Pihlajalinna Oyj

Quarterly Report • Aug 14, 2020

PUOLIVUOSIKATSAUS

1.1.–30.6.2020

Liikevaihto ja kannattavuus laskivat koronaepidemian johdosta

Puolivuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.

Huhti–kesäkuu lyhyesti:

• Liikevaihto oli 114,7 (129,7) milj. euroa laskua 11,6 prosenttia
• Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 9,0 (10,8) milj. euroa laskua 16,2 prosenttia
• Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 0,6 (2,1) milj. euroa
• Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 0,8 (1,4) milj. euroa
• Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,03 (-0,02) euroa/osake

Tammi–kesäkuu lyhyesti:

• Liikevaihto oli 247,6 (262,2) milj. euroa laskua 5,5 prosenttia
• Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 21,7 (23,3) milj. euroa laskua 7,1 prosenttia
• Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 4,8 (6,0) milj. euroa
• Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 1,7 (2,6) milj. euroa
• Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,03 (0,04) euroa/osake
• Pihlajalinna perui vuodelle 2020 annetut taloudelliset näkymänsä väliaikaisesti koronaepidemian aiheuttamien epävarmuuksien johdosta. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet pysyivät ennallaan.
• Mehiläinen Yhtiöt Oy:n vapaaehtoisen ostotarjouksen odotetaan toteutuvan viimeistään vuoden 2020 kolmannen vuosineljänneksen aikana.

	4–6/2020	4–6/2019	1–6/2020	1–6/2019	2019
	3 kk	3 kk	6 kk	6 kk	12 kk
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	114,7	129,7	247,6	262,2	518,6
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	8,5	10,4	20,6	22,6	47,8
Käyttökate, %	7,4	8,1	8,3	8,6	9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa*	9,0	10,8	21,7	23,3	55,1
Oikaistu käyttökate, %*	7,9	8,3	8,8	8,9	10,6
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	0,1	1,6	3,4	5,1	10,2
Liikevoitto, %	0,1	1,2	1,4	2,0	2,0
Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa*	0,6	2,1	4,8	6,0	20,8
Oikaistu liikevoitto, %*	0,5	1,6	2,0	2,3	4,0
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa	-0,9	0,6	1,1	3,2	6,3
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	-0,03	-0,02	0,03	0,04	0,15
Oma pääoma per osake, euroa			4,50	5,26	4,47
MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)			2,6	4,9	2,9
Oman pääoman tuotto, % (ROE)			2,6	7,5	3,8
Omavaraisuusaste, %			25,0	29,7	24,3
Nettovelkaantumisaste (gearing), %			187,6	148,6	181,7
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa			199,8	191,9	192,7
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökattee
seen 12 kk*			3,7	3,7	3,5
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa**	7,0	8,4	17,2	22,4	44,1
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	10,1	11,2	31,5	14,5	36,8
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa	12,6	4,0	30,7	2,9	17,4
Henkilöstö keskimäärin (FTE)			4 306	4 666	4 515
Henkilöstö kauden lopussa			5 640	6 100	5 815

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).

Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,5 (0,3) miljoonaa euroa ja katsauskaudelta yhteensä 1,0 (0,7) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,5 (0,5) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä 1,4 (0,9) miljoonaa euroa.

** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2020

Koronavirusepidemian vuoksi Pihlajalinna perui väliaikaisesti vuoden 2020 näkymänsä, jotka oli annettu 14.2.2020. Koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida. Pihlajalinna arvioi antavansa päivitetyt näkymät vuodelle 2020 myöhemmin kuluvan vuoden aikana tai kun ne on mahdollista antaa.

Pihlajalinnan liiketoiminnan osalta tällä hetkellä näyttää siltä, että kysynnän lasku on toistaiseksi ohitettu. Kesäkuussa palveluiden kysyntä saavutti ja osittain jo ylitti viime vuoden kesäkuun volyymitason. Koronavirusepidemiasta johtuvien rajoitusten ja viranomaissuositusten tavoite on estää epidemian leviämistä niin, että se haittaa mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoikeuksien toteutumista. Valtioneuvosto ryhtyi luopumaan koronarajoituksista ja -suosituksista asteittain 1. kesäkuuta alkaen. Valmiuslaki kumottiin ja kolme kuukautta kestäneet poikkeusolot päättyivät 16.6.2020.

Vaikka koronavirustilanne on Suomessa rauhallinen ja todettujen tartuntojen määrä on pysynyt alhaisena, epidemia varjostaa ja vaikeuttaa edelleen Pihlajalinnan liiketoiminnan ennustettavuutta. Taloudellista vaikutusta ei pystytä tällä hetkellä kokonaisuudessaan määrittämään, sillä se riippuu viruksen leviämisen hillitsemiseksi tehtävien toimenpiteiden kestosta ja laajuudesta. Maailmanlaajuisesti pandemia ei ole ohi, ja THL:n ennusteiden mukaan pandemian toisen aallon toteutumista Suomessa pidetään mahdollisena.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ennallaan

Pihlajalinnan liiketoiminnan kasvua vauhdittavat trendit ja megatrendit eivät ole koronaepidemian johdosta muuttuneet. Digitaalisten palveluiden käyttö ja rakenteelliset muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa saattavat jopa nopeutua koronaepidemian johdosta. Pihlajalinnan pitkän aikavälin tavoitteet – nettovelan taso alle 3x käyttökate ja liikevoitto yli 7 prosenttia liikevaihdosta – pysyvät ennallaan.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:

Vuoden toisella neljänneksellä Pihlajalinna pystyi kohtuullisen hyvin hillitsemään koronaepidemian aiheuttaman kysynnän laskun vaikutuksia liiketoimintaansa. Eniten koronaepidemia ja rajoitustoimet vähensivät asiakasvirtoja Pihlajalinnan liikuntakeskuksissa sekä yksityisissä lääkärikeskuksissa ja suunterveyden toimipisteissä. Reilusti yli puolet Pihlajalinnan liiketoiminnan volyymistä pysyi vakaana koronaepidemiasta huolimatta. THL pitää epidemian toisen aallon tuloa Suomeen mahdollisena, ja se aiheuttaa loppuvuoden osalle edelleen liiketoiminnallista epävarmuutta.

Koronavirusepidemian aiheuttamista toimintaympäristön muutoksista johtuen konsernissa käytiin huhtikuussa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista. Neuvottelut saatiin kaikilta osin päätökseen 24.4.2020. Henkilöstön sopeutustoimenpiteet tehtiin vaiheittain. Tällä pyrimme varmistamaan palvelutoiminnan palauttamisen normaalille tasolle mahdollisimman nopeasti asiakasvirtojen elpyessä.

Pihlajalinnan lääketieteellinen johtoryhmä ja konsernin johtoryhmä ovat seuranneet koko epidemian ajan päivittäin tilanteen kehittymistä sekä viranomaisten ohjeistuksia. Myös palveluiden kysyntää on seurattu päivittäin. Kesäkuusta alkaen kysyntä on selvästi elpynyt lääkärikeskuksissa, työterveyden ja suunterveyden palveluissa, ja olemme melko lähellä normaalia tilannetta. Huhtikuussa aloitettu koronatestaustoiminta jatkuu.

Keväällä epidemian vuoksi suljettuna olleet Forever-liikuntakeskukset avattiin toukokuussa rajoitetusti. Elokuun alusta lähtien liikuntakeskukset ovat toimineet normaalisti asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuus huomioiden.

Mehiläinen on jatkanut Pihlajalinnan kaikkia osakkeita koskevan vapaaehtoisen käteisostotarjouksen tarjousaikaa 14.9.2020 saakka. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on hakenut ja Suomen markkinaoikeus on myöntänyt 23 työpäivän jatkoajan toisen vaiheen tutkinnan loppuunsaattamiseksi. Ostotarjouksen odotetaan tällä hetkellä toteutuvan vuoden 2020 kolmannen vuosineljänneksen aikana.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset annettiin lausuntokierrokselle kesäkuussa. Tällä hetkellä palveluita tuotetaan vahvasti julkisen sektorin, yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Muun muassa väestön ikääntyminen lisää palveluiden kysyntää tulevaisuudessa. Jotta palveluiden saatavuus turvataan, on yksityisen sektorin rooli jatkossakin tärkeä.

Pihlajalinnalla on pitkä kokemus julkisten sote-palveluiden tuottamisesta. Ennen ulkoistussopimuksen tekoa sote-toiminnan kustannusten kasvu oli ollut monessa kunnassa pitkään nopeaa ja arvaamatonta. Pihlajalinnan kokonaisulkoistuskunnissa kustannuksia on pystytty hillitsemään. Lisäksi ulkoistussopimuksilla on pystytty turvaamaan palveluiden ja sote-alan työpaikkojen säilyminen esimerkiksi maakuntien reuna-alueilla. Sote-toiminnan säilyminen varmistaa, että työvoima ja lapsiperheet voivat asua paikkakunnalla. Sotepalveluiden järjestämisellä on siis myös kauaskantoisia välillisiä seurauksia. Kaikissa Pihlajalinnan kokonaisulkoistuksissa tavoitteisiin kuuluu panostaminen vahvaan perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn. Myös epidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa olemme pystyneet kaikissa kuntayhtiöissä turvaamaan palvelut ja mukauttamaan toimintaa epidemiatilanteen hyvän hoidon varmistamiseksi.

Työterveyspalveluissa kehitys on ollut myönteistä ja kiinteähintaiset palvelut ovat tukeneet kannattavuutta kevään ja kesän poikkeustilanteessa. Vakuutusyhtiökumppaneiden asiakasvirrat paranivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä, ja odotamme vakuutusyhtiömyynnin kehittyvän myönteisesti myös alkavalla syyskaudella. Yksityisen lääkärikeskustoiminnan kysynnän odotetaan kasvavan, kun yksilön vastuullinen käyttäytyminen muuttuu uudeksi normaaliksi ja testaamiseen, jäljittämiseen ja eristämiseen perustuva strategia toimii tehokkaasti.

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Pihlajalinnan maantieteelliset liiketoiminta-alueet ovat Etelä-Suomi, Väli-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi.

• Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
• Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
• Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.
• Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

milj. euroa	4-6/2020	%	4-6/2019	%	muutos	muutos-%
Etelä-Suomi	23,2	18	30,0	21	-6,8	-22,6
Väli-Suomi	73,1	56	80,8	56	-7,6	-9,5
Pohjanmaa	28,7	22	29,1	20	-0,4	-1,5
Pohjois-Suomi	3,3	3	3,8	3	-0,5	-11,9
Muut toiminnot	2,2	2	1,8	1	0,5	27,0
Konsernin sisäinen myynti	-15,9		-15,7		-0,2
Konsernin liikevaihto	114,7	100	129,7	100	-15,1	-11,6

Huhti–kesäkuu 2020

Koronavirusepidemian vaikutukset näkyivät suhteellisesti voimakkaimmin Etelä-Suomen alueella. Etelä-Suomen liikevaihto oli 23,2 (30,0) miljoonaa euroa, laskua 6,8 miljoonaa euroa eli 22,6 prosenttia. Valtioneuvoston suositusten mukaisesti Pihlajalinnan Forever-liikuntakeskukset suljettiin heti maaliskuun puolivälissä. Vuosineljänneksen liikevaihto laski liikuntakeskuksissa yli 84 prosenttia, jääden 3,5 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Liikuntakeskusten palvelut ja aukioloajat palasivat normaaleiksi 1.8.2020 alkaen.

Etelä-Suomen suunterveyden palveluiden liikevaihto laski noin 43 prosenttia. Lääkärikeskuspalveluiden liikevaihto laski 19 prosenttia ja leikkaustoiminnan 14 prosenttia. Työterveyden palveluiden liikevaihto nousi lähes 10 prosenttia kasvaneen asiakaskannan ja kiinteähintaisten sopimusten johdosta. Sosiaali- ja terveysministeriön 24.3.2020 antaman ohjeen mukaan suunterveyden palvelut ovat erityisen alttiita infektioiden leviämiselle muuhun terveydenhuoltoon verrattuna. Lisäksi valtioneuvoston 16.3.2020 antama linjaus yli 70-vuotiaiden velvoitteesta välttää kontakteja muiden kanssa ja kiireettömän hoidon vähentämissuositus laskivat kaikkien terveyspalveluiden kysyntää, mutta erityisesti suunterveyden palveluiden kysyntää.

Väli-Suomen liikevaihto oli 73,1 (80,8) miljoonaa euroa, laskua 7,6 miljoonaa euroa eli 9,5 prosenttia. Koronaepidemia laski lääkärikeskuspalveluiden liikevaihtoa 27 prosenttia, työterveyden palveluiden 14 prosenttia, suunterveyden palveluiden 51 prosenttia, liikuntakeskusten 68 prosenttia ja leikkaustoiminnan 8 prosenttia. Hattulan sopimuksen ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen laskivat myös osaltaan alueen liikevaihtoa. Merkittävä osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksista. Kokonaisulkoistussopimusten tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittaiset hinnantarkistukset pitivät alueen liikevaihtokehityksen vakaana.

Pohjanmaan liikevaihto oli 28,7 (29,1) miljoonaa euroa, laskua 0,4 miljoonaa euroa eli 1,5 prosenttia. Merkittävä osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksesta. Kokonaisulkoistussopimuksen tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittainen hinnantarkistus pitivät alueen liikevaihdon vakaana. Lääkärikeskuspalveluiden liikevaihto laski 21 prosenttia, suunterveyden palveluiden 36 prosenttia ja liikuntakeskusten 84 prosenttia. Työterveyden palveluiden liikevaihto nousi yli 11 prosenttia kasvaneen asiakaskannan johdosta, ja leikkaustoiminnan liikevaihto nousi 26 prosenttia Seinäjoen toimipisteen kasvaneiden leikkausmäärien johdosta.

Pohjois-Suomen liikevaihto oli 3,3 (3,8) miljoonaa euroa, laskua 0,5 miljoonaa euroa eli 11,9 prosenttia. Lääkärikeskuspalveluiden liikevaihto laski 23 prosenttia, suunterveyden palveluiden 41 prosenttia, työterveyden palveluiden 6 prosenttia ja leikkaustoiminnan 21 prosenttia.

Pihlajalinnan muiden toimintojen liikevaihto kasvoi 0,5 miljoonaa euroa eli 27,0 prosenttia.

milj. euroa	1-6/2020	%	1-6/2019	%	muutos	muutos-%
Etelä-Suomi	53,2	19	61,1	21	-7,9	-12,9
Väli-Suomi	155,9	56	163,8	56	-7,9	-4,8
Pohjanmaa	58,4	21	57,0	19	1,3	2,3
Pohjois-Suomi	7,6	3	7,5	3	0,1	1,6
Muut toiminnot	4,5	2	3,4	1	1,1	33,2
Konsernin sisäinen myynti	-32,0		-30,6		-1,3
Konsernin liikevaihto	247,6	100	262,2	100	-14,5	-5,5

Tammi–kesäkuu 2020

Etelä-Suomen liikevaihto oli 53,2 (61,1) miljoonaa euroa, laskua 7,9 miljoonaa euroa eli 12,9 prosenttia. Valtioneuvoston suositusten mukaisesti Pihlajalinnan Forever-liikuntakeskukset suljettiin heti maaliskuun puolivälissä. Liikevaihto laski liikuntakeskuksissa 50 prosenttia, jääden 4,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Liikuntakeskusten palvelut ja aukioloajat palasivat normaaleiksi 1.8.2020 alkaen. Suunterveyden palveluiden liikevaihto laski koronaepidemian aiheuttaman kysynnän vähentymisen johdosta 26 prosenttia. Lääkärikeskuspalveluiden liikevaihto laski 11 prosenttia ja leikkaustoiminnan 11 prosenttia. Lisäksi tarve työvoimavuokraukselle alan toimijoiden kesken väheni olennaisesti epidemian johdosta. Työterveyden palveluiden liikevaihto nousi 13 prosenttia kasvaneen asiakaskannan ja kiinteähintaisten sopimusten johdosta.

Väli-Suomen liikevaihto oli 155,9 (163,8) miljoonaa euroa, laskua 7,9 miljoonaa euroa eli 4,8 prosenttia. Koronaepidemia laski lääkärikeskuspalveluiden liikevaihtoa 15 prosenttia, työterveyden palveluiden 9 prosenttia, suunterveyden palveluiden 35 prosenttia ja liikuntakeskusten 19 prosenttia. Lisäksi Hattulan sopimuksen ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen laskivat alueen liikevaihtoa. Merkittävä osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksista. Kokonaisulkoistussopimusten tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittaiset hinnantarkistukset pitivät alueen liikevaihtokehityksen vakaana. Leikkaustoiminnan liikevaihto kasvoi 3 prosenttia vakuutusyhtiömyynnin kasvun johdosta. Erityisesti kesäkuussa alueen leikkausvolyymit kehittyivät suotuisasti.

Pohjanmaan liikevaihto oli 58,4 (57,0) miljoonaa euroa, kasvua 1,3 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia. Merkittävä osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksesta. Kokonaisulkoistussopimuksen tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittainen hinnantarkistus pitivät alueen liikevaihdon vakaana. Lääkärikeskuspalveluiden liikevaihto laski 10 prosenttia, suunterveyden palveluiden 25 prosenttia ja liikuntakeskusten 25 prosenttia. Työterveyshuollon palveluiden liikevaihto nousi 19 prosenttia kasvaneen asiakaskannan johdosta ja leikkaustoiminnan liikevaihto nousi 27 prosenttia Seinäjoen toimipisteen kasvaneiden leikkausmäärien johdosta.

Pohjois-Suomen liikevaihto oli 7,6 (7,5) miljoonaa euroa, kasvua 0,1 miljoonaa euroa eli 1,6 prosenttia. Lääkärikeskuspalveluiden liikevaihto laski 4 prosenttia ja suunterveyden palveluiden 26 prosenttia. Työterveyden palveluiden liikevaihto nousi 5 prosenttia asiakaskannan kasvun ja kiinteähintaisten palveluiden johdosta. Leikkaustoiminnan liikevaihto kasvoi 17 prosenttia vakuutusyhtiömyynnin kasvun johdosta.

Pihlajalinnan muiden toimintojen (lähinnä etäpalvelut) liikevaihto kasvoi 1,1 miljoonaa euroa eli 33,2 prosenttia.

Liikevaihto asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

• Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveyshuollon asiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista lukuun ottamatta julkisen sektorin työterveysasiakkaita.
• Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
• Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyshuollon palveluita ja työvoimapalveluita.

milj. euroa	4-6/2020	%	4-6/2019	%	muutos	muutos-%
Yritysasiakkaat	27,8	21	30,1	21	-2,2	-7,4
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	6,6	5	6,7	5	-0,1	-1,4
Yksityisasiakkaat	14,7	11	25,4	17	-10,8	-42,4
Julkinen sektori	88,1	67	89,9	62	-1,8	-2,0
Konsernin sisäinen myynti	-15,9		-15,7		-0,2
Konsernin liikevaihto	114,7	100	129,7	100	-15,1	-11,6

Huhti–kesäkuu 2020

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 27,8 (30,1) miljoonaa euroa, laskua 2,2 miljoonaa euroa eli 7,4 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti laski 0,1 miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia. Työterveyden laskutus ja muu yrityslaskutus vähenivät koronaepidemian vaikuttaessa käyntimääriin. Tarve työvoimavuokraukselle alan toimijoiden kesken väheni olennaisesti epidemian johdosta.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 14,7 (25,4) miljoonaa euroa, laskua 10,8 miljoonaa euroa eli 42,4 prosenttia. Valtioneuvoston suositusten mukaisesti Pihlajalinnan Forever-liikuntakeskukset suljettiin heti maaliskuun puolivälissä. Liikuntakeskusten liikevaihto laski 3,9 miljoonaa euroa eli 83 prosenttia. Liikuntakeskusten palvelut ja aukioloajat palasivat normaaleiksi 1.8.2020 alkaen. Yksityisasiakkaiden lääkärikeskuspalveluiden ja suunterveyden palveluiden kysyntä heikkeni merkittävästi koronarajoitusten ja -tilanteen johdosta. Epidemiatilanne ei vaikuttanut lapsettomuushoitojen kysyntään.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 88,1 (89,9) miljoonaa euroa, laskua 1,8 miljoonaa euroa eli 2,0 prosenttia. Suurin osa liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksista. Kokonaisulkoistussopimusten tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittaiset hinnantarkistukset pitivät liikevaihdon vakaana koronatilanteesta huolimatta. Hattulan sopimuksen ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen laskivat liikevaihtoa. Julkisen sektorin työterveyspalveluiden, vastuulääkäripalveluiden ja leikkaustoiminnan kysyntä kasvoi hieman.

milj. euroa	1-6/2020	%	1-6/2019	%	muutos	muutos-%
Yritysasiakkaat	60,8	22	61,2	21	-0,5	-0,8
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	14,9	5	13,8	5	1,1	7,9
Yksityisasiakkaat	38,1	14	51,9	18	-13,7	-26,5
Julkinen sektori	180,7	65	179,7	61	1,0	0,5
Konsernin sisäinen myynti	-32,0		-30,6		-1,3
Konsernin liikevaihto	247,6	100	262,2	100	-14,5	-5,5

Tammi–kesäkuu 2020

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 60,8 (61,2) miljoonaa euroa, laskua 0,5 miljoonaa euroa eli 0,8 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti kasvoi 1,1 miljoonaa euroa eli 7,9 prosenttia. Työterveyden laskutus ja muu yrityslaskutus jäivät viime vuodesta koronaepidemian vaikuttaessa käyntimääriin. Tarve työvoimavuokraukselle alan toimijoiden kesken väheni olennaisesti epidemian johdosta. Etävastaanottojen käyntimäärät kasvoivat.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 38,1 (51,9) miljoonaa euroa, laskua 13,7 miljoonaa euroa eli 26,5 prosenttia. Itsemaksavien yksityisasiakkaiden lääkärikeskuspalveluiden kysyntä laski koronaepidemian johdosta 5,1 miljoonaa euroa eli 21 prosenttia. Valtioneuvoston suositusten mukaisesti Pihlajalinnan Forever-liikuntakeskukset suljettiin heti maaliskuun puolivälissä. Liikuntakeskusten liikevaihto laski 4,7 miljoonaa euroa eli 47 prosenttia. Lisäksi suunterveyden palveluiden kysyntä ja itsemaksavien asiakkaiden leikkausmäärät laskivat merkittävästi koronarajoitusten ja -tilanteen johdosta. Koronatilanne ei vaikuttanut lapsettomuushoitojen kysyntään.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 180,7 (179,7) miljoonaa euroa, kasvua 1,0 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia. Suurin osa liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksista. Kokonaisulkoistussopimusten tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittaiset hinnantarkistukset pitivät liikevaihdon vakaana koronatilanteesta huolimatta. Hattulan sopimuksen ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen laskivat liikevaihtoa. Julkisen sektorin työterveyspalveluiden kysyntä kasvoi 25 prosenttia. Vastuulääkäripalveluiden kysyntä kasvoi 9 prosenttia ja julkisen leikkaustoiminnan 7 prosenttia.

Liikevaihto asiakasryhmittäin tammi−kesäkuu 2020

Yritysasiakkaat Yksityisasiakkaat Julkisen sektorin asiakkaat

Konsernin liikevaihto ja tulos

Huhti−kesäkuu 2020

Pihlajalinnan liikevaihto oli 114,7 (129,7) miljoonaa euroa, laskua 15,1 miljoonaa euroa eli 11,6 prosenttia. Reilusti yli puolet Pihlajalinnan liiketoiminnan volyymistä pysyi vakaana koronaepidemiasta huolimatta. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Alhaisen kysynnän kausina tällaisten sopimusten volyymit ja kannattavuus pysyvät yleensä vakaana. Ikäihmisten asumispalveluiden, rekrytointipalveluiden, julkisen leikkaustoiminnan ja lapsettomuushoitojen kysyntään koronaepidemialla ei ollut merkittävää vaikutusta.

Maaliskuun puolivälin jälkeen koronaepidemia ja rajoitustoimet vähensivät asiakasvirtoja Pihlajalinnan yksityisissä lääkärikeskuksissa ja suunterveyden toimipisteissä sekä sulkivat Forever-liikuntakeskukset väliaikaisesti. Negatiivisten taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi liikuntakeskuksissa ja suunterveyden palveluissa aloitettiin maaliskuun loppupuolella yt-neuvottelut, jotka johtivat henkilöstön koko- ja osa-aikaisiin lomautuksiin.

Huhtikuun alussa aloitettiin koko konsernin henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Kliinistä hoitotyötä tekevät lääkärit ja pääosa kuntayhtiöiden palvelutoiminnoista jäivät neuvottelujen ulkopuolelle. Neuvottelut johtivat henkilöstön koko- ja osa-aikaisiin lomautuksiin. Lomautusten määrään ja kestoon vaikuttivat merkittävästi työsuhteen joustot ja mahdollisuudet sijoittua tilapäisesti toisiin tehtäviin.

Valtioneuvosto teki kesäkuussa linjauksen kustannustuesta yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Pihlajalinna on kirjannut liiketoiminnan muihin tuottoihin lähinnä liikuntakeskustensa kiinteiden kustannusten kattamiseksi tarkoitetun tuen. Yhteensä kustannustukea konserni on kohdistanut kvartaalille 0,5 miljoonaa euroa.

Käyttökate oli 8,5 (10,4) miljoonaa euroa. Oikaistu käyttökate oli 9,0 (10,8) miljoonaa euroa, laskua 1,7 miljoonaa euroa eli 16,2 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 0,5 (0,3) miljoonaa euroa. Kuntaulkoistusten perusterveydenhuollon kannattavuudessa näkyy koronakevään alhainen kysyntä ja työsuhteiden joustot. Leikkaustoiminnan volyymit laskivat koronavirusepidemiasta johtuen, mutta edellisvuoden tehostamisohjelma ja työsuhteiden joustot paransivat kannattavuutta. Työterveyspalveluiden kannattavuus parani kiinteähintaisten sopimusten suhteellisen osuuden kasvun johdosta. Lisäksi erityisesti Savossa sijaitsevien entisten Terveyspalvelu Verson toimipisteiden kannattavuus parani tehostamisohjelman ja synergiahyötyjen vuoksi. Kannattavuutta heikensi merkittävästi liikuntakeskusten väliaikainen sulkeminen.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 8,4 (8,8) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,6 (1,9) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 0,8 (1,2) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 2,1 (2,0) miljoonaa euroa, ja poistot käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 4,7 (4,9) miljoonaa euroa. Poistojen oikaisut olivat yhteensä 0,0 (0,1) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 0,1 (1,6) miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 0,1 (1,2) prosenttia. Oikaistu liikevoitto oli 0,6 (2,1) miljoonaa euroa, laskua 1,4 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 0,5 (1,6) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 0,5 (0,5) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvän julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli 21,5 (22,2) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli 0,6 (1,1) miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 0,6 (1,1) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset, mahdolliset muuttuvat vastikkeet ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden

aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,0 (-1,0) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli -0,9 (0,6) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat 0,1 (-0,3) miljoonaa euroa. Tulos oli -0,8 (0,4) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,03 (-0,02) euroa.

Tammi−kesäkuu 2020

Pihlajalinnan liikevaihto oli 247,6 (262,2) miljoonaa euroa, laskua 14,5 miljoonaa euroa eli 5,5 prosenttia. Reilusti yli puolet Pihlajalinnan liiketoiminnan volyymistä pysyi vakaana maaliskuun puolivälissä alkaneesta koronaepidemiasta huolimatta. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Alhaisen kysynnän kausina tällaisten sopimusten volyymit ja kannattavuus pysyvät yleensä vakaana.

Eniten koronaepidemia ja rajoitustoimet vähensivät asiakasvirtoja Pihlajalinnan yksityisissä lääkärikeskuksissa ja suunterveyden toimipisteissä, ja rajoitustoimien vuoksi Pihlajalinnan Forever-liikuntakeskukset suljettiin väliaikaisesti. Negatiivisten taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi konsernissa käytiin yt-neuvotteluita, jotka johtivat henkilöstön koko- ja osa-aikaisiin lomautuksiin. Lomautusten määrään ja kestoon vaikuttivat merkittävästi työsuhteen joustot ja mahdollisuudet sijoittua tilapäisesti toisiin tehtäviin.

Valtioneuvosto teki kesäkuussa linjauksen kustannustuesta yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Pihlajalinna on kirjannut liiketoiminnan muihin tuottoihin lähinnä liikuntakeskustensa kiinteiden kustannusten kattamiseksi tarkoitetun tuen. Yhteensä kustannustukea konserni on kohdistanut katsauskaudelle 0,5 miljoonaa euroa.

Käyttökate oli 20,6 (22,6) miljoonaa euroa. Oikaistu käyttökate oli 21,7 (23,3) miljoonaa euroa, laskua 1,6 miljoonaa euroa eli 7,1 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 1,0 (0,7) miljoonaa euroa. Työterveyspalveluiden kannattavuus parani kiinteähintaisten sopimusten suhteellisen osuuden kasvun johdosta. Lisäksi erityisesti Savossa sijaitsevien entisten Terveyspalvelu Verson toimipisteiden kannattavuus parani tehostamisohjelman ja synergiahyötyjen vuoksi. Leikkaustoiminnan volyymit laskivat koronakevään johdosta, mutta edellisvuoden tehostamisohjelma ja työsuhteiden joustot paransivat kannattavuutta. Kannattavuutta heikensi merkittävästi liikuntakeskusten väliaikainen sulkeminen ja julkisen erikoissairaanhoidon kustannuskertymä.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 17,2 (17,5) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 3,3 (3,7) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 1,6 (2,3) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 4,6 (3,9) miljoonaa euroa, ja poistot käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 9,4 (9,8) miljoonaa euroa. Poistojen oikaisut olivat yhteensä 0,4 (0,1) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 3,4 (5,1) miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 1,4 (2,0) prosenttia. Oikaistu liikevoitto oli 4,8 (6,0) miljoonaa euroa, laskua 1,2 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 2,0 (2,3) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 1,4 (0,9) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvän julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli 44,8 (43,9) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli -0,5 (1,3) miljoonaa euroa ja liiketulos oli -0,6 (1,2) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset, mahdolliset muuttuvat vastikkeet ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden

aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -2,4 (-2,0) miljoonaa euroa. Rahoitusjärjestelyn waiver-kustannus nosti kertaluonteisesti nettorahoituskuluja. Tulos ennen veroja oli 1,1 (3,2) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -0,5 (-0,9) miljoonaa euroa. Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotappioista vaikuttivat tuloslaskelman veroihin -0,3 (-0,2) miljoonaa euroa. Tulos oli 0,6 (2,2) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,03 (0,04) euroa.

Katsaus toimintaympäristöön

Koronavirus julistettiin maaliskuussa 2020 pandemiaksi. Myös Suomi oli poikkeusoloissa koronaviruksen vuoksi, ja hallituksen esityksestä eduskunta otti käyttöön valmiuslain 17.3.2020. Toisen vuosineljänneksen aikana Suomen epidemiatilanne rauhoittui, ja toukokuun alussa hallitus hyväksyi suunnitelman epidemiasta johtuvien rajoituksien vaiheittaiseksi purkamiseksi. Valmiuslain toimivaltuuden käytön jatkuminen kumottiin 16.6.2020 alkaen. Kolme kuukautta kestäneet poikkeusolot päättyivät, ja koronavirustilannetta alettiin hallita normaaliolojen lainsäädännöllä viranomaisten antamin määräyksin ja suosituksin. THL:n ennusteiden mukaan pandemian toisen aallon toteutumista Suomessa pidetään kuitenkin mahdollisena.

Ennennäkemättömän suuren ja nopean muutoksen vuoksi koronaepidemian taloudellisia vaikutuksia sotealan liiketoimintaan on vaikea luotettavasti arvioida ja ennakoida. Taloudellisten vaikutusten kokonaisarviointia vaikeuttaa myös se, että sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä hyvinvointipalveluissa ei-kiireellisen hoidon kysynnän on arvioitu kevään ja kesän aikana patoutuneen ja tilanteen normalisoituessa jälleen kasvavan.

Suomen Pankin 9. kesäkuuta julkaistun ennusteen mukaan Suomen talous supistuu koronaviruspandemian vuoksi noin 7 prosenttia vuonna 2020. Raportissa todetaan ennusteeseen liittyvän koronaviruspandemiasta johtuvaa poikkeuksellista epävarmuutta, ja epidemiatilanteen kehityksestä riippuen Suomen talouden supistuminen voi kuitenkin jäädä tänä vuonna 5 prosenttiin tai syventyä jopa 11 prosenttiin. Vuosille 2021– 2022 Suomen taloudelle ennustetaan raportissa noin 3 prosentin kasvua. Euroopan komissio ennustaa 20. toukokuuta julkaistussa esityksessä Suomen talouden supistuvan 6,3 prosenttia vuonna 2020 ja kasvavan ensi vuonna 2,8 prosenttia.

EU-komissio julkaisi toukokuussa myös maakohtaiset suositukset, joiden tavoite on antaa jäsenmaille talouspoliittista ohjausta koronaviruspandemian oloissa. Suomen maakohtaisissa suosituksissa mainitaan terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn haasteet. Komission ennusteen mukaan on odotettavissa, että palvelutarjonnan hajanaisuus ja sosiaalipalveluiden sekä perusterveydenhuollon palveluiden epätasavertainen saatavuus ovat ongelma Suomessa myös koronavirusepidemian laannuttua.

Keskipitkällä aikavälillä komissio suosittelee edelleen edistämään sote-uudistuksen läpivientiä. Esityksessä todetaan, että sote-uudistus valmistaa Suomea väestörakenteen muutoksiin sekä tukee maan terveydenhuoltojärjestelmän laatua ja palvelujen saatavuutta myös tulevaisuudessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset annettiin lausuntokierrokselle 15. kesäkuuta. Yhtenäistä sote-palvelurakennetta tavoittelevan luonnoksen mukaan Suomeen muodostettaisiin 21 sote-maakuntaa, joille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirrettäisiin kunnilta. Tulevien sote-maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvat palvelut tuotettaisiin pääosin julkisina palveluina, joita yksityinen ja kolmas sektori täydentäisivät.

Luonnoksessa esitetään, että sote-maakunta voisi hankkia yksityiseltä palveluntarjoajalta sosiaali- ja terveyspalveluita, mikäli niiden hankkiminen yksityiseltä palveluntarjoajalta olisi tarpeen lakisääteisten ja yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi sekä tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi, kuten esimerkiksi sote-maakuntien asiakkaiden hoitoonpääsyn turvaaminen terveydenhuoltolaissa säädetyssä ajassa.

Luonnoksessa arvioidaan, että nykyisiä kokonaisulkoistussopimuksia voitaisiin mahdollisesti mitätöidä perustuslain vastaisina. Luonnoksessa katsotaan, että sote-maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu ei kokonaisulkoistuksissa tähän perustuen toteutuisi.

Pihlajalinnan näkemyksen mukaan julkisen sektorin ja yksityisten yritysten kumppanuudet ovat nykyisessä epidemiatilanteessa ja sen jälkeenkin hyvä ratkaisu kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Kuntakentässä aktiivisuus lisääntyi alkuvuoden 2020 aikana, sillä kunnat eivät ole halunneet jäädä odottelemaan mahdollista uudistusta. Useat kunnat ovat aloittaneet keskustelut eri laajuisista ulkoistuksista.

Työterveyspalveluiden tarve ei ole epidemiatilanteessa vähentynyt. Yritykset ovat hankkineet työterveyspalveluiden tuottajilta myös testaustoimintaa, minkä avulla voidaan välttää esimerkiksi pitkiä turhia poissaoloja ja pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Toisaalta massiiviset lomautukset ja yksityisen kulutuksen lasku epidemian johdosta ovat saaneet yritykset leikkaamaan työterveyden sopimusten sisältöään.

Konsernin tase ja rahavirta

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 427,4 (435,7) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 14,6 (26,6) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta vuosineljännekseltä oli 10,1 (11,2) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat - 0,9 (-1,3) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 2,4 (2,1) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta katsauskaudelta oli 31,5 (14,5) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -2,1 (- 3,9) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 13,0 (-4,1) miljoonaa euroa. Osto- ja muista veloista vapautui käyttöpääomaa 15,7 (-2,5) miljoonaa euroa. Myynti- ja muihin saamisiin sitoutui 0,7 (1,4) ja vaihto-omaisuuteen sitoutui 1,1 (0,2) miljoonaa euroa käyttöpääomaa. Varausten muutos sitoi käyttöpääomaa -0,9 (0,0).

Investointien nettorahavirta vuosineljänneksellä oli 2,5 (-7,2) miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat vaikuttivat investointien nettorahavirtaan 0,0 (-4,4) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -4,2 (-3,0) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 6,6 (0,2) miljoonaa euroa. Pihlajalinna myi ja takaisinvuokrasi kaksi hoivakiinteistöään Laihialla toukokuussa.

Investointien nettorahavirta katsauskaudelta oli -0,8 (-11,6) miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat vaikuttivat investointien nettorahavirtaan -1,4 (-4,9) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -6,2 (-7,1) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 6,7 (0,3) miljoonaa euroa.

Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) vuosineljännekseltä oli 12,6 (4,0) miljoonaa euroa ja katsauskaudelta 30,7 (2,9) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta vuosineljännekseltä oli -16,6 (-5,2) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -10,4 (3,2) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -4,5 (-5,2) miljoonaa euroa ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -1,0 (-0,9) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Oyj ei maksanut osinkoa tilikaudelta 2019. Tilikaudelta 2018 Pihlajalinna Oyj maksoi osinkoa 2,3 miljoonaa euroa. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa 0,1 (0,0) miljoonaa euroa. Yhtiö hankki omia osakkeita kannustinohjelmaansa varten 0,7 (0,0) miljoonalla eurolla.

Rahoituksen nettorahavirta katsauskaudelta oli -43,1 (-12,7) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -11,4 (2,7) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -10,2 (-9,9) miljoonaa euroa ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -2,4 (-1,9) miljoonaa euroa. Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutoksen nettovaikutus rahavirtaan oli -18,3 (-1,3) miljoonaa euroa. Pihlajalinna maksoi tammikuussa 2020 Kuusiolinna Terveyden osakkeista yhteensä 16,3 miljoonaa euroa Alavuden ja Ähtärin kaupungeille ja Soinin kunnalle sekä Mäntänvuoren Terveyden osakkeista 2,0 miljoonaa euroa Mänttä-Vilppulan kaupungille.

Konsernin nettovelkaantumisaste oli 187,6 (148,6) prosenttia. Korolliset nettovelat olivat 199,8 (191,9) miljoonaa euroa. Konserni maksoi katsauskaudella ehdollisia vastikkeita 1,4 (1,5) miljoonaa euroa (yrityskauppojen lisäkauppahintoja).

Sijoitetun pääoman tuotto oli 2,6 (4,9) prosenttia ja oman pääoman tuotto oli 2,6 (7,5) prosenttia.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.

Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16 vaikutusta). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 30.6.2020.

Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta. Vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen tilapäiset kovenanttiehdot ovat seuraavat: leverage ei saa ylittää tasoa 4,25 ja gearing ei saa ylittää tasoa 140 prosenttia. Rahoitusjärjestelyn kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuvat takaisin voimaan vuoden kolmannen neljänneksen tarkastelussa.

Sopimuksessa lisättiin rahoitusjärjestelyyn pysyvästi uusi korkein marginaalitaso. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa 30.6.2020 rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 3,62.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli katsauskauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 40,0 miljoonaa euroa.

Mehiläinen Yhtiöt Oy:n vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen toteutuessa tulee sovellettavaksi Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyn määräysvaltamuutosehto. Ehdon mukaan rahoittajat ovat oikeutettuja irtisanomaan rahoitusjärjestelyn ennenaikaisesti omistuksessa tapahtuvan olennaisen muutoksen johdosta. Ostotarjouksen lopullisen tuloksen ilmoittamisen jälkeen Pihlajalinnalla ja rahoittajilla on 30 arkipäivää aikaa sopia omistusmuutoksen vaikutuksista rahoitusjärjestelyyn.

Investoinnit

Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 17,2 (22,4) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat katsauskaudella 6,1 (5,0) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen uusien yksiköiden avaamiseen

olivat 0,3 (2,8) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen yritysjärjestelyihin olivat yhteensä 0,0 (3,7) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 10,8 (10,8) miljoonaa euroa sisältäen uusien yksiköiden avaamisen Riihimäelle (Uniikki-erityisasumispalvelut) ja Helsinkiin (Pihlajalinna Tavastia -lääkärikeskus).

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 0,5 (4,6) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät tietojärjestelmähankkeisiin ja kliinisten laitteiden korvausinvestointeihin.

Pihlajalinna teki tilikauden 2019 lopussa sopimuksen Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa kolmen sote-rakennuksen hankinnasta. Kaupan täytäntöönpano toteutetaan 31.12.2020 mennessä. Hankkeen kokonaisarvo on arviolta 4−7 miljoonaa euroa riippuen rakennusten kehityssuunnitelmasta.

Yhtiö	Pihlajalinnan omistus 31.12.2019	Pihlajalinnan omistus 30.6.2020	Nykyisen sopimuk sen palvelutuotan non alkamisvuosi	Sopimuksen kesto, vuotta
Jokilaakson Terveys Oy	90 %	90 %	sisäinen palvelu	sisäinen palvelu
			tuotanto	tuotanto
Jämsän Terveys Oy	51 %	51 %	2015	10
Kuusiolinna Terveys Oy	90 %	90 %	2016	15
Mäntänvuoren Terveys Oy	91 %	91 %	2016	15
Kolmostien Terveys Oy	96 %	96 %	2015	15
Laihian Hyvinvointi Oy	81 %	81 %	2018	palveluseteli

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Muutokset konsernirakenteessa

Fuusioitu yhtiö	Kohdeyhtiö	Ajankohta
Forever Matinkylä Oy	Forever Helsinki Oy	1.1.2020
Etelä-Karjalan Liikuntakeskus Oy
Forever Hiekkaharju Oy
Forever Varisto Oy
Keravan Forever Oy
Klaari Oy
Kompassi Hammaslääkärikeskus Oy	Pihlajalinna Seinäjoki Oy	1.2.2020

Tutkimus- ja kehitys

Aktivointikriteerit täyttäviä kehittämismenoja katsauskaudella oli 0,2 (0,4) miljoonaa euroa.

Tilikaudella 2020 kehittämistoiminta keskittyy edelleen sote-ulkoistusten kuntalaisten etäpalvelumalliin ja mobiiliratkaisuihin, työterveyden kiinteähintaisten sopimusten toimintamalliin (työterveysportaali) sekä urheiluklinikka- ja sote-keskuskonsepteihin.

Henkilöstö

Katsauskauden lopussa henkilöstön määrä oli 5 640 (6 100). Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 306 (4 666), vähennystä 360 henkilöä eli 8 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 108,7 (114,6) miljoonaa euroa, laskua 5,9 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia.

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmään kuuluvat operatiivinen johtaja Teija Kulmala, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lakiasiainjohtaja Marko Savolainen, henkilöstöjohtaja Elina Heliö, palvelukehitys- ja tietohallintojohtaja Sanna Määttänen ja 25.6.2020 alkaen myyntijohtaja Juha-Pekka Halttunen.

Yhtiön hallitus

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan seitsemän. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Matti Jaakola, Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén.

Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi. Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat seuraavat edustajat:

• Jari Eklund, yhtiöryhmän johtaja ja hallitusten jäsen, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja Lähi-Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö (puheenjohtaja)
• Mikko Wirén, toimitusjohtaja, MWW Yhtiö Oy
• Antti Kuljukka, toimitusjohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
• Hanna Hiidenpalo, johtaja, sijoitukset, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Pihlajalinna Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 15.4.2020 valiokuntiin seuraavat jäsenet:

Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (pj), Matti Jaakola, Mika Manninen ja Hannu Juvonen Palkitsemisvaliokunta: Mikko Wirén (pj), Leena Niemistö ja Kati Sulin

Todettiin, että kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua kaikkien valiokuntien kokouksiin.

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti, että hallituksen palkkiot pysyvät ennallaan, ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2021 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 061 314 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 9 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 asti.

Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 3 091 971 osaketta, mikä vastaa noin 14 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että

omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 asti.

Tilintarkastus

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.4.2020 yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tilikaudelle 1.1.–31.12.2020. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Lotta Nurminen, KHT.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 22 620 135, joista ulkona oli 22 572 736 ja yhtiön omassa hallussa 47 399. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki ulkona olevat osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun varojen jakoon. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 11 887 (13 013) osakkeenomistajaa. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.

Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.

Osaketiedot, ulkona olevat osak
keet	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
Määrä kauden lopussa, kpl	22 572 736	22 620 135	22 572 736	22 620 135	22 620 135
Määrä kaudella keskimäärin, kpl	22 578 050	22 620 135	22 599 093	22 620 135	22 620 135
Osakkeen ylin kurssi, euroa	15,15	11,76	15,66	11,76	15,88
Osakkeen alin kurssi, euroa	13,40	9,80	11,58	8,70	8,70
Osakkeen keskikurssi, euroa*	14,25	10,91	14,43	10,63	12,77
Osakkeen päätöskurssi, euroa	14,05	11,26	14,05	11,26	15,28
Osakevaihto, 1 000 kpl	1 357	650	2 720	1 221	4 062
Osakevaihto, %	6,0	2,9	12,0	5,4	18,0
Markkina-arvo kauden lopussa,
milj. euroa	317,1	254,7	317,1	254,7	345,6

* kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Mehiläisen julkinen käteisostotarjous Pihlajalinnan osakkeista

Mehiläinen Yhtiöt Oy ja Pihlajalinna Oyj allekirjoittivat 5.11.2019 yhdistymissopimuksen, jonka mukaan Mehiläinen teki Pihlajalinnan hallituksen suositteleman vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista.

Ostotarjouksessa Pihlajalinnan osakkeenomistajille tarjotaan 16,00 euron käteisvastike jokaista Pihlajalinnan liikkeeseen laskettua ja ulkona olevaa osaketta kohden. Tarjousvastike sisältää preemion, joka on noin 46,0 prosenttia verrattuna Pihlajalinnan osakkeen päätöskurssiin Nasdaq Helsingissä 4.11.2019. Pihlajalinnan hallituksen esteettömät jäsenet päättivät yksimielisesti suositella Pihlajalinnan osakkeenomistajille ostotarjouksen hyväksymistä.

Finanssivalvonta hyväksyi 8.1.2020 ostotarjousta koskevan tarjousasiakirjan. Tarjousaika alkoi 9.1.2020 klo 9.30 (Suomen aikaa) ja sen alkuperäinen alustava päättymispäivä oli 19.3.2020 klo 16.00 (Suomen aikaa). Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) jatkoi yrityskauppavalvonta-asian käsittelymääräaikaa taannehtivasti 20.5.2020 alkaen. KKV vahvisti 25.6.2020 käsittelymääräajan alkaneen taas kulua 24.6.2020 lukien.

Tarjouksentekijä jatkoi tarjousaikaa siten, että se päättyy 14.9.2020 klo 16.00 (Suomen aikaa), ellei sitä jatketa edelleen tai keskeytetä ostotarjouksen ehtojen ja soveltuvan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti ja näiden asettamissa rajoissa. Tarjouksentekijä odottaa tällä hetkellä saatavilla olevan tiedon perusteella

saavansa yrityskauppavalvontaan liittyvän hyväksynnän ja toteuttavansa ostotarjouksen vuoden 2020 kolmannen vuosineljänneksen aikana.

Riskienhallinta

Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa lisäksi laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa määritellään ja luokitellaan konsernin riskit sekä kuvataan riskienhallinnan tavoitteet. Lisäksi määritellään riskienhallinnassa noudatettavat periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut.

Koronaepidemian johdosta Pihlajalinna terävöitti johtamisjärjestelmäänsä. Konsernin johtoryhmä seurasi päivittäin toiminnallisia mittareita ja arvioi tilannetta sekä tarvittavia toimenpiteitä. Lääketieteellinen johtoryhmä kokoontui päivittäin ja ohjeisti konsernin liiketoimintoja viranomaisten ja kuntien linjausten mukaisesti. Koronavirusepidemian jatkuessa henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuus ja terveys ovat edelleen etusijalla Pihlajalinnan johtamisjärjestelmässä. Tilannekuvan ajantasaisuus aluejohdolle, henkilöstölle ja ammatinharjoittajille varmistetaan jatkuvan intratiedottamisen kautta, vaikka päivittäisestä kriisijohtamisesta on jo luovuttu.

Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.

Konsernin riskienhallinnassa on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallinnan (Enterprise Risk Management) järjestelmä ja prosessi. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin.

Strategisilla riskeillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka liittyy konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategian toteuttamiseen. Esimerkki tästä ovat yhteiskunnalliset rakenteelliset muutokset.

Operatiiviset riskit ovat riskejä, jotka aiheutuvat ulkoisista tekijöistä, teknologiasta, henkilöstön, organisaation tai prosessien toiminnasta. Näitä riskejä käsitellään esimerkiksi seuraamalla järjestelmällisesti kilpailutilannetta ja reagoimalla sen muutoksiin.

Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät konsernin taloudelliseen tilanteeseen, kuten kannattavuuteen, rahoitusprosessien toimivuuteen ja verotukseen.

Vahinkoriskit koskevat onnettomuuksia tai muita vahinkoja, jotka voivat kohdistua konsernin omaisuuteen, henkilökuntaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin tai ympäristöön. Yhtiöllä on vastuu- ja potilasvakuutus yhtiön oman henkilökunnan aiheuttamia mahdollisia hoitovirheitä varten.

Riskiluokkia yhdistää maineriski, joka voi vaikuttaa konsernin brändien tai koko konsernin maineeseen.

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan.

Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoimintajohdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Koronavirusepidemian vuoksi Pihlajalinna perui väliaikaisesti näkymänsä vuodelle 2020, jotka oli annettu 14.2.2020. Valtioneuvoston antaman valmiuslain ja koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida.

Koronavirusepidemiatilanne varjostaa ja vaikeuttaa edelleen Pihlajalinnan liiketoiminnan ennustettavuutta. Maailmanlaajuisesti koronaviruspandemia ei ole vielä ohi. Epidemian toinen aalto on THL:n mallinnuksien mukaan mahdollinen. Ihmisten käyttäytymisellä on epidemian jatkon kannalta iso merkitys.

Koronaepidemian jatkoskenaarioiden lisäksi liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät liittyvät sosiaalija terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksiin, lainsäädännön olennaisiin muutoksiin, uusien toimipisteiden avaamiseen, yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen sekä riskeihin, jotka liittyvät verotukseen sekä pätevän johdon sitouttamiseen ja rekrytointeihin.

Konsernin pääyhtiöissä keväällä 2017 alkanut verotarkastus saatiin päätökseen tuloverotuksen (EVL) ja arvonlisäverotuksen (AVL) osalta ilman mainittavia seuraamuksia. Ennakonperinnän (EPL) osalta tarkastuskertomukset odottavat vielä Konserniverokeskuksessa hyväksyntää. Olennaisia seuraamuksia ei ole odotettavissa.

Valtioneuvoston lakiesitys sote-uudistuksesta ja maakuntamallista lähti lausuntokierrokselle 15.6.2020. Lausuntokierros kestää 25.9.2020 saakka. Lakiluonnoksen mukaan kokonaisulkoistukset on mahdollista mitätöidä painavista yhteiskunnallisista perusteista. Sopimusten mitätöintiin olisi tulossa kahden vuoden siirtymäaika. Maakunnan ei esityksen mukaan tarvitsisi maksaa sakkoja sopimusten mitätöinnistä. Sopimusten mitätöinti on Pihlajalinnan johdon ja juridisten asiantuntijoiden mukaan mahdollisesti ristiriidassa perustuslain ja sopimusjuridiikan kanssa.

Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Mahdollisia eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä:

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimusta koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Riita-asia koskee palvelusopimuksen mukaista hinnantarkistusehtoa. Näkemysero kiinteän vuosihinnan määräytymisestä on katsauskauden lopussa yhteensä arviolta noin 2,4 miljoonaa euroa. Käräjäoikeus siirsi kantajan hakemuksesta pääkäsittelyä maaliskuun alusta elokuun 2020 loppuun. Jämsän Terveys Oy:llä on lisäksi taseessa muita saamisia Jämsän kaupungilta yhteensä 3,2 miljoonaa euroa liittyen erikoissairaanhoidon kasvaneisiin kustannuksiin ja ikäihmisten palveluiden lisääntyneisiin viranomaisvaatimuksiin.

Yhtiö on tehnyt asiakokonaisuudesta ratkaisuesityksen Jämsän kaupungille. Ratkaisuesitys pohjautuu Jämsän kaupungin keväällä teettämään konsulttiselvitykseen. Johto arvioi, että palvelusopimusta koskevassa kokonaisuudessa tullaan saavuttamaan sovinto.

Kuusiolinna Terveys Oy:llä on myyntisaamisia ja muita saamisia tilaajalta yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Alavuden, Ähtärin ja Soinin kanssa osakekauppojen yhteydessä allekirjoitetulla tulkintapöytäkirjalla on sovittu muuttuvien vastikkeiden veloitusperiaatteista. Avoimet saamiset liittyvät ikäihmisten palveluiden lisäänty-

neisiin viranomaisvaatimuksiin, erikoissairaanhoidon kustannuksiin, lastensuojelun kustannuksiin ja nettomenon laskentaan. Kuortaneen kanssa osakekauppaa ei ole vielä toteutettu eikä vastaavaa tulkintapöytäkirjaa allekirjoitettu. Johto arvioi, että tilaaja tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti, sillä enemmistö tilaajan osakkaista on veloitusperiaatteista sopinut.

Mäntänvuoren Terveys Oy:llä on myyntisaamisia ja muita saamisia tilaajalta yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Saamiset liittyvät ikäihmisten palveluiden lisääntyneisiin viranomaisvaatimuksiin ja aikaisemman sopimuksen mukaisen nettomenon laskentaan. Tilaajan kanssa on sovittu sote-kiinteistökauppa, joka täytäntöönpannaan vuonna 2020. Johto arvioi, että asiakas tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti kiinteistökaupan täytäntöönpanon yhteydessä.

Konsernilla on katsauskauden lopussa saamisissaan yhteensä 1,5 miljoonaa euroa kunnittain arvioituja julkisen erikoissairaanhoidon kustannuskertymien palautuksia. Konsernin johto katsoo, että palvelusopimusten perusteella kustannuskertymien palautukset kuuluvat Pihlajalinnalle, koska ne ovat kertyneet Pihlajalinnan palvelutuotannon ja kustannusvastuun ajalta.

Liikearvon arvonalentumistestaus:

Katsauskauden lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 173,6 (171,6) miljoonaa euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja tarvittaessa kvartaaleittain, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä käypää arvoa eli kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Vaikka koronaepidemian ei odoteta heikentävän Pihlajalinnan keskipitkän ja pitkän tähtäimen näkymiä, sen katsottiin lisäävän liikearvoihin liittyvää epävarmuutta. Kriittinen arviointi tasearvoista sekä tarkastusvaliokunnan huolellisuusvelvoite johtivat siihen, että liikearvon arvonalentumistestaus päätettiin suorittaa tilanteesta 30.6.2020. Arvonalentumistestaus ei osoittanut tarvetta alaskirjaukselle eli testauksen mukaan kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä on kerrytettävissä. Mikäli Pihlajalinnan tuloksessa ja kasvukehityksessä tapahtuu pysyviä muutoksia alenevasti, voi tämä johtaa liikearvon arvonalentumiseen.

Arvonalentumisen viitteiden arvioimisessa johto on käyttänyt merkittävää harkintaa. Koronavirusepidemian vaikutukset riippuvat pandemian kestosta ja vakavuudesta. Täten terveydenhuollon palveluiden kysynnän arviointi on haastavaa nykyisessä tilanteessa. Liikearvon nykyarvon arviossa käytetyt oletukset perustuvat johdon parhaaseen arvioon näissä olosuhteissa. Lisätietoa arvonalentumistestauksesta löytyy taulukkoosasta Aineettomien hyödykkeiden muutokset.

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit:

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimusta koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Riita-asia koskee palvelusopimuksen mukaista hinnantarkistusehtoa. Näkemysero kiinteän vuosihinnan määräytymisestä on katsauskauden lopussa yhteensä arviolta noin 2,4 miljoonaa euroa. Kantaja siirsi pääkäsittelyä maaliskuun alusta elokuun 2020 loppuun.

Hattulan kunta jätti haastehakemuksen Kanta-Hämeen käräjäoikeudelle sopimusrikkomukseen perustuvasta vahvistus-, sopimussakko- ja vahingonkorvausvaatimusasiassa. Haaste on tiedoksi annettu Pihlajalinnalle 27.2.2020. Hattulan kunnan esittämä kanne kiistassa on yhteensä 2,6 miljoonaa euroa lisättynä viivästyskoroilla sekä kantajan oikeudenkäyntikuluilla. Pihlajalinna on kiistänyt esitetyt vaatimukset sekä väitteet sopimusrikkomuksesta ja nostanut noin 1,7 miljoonan euron vastakanteen muun muassa sopimuksen perusteettomasta purusta. Pihlajalinnan palvelutuotanto Hattulassa päättyi 31.3.2020.

Liputusilmoitukset

Yhtiöl ei vastaanottanut katsauskaudella arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia ilmoituksia.

Voimassa olevat kannustinjärjestelmät

Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 Pihlajalinna-konsernin ylimmän johdon osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman (LTI 2019) ehdot. Kannustinohjelma on voimassa 1.1.2019 lukien ja se on suunnattu toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erikseen ohjelmaan valituille muille avainhenkilöille. Ensivaiheessa ohjelmaan valittiin 25 avainhenkilöä. LTI 2019 muodostaa kokonaisuudessaan viisivuotisen ohjelman eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2022. Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan. Katsauskauden lopussa ohjelman vähimmäissijoitusvaatimuksen täytti 21 avainhenkilöä.

Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma sisältää sitouttamisjakson vuoden 2019 alusta vuonna 2020 tapahtuvaan kiinteämääräisen osakepalkkion maksuajankohtaan saakka. Tässä ohjelmassa yhtiö antaa kullekin osallistujalle lisäosakkeita kiinteällä kertoimella suhteessa osallistujan omaan osakesijoitukseen. Lisäosakkeet annetaan vuonna 2020 ja niihin sovelletaan luovutusrajoitusta.

Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma sisältää kolme yksivuotista suoritusjaksoa (kalenterivuodet 2019–2021) joiden aikana osallistujilla on mahdollisuus ansaita suoritusperusteisia lisäosakkeita edellyttäen, että yhtiö saavuttaa hallituksen asettamat suoritustavoitteet. Kunkin yksittäisen suoritusjakson perusteella osallistuja voi ansaita vastikkeetta enintään kaksi lisäosaketta kutakin kolmea sijoitusosaketta kohti (bruttomäärä ennen verojen vähentämistä). Suoritusperusteiset lisäosakkeet annetaan asianomaisen suoritusjakson päätyttyä keväällä 2020, 2021 ja 2022. Näihin lisäosakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta.

Suoritus- ja laatuperusteiseen lisäosakeohjelmaan sovellettavat kriteerit ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2019 olivat Pihlajalinna-konsernin oikaistu liikevoitto sekä keskeiset operatiiviset ja laadulliset mittarit. Suoritusjaksolta 2019 ei realisoitunut lisäosakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.

LTI 2019 kannustinohjelmaan sisältyy mahdolliseen määräysvaltamuutokseen liittyviä ehtoja. Mehiläisen julkisen ostotarjouksen perusteella edellä mainitut määräysvaltamuutosehdot tulevat noudatettaviksi. Mehiläisen 5.11.2019 julkistama käteisostotarjous kaikista Pihlajalinnan osakkeista johtaa kiinteämääräisen lisäosakeohjelman täysimääräiseen maksuun kaupan toteutuessa. Osakkeet lakkaavat olemasta luovutusrajoituksen piirissä välittömästi ostotarjouksen lopullisen tuloksen ilmoittamisen yhteydessä ostotarjouksen täytäntöönpanossa.

Kiinteämääräisen lisäosakeohjelman mukaan sijoitusvaatimuksen täyttäneille 21 avainhenkilölle realisoituu määräysvaltamuutoksen toteutuessa maksettavaksi yhteensä 100 000 lisäosaketta. Lisäosakkeiden käypä arvo on käteisostotarjouksen mukaan 1,6 miljoonaa euroa. Määräysvaltamuutoksen johdosta suoritettavasta osakeperusteisesta palkkiosta on kohdistettu katsauskaudelle kulua 0,7 miljoonaa euroa.

Omien osakkeiden hankinta kannustinjärjestelmää varten

Pihlajalinna Oyj:n hallitus päätti 20.3.2020 aloittaa yhtiön omien osakkeiden hankinnan varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2019 antaman valtuutuksen perusteella. Osakkeet hankittiin käytettäväksi osana yhtiön kannustinjärjestelmää Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan.

Pihlajalinna aloitti omien osakkeiden hankinnan 31.3.2020 ja päätti sen 17.4.2020. Tänä aikana Pihlajalinna hankki 47 399 omaa osaketta keskihintaan 14,56 euroa osakkeelta.

Hankinnan jälkeen Pihlajalinna Oyj:llä on yhteensä 47 399 omaa osaketta, jotka vastaavat noin 0,21 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia ei ole.

Laatimisperiaatteet

Puolivuosikatsaus on laadittu IFRS-standardien mukaisesti ja sen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardin (Osavuosikatsaukset) vaatimuksia. Puolivuosikatsauksessa julkaistut tiedot ovat tilintarkastamattomat. Kaikki luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summasta. Tunnus- ja muutosluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Puolivuosikatsauksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat puolivuosikatsauksessa käytetyistä arvoista.

Puolivuosikatsauksen laadinnassa on otettu huomioon koronaepidemian ja poikkeusolosuhteiden vaikutukset yhtiön liiketoimintaan. Johto on analysoinut eri skenaarioiden avulla koronaviruksen vaikutuksia eri alueisiin ja asiakasryhmiin, kysyntään ja kannattavuuteen. Toimenpiteisiin kannattavuuden ja myynnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on ryhdytty. Rahoituksen riittävyyttä, maksuvalmiutta, luottoriskejä ja rahoitusjärjestelyn kovenanttiehtoja tarkastellaan jatkuvasti. Koronaepidemian vaikutusta arvionvaraisiin eriin ja johdon arvioiden perusteisiin ja taustaolettamuksiin on arvioitu ja huomioitu. Johto katsoo, että puolivuosikatsauksen laatiminen toiminnan jatkuvuuden periaatteella on perusteltua ja asianmukaista.

Puolivuosikatsaus on laadittu voimassaolevien IFRS-standardien mukaisesti. Puolivuosikatsaus on laadittu noudattaen 31.12.2019 tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ottaen huomioon 1.1.2020 sovellettaviksi tulleet uudet tai muutetut standardit tai tulkinnat.

Uusien ja uudistettujen IFRS-standardien vaikutukset

Konserni otti vuonna 2020 käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat muutetut standardit. Niillä ei kuitenkaan odoteta olevan olennaista vaikutusta Pihlajalinnan tilinpäätöksiin.

Muutokset standardiin IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on auttaa yhteisöjä määrittämään, onko hankintaa käsiteltävä liiketoiminnan yhdistämisenä vai omaisuuden hankintana. Muutokset selventävät liiketoiminnan määritelmiä, poistavat vaatimuksen arviolle, pystyvätkö markkinaosapuolet korvaamaan puuttuvia panoksia tai prosesseja, rajaavat liiketoiminnan ja tuotosten määritelmiä ja lisäävät ohjeistusta auttamaan yhtiöitä sen arvioimisessa, milloin hankinnan kohde on itsenäinen prosessi. Standardiin lisätään myös valinnainen käyvän arvon keskittymisen testi.

Muutokset standardeihin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla yhdenmukaistetaan ja selvennetään olennaisuuden määritelmää IFRS-standardeissa. Muutokset selventävät, että olennaisuus riippuu tiedon luonteesta tai laajuudesta tai molemmista.

Muutokset standardiin IFRS 16 Vuokrasopimukset Covid-19-Related Rent Concessions* (sovellettava 1.6.2020 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla). Muutos tuo vuokralle ottajalle mahdollisuuden soveltaa käytännön apukeinoa, joka yksinkertaistaa kirjanpitokäsittelyä sellaisten vuokriin liittyvien helpotusten

osalta, jotka aiheutuvat suoraan COVID-19:stä. Käytännön apukeinoa soveltavan vuokralle ottajan ei edellytetä arvioivan sitä, ovatko vuokriin liittyvät helpotukset vuokrasopimuksen muutoksia, jos standardimuutoksessa esitetyt kriteerit täyttyvät.

* Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 30.6.2020

Taulukko-osa 1.1.–30.6.2020

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa	4-6/2020 3 kk	4-6/2019 3 kk	1-6/2020 6 kk	1-6/2019 6 kk	2019
Liikevaihto	114,7	129,7	247,6	262,2	518,6
Liiketoiminnan muut tuotot	0,9	0,4	1,3	0,7	1,6
Materiaalit ja palvelut	-44,2	-49,7	-96,9	-100,3	-200,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-52,3	-57,6	-108,7	-114,6	-222,0
Liiketoiminnan muut kulut	-10,6	-12,4	-22,7	-25,4	-50,2
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tulok
sesta	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Käyttökate (EBITDA)	8,5	10,4	20,6	22,6	47,8
Poistot ja arvonalentumiset	-8,4	-8,8	-17,2	-17,5	-37,7
Liikevoitto (EBIT)	0,1	1,6	3,4	5,1	10,2
Rahoitustuotot	0,1	0,0	0,1	0,0	0,1
Rahoituskulut	-1,1	-1,0	-2,5	-2,0	-4,0
Tulos ennen veroja	-0,9	0,6	1,1	3,2	6,3
Tuloverot	0,1	-0,3	-0,5	-0,9	-1,8
Tilikauden tulos*	-0,8	0,4	0,6	2,2	4,5
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-0,8	0,4	0,6	2,2	4,5
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-0,6	-0,5	0,7	0,9	3,4
Määräysvallattomille omistajille	-0,3	0,9	-0,1	1,3	1,1
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tulok
sesta laskettu osakekohtainen tulos (eu
roa)
Laimentamaton ja laimennettu	-0,03	-0,02	0,03	0,04	0,15

* Konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä

Konsernin tase

milj. euroa	30.6.2020	30.6.2019	2019
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	46,4	45,1	53,2
Liikearvo	173,6	171,6	173,6
Muut aineettomat hyödykkeet	17,9	23,2	19,1
Käyttöoikeusomaisuuserät	108,5	116,8	108,1
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,0	0,0	0,0
Muut sijoitukset	0,1	0,2	0,1
Muut saamiset	6,0	1,7	2,0
Laskennalliset verosaamiset	7,5	4,9	6,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä	360,0	363,4	362,2
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	3,4	2,7	2,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	48,2	39,8	46,1
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	1,1	3,2	0,9
Rahavarat	14,6	26,6	27,0
Lyhytaikaiset varat yhteensä	67,4	72,3	76,3
Varat yhteensä	427,4	435,7	438,4
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	0,1	0,1	0,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	116,5	116,5	116,5
Kertyneet voittovarat	-15,7	1,4	-18,8
Tilikauden tulos	0,7	0,9	3,4
	101,6	118,9	101,1
Määräysvallattomien omistajien osuus	4,9	10,1	5,0
Oma pääoma yhteensä	106,5	129,1	106,1
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	5,6	5,7	5,7
Varaukset	0,0	0,3	0,2
Vuokrasopimusvelat	101,0	102,1	96,4
Rahoitusvelat	93,4	95,5	103,9
Muut pitkäaikaiset velat	1,2	1,3	1,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä	201,2	204,8	207,5
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	98,0	77,8	102,0
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	0,7	1,6	0,4
Varaukset	0,9	0,1	1,6
Vuokrasopimusvelat	18,9	17,4	17,7
Rahoitusvelat	1,2	4,9	3,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä	119,6 320,9	101,8 306,7	124,9 332,4
Oma pääoma ja velat yhteensä	427,4	435,7	438,4

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
		pääoma
		Sijoitetun
		vapaan		Määräysval
milj. euroa	Osake	oman	Kertyneet	lattomien	Oma pää
	pää	pääoman	voittova	omistajien	oma
	oma	rahasto	rat	osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019	0,1	116,5	4,6	9,2	130,3
Tilikauden tulos			0,9	1,3	2,2
Tilikauden laaja tulos yh
teensä			0,9	1,3	2,2
Osingonjako			-2,3		-2,3
Sijoitukset konserniyhtiöihin			0,1	-0,1	0,0
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä			-2,2	-0,1	-2,3
Määräysvallattomien omista
jien osuuksien muutokset,
jotka eivät johtaneet muutok
seen määräysvallassa			-1,0	-0,3	-1,2
Tytäryhtiöomistusosuuksien
muutokset yhteensä			-1,0	-0,3	-1,2
Oma pääoma 30.6.2019	0,1	116,5	2,3	10,1	129,1

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
	pääoma
		Sijoitetun
		vapaan		Määräysval
milj. euroa	Osake	oman	Kertyneet	lattomien	Oma pää
	pää	pääoman	voittova	omistajien	oma
	oma	rahasto	rat	osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020	0,1	116,5	-15,5	5,0	106,1
Tilikauden tulos			0,7	-0,1	0,6
Tilikauden laaja tulos yh
teensä			0,7	-0,1	0,6
Osingonjako				-0,1	-0,1
Omien osakkeiden hankinta			-0,7		-0,7
Osakeperusteiset etuudet			1,0		1,0
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä			0,3	-0,1	0,2
Määräysvallattomien omista
jien osuuksien muutokset,
jotka eivät johtaneet muutok
seen määräysvallassa			-0,5	0,2	-0,3
Tytäryhtiöomistusosuuksien
muutokset yhteensä			-0,5	0,2	-0,3
Oma pääoma 30.6.2020	0,1	116,5	-15,0	4,9	106,5

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa	4-6/2020 3 kk	4-6/2019 3 kk	1-6/2020 6 kk	1-6/2019 6 kk	2019
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto	-0,6	-0,5	0,7	0,9	3,4
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut:
Verot	-0,1	0,3	0,5	0,9	1,8
Poistot ja arvonalentumiset	8,4	8,8	17,2	17,5	37,7
Rahoitustuotot ja -kulut	1,0	1,0	2,4	2,0	3,9
Muut	-0,3	0,8	-0,2	1,2	1,0
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta	8,5	10,3	20,6	22,5	47,7
Käyttöpääoman muutos	2,4	2,1	13,0	-4,1	-6,2
Saadut korot	0,1	0,0	0,1	0,0	0,1
Maksetut verot	-0,9	-1,3	-2,1	-3,9	-4,7
Liiketoiminnan nettorahavirta	10,1	11,2	31,5	14,5	36,8
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkei
siin	-4,2	-3,0	-6,2	-7,1	-15,4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovu
tustulot ja ennakkomaksut	6,6	0,2	6,7	0,3	0,8
Muiden saamisten ja sijoitusten muutos	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Saadut osingot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankintahet
ken rahavaroilla	0,0	-4,4	-1,4	-4,9	-4,9
Investointien nettorahavirta	2,5	-7,2	-0,8	-11,6	-19,5
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muu
tokset ja sijoitukset	0,0	0,0	-18,3	-1,3	-1,3
Omien osakkeiden hankinta	-0,7	0,0	-0,7	0,0	0,0
Lainojen nostot ja takaisinmaksut	-10,4	3,2	-11,4	2,7	7,7
Vuokrasopimusvelkojen maksut	-4,5	-5,2	-10,2	-9,9	-22,7
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan ra
hoituskuluista	-1,0	-0,9	-2,4	-1,9	-3,8
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-0,1	-2,3	-0,1	-2,3	-6,7
Rahoituksen nettorahavirta	-16,6	-5,2	-43,1	-12,7	-26,7
Rahavarojen muutos	-4,1	-1,2	-12,4	-9,7	-9,3
Rahavarat kauden alussa	18,7	27,8	27,0	36,3	36,3
Rahavarat kauden lopussa	14,6	26,6	14,6	26,6	27,0

Konsernin vastuut

milj. euroa	30.6.2020	30.6.2019	2019
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitetyt panttivelkakirjat		1,0
Takaukset	4,4		3,7
Vuokravakuustalletukset	1,1	1,8	1,8
Kiinteistöjen alv-palautusvastuu	0,1	1,2	1,7
Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista	0,4	0,7	1,0

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset ovat noin 0,5 miljoonaa euroa.

Pihlajalinna teki tilikauden 2019 lopussa sopimuksen Mänttä-Vilppulan kanssa kolmen sote-rakennuksen hankinnasta. Kaupan täytäntöönpano toteutetaan 31.12.2020 mennessä. Kauppahinta pohjautuu sote-rakennusten tasearvoihin. Rakennushankkeen kokonaisarvo on arviolta 4-7 miljoonaa euroa.

Aineettomien hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	30.6.2020	30.6.2019	2019
Hankintameno kauden alussa	224,7	217,4	217,4
Lisäykset	2,1	1,8	3,6
Liiketoimintojen yhdistäminen	0,0	3,8	3,7
Siirrot erien välillä	0,0	0,2	0,2
Vähennykset	-0,4	0,0	-0,1
Hankintameno kauden lopussa	226,4	223,1	224,7
Kertyneet poistot kauden alussa	-32,1	-24,5	-24,5
Tilikauden poistot	-3,3	-3,7	-7,4
Siirrot erien välillä	0,0	-0,2	-0,2
Vähennysten kertyneet poistot	0,4	0,0	0,1
Kertyneet poistot kauden lopussa	-34,9	-28,4	-32,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	191,5	194,7	192,7

Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaus

Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen 31.10.2019. Testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille tilikaudella, joka päättyi 31.12.2019. Konsernin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti niiden kirjanpitoarvon merkittävästi.

Koronapandemian katsottiin lisäävän liikearvoihin liittyvää epävarmuutta ja siksi kriittinen arviointi tasearvoista sekä tarkastusvaliokunnan huolellisuusvelvoite johtivat siihen, että liikearvon arvonalentumistestaus päätettiin suorittaa tilanteesta 30.6.2020. Arvonalentumistestaus ei osoittanut tarvetta alaskirjaukselle eli testauksen mukaan kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä on kerrytettävissä

milj. euroa	06/2020	2019
Testattu liikearvo yhteensä	173,6	173,6

Arvonalentumistestauksen keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon rahavirta-arvioihin vuosien 2020–2023 osalta. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset ennusterahavirrat 2024–2025 noudattavat yhden prosentin kasvua. Päätearvon laskennassa käytetty kasvuprosentti 2 % vastaa toimialan pitkän aikavälin toteutunutta kasvua. Testattavan ennustejakson pituus on viisi vuotta.

Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on määritetty painotetun pääomankustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Koronaepidemian johdosta konsernin lisäriskipreemiota nostettiin yhdellä prosenttiyksiköllä muiden tekijöiden määrittämisen pysyessä ennallaan.

	06/2020	2019
Diskonttauskorko (pre tax WACC)	7,63 %	6,82 %
Diskonttauskorko (after tax WACC)	6,46 %	5,84 %
Terminaalikauden osuus ennakoitujen rahavirtojen määrästä:	80 %	79 %

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Kukin seuraavista muutoksista muiden tekijöiden pysyessä ennallaan johtaisi siihen, että varojen kirjanpitoarvo alittaisi kerrytettävissä olevan rahamäärän:

	06/2020	2019
Liikevoittomarginaalin heikentyminen	yli 6 prosenttiyksikköä	yli 5 prosenttiyksikköä
Volyymin lasku	yli 41 prosenttiyksikköä	yli 34 prosenttiyksikköä
Diskonttokoron nouseminen	yli 12 prosenttiyksikköä	yli 7 prosenttiyksikköä

Aineellisten hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	30.6.2020	30.6.2019	2019
Hankintameno kauden alussa	97,4	79,7	79,7
Lisäykset	4,4	7,0	18,4
Liiketoimintojen yhdistäminen	0,0	0,0	0,0
Siirrot erien välillä	0,9	0,1	1,5
Vähennykset	-10,3	-0,6	-2,3
Hankintameno kauden lopussa	92,4	86,2	97,4
Kertyneet poistot kauden alussa	-44,1	-36,4	-36,4
Tilikauden poistot	-4,6	-3,9	-7,7
Siirrot erien välillä	-1,0	-1,0	-1,5
Vähennysten kertyneet poistot	3,7	0,2	1,5
Kertyneet poistot kauden lopussa	-46,0	-41,1	-44,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	46,4	45,1	53,2

Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset

milj. euroa	30.6.2020	30.6.2019	2019
Hankintameno kauden alussa	172,7	162,5	162,5
Lisäykset	10,4	6,8	14,5
Vähennykset	-2,9		-8,1
Liiketoimintojen yhdistäminen		3,8	3,8
Hankintameno kauden lopussa	180,2	173,1	172,7
Kertyneet poistot kauden alussa	-64,6	-46,5	-46,5
Tilikauden poistot	-9,4	-9,8	-22,5
Vähennysten kertyneet poistot	2,2	0,0	4,5
Kertyneet poistot kauden lopussa	-71,8	-56,3	-64,6
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	108,5	116,8	108,1

Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

milj. euroa	Käyttöoikeusomaisuuserät	Vuokrasopimusvelat
Kirjanpitoarvon 1.1.2020	108,1	114,2
Muutokset	9,7	16,0
Poistot	-9,4
Vuokrasopimusvelan lyhennykset		-10,2
Kirjanpitoarvo 30.6.2020	108,5	119,9

30.6.2020 Vuokrasopimusvelasta 89,2 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 30,7 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.

milj. euroa	Käyttöoikeusomaisuuserät	Vuokrasopimusvelat
Avaava saldo 1.1.2019	116,0	118,5
Muutokset	10,6	10,8
Poistot	-9,8
Vuokrasopimusvelan lyhennykset		-9,9
Kirjanpitoarvo 30.6.2019	116,8	119,4

30.6.2019 Vuokrasopimusvelasta 87,8 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 31,6 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.

milj. euroa	Käyttöoikeusomaisuuserät	Vuokrasopimusvelat
Avaava saldo 1.1.2019	116,0	118,5
Muutokset	14,7	18,3
Poistot	-22,5
Vuokrasopimusvelan lyhennykset		-22,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	108,1	114,2

31.12.2019 Vuokrasopimusvelasta 87,0 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 27,1 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.

Kvartaalitiedot

milj. euroa	Q2/20	Q1/20	Q4/19	Q3/19	Q2/19	Q1/19	Q4/18	Q3/18
TULOSLASKELMA
Liikevaihto	114,7	133,0	133,8	122,7	129,7	132,5	127,0	116,3
Käyttökate (EBITDA)	8,5	12,1	12,3	12,9	10,4	12,2	14,1	14,3
Käyttökate, %	7,4	9,1	9,2	10,5	8,1	9,2	11,1	12,3
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	9,0	12,7	14,4	17,4	10,8	12,6	14,6	14,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	7,9	9,5	10,8	14,2	8,3	9,5	11,5	12,3
Poistot	-8,4	-8,8	-8,6	-11,5	-8,8	-8,6	-8,2	-8,2
Liikevoitto (EBIT)	0,1	3,3	3,7	1,4	1,6	3,5	5,9	6,0
Liikevoitto, %	0,1	2,5	2,7	1,1	1,2	2,7	4,7	5,2
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	0,6	5,3	5,6	9,3	2,1	3,9	6,5	6,0
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %	0,5	4,0	4,2	7,5	1,6	3,0	5,1	5,2
Rahoitustuotot	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Rahoituskulut	-1,1	-1,4	-1,0	-1,0	-1,0	-1,0	-1,0	-1,0

Tulos ennen veroja	-0,9	2,0	2,7	0,4	0,6	2,5	4,9	5,1
Tuloverot	0,1	-0,6	-0,6	-0,3	-0,3	-0,7	-1,3	-1,2
Tilikauden tulos	-0,8	1,4	2,1	0,1	0,4	1,9	3,6	3,9
Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta	-0,6	1,3	3,7	-1,3	-0,5	1,4	2,5	2,2
Määräysvallattomien omis tajien osuus tilikauden tulok sesta	-0,3	0,1	-1,6	1,4	0,9	0,4	1,1	1,7
EPS	-0,03	0,06	0,16	-0,06	-0,02	0,06	0,11	0,10
Henkilöstö kauden lopussa	5 640	5 865	5 815	5 936	6 100	5 871	5 850	5 867
Henkilöstön muutos kvartaa lilla	-226	50	-121	-164	230	21	-17	-51

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Pihlajalinna on koronaepidemian johdosta tarkastanut saataviensa luottoriskin ja menettelytavat luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia, joten odotettujen tappioiden kirjaamisessa käytetään samoja periaatteita kuin vuoden 2019 tilinpäätöksessä. Myyntisaatavien perintää on tehostettu.

Konserni on kirjannut katsauskaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 0,2 (0,3) miljoonaa euroa.

milj. euroa	30.6.2020	31.12.2019
Myyntisaamiset	40,2	30,5
Siirtosaamiset	5,3	13,3
Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukset	0,4	0,1
Muut saamiset	2,3	2,2
Yhteensä	48,2	46,1

Myyntisaamisten ikäjakauma

milj. euroa	30.6.2020	joista alaskirjattu	Netto 30.6.2020	31.12.2019	joista alaskirjattu	Netto 31.12.2019
Erääntymättömät	16,1	0,0	16,1	18,1	0,0	18,1
Erääntyneet
Alle 30 päivää	4,8	0,0	4,8	3,1	0,0	3,1
30-60 päivää	0,6	-0,1	0,6	1,8	-0,1	1,7
61-90 päivää	8,1	-0,1	7,9	0,6	-0,1	0,5
Yli 90 päivää	11,3	-0,5	10,8	7,5	-0,5	7,1
Yhteensä	40,9	-0,7	40,2	31,2	-0,7	30,5

milj. euroa	30.6.2020	31.12.2019
Luottotappiovaraus alussa	0,7	0,6
Kirjatut luottotappiot	0,1	0,2
Luottotappiovarauksen käyttö	-0,1	-0,2
Luottotappiovarauksen lisäys	0,0	0,0
Luottotappiovaraus lopussa	0,7	0,7

Lähipiiriliiketoimet

milj. euroa	1-6/2020	1-6/2019	2019
Johdon avainhenkilöt
Maksetut vuokrat	0,4	0,5	0,9
Ostetut palvelut	0,5	0,6	1,0
Ostovelat	0,0	0,1	0,0

Verojalanjälki

milj. euroa	1-6/2020	1-6/2019	2019
Kaudelta maksettavat välittömät verot
Tuloverot (EVL-vero)	2,2	2,1	4,1
Työnantajan eläkemaksut	14,4	15,0	31,0
Sosiaaliturvamaksut	1,3	0,8	2,1
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut	1,3	2,8	2,6
Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut	0,4	0,5	0,8
Työnantajamaksut yhteensä	17,4	19,0	36,4
Kiinteistöverot	1,8	0,1	0,1
Varainsiirtoverot	0,4	0,2	0,2
Kaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä	21,7	21,3	40,8
Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen arvonlisävero
Arvonlisäverot, arvio	5,7	6,3	12,3
Kaudelta tilitettävät verot
Ennakonpidätykset	19,7	21,8	45,1
Työntekijän eläkemaksut, laskennallinen	6,6	6,3	13,0
Työntekijän työttömyysvakuutusmaksut, laskennallinen	1,1	1,3	2,7
Palkkaverot yhteensä	27,3	29,4	60,8
Arvonlisäverot, netto	0,5	0,4	0,9
Kaudelta tilitettävät verot yhteensä	27,8	29,9	61,7
Liikevaihto	247,6	262,2	518,6
Tulos ennen veroja	1,1	3,2	6,3
Henkilöstö keskimäärin (FTE)	4 306	4 666	4 515
Julkiset tuet	0,8	0,4	0,7

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (EPS)	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Osakekohtainen oma pääoma	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osakekohtainen osinko	Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko tuloksesta, %	Osakekohtainen osinko
	Osakekohtainen tulos (EPS)	x 100
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakekohtainen osinko	x 100
	Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)	Tilikauden päätöskurssi
	Osakekohtainen tulos (EPS)
Osakevaihto, %	Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana	x 100
	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) Oma pääoma (keskiarvo)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto, %	Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut
(ROCE)	(rullaava 12 kk) Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)	x 100
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma	x 100
	Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
	Oma pääoma	x 100
Käyttökate (EBITDA)	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA), %	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset	x 100
	Liikevaihto
Oikaistu käyttökate (EBITDA)*	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %*	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät	x 100
	Liikevaihto
Nettovelan suhde oikaistuun käyt	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
tökatteeseen*, rullaava 12 kk	Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)
	Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettora
Rahavirta investointien jälkeen	havirta

Oikaistu liikevoitto (EBIT)*	Liikevoitto + oikaisuerät
Oikaistu liikevoitto, %*	Oikaistu liikevoitto (EBIT) Liikevaihto	x 100
Tulos ennen veroja	Tilikauden voitto + tuloverot
Bruttoinvestoinnit	Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä käyttöoikeusomaisuuseriin
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto kau della - edellisen kauden liikevaihto Edellisen kauden liikevaihto	x 100

* Määrältään merkittävät tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat, harvoin toistuvat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt ja konsernin uudelleenrahoitus, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja –tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset.

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

• / jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
• vähennetään seuraava luku/luvut
• • lisätään seuraava luku/luvut

milj. eur, ellei toisin mainita	4-6/2020 3 kk	4-6/2019 3 kk	1-6/2020 6 kk	1-6/2019 6 kk	2019
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) /			2,8	9,8	4,5
Oma pääoma alussa			106,1	130,3	130,3
Oma pääoma lopussa			106,5	129,1	106,1
Oma pääoma (keskiarvo) x 100			106,3	129,7	118,2
Oman pääoman tuotto, % (ROE)			2,6	7,5	3,8

Oman pääoman tuotto, % on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana.

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) +		4,2	13,2	6,3
Rahoituskulut (rullaava 12 kk)		4,5	4,1	4,0
/		8,7	17,2	10,3
Taseen loppusumma alussa -		438,4	436,8	436,8
Korottomat velat alussa		97,2	78,2	78,2
		341,3	358,6	358,6
Taseen loppusumma lopussa -		427,4	435,7	438,4

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)	2,6	4,9	2,9
Keskiarvo x 100	331,8	353,9	349,9
	322,2	349,1	341,3
Korottomat velat lopussa	105,2	86,6	97,2

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.

Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma /		106,5	129,1	106,1
Taseen loppusumma -		427,4	435,7	438,4
Saadut ennakot x 100		1,1	0,6	1,1
Omavaraisuusaste, %		25,0	29,7	24,3

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
Korolliset rahoitusvelat -		214,5	218,5	219,7
Rahavarat /		14,6	26,6	27,0
Oma pääoma x 100		106,5	129,1	106,1
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %		187,6	148,6	181,7

Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökattee seen (EBITDA), rullaava 12 kk
Korolliset rahoitusvelat -		214,5	218,5	219,7
Rahavarat		14,6	26,6	27,0
Nettovelka /		199,8	191,9	192,7
Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)		53,5	52,1	55,1
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökattee seen (EBITDA), rullaava 12 kk		3,7	3,7	3,5

Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa.

	4-6/2020	4-6/2019	1-6/2020	1-6/2019	2019
Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA)	3 kk	3 kk	6 kk	6 kk
Kauden tulos	-0,8	0,4	0,6	2,2	4,5
Tuloverot	0,1	-0,3	-0,5	-0,9	-1,8
Rahoituskulut	-1,1	-1,0	-2,5	-2,0	-4,0
Rahoitustuotot	0,1	0,0	0,1	0,0	0,1
Poistot ja arvonalentumiset	-8,4	-8,8	-17,2	-17,5	-37,7
Käyttökate (EBITDA)	8,5	10,4	20,6	22,6	47,8
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	0,5	0,3	1,0	0,7	7,3
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	9,0	10,8	21,7	23,3	55,1

Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja

voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.

Käyttökate (EBITDA), %
Käyttökate /	8,5	10,4	20,6	22,6	47,8
Liikevaihto x 100	114,7	129,7	247,6	262,2	518,6
Käyttökate (EBITDA), %	7,4	8,1	8,3	8,6	9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
Oikaistu käyttökate /	9,0	10,8	21,7	23,3	55,1
Liikevaihto x 100	114,7	129,7	247,6	262,2	518,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	7,9	8,3	8,8	8,9	10,6
Liikevoitto (EBIT) ja Oikaistu liikevoitto
(EBIT)
Kauden tulos	-0,8	0,4	0,6	2,2	4,5
Tuloverot	0,1	-0,3	-0,5	-0,9	-1,8
Rahoituskulut	-1,1	-1,0	-2,5	-2,0	-4,0
Rahoitustuotot	0,1	0,0	0,1	0,0	0,1
Liikevoitto	0,1	1,6	3,4	5,1	10,2
Poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yh
teensä	0,0	0,1	0,4	0,1	3,3
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	0,5	0,3	1,0	0,7	7,3
Liikevoiton oikaisut yhteensä	0,5	0,5	1,4	0,9	10,6
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	0,6	2,1	4,8	6,0	20,8

Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako, Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoittoa.

Liikevoitto (EBIT), %
Liikevoitto /	0,1	1,6	3,4	5,1	10,2
Liikevaihto x 100	114,7	129,7	247,6	262,2	518,6
Liikevoitto (EBIT), %	0,1	1,2	1,4	2,0	2,0
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %
Oikaistu liikevoitto /	0,6	2,1	4,8	6,0	20,8
Liikevaihto x 100	114,7	129,7	247,6	262,2	518,6
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %	0,5	1,6	2,0	2,3	4,0
Rahavirta investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta	10,1	11,2	31,5	14,5	36,8
Investointien nettorahavirta	2,5	-7,2	-0,8	-11,6	-19,5
Rahavirta investointien jälkeen	12,6	4,0	30,7	2,9	17,4

Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo, kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevan liiketoiminnan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo, paljonko yritykselle jää jaettavaa

omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.

Tulos ennen veroja
Kauden tulos	-0,8	0,4	0,6	2,2	4,5
Tuloverot	0,1	-0,3	-0,5	-0,9	-1,8
Tulos ennen veroja	-0,9	0,6	1,1	3,2	6,3
Bruttoinvestoinnit
Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa	46,4	45,1	46,4	45,1	53,2
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa	108,5	116,8	108,5	116,8	108,1
Muut aineettomat hyödykkeet kauden lo pussa	17,9	23,2	17,9	23,2	19,1
Liikearvo kauden lopussa	173,6	171,6	173,6	171,6	173,6
Lisätään kauden poistot ja arvonalentumiset	8,4	8,8	17,2	17,5	37,7
-
Aineelliset hyödykkeet kauden alussa	53,1	44,9	53,2	43,3	43,3
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa	108,3	119,9	108,1	116,0	116,0
Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa	18,6	22,0	19,1	22,9	22,9
Liikearvo kauden alussa	173,6	170,6	173,6	169,9	169,9
Aineellisten hyödykkeiden myynnit kaudella	-5,9	-0,2	-7,7	-0,4	-4,5
Bruttoinvestoinnit	7,0	8,4	17,2	22,4	44,1
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %
Kauden liikevaihto -	114,7	129,7	247,6	262,2	518,6
Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella (rullaava 12 kk) -	0,3	2,5	1,1	12,4	17,4
Edellisen kauden liikevaihto	129,7	125,3	262,2	244,5	487,8
Liikevaihdon orgaaninen kasvu /	-15,3	1,9	-15,7	5,2	13,4
Edellisen kauden liikevaihto x 100	129,7	125,3	262,2	244,5	487,8
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	-11,8	1,5	-6,0	2,1	2,8
Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen joh dosta, %	0,2	2,0	0,4	5,1	3,6
Liikevaihdon kasvu	-15,1	4,4	-14,5	17,7	30,8
Liikevaihdon kasvu, %	-11,6	3,5	-5,5	7,2	6,3

Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi.

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liiketulos -tunnuslukujen oikaisuerien kuvaus

milj. euroa	4-6/2020 3 kk	4-6/2019 3 kk	1-6/2020 6 kk	1-6/2019 6 kk	2019
Käyttökate (EBITDA)	8,5	10,4	20,6	22,6	47,8
Oikaisut käyttökatteeseen
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut	0,0	0,4	-0,1	0,4	3,0
Ehdollisen vastikkeen muutos		0,0		0,3	0,3
Tappiolliset myyntisopimukset					1,8
IAS 37, ehdollinen vara					1,8
Muut	0,5	-0,1	1,1	0,0	0,3
Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä	0,5	0,3	1,0	0,7	7,3
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	9,0	10,8	21,7	23,3	55,1

Poistot ja arvonalentumiset	-8,4	-8,8	-17,2	-17,5	-37,7
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin
Kassavirtaan vaikuttamaton tuplapoisto fuusion johdosta			0,4
Toimipisteiden sulkeminen		0,1		0,1	3,3
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä	0,0	0,1	0,4	0,1	3,3
Oikaistu liiketulos (EBIT)	0,6	2,1	4,8	6,0	20,8
Liikevoitto (EBIT)	0,1	1,6	3,4	5,1	10,2

Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:

milj. euroa	4-6/2020 3 kk	4-6/2019 3 kk	1-6/2020 6 kk	1-6/2019 6 kk	2019
Liikevaihto					1,8
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	0,3	0,4	0,6	0,7	3,6
Liiketoiminnan muut kulut	0,2	-0,1	0,4	0,0	1,9
Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä	0,5	0,3	1,0	0,7	7,3
Poistot ja arvonalentumiset		0,1	0,4	0,1	3,3
Liikevoiton oikaisuerät yhteensä	0,5	0,5	1,4	0,9	10,6

Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2020

Puolivuosikatsaus tammikuu–syyskuu: keskiviikko 4.11.2020

Julkistamistilaisuus

Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle perjantaina 14.8.2020 klo 10.00. Tilaisuus järjestetään etänä.

Helsingissä 13.8.2020 Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Lisätiedot

Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270 Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290

Jakelu

Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet investors.pihlajalinna.fi

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö tuottaa sosiaalija terveydenhuollon palveluita sekä hyvinvointipalveluja yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille ja tarjoaa palveluita lääkärikeskuksissa, terveysasemilla, hammasklinikoilla, sairaaloissa ja liikuntakeskuksissa eri puolilla Suomea. Yhtiö tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita mukaan lukien päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyshuollon ja suun terveydenhoidon palvelut. Yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tuottaa laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.