Ponsse Oyj — Annual Report 2011

Mar 23, 2012

VUOSI 2011 LYHYESTI

pörssitiedotteet 2011

• 3.1. Kehitys- ja strategiajohtaja Timo Karppinen Ponsse Oyj:n johtoryhmän jäseneksi 15.2. Ponssen tilinpäätös 1.1.–31.12.2010
• 4.3. Ponsse Oyj:n vuosikooste 2010
• 21.3. Yhtiökokouskutsu
• 22.3. Ponsse Oyj:n vuosikertomus julkaistu
• 24.3. Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukainen liputusilmoitus
• 30.3. Pekka Ruuskanen Ponsse North America Inc:n toimitusjohtajaksi – Marko Mattila aloittaa aluejohtajana, Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät
• 6.4. Epec Oy:n Kajaanissa sijaitseva metsäkoneiden sovellus- ja tuo-
• Oyj:lle 12.4. Ponsse Oyj:n varsinaisen yhtiö
• kokouksen päätöksiä
• 26.4. Ponssen osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2011

30.3. Pekka Ruuskanen Ponsse North America Inc:n toimitusjohtajak		31.5. Sigurd Skotte Ponsse AS:n toimitusjohtajaksi
si – Marko Mattila aloittaa alue johtajana, Pohjois-Amerikan jäl		14.6. Clément Puybaret Ponssé S.A.S:n toimitusjohtajaksi
leenmyyjät Epec Oy:n Kajaanissa sijaitseva	9.8.	Ponssen osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2011
metsäkoneiden sovellus- ja tuo tekehitysyksikkö siirtyy Ponsse Oyj:lle		25.10. Ponssen osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2011
12.4. Ponsse Oyj:n varsinaisen yhtiö kokouksen päätöksiä		4.11. Ponssen taloudellinen tiedotta minen ja yhtiökokous vuonna 2012

Yhtiön liiketoiminta kasvoi vuonna 2011 suunnitellusti. Vuosi oli kaksijakoinen yleisen taloudellisen tilanteen heikentyessä loppuvuotta kohti. Alkuvuodesta metsäkoneiden myynti oli vilkasta ja tilauskantamme muodostui historiallisen korkeaksi. Epävarmuus markkinoilla alkoi vaikuttaa tilausvirtoihin vuoden kolmannen neljänneksen lopulla, mutta vahva tilauskanta antoi mahdollisuuden valmistaa metsäkoneita täydellä kapasiteetilla läpi vuoden. Samalla paineet toimitusaikojen pituudesta helpottivat.

Vuonna 2011 Ponsse teki historiansa suurimman liikevaihdon. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla tulosta rasittivat useat kertaluonteiset erät. Loppuvuotta kohden myös operatiivisen toimintamme tehokkuus kasvoi, mikä näkyi sekä liikevaihdossa, liiketuloksessa että liiketoiminnan rahavirroissa.

Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 69,3 (68,0) prosenttia. Päämarkkinoistamme Suomi, Venäjä, Saksa ja Ranska olivat menestyksekkäitä läpi vuoden. Huoltopalvelujemme kasvu oli vakuuttavaa.

Investoinnit tuotekehitykseen, tuotantoon ja huoltopalveluihin jatkuivat vuoden 2011 aikana suunnitelmien mukaisesti. Toimme markkinoille uusia tuotteita, kuten PONSSE C22 -liikeratanosturin rinnalle isompaan kokoluokkaan kehitetyn PONSSE C44 -nos-

turin, PONSSE H5-harvesteripään harvennus- ja joukkokäsittelypainotteiseen puunkorjuuseen, PONSSE Elephant-King -kuormatraktorin 20 tonnin kantavuudella, PONSSE Bear 8w -harvesterin uudella PONSSE C6 -liukupuominosturilla, uuden PONSSE Opti -tietojärjestelmäversion 4.710:n sekä uuden ergonomisen käyttöliittymän, PONSSE Comfortin. Tehtaan kokonaistuotannosta jo noin 70 % on 8-pyöräisiä metsäkoneita. Tuotekehityksemme on panostanut vahvasti myös EU- ja EPA-alueen päästövaatimuksiin liittyviin Euromot 3B- ja Tier 4i -moottorimuutoksiin. Tuotevalikoimamme vastaa nyt hyvin markkinoiden tarpeita.

AVAINLUVUT	IFRS 2011	IFRS 2010
Saadut tilaukset M€	333,7	311,2
Tilauskanta M€	71,9	68,3
Liikevaihto M€	328,2	262,4
Liiketulos M€	28,8	21,7
Liiketulos % liikevaihdosta	8,8	8,3
Liiketoiminnan rahavirta M€	25,0	25,9
Tilikauden tulos M€	14,8	23,3
Korollinen nettovelka M€	22,5	24,2
Omavaraisuusaste %	45,2	46,9

Saadut tilaukset M€	333,7	311,2
Tilauskanta M€	71,9	68,3
Liikevaihto M€	328,2	262,4
Liiketulos M€	28,8	21,7
Liiketulos % liikevaihdosta	8,8	8,3
Liiketoiminnan rahavirta M€	25,0	25,9
Tilikauden tulos M€	14,8	23,3
Korollinen nettovelka M€	22,5	24,2
Omavaraisuusaste %	45,2	46,9

t

Tilinpäätös

ASIAKASLÄHEISYYS

• • Aito kiinnostus asiakasta kohtaan
• • Asiakkaan liiketoiminnan tunteminen
• • Tavoitettavuus ja nopea reagointi
• • Palveluhalu ja asiakkaan hyvä tuki
• • Matala organisaatio

Kehitämme, valmistamme ja markki noimme kestävän kehityksen mukaisesti luotettavia ja laadukkaita tavaralajimene telmän metsäkoneita ja puunkorjuuseen liittyvää tietotekniikkaa ja tuotamme nii den tehokkaaseen käyttöön vaadittavat palvelut. Täytämme jatkuvasti asiakkai demme odotukset korkealaatuisilla tuot teillamme, palveluillamme ja toimin nallamme. Tarjoamme asiakkaillemme luontoympäristöön soveltuvat ratkaisut, sitoutuen kehittämään tuotteitamme ja palveluitamme huomioiden ympäristönä kökohdat. Asiakasläheisen toimintatavan

REHELLISYYS	INNOVATIIVISUUS	Ponsse
REHELLISYYS • Toiminnan eettisyys ja korkea moraali • Luotettavuus • Mitä luvataan se pidetään, ei anneta katteettomia lupauksia • Avoimuus INNOVATIIVISUUS • Tuotteiden, palveluiden ja prosessien jatkuva parantaminen • Aloitteellisuus ja avarakatseisuus	PONSSE-HENKI • Nöyryys ja sisukkuus työn edessä • Menestymisenhalu ja yrittäjyys • Päätöksentekokyky • Periksiantamattomuus tavoitteiden saavuttamisessa • Vastuunotto • Lupsakkuus ja reilu meininki • Henkilöstön huomioiminen ja hyvä kommunikaatio • Työkaverin auttaminen ja muiden
• Muutoksen mahdollisuus	huomioiminen

mukaisesti kuuntelemme ja ymmärräm me asiakkaitamme sekä arvostamme hei dän näkemyksiään.

Tuotteemme, palvelumme ja toimin tamme laatu sekä ympäristöystävälli syys ovat yhteinen tavoitteemme. Kaik ki ponsselaiset osallistuvat omalla toi minnallaan laadun tekemiseen sekä sen kehittämiseen ja huomioivat toiminnas saan ympäristövaikutukset. Noudatam me toimintojamme koskevaa lainsäädän töä. Toimitamme ainoastaan laatukri teerimme täyttäviä tuotteita ja palvelui ta. Laatumme ja ympäristöasioidemme kehityksen perustana on osaava ja moti voitunut henkilöstö sekä kannattava lii ketoiminta.

Asetamme toiminnallemme tavoit teet. Mittaamme ja auditoimme toimin taamme sekä reagoimme tehokkaasti poikkeamiin. Näin varmistamme kilpai lukyvyn myös tulevaisuudessa.

Ponsse Oyj:n johto on sitoutunut toi mintapolitiikan toteuttamiseen ja huo lehtimaan sen viestinnästä henkilöstöl le. Riittävällä koulutuksella varmistam me toimintapolitiikan ymmärtämisen koko konsernissa.

TOIMINTAPOLITIIKKA ISO 9001: 2008 JA ISO 14001:2004

Ponsse -henki ASIAKASLÄHEISYYS

Missio

Menestymme asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa kestävän kehityksen mukaisilla innovatiivisilla puunkorjuun ratkaisuilla.

Visio

Olemme toimialan halutuin yhteistyökumppani.

arvot

Tuottee t ja palvelu

t

Tilinpäätös

Alkuvuodesta metsäkoneiden myynti oli vilkasta ja tilauskantamme muodostui historiallisen korkeaksi. EU:n velkakriisi alkoi vaikuttaa tilausvirtoihimme vuoden kolmannen neljänneksen lopulla, kun epävarmuus markkinoilla lisääntyi. Tilausvirta heikkeni edelleen viimeisen vuosineljänneksen aikana. Vahva tilauskantamme antoi kuitenkin mahdollisuuden valmistaa metsäkoneita täydellä kapasiteetilla vuoden loppuun asti. Samalla paineet toimitusaikojen pituudesta helpottivat.

Tavoitteemme kannattavasta kasvusta ja vahvasta kassavirrasta toteutuivat kohtuullisesti. Liikevaihdolla mitattuna Ponsse teki vuonna 2011 historiansa suurimman liikevaihdon. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla tulostamme rasittivat useat kertaluonteiset erät, mutta loppuvuodesta myös kannattavuutemme alkoi olla normaalilla tasolla. Vaihtokoneiden myynnin heikentyminen vaikeutti loppuvuonna pääomien vapauttamista varastoista, mutta pääsimme toimintaympäristön huomioiden hyvään liiketoiminnan rahavirtaan. Huoltopalvelujemme kasvu oli vakuuttavaa.

Päämarkkinoistamme Suomi, Venäjä, Saksa ja Ranska olivat menestyksekkäitä läpi vuoden. Myös Ruotsissa konemäärämme ovat lisääntymään päin ja panostuksemme markkinalle alkavat tuottaa tulosta. Pohjois-Amerikan markkina oli edelleen haastava Yhdysvaltojen talouden ongelmien seurauksena. Erityisesti pientalorakentamisen vähyys ja yleinen epävarmuus vaikuttivat metsäkoneiden myyntiin Yhdysvalloissa. Ponssen markkinaosuus on kuitenkin kasvanut tasaisesti ja olemme nouseva toimija usealla markkinalla.

Panostukset tuotekehitykseen jatkuivat vuoden 2011 aikana normaalisti. Toimme markkinoille uusia tuotteita, kuten C22 liikeratanosturin rinnalle isompaan kokoluokkaan kehitetyn C44-nosturin, H5-harvesteripään, 20 tonnin ElephantKing-kuormatraktorin, Bear 8w -harvesterin uudella C6-liukupuominosturilla, uuden Opti-tietojärjestelmäversion 4.710 sekä alkuvuodesta 2012 sarjatuotantoon otettavan uuden käyttöliittymän, PONSSE Comfortin. Kahdeksanpyöräiset harvesterimme ovat olleet suosittuja ja muutos kahdeksanpyöräisten eduksi on ollut markkinoilla nopea – Bear 8w, Ergo 8w ja Fox ovat kysyttyjä konemalleja kaikilla markkina-alueillamme.

Vuosi 2011 oli vahvan kasvun vuosi Ponsselle. Samalla vuosi oli myös kaksijakoinen yleisen taloudellisen tilanteen heikentyessä loppuvuotta kohti.

Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus

Tavoitteemme kannattavasta kasvusta ja vahvasta kassavirrasta toteutuivat kohtuullisesti. Liikevaihdolla mitattuna Ponsse teki vuonna 2011 historiansa suurimman liikevaihdon.

Juho Nummela Toimitusjohtaja

Juha Vidgrén

Hallituksen puheenjohtaja

Tehtaan kokonaistuotannosta jo noin 70 % on kahdeksanpyöräisiä metsäkoneita. Tuotekehityksemme on panostanut vahvasti myös EU- ja EPA-alueen päästövaatimuksiin liittyviin Euromot 3B - ja Tier 4i -moottorimuutoksiin.

Myös keväällä 2011 tehty organisaatiomuutos tietojärjestelmien tuotekehityksessä on osoittautunut hyväksi kehitysaskeleeksi. Tytäryhtiömme Epec Oy:n alaisuudessa toiminut metsäkoneiden tietojärjestelmätuotteiden kehitysyksikkö Kajaanissa siirtyi toimimaan suoraan Ponssen alaisuuteen. Muutoksen kautta olemme sekä Epecillä että Ponssella pystyneet keskittymään ydinosaamiseemme ja nopeuttamaan tietojärjestelmien tuotekehityssykliä. Pystymme näin tukemaan metsäkoneasiakkaitamme entistä paremmin ja nopeammin. Ponssen Kajaanin yksikön tuotekehityksessä toimii 25 tietojärjestelmien tuotekehityksen ammattilaista, jotka keskittyvät täysipäiväisesti PONSSEmetsäkoneiden mittalaitteen, ohjausjärjestelmien sekä PC-laitteistojen kehitykseen. PONSSE-tietojärjestelmätuotteet valmistetaan edelleen Epec Oy:ssä Seinäjoella. Vuoden 2011 aikana jämäköitimme

myös yhtiön arvoja. Ponsselaiset arvot eivät ole vuosien saatossa muuttuneet. Jatkamme yhtiön perustajan Einarin Vidgrénin viitoittaman arvomaailman tiellä, jossa asiakasläheisyys, rehellisyys ja tekemisen meininki ovat lähtökohtana kaikkeen päivittäiseen työhömme.

Keskitymme myös tulevaisuudessa tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja tuotekehitykseen Vieremältä käsin. Asiakaskuntamme ja sitoutunut henkilöstömme mahdollistavat yhteisen onnistumisemme myös tulevaisuudessa.

t

katsaus markkinaympäristöön

Vuosi 2011 oli Ponsselle vahva vuosi. Liiketoimintamme kasvoi ja tehostimme toimintojamme kaikilla markkina-alueillamme. Uudistunut tuoteperhe on antanut meille vahvan lähtökohdan vastata markkinoiden tarpeisiin.

ovat olleet erinomaisia. Tietojärjestelmätuotteissa haluamme selkeästi olla kehityksen kärjessä. Vuonna 2011 lanseerasimme jälleen uusia tuotteita ja teimme tuoteparannuksia.

Palvelut

Panostaminen huoltopalveluiden jatkuvaan kehittämiseen on meille strateginen valinta. Puuta korjataan varsin äärimmäisissä olosuhteissa ja metsäkoneyrittäjien työympäristö vaihtelee suuresti. Koneiden on oltava luotettavia ja palveluiden on pelattava sekä kovissa pakkasista ja syvässä lumessa, äärimmäisessä kuumuudessa, haastavissa maastoissa rinteillä että pehmeillä mailla.

Palvelut rakennetaan aina markkinakohtaisesti paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Ammattitaitoisen henkilökunnan ja palveluhenkisyyden merkitys korostuu, kun asiakkaan liiketoiminta riippuu palveluidemme laadusta. Huoltopalveluita on pystyttävä tarjoamaan kaiken kattavista kokonaispalveluratkaisuista tehokkaaseen kenttähuoltoon ja nopeisiin varaosatoimituksiin. Se, kuinka ratkaisemme ongelmatilanteet, punnitsee asiakkaidemme luottamuksen meihin.

Vaikka olosuhteet vaihtelevat, puunkorjuuyrittäjien perusvaatimukset ovat kaikkialla samat: monipuolisiin tarpeisiin soveltuvat, tuottavat ja kestävät tuoteratkaisut, joiden tukipalvelut huoltoineen, varaosineen ja koulutuksineen toimivat moitteettomasti.

Ponsse on perustamishetkestään lähtien ollut perheyritys, kuten suuri osa puunkorjuuyrityksistä on tänäkin päivänä. Puunkorjuuyrittäjän arkipäivän tunteminen ratkaisee sen, kuinka pystymme tuotteissa ja palveluissa vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin. Nopea reagointi ja oikeisiin asioihin keskittyminen ovat olennaisia. Toimintoja ja tuotteita kehitetään positiivisella tekemisen meiningillä jatkuvassa yhteistyössä asiakkaidemme ja muiden alan toimijoiden kanssa. Haluamme päivittäin todistaa asiakkaillemme, että olemme heidän luottamuksensa arvoisia. Sukupolvesta ja markkinasta toiseen.

Myynti- ja markkinointijohtaja

Metsäkoneyrittäjien hyvä työtilanne ja paineet konekaluston uusimiseen purkautuivat vuoden alkupuoliskolla. Kysyntä oli hyvällä tasolla ja ylsimme ennätyksellisen vahvaan tilauskantaan erityisesti vuoden 2011 puolivälissä. Tuotantomme kasvatti kapasiteettiaan, mutta tästä huolimatta toimitusajat venyivät vahvan tilauskannan vuoksi. Loppuvuodesta tilanne korjaantui kysynnän tasaantuessa ja toimitusajat saatiin normaaleiksi.

Markkinat

Puunkorjuumenetelmien muutos on verraten hidasta ja edelleen noin puolet maailman teollisesta puunkorjuusta tehdään manuaalisesti. Koneellisesti korjatusta puusta noin 60 % korjataan kokorunkomenetelmällä ja noin 40 % korjataan tavaralajimenetelmällä. Tavaralajimenetelmä kasvaa vuosittain maailmalla, mutta muutos on hidas. Keskitymme nykyaikaisen tavaralajimenetelmän puunkorjuutuotteiden kehittämiseen ja valmistamiseen. Alan toimijoiden vaatimukset puunkorjuutoiminnan tehostamisesta ja ympäristöystävällisyydestä sekä puuraaka-aineen säästämisestä vaikuttavat jatkuvasti kehityksen suuntaan siten, että ne suosivat tavaralajimenetelmän puunkorjuuta.

Olemme sitoutuneet toimimaan kaikilla valitsemillamme markkina-alueilla pitkäjänteisesti. Emme siirry uusille markkina-alueille, mikäli emme voi taata asiakkaillemme korkealaatuisia paikallisia palveluita.

Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdostamme on noin 70 %. Vuonna 2011 markkina-alueista Suomi, Venäjä, Saksa ja Ranska ylläpitivät vahvaa tilausvirtaa. Baltian maiden, Norjan ja Espanjan myynnit ylittivät niin ikään odotuksemme. Suomessa markkinaosuutemme oli vuonna 2011 erittäin vahva. Ruotsin myyntimme kärsi vuoden alkupuoliskon pitkistä toimitusajoista, sillä tilauskantamme oli ennätystasolla.

Pohjois-Amerikassa markkina osoitti varovaisia elpymisen merkkejä. Etelä-Amerikan markkina-alue oli meille edelleen haastava, mutta sinnikkäällä työllä olemme pystyneet kasvattamaan markkinaosuuttamme. Erityisesti Uruguayn toimintomme ovat tuottaneet tuloksia merkittävien konekauppojen myötä. Viime vuonna panostimme Etelä-Amerikassa erityisesti koulutuspalveluiden ja henkilökunnan ammattitaidon kehittämiseen. Meillä on hyviä tuotteita eukalyptuksen korjuuseen, mutta sekä Pohjois- että Etelä-Amerikassa on pystyttävä ohjaamaan puunkorjuumenetelmä tehokkaaseen tavaralajimenetelmään.

Vuonna 2011 tytäryhtiöorganisaatiossamme tehtiin seuraavia muutoksia: Pekka Ruuskanen siirtyi 1.6.2011 Yhdysvalloissa Ponsse North America Inc:n toimitusjohtajaksi myyntipäällikön tehtävästä. Aiempi toimitusjohtaja Marko Mattila siirtyi aluejohtajaksi vastaamaan Ponssen Pohjois-Amerikan jälleenmyyntiverkoston tukemisesta ja kehittämisestä. Sigurd Skotte nimitettiin Ponsse AS:n toimitusjohtajaksi Norjassa 1.9.2011 alkaen Lyder Ellevoldin jäädessä tehtävästään osa-aikaiselle eläkkeelle. Clément Puybaret nimitettiin Ponssé S.A.S:n toimitusjohtajaksi Ranskassa 15.8.2011, kun Tapio Ingervo siirtyi toisen työnantajan palvelukseen.

Tuotteet

Tilauskannassamme on selvästi näkynyt, että tuotteemme ovat vastanneet hyvin markkinoiden tarpeisiin. Puunkorjuu on siirtynyt yhä haastavampiin maastoihin ja olosuhteisiin. Yrittäjän toiminnan kannattavuuden ratkaisee usein korjuukaluston laajakäyttöisyys työmaiden vaihdellessa esimerkiksi maaston, leimikkokoon ja korjattavan puutavaran mukaan.

Uusien kahdeksanpyöräisten harvestereiden määrä tuotannossamme ylittää jo selvästi kuusipyöräisten määrän. Ponssen tuotevalikoimassa on kahdeksanpyöräisiä harvestereita kaikissa kokoluokissa harvennuksista järeisiin uudistushakkuisiin: PONSSE Bear 8w, PONSSE Ergo 8w ja PONSSE Fox. Muutos on ollut nopea – toimme ensimmäiset kahdeksanpyöräiset harvesterit markkinoille SkogsElmiamessuilla Ruotsissa kesällä 2009. Myös uudet kuormatraktorimallit, PONSSE Buffalo ja kaksikymmentätonninen PONSSE ElephantKing ja H-sarjan harvesteripäämallisto on otettu markkinoilla hyvin vastaan. Uusista nosturimalleista, liikeratanostureista C22 ja C44 sekä liukupuominosturista C6, saadut käyttäjäkokemukset

Toimintoja ja tuotteita kehitetään positiivisella tekemisen meiningillä jatkuvassa yhteistyössä asiakkaidemme ja muiden alan toimijoiden kanssa. Haluamme päivittäin todistaa asiakkaillemme, että olemme heidän luottamuksensa arvoisia. Sukupolvesta ja markkinasta toiseen.

Tilinpäätös

Pohjois-Eurooppa

PONSSE OYJ SUOMI EPEC OY SUOMI PONSSE AB RUOTSI PONSSE AS NORJA AN MASKINTEKNIK AB RUOTSI KONEKESKO EESTI AS VIRO KONEKESKO LATVIJA SIA LATVIA KONEKESKO LIETUVA UAB LIETTUA

Venäjä ja Aasia

PONSSE CHINA LTD. KIINA OOO PONSSE VENÄJÄ ODO UDARNIK VALKO-VENÄJÄ OOO DORMASHIMPORT-VOSTOK VENÄJÄ OOO LESPROMSERVIS VENÄJÄ OOO KOSTROMA-SERVIS-PONSSE VENÄJÄ OOO REMTECHNICA VENÄJÄ OOO PKF "Gidroservis" VENÄJÄ OOO WEST KOM VENÄJÄ OOO ZEPPELIN RUSSLAND VENÄJÄ

SHINGU SHOKO, LTD JAPANI

Pohjois-Eurooppa

SkogsElmia- ja Skogsnolia-messut Ruotsissa olivat vuonna 2011 alueen suurimmat messutapahtumat. Julkistimme messuilla järeän kokoluokan PONSSE Bear 8w -harvesterin C6-liukupuominosturilla, kaksikymmentätonnisen PONSSE Elephant-King -kuormatraktorin, PONSSE H5 -harvesteripään, uuden PONSSE C44 -liikeratanosturin, PONSSE Comfort -käyttöliittymän sekä PONSSE Opti -tietojärjestelmän uuden 4.710 version.

Ruotsissa ja Norjassa järeämmän kokoluokan PONSSE Bear 8w -harvesteri ja PONSSE ElephantKing -kuormatraktori otettiin erittäin hyvin vastaan, sillä molemmilla markkinoilla on paikoitellen varsin järeää puustoa ja jyrkkiä rinteitä. Myös tiettyjen korjuualueiden pitkät kuljetusajomatkat ja vaatimukset korkeammasta tuottavuudesta ovat lisänneet uudistushakkuisiin soveltuvien metsäkoneiden tarvetta.

Toisaalta myös harvennusten ja joukkokäsittelyn osuus on ollut kasvussa. H5 harvesteripään suunnittelu lähti liikkeelle asiakkaidemme tarpeesta saada monipuolinen ja tuottava harvesteripää harvennuspainotteiseen puunkorjuuseen ja joukkokäsittelyyn. Suomessa Ponssen markkina-asema oli ennätyksellisen vahva ja olimme selkeä markkinajohtaja. Myös Baltiassa markkina piristyi selvästi.

Metsäkoneiden ergonomia ja käyttömukavuus ovat Pohjois-Euroopassa tärkeässä roolissa. Vuoden aikana kahdeksanpyöräisten harvesterien osuus on ylittänyt kuusipyöräisten myynnin. Uusi C44-liikeratanosturi PONSSE Ergo -harvesterimalleihin on helppokäyttöisyytensä ja tehokkuutensa ansiosta kasvattanut harvesterimyyntiämme.

Keski- ja Etelä-Eurooppa

Vuonna 2011 erityisesti Ranskan ja Saksan markkinat pitivät yllä vahvaa tilausvirtaamme ja Espanjan markkina piristyi. Keski- ja Etelä-Euroopan vaihtelevissa puunkorjuuolosuhteissa olemme pystyneet tarjoamaan hyvin paikallisiin olosuhteisiin sopivaa puunkorjuukalustoa. Uusien kahdeksanpyöräisten harvestereiden merkitys alueen myynnissä oli vuonna 2011 merkittävä. Kahdeksanpyöräisillä koneilla asiakkaamme ovat pystyneet korjaamaan puuta kohteissa, joissa koneellinen puunkorjuu on aiemmin ollut mahdotonta tai kannattamatonta.

Jyrkät rinteet, vaikeakulkuiset maastot ja puulajien laaja kirjo vaativat koneilta paljon. Esimerkiksi Ranskassa 60 % korjatusta puusta on lehtipuuta. Uudet C22- ja C44-liikeratanosturit ja uusi C6-liukupuominosturi ovat mahdollistaneet PONSSEmetsäkoneiden entistä laajemman käytön muun muassa erikoiskohteissa, joissa perinteisesti puu on jouduttu korjaamaan metsureiden voimin. Nostureiden rakenne on myös helpottanut koneiden siirtoja, sillä Keski-Euroopassa palstat ovat tyypillisesti pieniä ja hajanaisia.

Venäjä ja Aasia

Venäjästä on viimeisen viiden vuoden aikana tullut yksi suurimmista nykyaikaisten tavaralajimenetelmämetsäkoneiden markkinoista. Ammattitaitoisten puunkorjuuyritysten määrä on lisääntynyt, ja työn tuottavuus sekä tehokkuus ovat nyt toisella tasolla kuin aiempina vuosina. Vaatimukset tehokkuudesta, tarkkuudesta, laadusta, ergonomiasta ja taloudellisuudesta ovat ajaneet kysyntää vahvasti nykyaikaisen puunkorjuukaluston suuntaan. Myös miestyövoiman puute on enenevissä määrin syy koneiden hankkimiseen.

Vuosi 2011 oli Venäjällä koneiden ja huoltopalveluiden myynnissä nousujohteinen ja tulos muodostui hyväksi. Painopiste toiminnoissa oli huollon palvelutason nostamisessa ja koulutuspalveluiden tarjonnan kehittämisessä. Kahdeksanpyöräiset harvesterimallit on kuin tehty Venäjän oloihin. Useilla tärkeillä metsäalueilla maasto-

MARKKINA-ALUEET

olosuhteet ovat vaikeat, ja koneiden liikkuvuudelle sekä teholle asetetaan suuria vaatimuksia. Ponssen valttina myös Venäjällä on ollut sataprosenttinen omistautuminen metsäasiakkaisiin ja heidän liiketoimintansa tukemiseen.

Etelä-Kiinan Guangxi-provinssissa tarjoamme kokonaisvaltaisia myynti-, huolto- ja koulutuspalveluita. Ponssen kumipyöräiset metsäkoneet ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi mahdollistaen koneellisen puunkorjuun haastavissa olosuhteissa. Paikalliset eukalyptusviljelmät sijaitsevat rinteissä, sillä tasainen maa hyödynnetään ruuantuotannossa. Vuonna 2011 myytiin myös Japaniin ensimmäinen PONSSE-harvesteri.

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

Pohjois-Amerikassa Ponssen liiketoiminta on keskittynyt Suurten järvien läheisyyteen sekä itäiseen Kanadaan ja Mainen osavaltion alueelle. Kahdeksanpyöräiset harvesterit soveltuvat erittäin hyvin myös Yhdysvaltojen länsiosien vaikeisiin rinneolosuhteisiin. Vuonna 2011 kahdeksanpyöräiset harvesterit kasvattivat markkinaosuuttamme ja olimme kumipyöräharvestereissa markkinajohtaja.

Ponssen Pohjois-Amerikan toiminnoille tyypillistä ovat pitkäaikaiset asiakassuhteet. Alueen kymmenen ensimmäistä asiakasta 1990-luvulta ovat Ponsse-asiakkaita tänäkin päivänä. Kanadassa Ponsse aloitti virallisesti toimintansa helmikuussa 2000, kun yhteistyösopimus Ponssen ensimmäisen kanadalaisen jälleenmyyjän, A.L.P.A. Equipmentin, kanssa solmittiin.

Etelä-Amerikassa keskityimme vuonna 2011 huolto- ja varaosapalvelujemme tehostamiseen sekä koulutuspalveluihin. Ponssen myynti kehittyi hyvin Uruguayssa, jossa esiteltiin PONSSE C44 -liikeratanosturi 8,5 metrin ulottumalla. Malli soveltuu erityisesti eukalyptustyömaille, jossa korjuuseen käytetään kuorivaa PONSSE H7euca -harvesteripäätä. Sekä Pohjois- että Etelä-Amerikassa PONSSE-tuotteet soveltuvat hyvin paikalliseen puunkorjuuseen ja menetelmämuutos ympäristöystävälliseen tavaralajimenetelmään etenee vähitellen.

Kuva: Anlegg&Transport, Norja

20.5. EINARI VIDGRÉN SÄÄTIÖN PALKITSEMIStilaisuus Einari Vidgrén Säätiö jakoi tunnustuksia metsäalan osaajille ^{86 000} eurolla.

16.–18.6. SKOGSNOLIA, Umeå & 26.–28.5. SKOGSELMIA, Jönköping Vuoden ²⁰¹¹ PONSSE-uutuudet lanseerattiin Ruotsissa.

LANSEERAUKSET 2011

Ponsse lanseerasi ²⁰¹¹ useita uusia tuotteita: PONSSE C44 -liikeratanosturin, PONSSE H5 -harvesteripään, PONSSE Elephant-King -kuormatraktorin, PONSSE Bear 8w -harvesterin, PONSSE Opti 4.710 -tietojärjestelmäversion sekä ergonomisen käyttöliittymän, PONSSE Comfortin.

paino jää alhaiseksi ja huoltokohteita on vähän. Eukalyptuksen korjuussa käytetään PONSSE H7euca -harvesteripäätä, joka kuorii rungon prosessoinnin aikana.

OOO Ponssen uuden palvelukeskuksen avajaiset.

TEHDAS JA KUMPPANUUSYRITYSKYL^Ä Yhteistyö kumppanuusyritysten kanssa on pysyny^t vahvana. Vieremän tehdas ja kumppanuusyritykset sekä Iisalmen huoltopalvelukeskus työllistävät Ylä-Savon alueella noin ⁸⁰⁰ henkilöä.

Tuotannon investoinnit

Kokoonpanon laajennustyöt aloitettiin syksyllä. Loppuvuodesta otettiin käyttöön tuotannon koneistus-, hitsaus- ja automaatioinvestointeja. Tuotekehityksen toiminnan tueksi rakennettiin testaushalli runko- ja puomirakenteiden väsytystestaukseen.

ponsse ladyt Ponsse Ladyt vierailivat syyskuussa OOO Ponssella Pietarissa. Ladyt-toiminnassa Suomessa mukana noin ²⁰⁰ asiakkaamme puolisoa.

PONSSE-KLUBI Vuoden ²⁰¹¹ aikana Ponsse-klubilla majoittui yli ²⁷⁰⁰ vierasta ja savusaunaa lämmitettiin yli ¹⁰⁰ iltana.

Tavaralajimenetelmä on syntynyt ja kehittynyt Pohjoismaissa, jossa se on jo kauan ollut vallitseva puunkorjuutapa. Menetelmän perusajatus on, että puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan metsässä eri käyttötarkoituksiin sopiviksi puutavaralajeiksi. Keskeisimmät kilpailevat menetelmät ovat kokorunko- ja kokopuumenetelmät, joissa puu kaadetaan ja kuljetetaan karsittuna tai karsimattomana käyttöpaikalle tai terminaaliin, tarvittaessa kuljetuspituuteen katkottuna. Katkonta eri käyttötarkoituksiin tapahtuu prosessointialueella tai vasta tuotantolaitoksella.

Nykyaikaisen tavaralajimenetelmän edut kilpaileviin menetelmiin verrattuna ovat merkittäviä. Menetelmä tuo tuotantolaitoksille, puunhankintayhtiöille, metsänomistajille ja metsäkoneurakoitsijoille tärkeitä tuottavuusetuja: puunkorjuun tehokkuus, tuotetun puutavaran toivotunlaiset mitat ja korkea laatu sekä korjattavan puuston arvon maksimaalinen hyödyntäminen.

Tavaralajimenetelmä mahdollistaa metsänkasvatukselliset harvennushakkuut ja se soveltuu kevyen ja vähän maaperää rasittavan kaluston ansiosta myös pehmeille maapohjille, jyrkille rinteille ja muutoin vaikeakulkuiseen maastoon. Muihin menetelmiin verrattuna ympäristövaikutukset ovat huomattavasti vähäisemmät niin kasvuston ja maapohjan vahingoittumisen kuin koneiden päästöjen ja polttoaineen kulutuksenkin suhteen.

Koneiden kuljettajille tavaralajimenetelmän metsäkone on ergonomisempi ja miellyttävämpi työympäristö kuin vanhanaikaisempaa teknologiaa edustavat kokorunko- ja kokopuumenetelmän koneet. Kilpailevissa menetelmissä koneita, henkilökuntaa, varaosia ja polttoainetta tarvitaan korjattua kiintokuutiometriä kohden enemmän. Tavaralajimenetelmässä puut kaadetaan, katkotaan ja kuljetaan tienvarteen merkittävästi pienemmällä konemäärällä, miehistöllä ja kustannuksilla.

Tänä päivänä noin puolet teollisesta puunkorjuusta tapahtuu edelleen manuaalisesti. Tavaralajimenetelmän osuus maailmassa korjattavasta puumäärästä on vasta noin 20 %. Tavaralajimenetelmällä korjattavan puun osuus nousee maltillisesti puunkorjuuseen kohdistuvien kustannuspaineiden sekä ympäristönsuojelullisten vaatimusten ansiosta. Korjuumenetelmän muutos aiheuttaa lisätarpeita myös kuljettajakoulutuksen lisäämiselle.

Parhaat tuotteet parhaaseen korjuumenetelmään

Ponsse on erikoistunut tavaralajimenetelmän (Cut-To-Length, CTL) puunkorjuuratkaisuihin. Yhtiö on yksi keskeisimmistä tavaralajimenetelmän kaluston ja itse menetelmän kehittäjiä ja edelläkävijöitä. Ponsse on myös aktiivisesti järjestänyt tavaralajimenetelmän koneiden käytön koulutusta Suomessa ja maailmalla. tuottava KALUSTO

Korjuukaluston muodostaa harvesteri ja kuormatraktori. Koneet ovat teknisesti edistyksellisempiä ja kevyempiä kuin kokorunko- ja kokopuumenetelmän koneet. Harvesteri kaataa, karsii, mittaa ja katkoo rungot puunkäyttäjän haluamiksi tavaralajeiksi. Kuormatraktori kuljettaa tavaralajit metsäautotien varteen pitäen kunkin tavaralajin omassa erillisessä pinossaan. Kaukokuljetus tehtaalle tapahtuu puutavara-autolla, jossa on mukana nosturi kuormaamista varten. Vastaavasti kokorunkoja kokopuumenetelmässä korjuukalustoon kuuluu neljä, usein viisi tai kuusikin eri konetta kuten kaatokasauskone, juontokone, kuormaaja sekä joko prosessori tai karsinta- ja katkontakone. Lisäksi puutavaraautojen kuormaukseen käytetään usein erillistä kuormauskonetta.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS

Siistimmän korjuujäljen, kannattavasti tehtyjen pienten korjuukohteiden sekä valikoivan harvennuksen ansiosta tavaralajimenetelmä saavuttaa helpommin yleisen hyväksynnän. Korjuujäljellä tarkoitetaan metsikön puuston ja maaperän tilaa korjuun jälkeen.

PAREMPI SAANTO

Menetelmässä saadaan talteen huomattavasti enemmän tukkipuuta, koska harvesteri mittaa jokaisen rungon tarkasti ennen kuin se katkaistaan. Pienikin määrä erikoispuuta voidaan ottaa erilleen, kuten hyvälaatuisia lehtipuuvaneritukkeja ja pylväitä, ja kuljettaa ne kannattavasti tehtaalle.

TEHOKAS LOGISTIIKKA

Puun kaukokuljetus tehtaalle voidaan hoitaa edullisemmin ja tehokkaammin.

Tukit kuljetetaan suoraan sahalle, sorvitukit vaneritehtaalle ja kuitupuu sellutehtaalle. Kuljetusmatkat ovat lyhempiä kuin kokorunkomenetelmässä, jossa koko runko tyypillisesti kuljetetaan ensin katkottavaksi ja käsiteltäväksi sahalle. Kuitupuuksi menevä osa haketetaan ja kuljetetaan edelleen sellutehtaalle. Näin puun käsittelykertoja tulee kuitupuulle enemmän ja kuljetusmatka on pidempi.

NOPEA JATKOJALOSTUS

Tukit katkotaan jo metsässä ja sahalla ne lajitellaan samankokoisiin eriin ennen sahausta. Koska tukit ovat samaa läpimittaluokkaa, erä voidaan sahata suurella linjanopeudella, eikä sahan asetetta tarvitse muuttaa eri tukkien välillä.

Tavaralajimenetelmän koneissa on noin 10–11 metriin ulottuva nosturi, ja rungot pystytään katkomaan jo metsässä. Tämä mahdollistaa valikoivat harvennushakkuut, jossa harvennetaan ylitiheä metsikkö ja jätetään kasvamaan metsikön parhaat yksilöt. Oleellista on, että harvennuksen jälkeen jää kasvamaan laadultaan hyvä ja tuottava puusto.

kas lehti- ja neulasmassa sekä oksat ja latvus jäävät metsään antamaan ravintoa kasvamaan jääneelle puustolle tai uudelle taimikolle.

Työmaalle siirrettäviä koneita on vähemmän, ja näin myös pienten korjuulohkojen puunkorjuu on kannattavaa. Tienvarteen tarvitaan vain vähän varastotilaa, koska puun käsittelyä ei tehdä tien varressa. Kokorunko- ja kokopuumenetelmässä tarvitaan suuri varastoalue puiden karsintaa ja katkontaa varten.

1 2 3 4 Puu karsitaan ja katkotaan metsässä. Näin ravintei-Koneet on voitu rakentaa verraten keveiksi, sillä menetelmässä ei käsitellä kokonaisia runkoja. Maastoltaan herkissä korjuukohteissa harvesterilla rakennetaan ajouralle maaperää suojaava ja kantavuutta parantava oksamatto, jonka päällä kuormatraktori ajaa.

Tavaralajimenetelmä lyhyesti

PONSSE-tuotevalikoima

PONSSE-tuotevalikoima kattaa harvesterit, kuormatraktorit, harvesteripäät, nostu rit, kuormaimet ja tietojärjestelmätuotteet tavaralajimenetelmän puunkorjuuseen. Ponsse on keskittänyt paitsi suunnittelun myös komponenttivalmistuksen itselleen laadun, toimitusvarmuuden ja tuotekehitysprosessin tehostamiseksi. Omavalmis tuksen osuus PONSSE-koneissa on noin 70 %. Ponssen alihankintaverkosto on pääasiassa Suomessa.

PONSSE-metsäkoneita on käytössä lähes kaikilla maailman keskeisillä teollisen puunkorjuun alueilla. Myynti- ja palvelu verkosto kattaa lähes 40 maata, ja tuoteominaisuuksiin kohdistuvat vaatimukset vaihtelevat voimakkaasti eri markkinaalueilla. Tuotevalikoima on rakennettu siten, että modulaarisen tuoterakenteen avulla pystytään valmistamaan laaduk kaasti ja tehokkaasti lukuisia variaatioita samasta tuotteesta. Näin Ponsse voi tarjoa kaikilla markkina-alueillaan kunkin asi akkaan erityistarpeisiin ja paikallisiin olo suhteisiin sopivan, kattavan ja tehokkaan tuotevalikoiman. Jokainen PONSSE-met säkone valmistetaan asiakastilauksesta.

PONSSE-harvesterit

Ponssen harvesterimallistosta asiakkaam me löytävät sopivan kokoluokan koneen kaikkeen tehokkaaseen tavaralajimenetel män puunkorjuuseen ensiharvennuksil ta ja metsäenergian korjuusta aina järei siin uudistushakkuisiin. Kaikki konemal lit on kuitenkin suunniteltu koon ja suo rituskyvyn puolesta yleiskokoluokkaan, jolloin työskentely ei kaluston puolesta ra joitu kapea-alaisesti vain tietyn tyyppisiin työmaihin.

Ponsse esitteli uudet kahdeksanpyö räiset harvesterimallit ensimmäisen ker ran SkogsElmia-messuilla Ruotsissa ke sällä 2009. Tänään tuotevalikoimassam -

me on kahdeksanpyöräisiä harvestereita kaikissa kokoluokissa: PONSSE Bear 8w, PONSSE Ergo 8w ja PONSSE Fox. Kah deksanpyöräiset harvesterit muodostavat jo valtaosan Ponssen harvesterimyynnis tä. Tuotteet ovat sopineet hyvin asiakkai den tarpeisiin puunkorjuun siirtyessä yhä haastavampiin olosuhteisiin – pehmeille maille ja jyrkkiin rinteisiin. Viime vuosien vahvat panostukset tuotekehitykseen ovat osuneet oikeaan. Harvesterituoteperhe on viime vuosina uudistunut kauttaaltaan uu sien kahdeksanpyöräisten harvesterimal lien ja uuden harvesteripäämalliston sekä täysin uuden nosturimalliston myötä.

Kahdeksanpyöräiset harvesterit muodostavat jo valtaosan Ponssen harvesterimyynnistä. Tuotteet ovat sopineet hyvin asiakkaiden tarpeisiin puunkorjuun siirtyessä yhä haas tavampiin olosuhteisiin – pehmeille maille ja jyrkkiin rinteisiin.

ponssen vuosi

t

Tilinpäätös

Koeajamme kaikki PONSSEmetsäkoneet aidoissa savottaolosuhteissa, ennen koneiden toimittamista asiakkaalle. Uudet PONSSE-tuotteet kehitetään läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa oikeiden ratkaisujen löytämiseksi ja testataan ennen tuotantoonottoa siinä käyttöympäristössä, johon tuote on suunniteltu.

PONSSE-kuormatraktorit

Myös kuormatraktorituotelinjaa on kehitetty määrätietoisesti asiakaspalautteen perusteella. PONSSE-kuormatraktoreissa keskeisiä tuotekehitystä ohjaavia tekijöitä ovat voima, käyttömukavuus, suotuisa omapainon ja kuormankantokyvyn suhde sekä ympäristöystävällisyys muun muassa tasaisen painojakauman ja pienien kääntösäteiden ansiosta. Ponssen kuormatraktoriperhe kattaa kaikki kantavuusluokat 10 tonnin Gazellesta 20 tonnin ElephantKingiin.

Vuoden 2011 uutuusmalli PONSSE ElephantKing esiteltiin keväällä SkogsElmia- ja SkogsNolia-messuilla. Elephant-King vie 20 tonnin kantavuudellaan ja 24 tonnin vetovoimallaan kuormatraktorien tuottavuuden uudelle aikakaudelle. Palautteiden perusteella myös koneen luotettavuus on erinomainen. ElephantKing on ylivoimainen ratkaisu haastaville työmaille ja pitkille kuljetusmatkoille. Vuonna 2010 esitelty, täysin uudistettu PONSSE Buffalo täytti saadun palautteen perusteella kaikki tärkeimmät asiakkaiden ja kuljettajien toiveet. Ponsse seuraa nyt samoja kehityslinjoja muissa kuormatraktorimalleissa ja jatkaa läheistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa uusien ideoiden ja toiveiden toteuttamiseksi.

Peruskonekehityksen ohella kuormatraktoripuolella on tehty ahkerasti töitä myös metsäenergian korjuun kehittämiseksi. Olemme kehittäneet ja testanneet erilaisia kuormatilaratkaisuja läheisessä yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa voidaksemme löytää niin taloudellisesti kuin toimintamalliltaankin parhaan ratkaisun. Muun muassa mekaanisesti ja hydraulisesti muuttuvat kuormatilat ja kuormainvaa´at tuovat puunkorjuuseen joustavuutta. Samalla kalustolla voidaan korjata sekä ainesettä energiapuuta.

HARVESTERIT -TU OTEPERHE

PONSSE Beaver ja kahdeksanpyöräinen PONSSE Fox edustavat pienemmän keskikoon harvesteria harvennuspainotteiseen työskentelyyn. Molempiin voidaan harvesteripääksi valita uudet PONSSE H6 - tai PONSSE H5 -mallit. Tuoteperheen uusin tulokas, PONSSE H5, on vastannut erityisesti lisääntyneiden harvennus- ja joukkokäsittelykohteiden tarpeisiin. Se on nopeasti saavuttanut laajaa suosiota kompaktin kokonsa, mutta samalla erinomaisen tehokkuutensa ansiosta. Sekä Beaver- että Fox-harvestereihin on saatavana uusi, erittäin helppokäyttöinen ja ulottuva PONSSE C22 -liikeratanosturi.

Suuremman keskiluokan PONSSE Ergo

-harvesterista esitelty kahdeksanpyöräinen versio on osoittautunut erittäin onnistuneeksi konseptiksi. Vuonna 2011 Ergoon tuotiin uusi PONSSE C44 -liikeratanosturi. C44 perustuu toimintaperiaatteiltaan pienempään C22-malliin, mutta on vahvistettu suuremman alustakoneen ja harvesteripään vaatimusten mukaisesti. Joukkokäsittelymenetelmän yleistyessä ja asiakkaiden alkaessa toivoa yleiskäyttöön tarkoitetulta harvesterilta kompaktin koon lisäksi myös enemmän suorituskykyä, on Ergo noussut yhä enemmän esille myös Suomen puunkorjuumarkkinoilla. Uudella C44-nosturilla varustettuna moni onkin todennut sen parhaaksi ratkaisuksi niin harvennuksille kuin uudistuspainotteiseen hakkuuseen.

Vuonna 2011 Ponssen suurimmasta harvesterimallista, PONSSE Bearista tuotiin markkinoille kahdeksanpyöräinen versio ja väkivahva PONSSE C6 -liukupuominosturi. Kahdeksanpyöräisenä äärimmäisen suorituskykyinen Bear harppaa vielä suuren askelen ylemmäs tarjoten uskomattoman vakauden ja etenemiskyvyn etenkin rinnetyömaille ja erityisen suurille puustoille. Liukupuominosturi C6:n nopeus, voima ja matala painopiste pääsevät erityisen hyvin oikeuksiinsa juuri suuren kokoluokan koneessa ja raskaiden runkojen käsittelyssä epätasaisilla maastoilla.

kuormatraktorit-TU OTEPERHE

Ponssen kuormatraktoriperhe kattaa kaikki kantavuusluokat alkaen 10 tonnin Gazellesta 20 tonnin ElephantKingiin.

harvenn us uudistush akkuut

Tuottee t ja palvelu

t

PONSSE-tietojärjestelmät

Ponsse suunnittelee ja valmistaa kaikki ohjaus- ja mittausjärjestelmät, joita puunhankintaketju tarvitsee – kannolta tehtaalle. PONSSE-tietojärjestelmätuotteet kattavat puunhankinnan ohjausjärjestelmät sekä metsäkoneiden tietojärjestelmät. Tuottavan puunkorjuun edistämiseksi Ponsse panostaa myös tehokkaan koulutusteknologian kehitykseen. Ponssen sovellus- ja tuotekehitysyksikössä Kajaanissa toimii 25 ponsselaista, jotka keskittyvät metsäkoneiden tietojärjestelmätuotteiden kehittämiseen. Ponssen tietojärjestelmätuotteet valmistetaan Ponssen tytäryhtiössä Epec Oy:ssä Seinäjoella. Epec suunnittelee ja valmistaa liikkuvien työkoneiden koneenohjausjärjestelmiä, elektroniikkaa ja ohjelmistoja vaativiin olosuhteisiin.

Jatkuvasti kehittyvien PONSSE-tietojärjestelmätuotteiden johtoajatuksena on helppokäyttöisyys. Suunnittelussa huomioidaan myös kuljettajan toiveet ja metsäyhtiön vaatimukset. PONSSE Opti -tuotteisiin kuuluu koneenohjaus- ja työnhallintajärjestelmiä harvestereille, kuormatraktoreille ja tela-alustaisille sovelluksille.

Vuonna 2011 Ponsse esitteli merkittäviä uudistuksia joukkokäsittelyyn ja kuormainvaakamittauksen toiminnan ja mittatarkkuuden tehostamiseksi. Viimeisimpiä tietojärjestelmäuudistuksia ovat myös uusi tehokkaampi Opti5+ -PC-tietokone ja siihen uusi Opti4G-ohjelmistoversio lukuisine uudistuksineen. Myös kuormatraktoreiden perusvarusteinen OptiControl-ohjausjärjestelmä uudistui saaden uuden käyttöliittymän ja värinäytön. Uudessa PONSSE Comfort -käyttöliittymässä ergonomiset hallintakahvat yhdistyvät helppoihin käsinojien säätöihin ja selkeisiin hallintalaitteisiin. Markkinoiden mukavimmat hallintakahvat, kyynärnojat ja kytkinkonsolit sekä kuljettajakohtaiset säätömahdollisuudet ovat tärkeä kehitysaskel kuljettajien ergonomialle.

Tulevaisuudessa varmasti tärkeäksi nouseva tuoteuutuus on myös PONSSE Fleet Management -verkkopalvelu, jonka kautta koneyrittäjä voi seurata reaaliajassa konekalustonsa sijaintia kartalla, työtilannetta sekä muun muassa huoltoaikataulua.

PONSSE H5 on vastannut erityisesti lisääntyneiden harvennus- ja joukkokäsittelykohteiden tarpeisiin. Se on nopeasti saavuttanut laajaa suosiota kompaktin kokonsa mutta samalla erinomaisen tehokkuutensa ansiosta.

Uuden PONSSE Comfort -käyttöliittymän suunnittelussa seurattiin kuljettajia aidoissa työtilanteissa ja testattiin yhdessä asiakkaiden kanssa eri ratkaisumahdollisuuksia parhaan mahdollisen ergonomian saavuttamiseksi.

Joh

to ja hallinnoin

ti

Erilaisista taustoista huolimatta kaikki metsäkoneen ostajat ovat hankkineet metsäkoneen tuottamaan tuloja puita kaatamalla ja kuljettamalla niitä varastopaikalle. Koneen omistajalle ei tule tuloja, jos kone ei toimi tai se toimii vajaalla teholla. Huoltopalveluiden tehtävänä on pitää asiakkaiden koneet, harvesterit ja kuormatraktorit tehokkaina työn ääressä.

Metsäkoneiden vuotuiset käyttötunnit vaihtelevat markkina-alueittain. Suomessa käyttötunnit ovat tyypillisesti 2000–3000 tuntia vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osa koneista toimii kahdessa vuorossa aamuvarhaisesta iltamyöhään. Joillakin markkina-alueilla, kuten Venäjällä ja Etelä-Amerikassa, vuotuiset käyttötunnit saattavat olla jopa yli 6000 tuntia. Tällöin kone toimii ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.

Monilla markkina-alueilla metsäkoneiden työmaat ovat todella kaukana kylistä ja kaupungeista. Ei ole tavatonta, että työmaalle ei ole tieyhteyttä, vaan koneet kuljetetaan työmaalle ja takaisin esimerkiksi talvella jäätynyttä jokea pitkin.

Ratkaisut olosuhteiden mukaan

Erilaisia olosuhteita, asiakkaita, markkinoita ja koneiden vuotuisia käyttötunteja tukemaan on tarjottava erilaisia, asiakaskohtaisia palveluratkaisuja.

Asiakkaan palvelutarpeet vaihtelevat yksittäisten varaosien tai tarvikkeiden toimittamisesta kokonaispalveluratkaisuun, jossa Ponsse hoitaa kaikki huoltopalvelut aina kuljettajien koulutuksen alkumetreiltä saakka. Huoltosopimusten suosio kasvaa edelleen. Erilaisten sopimusmallien laajuus vaihtelee yksittäisen koneen huoltamisen ja kymmenien koneiden huollon kokonaisvastuun väliltä.

Paikalliset palvelut räätälöimme aina paikallisiin tarpeisiin. Suomessa olemme rakentaneet kaksi palvelutuotetta varmistamaan koneiden mahdollisimman korkean käytettävyyden. Huoltoneuvonta vastaa kuljettajien tai huoltoverkoston esittämiin teknisiin kysymyksiin myös iltaisin ja lauantaisin, ja varaosapäivystys mahdollistaa varaosien hankkimisen iltaisin ja osassa toimipisteitä myös viikonloppuisin.

Palvelutarpeiden laajuudesta riippumatta kaikkien palveluratkaisujen lähtökohtana on palveluhenkilöstön korkea ammattitaito ja halu palvella asiakkaita, palveluiden helppo saatavuus ja asiakkaiden luottamus Ponssen toimintaan.

Varaosapalveluiden keskusvarasto sijaitsee Iisalmessa

Ponssen nopean, luotettavan ja maailmanlaajuisen palvelun mahdollistaa harkiten rakennettu huoltoverkosto. 150 huolto- ja varaosakeskusta ympäri maailman ovat siellä missä asiakkaatkin. Tärkeä osa palvelukokonaisuutta, keskusvarasto, sijaitsee vain 25 kilometrin päässä tehtaalta Iisalmessa. Tehtaan läheisyys varmistaa mutkattoman tuotannon ja huoltopalvelun yhteistyön. Vieremän tehdas myös valmistaa ison osan varaosiamme. Kun varaosa- ja

PONSSE-HUOLTOPALVELUT – ASIAKKAAN ASIALLA 24/7

huoltopalvelujärjestelmämme toimii kansainvälisesti, asiakkaan kannalta ei ole merkitystä, missä varsinainen logistiikkakeskus sijaitsee. Suomalaisena ja yläsavolaisena yrityksenä Ponsselle on kuitenkin merkityksellistä tehdä työtä yrityksen synty- ja tuotantosijoilta käsin.

Iisalmen huoltopalvelukeskus on keskusvarasto, jossa ylläpidetään maanosa- ja maakohtaisesti räätälöityjä paikallisia varaosavarastoja. Vuodessa Iisalmesta lähtee maailmalle yli miljoona kappaletta osia ja tarvikkeita. Erillisiä lähetyksiä on lähes 100 000. Varasto toimii ympäri vuorokauden kolmessa vuorossa, seitsemänä päivänä viikossa. Varastonimikkeitä löytyy noin 22 000. Iisalmesta tarjotaan myös kansainvälistä huoltoneuvontaa. Iisalmen huoltopalvelukeskuksessa työskentelee noin 100 henkeä varaosavaraston, korjaamon, varaosien kunnostuksen, huoltoneuvonnan sekä koulutuksen, dokumentoinnin ja vaihtokonemyynnin monipuolisten tehtävien parissa.

Erilaisten tullauskäytäntöjen vuoksi kattavien paikallisten varaosapalveluiden merkitys on monilla markkinoilla suuri. Ponsse onkin investoinut merkittävästi paikallisiin varastoihin ja toteuttanut paikalliset toiminnot paikallisia asiakastarpeita varten. Näin minimoimme ajankäyttöön ja logistiikkaan liittyvät riskit. Paikalliset toimijat tuntevat alueensa sekä asiakkaansa kalustoineen ja erityistarpeineen. Säännöllinen varastojen täydentäminen runkotoimituksin takaa toimivan ja saumattoman palvelun lähellä asiakasta ja työmaita.

Palveluverkostomme ammattitaidon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi jatkamme olemassa olevia koulutusrutiineja sekä kehitämme koulutusta vastaamaan alan muuttuvia tarpeita. Koulutamme omien palvelukeskustemme, jälleenmyyjiemme ja sopimushuoltajiemme henkilökuntaa ja asiakkaitamme jatkuvasti sekä tehtaalla että paikallisesti. Tietotaitoa viedään aktiivisesti kentälle siten, että se on asiakkaidemme käytettävissä sekä Ponssen ammattilaisten että sopimushuoltajien kautta.

Seuraamme asiakastyytyväisyyttä myös huoltopalveluiden osalta koko verkostossa. Asiakastyytyväisyystutkimusten palaute on oivallista materiaalia toiminnan kehittämiseen.

Tuotekehitystä myös palvelutuotteissa

Olemme laajentaneet varaosien tuotevalikoimaamme viimevuosina myös PONSSE Tehopaketteihin. Tehopakettien ideana on tarjota varaosista ja niihin liittyvästä työstä kokonaisuus, jonka avulla metsäkoneen suorituskykyä voidaan päivittää tehokkaammaksi tai lisätä jo käytössä olevaan koneeseen kokonaan uusi ominaisuus. Metsäkonetarvikepuolen laajalla tuo-

tevalikoimalla tarjotaan asiakkaille järkevään hintaan kulutusosia sekä muita metsäkoneurakointiin liittyviä tuotteita kuten

polttoaineen kuljetukseen tarkoitettuja säiliöitä.

Ponssen tehdaskunnostettujen osien ideana on tarjota hinnallisesti edullisempi vaihtoehto varsinkin vanhempiin koneisiin. Tuotevalikoima on kehittynyt toiminnan kasvun myötä ja parannamme tarjontaa jatkuvasti.

Keskeisiä uusia kehityshankkeitamme palvelutarjonnassamme ovat varaosadokumentointijärjestelmän uudistaminen ja palvelukeskustemme auditointijärjestelmä. Näillä pyrimme parantamaan ja tehostamaan asiakaspalveluamme. Varaosadokumentointijärjestelmän uudistaminen tarjoaa asiakasrajapinnassa toimivalle henkilöstölle entistä selkeämmän ja tehokkaamman työkalun ripeään ja laadukkaaseen asiakaspalveluun. Huoltopalvelukeskuksien kokonaisvaltaisen kehittämisen ja toiminnan jatkuvan parantamisen tueksi on puolestaan kehitetty auditointimalli, jossa arvioidaan huoltopalvelutoimintaa toimipistetasolla. Uskomme, että saamme näin parannettua paikallista toiminnan laatua, tehostettua toimintaa ja sitä kautta parannettua asiakaspalveluamme.

Metsäkoneen on pysyttävä tehokkaana, tuottavana ja luotettavana vaativimmissa olosuhteissa – niin Siperian kovissa pakkasissa kuin Etelä-Amerikan kuumuudenkin keskellä. Asiakaskuntamme on toiminnaltaan, tarpeiltaan sekä organisaatioiltaan hyvinkin erilaisia – yksittäisen koneen omistajista suuriin metsäyhtiöihin. Vaihtelevat ja äärimmäiset olosuhteet sekä erilaiset asiakastarpeet asettavat omat vaatimuksensa metsäkoneiden kunnossapidolle, huoltotoiminnalle ja suunnittelulle.

Tuo tt eet ja palvelu t

Mammu Kaario

s. 1963

Korona Invest Oy, sijoitusjohtaja

Varatuomari, MBA

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2011: 4 500 kpl Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osak-

keenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Unicus Oy, partneri 2006–2011, Conventum Corporate Finance Oy, johtaja 1998–2005 Prospectus Oy, johtaja 1994–1998, Kansallis-Osake-Pankki, asiantuntija 1988–1994

Muut luottamustehtävät

Makai Holding Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Enfo Oyj:n hallituksen jäsen, Unicus Oy:n hallituksen jäsen, FiBAN – Suomen Yksityissijoittajat ry:n hallituksen jäsen

Ilkk a Kylävainio

s. 1946

Keitele-yhtiöiden toimitusjohtaja

Puuteollisuusteknikko

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1999 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2011:

24 179 kpl

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osak-

keenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Keitele Forest Oy, toimitusjohtaja vuodesta 1988, Keitele Engineered Wood Oy, toimitusjohtaja vuodesta 2005, Keitele Timber Oy, toimitusjohtaja vuodesta 1981, Keitele Energy Oy, toimitusjohtaja vuodesta 1993

Muut luottamustehtävät Keitele Forest Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Keitele Engineered Wood Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Keitele Timber Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Keitele Energy Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Suomen Sahat ry:n hallituksen jäsen

Ossi Saksman

s. 1951 Osuuskunta KPY:n hallituksen puheenjohtaja Hallintonotaari Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2009

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2011: 5 000 kpl Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Carlson Oy, toimitusjohtaja 1990–2008, konttoripäällikkö 1977–1983,Kuopion Osuuspankki, pankinjohtaja 1984–1989, Saastamoinen Yhtymä Oy, kirjanpitopäällikkö 1975– 1976, rahoituspäällikkö 1973–1974

Muut luottamustehtävät

KPY Sijoitus Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Sepa Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Savon Voima Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, Oy Carlsonin hallituksen varapuheenjohtaja, Savon Energiaholding Oy:n hallituksen jäsen, Enfo Oyj:n hallituksen jäsen, Savon Voima Salkunhallinta Oy:n hallituksen jäsen, JL-Rakentajat Oy:n hallituksen jäsen, Veljekset Halonen Oy:n hallituksen varajäsen

Jukk a Vidgrén

s. 1984 Bro 'n son Productions Oy:n toimitusjohtaja Medianomi Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen 12.4.2011 alkaen Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2011: 3 764 778 kpl

Keskeinen työkokemus

Bro 'n son Productions Oy, yrittäjä vuodesta 2004

Muut luottamustehtävät

Einari Vidgrén Säätiön hallituksen jäsen Suomen Filmiteollisuus (SF) Oy:n hallituksen jäsen

Hallitus 31.12.2011

Hallitus on valittu yhtiökokouksessa 12.4.2011.

Hallituksen jäsenten valinta

Ponsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan yhtiökokouksessa, joka yhtiöjärjestyksen mukaan on pidettävä kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan toimikaudeksi kerrallaan.

Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti kokouksiin – osanottoprosentti oli 95,3.

Ylärivi: Jukka Vidgrén, Ossi Saksman, Mammu Kaario. Alarivi: Heikki Hortling, Ilkka Kylävainio, Juha Vidgrén

Puheenjohtaja Juha Vidgrén

s. 1970 Kasvatustieteiden maisteri Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2011: 6 205 018 kpl

Keskeinen työkokemus

Ponsse Oyj Toimitusjohtajan sijainen 2003, Pr-päällikkö 2000–2003, Tiedottaja 1998–2000

Muut luottamustehtävät

Epec Oy:n hallituksen puheenjohtaja Klaffi Tuotannot Oy:n hallituksen jäsen Vidgrén Einari Oy:n hallituksen jäsen Suomen Filmiteollisuus (SF) Oy:n hallituksen jäsen Einari Vidgrén Säätiön puheenjohtaja

Vieremän Kylänraitti ry:n puheenjohtaja Vieremän Oriyhdistys ry:n puheenjohtaja

Hallituksen varapuheenjohtaja Heikk i Hortling

s. 1951

KTM

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Olvi Oyj, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1998 alkaen, materiaalijohtaja 1986–1998, markkinointipäällikkö 1981–1986

Muut luottamustehtävät Puhelinosuuskunta IPY:n hallituksen jäsen

Jarmo Vidgrén

s. 1975 Myynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamies Ponssen palveluksessa vuodesta 1997

Claudio Costa

s. 1962 Aluejohtaja, Etelä-Amerikka, Ponsse Latin America Ltda:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2005

Gary Glendinning

s. 1970 Ponsse UK Ltd:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2002

Jussi Hentunen

s. 1983 Aluejohtaja (Espanja, Portugali, Italia, Norrbotten/Ruotsi), vaihtokoneiden tuotepäällikkö

Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

Risto Kääriäinen

s. 1971 Ponsse China Ltd:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2007

Jaakko Laurila

s. 1970 Aluejohtaja, Venäjä ja Valko-Venäjä, OOO Ponssen toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2002

Jouni Matikainen

s. 1967 Epec Oy:n toimitusjohtaja Epecin palveluksessa vuodesta 2005

Marko Mattila

s. 1973 Aluejohtaja, Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät Ponssen palveluksessa vuodesta 2007

Clément Puybaret

s. 1980 Ponssé S.A.S:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

Pekka Ruuskanen

Ponsse North America Inc:n toimitusjohtaja

s. 1968 Ponssen palveluksessa vuodesta 1998

Norbert Schalkx

s. 1969 Aluejohtaja Aasia-Pacific ja Afrikka sekä Baltia Ponssen palveluksessa vuodesta 2008

Sigurd Skotte

s. 1962 Ponsse AS:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2011

Martin Toledo

s. 1971 Country Manager, Ponsse Uruguay Ltda Ponssen palveluksessa vuodesta 2005

Janne Vidgrén

s. 1968 Aluejohtaja, Itävalta, Puola, Romania, Saksa, Tšekki ja Unkari Ponssen palveluksessa vuodesta 1994

Jerry Wannberg

s. 1967 Ponsse AB:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2009

ALUEJOHTAJAT JA TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJAT 31.12.2011

Juho Nummela s. 1977, pj. TkT

Toimitusjohtaja, CEO Johtoryhmän jäsen 2.1.2005 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2002

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tehtaanjohtaja 2006–2008, Ponsse Oyj, laatu- ja ITjohtaja 2005–2006

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2011: 26 246 kpl

Jarmo Vidgrén

s.1975 Markkinointimerkonomi Myynti- ja markkinointijohtaja,

toimitusjohtajan varamies

Johtoryhmän jäsen 22.10.2001 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 1997 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, Pohjois-Euroopan alueen johtaja (Vice President) 2007–2008, Ponsse Oyj, kotimaan myyntijohtaja 2004–2008, Ponsse Oyj, aluemyynti-

päällikkö 2001–2004, Ponsse AB, takuukäsittelijä sekä aluemyyntipäällikkö, vaihtokoneet 1999–2001

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2011: 3 679 938 kpl

Pasi Arajärvi

s. 1967

Logistiikkainsinööri, ylempi AMK Osto- ja logistiikkajohtaja Johtoryhmän jäsen 2.12.2004 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2002 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, varaosalogistiikan kehityspäällikkö 2002–2004

s. 1974 Koneautomaatioinsinööri AMK

Tehtaanjohtaja Johtoryhmän jäsen 1.6.2008 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2007 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tuotannon kehityspäällikkö 2007–2008, Kesla Oyj, toiminut tuotannon tehtävissä, mm. tuotannon kehityksessä, proto-osaston esimiehenä sekä valmistuspäällikkönä vuosina 1999–2007

Petri Härkönen

s. 1969 DI

Talousjohtaja CFO Johtoryhmän jäsen 1.10.2009 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2009 Keskeinen työkokemus: Suunto Oy, Director, Operations and Quality 2007–2009, Elcoteq SE, Director, Global Sourcing, 2004–2007

Juha Inberg

s. 1973 TkT

Teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Johtoryhmän jäsen 1.1.2009 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2003 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, Tutkimus- ja tuotekehitysinsinööri 2003–2006, Ponsse Oyj, Suunnittelupäällikkö 2006–2008 Timo Karppinen s. 1964 VTM

Kehitys- ja strategiajohtaja Johtoryhmän jäsen 1.1.2011 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2011 Keskeinen työkokemus: Nokia Oyj, Pohjois-Amerikan talousjohtaja 2008–2010, Nokia Oyj, Aasian talousjohtaja 2005–2008 sekä Nokia Oyj, Kiinan talousjohtaja

2000–2005.

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2011: 3 000 kpl

Tapio Mertanen s. 1965 Teknikko, MTD Huoltopalvelujohtaja

Johtoryhmän jäsen 3.5.2010 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 1994 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jakeluverkoston kehitysjohtaja 2007–2010, Ponsse Oyj, huoltopalvelujohtaja 2004–2007, Ponsse Oyj, jälkimarkkinointipäällikkö 1997–2004, Ponsse Oyj, varaosapäällikkö 1995–1997 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2011: 400 kpl

Paula Oksman s. 1959 FM

Henkilöstöjohtaja ja Ponsse Akatemian

rehtori Johtoryhmän jäsen 1.8.2005 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2005 Keskeinen työkokemus: Genencor International Oy, henkilöstöpäällikkö 1996–2005, Jyväskylän yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus, vastaava koulutuspäällikkö 1987–1996

KONSERNIN JOHTORYHMÄ 31.12.2011

Petri Härkönen

Tuottee t ja palvelu t

KONSERNIRAKENNE JA PÄÄTOIMIALA

Ponsse Oyj (jäljempänä: Yhtiö) on Helsingin pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki Oy) noteerattu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vieremä.

Ponsse-konsernin muodostavat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä sen täysin omistamat tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Iso-Britanniassa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd Hongkongissa, Ponsse China Ltd Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa sekä Epec Oy Seinäjoella. Kajaanissa sijaitseva Sunit Oy on osakkuusyhtiö, josta Yhtiö omistaa 34 prosenttia.

Yhtiön ja sen konsernin päätoimialana on metsäkoneiden, muiden metallituotteiden, koneenohjausjärjestelmien, ajoneuvo- PC-laitteiden, erilaisten erillisjärjestelmien sekä ohjelmistojen suunnittelu, valmistus, myynti ja huolto.

HALLINNOINTI JA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010. Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiön ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella, jonka tehtävät ja menettelytavat on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat mm. päätökset yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, osakepääoman korottamisesta ja alentamisesta, osakeoptioiden luovuttamisesta sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuun loppua Yhtiön hallituksen määräämänä päivänä. Kokouksessa esitetään tilinpäätös ja konsernitilinpäätös, päätetään tuloslaskelman, taseen, konsernituloslaskelman ja konsernitaseen vahvistamisesta, päätetään osingosta tai niistä toimenpiteistä, joihin vahvistettu voitto tai tappio antaa aihetta sekä päätetään vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Lisäksi kokous päättää hallituksen jäsenien lukumäärästä sekä heidän ja tilintarkastajan palkkioista ja matkakustannusten korvauksista sekä valitsee hallituksen jäsenet sekä tilintarkastajan.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vastaehdotuksia hallituksen jäsenten tai tilintarkastajien vaalia koskeviin ehdotuksiin ja muihin hallituksen yhtiökokoukselle tekemiin ehdotuksiin voidaan esittää yhtiökokouksessa kunkin asiakohdan käsittelyn yhteydessä. Äänestys tapahtuu kokouksen hyväksymää äänestystapaa noudattaen, ja siihen voivat osallistua yhtiökokouksessa läsnä olevat osakkeenomistajat.

Yhtiökokouskutsu ja seuraavat tiedot asetetaan saataville Yhtiön internet-sivuille vähintään 21 päivää ennen yhtiökokousta: • osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä kokouskutsun päivänä;

• • yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat (ml tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus);
• hallituksen päätösehdotukset; sekä
• asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle, mutta josta päätöstä ei ehdoteta tehtäväksi.

Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ennakkoilmoittauduttava. Ilmoittautumisen tulee tapahtua viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan viisi päivää ennen kokousta.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on kahdeksan (8) päivää ennen yhtiökokousta merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon.

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan yhtiökokoukseen osallistumista varten tilapäisesti merkitä osakasluetteloon. Osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä, jonka lisäksi hänellä on oikeus käyttää kokouksessa avustajaa.

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen yhtiökokous on niin ikään pidettävä, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen sekä ne liitteet, jotka ovat osa kokouksen päätöstä, asetetaan saataville Yhtiön internet-sivuille kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.

Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on osallistuttava valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Yhtiön tilintarkastajan on osallistuttava yhtiökokoukseen.

HALLITUS

Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vuonna 2011 Yhtiön hallituksessa on ollut viisi jäsentä 12.4.2011 saakka ja kuusi jäsentä 12.4.2011 alkaen.

Yhtiön hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys. Hallituksen jäsenet valitaan siten, että he edustavat monipuolista asiantuntemusta ja myös omistajien näkökulmaa. Hallituksen jäsenille ei ole asetettu yhtiöjärjestyksessä yläikärajaa.

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten on annettava hallitukselle riittävät tiedot hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi sekä ilmoitettava tiedoissa tapahtuvista muutoksista. Riippumattomuus ilmoitetaan Yhtiön vuosikertomuksessa ja internet-sivuilla.

PONSSE OYJ:N HALLINNOINTIKOODI

Hallituksen arvion mukaan Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia jäseniä ovat Heikki Hortling, Mammu Kaario, Ilkka Kylävainio ja Ossi Saksman.

Hallituksen jäsenet ja heidän osakeomistuksensa yhtiössä esitellään Yhtiön vuosikertomuksessa ja internet-sivuilla osoitteessa www.ponsse.com.

Varsinainen yhtiökokous vahvisti 12.4.2011 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi 43 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan palkkioksi 38 000 euroa sekä muiden jäsenten vuosipalkkioksi 32 000 euroa. Palkkiota ei makseta Yhtiöön työsuhteessa oleville jäsenille lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajaa. Hallituksen kokouksia järjestettiin vuonna 2011 yksitoista kappaletta, joista yksi järjestettiin puhelinkokouksena. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 95,3.

Mikäli yli 10 % yhtiön äänivallasta hallitsevat osakkeenomistajat saattavat Yhtiön hallituksen tietoon ehdotuksensa varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettävästä hallituksen jäsenmäärästä, hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajasta, julkaistaan tieto yhtiökokouskutsussa. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen.

Osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä erikseen määriteltyjen tehtävien lisäksi hallitus esimerkiksi vastaa yhtiön toiminnasta, tuloksesta ja kehittämisestä, vahvistaa pitkän aikavälin strategian ja konsernin riskienhallintapolitiikan, hyväksyy budjetin, päättää yritys- ja kiinteistökaupoista, strategisesti merkittävistä liiketoiminnan laajentamisista, oman pääoman ehtoisista sijoituksista, investointikehityksestä ja merkittävistä yksittäisistä investoinneista. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja vahvistaa muiden johtoryhmän jäsenten nimitykset, päättää ylimmän johdon palkkauksen perusteista sekä arvioi vuosittain johdon toimintaa.

Hallitus vahvistaa itselleen työjärjestyksen.

Asioiden esittelijänä toimii hallituksen kokouksissa toimitusjohtaja tai kutsumansa muu yhtiön johtoon kuuluva henkilö. Hallituksen toimintaa ja työskentelytapoja arvioidaan kerran vuodessa. Arviointi voi tapahtua sisäisenä itsearviointina tai käyttämällä ulkopuolista arvioijaa.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan tehtäviä ja vastuuta ei ole erityisesti jaettu eikä hallituksen keskuudessa ole muodostettu erityisiä valiokuntia.

TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄ

Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa Yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän vastaa mm. liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta, hallituksen informoimisesta, hallituksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden esittelystä, hallituksen päätösten toteuttamisesta sekä liiketoimintojen lainmukaisuuden varmistamisesta. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä, johon kuuluvat toimitusjohtaja puheenjohtajana ja hallituksen siihen nimeämät johtajat. Johtoryhmä kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa sekä tarpeen mukaan erikseen käsittelemään mm. seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa ja pidemmän ajanjakson strategiaa.

Jokaisella johtoryhmän jäsenellä on oma selkeä, keskeisiin toimintokokonaisuuksiin perustuva vastuualueensa. Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1.6.2008 alkaen Juho Nummela (s. 1977). Hänelle maksetut palkat ja luontoisedut vuonna 2011 olivat 261 466,08 euroa. Tulos- ja voittopalkkiota maksettiin 69 600,00 euroa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 65 vuotta ja eläke määräytyy voimassaolevan lainsäädännön mukaan.

Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä tehdyn sopimuksen mukaan sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa päättymään 6 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Jos Yhtiö irtisanoo sopimuksen, Yhtiö suorittaa irtisanomisajalta määräytyvän palkan ja muiden etuuksien lisäksi korvauksen, joka vastaa 12 kuukauden rahapalkkaa.

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, osto- ja logistiikkajohtaja Pasi Arajärvi, tehtaanjohtaja Juha Haverinen, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, kehitys- ja strategiajohtaja Timo Karppinen (3.1.2011 alkaen), huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman sekä toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén.

Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus. Yhtiön muiden johtoryhmän jäsenten palkat ja luontoisedut olivat vuonna 2011 yhteensä 985 609,24 euroa. Tulos- ja voittopalkkioita maksettiin vuonna 2011 yhteensä 234 761,00 euroa. Osakepalkkioita ei maksettu toimitusjohtajalle tai johtoryhmälle vuonna 2011. Johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 65 vuotta ja eläke määräytyy voimassaolevan lainsäädännön mukaan. Johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on 6 kuukautta. Jos Yhtiö irtisanoo sopimuksen, Yhtiö suorittaa irtisanomisajalta määräytyvän palkan.

Johtoryhmän jäsenet ja heidän osakeomistuksensa yhtiössä esitellään vuosikertomuksessa ja Yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.ponsse.com.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän kompensaatio koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tulospalkkiosta sekä osakepalkkiosta. Tulospalkkio perustuu hallituksen vuosittain asettamiin toiminnallisiin ja tulostavoitteisiin, osakepalkkio pidemmän aikavälin tavoitteisiin. Ponsse Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkoista, tulos- ja osakepalkkiojärjestelmien sisällöstä ja tavoitteista, järjestelmien piiriin kuuluvista henkilöistä sekä viime kädessä palkkioiden maksamisesta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten vuosittainen tulospalkkio voi olla enintään 50 % edellisen vuoden rahapalkasta.

Ponssen avainhenkilöille suunnatussa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010—2012, 2011—2013 ja 2012—2014. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet. Ansaintajakson 2010—2012 ansaintakriteerit ovat Ponsse-konsernin kumulatiivinen kassavirta, keskimääräinen liikevoittoprosentti ja osakkeen kokonaistuotto.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2010—2012 maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Mikäli avainhenkilön työ-

Tuottee t ja palvelu t

tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

Konsernin toimitusjohtajan on omistettava sitouttamisjakson jälkeen puolet järjestelmän perusteella maksetuista osakkeista kunnes hänen omistamiensa Yhtiön osakkeiden arvo yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkaansa ja muun konsernin johtoryhmän jäsenen kunnes hänen omistamiensa Yhtiön osakkeiden arvo yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkastaan.

Ansaintajaksolla 2010—2012 järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä. Ansaintajakson 2010—2012 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 211.000 Ponsse Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Johtoryhmä seuraa ja tarkistaa aika ajoin Yhtiön sisäisiä toimintaperiaatteita ja menettelytapoja. Nämä koskevat mm. raportointia, taloushallintoa, investointeja, riskienhallintaa, vakuutuksia, tietojärjestelmiä, yleisiä hankintoja, teollisoikeuksia, sopimusriskien hallintaa, henkilöstöhallintoa, laatuasioita, ympäristökysymyksiä, työturvallisuutta, sisäpiiriohjeistusta ja viestintää.

SISÄPIIRI JA SISÄPIIRIHALLINTO

Ponsse-konsernissa noudatetaan Nasdaq OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.

Yhtiön pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa tehdä kauppoja Yhtiön liikkeeseen laskemilla arvopapereilla 14 vuorokautta ennen Yhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osavuosikatsauksen julkistamista (suljettu ikkuna). Suljettu ikkuna päättyy osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamishetkeen.

Yhtiön pysyvään sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tämän sijainen sekä tilintarkastajat. Näiden lisäksi pysyvään sisäpiiriin kuuluvat Yhtiön tekemän päätöksen perusteella konsernin johtoryhmän jäsenet sekä Yhtiön erikseen nimeämät henkilöt, jotka tehtäviensä puolesta säännöllisesti käsittelevät julkaisematonta osakkeen arvoon vaikuttavaa tietoa.

Sisäpiiritiedon väärinkäytön kielto koskee kaikkia henkilöitä, joilla on sisäpiirintietoa riippumatta siitä, mistä tai miten tieto on saatu. Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto koskee siis muitakin kuin Yhtiön pysyviä sisäpiiriläisiä.

Sisäpiiriläinen ei saa antaa Yhtiön arvopapereita koskevia osto-, myynti- ym. toimeksiantoja tai suoraan tai välillisesti neuvoa toista tällaisissa kaupoissa, jos hänellä

on sisäpiiritietoa. Tietoja ei saa ilmaista toiselle ellei se tapahdu osana tiedon ilmaisevan henkilön työn, ammatin tai tehtävien

tavanomaista suorittamista. Yhtiö pitää julkisen sisäpiirirekisterin ohella myös yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä henkilöistä, jotka asemansa tai tehtävien johdosta saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa ja jotka Yhtiö on määritellyt yrityskohtaiseksi sisäpiiriläiseksi. Yrityskohtaisen rekisterin tiedot eivät ole julkisia.

Sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistustiedot on nähtävillä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä Yhtiön sisäpiirirekisterissä. Pysyvien sisäpiiriläisten omistustiedot ovat Yhtiön kotisivujen lisäksi nähtävillä Euroclear Finland Oy:n toimitiloissa Helsingissä osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C. Sisäpiiriin kuuluvat ovat velvollisia ilmoittamaan sisäpiirirekisteriin merkittyihin tietoihin tulevista muutoksista viipymättä Yhtiön sisäpiiriasioidenhoitajalle.

TILINTARKASTUS

Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.

Tilintarkastaja on velvollinen tarkastamaan Yhtiön tilikauden kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuuden sekä antamaan suorittamastaan tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle. Lisäksi Suomen lain mukaan tilintarkastaja tarkastaa myös Yhtiön hallinnon lainmukaisuutta. Tilintarkastaja raportoi havainnoistaan normaalisti kerran vuodessa Yhtiön hallitukselle.

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan. Tilintarkastajan toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Ponsse-konserniin kuuluvien ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden tilintarkastus on järjestetty kunkin maan lainsäädännön sekä muiden määräysten edellyttämällä tavalla. Emoyhtiön tilintarkastajana vuonna 2011 toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana Sami Posti, KHT.

Vuonna 2011 konsernin tilintarkastuskustannukset olivat 185 000 euroa.

RISKIENHALLINTA

RISKIENHALLINTA

Riskienhallinta perustuu Yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata Yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta Yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.

Riskienhallinta on Yhtiössä osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa Yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.

RISKIENHALLINTAPROSESSI

Yhtiön riskienhallintaprosessin tavoitteena on ylläpitää ja kehittää kattavaa ja käytännönläheistä järjestelmää riskien hallinnalle ja raportoinnille. Riskienhallintaprosessiin sisältyy toiminto- ja yksikkökohtaisten riskien järjestelmällinen kartoittaminen, niiden arviointi sekä riskien peilaaminen Yhtiön riskienhallintasuunnitelmaan. Riskienhallintaa toteutetaan ja seurataan järjestelmällisesti osana päivittäistä liiketoimintaa. Yhtiö pyrkii tehostamaan riskienhallintaa lisäämällä tietoisuutta sen merkityksestä ja tukemalla toimintojen välisiä riskienhallintahankkeita.

RISKIEN LUOKITTELU

Yhtiön liiketoiminnalle olennaisimmat riskit jaetaan neljään kategoriaan: strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä rahoitus- ja vahinkoriskeihin.

STRATEGISET RISKIT

Strategisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka liittyy liiketoiminnan luonteeseen ja strategian valintaan sekä toteutukseen. Riskit liittyvät esimerkiksi kilpailutilanteeseen, markkinavoimiin ja -ympäristöön, lainsäädöksiin sekä asetuksiin. Ne koskevat myös esimerkiksi merkittäviä investointeja sekä liiketoimintaan liittyviä strategisia valintoja. Toteutuessaan strategiset riskit voivat heikentää merkittävästi Yhtiön toimintaedellytyksiä.

Markkina- ja toimintaympäristö

Maailmanlaajuinen taantuma sekä alueelliset suhdannevaihtelut vaikuttavat Yhtiön tuotteiden kysyntään ja sitä kautta taloudelliseen asemaan. Toiminta yli neljässäkymmenessä maassa tasoittaa taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä riskejä. Lisäksi Yhtiö pyrkii ylläpitämään toimintansa joustavana ja muutosherkkänä, mikä antaa valmiuden ryhtyä nopeisiin sopeutustoimiin markkinatilanteen niin vaatiessa. Kilpailutilanne ja markkinoiden muuttuvat vaatimukset voivat vaikuttaa Yhtiön tuotteiden kysyntään ja kannattavuuteen. Yhtiö panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja seuraa tarkasti eri markkinoiden tuotteille asettamia vaatimuksia. Näin pyritään huolehtimaan siitä, että tuotteet vastaavat kullakin alueella näitä vaatimuksia ja pysyvät siten kilpailukykyisinä. Yhtiöllä on laaja sidosryhmäverkosto, johon liittyviä riskejä pyritään pienentämään verkoston jatkuvalla seurannalla ja hyvällä yhteistyöllä. Strategisesti tärkeiden raaka-aineiden hintakehitys ja saatavuus maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Yhtiön tuotteiden kannattavuuteen. Raaka-aineiden hintakehitykseen ja saatavuuteen liittyviä riskejä pyritään pienentämään kartoittamalla vaihtoehtoisia materiaaleja sekä kehittämällä hankintakanavia.

Lainsäädäntö ja ympäristö

Poliittisen ympäristön ja Yhtiön toimintaa koskevan lainsäädännön muutokset sekä ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt saattavat vaikuttaa merkittävästi Yhtiön toimintaan eri markkina- alueilla. Yhtiö seuraa aktiivisesti tytäryhtiöidensä ja alueellisten yhteistyökumppaneidensa kanssa eri markkinoiden tuotteille, palveluille ja koko toiminnalle asettamia vaatimuksia, kuten yleistä liiketoimintaa ja maahantuontia koskevaa lainsäädäntöä sekä tuotteita koskevia vaatimustenmukaisuus- ja ympäristövaatimuksia. Yhtiö on myös aktiivisesti yhteydessä sidosryhmiinsä ja on mukana vaikuttamassa tulevaisuuden ratkaisuihin ja näkee ne myös uusina mahdollisuuksina.

Tuote ja teknologia

Yhtiön tuote- ja teknologiariskit liittyvät teknologisiin valintoihin sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Riskejä pyritään pienentämään olemalla lähellä asiakkaita ja muita sidosryhmiä tuotteiden oikean teknologisen suuntauksen varmistamiseksi. Lisäksi pyritään aktiiviseen yhteistyöhön korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistumaan kansainvälisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Kehitettyä teknologiaa sekä tuotteita suojataan erilaisin immateriaalioikeuksin. Yhtiö tiedostaa myös kilpailijoidensa hallinnassa olevat teollisoikeudet ja kunnioittaa niitä toiminnassaan.

Hallitus	Päättää riskienhallinnan tavoitteista ja periaatteista sekä vahvistaa yhtiön riskienhallintapolitiikan. Hallitus valvoo riskienhallinnan toteuttamista.
Toimitusjohtaja	Vastaa riskienhallinnan toteuttamisen järjestämisestä ja esittelee hallitukselle riskienhallintaan liittyvät asiat.
Talousjohtaja	Koordinoi riskienhallintaprosessia ja vastaa raportoinnista sekä esittelee johtoryhmälle riskienhallintaan liittyvät asiat.
Johtoryhmä	Riskienhallinta on mukana strategiaprosessissa. Osallistuu riskienhallintaprosessin kontrolloimiseen ja vastuuttamiseen. Kukin johtoryhmän jäsen vastaa oman liiketoiminta-alueensa riskien tunnistamisesta ja riskienhallinnan toteuttamisesta.
Aluejohtajat	Tytäryhtiöt toteuttavat itsenäisesti riskienhallintatyötä konsernin riskienhallintapolitiikan ja -ohjeiden mukaisesti.
Jokainen työntekijä	On velvollinen toimimaan riskien ehkäisemiseksi, noudattamaan yhtiön toimintaohjeita sekä raportoimaan havaitsemistaan riskeistä esimiehelleen.

Riskienhallinnan organisointi ja vastuut

Tuottee t ja palvelu

t

OPERATIIVISET RISKIT

Operatiiviset riskit liittyvät Yhtiön sisäisiin prosesseihin, henkilöstöön, liiketoimintaverkostoon sekä järjestelmiin. Operatiiviset riskit voivat toteutuessaan heikentää yrityksen tulosta, tehokkuutta ja kannattavuutta.

Organisaatio ja johtaminen

Yhtiön organisaatioon ja johtamiseen liittyviä riskejä ovat esimerkiksi työvoiman saatavuuteen, työmarkkinahäiriöihin ja avainosaamisen hallintaan liittyvät riskit. Yhtiön henkilöstöstrategia on merkittävässä roolissa organisaatioon ja johtamiseen liittyvien riskien hallinnassa. Avainhenkilöiden sitoutumista Yhtiöön vahvistetaan kannustinjärjestelmällä. Rekrytointeihin panostetaan oikeanlaisen työvoiman saamiseksi. Yhtiön kuvaa työnantajana kehitetään tarkoitukseen sopivalla viestinnällä sekä yhteistyöllä eri oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Tietojärjestelmät

Yhtiön tieto- ja tietojärjestelmäriskeihin luetaan mm. yrityssalaisuuksien tietovuotoriskit sekä riskit tietojärjestelmien toimivuudesta, turvallisuudesta ja niiden turvaamisesta. Riskien hallinnoimiseksi Yhtiö noudattaa tietoturvapolitiikkaa. Yhtiö pyrkii varmistamaan, että edellytykset järjestelmien toimivuuden sekä niiden turvaamisen takaamiseksi ovat olemassa. Tietovuotoja ennaltaehkäistään tarvittavilla toimenpiteillä.

Toimittajaverkko

Yhtiö kehittää toimittajaverkkoaan pitkäjänteisesti. Toimittajaverkkoon liittyy mm. materiaalin hinta- ja saatavuusriskejä. Yhtiö pyrkii varmistamaan kilpailukykyisen hintatason materiaaleissa tutkimalla vaihtoehtoisia hankintakanavia ja tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia. Saavuttaakseen kustannustehokkaita ratkaisuja, Yhtiö panostaa toimittajaverkon kanssa tehtävään tiiviiseen tuotekehitysyhteistyöhön.

Materiaalien saatavuuteen liittyvien riskien varmistamiseksi Yhtiössä käytetään mahdollisuuksien mukaan kahden toimittajan politiikkaa. Toimintaympäristöä vakautetaan pitkillä toimittajasopimuksilla ja toimittajia auditoidaan säännöllisesti auditointiohjelman mukaisesti. Hankintaketjussa pyritään toimimaan suoraan valmistajien kanssa, jotta reaaliaikainen keskusteluyhteys säilyy. Toimittajaverkon seurannassa ja tilauseräkokojen optimoinnissa käytetään apuna toimitusketjuhallinnan työkalua.

Tuotanto ja prosessit

Liiketoiminta edellyttää prosessien kokonaisvaltaista hallintaa. Kustannustehokkaan toiminnan kannalta merkittävää on ylläpitää sekä parantaa prosesseja. Laadunhallintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti, jotta prosessien toimintakyky saadaan ylläpidettyä. Järjestelmän toimivuuden arvioinnissa hyödynnetään prosessien seurannan tuottamia mittaustuloksia sekä kolmannen osapuolen suorittamaa ISO 9001 -sertifiointia.

Tuotantoprosessin häiriöt ja keskeytykset voivat haitata liiketoimintaa. Merkittäviin häiriöihin varaudutaan korvaavien valmistusmenetelmien ja laitteiden avulla sekä ylläpidetään mahdollisuutta valmistusyhteistyöhön merkittävimpien kumppaneiden kanssa.

RAHOITUSRISKIT

Yhtiö altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Yhtiön rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin tuloskehitystä, kassavirtoja, omaa pääomaa ja maksuvalmiutta rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisilta vaihteluilta. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitustoimintoon. Hallitus vahvistaa Yhtiön rahoitusriskien hallintapolitiikan ja Yhtiön talousjohtaja vastaa sen käytännön toteutuksesta yhdessä rahoitustoiminnon kanssa.

Yhtiön rahoitusriskeihin kuuluvat valuutta-, korko-, luotto- ja maksuvalmiusriski sekä pääoman hallinta. Lisää rahoitusriskien hallinnasta konsernin liitetiedoilla kohdassa 30.

VAHINKORISKIT

Vahinkoriskien välttämisessä pääpaino on riskien tunnistamisella ja ennaltaehkäisyllä. Tunnistettuja vahinkoriskejä ovat mm. työterveys- ja työturvallisuusriskit, ympäristöriskit sekä omaisuuteen kohdistuvat vahingot. Vahinkoriskeihin on varauduttu kattavalla vakuutusohjelmalla. Vahinkoja pyritään ennaltaehkäisemään turvallisuuspolitiikalla ja -ohjeistuksella sekä varmistamalla työmenetelmien ja työvälineiden turvallisuus. Yhtiö reagoi herkästi syntyneisiin vaaratilanteisiin. Kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tapaukset kirjataan seurantajärjestelmään ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Tavoitteena on tapaturmaton työympäristö. Vahinkoriskejä arvioidaan säännöllisesti sisäisin tarkastuksin ja koko henkilöstö on mukana vahinkoriskien tunnistamisessa.

RISKIENHALLINNAN ORGANISOINTI JA VASTUUT

SISÄINEN VALVONTA

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että Yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, johdon päätöksenteossa käyttämä informaatio luotettavaa, Yhtiön toimintaperiaatteita noudatetaan, riskienhallinnan toteutus on riskienhallintapolitiikan mukaista ja että Yhtiö toimii lakien ja säädösten mukaisesti. Sisäinen valvonta tukee hallituksen ohjaustehtävän toteutumista.

Sisäinen valvonta on integroitu osaksi Yhtiön johtamis- ja raportointijärjestelmää. Sisäistä valvontaa toteuttavat Yhtiön hallitus, operatiivinen johto ja työntekijät. Sisäinen valvonnan toteutuminen varmistetaan kiinnittämällä erityistä huomiota toimintojen organisointiin, henkilökunnan ammattitaitoon, toimintaohjeisiin, raportointiin ja tilintarkastuksen laajuuteen.

Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että Yhtiön kirjanpidon, varainhoidon ja riskienhallinnan valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja lain mukainen. Lisäksi hallitus varmistaa yhdessä toimitusjohtajan kanssa, että Yhtiö toimii arvojensa mukaisesti. Hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan sekä sisäisen valvonnan ja hallinnointikoodin mukaiset toimintaohjeet. Hallitus voi pyytää ulkoisia tilintarkastajia tai muita palveluntarjoajia suorittamaan sisäisen tarkastuksen toimeksiantoja tarvit-

taessa. Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja luo perustan sisäiselle valvonnalle johtamalla ja ohjaamalla ylintä johtoa sekä seuraamalla sitä, kuinka he valvovat omia toimintojaan.

Yhtiön johtoryhmä vastaa siitä, että Yhtiön eri toiminnoissa noudatetaan Yhtiön sisäisen valvonnan toimintaohjeita ja käytäntöjä. Erityisen tärkeässä roolissa ovat riskienhallinta sekä taloushallinnolliset toimintaohjeet ja käytännöt.

Yhtiön talousjohtajan alaisuudessa toimiva taloushallinto auttaa luomaan asianmukaiset riskienhallinnan ja taloushallinnon valvontakäytännöt sekä seuraa valvontatoimenpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta käytännön tasolla.

Toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tytäryhtiöiden johtajat vastaavat vastuualueidensa kirjanpidon ja hallinnon lainmukaisuudesta sekä Yhtiön toimintaohjeiden noudattamisesta. Tilintarkastajat tarkastavat vuosittain tytäryhtiöiden kirjanpidon ja hallinnon. Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkastustoimisto kaikissa konserniyhtiöissä. Emoyhtiön tilintarkastajalla on vastuu tilintarkastusten painopistealueiden koordinoinnista, tarkastushavaintojen analysoinnista konsernitilinpäätöksen näkökulmasta sekä yhteydenpidosta konsernin talousjohtoon. Tilintarkastuksen laajuudessa pyritään ottamaan huomioon konserniyhtiöiden sisäisen valvonnan rakenne. Tilintarkastuksen yksityiskohtaisesta tuloksesta raportoidaan vuosittain konsernijohdolle sekä hallitukselle.

OSAKASSOPIMUKSET

Yhtiön tiedossa ei ole, että Yhtiön osakkeenomistajat olisivat tehneet osakassopimuksia.

OSINKOPOLITIIKKA

Yhtiö noudattaa osingonjakopolitiikkaa, jossa osinkoa jaetaan yhtiön pitkäaikaisen tuloskehityksen ja pääomavaatimus-

ten mukaisesti.

TIEDOTTAMINEN

Yhtiön ulkoisesta tiedottamisesta vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön viestintäosasto sekä taloushallinto osallistuvat sijoittaja- ja mediasuhteiden hoitamiseen, pörssitiedottamiseen sekä yhtiön internet-sivuilla julkaistavan sijoittajainformaation tuottamiseen toimitusjohtajan johdolla.

Yhtiö julkistaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisenä kertomuksena.

Selvitys yhtiön hallinnointikoodista löytyy yhtiön internet-sivuilta osoitteesta www.ponsse.com kohdasta Sijoittajainformaatio.

tietoa osakkeenomistajille

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Ponsse Oyj:n vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous järjestetään tiistaina 17.4.2012 klo 11.00 alkaen yhtiön tiloissa, osoitteessa Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

OSALLISTUMISOIKEUS

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 3.4.2012 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka nimissä osakkeet ovat, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Hallintarekisteröity osakkeenomistaja voidaan tilapäisesti merkitä yhtiön osakasluetteloon, mikä on tehtävä viimeistään 12.4.2012 klo 10.00 mennessä yhtiökokoukseen osallistumista varten. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.

ILMOITTAUTUMINEN

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään torstaina 12.4. ennen klo 16.00 kirjallisesti osoitteeseen Ponsse Oyj, Osakerekisteri, 74200 Vieremä, puhelimitse numeroon 020 768 800, faksilla numeroon 020 768 8690 tai internetissä osoitteessa www.ponsse.com/ yhtiokokous. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisten yhteydessä.

OSINKO

Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 jaetaan osinkoa 0,35 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 20.4.2012 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 27.4.2012.

OSAKEREKISTERI

Ponsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euroclear Finland Oy:ssä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakeomistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.

TALOUDELLISET JULKAISUT VUONNA 2012

Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2011 koskevan tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta. Osavuosikatsaukset tilikaudelta 2012 julkaistaan seuraavasti:

• tammi–maaliskuu	24.4.2012
• tammi–kesäkuu	7.8.2012
• tammi–syyskuu	23.10.2012

Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi Ponssen kotisivuilla internetissä osoitteessa www.ponsse.com.

TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN TILAAMINEN

Tämä vuosikertomus on saatavana suomen- ja englanninkielisenä. Vuosikertomuksia voi tilata osoitteesta:

Ponsse Oyj Ponssentie 22 74200 Vieremä Puh. 020 768 800 Fax 020 768 8690 Sähköposti: corporate.communications@ ponsse.com

Vuosikertomus on saatavana myös internetissä osoitteessa www.ponsse.com.

SIJOITTAJASUHTEET

Ponsse noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Hiljaisen jakson aikana Ponsse ei kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiä. Jakson aikana Ponssen ylin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedioiden edustajia eikä ota kantaa yrityksen taloudellista tilannetta tai yleisiä näkymiä koskeviin asioihin.

Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä voitte kääntyä seuraavien henkilöiden puoleen:

Juho Nummela
toimitusjohtaja
Puh. 020 768 8914
Faksi 020 768 8690
Sähköposti: juho.nummela@ponsse.com
Petri Härkönen
talousjohtaja
Puh. 020 768 8608
Faksi 020 768 8690
Sähköposti: petri.harkonen@ponsse.com

SIJOITUSANALYYSIT

Mm. nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena:

Danske Bank Evli Pankki Oyj Inderes Oy Nordea Pankki Suomi Oyj Pohjola Pankki Oyj

Ponssen konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standars, IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on lisäksi laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaisesti, jota myös konserni noudatti ennen tilikautta 2005. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Kaikki tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

• 34 Hallituksen toimintakertomus
• 39 Tärkeimmät valuuttakurssit

Konsernin tilinpäätös (IFRS)

40	Konsernin laaja tuloslaskelma
41	Konsernitase
42	Konsernin rahavirtalaskelma
43	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
44	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
75	Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
76	Osakekohtaiset tunnusluvut
77	Tunnuslukujen laskentakaavat

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

78	Emoyhtiön tuloslaskelma
79	Emoyhtiön tase
80	Emoyhtiön rahoituslaskelma
81	Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

• 90 Osakepääoma ja osakkeet
• 94 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
• 95 Tilintarkastuskertomus

tilinpäätöksen Sisältö

Tuottee t ja palvelu t

Yleistä

Ponsse-konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 328,2 (2010, 262,4) miljoonaa euroa ja liiketulos 28,8 (21,7) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 26,0 (24,4) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,47 (0,78).

Liikevaihto

Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 328,2 (262,4) miljoonaa euroa, joka on 25,1 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 69,3 (68,0) prosenttia.

Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 51,6 (49,7) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 18,6 (17,0) prosenttia, Venäjä ja Aasia 16,1 (14,9) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 13,8 (18,4) prosenttia sekä muut maat 0,0 (0,0) prosenttia.

Tuloskehitys

Liiketulos oli 28,8 (21,7) miljoonaa euroa. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 8,8 (8,3) prosenttia. Katsauskaudella kirjattiin kuluksi Etelä-Amerikan ulkoisiin myyntisaamisiin liittyvä arvonaleneminen arvoltaan noin 3,6 miljoonaa euroa. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 24,3 (23,6) prosenttia.

Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 49,2 (38,2) miljoonaa euroa sisältäen 1,9 miljoonan euron kuluerän, johon kuului mm. konsernin henkilöstölle maksettu voittopalkkio. Liiketoiminnan muut kulut olivat 34,8 (28,0) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -2,6 (2,8) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli -1,2 (3,9) miljoonaa euroa. Emoyhtiön tuloverotukseen kohdistuneiden oikaisulautakunnan päätösten vaikutus katsauskauden veroihin on -1,5 miljoonaa euroa (1,5 miljoonaa euroa). Katsauskauden tulokseksi muodostui 14,8 (23,3) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,47 (0,78) euroa. Osakekohtaisen tuloksen laskennassa on huomioitu oman pääoman ehtoisen lainan kaudelle kohdistuvat korot veroilla vähennettynä.

Tase ja rahoitus

Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 173,9 (161,7) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 80,5 (72,4) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 28,4 (33,7) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 16,3 (11,0) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 78,6 (75,2) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma oli 75,4 (64,2) miljoonaa euroa. Konsernin oma pääoma sisältää 31.3.2009 liikkeeseen lasketun 19 miljoonan euron suuruisen hybridilainan. Hybridilainan maksetut korot (5,7 miljoonaa euroa) sekä osingonjakopäätöksen mukaan seuraavan vuoden jaksotettavat korot (1,1 miljoonaa euroa) yhteensä 6,8 miljoonaa euroa, on kirjattu veroilla oikaistuna konsernin oman pääoman vähennykseksi. Korollisten velkojen määrä oli 39,1 (36,8) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituslimiiteistä on käytössä 17 %. Emoyhtiön saamiset muilta konserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 74,8 (65,1) miljoonaa euroa. Emoyhtiön saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista. Konsernin nettovelat olivat 22,5 (24,2) miljoonaa euroa ja velkaantumisaste (gearing) 49,7 (48,9) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 45,2 (46,9) prosenttia.

Liiketoiminnan rahavirta oli 25,0 (25,9) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -9,4 (-4,8) miljoonaa euroa.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 333,7 (311,2) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 71,9 (68,3) miljoonaa euroa. Jälleenmyyjien vähimmäisostositoumukset eivät sisälly tilauskantaan.

Jakeluverkosto

Konsernirakenteessa ei tapahtunut katsauskaudella muutoksia.

Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Epec Oy, Suomi; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse China Ltd, Kiina; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd, Iso-Britannia; sekä Ponsse Uruguay S.A., Uruguay. Sunit Oy, Kajaani, Suomi, on osakkuusyhtiö, josta Ponsse Oyj:n omistusosuus on 34 prosenttia.

Tuotekehitys ja investoinnit

Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 8,8 (5,9) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 2,7 (1,7) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 9,4 (4,8) miljoonaa

euroa. Ne koostuivat pääasiassa tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista.

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 12.4.2011. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2010.

Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2010 osinkoa 0,35 euroa osaketta kohti (osinko yhteensä 9 725 485 euroa). Yhtiön omassa omistuksessa oleville osakkeille (212 900 kpl) ei maksettu osinkoa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 15.4.2011 ja osingon maksupäivä oli 26.4.2011. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään mahdollisesta lisäosingon maksamisesta vuoden 2011 loppuun mennessä.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ("Pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.

Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.

Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi käytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissä tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2012 saakka.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on enintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin. Valtuutusta esitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS AJALTA 1.1.–31.12.2011

Liikevaihto, meur Liiketulos, meur Liiketulos, % liikevaihdosta Korollinen vieras pääoma, meur

Tuottee t ja p alvelu t Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2012 saakka.

Hallitus ja tilintarkastajat

Yhtiön hallitukseen kuului katsauskauden aikana kuusi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Heikki Hortling, Mammu Kaario, Ilkka Kylävainio, Ossi Saksman ja Juha Vidgrén. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Jukka Vidgrén. Hallituksen puheenjohtajana toimi Juha Vidgrén ja hallituksen varapuheenjohtajana Heikki Hortling.

Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai valiokuntia.

Hallituksen kokouksia järjestettiin katsauskauden aikana yksitoista kappaletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 95,3.

Yhtiön tilintarkastajana toimi katsauskauden aikana tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana Sami Posti, KHT.

Johto

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, osto- ja logistiikkajohtaja Pasi Arajärvi, tehtaanjohtaja Juha Haverinen, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, kehitys- ja strategiajohtaja Timo Karppinen (3.1.2011 alkaen), huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman sekä toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.

Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla:

Pohjois-Eurooppa: Jarmo Vidgrén (Suomi), Jerry Wannberg (Ruotsi, Tanska) ja Lyder Ellevold (Norja 1.9.2011 saakka) ja Sigurd Skotte (Norja 1.9.2011 alkaen),

Keski- ja Etelä-Eurooppa: Janne Vidgrén (Itävalta, Puola, Romania, Saksa, Tšekki ja Unkari), Tapio Ingervo (Espanja, Italia, Portugali ja Ranska 15.8.2011 saakka), Clément Puybaret (Ranska 15.8.2011 alkaen), Jussi Hentunen (Espanja, Italia, Portugali ja Norrbotten/Ruotsi 15.8.2011 alkaen) ja Gary Glendinning (Iso-Britannia),

Venäjä ja Aasia: Jaakko Laurila (Venäjä, Valko-Venäjä), Norbert Schalkx (Japani ja Baltia) ja Risto Kääriäinen (Kiina),

Pohjois- ja Etelä-Amerikka: Pekka Ruuskanen (USA 1.6.2011 alkaen) Marko Mattila (USA 1.6.2011 saakka ja Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät 1.6.2011 alkaen), Cláudio Costa (Brasilia) ja Martin Toledo (Uruguay).

Ponsse AS:n toimitusjohtajana aloitti 1.9.2011 metsätieteiden maisteri (Master of Forestry) Sigurd Skotte.

Ponsse S.A.S.:n toimitusjohtajana aloitti 15.8.2011 Forest Engineer Clément Puybaret.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 948 (825) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 978 (860) henkilöä.

Osakkeet

Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Osakkeenomistajia oli 6 569 kappaletta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.12.2011 oli 2 638 091 kappaletta, joka on 9,4 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 24,4 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 5,85 euroa osakkeelta ja ylin 11,85 euroa osakkeelta.

Katsauskauden päätöskurssi oli 7,00 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 196,0 miljoonaa euroa.

Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 212 900 omaa osaketta.

Liputusilmoitukset

Yhtiön saaman ilmoituksen mukaan Einari Vidgrénin kuolinpesän omistuksessa ja määräysvallassa olleista Ponsse Oyj:n osakkeista, 13 348 074 kpl ja 47,67 % äänimäärästä, on siirretty perinnönjaossa 13 348 072 kpl ja 47,67 % äänimäärästä Einari Vidgrénin rintaperillisten omistukseen ja määräysvaltaan. Einari Vidgrénin kuolinpesän omistusosuus Ponsse Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä on 23.3.2011 tehdyn perinnönjaon johdosta alittanut 1/20 ja Einari Vidgrénin rintaperillisten omistusosuus Ponsse Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä on ylittänyt 1/10. mainittua on sertifioitu. Lloyd's Register Quality Assurance suoritti katsauskauden aikana ISO 9001:2008 -laatujärjestelmän ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän auditoinnin. Yhtiö noudattaa toiminnoissaan ympäristölainsäädäntöä. Säädösten muutoksia seurataan jatkuvasti ja niiden pohjalta tehdään tarvittavia toimenpiteitä. Yhtiön ympäristöpolitiikan mukaisesti toiminnan tavoitteena on suunnitella ja valmistaa tuotteita, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän.

jänä media-alalla ja Ponsse Oyj:n hallituksen jäsenenä 12.4.2011 alkaen.

Laatu ja ympäristö

Ponsse noudattaa toiminnassaan ISO 9001:2000 -laatustandardia, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia sekä OHSAS 18001 -työterveys- ja turvallisuusstandardia, joista kaksi ensin

Einari Vidgrénin kuolinpesän omistuksessa ja määräysvallassa olleet Ponsse Oyj:n osakkeet on jaettu perinnönjaossa tasapuolisesti neljän rintaperillisen kesken. Perinnönjaon jälkeen Einari Vidgrénin rintaperillisten omistusosuudet ovat seuraavat: Janne Vidgrénin omistuksessa 3 691 742 osaketta (aikaisempi omistus 354 724 kpl) ja osuus osakepääomasta ja äänimäärästä 13,18 % (aikaisempi osuus äänimäärästä 1,27 %), Juha Vidgrénin omistuksessa 6 205 018 osaketta (2 868 000) ja osuus osakepääomasta ja äänimäärästä 22,16 % (10,24), Jarmo Vidgrénin omistuksessa 3 679 938 osaketta (342 920) ja osuus osakepääomasta ja äänimäärästä 13,14 % (1,22) sekä Jukka Vidgrénin omistuksessa 3 764 778 osaketta (427 760) ja osuus osakepääomasta ja äänimäärästä 13,45 % (1,53). sekä toimittajien auditoinneilla. Auditointipanostukset ovat jatkuneet ja niiden avulla yhtiö on kyennyt luomaan uusia ja parempia toimintatapoja niin sisäiseen kuin toimittajien toimintaan. Tuotantoprosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen toimintamallia hyväksikäyttäen. Laadunvarmistusjärjestelmä korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Vuoden aikana jatkettiin Lean Six Sigma laadunkehitystoimintaa. Yhtiö jatkoi tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Painopiste oli ennaltaehkäisevän ja osallistavan työterveydenhuollon kehittämisessä. Konsernitasoinen tietoturvaryhmä vastaa tietoturvallisuuden yleisestä kehittämisestä, konsernin tietoturvapolitiikan ylläpidosta sekä tietoturvakoulutuksen koordinoinnista.

Janne Vidgrén toimii Ponsse Oyj:n palveluksessa aluejohtajana, Juha Vidgrén Ponsse Oyj:n hallituksen puheenjohtajana ja Jarmo Vidgrén Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtajana sekä toimitusjohtajan varamiehenä. Jukka Vidgrén toimii yrittä-Hallinnointi Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia

Toimintatapoja sekä tuotantoprosesseja kehitetään sisäisillä

Omavaraisuusaste, % Tilauskanta, meur Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, meur Tutkimus- ja kehitysmenot, meur

Tuottee t ja p alvelu t

Tilinpäätös

muita säädöksiä sekä yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010. Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

Hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.

Riskienhallinta

Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.

Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.

Lähiajan riskit ja niiden hallinta

Euroopan ja Yhdysvaltojen talouksien ongelmien nopea eskaloituminen rahoitusmarkkinoille saattaa vaikuttaa asiakasrahoituksen saatavuuteen.

Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta.

Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia. Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään johdannaissopimusten avulla.

Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Ponssen Latinalaisen Amerikan tytäryhtiön Ponsse Latin America Ltda:n toimitusjohtaja Claudio Costa jäi pois yhtiön palveluksesta 7.2.2012 alkaen. Fabio Nogueira toimii talousjohtajana ja johtaa oman toimensa ohella Ponsse Latin America Ltda:n toimintoja. Nogueira raportoi Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrénille ja hänen sijaintipaikkansa on Mogi das Cruzes, Brasilia. Fabio Nogueira on toiminut Ponsse Latin America Ltda:n controllerina vuodesta 2007.

Ponssen Ruotsin tytäryhtiön Ponsse AB:n toimitusjohtaja Jerry Wannberg jäi pois yhtiön palveluksesta henkilökohtaisista syistä 7.2.2012 alkaen.

Ponsse AB:n toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa toistaiseksi Glenn Nyman oman toimensa ohella. Nyman on toiminut Ponsse AB:n talouspäällikkönä ja controllerina vuodesta 1996. Nyman raportoi Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrénille ja hänen sijaintipaikkansa on Surahammar, Ruotsi.

Sekä Ponsse Latin America Ltda:n että Ponsse AB:n uusista toimitusjohtajanimityksistä tiedotetaan lähiaikoina.

Lähiajan näkymät

Konsernin euromääräisen liikevoiton odotetaan pysyvän samalla tasolla kuin 2011.

Talouden ongelmien kärjistyminen tai nykyisen taloudellisen tilanteen pitkittyminen voi vaikuttaa metsäkoneiden investointipäätösten tekemiseen ja kysynnän heikkenemiseen. Yhtiön katsauskauden lopun tilauskanta mahdollistaa normaalin toiminnan toistaiseksi.

Tehdas ja huolto toimivat normaalisti täydellä kapasiteetilla. Liiketoiminnan kulujen kehitystä seurataan tehostetusti ja investointien aloituspäätöksiä tehdään harkiten.

Tärkeimmät valuuttakurssit

	Päätöskurssi 31.12.2011	Keskikurssi 2011	Päätöskurssi 31.12.2010	Keskikurssi 2010
SEK	8,91200	9,00376	8,96550	9,55102
NOK	7,75400	7,78235	7,80000	8,02623
GBP	0,83530	0,87044	0,86075	0,85848
USD	1,29390	1,39511	1,33620	1,32990
BRL	2,41590	2,32871	2,21770	2,33788
RUB	41,76500	41,02187	40,82000	40,44728
CNY	8,15880	9,01405	8,82200	8,99747

Osakekannan markkina-arvo, meur Oman pääoman tuotto-% (roe) ja sijoitetun pääoman tuotto-% (roce) Henkilöstö keskimäärin

Tuottee t ja p alvelu t

konsernin laaja TULOSLASKELMA

(1 000 EUR)	1 Liite	2011	2010
Liikevaihto	1, 4	328 191	262 416
Liiketoiminnan muut tuotot	5	1 297	898
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		2 672	476
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-214 137	-170 810
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	8, 35	-49 176	-38 243
Poistot	7	-5 221	-5 079
Liiketoiminnan muut kulut	6	-34 781	-27 984
Liiketulos		28 844	21 674
Rahoitustuotot	10	12 857	17 971
Rahoituskulut	11	-15 474	-15 202
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista		-181	5
Tulos ennen veroja		26 046	24 448
Tuloverot	12	-11 233	-1 111
Tilikauden tulos		14 812	23 338
Muut laajan tuloksen erät:
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot		-943	-904
Tilikauden laaja tulos yhteensä		13 869	22 434
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden tulos	13	0,47	0,78
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden tulos	13	0,47	0,78

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 44-74.

konserniTASE

(1 000 EUR)
	Liite
VA RAT
Pitkäaikaiset varat
Lyhytaikaiset varat
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
OMA PÄÄ OMA JA V ELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Pitkäaikaiset velat
Lyhytaikaiset velat
	24

(1 000 EUR)	Liite 1	2011	2010
VA RAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	14	26 165	24 443
Liikearvo	15	3 440	3 440
Aineettomat hyödykkeet	15	9 057	6 571
Sijoitukset	18, 31	111	111
Osuudet osakkuusyrityksissä	17	1 294	1 624
Saamiset	19	1 535	3 144
Laskennalliset verosaamiset	20	2 826	1 712
Pitkäaikaiset varat yhteensä		44 428	41 045
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	21	80 475	72 391
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22, 31	32 758	36 608
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		4	623
Rahavarat	23, 31	16 267	11 036
Lyhytaikaiset varat yhteensä		129 504	120 659
VA RAT YHTEENSÄ		173 932	161 704
OMA PÄÄ OMA JA V ELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	24
Osakepääoma		7 000	7 000
Omat osakkeet		-2 228	-2 228
Muuntoerot		-1 975	-1 032
Muut rahastot		19 030	19 030
Kertyneet voittovarat		56 736	52 396
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		78 563	75 166
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	20	1 110	469
Rahoitusvelat	28, 31	18 630	16 255
Muut velat	29, 31	20	28
Pitkäaikaiset velat yhteensä		19 760	16 752
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	29	47 022	44 262
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		3 527	215
Varaukset	27	4 627	4 706
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	28, 31	20 434	20 603
Lyhytaikaiset velat yhteensä		75 609	69 787

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 173 932 161 704

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 44-74.

konsernin Rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(1 000 EUR)	Liite1	2011	2010
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden tulos		14 812	23 338
Oikaisut:
Rahoitustuotot ja -kulut	10, 11	2 617	-2 769
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta		181	-5
Poistot	7	5 221	5 079
Tuloverot		10 878	1 108
Muut oikaisut		1 284	-1 454
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		34 994	25 297
Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+)		5 034	-12 015
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)		-8 084	-4 471
Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+)/vähennys (-)		1 953	18 437
Pakollisten varausten muutos		-79	-229
Saadut korot		216	486
Maksetut korot		-1 346	-1 365
Muut rahoituserät		-715	1 096
Maksetut verot		-6 947	-1 310
Liiketoiminnan rahavirta (A)		25 024	25 927
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-9 430	-4 825
Investointien rahavirta (B)		-9 430	-4 825
Rahoituksen rahavirta:
Omien osakkeiden hankkiminen	24	0	-1 564
Hybridilaina	24	0	0
Maksetut korot, hybridilaina		-2 280	-2 280
Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut		-150	-8 621
Lyhytaikaisten korollisten liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)		25	-8
Pitkäaikaisten lainojen nostot		0	0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		2 886	-6 573
Rahoitusleasingvelkojen maksut		-519	-421
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)		208	435
Maksetut osingot	24	-9 725	-4 193
Rahoituksen rahavirta (C)		-9 556	-23 227
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)		6 039	-2 125
Rahavarat 1.1.		11 036	10 626
Valuuttakurssimuutosten vaikutus		-808	2 536

Rahoituslaskelmaa on oikaistu realisoitumattomien valuuttakurssimuutosten osalta, jotka on siirretty Muut rahoituserät -riviltä Valuuttakurssimuutosten vaikutus -riville.

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 44-74.

	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
			Ylikurssi rahasto
(1 000 EUR)	Liitetieto	Osake pääoma	ja muut rahastot	Muunto erot	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2011		7 000	19 030	-1 032	-2 228	52 396	75 166
Aikaisempia kausia koskeva hybridilainan korkojen oikaisu						960	960
Oikaistu oma pääoma 1.1.2011		7 000	19 030	-1 032	-2 228	53 356	76 126
Muuntoerot				-943			-943
Katsauskauden tulos						14 812	14 812
Katsauskauden laaja tulos		0	0	-943	0	14 812	13 869
Suorat kirjaukset voittovaroihin*						-1 707	-1 707
Osingonjako	24					-9 725	-9 725
Omien osakkeiden hankinta	24						0
Muut muutokset							0
Oma pääoma 31.12.2011		7 000	19 030	-1 975	-2 228	56 736	78 563
Oma pääoma 1.1.2010		7 000	19 030	-128	-665	34 329	59 566
Muuntoerot				-904			-904
Katsauskauden tulos						23 338	23 338
Katsauskauden laaja tulos		0	0	-904	0	23 338	22 434
Suorat kirjaukset voittovaroihin*						-1 078	-1 078
Osingonjako	24					-4 193	-4 193
Omien osakkeiden hankinta	24				-1 563		-1 563
Muut muutokset							0
Oma pääoma 31.12.2010		7 000	19 030	-1 032	-2 228	52 396	75 166

* Muodostuu omaan pääomaan luokiteltavalle hybridilainalle maksetusta korosta verolla vähennettynä.

t

42 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2011 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2011 | 43

Konsernin perustiedot

Ponsse-konserni on myynti-, huolto-, teknologia- ja teollinen yhtiö, joka on sitoutunut luomaan asiakkailleen menestystä ja haluaa olla johtavassa asemassa ympäristöystävällisissä tavaralajimenetelmän metsäkoneissa maailmanlaajuisesti. Ponssekonserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä 100 %:sti omistetut tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd Hongkongissa, Ponsse China Ltd Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa sekä Epec Oy Seinäjoella. Lisäksi konserniin kuuluu Kajaanissa sijaitseva Sunit Oy, joka on Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö 34 prosentin omistusosuudella.

Konsernin emoyhtiö on Ponsse Oyj, joka on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Ponsse Oyj:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla. Emoyhtiön kotipaikka on Vieremä ja sen rekisteröity osoite on Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internetosoitteesta www.ponsse.com tai konsernin pääkonttorista osoitteesta Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Ponsse Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 13.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta johdannaissopimuksia ja osakeperusteisia maksuja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2010 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2011 alkaen.

– Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä Lähipiirin määritelmää on täsmennetty ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset on muutettu. Uudistetulla standardilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

– IAS 32 (muutos) Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu Muutos koskee muussa kuin liikkeeseen laskijan toimintavaluutassa olevien osakkeita koskevien optioiden, merkintäoikeuksien tai muiden oikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

– IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai kokonaan. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

– IFRIC 14 (muutos) Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut Muutoksella korjataan eitoivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 "IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys". Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IASB julkaisi heinäkuussa 2010 parannuksia seitsemään standardiin tai tulkintaan osana vuosittaisia parannuksia standardeihin, jotka konserni on ottanut käyttöön vuonna 2011. Seuraavassa on esitetty ne muutokset, joilla konsernin johto on arvioinut olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:

– IFRS 3 (muutokset)

a) Siirtymäsäännöt, jotka koskevat ehdollista vastiketta liiketoimintojen yhdistämisessä, joka on toteutunut ennen uudistetun standardin voimaantuloa

Muutos selventää, että ne IFRS 7:n "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot", IAS 32:n "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" ja IAS 39:n "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" muutokset, joilla poistetaan ehdollista vastiketta koskeva helpotus, eivät koske sellaista ehdollista vastiketta, joka on syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa hankinta-ajankohta on ennen uudistetun IFRS 3:n käyttöönottoa.

b) Määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen

Mahdollisuus valita määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta, koskee vain sellaisia instrumentteja, jotka edustavat senhetkisiä omistusosuuksia ja oikeuttavat haltijansa suhteelliseen osuuteen nettovarallisuudesta yhteisön purkautuessa. Kaikki muut määräysvallattomien omistajien osuudet arvotetaan käypään arvoon, elleivät IFRS-standardit edellytä muuta arvostusperustetta.

c) Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti IFRS 3:n soveltamisohje koskee kaikkia osakeperusteisia järjestelyjä, jotka ovat osa liiketoimintojen yhdistämistä, mukaan lukien sellaiset osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti.

Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

– IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot Muutoksessa korostetaan rahoitusinstrumentteihin liittyvien riskien luonnetta ja laajuutta koskevien tilinpäätöksessä esitettävien laadullisten ja määrällisten tietojen välistä yhteyttä. Muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

– IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen – oman pääoman muutoslaskelma Muutoksella selvennetään, että yrityksen on esitettävä muiden laajan tuloksen erien erittely jokaisen oman pääoman erän osalta joko oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa tai liitetiedoissa. Muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

– IAS 27 (muutos) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös Muutoksella selvennetään, että IAS 27:n seurauksena tehtyjä muutoksia IAS 21:een "Valuuttakurssien muutosten vaikutukset", IAS 28:aan "Sijoitukset osakkuusyrityksiin" ja IAS 31:een "Osuudet yhteisyrityksissä" sovelletaan ei-takautuvasti 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla tai aiemmin, jos IAS 27 on otettu käyttöön aiemmin. Muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

– IAS 34 (muutos) Osavuosikatsaukset Muutos sisältää havainnollistavaa ohjeistusta IAS 34:n mukaisten esittämisperiaatteiden soveltamisesta ja lisää esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät:

– Olosuhteisiin, jotka todennäköisesti vaikuttavat rahoitusinstrumenttien käypiin arvoihin ja niiden luokitteluun;

– Rahoitusinstrumenttien siirtoihin käyvän arvon hierarkian

eri tasojen välillä;

– Rahoitusvarojen luokittelun muutoksiin; ja – Ehdollisten varojen ja velkojen muutoksiin.

Muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

– IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat Muutoksella selkeytetään "käyvän arvon" merkitystä kanta-asiakasohjelmaan liittyvien etupisteiden arvostuksessa. Muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on tehnyt. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvoihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Ponsse Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Ennen 1.1.2011 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäivien keskikursseihin ja taseet raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, joka oli konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä, on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRS-standardeihin siirtymisen yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tulosvaikutteisesti. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hankintaan sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästä aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	20 vuotta
Koneet ja kalusto	3–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

Konserni ei ole hankkinut tai valmistanut sellaisia hyödykkeitä, joiden osalta vieraan pääoman menojen aktivointi olisi pakollista eikä IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardi tule siten sovellettavaksi.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserien käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan

määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuna ylittävä konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

1.1.2004–31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemmin IFRS-normiston (IFRS 3 (2004)) mukaisesti. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona. Konsernilla ei ole ollut ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisestä syntyneitä liikearvoja.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:
Aktivoidut kehittämismenot	5 vuotta
Patentit	5 vuotta
ATK-ohjelmat	5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	5–10 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta standardikustannusmenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokraajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle, sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai vaihto-omaisuuteen. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä

Tuottee t ja p alvelu t

arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lakisääteisillä eläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Ulkomaiset konserniyhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä, jossa maksu suoritetaan sekä yhtiön osakkeina että käteisvaroina. Järjestelmässä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan oikeuden syntymisajanjakson aikana. Siltä osin, kun palkkio maksetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Palkkion tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksissa.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varausten määrää arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot

Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja ja jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuina.

Myydyt tavarat ja palvelut

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- tai määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolloin palvelu suoritetaan.

Vuokratuotot

Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Korot ja osingot

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisälty-

vät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymisestä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Ne arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä raportointikaudel-Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne ovat korollisia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä. Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 31. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.

la, jonka aikana ne syntyvät. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokittele niitä myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän Konserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Ponsse-konserni on luokitellut kaikki johdannaiset kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koska se ei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat termiinisopimuksia ja koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Johdannaisten käypä arvo on kirjattu muihin lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen olennainen viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat

Tuottee t ja p alvelu

t

Oma pääoma

Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Konsernilla on tilikaudella 2009 liikkeeseen laskettu 19 miljoonan euron suuruinen oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina (nk. hybridilaina). Laina on kirjattu yhtiön omaan pääomaan. Oman pääoman ehtoisella lainalla ei ole eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuutta, lunastaa laina takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseen laskusta eli vuonna 2013. Sopimuksen mukainen vuotuinen korko on 12 prosenttia. Korko maksetaan, jos yhtiökokous päättää jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei makseta, päättää konserni mahdollisesta koron maksusta erikseen.

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi ja velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokous on hyväksynyt osingon.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot on kirjattu rahoituseriin.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Konsernin johto tekee hankintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamisesta. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat.

Myyntisaamiset

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskien arviointi perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, saamisten määrään ja rakenteeseen sekä lähiajan taloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin.

Vaihto-omaisuus

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihto-omaisuuden arvonalentumista erityisesti vaihtokoneiden osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihtokonevaraston ikärakenne ja todennäköinen myyntihinta.

Takuuvaraus

Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin. Tuotteille myönnettävä takuuaika on 12 kuukautta tai 2 000 tuntia, jonka aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan.

Tuotekehitysmenojen aktivointi

Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko uusi tuote teknisesti toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä. jolloin uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.

Tuloverot

Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserni arvioi tuloveronsa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon veroasema sekä erilaisten vero- ja kirjanpitokäytännöistä johtuvien väliaikaisten erojen, kuten tulojaksotusten ja kustannusvarausten, vaikutus. Eroista kirjataan laskennallisia verosaamisia ja -velkoja. Laskennallisen verosaamisen hyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä osin kuin hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Seuraavassa on lueteltu ne julkaistut standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin, jotka konserni ottaa käyttöön 1.1.2012 alkaen. Konsernin johto on selvittämässä näiden uudistettujen standardien vaikutusta konsernitilinpäätökseen:

– IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Taseesta pois kirjaaminen Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien saamaa kuvaa rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Aikaisempi soveltaminen on sallittua, jos EU hyväksyy muutoksen.

dardeihin. Konsernin johto on selvittämässä näiden uudistettu-

onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat vaatimukset. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi.

– IAS 12 (muutos) Tuloverot – Laskennalliset verot IAS 12 sisältää nykyisin vaatimuksen, että omaisuuserään liittyvän laskennallisen veron määrittäminen riippuu siitä, odotetaanko omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä kerrytettävän käyttämällä omaisuuserää vai myymällä se. Silloin kun sovelletaan IAS 40:n "Sijoituskiinteistöt" mukaista käyvän arvon mallia, voi olla vaikeaa ratkaista, perustuuko kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen käyttöön vain myyntiin. Tämä muutos tuo poikkeuksen, joka koskee käypään arvoon arvostettavaan sijoituskiinteistöön liittyvien laskennallisten verosaamisten tai -velkojen määrittämistä. Muutosten seurauksena SIC-21 "Tuloverot – uudelleen arvostettujen, ei poistojen kohteena olevien omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen" ei enää koske käypään arvoon arvostettavia sijoituskiinteistöjä. Muut SIC-21:een sisältyvät vaatimukset siirretään IAS 12:een ja tulkinta kumotaan. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2013 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin stanjotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, vaan sen sijaan annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä, kun sen käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa IFRSstandardeissa. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. – IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. – IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuusettä yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi.

– IFRS 11 Yhteisjärjestelyt IFRS 11 sisältää ohjeistusta siitä kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyä koskevia velvoitteita, ja siten se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuuttaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi.

– IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä Standardi sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi.

jen standardien vaikutusta konsernitilinpäätökseen: – IFRS 10 Konsernitilinpäätös IFRS 10 sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja – IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi (luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä eriä muissa laajan tuloksen erissä esitetään. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi.

– IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta. Standardi sisältää täsmällisen käyvän arvon määritelmän sekä käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset,

Tuottee t ja p alvelu t

Tilinpäätös Konserni IFRS

– IAS 19 (muutos) Työsuhde-etuudet Pääasialliset muutokset: Muutos poistaa "putkimenetelmän" soveltamisen mahdollisuuden. Rahastoitujen etuuspohjaisten järjestelyjen varojen arvioidun tuoton määrittely muuttuu. Rahoitusmeno määritetään (velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen) nettoerälle. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi.

– IFRS 9 Rahoitusinstrumentit Kyseessä on ensimmäinen osa laajemmasta projektista, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella standardilla. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi.

– IAS 32 (muutos) Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan Muutos koskee epäjohdonmukaisuutta nykykäytännössä sovellettaessa ohjeistusta siitä, milloin rahoitusvarat ja -velat voidaan esittää taseessa nettomääräisesti IAS 32: mukaan. Muutos antaa lisäohjeistusta siihen, että oikeus rahoitusvarojen ja -velkojen kuittaamiseen tulee olla mahdollista 'joka päivä', tarkoittaen, että se ei voi olla riippuvainen jostain tulevasta tapahtumasta. Lisäksi molempien osapuolten tulee olla mahdollista toteuttaa erien netotus normaalissa liiketoiminnassa, maksujen laiminlyönnin tapahduttua sekä konkurssitilanteessa. Lisäksi muutoksella tarkennetaan ohjeistusta siitä, milloin tietyt bruttomääräisesti toteutettavat maksujärjestelyt vastaavat IAS 32:n mukaisia nettomääräisen toteutuksen ehtoja. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi.

– IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan Muutos laajentaa nykyisiä liitetietovaatimuksia niin, että yhteisöjen tulee antaa numeerista tietoa taseessa nettomääräisesti esitetyistä rahoitusinstrumenteista sekä niistä rahoitusinstrumenteista, jotka ovat 'master netting' tai vastaavanlaisen sopimusjärjestelyn alaisia huolimatta siitä vaikka ne on esitetty taseessa bruttomääräisinä. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi.

1. Toimintasegmentit

Konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat maantieteelliseen aluejakoon. Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin johtoryhmä käyttää operatiivisessa päätöksenteossa.

Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiallisesti metsäkoneiden ja huoltopalveluiden myynnistä.

Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta liiketuloksen (EBIT) perusteella.

Segmentin tuotot on kohdistettu asiakkaan sijainnin mukaan. Kulut ovat sellaisia eriä, jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentille kohdistetut kulut perustuvat tuotannon normaaliin toiminta-asteeseen.

Segmenttiraportointi perustuu IFRS:n mukaisiin velkojen arvostusperiaatteisiin. Segmenteille kohdistetut velat ovat myös kirjattuina erillisyhtiössä. Kohdistamattomat erät sisältävät kaikki konsernitason oikaisut, korolliset rahoitusvelat sekä segmenttien ulkopuoliset käyttöpääomaerät. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.

Konsernin raportoitavat segmentit ovat:

Pohjois-Eurooppa Keski- ja Etelä-Eurooppa Venäjä ja Aasia Pohjois- ja Etelä-Amerikka

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Toimintasegmentit 2011

Pohjois Eurooppa	Keski- ja Etelä Eurooppa	Venäjä ja Aasia	Pohjois- ja Etelä		Yhteensä
242 421	61 087	53 310	46 012		402 830
-73 225	-195	-421	-821		-74 662
					23
169 197	60 892	52 889	45 191		328 191
11 610	10 120	8 442	-738		29 434
					-590
11 610	10 120	8 442	-738		28 844
48 999	7 230	13 085	37 356	-55 073	51 598
					43 772
48 999	7 230	13 085	37 356	-55 073	95 369
8 841	227	200	162		9 430
4 489	176	186	369		5 221
					Amerikka Eliminointi

Tuottee t ja p alvelu t

Joh

to ja hallinn

ointi

Toimintase gmentit 2010

	Pohjois	Keski- ja Etelä-		Pohjois- ja Etelä
(1 000 EUR)	Eurooppa	Eurooppa	Venäjä ja Aasia	Amerikka	Eliminointi	Yhteensä
Segmentin liikevaihto	189 370	45 190	39 380	48 713		322 653
Segmentin väliset tuotot	-58 927	-601	-333	-446		-60 306
Kohdistamaton tuotto						69
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta	130 443	44 589	39 047	48 267		262 416
Segmentin liiketulos	10 878	7 600	6 768	2 358		27 603
Kohdistamattomat erät						-5 929
Liiketulos	10 878	7 600	6 768	2 358		21 674
Segmentin velat	43 492	7 104	9 375	35 436	-48 719	46 688
Kohdistamattomat velat						39 851
Velat yhteensä	43 492	7 104	9 375	35 436	-48 719	86 539
Investoinnit	4 074	169	244	338		4 825
Poistot	4 441	166	121	352		5 079

Täsm äytyslaskelmat

(1 000 EUR)	2011	2010
Liikevaihto
Raportoitavien segmenttien liikevaihto	402 830	322 653
Kaikkien muiden segmenttien tuotot	23	69
Segmenttien välisten tuottojen eliminointi	-74 662	-60 306
Konsernin liikevaihto yhteensä	328 191	262 416

Liiketulos
Raportoitavien segmenttien tulos	29 434	27 603
Kaikkien muiden segmenttien tulos	-197	-173
Segmenteille kohdistamattomat erät	-393	-5 756
Konsernin liiketulos yhteensä	28 844	21 674

Konsernin velat yhteensä	95 369	86 539
Muut segmenteille kohdistamattomat velat	43 772	39 851
Kaikkien muiden segmenttien velat	0	0
Raportoitavien segmenttien velat	51 598	46 688
Velat

2. Myytävä nä ole vat pitk äaikaiset omaisuuser ä t ja lo petetut toiminnot

Konsernilla ei ole näitä eriä.

3. HANKITUT LIIKEtoiminnot

Hankittuja liiketoimintoja ei ole ollut vuoden 2011 eikä vuoden 2010 aikana.

4. Liike vaihto

(1 000 EUR)	2011	2010
Konemyynti	265 957	207 142
Huoltopalvelut	62 234	55 275
Yhteensä	328 191	262 416
Pitkäaikaishankkeita ei ole ollut tilikauden aikana.
5. Liiketoiminnan muut tuotot

5. Liiketoiminnan muut tuotot

Yhteensä
Muut
Julkiset avustukset
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot
$(1000$ EUR)

Yhteensä	1 297	898
Muut	988	437
Julkiset avustukset	162	274
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	146	186
(1 000 EUR)	2011	2010

6. Liiketoiminnan muut kulut

Yhteensä
Muut
Tutkimus- ja kehittämiskulut
Hallintokulut
Markkinointi- ja edustuskulut
Vuokrakulut
Lähetysrahdit ja huolintakulut
Käyttö- ja ylläpitokulut
Vapaaehtoiset henkilösivukulut
$(1000$ EUR)

6. Liiketoiminnan muut kulut
(1 000 EUR)	2011	2010
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	1 713	1 407
Käyttö- ja ylläpitokulut	5 152	4 361
Lähetysrahdit ja huolintakulut	4 645	3 935
Vuokrakulut	3 492	3 439
Markkinointi- ja edustuskulut	3 606	3 226
Hallintokulut	5 466	4 455
Tutkimus- ja kehittämiskulut	493	528
Muut	10 214	6 633
Yhteensä	34 781	27 984

Tuotteet ja palvelut

Johto ja hallinnointi

0 aikana.

6.1. Tilintarkastajan palkkiot
(1 000 EUR)	2011	2010
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot	133	113
Todistukset ja lausunnot	0	1
Veroneuvonta	12	15
Muut palkkiot	30	15
	175	144
Ernst & Young Oy
Tilintarkastuspalkkiot	0	0
Todistukset ja lausunnot	0	1
Veroneuvonta	0	2
Muut palkkiot	0	1
	0	4
Muut yhteisöt
Tilintarkastuspalkkiot	52	66
Todistukset ja lausunnot	0	0
Veroneuvonta	33	2
Muut palkkiot	5	0
	90	68
Yhteensä	264	216

7. Poistot ja ar vonalentumiset
(1 000 EUR)	2011	2010
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	718	541
Patentit	62	58
Aineettomat oikeudet	190	170
Muut aineettomat hyödykkeet	164	162
Yhteensä	1 133	931
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	1 083	1 061
Koneet ja kalusto	3 005	3 086
Yhteensä	4 087	4 148

8. Työsuhde -etuuksista aiheutu vat kulut (1 000 EUR) 2011 2011 Palkat 39 431 30 509 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 5 739 4 412 Muut henkilösivukulut 4 006 3 321 Yhteensä 49 176 38 243 Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikaudella 2011 2011 Työntekijät 507 440 Toimihenkilöt 441 385 Yhteensä 948 825 Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa 35. Lähipiiritapahtumat

10. Rahoitustuotot
--------------------	--

(1 000 EUR)	2011	2010
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista	3	4
Korkotuotot lainoista ja saamisista	216	486
Valuuttakurssivoitot	10 640	14 616
Johdannaisten käyvän arvon muutos	1 810	2 538
Muut rahoitustuotot	189	327
Yhteensä	12 857	17 971

(1 000 EUR)	2011	2010
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista	3	4
Korkotuotot lainoista ja saamisista	216	486
Valuuttakurssivoitot	10 640	14 616
Johdannaisten käyvän arvon muutos	1 810	2 538
Muut rahoitustuotot	189	327
Yhteensä	12 857	17 971

9. Tutkimus - ja kehitt ämismenot
(1 000 EUR)	2011	2010
Tuloslaskelmaan sisältyvät kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot	6 110	4 200

11. Rahoituskulut

2011	2011
30 509	39 431
4 4 1 2	5739
3 3 2 1	4 0 0 6
38 243	49 176
2011	2011
440	507
385	441
825	948

Yhteensä	15 474	15 202
Muut rahoituskulut	595	710
Johdannaisten käyvän arvon muutos	3 093	2 859
Valuuttakurssitappiot	10 559	10 396
Korkokulut rahoituslainoista	1 227	1 237
(1 000 EUR)	2011	2010

(1 000 EUR)	2011	2010
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	14 812	23 338
Hybridilainan korko (verovaikutuksella oikaistuna)	-1 688	-1 688
Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi	13 125	21 650
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl)	27 787	27 881
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	0,47	0,78

12. Tuloverot
(1 000 EUR)	2011	2010
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	9 659	2 894
Edellisten tilikausien verot	2 062	-1 489
Laskennalliset verot	-487	-294
Yhteensä	11 233	1 111

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2011: 26%, 2010: 26%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

(1 000 EUR)
Tulos ennen veroja	26 046	24 448
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	6 772	6 357
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	226	110
Verovapaat tulot	-188	-1
Vähennyskelvottomat kulut	1 074	883
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	0	-5 485
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset	1 776	1 031
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	-487	-294
Verot aikaisemmilta tilikausilta	2 062	-1 489
Verot tuloslaskelmassa	11 233	1 111

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernin voimassa olevalla osakepalkkiojärjestelmällä ei ole laimennusvaikutusta, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/ osake on sama kuin laimentamaton tulos.

14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

(1 000 EUR)	Maa- ja vesi	alueet Rakennukset	Koneet ja kalusto	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011	653	24 800	32 383	1 057	58 893
Lisäykset	132	795	3 675	3 946	8 549
Vähennykset	0	-4	-1 828	-1 583	-3 415
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0
Kurssiero	5	56	-5	-2	54
Hankintameno 31.12.2011	791	25 647	34 224	3 419	64 080
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011	0	-11 949	-22 502	0	-34 451
Poistot	0	-1 082	-3 005	0	-4 087
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	642	0	642
Kurssiero	0	-20	0	0	-20
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011	0	-13 050	-24 865	0	-37 916
Kirjanpitoarvo 1.1.2011	653	12 851	9 880	1 057	24 442
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	791	12 596	9 359	3 419	26 165
				Ennakkomaksut
	Maa- ja vesi		Koneet ja	ja keskeneräiset
Hankintameno 1.1.2010	645	alueet Rakennukset 23 993	kalusto 31 093	hankinnat 327	Yhteensä 56 059
Lisäykset	0	616	2 819	1 259	4 693
Vähennykset	0	0	-1 977	-551	-2 528
Siirrot erien välillä	-5	0	0	0	0
Kurssiero	13	191	447	22	674
Hankintameno 31.12.2010	653	24 800	32 383	1 057	58 893
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010	0	-10 845	-20 231	0	-31 076
Poistot	0	-1 061	-3 086	0	-4 147
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	973	0	973
Kurssiero	0	-43	-158	0	-201
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010	0	-11 949	-22 502	0	-34 451
Kirjanpitoarvo 1.1.2010	645	13 148	10 862	327	24 982

Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannon koneiden ja laitteiden hankintamenojen vielä poistamatta oleva osa oli 4,4 miljoonaa euroa 31.12.2011 (4,2 miljoonaa euroa 31.12.2010).

t

Rahoitusleasingsopimukset

(1 000 EUR)

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä seuraavasti:
31.12.2011	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno	762	3 061	3 823
Kertyneet poistot	-381	-2 270	-2 651
Kirjanpitoarvo	381	791	1 172
31.12.2010	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno	762	2 952	3 714
Kertyneet poistot	-343	-1 854	-2 197
Kirjanpitoarvo	419	1 098	1 517

15. Aineettomat hyödykkeet

(1 000 EUR)	Kehittämis menot	Patentti menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräi set hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011	4 336	613	946	3 103	2 751	11 748
Lisäykset	1 143	23	287	270	3 633	5 355
Siirrot erien välillä	26	0	0	0	-26	0
Vähennykset	0	0	-17	-12	-1 728	-1 757
Hankintameno 31.12.2010	5 504	636	1 216	3 362	4 629	15 347
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011	-1 397	-386	-508	-2 886	0	-5 178
Poistot	-718	-62	-189	-164	0	-1 133
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	7	14	0	21
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011	-2 116	-448	-690	-3 036	0	-6 290
Kirjanpitoarvo 1.1.2011	2 938	227	438	217	2 751	6 571
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	3 389	188	526	325	4 629	9 057

(1 000 EUR)	Kehittämis menot	Patentti menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräi set hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010	3 356	590	831	3 117	2 034	9 927
Lisäykset	980	24	115	16	1 800	2 934
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	-1 083	-1 083
Vähennykset	0	0	0	-30	0	-30
Hankintameno 31.12.2010	4 336	613	946	3 103	2 751	11 748
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010	-856	-328	-338	-2 727	0	-4 249
Poistot	-541	-58	-170	-162	0	-931
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	3	0	3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010	-1 397	-386	-508	-2 886	0	-5 178
Kirjanpitoarvo 1.1.2010	2 500	262	493	568	2 034	5 857
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	2 938	227	438	217	2 751	6 571

Aineettomat oikeudet sisältävät mm. tietokoneohjelmistojen lisenssimaksuja. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. konsernille räätälöityjen tietokoneohjelmistojen maksuja. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kehittämismenoja, patenttien hakemiskuluja sekä tietokoneohjelmistojen hankintamenoja.

Liikearvon kohdistaminen

Liikearvo on kohdistettu seuraavalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle: Pohjois-Eurooppa segmentti: Epec Oy 3 440 3 440

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa Epec Oy:n kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennuste pohjautuu johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 13 %. Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 1 %: n kasvutekijää kyseisissä yksiköissä. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisten toimialojen pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat: 1. Budjetoitu käyttökate – Määritetty perustuen ennustettuun tulevan kolmen vuoden aikana toteutuvaan käyttökatteeseen. Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen.

1. Ennustettu jäännösarvo – Määritetty perustuen viimeiseen budjetoituun vuoteen 2014 ja tasaisella 1 %:n kasvutekijällä. Jäännösarvon ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huomioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.

2. Diskonttauskorko – Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) menetelmällä, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja toimialaan liittyvät erityiset riskit.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johda tilanteeseen, jossa Epec Oy:n kerrytettävät rahamäärät alittavat testattavan kirjanpitoarvon.

Arvonalentumista ei syntyisi, vaikka Epec Oy:n käyttökate kaikkina tulevina vuosina jäisi 50 prosenttiin vuonna 2011 toteutuneesta käyttökatteesta eikä suunniteltua käyttökatteen kasvua syntyisi. Arvonalentumista ei myöskään syntyisi, vaikka diskonttauskorko verojen jälkeen kasvaisi kolminkertaiseksi.

16. Sijoituskiinteistöt

Konsernilla ei ole sijoituskiinteistöjä.

p
onss
en
v
uo
si

t

17. Osuudet osakkuusyrityksiss ä
(1 000 EUR)	2011	2010
Tilikauden alussa	1 624	1 790
Osuus kauden tuloksesta	-330	-166
Tilikauden lopussa	1 294	1 624
Tiedot konsernin osakkuusyrityksestä sekä sen varat, velat, liikevaihto ja tulos:
(1 000 EUR)	2011	2010
Osakkuusyritys
Sunit Oy, Kajaani, Suomi
Varat	4 537	5 781
Velat	517	789
Liikevaihto	1 045	4 825
Tilikauden tulos	-533	14

Omistusosuus 34 % 34 %

Sunit Oy on telematiikkaan erikoistunut ajoneuvotietokoneita valmistava yritys.

18. Muut rahoitusvarat

(1 000 EUR)
Myytävissä olevat sijoitukset	Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.2011	111
Lisäykset	0
Vähennykset	0
Hankintameno 31.12.2011	111
Hankintameno 1.1.2010	110
Lisäykset	1
Vähennykset	0
Hankintameno 31.12.2010	111

Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa yhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita. Arvostus on tehty hankintahintaan, koska käypää arvoa osakkeille ei ole luotettavasti saatavissa.

19. Saamiset (pitkäaikaiset)

Yhteensä	1 535	3 144
Siirtosaamiset	32	38
Muut saamiset	1 136	1 238
Lainasaamiset	211	311
Myyntisaamiset	155	1 557
(1 000 EUR)	2011	2010

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä eikä tilikauden muutoksiin sisälly arvonalennuksia.

20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
(1 000 EUR)
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana:
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:
Laskennallisia veroja ei ole kirjattu oman pääoman kautta.

Laskennalliset verosaamiset:	31.12.2010	Kirjattu tulosvaikutteisesti	31.12.2011
Vaihto-omaisuus	1 461	212	1 673
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	13	272	285
Varaukset	0	0	0
Vahvistetut tappiot	0	0	0
Joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilainan) korot	148	-17	131
Muut erät	90	647	737
Yhteensä	1 712	1 114	2 826
Laskennalliset verovelat:	31.12.2010	Kirjattu tulosvaikutteisesti	31.12.2011
Liikearvo	0	0	0
Vaihto-omaisuus	116	68	184
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	293	-90	203
Kertyneet poistoerot	0	0	0
Muut erät	60	663	723
Yhteensä	469	641	1 110
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:	31.12.2009	Kirjattu tulosvaikutteisesti	31.12.2010
Vaihto-omaisuus	1 239	222	1 461
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	16	-3	13
Varaukset	0	0	0
Vahvistetut tappiot	0	0	0
Joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilainan) korot	518	-370	148
Muut erät	0	90	90
Yhteensä	1 773	-61	1 712
Laskennalliset verovelat:	31.12.2009	Kirjattu tulosvaikutteisesti	31.12.2010
Liikearvo	0	0	0
Vaihto-omaisuus	92	24	116
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	366	-73	293
Kertyneet poistoerot	0	0	0
Muut erät	6	54	60
Yhteensä	464	5	469

Konsernin ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvistä vahvistetuista tappioista 26 600 tuhatta euroa (26 892 tuhatta euroa 2010) ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Edellä mainituista vahvistetuista tappioista 38 % vanhenee vuosina 2014–2027. Loppuosalla

ei ole vanhenemisaikaa.

21. Vaihto -omaisuus
(1 000 EUR)	2011	2010
Aineet ja tarvikkeet	48 911	48 014
Keskeneräiset tuotteet	3 808	3 015
Valmiit tuotteet/tavarat	9 984	8 189
Muu vaihto-omaisuus	17 772	13 173
Yhteensä	80 475	72 391

Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät
(1 000 EUR)	2011	2010
Erääntymättömät	16 240	18 948
Erääntyneet
Alle 30 päivää	7 725 1	8 456 1
30–90 päivää	2 298 1	2 541 1
91–180 päivää	946 1	1 389 1
181–360 päivää	190 2	3 744 2
Yli 360 päivää	5 031 2	24 2
Arvonalentumistappiot	-4 017	-1 419
Yhteensä	28 414 3	33 682 3

22. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset )
(1 000 EUR)	2011	2010
Myyntisaamiset	28 258	32 125
Saamiset osakkuusyrityksiltä	0	0
Siirtosaamiset	701	653
Muut saamiset	3 762	3 601
	32 722	36 379
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset	36	230
Yhteensä	32 758	36 608

Konserni on kirjannut tilikauden aikana myyntisaamisista luottotappioita 4 017 tuhatta euroa (1 419 tuhatta euroa vuonna 2010) ja luottotappioiden peruutusta 138 tuhatta euroa (147 tuhatta euroa vuonna 2010). Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä ottamatta huomioon vakuuksien käypää arvoa siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu.

Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitetiedoissa 30 ja käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa 31.

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 2,1 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (2,3 miljoonaa euroa vuonna 2010).

1 Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet, mutta joiden arvo ei ole alentunut tilikauden lopussa.

2 Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet ja joiden arvo on alentunut tilikauden lopussa. Arvonalentumisen määrä on esitetty rivillä Arvonalentumistappiot.

3 Pitkä- ja lyhytaikaiset myyntisaamiset

23. Rahavarat

(1 000 EUR)	2011	2010
Käteinen raha ja pankkitilit	16 267	11 036
Yhteensä	16 267	11 036

Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta vuonna 2010). Osakkeiden nimellisarvo on 0,25 euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2010). Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä on 28 miljoonaa kappaletta (28 miljoonaa kappaletta vuonna 2010). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Yhtiöllä on avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omien osakkeiden hankintamenon 2 228 tuhatta euroa ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Muut rahastot

Ponsse Oyj laski liikkeeseen 31.3.2009 kotimaisille sijoittajille suunnatun 19 miljoonan euron suuruisen oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilaina). Lainan kuponkikorko on 12 prosenttia vuodessa. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden kuluttua. Lainaa käsitellään yhtiön IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana tase-erässä Muut rahastot. Järjestely ei laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta.

Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on yhtiön muita velkasitoumuksia heikommassa etuoikeusasemassa. Sen etuoikeusasema on kuitenkin parempi kuin muilla yhtiön omaan pääomaan luettavilla erillä. Hybridilainan velkakirjanhaltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia. Hybridin koronmaksun ajankohta on liikkeeseenlaskijan harkinnassa.

Osingot

Vuonna 2011 osinkoa jaettiin yhteensä 0,35 euroa osakkeelta, yhteensä 9,7 miljoonaa euroa (vuonna 2010 0,15 euroa osakkeelta, yhteensä 4,2 miljoonaa euroa). Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,35 euroa osakkeelta, yhteensä 9,7 miljoonaa euroa.

24. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Seuraavassa on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärässä ja omassa pääomassa.

Seuraavassa on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärässä ja omassa pääomassa.
	Osakkeiden lukumäärä (1 000)	Osakepääoma (1 000 eur)	Muut rahastot (1 000 eur)	Omat osakkeet (1 000 eur)
1.1.2010	27 952	7 000	19 030	-664
Omien osakkeiden hankinta	-165	0	0	-1 564
31.12.2010	27 787	7 000	19 030	-2 228
Omien osakkeiden hankinta	0	0	0	0
31.12.2011	27 787	7 000	19 030	-2 228

27. Varaukset
(1 000 EUR)	Takuuvaraus
31.12.2010	4 706
Varauksen muutos	-79
31.12.2011	4 627

25. Osakeperusteiset maksut

Osakepalkkiojärjestelmän ehdot

Konsernilla on käytössä osakepalkkiojärjestelmä, joka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän ehtojen mukaisesti emoyhtiö antaa avainhenkilöille osakkeita. Osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina.

Osakepalkkiojärjestelmä on ehdollinen seuraavasti:

• myöntämispäivä 29.4.2008, uudistettu 26.4.2010

• ansaintajaksot ovat 2010–2012, 2011–2013 sekä 2012–2014

• sitouttamisjakso 2 vuotta ansaintajakson päättymisestä, jonka aikana osakkeita ei saa luovuttaa, pantata tai muutoin käyttää - toteutus osakkeina ja käteisvaroina

• ehtoina ovat ansaintajakson keskimääräinen liikevoitto-%, kumulatiivinen kassavirta ja osakkeen kokonaistuotto

Käteisvaroina suoritettava määrä on arvostettu arvostuspäivän kurssiin eli 31.12.2011 noteeratulla kurssilla 7,00, jolloin velaksi kirjattu määrä on 223 tuhatta euroa. Kuluksi kirjattu määrä tilikaudella on 233 tuhatta euroa ja se on esitetty työsuhde-etuuskuluissa.

26. Eläkevelvoitteet

Konsernilla ei ole ollut etuuspohjaisia eläkevelvoitteita.

Takuuvaraus

Tuotteille annetaan 12 kuukauden / 2 000 tunnin takuu. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella takuuehtojen mukaisesti. Vuoden 2011 lopulla takuuvarauksia oli 4 627 tuhatta euroa (4 706 tuhatta euroa 2010). Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.

28. Rahoitus velat
(1 000 EUR)	2011	2010
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	13 003	8 435
Eläkelainat	4 864	6 438
Pääomalaina	0	0
Rahoitusleasingvelat	763	1 282
Myynnintuloutuksen järjestely	0	100
Yhteensä	18 630	16 255

Yhteensä	20 434	20 603
Myynnintuloutuksen järjestely	0	0
Rahoitusleasingvelat	685	667
Eläkelainat	1 574	1 574
Lainat rahoituslaitoksilta	18 175	18 362
Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvastuiden vakuudet on kuvattu liitetiedossa kohdassa 30. Velkojen valuuttajakauma on esitetty liitetiedoissa 30 ja käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31. Konsernin pankkilainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia. Veloista kiinteäkorkoisia on 8 139 tuhatta euroa (18 997 tuhatta euroa vuonna 2010). Muut lainat ovat Euribor-sidonnaisia 30 925 tuhatta euroa (17 760 tuhatta euroa vuonna 2010).

Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:
(1 000 EUR)	2011	2010
alle 12 kk	30 925	15 766
1-5 vuotta	0	1 994
Yhteensä	30 925	17 760
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
(1 000 EUR)	2011	2010
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
alle 12 kk	835	828
1-5 vuotta	867	1 487
yli 5 vuotta	10	121
Yhteensä	1 712	2 436
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
alle 12 kk	685	667
1-5 vuotta	764	1 154
yli 5 vuotta	0	100
Yhteensä	1 449	1 920
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	263	516
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	1 712	2 436
29. Ostovelat ja muut velat
(1 000 EUR)	2011	2010
Ostovelat (muut rahoitusvelat)	29 608	29 250
Saadut ennakot	282	1 511
Ennakkolaskutus	0	23
Muut velat	2 112	1 399
Siirtovelat
Henkilöstökuluvelat	8 084	6 717
Korkojaksotus	156	192
Vaihto-omaisuuden siirtovelat	433	261
Muut siirtovelat	5 310	4 749
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset	1 036	161
Yhteensä	47 022	44 262
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Siirtovelat	20	28
Yhteensä	20	28

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo

29. Ostovelat ja muut velat
Siirtovelat
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun, Ison-Britannian puntaan ja Brasilian realiin verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.

Muutokset olisivat aiheutuneet pääsääntöisesti valuuttamääräisten myyntisaamisten ja velkojen kurssimuutoksista.

30. Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, valuuttalainoja ja koronvaihtosopimuksia. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin johto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.

Valuuttariski

Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Ison-Britannian punta (GBP) ja Brasilian real (BRL).

Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettoinvestoinneista. Konsernin tytäryhtiöiden oma pääoma on -6,9 miljoonaa euroa (-2,7 miljoonaa euroa vuonna 2010), joka sisältää emoyhtiölle annetun konserniavustuksen 3,5 miljoonaa euroa (3,7 miljoonaa euroa vuonna 2010).

Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustransaktiot toteutetaan konsernin johdon hyväksymien kirjallisten riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti, mutta näihin eriin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa (liitetiedot 10 ja 11).

Emoyhtiön toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
(1 000 EUR)	2011				2010
Nimellisarvot	USD	SEK	GBP	BRL	USD	SEK	GBP	BRL
Valuuttamääräiset saamiset	27 172	11 597	6 033	6 247	27 285	10 398	5 293	11 271
Valuuttamääräiset velat	1 033	2 221	310	1 142	992	2 703	173	1 125
Valuuttamääräiset johdannaiset	16 949	3 600	4 184	0	6 070	978	2 488	0
Nettopositio	9 190	5 775	1 540	5 106	20 223	6 717	2 632	10 145

(1 000 EUR)	2011		2010
Eurokurssin muutos	Vahvistuminen		Heikentyminen Vahvistuminen Heikentyminen
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon	+10 %	-10 %	+10 %	-10 %
USD	-694	694	-1 496	1 496
SEK	-436	436	-497	497
GBP	-116	116	-195	195
BRL	-385	385	-751	751
Yhteensä	-1 632	1 632	-2 939	2 939

tasearvo	rahavirta*	alle 1 vuosi	1-5 vuotta	yli 5 vuotta
31 178	34 270	18 798	15 472	0
6 438	8 876	1 815	6 912	148
0	0	0	0	0
1 449	1 712	835	867	10
0	0
45 985	45 985	45 985
1 036	1 036	1 036
0	6 014	6 014
tasearvo	rahavirta*	alle 1 vuosi	1-5 vuotta	yli 5 vuotta
26 797	33 382	18 898	14 484	0
8 012	9 230	1 874	7 207	148
0	0	0	0	0
1 920	2 436	828	1 487	121
100	100
44 101	44 101	44 101
161	161	161

Korkoriski

Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole kokonaisuudessaan merkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille, jonka katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni suojaa tuleviin rahavirtoihin liittyvää korkoriskiä jonkin verran koronvaihtosopimuksilla.

(1 000 EUR)

Herkkyysanalyysi, vaihtuvakorkoisten lainojen osalta: 2011 2010 Muutosprosentti +1 % -1 % +1 % -1 % Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon -233 233 -131 131

Luottoriski

Konsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti eri puolille. Konserni pyrkii varovaiseen ja vakuudelliseen luotonantoon. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedoissa 22.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan luottolimiiteillä ja muilla rahoitusinstrumenteilla sekä toimimalla yhteistyössä useiden pankkien kanssa. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2011 oli 50 miljoonaa euroa, joka on 83 % kokonaisluottolimiitistä (2010 60,3 miljoonaa euroa, 84 %). Luottolimiittisopimukset erääntyvät pääosin uusittaviksi kahden vuoden välein. Lisäksi konserni otti tilikauden aikana käyttöön tililimiittisopimuksia 2 miljoonan euron arvosta.

Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

* sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä

** taseen ulkopuolisiin sopimuksiin perustuva enimmäisrahavirta, jossa ei ole huomioitu maksun realisoitumisen todennäköisyyttä

Tuottee t ja p alvelu

t

2011		2010
$+1\%$	$-1\%$	$+1\%$	$-1%$
$-233$	233	$-131$	131

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin korolliset nettorahoitusvelat olivat vuoden 2011 lopussa 22,5 miljoonaa euroa (25,3 miljoonaa euroa 31.12.2010) ja nettovelkaantumisaste oli 28,1 % (33,6 % 31.12.2010). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettorahoitusvelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla.

Keskeisin konsernin pankkilainoihin liittyvistä kovenanteista on omavaraisuusaste. Kovenanttiehdot täyttyvät tilinpäätöshetkellä. Limiittisopimuksiin ei sovelleta kovenanttiehtoja.

(1 000 EUR)	2011	2010
Korolliset velat	39 064	36 757
Korolliset saamiset	-324	-449
Rahavarat	-16 267	-11 036
Nettovelat	22 473	25 272
Oma pääoma yhteensä	78 563	75 166
Nettovelkaantumisaste (net gearing)	28,6 %	33,6 %

31. Rahoitusinstrumentit ryhmittäin ja käyvät arvot

(1 000 EUR) 31.12.2011

Varat taseessa

Yhteensä	Myytävissä olevat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat	Lainat ja muut saamiset

Yhteensä	44 681	36	111	44 828
Rahavarat	16 267			16 267
Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja)	28 414			28 414
Johdannaisinstrumentit		36		36
Myytävissä olevat rahoitusvarat			111	111

Yhteensä	Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat velat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat

Velat taseessa		kirjattavat velat	kirjattavat velat	Yhteensä
Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja)			37 615	37 615
Rahoitusleasingvelat			1 449	1 449
Johdannaisinstrumentit		1 036		1 036
Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita)			29 608	29 608
Yhteensä		1 036	68 673	69 709
31.12.2010
Varat taseessa	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat	Myytävissä olevat	Yhteensä

Varat taseessa	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat	Myytävissä olevat	Yhteensä
Myytävissä olevat rahoitusvarat			111	111
Johdannaisinstrumentit		230		230
Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja)	33 682			33 682
Rahavarat	11 036			11 036
Yhteensä	44 719	230	111	45 059

Velat taseessa

Yhteensä
Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita)
Johdannaisinstrumentit
Rahoitusleasingvelat
Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja)

Velat taseessa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat	Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat velat	Yhteensä
Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja)		34 809	34 809
Rahoitusleasingvelat		1 920	1 920
Johdannaisinstrumentit	161		161
Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita)		29 250	29 250
Yhteensä	161	65 979	66 140

Konsernin käypään arvoon arvostetut erät sisältävät ainoastaan johdannaisinstrumentit. Nämä instrumentit kuuluvat käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2.

t

Termiinisopimusten nimellisarvot olivat 29,5 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja 11,8 miljoonaa euroa vuonna 2010.

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:

Lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvojen voidaan katsoa vastaavan käypiä arvoja.

Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen. Saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio.

Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

32. Yhteisyritykset

Konsernilla ei ole sijoituksia yhteisyrityksissä.

Alla on esitetty konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista. Lisäksi taulukossa esitetään yksityiskohtaisesti kunkin erän käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja.

(1 000 EUR)		Liitetieto Kirjanpitoarvo 2011		Käypä arvo 2011 Kirjanpitoarvo 2010	Käypä arvo 2010
Rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	18.	111	111	111	111
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22.	32 758	32 758	36 608	36 608
Rahavarat	23.	16 267	16 267	11 036	11 036
Valuuttatermiinit	22.	36	36	230	230
Koronvaihtosopimukset	22.	0	0	0	0
Yhteensä		49 172	49 172	47 985	47 985
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	28.	31 178	29 564	26 797	25 261
Eläkelainat	28.	6 438	5 327	8 012	6 855
Pääomalaina	28.	0	0	0	0
Rahoitusleasingvelat	28.	1 449	1 362	1 948	1 810
Myynnintuloutuksen järjestely	28.	0	0	100	100
Ostovelat ja muut velat	29.	47 041	47 041	44 290	44 290
Valuuttatermiinit	29.	1 027	1 027	142	142
Koronvaihtosopimukset	29.	9	9	19	19
Yhteensä		87 142	84 331	81 309	78 477

(1 000 EUR)

(1 000 EUR)
Vakuudet ja vastuusitoumukset	2011	2010
Omasta puolesta annetut vakuudet
Annetut kiinteistökiinnitykset	0	0
Annetut yrityskiinnitykset	0	0
Muut vastuusitoumukset
Takaukset muiden puolesta	859	425
Takaisinostovastuut	1 765	2 501
Muut vastuut	3 391	2 659
Yhteensä	6 014	5 585

Muut vastuusitoumukset

33. Muut vuokraso pimukset
(1 000 EUR)
Konserni vuokralle ottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:	2011	2010
Yhden vuoden kuluessa	1 025	1 077
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	3 085	2 992
Yli viiden vuoden kuluttua	2 763	3 273
Konserni on vuokrannut joitakin käyttämiänsä huoltopalvelutiloja. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 5 vuotta ja nor maalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vuoden 2011 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 2,7 miljoonaa euroa (2,7 miljoonaa euroa 2010). Konserni vuokralle antajana Konsernilla ei ole merkittäviä ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia.
34. Ehdolliset velat ja varat sekä hankintasitoumukset

Johdon työsuhde-etuudet	2011	2010
(1 000 EUR)
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2 960	1 872
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet	328	0
Yhteensä	3 287	1 872
Palkat ja palkkiot
(1 000 EUR)	2011	2010
Toimitusjohtaja	331	208
Hallituksen jäsenet:
Aarni-Sirviö Maarit	0	8
Hortling Heikki	37	24
Kaario Mammu	32	24
Kylävainio Ilkka	32	32
Remes Seppo	0	8
Saksman Ossi	32	32
Vidgrén Juha	69	32
Vidgrén Jukka	23	0
Vidgrén Einari	0	93
Yhteensä	224	253

36. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Konsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia.

35. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymään tulostavoitteeseen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön puolelta 6 kk ja irtisanoutumisaika 6 kk. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

	Konsernin ja emoyhtiön osuus
Nimi ja kotipaikka	osakkeista ja äänistä, %
Emoyhtiö Ponsse Oyj, Vieremä, Suomi
Ponsse AB, Västerås, Ruotsi	100,00
Ponsse AS, Kongsvinger, Norja	100,00
Ponssé S.A.S, Gondreville, Ranska	100,00
Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia	100,00
Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat	100,00
Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia	100,00
OOO Ponsse, Pietari, Venäjä	100,00
Epec Oy, Seinäjoki, Suomi	100,00
Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong	100,00
Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd:n omistama)	100,00
Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay (Ponsse Latin American omistama)	100,00

Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa 17. Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.

	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
	2011	2010	2009	2008	2007
Toiminnan laajuus
Liikevaihto, (1 000 EUR)	328 191	262 416	146 705	293 015	310 053
Muutos, %	25,1	78,9	-49,9	-5,5	29,9
Tutkimus- ja kehitysmenot
taseeseen aktivoidut, (1 000 EUR)	2 692	1 694	1 185	1 230	851
tuloslaskelmassa kuluna, (1 000 EUR)	6 110	4 200	3 668	6 341	4 856
Tutkimus- ja kehitysmenot, yhteensä, (1 000 EUR)	8 803	5 894	4 853	7 571	5 708
% liikevaihdosta	2,7	2,2	3,3	2,6	1,8
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, (1 000 EUR)	9 430	4 825	2 008	8 509	6 565
% liikevaihdosta	2,9	1,8	1,4	2,9	2,1
Henkilöstö keskimäärin	948	825	858	1 044	876
Liikevaihto/henkilö, (1 000 EUR)	346	318	171	281	354
Tilauskanta, milj. EUR	71,9	68,3	20,3	23,9	69,4
Kannattavuus
Liiketulos, (1 000 EUR)	28 844	21 674	-15 744	13 628	37 080
% liikevaihdosta	8,8	8,3	-10,7	4,7	12,0
Tulos ennen veroja, (1 000 EUR)	26 046	24 448	-15 550	6 258	36 384
% liikevaihdosta	7,9	9,3	-10,6	2,1	11,7
Tilikauden tulos, (1 000 EUR)	14 812	23 338	-20 251	4 351	26 477
% liikevaihdosta	4,5	8,9	-13,8	1,5	8,5
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	19,3	34,6	-32,0	6,1	38,5
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE)	24,3	23,6	-10,2	7,5	37,4
Rahoitus ja taloudellinen asema
Maksuvalmius (current ratio)	1,8	1,8	1,8	1,7	2,0
Omavaraisuusaste, %	45,2	46,9	41,3	38,4	50,3
Velkaantumisaste, %	49,7	48,9	87,1	108,6	44,4
Korollinen vieras pääoma, (1 000 EUR)	39 064	36 757	51 911	72 909	33 943
Koroton vieras pääoma, (1 000 EUR)	56 286	49 754	33 251	34 733	43 439

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT ^p

t

	IFRS 2011	IFRS 2010	IFRS 2009	IFRS 2008	IFRS 2007
Tulos/osake (EPS), EUR	0,47	0,78	-0,77	0,16	0,95
Oma pääoma/osake, EUR	2,81	2,68	2,13	2,40	2,73
Nimellisosinko/osake, EUR	0,35 1	0,35	0,15	0,10	0,50
Osakeantioikaistu osinko/osake, EUR	0,35 1	0,35	0,15	0,10	0,50
Osinko/tulos, %	74,1 1	45,1	-19,5	64,4	52,9
Efektiivinen osinkotuotto, %	5,0 1	3,2	2,2	2,2	3,5
Hinta/voitto (P/E)	14,8	13,9	-9,1	29,0	15,0
Osakkeen kurssikehitys
Tilikauden alin	5,85	6,63	2,99	4,25	11,27
Tilikauden ylin	11,85	12,15	6,99	16,29	19,40
Tilikauden päätöskurssi	7,00	10,80	6,97	4,50	14,20
Tilikauden keskikurssi	9,49	9,13	4,52	10,17	15,31
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR	196,0	302,4	195,2	126,0	397,6
Osingonjako, milj. EUR	9,7 1	9,7	4,2	2,8	14,0
Osakkeiden vaihdon kehitys, kpl	2 638 091	3 867 488	5 705 768	2 715 572	3 812 860
Osakkeiden vaihdon kehitys, %	9,4	13,8	20,4	9,7	13,6
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän
painotettu keskiarvo tilikauden aikana	28 000 000	28 000 000	28 000 000	28 000 000	28 000 000
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa	28 000 000	28 000 000	28 000 000	28 000 000	28 000 000

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1

1 Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 jaetaan osinkoa 0,35 euroa osakkeelta.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

	Tilikauden tulos
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	x 100 = Oma pääoma + määräysvallattomien osuus (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE)	Tulos ennen veroja + rahoituskulut = x 100 Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma + määräysvallattomien osuus x 100 = Taseen loppusumma – saadut ennakot
Velkaantumisaste, %	Korolliset rahoitusvelat x 100 = Oma pääoma
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana	Kuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo. = Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta.
Tulos/osake (EPS)	Tilikauden tulos – määräysvallattomien osuus – hybridilainan kaudelle kohdistuvat korot veroilla vähennettynä = Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Oma pääoma/osake	Oma pääoma = Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä
Osakeantioikaistu osinko/osake	Osakekohtainen osinko = Tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet
Osinko/tulos, %	Osakekohtainen osinko x 100 = Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakeantioikaistu osinko/osake x 100 = Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto (P/E)	Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi = Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo	Osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x = Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Osakkeiden vaihdon kehitys, %	Tilikauden aikana vaihdetut osakkeet x 100 = Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

t

(1 000 EUR)	Liite 1	2011	2010
Liikevaihto	2	257 414	198 241
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)		461	921
Liiketoiminnan muut tuotot	3	336	395
Materiaalit ja palvelut	4	-176 403	-136 547
Henkilöstökulut	5, 6, 7	-33 071	-24 350
Poistot ja arvonalentumiset	8	-3 665	-3 303
Liiketoiminnan muut kulut		-17 937	-15 912
Liiketulos		27 134	19 444
Rahoitustuotot ja -kulut	10	-569	875
Tulos ennen satunnaisia eriä		26 565	20 319
Satunnaiset erät	11	3 500	3 700
Tulos satunnaisten erien jälkeen		30 065	24 019
Tilinpäätössiirrot	12	299	244
Välittömät verot	13	-9 494	736
Tilikauden tulos		20 871	24 999

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 81-89.

emoyhtiön TULOSLASKELMA

1	2011	2010

(1 000 EUR)	Liite 1	2011	2010
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	14	9 637	6 277
Aineelliset hyödykkeet	14	20 296	17 597
Sijoitukset	15	11 418	11 418
Pysyvät vastaavat yhteensä		41 351	35 292
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	16	43 369	40 970
Pitkäaikaiset saamiset	17	5 576	4 521
Lyhytaikaiset saamiset	17	80 314	73 171
Rahat ja pankkisaamiset		9 170	4 342
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		138 430	123 004
VASTAAVAA yht eensä		179 781	158 295
VASTATTAVAA
Oma pääoma	18, 19
Osakepääoma		7 000	7 000
Arvonkorotusrahasto		841	841
Edellisten tilikausien tulos		46 676	31 402
Tilikauden tulos		20 871	24 999
Oma pääoma yhteensä		75 388	64 242
Tilinpäätössiirtojen kertymä	20	828	1 127
Pakolliset varaukset	21	4 627	4 706
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	22	36 750	33 638

Lyhytaikainen vieras pääoma 23 62 188 54 582

Vieras pääoma yhteensä 98 938 88 219

VASTATTAVAA yhteensä 179 781 158 295

1

Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 81-89.

emoyhtiön TASE

(1 000 EUR)	2011	2010
Liiketoiminnan rahavirta:
Liiketulos	27 134	19 444
Poistot ja arvonalentumiset	3 665	3 303
Varauksen muutos	-80	-229
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	30 720	22 518
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)	-6 291	-9 094
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)	-2 400	-7 303
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	4 563	14 033
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	26 592	20 154
Saadut korot	2 999	2 285
Maksetut korot	-3 484	-3 431
Saadut osingot	250	270
Muut rahoituserät	-1 339	576
Maksetut verot	-6 274	619
Rahavirta ennen satunnaisia eriä	18 744	20 472
Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva nettorahavirta	3 500	3 700
Liiketoiminnan rahavirta (A)	22 244	24 172
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-9 725	-3 747
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot	0	0
Investoinnit muihin sijoituksiin	0	0
Investointien rahavirta (B)	-9 725	-3 747
Rahoituksen rahavirta:
Omien osakkeiden hankkiminen	0	-1 564
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)	-23	-7 537
Lyhytaikaisten korollisten liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)	0	0
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)	3 112	-7 594
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)	-1 055	-509
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-9 725	-4 193
Rahoituksen rahavirta (C)	-7 691	-21 396
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)	4 828	-971
Rahavarat 1.1.	4 342	5 313
Rahavarat 31.12.	9 170	4 342

emoyhtiön RAHOITUSLASKELMA

Rahoituslaskelmaa on oikaistu realisoitumattomien valuuttakurssimuutosten osalta, jotka on siirretty Muut rahoituserät -riville.

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Ponsse Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 3–5 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 20 vuotta Koneet ja kalusto 3–10 vuotta

Vaihto-omaisuus

Takuuvaraus

Luovutettuja tuotteita koskevat todennäköiset takuukustannukset on kirjattu pakollisiin varauksiin.

Myynnin tuloutus

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja annetut alennukset. Myynnin kurssierot kirjataan rahoituseriin.

Leasingvuokrat

Leasingrahoituksella hankittujen hyödykkeiden vuokrat on kirjattu tuloslaskelmaan kuluina.

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta standardikustannusmenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. hoituseriin. Tuloverot Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti. Valuuttamääräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tase-erien arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden 1.1.–31.12.2011 tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen

Tutkimus- ja kehitysmenot

Kehitysmenot, jotka täyttävät KPL 5 luvun 8 pykälän aktivointiedellytykset on kirjattu taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan kuluksi poistoina. Tutkimusmenot kirjataan suoraan vuosikuluksi. Tutkimus- ja kehitysmenojen osalta kirjaustapaa on muutettu vuonna 2003.

Eläkkeet

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Johdannaiset

Emoyhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman ra-

tilikauden tietojen kanssa

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ^p

2. Liike vaihto markkina -alueittain
(1 000 EUR)	2011	2010
Pohjois-Eurooppa	139 985	106 541
Etelä- ja Keski-Eurooppa	49 955	34 450
Venäjä ja Aasia	43 008	27 801
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	24 463	29 433
Muut maat	3	16
Yhteensä	257 414	198 241
3. Liiketoiminnan muut tuotot
(1 000 EUR)	2011	2010
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	9	5
Julkiset avustukset	135	139
Muut	192	250
Yhteensä	336	395
4. Materiaalit ja palvelut
(1 000 EUR)	2011	2010
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	175 953	140 541
Varastojen lisäys (-)/vähennys (+)	-1 955	-6 382
Ulkopuoliset palvelut	2 405	2 388
Yhteensä	176 403	136 547
5. Henkilöstö tilikauden aikana keskim äärin
henkilöä	2011	2010
Työntekijät	331	283
Toimihenkilöt	255	217
Yhteensä	586	500
6. Henkilöstökulut
(1 000 EUR)	2011	2010
Palkat ja palkkiot	26 863	19 534
Eläkekulut	4 539	3 300
Muut henkilösivukulut	1 670	1 516
Yhteensä	33 071	24 350
7. Johdon palkat ja palkkiot
(1 000 EUR)	2011	2010
Toimitusjohtaja	331	208
Hallituksen jäsenet	224	253
Yhteensä	555	461
8. Poistot ja ar vonalentumiset
(1 000 EUR)	2011	2010
Suunnitelman mukaiset poistot	3 665	3 303
Yhteensä	3 665	3 303

9. Tilintarkastajan palkkiot
(1 000 EUR)	2011	2010
KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot	50	41
Todistukset ja lausunnot	0	0
Veroneuvonta	10	12
Muut palkkiot	21	0
KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy yhteensä	81	54
KHT-yhteisö Ernst & Young Oy
Tilintarkastuspalkkiot	0	0
Todistukset ja lausunnot	0	1
Veroneuvonta	0	2
Muut palkkiot	0	1
KHT-yhteisö Ernst & Young Oy yhteensä	0	4
Yhteensä	81	58
10. Rahoitustuotot ja -kulut
(1 000 EUR)	2011	2010
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	100	100
Omistusyhteysyrityksiltä	150	170
Muilta	0	0
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä	250	270
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	2 890	2 165
Muilta	10 701	14 330
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	13 590	16 495
Rahoitustuotot yhteensä	13 840	16 765
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	0	0
Muille	14 409	15 890
Rahoituskulut yhteensä	14 409	15 890
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-569	875
Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssivoittoa/tappioita (netto)	-18	2 017
11. Satunnaiset er ä t
(1 000 eur )	2011	2010
Satunnaiset tuotot/konserniavustus	3 500	3 700
12. Tilinpäätössiirrot
(1 000 eur )	2011	2010

(1 000 EUR)	2011	2010
KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot	50	41
Todistukset ja lausunnot	0	0
Veroneuvonta	10	12
Muut palkkiot	21	0
KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy yhteensä	81	54
KHT-yhteisö Ernst & Young Oy
Tilintarkastuspalkkiot	0	0
Todistukset ja lausunnot	0	1
Veroneuvonta	0	2
Muut palkkiot	0	1
KHT-yhteisö Ernst & Young Oy yhteensä	0	4
Yhteensä	81	58
10. Rahoitustuotot ja -kulut
(1 000 EUR)	2011	2010
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	100	100
Omistusyhteysyrityksiltä	150	170
Muilta	0	0
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä	250	270
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	2 890	2 165
Muilta	10 701	14 330
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	13 590	16 495
Rahoitustuotot yhteensä	13 840	16 765
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	0	0
Muille	14 409	15 890
Rahoituskulut yhteensä	14 409	15 890
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-569	875
Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssivoittoa/tappioita (netto)	-18	2 017
11. Satunnaiset er ä t
)	2011	2010
Satunnaiset tuotot/konserniavustus	3 500	3 700
12. Tilinpäätössiirrot
)	2011	2010

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 299 244

Tuotteet ja palvelut

Johto ja hallinnointi

Tilinpäätös Emoyhtiö FAS

13. Tuloverot
(1 000 EUR)	2011	2010
Tuloverot satunnaisista eristä	910	962
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	8 584	-1 698
Laskennallisen verosaamisen muutos	0	0
Yhteensä	9 494	-736

14. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur) Aineettomat hyödykkeet 2011	Kehittämis menot	Patentti menot	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Muut pitkä vaikutteiset menot	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011	3 436	592	0	512	4 057	2 269	10 866
Lisäykset	1 143	20	905	255	259	3 462	6 045
Vähennykset	0	0	0	0	0	-1 555	-1 555
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2011	4 579	612	905	767	4 317	4 176	15 356
Kertyneet poistot 1.1.2011	-805	-374	0	-247	-3 164	0	-4 589
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poisto	-574	-59	-121	-121	-254	0	-1 129
Kertyneet poistot 31.12.2011	-1 379	-433	-121	-368	-3 418	0	-5 719
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	3 200	179	784	400	898	4 176	9 637
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	2 631	218	0	265	893	2 269	6 277

(1 000 eur) Aineelliset hyödykkeet 2011	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011	354	21 441	21 248	29	724	43 796
Lisäykset	137	690	1 796	0	3 912	6 533
Vähennykset	0	0	0	0	-1 298	-1 298
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2011	490	22 131	23 043	29	3 338	49 032
Kertyneet poistot 1.1.2011	0	-10 766	-16 275	0		0 -27 040
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poisto	0	-946	-1 590	0	0	-2 536
Kertyneet poistot 31.12.2011	0	-11 711	-17 865	0	0	-29 577
Arvonkorotukset	0	841	0	0	0	841
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	490	11 261	5 178	29	3 338	20 296
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	354	11 517	4 973	29	724	17 597
Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo
31.12.2011			4 385
31.12.2010			4 230

Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa. Arvonkorotuksesta ei ole tehty poistoja. Arvonkorotus on tehty silloin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, koska toimitilojen todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi.

15. Sijoitukset

(1 000 EUR) Konserni Omistus Osakkeet Konsernin Saamiset Sijoitukset 2011 yritykset yhteysyritykset Muut yritykset Muut Hankintameno 1.1.2011 16 171 335 102 0 0 Lisäykset 0 0 0 0 0 Vähennykset 0 0 0 0 0 Hankintameno 31.12.2011 16 171 335 102 0 0 Kertyneet arvonalennukset 1.1.2011 -5 190 0 0 0 0 -5 190 Vähennykset 0 0 0 0 0 Arvonalennukset 0 0 0 0 0 Arvonkorotukset 0 0 0 0 0 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 10 982 335 102 0 0 Konserniyritykset Nimi ja kotipaikka Yhtiön omistusosuus-% Ponsse AB, Västerås, Ruotsi Ponsse AS, Kongsvinger, Norja Ponssé S.A.S, Gondreville, Ranska Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia OOO Ponsse, Pietari, Venäjä Epec Oy, Seinäjoki, Suomi Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hongkong Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd:n omistama) Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay (Ponsse Latin American omistama) Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen Osakkuusyritykset Nimi ja kotipaikka Yhtiön omistusosuus-% Sunit Oy, Kajaani, Suomi 34,00 Osakkuusyhtiö on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen. 16. Vaihto -omaisuus (1 000 EUR) 2011 2010 Aineet ja tarvikkeet 33 075 33 940 Keskeneräiset tuotteet 2 922 2 225 Valmiit tuotteet/tavarat 1 105 1 343 Muu vaihto-omaisuus 6 268 3 462	Ennakkomaksut Yhteensä			43 369	0	0 40 970
						100,00
						100,00
						100,00
						100,00
						100,00
						100,00
						100,00
						100,00
						100,00
						100,00
						100,00
						11 418
						0
						0 0
						16 608
						16 608
						Yhteensä
		Osakkeet	Osakkeet	Saamiset

t

17. Saamiset
(1 000 EUR)	2011	2010
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset	5 576	4 521
Lainasaamiset	0	0
Muut saamiset	0	0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	5 576	4 521
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	9 274	10 949
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	70 279	61 284
Muut saamiset	593	460
Siirtosaamiset
Avustussaamiset	52	63
Tuloverosaaminen	0	117
Johdannaissopimukset	36	230
Muut siirtosaamiset	79	68
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	80 314	73 171
Saamiset yhteensä	85 890	77 692

18. Oma pääoma
Sidottu oma pääoma
Rahastoanti
Ylikurssirahasto 1.1.
Rahastoanti
Ylikurssirahasto 31.12.
Pysyvien vastaavien arvonkorotus, muutos
Vapaa oma pääoma
Omien osakkeiden hankinta

|--|

(1 000 EUR)	2011	2010
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	7 000	7 000
Rahastoanti	0	0
Osakepääoma 31.12.	7 000	7 000
Ylikurssirahasto 1.1.	0	0
Rahastoanti	0	0
Ylikurssirahasto 31.12.	0	0
Arvonkorotusrahasto 1.1.	841	841
Pysyvien vastaavien arvonkorotus, muutos	0	0
Arvonkorotusrahasto 31.12.	841	841
Sidottu oma pääoma yhteensä	7 841	7 841
Vapaa oma pääoma
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	56 402	37 159
Omien osakkeiden hankinta	0	-1 564
Osingonjako	-9 725	-4 193
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	46 676	31 402
Tilikauden tulos	20 871	24 999
Vapaa oma pääoma yhteensä	67 547	56 402
Oma pääoma yhteensä	75 388	64 242
19. Jakokel poinen va paa oma pääoma (1 000 EUR)	2011	2010
Voitto edellisiltä tilikausilta	46 676	31 402
Tilikauden tulos	20 871	24 999
Yhteensä	67 547	56 402

Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin 31.8.1994 tehty arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa on siirretty ta kautuvasti edellisten tilikausien voitoista arvonkorotusrahastoon.

Ponsse Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2011 oli 7 000 000 euroa ja se jakaantui 28 000 000 kappaleeseen 0,25 euron nimellis arvoisia osakkeita. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja an taa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Emoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 212 900 kpl. Yhtiöllä on avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

20. Tilinpäätössiirtojen kertym ä

(1 000 EUR)	2011	2010
Poistoero	828	1 127

2011	2010
828	1 1 2 7

21. Pakolliset varaukset
(1 000 EUR)	2011	2010
Takuuvaraus	4 627	4 706
Muut pakolliset varaukset	0	0
Yhteensä	4 627	4 706

22. Pitk äaikainen vieras pääoma

(1 000 EUR)	2011	2010
Hybridilaina	19 000	19 000
Lainat rahoituslaitoksilta	12 886	8 200
Eläkelainat	4 864	6 438
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	36 750	33 638
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta	0	0

Yhteensä	0	143
Eläkelainat	0	143
Lainat rahoituslaitoksilta	0	0

23. Lyhytaikainen vieras pääoma
(1 000 EUR)	2011	2010
Lainat rahoituslaitoksilta	18 038	18 061
Eläkelainat	1 574	1 574
Saadut ennakot	0	67
Ostovelat	26 949	26 374

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille

Konserniostovelat	772	708
Muut konsernivelat	0	0
Siirtovelat	242	0
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä	1 015	708
Ennakkolaskutus	401	23

Muut velat 1 875 741

Siirtovelat Henkilöstökuluvelat 5 179 4 178 Korkojaksotus 726 762 Tuloverovelka 3 103 0 Vaihto-omaisuuden siirtovelat 620 1 181 Muut siirtovelat 2 708 912 Siirtovelat yhteensä 12 336 7 034 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 62 188 54 582

24. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

(1 000 EUR)	2011	2010
24.1 Omasta puolesta
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat	0	0
Annetut kiinteistökiinnitykset	0	0
Annetut yrityskiinnitykset	0	0
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	0	0
24.2 Leasingvastuut
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	933	890
Myöhemmin maksettavat	1 656	1 755
Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä	2 589	2 644
24.3 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset	346	1 092
Emoyhtiö on antanut kirjallisen vakuuden kolmen tytäryhtiönsä ulkopuolisten velkojen suojaksi.
24.4 Muut vastuusitoumukset
Takaukset muiden puolesta	0	90
Takaisinostovastuut	789	1 380
Muut vastuut	3 391	2 659
Muut vastuusitoumukset yhteensä	4 179	4 129
24.5 Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut
Valuuttatermiinit
Käypä arvo	-991	87
Kohde-etuuden arvo	29 473	11 780
Korkojohdannaiset
Käypä arvo	-9	-19
Kohde-etuuden arvo	22 991	1 500
Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja korkoriskeiltä suojautumiseen.

Ponsse Oyj:n osakepääoma on 7 000 000 euroa, joka jakautuu 28 000 000 osakkeeseen. Osakkeen nimellisarvo on 0,25 euroa. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Yhtiöllä on avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä.

Omat osakkeet

Emoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 212 900 kpl.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ("Pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi käytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissä tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2012 saakka.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on enintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin. Valtuutusta esitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2012 saakka.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

Osakepääoman korotukset 1994 – 2011

Merkintäaika	Korotustapa	Nimellisarvo EUR	Uusien osakkeiden lukumäärä	Osakepääoman korotus EUR	Uusi osakepääoma EUR
31.8.1994	Rahastoanti	0,84	1 300 000	1 093 221,52	2 489 181,31
9.–22.3.1995	Rahastoanti	0,84	148 000	124 459,07	2 613 640,38
9.–22.3.1995	Yleisölle suunnattu uusmerkintä	0,84	392 000	329 648,34	2 943 288,71
16.3.2000	Split 1:2	0,42	-	0,00	2 943 288,71
16.3.2000	Rahastoanti	0,50	-	556 711,29	3 500 000,00
29.11.2004	Rahastoanti	0,50	7 000 000	3 500 000,00	7 000 000,00
29.3.2006	Split 1:2	0,25	-	0,00	7 000 000,00

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Yhtiön hallituksella ei ole tilikauden päättyessä voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

Osake	vaihto 1.1.–31.12.2011
kk	Vaihdon arvo,	EUR Vaihto, kpl	Alin, EUR	Ylin, EUR	Painotettu keski kurssi, EUR	Päätös kurssi, EUR	Osakekannan markkina arvo, EUR	Osakkeita, kpl	Suhteellinen vaihto, %
1	3 708 103	339 904	10,71	11,38	10,91	11,20	313 600 000	28 000 000	1,21
2	3 375 068	294 616	11,02	11,85	11,46	11,45	320 600 000	28 000 000	1,05
3	1 653 638	146 513	10,20	11,75	11,29	11,46	320 880 000	28 000 000	0,52
4	2 086 921	185 507	10,80	11,60	11,24	11,06	309 680 000	28 000 000	0,66
5	2 193 654	205 843	10,22	11,07	10,65	10,70	299 600 000	28 000 000	0,74
6	1 796 712	181 738	9,14	10,79	9,89	9,95	278 600 000	28 000 000	0,65
7	1 268 788	129 201	9,26	10,45	9,82	9,50	266 000 000	28 000 000	0,46
8	2 717 921	358 411	5,85	9,50	7,55	7,70	215 600 000	28 000 000	1,28
9	581 247	82 628	6,60	7,80	7,03	7,15	200 200 000	28 000 000	0,30
10	1 761 704	243 859	6,45	7,85	7,22	7,36	206 080 000	28 000 000	0,87
11	2 458 825	351 452	6,61	7,57	7,13	7,41	207 480 000	28 000 000	1,26
12	840 250	118 419	6,86	7,38	7,10	7,00	196 000 000	28 000 000	0,42
Yht.	24 442 829	2 638 091	5,85	11,85	9,49			28 000 000	9,42

Osakkeen suhteellinen vaihto kuukausittain 2011

Osakkeen painotettu keskihinta kuukausittain 2011

Osakkeenomistajien jakaantuminen omistajaryhmittäin 31.12.2011

	Osake määrä kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %	Hallinta rekisteröity kpl	Hallinta rekisteröity %	Äänimäärä kpl	Ääni määrä, %
Yritykset	955 493	3,412	6 001	0,021	961 494	3,434
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	1 421 419	5,076	477 301	1,705	1 898 720	6,781
Julkisyhteisöt	2 080 706	7,431	0	0	2 080 706	7,431
Kotitaloudet	22 370 179	79,893	0		0 22 370 179	79,893
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	654 279	2,337	0	0	654 279	2,337
Ulkomaat	21 304	0,076	13 318	0,048	34 622	0,124
Kaikki yhteensä	27 503 380	98,225	496 620		1,774 28 000 000	100,000

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2011

Osakkeita/osakas	Osakas määrä kpl	Osuus osakkaista, %	Osakkeita yhteensä kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
1–100	1 847	28,117	114 213	0,408
101–500	2 642	40,219	756 447	2,702
501–1 000	970	14,766	777 403	2,776
1 001–5 000	911	13,868	2 009 294	7,176
5 001–10 000	98	1,492	711 230	2,540
10 001–50 000	80	1,218	1 602 538	5,723
50 001–100 000	4	0,061	319 141	1,140
100 001–500 000	12	0,183	3 428 758	12,246
yli 500 000	5	0,076	18 280 976	65,289
Yhteensä	6 569	100,000	28 000 000	100,000

Osakkeenomistajat 31.12.2011

Osakkeiden

Osuus

Osuus

	Nro Nimi	määrä, kpl	osakkeista, %	äänistä, %
1	Vidgrén Juha	6 205 018	22,16	22,16
2	Vidgrén Jukka Tuomas	3 764 778	13,45	13,45
3	Vidgrén Janne	3 691 742	13,18	13,18
4	Vidgrén Jarmo	3 679 938	13,14	13,14
5	Tapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö	939 500	3,36	3,36
6	Sijoitusrahasto Aktia Capital	425 746	1,52	1,52
7	Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö	392 666	1,40	1,40
8	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	389 000	1,39	1,39
9	Einari Vidgrén Säätiö	388 000	1,39	1,39
10	Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas	343 000	1,23	1,23
11	Nordea Pankki Suomi Oyj (Hall.rek.)	271 880	0,97	0,97
12	Op-Suomi Pienyhtiöt	250 000	0,89	0,89
13	Ponsse Oyj	212 900	0,76	0,76
14	Nasdaq OMXBS/Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Hall.rek.)	198 066	0,71	0,71
15	Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi	190 000	0,68	0,68
16	Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	187 500	0,67	0,67
17	Sijoitusrahasto Nordea Foresta	180 000	0,64	0,64
18	Tiitinen Arto	95 000	0,34	0,34
19	Thominvest Oy	93 000	0,33	0,33
20	Laakkonen Mikko	80 000	0,29	0,29
21	Randelin Mari	51 141	0,18	0,18
22	Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap	46 638	0,17	0,17
23	Relander Harald Bertel	45 450	0,16	0,16
24	KPY Sijoitus Oy	41 727	0,15	0,15
25	Apotrade Consulting Oy	41 543	0,15	0,15
26	Fortumin Säätiö	40 368	0,14	0,14
27	Placeringsfonden Aktia Secura	40 000	0,14	0,14
28	Vidgrén Kalle Samuel	38 800	0,14	0,14
29	Vidgrén Henri Eemil	38 084	0,14	0,14
30	Outokummun Metalli Oy	36 000	0,13	0,13
	Muut osakkeenomistajat	5 602 515	20,01	20,01

Vidgrén Juha 6 205 018 22,16 22,16 Vidgrén Jukka Tuomas 3 764 778 13,45 13,45 Vidgrén Janne 3 691 742 13,18 13,18 Vidgrén Jarmo 3 679 938 13,14 13,14 Tapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 939 500 3,36 3,36 Sijoitusrahasto Aktia Capital 425 746 1,52 1,52 Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 392 666 1,40 1,40 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 389 000 1,39 1,39 Einari Vidgrén Säätiö 388 000 1,39 1,39 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 343 000 1,23 1,23 Nordea Pankki Suomi Oyj (Hall.rek.) 271 880 0,97 0,97 Op-Suomi Pienyhtiöt 250 000 0,89 0,89 Ponsse Oyj 212 900 0,76 0,76 Nasdaq OMXBS/Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Hall.rek.) 198 066 0,71 0,71 Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 190 000 0,68 0,68 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 187 500 0,67 0,67 Sijoitusrahasto Nordea Foresta 180 000 0,64 0,64 Tiitinen Arto 95 000 0,34 0,34 Thominvest Oy 93 000 0,33 0,33 Laakkonen Mikko 80 000 0,29 0,29 Randelin Mari 51 141 0,18 0,18 Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap 46 638 0,17 0,17 Relander Harald Bertel 45 450 0,16 0,16 KPY Sijoitus Oy 41 727 0,15 0,15 Apotrade Consulting Oy 41 543 0,15 0,15 Fortumin Säätiö 40 368 0,14 0,14 Placeringsfonden Aktia Secura 40 000 0,14 0,14 Vidgrén Kalle Samuel 38 800 0,14 0,14 Vidgrén Henri Eemil 38 084 0,14 0,14 Outokummun Metalli Oy 36 000 0,13 0,13 Muut osakkeenomistajat 5 602 515 20,01 20,01	määrä, kpl	osakkeista, %	äänistä, %

Yhteensä 28 000 000 100,00 100,00

Johdon omistus

Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt ja alaikäiset lapset omistivat 31.12.2011 yhteensä 10 030 320 Ponsse Oyj:n osaketta, mikä vastaa 35,8 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

Vuoden 2011 lopussa Ponsse Oyj:llä oli 6 569 (31.12.2010: 6 688) osakkeenomistajaa.

t

Tilinpäätös

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 67 546 772,14 euroa.

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 jaetaan osinkoa 0,35 euroa osakkeelta.

Vieremällä 13. helmikuuta 2012

Juha Vidgrén Heikki Hortling Mammu Kaario Ilkka Kylävainio Ossi Saksman Jukka Vidgrén

Juho Nummela toimitusjohtaja

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ

Ponsse Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Ponsse Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Vieremällä 13. päivänä helmikuuta 2012

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Sami Posti KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS ^p

Tuottee t ja p alvelu t

Ponsse oyj Ponssentie 22

74200 Vieremä FINLAND Tel. +358 20 768 800 Fax +358 20 768 8690 www.ponsse.com

Epec Oy (tietojärjestelmät) Tiedekatu 6 60100 Seinäjoki FINLAND Tel. +358 20 760 8111 Fax +358 20 760 8110 www.epec.fi

Tuotanto

PONSSE OYJ Ponssentie 22 74200 Vieremä FINLAND Tel. +358 20 768 800 Fax + 358 20 768 8690 www.ponsse.com

EPEC OY

Tiedekatu 6 PL 194 60100 SEINÄJOKI Tel. +358 20 760 8111 Fax +358 20 760 8110 www.epec.fi

PONSSE AB Västsura Lisjövägen 40 735 91 Surahammar

SWEDEN Tel. +46 220 399 00 Fax +46 220 399 01

PONSSE AS Klettavegen 7 N-2211 Kongsvinger

NORWAY Tel. +47 628 888 70 Fax +47 628 888 78 AN MASKINTE KNI K AB Företagsvägen 10 95333 Haparanda SWEDEN Tel. +46 922 10390 Fax. +46 922 10591

KONE KES KO EESTI AS Põrguvälja tee 3A Pildiküla, Rae Vald 75308 Harjumaa ESTONIA Tel. +372 6059 100 Fax +372 6059 101 www.konekesko.com/ee SIA Konekesko Latvija Tiraines iela 15 1058 Riga LATVIA Tel. +371 706 4300 Fax +371 706 4301 www.konekesko.com/lv

UAB Konekesko Lietuva Verslo str.9, Kumpiu willage 54311 Kaunas district

Lithuania

Tel. +370 5 247 7400 Fax +370 5 247 7420 www.konekesko.com/lt

PONSS É S.A.S.

ZAC Croix Saint Nicolas 14 Rue de Lorraine - BP 39 F-54840 Gondreville FRANCE Tel. +33 3 83 65 12 00 Fax +33 3 83 65 12 01

PONSSE UK LTD.

Unit 3 Broomhouses 1 Industrial Estate Lockerbie, DG11 2RZ UNITED KINGDOM Tel. +44 1576 203 000 Fax. +44 1576 202 202

AUTO SUECO (COIM BRA) LDA ASC Industria EN 10

Edifício Volvo Apartado 2094 2696-801 S. João Da Talha PORTUGAL Tel. +351 21 9946500 Fax +351 21 9946553

Forest Power KFT.

Liszt ferenc koz. 3 8314 Vonyarcvashegy HUNGARY Tel. +36 83 540 279 Fax. +36 83 540 280 www.forestpower.hu

KRENE K FOREST SERVICE S.R.O

Nový Nemojov 122 CZ-54461 Nemojov CHECH REPUBLIC Tel. +420 499 429 677 Fax +420 499 429 676 www.krenekfs.cz

PML POL AND

Profesjonalne Maszyny Lesne Sprzedaz i Serwis Sp. z o.o. ul. Bitwy Warszawskiej 1920r. nr 3 00-973 Warszawa POLAND Tel. +48 22 572 98 50 Fax +48 22 823 96 75 www.proml.pl

TOIMIL CARCI A S.L.

36512 Prado Lalin Pontevedra SPAIN Tel. +34 986 794 044 Fax. +34 986 794 047 www.toimilgruas.com

WAHLERS FORSTTEC HNI K GMBH

Landwehrstr. 4 D-97215 Uffenheim GERMANY Tel. +49 9848 97 9990 Fax +49 9848 97 99919 www.wahlers-forsttechnik.de

keski- ja etelä-eurooppa

Myynti- ja palveluverkosto

pohjois-eurooppa

OOO PONSSE Volkhonskoe Shosse, 2B, bldg. 15 Gorelovo Industrial Zone Leningrad region Russia , 188508 Tel. +7 812 677 65 47 Fax. +7 812 677 32 27 russia@ponsse.com

PONSSE CHIN A LTD.

Beihai Ponsse Trading Co.Ltd. 1 Gangwan Road Hepu Industry Park 536100 Hepu, Beihai Guangxi CHINA Tel. +86 779 720 1872 Fax. +86 779 7200432

ODO Uda rnik

Prospect Frunze 17-A 210010, Vitebsk REPUBLIC OF BELARUS Tel./Fax +375 212 36 35 83 Tel. +375 212 37 32 33

OOO Dormashimport-Vostok Voronežskaja 129 680042 Khabarovsk

RUSSIA

Tel. +7 4212 62 90 42 Fax +7 4212 76 41 84

www.dmi-dv.ru

OOO Kostroma-Servis-Ponsse

Oktjabrja st. 40A,

Kostromskaja obl., Chuchloma

RUSSIA

Tel. +7 960 741 40 32 OOO Lespromservis Pervomaiskaja 114, Republic of Komi 167000 Syktyvkar RUSSIA

Tel. +7 8212 28 84 80 Fax +7 8212 28 84 16 www.lps.komi.ru

OOO PKF "Gidroservis"

Shosse Kosmonavtov 312 614065, Perm RUSSIA Tel. +7 342 299 99 20

OOO Remtechnica

Michurina 6, 662549 Lesosibirsk RUSSIA Tel. +7 39145 4 16 51 Fax +7 39145 4 19 75

OOO WEST-KOM

Arkhipova 3 Karelia Republik 185002 Petrozavodsk RUSSIA Tel. +7 8142 72 49 27 www.west-kom.onego.ru

OOO ZEPPELIN RUSSLAND

Sofijskaja st. 6, 4th floor 192236 Saint-Petersburg RUSSIA Tel. +7 812 335 11 10 Fax +7 812 268 84 82 www.zeppelin.ru

Shingu Shoko, Ltd

2-1-1 Inaho, Otaru Hokkaido 047-0032 JAPAN Tel. +81 0134 24-1315 Fax +81 0134 22-6862 www.shingu-shoko.co.jp

PONSSE LATIN AMERIC A LTDA Rua Joaquim Nabuco

115 - Vila Nancy Mogi das Cruzes CEP 08735-120 São Paulo BRAZIL Tel. +55 11 4795 4600 Tel. +55 11 4795 4605

PONSSE NORTH AMERIC A, INC.

4400 International Lane P.O. Box 578 Rhinelander Wisconsin 54501 USA Tel. +1 715 369 4833 Fax +1 715 369 4838

PONSSE URUGUAY S.A.

Calle Montecaseros, 785 C.P. 60.000 Paysandú URUGUAY Tel. +598 72 43 800

A.L.P.A. EQUIPMENT LTD.

258 Drapeau St P.O. BOX 2532 Balmoral, N.B. E8E 2W7 CANADA Tel. +1 506 826 2717 Fax +1 506 826 2753 www.alpaequipment.com

CHADWIC K-BAROSS , INC.

188 Perry Road Bangor, ME 04401 USA Tel. +1 800 698-4838 Fax +1 207 942-4838 www.chadwick-baross.com

HYDROMEC INC.

2921, boul. Wallberg Dolbeau-Mistassini Quebec, G8L 1L6 CANADA Tel. +1 418 276-5831 Fax +1 418 276-8166 www.hydromec.ca

READYQUIP SALES AND SERVICE LTD.

3088 Riverside Drive P.O. Box 2140 Timmins, ON P4N 7X8 CANADA Tel. +1 705 268 7600 Fax +1 705 268 7691 www.readyquip.com

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

Venäjä ja Aasia

yhteystiedot

Pohjois-savolaisessa pienviljelijän perheessä syntynyt Ponssen perustaja Einari Vidgrén aloitti työt savotalla 14-vuotiaana vuonna 1957. Pokasahalla puunkorjuun aloittanut Vidgrén oli 27-vuotiaana yksi Suomen suurimpia koneyrittäjiä ja työllisti 25 metsuria. Kovassa käytössä koneet eivät kestäneet ja vuonna 1969 Vidgrén kehitti paikallisessa kyläpajassa omaan käyttöönsä kuormaakantavan metsätraktorin. Metsätraktori nimettiin Ponsseksi kylällä kuljeskelleen sekarotuisen jäniskoiran mukaan.

Ponsse otettiin käyttöön Tehdaspuun savotalle ja vuoden käytön jälkeen Tehdaspuulta pyydettiin lisää samanlaisia metsätraktoreita. Palaute rohkaisi koneyrittäjää perustamaan Vieremälle metsäkonetehtaan. Kunnanvaltuusto päätti yhden äänen enemmistöllä rakentaa teollisuushallin, joka vuokrattaisiin koneyrittäjä Einari Vidgrénille. Halli valmistui vuoden 1970 lopulla ja Ponsse Oy perustettiin. Ponssen ensimmäinen sarjavalmistukseen otettu kone oli PAZkuormatraktori. Tehtaan alkuaikoja leimasivat vaikeudet ja vastoinkäymiset: raha oli lujassa.

1980-luvulla otettiin aimo harppaus metsätraktoreiden kehityksessä. Ponsse tuli kilpailijoille ja asiakkaille tutuksi vuonna 1983, kun se esitteli legendaarisen Ponsse S15 -kuormatraktorin. Koneen runko oli rakennettu osittain alumiinista, minkä ansiosta se oli huomattavasti kilpailijoitaan kevyempi ja maasto-ominaisuuksiltaan ylivoimainen. Ensimmäinen harvesteripää H520 esiteltiin vuonna 1986. Se oli tienavaus tuoteperheen laajentamiselle kuormatraktoreista hakkuukoneisiin.

Ponsselle myönnettiin vuonna 1994 maailman ensimmäisenä metsäkonevalmistajana ISO 9001 -laatusertifikaatti. Alkoi entistä kiivaampi koneiden kehittämistyö ja tehtaan laajentaminen. 1990-luvulla tuotevalikoima kasvoi ja markkinoille saatiin muun muassa edistyksellinen hakkuukoneiden mitta- ja tietojärjestelmälaite, Ponsse Opti. Ponsse listautui Helsingin pörssiin 1995 ja ensimmäiset tytäryhtiöt perustettiin Ruotsiin, USA:hin, Ranskaan ja Isoon-Britanniaan.

Tänä päivänä Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS

Ponsse Oyj on tänä päivänä yksi maailman suurimmista kumipyöräisten, tavaralajimenetelmään perustuvien metsäkoneiden valmistajista. Ponsse on kasvanut koneyrittäjän unelmasta kansainväliseksi vientiyritykseksi, jonka toimintaa ohjaavat samat arvot kuin sen perustamishetkellä. Ponsse on edelleen perheyritys, jonka juuret ovat syvällä suomalaisella maaseudulla. Yrityksen tuotanto, tuotekehitys ja hallinto sijaitsevat Vieremällä – samalla paikalla kuin vuonna 1970.

Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd Hongkongissa, Ponsse China Ltd Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa ja Epec Oy Seinäjoella. Yhtiö työllistää noin 970 metsäkoneiden ammattilaista ja sen osakkeet noteerataan NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla.

Tuotevalikoimamme kattaa kaikki tavaralajimenetelmän puunkorjuuratkaisut harvesterista kuormatraktoriin, nostureista harvesteripäihin ja ohjaus- ja mittausjärjestelmiin, puunhankinnan järjestelmistä koulutusteknologiaan. Suunnittelemme ja valmistamme itse kaikki PONSSE -tuotteet ja niiden avainkomponentit. Näin varmistamme, että tuotteemme vastaavat tarkasti metsäammattilaisten vaatimuksia.

8000 tavaralajimenetelmän metsäkoneen kokemuksella Ponsse on maailman johtavia metsäkonevalmistajia, jonka asiakaslähtöistä toimintaa ohjaavat edelleen metsäkoneyrittäjien toiveet ja tarpeet. Tehtävämme on osaltamme edistää asiakkaidemme liiketoimintaa tuottavilla ja luotettavilla PONSSE-metsäkoneilla ja -palveluilla. Juuri sitä lupauksemme "Metsäkoneyrittäjän paras ystävä – a Logger's Best Friend" tarkoittaa.

Hyvä tuotevalikoima ja luottamukselliset asiakassuhteet ovat Ponssen kivijalka yhdessä vahvojen arvojen, sitoutuneen henkilöstön ja perinteikkään historian kanssa.

1990

2012

Alussa oli savotta, pokasaha ja Einari

98 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2011

Ponsse Oy j | Ponssentie 22 | 74200 Vieremä | Puh . 020 768 800 | Fax 020 768 8690 | www.ponsse .com

Metsäkoneyrittäjän paras ystävä www.ponsse.com