaavat kullakin alueella näitä vaatimuksia ja pysyvät siten kilpailukykyisinä. Yhtiöllä on laaja sidosryhmäverkosto, johon liittyviä riskejä pyritään pienentämään verkoston jatkuvalla seurannalla ja hyvällä yhteistyöllä. Strategisesti tärkeiden raaka-aineiden hintakehitys ja saatavuus maailman-markkinoilla vaikuttavat Yhtiön tuotteiden kannattavuuteen. Raaka-aineiden hintakehitykseen ja saatavuuteen liittyviä riskejä pyritään
pienentämään kartoittamalla vaihtoehtoisia materiaaleja sekä kehittämällä hankintakanavia.
Poliittisen ympäristön ja Yhtiön toimintaa koskevan lainsäädännön muutokset sekä ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt saattavat vaikuttaa merkittävästi Yhtiön toimintaan eri markkina-alueilla. Yhtiö seuraa aktiivisesti tytäryhtiöidensä ja alueellisten yhteistyökumppaneidensa kanssa eri markkinoiden tuotteille, palveluille ja koko toiminnalle asettamia vaatimuksia, kuten yleistä liiketoimintaa ja maahantuontia koskevaa lainsäädäntöä sekä tuotteita koskevia vaatimustenmukaisuus- ja ympäristövaatimuksia. Yhtiö on myös aktiivisesti yhteydessä sidosryhmiinsä ja on mukana vaikuttamassa tulevaisuuden ratkaisuihin ja näkee ne myös uusina mahdollisuuksina.
Yhtiön tuote- ja teknologiariskit liittyvät teknologisiin valintoihin sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Riskejä pyritään pienentämään olemalla lähellä asiakkaita ja muita sidosryhmiä tuotteiden oikean teknologisen suuntauksen varmistamiseksi. Lisäksi pyritään aktiiviseen yhteistyöhön korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistumaan kansainvälisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Kehitettyä teknologiaa sekä tuotteita suojataan erilaisin immateriaalioikeuksin. Yhtiö tiedostaa myös kilpailijoidensa hallinnassa olevat teollisoikeudet ja kunnioittaa niitä toiminnassaan.
Operatiiviset riskit liittyvät Yhtiön sisäisiin prosesseihin, henkilöstöön, liiketoimintaverkostoon sekä järjestelmiin. Operatiiviset riskit voivat toteutuessaan heikentää Yhtiön tulosta, tehokkuutta ja kannattavuutta.
Yhtiön organisaatioon ja johtamiseen liittyviä riskejä ovat esimerkiksi työvoiman saatavuuteen, työmarkkinahäiriöihin ja avainosaamisen hallintaan liittyvät riskit. Yhtiön henkilöstöstrategia on merkittävässä roolissa organisaatioon ja johtamiseen liittyvien riskien hallinnassa. Avainhenkilöiden sitoutumista Yhtiöön vahvistetaan kannustinjärjestelmällä. Rekrytointeihin panostetaan oikeanlaisen työvoiman saamiseksi. Yhtiön kuvaa työnantajana kehitetään tarkoitukseen sopivalla viestinnällä sekä yhteistyöllä eri oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Yhtiön tieto- ja tietojärjestelmäriskeihin luetaan mm. yrityssalaisuuksien tietovuotoriskit sekä riskit tietojärjestelmien toimivuudesta, turvallisuudesta ja niiden turvaamisesta. Riskien hallinnoimiseksi Yhtiö noudattaa tietoturvapolitiikkaa. Yhtiö pyrkii varmistamaan, että edellytykset järjestelmien toimivuuden sekä niiden turvaamisen takaamiseksi ovat olemassa. Tietovuotoja ennaltaehkäistään tarvittavilla toimenpiteillä.
Yhtiö kehittää toimittajaverkkoaan pitkäjänteisesti. Toimittajaverkkoon liittyy mm. materiaalin hinta- ja saatavuusriskejä. Yhtiö pyrkii varmistamaan kilpailukykyisen hintatason materiaaleissa tutkimalla vaihtoehtoisia hankintakanavia ja tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia. Saavuttaakseen kustannustehokkaita ratkaisuja, Yhtiö panostaa toimittajaverkon kanssa tehtävään tiiviiseen tuotekehitysyhteistyöhön.
Materiaalien saatavuuteen liittyvien riskien varmistamiseksi Yhtiössä käytetään mahdollisuuksien mukaan kahden toimittajan politiikkaa. Toimintaympäristöä vakautetaan pitkillä toimittajasopimuksilla ja toimittajia auditoidaan säännöllisesti auditointiohjelman mukaisesti. Hankintaketjussa pyritään toimimaan suoraan valmistajien kanssa, jotta reaaliaikainen keskusteluyhteys säilyy. Toimittajaverkon seurannassa ja tilauseräkokojen optimoinnissa käytetään apuna toimitusketjuhallinnan työkalua.
Liiketoiminta edellyttää prosessien kokonaisvaltaista hallintaa. Kustannustehokkaan toiminnan kannalta merkittävää on ylläpitää sekä parantaa prosesseja. Laadunhallintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti, jotta prosessien toimintakyky saadaan ylläpidettyä. Järjestelmän toimivuuden arvioinnissa hyödynnetään prosessien seurannan tuottamia mittaus-tuloksia sekä kolmannen osapuolen suorittamaa ISO 9001 -sertifiointia.
Tuotantoprosessin häiriöt ja keskeytykset voivat haitata liiketoimintaa. Merkittäviin häiriöihin varaudutaan korvaavien valmistusmenetelmien ja laitteiden avulla sekä ylläpidetään mahdollisuutta valmistusyhteistyöhön merkittävimpien kumppaneiden kanssa.
Yhtiö altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Yhtiön rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin tuloskehitystä, kassavirtoja, omaa pääomaa ja maksuvalmiutta rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisilta vaihteluilta. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitustoimintoon. Hallitus vahvistaa Yhtiön rahoitusriskien hallintapolitiikan ja Yhtiön talousjohtaja vastaa sen käytännön toteutuksesta yhdessä rahoitustoiminnon kanssa.
Yhtiön rahoitusriskeihin kuuluvat valuutta-, korko-, luotto- ja maksuvalmiusriski sekä pääoman hallinta. Lisää rahoitus-riskien hallinnasta konsernin liitetiedoilla kohdassa 30.
Vahinkoriskien välttämisessä pääpaino on riskien tunnistamisella ja ennaltaehkäisyllä. Tunnistettuja vahinkoriskejä ovat mm. työterveys- ja työturvallisuusriskit, ympäristöriskit sekä omaisuuteen kohdistuvat vahingot. Vahinkoriskeihin on varauduttu kattavalla vakuutusohjelmalla. Vahinkoja pyritään ennaltaehkäisemään turvallisuuspolitiikalla ja -ohjeistuksella sekä varmistamalla työmenetelmien ja työvälineiden turvallisuus. Yhtiö reagoi herkästi syntyneisiin vaaratilanteisiin. Kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tapaukset kirjataan seurantajärjestelmään ja tehdään tarvittavat toimenpiteet
| Hallitus | Päättää riskienhallinnan tavoitteista ja periaatteista sekä vahvistaa yhtiön riskienhallintapolitiikan. Hallitus valvoo riskienhallinnan toteuttamista. |
|---|---|
| Toimitusjohtaja | Vastaa riskienhallinnan toteuttamisen järjestämisestä ja esittelee hallitukselle riskienhallintaan liittyvät asiat. |
| Talousjohtaja | Koordinoi riskienhallintaprosessia ja vastaa raportoinnista sekä esittelee johtoryhmälle riskienhallintaan liittyvät asiat. |
| Johtoryhmä | Riskienhallinta on mukana strategiaprosessissa. Osallistuu riskienhallintaprosessin kontrolloimiseen ja vastuuttamiseen. Kukin johtoryhmän jäsen vastaa oman liiketoiminta-alueensa riskien tunnistamisesta ja riskienhallinnan toteuttamisesta. |
| Aluejohtajat | Tytäryhtiöt toteuttavat itsenäisesti riskienhallintatyötä konsernin riskienhallintapolitiikan ja -ohjeiden mukaisesti. |
| Jokainen työntekijä |
On velvollinen toimimaan riskien ehkäisemiseksi, noudattamaan yhtiön toimintaohjeita sekä raportoimaan havaitsemistaan riskeistä esimiehelleen. |
vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Tavoitteena on tapaturmaton työympäristö. Vahinkoriskejä arvioidaan säännöllisesti sisäisin tarkastuksin ja koko henkilöstö on mukana vahinkoriskien tunnistamisessa.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että Yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, johdon päätöksenteossa käyttämä informaatio luotettavaa, Yhtiön toimintaperiaatteita noudatetaan, riskienhallinnan toteutus on riskienhallintapolitiikan mukaista ja että Yhtiö toimii lakien ja säädösten mukaisesti. Sisäinen valvonta tukee hallituksen ohjaustehtävän toteutumista.
Yhtiöllä ei ole erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota vaan sisäinen valvonta on integroitu osaksi Yhtiön johtamis- ja raportointijärjestelmää. Sisäistä valvontaa toteuttavat Yhtiön hallitus, operatiivinen johto ja työntekijät. Sisäinen valvonnan toteutuminen varmistetaan kiinnittämällä erityistä huomiota toimintojen organisointiin, henkilökunnan ammattitaitoon, toimintaohjeisiin, raportointiin ja tilintarkastuksen laajuuteen.
Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että Yhtiön kirjanpidon, varainhoidon ja riskienhallinnan valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja lain mukainen. Lisäksi hallitus varmistaa yhdessä toimitusjohtajan kanssa, että Yhtiö toimii arvojensa mukaisesti. Hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan sekä sisäisen valvonnan ja hallinnointikoodin mukaiset toimintaohjeet. Hallitus voi pyytää ulkoisia tilintarkastajia tai muita palveluntarjoajia suorittamaan sisäisen tarkastuksen toimeksiantoja tarvittaessa.
Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja luo perustan sisäiselle valvonnalle johtamalla ja ohjaamalla ylintä johtoa sekä seuraamalla sitä kuinka he valvovat omia toimintojaan.
Yhtiön johtoryhmä vastaa siitä, että Yhtiön eri toiminnoissa noudatetaan Yhtiön sisäisen valvonnan toimintaohjeita ja käytäntöjä. Erityisen tärkeässä roolissa ovat riskienhallinta sekä taloushallinnolliset toimintaohjeet ja käytännöt.
Yhtiön talousjohtajan alaisuudessa toimiva taloushallinto auttaa luomaan asianmukaiset riskienhallinnan ja taloushallinnon valvontakäytännöt sekä seuraa valvontatoimenpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta käytännön tasolla.
Toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tytäryhtiöiden johtajat vastaavat vastuualueidensa kirjanpidon ja hallinnon lainmukaisuudesta sekä Yhtiön toimintaohjeiden noudattamisesta. Tilintarkastajat tarkastavat vuosittain tytäryhtiöiden kirjanpidon ja hallinnon. Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkastustoimisto kaikissa konserniyhtiöissä. Emo-yhtiön tilintarkastajalla on vastuu tilintarkastusten painopistealueiden koordinoinnista, tarkastushavaintojen analysoinnista konsernitilinpäätöksen näkökulmasta sekä yhteydenpidosta konsernin talousjohtoon. Tilintarkastuksen laajuudessa pyritään ottamaan huomioon konserniyhtiöiden sisäisen valvonnan rakenne. Tilintarkastuksen yksityiskohtaisesta tuloksesta raportoidaan vuosittain konsernijohdolle sekä hallitukselle.
Ponsse Oyj:n vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous järjestetään tiistaina 12.4.2016 klo 11.00 alkaen yhtiön tiloissa, osoitteessa Ponssentie 22, 74200 Vieremä.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 31.3.2016 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka nimissä osakkeet ovat, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Hallintarekisteröity osakkeenomistaja voidaan tilapäisesti merkitä yhtiön osakasluetteloon, mikä on tehtävä viimeistään 7.4.2016 klo 10.00 mennessä yhtiökokoukseen osallistumista varten. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään torstaina 7.4.2016 ennen klo 16.00 kirjallisesti osoitteeseen Ponsse Oyj, Osakerekisteri, 74200 Vieremä, puhelimitse numeroon 020 768 800, faxilla numeroon 020 768 8690 tai internetissä osoitteessa www.ponsse. com/yhtiokokous. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisten yhteydessä.
Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2015 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 14.4.2016 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 21.4.2016.
Ponsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euroclear Finland Oy:ssä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakeomistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.
Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2015 koskevan tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta. Osavuosikatsaukset tilikaudelta 2016 julkaistaan seuraavasti:
| tammi-maaliskuu | 19.4.2016 |
|---|---|
| tammi-kesäkuu | 9.8.2016 |
| tammi-syyskuu | 18.10.2016 |
Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi Ponssen kotisivuilla internetissä osoitteessa www.ponsse.com.
Tämä vuosikertomus on saatavana suomen- ja englanninkielisenä. Vuosikertomuksia voi tilata osoitteesta:
Ponssentie 22 74200 Vieremä Puh. 020 768 800 Fax 020 768 8690 Sähköposti: [email protected]
Vuosikertomus on saatavana myös internetissä osoitteessa www.ponsse.com.
Ponsse noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Hiljaisen jakson aikana Ponsse ei kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiä. Jakson aikana Ponssen ylin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedioiden edustajia eikä ota kantaa yrityksen taloudellista tilannetta tai yleisiä näkymiä koskeviin asioihin.
Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä voitte kääntyä seuraavien henkilöiden puoleen:
Puh. 020 768 8914 Faksi 020 768 8690 Sähköposti: [email protected]
Puh. 020 768 8608 Faksi 020 768 8690 Sähköposti: [email protected]
Mm. nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena: Evli Pankki Oyj, Inderes Oy, Nordea Pankki Suomi Oyj, Pohjola Pankki Oyj
Ponssen konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standars, IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on lisäksi laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaisesti, jota myös konserni noudatti ennen tilikautta 2005. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Kaikki tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
PONSSE VUOSIKERTOMUS 2015 | 31
Ponsse-konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 461,9 (2014, 390,8) miljoonaa euroa ja liiketulos 56,0 (41,7) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 50,4 (38,0) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,48 (1,07) euroa.
Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 461,9 (390,8) miljoonaa euroa, joka on 18,2 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 76,9 (74,5) prosenttia.
Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 37,3 (41,2) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 18,6 (20,2) prosenttia, Venäjä ja Aasia 12,3 (16,4) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 31,5 (22,1) prosenttia sekä muut maat 0,4 (0,1) prosenttia.
Liiketulos oli 56,0 (41,7) miljoonaa euroa. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 12,1 (10,7) prosenttia. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 32,8 (30,1) prosenttia.
Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 67,6 (58,6) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 40,3 (35,9) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -5,6 (-3,7) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli -4,0 (-1,9) miljoonaa euroa. Katsauskauden tulokseksi muodostui 41,3 (29,8) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,48 (1,07) euroa.
Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 267,7 (205,8) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 104,6 (92,7) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 40,2 (25,2) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 26,5 (12,7) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 117,9 (86,0) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 113,6 (104,2) miljoonaa euroa. Korollisten velkojen määrä oli 62,4 (51,7) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituslimiiteistä on käytössä 17 %. Emoyhtiön saamiset muilta konserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 60,9 (73,2) miljoonaa euroa. Emoyhtiön saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista. Konsernin nettovelat olivat 35,9 (39,0) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net gearing) 30,5 (45,3) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 44,8 (42,0) prosenttia.
Liiketoiminnan rahavirta oli 44,0 (37,5) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -24,2 (-19,0) miljoonaa euroa.
Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 469,4 (451,7) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 158,1 (158,4) miljoonaa euroa.
Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd, Iso-Britannia; Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse Uruguay S.A., Uruguay; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse China Ltd, Kiina sekä Epec Oy, Suomi. Konserniin kuuluu myös kiinteistöyhtiö OOO Ocean Safety Center, Venäjä. Lisäksi
konserniin kuuluu osakkuusyhtiö Sunit Oy, Suomi, josta Ponsse Oyj:n omistusosuus on 34 prosenttia.
Konsernirakenteessa ei tapahtunut muita muutoksia katsauskaudella lukuun ottamatta Kiinteistö Oy Kaupinkuja 3 -kiinteistöyhtiön sulautumista emoyhtiöön 30.6.2015. Lisäksi Pohjois-Ruotsissa Norrbottenin alueella toimivan Ponssen jälleenmyyjä AN Maskinteknik Ab:n liiketoiminta siirtyi Ponssen tytäryhtiö Ponsse AB:lle 31.8.2015.
Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 12,2 (10,3) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 3,9 (3,1) miljoonaa euroa.
Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 24,4 (19,2) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista.
Varsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 14.4.2015. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2014.
Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2014 osinkoa 0,45 euroa osaketta kohti (osinko yhteensä 12 585 109 euroa). Yhtiön omassa omistuksessa oleville osakkeille (33 092 kpl) ei maksettu osinkoa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 16.4.2015 ja osingon maksupäivä oli 23.4.2015.
Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ("Pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.
Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi käytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissä tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista.
Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2016 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.
Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on enintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
Valtuutusta esitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myy-
dä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä.
Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2016 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.
Yhtiön hallitukseen kuului katsauskauden aikana seitsemän jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Heikki Hortling, Mammu Kaario, Ilkka Kylävainio, Ossi Saksman, Janne Vidgrén, Juha Vidgrén ja Jukka Vidgrén. Hallituksen puheenjohtajana toimi Juha Vidgrén ja hallituksen varapuheenjohtajana Heikki Hortling.
Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai valiokuntia.
Hallituksen kokouksia järjestettiin katsauskauden aikana kymmenen kappaletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 95,7.
Yhtiön tilintarkastajana toimi katsauskauden aikana tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Sami Posti.
Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, tehtaanjohtaja Juha Haverinen (17.8.2015 saakka), talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman, hankintajohtaja (1.11.2015 saakka), toimitusketjusta vastaava johtaja (1.11.2015 alkaen) Tommi Väänänen sekä toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.
Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat
konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla:
Pohjois-Eurooppa: Jarmo Vidgrén (Suomi), Carl-Henrik Hammar (Ruotsi, Tanska), Marko Mattila (Baltia) ja Sigurd Skotte (Norja),
Keski- ja Etelä-Eurooppa: Janne Vidgrén (Itävalta, Puola, Romania, Saksa, Tšekki ja Unkari), Clément Puybaret (Ranska), Jussi Hentunen (Espanja, Italia ja Portugali) ja Gary Glendinning (Iso-Britannia),
Venäjä ja Aasia: Jaakko Laurila (Venäjä, Valko-Venäjä), Norbert Schalkx (Japani, Australia ja Etelä-Afrikka) ja Risto Kääriäinen (Kiina),
Pohjois- ja Etelä-Amerikka: Pekka Ruuskanen (USA), Marko Mattila (Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät ja Chile), Teemu Raitis (Brasilia) ja Martin Toledo (Uruguay).
Carl-Henrik Hammar on nimitetty Ponsse Oyj:n Ruotsin tytäryhtiön Ponsse AB:n toimitusjohtajaksi 1.7.2015 alkaen.
Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 1 329 (1 200) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 1 373 (1 246) henkilöä.
Ponsse Oyj:n hallitus päätti konsernin avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän 2015 toteuttamiseksi kahdesta järjestelmän kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille suunnatusta osakeannista. Yhtiö on tiedottanut osakepalkkiojärjestelmästä ja siihen liittyvistä osakeanneista 17.2.2015.
Maksullisessa osakeannissa tarjottiin järjestelmän kohderyhmään kuuluvien avainhenkilöiden merkittäväksi yhteensä enintään 106 450 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Osakkeiden merkintähinta oli 12,12 euroa/osake ja osakkeet tuli maksaa merkittäessä. Osakeannin merkintäaika päättyi 18.3.2015. Yhtiön hallitus hyväksyi osakeannissa yhteensä 92 310 osakkeen merkinnät, jotka vastaavat yhteensä 1 118 797,20 euroa.
Maksuttomassa osakeannissa annettiin osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluville konsernin avainhenkilöille palkkiona yhteensä 87 498 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaan avainhenkilöt eivät saa luovuttaa palkkiona saamiaan osakkeita ennen 31.3.2018.
Yhtiö luovutti osakeantien perusteella yhteensä 179 808 yhtiön hallussa olevaa osaketta 31.3.2015. Osakkeiden luovutuksen jälkeen yhtiön hallussa on 33 092 osaketta.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Katsauskauden lopussa osakkeenomistajia oli 9 206 kappaletta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.12.2015 oli 4 190 494 kappaletta, joka on 15,0 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 64,0 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 11,66 euroa osakkeelta ja ylin 19,77 euroa osakkeelta.
Katsauskauden päätöskurssi oli 18,36 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 514,1 miljoonaa euroa.
Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 33 092 omaa osaketta.
Ponsse noudattaa toiminnassaan ISO 9001 -laatustandardia, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia sekä OHSAS 18001 -työterveys- ja turvallisuusstandardia, joista kaksi ensin mainittua on sertifioitu. Lloyd's Register Quality Assurance suoritti katsauskauden aikana ISO 9001:2008 -laatujärjestelmän ja ISO 14001:2004 -ympäristöjärjestelmän auditoinnin.
Yhtiö on sisällyttänyt laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusstandardin edellyttämät toimintatavat Ponssen kestävän kehityksen periaatteisiin. Kestävä kehitys tarkoittaa Ponssella ekonomisen, sosiaalisen ja ekologisen näkökulman huomioimista yrityksen kaikissa toiminnoissa. Kestävän kehityksen mukaiset toimintatavat liittyen kannattavuuteen, liiketoiminnan rahavirtoihin ja kasvuun varmistavat yhtiön taloudellisen kyvykkyyden pitkällä aikavälillä. Sosiaalisen näkökulman toimintatavoilla varmistetaan yhtiön ja sen asiakkaiden ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, ja ylläpidetään yhtiön työntekijöiden ammattitaitoa ja hyvinvointia. Ympäristönäkökulma varmistaa tuotteidemme ja tuotantomme ympäristöystävällisyyden parantaen asiakkaidemme kannattavaa toimintaa esimerkiksi pienentyneen polttoaineenkulutuksen ja päästöjen kautta.
Toimintatapoja ja tuotantoprosesseja kehitetään sekä sisäisillä että ulkoisilla auditoinneilla. Yhtiön auditointijärjestelmä on ollut keskeinen työkalu kehityksen edistämisessä vuoden 2015 aikana ja sen käyttö on laajentunut merkittävästi. Katsauskauden aikana yhtiön huoltopalveluverkostossa on laajennettu huollon toimintatapaa ja työympäristöä arvioivia sisäisiä auditointeja. Huoltopalveluiden laatuauditointien tavoitteena on varmistaa tehokkaat ja turvalliset toimintatavat PONSSE-huoltopalveluverkostossa. Tämän lisäksi tytäryhtiöissä on otettu käyttöön hyvien joh-
tamisperiaatteiden arviointimalli. Tytäryhtiöiden johtamisperiaatteiden arviointimallilla yhtiö kehittää tytäryhtiöiden johtamiskäytäntöjä.
Tuotantoprosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen toimintamallin mukaisesti. Yhtiön laadunvarmistusjärjestelmä korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Katsauskaudella on menestyksekkäästi käytetty yhtiön sisäistä toimintatapojen kehitysmallia, joka perustuu Lean Six Sigma – laatujohtamisen periaatteisiin.
Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010. Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.
Hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.
Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.
Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.
Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.
Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.
Maailman talouden epävarmuuden ja heikon taloudellisen tilanteen pitkittyminen saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnän heikkenemiseen. Epävarmuutta voi lisätä kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteetti. Erityisesti geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja pakotteiden kautta.
Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta.
Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia. Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan
käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään johdannaissopimusten avulla.
Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta.
Yhtiöllä ei ole olennaisia katsauskauden jälkeisiä tapahtumia.
Erittäin vahvan vuoden 2015 jälkeen konsernin euromääräisen liikevoiton odotetaan olevan vuonna 2016 samalla tasolla kuin 2015.
Ponssen vahvasti uusiutunut ja kilpailukykyinen tuotemallisto sekä uudet huoltopalveluratkaisut ovat kasvattaneet merkittävästi yhtiötä. Investointimme suuntautuvat toimitusketjun ja varaosalogistiikan palvelutason ja kapasiteetin kehittämiseen sekä huoltopalveluverkoston kehittämiseen Suomessa ja ulkomailla.
| Päätöskurssi 31.12.2015 | Keskikurssi 2015 | Päätöskurssi 31.12.2014 | Keskikurssi 2014 | |
|---|---|---|---|---|
| SEK | 9,18950 | 9,33640 | 9,39300 | 9,10042 |
| NOK | 9,60300 | 8,99181 | 9,04200 | 8,39400 |
| GBP | 0,73395 | 0,72790 | 0,77890 | 0,80546 |
| USD | 1,08870 | 1,11241 | 1,21410 | 1,32555 |
| BRL | 4,31170 | 3,70111 | 3,22070 | 3,12073 |
| RUB | 80,67360 | 69,01681 | 72,33700 | 51,42425 |
| CNY | 7,06080 | 6,98908 | 7,53580 | 8,16926 |
| (1 000 EUR) | Liite1 | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1, 4 | 461 928 | 390 831 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 2 152 | 1 185 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | -1 021 | 3 173 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -289 294 | -251 067 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 8, 34 | -67 554 | -58 583 |
| Poistot | 7 | -9 890 | -7 962 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6 | -40 335 | -35 875 |
| Liiketulos | 55 987 | 41 704 | |
| Rahoitustuotot | 10 | 33 102 | 16 419 |
| Rahoituskulut | 11 | -38 654 | -20 164 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista | -50 | 1 | |
| Tulos ennen veroja | 50 385 | 37 959 | |
| Tuloverot | 12 | -9 105 | -8 164 |
| Tilikauden tulos | 41 280 | 29 795 | |
| Muut laajan tuloksen erät: | |||
| Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot | 880 | -3 093 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 42 160 | 26 702 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: | |||
| laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden tulos | 13 | 1,48 | 1,07 |
1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 42–72.
| (1 000 EUR) | Liite1 | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 14 | 59 294 | 47 282 |
| Liikearvo | 15 | 3 842 | 3 440 |
| Aineettomat hyödykkeet | 15 | 18 009 | 15 954 |
| Sijoitukset | 18, 31 | 105 | 104 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 17 | 817 | 946 |
| Saamiset | 19 | 2 134 | 832 |
| Laskennalliset verosaamiset | 20 | 2 786 | 1 267 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 86 988 | 69 825 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 21 | 104 584 | 92 734 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 22, 31 | 49 487 | 29 927 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 104 | 591 | |
| Rahavarat | 23, 31 | 26 495 | 12 719 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 180 670 | 135 971 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 267 658 | 205 796 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 24 | ||
| Osakepääoma | 7 000 | 7 000 | |
| Omat osakkeet | -346 | -2 228 | |
| Muuntoerot | -796 | -1 676 | |
| Muut rahastot | 2 452 | 130 | |
| Kertyneet voittovarat | 109 602 | 82 790 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 117 912 | 86 016 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 20 | 905 | 867 |
| Rahoitusvelat | 28, 31 | 39 346 | 33 712 |
| Muut velat | 29, 31 | 7 | 0 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 40 259 | 34 580 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 29 | 78 405 | 61 644 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 1 906 | 812 | |
| Varaukset | 27 | 6 120 | 4 747 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 28, 31 | 23 056 | 17 997 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 109 487 | 85 200 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 267 658 | 205 796 |
1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 42–72.
| (1 000 EUR) | Liite1 | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta: | |||
| Tilikauden tulos | 41 280 | 29 795 | |
| Oikaisut: | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 10, 11 | 5 552 | 3 745 |
| Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta | 50 | -1 | |
| Poistot | 7 | 9 890 | 7 962 |
| Tuloverot | 9 105 | 8 164 | |
| Muut oikaisut | -26 | -2 049 | |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 65 850 | 47 616 | |
| Käyttöpääoman muutos: | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) | -19 666 | -920 | |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) | -11 850 | -6 967 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+)/vähennys (-) | 17 238 | 9 251 | |
| Pakollisten varausten muutos | 1 373 | 129 | |
| Saadut korot | 224 | 187 | |
| Maksetut korot | -1 069 | -1 071 | |
| Muut rahoituserät | 723 | -2 080 | |
| Maksetut verot | -8 840 | -8 675 | |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 43 982 | 37 472 | |
| Investointien rahavirta: | |||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -24 360 | -19 154 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 193 | 147 | |
| Investointien rahavirta (B) | -24 167 | -19 007 | |
| Rahoituksen rahavirta: | |||
| Omien osakkeiden myynti | 1 118 | 0 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut | 3 000 | -3 540 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 17 520 | 5 000 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -9 659 | -9 773 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -167 | -280 | |
| Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) | 216 | -4 | |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | 24 | -12 586 | -8 336 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | -558 | -16 933 | |
| Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) | 19 257 | 1 532 | |
| Rahavarat 1.1. | 12 719 | 11 958 | |
| Valuuttakurssimuutosten vaikutus | -5 481 | -770 |
1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 42–72.
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 EUR) | Liitetieto | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto ja muut rahastot |
Muunto erot |
Omat osakkeet |
Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2015 | 7 000 | 130 | -1 676 | -2 228 | 82 790 | 86 016 | |
| Muuntoerot | 0 | 0 | 880 | 0 | 0 | 880 | |
| Katsauskauden tulos | 0 | 0 | 0 | 0 | 41 280 | 41 280 | |
| Katsauskauden laaja tulos | 0 | 0 | 880 | 0 | 41 280 | 42 160 | |
| Osakepalkkio-ohjelma | 0 | 2 422 | 0 | 1 882 | -1 882 | 2 422 | |
| Osingonjako | 24 | 0 | 0 | 0 | 0 | -12 586 | -12 586 |
| Muut muutokset | 0 | -100 | 0 | 0 | 0 | -100 | |
| Oma pääoma 31.12.2015 | 7 000 | 2 452 | -796 | -346 | 109 602 | 117 912 | |
| Oma pääoma 1.1.2014 | 7 000 | 30 | 1 417 | -2 228 | 61 331 | 67 550 | |
| Muuntoerot | 0 | 0 | -3 093 | 0 | 0 | -3 093 | |
| Katsauskauden tulos | 0 | 0 | 0 | 0 | 29 795 | 29 795 | |
| Katsauskauden laaja tulos | 0 | 0 | -3 093 | 0 | 29 795 | 26 702 | |
| Osakepalkkio-ohjelma | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Osingonjako | 24 | 0 | 0 | 0 | 0 | -8 336 | -8 336 |
| Muut muutokset | 0 | 100 | 0 | 0 | 0 | 100 | |
| Oma pääoma 31.12.2014 | 7 000 | 130 | -1 676 | -2 228 | 82 790 | 86 016 |
Ponsse-konserni on myynti-, huolto-, teknologia- ja teollinen yhtiö, joka on sitoutunut luomaan asiakkailleen menestystä ja haluaa olla johtavassa asemassa ympäristöystävällisissä tavaralajimenetelmän metsäkoneissa maailmanlaajuisesti. Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä 100 %:sti omistetut tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd Hongkongissa, Ponsse China Ltd Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa sekä Epec Oy Suomessa. Tilikaudesta 2014 alkaen konserniin kuuluu kiinteistöyhtiö OOO Ocean Safety Center Venäjällä. Lisäksi konserniin kuuluu Kajaanissa sijaitseva Sunit Oy, joka on Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö 34 prosentin omistusosuudella.
Konsernin emoyhtiö on Ponsse Oyj, joka on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Ponsse Oyj:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla. Emoyhtiön kotipaikka on Vieremä ja sen rekisteröity osoite on Ponssentie 22, 74200 Vieremä.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.ponsse.com tai konsernin pääkonttorista osoitteesta Ponssentie 22, 74200 Vieremä.
Ponsse Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 15.2.2016 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaissopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2014 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2015 alkaen.
• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset 2010–2012 ja 2011–2013 (sovellettava pääosin 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on tehnyt. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvoihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Ponsse Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoi-
tu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi tilikauden keskikursseja käyttäen ja taseet tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Hankintaan sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästä aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 20 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 5–10 vuotta |
Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserien käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuna ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.
Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:
| Aktivoidut kehittämismenot | 5 vuotta |
|---|---|
| Patentit | 5 vuotta |
| ATK-ohjelmat | 5 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.
Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Silloin, kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, arvioidaan kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi erikseen.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle, sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai vaihto-omaisuuteen. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.
Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lakisääteisillä eläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Ulkomaiset konserniyhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Konsernilla on kannustinjärjestelmä, joka on maksettu osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden antamishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti sitouttamisjakson aikana 31.3.2018 mennessä. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varausten määrää arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja ja jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuina.
Tuotot koneiden ja varaosien myynnistä kirjataan, kun niiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- tai määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot huoltopalveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.
Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Osinkotuotot on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä raportointikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokittele niitä myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymisestä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista ja ne arvostetaan hankintamenoon.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli on viitteitä siitä, että osakesijoitusten käypä arvo alittaa hankintamenon merkittävästi, kirjataan myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta tappio tulosvaikutteisesti.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen olennainen viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne ovat korollisia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.
Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 31.
Konserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Ponsse-konserni on luokitellut kaikki johdannaiset kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koska se ei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat termiinisopimuksia ja koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Johdannaisten käypä arvo on kirjattu muihin lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Osakepääomana esitetään kantaosakkeiden nimellisarvo. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi ja velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokous on hyväksynyt osingon.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot on kirjattu rahoituseriin.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osaalueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat.
Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja
jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskien arviointi perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, saamisten määrään ja rakenteeseen sekä lähiajan taloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin.
Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihto-omaisuuden arvonalentumista erityisesti vaihtokoneiden osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihtokonevaraston ikärakenne ja todennäköinen myyntihinta.
Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin. Tuotteille myönnettävä takuuaika on 12 kuukautta tai 2 000 tuntia, jonka aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan.
Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko uusi tuote teknisesti toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.
Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserni arvioi tuloveronsa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon veroasema sekä erilaisten vero- ja kirjanpitokäytännöistä johtuvien väliaikaisten erojen, kuten tulojaksotusten ja kustannusvarausten, vaikutus. Eroista kirjataan laskennallisia verosaamisia ja -velkoja. Laskennallisen verosaamisen hyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä osin kuin hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Konsernin johto on selvittämässä näiden uudistettujen standardien vaikutusta konsernitilinpäätökseen:
IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:n Aineettomat hyödykkeet muutos Clarification of Acceptable Methods of Depreciation and Amortisation (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella kielletään aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen myyntituottoihin perustuen. Poikkeuksellisesti poistot voidaan tehdä myyntituottoihin perustuen ainoastaan, jos myyntituottojen ja aineettoman taloudellisen hyödyn kuluminen korreloivat erittäin voimakkaasti toisiinsa. Myöskään aineellisiin hyödykkeisiin ei voida soveltaa myyntituottoihin perustuvaa poistomenetelmää. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 11:n Yhteisjärjestelyt muutos Kirjanpitokäsittely hankittaessa osuuksia yhteisissä toiminnoissa (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos edellyttää liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitoperiaatteiden soveltamista yhteisten toimintojen hankintoihin, kun kyseessä on liiketoiminta. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat maantieteelliseen aluejakoon. Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin johtoryhmä käyttää operatiivisessa päätöksenteossa.
Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiallisesti metsäkoneiden ja huoltopalveluiden myynnistä.
Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta liiketuloksen (EBIT) perusteella.
Segmentin tuotot on kohdistettu asiakkaan sijainnin mukaan. Kulut ovat sellaisia eriä, jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentille kohdistetut kulut perustuvat tuotannon normaaliin toiminta-asteeseen.
Pohjois-Eurooppa Keski- ja Etelä-Eurooppa Venäjä ja Aasia Pohjois- ja Etelä-Amerikka
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
| TOIMINTASEGMENTIT 2015 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 EUR) | Pohjois Eurooppa |
Keski- ja Etelä Eurooppa |
Venäjä ja Aasia |
Pohjois ja Etelä Amerikka |
Yhteensä |
| Segmentin liikevaihto | 300 510 | 87 217 | 57 173 | 148 032 | 592 933 |
| Segmentin väliset tuotot | -128 381 | -1 269 | -564 | -2 493 | -132 707 |
| Kohdistamaton tuotto | 1 702 | ||||
| Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta | 172 129 | 85 948 | 56 609 | 145 539 | 461 928 |
| Segmentin liiketulos | 5 878 | 14 032 | 11 119 | 24 552 | 55 581 |
| Kohdistamattomat erät | 406 | ||||
| Liiketulos | 5 878 | 14 032 | 11 119 | 24 552 | 55 987 |
| Poistot | 8 937 | 212 | 282 | 458 | 9 890 |
| (1 000 EUR) | Pohjois Eurooppa |
Keski- ja Etelä Eurooppa |
Venäjä ja Aasia |
Pohjois ja Etelä Amerikka |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Segmentin liikevaihto | 268 895 | 79 874 | 64 680 | 88 179 | 501 628 |
| Segmentin väliset tuotot | -107 972 | -761 | -575 | -1 917 | -111 224 |
| Kohdistamaton tuotto | 427 | ||||
| Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta | 160 923 | 79 113 | 64 106 | 86 263 | 390 831 |
| Segmentin liiketulos | 9 012 | 13 133 | 11 718 | 7 589 | 41 452 |
| Kohdistamattomat erät | 252 | ||||
| Liiketulos | 9 012 | 13 133 | 11 718 | 7 589 | 41 704 |
| Poistot | 7 114 | 188 | 341 | 320 | 7 962 |
| TÄSMÄYTYSLASKELMAT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Liikevaihto | ||
| Raportoitavien segmenttien liikevaihto | 592 933 | 501 628 |
| Kaikkien muiden segmenttien tuotot | 1 702 | 427 |
| Segmenttien välisten tuottojen eliminointi | -132 707 | -111 224 |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 461 928 | 390 831 |
| Liiketulos | ||
| Raportoitavien segmenttien tulos | 55 581 | 41 452 |
| Kaikkien muiden segmenttien tulos | 294 | 10 |
| Segmenteille kohdistamattomat erät | 113 | 241 |
| Konsernin liiketulos yhteensä | 55 987 | 41 704 |
Konsernilla ei ole näitä eriä.
Ponsse AB hankki 31.8.2015 Ponssen Ruotsin Norbottenin alueen jälleenmyyjän AN Maskinteknik AB:n liiketoiminnan ja kauppahinta oli 403 TEUR, joka on kirjattu liikearvoksi. Hankinnalla Ponsse vahvisti palveluitaan ja strategiaansa Pohjois-Ruotsissa.
| 4. LIIKEVAIHTO | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Konemyynti | 377 531 | 314 236 |
| Huoltopalvelut | 84 396 | 76 595 |
| Yhteensä | 461 928 | 390 831 |
Pitkäaikaishankkeita ei ole ollut tilikauden aikana.
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 193 | 147 |
| Julkiset avustukset | 232 | 296 |
| Muut | 1 728 | 743 |
| Yhteensä | 2 152 | 1 185 |
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Vapaaehtoiset henkilösivukulut | 3 358 | 2 508 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 7 102 | 5 844 |
| Lähetysrahdit ja huolintakulut | 7 770 | 6 847 |
| Vuokrakulut | 2 943 | 3 676 |
| Markkinointi- ja edustuskulut | 4 836 | 4 908 |
| Hallintokulut | 6 396 | 5 397 |
| Tutkimus- ja kehittämiskulut | 955 | 691 |
| Muut kuluerät | 6 974 | 6 003 |
| Yhteensä | 40 335 | 35 875 |
| 6.1. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| PricewaterhouseCoopers Oy | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 125 | 127 |
| Todistukset ja lausunnot | 2 | 0 |
| Veroneuvonta | 6 | 89 |
| Muut palkkiot | 39 | 24 |
| 172 | 240 | |
| Muut yhteisöt | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 21 | 38 |
| Todistukset ja lausunnot | 0 | 0 |
| Veroneuvonta | 27 | 41 |
| Muut palkkiot | 74 | 33 |
| 122 | 111 | |
| Yhteensä | 295 | 351 |
| 7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aktivoidut kehittämismenot | 2 224 | 1 740 |
| Patentit | 51 | 44 |
| Aineettomat oikeudet | 238 | 210 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 388 | 358 |
| Yhteensä | 2 900 | 2 352 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset | 2 416 | 1 730 |
| Koneet ja kalusto | 4 573 | 3 879 |
| Yhteensä | 6 989 | 5 609 |
| 8. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Palkat | 53 638 | 47 307 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 7 643 | 6 463 |
| Osakepalkkiot | 916 | 0 |
| Muut henkilösivukulut | 5 357 | 4 813 |
| Yhteensä | 67 554 | 58 583 |
| Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikaudella | 2015 | 2014 |
| Työntekijät | 810 | 717 |
| Toimihenkilöt | 519 | 483 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa kohdassa 34. Lähipiiritapahtumat
| 9. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Tuloslaskelmaan sisältyvät kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot | 10 511 | 8 924 |
| 10. RAHOITUSTUOTOT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista | 1 | 3 |
| Korkotuotot lainoista ja saamisista | 224 | 187 |
| Valuuttakurssivoitot | 26 886 | 13 107 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutos | 5 937 | 3 044 |
| Muut rahoitustuotot | 53 | 78 |
| Yhteensä | 33 102 | 16 419 |
| 11. RAHOITUSKULUT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Korkokulut rahoituslainoista | 804 | 1 028 |
| Valuuttakurssitappiot | 29 006 | 13 528 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutos | 7 846 | 4 576 |
| Muut rahoituskulut | 998 | 1 031 |
| Yhteensä | 38 654 | 20 164 |
| 2015 | 2014 |
|---|---|
| 10 463 | 7 728 |
| 123 | 119 |
| -1 480 | 317 |
| 9 105 | 8 164 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2015: 20,0 %, 2014: 20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| (1 000 EUR) | ||
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 50 385 | 37 959 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 10 077 | 7 592 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat | 263 | 50 |
| Verovapaat tulot | -12 | -2 510 |
| Vähennyskelvottomat kulut | 1 125 | 1 013 |
| Verohelpotukset, -tuet | -16 | -140 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | -2 880 | -972 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset | 1 731 | 2 975 |
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 27 | 37 |
| Kirjatut laskennalliset verosaamiset | -1 334 | 0 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | 123 | 119 |
| Verot tuloslaskelmassa | 9 105 | 8 164 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | 41 280 | 29 795 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl) | 27 967 | 27 787 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake) | 1,48 | 1,07 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernin vuonna 2015 voimassa olleella osakepalkkiojärjestelmällä ei ole ollut laimennusvaikutusta, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos.
| Maa- ja vesi | Koneet ja | Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 EUR) | alueet | Rakennukset | kalusto | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2015 | 1 889 | 44 350 | 47 693 | 4 322 | 98 254 |
| Lisäykset | 40 | 8 805 | 12 366 | 9 830 | 31 041 |
| Vähennykset | 0 | -113 | -1 210 | -11 419 | -12 741 |
| Siirrot erien välillä | 101 | -101 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssiero | 47 | 134 | -147 | 3 | 37 |
| Hankintameno 31.12.2015 | 2 077 | 53 075 | 58 702 | 2 736 | 116 590 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 | 0 | -17 536 | -33 436 | 0 | -50 972 |
| Poistot | 0 | -2 416 | -4 573 | 0 | -6 989 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | 5 | 665 | 0 | 669 |
| Kurssiero | 0 | -106 | 101 | 0 | -5 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 | 0 | -20 053 | -37 243 | 0 | -57 296 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 1 889 | 26 814 | 14 257 | 4 322 | 47 282 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 2 077 | 33 022 | 21 459 | 2 736 | 59 294 |
| Maa- ja vesi | Koneet ja | Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| alueet | Rakennukset | kalusto | hankinnat | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2014 | 1 267 | 37 872 | 44 370 | 392 | 83 901 |
| Lisäykset | 598 | 6 720 | 4 709 | 5 423 | 17 450 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -1 141 | -1 494 | -2 635 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssiero | 24 | -243 | -244 | 1 | -462 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 1 889 | 44 350 | 47 693 | 4 322 | 98 254 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | 0 | -15 745 | -30 390 | 0 | -46 135 |
| Poistot | 0 | -1 730 | -3 879 | 0 | -5 609 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | 0 | 702 | 0 | 702 |
| Kurssiero | 0 | -61 | 131 | 0 | 70 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | 0 | -17 536 | -33 436 | 0 | -50 972 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 1 267 | 22 127 | 13 980 | 392 | 37 766 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 1 889 | 26 814 | 14 257 | 4 322 | 47 282 |
Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannon koneiden ja laitteiden hankintamenojen vielä poistamatta oleva osa oli 14,9 miljoonaa euroa 31.12.2015 (8,0 miljoonaa euroa 31.12.2014).
| Rahoitusleasingsopimukset | |||
|---|---|---|---|
| (1 000 EUR) | |||
| Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä seuraavasti: | |||
| 31.12.2015 | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
| Hankintameno | 762 | 3 689 | 4 451 |
| Kertyneet poistot | -533 | -3 217 | -3 750 |
| Kirjanpitoarvo | 229 | 472 | 701 |
| 31.12.2014 | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
| Hankintameno | 2 281 | 3 815 | 6 096 |
| Kertyneet poistot | -930 | -3 249 | -4 179 |
| Kirjanpitoarvo | 1 351 | 566 | 1 917 |
| Kehittämis menot |
Patentti menot |
Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 12 425 | 751 | 1 893 | 4 964 | 7 662 | 27 695 |
| 3 689 | 73 | 208 | 289 | 4 828 | 9 087 |
| 0 | 3 | 0 | 0 | -3 | 0 |
| 0 | 0 | 0 | 0 | -4 131 | -4 131 |
| 16 113 | 827 | 2 101 | 5 253 | 8 356 | 32 651 |
| -6 002 | -600 | -1 253 | -3 887 | 0 | -11 742 |
| -2 224 | -51 | -238 | -388 | 0 | -2 900 |
| 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| -8 226 | -651 | -1 490 | -4 274 | 0 | -14 642 |
| 6 422 | 151 | 641 | 1 077 | 7 662 | 15 954 |
| 7 888 | 176 | 611 | 979 | 8 356 | 18 009 |
| (1 000 EUR) | Kehittämis menot |
Patentti menot |
Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 8 886 | 699 | 1 590 | 4 716 | 7 842 | 23 731 |
| Lisäykset | 3 046 | 50 | 369 | 271 | 3 429 | 7 165 |
| Siirrot erien välillä | 493 | 2 | 0 | 0 | -496 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -65 | -23 | -3 112 | -3 201 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 12 425 | 751 | 1 893 | 4 964 | 7 662 | 27 695 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | -4 262 | -556 | -1 107 | -3 528 | 0 | -9 454 |
| Poistot | -1 740 | -44 | -210 | -358 | 0 | -2 352 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | 0 | 64 | 0 | 0 | 64 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | -6 002 | -600 | -1 253 | -3 887 | 0 | -11 742 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 4 623 | 143 | 482 | 1 188 | 7 842 | 14 278 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 6 422 | 151 | 641 | 1 077 | 7 662 | 15 954 |
Aineettomat oikeudet sisältävät mm. tietokoneohjelmistojen lisenssimaksuja. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. konsernille räätälöityjen tietokoneohjelmistojen maksuja. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kehittämismenoja, patenttien hakemiskuluja sekä tietokoneohjelmistojen hankintamenoja.
| Liikearvon kohdistaminen | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Liikearvo on kohdistettu seuraavalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle: | ||
| Pohjois-Eurooppa segmentti: Epec Oy | 3 440 | 3 440 |
| Pohjois-Eurooppa segmentti: Ruotsi Norrbottenin alueen liiketoiminta | 403 | 0 |
| Yhteensä | 3 842 | 3 440 |
Arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennuste pohjautuu johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 12,5 %. Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 1 %: n kasvutekijää kyseisissä yksiköissä. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisten toimialojen pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:
Johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johda tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävät rahamäärät alittavat testattavan kirjanpitoarvon.
Arvonalentumista ei syntyisi, vaikka rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttökate kaikkina tulevina vuosina jäisi 92 prosenttiin Epec Oy:ssä ja 60 prosenttiin Ruotsin Norbottenin alueen liiketoiminnassa budjetoidusta käyttökatteesta eikä suunniteltua käyttökatteen kasvua syntyisi.
Konsernilla ei ole sijoituskiinteistöjä.
| 2015 | 2014 |
|---|---|
| 946 | 1 031 |
| -129 | -85 |
| 817 | 946 |
| 2015 | 2014 |
| 2 836 | 3 602 |
| 512 | 693 |
| 3 424 | 4 311 |
| -352 | 2 |
| 34 % | 34 % |
Sunit Oy on telematiikkaan erikoistunut ajoneuvotietokoneita valmistava yritys.
| 18. MUUT RAHOITUSVARAT | |
|---|---|
| (1 000 EUR) | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | Muut osakkeet ja osuudet |
| Hankintameno 1.1.2015 | 104 |
| Lisäykset | 1 |
| Vähennykset | 0 |
| Hankintameno 31.12.2015 | 105 |
| Hankintameno 1.1.2014 | 104 |
| Lisäykset | 0 |
| Vähennykset | 0 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 104 |
Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa yhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita. Arvostus on tehty hankintahintaan, koska käypää arvoa osakkeille ei ole luotettavasti saatavissa.
| 19. SAAMISET (PITKÄAIKAISET) | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Myyntisaamiset | 0 | 0 |
| Lainasaamiset | 0 | 0 |
| Muut saamiset | 2 128 | 817 |
| Siirtosaamiset | 6 | 15 |
| Yhteensä | 2 134 | 832 |
Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä eikä tilikauden muutoksiin sisälly arvonalennuksia.
| 20. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT | |||
|---|---|---|---|
| (1 000 EUR) | |||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana: | |||
| Laskennalliset verosaamiset: | 31.12.2014 | Kirjattu tulosvaikutteisesti | 31.12.2015 |
| Vaihto-omaisuus | 1 007 | 228 | 1 235 |
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 120 | -20 | 100 |
| Vahvistetut tappiot | 0 | 1 358 | 1 358 |
| Muut erät | 141 | -48 | 93 |
| Yhteensä | 1 267 | 1 518 | 2 786 |
| Laskennalliset verovelat: | 31.12.2014 | Kirjattu tulosvaikutteisesti | 31.12.2015 |
| Vaihto-omaisuus | 114 | -114 | 0 |
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 723 | 183 | 905 |
| Muut erät | 30 | -30 | 0 |
| Yhteensä | 867 | 38 | 905 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2014 aikana: | |||
| Laskennalliset verosaamiset: | 31.12.2013 | Kirjattu tulosvaikutteisesti | 31.12.2014 |
| Vaihto-omaisuus | 1 133 | -126 | 1 007 |
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 212 | -92 | 120 |
| Vahvistetut tappiot | 0 | 0 | 0 |
| Muut erät | 29 | 111 | 141 |
| Yhteensä | 1 374 | -107 | 1 267 |
| Laskennalliset verovelat: | 31.12.2013 | Kirjattu tulosvaikutteisesti | 31.12.2014 |
| Vaihto-omaisuus | 103 | 11 | 114 |
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 513 | 210 | 723 |
| Muut erät | 41 | -10 | 30 |
Laskennallisia veroja ei ole kirjattu oman pääoman kautta.
Konsernin ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvistä vahvistetuista tappioista 29,0 miljoonaa euroa (31,4 miljoonaan euroa 2014) on kirjattu laskennallista verosaamista 1,3 miljoonaa euroa. Edellä mainituista vahvistetuista tappioista 4 % vanhenee vuonna 2027. Loppuosalla ei ole vanhenemisaikaa.
| 21. VAIHTO-OMAISUUS | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Aineet ja tarvikkeet | 59 631 | 52 635 |
| Keskeneräiset tuotteet | 10 641 | 10 754 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 9 122 | 9 965 |
| Muu vaihto-omaisuus | 25 190 | 19 380 |
| Yhteensä | 104 584 | 92 734 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 2,8 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (3,1 miljoonaa euroa vuonna 2014).
| 22. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LYHYTAIKAISET) | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Myyntisaamiset | 40 199 | 25 226 |
| Siirtosaamiset | 1 660 | 729 |
| Muut saamiset | 7 317 | 3 555 |
| 49 175 | 29 509 | |
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset | 312 | 417 |
| Yhteensä | 49 487 | 29 926 |
Konserni on kirjannut tilikauden aikana myyntisaamisista luottotappioita 173 tuhatta euroa (281 tuhatta euroa vuonna 2014) ja luottotappioiden peruutusta 86 tuhatta euroa (18 tuhatta euroa vuonna 2014). Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä ottamatta huomioon vakuuksien käypää arvoa siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu.
Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitetiedoissa kohdassa 30 ja käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31.
| Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Erääntymättömät | 25 561 | 17 086 |
| Erääntyneet | ||
| Alle 30 päivää | 10 824 1 | 6 390 1 |
| 30-90 päivää | 2 647 1 | 1 136 1 |
| 91-180 päivää | 523 1 | 397 1 |
| 181-360 päivää | 638 2 | 150 2 |
| Yli 360 päivää | 3 050 2 | 3 022 2 |
| Arvonalentumistappiot | -3 044 | -2 957 |
| Yhteensä | 40 199 3 | 25 226 3 |
1 Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet, mutta joiden arvo ei ole alentunut tilikauden lopussa.
2 Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet ja joiden arvo on alentunut tilikauden lopussa. Arvonalentumisen määrä on esitetty rivillä Arvonalentumistappiot.
3 Pitkä- ja lyhytaikaiset myyntisaamiset
| 23. RAHAVARAT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Käteinen raha ja pankkitilit | 26 495 | 12 719 |
| Yhteensä | 26 495 | 12 719 |
Seuraavassa on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärässä ja omassa pääomassa.
| Osakkeiden lukumäärä (1 000) |
Osakepääoma (1 000 EUR) |
Muut rahastot (1 000 EUR) |
Omat osakkeet (1 000 EUR) |
|
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2014 | 27 787 | 7 000 | 130 | -2 228 |
| Osakeanti / osakepalkkio-ohjelma | 180 | 0 | 2 422 | 1 882 |
| Rakennusrahasto | 0 | 0 | -100 | 0 |
| 31.12.2015 | 27 967 | 7 000 | 2 452 | -346 |
Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta vuonna 2014). Osakkeiden nimellisarvo on 0,25 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2014). Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä on 28 miljoonaa kappaletta (28 miljoonaa kappaletta vuonna 2014). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.
Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Yhtiöllä on avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.
Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:
Omat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omien osakkeiden hankintamenon 346 tuhatta euroa ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä.
Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Muut rahastot sisältää osakepalkkiojärjestelmään liittyvän omien osakkeiden luovutukseen liittyvän rahaston lisäyksen.
Vuonna 2015 osinkoa jaettiin yhteensä 0,45 euroa osakkeelta, yhteensä 12,5 miljoonaa euroa (vuonna 2014 0,30 euroa osakkeelta, yhteensä 8,3 miljoonaa euroa). Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,55 euroa osakkeelta, yhteensä 15,4 miljoonaa euroa.
Tilikauden aikana konserni perusti uuden kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille.
Järjestelmään osallistuminen edellytti, että avainhenkilö omisti hallituksen päättämän määrän yhtiön osakkeita tai hankki ne markkinoilta tai yhtiön suuntaamassa osakeannissa. Lisäksi palkkion saaminen oli sidottu avainhenkilön työtai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.
Järjestelmän palkkio maksettiin keväällä 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katettiin palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy 31.3.2018. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, hänen on palautettava palkkiona annetut osakkeet tai osa niistä vastikkeetta yhtiölle.
Osakepalkkiojärjestelmän 2015 toteuttamiseksi hallitus päätti kahdesta järjestelmän kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille suunnatusta osakeannista.
Maksullisessa suunnatussa osakeannissa tarjottiin järjestelmän kohderyhmään kuuluvien avainhenkilöiden merkittäväksi yhteensä enintään 106 450 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Osakkeiden merkintähinta oli 12,12 euroa/osake ja osakkeet tuli maksaa merkittäessä. Osakeannin merkintäaika päättyi 18.3.2015. Yhtiön hallitus hyväksyi osakeannissa yhteensä 92 310 osakkeen merkinnät, jotka vastaavat yhteensä 1 119 tuhatta euroa.
Maksuttomassa suunnatussa osakeannissa 31.3.2015 annettiin osakkeita merkinneille osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluville konsernin avainhenkilöille palkkiona yhteensä 87 498 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Suoriteperusteisesti tilikaudelle kirjattiin kuluksi 916 tuhatta euroa.
Konsernilla ei ole ollut etuuspohjaisia eläkevelvoitteita.
| 27. VARAUKSET | |
|---|---|
| (1 000 EUR) | Takuuvaraus |
| 31.12.2014 | 4 747 |
| Varauksen muutos | 1 373 |
| 31.12.2015 | 6 120 |
Tuotteille annetaan 12 kuukauden / 2 000 tunnin takuu. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella takuuehtojen mukaisesti. Vuoden 2015 lopulla takuuvarauksia oli 6 120 tuhatta euroa (4 474 tuhatta euroa 2014). Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.
| 28. RAHOITUSVELAT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 30 253 | 30 226 |
| Eläkelainat | 1 350 | 2 393 |
| Muut velat | 7 419 | 929 |
| Rahoitusleasingvelat | 325 | 164 |
| Yhteensä | 39 346 | 33 712 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 19 190 | 14 811 |
| Eläkelainat | 1 043 | 2 474 |
| Muut velat | 2 594 | 155 |
| Rahoitusleasingvelat | 230 | 557 |
| Yhteensä | 23 056 | 17 997 |
Velkojen valuuttajakauma on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31 ja käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 32.
Konsernin pankkilainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia.
Veloista kiinteäkorkoisia on 13 766 tuhatta euroa (7 566 tuhatta euroa vuonna 2014). Muut lainat ovat Euribor-sidonnaisia 48 771 tuhatta euroa (44 143 tuhatta euroa vuonna 2014).
| Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat: | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| alle 12 kk | 48 771 | 44 143 |
| 1–5 vuotta | 0 | 0 |
| Yhteensä | 48 771 | 44 143 |
| Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| alle 12 kk | 367 | 795 |
| 1–5 vuotta | 292 | 805 |
| yli 5 vuotta | 17 | 310 |
| Yhteensä | 675 | 1 909 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| alle 12 kk | 231 | 712 |
| 1–5 vuotta | 290 | 783 |
| yli 5 vuotta | 16 | 310 |
| Yhteensä | 537 | 1 805 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 138 | 104 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 675 | 1 909 |
| 29. OSTOVELAT JA MUUT VELAT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Ostovelat (muut rahoitusvelat) | 52 294 | 39 329 |
| Saadut ennakot | 4 215 | 1 078 |
| Ennakkolaskutus | 1 038 | 3 119 |
| Muut velat | 2 676 | 2 227 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökuluvelat | 13 616 | 11 165 |
| Korkojaksotus | 55 | 106 |
| Vaihto-omaisuuden siirtovelat | 601 | 208 |
| Muut siirtovelat | 3 499 | 3 575 |
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset | 411 | 836 |
| Yhteensä | 78 405 | 61 644 |
| Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat | ||
| Siirtovelat | 0 | 0 |
| Yhteensä | 0 | 0 |
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, valuuttalainoja ja koronvaihtosopimuksia. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin johto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.
Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Ison-Britannian punta (GBP), Brasilian real (BRL) ja Venäjän rupla (RUB).
Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettoinvestoinneista. Konsernin tytäryhtiöiden oma pääoma on 18,8 miljoonaa euroa (-10,9 miljoonaa euroa vuonna 2014), joka sisältää emoyhtiölle jaetun osingon 0,5 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa vuonna 2014).
Suojaustarkoitusta varten konserni käsittelee valuuttamääräiset saamiset sekä velat nettomääräisesti ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustransaktiot toteutetaan noudattaen konsernin johdon hyväksymiä kirjallisia riskienhallintaperiaatteita. Näihin eriin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa (liitetiedot 10 ja 11).
Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun, Ison-Britannian puntaan, Brasilian realiin ja Venäjän ruplaan verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Kyseisten valuuttojen yhteenlaskettu nettopositio on -6,6 miljoonaa euroa (-19,6 miljoonaa euroa vuonna 2014). Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.
Muutokset olisivat aiheutuneet pääsääntöisesti valuuttamääräisten myyntisaamisten ja velkojen kurssimuutoksista.
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Eurokurssin muutos | Vahvistuminen | Heikentyminen | Vahvistuminen | Heikentyminen | ||||
| Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon |
||||||||
| USD | 5 % | -88 | 2 % | 29 | 8 % | -543 | 4 % | 290 |
| SEK | 2 % | -26 | 2 % | 29 | 3 % | 45 | 3 % | -53 |
| GBP | 3 % | -13 | 3 % | 12 | 3 % | -34 | 3 % | 27 |
| BRL | 19 % | 1 340 | 21 % | -1 511 | 5 % | 979 | 5 % | -988 |
| RUB | 17 % | 330 | 17 % | -323 | 10 % | 242 | 41 % | -1 002 |
| Yhteensä | 1 543 | -1 763 | 689 | -1 726 |
Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole kokonaisuudessaan merkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille, jonka katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni suojaa tuleviin rahavirtoihin liittyvää korkoriskiä koronvaihtosopimuksilla. Suojausaste on noin 80 % kaikista muuttuvakorkoisista lainoista.
| (1 000 EUR) | ||||
|---|---|---|---|---|
| Herkkyysanalyysi, vaihtuvakorkoisten lainojen osalta: | 2015 | 2014 | ||
| Muutosprosentti | +1% | -1% | +1% | -1% |
| Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon | -390 | 390 | -353 | 353 |
Konsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti eri puolille. Konserni pyrkii varovaiseen ja vakuudelliseen luotonantoon. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedoissa 22.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.
Rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan luottolimiiteillä ja muilla rahoitusinstrumenteilla sekä toimimalla yhteistyössä useiden pankkien kanssa. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2015 oli 50,0 miljoonaa euroa, joka on 83 % kokonaisluottolimiitistä (2014 68,0 miljoonaa euroa, 91 %). Luottolimiittisopimukset erääntyvät pääosin uusittaviksi kolmen vuoden välein. Lisäksi konsernilla on käytössä tililimiittisopimuksia 2 miljoonan euron arvosta.
Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
31.12.2015 (1 000 EUR) tasearvo rahavirta * alle 1 vuosi 1–5 vuotta yli 5 vuotta Pankkilainat 49 443 50 475 19 635 29 831 1 009 Eläkelainat 2 393 2 460 1 081 1 379 0 Muut velat 10 013 11 246 2 894 4 657 3 695 Rahoitusleasingvelat 537 675 367 292 17 Ostovelat ja muut velat 77 994 77 994 77 994 Johdannaisvelat 411 411 411 Takaussopimukset ** 0 5 028 5 028 31.12.2014 (1 000 EUR) tasearvo rahavirta * alle 1 vuosi 1–5 vuotta yli 5 vuotta Pankkilainat 45 037 46 141 15 261 30 879 0 Eläkelainat 4 867 5 158 2 630 2 528 0 Muut velat 0 0 0 0 0 Rahoitusleasingvelat 1 805 1 909 795 805 310 Ostovelat ja muut velat 60 808 60 808 60 808 Johdannaisvelat 836 836 836 Takaussopimukset ** 0 2 579 2 579
Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
* sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä
** taseen ulkopuolisiin sopimuksiin perustuva enimmäisrahavirta, jossa ei ole huomioitu maksun realisoitumisen todennäköisyyttä
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin korolliset nettorahoitusvelat olivat vuoden 2015 lopussa 35,9 miljoonaa euroa (39,0 miljoonaa euroa 31.12.2014) ja nettovelkaantumisaste oli 30,5 % (45,3 % 31.12.2014). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettorahoitusvelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla.
Keskeisin konsernin pankkilainoihin liittyvistä kovenanteista on omavaraisuusaste. Kovenanttiehdot täyttyvät tilinpäätöshetkellä. Limiittisopimuksiin ei sovelleta kovenanttiehtoja.
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 62 403 | 51 709 |
| Korolliset saamiset | 0 | 0 |
| Rahavarat | -26 495 | -12 719 |
| Nettovelat | 35 907 | 38 990 |
| Oma pääoma yhteensä | 117 912 | 86 016 |
| Nettovelkaantumisaste (net gearing) | 30,5 % | 45,3 % |
(1 000 EUR)
31.12.2015
| Varat taseessa | Lainat ja muut saamiset |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat |
Myytävissä olevat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 0 | 0 | 105 | 105 |
| Johdannaisinstrumentit | 0 | 312 | 0 | 312 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja) | 40 199 | 0 | 0 | 40 199 |
| Rahavarat | 26 495 | 0 | 0 | 26 495 |
| Yhteensä | 66 694 | 312 | 105 | 67 111 |
| Velat taseessa | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat |
Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat velat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja) | 0 | 51 835 | 51 835 |
| Rahoitusleasingvelat | 0 | 537 | 537 |
| Johdannaisinstrumentit | 411 | 0 | 411 |
| Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita) | 0 | 52 294 | 52 294 |
| Yhteensä | 411 | 104 667 | 105 078 |
31.12.2014
| Varat taseessa | Lainat ja muut saamiset |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat |
Myytävissä olevat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 0 | 0 | 104 | 104 |
| Johdannaisinstrumentit | 0 | 417 | 0 | 417 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja) | 25 226 | 0 | 0 | 25 226 |
| Rahavarat | 12 719 | 0 | 0 | 12 719 |
| Yhteensä | 37 945 | 417 | 104 | 38 466 |
| Velat taseessa | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat |
Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat velat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja) | 0 | 49 904 | 49 904 |
| Rahoitusleasingvelat | 0 | 1 805 | 1 805 |
| Johdannaisinstrumentit | 836 | 0 | 836 |
| Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita) | 0 | 39 329 | 39 329 |
| Yhteensä | 836 | 91 038 | 91 874 |
Konsernin käypään arvoon arvostetut erät sisältävät ainoastaan johdannaisinstrumentit. Nämä instrumentit kuuluvat käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2.
| (1 000 EUR) | Liite tieto |
Kirjanpitoarvo 2015 | Käypä arvo 2015 | Kirjanpitoarvo 2014 | Käypä arvo 2014 |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | |||||
| Muut rahoitusvarat | 18. | 105 | 105 | 104 | 104 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset (pitkäaikaiset) |
19. | 2 134 | 2 134 | 832 | 832 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) |
22. | 49 175 | 49 175 | 29 509 | 29 509 |
| Rahavarat | 23. | 26 495 | 26 495 | 12 719 | 12 719 |
| Valuuttatermiinit | 22. | 312 | 312 | 417 | 417 |
| Koronvaihtosopimukset | 22. | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 78 222 | 78 222 | 43 581 | 43 581 | |
| Rahoitusvelat | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 28. | 49 443 | 46 643 | 45 037 | 42 262 |
| Eläkelainat | 28. | 2 393 | 2 145 | 4 867 | 4 389 |
| Rahoitusleasingvelat | 28. | 554 | 523 | 722 | 635 |
| Ostovelat ja muut velat | 29. | 78 405 | 78 405 | 61 644 | 61 644 |
| Valuuttatermiinit | 29. | 368 | 368 | 806 | 806 |
| Koronvaihtosopimukset | 29. | 43 | 43 | 29 | 29 |
| Yhteensä | 131 205 | 128 128 | 113 104 | 109 765 |
Alla on esitetty konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista. Lisäksi taulukossa esitetään yksityiskohtaisesti kunkin erän käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja.
Termiinisopimusten nimellisarvot olivat 30,5 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 28,8 miljoonaa euroa vuonna 2014.
Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:
Lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvojen voidaan katsoa vastaavan käypiä arvoja.
Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Mikäli on viitteitä siitä, että osakesijoitusten käypä arvo alittaa hankintamenon merkittävästi, kirjataan myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta tappio tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöshetkellä saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio.
Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.
| 32. MUUT VUOKRASOPIMUKSET | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | ||
| Konserni vuokralle ottajana | ||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: | 2015 | 2014 |
| Yhden vuoden kuluessa | 643 | 638 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 851 | 1 028 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 124 | 216 |
Konserni on vuokrannut joitakin käyttämiänsä huoltopalvelutiloja. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 5 vuotta ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.
Vuoden 2015 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 2,2 miljoonaa euroa (2,2 miljoonaa euroa 2014).
Konsernilla ei ole merkittäviä ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia.
| 33. VASTUUSITOUMUKSET | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Takaukset muiden puolesta | 462 | 476 |
| Takaisinostovastuut | 4 290 | 1 966 |
| Muut vastuut | 275 | 137 |
| Yhteensä | 5 028 | 2 579 |
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:
| Konsernin ja emoyhtiön osuus | |
|---|---|
| Nimi ja kotipaikka | osakkeista ja äänistä, % |
| Emoyhtiö Ponsse Oyj, Vieremä, Suomi | |
| Ponsse AB, Västerås, Ruotsi | 100,00 |
| Ponsse AS, Kongsvinger, Norja | 100,00 |
| Ponssé S.A.S, Gondreville, Ranska | 100,00 |
| Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia | 100,00 |
| Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat | 100,00 |
| Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia | 100,00 |
| OOO Ponsse, Pietari, Venäjä | 100,00 |
| OOO Ocean Safety Center, Pietari, Venäjä (OOO Ponssen omistama) | 100,00 |
| Epec Oy, Seinäjoki, Suomi | 100,00 |
| Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong | 100,00 |
| Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd:n omistama) | 100,00 |
| Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay | 100,00 |
Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa kohdassa 17. Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.
| Johdon työsuhde-etuudet | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 3 539 | 2 815 |
| Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet | 0 | 0 |
| Eläkesitoumukset, lakisääteinen eläketurva | 502 | 392 |
| Yhteensä | 4 041 | 3 206 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Toimitusjohtaja | ||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 459 | 372 |
| Eläkesitoumukset, lakisääteinen eläketurva | 82 | 66 |
| Yhteensä | 541 | 438 |
| Hallituksen jäsenille hallitustehtävistä suoritetut korvaukset: | ||
| Hortling Heikki | 40 | 38 |
| Kaario Mammu | 34 | 32 |
| Kylävainio Ilkka | 34 | 32 |
| Saksman Ossi | 34 | 32 |
| Vidgrén Janne | 34 | 32 |
| Vidgrén Juha | 45 | 43 |
| Vidgrén Jukka | 34 | 32 |
| Yhteensä | 257 | 241 |
Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymään tulostavoitteeseen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön puolelta 6 kk ja irtisanoutumisaika 6 kk. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.
Konsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia.
| IFRS | IFRS | IFRS | |
|---|---|---|---|
| 2015 | 2014 | 2013 | |
| Toiminnan laajuus | |||
| Liikevaihto, (1 000 EUR) | 461 928 | 390 831 | 312 825 |
| Muutos % | 18,2 | 24,9 | -0,6 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, (1 000 EUR) | 12 186 | 10 304 | 8 883 |
| joista taseeseen aktivoidut, (1 000 EUR) | 3 898 | 3 120 | 3 598 |
| % liikevaihdosta | 2,6 | 2,6 | 2,8 |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, (1 000 EUR) | 24 360 | 19 154 | 11 188 |
| % liikevaihdosta | 5,3 | 4,9 | 3,6 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1 329 | 1 200 | 1 027 |
| Liikevaihto/henkilö, (1 000 EUR) | 348 | 326 | 305 |
| Tilauskanta, milj. EUR | 158,1 | 158,4 | 99,8 |
| Kannattavuus | |||
| Liiketulos, (1 000 EUR) | 55 987 | 41 704 | 22 501 |
| % liikevaihdosta | 12,1 | 10,7 | 7,2 |
| Tulos ennen veroja, (1 000 EUR) | 50 385 | 37 959 | 14 248 |
| % liikevaihdosta | 10,9 | 9,7 | 4,6 |
| Tilikauden tulos, (1 000 EUR) | 41 280 | 29 795 | 9 098 |
| % liikevaihdosta | 8,9 | 7,6 | 2,9 |
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | 40,5 | 38,8 | 12,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE) | 32,8 | 30,1 | 12,2 |
| Rahoitus ja taloudellinen asema | |||
| Maksuvalmius (current ratio) | 1,7 | 1,6 | 1,6 |
| Omavaraisuusaste % | 44,8 | 42,0 | 36,5 |
| Nettovelkaantumisaste % | 30,5 | 45,3 | 71,6 |
| Korollinen vieras pääoma, (1 000 EUR) | 62 403 | 51 709 | 60 302 |
| Koroton vieras pääoma, (1 000 EUR) | 87 343 | 68 071 | 58 196 |
| IFRS | IFRS | IFRS | |
|---|---|---|---|
| 2015 | 2014 | 2013 | |
| Tulos/osake (EPS), EUR | 1,48 | 1,07 | 0,31 |
| Oma pääoma/osake, EUR | 4,21 | 3,07 | 2,41 |
| Nimellisosinko/osake, EUR | 0,55 1 | 0,45 | 0,30 |
| Osakeantioikaistu osinko/osake, EUR | 0,55 1 | 0,45 | 0,30 |
| Osinko/tulos, % | 37,3 1 | 42,0 | 96,1 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 3,0 1 | 3,7 | 3,1 |
| Hinta/voitto (P/E) | 12,4 | 11,2 | 31,4 |
| Osakkeen kurssikehitys | |||
| Tilikauden alin | 11,66 | 9,02 | 5,50 |
| Tilikauden ylin | 19,77 | 13,35 | 10,02 |
| Tilikauden päätöskurssi | 18,36 | 12,02 | 9,81 |
| Tilikauden keskikurssi | 15,28 | 11,49 | 7,22 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR | 514,1 | 336,6 | 274,7 |
| Osingonjako, milj. EUR | 15,4 1 | 12,5 | 8,3 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys, kpl | 4 190 494 | 4 144 642 | 2 919 553 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys, % | 15,0 | 14,8 | 10,4 |
| Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän | |||
| painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 28 000 000 | 28 000 000 | 28 000 000 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | |||
| tilikauden lopussa | 28 000 000 | 28 000 000 | 28 000 000 |
1 Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2015 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta.
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | = | Tilikauden tulos Oma pääoma + määräysvallattomien osuus (keskimäärin vuoden aikana) |
x 100 |
|---|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE) | = | Tulos ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana) |
x 100 |
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma + määräysvallattomien osuus Taseen loppusumma – saadut ennakot |
x 100 |
| Nettovelkaantumisaste, % | = | Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Oma pääoma |
x 100 |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana |
= | Kuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo. Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta. |
|
| Tulos/osake (EPS) | = | Tilikauden tulos – määräysvallattomien osuus Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana |
|
| Oma pääoma/osake | = | Oma pääoma Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä |
|
| Osakeantioikaistu osinko/osake | = | Osakekohtainen osinko Tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet |
|
| Osinko/tulos, % | = | Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos |
x 100 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = | Osakeantioikaistu osinko/osake Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
x 100 |
| Hinta/voitto (P/E) | = | Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Tulos/osake |
|
| Osakekannan markkina-arvo | = | Osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
|
| Osakkeiden vaihdon kehitys, % | = | Tilikauden aikana vaihdetut osakkeet Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana |
x 100 |
| (1 000 EUR) | Liite1 | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 366 453 | 300 804 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) | -894 | 7 420 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 3 527 | 649 |
| Materiaalit ja palvelut | 4 | -252 019 | -211 506 |
| Henkilöstökulut | 5, 6, 7 | -43 670 | -38 306 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 8 | -7 426 | -6 249 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -38 994 | -21 402 | |
| Liiketulos | 26 977 | 31 410 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 10 | 2 108 | 1 352 |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | 29 085 | 32 762 | |
| Satunnaiset erät | 11 | 0 | 0 |
| Tulos satunnaisten erien jälkeen | 29 085 | 32 762 | |
| Tilinpäätössiirrot | 12 | -1 197 | 871 |
| Välittömät verot | 13 | -8 329 | -6 903 |
| Tilikauden tulos | 19 559 | 26 730 |
1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 79–87.
| (1 000 EUR) | Liite1 | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 14 | 16 714 | 15 000 |
| Aineelliset hyödykkeet | 14 | 48 930 | 31 927 |
| Sijoitukset | 15 | 11 498 | 12 470 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 77 142 | 59 397 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 16 | 60 632 | 56 778 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 17 | 11 365 | 10 427 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 17 | 80 127 | 81 494 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 22 071 | 7 736 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 174 194 | 156 435 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 251 336 | 215 832 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 18, 19 | ||
| Osakepääoma | 7 000 | 7 000 | |
| Arvonkorotusrahasto | 841 | 841 | |
| Muut rahastot | 2 423 | 0 | |
| Edellisten tilikausien tulos | 83 816 | 69 671 | |
| Tilikauden tulos | 19 559 | 26 730 | |
| Oma pääoma yhteensä | 113 638 | 104 242 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 20 | 2 677 | 1 431 |
| Pakolliset varaukset | 21 | 6 120 | 4 747 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 22 | 38 769 | 32 164 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 23 | 90 132 | 73 248 |
| Vieras pääoma yhteensä | 128 901 | 105 412 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 251 336 | 215 832 |
1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 79–87..
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta: | ||
| Liiketulos | 26 977 | 31 410 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 7 426 | 6 249 |
| Varauksen muutos | 1 373 | 129 |
| Muut oikaisut | 706 | 0 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 36 481 | 37 788 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) | 308 | -27 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) | -3 854 | -8 251 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) | 10 362 | 10 564 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 43 296 | 40 074 |
| Saadut korot | 2 019 | 2 882 |
| Maksetut korot | -758 | -908 |
| Saadut osingot | 589 | 187 |
| Muut rahoituserät | 821 | -2 069 |
| Maksetut verot | -7 318 | -7 036 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 38 648 | 33 129 |
| Investointien rahavirta: | ||
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -25 171 | -10 990 |
| Investointien rahavirta (B) | -25 171 | -10 990 |
| Rahoituksen rahavirta: | ||
| Omien osakkeiden myynti | 1 119 | 0 |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) | 3 000 | -4 500 |
| Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) | 9 168 | -3 678 |
| Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) | 155 | -4 060 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -12 585 | -8 336 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | 857 | -20 574 |
| Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) | 14 334 | 1 565 |
| Rahavarat 1.1. | 7 736 | 6 172 |
| Rahavarat 31.12. | 22 071 | 7 736 |
Ponsse Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.
| Poistoajat ovat: | |
|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 5 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5 vuotta |
| Rakennukset ja rakennelmat | 20 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 5–10 vuotta |
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta painotetulla keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Luovutettuja tuotteita koskevat todennäköiset takuukustannukset on kirjattu pakollisiin varauksiin.
Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja annetut alennukset. Myynnin kurssierot kirjataan rahoituseriin.
Leasingrahoituksella hankittujen hyödykkeiden vuokrat on kirjattu tuloslaskelmaan kuluina.
Kehitysmenot, jotka täyttävät KPL 5 luvun 8 pykälän aktivointiedellytykset on kirjattu taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan kuluksi poistoina. Tutkimusmenot kirjataan suoraan vuosikuluksi. Tutkimus- ja kehitysmenojen osalta kirjaustapaa on muutettu vuonna 2003.
Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.
Emoyhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.
Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tase-erien arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.
Tilikauden 1.1.–31.12.2015 tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen tilikauden tietojen kanssa.
| 2. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Pohjois-Eurooppa | 146 400 | 139 022 |
| Etelä- ja Keski-Eurooppa | 65 902 | 61 514 |
| Venäjä ja Aasia | 46 905 | 49 095 |
| Pohjois- ja Etelä-Amerikka | 105 582 | 50 792 |
| Muut maat | 1 664 | 381 |
| Yhteensä | 366 453 | 300 804 |
| 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Pysyvien vastaavien aineellisen omaisuuden myyntivoitot | 69 | 62 |
| Julkiset avustukset | 209 | 141 |
| Muut | 3 249 | 445 |
| Yhteensä | 3 527 | 649 |
| 4. MATERIAALIT JA PALVELUT | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | ||
| Ostot tilikauden aikana | 248 155 | 206 352 |
| Varastojen lisäys (-)/vähennys (+) | -4 748 | -850 |
| Ulkopuoliset palvelut | 8 612 | 6 004 |
| Yhteensä | 252 019 | 211 506 |
| 5. HENKILÖSTÖ TILIKAUDEN AIKANA KESKIMÄÄRIN | ||
| henkilöä | 2015 | 2014 |
| Työntekijät | 420 | 383 |
| Toimihenkilöt | 303 | 285 |
| Yhteensä | 723 | 668 |
| 6. HENKILÖSTÖKULUT | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Palkat ja palkkiot | 35 656 | 31 310 |
| Eläkekulut | 6 262 | 5 251 |
| Muut henkilösivukulut | 1 753 | 1 746 |
| Yhteensä | 43 670 | 38 306 |
| 7. JOHDON PALKAT JA PALKKIOT | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Toimitusjohtaja | 459 | 372 |
| Hallituksen jäsenet | 414 | 369 |
| Yhteensä | 873 | 741 |
| 8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Suunnitelman mukaiset poistot | 7 426 | 6 249 |
| Yhteensä | 7 426 | 6 249 |
| 9. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 61 | 59 |
| Todistukset ja lausunnot | 2 | 0 |
| Veroneuvonta | 4 | 87 |
| Muut palkkiot | 20 | 1 |
| Yhteensä | 87 | 147 |
| 10. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 510 | 100 |
| Omistusyhteysyrityksiltä | 79 | 86 |
| Muilta | 0 | 1 |
| Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä | 589 | 187 |
| Korko- ja muut rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1 983 | 2 827 |
| Muilta | 20 508 | 10 023 |
| Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä | 22 491 | 12 850 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 23 080 | 13 037 |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | 0 | 0 |
| Muille | 20 972 | 11 685 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä | 20 972 | 11 685 |
| Rahoituskulut yhteensä | 20 972 | 11 685 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 2 108 | 1 352 |
| Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssivoittoa/tappioita (netto) | 871 | 95 |
| 11. SATUNNAISET ERÄT | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Satunnaiset tuotot/konserniavustus | 0 | 0 |
| 12. TILINPÄÄTÖSSIIRROT | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus | 1 197 | 871 |
| 13. TULOVEROT | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Tuloverot satunnaisista eristä | 0 | 0 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 8 329 | 6 903 |
| Laskennallisen verosaamisen muutos | 0 | 0 |
| Yhteensä | 8 329 | 6 903 |
| (1 000 EUR) Aineettomat hyödykkeet 2015 |
Kehittämis menot |
Patentti menot |
Liikearvo | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2015 | 9 969 | 728 | 905 | 1 307 | 6 005 | 7 447 | 26 362 |
| Lisäykset | 3 653 | 71 | 0 | 94 | 548 | 4 201 | 8 567 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -4 097 | -4 097 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2015 | 13 622 | 799 | 905 | 1 401 | 6 553 | 7 551 | 30 832 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | -4 776 | -589 | -664 | -835 | -4 499 | 0 | -11 362 |
| Vähennysten ja siirtojen | |||||||
| kertyneet poistot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | -1 911 | -50 | -181 | -169 | -446 | 0 | -2 756 |
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | -6 687 | -639 | -844 | -1 003 | -4 944 | 0 | -14 118 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 6 935 | 160 | 60 | 398 | 1 609 | 7 551 | 16 714 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 5 193 | 139 | 241 | 473 | 1 507 | 7 447 | 15 000 |
| (1 000 EUR) Aineelliset hyödykkeet 2015 |
Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2015 | 997 | 31 959 | 33 248 | 29 | 4 288 | 70 521 |
| Lisäykset | 45 | 13 541 | 10 247 | 0 | 8 243 | 32 075 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | -10 402 | -10 402 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2015 | 1 042 | 45 499 | 43 495 | 29 | 2 129 | 92 194 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | 0 | -15 288 | -24 147 | 0 | 0 | -39 435 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden poisto | 0 | -1 632 | -3 038 | 0 | 0 | -4 670 |
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | 0 | -16 921 | -27 185 | 0 | 0 | -44 105 |
| Arvonkorotukset | 0 | 841 | 0 | 0 | 0 | 841 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 1 042 | 29 419 | 16 310 | 29 | 2 129 | 48 930 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 997 | 17 511 | 9 101 | 29 | 4 288 | 31 927 |
| Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo | ||||||
| 31.12.2015 | 14 934 | |||||
| 31.12.2014 | 8 035 |
Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa. Arvonkorotuksesta ei ole tehty poistoja. Arvonkorotus on tehty silloin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, koska toimitilojen todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi.
| 15. SIJOITUKSET |
|---|
| (1 000 EUR) Sijoitukset 2015 |
Osakkeet Konserni yritykset |
Osakkeet Omistus yhteysyritykset |
Osakkeet Muut |
Saamiset Konsernin yritykset |
Saamiset Muut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2015 | 17 230 | 335 | 95 | 0 | 0 | 17 660 |
| Lisäykset | 47 | 0 | 1 | 0 | 0 | 48 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2015 | 17 277 | 335 | 96 | 0 | 0 | 17 708 |
| Kertyneet arvonalennukset 1.1.2015 | -5 190 | 0 | 0 | 0 | 0 | -5 190 |
| Vähennykset | -1 020 | 0 | 0 | 0 | 0 | -1 020 |
| Arvonalennukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Arvonkorotukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 11 067 | 335 | 96 | 0 | 0 | 11 498 |
| Konserniyritykset | |
|---|---|
| ------------------- | -- |
| Nimi ja kotipaikka | Yhtiön omistusosuus-% |
|---|---|
| Ponsse AB, Västerås, Ruotsi | 100,00 |
| Ponsse AS, Kongsvinger, Norja | 100,00 |
| Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska | 100,00 |
| Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia | 100,00 |
| Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat | 100,00 |
| Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia | 100,00 |
| OOO Ponsse, Pietari, Venäjä | 100,00 |
| OOO Ocean Safety Center, Pietari, Venäjä (OOO Ponssen omistama) | 100,00 |
| Epec Oy, Seinäjoki, Suomi | 100,00 |
| Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong | 100,00 |
| Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd.:n omistama) | 100,00 |
| Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay | 100,00 |
Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.
| Osakkuusyritykset | |
|---|---|
| Nimi ja kotipaikka | Yhtiön omistusosuus-% |
| Sunit Oy, Kajaani, Suomi | 34,00 |
Osakkuusyhtiö on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.
| 16. VAIHTO-OMAISUUS | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Aineet ja tarvikkeet | 40 282 | 37 170 |
| Keskeneräiset tuotteet | 10 067 | 9 916 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 2 481 | 3 352 |
| Muu vaihto-omaisuus | 7 763 | 6 301 |
| Ennakkomaksut | 39 | 39 |
| Yhteensä | 60 632 | 56 778 |
| 17. SAAMISET | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 10 271 | 10 427 |
| Lainasaamiset | 0 | 0 |
| Muut saamiset | 1 093 | 0 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 11 365 | 10 427 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 22 478 | 11 936 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 52 222 | 67 434 |
| Muut saamiset | 4 641 | 1 628 |
| Siirtosaamiset | ||
| Avustussaamiset | 56 | 47 |
| Tuloverosaaminen | 0 | 0 |
| Johdannaissopimukset | 312 | 417 |
| Muut siirtosaamiset | 418 | 32 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 787 | 496 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 80 127 | 81 494 |
| Saamiset yhteensä | 91 492 | 91 921 |
| 18. OMA PÄÄOMA | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. | 7 000 | 7 000 |
| Rahastoanti | 0 | 0 |
| Osakepääoma 31.12. | 7 000 | 7 000 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 0 | 0 |
| Rahastoanti | 0 | 0 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 0 | 0 |
| Arvonkorotusrahasto 1.1. | 841 | 841 |
| Pysyvien vastaavien arvonkorotus, muutos | 0 | 0 |
| Arvonkorotusrahasto 31.12. | 841 | 841 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 7 841 | 7 841 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Muut rahastot 1.1. | 0 | 0 |
| Osakepalkkiojärjestelmä, muutos | 2 423 | 0 |
| Muut rahastot 31.12. | 2 423 | 0 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 96 401 | 78 007 |
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | 0 |
| Osingonjako | -12 585 | -8 336 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 83 816 | 69 671 |
| Tilikauden tulos | 19 559 | 26 730 |
| Vapaa pääoma yhteensä | 105 797 | 96 401 |
| Oma pääoma yhteensä | 113 638 | 104 242 |
| 19. JAKOKELPOINEN VAPAA OMA PÄÄOMA | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 83 816 | 69 671 |
| Tilikauden tulos | 19 559 | 26 730 |
| Yhteensä | 103 374 | 96 401 |
Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin 31.8.1994 tehty arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa on siirretty takautuvasti edellisten tilikausien voitoista arvonkorotusrahastoon.
Ponsse Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2015 oli 7 000 000 euroa ja se jakaantui 28 000 000 kappaleeseen 0,25 euron nimellisarvoisia osakkeita. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.
Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Emoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 33 092 kpl. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.
Ponsse Oyj:n hallitus päätti 16.2.2015 perustaa yhtiökokouksen valtuutuksella pitkäjänteisen kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän palkkio maksettiin keväällä 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katettiin palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy 31.3.2018. Järjestelmään osallistuminen edellytti, että avainhenkilö omistaa hallituksen päättämän määrän yhtiön osakkeita tai hankkii ne markkinoilta tai yhtiön suuntaamassa osakeannissa.
| 20. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Poistoero | 2 677 | 1 431 |
| 21. PAKOLLISET VARAUKSET | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Takuuvaraus | 6 120 | 4 747 |
| Muut pakolliset varaukset | 0 | 0 |
| Yhteensä | 6 120 | 4 747 |
| 22. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 30 000 | 29 771 |
| Eläkelainat | 1 350 | 2 393 |
| Muut lainat | 7 419 | 0 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 38 769 | 32 164 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 000 | 0 |
| Eläkelainat | 0 | 0 |
| Muut lainat | 3 587 | 0 |
| Yhteensä | 4 587 | 0 |
| 23. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA | ||
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 18 771 | 14 371 |
| Eläkelainat | 1 043 | 2 474 |
| Muut velat | 2 594 | 0 |
| Saadut ennakot | 2 617 | 55 |
| Ostovelat | 48 185 | 36 259 |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | ||
| Saadut ennakot | 0 | 2 733 |
| Konserniostovelat | 1 642 | 1 941 |
| Muut konsernivelat | 0 | 0 |
| Siirtovelat | 0 | 0 |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä | 1 642 | 4 675 |
| Ennakkolaskutus | 62 | 3 117 |
| Muut velat | 1 750 | 1 813 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökuluvelat | 8 573 | 7 280 |
| Korkojaksotus | 55 | 106 |
| Tuloverovelka | 1 423 | 412 |
| Vaihto-omaisuuden siirtovelat | 0 | 0 |
| Muut siirtovelat | 3 416 | 2 686 |
| Siirtovelat yhteensä | 13 467 | 10 483 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 90 132 | 73 248 |
86 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2015
| 24. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT | ||
|---|---|---|
| (1 000 EUR) | 2015 | 2014 |
| 24.1 Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Rahalaitoslainat | 0 | 0 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 0 | 0 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 0 | 0 |
| Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä | 0 | 0 |
| 24.2 Leasingvastuut | ||
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 254 | 647 |
| Myöhemmin maksettavat | 249 | 249 |
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä | 503 | 896 |
| 24.3 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta | ||
| Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset | 288 | 302 |
| Emoyhtiö on antanut kirjallisen vakuuden kolmen tytäryhtiönsä ulkopuolisten velkojen suojaksi. | ||
| 24.4 Muut vastuusitoumukset | ||
| Takaukset muiden puolesta | 0 | 0 |
| Takaisinostovastuut | 909 | 96 |
| Muut vastuut | 276 | 137 |
| Muut vastuusitoumukset yhteensä | 1 185 | 233 |
| 24.5 Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut | ||
| Valuuttatermiinit | ||
| Käypä arvo | -56 | -390 |
| Kohde-etuuden arvo | 30 473 | 28 849 |
| Korkojohdannaiset | ||
| Käypä arvo | -43 | -29 |
| Kohde-etuuden arvo | 41 000 | 30 057 |
Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja korkoriskeiltä suojautumiseen.
Ponsse Oyj:n osakepääoma on 7 000 000 euroa, joka jakautuu 28 000 000 osakkeeseen. Osakkeen nimellisarvo on 0,25 euroa. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.
Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.
Emoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 33 092 kpl.
Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ("Pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi käytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissä tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2016 saakka.
Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on enintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin. Valtuutusta esitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2016 saakka.
| Merkintäaika | Korotustapa | Nimellisarvo EUR |
Uusien osakkeiden lukumäärä |
Osakepääoman korotus EUR |
Uusi osakepääoma EUR |
|---|---|---|---|---|---|
| 31.8.1994 | Rahastoanti | 0,84 | 1 300 000 | 1 093 221,52 | 2 489 181,31 |
| 9.–22.3.1995 | Rahastoanti | 0,84 | 148 000 | 124 459,07 | 2 613 640,38 |
| 9.–22.3.1995 | Yleisölle suunnattu uusmerkintä | 0,84 | 392 000 | 329 648,34 | 2 943 288,71 |
| 16.3.2000 | Split 1: 2 | 0,42 | - | 0,00 | 2 943 288,71 |
| 16.3.2000 | Rahastoanti | 0,50 | - | 556 711,29 | 3 500 000,00 |
| 29.11.2004 | Rahastoanti | 0,50 | 7 000 000 | 3 500 000,00 | 7 000 000,00 |
| 29.3.2006 | Split 1: 2 | 0,25 | - | 0,00 | 7 000 000,00 |
Yhtiön hallituksella ei ole tilikauden päättyessä voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.
| kk | Vaihdon arvo, EUR |
Vaihto, kpl |
Alin, EUR |
Ylin, EUR |
Painotettu keskikurssi, EUR |
Päätös kurssi, EUR |
Osakekannan markkina arvo, EUR |
Osakkeita, kpl |
Suhteellinen vaihto, % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 2 990 279 | 246 665 | 11,66 | 12,50 | 12,12 | 12,44 | 348 320 000 | 28 000 000 | 0,88 |
| 2 | 9 191 668 | 640 386 | 12,43 | 15,95 | 14,35 | 14,60 | 408 800 000 | 28 000 000 | 2,29 |
| 3 | 4 775 958 | 321 677 | 14,11 | 15,29 | 14,85 | 14,64 | 409 920 000 | 28 000 000 | 1,15 |
| 4 | 13 553 698 | 888 638 | 14,41 | 15,72 | 15,29 | 14,99 | 419 720 000 | 28 000 000 | 3,17 |
| 5 | 3 783 443 | 249 228 | 14,33 | 15,63 | 15,18 | 14,33 | 401 240 000 | 28 000 000 | 0,89 |
| 6 | 2 768 282 | 196 853 | 13,13 | 14,90 | 14,06 | 13,47 | 377 160 000 | 28 000 000 | 0,70 |
| 7 | 3 434 600 | 246 551 | 13,10 | 14,84 | 13,93 | 14,69 | 411 320 000 | 28 000 000 | 0,88 |
| 8 | 5 746 933 | 377 616 | 13,60 | 15,77 | 15,22 | 14,82 | 414 960 000 | 28 000 000 | 1,35 |
| 9 | 2 332 357 | 155 898 | 14,00 | 15,70 | 14,96 | 14,77 | 413 560 000 | 28 000 000 | 0,56 |
| 10 | 4 785 246 | 294 102 | 14,80 | 17,49 | 16,26 | 17,42 | 487 760 000 | 28 000 000 | 1,05 |
| 11 | 7 411 110 | 401 163 | 17,25 | 19,34 | 18,48 | 18,95 | 530 600 000 | 28 000 000 | 1,43 |
| 12 | 3 228 315 | 171 717 | 18,20 | 19,77 | 18,80 | 18,36 | 514 080 000 | 28 000 000 | 0,61 |
| 2015 | 64 001 889 | 4 190 494 | 11,66 | 19,77 | 15,28 | 18,36 | 514 080 000 | 28 000 000 | 14,97 |
| Osake määrä, kpl |
Osuus osakkeista ja äänistä, % |
Hallinta rekisteröity, kpl |
Hallinta rekisteröity, % |
Äänimäärä, kpl |
Äänimäärä, % |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 965 954 | 3,450 | 0 | 0 | 965 954 | 3,450 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 1 519 210 | 5,426 | 1 060 886 | 3,789 | 2 580 096 | 9,215 |
| Julkisyhteisöt | 807 190 | 2,883 | 0 | 0 | 807 190 | 2,883 |
| Kotitaloudet | 22 948 132 | 81,957 | 0 | 0 | 22 948 132 | 81,957 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 566 365 | 2,023 | 0 | 0 | 566 365 | 2,023 |
| Ulkomaat | 104 537 | 0,373 | 27 726 | 0,099 | 132 263 | 0,472 |
| Kaikki yhteensä | 26 911 388 | 96,112 | 1 088 612 | 3,888 | 28 000 000 | 100,000 |
| Osakkeita/osakas | Osakas määrä, kpl |
Osuus osakkaista, % |
Osakkeita yhteensä, kpl |
Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 3 392 | 36,846 | 192 473 | 0,687 |
| 101–500 | 3 599 | 39,094 | 992 401 | 3,544 |
| 501–1 000 | 1 051 | 11,416 | 840 398 | 3,001 |
| 1 001–5 000 | 961 | 10,439 | 2 153 665 | 7,692 |
| 5 001–10 000 | 100 | 1,086 | 732 172 | 2,615 |
| 10 001–50 000 | 83 | 0,902 | 1 650 206 | 5,894 |
| 50 001–100 000 | 5 | 0,054 | 395 641 | 1,413 |
| 100 001–500 000 | 10 | 0,109 | 3 007 881 | 10,742 |
| yli 500 000 | 5 | 0,054 | 18 035 163 | 64,412 |
| Yhteensä | 9 206 | 100,000 | 28 000 000 | 100,000 |
| Osakkeiden | Osuus | Osuus | ||
|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | määrä, kpl | osakkeista, % | äänistä, % |
| 1 | Vidgrén Juha Einari | 6 207 000 | 22,17 | 22,17 |
| 2 | Vidgrén Jukka Tuomas | 3 764 778 | 13,45 | 13,45 |
| 3 | Vidgrén Janne | 3 691 742 | 13,18 | 13,18 |
| 4 | Vidgrén Jarmo | 3 684 263 | 13,16 | 13,16 |
| 5 | Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap | 687 380 | 2,45 | 2,45 |
| 6 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 392 666 | 1,40 | 1,40 |
| 7 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 389 000 | 1,39 | 1,39 |
| 8 | Einari Vidgrénin Säätiö | 388 000 | 1,39 | 1,39 |
| 9 | Nordea Pankki Suomi Oyj (Hall.rek.) | 357 839 | 1,28 | 1,28 |
| 10 | Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Hall.rek.) | 341 956 | 1,22 | 1,22 |
| 11 | Svenska Handelsbanken Ab (Hall.rek) | 325 473 | 1,16 | 1,16 |
| 12 | Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt | 251 555 | 0,90 | 0,90 |
| 13 | Sijoitusrahasto Aktia Capital | 240 000 | 0,86 | 0,86 |
| 14 | Säästöpankki kotimaa -sijoitusrahasto | 179 392 | 0,64 | 0,64 |
| 15 | EQ Pohjoismaat Pienyhtiö | 142 000 | 0,51 | 0,51 |
| 16 | Sijoitusrahasto Danske Invest Suomen Pienyhtiöt | 98 500 | 0,35 | 0,35 |
| 17 | SEB Finland Small Cap | 90 000 | 0,32 | 0,32 |
| 18 | Laakkonen Mikko | 80 000 | 0,29 | 0,29 |
| 19 | Relander Harald | 76 000 | 0,27 | 0,27 |
| 20 | Randelin Mari | 51 141 | 0,18 | 0,18 |
| 21 | Rinta-Jouppi Jarmo | 50 000 | 0,18 | 0,18 |
| 22 | Tiitinen Arto | 50 000 | 0,18 | 0,18 |
| 23 | KPY Sijoitus Oy | 41 727 | 0,15 | 0,15 |
| 24 | Vidgrén Kalle Samuel | 40 800 | 0,15 | 0,15 |
| 25 | Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland | 40 732 | 0,15 | 0,15 |
| 26 | Vidgrén Henri Eemil | 38 084 | 0,14 | 0,14 |
| 27 | Outokummun Metalli Oy | 36 000 | 0,13 | 0,13 |
| 28 | Aleksin Kivi Oy | 35 000 | 0,13 | 0,13 |
| 29 | Apotrade Consulting Oy | 35 000 | 0,13 | 0,13 |
| 30 | Nummela Juho | 33 259 | 0,12 | 0,12 |
| Muut osakkeenomistajat | 6 160 713 | 22,00 | 22,00 | |
| Yhteensä | 28 000 000 | 100,00 | 100,00 |
Vuoden 2015 lopussa Ponsse Oyj:llä oli 9 206 (31.12.2014: 8 314) osakkeenomistajaa.
Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt ja alaikäiset lapset omistivat 31.12.2015 yhteensä 13 754 503 Ponsse Oyj:n osaketta, mikä vastaa 49,1 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.
Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 103 374 345,27 euroa.
Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2015 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta.
Vieremällä 15. helmikuuta 2016
Juha Vidgrén Heikki Hortling
Mammu Kaario Ilkka Kylävainio
Ossi Saksman Janne Vidgrén
Jukka Vidgrén Juho Nummela toimitusjohtaja
Olemme tilintarkastaneet Ponsse Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Vieremällä 15. päivänä helmikuuta 2016
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Sami Posti KHT
PONSSE OYJ Ponssentie 22 74200 Vieremä FINLAND Tel. +358 20 768 800 Fax +358 20 768 8690 www.ponsse.com
EPEC OY Tiedekatu 6 60100 Seinäjoki FINLAND Tel. +358 20 760 8111 Fax +358 20 760 8110 www.epec.fi
Ponssentie 22 74200 Vieremä FINLAND Tel. +358 20 768 800 Fax + 358 20 768 8690 www.ponsse.com
Tiedekatu 6 PL 194 60100 Seinäjoki FINLAND Tel. +358 20 760 8111 Fax +358 20 760 8110 www.epec.fi
ZAC Croix Saint Nicolas 14 Rue de Lorraine 54840 Gondreville FRANCE Tel. +33 3 83 65 12 00 Fax +33 3 83 65 12 01
Unit 3 Broomhouses 1 Industrial Estate Lockerbie, DG11 2RZ UNITED KINGDOM Tel. +44 1576 203 000 Fax +44 1576 202 202
PONSSE AB Västsura
Klettavegen 7 2211 Kongsvinger NORWAY Tel. +47 628 888 70 Fax +47 628 888 78
FOREST POWER KFT. Liszt ferenc köz. 3. 8314 Vonyarcvashegy HUNGARY Tel. +36 83 540 279 Fax +36 83 540 280 www.forestpower.hu
KRENEK FOREST SERVICE S.R.O Nový Nemojov 122 54461 Nemojov CZECH REPUBLIC Tel. +420 499 429 677 Fax +420 499 429 676 www.krenekfs.cz
Profesjonalne Maszyny Lesne Sprzedaz i Serwis Sp. z o.o. Osiedle złote łąki 9/24 62-811 Kościelna Wieś
PML POLAND
POLAND
Tel. +48 6259 99 733 Fax +48 22 823 96 75 www.proml.pl
Põrguvälja tee 3A Pildiküla, Rae Vald 75308 Harjumaa ESTONIA Tel. +372 6059 100 Fax +372 6059 101 www.konekesko.com/ee
Tiraines iela 15 1058 Riga LATVIA Tel. +371 6706 4300 Fax +371 6706 4301 www.konekesko.com/lv
36512 Prado Lalin Pontevedra SPAIN Tel. +34 986 794 044 Fax +34 986 794 047 www.toimilgruas.com
Landwehrstr. 4 D-97215 Uffenheim GERMANY Tel. +49 9848 97 9990 Fax +49 9848 97 99919 www.wahlers-forsttechnik.de
EN10 - Apartado 2094 2696-801 São João da Talha Lisboa PORTUGAL Tel. +351 21 9946500 Fax +351 21 9946538 www.ascendumportugal.pt
Molėtų g. 13 Didžiosios Riešės k. LT-14262 Vilnius LITHUANIA Tel./Fax +370 5 2477400 www.konekesko.com/lt
Str. Soimului nr. 14D, Ap. 28 550311 Sibiu ROMANIA Tel. +40 741 110096 Fax +40 269 247719
Lucatin 263 976 61 Lucatin SLOVAKIA Tel. 00421 4187185 www.flexim.sk
Volkhonskoe Shosse, 2B, bldg. 15 Gorelovo Industrial Zone Leningrad region 188508 RUSSIA Tel. +7 812 646 82 22 Fax +7 812 646 82 25
(Beihai Ponsse Trading Co. Ltd.) 1 Gangwan Road Hepu Industry Park 536100 Hepu, Beihai Guangxi CHINA Tel. +86 779 720 1872 Fax. +86 779 720 0432
2-1-1 Inaho, Otaru-Shi Hokkaido 047-0032 JAPAN Tel. +81 0134 24 1315 Fax +81 0134 22 6862 www.shingu-shoko.co.jp
(VIC) PTY. LTD. 8 Wallace Avenue Point Cook VIC 3030 Victoria AUSTRALIA Tel. +61 03 9369 8988 www.randalls.com.au
Voronezhskaya St., 129 680042, Khabarovsk RUSSIA Tel./Fax +7 4212 76 41 84 Tel./Fax +7 4212 76 41 93
Bazovaya St., 8 156019, Kostroma RUSSIA Tel. +7 4942 41 70 12 www.ksponsse.ru
Pervomaiskaja St., 114 Republic of Komi 167000, Syktyvkar RUSSIA Tel. +7 8212 28 84 80 www.lps.komi.ru
Kosmonavtov Shosse, 312 614065, Perm RUSSIA Tel. +7 342 299 99 20 www.gidroservis.com
Arkhipova St., 3 Republic of Karelia 185002 Petrozavodsk RUSSIA Tel. +7 8142 72 26 05 Fax +7 8142 72 24 78
Frunze prospect 17-A 210010, Vitebsk REPUBLIC OF BELARUS Tel./Fax +375 212 36 35 83 Tel. +375 212 37 32 33 www.vitudarnik.by
160002, Vologda Gagarina St., 83A RUSSIA Tel. +7 (8172) 51 64 31
Yuzhnaya Promyshlennaya Zona Sovetsky district, Sovetsky Tjumen region Khanty-Mansi Autonomous Okrug - Yugra 628242, Tjumen region RUSSIA Tel./Fax +7 922 211 07 07
Gajdashovka St., 24 660131, Krasnoyarsk RUSSIA Tel. 8 391 214 11 78 www.rem-technika.ru
Sofijskaja St., 6 192236, Saint-Petersburg RUSSIA Tel. +7 812 335 11 10 Fax +7 812 268 84 82 www.zeppelin.ru
Rua Joaquim Nabuco 115 Vila Nancy, Mogi das Cruzes CEP 08735-120, São Paulo BRAZIL Tel. +55 11 4795 4600 Tel. +55 11 4795 4605
4400 International Lane P.O. Box 578 Rhinelander Wisconsin 54501 USA Tel. +1 715 369 4833 Fax +1 715 369 4838
Calle Montecaseros, 785 C.P. 60.000 Paysandú URUGUAY Tel. +598 4724 3600
258 Drapeau St P.O. BOX 2532 Balmoral, N.B. E8E 2W7 CANADA Tel. +1 506 826 2717 Fax +1 506 826 2753 www.alpaequipment.com
160 Warren Avenue Westbrook, ME 04092 USA Tel. +1 800 262 5714 Fax +1 207 856 2995 www.chadwick-baross.com
Av.O´Higgins 3630 Chillan Viejo Chillan CL – CHILE Tel.: +56 9 8136 4683 www.fcventas.cl
2921, boul. Wallberg Dolbeau-Mistassini Quebec, G8L 1L6 CANADA Tel. +1 418 276 5831 Fax +1 418 276 8166 www.hydromec.ca
3088 Riverside Drive P.O. Box 2140 Timmins, ON P4N 7X8 CANADA Tel. +1 705 268 7600 Fax +1 705 268 7691 www.readyquip.com
37 Emily Crescent Lacombe Alberta T4L 0A5, CANADA Tel. +1 403 352 7191 Tel. +1 403 789 7789
Av. Juscelino K. de Oliveira 3545, Cid. Industrial, CEP: 81270-200 Curitiba BRAZIL www.timberforest.com.br
P O N S S E OYJ | Ponssentie 22 | 74200 Vieremä | Puh. 020 768 800 | Fax 020 768 8690 | www.ponsse.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.