Annual Report • Mar 13, 2019
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Pihlajalinna lyhyesti 2 |
|---|
| Hallituksen puheenjohtajalta4 |
| Toimitusjohtajalta5 |
| Toimintaympäristö 6 |
| Liiketoiminta ja strategia 8 |
| Liiketoiminta-alueen esittelyjä10–13 |
| Asiakasryhmät 14–15 |
| Vastuullisuus 16 | |
|---|---|
| Hoidon laatu ja turvallisuus17 | |
| Taloudellinen vastuu 18–19 | |
| Vastuu henkilöstöstä 20–21 | |
| Tietosuoja ja tietoturva22–23 | |
| Kumppanuus 24–25 | |
| Vaikuttamiskartat26–29 |
| Hallitus 30 | |
|---|---|
| Johtoryhmä 31 | |
| Tilikausi 2018 | |
| Hallituksen toimintakertomus 33 | |
| Tilinpäätös 53 | |
| Tilintarkastuskertomus98 | |
| Tietoa osakkeenomistajille 102 |
yksi raportoitava
ASIAKASRYHMÄT • yritysasiakkaat • yksityisasiakkaat • julkisen sektorin asiakkaat.
LIIKETOIMINTA-ALUEELLA Liiketoimintajohtaja, joka vastaa liiketoiminnasta ja palvelutarjonnasta
segmentti JOKAISELLA
ETELÄ-SUOMI
VÄLI-SUOMI
POHJANMAA
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajista. Konsernin asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, vakuutusyhtiöt ja julkisyhteisöt, kuten kunnat ja kuntayhtymät.
Konserni maksaa kaikki veronsa Suomeen
Pääkonttori Tampereella Kehräsaaressa
Pihlajalinnan toimintamalli ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset kiteytyvät tapaamme toimia kuntien kanssa yhteistyössä. Kun Pihlajalinnan ja kunnan yhteisyhtiö vastaa kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta pitkällä sopimuksella, yhtiöllä on vahva kannustin terveyden edistämiseen ja vaikuttaviin toimintamalleihin. Pihlajalinnan liikevaihdosta yli 50 prosenttia tulee kuntien sote-palvelujen kokonaisulkoistuksista. Sopimukset ovat keskimäärin 10+5 vuoden mittaisia.
• Tasa-arvoinen hoitoonpääsy • Hyvinvointi
Kokenut hoito henkilökunta
perusterveydenhuolto, ei turhia lähetteitä
Nopea Vahva hoitoonpääsy
Ennaltaehkäisy
Suunnitellun sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen aikataulu venyi ja päätös hallituksen ja soten kaatumisesta tuli juuri tämän vuosikertomuksen mennessä painoon. Olimme toivoneet soten toteutumista, koska yhteiskuntamme tarvitsee uudistusta. Liiian pitkään jatkunut epävarmuuden tila on selkeästi pysäyttänyt lukuisissa kunnissa sekä kehittämisen että välttämättömien investointien tekemisen. Toisaalta tulevissa maakuntaorganisaatioissa ja sairaanhoitopiireissä on investoitu merkittävästi tulevaan malliin, joka ei nyt toteudu.
Hyvä että keskustelua ehdittiin käydä runsaasti. Keskustelussa minua on kuitenkin vaivannut joidenkin tahojen puutteellinen ymmärrys uudistuksen tarpeesta. Kyse ei ole siitä, miten saamme nykyisen palvelutason ylläpidettyä vähemmällä rahalla vaan siitä, miten varaudumme tulevaan kestävyysvajeeseen, väestön ikääntymiseen ja kaupungistumiseen. Lisäksi keskustelua on voimakkaasti leimannut yksityisen ja julkisen vastakkainasettelu, sekä uudet julkiset rakenteet, sen sijaan että olisi
keskitytty miettimään, miten potilaat saisivat parhaan mahdollisen hoidon. Niin, että yhteiskunnalla on siihen varaa myös tulevaisuudessa.
Vuonna 2010 Suomessa oli 940 000 yli 65-vuotiasta. Nykyisten arvioiden mukaan heitä on vuonna 2030 noin 1,5 miljoonaa. Nykyisenlainen työperäinen maahanmuutto ja syntyvyys eivät korjaa epätasapainoa. Muuttotappiopaikkakunnilla ongelmat kärjistyvät entisestään.
Olen optimistinen ja varma, että hyvinvointiyhteiskuntamme säilyy tästä huolimatta, mutta ei ilman merkittä viä muutoksia. Nyt on etsittävä keinoja, joilla julkisen ja yksityisen välille voidaan rakentaa aitoa yhteistyötä ja kumppanuuksia. Tästä on jo hyviä esimerkkejä ulkoistusten ja palvelusetelien muodossa. Ulkoistuksissa on useiden riippumattomien tahojen tutkimusten mukaan saavutettu positiivisia tuloksia niin palveluiden saatavuuden, laadun, kuin kustannusten hallinnan osalta. Uudistuksen kaaduttua myös näitä kokonaisulkoistuksia hillinneen rajoituslain juridinen peruste hävisi. Se on sekä
kuntien, että koko yhteiskunnan kannalta hyvä asia.
Olemme johtava toimija kuntaulkoistuksissa ja kiinteähintaisessa palvelutuotannossa. Meillä on hyvät lähtökohdat vastata kuntakentän tarpeisiin ja toimia ympäristössä, jossa uudistusta ei tehdä. Uudistuksen kaatuminen luo mahdollisuudet sille, että orgaaninen kasvu voi toteutua aiemmin arvoitua voimakkaampana.
Pihlajalinna on kotimainen terveydenhuollon uudistaja, ja sen vastuun haluamme kantaa jatkossakin. Mielestäni yhteiskunnan tulee antaa mahdollisuus innovatiiviselle palvelukehitykselle. Tavoitteena pitää olla taata kaikille suomalaisille heidän tarvitsemansa laadukas ja eettisesti toteutettu hoito ilman turhia viiveitä.
MIKKO WIRÉN Hallituksen puheenjohtaja VASTUULLISUUS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Vuosi 2018 oli rakentamisen vuosi. Muutimme organisaatiorakennettamme, laajennuimme maantieteellisesti, rakensimme uusia palveluita ja panostimme vahvemman brändin luontiin sekä digitaalisiin palveluihin. Rakentaminen söi kannattavuuttamme, mutta tulevaa vuotta ajatellen olemme nyt hyvissä asemissa.
Kuluneen vuoden aikana avasimme uudet lääkärikeskus-sairaalat Ouluun, Turkuun ja Seinäjoelle. Laajennuimme myös yrityskauppojen myötä uusiin maakuntakeskuksiin. Doctagonin myötä toimintamme kaksikielisillä alueilla vahvistui. Voimme nyt sanoa olevamme aidosti valtakunnallinen toimija ja olemme entistä valmiimpia tarjoamaan palveluitamme kaikille suomalaisille. Paikkoihin, joissa meillä ei vielä ole fyysistä toimipistettä, voimme tuoda tarjontamme etäpalveluina.
Palveluvalikoimamme on konkreettisesti laajentunut. Esimerkiksi Doctagonin lanseeraama vastuulääkärimalli parantaa kilpailukykyämme julkisissa palveluissa ja kilpailutuksissa. Forever-liikuntakeskusten kanssa pilotoimme yhteisiä palveluita sekä työterveyshuollossa että kuntoutuksessa. Toimimme myös entistä laajemman kumppaniverkoston kautta. Olemme kehittäneet kuntayhtiöiden toimintaa monella tavalla. Yhteistyössä psykoterapiakeskus Vastaamon kanssa pilotoimme matalan kynnyksen terapiapalveluita ja tavoittelemme erikoissairaanhoidon kustannusten hallintaa Doctagonin vastuulääkärimallin avulla.
Alkuvuoden aikana tehdyt organisaatiorakenteen muutokset ja tehostamistoimet alkoivat tuottaa tulosta loppuvuodesta, ja saimme ensimmäisen puolivuotiskauden edellistä vuotta heikomman tuloskehityksen korjattua. Laajentumiset ja muutokset söivät kuitenkin kannattavuuttamme vuositasolla, ja tuloksemme supistui edellisvuodesta. Nyt kaikki suurimmat muutokset on toistaiseksi tehty, emmekä ole suunnitelleet esimerkiksi uusien sairaalayksiköiden avaamista vuonna 2019.
Olemme muutosten jälkeen erittäin hyvissä asemissa suurissa työterveyden kilpailutuksissa, ja olemme saaneetkin työterveyshuollon kannattavuutta
parannettua. Kokemuksesta tiedämme, että hyvä työterveysmyynti johtaa yleensä myös itsemaksavien lääkärikeskus- ja sairaala-asiakkaiden lisääntymiseen.
Pihlajalinnan vahvuudet ovat kapitaatiopohjaisissa sote-palveluissa ja nyt rakennetussa valtakunnallisessa palveluverkossa. Koska soteuudistus ei nyt toteudu, uskomme kuntien aktivoituvan uudelleen ja rakentavan kanssamme palvelumalleja, joiden avulla kuntalaisten palvelut saadaan ylläpidettyä ja kustannukset hallittua.
Erityisen iloinen olen selkeästä muutoksesta keskusteluilmapiirissä vuoden 2018 aikana. Näemme jo nyt, että raja-aidat julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välissä ovat horjumassa ja meillä kaikilla on halu rakentaa aitoa yhteistyötä auttaaksemme suomalaisia elämään parempaa elämää.
Toimitusjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa Suomessa muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Taloudellisten paineiden vuoksi julkinen sektori keskittää palvelutuotantoa ja verovaroin tarjottujen palveluiden valikoima tullee supistumaan. Tämä tarjoaa yksityisille palveluntuottajille mahdollisuuden vahvistaa osuuttaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, joissa yksityisten osuus on nykyisin verrattain pieni.
Suunterveydenhoidossa yksityisillä on pidemmät perinteet ja isompi markkinaosuus, koska suunterveydenhoidon julkinen palvelu on ollut suppeaa ja saatavuus heikkoa.
Pihlajalinna tuottaa sote-palveluja hyvin laaja-alaisesti, joten se pystyy tarjoamaan ehyen ja vaikuttavan hoitoketjun sekä yksittäisille ihmisille että palveluiden järjestäjänä toimiville kunnille.
Lisäksi sillä on kuntaulkoistusten selvänä markkinajohtajana vahvin kokemus ja osaaminen kiinteillä hinnoilla toimimisesta. Koska sote-uudistus ei nyt toteudu, Pihlajalinna voi jatkaa julkisen sektorin kumppanina nykymalleilla eli esimerkiksi yhteisyritysten kautta tuotettavilla kokonaisulkoistuksilla.
Yksityisen markkinan tilanne on ennallaan. Työterveysmarkkinan arvioi-
daan kasvavan, mikäli kunnat ja muut julkisyhteisöt luopuvat omistamistaan työterveyshuoltopalveluita tuottavista yhtiöistä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaismarkkina on kasvanut maltillisesti viime vuosina. Yksityisten yritysten markkinan kasvu syntyykin etupäässä julkisten ja yksityisten tuottajien työnjaon uudistumisesta.
Nykyisin yksityiset tuottavat terveyspalveluja noin 4,2 miljardilla eurolla. Tästä noin 2,4 miljardia on yksityisesti rahoitettua yksityistä tuotantoa. Tähän sisältyvät esimerkiksi vakuutusten korvaamat leikkaukset, työterveyshuolto ja suunterveydenhoito. Loppu on julkisesti rahoitettua yksityistä tuotantoa kuten esimerkiksi kuntien sote-palveluiden ulkoistukset.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista on pyritty hillitsemään kokonaisulkoistuksia rajoittavalla väliaikaisella lailla. Kunnat ovat siitä huolimatta pyrkineet varmistamaan lähipalvelunsa asukkailleen erilaisilla kumppanuuksilla yksityisten tuottajien kanssa.
Pihlajalinna katsoo, että yksityiselle sektorille avautuu mahdollisuuksia täydentää julkisen sektorin palvelutarjontaa etenkin perustason erikoissairaanhoidossa ja kiireettömässä erikoissairaanhoidossa, kun väestö ikääntyy
ja julkinen sektori karsii ja keskittää erikoissairaanhoitoa aiempaa harvempiin yksiköihin.
Sote-uudistuspäätöstä odottaessa kuntien taloudellinen tila ei ole parantunut, ja uskomme niiden lähtevän hakemaan ratkaisuja nyt soten kaaduttua. Kokonaisulkoistuksissa on saavutettu positiivisia tuloksia niin palveluiden saatavuuden, kuin kustannusten hallinnan osalta.
Yksityisen markkinan tilanne on ennallaan. Työterveysmarkkinan arvioidaan kasvavan, mikäli kunnat ja muut julkisyhteisöt luopuvat omistamistaan työterveyshuoltopalveluita tuottavista yhtiöistä.
Pihlajalinnan liiketoiminta lähtee sen tehtävästä: autamme suomalaista elämään parempaa elämää. Jotta Pihlajalinna voi täyttää tehtävänsä, se laajenee uusille paikkakunnille ja kasvattaa palveluvalikoimaansa. Näin se voi vastata ihmisten tarpeisiin tarjoamalla helposti saatavilla olevia lähipalveluita.
Vuonna 2018 Pihlajalinna avasi täyden palvelun lääkärikeskus-sairaalat Turkuun, Ouluun ja Seinäjoelle. Toiminta laajeni myös yritysostojen myötä uusille paikkakunnille esimerkiksi Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kanta-Hämeessä sekä kokonaan uusiin maakuntiin, kuten Kymenlaaksoon ja Päijät-Hämeeseen.
Vuosina 2019–2020 Pihlajalinna jatkaa laajenemista erityisesti maakuntakeskuksiin. Laajeneminen voi tapahtua orgaanisin avauksin tai yritysostoin. Pihlajalinnan sairaalaverkosto valmistui kevään 2018 aikana, eikä uusia leikkausyksiköitä avata kuluvan vuoden aikana. Leikkausyksiköt sijaitsevat Helsingissä (2), Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Joensuussa, Seinäjoella, Jämsässä, Hämeenlinnassa ja Ähtärissä.
Lääkärikeskusverkoston lisäksi Pihlajalinnan kuvantamisyksiköiden ja hammasklinikoiden verkosto laajeni vuonna 2018. Yhtiö avasi myös ensimmäisen erityisasumispalveluyksikön kehitysvammaisille ja autismikirjon henkilöille Hämeenlinnaan. Laihialla alkoi yhteisyritysmallilla asumispalvelujen tuotanto ikäihmisille ja kehitysvammaisille.
Pihlajalinna on laajentanut palveluvalikoimaansa ja osaamistaan sairauksien hoidosta hyvinvointipalveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Yhtiö osti Foreverliikuntakeskusketjun helmikuussa 2018. Tästä hyötyy ennen kaikkea asiakas, mutta se auttaa myös Pihlajalinnaa tuottamaan palvelut entistä tehokkaampina ja vaikuttavampina kokonaisuuksina.
Doctagonin hankinnan myötä Pihlajalinnan palveluvalikoima laajeni kunnille tarjottaviin vastuulääkäri- ja etävastaanottopalveluihin. Monessa kunnassa, erityisesti haja-asutusalueilla, on haasteena lääkäreiden saatavuus ja tavoitettavuus. Vastuulääkäri- ja etävastaanottopalvelut tuovat lääketieteellisen osaamisen oikea-aikaisesti kuntaasiakkaiden käyttöön.
Laajan palveluvalikoiman ansiosta yhtiö pystyy kasvamaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja hajauttamaan riskejä. Pihlajalinna tavoittelee merkittävää roolia niin vakuutuspohjaisissa, ihmisten itse maksamissa kuin julkisestikin rahoitettavissa palveluissa.
Pihlajalinna kehittää voimakkaasti digitaalisia palvelujaan. Digipalveluiden kehitys tukee erityisen hyvin juuri kiinteähintaista liiketoimintaa, jota Pihlajalinnan toiminta suurimmaksi osaksi on. Kiinteähintaisessa mallissa palveluntuottajalla, tilaajalla ja asiakkaalla on parhaimmillaan sama tavoite: pitää ihmiset terveinä ja toimintakykyisinä.
Vuonna 2018 Pihlajalinna lanseerasi kanta-asiakasohjelman. Ohjelman tavoitteena on Pihlajalinnan koko tarjooman tunnettuuden lisääminen, palveluiden ristiinmyynti ja lisäarvon tuottaminen terveyden edistämisen keinoin. Työterveysasiakkaille avattiin uusi portaali lokakuussa. Portaali on yhteistyökanava asiakasorganisaatioiden ja Pihlajalinnan työterveysammattilaisten välillä.
Brändiuudistuksen jälkeen Pihlajalinna keskittyi vuonna 2018 markkinoimaan esimerkiksi urheiluklinikoiden palveluita. Alan muista toimijoista poikkeavalla markkinoinnilla Pihlajalinna pyrkii parantamaan spontaania tunnettuuttaan. Tämä työ jatkuu edelleen vuonna 2019.
Pihlajalinna uudisti aiemmin kahteen segmenttiin perustuneen toimintarakenteensa huhtikuun alusta 2018. Uudessa toimintarakenteessa on neljä maantieteellistä liiketoiminta-aluetta: Etelä-Suomi, Väli-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi. Kullakin liiketoimintaalueella on liiketoimintajohtaja, joka vastaa alueensa liiketoiminnasta ja palvelutarjonnasta sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.
Pihlajalinnalla on kaksi taloudellista pitkän aikavälin tavoitetta. Nettovelan taso suhteessa käyttökatteeseen on tavoitteen mukainen. Liikevoiton (EBIT) tavoite on yli 7 prosenttia liikevaihdosta. Vuonna 2018 liikevoitto (EBIT) oli 2,6 prosenttia liikevaihdosta.
Panostukset uusiin toimipisteisiin, toimintarakenteen muutos sekä yrityskauppojen varainsiirtoverot ja neuvonantokulut painoivat kannattavuutta vielä 2018. Yhtiö uskoo, että investointien tulokset näkyvät tuloksessa myönteisesti jo lähitulevaisuudessa.
OLEMME SUOMEN ARVOSTETUIN SOTE-YHTIÖ VUONNA 2020
AUTAMME SUOMALAISTA ELÄMÄÄN PAREMPAA ELÄMÄÄ
Arvot EETTISYYS, ENERGISYYS JA ENNAKKOLUULOTTOMUUS
PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET NETTOVELAN TASO alle 3x käyttökate LIIKEVOITTO (EBIT) yli 7% liikevaihdosta
Suomen taloustilanne on ollut vuosia heikko ja julkinen sektori on velkaantunut. Etenkin kunnat ovat joutuneet ahdinkoon, kun hoitokustannukset ovat kasvaneet ja verotulot ovat samanaikaisesti pienentyneet. Talousongelmat ovat johtaneet julkisen sektorin haluun ulkoistaa palveluita ja hakea entistä tehokkaampia tapoja tuottaa vaikuttavia palveluita.
Suomen väestö ikääntyy nopeimmin Euroopassa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2020 jo lähes 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta ja määrä nousee vuoteen 2030 mennessä 1,5 miljoonaan. Yli 65-vuotiaat käyttävät valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista, joten palveluiden kysynnän ja kustannusten odotetaan kasvavan.
Aiemmin sairastuttiin esimerkiksi virus- ja tartuntatauteihin, nykyään suomalaisten yleisimmät sairaudet liittyvät elintapoihin. Yleisimpiä kuolemaan johtavia tekijöitä ovat työikäisillä kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet sekä alkoholinkäyttö. Terveyserot ovat Suomessa suhteellisen suuria ja riippuvat esimerkiksi koulutustasosta. Kustannusten hillitsemiseksi pitää painottaa ennaltaehkäisyä ja nopeaa hoitoon pääsyä.
Suomalaiset tupakoivat keskimäärin aiempaa vähemmän, syövät terveellisemmin ja liikkuvat aiempaa enemmän vapaaaikanaan. Hyvinvointitrendit ohjaavat myös kulutustottumuksia, esimerkiksi ravintovalintoja ja terveys- ja liikuntapalveluiden käyttöä. Nopeinta elintapojen kehitys on ollut korkeasti koulutetuilla.
Vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten määrä on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Vakuutusten määrän kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat olleet muun muassa huoli julkisten palveluiden saatavuudesta sekä halu varmistaa nopea hoitoonpääsy. Vuoden 2018 alussa jo lähes 1,2 miljoonalla suomalaisella oli vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus. Oletamme, että vapaaehtoisten vakuutusten kysyntä jatkaa kasvuaan ainakin vuoteen 2020 asti.
Terveyspalveluilta odotetaan entistä parempaa laatua ja vaikuttavuutta. Tarve yksilöllisiin ratkaisuihin on lisääntynyt, ja teknologia on vahvistanut trendiä. Valtaosa suomalaisista haluaa lisätä valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yhä useampi on pyrkinyt varmistamaan oman valinnanvapauden esimerkiksi sairauskuluvakuutuksella.
Etelä-Suomi on tiheäväestöinen kasvualue, jossa on paljon potentiaalia. Alueeseen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Etelä-Suomen liiketoiminta-alueen tavoitteena on voimakas kasvu palveluverkoston kasvattamisen kautta. Etelä-Suomen alueella on vahva verkosto lääkärikeskuksia, sairaaloita, hammasklinikoita, Lapsettomuusklinikka, Foreverliikuntakeskuksia ja Ikipihlaja-koteja.
LIIKEVAIHTO 107,6 milj. € (60,7 milj. € 2017) kasvua +77 %
11,8 milj. € (4,4 milj. € 2017) kasvua +170 %
ALUEELLE MAKSETUT ENNAKONPIDÄTYKSET
Pihlajalinna haluaa näyttää tulevina vuosina suuntaa työhyvinvoinnissa ja hyvinvointipalveluissa. Foreverliikuntakeskukset siirtyivät yrityskaupalla osaksi Pihlajalinnaa vuonna 2018. Liikuntakeskukset tarjoavat monipuolisia hyvinvointipalveluita kuntoileville aikuisille.
Forever-ketju laajeni vuoden aikana Turkuun, kun yhtiö hankki Leaf Areenan. Tampereelle avattiin ensimmäinen Forever LITE -liikuntakeskus loppuvuonna. Edullisemman hintaluokan LITE-salit tarjoavat kuntosalipalveluita, jotka tukevat myös ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta. Forever LITE -liikuntakeskusten määrä
nousi alkuvuodesta 2019 jo kuuteen, kun yhtiö ilmoitti FIT1-ketjun eli yhteensä viiden uuden liikuntakeskuksen ostosta.
Liikuntakeskustoiminta täydentää Pihlajalinnan ennaltaehkäisevää toimintaa työterveyshuollossa ja asiakkaiden kuntoutumista erikoissairaanhoidon toimenpiteiden jälkeen. Pihlajalinna yhdistää eri palveluja toisiinsa niillä paikkakunnilla, joissa on sekä liikunta- että lääkärikeskuksia. Yhteiset palvelut tekevät hoitoketjuista sujuvampia, ja työnantajille tarjotaan myös ennaltaehkäiseviä palvelupaketteja.
Väli-Suomen alueeseen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kanta-Hämeen, Satakunnan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueella. Väli-Suomen liiketoiminta-alueella haetaan kasvua yhteisyritysten ja lääkärikeskusten sairaaloita, hammasklinikoita, Ikipihlajakoteja sekä kaksi liikuntakeskusta ja erityisasumispalveluyksikkö. Väli-Suomen alueella toimii Hattulan osaulkoistus ja kolme Pihlajalinnan ja kuntien perustamaa yhteisyhtiötä, jotka vastaavat Mänttä-Vilppulan, Parkanon ja Kihniön sekä Jämsän sosiaali- ja
terveydenhuollon kokonaisulkoistuksista. Ulkoistusten väestövastuu on yhteensä 54 000. Alueella toimii myös julkista erikoissairaanhoitoa tarjoava Jokilaakson sairaala Jämsässä sekä kolme vastaanottokeskusta.
Vuoden 2018 aikana Pihlajalinnan kuntayhtiöihin jalkautettiin tavoitteellinen hyvinvointiohjelma henkilöstölle. Ohjelman tavoitteena on edistää henkilöstön energisyyttä ja vireyttä, alentaa sairauspoissaoloja sekä vaikuttaa positiivisesti yrityksen liiketoimintaan. Ohjelman kuluessa henkilöstölle järjestettiin mm. vireystoripäiviä, asiantuntijaluentoja sekä kohdennettuja valmennuspalveluita.
Kohdennetuilla palveluilla tuetaan suoraan riskiryhmiin kuuluvaa henkilöstöä. Esimerkiksi terveysvalmennuksilla pyritään vaikuttamaan elämäntapoihin ja edistämään sitä kautta työssä ja elämässä jaksamista.
Jämsän Terveydessä ja Jokilaakson Terveydessä yhteensä 205 työntekijää osallistui hyvinvointihankkeen tarjoamiin palveluihin. Kohonneen riskin palveluihin osallistui 80 henkilöä.
Valmennusryhmien henkilöstö koki positiivisia muutoksia, kuten stressin vähenemistä, säännöllisen kivun pienentymistä ja kasvanutta innokkuutena lähteä liikkumaan. Henkilöstö koki valmennuksista olleen apua myös omien unelmien ja tavoitteiden asettamisessa sekä oman ajankäytön hallinnassa, minkä myötä läheisille löytyi enemmän aikaa.
Pohjanmaan alueeseen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Alueella on lääkärikeskuksia, sairaala, hammasklinikka ja Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistus, jonka palvelutuotannosta vastaa Pihlajalinnan ja kuntien yhteisyritys Kuusiolinna Terveys. Yhtiö vastaa yhteensä 24 000 asukkaan sosiaalija terveydenhuollosta. Vuonna 2018 Hyvinvointi, joka tuottaa ikäihmisten
ja kehitysvammaisten asumispalveluita. Pohjanmaan liiketoiminta-alueella haetaan vahvaa kasvua lääkärikeskustoiminnasta.
Kuusiolinna Terveyden kymmenessä hoivakodissa otettiin käyttöön Doctagonin kehittämä vastuulääkärimalli vuonna 2018. Vastuulääkärimallilla tavoitellaan hoivakotien asiakkaiden hyvää ja turvallista hoitoa heidän omassa asuinympäristössään. Samalla malli vähentää ikäihmistä kuluttavia päivystyskäyntejä, kuljetuksia ja osastojaksoja.
Vastuulääkärimallissa jokaiselle yksikölle on nimetty oma ikäihmisten hoitoon perehtynyt vastuulääkäri, joka vastaa koko yksikön lääketieteellisestä hoidosta. Vastuulääkärimalli muodostuu etäkonsultaatiosta sekä kolmen kuukauden välein tapahtuvasta lääkärin kierrosta yksikössä.
Vastuulääkäri on tavoitettavissa ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Aiempaa paremmat tutkimusmahdollisuudet mahdollistavat nopean hoidon aloittamisen asiakasta siirtämättä niissä tapauksissa, joissa asiakkaan tila ei edellytä siirtoa terveyskeskuksen tai sairaalan päivystykseen.
Ympärivuorokautisella vastuulääkärimallilla voidaan välttää jopa kolme neljästä ikäihmisen kuntoa rasittavasta akuuttivastaanoton käynnistä. Vastuulääkärimallin käytön myötä vapautuu arviolta 90–100 lääkärityötuntia enemmän kuukaudessa Kuusiokuntien sote-ulkoistuksen vastuuväestön perusterveydenhuollon vastaanottoihin.
PIHLAJALINNA 2018 VASTUULLISUUS KUMPPANUUS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Vuoden 2018 alussa Pihlajalinna avasi uuden konseptin mukaisen, täyden palvelun lääkärikeskuksen ja sairaalan Oulun ydinkeskustaan.
Oulun Pihlajalinnassa on yleis- ja erikoislääkärien sekä fysioterapeuttien vastaanotot, kattavat työterveyspalvelut sekä kaksi leikkaussalia. Myös tutkimuspalvelut ovat laajat, sillä laboratorion ja peruskuvantamisen lisäksi lääkärikeskuksessa on
magneettikuvauslaite.Oulussa on lisäksi saatavilla myös hammasklinikan palvelut.
Uuden konseptin mukainen lääkärikeskus on levollinen ympäristö, jossa asioita pohdittu vahvasti asiakkaan kokemuksen kannalta. Konsepti myös valmistelee tulevaisuuden lääkärikeskusta, jossa on tarjolla sekä sosiaali- että terveyspalveluita.
Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.
Yhtiön yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveyshuollon asiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista lukuun ottamatta julkisen sektorin työterveysasiakkaita.
Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyshuollon palveluita ja työvoimapalveluita.
LIIKEVAIHTO 92,0 milj. € (68,0 milj. € 2017) +35 %
OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA 17 % (14 %)
OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA 64 % (69 %)
LIIKEVAIHTO 105,6 milj. € (82,6 milj. € 2017) +28 %
PIHLAJALINNA 2018 VASTUULLISUUS KUMPPANUUS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Yksi Pihlajalinnan vuoden 2018 merkittävimmistä avauksista oli valtakunnallinen asiakkuusohjelma, joka lanseerattiin lokakuussa. Ohjelma on maksuton, ja siihen voivat liittyä kaikki Pihlajalinnan asiakkaat ja palveluistamme kiinnostuneet täysi-ikäiset suomalaiset.
Ohjelman ytimessä on ajatus ihmisen yksilöllisestä terveydestä ja siihen liittyvien tarpeiden ratkaisemista. Tavoitteena on tarjota Pihlajalinnan kaikille asiakkaille tukea terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä palvella heitä arjessa myös silloin, kun he eivät asioi vastaanotolla.
Ohjelma tukee uusasiakashankintaa ja ristiinmyyntiä sekä lisää asiakkaiden tietoisuutta Pihlajalinnan laajasta palvelutarjonnasta. Kanta-asiakkaat saavat jo nyt valtakunnallisia tarjouksia ja tietoa terveydestä. Visiomme on, että tulevaisuudessa palvelemme asiakkaita yksilöllisemmin.
– Maallikkona on välillä vaikea tietää, mitä oman terveyden edistämiseksi pitäisi tehdä. Ohjelmaan kuulumalla saa terveysvinkkejä ja elämäntapasuosituksia. Tulevaisuudessa tarjoamme kantaasiakkaille myös henkilökohtaisesti räätälöityjä sisältöjä, sanoo asiakaskokemusjohtaja Jutta Tikkanen.
Käytännössä markkinointiviestintää ja tarjouksia voidaan tulevaisuudessa kohdentaa asiakkaiden kiinnostuksen kohteiden sekä asiointi-, terveysja demografiatietojen perusteella. Ohjelma mahdollistaa myös yksilöllisten palvelupolkujen rakentamisen esimerkiksi asiakkaan kielivalintojen mukaan. Ohjelmaa hallinnoidaan Salesforcen Service Cloud Lightning -palvelulla, joka otettiin käyttöön EU:n tietosuojauudistuksen yhteydessä keväällä 2018.
Syksyn 2018 aikana kanta-asiakkaille lähetettiin kolme uutiskirjettä, jotka sisälsivät tarjouksia ja tietoa terveydestä. Valtakunnalliset tarjoukset lanseerataan neljä kertaa vuodessa. Lisäksi
Pihlajalinnan liiketoiminta-alueet voivat suunnitella omia paikallisia etujaan. Tulevaisuudessa ohjelmassa esitellään myös uusia palveluita ja kerrotaan uudesta tutkimustiedosta eri erikoisaloilta.
Asiakkaille kerrottiin ohjelmasta ahkerasti toimipisteissä sekä digitaalisissa markkinointikanavissa, ja joulukuun 2018 lopussa kanta-asiakkaita oli liki 8000. Kuluvan vuoden tavoitteena on kasvattaa asiakkaiden ohjelmasta kokemaa lisäarvoa ja kasvattaa jäsenten määrää voimakkaasti. Tavoitteena on saada 100 000 suomalaista liittymään ohjelmaan vuoden 2019 loppuun mennessä.
Kanta-asiakkaiden määrä ei kuitenkaan ole ainoa tavoite, vaan ohjelman kautta toteutamme Pihlajalinnan tehtävää eli autamme suomalaisia elämään parempaa elämää. Pihlajalinna rakentaa terveysja hyvinvointipalveluita, jotka keskittyvät ihmisten terveenä pysymiseen ja jotka auttavat asiakkaita voimaan paremmin jokaisessa elämänsä vaiheessa.
– Harvoin innostumme asioista, jotka eivät suoraan liity meihin itseemme tai läheisiimme. Pihlajalinnassa pyrkimyksemme on profiloitua aidosti kiinnostavaksi ja hyödylliseksi terveyskumppaniksi kohdennettujen palvelujen avulla, Jutta Tikkanen sanoo.
VASTUU
Pihlajalinnalla on vastuullinen perustehtävä: auttaa suomalaista elämään parempaa elämää. On helpompaa, edullisempaa ja keholle kevyempää pitää ihminen terveenä kuin parantaa jo sairastunut. Siksi Pihlajalinna rakentaa palveluita, jotka keskittyvät ihmisten terveenä pysymiseen.
Pihlajalinna kantaa vastuuta suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, yhteiskunnan varojen käytöstä ja verojenmaksusta Suomeen, työntekijöistä ja
Pihlajalinnan sidosryhmät
siitä, miten asiakastietoa säilytetään ja käsitellään. Pihlajalinnalle on tärkeintä taata palvelujen laatu, turvallisuus ja tehokkuus, huolehtia omasta henkilöstöstä sekä varmistaa asiakkaiden tietosuoja ja -turva.
Tuhannet pihlajalinnalaiset huolehtivat osaltaan satojen tuhansien suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista päivittäin. Ilman asiakkaiden ja yhteiskunnan luottamusta yhtiö ei voi toteuttaa tehtäväänsä.
Pihlajalinna on jatkuvasti yhteydessä useimpiin sidosryhmiinsä. Palautetta kerätään asiakkailta, henkilöstöltä ja yhteistyökumppaneilta jatkuvasti monin eri tavoin. Palautteen avulla arvioidaan Pihlajalinnan onnistumista ja tiedetään, mitkä asiat Pihlajalinnan toiminnassa ovat tärkeimpiä sidosryhmille.
Sidosryhmien odotuksia Pihlajalinnan vastuullisuudelle on tutkittu teemahaastatteluissa. Sidosryhmät määrittelivät Pihlajalinnan tärkeimmiksi vastuullisuusteemoiksi:
LIIKETOIMINTA
JA STRATEGIA KUMPPANUUS VASTUULLISUUS
Jotta Pihlajalinna voi auttaa suomalaista elämään parempaa elämää, parannamme jatkuvasti toimintaamme, kehitämme vaikuttavampia sosiaalija terveyspalveluja ja tarkkailemme hoidon sekä palvelun laatua. Haluamme olla toimialamme vastuullinen edelläkävijä, joka tarjoaa nopeaa ja vaivatonta hoitoa missä ja milloin asiakkaamme sitä tarvitsevat.
Pihlajalinnan tavoite on täyttää säädöksissä ja määräyksissä asetetut vaatimukset joka päivä kaikissa toimintayksiköissä. Kaikki terveyspalvelut ovat tieteellisesti todennettuja ja lääketieteellisesti vaikuttavia. Vaikuttavuutta pyritään parantamaan sillä, että hoitoon pääsee viiveettä. Työn perustana ovat lait ja asetukset, viranomaisohjeet, Käypä hoito -suositukset ja Pihlajalinnan omat toimintaohjeet. Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi Pihlajalinna toteuttaa omavalvontaa ja ohjeistuksia, kouluttaa henkilöstöä ja rekrytoi tarvittavia osaajia.
Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon laadusta vastaavat lääketieteellinen johtaja, lääketieteellinen johtoryhmä, terveydenhuollosta vastaavat johtajat, vastaavat lääkärit ja yksiköiden vastuuhenkilöt. Johto seuraa jatkuvasti laatumittareita ja -tavoitteita, kehittää toimintaa ja puuttuu poikkeamiin. Tuloksia, tavoitteita ja toimenpiteiden edistymistä seurataan säännöllisesti johdon katselmuksissa, johtoryhmissä sekä yksikköpalavereissa.
Pihlajalinnan lääkärikeskuksilla, sairaaloilla ja hammasklinikoilla on käytössä ISO 9001 -laatujärjestelmä. Sertifioinnin tavoitteena on edelleen kehittää ja parantaa yksiköiden toimintatapoja. Samalla varmistetaan, että lakisääteiset vaatimukset ja omavalvonnan tavoitteet täyttyvät ja parannetaan riskienhallintaa.
Potilaista tulee yhä vahvemmin valtaa käyttäviä asiakkaita, kun valinnanvapaus lisääntyy sekä vakuutusten että
suunnitellun sote-uudistuksen ansiosta. Pihlajalinna kehittää palveluitaan jatkuvasti asiakaslähtöisemmiksi ja asiakkaiden palvelupolkuja sujuvammiksi ja vaikuttavammiksi. Tavoitteena on tehdä asiakaskokemuksesta Pihlajalinnalle kilpailuetu. Vuonna 2018 asiakaskokemuksessa panostettiin muun muassa uuteen lääkärikeskuskonseptiin ja uuteen asiakkuusohjelmaan.
Pihlajalinnassa ilmoitukset, palautteet ja poikkeamat käsitellään lähtökohtaisesti paikallisesti ja tarvittaessa yhtiön johtotasolla sekä viranomaisten kanssa. Tietoturvailmoitusten käsittelyistä vastaavat tietosuojavastaavat.
Pihlajalinnan asiakaskokemusjohtaja vastaa palautteiden käsittelystä. Palautteet tulevat suoraan asiakkailta hoitoja palvelutilanteissa, verkkosivujen tai sosiaalisen median kautta sekä henkilökunnalta Pihlajalinnan palauteprosessin mukaisesti. Potilasasiamiehet auttavat ja neuvovat potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa.
0,1 KANTELUT*
2018 TEHDYT POTILASVAHINKO-ILMOITUKSET*
27 %
vuonna 2018 ratkaistuista tapauksista Potilasvakuutuskeskus ratkaisi korvattavaksi
INFEKTIOT** syvät infektiot ** Leikkausalueen infektioprosentti on laskettu suhteessa
0,19 %
LEIKKAUSALUEEN
Pihlajalinnan sairaaloiden toimenpidemääriin.
1 049 081 KOKONAIS-KÄYNTIMÄÄRÄ
* Muistutusten, kanteluiden ja potilasvahinkoilmoitusten määrä suhteessa 100 000 käyntiin. Potilasvahinkoilmoitukset sisältävät tapaukset, joissa vakuutuksenottajana on Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy tai Pihlajalinna Terveys Oy. Pihlajalinna-konsernin toimipisteissä työskentelevien ammatinharjoittajien toiminnasta tehdyt muistutukset, kantelut tai potilasvahinkoilmoitukset eivät välttämättä tule konsernin tietoon. Konsernin tietoon tulevat tapaukset ilmoitetaan tilastoissa. Sekä käyntimäärät että muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset sisältävät Pihlajalinnan lääkärikeskukset, konsernin sairaalat, työterveysasemat ja hammaslääkärikeskukset sekä Hattulan terveysaseman.
NPS-INDEKSI LÄÄKÄRI-KESKUKSET
+69
NPS-INDEKSI SAIRAALAT
+87
NPS-INDEKSI HAMMAS-KLINIKAT +84
Mittaus kattaa Pihlajalinnan kaikki lääkärikeskukset, sairaalat ja hammasklinikat. Palautteiden yhteismäärä on 10 068 kpl.*
| SAAMAMME AVOIN | ||||
|---|---|---|---|---|
| PALAUTE ON KOSKENUT |
Osuus kaikista palautteista |
Nega tiiviset |
Posi tiiviset |
Kehitys ehdotukset |
| Teknologiaongelmat | 9 % | 81 % | 0 % | 19 % |
| Hoidon laatu | 22 % | 58 % | 39 % | 3 % |
| Laskutus | 7 % | 85 % | 0 % | 15 % |
| Kohtaaminen | 15 % | 47 % | 50 % | 3 % |
| Odotusaika | 13 % | 96 % | 2 % | 2 % |
| Palvelun sisältö | 22 % | 58 % | 15 % | 27 % |
| Muu | 12 % | 23 % | 4 % | 73 % |
| Yhteensä | 100 % |
* Pihlajalinna siirtyi konsernitasoiseen asiakaskokemuksen mittaus- ja palauteprosessiin 5/2018. Raportoimme tämän prosessin mukaiset palautteet. Kuntayhtiöissä toteutimme yhtiökohtaista, tilaajan kanssa sovittua mittausmallia.
Pihlajalinnassa vastuullinen sosiaali- ja terveydenhuolto on myös tehokasta. Rajallisilla resursseilla kuten verovaroilla on saatava aikaan mahdollisimman paljon hyvinvointia.
Yhtiön kehittämässä yhteisyritysmallissa Pihlajalinna perustaa kunnan tai kuntayhtymän kanssa yrityksen, jota molemmat osapuolet omistavat. Malli tuo yhteiskunnalle ja yhteisyhtiön paikalliselle yhteisölle hyvää montaa eri kautta. Kunta saa suoraan oman osuutensa yhteisyrityksen voitoista ja voi käyttää rahat haluamiinsa kohteisiin. Lisäksi yhteisyrityksen tuottaessa voittoa osa siitä kiertää verotuottoina paikalliselle yhteisölle, koska yhtiöiden kotipaikat ovat niiden toimintapaikkakunnissa.
Paikalliset yhtiöt ovat tärkeitä paikalliselle elinkeinoelämälle. Yhteisyhtiöistä suurin, Kuusiolinna Terveys, vastaa Alavudella, Kuortaneella, Ähtärissä ja Soinissa yhteensä 24 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kuusiolinna maksoi vuonna 2018 kumppanikunnille 735 000 euroa osinkoa ja teki paikallisten yritysten kanssa yhteistyötä yli 2,6 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2018 Pihlajalinna maksoi osinkoa yhteisyhtiöiden kumppanikunnille yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Lisää Pihlajalinnan paikallisesta vaikuttavuudesta ja vastuullisuudesta voit lukea sivuilta 26−29.
Ennaltaehkäisyn ja vaikuttavan, nopean hoidon merkitys kasvaa sosiaali- ja terveydenhuollossa jatkuvasti. On helpompaa, edullisempaa ja keholle kevyempää pitää ihminen terveenä kuin parantaa sairas. Yhtenä syynä on rahoitusmallin muutos palvelukohtaisesta hinnoittelusta yhä enemmän kiinteään hinnoitteluun. Tämä on eduksi kaikille, sillä palveluntuottajilla on voimakas kannustin kehittää vaikuttavampia toimintatapoja kuten digitaalisia palveluja ja panostaa toiminnassaan ennaltaehkäisyyn.
Pihlajalinnan liiketoiminnasta suurin osa, hieman vajaa 60 prosenttia, tulee kiinteähintaisesta liiketoiminnasta. Kiinteässä hinnoittelussa Pihlajalinnalle ei makseta esimerkiksi yksittäisen magneettikuvan ottamisesta, vaan siitä, että otamme vastuun ihmisen terveyspalveluista. Tämän vuoksi Pihlajalinna rakentaa palveluita, jotka keskittyvät ihmisten terveenä pysymiseen. Pihlajalinna
on panostanut merkittävästi ennaltaehkäisyyn ja sen kehittämiseen hoitoketjuissa ostamalla Forever-liikuntakeskusketjun vuonna 2018.
Pihlajalinnan kehittämä malli kuntapalveluissa perustuu siihen, että ennaltaehkäisyllä, nopealla ja vaikuttavalla perusterveydenhuollolla sekä viiveettä saatavilla erikoissairaanhoidon lähipalveluilla keskitytään pitämään ihmiset mahdollisimman terveinä ja kalliin erikoissairaanhoidon tarve vähenee.
Pihlajalinna on suomalainen pörssiyhtiö, joka on noin 95-prosenttisesti suomalaisomistuksessa. Pihlajalinnan pääkonttori on Tampereella ja sen kaikki tytäryhtiöt on rekisteröity Suomeen. Pihlajalinnan verojalanjälki löytyy seuraavalta sivulta.
| 31.12.2018 | OMISTUS PROSENTTI |
|---|---|
| Ulkomaiset | 0,1 % |
| Hallintarekisteröidyt | 5,5 % |
| Suomalaisomistus | 94,4 % |
| Lappi 262 | |
|---|---|
| Keski-Pohjanmaa 2 | Pohjois-Pohjanmaa 1 072 |
| Pohjanmaa 367 | |
| Kainuu 3 | |
| Etelä-Pohjanmaa 7 712 | Pohjois-Savo 582 |
| Pohjois-Karjala 579 | |
| Pirkanmaa 14 395 | Keski-Suomi 6 034 |
| Satakunta 499 | Etelä-Savo 124 |
| Kanta-Häme 974 | Etelä-Karjala 214 |
| Varsinais-Suomi 1 683 | Kymenlaakso 1 208 |
| Uusimaa 8 901 | Päijät-Häme 124 |
1 000 euroa
LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA KUMPPANUUS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tilikaudelta maksettavat välittömät verot | ||
| Tuloverot (EVL-vero) | 5,1 | 4,3 |
| Työnantajan eläkemaksut | 29,4 | 25,7 |
| Sosiaaliturvamaksut | 1,5 | 1,6 |
| Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut | 4,3 | 4,0 |
| Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut | 0,9 | 0,9 |
| Työnantajamaksut yhteensä | 36,1 | 32,1 |
| Kiinteistöverot | 0,1 | 0,1 |
| Varainsiirtoverot | 1,2 | 0,4 |
| Tilikaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä | 42,4 | 36,8 |
| Arvonlisäverot, arvio | 12,4 | 9,0 |
| Tilikaudelta tilitettävät verot | ||
| Ennakonpidätykset | 44,7 | 35,3 |
| Työntekijän eläkemaksut, laskennallinen | 11,7 | 9,5 |
| Työntekijän työttömyysvakuutusmaksut, laskennallinen | 3,3 | 2,3 |
| Palkkaverot yhteensä | 59,7 | 47,1 |
| Arvonlisäverot, netto | 0,6 | 1,8 |
| Kaudelta tilitettävät verot yhteensä | 60,3 | 48,9 |
| Liikevaihto, milj. euroa | 487,8 | 424,0 |
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | 10,0 | 17,4 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 868 | 3 879 |
| Julkiset tuet, milj. euroa | 1,3 | 0,8 |
42,4 milj. € (36,8)
TILIKAUDELTA TILITETTÄVÄT VEROT YHTEENSÄ
60,3 milj. € (48,9)
Ammattitaitoinen, osaava ja sitoutunut henkilöstö on Pihlajalinnan liiketoiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeä. Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat luottamukseen, ja henkilöstö on avainroolissa laadukkaan ja eettisen palvelun toteuttamisessa. Työhyvinvoinnin, työkyvyn, rekrytoinnin ja työilmapiirin merkitys korostuu ja näkyy myös yhtiön tuloksessa, koska ihmisten merkitys asiakasarvon luomisessa on erittäin iso.
Pihlajalinna haluaa työnantajana kehittää henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia niin, että yhtiön kilpailukyky vahvistuu sekä työnantajana että liiketoiminnassa. Henkilöstön osaamiseen panostaminen ja hyvä esimiestyö auttavat Pihlajalinnaa saavuttamaan strategiset tavoitteensa.
Pihlajalinna kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja noudattaa Suomen työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa koskevaa lainsäädäntöä kaikissa toimipisteissään. Pihlajalinna kunnioittaa työntekijöidensä järjestäytymisoikeutta ja oikeutta työehtoneuvotteluihin. Pihlajalinna ei hyväksy minkäänlaista työntekijöiden tai ammatinharjoittajien syntyperään, kansallisuuteen, uskontoon, ihonväriin, sukupuoleen, ikään tai muuhun vastaavaan tekijään perustuvaa syrjintää.
Pihlajalinnassa esimiestyön ja johtamisen tavoite on antaa työntekijöille mahdollisuus onnistua työssään. Johtaminen on innostamista ja konkreettista tavoite- ja palauteviestintää. Laadukas esimiestyö on tärkeässä roolissa jokapäiväisen toiminnan ja laadun kehittämisessä. Esimiestyötä arvioidaan mm. joka toinen kuukausi toteutettavassa Pihliksen pulssi -kyselyssä. Esimiesindeksi kuvaa työntekijöiden näkemystä esimiesten oikeudenmukaisuudesta sekä kyvystä asettaa tavoitteita ja antaa kannustavaa palautetta työssä onnistumisen tueksi.
Esimiestyö ja sen kehittäminen oli yksi henkilöstöhallinnon painopisteitä vuonna 2018. Esimiehille järjestettiin ensimmäistä kertaa Pihlajalinnan omat esimieskoulutukset, jotka toistuivat säännöllisesti kerran kuukaudessa teemoilla esimiehenä Pihlajalinnassa, työsuhdeosaaminen ja arvostava vuorovaikutus. Koulutuspäivissä keskityttiin esimiehen tehtäviin ja vastuualueisiin työsuhteen elinkaaren aikana, valmentavaan työotteeseen sekä aktiiviseen välittämiseen ja puheeksi ottamiseen. Kaikki Pihlajalinnan esimiehet ovat velvollisia osallistumaan koulutuksiin, ja koulutusten suorittamista seurataan.
Lisäksi esimiehille järjestettiin HR-järjestelmiin liittyvää koulutusta sekä yhteistyössä oppilaitosten kanssa tutkintoon johtavaa JET-koulutusta (johtamisen erikoisammattitutkinto) ja LEAT-koulutusta (Lähiesimiestyön ammattitutkinto).
Pihlajalinna pyrkii parantamaan henkilöstön työhyvinvointia muun muassa laadukkaalla esimiestyöllä, työterveyshuollolla ja hyvinvointihankkeilla. Vuonna 2017 luodun aktiivisen välittämisen mallin jalkauttamista jatkettiin osana esimieskoulutuksia. Mallin avulla sovitaan vastuut ja toimintatavat, joilla pyritään ratkaisemaan työkykyyn ja työstä suoriutumiseen liittyviä haasteita ennakoivasti ja suunnitelmallisesti.
Vuoden 2018 aikana käynnistettiin joka toinen kuukausi toistuva Pihliksen pulssi -kysely, jonka tarkoituksena on seurata aktiivisesti henkilöstön kokemuksia ja hyvinvointia.
Kuntaulkoistusten hyvinvointihankkeet laajenivat koskemaan kaikkia kuntayhtiöitä. Hankkeisiin sisältyy muun muassa koko henkilöstölle tietoiskuja ja tapahtumia. Lisäksi tarjotaan liikuntaja elämänhallintavalmennuksia niille, joiden työkykyriski on kohonnut.
| Indikaattori | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4868 | 3 879 |
| Ammatinharjoittajat | 1400 | 992 |
| Maksetut palkat sivukuluineen, miljoonaa euroa | 208,9 | 172,5 |
| Keskimääräisen ja korkeimman vuosiansion suhde | 5 % | 8 % |
| Kokoaikaiset / osa-aikaiset / tarvittaessa töihin kutsuttavat, % | 62/17/21 | 61/18/21 |
| Hoitohenkilökunta / muu henkilökunta / lääkärit / hallinto, % | 64/16/15/5 | 67/17/11/5 |
| Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma | voimassa | voimassa |
| Epäasiallisen kohtelun vastainen toimintaohjelma | voimassa | voimassa |
| Työtapaturmat*/ työhön liittyvät kuolemantapaukset | 327/0 | 284/0 |
| Työlainsäädännön rikkomukset | 1** | 1** |
* Työtapaturmat sisältävät töissä, työmatkalla ja työtehtävistä johtuvan matkustamisen aikana tapahtuneet tapaturmat.
** Pihlajalinnan osittain (51 %) omistama tytäryhtiö Kuusiolinna Terveys Oy tuomittiin 28.6.2018 maksamaan yhdelle henkilölle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä sekä korvausta työhönotossa tapahtuneen syrjinnän perusteella.
LIIKETOIMINTA
JA STRATEGIA KUMPPANUUS VASTUULLISUUS
HALLITUKSEN
Pihlajalinna haluaa antaa henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä Kimpassatoiminnan avulla. Kimpassa-toiminta on koko konsernin kattava yhteistoimintaorganisaatio. Toiminnassa on mukana niin henkilöstön valitsemat Kimpassaedustajat kuin luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio. Toiminnan tavoitteena on luoda yhtenäistä yrityskulttuuria, kehittää vuoropuhelua ja vastata lakien asettamiin yt-toiminnan vaatimuksiin. Pihlajalinnan Kimpassatoiminta ja työsuojeluorganisaatiot uudistuivat vuoden 2019 alussa vastaamaan konsernin alueellisen organisaation rakennetta.
Pihlajalinnassa yksikön lähiesimies vastaa henkilöstö- ja työvuorosuunnittelusta. Työvuorosuunnittelussa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja työehtosopimusta sekä valvontaviranomaisen lupaa. Suunnittelun lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet sekä henkilöstön tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Työvuoroja suunnitellaan ennakoiden, ja suunnittelussa huomioidaan tiedossa olevat poissaolot ja osa-aikaisuudet. Poissaoloihin palkataan lähtökohtaisesti sijaiset. Jos asiakkaiden määrä on tavanomaista pienempi ja henkilöstön määrä on riittävä, sijaista ei palkata. Jos lyhytaikaiseen poissaoloon ei tarpeesta ja yrityksistä huolimatta saada sijaista, tarkistetaan myös, voidaanko sijainen saada sisäisin järjestelyin toisesta yksiköstä. Ylityötilanteissa noudatetaan työehtosopimusten normeja, ja työvuorototeumiin merkitään vain todelliset tehdyt vuorot.
Uudet, yhtenäiset henkilöstöedut tulivat voimaan Pihlajalinnassa 1.1.2018. Yhtenäiset edut merkitsevät suurimmalle osalle pihlajalinnalaisia merkittävää parannusta aiempiin etuihin. Hen-
SUKUPUOLIJAKAUMA
kilöstöetuja uudistettaessa pääperiaatteena oli yhdenvertaiset edut kaikille pihlajalinnalaisille. Etujen tavoitteena on ennen kaikkea työntekijöiden hyvinvointi. Uusien etujen myötä Pihlajalinnan panostus henkilöstöetuihin kasvoi merkittävästi. Aiemmin edut olivat periytyneet esimerkiksi yrityskaupoista ja kuntaulkoistuksista, ja ne jakautuivat henkilöstölle hyvin epätasapuolisesti. Pihlajalinnan henkilöstöetuihin sisältyy muun muassa laaja työterveyshuolto, vapaa-ajan tapaturmavakuutus sekä liikunta- ja kulttuurietu.
Pihlajalinnassa osaamisen kehittäminen on etupäässä sisäisen tiedon jakamista ja kouluttautumista. Tärkeintä on työssä oppiminen, joten esimiehen ja työyhteisön roolit korostuvat. Pihlajalinnan oma verkko-oppimisympäristö Pihlajalinna Akatemia on tärkeä osa sisäistä koulutusta.
Konsernissa on käytössä yhtenäinen perehdytyssuunnitelma. Tavoitteena on, että jokainen uusi työntekijä, konsernin sisällä tehtävää vaihtava, esimiestehtävissä aloittava tai pitkältä vapaalta palaava henkilö perehdytetään sekä organisaatioon että työtehtävään perehdytyssuunnitelman mukaisesti. Vakituisten työntekijöiden lisäksi perehdytetään myös määräaikaiset työntekijät, harjoittelijat, vuokratyöntekijät ja ammatinharjoittajat.
Ammatillista koulutusta antavat sekä Pihlajalinnan omat asiantuntijat että ulkopuoliset kouluttajat. Esimies ja työntekijä laativat jokaiselle työntekijälle oman osaamisen kehittämisen suunnitelman vuosittaisessa tavoite- ja kehityskeskustelussa.
TYÖSUHTEIDEN TYYPPI
( 68 %) MÄÄRÄAIKAISET
TYÖNTEKIJÄT 25 %
(32 %)
VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT 75 %
Pihlajalinnan henkilöstöhallinto järjestäytyi uudelleen organisaatiouudistuksen yhteydessä. HR-päälliköiden lukumäärä nousi kolmeen. HR-päälliköt raportoivat sekä oman vastuualueensa liiketoimintajohtajalle että konsernin henkilöstöjohtajalle. HR-päälliköiden työpareina on neljä paikallista HR asiantuntijaa. Henkilöstöhallintoon kuuluu lisäksi keskitetty palkkapalveluiden tiimi, keskitetty HRD-tiimi ja rekrytointitiimi.
Pihlajalinnan ja vuodesta 2016 konserniin kuuluneen MediAvun rekrytointiorganisaatiot yhdistettiin organisaatiouudistuksen yhteydessä yhdeksi kokonaisuudeksi. Uuden rekrytointitiimin toiminta organisoitiin vastaamaan aluepohjaista organisaatiota. Rekrytointitiimi vastaa koko konsernin rekrytoinnista ja tukee Pihlajalinnan liiketoimintaa alueellisesti sekä konsernitasolla ja tarjoaa lisäksi rekrytointipalveluja konsernin ulkopuolisille asiakkaille.
Vuonna 2018 Pihlajalinna-konsernissa käytiin tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla yhteensä 12 yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä oli 372 työntekijää. Ne johtivat 31 työntekijän irtisanomiseen ja lisäksi työtehtävien lakkauttamiseen. 57 henkilöä työllistyi konsernissa uusiin tehtäviin.
Pihlajalinnan tavoitteena on turvata asiakkaidensa ja potilaidensa tietosuoja sekä toiminnalleen tärkeiden tietojärjestelmien, palveluiden ja tietoverkkojen toiminta, estää niiden valtuudeton käyttö sekä tahaton tai tahallinen tiedon vääristyminen.
Konserni varautuu häiriö- ja poikkeusoloihin niin, että toimintaa voidaan jatkaa mahdollisimman häiriöttömästi kaikissa oloissa. Tietoturvaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin puututaan nopeasti. Tietoturvaa rakennetaan ja ylläpidetään ajantasaisin ja -mukaisin ratkaisuin.
Vuonna 2018 Pihlajalinna valmistautui toukokuussa voimaan tulleeseen EU:n tietosuoja-asetukseen. Asetuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa henkilötietojen käsittelyyn liittyvää sääntelyä EU:n sisällä.
Tietosuoja-asetusprojektiin kuului muun muassa ISO 27001 -sertifiointi, sopimusten sekä tietosuoja- ja tietoturvapolitiikan päivitys ja tietotilinpäätöksen laatiminen, tietojärjestelmäsalkun kuvaaminen, henkilöstön kouluttaminen, tietosuojamateriaalien laatiminen sekä rekisteröidyn oikeuksiin liittyvät prosessimuutokset ja prosessien kuvaaminen. Lisäksi rekisteröidyn oikeuksien mahdollistamiseksi ja tietopyyntöjen käsittelemiseksi rakennettiin uusia tietojärjestelmäkokonaisuuksia. Myös tietoturvapoikkeamaprosessi uudistettiin. Suurena kokonaisuutena projektissa oli Pihlajalinnan rekisterijaottelun laatiminen ja rekisteriselosteiden päivittäminen.
Projektin aikana kehitettiin myös verkkopalvelun, Oma.pihlajalinna.fipalvelun ja Pihlajalinna-mobiili-
sovelluksen tietosuojaan liittyviä asioita, muun muassa päivitettiin käyttöehtoja ja laadittiin uusia lomakkeita rekisteröidyn oikeuksia varten.
Jokaisen pihlajalinnalaisen on suoritettava yleinen tietosuojakoulutus ja siihen sisältyvä tentti. Potilastietoja käsittelevien on suoritettava lisäksi potilastietoa koskeva tentti. Tällä varmistamme, että henkilöstömme hallitsee tietosuojaan liittyvät asiat myös käytännössä.
| MITTARIT | Tavoite | 2018 | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|---|
| Onnistuneiden tunkeutumis yritysten määrä |
0 | 6* | 2* | 0 |
| Havaittujen virus- ja haittaohjelmien määrä |
Koneet puhtaat viruksista ja haittaohjelmista |
89 automaattisesti poistettua virusta 2884 automaattisesti poistettua haitta ohjelmaa** |
0 | 0 |
| Roskapostimäärä | Alle 1 % roskapostista pääsee käyttäjille |
Tavoite saavutettu | Tavoite saavutettu |
Tavoite saavutettu |
| Tietoturva päivitysten ajantasaisuus |
Kaikki tietoturvapäivitykset asennetaan 24 h sisällä niiden julkaisemisesta |
90 % päivityksistä tehty ensimmäisen viikon aikana päivityksen julkaisusta |
Ei tavoitteessa, osa jatkuvaa tekemistä |
Tavoite saavutettu |
* Tunkeutumisyritykset havaittu nopeasti, tilanne normalisoitu ja järjestelmät päivitetty. ** Järjestelmän päivitys on mahdollistanut tarkemman tilastoinnin ja seurannan.
keskitetysti.
Henkilökuntaa koulutetaan tietosuoja- ja tietoturva-asioissa säännöllisesti. Jokaisen pihlajalinnalaisen on suoritettava yleinen tietosuojakoulutus ja siihen sisältyvä tentti. Potilastietoja käsittelevien on suoritettava lisäksi potilastietoa koskeva tentti. Ajantasaiset ohjeistukset ovat henkilökunnan saatavilla.
Toimittajien ja ulkoisten palveluntuottajien on sitouduttava noudattamaan konsernin määrittämiä tietoturvavaatimuksia, ja toimittajille tehdään säännöllisiä auditointeja. Ulkopuolisten palveluiden muutosten yhteydessä tietoturvavaatimukset tarkistetaan.
Tietosuoja- ja tietoturvariskejä arvioidaan ja analysoidaan säännöllisesti ja aina uusien järjestelmien määrittelyvaiheessa sekä merkittävien muutosten yhteydessä.
Pihlajalinna-konsernissa on määritetty menettelytavat ja välineet tietoturvapoikkeamien havaitsemiseksi. Lisäksi käytössä on suunnitelmat toiminnoille poikkeustilanteissa. Jokainen tietoturvapoikkeama kirjataan ja käsitellään jatkotoimenpiteitä varten.
Kaikkien järjestelmien käyttöoikeus- ja pääsynhallinta tehdään keskitetysti. Järjestelmien pääkäyttäjät määrittelevät käyttöoikeuksien myöntämisperiaatteet. Ulkopuolisten käyttäjien oikeudet hallinnoidaan
TIETOVERKKOON Pihlajalinnan-konsernin tietoverkkoon ja siihen liitettyi-
VALVONTA JA SEURANTA Tietosuojan ja tietoturvan tilanteesta raportoidaan sisäisten ja ulkoisten auditointien yhteydessä. Teknistä tietoturvaa arvioidaan jatkuvasti, ja tärkeimpiin ympäristöihin tehdään erillisiä tietoturvatarkastuksia. Tietosuojatyötä ohjaa ohjausryhmä ja operatiivisesta toiminnasta tietosuoja- ja tietoturvaryhmä.
hin palveluihin voidaan kytkeytyä vain tietohallinnon hallinnoimilla tai hyväksymillä laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Tietoturvallisuuden varmistamiseksi valvotaan ja tarvittaessa rajoitetaan ohjelmistoja ja tiedostomuotoja, joita järjestelmissä käytetään. Tärkeimpiin järjestelmiin voi kirjautua vain sisäverkosta. Ulkoverkosta kirjautuessa käytössä on kaksivaiheinen tunnistautuminen.
PIHLAJALINNA 2018 VASTUULLISUUS
LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA KUMPPANUUS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
TILINPÄÄTÖS OSAKKEENOMISTAJILLE
KUMPPANUUS
Me Pihlajalinnassa uskomme, että yksityisten palveluntuottajien ja julkisen sektorin hyvällä yhteistyöllä voidaan turvata monipuoliset ja vaikuttavat sote-lähipalvelut kaikille suomalaisille. Pihlajalinna vastaa useiden kuntien asukkaiden koko sosiaali- ja terveydenhuollosta. Konserni on monien kuntien luotettu kumppani perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, sosiaalija hoivapalveluissa sekä lääkärirekrytoinnissa. Pihlajalinna tekee yhteistyötä yhteensä noin sadan kunnan kanssa.
Pihlajalinna on ainoana suurena yksityisenä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana kerännyt vahvaa kokemusta laajan väestön kokonaisvastuusta. Vuoden 2018 alussa Pihlajalinna vastasi yhteistyökunnissa noin 100 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista. Tuhannet pihlajalinnalaiset huolehtivat joka päivä suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista.
Tehokas hoitoketju perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä varmistaa Pihlajalinnan perusterveydenhuollon asiakkaille nopean ja vaikuttavan hoidon. Asiakkaat voivat olla varmoja siitä, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan kokonaisvaltaisesti koko hoitoketjun ajan.
Pihlajalinnan kuntakumppaneiden sote-kulut on saatu hallintaan, lähipalvelut ovat monipuolistuneet ja henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyys on parantunut. Pihlajalinnan toiminnassa kunta on aidosti kumppani, ei vain tilaaja. Kuntien elinvoimaisuus on vahvistunut, ja kumppanikunnat ovat ottaneet muita aikaisemmin digiloikan sosiaali- ja terveyspalveluissaan.
Vuoden 2018 aikana Pihlajalinna lisäsi omistustaan kuntien kanssa omistamissaan tytäryhtiöissä. Pihlajalinna omistaa nyt 81 prosenttia Mäntänvuoren Terveys Oy:n ja Kolmostien Terveys Oy:n osakkeista sekä 90 prosenttia Jokilaakson Terveys Oy:n osakkeista. Lisäksi konserni allekirjoitti Kuusiokuntien kanssa ehdollisen kauppakirjan omistusosuuden nostamisesta Kuusiolinna Terveys Oy:ssä 97 prosenttiin.
Pihlajalinna ja Laihian kunta solmivat osakassopimuksen yhteisestä yhtiöstä ja asumispalveluiden tuottamisesta ikäihmisille ja kehitysvammaisille Laihialla. Palvelut tuottaa Laihian Hyvinvointi Oy. Sopimuksen mukaisesti Pihlajalinna Terveys Oy omistaa yhtiöstä 81 % ja Laihian kunta 19 %.
Pihlajalinna aloitti Hattulan sosiaalija terveyspalveluiden osaulkoistuksen palvelutuotannon uudella sopimuksella 1.1.2019. Hattulassa on noin 9 700 asukasta ja sopimuksen arvo on noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. Kilpailutuksen mukaan sopimuksen kesto on vähintään 15 ja enintään 20 vuotta.
Pihlajalinna on Parkanon kaupungin pitkäaikainen sosiaali- ja terveydenhuollon kumppani. Lääkäripalveluista alkanut yhteistyö on kasvanut sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistukseksi. Parkanon kaupungin ja Pihlajalinnan yhteisyritys Kolmostien Terveys vastaa alueella 9000 asukkaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Kokonaisulkoistus tuo turvaa kaupungille: kuntalaisten peruspalvelut on turvattu pitkälle tulevaisuuteen, ja sote-kustannukset ovat selkeät sekä ennakoitavissa.
Vuosituhannen alussa Parkano kärsi useiden muiden pienten paikkakuntien tavoin lääkärityövoiman vähyydestä. Haasteeseen vastasi Parkanon terveyskeskuksessa työskennellyt vastavalmistunut lääkäri Mikko Wirén. Wirén hankki terveyskeskukseen lisää lääkäreitä ja sai samalla lääkäripalveluiden vuokrauksesta liikeidean, josta syntyi Pihlajalinna vuonna 2001.
Siitä saakka Parkano on hankkinut lääkäripalvelut Pihlajalinnalta. Ison sosiaali- ja terveysalan yhtiön resursseista on helpompi löytää esimerkiksi erikoislääkäreitä pienelle paikkakunnalle pitämään vastaanottoa vaikka kerran viikossa.
– Ilman yhteistyötä Pihlajalinnan kanssa Parkanossa ei olisi esimerkiksi ympärivuorokautista kiirevastaanottoa.
Kiirevastaanotto tuo turvaa varsinkin lapsiperheille ja vanhuksille, sillä Taysiin on matkaa miltei sata kilometriä, kertoo kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma.
Parkanon kaupunki päätti ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2014. Kustannuskehitys oli ollut pitkään liian nopeaa ja arvaamatonta, ja kaupunki joutui tekemään vuosittain leikkauksia muille hallinnon alueille, jotta sote-kustannukset saatiin katettua.
− Kustannukset kasvoivat 2,5–10 prosenttia vuosittain. Erikoissairaanhoidon kustannukset tulivat kaupungin tietoon aina tammikuun lopussa. Pienelle kaupungille on iso asia, jos kustannukset nousevat äkillisesti 1,5 miljoonaa, Heiniluoma kertoo.
Kustannusten ennakoitavuuden ja hillitsemisen lisäksi sote-ulkoistuksella haluttiin turvata palvelut maakunnan reuna-alueella. Parkano halusi itse vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuun ja määrään. Heiniluoman mukaan kaupungille oli tärkeää turvata riittävän hyvät palvelut koko väestölle, varsinkin ikääntyville ja lapsiperheille.
− Halusimme luoda kokemusta turvallisuudesta ja siitä, että Parkanossa on hyvä elää ja asua. Toimivien KUMPPANUUS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
sote-palveluiden myötä varmistamme, että työvoimaa ja lapsiperheitä on paikkakunnalla jatkossakin.
Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut haluttiin yhdistää samaan kokonaisuuteen. Kaupunki halusi panostaa vahvaan perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn, jolloin myös erikoissairaanhoidon kulut pysyisivät ennakoitavina.
Pihlajalinna valikoitui kilpailutuksessa yhteistyökumppaniksi. Kaupungin ja Pihlajalinnan yhteinen yritys Kolmostien Terveys perustettiin vuonna 2016. Yhteisyritys huolehtii parkanolaisten ja kihniöläisten
kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista, lukuun ottamatta viranomaistehtäviä. Sopimuskausi on kymmenen vuotta, ja siihen sisältyy lisäksi viiden vuoden optio.
Sote-ulkoistuksen toimintaan ja yhteisyrityksen johtoon haluttiin mukaan vahvaa paikallistuntemusta. Kaupunki on vahvasti mukana yrityksen päätöksenteossa. Toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jossa käydään säännöllisesti läpi asioita Pihlajalinnan ja kaupungin perusturvalautakunnan kanssa.
– Ymmärrys paikkakunnan tarpeista sekä olosuhteista on oleellista tällaisen kokonaisuuden hoitamisessa, Heiniluoma korostaa. Keskeinen pohja toiminnalle on turvata palvelut kuntalaisille sekä sote-alan työpaikkojen säilyminen alueella, Heiniluoma korostaa.
Lue lisää Kolmostien Terveyden paikallisesta vaikuttavuudesta sivulta 27 (vaikuttamiskartta).
Kolmostien Terveys ja Psykoterapiakeskus Vastaamo aloittivat yhteistyön parkanolaisten ja kihniöläisten psykoterapiapalveluiden parantamiseksi vuoden 2018 alussa. Yhteistyön tavoitteena on madaltaa asiakkaiden hakeutumista psykoterapiapalveluiden piiriin sekä tarjota apua nopeasti, helposti ja ennaltaehkäisevästi.
Matalan kynnyksen psykoterapiapalvelut ovat avoinna kaikille alueen asukkaille. Asiakkaat hakeutuvat matalan kynnyksen psykoterapiapalveluihin kahta eri reittiä: ammattilaisen ohjaamana perusterveydenhuollon vastaanotoilta tai verkossa kaikille avoimen Elämänlaatumittarin kautta.
Elämänlaatumittarin täytön jälkeen asiakas voi halutessaan hakea lyhytpsykoterapiaan tai lähettää palveluohjauspyynnön. Asiakas saa itse valita, käykö hän psykoterapeutin vastaanotolla terveyskeskuksen tiloissa, suojatulla videovastaanotolla verkossa vai Psykoterapiakeskus Vastaamon toimipisteessä.
Masennuksen ja ahdistuksen hoitoon ohjaus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on kannattavaa sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Pilottihankkeen ensimmäisen puolen vuoden aikana psykiatrian erikoissairaanhoidon kustannukset vähenivät 71 % ja käynnit terveyskeskuksissa mielenterveyden ongelmien vuoksi vähenivät 27 %. Samaan aikaan psykiatrian erikoissairaanhoidon resursseja pystyttiin kohdentamaan vaikeampien ongelmien hoitoon.
Jämsän Terveys (JT) on Pihlajalinnan ja Jämsän kaupungin perustama yhteisyritys, joka on tuottanut Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 1.9.2015 lähtien keväällä 2015 allekirjoitetun ulkoistussopimuksen mukaisesti. Sopimuskausi on 10 vuotta ja sopimukseen sisältyy lisäksi viiden vuoden optio. Yhtiö vastaa Jämsässä 22 000 asukkaan perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta.
Jokilaakson sairaala on Pihlajalinnakonserniin kuuluva julkista erikoissairaanhoitoa tarjoava sairaala. Palvelut sairaalassa tuottaa Pihlajalinnan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisyritys Jokilaakson Terveys (JLT, perustettu 2010).
735 499 € Yhteisöverokertymä paikkakunnille (JT) (JLT) 3 317 262 € (JT)
6 033 526 € Pihlajalinna-konsernin ennakonpidätykset maakuntaan: Keski-Suomi
390 000 € Osingot kunnalle (JLT)
1 790 000 € Pihlajalinnan yhteisyhtiöiden osingot kumppanikunnille yhteensä
JÄMSÄN TERVEYDEN
HALLITUS
50 %
50 %
HENKILÖSTÖ
OMISTUSSUHDE, JÄMSÄN TERVEYS • Pihlajalinna 51 % • Jämsän kaupunki 49 % YHTEISTYÖN ARVO 519 269 € & 119 267 € (JT) (JLT)
PAIKALLISTA ALIHANKKIJAA
(JT) (JLT)
OMISTUSSUHDE, JOKILAAKSON TERVEYS • Pihlajalinna 90 % • Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 10 %
Työsuhteiden tyyppi
VAKITUISIA 82 % 84 % (JT) (JLT)
73 & 43
KOKONAISKESKIARVO (asteikolla 1–10, vuosi 2018)
PIHLAJALINNAN EDUSTAJAT (3)
7,7 TYÖHYVINVOINTI,
JÄMSÄN KAUPUNGIN EDUSTAJAT (3)
51–55-vuotiaat (JT) 55–60-vuotiaat (JLT)
| ASIAKASPALAUTE YHTIÖISSÄ | ||||
|---|---|---|---|---|
| JÄMSÄN TERVEYS | 80 % | 12 % | 3 % | 5 % |
| JOKILAAKSON TERVEYS | 85 % | 9 % | 2 % | 4 % |
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Kolmostien Terveys on Pihlajalinnan ja Parkanon kaupungin perustama yhteisyritys, joka on tuottanut Parkanon ja Kihniön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 1.9.2015 lähtien. Sopimuskausi on 10 vuotta, ja siihen sisältyy lisäksi viiden vuoden optio. Yhtiö vastaa Parkanossa ja Kihniössä 9 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollosta.
142 358 €
Yhteisöverokertymä paikkakunnille
2 484 138 € Ennakonpidätykset kuntiin
14 394 735 € Pihlajalinna-konsernin ennakonpidätykset maakuntaan: Pirkanmaa
190 000 € Osingot kunnalle
1 790 000 € Pihlajalinnan yhteisyhtiöiden osingot kumppanikunnille yhteensä
PAIKALLISTA ALIHANKKIJAA YHTEISTYÖN ARVO 425 911 € 82
• Pihlajalinna 81 %
• Parkanon kaupunki 19 %
PARKANON KAUPUNGIN EDUSTAJAT (3)
7,9 TYÖHYVINVOINTI, KOKONAISKESKIARVO (asteikolla 1–10, vuosi 2018)
Työsuhteiden tyyppi
VAKITUISIA 80 %
KESKI-IKÄ SUURIN IKÄRYHMÄ 43
55–60-vuotiaat
HENKILÖSTÖN
ERIKOISSAIRAANHOITO JA -ALAT
• Geriatria, gynekologia, psykiatria, nuorisopsykiatria, neurologia, sisätaudit, radiologia ja yleislääketiede
KOLMOSTIEN TERVEYS 87 % 6 % 2 % 5 %
Kuusiolinna Terveys Oy on Pihlajalinnan ja Kuusiokuntien perustama yhteisyritys, joka on tuottanut Kuusiokuntien sosiaalija terveyspalvelut 1.1.2016 lähtien. Sopimuskausi on 10 vuotta ja sopimukseen sisältyy lisäksi viiden vuoden optio. Palvelutuotanto alkoi Alavudella, Kuortaneella ja Ähtärissä 1.1.2016 ja Soinissa 1.1.2017. Yhtiö vastaa yhteensä 24 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Yhteisöverokertymä paikkakunnille
7 269 198 € Ennakonpidätykset kuntiin
7 712 396 € Pihlajalinna-konsernin ennakonpidätykset maakuntaan: Etelä-Pohjanmaa
735 000 € Osingot kunnalle
PIHLAJALINNAN EDUSTAJAT (4)
KUUSIOKUNTIEN EDUSTAJAT (4)
1 790 000 € Pihlajalinnan yhteisyhtiöiden osingot kumppanikunnille yhteensä
YHTIÖN HALLITUS
50 %
50 %
OMISTUSSUHDE
214
• Pihlajalinna 51 %
• Alavus, Kuortane, Ähtäri ja Soini yhteensä 49 %
PAIKALLISTA ALIHANKKIJAA
YHTEISTYÖN ARVO 2 643 767 €
7,9 TYÖHYVINVOINTI, KOKONAISKESKIARVO (asteikolla 1–10, vuosi 2018)
VAKITUISIA 82 %
51–55-vuotiaat
| ASIAKASPALAUTE YHTIÖSSÄ | ||||
|---|---|---|---|---|
| ALAVUDEN KIIREVASTAANOTTO | 75 % | 11 % | 4 % | 10 % |
| ÄHTÄRI LÄÄKÄRIVASTAANOTTO | 80 % | 11 % | 3 % | 6 % |
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Mäntänvuoren Terveys Oy on Pihlajalinnan ja kaupungin yhteisyritys, joka on perustettu vuonna 2013. Kaupungin ja Pihlajalinnan sopimus on voimassa vuoteen 2026, jonka jälkeen käynnistyy viiden vuoden optiokausi. Mäntänvuoren Terveys vastaa 13 000 asukkaan sosiaalija terveydenhuollosta Mänttä-Vilppulassa ja Juupajoella.
Yhteisöverokertymä paikkakunnille
2 654 677 € Ennakonpidätykset kuntiin
14 394 735 € Pihlajalinna-konsernin ennakonpidätykset maakuntaan: Pirkanmaa
475 000 € Osingot kunnalle
1 790 000 € Pihlajalinnan yhteisyhtiöiden osingot kumppanikunnille yhteensä
| HENKILÖSTÖ | 82 | PAIKALLISTA ALIHANKKIJAA |
YHTIÖN HALLITUS | ||
|---|---|---|---|---|---|
| 488 | YHTEISTYÖN ARVO 1 607 422 € |
50 % | PIHLAJALINNAN EDUSTAJAT (3) MÄNTTÄ-VILPPU |
||
| OMISTUSSUHDE • Pihlajalinna 81 % • Mänttä-Vilppulan kaupunki 19 % 7,9 |
TYÖHYVINVOINTI, KOKONAISKESKIARVO (asteikolla 1–10, vuosi 2018) |
50 % | LAN KAUPUNGIN EDUSTAJAT (3) |
||
| Työ suhteiden tyyppi |
VAKITUISIA MÄÄRÄAIKAISIA 82 % 18 % |
HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ 55–60-vuotiaat |
45 SUURIN IKÄRYHMÄ |
||
| ERIKOISSAIRAANHOITO JA -ALAT • Geriatria, kirurgia, plastiikkakirurgia, psykiatria, sisätaudit ja kardiologia, dialyysiyksikkö |
9 161 | KÄYNNIT | HAMMASLÄÄKÄRI- | ||
| 80 687 | HOITOPÄIVÄT | 22 533 | LÄÄKÄRIKÄYNNIT | ||
| ASIAKASPALAUTE YHTIÖSSÄ | |||||
| MÄNTÄNVUOREN TERVEYS | 80 % | 10 % | 3 % | 7 % |
hallituksen puheenjohtaja, lääketieteen lisensiaatti, hallituksessa vuodesta 2016
hallituksen varapuheenjohtaja, LT, dos., erik. lääk., MBA, hallituksessa vuodesta 2018, Realia Group -konsernin toimitusjohtaja, riippumaton yhtiöstä
BBA ja eMBA, hallituksessa vuodesta 2016 Hasan & Partnersin johtava partneri, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
filosofian maisteri, hallituksessa vuodesta 2018, Hanasaaren ruotsalaissuomalaisen kulttuurikeskuksen toimitusjohtaja ja Suomalaisruotsalaisen kulttuurirahaston johtaja, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
lääketieteen tohtori ja fysiatrian erikoislääkäri, hallituksessa vuodesta 2014, hallitusammattilainen, riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista
oikeustieteiden maisteri ja varatuomari, hallituksessa vuodesta 2015, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiön toimitusjohtaja, riippumaton yhtiöstä
kauppatieteiden maisteri, hallituksessa vuodesta 2016, hallitusammattilainen, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
JA STRATEGIA KUMPPANUUS VASTUULLISUUS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Joni Aaltonen s. 1970, toimitusjohtaja, tradenomi, yhtiön palveluksessa vuodesta 2008
Minna Elomaa s. 1969, liiketoimintajohtaja, Etelä-Suomi, kauppatieteiden maisteri, yhtiön palveluksessa vuodesta 2017
Tero Järvinen s. 1972, liiketoimintajohtaja, Pohjanmaa, toimitusjohtaja, Kuusiolinna Terveys Oy terveystieteiden maisteri, yhtiön palveluksessa vuodesta 2016
Teija Kulmala s. 1969, liiketoimintajohtaja, Väli-Suomi, toimitusjohtaja, Jämsän Terveys Oy ja Jokilaakson Terveys Oy, lääketieteen tohtori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, eMBA, yhtiön palveluksessa vuodesta 2016
Ville Lehtonen s. 1981, talous- ja rahoitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri, yhtiön palveluksessa vuodesta 2017
Sanna Määttänen s. 1967, palvelu- ja tuotekehitysjohtaja geriatrian erikoislääkäri, eMBA, yhtiön palveluksessa vuodesta 2012
Marko Savolainen s. 1967, lakiasiainjohtaja, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, yhtiön palveluksessa vuodesta 2017
Pauli Waroma s. 1978, markkinointi- ja viestintäjohtaja tradenomi, yhtiön palveluksessa vuodesta 2017
Stefan Wentjärvi s. 1967, myyntijohtaja, liiketoimintajohtaja, Pohjois-Suomi, valtiotieteiden maisteri, yhtiön palveluksessa vuodesta 2018
Tarkemmat tiedot Pihlajalinna Oyj:n hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä löydät sijoittajasivuilta kohdasta Hallinto ja johtaminen: investors.pihlajalinna.fi/corporate-governance
PIHLAJALINNA OYJ
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
SISÄLLYSLUETTELO
| Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen | 34 |
|---|---|
| Liikevaihto liiketoiminta-alueittain | 34 |
| Liikevaihto asiakasryhmittäin | 35 |
| Konsernin liikevaihto ja tulos | 36 |
| Markkina- ja lainsäädäntökatsaus | 37 |
| Konsernin tase ja rahavirta | 38 |
| Rahoitusjärjestelyt | 38 |
| Yritysostot ja -myynnit sekä investoinnit | 38 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat | 39 |
| Muutokset konsernirakenteessa | 39 |
| Tutkimus ja kehitystoiminta | 39 |
| Henkilöstö | 39 |
| Muutokset johdossa ja johtoryhmä | 40 |
| Yhtiön hallitus | 40 |
| Hallituksen nimittämät valiokunnat | 40 |
| Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta | 40 |
| Hallituksen jäsenten palkitseminen | 40 |
| Tilintarkastus | 40 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 40 |
| Hallituksen valtuutukset | 41 |
| Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät | 41 |
| Riskienhallinta | 41 |
| Liputusilmoitukset | 42 |
| Kannustinjärjestelmät | 42 |
| Kausivaihtelu | 42 |
| Hallituksen voitonjakoehdotus | 42 |
| Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2019 | 42 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 42 |
| Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista | 42 |
| Tilikauden jälkeiset tapahtumat | 42 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 44 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut, taulukot | 44 |
| Kvartaalitiedot | 45 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja | 46 |
| vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat | |
| Täsmäyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin | 47 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 51 |
| Johdon osakkeenomistus | 52 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 97 |
Vuoden viimeisellä neljänneksellä konsernin liikevaihdon kasvu jatkui edelleen vahvana. Kannattavuus kohentui erityisesti kokonaisulkoistusten johdosta, uusien yksiköiden avaukset taas rasittivat tulosta. Lokakuun alussa lanseerasimme kantaasiakkuusohjelman. Ohjelman tavoitteena on Pihlajalinnan koko tarjoaman tunnettuuden lisääminen, palveluiden ristiinmyynti ja lisäarvon tuottaminen terveyden edistämisen keinoin.
Alkuvuoden aikana tehdyt organisaatiorakenteen muutokset ja tehostamistoimet alkavat selvästi tuottaa tulosta. Haluamme tehostaa toimintaamme, mutta emme halua vaarantaa tulevaisuuden kehitystä tai sitä suuntaa, johon mielestämme kotimaista terveydenhuoltoa tulee viedä. Liiketoiminnan ennakkoluuloton kehittäminen ja kannattava kasvu ovat keskeiset tavoitteemme tällä hetkellä.
Katsausvuosi 2018 oli kokonaisuudessaan liiketoiminnan kehittämisen vuosi. Muutimme organisaatiorakennettamme, laajennuimme maantieteellisesti, rakensimme uusia palveluita ja panostimme vahvemman brändin luomiseen sekä digitaalisiin palveluihin. Rakentaminen söi kannattavuuttamme, mutta vuotta 2019 ajatellen olemme hyvissä asemissa. Suurimmat muutokset on toistaiseksi tehty, ja nyt keskitymme jatkamaan kannattavuuden parantamista.
Olemme nyt aidosti valtakunnallinen toimija. Olemme strategiamme mukaisesti laajentaneet toimintaamme yrityskauppojen kautta uusiin maakuntakeskuksiin. Avasimme uudet lääkärikeskus-sairaalat Ouluun, Seinäjoelle sekä Turkuun. Lisäksi Doctagonin hankinta tilikaudella vahvistaa toimintaamme ruotsinkielisillä alueilla. Alueilla, joilla meillä ei ole esimerkiksi kattavasti erikoislääkäreitä käytettävissä, voimme tarjota erikoislääkäripalvelut digitaalisten kanavien kautta toiselta paikkakunnalta. Näin tasaamme etäpalveluilla kysynnän ja tarjonnan välisiä alueellisia eroja. Viimeisellä vuosineljänneksellä ostimme Terveyspalvelu Verso Oy:n koko osakekannan ja sen myötä Verson 17 toimipistettä Pohjois-Savossa siirtyvät osaksi Pihlajalinnan lääkärikeskusketjua.
Myös palveluvalikoimamme on konkreettisesti laajentunut: vastuulääkärimallia laajennetaan maantieteellisesti ja liikuntakeskusten palveluntarjontaa työterveyshuollossa ja kuntoutuksessa tiivistetään. Kumppaniverkostomme on laajentunut ja esimerkiksi yhteistyössä psykoterapiakeskus Vastaamon kanssa tarjoamme kuntayhtiöissä matalan kynnyksen terapiapalveluita, jotka tuovat suuria säästöjä erikoissairaanhoitoon ja parempaa terveyttä asiakkaillemme.
Kuntaliiketoiminnan kasvua heikensi vuonna 2018 soteuudistuksen epävarmuuden vaikutus kunnalliseen päätöksentekoon. Epävarmuudesta huolimatta yhteisyhtiömme toiminta Laihialla käynnistyi syyskuun alussa ja Hattulassa sotepalveluiden osaulkoistus alkoi 2019 alussa.
Näkemyksemme mukaan sote-uudistus ja palveluiden tuominen lähelle ihmisiä nopeuttaisi perustason hoitoon pääsyä ja parantaisi palveluiden laatua. Jotta sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa, maakunnilla tulee olla osaamista ja tahtoa hyödyntää yksityisten palveluntuottajien valtakunnallisia palveluverkostoja sekä käyttää kokonaistaloudellisia hinnoittelumalleja esimerkiksi kiinteää korvausta, suoriteperusteista osuutta ja kannustimia. Palveluiden tuominen lähelle ihmisiä nopeuttaisi huomattavasti hoitoon pääsyä ja varmistaisi laadukkaan hoidon kaikille suomalaisille myös kasvukeskusten ulkopuolella.
Valinnanvapautta kannattaisi mielestämme kehittää siten, että sote-keskusten palveluntuottajille annettaisiin velvollisuus ja mahdollisuus ottaa laajempi vastuu asiakkaista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito. Tämän voisi toteuttaa siten, että sote-keskuksiin tuotaisiin useiden lääketieteen erikoisalojen palveluja. Näin asiakas saisi avun yhdestä paikasta ja samalla vältettäisiin hoitopolun pirstaloituminen, turhat läheteketjut ja tarpeeton byrokratia.
Pihlajalinna on kiinnostunut laajemmista palvelukokonaisuuksista, joilla kyetään paremmin tuottamaan hyötyä yhteiskunnalle. Viime aikoina julkisuudessa esiintynyt keskustelu vanhusten hoivan heikosta tasosta heijastaa tilanteen vakavuutta ja tilanteen korjaaminen edellyttää julkisen sektorin ja yksityisten yritysten tiivistä yhteistyötä. Kysymys ei ole siitä, millä hinnalla hoitovuorokausi pystytään tuottamaan, vaan haaste on laajempi. Palveluketjua tulee tarkastella kokonaisuutena ja huolehtia siitä, että jokainen asiakas on kuntonsa edellyttämässä hoitopaikassa. Kokonaisulkoistus mahdollistaa tämän kattavammalla palvelutarjonnalla, jolloin hoitopaikka valitaan tarkoituksenmukaisesti.
Mikäli sote-uudistus ei toteudu, uskomme kuntien aktivoituvan uudelleen ja rakentavan kanssamme palvelumalleja, joiden avulla kuntalaisten palvelut saadaan ylläpidettyä, kustannukset pysyvät hallinnassa ja palvelut tuotetaan eettisesti kestävällä tavalla. Vuonna 2019 odotamme liikevaihdon kasvavan ja oikaistun liikevoiton paranevan selvästi vuodesta 2018.
Pihlajalinnan maantieteelliset liiketoiminta-alueet ovat Etelä-Suomi, Väli-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
| milj. euroa | 10-12/2018 | % | 10-12/2017 | % |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Suomi | 29,5 | 21 | 15,0 | 12 |
| Väli-Suomi | 79,3 | 56 | 76,8 | 62 |
| Pohjanmaa | 28,6 | 20 | 26,7 | 22 |
| Pohjois-Suomi | 3,2 | 2 | 2,6 | 2 |
| Muut toiminnot | 2,0 | 1 | 1,7 | 1 |
| Konsernin sisäinen myynti |
-15,7 | -14,9 | ||
| Konsernin liike vaihto |
127,0 | 100 | 107,9 | 100 |
Etelä-Suomen vuosineljänneksen liikevaihto oli 29,5 (15,0) miljoonaa euroa, kasvua 14,5 miljoonaa euroa eli 96 prosenttia. Etelä-Suomen liikevaihto kasvoi merkittävästi Doctagonin, Forever-liikuntakeskusketjun ja Kymijoen Työterveyden hankintojen myötä.
Väli-Suomen liikevaihto oli 79,3 (76,8) miljoonaa euroa, kasvua 2,5 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia. Linnan Klinikan ja Röntgentutkan hankinnat kasvattivat Väli-Suomen liikevaihtoa. Omapihlaja-terveysasemien ja Pappilanpuiston tehostetun palveluasumisen yksikön loppuminen sekä kotihoitoyksikön lopettaminen Tampereella olivat merkittävimmät liikevaihtoa laskevat tekijät.
Pohjanmaan liikevaihto oli 28,6 (26,7) miljoonaa euroa, kasvua 1,9 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia. Ikäihmisten asumispalveluiden tuottaminen Laihialla ja Kuusiokuntien sote-ulkoistuksen kustannusperusteinen hinnantarkistus kasvattivat alueen liikevaihtoa.
Pohjois-Suomen liikevaihto oli 3,2 (2,6) miljoonaa euroa, kasvua 0,6 miljoonaa euroa eli 21 prosenttia. Pihlajalinna Oulun aloitus kasvatti alueen liikevaihtoa.
| milj. euroa | 2018 | % | 2017 | % |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Suomi | 107,6 | 20 | 60,7 | 13 |
| Väli-Suomi | 311,9 | 57 | 301,4 | 63 |
| Pohjanmaa | 108,8 | 20 | 105,4 | 22 |
| Pohjois-Suomi | 12,3 | 2 | 7,6 | 2 |
| Muut toiminnot | 4,8 | 1 | 6,0 | 1 |
| Konsernin sisäinen myynti |
-57,6 | -57,1 | ||
| Konsernin liike vaihto |
487,8 | 100 | 424,0 | 100 |
Etelä-Suomen tilikauden liikevaihto oli 107,6 (60,7) miljoonaa euroa, kasvua 46,9 miljoonaa euroa eli 77 prosenttia. Yrityshankinnat (Doctagonin, Forever-liikuntakeskusketju, Kymijoen Työterveys, Dextra Lapsettomuusklinikka ja Suomen Yksityiset Hammaslääkärit -ketju) vaikuttivat merkittävästi Etelä-Suomen liikevaihdon kasvuun. Lisäksi Pihlajalinna Turun avaaminen kasvatti Etelä-Suomen liikevaihtoa. Keskittynyt vakuutusyhtiötoiminta on jossain määrin kiristänyt kilpailua ja tämä näkyy Etelä-Suomen alueella erityisesti leikkaustoiminnan volyymien vähenemisenä.
Väli-Suomen liikevaihto oli 311,9 (301,4) miljoonaa euroa, kasvua 10,5 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia. Suurin osa kasvusta aiheutui Linnan Klinikan ja Röntgentutkan hankinnoista. Sote-ulkoistusten kustannusperusteiset hinnantarkistukset nostivat osaltaan Väli-Suomen liikevaihtoa. Vastaanottokeskustoiminnan supistuminen, Omapihlaja-terveysasemien ja Pappilanpuiston tehostetun palveluasumisen yksikön loppuminen sekä kotihoitoyksikön lopettaminen Tampereella olivat merkittävimmät liikevaihtoa laskevat tekijät. Keskittynyt vakuutusyhtiötoiminta on jossain määrin kiristänyt kilpailua ja tämä näkyy myös Väli-Suomen alueella erityisesti leikkaustoiminnan volyymien vähenemisenä.
Pohjanmaan liikevaihto oli 108,8 (105,4) miljoonaa euroa, kasvua 3,4 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia. Kuusiokuntien sote-ulkoistuksen kustannusperusteinen hinnantarkistus ja 1.9.2018 alkanut asumispalveluiden tuottaminen ikäihmisille ja kehitysvammaisille Laihialla sekä uuden lääkäriaseman avaaminen Seinäjoella kasvattivat Pohjanmaan liikevaihtoa.
Pohjois-Suomen liikevaihto oli 12,3 (7,6) miljoonaa euroa, kasvua 4,7 miljoonaa euroa eli 62 prosenttia. Erityisesti Caritas Lääkärit Oy:n hankinta elokuussa 2017 ja Pihlajalinna Oulun aloitus kasvattivat alueen liikevaihtoa.
Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.
| milj. euroa | 10-12/2018 | % | 10-12/2017 | % |
|---|---|---|---|---|
| Yritysasiakkaat | 29,4 | 21 | 21,2 | 17 |
| joista vakuutus yhtiöasiakkaat |
6,7 | 5 | 6,5 | 5 |
| Yksityisasiakkaat | 24,6 | 17 | 17,3 | 14 |
| Julkinen sektori | 88,6 | 62 | 84,5 | 69 |
| Konsernin sisäinen myynti |
-15,7 | -14,9 | ||
| Konsernin liike vaihto |
127,0 | 100 | 107,9 | 100 |
Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 29,4 (21,2) miljoonaa euroa, kasvua 8,4 miljoonaa euroa eli 40 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti kasvoi 0,2 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia. Vuosineljänneksen liikevaihtoa kasvattivat uusien lääkäriasemien avaukset, Doctagonin työvoimavuokrauspalvelut, kuvantamispalvelut Pirkanmaalla ja Linnan Klinikan hankinta. Digitaalisten palveluiden ja erityisesti Pihlajalinnan työterveyden hoitajapuhelimen käyttö on lisääntynyt yritysasiakkuuksissa.
Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 24,6 (17,3) miljoonaa euroa, kasvua 7,2 miljoonaa euroa eli 42 prosenttia. Forever-liikuntakeskusketjun hankinta vaikutti merkittävästi yksityisasiakkaiden liikevaihdon kasvuun. Lisäksi liikevaihtoa kasvattivat suunterveydenhoidon verkoston laajentuminen, lapsettomuushoidot, Linnan Klinikan hankinta sekä kuvantaminen Pirkanmaalla.
Julkisen sektorin liikevaihto oli 88,6 (84,5) miljoonaa euroa, kasvua 4,1 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia. Suurin osa kasvusta johtui Doctagonin ja Kymijoen Työterveyden hankinnoista. Lisäksi Laihian asumispalvelutuotannon aloitus 1.9.2018 kasvatti liikevaihtoa. Toisaalta liikevaihtoa vähensivät Omapihlajaterveysasemien sekä kannattamattoman Pappilanpuiston tehostetun palveluasumisen yksikön ja kotihoitoyksikön lopettaminen Tampereella.
| milj. euroa | 2018 | % | 2017 | % |
|---|---|---|---|---|
| Yritysasiakkaat | 105,6 | 19 | 82,6 | 17 |
| joista vakuutus yhtiöasiakkaat |
25,2 | 5 | 26,6 | 6 |
| Yksityisasiakkaat | 92,0 | 17 | 68,0 | 14 |
| Julkinen sektori | 347,7 | 64 | 330,5 | 69 |
| Konsernin sisäinen myynti |
-57,6 | -57,1 | ||
| Konsernin liike vaihto |
487,8 | 100 | 424,0 | 100 |
Tilikauden yritysasiakkaiden liikevaihto oli 105,6 (82,6) miljoonaa euroa, kasvua 23,0 miljoonaa euroa eli 28 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti laski 1,4 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia. Liikevaihtoa kasvattivat uusien lääkäriasemien avaukset, Doctagonin työvoimavuokrauspalvelut, kuvantamispalvelut Pirkanmaalla sekä lääkäriasemahankinnat Hämeenlinnassa ja Oulussa. Yhden vakuutusyhtiöpuhelinpalvelun päättyminen laski yritysasiakkaiden liikevaihtoa. Digitaalisten palveluiden ja erityisesti Pihlajalinnan työterveyden hoitajapuhelimen käyttö on vakiinnuttanut asemansa yritysasiakkuuksissa tilikaudella.
Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 92,0 (68,0) miljoonaa euroa, kasvua 24,0 miljoonaa euroa eli 35 prosenttia. Foreverliikuntakeskusketjun hankinta vaikutti merkittävästi yksityisasiakkaiden liikevaihdon kasvuun. Lisäksi liikevaihtoa kasvattivat suunterveydenhoidon verkoston laajentuminen, lapsettomuushoidot, Linnan Klinikan hankinta Hämeenlinnasta, uusien lääkäriasemien avaukset ja Pirkanmaan kuvantamispalvelut. Vakuutusyhtiökumppanuuksien keskittyminen on jossain määrin kiristänyt kilpailua ja tämä näkyy myös itse maksavien asiakkaiden leikkaustoiminnan volyymien vähenemisenä.
Julkisen sektorin liikevaihto oli 347,7 (330,5) miljoonaa euroa, kasvua 17,2 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia. Suurin osa kasvusta johtui Doctagonin ja Kymijoen Työterveyden hankinnoista. Lisäksi sote-ulkoistusten kustannusperusteiset hinnantarkistukset sekä Laihian asumispalvelutuotannon aloitus 1.9.2018 kasvattivat liikevaihtoa. Toisaalta liikevaihtoa vähensivät vastaanottokeskustoiminnan supistuminen,
LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2018
Omapihlaja-terveysasemien sekä kannattamattoman Pappilanpuiston tehostetun palveluasumisen yksikön loppuminen sekä kotihoitoyksikön lopettaminen Tampereella.
Pihlajalinnan liikevaihto vuosineljännekseltä oli 127,0 (107,9) miljoonaa euroa, kasvua 19,0 miljoonaa euroa eli 17,6 prosenttia. Liikevaihto kasvoi yritysjärjestelyiden johdosta 17,6 miljoonaa euroa eli 16,3 prosenttia. Yritysjärjestelyistä merkittävimmät olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toteutetut Doctagonin, Forever-liikuntakeskusketjun ja Kymijoen Työterveyden hankinnat.
Käyttökate oli 10,6 (8,1) miljoonaa euroa, kasvua 2,5 miljoonaa euroa eli 30,7 prosenttia. Kannattavuutta paransivat merkittävästi julkisen erikoissairaanhoidon kustannuskertymien palveluntuottajalle kuuluvat palautukset sairaanhoitopiireiltä. Lääkäriasema- ja leikkaustoiminnan volyymit ja kannattavuus jäivät vertailukauden tasosta kilpailutilanteen ja vakuutusyhtiöiden potilasohjauksen johdosta. Työterveyshuollon palveluiden kannattavuus säilyi vertailukauden tasolla huolimatta panostuksista hoitajapuhelinpalveluun.
Yritysjärjestelyiden vaikutus käyttökatteeseen oli 2,1 miljoonaa euroa ja uusien lääkärikeskusten avauksien vaikutus oli -0,4 miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyiden varainsiirtoverot ja asiantuntijakulut (IFRS 3 -kulut) rasittivat käyttökatetta 0,1 (0,3) miljoonaa euroa. Vuosineljänneksellä aktivoitiin henkilöstökuluja kehittämismenoihin 0,9 (0,4) miljoonaa euroa.
Oikaistu käyttökate oli 11,1 (8,5) miljoonaa euroa, kasvua 2,6 miljoonaa euroa eli 30,2 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 0,4 (0,4) miljoonaa euroa.
Poistot ja arvonalentumiset olivat 4,7 (3,6) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,9 (1,4) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 1,3 (1,0) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset olivat 2,8 (2,2) miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan liikevoitto oli 6,0 (4,6) miljoonaa euroa, kasvua 1,4 miljoonaa euroa eli 30,6 prosenttia. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 4,7 (4,2) prosenttia. Oikaistu liikevoitto oli 6,5 (4,9) miljoonaa euroa, kasvua 1,6 miljoonaa euroa eli 32,2 prosenttia. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 5,1 (4,6) prosenttia.
Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvä julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli 21,8
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
TILINPÄÄTÖS OSAKKEENOMISTAJILLE
(20,8) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli 2,4 (0,0) miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 2,3 (0,0) miljoonaa euroa. Kannattavuutta paransivat merkittävästi julkisen erikoissairaanhoidon kustannuskertymien palveluntuottajalle kuuluvat palautukset sairaanhoitopiireiltä. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
Konsernin nettorahoituskulut olivat -0,8 (-0,4) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 5,2 (4,1) miljoonaa euroa, kasvua 1,1 miljoonaa euroa eli 25,9 prosenttia. Tuloslaskelman verot olivat -1,4 (-0,6) miljoonaa euroa. Tulos oli 3,8 (3,5) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,12 (0,12) euroa.
Pihlajalinnan liikevaihto tilikaudelta oli 487,8 (424,0) miljoonaa euroa, kasvua 63,8 miljoonaa euroa eli 15,0 prosenttia. Liikevaihto kasvoi yritysjärjestelyiden johdosta 65,7 miljoonaa euroa eli 15,5 prosenttia. Yritysjärjestelyistä merkittävimmät olivat Doctagonin, Forever-liikuntakeskusketjun ja Kymijoen Työterveyden hankinnat.
Käyttökate oli 31,2 (33,3) miljoonaa euroa, laskua 2,1 miljoonaa euroa eli 6,4 prosenttia.
Vakuutusyhtiöiden potilasohjauksesta ja kilpailutilanteesta johtuva leikkaus- ja vastaanottotoiminnan väheneminen sekä vastaanottokeskustoiminnan supistuminen alensivat kannattavuutta. Rakenneuudistus ja kevään yhteistoimintaneuvottelut heikensivät liiketoiminnan suorituskykyä. Kannattavuutta paransivat julkisen erikoissairaanhoidon kustannuskertymien palveluntuottajalle kuuluvat palautukset sairaanhoitopiireiltä. Toisaalta julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli merkittävä. Työterveyshuollon palveluiden kannattavuus säilyi vertailuvuoden tasolla huolimatta panostuksista hoitajapuhelinpalveluun. Pihlajalinnan markkinaosuus työterveyspalveluiden tuottajana on merkittävästi kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna.
Yritysjärjestelyiden vaikutus käyttökatteeseen oli 6,6 miljoonaa euroa ja uusien lääkärikeskusten avausten vaikutus oli -3,5 miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyiden varainsiirtoverot ja asiantuntijakulut (IFRS 3 -kulut) rasittivat käyttökatetta 1,6 (0,9) miljoonaa euroa. Tilikaudella aktivoitiin henkilöstökuluja kehittämismenoihin 1,3 (0,4) miljoonaa euroa.
Rakenneuudistukseen liittyen Pihlajalinna kävi yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisista ja toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Neuvottelut päättyivät 14.3.2018, ja henkilövähennysten määrä oli 25. Vähennysten seurauksena henkilöstökustannukset pienenevät noin 2,8 miljoonalla eurolla vuositasolla. Henkilöstövähennyksiin liittyvät työsuhteiden päättämiskulut olivat tilikaudella 0,6 miljoonaa euroa.
Oikaistu käyttökate oli 32,3 (34,1) miljoonaa euroa, laskua 1,8 miljoonaa euroa eli 5,2 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 1,1 (0,7) miljoonaa euroa.
Poistot ja arvonalentumiset olivat 18,4 (14,2) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 7,1 (5,2) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 5,1 (3,8) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset olivat 11,3 (9,0) miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan liikevoitto oli 12,8 (19,1) miljoonaa euroa, laskua 6,3 miljoonaa euroa eli 33,1 prosenttia. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 2,6 (4,5) prosenttia. Oikaistu liikevoitto oli 14,0 (20,0) miljoonaa euroa, laskua 6,0 miljoonaa euroa eli 29,9 prosenttia. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 2,9 (4,7) prosenttia.
Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvä julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli 86,4 (84,3) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli 2,5 (0,9) miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 2,2 (0,7) miljoonaa euroa. Kannattavuutta paransivat merkittävästi julkisen erikoissairaanhoidon kustannuskertymien palveluntuottajalle kuuluvat palautukset sairaanhoitopiireiltä. Toisaalta julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli merkittävä. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset ja käyttötalouden ylijäämien palautukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
Konsernin nettorahoituskulut olivat -2,8 (-1,7) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 10,0 (17,4) miljoonaa euroa, laskua 7,5 miljoonaa euroa eli 42,9 prosenttia. Tuloslaskelman verot olivat -2,8 (-3,4) miljoonaa euroa. Voitto oli 7,1 (14,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,17 (0,46) euroa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen valmistelu eteni vuoden 2018 aikana, vaikka sen toteutumisajankohta lykkääntyi. Uudistukseen liittyvät lait ovat parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsiteltävinä, ja uudistuksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2021, jolloin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.
Jos sote-lait hyväksytään, ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus järjestää syksyllä 2019. Henkilökohtainen budjetti ja asiakassetelit tulisivat käyttöön vuonna 2022. Sote-keskusten valinnanvapaus tulisi voimaan vaiheittain. Valinnanvapauspilotit aloitetaan, kun lainsäädäntö on varmistunut. Kun valinnanvapaus lisääntyy, yksityiset yritykset alkavat tuottaa yhä enemmän julkisilla varoilla tuotettavia sote-palveluja. Aluksi nämä palvelut keskittyvät etenkin perusterveydenhuoltoon ja hoivapalveluihin.
Valinnanvapausmarkkinan koko olisi STM:n arvion mukaan noin 5,4 miljardia euroa (sote-keskukset noin 1,9 miljardia euroa, asiakassetelit noin 1,6 miljardia euroa, henkilökohtainen budjetti noin 1,5 miljardia euroa ja suunhoidon yksiköt noin 0,4 miljardia euroa). Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut, että palvelusetelikokeilut jatkuvat vuonna 2019.
Pihlajalinna katsoo, että yksityiselle sektorille avautuu mahdollisuuksia täydentää julkisen sektorin palvelutarjontaa etenkin perustason erikoissairaanhoidossa ja kiireettömässä erikoissairaanhoidossa, kun väestö ikääntyy ja julkinen sektori karsii ja keskittää erikoissairaanhoitoa aiempaa harvempiin yksiköihin.
Julkisten palveluiden hankinnat yksityisiltä ovat aktivoituneet sote-päätöksen lykkääntyessä. Pihlajalinna aloitti asumispalvelutoiminnan Laihialla 1.9.2018 ja sote-palveluiden osaulkoistuksen Hattulassa vuoden 2019 alussa. Lisäksi Kristiinankaupunki on kilpailuttanut neuvottelumenettelyllä osan sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Tämän kilpailutuksen perusteella päätöstä hankinnasta ei ole vielä tehty.
Yksityisen markkinan tilanne on ennallaan. Työterveysmarkkinan arvioidaan kasvavan, mikäli kunnat ja muut julkisyhteisöt luopuvat omistamistaan työterveyshuoltopalveluita tuottavista yhtiöistä. Esimerkiksi Kotkan kaupunki myi työterveyspalveluita tuottavan Kymijoen Työterveyden ja Ylä-Savon sote-kuntayhtymä myi Terveyspalvelu Verson Pihlajalinnalle päättyneen tilikauden aikana.
Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 349,5 (253,6) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 36,3 (37,1) miljoonaa euroa.
Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudella oli 27,4 (34,9) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -5,5 (-4,6) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 1,5 (6,6) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirtaa heikensi käyttökatteen lasku ja paransi ostovelkojen ja muiden velkojen kasvu.
Kuluneen vuosineljänneksen liiketoiminnan nettorahavirta oli 20,6 (16,5) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 11,5 (9,3) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirtaa paransi ostovelkojen ja muiden velkojen kasvu.
Investointien nettorahavirta oli -60,1 (-18,5) miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat vaikuttivat investointien nettorahavirtaan -41,0 (-8,9) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -19,6 (-10,1) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 0,4 (0,2) miljoonaa euroa.
Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli -32,7 (16,4) miljoonaa euroa.
Rahoituksen nettorahavirta oli 31,9 (-6,9) miljoonaa euroa. Konserni nosti uutta lainaa 121,5 (14,5) miljoonaa euroa ja lyhensi rahoitusvelkojaan sisältäen tililimiittien muutokset yhteensä 72,1 (6,4) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Oyj maksoi keväällä osinkoa 3,6 (3,1) miljoonaa euroa. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa 1,4 (2,8) miljoonaa euroa.
Rahoitusleasingvelkojen maksut olivat 3,4 (3,2) miljoonaa euroa ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat 2,6 (1,8) miljoonaa euroa. Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutoksen nettovaikutus rahavirtaan oli -6,4 (-4,0) miljoonaa euroa. Pihlajalinna lisäsi merkittävästi omistusosuuttaan kuntayhtiöissä kesäkuussa 2018.
Konsernin nettovelkaantumisaste oli 68,7 (32,3) prosenttia. Korolliset nettovelat olivat 90,1 (34,2) miljoonaa euroa. Konsernin velkaantuneisuutta nostivat erityisesti yrityshankinnat, joiden rahavirtavaikutus oli yhteensä -36,9 (-8,4) miljoonaa euroa. Konserni maksoi lisäksi -4,0 (-0,5) miljoonaa euroa ehdollisia vastikkeita (yrityskauppojen lisäkauppahintoja).
Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,8 (11,8) prosenttia ja oman pääoman tuotto oli 6,0 (13,6) prosenttia.
Pihlajalinna järjesteli velkarahoituksensa uudelleen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Uusi vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely on tehty Danske Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.
Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2018.
Konsernin toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset pysyivät muuttumattomina. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi.
Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 39,0 miljoonaa euroa.
| Hankinnan/myynnin kohde | Ajankohta | Toimiala | Kotipaikka |
|---|---|---|---|
| Terveyspalvelu Verso Oy, 100 % osakekannasta | 12/2018 | Työterveyspalvelut | Iisalmi |
| Hammashannu Oy, myyty 100 % osakekannasta (osa SYH-ketjua) | 9/2018 | Suunterveydenhoito | Turku |
| Anula Oy, 100 % osakekannasta | 7/2018 | Suunterveydenhoito | Hämeenlinna |
| Leaf Areena Oy, 100 % osakekannasta | 6/2018 | Liikuntakeskukset | Turku |
| Suomen Yksityiset Hammaslääkärit -ketju, 51 % osakekannasta | 3/2018 | Suunterveydenhoito | Useita |
| Doctagon Ab, 100 % osakekannasta (suunnattu osakeanti) | 3/2018 | Lääkärikeskustoiminta, työterveyspalvelut, työvoimapalvelut |
Helsinki |
| Forever-liikuntakeskusketju, 70 % osakekannasta | 2/2018 | Liikuntakeskukset | Useita |
| Röntgentutka Oy, 50 % osakekannasta (aiempi omistus 50 %, vaiheittainen hankinta) |
2/2018 | Kuvantaminen | Tampere |
| Linnan Klinikka Oy, 100 % osakekannasta | 2/2018 | Lääkärikeskustoiminta, työterveyspalvelut |
Hämeenlinna |
| Kymijoen Työterveys Oy, 100 % osakekannasta | 2/2018 | Työterveyspalvelut | Kotka |
| Salon Lääkintälaboratorio Oy (Sallab), 100 % osakekannasta | 1/2018 | Lääkärikeskustoiminta, työterveyspalvelut |
Salo |
| Someron Lääkärikeskus Oy, 100 % osakekannasta | 1/2018 | Lääkärikeskustoiminta, työterveyspalvelut |
Somero |
Yhteenveto yrityshankinnoista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 26 Hankitut liiketoiminnot.
TILINPÄÄTÖS OSAKKEENOMISTAJILLE
Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 101,7 (30,4) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat tilikaudella 9,9 (8,3) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen uusien yksiköiden avaamiseen olivat 12,4 (5,1) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen yritysjärjestelyihin olivat yhteensä 79,4 (17,0) miljoonaa euroa.
Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 1,1 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna rakennuttaa Laihialle välivuokrausmallilla uuden 60-paikkaisen ikäihmisten palvelukodin. Rakennuksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2019. Uuden palvelukodin valmistuttua Pihlajalinna on sitoutunut ostamaan Laihian kunnalta myös asumispalvelutalon. Lisäksi Pihlajalinna on sitoutunut saneeraamaan kaksi pienempää jo ostamaansa hoitokotirakennusta.
Pihlajalinnan laajentuminen jatkuu huolimatta mahdollisen sote-uudistuksen siirtymisestä. Pihlajalinna kertoi tilikauden 2017 aikana suunnitelmastaan avata uusia yksiköitä kymmenelle uudelle paikkakunnalle vuoteen 2020 mennessä. Laajentuminen toteutetaan jatkossa lähinnä yritysostoilla ja kuntahankkeilla. Uusia leikkaustoimintayksiköitä ei avata vuoden 2019 aikana.
Pihlajalinna lisäsi omistusosuuttaan kuntayhtiöissä kesäkuussa 2018 ja omisti tilikauden lopussa 81 prosenttia Mäntänvuoren Terveys Oy:n ja Kolmostien Terveys Oy:n osakkeista sekä 90 prosenttia Jokilaakson Terveys Oy:n osakkeista. Lisäksi yhtiö allekirjoitti Kuusiokuntien kanssa ehdollisen kauppakirjan, jonka mukaan se nostaa omistusosuuttaan Kuusiolinna Terveys Oy:stä 97 prosenttiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Kyseisen sopimuksen voimassaoloaikaa on kuitenkin jatkettu 15.3.2019 asti.
Pihlajalinna on maksanut tehdyistä osakekaupoista yhteensä 8,4 miljoonaa euroa. Kuusiolinna Terveyden osakkeiden kauppahinta on ehdollisen kauppakirjan mukaan 18,4 miljoonaa euroa.
| Yhtiö | Pihlajalinnan omistus 1.1.2018 |
Pihlajalinnan omistus 31.12.2018 | Nykyisen sopimuksen palvelutuotannon alkamisvuosi |
Sopimuksen kesto, vuotta |
|---|---|---|---|---|
| Jokilaakson Terveys Oy | 51 % | 90 % | sisäinen palvelu tuotanto |
sisäinen palvelu tuotanto |
| 51 % (kaupan voimaantulon jälkeen 97 %, kauppa tulee voimaan sen jälkeen kun osapuolet ovat allekirjoittaneet erillisen voimaantuloasiakirjan, sopimuksen |
||||
| Kuusiolinna Terveys Oy | 51 % | voimassaoloaikaa jatkettu 15.3.2019 asti) | 2016 | 10+5 |
| Mäntänvuoren Terveys Oy | 66 % | 81 % | 2016 | 10+5 |
| Kolmostien Terveys Oy | 71 % | 81 % | 2015 | 10+5 |
Tilikaudella toteutettiin seuraavat konsernirakenteen muutokset:
Aktivointikriteerit täyttäviä kehittämismenoja tilikaudella oli 1,3 (1,2) miljoonaa euroa.
Tilikaudella 2018 kehittämistoiminta keskittyi digitaalisten asiointipalveluiden ja mobiilipalveluiden jatkokehittämiseen ja käyttöönottoon kaikille asiakasryhmille. Muut valmistuneet hankkeet tilikaudella liittyivät sote-ulkoistusten kuntalaisten etäpalvelumalliin ja mobiiliratkaisuihin, työterveyshuollon kiinteähintaisten sopimusten toimintamalliin (työterveysportaali) sekä urheiluklinikka- ja sote-keskuskonsepteihin. Kehityksen painopistealueita olivat myös asiakkuusohjelma, tiedolla johtaminen sekä EU:n tietosuoja-asetus.
Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 5 850 (4 753), lisäystä 1 097 henkilöä eli 23 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 868 (3 879), lisäystä 989 henkilöä eli 26 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 208,4 (175,4) miljoonaa euroa, kasvua 33,0 miljoonaa euroa eli 19 prosenttia.
Henkilöstömäärän kasvu johtui pääosin yrityshankinnoista sekä uusien toimipisteiden avauksista.
Pihlajalinna kävi tilikaudella kohdennettuja yhteistoimintaneuvotteluja tuotannollisista ja toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Niiden piirissä oli 372 työntekijää ja ne johtivat 31 työntekijän irtisanomiseen sekä työtehtävien lakkauttamiseen. Uusiin tehtäviin konsernissa työllistyi 57 henkilöä.
Pihlajalinnan hallitus nimitti 14.3.2018 konsernin johtoryhmään seuraavat kymmenen (10) jäsentä:
Pihlajalinnan myyntijohtajaksi nimitettiin Stefan Wentjärvi. Hän aloitti tehtävässään ja konsernin johtoryhmän jäsenenä 1.9.2018.
Pihlajalinnan lakiasiainjohtajaksi nimitettiin Marko Savolainen. Hän aloitti tehtävässään ja konsernin johtoryhmän jäsenenä 14.12.2018.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 5.4.2018 päätettiin, että hallitukseen kuuluu kahdeksan (8) jäsentä. Hallituksen jäseniksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin uudelleen Timo Everi, Leena Niemistö, Jari Sundström, Seija Turunen ja Mikko Wirén sekä uusina jäseninä Matti Bergendahl, Kati Sulin ja Gunvor Kronman.
Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Matti Bergendahlin hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (puheenjohtaja), Matti Bergendahl, Leena Niemistö ja Kati Sulin
Palkitsemisvaliokunta: Mikko Wirén (puheenjohtaja), Timo Everi, Gunvor Kronman ja Jari Sundström
Pihlajalinna Oyj:n neljä suurinta rekisteröityä osakkeenomistajaa nimittivät 26.9.2018 osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edustajat:
• Hanna Hiidenpalo, johtaja, sijoitukset, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Varsinainen yhtiökokous 5.4.2018 muutti nimitystoimikunnan työjärjestystä 2. kohdan toisen kappaleen osalta. Kyseinen kappale kokonaisuudessaan on julkaistu 5.4.2018 Pihlajalinna Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset -tiedotteessa.
Varsinainen yhtiökokous 5.4.2018 päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot pysyvät ennallaan ja niitä maksetaan seuraavasti: kokopäivätoimiselle puheenjohtajalle 250 000 euroa, varapuheenjohtajalle 48 000 euroa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.
Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 5.4.2018 yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tilikaudelle 1.1.–31.12.2018. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Lotta Nurminen, KHT.
Pihlajalinna hankki Doctagon Ab:n koko osakekannan suunnatulla annilla maaliskuussa. Suunnatussa osakeannissa Doctagon Ab:n kauppahinta 30 105 000 euroa maksettiin Pihlajalinna Oyj:n osakkeilla. Suunnatussa osakeannissa tarjottiin merkittäväksi 2 006 989 uutta osaketta 15,00 euron osakekohtaiseen merkintähintaan. Uusien osakkeiden määrä vastasi noin kymmentä prosenttia Pihlajalinna Oyj:n kaikista osakkeista ennen uusien osakkeiden antamista. Pihlajalinna Oyj:n osakkeiden lukumäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 22 620 135 osaketta. Osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.3.2018.
Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 22 620 135 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun varojen jakoon. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 13 372 (12 489) osakkeenomistajaa. Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.
Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.
| Osaketiedot | 10-12/2018 | 10-12/2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Määrä kauden lopussa, kpl | 22 620 135 | 20 613 146 | 22 620 135 | 20 613 146 |
| Määrä kaudella keskimäärin, kpl | 22 620 135 | 20 613 146 | 22 224 236 | 20 613 146 |
| Osakkeen ylin kurssi, euroa | 11,06 | 16,40 | 15,28 | 18,42 |
| Osakkeen alin kurssi, euroa | 8,56 | 12,60 | 8,56 | 12,60 |
| Osakkeen keskikurssi, euroa* | 9,56 | 14,45 | 12,18 | 16,30 |
| Osakkeen päätöskurssi, euroa | 8,62 | 13,34 | 8,62 | 13,34 |
| Osakevaihto, 1 000 kpl | 830 | 1 617 | 6 182 | 5 189 |
| Osakevaihto, % | 3,7 | 7,9 | 27,8 | 25,2 |
| Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa | 195,0 | 274,0 | 195,0 | 274,0 |
* kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi
HALLITUKSEN VALTUUTUKSET
Varsinainen yhtiökokous 5.4.2018 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 2 061 314 osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 asti.
Varsinainen yhtiökokous 5.4.2018 valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 3 091 971 osaketta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 asti.
Pihlajalinna arvioi vuosittain riskejä ja tavoitteena on riskien minimointi ja parempi ennakointi.
Poliittinen päätöksenteko ja julkisen sektorin rakennemuutokset kohdistuvat myös sosiaali- ja terveyspalveluihin ja voivat vaikuttaa suoraan tai välillisesti konsernin liiketoimintaan ja kasvumahdollisuuksiin. Sote-uudistuksen tulevat kokonaisvaikutukset sekä mahdolliset muut muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä ovat vaikeasti ennustettavissa. Uudistukset saattavat vaikeuttaa konsernin toimintaa joillain sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimialoilla, mutta toisaalta konsernin laaja-alainen toiminta eri toimialoilla saattaa osittain tasata muutosten vaikutuksia. Konserni seuraa tarkasti poliittisia päätöksentekoprosesseja.
Edellä mainitun lisäksi julkisiin hankintoihin liittyy riski mahdollisista valituksista ja oikeudenkäynneistä. Lisäksi nykyisten merkittävimpien asiakkuuksien ja sopimusten jatkumiseen liittyy riskejä etenkin pitkällä aikavälillä.
Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten vuosittainen kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilinpäätöshetkellä.
Lisäksi liiketoiminnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät uusien toimipisteiden avaamiseen, yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen sekä riskeihin, jotka liittyvät verotukseen sekä pätevän johdon sitouttamiseen ja rekrytointeihin.
Konsernin pääyhtiöissä alkoi keväällä 2017 verotarkastus. Tuloverotuksen (EVL) osalta verotarkastus on suoritettu loppuun seuraamuksitta. Muilta osin verotarkastus on vielä kesken.
Konsernilla on myyntisaamisissaan yhteensä 3,6 (2,5) miljoonaa euroa olennaisesti viivästyneitä maksuja merkittävältä asiakkaalta. Pihlajalinna on allekirjoittanut ehdollisen sopimuksen, jossa on sovittu myös näiden saatavien maksusta. Konsernin johto arvioi, että asiakas tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti.
Konsernilla on muissa saamisissaan yhteensä 2,4 miljoonaa euroa kunnittain arvioituja julkisen erikoissairaanhoidon kustannuskertymien palautuksia. Konsernin johto katsoo, että palvelusopimusten perusteella kustannuskertymien palautukset kuuluvat Pihlajalinnalle, koska ne ovat kertyneet Pihlajalinnan palvelutuotannon ja kustannusvastuun ajalta.
Tilikauden 2018 lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 169,9 (103,9) miljoonaa euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja tarvittaessa kvartaaleittain, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä käypää arvoa. Tilikauden aikana Pihlajalinna ei ole havainnut viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä olisi kerrytettävissä. Mikäli Pihlajalinnan tulos ja kasvukehityksessä tapahtuu muutoksia alaspäin, tämä voi johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedullisesti Pihlajalinnan liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan.
Lisätietoja Pihlajalinna riskeistä ja riskienhallinnasta esitetään Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja Selvityksessä muista kuin taloudellisista tiedoista, jotka julkaistaan viikolla 11. Lisätietoja rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 25 Rahoitusriskien hallinta. Tilinpäätös julkaistaan osana vuosikertomusta yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi viikolla 11.
Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa lisäksi laatujärjestelmiin sekä työturvallisuusja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa määritellään ja luokitellaan konsernin riskit sekä kuvataan riskienhallinnan tavoitteet. Lisäksi määritellään riskienhallinnassa noudatettavat periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut.
Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.
Konsernin riskienhallinnassa on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallinnan (Enterprise Risk Management) järjestelmä ja prosessi. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin.
Strategisilla riskeillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka liittyy konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategian toteuttamiseen. Esimerkki tästä ovat yhteiskunnalliset rakenteelliset muutokset.
Operatiiviset riskit ovat riskejä, jotka aiheutuvat ulkoisista tekijöistä, teknologiasta, henkilöstön, organisaation tai prosessien toiminnasta. Näitä riskejä käsitellään esimerkiksi seuraamalla järjestelmällisesti kilpailutilannetta ja reagoimalla sen muutoksiin.
Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät konsernin taloudelliseen tilanteeseen, kuten kannattavuuteen, rahoitusprosessien toimivuuteen ja verotukseen.
Vahinkoriskit koskevat onnettomuuksia tai muita vahinkoja, jotka voivat kohdistua konsernin omaisuuteen, henkilökuntaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin tai ympäristöön. Yhtiöllä on vastuu- ja potilasvakuutus yhtiön oman henkilökunnan aiheuttamia mahdollisia hoitovirheitä varten.
Riskiluokkia yhdistää maineriski, joka voi vaikuttaa konsernin brändien tai koko konsernin maineeseen.
Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan.
Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoimintajohdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Myös
jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit.
Tilikauden aikana Pihlajalinna vastaanotti seuraavat arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaiset liputusilmoitukset:
| Kauppa päivä |
Osakas | Raja | Omistus yhteensä, % |
Osakkeita liputus hetkellä |
|---|---|---|---|---|
| 26.9.2018 | Fennia-konserni (Keskinäinen Vakuu tusyhtiö Fennia ja Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia) |
Yli 10 % |
10,02 % | 2 265 586 |
| 24.5.2018 | Fennia-konserni (Keskinäinen Vakuu tusyhtiö Fennia ja Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia) |
Yli 5 % |
6,03 % | 1 364 252 |
| 14.3.2018 | LähiTapiola-ryhmä (LähiTapiola Keskinäi nen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäi nen Henkivakuutus yhtiö) |
Alle 25 % |
23,76 % | 5 375 350 |
| 15.2.2018 | LähiTapiola-ryhmä (LähiTapiola Keskinäi nen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäi nen Henkivakuutus yhtiö) |
Yli 25 % |
26,07 % | 5 373 026 |
Pihlajalinna Oyj:n hallituksen 14.5.2018 hyväksymä osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma yhtiön avainhenkilöille raukesi, sillä koko ohjelman toteutumisen edellyttämää oikaistua liikevoittoa ei saavutettu. Kannustinohjelman perusteella ei makseta palkkioita.
Palkkioiden maksaminen ohjelmasta olisi edellyttänyt, että oikaistun liikevoiton toteutuma vuodelta 2018 olisi ollut yhtiön 14.5.2018 voimassa olleen ohjeistuksen mukainen.
Yhtiöllä ei tilikaudella ollut käytössä hallitusta koskevia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.
Pihlajalinnan liiketoimintaan vaikuttaa tietty kausiluonteisuus. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Kesälomakausina, erityisesti heinäkuussa, tällaisiin sopimuksiin liittyvät henkilöstökustannukset pienenevät ja kannattavuus paranee pääosin palkkojen jaksotusten johdosta. Toisaalta taas Pihlajalinnan yksityis- ja yritysasiakkaiden palvelukysyntä on alhaisempi ja kannattavuus heikompi lomakausina, erityisesti heinä-elokuussa ja joulukuussa. Vuosineljännesten tasolla kausiluonteisuus on historiallisesti vaikuttanut vuoden kolmannen neljänneksen kannattavuutta parantavasti.
Hallitus esittää, että 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta.
Laskelma emoyhtiön jakokelpoisista varoista:
| euroa | 31.12.2018 |
|---|---|
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 183 190 483,50 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 24 125 933,46 |
| Tilikauden voitto | 51 578,66 |
| Aktivoidut kehittämismenot | -1 281 316,43 |
| Yhteensä | 206 086 679,19 |
Osinkoon oikeuttavia osakkeita on tilinpäätöshetkellä 22 620 135, joten osingon kokonaismäärä olisi 2 262 013,50 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,17 euroa. Ehdotettu osinko 0,10 euroa on 58,1 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.
Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 4.4.2019 Tampereella. Hallitus päättää yhtiökokouskutsusta ja sen sisältämistä esityksistä myöhemmin.
Vuoden 2019 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta 2018. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan paranevan selvästi vuodesta 2018.*
Pihlajalinna esittää selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisessä kertomuksessa, joka asetetaan saataville yhtiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa viikolla 11. Ajantasaiset tiedot hallinnointikoodin noudattamisesta tai siitä poikkeamisesta ylläpidetään sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.
Pihlajalinna esittää selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista erillisessä kertomuksessa, joka asetetaan saataville yhtiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa viikolla 11.
Pihlajalinna Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta toimitti yhtiön hallitukselle ehdotuksensa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2019.
Nimitystoimikunta ehdottaa Pihlajalinna Oyj:n 4.4.2019 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määräksi vahvistettaisiin seitsemän nykyisen kahdeksan sijaan.
Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen nykyisistä jäsenistä Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén valitaan uudelle toimikaudelle. Nimitystoimikunta ehdottaa myös, että uusiksi hallituksen jäseniksi valitaan Mika Manninen ja Hannu Juvonen sekä Matti Jaakola.
Mika Manninen (s. 1975, KTM) kuuluu Fennia-konsernin joh-
toryhmään ja toimii konsernin talousjohtajana. Hän on aiemmin toiminut Fennia-konsernin riskienhallintajohtajana 2015–2017. Mannisella on yli kymmenen vuoden kokemus pankkialalta eri tehtävistä 2001–2015.
Hannu Juvonen (s. 1955, LL, erik. lääk, MBA) toimi viimeksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajana 2016–2018 sekä johtotehtävissä Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa 2013–2016 ja Itä-Savon sairaanhoitopiirissä 2009–2012. Tätä aiemmin hän on toiminut lisäksi Korona Invest Oy:n sijoitusjohtajana 2007–2009 sekä Pfizer Oy:ssä asiantuntijana ja yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtajana 2000–2006. Päätoiminen yksityislääkäri hän oli 1990–2000. Työtehtäviinsä liittyen hänellä on kokemusta monien yhtiöiden ja muiden yhteisöjen hallitustyöskentelystä.
Matti Jaakola (s. 1955, KTM) on toiminut pitkään kansainvälisten ja kotimaisten yritysten markkinointi- ja johtotehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii kahden suomalaisen teollisyrityksen hallituksen puheenjohtajana sekä ulkomaisen metsäteollisuusalan yrityksen hallituksen jäsenenä. Lisäksi hän on ollut osakkaana CV Group Oy:ssä vuodesta 2012 ja toiminut CapWell Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2006. Jaakola on toiminut toimitusjohtajana Georgia-Pacific Corporation'ssa Pohjois-Euroopan alueella ja Henkel KgA'ssa Pohjoismaissa sekä Metsä Groupissa eri johtotehtävissä. Jaakolalla on laajaa kokemusta hallitustyöskentelystä koti- ja ulkomailla, ja hän on osallistunut keskeisten toimialajärjestöjen hallintoon.
Nykyisten jäsenten henkilö- ja luottamustehtävät on esitetty yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa investors.pihlajalinna.fi/ corporate-governance/board-of-directors.
Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että yhtiökokous valitsee Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että muut hallituksen palkkiot pysyvät ennallaan, paitsi hallituksen varapuheenjohtajan palkkiota alennetaan, ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2020 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.
Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Yllä olevat ehdotukset sisältyvät myös varsinaisen yhtiökokouksen kutsuun, joka julkaistaan myöhemmin.
Pihlajalinna kasvatti omistusosuuttaan Kolmostien Terveys Oy:stä sopimalla ostavansa 15 % yhtiön osakkeista helmikuun 2019 lopussa. Kaupan jälkeen Parkanon kaupungin omistusosuus yhtiössä on 4 % ja Pihlajalinnan 96 %.
| TOIMINNAN LAAJUUS | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 487,8 | 424,0 | 399,1 | 213,3 | 148,9 |
| Muutos, % | 15,0 | 6,2 | 87,1 | 43,3 | 42,5 |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, milj. euroa | -2,0 | 10,1 | 134,5 | 44,3 | 26,2 |
| Muutos, % | -0,5 | 2,5 | 63,0 | 29,7 | 25,1 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa* | 101,7 | 30,4 | 27,3 | 44,6 | 28,3 |
| % liikevaihdosta | 20,8 | 7,2 | 6,9 | 20,9 | 19,0 |
| Aktivoidut kehittämismenot, milj. euroa* | 1,3 | 1,2 | 1,3 | 0,1 | |
| % liikevaihdosta | 0,3 | 0,3 | 0,6 | 0,0 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, milj. euroa | 208,4 | 175,4 | 167,2 | 97,4 | 62,2 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 5 850 | 4 753 | 4 407 | 3 047 | 1 714 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 868 | 3 879 | 3 526 | 2 503 | 1 619 |
| KANNATTAVUUS | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa* | 31,2 | 33,3 | 27,9 | 11,6 | 11,8 |
| Käyttökate, %* | 6,4 | 7,9 | 7,0 | 5,4 | 7,9 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) milj. euroa* | 32,3 | 34,1 | 28,9 | 12,5 | 14,0 |
| Oikaistu käyttökate, %* | 6,6 | 8,0 | 7,2 | 5,9 | 9,4 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa* | 12,8 | 19,1 | 15,1 | 3,6 | 6,0 |
| Liikevoitto, %* | 2,6 | 4,5 | 3,8 | 1,7 | 4,0 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* | 14,0 | 20,0 | 16,6 | 4,5 | 8,2 |
| Oikaistu liikevoitto, %* | 2,9 | 4,7 | 4,2 | 2,1 | 5,5 |
| Nettorahoituskulut, milj. euroa | -2,8 | -1,7 | -1,4 | -2,3 | -3,1 |
| % liikevaihdosta | -0,6 | -0,4 | -0,4 | -1,1 | -2,1 |
| Tulos ennen veroja, milj. euroa* | 10,0 | 17,4 | 13,7 | 1,3 | 2,9 |
| % liikevaihdosta | 2,0 | 4,1 | 3,4 | 0,6 | 1,9 |
| Tuloverot, milj. euroa | -2,8 | -3,4 | -3,0 | -0,1 | -1,0 |
| Tilikauden voitto | 7,4 | 14,1 | 10,8 | 1,2 | 1,9 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | -32,7 | 16,4 | 6,8 | -14,4 | -8,1 |
| Oman pääoman tuotto ROE, %* | 6,0 | 13,6 | 11,1 | 2,3 | 7,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto ROCE, %* | 5,8 | 11,8 | 10,8 | 3,4 | 7,1 |
| RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 |
| Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa | 90,1 | 34,2 | 22,1 | 23,5 | 71,1 |
| % liikevaihdosta | 18,5 | 8,1 | 5,5 | 11,0 | 47,8 |
| Omavaraisuusaste, %* | 37,6 | 41,8 | 46,5 | 50,5 | 8,0 |
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), %* | 68,7 | 32,3 | 21,9 | 25,2 | 686,3 |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen* | 2,8 | 1,0 | 0,8 | 1,9 | 5,1 |
| 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos (EPS) | 0,17 | 0,46 | 0,39 | 0,03 | 0,11 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa* | 5,39 | 4,87 | 4,74 | 4,47 | 0,70 |
| Osinko/osake euroa (hallituksen esitys) | 0,10 | 0,16 | 0,15 | ||
| Osinko/tulos, % (hallituksen esitys)* | 58,1 | 34,7 | 38,4 | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % (hallituksen esitys)* | 1,2 | 1,2 | 0,8 | ||
| Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa | 22 620 135 | 20 613 146 | 20 613 146 | 20 613 146 | |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin | 22 224 236 | 20 613 146 | 20 613 146 | 16 767 940 | |
| Markkina-arvo, milj. euroa | 195,0 | 274,0 | 379,7 | 364,9 | |
| Osingonjako, milj. euroa (hallituksen esitys) | 2,3 | 3,30 | 3,10 | ||
| Hinta/voittosuhde (P/E-luku)* | 50,1 | 28,9 | 47,2 | 640,0 | |
| Osakkeen ylin kurssi, euroa | 15,28 | 18,42 | 18,87 | 19,85 | |
| Osakkeen alin kurssi, euroa | 8,56 | 12,60 | 12,90 | 11,38 | |
| Osakkeen tilikauden keskikurssi, euroa | 12,18 | 16,30 | 16,38 | 12,72 | |
| Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa | 8,62 | 13,34 | 18,42 | 17,70 | |
| Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl* | 6 182 | 5 189 | 8 196 | 7 680 | |
| Osakkeiden vaihto, %* | 27,8 | 25,2 | 39,8 | 45,8 |
* Vaihtoehtoinen tunnusluku
| KVARTAALITIEDOT | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Q4/18 | Q3/18 | Q2/18 | Q1/18 | Q4/17 | Q3/17 | Q2/17 | Q1/17 |
| TULOSLASKELMA | ||||||||
| Liikevaihto | 126 962 | 116 290 | 125 340 | 119 172 | 107 924 | 99 387 | 106 696 | 109 976 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1 916 | 457 | 644 | 1 330 | 1 177 | 532 | 281 | 261 |
| Materiaalit ja palvelut | -48 067 | -42 847 | -49 674 | -48 587 | -43 424 | -40 724 | -44 705 | -46 685 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut |
-53 334 | -48 743 | -54 351 | -51 981 | -44 941 | -41 211 | -45 203 | -44 056 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -16 840 | -14 471 | -16 398 | -15 627 | -12 597 | -8 844 | -9 934 | -10 598 |
| Käyttökate (EBITDA) | 10 637 | 10 686 | 5 560 | 4 307 | 8 139 | 9 140 | 7 136 | 8 898 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 11 072 | 10 668 | 6 626 | 3 908 | 8 503 | 9 040 | 7 383 | 9 135 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | 8,7 | 9,2 | 5,3 | 3,3 | 7,9 | 9,1 | 6,9 | 8,3 |
| Poistot | -4 682 | -4 742 | -4 756 | -4 206 | -3 580 | -3 669 | -3 427 | -3 506 |
| Liikevoitto (EBIT) | 5 955 | 5 944 | 804 | 101 | 4 559 | 5 471 | 3 708 | 5 392 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 6 510 | 5 926 | 1 870 | -299 | 4 923 | 5 371 | 3 987 | 5 701 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | 5,1 | 5,1 | 1,5 | -0,3 | 4,6 | 5,4 | 3,7 | 5,2 |
| Rahoitustuotot | 45 | 19 | 33 | 21 | 43 | 38 | 67 | 34 |
| Rahoituskulut | -797 | -769 | -650 | -749 | -469 | -506 | -442 | -445 |
| Tulos ennen veroja | 5 203 | 5 194 | 187 | -627 | 4 132 | 5 003 | 3 333 | 4 981 |
| Tuloverot | -1 358 | -1 181 | -250 | -26 | -625 | -1 032 | -656 | -1 067 |
| Tilikauden tulos | 3 845 | 4 013 | -63 | -653 | 3 507 | 3 971 | 2 677 | 3 914 |
| Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta |
2 733 | 2 327 | 42 | -1 276 | 2 442 | 1 882 | 2 013 | 3 178 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta |
1 112 | 1 686 | -105 | 623 | 1 064 | 2 088 | 664 | 736 |
| EPS | 0,12 | 0,11 | 0,00 | -0,06 | 0,12 | 0,09 | 0,10 | 0,15 |
| Henkilöstö periodin lopussa | 5 850 | 5 867 | 5 918 | 5 638 | 4 753 | 4 767 | 4 898 | 4 519 |
| Henkilöstön muutos kvartaalilla | -17 | -51 | 280 | 885 | -14 | -131 | 380 | 112 |
PIHLAJALINNA 2018 VASTUULLISUUS LIIKETOIMINTA
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
TILINPÄÄTÖS OSAKKEENOMISTAJILLE
| TUNNUSLUVUT | ||
|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos (EPS) | Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos |
|---|---|
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella | |
| VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT | |
| Osakekohtainen oma pääoma | Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa |
| Osakekohtainen osinko | Tilikauden osingonjako (tai ehdotus) |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | |
| Osinko tuloksesta, % | Osakekohtainen osinko x 100 |
| Osakekohtainen tulos (EPS) | |
| Osakekohtainen osinko x 100 | |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | Tilikauden päätöskurssi |
| Hinta/voittosuhde (P/E-luku) | Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos (EPS) |
| Osakevaihto, % | Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana x 100 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä | |
| Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) x 100 | |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | Oma pääoma (keskiarvo) |
| Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut (rullaava 12 kk) x 100 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo) |
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma x 100 |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | |
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | Korolliset rahoitusvelat - rahavarat x 100 |
| Oma pääoma | |
| Käyttökate (EBITDA) | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset |
| Käyttökate (EBITDA), % | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset x 100 Liikevaihto |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA)* | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät |
| Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät x 100 | |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), %* | Liikevaihto |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen*, rullaava 12 kk |
Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) |
| Rahavirta investointien jälkeen | Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT)* | Liikevoitto + oikaisuerät |
| Oikaistu liikevoitto, %* | Oikaistu liikevoitto (EBIT) x 100 |
| Liikevaihto | |
| Tulos ennen veroja | Tilikauden voitto + tuloverot |
| Bruttoinvestoinnit | Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ilman rahoitusleasingsopimuksia |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella - edellisen kauden liikevaihto x 100 Edellisen kauden liikevaihto |
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).
Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on
esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.
| 1 000 € (ellei toisin mainita) | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | ||
| Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) / | 7 143 | 14 068 |
| Oma pääoma alussa | 105 856 | 101 010 |
| Oma pääoma lopussa | 131 159 | 105 856 |
| Oma pääoma (keskiarvo) x 100 | 118 507 | 103 433 |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 6,0 | 13,6 |
Oman pääoman tuotto, % on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana.
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 5,8 | 11,8 |
|---|---|---|
| Keskiarvo x 100 | 224 271 | 163 883 |
| 271 447 | 177 095 | |
| Korottomat velat lopussa | 78 083 | 76 486 |
| Taseen loppusumma lopussa - | 349 530 | 253 581 |
| 177 095 | 150 672 | |
| Korottomat velat alussa | 76 486 | 67 071 |
| Taseen loppusumma alussa - | 253 581 | 217 742 |
| / | 12 922 | 19 311 |
| Rahoituskulut (rullaava 12 kk) | 2 965 | 1 862 |
| Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + | 9 957 | 17 449 |
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.
| Omavaraisuusaste, % | ||
|---|---|---|
| Oma pääoma / | 131 159 | 105 856 |
| Taseen loppusumma - | 349 530 | 253 581 |
| Saadut ennakot x 100 | 897 | 366 |
| Omavaraisuusaste, % | 37,6 | 41,8 |
Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.
Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Konsernin rahoitusjärjestelyn toinen finanssikovenantti on gearingtunnusluku eli nettovelkaantumisaste. Tunnusluvun maksimiarvo on 115 %.
/ jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
- vähennetään seuraava luku/luvut
| 1 000 € (ellei toisin mainita) | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk | ||
| Korolliset rahoitusvelat - | 126 378 | 71 239 |
| Rahavarat | 36 316 | 37 074 |
| Nettovelka / | 90 062 | 34 164 |
| Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) | 32 274 | 34 061 |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk | 2,8 | 1,0 |
Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa. Konsernin rahoitusjärjestelyn toinen finanssikovenantti perustuu konsernin nettovelan ja pro forma -käyttökatteen suhteeseen. Rahoitusjärjestelyn mukaisen kovenanttiehdon maksimiarvo on 3,75. Lainamarginaali nousee, mitä lähempänä kovenantti maksimiarvoa on. Konsernin johto ja hallitus seuraavat kovenanttiehdon täyttymistä kuukausittain ja rahoittajille kovenantti raportoidaan kvartaaleittain. Kovenanttilaskelmat päivitetään myös ennusteilla aina, kun konserni on toteuttamassa materiaalista yrityshankintaa.
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 32 274 | 34 061 |
|---|---|---|
| Käyttökatteen oikaisut yhteensä | 1 083 | 749 |
| Käyttökate (EBITDA) | 31 190 | 33 312 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -18 386 | -14 182 |
| Rahoitustuotot | 118 | 181 |
| Rahoituskulut | -2 965 | -1 862 |
| Tuloverot | -2 815 | -3 381 |
| Kauden tulos | 7 143 | 14 068 |
Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.
Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.
| Käyttökate (EBITDA), % | ||
|---|---|---|
| Käyttökate / | 31 190 | 33 312 |
| Liikevaihto x 100 | 487 764 | 423 984 |
| Käyttökate (EBITDA), % | 6,4 | 7,9 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | ||
| Oikaistu käyttökate / | 32 274 | 34 061 |
| Liikevaihto x 100 | 487 764 | 423 984 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | 6,6 | 8,0 |
| Liikevoitto (EBIT) ja Oikaistu liikevoitto (EBIT) | ||
| Kauden tulos | 7 143 | 14 068 |
| Tuloverot | -2 815 | -3 381 |
| Rahoituskulut | -2 965 | -1 862 |
| Rahoitustuotot | 118 | 181 |
| Liikevoitto | 12 804 | 19 130 |
| Poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yhteensä | 119 | 102 |
| Käyttökatteen oikaisut yhteensä | 1 083 | 749 |
| Liikevoiton oikaisut yhteensä | 1 203 | 852 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 14 007 | 19 981 |
Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako, Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.
Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoittoa.
| PIHLAJALINNA 2018 | LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA |
VASTUULLISUUS | KUMPPANUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS |
OSAKKEENOMISTAJILLE | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € (ellei toisin mainita) | 2018 | 2017 | |||||
| Liikevoitto (EBIT), % | |||||||
| Liikevoitto / | 12 804 | 19 130 | |||||
| Liikevaihto x 100 | 487 764 | 423 984 | |||||
| Liikevoitto (EBIT), % | 2,6 | 4,5 | |||||
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | |||||||
| Oikaistu liikevoitto / | 14 007 | 19 981 |
| Oikaistu liikevoitto / | 14 007 | 19 981 |
|---|---|---|
| Liikevaihto x 100 | 487 764 | 423 984 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | 2,9 | 4,7 |
| Rahavirta investointien jälkeen | ||
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 27 405 | 34 941 |
| Investointien nettorahavirta | -60 070 | -18 549 |
| Rahavirta investointien jälkeen | -32 665 | 16 392 |
Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevan liiketoiminnan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo paljonko yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.
| Tulos ennen veroja | ||
|---|---|---|
| Kauden tulos | 7 143 | 14 068 |
| Tuloverot | -2 815 | -3 381 |
| Tulos ennen veroja | 9 957 | 17 449 |
| Bruttoinvestoinnit | ||
| Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa | 72 558 | 61 917 |
| Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa | 22 914 | 16 604 |
| Liikearvo kauden lopussa | 169 927 | 103 893 |
| Lisätään kauden poistot ja arvonalentumiset | 18 386 | 14 182 |
| - | ||
| Aineelliset hyödykkeet kauden alussa | 61 917 | 45 498 |
| Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa | 16 604 | 16 319 |
| Liikearvo kauden alussa | 103 893 | 92 270 |
| Rahoitusleasingsopimusten kauden muutos | 12 473 | |
| Aineellisten hyödykkeiden myynnit kaudella | -322 | -325 |
| Bruttoinvestoinnit | 101 693 | 30 361 |
Bruttoinvestoinneilla tarkoitetaan pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankintoja mukaan lukien yritysjärjestelyt. Investoinneista ei vähennetä aineellisten hyödykkeiden myyntejä tai liiketoiminnoista luopumisia. Investoinnit on esitetty kassavirtaperusteisesti myös rahoituslaskelmassa.
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | ||
|---|---|---|
| Kauden liikevaihto - | 487 764 | 423 984 |
| Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella | 65 741 | 14 759 |
| Edellisen kauden liikevaihto | 423 984 | 399 092 |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu / | -1 961 | 10 133 |
| Edellisen kauden liikevaihto x 100 | 423 984 | 399 092 |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | -0,5 | 2,5 |
| Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, % | 15,5 | 3,7 |
| Liikevaihdon kasvu | 63 780 | 24 892 |
| Liikevaihdon kasvu, % | 15,0 | 6,2 |
Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi.
| 1 000 € (ellei toisin mainita) | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Käyttökate (EBITDA) | 31 190 | 33 312 |
| Oikaisut käyttökatteeseen | ||
| Toimipisteiden sulkeminen | 42 | 448 |
| Tytäryhtiön aiempi omistus käypään arvoon | -964 | -296 |
| Sovintosopimus liittyen konsernin toimitilakuluihin | 220 | |
| Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut | 565 | 377 |
| Liiketoiminnan myynnistä aiheutunut myyntivoitto | -47 | |
| Ehdollisen vastikkeen muutos | 1 192 | |
| Muut | 296 | |
| Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä | 1 083 | 749 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 32 274 | 34 061 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -18 386 | -14 182 |
| Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin | ||
| Toimipisteiden sulkeminen | 119 | 102 |
| Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä | 119 | 102 |
| Oikaisut liikevoittoon yhteensä | 1 203 | 852 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 14 007 | 19 981 |
| Liikevoitto (EBIT) | 12 804 | 19 130 |
| Rahoitustuotot | 118 | 181 |
| Rahoituskulut | -2 965 | -1 862 |
| Tuloverot | -2 815 | -3 381 |
| Tilikauden voitto | 7 143 | 14 068 |
| Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti: | ||
| Liiketoiminnan muut tuotot | -1 011 | -296 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 565 | 377 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1 530 | 668 |
| Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä | 1 083 | 749 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 119 | 102 |
| Liikevoiton oikaisuerät yhteensä | 1 203 | 852 |
SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2018
| Osuus osakkeista |
|||
|---|---|---|---|
| Osakkeita, kpl | ja äänistä, % | ||
| 1 | Lähitapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö | 3 481 641 | 15,4 % |
| 2 | Mww Yhtiö Oy | 2 309 010 | 10,2 % |
| 3 | Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia | 1 998 965 | 8,8 % |
| 4 | Lähitapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö | 1 891 865 | 8,4 % |
| 5 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 1 267 161 | 5,6 % |
| 6 | Niemistö Leena Katriina | 703 475 | 3,1 % |
| 7 | Fondita Nordic Micro Cap Placeringsf | 550 000 | 2,4 % |
| 8 | Nordea Bank Abp | 545 097 | 2,4 % |
| 9 | Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö | 490 000 | 2,2 % |
| 10 | Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin Sivukonttori | 323 873 | 1,4 % |
| 10 suurinta yhteensä | 13 561 087 | 60,0 % | |
| Muut osakkeenomistajat | 9 059 048 | 40,0 % | |
| Yhteensä | 22 620 135 | 100,0 % |
| Osuus | Osuus | |||
|---|---|---|---|---|
| Osakkeita/osakas | Omistajien lkm | omistajista, % | Osakkeita, kpl | osakkeista, % |
| 1–100 | 7 215 | 54,0 % | 354 779 | 1,6 % |
| 101–1 000 | 5 460 | 40,8 % | 1 827 524 | 8,1 % |
| 1 001–10 000 | 600 | 4,5 % | 1 600 220 | 7,1 % |
| 10 001–100 000 | 69 | 0,5 % | 1 696 640 | 7,5 % |
| 100 001–500 000 | 20 | 0,1 % | 4 393 758 | 19,4 % |
| 500 001– | 8 | 0,1 % | 12 747 214 | 56,4 % |
| 13 372 | 100,0 % | 22 620 135 | 100,0 % | |
| joista hallintarekisteröityjä | 10 | 1 236 617 | 5,5 % | |
| Liikkeeseen laskettu määrä | 22 620 135 | 100,0 % |
| Omistajien | Osuus | Osuus | ||
|---|---|---|---|---|
| lkm | omistajista, % | Osakkeita, kpl | osakkeista, % | |
| Yritykset | 516 | 3,9 % | 5 089 548 | 22,5 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 44 | 0,3 % | 10 708 003 | 47,3 % |
| Julkisyhteisöt | 6 | 0,0 % | 1 879 157 | 8,3 % |
| Kotitaloudet | 12 734 | 95,2 % | 4 779 750 | 21,1 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 44 | 0,3 % | 139 361 | 0,6 % |
| Ulkomaat | 28 | 0,2 % | 24 316 | 0,1 % |
| 13 372 | 100,0 % | 22 620 135 | 100,0 % | |
| joista hallintarekisteröityjä | 10 | 1 236 617 | 5,5 % | |
| Liikkeesseen laskettu määrä | 22 620 135 | 100,0 % |
| 1–100 osaketta/osakas 1,6 % | |
|---|---|
| 101–1 000 | 8,1 % |
| 1 001–10 000 | 7,1 % |
| 10 001–100 000 | 7,5 % |
| 100 001–500 000 | 19,4 % |
| 500 001– | 56,4 % |
| HALLITUKSEN JA JOHTORYHMÄN OMISTUKSET 31.12.2018 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Suora omistusosuus | Epäsuorat omistukset | |||
| Osuus osakkeista ja | Osuus osakkeista | |||
| Hallitus | Osakkeita kpl | äänistä, % | Osakkeita kpl | ja äänistä, % |
| Matti Bergendahl | ||||
| Jari Sundström | ||||
| Kati Sulin | ||||
| Gunvor Kronman | ||||
| Leena Niemistö | 703 475 | 3,1 % | ||
| Mikko Wirén | 2 309 010 | 10,2 % | ||
| Seija Turunen | ||||
| Timo Everi | ||||
| Johtoryhmä | ||||
| Joni Aaltonen | 81 920 | 0,4 % | ||
| Minna Elomaa | ||||
| Tero Järvinen | 560 | 0,0 % | ||
| Teija Kulmala | ||||
| Ville Lehtonen | ||||
| Sanna Määttänen | 11 700 | 0,1 % | ||
| Pauli Waroma | ||||
| Stefan Wentjärvi | 22 038 | 0,1 % | ||
| Marko Savolainen |
SISÄLLYSLUETTELO
| Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS | 54 | ||
|---|---|---|---|
| Konsernin tase, IFRS | 55 | ||
| Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS | 56 | ||
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS | 57 | ||
| KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS | |||
| KATEGORIA | NRO | SELITE | |
| Laadintaperiaatteet | 58 | ||
| Tulevien IFRS-standardien vaikutukset | 59 | ||
| Tuloslaskelma | 1 | Myyntituotot asiakassopimuksista ja segmentti-informaatio | 62 |
| Tuloslaskelma | 2 | Liiketoiminnan muut tuotot | 64 |
| Tuloslaskelma | 3 | Materiaalit ja palvelut | 64 |
| Tuloslaskelma | 4 | Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja henkilöstön lukumäärä | 64 |
| Tuloslaskelma | 5 | Poistot ja arvonalentumiset | 64 |
| Tuloslaskelma | 6 | Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastuspalkkiot | 65 |
| Tuloslaskelma | 7 | Oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto -tunnusluvut | 65 |
| Tuloslaskelma | 8 | Rahoitustuotot | 66 |
| Tuloslaskelma | 9 | Rahoituskulut | 66 |
| Tuloslaskelma, verot | 10 | Tuloverot | 66 |
| EPS | 11 | Osakekohtainen tulos | 67 |
| Tase | 12 | Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 67 |
| Tase | 13 | Aineettomat hyödykkeet | 69 |
| Tase | 14 | Muut pitkäaikaiset saamiset | 72 |
| Tase | 15 | Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) | 72 |
| Tase | 16 | Rahavarat | 73 |
| Tase | 17 | Varaukset | 73 |
| Tase | 18 | Ostovelat ja muut velat | 73 |
| Tase, verot | 19 | Laskennalliset verosaamiset ja -velat | 73 |
| Pääoma | 20 | Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin | 75 |
| Pääoma | 21 | Omaa pääomaa koskevat liitetiedot | 77 |
| Pääoma | 22 | Korolliset rahoitusvelat | 77 |
| Pääoma | 23 | Rahoitusvelkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset | 78 |
| Pääoma | 24 | Pääoman hallinta | 78 |
| Riskienhallinta | 25 | Rahoitusriskien hallinta | 78 |
| Konsernirakenne | 26 | Hankitut liiketoiminnot | 80 |
| Konsernirakenne | 27 | Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet | 83 |
| Konsernirakenne | 28 | Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä | 84 |
| Muut | 29 | Muut vuokrasopimukset | 85 |
| Muut | 30 | Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset | 85 |
| Muut | 31 | Lähipiiritapahtumat | 85 |
| Muut | 32 | Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat | 88 |
| Muut | 33 | Osakeperusteiset maksut | 89 |
| EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS PÄÄLASKELMAT, FAS | |||
| Emoyhtiön tase ja tuloslaskelma FAS | 90 | ||
| Emoyhtiön rahoituslaskelma FAS | 92 | ||
| EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS LIITETIEDOT, FAS | 93 | ||
| ALLEKIRJOITUKSET | 97 |
| 1 000 € | Liite | 1.1.-31.12.2018 | 1.1.-31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 487 764 | 423 984 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 4 347 | 2 251 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | -189 175 | -175 538 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 4 | -208 409 | -175 412 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6 | -63 371 | -42 288 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 28 | 35 | 316 |
| KÄYTTÖKATE | 31 190 | 33 312 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 5 | -18 386 | -14 182 |
| LIIKEVOITTO | 12 804 | 19 130 | |
| Rahoitustuotot | 8 | 118 | 181 |
| Rahoituskulut | 9 | -2 965 | -1 862 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -2 847 | -1 681 | |
| TULOS ENNEN VEROJA | 9 957 | 17 449 | |
| Tuloverot | 10 | -2 815 | -3 381 |
| TILIKAUDEN VOITTO* | 7 143 | 14 068 | |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | 7 143 | 14 068 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 3 826 | 9 515 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 3 316 | 4 553 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainenen tulos, euroa |
Laimentamaton 11 0,17 0,46 Laimennettu 0,17 0,46
* Konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä.
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS OSAKKEENOMISTAJILLE
| 1 000 € | Liite | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| PITKÄAIKAISET VARAT | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 72 558 | 61 917 |
| Liikearvo | 13 | 169 927 | 103 893 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 13 | 22 914 | 16 604 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 28 | 23 | 3 012 |
| Muut sijoitukset | 139 | 101 | |
| Muut saamiset | 14 | 1 800 | 1 568 |
| Laskennalliset verosaamiset | 19 | 3 745 | 2 224 |
| 271 106 | 189 320 | ||
| LYHYTAIKAISET VARAT | |||
| Vaihto-omaisuus | 2 454 | 2 169 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 37 923 | 23 959 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat | |||
| verosaamiset | 1 731 | 1 059 | |
| Rahavarat | 16 | 36 316 | 37 074 |
| 78 424 | 64 261 | ||
| VARAT YHTEENSÄ | 349 530 | 253 581 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | 21 | ||
| Osakepääoma | 80 | 80 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 116 520 | 87 945 | |
| Kertyneet voittovarat | 5 295 | 12 268 | |
| 121 895 | 100 293 | ||
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 9 264 | 5 563 | |
| Oma pääoma yhteensä | 131 159 | 105 856 | |
| VELAT | |||
| PITKÄAIKAISET VELAT | |||
| Laskennalliset verovelat | 19 | 5 997 | 5 457 |
| Varaukset | 17 | 302 | 829 |
| Rahoitusvelat | 122 811 | 66 336 | |
| Muut velat | 1 505 | 1 655 | |
| 130 614 | 74 277 | ||
| LYHYTAIKAISET VELAT | |||
| Ostovelat ja muut velat | 18 | 79 494 | 61 822 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 1 884 | 1 304 | |
| Rahoitusvelat | 6 380 | 10 321 | |
| 87 757 | 73 448 | ||
| VELAT YHTEENSÄ | 218 371 | 147 725 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 349 530 | 253 581 |
| 1 000 € | Liite | 1.1.–31.12.2018 | 1.1.–31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Myynnistä saadut maksut | 486 063 | 423 755 | |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 1 945 | 1 535 | |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -455 223 | -386 026 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 32 785 | 39 265 | |
| Saadut korot | 108 | 227 | |
| Maksetut verot | -5 488 | -4 551 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 27 405 | 34 941 | |
| Investointien rahavirta: | |||
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin | |||
| hyödykkeisiin | -19 589 | -10 140 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden | |||
| luovutustulot | 392 | 223 | |
| Muiden sijoitusten muutos | 12 | -55 | |
| Lainasaamisten muutos | 250 | ||
| Saadut osingot | 12 | 103 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankinta hetken rahavaroilla |
27 | -40 951 | -8 929 |
| Tytäryritysten luovutus vähennettynä luovutushetken rahavaroilla |
27 | 55 | |
| Investointien nettorahavirta | -60 070 | -18 549 | |
| Rahoituksen rahavirta: | |||
| Osakeannista saadut maksut | |||
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien | |||
| hankinnat | -6 424 | -4 044 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 23 | 722 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 23 | 121 520 | 14 500 |
| Lainojen takaisinmaksut | 23 | -72 131 | -7 157 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | 23 | -3 406 | -3 189 |
| Maksetut korot ja maksut | -2 618 | -1 801 | |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -5 034 | -5 886 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | 31 906 | -6 855 | |
| Rahavarojen muutos | -759 | 9 537 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 37 074 | 27 537 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 36 316 | 37 074 |
| 1 000 € | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||||
| Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma Yhteensä |
|
| Oma pääoma 1.1.2017 | 80 | 87 945 | 9 744 | 3 239,7980 | 101 010 |
| Tilikauden tulos | 9 515 | 4 553 | 14 068 | ||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 9 515 | 4 553 | 14 068 | ||
| Osingonjako | -3 162 | -1 660 | -4 822 | ||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | -3 162 | -1 660 | -4 822 | ||
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa |
-3 830 | -214 | -4 044 | ||
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka johtivat muutokseen määräysvallassa |
-355 | -355 | |||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä | -3 830 | -570 | -4 399 | ||
| Oma pääoma 31.12.2017 | 80 | 87 945 | 12 268 | 5 563 | 105 856 |
1 000 €
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma Yhteensä |
|
| Oma pääoma 31.12.2017 | 80 | 87 945 | 12 268 | 5 563 | 105 856 |
| IFRS 15 käyttöönotto | 0 | 0 | |||
| IFRS 9 käyttöönotto | 0 | 0 | |||
| Oma pääoma 1.1.2018 | 80 | 87 945 | 12 268 | 5 563 | 105 856 |
| Tilikauden tulos | 3 826 | 3 316 | 7 143 | ||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 3 826 | 3 316 | 7 143 | ||
| Suunnattu osakeanti | 28 574 | 28 574 | |||
| Osingonjako | -3 619 | -1 225 | -4 844 | ||
| Sijoitukset konserniyhtiöihin | 2 381 | 2 381 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 28 574 | -3 619 | 1 156 | 26 111 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät |
|||||
| johtaneet muutokseen määräysvallassa | -7 180 | -771 | -7 951 | ||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä | -7 180 | -771 | -7 951 | ||
| Oma pääoma 31.12.2018 | 80 | 116 520 | 5 295 | 9 264 | 131 159 |
Pihlajalinna on Suomen johtavia yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajia. Konserni palvelee yksityishenkilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja julkisyhteisöjä, kuten kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Pihlajalinna tuottaa laaja-alaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä hyvinvointipalveluja. Palveluvalikoimaan kuuluvat yleis- ja erikoislääkäripalvelut, työterveyshuolto, sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset, liikuntakeskuspalvelut, vastuulääkäri- ja etävastaanottopalvelut sekä asumis- ja työvoimapalvelut.
Tilikauden lopussa Pihlajalinnalla oli yksityisiä lääkärikeskuksia, sairaaloita, hammasklinikoita, liikuntakeskuksia, tehostetun palveluasumisen yksiköitä ja vastaanottokeskuksia noin 110. Lisäksi Pihlajalinnalla on neljä isoa kokonaisulkoistusta ja kaksi osaulkoistusta, joilla on yhteensä kymmeniä toimipisteitä (mm. terveyskeskuksia, neuvoloita, tehostetun palveluasumisen yksiköitä ja päivätoimintakeskuksia). Pihlajalinna teki vuoden 2018 aikana yhteistyötä noin sadan kunnan kanssa.
Konsernin emoyhtiö Pihlajalinna Oyj on suomalainen Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka y-tunnus on 2617455-1. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen rekisteröity osoite on Kehräsaari B, 33200 Tampere, Suomi. Pihlajalinna Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta investors.pihlajalinna.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Kehräsaari B, 33200 Tampere.
Pihlajalinna Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 14.2.2019 tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2018 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRICtulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Liitetietoon vaikuttavat laatimisperiaatteet on esitetty kyseisen liitetiedon kohdalla otsikolla Laatimisperiaatteet.
Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro ja kaikki luvut on pyöristetty lähimpään tuhatlukuun, ellei muuta ole esitetty.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin omaan pääomaan eikä Pihlajalinnan soveltamiin tuloutuskäytäntöihin. Standardi kuitenkin lisäsi liikevaihdosta esitettävien tietojen määrää. Pihlajalinna on esittänyt 1.1.2018 alkaen konsernin liikevaihdon jakauman liiketoiminta-alueittain ja asiakasryhmittäin.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin käyttöönoton johdosta Pihlajalinna on tarkentanut luottotappioiden kirjanpitokäsittelymalliaan vastaamaan standardin vaatimuksia. Odotettujen luottotappioiden kirjaaminen tapahtuu jo sopimuksen alussa. Käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin omaan pääomaan eikä muutoksella ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen.
Muilla tilikauden 2018 aikana voimaan tulleilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ollut vaikutusta Pihlajalinnan tilinpäätökseen.
Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuville tuotoille tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Jos hankinnan kirjanpitokäsittelyä ei saada valmiiksi sen raportointikauden loppuun mennessä, jonka aikana yhdistäminen tapahtuu, tilinpäätöksessä esitetään alustavat määrät niistä eristä, joiden kirjanpitokäsittely on kesken. Tarkastelujakson aikana oikaistaan takautuvasti hankinta-ajankohtana kirjattuja alustavia määriä, mikäli uutta tietoa hankintahetken tilanteesta ilmenee. Tarkastelujakso ei saa olla pidempi kuin yksi vuosi hankinta-ajankohdasta lukien. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään taseeseen liikearvoksi. Mikäli vastikkeen,
määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisissä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.
Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa.
Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona suhteellisella yhdistelymenetelmällä rivi riviltä omistusosuuden mukaisesti.
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityksen sekä liiketoimintaa harjoittavien tytäryritysten toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt muuntavat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kursseja käyttäen toimintavaluutakseen. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin kulueriin.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Merkitykseltään oleellisimmat arviot ja oletukset on esitetty kyseisen liitetiedon kohdalla otsikolla Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut.
IFRS 16 -standardi otetaan käyttöön 1.1.2019 ja se korvaa IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. Uuden standardin myötä lähes kaikki vuokrasopimukset tullaan merkitsemään vuokralle ottajan taseeseen, sillä operatiivisia vuokrasopimuksia ja rahoitusleasingsopimuksia ei enää erotella vaan kirjataan omaisuuserä (oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka. Ainoita poikkeuksia ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset.
Uusi standardi vaatii vuokralle ottajan kirjaamaan vuokratun hyödykkeen käyttöoikeutta kuvastavan käyttöoikeusomaisuuserän ja maksamattomia tulevaisuuden vuokramaksuja kuvastavan vuokrasopimusvelan. Käyttöoikeusomaisuuserät esitetään aineellisissa hyödykkeissä ja vuokrasopimusvelka esitetään rahoitusvelkana. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon ja poistetaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserään sovelletaan IAS 36 – Omaisuuserien arvonalentuminen -standardia.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevaisuudessa maksettavia vuokria vastaavaan nykyarvoon. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvostamiseen sovelletaan efektiivisen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle. Standardi sallii vuokralle ottajan sisällyttävän myös muut kuin vuokrasopimukseksi
luokiteltavat osat (tyypillisesti palveluita) sopimuksista osaksi vuokrasopimusvelkaa.
Pihlajalinna on loppuvuoden 2018 aikana käynyt läpi kaikki vuokrausjärjestelynsä IFRS 16:n mukaisten uusien laskentasääntöjen valossa. Läpikäynnin mukaan suurin osa Pihlajalinnan vuokrajärjestelyistä on toimitilavuokrasopimuksia. Muut kartoitetut vuokrajärjestelyt liittyvät maa-alueisiin sekä koneisiin ja kalustoon (liikuntalaitteet, kliiniset laitteet, autot ja muut laitteet).
Pihlajalinna soveltaa standardin tarjoamaa helpotusta olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuserää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa sellaisista omaisuuseristä, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, tai jotka ovat vähäarvoisia. Vähäarvoisia omaisuuseriä ovat mm. IT-laitteet ja toimistokalusteet. Lisäksi vuokrasopimusjärjestelyjen käsittelyn helpottamiseksi Pihlajalinna ei erota palvelukomponentteja vuokrasopimuksista vaan käsittelee koko sopimuksen konsernitilinpäätöksessään vuokrasopimuksena.
Suurin osa Pihlajalinnan vuokrajärjestelyistä on pitkiä määräaikaisia toimitilavuokrasopimuksia. Toistaiseksi voimassaolevista vuokrajärjestelyistä, joissa on lyhyt irtisanomisaika, Pihlajalinna arvioi todennäköisen vuokra-ajan. Näiden arvioiden tekemisessä joudutaan käyttämään merkittävästi johdon harkintaa.
Konsernin toiminta vuokralle antajana ei ole olennaista, eikä siitä siksi odoteta aiheutuvan merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen.
Standardin käyttöönotto ei vaikutus konsernin rahoitusjärjestelyn kovenanttilaskentaan.
Pihlajalinna ottaa IFRS 16 -standardin käyttöön täysin takautuvasti eli oikaisee vuoden 2018 luvut takautuvasti jokaiseen esitettävään aiempaan raportointikauteen IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardin mukaisesti. Pihlajalinna julkaisee ennen osavuosikatsauksen 1.1.–31.3.2019 julkaisemista tiedotteen, jossa esitetään oikaisut taloudellisiin tietoihin jokaiselta aiemmalta raportointikaudelta 2018.
Konsernin taseessa esitetään seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät, miljoonaa euroa:
| 2018 | 2018 | 2018 | |
|---|---|---|---|
| Vanhat IAS 17 | Uudet IFRS 16 | IFRS 16 | |
| 1 000 € | mukaiset sopimukset | mukaiset sopimukset | yhteensä |
| VARAT | |||
| Aineelliset hyödykkeet | |||
| Käyttöoikeusomaisuuserät | |||
| Maa-alueet | 1,7 | 1,7 | |
| Toimitilat | 28,2 | 80,5 | 108,7 |
| Koneet ja kalusto | 1,0 | 1,1 | 2,1 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät yhteensä | 29,3 | 83,2 | 112,5 |
| Laskennallinen verosaaminen | 0,3 | 0,3 | 0,5 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
| Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukset | 0,0 | 0,2 | 0,2 |
| VARAT YHTEENSÄ (IFRS 16 vaikutus) | 29,5 | 83,6 | 113,2 |
| OMA PÄÄOMA | |||
| Kertyneet voittovarat | |||
| Kumulatiivinen oikaisu 1.1.2018 kertyneisiin voittovaroihin | -0,7 | -0,7 | -1,5 |
| Vaikutus tilikauden tulokseen | -0,3 | -0,3 | -0,6 |
| YHTEENSÄ | -1,0 | -1,0 | -2,0 |
| VELAT | |||
| Laskennallinen verovelka | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||
| Vuokrasopimusvelat | 27,1 | 72,6 | 99,7 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||
| Vuokrasopimusvelat | 3,4 | 12,1 | 15,5 |
| Vuokrasopimusvelat yhteensä | 30,5 | 84,7 | 115,2 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ (IFRS 16 vaikutus) | 29,5 | 83,6 | 113,2 |
| 2018 | 2018 | 2018 | |
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Vanhat IAS 17 mukaiset sopimukset |
Uudet IFRS 16 mukaiset sopimukset |
IFRS 16 yhteensä |
| TULOSLASKELMA | |||
| Liiketoiminnan muut tuotot | |||
| Vuokratuotot edelleenvuokraussopimuksista | -0,2 | -0,2 | |
| Liiketoiminnan muut kulut (vuokrien oikaisu) | 4,4 | 13,7 | 18,2 |
| IFRS 16 vaikutus käyttökatteeseen | 4,4 | 13,6 | 18,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset | |||
| Käyttöoikeusomaisuuserien poistot | |||
| Maa-alueet | -0,3 | -0,3 | |
| Toimitilat | -3,1 | -12,0 | -15,1 |
| Koneet ja kalusto | -0,6 | -0,5 | -1,1 |
| Käyttöoikeusomaisuuserien poistot yhteensä | -3,8 | -12,7 | -16,5 |
| IFRS 16 vaikutus liikevoittoon | 0,7 | 0,9 | 1,5 |
| Rahoitustuotot | |||
| Korkotuotot edelleenvuokraussopimuksista | 0,0 | 0,0 | |
| Rahoituskulut | |||
| Korkokulut käyttöoikeusomaisuuseristä | -1,0 | -1,3 | -2,3 |
| Tuloverot | |||
| Laskennallisen veron muutos | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| IFRS 16 vaikutus tilikauden tulokseen | -0,3 | -0,3 | -0,6 |
Liiketoiminnan rahavirrat kasvavat ja rahoituksen rahavirrat pienentyvät arviolta 41 miljoonaa euroa, koska vuokrasopimusvelan lyhennykset ja uudet vuokrasopimusvelat luokitellaan rahoituksen rahavirroiksi.
1.1.2019 voimaan tuleva IFRIC 23 -tulkinta määrittelee tarkemmat pelisäännöt epävarmojen veropositioiden kirjaamisesta ja korostaa liitetietovaatimuksia.
Muilla tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevilla uusilla tai muutetuilla standardeilla sekä tulkinnoilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta Pihlajalinnan tilinpäätöksiin.
Konsernin liikevaihtona esitetään terveydenhuollon- ja sosiaalipalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden ja -palvelukokonaisuuksien myyntiin liittyvät maksut käypään arvoon arvostettuina ja oikaistuina mahdollisilla alennuksilla ja muilla oikaisuerillä. Konsernin tarjoamia terveydenhuollon palveluita ovat työterveyspalvelut, palvelut lääkäriasema- ja sairaalatoiminnoissa, diagnostiikkapalvelut, kuntoutuspalvelut ja suunterveydenhoidon palvelut. Konsernin tarjoamia sosiaalipalveluita ovat ikäihmisten, vammais-, mielenterveys- ja päihderyhmien palvelut sekä vastaanottokeskustoiminta. Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistuksista, jotka sisältävät myös julkisen erikoissairaanhoidon kustannusvastuun. Tilikaudella konserni on laajentunut hyvinvointipalveluihin. Forever-liikuntakeskukset tarjoavat monipuolisia hyvinvointipalveluita kuntoileville aikuisille. Liikuntakeskustoiminta täydentää Pihlajalinnan ennaltaehkäisevää toimintaa työterveyshuollossa ja asiakkaiden kuntoutumista erikoissairaanhoidon toimenpiteiden jälkeen.
Konserni kirjaa työsuhteisten terveydenhuollon ammattilaisten, sopimusperusteisten ammatinharjoittajien ja Pihlajalinna Terveys Oy:n B-sarjan osakkaidensa palkkiot liikevaihtoon bruttoperusteisesti eli kokonaisasiakaslaskutuksen perusteella. Pihlajalinnalla on johdon harkinnan mukaan ensisijainen vastuu palveluiden tuottamisesta asiakkaalle, jolloin se katsoo, että se toimii sopimussuhteessa päämiehenä altistuessaan palveluiden myyntiin liittyville merkittäville riskeille ja eduille. Sopimusperusteisten ammatinharjoittajien palkkiot ja Pihlajalinna Terveys Oy:n B-sarjan osakkaiden työpanos esitetään molemmat tuloslaskelman erässä Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin omaan pääomaan eikä Pihlajalinnan soveltamiin tuloutuskäytäntöihin. Standardin käyttöönotto kuitenkin lisäsi liikevaihdosta esitettävien tietojen määrää. Pihlajalinna esittää liikevaihdon jakauman liiketoiminta-alueittain ja asiakasryhmittäin.
IFRS 15 sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta: mihin määrään ja milloin myyntituotot kirjataan. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Pihlajalinna on tunnistanut seuraavat pääasialliset suoritevelvoitteet:
• terveydenhoitopalvelujen yksittäiset asiakaskäynnit
Transaktiohinta muodostuu pääasiassa hinnaston mukaisista yksittäisistä käynneistä tai asiakassopimuksiin perustuvista vuosi-, kuukausi-, vuorokausi- tai tuntihinnoista. Useimmiten hinta kohdistuu yksittäiseen suoritevelvoitteeseen. Joissakin tapauksissa hinta sisältää muuttuvan vastikkeen (esim. alennus, sakko) elementin, joka kohdistetaan joko yhdelle tai useammalle suoritevelvoitteelle. Suoritevelvoitteet täytetään pää-
HALLITUKSEN
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
TOIMINTAKERTOMUS OSAKKEENOMISTAJILLE
asiassa joko ajan kuluessa (esim. ulkoistukset, asumispalvelut, liikuntakeskuspalvelut) tai tiettynä hetkenä (esim. työterveyspalvelut, yksittäiset asiakaskäynnit, lisäpalvelut).
Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten suoritevelvoite on asiakassopimuksessa kuvattu lakisääteinen kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminta. Ulkoistukset perustuvat pääsääntöisesti kiinteään vuosihintaan ja tuloutetaan ajan kuluessa.
Sote-ulkoistussopimukset perustuvat pääsääntöisesti kiinteään vuosihintaan, joka tuloutetaan ajan kuluessa. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaisulkoistussopimusten vuosittainen tuloutus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat, jotka saattavat vaikuttaa myös tuloutukseen, eivät aina ole konsernin tiedossa raportointihetkellä.
Tuotot yksittäisistä palveluista kirjataan hoitokäyntikohtaisesti palvelun käytön mukaan.
Pihlajalinnan segmenttiraportointi muuttui toimintarakenteen uudistamisen johdosta. Vuoden 2018 alusta Pihlajalinnan toimintasegmenttejä ovat maantieteelliset liiketoiminta-alueet, jotka yhdistetään yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi. Pihlajalinna raportoi segmenttitietoinaan vuonna 2018 konsernitason luvut, jolloin vertailutietoina esitetään vuoden 2017 konsernitason luvut.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja tekee merkittävät operatiiviset päätökset konsernin tasolla. Täten Pihlajalinnan toiminnasta ja tuloksesta raportoidaan yhtenä raportoitavana segmenttinä. Ylin operatiivinen päätöksentekijä seuraa konsernin tulosta. Keskeisimmät seurattavat tunnusluvut ovat käyttökate ja liikevoitto. Lisäksi oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto antavat merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska kyseisistä vaihtoehtoisista tunnusluvuista on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto parantavat vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.
Liitetiedossa 7 Oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto -tunnusluvut on kuvattu kyseisten vaihtoehtoisten tunnuslukujen oikaisuerien sisältö.
Pihlajalinnan maantieteelliset liiketoiminta-alueet ovat Etelä-Suomi, Väli-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi.
| 1 000 € | 2018 | % | 2017 | % |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Suomi | 107 633 | 20 | 60 691 | 13 |
| Väli-Suomi | 311 881 | 57 | 301 392 | 63 |
| Pohjanmaa | 108 792 | 20 | 105 405 | 22 |
| Pohjois-Suomi | 12 307 | 2 | 7 606 | 2 |
| Muut toiminnot | 4 797 | 1 | 6 027 | 1 |
| Konsernin sisäinen myynti | -57 646 | -57 137 | ||
| Konsernin liikevaihto | 487 764 | 100 | 423 984 | 100 |
Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.
| 1 000 € | 2018 | % | 2017 | % |
|---|---|---|---|---|
| Yritysasiakkaat | 105 639 | 19 | 82 627 | 17 |
| joista vakuutusyhtiö asiakkaat |
25 162 | 5 | 26 600 | 6 |
| Yksityisasiakkaat | 92 009 | 17 | 67 961 | 14 |
| Julkinen sektori | 347 762 | 64 | 330 533 | 69 |
| Konsernin sisäinen myynti | -57 646 | -57 137 | ||
| Konsernin liikevaihto | 487 764 | 100 | 423 984 | 100 |
Konsernin tuotot neljältä suurimmalta kunta-asiakkaalta olivat yhteensä noin 252,4 (243,7) miljoonaa euroa, mikä vastaa 52 (57) % konsernin liikevaihdosta.
| 1 000 € | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| 2018 | 242 627 | |
| 2019 | 243 814 | 243 783 |
| 2020 | 244 896 | 244 864 |
| 2021 | 245 983 | 245 951 |
| 2022 | 247 074 | 247 042 |
| 2023 | 248 171 | 248 139 |
| 2024 | 249 272 | 249 240 |
| 2025 | 250 379 | 250 346 |
| 2026 | 251 490 | 251 458 |
| 2027 | 252 607 | 252 574 |
| 2028 | 253 728 | 253 695 |
| 2029 | 254 855 | 254 822 |
| 2030 | 219 739 | 219 739 |
| 2 962 007 | 3 204 280 |
Julkiset avustukset, jotka on saatu korvauksena jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Julkiset avustukset, jotka ovat liittyneet aktivoitaviin kehityshankkeisiin, on kirjattu aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana.
Konserni on vuokrannut edelleen yksittäisiä toimitiloja, jotka eivät ole liiketoiminnan käytössä. Kyseiset vuokratuotot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tulouttamaton osuus kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välisestä erotuksesta esitetään tase-eränä Muut velat.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuus | ||
| hyödykkeiden myyntivoitot | 289 | 295 |
| Vuokratuotot | 380 | 223 |
| Julkiset avustukset | 1 290 | 805 |
| Vakuutuskorvaukset | 81 | 291 |
| Aiemman omistuksen arvostus käypään | ||
| arvoon | 964 | 296 |
| Muut tuottoerät | 1 343 | 340 |
| Yhteensä | 4 347 | 2 251 |
Konsernin tytäryhtiöllä Pihlajalinna Terveys Oy:llä on B-osakesarja, johon liittyy käyttörahasto. Käyttörahastoon varoja kertyy B-sarjan osakkeenomistajien työpanoksen perusteella. Työpanos sisältyy tuloslaskelman erään Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot. Käyttörahaston osoittama velka sisältyy taseen lyhytaikaisten velkojen erään Muut velat, joka on esitetty liitetiedossa 18 Ostovelat ja muut velat ja liitetiedossa 20 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin. Yhtiön maksama työpanososinko on tuloverotuksessa vähennyskelpoinen erä.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Materiaalit ja tarveaineet | -17 465 | -13 798 |
| Varaston muutos | -74 | 14 |
| Ulkopuoliset palvelut, ammatin harjoittajapalkkiot |
-70 767 | -59 300 |
| Ulkopuoliset palvelut, muut | -100 868 | -102 454 |
| Yhteensä | -189 175 | -175 538 |
Eläkejärjestelyt luokitellaan yleisesti etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernissa on käytössä ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä voimassa olevia toimitusjohtajaa, muita johtoryhmän jäseniä tai hallitusta koskevia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -172 355 | -143 304 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | -30 459 | -25 665 |
| Muut henkilösivukulut | -5 595 | -6 443 |
| Yhteensä | -208 409 | -175 412 |
| Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muunnettuna |
4 868 | 3 879 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 5 850 | 4 753 |
Tiedot lähipiirin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 31 Lähipiiritapahtumat.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| 10–25 vuotta |
|---|
| 5–10 vuotta |
| 3–10 vuotta |
| 3–5 vuotta |
Uusien lääkärikeskusten magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön 1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen määrä perustuu kyseisillä laitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Muiden konsernin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa edelleen suunnitelman mukaisia tasapoistoja. Kuvantamiskapasiteetin käyttöaste on uuden toimipisteen ensimmäisinä vuosina matala, jolloin suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslaitteiden tosiasiallista taloudellista kulumista.
Aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistoajat ovat seuraavat:
| Tavaramerkit | 10 vuotta |
|---|---|
| Kehittämismenot | 3–10 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | |
| Asiakassopimukset | 4 vuotta |
| Potilastietokanta | 4 vuotta |
| Kilpailukieltosopimukset | 2–5 vuotta |
| Aineettomat oikeudet | 3–7 vuotta |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Tavaramerkit | -776 | -776 |
| Aktivoidut kehittämismenot | -527 | -314 |
| Hankintamenon allokointeihin liitty | ||
| vät muut aineettomat hyödykkeet | -4 355 | -3 032 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -1 473 | -1 099 |
| -7 131 | -5 221 | |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset | -3 189 | -3 185 |
| Huoneistojen perusparannusmenot | -2 234 | -1 294 |
| Koneet ja kalusto | -5 828 | -4 479 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -4 | -4 |
| -11 255 | -8 962 | |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | -18 386 | -14 182 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Toimitilakulut | -21 484 | -12 960 |
| Kalusto ja tietohallintokulut | -19 311 | -14 718 |
| Myynti- ja markkinointikulut | -7 623 | -5 624 |
| Muut kuluerät | -14 953 | -8 986 |
| Yhteensä | -63 371 | -42 288 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastus, BDO | -81 | -68 |
| Tilintarkastus, KPMG Oy Ab | -251 | -193 |
| Lausunnot, KPMG Oy Ab | -18 | |
| Muut työt, KPMG Oy Ab | -8 | -19 |
| Yhteensä | -357 | -279 |
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – standardi ei määrittele käyttökatteen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: käyttökate on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaalien ja palveluiden ostokulut varaston muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sekä liiketoiminnan muut kulut.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaali- ja palvelukulut, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
Määrältään merkittävät tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat, harvoin toistuvat liiketapahtumat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Pihlajalinna määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi
Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä
Oikaistun käyttökatteen ja oikaistun liikevoiton täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle ovat seuraavat:
Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.
Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako. Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien
välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.
Konsernin toimitusjohtaja, johtoryhmä ja aluejohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta ja oikaistua liikevoittoa.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Käyttökate (EBITDA) | 31 190 | 33 312 |
| Oikaisut käyttökatteeseen | ||
| Toimipisteiden sulkeminen | 42 | 448 |
| Tytäryhtiön aiempi omistus käypään arvoon |
-964 | -296 |
| Sovintosopimus liittyen konsernin toimitilakuluihin |
220 | |
| Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut |
565 | 377 |
| Liiketoiminnan myynnistä aiheutunut myyntivoitto |
-47 | |
| Ehdollisen vastikkeen muutos | 1 192 | |
| Muut | 296 | |
| Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä | 1 083 | 749 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 32 274 | 34 061 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -18 386 | -14 182 |
| Oikaisut poistoihin ja | ||
| arvonalentumisiin | ||
| Toimipisteiden sulkeminen | 119 | 102 |
| Oikaisut poistoihin ja | ||
| arvonalentumisiin yhteensä | 119 | 102 |
| Oikaisut liikevoittoon yhteensä | 1 203 | 852 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 14 007 | 19 981 |
| Liikevoitto (EBIT) | 12 804 | 19 130 |
| Rahoitustuotot | 118 | 181 |
| Rahoituskulut | -2 965 | -1 862 |
| Tuloverot | -2 815 | -3 381 |
| Tilikauden voitto | 7 143 | 14 068 |
| Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti: |
||
| Liiketoiminnan muut tuotot | -1 011 | -296 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 565 | 377 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1 530 | 668 |
| Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä | 1 083 | 749 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 119 | 102 |
| Liikevoiton oikaisuerät yhteensä | 1 203 | 852 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista |
12 | 3 |
| Korkotuotot lainoista ja muista saami sista |
94 | 47 |
| Muut rahoitustuotot | 12 | 131 |
| Yhteensä | 118 | 181 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Korkokulut jaksotettuun hankintame noon arvostettavista rahoitusveloista |
-2 452 | -1 452 |
| Muut rahoituskulut | -512 | -410 |
| Yhteensä | -2 965 | -1 862 |
Konsernin tuloslaskelman tuloverot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien kausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Näihin veroihin liittyvät viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero |
-4 953 | -4 188 |
| Edellisten tilikausien verot | -104 | -50 |
| Laskennalliset verot: | ||
| Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset verot |
2 243 | 857 |
| Yhteensä | -2 815 | -3 381 |
Efektiivisen veroasteen täsmäytyslaskelma:
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 9 957 | 17 449 |
| Verot laskettuna Suomen verokannalla (20%) |
-1 991 | -3 490 |
| Verovapaat tuotot | 4 | 1 |
| Vähennyskelvottomat menot | -575 | -88 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotappioista |
-6 | -1 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö |
32 | 29 |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 1 | 63 |
| Lisäkauppahinnan arvostaminen käypään arvoon |
-238 | |
| Aiemman omistuksen arvostaminen käypään arvoon |
199 | |
| Käyttämättömän jälleenhankinta varauksen purku |
-221 | |
| Muut erät | 85 | 155 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | -104 | -50 |
| Verot tuloslaskelmassa | -2 815 | -3 381 |
| Efektiivinen veroaste | 28,3 % | 19,4 % |
HALLITUKSEN
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä.
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tilikauden tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Emoyhtiöllä ei ole laimentavia instrumentteja.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos, euroa |
3 826 449,44 | 9 515 009,52 |
| Ulkona olevat osakkeet, painotettu keskiarvo |
22 224 236 | 20 613 146 |
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa per osake |
0,17 | 0,46 |
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat
Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.
Konserni on tilikaudella avannut uudet täyden palvelun lääkärikeskukset Turkuun, Ouluun ja Seinäjoelle. Oulun ja Turun toimipisteisiin hankittiin 3:n Teslan ja Seinäjoen toimipisteeseen 1,5:a Teslan korkeakenttämagneettikuvauslaitteet. Uusien lääkärikeskusten magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön 1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-produciton method), jossa poistojen määrä perustuu magneettikuvauslaitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Muiden konsernin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa edelleen suunnitelman mukaisia tasapoistoja. Kuvantamiskapasiteetin käyttöaste on uuden toimipisteen ensimmäisin vuosina hyvin matala, jolloin suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslaitteiden tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoistomenetelmä.
| Huoneisto | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa | Raken | jen perus parannus |
Huoneisto | Koneet ja | Muut aineelliset |
Kesken eräiset |
||
| 1 000 € | alueet | nukset | menot | osakkeet | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2018 | 88 | 40 648 | 13 005 | 4 015 | 29 380 | 161 | 5 827 | 93 124 |
| Lisäykset | 25 | 397 | 2 404 | 1 127 | 10 913 | 2 089 | 16 956 | |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 1 321 | 430 | 3 448 | 10 | 5 210 | |||
| Siirrot erien välillä | -9 | 5 237 | 1 606 | -6 470 | 364 | |||
| Vähennykset | -1 037 | -1 037 | ||||||
| Hankintameno 31.12.2018 | 104 | 41 045 | 21 968 | 5 572 | 44 310 | 171 | 1 446 | 114 617 |
| Kertyneet poistot 1.1.2018 | -8 200 | -6 378 | -16 624 | -5 | 0 | -31 206 | ||
| Poistot | -3 189 | -2 234 | -5 828 | -4 | -11 255 | |||
| Siirrot erien välillä | -205 | -128 | -333 | |||||
| Vähennykset | 735 | 735 | ||||||
| Kertyneet poistot 31.12.2018 | -11 388 | -8 817 | -21 845 | -9 | 0 | -42 059 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 88 | 32 448 | 6 627 | 4 015 | 12 757 | 156 | 5 827 | 61 917 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 104 | 29 657 | 13 151 | 5 572 | 22 465 | 162 | 1 446 | 72 558 |
| Huoneisto jen perus |
Muut | Kesken | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Maa alueet |
Raken nukset |
parannus menot |
Huoneisto osakkeet |
Koneet ja kalusto |
aineelliset hyödykkeet |
eräiset hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2017 | 88 | 28 172 | 10 780 | 4 088 | 26 260 | 146 | 61 | 69 595 |
| Lisäykset | 12 476 | 497 | 9 | 3 803 | 13 | 6 039 | 22 837 | |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 1 632 | 1 222 | 3 | 2 857 | ||||
| Siirrot erien välillä | 262 | 275 | -273 | 264 | ||||
| Vähennykset | -166 | -83 | -2 180 | -2 429 | ||||
| Hankintameno 31.12.2017 | 88 | 40 648 | 13 005 | 4 015 | 29 380 | 161 | 5 827 | 93 124 |
| Kertyneet poistot 1.1.2017 | -5 015 | -5 061 | -14 020 | -1 | 0 | -24 098 | ||
| Poistot | -3 185 | -1 294 | -4 479 | -4 | -8 962 | |||
| Siirrot erien välillä | -189 | -75 | -264 | |||||
| Vähennykset | 166 | 1 950 | 2 116 | |||||
| Kertyneet poistot 31.12.2017 | -8 200 | -6 378 | 0 | -16 624 | -5 | 0 | -31 206 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2017 | 88 | 23 157 | 5 719 | 4 088 | 12 241 | 145 | 61 | 45 496 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 88 | 32 447 | 6 627 | 4 015 | 12 757 | 156 | 5 827 | 61 917 |
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen sopimuksen syntymisajankohdan käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on
alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoituskuluun ja velan lyhennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu yhtäläinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1 000 € | Raken nukset |
Huoneisto osakkeet |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2018 | ||||
| Hankintamenot | 33 648 | 5 661 | 2 793 | 42 102 |
| Kertyneet poistot | -8 378 | -2 681 | -1 766 | -12 826 |
| Kirjanpitoarvo | 25 270 | 2 979 | 1 027 | 29 276 |
| 31.12.2017 | ||||
| Hankintamenot | 33 648 | 5 661 | 1 393 | 40 702 |
| Kertyneet poistot | -6 135 | -1 788 | -1 151 | -9 074 |
| Kirjanpitoarvo | 27 513 | 3 873 | 242 | 31 629 |
Konserni teki vuonna 2013 Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy:n sairaalakiinteistöä koskevan 15 vuoden myynti- ja takaisinvuokraus-sopimuksen, joka täytti rahoitusleasingsopimuksen kriteerit. Vuonna 2015 konserni myi viisi hoivakiinteistöään ja vuokrasi ne takaisin 15 vuodeksi. Niin ikään Koskiklinikan vuokrasopimus on tulkittu 12 vuoden myynti- ja takaisinvuokraussopimukseksi
ja täyttää rahoitusleasingsopimuksen kriteerit. Vuoden 2017 lisäykset koostuvat kolmen hoivakodin vuokrasopimuksista, jotka tulkittiin rahoitusleasingsopimuksiksi.
Aineellisten hyödykkeiden hankintamenon lisäyksiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä 1 355 tuhatta euroa (12 473 tuhatta euroa vuonna 2017).
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy joku viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Hyödykkeistä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Konsernin poistamatta olevat aktivoidut kehittämismenot liittyvät seuraaviin hankkeisiin:
| 1 000 € | Liikearvo | Tavaramerkit | Kehittämis menot |
Hankinta menon allokointeihin liittyvät muut aineettomat hyödykkeet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2018 | 103 893 | 7 762 | 3 813 | 13 826 | 8 388 | 119 | 137 802 |
| Lisäykset | 1 344 | 3 602 | 431 | 5 377 | |||
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 66 034 | 49 | 7 687 | 359 | 74 130 | ||
| Siirrot erien välillä | 361 | -305 | 56 | ||||
| Vähennykset | -3 | -3 | |||||
| Hankintameno 31.12.2018 | 169 927 | 7 762 | 5 206 | 21 513 | 12 707 | 245 | 217 362 |
| Kertyneet poistot 1.1.2018 | -3 150 | -816 | -8 986 | -4 353 | -17 305 | ||
| Poistot | -776 | -527 | -4 355 | -1 473 | -7 131 | ||
| Vähennykset | -84 | -84 | |||||
| Kertyneet poistot 31.12.2018 | -3 926 | -1 343 | -13 341 | -5 910 | -24 521 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 103 893 | 4 612 | 2 997 | 4 840 | 4 036 | 119 | 120 496 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 169 927 | 3 836 | 3 864 | 8 173 | 6 797 | 245 | 192 841 |
| Hankinta menon allokointeihin liittyvät muut |
Muut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liikearvo | Tavaramerkit | Kehittämis menot |
aineettomat hyödykkeet |
aineettomat hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2017 | 92 270 | 7 762 | 2 659 | 11 648 | 6 211 | 122 | 120 674 |
| Lisäykset | 1 154 | 745 | 1 080 | 2 979 | |||
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 11 622 | 2 178 | 349 | 14 149 | |||
| Siirrot erien välillä | 1 083 | -1 083 | 0 | ||||
| Vähennykset | |||||||
| Hankintameno 31.12.2017 | 103 893 | 7 762 | 3 813 | 13 826 | 8 388 | 119 | 137 802 |
| Kertyneet poistot 1.1.2017 | -2 374 | -503 | -5 954 | -3 254 | -12 085 | ||
| Poistot | -776 | -314 | -3 032 | -1 099 | -5 221 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2017 | -3 150 | -816 | -8 986 | -4 353 | -17 305 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2017 | 92 270 | 5 390 | 2 156 | 5 694 | 2 956 | 122 | 108 588 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 103 893 | 4 613 | 2 997 | 4 840 | 4 036 | 119 | 120 496 |
Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät lisenssejä ja atk-ohjelmistoja. Liiketoimintojen yhdistämisissä on allokoitu asiakassopimuksia ja niihin liittyviä asiakassuhteita, kilpailukieltosopimuksia ja sertifikaatteja.
HALLITUKSEN
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa.
Yritysjärjestelyissä syntynyt liikearvo on kohdistettu alla olevan taulukon mukaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU) eli maantieteellisille alueille. Pihlajalinnan toimintarakenteessa on neljä maantieteellistä liiketoiminta-aluetta: Väli-Suomi, Etelä-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi. Kullakin liiketoiminta-alueella on liiketoimintajohtaja, joka vastaa alueensa liiketoiminnasta ja palvelutarjonnasta sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.
Liiketoimintajohtaja laatii alueen budjetin ja vastaa alueen resursseista, investoinneista ja kannattavuudesta. Liiketoimintaalueet käyttävät yhteisiä tukipalveluita.
Liikearvon kirjanpitoarvot jakaantuivat seuraavasti liiketoiminta-alueille:
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Etelä-Suomi | 90 313 | 42 859 |
| Väli-Suomi | 60 853 | 48 280 |
| Pohjanmaa | 4 744 | 4 744 |
| Pohjois-Suomi | 7 686 | 6 434 |
| Testattu liikearvo yhteensä 30.11. | 163 596 | 102 317 |
| Alustavan hankintamenon ja ehdollisen vastikkeen uudelleenarviointi tarkaste lujaksolla |
-14 | 995 |
| Terveyspalvelu Verso Oy:n hankinta 28.12.2018 |
6 344 | |
| Määräysvallan saavuttaminen Dextra lapsettomuusklinikka Oy:stä |
581 | |
| Taseen mukainen liikearvo tilikauden lopussa 31.12. |
169 927 | 103 893 |
Liikearvon testaus suoritettiin 30.11.2017 toimintasegmenteittäin, jotka olivat konsernin aikaisemman määritelmän mukaan rahavirtaa tuottavia yksiköitä.
Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.
Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Rahavirtaa tuottava yksikkö on konsernin alin sellainen taso, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten. Sellaiset konsernin yhteiset omaisuuserät, jotka palvelevat useita rahavirtaa tuottavia yksiköitä, eivätkä
tuota erillistä rahavirtaa, on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille ja testataan osana kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka on laadittu käyttäen diskonttattuja rahavirtaennusteita. Rahavirtaennusteet pohjautuvat hallituksen hyväksymään tilikauden 2019 budjettiin ja rahavirta-arviot vuosille 2020–2023 perustuvat liiketoimintajohtajan näkemyksiin liiketoiminnan kasvusta ja kannattavuudesta. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on kapitalisoitu tasaista 2 %:n kasvutekijää käyttämällä.
Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on määritetty painotetun pääomankustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja.
Päätearvon laskennassa käytetty kasvuprosentti 2 % vastaa toimialan pitkän aikavälin toteutunutta kasvua. Testattavan jakson pituus on viisi (5) vuotta.
Liikearvon testauksessa käytetetyt muut keskeisimmät oletukset liiketoiminta-alueittain:
| 2018 | Diskonttauskorko (pre tax WACC) |
Diskonttauskorko (after tax WACC) |
|---|---|---|
| Etelä-Suomi | 8,50 % | 7,18 % |
| Väli-Suomi | 8,50 % | 7,18 % |
| Pohjanmaa | 8,50 % | 7,18 % |
| Pohjois-Suomi | 8,14 % | 7,18 % |
| 2018 | Terminaalikauden osuus ennakoitujen rahavirtojen määrästä: |
|---|---|
| Etelä-Suomi | 71 % |
| Väli-Suomi | 73 % |
| Pohjanmaa | 73 % |
| Pohjois-Suomi | 81 % |
| 2018 | Liikevaihdon kasvu testattavalla jaksolla |
Kannattavuuden kasvu testattavalla jaksolla |
|---|---|---|
| Etelä-Suomi | 3,0 % | 6,0 % |
| Väli-Suomi | 1,0 % | 2,4 % |
| Pohjanmaa | 3,0 % | 3,0 % |
| Pohjois-Suomi | 15,0 % | 13,2 % |
Arvonalentumistestauksessa liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu perustuu oletettuun orgaaniseen kasvuun liiketoiminta-alueittain normaalissa markkinatilanteessa, yleiseen sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoiden kehitykseen sekä liiketoimintajohdon näkemyksiin. Tilikauden uusien lääkärikeskusten avaukset Turussa, Seinäjoella ja Oulussa on otettu huomioon testausjakson liiketoiminta-alueen volyymi- ja kannattavuuskehityksessä.
Laadittujen testauslaskelmien perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvot.
Kukin seuraavista muutoksista muiden tekijöiden pysyessä ennallaan johtaisi siihen, että liiketoiminta-alueen varojen kirjanpitoarvo olisi alueen kerrytettävissä olevan rahamäärän suuruinen:
| 2018 | Liikevoitto marginaalin heikentyminen |
Volyymin lasku |
Diskontto koron nouseminen |
|---|---|---|---|
| Etelä-Suomi | yli 1 prosentti | yli 12 prosentti | yli 1 prosentti |
| yksikköä | yksikköä | yksikköä | |
| Väli-Suomi | yli 5 prosentti | yli 50 prosentti | yli 14 prosentti |
| yksikköä | yksikköä | yksikköä | |
| Pohjanmaa | yli 5 prosentti | yli 68 prosentti | yli 70 prosentti |
| yksikköä | yksikköä | yksikköä | |
| Pohjois-Suomi | yli 1 prosentti | yli 12 prosentti | yli 1 prosentti |
| yksikköä | yksikköä | yksikköä |
Arvioitaessa kassavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevaa rahamäärää, edellä esitetty huomioiden, johdon arvion mukaan minkään keskeisen käytetyn muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos ei johtaisi tilanteeseen, jossa yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Maksetut vuokravakuudet | 1 800 | 1 568 |
| Yhteensä | 1 800 | 1 568 |
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvat erän arvon alentumisesta. Lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisesta olevaa objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet ja maksujen laiminlyönti tai olennainen viivästyminen. Lainojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin ja muiden saamisten arvonalentumiset muihin liiketoiminnan kuluihin kaudella, jonka aikana arvonalentuminen on todettu.
IFRS 9 käyttöönoton myötä konserni kirjaa luottotappiovarauksen odotettujen luottotappioden perusteella. Odotettujen luottotappioiden malli perustuu historiallisten tappioiden määrään. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksamattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappiolla.
Konsernilla on myyntisaamisissaan yhteensä 3,6 (2,5) miljoonaa euroa olennaisesti viivästyneitä maksuja merkittävältä asiakkaaltaan. Kyseessä on yksityisoikeudellinen sopimuskiista. Pihlajalinnan johdon arvion mukaan tilaajataholla ei ole perusteita maksujen pidättämiselle ja johto arvio edelleen, että asiakas tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti.
Konsernilla on siirtosaamisissa 2,4 miljoonaa euroa palveluntuottajan osuutta sairaanhoitopiirien käyttötalouden ylijäämän palautuksista. Pihlajalinnan johdon arvion mukaan palautukset kuuluvat palveluntuottajalle siltä osin kuin ne ovat kertyneet Pihlajalinnan palvelutuotannon ja kustannusvastuun ajalta.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 26 582 | 17 509 |
| Siirtosaamiset | 11 022 | 5 291 |
| Muut saamiset | 320 | 1 158 |
| Yhteensä | 37 923 | 23 959 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liityvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 148 (337) tuhatta euroa.
HALLITUKSEN
| 1 000 € | 2018 | Arvon alentu mistap piot |
Netto 2018 |
2017 | Arvon alentu mistap piot |
Netto 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 16 847 | 16 847 | 11 787 | 11 787 | |||
| Erääntyneet | ||||||
| Alle 30 päivää | 2 822 | 2 822 | 1 129 | 1 129 | ||
| 30–60 päivää | 573 | 573 | 1 062 | 1 062 | ||
| 61–90 päivää | 450 | 450 | 253 | 253 | ||
| Yli 90 päivää | 6 522 | -633 | 5 889 | 3525 | -247 | 3 278 |
| Yhteensä | 27 214 | -633 | 26 582 | 17 757 | -247 | 17 509 |
| Luottotappiovaraus 31.12. | 633 | 247 |
|---|---|---|
| Luottotappiovarauksen lisäys | 233 | |
| Luottotappiovarauksen käyttö | -198 | -226 |
| Kirjatut luottotappiot | 351 | 148 |
| Luottotappiovaraus 1.1. | 247 | 325 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Myynti- ja tulojaksotukset | 3 923 | 742 |
| Henkilöstökulut | 3 463 | 1 241 |
| Kuluennakot | 1 935 | 2 698 |
| Muut | 1 700 | 610 |
| Yhteensä | 11 022 | 5 291 |
Saamisten tasearvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista erittäin likvideistä sijoituksista, jotka on helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutoksen riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä oleva luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 36 316 | 37 074 |
| Yhteensä | 36 316 | 37 074 |
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konsernilla on järjestelyä koskeva yksityiskohtainen suunnitelma ja sen
toimeenpano on aloitettu tai suunnitelman keskeisistä kohdista on tiedotettu niille, joita järjestely koskee. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Ennallistamisvaraus kirjataan, kun konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite tai päätös toimitilan saattamisesta sopimuksen tai päätöksen velvoittamaan kuntoon vuokrasopimuksen päättyessä tai liiketoiminnan vaatimusten muuttuessa. Konserni on kirjannut toimitiloihinsa liittyviä ennallistamisvarauksia ja varauksia tappiollisista sopimuksista liittyen tyhjillään oleviin vuokratiloihin.
| Toimitilan ennallista |
Tappiolliset | ||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | misvaraus | sopimukset | Yhteensä |
| 1.1.2017 | 847 | 847 | |
| Varausten lisäykset | 330 | 396 | 726 |
| Käyttämättömien vara usten peruutukset |
-744 | -744 | |
| 31.12.2017 | 433 | 396 | 829 |
| Varausten lisäykset | 330 | 330 | |
| Varausten käyttö | -94 | -94 | |
| Käyttämättömien vara usten peruutukset |
-763 | -763 | |
| 31.12.2018 | 302 | 302 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 18 789 | 12 573 |
| Siirtovelat | 49 049 | 38 800 |
| Ennakkomaksut | 897 | 366 |
| Muut velat | 10 759 | 10 084 |
| Yhteensä | 79 494 | 61 822 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät: | ||
| Palkat ja sosiaalimaksut | 32 375 | 27 426 |
| Lääkäripalkkiovelka | 6 350 | 5 356 |
| Myynnin jaksotus | 1 795 | 1 505 |
| Ostolaskujen jaksotus | 7 446 | 3 919 |
| Rahoituserät | 114 | 8 |
| Muut siirtovelat | 968 | 587 |
| Yhteensä | 49 049 | 38 800 |
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä on liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, maksamattomasta työpanososingosta, liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallista verosaamista ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisajankohtanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan siinä tapauksessa, että ne liittyvät samaan veronsaajaan ja samaan verovelvolliseen.
| 1.1.2018 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pää omaan |
Ostetut tytär yritykset |
31.12.2018 |
|---|---|---|---|---|
| 483 | 1 310 | 1 794 | ||
| 1 215 | 99 | 1 314 | ||
| 343 | -30 | 313 | ||
| 184 | -123 | 264 | 325 | |
| -11 | 11 | 0 | ||
| 2 224 | 1 245 | 11 | 264 | 3 745 |
| 1 224 | 784 | 2 009 | ||
| 814 | -814 | 0 | ||
| 3 378 | -1 026 | 1 538 | 3 889 | |
| 43 | 57 | 99 | ||
| 5 457 | -999 | 1 538 | 5 997 | |
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2017 aikana:
1 000 €
| Laskennalliset verosaamiset | 1.1.2017 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pää omaan |
Ostetut tytär yritykset |
31.12.2017 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vahvistetut tappiot | 93 | 109 | 281 | 483 | |
| Velka B-sarjan osakkeenomistajille | 1 031 | 184 | 1 215 | ||
| Myynti ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus | 373 | -30 | 343 | ||
| Muut erät | 93 | 67 | 23 | 184 | |
| Laskennalliset verosaamiset taseessa | 1 589 | 331 | 304 | 2 224 | |
| Laskennalliset verovelat | |||||
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 877 | 347 | 1 224 | ||
| Toimitilan jälleenhankintavaraus | 917 | -103 | 814 | ||
| käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä | 3 704 | -762 | 436 | 3 378 | |
| Muut erät | 51 | -8 | 43 | ||
| Laskennalliset verovelat taseessa | 5 548 | -526 | 436 | 5 457 |
Konsernilla oli 8 966 (2 415) tuhatta euroa tappioita, joista on kirjattu laskennallista verosaamista 1 794 (483) tuhatta euroa. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen on perusteltua, koska konsernille kertyy todennäköisesti ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystytään hyödyntämään.
Konsernissa on 5 580 (556) tuhatta euroa tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Tämä tappio vanhenee vuonna 2025–2028.
Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo.
Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Konsernilla ei ole johdannaisiksi luokiteltavia rahoitusinstrumentteja eikä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavia rahoitusvaroja. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahoitusvaroihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Konsernin myyntisaamiset, lainasaamiset, vuokravakuuttalletukset ja rahavarat on luokiteltu IFRS 9 käyttöönoton yhteydessä jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviski rahoitusvaroiksi käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin luokitellaan noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet. Konsernilla ei ole julkisilla markkinoilla noteraattuja osakesijoituksia.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista erittäin likvideistä sijoituksista, jotka on helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutoksen riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä oleva luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
Konserni luokittelee lainat rahoituslaitoksilta, käytössä olevat luotolliset tilit, rahoitusleasingvelat, ostovelat ja muut velat jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi veloiksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Lainasitoumukseen liittyvät järjestelypalkkiot käsitellään transaktiomenoina. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi konserni luokittelee ehdolliset vastikkeet eli yritysjärjestelyissä syntyneet mahdolliset lisäkauppahinnat. Ehdollisista vastikkeista aiheutuville veloille ei makseta korkoa. Mahdollinen ehdollinen vastike eli lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti. Konsernilla ei ole johdannaisiksi luokiteltavia rahoitusinstrumentteja.
Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
| Käypä | Kirjan | Käyvät | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2018 | Liite | Käyvän arvon hierarkia |
arvo tulos vaikutteisesti |
Jaksotettu hankintameno |
pitoarvot yhteensä |
arvot yhteensä |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut osakkeet ja osuudet | taso 3 | 139 | 139 | 139 | ||
| Vuokravakuustalletukset | 14 | taso 2 | 1 800 | 1 800 | 1 800 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset | 15 | 26 582 | 26 582 | 26 582 | ||
| Muut saamiset | 15 | taso 2 | 320 | 320 | 320 | |
| Rahavarat | 16 | 36 316 | 36 316 | 36 316 | ||
| Yhteensä | 139 | 65 018 | 65 157 | 65 157 | ||
| Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot | ||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 22 | taso 2 | 93 627 | 93 627 | 93 627 | |
| Rahoitusleasingvelat | 22 | taso 2 | 27 117 | 27 117 | 27 117 | |
| Muut velat | 22 | taso 2 | 720 | 720 | 720 | |
| Ehdollinen vastike | 26 | taso 3 | 1 348 | 1 348 | 1 348 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 22 | taso 2 | 1 493 | 1 493 | 1 493 | |
| Luotollinen shekkitili | 22 | 0 | 0 | 0 | ||
| Rahoitusleasingvelat | 22 | taso 2 | 3 421 | 3 421 | 3 421 | |
| Ehdollinen vastike | 26 | taso 3 | 1 465 | 1 465 | 1 465 | |
| Ostovelat ja muut velat | 18 | 25 357 | 25 357 | 25 357 | ||
| Yhteensä | 2 812 | 151 735 | 154 548 | 154 548 |
1 000 €
| Käypä arvo | Myytävissä | Kirjan | Käyvät | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2017 | Liite | Käyvän arvon hierarkia |
tulosvaikuttei sesti |
olevat rahoi tusvarat |
Jaksotettu hankintameno |
pitoarvot yhteensä |
arvot yhteensä |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut osakkeet ja osuudet | taso 3 | 101 | 101 | 101 | |||
| Vuokravakuustalletukset | 14 | taso 2 | 1 568 | 1 568 | 1 568 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset | 15 | 17 509 | 17 509 | 17 509 | |||
| Muut saamiset | 15 | taso 2 | 1 158 | 1 158 | 1 158 | ||
| Rahavarat | 16 | 37 074 | 37 074 | 37 074 | |||
| Yhteensä | 101 | 57 310 | 57 412 | 57 412 | |||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 22 | taso 2 | 34 555 | 34 555 | 34 555 | ||
| Rahoitusleasingvelat | 22 | taso 2 | 29 551 | 29 551 | 29 551 | ||
| Muut velat | 22 | taso 2 | 752 | 752 | 752 | ||
| Ehdollinen vastike | 26 | taso 3 | 1 478 | 1 478 | 1 478 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 22 | taso 2 | 2 209 | 2 209 | 2 209 | ||
| Luotollinen shekkitili | 22 | 1 178 | 1 178 | 1 178 | |||
| Rahoitusleasingvelat | 22 | taso 2 | 2 993 | 2 993 | 2 993 | ||
| Ehdollinen vastike | 26 | taso 3 | 3 940 | 3 940 | 3 940 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 18 | 18 648 | 18 648 | 18 648 | |||
| Yhteensä | 5 418 | 89 887 | 95 305 | 95 305 |
Käypään arvoon konsernin taseeseen merkityt rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu arvostukseen perustuvien hierarkiatasojen ja arvostusmenetelmien mukaan seuraavasti:
Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja rahoitusvaroja tai -velkoja.
Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -veloilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmäärityksen avulla.
Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vastaa olennaisilta osin käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Lainojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut.
Muiden rahoitusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Taso 3: Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muutkaan rahoitusvaran tai -velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai todennettavissa.
Muut osakkeet ja osuudet konsenissa sisältävät ainoastaa noteeraamattomien yhtiöden osuuksia. Ehdolliset vastikkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Ehdollisista vastikkeista esitetään lisätietoja liitetiedossa 26 Hankitut liiketoiminnot.
HALLITUKSEN
Konserni luokittelee liikkeelle laskemansa instrumentit niiden luonteen perustella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhtiön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.
Osakkeiden lukumäärän täsmäytyslaskelma
| 1 000 € | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärä kpl |
Osake pääoma |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Yhteensä | ||||
| 31.12.2017 | 20 613 146 | 80 | 87 945 | 88 026 | |||
| Suunnattu osakeanti 14.3.2018 | 2 006 989 | 28 574 | 28 574 | ||||
| 31.12.2018 | 22 620 135 | 80 | 116 520 | 116 600 |
Pihlajalinna hankki Doctagon Ab:n koko osakekannan suunnatulla annilla maaliskuussa 2018. Suunnatussa osakeannissa Doctagon Ab:n kauppahinta 30 105 000 euroa maksettiin Pihlajalinna Oyj:n osakkeilla. Suunnatussa osakeannissa tarjottiin merkittäväksi 2 006 989 uutta osaketta 15,00 euron osakekohtaiseen merkintähintaan. Uusien osakkeiden määrä vastasi noin kymmentä prosenttia Pihlajalinna Oyj:n kaikista osakkeista ennen uusien osakkeiden antamista. Pihlajalinna Oyj:n osakkeiden lukumäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 22 620 135 osaketta. Osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.3.2018.
Pihlajalinnalla on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja muuhun yhtiön varojenjakoon.
Osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 206 086 679,19 euroa, josta tilikauden voitto on 51 578,66 euroa.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,10 euroa osakkeelta.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset velat | ||
| Pankkilainat | 93 627 | 34 555 |
| Muut velat | 720 | 752 |
| Rahoitusleasingvelat | 27 117 | 29 551 |
| Yhteensä | 121 463 | 64 858 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset korolliset velat | ||
| Pankkilainat | 1 493 | 2 209 |
| Luotolliset shekkitilit | 0 | 1 178 |
| Rahoitusleasingvelat | 3 421 | 2 993 |
| Yhteensä | 4 915 | 6 381 |
| Korolliset rahoitusvelat yhteensä | 126 378 | 71 239 |
Konsernilla on tilinpäätöshetkellä nostettavissa olevia sitovia lyhytaikaisia luottolimiittejä yhteensä 39,0 (34,8) milj. euroa.
Konsernin valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät ovat tosiasiallisesti pitkäaikaisia, vaikka nostettujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta
Vuokrasopimukset luokitellaan joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksia ovat vuokrasopimukset, joissa vuokralle ottavalle yritykselle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut.
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen sopimuksen syntymisajankohdan käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoituskuluun ja velan lyhennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu yhtäläinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.
Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Konsernin muut vuokrasopimukset liittyvät pääasiassa toimitiloihin.
Merkittävimmät konsernin rahoitusleasingsopimukset ovat syntyneet toimitilojen myynti- ja takaisinvuokraustransaktioista. Vähimmäisvuokrien erääntymisajat
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 4 338 | 3 993 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden | ||
| kuluttua | 14 021 | 14 552 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 17 517 | 20 325 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 35 876 | 38 870 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | -5 337 | -6 326 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 30 538 | 32 544 |
| 2018 | 2017 |
|---|---|
| 4 275 | 3 933 |
| 12 864 | 13 306 |
| 13 399 | 15 305 |
| 30 538 | 32 544 |
| 1 000 € | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2017 | Rahavirrat | Hankitut liike toiminnot |
Uudet osa maksut ja rahoitus leasingit |
Efektiivinen korko |
2018 | |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 35 307 | 53 040 | 2 710 | 3 094 | 196 | 94 347 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 3 388 | -3 652 | 659 | 1 097 | 1 492 | |
| Rahoitusleasingvelat | 32 544 | -3 406 | 1 401 | 30 539 | ||
| Kokonaisvelat rahoitustoiminnasta | 71 239 | 45 982 | 4 770 | 4 191 | 196 | 126 378 |
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset, mahdollistaa konsernin strategian mukaiset investoinnit ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon ja osakeantien kautta.
Keskeisimmät pääoman hallintaa koskevat tunnusluvut ovat omavaraisuusaste, nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ja nettovelkaantumisaste.
| 1 000 € | Liite | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Oma pääoma yhteensä | 131 159 | 105 856 | |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot |
348 634 | 253 215 | |
| Omavaraisuusaste1 | 37,6 % | 41,8 % | |
| Korolliset rahoitusvelat | 22 | 126 378 | 71 239 |
| Rahavarat | 16 | -36 316 | -37 074 |
| Korolllinen nettovelka | 90 062 | 34 165 | |
| Nettovelkaantumisaste2 | 68,7 % | 32,3 % | |
| Käyttökate | 31 190 | 33 312 | |
| Oikaisuerät* | 1 083 | 749 | |
| Oikaistu käyttökate | 32 274 | 34 061 | |
| Nettovelan suhde oikais | |||
| tuun käyttökatteeseen | 2,8 | 1,0 |
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt ja konsernin uudelleenrahoitus,
omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset.
Lisätietoja tunnusluvusta Oikaistu käyttökate liitetiedossa 7 Oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto -tunnusluvut.
Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat luotto- ja vastapuoliriski sekä korko- ja maksuvalmiusriskit. Konserni toimii Suomessa eikä näin altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskeille. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen hyväksymät ja rahoitusriskien tunnistamisesta ja käytännön riskienhallinnasta vastaa konsernin talousjohto yhdessä liiketoimintajohdon kanssa. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskustannukset sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin rahoituksellisesta tilanteesta ja riskeistä.
Konsernin talous- ja rahoitustoiminto seuraa aktiivisesti konsernin taloudellisten kovenanttien toteuma-arvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa kovenanttien maksimiarvoihin osana konsernin liiketoiminnan suunnittelua.
Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Konserni altistuu korkoriskille lähinnä konsernin ulkoisen lainasalkun kautta. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti hallitus päättää konsernin luottokannan korkosuojauksen kattavuudesta. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole voimassaolevia korkosuojauksia. Tilinpäätöspäivänä 25 (50) prosenttia korollisista veloista on kiinteäkorkoista. Konsernin korollisten velkojen keskimääräinen vuosikorko tilikaudella oli noin 1,89 (2,19) prosenttia. Rahoitussalkun duraatio eli korkosidonnaisuusaika oli 3,9 (3,1) vuotta.
Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korkopositio tilikauden lopussa.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Kiinteäkorkoiset rahoitusvelat | 31 975 | 35 509 |
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat | 94 803 | 35 845 |
| Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä | 94 803 | 35 845 |
Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin voittoon ennen veroja, mikäli markkinakorot nousisivat tai laskisivat ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän korkopositioon.
| 2018 | 2018 | 2017 | 2017 | |
|---|---|---|---|---|
| Muutos | 0,5 % -yksikköä korkeampi |
0,5 % -yksikköä matalampi |
0,5 % -yksikköä korkeampi |
0,5 % -yksikköä matalampi |
| Vaikutus voittoon ennen veroja |
-474 | 0 | -179 | 0 |
Koska konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset kassavirrat eivät olennaiseti altistu markkinakorkojen vaihtelulle.
Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla myynnin rahavirtaennusteita, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.
Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä rahoitusvaroja 36,3 (37,1) miljoonaa euroa, jonka lisäksi konsernilla oli tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 39,0 (34,8) miljoonaa euroa sitovia käyttämättömiä rahoituslimiittejä.
Pihlajalinna järjesteli velkarahoituksensa uudelleen tilikauden ensimmäisellä neljänneksellä. Uusi vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely on tehty Danske Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron kertalyhenteisestä pitkäaikaisesta lainasta.
Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantuneisuus). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2018.
Konsernin toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset pysyivät muuttumattomina. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi.
Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 37,6 (41,8) prosenttia.
Konsernissa ei vakavaraisuuteen ja kannattavaan liiketoimintaan pohjautuen ole tunnistettu merkittävää riskiä lisärahoituksen saatavuuteen liittyen.
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 1 000 € | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tasearvo 31.12.2018 |
alle 1 vuosi | 1-2 vuotta | 2-3 vuotta | 3-4 vuotta | yli 4 vuotta | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 95 120 | -2 851 | -2 556 | -2 360 | -93 189 | -314 |
| Rahoitusleasingvelat | 30 538 | -4 338 | -4 256 | -3 822 | -3 135 | -20 325 |
| Muut korolliset velat | 720 | -20 | -93 | -57 | -57 | -864 |
| Ehdollinen vastike | 2 812 | -1 465 | -1 348 | |||
| Shekkiluottolimiitti | 0 | |||||
| Ostovelat | 18 789 | -18 789 | ||||
| Muut velat, B-sarja | 6 568 | -6 568 | ||||
| Yhteensä | 154 548 | -34 031 | -8 252 | -6 238 | -96 381 | -21 502 |
1 000 € Tasearvo 31.12.2017 alle 1 vuosi 1-2 vuotta 2-3 vuotta 3-4 vuotta yli 4 vuotta Lainat rahoituslaitoksilta 36 764 -36 399 -410 -176 -40 -40 Rahoitusleasingvelat 32 544 -3 993 -3 901 -3 807 -3 710 -23 459 Muut korolliset velat 752 -20 -93 -57 -57 -916 Ehdollinen vastike 5 418 -3 946 -1 122 -357 Shekkiluottolimiitti 1 178 -1 209 Ostovelat 12 573 -12 573 Muut velat, B-sarja 6 075 -6 075 Yhteensä 95 305 -64 216 -5 526 -4 396 -3 806 -24 416
Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille vuosineljänneksittäin. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee ja raportoi hallitukselle lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti.
Konsernin rahoitusjärjestelyyn liittyvät finanssikovenantit perustuvat konsernin nettovelan ja pro forma käyttökatteen suhteeseen (leverage) sekä nettovelkaantumisasteeseen (gearing). Leverage-kovenanttiehdon maksimiarvo on 3,75. Rahoitusjärjestelyn marginaalit nousevat mitä lähempänä maksimiarvoa konsernin leverage-kovenanttiehto on. Gearingkovenanttiehdon maksimiarvo on 115 %. Konserni täytti tilinpäätöstilanteessa kovenanttiehdot leverage-tunnusluvun ollessa 2,61 ja gearing-tunnusluvun ollessa 68,7 %.
Lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2018, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 91,0 milj. euroa.
Konsernin luottoriski koostuu pääasiassa liiketoimintaan liittyvien asiakassaamisten luottoriskistä. Konsernilla ei ole erityisiä asiakassaamisten luottoriskikeskittymiä, sillä merkittävillä kunta- ja julkisyhteisöasiakkailla sekä suurimmilla työterveyshuoltoasiakkailla on tarkistettu ja hyvä luottoluokitus.
Konsernilla on myyntisaamisissaan yhteensä 3,6 (2,5) miljoonaa euroa olennaisesti viivästyneitä maksuja merkittävältä asiakkaaltaan. Pihlajalinna on allekirjoittanut ehdollisen sopimuksen, jossa on sovittu myös näiden saatavien maksusta. Konsernin johto arvioi, että asiakas tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti.
Konserni on kirjannut yhteensä 2,4 miljoonaa euroa kunnittain arvioituja julkisen erikoissairaanhoidon kustannuskertymien palautuksia. Konsernin johto katsoo, että palvelusopimusten perusteella kustannuskertymien palautukset kuuluvat Pihlajalinnalle, koska ne ovat kertyneet Pihlajalinnan palvelutuotannon ja kustannusvastuun ajalta.
Yritys- ja henkilöasiakkaiden maksutiedot tarkistetaan joka käynnin yhteydessä. Perintäprosessissaan konserni käyttää pääsääntöisesti ulkopuolista perintätoimistoa. Konsernilla on yksityisasiakkaille käytössä myös erityinen Joustotili, jonka avulla palveluiden rahoitus on yksityishenkilölle joustavaa ja sisältää asiakkaan luottokelpoisuuden tarkistuksen.
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 15 Myyntisaamiset ja muut saamiset. Tilikauden tulosvaikutteisten luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa (ks. liitetieto 20 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin).
Konserni toimii pääasiassa Suomen alueella eikä näin altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskille. Konsernilla on vähäisiä ulkomaanvaluutan määräisiä hankintoja vuosittain.
| 1 000 € | Ajankohta | Toimiala | Kotipaikka |
|---|---|---|---|
| Hankinnan/myynnin kohde | |||
| Terveyspalvelu Verso Oy, 100 % osakekannasta | 12/2018 | Työterveyspalvelut | Iisalmi |
| Hammashannu Oy, myyty 100 % osakekannasta (osa SYH-ketjua) | 9/2018 | Suunterveydenhoito | Turku |
| Anula Oy, 100 % osakekannasta | 7/2018 | Suunterveydenhoito | Hämeenlinna |
| Leaf Areena Oy, 100 % osakekannasta | 6/2018 | Liikuntakeskukset | Turku |
| Suomen Yksityiset Hammaslääkärit -ketju, 51 % osakekannasta | 3/2018 | Suunterveydenhoito | Useita |
| Doctagon Ab, 100 % osakekannasta (suunnattu osakeanti) | 3/2018 | Lääkärikeskustoiminta, työterveys palvelut, työvoimapalvelut |
Helsinki |
| Forever-liikuntakeskusketju, 70 % osakekannasta | 2/2018 | Liikuntakeskukset | Useita |
| Röntgentutka Oy, 50 % osakekannasta (aiempi omistus 50 %, vaiheittainen hankinta) |
2/2018 | Kuvantaminen | Tampere |
| Linnan Klinikka Oy, 100 % osakekannasta | 2/2018 | Lääkärikeskustoiminta, työterveyspalvelut | Hämeenlinna |
| Kymijoen Työterveys Oy, 100 % osakekannasta | 2/2018 | Työterveyspalvelut | Kotka |
| Salon Lääkintälaboratorio Oy (Sallab), 100 % osakekannasta | 1/2018 | Lääkärikeskustoiminta, työterveyspalvelut | Salo |
| Someron Lääkärikeskus Oy, 100 % osakekannasta | 1/2018 | Lääkärikeskustoiminta, työterveyspalvelut | Somero |
Entisestä yhteisyrityksestä Röntgentutka Oy:stä tuli Pihlajalinnan kokonaan omistama tytäryhtiö helmikuussa 2018. Pihlajalinna yhdistelee yhtiön tilinpäätöksessään tytäryhtiönä vaiheittain toteutetun hankinnan mukaisesti. Aiempi omistusosuus kirjattiin käypään arvoon ja syntynyt voitto, 964 tuhatta euroa, kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista.
HALLITUKSEN
Seuraavat osittain alustavat tiedot yrityshankinnoista on esitetty yhdistettynä, koska hankinnat eivät ole yksittäin tarkasteltuina olennaisia:
| 1 000 € | 2018 |
|---|---|
| Alustava vastike | |
| Käteinen raha, peruskauppahinta | 43 014 |
| Liikkeelle laskettujen osakkeiden arvo | 28 620 |
| Ehdollinen vastike | 110 |
| Kokonaishankintameno | 71 744 |
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| 1 000 € | Liite | 2018 |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 5 210 |
| Aineettomat hyödykkeet | 13 | 8 096 |
| Laskennallinen verosaaminen | 264 | |
| Vaihto-omaisuus | 293 | |
| Muut sijoitukset | 67 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 8 401 | |
| Rahavarat | 6 162 | |
| Varat yhteensä | 28 492 | |
| Laskennallinen verovelka | -1 538 | |
| Korolliset rahoitusvelat | 23 | -4 770 |
| Muut velat | -11 616 | |
| Velat yhteensä | -17 924 | |
| Alustava nettovarallisuus | 10 569 |
| 1 000 € | Liite | 2018 |
|---|---|---|
| Luovutettu vastike | 71 742 | |
| Aiempi omistus käypään arvoon arvostettuna |
4 005 | |
| Määräysvallattomien omistajille kuuluva osuus hankinnasta |
827 | |
| Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus |
-10 538 | |
| Alustava liikearvo | 13 | 66 034 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 43 014 | |
| Hankinnan kohteiden rahavarat | -6 162 | |
| Alustava rahavirtavaikutus* | 36 853 |
Aineettomina hyödykkeinä erilleen liikearvosta hankinnoissa kirjattiin asiakassopimuksia, kilpailukieltosopimuksia ja potilastietokantaa. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on määritetty yrityskaupoissa vakiintuneen hintatason ja tulevien kassavirtojen diskontattujen arvojen perusteella. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu tuotto-odotuksista, hankittujen yritysten ammattitaitoisesta työvoimasta sekä synergiaeduista.
Hankintoihin liittyvät kulut 1 336 tuhatta on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.
Hankittujen liiketoimintojen liikevaihto ja tulokset hankintahetkestä alkaen, liikevaihto yhteensä 54 646 tuhatta euroa ja liikevoitto yhteensä 3 661 tuhatta euroa, sisältyvät konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Mikäli tilikaudella hankitut liiketoiminnat
olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2018 alusta, olisi konsernin liikevaihto ollut 502 744 tuhatta euroa ja tilikauden liikevoitto 14 577 tuhatta euroa.
Pihlajalinna kasvatti omistusosuuttaan Kolmostien Terveys Oy:ssä kesäkuun alussa ostamalla 10 prosenttia yhtiön osakekannasta Parkanon kaupungilta. Konsernin omistusosuus kaupan jälkeen on 81 prosenttia.
Pihlajalinna kasvatti omistusosuuttaan Mäntänvuoren Terveys Oy:ssä kesäkuussa ostamalla 15 prosenttia yhtiön osakekannasta Mänttä-Vilppulan kaupungilta. Konsernin omistusosuus kaupan jälkeen on 81 prosenttia.
Pihlajalinna kasvatti omistusosuuttaan Jokilaakson Terveys Oy:ssä kesäkuussa ostamalla 39 prosenttia yhtiön osakekannasta Jämsän kaupungilta. Konsernin omistusosuus kaupan jälkeen on 90 prosenttia.
Pihlajalinna hankki Kuopion alueella toimivan Itä-Suomen Lääkäritalo Oy:n koko osakekannan 2.1.2017. Itä-Suomen Lääkäritalo on tehnyt Lääkärikeskus ITE -nimen alla läheistä yhteistyötä Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy:n kanssa, jonka Pihlajalinna osti 1.2.2016.
Pihlajalinna osti 6.7.2017 kuopiolaisen Sataman Röntgen Oy:n ja joensuulaisen Joen Magneetti Oy:n osakekannat.
Pihlajalinna osti 3.8.2017 oululaisen Caritas Lääkärit Oy:n. Samalla yhtiön nimi muutettiin Pihlajalinna Madetojanpuisto Oy:ksi.
Pihlajalinna osti 4.12.2017 Paraisten Lääkärikeskus Oy:n.
Entisestä yhteisyrityksestä Insta Care Oy:stä tuli Pihlajalinnan kokonaan omistama tytäryhtiö 1.6.2017. Samalla yhtiön nimi muutettiin Pihlajalinna Solutions Oy:ksi. Pihlajalinna yhdistelee yhtiön tilinpäätöksessään tytäryhtiönä vaiheittain toteutetun hankinnan mukaisesti. Aiempi omistusosuus kirjattiin käypään arvoon ja syntynyt voitto kirjattiin tulosvaikutteisesti.
Pihlajalinna käytti 31.12.2017 oikeuttaan vaihtaa Dextra Lapsettomuusklinikka Oy:n liikkeelle laskemasta vaihtovelkakirjalainasta lainan ehtojen mukaisen osuuden yhtiön uusiin osakkeisiin. Pihlajalinna yhdistelee Dextra Lapsettomuusklinikka Oy:n tytäryhtiönä tilinpäätöksessään vaiheittain toteutuvan hankinnan mukaisesti. Aiempi omistus kirjattiin käypään arvoon ja syntynyt voitto kirjattiin tulosvaikutteisesti. Pihlajalinnan omistusosuus yhtiössä on vaihdon jälkeen noin 51 %.
Aiemman omistuksen käypää arvoon arvostamisesta on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin 296 tuhatta euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 16 tuhatta euroa.
Seuraavat osittain alustavat tiedot yrityshankinnoista on esitetty yhdistettynä, koska hankinnat eivät ole yksittäin tarkasteltuina olennaisia:
| 1 000 € | 2017 |
|---|---|
| Alustava vastike | |
| Käteinen raha, peruskauppahinta | 10 052 |
| Ehdollinen vastike | 3 435 |
| Kokonaishankintameno | 13 487 |
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| 1 000 € | Liite | 2017 |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 2 857 |
| Aineettomat hyödykkeet | 13 | 2 527 |
| Laskennallinen verosaaminen | 304 | |
| Vaihto-omaisuus | 196 | |
| Muut sijoitukset | 1 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1 424 | |
| Rahavarat | 1 622 | |
| Varat yhteensä | 8 932 | |
| Laskennallinen verovelka | -436 | |
| Korolliset rahoitusvelat | -3 335 | |
| Muut velat | 23 | -3 336 |
| Velat yhteensä | -7 107 | |
| Alustava nettovarallisuus | 1 826 |
Liikearvon syntyminen hankinnassa:
| 1 000 € | Liite | 2017 |
|---|---|---|
| Luovutettu vastike | 13 487 | |
| Aiempi omistus käypään arvoon arvostet tuna |
312 | |
| Määräyvallattomien omistajille kuuluva osuus hankinnasta |
-355 | |
| Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus |
-1 826 | |
| Alustava liikearvo | 13 | 11 617 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 10 052 | |
| Hankinnan kohteiden rahavarat | -1 622 | |
| Alustava rahavirtavaikutus* | 8 429 |
Aineettomina hyödykkeinä erilleen liikearvosta hankinnoissa kirjattiin asiakassopimuksia, kilpailukieltosopimuksia ja potilastietokantaa. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on määritetty yrityskaupoissa vakiintuneen hintatason ja tulevien kassavirtojen diskontattujen arvojen perusteella.
Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu tuotto-odotuksista, hankittujen yritysten ammattitaitoisesta työvoimasta sekä synergiaeduista.
Hankintoihin liittyvät kulut 350 tuhatta on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.
Hankittujen liiketoimintojen liikevaihto ja tulokset hankintahetkestä alkaen, liikevaihto yhteensä 8 786 tuhatta euroa ja liikevoitto yhteensä 438 tuhatta euroa, sisältyvät konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Mikäli tilikaudella hankitut liiketoiminnat olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2017 alusta, olisi konsernin liikevaihto ollut 433 656 tuhatta euroa ja tilikauden liikevoitto 19 700 tuhatta euroa.
Pihlajalinna kasvatti omistusosuuttaan Mäntänvuoren Terveys Oy:ssä heinäkuun alussa ostamalla sitoumuksensa mukaan 15 prosenttia yhtiön osakekannasta Mänttä-Vilppulan kaupungilta. Konsernin omistusosuus kaupan jälkeen oli 66 prosenttia.
Pihlajalinna kasvatti omistusosuuttaan Kolmostien Terveys Oy:ssä joulukuussa ostamalla sitoumuksensa mukaan 10 prosenttia yhtiön osakekannasta Parkanon kaupungilta. Konsernin omistusosuus kaupan jälkeen oli 71 prosenttia.
Ehdollisten vastikkeiden käypä arvo on määritetty hallituksen hyväksymän tilikauden 2018 budjetin ja johdon laatimien ennusteiden 2019–2020 pohjalta. Arviot perustuvat 3 %:n diskonttauskorkoon.
Ehdollisen vastikkeen käyvän arvon muutos on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Diskonttaamisesta aiheutuva arvostusero on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Ehdollinen vastike 1.1. | 5 418 | 2 381 |
| Ehdollisen vastikkeen lisäys liiketoimintojen hankinnasta |
110 | 2 300 |
| Ehdollisen vastikkeen käyvän arvon nousu tarkastelujakson aikana |
1 192 | 1 135 |
| Diskonttauksen purkautumisen vaikutus |
136 | 103 |
| Tilikaudella maksettu ehdollinen vastike * |
-4 044 | -500 |
| Ehdollinen vastike 31.12. | 2 812 | 5 418 |
Tilikaudella 2016 hankitun Mediapu Oy:n hankinnan käsittelyä on tarkastelujaksojaksolla päivitetty siten, että yksilöitävissä oleviin varoihin lisättiin 1 000 tuhannen euron kilpailukieltosopimus, 200 tuhannen euron laskennallinen verovelka ja ehdollista vastiketta kirjattiin lisää 1 135 tuhatta euroa. Näiden seurauksena liikearvo kasvoi 335 tuhatta euroa.
* Konsernin rahavirtalaskelmassa rivillä tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla on esitetty seuraavat erät nettona:
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tilikauden hankinnat, rahavirta vaikutus |
36 853 | 8 429 |
| Tilikaudella maksettu ehdollinen vastike |
4 044 | 500 |
| Yhteensä | 40 897 | 8 929 |
Konsernilla on 59 (32) tytäryritystä vuonna 2018. Tytäryrityksistä 30 (24) on 100 % omistettuja ja 29 (7) tytäryritystä on osittain omistettuja.
Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty liitetiedossa 31 Lähipiiritapahtumat.
Vuonna 2018 konsernilla on 1 osakkuusyritys ja 1 (1) yhteinen toiminto. Vuonna 2017 konsernilla oli 1 yhteisyritys, josta konserni on hankkinut määräysvallan vuonna 2018.
| 1 000 € | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pääasiallinen toimipaikka |
Määräysvallattomien Määräysvallattomien omistajien osuus voitosta tai omistajien osuus äänivallasta tappiosta |
Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta |
|||||
| Tytäryritys | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | |
| Jokilaakson Terveys Oy | Jämsä | 10 % | 49 % | 298 | 1 249 | 573 | 1 838 |
| Mäntänvuoren Terveys Oy | Mänttä-Vilppula | 19 % | 34 % | 923 | 771 | 1 497 | 1 029 |
| Jämsän Terveys Oy | Jämsä | 49 % | 49 % | -177 | 426 | 575 | 752 |
| Kuusiolinna Terveys Oy | Alavus | 49 % | 49 % | 2 137 | 1 977 | 3 445 | 2 043 |
| Kolmostien Terveys Oy | Parkano | 19 % | 29 % | 114 | 168 | 303 | 288 |
| Pihlajalinna Erityisasumis palvelut Oy |
Hämeenlinna | 30 % | 30 % | -122 | -38 | -153 | -32 |
| Dextra Lapsettomuus klinikka Oy |
Helsinki | 49 % | 49 % | 303 | -52 | -355 | |
| Pihlajalinna Turku Oy | Turku | 15 % | -257 | -288 | |||
| Pihlajalinna Liikunta keskukset -konserni |
useita | 30 % | 68 | 2 718 | |||
| Suomen Yksityiset Hammaslääkärit -konserni |
useita | 49 % | 27 | 642 | |||
| Laihian Hyvinvointi Oy | Laihia | 19 % | 3 | 4 | |||
| 3 316 | 4 553 | 9 264 | 5 563 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Terveys Oy | Jokilaakson | Mäntänvuoren Terveys Oy |
Terveys Oy | Jämsän | Terveys Oy | Kuusiolinna | Terveys Oy | Kolmostien | ||
| Lyhytaikaiset varat | 8 062 | 6 087 | 15 288 | 8 154 | 11 588 | 8 745 | 20 043 | 16 150 | 6 175 | 4 217 |
| Pitkäaikaiset varat | 1 179 | 1 132 | 1 179 | 1 248 | 490 | 421 | 993 | 722 | 1 046 | 1 138 |
| Lyhytaikaiset velat | 3 332 | 3 319 | 8 217 | 6 318 | 10 813 | 7 561 | 13 875 | 12 597 | 5 612 | 4 343 |
| Liikevaihto | 27 477 | 26 180 | 50 418 | 42 375 | 73 383 | 73 587 | 93 016 | 91 259 | 35 445 | 34 255 |
| Liikevoitto | 3 744 | 3 146 | 6 103 | 2 840 | -449 | 1 101 | 5 440 | 5 068 | 743 | 731 |
| Voitto / tappio | 2 977 | 2 548 | 4 856 | 2 267 | -361 | 870 | 4 360 | 4 034 | 601 | 578 |
| Emoyrityksen omistajien osuus voitosta/tappiosta |
2 679 | 1 300 | 3 933 | 1 496 | -184 | 1 047 | 2 224 | 1 898 | 487 | 411 |
| Määräysvallattomien omista jien osuus voitosta/tappiosta |
298 | 1 249 | 923 | 771 | -177 | -177 | 2 137 | 2 137 | 114 | 168 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 3 367 | 3 088 | 4 068 | 3 948 | 1 972 | 2 117 | 4 090 | 4 633 | 2 894 | 2 590 |
| Investointien nettorahavirta | -302 | -143 | -11 715 | -78 | -170 | -203 | -538 | -299 | -5 249 | -221 |
| Rahoituksen nettorahavirta, | -1 001 | -1 000 | -38 | -1 901 | -1 | -1 | -1 502 | -2 001 | -659 | -704 |
| josta määräysvallattomille omistajille maksetut osingot |
-490 | -490 | -931 | -735 | -980 | -190 | -343 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2018 | 2018 | 2018 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Dextra Lapsettomuus klinikka Oy |
Pihljalinna Erityisasumis palvelut Oy |
Liikuntakeskuk set -konserni |
Pihlajalinna | Suomen Yksityi set Hammaslää kärit -konserni |
Pihlajalinna Turku Oy |
Hyvinvointi Oy | Laihian | |||
| Lyhytaikaiset varat | 249 | 777 | 792 | 151 | 5 584 | 1 142 | 2 901 | 873 | ||
| Pitkäaikaiset varat | 1 141 | 1 622 | 684 | 149 | 2 093 | 681 | 3 354 | 20 | ||
| Lyhytaikaiset velat | 1 497 | 3 124 | 1 334 | 256 | 12 010 | 1 777 | 5 546 | 870 | ||
| Pitkäaikaiset velat | 650 | 150 | 1 033 | 0 | 2 380 | |||||
| Liikevaihto | 4 493 | 1113 | 14 890 | 4 619 | 4 570 | 1 522 | ||||
| Liikevoitto | 857 | -479 | -157 | 499 | 127 | -1 814 | 25 | |||
| Voitto / tappio | 618 | -405 | -126 | 228 | 55 | -1 716 | 15 | |||
| Emoyrityksen omistajien osuus voitosta/tappiosta |
315 | -284 | -88 | 160 | 28 | -1 459 | 12 | |||
| Määräysvallattomien omista jien osuus voitosta/tappiosta |
303 | -122 | -38 | 68 | 27 | -257 | 3 | |||
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 1 237 | -914 | -234 | -192 | -164 | -3 543 | 418 | |||
| Investointien nettorahavirta | -28 | -481 | -117 | -3 120 | -1 499 | -2 163 | -22 | |||
| Rahoituksen nettorahavirta, josta määräysvallattomille omistajille maksetut osingot |
-1 763 | 1 395 | 351 | 5 079 | 1 882 | 6 066 | 0 |
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.
Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa.
| 1 000 € | 2018 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Osuudet osakkuusyrityksissä |
Ullanlinnan Silmälääkärit Oy |
23 | |
| Osuudet yhteisyrityksissä |
Röntgentutka Oy | 3 011 | |
| Osuudet yhteisissä toiminnoissa |
40 | 40 | |
| Tasearvo yhteensä | 63 | 3 051 |
| Pääasialli | Omistusosuus % | |||
|---|---|---|---|---|
| Nimi | nen toimi paikka |
Toimiala | 2018 | 2017 |
| Röntgentutka Oy | Tampere | Kuvan taminen |
50 % | |
| Ullanlinnan Silmä lääkärit Oy |
Helsinki | Terveys palvelut |
37 % |
1 000 €
| Ullanlinnan Silmälääkärit Oy |
Röntgentutka Oy |
|
|---|---|---|
| 2018 | 2017 | |
| Lyhytaikaiset varat | 105 | 2 343 |
| Lyhytaikaisiin varoihin sisältyvät rahavarat |
78 | 1 850 |
| Pitkäaikaiset varat | 43 | 883 |
| Lyhytaikaiset velat | 46 | 677 |
| Lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät rahoitusvelat |
71 | |
| Pitkäaikaiset velat | 30 | 280 |
| Pitkäaikaisiin velkoihin sisältyvät rahoitusvelat |
30 | 280 |
| Liikevaihto | 421 | 3 986 |
| Poistot | -9 | -290 |
| Liikevoitto | 17 | 791 |
| Voitto / tappio | 13 | 631 |
| Korkotuotot | 1 | |
| Korkokulut | -3 | -3 |
| Tuloverokulu tai -tuotto | -157 | |
| Osakkuusyrityksen nettovarat | 72 | 2 269 |
| Konsernin omistusosuus | 37 % | 50 % |
| Yhteisyrityksen tasearvo konsernin taseessa |
23 | 3 011 |
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta esitetään Osuus osakkuusja yhteisyritysten tuloksesta -erässä, mutta vain siihen määrään asti, kuin konsernin osakesijoituksella oli tasearvoa. Konserni on tilikaudella 2018 hankkinut määräysvallan Röntgentutka Oy:stä.
Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona omistusosuuden mukaan.
Konserni on vuokrannut lähes kaikki käyttämänsä toimitilat. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat muutamasta vuodesta viiteentoista vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto.
Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 18 152 | 8 278 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
52 754 | 22 752 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 54 902 | 19 057 |
| Yhteensä | 125 807 | 50 087 |
Vuokravastuiden määrä on kasvanut merkittävästi yrityshankintojen johdosta.
Konserni vuokraa osia toimitiloistaan tavanomaisin vuokrasopimuksin. Vuokratuottojen merkitys ei ole olennainen.
| 2018 | 2017 |
|---|---|
| 1 300 | 1 300 |
| 320 | 3 099 |
Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä vireillä olevia oikeudenkäyntejä eikä viranomaismenettelyjä.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Johdon avainhenkilöinä lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja.
Konsernin emoyritys on Pihlajalinna Oyj, joka omistaa kaikki kaikki Doctagon Ab sekä Pihlajalinna Terveys Oy:n A-sarjan osakkeet. Doctagon Ab omistaa Impact Care Oy:n osakkeet ja Pihlajalinna Terveys Oy omistaa muiden tytäryritysten osakkeet.
| YRITYS | Kotipaikka | Omistusosuus | Osuus äänivallasta |
|---|---|---|---|
| Emoyritys Pihlajalinna Oyj | Tampere | ||
| Doctagon Ab | Helsinki | 100 % | 100 % |
| Impact Care Oy | Helsinki | 100 % | 100 % |
| Pihlajalinna Terveys Oy | Tampere | 100 % | 100 % |
| Ikipihlaja Johanna Oy | Jämsä | 100 % | 100 % |
| Jokilaakson Terveys Oy | Jämsä | 90 % | 90 % |
| Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy | Helsinki | 100 % | 100 % |
| Mäntänvuoren Terveys Oy | Mänttä-Vilppula | 81 % | 81 % |
| Ikipihlaja Kuusama Oy | Kokemäki | 100 % | 100 % |
| Ikipihlaja Sofianhovi Oy | Mänttä-Vilppula | 100 % | 100 % |
| Wiisuri Oy | Jyväskylä | 100 % | 100 % |
| Ikipihlaja Matinkartano Oy | Lieto | 100 % | 100 % |
| Ikipihlaja Setälänpiha Oy | Lieto | 100 % | 100 % |
| Ikipihlaja Oiva Oy | Raisio | 100 % | 100 % |
| Kolmostien Terveys Oy | Parkano | 81 % | 81 % |
| Jämsän Terveys Oy | Jämsä | 51 % | 51 % |
| Kuusiolinna Terveys Oy | Alavus | 51 % | 51 % |
| PihlajalinnaTampere Oy | Tampere | 100 % | 100 % |
| Lääkäriasema DokTori Oy | Lappeenranta | 100 % | 100 % |
| Etelä-Pohjanmaan Sydäntutkimuspalvelu Oy | Seinäjoki | 100 % | 100 % |
| Kompassi Hammaslääkärikeskus Oy | Seinäjoki | 100 % | 100 % |
| Kompassi Lääkärikeskus Oy | Seinäjoki | 100 % | 100 % |
| Ala-Malmin Hammaslääkärit Oy | Helsinki | 100 % | 100 % |
| Mediapu Oy | Oulu | 100 % | 100 % |
| Pihlajalinna Oulu Oy | Oulu | 100 % | 100 % |
| Pihlajalinna Seinäjoki Oy | Seinäjoki | 100 % | 100 % |
| Pihlajalinna Turku Oy | Turku | 100 % | 100 % |
| Pihlajalinna Solutions Oy | Tampere | 100 % | 100 % |
| Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy | Hämeenlinna | 70 % | 70 % |
| Pihlajalinna Madetojanpuisto Oy | Oulu | 100 % | 100 % |
| Pihlajalinna Parainen Oy | Parainen | 100 % | 100 % |
| Dextra Lapsettomuusklinikka Oy | Helsinki | 51 % | 51 % |
| Hattulan Hyvinvointi Oy | Hattula | 100 % | 100 % |
| Someron Lääkäriasema Oy | Somero | 100 % | 100 % |
| Salon Lääkäriasema Oy | Salo | 100 % | 100 % |
| Pihlajalinna Kymijoki Oy | Kotka | 100 % | 100 % |
| Linnan Klinikka Oy | Hämeenlinna | 100 % | 100 % |
| Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy | Tampere | 70 % | 70 % |
| Forever Matinkylä Oy | Espoo | 70 % | 70 % |
| Etelä-Karjalan Liikuntakeskus Oy | Lappeenranta | 70 % | 70 % |
| Forever Helsinki Oy | Helsinki | 70 % | 70 % |
| Forever Herttoniemi Oy | Helsinki | 70 % | 70 % |
| Forever Hiekkaharju Oy | Vantaa | 70 % | 70 % |
| Forever Hämeenlinna Oy | Hämeenlinna | 70 % | 70 % |
| Forever Järvenpää Oy | Järvenpää | 70 % | 70 % |
| Forever Lahti Oy | Lahti | 70 % | 70 % |
| Forever Varisto Oy | Vantaa | 70 % | 70 % |
| Keravan Forever Oy | Kerava | 70 % | 70 % |
| Leaf Areena Oy | Turku | 70 % | 70 % |
| Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy | Tampere | 51 % | 51 % |
| Tampereen Hammaspiste Oy | Tampere | 51 % | 51 % |
| Hammaslääkäripalvelu Savodent Oy | Kuopio | 51 % | 51 % |
| Hammaspirta Oy | Oulu | 51 % | 51 % |
| Paimion Hammaslääkäripalvelu Oy | Paimio | 51 % | 51 % |
| Salon Hammaslääkärikeskus Oy | Salo | 51 % | 51 % |
| Mandipula Raisio Oy | Raisio | 51 % | 51 % |
| Hammaslääkärikeskus Mandipula Oy | Raisio | 51 % | 51 % |
| Laihian Hyvinvointi Oy | Laihia | 81 % | 81 % |
| Anula Oy | Hämeenlinna | 100 % | 100 % |
| Terveyspalvelu Verso Oy | Iisalmi | 100 % | 100 % |
Tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä.
Tilikaudella toteutettiin seuraavat konsernirakenteen muutokset: Hoivakoti Nestori Oy sulautui Ikipihlaja Johanna Oy:hyn
1.5.2018 (sisaryhtiöfuusio).
Tampereen Röntgenkonsultit Oy sulautui Pihlajalinna Tampere Oy:hyn 30.11.2018 (tytäryhtiöfuusio).
Röntgentutka Oy sulautui Pihlajalinna Tampere Oy:hyn 1.12.2018 (tytäryhtiöfuusio).
Salon Lääkintälaboratorio Oy:n ja Someron Lääkäriasema Oy:n liiketoiminnat myytiin Pihlajalinna Turku Oy:lle 1.10.2018.
Doctagon Ab:n Helsingin toimipisteen liiketoiminta myytiin Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy:lle 31.12.2018.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet, johtoryhmä |
1 465 | 853 |
| Neuvonantajapalkkiot, Mikko Wirén | 87 | |
| Neuvonantajapalkkiot, Leena Niemistö | 16 | |
| Yhteensä | 1 465 | 955 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja Joni Aaltonen (11.12.2017 alkaen) |
285 | 7 |
| Toimitusjohtaja Aarne Aktan (10.12.2017 asti) |
332 | |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Leena Niemistö | 44 | 54 |
| Jari Sundström | 36 | 35 |
| Mikko Wirén | 262 | 212 |
| Seija Turunen | 38 | 35 |
| Jari Eklund ( 5.4.2018 asti) | 9 | 35 |
| Timo Everi | 37 | 34 |
| Matti Bergendahl (alkaen 5.4.2018) | 45 | |
| Gunvor Kronman (alkaen 5.4.2018) | 28 | |
| Kati Sulin (alkaen 5.4.2018) | 29 | |
| Yhteensä | 811 | 743 |
Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 3 kuukautta. Yhtiö on velvollinen korvaamaan toimitusjohtajalle sopimuksen päättämisestä kertakorvauksen, joka vastaa 6 kuukauden kokonaispalkkaa.
Toimitusjohtajan eläke-edut ovat lakisääteiset. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen.
Hallituksen puheenjohtajalla on lakisääteisen eläkevakuutuksen lisäksi maksupohjainen lisäeläkejärjestelmä.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Johdon avainhenkilöt | ||
| Maksetut vuokrat | 982 | 1 057 |
| Ostetut palvelut | 1 207 | 1 289 |
| Ostovelat | 124 | 64 |
| Osakkuusyritykset | ||
| Myydyt palvelut | 9 | |
| Ostetut palvelut | 35 | 1 022 |
| Saadut vuokrat | 20 | 241 |
| Saadut korot | 88 | |
| Saadut osingot | 100 | |
| Ostovelat | 83 |
Konserni on tilikaudella vuokrannut useita toimitilojaan johdon avainhenkilöltä: liiketilat Nokialta, Karkusta, Tampereelta ja Kangasalta.
Konsernin yhtiöllä on johdon avainhenkilön kanssa sopimus, jolla konserni ostaa terveydenhuollon ammattilaisten palveluita.
Konsernin lakisääteinen tapaturmavakuutus on otettu muulta lähipiiriin kuuluvalta osapuolelta.
Pihlajalinna Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta toimitti yhtiön hallitukselle ehdotuksensa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2019.
Nimitystoimikunta ehdottaa Pihlajalinna Oyj:n 4.4.2019 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määräksi vahvistettaisiin seitsemän nykyisen kahdeksan sijaan. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen nykyisistä jäsenistä Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén valitaan uudelle toimikaudelle. Nimitystoimikunta ehdottaa myös, että uusiksi hallituksen jäseniksi valitaan Mika Manninen ja Hannu Juvonen sekä Matti Jaakola.
Mika Manninen (s. 1975, KTM) kuuluu Fennia-konsernin johtoryhmään ja toimii konsernin talousjohtajana. Hän on aiemmin toiminut Fennia-konsernin riskienhallintajohtajana 2015–2017. Mannisella on yli kymmenen vuoden kokemus pankkialalta eri tehtävistä 2001–2015.
Hannu Juvonen (s. 1955, LL, erik. lääk, MBA) toimi viimeksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajana 2016–2018 sekä johtotehtävissä Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa 2013–2016 ja Itä-Savon sairaanhoitopiirissä 2009–2012. Tätä aiemmin hän on toiminut lisäksi Korona Invest Oy:n sijoitusjohtajana 2007–2009 sekä Pfizer Oy:ssä asiantuntijana ja yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtajana 2000–2006. Päätoiminen yksityislääkäri hän oli 1990–2000. Työtehtäviinsä liittyen hänellä on kokemusta monien yhtiöiden ja muiden yhteisöjen hallitustyöskentelystä.
Matti Jaakola (s. 1955, KTM) on toiminut pitkään kansainvälisten ja kotimaisten yritysten markkinointi- ja johtotehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii kahden suomalaisen teollisyrityksen hallituksen puheenjohtajana sekä ulkomaisen metsäteollisuusalan yrityksen hallituksen jäsenenä. Lisäksi hän on ollut osakkaana CV Group Oy:ssä vuodesta 2012 ja toiminut CapWell Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2006. Jaakola on
toiminut toimitusjohtajana Georgia-Pacific Corporation'ssa Pohjois-Euroopan alueella ja Henkel KgA'ssa Pohjoismaissa sekä Metsä Groupissa eri johtotehtävissä. Jaakolalla on laajaa kokemusta hallitustyöskentelystä koti- ja ulkomailla, ja hän on osallistunut keskeisten toimialajärjestöjen hallintoon.
Nykyisten jäsenten henkilö- ja luottamustehtävät on esitetty yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa investors.pihlajalinna.fi/ corporate-governance/board-of-directors. Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että yhtiökokous valitsee Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että muut hallituksen palkkiot pysyvät ennallaan, paitsi hallituksen varapuheenjohtajan palkkiota alennetaan, ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2020 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Yllä olevat ehdotukset sisältyvät myös varsinaisen yhtiökokouksen kutsuun, joka julkaistaan myöhemmin.
Pihlajalinna kasvatti omistusosuuttaan Kolmostien Terveys Oy:stä sopimalla ostavansa 15 % yhtiön osakkeista helmikuun 2019 lopussa. Kaupan jälkeen Parkanon kaupungin omistusosuus yhtiössä on 4 % ja Pihlajalinnan 96 %.
Pihlajalinna Oyj:n hallituksen 14.5.2018 hyväksymä osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma yhtiön avainhenkilöille raukesi, sillä koko ohjelman toteutumisen edellyttämää oikaistua liikevoittoa ei saavutettu. Kannustinohjelman perusteella ei makseta palkkioita.
Palkkioiden maksaminen ohjelmasta olisi edellyttänyt, että oikaistun liikevoiton toteutuma vuodelta 2018 olisi ollut yhtiön 14.5.2018 voimassa olleen ohjeistuksen mukainen.
Yhtiöllä ei tilikaudella ollut käytössä hallitusta koskevia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.
| 1 000 € | Viite | 1.1.–31.12.2018 | 1.1.–31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1.1. | 2 428 | 1 556 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1.2. | 304 | |
| Henkilöstökulut | 1.3. | -1 350 | -1 749 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 1.4. | -1 072 | -310 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1.5. | -2 966 | -2 000 |
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) | -2 656 | -2 503 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1.6. | 321 | 20 476 |
| VOITTO (-TAPPIO) ENNEN | |||
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | -2 335 | 17 972 | |
| Tilinpäätössiirrot | 1.7. | ||
| Poistoeron muutos | -501 | -13 | |
| Konserniavustus | 2 900 | 4 795 | |
| Tuloverot | 1.8. | -13 | -545 |
| TILIKAUDEN VOITTO (-TAPPIO) | 52 | 22 210 |
HALLITUKSEN
| 1 000 € | Viite | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 2.1. | 5 003 | 2 712 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2.2. | 3 015 | 121 |
| Sijoitukset | 2.3. | 204 485 | 173 791 |
| 212 504 | 176 624 | ||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | 2.4. | 61 | 61 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 2.5. | 115 308 | 48 926 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 2 272 | 21 | |
| 117 642 | 49 008 | ||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 330 145 | 225 633 | |
| VASTATTAVAA |
| OMA PÄÄOMA 2.6. |
||
|---|---|---|
| Osakepääoma | 80 | 80 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 183 190 | 153 085 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio | 24 126 | 5 535 |
| Tilikauden voitto/-tappio | 52 | 22 210 |
| 207 448 | 180 911 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä 2.7 |
514 | 13 |
| VIERAS PÄÄOMA 2.8. |
||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 93 368 | 34 037 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 28 816 | 10 672 |
| 122 184 | 44 709 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 330 145 | 225 633 |
| 1 000 € | 1.1.–31.12.2018 | 1.1.–31.12.2017 |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Myynnistä saadut maksut | 2 639 | 877 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 304 | |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -4 782 | -3 988 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoitustuottoja ja veroja |
-1 839 | -3 111 |
| Saadut korot | 2 263 | 1 251 |
| Maksetut verot | -547 | -841 |
| Liiketoiminnan rahavirta | -123 | -2 701 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -3 263 | -1 453 |
| Investoinnit tytäryrityksiin | -589 | |
| Saadut osingot | 20 031 | |
| Investointien rahavirta | -3 852 | 18 578 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| Konsernilainojen muutos | 19 235 | -16 809 |
| Konsernisaamisten muutos | -67 747 | -10 875 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu | -1 178 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nosto | 835 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nosto | 91 000 | 14 500 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksu | -34 438 | -5 034 |
| Saadut konserniavustukset | 4 795 | 5 176 |
| Maksetut korot | -1 821 | -560 |
| Maksetut osingot | -3 619 | -3 092 |
| Rahoituksen rahavirta | 6 227 | -15 858 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | 2 252 | 19 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 21 | 1 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 2 272 | 21 |
HALLITUKSEN
Pihlajalinna Oyj (2617455-1), kotipaikka Tampere, on Pihlajalinna -konsernin emoyhtiö.
Yhtiö on perustettu 15.4.2014.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoonsa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella.
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:
| Kehittämismenot | 5–7 vuotta |
|---|---|
| Muut aineettomat oikeudet | 5–7 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5–7 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3–10 vuotta |
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle 3 vuotta, sekä pienhankinnat (alle 850 euroa) on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi.
Yhtiön sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, mikäli arvonalentuminen katsotaan pysyväksi.
Laskennallinen verovelka- tai saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Tuotteiden ja palveluiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä.
Yhtiön aktivoidut tuotekehitysmenot koskevat Pihlajalinna Mobiilin ja yhtiön verkkosivujen kehitystä. Pihlajalinnamobiilisovellus on otettu tilikaudella 2017 käyttöön Pihlajalinnan työterveyshuollon asiakkuuksissa sekä vakuutusasiakkailla. Mobiilisovellus mahdollistaa nopean ja helpon tekoälyavusteisen etälääkäripalvelun chat-palveluna sekä videona. Verkkopalvelut tukevat brändiuudistusta ja mahdollistavat ajanvarauksen sekä pääsyn omiin terveystietoihin niin yksityis-, vakuutus- kuin työterveysasiakkaille. Tilikaudella 2018 Pihlajalinna-mobiilisovelluksen ja verkkopalveluiden kehitystä jatkettiin.
Pihlajalinna Mobiilin poistoajaksi on määritelty sen taloudellinen käyttöikä 7 vuotta. Kehittämishankkeiden aktivoidut
kustannukset vuonna 2018 olivat yhteensä 1 606 (1 164) tuhatta euroa. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvä poistamaton kehittämismeno, joka rajoittaa voitonjakoa, oli tilikauden lopussa 1 281 (1 103) tuhatta euroa.
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liikevaihto toimialoittain | ||
| Palveluiden myynti | 2 428 | 1 556 |
| 2 428 | 1 556 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot laitteista | 304 | |
| 304 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -1 215 | -1 516 |
| Eläkekulut | -127 | -210 |
| Muut henkilösivukulut | -7 | -23 |
| -1 350 | -1 749 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat hyödykkeet | -741 | -286 |
| Aineelliset hyödykkeet | -331 | -23 |
| -1 072 | -310 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Vapaaehtoiset henkilösivukulut | -58 | -83 |
| Toimitilakulut | -241 | -44 |
| Ajoneuvokulut | -31 | -47 |
| ICT kulut | -1 628 | -999 |
| Kone- ja kalustokulut | -1 | -6 |
| Myynti-, markkinointi- ja matkakulut | -49 | -26 |
| Hallintokulut | -958 | -796 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -2 966 | -2 000 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | -70 | -63 |
| Oheispalvelut | -10 | -2 |
| -80 | -65 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 20 031 | |
| Osinkotuotot yhteensä | 20 031 | |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista |
||
| Saman konsernin yrityksiltä | 2 256 | 907 |
| Muilta | 0 | 27 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista | ||
| sijoituksista yhteensä | 2 256 | 933 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Muille | -1 935 | -489 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| yhteensä | -1 935 | -489 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 321 | 20 476 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaisten ja verotuk sessa tehtyjen poistojen erotus |
-501 | -13 |
| Saadut konserniavustukset | 2 900 | 4 795 |
| 2 399 | 4 782 |
| 1 000 € | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Laskennallisen verosaamisen muutos | -19 | |
| Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta | ||
| toiminnasta | -13 | -526 |
| -13 | -545 |
| 1 000 € | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Kehittämismenot | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 1 164 | |
| Lisäykset | 443 | 1 164 |
| Hankintameno lopussa | 1 607 | 1 164 |
| Kertyneet sumu-poistot tilikauden | ||
| alussa | -61 | |
| Sumu-poistot tilikaudella | -264 | -61 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 1 281 | 1 103 |
| Muut aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno tilikauden alussa Lisäykset |
1 464 13 |
1 183 282 |
| Siirrot erien välillä | 17 | |
| Hankintameno lopussa | 1 494 | 1 464 |
| Kertyneet sumu-poistot tilikauden | ||
| alussa | -321 | -115 |
| Sumu-poistot tilikaudella | -224 | -205 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 950 | 1 144 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 470 | |
| Lisäykset | 2 342 | 470 |
| Siirrot erien välillä | 15 | |
| Hankintameno lopussa | 2 827 | 470 |
| Kertyneet sumu-poistot tilikauden | ||
| alussa Sumu-poistot tilikaudella |
-20 -253 |
-20 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 2 554 | 451 |
| Ennakkomaksut aineettomista | ||
| hyödykkeistä | ||
| Hankintameno alussa | 15 | |
| Lisäykset | 217 | 15 |
| Siirrot erien välilllä | -15 | |
| Hankintameno lopussa | 217 | 15 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 3 114 | 1 183 |
| Lisäykset Siirrot erien välillä |
3 015 17 |
1 931 0 |
| Hankintameno lopussa | 6 146 | 3 114 |
| Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa |
-402 | -115 |
| Sumu-poistot tilikaudella | -741 | -286 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 5 003 | 2 712 |
LIIKETOIMINTA
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS OSAKKEENOMISTAJILLE
| 1 000 € | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 144 | |
| Lisäykset | 3 242 | 144 |
| Siirrot erien välillä | -19 | |
| Hankintameno lopussa | 3 367 | 144 |
| Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa |
-23 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
3 | |
| Sumu-poistot tilikaudella | -331 | -23 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 3 015 | 121 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 144 | |
| Lisäykset | 3 242 | 144 |
| Siirrot erien välillä | -19 | |
| Hankintameno lopussa | 3 367 | 144 |
| Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa |
-23 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
3 | |
| Sumu-poistot tilikaudella | -331 | -23 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 3 015 | 121 |
| 1 000 € | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Saamiset muilta | ||
| Muut saamiset | 47 | 143 |
| Siirtosaamiset | 1 846 | 985 |
| 1 894 | 1 128 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 480 | 691 |
| Lainasaamiset | 110 018 | 42 271 |
| Siirtosaamiset | 2 916 | 4 836 |
| 113 414 | 47 798 | |
| Siirtosaamisten oleelliset erät | ||
| Konserniavustukset | 2 900 | 4 795 |
| Jaksotetut välittömät verot | 850 | 315 |
| Jaksotetut henkilösivukulut | 102 | 98 |
| Jaksotetut korkotuotot | 0 | 11 |
| Muut | 910 | 602 |
| 4 762 | 5 821 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 115 308 | 48 926 |
| 1 000 € | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Tytäryhtiöosakkeet | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 173 791 | 173 791 |
| Lisäykset | 30 694 | |
| Hankintameno lopussa | 204 485 | 173 791 |
| Sijotukset yhteensä | 204 485 | 173 791 |
Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty konsernin liitetiedossa 31 Lähipiiritapahtumat.
| 1 000 € | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Saamiset muilta | ||
| Annetut vuokravakuudet | 61 | 61 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 61 | 61 |
| 1 000 € | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma alussa | 80 | 80 |
| Osakepääoma lopussa | 80 | 80 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 80 | 80 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman | ||
| rahasto alussa | 153 085 | 153 085 |
| Suunnattu osakeanti | 30 105 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman | ||
| rahasto lopussa | 183 190 | 153 085 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio alussa |
27 745 | 8 627 |
| Osingonjako | -3 619 | -3 092 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio | ||
| lopussa | 24 126 | 5 535 |
| Tilikauden voitto | 52 | 22 210 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 207 368 | 180 831 |
| Oma pääoma yhteensä | 207 448 | 180 911 |
| Jakokelpoinen vapaa oma pääoma | ||
| Edellisten tilikausien voitto/tappio | 24 126 | 5 535 |
| Tilikauden voitto | 52 | 22 210 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman | ||
| rahasto | 183 190 | 153 085 |
| Aktivoidut kehittämismenot | -1 281 | -1 103 |
| 206 087 | 179 728 |
| 2.7. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Kertynyt poistoero | 514 | 13 |
| 1 000 € | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| 2.8.1 Pitkäaikaiset velat | ||
| Velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 91 000 | 34 000 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 2 368 | 37 |
| 93 368 | 34 037 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 93 368 | 34 037 |
| 1 000 € | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| 2.8.2 Lyhytaikaiset velat | ||
| Velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 178 | |
| Ostovelat | 253 | 301 |
| Muut velat | 793 | 99 |
| Siirtovelat | 263 | 402 |
| 1 308 | 1 980 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 79 | 500 |
| Siirtovelat, korot | 1 | |
| Muut velat | 27 427 | 8 193 |
| 27 507 | 8 692 | |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Henkilöstökulujaksotukset | 92 | 166 |
| Korkojaksotukset | 111 | |
| Muut erät | 61 | 236 |
| 264 | 401 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 28 816 | 10 672 |
| 1 000 € | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Vakuudet ja vastuusitoumukset | ||
| Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet |
||
| Muut takaukset | 1 700 |
Pihlajalinna järjesteli velkarahoituksensa uudelleen tilikauden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Uusi vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely on tehty Danske Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron kertalyhenteisestä pitkäaikaisesta lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.
Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantuneisuus).
Nostettu lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2018, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 91,0 miljoonaa euroa. Leverage-kovenanttiehdon maksimiarvo on 3,75 ja gearingkovenanttiehdon 115 %. Lainan marginaali nousee mitä lähempänä leverage-kovenantin maksimiarvoa konsernin tunnusluku on. Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2018 leverage-tunnusluvun ollessa 2,61 ja gearingtunnusluvun ollessa 69 %.
Konsernin toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset pysyivät muuttumattomina. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi.
Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 39,0 miljoonaa euroa.
| 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|
| 38 | |
| 54 | |
| 147 | 204 |
| 559 | 554 |
| 478 | 611 |
Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2019
Mikko Wirén puheenjohtaja
Matti Bergendahl
Seija Turunen
Kati Sulin
Joni Aaltonen toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Tampereella 14. päivänä helmikuuta 2019
KPMG Oy Ab
Lotta Nurminen KHT
Leena Niemistö
Timo Everi
Jari Sundström
Gunvor Kronman
Olemme tilintarkastaneet Pihlajalinna Oyj:n (y-tunnus 2617455-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä
palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
| TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT | KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA |
|---|---|
| Liikearvon arvostaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 13) | |
| • Konserni on laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen sisältyvän liikearvon määrä on merkittävä. • Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvon alentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden määrittäminen edellyttää |
• Olemme mm. arvioineet keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia, kuten liikevaihdon kasvu, kannattavuus ja diskonttauskorko suhteessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuo lisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme. Lisäksi olemme arvioineet liikearvon ja muiden tase-erien uudelleenallokoinnin konsernin uuden raportointirakenteen mukaisille kassavirtaa tuottaville yksiköille. |
| johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaihdon kasvua, diskonttaus korkoa, pitkän aikavälin kasvutekijää ja inflaatiota. |
• Olemme verranneet johdon aiemmin laatimien ennusteiden toteutu mista vertaamalla toteutuneita rahavirtoja aiempiin ennusteisiin. |
| • Yhtiön raportointirakennemuutoksen seurauksena kassavirtaa tuottavat yksiköt ovat muuttuneet ja testattavat tase-erät on uudel leenallokoitu näille yksiköille, mikä myös on edellyttänyt johdon harkintaa. |
• Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantunti joita, jotka ovat arvioineet laskelmien teknisen oikeellisuuden ja ver ranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. • Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvoa ja arvon |
| • Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liittyvistä johdon arvioista ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostus on tilintar kastuksessa keskeinen seikka. |
alentumistestausta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta. |
ulkoistussopimuksia. • Sopimusten laajuuden, sopimusvastuiden määrittelyjen sekä muutostilanteisiin liittyvien neuvottelupykälien vuoksi ulkoistussopimuksiin liittyy merkittävä määrä arvionvaraisuutta, jolla saattaa olla merkittävä vaikutus konsernin tulokseen ja taseasemaan. Mahdolliset tulevat muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä saattavat aiheuttaa merkittäviä muutoksia kuntien kanssa hallinnoitavien yhtiöiden omistuspohjaan ja toimintaan. kanssa, analyyttisesti sekä soveltuvin osin aineistotarkastuksena muun muassa sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. • Merkittäviä kuntaulkoistussopimuksia hallinnoivia tytäryhtiöitä tarkastaa toinen tilintarkastusyhteisö. Olemme osallistuneet kyseisen tilintarkastusyhteisön tekemään riskiarviointiin, jotta tunnistetaan merkittävät riskit myös konsernitilinpäätöksen olennaisesta virheellisyydestä. Olemme ohjeistaneet tilintarkastusyhteisöä raportoimaan kuntayhtiöiden tilintarkastuksista, keskustelleet päävastuullisen
• Sopimusten monimutkaisuus sekä sopimusten pituus muodostavat kuntaulkoistussopimusten perusteella kirjattavista arvionvaraisista ja sopimustulkintaa vaativista eristä tarkastuksen keskeisen seikan.
• Konserni on ottanut 1.1.2018 alkaen käyttöön uuden IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin.
• Konsernin liikevaihto muodostuu useista erilaisista palveluista ja tulovirroista erilaisilta asiakasryhmiltä. Tilikaudella uutena osaalueena alkoi liikuntakeskustoiminta.
• Asiakassopimuksiin saattaa sisältyä sopimusehtoja, joiden kirjanpitokäsittely edellyttää johdon arvioita. Osassa kuntien kanssa tehtyjä kokonaisulkoistussopimuksia osapuolten kokonaiskustannustoteumat vaikuttavat myös tuloutettavan liikevaihdon määrään, eivätkä kustannukset aina ole konsernin tiedossa raportointihetkellä. Näin ollen kyseisten sopimusten perusteella kirjattava liikevaihto edellyttää johdon arvioita.
tilintarkastajan kanssa merkittävistä havainnoista sekä arvioineet tilintarkastusyhteisön työn asianmukaisuuden konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksen näkökulmasta.
• Kuntaulkoistussopimuksia hallinnoivia tytäryhtiöitä tarkastaa toinen tilintarkastusyhteisö, joka on raportoinut suorittamastaan tilintarkastuksestaan antamiemme ohjeiden mukaisesti. Lisäksi olemme keskustelleet päävastuullisen tilintarkastajan kanssa merkittävistä havainnoista sekä arvioineet tilintarkastusyhteisön työn asianmukaisuuden konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen näkökulmasta.
• Olemme keskustelleet johdon kanssa tuloutuksessa sovelletuista kirjauskäytännöistä ja johdon tekemistä harkintaan perustuvista ratkaisuista, jotka ovat vaikuttaneet myyntituottojen kirjaamiseen.
• Yrityshankintojen yhteydessä olemme perehtyneet kauppakirjoihin, käyneet läpi hankitun kohteen varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ja niiden taustalla olevat oletukset sekä arvioineet hankintamenolaskelmien teknistä oikeellisuutta. Olemme myös arvioineet aineettomien hyödykkeiden olemassaoloa kaupassa siirtyneen liiketoiminnan perusteella sekä syntyneen liikearvon perusteita.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana Pihlajalinna Oyj:n perustamisesta 15.4.2014 alkaen yhtäjaksoisesti neljä vuotta ja Pihlajalinna Terveys Oy:ssä 31.12.2010 päättyneestä tilikaudesta alkaen. Pihlajalinna Oyj:stä on tullut
yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 8.6.2015. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Tampereella 14. helmikuuta 2019 KPMG OY AB
Lotta Nurminen
KHT
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 4.4.2019 klo 11.00 alkaen Tampereella Tampere-talossa kokoustilassa Duetto 2 , osoitteessa Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 10.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 25.3.2019 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 28.3.2019 klo 10.00, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä. Ilmoittautuminen voi tapahtua joko verkkosivuilla olevan ilmoittautumislinkin kautta osoitteessa investors.pihlajalinna.fi, kirjeitse osoitteella Pihlajalinna Oyj, Yhtiökokous 2019, Kehräsaari B, 33200 Tampere, sähköpostitse osoitteeseen [email protected] taikka puhelimitse numeroon 020 770 6896 (klo 9–16).
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä ennen ilmoittautumisajan päättymistä osoitteeseen Pihlajalinna Oyj, Yhtiökokous 2019, Kehräsaari B, 33200 Tampere.
Hallitus ehdottaa, että 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaettaisiin osinkona 0,10 euroa osakkeelta. Osinko maksettaisiin osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 8.4.2019 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksettaisiin 15.4.2019.
Osavuosikatsaukset julkaistaan noin klo 8.00 suomeksi sekä englanniksi ja ne ovat luettavissa Pihlajalinnan verkkosivuilta osoitteessa investors.pihlajalinna.fi.
Pihlajalinnan johto järjestää säännöllisesti analyytikoille ja tiedotusvälineille tiedotustilaisuuksia.
Pihlajalinna noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ja suljettua ikkunaa ennen tulosten julkistamista.
Pihlajalinnan tietojen mukaan seuraavat investointipankit ja osakevälittäjät seuraavat Pihlajalinnaa ja julkaisevat yhtiöstä raportteja. Pihlajalinna ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista.
Taina Erkkilä, viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja, +358 40 4577 897, [email protected]
Lisätietoja saatavilla sijoittajaosiossa osoitteessa investors.pihlajalinna.fi
twitter.com/pihlajalinna facebook.com/pihlajalinna instagram.com/pihlajalinnaig youtube.com/channel/UCjs0NCxVJkZPyeb1T6fpRgQ linkedin.com/company/pihlajalinna/
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.