Vuosi 2014 lyhyesti

Vuosi 2014 oli Ponsselle erittäin vahva ja teimme ennätystuloksen sekä liikevaihdossa että liiketuloksessa. Ponssen vahvasti uusiutunut ja kilpailukykyinen tuotemallisto sekä uudet huoltopalveluratkaisut ovat kasvattaneet merkittävästi yhtiön liikevaihtoa.

Liiketoimintamme oli hyvin tasapainossa sekä kasvun, kannattavuuden että rahavirtojen näkökulmasta. Liikevaihtomme kasvoi noin neljänneksen 390,8 miljoonaan euroon, saavutimme 10,7 prosentin liikevoiton ja kohtuullisen 37,5 miljoonan euron liiketoiminnan rahavirran. Yhtiön liiketulos oli 41,7 miljoonaa euroa.

Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli ennätyksellinen 75 prosenttia. Vakavaraisuutemme jatkoi positiivista kehittymistään ja yhtiön omavaraisuusaste oli 42,0 prosenttia.

PONSSE-metsäkoneiden kysyntä jatkui vahvana koko vuoden. Tilauskantamme nousi useaan otteeseen uuteen ennätykseen ollen vuoden lopussa 158,4 miljoonaa euroa. Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 451,7 miljoonan euron arvosta. Kasvua tilauskannassa oli vuoden takaiseen 59 prosenttia. Tuotantomme valmisti metsäkoneita täydellä teholla läpi vuoden. Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 1 200 henkilöä.

Kehitämme yhtiötä pitkäjänteisesti. Toimintamme ja tuotteidemme jatkuva uusiutuminen on tärkeää. Vuodesta 2010 lähtien olemme investoineet tuotekehitykseen 43 miljoonaa euroa ja käyttöomaisuuteen 63 miljoonaa euroa. PONSSE 2015 -mallisto lanseerattiin syksyllä 2014 ja tuotteet tulevat sarjatuotantoon vaiheittain vuoden 2015 aikana. Koneiden ergonomiaa, huollettavuutta ja tuottavuutta on kehitetty, ja muotoilu uudistettu. Samalla Eurooppaan toimitettaviin koneisiin otetaan käyttöön uusien ympäristövaatimusten mukaiset uudet EU Stage IV -päästötason moottorit.

AVAINLUVUT IFRS 2014 IFRS 2013

Saadut tilaukset M€	451,7	371,0
Tilauskanta M€	158,4	99,8
Liikevaihto M€	390,8	312,8
Liiketulos M€	41,7	22,5
Liiketulos % liikevaihdosta	10,7	7,2
Liiketoiminnan rahavirta M€	37,5	38,5
Tilikauden tulos M€	29,8	9,1
Korollinen nettovelka M€	39,0	48,3

S I SÄ LT Ö

2 Missio, visio ja arvot

4 Hallituksen puheenjohtajan ja
toimitusjohtajan katsaus
Markkinakatsaus
Tapahtumia vuoden varrelta
Asiakaskohtaista räätälöintiä,
sarjatuotannon tehokkuudella
Maailman parhaat metsäkoneet
Tavoitteena paras palvelu
Hallitus 31.12.2014
Konsernin johtoryhmä 31.12.2014
Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden
toimitusjohtajat 31.12.2014
Ponsse OYJ:n hallinnointikoodi
30 Tietoa osakkeenomistajille
Hallituksen toimintakertomus
Konsernin tilinpäätös (IFRS)
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Osakepääoma ja osakkeet
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
Tilintarkastuskertomus
Yhteystiedot

MISSIO

Menestymme asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa kestävän kehityksen mukaisilla innovatiivisilla puunkorjuun ratkaisuilla.

ARVOT

REHELLISYYS

toiminnan eettisyys ja korkea moraali
luotettavuus
mitä luvataan se pidetään, ei anneta katteettomia lupauksia
avoimuus

INNOVATIIVISUUS

tuotteiden, palveluiden ja prosessien jatkuva parantaminen
aloitteellisuus ja avarakatseisuus
muutoksen mahdollisuus

PONSSE-HENKI

nöyryys ja sisukkuus työn edessä
menestymisenhalu ja yrittäjyys
päätöksentekokyky
periksiantamattomuus tavoitteiden saavuttamisessa
vastuunotto
lupsakkuus ja reilu meininki
henkilöstön huomioiminen ja hyvä kommunikaatio
työkaverin auttaminen ja muiden huomioiminen

ASIAKASLÄHTÖISYYS

aito kiinnostus asiakasta kohtaan
asiakkaan liiketoiminnan
tunteminen
tavoitettavuus ja nopea reagointi
palveluhalu ja asiakkaan hyvä tuki
matala organisaatio

Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2014 oli Ponsselle erittäin vahva. Tilauskantamme oli hyvä vuoden alusta alkaen, sillä PONSSE-metsäkoneiden kysyntä lähti nousuun jo edellisvuoden lopulla. Tilauskanta kasvoi käytännössä läpi vuoden kiihtyen loppuvuotta kohden. Pitkä tilauskanta tasoittaa syklisen toimialamme heilahteluita ja tuo vakautta toimintaamme. Samalla on tärkeää kehittää Vieremän tehtaamme volyymeja tasaisesti, jotta voimme taata tuotteiden korkean laadun ja kasvaa hallitusti.

Yhtiön pitkäjänteinen kehittäminen on Ponsselle tärkeää. Jatkuvana tavoitteenamme on liiketoiminnan tasapaino kasvun, kannattavuuden ja rahavirtojen kannalta, mikä toteutui katsauskaudella erinomaisesti. Samalla taseen tunnusluvut parantuivat odotusten mukaisesti. Jatkuva uusiutuminen on meille keskeistä ja olemme investoineet nousujohteisesti sekä käyttöomaisuuteen, että tuotekehitykseen. Vuodesta 2010 lähtien tuotekehitykseemme on investoitu 43 miljoonaa euroa ja käyttöomaisuuteen 63 miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 kasvu oli voimakasta. Liiketoiminta-alueistamme uuskonemyynti, vaihtokonemyynti ja huoltopalvelut kasvoivat kiitettävästi. Viennin osuus oli ensimmäisen kerran yhtiön historiassa 75 prosenttia liikevaihdosta.

Markkina-alueistamme erityisesti Venäjä ja Pohjois-Amerikka olivat vahvoja. Venäjän konetoimitukset jatkuivat suunnitellusti läpi vuoden markkinan epävarmasta tilanteesta huolimatta. Pohjois-Amerikan tilanne jatkui erinomaisena. Euroopassa tilanne parani usealla markkinalla ja esimerkiksi Suomen, Saksan, Ranskan ja Ison-Britannian markkinat kehittyivät suotuisasti.

PONSSE 2015 -mallisto lanseerattiin syksyllä 2014 FinnMETKO-messuilla. Uuden malliston ensimmäiset harvesterimallit, PONSSE Scorpion ja PONSSE Bear, otettiin sarjatuotantoon vuonna 2014. Loput uuden malliston tuotteista otetaan sarjavalmistukseen vaiheittain vuoden 2015 aikana.

Olemme vahvasti arvojohdettu yritys, jolla on selvä suunta tulevaisuuteen. Historiastamme kumpuavat arvot - Asiakasläheisyys, Rehellisyys, Innovatiivisuus ja Ponsse-henki - ovat meille ponsselaisille ja koko yhtiölle aidosti tärkeitä ja kuvastavat hyvin jokapäiväistä toimintaamme. Samalla investoimme jatkuvasti kestävän kehityksen mukaisesti toimintoihin, jotka huomioivat luontoympäristön, henkilöstömme ja taloudellisen ympäristömme.

Keskitymme nyt ja tulevaisuudessa tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja tuotekehitykseen Vieremältä käsin. Asiakaskuntamme ja sitoutunut henkilöstömme mahdollistaa onnistumisemme myös tulevaisuudessa.

Kiitämme asiakkaitamme ja henkilökuntaamme hyvin menneestä vuodesta ja toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi osallistumaan Ponssen 45-vuotisjuhlavuoden tapahtumiin.

Juha Vidgrén Hallituksen puheenjohtaja

Juho Nummela Toimitusjohtaja

Markkinakatsaus

Vuosi 2014 oli meille ennätyksellinen. PONSSE-metsäkoneiden kysyntä ei koskaan aikaisemmin ole ollut samalla tasolla ja toimme markkinoille ennen näkemättömän paljon uusia tuotteita. Onnistuimme ennen kaikkea asiakkaidemme luottamuksen ja pitkäjänteisen työn ansiosta. Metsäkonealalla nöyrä käytännön tekeminen ratkaisee.

Vahva kehitysvaihe alkoi vuonna 2009, jolloin lanseerasimme 8-pyöräiset harvesterimallit keskellä taantumaa. Nyt esittelimme täydellisesti uudistetun PONSSE 2015 -malliston. Panostaminen asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen on ollut ratkaisevaa. Epävakaassakin markkinatilanteessa on pystyttävä uusiutumaan, jotta voimme vastata asiakkaiden tarpeisiin muuttuvassa puunkorjuun kentässä. Olemme lujittaneet asemaamme korjuuteknologian erityisasiantuntijana erityisesti markkinoilla, joilla puuta korjataan jyrkistä rinteistä ja heikosti kantavissa maastoissa.

Vuonna 2014 viennin osuus saavutti ensimmäisen kerran 75 % liikevaihdostamme. Yleinen tilanne metsäsektorilla

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA u

Markkinakatsaus

"Läntisessä Yhdysvalloissa suurin osa hakkuista on havupuuta. Varsinkin ensimmäiset ja toiset harvennukset ovat erittäin sopivia Ponssen 8-pyöräiselle harvesterimallistolle ja tilttijalustaisille kuormatraktoreille, koska alueella on paljon jyrkkiä rinteitä. Päätehakkuut tehdään yleensä erittäin järeillä prosessorikourilla, mitä varten Ponsse on kehittänyt H10-irtokouran. Ponssen harvesteripäiden myynnin odotetaan kasvavan alueella."

Pekka Ruuskanen / toimitusjohtaja, Ponsse North America Inc.

piristyi edellisvuodesta, mikä näkyi useilla markkinoilla sekä asiakkaidemme että jälleenmyyjiemme rohkeutena investointeihin.

Tärkeimpiä markkina-alueitamme oli Venäjä, jonne on toimitettu jo yli 1000 PONSSE-metsäkonetta. Venäjän epävarma tilanne ei vaikuttanut konekauppaamme. 10-vuotisjuhlavuottaan viettävä OOO Ponsse ansaitsee kiitosta erityisesti paikallisesta koulutus- ja palveluverkostostaan, jossa on aktiivinen ote toiminnan kehittämiseen.

Myös Pohjois-Amerikka oli meille ennätyksellisen vahva. Talouden ja rakentamisen yleinen virkistyminen näkyi metsäkonemyynnissä. Tytäryhtiömme Ponsse North America Inc teki Yhdysvalloissa historiansa parhaan tuloksen ja olimme markkinajohtaja tavaralajimenetelmän metsäkoneissa. Kanadassa Ponssen jälleenmyyntiä ja huoltoa hoitavat jälleenmyyjät, joilla oli niin ikään positiivinen vire myynnissä ja investoinneissa. Pohjois-Amerikassa uutta oli myös hyvä irtoharvesteripäiden myynti, jossa olemme entistä tiiviimmin mukana uusien tela-alustaisiin metsäkoneisiin soveltuvien kouramallien myötä. Uudet asiakkuudet ja konekannan kasvu sysäsivät liikkeelle investointeja huolto- ja varaosapalveluihin, ja avasimme palvelukeskuksen Oregonissa, Yhdysvaltojen länsirannikolla.

Euroopan markkinoistamme on tasaisen positiivisesti kehittynyt jo useampana peräkkäisenä vuonna Iso-Britannia. Ponsse UK Ltd. osoitti jälleen kyvykkyytensä tarjota korkealaatuista asiakaspalvelua suurella sydämellä. Euroopan markkinat kehittyivät yleisesti ottaen parempaan suuntaan. Ruotsin alavireistä metsäkonemarkkinaa virkisti edistyksellinen PONSSE Scorpion.

"Metsäkonemyynnin ratkaisee huoltopalveluiden taso. Tämä ala perustuu pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin ja asiakkaidemme on voitava luottaa meihin kaikissa tilanteissa",

Gary Glendinning / toimitusjohtaja, Ponsse UK Ltd.

Uuden harvesterimallin vastaanotto on ollut ennätyksellinen ja konetta toimitettiin vuoden aikana 10 eri maahan. Suomen kokonaismarkkina kasvoi edellisvuodesta ja olimme markkinajohtajia 40,9 % osuudella. Rovaniemen uusi palvelukeskus jatkoi viime vuosien kotimaan palvelukeskusinvestointeja.

Etelä-Amerikassa etenimme suunnitelmiemme mukaisesti. Keskityimme sekä Uruguayssa että Brasiliassa paikallisen palvelutason kehittämiseen ja Full Service -sopimusten myötä lisäsimme huoltopalveluiden henkilökuntaamme. Jakeluverkostomme laajeni vuonna 2014 Chileen ja Australiaan. Australiassa PONSSE-metsäkoneiden myynnistä ja huollosta vastaa Randalls Equipment Co ja Chilessä FC-Venta y Servicios Ltda. Markkinoille toimitettiin ensimmäiset PONSSE-koneet vuoden lopulla.

Erityiset kiitokset vakaasta markkina-asemastamme kuuluvat huoltopalveluillemme. Huollon asiantuntemus, palvelualttius ja nopeus ovat kilpailuvaltti, josta konekauppa on riippuvainen. Konekannan kasvu ja uudet palvelukonseptit ovat kasvattaneet tasaisesti huoltopalveluiden merkitystä kokonaisliiketoiminnassamme.

Investoimme vuonna 2015 voimakkaasti palveluihimme mm. Yhdysvalloissa, Uruguayssa ja Ranskassa. Ponssen 45-vuotisjuhlavuonna myös Yhdysvaltojen ja Ranskan tytäryhtiömme viettävät 20-vuotisjuhlavuosiaan. "Meillä on Venäjällä 20 koulutuskeskusta kuljettajille ja asentajille. Pääkoulutuskeskus sijaitsee PONSSE-huoltopalveluiden yhteydessä Pitkärannassa, jossa koulutukset pyörivät säännöllisesti. Panostukset huoltoon ja koulutukseen ovat tärkeitä. Venäjä on tällä hetkellä Ponssen suurin vientimarkkina, jonka savotoilla urakoi jo 1000 Ponssea.

Jaakko Laurila / toimitusjohtaja, OOO Ponsse

Toiminta alalla on pitkäjänteistä tuotteiden, palveluiden ja toiminnan kehittämistä. Yhtiön kestävää tulevaisuutta rakennetaan ainoastaan määrätietoisella työllä, jossa keskitymme ponsselaiseen tekemiseen suhdanteiden vaihtelusta huolimatta.

Lämpimät kiitokset kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme luottamuksestanne!

Jarmo Vidgrén Myynti- ja markkinointijohtaja

Tapahtumia vuoden varrelta

TAMMIKUU

» PONSSE-nosturimalliston uudet C44+-liikerata- ja C5-liukupuominosturit sarjatuotantoon.
» PONSSE Scorpionin sarjatuotanto alkaa.
» Ensimmäinen PONSSE Scorpion Ruotsiin.
» 20.1. PONSSE Scorpion -harvesterille Vuoden Laatuinnovaatio -palkinto koneen uudenlaisesta rakenteesta, jossa on parannettu kuljettajan ergonomiaa ja koneen työtehokkuutta.
» 30.1. PONSSE Scorpion -harvesterille teollisen muotoilun pääpalkinto, Fennia Prize Grand Prix, pitkäjänteisestä muotoilun hyödyntämisestä, uusista muotoiluratkaisuista ja käyttäjien panoksesta tuotekehityksessä.

HELMIKUU

» 28.2. Ponssen harvesteripäävalikoima laajenee uuteen kokoluokkaan. Oregon Logging Conference -messuilla Yhdysvalloissa lanseerataan latvasahalla varustettu PONSSE H8 –harvesteripää ja uusi PONSSE H10 –prosessointikoura yli 25 tonnin tela-alustaisiin koneisiin.

MAALISKUU

» Ensimmäinen PONSSE Scorpion Saksaan.

» Ensimmäinen PONSSE Scorpion UK:hon.

HUHTIKUU

» Ensimmäinen PONSSE Scorpion Ranskaan.

TOUKOKUU

» Jälleenmyyntisopimus Chileen FC-Ventas y Servicios Ltda:n kanssa.
» Ponsse Ladyt -klubin 10v-vuotisjuhlamatka Kiinaan.
» 9.5. Ponssen vanhimman tytäryhtiön Ponsse AB:n 20-vuotisjuhlat ja vanhimman jälleenmyyjän, AN Maskinteknik AB:n 25-vuotisjuhlat Ruotsissa.
» 15.5. Uudistetun järeiden päätehakkuiden PONSSE Bear 8w -harvesterin lanseeraus Forestry Harvesting Demossa UK:ssa. Bear 2015 -mallin sarjatuotanto alkaa.
» 21.5. Eukalyptuksen korjuuseen suunnitellun PONSSE H77euca-harvesteripään lanseeraus Expoforest-messuilla Brasiliassa.
» 22.5. Einari Vidgrén Säätiö jakaa tunnustuksia metsäalan osaajille 105 000 eurolla.

KESÄKUU

» PONSSE Scorpion eukalyptuksen korjuuseen Espanjassa Galiforest-messuilla.

Tapahtumia vuoden varrelta

ELOKUU

» 28.8. Uuden PONSSE 2015 -malliston ensiesittely FinnMETKO-messuilla Jämsässä.
» Ensimmäiset konetoimitukset Chileen.
» Ponsse North America Ladies aloittaa toimintansa Yhdysvalloissa.
» Ensimmäinen PONSSE Scorpion Yhdysvaltoihin.

HEINÄKUU SYYSKUU

» Jälleenmyyntisopimus Australiaan Randalls Equipment Co:n kanssa.

» 30.9. PONSSE-asentajakilpailun voitto Nikolay Terenteville (Lespromservis) Pitkärannassa.

LOKAKUU

» Ensimmäinen PONSSE Scorpion Norjaan ja Viroon.

MARRASKUU

» Ensimmäiset PONSSE-metsäkoneet Australiaan.
» Ensimmäinen PONSSE Scorpion Kanadaan.
» 21.11. Ponsse toiseksi suomalaisten pörssiyhtiöiden mainetutkimuksessa. Ponsse on sijalla 1. yrityskulttuurin ja johtamisen osa-alueilla.
» 27.11. PONSSE Scorpion -harvesterille Tuottava idea -kilpailun pääpalkinto uusista innovaatioista ja digitalisaation hyödyntämisestä.

JOULUKUU

» 1.12. Koneistaja Matti Hiltunen 45 vuotta Ponssella.
» Ponsse UK Ladies aloittaa toimintansa Suomen vierailulla.
» Venäjälle toimitetaan 1000. PONSSE-metsäkone.

Asiakaskohtaista räätälöintiä, sarjatuotannon tehokkuudella

Ponssella toiminnan tehokkuutta on parannettu investointien ja aktiivisen tuotekehityksen avulla. Investoimalla henkilöstön osaamiseen, valmistusteknologiaan ja -prosesseihin ja jatkuvaan tuotekehitykseen varmistamme kilpailukykymme myös pitkällä aikavälillä.

Vuodesta 2010 olemme investoineet käyttöomaisuuteen, tehtaan ja verkoston kehittämiseen, 63 miljoonaa euroa. Uusimmilla investoinneillamme kasvatamme tehtaan kapasiteettia vastaamaan myynti- ja huoltoverkoston tarpeita ja kehitämme tuottavuutta. Alkuvuodesta 2015 valmistuu runko- ja komponenttivalmistuksen 1600 m2 laajennus ja samalla modernisoidaan puomivalmistuksen tuotantotavat. Investoimme voimakkaasti myös tehtaan tuotantokoneiden uudistamiseen. Investoinneilla tuemme kykyämme valmistaa PONSSE-metsäkoneita Suomessa.

Ponsselle kotimaisella osaamisella on suuri merkitys. Olemme aina uskoneet omaan tekemiseemme ja valmistukseemme. Kaikki PONSSE-metsäkoneet valmistetaan osavalmistuksesta kokoonpanoon Vieremällä. Lisäksi tehtaalla valmistetaan varaosia palveluverkostomme tarpeisiin.

PONSSE PRODUCTION SYSTEM OHJAA TUOTANTOA

PONSSE-metsäkoneet ja -laitteet tehdään ainoastaan asiakastilauksesta. Myynti, tuotekehitys ja tuotanto vastaavat yhdessä siitä, että modulaariset tuoteperheet valmistetaan kustannustehokkaasti ja ne soveltuvat asiakkaiden tarpeisiin.

Tuotantomme toimii Ponsse Production System (PPS) -periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on valmistaa tilausohjautuvassa tuotannossa asiakaskohtaisia tuotteita sarjatuotannon tehokkuudella.

Asiakkaidemme koneet on pidettävä tuottavina kaiken aikaa ja jokainen ponsselainen tuotekehityksessä, tehtaalla ja huollossa kehittää työtään palvelemaan tätä periaatetta. Metsäkoneissa laatu ja luotettavuus ovat isossa merkityksessä paitsi koneiden tuottavuuden kuin käyttäjien turvallisuudenkin kannalta. Niiden kanssa emme ota riskejä.

PPS-järjestelmän mukaisesti tehtaan ja toimittajaverkoston logistiikka on suunniteltu tukemaan tuotannon työntekijöiden häiriötöntä työskentelyä. Kokoonpanovalmistuksen päälinja tahdittaa tehtaan, kuten osavalmistuksen aikataulun ja linjamaisen tuotannon virtaus on tehokasta ja visuaalista. Tuotantomenetelmien ja -prosessien kehittäminen, laadun ja turvallisuuden parantaminen on jatkuvaa.

Tuotannon tietojärjestelmät tukevat tehtaan ja toimittajaverkoston ohjausta. Tuotantokoneet on kytketty tietojärjestelmiin, jolloin koneiden käyttöasteen seuranta, huoltotoiminnot ja tuotantoprosessin suunnittelu voidaan toteuttaa järkevästi. Valmistusta seurataan koko tuotantoketjun läpi osavalmistuksesta lopputuotteeseen. Tehdas ja toimittajaverkosto ovat samassa tietojärjestelmässä, mikä tekee läpivirtauksesta läpinäkyvän ja lyhentää tuotteiden läpimenoaikaa. Myös laadun varmistaminen ja seuranta on tehokasta, koska häiriöt ja niiden korjaukset ohjautuvat reaaliaikaisesti samaan järjestelmään.

Suorittavaa työtä ohjataan entistä enemmän tietojärjestelmien avulla. Reaaliaikainen tieto ohjaa resursseja kokonaisuuden kannalta järkevästi huomioiden kysynnän, kapasiteetin ja työntekijöiden poissaolot. Resurssien ohjaus edellyttää työntekijöiden moniosaamista, tuo monipuolisuutta tuotantotyöhön ja lisää työssä jaksamista. Mitä enemmän monitaitoisuutta on, sitä jouhevammin muutoksiin voidaan reagoida.

Samalla kun pyrimme häiriöttömään tehtaaseen, rakennamme työntekijöidemme turvallisuutta ja terveyttä tukevaa työympäristöä ja -kulttuuria. Turvallisella työympäristöllä ja oikealla turvallisuusasenteella on suuri merkitys, jotta työnteossa voidaan keskittyä oleelliseen – korkean laadun tekemiseen.

TOIMITTAJAVERKOSTOMME ON 90 % SUOMALAINEN

Omien investointien lisäksi kehitämme voimakkaasti toimittajaverkostoamme oman tuotantojärjestelmämme tueksi. Koko toimittajaverkostomme on länsimainen. 90 % verkostosta sijaitsee Suomessa ja hankinnoista 60 % tehdään Suomesta. Neljännes alihankinnasta tulee 25 kilometrin säteeltä tehtaastamme pääasiallisesti tehtaan viereisestä kumppanuuskylästä.

Pyrimme yhdessä toimittajaverkoston kanssa maailmanluokan toimintatapoihin avoimella yhteistyöllä. Ympärillemme on rakentunut tiivis yhteisö, joka on sitou-

tunut toimintatapoihimme ja toimintansa kehittämiseen. Suurella omavalmistusosuudella ja läheisellä yhteistyöllä toimittajaverkon kanssa, säilytämme oman osaamisemme sekä tuotantomme ja tuotteidemme laadun hallinnan.

LAATU ON VASTUUTA ASIAKKAASTA

Jatkuva uudistuminen on keskeistä myös tuotannossa. Vahvasti kilpaillulla alalla pärjää vain, jos on hyvä tuote, osaavat ihmiset, kilpailukykyinen verkosto sekä rohkeutta ja taitoa myydä ja markkinoida.

Kokonaisvaltaisen laatujohtamisen kehittäminen alkoi kun Ponsselle myönnettiin ensimmäinen laatusertifikaatti 20 vuotta sitten. Jatkuvan parantamisen menetelmä nojautuu systemaattiseen ongelmanratkaisuun ja häiriöiden läpinäkyvään kirjaamiseen ja korjaamiseen. Operatiivisen toiminnan tehokkuuden päämittareina ovat linjojen toimitusaikapidot, keskeneräisten koneiden määrä, toimitusvarmuus, koeajopalautteet ja tehtaan häiriöt. Päämittareiden ohella seuraamme tilauskantaa sekä toimittajien toimitusvarmuutta, ympäristömittareita unohtamatta.

Loppukädessä laatu on jokaisen työntekijän vastuuta omasta työstään. Työntekijöiden sitoutuminen laatuun tulee motivaatiosta. Kun on mukana tekemässä maailman parhaita metsäkoneita, tulee hyviä väreitä ja motivaatiota riittää.

Maailman parhaat metsäkoneet

Ponsse on tunnettu nopeasta ja asiakkaan lähtökohdista kumpuavasta tuotekehityksestä. Olemme aina keskittäneet voimavaramme siihen missä voimme olla maailman parhaita. Ja ympäristöystävällisten tavaralajimenetelmän metsäkoneiden kehitystyössä olemme maailman huippuluokkaa. Vuodesta 2010 lähtien Ponssella on investoitu tuotekehitykseen 43 miljoonaa euroa.

Ponssen tuotemallisto ei ole koskaan uudistunut yhtä voimakkaasti kuin viime vuosina. Olemme lanseeranneet markkinoille edistyksellistä teknologiaa nopealla aikataululla. Vahva kehitysvaihe alkoi vuonna 2009, jolloin toimme markkinoille ensimmäiset 8-pyöräiset harvesterimallit. Nopeatahtisessakin tuotekehityksessä kaikki perustuu kuitenkin pitkäjänteiseen työhön, jossa pidemmän aikavälin satsaukset ja asiakasyhteistyö kantavat tulosta.

TUOTELANSEERAUSTEN ENNÄTYSVUOSI

Vuosi 2014 oli Ponsselle useiden merkittävien tuotelanseerausten vuosi. Vuoden alussa aloitettiin täysin uudenlaisen harvesterimallin, PONSSE Scorpionin, sarjavalmistus. Tuotteen merkittävyyttä puunkorjuuteknologian yleisessä kehityksessä kuvaa hyvin se, että Scorpionin tekniset ratkaisut ovat 80 prosenttisesti täysin uusia. Vuoden alussa Ponssen Vieremän tehtaalla lähti liikkeelle

myös uusien C44+-liikerata- ja C5-liukupuominosturien sarjatuotanto.

Vuoden aikana lanseerasimme maailman puunkorjuumarkkinoille useita merkittäviä tuoteuutuuksia. Järeiden uudistushakkuiden ja jyrkkien rinteiden korjuutarpeisiin esiteltiin uudistettu PONSSE Bear -harvesteri. Eukalyptusistutusten korjuuseen lanseerattiin uusi PONSSE H77euca -harvesteripää. Kaksi muuta harvesteripääuutuutta, latvasahalla varustettu PONSSE H8 ja PONSSE H10, avasivat Ponsselle irtoharvesteripäiden markkinat Pohjois-Amerikassa. PONSSE H10 on raskaan sarjan harvesteripää yli 25 tonnin tela-alustaisiin koneisiin, mihin kokoluokkaan Ponsse ei aiemmin ole valmistanut harvesteripäitä. Syksyllä 2014 Ponsse lanseerasi FinnMETKO-messuilla uuden konemalliston, joka otetaan sarjavalmistukseen vaiheittain vuoden 2015 aikana.

PONSSE 2015 -MALLISTO

Uusi PONSSE 2015 -mallisto on jatkoa PONSSE Scorpionin aloittamalle täysimittaiselle mallistouudistukselle. Uudessa mallistossa on parannettu ennen kaikkea kestävyyttä, huollettavuutta ja ergonomiaa saaden koneen käytettävyyteen ja tuottavuuteen tuntuvia parannuksia. Samalla Eurooppaan toimitettaviin metsäkoneisiin otettiin käyttöön uusien ympäristövaatimusten mukaiset uudet EU Stage IV -päästövaiheen moottorit.

Malliston kehitystyön lähtökohtana on periaate metsäkoneista, joissa ei tehdä kompromisseja koneen käytettävyydessä, tuottavuudessa tai huollettavuudessa. Uusi moottoriteknologia ja parannettu hydrauliikka ovat mahdollistaneet huoltovälien pidentämisen 600/1200 tunnista 900/1800 tuntiin. Pitkä huoltoväli lisää tehokkaita käyttötunteja ja alentaa käyttökustannuksia. Koneiden runkorakenne on entistäkin kestävämpi ja nosturimalleihin on tehty muutoksia parantamaan kestävyyttä ja jouhevaa käyttöä.

Maailman parhaat metsäkoneet

Uudessa 2015 -mallistossa esiteltiin myös PONS-SE ActiveFrame -kuormatraktori, joka on uudenlainen 8-pyöräisen koneen ohjaamon vaimennusjärjestelmä. Se on rakenteeltaan yksinkertainen ja toimiva, vaimentaen kuljettajaan kohdistuvat sivuttaisheilahdukset tehokkaasti ja huomaamattomasti. Ohjaamon vaimennusjärjestelmä auttaa kuljettajaa jaksamaan paremmin pitkänkin työvuoron ajan. Mukava ajo mahdollistaa suurempien ajonopeuksien käytön etenkin tyhjällä kuormalla ajettaessa, ja kuormaintyöskentely tehostuu, kun ohjaamo pysyy vaakatasossa myös epätasaisessa maastossa.

ActiveFrame-ratkaisussa on hyödynnetty samaa tekniikkaa kuin PONSSE Scorpionin levelointijärjestelmässä. Erillinen anturointi on korvattu luotettavilla ohjausmoduulin sisään rakennetuilla anturipiireillä. Kaksoisrunkorakenteen ansiosta vaimennuksen nivelpiste on erittäin alhaalla teliakselin tasolla, mikä eliminoi kuljettajaan kohdistuvat heilahdukset mahdollisimman tehokkaasti.

Metsäkoneiden kehitys kulkee jatkuvasti entistä enemmän suuntaan, jossa kuljettajan työskentelymukavuus on suunnittelun keskiössä koneiden tuottavuuden rinnalla. Kuljettajan työssäjaksamisella on suora vaikutus korjuutyön tuottavuuteen. Työvuoronsa ajan virkeänä työskentelevä kuljettaja vaikuttaa paitsi koneen tuotokseen, myös korjuujälkeen. Ohjaamo, näkyvyys, ergonomiset hallintalaitteet, helppo huollettavuus ja käytettävyys sekä koneen vakaus ja hallittavuus ovat ratkaisevia tekijöitä työmukavuuden kannalta. Koneiden älystä ja kehittyneestä teknologiasta huolimatta, työn laadun ja tuloksen takana on aina kuljettaja.

Koneiden vakaus on viime vuosina noussut tärkeään rooliin istutusmetsien sijaitessa monilla markkinoilla jyrkillä rinteillä. Vakautensa ansiosta kahdeksanpyöräisillä metsäkoneilla voidaan korjata puuta entistä jyrkemmistä rinteistä ja epätasaisemmista maastoista. Erittäin jyrkissä rinteissä käytetään lisäksi vinssiratkaisuja erityisesti Etelä-Amerikassa ja Keski-Euroopassa.

LISÄÄ VÄÄNTÖÄ YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISELLÄ MOOTTORITEKNOLOGIALLA

Euroopan alueelle myytävissä PONSSE-koneissa on uudessa 2015-mallistossa EU Stage IV -päästövaiheen moottorit. Mercedes-Benz -moottoreiden vähäpäästöisyydestä huolehtivat pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmä SCR ja jäähdytetyn pakokaasun takaisinkierrätysjärjestel-

mä CEGR. Uuden teknologian etuina ovat puhtaamman ympäristön lisäksi parempi reagointi tehontarpeeseen ja pienempi polttoaineen kulutus.

Uuden moottoriteknologian myötä kaikkien konemallien teho ja vääntö paranevat ja reagointi kuormitukseen on entistä parempi. Erityisesti 4-sylinteriset mallit saavat tuntuvasti lisää suorituskykyä – moottorin teho nousee 150 kW:iin ja vääntö 800 Nm:iin (aiemmin 129 kW ja 675 Nm).

ÄLYKÄS TEKNIIKKA AVAA UUSIA SOVELLUSMAHDOLLISUUKSIA

Digitaaliset ohjausjärjestelmät ja mittalaitteet ovat olleet jo kauan arkipäivää metsäkoneissa. Ponssella on suunniteltu 90-luvun puolivälistä alkaen ohjelmistoja metsäkoneiden tietojärjestelmiin ja yrittäjän ja metsäyhtiöiden konttoritietokoneisiin. Tuoteperheeseen kuuluu myös koulutusteknologiaa. Kehittyvä teknologia antaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia erilaisiin asiakkaita hyödyntäviin sovelluksiin.

Metsäkoneissa on valtava määrä älykästä tekniikkaa ja anturiteknologia kehittyy jatkuvasti. Koneiden älyä hyödynnetään tällä hetkellä mm. etähuollossa ja -seurannassa. PONSSE Fleet Management -mobiilisovelluksessa yrittäjä voi hallita reaaliaikaisesti koko konelaivuettaan riippumatta omasta sijainnistaan. Metsäkone lähettää palvelimelle tietoja, josta tieto siirtyy edelleen mobiilisovelluksen avulla käyttäjän älypuhelimeen tai tablettiin. Sovelluksesta näkee reaaliaikaisesti metsäkoneiden sijaintitiedot karttapohjalla ja leimikon työtilanteen. Palvelun raporteista voi seurata mm. moottorin tunteja, polttoaineen määrää, aktiviiselta leimikolta hakatun puutavaran määrää sekä koneen elinikäistä tuotosta ja polttoaineen kulutusta kuljettajittain. Sovellusta käytetään myös koneiden huoltojen ja siirtojen suunnitteluun.

Tavoitteena paras palvelu

Ponssen kansainvälisessä palveluverkostossa on yli 150 huolto- ja varaosakeskusta, joissa työskentelee yli 500 huoltopalvelun asiantuntijaa. Verkosto palvelee 8500 PONSSE-metsäkoneen aktiivista konekantaa. Verkosto koostuu sekä Ponssen omista, jälleenmyyjän ja sopimushuoltajien palvelukeskuksista sekä kenttähuoltoon käytettävistä huoltoautoista.

Ponssen liikevaihdosta huoltopalveluiden osuus on tasaisessa kasvussa kasvaneen konekannan, laajentuneen huoltopalveluiden tuotevalikoiman ja uusien palvelukonseptien ansiosta. Palveluiden laatu ja saatavuus vaikuttavat merkittävästi metsäkoneen ostopäätökseen. Laadukkaat huoltopalvelut pitävät yllä ja parantavat koneiden tuottavuutta. Siksi investoimme jatkuvasti palveluverkostoon. Huoltopalvelutoiminnan laatua seurataan omien, jälleenmyyjien ja sopimushuoltajien palvelukeskusten säännöllisillä auditoinneilla.

AUDITOINNIT TEHOKKUUDEN JA TURVALLISUUDEN MITTAREINA

Ponssella otettiin vuonna 2011 käyttöön huoltopalveluiden kehittämis- ja auditointijärjestelmä, Effective and Safe Workshop (ESW). Tähän mennessä PONSSE-palveluverkostossa on tehty yli 110 auditointia. Auditoinneissa paneudutaan tunnistamaan paikallisen huoltotoiminnan vahvuudet ja tarvittavat kehityskohteet. Tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua, kehittää työympäristöä turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi ja parantaa toiminnan kannattavuutta. Auditointi myös yhdistää ISO9001 ja ISO14001 -laatu- ja ympäristösertifikaattien vaatimukset päivittäiseen huoltotoimintaan.

Palvelukeskusten arviointi koostuu 28 eri osa-alueesta. Osa-alueissa arvioidaan mm. työkaluja, huoltoautoja, varaosavarastoja, palvelutarjonnan laajuutta ja henkilöstön koulutusta. Käytännönläheiset auditoinnit ovat osa pitkäjänteistä palveluverkoston kehittämistä ja ne osoittautuneet hyväksi työkaluksi toimipaikkojen ja niiden palvelutarjonnan yhdenmukaistamiseen. Toistamiseen auditoidut kohteet ovat poikkeuksetta nostaneet arvosanaansa seuraavissa auditoinneissa.

INVESTOINTEJA PALVELUUN

Viime vuosina Ponsse on investoinut voimakkaasti asiakkaiden parempaan palveluun. Uusimpia investointeja verkostoon ovat uudet huoltopalvelukeskukset Oregonissa Yhdysvalloissa ja Rovaniemellä. Tärkeänä investointina voidaan pitää myös asiakaskunnan ja oman palveluverkoston koulutuksia ja huoltoneuvontapäivystystä, joka tukee PONSSE-verkoston työtä. Koulutamme palveluhenkilökuntaa säännöllisesti. Valtuutetulla ja koulutetulla PONSSE-huoltoverkostolla on koneiden tekniikasta ja käytöstä aina viimeisin tieto. Myös kuljettajien koulutus on monella markkinalla kasvava osa palvelutarjontaa.

Ponssen Iisalmessa sijaitseva logistiikkakeskus on tärkeä osa PONSSE-huoltopalveluiden kokonaisuutta. Keskusvarastossa ylläpidetään maa- ja maanosakohtaisesti räätälöityjä paikallisia varaosavarastoja ja huolehditaan niiden säännöllisistä runkotoimituksista. Erilaisten tullauskäytäntöjen ja kuljetusaikojen vuoksi eri markkinoilla on kattavat ja paikallisia tarpeita vastaavat varaosavarastot.

ASIAKASTARPEET MÄÄRITTELEVÄT UUDET PALVELUTUOTTEET

PONSSE-huoltopalveluiden lähtökohtana on tarjota asiakastarpeita vastaavia palvelutuotteita ja -ratkaisuja. Tarpeet vaihtelevat markkina-alueittain korjuuolosuhteiden, toimintaympäristön ja yrityskoon mukaan. Ponsselaisen palvelun periaatteisiin kuuluu, että palveluita räätälöidään asiakkaan tarpeisiin. Palveluita voidaan esimerkiksi hajauttaa lähemmäksi asiakkaita. Laajin huoltopalvelukokonaisuus on täysin räätälöity PONSSE Full Service -palvelu, jossa asiakas ulkoistaa täysin koko konekantansa huoltotoiminnan ja jopa kuljettajien koulutuksen. Full Service -palvelukokonaisuuksia on käytössä Etelä-Amerikassa, Venäjällä ja

Kiinassa. Näillä markkinoilla myös koneiden vuosittaiset käyttötunnit ovat korkeita, jopa yli 6000 tuntia vuodessa.

Laajojen Full Service -kokonaisuuksien lisäksi asiakkaiden palvelutarpeisiin tehdään erilaisia huoltosopimuksia. Kiinteähintaisille sopimuksilla yrittäjä voi hallita kokonaisvaltaisesti koneen käyttökustannuksia. Säännöllisellä huollolla varmistetaan koneen häiriötön toiminta ja koneen maksimaalinen tuottavuus, ja pidetään yllä koneen arvo. Asiakas voi keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa, tuottavaan puunkorjuuseen

Yksi uusimmista palvelukonsepteista on PONSSE-Etähallinta, joka tuo teknisen tuen savotalle ilman huoltokäyntiä maastossa. Etähallinnan avulla voidaan analysoida ja päivittää koneen toimintaa ja opastaa kuljettajaa etäyhteyden kautta. Reaaliaikainen palvelu maksimoi koneen käytettävyyden ja tehokkaan työajan, ja minimoi huoltokäyntien kustannukset.

HELPPO HUOLLETTAVUUS ALENTAA KÄYTTÖKUSTANNUKSIA

Samalla kun kehitämme palveluverkostomme valmiutta palvella Ponssen asiakaskuntaa, PONSSE-metsäkoneiden helppo huollettavuus on yksi painopiste tuotekehityksessä. Päivittäishuollon helppous ja huoltoihin käytettävä aika on tärkeä tekijä metsäkoneyrityksen toiminnan tehokkuudessa.

Uuden PONSSE 2015 -malliston myötä koneiden määräaikaishuoltovälit pidentyvät 600/1200 tunnista 900/1800 tuntiin. Pidempi määräaikaishuoltoväli mahdollistaa enemmän työaikaa metsäkoneelle. 10 000 tunnin tarkastelujaksolle määräaikaishuoltokertoja kertyy 30 % normaalia vähemmän. Kun samalla huoltoihin käytettävä aika ja kustannukset pienenevät, puhutaan merkittävästä edistysaskeleesta. Vähentyneet huollot tarkoittavat myös vähemmän koneiden siirtoihin tarvittavia resursseja ja kustannuksia.

Hallitus 31.12.2014

Hallitus on valittu yhtiökokouksessa 15.4.2014.

HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTA

Ponsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan yhtiökokouksessa, joka yhtiöjärjestyksen mukaan on pidettävä kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan toimikaudeksi kerrallaan.

HALLITUKSEN KOKOUKSET

Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 8 kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti kokouksiin – osanottoprosentti oli 92,9.

PUHEENJOHTAJA JUHA VIDGRÉN, S. 1970

Kasvatustieteiden maisteri Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2014: 6 207 000 kpl Epec Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Keskeinen työkokemus

Ponsse Oyj, toimitusjohtajan sijainen 2003 Ponsse Oyj, PR-päällikkö 2000-2003 Ponsse Oyj, tiedottaja 1998–2000

Muut luottamustehtävät

Oulun yliopisto, hallituksen jäsen Einari Vidgrén Säätiö, puheenjohtaja Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen Klaffi Tuotannot Oy, hallituksen jäsen Vieremän Kylänraitti ry, puheenjohtaja Vieremän Oriyhdistys ry, puheenjohtaja Suomen Filmiteollisuus SF Oy, hallituksen jäsen

HALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA HEIKKI HORTLING, S. 1951

Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1998 Teollisuusneuvos, KTM Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Olvi Oyj:n materiaalijohtaja 1986-1998 Olvi Oyj:n markkinointipäällikkö 1981-1986

Muut luottamustehtävät

Puhelinosuuskunta IPY, hallituksen jäsen

Einari Vidgrén säätiö, hallituksen jäsen PAVA ry, hallituksen puheenjohtaja POEM-säätiö, hallituksen jäsen Suomen Filmiteollisuus SF Oy, hallituksen jäsen

Konsernin johtoryhmä 31.12.2014

JUHO NUMMELA, S. 1977, PJ.

TkT • toimitusjohtaja, CEO • johtoryhmän jäsen 2.1.2005 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 2002

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tehtaanjohtaja 2006-2008, Ponsse Oyj, laatuja IT-johtaja 2005-2006

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2014: 26 546 kpl

JARMO VIDGRÉN, S.1975

markkinointimerkonomi • myynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamies • johtoryhmän jäsen 22.10.2001 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 1997

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, Pohjois-Euroopan alueen johtaja (Vice President) 2007-2008, Ponsse Oyj, kotimaan myyntijohtaja 2004-2008, Ponsse Oyj, aluemyyntipäällikkö 2001-2004, Ponsse AB, takuukäsittelijä sekä aluemyyntipäällikkö, vaihtokoneet 1999- 2001

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2014: 3 679 938 kpl

JUHA HAVERINEN, S. 1974

Koneautomaatioinsinööri AMK • tehtaanjohtaja • johtoryhmän jäsen 1.6.2008 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 2007

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tuotannon kehityspäällikkö 2007- 2008, Kesla Oyj, toiminut tuotannon tehtävissä, mm. tuotannon kehityksessä, proto-osaston esimiehenä sekä valmistuspäällikkönä vuosina 1999- 2007

PETRI HÄRKÖNEN, S. 1969

DI • talousjohtaja CFO • johtoryhmän jäsen 1.10.2009 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus: Suunto Oy, Director, Operations and Quality 2007-2009

JUHA INBERG, S. 1973

TkT • teknologia- ja tuotekehitysjohtaja • johtoryhmän jäsen 1.1.2009 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 2003

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tutkimus- ja tuotekehitysinsinööri 2003-2006, Ponsse Oyj, suunnittelupäällikkö 2006-2008

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2014: 5000 kpl

TAPIO MERTANEN, S. 1965

Teknikko, MTD • huoltopalvelujohtaja • johtoryhmän jäsen 3.5.2010 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 1994

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jakeluverkoston kehitysjohtaja 2007-2010, Ponsse Oyj, huoltopalvelujohtaja 2004- 2007, Ponsse Oyj, jälkimarkkinointipäällikkö 1997-2004, Ponsse Oyj, varaosapäällikkö 1995-1997

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2014: 400 kpl

PAULA OKSMAN, S. 1959

FM • henkilöstöjohtaja ja Ponsse Akatemian rehtori • johtoryhmän jäsen 1.8.2005 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 2005

Keskeinen työkokemus: Genencor International Oy, henkilöstöpäällikkö 1996-2005, Jyväskylän yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus, vastaava koulutuspäällikkö 1987- 1996

TOMMI VÄÄNÄNEN, S. 1973

Insinööri, AMK • hankintajohtaja • johtoryhmän jäsen 1.10.2013 alkaen • Ponssen palveluksessa vuodesta 2013

Keskeinen työkokemus: Metso Oyj, Metso Automation, Director, Analyzers Product Group 2010-2013, Director, Kajaani Operations 2006-2010

PONSSE OYJ

PONSSE-TYTÄRYHTIÖ
PONSSE-JÄLLEENMYYJÄ

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

PONSSE LATIN AMERICA LTDA BRAZIL PONSSE NORTH AMERICA, INC. USA PONSSE URUGUAY S.A. URUGUAY A.L.P.A. EQUIPMENT LTD. CANADA CHADWICK-BAROSS, INC. USA HLS FUHRER CONSULTING INC. CANADA HYDROMEC INC. CANADA READYQUIP SALES AND SERVICE LTD. CANADA FC-VENTAS Y SERVICIOS LTDA CHILE

Keski- ja Etelä-Eurooppa

PONSSÉ S.A.S. FRANCE PONSSE UK LTD. UNITED KINGDOM ASCENDUM Máquinas PORTUGAL FOREST POWER KFT. HUNGARY KRENEK FOREST SERVICE S.R.O CHECH REPUBLIC PML POLAND POLAND TOIMIL CARCIA S.L. SPAIN WAHLERS FORSTTECHNIK GMBH GERMANY FOREST POWER - SC. IF CONST S.R.L. ROMANIA FLEXIM SPOL. S R.O. SLOVAKIA

Pohjois-Eurooppa

PONSSE PLC FINLAND EPEC OY FINLAND PONSSE AB SWEDEN PONSSE AS NORWAY AN MASKINTEKNIK AB. SWEDEN KONEKESKO EESTI AS. ESTONIA SIA KONEKESKO LATVIJA LATVIA UAB KONEKESKO LIETUVA LITHUANIA OOO DORMASHIMPORT VOSTOK RUSSIA OOO LESPROMSERVIS RUSSIA OOO KOSTROMA-SERVIS-PONSSE RUSSIA OOO REMTECHNICA RUSSIA OOO PKF GIDROSERVIS RUSSIA OOO NORD WEST-KOM RUSSIA OOO ZEPPELIN RUSSLAND RUSSIA OOO PARTS SERVIS RUSSIA ODO UDARNIK BELARUS SHINGU SHOKO, LTD JAPAN RANDALLS EQUIPMENT COMPANY AUSTRALIA

Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat 31.12.2014

JARMO VIDGRÉN, S.1975

Myynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamies Ponssen palveluksessa vuodesta 1997

GARY GLENDINNING, S. 1970

Ponsse UK Ltd:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 1997

JUSSI HENTUNEN, S. 1983

Aluejohtaja (Espanja, Portugali, Italia, Norrbotten/Ruotsi), vaihtokoneiden tuotepäällikkö Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

RISTO KÄÄRIÄINEN, S. 1971

Ponsse China Ltd:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2007

JAAKKO LAURILA, S. 1970

Aluejohtaja, Venäjä ja Valko-Venäjä, OOO Ponssen toimitusjohtaja

Ponssen palveluksessa vuodesta 2002

EERO LUKKARINEN, S. 1965

Ponsse AB:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2012

MARKO MATTILA, S. 1973

Aluejohtaja, Baltia, Chile ja Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät Ponssen palveluksessa vuodesta 2007

JOUNI MATIKAINEN, S. 1967 Epec Oy:n toimitusjohtaja Epecin palveluksessa vuodesta 2005

CLÉMENT PUYBARET, S. 1980

Ponssé S.A.S.:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

TEEMU RAITIS, S. 1977 Ponsse Latin America Ltda:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2012

PEKKA RUUSKANEN, S. 1968

Ponsse North America Inc:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 1998

NORBERT SCHALKX, S. 1969 Aluejohtaja, Aasia-Pacific ja Afrikka

Ponssen palveluksessa vuodesta 2008

SIGURD SKOTTE, S. 1962 Ponsse AS:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2011

MARTIN TOLEDO, S. 1971 Ponsse Uruguay Ltda, toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2005

JANNE VIDGRÉN, S. 1968

Aluejohtaja, Itävalta, Puola, Romania, Saksa, Slovakia, Tsekki ja Unkari Ponssen palveluksessa vuodesta 1994

Ponsse OYJ:n hallinnointikoodi

KONSERNIRAKENNE JA PÄÄTOIMIALA

Ponsse Oyj (jäljempänä: Yhtiö) on Helsingin pörssissä (NAS-DAQ OMX Helsinki Oy) noteerattu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vieremä.

Ponsse-konsernin muodostavat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä sen täysin omistamat tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Iso-Britanniassa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda. Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd. Hongkongissa, Ponsse China Ltd. Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa sekä Epec Oy Seinäjoella. Tilikaudesta 2014 alkaen konserniin kuuluvat kiinteistöyhtiöt OOO Ocean Safety Center Venäjällä ja Kiinteistö Oy Kouvolan Kaupinkuja 3 Suomessa. Lisäksi konserniin kuuluu Kajaanissa sijaitseva osakkuusyhtiö Sunit Oy, josta Yhtiö omistaa 34 prosenttia.

Yhtiön ja sen konsernin päätoimialana on metsäkoneiden, muiden metallituotteiden, koneenohjausjärjestelmien, ajoneuvo- PC-laitteiden, erilaisten erillisjärjestelmien sekä ohjelmistojen suunnittelu, valmistus, myynti ja huolto.

HALLINNOINTI JA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010. Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiön ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella, jonka tehtävät ja menettelytavat on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat mm. päätökset yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, osakepääoman korottamisesta ja alentamisesta, osakeoptioiden luovuttamisesta sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuun loppua Yhtiön hallituksen määräämänä päivänä. Kokouksessa esitetään tilinpäätös ja konsernitilinpäätös, päätetään tuloslaskelman, taseen, konsernituloslaskelman ja konsernitaseen vahvistamisesta, päätetään osingosta tai niistä toimenpiteistä, joihin vahvistettu voitto tai tappio antaa aihetta sekä päätetään vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Lisäksi kokous päättää hallituksen jäsenien lukumäärästä sekä heidän ja tilintarkastajan palkkioista ja matkakustannusten korvauksista sekä valitsee hallituksen jäsenet sekä tilintarkastajan.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vastaehdotuksia hallituksen jäsenten tai tilintarkastajien vaalia koskeviin ehdotuksiin ja muihin hallituksen yhtiökokoukselle tekemiin ehdotuksiin voidaan esittää yhtiökokouksessa kunkin asiakohdan käsittelyn yhteydessä. Äänestys tapahtuu kokouksen hyväksymää äänestystapaa noudattaen, ja siihen voivat osallistua yhtiökokouksessa läsnä olevat osakkeenomistajat.

Yhtiökokouskutsu ja seuraavat tiedot asetetaan saataville Yhtiön internet-sivuille vähintään 21 päivää ennen yhtiökokousta:

osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä kokouskutsun päivänä;
yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat (ml tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus);
hallituksen päätösehdotukset; sekä
asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle, mutta josta päätöstä ei ehdoteta tehtäväksi.

Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ennakkoilmoittauduttava. Ilmoittautumisen tulee tapahtua viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan viisi päivää ennen kokousta.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on kahdeksan (8) päivää ennen yhtiökokousta merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon.

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan yhtiökokoukseen osallistumista varten tilapäisesti merkitä osakasluetteloon. Osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä, jonka lisäksi hänellä on oikeus käyttää kokouksessa avustajaa.

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen yhtiökokous on niin ikään pidettävä, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen sekä ne liitteet, jotka ovat osa kokouksen päätöstä, asetetaan saataville Yhtiön internet-sivuille kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.

Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on osallistuttava valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Yhtiön tilintarkastajan on osallistuttava yhtiökokoukseen.

HALLITUS

Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimikaudella 2014 Yhtiön hallituksessa on ollut seitsemän jäsentä.

Yhtiön hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys. Hallituksen jäsenet valitaan siten, että he edustavat monipuolista asiantuntemusta ja myös omistajien näkökulmaa. Hallituksen jäsenille ei ole asetettu yhtiöjärjestyksessä yläikärajaa.

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten on annettava hallitukselle riittävät tiedot hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi sekä ilmoitettava tiedoissa tapahtuvista muutoksista. Riippumattomuus ilmoitetaan Yhtiön vuosikertomuksessa ja internetsivuilla.

Hallituksen arvion mukaan Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia jäseniä ovat Heikki Hortling, Mammu Kaario, Ilkka Kylävainio ja Ossi Saksman.

Hallituksen jäsenet ja heidän osakeomistuksensa yhtiössä esitellään Yhtiön vuosikertomuksessa ja internetsivuilla osoitteessa www.ponsse.com.

Varsinainen yhtiökokous vahvisti 15.4.2014 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi 43 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan palkkioksi 38 000 euroa sekä muiden jäsenten vuosipalkkioksi 32 000 euroa. Hallituksen kokouksia järjestettiin vuonna 2014 kahdeksan kappaletta. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 92,9.

Mikäli yli 10 % yhtiön äänivallasta hallitsevat osakkeenomistajat saattavat Yhtiön hallituksen tietoon ehdotuksensa varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettävästä hallituksen jäsenmäärästä, hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajasta, julkaistaan tieto yhtiökokouskutsussa. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen.

Osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä erikseen määriteltyjen tehtävien lisäksi hallitus esimerkiksi vastaa yhtiön toiminnasta, tuloksesta ja kehittämisestä, vahvistaa pitkän aikavälin strategian ja konsernin riskienhallintapolitiikan, hyväksyy budjetin, päättää yritys- ja kiinteistökaupoista, strategisesti merkittävistä liiketoiminnan laajentamisista, oman pääoman ehtoisista sijoituksista, investointikehityksestä ja merkittävistä yksittäisistä investoinneista. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja vahvistaa muiden johtoryhmän jäsenten nimitykset, päättää ylimmän johdon palkkauksen perusteista sekä arvioi vuosittain johdon toimintaa.

Hallitus vahvistaa itselleen työjärjestyksen.

Asioiden esittelijänä toimii hallituksen kokouksissa toimitusjohtaja tai kutsumansa muu yhtiön johtoon kuuluva henkilö. Hallituksen toimintaa ja työskentelytapoja arvioidaan kerran vuodessa. Arviointi voi tapahtua sisäisenä itsearviointina tai käyttämällä ulkopuolista arvioijaa.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan tehtäviä ja vastuuta ei ole erityisesti jaettu eikä hallituksen keskuudessa ole muodostettu erityisiä valiokuntia.

TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄ

Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa Yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän vastaa mm. liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta, hallituksen informoimisesta, hallituksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden esittelystä, hallituksen päätösten toteuttamisesta sekä liiketoimintojen lainmukaisuuden varmistamisesta. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä, johon kuuluvat toimitusjohtaja puheenjohtajana ja hallituksen siihen nimeämät johtajat. Johtoryhmä kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa sekä tarpeen mukaan erikseen käsittelemään mm. seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa ja pidemmän ajanjakson strategiaa.

Jokaisella johtoryhmän jäsenellä on oma selkeä, keskeisiin toimintokokonaisuuksiin perustuva vastuualueensa. Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1.6.2008 alkaen Juho Nummela (s. 1977). Hänelle maksetut palkat ja luontoisedut vuonna 2014 olivat 372 279,00 euroa. Tulos- ja voittopalkkiota maksettiin 88 833,00 euroa. Osakepalkkioita ei maksettu toimitusjohtajalle tai johtoryhmälle vuonna 2014. Toimitusjohtajan eläkeikä on 65 vuotta ja eläke määräytyy voimassaolevan lainsäädännön mukaan.

Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä tehdyn sopimuksen mukaan sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa päättymään 6 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Jos Yhtiö irtisanoo sopimuksen, Yhtiö suorittaa irtisanomisajalta määräytyvän palkan ja muiden etuuksien lisäksi korvauksen, joka vastaa 12 kuukauden rahapalkkaa.

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat vuonna 2014 seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, tehtaanjohtaja Juha Haverinen, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman, toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén sekä hankintajohtaja Tommi Väänänen.

Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus. Yhtiön muiden johtoryhmän jäsenten palkat ja luontoisedut olivat vuonna 2014 yhteensä 864 666,64 euroa. Tulosja voittopalkkioita maksettiin vuonna 2014 yhteensä 225 582,00 euroa. Johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 65 vuotta ja eläke määräytyy voimassaolevan lainsäädännön mukaan. Johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on 6 kuukautta. Jos Yhtiö irtisanoo sopimuksen, Yhtiö suorittaa irtisanomisajalta määräytyvän palkan.

Johtoryhmän jäsenet ja heidän osakeomistuksensa yhtiössä esitellään vuosikertomuksessa ja Yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.ponsse.com.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän kompensaatio koostuu kiinteästä kuukausipalkasta sekä tulospalkkiosta. Tulospalkkio perustuu hallituksen vuosittain asettamiin toiminnallisiin ja tulostavoitteisiin. Ponsse Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkoista ja tulospalkkion sisällöstä ja tavoitteista, järjestelmän piiriin

Ponsse OYJ:n hallinnointikoodi

kuuluvista henkilöistä sekä viime kädessä palkkion maksamisesta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten vuosittainen tulospalkkio voi olla enintään 50 % edellisen vuoden rahapalkasta.

Johtoryhmä seuraa ja tarkistaa aika ajoin Yhtiön sisäisiä toimintaperiaatteita ja menettelytapoja. Nämä koskevat mm. raportointia, taloushallintoa, investointeja, riskienhallintaa, vakuutuksia, tietojärjestelmiä, yleisiä hankintoja, teollisoikeuksia, sopimusriskien hallintaa, henkilöstöhallintoa, laatuasioita, ympäristökysymyksiä, työturvallisuutta, sisäpiiriohjeistusta ja viestintää.

SISÄPIIRI JA SISÄPIIRIHALLINTO

Ponsse-konsernissa noudatetaan Nasdaq OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.

Yhtiön pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa tehdä kauppoja Yhtiön liikkeeseen laskemilla arvopapereilla 14 vuorokautta ennen Yhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osavuosikatsauksen julkistamista (suljettu ikkuna). Suljettu ikkuna päättyy osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamishetkeen.

Yhtiön pysyvään sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tämän sijainen sekä tilintarkastajat. Näiden lisäksi pysyvään sisäpiiriin kuuluvat Yhtiön tekemän päätöksen perusteella konsernin johtoryhmän jäsenet sekä Yhtiön erikseen nimeämät henkilöt, jotka tehtäviensä puolesta säännöllisesti käsittelevät julkaisematonta osakkeen arvoon vaikuttavaa tietoa.

Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto koskee kaikkia henkilöitä, joilla on sisäpiirintietoa riippumatta siitä, mistä tai miten tieto on saatu. Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto koskee siis muitakin kuin Yhtiön pysyviä sisäpiiriläisiä.

Sisäpiiriläinen ei saa antaa Yhtiön arvopapereita koskevia osto-, myynti- ym. toimeksiantoja tai suoraan tai välillisesti neuvoa toista tällaisissa kaupoissa, jos hänellä on sisäpiiritietoa. Tietoja ei saa ilmaista toiselle ellei se tapahdu osana tiedon ilmaisevan henkilön työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista.

Yhtiö pitää julkisen sisäpiirirekisterin ohella myös yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä henkilöistä, jotka asemansa tai tehtävien johdosta saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jotka Yhtiö on määritellyt yrityskohtaiseksi sisäpiiriläiseksi. Yrityskohtaisen rekisterin tiedot eivät ole julkisia.

Sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistustiedot on nähtävillä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä Yhtiön sisäpiirirekisterissä. Pysyvien sisäpiiriläisten omistustiedot ovat Yhtiön kotisivujen lisäksi nähtävillä Euroclear Finland Oy:n toimitiloissa Helsingissä osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C. Sisäpiiriin kuuluvat ovat velvollisia ilmoittamaan sisäpiirirekisteriin merkittyihin tietoihin tulevista muutoksista viipymättä Yhtiön sisäpiiriasioidenhoitajalle.

TILINTARKASTUS

Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.

Tilintarkastaja on velvollinen tarkastamaan Yhtiön tilikauden kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuuden sekä antamaan suorittamastaan tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle. Lisäksi Suomen lain mukaan tilintarkastaja tarkastaa myös Yhtiön hallinnon lainmukaisuutta. Tilintarkastaja raportoi havainnoistaan normaalisti kerran vuodessa Yhtiön hallitukselle.

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan. Tilintarkastajan toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Ponsse-konserniin kuuluvien ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden tilintarkastus on järjestetty kunkin maan lainsäädännön sekä muiden määräysten edellyttämällä tavalla. Emoyhtiön tilintarkastajana vuonna 2014 toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana Sami Posti, KHT.

Vuonna 2014 konsernin tilintarkastuskustannukset olivat 165 000 euroa.

RISKIENHALLINTA

RISKIENHALLINTA

Riskienhallinta perustuu Yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata Yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta Yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.

RISKIENHALLINTAPROSESSI

Riskienhallinta on Yhtiössä osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa Yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.

RISKIENHALLINTAPROSESSI

Yhtiön riskienhallintaprosessin tavoitteena on ylläpitää ja kehittää kattavaa ja käytännönläheistä järjestelmää riskien hallinnalle ja raportoinnille. Riskienhallintaprosessiin sisältyy toiminto- ja yksikkökohtaisten riskien järjestelmällinen kartoittaminen, niiden arviointi sekä riskien peilaaminen Yhtiön riskienhallintasuunnitelmaan. Riskienhallintaa toteutetaan ja seurataan järjestelmällisesti osana päivittäistä liiketoimintaa. Yhtiö pyrkii tehostamaan riskienhallintaa lisäämällä tietoisuutta sen merkityksestä ja tukemalla toimintojen välisiä riskienhallintahankkeita.

RISKIEN LUOKITTELU

Yhtiön liiketoiminnalle olennaisimmat riskit jaetaan neljään kategoriaan: strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä rahoitus- ja vahinkoriskeihin.

STRATEGISET RISKIT

Strategisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka liittyy liiketoiminnan luonteeseen ja strategian valintaan sekä toteutukseen. Riskit liittyvät esimerkiksi kilpailutilanteeseen, markkinavoimiin ja -ympäristöön, lainsäädöksiin sekä asetuksiin. Ne koskevat myös esimerkiksi merkittäviä investointeja sekä liiketoimintaan liittyviä strategisia valintoja. Toteutuessaan strategiset riskit voivat heikentää merkittävästi Yhtiön toimintaedellytyksiä.

Markkina- ja toimintaympäristö

Maailmanlaajuinen taantuma sekä alueelliset suhdannevaihtelut vaikuttavat Yhtiön tuotteiden kysyntään ja sitä kautta taloudelliseen asemaan. Toiminta yli neljässäkymmenessä maassa tasoittaa taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä riskejä. Lisäksi Yhtiö pyrkii ylläpitämään toimintansa joustavana ja muutosherkkänä, mikä antaa valmiuden ryhtyä nopeisiin sopeutustoimiin markkinatilanteen niin vaatiessa. Kilpailutilanne ja markkinoiden muuttuvat vaatimukset voivat vaikuttaa Yhtiön tuotteiden kysyntään ja kannattavuuteen. Yhtiö panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja seuraa tarkasti eri markkinoiden tuotteille asettamia vaatimuksia. Näin pyritään huolehtimaan siitä, että tuotteet vastaavat kullakin alueella näitä vaatimuksia ja pysyvät siten kilpailukykyisinä. Yhtiöllä on laaja sidosryhmäverkosto, johon liittyviä riskejä pyritään pienentämään verkoston jatkuvalla seurannalla ja hyvällä yhteistyöllä. Strategisesti tärkeiden raaka-aineiden hintakehitys ja saatavuus maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Yhtiön tuotteiden kannattavuuteen. Raaka-aineiden hintakehitykseen ja saatavuuteen liittyviä riskejä pyritään pienentämään kartoittamalla vaihtoehtoisia materiaaleja sekä kehittämällä hankintakanavia.

Lainsäädäntö ja ympäristö

Poliittisen ympäristön ja yhtiön toimintaa koskevan lainsäädännön muutokset sekä ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt saattavat vaikuttaa merkittävästi Yhtiön toimintaan eri markkina-alueilla. Yhtiö seuraa aktiivisesti tytäryhtiöidensä ja alueellisten yhteistyökumppaneidensa kanssa eri markkinoiden tuotteille, palveluille ja koko toiminnalle asettamia vaatimuksia, kuten yleistä liiketoimintaa ja maahantuontia koskevaa lainsäädäntöä sekä tuotteita koskevia vaatimustenmukaisuus- ja ympäristövaatimuksia. Yhtiö on myös aktiivisesti yhteydessä sidosryhmiinsä ja on mukana vaikuttamassa tulevaisuuden ratkaisuihin ja näkee ne myös uusina mahdollisuuksina.

Tuote ja teknologia

Yhtiön tuote- ja teknologiariskit liittyvät teknologisiin valintoihin sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Riskejä pyritään pienentämään olemalla lähellä asiakkaita ja muita sidosryhmiä tuotteiden oikean teknologisen suuntauksen varmistamiseksi. Lisäksi pyritään aktiiviseen yhteistyöhön korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistumaan kansainvälisiin tutkimus- ja kehitysprojektei-

Ponsse OYJ:n hallinnointikoodi

hin. Kehitettyä teknologiaa sekä tuotteita suojataan erilaisin immateriaalioikeuksin. Yhtiö tiedostaa myös kilpailijoidensa hallinnassa olevat teollisoikeudet ja kunnioittaa niitä toiminnassaan.

OPERATIIVISET RISKIT

Operatiiviset riskit liittyvät Yhtiön sisäisiin prosesseihin, henkilöstöön, liiketoimintaverkostoon sekä järjestelmiin. Operatiiviset riskit voivat toteutuessaan heikentää yrityksen tulosta, tehokkuutta ja kannattavuutta.

Organisaatio ja johtaminen

Yhtiön organisaatioon ja johtamiseen liittyviä riskejä ovat esimerkiksi työvoiman saatavuuteen, työmarkkinahäiriöihin ja avainosaamisen hallintaan liittyvät riskit. Yhtiön henkilöstöstrategia on merkittävässä roolissa organisaatioon ja johtamiseen liittyvien riskien hallinnassa. Avainhenkilöiden sitoutumista Yhtiöön vahvistetaan kannustinjärjestelmällä. Rekrytointeihin panostetaan oikeanlaisen työvoiman saamiseksi. Yhtiön kuvaa työnantajana kehitetään tarkoitukseen sopivalla viestinnällä sekä yhteistyöllä eri oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Tietojärjestelmät

Yhtiön tieto- ja tietojärjestelmäriskeihin luetaan mm. yrityssalaisuuksien tietovuotoriskit sekä riskit tietojärjestelmien toimivuudesta, turvallisuudesta ja niiden turvaamisesta. Riskien hallinnoimiseksi Yhtiö noudattaa tietoturvapolitiikkaa. Yhtiö pyrkii varmistamaan, että edellytykset järjestelmien toimivuuden sekä niiden turvaamisen takaamiseksi ovat olemassa. Tietovuotoja ennaltaehkäistään tarvittavilla toimenpiteillä.

Toimittajaverkko

Yhtiö kehittää toimittajaverkkoaan pitkäjänteisesti. Toimittajaverkkoon liittyy mm. materiaalin hinta- ja saatavuusriskejä. Yhtiö pyrkii varmistamaan kilpailukykyisen hintatason materiaaleissa tutkimalla vaihtoehtoisia hankintakanavia ja tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia. Saavuttaakseen kustannustehokkaita ratkaisuja, Yhtiö panostaa toimittajaverkon kanssa tehtävään tiiviiseen tuotekehitysyhteistyöhön.

Materiaalien saatavuuteen liittyvien riskien varmistamiseksi Yhtiössä käytetään mahdollisuuksien mukaan kahden toimittajan politiikkaa. Toimintaympäristöä vakautetaan pitkillä toimittajasopimuksilla ja toimittajia auditoidaan säännöllisesti auditointiohjelman mukaisesti. Hankintaketjussa pyritään toimimaan suoraan valmistajien kanssa, jotta reaaliaikainen keskusteluyhteys säilyy. Toimittajaverkon seurannassa ja tilauseräkokojen optimoinnissa käytetään apuna toimitusketjuhallinnan työkalua.

Tuotanto ja prosessit

Liiketoiminta edellyttää prosessien kokonaisvaltaista hallintaa. Kustannustehokkaan toiminnan kannalta merkittävää on ylläpitää sekä parantaa prosesseja. Laadunhallintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti, jotta prosessien toimintakyky saadaan ylläpidettyä. Järjestelmän toimivuuden arvioinnissa hyödynnetään prosessien seurannan tuottamia mittaustuloksia sekä kolmannen osapuolen suorittamaa ISO 9001 -sertifiointia.

Tuotantoprosessin häiriöt ja keskeytykset voivat haitata liiketoimintaa. Merkittäviin häiriöihin varaudutaan korvaavien valmistusmenetelmien ja laitteiden avulla sekä ylläpidetään mahdollisuutta valmistusyhteistyöhön merkittävimpien kumppaneiden kanssa.

Hallitus	Päättää riskienhallinnan tavoitteista ja periaatteista sekä vahvistaa yhtiön riskienhallintapolitiikan. Hallitus valvoo riskienhallinnan toteuttamista.
Toimitusjohtaja	Vastaa riskienhallinnan toteuttamisen järjestämisestä ja esittelee hallitukselle riskienhallintaan liittyvät asiat.
Talousjohtaja	Koordinoi riskienhallintaprosessia ja vastaa raportoinnista sekä esittelee johtoryhmälle riskienhallintaan liittyvät asiat.
Johtoryhmä	Riskienhallinta on mukana strategiaprosessissa. Osallistuu riskienhallintaprosessin kontrolloimiseen ja vastuuttamiseen. Kukin johtoryhmän jäsen vastaa oman liiketoiminta-alueensa riskien tunnistamisesta ja riskienhallinnan toteuttamisesta.
Aluejohtajat	Tytäryhtiöt toteuttavat itsenäisesti riskienhallintatyötä konsernin riskienhallintapolitiikan ja -ohjeiden mukaisesti.
Jokainen työntekijä	On velvollinen toimimaan riskien ehkäisemiseksi, noudattamaan yhtiön toimintaohjeita sekä raportoimaan havaitsemistaan riskeistä esimiehelleen.

RISKIENHALLINNAN ORGANISOINTI JA VASTUUT

RAHOITUSRISKIT

Yhtiö altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Yhtiön rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin tuloskehitystä, kassavirtoja, omaa pääomaa ja maksuvalmiutta rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisilta vaihteluilta. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitustoimintoon. Hallitus vahvistaa Yhtiön rahoitusriskien hallintapolitiikan ja Yhtiön talousjohtaja vastaa sen käytännön toteutuksesta yhdessä rahoitustoiminnon kanssa.

Yhtiön rahoitusriskeihin kuuluvat valuutta-, korko-, luotto- ja maksuvalmiusriski sekä pääoman hallinta. Lisää rahoitusriskien hallinnasta konsernin liitetiedoilla kohdassa 30.

VAHINKORISKIT

Vahinkoriskien välttämisessä pääpaino on riskien tunnistamisella ja ennaltaehkäisyllä. Tunnistettuja vahinkoriskejä ovat mm. työterveys- ja työturvallisuusriskit, ympäristöriskit sekä omaisuuteen kohdistuvat vahingot. Vahinkoriskeihin on varauduttu kattavalla vakuutusohjelmalla. Vahinkoja pyritään ennaltaehkäisemään turvallisuuspolitiikalla ja -ohjeistuksella sekä varmistamalla työmenetelmien ja työvälineiden turvallisuus. Yhtiö reagoi herkästi syntyneisiin vaaratilanteisiin. Kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tapaukset kirjataan seurantajärjestelmään ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Tavoitteena on tapaturmaton työympäristö. Vahinkoriskejä arvioidaan säännöllisesti sisäisin tarkastuksin ja koko henkilöstö on mukana vahinkoriskien tunnistamisessa.

SISÄINEN VALVONTA

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että Yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, johdon päätöksenteossa käyttämä informaatio luotettavaa, Yhtiön toimintaperiaatteita noudatetaan, riskienhallinnan toteutus on riskienhallintapolitiikan mukaista ja että Yhtiö toimii lakien ja säädösten mukaisesti. Sisäinen valvonta tukee hallituksen ohjaustehtävän toteutumista.

Sisäinen valvonta on integroitu osaksi Yhtiön johtamis- ja raportointijärjestelmää. Sisäistä valvontaa toteuttavat Yhtiön hallitus, operatiivinen johto ja työntekijät. Sisäinen valvonnan toteutuminen varmistetaan kiinnittämällä erityistä huomiota toimintojen organisointiin, henkilökunnan ammattitaitoon, toimintaohjeisiin, raportointiin ja tilintarkastuksen laajuuteen.

Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että Yhtiön kirjanpidon, varainhoidon ja riskienhallinnan valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja lain mukainen. Lisäksi hallitus varmistaa yhdessä toimitusjohtajan kanssa, että Yhtiö toimii arvojensa mukaisesti. Hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan sekä sisäisen valvonnan ja hallinnointikoodin mukaiset toimintaohjeet. Hallitus voi pyytää ulkoisia tilintarkastajia tai muita palveluntarjoajia suorittamaan sisäisen tarkastuksen toimeksiantoja tarvittaessa.

Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja luo perustan sisäiselle valvonnalle johtamalla ja ohjaamalla ylintä johtoa sekä seuraamalla sitä kuinka he valvovat omia toimintojaan.

Yhtiön johtoryhmä vastaa siitä, että Yhtiön eri toiminnoissa noudatetaan Yhtiön sisäisen valvonnan toimintaohjeita ja käytäntöjä. Erityisen tärkeässä roolissa ovat riskienhallinta sekä taloushallinnolliset toimintaohjeet ja käytännöt.

Yhtiön talousjohtajan alaisuudessa toimiva taloushallinto auttaa luomaan asianmukaiset riskienhallinnan ja taloushallinnon valvontakäytännöt sekä seuraa valvontatoimenpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta käytännön tasolla.

Toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tytäryhtiöiden johtajat vastaavat vastuualueidensa kirjanpidon ja hallinnon lainmukaisuudesta sekä Yhtiön toimintaohjeiden noudattamisesta. Tilintarkastajat tarkastavat vuosittain tytäryhtiöiden kirjanpidon ja hallinnon. Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkastustoimisto kaikissa konserniyhtiöissä. Emoyhtiön tilintarkastajalla on vastuu tilintarkastusten painopistealueiden koordinoinnista, tarkastushavaintojen analysoinnista konsernitilinpäätöksen näkökulmasta sekä yhteydenpidosta konsernin talousjohtoon. Tilintarkastuksen laajuudessa pyritään ottamaan huomioon konserniyhtiöiden sisäisen valvonnan rakenne. Tilintarkastuksen yksityiskohtaisesta tuloksesta raportoidaan vuosittain konsernijohdolle sekä hallitukselle.

OSAKASSOPIMUKSET

Yhtiön tiedossa ei ole, että Yhtiön osakkeenomistajat olisivat tehneet osakassopimuksia.

OSINKOPOLITIIKKA

Yhtiö noudattaa osingonjakopolitiikkaa, jossa osinkoa jaetaan yhtiön pitkäaikaisen tuloskehityksen ja pääomavaatimusten mukaisesti.

TIEDOTTAMINEN

Yhtiön ulkoisesta tiedottamisesta vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön viestintäosasto sekä taloushallinto osallistuvat sijoittaja- ja mediasuhteiden hoitamiseen, pörssitiedottamiseen sekä yhtiön internetsivuilla julkaistavan sijoittajainformaation tuottamiseen toimitusjohtajan johdolla.

Yhtiö julkistaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisenä kertomuksena.

Selvitys yhtiön hallinnointikoodista löytyy yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.ponsse.com kohdasta Sijoittajainformaatio.

Tietoja osakkeenomistajille

Ponsse Oyj:n vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous järjestetään tiistaina 14.4.2015 klo 11.00 alkaen yhtiön tiloissa, osoitteessa Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

OSALLISTUMISOIKEUS

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 31.3.2015 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka nimissä osakkeet ovat, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Hallintarekisteröity osakkeenomistaja voidaan tilapäisesti merkitä yhtiön osakasluetteloon, mikä on tehtävä viimeistään 9.4.2015 klo 10.00 mennessä yhtiökokoukseen osallistumista varten. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.

ILMOITTAUTUMINEN

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään torstaina 9.4.2015 ennen klo 16.00 kirjallisesti osoitteeseen Ponsse Oyj, Osakerekisteri, 74200 Vieremä, puhelimitse numeroon 020 768 800, faxilla numeroon 020 768 8690 tai internetissä osoitteessa www.ponsse. com/yhtiokokous. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisten yhteydessä.

OSINKO

Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2014 jaetaan osinkoa 0,45 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 16.4.2015 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 23.4.2015.

OSAKEREKISTERI

Ponsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euroclear Finland Oy:ssä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakeomistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.

TALOUDELLISET JULKAISUT VUONNA 2015

Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2014 koskevan tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta.

Osavuosikatsaukset tilikaudelta 2015 julkaistaan seuraavasti:
tammi-maaliskuu	21.4.2015
tammi-kesäkuu	4.8.2015
tammi-syyskuu	20.10.2015

Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi Ponssen kotisivuilla internetissä osoitteessa www.ponsse.com.

TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN TILAAMINEN

Tämä vuosikertomus on saatavana suomen- ja englanninkielisenä. Vuosikertomuksia voi tilata osoitteesta:

Ponsse Oyj

Ponssentie 22 74200 Vieremä Puh. 020 768 800 Fax 020 768 8690 Sähköposti: [email protected]

Vuosikertomus on saatavana myös internetissä osoitteessa www.ponsse.com.

SIJOITTAJASUHTEET

Ponsse noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Hiljaisen jakson aikana Ponsse ei kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiä. Jakson aikana Ponssen ylin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedioiden edustajia eikä ota kantaa yrityksen taloudellista tilannetta tai yleisiä näkymiä koskeviin asioihin.

Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä voitte kääntyä seuraavien henkilöiden puoleen:

Juho Nummela, toimitusjohtaja

Puh. 020 768 8914 Faksi 020 768 8690 Sähköposti: [email protected]

Petri Härkönen, talousjohtaja

Puh. 020 768 8608 Faksi 020 768 8690 Sähköposti: [email protected]

SIJOITUSANALYYSIT

Mm. nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena: Evli Pankki Oyj, Inderes Oy, Nordea Pankki Suomi Oyj, Pohjola Pankki Oyj, Pareto Securities Oy

Tilinpäätöksen sisältö

Hallituksen toimintakertomus
Tärkeimmät valuuttakurssit

Konsernin tilinpäätös (IFRS)

Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernitase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tunnuslukujen laskentakaavat

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma
Emoyhtiön tase
Emoyhtiön rahoituslaskelma
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Osakepääoma ja osakkeet
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
Tilintarkastuskertomus

Ponssen konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standars, IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on lisäksi laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaisesti, jota myös konserni noudatti ennen tilikautta 2005. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Kaikki tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Hallituksen toimintakertomus ajalta 1.1.–31.12.2014

Yleistä

Ponsse-konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 390,8 (2013, 312,8) miljoonaa euroa ja liiketulos 41,7 (22,5) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 38,0 (14,2) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,07 (0,31) euroa.

Liikevaihto

Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 390,8 (312,8) miljoonaa euroa, joka on 24,9 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 74,5 (69,3) prosenttia.

Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 41,2 (43,4) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 20,2 (16,2) prosenttia, Venäjä ja Aasia 16,4 (18,1) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 22,1 (22,2) prosenttia sekä muut maat 0,1 (0,0) prosenttia.

Tuloskehitys

Liiketulos oli 41,7 (22,5) miljoonaa euroa. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 10,7 (7,2) prosenttia. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 30,1 (12,2) prosenttia.

Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 58,6 (49,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 35,9 (31,5) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -3,7 (-8,2) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli -1,9 (-6,6) miljoonaa euroa. Katsauskauden tulokseksi muodostui 29,8 (9,1) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,07 (0,31) euroa. Vertailukaudella osakekohtaisen tuloksen laskennassa on huomioitu oman pääoman ehtoisen lainan kaudelle kohdistuvat korot veroilla vähennettynä.

Tase ja rahoitus

Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 205,8 (186,0) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 92,7 (85,8) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 25,2 (23,2) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 12,7 (12,0) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 86,0 (67,6) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 104,2 (85,8) miljoonaa euroa. Korollisten velkojen määrä oli 51,7 (60,3) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituslimiiteistä on käytössä 9 %. Emoyhtiön saamiset muilta konserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 73,2 (71,9) miljoonaa euroa. Emoyhtiön saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista. Konsernin nettovelat olivat 39,0 (48,3) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net gearing) 45,3 (71,6) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 42,0 (36,5) prosenttia.

Liiketoiminnan rahavirta oli 37,5 (38,5) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -19,0 (-11,2) miljoonaa euroa.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 451,7 (371,0) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 158,4 (99,8) miljoonaa euroa.

Liikevaihto, meur Liiketulos, meur

Jakeluverkosto

Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd, Iso-Britannia; Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse Uruguay S.A., Uruguay; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse China Ltd, Kiina sekä Epec Oy, Suomi. Lisäksi tilikaudesta 2014 alkaen konserniin kuuluvat kiinteistöyhtiöt OOO Ocean Safety Center, Venäjä ja Kiinteistö Oy Kouvolan Kaupinkuja 3, Suomi. Lisäksi konserniin kuuluu osakkuusyhtiö Sunit Oy, Suomi, josta Ponsse Oyj:n omistusosuus on 34 prosenttia.

Tuotekehitys ja investoinnit

Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 10,3 (8,9) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 3,1 (3,6) miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 19,2 (11,2) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista.

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 15.4.2014. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2013.

Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2013 osinkoa 0,30 euroa osaketta kohti (osinko yhteensä 8 336 130 euroa). Yhtiön omassa omistuksessa oleville osakkeille (212 900 kpl) ei maksettu osinkoa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 22.4.2014 ja osingon maksupäivä oli 29.4.2014.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.

Valtuutusta esitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2015 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.

Hallitus ja tilintarkastajat

Yhtiön hallitukseen kuului katsauskauden aikana seitsemän jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Heikki Hortling, Mammu Kaario, Ilkka Kylävainio, Ossi Saksman, Janne Vidgrén, Juha Vidgrén ja Jukka Vidgrén. Hallituksen puheenjohtajana toimi Juha Vidgrén ja hallituksen varapuheenjohtajana Heikki Hortling.

Liiketulos, % liikevaihdosta Korollinen vieras pääoma, meur

Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai valiokuntia.

Hallituksen kokouksia järjestettiin katsauskauden aikana kahdeksan kappaletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 92,9.

Yhtiön tilintarkastajana toimi katsauskauden aikana tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Sami Posti.

Johto

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, tehtaanjohtaja Juha Haverinen, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman, hankintajohtaja Tommi Väänänen sekä toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.

Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla:

Pohjois-Eurooppa: Jarmo Vidgrén (Suomi), Eero Lukkarinen (Ruotsi, Tanska) ja Sigurd Skotte (Norja),

Keski- ja Etelä-Eurooppa: Janne Vidgrén (Itävalta, Puola, Romania, Saksa, Tšekki ja Unkari), Clément Puybaret (Ranska), Jussi Hentunen (Espanja, Italia, Portugali ja Norrbotten/Ruotsi) ja Gary Glendinning (Iso-Britannia),

Venäjä ja Aasia: Jaakko Laurila (Venäjä, Valko-Venäjä), Norbert Schalkx (Japani, Australia ja Etelä-Afrikka) ja Risto Kääriäinen (Kiina),

Pohjois- ja Etelä-Amerikka: Pekka Ruuskanen (USA), Marko Mattila (Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät, Chile ja Baltia), Teemu Raitis (Brasilia) ja Martin Toledo (Uruguay).

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 1 200 (1 027) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 1 246 (1 099) henkilöä.

Osakkeet

Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Katsauskauden lopussa osakkeenomistajia oli 8 314 kappaletta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.12.2014 oli 4 144 642 kappaletta, joka on 14,8 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 47,0 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 9,02 euroa osakkeelta ja ylin 13,35 euroa osakkeelta.

Katsauskauden päätöskurssi oli 12,02 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 336,6 miljoonaa euroa.

Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 212 900 omaa osaketta.

Laatu ja ympäristö

Ponsse noudattaa toiminnassaan ISO 9001 -laatustandardia, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia

Omavaraisuusaste, % Tilauskanta, meur

sekä OHSAS 18001 -työterveys- ja turvallisuusstandardia, joista kaksi ensin mainittua on sertifioitu. Lloyd's Register Quality Assurance suoritti katsauskauden aikana ISO 9001:2008 -laatujärjestelmän ja ISO 14001:2004 -ympäristöjärjestelmän auditoinnin.

Yhtiö on sisällyttänyt laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusstandardin edellyttämät toimintatavat Ponssen kestävän kehityksen periaatteisiin. Kestävä kehitys tarkoittaa Ponssella ekonomisen, sosiaalisen ja ekologisen näkökulman huomioimista yrityksen kaikissa toiminnoissa. Kestävän kehityksen mukaiset toimintatavat liittyen kannattavuuteen, liiketoiminnan rahavirtoihin ja kasvuun varmistavat yhtiön taloudellisen kyvykkyyden pitkällä aikavälillä. Sosiaalisen näkökulman toimintatavoilla varmistetaan yhtiön ja sen asiakkaiden ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, ja ylläpidetään yhtiön työntekijöiden ammattitaitoa ja hyvinvointia. Ympäristönäkökulma varmistaa tuotteidemme ja tuotantomme ympäristöystävällisyyden parantaen asiakkaidemme kannattavaa toimintaa esimerkiksi pienentyneen polttoaineenkulutuksen ja päästöjen kautta.

Toimintatapoja ja tuotantoprosesseja kehitetään sekä sisäisillä että ulkoisilla auditoinneilla. Yhtiön auditointijärjestelmä on ollut keskeinen työkalu kehityksen edistämisessä vuoden 2014 aikana ja sen käyttö on laajentunut entisestään. Katsauskauden aikana yhtiön huoltopalveluverkostossa on laajennettu huollon toimintatapaa ja työympäristöä arvioivia sisäisiä auditointeja. Huoltopalveluiden laatuauditointien tavoitteena on varmistaa tehokkaat ja turvalliset toimintatavat PONSSE-huoltopalveluverkostossa. Tämän lisäksi tytäryhtiöissä on otettu käyttöön hyvien johtamisperiaatteiden arviointimalli. Tytäryhtiöiden johtamisperiaatteiden arviointimallilla yhtiö kehittää tytäryhtiöiden johtamiskäytäntöjä.

Tuotantoprosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen toimintamallin mukaisesti. Yhtiön laadunvarmistusjärjestelmä korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Katsauskaudella on menestyksekkäästi käytetty yhtiön sisäistä toimintatapojen kehitysmallia, joka perustuu Lean Six Sigma -laatujohtamisen periaatteisiin.

Hallinnointi

Hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.

Riskienhallinta

Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden to-

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, meur Tutkimus- ja kehitysmenot, meur

teutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.

Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.

Lähiajan riskit ja niiden hallinta

Maailman talouden epävarmuuden ja heikon taloudellisen tilanteen pitkittyminen saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnän heikkenemiseen. Epävarmuutta voi lisätä kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteetti. Erityisesti geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja pakotteiden kautta.

Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta.

Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia. Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään johdannaissopimusten avulla.

Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Carl-Henrik Hammar on nimitetty Ponsse Oyj:n Ruotsin tytäryhtiön Ponsse AB:n toimitusjohtajaksi 1.7.2015 alkaen. Hammar siirtyy Ponssen palvelukseen 16.3.2015. Carl-Henrik Hammar raportoi Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrénille, ja hänen sijaintipaikkansa on Surahammar, Ruotsi. Ponsse AB:n nykyinen toimitusjohtaja Eero Lukkarinen siirtyy Ponsse-konsernin viennin ja myynnin tehtäviin Suomeen. Asiasta on annettu tiedote 14.1.2015.

Ponsse Oyj:n hallitus on 16.2.2015 päättänyt perustaa uuden pitkäjänteisen kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille. Pitkäjänteisen osakeomistukseen sitout-

Henkilöstö keskimäärin Osakekannan markkina-arvo, meur

tavan järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden hankintaan ja omistamiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Lähiajan näkymät

Erittäin vahvan vuoden 2014 jälkeen konsernin euromääräisen liikevoiton odotetaan olevan vuonna 2015 hieman suurempi kuin 2014.

Ponssen vahvasti uusiutunut ja kilpailukykyinen tuotemallisto sekä uudet huoltopalveluratkaisut ovat kasvattaneet merkittävästi yhtiön liikevaihtoa. PONSSE 2015 -tuotemallisto tulee sarjavalmistukseen vaiheittain vuoden 2015 aikana.

Vahvan tilauskannan ansiosta tehtaan kapasiteettia nostetaan.

Investointimme suuntautuvat uusiin huoltopalvelukeskuksiin Ranskassa, USA:ssa ja Uruguayssa sekä tuotannon teknologian kehittämiseen sekä tuotekehitykseen.

TÄRKEIMMÄT VALUUTTAKURSSIT

	Päätöskurssi 31.12.2014	Keskikurssi 2014	Päätöskurssi 31.12.2013	Keskikurssi 2013
SEK	9,39300	9,10042	8,85910	8,66245
NOK	9,04200	8,39400	8,36300	7,82656
GBP	0,77890	0,80546	0,83370	0,84746
USD	1,21410	1,32555	1,37910	1,32995
BRL	3,22070	3,12073	3,25760	2,87911
RUB	72,33700	51,42425	45,32460	42,44406
CNY	7,53580	8,16926	8,34910	8,17693

Oman pääoman tuotto-% (ROE) ja sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE)

Konsernin laaja tuloslaskelma

(1 000 EUR)	Liite1	2014	2013
Liikevaihto	1, 4	390 831	312 825
Liiketoiminnan muut tuotot	5	1 185	1 053
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		3 173	5 832
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-251 067	-210 146
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	8, 34	-58 583	-49 022
Poistot	7	-7 962	-6 568
Liiketoiminnan muut kulut	6	-35 875	-31 472
Liiketulos		41 704	22 501
Rahoitustuotot	10	16 419	12 100
Rahoituskulut	11	-20 164	-20 308
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista		1	-45
Tulos ennen veroja		37 959	14 248

Tuloverot	12	-8 164	-5 150
Tilikauden tulos		29 795	9 098

Muut laajan tuloksen erät:
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot		-3 093	2 955

Tilikauden laaja tulos yhteensä		26 702	12 053

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden tulos	13	1,07	0,31

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 42–72

Konsernitase

(1 000 EUR)	Liite1	2014	2013
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	14	47 282	37 766
Liikearvo	15	3 440	3 440
Aineettomat hyödykkeet	15	15 954	14 278
Sijoitukset	18, 31	104	104
Osuudet osakkuusyrityksissä	17	946	1 031
Saamiset	19	832	914
Laskennalliset verosaamiset	20	1 267	1 374
Pitkäaikaiset varat yhteensä		69 825	58 908

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	21	92 734	85 767
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22, 31	29 927	29 208
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		591	207
Rahavarat	23, 31	12 719	11 958
Lyhytaikaiset varat yhteensä		135 971	127 140

VARAT YHTEENSÄ		205 796	186 048

OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	24
Osakepääoma		7 000	7 000
Omat osakkeet		-2 228	-2 228
Muuntoerot		-1 676	1 417
Muut rahastot		130	30
Kertyneet voittovarat		82 790	61 331
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		86 016	67 550

Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	20	867	657
Rahoitusvelat	28, 31	33 712	38 810
Muut velat	29, 31	0	0
Pitkäaikaiset velat yhteensä		34 580	39 466

Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	29	61 644	52 002
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		812	920
Varaukset	27	4 747	4 618
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	28, 31	17 997	21 492
Lyhytaikaiset velat yhteensä		85 200	79 032

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		205 796	186 048

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 42–72.

Konsernin rahavirtalaskelma

(1 000 EUR)	Liite1	2014	2013
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden tulos		29 795	9 098
Oikaisut:
Rahoitustuotot ja -kulut	10, 11	3 745	8 208
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta		-1	45
Poistot	7	7 962	6 568
Tuloverot		8 164	5 150
Muut oikaisut		-2 049	2 637
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		47 616	31 706

Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+)		-920	-81
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)		-6 967	-4 131
Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+)/vähennys (-)		9 251	15 557
Pakollisten varausten muutos		129	-359
Saadut korot		187	227
Maksetut korot		-1 071	-1 143
Muut rahoituserät		-2 080	-1 063
Maksetut verot		-8 675	-2 260
Liiketoiminnan rahavirta (A)		37 472	38 453

Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-19 154	-11 188
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		147	0
Investointien rahavirta (B)		-19 007	-11 188

Rahoituksen rahavirta:
Hybridilaina	24	0	-19 000
Maksetut korot, hybridilaina		0	-1 136
Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut		-3 540	-14 500
Lyhytaikaisten korollisten liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)		0	-136
Pitkäaikaisten lainojen nostot		5 000	29 322
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-9 773	-10 668
Rahoitusleasingvelkojen maksut, IAS 17, IAS 18		-280	-239
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)		-4	172
Maksetut osingot ja muu voitonjako	24	-8 336	-6 947
Rahoituksen rahavirta (C)		-16 933	-23 132

Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)		1 532	4 133

Rahavarat 1.1.		11 958	14 083
Valuuttakurssimuutosten vaikutus		-770	-6 259
Rahavarat 31.12.	23	12 719	11 958

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 42–72

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

			Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
(1 000 EUR)	Liitetieto	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto ja muut rahastot	Muunto erot	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2014		7 000	30	1 417	-2 228	61 331	67 550
Muuntoerot		0	0	-3 093	0	0	-3 093
Katsauskauden tulos		0	0	0	0	29 795	29 795
Katsauskauden laaja tulos		0	0	-3 093	0	29 795	26 702
Osingonjako	24	0	0	0	0	-8 336	-8 336
Muut muutokset		0	100	0	0	0	100
Oma pääoma 31.12.2014		7 000	130	-1 676	-2 228	82 790	86 016

Oma pääoma 1.1.2013		7 000	19 030	-1 538	-2 228	59 180	81 444
Muuntoerot		0	0	2 955	0	0	2 955
Katsauskauden tulos		0	0	0	0	9 098	9 098
Katsauskauden laaja tulos		0	0	2 955	0	9 098	12 053
Osingonjako	24	0	0	0	0	-6 947	-6 947
Muut muutokset		0	-19 000	0	0	0	-19 000
Oma pääoma 31.12.2013		7 000	30	1 417	-2 228	61 331	67 550

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Ponsse-konserni on myynti-, huolto-, teknologia- ja teollinen yhtiö, joka on sitoutunut luomaan asiakkailleen menestystä ja haluaa olla johtavassa asemassa ympäristöystävällisissä tavaralajimenetelmän metsäkoneissa maailmanlaajuisesti. Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä 100 %:sti omistetut tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd. Hongkongissa, Ponsse China Ltd. Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa sekä Epec Oy Suomessa. Tilikaudesta 2014 alkaen konserniin kuuluvat kiinteistöyhtiöt OOO Ocean Safety Center Venäjällä ja Kiinteistö Oy Kouvolan Kaupinkuja 3 Suomessa. Lisäksi konserniin kuuluu Kajaanissa sijaitseva Sunit Oy, joka on Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö 34 prosentin omistusosuudella.

Konsernin emoyhtiö on Ponsse Oyj, joka on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Ponsse Oyj:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla. Emoyhtiön kotipaikka on Vieremä ja sen rekisteröity osoite on Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.ponsse.com tai konsernin pääkonttorista osoitteesta Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Ponsse Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 16.2.2015 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta johdannaissopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2013 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2014 alkaen.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardeissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelyssä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin myötä yhteisjärjestelyjen käsittely muuttuu entistä realistisemmaksi. Sen mukaan keskitytään järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on varoja koskevia oikeuksia ja järjestelyyn liittyviä velvoitteita, ja se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuuttaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Standardilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset, jotka koskevat erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Standardilla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• Sijoitusyhteisöt muutokset IFRS 10:een, IFRS 12:een ja IAS 28:ään (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Mikäli yhteisö määritellään standardin määritelmän mukaiseksi sijoitusyhtiöksi ja se arvostaa kaikki tytäryrityksensä käypään arvoon, sen ei tarvitse

esittää konsernitilinpäätöstä. Standardin muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena.
IAS 32:een Rahoitusinstrumentit; esittämistapa muutos Rahoitusvarojen ja -velkojen vähentäminen toisistaan (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa rahoitusvarojen ja -velkojen nettomääräistä esittämistä koskevia sääntöjä ja lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Standardin muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 36:n Omaisuuserien arvon alentuminen muutos Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot kerrytettävissä olevasta rahamäärästä rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien osalta (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos täsmentää liitetietovaatimuksia, jotka koskevat sellaisia rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joihin on kohdistunut arvonalentumiskirjauksia. Standardin muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 21 Julkiset maksut (sovellettava EU:ssa viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 17.6.2014 tai sen jälkeen). Tulkinta käsittelee julkisista maksuista maksajaosapuolelle mahdollisesti syntyvän velvoitteen kirjanpitokäsittelyä. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on tehnyt. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvoihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Ponsse Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sekä valuuttamääräisten saamisten ja lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten

tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi tilikauden keskikursseja käyttäen ja taseet tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hankintaan sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästä aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	20 vuotta
Koneet ja kalusto	5–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserien käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuna ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Aktivoidut kehittämismenot	5 vuotta
Patentit	5 vuotta
ATK-ohjelmat	5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	5–10 vuotta

Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.

Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Silloin, kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, arvioidaan kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi erikseen.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle, sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai vaihto-omaisuuteen. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lakisääteisillä eläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Ulkomaiset konserniyhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varausten määrää arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot

Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja ja jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät

saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuina.

Myydyt tavarat ja palvelut

Tuotot koneiden ja varaosien myynnistä kirjataan, kun niiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- tai määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot huoltopalveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

Vuokratuotot

Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Osingot

Osinkotuotot on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä raportointikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokittele niitä myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymisestä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista ja ne arvostetaan hankintamenoon.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli on viitteitä siitä, että osakesijoitusten käypä arvo alittaa hankintamenon merkittävästi, kirjataan myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta tappio tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen olennainen viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään

arvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne ovat korollisia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.

Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 31.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Ponsse-konserni on luokitellut kaikki johdannaiset kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koska se ei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat termiinisopimuksia ja koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Johdannaisten käypä arvo on kirjattu muihin lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Oma pääoma

Osakepääomana esitetään kantaosakkeiden nimellisarvo. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi ja velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokous on hyväksynyt osingon.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhdeetuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot on kirjattu rahoituseriin.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osaalueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat.

Myyntisaamiset

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskien arviointi perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, saamisten määrään ja rakenteeseen sekä lähiajan taloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin.

Vaihto-omaisuus

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihto-omaisuuden arvonalentumista erityisesti vaihtokoneiden osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihtokonevaraston ikärakenne ja todennäköinen myyntihinta.

Takuuvaraus

Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin. Tuotteille myönnettävä takuuaika on 12 kuukautta tai 2 000 tuntia, jonka aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan.

Tuotekehitysmenojen aktivointi

Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko uusi tuote teknisesti toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.

Tuloverot

Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserni arvioi tuloveronsa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon veroasema sekä erilaisten vero- ja kirjanpitokäytännöistä johtuvien väliaikaisten erojen, kuten tulojaksotusten ja kustannusvarausten, vaikutus. Eroista kirjataan laskennallisia verosaamisia ja -velkoja. Laskennallisen verosaamisen hyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä osin kuin hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Konsernin johto on selvittämässä näiden uudistettujen standardien vaikutusta konsernitilinpäätökseen:

• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset 2010–2012 ja 2011–2013 (sovellettava pääosin 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) sekä 2012–2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
• IAS 27:n Erillistilinpäätös muutos Equity Method in Separate Financial Statements (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos sallii pääomaosuusmenetelmän käyttämisen tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritysten kirjaamisessa erillistilinpäätökseen, mikä on ollut jossain maissa paikallinen vaatimus. Siten aiempaa useamman yhteisön on mahdollista laatia erillistilinpäätöksensä IFRS:n mukaan. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:n Aineettomat hyödykkeet muutos Clarification of Acceptable Methods of Depreciation and Amortisation (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella kielletään aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen myyntituottoihin perustuen. Poikkeuksellisesti poistot voidaan tehdä myyntituottoihin perustuen ainoastaan, jos myyntituottojen ja ai-

neettoman taloudellisen hyödyn kuluminen korreloivat erittäin voimakkaasti toisiinsa. Myöskään aineellisiin hyödykkeisiin ei voida soveltaa myyntituottoihin perustuvaa poistomenetelmää. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 11:n Yhteisjärjestelyt muutos Kirjanpitokäsittely hankittaessa osuuksia yhteisissä toiminnoissa (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos edellyttää liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitoperiaatteiden soveltamista yhteisten toimintojen hankintoihin, kun kyseessä on liiketoiminta. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin muutokset Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture. Standardimuutoksilla tarkennetaan ohjeistusta, kun kyseessä on omaisuuserien myynti tai panostus sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. • IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia.

1. TOIMINTASEGMENTIT

Konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat maantieteelliseen aluejakoon. Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin johtoryhmä käyttää operatiivisessa päätöksenteossa. Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiallisesti metsäkoneiden ja huoltopalveluiden myynnistä. Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta liiketuloksen (EBIT) perusteella.

Segmentin tuotot on kohdistettu asiakkaan sijainnin mukaan. Kulut ovat sellaisia eriä, jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentille kohdistetut kulut perustuvat tuotannon normaaliin toiminta-asteeseen.

Konsernin raportoitavat segmentit ovat:

Pohjois-Eurooppa Keski- ja Etelä-Eurooppa Venäjä ja Aasia Pohjois- ja Etelä-Amerikka

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

TOIMINTASEGMENTIT 2014

(1 000 EUR)	Pohjois Eurooppa	Keski- ja Etelä Eurooppa	Venäjä ja Aasia	Pohjois ja Etelä Amerikka	Yhteensä
Segmentin liikevaihto	268 895	79 874	64 680	88 179	501 628
Segmentin väliset tuotot	-107 972	-761	-575	-1 917	-111 224
Kohdistamaton tuotto					427
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta	160 923	79 113	64 106	86 263	390 831

Segmentin liiketulos	9 012	13 133	11 718	7 589	41 452
Kohdistamattomat erät					252
Liiketulos	9 012	13 133	11 718	7 589	41 704

Poistot	7 114	188	341	320	7 962

TOIMINTASEGMENTIT 2013

(1 000 EUR)	Pohjois Eurooppa	Keski- ja Etelä Eurooppa	Venäjä ja Aasia	Pohjois ja Etelä Amerikka	Yhteensä
Segmentin liikevaihto	237 962	51 474	57 244	70 561	417 241
Segmentin väliset tuotot	-102 113	-699	-512	-1 121	-104 446
Kohdistamaton tuotto					29
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta	135 849	50 775	56 732	69 440	312 825

Segmentin liiketulos	1 311	6 048	8 190	6 266	21 814
Kohdistamattomat erät					686
Liiketulos	1 311	6 048	8 190	6 266	22 501

Poistot	5 895	164	298	211	6 568

TÄSMÄYTYSLASKELMAT
(1 000 EUR)	2014	2013
Liikevaihto
Raportoitavien segmenttien liikevaihto	501 628	417 241
Kaikkien muiden segmenttien tuotot	427	29
Segmenttien välisten tuottojen eliminointi	-111 224	-104 446
Konsernin liikevaihto yhteensä	390 831	312 825

Liiketulos
Raportoitavien segmenttien tulos	41 452	21 814
Kaikkien muiden segmenttien tulos	10	-8
Segmenteille kohdistamattomat erät	241	694
Konsernin liiketulos yhteensä	41 704	22 501

2. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

Konsernilla ei ole näitä eriä.

3. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Hankittuja liiketoimintoja ei ole ollut vuoden 2014 eikä vuoden 2013 aikana.

4. LIIKEVAIHTO
(1 000 EUR)	2014	2013
Konemyynti	314 236	247 061
Huoltopalvelut	76 595	65 764
Yhteensä	390 831	312 825

Pitkäaikaishankkeita ei ole ollut tilikauden aikana.

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
(1 000 EUR)	2014	2013
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	147	68
Julkiset avustukset	296	273
Muut	743	712
Yhteensä	1 185	1 053

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
(1 000 EUR)	2014	2013
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	2 508	1 881
Käyttö- ja ylläpitokulut	5 844	5 361
Lähetysrahdit ja huolintakulut	6 847	6 331
Vuokrakulut	3 676	3 673
Markkinointi- ja edustuskulut	4 908	3 790
Hallintokulut	5 397	4 638
Tutkimus- ja kehittämiskulut	691	444
Muut kuluerät	6 003	5 354
Yhteensä	35 875	31 472

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

6.1. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
(1 000 EUR)	2014	2013
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot	127	127
Todistukset ja lausunnot	0	0
Veroneuvonta	89	47
Muut palkkiot	24	13
	240	187
Muut yhteisöt
Tilintarkastuspalkkiot	38	36
Todistukset ja lausunnot	0	0
Veroneuvonta	41	27
Muut palkkiot	33	36
	111	99

Yhteensä	351	286

7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
(1 000 EUR)	2014	2013
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	1 740	1 237
Patentit	44	51
Aineettomat oikeudet	210	188
Muut aineettomat hyödykkeet	358	294
Yhteensä	2 352	1 770

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	1 730	1 473
Koneet ja kalusto	3 879	3 325
Yhteensä	5 609	4 798

8. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
(1 000 EUR)	2014	2013
Palkat	47 307	39 570
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	6 463	5 418
Muut henkilösivukulut	4 813	4 034
Yhteensä	58 583	49 022

Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikaudella	2014	2013
Työntekijät	717	566
Toimihenkilöt	483	461
Yhteensä	1 200	1 027

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa 34. Lähipiiritapahtumat.

9. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
(1 000 EUR)	2014	2013
Tuloslaskelmaan sisältyvät kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot	8 924	6 522

10. RAHOITUSTUOTOT
(1 000 EUR)	2014	2013
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista	3	3
Korkotuotot lainoista ja saamisista	187	227
Valuuttakurssivoitot	13 107	7 847
Johdannaisten käyvän arvon muutos	3 044	3 906
Muut rahoitustuotot	78	117
Yhteensä	16 419	12 100

11. RAHOITUSKULUT
(1 000 EUR)	2014	2013
Korkokulut rahoituslainoista	1 028	1 044
Valuuttakurssitappiot	13 528	15 376
Johdannaisten käyvän arvon muutos	4 576	2 955
Muut rahoituskulut	1 031	933
Yhteensä	20 164	20 308

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

12. TULOVEROT	2014	2013
(1 000 EUR)
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	7 728	5 092
Edellisten tilikausien verot	119	116
Laskennalliset verot	317	-57
Yhteensä	8 164	5 150

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2014: 20,0 %, 2013: 24,5 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

(1 000 EUR)
Tulos ennen veroja	37 959	14 248
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	7 592	3 491
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	50	-343
Verokantamuutosten vaikutus	0	60
Verovapaat tulot	-2 473	-393
Vähennyskelvottomat kulut	1 013	1 675
Verohelpotukset, -tuet	-140	0
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-972	-311
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset	2 975	856
Verot aikaisemmilta tilikausilta	119	116
Verot tuloslaskelmassa	8 164	5 150

Laskennallisten verojen laskennassa käytettävä Suomen verokanta muuttui vertailuvuonna 2013 edellisvuoden 24,5 %:sta 20 %:iin.

13. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

(1 000 EUR)	2014	2013

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	29 795	9 098
Hybridilainan korko (verovaikutuksella oikaistuna)	0	-427
Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi	29 795	8 671

Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl)	27 787	27 787
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	1,07	0,31

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernin voimassa olleella osakepalkkiojärjestelmällä, joka peruttiin vuonna 2013, ei ole ollut laimennusvaikutusta, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos.

14. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

	Maa- ja vesi		Koneet ja	Ennakkomaksut ja keskeneräiset
(1 000 EUR)	alueet	Rakennukset	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2014	1 267	37 872	44 370	392	83 901
Lisäykset	598	6 720	4 709	5 423	17 450
Vähennykset	0	0	-1 141	-1 494	-2 635
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0
Kurssiero	24	-243	-244	1	-462
Hankintameno 31.12.2014	1 889	44 350	47 693	4 322	98 254

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014	0	-15 745	-30 390	0	-46 135
Poistot	0	-1 730	-3 879	0	-5 609
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	702	0	702
Kurssiero	0	-61	131	0	70
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014	0	-17 536	-33 436	0	-50 972

Kirjanpitoarvo 1.1.2014	1 267	22 127	13 980	392	37 766
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	1 889	26 814	14 257	4 322	47 282

	Maa- ja vesi alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	1 278	30 946	39 937	5 192	77 354
Lisäykset	0	5 976	5 683	5 219	16 879
Vähennykset	0	0	-706	-9 907	-10 613
Siirrot erien välillä	0	1 045	-26	0	1 019
Kurssiero	-11	-95	-519	-112	-738
Hankintameno 31.12.2013	1 267	37 872	44 370	392	83 901

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013	0	-14 303	-27 526	0	-41 829
Poistot	0	-1 473	-3 325	0	-4 798
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	254	0	254
Kurssiero	0	31	207	0	238
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013	0	-15 745	-30 390	0	-46 135

Kirjanpitoarvo 1.1.2013	1 278	16 643	12 412	5 192	35 525
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	1 267	22 127	13 980	392	37 766

Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannon koneiden ja laitteiden hankintamenojen vielä poistamatta oleva osa oli 8,0 miljoonaa euroa 31.12.2014 (8,4 miljoonaa euroa 31.12.2013).

Rahoitusleasingsopimukset
(1 000 EUR)
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä seuraavasti:
31.12.2014	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno	2 281	3 815	6 096
Kertyneet poistot	-930	-3 249	-4 179
Kirjanpitoarvo	1 351	566	1 917

31.12.2013	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno	2 281	3 607	5 888
Kertyneet poistot	-738	-3 232	-3 970
Kirjanpitoarvo	1 544	375	1 918

15. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

(1 000 EUR)	Kehittämis menot	Patentti menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2014	8 886	699	1 590	4 716	7 842	23 731
Lisäykset	3 046	50	369	271	3 429	7 165
Siirrot erien välillä	493	2	0	0	-496	0
Vähennykset	0	0	-65	-23	-3 112	-3 201
Hankintameno 31.12.2014	12 425	751	1 893	4 964	7 662	27 695

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014	-4 262	-556	-1 107	-3 528	0	-9 454
Poistot	-1 740	-44	-210	-358	0	-2 352
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	64	0	0	64
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014	-6 002	-600	-1 253	-3 887	0	-11 742

Kirjanpitoarvo 1.1.2014	4 623	143	482	1 188	7 842	14 278
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	6 422	151	641	1 077	7 662	15 954

(1 000 EUR)	Kehittämis menot	Patentti menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	8 184	635	1 412	4 434	4 910	19 575
Lisäykset	541	59	178	282	3 853	4 913
Siirrot erien välillä	160	0	0	0	-757	-597
Vähennykset	0	5	0	0	-165	-160
Hankintameno 31.12.2013	8 886	699	1 590	4 716	7 842	23 731

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013	-3 025	-505	-912	-3 234	0	-7 677
Poistot	-1 237	-51	-188	-294	0	-1 770
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	-7	0	0	-7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013	-4 262	-556	-1 107	-3 528	0	-9 454

Kirjanpitoarvo 1.1.2013	5 159	130	500	1 199	4 910	11 899
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	4 623	143	482	1 188	7 842	14 278

Aineettomat oikeudet sisältävät mm. tietokoneohjelmistojen lisenssimaksuja. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. konsernille räätälöityjen tietokoneohjelmistojen maksuja. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kehittämismenoja, patenttien hakemiskuluja sekä tietokoneohjelmistojen hankintamenoja.

Liikearvon kohdistaminen
(1 000 EUR)	2014	2013
Liikearvo on kohdistettu seuraavalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle:
Pohjois-Eurooppa -segmentti: Epec Oy	3 440	3 440

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa Epec Oy:n kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennuste pohjautuu johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 13 %. Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 1 %:n kasvutekijää kyseisissä yksiköissä. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisten toimialojen pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:

1. Budjetoitu käyttökate Määritetty perustuen ennustettuun tulevan kolmen vuoden aikana toteutuvaan käyttökatteeseen. Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen.
1. Ennustettu jäännösarvo Määritetty perustuen viimeiseen budjetoituun vuoteen 2017 ja tasaisella 1 %:n kasvutekijällä. Jäännösarvon ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huomioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.
1. Diskonttauskorko Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) menetelmällä, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja toimialaan liittyvät erityiset riskit.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johda tilanteeseen, jossa Epec Oy:n kerrytettävät rahamäärät alittavat testattavan kirjanpitoarvon.

Arvonalentumista ei syntyisi, vaikka Epec Oy:n käyttökate kaikkina tulevina vuosina jäisi 65 prosenttiin vuonna 2014 toteutuneesta käyttökatteesta eikä suunniteltua käyttökatteen kasvua syntyisi. Arvonalentumista ei myöskään syntyisi, vaikka diskonttauskorko verojen jälkeen kasvaisi kaksinkertaiseksi.

16. SIJOITUSKIINTEISTÖT

Konsernilla ei ole sijoituskiinteistöjä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

17. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ
(1 000 EUR)	2014	2013
Tilikauden alussa	1 031	1 186
Osuus kauden tuloksesta	-85	-155
Tilikauden lopussa	946	1 031

Tiedot konsernin osakkuusyrityksestä sekä sen varat, velat, liikevaihto ja tulos:
(1 000 EUR)	2014	2013
Osakkuusyritys
Sunit Oy, Kajaani, Suomi
Varat	3 602	4 145
Velat	693	984
Liikevaihto	4 311	4 465
Tilikauden tulos	2	-132
Omistusosuus	34 %	34 %

Sunit Oy on telematiikkaan erikoistunut ajoneuvotietokoneita valmistava yritys.

18. MUUT RAHOITUSVARAT
(1 000 EUR)
Myytävissä olevat sijoitukset	Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.2014	104
Lisäykset	0
Vähennykset	0
Hankintameno 31.12.2014	104

Hankintameno 1.1.2013	111
Lisäykset	0
Vähennykset	-7
Hankintameno 31.12.2013	104

Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa yhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita. Arvostus on tehty hankintahintaan, koska käypää arvoa osakkeille ei ole luotettavasti saatavissa.

19. SAAMISET (PITKÄAIKAISET)
(1 000 EUR)	2014	2013
Myyntisaamiset	0	87
Lainasaamiset	0	0
Muut saamiset	817	808
Siirtosaamiset	15	20
Yhteensä	832	915

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä eikä tilikauden muutoksiin sisälly arvonalennuksia.

20. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
(1 000 EUR)
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2014 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:	31.12.2013	Kirjattu tulosvaikutteisesti	31.12.2014
Vaihto-omaisuus	1 133	-126	1 007
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	212	-92	120
Muut erät	29	111	141
Yhteensä	1 374	-107	1 267

Laskennalliset verovelat:	31.12.2013	Kirjattu tulosvaikutteisesti	31.12.2014
Vaihto-omaisuus	103	11	114
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	513	210	723
Muut erät	41	-10	30
Yhteensä	657	210	867

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2013 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:	31.12.2012	Kirjattu tulosvaikutteisesti	31.12.2013
Vaihto-omaisuus	1 211	-78	1 133
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	232	-20	212
Muut erät	185	-155	29
Yhteensä	1 628	-254	1 374

Laskennalliset verovelat:	31.12.2012	Kirjattu tulosvaikutteisesti	31.12.2013
Vaihto-omaisuus	180	-77	103
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	397	115	513
Muut erät	390	-350	41
Yhteensä	968	-311	657

Laskennallisia veroja ei ole kirjattu oman pääoman kautta.

Konsernin ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvistä vahvistetuista tappioista 31 386 tuhatta euroa (29 320 tuhatta euroa 2013) ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Edellä mainituista vahvistetuista tappioista 21 % vanhenee vuosina 2015–2027. Loppuosalla ei ole vanhenemisaikaa.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

21. VAIHTO-OMAISUUS
(1 000 EUR)	2014	2013
Aineet ja tarvikkeet	52 635	50 201
Keskeneräiset tuotteet	10 754	5 095
Valmiit tuotteet/tavarat	9 965	13 079
Muu vaihto-omaisuus	19 380	17 392
Yhteensä	92 734	85 767

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 3,1 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (2,4 miljoonaa euroa vuonna 2013).

22. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LYHYTAIKAISET)
(1 000 EUR)	2014	2013
Myyntisaamiset	25 226	23 108
Siirtosaamiset	729	3 097
Muut saamiset	3 555	2 297
	29 509	28 502

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset	417	705

Yhteensä	29 926	29 207

Konserni on kirjannut tilikauden aikana myyntisaamisista luottotappioita 281 tuhatta euroa (409 tuhatta euroa vuonna 2013) ja luottotappioiden peruutusta 18 tuhatta euroa (273 tuhatta euroa vuonna 2013). Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä ottamatta huomioon vakuuksien käypää arvoa siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu.

Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitetiedoissa kohdassa 30 ja käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät
(1 000 EUR)	2014	2013
Erääntymättömät	17 086	14 560
Erääntyneet
Alle 30 päivää	6 390 1	6 336 1
30-90 päivää	1 136 1	1 427 1
91-180 päivää	397 1	279 1
181-360 päivää	150 2	632 2
Yli 360 päivää	3 022 2	2 655 2
Arvonalentumistappiot	-2 957	-2 694
Yhteensä	25 226 3	23 195 3

1 Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet, mutta joiden arvo ei ole alentunut tilikauden lopussa.

2 Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet ja joiden arvo on alentunut tilikauden lopussa. Arvonalentumisen määrä on esitetty rivillä Arvonalentumistappiot.

3 Pitkä- ja lyhytaikaiset myyntisaamiset

23. RAHAVARAT
(1 000 EUR)	2014	2013
Käteinen raha ja pankkitilit	12 719	11 958
Yhteensä	12 719	11 958

24. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Seuraavassa on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärässä ja omassa pääomassa.

	Osakkeiden lukumäärä (1 000)	Osakepääoma (1 000 EUR)	Muut rahastot (1 000 EUR)	Omat osakkeet (1 000 EUR)
31.12.2013	27 787	7 000	30	-2 228
Rakennusrahasto	0	0	100	0
31.12.2014	27 787	7 000	130	-2 228

Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta vuonna 2013). Osakkeiden nimellisarvo on 0,25 euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2013). Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä on 28 miljoonaa kappaletta (28 miljoonaa kappaletta vuonna 2013). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omien osakkeiden hankintamenon 2 228 tuhatta euroa ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Muuntoerot

Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Muut rahastot

Vertailukaudella 2013 Ponsse Oyj lunasti takaisin 31.3.2009 liikkeeseen lasketun kotimaisille sijoittajille suunnatun 19 miljoonan euron suuruisen oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilaina). Lainan kuponkikorko oli 12 prosenttia vuodessa. Lainalla ei ollut eräpäivää, mutta yhtiöllä oli oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden kuluttua. Lainaa käsiteltiin yhtiön IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana tase-erässä Muut rahastot. Järjestely ei laimentanut yhtiön osakkeenomistajien omistusta.

Osingot

Vuonna 2014 osinkoa jaettiin yhteensä 0,30 euroa osakkeelta, yhteensä 8,3 miljoonaa euroa (vuonna 2013 0,25 euroa osakkeelta, yhteensä 6,9 miljoonaa euroa). Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,45 euroa osakkeelta, yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.

25. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernilla ei ole ollut osakeperusteisia maksuja.

26. ELÄKEVELVOITTEET

Konsernilla ei ole ollut etuuspohjaisia eläkevelvoitteita.

27. VARAUKSET
(1 000 EUR)	Takuuvaraus
31.12.2013	4 618
Varauksen muutos	129
31.12.2014	4 747

Takuuvaraus

Tuotteille annetaan 12 kuukauden / 2 000 tunnin takuu. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella takuuehtojen mukaisesti. Vuoden 2014 lopulla takuuvarauksia oli 4 747 tuhatta euroa (4 618 tuhatta euroa 2013). Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.

28. RAHOITUSVELAT
(1 000 EUR)	2014	2013
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	30 226	32 371
Eläkelainat	2 393	4 867
Rahoitusleasingvelat	1 093	1 572
Yhteensä	33 712	38 810

Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	14 811	18 506
Eläkelainat	2 474	2 474
Rahoitusleasingvelat	712	513
Yhteensä	17 997	21 492

Velkojen valuuttajakauma on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31 ja käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 32.

Konsernin pankkilainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia.

Veloista kiinteäkorkoisia on 7 566 tuhatta euroa (10 454 tuhatta euroa vuonna 2013). Muut lainat ovat Euribor-sidonnaisia 44 143 tuhatta euroa (49 848 tuhatta euroa vuonna 2013).

Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:
(1 000 EUR)	2014	2013
alle 12 kk	44 143	49 848
1–5 vuotta	0	0
Yhteensä	44 143	49 848

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
(1 000 EUR)	2014	2013
Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
alle 12 kk	795	621
1–5 vuotta	805	1 137
yli 5 vuotta	310	464
Yhteensä	1 909	2 222

Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo
alle 12 kk	712	521
1–5 vuotta	783	1 100
yli 5 vuotta	310	464
Yhteensä	1 805	2 085

Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	104	138

Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	1 909	2 222

29. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
(1 000 EUR)	2014	2013
Ostovelat (muut rahoitusvelat)	39 329	34 428
Saadut ennakot	1 078	927
Ennakkolaskutus	3 119	275
Muut velat	2 227	2 028
Siirtovelat
Henkilöstökuluvelat	11 165	9 677
Korkojaksotus	106	95
Vaihto-omaisuuden siirtovelat	208	468
Muut siirtovelat	3 575	3 798
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset	836	306
Yhteensä	61 644	52 002

Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Siirtovelat	0	0
Yhteensä	0	0

30. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, valuuttalainoja ja koronvaihtosopimuksia. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin johto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.

Valuuttariski

Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Ison-Britannian punta (GBP), Brasilian real (BRL) ja Venäjän rupla (RUB).

Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettoinvestoinneista. Konsernin tytäryhtiöiden oma pääoma on -10,9 miljoonaa euroa (-11,7 miljoonaa euroa vuonna 2013), joka sisältää emoyhtiölle jaetun osingon 0,1 miljoonaa euroa (1,6 miljoonaa euroa vuonna 2013).

Suojaustarkoitusta varten konserni käsittelee valuuttamääräiset saamiset sekä velat nettomääräisesti ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustransaktiot toteutetaan noudattaen konsernin johdon hyväksymiä kirjallisia riskienhallintaperiaatteita. Näihin eriin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa (liitetiedot 10 ja 11).

Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun, Ison-Britannian puntaan, Brasilian realiin ja Venäjän ruplaan verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Kyseisten valuuttojen yhteenlaskettu nettopositio on -19,6 miljoonaa euroa (-25,6 miljoonaa euroa vuonna 2013). Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.

(1 000 EUR)	2014				2013
Eurokurssin muutos	Vahvistuminen			Heikentyminen		Vahvistuminen		Heikentyminen
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon
USD	8 %	-543	4 %	290	4 %	-140	4 %	139
SEK	3 %	45	3 %	-53	4 %	14	3 %	-11
GBP	3 %	-34	3 %	27	2 %	-15	3 %	26
BRL	5 %	979	5 %	-988	11 %	2 073	13 %	-2 541
RUB	10 %	242	41 %	-1 002	6 %	339	7 %	-364
Yhteensä		689		-1 726		2 273		-2 752

Muutokset olisivat aiheutuneet pääsääntöisesti valuuttamääräisten myyntisaamisten ja velkojen kurssimuutoksista.

Korkoriski

Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole kokonaisuudessaan merkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille, jonka katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni suojaa tuleviin rahavirtoihin liittyvää korkoriskiä jonkin verran koronvaihtosopimuksilla.

(1 000 EUR)
Herkkyysanalyysi, vaihtuvakorkoisten lainojen osalta:	2014		2013
Muutosprosentti	+1%	-1%	+1%	-1%
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon	-353	353	-399	399

Luottoriski

Konsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti eri puolille. Konserni pyrkii varovaiseen ja vakuudelliseen luotonantoon. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedoissa 22.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan luottolimiiteillä ja muilla rahoitusinstrumenteilla sekä toimimalla yhteistyössä useiden pankkien kanssa. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2014 oli 68,0 miljoonaa euroa, joka on 91 % kokonaisluottolimiitistä (2013 53,5 miljoonaa euroa, 82 %). Luottolimiittisopimukset erääntyvät pääosin uusittaviksi kolmen vuoden välein. Lisäksi konsernilla on käytössä tililimiittisopimuksia 2 miljoonan euron arvosta.

Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

31.12.2014 (1 000 EUR)	tasearvo	rahavirta *	alle 1 vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta
Pankkilainat	45 037	46 344	15 261	31 082	0
Eläkelainat	4 867	5 158	2 630	2 528	0
Rahoitusleasingvelat	1 805	1 909	795	805	310
Ostovelat ja muut velat	60 808	60 808	60 808
Johdannaisvelat	836	836	836
Takaussopimukset **	0	2 579	2 579


31.12.2013 (1 000 EUR)	tasearvo	rahavirta *	alle 1 vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta
Pankkilainat	50 876	52 751	19 167	33 584	0
Eläkelainat	7 340	7 865	2 709	5 156	0
Rahoitusleasingvelat	2 085	2 222	621	1 137	464
Ostovelat ja muut velat	51 696	51 696	51 696
Johdannaisvelat	306	306	306

* sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä

** taseen ulkopuolisiin sopimuksiin perustuva enimmäisrahavirta, jossa ei ole huomioitu maksun realisoitumisen todennäköisyyttä

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin korolliset nettorahoitusvelat olivat vuoden 2014 lopussa 39,0 miljoonaa euroa (48,3 miljoonaa euroa 31.12.2013) ja nettovelkaantumisaste oli 45,3 % (71,6 % 31.12.2013). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettorahoitusvelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla.

Keskeisin konsernin pankkilainoihin liittyvistä kovenanteista on omavaraisuusaste. Kovenanttiehdot täyttyvät tilinpäätöshetkellä. Limiittisopimuksiin ei sovelleta kovenanttiehtoja.

(1 000 EUR)	2014	2013
Korolliset velat	51 709	60 302
Korolliset saamiset	0	0
Rahavarat	-12 719	-11 958
Nettovelat	38 990	48 344

Oma pääoma yhteensä	86 016	67 550

Nettovelkaantumisaste (net gearing)	45,3 %	71,6 %

31. RAHOITUSINSTRUMENTIT RYHMITTÄIN JA KÄYVÄT ARVOT

(1 000 EUR)

31.12.2014
Varat taseessa	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat	Myytävissä olevat	Yhteensä
Myytävissä olevat rahoitusvarat			104	104
Johdannaisinstrumentit		417		417
Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja)	25 226			25 226
Rahavarat	12 719			12 719
Yhteensä	37 945	417	104	38 466

Velat taseessa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat	Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat velat	Yhteensä
Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja)		49 904	49 904
Rahoitusleasingvelat		1 805	1 805
Johdannaisinstrumentit	836		836
Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita)		39 329	39 329
Yhteensä	836	91 038	91 874

31.12.2013

Varat taseessa	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat	Myytävissä olevat	Yhteensä
Myytävissä olevat rahoitusvarat			104	104
Johdannaisinstrumentit		705		705
Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja)	23 195			23 195
Rahavarat	11 958			11 958
Yhteensä	35 153	705	104	35 962

Velat taseessa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat	Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat velat	Yhteensä
Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja)		58 217	58 217
Rahoitusleasingvelat		2 085	2 085
Johdannaisinstrumentit	306		306
Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita)		34 428	34 428
Yhteensä	306	94 730	95 035

Konsernin käypään arvoon arvostetut erät sisältävät ainoastaan johdannaisinstrumentit. Nämä instrumentit kuuluvat käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

(1 000 EUR)	Liite tieto	Kirjanpitoarvo 2014	Käypä arvo 2014	Kirjanpitoarvo 2013	Käypä arvo 2013
Rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	18.	104	104	104	104
Myyntisaamiset ja muut saamiset (pitkäaikaiset)	19.	832	832	915	915
Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset)	22.	29 509	29 509	28 502	28 502
Rahavarat	23.	12 719	12 719	11 958	11 958
Valuuttatermiinit	22.	417	417	705	705
Koronvaihtosopimukset	22.	0	0	0	0
Yhteensä		43 581	43 581	42 184	42 184

Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	28.	45 037	42 245	50 876	42 245
Eläkelainat	28.	4 867	4 389	7 340	4 389
Rahoitusleasingvelat	28.	1 805	1 719	2 085	1 972
Ostovelat ja muut velat	29.	61 644	61 644	52 002	52 002
Valuuttatermiinit	29.	806	806	279	279
Koronvaihtosopimukset	29.	29	29	27	27
Yhteensä		114 188	110 832	112 609	100 914

Alla on esitetty konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista. Lisäksi taulukossa esitetään yksityiskohtaisesti kunkin erän käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja.

Termiinisopimusten nimellisarvot olivat 28,8 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 26,4 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:

Lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvojen voidaan katsoa vastaavan käypiä arvoja.
Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Mikäli on viitteitä siitä, että osakesijoitusten käypä arvo alittaa hankintamenon merkittävästi, kirjataan myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta tappio tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöshetkellä saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio.
Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

32. MUUT VUOKRASOPIMUKSET
(1 000 EUR)
Konserni vuokralle ottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:	2014	2013
Yhden vuoden kuluessa	638	1 122
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 028	3 462
Yli viiden vuoden kuluttua	216	2 265

Konserni on vuokrannut joitakin käyttämiänsä huoltopalvelutiloja. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 5 vuotta ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.

Vuoden 2014 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 2,2 miljoonaa euroa (2,3 miljoonaa euroa 2013).

Konserni vuokralle antajana

Konsernilla ei ole merkittäviä ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia.

33. VASTUUSITOUMUKSET
(1 000 EUR)	2014	2013
Takaukset muiden puolesta	476	487
Takaisinostovastuut	1 966	1 138
Muut vastuut	137	1 511
Yhteensä	2 579	3 137

34. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

	Konsernin ja emoyhtiön osuus
Nimi ja kotipaikka	osakkeista ja äänistä, %
Emoyhtiö Ponsse Oyj, Vieremä, Suomi
Ponsse AB, Västerås, Ruotsi	100,00
Ponsse AS, Kongsvinger, Norja	100,00
Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska	100,00
Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia	100,00
Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat	100,00
Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia	100,00
OOO Ponsse, Pietari, Venäjä	100,00
OOO Ocean Safety Center, Pietari, Venäjä (OOO Ponssen omistama)	100,00
Epec Oy, Seinäjoki, Suomi	100,00
Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong	100,00
Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd:n omistama)	100,00
Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay	100,00
Kiinteistö Oy Kouvolan Kaupinkuja 3, Kouvola, Suomi	100,00

Konserniin hankittiin tilikaudella kiinteistöyhtiöt OOO Ocean Safety Center Venäjällä ja Kiinteistö Oy Kouvolan Kaupinkuja 3 Suomessa.

Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa 17. Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Johdon työsuhde-etuudet
(1 000 EUR)	2014	2013
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2 815	2 475
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet	0	122
Eläkesitoumukset, lakisääteinen eläketurva	392	349
Yhteensä	3 206	2 946

Palkat ja palkkiot
(1 000 EUR)	2014	2013
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	372	335
Eläkesitoumukset, lakisääteinen eläketurva	66	59
Yhteensä	438	394

Hallituksen jäsenille hallitustehtävistä suoritetut korvaukset:
Hortling Heikki	38	38
Kaario Mammu	32	32
Kylävainio Ilkka	32	32
Saksman Ossi	32	32
Vidgrén Janne	32	24
Vidgrén Juha	43	43
Vidgrén Jukka	32	32
Yhteensä	241	233

Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymään tulostavoitteeseen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön puolelta 6 kk ja irtisanoutumisaika 6 kk. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

35. RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Ponsse Oyj:n hallitus on 16.2.2015 päättänyt perustaa uuden pitkäjänteisen kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille. Pitkäjänteisen osakeomistukseen sitouttavan järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden hankintaan ja omistamiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

	IFRS	IFRS	IFRS
	2014	2013	2012
Toiminnan laajuus
Liikevaihto, (1 000 EUR)	390 831	312 825	314 779
Muutos, %	24,9	-0,6	-4,1
Tutkimus- ja kehitysmenot, (1 000 EUR)	10 304	8 883	8 978
joista taseeseen aktivoidut (1 000 EUR)	3 120	3 598	3 306
% liikevaihdosta	2,6	2,8	2,9
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, (1 000 EUR)	19 154	11 188	18 062
% liikevaihdosta	4,9	3,6	5,7
Henkilöstö keskimäärin	1 200	1 027	994
Liikevaihto/henkilö, (1 000 EUR)	326	305	317
Tilauskanta, milj. EUR	158,4	99,8	41,8
Kannattavuus
Liiketulos, (1 000 EUR)	41 704	22 501	24 471
% liikevaihdosta	10,7	7,2	7,8
Tulos ennen veroja, (1 000 EUR)	37 959	14 248	20 513
% liikevaihdosta	9,7	4,6	6,5
Tilikauden tulos, (1 000 EUR)	29 795	9 098	13 890
% liikevaihdosta	7,6	2,9	4,4
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	38,8	12,2	17,4
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE)	30,1	12,2	17,7
Rahoitus ja taloudellinen asema
Maksuvalmius (current ratio)	1,6	1,6	1,7
Omavaraisuusaste, %	42,0	36,5	45,1
Nettovelkaantumisaste, %	45,3	71,6	51,7
Korollinen vieras pääoma, (1 000 EUR)	51 709	60 302	56 386
Koroton vieras pääoma, (1 000 EUR)	68 071	58 196	43 888

Osakekohtaiset tunnusluvut 1

	IFRS	IFRS	IFRS
	2014	2013	2012
Tulos/osake (EPS), EUR	1,07	0,31	0,44
Oma pääoma/osake, EUR	3,07	2,41	2,91
Nimellisosinko/osake, EUR	0,45 1	0,30	0,25
Osakeantioikaistu osinko/osake, EUR	0,45 1	0,30	0,25
Osinko/tulos, %	42,0 1	96,1	57,1
Efektiivinen osinkotuotto, %	3,7 1	3,1	4,2
Hinta/voitto (P/E)	11,2	31,4	13,6
Osakkeen kurssikehitys
Tilikauden alin	9,02	5,50	5,57
Tilikauden ylin	13,35	10,02	8,55
Tilikauden päätöskurssi	12,02	9,81	5,94
Tilikauden keskikurssi	11,49	7,22	6,89
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR	336,6	274,7	166,3
Osingonjako, milj. EUR	12,5 1	8,3	6,9
Osakkeiden vaihdon kehitys, kpl	4 144 642	2 919 553	1 508 478
Osakkeiden vaihdon kehitys, %	14,8	10,4	5,4
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän
painotettu keskiarvo tilikauden aikana	28 000 000	28 000 000	28 000 000
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa	28 000 000	28 000 000	28 000 000

1 Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2014 jaetaan osinkoa 0,45 euroa osakkeelta.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto-% (ROE)	=	Tilikauden tulos Oma pääoma + määräysvallattomien osuus (keskimäärin vuoden aikana)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE)	=	Tulos ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)	x 100
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma + määräysvallattomien osuus Taseen loppusumma – saadut ennakot	x 100
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Oma pääoma	x 100
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana	=	Kuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo. Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta.
Tulos/osake (EPS)	=	Tilikauden tulos – määräysvallattomien osuus – hybridilainan kaudelle kohdistuvat korot veroilla vähennettynä Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Oma pääoma/osake	=	Oma pääoma Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä
Osakeantioikaistu osinko/osake	=	Osakekohtainen osinko Tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet
Osinko/tulos, %	=	Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos	x 100
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osakeantioikaistu osinko/osake Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi	x 100
Hinta/voitto (P/E)	=	Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Osakkeiden vaihdon kehitys, %	=	Tilikauden aikana vaihdetut osakkeet Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana	x 100

Emoyhtiön tuloslaskelma

(1 000 EUR)	Liite1	2014	2013
Liikevaihto	2	300 804	247 305
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)		7 420	281
Liiketoiminnan muut tuotot	3	649	329
Materiaalit ja palvelut	4	-211 506	-175 843
Henkilöstökulut	5, 6, 7	-38 306	-32 798
Poistot ja arvonalentumiset	8	-6 249	-5 025
Liiketoiminnan muut kulut		-21 402	-19 041
Liiketulos		31 410	15 207
Rahoitustuotot ja -kulut	10	1 352	754
Tulos ennen satunnaisia eriä		32 762	15 961
Satunnaiset erät	11	0	0
Tulos satunnaisten erien jälkeen		32 762	15 961
Tilinpäätössiirrot	12	871	-864
Välittömät verot	13	-6 903	-3 416
Tilikauden tulos		26 730	11 681

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 79–87.

Emoyhtiön tase

(1 000 EUR)	Liite1	2014	2013
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	14	15 000	13 631
Aineelliset hyödykkeet	14	31 927	29 601
Sijoitukset	15	12 470	11 424
Pysyvät vastaavat yhteensä		59 397	54 656

Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	16	56 778	48 527
Pitkäaikaiset saamiset	17	10 427	6 367
Lyhytaikaiset saamiset	17	81 494	80 195
Rahat ja pankkisaamiset		7 736	6 172
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		156 435	141 261

VASTAAVAA YHTEENSÄ		215 832	195 917

VASTATTAVAA
Oma pääoma	18, 19
Osakepääoma		7 000	7 000
Arvonkorotusrahasto		841	841
Edellisten tilikausien tulos		69 671	66 326
Tilikauden tulos		26 730	11 681
Oma pääoma yhteensä		104 242	85 848

Tilinpäätössiirtojen kertymä	20	1 431	2 303
Pakolliset varaukset	21	4 747	4 618

Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	22	32 164	37 009
Lyhytaikainen vieras pääoma	23	73 248	66 139
Vieras pääoma yhteensä		105 412	103 148

VASTATTAVAA YHTEENSÄ		215 832	195 917

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 79–87.

Emoyhtiön rahoituslaskelma

(1 000 EUR)	2014	2013
Liiketoiminnan rahavirta:
Liiketulos	31 410	15 207
Poistot ja arvonalentumiset	6 249	5 025
Varauksen muutos	129	-359
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	37 788	19 873

Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)	-27	1 953
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)	-8 251	-4 818
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	10 564	15 973
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	40 074	32 981

Saadut korot	2 882	2 768
Maksetut korot	-908	-2 181
Saadut osingot	187	1 712
Muut rahoituserät	-2 069	-1 073
Maksetut verot	-7 036	-1 177
Liiketoiminnan rahavirta (A)	33 129	33 029

Investointien rahavirta:
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-10 990	-9 199
Investointien rahavirta (B)	-10 990	-9 199

Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)	12 600	-17 000
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)	-20 778	1 438
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)	-4 060	122
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-8 336	-6 948
Rahoituksen rahavirta (C)	-20 574	-22 388

Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)	1 565	1 443

Rahavarat 1.1.	6 172	4 729
Rahavarat 31.12.	7 736	6 172

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Ponsse Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Poistoajat ovat:
Aineettomat oikeudet	5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	20 vuotta
Koneet ja kalusto	5–10 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta painotetulla keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Takuuvaraus

Luovutettuja tuotteita koskevat todennäköiset takuukustannukset on kirjattu pakollisiin varauksiin.

Myynnin tuloutus

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja annetut alennukset. Myynnin kurssierot kirjataan rahoituseriin.

Leasingvuokrat

Leasingrahoituksella hankittujen hyödykkeiden vuokrat on kirjattu tuloslaskelmaan kuluina.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Kehitysmenot, jotka täyttävät KPL 5 luvun 8 pykälän aktivointiedellytykset on kirjattu taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan kuluksi poistoina. Tutkimusmenot kirjataan suoraan vuosikuluksi. Tutkimus- ja kehitysmenojen osalta kirjaustapaa on muutettu vuonna 2003.

Eläkkeet

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Johdannaiset

Emoyhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Tuloverot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tase-erien arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Tilikauden 1.1.–31.12.2014 tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen tilikauden tietojen kanssa.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

2. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN
(1 000 EUR)	2014	2013
Pohjois-Eurooppa	139 022	113 030
Etelä- ja Keski-Eurooppa	61 514	37 378
Venäjä ja Aasia	49 095	44 945
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	50 792	51 948
Muut maat	381	5
Yhteensä	300 804	247 305

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
(1 000 EUR)	2014	2013
Pysyvien vastaavien aineellisen omaisuuden myyntivoitot	62	8
Julkiset avustukset	141	74
Muut	445	247
Yhteensä	649	329

4. MATERIAALIT JA PALVELUT
(1 000 EUR)	2014	2013
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	206 352	174 370
Varastojen lisäys (-)/vähennys (+)	-850	-4 537
Ulkopuoliset palvelut	6 004	6 011
Yhteensä	211 506	175 843

5. HENKILÖSTÖ TILIKAUDEN AIKANA KESKIMÄÄRIN
henkilöä	2014	2013
Työntekijät	383	355
Toimihenkilöt	285	271
Yhteensä	668	626

6. HENKILÖSTÖKULUT
(1 000 EUR)	2014	2013
Palkat ja palkkiot	31 310	26 925
Eläkekulut	5 251	4 276
Muut henkilösivukulut	1 746	1 598
Yhteensä	38 306	32 798

7. JOHDON PALKAT JA PALKKIOT
(1 000 EUR)	2014	2013
Toimitusjohtaja	372	335
Hallituksen jäsenet	369	233
Yhteensä	741	568

8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
(1 000 EUR)	2014	2013
Suunnitelman mukaiset poistot	6 249	5 025
Yhteensä	6 249	5 025

9. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
(1 000 EUR)	2014	2013
KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot	59	59
Todistukset ja lausunnot	0	0
Veroneuvonta	87	47
Muut palkkiot	1	1
Yhteensä	147	106
10. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
(1 000 EUR)	2014	2013
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	100	1 600
Omistusyhteysyrityksiltä	86	110
Muilta	1	1
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä	187	1 712
Korko- ja muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	2 827	2 674
Muilta	10 023	9 075
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä	12 850	11 749
Rahoitustuotot yhteensä	13 037	13 461

Arvonalentumiset	0	0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	0	0
Muille	11 685	12 707
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	11 685	12 707
Rahoituskulut yhteensä	11 685	12 707
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	1 352	754

Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssivoittoa/tappioita (netto)	95	-1 404

11. SATUNNAISET ERÄT
(1 000 EUR)	2014	2013
Satunnaiset tuotot/konserniavustus	0	0
12. TILINPÄÄTÖSSIIRROT
(1 000 EUR)	2014	2013
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	871	-864

13. TULOVEROT
(1 000 EUR)	2014	2013
Tuloverot satunnaisista eristä	0	0
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	6 903	3 416
Laskennallisen verosaamisen muutos	0	0
Yhteensä	6 903	3 416

14. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

(1 000 EUR) Aineettomat hyödykkeet 2014	Kehittämis menot	Patentti menot	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Muut pitkä vaikutteiset menot	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2014	7 132	680	905	1 037	5 594	7 329	22 676
Lisäykset	2 837	48	0	271	411	3 230	6 797
Vähennykset	0	0	0	0	0	-3 111	-3 111
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2014	9 969	728	905	1 307	6 005	7 447	26 362

Kertyneet poistot 1.1.2014	-3 242	-545	-483	-683	-4 092	0	-9 045
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poisto	-1 534	-44	-181	-152	-406	0	-2 318
Kertyneet poistot 31.12.2014	-4 776	-589	-664	-835	-4 499	0	-11 362

Kirjanpitoarvo 31.12.2014	5 193	139	241	473	1 507	7 447	15 000

Kirjanpitoarvo 31.12.2013	3 890	135	422	354	1 502	7 329	13 631

(1 000 EUR) Aineelliset hyödykkeet 2014	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2014	985	31 860	31 005	29	384	64 264
Lisäykset	12	99	2 243	0	5 072	7 425
Vähennykset	0	0	0	0	-1 168	-1 168
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2014	997	31 959	33 248	29	4 288	70 521

Kertyneet poistot 1.1.2014	0	-13 869	-21 635	0	0	-35 504
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poisto	0	-1 419	-2 512	0	0	-3 931
Kertyneet poistot 31.12.2014	0	-15 288	-24 147	0	0	-39 435

Arvonkorotukset	0	841	0	0	0	841
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	997	17 511	9 101	29	4 288	31 927

Kirjanpitoarvo 31.12.2013	985	18 832	9 370	29	384	29 601

Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo
31.12.2014			8 035
31.12.2013			8 408

Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa. Arvonkorotuksesta ei ole tehty poistoja. Arvonkorotus on tehty silloin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, koska toimitilojen todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi.

15. SIJOITUKSET
(1 000 EUR) Sijoitukset 2014	Osakkeet Konserni yritykset	Osakkeet Omistus yhteysyritykset	Osakkeet Muut	Saamiset Konsernin yritykset	Saamiset Muut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2014	16 183	335	95	0	0	16 613
Lisäykset	1 047	0	0	0	0	1 047
Vähennykset	0	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2014	17 230	335	95	0	0	17 660

Kertyneet arvonalennukset 1.1.2014	-5 190	0	0	0	0	-5 190
Vähennykset	0	0	0	0	0	0
Arvonalennukset	0	0	0	0	0	0
Arvonkorotukset	0	0	0	0	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	12 040	335	95	0	0	12 470

Konserniyritykset
Nimi ja kotipaikka	Yhtiön omistusosuus-%
Ponsse AB, Västerås, Ruotsi	100,00
Ponsse AS, Kongsvinger, Norja	100,00
Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska	100,00
Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia	100,00
Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat	100,00
Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia	100,00
OOO Ponsse, Pietari, Venäjä	100,00
OOO Ocean Safety Center, Pietari, Venäjä (OOO Ponssen omistama)	100,00
Epec Oy, Seinäjoki, Suomi	100,00
Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong	100,00
Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd.:n omistama)	100,00
Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay	100,00
Kiinteistö Oy Kouvolan Kaupinkuja 3, Kouvola, Suomi	100,00

Katsauskaudella emoyhtiö Ponsse Oyj osti kiinteistöyhtiö Kiinteistö Oy Kouvolan Kaupinkuja 3:n ja OOO Ponsse osti kiinteistöyhtiö OOO Ocean Safety Centerin.

Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

Osakkuusyritykset
Nimi ja kotipaikka	Yhtiön omistusosuus-%
Sunit Oy, Kajaani, Suomi	34,00

Osakkuusyhtiö on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

16. VAIHTO-OMAISUUS
(1 000 EUR)	2014	2013
Aineet ja tarvikkeet	37 170	36 041
Keskeneräiset tuotteet	9 916	4 431
Valmiit tuotteet/tavarat	3 352	1 527
Muu vaihto-omaisuus	6 301	6 529
Ennakkomaksut	39	0
Yhteensä	56 778	48 527

17. SAAMISET
(1 000 EUR)	2014	2013
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset	10 427	6 367
Lainasaamiset	0	0
Muut saamiset	0	0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	10 427	6 367

Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	11 936	9 300
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	67 434	67 649
Muut saamiset	1 628	751
Siirtosaamiset
Avustussaamiset	47	87
Tuloverosaaminen	0	0
Johdannaissopimukset	417	705
Muut siirtosaamiset	32	1 703
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	81 494	80 195

Saamiset yhteensä	91 921	86 562

18. OMA PÄÄOMA
(1 000 EUR)	2014	2013
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	7 000	7 000
Rahastoanti	0	0
Osakepääoma 31.12.	7 000	7 000

Ylikurssirahasto 1.1.	0	0
Rahastoanti	0	0
Ylikurssirahasto 31.12.	0	0

Arvonkorotusrahasto 1.1.	841	841
Pysyvien vastaavien arvonkorotus, muutos	0	0
Arvonkorotusrahasto 31.12.	841	841

Sidottu oma pääoma yhteensä	7 841	7 841

Vapaa oma pääoma
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	78 007	73 273
Omien osakkeiden hankinta	0	0
Osingonjako	-8 336	-6 948
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	69 671	66 326

Tilikauden tulos	26 730	11 681
Vapaa oma pääoma yhteensä	96 401	78 007

Oma pääoma yhteensä	104 242	85 848

19. JAKOKELPOINEN VAPAA OMA PÄÄOMA
(1 000 EUR)	2014	2013
Voitto edellisiltä tilikausilta	69 671	66 326
Tilikauden tulos	26 730	11 681
Yhteensä	96 401	78 007

Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin 31.8.1994 tehty arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa on siirretty takautuvasti edellisten tilikausien voitoista arvonkorotusrahastoon.

Ponsse Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2014 oli 7 000 000 euroa ja se jakaantui 28 000 000 kappaleeseen 0,25 euron nimellisarvoisia osakkeita. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Emoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 212 900 kpl. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

20. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
(1 000 EUR)	2014	2013
Poistoero	1 431	2 303

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

21. PAKOLLISET VARAUKSET
(1 000 EUR)	2014	2013
Takuuvaraus	4 747	4 618
Muut pakolliset varaukset	0	0
Yhteensä	4 747	4 618

22. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
(1 000 EUR)	2014	2013
Lainat rahoituslaitoksilta	29 771	32 143
Eläkelainat	2 393	4 867
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	32 164	37 009

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta	0	0
Eläkelainat	0	0
Yhteensä	0	0

23. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
(1 000 EUR)	2014	2013
Lainat rahoituslaitoksilta	14 371	17 705
Eläkelainat	2 474	2 474
Saadut ennakot	55	82
Ostovelat	36 259	32 164

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Saadut ennakot	2 733	1 357
Konserniostovelat	1 941	711
Muut konsernivelat	0	0
Siirtovelat	0	0
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä	4 675	2 067

Ennakkolaskutus	3 117	10
Muut velat	1 813	1 077

Siirtovelat
Henkilöstökuluvelat	7 280	6 571
Korkojaksotus	106	95
Tuloverovelka	412	544
Vaihto-omaisuuden siirtovelat	0	0
Muut siirtovelat	2 686	3 350
Siirtovelat yhteensä	10 483	10 561
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	73 248	66 139

	24. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

(1 000 EUR)	2014	2013
24.1 Omasta puolesta annetut vakuudet
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat	0	0
Annetut kiinteistökiinnitykset	0	0
Annetut yrityskiinnitykset	0	0
Yhteensä	0	0

24.2 Leasingvastuut
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	647	961
Myöhemmin maksettavat	249	106
Yhteensä	896	1 066

24.3 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset	302	327

Emoyhtiö on antanut kirjallisen vakuuden kolmen tytäryhtiönsä ulkopuolisten velkojen suojaksi.

24.4 Muut vastuusitoumukset
Takaukset muiden puolesta	0	0
Takaisinostovastuut	96	233
Muut vastuut	137	1 511
Yhteensä	233	1 745

24.5 Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut
Valuuttatermiinit
Käypä arvo	-390	427
Kohde-etuuden arvo	28 849	26 441

Korkojohdannaiset
Käypä arvo	-29	-27
Kohde-etuuden arvo	30 057	43 676

Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja korkoriskeiltä suojautumiseen.

Osakepääoma ja osakkeet

Ponsse Oyj:n osakepääoma on 7 000 000 euroa, joka jakautuu 28 000 000 osakkeeseen. Osakkeen nimellisarvo on 0,25 euroa. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.

Omat osakkeet

Emoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 212 900 kpl.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on enintään 212 900 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,76 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin. Valtuutusta esitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2015 saakka.

OSAKEPÄÄOMAN KOROTUKSET 1994–2014

Merkintäaika	Korotustapa	Nimellisarvo EUR	Uusien osakkeiden lukumäärä	Osakepääoman korotus EUR	Uusi osakepääoma EUR
31.8.1994	Rahastoanti	0,84	1 300 000	1 093 221,52	2 489 181,31
9.–22.3.1995	Rahastoanti	0,84	148 000	124 459,07	2 613 640,38
9.–22.3.1995	Yleisölle suunnattu uusmerkintä	0,84	392 000	329 648,34	2 943 288,71
16.3.2000	Split 1: 2	0,42	-	0,00	2 943 288,71
16.3.2000	Rahastoanti	0,50	-	556 711,29	3 500 000,00
29.11.2004	Rahastoanti	0,50	7 000 000	3 500 000,00	7 000 000,00
29.3.2006	Split 1: 2	0,25	-	0,00	7 000 000,00

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Yhtiön hallituksella ei ole tilikauden päättyessä voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

kk	Vaihdon arvo, EUR	Vaihto, kpl	Alin, EUR	Ylin, EUR	Painotettu keskikurssi, EUR	Päätös kurssi, EUR	Osakekannan markkina arvo, EUR	Osakkeita, kpl	Suhteellinen vaihto, %
1	996 047	101 915	9,07	10,00	9,75	9,45	264 600 000	28 000 000	0,36
2	3 887 076	376 611	9,02	10,75	10,24	10,40	291 200 000	28 000 000	1,35
3	2 105 424	204 900	9,80	10,61	10,28	10,50	294 000 000	28 000 000	0,73
4	9 155 317	841 784	10,05	11,48	10,96	11,04	309 120 000	28 000 000	3,01
5	4 307 942	394 019	10,69	11,19	10,97	11,08	310 240 000	28 000 000	1,41
6	1 978 874	179 628	10,80	11,27	11,02	11,18	313 040 000	28 000 000	0,64
7	2 242 105	193 389	11,08	12,15	11,59	12,07	337 960 000	28 000 000	0,69
8	4 820 196	390 051	11,08	13,32	12,36	12,39	346 920 000	28 000 000	1,39
9	2 902 800	240 030	11,91	12,40	12,09	12,00	336 000 000	28 000 000	0,86
10	5 744 938	489 541	10,04	13,35	11,74	12,10	338 800 000	28 000 000	1,75
11	3 864 349	322 456	11,65	12,48	11,98	12,37	346 360 000	28 000 000	1,15
12	5 030 295	410 318	11,60	12,63	12,19	12,02	336 560 000	28 000 000	1,47
2014	47 035 363	4 144 642	9,02	13,35	11,49	12,02	336 560 000	28 000 000	14,80

OSAKKEENOMISTAJIEN JAKAANTUMINEN OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2014

	Osake määrä, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %	Hallinta rekisteröity, kpl	Hallinta rekisteröity, %	Äänimäärä, kpl	Äänimäärä, %
Yritykset	1 333 621	4,763	0	0	1 333 621	4,763
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	1 549 621	5,534	861 390	3,076	2 411 011	8,610
Julkisyhteisöt	803 206	2,869	0	0	803 206	2,869
Kotitaloudet	22 830 669	81,538	0	0	22 830 669	81,538
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	551 044	1,968	0	0	551 044	1,968
Ulkomaat	35 653	0,127	34 796	0,124	70 449	0,252
Kaikki yhteensä	27 103 814	96,799	896 186	3,200	28 000 000	100,000

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2014

Osakkeita/osakas	Osakas määrä, kpl	Osuus osakkaista, %	Osakkeita yhteensä, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
1–100	2 729	32,825	160 774	0,574
101–500	3 369	40,522	944 696	3,374
501–1 000	1 070	12,870	857 984	3,064
1 001–5 000	935	11,246	2 072 074	7,400
5 001–10 000	113	1,359	834 906	2,982
10 001–50 000	75	0,902	1 579 552	5,641
50 001–100 000	4	0,048	265 816	0,949
100 001–500 000	15	0,180	3 940 740	14,074
yli 500 000	4	0,048	17 343 458	61,942
Yhteensä	8 314	100,000	28 000 000	100,000

OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2014

		Osakkeiden	Osuus	Osuus
Nro	Nimi	määrä, kpl	osakkeista, %	äänistä, %
1	Vidgrén Juha Einari	6 207 000	22,17	22,17
2	Vidgrén Jukka Tuomas	3 764 778	13,45	13,45
3	Vidgrén Janne	3 691 742	13,18	13,18
4	Vidgrén Jarmo	3 679 938	13,14	13,14
5	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	392 666	1,40	1,40
6	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	389 000	1,39	1,39
7	Einari Vidgrénin Säätiö	388 000	1,39	1,39
8	Sijoitusrahasto Aktia Capital	367 227	1,31	1,31
9	Svenska Handelsbanken AB (Hall.rek.)	352 194	1,26	1,26
10	Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap	317 065	1,13	1,13
11	Nordea Pankki Suomi Oyj (Hall.rek.)	297 594	1,06	1,06
12	Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt	276 555	0,99	0,99
13	Säästöpankki Kotimaa-sijoitusrahasto	249 952	0,89	0,89
14	Ponsse Oyj	212 900	0,76	0,76
15	Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Hall.rek.)	204 207	0,73	0,73
16	EQ Pohjoismaat Pienyhtiö	150 000	0,54	0,54
17	Op-Suomi Pienyhtiöt	120 164	0,43	0,43
18	Sijoitusrahasto Danske Invest Suomen Pienyhtiöt	115 500	0,41	0,41
19	Sijoitusrahasto Evli Pohjoismaat	107 716	0,38	0,38
20	Laakkonen Mikko	80 000	0,29	0,29
21	Relander Harald	70 000	0,25	0,25
22	Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt	64 675	0,23	0,23
23	Randelin Mari	51 141	0,18	0,18
24	Tiitinen Arto	50 000	0,18	0,18
25	Suutari Eero	45 734	0,16	0,16
26	Lähitapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö	43 535	0,16	0,16
27	KPY Sijoitus Oy	41 727	0,15	0,15
28	Apotrade Consulting Oy	41 543	0,15	0,15
29	Vidgrén Kalle Samuel	40 800	0,15	0,15
30	SEB Finland Small Cap	40 000	0,14	0,14
	Muut osakkeenomistajat	6 146 647	21,95	21,95
	Yhteensä	28 000 000	100,00	100,00

Vuoden 2014 lopussa Ponsse Oyj:llä oli 8 314 (31.12.2013: 7 225) osakkeenomistajaa.

Johdon omistus

Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt ja alaikäiset lapset omistivat 31.12.2014 yhteensä 13 785 874 Ponsse Oyj:n osaketta, mikä vastaa 49,2 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 96 400 731,80 euroa.

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2014 jaetaan osinkoa 0,45 euroa osakkeelta.

Vieremällä 16. helmikuuta 2015

Juha Vidgrén Heikki Hortling Mammu Kaario Ilkka Kylävainio Ossi Saksman Janne Vidgrén Jukka Vidgrén Juho Nummela toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Ponsse Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Ponsse Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Vieremällä 16. päivänä helmikuuta 2015

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Sami Posti KHT

Yhteystiedot

Tuotanto

PONSSE OYJ Ponssentie 22 74200 Vieremä FINLAND Tel. +358 20 768 800 Fax +358 20 768 8690 www.ponsse.com

EPEC OY Tiedekatu 6 60100 Seinäjoki FINLAND Tel. +358 20 760 8111 Fax +358 20 760 8110 www.epec.fi

Myynti- ja palveluverkosto

POHJOIS-EUROOPPA

PONSSE OYJ

Ponssentie 22 74200 Vieremä FINLAND Tel. +358 20 768 800 Fax + 358 20 768 8690 www.ponsse.com

EPEC OY

Tiedekatu 6 PL 194 60100 Seinäjoki FINLAND Tel. +358 20 760 8111 Fax +358 20 760 8110 www.epec.fi

KESKI- JA ETELÄ-EUROOPPA

PONSSÉ S.A.S.

ZAC Croix Saint Nicolas 14 Rue de Lorraine 54840 Gondreville FRANCE Tel. +33 3 83 65 12 00 Fax +33 3 83 65 12 01

PONSSE UK LTD.

Unit 3 Broomhouses 1 Industrial Estate Lockerbie, DG11 2RZ UNITED KINGDOM Tel. +44 1576 203 000 Fax +44 1576 202 202 PONSSE AB Västsura Lisjövägen 40 735 91 Surahammar SWEDEN Tel. +46 220 399 00 Fax +46 220 399 01

PONSSE AS

Klettavegen 7 2211 Kongsvinger NORWAY Tel. +47 628 888 70 Fax +47 628 888 78

AN MASKINTEKNIK AB

Företagsvägen 10 95333 Haparanda SWEDEN Tel. +46 922 10390 Fax +46 922 10591

KONEKESKO EESTI AS

Põrguvälja tee 3A Pildiküla, Rae Vald 75308 Harjumaa ESTONIA Tel. +372 6059 100 Fax +372 6059 101 www.konekesko.com/ee

SIA KONEKESKO LATVIJA

Tiraines iela 15 1058 Riga LATVIA Tel. +371 6706 4300 Fax +371 6706 4301 www.konekesko.com/lv

UAB KONEKESKO LIETUVA

Molėtų g. 13 Didžiosios Riešės k. LT-14262 Vilnius LITHUANIA Tel./Fax +370 5 2477400 www.konekesko.com/lt

FOREST POWER – SC. IF CONST S.R.L

Str. Soimului nr. 14D, Ap. 28 550311 Sibiu ROMANIA Tel. +40 741 110096 Fax +40 269 247719

FLEXIM SPOL: S.R.O.

Lucatin 263 976 61 Lucatin SLOVAKIA Tel. 00421 4187185 www.flexim.sk

FOREST POWER KFT.

Liszt ferenc köz. 3. 8314 Vonyarcvashegy HUNGARY Tel. +36 83 540 279 Fax +36 83 540 280 www.forestpower.hu

KRENEK FOREST SERVICE S.R.O

Nový Nemojov 122 54461 Nemojov CZECH REPUBLIC Tel. +420 499 429 677 Fax +420 499 429 676 www.krenekfs.cz

PML POLAND

Profesjonalne Maszyny Lesne Sprzedaz i Serwis Sp. z o.o. Osiedle złote łąki 9/24 62-811 Kościelna Wieś POLAND Tel. +48 6259 99 733 Fax +48 22 823 96 75 www.proml.pl

36512 Prado Lalin Pontevedra SPAIN Tel. +34 986 794 044 Fax +34 986 794 047 www.toimilgruas.com

TOIMIL CARCIA S.L.

WAHLERS FORSTTECHNIK GMBH

Landwehrstr. 4 D-97215 Uffenheim GERMANY Tel. +49 9848 97 9990 Fax +49 9848 97 99919 www.wahlers-forsttechnik.de

ASCENDUM MÁQUINAS

EN10 - Apartado 2094 2696-801 São João da Talha Lisboa PORTUGAL Tel. +351 21 9946500 Fax +351 21 9946538 www.ascendumportugal.pt

VENÄJÄ JA AASIA

OOO PONSSE

Volkhonskoe Shosse, 2B, bldg. 15 Gorelovo Industrial Zone Leningrad region 188508 RUSSIA Tel. +7 812 646 82 22 Fax +7 812 646 82 25

PONSSE CHINA

(Beihai Ponsse Trading Co. Ltd.) 1 Gangwan Road Hepu Industry Park 536100 Hepu, Beihai Guangxi CHINA Tel. +86 779 720 1872 Fax. +86 779 720 0432

SHINGU SHOKO, LTD

2-1-1 Inaho, Otaru-Shi Hokkaido 047-0032 JAPAN Tel. +81 0134 24 1315 Fax +81 0134 22 6862 www.shingu-shoko.co.jp

RANDALLS EQUIPMENT CO.

(VIC) PTY. LTD. 8 Wallace Avenue Point Cook VIC 3030 Victoria AUSTRALIA Tel. +61 03 9369 8988 www.randalls.com.au

OOO DORMASHIMPORT VOSTOK

Voronezhskaya St., 129 680042, Khabarovsk RUSSIA Tel./Fax +7 4212 76 41 84 Tel./Fax +7 4212 76 41 93

OOO KOSTROMA-SERVIS-PONSSE

Bazovaya St., 8 156019, Kostroma RUSSIA Tel. +7 4942 41 70 12 www.ksponsse.ru

OOO LESPROMSERVIS

Pervomaiskaja St., 114 Republic of Komi 167000, Syktyvkar RUSSIA Tel. +7 8212 28 84 80 www.lps.komi.ru

OOO PKF GIDROSERVIS

Kosmonavtov Shosse, 312 614065, Perm RUSSIA Tel. +7 342 299 99 20 www.gidroservis.com

OOO NORD-WEST KOM

Arkhipova St., 3 Republic of Karelia 185002 Petrozavodsk RUSSIA Tel. +7 8142 72 26 05 Fax +7 8142 72 24 78

ODO UDARNIK

Frunze prospect 17-A 210010, Vitebsk REPUBLIC OF BELARUS Tel./Fax +375 212 36 35 83 Tel. +375 212 37 32 33 www.vitudarnik.by

OOO PARTS SERVIS

Yuzhnaya Promyshlennaya Zona Sovetsky district, Sovetsky Tjumen region Khanty-Mansi Autonomous Okrug - Yugra 628242, Tjumen region RUSSIA Tel./Fax +7 922 211 07 07

OOO REMTECHNICA

Gajdashovka St., 24 660131, Krasnoyarsk RUSSIA Tel. 8 391 214 11 78 www.rem-technika.ru

OOO ZEPPELIN RUSSLAND

Sofijskaja St., 6 192236, Saint-Petersburg RUSSIA Tel. +7 812 335 11 10 Fax +7 812 268 84 82 www.zeppelin.ru

POHJOIS- JA ETELÄ-AMERIKKA

PONSSE LATIN AMERICA LTD.

Rua Joaquim Nabuco 115 Vila Nancy, Mogi das Cruzes CEP 08735-120, São Paulo BRAZIL Tel. +55 11 4795 4600 Tel. +55 11 4795 4605

PONSSE NORTH AMERICA, INC.

4400 International Lane P.O. Box 578 Rhinelander Wisconsin 54501 USA Tel. +1 715 369 4833 Fax +1 715 369 4838

PONSSE URUGUAY S.A.

Calle Montecaseros, 785 C.P. 60.000 Paysandú URUGUAY Tel. +598 4724 3600

A.L.P.A. EQUIPMENT LTD.

258 Drapeau St P.O. BOX 2532 Balmoral, N.B. E8E 2W7 CANADA Tel. +1 506 826 2717 Fax +1 506 826 2753 www.alpaequipment.com

CHADWICK-BAROSS INC.

160 Warren Avenue Westbrook, ME 04092 USA Tel. +1 800 262 5714 Fax +1 207 856 2995 www.chadwick-baross.com

FC-VENTAS Y SERVICIOS LTDA

Av.O´Higgins 3630 Chillan Viejo Chillan CL – CHILE Tel.: +56 9 8136 4683 www.fcventas.cl

HYDROMEC INC.

2921, boul. Wallberg Dolbeau-Mistassini Quebec, G8L 1L6 CANADA Tel. +1 418 276 5831 Fax +1 418 276 8166 www.hydromec.ca

READYQUIP SALES AND SERVICE LTD.

3088 Riverside Drive P.O. Box 2140 Timmins, ON P4N 7X8 CANADA Tel. +1 705 268 7600 Fax +1 705 268 7691 www.readyquip.com

HLS FUHRER CONSULTING INC.

37 Emily Crescent Lacombe Alberta T4L 0A5, CANADA Tel. +1 403 352 7191 Tel. +1 403 789 7789

AI assistant

Ponsse Oyj — Annual Report 2014

3283_10-k_2015-03-20_881fcc81-80f5-4134-b21a-4d06b5f55c82.pdf

Vuosi 2014 lyhyesti

AVAINLUVUT IFRS 2014 IFRS 2013

S I SÄ LT Ö

MISSIO

ARVOT

REHELLISYYS

INNOVATIIVISUUS

PONSSE-HENKI

ASIAKASLÄHTÖISYYS

Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus

Markkinakatsaus

Markkinakatsaus

Pekka Ruuskanen / toimitusjohtaja, Ponsse North America Inc.

Jaakko Laurila / toimitusjohtaja, OOO Ponsse

Tapahtumia vuoden varrelta

TAMMIKUU

HELMIKUU

MAALISKUU

HUHTIKUU

TOUKOKUU

KESÄKUU

Tapahtumia vuoden varrelta

ELOKUU

HEINÄKUU SYYSKUU

LOKAKUU

MARRASKUU

JOULUKUU

Asiakaskohtaista räätälöintiä, sarjatuotannon tehokkuudella

PONSSE PRODUCTION SYSTEM OHJAA TUOTANTOA

TOIMITTAJAVERKOSTOMME ON 90 % SUOMALAINEN

LAATU ON VASTUUTA ASIAKKAASTA

Maailman parhaat metsäkoneet

TUOTELANSEERAUSTEN ENNÄTYSVUOSI

PONSSE 2015 -MALLISTO

Maailman parhaat metsäkoneet

LISÄÄ VÄÄNTÖÄ YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISELLÄ MOOTTORITEKNOLOGIALLA

ÄLYKÄS TEKNIIKKA AVAA UUSIA SOVELLUSMAHDOLLISUUKSIA

Tavoitteena paras palvelu

AUDITOINNIT TEHOKKUUDEN JA TURVALLISUUDEN MITTAREINA

INVESTOINTEJA PALVELUUN

ASIAKASTARPEET MÄÄRITTELEVÄT UUDET PALVELUTUOTTEET

HELPPO HUOLLETTAVUUS ALENTAA KÄYTTÖKUSTANNUKSIA

Hallitus 31.12.2014

HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTA

HALLITUKSEN KOKOUKSET

PUHEENJOHTAJA JUHA VIDGRÉN, S. 1970

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

HALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA HEIKKI HORTLING, S. 1951

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

JÄSENET

MAMMU KAARIO, S. 1963

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

ILKKA KYLÄVAINIO, S. 1946

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

OSSI SAKSMAN, S. 1951

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

JANNE VIDGRÉN, S. 1968

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

JUKKA VIDGRÉN, S. 1983

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

Konsernin johtoryhmä 31.12.2014

JUHO NUMMELA, S. 1977, PJ.

JARMO VIDGRÉN, S.1975

JUHA HAVERINEN, S. 1974

PETRI HÄRKÖNEN, S. 1969

JUHA INBERG, S. 1973

TAPIO MERTANEN, S. 1965

PAULA OKSMAN, S. 1959

TOMMI VÄÄNÄNEN, S. 1973

PONSSE OYJ

Ponsse Oyj Annual Report 2014