Skip to main content

AI assistant

Sign in to chat with this filing

The assistant answers questions, extracts KPIs, and summarises risk factors directly from the filing text.

Pihlajalinna Oyj Earnings Release 2025

Feb 12, 2026

3282_rns_2026-02-12_24084478-d55f-43eb-afba-fbc195184f32.pdf

Earnings Release

Open in viewer

Opens in your device viewer

{0}------------------------------------------------

Tilinpäätöstiedote 1.1.2025—31.12.2025

{1}------------------------------------------------

Vahva kannattavuuden kehitys jatkui vuonna 2025

Tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.

Loka–joulukuu lyhyesti:

  • Liikevaihto oli 150,9 (182,5) milj. euroa laskua -17,3 prosenttia.
  • Orgaaninen vertailukelpoinen1) liikevaihdon lasku oli -5,6 milj. euroa eli -3,6 prosenttia.
  • Yksityisten terveyspalveluiden liikevaihto oli 119,2 (120,9) milj. euroa. Liikevaihto laski -1,4 prosenttia.
  • Julkisten palveluiden liikevaihto oli 33,8 (65,9) milj. euroa. Ulkoistussopimusten muutokset ja asumispalveluiden divestoinnit laskivat liikevaihtoa yhteensä -24,7 milj. euroa.
  • Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)2 ⁾ oli 18,2 (15,4) milj. euroa – kasvua 18,6 prosenttia.
  • Liiketoiminnan rahavirta oli 17,3 (33,1) milj. euroa.
  • Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,24 (0,38) euroa3) .
  • Pihlajalinnan toimintamallin muutoksen johdosta syksyllä käynnistettyjen muutosneuvotteluiden tuloksena konsernista väheni yhteensä 88, pääasiassa hallinnollista, tehtävää ja noin 92 työtehtävään tehtiin olennaisia muutoksia.
  • Pihlajalinna valittiin Pohjois-Pirkanmaan ulkoistuksen palveluntuottajaksi.

Tammi–joulukuu lyhyesti:

  • Liikevaihto oli 652,3 (704,4) milj. euroa laskua -7,4 prosenttia.
  • Orgaaninen vertailukelpoinen1) liikevaihdon lasku oli -1,4 milj. euroa eli -0,2 prosenttia.
  • Yksityisten terveyspalveluiden liikevaihto oli 465,2 (451,5) milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 3,0 prosenttia.
  • Julkisten palveluiden liikevaihto oli 199,2 (267,6) milj. euroa. Ulkoistussopimusten muutokset ja asumispalveluiden divestoinnit laskivat liikevaihtoa yhteensä -49,4 milj. euroa.
  • Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)2 ⁾ oli 65,3 (55,2) milj. euroa – kasvua 18,3 prosenttia.
  • Liiketoiminnan rahavirta oli 75,6 (100,8) milj. euroa4) .
  • Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA) oli 2,5 (2,9).
  • Osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,58 (1,13) euroa3) .
  • Hallitus ehdottaa, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,53 (0,38) euroa osakkeelta.

¹⁾ Vertailukauden liikevaihdosta on pois luettu ulkoistussopimusten muutokset ja divestoinnit.

2 ⁾ Vaihtoehtoinen tunnusluku. Pihlajalinna esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.

3 ⁾ Vuosineljänneksen osakekohtaista tulosta rasittivat kertaluontoiset kustannukset, jotka liittyivät toimintamallin uudistamiseen ja muutosneuvotteluihin sekä aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisiin. Koko vuoden osakekohtaista tulosta nostivat asumispalveluyksiköiden myyntivoitto, määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset sekä konsernissa aiemmin kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotappioista ja nettokorkomenoista.

4 ⁾ Julkisten palveluiden ulkoistusopimusten siirtyminen hyvinvointialueille on muuttanut konsernin käyttöpääomarakennetta. Yksityiset terveyspalvelut sitovat käyttöpääomaa huomattavasti enemmän myyntisaamisiin kuin Julkiset palvelut.

{2}------------------------------------------------

Avainluvut

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 muutos-% 1–12/2025 1–12/2024 muutos-%
TULOSLASKELMA
Liikevaihto 150,9 182,5 -17,3 652,3 704,4 -7,4
Oikaistu EBITA ¹⁾ 18,2 15,4 18,6 65,3 55,2 18,3
Oikaistu EBITA, % ¹⁾ 12,1 8,4 10,0 7,8
Liikevoitto (EBIT) 8,6 14,6 -41,3 52,7 48,5 8,7
Liikevoitto (EBIT), % 5,7 8,0 8,1 6,9
Oikaistu liikevoitto (EBIT) ¹⁾ 16,5 13,5 22,1 58,6 47,7 22,9
Oikaistu liikevoitto (EBIT), % ¹⁾ 10,9 7,4 9,0 6,8
Tulos ennen veroja (EBT) 6,8 12,3 -44,4 45,8 38,6 18,4
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 0,24 0,38 -37,6 1,58 1,13 40,1
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 8,48 7,59 11,6
Osinko/osake, euroa (hallituksen esitys) 0,53 0,38
MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROACE) 10,9 9,7 11,4
Oman pääoman tuotto, % (ROE) 21,3 19,2 11,0
Omavaraisuusaste, % 32,2 26,8 20,1
Nettovelkaantumisaste, % 141,1 175,5 -19,6
Korolliset nettorahoitusvelat 271,7 296,6 -8,4
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk ¹⁾ 2,5 2,9 -15,1
Korolliset nettorahoitusvelat ilman IFRS 16:n vaikutusta 81,4 101,8 -20,1
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ilman IFRS 16:n
vaikutusta, 12kk ¹⁾
1,0 1,46 -28,4
Liiketoiminnan rahavirta 17,3 33,1 -47,7 75,6 100,8 -25,1
Henkilöstö keskimäärin (FTE) 3 928 4 416 -11,0
Henkilöstö kauden lopussa 4 540 6 493 -30,1
Ammatinharjoittajien lukumäärä 2 251 2 145 4,9
NPS, Yksityiset terveyspalvelut 83,0 87,0 84,0 85,0 -1,2
NPS, Julkiset palvelut 80,0 78,0 79,0 78,0 1,3
eNPS (koko konserni) -7,0 9,0 -178

1) Pihlajalinna on muuttanut vertailukelpoisuuteen vaikuttavien oikaisuerien määritelmää 1.1.2025 alkaen. Muutos yksinkertaistaa aiempaa määritelmää. Vertailutietoja ei ole oikaistu, sillä muutos ei vaikuta olennaisesti vuodelta 2024 raportoituihin oikaistuihin tunnuslukuihin.

Pihlajalinnan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien oikaisuerien määritelmä 1.1.2025 alkaen:

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat kertaluonteisia ja olennaisia tapahtumia, jotka eivät ole osa normaalia päivittäistä liiketoimintaa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat muun muassa liiketoiminnan hankintoihin liittyvät kustannukset, uudelleenjärjestelyihin liittyvät kustannukset, omaisuuden arvonalentumiset sekä liiketoiminnan myynnistä tai lopettamisesta aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin luetaan vain tulosvaikutukseltaan yli 0,1 miljoonan euron tapahtumat.

Pihlajalinnan 31.12.2024 asti käytössä ollut vertailukelpoisuuteen vaikuttavien oikaisuerien määritelmä:

Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen tai divestointien kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna on esittänyt oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut. Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjauksia ja poistojen oikaisuja ei ole käsitelty 1.1.2024 alkaen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä.

Päivitetyn määritelmän mukaisesti tilikauden 1.1.–31.12.2024 oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) olisi ollut 54,4 miljoonaa euroa.

Käyttökatteen oikaisut tilikaudella olivat yhteensä -0,7 (-0,8) miljoonaa euroa ja vuosineljänneksellä 5,3 (-1,1) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut tilikaudella olivat yhteensä 5,9 (-0,8) miljoonaa euroa ja vuosineljänneksellä 7,9 (-1,1) miljoonaa euroa.

{3}------------------------------------------------

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2026

Pihlajalinnan liikevaihto laskee odotetusti päättyneiden ulkoistussopimusten ja asumispalveluiden divestointien johdosta noin 83 miljoonaa euroa vuodesta 2025.

Vuonna 2026 Pihlajalinna keskittyy orgaaniseen kasvuun ja kannattavuuden edelleen vahvistamiseen. Vuoden alusta voimaan tullut uusi toimintamalli varmistaa strategian mukaisen kehityksen ja kasvun sekä vastaa liiketoiminnan muutokseen.

  • Pihlajalinna arvioi liikevaihdon olevan noin 570–600 milj. euroa (652,3 milj. euroa vuonna 2025).
  • Yhtiö arvioi oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (oik. EBITA) olevan 9–10 prosenttia liikevaihdosta (10,0 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2025).

Kysynnän kehittyminen ja yleinen talouden tila voivat vaikuttaa ennakoitua enemmän Pihlajalinnan taloudelliseen tulokseen.

Pihlajalinnan keskipitkän aikavälin strategiset tavoitteet

  • Liikevaihto vähintään 700 milj. euroa
  • Oikaistu EBITA suhteessa liikevaihtoon 12 prosenttia
  • Nettovelka suhteessa oikaistuun EBITDA alle 2,5x
  • NPS jatkaa yli 80
  • eNPS ylittää 30
  • Osinkoa jaetaan vähintään yksi kolmasosa vuotuisesta osakekohtaisesta tuloksesta huomioiden yhtiön pääomarakenteen ja rahoitustarpeet

Toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen:

Vuosi 2025 oli Pihlajalinnalle onnistunut toiminnan kehittämisen vuosi. Jatkoimme kasvua vakuutuskumppaneidemme kanssa, vahvistimme asemaamme työterveyden markkinassa ja osoitimme kilpailukykymme julkisen sektorin ulkoistusmarkkinalla. Liikevaihtomme yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilussa nousi yleistä markkinaosuuttamme korkeammaksi. Lisäksi uudistimme toimintamallimme ja rakenteemme vastaamaan strategiaamme ja liiketoimintamme muutosta.

Määrätietoiset toimenpiteemme kannattavuuden vahvistamiseksi jatkuivat. Tämä näkyi myös vuoden viimeisen neljänneksen onnistumisena, haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Vuoden viimeisen neljänneksen oikaistu EBITA nousi ennätykselliseen 18,2 miljoonaan euroon. Koko vuoden 2025 oikaistu EBITA nousi näin yhtiön kaikkien aikojen vahvimmalle tasolle 65,3 (55,2) miljoonaan euroon, saavuttaen 10 prosentin marginaalin. Osakekohtainen tulos nousi 1,58 (1,13) euroon, ja rahoitusasemamme pysyi vahvana. Osoitimme, että kehitystoimemme muodostavat vakaan pohjaan kannattavalle kasvulle.

Yksityisten terveyspalveluiden liikevaihto nousi 465,2 (451,5) miljoonaan euroon vuonna 2025. Kasvoimme erityisesti vakuutusyhtiömyynnissä, joka nousi 6 prosenttia edellisestä vuodesta. Segmentin oikaistu EBITA vahvistui 38,6 (33,6) miljoonaan euroon. Strategiamme mukaisesti keskityimme kokonaiskustannusvaikuttavien hoitopolkujen varmistamiseen syventämällä yhteistyötä vakuutusyhtiöiden kanssa. Työterveydessä panostimme erityisesti kiinteähintaisten sopimusten hallintaan ja kaupallisiin toimenpiteisiin kannattavan yritysasiakaskannan varmistamiseksi. Lisäksi kehitimme edelleen vaikuttavuusperusteisia palveluita, esimerkiksi vähensimme erään asiakasorganisaation riskiryhmän sairauspoissaoloja 99 prosentilla.

Julkisissa palveluissa vuosi 2025 oli suurten muutosten vuosi. Luovutimme hyvinvointialueille Jämsän Terveyden ja Jokilaakson sairaalan palvelutuotannon Keski-Suomessa, siirsimme vaiheittain vuoden loppuun

{4}------------------------------------------------

mennessä Kuusiolinna Terveyden liiketoiminnan Etelä-Pohjanmaalla sekä sopeutimme toimintaamme Pohjois-Pirkanmaalla hyvinvointialueen tarpeisiin. Lisäksi myimme asumispalveluyksiköitämme liiketoimintaportfoliomme selkeyttämiseksi. Segmentin liikevaihto laski odotetusti edellisestä vuodesta, mutta oikaistu EBITA vahvistui 26,7 (21,5) miljoonaan euroon. Hyvällä päivittäisjohtamisella ja määrätietoisilla toimenpiteillä kykenimme tehokkaaseen palvelutuotantoon, samaan aikaan erinomaisen asiakaskokemuksen säilyttäen.

Vuonna 2025 terveysmarkkina oli monilta osin haastava. Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne pysyi vaikeana, ja yleinen työttömyys kasvoi. Yleinen kustannustason nousu ja julkisen terveydenhuollon haasteet heijastuivat erityisesti vakuutusyhtiöiden kustannuksiin. Vuoden aikana tarjosimme kustannustehokkaan ja vaikuttavuusperusteisen valtakunnallisen vaihtoehdon yrityskumppanuuksiin ja osoitimme kilpailukykymme Pohjois-Pirkanmaan ulkoistustoiminnan kilpailutuksessa sekä leikkaustoiminnan jononpuruissa. Mahdollistimme ja edelleen kehitimme myös kumppaneillemme tehokkaat hoitoonohjauksen mekanismit.

Jatkamme toimintamme määrätietoista kehittämistä yksityisissä terveyspalveluissa ja arviomme mukaan asteittain avautuvassa julkisen sektorin markkinassa kannattavan kasvun varmistamiseksi. Strategiamme mukaisesti varmistamme yhdessä ammattilaistemme kanssa kokonaiskustannusvaikuttavat hoitopolut asiakkaidemme ja kumppaneidemme tarpeisiin. Lämmin kiitos vuodesta 2025 kaikille pihlajalinnalaisille ja kumppaneillemme. Olemme osoittaneet, että vahvalla yhteistyöllä varmistamme meille kaikille kustannustehokkaan tavan toimia.

Katsaus toimintaympäristöön

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hyvinvointialueiden talous on edennyt parempaan suuntaan. Hyvinvointialueiden uudistustoimenpiteet ja sopeuttamisratkaisut näkyvät niiden taloustilanteen kohentumisena. Rakenteelliset uudistukset ja palveluverkkojen toimeenpano etenevät alueittain epätasaisesti. Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja keskittyy alueiden keskuskaupunkeihin. Vuoteen 2040 mennessä yli 85 vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu. Väestörakenteen muutos, palvelutarpeen kasvu ja rakenteellisten uudistusten viivästyminen hidastavat hyvinvointialueiden talouden tasapainottamista.

Hyvinvointialueiden tulee pystyä kattamaan alijäämänsä vuoden 2026 määräaikaan mennessä. Suomen hallitus on kuitenkin esittänyt lakimuutosta, joka mahdollistaisi talouttaan täysimääräisesti tasapainottaville hyvinvointialueille mahdollisuuden kattaa alijäämät vasta vuoden 2027 tai 2028 loppuun mennessä. Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueilla alkanut arviointimenettely jatkuu. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annettuun lakiin ehdotetaan myös hallitusohjelman mukaisia rahoitusmallin kehittämiseen liittyviä muutoksia vuoden 2027 alusta. Luonnos hallituksen esitykseksi on lausuntokierroksella helmi–maaliskuussa.

Kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat säilyneet valtakunnallisesti pitkinä, ja Valvira on antanut HUSyhtymälle sekä yhdeksälle hyvinvointialueelle määräyksen saattaa kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy lain edellyttämälle tasolle viimeistään 30.4.2026. Määräyksen tehosteeksi on asetettu suuruudeltaan aluekohtainen uhkasakko.

Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu käynnistyi syyskuussa 2025, ja kokeilun käyttöaste kasvoi loppuvuonna voimakkaasti. Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet asioivat yksityisellä yleislääkärillä julkisen asiakasmaksun hinnalla. Yli 65-vuotiaita suomalaisia on yli 1,3 miljoonaa, ja Kelan mukaan heistä vain 3,3 prosenttia oli saanut valinnanvapauskokeilun lääkärikäynneistä korvauksia vuoden loppuun mennessä. Muiden yksityisen terveydenhuollon lääkärikäyntien Kela-korvauksiin tehtiin muutos vuoden 2026 alusta. Lääkärikäynnin korvaus laski 30 eurosta kahdeksaan euroon, ja sama korvaustaso koskee myös etävastaanottoja.

{5}------------------------------------------------

Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 2025 kuluttajien arviot oman talouden nykytilasta paranivat hiukan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuluttajien luottamus talouteen jatkaa edelleen matalalla tasolla. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 joulukuussa työttömiä oli 51 000 enemmän kuin vuoden 2024 joulukuussa. Työttömien määrä on korkeimmillaan sitten vuoden 2009.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuskausi päättyi 31.12.2025. Neuvotteluja uudesta sopimuksesta on käyty marraskuusta lähtien, mutta palkansaajajärjestöt ilmoittivat neuvottelujen keskeytyksestä tuloksetta tammikuun lopussa. Yksityisen terveyspalvelualan yleissitova työehtosopimus on voimassa 30.4.2026 saakka. Palkat sosiaali- ja terveydenhuollossa yksityisellä sektorilla ovat kehittyneet yleistä ansiokehitystä nopeammin vuosien 2023–2024 välillä.

Yksityinen sektori tuottaa yli puolet kaikista lääkärikäynneistä. Kelan työterveyshuoltotilaston mukaan työterveyspalveluiden piirissä on 2,1 miljoonaa työntekijää, ja yksityiset lääkärikeskukset ovat merkittävin työterveyspalvelujen tuottaja. Finanssialan vakuutustutkimuksen mukaan vapaaehtoinen sairaskuluvakuutus on yli 1,3 miljoonalla suomalaisella.

Konsernin liikevaihto ja tulos

Loka–joulukuu 2025

Liikevaihto

Pihlajalinnan liikevaihto oli 150,9 (182,5) miljoonaa euroa eli laskua -17,3 prosenttia. Julkisissa palveluissa kokonaisulkoistusten muutokset ja asumispalveluiden divestoinnit laskivat liikevaihtoa yhteensä -24,7 miljoonaa euroa. Erittäin alhaisina pysyneet hankintamäärät julkisella sektorilla ja yleisesti heikko kysyntä vaikuttivat konsernin liikevaihtoon, vaikka muun muassa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue kilpailutti kiireettömiä leikkauksia ja toimenpiteitä joulukuulle. Influenssa- ja flunssakausi vahvistui vuoden 2025 loppua kohden. Kelan valinnanvapauskokeilun mukaisten lääkärikäyntien määrä nousi keskimääräistä markkinaosuuttamme korkeammalle. Pihlajalinnan orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihto1) laski -5,6 miljoonaa euroa eli -3,6 prosenttia.

Kannattavuus

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 18,2 (15,4) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA -marginaali oli 12,1 (8,4) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat nettona yhteensä 7,9 (-1,1) miljoonaa euroa. Kannattavuus parani Yksityisissä terveyspalveluissa kehittämistoimenpiteiden ja erityisesti leikkaustoiminnan volyymikasvun ansiosta. Yksityisten terveyspalveluiden kannattavuutta haastoivat heikko kysyntä ja työterveyden korkeat tuotantokustannukset. Julkisissa palveluissa päättyvien sopimusvastuiden tarkentuminen ja sopeuttamistoimenpiteet paransivat kannattavuutta.

Kannattavuutta rasittivat toimintamallin uudistamiseen ja muutosneuvotteluihin liittyneet kertaluontoiset kustannukset yhteensä 5,2 miljoonaa euroa, sekä johdon arvion perusteella kirjatut aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset 2,5 miljoonaa euroa. Kirjaukset on käsitelty käyttökatteen ja liikevoiton oikaisuerinä.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 8,6 (14,6) miljoonaa euroa eli laskua -41,3 prosenttia.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,7 (-2,3) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 6,8 (12,3) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen tulos oli 6,0 (9,5) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,24 (0,38) euroa. Osakekohtaista tulosta rasittivat kertaluontoiset kustannukset.

{6}------------------------------------------------

Tammi–joulukuu 2025

Liikevaihto

Pihlajalinnan liikevaihto oli 652,3 (704,4) miljoonaa euroa eli laskua -7,4 prosenttia. Julkisissa palveluissa kokonaisulkoistusten muutokset ja asumispalveluiden divestoinnit laskivat liikevaihtoa yhteensä -49,4 miljoonaa euroa. Pihlajalinnan orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon1) lasku oli -1,4 miljoonaa euroa eli - 0,2 prosenttia.

Kannattavuus

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 65,3 (55,2) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA -marginaali oli 10,0 (7,8) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat nettona yhteensä 5,9 (-0,8) miljoonaa euroa. Kannattavuutta paransivat Yksityisissä terveyspalveluissa tehostuneet palveluprosessit ja vahva tarjonta sekä Julkisissa palveluissa päättyvien sopimusvastuiden tarkentuminen ja sopeuttamistoimenpiteet.

Pihlajalinna divestoi neljä erityisasumispalveluyksikköä toukokuussa Esperi Carelle, kaksi hoivayksikköä syyskuussa Mehiläiselle sekä kolme pienempää hoivayksikköä loka-marraskuussa Attendolle. Myynneistä on kirjattu tilikaudella yhteensä 8,5 miljoonan euron myyntivoitto, joka on käsitelty käyttökatteen oikaisueränä.

Kannattavuutta rasittivat tilikaudella toimintamallin uudistamiseen ja muutosneuvotteluihin liittyneet kertaluontoiset kustannukset yhteensä 5,3 miljoonaa euroa, johdon arvion perusteella kirjatut toimitiloihin liittyvät arvonalentumiset 4,0 miljoonaa euroa, aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset 2,5 miljoonaa euroa sekä varautuminen kiinteistöjen perusparannus- ja kunnossapitovastuisiin 1,5 miljoonaa euroa, yhteensä 13,3 miljoonaa euroa. Kirjaukset on käsitelty käyttökatteen ja liikevoiton oikaisuerinä.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 52,7 (48,5) miljoonaa euroa eli kasvua 8,7 prosenttia.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -7,0 (-9,8) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 45,8 (38,6) miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos oli 38,6 (30,2) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,58 (1,13) euroa. Tilikauden osakekohtaista tulosta nostivat asumispalveluyksiköiden myyntivoitto, määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset sekä konsernissa aiemmin kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotappioista ja nettokorkomenoista.

Konsernin tase ja rahoitus

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma 31.12.2025 oli 598,1 (630,2) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 30,7 (30,9) miljoonaa euroa. Konsernin nettovelat olivat yhteensä 271,7 (296,6) miljoonaa euroa. Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen oli 2,5 (2,9). Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ilman IFRS 16:n vaikutusta oli 1,0 (1,46). Konsernin omavaraisuusaste oli 32,2 (26,8) prosenttia.

Rahavirta

Liiketoiminnan nettorahavirta oli 75,6 (100,8) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli -18,4 (-2,1) miljoonaa euroa. Julkisten palveluiden ulkoistusopimusten siirtyminen hyvinvointialueille on muuttanut

¹⁾ Vertailukauden liikevaihdosta on pois luettu ulkoistussopimusten muutokset ja divestoinnit.

{7}------------------------------------------------

PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2025 12.2.2026 klo 8.00

konsernin käyttöpääomarakennetta. Yksityiset terveyspalvelut sitovat käyttöpääomaa huomattavasti enemmän myyntisaamisiin kuin Julkiset palvelut.

Investointien nettorahavirta oli -5,7 (-12,3) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -16,5 (-11,0) miljoonaa euroa. Pihlajalinnan asumispalveluyksiköiden divestoinnit paransivat tilikaudella investointien rahavirtaa 8,4 miljoonaa euroa. Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli 69,9 (88,6) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta oli -70,1 (-82,2) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, mukaan lukien tililimiittien muutokset, oli yhteensä -12,8 (-32,6) miljoonaa euroa. Tilikauden aikana Pihlajalinna on lyhentänyt pitkäaikaista lainaansa yhteensä 10,0 (30,0) miljoonaa euroa. Tilikaudella Pihlajalinna maksoi hybridilainan korkoa -2,4 (-2,4) miljoonaa euroa, joka on kirjattu kertyneiden voittovarojen vähennykseksi verovaikutuksella vähennettynä. Maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -9,3 (-11,9) miljoonaa euroa. Vertailukauden maksettuja rahoituskuluja nostivat kertaluontoiset uudelleenrahoituksesta johtuneet kulut ja korkojen maksut.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinnan rahoitusjärjestely koostuu 100 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta sekä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin tarkoitetusta 60 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Vuonna 2024 neuvoteltu rahoitussopimus oli alun perin kolmevuotinen siten, että se erääntyi kesäkuussa 2027 ja sisälsi lisäksi kaksi optiovuotta. Pihlajalinna sopi kesäkuussa 2025 yhden optiovuoden käytöstä, ja laina erääntyy kesäkuussa 2028. Sopimus sisältää mahdollisuuden vielä yhden optiovuoden käyttämiseen.

Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset taloudelliset kovenanttiehdot, jotka ovat leverage- (nettovelan suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 -vuokrasopimusvelkoja. Tilikauden lopussa konserni täytti rahoitussopimuksessa sovitut taloudelliset kovenanttiehdot.

Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu Pihlajalinnan keskeisimpiin vastuullisuustavoitteisiin: potilastyytyväisyyteen, leikkaushoidon saavutettavuuteen ja henkilöstön tyytyväisyyteen. Vastuullisuustavoitteet vaikuttavat vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä, kuinka monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan. Vastuullisuustavoitteet vuodelta 2025 saavutettiin, ja lainamarginaalin alennus on voimassa seuraavan 12 kuukauden ajan.

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa 27.3.2026 (Tarkistuspäivä) saakka. Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti.

Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 70 miljoonaa euroa. Käyttämättömät rahoituslimiitit koostuvat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksista sekä 60 miljoonan euron kokonaan nostamattomasta valmiusluottolimiitistä.

Konsernilla on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinteäksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.

{8}------------------------------------------------

Investoinnit

Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat yhteensä 46,6 (31,3) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit, jotka muodostuivat kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat 13,9 (14,0) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 32,3 (14,0) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit yritysjärjestelyihin olivat 0,3 (3,1) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan asumispalveluyksiköiden divestoinnit laskivat käyttöoikeusomaisuuseriä 8,6 miljoonaa euroa.

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 4,7 (3,5) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät toimitilamuutoksiin, kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.

Raportointisegmentit

Yksityiset terveyspalvelut

Liiketoimintasegmentti koostuu lääkärikeskus-, diagnostiikka ja sairaala-, työterveys-, etä- ja liikuntakeskuspalveluista. Näitä kokonaisvaltaisen hoitopolun kattavia palveluita Pihlajalinna tarjoaa yrityksille, vakuutusyhtiöille, julkiselle sektorille ja yksityisasiakkaille valtakunnallisen toimipisteverkostonsa ja monipuolisten digitaalisten kanaviensa välityksellä.

Avainluvut

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 muutos EUR 1–12/2025 1–12/2024 muutos EUR
Segmentin liikevaihto 119,2 120,9 -1,7 465,2 451,5 13,7
Oikaistu EBITA 11,2 9,5 1,7 38,6 33,6 5,0
Oikaistu EBITA, % 9,4 7,8 8,3 7,4
Liikevoitto (EBIT) 3,5 7,3 -3,8 26,0 25,8 0,2
Liikevoitto (EBIT), % 2,9 6,0 5,6 5,7

Loka–joulukuu 2025

Liikevaihto

Yksityisten terveyspalveluiden liikevaihto oli 119,2 (120,9) miljoonaa euroa eli laskua -1,4 prosenttia. Liikevaihto kasvoi vakuutusyhtiöasiakkaissa ja erityisesti etä- ja leikkauspalveluissa. Erittäin alhaisina pysyneet hankintamäärät julkisella sektorilla ja yleisesti heikko kysyntä vaikuttivat segmentin liikevaihtoon, vaikka muun muassa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue kilpailutti kiireettömiä leikkauksia ja toimenpiteitä joulukuulle. Influenssa- ja flunssakausi vahvistui vuoden 2025 loppua kohden. Kelan valinnanvapauskokeilun mukaisten lääkärikäyntien määrä nousi keskimääräistä markkinaosuuttamme korkeammalle. Lääkärikeskustoimipisteiden vastaanottokäyntien määrä laski -3,3 prosenttia.

Kannattavuus

Oikaistu EBITA oli 11,2 (9,5) miljoonaa euroa eli kasvua 18,4 prosenttia. Oikaistu EBITA -marginaali oli 9,4 (7,8) prosenttia. Kannattavuus parani Yksityisissä terveyspalveluissa kehittämistoimenpiteiden ja erityisesti leikkaustoiminnan volyymikasvun ansiosta. Kannattavuutta haastoivat heikko kysyntä sekä työterveyden korkeat tuotantokustannukset. Konversio eli diagnostiikan liikevaihdon suhde vastaanottojen liikevaihtoon laski vertailuneljänneksestä. Oikaisut olivat nettona yhteensä 6,0 (0,4) miljoonaa euroa.

{9}------------------------------------------------

Kannattavuutta rasittivat toimintamallin uudistamiseen ja muutosneuvotteluihin liittyvät kertaluontoiset kustannukset 3,4 miljoonaa euroa sekä johdon arvion perusteella kirjatut aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset 2,5 miljoonaa euroa. Kirjaukset on käsitelty käyttökatteen ja liikevoiton oikaisuerinä.

Liikevoitto (EBIT) oli 3,5 (7,3) miljoonaa euroa eli laskua -51,7 prosenttia.

Tammi–joulukuu 2025

Liikevaihto

Yksityisten terveyspalveluiden liikevaihto oli 465,2 (451,5) miljoonaa euroa eli kasvua 3,0 prosenttia. Liikevaihto kasvoi vakuutusyhtiöasiakkaissa ja työterveyspalveluissa. Julkisten hankintamäärien erittäin matala taso laski liikevaihtoa. Kelan valinnanvapauskokeilun mukaisten lääkärikäyntien määrä nousi keskimääräistä markkinaosuuttamme korkeammalle. Lääkärikeskustoimipisteiden vastaanottokäyntien määrä kasvoi 0,7 prosenttia.

Kannattavuus

Oikaistu EBITA oli 38,6 (33,6) miljoonaa euroa eli kasvua 14,7 prosenttia. Oikaistu EBITA -marginaali oli 8,3 (7,4) prosenttia. Kannattavuutta paransivat tehostuneet palveluprosessit ja tarjonnan kasvattaminen. Kannattavuutta haastoivat julkisen sektorin alhaiset hankintamäärät, yleisesti heikko kysyntä sekä työterveyden kiinteähintaisten sopimusten korkea käyttöaste. Konversio eli diagnostiikan liikevaihdon suhde vastaanottojen liikevaihtoon laski hieman edellisestä tilikaudesta. Oikaisut olivat yhteensä 6,2 (0,7) miljoonaa euroa.

Kannattavuutta rasittivat tilikaudella toimintamallin uudistamisen ja erityisesti muutosneuvotteluihin liittyvät kertaluontoiset kustannukset 3,6 miljoonaa euroa sekä johdon arvion perusteella kirjatut aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset 2,5 miljoonaa euroa. Kirjaukset on käsitelty käyttökatteen ja liikevoiton oikaisuerinä.

Liikevoitto (EBIT) oli 26,0 (25,8) miljoonaa euroa eli kasvua 0,6 prosenttia.

Julkiset palvelut

Liiketoimintasegmentti koostuu lähinnä julkiselle sektorille tuotetuista sosiaali- ja terveyspalveluista, jotka koostuvat ulkoistus- ja asumispalveluista, pääasiassa etänä tuotetuista vastuulääkäripalveluista sekä monipuolisista työvoima- ja rekrytointipalveluista.

Avainluvut

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 muutos EUR 1–12/2025 1–12/2024 muutos EUR
Segmentin liikevaihto 33,8 65,9 -32,1 199,2 267,6 -68,4
Oikaistu EBITA 7,0 5,9 1,1 26,7 21,5 5,1
Oikaistu EBITA, % 20,7 8,9 13,4 8,0
Liikevoitto (EBIT) 5,0 7,3 -2,3 26,7 22,7 4,1
Liikevoitto (EBIT), % 14,9 11,1 13,4 8,5

Loka–joulukuu 2025

Liikevaihto

Julkisten palveluiden liikevaihto oli 33,8 (65,9) miljoonaa euroa eli laskua -48,7 prosenttia. Kokonaisulkoistusten muutokset ja asumispalveluiden divestoinnit laskivat liikevaihtoa yhteensä -24,7 miljoonaa euroa.

{10}------------------------------------------------

PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2025 12.2.2026 klo 8.00

Lisäksi erityisesti vastuulääkäripalveluiden ja työvoimapalveluiden liikevaihto laski. Julkisten palveluiden orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon1) lasku oli -15,2 prosenttia.

Kannattavuus

Oikaistu EBITA oli 7,0 (5,9) miljoonaa euroa eli kasvua 19,0 prosenttia. Oikaistu EBITA -marginaali oli 20,7 (8,9) prosenttia. Kannattavuutta paransivat päättyvien sopimusvastuiden tarkentuminen ja sopeuttamistoimenpiteet.

Kannattavuutta rasittivat katsauskaudella toimintamallin uudistamiseen ja muutosneuvotteluihin liittyvät kertaluontoiset kustannukset 1,7 miljoonaa euroa. Kirjaukset on käsitelty käyttökatteen ja liikevoiton oikaisuerinä.

Liikevoitto oli 5,0 (7,3) miljoonaa euroa eli laskua -30,9 prosenttia.

Tammi–joulukuu 2025

Liikevaihto

Julkisten palveluiden liikevaihto oli 199,2 (267,6) miljoonaa euroa eli laskua -25,6 prosenttia. Kokonaisulkoistusten muutokset ja asumispalveluiden divestoinnit laskivat liikevaihtoa yhteensä -49,4 miljoonaa euroa. Lisäksi erityisesti vastuulääkäripalveluiden ja työvoimapalveluiden liikevaihto laski. Julkisten palveluiden orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon1) lasku oli -8,2 prosenttia.

Kannattavuus

Oikaistu EBITA oli 26,7 (21,5) miljoonaa euroa eli kasvua 23,9 prosenttia. Oikaistu EBITA -marginaali oli 13,4 (8,0) prosenttia. Kannattavuutta paransivat päättyvien sopimusvastuiden tarkentuminen ja sopeuttamistoimenpiteet. Oikaisut olivat nettona yhteensä -0,3 (-1,5) miljoonaa euroa.

Pihlajalinna divestoi neljä erityisasumispalveluyksikköä toukokuussa Esperi Carelle, kaksi hoivayksikköä syyskuussa Mehiläiselle sekä kolme pienempää hoivayksikköä loka-marraskuussa Attendolle. Myynneistä on kirjattu tilikaudella yhteensä 8,5 miljoonan euron myyntivoitto, joka on käsitelty käyttökatteen oikaisueränä.

Kannattavuutta rasittivat tilikaudella toimintamallin uudistamisen ja muutosneuvotteluihin liittyvät kertaluontoiset kustannukset 1,8 miljoonaa euroa, johdon arvion perusteella kirjatut toimitiloihin liittyvät arvonalentumiset 4,0 miljoonaa euroa sekä varautuminen kiinteistöjen perusparannus- ja kunnossapitovastuisiin 1,5 miljoonaa euroa, yhteensä 7,3 miljoonaa euroa. Kirjaukset on käsitelty käyttökatteen ja liikevoiton oikaisuerinä.

Liikevoitto oli 26,7 (22,7) miljoonaa euroa eli kasvua 17,9 prosenttia.

Henkilöstö

Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 4 540 (6 493) eli laskua -30 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 3 928 (4 416) eli laskua -11 prosenttia. Julkisten palveluiden ulkoistustoiminnan palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille, erityisesti Kuusiolinna Terveyden sosiaalipalveluiden siirtyminen 1.9.2025, sekä asumispalveluiden divestoinnit laskivat konsernin henkilöstömäärää.

¹⁾ Vertailukauden liikevaihdosta on pois luettu ulkoistussopimusten muutokset ja divestoinnit.

{11}------------------------------------------------

Tilikauden lopussa Julkisten palveluiden segmentissä työskenteli 1 684 (3 428) henkilöä ja Yksityisten terveyspalveluiden segmentissä 2 856 (3 065) henkilöä. Kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutetusta luvusta Julkisten palveluiden segmentissä työskenteli keskimäärin 1 824 (2 417) henkilöä ja Yksityisten terveyspalveluiden segmentissä keskimäärin 2 104 (1 999) henkilöä.

Pihlajalinna käynnisti syyskuussa koko konsernia koskevan toimintamallin uudistamisen ja siihen liittyvät muutosneuvottelut. Muutosneuvottelut päättyivät lokakuussa ja niiden tuloksena konsernista väheni yhteensä 88, pääasiassa hallinnollista, tehtävää ja 92 työtehtävään tehtiin olennaisia muutoksia.

Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 289,6 (321,2) miljoonaa euroa eli laskua -31,6 miljoonaa euroa.

Henkilöstön sairauspoissaoloaste oli tilikaudella 5,6 (5,6) prosenttia.

Tilikauden ammatinharjoittajien määrä oli 2 251 (2 145).

Johtoryhmä

Pihlajalinnan johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen, strategia ja konsernioperaatioiden johtaja Heikki Färkkilä, liiketoimintajohtaja, Julkiset palvelut ja väliaikainen liiketoimintajohtaja, Yksityiset terveyspalvelut Seppo Kariniemi, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Tuula Lehto, lakiasiainjohtaja Jaakko Liljeroos, tietohallintojohtaja Lauri Muhonen, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi ja henkilöstöjohtaja Mika Videman.

Omien osakkeiden luovutus ja hankinta

Pihlajalinna luovutti maaliskuussa ja toukokuussa 2025 yhteensä 101 236 yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta vastikkeetta osakepohjaisen kannustinohjelman suoriteperusteisen ansaintajakson 2024 perusteella konsernin avainhenkilöille kannustinohjelman ehtojen mukaisesti.

Pihlajalinna luovutti toukokuussa yhteensä 7 114 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta Pihlajalinnan hallituksen jäsenille osana hallituksen vuosipalkkiota.

Pihlajalinna aloitti 19.6.2025 varsinaisen yhtiökokouksen 2025 valtuutuksella omien osakkeiden hankinnan, joka päättyi 16.7.2025. Osakkeet hankittiin käytettäväksi osana konsernin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkioiden ja hallituksen jäsenten vuosipalkkioiden maksamista. Tänä aikana Pihlajalinna hankki 107 235 omaa osaketta keskihintaan 15,8529 euroa osakkeelta. Yhteensä osakkeiden hankintaan käytettiin 1,7 miljoonaa euroa.

Hankinnan ja edellä esitettyjen muutosten jälkeen Pihlajalinnan hallussa oli 31.12.2025 yhteensä 140 069 omaa osaketta, jotka vastaavat noin 0,62 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Pihlajalinna-konsernin tytäryhtiö hankki tilikauden aikana omia osakkeitaan 1,4 miljoonan euron arvosta. Hankitut osakkeet on mitätöity tilikauden aikana.

Voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2026

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 213 414 518,25 euroa, josta tilikauden tulos on 6 877 277,88 euroa.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa osinkopolitiikan mukaisesti 0,53 euroa osakkeelta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 22 480 066 osaketta, jota vastaava osingon määrä hallituksen ehdotuksen mukaisesti on 11 914 434,98 euroa.

{12}------------------------------------------------

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Tilikauden osakekohtainen tulos oli 1,58 euroa. Ehdotettu osinko 0,53 euroa on 33 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Ehdotettu osinko vastaa 3,63 prosentin efektiivistä osinkotuottoa.

Laskelma emoyhtiön jakokelpoisista varoista 31.12.2025:

Euroa 31.12.2025
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 183 190 483,50
Voitto edellisiltä tilikausilta 23 346 756,87
Tilikauden tulos 6 877 277,88
Yhteensä 213 414 518,25

Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 31.3.2026 Tampereella. Hallitus päättää yhtiökokouskutsusta ja sen sisältämistä esityksistä myöhemmin.

Vuosiraportti 2025, johon sisältyvät hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös, julkaistaan yhtiön sijoittajasivuilla pihlajalinna.fi/sijoittajat viikolla 11.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Pihlajalinnan osake on listattu Nasdaq Helsingin päälistalla kaupankäyntitunnuksella PIHLIS. Konsernin osakkeiden lukumäärä on yhteensä 22 620 135. Tilikauden lopussa 31.12.2025 osakkeista ulkona oli 22 480 066 ja yhtiön omassa hallussa 140 069, jotka vastaavat noin 0,62 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 16 322 (15 202) osakkeenomistajaa.

Osaketiedot, ulkona olevat osakkeet 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Määrä kauden lopussa, kpl 22 480 066 22 478 951 22 480 066 22 478 951
Määrä kaudella keskimäärin, kpl 22 478 944 22 478 951 22 514 581 22 511 765
Osakkeen ylin kurssi, euroa 17,05 11,85 17,30 11,85
Osakkeen alin kurssi, euroa 13,60 9,46 10,00 6,88
Osakkeen keskikurssi, euroa ¹⁾ 15,08 10,56 14,50 8,29
Osakkeen päätöskurssi, euroa 14,60 10,50 14,60 10,50
Osakevaihto, 1 000 kpl 1 014 533 4 785 3 184
Osakevaihto, % 4,5 2,4 21,3 14,1
Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa 328,2 236,0 328,2 236,0

¹⁾ kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Pihlajalinnan toimintaan vaikuttavat strategiset ja liiketoimintariskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Pihlajalinna noudattaa riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmällistä toimintatapaa osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työkykyriskien hallintaan. Pihlajalinna pyrkii rajaamaan riskien mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Yritysvastuuseen liittyvien riskien arvioinnilla on tärkeä rooli riskienhallinnassa.

Pihlajalinnalla on liiketoimintaa ainoastaan Suomessa. Maailmanpolitiikan epävarmuustekijät aiheuttavat yhtiön toimintaan epäsuoria vaikutuksia talouskasvun hidastumisen, toimitusketjujen mahdollisen häiriintymisen, inflaation sekä markkinakorkojen muutosten vuoksi.

{13}------------------------------------------------

PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2025 12.2.2026 klo 8.00

Pihlajalinna huomioi kaikessa toiminnassaan tietosuojan ja tietoturvan sekä niihin liittyvät vaatimukset. Tietoturvan ja tietosuojan vaarantuminen voivat johtaa muun muassa merkittäviin mainehaittoihin ja vahingonkorvausvaatimuksiin.

Yhtiö on tunnistanut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön saatavuuteen, palkkakehitykseen ja palkkaharmonisaatioon liittyviä epävarmuustekijöitä. Lisäksi korkeat henkilöstön sairauspoissaolot voivat heikentää yhtiön kannattavuutta ja vaikeuttaa palveluiden tarjontaa.

Pihlajalinna on tunnistanut riskeiksi yhtiön kasvuun liittyvät hankkeet, kuten yritysostot, digitaalisen kehityksen ja tietojärjestelmähankkeet. Näiden hankkeiden hallittu onnistunut läpivienti on edellytys yhtiön strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle.

Yhtiön rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien seuranta ja niiden ennustaminen ovat merkittävä osa yhtiön riskienhallintaa.

Yleinen kustannus- ja palkkainflaatio vaikuttavat kustannustasoon ja näin ollen Pihlajalinnan liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Lisäksi inflaatio ja markkinakorkojen muutokset vaikuttavat kuluttajien käytettävissä oleviin varoihin ja työllisyyden kehitykseen, millä on vaikutusta yksityisten terveyspalveluiden kysyntään. Lisäksi yksityisten sairauskuluvakuutusten hintojen nousu ja ehtojen muutokset saattavat vaikuttaa yksityisten terveyspalveluiden kysyntään.

Merkittävimmät sosiaali- ja terveyspalveluiden riskit ja epävarmuustekijät ovat sidoksissa suomalaisen yhteiskunnan linjauksiin ja lainsäädäntöön.

Pihlajalinna-konsernissa on käynnissä verotarkastus liittyen arvonlisäverotukseen.

Muutokset kokonaisulkoistusopimuksissa ja asumispalveluissa

Jämsän Terveyden palvelusopimus Keski-Suomen hyvinvointialueella päättyi sopimuksen mukaisesti elokuussa 2025. Palvelusopimuksen päättyminen laski konsernin liikevaihtoa noin 19 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasosta.

Jokilaakson Terveyden tuottamat perus- ja erikoissairaanhoidon palvelut päättyivät sopimuksen mukaisesti elokuussa 2025. Toiminnan päättyminen laski konsernin liikevaihtoa noin 4 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasosta.

Kuusiolinna Terveyden palvelusopimus Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella päättyi vuoden 2025 lopussa. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa sovittiin palveluiden asteittaisesta siirtämisestä hyvinvointialueen vastuulle jo vuoden 2025 aikana. Edellä kuvattu muutos ja muut sopimusmuutokset vuoden 2025 aikana laskivat konsernin liikevaihtoa noin 19 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasosta.

Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa on sovittu Kolmostien Terveyden palvelutuotannon jatkumisesta huhtikuun 2026 loppuun. Pihlajalinna valittiin Pohjois-Pirkanmaalle kokonaisulkoistuksen palveluntuottajaksi huhtikuusta 2026.

Sopimusten päättymiset ja Pohjois-Pirkanmaan kokonaisulkoistuksen alkaminen laskevat nettona konsernin liikevaihto noin 72 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasosta.

Pihlajalinnan asumispalveluiden yksiköiden divestoinnit tilikaudella 2025 laskevat konsernin liikevaihtoa noin 11 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasosta.

{14}------------------------------------------------

Käynnissä olevat oikeusprosessit

Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin ja muihin asioihin liittyviä oikeudenkäyntejä, joista ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.

Pihlajalinnan tytäryhtiö Jämsän Terveys Oy haastoi entisen tilaajan Jämsän kaupungin käräjäoikeuteen liittyen lähinnä koronakustannuskorvauksiin, jotka kaupunki palvelusopimuksen vastaisesti oli jättänyt maksamatta. Keski-Suomen käräjäoikeus käsitteli asian ja antoi joulukuun 2024 lopussa tuomionsa, jolla oikeus velvoitti Jämsän kaupungin maksamaan Jämsän Terveydelle sen vaatimat koronakustannukset korkoineen. Muilta osin, kuten henkilöstön siirron vaikutuksista vuosihintaan, osapuolet sopivat ennen oikeuden istuntoa. Keski-Suomen käräjäoikeuden antama tuomio ei ole lainvoimainen, ja Jämsän kaupunki valitti päätöksestä Vaasan hovioikeuteen. Jatkokäsittely hovioikeudessa on päättynyt, ja päätöstä odotetaan kevään aikana.

Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2026

Vuosiraportti 2025: viimeistään viikolla 11

Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu 2026: 28.4.2026 Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu 2026: 23.7.2026 Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu 2026: 28.10.2026

Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi tiistaina 31.3.2026.

Helsingissä 11.2.2026

Pihlajalinna Oyj:n hallitus

{15}------------------------------------------------

Konsernin tuloslaskelma

Liite 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
2 150,9 182,5 652,3 704,4
1,0 0,8 12,2 3,8
4 -43,9 -51,2 -189,7 -200,4
5 -66,2 -84,2 -289,6 -321,2
6 -18,5 -21,0 -75,9 -85,1
0,0 0,0 0,0 0,0
23,4 27,0 109,3 101,5
7 -14,8 -12,4 -56,6 -53,0
8,6 14,6 52,7 48,5
0,1 0,5 1,1 1,1
8 -1,9 -2,8 -8,0 -10,9
6,8 12,3 45,8 38,6
9 -0,8 -2,8 -7,2 -8,5
6,0 9,5 38,6 30,2
5,8 9,1 37,6 27,4
0,2 0,4 1,0 2,8
1,13
0,24 0,38 1,58 1,13
0,24 0,38 1,58

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa Liite 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Kauden tulos 6,0 9,5 38,6 30,2
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan
myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaus
Kirjattu omaan pääomaan 0,0 0,1 0,2 -1,0
Siirretty tuloslaskelmaan -0,2 -0,2 -1,0 -1,0
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 0,0 0,0 0,2 0,4
Laajan tuloksen erät yhteensä -0,2 -0,1 -0,7 -1,6
Kauden laaja tulos yhteensä 5,8 9,4 37,9 28,6
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 5,7 8,9 36,9 25,8
Määräysvallattomille omistajille 0,2 0,4 1,0 2,8

{16}------------------------------------------------

Konsernin tase

milj. euroa Liite 31.12.2025 31.12.2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet 11 52,3 62,8
Liikearvo 10 253,8 254,9
Aineettomat hyödykkeet 10 14,8 15,7
Sijoituskiinteistöt 11 0,8 0,8
Käyttöoikeusomaisuuserät 12 174,8 185,1
Osuudet osakkuusyrityksissä 0,0 0,0
Muut sijoitukset 0,2 0,2
Muut saamiset 2,2 5,5
Laskennalliset verosaamiset 8,1 7,7
Pitkäaikaiset varat yhteensä 507,0 532,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 4,0 4,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset 17 55,1 61,2
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 1,3 0,9
Rahavarat 30,7 30,9
Lyhytaikaiset varat yhteensä 91,1 97,4
Varat yhteensä 598,1 630,2
milj. euroa
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
Käyvän arvon rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Hybridilaina
Kertyneet voittovarat
Kauden tulos
Liite
15
31.12.2025
0,1
0,5
116,5
20,0
16,0
37,6
190,6
2,0
31.12.2024
0,1
1,1
116,5
20,0
5,7
27,4
170,7
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Määräysvallattomien omistajien osuus -1,8
Oma pääoma yhteensä 192,6 169,0
Laskennalliset verovelat 7,2 7,9
Varaukset 2,3 2,5
Vuokrasopimusvelat 13 167,0 180,9
Rahoitusvelat 16 103,1 114,6
Muut pitkäaikaiset velat 0,3 0,5
Pitkäaikaiset velat yhteensä 279,9 306,4
Ostovelat ja muut velat 88,7 121,1
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 1,1 0,8
Varaukset 1,9 0,1
Vuokrasopimusvelat 13 30,5 31,0
Rahoitusvelat 16 3,3 1,8
Lyhytaikaiset velat yhteensä 125,6 154,8
Velat yhteensä 405,5 461,2
Oma pääoma ja velat yhteensä 598,1 630,2

{17}------------------------------------------------

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
milj. euroa Osake
pääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Käyvän
arvon
rahasto
Hybridi
laina
Kertyneet
voittovarat
Määräysvallattomien
omistajien osuus
Oma pää
oma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024 0,1 116,5 2,7 20,0 8,8 -3,4 144,6
Tilikauden tulos 27,4 2,8 30,2
Tilikauden muut laajan tuloksen erät -1,6 -1,6
Tilikauden laaja tulos yhteensä -1,6 27,4 2,8 28,6
Osingonjako -1,6 -1,1 -1,6
Omien osakkeiden hankinta -0,9 -0,9
Osakeperusteiset etuudet 1,4 1,4
Sijoitukset tytäryrityksiin 0,0 0,0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -1,1 -1,1 -2,2
Määräysvallattomien omistajien osuuksien
muutokset, jotka eivät johtaneet
muutokseen määräysvallassa
-0,2 0,0 -0,2
Muut muutokset 0,1 0,1
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
yhteensä
-0,1 0,0 -0,1
Hybridilainan korot -1,9 -1,9
Oma pääoma 31.12.2024 0,1 116,5 1,1 20,0 33,0 -1,8 169,0
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
milj. euroa Osake
pääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Käyvän
arvon
rahasto
Hybridi
laina
Kertyneet
voittovarat
Määräysvallattomien
omistajien osuus
Oma pää
oma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2025 0,1 116,5 1,1 20,0 33,0 -1,8 169,0
Tilikauden tulos 37,6 1,0 38,6
Tilikauden muut laajan tuloksen erät -0,7 -0,7
Tilikauden laaja tulos yhteensä -0,7 37,6 1,0 37,9
Osingonjako -8,6 -8,6
Omien osakkeiden hankinta -1,7 -1,7
Tytäryhtiöosakkeiden hankinta -0,9 -0,5 -1,4
Osakeperusteiset etuudet -0,7 -0,7
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -11,9 -0,5 -12,4
Määräysvallattomien omistajien osuuksien
muutokset, jotka eivät johtaneet
muutokseen määräysvallassa -3,3 3,3 0,0
Muut muutokset 0,1 0,0 0,1
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
yhteensä
-3,2 3,3 0,0
Hybridilainan korot -1,9 -1,9
Oma pääoma 31.12.2025 0,1 116,5 0,5 20,0 53,6 2,0 192,6

{18}------------------------------------------------

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden tulos 6,0 9,5 38,6 30,2
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut:
Verot 0,8 2,8 7,2 8,5
Poistot ja arvonalentumiset 14,8 12,4 56,6 53,0
Rahoitustuotot ja -kulut 1,7 2,3 7,0 9,8
Muut -0,4 -0,5 -8,4 0,3
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta 23,0 26,5 100,9 101,8
Käyttöpääoman muutos -4,8 6,7 -18,4 -2,1
Saadut korot 0,1 0,1 0,9 0,7
Maksetut ja palautuneet verot -1,0 -0,1 -7,8 0,5
Liiketoiminnan nettorahavirta 17,3 33,1 75,6 100,8
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin -4,9 -2,1 -16,5 -11,0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
ja ennakkomaksut 1,3 0,1 2,2 0,9
Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 0,0 8,4
Myönnetyt lainat ja takaisinmaksut 0,5 0,0
Saadut osingot 0,0 0,0 0,0
Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankintahetken
rahavaroilla
-0,3 -2,2
Investointien nettorahavirta -3,6 -2,0 -5,7 -12,3
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset ja sijoitukset -0,1 0,0 -0,2
Omien osakkeiden hankinta¹⁾ -3,1 -0,9
Lainojen nostot ja takaisinmaksut -1,5 -0,6 -12,8 -32,6
Vuokrasopimusvelkojen maksut -8,5 -7,9 -32,6 -32,1
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -1,0 -1,1 -9,3 -11,9
Maksetut osingot ja muu voitonjako 0,0 0,0 -9,9 -2,2
Hybridilainan korot ja kulut -2,4 -2,4
Rahoituksen nettorahavirta -11,0 -9,7 -70,1 -82,2
Rahavarojen muutos 2,7 21,5 -0,2 6,4
Rahavarat kauden alussa 28,0 9,5 30,9 24,5
Rahavarat kauden lopussa 30,7 30,9 30,7 30,9

¹⁾ Sisältää emoyhtiön omien osakkeiden hankinnan 1,7 milj. euroa sekä tytäryhtiön omien osakkeiden hankinnan 1,4 milj. euroa.

{19}------------------------------------------------

Tilinpäätöstiedotteen liitetietoja

Laatimisperiaatteet

Tilinpäätöstiedote on laadittu voimassa olevien IFRS-standardien mukaisesti ja sen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardin (osavuosikatsaukset) vaatimuksia.

Tilinpäätöstiedote noudattaa konsernin vuoden 2024 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Vuonna 2025 käyttöön otetuilla IASB:n julkaisemilla muutetuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta Pihlajalinnan taloudelliseen raportointiin.

Tilinpäätöstiedotteessa julkaistut tiedot ovat tilintarkastamattomat. Kaikki luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summasta. Tunnus- ja muutosluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Tilinpäätöstiedotteessa esitettyjä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin eivätkä ne välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden käyttämien samankaltaisesti nimettyjen erien kanssa.

Tilinpäätöstiedotteet laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöstiedotteessa käytetyistä arvoista. Keskeisimmät kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut ovat pääosin samat kuin konsernitilinpäätöksessä 31.12.2024 päättyneellä tilikaudella.

1. Segmentti-informaatio

Pihlajalinnalla on kaksi raportoitavaa segmenttiä: Yksityiset terveyspalvelut ja Julkiset palvelut. Raportointirakenne noudattaa Pihlajalinnan liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta.

Yksityiset terveyspalvelut -liiketoimintasegmentti koostuu lääkärikeskus-, diagnostiikka ja sairaala-, työterveys-, etä- ja liikuntakeskuspalveluista. Näitä kokonaisvaltaisen hoitopolun kattavia palveluita Pihlajalinna tarjoaa yrityksille, vakuutusyhtiöille, julkiselle sektorille ja yksityisasiakkaille valtakunnallisen toimipisteverkostonsa ja monipuolisten digitaalisten kanaviensa välityksellä.

Julkiset palvelut -liiketoimintasegmentti koostuu lähinnä julkiselle sektorille tuotetuista sosiaali- ja terveyspalveluista, jotka koostuvat ulkoistus- ja asumispalveluista, pääasiassa etänä tuotetuista vastuulääkäripalveluista- sekä monipuolisista työvoima- ja rekrytointipalveluista.

{20}------------------------------------------------

Liikevaihto, milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 muutos EUR 1–12/2025 1–12/2024 muutos EUR
Yksityiset terveyspalvelut 119,2 120,9 -1,7 465,2 451,5 13,7
josta segmenttien välistä 2,1 4,3 -2,2 12,0 14,5 -2,5
Julkiset palvelut 33,8 65,9 -32,1 199,2 267,6 -68,4
josta segmenttien välistä 0,0 0,1 0,0 0,1 0,2 -0,1
Konserni yhteensä 150,9 182,5 -31,6 652,3 704,4 -52,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut,
milj. euroa
10–12/2025 10–12/2024 muutos EUR 1–12/2025 1–12/2024 muutos EUR
Yksityiset terveyspalvelut -43,6 -43,4 -0,1 -164,6 -157,5 -7,1
Julkiset palvelut -22,6 -40,7 18,1 -125,0 -163,7 38,7
Konserni yhteensä -66,2 -84,2 18,0 -289,6 -321,2 31,6
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 muutos EUR 1–12/2025 1–12/2024 muutos EUR
Yksityiset terveyspalvelut -14,0 -10,7 -3,2 -47,3 -44,7 -2,6
Julkiset palvelut -0,8 -1,7 0,8 -9,3 -8,3 -1,0
Konserni yhteensä -14,8 -12,4 -2,4 -56,6 -53,0 -3,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat oikaisuerät,
milj. euroa
10–12/2025 10–12/2024 muutos EUR 1–12/2025 1–12/2024 muutos EUR
Yksityiset terveyspalvelut 6,0 0,4 5,6 6,2 0,7 5,5
Julkiset palvelut 1,9 -1,5 3,4 -0,3 -1,5 1,2
Konserni yhteensä 7,9 -1,1 9,0 5,9 -0,8 6,7
Oikaistu EBITA, milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 muutos EUR 1–12/2025 1–12/2024 muutos EUR
Yksityiset terveyspalvelut 11,2 9,5 1,7 38,6 33,6 5,0
Julkiset palvelut 7,0 5,9 1,1 26,7 21,5 5,1
Konserni yhteensä 18,2 15,4 2,9 65,3 55,2 10,1
Oikaistu EBITA, % 10–12/2025 10–12/2024 muutos 1–12/2025 1–12/2024 muutos
Yksityiset terveyspalvelut 9,4 7,8 1,6 8,3 7,4 0,8
Julkiset palvelut 20,7 8,9 11,7 13,4 8,0 5,4
Konserni yhteensä 12,1 8,4 3,7 10,0 7,8 2,2

Segmenttien yhteenlasketun oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) täsmäytys konsernin tulokseen ennen veroja

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 muutos EUR 1–12/2025 1–12/2024 muutos EUR
Tulos ennen veroja 6,8 12,3 -5,4 45,8 38,6 7,1
Nettorahoituskulut 1,7 2,3 -0,6 7,0 9,8 -2,9
Aineettomien hyödykkeiden poistot
ja arvonalentumiset
1,7 1,9 -0,1 6,6 7,5 -0,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat oikaisuerät 7,9 -1,1 9,0 5,9 -0,8 6,7
Oikaistu EBITA 18,2 15,4 2,9 65,3 55,2 10,1

{21}------------------------------------------------

2. Liikevaihto

Myyntituotot alueittain

Pihlajalinna raportoi konsernin myyntituotot jaoteltuna seuraaviin maantieteellisiin alueisiin:

  • Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
  • Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa.
  • Länsi-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Varsinais-Suomen maakunnassa.
  • Itä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon maakunnissa.
  • Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.
  • Muihin toimintoihin kuuluvat etäpalvelut, liikkuvat palvelut ja muut hallinnolliset toiminnot.
milj. euroa 1–12/2025 1–12/2024 muutos-%
Etelä-Suomi 156,5 153,2 2,1 %
Väli-Suomi 316,8 388,6 -18,5 %
Länsi-Suomi 40,2 40,2 0,1 %
Itä-Suomi 68,2 64,2 6,1 %
Pohjois-Suomi 53,0 54,8 -3,3 %
Muut toiminnot 70,2 74,5 -5,7 %
Konsernin sisäinen myynti -52,6 -71,1 -26,1 %
Konsernin liikevaihto 652,3 704,4 -7,4 %

Myyntituotot asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

  • Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on noin 190 000 yritysasiakkaiden ryhmässä.
  • Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
  • Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, seurakunnat, hyvinvointialueet ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on noin 80 000 julkisen sektorin asiakasryhmässä.

Loka–joulukuu 2025

Yksityiset terveyspalvelut

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 muutos muutos-%
Yritysasiakkaat 77,7 78,1 -0,4 -0,5 %
joista vakuutusyhtiöasiakkaat 43,0 40,4 2,6 6,4 %
Yksityisasiakkaat 25,9 26,4 -0,5 -1,9 %
Julkinen sektori 15,6 16,4 -0,8 -5,1 %
Segmentin liikevaihto 119,2 120,9 -1,7 -1,4 %

{22}------------------------------------------------

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 77,7 (78,1) miljoonaa euroa, laskua -0,4 miljoonaa euroa eli -0,5 prosenttia. Myynti vakuutusyhtiöasiakkaille nousi 2,6 miljoonaa euroa eli 6,4 prosenttia. Lääkärikeskusten vastaanottokäyntien määrä laski -2,9 prosenttia.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 25,9 (26,4) miljoonaa euroa, laskua -0,5 miljoonaa euroa eli -1,9 prosenttia. Vakuutusyhtiöiden maksusitoumusten ja suoramaksukäytäntöjen sujuvoittaminen vähentävät raportoitua yksityisasiakkaiden myyntiä. Lisäksi huolimatta Kelan valinnanvapauskokeilun mukaisten lääkärikäyntien markkinaosuuttamme korkeammasta realisaatiosta, lääkärikeskusten vastaanottokäyntienmäärä laski - 1,9 prosenttia.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 15,6 (16,4) miljoonaa euroa, laskua -0,8 miljoonaa euroa eli -5,1 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat hyvinvointialueiden erittäin alhaiset hankintamäärät ja yhden ison työterveysasiakkuuden menettäminen. Lääkärikeskusten vastaanottokäyntien määrä laski -5,0 prosenttia.

Julkiset palvelut

Segmentin liikevaihto oli 33,8 (65,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto julkiselle sektorille oli 32,3 (63,7) miljoonaa euroa eli 95,5 (96,6) prosenttia segmentin liikevaihdosta. Kokonaisulkoistusten liikevaihto oli 25,8 (50,3) miljoonaa euroa.

Ulkoistussopimusten muutokset laskivat liikevaihtoa -21,0 miljoonaa euroa. Vastuulääkäripalveluiden ja työvoimapalveluiden liikevaihto laski yhteensä -4,6 miljoonaa euroa. Asumispalveluyksiköiden divestointi laski liikevaihtoa -3,7 miljoonaa euroa.

Tammi–joulukuu 2025

Yksityiset terveyspalvelut

milj. euroa 1–12/2025 1–12/2024 muutos muutos-%
Yritysasiakkaat 301,8 286,5 15,3 5,3 %
joista vakuutusyhtiöasiakkaat 161,1 151,9 9,1 6,0 %
Yksityisasiakkaat 104,8 102,4 2,4 2,4 %
Julkinen sektori 58,7 62,6 -4,0 -6,3 %
Segmentin liikevaihto 465,2 451,5 13,7 3,0 %

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 301,8 (286,5) miljoonaa euroa, kasvua 15,3 miljoonaa euroa eli 5,3 prosenttia. Myynti vakuutusyhtiöasiakkaille nousi 9,1 miljoonaa euroa eli 6,0 prosenttia. Lääkärikeskusten vastaanottokäyntien määrä kasvoi 1,4 prosenttia.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 104,8 (102,4) miljoonaa euroa, kasvua 2,4 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia. Vakuutusyhtiöiden maksusitoumusten ja suoramaksukäytäntöjen sujuvoittaminen vähentää raportoitua yksityisasiakkaiden myyntiä. Lääkärikeskusten vastaanottokäyntien määrä kasvoi 1,5 prosenttia.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 58,7 (62,6) miljoonaa euroa, laskua -4,0 miljoonaa euroa eli -6,3 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikutti eniten hyvinvointialueiden erittäin alhaiset hankintamäärät. Lääkärikeskusten vastaanottokäyntien määrä laski -1,8 prosenttia.

Julkiset palvelut

Segmentin liikevaihto oli 199,2 (267,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto julkiselle sektorille oli 194,1 (257,1) miljoonaa euroa eli 97,5 (96,1) prosenttia segmentin liikevaihdosta. Kokonaisulkoistusten liikevaihto oli 157,0 (202,5) miljoonaa euroa.

{23}------------------------------------------------

Ulkoistussopimusten muutokset laskivat liikevaihtoa -42,1 miljoonaa euroa. Vastuulääkäripalveluiden ja työvoimapalveluiden liikevaihto laski yhteensä -15,0 miljoonaa euroa. Asumispalveluyksiköiden divestoinnit laskivat liikevaihtoa -7,4 miljoonaa euroa.

3. Liiketoiminnan muut tuotot

Pihlajalinna divestoi neljä erityisasumispalveluyksikköä toukokuussa Esperi Carelle, kaksi hoivayksikköä syyskuussa Mehiläiselle sekä kolme pienempää hoivayksikköä loka-marraskuussa Attendolle. Myyneistä on kirjattu tilikaudella yhteensä 8,5 miljoonan euron myyntivoitto, joka on esitetty osana liiketoiminnan muita tuottoja.

4. Materiaalit ja palvelut

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 muutos, % 1–12/2025 1–12/2024 muutos, %
Materiaalien ostot -5,8 -7,1 -19,1 -26,3 -28,3 -7,3
Varaston muutos -0,6 -0,1 604,7 -0,4 0,1 -374,0
Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot -35,4 -36,6 -3,2 -140,8 -138,6 1,6
Ulkopuoliset palvelut, muut -2,1 -7,4 -71,2 -22,3 -33,6 -33,7
Yhteensä -43,9 -51,2 -14,2 -189,7 -200,4 -5,3

5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 muutos, % 1–12/2025 1–12/2024 muutos, %
Palkat ja palkkiot -55,3 -70,2 -21,2 -240,9 -267,5 -9,9
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
- osakkeina toteutettavat -0,1 -0,2 -53,6 -0,3 -1,4 -75,9
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -9,0 -12,0 -24,8 -40,8 -45,6 -10,5
Muut henkilöstösivukulut -1,7 -1,7 1,8 -7,5 -6,7 11,9
Yhteensä -66,2 -84,2 -21,4 -289,6 -321,2 -9,8

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Performance Share Plan (PSP)

Pihlajalinnan hallitus on myöntänyt konsernin avainhenkilöille pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2025–2029 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2025–2027, 2026–2028 ja 2027–2029.

Hallitus päättää vuosittain ansaintajakson aloittamisesta ja yksityiskohdista. Hallitus on käynnistänyt ohjelman puitteissa yhden ansaintajakson 2025–2027. Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain Pihlajalinnan osakkeina ja osittain rahana. Ohjelma käsitellään kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna.

Ansaintajakson 2025–2027 kohderyhmään kuuluu 24 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja. Ansaintajakson 2025–2027 ansaintakriteerit on sidottu osakkeen relatiiviseen kokonaistuottoon (rTSR), vuotuiseen liikevaihdon kasvuun, sijoitetun pääoman tuottoon ja sairauspoissaoloasteeseen. Järjestelmän perusteella maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä enintään 553 000 Pihlajalinnan osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

{24}------------------------------------------------

6. Liiketoiminnan muut kulut

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 muutos, % 1–12/2025 1–12/2024 muutos, %
Toimitilakulut -2,7 -3,0 -9,9 -11,9 -13,3 -10,6
ICT-kulut -6,2 -7,0 -11,8 -28,5 -26,7 6,7
Myynti- ja markkinointikulut -1,2 -1,5 -21,9 -5,1 -5,3 -3,2
Muut kulut -8,4 -9,5 -11,4 -30,3 -39,8 -23,9
Yhteensä -18,5 -21,0 -12,1 -75,9 -85,1 -10,9

7. Poistot ja arvonalentumiset

hyödykeryhmittäin
milj. euroa
10–12/2025 10–12/2024 muutos, % 1–12/2025 1–12/2024 muutos, %
Aineettomat hyödykkeet -1,7 -1,9 -6,5 -6,6 -7,5 -10,8
Aineelliset hyödykkeet -3,0 -3,3 -7,7 -12,8 -13,4 -4,5
Kiinteistöjen ja maa-alueiden arvonalentumiset -2,2
Aineellisten hyödykkeiden muut arvonalentumiset -2,5 -2,5
Käyttöoikeusomaisuuserät -7,4 -7,2 2,8 -30,6 -31,0 -1,4
Käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset 0,0 -1,8 -1,2
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -14,8 -12,4 19,4 -56,6 -53,0 6,8

8. Rahoituskulut

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 muutos, % 1–12/2025 1–12/2024 muutos, %
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoitusveloista
-0,8 -1,2 -30,1 -3,9 -5,5 -29,8
Korkokulut vuokrasopimusveloista -0,9 -1,0 -14,7 -3,6 -3,8 -5,0
Muut rahoituskulut -0,1 -0,6 -75,4 -0,6 -1,6 -65,6
Yhteensä -1,9 -2,8 -33,8 -8,0 -10,9 -26,6

9. Tuloverot

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 muutos, % 1–12/2025 1–12/2024 muutos, %
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 1,6 3,6 -55,7 -7,7 -1,2 519,3
Edellisten tilikausien verot 0,0 -0,1 0,0 -0,1
Laskennalliset verot -2,4 -6,2 -61,7 0,6 -7,2 -107,9
Yhteensä -0,8 -2,8 -69,6 -7,2 -8,5 -15,7

{25}------------------------------------------------

10. Aineettomien hyödykkeiden ja liikearvon muutokset

milj. euroa 31.12.2025 31.12.2024
Hankintameno kauden alussa 338,0 332,9
Lisäykset 5,6 2,0
Lisäykset liiketoimintojen yhdistämisestä 1,4 3,2
Vähennykset -2,8 -0,1
Hankintameno kauden lopussa 342,2 338,0
Kertyneet poistot kauden alussa -67,4 -60,0
Kauden poistot -6,6 -7,5
Vähennysten kertyneet poistot 0,5 0,1
Kertyneet poistot kauden lopussa -73,6 -67,4
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 268,6 270,6

11. Aineellisten hyödykkeiden muutokset

milj. euroa 31.12.2025 31.12.2024
Hankintameno kauden alussa 151,7 142,6
Lisäykset 11,0 12,0
Vähennykset -21,6 -2,1
Siirrot sijoituskiinteistöihin* 0,0 -0,8
Vähennykset liiketoimintojen divestoinneista -1,6 0,0
Hankintameno kauden lopussa 139,4 151,7
Kertyneet poistot kauden alussa -88,9 -76,7
Poistot ja arvonalentumiset -15,0 -13,4
Siirrot erien välillä 0,1 0,0
Vähennysten kertyneet poistot 15,7 1,3
Vähennysten kertyneet poistot divestoinneista 1,0 0,0
Kertyneet poistot kauden lopussa -87,1 -88,9
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 52,3 62,8

* Pihlajalinna on oikaissut vertailutietoja vuoden 2024 osalta liittyen sijoituskiinteistöihin ja siirtänyt aiemmin aineellisissa hyödykkeissä esitetyn kiinteistön sijoituskiinteistöksi.

12. Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset

milj. euroa 31.12.2025 31.12.2024
Hankintameno kauden alussa 381,6 371,0
Lisäykset 32,1 14,0
Siirrot erien välillä -1,2 0,0
Vähennykset -19,1 -3,5
Hankintameno kauden lopussa 393,4 381,6
Kertyneet poistot kauden alussa -196,5 -167,1
Poistot -30,6 -32,2
Siirrot erien välillä 1,2 0,0
Vähennysten kertyneet poistot 7,3 2,8
Kertyneet poistot kauden lopussa -218,6 -196,5
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 174,8 185,1

{26}------------------------------------------------

13. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

milj. euroa Käyttöoikeusomaisuuserät 31.12.2025 Vuokrasopimusvelat 31.12.2025
Kirjanpitoarvo kauden alussa 185,1 211,9
Muutokset 20,3 18,2
Poistot -30,6
Vuokrasopimusvelan lyhennykset -32,6
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 174,8 197,5

31.12.2025 Vuokrasopimusvelasta 190,3 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 7,2 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.

milj. euroa Käyttöoikeusomaisuuserät 31.12.2024 Vuokrasopimusvelat 31.12.2024
Kirjanpitoarvo kauden alussa 203,9 230,6
Muutokset 13,3 13,4
Poistot -32,2
Vuokrasopimusvelan lyhennykset -32,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 185,1 211,9

31.12.2024 Vuokrasopimusvelasta 194,7 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 17,2 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.

{27}------------------------------------------------

14. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

31.12.2025 Käyvän arvon
hierarkia
Käypä arvo
tulosvaikutteisesti
Käypä arvo -
suojausinstrumentti
Jaksotettu
hankintameno
Kirjanpitoarvot
yhteensä
Käyvät arvot
yhteensä
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet taso 3 0,2 0,2 0,2
Vuokravakuustalletukset taso 2 0,1 0,1 0,1
Muut saamiset taso 2 0,1 0,1 0,1
Lainasaamiset taso 3 2,0 2,0 2,0
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset 39,8 39,8 39,8
Muut saamiset taso 2 1,2 1,2 1,2
Rahavarat 30,7 30,7 30,7
Yhteensä 2,2 71,8 74,0 74,0
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta taso 2 102,6 102,6 102,6
Vuokrasopimusvelat taso 2 167,0 167,0 167,0
Muut velat taso 2 0,5 0,5 0,5
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta taso 2 1,8 1,8 1,8
Ehdollinen vastike taso 3 1,6 1,6 1,6
Vuokrasopimusvelat taso 2 30,5 30,5 30,5
Ostovelat ja muut velat 17,7 17,7 17,7
Korkojohdannaiset taso 2 0,6 0,6 0,6
Yhteensä 1,6 0,6 320,0 322,2 322,2
31.12.2024 Käyvän arvon
hierarkia
Käypä arvo
tulosvaikutteisesti
Käypä arvo -
suojausinstrumentti
Jaksotettu
hankintameno
Kirjanpitoarvot
yhteensä
Käyvät arvot
yhteensä
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet taso 3 0,2 0,2 0,2
Vuokravakuustalletukset taso 2 0,1 0,1 0,1
Muut saamiset taso 2 0,1 0,1 0,1
Lainasaamiset taso 3 2,0 2,0 2,0
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset 45,4 45,4 45,4
Muut saamiset taso 2 0,8 0,8 0,8
Rahavarat 30,9 30,9 30,9
Yhteensä 2,2 77,4 79,5 79,5
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta taso 2 113,2 113,2 113,2
Vuokrasopimusvelat taso 2 180,9 180,9 180,9
Muut velat taso 2 0,5 0,5 0,5
Ehdollinen vastike taso 3 0,9 0,9 0,9
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta taso 2 1,8 1,8 1,8
Ehdollinen vastike taso 3
Vuokrasopimusvelat taso 2 31,0 31,0 31,0
Ostovelat ja muut velat 24,1 24,1 24,1
Korkojohdannaiset
Yhteensä
0,9 0,8
0,8
351,5 0,8
353,2
0,8
353,2

{28}------------------------------------------------

PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2025 12.2.2026 klo 8.00

Käyvän arvon hierarkiatasot:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja rahoitusvaroja tai -velkoja.

Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -veloilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmäärityksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vastaa olennaisilta osin käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Lainojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoitusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Johdannaissopimukset on alun perin merkitty taseeseen ja uudelleenarvostettu tilinpäätöspäivänä käypiin arvoihin, eli hintaan, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Taso 3: Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muutkaan rahoitusvaran tai -velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai todennettavissa. Käyvän arvon hierarkian tasolle 3 luokitellut rahoitusvarat ja -velat muodostuvat noteeraamattomista osakesijoituksista, lainasaamisista sekä yritys- ja liiketoimintakauppojen ehdollisista lisäkauppahintaveloista. Osakesijoitusten ja lainasaamisten arvostus perustuu johdon tapauskohtaiseen arvioon näihin liittyvästä tulevasta kassavirrasta, ja ehdollisten lisäkauppahintavelkojen arvostus perustuu kauppakirjoilla määritettyyn ehdollisen lisäkauppahinnan määrään sekä johdon arvioon lisäkauppahinnan toteutumisesta. Käyvän arvon hierarkian tasolle 3 luokiteltujen rahoitusvarojen ja velkojen käypien arvojen muutosten vaikutus kauden tulokseen on ollut -0,7 (-0,3) miljoonaa euroa.

15. Maksuvalmiusriski

Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla rahavirtaennusteita, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Konsernin rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen ennustaminen on jatkuvaa.

Pihlajalinnan rahoitusjärjestely koostuu 100 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta sekä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin tarkoitetusta 60 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Vuonna 2024 neuvoteltu rahoitussopimus oli alun perin kolmevuotinen siten, että se erääntyi kesäkuussa 2027 ja sisälsi lisäksi kaksi optiovuotta. Pihlajalinna sopi kesäkuussa 2025 yhden optiovuoden käytöstä, ja laina erääntyy kesäkuussa 2028. Sopimus sisältää mahdollisuuden vielä yhden optiovuoden käyttämiseen.

Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset taloudelliset kovenanttiehdot, jotka ovat leverage- (nettovelan suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 -vuokrasopimusvelkoja. Tilikauden lopussa konserni täytti rahoitussopimuksessa sovitut taloudelliset kovenanttiehdot.

Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu Pihlajalinnan keskeisimpiin vastuullisuustavoitteisiin: potilastyytyväisyyteen, leikkaushoidon saavutettavuuteen ja henkilöstön tyytyväisyyteen. Vastuullisuustavoitteet vaikuttavat vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä, kuinka monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan. Vastuullisuustavoitteet vuodelta 2025 saavutettiin, ja lainamarginaalin alennus on voimassa seuraavan 12 kuukauden ajan.

Konsernilla on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinteäksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa 27.3.2026 (Tarkistuspäivä) saakka. Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti.

{29}------------------------------------------------

Hybridilaina on rahoitusinstrumentti, joka on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilainaa käsitellään Pihlajalinnan IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä. Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, eikä hybridilaina laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.

Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 70 miljoonaa euroa. Käyttämättömät rahoituslimiitit koostuvat 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksesta sekä 60 miljoonan euron nostamattomasta valmiusluottolimiitistä.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut. Nostettujen velkaerien koronmaksut on esitetty seuraavassa taulukossa siinä ajankohdassa, missä ne tosiasiallisesti maksetaan.

16. Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu

milj. euroa Tasearvo
31.12.2025
alle 1 vuosi 1–2 vuotta 2–3 vuotta 3–4 vuotta yli 4 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta 104,4 -6,2 -4,5 -103,7 -0,4 -0,4
Vuokrasopimusvelat 197,5 -33,7 -30,6 -25,3 -22,5 -99,9
Muut korolliset velat 0,5 -0,1 -0,1 -0,1 -0,1 -0,5
Ehdollinen vastike 1,6 -1,6
Ostovelat 17,7 -17,7
Yhteensä 321,6 -59,2 -35,2 -129,0 -22,9 -100,8
milj. euroa Tasearvo
31.12.2024
alle 1 vuosi 1–2 vuotta 2–3 vuotta 3–4 vuotta yli 4 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta 115,0 -7,3 -7,1 -114,1 -0,8
Vuokrasopimusvelat 211,9 -34,6 -31,0 -26,7 -22,9 -113,9
Muut korolliset velat 0,5 -0,1 -0,1 -0,1 -0,1 -0,5
Ehdollinen vastike 0,9 0,0 -0,9
Ostovelat 24,1 -24,1
Yhteensä 352,4 -66,0 -39,0 -140,8 -23,8 -114,4

{30}------------------------------------------------

17. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Pihlajalinna tarkastelee säännöllisesti saataviensa luottoriskiä ja menettelytapoja luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia tilikaudella.

Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisistaan arvonalentumistappiota 0,8 (0,7) miljoonaa euroa. Sopimukseen perustuvista varoista ennakoitu luottotappio on arviolta 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.

milj. euroa 31.12.2025 31.12.2024
Myyntisaamiset 39,8 45,4
Siirtosaamiset ja muut saamiset 9,6 10,8
Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukset 0,0 0,3
Sopimukseen perustuvat varat 5,8 4,6
Yhteensä 55,1 61,2

Myyntisaamisten ikäjakauma

milj. euroa 31.12.2025 arvioitu arvon
alentumistappio
Netto 31.12.2025 31.12.2024 arvioitu arvon
alentumistappio
Netto 31.12.2024
Erääntymättömät 33,8 0,0 33,8 37,0 0,0 37,0
Erääntyneet
Alle 30 päivää 3,7 0,0 3,7 5,0 0,0 5,0
30–60 päivää 0,7 0,0 0,7 0,7 -0,1 0,7
61–90 päivää 0,4 -0,1 0,4 0,4 -0,1 0,3
Yli 90 päivää 1,5 -0,3 1,2 2,8 -0,3 2,4
Yhteensä 40,2 -0,4 39,8 45,9 -0,5 45,4

{31}------------------------------------------------

18. Hankitut liiketoiminnot

Pihlajalinna hankki 1.3.2025 omistukseensa DBC Seinäjoen -liiketoiminnan Seinäjoen Aktiivikuntoutus Oy:ltä. Seuraavassa on esitetty hankintalaskelma:

milj. euroa 2025
Vastike
Käteinen raha 0,3
Kokonaishankintameno 0,3

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:

milj. euroa 2025
Aineelliset hyödykkeet 0,1
Aineettomat hyödykkeet 0,2
Käyttöoikeusomaisuuserät 0,0
Varat yhteensä 0,3
Laskennallinen verovelka 0,0
Vuokrasopimusvelat 0,0
Muut velat 0,0
Velat yhteensä 0,1
Hankittu nettovarallisuus 0,1

Liikearvon syntyminen hankinnassa:

milj. euroa 2025
Luovutettu vastike 0,3
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus -0,1
Liikearvo 0,1
Rahana maksettu kauppahinta tilikaudella 0,3
Rahavirtavaikutus tilikaudella 0,3

Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin perustuva aineeton hyödyke. Tämän käyväksi arvoksi määriteltiin 0,2 miljoonaa euroa. Käypä arvo on määritelty käyttäen tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa, joka edellyttää ennustetta odotettavissa olevista vastaisista rahavirroista. Edellä mainittuun liittyen tunnistettiin 0,0 miljoonan euron laskennallinen verovelka. Liiketoiminnan yhdistämisestä syntyi alustava 0,1 miljoonan euron liikearvo. Syntynyt liikearvo on vähennyskelpoinen verotuksessa. Yhdistämisen myötä tilikaudella 2025 kirjattu liikevaihto ja vaikutus tilikauden tulokseen ei ole olennainen.

{32}------------------------------------------------

19. Konsernin vastuut

milj. euroa 31.12.2025 31.12.2024
Omasta puolesta annetut vakuudet
Takaukset 6,2 5,8
Vuokravakuustalletukset 0,1 0,1
Kiinteistöjen alv-palautusvastuu 0,0 0,0
Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista 0,6 0,9

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 4,7 (3,5) miljoonaa euroa tilikauden lopussa. Investointisitoumukset liittyvät toimitilainvestointeihin, kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.

Hybridilainan korot

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Tilikauden lopussa maksamaton korko oli 1,9 (1,9) miljoonaa euroa.

20. Lähipiiriliiketoimet

milj. eur 1–12/2025 1–12/2024
Johdon avainhenkilöt
Maksetut vuokrat 1,1 1,1
Ostetut palvelut 0,7 0,9
Muut maksut 0,0 0,1
Ennakkomaksut 0,0 -0,1
Ostovelat 0,0 0,1
Osakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt
Maksetut vuokrat 0,0 0,0
Ostetut palvelut 0,0 0,3
Muut maksut 0,0 0,0
Ostovelat 0,0 0,0

Konserni on tilikaudella vuokrannut toimitilojaan Karkussa, Kangasalla ja Tampereella Mikko Wirénin määräysvaltayhtiöltä. Mikko Wirén on konsernin hallituksen jäsen. Konsernin yhtiöllä on lisäksi Mikko Wirénin määräysvaltayhtiön MWW Oy:n kanssa sopimus, jolla konserni ostaa terveydenhuollon ammattilaisten palveluita.

{33}------------------------------------------------

Kvartaalitiedot

milj. eur Q4/25 Q3/25 Q2/25 Q1/25 Q4/24 Q3/24 Q2/24 Q1/24
TULOSLASKELMA
Liikevaihto 150,9 148,7 171,3 181,4 182,5 164,0 174,8 183,2
Käyttökate (EBITDA) 23,4 28,3 28,8 28,9 27,0 26,2 22,7 25,7
Käyttökate (EBIT), % 15,5 19,0 16,8 16,0 14,8 16,0 13,0 14,0
Oikaistu käyttökate (EBITDA) 28,7 25,6 25,3 28,9 25,9 26,2 22,7 26,0
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % 19,0 17,2 14,8 16,0 14,2 16,0 13,0 14,2
Poistot ja arvonalentumiset -14,8 -13,4 -15,8 -12,6 -12,4 -14,5 -13,1 -13,0
Liikevoitto (EBIT) 8,6 14,8 13,0 16,4 14,6 11,7 9,5 12,7
Liikevoitto (EBIT), % 5,7 10,0 7,6 9,0 8,0 7,1 5,5 6,9
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkei
den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
18,2 14,4 14,6 18,1 15,4 13,5 11,4 14,9
Oikaistu EBITA, % 12,1 9,7 8,5 9,9 8,4 8,2 6,5 8,1
Rahoitustuotot 0,1 0,2 0,2 0,5 0,5 0,0 0,4 0,2
Rahoituskulut -1,9 -2,0 -2,0 -2,1 -2,8 -2,2 -3,2 -2,7
Tulos ennen veroja (EBT) 6,8 13,0 11,2 14,7 12,3 9,5 6,7 10,2
Tuloverot -0,8 -1,5 -1,7 -3,1 -2,8 -2,3 -1,2 -2,3
Kauden tulos 6,0 11,6 9,4 11,6 9,5 7,2 5,5 7,9
Emoyhtiön omistajien osuus kauden tuloksesta 5,8 12,1 8,7 11,0 9,1 6,3 4,8 7,2
Määräysvallattomien omistajien osuus kauden
tuloksesta
0,2 -0,5 0,7 0,6 0,4 0,9 0,7 0,8
EPS 0,24 0,51 0,36 0,47 0,38 0,26 0,19 0,30
Henkilöstö keskimäärin (FTE) 3 928 4 181 4 283 4 237 4 416 4 449 4 505 4 565
Henkilöstön muutos kvartaalilla -253 -101 45 -179 -33 -56 -60 -256

{34}------------------------------------------------

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos -
Osakekohtainen tulos (EPS) hybridilainan korot verojen jälkeen
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Osakekohtainen oma pääoma Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)
Osakekohtainen osinko Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko tuloksesta, % Osakekohtainen osinko x 100
Osakekohtainen tulos (EPS)
Efektiivinen osinkotuotto, % Osakekohtainen osinko
Tilikauden päätöskurssi
x 100
Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E-luku) Osakekohtainen tulos (EPS)
Osakevaihto, % Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana x 100
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä kauden aikana
Kauden tulos (rullaava 12 kk) Oman pääoman tuottoprosentti kertoo, kuinka
paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tili
Oman pääoman tuotto (ROE), % x 100 kauden aikana. Se kertoo yrityksen kyvystä huo
Oma pääoma (keskiarvo) lehtia omistajien yritykseen sijoittamista pää
omista.
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut Sijoitetun pääoman tuottoprosentti mittaa yri
Sijoitetun pääoman tuotto, %
(ROACE)
(rullaava 12 kk) x 100 tyksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuot
toa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo) tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.
Oma pääoma yhteensä Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavarai
suutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä
Omavaraisuusaste, % Taseen loppusumma - saadut ennakot x 100 sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Se kertoo,
kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on ra
hoitettu omalla pääomalla.
Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaan
Nettovelkaantumisaste x 100 tuneisuutta. Se kertoo, mikä on omistajien yri
(gearing), % Oma pääoma tykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoit
tajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.
Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liike
vaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yri
tyksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä
Käyttökate (EBITDA) Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen ra
hoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjako
tavoitteen suuruus.
Käyttökate (EBITDA), % Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Liikevaihto x 100
Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa
kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä,
Oikaistu käyttökate (EBITDA) ¹⁾ Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen
liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu
käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kau-

{35}------------------------------------------------

sien välillä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimin
tajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oi
kaistua käyttökatetta.
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % ¹⁾ Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät
Liikevaihto
x 100
Oikaisut käyttökate (EBITDA), ilman
IFRS 16:n vaikutusta
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut –
IFRS 16 -vuokrakuluoikaisu
Nettovelan suhde oikaistuun käyttö
katteeseen ¹⁾, rullaava 12 kk
Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)
Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys
saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa,
jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan
velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimer
kiksi investoi tai jaa osinkoa.
Nettovelan suhde oikaistuun käyttö
katteeseen ¹⁾ ilman IFRS 16:n vaiku
tusta, rullaava 12 kk
Korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja -
ko
rolliset saamiset ja rahavarat
Oikaistu käyttökate (EBITDA) (rullaava 12 kk),
ilman IFRS 16
Rahavirta investointien
jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettora
havirta
Oikaistu liikevoitto (EBIT) ¹⁾ Liikevoitto + oikaisuerät Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa
kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä,
jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen
liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu lii
kevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kau
sien välillä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimin
tajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oi
kaistua liikevoittoa.
Oikaistu liikevoitto (EBIT), % ¹⁾ Liikevoitto + oikaisuerät
Liikevaihto
x 100
Oikaistu liikevoitto ennen aineetto
mien hyödykkeiden poistoja ja ar
vonalentumisia (EBITA) ¹⁾
Liikevoitto + oikaisuerät + aineettomien hyödykkeiden
poistot ja arvonalentumiset
Oikaistu EBITA, % ¹⁾ Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden
poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
Liikevaihto
x 100
Tulos ennen veroja (EBT) Tilikauden voitto + tuloverot
Bruttoinvestoinnit Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
sekä käyttöoikeusomaisuuseriin
Vertailukelpoinen edellisen kauden
liikevaihto
Edellisen kauden liikevaihto
- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Orgaaninen vertailukelpoinen liike
vaihdon kasvu
Kauden liikevaihto
-vertailukelpoinen edellisen kauden liikevaihto
Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa ole
van liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu
yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on
mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa li
säämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa ole
vien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnan
korotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjous
kilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja
itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaa
niseksi kasvuksi. Orgaaninen vertailukelpoinen
kasvu lasketaan ilman sopimusmuutoksia koko
naisulkoistuksissa ja divestointeja.

{36}------------------------------------------------

PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2025 12.2.2026 klo 8.00

Orgaaninen vertailukelpoinen liike Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu
vaihdon kasvu, % Vertailukelpoinen edellisen kauden liikevaihto x 100

¹⁾ Pihlajalinna on muuttanut vertailukelpoisuuteen vaikuttavien oikaisuerien määritelmää 1.1.2025 alkaen. Muutos yksinkertaistaa aiempaa määritelmää. Vertailutietoja ei ole oikaistu, sillä muutos ei vaikuta olennaisesti vuodelta 2024 raportoituihin oikaistuihin tunnuslukuihin.

Pihlajalinnan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien oikaisuerien määritelmä 1.1.2025 alkaen:

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat kertaluonteisia ja olennaisia tapahtumia, jotka eivät ole osa normaalia päivittäistä liiketoimintaa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat muun muassa liiketoiminnan hankintoihin liittyvät kustannukset, uudelleenjärjestelyihin liittyvät kustannukset, omaisuuden arvonalentumiset sekä liiketoiminnan myynnistä tai lopettamisesta aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin luetaan vain tulosvaikutukseltaan yli 0,1 miljoonan euron tapahtumat.

Pihlajalinnan 31.12.2024 asti käytössä ollut vertailukelpoisuuteen vaikuttavien oikaisuerien määritelmä:

Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen tai divestointien kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna on esittänyt oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut. Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjauksia ja poistojen oikaisuja ei ole käsitelty 1.1.2024 alkaen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä.

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

/ jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla - vähennetään seuraava luku/luvut + lisätään seuraava luku/luvut

{37}------------------------------------------------

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Kauden tulos (rullaava 12 kk) / 38,6 30,2
Oma pääoma (keskiarvo) x 100 180,8 156,8
Oman pääoman tuotto, % (ROE) 21,3 19,2

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROACE)

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) 45,8 38,6
Rahoituskulut (rullaava 12 kk) 8,0 10,9
Tulos ennen veroja + rahoituskulut (rullaava 12 kk) 53,8 49,6
Taseen loppusumma – korottomat velat
(katsauskauden alun ja lopun keskiarvo)
495,7 509,1
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROACE) 10,9 9,7

Omavaraisuusaste, %

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Oma pääoma / 192,6 169,0
Taseen loppusumma - 598,1 630,2
Omavaraisuusaste, % 32,2 26,8

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Korolliset rahoitusvelat - 302,3 327,5
Rahavarat / 30,7 30,9
Oma pääoma x 100 192,6 169,0
Nettovelkaantumisaste (Gearing), % 141,1 175,5

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Korolliset rahoitusvelat - 302,3 327,5
Rahavarat 30,7 30,9
Nettovelka / 271,7 296,6
Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) 108,6 100,7
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava
12 kk
2,5 2,9

Nettovelkaantumisaste (Gearing), ilman IFRS 16:n vaikutusta, %

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Korolliset rahoitusvelat ilman IFRS 16 - 112,1 132,7
Rahavarat / 30,7 30,9
Oma pääoma x 100 201,0 176,3
Nettovelkaantumisaste (Gearing), ilman IFRS 16:n vaikutusta, % 40,5 57,8

{38}------------------------------------------------

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk ilman IFRS 16:n vaikutusta

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Korolliset rahoitusvelat ilman IFRS 16 - 112,1 132,7
Rahavarat 30,7 30,9
Nettovelka / 81,4 101,8
Oikaistu käyttökate EBITDA ilman IFRS 16:n vaikutusta (rullaava 12
kk)
77,9 69,8
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava
12 kk ilman IFRS 16:n vaikutusta
1,0 1,46

Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA)

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Kauden tulos 6,0 9,5 38,6 30,2
Tuloverot -0,8 -2,8 -7,2 -8,5
Rahoituskulut -1,9 -2,8 -8,0 -10,9
Rahoitustuotot 0,1 0,5 1,1 1,1
Poistot ja arvonalentumiset -14,8 -12,4 -56,6 -53,0
Käyttökate (EBITDA) 23,4 27,0 109,3 101,5
IFRS 3-kulut 0,2 0,0 1,0 0,0
Muut käyttökatteen oikaisut 5,1 -1,1 -1,7 -0,8
Käyttökatteen oikaisut yhteensä 5,3 -1,1 -0,7 -0,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA) 28,7 25,9 108,6 100,7

Käyttökate (EBITDA), %

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Käyttökate / 23,4 27,0 109,3 101,5
Liikevaihto x 100 150,9 182,5 652,3 704,4
Käyttökate (EBITDA), % 15,5 14,8 16,8 14,4

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Oikaistu käyttökate / 28,7 25,9 108,6 100,7
Liikevaihto x 100 150,9 182,5 652,3 704,4
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % 19,0 14,2 16,7 14,3

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Liikevoitto (EBIT) ja Oikaistu liikevoitto (EBIT)
Kauden tulos 6,0 9,5 38,6 30,2
Tuloverot -0,8 -2,8 -7,2 -8,5
Rahoituskulut -1,9 -2,8 -8,0 -10,9
Rahoitustuotot 0,1 0,5 1,1 1,1
Liikevoitto (EBIT) 8,6 14,6 52,7 48,5
Poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yhteensä 2,6 6,6
Käyttökatteen oikaisut yhteensä 5,3 -1,1 -0,7 -0,8
Liikevoiton oikaisut yhteensä 7,9 -1,1 5,9 -0,8
Oikaistu liikevoitto (EBIT) 16,5 13,5 58,6 47,7

{39}------------------------------------------------

PPA-poistot 0,4 0,5 1,7 2,1
Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset 1,4 1,3 5,0 5,3
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
18,2 15,4 65,3 55,2

Liikevoitto (EBIT), %

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Liikevoitto / 8,6 14,6 52,7 48,5
Liikevaihto x 100 150,9 182,5 652,3 704,4
Liikevoitto (EBIT), % 5,7 8,0 8,1 6,9

Oikaistu liikevoitto (EBIT), %

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Oikaistu liikevoitto / 16,5 13,5 58,6 47,7
Liikevaihto x 100 150,9 182,5 652,3 704,4
Oikaistu liikevoitto (EBIT), % 10,9 7,4 9,0 6,8

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA) /
18,2 15,4 65,3 55,2
Liikevaihto x 100 150,9 182,5 652,3 704,4
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), %
12,1 8,4 10,0 7,8

Rahavirta investointien jälkeen

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Liiketoiminnan nettorahavirta 17,3 33,1 75,6 100,8
Investointien nettorahavirta -3,6 -2,0 -5,7 -12,3
Rahavirta investointien jälkeen 13,7 31,2 69,9 88,6

Tulos ennen veroja

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Kauden tulos 6,0 9,5 38,6 30,2
Tuloverot -0,8 -2,8 -7,2 -8,5
Tulos ennen veroja 6,8 12,3 45,8 38,6

Bruttoinvestoinnit

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa 52,3 62,8 52,3 62,8
Siirrot sijoituskiinteistöihin 0,8 0,8
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa 174,8 185,1 174,8 185,1
Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa 14,8 15,7 14,8 15,7
Liikearvo kauden lopussa 253,8 254,9 253,8 254,9
Kauden poistot ja arvonalentumiset 14,8 12,4 56,6 53,0
Aineelliset hyödykkeet kauden alussa 56,8 63,8 62,8 65,8

{40}------------------------------------------------

Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa 170,7 190,4 185,1 203,9
Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa 13,8 17,1 15,7 21,1
Liikearvo kauden alussa 253,8 254,9 254,9 251,8
Aineellisten hyödykkeiden myynnit ja vähennykset kaudella -0,8 -0,3 -12,7 -1,6
Bruttoinvestoinnit 16,3 5,9 46,6 31,3

Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu, %

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Edellisen kauden liikevaihto 182,5 183,0 704,4 720,0
Divestointien vaikutus liikevaihtoon kaudella - -3,7 -7,4 -4,8
Sopimusmuutokset kokonaisulkoistuksissa - -21,0 -15,0 -42,1 -62,5
Koronapalvelut ja liikevaihdon alaskirjaukset - 1,3 0,7
Muut -1,3 -1,3
Vertailukelpoinen edellisen kauden liikevaihto (B) 156,5 169,3 653,7 653,3
Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella (C)
Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, %
Kauden liikevaihto (A) 150,9 182,5 652,3 704,4
Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu (A-B-C) -5,6 13,2 -1,4 51,1
Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu, % -3,6 7,8 -0,2 7,8
Liikevaihdon muutos -31,6 -0,5 -52,1 -15,5
Liikevaihdon muutos, % -17,3 -0,3 -7,4 -2,2

{41}------------------------------------------------

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto -tunnuslukujen oikaisuerien kuvaus

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Käyttökate (EBITDA) 23,4 27,0 109,3 101,5
Oikaisut käyttökatteeseen
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut 0,4 0,7
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kustannukset 5,2 5,3
Saamisten luokittelu IAS 37 mukaisiksi ehdollisiksi varoiksi / palautus
saamiseksi
-1,5 -1,5
Liiketoiminnan myynnistä aiheutunut myyntivoitto -0,2 -8,5
IFRS 3-kulut 0,2 0,0 1,0 0,0
Kiinteistöjen perusparannus- ja kunnossapitovaraukset 0,1 1,5
Muut, rahavirtavaikutteiset 0,1 0,1
Muut, ei rahavirtavaikutusta -0,1
Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä 5,3 -1,1 -0,7 -0,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA) 28,7 25,9 108,6 100,7
Poistot ja arvonalentumiset -14,8 -12,4 -56,6 -53,0
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin
Käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset 0,0 1,8
Kiinteistöjen ja maa-alueiden arvonalentumiset 2,2
Aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset 2,5 2,5
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä 2,6 6,6
Oikaisut liiketulokseen yhteensä 7,9 -1,1 5,9 -0,8
Oikaistu liikevoitto (EBIT) 16,5 13,5 58,6 47,7
PPA-poistot 0,4 0,5 1,7 2,1
Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset 1,4 1,3 5,0 5,3
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
arvonalentumisia (EBITA)
18,2 15,4 65,3 55,2
Liikevoitto (EBIT) 8,6 14,6 52,7 48,5

Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:

milj. euroa 10–12/2025 10–12/2024 1–12/2025 1–12/2024
Liikevaihto -1,5 -1,5
Liiketoiminnan muut tuotot -0,2 -8,5 -0,1
Materiaalit ja palvelut
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 2,2 0,4 2,4 0,7
Liiketoiminnan muut kulut 3,3 0,1 5,4 0,2
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä 5,3 -1,1 -0,7 -0,8
Poistot ja arvonalentumiset 2,6 6,6
Liikevoiton (EBIT) oikaisuerät yhteensä 7,9 -1,1 5,9 -0,8