Pihlajalinna Oyj

Quarterly Report • Nov 1, 2018

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.9.2018

Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2018 (9 kk)

Pihlajalinnan kannattavuus paranee, näkymät ennallaan

Heinä–syyskuu lyhyesti:

• Liikevaihto oli 116,3 (99,4) milj. euroa kasvua 17,0 prosenttia
• Käyttökate (EBITDA) oli 10,7 (9,1) milj. euroa
• Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 10,7 (9,0) milj. euroa – kasvua 18,3 prosenttia
• Liikevoitto (EBIT) oli 5,9 (5,5) milj. euroa
• Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 5,9 (5,4) milj. euroa – kasvua 10,8 prosenttia
• Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut rasittivat liikevoittoa 0,1 (0,2) milj. euroa
• Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,11 (0,09) euroa/osake

Tammi–syyskuu lyhyesti:

• Liikevaihto oli 360,8 (316,1) milj. euroa kasvua 14,2 prosenttia
• Käyttökate (EBITDA) oli 20,6 (25,2) milj. euroa
• Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 21,2 (25,6) milj. euroa
• Liikevoitto (EBIT) oli 6,8 (14,6) milj. euroa
• Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 7,5 (15,1) milj. euroa
• Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut rasittivat liikevoittoa 1,6 (0,6) milj. euroa
• Henkilöstö katsauskauden lopussa oli 5 867 (4 767)
• Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,05 (0,34) euroa/osake

KESKEISET TUNNUSLUVUT	7–9/2018 3 kk	7–9/2017 3 kk	1–9/2018 9 kk	1–9/2017 9 kk	2017 12 kk
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	116,3	99,4	360,8	316,1	424,0
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	10,7	9,1	20,6	25,2	33,3
Käyttökate, %	9,2	9,2	5,7	8,0	7,9
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa*	10,7	9,0	21,2	25,6	34,1
Oikaistu käyttökate, %*	9,2	9,1	5,9	8,1	8,0
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	5,9	5,5	6,8	14,6	19,1
Liikevoitto, %	5,1	5,5	1,9	4,6	4,5
Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa*	5,9	5,4	7,5	15,1	20,0
Oikaistu liikevoitto, %*	5,1	5,4	2,1	4,8	4,7
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa	5,2	5,0	4,8	13,3	17,4
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	0,11	0,09	0,05	0,34	0,46
Oma pääoma per osake, euroa			5,27	4,80	4,87
MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)			5,2	11,4	11,8
Oman pääoman tuotto, % (ROE)			5,8	13,3	13,6
Omavaraisuusaste, %			38,1	43,0	41,8
Nettovelkaantumisaste (gearing), %			75,5	41,7	32,3
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa			96,3	43,4	34,2
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökattee
seen 12 kk*			3,2	1,3	1,0
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa**	2,5	12,8	87,9	20,5	30,4
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	3,8	4,2	6,8	18,6	34,9
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa	1,7	-4,3	-41,0	3,7	16,4
Henkilöstö keskimäärin (FTE)			4 463	3 881	3 879
Henkilöstö kauden lopussa			5 867	4 767	4 753

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).

Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,0 (-0,1) miljoonaa euroa ja katsauskaudelta yhteensä 0,6 (0,4) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,0 (-0,1) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä 0,6 (0,5) miljoonaa euroa.

** Rahoitusleasingsopimuksia ei sisällytetä bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2018

Tarkistettu näkymä vuodelle 2018 (julkistettu 20.6.2018):

Vuoden 2018 liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi vuodesta 2017 erityisesti yritysjärjestelyjen johdosta. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan jäävän vuoden 2017 tasosta.

Aiempi näkymä vuodelle 2018 (julkistettu 13.2.2018):

Vuoden 2018 liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi vuodesta 2017 erityisesti yritysjärjestelyjen johdosta. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan paranevan vuodesta 2017.

Tilikauden 2017 liikevaihto oli 424,0 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 20,0 miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:

Vuoden kolmannella neljänneksellä konsernin liikevaihdon kasvu jatkui vahvana. Myös kannattavuus parani, vaikka se ei edelleenkään ole tavoitellulla tasolla. Erityisesti työterveyshuollon kannattavuus koheni, kun taas uusien yksiköiden avaukset rasittivat edelleen tulosta.

Alkuvuoden aikana tehdyt organisaatiorakenteen muutokset ja tehostamistoimet alkavat tuottaa tulosta. Ensimmäisen puolivuotiskauden edellistä vuotta heikompi tuloskehitys on saatu korjattua. Haluamme tehostaa toimintaamme, mutta emme halua vaarantaa tulevaisuuden kehitystä tai sitä suuntaa, johon mielestämme kotimaista terveydenhuoltoa tulee viedä. Liiketoiminnan ennakkoluuloton kehittäminen ja kannattava kasvu ovat keskeiset tavoitteemme tällä hetkellä.

Työterveyshuolto on kehittynyt positiivisesti. Olemme laajentaneet toimipisteverkostoamme,

ja se on mahdollistanut isommat työterveyshuollon asiakkuudet, kuten Stora Enso, jonka kanssa aloitamme yhteistyön 1.1.2019.

Pihlajalinnan ja Laihian kunnan yhteinen yhtiö Laihian Hyvinvointi Oy aloitti toimintansa 1.9.2018. Yhtiö tuottaa asumispalveluita ikäihmisille ja kehitysvammaisille. Laitilan kaupunki puolestaan jatkaa neuvotteluja Pihlajalinnan kanssa ikäihmisten palvelujen järjestämisestä.

Palveluvalikoimamme on konkreettisesti laajentunut. Esimerkiksi Doctagonin vastuulääkärimalli parantaa kilpailukykyämme julkisissa palveluissa ja kilpailutuksissa. Forever-liikuntakeskusten kanssa pilotoimme yhteisiä palveluita sekä työterveyshuollossa että kuntoutuksessa.

Lokakuun alussa lanseerasimme Kauan eläköön elämä -asiakkuusohjelman. Ohjelman tavoitteena on Pihlajalinnan koko tarjooman tunnettuuden lisääminen, palveluiden ristiinmyynti ja lisäarvon tuottaminen terveyden edistämisen keinoin.

Uusien lääkärikeskusten (Turku, Oulu ja Seinäjoki) vaikutus kolmannen neljänneksen tulokseen oli -0,8 miljoonaa euroa ja koko vuoden tulokseen tähän asti -3,1 miljoonaa. Maakuntakeskuksiin laajentuminen on edelleen pitkän aikavälin tavoitteemme. Laajentuminen toteutetaan lähinnä yritysostoilla ja kuntahankkeilla. Emme ole avaamassa uusia leikkaustoimintayksiköitä ensi vuoden aikana.

Vakuutusyhtiömyynnin lasku lähes pysähtyi kolmannella neljänneksellä. Lasku vaikutti edelleen negatiivisesti yksityiseen leikkaustoimintaan. Tiivistyvä yhteistyö Fennian kanssa tukee tulevaa vakuutusyhtiömyyntiä.

Maakunta- ja sote-uudistuksen lait ovat eduskunnan käsiteltävinä loppuvuonna 2018. Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille 1.1.2021. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus järjestää toukokuussa 2019.

Katsomme, että sote-uudistukselle on edelleen vahva tarve ja se kannattaa toteuttaa, vaikka ehdotetussa mallissa on vikoja. Mallia pitää joka tapauksessa arvioida ja kehittää kokemusten karttuessa.

Näkemyksemme mukaan sote-uudistus nopeuttaisi perustason hoitoon pääsyä ja parantaisi palveluiden laatua. Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen riippuisi vahvasti maakuntien kyvystä ja halusta hyödyntää yksityisten palveluntuottajien valtakunnallisia palveluverkostoja sekä käyttää kokonaistaloudellisia hinnoittelumalleja eli kiinteää korvausta, suoriteperusteista osuutta ja kannustimia. Palveluiden tuominen lähelle ihmisiä nopeuttaisi huomattavasti hoitoon pääsyä ja varmistaisi laadukkaan hoidon.

Valinnanvapautta kannattaisi mielestämme kehittää siten, että sote-keskusten palveluntuottajille annettaisiin velvollisuus ja mahdollisuus ottaa laajempi vastuu asiakkaista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito. Tämän voisi toteuttaa siten, että sote-keskuksiin tuotaisiin useiden lääketieteen erikoisalojen palveluja. Näin asiakas saisi avun yhdestä paikasta ja samalla vältettäisiin hoitopolun pirstaloituminen, turhat läheteketjut ja tarpeeton byrokratia.

Valmistaudumme sote-uudistukseen erityisesti maantieteellisellä laajentumisella. Strategiamme ja kasvumme eivät kuitenkaan ole riippuvaisia sote-uudistuksesta.

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Pihlajalinnan maantieteelliset liiketoiminta-alueet ovat Etelä-Suomi, Väli-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi.

• Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
• Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
• Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.
• Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

milj. euroa	7-9/2018	%	7-9/2017	%
Etelä-Suomi	25,9	20	12,2	11
Väli-Suomi	73,4	57	71,4	63
Pohjanmaa	26,8	21	25,8	23
Pohjois-Suomi	2,6	2	2,0	2
Muut toiminnot	0,8	1	1,2	1
Konsernin sisäinen myynti	-13,2		-13,2
Konsernin liikevaihto	116,3	100	99,4	100

Heinä–syyskuu 2018

Etelä-Suomen vuosineljänneksen liikevaihto oli 25,9 (12,2) miljoonaa euroa, kasvua 13,6 miljoonaa euroa eli 112 prosenttia. Doctagonin, Forever-liikuntakeskusketjun ja Kymijoen Työterveyden hankinnat vaikuttivat merkittävästi Etelä-Suomen liikevaihdon kasvuun.

Väli-Suomen vuosineljänneksen liikevaihto oli 73,4 (71,4) miljoonaa euroa, kasvua 2,0 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia. Suurin osa kasvusta aiheutui Linnan Klinikan ja Röntgentutkan hankinnoista.

Pohjanmaan vuosineljänneksen liikevaihto oli 26,8 (25,8) miljoonaa euroa, kasvua 1,0 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia. Liiketoiminta-alueen kasvu oli orgaanista. Pihlajalinnan ja Laihian kunnan yhteistyösopimuksen mukainen asumispalveluiden tuottaminen ikäihmisille ja kehitysvammaisille alkoi 1.9.2018.

Pohjois-Suomen vuosineljänneksen liikevaihto oli 2,6 (2,0) miljoonaa euroa, kasvua 0,5 miljoonaa euroa eli 27 prosenttia. Pihlajalinna Oulun aloitus kasvatti alueen liikevaihtoa.

milj. euroa 1-9/2018 % 1-9/2017 % 1-12/2017 % Etelä-Suomi 78,1 19 45,6 13 60,7 13 Väli-Suomi 232,6 58 224,6 63 301,4 63 Pohjanmaa 80,2 20 78,7 22 105,4 22 Pohjois-Suomi 9,1 2 5,0 1 7,6 2 Muut toiminnot 2,8 1 4,4 1 6,0 1 Konsernin sisäinen myynti -42,0 -42,2 -57,1 Konsernin liikevaihto 360,8 100 316,1 100 424,0 100

Tammi–syyskuu 2018

Etelä-Suomen katsauskauden liikevaihto oli 78,1 (45,6) miljoonaa euroa, kasvua 32,5 miljoonaa euroa eli 71 prosenttia. Doctagonin, Forever-liikuntakeskusketjun ja Kymijoen Työterveyden hankinnat vaikuttivat merkittävästi Etelä-Suomen liikevaihdon kasvuun.

Väli-Suomen katsauskauden liikevaihto oli 232,6 (224,6) miljoonaa euroa, kasvua 8,0 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia. Suurin osa kasvusta aiheutui Linnan Klinikan ja Röntgentutkan hankinnoista.

Pohjanmaan katsauskauden liikevaihto oli 80,2 (78,7) miljoonaa euroa, kasvua 1,5 miljoonaa euroa eli 2 prosenttia. Liiketoiminta-alueen kasvu oli orgaanista. Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten kustannusperusteiset hinnantarkistukset ja Pihlajalinna Seinäjoen aloitus kasvattivat alueen liikevaihtoa. Pihlajalinnan ja Laihian kunnan yhteistyösopimuksen mukainen asumispalveluiden tuottaminen ikäihmisille ja kehitysvammaisille alkoi 1.9.2018.

Pohjois-Suomen katsauskauden liikevaihto oli 9,1 (5,0) miljoonaa euroa, kasvua 4,1 miljoonaa euroa eli 83 prosenttia. Caritas Lääkärit Oy:n hankinta elokuussa 2017 ja Pihlajalinna Oulun aloitus kasvattivat alueen liikevaihtoa.

Liikevaihto asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

• Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveyshuollon asiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista lukuun ottamatta julkisen sektorin työterveysasiakkaita.
• Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
• Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyshuollon palveluita ja työvoimapalveluita.

milj. euroa	7-9/2018	%	7-9/2017	%
Yritysasiakkaat	22,8	18	18,2	16
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	5,3	4	5,4	5
Yksityisasiakkaat	21,0	16	13,6	12
Julkinen sektori	85,7	66	80,8	72
Konsernin sisäinen myynti	-13,2		-13,2
Konsernin liikevaihto	116,3	100	99,4	100

Heinä–syyskuu 2018

Vuosineljänneksen yritysasiakkaiden liikevaihto oli 22,8 (18,2) miljoonaa euroa, kasvua 4,6 miljoonaa euroa eli 25 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti laski 0,1 miljoonaa euroa eli 2 prosenttia. Vuosineljänneksen liikevaihtoa kasvattivat uusien lääkäriasemien avaukset, Doctagonin työvoimavuokrauspalvelut, kuvantamispalvelut Pirkanmaalla ja Linnan Klinikan hankinta. Digitaalisten palveluiden ja erityisesti Pihlajalinnan työterveyden hoitajapuhelimen käyttö on lisääntynyt yritysasiakkuuksissa.

Vuosineljänneksen yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 21,0 (13,6) miljoonaa euroa, kasvua 7,4 miljoonaa euroa eli 54 prosenttia. Forever-liikuntakeskusketjun hankinta vaikutti merkittävästi yksityisasiakkaiden liikevaihdon kasvuun vuosineljänneksellä. Lisäksi vuosineljänneksen liikevaihtoa kasvattivat suunterveydenhoidon verkoston laajentuminen, lapsettomuushoidot, Linnan Klinikan hankinta sekä kuvantaminen Pirkanmaalla.

Vuosineljänneksen julkisen sektorin liikevaihto oli 85,7 (80,8) miljoonaa euroa, kasvua 4,9 miljoonaa euroa eli 6 prosenttia. Suurin osa kasvusta johtui Doctagonin ja Kymijoen Työterveyden hankinnoista. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten kustannusperusteiset hinnantarkistukset ja Laihian asumispalvelutuotannon aloitus kasvattivat vuosineljänneksen liikevaihtoa. Toisaalta katsauskauden liikevaihtoa vähensivät Omapihlaja-terveysasematoiminnan ja Pappilanpuiston tehostetun palveluasumistoiminnan päättyminen Tampereella sekä vastaanottokeskustoiminnan supistuminen.

Tammi–syyskuu 2018

milj. euroa	1-9/2018	%	1-9/2017	%	1-12/2017	%
Yritysasiakkaat	76,2	19	61,6	17	82,6	17
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	18,5	5	20,1	6	26,6	6
Yksityisasiakkaat	67,4	17	50,6	14	68,0	14
Julkinen sektori	259,1	64	246,1	69	330,5	69
Konsernin sisäinen myynti	-42,0		-42,2		-57,1
Konsernin liikevaihto	360,8	100	316,1	100	424,0	100

Katsauskauden yritysasiakkaiden liikevaihto oli 76,2 (61,6) miljoonaa euroa, kasvua 14,6 miljoonaa euroa eli 24 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti laski 1,6 miljoonaa euroa eli 8 prosenttia. Katsauskauden liikevaihtoa kasvattivat uusien lääkäriasemien avaukset, Doctagonin työvoimavuokrauspalvelut, kuvantamispalvelut Pirkanmaalla sekä lääkäriasemahankinnat Oulussa ja Hämeenlinnassa. Digitaalisten palveluiden ja erityisesti Pihlajalinnan työterveyden hoitajapuhelimen käyttö on vakiinnuttanut asemansa yritysasiakkuuksissa katsauskaudella.

Katsauskauden yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 67,4 (50,6) miljoonaa euroa, kasvua 16,8 miljoonaa euroa eli 33 prosenttia. Forever-liikuntakeskusketjun hankinta vaikutti merkittävästi yksityisasiakkaiden liikevaihdon kasvuun. Lisäksi katsauskauden liikevaihtoa kasvattivat lapsettomuushoidot, uusien lääkäriasemien avaukset, suunterveydenhoidon verkoston laajentuminen, Linnan Klinikan hankinta Hämeenlinnasta ja kuvantamispalvelut Pirkanmaalla.

Katsauskauden julkisen sektorin liikevaihto oli 259,1 (246,1) miljoonaa euroa, kasvua 13,1 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia. Suurin osa kasvusta johtui Doctagonin ja Kymijoen Työterveyden hankinnoista. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten kustannusperusteiset hinnantarkistukset ja Laihian asumispalvelutuotannon aloitus kasvattivat katsauskauden liikevaihtoa. Toisaalta katsauskauden liikevaihtoa vähensivät Pappilanpuiston tehostetun palveluasumistoiminnan päättyminen ja vastaanottokeskustoiminnan supistuminen.

Liikevaihto asiakasryhmittäin tammi–syyskuu 2018

Konsernin liikevaihto ja tulos

Heinä–syyskuu 2018

Pihlajalinnan liikevaihto kolmannelta vuosineljännekseltä oli 116,3 (99,4) miljoonaa euroa, kasvua 16,9 miljoonaa euroa eli 17,0 prosenttia. Liikevaihto kasvoi yritysjärjestelyiden johdosta 15,8 miljoonaa euroa eli 15,9 prosenttia. Yritysjärjestelyistä merkittävimmät olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toteutetut Doctagon Ab:n, Forever-liikuntakeskusketjun ja Kymijoen Työterveys Oy:n hankinnat.

Kolmannen vuosineljänneksen käyttökate oli 10,7 (9,1) miljoonaa euroa, kasvua 1,5 miljoonaa euroa eli 16,9 prosenttia. Uusien lääkärikeskusten avaukset heikensivät käyttökatetta 0,8 miljoonaa euroa. Työterveyshuollon palveluiden kannattavuuden paraneminen ja diagnostiikan kasvaneet volyymit paransivat vuosineljänneksen käyttökatetta. Toisaalta vakuutusyhtiöiden potilasohjauksesta johtuva leikkaustoiminnan väheneminen heikensi vuosineljänneksen kannattavuutta. Yritysjärjestelyiden varainsiirtoverot ja asiantuntijakulut (IFRS 3 -kulut) rasittivat kannattavuutta vuosineljänneksellä 0,1 (0,2) miljoonaa euroa.

Yritysjärjestelyiden vaikutus vuosineljänneksen käyttökatteeseen oli 1,6 miljoonaa euroa.

Oikaistu käyttökate oli 10,7 (9,0) miljoonaa euroa, kasvua 1,6 miljoonaa euroa eli 18,0 prosenttia. Vuosineljänneksen käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 0,0 (-0,1) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liiketoimintaan vaikuttaa tietty kausiluonteisuus. Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Kesälomakausina, erityisesti heinäkuussa, tällaisiin sopimuksiin liittyvät henkilöstökustannukset pienenevät ja kannattavuus paranee. Toisaalta taas Pihlajalinnan yksityis- ja yritysasiakkaiden palvelukysyntä on alhaisempi ja kannattavuus heikompi lomakausina, erityisesti heinä-elokuussa. Vuosineljännesten tasolla kausiluonteisuus on historiallisesti vaikuttanut vuoden kolmannen neljänneksen kannattavuutta parantavasti.

Vuosineljänneksen poistot ja arvonalentumiset olivat 4,7 (3,7) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat katsauskaudella 1,8 (1,3) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 1,3 (1,0) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset olivat 2,9 (2,3) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto vuosineljännekseltä oli 5,9 (5,5) miljoonaa euroa, kasvua 0,5 miljoonaa euroa eli 8,6 prosenttia. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) päättyneellä vuosineljänneksellä oli 5,1 (5,5) prosenttia. Oikaistu liikevoitto vuosineljännekseltä oli 5,9 (5,4) miljoonaa euroa, kasvua 0,6 miljoonaa euroa eli 10,3 prosenttia. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 5,1 (5,4) prosenttia.

Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvä julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli vuosineljänneksellä 21,6 (20,8) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli 1,4 (1,6) miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 1,3 (1,5) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Konsernin nettorahoituskulut vuosineljänneksellä olivat -0,8 (-0,5) miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen voitto ennen veroja oli 5,2 (5,0) miljoonaa euroa, kasvua 0,2 miljoonaa euroa eli 3,8 prosenttia. Tuloslaskelman verot olivat -1,2 (-1,0) miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen tulos oli 4,0 (4,0) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,11 (0,09) euroa.

Tammi–syyskuu 2018

Pihlajalinnan liikevaihto katsauskaudelta oli 360,8 (316,1) miljoonaa euroa, kasvua 44,7 miljoonaa euroa eli 14,2 prosenttia. Liikevaihto kasvoi yritysjärjestelyiden johdosta 47,7 miljoonaa euroa eli 15,1 prosenttia. Yritysjärjestelyistä merkittävimmät olivat Doctagon Ab:n, Forever-liikuntakeskusketjun ja Kymijoen Työterveys Oy:n hankinnat.

Katsauskauden käyttökate oli 20,6 (25,2) miljoonaa euroa, laskua 4,6 miljoonaa euroa eli 18,4 prosenttia.

Uusien lääkärikeskusten avaukset heikensivät katsauskauden käyttökatetta 3,1 miljoonaa euroa. Lisäksi vakuutusyhtiöiden potilasohjauksesta johtuva leikkaus- ja vastaanottotoiminnan väheneminen, vastaanottokeskustoiminnan supistuminen sekä julkisen erikoissairaanhoidon korkeat kustannukset rasittavat katsauskauden kannattavuutta. Yritysjärjestelyiden varainsiirtoverot ja asiantuntijakulut (IFRS 3 -kulut) rasittivat kannattavuutta katsauskaudella 1,6 (0,6) miljoonaa euroa.

Yritysjärjestelyiden vaikutus katsauskauden käyttökatteeseen oli 4,5 miljoonaa euroa.

Rakenneuudistukseen liittyen Pihlajalinna kävi yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisista ja toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Neuvottelut päättyivät 14.3.2018, ja henkilövähennysten määrä oli 25. Vähennysten seurauksena henkilöstökustannukset pienenevät noin 2,8 miljoonalla eurolla vuodessa. Henkilöstövähennyksiin liittyvät työsuhteiden päättämiskulut olivat katsauskaudella 0,6 miljoonaa euroa.

Oikaistu käyttökate oli 21,2 (25,6) miljoonaa euroa, laskua 4,4 miljoonaa euroa eli 17,0 prosenttia. Tammi– syyskuun käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 0,6 (0,4) miljoonaa euroa.

Katsauskauden poistot ja arvonalentumiset olivat 13,7 (10,6) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat katsauskaudella 5,2 (3,9) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 3,8 (2,8) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset olivat 8,5 (6,7) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto katsauskaudelta oli 6,8 (14,6) miljoonaa euroa, laskua 7,7 miljoonaa euroa eli 53,0 prosenttia. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) päättyneellä katsauskaudella oli 1,9 (4,6) prosenttia. Oikaistu liikevoitto katsauskaudelta oli 7,5 (15,1) miljoonaa euroa, laskua 7,6 miljoonaa euroa eli 50,2 prosenttia. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 2,1 (4,8) prosenttia.

Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvä julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli katsauskaudella 64,7 (63,5) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli 0,1 (0,9) miljoonaa euroa ja liiketulos oli -0,1 (0,7) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Konsernin nettorahoituskulut katsauskaudella olivat -2,1 (-1,3) miljoonaa euroa. Katsauskauden voitto ennen veroja oli 4,8 (13,3) miljoonaa euroa, laskua 8,6 miljoonaa euroa eli 64,3 prosenttia. Tuloslaskelman verot olivat -1,5 (-2,8) miljoonaa euroa. Katsauskauden voitto oli 3,3 (10,6) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,05 (0,34) euroa.

Markkina- ja lainsäädäntökatsaus

Maakunta- ja sote-uudistuksen lait ovat eduskunnan käsiteltävinä loppuvuodesta 2018. Uudistuksen ja sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi tavoitteen mukaan maakunnille 1.1.2021. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus järjestää toukokuussa 2019.

Tämänhetkisen tiedon mukaan maakunnat ottavat asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit käyttöön 1.1.2022. Maakuntien hyväksymät yksityiset sosiaali- ja terveyskeskukset sekä maakuntien liikelaitosten sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2023. Samaan aikaan suunhoidon yksiköt aloittavat toimintansa kaikissa maakunnissa. Sote-keskuksen on mahdollisuus aloittaa toiminta jo aikaisemmin maakunnan hakemuksesta, jos kriteerit täyttyvät.

Valinnanvapausmarkkinan koko olisi STM:n arvion mukaan noin 5,4 miljardia euroa (sote-keskukset n. 1,9 miljardia euroa, asiakassetelit n. 1,6 miljardia euroa, henkilökohtainen budjetti n. 1,5 miljardia euroa ja suunhoidon yksiköt n. 0,4 miljardia euroa). STM:n laskelmien mukaan yksityisten palveluntuottajien osuus perusterveydenhuollon palvelutuotannosta lisääntyisi nykyisestä 7 prosentista 26 prosenttiin. Erikoissairaanhoidossa osuus kasvaisi arvion mukaan viidestä prosentista kuuteen. Lokakuun alussa sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti, että palvelusetelikokeilut jatkuvat vuonna 2019.

Pihlajalinna katsoo, että yksityiselle sektorille avautuu mahdollisuuksia täydentää julkisen sektorin palvelutarjontaa etenkin perustason erikoissairaanhoidossa ja kiireettömässä erikoissairaanhoidossa, kun väestö ikääntyy ja julkinen sektori karsii ja keskittää erikoissairaanhoitoa aiempaa harvempiin yksiköihin. Tämä avaa yksityisille toimijoille mahdollisuuden kasvattaa osuuttaan erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta.

Suunniteltujen sote-linjausten vuoksi kunnat hakevat tällä hetkellä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoonsa etupäässä kiinteistövetoisesti. Pihlajalinna arvioi hankkeita tapauskohtaisesti ja lähtee liikkeelle hankkeissa, joissa yhtiö voi hyödyntää alueellista synergiaa. Pihlajalinna aloitti asumispalveluiden tuottamisen Laihian kunnalle syyskuun 2018 alussa kunnalta hankituissa kiinteistöissä.

Myös ulkoistusmarkkina on aktivoitunut sote-päätöksen lykkääntyessä. Kristiinankaupunki on aloittanut neuvottelumenettelyn ulkoistaakseen osan sosiaali- ja terveyspalveluistaan kunnan ja palveluntuottajan yhteisyritykselle. Ruoveden kunta neuvottelee Mänttä-Vilppulan yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä.

Yksityisen markkinan tilanne on ennallaan. Työterveysmarkkinan arvioidaan kasvavan, mikäli kunnat ja muut julkisyhteisöt luopuvat omistamistaan työterveyshuoltopalveluita tuottavista yhtiöistä. Esimerkiksi Kotkan kaupunki myi Kymijoen Työterveyden Pihlajalinnalle tammikuussa 2018. Itse maksavien asiakkaiden kysynnässä on jonkin verran vaihtelua, mikä on näkynyt edelleen suunterveydenhuollon kysynnän heikkoutena.

Konsernin tase ja rahavirta

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 336,2 (243,8) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 27,6 (27,8) miljoonaa euroa.

Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta katsauskaudelta oli 6,8 (18,5) miljoonaa euroa. Kuluneen vuosineljänneksen liiketoiminnan nettorahavirta oli 3,8 (4,2) miljoonaa euroa. Maksetut verot katsauskaudella olivat -3,9 (-3,7) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos katsauskaudella oli -10,0 (-2,7) miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen nettokäyttöpääoman muutos oli -5,6 (-3,3) miljoonaa euroa. Katsauskauden liiketoiminnan rahavirtaa heikensi käyttökatteen lasku sekä ostovelkojen ja muiden velkojen väheneminen. Kuluneen vuosineljänneksen liiketoiminnan rahavirtaa heikensi ostovelkojen ja muiden velkojen väheneminen.

Investointien nettorahavirta oli -47,8 (-14,8) miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat vaikuttivat investointien nettorahavirtaan katsauskaudella -33,8 (-9,1) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat katsauskaudella -14,5 (-6,0) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 0,4 (0,2) miljoonaa euroa.

Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli -41,0 (3,7) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta oli 31,5 (-3,5) miljoonaa euroa. Konserni nosti uutta lainaa 111,5 (14,5) miljoonaa euroa ja lyhensi rahoitusvelkojaan sisältäen tililimiittien muutokset yhteensä 65,0 (5,4) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Oyj maksoi keväällä osinkoa 3,6 (3,1) miljoonaa euroa. Määräysvallattomille omistajille maksettiin katsauskaudella osinkoa 0,5 (2,8) miljoonaa euroa. Rahoitusleasingvelkojen maksut olivat 2,5 (2,4) miljoonaa euroa ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat 1,9 (1,4) miljoonaa euroa. Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutoksen nettovaikutus rahavirtaan oli -6,4 (-2,9) miljoonaa euroa. Pihlajalinna lisäsi omistusosuuttaan kuntayhtiöissä kesäkuussa.

Konsernin nettovelkaantumisaste katsauskauden lopussa oli 75,5 (41,7) prosenttia. Korolliset nettovelat olivat 96,3 (43,4) miljoonaa euroa. Konsernin velkaantuneisuutta katsauskaudella nostivat erityisesti yrityshankinnat, joiden rahavirtavaikutus oli yhteensä -29,7 (-8,6) miljoonaa euroa. Konserni maksoi katsauskaudella lisäksi -4,0 (-0,5) miljoonaa euroa ehdollisia vastikkeita (yrityskauppojen lisäkauppahintoja).

Katsauskauden sijoitetun pääoman tuotto oli 5,2 (11,4) prosenttia ja oman pääoman tuotto oli 5,8 (13,3) prosenttia.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinna järjesteli velkarahoituksensa uudelleen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Uusi vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely on tehty Danske Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.

Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantuneisuus). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 30.9.2018.

Konsernin toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset pysyivät muuttumattomina. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi.

Pihlajalinnalla oli katsauskauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 44,0 miljoonaa euroa.

Hankinnan/myynnin kohde	Ajankohta	Toimiala	Kotipaikka
Hammashannu Oy, myyty 100 % osakekannasta (osa SYH-ketjua)	9/2018	Suunterveydenhoito	Turku
Anula Oy, 100 % osakekannasta	7/2018	Suunterveydenhoito	Hämeen linna
Leaf Areena Oy, 100 % osakekannasta	6/2018	Liikuntakeskukset	Turku
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit -ketju, 51 % osakekannasta	3/2018	Suunterveydenhoito	Useita
Doctagon Ab, 100 % osakekannasta (suunnattu osakeanti)	3/2018	Lääkärikeskustoiminta, työter veyspalvelut, työvoimapalvelut	Helsinki
Forever-liikuntakeskusketju, 70 % osakekannasta	2/2018	Liikuntakeskukset	Useita
Röntgentutka Oy, 50 % osakekannasta (aiempi omistus 50 %, vaiheittainen hankinta)	2/2018	Kuvantaminen	Tampere
Linnan Klinikka Oy, 100 % osakekannasta	2/2018	Lääkärikeskustoiminta, työter veyspalvelut	Hämeen linna
Kymijoen Työterveys Oy, 100 % osakekannasta	2/2018	Työterveyspalvelut	Kotka
Salon Lääkintälaboratorio Oy (Sallab), 100 % osa kekannasta	1/2018	Lääkärikeskustoiminta, työter veyspalvelut	Salo
Someron Lääkärikeskus Oy, 100 % osakekannasta	1/2018	Lääkärikeskustoiminta, työter veyspalvelut	Somero

Yritysostot ja -myynnit sekä investoinnit

Yhteenveto katsauskauden yrityshankinnoista on esitetty osavuosikatsauksen taulukko-osassa.

Katsauskauden bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 87,9 (20,5) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat katsauskaudella 4,1 (5,6) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen uusien yksiköiden avaamiseen olivat 12,4 (1,3) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen yritysjärjestelyihin olivat yhteensä 71,5 (13,6) miljoonaa euroa.

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 0,6 miljoonaa euroa.

Pihlajalinna rakennuttaa Laihialle välivuokrausmallilla uuden 60-paikkaisen ikäihmisten palvelukodin. Rakennuksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2019. Uuden palvelukodin valmistuttua Pihlajalinna on sitoutunut ostamaan Laihian kunnalta myös asumispalvelutalon. Lisäksi Pihlajalinna on sitoutunut saneeraamaan kaksi pienempää jo ostamaansa hoitokotirakennusta. Pihlajalinna on sitoutunut ostamaan Joensuussa sijaitsevan lääkärikeskuksensa toimitilaosakkeet. Toimitilaosakkeet hankittiin lokakuussa 2018.

Pihlajalinnan laajentuminen jatkuu huolimatta mahdollisen sote-uudistuksen siirtymisestä. Pihlajalinna kertoi tilikauden 2017 aikana suunnitelmastaan avata uusia yksiköitä kymmenelle uudelle paikkakunnalle vuoteen 2020 mennessä. Laajentuminen toteutetaan jatkossa lähinnä yritysostoilla ja kuntahankkeilla. Uusia leikkaustoimintayksiköitä ei avata ensi vuoden aikana.

Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat

Pihlajalinna lisäsi omistusosuuttaan kuntayhtiöissä kesäkuussa 2018 ja omistaa nyt 81 prosenttia Mäntänvuoren Terveys Oy:n ja Kolmostien Terveys Oy:n osakkeista sekä 90 prosenttia Jokilaakson Terveys Oy:n osakkeista. Lisäksi yhtiö allekirjoitti Kuusiokuntien kanssa ehdollisen kauppakirjan, jonka mukaan se nostaa omistusosuuttaan Kuusiolinna Terveys Oy:stä 97 prosenttiin vuoden loppuun mennessä.

Pihlajalinna on maksanut tehdyistä osakekaupoista yhteensä 8,4 miljoonaa euroa. Kuusiolinna Terveyden osakkeiden kauppahinta on ehdollisen kauppakirjan mukaan 18,4 miljoonaa euroa.

Yhtiö	Pihlajalinnan omistus 1.1.2018	Pihlajalinnan omistus 30.9.2018	Nykyisen sopimuk sen palvelutuotan non alkamisvuosi	Sopimuksen kesto, vuotta
Jokilaakson Terveys Oy	51 %	90 %	sisäinen palvelutuo	sisäinen palvelu
			tanto	tuotanto
Kuusiolinna Terveys Oy	51 %	51 % (kaupan voimaantulon jälkeen 97 %, kauppa tulee voimaan sen jälkeen kun osapuolet ovat allekirjoitta neet erillisen voimaantu loasiakirjan)	2016	10+5
Mäntänvuoren Terveys Oy	66 %	81 %	2016	10+5
Kolmostien Terveys Oy	71 %	81 %	2015	10+5

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Aktivointikriteerit täyttäviä kehittämismenoja katsauskaudella oli 0,4 (0,0) miljoonaa euroa.

Tilikaudella 2018 kehittämistoiminta keskittyy digitaalisten asiointipalveluiden ja mobiilipalveluiden jatkokehittämiseen ja käyttöönottoon kaikille asiakasryhmille. Kehityksen painopisteitä ovat myös asiakkuusohjelma, tiedolla johtaminen sekä EU:n tietosuoja-asetus.

Henkilöstö

Katsauskauden lopussa henkilöstön määrä oli 5 867 (4 767), lisäystä 1 100 henkilöä eli 23 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä katsauskaudella kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 460 (3 881), lisäystä 579 henkilöä eli 15 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat katsauskaudella 155,1 (130,5) miljoonaa euroa, kasvua 24,6 miljoonaa euroa eli 19,0 prosenttia.

Henkilöstömäärän kasvu johtui pääosin katsauskauden yrityshankinnoista sekä uusien toimipisteiden avauksista.

Muutokset johdossa ja johtoryhmä

Pihlajalinnan hallitus nimitti 14.3.2018 konsernin johtoryhmään seuraavat kymmenen (10) jäsentä:

Joni Aaltonen, toimitusjohtaja Minna Elomaa, liiketoimintajohtaja, Etelä-Suomi Tero Järvinen, liiketoimintajohtaja, Pohjanmaa Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja, Väli-Suomi Ville Lehtonen, talous- ja rahoitusjohtaja Siri Markula, viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja, 12.10.2018 saakka Perttu Monthan, digitaalisen kehityksen johtaja Sanna Määttänen, palvelu- ja tuotekehitysjohtaja Pauliina Rannikko, henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja, 14.12.2018 saakka Pauli Waroma, markkinointijohtaja

Pihlajalinnan myyntijohtajaksi nimitettiin Stefan Wentjärvi. Hän aloitti tehtävässään ja konsernin johtoryhmän jäsenenä 1.9.2018.

Pihlajalinnan lakiasiainjohtajaksi on nimitetty Marko Savolainen. Hän aloittaa tehtävässään ja konsernin johtoryhmän jäsenenä 14.12.2018.

Yhtiön hallitus

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 5.4.2018 päätettiin, että hallitukseen kuuluu kahdeksan (8) jäsentä. Hallituksen jäseniksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin uudelleen Timo Everi, Leena Niemistö, Jari Sundström, Seija Turunen ja Mikko Wirén sekä uusina jäseninä Matti Bergendahl, Kati Sulin ja Gunvor Kronman.

Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Matti Bergendahlin hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (puheenjohtaja), Matti Bergendahl, Leena Niemistö ja Kati Sulin Palkitsemisvaliokunta: Mikko Wirén (puheenjohtaja), Timo Everi, Gunvor Kronman ja Jari Sundström

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Pihlajalinna Oyj:n neljä suurinta rekisteröityä osakkeenomistajaa nimittivät 26.9.2018 osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edustajat:

• Jari Eklund, yhtiöryhmän johtaja ja hallitusten jäsen, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja Lähi-Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö
• Mikko Wirén, toimitusjohtaja, MWW Yhtiö Oy
• Antti Kuljukka, toimitusjohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
• Hanna Hiidenpalo, johtaja, sijoitukset, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Varsinainen yhtiökokous 5.4.2018 muutti nimitystoimikunnan työjärjestystä 2. kohdan toisen kappaleen osalta. Kyseinen kappale kokonaisuudessaan on julkaistu 5.4.2018 Pihlajalinna Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset -tiedotteessa.

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous 5.4.2018 päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot pysyvät ennallaan ja niitä maksetaan seuraavasti: kokopäivätoimiselle puheenjohtajalle 250 000 euroa, varapuheenjohtajalle 48 000 euroa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Tilintarkastus

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 5.4.2018 yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tilikaudelle 1.1. - 31.12.2018. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Lotta Nurminen, KHT.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Pihlajalinna hankki Doctagon Ab:n koko osakekannan suunnatulla annilla maaliskuussa. Suunnatussa osakeannissa Doctagon Ab:n kauppahinta 30 105 000 euroa maksettiin Pihlajalinna Oyj:n osakkeilla. Suunnatussa osakeannissa tarjottiin merkittäväksi 2 006 989 uutta osaketta 15,00 euron osakekohtaiseen merkintähintaan. Uusien osakkeiden määrä vastasi noin kymmentä prosenttia Pihlajalinna Oyj:n kaikista osakkeista ennen uusien osakkeiden antamista. Pihlajalinna Oyj:n osakkeiden lukumäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 22 620 135 osaketta. Osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.3.2018.

Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli katsauskauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 22 620 135 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun varojen jakoon. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 13 991 (11 335) osakkeenomistajaa. Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.

Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.

Osaketiedot	7-9/2018	7-9/2017	1-9/2018	1-9/2017	1-12/2017
Määrä kauden lopussa, kpl	22 620 135	20 613 146	22 620 135	20 613 146	20 613 146
Määrä kaudella keskimäärin, kpl	22 620 135	20 613 146	22 090 819	20 613 146	20 613 146
Osakkeen ylin kurssi, euroa	12,00	17,75	15,28	18,42	18,42
Osakkeen alin kurssi, euroa	10,68	15,33	10,66	15,33	12,60
Osakkeen keskikurssi, euroa*	11,31	16,47	12,58	17,14	16,30
Osakkeen päätöskurssi, euroa	10,78	15,98	10,78	15,98	13,34
Osakevaihto, 1 000 kpl	1 016	1 053	5 353	3 571	5 189
Osakevaihto, %	4,5	5,1	24,2	17,3	25,2
Markkina-arvo kauden lopussa,
milj. euroa	243,8	329,4	243,8	329,4	274,0

* kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 5.4.2018 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 2 061 314 osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 asti.

Varsinainen yhtiökokous 5.4.2018 valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 3 091 971 osaketta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 asti.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Pihlajalinnalla on käytössään riskienhallintatyökalu, jolla hallitaan ja seurataan aktiivisesti riskejä. Päätavoitteena on tunnistettujen riskien minimointi ja parempi ennakointi.

Poliittinen päätöksenteko ja julkisen sektorin rakennemuutokset kohdistuvat myös sosiaali- ja terveyspalveluihin ja voivat vaikuttaa suoraan tai välillisesti konsernin liiketoimintaan ja kasvumahdollisuuksiin. Soteuudistuksen tulevat kokonaisvaikutukset sekä mahdolliset muut muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä ovat vaikeasti ennustettavissa. Uudistukset saattavat vaikeuttaa konsernin toimintaa joillain sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimialoilla, mutta toisaalta konsernin laaja-alainen toiminta eri toimialoilla saattaa osittain tasata muutosten vaikutuksia. Konserni seuraa tarkasti poliittisia päätöksentekoprosesseja.

Edellä mainitun lisäksi julkisiin hankintoihin liittyy riski mahdollisista valituksista ja oikeudenkäynneistä. Lisäksi nykyisten merkittävimpien asiakkuuksien ja sopimusten jatkumiseen liittyy riskejä etenkin pitkällä aikavälillä.

Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten vuosittainen kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilinpäätöshetkellä tai osavuosikatsausta laadittaessa.

Lisäksi liiketoiminnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät uusien toimipisteiden avaamiseen, yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen sekä riskeihin, jotka liittyvät verotukseen sekä pätevän johdon sitouttamiseen ja rekrytointeihin.

Konsernin pääyhtiöissä alkoi keväällä 2017 verotarkastus, joka on vielä kesken.

Konsernilla on myyntisaamisissaan yhteensä 3,3 (2,2) miljoonaa euroa olennaisesti viivästyneitä maksuja merkittävältä asiakkaaltaan. Kyseessä on yksityisoikeudellinen sopimuskiista. Pihlajalinnan johdon arvion mukaan tilaajataholla ei ole perusteita maksujen pidättämiselle ja johto arvioi edelleen, että asiakas tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti.

Syyskuun 2018 lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 163,0 (101,9) miljoonaa euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja aina, kun tapahtumat tai olosuhteet viittaavat mahdolliseen arvonalentumiseen, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä käypää arvoa. Katsauskauden aikana Pihlajalinna ei ole havainnut viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä olisi kerrytettävissä.

Liputusilmoitukset

Katsauskauden aikana Pihlajalinna vastaanotti seuraavat arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaiset liputusilmoitukset:

Kauppa päivä	Osakas	Raja	Omistus yhteensä, %	Osakkeita liputus hetkellä
26.9.2018	Fennia-konserni (Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia ja Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia)	Yli 10 %	10,02 %	2 265 586
24.5.2018	Fennia-konserni (Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia ja Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia)	Yli 5 %	6,03 %	1 364 252
14.3.2018	LähiTapiola-ryhmä (LähiTapiola Keskinäinen Vakuu tusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyh tiö)	Alle 25 %	23,76 %	5 375 350
15.2.2018	LähiTapiola-ryhmä (LähiTapiola Keskinäinen Vakuu tusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyh tiö)	Yli 25 %	26,07 %	5 373 026

Voimassa olevat kannustinjärjestelmät

Pihlajalinna Oyj:n hallitus hyväksyi 14.5.2018 osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman käynnistämisen yhtiön avainhenkilöille.

Ohjelma muodostaa kolmivuotisen kokonaisuuden eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2021. Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan.

Ohjelmaan kuuluu edellä mainittuun osakesijoitukseen perustuva kiinteämääräinen lisäosakeohjelma yksivuotisella sitouttamisjaksolla (kalenterivuosi 2018) sekä suoritusperusteinen lisäosakeohjelma, jonka muodostavat kahden ja kolmen vuoden pituiset suoritusjaksot (kalenterivuodet 2018–2019 ja kalenterivuodet 2018–2020).

Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma (matching share plan) sisältää osallistujan henkilökohtaisen sijoituksen Pihlajalinnan osakkeisiin sekä kutakin sijoitettua osaketta kohti yhden lisäosakkeen maksamisen vastikkeetta sitouttamisjakson jälkeen vuonna 2019 (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä). Sekä osallistujan osakesijoitukseen että osakepalkkiona maksettaviin lisäosakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta.

Suoritusperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää erilliset kahden vuoden ja kolmen vuoden pituiset suoritusjaksot. Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan asianomaisten suoritusjaksojen jälkeen vuosina 2020 ja 2021, mikäli hallituksen asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus Pihlajalinnan osakkeisiin.

Osakepalkkiona maksettaviin osakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta. Suoritusperusteiseen lisäosakeohjelmaan sovellettavat suorituskriteerit ovat Pihlajalinna-konsernin oikaistu liikevoitto sekä keskeiset operatiiviset mittarit.

Palkkioiden maksaminen ohjelmasta edellyttää, että oikaistun liikevoiton toteutuma vuodelta 2018 on yhtiön 14.5.2018 voimassa olleen ohjeistuksen mukainen.

Mikäli kaikki Ohjelmaan jäljempänä mainitun enimmäisosallistujamäärän puitteissa valitut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä yllä mainitun sijoitusedellytyksen ja mikäli ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan, ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 840 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä).

Hallitus on tässä vaiheessa valinnut Ohjelmaan noin 20 avainhenkilöä. Ohjelmaan tässä vaiheessa valitut sekä mahdollisesti myöhemmin valittavat osallistujat mukaan lukien Ohjelmaan voi osallistua enintään noin 65 avainhenkilöä.

Yhtiöllä ei katsauskaudella ollut käytössä hallitusta koskevia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Pihlajalinnan henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Pauliina Rannikko on irtisanoutunut yhtiön palveluksesta. Hän jatkaa nykyisessä tehtävässään ja johtoryhmän jäsenenä 14.12.2018 saakka. Lakiasiainjohtajaksi on nimitetty Marko Savolainen. Hän aloittaa tehtävässään ja konsernin johtoryhmän jäsenenä 14.12.2018.

Laatimisperiaatteet

Tämä osavuosikatsaus (tilintarkastamaton) on laadittu IFRS-standardien mukaisesti ja sen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardin (Osavuosikatsaukset) vaatimuksia. Kaikki luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summasta. Tunnus- ja muutosluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Osavuosikatsauksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat osavuosikatsauksessa käytetyistä arvoista.

Pihlajalinnan segmenttiraportointi muuttui toimintarakenteen uudistamisen johdosta. Vuoden 2018 alusta Pihlajalinnan toimintasegmenttejä ovat maantieteelliset liiketoiminta-alueet, jotka yhdistetään yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi.

Pihlajalinna raportoi segmenttitietoinaan vuonna 2018 konsernitason luvut, jolloin vertailutietoina esitetään vuoden 2017 konsernitason luvut. Pihlajalinna raportoi lisäksi vuonna 2018 liikevaihtonsa liiketoiminta-alueittain ja asiakasryhmittäin IFRS 15 myyntituottojen jaottelun vaatimusten mukaisesti.

Osavuosikatsaus on laadittu niiden voimassaolevien IFRS-standardien mukaisesti, jotka Euroopan unionissa on hyväksytty sovellettaviksi. Osavuosikatsaus on laadittu noudattaen 31.12.2017 tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ottaen huomioon 1.1.2018 sovellettaviksi tulleet uudet tai muutetut standardit tai tulkinnat. Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat sekä perustelut niiden esittämiselle löytyvät Pihlajalinnan vuoden 2017 tilinpäätöstiedotteesta ja toimintakertomuksesta.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin omaan pääomaan eikä Pihlajalinnan soveltamiin tuloutuskäytäntöihin. Standardi kuitenkin lisäsi liikevaihdosta esitettävien tietojen määrää. Pihlajalinna on esittänyt 1.1.2018 alkaen konsernin liikevaihdon jakauman liiketoiminta-alueittain ja asiakasryhmittäin.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin käyttöönoton johdosta Pihlajalinna on tarkentanut luottotappioiden kirjanpitokäsittelymalliaan vastaamaan standardin vaatimuksia. Odotettujen luottotappioiden kirjaaminen tapahtuu jo sopimuksen alussa. Käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin omaan pääomaan eikä muutoksella ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen.

Tulevien IFRS-standardien vaikutukset

Pihlajalinna ottaa käyttöön IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin 1.1.2019 alkavan tilikauden alusta.

• IFRS 16 Vuokrasopimukset. Uusi standardi korvaa IAS 17 -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. Vuokralle ottajan kaikki vuokrasopimukset tullaan kirjaamaan käyttöoikeusomaisuuserinä taseeseen pois lukien lyhytaikaiset alle 12 kk sopimukset ja arvoltaan vähäiset (enintään USD 5 000) sopimukset. Katsauskauden lopussa konsernin muiden vuokrasopimusten arvo oli 87,8 miljoonaa euroa. Konsernin muissa vuokrasopimuksissa esitetyt toimitilavuokravastuut tulee standardin mukaisesti kirjata taseeseen käyttöoikeusomaisuuseräksi ja vuokrasopimusvelaksi. Vastuina käsiteltävien sopimusten ja IFRS 16 mukaisten vuokrasopimusten käsitteet poikkeavat kuitenkin toisistaan, mistä johtuen taseeseen kirjattavien sopimusten määrä voi poiketa muiden vastuiden määrästä. Standardin käyttöönotolla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia Pihlajalinnan tilinpäätökseen. Muutos vaikuttaa myös taseeseen perustuviin tunnuslukuihin kuten velkaantumisasteeseen. Standardin käyttöönotto ei vaikuta konsernin rahavirtaan eikä konsernin rahoitusjärjestelyn kovenanttilaskentaan.

Pihlajalinna valitsi katsauskaudella standardin käyttöönottoa helpottavan järjestelmän ja aloitti käyttöönottoprojektin. Alustavien arvioiden mukaan IFRS 16 mukaisten vuokrasopimusten määrä (käyttöoikeusomaisuuserien arvo) konsernissa tilanteessa 30.9.2018 olisi ollut 80,3 miljoona euroa ja vastaava vuokrasopimusvelka 81,2 miljoonaa euroa.

Taulukko-osa 1.1.–30.9.2018

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa	7-9/2018 3 kk	7-9/2017 3 kk	1-9/2018 9 kk	1-9/2017 9 kk	2017 12 kk
Liikevaihto	116,3	99,4	360,8	316,1	424,0
Liiketoiminnan muut tuotot	0,5	0,5	2,4	1,1	2,3
Materiaalit ja palvelut	-42,8	-40,7	-141,1	-132,1	-175,5
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-48,7	-41,2	-155,1	-130,5	-175,4
Liiketoiminnan muut kulut	-14,5	-8,9	-46,5	-29,6	-42,3
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tulok
sesta	0,0	0,1	0,0	0,3	0,3
Käyttökate (EBITDA)	10,7	9,1	20,6	25,2	33,3
Poistot ja arvonalentumiset	-4,7	-3,7	-13,7	-10,6	-14,2
Liikevoitto (EBIT)	5,9	5,5	6,8	14,6	19,1
Rahoitustuotot	0,0	0,0	0,1	0,1	0,2
Rahoituskulut	-0,8	-0,5	-2,2	-1,4	-1,9
Tulos ennen veroja	5,2	5,0	4,8	13,3	17,4
Tuloverot	-1,2	-1,0	-1,5	-2,8	-3,4
Tilikauden tulos*	4,0	4,0	3,3	10,6	14,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä	4,0	4,0	3,3	10,6	14,1
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	2,3	1,9	1,1	7,1	9,5
Määräysvallattomille omistajille	1,7	2,1	2,2	3,5	4,6
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tulok
sesta laskettu osakekohtainen tulos (eu
roa)
Laimentamaton ja laimennettu	0,11	0,09	0,05	0,34	0,46

* Konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä

Konsernin tase

milj. euroa	30.9.2018	30.9.2017	31.12.2017
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	71,2	57,7	61,9
Liikearvo	163,0	101,9	103,9
Muut aineettomat hyödykkeet	22,1	16,7	16,6
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,0	3,0	3,0
Myytävissä olevat rahoitusvarat	0,1	0,0	0,1
Muut saamiset	1,7	2,7	1,6
Laskennalliset verosaamiset	3,7	2,2	2,2
Pitkäaikaiset varat yhteensä	261,8	184,3	189,3
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	2,5	2,2	2,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	41,9	28,0	24,0
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	2,4	1,5	1,1
Rahavarat	27,6	27,8	37,1
Lyhytaikaiset varat yhteensä	74,4	59,5	64,3
Varat yhteensä	336,2	243,8	253,6
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	0,1	0,1	0,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	116,5	87,9	87,9
Kertyneet voittovarat	1,5	3,7	2,8
Katsauskauden tulos	1,1	7,1	9,5
	119,2	98,8	100,3
Määräysvallattomien omistajien osuus	8,3	5,2	5,6
Oma pääoma yhteensä	127,5	104,0	105,9
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	6,4	5,5	5,5
Rahoitusvelat	120,3	68,7	66,3
Muut pitkäaikaiset velat	1,5	1,7	1,7
Varaukset	0,7	0,8	0,8
Pitkäaikaiset velat yhteensä	128,9	76,7	74,3
Lyhytaikaiset velat
Varaukset	0,1
Ostovelat ja muut velat	71,0	54,1	61,8
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	2,4	2,2	1,3
Rahoitusvelat	6,4	6,9	10,3
Lyhytaikaiset velat yhteensä	79,8	63,1	73,4
Velat yhteensä	208,7	139,8	147,7
Oma pääoma ja velat yhteensä	336,2	243,8	253,6

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
		pääoma
		Sijoitetun
		vapaan		Määräys
milj. euroa	Osake	oman	Kertyneet	vallatto	Oma pää
	pää	pääoman	voittova	mien omis	oma
	oma	rahasto	rat	tajien osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2017	0,1	87,9	9,7	3,2	101,0
Tilikauden tulos			7,1	3,5	10,6
Tilikauden laaja tulos yh
teensä			7,1	3,5	10,6
Osingonjako			-3,2	-1,5	-4,6
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä			-3,2	-1,5	-4,6
Määräysvallattomien omista
jien osuuksien muutokset,
jotka eivät johtaneet muutok
seen määräysvallassa			-2,8	-0,1	-2,9
Tytäryhtiöomistusosuuksien
muutokset yhteensä			-2,8	-0,1	-2,9
Oma pääoma 30.9.2017	0,1	87,9	10,8	5,2	104,0
Oma pääoma 31.12.2017	0,1	87,9	12,3	5,6	105,9
IFRS 15 käyttöönotto			0,0		0,0
IFRS 9 käyttöönotto			0,0		0,0
Oma pääoma 1.1.2018	0,1	87,9	12,3	5,6	105,9
Tilikauden tulos			1,1	2,2	3,3
Tilikauden laaja tulos yh
teensä			1,1	2,2	3,3
Suunnattu osakeanti		28,6			28,6
Osingonjako			-3,6	-1,2	-4,8
Sijoitukset konserniyhtiöihin				2,4	2,4
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä		28,6	-3,6	1,2	26,1
Määräysvallattomien omista
jien osuuksien muutokset,
jotka eivät johtaneet muutok
seen määräysvallassa			-7,2	-0,6	-7,8
Tytäryhtiöomistusosuuksien
muutokset yhteensä			-7,2	-0,6	-7,8
Oma pääoma 30.9.2018	0,1	116,5	2,6	8,3	127,5

Konsernin rahavirtalaskelma

	7-9/2018	7-9/2017	1-9/2018	1-9/2017	2017
milj. euroa	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk	12 kk
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	117,3	101,0	360,1	318,3	423,8
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut
maksut	0,4	0,5	1,2	0,7	1,5
Maksut liiketoiminnan kuluista	-112,6	-95,8	-350,7	-297,0	-386,0
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoi
tuseriä ja veroja	5,1	5,7	10,6	22,0	39,3
Saadut korot	0,0	0,1	0,1	0,2	0,2
Maksetut verot	-1,3	-1,7	-3,9	-3,7	-4,6
Liiketoiminnan nettorahavirta	3,8	4,2	6,8	18,5	34,9
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin	-2,1	-3,1	-14,5	-6,0	-10,1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkei
den luovutustulot ja ennakkomaksut	0,2	0,0	0,4	0,2	0,2
Muiden sijoitusten muutos	0,0		0,0	0,0	-0,1
Lainasaamisten muutos					0,3
Saadut osingot			0,0	0,1	0,1
Tytäryritysten hankinta vähennettynä
hankintahetken rahavaroilla	-0,2	-5,3	-33,8	-9,1	-8,9
Tytäryritysten luovutukset vähennettynä
luovutushetken rahavaroilla	0,1		0,1
Investointien nettorahavirta	-2,0	-8,4	-47,8	-14,8	-18,5
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuk
sien muutokset ja sijoitukset	0,0	-3,0	-6,4	-2,9	-4,0
Lainojen nostot	5,0	9,5	111,5	14,5	14,5
Lainojen takaisinmaksut	-5,0	0,3	-65,0	-5,4	-6,4
Rahoitusleasingvelkojen maksut	-0,9	-0,8	-2,5	-2,4	-3,2
Maksetut korot ja maksut muista liiketoi minnan rahoituskuluista	-0,7	-0,5	-1,9	-1,4	-1,8
Maksetut osingot ja muu voitonjako		-0,5	-4,1	-5,9	-5,9
Rahoituksen nettorahavirta	-1,5	5,1	31,5	-3,5	-6,9
Rahavarojen muutos	0,2	0,8	-9,5	0,2	9,5
Rahavarat kauden alussa	27,4	27,0	37,1	27,5	27,5
Rahavarat kauden lopussa	27,6	27,8	27,6	27,8	37,1

Konsernin vastuut

milj. euroa	30.9.2018	30.9.2017	31.12.2017
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitetyt panttivelkakirjat	1,5	1,1	1,3
Takaukset	2,2	0,3	3,1
Vuokravakuustalletukset	1,7	1,3	1,6
Osakkuusyritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset	0,0	3,2
Muut vastuut
Leasing- ja vuokravastuut	87,8	39,6	50,1

Pihlajalinna on allekirjoittanut Kuusiokuntien kanssa ehdollisen kauppakirjan, jonka mukaan se nostaa omistusosuuttaan Kuusiolinna Terveys Oy:stä 97 prosenttiin. Kuusiolinna Terveyden osakkeiden kauppahinta on ehdollisen kauppakirjan mukaan 18,4 miljoonaa euroa.

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset ovat noin 0,6 miljoonaa euroa.

Pihlajalinna rakennuttaa Laihialle välivuokrausmallilla uuden 60-paikkaisen ikäihmisten palvelukodin. Rakennuksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2019. Uuden palvelukodin valmistuttua Pihlajalinna on sitoutunut ostamaan Laihian kunnalta myös asumispalvelutalon. Lisäksi Pihlajalinna on sitoutunut saneeraamaan kaksi pienempää jo ostamaansa hoitokotirakennusta. Pihlajalinna on sitoutunut ostamaan Joensuussa sijaitsevan lääkärikeskuksensa toimitilaosakkeet. Toimitilaosakkeet hankittiin lokakuussa 2018.

Lähipiiriliiketoimet

milj. euroa	1-9/2018	1-9/2017	2017
Johdon avainhenkilöt
Maksetut vuokrat	0,7	0,7	1,1
Ostetut palvelut	1,1	1,3	1,3
Ostovelat	0,1	0,1	0,1
Muut velat		0,1
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Myydyt palvelut		0,0	0,0
Ostetut palvelut	0,0	0,6	1,0
Saadut vuokrat	0,0	0,2	0,2
Saadut korot ja provisiot		0,1	0,1
Saadut osingot		0,1	0,1
Ostovelat		0,1	0,1
Korko- ja provisiosaamiset		0,0
Lainasaamiset		1,3

Aineellisten hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	30.9.2018	30.9.2017	31.12.2017
Hankintameno kauden alussa	93,1	69,6	69,6
Lisäykset	13,1	17,6	22,8
Liiketoimintojen yhdistäminen	5,0	1,5	2,9
Siirrot erien välillä	0,8	0,0	0,3
Vähennykset	-0,8	-2,1	-2,4
Hankintameno kauden lopussa	111,3	86,6	93,1
Kertyneet poistot kauden alussa	-31,2	-24,1	-24,1
Katsauskauden poistot	-8,5	-6,7	-9,0
Siirrot erien välillä	-0,9	0,0	-0,3
Vähennysten kertyneet poistot	0,5	1,9	2,1
Kertyneet poistot kauden lopussa	-40,0	-28,9	-31,2
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	71,2	57,7	61,9

Aineettomien hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	30.9.2018	30.9.2017	31.12.2017
Hankintameno kauden alussa	137,8	120,7	120,7
Lisäykset	3,2	1,8	3,0
Liiketoimintojen yhdistäminen	66,5	12,1	14,1
Siirrot erien välillä	0,2	0,0
Hankintameno kauden lopussa	207,7	134,6	137,8
Kertyneet poistot kauden alussa	-17,3	-12,1	-12,1
Katsauskauden poistot	-5,2	-3,9	-5,2
Siirrot erien välillä	-0,1
Kertyneet poistot kauden lopussa	-22,6	-16,0	-17,3
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	185,1	118,6	120,5

Hankitut liiketoiminnot yhteenlaskettuna

Katsauskauden 2018 hankinnat (Salon Lääkintälaboratorio Oy, Someron Lääkäriasema Oy, Kymijoen Työterveys Oy, Linnan Klinikka Oy, Röntgentutka Oy, noin 70 % Forever-liikuntakeskusketjusta, Doctagon Ab, noin 51 % SYH-konsernista, Leaf Areena Oy ja Anula Oy) ja aiempien alustavina esitettyjen hankintamenojen päivitys sekä Hammashannu Oy:n myynti on esitetty alla olevassa taulukossa yhteenlaskettuna, koska ne eivät ole yksittäin tarkasteltuina olennaisia.

milj. euroa	1-9/2018
Alustava vastike:
Käteinen raha	34,9
Liikkeelle laskettujen osakkeiden arvo	28,6
Ehdollinen vastike	0,1
Kokonaishankintameno	63,6
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
Aineelliset hyödykkeet	5,0
Aineettomat hyödykkeet	7,4
Myytävissä olevat rahoitusvarat	0,1
Laskennallinen verosaaminen	0,1
Vaihto-omaisuus	0,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	7,6
Rahavarat	5,2
Varat yhteensä	25,5
Laskennallinen verovelka	-1,4
Korolliset rahoitusvelat	-4,8
Muut velat	-9,8
Velat yhteensä	-16,0
Alustava nettovarallisuus	9,5
Liikearvon syntyminen hankinnassa:
Luovutettu vastike	63,6
Aiempi omistus käypään arvoon arvostettuna	4,0
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus hankinnasta	1,1
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	-9,5
Alustava liikearvo	59,1
Rahana maksettu kauppahinta:	34,9
Hankittujen kohteiden rahavarat	-5,2
Alustava rahavirtavaikutus *	29,7
*Konsernin rahavirtalaskelmassa rivillä tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken
rahavaroilla on esitetty seuraavat erät nettona:
Tilikauden hankinnat, rahavirtavaikutus	29,7
Tilikaudella maksettu ehdollinen vastike	4,0
Yhteensä	33,7

Edellä esitettyihin hankintoihin liittyvät kulut 1,3 miljoonaa euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Hankittujen liiketoimintojen liikevaihto ja tulokset hankintahetkestä alkaen, liikevaihto yhteensä 39,5 miljoonaa euroa ja liikevoitto yhteensä 2,0 miljoonaa euroa, sisältyvät konsernin laajaan tuloslaskelmaan.

Pro forma

Mikäli 2018 yrityshankinnat olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2018 alusta, olisi konsernin katsauskauden liikevaihto ollut 369,5 miljoonaa euroa ja liikevoitto 7,6 miljoonaa euroa.

Kvartaalitiedot

milj. euroa	Q3/18	Q2/18	Q1/18	Q4/17	Q3/17	Q2/17	Q1/17	Q4/16
TULOSLASKELMA
Liikevaihto	116,3	125,3	119,2	107,9	99,4	106,7	110,0	103,7
Käyttökate (EBITDA)	10,7	5,6	4,3	8,1	9,1	7,1	8,9	7,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	10,7	6,6	3,9	8,5	9,0	7,4	9,1	7,1
Oikaistu käyttökate
(EBITDA), % Poistot	9,2	5,3	3,3	7,9	9,1	6,9	8,3	6,8
	-4,7	-4,8	-4,2	-3,6	-3,7	-3,4	-3,5	-3,2
Liikevoitto (EBIT)	5,9	0,8	0,1	4,6	5,5	3,7	5,4	3,9
Oikaistu liiketulos (EBIT)	5,9	1,9	-0,3	4,9	5,4	4,0	5,7	3,9
Oikaistu liiketulos (EBIT), %	5,1	1,5	-0,3	4,6	5,4	3,7	5,2	3,7
Rahoitustuotot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,1	0,0	0,0
Rahoituskulut	-0,8	-0,7	-0,7	-0,5	-0,5	-0,4	-0,4	-0,3
Tulos ennen veroja	5,2	0,2	-0,6	4,1	5,0	3,3	5,0	3,5
Tuloverot	-1,2	-0,3	0,0	-0,6	-1,0	-0,7	-1,1	-0,5
Tilikauden tulos	4,0	-0,1	-0,7	3,5	4,0	2,7	3,9	3,0
Emoyhtiön omistajien osuus
tilikauden tuloksesta	2,3	0,0	-1,3	2,4	1,9	2,0	3,2	2,4
Määräysvallattomien omis
tajien osuus tilikauden tulok
sesta	1,7	-0,1	0,6	1,1	2,1	0,7	0,7	0,6
EPS	0,11	0,00	-0,06	0,12	0,09	0,10	0,15	0,12
Henkilöstö kauden lopussa	5 867	5 918	5 638	4 753	4 767	4 898	4 519	4 407
Henkilöstön muutos kvartaa lilla	-51	280	885	-14	-131	380	112	-63

Liikevaihto ja oikaistu käyttökatemarginaali kvartaaleittain

Verojalanjälki

milj. euroa	1-9/2018	2017
Kaudelta maksettavat välittömät verot
Tuloverot (EVL-vero)	3,3	4,3
Työnantajan eläkemaksut	21,9	25,7
Sosiaaliturvamaksut	1,1	1,6
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut	3,6	4,0
Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut	0,8	0,9
Työnantajamaksut yhteensä	27,4	32,1
Kiinteistöverot	0,0	0,1
Varainsiirtoverot	1,2	0,4
Kaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä	31,9	36,8
Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen arvonlisävero
Arvonlisäverot, arvio	9,3	9,0
Kaudelta tilitettävät verot
Ennakonpidätykset	33,6	35,3
Työntekijän eläkemaksut, laskennallinen	10,7	9,5
Työntekijän työttömyysvakuutusmaksut, laskennallinen	2,6	2,3
Palkkaverot yhteensä	46,9	47,1
Arvonlisäverot, netto	0,4	1,8
Kaudelta tilitettävät verot yhteensä	47,3	48,9
Liikevaihto	360,8	424,0
Tulos ennen veroja	4,8	17,4
Henkilöstö keskimäärin (FTE)	4 460	3 879
Julkiset tuet	0,7	0,8

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liiketulos -tunnuslukujen oikaisuerien kuvaus

milj. euroa	7-9/2018 3 kk	7-9/2017 3 kk	1-9/2018 9 kk	1-9/2017 9 kk	2017 12 kk
Käyttökate (EBITDA)	10,7	9,1	20,6	25,2	33,3
Oikaisut käyttökatteeseen
Suunterveydenhoidon toimipisteiden sulkeminen				0,1	0,3
Leikkaustoiminnan toimipisteen sulkeminen					0,1
Tytäryhtiön aiempi omistus käypään arvoon		-0,1	-1,0	-0,1	-0,3
Sovintosopimus liittyen konsernin toimitilakului hin				0,2	0,2
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut			0,6	0,2	0,4
Liiketoiminnan myynnistä aiheutunut myynti
voitto	-0,1		-0,1
Ehdollisen vastikkeen muutos	0,1		1,1
Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä	0,0	-0,1	0,6	0,4	0,7
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	10,7	9,0	21,2	25,6	34,1
Poistot ja arvonalentumiset	-4,7	-3,7	-13,7	-10,6	-14,2
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin
Suunterveydenhoidon toimipisteiden sulkeminen				0,1	0,1
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yh
teensä	0,0	0,0	0,0	0,1	0,1
Oikaistu liiketulos (EBIT)	5,9	5,4	7,5	15,1	20,0
Liikevoitto (EBIT)	5,9	5,5	6,8	14,6	19,1

Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:

milj. euroa	7-9/2018 3 kk	7-9/2017 3 kk	1-9/2018 9 kk	1-9/2017 9 kk	2017 12 kk
Liiketoiminnan muut tuotot	-0,1	-0,1	-1,0	-0,1	-0,3
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut			0,6	0,2	0,4
Liiketoiminnan muut kulut	0,1		1,1	0,3	0,7
Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä	0,0	-0,1	0,6	0,4	0,7
Poistot ja arvonalentumiset				0,1	0,1
Liikevoiton oikaisuerät yhteensä	0,0	-0,1	0,6	0,5	0,9

Pihlajalinnan taloudellinen raportointi ja yhtiökokous vuonna 2019

Tilinpäätöstiedote 2018: perjantaina 15.2.2019 Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus: viimeistään viikolla 11 Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu: perjantaina 3.5.2019 Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: torstaina 15.8.2019 Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: tiistaina 5.11.2019

Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi torstaina 4.4.2019 Tampereella.

Julkistamistilaisuus

Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle torstaina 1.11.2018 klo 10.00 Kämp-hotellin Paavo Nurmi -kabinetissa, Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki.

Helsingissä 31.10.2018 Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Lisätiedot

Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270 Ville Lehtonen, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 759 7084

Jakelu

Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet investors.pihlajalinna.fi

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö tuottaa sosiaalija terveydenhuollon palveluita sekä hyvinvointipalveluja yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille ja tarjoaa palveluita lääkärikeskuksissa, terveysasemilla, hammasklinikoilla, sairaaloissa ja liikuntakeskuksissa eri puolilla Suomea. Yhtiö tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita mukaan lukien päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyshuollon ja suun terveydenhoidon palvelut. Yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tuottaa laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.