Pihlajalinna

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

1.1.–31.12.2020

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Kannattavuus ja liikevaihto kehittyivät myönteisesti

Tilinpäätöstiedotteen luvut ovat tilintarkastamattomat. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.

Loka–joulukuu lyhyesti:

Liikevaihto oli 137,2 (133,8) milj. euroa – kasvua 2,6 prosenttia
Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 15,7 (14,4) milj. euroa – kasvua 9,0 prosenttia
Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 7,3 (5,6) milj. euroa – kasvua 31,2 prosenttia
Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 0,8 (1,4) milj. euroa
Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,15 (0,16) euroa/osake
Vaikka terveyspalveluiden kysyntä on normalisoitumassa, lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät jäivät noin 10 prosenttia vertailukaudesta.
Koronatestausmäärät kasvoivat 67 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä koronan toisen aallon edetessä.

Tammi–joulukuu lyhyesti:

Liikevaihto oli 508,7 (518,6) milj. euroa – laskua 1,9 prosenttia
Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 54,6 (55,1) milj. euroa – laskua 0,9 prosenttia
Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 20,8 (20,8) milj. euroa – laskua 0,2 prosenttia
Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 3,2 (5,2) milj. euroa
Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,39 (0,15) euroa/osake
Pihlajalinna voitti Työterveys Virta Oy:n osakekannan myynnistä ja työterveyspalveluista järjestetyn julkisen kilpailutuksen. Pihlajalinnan asema Pohjois-Pohjanmaalla vahvistuu kaupan johdosta merkittävästi. Alueen kunnat tekevät päätökset osakkeiden myynnistä tammi–helmikuun 2021 aikana.
Yhtiö voitti alkuvuodesta 2021 merkittävän osan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin poliklinikka-, leikkaus- ja vuodeosastopalveluita koskevasta kilpailutuksesta.
Pihlajalinna on julkisen sektorin suurin kumppani koronarokottamisen alkuvaiheessa.

	10-12/2020 3 kk	10-12/2019 3 kk	2020 12 kk	2019 12 kk
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	137,2	133,8	508,7	518,6
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	15,1	12,3	52,4	47,8
Käyttökate, %	11,0	9,2	10,3	9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa*	15,7	14,4	54,6	55,1
Oikaistu käyttökate, %*	11,5	10,8	10,7	10,6
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	6,8	3,7	18,2	10,2
Liikevoitto, %	4,9	2,7	3,6	2,0
Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa*	7,3	5,6	20,8	20,8
Oikaistu liikevoitto, %*	5,3	4,2	4,1	4,0
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa	5,7	2,7	13,8	6,3

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	0,15	0,16	0,39	0,15
Oma pääoma per osake, euroa			4,85	4,47
Osinko/osake, euroa (hallituksen ehdotus)			0,20

MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)			5,7	3,1
Oman pääoman tuotto, % (ROE)			8,1	3,8
Omavaraisuusaste, %			26,1	24,3
Nettovelkaantumisaste (gearing), %			169,4	181,7
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa			194,8	192,7

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Nettovelan suhde oikaistuun käytökatteeseen 12 kk*			3,6	3,5
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa**	5,6	13,1	25,7	44,1
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	18,6	19,8	47,2	36,8
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa	16,7	15,4	42,8	17,4
Henkilöstö keskimäärin (FTE)			4 308	4 515
Henkilöstö kauden lopussa			5 995	5 815

Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia oikaisueria. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eri ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).

Käyttökatterien oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,6 (2,1) miljoonaa euroa ja tilikaudelta yhteensä 2,2 (7,3) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,5 (1,9) miljoonaa euroa ja tilikaudella yhteensä 2,6 (10,6) miljoonaa euroa.

** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käytöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2021

Koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on edelleen vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida. Valtakunnalliset tai alueelliset rajoitustoimet koronan kolmannen aallon estämiseksi sekä koronarokotteiden viivästyminen saattavat vaikuttaa negatiivisesti kuluttajakysyntään. Toisaalta laaja koronatestaaminen, rokotusten alkaminen, julkisen sektorin hoitojonojen purku ja muun patoutuneen kysynnän purkautuminen korvaavat kuluttajakysynnän vähenemistä.

Pihlajalinnan liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi ja oikaistun liikevoiton odotetaan paranevan selvästi vuodesta 2020.

Pihlajalinna päivittää strategiaansa ja julkaisee sen alkuvuoden aikana.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:

Olen tyytyväinen asiakaspalveluumme ja siihen joustavuuteen, jolla organisaatiomme onnistui koronatilanteessa muuttamaan palveluidemme painopisteitä niin julkisissa palveluissa kuin suoraan kuluttajille tarjottavissa palveluissa.

Ilon aiheena on myös vahva tuloskehitys, joka osoittaa, että tehostamisohjelmalla on ollut pitempiaikaisia vaikutuksia kannattavuuteen. Vuoden 2020 viimeisen neljänneksen liikevaihto ylitti edellisen vuoden tason. Kumppanuudet ja työterveyshuolto ovat vilkastuttaneet palveluidemme käyttöä ja vahvistaneet toimipaikkojemme käyttöasteita. Normaalia, koronaepidemiaa edeltänyt toiminna tasoa ei ole kuitenkaan vielä saavutettu. Vaikka suunta on hyvä, meillä on edelleen selvästi parantamisen varaa. Vuoden viimeinen neljännes antaa erinomaiset lähtökohdat alkaneeseen vuoteen.

Osakekohtainen tulos vahvistui selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tässä näkyvät ne toimenpiteet, joita olemme tehneet viimeisen parin vuoden aikana. Lisäksi lääkärikeskus-, työterveys- ja sairaalatoiminnan selvä kannattavuusloikka tukevat osakekohtaisen tuloksen vahvistumista.

Erinomaisia lähtökohtia alkaneeseen vuoteen tuo myös Työterveys Virta Oy:n saaminen osaksi Pihlajalinnaa. Asemamme Oulun seudulla vahvistuu merkittävällä tavalla kaupan johdosta. Markkinaosuutemme työterveyspalveluissa nousee alueella noin 30 prosenttiin, mikä parantaa asemaamme kaikissa kuluttajille ja kumppaneille tarjottavissa palveluissa Pohjois-Pohjanmaalla. Voitimme alkuvuodesta myös merkittävän osan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin poliklinikka-, leikkaus- ja vuodeosastopalveluita koskevasta kilpailutuksesta.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Kristiinankaupungissa Selkämeren Terveys Oy:n toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Joulukuussa alkanut Jyväskylän Huhtasuon terveysasemaulkoistus on saanut hyvää asiakaspalautetta. Huhtasuo on meille hyvä näytön paikka, sillä näemme palvelumalleillemme laajemminkin mahdollisuuksia julkisissa palveluissa.

Ennaltaehkäisevät palvelut ovat työterveyshuollon päätehtävä ja etätyöskentely on vielä lisännyt näiden palveluiden tarvetta. Yleisimmät työkyvyttömyyden syyt ovat jo pitkään olleet mielenterveyshäiriöt ja tukija liikuntaelinten sairaudet. Pihlajalinnan työterveyden digitaalisten palveluiden kehityksessä keskitytään kuluvana vuonna erityisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoitopolkuun sekä mielenterveyden palveluihin. Lisäksi rakennamme tuotteita yhdessä Forever-liikuntakeskusetjumme kanssa. Uskomme, että meillä on erinomainen mahdollisuus kasvattaa Pihlajalinnan työterveysasiakkaiden määrää ja työterveyspalveluiden vaikuttavuutta.

Koronaepidemian johdosta asiakkaiden palveluiden käyttötottumukset muuttuivat nopeasti. Pihlajalinnan valmius etäpalveluiden laajaan tarjontaan osoittautui hyväksi. Etäpalveluissamme asioitiin vuoden aikana lähes 500 000 kertaa, joka oli 44 prosenttia kaikista vastaanotoista. Video- ja chatvastaanottojen käyttö kolminkertaistui. Etävastaanottoa pitävän terveydenhuollon ammattilaisen työ on joustavaa, ja etätyömahdollisuus parantaa työtyytyväisyyttä sekä työn tuottavuutta. Lähi- ja etävastaanotot toimivat kuitenkin parhaiten toisiaan täydentävinä. Lähestulkoon kaikkia vaivoja voidaan hoitaa etävastaanotolla, mutta paras hyöty saavutetaan molempien vastaanottomallien yhdistelmällä. Osa tavanomaisista terveydenhuollon tehtävistä on mahdollista myös automatisoida.

Pihlajalinna julkaisee täsmennyksiä strategiaansa alkuvuoden aikana. Panostamme edelleen hyvään yhteistyöhön kumppaniemme kanssa. Palveluiden helppokäyttöisyys ja sujuvuus on tärkeintä, jotta voitamme asiakkaidemme luottamuksen palvelun maksajatahosta riippumatta. Panostamme digitaaliseen myyntiin ja palvelukanaviin sekä nostamme asiakkaan kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin palveluidemme painopisteeksi.

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Pihlajalinnan maantieteelliset liiketoiminta-alueet ovat Etelä-Suomi, Väli-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi.

Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.
Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

Loka-joulukuu 2020

milj. euroa	10-12/2020	%	10-12/2019	%	muutos	muutos-%
Etelä-Suomi	34,1	22	31,1	21	3,0	9,7
Väli-Suomi	83,6	54	82,5	56	1,1	1,3
Pohjanmaa	29,9	19	30,0	20	-0,1	-0,5
Pohjois-Suomi	5,1	3	3,9	3	1,2	31,2
Muut toiminnot	2,8	2	1,9	1	0,9	46,7
Konsernin sisäinen myynti	-18,4		-15,8		-2,6
Konsernin liikevaihto	137,2	100	133,8	101	3,4	2,6

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Etelä-Suomen liikevaihto oli 34,1 (31,1) miljoonaa euroa, kasvua 3,0 miljoonaa euroa eli 9,7 prosenttia. Koronatestaus nosti alueen liikevaihtoa 4,0 miljoonaa euroa. Leikkaustoiminnan liikevaihto nousi, kun julkinen sektori aktivoituu kaihi- ja verisuonikirurgisten potilaiden hoitojonojen purkamisessa. Etäpalveluiden kysyntä kasvoi. Liikuntakeskusten liikevaihto laski 0,9 miljoonaa euroa kevään rajoitustoimien ja vallitsevan koronatilanteen aiheuttaman jäsenmäärän laskun johdosta.

Väli-Suomen liikevaihto oli 83,6 (82,5) miljoonaa euroa, kasvua 1,1 miljoonaa euroa eli 1,3 prosenttia. Koronatestaus nosti alueen liikevaihtoa 2,0 miljoonaa euroa, mutta se ei kompensoinut täysin lääkärikeskuspalveluiden ja työterveyden palveluiden muun kysynnän väheneemistä. Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen laski alueen liikevaihtoa.

Pohjanmaan liikevaihto oli 29,9 (30,0) miljoonaa euroa, laskua 0,1 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia. Merkittävä osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksesta. Kokonaisulkoistussopimuksen tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittainen hinnantarkistus pitivät alueen liikevaihdon vakaana.

Pohjois-Suomen liikevaihto oli 5,1 (3,9) miljoonaa euroa, kasvua 1,2 miljoonaa euroa eli 31,2 prosenttia. Koronatestaus kasvatti alueen liikevaihtoa 1,2 miljoonaa euroa.

Tammi-joulukuu 2020

milj. euroa	2020	%	2019	%	muutos	muutos-%
Etelä-Suomi	114,7	20	118,2	20	-3,4	-2,9
Väli-Suomi	316,8	55	324,1	56	-7,3	-2,3
Pohjanmaa	116,8	20	115,7	20	1,1	1,0
Pohjois-Suomi	16,2	3	14,7	3	1,5	10,0
Muut toiminnot	9,8	2	7,7	1	2,0	26,6
Konsernin sisäinen myynti	-65,6		-61,8		-3,8
Konsernin liikevaihto	508,7	100	518,6	100	-9,9	-1,9

Etelä-Suomen liikevaihto oli 114,7 (118,2) miljoonaa euroa, laskua 3,4 miljoonaa euroa eli 2,9 prosenttia. Valtioneuvoston suositusten mukaisesti Pihlajalinnaan Forever-liikuntakeskukset suljettiin kokonaan maaliskuun puolivälissä kuudeksi viikoksi. Toukokuun alussa toimintaa jatkettiin hyvin rajatusti, ja esimerkiksi kaikki ryhmätoiminta oli kokonaan keskeytyksissä 31.7.2020 saakka. Liikuntakeskusten aukioloajat palasivat normaaleiksi vasta 1.8.2020, ja palveluita tuotettiin loppuvuoden ajan yhä rajoitetusti. Liikevaihto laski liikuntakeskuksissa 38 prosenttia, jääden 6,2 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Tarve työvoimavuokraukselle alan toimijoiden kesken väheni olennaisesti epidemian johdosta, ja sopimukset päätettiin. Suunterveyden palveluiden liikevaihto laski koronaepidemian aiheuttaman kysynnän vähentymisen johdosta 15 prosenttia. Työterveyden palveluiden liikevaihto puolestaan nousi 16 prosenttia koronatestauksen ja kasvaneen asiakaskannan sekä kiinteähintaisten sopimusten osuuden nousun johdosta. Koronatestauksen kokonaisliikevaihto alueella oli 6,2 miljoonaa euroa.

Väli-Suomen liikevaihto oli 316,8 (324,1) miljoonaa euroa, laskua 7,3 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia. Koronaepidemia laski lääkärikeskuspalveluiden liikevaihtoa 9 prosenttia, työterveyden palveluiden 4 prosenttia ja suunterveyden palveluiden 29 prosenttia. Lisäksi Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen laski alueen liikevaihtoa. Koronatestauksen kokonaisliikevaihto alueella oli 3,6 miljoonaa euroa. Pihlajalinna Erityisasumispalvelut avasi helmikuussa uuden tehostetun palveluasumisen Uniikki-yksikön Riihimäelle.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Pohjanmaan liikevaihto oli 116,8 (115,7) miljoonaa euroa, kasvua 1,1 miljoonaa euroa eli 1,0 prosenttia. Merkittävä osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksesta. Kokonaisulkoistussopimuksen tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittainen hinnantarkistus pitivät alueen liikevaihdon vakaana. Lääkärikeskuspalveluiden liikevaihto laski 6 prosenttia ja suunterveyden palveluiden 29 prosenttia koronaepidemian aiheuttaman kysynnän vähentymisen johdosta. Työterveyden palveluiden liikevaihto nousi 17 prosenttia kasvaneen asiakaskannan johdosta. Leikkaustoiminnan liikevaihto nousi 41 prosenttia. Seinäjoen toimipisteen kasvaneiden leikkausmäärien johdosta.

Pohjois-Suomen liikevaihto oli 16,2 (14,7) miljoonaa euroa, kasvua 1,5 miljoonaa euroa eli 10,0 prosenttia. Työterveyden palveluiden liikevaihto nousi 15 prosenttia koronatestauksen ja asiakaskannan kasvun johdosta. Suunterveyden palveluiden liikevaihto laski 25 prosenttia koronaepidemian aiheuttaman kysynnän vähentymisen johdosta. Koronatestauksen kokonaisliikevaihto alueella oli 1,4 miljoonaa euroa.

Liikevaihto asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista.
Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita.

Loka-joulukuu 2020

milj. euroa	10-12/2020	%	10-12/2019	%	muutos	muutos-%
Yritysasiakkaat	36,1	23	31,9	21	4,2	13,0
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	8,6	6	7,9	5	0,7	8,2
Yksityisasiakkaat	22,0	14	24,9	17	-2,9	-11,8
Julkinen sektori	97,5	63	92,7	62	4,8	5,2
josta kokonaisulkoistukset	73,7	47	72,5	48	1,2	1,6
josta työvoimapalvelut	5,8	4	5,8	4	0,0	-0,2
josta työterveys- ja muut palvelut	18,1	12	14,4	10	3,7	25,4
Konsernin sisäinen myynti	-18,4		-15,8		-2,6
Konsernin liikevaihto	137,2	100	133,8	100	3,4	2,6

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 36,1 (31,9) miljoonaa euroa, kasvua 4,2 miljoonaa euroa eli 13,0 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti nousi 0,7 miljoonaa euroa eli 8,2 prosenttia. Yritysasiakasryhmässä koronatestauksen liikevaihto oli 3,5 miljoonaa euroa.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 22,0 (24,9) miljoonaa euroa, laskua 2,9 miljoonaa euroa eli 11,8 prosenttia. Koronaepidemian ja rajoitustoimien aiheuttama asiakasmäärän lasku heikensi liikuntakeskusten liikevaihtoa 26 prosenttia eli 1,1 miljoonaa euroa. Yksityisasiakkaiden lääkärikeskuspalveluiden kysyntä heikensi 26 prosenttia ja suunterveyden palveluiden kysyntä heikensi 14 prosenttia. Yksityisasiakkaiden ryhmässä koronatestauksen liikevaihto oli 0,4 miljoonaa euroa.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Julkisen sektorin liikevaihto oli 97,5 (92,7) miljoonaa euroa, kasvua 4,8 miljoonaa euroa eli 5,2 prosenttia. Koronatestaus julkisen sektorin kumppanina nosti liikevaihtoa 3,5 miljoonaa euroa. Kokonaisulkoistussopimusten vuosittaiset hinnantarkistukset nostivat liikevaihtoa. Julkisen sektorin työterveyspalveluiden, vastuulääkäripalveluiden ja erityisasumispalveluiden kysyntä kasvoi. Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen laski liikevaihtoa. Sote-kokonaisulkoistusten epidemiiakustannukset, kuten koronatestaus, eivät nosta Pihlajalinnan liikevaihtoa, sillä ne käsitellään sopimusten mukaan kustannusten korvauksina.

LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN Q4 2020, %

Yritysasiakkaat
Kokonaisuukoistukset
Yksityisasiakkaat
Muut palvelut julkiselle sektorille

LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN, M€

Yritysasiakkaat
Kokonaisuukoistukset
Yksityisasiakkaat
Muut palvelut julkiselle sektorille

Tammi-joulukuu 2020

milj. euroa	2020	%	2019	%	muutos	muutos-%
Yritysasiakkaat	124,0	22	118,8	20	5,3	4,4
joista vakuutusyhtöasiakkaat	29,8	5	27,6	5	2,2	8,1
Yksityisasiakkaat	79,8	14	97,8	17	-18,0	-18,4
Julkinen sektori	370,5	65	363,8	63	6,6	1,8
josta kokonaisuukoistukset	287,9	50	285,5	49	2,4	0,8
josta työvoimapalvelut	22,9	4	23,6	4	-0,7	-3,0
josta työterveys- ja muut palvelut	59,7	10	54,7	9	5,0	9,1
Konsernin sisäinen myynti	-65,6		-61,8		-3,8
Konsernin liikevaihto	508,7	100	518,6	100	-9,8	-1,9

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 124,0 (118,8) miljoonaa euroa, kasvua 5,3 miljoonaa euroa eli 4,4 prosenttia. Vakuutusyhtöasiakkaille toteutunut myynti kasvoi 2,2 miljoonaa euroa eli 8,1 prosenttia. Tarve työvoimavuokraukselle alan toimijoiden kesken väheni olennaisesti epidemiian johdosta, ja sopimukset päätettiin. Etävastaanottojen kysyntä moninkertaistui. Yritysasiakasryhmässä koronatestauksen liikevaihto oli 5,8 miljoonaa euroa.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 79,8 (97,8) miljoonaa euroa, laskua 18,0 miljoonaa euroa eli 18,4 prosenttia. Itsemaksavien yksityisasiakkaiden lääkärikeskuspalveluiden kysyntä laski koronaepidemian johdosta 7,0 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia. Valtioneuvoston suositusten mukaisesti Pihlajalinnan Forever-liikunta-keskukset suljettiin kokonaan maaliskuun puolivälissä kuudeksi viikoksi. Toukokuun alussa toimintaa jatket-

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

tiin hyvin rajatusti, ja esimerkiksi kaikki ryhmätoiminta oli kokonaan keskeytyksissä 31.7.2020 saakka. Liikuntakeskusten aukioloajat palasivat normaaleiksi vasta 1.8.2020, ja palveluita tuotettiin loppuvuoden ajan yhä rajoitetusti. Liikuntakeskusten liikevaihto laski 6,7 miljoonaa euroa eli 36 prosenttia. Suunterveyden palveluiden kysyntä laski 4,0 miljoonaa euroa eli 21 prosenttia. Yksityisasiakkaiden leikkausmäärät laskivat koronarajoitusten ja -tilanteen johdosta 0,8 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia. Koronatestauksen liikevaihto oli 1,0 miljoonaa euroa. Lapsettomuushoitojen ja etävastaanottojen kysyntä kasvoi.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 370,5 (363,8) miljoonaa euroa, kasvua 6,6 miljoonaa euroa eli 1,8 prosenttia. Koronatestaus julkisen sektorin kumppanina nosti liikevaihtoa 4,6 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin työterveyspalveluiden kysyntä kasvoi 2,0 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia. Vastuulääkäripalveluiden kysyntä kasvoi 8 prosenttia ja julkisen leikkaustoiminnan 35 prosenttia. Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen laski liikevaihtoa. Työvoimapalveluiden kysyntä laski. Koko Pihlajalinnan liikevaihdosta noin puolet muodostuu sote-kokonaisulkoistuksista. Kokonaisulkoistussopimusten tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittaiset hinnantarkistukset pitivät liikevaihdon vakaana koronatilanteesta huolimatta. Sote-kokonaisulkoistusten epidemiiakustannukset, kuten koronatestaus, eivät nosta Pihlajalinnan liikevaihtoa, sillä ne käsitellään sopimuksen mukaan kustannusten korvauksina.

Kausivaihtelu

Pihlajalinnan liiketoimintaan vaikuttaa tietty kausiluonteisuus. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Kesälomakausina, erityisesti heinäkuussa, tällaisiin sopimuksiin liittyvät henkilöstökustannukset pienenevät ja kannattavuus paranee pääosin palkkojen jaksotusten johdosta. Toisaalta Pihlajalinnan yksityis- ja yritysasiakkaiden palvelukysyntä on alhaisempi ja kannattavuus heikompi lomakausina, erityisesti heinä-elokuussa ja joulukuussa. Vuosineljänesten tasolla kausiluonteisuus on historiallisesti vaikuttanut vuoden kolmannen neljänneksen kannattavuutta parantavasti.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Konsernin liikevaihto ja tulos

Loka–joulukuu 2020

Pihlajalinnan liikevaihto oli 137,2 (133,8) miljoonaa euroa, kasvua 3,4 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia.

Koronatestaus nosti liikevaihtoa 7,3 miljoonaa euroa. Koronarokotukset julkisen sektorin kumppanina alkoivat. Etäpalveluiden liikevaihto nousi erityisesti chat- ja videovastaanottojen osalta. Työvoimavuokrauksen, Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan päättyneet sopimukset laskivat liikevaihtoa. Liikuntakeskusten jäsenmäärät sekä yksityisasiakkaiden lääkärikeskuspalveluiden ja suunterveyden palveluiden kysyntä eivät ole elpyneet koronaepidemiaa edeltäneelle tasolle.

Käyttökate oli 15,1 (12,3) miljoonaa euroa, kasvua 2,8 miljoonaa euroa eli 23,0 prosenttia. Oikaistu käyttökate oli 15,7 (14,4) miljoonaa euroa, kasvua 1,3 miljoonaa euroa eli 9,0 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 0,6 (2,1) miljoonaa euroa.

Kasvaneet koronatestausmäärät paransivat kannattavuutta. Edellisvuoden tehostamisohjelma on kauttaalan parantanut lääkärikeskuspalveluiden, työterveyden palveluiden, leikkaustoiminnan ja suunterveyden palveluiden kannattavuutta. Kokonaisulkoistussopimusten erikoissairaanhoidon, ikäihmisten palveluiden ja terveyspalveluiden kohonneet kustannukset, työvoimavuokrauksen sopimusten päättyminen, liikuntakeskusten jäsenmäärän lasku ja ikäihmisten palveluiden alentuneet käyttöasteet heikensivät kannattavuutta.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 8,4 (8,6) miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät, lähinnä toimipisteiden sulkemisesta johtuvat kirjaukset, olivat -0,1 (-0,2) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,6 (1,9) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 0,7 (1,1) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 2,1 (2,1) miljoonaa euroa, ja poistot sekä arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 4,6 (4,6) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 6,8 (3,7) miljoonaa euroa, kasvua 3,1 miljoonaa euroa eli 84,5 prosenttia. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 4,9 (2,7) prosenttia. Oikaistu liikevoitto oli 7,3 (5,6) miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 5,3 (4,2) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 0,5 (1,9) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan määräaikaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvän julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli 22,4 (22,3) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli -0,3 (0,6) miljoonaa euroa ja liiketulos oli -0,4 (0,6) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset ja mahdolliset muuttuvat vastikkeet saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,0 (-1,0) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 5,7 (2,7) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -2,8 (-0,6) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Terveys Oy lunasti lähes kaikki B-sarjan osakkeensa joulukuussa 2020. Kyseisen lunastuksen johdosta konserni kirjasi tuloslaskelmaan laskennallisen veron muutosta -1,6 miljoonaa euroa. Tulos oli 3,0 (2,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,15 (0,16) euroa.

Tammi–joulukuu 2020

Pihlajalinnan liikevaihto oli 508,7 (518,6) miljoonaa euroa, laskua 9,9 miljoonaa euroa eli 1,9 prosenttia. Reilusti yli puolet Pihlajalinnan liiketoiminnan volyymistä pysyi vakaana maaliskuun puolivälissä alkaneesta koronaepidemiasta huolimatta. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Valtioneuvoston suositusten mukaisesti Pihlajalinan Forever-liikuntakeskukset suljettiin kokonaan maaliskuun puolivälissä kuudeksi viikoksi. Liikuntakeskusten aukioloajat palasivat normaaleiksi vasta 1.8.2020, ja palveluita tuotettiin loppuvuoden ajan yhä rajoitetusti. Liikuntakeskusten liikevaihto laski 6,7 miljoonaa euroa eli 36 prosenttia. Koronaepidemia ja rajoitustoimet vähensivät merkittävästi myös suunterveyden palveluiden ja lääkärikeskuspalveluiden kysyntää. Lisäksi työvoimavuokrauksen, Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan päättyneet sopimukset laskivat liikevaihtoa. Koronatestaus nosti liikevaihtoa 11,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 noin 44 prosenttia kaikista käynneistä toteutui etäpalveluina. Luvussa ei ole huomioitu kokonaisulkoistusten käyntimäärää.

Valtioneuvosto teki kesäkuussa linjauksen kustannustuesta yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on ollut vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Pihlajalinna kirjasi liiketoiminnan muihin tuottoihin lähinnä liikuntakeskustensa kiinteiden kustannusten kattamiseksi tarkoitettuun tuen. Pihlajalinna sai kustannustukea sen konsernikohtaisen maksimimäärän eli 0,8 miljoonaa euroa.

Koronaepidemian negatiivisten taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi konsernissa käytiin keväällä 2020 yhteistoimintaneuvotteluita, jotka johtivat henkilöstön koko- ja osa-aikaisiin lomautuksiin. Lomautusten määrään ja kestoon vaikuttivat merkittävästi työsuhteen joustot ja mahdollisuudet sijoittua tilapäisesti toisiin tehtäviin.

Käyttökate oli 52,4 (47,8) miljoonaa euroa. Oikaistu käyttökate oli 54,6 (55,1) miljoonaa euroa, laskua 0,5 miljoonaa euroa eli 0,9 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 2,2 (7,3) miljoonaa euroa. Leikkaustoiminnan volyymit elpyivät ja edellisvuoden tehostamisohjelma sekä työsuhteiden joustot paransivat kannattavuutta. Lääkärikeskuspalveluiden kannattavuus parantui koronatestauksen sekä vuoden 2019 tehostamisohjelman johdosta. Työterveyspalveluiden kannattavuus parantui koronatestauksen, tehostamisohjelman, asiakasmäärän kasvun ja kiinteähintaisten sopimusten suhteellisen osuuden kasvun johdosta. Jokilaakson sairaalan leikkausmäärät nousivat ennätystasolle julkisen sektorin purkaessa leikkausjonoja. Kannattavuutta heikensivät merkittävästi kokonaisulkoistussopimusten erikoissairaanhoidon, ikäihmisten palveluiden ja terveyspalveluiden kohonneet kustannukset sekä liikuntakeskusten koronarajoitustoimista johtunut jäsenmäärän lasku. Ikäihmisten palveluiden alentuneet käyttöasteet sekä työvoimavuokrauksen ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen heikensivät myös kannattavuutta.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 34,3 (37,7) miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät, lähinnä toimipisteiden sulkemisesta johtuvat alaskirjaukset, olivat 0,4 (3,3) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 6,5 (7,4) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 3,1 (4,6) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 8,8 (7,7) miljoonaa euroa, ja poistot sekä arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 18,9 (22,5) miljoonaa euroa.

Pihlajalinan liikevoitto oli 18,2 (10,2) miljoonaa euroa, kasvua 8,0 miljoonaa euroa eli 78,5 prosenttia. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 3,6 (2,0) prosenttia. Oikaistu liikevoitto oli 20,8 (20,8) miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 4,1 (4,0) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 2,6 (10,6) miljoonaa euroa.

Pihlajalinan määräaikaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvän julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli 89,6 (88,2) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli 0,2 (3,7) miljoonaa euroa ja liiketulos oli 0,0 (3,5) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset ja mahdolliset muuttuvat vastikkeet saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinan kuntayhtiöissä.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Konsernin nettorahoituskulut olivat -4,4 (-3,9) miljoonaa euroa. Rahoitusjärjestelyn waiver-kustannus keväällä ja marginaalien nousu nostivat nettorahoituskuluja. Tulos ennen veroja oli 13,8 (6,3) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -4,8 (-1,8) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Terveys Oy lunasti lähes kaikki B-sarjan osakkeensa joulukuussa 2020. Kyseisen lunastuksen johdosta konserni kirjasi tuloslaskelmaan laskennallisen veron muutosta -1,6 miljoonaa euroa. Tulos oli 8,9 (4,5) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,39 (0,15) euroa.

Katsaus toimintaympäristöön

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja pelastustoimen uudistuksen valmistelu jatkui vuonna 2020. Hallituksen esitys sote-uudistuksesta siirtyi eduskunnan käsiteltäväksi 8. joulukuuta 2020. Esityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta 21 hyvinvointialueelle sekä Helsingin kaupungille ja osin HUS-yhtymälle 1.1.2023 alkaen. Uuden sote-kokonaisuuden voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän.

Uudistuksen painopiste on julkisissa palveluissa, mutta niitä täydennetään jatkossakin yksityisellä ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. Uudistuksella tavoitellaan muun muassa yhdenvertaisuutta, nopeampaa hoitoonpääsyä sekä terveydenhuollon painopisteen siirtämistä ennakoivaan toimintaan. Lisäksi kuntien talouden kestävyys edellyttää sote-palveluiden menojen kasvupaineen hillintää. Näiden tavoitteiden saavuttaminen toteutuu kaikkien sote-toimijoiden palveluita ja toimintamalleja hyödyntämällä. On olemassa vahvaa näyttöä siitä, että palvelujen järjestäminen ostopalveluina on auttanut kuntia ja kuntayhtymiä parantamaan palveluiden laatua ja saatavuutta sekä hillitsemään kustannusten kasvua.

Sote-valmistelu jatkuu muun muassa Tilastokeskuksen kunnille toteuttamalla kyselyllä, jossa kerätään tietoja kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen nettokustannuksista. Valtiovarainministeriön toimeksiannosta toteutettavalla kyselyllä kootaan materiaalia sote-uudistuksen vaikutusarviointia varten. Eduskunnassa sote-uudistuksen käsittely jatkuu valiokuntakuulemisilla, jotka alkavat vuoden 2021 alussa.

Sote-uudistuksen etenemiseen liittyy edelleen merkittäviä riskejä. Riskit kohdistuvat muun muassa poliittisen päätöksentekoon, uudistuksen toimeenpanoon ja rahoitukseen sekä perustuslakiin liittyviin kysymyksiin. Nämä riskit on tunnistettu myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen johtoryhmässä, joka on luvannut avata niitä muun muassa valiokuntakäsittelyissä.

Koronavirusepidemia vaikeuttaa toimintaympäristön muutosten ennakoitavuutta edelleen merkittävästi, ja epidemian vaikutusten kestoa sosiaali- ja terveysalan markkinaan on mahdotonta ennustaa. Kuluttajien käyttäytymiseen ja erilaisiin talousvaikutuksiin liittyy voimakkaasti tasapainoilu koronaviruksesta johtuvien rajoitustoimien ja sen terveysvaikutusten välillä.

Epidemian toinen aalto hidasti Suomen talouskasvua tilapäisesti vuoden 2020 lopussa. Valtiovarainministeriön tuoreimman talouskatsauksen mukaan kotimaan palveluiden kysyntä jatkuu vuoden 2021 käynnistyessä edelleen heikkona. Katsauksessa todetaan myös julkisen talouden alijäämän pysyttelevän vuonna 2021 edelleen korkealla tasolla, kun epidemian hoito pitää julkiset menot korkeina. Ennusteen mukaan alijäämä pienenee tulevina vuosina asteittain, mutta vaikka yhteiskunnan tilanne lähteekin normalisoitumaan, näyttää julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkavan kasvuaan koko 2020-luvun alkupuoliskon ajan.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö arvioi syksyllä 2020, että koronaepidemiasta aiheutuneiden hoitojonojen purkaminen saattaa kestää jopa kaksi vuotta. Sairaanhoitopiirien sairaaloihin hoitoonpääsyä joulukuun 2020 lopussa odotti 141 471 potilasta, ja hoitoa odottaneista 5,4 prosenttia oli odottanut yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Tilannetta voidaan kutsua poikkeukselliseksi, kun sitä verrataan hoitoonpääsyä odottaneiden määrään samana ajankohtana edellisinä vuosina.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Työterveyspalvelujen kysyntä ei ole koronavirusepidemiasta johtuen vähentynyt. Työnantajayritysten kantama sosiaalinen vastuu on epidemiatilanteessa korostunut, mistä kertoo esimerkiksi yritysten halu hankkia koronatestaustoimintaa. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat ovat merkittävänä kumppanina myös koronarokottamisessa, joka aloitettiin Suomessa vuoden 2020 lopussa.

Monet kunnat ja muut julkisyhteisöt ovat luopuneet tai luopumassa omistamistaan työterveyspalveluita tuottavista yhtiöistä. THL:n ja Tilastokeskuksen mukaan yksityisen tuotannon osuus työterveyshuollon palvelutuotannosta onkin noussut vuodesta 2015 vuoteen 2019 noin 10 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 360 000 uutta työllistä yksityisten palveluiden piiriin. Samana aikana Pihlajalinnaan työterveyshuollon henkilöasiakasmäärä on kasvanut lähes 150 000:lla.

Konsernin tase ja rahavirta

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 442,1 (438,4) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 13,3 (27,0) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta vuosineljännekseltä oli 18,6 (19,8) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -0,6 (-1,1) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 4,0 (8,6) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudelta oli 47,2 (36,8) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -3,6 (-4,7) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli -1,8 (-6,2) miljoonaa euroa.

Investointien nettorahavirta vuosineljännekseltä oli -2,0 (-4,3) miljoonaa euroa. Investointien nettorahavirta tilikaudelta oli -4,4 (-19,5) miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat vaikuttivat tilikauden investointien nettorahavirtaan -1,4 (-4,9) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -9,9 (-15,4) miljoonaa euroa, ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 6,8 (0,8) miljoonaa euroa. Pihlajalinna myi ja takaisinvuokrasi kaksi hoivakiinteistöään Laihialla toukokuussa 2020.

Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) vuosineljännekseltä oli 16,7 (15,4) miljoonaa euroa ja tilikaudelta 42,8 (17,4) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta vuosineljännekseltä oli -9,5 (-12,9) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -3,2 (-1,5) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -5,4 (-6,1) miljoonaa euroa ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -0,9 (-0,8) miljoonaa euroa. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa 0,0 (4,4) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta tilikaudelta oli -56,5 (-26,7) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -12,2 (7,7) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -20,6 (-22,7) miljoonaa euroa, ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -4,5 (-3,8) miljoonaa euroa. Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutoksen nettovaikutus rahavirtaan oli -18,3 (-1,3) miljoonaa euroa. Pihlajalinna maksoi tammikuussa 2020 Kuusiolinna Terveyden osakkeista yhteensä 16,3 miljoonaa euroa Alavuden ja Ähtärin kaupungeille ja Soinin kunnalle sekä Mäntänvuoren Terveyden osakkeista 2,0 miljoonaa euroa Mänttä-Vilppulan kaupungille. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa 0,2 (4,4) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Oyj ei maksanut osinkoa tilikaudelta 2019. Yhtiö on hankkinut omia osakkeita kannustinohjelmaansa varten 0,7 (0,0) miljoonalla eurolla.

Konsernin nettovelkaantumisaste oli 169,4 (181,7) prosenttia. Korolliset nettovelat olivat 194,8 (192,7) miljoonaa euroa. Konserni maksoi tilikaudella ehdollisia vastikkeita 1,4 (1,5) miljoonaa euroa (yrityskauppojen lisäkauppahintoja).

Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,7 (3,1) prosenttia, ja oman pääoman tuotto oli 8,1 (3,8) prosenttia.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisälty lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.

Rahoitusjärjestelyyn sisälty tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16 -vaikutusta). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2020.

Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta. Vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen tilapäiset kovenanttiehdot olivat seuraavat: leverage ei saa ylittää tasoa 4,25 ja gearing ei saa ylittää tasoa 140 prosenttia. Rahoitusjärjestelyn kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuivat takaisin voimaan vuoden kolmannen neljänneksen tarkastelussa.

Sopimuksessa lisättiin rahoitusjärjestelyyn pysyvästi uusi korkein marginaalitaso. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa 31.12.2020 rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 2,78.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli katsauskauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 40,0 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 25,7 (44,1) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat tilikaudella 10,7 (12,6) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen uusien yksiköiden avaamiseen olivat 0,3 (9,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen yritysjärjestelyihin olivat yhteensä 0,0 (3,8) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 14,6 (18,4) miljoonaa euroa sisältäen uusien yksiköiden avaamisen Riihimäelle (Uniikki-erityisasumispalvelut) ja Helsinkiin (Pihlajalinna Tavastia -lääkärikeskus).

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 2,5 (0,5) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.

Pihlajalinna teki tilikauden 2019 lopussa sopimuksen Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa kolmen sote-rakennuksen hankinnasta. Kaupasta tehtiin kunnallisvalitus eivätkä kaupan edellytykset toteutuneet määräaikaan 31.12.2020 mennessä.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Kokonais- ja osaulkoistukset

Yhtiö	Pihlajalinnan omistus 31.12.2019	Pihlajalinnan omistus 31.12.2020	Nykyisen sopimuksen palvelutuotannon alkamisvuosi	Sopimuksen kesto, vuotta
Jokilaakson Terveys Oy	90 %	90 %	sisäinen palvelutuotanto	sisäinen palvelutuotanto
Jämsän Terveys Oy	51 %	51 %	2015	10
Kuusiolinna Terveys Oy	90 %	90 %	2016	15
Mäntänvuoren Terveys Oy	91 %	91 %	2016	15
Kolmostien Terveys Oy	96 %	96 %	2015	15
Ab Bottenhavets Hälsa - Selkämeren Terveys Oy		83 %	2021	15–20 vuotta

Yhteenveto kokonais- ja osaulkoistusten liikevaihdosta ja kannattavuudesta (sisäinen myynti eliminoitu)

Kokonais- ja osaulkoistukset	10-12/2020 3 kk	10-12/2019 3 kk	2020 12 kk	2019 12 kk
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	66,9	66,5	264,2	262,4
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	1,4	2,1	11,0	15,3
Käyttökate, %	2,0	3,1	4,2	5,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa*	1,4	3,9	11,0	17,5
Oikaistu käyttökate %*	11,5	10,8	10,7	10,6
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	0,7	1,5	8,2	13,0
Liikevoitto, %	1,0	2,2	3,1	4,9
Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa*	0,7	3,3	8,2	15,1
Oikaistu liikevoitto, %*	5,3	4,2	4,1	4,0
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa	0,6	1,5	8,1	12,8

Muutokset konsernirakenteessa

Fuusioitu yhtiö	Kohdeyhtiö	Ajankohta
Forever Matinkylä Oy
Etelä-Karjalan Liikuntakeskus Oy
Forever Hiekkaharju Oy
Forever Varisto Oy
Keravan Forever Oy
Klaari Oy	Forever Helsinki Oy	1.1.2020
Kompassi Hammaslääkärikeskus Oy	Pihlajalinna Seinäjoki Oy	1.2.2020
Forever Herttoniemi Oy
Forever Hämeenlinna Oy	Forever Helsinki Oy	1.9.2020
Pihlajalinna Solutions Oy
Impact Care Oy	Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy	1.9.2020
Leaf Areena Oy
Forever Järvenpää Oy
Forever Lahti Oy	Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy	31.12.2020

Tutkimus ja kehitys

Aktivointikriteerit täyttäviä kehittämismenoja tilikaudella oli 0,4 (0,5) miljoonaa euroa.

Tilikaudella 2020 kehittämistoiminta keskittyi esimerkiksi sote-ulkoistusten kuntalaisten etäpalvelumalliin, mobiiliratkaisuihin, työterveyden työterveysportaaliin sekä tutkimuspalveluiden prosesseihin.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Henkilöstö

Katsauskauden lopussa henkilöstön määrä oli 5 995 (5 815). Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 308 (4 515), vähennystä 207 henkilöä eli 5 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 214,2 (222,0) miljoonaa euroa, laskua 7,7 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia.

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmään kuuluvat operatiivinen johtaja Teija Kulmala, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lakiasiainjohtaja Marko Savolainen, henkilöstöjohtaja Elina Heliö, palvelukehitys- ja tietohallintojohtaja Sanna Määttänen ja 25.6.2020 alkaen myyntijohtaja Juha-Pekka Halttunen.

Pihlajalinna tiedotti 17.12.2020 valinneensa lääketieteelliseksi johtajaksi lääketieteen tohtori, erikoislääkäri Sari Riihijärven. Nimitys tulee voimaan 2.7.2021, jolloin Riihijärvi aloittaa tehtävässään ja johtoryhmän jäsenenä.

Yhtiön hallitus

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan seitsemän. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Matti Jaakola, Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén.

Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat seuraavat edustajat:

Jari Eklund, yhtiöryhmän johtaja ja hallitusten jäsen, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö (puheenjohtaja), 3.12.2020 asti
Juha Koponen, yhtiöryhmän pääjohtaja ja hallitusten puheenjohtaja, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, 3.12.2020 alkaen
Mikko Wirén, toimitusjohtaja, MWW Yhtiö Oy
Antti Kuljukka, toimitusjohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
Hanna Hiidenpalo, johtaja, sijoitukset, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Pihlajalinna Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 15.4.2020 valiokuntiin seuraavat jäsenet:

Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (pj), Matti Jaakola, Mika Manninen ja Hannu Juvonen

Palkitsemisvaliokunta: Mikko Wirén (pj), Leena Niemistö ja Kati Sulin

Todettiin, että kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua kaikkien valiokuntien kokouksiin.

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti, että hallituksen palkkiot pysyvät ennallaan, ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2021 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 061 314 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 9 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 asti.

Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 3 091 971 osaketta, mikä vastaa noin 14 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 asti.

Tilintarkastus

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.4.2020 yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tilikaudelle 1.1.–31.12.2020. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Lotta Nurminen, KHT.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 22 620 135, joista ulkona oli 22 617 841 ja yhtiön omassa hallussa 2 294. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen äänen yhtiökokouksessa. Kaikki ulkona olevat osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun varojen jakoon. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 14 141 (11 752) osakkeenomistajaa. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.

Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päällistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.

Osaketiedot, ulkona olevat osakkeet	10-12/2020	10-12/2019	2020	2019
Määrä kauden lopussa, kpl	22 617 841	22 620 135	22 617 841	22 620 135
Määrä kaudella keskimäärin, kpl	22 574 207	22 620 135	22 586 212	22 620 135
Osakkeen ylin kurssi, euroa	10,45	15,88	15,66	15,88
Osakkeen alin kurssi, euroa	8,72	10,40	8,72	8,70
Osakkeen keskikurssi, euroa*	9,31	14,68	12,09	12,77
Osakkeen päätöskurssi, euroa	9,38	15,28	9,38	15,28
Osakevaihto, 1 000 kpl	2 628	2 127	6 620	4 062
Osakevaihto, %	11,6	9,4	29,3	18,0
Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa	212,2	345,6	212,2	345,6

kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Mehiläinen ei toteuttanut ostotarjoustaan Pihlajalinnasta, yhdistymisprosessi on päättynyt

Mehiläinen Yhtiöt Oy ja Pihlajalinna Oyj allekirjoittivat 5.11.2019 yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Mehiläinen teki vapaaehtoisen Pihlajalinnan hallituksen suositteleman julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista. Ostotarjouksen hyväksymisaika alkoi 9.1.2020 klo 9.30 (Suomen aikaa), ja se päättyi 20.11.2020 klo 16.00 (Suomen aikaa).

Ostotarjoukselle ei saatu yrityskauppavalvontaan liittyvää hyväksyntää, eikä ostotarjouksen vähimmäishyväksyntähoito täyttynyt. Tämän johdosta Mehiläinen ei toteuta ostotarjousta ja yhtiöiden välinen yhdistymisprosessi on päättynyt.

Riskienhallinta

Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa lisäksi laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa määritellään ja luokitellaan konsernin riskit sekä kuvataan riskienhallinnan tavoitteet. Lisäksi määritellään riskienhallinnassa noudatettavat periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut.

Koronaepidemian johdosta Pihlajalinna terävöitti johtamisjärjestelmäässä. Konsernin johtoryhmä seuraa aktiivisesti epidemiatilannetta ja toiminnallisia mittareita sekä arvioi tarvittavia toimenpiteitä. Lääketieteellinen johtoryhmä kokoontuu viikoittain ja ohjeistaa konsernin liiketoimintoja viranomaisten ja alueellisten linjausten mukaisesti. Koronavirusepidemian jatkuessa henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuus ja terveys ovat edelleen etusijalla Pihlajalinnan johtamisjärjestelmässä. Tilannekuvan ajantasaisuus aluejohdolle, henkilöstölle ja ammatinharjoittajille varmistetaan jatkuvan intratiedottamisen kautta, vaikka päivittäisestä kriisijohtamisesta on luovuttu.

Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.

Konsernin riskienhallinnassa on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallinnan (Enterprise Risk Management) järjestelmä ja prosessi. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin.

Strategisilla riskeillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka liittyy konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategian toteuttamiseen. Esimerkki tästä ovat yhteiskunnalliset rakenteelliset muutokset.

Operatiiviset riskit ovat riskejä, jotka aiheutuvat ulkoisista tekijöistä, teknologiasta, henkilöstön, organisaation tai prosessien toiminnasta. Näitä riskejä käsitellään esimerkiksi seuraamalla järjestelmällisesti kilpailutilannetta ja reagoimalla sen muutoksiin.

Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät konsernin taloudelliseen tilanteeseen, kuten kannattavuuteen, rahoitusprosessien toimivuuteen ja verotukseen.

Vahinkoriskit koskevat onnettomuuksia tai muita vahinkoja, jotka voivat kohdistua konsernin omaisuuteen, henkilökuntaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin tai ympäristöön. Yhtiöllä on vastuu- ja potilasvakuutus yhtiön oman henkilökunnan aiheuttamia mahdollisia hoitovirheitä varten.

Riskiluokkia yhdistää maine riski, joka voi vaikuttaa konsernin brändien tai koko konsernin maineeseen. Tietoturvan tai -suojan vaarantuminen voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan.

Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoimintajohdolla raportointivastuuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Valtioneuvoston suosittelemien rajoitustoimien ja koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnaan liiketoimintaan on edelleen vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida.

Koronaepidemian jatkoskenaarioiden lisäksi liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksiin, lainsäädännön olennaisiin muutoksiin, uusien toimipisteiden avaamiseen, yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen sekä riskeihin, jotka liittyvät verotukseen sekä pätevän johdon sitouttamiseen ja rekrytointeihin.

Konsernin pääyhtiöissä alkoi keväällä 2017 verotarkastus, joka on suoritettu kaikilta osin loppuun helmikuussa 2021. Tuloverotuksen (EVL) ja ennakonperinnän (EPL) osalta verotarkastuksesta ei realisoitunut maksuunpanoa. Arvonlisäverotuksen (ALV) osalta verotarkastuksesta ei koitunut mainittavia seuraamuksia.

Hallituksen sote-esitysluonnokseen tehtiin linjauksia ja muutoksia syyskuussa päättyneen lausuntokierroksen pohjalta. Ennen lausuntokierrosta ehdotettujen ulkoistussopimusten mitätöimisen sijasta osa sopimuksista tulisi uuden luonnoksen mukaan irtisanomismenettelyn alaiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistamissopimusten mitätöiminen olisi luonnoksen mukaan rajattu erittäin laajoihin ja merkittäviin sopimuksiin sekä kohtiin, joiden ulkoistamisen kiellosta on säädetty nimenomaisesti (esim. julkisen vallan käyttö, sosiaalipäivystys). Sopimusten mitätöinti tai niiden muuttaminen irtisanomismenettelyn alaisiksi olisi Pihlajalinnaan johdon ja juridisten asiantuntijoiden mukaan edelleen mahdollisesti ristiriidassa perustuslain ja sopimusjuridiikan kanssa.

Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannusvastuuseen Pihlajalinnaan kuntayhtiöissä.

Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannuskorvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtuvien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden 2020 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttämien investointi- ja koronakustannusten arviointi kyetään suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätösten julkaisemisen jälkeen.

Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan näistä oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopimusosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä:

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiinteä vuosihinta sote-palveluissa myös laskea hinnantarkistuksen johdosta, on tilikauden lopussa yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Käräjäoikeus on siirtänyt oikeudenkäynnin pääkäsittelyä edelleen, sillä Jämsän Terveys on mahdollisesti nostamassa lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan. Lisävastakanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja vastaaviin hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla on neuvottelu- ja sopimisvelvoite. Jämsän Terveys vaatii lisävastakanteessaan Jämsän kaupungilta yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Jämsän Terveys on tulouttanut ja sillä on edelleen saamisissaan mahdollisen lisävastakanteen mukaisia muuttuvia vastikkeita yhteensä 3,4 (3,2) miljoonaa euroa.

Kuusiolinna Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita yhteensä 6,3 (4,6) miljoonaa euroa. Alavuden, Ähtärin ja Soinin kanssa vuonna 2019 toteutettujen osakekauppojen yhteydessä allekirjoitetulla tulkintapöytäkirjalla on ollut tarkoitus sopia mm. näiden muuttuvien vastikkeiden veloitusperiaatteista. Yhtiön saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen kustannuksia vastaavasti, arvioon erikoissairaanhoidon investointikustannusvastuusta sekä nettomenon laskentaan. Ikäihmisten palveluiden kustannukset, erikoissairaanhoidon investointikustannukset, lastensuojelun kustannukset sekä Kuussoten omat hallinnolliset kustannukset ovat nousseet merkittävästi verrattuna tarjoustilanteeseen. Kuortaneen kanssa osakekauppaa ei ole vielä toteutettu eikä vastaavaa tulkintapöytäkirjaa allekirjoitettu. Kaiken kaikkiaan vaatimukset edellä todetuin perustein tilaajilta ovat tilinpäätöstä laadittaessa olevan tiedon mukaan yhteensä noin 12 miljoonaa euroa.

Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Mänttä-Vilppulan kaupungilta yhteensä 3,2 (2,1) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti. Kaiken kaikkiaan vaatimukset tilaajalta edellä todetuin perustein ovat tilinpäätöstä laadittaessa olevan tiedon mukaan yhteensä noin 6 miljoonaa euroa.

Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Parkanon kaupungilta yhteensä 0,6 (0,6) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Ikäihmisten palvelumuutoksista johtuvia kustannusnousuja tilaaja on tilikauden aikana hyväksynyt osaksi palvelusopimuksen vuosihintaa. Kaiken kaikkiaan vaatimukset tilaajalta edellä todetuin perustein ovat tilinpäätöstä laadittaessa olevan tiedon mukaan yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa.

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit:

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen, kuten edellä on mainittu kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä.

Hattulan kunta jätti haastehakemuksen käräjäoikeudelle sopimusrikkomukseen perustuvassa vahvistus-, sopimussakko- ja vahingonkorvausvaatimusasiassa. Hattulan kunnan esittämä kanne kiistassa on yhteensä

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

2,9 miljoonaa euroa lisättynä viivästyskoroilla sekä kantajan oikeudenkäyntikuluilla. Pihlajalinna on kiistänyt esitetyt vaatimukset sekä väitteet sopimusrikkomuksesta ja nostanut noin 1,7 miljoonan euron vastakanteen muun muassa sopimuksen perusteettomasta purusta. Pihlajalinnan palvelutuotanto Hattulassa päättyi 31.3.2020.

Konserniin kuuluvaa tytäryhtiötä vastaan on nostettu välimiesmenettelyssä sopimusrikkomukseen perustuva kanne, jonka arvioidaan olevan kokonaan perusteet.

Liikearvon arvonalentumistestaus:

Tilikauden lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 173,6 (173,6) miljoonaa euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja tarvittaessa kvartaaleittain, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä käypää arvoa. Koronavirusepidemian keston ja vakavuuden johdosta liikearvon arvonalentumistestaus päätettiin suorittaa tilikauden aikana myös tilanteesta 30.6.2020. Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritettiin tilanteesta 30.11.2020. Pihlajalinna ei havainnut viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä olisi kerrytettävissä. Mikäli Pihlajalinnan tuloksessa ja kasvukehityksessä tapahtuu muutoksia alenevasti, voi tämä johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedullisesti Pihlajalinnan liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan.

Liputusilmoitukset

Yhtiö ei ole vastaanottanut tilikaudella arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia ilmoituksia.

Voimassa olevat kannustinjärjestelmät

Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 Pihlajalinna-konsernin ylimmän johdon osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman (LTIP 2019) ehdot. Kannustinohjelma on voimassa 1.1.2019 lukien ja se on suunnattu toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erikseen ohjelmaan valituille muille avainhenkilöille. LTIP 2019 muodostaa kokonaisuudessaan viisivuotisen ohjelman eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2022 ja niihin sisältyy lähtökohtaisesti myös saman pituinen rajoitusjakso. Työsuhteen päättyessä rajoitusjakson aikana on jo saadut osakkeet palautettava. Avainhenkilön on tullut sijoittaa Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan. Tilikauden lopussa ohjelman piiriin kuului 20 avainhenkilöä.

Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma (sitouttamisosakkeet) sisälsi sitouttamisjakson vuoden 2019 alusta vuoden 2020 lopussa tapahtuneeseen kiinteämääräisen osakepalkkion maksuun. Tässä ohjelmassa yhtiö antoi kullekin avainhenkilölle lisäosakkeita kiinteällä kertoimella suhteessa henkilön omaan osakesijoitukseen. Lisäosakkeita annettiin yhteensä 97 000 kappaletta. Kyseinen osakemäärä merkitsee bruttopalkkiota, josta vähennettiin soveltuvat verot, minkä jälkeen jäljelle jäävä netto-osakemäärä 45 105 osaketta luovutettiin osallistujille 28.12.2020. Osakkeisiin sovelletaan luovutusrajoitusta, mutta niihin ei sovelleta rajoitusjaksoa.

Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma sisältää kolme yksivuotista suoritusjaksoa (kalenterivuodet 2019–2021) joiden aikana osallistujilla on mahdollisuus ansaita suoritusperusteisia lisäosakkeita edellyttäen, että yhtiö saavuttaa hallituksen asettamat suoritustavoitteet. Kunkin yksittäisen suoritusjakson perusteella osallistuja voi ansaita vastikkeetta enintään kaksi lisäosaketta kutakin kolmea sijoitusosaketta kohti (bruttomäärä ennen verojen vähentämistä). Suoritusperusteiset lisäosakkeet annetaan ohjelman mukaan asianomaisen suoritusjakson päätyttyä keväällä 2020, 2021 ja 2022.

Ensimmäiseltä suoritusjaksoa 2019 ei realisoitunut lisäosakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Toiselta suoritus- ja laatuperusteiselta lisäosakeohjelman suoritusjaksolta 2020 yhtiön johdon palkkio on bruttomäärältään 56 583 osaketta. Osakkeet maksetaan osallistujille tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Näihin osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutusrajoitusta, mutta niihin ei sovelleta rajoitusjaksoa.

Omien osakkeiden hankinta kannustinjärjestelmää varten

Pihlajalinna Oyj:n hallitus päätti 20.3.2020 aloittaa yhtiön omien osakkeiden hankinnan varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2019 antaman valtuutuksen perusteella. Osakkeet hankittiin käytettäväksi osana yhtiön kannustinjärjestelmää Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan.

Pihlajalinna aloitti omien osakkeiden hankinnan 31.3.2020 ja päätti sen 17.4.2020. Tänä aikana Pihlajalinna hankki 47 399 omaa osaketta keskihintaan 14,56 euroa osakkeelta.

Hankinnan jälkeen Pihlajalinna Oyj:llä oli yhteensä 47 399 omaa osaketta, jotka vastasi noin 0,21 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Pihlajalinna luovutti 28.12.2020 kannustinohjelman mukaisesti 45 105 yhtiön hallussa olevaa osaketta avainhenkilöille. Tapahtuneen osakeluovutuksen jälkeen Pihlajalinna Oyj:n hallussa oli tilinpäätöstilanteessa 2 294 omaa osaketta.

Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2021

Hallitus esittää, että 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta.

Laskelma emoyhtiön jakokelpoisista varoista:

Euroa	31.12.2020
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	183 190 483,50
Voitto edellisiltä tilikausilta	23 552 697,95
Tilikauden voitto	7 698 486,16
Aktivoidut kehittämismenot	-752 840,27
Yhteensä	213 688 827,34

Osinkoon oikeuttavia osakkeita on tilinpäätöshetkellä 22 617 841, joten osingon kokonaismäärä olisi 4 523 568,20 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Hallitus on voitonjakoesitystä tehdessään huomioon myös tilikauden jälkeisten omien osakkeiden hankintojen vaikutuksen jakokelpoisiin varoihin.

Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,39 euroa. Ehdotettu osinko 0,20 euroa on 51,8 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 15.4.2021 Tampereella. Hallitus päättää yhtiökokouskutsusta ja sen sisältämistä esityksistä myöhemmin.

Vuosikertomus 2020, johon sisältyvät hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös, julkaistaan yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi viikolla 13.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Työterveys Virta Oy:n hankinta

Oulun kaupunginhallitus ja Limingan kunnanhallitus päättivät maanantaina 11.1.2021 kokouksissaan Työterveys Virta Oy:n osakkeiden myynnistä Pihlajalinnalle. Samalla hallitukset valitsivat työterveyspalveluiden

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

sopimuskumppaniksi Pihlajalinnan. Myös muut Työterveys Virran omistajatahot tekevät päätökset osakkeiden myynnistä ja työterveyspalveluiden hankinnasta tammi–helmikuun aikana.

Pihlajalinna tiedotti 9.10.2020 voittaneensa Työterveys Virta Oy:n osakekannan myynnistä ja työterveyspalveluista järjestetyn julkisen kilpailutuksen. Kaupan loppuunsaattamiseksi on toteutettu asianmukaisesti täydentävä Due Diligence -tarkastus, ja hankinta on edennyt sopimusvaiheeseen ja kauppakirjojen hyväksyntään. Osakkeiden kokonaiskauppahinta on kassavarojen kanssa 17,6 miljoonaa euroa.

Omien osakkeiden hankinta

Pihlajalinna sai päätökseen omien osakkeidensa hankinnan, joka alkoi 15.1.2021 ja päättyi 21.1.2021. Tänä aikana Pihlajalinna hankki 60 000 omaa osaketta keskihintaan 9,70 euroa osakkeelta. Omien osakkeiden hankinta perustui varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2020 antamaan valtuutukseen. Hankitut osakkeet käytetään osana yhtiön kannustinjärjestelmää.

Hankinnan jälkeen Pihlajalinna Oyj:llä on yhteensä 62 294 omaa osaketta, jotka vastaavat noin 0,28 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2021

Hallituksen jäsenten lukumäärä ja kokoonpano

Nimitystoimikunta ehdottaa Pihlajalinna Oyj:n 15.4.2021 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määräksi vahvistettaisiin kuusi nykyisen seitsemän sijaan.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen nykyisistä jäsenistä Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén valitaan uudelle toimikaudelle. Nykyisistä jäsenistä Matti Jaakola ei jatka yhtiön hallituksessa.

Nykyisten jäsenten henkilö- ja luottamustehtävät on esitetty yhtiön sijoittajasivuilla: investors.pihlajalinna.fi/corporate-governance/board-of-directors.

Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että yhtiökokous valitsee Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen palkkiot pysyvät tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkitsemista lukuun ottamatta euromääräisesti ennallaan ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2022 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat euromääräiset vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.

Vuosipalkkio ehdotetaan maksettavaksi yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voidaan maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 15.4.2021 ollut hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio voidaan suorittaa luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita tai hankkimalla osakkeita suoraan hallituksen jäsenten lukuun kolmen viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2021 on julkistettu. Mikäli tämä ei ole mahdollista oikeudellisista tai muista säädösperusteisista syistä, kuten esimerkiksi sisäpiirisäännökset huomioiden, ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana tämän jälkeen, vaihtoehtoisesti palkkio

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

maksetaan tällöin rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2022 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katso-mallaan tavalla.

Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan rahana jokaisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta kokouspalkkio, jonka suuruus on 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut konsernin matkustussäännön mukaisesti.

Yllä olevat ehdotukset sisältyvät myös varsinaisen yhtiökokouksen kutsuun, joka julkaistaan myöhemmin.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Konsernin laaja tuloslaskelma

| milj. euroa | 10-12/2020
3 kk | 10-12/2019
3 kk | 2020 | 2019 |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Liikevaihto | 137,2 | 133,8 | 508,7 | 518,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,5 | 0,7 | 2,4 | 1,6 |
| Materiaalit ja palvelut | -53,5 | -53,9 | -198,0 | -200,2 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | -55,5 | -55,0 | -214,2 | -222,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -13,5 | -13,3 | -46,4 | -50,2 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Käyttökate (EBITDA) | 15,1 | 12,3 | 52,4 | 47,8 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -8,4 | -8,6 | -34,3 | -37,7 |
| Liikevoitto (EBIT) | 6,8 | 3,7 | 18,2 | 10,2 |
| Rahoitustuotot | 0,1 | 0,0 | 0,2 | 0,1 |
| Rahoituskulut | -1,1 | -1,0 | -4,6 | -4,0 |
| Tulos ennen veroja | 5,7 | 2,7 | 13,8 | 6,3 |
| Tuloverot | -2,8 | -0,6 | -4,8 | -1,8 |
| Tilikauden tulos* | 3,0 | 2,1 | 8,9 | 4,5 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 3,0 | 2,1 | 8,9 | 4,5 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | | | | |
| Emoyhtiön omistajille | 3,4 | 3,7 | 8,7 | 3,4 |
| Määräysvallattomille omistajille | -0,4 | -1,6 | 0,2 | 1,1 |
| | | | | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (euroa) | | | | |
| Laimentamaton | 0,15 | 0,16 | 0,39 | 0,15 |
| Laimennettu | 0,15 | 0,16 | 0,39 | 0,15 |

Konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Konsernin tase

milj. euroa	2020	2019
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	44,0	53,2
Liikearvo	173,6	173,6
Muut aineettomat hyödykkeet	16,3	19,1
Käyttöoikeusomaisuuserät	102,8	108,1
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,0	0,0
Muut sijoitukset	0,1	0,1
Muut saamiset	5,5	2,0
Laskennalliset verosaamiset	5,4	6,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä	347,8	362,2

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	3,4	2,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	75,8	46,1
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	1,9	0,9
Rahavarat	13,3	27,0
Lyhytaikaiset varat yhteensä	94,4	76,3

Varat yhteensä	442,1	438,4

OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	0,1	0,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	116,5	116,5
Kertyneet voittovarat	-15,6	-18,8
Tilikauden tulos	8,7	3,4
	109,8	101,1
Määräysvallattomien omistajien osuus	5,2	5,0
Oma pääoma yhteensä	115,0	106,1

Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	5,8	5,7
Varaukset	0,1	0,2
Vuokrasopimusvelat	95,5	96,4
Rahoitusvelat	92,5	103,9
Muut pitkäaikaiset velat	1,2	1,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä	195,0	207,5

Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	109,4	102,0
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	2,0	0,4
Varaukset	0,6	1,6
Vuokrasopimusvelat	18,7	17,7
Rahoitusvelat	1,4	3,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä	132,1	124,9
Velat yhteensä	327,1	332,4

Oma pääoma ja velat yhteensä	442,1	438,4

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
milj. euroa	Osake-pää-oma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittova-rat	Määräysval-lattomien omistajien osuus	Oma pää-oma Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019	0,1	116,5	4,6	9,2	130,3
Tilikauden tulos			3,4	1,1	4,5
Tilikauden laaja tulos yh-teensä			3,4	1,1	4,5
Osingonjako			-2,3	-4,9	-7,2
Sijoitukset konserniyhtiöihin			0,1	-0,1	0,0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			-2,2	-5,0	-7,2
Määräysvallattomien omista-jien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutok-seen määräysvallassa			-21,2	-0,3	-21,5
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä			-21,2	-0,3	-21,5
Oma pääoma 31.12.2019	0,1	116,5	-15,5	5,0	106,1
	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
---	---	---	---	---	---
milj. euroa	Osake-pää-oma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittova-rat	Määräysval-lattomien omistajien osuus	Oma pää-oma Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020	0,1	116,5	-15,5	5,0	106,1
Tilikauden tulos			8,7	0,2	8,9
Tilikauden laaja tulos yh-teensä			8,7	0,2	8,9
Osingonjako				-0,3	-0,3
Omien osakkeiden hankinta			-0,7		-0,7
Osakeperusteiset etuudet			1,3		1,3
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			0,6	-0,3	0,3
Määräysvallattomien omista-jien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutok-seen määräysvallassa			-0,7	0,4	-0,3
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä			-0,7	0,4	-0,3
Oma pääoma 31.12.2020	0,1	116,5	-6,8	5,2	115,0

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Konsernin rahavirtalaskelma

| milj. euroa | 10-12/2020
3 kk | 10-12/2019
3 kk | 2020 | 2019 |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Liiketoiminnan rahavirta | | | | |
| Tilikauden voitto emoyhtiön omistajille | 3,4 | 3,7 | 8,7 | 3,4 |
| Liiketoiminnan rahavirran oikaisut: | | | | |
| Verot | 2,8 | 0,6 | 4,8 | 1,8 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 8,4 | 8,6 | 34,3 | 37,7 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1,0 | 1,0 | 4,4 | 3,9 |
| Muut | -0,4 | -1,6 | 0,2 | 1,0 |
| Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta | 15,1 | 12,2 | 52,4 | 47,7 |
| Käyttöpääoman muutos | 4,0 | 8,6 | -1,8 | -6,2 |
| Saadut korot | 0,0 | 0,0 | 0,2 | 0,1 |
| Maksetut verot | -0,6 | -1,1 | -3,6 | -4,7 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 18,6 | 19,8 | 47,2 | 36,8 |
| | | | | |
| Investointien rahavirta | | | | |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -2,0 | -4,6 | -9,9 | -15,4 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot ja ennakkomaksut | 0,1 | 0,3 | 6,8 | 0,8 |
| Muiden saamisten ja sijoitusten muutos | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 0,0 | 0,0 | -1,4 | -4,9 |
| Investointien nettorahavirta | -2,0 | -4,3 | -4,4 | -19,5 |
| | | | | |
| Rahoituksen rahavirta | | | | |
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset ja sijoitukset | 0,0 | 0,0 | -18,3 | -1,3 |
| Omien osakkeiden hankinta | 0,0 | 0,0 | -0,7 | 0,0 |
| Lainojen nostot ja takaisinmaksut | -3,2 | -1,5 | -12,2 | 7,7 |
| Vuokrasopimusvelkojen maksut | -5,4 | -6,1 | -20,6 | -22,7 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -0,9 | -0,8 | -4,5 | -3,8 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | 0,0 | -4,4 | -0,2 | -6,7 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -9,5 | -12,9 | -56,5 | -26,7 |
| | | | | |
| Rahavarojen muutos | 7,1 | 2,6 | -13,7 | -9,3 |
| Rahavarat kauden alussa | 6,2 | 24,4 | 27,0 | 36,3 |
| Rahavarat kauden lopussa | 13,3 | 27,0 | 13,3 | 27,0 |

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Tilinpäätöstiedotteen liitetietoja

Laatimisperiaatteet

Tilinpäätöstiedote on laadittu IFRS-standardien mukaisesti ja sen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardin (Osavuosikatsaukset) vaatimuksia. Tilinpäätöstiedotteessa julkaistut tiedot ovat tilintarkastamattomat. Kaikki luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summasta. Tunnus- ja muutosluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Tilinpäätöstiedotteen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöstiedotteessa käytetyistä arvoista.

Tilinpäätöstiedotteen laadinnassa on otettu huomioon koronaepidemian ja poikkeusolosuhteiden vaikutukset yhtiön liiketoimintaan. Johto on analysoin erin skenaarioiden avulla koronaviruksen vaikutuksia eri alueisiin ja asiakasryhmiin, kysyntään ja kannattavuuteen. Toimenpiteisiin kannattavuuden ja myynnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on ryhdytty. Rahoituksen riittävyyttä, maksuvalmiutta, luottoriskeja ja rahoitusjärjestelyn kovenanttiehtoja tarkastellaan jatkuvasti. Koronaepidemian vaikutusta arvionvaraisiin eriin ja johdon arvioiden perusteisiin ja taustaolettamuksiin on arvioitu ja huomioitu. Johto katsoo, että tilinpäätöstiedotteen laatiminen toiminnan jatkuvuuden periaatteella on perusteltua ja asianmukaista.

Tilinpäätöstiedote on laadittu voimassaolevien IFRS-standardien mukaisesti. Tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen 31.12.2020 tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ottaen huomioon 1.1.2020 sovellettaviksi tulleet uudet tai muutetut standardit tai tulkinnat.

Uusien ja uudistettujen IFRS-standardien vaikutukset

Konserni otti vuonna 2020 käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat muutetut standardit. Niillä ei kuitenkaan ollut olennaista vaikutusta Pihlajalinnan tilinpäätöksiin.

Muutokset standardiin IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on auttaa yhteisöjä määrittämään, onko hankintaa käsiteltävä liiketoiminnan yhdistämisenä vai omaisuuden hankintana. Muutokset selventävät liiketoiminnan määritelmiä, poistavat vaatimuksen arviolle, pystyvätkö markkinaosapuolet korvaamaan puuttuvia panoksia tai prosesseja, rajaavat liiketoiminnan ja tuotosten määritelmiä ja lisäävät ohjeistusta auttamaan yhtiöitä sen arvioimisessa, milloin hankinnan kohde on itsenäinen prosessi. Standardiin lisätään myös valinnainen käyvän arvon keskittymisen testi.

Muutokset standardeihin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla yhdenmukaistetaan ja selvennetään olennaisuuden määritelmää IFRS-standardeissa. Muutokset selventävät, että olennaisuus riippuu tiedon luonteesta tai laajuudesta tai molemmista.

Muutokset standardiin IFRS 16 Vuokrasopimukset Covid-19-Related Rent Concessions (sovellettava 1.6.2020 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla). Muutos tuo vuokralle ottajalle mahdollisuuden soveltaa käytännön apukeinoa, joka yksinkertaistaa kirjanpitokäsittelyä sellaisten vuokriin liittyvien helpotusten

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

osalta, jotka aiheutuvat suoraan COVID-19:stä. Käytännön apukeinoa soveltavan vuokralle ottajan ei edellytetä arvioivan sitä, ovatko vuokriin liittyvät helpotukset vuokrasopimuksen muutoksia, jos standardimuutoksessa esitetyt kriteerit täyttyvät. Helpotusta ei ole sovellettu tilinpäätökseen 2020.

Konsernin vastuut

milj. euroa	2020	2019
Omasta puolesta annetut vakuudet
Takaukset	4,4	3,7
Vuokravakuustalletukset	0,6	1,8
Kiinteistöjen alv-palautusvastuu	0,1	1,7
Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista	0,8	0,7

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset ovat noin 2,5 miljoonaa euroa.

Aineettomien hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	31.12.2020	31.12.2019
Hankintameno kauden alussa	224,8	217,4
Lisäykset	3,9	3,6
Liiketoimintojen yhdistäminen		3,7
Siirrot erien välillä	-0,2	0,2
Vähennykset	-0,4	-0,1
Hankintameno kauden lopussa	228,0	224,8

Kertyneet poistot kauden alussa	-32,1	-24,5
Tilikauden poistot	-6,5	-7,4
Siirrot erien välillä	0,1	-0,2
Vähennysten kertyneet poistot	0,4	0,1
Kertyneet poistot kauden lopussa	-38,1	-32,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	190,0	192,7

Aineellisten hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	31.12.2020	31.12.2019
Hankintameno kauden alussa	97,4	79,7
Lisäykset	7,2	18,4
Liiketoimintojen yhdistäminen		0,0
Siirrot erien välillä	1,1	1,5
Vähennykset	-11,5	-2,3
Hankintameno kauden lopussa	94,2	97,4

Kertyneet poistot kauden alussa	-44,1	-36,4
Tilikauden poistot	-8,8	-7,7
Siirrot erien välillä	-1,0	-1,5
Vähennysten kertyneet poistot	3,7	1,5
Kertyneet poistot kauden lopussa	-50,2	-44,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	44,0	53,2

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset

milj. euroa	31.12.2020	31.12.2019
Hankintameno kauden alussa	172,7	162,5
Lisäykset	14,6	14,5
Vähennykset	-4,3	-8,1
Liiketoimintojen yhdistäminen		3,8
Hankintameno kauden lopussa	182,9	172,7

Kertyneet poistot kauden alussa	-64,6	-46,5
Tilikauden poistot	-18,9	-22,5
Vähennysten kertyneet poistot	3,4	4,5
Kertyneet poistot kauden lopussa	-80,1	-64,6
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	102,8	108,1

Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

milj. euroa	Käyttöoikeusomaisuuserät 31.12.2020	Vuokrasopimusvelat 31.12.2020
Kirjanpitoarvo kauden alussa	108,1	114,2
Muutokset	13,6	20,7
Poistot	-18,9
Vuokrasopimusvelan lyhennykset		-20,6
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	102,8	114,2

31.12.2020 Vuokrasopimusvelasta 85,4 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 28,8 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.

milj. euroa	Käyttöoikeusomaisuuserät 31.12.2019	Vuokrasopimusvelat 31.12.2019
Kirjanpitoarvo kauden alussa	116,0	118,5
Muutokset	14,7	18,3
Poistot	-22,5
Vuokrasopimusvelan lyhennykset		-22,7
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	108,1	114,2

31.12.2019 Vuokrasopimusvelasta 87,0 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 27,1 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020
19.2.2021 KLO 8.00
Pihlajalinna

Kvartaalitiedot

milj. euroa	Q4/20	Q3/20	Q2/20	Q1/20	Q4/19	Q3/19	Q2/19	Q1/19
TULOSLASKELMA
Liikevaihto	137,2	123,9	114,7	133,0	133,8	122,7	129,7	132,5
Käyttökate (EBITDA)	15,1	16,7	8,5	12,1	12,3	12,9	10,4	12,2
Käyttökate, %	11,0	13,5	7,4	9,1	9,2	10,5	8,1	9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	15,7	17,2	9,0	12,7	14,4	17,4	10,8	12,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	11,5	13,9	7,9	9,5	10,8	14,2	8,3	9,5
Poistot	-8,4	-8,7	-8,4	-8,8	-8,6	-11,5	-8,8	-8,6
Liikevoitto (EBIT)	6,8	8,0	0,1	3,3	3,7	1,4	1,6	3,5
Liikevoitto, %	4,9	6,4	0,1	2,5	2,7	1,1	1,2	2,7
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	7,3	8,7	0,6	5,3	5,6	9,3	2,1	3,9
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %	5,3	7,0	0,5	4,0	4,2	7,5	1,6	3,0
Rahoitustuotot	0,1	0,1	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Rahoituskulut	-1,1	-1,1	-1,1	-1,4	-1,0	-1,0	-1,0	-1,0
Tulos ennen veroja	5,7	7,0	-0,9	2,0	2,7	0,4	0,6	2,5
Tuloverot	-2,8	-1,5	0,1	-0,6	-0,6	-0,3	-0,3	-0,7
Tilikauden tulos	3,0	5,4	-0,8	1,4	2,1	0,1	0,4	1,9
Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta	3,4	4,6	-0,6	1,3	3,7	-1,3	-0,5	1,4
Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta	-0,4	0,8	-0,3	0,1	-1,6	1,4	0,9	0,4
EPS	0,15	0,20	-0,03	0,06	0,16	-0,06	-0,02	0,06

Henkilöstö kauden lopussa	5 995	5 882	5 640	5 865	5 815	5 936	6 100	5 871
Henkilöstön muutos kvartaalilla	113	243	-226	50	-121	-164	230	21

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Pihlajalinna on koronaepidemian johdosta tarkastanut saataviensa luottoriskin ja menettelytavat luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Myyntisaatavien perintää on tehostettu. Yli 90 päivää vanhoja erääntyneitä saamisia kasvattaa merkittävästi Jämsän Terveyden ja Jämsän kaupungin väliset myyntisaamisten ja ostovelkojen maksusta pidättäytymiset. Kuten Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät - kappaleessa on kuvattu, mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse. Tämä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.

Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 0,2 (0,3) miljoonaa euroa.

milj. euroa	2020	2019
Myyntisaamiset	59,1	30,5
Siirtosaamiset	15,7	13,3
Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukset	0,5	0,1
Muut saamiset	0,4	2,2
Yhteensä	75,8	46,1

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Myyntisaamisten ikäjakauma

milj. euroa	31.12.2020	joista alaskirjattu	Netto 31.12.2020	31.12.2019	joista alaskirjattu	Netto 31.12.2019
Erääntymättömät	23,6	0,0	23,6	18,1	0,0	18,1
Erääntyneet			0,0
Alle 30 päivää	3,8	0,0	3,8	3,1	0,0	3,1
30-60 päivää	1,9	-0,1	1,8	1,8	-0,1	1,7
61-90 päivää	2,2	-0,1	2,1	0,6	-0,1	0,5
Yli 90 päivää	28,3	-0,5	27,8	7,5	-0,5	7,1
Yhteensä	59,8	-0,7	59,1	31,2	-0,7	30,5

Verojalanjälki

milj. euroa	2020	2019
Kaudelta maksettavat välittömät verot
Tuloverot (EVL-vero)	4,2	4,1
Työnantajan eläkemaksut	27,0	31,0
Sosiaaliturvamaksut	2,5	1,4
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut	2,5	3,1
Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut	1,3	1,0
Työnantajamaksut yhteensä	33,3	36,4

Kiinteistöverot	0,1	0,1
Varainsiirtoverot	0,4	0,2
Kaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä	37,9	40,8

Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen arvonlisävero
Arvonlisäverot, arvio	11,3	12,3

Kaudelta tilitettävät verot
Ennakonpidätykset	43,3	45,1
Työntekijän eläkemaksut, laskennallinen	13,7	13,0
Työntekijän työttömyysvakuutusmaksut, laskennallinen	2,2	2,7
Palkkaverot yhteensä	59,2	60,8
Arvonlisäverot, netto	1,9	0,9
Kaudelta tilitettävät verot yhteensä	61,1	61,7

Verojalanjälki	110,4	114,7

Liikevaihto	508,7	518,6
Tulos ennen veroja	13,8	6,3
Henkilöstö keskimäärin (FTE)	4 308	4 515
Julkiset tuet	1,4	0,7

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (EPS)	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
	Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Osakekohtainen oma pääoma	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osakekohtainen osinko	Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko tuloksesta, %	Osakekohtainen osinko	x 100
	Osakekohtainen tulos (EPS)
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakekohtainen osinko	x 100
	Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)	Tilikauden päätöskurssi
	Osakekohtainen tulos (EPS)
Osakevaihto, %	Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana	x 100
	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	Tilikauden tulos (rullaava 12 kk)	x 100
	Oma pääoma (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)	Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut (rullaava 12 kk)	x 100
	Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma	x 100
	Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat	x 100
	Oma pääoma
Käyttökate (EBITDA)	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA), %	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset	x 100
	Liikevaihto
Oikaistu käyttökate (EBITDA)*	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %*	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät	x 100
	Liikevaihto
Nettovelan suhde oikaistuun käytökatteeseen*, rullaava 12 kk	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
	Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)
Rahavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Oikaistu liikevoitto (EBIT)*	Liikevoitto + oikaisuerät
Oikaistu liikevoitto, %*	Oikaistu liikevoitto (EBIT)	x 100
	Liikevaihto
Tulos ennen veroja	Tilikauden voitto + tuloverot
Bruttoinvestoinnit	Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä käyttöoikeusomaisuuseriin
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto kaulella - edellisen kauden liikevaihto	x 100
	Edellisen kauden liikevaihto

Määritään merkittävät tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat, harvoin toistuvat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinan määritelmän mukaan tällaisia eri ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt ja konsernin uudelleenrahoitus, omaisuuden ar-vonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset.

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

/ jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
- vähennetään seuraava luku/luvut
+ lisätään seuraava luku/luvut

milj. eur, ellei toisin mainita	2020	2019
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) /	8,9	4,5
Oma pääoma alussa	106,1	130,3
Oma pääoma lopussa	115,0	106,1
Oma pääoma (keskiarvo) x 100	110,5	118,2
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	8,1	3,8

Oman pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana.


Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) +	13,8	6,3
Rahoituskulut (rullaava 12 kk)	4,6	4,0
/	18,4	10,3
Taseen loppusumma alussa -	438,4	436,8
Korottomat velat alussa	112,7	92,1
	325,8	344,7
Taseen loppusumma lopussa -	442,1	438,4

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Korottomat velat lopussa	119,0	112,7
	323,1	325,8
Keskiarvo x 100	324,4	335,2
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)	5,7	3,1

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkea tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.

Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma /	115,0	106,1
Taseen loppusumma -	442,1	438,4
Saadut ennakot x 100	1,2	1,1
Omavaraisuusaste, %	26,1	24,3

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
Korolliset rahoitusvelat -	208,1	219,7
Rahavarat /	13,3	27,0
Oma pääoma x 100	115,0	106,1
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	169,4	181,7

Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.

Nettovelan suhde oikaistuun käytökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk
Korolliset rahoitusvelat -	208,1	219,7
Rahavarat	13,3	27,0
Nettovelka /	194,8	192,7
Oikaistu käytökate EBITDA (rullaava 12 kk)	54,6	55,1
Nettovelan suhde oikaistuun käytökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk	3,6	3,5

Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käytökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa.

Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käytökate (EBITDA)
Kauden tulos	3,0	2,1	8,9	4,5
Tuloverot	-2,8	-0,6	-4,8	-1,8
Rahoituskulut	-1,1	-1,0	-4,6	-4,0
Rahoitustuotot	0,1	0,0	0,2	0,1
Poistot ja arvonalentumiset	-8,4	-8,6	-34,3	-37,7
Käyttökate (EBITDA)	15,1	12,3	52,4	47,8
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	0,6	2,1	2,2	7,3
Oikaistu käytökate (EBITDA)	15,7	14,4	54,6	55,1

Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käytökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistaa käytökartta.


Käyttökate (EBITDA), %
Käyttökate /	15,1	12,3	52,4	47,8
Liikevaihto x 100	137,2	133,8	508,7	518,6
Käyttökate (EBITDA), %	11,0	9,2	10,3	9,2

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
Oikaistu käyttökate /	15,7	14,4	54,6	55,1
Liikevaihto x 100	137,2	133,8	508,7	518,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	11,5	10,8	10,7	10,6

Liikevoitto (EBIT) ja Oikaistu liikevoitto (EBIT)
Kauden tulos	3,0	2,1	8,9	4,5
Tuloverot	-2,8	-0,6	-4,8	-1,8
Rahoituskulut	-1,1	-1,0	-4,6	-4,0
Rahoitustuotot	0,1	0,0	0,2	0,1
Liikevoitto	6,8	3,7	18,2	10,2
Poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yhteensä	-0,1	-0,2	0,4	3,3
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	0,6	2,1	2,2	7,3
Liikevoiton oikaisut yhteensä	0,5	1,9	2,6	10,6
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	7,3	5,6	20,8	20,8

Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako, Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eri, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistaa liikevoittoa.


Liikevoitto (EBIT), %
Liikevoitto /	6,8	3,7	18,2	10,2
Liikevaihto x 100	137,2	133,8	508,7	518,6
Liikevoitto (EBIT), %	4,9	2,7	3,6	2,0

Oikaistu liikevoitto (EBIT), %
Oikaistu liikevoitto /	7,3	5,6	20,8	20,8
Liikevaihto x 100	137,2	133,8	508,7	518,6
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %	5,3	4,2	4,1	4,0

Rahavirta investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta	18,6	19,8	47,2	36,8
Investointien nettorahavirta	-2,0	-4,3	-4,4	-19,5
Rahavirta investointien jälkeen	16,7	15,4	42,8	17,4

Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo, kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevan liiketoiminnan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo, paljonko yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Tulos ennen veroja
Kauden tulos	3,0	2,1	8,9	4,5
Tuloverot	-2,8	-0,6	-4,8	-1,8
Tulos ennen veroja	5,7	2,7	13,8	6,3

Bruttoinvestoinnit
Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa	44,0	53,2	44,0	53,2
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa	102,8	108,1	102,8	108,1
Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa	16,3	19,1	16,3	19,1
Liikearvo kauden lopussa	173,6	173,6	173,6	173,6
Lisätään kauden poistot ja arvonalentumiset	8,4	8,6	34,3	37,7
-
Aineelliset hyödykkeet kauden alussa	45,4	47,6	53,2	43,3
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa	104,9	110,5	108,1	116,0
Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa	17,0	19,9	19,1	22,9
Liikearvo kauden alussa	173,6	173,6	173,6	169,9
Aineellisten hyödykkeiden myynnit kaudella	-1,3	-2,1	-8,7	-4,5
Bruttoinvestoinnit	5,6	13,1	25,7	44,1

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %
Kauden liikevaihto -	137,2	133,8	508,7	518,6
Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella (rullaava 12 kk) -	0,2	2,0	1,4	17,4
Edellisen kauden liikevaihto	133,8	127,0	518,6	487,8
Liikevaihdon orgaaninen kasvu /	3,2	4,8	-11,3	13,4
Edellisen kauden liikevaihto x 100	133,8	127,0	518,6	487,8
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	2,4	3,8	-2,2	2,8
Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, %	0,2	1,6	0,3	3,6
Liikevaihdon kasvu	3,4	6,8	-9,9	30,8
Liikevaihdon kasvu, %	2,6	5,4	-1,9	6,3

Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi.

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liiketulos -tunnuslukujen oikaisuerien kuvaus

| milj. euroa | 10-12/2020
3 kk | 10-12/2019
3 kk | 2020 | 2019 |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Käyttökate (EBITDA) | 15,1 | 12,3 | 52,4 | 47,8 |
| Oikaisut käyttökatteeseen | | | | |
| Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut | | 0,0 | -0,1 | 3,0 |
| Osakekannustinjärjestelmän korvaukset liittyen rauenneeseen ostotarjoukseen | 0,3 | 0,3 | 1,5 | 0,3 |
| Ehdollisen vastikkeen muutos | | | | 0,3 |
| Tappiolliset myyntisopimukset | | | | 1,8 |
| IAS 37, ehdollinen vara | | 1,8 | | 1,8 |
| Muut | 0,3 | | 0,7 | 0,0 |
| Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä | 0,6 | 2,1 | 2,2 | 7,3 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 15,7 | 14,4 | 54,6 | 55,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -8,4 | -8,6 | -34,3 | -37,7 |
| Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin | | | | |
| Kassavirtaan vaikuttamaton tuplapoisto fuusion johdosta | | | 0,4 | |
| Toimipisteiden sulkeminen | -0,1 | -0,2 | 0,0 | 3,3 |
| Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä | -0,1 | -0,2 | 0,4 | 3,3 |
| Oikaistu liiketulos (EBIT) | 7,3 | 5,6 | 20,8 | 20,8 |
| Liikevoitto (EBIT) | 6,8 | 3,7 | 18,2 | 10,2 |

Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:

| milj. euroa | 10-12/2020
3 kk | 10-12/2019
3 kk | 2020 | 2019 |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Liikevaihto | | 1,8 | | 1,8 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 0,3 | 0,3 | 1,5 | 3,3 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 0,3 | | 0,7 | 2,2 |
| Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä | 0,6 | 2,1 | 2,2 | 7,3 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -0,1 | -0,2 | 0,4 | 3,3 |
| Liikevoiton oikaisuerät yhteensä | 0,5 | 1,9 | 2,6 | 10,6 |

Q4 PIHLAJALINNAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2020

19.2.2021 KLO 8.00

Pihlajalinna

Pihlajalinna tulosjulkistukset vuonna 2021

Tilinpäätös ja toimintakertomus: viimeistään viikolla 13

Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu: perjantaina 7.5.2021

Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 13.8.2021

Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: torstaina 4.11.2021

Julkistamistilaisuus

Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle pe 19.2.2021 klo 10.00. Tilaisuus järjestetään etänä.

Helsingissä 18.2.2021

Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Lisätiedot

Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270

Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290

Jakelu

Nasdaq Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

investors.pihlajalinna.fi

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa palveluita yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille, kuten kunnille ja kuntayhtymille, eri puolilla Suomea. Konserni tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita, joihin kuuluvat päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyden ja suunterveyden palvelut. Konserni tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on tuottaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.

AI assistant

Pihlajalinna Oyj — Earnings Release 2020

3282_rns_2021-02-19_c69ba77a-e3a9-461a-bd09-9ee2145ea4da.pdf

Pihlajalinna

Kannattavuus ja liikevaihto kehittyivät myönteisesti

Loka–joulukuu lyhyesti:

Tammi–joulukuu lyhyesti:

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2021

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Loka-joulukuu 2020

Liikevaihto asiakasryhmittäin

Loka-joulukuu 2020

Kausivaihtelu

Konsernin liikevaihto ja tulos

Loka–joulukuu 2020

Tammi–joulukuu 2020

Katsaus toimintaympäristöön

Konsernin tase ja rahavirta

Rahoitusjärjestelyt

Investoinnit

Kokonais- ja osaulkoistukset

Yhteenveto kokonais- ja osaulkoistusten liikevaihdosta ja kannattavuudesta (sisäinen myynti eliminoitu)

Muutokset konsernirakenteessa

Tutkimus ja kehitys

Henkilöstö

Johtoryhmä

Yhtiön hallitus

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Hallituksen valtuutukset

Tilintarkastus

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Mehiläinen ei toteuttanut ostotarjoustaan Pihlajalinnasta, yhdistymisprosessi on päättynyt

Riskienhallinta

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit:

Liikearvon arvonalentumistestaus:

Liputusilmoitukset

Voimassa olevat kannustinjärjestelmät

Omien osakkeiden hankinta kannustinjärjestelmää varten

Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2021

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Työterveys Virta Oy:n hankinta

Omien osakkeiden hankinta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2021

Hallituksen jäsenten lukumäärä ja kokoonpano

Hallituksen jäsenten palkkiot

Tilinpäätöstiedotteen liitetietoja

Laatimisperiaatteet

Uusien ja uudistettujen IFRS-standardien vaikutukset

Konsernin vastuut

Aineettomien hyödykkeiden muutokset

Aineellisten hyödykkeiden muutokset

Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset

Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

Kvartaalitiedot

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Lukuohjeet:

Pihlajalinna tulosjulkistukset vuonna 2021

Julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Jakelu

Pihlajalinna lyhyesti

More from Pihlajalinna Oyj

Pihlajalinna Oyj Earnings Release 2020