Annual Report • Jan 5, 2011
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Panostaja Oyj vuosikertomus 2010
Panostaja tukee aktiivisesti omistamiensa liiketoiminta-alueiden yrittäjiä kehittämään yhdessä omistettuja liiketoiminta-alueita toimialansa johtaviksi yrityksiksi tavoitteena luoda omistajaarvoa sekä emoyhtiön että liiketoiminta-alueen omistajille.
Panostajan tavoitteena on olla halutuin kumppani yrittäjille ja luopuville pk-yritysten omistajille. Panostaja tekee yhdessä kumppaniensa kanssa suomalaisia menestystarinoita ja kasvattaa sitä kautta omistaja-arvoa koko konsernissa.
Arvostamme ja haluamme yritysten kasvua. Tuemme yrittäjien kehittymistä. Nostamme kaikilla toimillamme yrittämisen arvoa ja arvostusta koko Suomessa.
Hyödymme liiketoimintojemme monimuotoisuudesta ja erilaisten ihmisten erilaisten taitojen yhdistämisestä. Haluamme tehdä asiat jatkuvasti paremmin.
Käyttäydymme ja viestimme painavasti, arvovaltaisesti, vilpittömästi ja avoimesti.
Panostaja Oyj keskittyy jatkuvaan omistaja-arvon kasvattamiseen omistamillaan liiketoimintaalueilla sekä perustamalla yritysostojen kautta uusia liiketoiminta-alueita että täydentämällä yritysostoin jo olemassa olevia liiketoimintaalueita.
Panostaja keskittyy omistamaan listaamattomia yrityksiä erityisesti kasvu- tai uudelleenjärjestelyvaiheessa olevilla toimialoilla, joihin liittyy normaalia suurempi mahdollisuus saavuttaa synergiaetuja toimialan tai toiminnan kehittämisen kautta.
Toimialavalinnassa otetaan huomioon sen kasvu- ja kehittämismahdollisuudet ja samalla arvioidaan toimialan asiakassidonnaisuudet erityisesti riskienhallinnan näkökulmasta olemassa olevat toimialat huomioiden.
Panostajan tavoitteena on keskittää voimavarat 10–15 toisiaan tasapainottavaan liiketoimintaalueeseen. Valittujen toimialojen kehittämisen tavoitteena on saavuttaa merkittävä markkinaasema omalla alalla. Panostaja Oyj:n omistaja-arvon kehittäminen on ensisijainen kriteeri, kun tehdään päätöksiä omistettujen liiketoiminta-alueiden edelleen kehittämisestä, täydentävistä yritysostoista sekä uusien liiketoiminta-alueiden hankkimisesta.
Konsernin tavoitteena on jatkuva omistaja-arvon kasvattaminen ja sitä kautta Panostaja Oyj:n markkina-arvon kasvattaminen.
Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on keskimäärin yli 22 prosentin vuosittainen oman pääoman tuotto.
Seuraavalla viisivuotiskaudelle tavoitteena on 1,00 euron kumulatiivinen osakekohtainen tulos (EPS).
Panostaja tavoittelee yli 40 prosentin omavaraisuusastetta. Omaan pääomaan sisällytetään pääomalainat. Pyrkimyksenä on jakaa osakkeenomistajille vähintään puolet konsernin tuloksesta joko osakkeiden takaisinostoina ja/tai osinkoina.
| 1 000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 140 517 | 120 050 |
| Liikevoitto / -tappio | -1 601 | 4 295 |
| Voitto ennen veroja | -3 969 | 2 025 |
| Voitto jatkuvista liiketoiminnoista | -3 205 | 1 345 |
| Voitto myydyistä liiketoiminnoista | 0 | 0 |
| Tilikauden voitto | -3 205 | 1 345 |
| emoyhtiön osakkeenomistajille | -2 275 | 693 |
| vähemmistölle | -430 | 652 |
| Tulos / Osake, €, laimennettu | -0,06 | 0,02 |
| Tulos / Osake, €, laimentamaton | -0,06 | 0,02 |
| Oma pääoma / Osake, € | 0,61 | 0,80 |
| Osinko / Osake, € | 1) 0,05 | 0,12 |
| Omavaraisuusaste, % | 31,9 | 37,9 |
| Bruttoinvestoinnit | 15,7 | 23,0 |
| Osakkeiden lukumäärä tilik. lopussa, Tkpl | 47.403 | 47.403 |
| Henkilöstö keskimäärin | 967 | 790 |
1) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
31,9
Panostaja on suomalainen, vakavarainen, yrittäjyyteen perustuva monialakonserni, joka luo elinvoimaisia yrityksiä ja yrityskokonaisuuksia. Toteutamme sen yritysostoin ja kehitystyöllä.
Ostamaamme yritykseen tuomme uuden, sitoutuneen johdon sekä liiketaloudellista ja strategista osaamista. Päämäärä on nostaa panostettava yritys alansa vahvaksi tekijäksi 5 –10 vuodessa, minkä jälkeen se jatkaa toimintaansa itsenäisenä. Toimintaamme ohjaavat Panostajan emoyhtiön arvot.
Kopijyvän kasvu pääsi kunnolla vauhtiin vappuna 2008, kun Panostajasta tuli sen enemmistöosakas. Digitaaliseen painamiseen yhä voimakkaammin keskittyvän painotalon kehitys oli ollut nousujohteinen jo 15 vuotta, mutta nyt kasvuun löytyi kokonaan uusi vaihde. Kahdessa ja puolessa vuodessa yhtiön liikevaihto on noussut 10,5 miljoonasta eurosta 25 miljoonaan euroon. Kopijyvän tuloskehitys on myös pysynyt koko ajan hyvänä.
Panostaja on omistaja, joka ei puutu operatiiviseen toimintaan sen tuottamisen kustannuksella. Lähtökohtana on koko ajan ollut tehdä yrityksestä isompi, parempi ja tuottavampi, Viinanen arvioi kulttuurin muutosta.
Yrityskulttuurin luonteen muutos on toimitusjohtaja Heimo Viinasen mielestä valtava.
Kauko ja Heikki Sorjosen vuonna 1977 perustama Jyväskylän kopiolaitos oli Panostajalle jo lähtökohtaisesti hyvä hankinta. Kopijyvä oli omalla toimialallaan valtakunnallisillakin mittareilla mitattuna hyvä talo, vaikka toiminta oli paikallista. Jyväskylän ohessa toimipisteet olivat Kuopiossa, Kouvolassa, Varkaudessa ja Joensuussa. Yritys oli niin ikään terveesti hoidettu ja liiketaloudellisesti kannattava. 30 vuoden työ oli ollut pitkäjänteistä.
Kaiken tämän Panostaja luonnollisesti pystyi itsekin toteamaan samoilla mittareilla, joilla on sittemmin yrityskauppojen yhteydessä auttanut Kopijyvää kasvuun.
– Ostovaiheessa näkee vain yrityksen ulkokuoren. Panostaja osaa räjäyttää yrityksen tunnusluvut niin, että niistä todella ymmärtää, onko kyseessä terve yritys ja onko sitä mahdollisuus jalostaa, Viinanen huomauttaa.
Kopijyvän oston aikoihin painoalan markkinat olivat olleet jo useamman vuoden laskevat. Ylikapasiteetti oli kiristänyt hintakilpailua Suomessa. Alan kannattavuus oli heikko. Painomarkkinan murroksen nähtiin johtavan alan uudelleen järjestäytymiseen erilaisten yritysjärjestelyiden ja konkurssien kautta. Samalla, kun perinteinen painaminen oli laskussa, alan digitalisoituminen alkoi vahvistua.
Kopijyvä oli selkeästi markkinaa muuttava voima ja sopiva kehityskohde Panostaja-konsernille.
Kauko Sorjonen oli etsinyt omistamalleen 75 prosentin osuudelle ostajaa jo muutaman vuoden ajan. Panostajan
otettua yhteyttä, päätös syntyi nopeasti. Omistajana ja toimitusjohtajana jatkavan Heimo Viinasen mukaan ratkaisevaa oli, että Panostaja on kotimainen toimija ja että osapuolten näkemykset Kopijyvän kehittämisestä vastasivat toisiaan.
– Meillä oli toimialan ja markkinan kehityksestä samanlainen näkemys, samoin Kopijyvän kehityksestä. Panostajassa on kuunneltu meitä hyvin, joten kasvu on itse asiassa ollut helppoa.
– Päivääkään en ole järjestelyä katunut. Uskon muidenkin kopijyväläisten ajattelevan samoin, Viinanen sanoo nyt.
Pörssiyhtiö Panostajan omistajarooli on tuonut toimitusjohtajan omaankin omistajuuteen uutta särmää. Koska muutokset toimialalla ovat juuri nyt suuria ja merkittäviä, kasvu vaatii erityistä rohkeutta. Hän miettii Kopijyvän aikaa ennen Panostajan mukaan tuloa: Riskinottokyky kasvoi taloushallinnon ammattimaisen osaamisen myötä. Viinanen arvelee, ettei vastaava kasvu olisi ilman Panostajan sijoitus-, rahoitus- ja tuloslukuosaamista ollut mahdollista.
– Iso pörssiyhtiö on myös taloudellinen resurssi. Ei isompana lompakkona vaan omistajana, joka tuo jokapäiväiseen toimintaan uskottavuutta, luottamusta ja uskallusta. Operatiivisessa johdossa on näin helpompi tehdä ratkaisuja.
Panostajan omistajakulttuuriin kuuluu omaan ydinosaamiseen keskittyminen. Konsernille se on nimenomaan yrityksen tunnuslukujen hallinta, johtamisen tukeminen ja hallitustyöskentely. Pörssiyhtiönä se vaatii omistamiltaan yhtiöiltä määräaikaista ja -muotoista raportointia.
Tarkat liiketoimintasuunnitelmat helpottavat elämää
Kopijyvässäkin. Kun tavoitteet ovat selkeästi määriteltyjä, työmotivaatio kasvaa.
– Oman tekemisen analysointi on järjestelmällistä. Sen kautta prosessit ovat parempia, myynti on kehittynyt huomattavasti ja tuotantolaitteisiin on investoitu. Kopijyvässä pystytään keskittymään siihen, mikä siellä parhaiten osataan. Ja kun taas olemme yhdessä tehneet strategista suunnitelmaa Kopijyvälle, tavoite on aina kehittää nimenomaan toimialaa. Panostaja on omistaja, joka ei puutu operatiiviseen toimintaan sen tuottamisen kustannuksella. Lähtökohtana on koko ajan ollut tehdä yrityksestä isompi, parempi ja tuottavampi, Viinanen arvioi kulttuurin muutosta.
Kahdessa ja puolessa vuodessa on kasvanut yli kaksinkertaiseksi paitsi liikevaihto myös työntekijöiden määrä. Reilun sadan työntekijän painotalosta on nopeasti tullut leipäpuu 250 ihmiselle yhdeksässä kaupungissa eri puolilla Suomea. Lisäys on käytännössä tuotannossa. Ja kun laitehankinnoissa on menty kokoajan kohti uusinta tekniikkaa, suurkuvatuotantoa ja vaativaa digitaalitekniikkaa, on työntekijöidenkin oltava asiansa osaavia ja osaamiselleen omistautuneita.
– Koneita pystyvät kaikki ostamaan, mutta ratkaisevaa on, ketkä koneita käyttävät. Yleensäkin työpaikan ilmapiiri vaikuttaa lopputulokseen paljon. Vaikuttaahan se, haluaako myyjä voittaa jokaisen tarjouskilpailun yhtiölleen ja innostuuko painokoneen käyttäjä jäljestä, jonka on painokoneesta saanut ulos.
Viinanen on nähnyt, mitä Panostetaan Porukalla -ohjelmalla on saatu aikaan. Kun yhtiöiden johtoa on koulutettu ymmärtämään esimerkiksi juuri tavoitteellisuuden merkitystä, on motivaation kasvattaminen yhtiön sisällä helpompaa. Kopijyvässäkin osaaminen on kasvanut lyhyessä ajassa Viinasen mukaan merkittävästi.
Panostaja-omistajuuden tuoma lisäarvo valtakunnan mittoihin ja uusimpaan digitaalipainotekniikkaan kasvaneelle Kopijyvälle kristallisoituu vielä asiakkuuksissa.
– Uusia avauksia varsinkin isojen asiakkaiden kanssa on helpompi tehdä, kun takana on pörssiyhtiö. Meidän toiminnasta tiedetään, että se on tietyllä lainkin edellyttämällä tavalla jämptiä.
Kopijyvässä toteutuu Panostajan lupaus: Luomme kasvuyrityksiä.
Kopijyvän toimitusjohtaja Heimo Viinanen sanoo joutuneensa vastaamaan asiakkaiden kysymykseen, millaista on toimia pörssiyhtiön omistuksessa. Viinasen vastaus on selkeä.
– Panostaja ei ole pääomasijoittaja vaan monialakonserni ja kehitysyhtiö, joka tekee tulosta omasta taseestaan. Panostajalla ei ole ulkopuolista rahastoa, jonka turvin se sijoittaa yhtiöön. Yhtiön kehittäminen rakennetaan todellisen kasvun kautta. Kasvaminen on paljon kivempaa kuin rönsyjen leikkaamiset ja kulukurit.
Kun Panostaja toteuttaa aktiivisen omistajuutensa periaatteita, se antaa kaiken mahdollisen tuen yhtiön toimivalle johdolle. Tämä tarkoittaa muun muassa omistajien yhdessä nimeämiä ulkopuolisia hallituksen jäseniä. Kopijyvässä hän on ohjelmistoyhtiö CCC:n julkishallinnon asiakkuuksista vastaava liiketoimintajohtaja Timo A. Rantanen.
– Kopijyvän liiketoimintamalli on kasvamassa kohti valtakunnallista palvelumallia. Monesti tällaisissa kehityksen vaiheissa yhtiöissä katsotaan asioita liikaa omien seinien sisältä, viilataan prosesseja loputtomiin ja unohdetaan asiakas. Minun tehtäväni on tuoda keskusteluun nimenomaan asiakasnäkökulma, Rantanen linjaa.
Rantasen mukaan Kopijyvästä puhuttaessa määrite Suomen johtava digipainotalo on tekninen ja suppea näkemys yhtiöstä ja sen edustamasta alasta.
– Pikemminkin Kopijyvä on luotettavin ja paras digitaalisen paino- ja tulostusratkaisujen kumppani, ratkaisujen toimittaja siis. Asiakkaalle merkitys on ihan eri. Ja näiden merkityserojen esille nostaminen ja käsittely on hallituksen keskeistä työtä.
Aktiivisen omistajuuden idealla toimivalla hallituksella on perinteisestä virkamieshallituksesta täysin poikkeava tapa tarkastella asioita. Sen keskeinen tavoite on kehittää liiketoimintaa edelleen. Rantasen mukaan hallitus on tällöin keskusteluissaan eteenpäin työntävä, mahdollisuuksia luotaava, kasvupolkuja avaava ja onnistumisen edellytyksiä petaava toimija.
Palkitsevaksi Rantanen tuntee työn senkin takia, että kokee saavansa siitä paljon myös omaan työhönsä.
– Kun osaajat kohtaavat, vaihtavat näkemyksiä ja todella keskustelevat, se on parhaimmillaan toisilta oppimista, jota ei voi mitenkään muuten saavuttaa. Se on henkistä pääomaa, joka jalostuu edelleen eri tahoilla.
Aktiivinen omistaminen eroaa merkittävästi perinteisemmästä sijoittamisesta. Omistamisen ja sijoittamisen erot kiinnostavat Panostajan yritysanalyytikko Tero Luomaa siinä määrin, että hän valmistelee aiheesta väitöskirjaa. Siinä Luoma keskittyy omistajien rooliin yrityksen arvonluonnissa.
Sijoittaminen on tuottolähtöistä, passiivista, eikä sijoittajalla ole roolia yrityksen arvonluonnissa. Sijoittaja ostaa, pitää ja myy. Hänellä ei ole sidettä yhtiöön.
Omistaminen on strategista, aktiivista ja lisäarvoa tuottavaa. Omistaja on mukana isolla rahallisella osuudella, ottaa vastuuta yhtiön hallinnosta ja kehittämisestä. Omistaja antaa kasvot yhtiölle.
Selkeimmin eron huomaa vaikeuksien hetkellä, jolloin sijoittajat usein kaikkoavat, mutta omistaja on ja pysyy.
– Panostaja on oiva elävä laboratorio omistamisen tutkimiselle. Panostaja on aidosti aktiivinen omistaja. Omistamisella on täällä pitkä kulttuuri.
Luoma näkee, että Suomessa on selkeä tarve omistamisen kulttuurin ja omistajaosaamisen kehittämiselle.
– Suomessa on edessä historian suurin yritysomaisuuden uusjako. Tuhannet yrittäjät luopuvat yritystoiminnastaan jo seuraavien viiden vuoden aikana. Sukupolvenvaihdosta lähestyvät yritykset ovat aikaisempaa suurempia ja vakavaraisempia. Mistä löytyy jatkaja, jolla on sekä tahtoa, osaamista että pääomaa näiden yritysten omistamiseen, Luoma kysyy.
Tutkimuksessaan Luoma tarkastelee omistajuutta tarinoiden eikä, kuten odottaa voisi, tilastojen kautta. Hän kuvailee erilaisia omistajatarinoita ja pyrkii niiden pohjalta erottelemaan hyvää ja huonoa omistajuutta.
– Omistamisella on merkitystä. Ei ole yhdentekevää, kuka omistaa, mitä omistaa, miksi omistaa, miten omistaa ja milloin omistaa. Kasvollinen omistaminen ja pääomamarkkinoiden toimivuus ovat elintärkeitä kansakunnallemme, koska Suomessa kotimarkkina on pieni ja pääoman määrä vähäinen.
– Ei kuitenkaan voida sanoa, että joku omistusmalli olisi parempi kuin toinen. Omistaminen on nimittäin aina tapauskohtaista. Uskon kuitenkin, että yhdistämällä parhaita piirteitä perhe- ja pörssiyhtiöistä samoin kuin partneriomistajuus- ja pääomasijoitusmalleista voidaan saada aikaan kestävää omistajuutta. Panostaja on tässäkin mielessä kiinnostava ja omalaatuinen toimija.
Aktiivinen ja lisäarvoa luova omistajuus edellyttää osaamista. Panostajassa se kasvaa yrittäjien liiketoimintaosaamisesta ja Panostajan omasta omistajaosaamisesta. Yhdistämällä nämä kaksi saadaan Luoman mukaan aikaan ainutlaatuinen yhdistelmä, joka synnyttää suomalaisia menestystarinoita.
Panostajan omistajaosaamista ovat strategia- ja toimialaosaaminen, omistaja-arvoa luovat prosessit, rahoitus- ja yritysjärjestelyosaaminen sekä pörssiyhtiön hallinnointi-, raportointi- ja johtamisjärjestelmät. Osaamista ovat myös verkostot, kuten ulkopuolisten hallitusjäsenten käyttö.
Panostaja-konsernin yhtiöt ovat saaneet kukin erilaisia työkaluja ja omat omistajastrategiansa, jotka määrittelevät omistajien tavoitteet yhtiön suhteen ja rakentavat yrityksien liiketoimintastrategiat. Kun omistaja- ja liiketoimintastrategia tukevat toisiaan, omistajat ja yrityksen toimiva johto näkevät yrityksen kehitysmahdollisuudet samoin. Yhdessä toimiminen on silloin luontevaa.
– Omistajien ja johdon välisen vuorovaikutuksen on oltava välitöntä ja avointa. Vain silloin yhtiö voi kulkea oikeaan suuntaan, Luoma korostaa.
Panostaja Oyj:n toinen 25-vuotinen kvartaali on saatu käynnistettyä ja yhtiön 26. toimintavuosi päätökseen. Tilikauden 2009 – 2010 ensimmäinen neljännes oli meille kaikille muistutus siitä, että talouden taantumassa reagointikykyä on pidettävä yllä. 2,6 miljoonan euron liiketappio herätti meidät kaikki tekemään työtä konsernin paremman tuloksen eteen. Omilla ratkaisuillamme ja talouden käänteen ansiosta saimme konsernin operatiivisen tuloksen loppuvuoden aikana positiiviseksi. Viimeinen neljännes oli jo lähes kauttaaltaan suunnitelmien mukainen.
Tulostamme kuluneelta tilikaudelta rasittaa kuitenkin liikearvon alaskirjaus, jonka jouduimme tekemään ympäristöteknologian osalta, koska toimialan kasvu- ja tulosnäkymät eivät vastanneet kaupantekohetken arvioita. Tästä syystä alaskirjaus oli perusteltu. Tässä realisoitui meidän toiminnallemme tyypillinen riski, jossa yrityksen arvonmäärityksen perusteena olleet ennusteet ja näkemykset eivät nyt vastanneetkaan todellista tilannetta.
Kokemus on ollut arvokas monessa mielessä. Riskin ja tuoton suhdetta harkittaessa myös mahdottomalta tuntuva heikoin skenaario on käytävä huolella läpi – muutokset voivat olla nopeampia kuin arvaammekaan. Sen ovat viimeiset kaksi vuotta opettaneet.
Tilikauden aikana otimme myös käyttöön uuden segmenttijaon. Raportoimme nyt jokaisen liiketoimintaalueemme omana kokonaisuutenaan. Haluamme näin lisätä toimintamme läpinäkyvyyttä.
Tätä katsausta kirjoittaessa elämme edelleen talouden epävarmuuden aikaa, vaikka erilaiset kyselyt ja barometrit ovat jo jonkin aikaa antaneet viitteitä yritysten ja päättäjien luottamuksen palautumisesta. Irlanti on hakemassa ja saamassa EU:n ja IMF:n yhteisen tukipaketin, mutta rahoitusmarkkinoiden paine kohdistuu jo uusiin maihin. Portugali ja Espanja ovat seuraavien spekulaatioiden kohteina.
Tämä arvailun ilmapiiri laskee euron arvoa. Tästä on hyötyä Suomen kaltaiselle viennistä riippuvaiselle kansantaloudelle.
Euron arvon muutoksesta huolimatta rahoitusmarkkinoiden nykyinen epäluottamuksen tila ei ole hyväksi talouskasvulle. Epävarmuus maailman talouden suunnasta viivästyttää yritysten investointipäätöksiä ja pitää kuluttajien luottamuksen alhaalla.
Itse en usko uuteen nopeaan laskusuhdanteeseen tai taantumaan, mutta kasvun vauhti jäänee hitaammaksi kuin mihin olemme aiemmin tottuneet. Meillä on oltava valmius nopeaan reagointiin tilanteiden muuttuessa, koska nopeista ja jossain määrin ennakoimattomistakin muutoksista tuntuu tulleen pysyvä olotila.
Hidas kasvu edellyttää liiketoiminta-alueidemme johdolta innovatiivisuutta ja joustavuutta, jotta tässäkin markkinatilanteessa kyettäisiin kasvamaan. Kasvu ja kannattavuuden parantaminen ovat olennainen osa Panostajan omistajaarvon kehittämistä. Näitä tavoitteita haemme yhdessä alkaneellakin tilikaudella. Päättyneellä tilikaudella olemme investoineet uuteen johtamisjärjestelmään, jonka tavoitteena on nopea ja joustava strategiaprosessi ja mahdollisimman nopea reagointikyky talouden ja muun toimintaympäristön muutoksiin.
Järjestelmä ja prosessit on nyt saatu toimintakuntoon ja toimintatapojen muutos on hyvää vauhtia menossa oikeaan suuntaan.
Saimme myös päätökseen koko konsernia koskevan Panostetaan Porukalla -koulutusohjelman, jonka tarkoituksena oli nimenomaan antaa liiketoiminta-alueidemme johdolle lisää valmiuksia ja parhaita käytäntöjä niin strategiseen kuin päivittäiseen johtamiseen. Koulutus ja toisilta oppiminen ovat jatkossakin keskeisiä Panostajan tapoja kehittyä.
Tuoreissa yrityselämän tutkimuksissa on todettu, että suomalaiset johtajat pitävät strategiatyötä turhana ja jopa turhauttavana osana työtään. Minusta omistajan – varsinkin enemmistöomistajan – tärkeimpiä tehtäviä on luoda näkemys yhtiön pitkän aikavälin tavoitteista ja strategioista. Tätä vastuuta ei voi välttää tai vältellä – se ei ole vastuullista omistamista. Panostajassa toimintamme perustuu pitkäjänteiseen kehittämiseen, jolloin talouden alamäet on nähtävä vain osana normaalia toimintaa. Myös taantumassa on haettava mahdollisuuksia omistaja-arvon kehittämiseen.
Vaikka tilikausi 2010 oli yrityskauppojen osalta yleisesti melko hiljainen, teimme strategiamme mukaisesti muutamia täydennysostoja. Maaliskuun lopussa Takoma osti Moventakselta Parkanon tehtaiden toiminnan ja kesäkuussa vahvistimme Kopijyvä Oy:n asemaa Pirkanmaalla ostamalla Domus Printin koko osakekannan.
Itse uskon aktiivisuuden yrityskauppamarkkinoilla kasvavan ensi vuoden aikana, mikäli talouden positiivinen kehitys jatkuu ja verouudistukseen liittyvät kaavailut osinkoverotuksen kiristymisestä toteutuvat. Oma tavoitteemme on edelleen valittujen liiketoiminta-alueiden kasvattaminen myös yritysostoin. Teemme jatkuvaa ja systemaattista työtä näiden mahdollisuuksien kartoittamiseksi ja toteuttamiseksi.
Syyskuussa kerroimme, että talousjohtajamme Veli Ollila siirtyy uusiin tehtäviin konsernin ulkopuolelle. Haluan vielä erikseen kiittää Veliä siitä erinomaisesta työstä, jonka hän on tehnyt erityisesti konsernimme järjestelmien kehittämiseksi.
Panostajassa toimintamme perustuu pitkäjänteiseen kehittämiseen, jolloin talouden alamäet on nähtävä vain osana normaalia toimintaa. Myös taantumassa on haettava mahdollisuuksia omistaja-arvon kehittämiseen.
Samalla toivotan Simo Mustilan tervetulleeksi Panostaja-konsernin talousjohtajaksi. Tehtävien ja vastuiden siirto on sujunut mallikkaasti.
Olemme määritelleet uuden tilikauden tavoitteet tilanteessa, jossa epätietoisuus talouden kehityksen suunnasta on suuri. Tunnen yritystemme toimitusjohtajat ja tiedän, että jokainen heistä pyrkii kaikin keinoin saavuttamaan hänelle ja johtamalleen yritykselle asetetut tavoitteet. Yksin se ei onnistu, eikä sitä pidä yksin edes yrittää. Panostaja Oyj:n emoyhtiön henkilökunta on mukana tukemassa toimitusjohtajiamme ja yritystemme henkilökuntaa tavoitteiden saavuttamisessa.
Kiitos kuluneesta vuodesta koko henkilöstölle ja kaikille erinomaisille yhteistyökumppaneillemme. Tehdään vuodesta 2011 selvästi edellistä parempi!
Tampereella 17. joulukuuta 2010
Juha Sarsama toimitusjohtaja
Panostaja etsii ja hankkii pääasiallisesti enemmistöomistukseensa pieniä ja keskisuuria kaupan, palvelualan ja teollisuuden yrityksiä, joiden liikevaihtotaso on 5–20 miljoonaa euroa. Tavoitteena on muodostaa näistä kullekin toimialalle oma liiketoiminta-alue. Panostajaa kiinnostavat erityisesti kasvu- ja uudelleenjärjestelyvaiheessa olevat yritykset, joihin liittyy normaalia suurempi mahdollisuus saavuttaa synergiaetuja toimialan/toiminnan kehittämisen kautta.
Panostaja osallistuu liiketoiminta-alueen kehitystyöhön aktiivisesti ottamalla kokonaisvastuun kyseisen alueen kehittämisestä. Pääomapanostuksen lisäksi Panostajan tuoma lisäarvo liittyy yleensä rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, strategioiden luomiseen, hallitustyöskentelyyn, kasvuun yritysostojen kautta sekä talouden, markkinoinnin ja johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja toimialatuntemukseen.
Panostajan tavoitteena on saattaa liiketoiminta-alue mahdollisimman nopeasti toimimaan pörssikonsernin itsenäisenä osana, joka voidaan myös irrottaa uudelle omistajalle.
Panostajan tulonmuodostus koostuu vuotuisista tuotoista ja toiminnan irtautumistuotoista. Vuotuiset tuotot muodostuvat konserniyhtiöiden vuosittain kertyvästä tuloksesta. Irtautumistuotot syntyvät osakkeiden myyntitulosta konserniyhtiöstä luovuttaessa. Tulonmuodostuksen merkittäväkin vuotuinen vaihtelu on tyypillistä panostustoiminnalle. Panostajan tavoitteena on keskittää voimavarat 10–15:een toisiaan tasapainottavaan liiketoiminta-alueeseen, jotta vuosittaiset liiketoiminta-alueiden irtautumistuotot olisivat mahdollisia. Vallitseva markkinatilanne vaikuttaa irtautumisien ajoitukseen ja menestyksellisyyteen.
Valmistaa, kehittää ja markkinoi ammattikäyttöön tarkoitettuja teknokemian tuotteita kuten teollisuuskemikaaleja, siivous- ja suurkeittiöaineita.
Jäte- ja kiinteistöhuollon laiteratkaisuihin erikoistunut kansainvälinen ympäristöteknologiayritys.
Suomen johtava turvallisuusteknologiaan ja -palveluihin sekä lukitukseen ja oviautomatiikkaan erikoistunut asiantuntijayritys.
Tarjoaa metallien lämpökäsittelypalvelua Suomessa ja kansainvälisesti sekä valmistaa, kehittää ja markkinoi lämpökäsittelyteknologiaa.
Mercedes-Benz- ja BMW-henkilöautojen alkuperäisvaraosien ja tarvikkeiden maahantuoja, tukkukauppa ja jälleenmyyjä.
Suomen johtava digitaalisia kopiointi-, tulostus- ja painopalveluita sekä dokumentinhallintaratkaisuja tarjoava yritys.
LVI-alan maahantuonti ja tukkumyynti. Palvelee oman alansa ammattilaisia ja asennusliikkeitä laajan tuotevalikoiman noutotukkuna.
Konepajateollisuus ja teollisuuden kunnossapito, siivous ja kiinteistöhoidon palveluyritykset, suurkeittiöt, ravintolat ja päivittäistavarakauppa.
Yritykset ja julkishallinto Suomessa ja mm. Arabiemiirikunnat ja Venäjä.
Suuret yritykset ja pk-yritykset, kauppakeskukset, isännöitsijäja talohuoltoyhtiöt, kiinteistö- ja asuntoyhtiöt, rakennusliikkeet sekä yksityishenkilöt.
Konepaja-, voima- ja prosessiteollisuus kotimaassa ja ulkomailla. Koneita ja laitteita kuten uuneja ja liikuteltavia käsittelykoneita sekä tarvikkeita viedään yli 20 eri maahan.
Autokorjaamot, jälleen- ja vähittäismyyjät sekä yksityiset kuluttajat, kunnat ja pelastuslaitokset.
Julkishallinto, oppilaitokset, yrityssektori mm. kaupan ja valmistavan teollisuuden yritykset ja rakennusliikkeet.
LVI-alan asennusliikkeet ja korjausrakentajat.
Laadukkaista sisäovistaan Suomessa ja lähialueilla tunnettu puusepänalan yritys.
Seinäjoella toimiva Suomen johtava rakennus- ja kalustehelojen tukkukauppa.
Kiinnittimien ja työvälineiden tukkukauppa, joka toimii Uudellamaalla, Pirkanmaalla sekä Satakunnassa ja palvelee jälleenmyyjiä valtakunnallisesti.
Suomalainen, pörssinoteerattu konepajaryhmä. Konsernin Takoma Components -toimiala on erikoistunut voimasiirtokomponenttien valmistukseen, hydrauliikkasylintereihin ja vaativaan koneistuspalveluun. Lisäksi Takoma etsii strategiansa mukaisesti toista tukijalkaa omiin tuotteisiin keskittyvästä liiketoiminnasta Takoma Products -liiketoiminta-alueelle.
Valmistaa ja tuo maahan LVI-putkikannakkeita. Asiakkaina tekniset tukkuliikkeet ja käyttökohteina asuin-, julkis- ja teollisuusrakentaminen.
Lisäarvologistiikka- ja pakkauspalveluita sekä komponenttivalmistusta konepajateollisuudelle tarjoava yritys.
Rautakaupat, rakennusliikkeet, talotehtaat, tukkuliikkeet sekä omatoimirakentajat.
Ovi- ja ikkunavalmistajat sekä rakennusliikkeet sekä keittiökaluste- ja huonekaluvalmistajat.
Konepaja- ja elektroniikkateollisuuden alan yritykset, rakennus-, sähkö- ja LVI-liikkeet sekä kaupungit ja kunnat.
Laiva- ja offshore-teollisuus sekä voimalaitosmoottori-, työkone- ja voimansiirtolaitevalmistajat.
LVI- ja teknisen alan tukkuliikkeet.
Suuret konepajayhtiöt.
Veli-Heikki Saari
kuluneen vuoden aikana yhtiön rakenteen ja toimintojen hiomisessa. Vuotta aiemmin tehty linjaus puhtaanapidon kokonaisratkaisujen tuottamisesta
on osoittautunut oikeaksi. Tuotannon ja palveluliiketoiminnan kehittämisen jatkona on nyt ollut luontevaa vahvistaa Alfa-Kemin omaa myynnin rakennetta.
Toimitusjohtaja Hannu Poutiaisen tavoitteena on ollut Alfa-Kemin toimintojen keskinäisen tasapainon löytäminen. Yhtiön oman myyntijoukkueen kaksinkertaistamalla tavoitteeseen on myös päästy, mikä tukee yhtiön perustaa.
– Jatkossa Alfa-Kem pääsee entistä paremmin ohjattavaan ja suunnattavaan osaamisratkaisujen myyntiin teollisuuteen, siivoukseen ja suurkeittiöille kehitettyihin tuoteryhmiin, Poutiainen perustelee.
Yhtiössä tehdyt ratkaisut yhdessä olemassa olevan itsenäisten myyjäyrittäjien verkoston kanssa vahvistaa Alfa-Kemin asemaa sen omalla toimialalla. Lähtö uudelle tilikaudelle on siksi lupaava.
Myynnin rakenteiden hiominen jatkui vielä loppuvuodesta 2010 ja jatkuu seuraavallakin tilikaudella.
– Henkilöstörakenne on tehtyjen muutosten jälkeen ihanteellinen.
Talouden taantuma puraisi Alfa-Keminkin kaikkien tuoteosa-alueiden liikevaihdosta 16 prosenttia. Konepajateollisuus näytti jo orastavia elpymisen merkkejä, mutta varsinaista nousua ei alalla vielä tapahtunut.
– Tällaisessa tilanteessa yhtiön tulos ei luonnollisestikaan vastannut odotuksia.
Alfa-Kem lähtee uudelle tilikaudelle uuden toimitusjohtajan hoteissa. Veli-Heikki Saari on ottanut yhtiön ohjakset haltuunsa marraskuussa. Päättyneen tilikauden toista puoliskoa ohjastanut Hannu Poutiainen siirtyi yhtiön ulkopuolelle muihin tehtäviin sopimuksen mukaisesti.
Vuoden 2011 tavoitteet on mitoitettu yhtiössä tehtyjen muutosten perusteella. Ne noudattelevat päättyneen tilikauden tasoa. Saari näkee, että Alfa-Kemin tärkeimpiä tavoitteita ovat nyt ennen kaikkea myyntiverkoston kehittäminen loppuun ja myynnin kasvattaminen.
* 6 kk
** Sisältää konserniliikearvon alaskirjauksen 0,5 milj. euroa
Elintarvikkeita ja kemiaa
Case
HOK Elannon ja Alfa-Kemin koko 2000-luvun kestäneestä kumppanuudesta on kehittynyt oma vahva tuote, jossa yhdistyvät paitsi astianpesuun tarkoin suunnitellut kemikaalit myös henkilökemiat.
– Jos yhteistyö ei toimisi, se olisi katastrofi, joka kaatuisi omien asiakkaittemme niskaan. Olemme hioneet tätä kauan ja päässeet tilanteeseen, jossa toimivat niin aineet kuin niiden toimitukset, siivouspalvelupäällikkö Virpi Saulamo toteaa.
Pääkaupunkiseudulla toimivalla S-ryhmän suurimmalla alueosuuskaupalla on 300 toimipaikkaa. Näistä 70 myymälässä on elintarvikepalvelutori, ja näiden torien astioiden tiskaamisesta huolehtivat HOK Elannon käyttämien 32 siivousliikkeen työntekijät.
Palapeli on siis mittava ja sen kaikkien osien on sovittava yhteen. Siksi yhteistyöhön kuuluu myös koulutus, johon parhaimmillaan ovat osallistuneet HOK Elannon ja siivousliikkeiden työntekijöiden lisäksi myös terveystarkastajia.
– Näin ison kokonaisuuden hallinta vaatii jatkuvaa yhteistyötä. Alfa-Kem on pysynyt kumppaninamme myös sen takia, että sen asenne on oikea. Siellä ollaan koko ajan valmiina toimimaan, jos tilanne niin vaatii, Saulamo kiittää.
Case
Bio- ja vaippajäte häviää Kontulan vanhustenkeskuksen jätteenkeruujärjestelmään sitä mukaan kuin syntyy.
– Järjestelmä on alipaineistettu, joten hygieniahaittojen lisäksi myös hajuhaitoista on päästy, johtava toiminnanohjaaja Sari Hedman kehuu.
Ecosir Groupin toimittama alipaineteknologialla toimiva yhdyskuntajätteen keruujärjestelmä on yksi mukavuustekijä syksystä 2009 käytössä olleessa vanhustenkeskuksessa Helsingin Kontulassa. Talo on osoittautunut erityisen viihtyisäksi työ- ja asuinympäristöksi.
– Kodikkuus on merkittävä osa vanhustyön kehittämistä. Jätehuollon ratkaisut vaikuttavat kokonaisuuteen ratkaisevasti. Ja tällaisen teknologian käyttö vanhustyössä parantaa paitsi itse työn laatua myös mielikuvaa alasta. Se vaikuttaa alan vetovoimaisuuteen ja auttaa houkuttelemaan hoitajia alalle.
Hedmanin mukaan Ecosirin toimittama järjestelmä on ollut helppo oppia. Vastaavasta jätteenkeruutavasta ei ollut Helsingin muissa vanhustenkeskuksissa kokemusta, joten alku vähän jännitti. Yhteistyö Ecosirin kanssa on toiminut hyvin; palvelu on ollut keskustelevaa, kuten hoivaalalla kuuluukin.
Erityisen merkityksen Hedman antaa järjestelmän kotimaisuudelle.
Ympäristöteknologiayhtiö Ecosir Group otti vuoden aikana merkittävän askelen kohti yhdyskuntajätteen käsittelyn kokonaisratkaisujen toimittajan rooliaan. Yhtiö keskitti toimintansa järjestelmiin, joten tuoteliiketoimintansa myymällä asema jätteen kuilu- ja imukuljetusjärjestelmien sekä maanalaisten ja -päällisten jäte- ja siirtokuormausasemien toimittajana vahvistui.
Ympäristöteknologian toimiala kasvaa maailmalla nopeasti. Keskittymällä suuriin kiinteistökokonaisuuksiin, niiden ympäristöihin sekä julkisten alueiden ratkaisuihin Ecosir Group on mukana kansainvälisessä kehityksessä entistä paremmin. Pekingin ydinkeskustaan Kiinaan toimitetut maan ensimmäiset maanalaiset yhdyskuntajätteen keräysjärjestelmät ovat osoitus, että Suomessa aikaisemmin toteutetut ratkaisut soveltuvat kansainvälisille markkinoille. Vastaava edistyksellinen järjestelmä on toimitettu kuluneella tilikaudella myös Tanskaan.
Projektiliiketoiminnan mahdollisuudet ovat maailmanlaajuisesti huomattavat.
– Hankkeemme ovat pitkäkestoisia ja isoja kokonaisuuksia, jotka liittyvät olennaisesti julkiseen ja liikerakentamiseen. Rakentajat ovat vuoden aikana lykänneet hankkeitaan. Investointipäätösten hitaus on vaikuttanut toki meihinkin rajusti. Loppukesästä tapahtui selkeä suhdannemuutos, mikä näkyi uusina tarjouspyyntöinä, toimitusjohtaja Mauri Leponen taustoittaa.
Ecosir Groupin vuoden 2010 tulosta eivät siis paina pelkästään liikevaihdon ja keväällä toteutettu liiketoiminnan suunnan raju muutos, vaan myös toimintojen järjestelyihin liittyvät merkittävät kustannuserät.
Leponen pitää tulevaisuutta ajatellen tärkeinä kaikkia Suomessa meneillään olevia työkohteita. Jätteen imu- ja kuilukuljetusjärjestelmiä on rakennettu huomattaviin kohteisiin, muun muassa
Mauri Leponen
tavaratalo Stockmannille, Mäntymäen ravintokeskukseen, Parolan varuskuntaan, Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirille, erinäisiin kouluihin ja hoivakoteihin.
– Kotimaassa Ecosir on kiinteistöratkaisuillaan markkinoiden johtava toimija. Asema on tärkeä myös kansainvälistä agentti- ja jälleenmyyntiverkostoa ajatellen. Tätä verkostoa on rakennettu ja rakennetaan kaiken aikaa. Kaikki tavoittelemamme sopimukset olemme tänä vuonna saaneetkin, Leponen toteaa ja nimeää avainalueiksi kotimaan ja Skandinavian lisäksi muut EU-alueet, Lähi-Idän ja Kiinan.
Ecosir Groupin lähtö vuoden 2011 tilikaudelle on lupaava. Kyse on kuitenkin siitä, miten pian ympäristöteknologiahankkeet muuttuvat tosiksi. Ensi vuodelle haettava vahva tilauskannan kasvattaminen näkyy liikevaihdossa Leposen arvion mukaan kohteiden kokoluokan ja sisällön mukaan.
– Toiminnan lähtökohta on vahva. Uskomme toimialaamme sekä liiketoimintatapaamme. Joten viime vuonna tehty linjaus on edelleen pätevä.
| Liikevaihto, 1 000 € | LiikeVoitto, 1 000 € | Avainluvut, 1 000 € | |||
|---|---|---|---|---|---|
| *2008 | 2009 | 2010 | |||
| 2 446 6 372 2 578 1 735 |
*-82 -4 528 2 895 -2 211 |
Liikevaihto | 2 446 | 6 372 | 2 578 |
| Liikevoitto | -82 | -2 211 | -4 528 | ||
| 08 09 10 |
Henkilöstö | 32 | 45 | 9 | |
| Omistusosuus 31.10.2010 | 70,2 % | ||||
| * 6 kk |
| LIIKEVAIHTO, 1 000 € | ||||
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, 1 000 € | LiikeVoitto, 1 000 € | Avainluvut, 1 000 € | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2008 | 2009 | 2010 | ||||
| 18 796 | 21 944 *1 735 |
434 2 895 1 207 431 |
Liikevaihto | 11 304 | 18 796 | 21 944 |
| Liikevoitto | 434 | 431 | 1 207 | |||
| Henkilöstö | 84 | 146 | 151 | |||
| Omistusosuus 31.10.2010 | 70 % |
16 Panostaja Oyj 2010
Jukka Laakso
Turvallisuusliiketoiminnan alalla toimiva Flexim Security uusi vuoden aikana rakenteensa ja hioi liiketoimintokäytäntöjään. Aiemmin tehdyn yritysoston jäljiltä yhtiöön jääneet kaksi kulttuuria ovat sulautuneet yhdeksi. Toimitusjohtaja Jukka Laakso on hyvin tyytyväinen lopputulokseen.
– Tästä alkaa Fleximin vahva kehittämisen aikakausi. Osan vuodesta yhtiö oli ikään kuin sisäänpäin kään-
tyneenä, kun työntekijät opettelivat yhtä aikaa uutta toiminnanohjausjärjestelmää sekä tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Käänsimme ajatukset tuotemyynnistä palvelujen ja ratkaisujen myyntiin. Yhteisen kulttuurin luominen on ollut äärimmäisen mielenkiintoista ja palkitsevaa.
Lukituksen, oviautomatiikan, turvallisuustekniikan ja -palvelujen monitoimitalo on samalla saanut uutta virtaa ja tuoreita ajatuksia, mikä on huomattu myös talon ulkopuolella. Flexim Security on pystynyt kasvamaan lukituksen ja oviympäristöjen ratkaisujen avulla. Myös niin sanottujen sopimussalkkuasiakkaiden määrä kasvoi merkittävästi.
– Tuotteisto on saatu elämään ja sitä on rikastettu. Se näkyy suoraan uusissa asiakkuuksissa, Laakso sanoo.
Henkilöstön rakenne on myös muuttunut. Hallintoa on kevennetty. Myynnin, huollon, asennuksen ja palvelun osaajien määrää on puolestaan kasvatettu.
Tulokseen vaikuttavat kertaluontoiset erät ovat olleet mittavia. Kokonaisuuden rakentaminen on maksanut hyvinkin melko suuren yritysoston verran. Laakso kuvaakin vuotta taloudellisesti vaikeaksi, sillä uudis- ja liikerakentamisen hiipuminen näkyi osaltaan kauppojen määrässä.
Vuoteen sisältyneet hyvät uutiset vahvistavat Laakson käsitystä turvallisuusalan tulevaisuudesta. Erilaiset palvelumallit – esimerkiksi huollon, ylläpidon ja turvallisuusratkaisujen hallinnointiin liittyvät sopimukset – kehittyvät väistämättä. Rinnalla kasvaa turvallisuuden peruspalveluiden tarve.
– Sopimuksemme ovat usein isoja valtakunnallisia sopimuksia ja palvelutuotteita, joissa hallitsemme asiakkaan koko turvallisuusympäristöä pienistä yksityiskohdista aina laajoihin verkkoyhteyksiin. Laadunvalvonnan ja turvallisuuden määrittelee kuitenkin asiakas, niin kuin pitääkin. Meidänkin palvelutarjontamme kasvaa nimenomaan verkkopuolelle, jossa olemme erikoistuneet jo vuosien ajan erilaisiin palvelinhotelliratkaisuihin. Niiden viimeisin trendi näyttää olevan erilaiset virtuaaliratkaisut, pilvipalvelut. IP-osoitteet ja palvelinsovelluksetkin ovat siirtymässä osaksi kenttälaitteita.
Toinen kehityksen suunta on ihmis- ja materiaalivirtojen tehokkaampi hallinta yhdistettynä kulkuväylien turvallisuusratkaisuihin. Tätä silmällä pitäen Flexim Security tuo alkuvuodesta 2011 markkinoille maailman älykkäimmät lukkoratkaisut, jotka jo itsessään ovat tietojärjestelmiä.
Turvallisuusalan kasvua ennakoi myös alan vetovoimaisuus. Flexim Security on osoittautunut halutuksi työpaikaksi.
– Ihmiset hakeutuvat meille! Sehän tarkoittaa, että teemme asioita oikein. Vuodelle 2011 on joka tapauksessa helppo asettaa selkeä kasvutavoite niin liikevaihdon kuin tekemisen suhteen.
Euroopan kemikaalivirasto on kirjaimellisesti paljon vartija. Helsingin ydinkeskustassa olevaan taloon kerätään maailman laajinta kemikaalirekisteriä. Kemikaaliyhtiöt joutuvat paljastamaan virastolle huippusalaista tietoa, jotta se pystyy hoitamaan tehtävänsä kemikaalien rekisteröinnin, arvioinnin, lupamenettelyjen ja rajoitusten suhteen.
– Tämä tieto on virastolle välttämätöntä, jotta se pystyy tekemään työnsä ja varmistamaan kemikaalien turvallisuuden. Tiedon samoin kuin virastossa työskentelevien huippuasiantuntijoiden suojaaminen on äärimmäisen tärkeää. Jos tieto vuotaa ulos, se vaarantaa viraston ja jopa koko Euroopan unionin uskottavuuden, turvallisuuspäällikkö Arto Parviainen kuvaa.
Talon ja sen työntekijöiden turvallisuus on yhtä kuin Euroopan Unionin ja sen kansalaisten turvallisuus. Siksi virastoon on rakennettu monitasoinen turvallisuusluokitus, älykäs kulunvalvontaja työajan seurantajärjestelmä.
Flexim Security on osoittautunut Parviaisen mukaan monimutkaisessa ja jäykässä Euroopan unionin hankintamenettelyssä joustavaksi ja luotettavaksi toimijaksi. Fleximin palvelunopeus ja tuotevalikoima saavat kiitosta, eikä yksin kotimaisuuden ansiosta.
– Jo pelkästään se, että kulunvalvontajärjestelmä on helppokäyttöinen, lisää turvallisuutta. Sen käyttäjälle ei tule tarvetta oikoa toimintoja, mikä aina vaarantaa järjestelmän luotettavuuden, Parviainen sanoo.
Erityisen edun Flexim saa Parviaisen mukaan oviympäristön kokonaishallinnasta.
– Tämä konsepti lyö varmasti läpi, sillä yhden toimijan näin monipuolinen järjestelmä helpottaa asiakkaan elämää olennaisesti.
Juha Saarikunnas
tilikausi 2010 oli jatkuvaa valmiustilassa olemisen aikaa. Metallien lämpökäsittelypalvelujen ja niihin tarvittavien laitteistojen toimituksiin keskittyneen
yhtiön vuosi on ollut vaativa ja samalla mahdollisuuksia luova.
– Talven jouduimme taistelemaan, koska konepaja-, voima- ja prosessiteollisuuden tuotannot käynnistyivät odotettua hitaammin vuoden 2009 loppukesän lähes täydellisen pysähtymisen jälkeen. Myynti sakkasi myös Suomen rajojen ulkopuolella, mikä meillä tarkoittaa toimintoja Ruotsissa ja Puolassa.
– Osasimme kuitenkin käyttää tuon hiljaisen kauden hyödyksemme, toimitusjohtaja Juha Saarikunnas sanoo.
Tilauskannan ollessa ohuimmillaan Heatmasters Group keskittyi mittavaan kehitysohjelmaansa. Saarikunnas huomauttaa, että talouden yleinen kehitys vaati tarkastelemaan kokonaisuuksia erityisen huolellisesti koko ajan. Markkinoiden liikkeisiin piti pystyä reagoimaan nopeasti, minkä ansiosta konsernin eri yksiköiden tuotannolliset roolit tarkentuivat tilikauden aikana.
Kotimaan palveluliiketoiminnan tilauskanta alkoi vähitellen vahvistua keväällä, ja syksyyn mennessä näkymät olivat jo huomattavasti paremmat. Vaikka palveluliiketoiminnan tulos jäi lopulta odotettua pienemmäksi, tilikauden lopussa oli jo selvästi nähtävissä, että tehdyt ratkaisut olivat oikeita ja investointien ajoitukset onnistuneet.
– Asenteemme oli, että periksihän me emme anna. Paikkoja pantiin koko ajan kuntoon. Aikataulut pitivät ja uuden tilikauden alkaessa olimme valmiit uuteen alkuun.
Kone- ja laitekaupan osalta vuosi oli vaikea. Tämä liiketoiminta-alue elpyi selvästi vasta syksyllä, viimeisen vuosineljänneksen loppupuolella. Herääminen oli kuitenkin niin vahvaa, että se loi uskoa uudelle tilikaudelle.
– Vuonna 2011 keskitymme erityisesti myynnin kehittämiseen Suomessa ja Ruotsissa. Puolassa huomio on organisaation ja prosessien kehittämisessä, jotta päättyneellä tilikaudella notkahtanut tulos saadaan palautettua raiteilleen, Saarikunnas linjaa.
– Tuleva näyttää selvästi paremmalta kuin mennyt. Haemme selkeää kasvua. Talouden mittarit ja merkit näyttävät lupaavilta. Markkinoiden suhteen en näe viitteitä uudesta talouden pudotuksesta. Mikä kasvun vauhti on, se on jo toinen kysymys.
| Avainluvut, 1 000 € | ||||
|---|---|---|---|---|
| *2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
| Liikevaihto | 4 760 | 9 246 | 7 426 | 6 591 |
| Liikevoitto | 1 268 | 1 508 | 536 | 192 |
| Henkilöstö | 58 | 56 | 66 | 64 |
| Omistusosuus 31.10.2010 | 80 % | |||
| * 6 kk |
Metso Foundries Jyväskylä päätyi Heatmastersin lämpökäsittelyuuniin tarkan harkinnan jälkeen. Heatmasters on valimolle uusi laitetoimittaja, mutta vakuutti kokonaisuudellaan.
Ensisijaisesti paperikoneiden isojen akseleiden lämpökäsittelyyn tarkoitettu uuni on osoittautunut ohjausjärjestelmältään helpoksi. Valurautakappaleisiin valun jäljiltä mahdollisesti jääneiden jäännösjännitysten purkamiseksi tehtävä lämpökäsittely on oltava kontrolloitua koko vuorokausia kestävän prosessin ajan.
– Merkittävän lisäarvon uuni saa etäkäyttömahdollisuudestaan. Se nopeuttaa vian määrityksiä ja korjauksia, kun Heatmastersin oma väki pääsee uuniin käsiksi toiselta puolen Suomea, verstaspäällikkö Ilkka Mäkinen kiittää.
Toimitettu uuni on Metson valimon neljästä uunista suurin, pituutta sillä on peräti 15 metriä. Kyse on miljoonaluokan hankinnasta. Hintakilpailu eri toimittajien välillä oli kova. Mäkinen sanoo Heatmastersin eduksi kyvyn kuunnella asiakasta. Yhtiö oli toki tuttu ennestään.
– Olemme ostaneet Heatmastersilta lämpökäsittelyjä alihankintana. Tiesimme heidän osaamisensa. Tämän kokoluokan hankintoja ei joka vuosi kuitenkaan tehdä. Siksi on erittäin merkittävää, että meidän ja laitetoimittajan välille löytyy yhteys jo itse kauppatilanteessa.
Mäkinen antaa Heatmastersille kunniaa kotimaisuudesta, joka tuo huoltoon tarvittavaa varmuutta. Tuttuus tuo turvaa myös sitä kautta, että laitetoimittaja tuntee asiakkaansa prosessit ja niiden vaatimukset.
Case
Autokorjaamo Kalervo Koskinen on yhden merkin korjaamo, Merzedes-Benzin. Erikoiskorjaamo tarvitsee erikoisvaraosia. Ne toimitusjohtaja Kari Koskinen hankkii KL-Varaosista. Yhteistyö on peruja 1990-luvun alkupuolelta.
– Kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Saamme osaamista, jota muilla ei ole. Toimitukset tulevat ajallaan ja oikein.
Koskisen korjaamo on perustettu 1972. Kari Koskinen tuli jatkamaan isänsä Kalervon työtä 1991. Työn kehittäminen on hänellekin tärkeää. Seinäjoella toimivalla korjaamolla oli huomattu, että jonkinlaista sähköistä tilausjärjestelmää tarvittaisiin.
– Mielettömän helppo järjestelmästä tuli. Tilaukseen saa välittömästi tilausvahvistuksen. Siitä näkee saldot ilman eri ynnäilyjä. Tilaaminen on nopeutunut, kun ei tarvitse erikseen paperille asioita kerätä ja puhelimeen tarttua. Käytännön merkitys on suuri.
Koskinen sanoo huomanneensa myös virhetoimitusten määrän pienenneen, kun osien numerot näkee koneelta. Entistä tarkempi ennakkosuunnittelu ja tilausten rytmittäminen helpottaa omaa varastointia.
– KL-Varaosat on itsekin pystynyt vielä parantamaan toimintaansa. Toimitusajat ovat lyhentyneet ja ulkomaan tilauksetkin ovat nopeutuneet heidän uusien yhteistyökumppaneiden ansiosta. Tästä kaikesta hyötyvät erityisesti meidän asiakkaamme.
KL-Varaosat on vuoden aikana vahvistanut asemaansa Mercedes-Benz- ja BMW-alkuperäisvaraosien myyjänä entisestään. Tiukka kahden merkin rajaus mahdollistaa myös harvinaisempien varaosien valikoiman. Valikoima kattaa yli 20 000 nimikettä.
Uusi sähköinen tilausjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa.
– Osa asiakkuuksista siirtyi jo sinne. On selvää, että rakennamme sähköistä palvelua edelleen. Tänä vuonna se on saatu kunnolla käyttöön ja asiakkaille. Alan käytäntöjen muutos vaatii aikaa, sillä asiakkaiden on saatava rauhassa tottua uusin toimintatapoihin, toimitusjohtaja Jarkko Iso-Eskeli kuvaa jo muutaman vuoden määrätietoisen työn alla ollutta palvelu-uudistusta.
Tilausten siirtäminen verkkoon nopeutti varaosien saamista asiakkaalle jo merkittävästi. Asiakkaan on ollut myös helppo tilata tarvitsemansa järjestelmän varaosaohjelman kautta. Palvelun kehittäminen täyteen mittaansa vaatii vielä asiakastukea. Siksi KL-Varaosat aikoo myös jalkautua asiakkaittensa luo.
– Asiakkaitamme tapaamalla opimme ymmärtämään heidän todelliset tarpeensa ja parantamaan sen pohjalta omaa palveluamme. Olemmehan alkuperäisosien erikoisosaajia ja meidän tehtävämme on ratkoa asiakkaan ongelmia. Ammattitaitoinen varaosapalvelu säästää asiakkaan aikaa, Iso-Eskeli sanoo.
Talouden taantuma on hillinnyt uusien autojen myyntiä, joten tilausjärjestelmän rinnalla KL-Varaosien vuotta vauhditti tuontiautojen määrän kasvu. Vuosi 2010 oli Suomessa tämän suhteen ennätyksellinen.
Omia tulokseen vaikuttaneita toimia ovat olleet muun muassa tavarantoimitusketjujen tarkistamiset. Uudet kumppanit mahdollistavat jatkossakin kilpailukykyisen hinnoittelun.
Jarkko Iso-Eskeli
KL-Varaosien liikevaihto kehittyi tilikaudella Iso-Eskelin mukaan "kivasti", mikä tarkoittaa tuloksenkin kasvua. Investoinnit verkkokauppaan ja Rovaniemen yksikön uusiin toimitiloihin painavat tulosta hieman.
Jatkossa Iso-Eskeli aikoo kehittää KL-Varaosien toimivuutta myymälävalikoimaa lisäämällä. Kehitysajatukset keskittyvät asiakkaan tarpeiden laajaan kattamiseen. Lisätarvikevalikoimaa lisäämällä tähän vaateeseen voi vastata.
– Todennäköisesti palvelu tulee verkkoon. Tarjontaa ja erilaisia varustelumahdollisuuksia voi liikkeessä käydessä tutkailla erilliseltä asiakaspäätteeltä.
– Ensi vuoden suhteen olen hyvin luottavainen. Onhan meillä raiteet kohdallaan ja työkalut kunnossa.
| Liikevaihto, 1 000 € | LiikeVoitto, 1 000 € | Avainluvut, 1 000 € | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| *2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |||||
| *3 580 6 795 |
7 347 | 8 487 | 289 726 714 1 735 801 |
Liikevaihto | 3 580 | 6 795 | 7 347 | 8 487 |
| Liikevoitto | 289 | 726 | 714 | 801 | ||||
| Henkilöstö | 26 | 28 | 30 | 31 | ||||
| Omistusosuus 31.10.2010 | 75 % | |||||||
| * 6 kk |
Heimo Viinanen
Valtakunnalliseksi digitaaliseksi painotaloksi kasvanut Kopijyvä jatkoi kasvuaan vastoin graafisen alan yleistä kehitystä.
– Kopijyvällä on ollut hyvä vuosi. Onnistuneet yrityskaupat, investoinnit uusiin tuotantolaitteisiin ja toimitiloihin ovat mah-
dollistaneet kasvun, toimitusjohtaja Heimo Viinanen sanoo. Jyväskylän toimitalon lisäksi tiloja on uusittu Mikkelissä ja Joensuussa. Espoon toimipistettä on niin ikään laajennettu.
Yhdeksällä paikkakunnalla Suomessa sekä Tallinnassa ja Pietarissa toimiva yhtiö on rakentanut kokonaisuutta, joka kattaa painopalvelut suurkuvatuotantoon saakka. Sokopro on Kopijyvän ratkaisu kustannustehokkaaseen rakennusprojektien hallintaan ja uusi painotuotteiden verkkokauppajärjestelmä KopiWeb monipuolistaa perinteisempää painotalopalvelua. Samalla yhtiöön on palkattu uutta osaavaa väkeä.
Domus Printin osto vahvisti Kopijyvän valtakunnallista kattavuutta entisestään, samoin koko maan kattava myynnin järjestäminen. Asiakkaiden arvostuksesta kertoo myös Kopijyvän valinta valtionhallinnon painatus- ja tulostuspalvelujen kokonaistoimittajaksi sopimuskaudelle 2010 –2014.
– Varsinkin isot muotoon leikatut tasotulosteet ovat uusina Kopijyvän tuotteina monipuolistaneet mahdollisuuksia ja avanneet uusia liiketoiminta-alueita. Neliväripainatus
kehittyy rinnalla edelleen. Rakentamiseen liittyvä kopiointi on kasvanut varsinkin pääkaupunkiseudulla, joten se tietää maakuntiin hyvää tulevana vuonna, Viinanen odottaa jo uutta tilikautta.
Vuoden 2010 hyvä liikevaihdon kasvu kasvatti myös Kopijyvän tulosta. Vuoden 2011 tavoitteena onkin tältä pohjalta selkeä orgaaninen kasvu. Kasvua voi olettaa tapahtuvan yritysostojenkin kautta.
Kopijyvä kasvatti liikevaihtoaan myös Pietarissa. Vaikka alkuvuosi oli hankala, rakentamisen käänne toi kotimaan markkinaa suuremman kasvun vuoden toisen puoliskon aikana.
– Ja nyt näyttää siltä, että kasvu ei ihan äkkiä Pietarin alueella lopukaan. Tallinnassa puolestaan käännettä ei ole vielä tapahtunut, vaikka rakentamisen alamäki on loppunut. Voi olettaa, että Virossa suhdanne kääntyy ensi vuoden aikana, Viinanen linjaa Kopijyvän sarkaa Suomen rajojen ulkopuolella.
Pääasiallinen kasvualusta on kuitenkin Suomi. Kopijyvän palveluverkosto leviää uusille paikkakunnille samalla, kun yhtiön sähköinen asiointijärjestelmä kehittyy ja tekee yritysasioinnin entistä helpommaksi. Yksin tekniset ratkaisut eivät takaa menestystä tulevaisuudessa. Kopijyvän periaatteisiin kuuluu ammattitaito, josta pidetään huolta.
– Kun tätä on opeteltu 33 vuotta, on jotain jo opittu. Meillä on halu olla hyviä ja oman toimialan suunnannäyttäjiä, Viinanen luottaa.
| Avainluvut, 1 000 € | |||
|---|---|---|---|
| *2008 | 2009 | 2010 | |
| Liikevaihto | 3 938 | 13 508 | 21 741 |
| Liikevoitto | 683 | 2 088 | 3 237 |
| Henkilöstö | 131 | 192 | 256 |
| Omistusosuus 31.10.2010 | 65,8 % | ||
| * 6 kk |
Kopijyvä ja jääkiekon SM-liigajoukkue JYP ovat enemmän kuin kumppaneita. 1990-luvulta jatkuneesta yhteistyöstä on kasvanut laajalle yltävä palveluketju.
– Kun yritys valitsee urheilumarkkinoinnin ensimmäisen kerran, sen ei pidä olla vaikeaa. Yhdessä Kopijyvän kanssa teemme tästä palveluketjusta helpon, markkinointijohtaja Kari Tyni kuvaa.
– Me tarjoamme urheilumarkkinoinnista kiinnostuneelle asiakkaallemme monenlaista mainostilaa. Kopijyvän ansiosta voimme tarjota näkyvyyttä avaimet käteen -periaatteella ammattimaisine toimituksineen ja paikalleen asentamisineen.
Liigakauden aikana JYP palvelee 140 000 asiakasta. Käsiohjelmien, taukolippujen, kausikirjan, pelaajakorttien ja muun markkinointimateriaalin määrä kaukalon reunoihin kiinnitettävät ja jäähän upotettavat mainokset mukaan lukien on valtava. Niiden toimitus on aikataulujen takia haastavaa.
Tyni antaa kiitosta Kopijyvän kykyyn toimia odottamattomissakin tilanteissa täsmällisesti ja nopeasti.
– JYP on haastava asiakas ja meillä on oltava luottotoimija ringissä, Tyni teroittaa.
Medianäkyvyytensäkin ansiosta JYP on niin mainostajille kuin mainonnan toteuttajille tärkeä. Mukana olevat 190 yritystä paitsi saavat JYPin kautta runsaasti näkyvyyttä mainoksillaan myös muodostavat verkoston, jossa yritysten keskinäinen yhteistyö on laajaa.
Jouko Tyrkkö
Lämpö-Tukku vahvisti tilikauden aikana asemaansa LVI-tuotteiden maahantuonti- ja tukkuliikkeenä. Yhtiön liiketoimintamalli on hioutunut toimivaksi ja kahden edellisen vuoden linjaukset ovat alkaneet tuottaa tulosta.
Korjausrakentaminen
kasvoi valtion tukitoimien ansiosta voimakkaasti. Uudisrakentaminenkin käynnistyi vuoden tauon jälkeen. Toimitusjohtaja Jouko Tyrkkö on tyytyväinen siihen, miten Lämpö-Tukku pääsi aallonharjalle.
– Tulosta rasittavat vielä edelliset vuodet. Markkinaosuuksista kilpailu on ollut koko vuoden tiukkaa. Rakennusliikkeiden konkurssit vaikuttivat myös meihin. Ja kaikesta huolimatta olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme. Liiketoimintamme perusta on siis vahva.
Yhtiön tilikauden tulos ylitti asetetut tavoitteet niin liikevaihdon kuin liikevoitonkin osalta. Liikevaihto kasvoi runsaat kymmenen prosenttia, kun alan yleinen kasvu jäi noin viiteen prosenttiin.
– Varmin tukijalkamme on ollut oma kuljetusjärjestelmä, jonka ansiosta asiakkaat ovat saaneet tarvitsemansa ilman turhia viivytyksiä. Pitkälti tämän ansiosta asemamme varsinkin pääkaupunkiseudulla on vahvistunut. Jatkossa
haemme entistä voimakkaampaa kasvua pääkaupunkiseudun lisäksi rakentamisen kasvukeskuksissa.
Kolme-, neljäkymmentä vuotta vanhojen asuinalueiden korjausrakentaminen pitää LVI-alaa kiireisenä lähivuodet, kun energiasäästöön tähtäävät putkiremontit ja linjasaneeraukset vanhoissa kerrostaloissa yleistyvät. Tyrkkö odottaakin seuraavalle vuodelle alalle edelleen vahvoja kasvulukuja.
Lämpö-Tukun oma kasvu vaatii uutta keskusvarastoa, jonka suunnittelu aloitetaankin jo vuoden 2011 aikana. Myös olemassa olevien neljän toimipisteen toimintamallit linjataan Espoon noutotukun mukaisiksi.
– Espoon asiakasmäärä on kasvanut omatoimisen keräilyn myötä. Tätä toimintareseptiä monistamalla on liikevaihdon kasvattaminen mahdollista jo olemassa olevilla toimipisteillä. Uusi keskusvarasto mahdollistaa aikanaan uusien toimipisteiden avaamisen, Tyrkkö huomauttaa.
Työntekijöistään Tyrkkö ei ole luopunut, vaikka markkina on välillä kääntynyt laskuun. Hänen mukaansa yritys tekee itselleen karhunpalveluksen, jos erehtyy korjaamaan tilikauden tulostaan irtisanomisilla tai lomautuksilla.
– Kyllä liiketoiminnassa pitää uskaltaa hyväksyä tuloksen väliaikainen heikkeneminen. Siitä ei pidä rangaista työntekijöitä. Vaikka markkina katoaa, työt eivät katoa. Henkilökunnan lojaalius syntyy luottamuksen kautta. Hyvinä aikoina huonojen aikojen huolenpito tulee takaisin aitona yhteisenä haluna kehittää yhtiötä. Se näkyy meillä, Tyrkkö kiittää.
| 2006 | 2007 | 2008 | *2009 | 2010 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 12 560 | 15 281 | 19 692 | 17 347 | 19 604 |
| Liikevoitto | 240 | 478 | 392 | 1 569 | 292 |
| Henkilöstö | 31 | 31 | 38 | 38 | 37 |
| Omistusosuus 31.10.2010 | 63,3 % |
* Sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 1,4 milj. euroa
Case
Lämpö-Tukun työilmapiirin ja yrityskulttuurin joustavuus ja mutkattomuus heijastuvat asiakkaaseenkin. Kauklahden Lämpöasennuksen toimitusjohtaja Harri Lähdesmäki sanoo Lämpö-Tukussa ymmärretyn, että palvelemalla omaa asiakastaan palvelee myös tämän asiakasta. Palveluketju on todellisuudessa pitkä.
Kyse ei ole pelkästään nopeudesta ja palvelualttiudesta. Toimivaan kokonaisuuteen kuuluu myös yhteinen kieli.
– Lämpö-Tukussa on ammattitaitoinen henkilökunta, joka ymmärtää asentajiamme ja heidän tarpeitaan. Asioita ei tarvitse rautalangasta vääntää, vaikka jokaisella on varmasti oma alan koodikielensä puhuessaan milloin mistäkin tuotteesta, Lähdesmäki kuvaa.
Kauklahden Lämpöasennuksen ja Lämpö-Tukun asiakassuhde on kestänyt jo kymmenen vuotta.
– Ei Lämpö-Tukku ole aina halvin, mutta luotettava se on. Meidän ei tarvitse murehtia turhia vaan voimme keskittyä omaan liiketoimintaamme.
Lisäarvoa Lähdesmäki antaa Lämpö-Tukun sijainnista. Läheisyys lisää samaan perheeseen kuulumisen kokemusta, kun Kauklahden Lämpöasennuksen autokuski aamuisin työmatkallaan poimii valmiiksi pakatut tuotteet työkohteisiin vietäviksi. Tilaus on usein jätetty edellisenä päivänä.
– Meidän töissä ei aina voida ennakoida etukäteen, mitä milloinkin tarvitaan. Lämpö-Tukussa on yksinkertaisesti sellainen mentaliteetti, että siellä asiakasta palvellaan.
10 583 9 472 7 502 4 784 5 309 06 07 08 09 10 114 615 285 103 06 07 08 09 10 Liikevaihto, 1 000 € LiikeVoitto, 1 000 € Avainluvut, 1 000 €
377
| 2006 | 2007 | 2008 | *2009 | 2010 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 10 583 | 9 472 | 7 502 | 4 784 | 5 309 |
| Liikevoitto | 114 | 615 | 285 | 103 | 377 |
| Henkilöstö | 92 | 82 | 59 | 41 | 35 |
| Omistusosuus 31.10.2010 | 70 % |
* Sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,1 milj. euroa
Tapani Harjunen
Case
Toimintavarmuus ja innovoiva asenne ovat Matti-Oven vahvuuksia, joiden ansiosta yhteistyö Kannustalon kanssa on jatkunut jo vuosikymmenen ajan. Toimitusjohtaja Mika Uusimäki sanoo alun pitäenkin viehättyneensä laatuajattelusta, jota Matti-Ovi edustaa.
– Yhteistyön alkuaikoina markkinoilla käytettiin enimmäkseen kennorakenteisia ovia. Massiivipuu oli meille kuitenkin parempi ratkaisu, Uusimäki ynnää.
Matti-Ovi on Kannustalon ovitoimittaja vuosisopimuksella. Uusimäki hymähtää, että yhteistyö on oikeastaan katkolla joka vuosi, mutta sopimuksen jatkamista ei ole tarvinnut epäröidä.
– Toimintavarmuus on meille tärkeää. Toimitamme vuonna 2010 yhteensä 430 taloa. Tarpeemmekin ovat muuttuneet, ja sen suhteen Matti-Ovi on kyllä meitä kuunnellut. Kannustaloa palvelee myös Matti-Oven omat uutuustuotteet hyvin. Vuorovaikutteisuus välillämme on toiminut.
Seuraavan kerran Kannustalo ja Matti-Ovi esiintyvät julkisuudessa yhdessä kesän 2011 asuntomessuilla Kokkolassa. Yleisölle esitellään tuolloin Kannustalo, jossa on Matti-Oven toimittamat, erikoisvärillä maalatut massiivipuuovet.
Porrastuotannon myynti aivan tilikauden 2010 lopussa trimmasi Suomen Puunjalostuksesta ketterämmän Matti-Oven. Jatkossa massiivisten sisäovien tuotantoon keskittyvä yhtiö on tehnyt myös rohkeita investointeja uusimalla maalauslinjastonsa ja tuomalla markkinoille uuden Spa-ovimalliston.
Toimitusjohtaja Tapani Harjunen sanoo ratkaisujen olleen harkittuja, ja ne ovat osoittautuneet myös oikeaan aikaan tehdyiksi.
– Lopputulos on tätä kautta kaikin puolin entistä parempi. Tehdyt ratkaisut ovat yhtiössä aiemmin päätetyn linjauksen mukaisia.
Matti-Oven tilikausi päättyi suunnitellusti. Liikevaihdon odotettu kasvu ja ennakoitua parempi tulos luovat uskoa tulevaan.
Koko vuoden jatkunut kasvu perustui paljolti kotimaan vahvaan kysyntään. Norjassa ja Ruotsissa markkinat pysyivät tasaisina, Saksassa myynti virkistyi hieman. Venäjällä Matti-Ovien kysyntä on kasvanut keväästä lähtien.
Matti-Oven tuotannosta reilu puolet on kotimaan markkinoiden tarpeisiin. Loppu jakaantuu Norjaan, Ruotsiin, Venäjälle, Baltiaan ja Saksaan.
Tuotemerkin tunnettavuuden eteen on yhtiössä tehty antaumuksellista työtä. Arvostusta on vahvistanut viimeisin väliovi uutuus, kotien tarpeisiin suunniteltu Spa-lasiovimallisto.
– Haluamme osoittaa, että ymmärrämme koteja. Kysyntä uudelle tuotteelle on erittäin hyvä. Vastaavaa tuotetta ei ole markkinoilla muilla, Harjunen sanoo.
Miljoonaluokan sijoitus yli sata metriä pitkään maalauslinjastoon on tehtaan historian suurin yksittäinen investointi. Uusi maalauslinjasto on parantanut tuotannon käytäntöjä kuivaustekniikan ja ovien pinottavuuden osalta. Uusi linjasto mahdollistaa myös entistä ympäristöystävällisempien maalien käytön.
– Olemme nyt vahvistaneet kilpailukykyämme, jonka avulla voitamme lisää markkinaosuutta, Harjunen sanoo.
Asuntorakentaminen virkistyi vuoden aikana nopeasti. Alan näkymät ovat hyvät. Runsaan myönteisen asiakaspalautteen perusteella Harjunen näkee Matti-Ovelle huomattavasti voimakkaampaa kasvua vuonna 2011 kuin korjaus- ja uudisrakentamisen kasvun odotetaan olevan.
– Tuotannon tehostaminen ja uusien tuotteiden kehittäminen jatkuvat. Myös lähettämön toimintaa on tehostettu, joten asiakkaamme saavat entistä nopeampaa palvelua.
Rakennuspuusepän- ja
kalusteteollisuuden helatuotteet yhden katon alle yhdistäneen Suomen Helakeskuksen ensimmäinen yhtenäinen vuosi oli kasvun vuosi. Toimintaa
Pekka Koskenkorva
siivitti muutto uuteen kiinteistöön, mikä auttoi kohentamaan asiakaspalvelua.
Markkina lähti tilikauden aikana nousuun omien myyntiponnistelujen ja uusitun tuotevalikoiman ansiosta. Myös valtion korjausrakentamiseen ohjaama tuki elvytti rakennusmarkkinoita ja vaikutti sitä kautta Suomen Helakeskuksenkin toimintaan.
Kokonaisuudessaan Helakeskuksen liikevaihto kasvoi 2010 viisi prosenttia.
Yhtiön tulosta painavat vielä kuluneen vuoden aikana tehdyt uudistukset; alkuvuodesta huomion vei toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja kesäkuussa muutto uuteen kiinteistöön. Uudessa keskuksessa hoidetaan koko yhtiön logistiikka helojen pienpakkaamista myöten. Isojen muutosten keskellä elänyt henkilökunta on omaksunut uuden toimintaympäristön ja muuttuneet tehtävänsä hyvin, kiittää toimitusjohtaja Pekka Koskenkorva.
– Uuden kiinteistön ansiosta olemme nyt vihdoin yhtä yhtiötä, mikä mahdollistaa palveluliiketoiminnan kehittämisen ja yrityksen kasvun. Kun samaan aikaan olemme palkanneet uuden myyntijohtajan ja keskittäneet väkeä myyntiin, Helakeskuksen tulevaisuus näyttää hyvältä, Koskenkorva tiivistää.
– Helamarkkinoille kaivataan enemmän asiakkaan omia tarpeita vastaavia tuotteita. Asiakkaat myös odottavat saavansa hyvää palvelua ja varmat toimitukset. Jo nyt tuotekirjomme on laajin alalla. Jatkossa teemme entistä tiiviimpää yhteistyötä asiakkaittemme kanssa. Asiakaskohtaiset tuoteprojektit ovat osa toimintaamme.
Logistiikan hallintaan tehdyt investoinnit takaavat Suomen Helakeskuksen nopean ja varman toimintakulttuurin. Selkeimmin se näkyy asiakkaalle nimenomaan keräilypalvelun kautta.
Vuoden 2011 näkymät ovat Koskenkorvan mukaan lupaavat. Markkinoiden kasvaessa Suomen Helakeskuksesta hioutuu timantti. Uusi tilikausi ei sisällä yhtä isoja muutoksia kuin päättynyt. Kiristyvä kilpailu ei kuitenkaan päästä helpolla, mutta yhtiössä on halu vastata haasteeseen. Toimitusjohtaja uskoo Helakeskuksen liikevaihdon kehittyvän vähintään markkinan kanssa samaan tahtiin.
14 874 11 708 12 321
| 2008 | *2009 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 14 874 | 11 708 | 12 321 |
| Liikevoitto | 1 342 | 1 165 | 652 |
Omistusosuus 31.10.2010 100 % * Sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,1 milj. euroa
Henkilöstö 49 34 32
06 07 08 09 10
Case
Ikkunoita ja ovia valmistava Skaala ja Suomen Helakeskus ovat oppineet tuntemaan toisensa. Skaalan markkinointijohtaja Hannu Hautanen muistelee yhteistyön vaiheiden olleen hyvinkin erilaisia. Koko ajan suunta on ollut kuitenkin uutta luova, molemmilla.
Skaala Ikkunat ja Ovet on kasvanut alun muutaman työntekijän puusepänliikkeestä 350 ihmistä työllistäväksi konserniksi. Samalla Seinäjoen Rakennustarvike ja Lukko on muovautunut monipuoliseksi Suomen Helakeskukseksi. Kysyntä ja tarjonta ovat eläneet muutoksissa mukana.
Seinäjoen Rakennustarvike ja Lukko toimitti aikoinaan Skaalalle lähes kaiken ovien ja ikkunoiden heloitukseen tarvittavan. Skaalan kasvun ja uusien tuotteiden myötä helatarpeet ovat muuttuneet, samoin muuttuivat tarjonta ja markkinatilanne 1990-luvun lopulla. Näihin vuosiin mahtuu myös hetkiä, jolloin yhteistyön suuntaa ja volyymia jouduttiin miettimään uudelleen.
– Tilanne muuttui olennaisesti vuosituhannen taitteessa, kun Helakeskus aloitti oman tuoteperheen kehittämisen kotimaiselle ikkuna- ja oviteollisuudelle. Uusi konseptirakenne oli tervetullut suunnan muutos. Näin Helakeskus pystyy palvelemaan kilpailukykyisesti isojakin alan yrityksiä.
– Meille on tärkeää, että tuotteet täyttävät niille asetetut laadulliset ja toiminnalliset vaatimukset. Myös toimitusvarmuuden ja logistiikan pitää olla kunnossa vuoden jokaisena viikkona ja erilaisissa kysyntätilanteissa. Eihän se tänä päivänä muuta voisi ollakaan.
Helakeskuksen palvelukulttuuri, sen joustavuus ja asiakkaiden tuntemus erottaa yhtiön muista. Hautanen kiittää siitä erityisesti yrityksen johtoa ja asiansa osaavia myyjiä.
– Heillä on ollut koko ajan asiakaslähtöinen aktiivinen ote, mikä helpottaa asiointia kumpaankin suuntaan, Hautanen tiivistää.
Kiinnitystarvikkeiden osuus Pohjois-Euroopan suurimman ilmalämmityslaitteiden valmistaja Polarthermin ostoista on marginaalinen, mutta merkittävä. Kiinnitystarvikkeiden puute voi nimittäin pahimmillaan pysäyttää koko tuotannon.
– Saatavuus on ensimmäinen kriteeri toimittajaa valitessa, materiaalijohtaja Markku Myllyharju sanoo.
Polartherm on yksi Suomen Kiinnikekeskuksen pitkäaikaisimpia asiakkaita. Historia yltää Porin Pultin syntyaikoihin. Ajan myötä kumppanit ovat oppineet tuntemaan toistensa toimintatavat. Myllyharju kiittää erityisesti siitä, että Kiinnikekeskus kuulee asiakastaan ja toimii esitettyjen toiveiden mukaisesti.
– Matkan varrella tulee aina yllätyksiä. Siksi kumppanin on oltava luotettava. Meille paikallisuus on lisäksi erityinen valtti. Tiukan paikan tullen puutteet saadaan korjattua 15 minuutissa.
Peruskiinniketarpeiden toimitusvarmuuden lisäksi erikoistuotteiden kulutusennusteet ja varastointi ovat onnistuneet moitteetta.
Myllyharju kertoo vuosien saatossa yhden jos toisen toimijan yrittäneen väliin. Suomen Kiinnikekeskus on kuitenkin lopulta vetänyt aina pidemmän korren; toiminnan laadun, toisen arvostuksen ja keskinäisen kunnioituksen takia.
– Ihmiset niitä kauppoja tekevät. Kun tuntee toisensa, luottamus kasvaa. Sitä kautta paranee pitkäaikainen ennustettavuus, toiminnan laatu ja palvelu.
Talouden yleiset liikkeet näkyivät Kiinnikekeskuksen tilikaudella asiakaskäyttäytymisen muutoksena. Toimitusjohtaja Ari Suomalainen huomauttaa, että vastaavaa ei alan tukkukauppa ole aikaisemmin kokenut.
– Asiakkaat tekivät hankintansa tarvelähtöisesti. Kun omia varastoja ei enää pidetä, tukkukauppiaalla pitää olla tarjota oikeita tuotteita niitä kysyttäessä. Oman varastovalikoiman hallinta on entisestään korostunut tukkukaupassakin.
Ilmiö näyttää olevan Euroopan laajuinen. Kiinnikemarkkinoilla toimivat olivat kuluneen vuoden aikana varovaisia, eikä yleinen luottamus talouden elpymiseen vaikuttanut kovin vahvalta. Käänne tapahtui loppukeväästä, kun rakentamisen elvytystoimet eri puolilla Eurooppaa alkoivat purra. Jo loppuvuodesta markkina oli toipunut niin, että näkymät vuoteen 2011 ovat valoisat.
Kysynnän hiljeneminen johti kuitenkin raaka-ainepulaan, koska terästehtaat leikkasivat tuotantojaan. Tukkukaupassa tämä heijastui toimitusaikoihin.
Suomen Kiinnikekeskuksen tilikausi pysyi liikevaihdon suhteen edellisen vuoden tasolla. Vuoden toinen puoli oli selvästi parempi kuin alkuvuosi, mikä auttoi tasaamaan kokonaiskehitystä.
– Koska markkinoiden luottamuksen palautuminen saattaa kestää, olemme varautuneet nopeisiinkin liikkeisiin. Tilanne näyttää nyt kuitenkin paremmalta kuin vuosi sitten.
Kolmesta alueellisesta toimijasta yhtenäiseksi Suomen Kiinnikekeskukseksi kasvaminen on tuonut yhtiölle lisää joustavuutta. Perustuotteiden varastointi keskitetään Tampereelle, ja kun yhtiön sisäiset siirrot vähenevät, asiakas saa palvelun entistä nopeammin ja joustavammin.
Ari Suomalainen
– Kun päätimme yhdistää Tampereen, Porin ja Helsingin toimintomme,
rakensimme samalla yhteisen tilausjärjestelmän, joka on ehdottomasti merkittävin uudistus toiminnassamme. Järjestelmä otetaan täysimittaisena käyttöön vuoden 2011 aikana.
Asiakkaat ovat pysyneet uskollisina Kiinnikekeskukselle. Suomalaisen mukaan asiakastapaamisilla on tärkeä rooli; pitää tietää, mitä tämä tekee ja miten Kiinnikekeskus voi auttaa toimintojen kehittämisessä. Nämä tapaamiset ovat paljastaneet myös sen, että Kiinnikekeskuksen monipuolinen erikoistuotetarjonta on jäänyt pimentoon.
– Erityisosaamistamme on vaativien kiinnityskohteiden ja poikkeavien tuotteiden asiantuntemus. Nyt kiinnitämme oman huomiomme siihen.
Asiakkaiden entistä parempi palvelu ja uusien asiakkuuksien synnyttäminen ovat uuden tilikauden keskeisiä tekijöitä.
| 2008 | *2009 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 4 075 | 2 865 | 2 839 |
| Liikevoitto | 383 | -52 | -253 |
| Henkilöstö | 30 | 26 | 24 |
| Omistusosuus 31.10.2010 | 100 % |
* Sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,1 milj. euroa
Konepajaryhmä Takoman vuosi tiivistyi tilikauden lopulla, kun yhtiö yhdisti hydrauliikkasylinterien, voimansiirtokomponenttien ja vaativien koneistuspalvelujen liiketoiminta-alueensa uudeksi Takoma Components -ryhmäksi. Yhtiön toinen liiketoiminta-alue on omiin tuotteisiin keskittyvä Takoma Products.
Kimmo Korhonen
Liiketoimintarakenteen muutos tuli ajankohtaiseksi voimansiirtokomponentteja valmistavan Moventas Par-
kanon oston myötä. Yhtiön hankinta vahvisti sekä – nyt siis entisten – Takoma Subconin ja Takoma Hydraulicsin asiakaspohjaa.
– Takoma toimii kasvaakseen, edelleen. Parkanon yksikön osto oli yksi askel kohti tavoitteita. Asiakaskunnat täydensivät hyvin toisiaan, mikä mahdollistaa entistä suurempien kokonaisuuksien tarjoamisen ja toimittamisen. Lisäksi ostettu tekniikka ja osaaminen hyödyntävät Takoman jo olemassa olleita toimintoja, mikä keventää konsernin tuotannollisia investointitarpeita, toimitusjohtaja Kimmo Korhonen taustoittaa.
Hydrauliikkasylinterien liiketoiminta selvisi alaa kohdanneesta vaikeasta vuodesta poikkeuksellisen hyvin Aasian suoran vientikaupan avulla. Kokonaisuudessaan Takomankin vuosi seurasi talouden yleistä kehitystä.
– Vaikka laivapuolen hiljeneminen pystyttiinkin ennakoimaan, kokonaisuutta oli kuitenkin mahdoton nähdä vuosi sitten. Kesä 2010 oli alalla poikkeuksellisen huono.
Takoma jatkoi pudotuksen yli uskollisesti oman linjauksensa mukaan. Omaa tuotantoa ja henkilökuntaa ei vähennetty niin paljon kuin taantuma näytti vaativan. Korhosella on ratkaisulle perustelu.
– Jos olisimme leikanneet niin paljon kuin lyhyen ajan jänne olisi edellyttänyt, olisimme heikentäneet mahdollisuuksiamme hyödyntää talouden nousu. Uskoimme koko ajan, että kyse on tilapäisestä notkahduksesta. Elokuussa alkoikin jo olla merkkejä käänteestä, ja syksyn myötä havainnot ovat osoittautuneet oikeiksi.
Näkymät vuodelle 2011 ovat Korhosen mukaan konepajateollisuudessa huomattavasti valoisammat kuin tulevaisuuden näkymät samaan aikaan vuosi sitten. Uuden tilikauden toista puolta sen sijaan on vielä mahdoton ennustaa.
– Vuosi sitten maailma näytti menevän vain huonoon suuntaan. Nyt on nähtävissä selkeät merkit siitä, että pahin olisi takana. Toisaalta talouden laskut ja nousut ovat muuttuneet entistä jyrkemmiksi, mutta samalla lyhyemmiksi.
– Omissa toimissa pitää siis olla johdonmukainen. Joustavuuttakin pitää rakentaa. Sitä saa, kun pitää prosessit kunnossa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että on koko ajan tarpeeksi ammattitaitoisia osaajia käytettävissä. Ammattitaitoisen työvoiman saamisesta tulee konepajateollisuudessa pian kasvun este.
Takomassa tiivistyy tamperelainen konerakentamisen lähes puolen vuosisadan osaaminen. Takoma Gearsin Parkanon tehdas lujittaa Takoman kokonaisuutta induktiokarkaisutekniikan osaamisellaan. Tehdas valmistaa hammastettuja komponentteja, kuten esimerkiksi suurikokoisia hammaspyöriä, hammaskehiä ja hammaskytkimiä.
– Induktiokarkaisun avulla hammaspyöriin saadaan lujuutta ja kulutuskestävyyttä sekä massiivisiin että hyvin pieniin osiin, Takoman toimitusjohtaja Kimmo Korhonen laskee uuden tehtaan mukanaan tuomaa hyötyä tuotevalikoimaan.
Induktiokarkaisu on pintakarkaisumenetelmä, joka mahdollistaa hyvinkin ohuen pinnan. Karkaisusyvyydet voivat olla puolesta millimetristä kuuteen millimetriin.
Takoma Gearsille induktiokarkaisu tuo merkittävää erikoisosaamista voimansiirtokomponenttien valmistukseen.
Menetelmän etuna on muihin karkaisumenetelmiin nähden erittäin alhainen energiankulutus ja nopea karkaisutapahtuma. Vähäiset muodonmuutokset vähentävät jälkityöstöjen tarvetta, jonka seurauksena työstöajat lyhenevät ja energiankulutus pienenee.
Liikevaihto, 1 000 € LiikeVoitto, 1 000 € Avainluvut, 1 000 €
10 583
| 2008 | 2009 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 18 397 | 15 408 | 19 060 |
| Liikevoitto | 1 059 | -328 | -1 675 |
| Henkilöstö | 86 | 82 | 168 |
| Omistusosuus 31.10.2010 | 65,1 % |
Kalervo Pentti
LVI- ja teknisen alan tukkuliikkeitä palveleva Toimex on tiukan taloudenpitonsa ansiosta oppinut elämään rakentamisen vaihtuvien suhdanteiden kanssa. Toi-
mitusjohtaja Kalervo Pentti luonnehtii kulunutta tilikautta vallinneeseen markkinatilanteeseen nähden kohtuulliseksi.
– Tämän kokoisen yrityksen ainoa selviytymiskeino on olla tekemisessään mahdollisimman hyvä. Pienen yrityksen on oltava ennen kaikkea uskottava. Edellinen vuosi ei ollut helppo, mutta ei sitä ollut tämäkään. Olemme ponnistelleet myynnin eteen tosissamme, Pentti kuvaa.
Toimexin liikevaihto parani tilikaudella 2010, ja yhtiö teki selvästi positiivisen tuloksen. Rakennusmarkkinoiden toipuminen varsinkin kotimaassa on auttanut eteenpäin. Viennin osalta markkinat antoivat vielä odottaa.
– Liikevaihdostamme on viennin osuus noin viidennes. Eivätkä markkinat Suomen rajojen ulkopuolella Norjaa lukuun ottamatta ole vielä toipuneet.
Pienen putkikannakkeiden valmistajan elämää ohjaa nimenomaan tuotteen kysyntä. Kalervo Pentti arvioi, että vielä ensi vuosi on alalla tiukka. Vasta 2012 rakentaminen
alkaa olla vuoden 2006 tasolla. Piristystä markkinaan tuo korkeintaan korjausrakentaminen. Pentti laskee asuntotuotannon, toimistorakentamisen ja julkisen rakentamisen varaan.
– Teollisuusrakentaminen ei ilmeisesti enää elvy Suomessa. Tampereeltakin raskasteollisuus on siirtynyt muualle. Lisäksi kuluneen vuoden aikana on pistetty jäihin usea kauppakeskussuunnitelma. Julkinen rahoitus on ohjattu korjausrakentamiseen ja vapaarahoitteisuuden käyttö on sivuutettu. Tämä heijastuu yleisesti rakentamiseen.
– Eihän Suomen tarvitsisi saada kuin Pietarin markkinat, ja olisimme heti työllistettyjä kaikki, Pentti arvioi.
Avoin maailmanlaajuinen markkina vaikuttaa väistämättä Toimexin kaltaisiin yrityksiin ennen pitkää. Esimerkiksi Yhdysvaltojen talouden tapahtumien merkitystä aliarvioidaan Suomessa yleisesti, huomauttaa Pentti.
– Kyllä laineet meillekin yltävät. Siksi omassa toiminnassa on oltava realisti. Selkeimmin se näkyy hinnoittelussa. Aina joku myy halvemmalla kuin toinen, mutta hintakilpailulla ei pitkälle pääse. Jos suhdanne tulee alas, siinä ei hinnoittelu auta.
– Toimimme alalla, jossa tuotteet ostetaan aitoon tarpeeseen. Ainoa, mihin yrittäjä voi luottaa, on oikea hinnoittelu ja luotettava toiminta, Pentti toteaa.
* Sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,8 milj. euroa
Case
Tukkuliikkeitä palveleva Toimex on oikeastaan portaan päässä varsinaista asiakastaan, lviasentajaa.
– Meille on tärkeää, että nämä asiakkaat tietävät, kenen tekemästä tuotteesta on kyse myös silloin, kun tuote on otettu jo paketista.
Yhtiö aloitti tuotteittensa tunnettavuuden rakentamisen ennen kuin Suomessa edes kunnolla puhuttiin tuotemerkeistä. Kalervo Pentin tullessa taloon vuonna 1984 Suomi tuskaili yhtä talouden aallonpohjaa. Tukkukaupasta kiinnikemaailmaan siirtynyt Pentti etsi uusia tapoja toimia.
– Piti löytää keinoja vahvistaa talouden ylä- ja alamäkien kestokykyä ja parantaa tuotteen näkyvyyttä. Rupesimme siis leimaamaan ja pakkaamaan tuotteemme niin, että ne erottuivat meidän tuotteiksi. Tämä osoittautui menestykseksi.
Toimex on ollut edelläkävijä myös pajaympäristön turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden kehittämisessä. Tuotannosta syntyvä metalliromu kuin myös muu jätemateriaali menee kierrätykseen. Asiakkaan silmissä ympäristön siisteys on korostunut ajan myötä.
– Kun ympäristö on kunnossa, siitä huolehtiminen ei vie energiaa itse työstä. Ja vieraat voivat tulla koska tahansa, eikä heidän takiaan tarvitse työntää mitään piiloon, Pentti kommentoi ja lisää, että vuonna 1974 perustettu yhtiö on harvinaisen pitkäikäinen alalla.
Pakkaamisen ja ympäristöystävällisyyden lisäksi Toimex tuli käynnistäneeksi alalla alihankinnan ennen muita.
– Alihankinnasta puhuttiin yhtäkkiä vasta 2000-luvulla. Me olimme teettäneet kokoonpanon ja pakkaamisen muualla jo pitkään. Näin opimme jo varhain hallitsemaan suhdanteiden vaihtelut.
– 80-luvulla tehty linjaus on osoittautunut ajan mittaan kestäväksi; Toimex on valmistaja ja jakelun hoitaa tukkuliike. Emme millään olisi pystyneet tavoittamaan itse maan kaikkia lvi-asentajia. Nyt olemme heille myös neuvonantajia. Heidän tarpeensa tunteminen auttaa meitä kehittämään entistä helpommin asennettavia tuotteita.
Konepajalogistiikan ja teollisuuspakkaamisen osaaja Vindea syntyi keväällä 2010, kun Vallog ja edellisen tilikauden lopulla ostettu CLO
Risto Rousku
Pakkaukset yhdistyivät. Vuosi onkin kulunut sekä liiketoimintojen että toimitilojen yhdistämisessä.
– Käytännön järjestelyt veivät pidempään kuin oli ajateltu, mutta liiketoiminnan osalta muutokset ovat tuoneet uutta voimaa ja palvelutarjontaa niin kuin oli tarkoituskin. Talouden laskusuhdanteestakin selvisimme paremmin, kun toimimme yhtenä yhtiönä. Koko toi etua, toimitusjohtaja Risto Rousku kuvaa.
Vindea sai uutta voimaa ennen kaikkea pakkaamisen, pakkaussuunnittelun ja -valmistuksen osaamiseensa, mikä tukee yhtiön tavoitetta logistiikkapalvelujen hiomisesta huippuunsa.
Metalliteollisuuden pienosavalmistuksen osuus on edelleen tärkeä osa yhtiön palvelukokonaisuutta. Näiltä osin Vindea keskittää osaamistaan uusiin ratkaisuihin ja pienten sarjojen valmistukseen, sekä kokoonpanoon. Näin asiakkaan tarpeet koko ketjun osalta tulevat katetuiksi.
– Teollisuuspakkaamisen ja varsinkin sen suunnittelun osaaminen on meille tärkeää. Palvelemmehan monia teknologiateollisuuden kansainvälisiä yrityksiä. Logistiikkapalvelujemme merkitys kasvaa kaiken aikaa.
Näyttöäkin tästä on, sillä vuoden aikana Vindea sai merkittävän uuden asiakkaan Metso Fabricsin Tampereen tehtaasta, entisestä Tamfeltista. Vindealla on tämän ansiosta Tampereella jälleen kaksi toimipistettä.
Vindean liikevaihto kehittyi tilikaudella suunnitellusti. Tulos jäi kuitenkin alkuvuoden yleisen talouskehityksen takia miinukselle. Keväästä alkanut markkinoiden herääminen ei ihan riittänyt paikkaamaan tilikauden alun notkahdusta.
– Lähtö vuodelle 2011 näyttää paremmalta kuin vuosi sitten, sillä Vindean tulos parani loppuvuodesta. Fuusioon liittyvät kustannuksetkaan eivät enää rasita uutta tilikautta, Rousku kommentoi näkymiä.
Viestit talouden kehityksestä olivat päättyneen tilikauden lopulla ristiriitaisia. Rousku sanoo valppautta tarvittavan edelleen, vaikka varovainen toivo valoisammasta tulevaisuudesta on syttynytkin.
Vindea palvelee asiakkaitaan nyt seitsemällä paikkakunnalla. Yhtiön pääkonttori on Jokelassa, jonne sen myynti ja hallinto siirtyivät lokakuussa. Hyvinkään osavalmistukseen ja hankintapalveluihin keskittynyt yksikkö on siirtynyt Riihimäelle.
| Avainluvut, 1 000 € | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2006 | 2007 | 2008 | *2009 | 2010 | |
| Liikevaihto | 8 511 | 10 491 | 13 153 | 9 384 | 15 115 |
| Liikevoitto | 372 | 410 | 762 | 309 | -499 |
| Henkilöstö | 84 | 86 | 105 | 175 | 123 |
| Omistusosuus 31.10.2010 | 66,1 % |
* Sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,7 milj. euroa
Joustavuus ja kustannustehokkuus ovat sanoja, joilla osastopäällikkö Aki Poranen kuvaa Metso Paper Service Logistiikan ja Vindean välistä yhteistyötä.
Vindean tarjoama palvelu on Porasen sanoin muutakin kuin "varastohotellin pyörittämistä", mikä on ratkaisevaa huoltoliiketoiminnan kilpailukyvyn kannalta. Kolme vuotta sitten alkanut yhteistyö Service Logistiikan ja Vindean välillä on jouhevoittanut Metson logistiikkapalveluja merkittävästi.
– Työmäärän muutoksiin pystytään nyt reagoimaan nopeammin, koska Vindea pystyy joustavasti mitoittamaan resurssinsa todellisen kuormituksen mukaan. Tällöin palvelutasomme säilyy korkeana kaikille asiakkaillemme, Poranen kuvaa ja laskee järjestelyn säästäneen myös kustannuksia.
Varaosavaraston siirtäminen Jyväskylästä Keravalle on laventanut palveluikkunaakin kolmella tunnilla. Nyt Metson tarvittavat varaosalähetykset saadaan lentokentälle huomattavasti nopeammin kuin ennen.
Yhteistyötä jouduttiin alussa opettelemaan puolin ja toisin. Tällöin Vindean aiempi kokemus samankaltaisten asiakkaiden palvelusta helpotti löytämään ihanteellisen tavan toimia. Poranen antaakin Vindealle kiitosta sen valmiudesta kehittää toimintojaan asiakastarpeet huomioiden.
– Tällaisia toimintoja pitää aina kehittää jatkumona, Poranen huomauttaa.
Panostaja Oyj noudattaa toiminnassaan ja hallintonsa järjestämisessä Suomen Listayhtiöiden Hallinnointikoodia (2010). Hallinnointikoodi on saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämältä verkkosivulta internetosoitteesta www.cgfinland.fi
Panostaja Oyj:n ylin päättävä elin on varsinainen yhtiökokous. Yhtiökokous vahvistaa vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättää osingonjaosta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitsemisesta ja heille maksettavista palkkioista. Varsinaisen yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Varsinainen yhtiökokous on yhtiöjärjestyksen mukaan pidettävä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään 21 päivää ennen kokousta julkaisemalla kokouskutsu yhtiökokouksen määräämässä vähintään yhdessä valtakunnallisen levikin omaavassa sanomalehdessä. Yhtiökokoukseen osallistuvat toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö, ellei heidän poissaololleen ole painavia syitä.
Panostaja Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallitukseen on kuulunut tilikaudella 2010 kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilikaudella 2010 hallitus kokoontui 14 kertaa. Keskimääräinen osallistuminen hallituksen kokouksiin tilikaudella oli 95,2 %
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen. Hallitus käsittelee laissa ja yhtiöjärjestyksessä mainittujen tehtävien lisäksi yhtiön ja konsernin kannalta tärkeitä ja laajakantoisia asioita kuten pitkän aikavälin strategiset tavoitteet, konserniin kuuluvien yhtiöiden budjetit osana konsernin budjettia, konsernin olennaiset investoinnit, liiketoiminnan olennaiset laajentumiset tai supistumiset sekä merkittävät yritys- ja liiketoimintakaupat. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työtapojaan. Hallituksella ei ole erillisiä valiokuntia ja siten hallitus vastaa tarkastusvaliokunnan tehtävistä Suomen listayhtiöiden
hallinnointikoodin mukaisesti.
Yhtiön hallituksen kuudesta jäsenestä viisi on riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 27.1.2010 hallitukseen valittiin
Hallituksen järjestäytymiskokous valitsi puheenjohtajaksi Matti Koskenkorvan ja varapuheenjohtajaksi Jukka Ala-Mellon.
Yhtiökokous vahvistaa hallituksen palkkiot vuosittain. Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous vahvisti hallitusten jäsenten palkkiot seuraavasti: Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 3 000 euroa kuukaudessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 2 250 euroa kuukaudessa ja jokaiselle hallituksen muulle jäsenelle 1 500 euroa kuukaudessa.
Noin 40 %:a hallituksen jäsenelle maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenelle yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana. Hallituksen puheenjohtajan palkkiot olivat tilikaudella yhteensä 36 000 euroa. Viitaten yhtiökokouksen 27.1.2010 päätökseen, puheenjohtajalle ei tilikaudella 2010 luovutettu palkkioina osakkeita. Yhtiön hallituksen varapuheenjohtajalle ja jäsenille luovutettiin tilikauden aikana palkkioina yhteensä 26.705 yhtiön osaketta.
Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajana toimii varatuomari Juha Sarsama (s. 1965, toimitusjohtaja vuodesta 2007, Varatuomari, M.S.M Boston University Brussel, aikaisempi työkokemus: toimitusjohtaja OpusCapita Oy, hallintojohtaja Saarioinen Oy, talousjohtaja OpusCapita Oyj. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräyksien mukaisesti. Toimitusjohtaja toimii liiketoiminta-alueiden toimitusjohtajien sekä emoyhtön johtoryhmän jäsenten esimiehenä. Toimitusjohtaja valmistelee ja esittelee hallitukselle päätettäväksi pitkän aikavälin strategiset tavoitteet, konserniin kuuluvien yhtiöiden budjetit osana konsernin budjettia, konsernin olennaiset investoinnit, liiketoiminnan olennaiset laajentumiset tai supistumiset sekä merkittävät yritys- ja liiketoimintakaupat.
Toimitusjohtajan palkasta ja muista eduista päättää hallitus. Toimitusjohtajalla on kirjallinen toimitusjohtajasopimus, jonka mukainen palkka on kiinteä. Toimitusjohtajan eläke määräytyy työeläkelain (TyEL) mukaan. Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 6 kuukautta ja eroraha vastaa 12 kuukauden palkkaa. Tilikaudella 2010 toimitusjohtajan vuosiansiot ja muut etuudet olivat yhteensä 174 809,29 euroa. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Toimitusjohtajan osake- ja optio-omistus selviää yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.panostaja.fi.
Panostaja-konsernin johtoryhmään on kuulunut tilikaudella 2010 toimitusjohtaja Juha Sarsama, talousjohtaja Veli Ollila, sijoitusjohtaja Tapio Tommila ja kehitysjohtaja Heikki Nuutila. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja ja se kokoontuu säännöllisesti. Toimitusjohtaja vastaa lakisääteisten vastuidensa lisäksi Panostaja Oyj:n toiminnan organisoinnista, koko konsernin johtamisjärjestelmästä ja sen kehittämisestä sekä asioiden valmistelusta ja esittelystä yhtiön hallitukselle. Talousjohtaja vastaa talouden raportointiprosessista sekä riskienhallintaprosessista sekä näiden kehittämisestä. Sijoitusjohtaja vastaa yritysostoprosessista sekä siihen liittyvästä analyysi- ja arvonmääritysprosessista. Kehitysjohtaja vastaa konsernin johtamisjärjestelmästä sen kehittämisestä sekä konsernin kehityshankkeista sekä tukee liiketoiminta-alueita näiden omissa kehityshankkeissaan.
Johtoryhmä toimii toimitusjohtajan johdolla ja sen tehtävänä on Panostaja Oyj:n prosessien kehittäminen. Johtoryhmässä valmistellaan liiketoiminta-alueiden omistajaarvon kehittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä konsernilaajuiset kehityshankkeet ja konsernin strategia.
Panostaja-konsernin operatiivinen liiketoiminta tapahtuu toimialoittain muodostetuissa liiketoiminta-alueissa (alakonserni). Johtoryhmän jäsenten osake- ja optioomistus selviää yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www. panostaja.fi. Kunkin liiketoiminta-alueen hallitukseen kuuluu liiketoiminta-alueen toimitusjohtajan lisäksi Panostaja Oyj:n kaksi johtoryhmän jäsentä, joista toinen toimii hallituksen puheenjohtajana, sekä useimmissa liiketoiminta-alueissa vähintään yksi konsernin ulkopuolinen asiantuntijajäsen. Liiketoiminta-aluetta koskevat operatiiviset päätökset tehdään kussakin liiketoiminta-alueessa.
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvällä sisäisellä valvonnalla on tavoitteena varmistaa, että Panostaja-konsernin toiminta on tuloksellista ja että päätöksenteko perustuu luotettavaan informaatioon ja riittävään liiketoimintariskien tunnistamiseen. Yhtiön liiketoiminta-alueet valmistelevat kukin oman budjettinsa, joka hyväksytään kyseisen liiketoiminta-alueen hallituksessa. Emoyhtiön budjetti yhdistettynä liiketoiminta-alueiden budjettiin muodostaa Panostaja Oyj:n budjetin. Liiketoiminta-alueet raportoivat emoyhtiölle tilikauden aikana kuukausittain etukäteen sovitun raportointiaikataulun mukaisesti. Kuukausittainen raportointi ja sen yhteydessä tehtävät analyysit ja vertailut ovat keskeinen osa taloudellisen raportoinnin avulla suoritettavaa ohjausta ja valvontaa. Jokaisen vuosineljänneksen jälkeen liiketoiminta-alueet päivittävät tarvittaessa lopputilikauden ennusteen. Panostaja Oyj:llä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Emoyhtiön taloushallinnon organisaatio seuraa säännöllisesti liiketoiminta-alueiden raportointia sekä puuttuu raportoinnissa havaittuihin poikkeamiin ja tarvittaessa tekee joko omia tai teettää erillisiä sisäisen tarkastuksen selvityksiä ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Panostaja Oyj:n taloushallinnon organisaation vastuulla on yhtenäisten laskenta- ja raportointiperiaatteideen määrittely ja ohjeistaminen, raportointijärjestelmän jatkuva kehittäminen sekä liiketoiminta-alueiden taloushallinnon organisaa-
Panostaja-konserniin kuuluvien yhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta vastaa yhtiökokouksen valitsemat tilintarkastajat. Tilikaudella 2010 tilintarkastajana emoyhtiössä ja konsernissa ovat toimineet KHT Eero Suomela ja PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö.
Tilintarkastajat antavat yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen tilinpäätöksen yhteydessä. Panostaja Oyj:n hallitus saa tilinpäätöstä käsitellessään vastuulliselta tilintarkastajalta selostuksen tarkastuksen toteutumisesta ja havainnoista. Tarvittaessa tilintarkastajat osallistuvat hallituksen kokouksiin ja raportoivat muutoinkin hallitukselle. Tilikaudella 2010 PricewaterhouseCoopersille maksetut palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta olivat 70 tuhatta euroa ja muista palveluista 28 tuhatta euroa.
Panostaja-konsernissa noudatetaan Arvopaperimarkkinalain mukaisia ohjeita sisäpiiri-ilmoituksista, sisäpiirirekisterin ja yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin ylläpitämisestä sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hyväksymiä sisäpiiriohjeita.
Panostaja Oyj:n julkisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmä sekä tilintarkastajat. Yhtiön pysyviä sisäpiiriläisiä ovat emoyhtiön koko henkilökunta ja ne yhteistyökumppanit, jotka yhteistyösuhteen perusteella on katsottu kuuluvan pysyvään sisäpiiriin, mutta heidän omistuksensa ei ole julkista. Merkittävistä hankkeista pidetään hankekohtaista sisäpiirirekisteriä. Panostaja Oyj:n sisäpiirirekisteri on nähtävillä Euroclear Finland Oy:n NetSire:ssä sekä yhtiön omilla www-sivuilla kohdassa sijoittajatietoa, sisäpiirirekisteri.
Panostaja Oyj:n riskienhallinnan tavoitteena on turvata liiketoiminnan jatkuvuus ja tukea Panostajaa ja sen omistamia liiketoiminta-alueita määritettyjen tavoitteiden ja strategioiden saavuttamisessa.
Riskiksi luokitellaan sellaiset tekijät, jotka saattavat vaarantaa tai estää Panostajan tai sen omistaman liiketoimintaalueen strategisten tavoitteiden saavuttamisen tai toiminnan jatkuvuuden tai muutoin aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia Panostajalle, sen omistajille, liiketoiminta-alueelle, henkilöstölle tai muille sidosryhmille. Merkittävimpiä yhtiön hallituksen tietoon tulleita riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu yhtiön toimintakertomuksessa.
Riskienhallinta on olennainen osa osakeyhtiölain mukaista hallituksen ja toimitusjohtajan yleistoimivaltaa ja hyvää hallintotapaa sekä Panostajan liiketoiminnan suunnittelua ja johtamista.
Panostajassa riskienhallinta perustuu riskien tunnistamiseen, arviointiin ja raportointiin. Konsernitason riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi ovat emoyhtiön toimitusjohtajan vastuulla ja liiketoiminta-alueilla vastuu on kyseisen liiketoiminta-alueen toimitusjohtajalla. Kaikki olennaiset riskit raportoidaan konsernin emoyhtiön hallitukselle.
Riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi kunkin liiketoiminta-alueen omista tarpeista mahdollistavat tehokkaiden riskienhallinta-toimenpiteiden luomisen. Tavoitteena on luoda yhtenäinen malli riskien arvioimiseksi osana yhtenäistä johtamisjärjestelmää..
Riskejä tunnistetaan ja arvioidaan niiden todennäköisyyden, vakavuuden, mahdollisen kehityssuunnan ja hallittavuuden perusteella.
Riskianalyysit ja -arvioinnit toteutetaan itsearviointeina ja osaksi yhdessä vahinkovakuutusyhtiön riskienhallintapalveluiden kanssa. Analyysien ja arviointien perusteella päätetään riskienhallinnan kehityshankkeista, jotka voidaan toteuttaa joko konsernin laajuisina tai yhtä liiketoimintaaluetta koskevana.
Panostaja luokittelee keskeiset riskit neljään pääryhmää: strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin.
Panostajan hallitus vastaa yhtiön riskienhallinnasta ja valvoo sen toteutumista. Hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallintapolitiikan.
Panostajan toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat vastuussa riskienhallintaperiaatteiden määrittämisestä ja käyttöönotosta ja siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. He myös vastaavat siitä, että riskit otetaan huomioon yhtiön suunnitteluprosesseissa ja että niistä raportoidaan riittävällä ja asianmukaisella tavalla hallitukselle. Lisäksi he vastaavat riskienhallinnan kehittämisestä sekä arvioivat jatkuvasti hallitustyöskentelyn kautta liiketoiminta-alueen johdon kyvykkyyttä myös riskienhallinnan osa-alueella.
Liiketoimintayhtiöiden toimitusjohtajat ja hallitus vastaavat oman vastuualueensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallinnasta sekä riskienhallinnan kehitystoimenpiteiden toteutuksesta ja raportoinnista.
Panostajan talousjohtaja vastaa riskienhallinnan toimintamallista ja raportoinnista. Rahoitusriskeistä raportoidaan säännöllisesti Panostajan hallitukselle. Talousjohtaja vastaa myös siitä, että Panostajan riskienhallinta on yhtiön hallinnointikäytännön mukaista.
Jokainen työntekijä vastaa omaan työhönsä liittyvien ja muutoin havaitsemiensa riskien tunnistamisesta ja raportoinnista esimiehelle.
Tämä selvitys on saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.panostaja.fi. Selvitys on annettu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.
■ 16.11.2009 Kutsu Panostaja Oyj:n tiedotustilaisuuteen
■ 17.5.2010 Kutsu Panostaja Oyj:n tiedotustilaisuuteen
■ 23.8.2010 Kutsu Panostaja Oyj:n tiedotustilaisuuteen
Koskenkorva Ala-Mello Eskelinen Ketola Martikainen Tarkkonen
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2002, hallituksen jäsen vuodesta 1999
Yrittäjäneuvos
Aikaisempi työkokemus: toimitusjohtaja, Panostaja Oyj; toimitusjohtaja, Tilamarkkinat Oy; markkinointijohtaja, Urepol Oy,
Muut keskeiset luottamustehtävät: hallintoneuvoston jäsen, Vahinkovakuutusyhtiö Fennia; hallituksen jäsen, Keskinäinen työeläkeyhtiö Etera
Hallituksen jäsen vuodesta 2006
Kauppatieteiden maisteri, KHT
Johtaja ja hallituksen sihteeri, KONE Oyj
Aikaisempi työkokemus: osakas 1995 –2006, KHT-tilintarkastaja 1993 –2006, tilintarkastaja 1987– 1990, PricewaterhouseCoopers Oy; talouspäällikkö, Panostaja Oyj 1990–1993 Muut keskeiset luottamustehtävät: hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja, Security Trading Oy ja Holding Manutas Oy; hallituksen puheenjohtaja, OWH-Yhtiöt Oy Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Hallituksen jäsen vuodesta 2010 Diplomi-insinööri Tampereen Liiketoimintayksikön sekä Yrityspalveluiden johtaja, Technopolis Oyj Aikaisempi työkokemus: konsultointi- ja teknologiayksikön yksikönjohtaja, Solteq Oyj; aluejohtaja, Elisa Oyj; markkinointijohtaja ja toimitusjohtaja, Soon Com Oy Muut keskeiset luottamustehtävät: hallituksen jäsen, Tampereen Lääkärikeskus Oy
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Valtiotieteiden maisteri Aikaisempi työkokemus: toimitusjohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia Muut keskeiset luottamustehtävät: - Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Rakennusneuvos Aikaisempi työkokemus: toimitusjohtaja, Parma Oy Muut keskeiset luottamustehtävät: hallituksen jäsen, Muotolevy Oy Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Hallituksen jäsen vuodesta 2006 Yo-merkonomi Toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Aikaisempi työkokemus: varatoimitusjohtaja 2005–2010, sijoitusjohtaja 1997–2005, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Muut keskeiset luottamustehtävät: hallintoneuvoston jäsen, Raisio Oyj; hallintoneuvoston jäsen, Hypoteekkiyhdistys; hallituksen jäsen, Tornator Oyj Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Toimitusjohtaja vuodesta 2007 Varatuomari, M.S.M (Boston University Brussels) Aikaisempi työkokemus: toimitusjohtaja, OpusCapita Oy; hallintojohtaja, Saarioinen Oy; talousjohtaja, OpusCapita Oyj Muut keskeiset luottamustehtävät: hallituksen jäsen, Tampereen kauppakamari
Veli Ollila, s. 1972 Talousjohtaja 30.11.2010 asti KTM, OTK
Aikaisempi työkokemus: Finance Director, CRH Europe EPS Insulation, Northern Europe; Business Controller, Machinium Oy; talouspäällikkö, Lännen Engineering Oy Muut keskeiset luottamustehtävät: -
Talousjohtaja 1.12.2010 alkaen KTM, MBA Aikaisempi työkokemus: F&I Manager, Delta Motor Group Oy; talous-
ja hallintojohtaja, DNA-konserni Muut keskeiset luottamustehtävät: -
Heikki Nuutila, s. 1958 Kehitysjohtaja vuodesta 2008 YTM Aikaisempi työkokemus: toimitusjohtaja, Tutor Partners Oy; johtaja, Hermia Yrityskehitys Oy; johtaja, Andersen Corporate Finance Muut keskeiset luottamustehtävät: -
Tapio Tommila, s. 1978 Sijoitusjohtaja vuodesta 2008 KTM Aikaisempi työkokemus: Deloitte Corporate Finance Oy, PricewaterhouseCoopers Oy Muut keskeiset luottamustehtävät: -
Panostaja-konserni julkaisee tilikaudella 1.11.2010 –31.10.2011 kolme osavuosikatsausta seuraavasti:
Osavuosikatsaukset, vuosikertomus ja tiedotteet ovat julkaisemisen jälkeen luettavissa yhtiön kotisivuilla www.panostaja.fi.
Panostaja Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiön omistajaluetteloa ylläpitää Euroclear Finland Oy.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina tammikuun 27. päivänä 2011 kello 13.00 Technopolis Yliopistonrinteessä, Häggman-Salissa, osoitteessa Kalevantie 2, Tampere.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 17.1.2011 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoitettava merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään 24.1.2011 klo 10.00. Ilmoituksen edellytys on, että osakkeenomistajalla olisi samojen osakkeiden perusteella ollut oikeus tulla merkityksi yhtiön osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 17.1.2011. Hallintarekisteröityä osakkeenomistajaa koskeva ilmoitus tilapäisestä merkitsemisestä yhtiön osakasluetteloon katsotaan samalla ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoittauduttava ennakolta yhtiölle viimeistään 24.1.2011 klo 10.00 menneessä kirjallisesti osoitteella Sari Tapiola / Panostaja Oyj, PL 783, 33101 Tampere, telefaxilla 010 2173 232 tai puhelimitse Sari Tapiolalle puh. 010 2173 211. Ilmoittautumiskirjeen tai -telefaxin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisen yhteydessä.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.11.2009– 31.10.2010 jaetaan osinkoa 0,05 euroa / osake. Hallitus ehdottaa osingonjaon täsmäytyspäiväksi 1.2.2011 ja osingon maksupäiväksi 8.2.2011. Oikeus osinkoon on sillä, joka osingonjaon täsmäytyspäivänä on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona voittovaroista tai varojenjakona sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojen jaon enimmäismäärä on yhteensä enintään 4 000 000 euroa.
Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojen jakoon liittyvistä ehdoista.
Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Postitorvenkatu 16, 33840 Tampere / PL 783, 33101 Tampere Puhelin 010 217 3211 / Faksi 010 217 3232 / [email protected] / www.panostaja.fi
| 1 | Hallituksen toimintakertomus |
|---|---|
Panostaja-konsernin liikevaihto oli päättyneellä tilikaudella 140,5 milj. euroa (120,0 milj. euroa). Liikevaihdon kasvu aiheutui kuluvan ja edellisen tilikauden aikana toteutetuista yritysostoista, joiden vaikutus tilikauden liikevaihtoon oli 27,6 milj. euroa sekä rakentamisen markkinan piristymisestä. Konsernin liikevaihtoa heikensivät erityisesti teknologiateollisuudessa jatkunut matalasuhdanne sekä vaikeana jatkuneesta markkinatilanteesta johtunut liikevaihdon lasku Ympäristöteknologia-segmentissä.
Konsernin liiketoimintaa harjoittavista segmenteistä yhdeksän ylitti viime vuoden liikevaihtotason ja neljä jäi viime vuoden liikevaihtotasosta. Liikevaihto kasvoi Autovaraosat, Digitaaliset painopalvelut, Helat, Kannakkeet, Lisäarvologistiikka, LVI-Tukkukauppa, Puusepänteollisuus, Takoma sekä Turvallisuus-segmenteissä. Liikevaihto laski Kiinnikkeet, Lämpökäsittely, Teknokemia ja Ympäristöliiketoiminta-segmenteissä.
Konsernin liiketappio oli -1,6 milj. euroa (liikevoitto 4,3 milj. euroa) ja tulos ennen veroja oli -4,0 milj. euroa (2,1 milj. euroa). Liikevoittoprosentti oli -1,1 % (3,6 %). Konsernin nettorahoituskulut olivat noin -2,6 milj. euroa (-2,3 milj.euroa). Konsernin henkilöstön määrä tilikaudella oli keskimäärin 967 (790) henkilöä. Tilikauden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 970 (921).
Konsernin kolmestatoista liiketoimintaa harjoittavasta segmentistä viidessä liikevoitto parani ja kahdeksassa heikkeni viime vuodesta. Kannattavuuttaan paransivat Autovaraosat, Digitaaliset painopalvelut, Teknokemia, Turvallisuus ja Puusepänteollisuus, muissa liikevoitto heikkeni. Konsernin kannattavuutta heikensivät Ympäristöteknologia-segmentin liiketappio sekä teknologiateollisuutta palvelevien Takoma-, Lisäarvologistiikka- ja Lämpökäsittelysegmenttien kannattavuuden heikentyminen. Ympäristöteknologia-segmentin liiketappioon (-4,5 milj. euroa) sisältyi 9.4.2010 toteutetun liiketoimintakaupan seurauksena kirjattu -0,7 milj. euron myyntitappio sekä -1,5 milj. euron liikearvon alaskirjaus. Edellisellä tilikaudella toteutettu konsernin kiinteistöjen myynti vaikutti vertailutilikauden liikevoittoon 4,2 milj. euroa.
Verotuksen oikaisulautakunta antoi elokuussa 2008 päätöksen Panostaja Oyj:n käyttöomaisuuden myyntivoittojen verotuksesta. Takoma Oyj:n osakkeiden pääomanpalautukseen liittyvässä ennakkopäätöksessä keväällä 2008 konserniverokeskus katsoi kokonaisarvion perusteella Panostaja Oyj:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitetuksi pääomasijoittajaksi. Pääomasijoittajalle käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot ovat veronalaista tuloa. Säännönmukaisessa verotuksessa 2007 ja 2008 konserniverokeskus on katsonut Panostaja Oyj:n edellä mainituksi pääomasijoittajaksi ja on verottanut Panostaja Oyj:tä eräistä käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitoista. Panostaja Oyj teki vuoden 2007 verotuksesta oikaisuvaatimuksen oikaisulautakunnalle vaatien myytyjen käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verovapautta. Verotuksen oikaisulautakunta on antanut kielteisen päätöksen koskien Panostaja Oyj:n oikaisuvaatimusta ja katsonut Panostajan pääomasijoittajaksi. Panostaja Oyj on jättänyt joulukuun 2009 puolivälissä valituksen oikaisulautakunnan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa on edelleen kesken.
Emoyhtiö Panostaja Oyj:n liikevaihto oli 0,05 milj. euroa (0,05 milj. euroa).
Liiketappio oli -2,6 milj. euroa (-1,5 milj. euroa). Emoyhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli -2,1 milj. euroa (1,9 milj. euroa). Emoyhtiön tilikauden tappioksi muodostui -2,1 milj. euroa (tilikauden voitto 1,7 milj. euroa).
Tilikauden 1.11.2009–31.10.2010 alusta Panostaja-konsernin liiketoiminta raportoidaan neljässätoista segmentissä, jotka ovat Turvallisuus, LVI-tukkukauppa, Takoma, Digitaaliset painopalvelut, Helat, Lisäarvologistiikka, Lämpökäsittely, Autovaraosat, Ympäristöteknologia, Puusepänteollisuus, Kannakkeet, Kiinnikkeet, Teknokemia sekä Muut (emoyhtiö). Uudet raportoitavat segmentit on muodostettu, koska ne tuottavat keskenään erilaisia tuotteita ja palveluja.
Konsernin segmenttiraportointi perustuu liiketoiminnallisiin segmentteihin.
Novacausa I -konserni on valtakunnallisesti toimiva turvallisuusteknologian ja -palveluiden, lukituksen, oviautomatiikan sekä kulunvalvontatuotteiden ja -ratkaisujen asiantuntijakonserni, jolla on toimipisteet Helsingissä, Tampereella, Turussa, Porissa, Seinäjoella, Jyväskylässä ja Oulussa, ja josta Panostajan omistusosuus on 70 prosenttia. Novacausa I Oy:n lisäksi konserniin kuuluu varsinaista liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä Flexim Security Oy. Konsernin toimitusjohtajana toimii Jukka Laakso.
Segmentin liikevaihto kasvoi 18,8 milj. eurosta 21,9 milj. euroon (+16,7%). Liikevoitto kasvoi 0,4 milj. eurosta 1,2 milj. euroon. Sekä liikevaihdon että liikevoiton kehitykseen vaikutti huomattavasti edellisellä tilikaudella ostettu Bewator Oy ja sen liiketoimintojen yhdistäminen osaksi Turvallisuus-segmentin toimintaa. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 151 (146).
LVI-Tukkukauppa-segmentti muodostuu Eurotermo Holding-konsernista. Segmentin liikevaihto kasvoi 2,3 milj. euroa (+13%) 17,3 milj. eurosta 19,6 milj. euroon. Liikevaihdon kasvua tuki saneerausrakentamisen positiivinen kehitys sekä rakennusmarkkinoiden piristyminen. Operatiivinen liiketulos kasvoi ollen 0,3 milj. euroa. Edellisen tilikauden liiketulokseen sisältyi kiinteistön myynnistä saatu voitto (1,4 milj. euroa). Henkilöstömäärä pysyi ennallaan. Eurotermo Holding on LVI-alan tukkukauppaa harjoittava konserni, jolla on toimipisteet Helsingissä, Espoossa, Seinäjoella, Vantaalla ja Tampereella. Panostaja-konsernin omistus Eurotermo Holding Oy:stä on 63,3 prosenttia. Varsinaista liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä on Eurotermo Holding Oy:n sataprosenttisesti omistama Lämpö-Tukku Oy. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jouko Tyrkkö. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 37 (38).
Takoma-konserniin kuuluu kolme konepajateollisuuden yhtiötä, Tampereen Laatukoneistus Oy, Hervannan Koneistus Oy ja Takoma Gears Oy. Emoyhtiönä toimii Panostajan 65 prosenttisesti omistama Takoma Oyj. Kaikkien yhtiöiden toimitusjohtajana toimii Kimmo Korhonen.
Takoman liikevaihto kasvoi 3,6 milj. euroa (+23,7%) 15,4 milj. eurosta 19,0 milj. euroon. Liiketulos laski Takomassa -0,3 milj. eurosta -1,7 milj. euroon. Takomassa henkilöstömäärä kasvoi 82:sta 168:n (+90 henkilöä). Takoma toteutti 31.3.2010 yritysoston, jossa se hankki Moventas Parkano Oy:n koko osakekannan. Yhtiö (Takoma Gears Oy) yhdistettiin konserniin huhtikuun alusta, mikä vaikutti liikevaihdon kasvuun. Teknologiateollisuuden asiakkaiden matalasuhdanne vaikutti negatiivisesti sekä liikevaihtoon että liiketappioon. Yhdistämisellä hankitun omaisuuden arvostaminen käypään arvoon ja suorat hankinnan kulut rasittivat tilikauden tulosta -0,5 milj. euroa. Teknologiateollisuuden asiakkaiden matalasuhdanne vaikutti negatiivisesti sekä liikevaihtoon että liiketappioon eikä asiakkaiden parantunut tilanne ehtinyt vielä vaikuttaa segmentin neljännen kvartaalin tulokseen. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 168 (82).
Digiprint Finland -konsernin liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä toimivat digitaalisia painotuotteita ja -palveluita tarjoavat yritykset Kopijyvä Oy ja Domus Print Oy. Yhtiöiden palvelumuotoja ovat kopiointi, tulostus, CAD-päällepiirto, digitaalinen painaminen, skannaus, SokoPro-projektipankki ja lähettipalvelut. Yhtiön palvelevat toimipisteet sijaitsevat Etelä-, Keski- sekä Itä-Suomessa. Lisäksi yrityksellä on toimintaa Tallinnassa ja Pietarissa. Panostajan omistusosuus konsernista on 65,8 prosenttia. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Heimo Viinanen.
Digitaaliset painopalvelut-segmentin liikevaihto kasvoi 13,5 milj. eurosta 21,7 milj. euroon ja liikevoitto 2,0 milj. eurosta 3,2 milj. euroon. Kasvuun vaikutti sekä edellisellä tilikaudella toteutettu Sokonet-yritysosto että operatiivisen toiminnan positiivinen kehittyminen. Digitaaliset painopalvelut-segmentti laajeni 3.6.2010 toteutetulla yritysostolla, jossa Domus Print Oy muuttui osakkuusyhtiöstä tytäryhtiöksi. Kaupalla oli positiivinen vaikutus sekä segmentin liikevaihtoon että liikevoittoon. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 256 (192).
Suomen Helasto -konserni on Seinäjoella toimiva helatuotteiden tukkukauppaan ja palveluihin erikoistunut konserni. Panostajakonsernin omistus Suomen Helasto Oy:stä on 100 prosenttia. Varsinaista liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä on Suomen Helasto Oy:n sataprosenttisesti omistama Suomen Helakeskus Oy. Helatsegmentin liikevaihto kasvoi 11,7 milj. eurosta 12,3 milj. euroon (+5,2%). Liikevoitto laski 1,2 milj. eurosta 0,7 milj. euroon. Sekä rakennus- että kalusteheloissa asiakkaiden kysyntä on elpymässä, mikä kasvatti liikevaihtoa. Yhtiö muutti kesäkuussa Seinäjoella uuteen logistiikkakeskukseen ja yhdisti segmentin toiminnot yhteen organisaatioon ja toimipisteeseen. Edellisen tilikauden liikevoitto sisältää myyntivoittoa kiinteistöistä 0,1 milj. euroa. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Pekka Koskenkorva. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 32 (34).
Lisäarvologistiikka-segmentti muodostuu Vindea Group -konsernista. Varsinaista liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä on Vindea Oy. Vindea Oy toimii Hyvinkäällä pääosin varaosavalmistus- ja logistiikkatoimialalla. Lisäksi yhtiö tuottaa logistiikka- ja lähetyspalveluja Hämeenlinnassa sekä tarjoaa pakkaus- ja logistiikkapalveluita Helsingissä, Vantaalla, Järvenpäässä, Jokelassa ja Tampereella. Konsernin ydinosaamiseen kuuluu lisäksi metalliosien ja -komponenttien hankintapalvelut sekä lähetys- ja varastointipalvelut. Vindea Oy on Panostaja Oyj:n 66,1 % omistama tytäryhtiö. Lisäarvologistiikka-segmentin liikevaihto kasvoi 9,4 milj. eurosta 15,1 milj. euroon (+61,1), mutta liiketulos heikkeni 0,3 milj. eurosta -0,5 milj. euroon. Liikevaihtoa kasvatti edellisellä tilikaudella toteutettu yritysosto. Liikevaihtoa heikensi teknologiateollisuudessa toimivien asiakkaiden alhainen volyymi sekä toimintojen ja organisaatioiden yhdistämisen kulut. Vindea-konsernin kaikkien yhtiöiden toimitusjohtajana toimii Risto Rousku. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 123 (175).
Lämpökäsittely-segmentin liikevaihto laski 7,4 milj. eurosta 6,6 milj. euroon (-11,2 %) teknologiateollisuuden yleisen kysynnän heikkenemisen seurauksena. Liiketulos heikkeni 0,5 milj. eurosta 0,2 milj. euroon. Heatmasters Group -konserniin kuuluu Suomessa kaksi liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä Lahden Lämpökäsittely Oy ja Heatmasters Oy, jotka toimivat Lahdessa ja Kouvolassa. Konsernilla on toimintaa tytäryhtiöinä Puolassa ja Ruotsissa. Heatmasters Group -konserni tuottaa asiakkailleen metallien lämpökäsittelypalveluita sekä valmistaa lämpökäsittelyprosessiin ja sen hallintaan liittyviä koneita ja laitteita. Heatmasters Group Oy on Panostaja Oyj:n 80 % omistama tytäryhtiö. Lämpökäsittelypalveluiden kysyntä ja investoinnit uuslaitekantaan ovat teknologiateollisuuden matalasuhdanteessa alhaalla. Heatmasters Group -konsernin kaikkien yhtiöiden toimitusjohtajana toimii Juha Saarikunnas. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 64 (66).
KL-Parts-konserni on Tampereella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä toimiva Mercedes-Benz ja BMW -henkilöautojen alkuperäisvaraosakauppaan erikoistunut konserni. Panostaja-konsernin omistus KL-Parts Oy:stä on 75 prosenttia. Varsinaista liiketoimintaa harjoittavavana yhtiönä on KL-Parts Oy:n sataprosenttisesti omistama KL-Varaosat Oy. Autovaraosat-segmentin liikevaihto kasvoi 7,3 milj. eurosta 8,5 milj. euroon (+15,5 %) ja liikevoitto kasvoi 0,7 milj. eurosta 0,8 milj. euroon. Mercedes-Benz ja BMW -henkilöautojen ikäjakauma ovat kasvattaneet kyseisten merkkien alkuperäisvaraosien kysyntää. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jarkko Iso-Eskeli. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 31 (30).
Ympäristöteknologia-segmentti muodostuu Ecosir Group -konsernista. Varsinaista liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä on Ecosir Group Oy. Yhtiö on erikoistunut jäte- ja kiinteistöhuollon laiteratkaisuihin. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Mauri Leponen. Segmentin liikevaihto laski 6,4 milj. eurosta 2,6 milj. euroon (-59,5%). Liiketappio kasvoi -2,2 milj. eurosta -4,5 milj. euroon. Investoinnit ympäristöteknologiaan ovat taantuman seurauksena olleet jäissä loppuvuodesta 2008 lähtien. Suunnitellut tai tarjotut asiakasprojektit ovat siirtyneet eteenpäin. Yhtiö myi liiketoimintakaupalla kevyet ja keskiraskaat tuoteryhmänsä. Liiketoimintakaupasta kirjattiin -0,7 milj. euron myyntitappio. Lisäksi arvonalennustestin tuloksena tehtiin -1,5 miljoonan euron alaskirjaus segmentin liikearvoon. Panostajan omistusosuus on 70,2 prosenttia. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 9 (45).
Puusepänteollisuus-segmentin emoyhtiönä toimii Suomen Puunjalostus Oy, josta Panostaja Oyj omistaa 100 prosenttia. Suomen Puunjalostus -konsernin kaikkien yhtiöiden toimitusjohtajana toimii Tapani Harjunen. Segmentin liikevaihto kasvoi 0,5 milj. euroa (+11,0 %) 4,8 milj. eurosta 5,3 milj. euroon ja liikevoitto parani 0,1 milj. eurosta 0,4 milj. euroon (+0,3 milj. euroa). Liikevaihdon ja kannattavuuden parantuminen johtuvat markkinaosuuden kasvattamisesta sekä operatiivisen toiminnan tehostamisesta.
Suomen Puunjalostus Oy:n liiketoimintaa harjoittava yhtiö Matti-Ovi on Laitilassa toimiva massiivisten sisäovien valmistusta ja markkinointia harjoittava konserni. Puuporras-liiketoiminta myytiin tilikauden aikana liiketoimintakaupalla. Panostajan omistusosuus Matti-Ovi-konsernista on 70 prosenttia. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 35 (41).
Kannakkeet-segmentin tuotot muodostuvat LVI-alan kannakkeiden maahantuonnista, valmistuksesta ja tukkukaupasta. Segmentin emoyhtiönä toimii Kannake Oy ja varsinaista liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä Toimex Oy. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä. Panostajan omistusosuus on 70,4 prosenttia. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Kalervo Pentti. Segmentin liikevaihto kasvoi 3,3 milj. eurosta 3,6 milj. euroon (+9,5 %). Liikevoitto puolestaan laski 1,0 milj. eurosta 0,3 milj. euroon. Keväällä alkanut uudisrakentamisen piristyminen kasvatti kannakkeiden kysyntää. Edellisen tilikauden liikevoitto sisälsi myyntivoittoa kiinteistöistä 0,8 milj. euroa. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 16 (16).
Kiinnikekeskus Services -konserni on Helsingissä, Tampereella ja Porissa toimiva kiinnitystarvikkeita ja niihin liittyviä palveluita tarjoava konserni. Panostaja-konsernin omistus Kiinnikekeskus Services Oy:stä on 100 prosenttia. Varsinaista liiketoimintaa konsernissa harjoittaa Kiinnikekeskus Services Oy:n sataprosenttisesti omistama Suomen Kiinnikekeskus Oy. Suomen Kiinnikekeskuksen liikevaihto pysyi edellisen tilikauden tasolla 2,8 milj. euroa. Liiketappio kasvoi -0,2 milj. euroa kokonaisliiketappion ollessa -0,2 milj. euroa. Segmentin teknologiateollisuusasiakkaiden aktiviteetit ovat yhä alhaisella tasolla. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Ari Suomalainen. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 24 (26).
Annektor-konserni on Lahdessa toimiva teknokemian konserni, josta Panostajan omistusosuus on 100 prosenttia. Annektor Oy:n lisäksi konserniin kuuluu varsinaista liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä Oy Alfa-Kem Ab. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Veli-Heikki Saari. Teknokemia-segmentissä liikevaihto laski 2,5 milj. eurosta 2,0 milj. euroon (-17,1 %). Liiketappio -0,4 milj. euroa pieneni -0,1 milj. euron liiketappioksi. Talouden matalasuhdanne on vähentänyt teknokemian tuotteiden kysyntää erityisesti konepajatuoteryhmän osalta. Edellisen tilikauden liiketappio sisältää liikearvon alaskirjausta -0,5 milj. euroa. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 14 (21).
Muut liiketoiminnot -segmentti muodostuu emoyhtiö Panostaja Oyj:stä. Emoyhtiön lisäksi muut liiketoiminnot -segmentissä on raportoitu kohdistamattomat erät. Konsernieliminoinnit raportoidaan kohdassa Eliminoinnit.
Konsernin maksuvalmius oli hyvä ja liiketoiminnan kassavirta (1,3 milj. euroa) positiivinen. Konsernin rahavarat ja rahoitusarvopaperit olivat 11,4 milj. euroa (28,3 milj. euroa).
Konsernin omavaraisuusaste oli 31,9 % (37,9 %) ja korolliset nettovelat 51,8 milj. euroa (30,2 milj. euroa). Panostaja Oyj:n vaihdettavaa pääomalainaa oli nettoveloista 17,2 milj. euroa (17,2 milj. euroa).
Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 hyväksyi hallituksen ehdotuksen osingonjaosta. Osinkoa jaettiin 0,12 euroa per osake. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 1.2.2010 ja maksupäivä 8.2.2010 alkaen. Osinkoa maksettiin emoyhtiön osakkeenomistajille yhteensä 5,5 milj. euroa.
Nettovelkaantumisaste oli 123,1 prosenttia (58,9 %). Oman pääoman tuotto oli -6,9 prosenttia (2,6 %). Sijoitetun pääoma tuotto oli -1,1 prosenttia (4,7 %).
Konsernin bruttoinvestoinnit päättyneellä tilikaudella olivat 15,7 milj. euroa (23,0 milj. euroa). Konsernin suurimmat yksittäiset investoinnit olivat Moventas Parkano Oy:n hankinta sekä Domus Print Oy:n hankinta.
Tuotekehitysmenoja aktivoitiin tilikaudella 0,1 milj. euroa. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus konsernin liikevaihdosta oli 0,1 prosenttia.
Konserni ottaa hallittuja riskejä hyödyntääkseen liiketoimintamahdollisuudet optimaalisella tavalla. Konsernin tavanomaiset liiketaloudelliset riskit liittyvät konsernin eri toimialojen markkina- ja kilpailutilanteeseen, asiakas- ja toimittajariskeihin sekä yrityskauppoihin ja näiden rahoitukseen liittyviin riskeihin.
Konsernin kolmetoista liiketoiminta-aluetta toimivat erilaisilla toimialoilla. Tavoitteena on, ettei konsernin taloudellinen tulos ole olennaisesti riippuvainen yksittäisen liiketoiminta-alueen kehityksestä ja tuloksesta, mutta suhdannetilanteesta riippuen ja liiketoiminta-alueen kasvaessa sen merkitys koko konsernin kannalta korostuu, jolloin riski voi olla olennainen. Konsernin taloudellinen tulos ja kehitys eivät ole normaalisti yksittäisestä asiakkaasta riippuvainen, mutta yksittäisen liiketoiminta-alueen tulokseen ja kehitykseen yhden tai useamman merkittävän asiakkaan menettämisellä voi olla taloudellisia vaikutuksia.
Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen yleisellä suhdannekehityksellä ja erityisesti Suomen talouden kehityksellä voi olla merkittävä vaikutus. Konsernin tulokseen ja kehitykseen vaikuttavat myös kausiluonteisuus. Liiketoimintojen kausivaihtelut vaikuttavat siten, että tavanomaisesti vuoden ensimmäinen vuosipuolisko on heikompi kuin vuoden jälkimmäinen vuosipuolisko. Kilpailutilanteen jatkuva muutos kuten hintakilpailu ja yksittäiselle liiketoiminta-alueelle tulevat uudet kilpailijat voivat vaikuttaa konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen, vaikka konserni ja sen liiketoiminta-alueet kehittävät jatkuvasti toimintojaan kilpailutilanteen mukaisesti. Lisäksi konsernin eri toimialojen liiketoiminnassaan käyttämien raaka-aineiden hinta- ja saatavuusriskit voivat vaikuttaa merkittävästi yksittäisen liiketoiminta-alueen taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen, muttei normaalisti merkittävästi koko konsernin kehitykseen ja tulokseen.
Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen ei normaalisti ole merkittävää vaikutusta valuuttakurssi-, korko-, rahoitus- ja luottotappioriskillä, mutta yksittäisen liiketoiminta-alueen taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen näillä riskeillä voi olla merkittävä vaikutus. Konserni ja sen eri liiketoiminta-alueet ovat pyrkineet suojautumaan näiltä riskeiltä eri tavoin, mutta aina suojaaminen ei ole mahdollista.
Konsernin henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli avainhenkilöiden ja henkilöstön rekrytoinneissa epäonnistutaan.
Ympäristöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konserni huomioi ympäristöasioihin liittyvän lainsäädännön ja sen mukanaan tuomat vastuut erityisen huolellisesti ja pyrkii toiminnassaan noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita. Konsernin tiedossa ei ole mitään merkittäviä ympäristöasioihin liittyviä riskejä.
Konsernilla on laaja vakuutusturva, joka kattaa aineelliset vahingot vakuutusehtojen mukaisesti. Omaisuusriskien vakuutustasoa seurataan säännöllisesti. Takuu-, keskeytys-, tuotevastuu- ja korjausriskeihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin yhtiöt pyrkivät varautumaan näihin riskeihin panostamalla toimitusketjun hallintaan, oman toiminnan laatuun ja tuotekehitykseen. Mikäli mahdollista nämä riskit katetaan myös vakuutusturvalla.
Yrityskauppoihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin tavoitteena on kasvaa myös yritysostojen kautta. Yritysostoihin liittyvää konsernin taseeseen kirjattua liikearvoa on n. 39,2 milj. euroa. IFRS-raportointiin siirtymisen jälkeen liikearvoa ei poisteta säännöllisesti vuosittain, vaan poistojen sijaan tehdään arvonalentumistestaus vähintään vuosittain tai silloin, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Arvoja tarkistetaan normaalisti viimeisen vuosipuoliskon aikana budjetointiprosessin yhteydessä. Kansainvälinen investointilama voi pitkittyessään johtaa joidenkin liiketoiminta-alueiden liikearvotestauksen perusteena olevien ennusteiden muuttumiseen. Tällaisesta muutoksesta saattaisi aiheutua liikearvojen alaskirjaustarvetta.
Viranomaisten määräykset voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen. Konsernissa ja eri liiketoiminta-alueissa seurataan määräyksien muutoksia ja niihin pyritään reagoimaan ennakolta mikäli mahdollista.
Panostaja Oyj:n tytäryhtiö Takoma Oyj osti maaliskuussa 2010 voimansiirtokomponentteja valmistavan Moventas Parkano Oy:n koko osakekannan. Moventas Parkano työllistää 103 henkilöä ja yhtiön tilikauden 1.1. –31.12.2009 liikevaihto oli 22,6 milj. euroa.
Panostaja Oyj järjesteli ympäristöliiketoimintaansa huhtikuussa 2010 ja myi liiketoimintakaupalla Ecosir Groupin kevyet- ja keskiraskaat tuoteryhmät Ecosir Groupin merkittävän vähemmistöosakkaan Harri Salomaan omistamille yhtiöille. Järjestely merkitsi Ecosir Groupin kustannusrakenteen merkittävää keventymistä. Yhtiön työntekijöistä 25 siirtyi vanhoina työntekijöinä ostajan palvelukseen.
Panostaja Oyj:n tytäryhtiö Digiprint Finland Oy osti 37,5 % osuuden digitaalisia painopalveluja tarjoavan Domus Print Oy:n osakkeista Karhukopio Oy:lta kesäkuussa 2010. Aikaisemmin Digiprint Finland omisti 37,5 % osuuden Domus Printistä, joten kaupan myötä Panostaja-konsernin omistusosuus Domus Printissä kasvoi 75 %:iin ja yhtiö muuttui osakkuusyhtiöstä tytäryritykseksi. Digiprint Finland Oy osti syyskuussa Domus Print Oy:n toimitusjohtajan Risto Jalon 25 % omistusosuuden yhtiöstä. Tässä yhteydessä Risto Jalo merkitsi emoyhtiö Digiprint Finland Oy:n osakkeita.
Domus Print Oy:n liikevaihto vuonna 2009 oli 4,3 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 40 henkilöä. Lisäksi yhtiö on käännöstoimisto Lingoneer Oy:n pääomistaja.
Tilikauden aikana Panostaja-konsernin konsernirakennetta yksinkertaistettiin sulauttamalla 10 yhtiötä muihin Panostaja-konsernin yhtiöihin. Panostaja Real Estate Oy sulautui tilikauden aikana Panostaja Oyj:hin.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 27. tammikuuta 2010 Tampereella. Panostaja Oyj:n hallitukseen valittiin edelleen Matti Koskenkorva, Jukka Ala-Mello, Hannu Tarkkonen, Hannu Martikainen, Hannu Ketola ja uutena jäsenenä Satu Eskelinen. Välittömästi yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Koskenkorva ja varapuheenjohtajaksi Jukka Ala-Mello. Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin KHT Eero Suomela ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT Janne Rajalahti.
Yhtiökokous hyväksyi esitetyn tilinpäätöksen 1.11.2008– 31.10.2009 sekä hallituksen ehdotuksen tilikauden voiton siirtämisestä voittovaroihin ja että osinkoa jaetaan 0,12 euroa per osake. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 1.2.2010 ja maksupäivä 8.2.2010 alkaen. Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Lisäksi varsinainen yhtiökokous peruutti yhtiökokouksen 26.1.2009 antaman omien osakkeiden hankintaa koskevan valtuutuksen ja valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta siten, että omia osakkeita hankitaan yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen perusteella voidaan omia osakkeita hankkia enintään määrä, joka yhdessä yhtiön tai sen tytäryhtiöiden muiden hallussa tai panttina olevien omien osakkeiden kanssa on enintään yksi kymmenesosa kaikista yhtiön osakkeista.
Osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä kulloinkin vallitsevaan markkinahintaan. Osakkeiden hankinnassa noudatetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjä.
Valtuutus on voimassa 18 kuukautta valtuutuksen antamisesta lukien.
Hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankinnasta tilikauden aikana.
Lisäksi yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen yhtiöjärjestyksen 8 §:n muuttamisesta seuraavasti:
Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kaksi (2) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta sekä vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää heidän yhtiön osakasluetteloon merkityillä osoitteillaan postitetuilla kirjatuilla kirjeillä, muulla todisteellisella tavalla tai julkaisemalla kokouskutsu ainakin yhdessä yhtiökokouksen määräämässä valtakunnallisen levikin omaavassa sanomalehdessä.
Osakkeenomistajan on, saadakseen osallistua yhtiökokoukseen, ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen yhtiökokousta."
Panostaja Oyj:n talousjohtaja Veli Ollila irtisanoutui syyskuussa 2010 tehtävistään ja aloitti joulukuun 2010 alusta ThermiSol Oy:n Elementti-tulosyksikön johtajan tehtävissä.
Panostaja-konsernin talousjohtajaksi kutsuttiin KTM, MBA Simo Mustila. Mustila vastaa konsernin talous-, rahoitus- ja hallintoasioista. Mustila on toiminut aikaisemmin DNA-konsernin talous- ja hallintojohtajana ja viimeksi Delta Motor Group Oy:ssä F&I Managerina.
Tilikauden päättyessä Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5.529.081,60 euroa. Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 47.403.110 kappaletta.
Yhtiökokouksen 26.1.2009 ja hallituksen päätösten mukaisesti Panostaja Oyj luovutti 18.12.2009 hallituksen jäsenille kokouspalkkioiden maksuna yhteensä 5.585 kappaletta osakkeita sekä yhtiökokouksen 27.1.2010 ja hallituksen päätösten mukaisesti 11.3.2010 yhteensä 7.023 kappaletta, 10.6.2010 yhteensä 7 222 ja 9.9.2010 yhteensä 6.875 kappaletta osakkeita.
Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa oli 1.262.504 kappaletta. Omien osakkeiden määrä vastasi 2,7 prosenttia koko tilikauden lopun osakemäärästä ja äänimäärästä.
Vaihdettavan pääomalainan 2006 velkamäärä oli tilikauden lopussa 17.212.500 euroa ja se oikeuttaa yhteensä 10.125.000 uuden osakkeen merkitsemiseen. Tilikaudella pääomalainalla ei merkitty uusia osakkeita.
Hallitus ehdottaa, että tilikauden tappio siirretään kertyneiden voittovarojen tilille, ja että osinkoa jaetaan voittovaroista ulkona oleville osakkeille 0,05 euroa/osake.
Panostaja Oyj:n tytäryhtiö Takoma Oyj tiedotti marraskuun 22. päivä, että se ennakoi koko tilikauden liiketappion olevan noin -1,7 miljoonaa euroa. Vaikka Takoma Oyj:n tilikauden liikevoitolla on merkittävä vaikutus Panostaja-konsernin liikevoittoon, Panostaja Oyj:n hallitus päätti pitää konsernin tulosennusteen ennallaan. Panostaja-konsernin tilikauden 11/2009–10/2010 liiketappion arvioitiin olevan n. -1,5 miljoonan euron tasolla.
Panostaja-konserni keskittyy perusliiketoimintastrategiansa mukaiseen liikeideaan ja nykyisten liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, jatkuvasti voimistuvat muutokset yritysten liiketoimintaympäristössä ja kansainvälistyminen, tuovat markkinoille lähivuosina suuren joukon ostettavia yrityksiä. Aktiivinen omistaja-arvon kehittäminen ja rahoitusmahdollisuudet luovat hyvän perustan toiminnan voimakkaalle laajentamiselle. Lisääntyvä yritystarjonta perinteisillä toimialoilla toimivissa pk-yrityksissä mahdollistaa sekä laajentumisen jatkamisen uusille liiketoiminta-alueille että nykyisten liiketoiminta-alueiden kasvattamisen.
Suhdanneodotukset nykyisten liiketoiminta-alueiden toimialoilla ovat voimakkaasti sidoksissa asiakasyritysten näkymiin. Vaikka suhdanneodotukset ovat muuttuneet pääosin positiiviseen suuntaan, niin talouden käänteestä pysyvään kasvuun on edelleen olemassa epävarmuutta erityisesti euroalueen luottokriisin vuoksi. Toisaalta euron heikentyminen tuo kilpailukykyä vientiä harjoittaville konsernin asiakasyrityksille. Panostaja-konsernin eri liiketoiminta-alueilla näkymät vaihtelevat varovaisen positiivisista positiivisiin. Vaikka suhdannetilanteessa olisikin jo tapahtunut pysyvä käänne parempaan, niin markkinoilla on myös riittävästi mahdollisuuksia yritysostoihin ja Panostaja-konsernin kasvustrategiaa on tarkoitus toteuttaa hallituilla yritysostoilla erityisesti olemassa oleville liiketoiminta-alueille. Pysyvämpi suhdannekäänne mahdollistaisi myös joistain liiketoiminta-alueista luopumisen.
Panostaja-konsernin tilikauden liikevaihdon odotetaan ylittävän edellisen tilikauden tason. Liiketoiminta-alueiden kannattavuuden arvioidaan paranevan huomattavasti, jolloin konsernin tilikauden tuloksen arvioidaan olevan selvästi positiivinen.
| 1 000 euroa | Liitetieto | 1.11.2009 – 31.10.2010 | 1.11.2008 – 31.10.2009 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 140 517 | 120 050 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 9 | 1 974 | 5 040 |
| Materiaalit ja palvelut | 72 135 | 64 826 | |
| Henkilöstökulut | 11 | 41 110 | 32 560 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 12 | 6 184 | 4 087 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 13 | 24 663 | 19 322 |
| Liiketulos | -1 601 | 4 295 | |
| Rahoitustuotot | 14 | 362 | 1 096 |
| Rahoituskulut | 15 | -2 954 | -3 362 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 10 | 224 | 23 |
| Tulos ennen veroja | -3 969 | 2 052 | |
| Tuloverot | 16 | 764 | -707 |
| Tulos jatkuvista liiketoiminnoista | -3 205 | 1 345 | |
| Voitto myydyistä liiketoiminnoista | 7 | 0 | 0 |
| Tilikauden tulos | -3 205 | 1 345 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | -2 775 | 693 | |
| Vähemmistölle | -430 | 652 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu | |||
| osakekohtainen tulos: | |||
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista, € | 17 | ||
| Laimentamaton | -0,060 | 0,015 | |
| Laimennettu | -0,060 | 0,015 | |
| Tulos/osake myydyistä liiketoiminnoista, € | 17 | ||
| Laimentamaton | 0,000 | 0,000 | |
| Laimennettu | 0,000 | 0,000 | |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä liiketoiminnoista, € | 17 | ||
| Laimentamaton | -0,060 | 0,015 | |
| Laimennettu | -0,060 | 0,015 | |
| Laaja konsernin tuloslaskelma | |||
| Kauden tulos | -3 205 | 1 345 | |
| Laajan tuloslaskelman erät | |||
| Muuntoerot | 80 | -117 | |
| Kauden laaja tulos | -3 125 | 1 228 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | -2 695 | 576 | |
| Vähemmistölle | -430 | 652 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta laajasta tuloslaskelmasta | |||
| voitosta laskettu osakekohtainen tulos: | |||
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista, € | 17 | ||
| Laimentamaton | -0,058 | 0,017 | |
| Laimennettu | -0,058 | 0,017 | |
| Tulos/osake myydyistä liiketoiminnoista, € | 17 | ||
| Laimentamaton | 0,000 | 0,000 | |
| Laimennettu | 0,000 | 0,000 | |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä liiketoiminnoista, € | 17 | ||
| Laimentamaton | -0,058 | 0,017 | |
| Laimennettu | -0,058 | 0,017 | |
| 1 000 euroa | Liitetieto | 31.10.2010 | 31.10.2009 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 18 | 39 256 | 36 414 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 18 | 5 641 | 5 358 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 19 | 16 406 | 11 140 |
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 21 | 2 387 | 2 835 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 22, 23 | 4 397 | 4 249 |
| Laskennalliset verosaamiset | 23 | 3 871 | 2 102 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 71 958 | 62 098 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 24 | 24 049 | 23 021 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 24 760 | 21 344 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 224 | 657 | |
| Rahoitusarvopaperit | 26 | 833 | 1 979 |
| Rahavarat | 27 | 10 438 | 26 322 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 60 304 | 73 323 | |
| Varat yhteensä | 132 262 | 135 421 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 28 | 5 529 | 5 529 |
| Ylikurssirahasto | 28 | 4 646 | 4 646 |
| Muuntoero | -56 | -123 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 28 | 11 574 | 11 876 |
| Kertyneet voittovarat | 6 497 | 14 792 | |
| Yhteensä | 28 190 | 36 720 | |
| Vähemmistön osuus | 13 922 | 14 560 | |
| Oma pääoma yhteensä | 42 112 | 51 280 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 23 | 1 693 | 1 730 |
| Rahoitusvelat | 30 | 49 572 | 50 290 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 51 265 | 52 020 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 30 | 14 416 | 9 301 |
| Ostovelat ja muut velat | 31, 32 | 24 469 | 22 820 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 38 885 | 32 121 | |
| Velat yhteensä | 90 150 | 84 141 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 132 262 | 135 421 | |
| 1 000 euroa | Liitetieto | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminta | |||
| Tilikauden tulos | -3 205 | 1 345 | |
| Oikaisut: | |||
| Poistot | 12 | 4 725 | 3 594 |
| Arvonalentumiset | 12 | 1 459 | 493 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 14, 15 | 2 592 | 2 266 |
| Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta | 10 | -224 | -23 |
| Verot | 16 | -764 | 707 |
| Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot | 9, 13 | 721 | -4 218 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | 129 | 461 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 5 433 | 4 625 | |
| Käyttöpääoman muutos | |||
| Korottomien saamisten muutos | 402 | 5 512 | |
| Korottomien velkojen muutos | -1 512 | -774 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 1 666 | 956 | |
| Käyttöpääoman muutos | 556 | 5 694 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 5 989 | 10 319 | |
| Rahoituserät ja verot: | |||
| Maksetut korot | -2 875 | -3 815 | |
| Saadut korot | 370 | 1 137 | |
| Maksetut verot | -2 220 | -5 601 | |
| Rahoituserät ja verot | -4 725 | -8 279 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 1 264 | 2 040 | |
| Investoinnit | |||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -3 737 | -4 730 | |
| Osakkuusyritysten hankinta | 0 | -3 281 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti | 1 147 | 10 049 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 6 | -11 967 | -15 002 |
| Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla | 0 | 450 | |
| Osakkuusyhtiöiden myynti | 191 | ||
| Muiden osakkeiden myynnin luovutusvoitot | 159 | 0 | |
| Lainasaamisten muutos Investointien nettorahavirta |
-126 -14 333 |
44 -12 470 |
|
| Rahoitus | |||
| Tytäryhtiöiden osakeanti vähemmistölle | 0 | 2 803 | |
| Lainojen nostot | 11 150 | 6 520 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -9 298 | -10 094 | |
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | -675 | |
| Omien osakkeiden myynti | 38 | 33 | |
| Maksetut osingot | -5 868 | -5 875 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -3 978 | -7 288 | |
| Rahavarojen muutos | -17 047 | -17 718 | |
| Rahavarat kauden alussa | 28 300 | 46 018 | |
| Valuuttakurssien vaikutus | 18 | 0 | |
| Rahavarat kauden lopussa | 11 271 | 28 300 |
| Sijoitetun | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| vapaan | Vähem | |||||||
| Osake | Ylikurssi | pääoman | Muunto | Voitto | mistö | |||
| 1 000 euroa | Liitetieto | pääoma | rahasto | rahasto | erot | varat | osuus | Yhteensä |
| Oma pääoma 1.11.2008 | 5 529 | 4 646 | 12 403 | -6 | 19 669 | 11 562 | 53 803 | |
| Osakeperusteisten maksujen kustannus | 29 | 95 | 95 | |||||
| Tilikauden voitto | 692 | 652 | 1 344 | |||||
| Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | 95 | 0 | 692 | 652 | 1 439 | |
| Oman pääoman osuus vaihdettavasta pääomalainasta | 20 | 20 | ||||||
| Osingonjako | -5569 | -320 | -5 889 | |||||
| Omien osakkeiden hankinta | -675 | -675 | ||||||
| Omien osakkeiden myynti | 33 | 33 | ||||||
| Muuntoerot | -117 | -117 | ||||||
| Vähemmistöosuus | 2 666 | 2 666 | ||||||
| Muut oman pääoman muutokset yhteensä | 0 | 0 | -622 | -117 | -5 569 | 2 346 | -3 962 | |
| Oma pääoma 31.10.2009 | 5 529 | 4 646 | 11 876 | -123 | 14 792 | 14 560 | 51 280 | |
| Oma pääoma 1.11.2009 | 5 529 | 4 646 | 11 876 | -123 | 14 792 | 14 560 | 51 280 | |
| Osakeperusteisten maksujen kustannus | 29 | 17 | 17 | |||||
| Tilikauden voitto | -2 775 | -430 | -3 205 | |||||
| Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | 17 | 0 | -2 775 | -430 | -3 188 | |
| Osingonjako | -5 534 | -367 | -5 901 | |||||
| Omien osakkeiden myynti | 38 | 38 | ||||||
| Muuntoerot | 66 | 14 | 80 | |||||
| Osakeanti | -425 | -425 | ||||||
| Vähemmistöosuus | 160 | 160 | ||||||
| Muut muutokset | 68 | 68 | ||||||
| Muut oman pääoman muutokset yhteensä | 0 | 0 | -319 | 66 | -5 520 | -207 | -5 980 | |
| Oma pääoma 31.10.2010 | 5 529 | 4 646 | 11 574 | -57 | 6 497 | 13 923 | 42 112 |
Panostaja Oyj yhdessä sen tytäryritysten kanssa ("Panostaja" tai "konserni") muodostavat monialakonsernin, jonka päämarkkina alue on Suomi. Konserni toimii tällä hetkellä kolmellatoista liiketoiminta-alueella. Emoyhtiö Panostaja Oyj panostaa suomalaisiin perinteisten toimialojen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ensisijassa yritysostoin.
Panostaja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka toimii Suomen valtion lainsäädännön alaisena. Yhtiön osakkeet noteerattiin vuodesta 1989 vuoteen 1998 meklarilistalla sekä vuodesta 1998 Helsingin Pörssin I -listalla. Listauudistuksen 2.10.2006 jälkeen yhtiön osakkeet on NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen pääkonttorin osoite on Postitorvenkatu 16, 33840 Tampere, mistä jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa. Panostaja Oyj:n hallitus on kokouksessaan 15. joulukuuta 2010 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen 27.1.2011 pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.10.2010 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Ennen 1.11.2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Panostaja Oyj ja kaikki sen tytäryritykset.
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomien omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Ennen 1.11.2009 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen.
Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuutta vastaava tulos esitetään konsernin tuloslaskelmassa rivillä Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta.
Konsernin segmenttiraportointi perustuu liiketoiminnallisiin segmentteihin. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä monetaariset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmien tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän päättymiskursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa, laajassa tuloslaskelmassa ja omassa pääomassa aiheuttavat muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloslaskelman eriin ja se sisältyy omassa pääomassa erään muuntoerot. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan laajan tuloslaskelman eriin. Kun ulkomainen yksikkö myydään osittain tai kokonaan, omaan pääomaan kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Liikevaihtoa esitettäessä myyntituotoista on vähennetty välilliset verot ja alennukset.
Tuotot kirjataan saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Pitkien projektien osalta yritys noudattaa pitkäaikaishankkeiden kirjaussääntöjä. Pitkäaikaishankkeen tuotot ja kulut kirjataan hankkeen valmistusasteen mukaisesti. Valmistusaste määritetään perustuen tilinpäätöspäivän toteutuneiden menojen osuuteen hankkeen arvioiduista kokonaismenoista.
IAS 1 – Tilinpäätöksen esittäminen ei määrittele liikevoiton tai – tappion käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, mutten ne on kirjattu rahoituseriin.
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuudesta, tilinpäätössiirroista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Poistot pitkäaikaisista omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä merkittävää liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä merkittävästä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Myytyjen toimintojen tulos esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa.
1.11.2009 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.
1.1.2004–31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston (IFRS 3 (2004) mukaisesti. Ennen 1. marraskuuta 2004 syntynyt liikearvo vastaa aiemman kirjanpitokäytännön mukaista kirjanpitoarvoa siirtymäpäivänä. Tätä arvoa on käytetty IFRS -siirtymäpäivän liikearvon oletushankintamenona.
Liikearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta ja se arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun yritys pystyy todentamaan kehitettävän tuotteen teknisen toteutettavuuden ja kaupalliset hyödyntämismahdollisuudet sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina.
Muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Yhtiön kaikilla aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika.
Aineettomia oikeuksia ovat ohjelmistolisenssit, liittymismaksut ja asiakassuhteet. Muut aineettomat hyödykkeet sisältää atkohjelmia.
Aineettomien hyödykkeiden suunnitelmanmukaiset ohjeelliset pois toajat:
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 5 vuotta |
|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 3–5 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 20–25 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–10 vuotta |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, niitä muutetaan vastaavasti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntihintaa kirjanpitoarvoon, ja ne esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muina tuottoina tai kuluina.
Vuokrasopimukset, joissa konsernille on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokraajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin erääntymisensä mukaan. Rahoitusmenon korkoosuus kirjataan tuloslaskelmaan vuokrasopimuksen aikana, siten että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajan kannettavaksi, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena tilikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.
Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käytetyt diskonttauskorot on määritelty ennen veroja ja niissä on otettu huomioon myös kyseisten rahavirtaa tuottavien yksiköiden erityinen riski.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Aineettomiin hyödykkeiden tai aineellisten hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähennetään asianomaisen omaisuuserän kirjanpitoarvosta silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi syntyneistä menoista, on tuloutettu sillä kaudella kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Valtion myöntämät korottomat tai matalakorkoiset lainat kirjataan saadun lainan määräisinä.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty FIFO-menetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta.
Konserni käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiltä suojautumiseen. Rahoitusjohdannaiset kirjataan sopimushetkellä taseeseen niiden hankintamenoon, jonka jälkeen ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Johdannaissopimukset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi, koska konserni ei sovella niihin IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Tällaisten johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahavarat. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä rahoitusvarojen käyttötarkoituksen perusteella.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, paitsi milloin niiden erääntymiseen on yli 12 kuukautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot esitetään tuloslaskelmassa sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin, elleivät ne eräänny yli 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä lukien. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja ne, joilla ei ole kiinteää eräpäivää, arvostetaan hankintahintaan. Lainasaamisille tehdään arvonalennus, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Myytävissä olevat rahavarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, ellei johdolla ole aikomusta pitää kyseistä sijoitusta kauemmin kuin 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien. Myytävissä olevien rahavarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erään Voittovarat sisältyvässä käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Listaamattomat arvopaperit, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, merkitään taseeseen hankinta-arvoon. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksista johtuvina oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta objektiivista näyttöä. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevia rahavaroja koskien, kertynyt tappio – joka määritetään hankintamenon ja senhetkisen käyvän arvon erotuksena, josta vähennetään kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjattu arvonalentumistappio – siirretään pois omasta pääomasta ja kirjataan tuloslaskelmaan.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.
Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumisella. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan yksittäistä saamista alkuperäisin ehdoin. Aiemmin kirjatuista arvonalentumistappioista myöhemmin takaisinsaadut määrät kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.
Lainat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Tämän jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää; saadun maksun (transaktiomenoilla vähennettynä) ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus kirjataan korkokuluksi laina-aikana.
Vaihdettavan lainan ja vaihtovelkakirjalainan velkakomponentin käypä arvo määritetään käyttäen vastaavan vaihto-oikeudettoman lainan markkinakorkoa. Tämä määrä esitetään jaksotettuun hankintamenoon perustuvaan määrään velkana, kunnes sen voimassaolo lakkaa vaihdon tapahtuessa tai lainan erääntyessä. Jäljelle jäävä osa kohdistetaan vaihto-oikeuteen. Se kirjataan omaan pääomaan verovaikutuksilla vähennettynä.
Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta lykätä niiden suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi, kun ne toteutuvat. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti.
Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisella eläkejärjestelyllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa yhtiö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yhteisölle. Yhtiöllä ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, jos kyseisellä erillisellä yhteisöllä ei ole riittävästi varoja suorittaakseen kaikille henkilöille heidän kuluvalla tai aikaisemmalla tilikaudella suorittamaansa työhön liittyviä etuuksia. Maksupohjaiseen järjestelyyn suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta maksu suoritetaan.
Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Omana pääomana maksettavista liiketoimista aiheutuva meno määritetään myöntämispäivän käyvän arvon perusteella. Yhtiö määrittää käyvän arvon asianmukaista hinnoittelumenetelmää käyttäen. Omana pääomana maksettavista liiketoimista johtuva meno ja vastaava oman pääoman lisäys kirjataan sen ajanjakson kuluessa, jona työtä suoritetaan ja/tai työn suorittamiseen perustuvat ehdot täyttyvät. Kyseinen ajanjakso päättyy päivänä, jona asianomaiset henkilöt ovat täysin oikeutettuja palkitsemiseen ("oikeuden syntymisajankohta"). Omana pääomana maksettavista liiketoimista kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä kirjatut kertyneet kulut kuvastavat sitä, miltä osin oikeuden syntymisajanjakso on kulunut loppuun, sekä konsernin parasta arviota niiden oman pääoman ehtoisten instrumenttien lukumäärästä, joihin lopulta syntyy oikeus. Tulosvaikutus esitetään konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa.
Varaukset kirjataan kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.
edellyttää, että ehdot täyttävän omaisuuserän, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on kirjannut aiemmin sallitulla tavalla vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Konserni altistuu toimintansa seurauksena useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyritys yhdessä tytäryritysten kanssa.
Konserni toimii pääosin euroalueella ja on siten vain vähäisessä määrin alttiina valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuuttariskille.
Konsernin tulot sekä operatiiviset kassavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainanotosta, jotka ovat hajautettu vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin lainoihin. Tilikauden lopussa veloista vaihtuvakorkoisia oli 46 926 tuhatta euroa (42 215 tuhatta euroa) ja kiinteäkorkoisia 16 999 tuhatta euroa (17 006 tuhatta euroa).
Osa konsernin tytäryhtiöistä käyttää koronvaihtosopimuksia, joilla on suojattu 25,7 milj. euroa vaihtuvakorkoisista lainoista. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen vaihtuvakorkoisten velkojen korkokustannuksen muutosten seurauksena.
| 1 %-yksikön | 1 %-yksikön | |||
|---|---|---|---|---|
| korkeampi | matalampi | |||
| 1 000 euroa | Tuloslaskelma | Tuloslaskelma | ||
| Korkomuutoksen vaikutus | ||||
| 2010 | -473 | 473 | ||
| 2009 | -438 | 438 | ||
Konserniyritykset tarkistavat asiakkaiden luottokelpoisuuden asiakassuhdetta perustettaessa. Luottoriskin minimoimiseksi pyritään saamaan turvaava vakuus asiakkaan luottokelpoisuuden niin edellyttäessä. Konsernilla on merkittävimpien asiakkaidensa kanssa pitkään jatkuneet vakiintuneet liikesuhteet. Konsernilla ei ole merkittävää luottoriskikeskittymää.
Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan edellyttämän rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävillä luottolimiiteillä sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoittajia ja eri rahoitusmuotoja.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa osakkeen arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan osingonjaon, omien osakkeiden oston, pääomanpalautusten sekä osakeantien kautta. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella. Konsernin omavaraisuusaste oli 31,9 prosenttia (37,9 %) ja nettovelkaantumisaste oli 123,1 prosenttia (58,9 %).
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Korolliset rahoitusvelat | 63 918 | 59 221 |
| Korolliset saamiset | 827 | 709 |
| Rahavarat | 11 271 | 28 301 |
| Nettovelat | 51 820 | 30 211 |
| Oma pääoma yhteensä | 42 112 | 51 280 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 123,1 | 58,9 |
Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä arvioita ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty.
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön tulevassa liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- tai jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen (Tilinpäätöksen liitetieto 18.).
Konserni testaa vuosittain liikearvon sekä niiden aineettomien hyödykkeiden arvon, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, mahdollista arvonalentumista. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista (Tilinpäätöksen liitetieto 18).
Konserni käyttää valmistusasteen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukainen tuloutus nojautuu arvioihin hankkeen odotetuista tuloista ja menoista samoin kuin valmistusasteen etenemisen määrittämiseen. Kirjattuihin tuottoihin ja voittoon voi tulla muutoksia mikäli arviota projektin kokonaismenoista ja kokonaistuloista tarkistetaan. Tarkistettujen arvioiden kumulatiivinen vaikutus kirjataan kaudella, jolla muutos tulee todennäköiseksi ja se voidaan luotettavasti arvioida.
Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumisvähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen arvioon tilinpäätöshetkellä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille. Lisäksi yhtiössä on käytössä vaihto-omaisuuden kiertonopeuksiin perustuvat arvostussäännöt.
Panostaja-konsernin liiketoiminta raportoidaan 1.11.2009 alkaen neljässätoista segmentissä, jotka ovat digitaaliset painopalvelut, turvallisuus, LVI-tukkukauppa, Takoma, lisäarvologistiikka, autovaraosat, lämpökäsittely, helat, kiinnikkeet, kannakkeet, puusepänteollisuus, ympäristöteknologia, teknokemia sekä muut. Uudet raportoitavat segmentit on muodostettu, koska ne tuottavat keskenään erilaisia tuotteita ja palveluja. Segmenttien väliset liiketoimet ovat tapahtuneet normaalein kaupallisin ehdoin. Vertailuvuoden 2009 luvut on muutettu vastaamaan uusia segmenttejä.
Konsernilla ei ole maantieteellistä segmenttijakoa, sillä liiketoimintaa harjoitetaan vain vähäisissä määrin ulkomailla.
| Poistot ja | Osuus | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liike | Sisäinen | Ulkoinen | arvon | Rahoitus | osakkuus | Henkilöstö | ||||||
| vaihto | liike | liike | alentu | Liike | tuotot ja | yhtiöiden | tilikauden | |||||
| 1 000 euroa | yhteensä | vaihto | vaihto | miset | tulos | -kulut | tuloksesta | Tuloverot | Tulos | Varat | Velat | lopussa |
| Turvallisuus | 21 944 | 240 | 21 704 | -611 | 1 207 | 17 387 | 15 901 | 151 | ||||
| LVI-tukkukauppa | 19 604 | 3 | 19 601 | -139 | 292 | 9 716 | 8 009 | 37 | ||||
| Takoma | 19 060 | 0 | 19 060 | -1 578 | -1 675 | 30 190 | 12 481 | 168 | ||||
| Digitaaliset painopalvelut | 21 742 | 36 | 21 706 | -1 212 | 3 237 | -60 | 22 778 | 11 867 | 256 | |||
| Helat | 12 321 | 145 | 12 176 | -86 | 652 | 11 273 | 8 933 | 32 | ||||
| Lisäarvologistiikka | 15 115 | 2 | 15 113 | -169 | -499 | 7 194 | 4 638 | 123 | ||||
| Lämpökäsittely | 6 591 | 0 | 6 591 | -333 | 192 | 6 146 | 3 530 | 64 | ||||
| Autovaraosat | 8 487 | 0 | 8 487 | -109 | 801 | 4 565 | 5 070 | 31 | ||||
| Ympäristöteknologia | 2 578 | 0 | 2 578 | -1 609 | -4 528 | 3 822 | 5 559 | 9 | ||||
| Puusepänteollisuus | 5 309 | 0 | 5 309 | -140 | 377 | 3 581 | 4 566 | 35 | ||||
| Kannakkeet | 3 615 | 217 | 3 398 | -44 | 322 | 3 164 | 571 | 16 | ||||
| Kiinnikkeet | 2 839 | 107 | 2 732 | -25 | -253 | 2 359 | 2 157 | 24 | ||||
| Teknokemia | 2 071 | 9 | 2 062 | -49 | -133 | 1 921 | 5 999 | 14 | ||||
| Muut | 55 | 55 | -80 | -1 593 | 284 | 25 790 | 18 493 | 10 | ||||
| Eliminoinnit | -814 | -814 | -17 624 | -17 624 | ||||||||
| Konserni yhteensä | 140 517 | 0 140 517 | -6 184 | -1 601 | -2 592 | 224 | 764 | -3 205 132 262 | 90 150 | 970 |
| Poistot ja | Osuus | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liike | Sisäinen | Ulkoinen | arvon | Rahoitus | osakkuus | Henkilöstö | ||||||
| vaihto | liike | liike | alentu | Liike | tuotot ja | yhtiöiden | tilikauden | |||||
| 1 000 euroa | yhteensä | vaihto | vaihto | miset | tulos | -kulut | tuloksesta | Tuloverot | Tulos | Varat | Velat | lopussa |
| Turvallisuus | 18 796 | 206 | 18 590 | -584 | 431 | 17 576 | 16 710 | 146 | ||||
| LVI-tukkukauppa | 17 347 | 3 | 17 344 | -179 | 1 569 | -8 | 9 224 | 7 267 | 38 | |||
| Takoma | 15 408 | 0 | 15 408 | -946 | -328 | 23 056 | 4 094 | 82 | ||||
| Digitaaliset painopalvelut | 13 508 | 56 | 13 452 | -618 | 2 088 | 31 | 19 227 | 10 026 | 192 | |||
| Helat | 11 708 | 232 | 11 476 | -78 | 1 165 | 11 610 | 9 425 | 34 | ||||
| Lisäarvologistiikka | 9 384 | 0 | 9 384 | -144 | 309 | 7 163 | 4 162 | 175 | ||||
| Lämpökäsittely | 7 426 | 0 | 7 426 | -415 | 536 | 6 595 | 3 934 | 66 | ||||
| Autovaraosat | 7 347 | 0 | 7 347 | -103 | 714 | 4 618 | 5 551 | 30 | ||||
| Ympäristöteknologia | 6 372 | 1 | 6 371 | -98 | -2 211 | 7 064 | 4 428 | 45 | ||||
| Puusepänteollisuus | 4 784 | 0 | 4 784 | -336 | 103 | 3 610 | 5 105 | 41 | ||||
| Kannakkeet | 3 301 | 159 | 3 142 | -61 | 1 058 | 3 151 | 557 | 16 | ||||
| Kiinnikkeet | 2 865 | 27 | 2 838 | -54 | -52 | 2 553 | 2 118 | 26 | ||||
| Teknokemia | 2 498 | 10 | 2 488 | -515 | -430 | 1 967 | 5 938 | 21 | ||||
| Muut | 53 | 53 | 0 | 44 | -657 | 24 425 | 11 244 | 9 | ||||
| Eliminoinnit | -747 | -747 | 0 | -6 418 | -6 418 | |||||||
| Konserni yhteensä | 120 050 | 0 120 050 | -4 087 | 4 295 | -2 266 | 23 | -707 | 1 345 135 421 | 84 141 | 921 |
Panostaja Oyj:n tytäryhtiö Digiprint Finland Oy osti 3.6.2010 37,5 % osuuden digitaalisia painopalveluja tarjoavan Domus Print Oy:n osakkeista Karhukopio Oy:lta. Aikaisemmin Digiprint Finland omisti 37,5 % osuuden Domus Printistä, joten kaupan myötä Panostajakonsernin omistusosuus Domus Printissä kasvoi 75 %:iin ja yhtiö muuttui osakkuusyhtiöstä tytäryritykseksi. Domus Printin toimitusjohtaja Risto Jalo omistaa yhtiöstä 25 %. Yrityskaupan myötä Panostaja laajensi digitaalisiin painopalveluihin erikoistunutta liiketoiminta-aluettaan.
Kauppahinta oli 0,6 milj. euroa ja se maksettiin kokonaisuudessaan käteisellä.
Konserni on kirjannut yhteensä 0,01 milj. euron edestä palkkioita liittyen neuvonta-, arvonmääritys- tms. palveluihin. Palkkiot sisältyvät laajan tuloslaskelman Liiketoiminnan muut kulut -erään.
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| Kirjatut | ||
|---|---|---|
| Liitetieto | arvot | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 19 | 0,25 |
| Aineettomat hyödykkeet | 18 | 0,74 |
| Asiakassopimukset ja niihin liittyvät | ||
| asiakassuhteet (sis. Aineettomiin | 0,07 | |
| oikeuksiin) | 18 | |
| Sijoitukset | 22 | 0,02 |
| Vaihto-omaisuus | 24 | 0,18 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 1,00 |
| Rahavarat | 26, 27 | 0,03 |
| Varat yhteensä | 2,27 | |
| Laskennalliset verovelat | 20 | -0,02 |
| Rahoitusvelat | 30 | -1,54 |
| Muut velat | 31 | -0,93 |
| Velat yhteensä | -2,49 | |
| Nettovarallisuus | -0,22 |
Konserni on allokoinut kauppahintaa asiakassopimuksille ja niihin liittyviin asiakassuhteisiin 0,07 milj. euroa.
Liikearvon syntyminen hankinnassa:
| milj. euroa | |
|---|---|
| Luovutettu vastike | 0,6 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus perustuen | |
| suhteelliseen osuuteen yksilöitävissä olevasta netto | |
| varallisuudesta | 0,4 |
| Aiempi omistusosuus käypään arvoon arvostettuna | 0,6 |
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus | -0,2 |
| Liikearvo | 1,4 |
Aiemmin omistetun 37,5 % osuuden arvostaminen hankintahetkellä käypään arvoon johti 0,3 milj. euron voittoon, joka on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Hankinnasta syntyi 1,4 milj. euron liikearvo, joka perustuu Domus Print Oy:n hankinnasta odotettavissa oleviin synergiahyötyihin. Johdon arvion mukaan liikearvo liittyy erityisesti yhteisen myyntija markkinointiverkoston hyödyntämiseen, konsernisopimuksiin ja logistiikkatoimintojen tehostumiseen. Kirjattu liikearvo ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.
Domus Printin viiden kuukauden liikevaihto 2,5 milj. euroa ja liikevoitto 0,1 milj. euroa, sisältyy konsernin vuoden 2010 laajaan tuloslaskelmaan. Digiprint Finland-konsernin liikevaihto vuonna 2010 olisi ollut 24,4 milj. euroa ja liikevoitto 3,3 milj. euroa, jos tilikauden aikana toteutunut liiketoimintojen hankinta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2010 alusta lähtien.
Panostaja Oyj:n tytäryhtiö Digiprint Finland Oy hankki 28.9.2010 25 %:n lisäosuuden Domus Print Oy osakekannasta Risto Jalolta omistaen hankinnan jälkeen yrityksen koko osakekannan. Kauppa toteutettiin osakeannilla, jossa Risto Jalo merkitsi 0,4 milj. eurolla Digiprint Finland Oy:n osakkeita. Domus Print Oy:n osakkeiden käypä arvo hankinta-ajankohtana oli 7 272,72 euroa osakkeelta ja se perustui kaupan osapuolten tekemään arvonmääritykseen.
| Rahavirtalaskelma | milj. euroa |
|---|---|
| Rahana maksettu kauppahinta | 0,6 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -0,1 |
| Rahavirtavaikutus | 0,5 |
Takoma hankki voimansiirtokomponentteja valmistavan Moventas Parkano Oy:n koko osakekannan Moventas Oy:ltä 31.3.2010. Yhtiön nimi muutettiin kaupan yhteydessä Takoma Gears Oy:ksi.
Takoma Gears on erikoistunut toimittamaan erityistä tarkkuutta vaativia suuren kokoluokan induktiokarkaistuja hammaspyöriä, hammaskytkimiä ja hammaskehiä. Toteutettu kauppa vahvisti Takoman asiakaspohjaa ja mahdollisti laajemman komponenttitarjonnan koko asiakaskunnalle. Yhtiön pääasiakassegmentit ovat laivanrakennus- ja offshore-teollisuuden, prosessiteollisuuden sekä energiasektorin laitevalmistajat.
Kaupan velaton arvo oli 10,95 milj. euroa. Yhtiön osakekannasta maksettu kauppahinta oli 4,71 milj. euroa, jonka lisäksi Takoma otti vastatakseen yhtiön 6,24 milj. euron velat.
| Luovutettu vastike | milj. euroa |
|---|---|
| Käteinen raha | 4,7 |
| Kokonaishankintameno | 4,7 |
Konserni on kirjannut tuloslaskelman Liiketoiminnan muut kulut -erään yhteensä 0,12 milj. euroa liittyen syntyneeseen varainsiirtoverovelvoitteeseen ja yrityshankinnan neuvonta- ja arvonmäärityspalkkioihin.
Hankittujen varojen ja vastaanotettujen velkojen arvot hankintapäivinä olivat seuraavat:
| Kirjanpito | |||
|---|---|---|---|
| arvot ennen | |||
| yhdistämistä | |||
| Liitetieto | Kirjatut arvot | (IFRS) | |
| Aineelliset käyttöomaisuus | |||
| hyödykkeet | 19 | 5,18 | 5,18 |
| Aineettomat hyödykkeet | 18 | 0,02 | 0,02 |
| Asiakassopimukset ja niihin | |||
| liittyvät asiakassuhteet (sis. | |||
| Muihin aineettomiin hyödyk | |||
| keisiin) | 18 | 0,65 | |
| Vaihto-omaisuus | 3,46 | 3,30 | |
| Myyntisaamiset ja muut | |||
| saamiset | 1,65 | 1,65 | |
| Rahavarat | 0,06 | 0,06 | |
| Varat yhteensä | 11,02 | 10,20 | |
| Laskennalliset verovelat | 20 | -0,25 | -0,03 |
| Rahoitusvelat | -6,30 | -6,30 | |
| Ehdolliset velat | 31 | -0,08 | -0,08 |
| Muut velat | -2,57 | -2,57 | |
| Velat yhteensä | -9,21 | -8,98 | |
| Nettovarallisuus | 1,81 | 1,18 |
Konserni on allokoinut kauppahintaa vaihto-omaisuuteen 0,20 milj. euroa ja tilauskannalle sekä asiakassopimuksille 0,65 milj. euroa.
Liikearvon muodostuminen hankinnassa:
| milj. euroa | |
|---|---|
| Luovutettu vastike | 4,7 |
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva | |
| nettovarallisuus | -1,8 |
| Liikearvo | 2,9 |
Hankinnasta syntyi 2,90 milj. euron liikearvo, joka koostuu Takoma Gears Oy:n hankinnasta odotettavissa olevista synergiahyödyistä ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Johdon arvion mukaan noin puolet liikearvosta liittyy yhtiön hankinnan myötä laajenneeseen asiakaskuntaan, joka antoi mahdollisuuden laajentaa asiakastarjontaa koko konsernin osalta. Toiset puolet liikearvosta liittyy yhtiön teknologiseen osaamiseen ja kyvykkyyteen, joka perustuu osaaviin CNC-koneistajiin, hammastajiin ja lämpökäsittelijöihin. Liiketoiminnan tulonodotus ja muut yhteiset hankinnat sekä hallinnolliset synergiat ovat myös osa jäljelle jäänyttä liikearvoa.
Takoma Gears Oy:n kauppahinnan allokointi on lopullinen tilinpäätöshetkellä. Kirjattu liikearvo ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.
Takoma Gears Oy:n seitsemän kuukauden liikevaihto 7,43 milj. euroa ja liikevoitto 0,05 milj. euroa sisältyvät konsernin tilikauden tuloslaskelmaan. Konsernin liikevaihto 2010 olisi ollut 24,79 milj. euroa ja liiketappio 1,38 milj. euroa, jos tilikauden liiketoimintojen hankinta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2010 alusta lähtien.
| Rahavirtalaskelma | milj. euroa |
|---|---|
| Rahana maksettu kauppahinta | 4,7 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -0,1 |
| Hankinnan suorat kulut | 0,1 |
| Rahavirtavaikutus | 4,7 |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely, 1 000 euroa |
Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot |
IFRS kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 0 | 0 |
| Aineelliset käyttöomaisuus | ||
| hyödykkeet | 27 | 27 |
| Vaihto-omaisuus | 59 | 59 |
| Saamiset | 583 | 583 |
| Rahavarat | 3 | 3 |
| Velat | -461 | -461 |
| Hankittu nettovarallisuus | 211 | 211 |
1 000 euroa
| Maksettu rahana | 1 730 |
|---|---|
| Hankinnoista välittömästi | |
| johtuneet kulut | 92 |
| Hankintameno yhteensä | 1 822 |
| Hankitun nettovarallisuuden | |
| käypä arvo | -211 |
| Liikearvo | 1 611 |
| Rahana maksetut vastikkeet | 1 822 |
| Hankittujen tytäryritysten | |
| rahavarat | 3 |
| Rahavirtavaikutus | 1 825 |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely, 1 000 euroa |
Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot |
IFRS kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 2 004 | 274 |
| Aineelliset käyttöomaisuus | ||
| hyödykkeet | 50 | 50 |
| Vaihto-omaisuus | 838 | 610 |
| Saamiset | 1 287 | 1 287 |
| Rahavarat | 1 888 | 1 888 |
| Velat | -1 982 | -1 473 |
| Hankittu nettovarallisuus | 4 085 | 2 636 |
| 1 000 euroa | |
|---|---|
| Maksettu rahana | 6 825 |
| Ehdollinen lisäkauppahinta | 1 200 |
| Hankinnoista välittömästi | |
| johtuneet kulut | 313 |
| Hankintameno yhteensä | 8 338 |
| Hankitun nettovarallisuuden | |
| käypä arvo | -4 085 |
| Liikearvo | 4 253 |
| Rahana maksetut vastikkeet | -7 138 |
| Hankittujen tytäryritysten | |
| rahavarat | 1 888 |
| Rahavirtavaikutus | -5 250 |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely, 1 000 euroa |
Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot |
IFRS kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 609 | 48 |
| Aineelliset käyttöomaisuus | ||
| hyödykkeet | 683 | 830 |
| Vaihto-omaisuus | 34 | 34 |
| Saamiset | 976 | 976 |
| Rahavarat | 907 | 907 |
| Velat | -502 | -394 |
| Hankittu nettovarallisuus | 2 707 | 2 401 |
| 1 000 euroa | |
|---|---|
| Maksettu rahana | 4 128 |
| Hankinnoista välittömästi | |
| johtuneet kulut | 38 |
| Hankintameno yhteensä | 4 166 |
| Hankitun nettovarallisuuden | |
| käypä arvo | -2 707 |
| Liikearvo | 1 459 |
| Rahana maksetut vastikkeet | -4 166 |
| Hankittujen tytäryritysten | |
| rahavarat | 907 |
| Rahavirtavaikutus | -3 259 |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely, 1 000 euroa |
Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot |
IFRS kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 439 | 3 |
| Aineelliset käyttöomaisuus | ||
| hyödykkeet | 333 | 333 |
| Vaihto-omaisuus | 193 | 193 |
| Saamiset | 1 980 | 1 980 |
| Rahavarat | 146 | 146 |
| Velat | -1 626 | -1 513 |
| Hankittu nettovarallisuus | 1 465 | 1 142 |
| 1 000 euroa | |
|---|---|
| Maksettu rahana | 4 393 |
| Hankinnoista välittömästi | |
| johtuneet kulut | 93 |
| Hankintameno yhteensä | 4 486 |
| Hankitun nettovarallisuuden | |
| käypä arvo | -1 465 |
| Liikearvo | 3 021 |
| Rahana maksetut vastikkeet Hankittujen tytäryritysten |
-4 486 |
| rahavarat | 146 |
| Rahavirtavaikutus | -4 340 |
Panostaja Oyj ei ole myynyt tilikaudella 2010 tytäryrityksiä tai liiketoimintoja.
Kiinteistöyhtiöiden myynnit on käsitelty käyttöomaisuushyödykkeiden myyntinä, koska yhtiöiden omistamat kiinteistöt ovat olleet konsernin liiketoiminnan käytössä.
Jatkuviin liiketoimintoihin ei sisälly pitkäaikaisia hankkeita tilikausina 2009 ja 2010.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 332 | 4 242 |
| Vakuutuskorvaukset | 4 | 1 |
| Muut tuotot | 1 638 | 797 |
| Yhteensä | 1 974 | 5 040 |
Tilikaudella 2009 konsernin kiinteistöjen kaupasta saatiin 5,8 milj. euron myyntivoitto, josta 4,2 milj. euro tuloutettiin liiketoiminnan muihin tuottoihin. Loppuosa myyntivoitosta (1,6 milj. euroa) kirjattiin konsernitaseeseen pienentämään Panostajan kiinteistörahastoon tekemän 3,2 milj. euron osakkuusyhtiösijoituksen arvoa.
Loppuosa myyntivoitosta tuloutuu mikäli kiinteistörahastoosuutta ei enää käsiteltäisi konsernin osakkuusyhtiönä.
Tiedot yhtiön osakkuusyhtiöistä on esitetty liitetieto kohdassa 21. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 33 508 | 26 419 |
| Osakeperusteiset maksut | 17 | 94 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 5 851 | 4 578 |
| Muut henkilösivukulut | 1 734 | 1 469 |
| Yhteensä | 41 110 | 32 560 |
Konsernilla on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, joiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista on esitetty liitetieto kohdassa 37. Lähipiiritapahtumat.
Tiedot myönnetyistä osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa 29. Osakeperusteiset maksut.
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 967 (790) henkilöä. Tilikauden lopussa henkilöstöä oli 970 (921).
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Poistot hyödykeryhmittäin: | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Maa- ja vesialueet | 0 | 2 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 27 | 367 |
| Koneet ja kalusto | 3 280 | 2 298 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 30 | 14 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Tutkimus ja kehitysmenot | 148 | 56 |
| Aineettomat oikeudet | 906 | 619 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 334 | 238 |
| Arvonalentumiset | ||
| Koneet ja kalusto | 10 | |
| Liikearvo | 1 459 | 483 |
| Yhteensä | 6 184 | 4 087 |
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien | ||
| hyödykkeiden myyntitappiot | 1 093 | 24 |
| Vuokrakulut | 6 062 | 4 383 |
| Muuttuvat Liiketoiminnan muut kulut | 3 874 | 2 779 |
| Muut kuluerät | 13 634 | 12 136 |
| Yhteensä | 24 663 | 19 322 |
Muut kuluerät sisältävät mm. markkinointi- ja tietohallintokuluja sekä asiantuntijapalkkioita.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | 16 | 5 |
| Valuuttakurssivoitot | 4 | 0 |
| Korkotuotot | 342 | 1 091 |
| Yhteensä | 362 | 1 096 |
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Valuuttakurssitappiot | 9 | 7 |
| Korkokulut | 2 945 | 3 355 |
| Yhteensä | 2 954 | 3 362 |
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perus | ||
| tuva vero | -1 324 | -2 354 |
| Edellisten tilikausien verot | 2 | -149 |
| Laskennalliset verot | 2 086 | 1 796 |
| Tuloverot yhteensä | 764 | -707 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2009 ja 2010: 26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| Tulos ennen veroja | -3 969 | 2 052 |
|---|---|---|
| Suomen verokannan mukainen tulovero | ||
| konsernin tuloksesta ennen veroja | 1 032 | -534 |
| Verovapaat tulot | 239 | 0 |
| Kiinteistöjen myynnistä aiheutuneiden | ||
| konsernikirjausten vaikutus | 0 | 320 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -525 | -310 |
| Kirjaamattomat laskennalliset vero | ||
| saamiset verotuksellisista tappioista | -43 | -57 |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 58 | 23 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | 2 | -149 |
| Verot tuloslaskelmassa | 764 | -707 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa on otettu huomioon laimentavana tekijänä emoyhtiön vaihtovelkakirjalaina sekä osakeoptiot. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, joka joudutaan laskemaan liikkeeseen vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeeseen samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden tilikauden keskimääräiseen hintaan. Vaihtovelkakirjalainan osalta osuudet on katsottu vaihdettavaksi kaupparekisteriin merkitsemisajankohdasta. Kauden tulosta on oikaistu vaihtovelkakirjalainan verovaikutuksella vähennetyillä korkokuluilla.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva | ||
| tilikauden voitto, | ||
| jatkuvat toiminnot | -2 775 | 693 |
| myydyt toiminnot | 0 | 0 |
| Vaihtovelkakirjalainan korko | 828 | 828 |
| Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella | ||
| oikaistun osakekohtaisen | ||
| tuloksen laskemiseksi | -1 947 | 1 521 |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden | ||
| lopussa | 47 403 | 47 403 |
| josta yhtiön hallussa | 1 263 | 1 289 |
| Ulkona olevien osakkeiden painotettu | ||
| keskim. lukumäärä, 1 000 kpl | 46 127 | 46 324 |
| Vaihtovelkakirjalainan muunto | ||
| osakkeiksi, 1000 kpl | 10 125 | 10 125 |
| Laimennettu ulkona olevien osakkeiden | ||
| painotettu keskiarvo | 56 252 | 56 449 |
1 000 euroa 2010 2009
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista, € | ||
|---|---|---|
| Laimentamaton | -0,060 | 0,015 |
| Laimennettu | -0,060 | 0,015 |
| Tulos/osake myydyistä liiketoiminnoista | ||
| Laimentamaton | 0,000 | 0,000 |
| Laimennettu | 0,000 | 0,000 |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä | ||
| liiketoiminnoista | ||
| Laimentamaton | -0,060 | 0,015 |
| Laimennettu | -0,060 | 0,015 |
| Laaja konsernin tuloslaskelma | ||
| Kauden tulos | -3 205 | 1 345 |
| Laajan tuloslaskelman erät | ||
| Muuntoerot | 80 | -117 |
| Kauden laaja tulos | -3 125 | 1 228 |
| Jakautuminen | ||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | -2 695 | 576 |
| Vähemmistöille | -430 | 652 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuulu | ||
| vasta laajasta tuloslaskelmasta voitosta | ||
| laskettu osakekohtainen tulos: | ||
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista, € | ||
| Laimentamaton | -0,058 | 0,017 |
| Laimennettu | -0,058 | 0,017 |
| Tulos/osake myydyistä liiketoiminnoista | ||
| Laimentamaton | 0,000 | 0,000 |
| Laimennettu | 0,000 | 0,000 |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä | ||
| liiketoiminnoista | ||
| Laimentamaton | -0,058 | 0,017 |
| Laimennettu | -0,058 | 0,017 |
| Aineettomat | Tutkimus- ja | Muut aineett. | |||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liikearvo | oikeudet | kehitys | hyödykkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.11.2009 | 36 685 | 3 808 | 1 882 | 2 152 | 44 527 |
| Lisäykset | 48 | 82 | 540 | 670 | |
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 5 062 | 773 | 0 | 28 | 5 863 |
| Yrityksen myynnin vaikutus | -7 | -7 | |||
| Vähennykset | -4 | -4 | |||
| Liiketoimintakauppa | -761 | -761 | |||
| Kurssierot | 2 | 2 | |||
| Siirrot taseryhmien välillä | 268 | 0 | -43 | 225 | |
| Hankintameno 31.10.2010 | 40 986 | 4 890 | 1 964 | 2 675 | 50 515 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2009 | -271 | -958 | -56 | -1 470 | -2 755 |
| Tilikauden poistot | -906 | -148 | -335 | -1 389 | |
| Tilikauden arvonalentumiset | -1 459 | -1 459 | |||
| Siirrot taseryhmien välillä | -38 | 36 | -2 | ||
| Muut muutokset | -5 | -4 | -4 | -13 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2010 | -1 730 | -1 907 | -208 | -1 773 | -5 618 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2010 | 39 256 | 2 983 | 1 756 | 902 | 44 897 |
| Aineettomat | Tutkimus- ja | Muut aineett. | |||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liikearvo | oikeudet | kehitys | hyödykkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.11.2008 | 28 334 | 2 168 | 1 704 | 32 206 | |
| Lisäykset | 151 | 691 | 458 | 1 300 | |
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 9 850 | 1 546 | 1 311 | 33 | 12 740 |
| Yrityksen myynnin vaikutus | -1 231 | -1 231 | |||
| Vähennykset | -39 | -114 | -153 | ||
| Liiketoimintakauppa | -197 | -197 | |||
| Muut muutokset | -71 | -18 | -120 | 71 | -138 |
| Hankintameno 31.10.2009 | 36 685 | 3 808 | 1 882 | 2 152 | 44 527 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2008 | -1 005 | -507 | -1 174 | -2 686 | |
| Tilikauden poistot | -619 | -56 | -238 | -913 | |
| Tilikauden arvonalentumiset | -483 | -483 | |||
| Muut muutokset | 5 | -58 | -53 | ||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 163 | 163 | |||
| Yrityksen myynnin vaikutus | 1 217 | 1 217 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2009 | -271 | -958 | -56 | -1 470 | -2 755 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2009 | 36 414 | 2 850 | 1 826 | 682 | 41 772 |
Seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille (tai yksikköjen ryhmille) on kohdistettu liikearvoa:
| Milj. EUR | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Alfa-Kem (teknokemia) | 1,1 | 1,0 |
| Flexim Security (turvallisuus) | 5,9 | 5,9 |
| Heatmasters Group (lämpökäsittely) | 0,3 | 0,3 |
| Kopijyvä (digitaaliset painopalvelut) | 12,1 | 9,9 |
| KL-Varaosat (autovaraosat) | 1,9 | 1,9 |
| Suomen Helasto (helat) | 5,6 | 5,6 |
| Suomen Kiinnikekeskus (kiinnikkeet) | 0,6 | 0,6 |
| Takoma (Takoma) | 6,6 | 3,7 |
| Vindea (lisäarvologistiikka) | 3,1 | 3,1 |
| Ecosir Group (ympäristöteknologia) | 2,0 | 4,3 |
| Yhteensä | 39,2 | 36,4 |
Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perustuvat konsernin johdon näkemykseen seuraavan 3–4 vuoden kehityksestä. Ennustejakson jälkeiset vuodet on ekstrapoloitu 2 %:n kasvuarviota käyttäen.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu liikevaihto ja budjetoitu liikevoitto. Liikevoiton osalta on huomioitu myös sellaisten uudelleenjärjestelyjen, jotka on jo toteutettu tai joihin on sitouduttu, tuottamat kustannussäästöt ja muut hyödyt. Näihin uudelleenjärjestelyihin ei liity merkittävässä määrin tarkasteluhetken jälkeisiä vastaisia lähteviä rahavirtoja.
Laskelmissa käytetyt diskonttokorot ennen veroja ovat (vertailuvuonna käytetty diskonttokorko-%):
Alfa-Kem 11,4 % (12,4 %), Flexim Security 9,1 % (10,6 %), Heatmasters Group 11,5 % (13,0 %), Kopijyvä 10,9 % (10,4 %), KL-Varaosat 10,5 % (12,0 %), Suomen Helasto 9,2 % (10,7 %), Suomen Kiinnikekeskus 9,2 % (11,7 %), Takoma 13,3 % (12,5 %), Vindea 11,5 % (13,0 %) ja Ecosir Group 10,3 % (11,9 %).
Yhtiön jatkuvassa testauksessa testattujen yksiköiden testin mukainen käyttöarvo on ollut niiden kirjanpitoarvoa suurempi Ympäristöteknologian segmenttiä lukuun ottamatta, jossa kirjanpitoarvo on 1,5 milj. euroa käyttöarvoa korkeampi. Yhtiö teki lokakuussa tätä erotusta vastaavan alaskirjauksen liikearvosta. Ympäristöteknologian liikearvon alaskirjaus johtuu siitä, että taantuman seurauksena investoinnit ympäristöteknologiaan ovat olleet jäissä loppuvuodesta 2008 lähtien. Suunnitellut ja tarjotut asiakasprojektit ovat siirtyneet eteenpäin. Yhtiö myi liiketoimintakaupalla kevyet ja keskiraskaat tuoteryhmänsä. Liiketoimintakaupasta kirjattiin -0,7 milj. euron myyntitappio.
Liikearvon arvonalentumistestauksissa havaittiin herkkyyttä kahden tuloa tuottavan yksikön osalta. Diskonttokoron kasvaminen yhdellä prosenttiyksiköllä johtaisi Takomassa yhteensä 0,9 milj. euron alaskirjaukseen ja Ympäristöteknologiassa yhteensä 1,8 milj. euron alaskirjaukseen liikearvosta. Vastaavasti käyttökateprosentin yhden prosenttiyksikön alentuminen ei tarkoittaisi Takomassa alaskirjaustarvetta, mutta Ympäristöteknologiassa johtaisi kirjatun mukaiseen 1,9 milj. euron alaskirjaukseen. Muissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä kohtuulliset muutokset laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa eivät johda siihen, että omaisuuserien kirjanpitoarvo ylittäisi niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Vertailuvuonna testattujen yksiköiden testin mukainen käyttöarvo oli niiden kirjanpitoarvoa suurempi Alfa-Kemiä lukuun ottamatta, jossa kirjanpitoarvo oli 0,5 milj. euroa käyttöarvoa korkeampi. Yhtiö kirjasi tätä erotusta vastaavan alaskirjauksen liikearvosta. Alfa-Kem Oy:n liikearvon alaskirjaus johtui yhtiön heikentyneistä näkymistä teollisuus- ja siivoustuoteryhmissä. Teollisuustuotteissa ja -palveluissa konepaja-asiakkaiden volyymien pienentyminen vähensi työstönesteiden käyttöä ja siten kysyntää. Kiinteistönhoidon ja siivouksen tuoteryhmässä yleinen markkinatrendi oli laskeva. Suurkeittiötuoteryhmän myynti oli säilynyt ennallaan.
Vertailuvuonna diskonttokoron kasvattaminen yhdellä prosenttiyksiköllä olisi johtanut Alfa-Kemissä yhteensä 0,6 milj. euron, Takomassa 0,9 milj. euron ja Ympäristöteknologiassa 0,6 milj. euron alaskirjauksiin liikearvosta. Vastaavasti käyttökateprosentin yhden prosenttiyksikön aleneminen olisi tarkoittanut Alfa-Kemissä yhteensä 0,7 milj. euron, Takomassa 1,2 milj. euron ja Ympäristöteknologiassa 0,9 milj. euron alaskirjauksia liikearvosta. Takomassa käyttöarvon ja kirjanpitoarvon välinen erotus tehtyjen laskelmien mukaan oli 7 tuhatta euroa. Muissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä kohtuulliset muutokset laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa eivät johtaneet siihen, että omaisuuserien kirjanpitoarvo olisi ylittänyt niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
| Raken- | Koneet ja | Muut | Ennakkomaksut | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Maa-alueet | nukset | kalusto | Aineelliset | käyttöomaisuus | Yhteensä |
| Hankintameno 1.11.2009 | 215 | 7 340 | 21 359 | 247 | 486 | 29 646 |
| Lisäykset | 3 412 | 6 | 938 | 4 356 | ||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 5 446 | 1 | 5 447 | |||
| Yrityksen myynnin vaikutus | 0 | |||||
| Vähennykset | -14 | -557 | -43 | -614 | ||
| Liiketoimintakauppa | -8 | -201 | -209 | |||
| Siirrot taseryhmien välillä | 900 | 8 | -693 | 215 | ||
| Kurssierot | 1 | 4 | 73 | 78 | ||
| Muut muutokset | -449 | 3 | -38 | |||
| Hankintameno 31.10.2010 | 194 | 7 344 | 29 983 | 265 | 650 | 38 436 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2009 | -179 | -7 162 | -11 034 | -131 | -18 506 | |
| Tilikauden poistot | -27 | -3 279 | -30 | -3 336 | ||
| Yrityksen myynnin vaikutus | 0 | |||||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 0 | |||||
| Liiketoimintakauppa | -250 | |||||
| Kurssierot | -1 | -19 | -20 | |||
| Siirrot taseryhmien välillä | 94 | -13 | 81 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2010 | -179 | -7 190 | -14 488 | -174 | -22 031 | |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2010 | 15 | 154 | 15 495 | 91 | 650 | 16 405 |
| Hankintameno 1.11.2008 | 761 | 13 257 | 19 342 | 220 | 118 | 33 276 |
| Lisäykset | 460 | 483 | 1 706 | 511 | 3 160 | |
| Yrityksen hankinnan vaikutus | -147 | 877 | 70 | 800 | ||
| Yrityksen myynnin vaikutus | -303 | -4 926 | -97 | -34 | -5 360 | |
| Vähennykset | -700 | -1 317 | -332 | -9 | -140 | -2 498 |
| Kurssierot | -3 | -10 | -138 | -3 | -154 | |
| Hankintameno 31.10.2009 | 215 | 7 340 | 21 358 | 247 | 486 | 29 646 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2008 | -6 | -5 515 | -9 298 | -111 | -14 930 | |
| Tilikauden poistot | -2 | -367 | -2 298 | -14 | -2 681 | |
| Yrityksen myynnin vaikutus | -171 | -1 373 | 57 | -16 | -1 503 | |
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 487 | 10 | 497 | |||
| Kurssierot | 23 | 23 | ||||
| Siirrot taseryhmien välillä | -5 | -5 | ||||
| Muut muutokset | 93 | 93 | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2009 | -179 | -7 162 | -11 034 | -131 | -18 506 | |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2009 | 36 | 178 | 10 324 | 116 | 486 | 11 140 |
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.11 | 0 | 3 401 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Yrityksen myynnin vaikutus | 0 | -3 401 |
| Hankintameno 31.10 | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot 1.11. | 0 | 1 531 |
| Poistot | 0 | 0 |
| Yrityksen myynnin vaikutus | 0 | -1 531 |
| Kertyneet poistot 31.10 | 0 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 1.11. | 0 | 1 870 |
| Kirjanpitoarvo 31.10 | 0 | 0 |
Panostaja Oyj myi tilikaudella 2009 kaikki sijoituskiinteistöt. Panostaja-konsernin sijoituskiinteistöt olivat Panostaja Oyj:n ja YIT-yhtymän tasaosuuksin omistama osakkuusyhtiö Tampereen Portti Oy sekä Panostaja Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö Kiinteistö Oy Lakalaivan Teollisuustalo I.
| Tuloslaskelmaan kirjatut erät | ||
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 0 | 0 |
| Välittömät hoitokulut | 0 | 0 |
Tuleviin korjauksiin liittyviä sopimusvelvoitteita ei ole.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.11. | 2 835 | 1 787 |
| Osuus tilikauden tuloksesta | 224 | 23 |
| Lisäykset | 0 | 1 783 |
| Vähennykset | -672 | -758 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 2 387 | 2 835 |
| 1 000 euroa | Kotipaikka | Omistusosuus | Varat | Oma pääoma | Velat | Liikevaihto | Tulos |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Keski-Suomen Painotuote Oy | Äänekoski | 22,5 % | 647 | 119 | 528 | 1 184 | 26 |
| As Koopia Kolm | Tallinna, Viro | 50,0 % | 1 297 | 126 | 1 316 | 824 | -132 |
| PE Kiinteistörahasto I Ky | Helsinki | 27,1 % | 30 222 | 13 082 | 17 140 | 2 795 | 1 047 |
Keski-Suomen Painotuote Oy ja As Koopia Kolm ovat Kopijyvä Oy:n osakkuusyhtiöitä. Yhtiöiden tässä raportoidut luvut on annualisoitu yhtiöiden tulosraportoinnin 1.1. –30.9.2010 pohjalta.
PE Kiinteistörahasto I Ky Panostaja Oyj:n 27,1 prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö, joka on konsernin kiinteistöjen kaupan 23.10.2009 yhteydessä perustettu logistiikka ja tuotantokiinteistöihin sijoittava kiinteistörahasto. Rahaston ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2010. Yhtiön tässä raportoidut luvut on annualisoitu yhtiön tulosraportoinnin 1.1.–30.9.2010 pohjalta.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Lainasaaminen | 3500 | 3500 |
| Myytävissä olevat rahavarat | 270 | 251 |
| Muut saamiset | 627 | 498 |
| Yhteensä | 4 397 | 4 249 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset: | ||
| Tilikauden alussa 1.11. | 251 | 336 |
| Liiketoimintojen yhdistämisestä | ||
| aiheutuneet lisäykset | 118 | 11 |
| Lisäykset | 5 | 0 |
| Vähennykset | -104 | -96 |
| Tilikauden lopussa 31.10. | 270 | 251 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat kaikki noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne ovat arvostettu hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.
| Muut saamiset | ||
|---|---|---|
| Tilikauden alussa 1.11. | 498 | 397 |
| Liiketoimintojen yhdistämisestä | ||
| aiheutuneet lisäykset | 51 | 101 |
| Lisäykset | 187 | 0 |
| Vähennykset | -109 | 0 |
| Tilikauden lopussa 31.10. | 627 | 498 |
| Kirjattu | Ostetut | |||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 1.11.2009 | tuloslaskelmaan | liiketoiminnot | 31.10.2010 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | 1 695 | 1 855 | -30 | 3 550 |
| Muut väliaikaiset erot | 407 | -86 | 0 | 321 |
| Yhteensä | 2 102 | 1 769 | -30 | 3 871 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||
| Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet | 1 482 | -277 | 280 | 1 485 |
| Muut väliaikaiset erot | 248 | -40 | 208 | |
| Yhteensä | 1 730 | -317 | 280 | 1 693 |
| Laskennallinen vero, netto | 372 | 2 086 | -310 | 2 178 |
| Laskennallisten verojen muutokset tilikauden 2009 aikana: | ||||
| Kirjattu | Ostetut | |||
| 1 000 euroa | 1.11.2008 | tuloslaskelmaan | liiketoiminnot | 31.10.2009 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||
| Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet | 102 | -102 | 0 | 0 |
| Vaihto-omaisuuden sisäinen kate | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | 0 | 1 695 | 0 | 1 695 |
| Muut väliaikaiset erot | 526 | -119 | 0 | 407 |
| Yhteensä | 628 | 1 474 | 0 | 2 102 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||
| Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet | 1 368 | -616 | 730 | 1 482 |
| Muut väliaikaiset erot | 361 | -113 | 248 | |
| Yhteensä | 1 729 | -729 | 730 | 1 730 |
| Laskennallinen vero, netto | -1 101 | 2 203 | -730 | 372 |
Konsernissa on kertyneitä tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 13 513 | 5 409 |
| Keskeneräiset tuotteet | 3 655 | 2 265 |
| Valmiit tuotteet ja tavarat Yhteensä |
6 881 24 049 |
15 347 23 021 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 143 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Tilikaudella 2009 kirjattiin 308 tuhannen euron arvonalentuminen.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 21 063 | 18 243 |
| Lainasaamiset | 297 | 196 |
| Siirtosaamiset | 2 813 | 2 351 |
| Muut saamiset | 587 | 554 |
| Yhteensä | 24 760 | 21 344 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 16 405 | 14 001 | |
| 1–30 päivää erääntyneet | 3 004 | 2 196 | |
| 31–180 päivää erääntyneet | 1 042 | 1 091 | |
| 181–360 päivää erääntyneet | 361 | 614 | |
| Yli vuoden päivää erääntyneet | 251 | 341 | |
| Myyntisaamisten tasearvo | 21 063 | 18 243 |
Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalennustappioita 189 tuhatta euroa (202 tuhatta euroa vuonna 2009).
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Palkat ja sosiaalimaksut | 113 | 204 |
| Vuosialennukset | 869 | 838 |
| Ennakot | 314 | 409 |
| Muut | 1517 | 900 |
| Yhteensä | 2 813 | 2 351 |
Saamisten tasearvon vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.
Tilikauden lopussa Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5.529.081,60 euroa ja osakkeiden lukumäärä on 47.403.110 kappaletta.
Ylikurssirahastoon kirjataan osakeantien yhteydessä osakkeenomistajien maksama määrä, joka ylittää osakkeiden nimellisarvon. Ylikurssirahastoon kirjatut määrät liittyvät aikaisemman, 31.8.2006 saakka voimassa olleen osakeyhtiölain (29.9.1978/734) mukaisiin osakeanteihin.
Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää oman pääoman luonteiset sijoitukset ja uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624)
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Rahoitusarvopaperit | 833 | 1 979 |
| Yhteensä | 833 | 1 979 |
Rahoitusarvopaperit koostuvat korkorahasto-osuuksista.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 10 438 | 26 322 |
| Yhteensä | 10 438 | 26 322 |
voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen osakeantien yhteydessä osakkeenomistajien maksama määrä siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan kirjata osakepääomaan.
Ostettujen osakkeiden hankintahinta transaktiokuluineen esitetään sijoitetun vapaan pääoman vähennyksenä. Tilikauden 2009 lopussa omia osakkeita oli 1.262.504 kappaletta (1.289.209 kappaletta).
Tilikaudelta 2009 maksetut osingot olivat yhteensä 5,53 milj. euroa (0,12 euroa osakkeelta) emoyhtiön osakkeenomistajille (tytäryhtiöiden vähemmistöosakkeenomistajille maksetut osingot 0,37 milj. euroa). Tilikaudelta 2008 maksetut osingot olivat yhteensä 5,57 milj. euroa (0,12 senttiä osakkeelta).
Yhtiökokous 15.12.2006 valtuutti hallituksen päättämään optiooikeuksien antamisesta yhtiön avainhenkilöille osana avainhenkilöiden kannustinjärjestelmää. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 1.380.000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1.380.000 yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Optiooikeuksista 460.000 kuuluvat sarjaan 2006A, 460.000 sarjaan 2006B ja 460.000 sarjaan 2006C.
Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on
Osakkeen merkintähinta on
■ optio-oikeudella 2006C osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.11.2008–30.11.2008 vähintään kuitenkin 3,40 euroa.
Mikäli yhtiö jakaa osinkoa tai varoja vapaan oman pääoman rahastosta, optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen tai jaettavan vapaan oman pääoman määrällä kunkin osingonjaon tai pääoman palautuksen täsmäytyspäivänä. Yhtiö on jakanut 31.10.2010 mennessä optioohjelmaan vaikuttavina osinkoina ja pääomanpalautuksena yhteensä 54,3 senttiä/osake. Optio-oikeudella 2006A merkittävän osakkeen merkintähinta oli siten tilinpäätöshetkellä 0,957 euroa/osake.
Hallitus käytti valtuutustaan ja myönsi tilikaudella 2007 460.000 kappaletta 2006A optio-oikeutta yhtiön avainhenkilöille ja yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Tilikaudella 2008 tytäryhtiön hallussa olleet 80.000 kappaletta 2006A siirrettiin yhtiön avainhenkilölle.
Tilikaudella 2010 hallitus on päättänyt, että 2006B ja 2006C optioita ei anneta.
Alla olevassa taulukossa on kuvattu Panostajan optioiden perustiedot sekä tilikauden aikaiset tapahtumat.
| Perustiedot | 2006A |
|---|---|
| Optioiden maksimimäärä, kpl | 460 000 |
| Merkittäviä osakkeita per optio, kpl | 1 |
| Alkuperäinen merkintähinta, € | 1,50 |
| Osinko-oikaisu | Kyllä |
| Merkintäaika alkaa, pvm (vapautuminen) | 1.1.2010 |
| Merkintäaika päättyy, pvm (raukeaminen) | 31.12.2011 |
| Optioiden määrät 31.10.2010 | 2006A | 2006B | 2006C | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Jaetut | 460 000 | 0 | 0 | 460 000 |
| 2010 | 2009 | |||
| Merkintähinta painotettuna | Merkintähinta painotettuna | |||
| keskiarvona euroa/osake | Optioiden määrä | keskiarvona euroa/osake | Optioiden määrä | |
| Tilikauden alussa | 1,50 | 460 000 | 1,50 | 460 000 |
| Myönnetyt uudet optiot | 0,00 | 0 | 0,00 | 0 |
| Menetetyt optiot | 0,00 | 0 | 0,00 | 0 |
| Toteutetut optiot | 0,00 | 0 | 0,00 | 0 |
| Rauenneet optiot | 0,00 | 0 | 0,00 | 0 |
| Tilikauden lopussa | 1,50 | 460 000 | 1,50 | 460 000 |
| Toteutettavissa olevat optiot tilikauden lopussa | 1,50 | 460 000 | 1,50 | 460 000 |
Edellisessä taulukossa ei ole huomioitu optio-ohjelmaan vaikuttavia osinkoja ja pääomanpalautuksia.
Optioille määritellään niiden myöntämishetkellä käypä arvo, joka kirjataan henkilöstökuluihin optioiden sitouttamisajanjaksolle. Myöntämishetkion päivä jolloin hallitus päätti optioiden jakamisesta.
Optioiden käypä arvo on määritetty Black–Scholes -optiohinnoittelumallilla. Jaettujen 2006A-optioiden käyvän arvon määrittämisessä käytetyt keskeiset oletukset on koottu alla olevaan taulukkoon. Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty emoyrityksen osakkeen emoyrityksen osakkeen toteutuneen kurssikehityksen perusteella ottaen huomioon optioiden jäljellä olevan voimassaoloajan.
Näiden optioiden käypä arvo oli yhteensä 279 tuhatta euroa ja niiden kuluvaikutus tilikaudella 2010 oli 17 tuhatta euroa.
| Jaetut optiot, kpl | 460 000 |
|---|---|
| Osakkeen keskikurssi antohetkellä | 1,52 |
| Merkintähinta | 1,50 |
| Korko | 4,1 % |
| Juoksuaika, vuotta | 4,9 |
| Volatiliteetti | 42 % |
| Palautuvat optiot | 0 |
| Osinkotuotto-oletus (* | |
| Option painotettu käypä arvo, €/kpl | 0,65 |
| Käypä arvo yhteensä, € | 279 000 |
*) Merkintähinnasta vähennetään jaettavat osingot, jolloin osinkoja ei tarvitse erikseen huomioida käyvän arvon laskennassa.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset jaksotettuun hankinta | ||
| menoon arvostetut rahoitusvelat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 31 502 | 32 494 |
| Vaihtovelkakirjalaina | 16 999 | 17 006 |
| Rahoitusleasingvelat | 815 | 420 |
| Muut lainat | 256 | 370 |
| Yhteensä | 49 572 | 50 290 |
| Lyhytaikaiset jaksotettuun hankinta | ||
| menoon arvostetut rahoitusvelat | ||
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | 13 098 | 4 254 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 949 | 4 919 |
| Rahoitusleasingvelat | 369 | 128 |
| Yhteensä | 14 416 | 9 301 |
Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 34. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot.
Konsernin lainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia. Korkokantojen painotettu keskiarvo 31.10.2010 oli 4,62 % (31.10.2009: 5,66 %). Rahoitusveloista kiinteäkorkoisia on 16 999 tuhatta euroa ja muut velat ovat vaihtuvakorkoisia.
Korolliset pitkäaikaiset- ja lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä.
Yhtiökokouksen 15.12.2006 päätöksellä yhtiö tarjosi kotimaisille institutionaalisille sijoittajille vaihdettavaa pääomalainaa yhteensä enintään 21.250.000,00 eurolla, josta koko summa tuli merkityksi.
Kukin 106.250,00 euron velkakirja oikeuttaa vaihtamaan lainaosuuden 62.500 Panostajan osakkeeseen. Tilikaudella vaihdettavalla pääomalainalla 2006 ei merkitty osakkeita. Lainan jäljellä oleva määrä on 17.212.500 euroa.
Lainan korko on 6,5 % ja laina-aika on 15.1.2007–1.3.2012. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 1.3.2012 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5 luvun mukaiset ja lainaehdoissa mainitut takaisinmaksuedellytykset täyttyvät.
Lainaehdoissa määritellyin edellytyksin Panostajalla on 1.1.2008 lukien oikeus maksaa lainan pääoma kokonaisuudessaan ennenaikaisesti takaisin kurssiin sata (100) prosenttia lisättynä maksupäivään saakka kertyneillä koroilla.
Mikäli lainaa ei voida maksaa takaisin lainan eräpäivänä, lainan maksamatta olevalle pääomalle maksetaan korkoa määrä, joka on kaksi (2) prosenttiyksikköä yli lainalle vahvistetun vuotuisen koron.
Osakkeen vaihtokurssi on 1,70 euroa. Lainaosuuksien vaihtoaika on alkanut 1.7.2007 ja päättyy 31.1.2012. Yhtiön osakepääoma voi vaihtojen seurauksena nousta 1.500.000,00 eurolla ja osakkeiden lukumäärä 12.500.000 uudella osakkeella.
Uudet osakkeet oikeuttavat osinkoon ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta, jona vaihto on tapahtunut. Muut osakasoikeudet alkavat vaihdon edellyttämän osakepääoman korotuksen tultua merkityksi kaupparekisteriin.
Vaihdettavan pääomalainan perusteella vaihdettavien osakkeiden osuus on 17,6 % yhtiön osakkeista ja äänistä.
Katsauskaudella pääomalainalla ei ole merkitty uusia osakkeita. Vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan tilinpäätöksessä. Lainan vieraan pääoman komponentti on kirjattu alun perin taseeseen käypään arvoon, joka on määritelty käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeellelaskuhetkellä. Oman pääoman komponentti on laskettu lainan liikkeellelaskusta saadun rahamäärän ja velan käyvän arvon erotuksena. Vaihtovelkakirjalaina muotoisen pääomalainan oman pääoman komponentti 890 tuhatta euroa, on kirjattu sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.
| Lyhennykset | Rahalaitoslainat | Muut lainat | ||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 |
| < 1 vuotta | 13 098 | 4254 | 0 | 0 |
| 1–2 vuotta | 6 610 | 5 692 | 17 088 | 0 |
| 2–3 vuotta | 6 797 | 6 788 | 0 | 17 006 |
| 3–4 vuotta | 5 799 | 4 437 | 0 | 0 |
| 4–5 vuotta | 6 260 | 6 140 | 0 | 0 |
| > 5 vuotta | 6 043 | 9 436 | 167 | 370 |
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 11 580 | 9 588 |
| Siirtovelat | 8 333 | 9 101 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 4 556 | 4 131 |
| Yhteensä | 24 469 | 22 820 |
| Vuosilomapalkka sosiaalikuluineen | 4 336 | 3 975 |
|---|---|---|
| Palkkajaksotukset | 1 052 | 700 |
| Korkojaksotukset | 831 | 810 |
| Verojaksotukset | 287 | 1 609 |
| Tel-jaksotukset | 394 | 241 |
| Muut erät | 1 433 | 1 766 |
| Yhteensä | 8 333 | 9 101 |
| Uudelleen | ||||
|---|---|---|---|---|
| Takuu- | järjestely | |||
| 1 000 euroa | varaukset | varaukset | Yhteensä | |
| 1.11.2009 | 258 | 39 | 297 | |
| Varausten lisäykset | 121 | |||
| Käytetyt varaukset | -18 | -39 | -57 | |
| 31.10.2010 | 361 | 0 | 361 | |
| 2010 | 2009 | |||
| Pitkäaikaiset varaukset | 0 | 0 | ||
| Lyhytaikaiset varaukset | 361 | 297 | ||
| Yhteensä | 361 | 297 |
Liiketoiminta-alueet antavat tietyille tuotteilleen 1–3 vuoden tuotekohtaisen takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yhtiön kustannuksella tai asiakkaalle lähetetään vastaava tuote.
Takuuvaraus kirjataan todennäköisten takuukustannusten arvion perusteella.
Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien | ||
| kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 369 | 128 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua | 815 | 420 |
| Yhteensä | 1 184 | 548 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien | ||
| nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa Vuotta pitemmän ajan ja enintään |
412 | 146 |
| viiden vuoden kuluttua | 890 | 442 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0 | 0 |
| Yhteensä | 1 302 | 588 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | -118 | -40 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 1 184 | 548 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja koneita ja kalustoa.
| 2010 Tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoi |
Lainat ja muut | Myytävissä | Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut |
Tase-erien | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liite | tusvarat ja velat | saamiset | olevat rahavarat | rahoitusvelat | kirjanpitoarvot | Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Lainasaaminen | 22 | 3 500 | 3 500 | 3 500 | |||
| Muut pitkäaikaiset varat | 22 | 627 | 270 | 897 | 897 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 22 171 | 22 171 | 22 171 | |||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | |||||||
| kirjattavat rahoitusvarat | 833 | 833 | 833 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 833 | 26 298 | 270 | 0 | 27 401 | 27 401 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 30 | 31 502 | 31 502 | 31 502 | |||
| Vaihtovelkakirjalaina | 30 | 16 999 | 16 999 | 17 876 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 1 071 | 1 071 | 1 071 | ||||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||
| Korolliset velat | 30 | 14 416 | 14 416 | 14 416 | |||
| Ostovelat | 31 | 11 580 | 11 580 | 11 580 | |||
| Muut velat | 31 | 4 556 | 4 556 | 4 556 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 0 | 0 | 0 | 80 124 | 80 124 | 81 001 |
| Käypään arvoon | Jaksotettuun | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2009 Tase-erä | tulosvaikutteisesti | hankintamenoon | |||||
| kirjattavat rahoi | Lainat ja muut | Myytävissä | arvostetut | Tase-erien | |||
| 1 000 euroa | Liite | tusvarat ja velat | saamiset | olevat rahavarat | rahoitusvelat | kirjanpitoarvot | Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Lainasaaminen | 22 | 3 500 | 3 500 | 3 500 | |||
| Muut pitkäaikaiset varat | 22 | 498 | 251 | 749 | 749 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 18 993 | 18 993 | 18 993 | |||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | |||||||
| kirjattavat rahoitusvarat | 1 979 | 1 979 | 1 979 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 1 979 | 22 991 | 251 | 0 | 25 221 | 25 221 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 30 | 32 494 | 32 494 | 32 494 | |||
| Vaihtovelkakirjalaina | 30 | 17 006 | 17 006 | 17 330 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 790 | 790 | 790 | ||||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||
| Korolliset velat | 30 | 9 301 | 9 301 | 9 301 | |||
| Ostovelat | 31 | 9 588 | 9 588 | 9 588 | |||
| Muut velat | 31 | 4 131 | 4 131 | 4 131 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 0 | 0 | 0 | 73 310 | 73 310 | 73 634 |
| Käyvät arvot | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| raportointikauden lopussa | |||||
| 31.10.2010 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | ||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | |||||
| kirjattavat rahoitusvarat | |||||
| Rahoitusarvopaperit | 833 | ||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 270 | ||||
| Yhteensä | 833 | 270 |
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 käyvät arvot perustuvat muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Tason 3 käyvät arvot perustuvat hankintahintaan, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.
Myytävissä olevat rahavarat ovat kaikki noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne ovat arvostettu hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.
Pitkäaikaisten saamisten kirjanpitoarvot vastaavat maksimiluottoriskiä tilinpäätöspäivänä.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Vaihtovelkakirjalainan diskonttokorkona on käytetty 3,5 %.
Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista
| Myytävissä olevat | |
|---|---|
| rahoitusvarat | |
| Alkusaldo | 251 |
| Ostot | 123 |
| Myynnit | -207 |
| Siirrot tasolle 3 | 0 |
| Siirrot pois tasolta 3 | 0 |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot/tappiot | 103 |
| Loppusaldo | 270 |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut kokonaisvoitot | |
| tai -tappiot raportointikauden lopussa | |
| olevista varoista | 103 |
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Konserniyhtiöiden puolesta annetut | ||
| vakuudet Yrityskiinnitykset |
41 257 | 30 748 |
| Annetut pantit | 58 942 | 52 162 |
| Muut vastuut | 912 | 166 |
Annetut pantit sisältää pantatut tytäryhtiöosakkeet 47,3 milj. euroa. koska käyvän arvon vaikutus olisi ollut vähäinen.
Vastuiden arvona on käytetty vakuuden nimellis- tai kirjanpitoarvoa.
| Muut vuokrasopimukset | ||
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 5 927 | 4 537 |
| Yli vuoden mutta enintään viiden | ||
| vuoden kuluttua | 13 597 | 9 007 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 3 957 | 4 443 |
| Yhteensä | 23 481 | 17 987 |
| Rahalaitoslainojen yhteismäärä | 45 549 | 41 667 |
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Panostajalla ei ole tilikaudella ollut lähipiiriliiketoimia poislukien alla eritellyt johdon työsuhde-etuudet.
Lähipiiriin kuuluville ei ole myönnetty lainoja tai takauksia eikä muita vakuuksia.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde | ||
| etuudet | 621 | 572 |
| Osakeperusteiset etuudet | 17 | 95 |
| Yhteensä | 638 | 667 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtaja | 175 | 173 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Koskenkorva Matti | 36 | 36 |
| Ala-Mello Jukka | 27 | 27 |
| Ketola Hannu | 18 | 18 |
| Martikainen Hannu | 18 | 18 |
| Tarkkonen Hannu | 18 | 18 |
| Satu Eskelinen | 14 | 0 |
Yhtiökokouksen 27.1.2010 vahvistama palkkio hallituksen puheenjohtajalle on 3 000 euroa kuukaudessa, varapuheenjohtajalle 2 250 euroa kuukaudessa ja jokaiselle muulle jäsenellä 1 500 euroa kuukaudessa. Noin 40 % hallituksen jäsenelle maksettavista palkkioista maksetaan yhtiön osakkeina. Jos hallituksen jäsen omisti yhtiökokouspäivänä 27.1.2010 yli yhden prosentin yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana.
Osan Panostaja-konserniin kuuluvien liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden toimitusjohtajien kanssa on sovittu eläkeiästä, että he voivat halutessaan jäädä eläkkeelle 55–60 vuotiaina.
Varhennettuun eläkeoikeuteen liittyvä vastuu kertyy, kirjataan ja maksetaan tilikausittain. Panostaja Oyj:n toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy työeläkelain (TyEL) mukaan.
Konsernin Osuus
Emoyrityksen
| Konsernin emo- ja | omistus- | ääni- | omistus | |
|---|---|---|---|---|
| tytäryrityssuhteet | Kotipaikka | osuus- % | vallasta | osuus-% |
| Emoyritys | ||||
| Panostaja Oyj | Tampere | |||
| Tytäryritykset | ||||
| Annektor Oy | Tampere | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Digiprint Finland Oy | Jyväskylä | 65,8 | 65,8 | 65,8 |
| Ecosir Group Oy | Tampere | 70,2 | 70,2 | 70,2 |
| Eurotermo Holding Oy | Helsinki | 63,3 | 63,3 | 63,3 |
| Heatmasters Group Oy | Lahti | 80,0 | 80,0 | 80,0 |
| Kannake Oy | Tampere | 70,4 | 70,4 | 70,4 |
| Kannake Holding Oy | Tampere | 70,4 | 70,4 | 70,4 |
| Kiinnikekeskus Services Oy Tampere | 100,0 | 100,0 | 100,0 | |
| KL-Parts Oy | Tampere | 75,0 | 75,0 | 75,0 |
| Novacausa I Oy | Tampere | 70,0 | 70,0 | 70,0 |
| Suomen Helasto Oy | Seinäjoki | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Suomen Puunjalostus Oy | Tampere | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Takoma Oyj | Tampere | 65,1 | 65,1 | 65,1 |
| Vindea Group Oy | Tampere | 66,1 | 66,1 | 66,1 |
| Muut konsernin omistamat liiketoimintaa | Konsernin omistus | |||
| harjoittavat yhtiöt | osuus % | |||
| Heatmasters Oy, Lahti | 80,0 | |||
| Heatmasters Sp.zoo, Puola | 80,0 | |||
| Hervannan Koneistus Oy, Tampere | 65,1 | |||
| Kausalan Porras Oy, Keitele | 70,0 | |||
| Keiteleen Porras Oy, Tampere | 70,0 | |||
| KL-Varaosat Oy, Tampere | 75,0 | |||
| Kopijyvä Oy, Jyväskylä | 65,8 | |||
| Ecosir Group Oy, Marttila | 70,2 | |||
| Lahden Lämpökäsittely Oy | 80,0 | |||
| Flexim Security Oy, Helsinki | 70,0 | |||
| Lämpö-Tukku Oy, Helsinki | 63,3 | |||
| Matti-Ovi Oy, Laitila | 70,0 | |||
| Nikkaristo Oy, Imatra | 70,0 | |||
| Oy Alfa-Kem Ab, Lahti | 100,0 | |||
| Suomen Kiinnikekeskus Oy, Tampere | 100,0 | |||
| Suomen Helakeskus Oy, Seinäjoki | 100,0 | |||
| Suomen Puuporras Oy, Tampere | 70,0 | |||
| Tampereen Laatukoneistus Oy, Tampere | 65,1 | |||
| Toimex Oy, Tampere | 70,4 | |||
| Vindea Oy, Hyvinkää | 80,0 | |||
| Domus Print Oy, Tampere | 100,0 | |||
| Lingoneer Oy, Tampere | 51,0 | |||
| Copynet Finland Oy, Vilna | 68,0 |
Takoma Gears Oy, Parkano 65,1
Verotuksen oikaisulautakunta antoi elokuussa 2008 päätöksen Panostaja Oyj:n käyttöomaisuuden myyntivoittojen verotuksesta.
Takoma Oyj:n osakkeiden pääomanpalautukseen liittyvässä ennakkopäätöksessä keväällä 2008 konserniverokeskus katsoi kokonaisarvion perusteella Panostaja Oyj:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitetuksi pääomasijoittajaksi. Pääomasijoittajalle käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot ovat veronalaista tuloa.
Säännönmukaisessa verotuksessa 2007 ja 2008 konserniverokeskus on katsonut Panostaja Oyj:n edellä mainituksi pääomasijoittajaksi ja on verottanut Panostaja Oyj:tä eräistä käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitoista. Panostaja Oyj teki vuoden 2007 verotuksesta oikaisuvaatimuksen oikaisulautakunnalle vaatien myytyjen käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verovapautta.
Verotuksen oikaisulautakunta on antanut kielteisen päätöksen koskien Panostaja Oyj:n oikaisuvaatimusta ja katsonut Panostajan pääomasijoittajaksi. Panostaja Oyj on jättänyt joulukuun 2009 puolivälissä valituksen oikaisulautakunnan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa on edelleen kesken.
Panostaja Oyj:n tytäryhtiö Takoma Oyj tiedotti marraskuun 22. päivä, että se ennakoi koko tilikauden liiketappion olevan noin -1,7 miljoonaa euroa. Vaikka Takoma Oyj:n tilikauden liikevoitolla on merkittävä vaikutus Panostaja-konsernin liikevoittoon, Panostaja Oyj:n hallitus päätti pitää konsernin tulosennusteen ennallaan. Panostaja-konsernin tilikauden 11/2009–10/2010 liiketappion arvioitiin olevan n. -1,5 miljoonan euron tasolla.
| milj. euroa | 2010 | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, M€ | 140,5 | 120,1 | 121,1 |
| Liikevoitto, M€ | -1,6 | 4,3 | 6,5 |
| % liikevaihdosta | -1,1 | 3,6 | 5,3 |
| Tilikauden voitto | -3,2 | 1,3 | 13,8 |
| Oman pääoman tuotto (ROE ), % | -6,9 | 2,6 | 29,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | -1,1 | 4,7 | 18,5 |
| Omavaraisuusaste, % | 31,9 | 37,9 | 36,8 |
| Gearing, % | 3) 123,1 | 3) 58,9 | 3) 33,7 |
| Current ratio | 1,55 | 2,26 | 2,78 |
| Bruttoinvestoinnit, M€ | 15,7 | 23,0 | 24,2 |
| % liikevaihdosta | 11,2 | 19,2 | 19,9 |
| Konsernin henkilökunnan lukumäärä keskim. | 967 | 790 | 646 |
| Tulos/Osake (EPS), €, laimennettu | -0,06 | 0,02 | 0,25 |
| Tulos/Osake (EPS), €, laimentamaton | -0,06 | 0,02 | 0,28 |
| Oma pääoma / Osake, € | 0,61 | 0,80 | 0,93 |
| Osinko / Osake, € | 1) 0,05 | 0,12 | 2) 0,12 |
| Osinko / Tulos % laimennettu | -142,9 | 444,4 | 48,6 |
| Osinko / Tulos % laimentamaton | -83,3 | 800 | 42,3 |
| Efektiivinen osinkotuotto % | 3,4 | 8,6 | |
| Efektiivinen osinkotuotto %, (vanha A-osake) | 10,4 | ||
| Efektiivinen osinkotuotto %, (vanha B-osake) | 11,2 | ||
| Hinta / Voitto-suhde | -24,3 | 69,5 | |
| Hinta / Voitto-suhde (vanha A-osake) | 4,7 | ||
| Hinta / Voitto-suhde (vanha B-osake) | 4,3 | ||
| Tilikauden keskimäär. osakemäärä, Tkpl | 46.127 | 46.324 | 44.760 |
| Osakkeiden lukumäärä tilik. lopussa, Tkpl | 47.403 | 47.403 | 46.076 |
| Tilikauden lopun noteeraus, € | 1,46 | 1,39 | |
| Tilikauden lopun noteeraus, (vanha A-osake), € | 1,15 | ||
| Tilikauden lopun noteeraus, (vanha B-osake), € | 1,07 | ||
| Osakkeen keskikurssi tilikaudella, € | 1,45 | 1,19 | |
| A-osakkeen keskikurssi tilikaudella, € | 1,29 | ||
| B-osakkeen keskikurssi tilikaudella, € | 1,23 | ||
| Osakekannan markkina-arvo, M€ | 69,2 | 65,9 | 50,7 |
1) Hallituksen esitys
2) Lisäksi Panostaja teki tilikaudella 2008 pääomanpalautuksen Takoma Oyj:n osakkeina
Pääomanpalautuksen arvo oli Takoman osakkeiden luovutushetkellä 8,3 senttiä/osake.
3) Velat sisältävät vaihdettavan pääomalainan
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) | = | Tulos ennen veroja + rahoituskulut x 100 |
|---|---|---|
| Taseen loppusumma - koroton vieras pääoma (keskimäärin tiilikauden aikana) | ||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | = | Tilikauden tulos x 100 |
| Oma pääoma (keskimäärin tilikauden aikana) | ||
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma x 100 |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | ||
| Korolliset nettovelat | = | Korolliset velat - rahavarat |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | = | Korolliset nettovelat |
| Oma pääoma | ||
| Oma pääoma / Osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma |
| Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | ||
| Tulos / Osake (EPS) | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos |
| Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | ||
| Current Ratio | = | Lyhytaikaiset varat |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Osinko / Osake | = | Tilikaudella jaettu osinko |
| Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | ||
| Osinko / Tulos, % | = | Osinko / osake x 100 |
| Tulos / osake (EPS) | ||
| Effektiivinen osinkotuotto, % | = | Osinko / osake |
| Osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä | ||
| Hinta / Voitto (P/E) | = | Osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä |
| Tulos / osake |
| 1.11.2009- | 1.11.2008- | |
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 31.10.2010 | 31.10.2009 |
| LIIKEVAIHTO | 55 | 53 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 291 | 1 301 |
| Henkilöstökulut | 875 | 949 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 1 080 | 62 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 980 | 1 880 |
| LIIKEVOITTO/-TAPPIO | -2 589 | -1 537 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 968 | 1 306 |
| VOITTO/-TAPPIO ENNEN | ||
| SATUNNAISIA ERIÄ | -1 621 | -231 |
| Satunnaiset erät | -487 | 2 127 |
| VOITTO/-TAPPIO ENNEN | ||
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA | ||
| JA VEROJA | -2 108 | 1 896 |
| Tilinpäätössiirrot | -7 | 1 |
| Tuloverot | -0 | -188 |
| TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO | -2 115 | 1 708 |
| Vastaavaa | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 31.10.2010 | 31.10.2009 |
| PYSYVÄT VASTAAVAT | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 139 | 157 |
| Aineelliset hyödykkeet | 162 | 83 |
| Sijoitukset | 33 858 | 34 774 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 34 160 | 35 014 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | ||
| Pitkäaikaiset saamiset | 19 357 | 21 250 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 1 755 | 1 621 |
| Rahoitusarvopaperit | 0 | 1 006 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 1 368 | 8 507 |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 22 479 | 32 385 |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 56 639 | 67 399 |
| VastaTTavaa | ||
| 1 000 euroa | 31.10.2010 | 31.10.2009 |
| OMA PÄÄOMA | ||
| Osakepääoma | 5 529 | 5 529 |
| Ylikurssirahasto | 4 691 | 4 691 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman | ||
| rahasto | 15 243 | 15 205 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio | 14 929 | 18 755 |
| Tilikauden voitto/-tappio | -2 115 | 1 708 |
| Oma pääoma yhteensä | 38 277 | 45 889 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 19 | 12 |
| VIERAS PÄÄOMA | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 17 255 | 17 255 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 1 089 | 4 244 |
Vieras pääoma yhteensä 18 344 21 499
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 56 639 67 399
| 1.11.2009- | 1.11.2008- | |
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 31.10.2010 | 31.10.2009 |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Tilikauden voitto/-tappio | -2 115 | 1 708 |
| Oikaisut: | 505 | -3 436 |
| Suunnitelman mukaiset poistot | 80 | 62 |
| Alaskirjaukset | 1 000 | 0 |
| Myyntivoitot | -103 | -970 |
| Myyntitappiot | 2 | 717 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -968 | -1 306 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 7 | -1 |
| Verot | 0 | 188 |
| Satunnaiset tuotot ja kulut | 487 | -2 127 |
| MUUTOKSET | ||
| Myyntisaamisetn muutos | 517 | -162 |
| Ostovelkojen muutos | -129 | 73 |
| Korot ja muut rahoituskulut | -1 139 | -1 283 |
| Korko- ja muut rahoitustulot | 1 167 | 1 939 |
| Maksetut verot | -5 | -3 588 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | -1 200 | -4 748 |
| Liiketoiminnan rahavirta | -1 200 | -4 748 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Investoinnit aineell. ja aineett. | ||
| hyödykkeisiin | -180 | -61 |
| Investoinnit tytäryrityksiin | -92 | -5 621 |
| Investoinnit osakkuusyhtiöihin | 0 | -3 250 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -5 | -2 |
| Aineell. ja aineett. hyödykkeiden | ||
| luovutustuotot | 41 | 375 |
| Tytäryritysten myynnin luovutustuotot | 0 | 450 |
| Muiden osakkeiden myynnin | ||
| luovutustuotot | 108 | 0 |
| Sisäisten saamisten nettomuutos | 1 394 | -3 073 |
| Saadut osingot | 1 089 | 543 |
| Investointien rahavirta | 2 356 | -10 639 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| Omien osakkeiden hankinta ja myynti | 38 | -642 |
| Satunnaiset tuotot ja kulut | 16 | 2 242 |
| Lyhytaikaisten korollisten saamisten | ||
| muutos | -800 | 700 |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen | ||
| muutos | -3 083 | 2 044 |
| Pitkäaikaisten sisäisten lainojen muutos | 39 | -14 |
| Maksetut osingot | -5 512 | -5 545 |
| Rahoituksen rahavirta | -9 302 | -1 215 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | -8 146 | -16 601 |
| RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA | 9 514 | 26 115 |
| RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA | 1 368 | 9 514 |
Kuluva käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Käyttöomaisuusosakkeet arvostetaan hankintahintaan.
Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista on laskettu todennäköisen käyttöiän perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta.
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet 5 v Muut pitkävaikutteiset menot 5 v Koneet ja kalusto 5 v
| Liikevaihto | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Hallintokuluveloitukset konserniyhtiöiltä | 55 | 53 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2010 | 2009 |
| Käyttöomaisuuden myyntituotot | 103 | 970 |
| Muut | 188 | 331 |
| 291 | 1 301 | |
| Henkilöstökulut | 2010 | 2009 |
| Palkat ja palkkiot | 746 | 797 |
| Eläkekulut | 97 | 124 |
| Muut henkilösivukulut | 32 | 28 |
| 875 | 949 | |
| Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana | ||
| keskimäärin toimihenkilöitä | 10 | 10 |
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on vakuutettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
| Poistot ja arvonalentumiset | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat oikeudet | 3 | 4 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 38 | 34 |
| Koneet ja kalusto | 38 | 24 |
| Arvonalentumiset | 1 000 | 0 |
| 1 080 | 62 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut kulut sisäinen | 7 | 30 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 894 | 1 066 |
| Käyttöomaisuuden myyntitappiot | 2 | 0 |
| Käyttöomaisuusosakkeiden myyntitappio | 0 | 717 |
| Vuokrakulut | 77 | 66 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 980 | 1 880 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 9 | 18 |
| Oheispalvelut | 20 | 8 |
| 29 | 26 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 2010 | 2009 |
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 969 | 655 |
| Muilta | 8 | 0 |
| Osinkotuotot yhteensä | 977 | 655 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1 031 | 1 340 |
| Muilta | 99 | 597 |
| Korkotuotot yhteensä | 907 | 1 635 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä | 1 130 | 1 937 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut | ||
| korkotuotot yhteensä | 1 130 | 1 937 |
| Rahoitusarvopapereiden arvonalentumiset | 0 | 0 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | 0 | 1 |
| Muille | 1 139 | 1 286 |
| Korkokulut yhteensä | 1 119 | 1 141 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä | 1 139 | 1 286 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 968 | 1 306 |
| Satunnaiset erät | 2010 | 2009 |
| Satunnaiset tuotot / fuusiovoitot | 0 | 2 127 |
| Satunnaiset kulut / fuusiotappio | 487 | 0 |
| 487 | 2 127 | |
| Tilinpäätössiirrot | 2010 | 2009 |
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa | ||
| tehtyjen poistojen erotus | -7 | 1 |
| Tuloverot | 2010 | 2009 |
| Tuloverot tilikaudelta | 0 | 0 |
| Tuloverot edelliseltä tilikaudelta | 0 | -188 |
| 0 | -188 |
| Aineettomat hyödykkeet | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 1.11. | 18 | 16 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 5 | 2 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 23 | 18 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -10 | -6 |
| Sumu-poistot 1.11.–31.10. | -3 | -4 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 10 | 8 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 1.11. | 241 | 181 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 18 | 59 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 259 | 241 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -91 | -57 |
| Sumu-poistot 1.11.–31.10. | -38 | -34 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 130 | 149 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno 1.11. | 258 | 197 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 23 | 61 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 282 | 258 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -101 | -63 |
| Sumu-poistot 1.11.–31.10. | -41 | -38 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 139 | 157 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2010 | 2009 |
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 1.11. | 481 | 481 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 161 | 0 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | -69 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 574 | 481 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -398 | -374 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 26 | 0 |
| Sumu-poistot 1.11.–31.10. | -38 | -24 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 162 | 83 |
| Kokonais- ja suunnitelmapoistojen | ||
| kertynyt erotus 1.11. | 12 | 13 |
| Poistoeron lisäys 1.11.–31.10. | 7 | 0 |
| Poistoeron vähennys 1.11.–31.10. | 0 | -1 |
| Kokonais- ja suunnitelmapoistojen | ||
| kertynyt erotus 31.10. | 19 | 12 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno 1.11. | 481 | 481 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 161 | 0 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | -69 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 574 | 481 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -398 | -374 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 26 | 0 |
| Sumu-poistot 1.11.–31.10. | -38 | -24 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 162 | 83 |
| Sijoitukset | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
| Hankintameno 1.11. | 31 500 | 26 043 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 103 | 7 458 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | -1 003 | -2 001 |
| Hankintameno 31.10. | 30 601 | 31 500 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | ||
| Hankintameno 1.11. | 3 250 | 717 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 0 | 3 250 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | 0 | -717 |
| Hankintameno 31.10. | 3 250 | 3 250 |
| Muut osakkeet ja osuudet | ||
| Hankintameno 1.11. | 24 | 16 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 5 | 8 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | -21 | -0 |
| Hankintameno 31.10. | 8 | 24 |
| Sijoitukset yhteensä | ||
| Hankintameno 1.11. | 34 774 | 26 776 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 108 | 10 716 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | -1 023 | -2 718 |
| Hankintameno 31.10. | 33 859 | 34 774 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 2010 | 2009 |
| Pääomalainasaamiset saman konsernin | ||
| yrityksiltä | 7 113 | 3 128 |
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 8 744 | 14 622 |
| Muut saamiset | 3 500 | 3 500 |
| 19 357 | 21 250 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | 2010 | 2009 |
| Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä | 925 | 1 264 |
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 800 | 113 |
| Muut saamiset | 4 | 185 |
| Korkosaaminen saman konsernin yrityksiltä | 17 | 27 |
| Korkosaaminen, ulkoinen | 0 | 26 |
| Siirtosaamiset | 9 | 7 |
| 1 755 | 1 621 | |
| Siirtosaamisten oleelliset erät | ||
| Ennakot | 9 | 7 |
| Muut | 0 | 0 |
| 9 | 7 | |
| Rahoitusarvopaperit | ||
| Rahoitusarvopaperit kirjattu/arvostettu | ||
| tilinpäätöspäivän kurssiin. | 0 | 1 006 |
| Oma pääoma | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.11. | 5 529 | 5 529 |
| Osakepääoman korotus ja osakeanti | 0 | 0 |
| Osakepääoma 31.10. | 5 529 | 5 529 |
| Ylikurssirahasto 1.11.–31.10. | 4 691 | 4 691 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.11. | 15 205 | 15 848 |
| Osakepääoman korotus ja osakeanti | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden osto/myynti | 0 | -675 |
| Hallituspalkkiot omina osakkeina | 38 | 32 |
| Pääomanpalautus | 0 | 0 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.10. | 15 243 | 15 205 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio 1.11. | 20 463 | 24 324 |
| Osingonjako | -5 534 | -5 569 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio 31.10. | 14 929 | 18 755 |
| Tilikauden voitto/-tappio | -2 115 | 1 708 |
| Oma pääoma yhteensä | 38 277 | 45 889 |
| Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.10. | 28 056 | 35 668 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu |
kertyneestä poistoerosta. 19 12
| Vieras pääoma | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Vaihdettava pääomalaina 2006 | 17 213 | 17 213 |
| Laskennallinen verovelka | 0 | 0 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 3 | 42 |
| 17 216 | 17 255 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Muut velat | 39 | 0 |
| 39 | 0 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 17 255 | 17 255 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0 | 3 039 |
| Ostovelat | 51 | 118 |
| Muut velat | 169 | 173 |
| Siirtovelat | 844 | 846 |
| 1 064 | 4 175 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 0 | 0 |
| Muut velat | 25 | 69 |
| 25 | 69 | |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen | 77 | 79 |
| Palkat sosiaalikuluineen | 5 | 0 |
| Eläkevakuutusmaksujaksotukset | 13 | 13 |
| Korkojaksotukset | 748 | 748 |
| Verojaksotukset | 0 | 5 |
| Muut erät | 1 | 1 |
| 844 | 846 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 089 | 4 244 |
| Vakuudet ja vastuusitoumukset | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| Annetut takaukset | 17 486 | 17 768 |
| Vuokravastuut | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 2 | 2 |
| Yli yhden enit. 5 vuoden kuluessa | 1 | 3 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 0 | 0 |
Tilikauden lopussa yhtiön osakepääoma oli 5.529.081,60 euroa. Osakkeiden liikkeelle laskettu osakemäärä oli tilikauden lopussa 47.403.110 kappaletta.
Yhtiön osakkeet noteerattiin vuodesta 1989 vuoteen 1998 meklarilistalla sekä vuodesta 1998 Helsingin Pörssin I-listalla. Tällä hetkellä yhtiön osakkeet ovat noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä.
Osakesarjat A ja B yhdisteltiin yhdeksi osakesarjaksi tilikaudella 2009. Osakesarjojen yhdistymisen jälkeen jokaisella osakkeella on yksi ääni ja samat osakasoikeudet.
Yhtiöllä on osakasluettelon 31.10.2009 mukaan 4 050 (3 910) osakkeenomistajaa. Yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan yhteenlaskettu omistusosuus yhtiön osakkeista on 6.551.554 kappaletta. Omistus edustaa 13,8 % osakemäärästä.
Yhtiökokouksen 26.1.2009 ja hallituksen päätösten mukaisesti Panostaja Oyj luovutti 18.12.2009 hallituksen jäsenille kokouspalkkioiden maksuna yhteensä 5.585 kappaletta osakkeita sekä 11.3.2010 yhteensä 7.023 kappaletta, 10.6.2010 yhteensä 7.222 ja 9.9.2010 yhteensä 6.875 kappaletta osakkeita yhtiökokouksen 27.1.2010 ja hallituksen päätösten mukaisesti.
Yhtiökokous 27.1.2010 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta siten, että omia osakkeita hankitaan yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen perusteella voidaan omia osakkeita hankkia enintään määrä, joka yhdessä yhtiön tai sen tytäryhtiöiden muiden hallussa tai panttina olevien omien osakkeiden kanssa on enintään yksi kymmenesosa kaikista yhtiön osakkeista. Hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankinnasta tilikauden aikana.
Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa oli 1.262.504 kappaletta. Omien osakkeiden määrä vastasi 2,7 prosenttia koko tilikauden lopun osakemäärästä ja äänimäärästä.
Panostaja Oyj vastaanotti tilikaudella kaksi arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaista ilmoitusta omistusosuuden muuttumisesta yhtiössä.
Vaihtovelkakirjalainan merkinnän 15.1.2007 johdosta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran mahdollinen tuleva omistusosuus Panostaja Oyj:ssä on yhteensä 6.250.000 osaketta ja ääntä, mikäli Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera käyttää Panostajan vaihdettavan pääomalainan 2006 vaihto-oikeudet täysimääräisesti. Omistusosuus vastaa 11,98 % Panostaja Oyj:n vaihdon jälkeisestä osakkeiden ja äänten lukumäärästä tiedotteen päivämäärään mennessä liikkeeseen lasketut osakkeet huomioiden.
Lisäksi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian mahdollinen tuleva omistusosuus Panostaja Oyj:ssä on yhteensä 4.324.576 osaketta ja ääntä, mikäli Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia käyttää Panostajan vaihdettavan pääomalainan 2006 vaihto-oikeudet täysimääräisesti. Omistusosuus vastaa 8,74 % Panostaja Oyj:n vaihdon jälkeisestä osakkeiden ja äänten lukumäärästä tiedotteen päivämäärään mennessä liikkeeseen lasketut osakkeet huomioiden.
Panostaja Oyj:n osakkeen kurssi vaihteli tilikauden aikana 1,32 euron ja 1,75 euron välillä. Osakkeiden osakevaihto oli 5.301.507 kappaletta, mikä edustaa 11,2 % osakekannasta. Osakkeen lokakuun päätöskurssi oli 1,46 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli tilikauden lopussa 69,2 milj. euroa.
| Osakeantioikaistu | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alin, € | Ylin, € | vaihto kpl | %-osakkeista | |||||
| 2010 | 1,32 | 1,75 | 5.301.507 | 11,2 | ||||
| 2009 | 0,89 | 1,40 | 8.108.040 | 17,5 | ||||
| A-osake | Osakeantioikaistu | B-osake | Osakeantioikaistu | |||||
| Alin, € | Ylin, € | vaihto kpl | %-osakkeista | Alin, € | Ylin, € | vaihto kpl | %-osakkeista | |
| 2008 | 1,02 | 1,75 | 1.230.729 | 2,7 | 1,00 | 1,73 | 4.185.846 | 9,4 |
| 2007 | 1,21 | 1,83 | 1.646.454 | 9,5 | 1,20 | 1,79 | 4.317.106 | 23,3 |
| 2006 | 0,94 | 1,24 | 507.956 | 2,9 | 0,92 | 1,20 | 999.167 | 8,7 |
| 2005 | 0,59 | 1,06 | 1.353.791 | 7,8 | 0,65 | 1,09 | 949.059 | 9,3 |
| 2004 | 0,35 | 0,85 | 2.410.488 | 13,4 | 0,37 | 0,76 | 2.213.432 | 23,7 |
| Osakkeita kpl | % osakkeista | ||
|---|---|---|---|
| 1 | Koskenkorva Matti Olavi | 6 381 873 | 13,46 |
| 2 | Koskenkorva Maija Kristiina | 5 071 742 | 10,70 |
| 3 | Koskenkorva Mauno | 2 375 173 | 5,01 |
| 4 | Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia | 2 262 076 | 4,77 |
| 5 | Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera | 1 500 000 | 3,16 |
| 6 | Panostaja Oyj | 1 262 504 | 2,66 |
| 7 | Koskenkorva Mikko Matias | 1 245 139 | 2,63 |
| 8 | Johtopanostus Oy | 1 030 000 | 2,17 |
| 9 | Tampereen Seudun Osuuspankki | 985 334 | 2,08 |
| 10 | Malo Hanna Maria | 982 207 | 2,07 |
| 23 096 048 | 48,72 | ||
| Muut osakkeenomistajat | 24 307 062 | 51,28 | |
| Yhteensä | 47 403 110 | 100,00 |
| Osakemäärä | Omistajia kpl |
Osakkeita/ääniä | ||
|---|---|---|---|---|
| % | kpl | % | ||
| 1–1000 | 2 148 | 53,04 | 1 095 801 | 2,31 |
| 1001–10000 | 1 631 | 40,27 | 5 349 529 | 11,28 |
| 10001–100000 | 233 | 5,75 | 6 092 659 | 12,86 |
| 100001–1000000 | 30 | 0,74 | 13 536 054 | 28,55 |
| 1000001– | 8 | 0,2 | 21 128 507 | 44,57 |
| Yhteensä | 4 050 | 100,00 | 47 202 550 | 99,57 |
| joista hallintarekisteröityjä | 5 | 13 237 | 0,02 | |
| Yhteistilillä | 200 560 | 0,43 | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 47 403 110 | 100,00 |
| Sektoriluokka | Omistajia | Osakkeita/ääniä | ||
|---|---|---|---|---|
| kpl | % | kpl | % | |
| Yritykset | 167 | 4,12 | 4 164 944 | 8,79 |
| Rahoitus-ja vakuutuslaitokset | 13 | 0,32 | 4 644 945 | 9,80 |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,03 | 1 500 000 | 3,16 |
| Kotitaloudet | 3847 | 94,99 | 36 559 235 | 77,12 |
| Voittoa tavoittelemattomat | ||||
| yhteisöt | 13 | 0,32 | 307 253 | 0,65 |
| Ulkomaat | 9 | 0,22 | 12 936 | 0,03 |
| Yhteensä | 4050 | 100,00 | 47 189 313 | 99,55 |
| Hallintarekisteröityjä | 5 | 13 237 | 0,02 | |
| Yhteistilillä | 200 560 | 0,43 | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 47 403 110 | 100,00 |
Panostaja Oyj:n jakokelpoiset varat, joihin on lisätty tilikauden tappio 2 115 423,40 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 15 242 992,79 euroa ovat 28 056 077,23 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että
Ehdotuksen mukaan osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 1.2.2011 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ehdotuksen mukaan osinko maksetaan 8.2.2011. Ehdotuksen mukaan osinkoa ei jaeta yhtiön hallussa oleville omille osakkeille.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona voittovaroista tai varojenjakona sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Varojen jaon enimmäismäärä on yhteensä enintään 4 000 000 euroa.
Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojen jakoon liittyvistä ehdoista.
Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Hallitus on arvioinut, ettei osingonmaksu vaaranna yhtiön maksukykyä.
Tampereella 15. päivänä joulukuuta 2010
Matti Koskenkorva Jukka Ala-Mello puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Hannu Ketola Hannu Tarkkonen
Hannu Martikainen Satu Eskelinen
Juha Sarsama toimitusjohtaja
Olemme tarkastaneet Panostaja Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.11.2009 – 31.10.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Tampereella 15. päivänä joulukuuta 2010
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Eero Suomela Janne Rajalahti KHT KHT
Postitorvenkatu 16, 33840 Tampere / PL 783, 33101 Tampere Puhelin 010 217 3211 / Faksi 010 217 3232 / [email protected] / www.panostaja.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.