Annual Report • Mar 14, 2017
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Pihlajalinnan vuosikertomus
2016
| Sisältö | Pihlajalinna lyhyesti 1 | |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajalta 2 | ||
| Hallituksen puheenjohtajalta3 | ||
| Toimintaympäristö 4 | ||
| Liiketoiminta ja strategia 6 | ||
| Segmentit8 | ||
| Vastuullisuus12 | ||
| Verojalanjälki14 |
| Henkilöstö16 | |
|---|---|
| Vastuu ympäristöstä 18 | |
| Tietoturva 19 | |
| Hallinnointi 20 | |
| Hallitus22 | |
| Johtoryhmä 23 | |
| Tilinpäätös ja toimintakertomus24 | |
| Tietoa osakkeenomistajille 79 |
Pihlajalinna on yksi Suomen suurimmista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajista. Yhtiön asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, vakuutusyhtiöt ja julkisyhteisöt kuten kunnat ja kuntayhtymät.
Pihlajalinnan kasvu ja kehitys jatkuivat erittäin vahvana vuonna 2016 – siitä kiitos kaikille asiakkaillemme, kumppaneillemme ja työntekijöillemme.
Aiomme kasvaa ja laajentua myös lähivuosina, mutta keskitymme samalla olemassa olevan liiketoimintamme kannattavuuden parantamiseen. Tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen palikat ovat vielä hajallaan. Siitä huolimatta Pihlajalinna valmistautuu tulevaisuuteen laajentumalla valtakunnallisesti ja siirtymällä yhden brändin, Pihlajalinnan, alle.
Yksi Pihlajalinnan suurimmista vahvuuksista on ollut muuntautumiskyky ja siitä pidämme kiinni jatkossakin. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat vahvasti yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon markkinaan, mutta oma reagointi- ja muuntautumiskykymme ratkaisee, miten onnistumme käyttämään avautuvat mahdollisuudet.
Aloitimme vuonna 2016 uusien digitaalisten palvelujen kehityksen, ja ensimmäiset uudet palvelut tulevat asiakkaiden käyttöön tänä keväänä. Tavoitteemme on olla digitaalisissa palveluissa alan paras kotimainen toimija jo tämän vuoden loppuun mennessä. Tavoite on vaativa, mutta tulemme onnistumaan.
Pihlajalinna on monin tavoin erityinen yhtiö. Olemme kasvaneet huikean nopeasti satojen miljoonien liikevaihtoa tuottavaksi
yritykseksi. Olemme suurin suomalaisomistuksessa oleva alan toimija ja maksamme kaikki veromme Suomeen. Olemme ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana yhtiönä perustaneet yhteisyrityksiä kuntien kanssa tuottaaksemme yhdessä kuntalaisten kaikki sote-palvelut.
Olen ylpeä päästessäni johtamaan Pihlajalinnaa hetkellä, jolloin voimme yrityksenä muuttaa Suomea ja sen tulevaisuutta.
Toimitusjohtaja
Perustin Pihlajalinnan vuonna 2001 nuorena lääketieteen kandidaattina. Tuolloin tavoitteeni oli kehittää vaikuttavampia tapoja tuottaa terveyttä ja parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon työn organisointia. Nyt, 15 vuotta myöhemmin, Pihlajalinna on yli 4 000 ihmisen työpaikka. Olemme yhdessä kehittäneet uudenlaisia toimintamalleja ja entistä vaikuttavampia tapoja hoitaa ihmisiä ja heidän hyvinvointiaan.
Uusien toimintamallien luominen on tulevan sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen ytimessä. Yksi sote-uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista on julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen.
Tavoitteeseen pääseminen vaatii poliittisilta päättäjiltä kirkkaan suunnan ja viisaita päätöksiä. Asiantuntijoiden mukaan paras ratkaisu on malli, jossa palveluiden tuottaja ottaa vastuun asiakkaiden terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.
Tätä Pihlajalinna on jo toteuttanut laajalla mittakaavalla kuntaulkoistuksissa, joissa Pihlajalinnan ja kuntien yhteisyritykset vastaavat kaikista kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuluista. Tuloksena on ollut mittavia säästöjä ja tyytyväisempiä asiakkaita. Päättäjien on pidettävä huoli siitä, että tulevassa sote-mallissa kaikilla toimijoilla on vahvat kannustimet panostaa laadun ja asiakaspalvelun
lisäksi myös kustannustehokkuuteen. Tämä onnistuu esimerkiksi vahvistamalla toimivia lähipalveluja ja ennaltaehkäisyä.
Pihlajalinnan alkuaikojen tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. Nyt toteutan niitä eri roolissa siirryttyäni elokuussa 2016 toimitusjohtajan paikalta hallituksen puheenjohtajaksi. Uudessa tehtävässäni olen edelleen vahvasti mukana luomassa yhtiön kasvua ja pitämässä huolen siitä, että Pihlajalinna tulevaisuudessakin haastaa totuttuja malleja.
Hallituksen puheenjohtaja
Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus muuttaa voimakkaasti Suomessa toimivien alan palveluntuottajien liiketoimintaa. Potilaasta tulee valtaa käyttävä asiakas, kun ihmisten oikeus valita palveluntuottaja laajenee sekä terveydenhoidossa että sosiaalipalveluissa.
Valinnanvapauden myötä kiinteä hinnoittelu lisääntyy. Kun asiakkaan palvelemisesta saadaan kiinteä palkkio, kannattaa palveluntuottajan panostaa ennaltaehkäisyyn ja hoitaa asiakas kuntoon mahdollisimman nopeasti. Kiinteillä palkkioilla eli ns. kapitaatiomallilla toimiessa palveluntuottajan kannattaa hoitaa terveyttä, ei sairauksia.
Vuonna 2016 Pihlajalinnan liikevaihdosta noin 60 prosenttia tuli kiinteähintaisista sopimuksista. Tämä on selvästi enemmän kuin
kilpailijoilla tai julkisilla toimijoilla. Suurimman osan tästä muodostavat kiinteähintaiset kuntaulkoistukset, joista Pihlajalinnalle on kertynyt paljon tietoa ja kokemusta. Näiden oppien ansiosta osaamme toimia kiinteiden hintojen mallilla.
Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismarkkinan kasvu on hidastunut. Vuonna 2015 koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden markkina oli 29,0 miljardia euroa (Tilastokeskus). Kasvua edellisestä vuodesta oli 2,3 prosenttia. Yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon yritysten kasvu perustuukin tulevaisuudessa ennen kaikkea julkisen ja yksityisen sektorin työnjaon uudistumiseen.
Yksityisesti tuotetun terveydenhuollon markkina on kasvanut jo viime vuosina vahvemmin kuin julkisesti tuotetun. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa vapaaehtoisten
Milj. euroa
Pihlajalinna keskittyy lääkäripalveluihin, mutta laajentaa ulkoistuksiin ja perustaa ensimmäisen yksityisen lääkäriaseman.
Yhtiö kasvattaa yksityisten lääkäriasemien verkostoaan ja laajentaa palvelujaan ulkoistuksiin, työterveyshuoltoon ja hoivaan.
Vahva kasvu kuntien kokonaisulkoistuksista, Pihlajalinnasta täyden palvelun sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja.
RAKENNEUUDISTUKSEN MAHDOLLINEN VAIKUTUS
sairauskuluvakuutusten määrän ja työterveyshuollon markkinan kasvu.
Yksityisen tuotannon osuus julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista tullee kasvamaan, kun sote-uudistus laajentaa valinnanvapautta. Nykyään sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista tuotetaan yksityisesti noin neljännes. Hallituksen tavoitteena on, että sote-uudistuksen täysimääräisen täytäntöönpanon jälkeen noin kaksi kolmasosaa markkinasta tulee olemaan valinnanvapauden piirissä.
Pihlajalinna on 15 vuoden olemassaolonsa ajan muuntautunut pienestä lääkärityövoimaa välittävästä yrityksestä täyden palvelun sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuottajaksi. Muuntautumiskykynsä ansiosta yhtiö on kasvanut voimakkaasti erityisesti julkisesti rahoitetulla markkinalla eli esimerkiksi kuntaulkoistuksissa.
*Sisältää ikääntyneiden ja vammaisten pitkäaikaishoidon. Lähde: THL: Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2014, Pihlajalinna
Suomen taloustilanne on ollut vuosia heikko ja julkinen sektori on velkaantunut. Etenkin kunnat ovat joutuneet ahdinkoon, kun hoitokustannukset ovat kasvaneet ja verotulot ovat samanaikaisesti pienentyneet. Talousongelmat ovat johtaneet julkisen sektorin haluun ulkoistaa palveluita ja hakea entistä tehokkaampia tapoja tuottaa vaikuttavia palveluita.
Aiemmin sairastuttiin esimerkiksi virus- ja tartuntatauteihin. Nykyään suomalaisten yleisimmät sairaudet liittyvät elintapoihin. Yleisimpiä kuolemaan johtavia tekijöitä ovat työikäisillä kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet sekä alkoholinkäyttö. Terveyserot ovat Suomessa suhteellisen suuria ja riippuvat esimerkiksi koulutustasosta. Kustannusten hillitsemiseksi pitää painottaa ennaltaehkäisyä ja nopeaa hoitoon pääsyä.
Suomen väestö ikääntyy nopeimmin Euroopassa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2020 jo lähes 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta ja määrä nousee vuoteen 2030 mennessä 1,5 miljoonaan. Yli 65-vuotiaat käyttävät valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista, joten palveluiden kysynnän ja kustannusten odotetaan kasvavan.
Suomalaiset tupakoivat keskimäärin aiempaa vähemmän, syövät terveellisemmin ja liikkuvat aiempaa enemmän vapaa-aikanaan. Hyvinvointitrendit ohjaavat myös kulutustottumuksia, esimerkiksi ravintovalintoja ja terveys- ja liikuntapalveluiden käyttöä. Nopeinta elintapojen kehitys on ollut korkeasti koulutetuilla.
KESKIMÄÄRÄINEN
Vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten määrä on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Vakuutusten määrän kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat olleet muun muassa huoli julkisten palveluiden saatavuudesta sekä halu varmistaa nopea hoitoonpääsy. Vuonna 2016 jo yli miljoonalla suomalaisella oli vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus. Oletamme, että vapaaehtoisten vakuutusten kysyntä jatkaa kasvuaan ainakin vuoteen 2019 asti.
Terveyspalveluilta odotetaan entistä parempaa laatua ja vaikuttavuutta. Tarve yksilöllisiin ratkaisuihin on lisääntynyt, ja teknologia on vahvistanut trendiä. Valtaosa suomalaisista haluaa lisätä valinnanvapautta sosiaalija terveyspalveluissa. Yhä useampi on pyrkinyt varmistamaan oman valinnanvapauden esimerkiksi sairauskuluvakuutuksella.
Pihlajalinnan liiketoimintamallin kivijalat ovat laaja palveluvalikoima, tehokas hoitoketju ja konsernin segmenttien välinen yhteistyö.
Pihlajalinnan kasvun moottorina ovat toimineet ennen kaikkea kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistukset. Menestyksen pohjana on ollut yhtiön perustajan Mikko Wirénin kehittämä yhteisyritysmalli, jossa yksityinen palveluntuottaja ja julkinen toimija toimivat kumppaneina (ks. sivu 14).
Pihlajalinnan strategia perustuu laajaan palveluvalikoimaan, jonka ansiosta yhtiö voi kasvaa sekä yksityisessä että julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollossa ja hajauttaa riskejä.
Laaja palveluvalikoima varmistaa Pihlajalinnan kyvyn ohjata asiakasvirtoja tehokkaasti konsernin sisällä. Esimerkiksi kuntaulkoistusten erikoissairaanhoidon asiakkaille voidaan tarjota julkisen toimijan rinnalle laadukas vaihtoehto konsernin omasta palvelutuotannosta. Tämä varmistaa asiakkaille nopean ja vaikuttavan hoidon.
Vuonna 2016 Pihlajalinna kasvoi ja laajeni strategiansa mukaisesti. Suurin osa orgaanisesta kasvusta tuli kuntaulkoistusmarkkinasta. Kuusiokunnissa Pohjanmaalla alkoi vuoden alussa Suomen tähän mennessä suurimman kuntaulkoistuksen palvelutuotanto. Pihlajalinnan ja Mänttä-Vilppulan uusi so siaali- ja terveydenhuollon ulkoistussopimus tuli voimaan elokuussa, ja loppuvuonna sekä Tervola että Hattula valitsivat Pihlajalinnan sote-kumppanikseen. Jälkimmäisillä ei ollut vaikutusta liikevaihtoon vuonna 2016. Yksityispuolella suurimmat muutokset olivat vuoden 2015 lopussa ostetun Tampereen Lääkärikeskuksen eli Koskiklinikan ja helmikuussa 2016 ostetun Itä-Suomen Lääkärikeskuksen eli ITE:n integraatiot.
Pihlajalinnan Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito -segmentti (L & E) toimii Dextra-brändin alla. Segmentti on jaettu neljään palvelualueeseen.
Pihlajalinna-konsernin yksityiset lääkärikeskukset tarjoavat monipuolisia perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon palveluja. Erikoislääkärien tyypillisiä aloja ovat muun muassa ortopedia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, gynekologia, ihotaudit ja yleislääketiede. Diagnostiikkapalveluihin kuuluvat magneettikuvaus, röntgenja ultraäänikuvantaminen sekä laboratoriopalvelut. Lääkärikeskuksissa toimii eri aloihin erikoistuneita klinikoita kuten Urheilu- ja tapaturmaklinikka sekä Dextra Lapsettomuusklinikka.
Pihlajalinna tuottaa kirurgisia palveluita Helsingissä, Tampereella, Joensuussa, Jämsässä ja Ähtärissä. Näistä Dextra Sairaala Munkkivuori, Dextra Laser Tilkka ja Dextra Plastiikkakirurginen Sairaala toimivat Helsingissä, Dextra Koskisairaala Tampereella, Dextra Lääkärikeskus ITE Joensuussa, Jokilaakson sairaala Jämsässä ja Ähtärin sairaala Ähtärissä. Leikkaustoiminta ja julkinen erikoissairaanhoito -palvelualue tuottaa laajasti yleiskirurgian ja eri erikoisalojen kirurgisia palveluita muun muassa ortopedian, plastiikkakirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien, vatsaelinkirurgian, verisuonikirurgian sekä urologian erikoisaloilta.
Dextra Työterveys tarjoaa yrityksille ja yhteisöille kokonaisvaltaisia työterveys- ja työhyvinvointipalveluita. Palvelut tuottaa moniammatillinen tiimi, jossa on työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, työ- ja organisaatiopsykologi sekä ravintoterapeutti. Tiiviillä yhteistyöllä ja yhdessä asiakasyrityksen kanssa laaditun toimintasuunnitelman avulla luodaan edellytykset henkilöstön terveyden ja työkyvyn tehokkaaseen tukemiseen. Työterveyspalveluilla on asiakkaana noin 7 000 yritystä, joissa työskentelee noin 90 000 henkeä. Pääosa asiakasyrityksistä on pk-yrityksiä.
Dextra Hammasklinikat tarjoavat yleis- ja erikoishammaslääkäripalveluita kuten kirurgisia toimenpiteitä, oikomishoitoa ja esteettistä hammashoitoa sekä suuhygienia- ja hammaslaboratoriopalveluita. Asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, julkisyhteisöt ja vakuutusyhtiöt.
• yleis- ja erikoislääkäripalveluja kuten päivystystä, diagnostiikkaa, kirurgisia palveluita sekä työterveyshuollon ja suunterveydenhoidon palveluita
LIIKEVAIHTO 215,6 milj. e (119,5 milj. e vuonna 2015)
+80 %
OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA
LIIKEVOITTO 6,2 milj. e
(2,8)
LIIKEVOITTO-PROSENTTI
(7,7 %)
OSUUS KONSERNIN KÄYTTÖKATTEESTA
Pihlajalinnan Perusterveydenja sosiaalihuollon palvelut -segmentti (P & S) toimii Pihlajalinna-brändin alla. Segmentti on jaettu kahteen palvelualueeseen eli Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistuksiin ja Muihin liiketoimintoihin.
Vuoden 2016 aikana Pihlajalinna aloitti palvelutuotannon Kuusiokunnissa Pohjanmaalla. Mänttä-Vilppulassa alkoi uusi, kymmenen vuoden sopimuskausi 1.8.2016. Kaupunki myös päätti käyttää viiden vuoden jatko-option eli sopimus jatkuu 31.7.2031 asti. Myös Kuusiokuntien sosiaali-ja terveyskuntayhtymä hyväksyi Kuusiokuntien ja Pihlajalinnan sosiaali- ja terveyspalvelusopimukseen liittyvän viiden vuoden optiokauden eli sopimus jatkuu 31.12.2030 asti.
Tervola valitsi Pihlajalinnan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kumppaniksi marraskuussa 2016. Tervolan palvelutuotannon alustava aloituspäivä on 1.7.2017.
Joulukuussa Hattula valitsi Pihlajalinnan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kumppaniksi. Palvelutuotannon on määrä alkaa kahdessa osassa vuosina 2017 ja 2018. Hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen.
Marraskuussa Pihlajalinna osti MediApurekrytointiyrityksen. Kaupalla Pihlajalinna tavoittelee merkittävää vahvistusta yhtiön lääkärirekrytointiin ja tukea yhtiön soteulkoistushankkeisiin.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistuksissa Pihlajalinna on pääsääntöisesti perustanut kunnan tai kuntayhtymän kanssa yhteisyrityksen (ks. sivu 14). Yhtiö tuotti 31.12.2016 kahdeksan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja viranhaltijatehtäviä lukuun ottamatta. Vuonna 2017 alkaa ainakin Soinin (1.1.2017) ja Tervolan (1.7.2017) palvelutuotanto.
Ulkoistuspalveluja tuottavien yhteisyritysten lisäksi Pihlajalinna tuottaa julkisia erikoissairaanhoidon palveluja yhteisyritysmallilla Jokilaakson sairaalassa Jämsässä. Sairaalan toiminnasta vastaavan Jokilaakson Terveys Oy:n osakkaat ovat Pihlajalinna (51 %), Jämsän kaupunki (39 %) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (10 %). Eduskunnan oikeusasiamies teki tammikuussa 2016 päätöksen, jonka mukaan sairaala kuuluu julkisen valinnanvapauden piiriin. Näin kuka tahansa voi yhdessä hoitavan lääkärin kanssa valita sairaalan hoitopaikakseen.
| Yhteisyritys | Kunnat | Asukas luku |
Sopimuksen arvo/ vuosi (2016) |
|---|---|---|---|
| Kuusiolinna Terveys Oy |
Kuusiokunnat (Alavus, Ähtäri ja Kuortane, 1.1.2017 alkaen Soini) |
21 800 | n. 80 milj. e |
| Jämsän Terveys Oy | Jämsä | 21 500 | n. 51 milj. e |
| Mäntänvuoren Terveys Oy |
Mänttä-Vilppula ja Juupajoki | 12 600 | n. 47 milj. e |
| Kolmostien Terveys Oy |
Parkano ja Kihniö | 8 800 | n. 33 milj. e |
Pihlajalinna tuottaa kahden terveyskeskuksen palvelut Tampereella (Omapihlaja Kehräsaari ja Omapihlaja Hervanta) sekä terveyskeskus- ja vuodeosastopalvelut Hattulassa. Hattula laajentaa ulkoistettavia palveluitaan vuoden 2017 aikana, ja se valitsi kumppanikseen kilpailutuksen jälkeen Pihlajalinnan.
Pihlajalinnalla on tehostetun palveluasumisen Ikipihlaja-koteja yhdeksällä paikkakunnalla.
Pihlajalinnalla oli viisi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta 31.12.2016. Kokemäellä, Jämsässä, Kihniössä, Hämeenlinnassa ja Sastamalassa sijaitsevissa vastaanottokeskuksissa asui vuoden 2016 aikana 420 turvapaikanhakijaa, jotka edustivat 14 kansallisuutta.
Pihlajalinna tuottaa sekä julkisyhteisöille että konsernin muille palvelualueille ostolääkäri-, vuokralääkäri- ja päivystyspalveluita. Työvoimapalveluilla on tärkeä merkitys sisäisenä tukitoimintona esimerkiksi kokonaisulkoistuksissa.
• asumispalvelut ja työvoimapalvelut
• MediApu Oy
• etupäässä julkisyhteisöt, mutta myös konsernin omat yksiköt (työvoimapalvelut) ja yksityishenkilöt (asumispalvelut)
milj. e (96,8 milj. e 2015) +96 %
OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA
LIIKEVOITTO
10,9 milj. e (2,3)
LIIKEVOITTO-PROSENTTI
KÄYTTÖKATE-PROSENTTI
OSUUS KONSERNIN KÄYTTÖKATTEESTA
(30 %)
Pihlajalinnan liiketoiminta perustuu vastuullisuuteen: vastuuseen suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, vastuuseen yhteiskunnan varojen käytöstä ja verojenmaksusta Suomeen, vastuuseen työntekijöistämme ja vastuuseen siitä, miten säilytämme ja käsittelemme tietoa asiakkaistamme. Isona yrityksenä olemme vastuussa paljosta muustakin, mutta edellä mainitut ovat meille tärkeimpiä.
Vastuullisuus ei ole meille rasti ruutuun -harjoitus vuosikertomuksessa. Vastuullisuus on suoraan johdettavissa strategiastamme ja olemassaolon tarkoituksestamme. Ilman vastuullisuutta Pihlajalinnalla ei ole liiketoimintaa.
Pihlajalinna-konserni on kasvanut huimaa vauhtia. Suuri osa kasvustamme on tullut kuntaulkoistuksista, joissa olemme ottaneet hoitaaksemme kunnan tai kuntayhtymän kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tai osan niistä. Osa laajentumisesta on tapahtunut yritysostoilla. Kummassakin tapauksessa Pihlajalinnaan integroidaan suuri määrä erilaisia toimintatapoja ja tietojärjestelmiä. Siksi konsernin eri yksiköistä on vielä vaikea saada vertailukelpoista tietoa. Tiedon keräämisessä ja vastuullisuusraportoinnissa olemme vasta alussa, mutta haluamme jo nyt lisätä tekemämme työn läpinäkyvyyttä tässä yritysraportissa.
Otamme mielellämme vastaan palautetta työstämme. Mitkä asiat Pihlajalinnan toiminnassa ovat tärkeimpiä juuri sinulle esimerkiksi asiakkaana, työntekijänä, sijoittajana tai veronmaksajana? Voit lähettää palautetta joko verkkosivuillamme www.pihlajalinna.fi tai sähköpostiini.
Pihlajalinnalla on suuri joukko sidosryhmiä, joiden kanssa olemme tiiviisti yhteydessä jokapäiväisessä työssämme.
Arkisen kanssakäymisen lisäksi seuraamme asiakkaiden tyytyväisyyttä toimintaamme esimerkiksi asiakastyytyväisyyskyselyillä. Osassa konsernia mittaamme sitä, kuinka halukkaita asiakkaamme ovat suosittelemaan palveluitamme muille. Verkkosivuillamme on palautekanava, jonka kautta meille voi antaa palautetta halutessaan myös anonyymisti.
Henkilöstön tyytyväisyyttä mitataan vuosittain työhyvinvointikyselyllä, jonka tulosten perusteella yrityksen toimintaa kehitetään. Lisäksi olemme luomassa Pihlajalinnaan omaa Kimpassa-toimintaa, joka tarkoittaa konsernin yhteistoimintaa, avointa vuoropuhelua ja yhteisöllisyyttä yli yksikköja yritysrajojen.
Julkinen sektori on vahvasti mukana toiminnassamme yhteisyritystemme kautta. Kuntien tai kuntayhtymien ulkoistamia sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat Pihlajalinnan ja kuntien yhteisyritykset, joiden hallituksissa on puolet Pihlajalinnan ja puolet kuntien edustajia. Näin kuntalaiset ovat vahvasti edustettuina sote-päätöksenteossa myös ulkoistusten jälkeen.
Muita tärkeitä sidosryhmiä ovat esimerkiksi vakuutusyhtiöt, osakkeenomistajat, viranomaiset ja ammattiliitot. Kehitämme tapoja kuulla näiden sidosryhmien odotuksia Pihlajalinnaa kohtaan.
Pihlajalinna auttaa suomalaisia elämään parempaa elämää. Siinä onnistuaksemme parannamme jatkuvasti toimintaamme, kehitämme vaikuttavampia sosiaali- ja terveyspalveluja, tarkkailemme hoidon ja palvelun laatua ja kartoitamme asiakkaiden tyytyväisyyttä.
Ennaltaehkäisyn ja vaikuttavan, nopean hoidon merkitys kasvaa sosiaali- ja terveydenhuollossa jatkuvasti. Yhtenä syynä on rahoitusmallin muutos palvelukohtaisesta hinnoittelusta yhä enemmän kiinteään hinnoitteluun.
Kiinteässä hinnoittelussa Pihlajalinnalle ei makseta esimerkiksi yksittäisen magneettikuvan ottamisesta, vaan siitä, että otamme vastuun ihmisen terveyspalveluista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi niin, että yhtiölle maksetaan kustakin asiakkaasta vakiokorvaus.
Työterveyshuolto on jo siirtymässä nopeasti kiinteän korvauksen malliin, ja sote-uudistus vie uskoaksemme koko sosiaali- ja terveydenhuollon samaan suuntaan. Tämä on eduksi kaikille, koska palveluntuottajilla on voimakas kannustin kehittää vaikuttavampia toimintatapoja.
Pihlajalinna on ainoana suurena suomalaisena sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana kerännyt vahvaa kokemusta laajan väestön kokonaisvastuusta. Yhtiö vastasi vuoden 2016 lopussa noin 64 800 ihmisen sosiaali- ja terveyspalveluista.
Kuntien sote-ulkoistuksissa Pihlajalinnan ja kuntien yhteisyrityksille maksetaan kiinteä korvaus sote-palveluiden tuottamisesta.
Koska sopimukset ovat pitkiä, Pihlajalinnalla ja kunnilla on yhteinen etu pitää ihmiset omatoimisina ja terveinä sekä hoitaa sairastuneet nopeasti kuntoon. Uskomme, että tämä on tulevaisuudessa Pihlajalinnan asiakkaiden etu ja yhtiölle kilpailuetu.
Pihlajalinna panostaa jatkuvasti asiakastyytyväisyyteen, hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen, ja näistä kerätään aktiivisesti tietoa. Konsernissa on potilasasiamiehenä toimiva laatupäällikkö, joka käsittelee hänelle tulevat ilmoitukset, palautteet ja poikkeamat. Palautteet tulevat joko suoraan asiakkailta, henkilökunnalta, paikallisten esimiesten kautta tai Pihlajalinnan yksiköiden verkkosivujen kautta. Ilmoitukset, palautteet ja poikkeamat käsitellään lähtökohtaisesti paikallisesti ja tarvittaessa konsernin johtotasolla sekä viranomaisten kanssa.
Hoidon laatua ja hoitoketjujen sujuvuutta parannetaan jatkuvasti myös yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa. Etenkin LähiTapiolan TerveysHelppi ja Fennian FenniaHoitaja ovat pitkälle kehitettyjä toimintamalleja, joissa Pihlajalinnan palveluksessa olevat terveydenhuollon ammattilaiset neuvovat ja ohjaavat vakuutusyhtiöiden asiakkaat nopeasti tarkoituksenmukaiseen hoitoon.
Pihlajalinnan Dextra-ketjulla on useita laatusertifiointeja. Vuoden 2017 aikana ISO 9001 -laatujärjestelmää laajennetaan kaikkiin Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito -segmentin yksiköihin. Myös Tampereen Kehräsaaren Omapihlaja-terveysasemalla on ISO 9001 -sertifikaatti.
Sertifioinnin tarkoitus on edelleen kehittää ja parantaa yksiköiden toimintatapoja. Samalla varmistetaan lakisääteisten vaatimusten täyttyminen, täytetään omavalvonnan tavoitteet, parannetaan riskienhallintaa ja pienennetään riskejä.
Munkkivuoren ja Kampin toimipisteissä on lisäksi sertifioitu ISO 14001 ympäristöjärjestelmä, ISO 27001 tietoturvajärjestelmä ja OHSAS 18001 työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmä.
| , | |||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Happy or not -tulokset kuntayhtiöissä |
||||
|---|---|---|---|---|
| Jämsän Terveys | 77 % | 13 % | 3 % | 7 % |
| Jokilaakson Terveys | 80 % | 11 % | 3 % | 6 % |
| Kuusiolinna Terveys* | 73 % | 12 % | 3 % | 12 % |
| Mäntänvuoren Terveys* | 75 % | 12 % | 4 % | 9 % |
| Kolmostien Terveys* | 79 % | 11 % | 3 % | 7 % |
*Käytössä elokuusta 2016 lähtien)
LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT**
pinnalliset infektiot
0,20 %
syvät infektiot 0,39 %
KÄYNTIMÄÄRÄ 922 571
MUISTUTUKSET 0,98
KANTELUT
0,87
POTILASVAHINKO-ILMOITUKSET
Potilasvakuutuskeskus ratkaisi ilmoitetuista tapauksista korvattavaksi
7 %
* Muistutusten, kanteluiden ja potilasvahinkoilmoitusten määrä suhteessa käyntimäärään. Potilasvahinkoilmoitukset sisältävät tapaukset, joissa vakuutuksenottajana on Dextra Oy tai Pihlajalinna Terveys Oy. Pihlajalinna-konsernin toimipisteissä työskentelevien ammatinharjoittajien toiminnasta tehdyt muistutukset, kantelut tai potilasvahinkoilmoitukset eivät välttämättä tule konsernin tietoon. Konsernin tietoon tulevat tapaukset ilmoitetaan tilastoissa. Sekä käyntimäärät että muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset sisältävät Dextra lääkäriasemat, konsernin sairaalat, työterveysasemat ja hammaslääkärikeskukset sekä Tampereen OmaPihlaja-terveysasemat ja Hattulan terveysaseman.
** Leikkausalueen infektioprosentti on laskettu suhteessa Pihlajalinnan sairaaloiden toimenpidemääriin. Osassa sairaaloita ei ole tilastoitu erikseen pinnallisia ja syviä infektioita. Näissä tapauksissa kaikki infektiot on laskettu syviin infektioihin.
NPS-INDEKSI, SAIRAALAT 89,3 %*
*Keskimääräinen sairaalapalvelujen NPSindeksi 2016, mukana Dextra Koskisairaala, Dextra Munkkivuori, Dextra Laser Tilkka, 597 vastaajaa.
ASIAKASTYYTYVÄISYYS Palautteet verkkosivuilta, prosenttiosuudet aiheittain
| Hoidon laatu | 25 % |
|---|---|
| Laskutus | 16 % |
| Kohtaaminen | 9 % |
| Odotusaika vastaanotolla 5 % |
Pihlajalinna on suomalainen pörssiyhtiö, josta valtaosa, noin 92 prosenttia, on suomalaisomistuksessa. Yhtiö maksaa kaikki veronsa Suomeen.
Pihlajalinnan pääkonttori on Tampereella Kehräsaaressa ja kaikkien tytäryhtiöiden toimipaikat ovat Suomessa. Kuntien kanssa yhteisesti omistettujen yhtiöiden kotipaikat ovat paikkakunnilla, joissa ne toimivat. Näin Pihlajalinnan tuottama hyvinvointi jakautuu laajalle alueelle, etenkin Pirkanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen.
Pihlajalinnan luomilla toimintamalleilla kunnat ja kuntayhtymät ovat säästäneet
miljoonia euroja sote-menoistaan. Kunnat ovat voineet käyttää säästyneet rahat muilla tavoin kuntalaisten hyväksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan Mänttä-Vilppula säästi jo ensimmäisenä vuonna noin kaksi miljoonaa euroa ja seuraavinakin vuosina kunnan sote-kustannukset
ESIMERKKI ERIKOIS-SAIRAANHOIDON KULUJEN KEHITYKSESTÄ (JÄMSÄ)
on tärkeää se, että ne pystyvät luotettavasti ennakoimaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon menevät rahat.
Pihlajalinnan luomasta yhteisyritysmallista on tullut vallitseva käytäntö kuntien sote-ulkoistuksissa. Vuoden 2016 lopussa Pihlajalinna oli edelleen ainoa yksityinen palveluntuottaja, joka toimi kuntien kanssa yhteisyritysmallilla.
Pihlajalinnan mallissa Pihlajalinna perustaa kunnan tai kuntayhtymän kanssa yrityksen, josta Pihlajalinna tyypillisesti omistaa 51 prosenttia ja kunta tai kuntayhtymä 49 prosenttia. Näin yritys on yksityinen, mutta kunta on vahvasti mukana päätöksenteossa.
Malli tuo yhteiskunnalle hyvää monta eri kautta (ks. sivu 1). Kun yhteinen yritys tuottaa voittoa, osa siitä kiertää verotuottoina takaisin paikalliselle yhteisölle. Kunta saa myös suoraan oman osuutensa voitosta ja voi käyttää rahat haluamiinsa kohteisiin. Lisäksi yhteisyhtiön toiminnan hinta kunnalle on matalampi kuin aiemman puhtaasti julkisen toiminnan.
Ennaltaehkäisy ja nopea hoitoonpääsy laskevat kustannuksia, koska kalliin erikoissairaanhoidon tarve vähenee (ks. viereinen kuvio).
| Tilikaudelta maksettavat välittömät verot | Konserni yhteensä |
|---|---|
| Tuloverot (EVL-vero) | 2,48 |
| Työnantajamaksut yhteensä | 32,70 |
| Työnantajan eläkemaksut | 24,59 |
| Sosiaaliturvamaksut | 2,86 |
| Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut | 4,34 |
| Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut | 0,91 |
| Kiinteistöverot | 0,03 |
| Varainsiirtoverot | 0,75 |
| Tilikaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä | 36,0 |
| Arvonlisäverot, arvio | 10,40 | ||
|---|---|---|---|
milj. euroa
| Tilikaudelta tilitettävät verot | ||||
|---|---|---|---|---|
| Palkkaverot | 42,79 | |||
| Ennakonpidätykset | 33,59 | |||
| Työntekijän eläkemaksut, laskennallinen | 7,66 | |||
| Työntekijän työttömyysvakuutusmaksut, laskennallinen | 1,54 | |||
| Arvonlisäverot, netto | 0,47 | |||
| Tilikaudelta tilitettävät verot yhteensä | ||||
Lisäksi ammatinharjoittajille tilitettiin palkkioita yhteensä 54,25 milj. euroa, joista ammatinharjoittajat tilittävät veronsa itse.
| Pihlajalinnan omistus 31.12.2016 |
Omistus prosentti |
|---|---|
| Ulkomaiset yhteensä | 0,064 % |
| Hallintarekisteröityjä | 7,928 % |
| SUOMALAISOMISTUS | 92,008 % |
| Liikevaihto, milj. euroa | 399,09 |
|---|---|
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | 13,73 |
| Henkilöstö keskimäärin | 4 379 |
| Julkiset tuet, milj. euroa | 0,69 |
| Lappi 251 | |
|---|---|
| Keski-Pohjanmaa 7 | Pohjois-Pohjanmaa 124 |
| Pohjanmaa 264 | |
| Kainuu 1 | |
| Etelä-Pohjanmaa 6 950 | Pohjois-Savo 110 |
| Pohjois-Karjala 448 | |
| Pirkanmaa 13 488 | Keski-Suomi 6 036 |
| Satakunta 604 | Etelä-Savo 117 |
| Kanta-Häme 661 | Etelä-Karjala 200 |
| Varsinais-Suomi 815 | Kymenlaakso 114 |
| Uusimaa 3 352 | Päijät-Häme 45 |
PIHLAJALINNAN ENNAKONPIDÄTYKSET MAAKUNNITTAIN 2016 1 000 euroa
Pihlajalinnan voimakkaan kasvun vuosina henkilöstöhallinnon työtä on tehty osaavan esimiesjoukon ja henkilöstöasiantuntijoiden voimin. Vuonna 2016 konserniin perustettiin keskitetty henkilöstöpalvelutoiminto eli HR-tiimi (Human Resources) ja aloitettiin järjestelmällinen HR-kehitystyö.
Pihlajalinna haluaa työnantajana kehittää henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia tavalla, joka vahvistaa kilpailukykyä sekä liiketoiminnassa että työnantajana.
Sosiaali- ja terveysalalle syntyy tulevaisuudessa työvoimapula, mutta sen painopisteitä on vaikea ennakoida. Henkilöstön vahva osaaminen ja työhyvinvointi heijastuvat suoraan asiakaskokemukseen, ja tyytyväiset asiakkaat lisäävät työn palkitsevuutta. HR:n ydintehtävä onkin varmistaa Pihlajalinnan kestävä kilpailukyky palveluiden tuottajana ja työnantajana.
Vuoden aikana alettiin kehittää lukuisia henkilöstöhallinnon prosesseja ja -työkaluja, joilla luodaan yhteiset toimintatavat ja työkalut henkilöstötyöhön. Tämä työ on saatu alulle (ks. viereinen kuvio), mutta monilta osin vuoden 2016 työn hedelmistä nautitaan vasta tulevina vuosina.
Vuonna 2016 henkilöstöjohtamisen merkittävin hanke oli HR-toiminnon rakentaminen. Liiketoiminnan strategian pohjalta kartoitettiin osaamistarpeita ja kerättiin tietoa työntekijöiden toiveista koskien osaamista ja työhyvinvointia. Tulosten pohjalta laadittiin verkko-oppimisympäristö Pihlajalinna Akatemia ja työhyvinvointiohjelma.
Tavoite- ja kehityskeskustelut kattoivat yhteisellä mallilla ensimmäistä kertaa koko Pihlajalinnan henkilöstön. Keskustelu on johtamisen väline, joka ohjaa tavoitteiden asettamista ja saavuttamista, suoriutumisen ja johtamisen arviointia sekä työssä ja ammattilaisena kehittymistä. Vuoden 2016 keskustelu oli avaus systemaattiseen tavoitekeskustelukulttuuriin, jossa seuraava askel on tuoda tavoitteista ja voimavaroista keskusteleminen osaksi työn arkea.
KÄYDYT KEHITYS-KESKUSTELUT 59 %
Työhyvinvointikartoitus toteutettiin toista kertaa koko konsernissa.
Pihlajalinnalaiset ovat työstään innostuneita ammattilaisia, jotka kokevat työnsä mielekkääksi ja ilmapiirin hyväksi. Keskustelu työyhteisössä on avointa, työkaveria autetaan ja pihlajalinnalaiset osoittavat arvostavansa muiden tekemää työtä. Tämä positiivinen henki on voimavara, jota Pihlajalinna haluaa yhä vahvemmin lähteä tukemaan ja kasvattamaan.
Kyselyn tulokset tekevät osaltaan näkyväksi myös nopean kasvun haasteet. Kehitettävää löytyy edelleen esimiestyöstä ja johtamisesta sekä työyhteisön selkeistä pelisäännöistä, vastuualueista ja päätöksenteosta. Kokonaisuudessaan kyselyn alimmatkin arviot olivat selvästi asteikon positiivisella puolella ja pihlajalinnalaiset uskovat konsernin menestykseen tulevaisuudessa.
Strategiamme toteutuu, kun osaamme sen toteuttaa. Tästä syystä osaamisen kehittämistarpeet kartoitettiin liiketoimintajohdon kanssa, työntekijöiden tavoite- ja kehityskeskusteluissa sekä työhyvinvointikyselyn avulla. Osaamisen kehittämiseen valittiin verkkooppimisympäristö, johon voidaan koota sisältöä koulutusten, esitysten, videoiden, työpajojen, valmennuksen ja mentoroinnin keinoin. Akatemia-työkalu valmistui vuoden aikana, mutta sisällöntuotanto jatkuu ja laajenee käyttöönoton jälkeen vuonna 2017. Sen ohella panostetaan esimiestyön kehittämiseen sekä muutostilanteissa tukemiseen.
Pihlajalinnassa halutaan vahvistaa paikallisten henkilöstöasiantuntijoiden ja esimiesten osaamista esimerkiksi työsuhdeasioissa ja johtamisessa. Tämä tarkoittaa Akatemiasisältöjen ohella muun muassa säännöllisiä esimiespäiviä, työnohjausta ja tutkintoon johtavaa JET-koulutusta.
Pihlajalinnassa käynnistettiin konsernin kattavan yhteistoimintaorganisaation, Kimpassa-toiminnan, rakentaminen. Henkilöstö on valinnut kullekin liiketoiminta-alueelle ja hallinnolle oman edustajansa. Kimpassa tarkoittaa konsernin yhteistoimintaa, avointa vuoropuhelua ja yhteisöllisyyttä yli yksikköja yritysrajojen. Toiminnan tavoitteina ovat yhtenäisen yrityskulttuurin rakentaminen ja lakien asettamiin yhteistoiminnan vaatimuksiin vastaaminen. Konsernin laajuisiin Kimpassa-tapaamisiin kutsutaan laajennetun johtoryhmän jäsenet, henkilöstöasiantuntijoita, henkilöstön valitsemat Kimpassaedustajat, luottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut. Toiminnan kehittämisestä vastaavat konsernin henkilöstöpalvelut yhdessä Kimpassa-edustajien kanssa. Kimpassaedustajan tehtäviin kuuluu mm. alueensa henkilöstön kanssa kuulumisten ja ajatusten vaihtaminen, henkilöstön ja johdon välisten kuulumisten välittäminen molempiin suuntiin ja Kimpassa-tapaamisiin osallistuminen. Konsernin laajuisia tapaamisia järjestetään vuosittain.
Koko henkilöstö
SUKUPUOLIJAKAUMA Koko henkilöstö
Rekrytointipalvelut yhdistyi osaksi konsernin henkilöstöhallintoa. Rekrytointipalveluiden tehtävä on hankkia työvoimaa eri ammattiryhmistä konsernin toimipisteisiin ympäri Suomen. Vuonna 2016 rekrytointitarve kasvoi konsernin laajentumisen ja kasvun vuoksi. Joidenkin ammattiryhmien työvoimapulaan ja työntekijöiden vaihtuvuuteen on pystytty vastaamaan tehokkaalla ja asiantuntevalla rekrytoinnilla.
Vuonna 2016 konsernissa käytiin tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla kuudet yhteistoimintaneuvottelut. Ne johtivat 22 työntekijän irtisanomiseen.
Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito -segmentin yritysostoissa konserniin siirtyi 229 uutta työntekijää (Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy, Doktori Oy, Kompassi Lääkärikeskus Oy ja Kompassi Hammaslääkärikeskus Oy, Tampereen Lääkärikeskus Oy, Jämsän Lääkärikeskus Oy, Ala-Malmin Hammaslääkärit Oy). Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut -segmentissä Kuusiolinna Terveys Oy aloitti toimintansa 1.1.2016, jolloin Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin kunnilta siirtyi liikkeenluovutuksella yhteensä 905 työntekijää konsernin palvelukseen. Ähtärin Veljeskodin toiminta siirtyi Kuusiolinna Terveys Oy:lle 1.4.2016. Henkilöstö, 30 työntekijää, siirtyi liikkeenluovutuksella ns. vanhoina työntekijöinä Kuusiolinna Terveyden palvelukseen. Mäntänvuoren Terveyden haltuunottoprosessi syksyllä 2016 ei vaikuttanut henkilöstön määrään.
Pihlajalinna-konserni kantaa kaikessa toiminnassaan vastuun ympäristöstään ja huomioimme ympäristövaikutukset kehittäessämme liiketoimintaamme. Yhtiö toimii ympäristön suojelemiseksi lainsäädännön ja viranomaismääräysten mukaisesti.
Tavoitteenamme on
Konsernissa tehdään energiakatselmus vähintään neljän vuoden välein. Katselmuksessa selvitetään konsernin toimipaikkojen energiankulutusprofiili ja tunnistetaan mahdollisuudet energiansäästöön.
Energiakatselmukseen sisällytetään kohdekatselmuksia, joiden avulla saadaan yksityiskohtaista tietoa kohteen energiankulutuksesta ja sopivista toimenpiteistä energian säästämiseksi.
Pihlajalinnan toimipisteistä suurin osa on vuokrakiinteistöissä, joissa energiakulut kuuluvat hintaan. Siksi esimerkiksi vedenkulutuksesta ei ole saatavissa tarkkaa tietoa. Suurimmassa osassa Pihlajalinnan toimipaikoista sähkö ei kuulu kiinteistön vuokraan ja tilaamme sen itse. Valtaosa Pihlajalinnan tilaamasta sähköstä tulee yhdeltä toimijalta, Nordic Green Energyltä, ja se on vihreää.
Käsittelemme tietosuoja-, ongelma- ja lääkejätteen huolellisesti ja asianmukaisesti. Lääkejätteen määrää pyritään pienentämään esimerkiksi välttämällä lääkkeiden turhaa varastointia ja seuraamalla lääkehävikkiä. Hoitotyössä kehitämme toimintatapoja, joilla parannamme hoidon laatua ja samalla vähennämme kertakäyttöjätteen määrää.
Pyrimme pienentämään toimistotyöstä syntyvän jätteen määrää ja kierrättämään sen. Toimipisteistä Dextra Munkkivuorella ja Dextra Kampilla on ISO 14001 ympäristösertifikaatti.
Pihlajalinnan tavoitteena on turvata toiminnalleen tärkeiden tietojärjestelmien, palveluiden ja tietoverkkojen toiminta, estää niiden valtuudeton käyttö sekä tahaton tai tahallinen tiedon tuhoutuminen ja vääristyminen. Yhtiö varautuu häiriö- ja poikkeusoloihin
niin, että toimintaa voidaan jatkaa mahdollisimman häiriöttömästi kaikissa olosuhteissa.
Konsernin liiketoiminta edellyttää tietojärjestelmien häiriötöntä ja turvallista toimintaa. Tietoturvallisuutta seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin puututaan nopeasti.
Tietoturvaa rakennetaan ja ylläpidetään ajantasaisin ja -mukaisin ratkaisuin.
Käyttäjien toiminnan tietoturvallisuutta ohjataan säännöillä ja ohjeilla sekä jatkuvalla tietojen turvallisen käsittelyn koulutuksella ja tiedotuksella.
tietoturvatarkastuksia.
miseksi. Lisäksi käytössä on suunnitelmat toiminnoille poikkeustilanteissa. Jokainen tietoturvapoikkeama kirjataan ja käsitellään jatkotoimenpiteitä varten.
Pihlajalinna Oyj noudattaa hallinnoinnissaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, yhtiön yhtiöjärjestystä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä.
Pihlajalinna Oyj:n (Yhtiö) hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, yhtiön yhtiöjärjestykseen ja Nasdaq Helsinki Oy:ssä listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämältä verkkosivulta www.cgfinland.fi.
Pihlajalinna on vuonna 2016 poikennut hallinnointikoodin suosituksesta 1 koskien yhtiökokouskutsun sisältöä. Yhtiökokouskutsu 11.3.2016 ei sisältänyt ehdotusta hallituskokoonpanosta. Ehdotus ei ollut käytettävissä ennen kokouskutsun toimittamista. Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat, jotka edustivat noin 38:aa prosenttia Yhtiön osakkeista ja äänistä, ilmoittivat julkistavansa ehdotuksen hallituskokonpanosta ennen yhtiökokousta. Hallituskokoonpanoa koskeva ehdotus julkaistiin 23.3.2016. Muilta osin Pihlajalinna Oyj noudatti hallinnointikoodia ilman poikkeuksia.
Yhtiö on laatinut erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Selvitys on saatavilla Yhtiön verkkosivuilla http://investors. pihlajalinna.fi/corporate-governance.
Yhtiökokous on Pihlajalinnan ylin päättävä elin. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinainen yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista.
Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain mukaan yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen esityslistalle, mikäli hän pyytää tätä kirjallisesti Yhtiön hallitukselta Yhtiön verkkosivuilla ilmoitettuun päivään mennessä. Päivämäärä ilmoitetaan Yhtiön internet-sivuilla viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä.
Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan kokouksen jälkeen pörssitiedotteella.
Hallitus valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallitukseen vähintään neljä (4) ja enintään kymmenen
(10) jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.
Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa siitä yhtiökokouksesta, jossa hänet on valittu. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ja uuden jäsenen toimikausi alkaa uuden jäsenen valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei uutta jäsentä valittaessa päätetä toisin.
Yhtiön tavoitteena on varmistaa, että hallituksella on kokonaisuutena sen työn kannalta riittävä ja monipuolinen osaaminen sekä kokemus. Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.
Vuonna 2016 valitut hallituksen jäsenet edustavat monipuolista kokemusta johto- tai hallitustehtävistä. Kaikilla vuonna 2016 hallituksen jäseniksi valituilla on korkeakoulututkinto ja yksi heistä on väitellyt tohtoriksi. Hallituksen jäsenillä on monipuolisesti sekä toimiala- että taloudellista ja liiketoiminnallista osaamista. Hallituksen jäsenten ikäjakauma on 44–63 vuotta. Hallituksessa on vähintään kaksi naista ja vähintään kaksi miestä.
Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan. Valiokunnilla on hallituksen hyväksymät kirjalliset työjärjestykset.
Yhtiön operatiivista toimintaa johtaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti toimitusjohtaja. Hallitus valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan tukena johtamisessa toimii johtoryhmä. Pihlajalinna muutti johtoryhmän rakennetta ja kokoonpanoa 7.9.2016. Samalla konserni perusti laajennetun johtoryhmän tukemaan johtoryhmän toimintaa.
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvällä sisäisellä valvonnalla on tavoitteena varmistaa, että Pihlajalinna-konsernin toiminta on tuloksellista, päätöksenteko perustuu luotettavaan informaatioon sekä riittävään liiketoimintariskien tunnistamiseen ja että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta. Pihlajalinna-konsernilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota.
Pihlajalinna Oyj noudattaa markkinoiden väärinkäyttöasetuksen, sovellettavan lainsäädännön, Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen sekä Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita Yhtiön sisäpiirihallinnossa. Yhtiö pitää luetteloa johtotehtävissä toimivista henkilöistä sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvista henkilöistä ja yhteisöistä, joilla on velvollisuus ilmoittaa Yhtiölle ja Finanssivalvonnalle Yhtiön rahoitusvälineitä koskevat liiketoimet kolmen arkipäivän kuluessa liiketoimen toteuttamisesta. Yhtiö julkaisee nämä liiketoimet pörssitiedotteena saman määräajan sisällä.
Pihlajalinna noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ja suljettua ikkunaa ennen tuloksen julkistamista.
Pihlajalinna Oyj:n lähipiiriohjeen tarkoituksena on varmistaa liiketoimien riippumattomuus ja markkinaehtoisuus sellaisissa liiketoimissa, joissa on mukana Yhtiön lähipiiriin kuuluvia tahoja tai jotka muutoin voivat synnyttää epäilyjä liiketoimen markkinaehtoisuudesta. Yhtiö arvioi ja seuraa, että tehtävät lähipiiriliiketoimet ovat kokonaisuutena yhtiön edun mukaisia ja eturistiriitakysymykset huomioidaan lähipiiriliiketoimesta päätettäessä asianmukaisesti.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on tilintarkastaja, jonka tulee olla KHT-tilintarkastusyhteisö. Vuoden 2016 yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Lotta Nurminen. Tilintarkastajat antavat vuosittain tilintarkastuskertomuksen Yhtiön varsinaiselle yhtiökokoukselle.
s. 1972, lääketieteen lisensiaatti, hallituksessa vuodesta 2016
Pihlajalinna Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja vanhempi neuvonantaja
Keskeinen työkokemus: Perusti Pihlajalinnan 2001, konsernin toimitusjohtaja 2014– 2016. Pihlajalinna Terveys toimitusjohtaja 2005-2016, yleis- ja työterveyslääkäri 2001- 2011. Terveyskeskuslääkäri Parkanossa 2001- 2005. MWW Yhtiö Oy toimitusjohtaja 2004- Keskeiset samanaikaiset
LähiTapiola Pirkanmaa Keskinäinen Vakuutusyhtiön hallituksen varapuheenjohtaja, Ipanala Oy:n hallituksen jäsen
s. 1963, lääketieteen tohtori ja fysiatrian erikoislääkäri, hallituksessa vuodesta 2014 Pihlajalinna Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, vanhempi neuvonantaja Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.
Keskeinen työkokemus: Pihlajalinna Oyj varatoimitusjohtaja 2013–2016, Dextra Oy toimitusjohtaja 2003–2016, Kuntoutus Orton erikoislääkäri 2000–2004
luottamustehtävät: Elisa Oyj:n, Stockmann Oy Ab:n ja Suomen Messut Osuuskunnan hallituksen jäsen, HLD Healthy Life Devices Oy:n hallituksen puheenjohtaja
s. 1963, kauppatieteiden maisteri, hallituksessa vuodesta 2016
LähiTapiola-ryhmän yhtiöryhmän johtaja Riippumaton yhtiöstä.
Keskeinen työkokemus: Vahinko- ja Henki-Tapiola sijoitusjohtaja 1998–2012, yksikön johtaja 1996–1997, osastopäällikkö 1994– 1995 ja arvopaperipäällikkö 1993–1994
luottamustehtävät: Ilkka-Yhtymä Oyj:n hallintoneuvoksen jäsen, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiön, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiön ja Pellervon Taloustutkimus PTT Ry:n hallituksen jäsen
s.1963, BBA ja eMBA, hallituksessa vuodesta 2016
Hasan & Partnersin johtava partneri Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus: Hasan & Partners johtava partneri 1991-. Wataniya Telecom Plc kaupallinen johtaja ja markkinointijohtaja 2004–2006
luottamustehtävät: HIFK-Hockey Ab:n hallituksen puheenjohtaja, Restamax Oyj:n ja Champions Hockey League Ag:n hallituksen jäsen
s. 1960, oikeustieteiden maisteri ja varatuomari, hallituksessa vuodesta 2015 LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiön toimitusjohtaja
Keskeinen työkokemus: LähiTapiola Yhtiöryhmän johtaja 2013–2014, Tapiola-ryhmän Yhtiöryhmä johtaja 2009–2013, Nordea Bank Finland -yhtiössä Head of Segment Corporate Finland 2008–2009
luottamustehtävät: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy:n ja LähiTapiola Varainhoito Oy:n hallituksen jäsen
s. 1953, kauppatieteiden maisteri, hallituksessa vuodesta 2016
Hallitusammattilainen
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus: Finnlines Oyj hallituksen neuvonantaja 2013–2014, Finnlines Oyj varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja 2007–2013, satamatoiminnot-tulosyksikön johtaja ja konsernin satamayhtiöiden toimitusjohtaja (Finnsteve-yhtiöt) 2010–2013 sekä Finnlines Oyj:n rahoitusjohtaja 1992–2007
luottamustehtävät: Elisa Oyj:n hallituksen jäsen, Finnpilot Pilotage Oy hallituksen puheenjohtaja
s. 1973, kauppatieteiden kandidaatti Toimitusjohtaja Yhtiön palveluksessa vuodesta 2016
Talentum Oyj toimitusjohtaja 2011–2016, Quartal Oy toimitusjohtaja 1997–2011
luottamustehtävät: Trainers House Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, Solteq Oyj:n hallituksen jäsen, Intera Equity Partners III Oy:n hallituksen jäsen
s. 1969, hallintotieteiden maisteri Varatoimitusjohtaja ja konserniprojekteista vastaava
Yhtiön palveluksessa vuodesta 2010 Keskeinen työkokemus:
Plenware Oy hallintojohtaja 2004–2009, talous- ja hallintojohtaja 2001–2004 ja talouspäällikkö 2000–2001
luottamustehtävät: ei luottamustoimia
(Johtoryhmässä 20.2.2017 alkaen) s. 1970, tradenomi Liiketoimintajohtaja, P & S -segmentti ja yrityssuunnittelujohtaja Yhtiön palveluksessa vuodesta 2008 Keskeinen työkokemus: Pihlajalinna Oyj talous- ja rahoitusjohtaja
2008–2015, operatiivinen johtaja 2015– 2016, Plenware Oy talous- ja rahoitusjohtaja 2005–2008, KPMG Oy Ab tilintarkastaja 2001–2004
Vendero Oy, Kemvit Oy ja Posa Oy hallituksen puheenjohtaja, Sinister Oy hallituksen varajäsen
s. 1966, kauppatieteiden maisteri Talous- ja rahoitusjohtaja (CFO) Yhtiön palveluksessa vuodesta 2016
Talentum Oyj talousjohtaja 2011–2016, One-Med Group talous- ja HR-johtaja 2007–2011, Alma Media / Kauppalehti-ryhmä talousjohtaja 2004–2007
s. 1976, oikeustieteen kandidaatti Lakiasiainjohtaja Yhtiön palveluksessa vuodesta 2014 Keskeinen työkokemus: Krogerus asianajaja 2012–2014, asianajotoimisto Borenius 1999–2012 Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: ei luottamustoimia
Johtoryhmässä oli vuoden 2016 lopussa myös Virpi Holmqvist (P & S -segmentin liiketoimintajohtaja), joka irtisanoutui tehtävästään 1.2.2017.
Konsernin johtoryhmän rakennetta ja kokoonpanoa muutettiin 7.9.2016. Konserni perusti laajennetun johtoryhmän, joka tukee johtoryhmää konsernin projekteissa ja tukitoiminnoissa.
Johtoryhmän jäsenten lisäksi Pihlajalinnan laajennettuun johtoryhmään kuuluvat:
– Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016
| Hallituksen toimintakertomus | 26 | |
|---|---|---|
| Tilinpäätös | 32 | |
| Tunnusluvut | 32 | |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 35 | |
| Johdon osakkeenomistus | 36 | |
| Konsernin tase, IFRS | 37 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS | 38 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS | 39 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS | 40 | |
| Laadintaperiaatteet | 41 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS | 49 | |
| 1 | Toimintasegmentit | 49 |
| 2 | Liikevaihto | 50 |
| 3 | Liiketoiminnan muut tuotot | 50 |
| 4 | Materiaalit ja palvelut | 50 |
| 5 | Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 50 |
| 6 | Poistot ja arvonalentumiset | 50 |
| 7 | Liiketoiminnan muut kulut | 51 |
| 8 | Rahoitustuotot | 51 |
| 9 | Rahoituskulut | 51 |
| 10 | Tuloverot | 51 |
| 11 | Osakekohtainen tulos | 51 |
| 12 | Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 52 |
| 13 | Aineettomat hyödykkeet | 53 |
| 14 | Hankitut liiketoiminnot | 54 |
| 15 | Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien | |
| omistajien osuudet | 57 | |
| 16 | Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä | 58 |
| 17 | Muut pitkäaikaiset saamiset | 58 |
| 18 | Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot | 59 |
| 19 | Laskennalliset verosaamiset ja -velat | 61 |
| 20 | Vaihto-omaisuus | 61 |
| 21 | Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) | 62 |
| 22 | Rahavarat | 62 |
| 23 | Omaa pääomaa koskevat liitetiedot | 62 |
| 24 | Osakeperusteiset maksut | 63 |
| 25 | Varaukset | 63 |
| 26 | Rahoitusvelat | 63 |
| 27 | Ostovelat ja muut velat | 64 |
| 28 | Rahoitusriskien hallinta | 64 |
| 29 | Pääoman hallinta | 66 |
| 30 | Muut vuokrasopimukset | 66 |
| 31 | Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset | 66 |
| 32 | Lähipiiritapahtumat | 67 |
| 33 | Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset | |
| tapahtumat | 68 | |
| Emoyhtiön tase ja tuloslaskelma FAS | 69 | |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma FAS | 71 | |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS | 72 | |
| Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset | 75 | |
| Tilintarkastuskertomus | 76 | |
| Tietoa osakkeenomistajille | 79 | |
Pihlajalinna-konsernin vuoden 2016 liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät odotetusti. Parannus edelliseen vuoteen verrattuna oli merkittävä. Liikevaihdon kasvu on ollut erittäin tervettä, sillä 72 prosenttia kasvusta oli orgaanista.
Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut -segmentissä (P & S) kehitys oli kauttaaltaan hyvää vuoden viimeisellä neljänneksellä. Erityisen ilahduttavaa oli se, että kuntaulkoistusten kannattavuus parani edelleen. Segmentin loppuvuoden tulonmuodostuksessa ei tullut negatiivisia yllätyksiä.
Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito -segmentissä (L & E) Lääkärikeskusten viimeisen neljänneksen tulos oli erityisen hyvä. Myös Työterveyshuolto paransi edelleen kannattavuuttaan. Tamperelainen Koskiklinikka ja joensuulainen ITE ovat olleet nyt noin vuoden ajan osa segmenttiä, ja niiden hankintaan voimme olla erittäin tyytyväisiä.
Olemme täsmentäneet strategiamme mukaista laajenemissuunnitelmaamme. Samalla olemme kertoneet siirtyvämme Pihlajalinna-brändiin molemmissa segmenteissämme. Ensisijainen tapamme laajentua entistä vahvemmaksi valtakunnalliseksi toimijaksi on uusien toimipisteiden avaaminen. Sen rinnalla yrityskaupat voivat toimia hyvänä lisänä, kuten alkuvuoden Itä-Suomen Lääkäritalon osto osoittaa.
Pihlajalinna on mukana Suomessa vireillä olevissa merkittävissä sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistushankkeissa. Olemme jättäneet tarjouksen sekä Kouvolan että Forssan hyvinvointikuntayhtymän kilpailutuksissa. Lisäksi monet kunnat ovat kiinnostuneita liittymään muiden kuntien ja kuntayhtymien voimassa oleviin ulkoistuksiin. Nämä tarjoavat lupaavia kasvunäkymiä.
Suomen hallituksen tammikuussa lausuntokierrokselle lähettämässä valinnanvapauslain luonnoksessa perusterveydenhuollon valinnanvapaus toteutuisi aiemmin ennakoitua laajempana. Lisäksi osa erikoissairaanhoitoa tulisi valinnanvapauden piiriin. Tämä on mielestämme hyvä suunta.
Pihlajalinnan tilikauden liikevaihto oli 399,1 (213,3 edellisellä tilikaudella) miljoonaa euroa, kasvua 185,8 miljoonaa euroa eli 87 %. Orgaaninen kasvu oli 134,5 milj. euroa sisältäen uudet sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistukset Kuusiokunnissa ja Jämsässä. Yritysjärjestelyiden osuus liikevaihdon kasvusta oli 51,3 milj. euroa.
Tilikauden käyttökate oli 27,9 (11,6) miljoonaa euroa, kasvua 16,3 miljoonaa euroa eli 141 %. Tilikauden oikaistu käyttökate oli 28,9 (12,5) miljoonaa euroa. Tilikauden käyttökatetta rasittavat edellisellä tilikaudella päättyneen Leikkaustoiminnan palvelualueen tuotantosopimuksen kertaluonteinen hyvitys 0,9 miljoonaa euroa ja Hoivapalvelualueen integroimisesta aiheutunut kertatappio 0,1 miljoonaa euroa. Kyseiset erät on käsitelty käyttökatteen oikaisuerinä. Edellisellä tilikaudella listautumisen yhteydessä toteutetun osakemyynnin kulut 0,9 miljoonaa euroa on käsitelty käyttökatteen oikaisueränä.
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset olivat 12,8 (8,0) milj. euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset olivat tilikaudella 4,5 (2,9) milj. euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot olivat yhteensä 3,4 (2,2) milj. euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 8,2 (5,1) milj. euroa.
Tilikauden poistoihin ja arvonalentumisiin sisältyy 0,5 miljoonan euron kertaluonteiset arvonalentumistappiot Suunterveydenhoidon ja Leikkaustoiminnan palvelualueiden uudelleenjärjestelyjen johdosta. Kyseiset erät on käsitelty liikevoiton oikaisuerinä.
Pihlajalinnan tilikauden liikevoitto oli 15,1 (3,6) miljoonaa euroa, kasvua 11,5 miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) päättyneellä tilikaudella oli 3,8 (1,7) prosenttia. Oikaistu liikevoitto tilikaudelta oli 16,6 (4,5) miljoonaa euroa, kasvua 12,1 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 4,2 (2,1) prosenttia.
Yritysjärjestelyjen varainsiirtoverot ja asiantuntijakulut rasittivat tilikauden tulosta yhteensä 0,5 (0,9) miljoonalla eurolla.
Konsernin nettorahoituskulut tilikaudella olivat -1,4 (-2,3) miljoonaa euroa.
Tilikauden tulos ennen veroja oli 13,7 (1,3) miljoonaa euroa.
Tilikauden verot olivat -3,0 (-0,1) miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli 10,8 (1,2) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,39 (0,03) euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee ja siihen liittyviä valinnanvapauskokeiluja on aloitettu viidellä eri paikkakunnalla. Toistaiseksi Pihlajalinna on ilmoittautunut kokeiluun Tampereella. Yhtiö seuraa tilanteen ja olosuhteiden kehitystä neljällä muulla kokeilupaikkakunnalla. Näistä kokeiluista voi syntyä arvokasta tietoa koskien sekä lainsäädäntöuudistusta että yksityisen sektorin toimintaa.
Yhtiön käsitys valinnanvapauden piiriin tulevien palveluiden euromääräisestä koosta on tarkentunut. Tammikuun lopussa 2017 lausuntokierrokselle lähteneen valinnanvapauslain luonnoksen perusteluissa arvioidaan, että valinnanvapauden piiriin tulevan markkinan koko olisi suoran valinnan perustason sote-palveluiden osalta 3,7 miljardia, henkilökohtaisen budjetin osalta 1,5 miljardia ja asiakassetelin osalta 2,8 miljardia euroa. Yhtiö arvioi, että yksityisten toimijoiden osuus tulevaisuudessa valinnanvapauden piiriin tulevien palvelujen tuotannosta on nyt noin 1,5 miljardia euroa. Valinnanvapauslain lausuntokierros loppuu maaliskuun lopulla, ja lain on arvioitu tulevan eduskunnan hyväksyttäväksi syksyllä 2017.
Tervola valitsi Pihlajalinnan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyökumppaniksi 10.11.2016. Sopimuksen kesto on vähintään 10 ja enintään 15 vuotta. Palvelutuotanto alkaa 1.7.2017. Tervolan kunnan väestö on noin 3 200 asukasta ja sopimuksen arvo on noin 13 miljoonaa euroa vuodessa.
Hattula valitsi Pihlajalinnan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyökumppaniksi 14.12.2016. Pihlajalinna ja Hattulan kunta perustavat yhtiön, jonka palvelutuotannon osuus on alle 50 prosenttia Hattulan kunnan nykyisistä sote-käyttötalousmenoista. Hattulassa on noin 9 700 asukasta ja sopimuksen arvo on noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. Sopimuksen kesto on vähintään 15 ja enintään 20 vuotta. Suun terveydenhuollon osalta palvelutuotanto alkaa alustavasti 1.4.2017 ja muun palvelun osalta 1.4.2018. Sopimukseen sisältyy noin viiden miljoonan euron investointisitoumus Hattulan hyvinvointikeskuksen rakentamiseksi. Hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen.
Kouvolan kaupunki on valmistellut sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusta, ja Pihlajalinna osallistuu kilpailutukseen. Kouvolan alueella on 86 000 asukasta ja kaupunki on arvioinut mahdollisen ulkoistussopimuksen arvoksi 84 miljoonaa euroa vuodessa.
Pihlajalinna osallistuu Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutukseen. Seudulla on noin 34 500 asukasta ja kuntayhtymä on arvioinut mahdollisen ulkoistussopimuksen arvoksi noin 37 miljoonaa euroa vuodessa.
Monet kunnat ja kaupungit ovat kiinnostuneita liittymään voimassa oleviin muiden kuntien ja kuntayhtymien ulkoistuksiin. Lisäksi useat kunnat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tai selvittävät parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistamismahdollisuutta.
Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito -segmentti jakaantuu neljään palvelualueeseen: Lääkärikeskukset, Leikkaustoiminta ja julkinen erikoissairaanhoito, Suunterveydenhoito ja Työterveyshuolto.
L & E -segmentin liikevaihto päättyneellä tilikaudella oli 215,6 (119,5) miljoonaa euroa, kasvua 96,1 miljoonaa euroa eli 80 prosenttia. Liikevaihdon kasvu johtui Kuusiokuntien ja Jämsän erikoissairaanhoidon siirtymisestä Pihlajalinnan tuotantovastuulle sekä Tampereen Lääkärikeskuksen (Koskiklinikka) ja Itä-Suomen Lääkärikeskuksen (ITE) hankinnoista.
L & E -segmentin liikevoitto tilikaudella oli 6,2 (2,8) miljoonaa euroa, oikaistu liikevoitto oli 7,5 (2,8) miljoonaa euroa. Kannattavuus parani erityisesti yritysjärjestelyjen johdosta (Koskiklinikka, ITE), mikä näkyy Lääkärikeskukset- ja Työterveyshuolto-palvelualueiden kannattavuuden paranemisena. Tilikauden käyttökatetta rasittaa edellisellä tilikaudella päättyneen Leikkaustoiminnan palvelualueen tuotantosopimuksen kertaluonteinen hyvitys 0,9 miljoonaa euroa. Kyseinen erä on käsitelty liikevoiton oikaisueränä.
Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut -segmentti jakaantuu kahteen palvelualueeseen: Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset ja Muut liiketoiminnot, joka sisältää terveysasemaulkoistukset, työvoimapalvelut ja hoivapalvelut (sisältäen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset).
P & S -segmentin liikevaihto tilikaudella oli 189,8 (96,8) miljoonaa euroa, kasvua 93,0 miljoonaa euroa eli 96 prosenttia. Kasvu johtui pääosin Kuusiokuntien ja Jämsän sote-ulkoistuksista.
P & S -segmentin liikevoitto tilikaudella oli 10,9 (2,3) miljoonaa euroa, oikaistu liikevoitto oli 11,0 (2,3) miljoonaa euroa. Kannattavuus parani vertailukauteen nähden lähinnä Kuusiokuntien, Mänttä-Vilppulan ja Jämsän sote-ulkoistusten vuoksi.
| L & E | P & S | |||
|---|---|---|---|---|
| Kvartaali | 10–12/2016 | 10–12/2015 | 10–12/2016 | 10–12/2015 |
| Liikevaihto, milj. euroa | 56,8 | 32,0 | 49,1 | 31,4 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 4,2 | 2,6 | 3,1 | 1,1 |
| Käyttökate, % | 7,4 | 8,2 | 6,2 | 3,7 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 4,2 | 2,6 | 3,1 | 1,1 |
| Oikaistu käyttökate, % | 7,4 | 8,2 | 6,2 | 3,7 |
| Liikevoitto, milj. euroa | 1,7 | 1,0 | 2,5 | 0,7 |
| Liikevoitto, % | 3,0 | 3,2 | 5,1 | 2,1 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 1,7 | 1,0 | 2,5 | 0,7 |
| Oikaistu liikevoitto, % | 3,0 | 3,2 | 5,1 | 2,1 |
| Kumulatiivinen 12 kk | 1–12/2016 | 1–12/2015 | 1–12/2016 | 1–12/2015 |
| Liikevaihto, milj. euroa | 215,6 | 119,5 | 189,8 | 96,8 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 16,4 | 9,2 | 12,9 | 3,9 |
| Käyttökate, % | 7,6 | 7,7 | 6,8 | 4,1 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 17,3 | 9,2 | 13,0 | 3,9 |
| Oikaistu käyttökate, % | 8,0 | 7,7 | 6,9 | 4,1 |
| Liikevoitto, milj. euroa | 6,2 | 2,8 | 10,9 | 2,3 |
| Liikevoitto, % | 2,9 | 2,3 | 5,7 | 2,4 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 7,5 | 2,8 | 11,0 | 2,3 |
| Oikaistu liikevoitto, % | 3,5 | 2,3 | 5,8 | 2,4 |
Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 217,7 (185,1) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 27,5 (15,3) miljoonaa euroa.
Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudelta oli 32,3 (17,7) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääomaa vapautui tilikaudella 7,6 (9,2) miljoonaa euroa. Konserni on tilikaudella maksanut aiemmasta poiketen ennakkoon palkkaperusteisia vakuutusmaksuja yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Lisäksi konsernissa on yhtenäistetty lomarahojen maksuaikataulut, mikä osaltaan rasittaa kuluneen tilikauden liiketoiminnan rahavirtaa noin 1,0 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna.
Investointien nettorahavirta oli -25,5 (-32,1) miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat vaikuttivat investointien nettorahavirtaan tilikaudella -21,1 (-33,8) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat tilikaudella -4,9 (-7,8) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden sekä tytäryritysten luovutustulot olivat 0,3 (9,2) miljoonaa euroa. Vertailutilikaudella Pihlajalinna toteutti varsinaissuomalaisten hoivakotien osakekaupat myymällä hoivakotikiinteistönsä (aineellisten hyödykkeiden luovutustulot) ja kiinteistöyhtiönsä (tytäryritysten luovutukset).
Konsernin rahavirta investointien jälkeen oli 6,8 (-14,4) miljoonaa euroa.
Rahoituksen nettorahavirta oli 5,4 (18,8) miljoonaa euroa. Tilikaudella konserni nosti uutta lainaa limiiteistään 14,9 (31,1) miljoonaa euroa ja lyhensi rahoitusvelkojaan yhteensä 3,6 (90,4) miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirtaan vertailukaudella sisältyy 82,3 miljoonaa euroa listautumisannista ja 15.12.2015 suunnatusta osakeannista saatuja nettovaroja.
Konsernin nettovelkaantumisaste tilikauden lopussa oli 21,9 (25,2) prosenttia.
Korolliset nettovelat olivat 22,1 (23,5) miljoonaa euroa. Tilikauden sijoitetun pääoman tuotto oli 10,8 (3,4) prosenttia ja oman pääoman tuotto oli 11,1 (2,3) prosenttia.
Pihlajalinna allekirjoitti syyskuussa 2015 viisi vuotta voimassa olevan 60 miljoonan euron valmiusluottosopimuksen ja 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Valmiusluottosopimukseen sisältyy nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen perustuva rahoituskovenantti. Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2016. Rahoitussopimukseen liittynyt 12 kuukauden jatko-optiokausi vuodelle 2021 päätettiin jättää käyttämättä.
Konserni esittää valmiusluottosopimuksesta nostamansa lainaerät tilinpäätöksestä 31.12.2015 poiketen pitkäaikaisissa rahoitusveloissa. Taseen 31.12.2015 tietoja on oikaistu lainan esittämistavan osalta. Konserni arvioi, että valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät ovat tosiasiallisesti pitkäaikaisia, vaikka lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta.
Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 45,2 (58,0) miljoonaa euroa.
Strategian liiketoiminnallisina painopisteinä ovat tilikaudella olleet kannattavuuden parantaminen, palvelutuotannon tehostaminen, erikoisairaanhoidon asiakasvirtojen koordinointi, asumisen ostopalveluiden asiakaslähtöinen ohjaus ja sopimuskuntien sote-nettomenojen hallinta.
• Pihlajalinna vahvisti lähetekoordinaatiota kehittämällä edelleen toiminnanohjausjärjestelmäänsä, pisimmälle järjestelmän hyödyntämisessä on päästy Mänttä-Vilppulassa.
Tilikauden bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 27,4 (44,6) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista tavanomaisista lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat tilikaudella 5,5 (6,0) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit uusien yksiköiden avaamiseen liittyen olivat 0,1 (2,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit yritysjärjestelyihin liittyen, sisältäen liikearvon, olivat yhteensä 21,7 (36,3) miljoonaa euroa.
Pihlajalinna toteutti 8.2.2016 Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy:n (ITE Joensuu) osakekaupan. Toteutuspäivänä rahana maksettu kauppahinta oli 6,8 miljoonaa euroa. Heinäkuun alussa maksettiin kauppaan liittynyt lisäkauppahinta 1,5 miljoonaa euroa. Lisäkauppahinta perustui kohteen vuoden 2015 vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen tuloskehitykseen, joka oli ennakoitua parempi. Lisäksi maksettiin kaupantekohetken nettokassa 0,4 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna vahvisti lääkäriasematoimintaansa Lappeenrannassa ostamalla enemmistön Lääkäriasema DokTori Oy:stä 9.2.2016. Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen toimintoja vahvistettiin 7.3.2016 ostamalla enemmistöt Etelä-Pohjanmaan Sydäntutkimuspalvelu Oy:stä, Kompassi Hammaslääkärikeskus Oy:stä ja Kompassi Lääkärikeskus Oy:stä. Kauppa toteutettiin 1.4.2016. Etelä-Pohjanmaan Sydäntutkimuspalvelu Oy:n ja Kompassi Lääkärikeskus Oy:n määräysvallattomien omistajien osuudet lunastettiin 30.12.2016 tehdyllä kaupalla.
Suunterveydenhuollon palvelualuetta vahvistettiin pääkaupunkiseudulla toteuttamalla 6.6.2016 Ala-Malmin Hammaslääkärit Oy:n osakekauppa.
Pihlajalinna hankki 1.11.2016 Jämsän Lääkärikeskus Oy:n osakekannan vahvistaakseen asemaansa ja palveluitaan Keski-Suomen alueella. Lisäksi Pihlajalinna hankki 30.11.2016 MediApu Oy:n koko osakekannan. MediApu on oululainen rekrytointipalvelu, joka rekrytoi lääkäreitä kuntiin suoriin työ- ja palkkasuhteisiin.
Konsernin investointisitoumukset liittyvät toimipisteverkoston perusparannusmenoihin, tietojärjestelmähankkeisiin ja kliinisten laitteiden hankintaan. Yhteensä nämä investointisitoumukset ovat noin 1,3 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna kasvatti tilikauden lopussa omistusosuuttaan Kolmostien Terveys Oy:ssä ostamalla 10 prosenttia yhtiön osakekannasta Parkanon kaupungilta. Konsernin omistusosuus kaupan jälkeen on 61 prosenttia.
Vuoden 2017 tavanomaisten lisä- ja korvausinvestointien odotetaan jäävän poistoja alemmalle tasolle.
Tilikauden alussa toteutettiin seuraavat sisaryhtiöfuusiot konsernirakenteen selkiyttämiseksi: Palvelukoti Sarahovi Oy sulautui Palvelukoti Sofianhovi Oy:hyn (sulautumisen yhteydessä toiminimi muuttui Iki-Pihlaja Sofianhovi Oy:ksi) 1.1.2016; Dextra Suunterveydenhoito Oy sulautui Wiisuri Oy:hyn 1.1.2016; Imatran Kliininen Laboratorio Oy,
Lääkärikeskus Irmeli Elomaa Oy, Lääkärikeskus Labeho Oy, Medilappi Oy, Tammerkosken Hammasklinikka Oy, Tampereen Hammashoito Oy ja Zirlab Oy sulautuivat Dextra Oy:hyn 1.2.2016.
Pihlajalinna Terveys Oy:n, Dextra Oy:n sekä Tampereen Lääkärikeskus Oy:n välillä toteutettiin 1.10.2016 liiketoimintasiirrot konsernin liiketoimintamallin selkiyttämiseksi. Liiketoimintasiirroissa Pihlajalinna Terveys Oy:n Dextra Akaan, Ylöjärven, Ikaalisten, Mänttä-Vilppulan, Nokian ja Pieksämäen lääkäriasemien liiketoimintakokonaisuudet siirrettiin Dextra Oy:hyn ja Dextra Kehräsaaren sekä Dextra Sairaala Hämeenkadun liiketoimintakokonaisuudet siirrettiin Tampereen Lääkärikeskus Oy:hyn.
Visita Oy purettiin 31.12.2016.
Konsernin henkilöstömäärä oli tilikaudella keskimäärin 4 379 (2 503), lisäystä 1 876 henkilöä eli 75 prosenttia. Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 4 407 (3 047). Konsernin henkilöstömäärän lisäys liittyy pääosin uusien sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistusten aloituksiin Kuusiokunnissa ja Jämsässä (yhteensä noin 1 600 siirtynyttä henkilöä). Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat tilikaudella 167,2 (97,4) miljoonaa euroa, kasvua 72 prosenttia.
Tuomas Otala nimitettiin Pihlajalinnan tietohallintojohtajaksi (CIO) 1.1.2016 alkaen.
Niclas Köhler nimitettiin Pihlajalinna-konsernin talous- ja rahoitusjohtajaksi (CFO) ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 11.3.2016 alkaen.
Konsernin toimitusjohtajaksi nimitettiin 11.3.2016 julkistetun pörssitiedotteen mukaisesti Aarne Aktan. Aktan aloitti tässä tehtävässä 8.8.2016 ja erosi samalla yhtiön hallituksesta. Aktan aloitti Pihlajalinna-konsernissa 29.4.2016 L & E -segmentin johtajana ja johtoryhmän jäsenenä.
Yhtiön toimitusjohtaja Mikko Wirén valittiin yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi varsinaisessa yhtiökokouksessa 4.4.2016. Wirénin toimikausi hallituksen jäsenenä alkoi, kun Aarne Aktan aloitti yhtiön toimitusjohtajana. Wirén jatkaa Pihlajalinnan vanhempana neuvonantajana.
Pihlajalinna Oyj:n varatoimitusjohtajana ja Pihlajalinna-konsernin L & E -segmentin johtajana toiminut Leena Niemistö luopui operatiivisista johtotehtävistään konsernissa 29.4.2016 ja keskittyy jatkossa hallitustyöskentelyyn Pihlajalinnassa ja muissa yhtiössä. Niemistö jatkaa Pihlajalinnan vanhempana neuvonantajana erityisesti yritysjärjestelyissä.
Pihlajalinna Oyj:n varatoimitusjohtajaksi nimitettiin 7.9.2016 alkaen Juha Rautio. Hän toimi aikaisemmin P & S -segmentin johtajana. Samalla P & S -segmentin johtajaksi nimitettiin Virpi Holmqvist, joka toimi aiemmin ulkoistusliiketoiminnan johtajana.
Viestintä- ja sijoittajasuhteista vastaavana johtajana aloitti 7.9.2016 Siri Markula.
Pauli Waroma nimitettiin Pihlajalinna-konsernin markkinointijohtajaksi 15.12.2016. Waroma aloittaa työssään 1. maaliskuuta 2017. Hän vastaa konsernin markkinoinnista sekä brändien ja asiakaskokemuksen kehittämisestä.
Pihlajalinna muutti 7.9.2016 konsernin johtoryhmän rakennetta ja perusti laajennetun johtoryhmän tukemaan johtoryhmän toimintaa.
Konsernin johtoryhmään kuuluvat 7.9.2016 alkaen seuraavat viisi (5) jäsentä: toimitusjohtaja Aarne Aktan (myös L & E -segmentin liiketoimintajohtaja), varatoimitusjohtaja ja konserniprojekteista vastaava Juha Rautio, Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut -segmentin liiketoimintajohtaja Virpi Holmqvist, talous- ja rahoitusjohtaja Niclas Köhler ja lakiasiainjohtaja Hanne Keidasto.
Johtoryhmän jäsenten lisäksi Pihlajalinnan laajennettuun johtoryhmään kuuluvat seuraavat viisi (5) jäsentä: yrityssuunnittelujohtaja Joni Aaltonen, henkilöstöjohtaja Sanna Hildén, viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Siri Markula, tietohallintojohtaja Tuomas Otala ja lääketieteellinen johtaja Kimmo Saarinen.
Laajennetun johtoryhmän vastuualueisiin kuuluu toimitusjohtajan ja johtoryhmän tukeminen merkittävimmissä projekteissa ja konsernin tukitoiminnoissa.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 4.4.2016 päätettiin, että yhtiön hallitukseen kuuluu kerrallaan kuusi (6) jäsentä. Hallituksen jäseniksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin uudelleen Leena Niemistö, Jari Sundström ja Aarne Aktan sekä uusina jäseninä Seija Turunen, Jari Eklund, Timo Everi ja Mikko Wirén.
Mikko Wirénin toimikausi hallituksen jäsenenä alkoi 8.8.2016, kun hän lopetti tehtävässään yhtiön toimitusjohtajana. Aarne Aktan erosi hallituksesta 8.8.2016 aloittaessaan yhtiön toimitusjohtajana.
Pihlajalinna Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 4.4.2016 puheenjohtajaksi Leena Niemistön ja varapuheenjohtajaksi Jari Sundströmin. Hallitus valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön varapuheenjohtajaksi 8.8.2016 alkaen.
Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (puheenjohtaja), Jari Eklund ja Leena Niemistö (ajalla 4.4.2016–9.5.2016 Seija Turunen (puheenjohtaja), Jari Eklund ja Aarne Aktan).
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta: Mikko Wirén (puheenjohtaja), Jari Sundström ja Timo Everi (ajalla 4.4.2016–8.8.2016 Leena Niemistö (puheenjohtaja), Jari Sundström ja Timo Everi).
Varsinainen yhtiökokous 4.4.2016 päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot maksetaan seuraavasti: puheenjohtajalle 3 500 euroa, varapuheenjohtajalle 2 500 euroa ja muille jäsenille 2 000 euroa kuukaudessa.
Lisäksi varsinainen yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi koti- ja ulkomaanmatkoilta maksetaan päivärahaa valtion matkustussäännön mukaisesti.
Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 20 613 146 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja muuhun yhtiön varojen jakoon. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 9 172 (5 459) osakkeenomistajaa. Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.
Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS ja Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.
Pihlajalinnan osakkeita vaihdettiin tilikaudella 8 196 264 osaketta (39,8 prosenttia), yhteenlaskettu vaihtoarvo oli 134 276 810 euroa. Tilikauden ylin kurssi oli 18,87 (19,85) euroa, alin kurssi 12,90 (11,38) euroa, keskikurssi 16,38 (12,72) euroa ja päätöskurssi 18,42 (17,70)
euroa. Osakekannan markkina-arvo tilikauden päätöskurssilla oli 379,7 (364,9) miljoonaa euroa.
Yhtiö vastaanotti 11.5.2016 kolme arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaista ilmoitusta.
Ensimmäisen ilmoituksen mukaan Sentica Buyout III Ky ja Sentica Buyout III Co-Investment Ky (yhdessä "Rahastot") olivat myyneet Pihlajalinnan osakkeensa yksityisesti neuvotelluissa osakekaupoissa ("Osakekaupat"), joissa Rahastot myivät yhteensä 3 515 990 osaketta LähiTapiola Keskinäiselle Vakuutusyhtiölle, LähiTapiola Keskinäiselle Henkivakuutusyhtiölle ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolle 11.5.2016. Osakekauppojen jälkeen Rahastojen omistus kaikista Pihlajalinnan osakkeista ja äänistä on 0 prosenttia.
Ennen osakekauppoja Rahastojen omistus Pihlajalinnan osakkeista ja äänistä oli 17,06 prosenttia.
Toisen ilmoituksen mukaan LähiTapiola-ryhmän (LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö) omistamien Pihlajalinna Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli noussut 23,42 prosenttiin Pihlajalinna Oyj:n kaikista osakkeista ja niiden tuottamien äänten yhteismäärästä. LähiTapiola-ryhmä omistaa osakekaupan jälkeen 4 827 526 Pihlajalinnan osaketta.
Kolmannen ilmoituksen mukaan Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Elon omistamien Pihlajalinna Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä nousi 6,15 prosenttiin Pihlajalinna Oyj:n kaikista osakkeista ja niiden tuottamien äänten yhteismäärästä. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo omistaa osakekaupan jälkeen 1 267 161 Pihlajalinnan osaketta.
Yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa 4.4.2016 yhtiön tilintarkastajaksi tilikaudelle 1.1.–31.12.2016 valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Lotta Nurminen, KHT.
Varsinainen yhtiökokous 4.4.2016 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 2 061 314 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2017 asti.
Valtuutus kumoaa kaikki aikaisemmat valtuutukset päättää omien osakkeiden hankkimisesta.
Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hankinnassa voidaan käyttää myös muun muassa johdannaisia. Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen).
Varsinainen yhtiökokous 4.4.2016 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 4 122 629 osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2017 asti.
Valtuutus kumoaa kaikki aikaisemmat valtuutukset päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Hallitus päättää kaikista muista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista,
ja sillä on oikeus poiketa osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta (suunnattu anti).
Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa lisäksi laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan.
Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa määritellään ja luokitellaan konsernin riskit sekä kuvataan riskienhallinnan tavoitteet. Lisäksi määritellään riskienhallinnassa noudatettavat periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut.
Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.
Vuoden 2017 aikana riskienhallintaa tullaan kehittämään rakentamalla kokonaisvaltaisen riskienhallinnan (Enterprise Risk Management) prosessi. Seurannassa riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin.
Strategisilla riskeillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka liittyy konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategian toteuttamiseen. Esimerkki tästä ovat yhteiskunnalliset rakenteelliset muutokset. Yksityisen sektorin rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana sekä julkisen sektorin rakennemuutokset vaikuttavat olennaisesti yhtiön liiketoimintaan.
Operatiiviset riskit ovat riskejä, jotka aiheutuvat ulkoisista tekijöistä, teknologiasta, henkilöstön, organisaation tai prosessien toiminnasta. Näitä riskejä käsitellään esimerkiksi seuraamalla järjestelmällisesti kilpailutilannetta ja reagoimalla sen muutoksiin.
Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät konsernin taloudelliseen tilanteeseen, kuten kannattavuuteen, rahoitusprosessien toimivuuteen ja verotukseen. Esimerkiksi verolainsäädännön muutokset voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan.
Vahinkoriskit koskevat onnettomuuksia tai muita vahinkoja, jotka voivat kohdistua konsernin omaisuuteen, henkilökuntaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin tai ympäristöön. Yhtiöllä on vastuu- ja potilasvakuutus yhtiön oman henkilökunnan aiheuttamia mahdollisia hoitovirheitä varten.
Riskiluokkia yhdistää maineriski, joka voi vaikuttaa konsernin brändien tai koko konsernin maineeseen.
Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan.
Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoimintajohdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit.
Väestön ikääntyessä ja terveydenhuollon rakenteiden muuttuessa yhteiskunnassa toteutettavilla linjauksilla voi olla olennaista vaikutusta yksityisen terveydenhuollon toimijoiden liiketoimintaedellytyksiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Linjaukset voivat vaikuttaa liiketoiminnan kasvumahdollisuuksiin ja kannattavuuteen sekä pätevän henkilöstön saatavuuteen.
Edellä mainitun lisäksi julkisiin hankintoihin liittyy riskivät mahdollisistaet valituksistaet ja oikeudenkäynneistä. Lisäksi it, Pihlajalinnakonsernin sopimusriskit ja toiminnan riskit sekä epävarmuustekijät pitkällä aikavälillä liittyvät nykyisten merkittävimpien asiakkuuksien ja sopimusten jatkumiseen liittyy riskejä etenkin pitkällä aikavälillä.
Poliittinen päätöksenteko ja julkisen sektorin rakennemuutokset kohdistuvat myös sosiaali- ja terveyspalveluihin ja voivat vaikuttaa suoraan tai välillisesti Konsernin liiketoimintaan ja kasvumahdollisuuksiin. Sote-uudistuksen tulevat kokonaisvaikutukset sekä mahdolliset muut muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä ovat vaikeasti ennustettavissa. Uudistukset saattavat vaikeuttaa Konsernin toimintaa joillain sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimialueilla, mutta toisaalta Konsernin laaja-alainen toiminta eri toimialueilla saattaa kuitenkin osittain tasata muutosten vaikutuksia.
Konserni seuraa tarkasti poliittisia päätöksentekoprosesseja. Esimerkiksi vastaanottokeskusliiketoiminnan kasvun ennustaminen on haastavaa johtuen kansainvälisen turvapaikanhakijatilanteen vaikeasti ennakoitavista muutoksista.
Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten vuosittainen kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilinpäätöshetkellä tai osavuosikatsausta laadittaessa.
Konsernin liiketoiminnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät lisäksi yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen, pätevän johdon sitouttamiseen ja rekrytointeihin liittyviin riskeihin sekä verotukseen liittyviin riskeihin.
Osana uuden toimitusjohtajan, Aarne Aktanin, toimisuhteen ehtoja Pihlajalinna Oyj:n hallitus päätti uudesta toimitusjohtajan pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmästä vuosille 2016–2018.
Kannustinjärjestelmässä on kolme yhden vuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka muodostuvat kalenterivuosista 2016, 2017 ja 2018. Osakepalkkio-ohjelman ansaintakriteerit on kytketty yhtiön liiketoiminnan kannattavuuskehitykseen. Toimitusjohtajalle mahdollisesti maksettavan osakepalkkion määrä riippuu ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
Toimitusjohtajan enimmäispalkkio koostuu yhtiön osakkeista ja rahaosuudesta. Toimitusjohtajalle voidaan koko järjestelmän perusteella antaa palkkioina yhteensä enintään 37 500 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä). Mahdollinen palkkio maksetaan toimitusjohtajalle vuosittain kunkin ansaintajakson (yhtiön tilikausi) tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen vuosina 2017, 2018 ja 2019. Toimitusjohtajalle ei tilikaudelta 2016 kertynyt osakepalkkiota.
Palkkiona saatuja osakkeita koskee luovutusrajoitus, joka on voimassa sitouttamisjakson ajan. Sitouttamisjakso alkaa palkkion maksamisesta ja päättyy kahden vuoden kuluttua palkkion maksamisesta.
Yhtiöllä ei ole käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, jotka koskisivat muita johtoryhmän jäseniä tai hallitusta.
Hallitus esittää, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,15 euroa osakkeelta. Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 161 712 551,76 euroa, josta tilikauden voitto on 12 261 882,58 euroa. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on tilinpäätöshetkellä 20 613 146, joten osingon kokonaismäärä olisi 3 091 971,90 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu
voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,39 euroa. Ehdotettu osinko 0,15 euroa on 38,5 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.
Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 4.4.2017 Tampereella. Hallitus päättää yhtiökokouskutsusta ja sen sisältämistä esityksistä myöhemmin.
Vuosikertomus 2016, johon sisältyvät tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus, julkaistaan yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi viikolla 11.
Pihlajalinnan liikevaihdon odotetaan kasvavan ja oikaistun liikevoiton paranevan vuodesta 2016. Tilikauden 2016 liikevaihto oli 399,1 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoitto oli 16,6 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna esittää selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisessä kertomuksessa, joka asetetaan saataville yhtiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa viikolla 11. Ajantasaiset tiedot hallinnointikoodin noudattamisesta tai siitä poikkeamisesta ylläpidetään sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.
Pihlajalinna hankki Itä-Suomen Lääkäritalo Oy:n koko osakekannan 2.1.2017. Itä-Suomen Lääkäritalo tarjoaa monipuolisia lääkärikeskusja sairaalapalveluja toimipisteissään ITE Lasaretti Kuopio, Lääkärikeskus ITE Leppävirta ja Lääkärikeskus ITE Suonenjoki. Pihlajalinna osti Itä-Suomen Lääkäritalon vahvistaakseen asemaansa ja palveluitaan Kuopion alueella. Itä-Suomen Lääkäritalo on tehnyt Lääkärikeskus ITE -nimen alla läheistä yhteistyötä Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy:n kanssa, jonka Pihlajalinna osti 1.2.2016.
Minna Elomaa nimitettiin Pihlajalinna-konsernin Dextra-lääkärikeskusten uudeksi liiketoimintajohtajaksi 23.1.2017. Elomaa tulee Pihlajalinnaan Diacorista, jossa hän toimi viimeksi liiketoiminta- ja varatoimitusjohtajana. Hänen vastuullaan olivat muun muassa yksityisasiakasliiketoiminta, lääkäriasemat ja sairaala. Elomaa aloittaa Pihlajalinnassa 1.8.2017.
Pihlajalinna-konsernin Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut -segmentin liiketoimintajohtaja Virpi Holmqvist irtisanoutui 1.2.2017 Pihlajalinnan palveluksesta siirtyäkseen uusiin tehtäviin konsernin ulkopuolelle. Hänen työsuhteensa päättyy viimeistään 1.8.2017. Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut -segmentin uudeksi liiketoimintajohtajaksi nimitettiin 17.2.2017 Pihlajalinnan yrityssuunnittelujohtaja Joni Aaltonen. Hän aloittaa uudessa tehtävässään ja konsernin johtoryhmässä 20.2.2017.
Pihlajalinna-konserni tiedotti 11.2.2017 aikovansa laajentua sote-uudistuksen alkuun eli vuoteen 2019 mennessä yli kymmenelle uudelle paikkakunnalle. Ensisijaisesti Pihlajalinna aikoo kasvaa avaamalla kokonaan uusia toimipisteitä. Lisäksi yhtiö voi nopeuttaa laajentumista tekemällä yritysostoja. Tulevaan valinnanvapauteen Pihlajalinna valmistautuu siirtymällä yhteen brändiin, Pihlajalinnaan. Samalla Pihlajalinnan ilme ja logo uudistuvat. Muutos on tarkoitus viedä läpi viimeistään sote-uudistuksen alkuun mennessä.
PIHLAJALINNA OYJ Hallitus
| TOIMINNAN LAAJUUS | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 399,1 | 213,3 | 148,9 | 104,4 | 47,3 |
| Muutos, % | 87,1 | 43,3 | 42,5 | 121,0 | |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 27,4 | 44,6 | 28,3 | 8,8 | 55,4 |
| % liikevaihdosta | 6,9 | 20,9 | 19,0 | 8,4 | 117,3 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 4 407 | 3 047 | 1 714 | 1 270 | 711 |
| Henkilöstö keskimäärin | 4 379 | 2 503 | 1 619 | 1 197 | 617 |
| KANNATTAVUUS | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) milj. euroa | 28,9 | 12,5 | 14,0 | 12,4 | 4,8 |
| Oikaistu käyttökate, % | 7,2 | 5,9 | 9,4 | 11,9 | 10,2 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 27,9 | 11,6 | 11,8 | 11,8 | 4,8 |
| Käyttökate, % | 7,0 | 5,4 | 7,9 | 11,3 | 10,2 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 16,6 | 4,5 | 8,2 | 7,9 | 3,4 |
| Oikaistu liikevoitto, % | 4,2 | 2,1 | 5,5 | 7,6 | 7,3 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 15,1 | 3,6 | 6,0 | 7,3 | 3,4 |
| Liikevoitto, % | 3,8 | 1,7 | 4,0 | 7,0 | 7,3 |
| Nettorahoituskulut, milj. euroa | -1,4 | -2,3 | -3,1 | -1,9 | -1,1 |
| % liikevaihdosta | -0,4 | -1,1 | -2,1 | -1,9 | -2,3 |
| Voitto ennen veroja, milj. euroa | 13,7 | 1,3 | 2,9 | 5,3 | 2,3 |
| % liikevaihdosta | 3,4 | 0,6 | 1,9 | 5,1 | 4,9 |
| Tuloverot, milj. euroa | -3,0 | -0,1 | -1,0 | -0,8 | -1,0 |
| Tilikauden voitto | 10,8 | 1,2 | 1,9 | 4,5 | 1,3 |
| Oman pääoman tuotto ROE, % | 11,1 | 2,3 | 7,7 | 13,3 | 6,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto ROCE, % | 10,8 | 3,4 | 7,1 | 9,4 | 6,8 |
| RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|
| Korolliset nettovelat, milj. euroa | 22,1 | 23,5 | 71,1 | 29,5 | 40,0 |
| % liikevaihdosta | 5,5 | 11,0 | 47,8 | 28,3 | 84,6 |
| Omavaraisuusaste, % | 46,5 | 50,5 | 8,0 | 36,5 | 31,6 |
| Velkaantumisaste (Gearing), % | 21,9 | 25,2 | 686,3 | 77,1 | 135,0 |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen | 0,8 | 1,9 | 5,1 | 2,3 | 2,4 |
Milj. euroa
Milj. euroa/%
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tulos, euroa/osake (EPS)* | 0,39 | 0,03 | 0,11 | 0,35 | 0,12 |
| Oma pääoma euroa/osake* | 4,74 | 4,47 | 0,70 | 2,89 | 2,34 |
| Osinko/osake euroa (hallituksen esitys) | 0,15 | ||||
| Osinko/tulos, % (hallituksen esitys) | 38,5 | ||||
| Efektiivinen osinkotuotto, % (hallituksen esitys) | 0,8 | ||||
| Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa | 20 613 146 | 20 613 146 | |||
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin | 20 613 146 | 16 767 940 | |||
| Markkina-arvo, milj. euroa | 379,7 | 364,9 | |||
| Osingonjako, milj. euroa (hallituksen esitys) | 3,10 | ||||
| Hinta/voittosuhde (P/E-luku) | 47,2 | 640,0 | |||
| Osakkeen ylin kurssi, euroa | 18,87 | 19,85 | |||
| Osakkeen alin kurssi, euroa | 12,90 | 11,38 | |||
| Osakkeen tilikauden keskikurssi, euroa | 16,38 | 12,72 | |||
| Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa | 18,42 | 17,70 | |||
| Osakkeiden vaihto, kpl | 8 196 264 | 7 679 586 | |||
| Osakkeiden vaihto, % | 39,80 | 45,80 |
*Vuosien 2012 ja 2013 osakekohtaiset tunnusluvut on korjattu vertailukelpoisiksi heinäkuussa 2014 toteutetun suunnatun annin ehtojen mukaan.
| KVARTAALITIEDOT 1 000 € |
Q4/16 | Q3/16 | Q2/16 | Q1/16 | Q4/15 | Q3/15 | Q2/15 | Q1/15 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMA | ||||||||
| Liikevaihto | 103 735 | 93 932 | 101 371 | 100 055 | 62 633 | 50 881 | 51 930 | 47 883 |
| Käyttökate (EBITDA) | 7 075 | 6 826 | 6 976 | 7 029 | 3 422 | 3 051 | 2 075 | 3 033 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 7 075 | 7 838 | 6 976 | 7 029 | 3 431 | 2 949 | 3 018 | 3 083 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | 6,8 | 8,3 | 6,9 | 7,0 | 5,5 | 5,8 | 5,8 | 6,4 |
| Poistot | -3 201 | -3 238 | -3 460 | -2 860 | -2 067 | -2 098 | -2 010 | -1 778 |
| Liikevoitto (EBIT) | 3 874 | 3 589 | 3 516 | 4 169 | 1 355 | 953 | 66 | 1 255 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 3 874 | 4 673 | 3 912 | 4 169 | 1 363 | 851 | 1 008 | 1 305 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | 3,7 | 5,0 | 3,9 | 4,2 | 2,2 | 1,7 | 1,9 | 2,7 |
| Rahoitustuotot | 11 | 61 | 24 | 21 | 49 | 38 | 68 | 16 |
| Rahoituskulut | -345 | -384 | -410 | -395 | -397 | -580 | -815 | -695 |
| Voitto ennen veroja | 3 539 | 3 266 | 3 129 | 3 794 | 1 007 | 412 | -682 | 576 |
| Tuloverot | -519 | -860 | -526 | -1 049 | -273 | 53 | 95 | 31 |
| Tilikauden tulos | 3 020 | 2 406 | 2 604 | 2 745 | 735 | 465 | -586 | 607 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 4 407 | 4 470 | 4 589 | 4 228 | 3 047 | 2 905 | 2 525 | 2 261 |
| Henkilöstön muutos kvartaalilla | -63 | -119 | 361 | 1 181 | 142 | 380 | 264 | 547 |
| Q4/16 | Q3/16 | Q2/16 | Q1/16 | Q4/15 | Q3/15 | Q2/15 | Q1/15 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| L & E -segmentti | ||||||||
| Liikevaihto | 56 812 | 48 555 | 56 091 | 54 148 | 31 959 | 26 754 | 30 816 | 29 932 |
| Käyttökate (EBITDA) | 4 224 | 2 473 | 4 604 | 5 118 | 2 608 | 1 556 | 1 917 | 3 078 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 4 224 | 3 353 | 4 604 | 5 118 | 2 608 | 1 556 | 1 917 | 3 078 |
| Liikevoitto (EBIT) | 1 705 | -198 | 1 727 | 2 936 | 1 019 | -140 | 353 | 1 555 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 1 705 | 755 | 2 123 | 2 936 | 1 019 | -140 | 353 | 1 555 |
| P & S -segmentti | ||||||||
| Liikevaihto | 49 115 | 46 857 | 46 986 | 46 819 | 31 411 | 24 789 | 22 027 | 18 525 |
| Käyttökate (EBITDA) | 3 062 | 4 950 | 2 628 | 2 269 | 1 147 | 1 278 | 1 300 | 207 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 3 062 | 5 081 | 2 628 | 2 269 | 1 147 | 1 278 | 1 300 | 207 |
| Liikevoitto (EBIT) | 2 515 | 4 440 | 2 130 | 1 783 | 666 | 800 | 884 | -40 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 2 515 | 4 572 | 2 130 | 1 783 | 666 | 800 | 884 | -40 |
| Kohdistamattomat | ||||||||
| Liikevaihto | 227 | 19 | 58 | 121 | -13 | 15 | 9 | 9 |
| Käyttökate (EBITDA) | -212 | -597 | -255 | -358 | -333 | 218 | -1 141 | -252 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | -212 | -597 | -255 | -358 | -324 | 115 | -199 | -202 |
| Liikevoitto (EBIT) | -347 | -654 | -341 | -549 | -331 | 293 | -1 172 | -260 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | -347 | -654 | -341 | -549 | -322 | 190 | -229 | -210 |
| Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) x 100 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | Oma pääoma (keskiarvo) | ||||
| Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + korko- ja muut rahoituskulut (rullaava 12 kk) x 100 | |||||
| Sijoitetun pääoman tuotto, %( ROCE) | Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo) | ||||
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | Korolliset nettovelat x 100 | ||||
| Oma pääoma yhteensä | |||||
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma x 100 | ||||
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | |||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | |||||
| Tulos / osake (EPS), euro | Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella | ||||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||||
| Oma pääoma / osake, euro | Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa | ||||
| Käyttökate (EBITDA) | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | ||||
| Käyttökate, % | Käyttökate x 100 | ||||
| Liikevaihto | |||||
| Korolliset nettovelat | |||||
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen, rullaava 12 kuukautta |
Oikaistu käyttökate (rullaava 12 kuukautta) | ||||
| Rahavirta investointien jälkeen | Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta | ||||
| Oikaistu käyttökate (EBITDA)* | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät | ||||
| Oikaistu liikevoitto (EBIT)* | Liikevoitto + oikaisuerät | ||||
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) x 100 | |||||
| Oikaistu liikevoittomarginaali* | Liikevaihto | ||||
| Bruttoinvestoinnit | Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | ||||
| Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi | |||||
| Hinta/voittosuhde (P/E-luku) | Tulos/osake (EPS) | ||||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | Osinko/osake x 100 Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
* Määritelmät vastaavat aiemmin raportoituja "ilman kertaluonteisia eriä" tunnuslukuja.
| 31.12.2016 | SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT | ||
|---|---|---|---|
| Osakkeita, kpl | Osuus osakkeista ja äänistä, % |
||
| 1 | Lähitapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö | 3 208 891 | 15,6 % |
| 2 | MWW Yhtiö Oy | 2 227 060 | 10,8 % |
| 3 | Lähitapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö | 1 618 635 | 7,9 % |
| 4 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 1 267 161 | 6,1 % |
| 5 | Nordea Bank Ab (Publ), Suomen sivuliike | 734 218 | 3,6 % |
| 6 | Niemistö Leena Katriina | 703 475 | 3,4 % |
| 7 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 545 500 | 2,6 % |
| 8 | Fennia | 530 000 | 2,6 % |
| 9 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 490 000 | 2,4 % |
| 10 | Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin sivukonttori | 487 354 | 2,4 % |
| 10 suurinta yhteensä | 11 812 294 | 57,3 % | |
| Muut osakkeenomistajat | 8 800 852 | 42,7 % | |
| Yhteensä | 20 613 146 | 100,0 % |
31.12.2016
100 001–500 000 18,6 % 500 001– 55,4 %
| OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2016 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeita/osakas | Omistajien lkm | Osuus omistajista, % |
Osakkeita, kpl | Osuus osakkeista, % |
||||
| 1 - 100 | 4 362 | 47,6 % | 242 760 | 1,2 % | ||||
| 101 - 1 000 | 4 244 | 46,3 % | 1 452 987 | 7,0 % | ||||
| 1 001 - 10 000 | 464 | 5,1 % | 1 291 218 | 6,3 % | ||||
| 10 001 - 100 000 | 77 | 0,8 % | 2 364 414 | 11,5 % | ||||
| 100 001 - 500 000 | 16 | 0,2 % | 3 832 827 | 18,6 % | ||||
| 500 001 - | 9 | 0,1 % | 11 428 940 | 55,4 % | ||||
| 9 172 | 100,0 % | 20 613 146 | 100,0 % | |||||
| joista hallintarekisteröityjä | 9 | 1 634 118 | 7,9 % | |||||
| Yhteensä | 20 613 146 | 100,0 % |
| OMISTAJARYHMÄT | ||
|---|---|---|
31.12.2016
| OMISTAJARYHMÄT 31.12.2016 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Omistajien lkm |
Osuus omistajista, % |
Osakkeita, kpl | Osuus osakkeista, % |
|
| Yritykset | 387 | 4,2 % | 3 312 899 | 16,1 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 37 | 0,4 % | 10 036 154 | 48,7 % |
| Julkisyhteisöt | 9 | 0,1 % | 2 669 723 | 13,0 % |
| Kotitaloudet | 8 674 | 94,6 % | 4 306 800 | 20,9 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt |
45 | 0,5 % | 262 855 | 1,3 % |
| Ulkomaat | 20 | 0,2 % | 24 715 | 0,1 % |
| 9 172 | 100,0 % | 20 613 146 | 100,0 % | |
| joista hallintarekisteröityjä | 9 | 1 634 118 | 7,9 % | |
| Liikkeesseen laskettu määrä | 20 613 146 | 100,0 % |
| HALLITUKSEN JA JOHTORYHMÄN OMISTUKSET 31.12.16 | Suora omistusosuus | Epäsuorat omistukset | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Hallitus | Osakkeita kpl | Osuus osakkeista ja äänistä, % |
Osakkeita kpl | Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|
| Jari Eklund | |||||
| Jari Sundström | |||||
| Leena Niemistö | 703 475 | 3,41 % | |||
| Mikko Wirén | 46 950 | 0,23 % | 2 227 060 | 10,80 % | |
| Seija Turunen | |||||
| Timo Everi | |||||
| Johtoryhmä | |||||
| Aarne Aktan | 5 400 | 0,03 % | |||
| Hanne Keidasto | 4 170 | 0,02 % | |||
| Juha Rautio | 57 850 | 0,28 % | |||
| Niclas Köhler | |||||
| Virpi Holmqvist | 28 552 | 0,14 % |
| 1 000 € | Liite | 31.12.2016 | 31.12.2015 | |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 45 498 | 48 608 | |
| Liikearvo | 13 | 92 270 | 76 056 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 13 | 16 319 | 15 127 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 16 | 2 796 | 2 839 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 16 | 46 | 44 | |
| Muut saamiset | 17 | 2 805 | 2 827 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 19 | 1 589 | 2 519 | |
| 161 323 | 148 021 | VARAT | ||
| Lyhytaikaiset varat | 1 000 € | |||
| Vaihto-omaisuus | 20 | 1 959 | 1 753 | 250 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 21 | 26 143 | 19 710 | |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat | 200 | |||
| verosaamiset | 780 | 289 | Liikearvo 150 |
|
| Rahavarat | 22 | 27 537 | 15 330 | Muut pitkäaikaiset |
| 56 419 | 37 082 | 100 varat Muut lyhytaikaiset |
||
| VARAT YHTEENSÄ | 217 742 | 185 103 | 50 varat Rahavarat 0 |
|
| 15 16 |
||||
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | 23 | |||
| Osakepääoma | 80 | 80 | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 87 945 | 87 945 | ||
| Kertyneet voittovarat | 9 744 | 4 102 | ||
| 97 770 | 92 128 | |||
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 3 240 | 1 324 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 101 010 | 93 451 | ||
| VELAT | ||||
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Laskennalliset verovelat | 19 | 5 548 | 5 185 | |
| Varaukset | 25 | 847 | ||
| Rahoitusvelat* | 26 | 48 335 | 36 338 | |
| Muut velat | 1 929 | 1 946 | ||
| 56 658 | 43 469 | OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||
| Lyhytaikaiset velat | 1 000 € | |||
| Ostovelat ja muut velat | 27 | 55 033 | 42 007 | 250 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat | 200 | |||
| verovelat | 1 333 | 669 | Oma pääoma yhteensä |
|
| Rahoitusvelat* | 26 | 3 707 | 5 506 | 150 Muut lyhytaikaiset |
| 60 074 | 48 182 | 100 velat Muut pitkäaikaiset |
||
| 50 velat |
||||
| VELAT YHTEENSÄ | 116 732 | 91 650 | Rahoitusvelat 0 |
|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 217 742 | 185 103 | 15 16 |
|
* Konserni esittää valmiusluottosopimuksesta nostamansa lainaerät tilinpäätöksestä 31.12.2015 poiketen pitkäaikaisissa rahoitusveloissa. Taseen 31.12.2015 tietoja on oikaistu lainan esittämistavan osalta. Valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät ovat tosiasiallisesti pitkäaikaisia, vaikka nostettujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta.
| 1 000 € | Liite | 1.1.- 31.12.2016 |
1.1.- 31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1,2 | 399 092 | 213 327 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 1 511 | 753 |
| Materiaalit ja palvelut | 4 | -167 988 | -81 913 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 5 | -167 171 | -97 409 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | -37 743 | -23 107 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 16 | 206 | -70 |
| Käyttökate | |||
| Oikaistu käyttökate | 7 | 27 906 28 915 |
11 581 12 480 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | -12 759 | -7 953 |
| Liikevoitto | 15 147 | 3 628 | |
| Oikaistu liikevoitto | 6,7 | 16 624 | 4 527 |
| Rahoitustuotot | 8 | 116 | 171 |
| Rahoituskulut | 9 | -1 534 | -2 487 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -1 418 | -2 316 | |
| Voitto ennen veroja | 13 729 | 1 313 | |
| Tuloverot | 10 | -2 954 | -93 |
| TILIKAUDEN VOITTO* | 10 775 | 1 219 |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | 10 775 | 1 219 |
|---|---|---|
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | ||
| Emoyhtiön omistajille | 8 049 | 464 |
| Määräysvallattomille omistajille | 2 726 | 756 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainenen tulos, euroa |
||
| Laimentamaton 11 |
0,39 | 0,03 |
| Laimennettu | 0,39 | 0,03 |
* Konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä.
| 1.1.- | 1.1.- |
|---|---|
| 1 000 € Liite 31.12.2016 31.12.2015 |
|
| Liiketoiminnan rahavirta | |
| Myynnistä saadut maksut 400 474 |
210 373 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 1 404 |
563 |
| Maksut liiketoiminnan kuluista -367 289 |
-192 051 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja | |
| veroja 34 589 |
18 885 |
| Saadut korot 110 |
123 |
| Maksetut verot -2 410 |
-1 294 |
| 32 288 Liiketoiminnan nettorahavirta |
17 713 |
| Investointien rahavirta: | |
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -4 932 |
-7 835 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 274 |
7 880 |
| Muiden sijoitusten muutos 0 |
379 |
| Lainasaamisten muutos -40 |
-100 |
| Saadut osingot 264 |
15 |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 14 -21 059 |
-33 769 |
| Tytäryritysten luovutukset vähennettynä luovutushetken rahavaroilla |
1 308 |
| Investointien nettorahavirta -25 492 |
-32 123 |
| Rahoituksen rahavirta: | |
| Osakeannista saadut maksut -29 |
82 332 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien | |
| muutokset -1 057 |
-478 |
| Lainojen nostot 14 880 |
31 096 |
| Lainojen takaisinmaksut -3 630 |
-90 399 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut -2 435 |
-1 160 |
| Maksetut korot ja maksut -1 363 |
-2 025 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako -956 |
-588 |
| Rahoituksen nettorahavirta 5 410 |
18 778 |
| 12 206 Rahavarojen muutos |
4 368 |
| Rahavarat tilikauden alussa 15 330 |
10 962 |
| Rahavarat tilikauden lopussa 27 537 |
15 330 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma Yhteensä |
|
| Oma pääoma 1.1.2015 | 3 | 5 081 | 4 270 | 1 002 | 10 356 |
| Tilikauden tulos | 464 | 756 | 1 219 | ||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 464 | 756 | 1 219 | ||
| Rahastoanti | 78 | -78 | |||
| Osakeanti | 82 942 | 82 942 | |||
| Osingonjako | -588 | -588 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 78 | 82 865 | -588 | 82 354 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät ole johtaneet muutokseen määräysvallassa |
-631 | 153 | -478 | ||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä | -631 | 153 | -478 | ||
| Oma pääoma 31.12.2015 | 80 | 87 945 | 4 102 | 1 323 | 93 451 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma Yhteensä |
|
| Oma pääoma 1.1.2016 | 80 | 87 945 | 4 102 | 1 324 | 93 451 |
| Tilikauden tulos | 8 049 | 2 726 | 10 775 | ||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 8 049 | 2 726 | 10 775 | ||
| Osingonjako | -2 160 | -2 160 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | -2 160 | -2 160 | |||
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa |
-1 056 | -1 056 | |||
| Vastikkeeton SVOP-rahastosijoitus määräysvallattomien omistajien hyväksi |
-1 351 | 1 350 | |||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä | -2 407 | 1 350 | -1 056 | ||
| Oma pääoma 31.12.2016 | 80 | 87 945 | 9 744 | 3 240 | 101 010 |
Pihlajalinna-konserni tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kunnille, sairaanhoitopiireille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja yksityisille henkilöille. Palveluita tarjotaan lääkärikeskuksissa ja terveysasemilla, hammasklinikoilla sekä sairaaloissa ympäri Suomen.
Konsernin emoyhtiö Pihlajalinna Oyj on suomalainen Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka y-tunnus on 2617455-1. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen rekisteröity osoite on Kehräsaari B, 33200 Tampere, Suomi. Pihlajalinna Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta investors.pihlajalinna.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Kehräsaari B, 33200 Tampere.
Pihlajalinna Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 16.2.2017 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2016 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei jäljempänä laatimisperiaatteista muuta ilmene. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, sekä tulevaisuutta koskevista oletuksista ja arvioihin liittyvistä keskeisistä oletuksista on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Tilikauden 2016 aikana voimaan tulleella Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen – Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva hanke (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) on ollut vaikutusta Pihlajalinna tilinpäätökseen. Muutokset selvensivät IAS 1:n ohjeistusta olennaisuuteen, tuloslaskelma- ja tase-erien yhdistämiseen, väliotsikoiden esittämiseen sekä tilinpäätöksen rakenteeseen ja laadintaperiaatteisiin liittyen.
Muilla tilikauden 2016 aikana voimaan tulleilla IFRS-standardien muutoksilla ei ollut vaikutusta Pihlajalinnan tilinpäätökseen.
| Nro | Laatimisperiaate | Liite nro |
Liitetiedon nimi |
|---|---|---|---|
| 1 | Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet |
||
| 1.1 | Yhdistelyperiaatteet | ||
| 1.1.1 | Tytäryritykset | 15 | Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet |
| 32 | Lähipiiritapahtumat | ||
| 1.1.2 | Osakkuus- ja yhteis järjestelyt |
16 | Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä |
| 1.2 | Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen |
||
| 1.3 | Aineelliset käyttö omaisuushyödykkeet |
12 | Aineelliset käyttöomai suushyödykkeet |
| 1.4 | Julkiset avustukset liit tyen käyttöomaisuuden hankintoihin |
3 | Liiketoiminnan muut tuotot |
| 1.5 | Aineettomat hyödykkeet | 13 | Aineettomat hyödykkeet |
| 1.5.1 | Liikearvo | ||
| 1.5.2 | Tutkimus- ja kehittämis menot |
||
| 1.5.3 | Muut aineettomat hyödykkeet |
||
| 1.6 | Vaihto-omaisuus | 20 | Vaihto-omaisuus |
| 1.7 | Vuokrasopimukset | ||
| 1.7.1 | Konserni vuokralle ottajana |
12 | Aineelliset käyttöomai suushyödykkeet |
| 18 | Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot |
||
| 26 | Rahoitusvelat | ||
| 30 | Muut vuokrasopimukset | ||
| 1.7.2 | Konserni vuokralle antajana |
3 | Liiketoiminnan muut tuotot |
| 1.7.3 | Myynti- ja takaisin vuokraus |
3 | Liiketoiminnan muut tuotot |
| 27 | Ostovelat ja muut velat | ||
| 1.7.4 | Järjestelyt, jotka voivat sisältää vuokrasopimuk sen |
||
| 1.8 | Aineellisten ja aineet tomien hyödykkeiden arvon alentumiset |
13 | Aineettomat hyödykkeet |
| 1.9 | Työsuhde-etuudet | ||
| 1.9.1 | Eläkevelvoitteet | 5 | Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut |
| 1.9.2 | Osakeperusteiset maksut | 24 | Osakeperusteiset maksut |
| 1.10 | Varaukset ja ehdolliset | 25 | Varaukset |
| velat | 31 | Ehdolliset velat ja varat sekä vastuut |
| Nro | Laatimisperiaate | Liite nro |
Liitetiedon nimi |
|---|---|---|---|
| 1.11 | Kauden verotettavaan | 10 | Tuloverot |
| tuloon perustuvat verot | 19 | Laskennalliset vero | |
| ja laskennalliset verot | saamiset ja -velat | ||
| 1.12 | Tuloutusperiaatteet | ||
| 1.12.1 | Myydyt palvelut ja tavarat |
2 | Liikevaihto |
| 1.12.2 | Vuokratuotot | 3 | Liiketoiminnan muut tuotot |
| 1.12.3 | Korot ja osingot | 8 | Rahoitustuotot |
| 1.13 | Rahoitusvarat ja rahoitusvelat |
||
| 1.13.1 | Rahoitusvarat | 18 | Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot |
| 1.13.2 | Rahavarat | 22 | Rahavarat |
| 1.13.3 | Rahoitusvarojen arvon alentuminen |
||
| 1.13.4 | Rahoitusvelat ja vieraan | 9 | Rahoituskulut |
| pääoman menot | 18 | Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot |
|
| 26 | Rahoitusvelat | ||
| 1.14 | Työpanososinko | 18 | Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot |
| 27 | Ostovelat ja muut velat | ||
| 1.15 | Oma pääoma | 23 | Omaa pääomaa koskevat liitetiedot |
| 1.16 | Käyttökate | ||
| 1.17 | Liikevoitto | ||
| 1.18 | Osakekohtainen tulos | 11 | Osakekohtainen tulos |
| 1.19 | Osinko | 23 | Omaa pääomaa koskevat liitetiedot |
| 1.20 | Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
6 | Poistot ja arvon alentumiset |
| 7 | Liiketoiminnan muut kulut |
||
| 9 | Rahoituskulut | ||
| 2 | Johdon harkintaa edellyt tävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät kes keiset epävarmuustekijät |
||
| 2.1 | Liiketoimintojen yhdistä | 14 | Hankitut liiketoiminnot |
| misessä hankittujen hyö dykkeiden ja ehdollisen vastikkeen käyvän arvon määrittäminen |
33 | Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat |
|
| 2.2 | Arvonalentumistestaus | 13 | Aineettomat hyödykkeet |
| 3 | Myöhemmin sovelletta vat uudet ja uudistetut standardit |
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuville tuotoille tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Tytäryhtiön hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan kohdassa "Liikearvo".
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn
nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Konsernilla on yksi yhteisenä toimintona yhdistelty kiinteistöosakeyhtiö.
Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuustai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa. Konserni yhdistelee Dextra Lapsettomuusklinikka Oy:n ja Insta Care Oy:n osakkuusyhtiöinä sekä Röntgentutka Oy:n yhteisyrityksenä pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä omistusosuuden mukaisesti.
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityksen sekä liiketoimintaa harjoittavien tytäryritysten toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt muuntavat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kursseja käyttäen toimintavaluutakseen. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin kulueriin.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta.
Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 10–25 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 3–10 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–5 vuotta |
Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin.
Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksena jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy joku viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteiseksi. Uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä, tuotteen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa, konserni pystyy käyttämään tuotetta tai myymään sen, konserni pystyy osoittamaan, kuinka tuote tulee tuottamaan todennäköistä vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on sekä aikomus, että resurssit saattaa kehitystyö loppuun ja käyttää tuotetta tai myydä se. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne työ-, alihankinta- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Hyödykkeistä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Konsernin poistamatta olevat aktivoidut kehittämismenot liittyvät seuraaviin kolmeen hankkeeseen: Mänttä-Vilppulan sote-toiminnan haltuunotto ja toimintamallien kehittäminen vuonna 2013, Parkanon sote-yhteistoiminta-alueelle kehitetty erikoissairaanhoidon läheteohjauksen ja -koordinaation toimintamalli vuonna 2015 ja vuonna 2012 aloitettu Tekesin tuella rahoitettu kolmivuotinen SYKKI-projekti, jonka tarkoituksena oli luoda vaikuttava ja kustannustehokas julkisten sote-palveluiden malli.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistoajat ovat seuraavat:
| Tavaramerkit | 10 vuotta |
|---|---|
| Muut aineettomat hyödykkeet | |
| Asiakassopimukset | 4 vuotta |
| Potilastietokanta | 4 vuotta |
| Lisenssimaksut | 3–7 vuotta |
| Atk-ohjelmistot | 3–7 vuotta |
| Sertifikaatit | 3–5 vuotta |
| Kilpailukieltosopimukset | 2–5 vuotta |
Taloudelliset käyttöajat arvioidaan kunkin tilikauden lopussa, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aiemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä (first in, first out). Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Konsernin vaihto-omaisuus koostuu pääsääntöisesti sairaalayksiköiden tarve- ja lääkeaineista sekä hammaslääkäriyksiköiden aineista ja tarvikkeista.
Vuokrasopimukset luokitellaan joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksia ovat vuokrasopimukset, joissa vuokralle ottavalle yritykselle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut.
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen sopimuksen syntymisajankohdan käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu yhtäläinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.
Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Silloin, kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, arvioidaan kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi erikseen.
Silloin kun on tarpeellista luokitella ja määrittää kirjanpitoa varten maa-alueen ja rakennuksen osuus vuokrasopimuksesta, kohdistetaan vähimmäisvuokrat (jotka sisältävät mahdolliset kerralla suoritettavat etukäteismaksut) maa-alueen ja rakennuksen vuokraoikeuksien sopimuksen syntymisajankohdan käypien arvojen suhteessa.
Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksina käsiteltäviä vuokralle annettuja hyödykkeitä.
Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa. Tulouttamaton osuus kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välisestä erotuksesta esitetään tase-eränä Muut pitkäaikaiset velat.
Merkittävimmät konsernin rahoitusleasingsopimukset ovat syntyneet toimitilojen myynti- ja takaisinvuokraustransaktioista.
Sopimuksen määrittely vuokrasopimuksiksi perustuu järjestelyn sisältöön ja tarkemmin siihen, riippuuko järjestelyn toteuttaminen tietystä hyödykkeestä ja siirtääkö järjestely oikeuden käyttää tätä hyödykettä.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Konsernilla ei ole taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia aineettomia hyödykkeitä. Liikearvon arvonalentumistestaus tehdään vuosittaisen testauksen lisäksi myös aina kun esiintyy jokin viite siitä, että yksikön arvo saattaa olla alentunut. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Rahavirtaa tuottava yksikkö on konsernin alin sellainen taso, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten. Sellaiset konsernin yhteiset omaisuuserät, jotka palvelevat useita rahavirtaa tuottavia yksiköitä, eivätkä tuota erillistä rahavirtaa, on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille ja testataan osana kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernissa on käytössä ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.
Konsernilla on toimitusjohtajaa koskeva pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmä, jossa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluiksi tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Jos maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluiksi. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.
Konserni on kirjannut toimitiloihinsa liittyviä ennallistamisvarauksia. Varausten perusteena ovat johdon arviot toimitilojen ennallistamiskustannuksista.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetiedossa 31 "Ehdolliset velat ja varat sekä vastuut".
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Näihin veroihin liittyvät viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä on liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, maksamattomasta työpanososingosta, liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallista verosaamista ei kuitenkaan kirjata jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisajankohtanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja-velat toisistaan siinä tapauksessa, että ne liittyvät samaan veronsaajaan ja samaan verovelvolliseen.
Liikevaihtona esitetään palveluiden ja tuotteiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon oikaistuina mahdollisilla alennuksilla ja muilla oikaisuerillä. Konsernin liikevaihto koostuu pääasiassa palveluiden tuottamisesta. Konsernin tarjoamia palveluita ovat työterveyspalvelut, palvelut lääkäriasema- ja sairaalatoiminnoista, diagnostiikkapalvelut, suunterveyspalvelut, ikäihmisten palvelut, vastaanottokeskustoiminta sekä sote ulkoistukset.
Sote-ulkoistussopimukset perustuvat pääsääntöisesti kiinteään vuosihintaan, joka tuloutetaan ajan kuluessa. Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten vuosittainen tuloutus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat, jotka vaikuttavat myös tuloutukseen, eivät aina ole konsernin tiedossa raportointihetkellä.
Tuotot muista palveluista kirjataan pääsääntöisesti silloin, kun palvelu on suoritettu.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle.
Konserni kirjaa työsuhteisten terveydenhuollon ammattilaisten, sopimusperusteisten ammatinharjoittajien ja Pihlajalinna Terveys Oy:n B-sarjan osakkaidensa palkkiot liikevaihtoon bruttoperusteisesti eli kokonaislaskutuksen perusteella. Pihlajalinna-konsernilla on johdon harkinnan mukaan ensisijainen vastuu palveluiden tuottamisesta asiakkaalle, jolloin se katsoo, että se toimii sopimussuhteessa päämiehenä altistuessaan palveluiden myyntiin liittyville merkittäville riskeille ja eduille.
Konserni edelleen vuokraa toimitilojaan. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osingot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvät transaktiokulut kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahoitusvaroihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokittele myytävissä oleviksi. Konsernilla tähän erään kuuluvat myyntisaamiset ja lainasaamiset. Lainasaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät taseessa lyhyt- ja pitkäaikaisiin varoihin erääntymisensä perusteella.
Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Noteeratut osakesijoitukset arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän ostonoteeraus.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista erittäin likvideistä sijoituksista, jotka on helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutoksen riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä oleva luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvat erän arvon alentumisesta. Mikäli osakesijoituksen käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittämän ajanjakson, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Tällöin käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi.
Lainoista ja muista saamisista, kuten myyntisaamisista, kirjataan arvonalentumistappio, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 18 "Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot".
Konsernin tytäryhtiöllä Pihlajalinna Terveys Oy:llä on B-osakesarja, johon liittyy käyttörahasto. Käyttörahastoon varoja kertyy B-sarjan osakkeenomistajien työpanoksen perusteella. Työpanos sisältyy tuloslaskelman erään Ulkopuoliset palvelut. Käyttörahaston osoittama velka sisältyy taseen lyhytaikaisten velkojen erään Muut velat, joka on esitetty liitetiedossa 27 "Ostovelat ja muut velat" ja liitetiedossa 18 "Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot". Yhtiön maksama työpanososinko on tuloverotuksessa vähennyskelpoinen erä.
Konserni luokittelee liikkeelle laskemansa instrumentit niiden luonteen perustella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhtiön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele käyttökatteen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: käyttökate on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaalien ja palveluiden ostokulut varaston muutoksella oikaistuna, vähennetään henkilöstökulut sekä liiketoiminnan muut kulut.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaali- ja palvelukulut, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Poikkeukselliset, tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat, harvoin toistuvat tapahtumat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät käsitellään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat
Tuotot ja kulut esitetään tuloslaskelmassa asiaankuuluvalla rivillä. Arvonalentumiset esitetään tuloslaskelmassa asiaankuuluvalla rivillä poistot tai rivillä liikearvon arvonalennukset, mikäli kyseessä on liikearvo. Lisätietoja tilikauden vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on annettu liitetiedoissa 7 "Liiketoiminnan muut kulut", 9 "Rahoituskulut" ja 6 "Poistot ja arvonalentumiset".
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Merkitykseltään oleellisimmat arviot ja oletukset ovat seuraavat:
Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Lisätietoa liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 14 "Hankitut liiketoiminnot".
Osana hankinnan kohteesta luovutettua vastiketta on kirjattu hankinta-ajankohdan käypä arvo ehdollisesta vastikkeesta. Kun ehdollinen vastike luokitellaan rahoitusvelaksi, arvostetaan se käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Keskeiset muuttujat ovat arvio tulevasta käyttökatteesta sekä diskonttauskorko. Tilinpäätöksessä 31.12.2016 ehdolliset kauppahinnat ovat yhteensä 2 381 (2 982) tuhatta euroa.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 13 "Aineettomat hyödykkeet".
Konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
• IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi
tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää.
Pihlajalinna käynnisti tuloutusta koskevan yksityiskohtaisen sopimuskohtaisen IFRS 15 käyttöönottoprojektin syksyllä 2016 kartoittaen segmenteittäin myytävät ja tarjottavat palvelut. Syksyn aikana Pihlajalinna on kartoittanut merkittävät asiakassopimukset, jotka kattavat n. 65 % konsernin liikevaihdosta. Tilikauden 2016 loppuun mennessä käyttöönottoprojektissa on tunnistettu seuraavat pääasialliset suoritevelvoitteet segmenteittäin:
Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset
Muut liiketoiminnot (sisältäen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset)
Lääkärikeskukset
• terveydenhoitopalvelujen yksittäiset asiakaskäynnit
Leikkaustoiminta ja julkinen erikoissairaanhoito
Työterveyshuolto
Transaktiohinta muodostuu pääasiassa hinnaston mukaisista yksittäisistä käynneistä tai asiakassopimuksiin perustuvista vuosi-, vuorokausi- tai tuntihinnoista. Useimmiten hinta kohdistuu yksittäiseen suoritevelvoitteeseen. Joissakin tapauksissa hinta sisältää muuttuvan vastikkeen (esim. alennus, sakko) elementin, joka kohdistetaan joko yhdelle tai useammalle suoritevelvoitteelle. Suoritevelvoitteet täytetään pääasiassa joko ajan kuluessa (esim. ulkoistukset, hoivapalvelut) tai tiettynä hetkenä (esim. työterveyspalvelut, yksittäiset asiakaskäynnit, lisäpalvelut).
Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten suoritevelvoite on asiakassopimuksessa kuvattu lakisääteinen kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminta. Ulkoistukset perustuvat kiinteään vuosihintaan ja tuloutetaan ajan kuluessa.
Pihlajalinna aikoo ottaa uuden IFRS 15:n käyttöön 1.1.2018 alkavalta tilikaudelta ja soveltaa mukautettua menettelytapaa kirjaamalla tilikauden 2018 alkavaan omaan pääomaan kertyneisiin voittovaroihin standardin käyttöönotosta mahdollisesti syntyvän kumulatiivisen oikaisuvaikutuksen. Pihlajalinna arvioi tämän tilinpäätöksen hetkellä,
ettei standardin käyttöönotolla tule olemaan merkittävää vaikutusta verrattuna Pihlajalinnan nykyisin soveltamiin tuloutuskäytäntöihin. Pihlajalinna tulee jatkamaan käyttöönottoprojektia ja tiedottamaan projektin edistymisestä 2017 julkaistavissa osavuosikatsauksissa.
Pihlajalinna-konsernilla on kaksi toimintasegmenttiä, jotka ovat konsernin strategisia liiketoimintayksiköitä. Strategiset liiketoimintayksiköt tuottavat erilaisia palveluita ja niitä johdetaan erillisinä yksiköinä. Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jonka laatimisperiaatteet ovat IFRS-standardien mukaiset.
Konsernin segmentit ovat Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito (L & E) ja Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut (P & S).
Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito -segmenttiin kuuluvat yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottopalvelut, diagnostiikkapalvelut, työterveydenhoito, hammashoito, kirurgiset palvelut sekä kuntoutuspalvelut.
Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut -segmenttiin kuuluvat hoivapalvelut, perusterveyden- ja sosiaalihuollon ulkoistukset, terveysasemaulkoistukset, vastaanottokeskustoiminta sekä työvoimapalvelut.
Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liikevoittoon. Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari arvioitaessa segmenttien tuloksellisuutta. Konsernissa edellä mainituista arvioinneista ja resurssointipäätöksistä vastaa ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä konsernin johtoryhmä.
Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät emoyhtiön kulut, rahoitustuotot ja -kulut sekä tuloverot. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
| 1 000 € | 2016 | ||
|---|---|---|---|
| L & E | P & S | Yhteensä | |
| Tulos | |||
| Ulkoiset tuotot yhteensä | 213 339 | 185 499 | 398 838 |
| Tuotot myynnistä toiselle segmentille |
2 267 | 4 278 | 6 544 |
| Segmentin liikevaihto | 215 606 | 189 776 | 405 382 |
| Poistot | -10 249 | -2 041 | -12 289 |
| Toimintasegmentin käyttökate | 16 419 | 12 909 | 29 328 |
| Toimintasegmentin käyttökate, % | 7,6 | 6,8 | 7,2 |
| Toimintasegmentin liikevoitto | 6 170 | 10 868 | 17 038 |
| Toimintasegmentin liikevoitto, % | 2,9 | 5,7 | 4,2 |
| Varat | |||
| Toimintasegmentin varat | 138 199 | 49 539 | 187 738 |
| Bruttoinvestoinnit | 22 030 | 5 023 | 27 053 |
| Velat | |||
| Toimintasegmentin velat | 28 471 | 27 141 | 55 612 |
| 1 000 € | 2015 | ||
|---|---|---|---|
| L & E | P & S | Yhteensä | |
| Tulos | |||
| Ulkoiset tuotot yhteensä | 118 417 | 94 899 | 213 316 |
| Tuotot myynnistä toiselle segmentille |
1 043 | 1 853 | 2 896 |
| Segmentin liikevaihto | 119 460 | 96 752 | 216 211 |
| Poistot | -6 371 | -1 620 | -7 991 |
| Toimintasegmentin käyttökate | 9 159 | 3 930 | 13 089 |
| Toimintasegmentin käyttökate, % | 7,7 | 4,1 | 6,1 |
| Toimintasegmentin liikevoitto | 2 787 | 2 311 | 5 098 |
| Toimintasegmentin liikevoitto, % | 2,3 | 2,4 | 2,4 |
| Varat | |||
| Toimintasegmentin varat | 119 610 | 45 212 | 164 822 |
| Bruttoinvestoinnit | 36 001 | 8 024 | 44 025 |
| Velat | |||
| Toimintasegmentin velat | 20 427 | 21 077 | 41 504 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tuotot | ||
| Toimintasegmenttien tuotot | 405 382 | 216 211 |
| Segmenteille kohdistamattomat erät | 426 | 19 |
| Segmenttien välisten tuottojen eliminointi |
-6 716 | -2 903 |
| Konsernin tuotot yhteensä | 399 092 | 213 327 |
| Liikevoitto | ||
| Toimintasegmenttien liikevoitto | 17 038 | 5 098 |
| Segmenteille kohdistamattomat erät | -1 891 | -1 470 |
| Konsernin liikevoitto | 15 147 | 3 628 |
| Varat | ||
| Toimintasegmenttien varat | 187 738 | 164 822 |
| Segmenttien väliset eliminoinnit | -5 855 | -3 901 |
| Segmenteille kohdistamattomat erät | 35 859 | 24 182 |
| Konsernin varat yhteensä | 217 742 | 185 103 |
Segmenttien varoihin ei ole sisällytetty pitkäaikaisia saamisia, laskennallisia verosaamisia, kauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia eikä rahavaroja.
| Velat | ||
|---|---|---|
| Toimintasegmenttien velat | 55 612 | 41 504 |
| Segmenttien väliset eliminoinnit | -5 855 | -3 895 |
| Segmenteille kohdistamattomat erät | 66 975 | 54 042 |
| Konsernin velat yhteensä | 116 732 | 91 650 |
Segmenttien velkoihin eivät sisälly rahoitusvelat, laskennalliset verovelat eivätkä kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat.
| 1 000 € | 2016 | ||
|---|---|---|---|
| Toiminta segmentit yhteensä |
Kohdista mattomat |
Konserni yhteensä |
|
| Rahoitustuotot ja -kulut |
0 | -1 418 | -1 418 |
| Bruttoinvestoinnit | 27 053 | 307 | 27 360 |
| Poistot | -12 289 | -470 | -12 759 |
| 1 000 € | 2015 | ||
|---|---|---|---|
| Toiminta segmentit yhteensä |
Kohdista mattomat |
Konserni yhteensä |
|
| Rahoitustuotot ja -kulut |
0 | -2 316 | -2 316 |
| Bruttoinvestoinnit | 44 025 | 592 | 44 617 |
| Poistot | -7 991 | 38 | -7 953 |
Bruttoinvestointeihin on sisällytetty lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin.
Konsernin tuotot kolmelta suurimmalta kunta-asiakkaalta olivat yhteensä noin 180,2 (106,1) milj. euroa, mikä vastaa 45 (50) % konsernin liikevaihdosta.
L & E -segmentin liikevaihto päättyneellä tilikaudella oli 215,6 (119,5) miljoonaa euroa, kasvua 96,1 miljoonaa euroa eli 80 prosenttia. Liikevaihdon kasvu johtui Kuusiokuntien ja Jämsän erikoissairaanhoidon siirtymisestä Pihlajalinnan tuotantovastuulle sekä Tampereen Lääkärikeskuksen (Koskiklinikka) ja Itä-Suomen Lääkärikeskuksen (ITE) hankinnoista.
L & E -segmentin liikevoitto tilikaudella oli 6,2 (2,8) miljoonaa euroa, oikaistu liikevoitto oli 7,5 (2,8) miljoonaa euroa. Kannattavuus parani erityisesti yritysjärjestelyjen johdosta (Koskiklinikka, ITE), mikä näkyy Lääkärikeskukset- ja Työterveyshuolto-palvelualueiden kannattavuuden paranemisena. Tilikauden käyttökatetta rasittaa edellisellä tilikaudella päättyneen Leikkaustoiminnan palvelualueen tuotantosopimuksen kertaluonteinen hyvite 0,9 miljoonaa euroa. Kyseinen erä on käsitelty liikevoiton oikaisueränä.
P & S -segmentin liikevaihto tilikaudella oli 189,8 (96,8) miljoonaa euroa, kasvua 93,0 miljoonaa euroa eli 96 prosenttia. Kasvu johtui pääosin Kuusiokuntien ja Jämsän sote-ulkoistuksista.
P & S -segmentin liikevoitto tilikaudella oli 10,9 (2,3) miljoonaa euroa, oikaistu liikevoitto oli 11,0 (2,3) miljoonaa euroa. Kannattavuus parani vertailukauteen nähden lähinnä Kuusiokuntien, Mänttä-Vilppulan ja Jämsän sote-ulkoistusten vuoksi.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Palveluiden myynti | 398 969 | 213 165 |
| Tavaroiden myynti | 123 | 161 |
| Yhteensä | 399 092 | 213 326 |
Konsernin tuotot ovat kaikki Suomesta.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödyk keiden myyntivoitot |
239 | 140 |
| Vuokratuotot | 463 | 300 |
| Julkiset avustukset | 686 | 234 |
| Vakuutuskorvaukset | 52 | |
| Muut tuottoerät | 70 | 79 |
| Yhteensä | 1 511 | 753 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Materiaalit ja tarveaineet | -14 061 | -10 365 |
| Varaston muutos | -208 | -38 |
| Ulkopuoliset palvelut | -153 719 | -71 509 |
| Yhteensä | -167 988 | -81 913 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -134 474 | -78 498 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | -24 591 | -14 629 |
| Muut henkilösivukulut | -8 106 | -4 281 |
| Yhteensä | -167 171 | -97 409 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikaudella | 4 379 | 2 503 |
Tiedot lähipiirin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 32 Lähipiiritapahtumat.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Tavaramerkit | -771 | -527 |
| Aktivoidut kehittämismenot | -263 | -115 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -3 514 | -2 242 |
| -4 548 | -2 884 | |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset | -3 523 | -2 121 |
| Rakennukset, Suunterveydenhoidon ja Leikkaustoiminnan uudelleen järjestely (omaisuuden |
||
| arvonalentuminen) | -469 | |
| Koneet ja kalusto | -4 218 | -2 948 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -1 | 0 |
| -8 211 | -5 069 | |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä |
-12 759 | -7 953 |
| Oikaistuun liikevoittoon vaikuttavat poistot ja arvonalentumiset |
||
| Suunterveydenhoidon ja Leikkaustoi minnan palvelualueiden uudelleenjär jestely, arvonalentuminen |
469 | |
| Yhteensä | 469 | 0 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Toimitilakulut | -13 803 | -9 466 |
| Kalusto ja tietohallintokulut | -11 528 | -6 473 |
| Myynti- ja markkinointikulut | -4 831 | -3 285 |
| Muut kuluerät | -7 580 | -3 883 |
| Yhteensä | -37 743 | -23 107 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista |
14 | 15 |
| Korkotuotot lainoista ja muista saamisista |
94 | 153 |
| Muut rahoitustuotot | 8 | 4 |
| Yhteensä | 116 | 171 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Korkokulut jaksotettuun hankintame noon arvostettavista rahoitusveloista |
-1 061 | -1 741 |
| Muut rahoituskulut | -473 | -473 |
| Uudelleenrahoituskulut | -273 | |
| Yhteensä | -1 534 | -2 487 |
| Rahoituskulujen oikaisuerät | ||
| Uudelleenrahoituskulut | -273 | |
| Yhteensä | 0 | -273 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero |
-2 465 | -827 |
| Edellisten tilikausien verot | -19 | 9 |
| Laskennalliset verot: | ||
| Syntyneet ja purkautuneet väliaikai set erot |
-471 | 724 |
| Yhteensä | -2 954 | -93 |
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut verot 2015 |
Ennen veroja Verovaikutus | |
| Osakeantien kulut | 2 682 | -639 |
| Yhteensä | 2 682 | -639 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin 20 %:n verokannalla
laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 13 729 | 1 313 |
| Verot laskettuna Suomen verokannalla | -2 746 | -263 |
| Verovapaat tuotot | 3 | 3 |
| Vähennyskelvottomat menot | -379 | -1 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaa miset verotappioista |
-51 | -28 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotap pioiden käyttö |
106 | 143 |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 41 | -14 |
| Muut erät | 91 | 57 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | -19 | 9 |
| Verot tuloslaskelmassa | -2 954 | -93 |
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tilikauden tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Emoyhtiöllä ei ole laimentavia instrumentteja.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos, euroa |
8 048 302,15 | 463 730,80 |
| Ulkona olevat osakkeet , painotettu keskiarvo |
20 613 146 | 16 767 940 |
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,39 | 0,03 |
| 1 000 € | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelli set hyödykkeet |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2016 | 88 | 41 032 | 21 080 | 143 | 315 | 62 657 |
| Lisäykset | 927 | 3 359 | 72 | 4 357 | ||
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 321 | 1 005 | 3 | 1 329 | ||
| Siirrot erien välillä | 946 | 1 477 | -325 | 2 098 | ||
| Vähennykset | -186 | -661 | -847 | |||
| Hankintameno 31.12.2016 | 88 | 43 039 | 26 260 | 146 | 61 | 69 595 |
| Kertyneet poistot 1.1.2016 | -5 329 | -8 719 | 0 | 0 | -14 049 | |
| Poistot | -3 992 | -4 218 | -1 | -8 211 | ||
| Siirrot erien välillä | -940 | -1 433 | -2 373 | |||
| Vähennykset | 186 | 350 | 536 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2016 | -10 076 | -14 020 | -1 | 0 | -24 098 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2016 | 88 | 35 702 | 12 361 | 143 | 315 | 48 609 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 88 | 32 963 | 12 241 | 145 | 61 | 45 498 |
| 1 000 € | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koneet | Muut aineelli | Keskeneräiset | ||||
| Maa-alueet | Rakennukset | ja kalusto | set hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2015 | 163 | 29 090 | 14 621 | 122 | 1 058 | 45 053 |
| Lisäykset | 10 689 | 4 373 | 534 | 15 596 | ||
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 44 | 8 031 | 2 356 | 27 | 0 | 10 459 |
| Siirrot erien välillä | 1 273 | 8 | -2 | -1 278 | 0 | |
| Vähennykset | -118 | -8 050 | -278 | -3 | -8 449 | |
| Hankintameno 31.12.2015 | 88 | 41 032 | 21 080 | 143 | 315 | 62 657 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | -3 831 | -5 888 | -1 | -9 720 | ||
| Poistot | -2 121 | -2 948 | 0 | -5 069 | ||
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 0 | |||||
| Vähennykset | 622 | 116 | 1 | 740 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | -5 329 | -8 719 | 0 | 0 | -14 049 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 163 | 25 259 | 8 732 | 120 | 1 058 | 35 333 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 88 | 35 702 | 12 361 | 143 | 315 | 48 608 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1 000 € | |||
|---|---|---|---|
| Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Yhteensä | |
| 31/12/16 | |||
| Hankintamenot | 26 836 | 1 452 | 28 288 |
| Kertyneet poistot | -4 786 | -729 | -5 515 |
| Kirjanpitoarvo | 22 050 | 723 | 22 773 |
| 31/12/15 | |||
| Hankintamenot | 26 836 | 1 059 | 27 895 |
| Kertyneet poistot | -2 480 | -261 | -2 741 |
| Kirjanpitoarvo | 24 356 | 798 | 25 154 |
Konserni teki vuonna 2013 Dextra Oy:n sairaalakiinteistöä koskevan 15 vuoden myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen, joka täytti rahoitusleasingsopimuksen kriteerit. Vuonna 2015 konserni myi viisi hoivakiinteistöään ja vuokrasi ne takaisin 15 vuodeksi. Niin ikään Koskiklinikan vuokrasopimus on tulkittu 12 vuoden myynti- ja takaisinvuokraussopimukseksi ja täyttää rahoitusleasingsopimuksen kriteerit.
Aineellisten hyödykkeiden hankintamenon lisäyksiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä 393 tuhatta euroa (16 304 tuhatta euroa vuonna 2015).
| 1 000 € | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikearvo | Tavaramerkit | Kehittämis menot |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2016 | 76 056 | 7 153 | 1 613 | 12 391 | 1 506 | 98 719 |
| Lisäykset | 936 | 342 | 1 278 | |||
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 16 214 | 610 | 3 579 | 20 403 | ||
| Siirrot erien välillä | 1 046 | 953 | -1 726 | 273 | ||
| Vähennykset | 0 | |||||
| Hankintameno 31.12.2016 | 92 270 | 7 762 | 2 659 | 17 859 | 122 | 120 673 |
| Kertyneet poistot 1.1.2016 | -1 603 | -240 | -5 694 | 0 | -7 536 | |
| Poistot | -771 | -263 | -3 514 | -4 548 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2016 | -2 374 | -503 | -9 208 | 0 | -12 085 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2016 | 76 056 | 5 550 | 1 373 | 6 696 | 1 506 | 91 182 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 92 270 | 5 389 | 2 157 | 8 651 | 122 | 108 589 |
| 1 000 € | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kehittämis | Muut aineettomat |
Ennakko | ||||
| Liikearvo | Tavaramerkit | menot | hyödykkeet | maksut | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2015 | 56 249 | 5 268 | 1 333 | 7 304 | 469 | 70 622 |
| Lisäykset | 1 326 | 649 | 1 506 | 3 481 | ||
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 19 970 | 1 885 | 3 969 | 25 824 | ||
| Siirrot erien välillä | 469 | -469 | ||||
| Vähennykset | -163 | -1 046 | -1 209 | |||
| Hankintameno 31.12.2015 | 76 056 | 7 153 | 1 613 | 12 391 | 1 506 | 98 719 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | -1 076 | -125 | -3 451 | -4 652 | ||
| Poistot | -527 | -115 | -2 242 | -2 884 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | -1 603 | -240 | -5 694 | -7 536 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 56 249 | 4 192 | 1 208 | 3 852 | 469 | 65 970 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 76 056 | 5 550 | 1 373 | 6 698 | 1 506 | 91 183 |
Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät lisenssejä, atk-ohjelmistoja sekä liiketoimintojen yhdistämisissä hankittuja asiakassopimuksia ja niihin liittyviä asiakassuhteita, kilpailukieltosopimuksia ja sertifikaatteja.
Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu toimintasegmenteille Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito (L & E) sekä Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut (P & S). Konserni on määrittänyt rahavirtaa tuottaviksi yksiköiksi (CGU) toimintasegmentit. Liikearvon kirjanpitoarvot jakaantuivat seuraavasti toimintasegmenteille:
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito (L & E) |
73 993 | 48 839 |
| Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut (P & S) |
18 278 | 15 787 |
| Testattu liikearvo | 92 270 | 64 626 |
| Koskiklinikan hankinnasta aiheutunut liikearvo |
11 430 | |
| Taseen mukainen liikearvo tilikauden lopussa |
92 270 | 76 056 |
Liikearvon arvonalentumistestauksen ajankohta tilikaudella oli tilikauden loppu. Edellisellä tilikaudella testaus on suoritettu lokakuun lopun 2015 tilanteesta hallitusaikataulujen johdosta. Tilikauden 2015 arvonalentumistestauksessa ei huomioitu Koskiklinikan hankinnasta syntynyttä liikearvoa 11,4 milj. euroa eikä hankinnan kassavirtoja.
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Rahavirtaennusteet pohjautuvat hallituksen hyväksymään tilikauden 2017 budjettiin ja rahavirta-arviot vuosille 2018–2021 perustuvat segmenttien johdon näkemyksiin liiketoiminnan kasvusta ja kannattavuudesta. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on kapitalisoitu tasaista 2 %:n kasvutekijää käyttämällä.
Edellisen tilikauden arvonalentumistestauksessa kokonaisulkoistusten rahavirrat olivat konservatiivisesti huomioitu vain sopimusten voimassaoloajalta, maksimissaan vuoteen 2026. Tilikauden 2016 testaus on suoritettu liiketoiminnan jatkuvuuden periaatetta noudattaen.
Päätearvon laskennassa käytetty kasvuprosentti 2 % vastaa toimialan pitkän aikavälin toteutunutta kasvua.
Budjetoitu ja ennustettu liikevoitto perustuvat toteutuneeseen keskimääräiseen liikevoittoon ja segmentin johdon käsitykseen volyymien kehityksestä. Mahdollinen kilpailun kiristyminen toimialalla on otettu huomioon tehtäessä arvioita liiketoiminnan volyymeista ja kannattavuudesta. Testaus on tilikaudella suoritettu liiketoiminnan jatkuvuuden periaatetta noudattaen.
Edellisen tilikauden kokonaisulkoistusten rahavirrat oli testauksessa huomioitu vain sopimusten voimassaoloajalta.
Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Käytetty diskonttokorko Lääkärikeskukset- ja erikoissairaanhoito -segmentillä oli 8,37 % (8,98 %) ja Perusterveydenja sosiaalihuollon palvelut segmentin osalta 8,39 % (11,23 %).
Päätearvon laskennassa käytetty kasvuprosentti 2 % vastaa toimialan pitkän aikavälin toteutunutta kasvua.
Arvonalentumistestausten perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon molemmissa segmenteissä (CGU).
Kukin seuraavista muutoksista muiden tekijöiden pysyessä ennallaan johtaisi siihen, että segmentin varojen kirjanpitoarvo olisi segmentin kerrytettävissä olevan rahamäärän suuruinen:
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito (L & E) | ||
| - volyymin lasku | 26,5 % | 15,1 % |
| - liikevoitto %:n heikentyminen | 2,3 % -yksikköä | 1,4 % -yksikköä |
| - diskonttokoron nouseminen | 4,4 % -yksikköä | 2,4 % -yksikköä |
| - volyymin lasku | 69,5 % | 21,9 % |
|---|---|---|
| - liikevoitto %:n heikentyminen | 4,8 % -yksikköä | 1,2 % -yksikköä |
| - diskonttokoron nouseminen | 45,0 % -yksikköä | 14,0 % -yksikköä |
Konserni laajeni tilikaudella 2016 useilla yrityskaupoilla.
Pihlajalinna toteutti 8.2.2016 Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy:n (ITE) osakekaupan. Toteutuspäivänä rahana maksettu kauppahinta oli 6, 8 miljoonaa euroa. Heinäkuun alussa maksettiin kauppaan liittynyt lisäkauppahinta 1,5 miljoonaa euroa sekä kaupantekohetken nettokassa 0,4 miljoonaa euroa. Lisäkauppahinta perustui kohteen vuoden 2015 vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen tuloskehitykseen, joka oli ennakoitua parempi.
Pihlajalinna vahvisti lääkäriasematoimintaansa Lappeenrannassa ostamalla enemmistön Lääkäriasema DokTori Oy:stä 9.2.2016.
Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen toimintoja vahvistettiin 7.3.2016 ostamalla enemmistöt Etelä-Pohjanmaan Sydäntutkimuspalvelu Oy:stä, Kompassi Hammaslääkärikeskus Oy:stä ja Kompassi Lääkärikeskus Oy:stä Kauppa toteutettiin 1.4.2016.Etelä-Pohjanmaan Sydäntutkimuspalvelu Oy:n ja Kompassi Lääkärikeskus Oy:n määräysvallattomien omistajien osuudet lunastettiin 30.12.2016 tehdyllä kaupalla.
Suunterveydenhuollon palvelualuetta vahvistettiin pääkaupunkiseudulla toteuttamalla 6.6.2016 Ala-Malmin Hammaslääkärit Oy:n osakekauppa.
Pihlajalinna hankki 1.11.2016 Jämsän Lääkärikeskus Oy:n osakekannan vahvistaakseen asemaansa ja palveluitaan Keski-Suomen alueella. Lisäksi Pihlajalinna hankki 30.11.2016 MediApu Oy:n koko osakekannan. MediApu on oululainen rekrytointipalvelu, joka rekrytoi lääkäreitä kuntiin suoriin työ- ja palkkasuhteisiin.
Seuraavat osittain alustavat tiedot yrityshankinnoista on esitetty yhdistettynä, koska hankinnat eivät ole yksittäin tarkasteltuina olennaisia:
| 1 000 € | 2016 |
|---|---|
| Luovutettu vastike | |
| Käteinen raha, peruskauppahinta | 22 213 |
| Käteinen raha, ehdollinen vastike | 1 895 |
| Ehdollinen vastike | 2 360 |
| Kokonaishankintameno | 26 469 |
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| 1 000 € | Liite | 2016 |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomai | ||
| suushyödykkeet | 12 | 1 329 |
| Aineettomat hyödykkeet | 13 | 4 189 |
| Vaihto-omaisuus | 413 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 2 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 3 358 | |
| Rahavarat | 5 420 | |
| Varat yhteensä | 14 712 | |
| Laskennallinen verovelka | -817 | |
| Rahoitusvelat | -1 355 | |
| Muut velat | -2 286 | |
| Velat yhteensä | -4 457 | |
| Nettovarallisuus | 10 255 | |
| Liikearvon syntyminen hankinnassa | ||
| Luovutettu vastike | 26 469 | |
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva | ||
| nettovarallisuus | -10 255 | |
| Liikearvo | 13 | 16 214 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 24 108 | |
| Hankinnan kohteiden rahavarat | -5 420 | |
| Rahavirtavaikutus | 18 688 |
Aineettomina hyödykkeinä erilleen liikearvosta hankinnassa kirjattiin asiakassopimuksia, kilpailukieltosopimuksia, tavaramerkki sekä potilastietokantaa. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on määritetty yrityskaupoissa vakiintuneen hintatason ja tulevien kassavirtojen diskontattujen arvojen perusteella. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu tuotto-odotuksista, hankittujen yritysten ammattitaitoisesta työvoimasta sekä synergiaeduista.
Hankintoihin liittyvät kulut 465 tuhatta on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.
Hankittujen liiketoimintojen liikevaihto ja tulokset hankintahetkestä alkaen, liikevaihto yhteensä 15 522 tuhatta euroa ja liikevoitto yhteensä 1 781 tuhatta euroa, sisältyvät konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Mikäli tilikaudella hankitut liiketoiminnat olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2016 alusta, olisi konsernin liikevaihto ollut 402 895 tuhatta euroa ja tilikauden liikevoitto 16 135 tuhatta euroa.
Konserni laajeni tilikaudella 2015 useilla yrityskaupoilla.
Pietarsaaren Medicenter Oy:n liiketoimintakauppa toteutui 1.2.2015.
Pihlajalinna -konserni hankki helmikuussa toteutetulla kaupalla 100 %:n omistuksen jyväskyläläisestäsuunterveydenhuoltoyhtiö Wiisuri Oy:stä.
MediLappi Oy:n osakekaupan välimiesmenettely saatiin päätökseen helmikuussa. Kauppahinnaksi vahvistui 0,2 milj. euroa enemmän kuin johto oli tilinpäätöstä 2014 laatiessa arvioinut.
Maaliskuun alussa toteutetulla kaupalla Suomen Keinojuuriklinikka Oy:stä tuli osa Pihlajalinna -konsernia.
31.3.2015 konserni hankki Varsinais-Suomesta hoivakotiyhtiöt Hoitokoti Matinkartano Oy:n, Hoitokoti Setälänpiha Oy:n sekä Raision Oiva Oy:n.
Seuraavat tiedot yrityshankinnoista on esitetty yhdistettynä, koska hankinnat eivät ole yksittäin tarkasteltuina olennaisia:
| 1 000 € | 2016 |
|---|---|
| Luovutettu vastike | |
| Käteinen raha | 16 825 |
| Kokonaishankintameno | 16 825 |
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| 1 000 € | Liite | 2016 |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 775 |
| Aineettomat hyödykkeet | 13 | 1 693 |
| Vaihto-omaisuus | 211 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1 307 | |
| Rahavarat | 5 438 | |
| Varat yhteensä | 9 423 | |
| Laskennallinen verovelka | -339 | |
| Rahoitusvelat | -278 | |
| Muut velat | -523 | |
| Velat yhteensä | -1 139 | |
| Nettovarallisuus | 8 285 | |
| Liikearvon syntyminen hankinnassa | ||
| Luovutettu vastike | 16 825 | |
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva | ||
| nettovarallisuus | -8 285 | |
| Liikearvo | 13 | 8 540 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 16 825 | |
| Hankinnan kohteiden rahavarat | -5 438 | |
| Rahavirtavaikutus | 11 388 |
Aineettomina hyödykkeinä erilleen liikearvosta hankinnassa kirjattiin asiakassopimuksia, kilpailukieltosopimuksia sekä potilastietokantaa. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on määritetty yrityskaupoissa vakiintuneen hintatason ja tulevien kassavirtojen diskontattujen arvojen perusteella. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu tuotto-odotuksista, hankittujen yritysten ammattitaitoisesta työvoimasta sekä synergiaeduista.
Hankintoihin liittyvät kulut 322 tuhatta on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.
Hankittujen liiketoimintojen liikevaihto ja tulokset hankintahetkestä alkaen, liikevaihto yhteensä 11 828 tuhatta euroa ja liikevoitto yhteensä 1 082 tuhatta euroa, sisältyvät konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Mikäli tilikaudella hankitut liiketoiminnat olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2015 alusta, olisi konsernin liikevaihto ollut 216 064 tuhatta euroa ja tilikauden liikevoitto 3 744 tuhatta euroa.
Pihlajalinna -konserni hankki 30.12.2015 toteutetulla kaupalla Tampereen Lääkärikeskus Oy:n (Koskiklinikka) koko osakekannan. Kauppaan sisältyy myös Koskiklinikan 50 prosentin omistusosuus kuvantamispalveluita tuottavasta Röntgentutka Oy:stä.
Koskiklinikan lääkärikeskus ja sairaala sekä neljä pienempää lääkäriasemaa vahvistavat Pihlajalinnan strategiaa kasvaa Suomen johtavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijaksi.
Kauppahinta maksettiin käteisellä.
| 1 000 € | 2015 |
|---|---|
| Luovutettu vastike | |
| Käteinen raha | 25 245 |
| Kokonaishankintameno | 25 245 |
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| 1 000 € | Liite | 2015 |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 9 683 |
| Tavaramerkki | 13 | 1 885 |
| Aineettomat hyödykkeet | 13 | 2 276 |
| Osakkuusyritys | 2 839 | |
| Laskennallinen verosaaminen | 79 | |
| Vaihto-omaisuus | 273 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 1 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1 833 | |
| Rahavarat | 5 130 | |
| Varat yhteensä | 23 999 | |
| Laskennallinen verovelka | -839 | |
| Rahoitusvelat | -6 037 | |
| Muut velat | -3 309 | |
| Velat yhteensä | -10 185 | |
| Nettovarallisuus | 13 815 | |
| Liikearvon syntyminen hankinnassa | ||
| Luovutettu vastike | 25 245 | |
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva | ||
| nettovarallisuus | -13 815 | |
| Liikearvo | 13 | 11 430 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 25 245 | |
| Hankinnan kohteiden rahavarat | -5 130 | |
| Rahavirtavaikutus | 20 115 |
Aineettomina hyödykkeinä erilleen liikearvosta hankinnassa kirjattiin tavaramerkki, asiakassopimuksia, kilpailukieltosopimuksia sekä potilastietokantaa. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on määritetty yrityskaupoissa vakiintuneen hintatason ja tulevien kassavirtojen diskontattujen arvojen perusteella. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu tuotto-odotuksista, hankittujen yritysten ammattitaitoisesta työvoimasta sekä synergiaeduista.
Hankintoihin liittyvät kulut 490 tuhatta euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.
Mikäli Koskiklinikka olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2015 alusta, olisi konsernin liikevaihto ollut 242 448 tuhatta euroa ja tilikauden liikevoitto 5 072 tuhatta euroa.
Mikäli Koskiklinikka ja 2015 yrityshankinnat olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2015 alusta, olisi konsernin liikevaihto ollut 245 185 tuhatta euroa ja tilikauden liikevoitto 5 188 tuhatta euroa.
Konserni on sitoutunut maksamaan ehdollisena vastikkeena tilikauden 2016 hankinnoinoista 2 381 tuhatta euroa. Vastikkeen toteutuminen riippuu erilaisista tuloksentekokykyä kuvaavista mittareista.
Ehdollisten vastikkeiden käypä arvo on määritetty hallituksen hyväksymän tilikauden 2017 budjetin ja johdon laatimien ennusteiden 2018–2019 pohjalta. Arviot perustuvat 3 %:n diskonttauskorkoon.
Ehdollisen vastikkeen käyvän arvon muutos on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Diskonttamisesta aiheutuva arvostusero on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Ehdollinen vastike 1.1. | 2 982 | 5 450 |
| Ehdollisen vastikkeen lisäys liiketoimintojen hankinnasta |
2 360 | |
| Ehdollisen vastikkeen käyvän arvon nousu |
154 | |
| Ehdollisen vastikkeen realisoitu maton käyvän arvon lasku |
-661 | -502 |
| Diskonttauksen purkautumisen vaikutus |
70 | 146 |
| Tilikaudella maksettu ehdolli nen vastike |
-2 370 | -2 266 |
| Ehdollinen vastike 31.12. | 2 381 | 2 982 |
Hankinnasta erillisenä liiketoimena konserni oli sitoutunut maksamaan 171 tuhatta lisäkauppahintana, joka on kirjattu työsuhdeetuuksista aiheutuneisiin kuluihin.
Konsernin rahavirtalaskelmassa rivillä tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla on esitetty seuraavat erät nettona:
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tilikauden hankinnat, rahavirta vaikutus |
18 688 | 31 503 |
| Tilikaudella maksettu ehdolli | ||
| nen vastike | 2 370 | 2 266 |
| Yhteensä | 21 059 | 33 769 |
Konsernilla on 31 (33) tytäryritystä vuonna 2016. Tytäryrityksistä 26 (28) on 100 % omistettuja ja 5 (5) tytäryritystä on osittain omistettuja. Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty liitetiedossa 32 "Lähipiiritapahtumat".
Vuonna 2016 konsernilla on 2 (2) osakkuusyritystä, 1 (1) yhteisyritys sekä 1 (1) yhteinen toiminto.
| 1 000 € | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pääasiallinen toimipaikka |
Määräysvallattomien omistajien osuus äänivallasta |
Määräysvallattomien omistajien osuus voitosta tai tappiosta |
Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta |
||||
| Tytäryritys | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | |
| Jokilaakson Terveys Oy | Jämsä | 49 % | 49 % | 265 | 581 | 1 080 | 1 109 |
| Mänttä | |||||||
| Mäntänvuoren Terveys Oy | Vilppula | 49 % | 49 % | 895 | 74 | 371 | 89 |
| Jämsän Terveys Oy | Jämsä | 49 % | 49 % | 206 | 110 | 326 | 120 |
| Kuusiolinna Terveys Oy | Alavus | 49 % | 49 % | 1 044 | -8 | 1 046 | 2 |
| Kolmostien Terveys Oy | Parkano | 39 % | 49 % | 316 | -1 | 417 | 4 |
| 2 726 | 756 | 3 240 | 1 324 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Jokilaakson Terveys Oy |
Mäntänvuoren Terveys Oy |
Terveys Oy | Jämsän | Terveys Oy | Kuusiolinna | Terveys Oy | Kolmostien | |||
| Lyhytaikaiset varat | 4 047 | 4 478 | 6 550 | 5 404 | 7 336 | 5 749 | 13 069 | 63 | 4 329 | 10 |
| Pitkäaikaiset varat | 1 344 | 1 217 | 1 336 | 1 432 | 345 | 198 | 400 | 39 | 1 093 | 1 046 |
| Lyhytaikaiset velat | 3 008 | 3 241 | 7 081 | 6 605 | 6 979 | 5 698 | 11 285 | 99 | 4 344 | 1 047 |
| Pitkäaikaiset velat | ||||||||||
| Liikevaihto | 24 302 | 23 848 | 40 931 | 39 039 | 72 807 | 11 771 | 81 014 | 33 504 | ||
| Liikevoitto | 662 | 1 410 | 2 277 | 200 | 547 | 281 | 2 705 | -20 | 1 034 | -2 |
| Voitto / tappio | 540 | 1 185 | 1 827 | 150 | 421 | 224 | 2 131 | -16 | 810 | -2 |
| Emoyrityksen omistajien osuus voitosta/tappiosta |
276 | 604 | 932 | 77 | 215 | 114 | 1 087 | -8 | 494 | -1 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus voitosta/ tappiosta |
265 | 265 | 895 | 895 | 206 | 206 | 1 044 | 1 044 | 316 | 316 |
| Liiketoiminnan nettoraha | ||||||||||
| virta | 2 565 | -1 218 | -19 | 2 447 | 2 714 | 2 441 | 10 501 | -34 | 605 | -1 |
| Investointien nettorahavirta | -519 | -87 | -93 | -69 | -274 | -43 | -400 | -35 | -189 | 0 |
| Rahoituksen nettorahavirta, | -603 | -1 002 | 647 | -201 | -2 | 19 | -57 | 69 | 932 | 10 |
| josta määräysvallattomille omistajille maksetut osingot |
-294 | -490 | -49 | -98 |
Sinisteri Duo Oy on purettu. Yhtiön varat on jaettu osakkaille tilikauden 2016 aikana. Sinister Duo Oy ei omista Pihlajalinna Oyj:n osakkeita tilanteessa 31.12.2016.
Edellisen tilikauden lopussa Sinister Duo Oy omisti 330 000 Pihlajalinna Oyj:n osaketta. Sinister Duon omistivat Pihlajalinnan johtoon ja avainhenkilöihin kuuluvat yksityishenkilöt. Pihlajalinna ei osallistunut Sinister Duo Oy:n rahoittamiseen eikä vakuuksien järjestämiseen.
| 1 000 € | 2016 | 2015 | |
|---|---|---|---|
| Osuudet osakkuusyrityksissä | |||
| Osuudet yhteisyrityksissä | Röntgentutka Oy | 2 795 | 2 839 |
| Osuudet yhteisissä toiminnoissa | 40 | 40 | |
| Tasearvo yhteensä | 2 835 | 2 879 |
| Nimi | Pääasiallinen toimipaikka | Toimiala | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Dextra Lapsettomuusklinikka Oy | Helsinki | Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut |
49 % | 49 % |
| Ohjelmistojen suunnittelu ja | ||||
| Insta Care Oy | Tampere | valmistus | 50 % | 50 % |
| Röntgentutka Oy | Tampere | Kuvantaminen | 50 % | 50 % |
| 1 000 € | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Röntgentutka Oy | Insta Care Oy | Lapsettomuusklinikka Oy | Dextra | |||
| Lyhytaikaiset varat | 1 642 | 1 676 | 138 | 54 | 1 013 | 740 |
| Lyhytaikaisiin varoihin sisältyvät rahavarat | 1 013 | 1 105 | 74 | 27 | 400 | 328 |
| Pitkäaikaiset varat | 1 173 | 1 370 | 269 | 359 | 1 669 | 1 991 |
| Lyhytaikaiset velat | 633 | 704 | 235 | 366 | 2 143 | 2 290 |
| Lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät rahoitusvelat | 71 | 71 | 85 | - | 1 700 | 2 000 |
| Pitkäaikaiset velat | 345 | 417 | 200 | 200 | 1 345 | 1 345 |
| Pitkäaikaisiin velkoihin sisältyvät rahoitusvelat | 345 | 417 | 200 | 200 | 1 345 | 1 345 |
| Liikevaihto | 3 905 | 4 199 | 483 | 292 | 3 292 | 2 474 |
| Poistot | -291 | -243 | -90 | -90 | -338 | -332 |
| Liikevoitto | 518 | 893 | -270 | -167 | 195 | -24 |
| Voitto / tappio | 412 | 715 | -275 | -173 | 97 | -178 |
| Korkotuotot | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Korkokulut | -4 | -2 | -5 | -6 | -99 | -154 |
| Tuloverokulu tai -tuotto | -101 | -176 | - | - | ||
| Osakkuusyrityksen nettovarat | 1 837 | 1 925 | -28 | -152 | -806 | -904 |
| Konsernin omistusosuus | 50 % | 50 % | 50 % | 50 % | 49 % | 49 % |
| Osakkuusyrityksen tasearvo konsernin taseessa | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteisyrityksen tasearvo konsernin taseessa | 2 795 | 2 839 |
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta esitetään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -erässä, mutta vain siihen määrään asti, kuin konsernin osakesijoituksella oli tasearvoa. Dextra Lapsettomuusklinikan tasearvo 196 tuhatta euroa on kirjattu alas vuonna 2014, samoin Insta Caren tasearvo (70 tuhatta vuonna 2015 ja 31 tuhatta vuonna 2014) on kirjattu alas. Röntgentutka Oy:n tulos yhdistellään alkaen 1.1.2016.
Konserni on taannut Dextra Lapsettomuusklinikka Oy:n pankkilainan ja vuokrasitoumuksen.
Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona omistusosuuden mukaan.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 1 495 | 1 445 |
| Maksetut vuokravakuudet | 1 247 | 1 225 |
| Siirtosaamiset | 63 | 157 |
| Yhteensä | 2 805 | 2 827 |
Pihlajalinna Terveys Oy:llä on Dextra Lapsettomuusklinikka Oy:ltä vaihtovelkakirjalainasaaminen yhteensä 0,5 milj. euroa ja muu pitkäaikainen lainasaaminen 0,8 milj. euroa. Dextra Lapsettomuusklinikka on rekisteröinyt kaupparekisteriin 2.1.2015 osakepääomansa menetyksen. Yhtiö johto on käyttänyt harkintaansa ja arvioinut saamiensa ennusteiden ja viimeisimmän kehityksen perusteella, että lainasaamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Pihlajalinna Terveys Oy:llä on Insta Care Oy:ltä lainasaaminen 0,2 milj. euroa.
| 1 000 € | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2016 | Liite | Lainat ja muut saamiset |
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoi tusvelat |
Tase-erien kirjan pitoarvot yhteensä |
Käyvät arvot yhteensä |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 17 | 1 495 | 1 495 | 1 495 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Myyntisaamiset | 21 | 15 968 | 15 968 | 15 968 | |
| Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä | 21 | 11 | 11 | 11 | |
| Muut saamiset | 21 | 3 168 | 3 168 | 3 168 | |
| Rahavarat | 22 | 27 537 | 27 537 | 27 537 | |
| Yhteensä | 48 179 | 0 | 48 179 | 48 179 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 26 | 24 877 | 24 877 | 24 877 | |
| Rahoitusleasingvelat | 26 | 20 739 | 20 739 | 20 739 | |
| Muut velat | 26 | 833 | 833 | 833 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 26 | 350 | 350 | 350 | |
| Luotollinen shekkitili | 26 | 343 | 343 | 343 | |
| Rahoitusleasingvelat | 26 | 2 520 | 2 520 | 2 520 | |
| Ostovelat ja muut velat | 27 | 13 176 | 13 176 | 13 176 | |
| Yhteensä | 62 838 | 62 838 | 62 838 |
| 1 000 € | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Lainat ja muut |
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoi |
Tase-erien kirjan | Käyvät | ||
| 31.12.2015 Pitkäaikaiset rahoitusvarat |
Liite | saamiset | tusvelat | pitoarvot yhteensä | arvot yhteensä |
| Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 17 | 1 445 | 1 445 | 1 445 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Myyntisaamiset | 21 | 15 567 | 15 567 | 15 567 | |
| Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 21 | 10 | 10 | 10 | |
| Muut saamiset | 21 | 87 | 87 | 87 | |
| Rahavarat | 22 | 15 330 | 15 330 | 15 330 | |
| Yhteensä | 32 439 | 0 | 32 439 | 32 439 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 26 | 12 122 | 12 122 | 12 122 | |
| Rahoitusleasingvelat | 26 | 23 029 | 23 029 | 23 029 | |
| Muut velat | 26 | 870 | 870 | 870 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 26 | 324 | 324 | 324 | |
| Rahoitusleasingvelat | 26 | 2 272 | 2 272 | 2 272 | |
| Muut velat | 26 | 246 | 246 | 246 | |
| Ostovelat ja muut velat | 27 | 8 635 | 8 635 | 8 635 | |
| Yhteensä | 47 498 | 47 498 | 47 498 |
Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:
Yhtiön johto on käyttänyt harkintaansa ja arvioinut saamiensa ennusteiden ja viimeisimmän kehityksen perusteella, että lainasaamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Lainojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Lainojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut.
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, jolloin käyvät arvot perustuvat suoraan markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).
Konsernin kaikki käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat (eli kaikki konsernin johdannaiset) kuuluvat IFRS 7:n mukaisen käyvän arvon hierarkian tasolle 2. Näiden instrumenttien käypä arvo raportointikauden päättymishetkellä oli 0 tuhatta euroa (0 tuhatta euroa). Myös pitkäaikaiset rahoitusvelat (lainat rahoituslaitoksilt ja rahoitusleasingvelat) kuuluvat käyvän arvon hierarkiatasolle 2. Muihin velkoihin sisältyvä ehdollinen vastike 2 381 (2 982) tuhatta euroa kuluu käyvän arvon hierarkiatasolle 3.
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana:
| 1 000 € | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | 1.1.2016 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Ostetut tytäryritykset |
Muut | 31.12.2016 |
| Vahvistetut tappiot | 984 | -891 | 93 | |||
| Velka B-sarjan osakkeenomistajille | 875 | 156 | 1 031 | |||
| Muut erät | 659 | -192 | 466 | |||
| Laskennalliset verosaamiset taseessa | 2 519 | -927 | 0 | 0 | 0 | 1 590 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 1 552 | 241 | 1 793 | |||
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus käypään arvoon liiketoimintojen |
||||||
| yhdistämisessä | 3 576 | -689 | 817 | 3 704 | ||
| Muut erät | 59 | -8 | 51 | |||
| Laskennalliset verovelat taseessa | 5 185 | -456 | 0 | 817 | 0 | 5 548 |
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana:
| 1 000 € | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | 1.1.2015 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Ostetut tytäryritykset |
Muut | 31.12.2015 |
| Vahvistetut tappiot | 145 | 839 | 984 | |||
| Velka B-sarjan osakkeenomistajille | 741 | 134 | 875 | |||
| Muut erät | 208 | 372 | 79 | 659 | ||
| Laskennalliset verosaamiset taseessa | 1 094 | 1 345 | 0 | 79 | 0 | 2 519 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 1 134 | 411 | 8 | 1 552 | ||
| Listautumisannin ja suunnatun annin SVOP:iin kirjattujen kulujen vero |
639 | -639 | 0 | |||
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus käypään arvoon liiketoimintojen |
||||||
| yhdistämisessä | 2 839 | -439 | 1 176 | 3 576 | ||
| Muut erät | 119 | -60 | 59 | |||
| Laskennalliset verovelat taseessa | 4 092 | 551 | -639 | 1 184 | 0 | 5 185 |
Konsernilla oli 437 (4919) tuhatta euroa tappioita, joista on kirjattu laskennallista verosaamista 87 (839) tuhatta euroa. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen on perusteltua, koska konsernille kertyy todennäköisesti ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystytään hyödyntämään. Vuoden 2015 tappiot ovat syntyneet pääasiassa yhtiön listautumisannin kustannuksista ja lisäksi perustettujen yhtiöiden alkuvaiheen
poikkeuksellisista menoista, jotka yhtiö on pystynyt hyödyntämään lähes täysin tilikaudella 2016. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2023–2026.
Konsernissa on 254 (317) tuhatta euroa tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2025–2026.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 1 958 | 1 753 |
| Yhteensä | 1 958 | 1 753 |
Raportointikaudella ei ole kirjattu kuluksi vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon alentumista.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 15 968 | 15 567 |
| Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä | 11 | |
| Siirtosaamiset | 6 945 | 3 987 |
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | 10 | |
| Korkosaamiset osakkuusyrityksiltä | 51 | 59 |
| Muut saamiset | 3 168 | 87 |
| Yhteensä | 26 143 | 19 710 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 337 (143) tuhatta euroa. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymisiä. Konsernilla on erääntyneissä saatavissa 1,2 miljoonan euron saaminen, jonka maksua asiakas on lykännyt. Johdon arvion mukaan asiakas tulee suorittamaan saatavan täysimääräisesti.
| 1 000 € | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2016 | Arvonalentumis tappiot |
2016 netto |
2015 | Arvon alentumistappiot |
2015 netto | |
| 11 377 | 11 377 | 8 342 | 8 342 | |||
| Erääntyneet | ||||||
| Alle 30 päivää | 1 622 | 1 622 | 6 196 | 6 196 | ||
| 30–60 päivää | 680 | 680 | 304 | 304 | ||
| 61–90 päivää | 412 | 412 | 127 | 127 | ||
| Yli 90 päivää | 2 213 | -325 | 1 888 | 784 | -187 | 597 |
| Yhteensä | 16 304 | -325 | 15 979 | 15 754 | -187 | 15 567 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Luottotappiovaraus 1.1. | 187 | 280 |
| Kirjatut luottotappiot | 337 | 143 |
| Luottotappiovarauksen käyttö | -337 | -143 |
| Luottotappiovarauksen lisäys | 138 | -93 |
| Luottotappiovaraus 31.12. | 325 | 187 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Myynti- ja tulojaksotukset | 1 161 | 1 991 |
| Henkilöstökulut | 3 542 | 254 |
| Kuluennakot | 1 922 | 897 |
| Muut | 320 | 845 |
| Yhteensä | 6 945 | 3 987 |
Saamisten tasearvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 27 537 | 15 330 |
| Yhteensä | 27 537 | 15 330 |
Osakkeiden lukumäärän täsmäytyslaskelma
| 1 000 € | ||||
|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden luku määrä kpl |
Osake pääoma |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Yhteensä | |
| Perustaminen | 250 | 3 | 3 | |
| Osakeanti | 13 398 610 | 5 081 | 5 081 | |
| Rahastoanti | 78 | -78 | 0 | |
| Listautumisanti | 5 714 286 | 57 854 | 57 854 | |
| Suunnattu anti | 1 500 000 | 25 088 | 25 088 | |
| 31.12.15 | 20 613 146 | 80 | 87 946 | 88 026 |
| 31.12.16 | 20 613 146 | 80 | 87 946 | 88 026 |
Pihlajalinnalla on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja muuhun yhtiön varojenjakoon
Listautumisannissa kesäkuussa 2015 laskettiin liikkeelle 5 714 286 uutta osaketta 10,5 euron merkintähintaan.
Osakkeiden liikkeellelaskusta aiheutuneet kulut 2 145,5 tuhatta euroa kirjattiin SVOP:iin.
Suunnatussa annissa joulukuussa 2015 laskettiin liikkeelle 1 500 000 uutta osaketta 17,00 euron merkintähintaan. Osakkeiden liikkeellelaskusta aiheutuneet kulut 412,2 tuhatta euroa kirjattiin SVOP:iin.
Osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä.
Osakepääomasta 2,5 tuhatta euroa on merkitty yrityksen perustamisen yhteydessä. Tilikaudella 2015 osakepääomaa korotettiin 77,5 tuhatta euroa rahastoannilla 80 tuhanteen euroon.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 161 712 551,76 euroa, josta tilikauden voitto on 12 261 882,58 euroa. Emoyhtiön kertyneet voittovarat ovat 8 627 068,26 euroa.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,15 euroa osakkeelta. Ehdotetun osingon kokonaismäärä on 3 091 971,90 euroa.
Osana uuden toimitusjohtajan, Aarne Aktanin, toimisuhteen ehtoja Pihlajalinna Oyj:n hallitus päätti uudesta toimitusjohtajan pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmästä vuosille 2016–2018.
Kannustinjärjestelmässä on kolme yhden vuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka muodostuvat kalenterivuosista 2016, 2017 ja 2018. Osakepalkkio-ohjelman ansaintakriteerit on kytketty yhtiön liiketoiminnan kannattavuuskehitykseen. Toimitusjohtajalle mahdollisesti maksettavan osakepalkkion määrä riippuu ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
Toimitusjohtajan enimmäispalkkio koostuu yhtiön osakkeista ja rahaosuudesta. Toimitusjohtajalle voidaan koko järjestelmän perusteella antaa palkkioina yhteensä enintään 37 500 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä). Mahdollinen palkkio maksetaan toimitusjohtajalle vuosittain kunkin ansaintajakson (yhtiön tilikausi) tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen vuosina 2017, 2018 ja 2019. Toimitusjohtajalle ei tilikaudelta 2016 kertynyt osakepalkkiota.
Palkkiona saatuja osakkeita koskee luovutusrajoitus, joka on voimassa sitouttamisjakson ajan. Sitouttamisjakso alkaa palkkion maksamisesta ja päättyy kahden vuoden kuluttua palkkion maksamisesta.
Yhtiöllä ei ole käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, jotka koskisivat konsernin johtoryhmää tai hallitusta.
| 1 000 € | Toimitilan ennallistamisvaraus |
|---|---|
| 1.1.16 | |
| Varausten lisäykset | 899 |
| Varausten käyttö | -52 |
| 31.12.16 | 847 |
Konserni on kirjannut toimitilojensa käyttötarkoituksen muutokseen liittyviä ennallistamisvarauksia.
Varausten perusteena ovat johdon arviot toimitilojen ennallistamiskustannuksista.
Varaukset odotetaan käytettävän vuosien 2017–2018 aikana.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat |
||
| Pankkilainat | 24 877 | 12 122 |
| Muut velat | 833 | 870 |
| Rahoitusleasingvelat | 20 739 | 23 029 |
| Käypään arvoon arvostettu | ||
| ehdollinen vastike | 1 887 | 317 |
Yhteensä 48 335 36 338
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat |
||
| Pankkilainat | 350 | 324 |
| Luotolliset shekkitilit | 343 | 0 |
| Muut velat | 0 | 246 |
| Rahoitusleasingvelat | 2 520 | 2 272 |
| Käypään arvoon arvostettu ehdollinen | ||
| vastike | 494 | 2 665 |
Yhteensä 3 707 5 506
Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa 18 "Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot". Ehdollisen vastikkeen kirjaaminen ja arvostaminen on käsitelty liitetiedossa 14 Hankitut liiketoiminnot.
Konserni esittää pitkäaikaisesta viisivuotisesta 60 miljoonan euron valmiusluottosopimuksestaan nostamansa lainaerät pitkäaikaisissa rahoitusveloissa. Konserni arvioi, että nostetut lainaerät ovat tosiasiallisesti pitkäaikaisia, vaikka lainaerien lainaerien maturiteetti on 1,3 ja 6 kuukautta.
Pihlajalinna uudelleenrahoitti aikaisemman luottojärjestelynsä syyskuun lopussa 2015. Uusi sopimus sisältää viisivuotisen 60 miljoonan euron valmiusluottosopimuksen ja yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Sopimus sisältää vain yhden taloudellisen kovenantin: nettovelat/oikaistu pro forma käyttökate.
Konsernilla on tilinpäätöshetkellä nostetavissa olevia sitovia lyhytaikaisia luottolimiittejä yhteensä 45,2 (58,0) milj. euroa.
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat:
| 2016 | 2015 |
|---|---|
| 3 249 | 3 071 |
| 11 275 | 11 536 |
| 13 124 | 15 880 |
| 27 648 | 30 487 |
| -4 389 | -5 186 |
| 23 259 | 25 302 |
| erääntyy seuraavasti | ||
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 3 201 | 2 272 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden | ||
| kuluttua | 10 276 | 10 537 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 9 782 | 12 493 |
| Yhteensä | 23 259 | 25 302 |
Rahoitusleasingvelat koostuvat Kiinteistöjen, koneiden ja laitteiden sekä henkilöautojen vuokrasopimuksista. Kiinteistöjen vuokrasopimukset on pääsääntöisesti sidottu elinkustannusindeksiin.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 8 020 | 4 260 |
| Siirtovelat | 36 658 | 30 840 |
| Ennakkomaksut | 342 | 93 |
| Muut velat | 10 013 | 6 815 |
| Yhteensä | 55 033 | 42 007 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät: | ||
| Palkat ja sosiaalimaksut | 25 549 | 19 171 |
| Palkkiovelka ammatinharjoittajille | 5 664 | 4 615 |
| Myynnin jaksotus | 43 | 1 901 |
| Ostolaskujen jaksotus | 4 944 | 4 198 |
| Rahoituserät | 71 | 8 |
| Muut siirtovelat | 387 | 947 |
| Yhteensä | 36 658 | 30 840 |
Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat korko- ja maksuvalmiusriskit sekä luotto- ja vastapuoliriski. Konserni toimii pääasiassa Suomen alueella eikä näin altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskeille. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen hyväksymät ja rahoitusriskien tunnistamisesta ja käytännön riskienhallinnasta vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja yhdessä liiketoimintajohdon kanssa. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskustannukset sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin rahoituksellisesta tilanteesta ja riskeistä.
Konsernin talous- ja rahoitustoiminto seuraa aktiivisesti konsernin taloudellisten kovenanttien toteuma-arvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa kovenanttien maksimiarvoihin osana konsernin liiketoiminnan suunnittelua.
Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Konserni altistuu korkoriskille lähinnä konsernin ulkoisen lainasalkun kautta. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti hallitus päättää konsernin luottokannan korkosuojauksen kattavuudesta. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole voimassaolevia korkosuojauksia. Tilinpäätöspäivänä 50 (68) prosenttia korollisista veloista on kiinteäkorkoista. Konsernin korollisten velkojen keskimääräinen vuosikorko tilikaudella oli noin 2,10 % (2,83 %). Rahoitussalkun duraatio eli korkosidonnaisuusaika oli 3,0 (3,5) vuotta.
Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korkopositio tilikauden lopussa.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Kiinteäkorkoiset rahoitusvelat | 25 088 | 26 639 |
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat | 24 731 | 12 423 |
| Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä | 24 731 | 12 423 |
Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin voittoon ennen veroja, mikäli markkinakorot nousisivat tai laskisivat ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän korkopositioon.
| 2016 | 2016 | 2015 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|
| Muutos | 0,5 % -yksikköä korkeampi |
0,5 % -yksikköä matalampi |
0,5 % -yksikköä korkeampi |
0,5 % -yksikköä matalampi |
| Vaikutus voittoon ennen veroja |
-124 | 0 | -62 | 0 |
Koska konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset kassavirrat eivät olennaiseti altistu markkinakorkojen vaihtelulle.
Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla myynnin rahavirtaennusteita, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.
Konsernin rahoituslimiitit sisältävät viisivuotisen 60 miljoonan euron valmiusluottosopimuksen ja 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Valmiusluottosopimus siltää vain yhden taloudellisen kovenantin, nettovelat / oikaistu käyttökate.
Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä rahoitusvaroja 27,5 (15,3) miljoonaa euroa, jonka lisäksi konsernilla oli tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 45,2 (58,0) miljoonaa euroa käyttämättömiä luottolimiittejä.
Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 46,5 (50,5) prosenttia. Konsernissa ei vakavaraisuuteen ja kannattavaan liiketoimintaan pohjautuen ole tunnistettu merkittävää riskiä lisärahoituksen saatavuuteen liittyen.
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 1 000 € | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tasearvo 31.12.2016 |
alle 1 vuosi | 1–2 vuotta |
2–3 vuotta |
3–4 vuotta |
yli 4 vuotta | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 25 227 | -24 954 | -281 | -131 | -27 | -99 |
| Rahoitusleasingvelat | 23 259 | -3 249 | -3 225 | -3 154 | -3 081 | -14 939 |
| Muut korolliset velat | 833 | -20 | -93 | -57 | -57 | -1 041 |
| Ehdollinen vastike | 2 381 | -508 | -1 035 | -529 | -453 | |
| Shekkiluottolimiitti | 343 | -361 | ||||
| Ostovelat | 8 020 | -8 020 | ||||
| Muut velat | 5 156 | -5 156 | ||||
| Yhteensä | 65 219 | -42 268 | -4 634 | -3 869 | -3 618 | -16 079 |
| 1 000 € | ||
|---|---|---|
| Tasearvo | 1–2 | 2–3 | 3–4 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2015 | alle 1 vuosi | vuotta | vuotta | vuotta | yli 4 vuotta | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 12 446 | -12 377 | -192 | -66 | -16 | -65 |
| Rahoitusleasingvelat | 25 302 | -3 134 | -3 356 | -3 284 | -3 575 | -17 139 |
| Muut korolliset velat | 1 115 | -267 | -130 | -57 | -57 | -1 040 |
| Ehdollinen vastike | 2 982 | -2 704 | -333 | |||
| Ostovelat | 4 260 | -4 260 | ||||
| Muut velat | 4 375 | -4 375 | ||||
| Yhteensä | 50 479 | -27 117 | -4 011 | -3 407 | -3 648 | -18 244 |
Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille vuosineljänneksittäin. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee ja raportoi hallitukselle lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti.
Konsernin valmiusluottosopimukseen liittyvä finanssikovenantti perustuu konsernin nettovelan ja IPO kuluilla oikaistun pro forma käyttökatteen suhteeseen. Kovenanttiehdon maksimiarvo on 3,75. Lainan marginaali nousee mitä lähempänä maksimiarvoa konsernin kovenanttiehto on. Konserni täytti tilinpäätöstilanteessa kovenanttiehdot tunnusluvun ollessa 0,78 (1,55). Sopimuksen mukainen marginaali tippuu alimmilleen tilanteessa 31.12.2016 tunnusluvun ollessa alle 1,00.
Lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2016, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 24,5 milj. euroa.
Konsernin luottoriski koostuu pääasiassa liiketoimintaan liittyvien asiakassaamisten luottoriskistä. Myös pitkäaikaisiin lainasaamisiin osakkuusyrityksiltä liittyy luotto- ja vastapuoliriski. Konsernilla ei ole erityistä asiakassaamisten luottoriskikeskittymiä, sillä merkittävillä kunta- ja julkisyhteisöasiakkailla sekä suurimmilla työterveyshuoltoasiakkailla on tarkistettu ja hyvä luottoluokitus.
Yritys- ja henkilöasiakkaiden maksutiedot tarkistetaan joka käynnin yhteydessä. Perintäprosessissaan konserni käyttää pääsääntöisesti ulkopuolista perintätoimistoa. Konsernilla on yksityisasiakkaille käytössä myös erityinen Dextra Joustotili, jonka avulla palveluiden rahoitus on yksityishenkilölle joustavaa ja sisältää asiakkaan luottokelpoisuuden tarkistuksen.
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 21 "Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset)". Tilikauden tulosvaikutteisten luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa (ks. liitetieto 18 "Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot").
Konserni toimii pääasiassa Suomen alueella eikä näin altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskille. Konsernilla on vähäisiä ulkomaanvaluutan määräisiä hankintoja vuosittain.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset, mahdollistaa konsernin strategian mukaiset investoinnit ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon ja osakeantien kautta.
Keskeisimmät pääoman hallintaa koskevat tunnusluvut ovat omavaraisuusaste ja nettovelan suhde käyttökatteeseen ilman kertaluonteisia eriä (oikaistu käyttökate).
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Oma pääoma yhteensä | 101 010 | 93 451 |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | 217 401 | 185 010 |
| Omavaraisuusaste | 46,5 % | 50,5 % |
| Korolliset velat | 49 662 | 38 862 |
| Rahat ja pankkisaamiset | -27 537 | -15 330 |
| Korolllinen nettovelka | 22 125 | 23 533 |
| Käyttökate | 27 906 | 11 581 |
| Kertaluonteiset erät | 1 011 | 899 |
| Oikaistu käyttökate | 28 918 | 12 480 |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttö | ||
| katteeseen | 0,77 | 1,89 |
Konsernin omavaraisuus parani edellisellä tilikaudella huomattavasti listautumisannista saaduilla nettovaroilla yhteensä 57,4 miljoonaa euroa ja suunnatusta annista saaduilla nettovaroilla 25,0 miljoonaa euroa.
Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimitilat. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat muutamasta vuodesta viiteentoista vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto.
Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa* | 6 853 | 5 693 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua* |
15 969 | 14 665 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 7 750 | 5 470 |
| Yhteensä | 30 571 | 25 829 |
* Tilinpäätöksessä 2016 konsernin kolmen varsinaissuomalaisen hoivakodin vuokrasopimukset on esitetty vähimmäisvuokrina yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen kyseiset vuokrasopimukset on korvattu uusilla 15 vuoden vuokrasopimuksilla, jotka tulkitaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Kyseisten rahoitusleasingsopimusten nykyarvo on 12,5 miljoonaa euroa.
Konserni vuokraa osia toimitiloistaan tavanomaisin vuokrasopimuksin. Vuokratuottojen merkitys ei ole olennainen.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Kiinnitetyt panttivelkakirjat | 1 100 | 1 100 |
| Takaukset | 320 | 320 |
| Osakkuusyritysten puolesta annetut vakuudet |
||
| Muut vastuut | 3 443 | 3 998 |
Konsernin tytäryhtiöt Dextra Oy, Pihlajalinna Terveys Oy, Suomen Keinojuuriklinikka Oy, Tampereen Lääkärikeskus Oy, Hoivakoti Nestori Oy ja Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy ovat antaneet omavelkaisen takauksen emoyhtiön lainajärjestelyssä. Tilinpäätöksessä lainan saldo oli 24,5 milj. euroa.
Tiettyjen kriteerien täyttyessä konserni on sitoutunut lunastamaan vielä 20 % Kolmostien Terveys Oy:n osakkeista ja 30 % Mäntänvuoren Terveys Oy:n osakkeista vuosien 2017–2018 aikana.
Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä vireillä olevia oikeudenkäyntejä eikä viranomaismenettelyjä.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Johdon avainhenkilöinä lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja.
Konsernin emoyritys on Pihlajalinna Oyj, joka omistaa kaikki Pihlajalinna Terveys Oy:n A-sarjan osakkeet. Pihlajalinna Terveys Oy omistaa muiden tytäryritysten osakkeet.
| Yritys | Kotipaikka | Omistusosuus | Osuus äänivallasta |
|---|---|---|---|
| Emoyritys Pihlajalinna Oyj | Tampere | ||
| Pihlajalinna Terveys Oy | Tampere | 100 % | 100 % |
| Hoivakoti Johanna Oy | Jämsä | 100 % | 100 % |
| Jokilaakson Terveys Oy | Jämsä | 51 % | 51 % |
| Dextra Oy | Helsinki | 100 % | 100 % |
| Mäntänvuoren Terveys Oy | Mänttä-Vilppula | 51 % | 51 % |
| Dextra Medical Spa ja Plastiikkakirurginen Sairaala Oy |
Helsinki | 100 % | 100 % |
| Hämeenlinnan Hoivapalvelu Ky | Hämeenlinna | 100 % | 100 % |
| Kuusama-Koti Oy | Kokemäki | 100 % | 100 % |
| Laser Tilkka Oy | Helsinki | 100 % | 100 % |
| Imatran Kliininen Laboratorio Oy | Imatra | 100 % | 100 % |
| Ikipihlaja Sofianhovi Oy | Mänttä-Vilppula | 100 % | 100 % |
| Wiisuri Oy | Jyväskylä | 100 % | 100 % |
| Suomen Keinojuuriklinikka Oy | Kauniainen | 100 % | 100 % |
| Hoivakoti Nestori Oy | Tampere | 100 % | 100 % |
| Hoitokoti Matinkartano Oy | Lieto | 100 % | 100 % |
| Hoitokoti Setälänpiha Oy | Lieto | 100 % | 100 % |
| Oikare Oy | Raisio | 100 % | 100 % |
| Raision Oiva Oy | Raisio | 100 % | 100 % |
| Kolmostien Terveys Oy | Parkano | 61 % | 61 % |
| Jämsän Terveys Oy | Jämsä | 51 % | 51 % |
| Kuusiolinna Terveys Oy | Alavus | 51 % | 51 % |
| Tampereen Lääkärikeskus Oy | Tampere | 100 % | 100 % |
| Gyne-Praxis Oy | Jyväskylä | 100 % | 100 % |
| Koskisairaala Oy | Tampere | 100 % | 100 % |
| Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy | Joensuu | 100 % | 100 % |
| Lääkäriasema DokTori Oy | Lappeenranta | 100 % | 100 % |
| Etelä-Pohjanmaan Sydäntutkimuspalvelu Oy | Seinäjoki | 100 % | 100 % |
| Kompassi Hammaslääkärikeskus Oy | Seinäjoki | 100 % | 100 % |
| Kompassi Lääkärikeskus Oy | Seinäjoki | 100 % | 100 % |
| Ala-Malmin Hammaslääkärit Oy | Helsinki | 100 % | 100 % |
| Jämsän Lääkärikeskus Oy | Jämsä | 100 % | 100 % |
| MediApu Oy | Oulu | 100 % | 100 % |
Tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 16 "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä".
Tilikauden alussa toteutettiin seuraavat sisaryhtiöfuusiot konsernirakenteen selkiyttämiseksi: Palvelukoti Sarahovi Oy sulautui Palvelukoti Sofianhovi Oy:hyn (sulautumisen yhteydessä toiminimi muuttui Iki-Pihlaja Sofianhovi Oy:ksi) 1.1.2016; Dextra Suunterveydenhoito Oy sulautui Wiisuri Oy:hyn 1.1.2016; Imatran Kliininen Laboratorio Oy, Lääkärikeskus Irmeli Elomaa Oy, Lääkärikeskus Labeho Oy, Medilappi Oy, Tammerkosken Hammasklinikka Oy, Tampereen Hammashoito Oy ja Zirlab Oy sulautuivat Dextra Oy:hyn 1.2.2016.
Pihlajalinna Terveys Oy:n, Dextra Oy:n sekä Tampereen Lääkärikeskus Oy:n välillä toteutettiin 1.10.2016 liiketoimintasiirrot konsernin liiketoimintamallin selkiyttämiseksi. Liiketoimintasiirroissa Pihlajalinna Terveys Oy:n Dextra Akaan, Ylöjärven, Ikaalisten, Mänttä-Vilppulan, Nokian ja Pieksämäen lääkäriasemien liiketoimintakokonaisuudet
siirrettiin Dextra Oy:hyn ja Dextra Kehräsaaren sekä Dextra Sairaala Hämeenkadun liiketoimintakokonaisuudet siirrettiin Tampereen Lääkärikeskus Oy:hyn.
Visita Oy purettiin 31.12.2016.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet, johtoryhmä |
1 092 | 810 |
| Neuvonantajapalkkiot, Mikko Wirén | 116 | |
| Neuvonantajapalkkiot, Leena Niemistö | 124 | |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset | ||
| etuudet, johtoryhmä | 51 | 0 |
| Yhteensä | 1 383 | 810 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja Aarne Aktan (8.8.2016 alkaen) |
127 | |
| Toimitusjohtaja Mikko Wirén (8.8.2016 asti) |
195 | 295 |
| Varatoimitusjohtaja Leena Niemistö (29.4.2016 asti) |
63 | 204 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Leena Niemistö | 53 | 29 |
| Aarne Aktan (hallituksen jäsen 8.8.2016 asti) |
30 | 34 |
| Jari Sundström | 43 | 20 |
| Mikko Wirén (alkaen 8.8.2016) | 22 | |
| Seija Turunen (alkaen 4.4.2016) | 27 | |
| Jari Eklund (alkaen 4.4.2016) | 27 | |
| Timo Everi (alkaen 4.4.2016) | 26 | |
| Mika Uotila (hallituksen jäsen 4.4.2016 asti) |
19 | 34 |
| Marjatta Rytömaa (hallituksen jäsen 4.4.2016 asti) |
20 | 36 |
| Heikki Dunder (hallituksen jäsen 4.4.2016 asti) |
18 | 30 |
| Veli-Matti Qvintus (hallituksen jäsen 4.4.2016 asti) |
18 | 30 |
| Matti Ala-Härkönen (hallituksen jäsen 1.6.2015-4.4.2016) |
20 | 10 |
| 705 | 719 |
Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 6 kuukautta. Irtisanomisajalta toimitusjohtajalla on oikeus palkkaan tai sovittuun kertakorvaukseen. Toimitusjohtajan eläke-edut ovat lakisääteiset. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen.
Hallituksen puheenjohtajalla on lakisääteisen eläkevakuutuksen lisäksi maksupohjainen lisäeläkejärjestelmä.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Johdon avainhenkilöt | ||
| Maksetut vuokrat | 822 | 875 |
| Ostetut palvelut | 1 572 | 853 |
| Ostovelat | 218 | 15 |
| Muut velat | 235 | 75 |
| Muut lähipiiriin kuuluvat osapuolet | ||
| Ostetut palvelut | 81 | |
| Osakkuusyritykset | ||
| Myydyt palvelut | 56 | |
| Ostetut palvelut | 1 311 | 209 |
| Saadut vuokrat | 275 | |
| Saadut korot | 39 | 99 |
| Saadut osingot | 250 | |
| Ostovelat | 97 | |
| Muut velat | 64 | |
| Myyntisaamiset | 11 | |
| Korkosaamiset | 51 | 59 |
| Lainasaamiset | 1 495 | 1 445 |
Konserni on tilikaudella vuokrannut useita toimitilojaan johdon avainhenkilöiltä: liiketilat Nokialta, Karkusta, Tampereen Kehräsaaresta ja Klingendahlista sekä Kangasalta.
Konsernin yhtiö on edellisen tilikauden alussa tehnyt johdon avainhenkilön kanssa sopimuksen, jolla konserni ostaa terveydenhuollon ammattilaisten palveluita.
Konsernin lakisääteinen tapaturmavakuutus on otettu muulta lähipiiriin kuuluvalta osapuolelta.
Minna Elomaa nimitettiin Pihlajalinna-konsernin Dextra-lääkärikeskusten uudeksi liiketoimintajohtajaksi 23.1.2017. Elomaa tulee Pihlajalinnaan Diacorista, jossa hän toimi viimeksi liiketoiminta- ja varatoimitusjohtajana. Hänen vastuullaan olivat muun muassa yksityisasiakasliiketoiminta, lääkäriasemat ja sairaalat. Elomaa aloittaa Pihlajalinnassa 1.8.2017.
Pihlajalinna-konsernin Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut -segmentin liiketoimintajohtaja Virpi Holmqvist irtisanoutui 1.2.2017 Pihlajalinnan palveluksesta siirtyäkseen uusiin tehtäviin konsernin ulkopuolelle. Hänen työsuhteensa päättyy viimeistään 1.8.2017. Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut -segmentin uudeksi liiketoimintajohtajaksi nimitettiin 17.2.2017 Pihlajalinnan yrityssuunnittelujohtaja Joni Aaltonen. Hän aloittaa uudessa tehtävässään ja konsernin johtoryhmässä 20.2.2017.
Pihlajalinna hankki 2.1.2017 koko Itä-Suomen Lääkäritalo Oy:n osakekannan. Itä-Suomen Lääkäritalo Oy tarjoaa monipuolisia lääkärikeskus- ja sairaalapalveluja ja sen toimipisteet ovat ITE Lasaretti Kuopio, Lääkärikeskus ITE Leppävirta ja Lääkärikeskus ITE Suonenjoki.
Tilinpäätöksessä 2016 konsernin kolmen varsinaissuomalaisen hoivakodin vuokrasopimukset on esitetty vähimmäisvuokrina yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen kyseiset vuokrasopimukset on korvattu uusilla 15 vuoden vuokrasopimuksilla, jotka tulkitaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Kyseisten rahoitusleasingsopimusten nykyarvo on 12,5 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna-konserni tiedotti 11.2.2017 aikovansa laajentua sote-uudistuksen alkuun eli vuoteen 2019 mennessä yli kymmenelle uudelle paikkakunnalle. Ensisijaisesti Pihlajalinna aikoo kasvaa avaamalla kokonaan uusia toimipisteitä. Lisäksi yhtiö voi nopeuttaa laajentumista tekemällä yritysostoja. Tulevaan valinnanvapauteen Pihlajalinna valmistautuu siirtymällä yhteen brändiin, Pihlajalinnaan. Samalla Pihlajalinnan ilme ja logo uudistuvat. Muutos on tarkoitus viedä läpi viimeistään sote-uudistuksen alkuun mennessä.
| 1 000 € | Viite | 1.1.- 31.12.2016 |
1.1.- 31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1.1. | 441 | 19 |
| Henkilöstökulut | 1.2. | -1 158 | -302 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 1.3. | -97 | -18 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1.4. | -1 055 | -4 293 |
| Liikevoitto (-tappio) | -1 869 | -4 594 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1.5. | 9 695 | 403 |
| Voitto (-tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja |
7 826 | -4 192 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Konserniavustus | 1.6. | 5 176 | 400 |
| Tuloverot | 1.7. | -740 | 758 |
| Tilikauden voitto (-tappio) | 12 262 | -3 033 |
| 1 000 € | Viite | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 2.1. | 1 067 | 858 |
| Sijoitukset | 2.2. | 173 791 | 68 791 |
| 174 858 | 69 649 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | 2.3. | 19 | 6 158 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 2.4. | 37 227 | 99 593 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 1 | 58 | |
| 37 247 | 105 809 | ||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 212 105 | 175 458 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 2.5. | ||
| Osakepääoma | 80 | 80 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 153 085 | 153 085 | |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio | -3 635 | -601 | |
| Tilikauden voitto/-tappio | 12 262 | -3 033 | |
| 161 793 | 149 531 | ||
| Vieras pääoma | 2.6. | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 24 500 | 17 400 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 25 813 | 8 527 | |
| 50 313 | 25 927 | ||
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 212 105 | 175 458 |
| 1 000 € | 1.1.- 31.12.2016 |
1.1.- 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Myynnistä saadut maksut | 452 | |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -2 393 | -4 567 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoitustuottoja ja veroja |
-1 941 | -4 567 |
| Saadut korot | 1 408 | 954 |
| Liiketoiminnan rahavirta | -532 | -3 614 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -307 | -871 |
| Saadut osingot | 8 709 | |
| Investointien rahavirta | 8 402 | -871 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Maksullinen oman pääoman lisäys | 85 500 | |
| Konsernilainojen muutos | 11 812 | 12 716 |
| Konsernisaamisten muutos | -32 197 | -104 199 |
| Lyhytaikaisten lainojen nosto | 343 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nosto | 14 500 | 12 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksu | -2 000 | -1 200 |
| Saadut konserniavustukset | 400 | |
| Maksetut korot | -784 | -447 |
| Rahoituksen rahavirta | -7 926 | 4 369 |
| Rahavarojen muutos | -56 | -116 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 58 | 173 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 1 | 58 |
Pihlajalinna Oyj (2617455-1), kotipaikka Tampere, on Pihlajalinnakonsernin emoyhtiö.
Yhtiö on perustettu 15.4. 2014 .
Aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoonsa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella.
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:
| Muut aineettomat oikeudet | |
|---|---|
| Lisenssimaksut | 7 vuotta |
Atk-ohjelmat 5–7 vuotta
Laskennallinen verovelka- tai saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Tuotteiden ja palveluiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä.
Tutkimus ja tuotekehitysmenot on pääsääntöisesti kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
Tilinpäätös on laadittu uuden kirjanpitolain ja asetuksen mukaisesti. Tietyt tuloslaskelman rivit on uudelleen nimetty.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Liikevaihto toimialoittain | ||
| Palveluiden myynti | 441 | 19 |
| 441 | 19 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -1 000 | -287 |
| Eläkekulut | -132 | -13 |
| Muut henkilösivukulut | -25 | -2 |
| -1 158 | -302 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat hyödykkeet | -97 | -18 |
| -97 | -18 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Vapaaehtoiset henkilösivukulut | -12 | 0 |
| ICT kulut | -368 | -4 |
| Myynti-, markkinointi- ja matkakulut | -21 | -454 |
| Hallintokulut | -655 | -3 835 |
| -1 055 | -4 293 | |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | -64 | -119 |
| Oheispalvelut | -341 | |
| -64 | -460 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 8 709 | |
| Osinkotuotot yhteensä | 8 709 | 0 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista |
||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1 475 | 840 |
| Muilta | 8 | 19 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista | ||
| sijoituksista yhteensä | 1 483 | 858 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | -14 | |
| Muille | -497 | -441 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| yhteensä | -497 | -456 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 9 695 | 403 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Saadut konserniavustukset | 5 176 | 400 |
| 5 176 | 400 |
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tuloverot satunnaisista eristä | -1 035 | -80 |
| Laskennallisen verosaamisen muutos | 295 | 838 |
| -740 | 758 |
| 1 000 € | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Muut aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 432 | |
| Lisäykset | 67 | 427 |
| Siirrot erien välillä | 684 | 5 |
| Hankintameno lopussa | 1 183 | 432 |
| Kertyneet sumupoistot tilikauden alussa |
-18 | |
| Sumupoistot tilikaudella | -97 | -18 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 1 067 | 414 |
| Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä |
||
| Hankintameno alussa | 443 | 5 |
| Lisäykset | 241 | 443 |
| Siirrot erien välilllä | -684 | -5 |
| 0 | 443 | |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 876 | 5 |
| Lisäykset | 307 | 871 |
| Siirrot erien välillä | ||
| Hankintameno lopussa | 1 183 | 876 |
| Kertyneet sumupoistot tilikauden alussa |
-18 | |
| Sumu-poistot tilikaudella | -97 | -18 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 1 067 | 858 |
| 1 000 € | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | 11 | |
| Muut saamiset | 44 | 61 |
| Siirtosaamiset | 277 | 59 |
| 332 | 121 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
||
| Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä |
2 | 24 |
| Lainasaamiset | 31 396 | 98 799 |
| Siirtosaamiset | 5 497 | 649 |
| 36 895 | 99 473 | |
| Siirtosaamisten oleelliset erät | ||
| Konserniavustus | 5 176 | |
| Jaksotetut korkotuotot | 329 | 254 |
| Muut | 269 | 454 |
| 5 774 | 709 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 37 227 | 99 593 |
| 1 000 € | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Osakepääoma alussa | 80 | 3 |
| Rahastoanti | 78 | |
| Osakepääoma lopussa | 80 | 80 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto alussa |
153 085 | 67 663 |
| Rahastoanti | -78 | |
| Osakepääoman korotus ja osakeanti | 85 500 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto lopussa |
153 085 | 153 085 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio alussa |
-3 634 | -601 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio lopussa |
-3 634 | -601 |
| Tilikauden voitto/-tappio | 12 262 | -3 033 |
| Oma pääoma yhteensä | 161 793 | 149 531 |
| Jakokelpoinen vapaa oma pääoma lopussa |
161 713 | 149 451 |
| 1 000 € | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Tytäryhtiöosakkeet | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 68 791 | 68 791 |
| Lisäykset | 105 000 | |
| Hankintameno lopussa | 173 791 | 68 791 |
| Sijotukset yhteensä | 173 791 | 68 791 |
| 1 000 € | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä |
5 400 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 19 | 758 |
| 19 | 6 158 | |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 19 | 6 158 |
| 1 000 € | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| 2.6.1 Pitkäaikaiset velat | ||
| Velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta* | 24 500 | 12 000 |
| 24 500 | 12 000 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Muut velat | 5 400 | |
| 0 | 5 400 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä |
24 500 | 5 400 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua |
0 | 0 |
* Yhtiö esittää valmiusluottosopimuksesta nostamansa lainaerät tilinpäätöksestä 31.12.2015 poiketen pitkäaikaisissa lainoissa rahoituslaitoksilta. Taseen 31.12.2015 tietoja on oikaistu lainan esittämistavan osalta. Valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät ovat tosiasiallisesti pitkäaikaisia, vaikka nostettujen lainaerien maturiteetit on 1, 3 tai 6 kuukautta.
| 1 000 € | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| 2.6.2 Lyhytaikaiset velat | ||
| Velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta* | 343 | |
| Ostovelat | 53 | 223 |
| Muut velat | 128 | 6 |
| Siirtovelat | 287 | 159 |
| 811 | 12 388 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 0 | |
| Siirtovelat, korot | 350 | |
| Muut velat | 25 002 | 7 789 |
| 25 002 | 8 139 | |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät |
||
| Henkilöstökulujaksotukset | 125 | 48 |
| Korkojaksotukset | 71 | 358 |
| Muut erät | 91 | 102 |
| 287 | 509 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä |
25 813 | 20 527 |
| 1 000 € | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Vakuudet ja vastuusitoumukset |
||
| Samaan konserniin kuuluvien yritys ten puolesta annetut vakuudet |
||
| Pantatut tytäryhtiöosakkeet | 68 791 | |
| Pantatut pankkitilit ja muut saamiset |
173 |
Konserniyhtiöt Pihlajalinna Terveys Oy (2303024-5), Dextra Oy (0107418-3), Suomen Keinojuuriklinikka Oy (2637898-4) Tampereen Lääkärikeskus Oy (0153655-2), Hoivakoti Nestori Oy (2678086-9) ja Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy (2701756-6) ovat antaneet omavelkaisen takauksen yhtiön valmiusluottosopimusjärjestelyssä.
Lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2016, johon kovenantteja sovelletaan, on 24,5 milj. euroa.
Valmiusluottosopimus sisältää vain yhden taloudellisen kovenantin, nettovelat/oikaistu käyttökate.
Yhtiön valmiusluottosopimukseen liittyvä finanssikovenantti perustuu konsernin nettovelan ja IPO-kuluilla oikaistun pro forma käyttökatteen suhteeseen. Kovenanttiehdon maksimiarvo on 3,75. Lainan marginaali nousee mitä lähempänä maksimiarvoa konsernin kovenattiehto on. Konserni täytti tilinpäätöstilanteessa kovananttiehdot tunnusluvun ollessa 0,78 (1,55). Sopimuksen mukainen marginaali tippuu alimmilleen tilanteessa 31.12.2016 tunnusluvun ollessa alle 1,00.
| Yhden vuoden kuluessa | 31 |
|---|---|
| Yli yhden enit. 5 vuoden kuluessa | 76 |
Pihlajalinna Oyj on antanut omavelkaisen takauksen osakkuusyhtiö Dextra Lapsettomuusklinikka Oy:n (2563086-9) 1,7 milj. euron lainan vakuudeksi.
Helsingissä 16. päivänä helmikuuta 2017
puheenjohtaja
Mikko Wirén Leena Niemistö
Jari Eklund Timo Everi
Seija Turunen Jari Sundström
Aarne Aktan
toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
KPMG Oy Ab Tilintarkastusyhteisö
Lotta Nurminen KHT
Olemme tilintarkastaneet Pihlajalinna Oyj:n (y-tunnus 2617455-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
| TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT | KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA |
|||
|---|---|---|---|---|
| Liikearvon arvostaminen (konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 13) | ||||
| • Konserni on viime vuosien aikana laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen sisältyvän liikearvon määrä on merkittävä. |
• Olemme mm. arvioineet keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia, kuten liikevaihdon kasvu, kannattavuus ja diskonttauskorko suhteessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, kon |
|||
| • Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvon alentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden määrittäminen edellyttää |
sernin ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme. Olemme verranneet johdon aiemmin laatimien ennusteiden toteutumista vertaamalla toteutuneita rahavirtoja aiempiin ennusteisiin. |
|||
| johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaihdon kasvua, diskonttaus korkoa, pitkän aikavälin kasvutekijää ja inflaatiota. |
• Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asian tuntijoita, jotka ovat arvioineet laskelmien teknisen oikeellisuuden |
|||
| • Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liittyvistä johdon arvioista ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostus on tilintar |
ja verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. |
|||
| kastuksessa keskeinen seikka. | • Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvoa ja arvon alentumistestausta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta. |
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden ja ehdollisen vastikkeen käyvän arvon määrittäminen (konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 14)
• Konserni toteutti useita yrityshankintoja tilikauden aikana. Hankitun kohteen varat ja velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen perustuu hyödykkeiden kerryttämiin rahavirtoihin, jotka edellyttävät johdon arvioita. Aineellisten hyödykkeiden osalta tehdään vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin. • Osana hankinnan kohteesta luovutettua vastiketta kirjataan hankinta-ajankohdan käypä arvo ehdollisesta vastikkeesta, jonka määrittäminen myös edellyttää johdon arvioita esimerkiksi yhtiön tulevasta tuloskehityksestä ja joka arvostetaan kunkin raportointipäivän käypään arvoon. • Liiketoimintojen yhdistämisestä aiheutuneet kirjaukset ovat tarkastuksessa keskeinen seikka johtuen kirjauksiin liittyvästä arvionvaraisuudesta sekä hankintojen lukumäärästä ja merkittävyydestä. • Olemme perehtyneet kauppakirjoihin, käyneet läpi hankitun kohteen varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ja niiden taustalla olevat oletukset sekä arvioineet hankintamenolaskelmien teknistä oikeellisuutta. Olemme myös arvioineet aineettomien hyödykkeiden olemassaoloa kaupassa siirtyneen liiketoiminnan perusteella sekä syntyneen liikearvon perusteita. • Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet sovellettujen arvostusperiaatteiden asianmukaisuutta. • Tarkastuksessa on arvioitu myös mahdollisten lisäkauppahintojen ja ehdollisten vastikkeiden käypiä arvoja sekä kuluvalla tilikaudella että aiempina tilikausina toteutettujen hankintojen osalta. • Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liiketoimintojen
yhdistämistä koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.
• Merkittäviä kuntaulkoistussopimuksia hallinnoivia tytäryhtiöitä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus, tarkastaa toinen tilintarkastusyhteisö. Olemme osallistuneet ko. tilintarkastusyhteisön tekemään riskiarviointiin, jotta tunnistetaan merkittävät riskit myös konsernitilinpäätöksen olennaisesta virheellisyydestä. Olemme ohjeistaneet tilintarkastusyhteisöä raportoimaan kuntayhtiöiden tilintarkastuksista, keskustelleet päävastuullisen tilintarkastajan kanssa merkittävistä havain-noista sekä arvioineet tilintarkastusyhteisön työn asianmukaisuuden konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen näkökulmasta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksen. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastuksessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvään informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Tampere 16. helmikuuta 2017 KPMG Oy Ab
KHT
Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 4.4.2017 kello 15.00 alkaen Tampereella Tampere-talossa kokoustilassa Sonaatti, osoitteessa Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 14.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 23.3.2017 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 30.3.2017 klo 16.00, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä.
Ilmoittautuminen voi tapahtua joko
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä ennen ilmoittautumisajan päättymistä osoitteeseen Pihlajalinna Oyj, yhtiökokous2017, Kehräsaari B, 33200 Tampere.
PIHLAJALINNAN KURSSIKEHITYS
Hallitus ehdottaa, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaettaisiin osinkona 0,15 euroa osakkeelta. Osinko maksettaisiin osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 6.4.2017 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksettaisiin 13.4.2017.
Osavuosikatsaukset julkaistaan noin klo 8.00 suomeksi sekä englanniksi ja ne ovat luettavissa Pihlajalinnan verkkosivuilta osoitteessa investors.pihlajalinna.fi.
Pihlajalinnan johto järjestää säännöllisesti analyytikoille ja tiedotusvälineille tiedotustilaisuuksia.
Pihlajalinna noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ja suljettua ikkunaa ennen tulosten julkistamista.
Pihlajalinnan tietojen mukaan seuraavat investointipankit ja osakevälittäjät seuraavat Pihlajalinnaa ja julkaisevat yhtiöstä raportteja. Pihlajalinna ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista.
Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Siri Markula, +358 40 743 2177, [email protected]
Lisätietoja saatavilla sijoittajaosiossa osoitteessa investors.pihlajalinna.fi
www.pihlajalinna.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.