Pihlajalinna Oyj

Quarterly Report • Nov 5, 2019

OSAVUOSIKATSAUS

1.1.–30.9.2019

Tehostaminen ja liikevaihdon kasvu vahvistivat kannattavuutta

Pihlajalinna on ottanut uuden IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöön 1.1.2019 täysin takautuvasti. Vertailukelpoiset taloudelliset tiedot julkistettiin 18.4.2019 jokaiselta aiemmalta raportointikaudelta 2018.

Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Heinä–syyskuu lyhyesti:

• Liikevaihto oli 122,7 (116,3) milj. euroa kasvua 5,5 prosenttia, orgaaninen kasvu 3,7 prosenttia
• Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 17,4 (14,2) milj. euroa – kasvua 21,9 prosenttia
• Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 9,3 (6,0) milj. euroa
• Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 1,1 (1,3) milj. euroa
• Tehostamisohjelmasta on kirjattu 7,9 milj. euron kertakustannus vertailukelpoisuuteen vaikuttavana oikaisueränä
• Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,06 (0,10) euroa/osake

Tammi–syyskuu lyhyesti:

• Liikevaihto oli 384,8 (360,8) milj. euroa kasvua 6,7 prosenttia, orgaaninen kasvu 2,6 prosenttia
• Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 40,7 (31,3) milj. euroa – kasvua 29,8 prosenttia
• Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 15,3 (8,0) milj. euroa
• Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittavat liikevoittoa 3,7 (5,3) milj. euroa
• Henkilöstö katsauskauden lopussa oli 5936 (5 867)
• Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,01 (0,04) euroa/osake

KESKEISET TUNNUSLUVUT	7–9/2019 3 kk	7–9/2018 3 kk	1–9/2019 9 kk	1–9/2018 9 kk	2018 12 kk
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	122,7	116,3	384,8	360,8	487,8
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	12,9	14,3	35,5	30,7	44,8
Käyttökate, %	10,5	12,3	9,2	8,5	9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa*	17,4	14,2	40,7	31,3	45,9
Oikaistu käyttökate, %*	14,2	12,3	10,6	8,7	9,4
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	1,4	6,0	6,5	7,3	13,2
Liikevoitto, %	1,1	5,2	1,7	2,0	2,7
Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa*	9,3	6,0	15,3	8,0	14,4
Oikaistu liikevoitto, %*	7,5	5,2	4,0	2,2	3,0
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa	0,4	5,1	3,6	4,5	9,5
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	-0,06	0,10	-0,01	0,04	0,16
Oma pääoma per osake, euroa			5,19	5,24	5,36
MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)			3,5	4,3	4,6
Oman pääoman tuotto, % (ROE)			4,6	5,8	5,7
Omavaraisuusaste, %			30,4	30,1	29,9
Nettovelkaantumisaste (gearing), %			153,6	145,6	136,6
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa			197,9	184,8	178,0
Nettovelan suhde oikaistuun
käyttökatteeseen 12 kk*			3,6	4,4	3,9
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa**	8,6	4,4	31,0	143,5	160,1
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	2,6	7,4	17,1	17,1	41,2
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa	-1,0	5,4	2,0	-30,7	-18,8
Henkilöstö keskimäärin (FTE)			4 713	4 460	4 868
Henkilöstö kauden lopussa			5 936	5 867	5 850

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden

päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).

Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 4,4 (0,0) miljoonaa euroa ja katsauskaudelta yhteensä 5,1 (0,6) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 7,9 (0,0) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä 8,7 (0,6) miljoonaa euroa.

** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2019 ennallaan

Vuoden 2019 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta 2018. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan paranevan selvästi vuodesta 2018. Vuoden 2018 liikevaihto oli 487,8 milj. euroa ja oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 14,4 milj. euroa.

Yhtiö käynnisti kesäkuussa tehostamisohjelman, jonka avulla kustannuksia leikataan noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Tehostamisohjelman avulla kuluvan vuoden syys-joulukuun kustannusten alenemaksi on arvioitu noin 5 miljoonaa euroa. Tehostamisohjelmasta kirjattiin 7,9 miljoonan euron kertakustannus, joka on raportoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavana oikaisueränä.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:

Kesäkuussa käynnistetyn tehostamisohjelman vaikutukset näkyvät parantuneena kannattavuutena kolmannella vuosineljänneksellä. Kannattavuuden parantumista tukee myös liikevaihdon kasvu. Kvartaalin liikevaihto kasvoi 5,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdon orgaaninen kasvu oli 3,7 %.

Osana tehostamisohjelmaa käydyt yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen elokuussa. Neuvottelut johtivat noin 180 työtehtävän päättymiseen, joista pääosa toteutettiin irtisanomisilla. Vähennysten määrä jäi neuvottelujen alussa arvioitua vähäisemmäksi. Työtehtävien vähentämisen lisäksi Pihlajalinna tehosti johtamisjärjestelmäänsä ja hallintoaan mm. virtaviivaistamalla ja keskittämällä toimintojaan yhtiön pääkonttoriin Tampereelle. Lisäksi yhtiö on yhdistänyt toimipisteitään, karsinut päällekkäisiä toimintoja ja tehostanut toimintaa sekä yleistä kustannusten hallintaa.

Kolmannella vuosineljänneksellä näkyy erityisesti työterveyspalveluiden liikevaihdon kasvu, mutta ei vielä juuri muiden uusien sopimusten, kuten Pohjola-yhteistyön, tuoma volyymi. Työterveyspalveluiden piirissä olevien henkilöiden määrä nousi jo noin 200 000:een. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli yli 30 prosenttia. Jatkossa odotamme työterveyspalveluissa kasvua erityisesti yhdistysmuotoisten ja julkisten toimijoiden itse ylläpitämien työterveyspalveluiden siirtymisestä yksityisille palveluntuottajille. Palveluiden kehitys, työnantajille tarjottavat työkalut ja digitaaliset palvelut vahvistavat yksityisten toimijoiden mahdollisuuksia kasvattaa osuuttaan työterveysmarkkinasta.

Pihlajalinna ja Pohjola Vakuutus Oy allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 31.5.2019. Yhteistyö käynnistettiin piloteilla kahdella paikkakunnalla. Hyvin onnistuneen pilotin perusteella Pohjola Vakuutus hyväksyi Pihlajalinnan yhdeksi valtakunnalliseksi palveluntuottajaksi monituottajamalliinsa. Pihlajalinnan palvelut jatkuvat yhteistyösopimuksen mukaisesti. Yhteistyösopimus ei sisällä euromääräistä ostositoumusta. Pihlajalinnan arvion mukaan yhteistyösopimuksella olisi saavutettavissa 5−10 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto.

Pihlajalinna Dextran Urheiluklinikalle Munkkivuoreen perustettiin uusi testiasema ja liikuntafysiologian laboratorio. Testiasema on uusi avaus terveyspalveluiden ja liikunnan yhdistämiseksi, ja se täydentää niin urheiluklinikan kuin myös Pihlajalinna Foreverin liikuntakeskuspalveluja. Korkeatasoinen ja laaja-alainen terveyden ja liikunnan palvelukokonaisuus on Suomessa vielä harvinainen. Pihlajalinnan liikuntakeskusten ketjuun liittyi elokuussa kuopiolainen liikuntakeskus. Näillä toimenpiteillä Pihlajalinna etenee jälleen matkalla Suomen johtavaksi liikunta- ja hyvinvointialan toimijaksi.

Kunnat ovat selvästi aktivoituneet tekemään omia sote-ratkaisujaan. Tällä hetkellä neuvotteluita käydään useiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Kristiinankaupunki kilpailutti osan sosiaali- ja terveyspalveluistaan, ja kilpailutuksen voitti Pihlajalinna. Sopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä ja sopimuksen vahvistaa vielä kaupunginvaltuusto. Sopimuksen kesto on vähintään 15 ja enintään 20 vuotta. Sopimuksen arvo on kilpailutuksen mukaan noin 90 miljoonaa euroa ilman indeksikorotuksia. Myös Pellon kunta on aloittanut kilpailutusprosessin ja Askolan kunta on käynnistänyt selvityksen. Vesilahti ja Ruovesi puolestaan neuvottelevat Mänttä-Vilppulan yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä, jolloin Mäntänvuoren Terveyden palvelut laajenisivat näihin kuntiin.

Pihlajalinnalla on hyvä asema yksityisissä lääkärikeskuspalveluissa ja väestön ikääntymisen johdosta kasvavissa julkisissa palveluissa. Kannattavuuden parantuminen antaa mahdollisuuden panostaa edelleen palveluiden kehittämiseen, sujuvaan asiointiin ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Tämä vahvistaa Pihlajalinnan markkina-asemaa. Digitaalisten palveluiden kehitys jatkuu, kun muun muassa verkkopalveluita ja ajanvarausta kehitetään entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Muilla toimialoilla yrityksillä on vahva rooli innovaatioissa sekä teknologia- ja palvelukehityksessä. Lopulta tästä kehitystyöstä hyötyy koko suomalainen yhteiskunta. Miksi sote-ala tekisi poikkeuksen? Onko meillä siihen varaa?

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Pihlajalinnan maantieteelliset liiketoiminta-alueet ovat Etelä-Suomi, Väli-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi.

• Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
• Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
• Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.
• Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

milj. euroa	7-9/2019	%	7-9/2018	%
Etelä-Suomi	26,0	19	25,9	20
Väli-Suomi	77,8	56	73,4	57
Pohjanmaa	28,6	21	26,8	21
Pohjois-Suomi	3,3	2	2,6	2
Muut toiminnot	2,4	2	0,8	1
Konsernin sisäinen myynti	-15,4		-13,2
Konsernin liikevaihto	122,7	100	116,3	100

Heinä-syyskuu 2019

Etelä-Suomen vuosineljänneksen liikevaihto oli 26,0 (25,9) miljoonaa euroa, kasvua 0,2 miljoonaa euroa eli yksi prosentti. Etelä-Suomen liikevaihto kasvoi Turun seudun lääkärikeskusten asiakasvolyymien kasvun ansiosta.

Väli-Suomen liikevaihto oli 77,8 (73,4) miljoonaa euroa, kasvua 4,3 miljoonaa euroa eli 6 prosenttia. Terveyspalvelu Verson hankinta vuoden vaihteessa, kasvanut työterveyspalveluiden kysyntä sekä myönteisesti kehittynyt vakuutusyhtiöohjaus kasvattivat alueen liikevaihtoa.

Pohjanmaan liikevaihto oli 28,6 (26,8) miljoonaa euroa, kasvua 1,8 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia. Ikäihmisten ja kehitysvammaisten asumispalveluiden tuottaminen Laihialla kasvatti alueen liikevaihtoa.

Pohjois-Suomen liikevaihto oli 3,3 (2,6) miljoonaa euroa, kasvua 0,7 miljoonaa euroa eli 28 prosenttia. Ouluun tammikuussa 2018 avattu lääkärikeskus kasvatti alueen liikevaihtoa.

milj. euroa	1-9/2019	%	1-9/2018	%	2018	%
Etelä-Suomi	87,1	20	78,1	19	107,6	20
Väli-Suomi	241,6	56	232,6	58	311,9	57
Pohjanmaa	85,7	20	80,2	20	108,8	20
Pohjois-Suomi	10,8	3	9,1	2	12,3	2
Muut toiminnot	5,8	1	2,8	1	4,8	1
Konsernin sisäinen myynti	-46,1		-42,0		-57,6
Konsernin liikevaihto	384,8	100	360,8	100	487,8	100

Tammi-syyskuu 2019

Etelä-Suomen katsauskauden liikevaihto oli 87,1 (78,1) miljoonaa euroa, kasvua 9,0 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia. Etelä-Suomen liikevaihto kasvoi lähinnä edellisvuonna hankittujen Doctagon-terveyspalveluyrityksen ja Forever-liikuntakeskusketjun johdosta sekä Turun seudun lääkärikeskusten asiakasvolyymien ja pääkaupunkiseudun työterveyspalvelujen kysynnän kasvun ansiosta.

Väli-Suomen liikevaihto oli 241,6 (232,6) miljoonaa euroa, kasvua 9,0 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia. Terveyspalvelu Verson hankinta, sote-ulkoistusten palvelusopimusten mukaiset hinnantarkistukset, kasvanut työterveyspalveluiden kysyntä, Linnan Klinikan hankinta ja Pihlajalinna Erityisasumispalveluiden korkeampi täyttöaste kasvattivat alueen liikevaihtoa.

Pohjanmaan liikevaihto oli 85,7 (80,2) miljoonaa euroa, kasvua 5,5 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia. Ikäihmisten ja kehitysvammaisten asumispalveluiden tuottaminen Laihialla ja sote-ulkoistuksen palvelusopimuksen mukaiset hinnantarkistukset kasvattivat alueen liikevaihtoa.

Pohjois-Suomen liikevaihto oli 10,8 (9,1) miljoonaa euroa, kasvua 1,7 miljoonaa euroa eli 18 prosenttia. Ouluun tammikuussa 2018 avattu lääkärikeskus kasvatti alueen liikevaihtoa.

Liikevaihto asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

• Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveyshuollon asiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista lukuun ottamatta julkisen sektorin työterveysasiakkaita.
• Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.

Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyshuollon palveluita ja työvoimapalveluita.

milj. euroa	7-9/2019	%	7-9/2018	%
Yritysasiakkaat	27,0	20	22,8	18
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	5,9	4	5,3	4
Yksityisasiakkaat	21,1	15	21,0	16
Julkinen sektori	90,0	65	85,7	66
Konsernin sisäinen myynti	-15,4		-13,2
Konsernin liikevaihto	122,7	100	116,3	100

Heinä–syyskuu 2019

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 27,0 (22,8) miljoonaa euroa, kasvua 4,2 miljoonaa euroa eli 18 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti kasvoi 0,6 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia. Vuosineljänneksen liikevaihtoa kasvattivat tänä vuonna alkanut Stora Enson asiakkuus ja Terveyspalvelu Verson hankinta vuoden 2018 lopussa.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 21,1 (21,0) miljoonaa euroa, kasvua 0,1 miljoonaa euroa eli yksi prosentti. Myynti lääkärikeskusasiakkaille kasvoi yli 8 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 90,0 (85,7) miljoonaa euroa, kasvua 4,3 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia. Liikevaihtoa kasvattivat Laihian asumispalvelutuotannon aloitus syyskuussa 2018 ja sote-ulkoistusten palvelusopimusten mukaiset hinnantarkistukset. Myös työterveyspalveluiden myynti julkisen sektorin asiakkaille kasvoi.

milj. euroa	1-9/2019	%	1-9/2018	%	2018	%
Yritysasiakkaat	88,8	21	77,2	19	105,6	19
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	19,7	5	18,5	5	25,2	5
Yksityisasiakkaat	73,2	17	67,4	17	92,0	17
Julkinen sektori	268,9	62	258,1	64	347,7	64
Konsernin sisäinen myynti	-46,1		-42,0		-57,6
Konsernin liikevaihto	384,8	100	360,8	100	487,8	100

Tammi–syyskuu 2019

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 88,8 (77,2) miljoonaa euroa, kasvua 11,6 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti kasvoi 1,2 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia. Katsauskauden liikevaihtoa kasvattivat tänä vuonna alkanut Stora Enson asiakkuus sekä Terveyspalvelu Verson hankinta vuoden 2018 lopussa.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 73,2 (67,4) miljoonaa euroa, kasvua 5,7 miljoonaa euroa eli 8 prosenttia. Liikevaihto nousi lääkärikeskusmyynnin kasvun sekä Forever-liikuntakeskusketjun hankinnan johdosta.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 268,9 (258,1) miljoonaa euroa, kasvua 10,7 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia. Liikevaihtoa kasvattivat Laihian asumispalvelutuotannon aloitus syyskuussa 2018, sote-ulkoistusten palvelusopimusten mukaiset hinnantarkistukset sekä Doctagonin hankinta maaliskuussa 2018 (vastuulääkäripalvelut).

Liikevaihto asiakasryhmittäin tammi-syyskuu 2019

Konsernin liikevaihto ja tulos

Heinä-syyskuu 2019

Pihlajalinnan liikevaihto vuosineljännekseltä oli 122,7 (116,3) miljoonaa euroa, kasvua 6,4 miljoonaa euroa eli 5,5 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Liikevaihdon orgaaninen kasvu oli 4,4 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia. Liikevaihto kasvoi yritysjärjestelyiden johdosta 2,0 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia. Eniten liikevaihdon kasvuun vaikutti Terveyspalvelu Verson hankinta vuoden 2018 lopussa.

Käyttökate oli 12,9 (14,3) miljoonaa euroa, laskua 1,3 miljoonaa euroa eli 9,4 prosenttia. Käyttökatetta rasitti tehostamisohjelman johdosta kirjattu 4,4 miljoonan euron kertakustannus, joka on raportoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavana oikaisueränä. Käyttökatevaikutteinen kertakustannus muodostui 2,6 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvarauksesta ja 1,8 miljoonan euron varauksesta tappiollisiksi havaittuihin myyntisopimuksiin.

Oikaistu käyttökate oli 17,4 (14,2) miljoonaa euroa, kasvua 3,1 miljoonaa euroa eli 21,9 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 4,4 (0,0) miljoonaa euroa. Erityisesti kiinteähintaiset työterveyspalvelut paransivat muutoin hiljaisten kesäkuukausien kannattavuutta.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 11,5 (8,2) miljoonaa euroa. Tehostamisohjelman johdosta on toimitiloihin liittyviin käyttöoikeusomaisuuseriin tehty 3,4 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus. Kyseinen kirjaus on raportoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavana oikaisueränä.

Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,8 (1,8) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 1,1 (1,3) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 1,6 (2,0) miljoonaa euroa. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot olivat 4,6 (4,4) miljoonaa euroa ja arvonalentumiset olivat 3,4 (0,0) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 1,4 (6,0) miljoonaa euroa, laskua 4,7 miljoonaa euroa. Liikevoittoa rasitti tehostamisohjelman johdosta kirjatut yhteensä 7,9 miljoonan euron kertakustannukset, jotka on raportoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavana oikaisueränä. Oikaistu liikevoitto oli 9,3 (6,0) miljoonaa euroa, kasvua 3,2 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 7,5 (5,2) prosenttia.

Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvä julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli 21,9 (21,6) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli 1,8 (1,4) miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 1,8 (1,3) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,0 (-1,0) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 0,4 (5,1) miljoonaa euroa, laskua 4,6 miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -0,3 (-1,2) miljoonaa euroa. Tulos oli 0,1 (3,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,06 (0,10) euroa.

Tammi-syyskuu 2019

Pihlajalinnan liikevaihto katsauskaudella oli 384,8 (360,8) miljoonaa euroa, kasvua 24,0 miljoonaa euroa eli 6,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Liikevaihto kasvoi yritysjärjestelyiden johdosta 14,5 miljoonaa euroa eli 4,0 prosenttia. Eniten liikevaihdon kasvuun vaikuttivat Terveyspalvelu Verson hankinta vuoden 2018 lopussa sekä viime vuoden ensimmäisellä kvartaalilla hankitut Forever-liikuntakeskusketju ja Doctagon-terveyspalveluyritys. Liikevaihdon orgaaninen kasvu oli 9,5 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia.

Käyttökate oli 35,5 (30,7) miljoonaa euroa, kasvua 4,8 miljoonaa euroa eli 15,8 prosenttia. Käyttökatetta rasitti tehostamisohjelman johdosta kirjattu 4,4 miljoonan euron kertakustannus, joka on raportoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavana oikaisueränä. Käyttökatevaikutteinen kertakustannus muodostui 2,6 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvarauksesta ja 1,8 miljoonan euron varauksesta tappiollisiksi havaittuihin myyntisopimuksiin.

Oikaistu käyttökate oli 40,7 (31,3) miljoonaa euroa, kasvua 9,3 miljoonaa euroa eli 29,8 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 5,1 (0,6) miljoonaa euroa. Oikaistu käyttökate kasvoi yritysjärjestelyiden johdosta 2,3 miljoonaa euroa. Julkinen erikoissairaanhoito ja työterveyspalveluiden kasvu kasvattivat käyttökatetta.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 29,0 (23,4) miljoonaa euroa, kasvua 5,6 miljoonaa euroa. Tehostamisohjelman johdosta toimitiloihin liittyviin käyttöoikeusomaisuuseriin tehtiin 3,4 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus. Kyseinen kirjaus on raportoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavana oikaisueränä.

Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 5,5 (5,2) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 3,4 (3,8) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 5,6 (5,7) miljoonaa euroa. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot olivat 14,5 (12,5) miljoonaa euroa ja arvonalentumiset olivat 3,4 (0,0) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 6,5 (7,3) miljoonaa euroa, laskua 0,8 miljoonaa euroa. Liikevoittoa rasitti tehostamisohjelman johdosta kirjatut yhteensä 7,9 miljoonan euron kertakustannukset, jotka on raportoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavana oikaisueränä. Oikaistu liikevoitto oli 15,3 (8,0) miljoonaa euroa, kasvua 7,3 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 4,0 (2,2) prosenttia.

Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvä julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli 65,8 (64,7) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli 3,2 (0,1) miljoonaa euroa ja liiketulos oli 3,0 (-0,1) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat

tapaukset ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -2,9 (-2,8) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 3,6 (4,5) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -1,2 (-1,4) miljoonaa euroa. Tulos oli 2,4 (3,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,01 (0,04) euroa.

Kausivaihtelu

Pihlajalinnan liiketoimintaan vaikuttaa tietty kausiluonteisuus. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Kesälomakausina, erityisesti heinäkuussa, tällaisiin sopimuksiin liittyvät henkilöstökustannukset pienenevät ja kannattavuus paranee pääosin palkkojen jaksotusten johdosta. Toisaalta taas Pihlajalinnan yksityis- ja yritysasiakkaiden palvelukysyntä on alhaisempi ja kannattavuus heikompi lomakausina, erityisesti heinä-elokuussa ja joulukuussa. Vuosineljännesten tasolla kausiluonteisuus on historiallisesti vaikuttanut vuoden kolmannen neljänneksen kannattavuutta parantavasti.

Markkina- ja lainsäädäntökatsaus

Suomen hallitus antoi lokakuussa 2019 lisätietoja tulevasta sote-uudistuksesta. Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille ja parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti perustasolla. Lisäksi tavoitteena on turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.

Sote-rakenneuudistus perustuu 18 maakuntaan ja viiteen yhteistyöalueeseen. Sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestäminen on maakuntien vastuulla. Rakenneuudistuksen taustalla on halu taata yhdenvertainen palveluiden saatavuus kaikkialla Suomessa.

Sote-uudistuksessa palvelujen painopistettä siirretään perustasolle ja ehkäisevään toimintaan, jotta erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalveluiden tarve vähenee. Maakunnat järjestävät sote-palvelut pääosin julkisena palveluna. Yksityisen ja kolmannen sektorin on tarkoitus täydentää palveluita. Pihlajalinnan näkemyksen mukaan julkisen sektorin ja yksityisten yritysten kumppanuudet ovat hyvä ratkaisu kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi.

Sote-uudistuksen lainsäädäntö valmistellaan eri ministeriöiden yhteistyönä. Osana sote-uudistusta selvitetään myös Uudenmaan sote-erillisratkaisua. Lisäksi loppuvuoden 2019 aikana tehdään erillisselvitys kuntien roolista sote-palvelutuotannossa.

Osana sote-uudistusta käynnistettiin lokakuussa myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, jossa nykyisistä terveyskeskuksista kehitetään laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Sosiaali- ja terveyskeskuksissa asiakaslähtöisyyttä parannetaan mm. digi- ja mobiilipalveluilla, viikonloppu- ja iltavastaanotoilla sekä matalan kynnyksen palvelupisteillä. Kuntaulkoistuksissaan Pihlajalinna on ottanut tai on ottamassa tämän vuoden aikana käyttöön perusterveydenhuollon mobiilipalvelut. Matalan kynnyksen palvelupisteillä palvelemme esimerkiksi ikäihmisiä. Myös iltavastaanottoaikojen lisäämistä on pilotoitu esimerkiksi Hattulassa.

Tällä hetkellä yli 50 % kunnan tuloista käytetään sote-kustannuksiin ja 2/3 Suomen kunnista teki alijäämää vuonna 2018. Väestö ikääntyy vauhdilla, ja vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa yli 50 %. Pihlajalinnan kumppanikuntien vuosikatteet ovat kehittyneet erittäin positiivisesti yhteisyhtiöiden johdolla verrokkeihin verrattuna. Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Tämä tuo myös omat haasteensa sote-palveluiden järjestämiseen.

Pihlajalinnan näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveysalalla yksityisten toimijoiden täytyy tehdä innovaatioita ja palvelukehitystä, jotta viiveetön palveluihin pääsy voidaan turvata. Jokaisella suomalaisella on oikeus hyviin palveluihin ja nopeaan palveluiden saatavuuteen.

Pihlajalinnan kumppanuushankkeet niin kuntien kuin sairaanhoitopiirien kanssa ovat osoittaneet sen, että julkisten palveluiden kustannuksia voidaan alentaa ja samalla nopeuttaa hoitoonpääsyä. Nopea hoitoonpääsy on nostettu hallitusohjelmassa keskeiseksi tavoitteeksi. Pidämme tavoitetta hyvänä, ja sen saavuttamiseksi on välttämätöntä hyödyntää kaikkien sote-toimijoiden palveluita ja toimintamalleja.

Yksityisen markkinan tilanne on ennallaan ja terveysvakuutusten määrä jatkaa kasvuaan. Yksityisen työterveysmarkkinan arvioidaan kasvavan, koska monet kunnat ja muut julkisyhteisöt ovat kiinnostuneita luopumaan omistamistaan työterveyshuoltopalveluita tuottavista yhtiöistä.

Konsernin tase ja rahavirta

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma katsauskauden lopussa oli 424,0 (424,1) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 24,4 (27,6) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta vuosineljännekseltä oli 2,6 (7,4) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat 0,3 (- 1,3) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli -10,7 (-5,6) miljoonaa euroa. Lomarahavelvoitteiden maksupäivän siirtyminen kesäkuulta heinäkuulle heikensi liiketoiminnan rahavirtaa 6,7 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta katsauskaudelta oli 17,1 (17,1) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -3,6 (- 3,9) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli -14,8 (-9,9) miljoonaa euroa.

Investointien nettorahavirta katsauskaudella oli -15,1 (-47,8) miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat vaikuttivat investointien nettorahavirtaan -4,9 (-33,8) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -10,8 (-14,5) miljoonaa euroa, ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 0,5 (0,4) miljoonaa euroa.

Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli 2,0 (-30,7) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta katsauskaudelta oli -13,8 (21,2) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos sisältäen tililimiittien muutokset oli yhteensä 9,3 (46,5) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -16,5 (-12,1) miljoonaa euroa ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -3,0 (-2,6) miljoonaa euroa. Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutoksen nettovaikutus rahavirtaan oli -1,3 (-6,4) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Oyj maksoi huhtikuussa osinkoa 2,3 (3,6) miljoona euroa. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa 0,0 (0,5) miljoonaa euroa.

Konsernin nettovelkaantumisaste oli 153,6 (145,6) prosenttia. Korolliset nettovelat olivat 197,9 (184,8) miljoonaa euroa. Konserni maksoi katsauskaudella ehdollisia vastikkeita 1,5 (4,0) miljoonaa euroa (yrityskauppojen lisäkauppahintoja).

Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,5 (4,3) prosenttia ja oman pääoman tuotto oli 4,6 (5,8) prosenttia.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.

Rahoitusjärjestelyyn sisältyvät tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). IFRS 16 -käyttöönotto ei vaikuta rahoituskovenanttien

laskentaan. Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 30.9.2019.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli katsauskauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 28,4 miljoonaa euroa.

Yritysostot ja -myynnit sekä investoinnit

Hankinnan kohde	Ajankohta	Toimiala	Kotipaikka
Klaari Oy (Fit1-kuntosaliketju) ja tytäryhtiönsä Fit1 Fitnessclub Länsi-Suomi Oy, 100 % osakekan nasta	2/2019	Liikuntakeskukset	Espoo, Vaasa
Dalmed Oy, 100 % osakekannasta	4/2019	Työterveyspalvelut	Kemiö
Kouvolan Työterveys ry (liiketoiminta)	6/2019	Työterveyspalvelut	Kouvola
Aurinkoristeys eli Raision kaupungin työterveys yksiköt (liiketoiminta)	9/2019	Työterveyspalvelut	Raisio, Naantali

Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 31,0 (143,5) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat katsauskaudella 8,4 (4,1) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen uusien yksiköiden avaamiseen olivat 4,3 (12,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen yritysjärjestelyihin olivat yhteensä 3,8 (71,5) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 14,6 (55,5) miljoonaa euroa.

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 1,4 miljoonaa euroa. Pihlajalinna Koskiklinikka hankki uuden 3T-magneettitutkimuslaitteen, jossa on entiseen verrattuna parempi kuvanlaatu ja jolla saadaan kerralla kuvattua suurempia alueita aikaisempaa nopeammin.

Pihlajalinna rakennuttaa Laihialle välivuokrausmallilla uuden 60-paikkaisen ikäihmisten palvelukodin. Rakennus otettiin käyttöön lokakuun 2019 lopussa. Pihlajalinna osti lokakuussa Laihian kunnalta myös asumispalvelutalon. Lisäksi Pihlajalinna on saneerannut kaksi pienempää jo ostamaansa hoitokotirakennusta.

Pihlajalinnan laajentuminen jatkuu. Pihlajalinna kertoi tilikauden 2017 aikana suunnitelmastaan avata uusia yksiköitä kymmenelle uudelle paikkakunnalle vuoteen 2020 mennessä. Laajentuminen toteutetaan jatkossa lähinnä yritysostoilla ja kuntahankkeilla. Uusia leikkaustoimintayksiköitä ei avata.

Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat

Pihlajalinna allekirjoitti Kuusiokuntien kanssa ehdollisen kauppakirjan, jonka mukaan sen piti nostaa omistusosuuttaan Kuusiolinna Terveys Oy:stä 97 prosenttiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Kyseisen sopimuksen voimassaoloaikaa jatkettiin 15.3.2019 asti. Määräaika kaupan toteutukselle raukesi, mutta neuvotteluja kaupasta on jatkettu aktiivisesti.

Parkanon kaupunki myi Pihlajalinnalle 15 prosenttia Kolmostien Terveyden osakekannasta helmikuussa 2019.

Yhtiö	Pihlajalinnan omistus 31.12.2018	Pihlajalinnan omistus 30.9.2019	Nykyisen sopimuk sen palvelutuotan non alkamisvuosi	Sopimuksen kesto, vuotta
Jokilaakson Terveys Oy	90 %	90 %	sisäinen palvelu	sisäinen palvelu
			tuotanto	tuotanto
Jämsän Terveys Oy	51 %	51 %	2015	10
Kuusiolinna Terveys Oy	51 %	51 %	2016	15
Mäntänvuoren Terveys Oy	81 %	81 %	2016	15
Kolmostien Terveys Oy	81 %	96 %	2015	15
Laihian Hyvinvointi Oy	81 %	81 %	2018	palveluseteli

Muutokset konsernirakenteessa

Katsauskaudella on toteutettu seuraavat konsernirakenteen muutokset (fuusiot):

Fuusioitu yhtiö	Kohdeyhtiö	Ajankohta
Pihlajalinna Tampere Oy	Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy	1.1.2019
Doctagon Ab	Pihlajalinna Terveys Oy	1.1.2019
Anula Oy	Linnan Klinikka Oy	1.1.2019
Hammaslääkäripalvelu Savodent Oy, HammasPirta Oy, Paimion Hammaslää käripalvelu Oy ja Salon Hammas-lääkäri keskus Oy	Tampereen Hammaspiste Oy (nykyisin Pihlajalinna Hammasklinikat Oy)	1.1.2019
Hammaslääkärikeskus Mandibula Oy	Mandibula Raisio Oy	28.2.2019
Mandibula Raisio Oy	Pihlajalinna Hammasklinikat Oy	1.3.2019
Pihlajalinna Kymijoki Oy	Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy	3.6.2019
Ala-Malmin Hammaslääkärit Oy, Salon Lääkintälaboratorio Oy ja Someron Lää käriasema Oy	Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy	1.9.2019
Pihlajalinna Oulu Oy	Pihlajalinna Madetojanpuisto Oy (nykyi sin Pihlajalinna Oulu Oy)	1.9.2019
Etelä-Pohjanmaan Sydäntutkimuspal velu Oy	Lääkärikeskus Kompassi Oy	1.9.2019
Pihlajalinna Parainen Oy	Pihlajalinna Turku Oy	3.9.2019

Tutkimus- ja kehitys

Aktivointikriteerit täyttäviä kehittämismenoja katsauskaudella oli 0,5 (0,5) miljoonaa euroa.

Tilikaudella 2019 kehittämistoiminta keskittyy sote-ulkoistusten kuntalaisten etäpalvelumalliin ja mobiiliratkaisuihin, työterveyshuollon kiinteähintaisten sopimusten toimintamalliin (työterveysportaali) sekä urheiluklinikka- ja sote-keskuskonsepteihin.

Henkilöstö

Katsauskauden lopussa henkilöstön määrä oli 5 936 (5 867), lisäystä 69 henkilöä eli 1 prosentti. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 713 (4 460), lisäystä 252 henkilöä eli 6 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 167,0 (155,1) miljoonaa euroa, kasvua 11,9 miljoonaa euroa eli 8 prosenttia. Henkilöstömäärän kasvu johtui pääosin yrityshankinnoista.

Pihlajalinna tiedotti 15.8.2019 kesäkuussa alkaneiden yhteistoimintaneuvottelujen päättyneen. Neuvottelut johtivat noin 180 työtehtävän päättymiseen, joista pääosa toteutettiin irtisanomisilla. Osa henkilöstönvähennyksistä toteutuu eläkkeelle siirtymisinä ja muuna henkilöstön vähentymisenä, joita ei korvata toimintojen uudelleenorganisoinnin myötä.

Johtoryhmä

Pihlajalinna Oyj:n hallitus nimitti kokouksessaan 14.8.2019 uuden johtoryhmän osana yhtiön tehostamisohjelmaa. Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmään kuuluvat operatiivinen johtaja Teija Kulmala, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lakiasiainjohtaja Marko Savolainen, henkilöstöjohtaja Elina Heliö sekä palvelukehitys- ja tietohallintojohtaja Sanna Määttänen.

Yhtiön hallitus

Varsinainen yhtiökokous 4.4.2019 vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Hallituksen jäseniksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén sekä uusina jäseninä Matti Jaakola, Hannu Juvonen ja Mika Manninen.

Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Pihlajalinna Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 4.4.2019 valiokuntiin seuraavat jäsenet: Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (pj), Matti Jaakola, Mika Manninen ja Hannu Juvonen Palkitsemisvaliokunta: Mikko Wirén (pj), Leena Niemistö ja Kati Sulin

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous 4.4.2019 päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot pysyvät ennallaan paitsi hallituksen varapuheenjohtajan palkkiota alennetaan, ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2020 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Tilintarkastus

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 4.4.2019 yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tilikaudelle 1.1.–31.12.2019. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Lotta Nurminen, KHT.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 22 620 135 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun varojen jakoon. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 13 188 (13 991) osakkeenomistajaa. Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.

Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.

Osaketiedot	7-9/2019	7-9/2018	1-9/2019	1-9/2018	2018
Määrä kauden lopussa, kpl	22 620 135	22 620 135	22 620 135	22 620 135	22 620 135
Määrä kaudella keskimäärin, kpl	22 620 135	22 620 135	22 620 135	22 090 819	22 224 236
Osakkeen ylin kurssi, euroa	11,96	12,00	11,96	15,28	15,28
Osakkeen alin kurssi, euroa	9,78	10,68	8,70	10,66	8,56
Osakkeen keskikurssi, euroa*	10,71	11,31	10,66	12,58	12,18
Osakkeen päätöskurssi, euroa	10,40	10,78	10,40	10,78	8,62
Osakevaihto, 1 000 kpl	713	1 016	1 935	5 353	6 182
Osakevaihto, %	3,2	4,5	8,6	24,2	27,8
Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa	235,2	243,8	235,2	243,8	195,0

* kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 4.4.2019 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 061 314 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 9 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2020 asti.

Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 3 091 971 osaketta, mikä vastaa noin 14 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2020 asti.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan.

Konsernin riskienhallinnassa on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallinnan (Enterprise Risk Management) järjestelmä ja prosessi. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin.

Vastuu riskienhallinnasta on konsernin johdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit.

Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa lisäksi laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa määritellään ja luokitellaan konsernin riskit sekä kuvataan riskienhallinnan tavoitteet. Lisäksi määritellään riskienhallinnassa noudatettavat periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut. Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.

Liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät liittyvät uusien toimipisteiden avaamiseen, yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen sekä riskeihin, jotka liittyvät verotukseen sekä pätevän johdon sitouttamiseen ja rekrytointeihin.

Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Konsernilla on näkemysero yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa yhden kumppaninsa kanssa sopimuksen vuosihinnan määräytymisestä. Vastapuoli on näkemyksensä vahvistamiseksi nostanut asiassa kanteen katsauskauden aikana. Asiasta käydään neuvotteluja.

Konsernilla on myyntisaamisissaan yhteensä 5,0 (3,6 vuoden 2018 lopussa) miljoonaa euroa olennaisesti viivästyneitä maksuja merkittävältä asiakkaalta. Myyntisaamisen perimiseksi käydään aktiivisia neuvotteluja.

Konsernilla on muissa saamisissaan yhteensä 2,5 (2,8 vuoden 2018 lopussa) miljoonaa euroa kunnittain arvioituja julkisen erikoissairaanhoidon kustannuskertymien palautuksia. Konsernin johto katsoo, että palvelusopimusten perusteella kustannuskertymien palautukset kuuluvat Pihlajalinnalle, koska ne ovat kertyneet Pihlajalinnan palvelutuotannon ja kustannusvastuun ajalta.

Katsauskauden lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 173,6 (163,0) miljoonaa euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja tarvittaessa kvartaaleittain, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä käypää arvoa. Katsauskauden aikana Pihlajalinna ei ole havainnut viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä olisi kerrytettävissä. Mikäli Pihlajalinnan tulos ja kasvukehityksessä tapahtuu muutoksia alaspäin, tämä voi johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedullisesti Pihlajalinnan liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan.

Konsernin pääyhtiöissä keväällä 2017 alkanut verotarkastus saatiin päätökseen tuloverotuksen (EVL) ja arvonlisäverotuksen (AVL) osalta ilman mainittavia seuraamuksia. Ennakonperinnän (EPL) osalta tarkastuskertomukset odottavat vielä Konserniverokeskuksessa hyväksyntää.

Liputusilmoitukset

Yhtiö ei ole vastaanottanut katsauskaudella arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia ilmoituksia.

Voimassa olevat kannustinjärjestelmät

Pihlajalinna Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 osakepohjaisen kannustinohjelman käynnistämisen yhtiön valituille avainhenkilöille. Ohjelma muodostaa kokonaisuudessaan viisivuotisen ohjelman eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2022. Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan.

Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma (fixed matching share plan) sisältää osallistujan henkilökohtaisen sijoituksen Pihlajalinnan osakkeisiin sekä kutakin sijoitettua osaketta kohti yhden lisäosakkeen maksamisen vastikkeetta sitouttamisjakson jälkeen vuonna 2020 (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä). Sekä osallistujan osakesijoitukseen että osakepalkkiona maksettaviin lisäosakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta.

Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää kolme erillistä yhden vuoden pituista suoritusjaksoa. Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan asianomaisten yllä mainittujen suoritusjaksojen jälkeen vuosina 2020, 2021 ja 2022 mikäli hallituksen asettamat suoritus- ja laatutavoitteet saavutetaan. Kultakin yhden vuoden suoritusjaksolta palkkiona maksettavien lisäosakkeiden enimmäismäärä on kaksi lisäosaketta kutakin avainhenkilön sijoittamaa kolmea osaketta kohti (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä). Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle lisäosakeohjelmaan on edellä mainittu sijoitus Pihlajalinnan osakkeisiin. Osakepalkkiona maksettaviin osakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta. Suoritus- ja laatuperusteiseen lisäosakeohjelmaan sovellettavat kriteerit ovat Pihlajalinna-konsernin oikaistu liikevoitto sekä keskeiset operatiiviset ja laadulliset mittarit.

Käynnistettäessä osakepohjaiseen kannustinohjelmaan on oikeutettu osallistumaan enintään 25 avainhenkilöä. Mikäli kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä sijoitusedellytyksen täysimääräisesti ja mikäli ohjelmalle asetetut tavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan, ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 369 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä). Mikäli ohjelma toteutuu kokonaisuudessaan, vastaa em. osakemäärä noin 1,6 % yhtiön koko osakemäärästä.

Osakepalkkio-ohjelman kokonaisarvo olettaen, että kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt täyttävät sijoitusedellytyksen täysimääräisesti, on noin 3,8 miljoonaa euroa.

Yhtiö soveltaa konsernin johtoryhmän jäseniin osakeomistusta koskevaa suositusta, jonka mukaan johtoryhmän kunkin jäsenen edellytetään kerryttävän sekä sen saavuttamisen jälkeen ylläpitävän yhtiössä osakeomistusta, joka arvoltaan vastaa vähintään hänen kiinteän vuosipalkkansa määrää. Omistussuosituksen perusteella johtoryhmän kunkin jäsenen odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään puolet osakepalkkio-ohjelman nojalla saamistaan osakkeista, kunnes hänen omistuksensa on saavuttanut yllä mainitun tason.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Ei katsauskauden jälkeisiä tapahtumia.

Laatimisperiaatteet

Tämä osavuosikatsaus (tilintarkastamaton) on laadittu IFRS-standardien mukaisesti ja sen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardin (Osavuosikatsaukset) vaatimuksia. Kaikki luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summasta. Tunnus- ja muutosluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Osavuosikatsauksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat puolivuosikatsauksessa käytetyistä arvoista.

Osavuosikatsaus on laadittu niiden voimassaolevien IFRS-standardien mukaisesti, jotka Euroopan unionissa on hyväksytty sovellettaviksi. Osavuosikatsaus on laadittu noudattaen 31.12.2018 tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ottaen huomioon 1.1.2019 sovellettaviksi tulleet uudet tai muutetut standardit tai tulkinnat.

IFRS 16 Vuokrasopimukset

Pihlajalinna on ottanut IFRS 16 -standardin käyttöön täysin takautuvasti eli oikaissut vuoden 2018 taloudelliset tiedot IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardin mukaisesti. Pihlajalinna julkaisi 18.4.2019 tiedotteen, jossa esitettiin taloudelliset vertailutiedot jokaiselta aiemmalta raportointikaudelta 2018.

Taulukko-osa 1.1.–30.9.2019

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa	7-9/2019 3 kk	7-9/2018 3 kk	1-9/2019 9 kk	1-9/2018 9 kk	2018
Liikevaihto	122,7	116,3	384,8	360,8	487,8
Liiketoiminnan muut tuotot	0,2	0,4	0,9	2,3	4,2
Materiaalit ja palvelut	-45,9	-42,8	-146,3	-141,1	-189,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-52,4	-48,7	-167,0	-155,1	-208,4
Liiketoiminnan muut kulut	-11,5	-10,8	-37,0	-36,2	-49,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tulok
sesta	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Käyttökate (EBITDA)	12,9	14,3	35,5	30,7	44,8
Poistot ja arvonalentumiset	-11,5	-8,2	-29,0	-23,4	-31,6
Liikevoitto (EBIT)	1,4	6,0	6,5	7,3	13,2
Rahoitustuotot	0,0	0,0	0,1	0,1	0,1
Rahoituskulut	-1,0	-1,0	-3,0	-2,9	-3,9
Tulos ennen veroja	0,4	5,1	3,6	4,5	9,5
Tuloverot	-0,3	-1,2	-1,2	-1,4	-2,7
Tilikauden tulos*	0,1	3,9	2,4	3,1	6,8
Tilikauden laaja tulos yhteensä	0,1	3,9	2,4	3,1	6,8
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-1,3	2,2	-0,3	0,9	3,5
Määräysvallattomille omistajille	1,4	1,7	2,7	2,2	3,3
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tulok
sesta laskettu osakekohtainen tulos (eu
roa)
Laimentamaton ja laimennettu	-0,06	0,10	-0,01	0,04	0,16

* Konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä

Konsernin tase

milj. euroa	30.9.2019	30.9.2018	31.12.2018
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	47,6	41,0	43,3
Liikearvo	173,6	163,0	169,9
Muut aineettomat hyödykkeet	19,9	22,1	22,9
Käyttöoikeusomaisuuserät	110,5	117,6	116,0
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,0	0,0	0,0
Muut sijoitukset	0,2	0,1	0,1
Muut saamiset	1,9	1,7	1,8
Laskennalliset verosaamiset	6,4	4,0	4,1
Pitkäaikaiset varat yhteensä	360,0	349,6	358,1
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	2,5	2,5	2,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	36,0	42,1	38,1
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	1,0	2,4	1,7
Rahavarat	24,4	27,6	36,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä	63,9	74,6	78,6
Varat yhteensä	424,0	424,1	436,8
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	0,1	0,1	0,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	116,5	116,5	116,5
Kertyneet voittovarat	1,0	1,1	1,1
Tilikauden tulos	-0,3	0,9	3,5
	117,3	118,6	121,2
Määräysvallattomien omistajien osuus	11,5	8,3	9,2
Oma pääoma yhteensä	128,8	126,9	130,3
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	5,6	6,5	6,1
Vuokrasopimusvelat	98,9	103,6	102,0
Rahoitusvelat	104,2	92,3	95,7
Muut pitkäaikaiset velat	1,3	1,5	1,5
Varaukset	0,0	0,7	0,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä	210,1	204,6	205,6
Lyhytaikaiset velat
Varaukset	3,2	0,1	0,0
Ostovelat ja muut velat	59,7	71,0	79,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	1,6	2,4	1,9
Vuokrasopimusvelat	17,6	16,3	16,5
Rahoitusvelat	2,9	3,0	3,0
Lyhytaikaiset velat yhteensä	85,1	92,6	100,8
Velat yhteensä	295,1	297,3	306,4
Oma pääoma ja velat yhteensä	424,0	424,1	436,8

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
		pääoma
		Sijoitetun
		vapaan		Määräysval
milj. euroa	Osake	oman	Kertyneet	lattomien	Oma pää
	pää	pääoman	voittova	omistajien	oma
	oma	rahasto	rat	osuus	Yhteensä
Oma pääoma 31.12.2017	0,1	87,9	12,3	5,6	105,9
IFRS 15 käyttöönotto			0,0		0,0
IFRS 9 käyttöönotto			0,0		0,0
IFRS 16 käyttöönotto			-0,3	-0,1	-0,4
Oma pääoma 1.1.2018	0,1	87,9	12,0	5,4	105,4
Katsauskauden tulos			0,9	2,2	3,1
Katsauskauden laaja tulos yh
teensä			0,9	2,2	3,1
Suunnattu osakeanti		28,6			28,6
Osingonjako			-3,6	-1,2	-4,8
Sijoitukset konserniyhtiöihin				2,4	2,4
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä		28,6	-3,6	1,2	26,1
Määräysvallattomien omista
jien osuuksien muutokset,
jotka eivät johtaneet muutok
seen määräysvallassa			-7,2	-0,6	-7,8
Tytäryhtiöomistusosuuksien
muutokset yhteensä			-7,2	-0,6	-7,8
Oma pääoma 30.9.2018	0,1	116,5	2,1	8,3	126,9

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
		pääoma
		Sijoitetun
		vapaan		Määräysval
milj. euroa	Osake	oman	Kertyneet	lattomien	Oma pää
	pää	pääoman	voittova	omistajien	oma
	oma	rahasto	rat	osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019	0,1	116,5	4,6	9,2	130,3
Katsauskauden tulos			-0,3	2,7	2,4
Katsauskauden laaja tulos yh
teensä			-0,3	2,7	2,4
Osingonjako			-2,3		-2,3
Sijoitukset konserniyhtiöihin			0,1	-0,1	0,0
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä			-2,2	-0,1	-2,3
Määräysvallattomien omista
jien osuuksien muutokset,
jotka eivät johtaneet muutok
seen määräysvallassa		0,0	-1,3	-0,2	-1,6
Tytäryhtiöomistusosuuksien
muutokset yhteensä		0,0	-1,3	-0,2	-1,6
Oma pääoma 30.9.2019	0,1	116,5	0,7	11,5	128,8

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa	7-9/2019 3 kk	7-9/2018 3 kk	1-9/2019 9 kk	1-9/2018 9 kk	2018
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto	-1,3	2,2	-0,3	0,9	3,5
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut:
Verot	0,3	1,2	1,2	1,4	2,7
Poistot ja arvonalentumiset	11,5	8,2	29,0	23,4	31,6
Rahoitustuotot ja -kulut	1,0	1,0	2,9	2,7	3,7
Muut	1,4	1,7	2,6	2,3	3,5
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta	12,9	14,3	35,4	30,8	45,0
Käyttöpääoman muutos	-10,7	-5,6	-14,8	-9,9	1,6
Saadut korot	0,0	0,0	0,1	0,1	0,1
Maksetut verot	0,3	-1,3	-3,6	-3,9	-5,5
Liiketoiminnan nettorahavirta	2,6	7,4	17,1	17,1	41,2
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkei
siin	-3,7	-2,1	-10,8	-14,5	-19,6
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovu
tustulot ja ennakkomaksut	0,2	0,2	0,5	0,4	0,4
Muiden saamisten ja sijoitusten muutos	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Saadut osingot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahet ken rahavaroilla	0,0	-0,2	-4,9	-33,8	-41,0
Tytäryritysten luovutukset vähennettynä luovutus
hetken rahavaroilla		0,1		0,1	0,1
Investointien nettorahavirta	-3,5	-2,0	-15,1	-47,8	-60,1
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muu
tokset ja sijoitukset	2,3	4,1	-1,3	-6,4	-6,4
Lainojen nostot ja takaisinmaksut	6,6	0,0	9,3	46,5	49,4
Vuokrasopimusvelkojen maksut	-6,7	-4,2	-16,5	-12,1	-16,3
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan ra
hoituskuluista	-1,1	-0,9	-3,0	-2,6	-3,5
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-2,3	-4,1	-2,3	-4,1	-5,0
Rahoituksen nettorahavirta	-1,2	-5,1	-13,8	21,2	18,1
Rahavarojen muutos	-2,1	0,2	-11,9	-9,5	-0,8
Rahavarat kauden alussa	26,6	27,4	36,3	37,1	37,1
Rahavarat kauden lopussa	24,4	27,6	24,4	27,6	36,3

Konsernin vastuut

milj. euroa	30.9.2019	30.9.2018	31.12.2018
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitetyt panttivelkakirjat	0,0	1,5	1,3
Takaukset	0,7	2,2	0,4
Vuokravakuustalletukset	1,9	1,7	1,8

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset ovat noin 1,4 miljoonaa euroa.

Pihlajalinna rakennuttaa Laihialle välivuokrausmallilla uuden 60-paikkaisen ikäihmisten palvelukodin. Rakennus otettiin käyttöön lokakuun 2019 lopussa. Pihlajalinna osti lokakuussa Laihian kunnalta myös asumispalvelutalon.

Aineettomien hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	30.9.2019	30.9.2018	31.12.2018
Hankintameno kauden alussa	217,4	137,8	137,8
Lisäykset	2,5	3,3	5,4
Liiketoimintojen yhdistäminen	3,8	66,5	74,2
Siirrot erien välillä	0,1	0,0	0,1
Hankintameno kauden lopussa	223,8	207,7	217,4
Kertyneet poistot kauden alussa	-24,5	-17,3	-17,3
Kauden poistot	-5,5	-5,2	-7,1
Siirrot erien välillä	-0,2	-0,1	-0,1
Kertyneet poistot kauden lopussa	-30,2	-22,6	-24,5
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	193,5	185,1	192,8

Aineellisten hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	30.9.2019	30.9.2018	31.12.2018
Hankintameno kauden alussa	72,5	52,4	52,4
Lisäykset	10,2	13,1	19,3
Liiketoimintojen yhdistäminen	0,0	3,6	2,9
Siirrot erien välillä	1,3	0,8	0,3
Vähennykset	-1,3	-0,8	-2,4
Hankintameno kauden lopussa	82,7	69,2	72,5
Kertyneet poistot kauden alussa	-29,2	-22,1	-22,1
Kauden poistot	-5,6	-5,7	-7,5
Siirrot erien välillä	-1,3	-0,9
Vähennysten kertyneet poistot	1,0	0,5	0,3
Kertyneet poistot kauden lopussa	-35,1	-28,2	-29,2
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	47,6	41,0	43,3

Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset

milj. euroa	30.9.2019	30.9.2018	31.12.2018
Hankintameno kauden alussa	162,7	102,9	102,9
Lisäykset	10,8	23,3	25,3
Vähennykset	-4,6
Liiketoimintojen yhdistäminen	3,8	33,7	34,5
Hankintameno kauden lopussa	172,7	159,8	162,7
Kertyneet poistot kauden alussa	-46,7	-29,8	-29,8
Kauden poistot	-17,9	-12,5	-16,9
Vähennysten kertyneet poistot	2,5
Kertyneet poistot kauden lopussa	-62,1	-42,3	-46,7
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	110,5	117,6	116,0

Hankitut liiketoiminnot

Katsauskauden 2019 hankinnat (Klaari Oy, Fit1 Fitnessclub LänsiSuomi Oy, Dalmed Oy, Kouvolan työterveys ry:n liiketoiminta sekä ennakkomaksu Aurinkoristeys, liiketoimintakauppa) ja aiempien alustavina esitettyjen hankintamenojen päivitys on esitetty alla olevassa taulukossa yhteenlaskettuna, koska ne eivät ole yksittäin tarkasteltuina olennaisia.

Alustava vastike: Käteinen raha 3,7 Kokonaishankintameno 3,7 Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä olivat seuraavat: Aineelliset hyödykkeet 0,0 Aineettomat hyödykkeet 0,1 Käyttöoikeusomaisuuserät 3,8 Myytävissä olevat rahoitusvarat 0,0 Laskennallinen verosaaminen 0,0 Vaihto-omaisuus 0,0 Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,2 Rahavarat 0,3 Varat yhteensä 4,4 Laskennallinen verovelka 0,0 Korolliset rahoitusvelat -4,0 Muut velat -0,3 Velat yhteensä -4,4 Alustava nettovarallisuus 0,1 Liikearvon syntyminen hankinnassa: Luovutettu vastike 3,7 Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus hankinnasta 0,0 Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus -0,1 Alustava liikearvo 3,7 Rahana maksettu kauppahinta: 3,7	milj. euroa	1-9/2019
	Hankittujen kohteiden rahavarat	-0,3

Alustava rahavirtavaikutus *	3,4
*Konsernin rahavirtalaskelmassa rivillä tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken
rahavaroilla on esitetty seuraavat erät nettona:
Tilikauden hankinnat, rahavirtavaikutus	3,4
Tilikaudella maksettu ehdollinen vastike	1,5
Yhteensä	4,9

Edellä esitettyihin hankintoihin liittyvät kulut 0,1 milj. euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin (IFRS 3 –kulut).

Hankittujen liiketoimintojen liikevaihto ja tulokset hankintahetkestä alkaen, liikevaihto yhteensä 1,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto yhteensä 0,1 miljoonaa euroa, sisältyvät konsernin laajaan tuloslaskelmaan.

Pro forma

Mikäli 2019 yrityshankinnat olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden alusta, olisi konsernin katsauskauden liikevaihto ollut 386,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto 6,3 miljoonaa euroa.

milj. euroa	Q3/19	Q2/19	Q1/19	Q4/18	Q3/18	Q2/18	Q1/18	Q4/17
TULOSLASKELMA
Liikevaihto	122,7	129,7	132,5	127,0	116,3	125,3	119,2	107,9
Käyttökate (EBITDA)	12,9	10,4	12,2	14,1	14,3	9,1	7,3	10,0
Käyttökate, %	10,5	8,1	9,2	11,1	12,3	7,3	6,1	9,3
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	17,4	10,8	12,6	14,6	14,2	10,2	6,9	10,4
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	14,2	8,3	9,5	11,5	12,3	8,1	5,8	9,6
Poistot	-11,5	-8,8	-8,6	-8,2	-8,2	-8,1	-7,0	-5,3
Liikevoitto (EBIT)	1,4	1,6	3,5	5,9	6,0	1,0	0,3	4,7
Liikevoitto, %	1,1	1,2	2,7	4,7	5,2	0,8	0,2	4,4
Oikaistu liiketulos (EBIT)	9,3	2,1	3,9	6,5	6,0	2,0	-0,1	5,1
Oikaistu liiketulos (EBIT), %	7,5	1,6	3,0	5,1	5,2	1,6	-0,1	4,7
Rahoitustuotot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Rahoituskulut	-1,0	-1,0	-1,0	-1,0	-1,0	-0,9	-0,9	-0,5
Tulos ennen veroja	0,4	0,6	2,5	4,9	5,1	0,1	-0,6	4,2
Tuloverot	-0,3	-0,3	-0,7	-1,3	-1,2	-0,2	0,0	-0,6
Tilikauden tulos	0,1	0,4	1,9	3,6	3,9	-0,1	-0,7	3,6
Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta	-1,3	-0,5	1,4	2,5	2,2	0,0	-1,3	2,5
Määräysvallattomien omis tajien osuus tilikauden tulok sesta	1,4	0,9	0,4	1,1	1,7	-0,1	0,6	1,1
EPS	-0,06	-0,02	0,06	0,11	0,10	0,00	-0,06	0,12
Henkilöstö kauden lopussa	5 936	6 100	5 871	5 850	5 867	5 918	5 638	4 753
Henkilöstön muutos kvartaa lilla	-164	230	21	-17	-51	280	885	-14

Kvartaalitiedot

Verojalanjälki

milj. euroa	1-9/2019	1-9/2018	2018
Kaudelta maksettavat välittömät verot
Tuloverot (EVL-vero)	4,0	3,3	5,1
Työnantajan eläkemaksut	22,5	21,9	30,5
Sosiaaliturvamaksut	1,1	1,1	1,5
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut	3,5	3,6	3,2
Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut	0,7	0,8	0,9
Työnantajamaksut yhteensä	27,7	27,4	36,1
Kiinteistöverot	0,1	0,0	0,1
Varainsiirtoverot	0,2	1,2	1,2
Kaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä	32,0	31,9	42,4
Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen arvonlisävero
Arvonlisäverot, arvio	9,2	9,3	12,4
Kaudelta tilitettävät verot
Ennakonpidätykset	33,4	33,6	44,7
Työntekijän eläkemaksut, laskennallinen	9,9	10,7	11,7
Työntekijän työttömyysvakuutusmaksut, laskennallinen	2,1	2,6	3,3
Palkkaverot yhteensä	45,3	46,9	59,7
Arvonlisäverot, netto	0,5	0,4	0,6
Kaudelta tilitettävät verot yhteensä	45,8	47,3	60,3
Liikevaihto	384,8	360,8	487,8
Tulos ennen veroja	3,6	4,5	9,5
Henkilöstö keskimäärin (FTE)	4 713	4 460	4 868
Julkiset tuet	0,5	0,7	1,3

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (EPS)	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
	Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Osakekohtainen oma pääoma	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osakekohtainen osinko	Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko tuloksesta, %	Osakekohtainen osinko
	Osakekohtainen tulos (EPS)	x 100
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakekohtainen osinko
	Tilikauden päätöskurssi	x 100
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)	Tilikauden päätöskurssi
	Osakekohtainen tulos (EPS)

Osakevaihto, %	Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana
	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	Tilikauden tulos (rullaava 12 kk)	x 100
	Oma pääoma (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto, %	Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut
(ROCE)	(rullaava 12 kk)	x 100
	Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma
	Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat	x 100
	Oma pääoma
Käyttökate (EBITDA)	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA), %	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
	Liikevaihto	x 100
Oikaistu käyttökate (EBITDA)*	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %*	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät
	Liikevaihto
Nettovelan suhde oikaistuun käyt	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
tökatteeseen*, rullaava 12 kk	Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)
Rahavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettora
	havirta
Oikaistu liikevoitto (EBIT)*	Liikevoitto + oikaisuerät
Oikaistu liikevoitto, %*	Oikaistu liikevoitto (EBIT)
	Liikevaihto	x 100
Tulos ennen veroja	Tilikauden voitto + tuloverot
Bruttoinvestoinnit	Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä käyttöoikeusomaisuuseriin
	Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto kau
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	della - edellisen kauden liikevaihto	x 100
	Edellisen kauden liikevaihto

* Määrältään merkittävät tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat, harvoin toistuvat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt ja konsernin uudelleenrahoitus, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja –tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset.

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

• / jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
• vähennetään seuraava luku/luvut
• • lisätään seuraava luku/luvut

milj. eur, ellei toisin mainita	7-9/2019 3 kk	7-9/2018 3 kk	1-9/2019 9 kk	1-9/2018 9 kk	2018
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) /			6,0	6,7	6,8
Oma pääoma alussa			130,3	105,4	105,4
Oma pääoma lopussa			128,8	126,9	130,3
Oma pääoma (keskiarvo) x 100			129,6	116,1	117,9
Oman pääoman tuotto, % (ROE)			4,6	5,8	5,7

Oman pääoman tuotto, % on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana.

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) +		8,5	8,8	9,5
Rahoituskulut (rullaava 12 kk)		4,1	3,4	3,9
/		12,6	12,1	13,4
Taseen loppusumma alussa -		436,8	295,6	295,6
Korottomat velat alussa		78,2	76,7	76,7
		358,6	218,8	218,8
Taseen loppusumma lopussa -		424,0	424,1	436,8
Korottomat velat lopussa		67,2	74,2	78,2
		356,8	349,9	358,6
Keskiarvo x 100		357,7	284,4	288,7
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)		3,5	4,3	4,6

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.

Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma /		128,8	126,9	130,3
Taseen loppusumma -		424,0	424,1	436,8
Saadut ennakot x 100		0,7	2,0	0,9
Omavaraisuusaste, %		30,4	30,1	29,9

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %

Q3 PIHLAJALINNAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.9.2019

5.11.2019 KLO 8.00

Korolliset rahoitusvelat -		222,3	212,4	214,3
Rahavarat /		24,4	27,6	36,3
Oma pääoma x 100		128,8	126,9	130,3
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %		153,6	145,6	136,6

Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökattee seen (EBITDA), rullaava 12 kk
Korolliset rahoitusvelat -		222,3	212,4	214,3
Rahavarat		24,4	27,6	36,3
Nettovelka /		197,9	184,8	178,0
Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)		55,2	41,7	45,9
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökattee seen (EBITDA), rullaava 12 kk		3,6	4,4	3,9

Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa.

	7-9/2019	7-9/2018	1-9/2019	1-9/2018
	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk	2018
Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate
(EBITDA)
Kauden tulos	0,1	3,9	2,4	3,1	6,8
Tuloverot	-0,3	-1,2	-1,2	-1,4	-2,7
Rahoituskulut	-1,0	-1,0	-3,0	-2,9	-3,9
Rahoitustuotot	0,0	0,0	0,1	0,1	0,1
Poistot ja arvonalentumiset	-11,5	-8,2	-29,0	-23,4	-31,6
Käyttökate (EBITDA)	12,9	14,3	35,5	30,7	44,8
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	4,4	0,0	5,1	0,6	1,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	17,4	14,2	40,7	31,3	45,9

Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.

Käyttökate (EBITDA), %
Käyttökate /	12,9	14,3	35,5	30,7	44,8
Liikevaihto x 100	122,7	116,3	384,8	360,8	487,8
Käyttökate (EBITDA), %	10,5	12,3	9,2	8,5	9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
Oikaistu käyttökate /	17,4	14,2	40,7	31,3	45,9
Liikevaihto x 100	122,7	116,3	384,8	360,8	487,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	14,2	12,3	10,6	8,7	9,4
Liikevoitto (EBIT) ja Oikaistu liikevoitto
(EBIT)
Kauden tulos	0,1	3,9	2,4	3,1	6,8
Tuloverot	-0,3	-1,2	-1,2	-1,4	-2,7

Rahoituskulut	-1,0	-1,0	-3,0	-2,9	-3,9
Rahoitustuotot	0,0	0,0	0,1	0,1	0,1
Liikevoitto	1,4	6,0	6,5	7,3	13,2
Poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yh
teensä	3,4	0,0	3,6	0,0	0,1
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	4,4	0,0	5,1	0,6	1,1
Liikevoiton oikaisut yhteensä	7,9	0,0	8,7	0,6	1,2
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	9,3	6,0	15,3	8,0	14,4

Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako, Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoittoa.

Liikevoitto (EBIT), %
Liikevoitto /	1,4	6,0	6,5	7,3	13,2
Liikevaihto x 100	122,7	116,3	384,8	360,8	487,8
Liikevoitto (EBIT), %	1,1	5,2	1,7	2,0	2,7
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %
Oikaistu liikevoitto /	9,3	6,0	15,3	8,0	14,4
Liikevaihto x 100	122,7	116,3	384,8	360,8	487,8
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %	7,5	5,2	4,0	2,2	3,0
Rahavirta investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta	2,6	7,4	17,1	17,1	41,2
Investointien nettorahavirta	-3,5	-2,0	-15,1	-47,8	-60,1
Rahavirta investointien jälkeen	-1,0	5,4	2,0	-30,7	-18,8

Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo, kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevan liiketoiminnan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo, paljonko yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.

Tulos ennen veroja
Kauden tulos	0,1	3,9	2,4	3,1	6,8
Tuloverot	-0,3	-1,2	-1,2	-1,4	-2,7
Tulos ennen veroja	0,4	5,1	3,6	4,5	9,5
Bruttoinvestoinnit
Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa	47,6	41,0	47,6	41,0	43,3
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa	110,5	117,6	110,5	117,6	116,0
Muut aineettomat hyödykkeet kauden lo
pussa	19,9	22,1	19,9	22,1	22,9
Liikearvo kauden lopussa	173,6	163,0	173,6	163,0	169,9
Lisätään kauden poistot ja arvonalentumiset	11,5	8,2	29,0	23,4	31,6
-
Aineelliset hyödykkeet kauden alussa	45,1	41,7	43,3	30,3	30,3
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa	116,8	120,0	116,0	73,1	73,1
Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa	23,2	23,3	22,9	16,6	16,6
Liikearvo kauden alussa	171,6	162,7	169,9	103,9	103,9
Aineellisten hyödykkeiden myynnit kaudella	-2,0	-0,2	-2,4	-0,4	-0,3
Bruttoinvestoinnit	8,6	4,4	31,0	143,5	160,1

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %
Kauden liikevaihto -	122,7	116,3	384,8	360,8	487,8
Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella (rullaava 12 kk) -	2,0	15,8	14,5	47,7	65,7
Edellisen kauden liikevaihto	116,3	99,4	360,8	316,1	424,0
Liikevaihdon orgaaninen kasvu /	4,4	1,1	9,5	-3,0	-2,0
Edellisen kauden liikevaihto x 100	116,3	99,4	360,8	316,1	424,0
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	3,7	1,1	2,6	-0,9	-0,5
Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen joh dosta, %	1,7	15,9	4,0	15,1	15,5
Liikevaihdon kasvu	6,4	16,9	24,0	44,7	63,8
Liikevaihdon kasvu, %	5,5	17,0	6,7	14,2	15,0

Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi.

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liiketulos -tunnuslukujen oikaisuerien kuvaus

milj. euroa	7-9/2019 3 kk	7-9/2018 3 kk	1-9/2019 9 kk	1-9/2018 9 kk	2018
Käyttökate (EBITDA)	12,9	14,3	35,5	30,7	44,8
Oikaisut käyttökatteeseen
Toimipisteiden sulkeminen					0,0
Tytäryhtiön aiempi omistus käypään ar
voon				-1,0	-1,0
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut	2,6		3,0	0,6	0,6
Liiketoiminnan myynnistä aiheutunut
myyntivoitto		-0,1		-0,1	0,0
Ehdollisen vastikkeen muutos		0,1	0,3	1,1	1,2
Muut, sisältäen tappiolliset sopimukset	1,8		1,9		0,3
Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä	4,4	0,0	5,1	0,6	1,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	17,4	14,2	40,7	31,3	45,9
Poistot ja arvonalentumiset	-11,5	-8,2	-29,0	-23,4	-31,6
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin
Toimipisteiden sulkeminen	3,4		3,6		0,1
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin
yhteensä	3,4	0,0	3,6	0,0	0,1
Oikaistu liiketulos (EBIT)	9,3	6,0	15,3	8,0	14,4
Liikevoitto (EBIT)	1,4	6,0	6,5	7,3	13,2

Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:

milj. euroa	7-9/2019 3 kk	7-9/2018 3 kk	1-9/2019 9 kk	1-9/2018 9 kk	2018
Liiketoiminnan muut tuotot		-0,1		-1,0	-1,0
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	2,6		3,3	0,6	0,6
Liiketoiminnan muut kulut	1,8	0,1	1,9	1,1	1,5
Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä	4,4	0,0	5,1	0,6	1,1
Poistot ja arvonalentumiset	3,4		3,6		0,1
Liikevoiton oikaisuerät yhteensä	7,9	0,0	8,7	0,6	1,2

Pihlajalinnan tulosjulkistukset ja yhtiökokous vuonna 2020

Tilinpäätöstiedote 2019: perjantaina 14.2.2020 Tilinpäätös ja toimintakertomus: viimeistään viikolla 13 Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu: perjantaina 8.5.2020 Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 14.8.2020 Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: keskiviikko 4.11.2020

Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona 15.4.2020 Tampereella.

Julkistamistilaisuus

Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle tiistaina 5.11.2019 klo 10.00 Kämp-hotellin Paavo Nurmi -kabinetissa (os. Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki).

Helsingissä 4.11.2019 Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Lisätiedot

Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270 Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290

Jakelu

Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet investors.pihlajalinna.fi

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö tuottaa sosiaalija terveydenhuollon palveluita sekä hyvinvointipalveluja yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille ja tarjoaa palveluita lääkärikeskuksissa, terveysasemilla, hammasklinikoilla, sairaaloissa ja liikuntakeskuksissa eri puolilla Suomea. Yhtiö tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita mukaan lukien päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyshuollon ja suun terveydenhoidon palvelut. Yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tuottaa laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.