Outokumpu Oyj — Earnings Release 2010

Feb 2, 2011

OUTOKUMPU OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

2.2.2011 klo 9.00

OUTOKUMMUN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2010 – RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN MARKKINAT ELPYIVÄT VUONNA 2010, LIIKETAPPIO SUPISTUI

Vuosi 2010 lyhyesti

• Liikevoitto oli -83 milj. euroa (2009: -441 milj. euroa), operatiivinen tulos noin -91 milj. euroa (2009: noin -343 milj. euroa).
• Liikevoitto ennen poistoja (EBITDA) oli 172 milj. euroa (2009: -212 milj. euroa), liiketoiminnan kassavirta -497 milj. euroa.
• Toimitukset kasvoivat 28 % ja olivat 1 315 000 tonnia.
• Merkittävät investointipäätökset yhteensä noin 550 milj. euroa: ferrokromikapasiteetin kaksinkertaistaminen ja kvarttolevyliiketoiminnan vahvistaminen.
• Hallituksen osinkoehdotus on 0,25 euroa osakkeelta (2009: 0,35 euroa).

Neljäs neljännes lyhyesti

• Liikevoitto oli -85 milj. euroa (III/2010: -49 milj. euroa), operatiivinen tulos -68 milj. euroa (III/2010: -10 milj. euroa).
• Liikevoitto ennen poistoja (EBITDA) oli -4 milj. euroa (III/2010: 12 milj. euroa).
• Toimitukset yhteensä 336 000 tonnia (III/2010: 307 000 tonnia).
• Varastot pienenivät, kassavirta 18 milj. euroa positiivinen (III/2010: -111 milj. euroa).

		IV/10	III/10	IV/09	2010	2009
L iikevaihto	Milj. EUR	1 162	1 014	736	4 229	2 641
L iikevoitto	Milj. EUR	-85	-49	-31	-83	-441
E BITDA	Milj. EUR	-4	12	26	172	-212
Li ikevoittoon sisältyvät kertaluonteiset erät	Milj. EUR	-17	-	-	-17	-20
V oitto ennen veroja	Milj. EUR	-86	-88	-38	-143	-479
R ahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät kertaluonteiset erät	Milj. EUR	9	-	-	9	-
T ilikauden voitto	Milj. EUR	-91	-56	-6	-124	-336
O sakekohtainen tulos	EUR	-0,50	-0,31	-0,04	-0,68	-1,86
S ijoitetun pääoman tuotto	%	-8,0	-4,6	-3,5	-2,1	-11,7
Li iketoiminnan nettorahavirta	Milj. EUR	18	-111	-111	-497	201
In vestoinnit käyttöomaisuuteen	Milj. EUR	48	40	83	161	248
K orollinen nettovelka kauden lopussa	Milj. EUR	1 837	1 831	1 191	1 837	1 191
V elkaantumisaste kauden lopussa	%	77,3	74,9	48,6	77,3	48,6
R uostumattoman teräksen toimitukset	1 000 tonnia	336	307	277	1 315	1 030
uostumattoman teräksen perushinta 1) R	EUR/tonni	1 213	1 245	1 297	1 252	1 161
H enkilöstö kauden lopussa		8 104	8 048	7 754	8 104	7 754

Konsernin tunnusluvut

Ruostumaton teräs: CRU - Saksan perushinta (2 mm cold rolled 304 sheet). 1)

Outokumpu Oyj Konserninjohto

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Loppuvuoden 2010 vaimean markkinatilanteen jälkeen ruostumattoman teräksen standardilaatujen kysyntä alkoi piristyä vuodenvaihteen jälkeen. Nikkelin hinnan nousu on vaikuttanut jakelijoiden ostoihin, ja standardituotteiden toimitusajat ovat tällä hetkellä hieman pidemmät kuin tavanomaiset 6–8 viikkoa. Jakelijoiden varastojen arvioidaan olevan lähes normaalilla tasolla Euroopassa. Investointivetoisilla asiakastoimialoilla kysynnässä ei ole vielä tapahtunut merkittävää elpymistä.

Outokummun tilauskertymä on ollut rohkaiseva vuoden 2011 alusta lähtien. Vuoden 2010 lopussa tapahtuneen perushintojen laskun jälkeen Outokumpu on onnistunut korottamaan hintoja, mikä vaikuttaa keskihintoihin vasta ensimmäisen neljänneksen lopulla.

Tämänhetkisen tilauskertymän perusteella Outokumpu arvioi toimitusmäärien kasvavan 10–20 % vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2010 neljännestä neljänneksestä. Outokummun ensimmäisen neljänneksen liikevoiton arvioidaan olevan nollatasolla tai hieman positiivinen ja sisältävän jonkin verran raaka-aineisiin liittyviä varastovoittoja (tämänhetkisillä metallien hinnoilla laskettuna).

Toimitusjohtaja Juha Rantanen:

"Markkinatilanne kotimarkkinallamme Euroopassa oli edelleen vaikea vuonna 2010. Ruostumattoman teräksen kysyntä jäi selvästi alle kriisiä edeltävän tason erityisesti investointivetoisissa käyttökohteissa. Tästä seurannut yhä melko alhainen kapasiteetin käyttöaste ja heikentynyt kustannustehokkuus olivat pääsyyt vuoden 2010 selvästi tappiolliseen tulokseen. Vallitseva yleinen taloudellinen kehitys ennakoi parempia ruostumattoman teräksen markkinoita tälle vuodelle. Me keskitymme olennaiseen; kannattavuuden palauttamiseen, taseen vahvistamiseen ja strategian toimeenpanoon. Viime vuonna saimme aikaan edistystä monella toimintamme osa-alueella kuten työturvallisuudessa, varastotasoissa ja toimitustäsmällisyydessä. Se antaa minulle luottamusta odottaa merkittävää parannusta taloudellisessa tuloksessamme tänä vuonna."

Oheisissa liitteissä esitetään johdon analyysi neljännen neljänneksen 2010 tuloksesta, tiivistelmä hallituksen toimintakertomuksesta vuodelta 2010 sekä otteita tilinpäätöksestä. Tiedote perustuu aikaisemmin myytyinä ja myytävinä olevina toimintoina esitetyn messinkitankoliiketoiminnan osalta oikaistuihin taloudellisiin tietoihin. Kaikki koko vuotta koskevat tiedot on tilintarkastettu.

Lisätietoja antavat:

Päivi Lindqvist, johtaja – viestintä ja sijoittajasuhteet puh. (09) 421 2432, matkapuh 040 708 5351 paivi.lindqvist@outokumpu.com

Ingela Ulfves, johtaja – sijoittajasuhteet ja talousviestintä puh. (09) 421 2438, matkapuh 040 515 1531 ingela.ulfves@outokumpu.com

Esa Lager, talous- ja rahoitusjohtaja puh. (09) 421 2516 esa.lager@outokumpu.com

Tiedotustilaisuus ja suora webcast tänään klo 13.00

Yhdistetty tiedotustilaisuus, puhelinkonferenssi ja suora internetlähetys (webcast) koskien vuoden 2010 tulosta järjestetään 2.2.2011 klo 13.00 Ravintola Bankin kokoushuoneissa 12–14, osoitteessa Unioninkatu 20, 00130 Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen.

Tilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin välityksellä soittamalla 5–10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua numeroon: (09) 23 101 527. Tunnussana on "Outokumpu".

Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana internetissä osoitteessa www.outokumpu.com. Pörssitiedote ja esitysmateriaali ovat saatavilla ennen tiedotustilaisuuden alkua osoitteessa www.outokumpu.com/Investors.

Internetlähetyksen tallennetta voi seurata osoitteessa www.outokumpu.com 3.2.2011 noin klo 15.00 lähtien.

OUTOKUMPU OYJ Konserninjohto

JOHDON TULOSANALYYS – NELJÄS NELJÄNNES 2010

Konsernin tunnuslukuja

Milj. EUR		I/09	II/09	III/09	IV/09	2009	I/10	II/10	III/10	IV/10	2010
L ikevaihto i
General Stainless		476	501	496	592	2 065	754	962	860	926	3 503
Specialty Stainless		371	278	258	332	1 239	367	469	397	477	1 710
Muu toiminta		75	64	64	70	273	102	100	99	99	401
S säinen myynti i		-233	-220	-224	-259	-935	-295	-407	-342	-340	-1 384
Konserni		688	623	595	736	2 641	929	1 125	1 014	1 162	4 229
Liikevoitto
General Stainless		-157	-52	-38	-12	-259	-2	75	-52	-6	14
Specialty Stainless		-82	-37	-21	-10	-149	-21	22	-14	-62	-76
Muu toiminta		-12	-6	-5	-11	-34	2	-14	10	-13	-15
Sisäiset erät		2	-0	-3	2	1	-1	-10	8	-4	-7
Konserni		-249	-96	-66	-31	-441	-21	72	-49	-85	-83
Ruostumattoman teräksen toimitukset
1 000 tonnia		I/09	II/09	III/09	IV/09	2009	I/10	II/10	III/10	IV/10	2010
Kylmävalssatut tuotteet		133	145	124	143	545	171	182	167	178	698
Kirkkaat kuumanauhat		59	69	66	69	263	82	75	69	86	312
Kvarttolevyt		19	18	14	16	67	21	21	20	21	83
Putkituotteet		16	13	12	12	53	13	14	12	12	51
Pitkät tuotteet		10	9	11	10	40	13	15	15	14	58
Puolituotteet		10	14	12	27	63	33	32	24	24	114
Toimitukset yhteensä		247	268	238	277	1 030	333	339	307	336	1 315
Markkinahinnat ja valuuttakurssit
		I/09	II/09	III/09	IV/09	2009	I/10	II/10	III/10	IV/10	2010
Markkinahinnat 1)
Ruostumaton teräs
Perushinta	EUR/t	925	1 117	1 307	1 297	1 161	1 235	1 317	1 245	1 213	1 252
Seosainelisä	EUR/t	893	634	923	1 049	875	1 094	1 701	1 621	1 696	1 528
Markkinahinta	EUR/t	1 818	1 751	2 229	2 346	2 036	2 329	3 018	2 866	2 909	2 780
Nikkeli	USD/t	10 471	12 920	17 700	17 528	14 655	19 959	22 476	21 191	23 609	21 809
	EUR/t	8 036	9 478	12 375	11 860	10 507	14 433	17 686	16 415	17 382	16 451
Ferrokromi (Cr-sisältö)	USD/lb	0,79	0,69	0,89	1,03	0,85	1,01	1,36	1,30	1,30	1,24
	EUR/kg	1,34	1,12	1,37	1,54	1,34	1,61	2,36	2,22	2,11	2,07
Molybdeeni	USD/lb	9,15	9,41	15,36	11,76	11,42	16,19	16,45	15,15	15,86	15,91
	EUR/kg	15,49	15,22	23,67	17,54	18,05	25,81	28,53	25,86	25,74	26,46
Kierrätysteräs	USD/t	207	199	236	250	223	323	346	346	375	348
	EUR/t	159	146	165	169	160	234	272	268	276	262
Valuuttakurssit
EUR/USD		1,303	1,363	1,430	1,478	1,395	1,383	1,271	1,291	1,358	1,326
EUR/SEK		10,941	10,781	10,424	10,351	10,619	9,946	9,631	9,380	9,214	9,537
EUR/GBP		0,909	0,879	0,872	0,905	0,891	0,888	0,852	0,833	0,859	0,858

1) Lähteet:

Ruostumaton teräs: CRU - Saksan perushinta, seosainelisä ja markkinahinta (2 mm cold rolled 304 sheet), arvioidut hinnat kauden toimituksille.

Nikkeli: Lontoon metallipörssin (LME) käteisnoteeraus

Ferrokromi: Metal Bulletin - Quarterly contract price, ferrochrome lumpy chrome charge, basis 52% chrome

Molybdeeni: Metal Bulletin - molybdeenioksidi, Eurooppa

Kierrätysteräs: Metal Bulletin - Steel scrap HMS 1&2 fob Rotterdam

Ruostumattoman teräksen markkinat neljännellä neljänneksellä

Ruostumattoman teräksen maailmanlaajuinen kysyntä pysyi neljännellä neljänneksellä melko vaimeana. Varastoja purettiin kaikilla keskeisillä ruostumatonta terästä käyttävillä maantieteellisillä alueilla sitä mukaa, kun metallien hinnat laskivat neljänneksen loppua kohti. Kulutuksen arvioidaan pysyneen maailmanlaajuisesti lähes muuttumattomana edelliseen neljännekseen verrattuna. Euroopassa se kuitenkin kasvoi 4 % ja Kiinassa 8 %. Ruostumattoman teräksen tuotannon arvioidaan kasvaneen Euroopassa 9 % ja maailmanlaajuisesti 5 % mutta Kiinassa vain 2 % edellisestä neljänneksestä.

Kylmävalssatun ruostumattoman 304-laadun 2 mm:n teräslevyn Saksan markkinoiden keskimääräinen perushinta oli neljännellä neljänneksellä 1 213 euroa tonnilta (III/2010: 1 245 euroa tonnilta). Seosainelisä nousi 5 % ja oli neljänneksen aikana keskimäärin 1 696 euroa tonnilta (III/2010: 1 621 euroa tonnilta). Keskimääräinen markkinahinta neljännellä neljänneksellä oli 2 909 euroa tonnilta (III/2010: 2 866 euroa tonnilta). Hintaero Euroopan ja Aasian välillä kaventui selvästi jakson loppua kohti, ja tuonti Eurooppaan näyttää vähentyneen. (CRU)

Ruostumattoman teräksen seosaineista nikkelin hinta vaihteli suhteellisen voimakkaasti neljännellä neljänneksellä vaihteluvälissä 21 000–25 000 dollaria tonnilta. Nikkelin keskihinta neljännellä neljänneksellä oli 23 609 dollaria tonnilta (III/2010: 21 191 dollaria tonnilta). Ferrokromimarkkinoille syntyi ylitarjontaa neljännellä neljänneksellä. Ferrokromin neljännesvuosittainen sopimushinta Euroopassa neljännellä neljänneksellä oli 1,30 dollaria naulalta (III/2010: 1,30 dollaria naulalta), ja se on asetettu alustavasti 1,25 dollariin naulalta vuoden 2011 ensimmäiselle neljännekselle. Molybdeenin keskihinta neljännellä neljänneksellä nousi 15,86 dollariin naulalta (III/2010: 15,15 dollaria naulalta). Myös kierrätysteräksen hinta nousi ja oli keskimäärin 375 dollaria tonnilta (III/2010: 346 dollaria tonnilta).

Hintojen lasku ja kustannusten kasvu johtivat tappiolliseen liiketulokseen

Konsernin liikevaihto neljännellä neljänneksellä oli 1 162 milj. euroa (III/2010: 1 014 milj. euroa). Ruostumattoman teräksen toimitukset kasvoivat ja olivat 336 000 tonnia (III/2010: 307 000) kausiluonteisesti heikon kolmannen neljänneksen jälkeen. Kapasiteetin käyttöaste neljännellä neljänneksellä oli noin 75 %.

Konsernin liikevoitto neljännellä neljänneksellä oli -85 milj. euroa (III/2010: -49 milj. euroa). Lukuun ei sisälly merkittäviä raaka-aineisiin liittyviä varastovoittoja tai -tappioita (III/2010: noin -39 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy kuitenkin noin 17 milj. euron kertaluonteinen arvonalennus Avestassa peruutettuun investointihankkeeseen liittyen (III/2010: nolla euroa). Siten operatiivinen tappio oli 68 milj. euroa (III/2010: -10 milj. euroa). Suurimmat syyt tuloksen heikkenemiseen olivat alemmat perushinnat, heikompi maantieteellinen ja tuotejakauma sekä korkeammat kustannukset. Outokumpu pienensi varastojaan merkittävästi neljänneksen aikana aktiivisella myynnillä, heikosti kiertävän varaston romuttamisella ja supistetulla tuotannolla. Alhainen tuotanto vaikutti epäedullisesti kustannustehokkuuteen. Neljännellä neljänneksellä toteutuneet Outokummun litteiden tuotteiden keskimääräiset perushinnat laskivat 70 euroa tonnilta edellisestä neljänneksestä ja olivat selvästi CRU:n raportoimaa 304-laadun teräslevyn Saksan perushintaa alemmat.

Sijoitetun pääoman tuotto neljännellä neljänneksellä oli -8,0 % (III/2010: -4,6 %). Osakekohtainen tulos oli -0,50 euroa (III/2010: -0,31 euroa).

Liiketoiminnan nettorahavirta kääntyi vuoden lopussa positiiviseksi ja oli neljännellä neljänneksellä 18 milj. euroa (III/2010: -111 milj. euroa). Varastot olivat kolmannella neljänneksellä tavanomaista

korkeammalla tasolla ja vähenivät huomattavasti neljännellä neljänneksellä vapauttaen käyttöpääomasta 44 milj. euroa.

Outokummun velkaantumisaste oli 77,3 % neljännen neljänneksen lopussa (30.9.2010: 74,9 %) eli hieman yli konsernin 75 %:n enimmäistavoitteen. Korolliset nettovelat kasvoivat 6 milj. euroa ja olivat 1 837 milj. euroa (III/2010: 1 831 milj. euroa) neljännen neljänneksen lopussa.

Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 48 milj. euroa (III/2010: 40 milj. euroa) neljännellä neljänneksellä.

General Stainlessin liikevaihto neljännellä neljänneksellä oli 926 milj. euroa (III/2010: 860 milj. euroa). Ruostumattoman teräksen toimitukset kasvoivat hieman ja olivat 286 000 tonnia (III/2010: 282 000 tonnia). General Stainlessin liikevoitto oli -6 milj. euroa (III/2010: -52 milj. euroa), josta Tornio Worksin liikevoitto oli 8 milj. euroa (III/2010: 36 milj. euron tappio).

Specialty Stainlessin liikevaihto neljännellä neljänneksellä oli 477 milj. euroa (III/2010: 397 milj. euroa) ja toimitukset kasvoivat 116 000 tonniin (III/2010: 98 000 tonnia). Liikevoitto oli -62 milj. euroa (III/2010: -14 milj. euroa) sisältäen 17 milj. euron arvonalennuksen peruutetusta investoinnista Avesta Worksissa Ruotsissa. Pääasialliset syyt kannattavuuden heikkenemiseen olivat heikompi hinta- ja tuotejakauma sekä suojauksista aiheutunut negatiivinen vaikutus. Ruotsin kruunun vahvistuminen vaikutti myös negatiivisesti Ruotsin toimintojen kustannuskilpailukykyyn.

Muun toiminnan liikevoitto oli -13 milj. euroa (III/2010: 10 milj. euron voitto) neljännellä neljänneksellä.

Okmetic Oyj:n osakkeiden myynti

Outokumpu myi marraskuussa kaikki loput 2 705 000 omistamaansa piikiekkoja valmistavan Okmeticin osaketta institutionaalisille sijoittajille. Osakkeet vastaavat 15,65 % Okmeticin osakepääomasta. Kokonaiskauppahinta oli 12,4 milj. euroa ja Outokumpu kirjasi myynnistä 8,5 milj. euron kertaluonteisen voiton rahoituseriin vuoden 2010 neljännen neljänneksen tulokseen. Nämä osakkeet oli luokiteltu konsernin taseessa myytävänä oleviksi sijoituksiksi.

TIIVISTELMÄ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSESTA VUODELTA 2010

Pienempi liiketappio elpyvillä ruostumattoman teräksen markkinoilla

Erittäin heikon vuoden 2009 jälkeen ruostumattoman teräksen kysyntä alkoi elpyä vuoden 2010 alusta lähtien pääasiassa kuluttajavetoisilla loppukäyttösegmenteillä. Elpyminen sai tukea myös varastojen täytöstä ja metallien hintojen noususta vuoden alkupuoliskolla. Voimakkaampi metallien hintojen vaihtelu ja varastojen purkaminen vaimensivat kulutusta vuoden jälkipuoliskolla.

Outokummun strategia arvioitiin ja se pidettiin ennallaan, mutta lyhyen aikavälin painopisteisiin tehtiin eräitä tarkistuksia. Ne koskivat lähinnä Tornion tuotannon tehokkaampaa hyödyntämistä sekä erikoislaatujen ja -tuotteiden tuotannon kasvattamista Ruotsissa kannattavuuden palauttamiseksi. Kesäkuussa Outokumpu päätti jatkaa kahta projektia lykätystä investointiohjelmastaan. Konsernin ferrokromin tuotantokapasiteetti päätettiin kaksinkertaistaa sekä investoida kvarttolevyjen tuotantokapasiteetin kasvattamiseen.

Konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 4 229 milj. euroa (2009: 2 641 milj. euroa) ja ruostumattoman teräksen toimitukset 1 315 000 tonnia eli 28 % edellisvuotista enemmän. Liikevoitto oli -83 milj. euroa (2009: -441 milj. euroa) ja operatiivinen tulos -91 milj. euroa (2009: -343 milj. euroa). Liiketoiminnan nettorahavirta oli -497 milj. euroa (2009: 201 milj. euroa).

Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2010 oli -2,1 % (2009: -11,7 %) ja velkaantumisaste 77,3 % (2009: 48,6 %). Osakekohtainen tulos oli -0,68 euroa (2009: -1,86 euroa). Hallitus esittää vuoden 2011 yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 jaetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta (2009: 0,35 euroa).

Ruostumattoman teräksen markkinat vuonna 2010

Erittäin heikon vuoden 2009 jälkeen ruostumattoman teräksen kysyntä alkoi elpyä vuoden 2010 alusta lähtien pääasiassa kuluttajavetoisten toimialojen tuella. Investointivetoisilla loppukäyttösegmenteillä, kuten prosessiteollisuudessa, kysyntä pysyi edelleen vaimeana. Elpyminen sai tukea myös varastojen täytöstä ja metallien hintojen noususta vuoden alkupuoliskolla. Voimakkaampi metallien hintojen vaihtelu ja varastojen purkaminen vaimensivat kulutusta vuoden jälkipuoliskolla. Vuoteen 2009 verrattuna ruostumattoman teräksen kulutuksen arvioidaan kasvaneen 20 % maailmanlaajuisesti ja 25 % Euroopassa. Kylmävalssatun 2 mm:n teräslevyn 304-laadun Saksan markkinoiden keskimääräinen perushinta oli 1 252 euroa tonnilta vuonna 2010 eli 8 % korkeampi kuin vuonna 2009. Ruostumattoman teräksen markkinahinta oli keskimäärin 2 780 euroa tonnilta eli 37 % korkeampi kuin vuotta aiemmin, koska metallien hinnat olivat selvästi korkeammat vuonna 2010.

Liikevaihto ja toimitukset

Liikevaihto
Milj. EUR	2010	2009	2008
General Stainless	3 503	2 065	4 147
Specialty Stainless	1 710	1 239	2 705
Muu toiminta	401	273	317
Sisäinen myynti	-1 384	-935	-1 636
Konserni	4 229	2 641	5 533
Ruostumattoman teräksen toimitukset
1 000 tonnia	2010	2009	2008
Kylmävalssatut tuotteet	698	545	739
Kirkkaat kuumanauhat	312	263	330
Kvarttolevyt	83	67	120
Putkituotteet	51	53	70
Pitkät tuotteet	58	40	55
Puolituotteet	114	63	109
Toimitukset yhteensä Outokumpu Oyj Konserninjohto	1 315	1 030	1 423

Konsernin liikevaihto vuonna 2010 kasvoi 4 229 milj. euroon (2009: 2 641 milj. euroa) ruostumattoman teräksen suurempien toimitusmäärien ja korkeampien markkinahintojen ansiosta. Toimitukset kasvoivat 28 % ja olivat 1 315 000 tonnia (2009: 1 030 000 tonnia). Konsernin kapasiteetin käyttöaste oli noin 75 % vuonna 2010. General Stainlessin liikevaihto kasvoi 70 % ja Specialty Stainlessin 38 %.

Euroopan osuus konsernin liikevaihdosta oli 75 % vuonna 2010 (2009: 74%). Aasian osuus oli 11 % (2009: 14%) ja Amerikan 11 % (2009: 10%).

Liikevoitto

K annattavuus
Mil j. EUR	2010	2009	2008
Li ikevoitto
General Stainless	14	-259	-6
S pecialty Stainless	-76	-149	-101
M uu toiminta	-15	-34	33
S isäiset erät	-7	1	6
K onsernin liikevoitto	-83	-441	-68
Os uus osakkuusyhtiöiden tuloksista	-10	-13	-4
R ahoitustuotot ja -kulut	-50	-25	-69
V oitto ennen veroja	-143	-479	-141
Tu loverot	19	143	24
M yytyjen ja myytävinä olevien toimintojen tilikauden voitto	-	-	- 72
T ilikauden voitto	-124	-336	-189
Li ikevoittoprosentti	-2,0	-16,7	-1,2
S ijoitetun pääoman tuotto, %	-2,1	-11,7	-1,7
Os akekohtainen tulos, EUR	-0,68	-1,86	-1,05

Liikevoitto vuonna 2010 oli -83 milj. euroa (2009: -441 milj. euroa). Vuoden 2010 liiketappio sisältää -17 milj. euron kertaluonteiset erät (2009: -20 milj. euron varaukset ja arvonalennukset) eli arvonalennuksen peruutetuista investoinneista Avestassa, Ruotsissa. Liiketappio sisältää noin 26 milj. euroa raaka-aineisiin liittyneitä varastovoittoja (2009: noin 78 milj. euroa tappioita). Operatiivinen tulos vuodelta 2010 oli noin -91 milj. euroa (2009: -343 milj. euroa). Tulosparannuksen tärkeimmät syyt olivat toimitusmäärien kasvu, perushintojen nousu sekä ferrokromituotannon edellisvuotisesta parantunut tulos. Jonkin verran heikompi maantieteellinen ja tuotejakauma vaimensi tulosparannusta. Voitto ennen veroja oli -143 miljoonaa euroa (2009: -479 milj. euroa).

Nettorahoituskulut vuonna 2010 olivat -50 milj. euroa (2009: -25 milj. euroa). Korkokuluja nostivat nettovelkojen suurempi määrä, kiinteäkorkoisen rahoituksen osuuden kasvu lainasalkussa sekä nostamattomien luottojärjestelyiden varauspalkkiot. Rahoituseriin sisältyy Okmetic Oy:n osakkeiden myynnistä saatu 8,5 milj. euron kertaluonteinen voitto. Tilikauden voitto oli -124 milj. euroa (2009: 336 milj. euron tappio) ja osakekohtainen tulos -0,68 euroa (2009: -1,86 euroa). Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2010 oli -2,1 % (2009: -11,7 %).

Pääomarakenne

Rahoitusasemaa kuvaavat tunnusluvut

Milj. EUR	2010	2009	2008
Korollinen nettovelka
Pitkäaikaiset korolliset velat	1 529	1 038	1 219
Lyhytaikaiset korolliset velat	980	703	581
Korolliset velat yhteensä	2 509	1 741	1 800
Korolliset varat	-672	-550	-714
Korollinen nettovelka	1 837	1 191	1 085
Oma pääoma	2 376	2 451	2 795
Oman pääoman tuotto, %	-5,1	-12,8	-6,2
Velkaantumisaste, %	77,3	48,6	38,8
Omavaraisuusaste, %	42,2	50,6	52,4
Liiketoiminnan nettorahavirta	-497	201	662
Nettokorot	38	22	55

Liiketoiminnan nettorahavirta vuonna 2010 oli negatiivinen, -497 milj. euroa (2009: 201 milj. euroa.) Käyttöpääoma kasvoi 476 milj. euroa toimitusmäärien ja metallien hintojen nousun myötä (2009: käyttöpääomasta vapautui 552 milj. euroa). Rahavarat olivat vuoden lopussa 150 milj. euroa (2009: 112 milj. euroa).

Vuoden 2010 aikana Outokummun korolliset nettovelat kasvoivat 647 milj. euroa ja olivat vuoden lopussa yhteensä 1 837 milj. euroa (31.12.2009: 1 191 milj. euroa). Outokummun velkaantumisaste oli vuoden lopussa 77,3 % (31.12.2009: 48,6 %), jonkin verran yli konsernin 75 %:n enimmäistavoitteen. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden 2010 lopussa 42,2 % (2009: 50,6 %).

Kesäkuussa Outokumpu laski liikkeeseen 250 milj. euron ja viiden vuoden kotimaisen joukkovelkakirjalainan. Varat käytetään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Joukkolaina on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Vuoden 2010 lopussa Outokummulla oli käytettävissään noin 1 miljardi euroa komittoituja valmiusluottoja. Komittoituihin valmiusluottoihin sisältyy kolmevuotinen 900 milj. euron syndikoitu luottojärjestely, joka allekirjoitettiin kesäkuussa 2009.

Investoinnit

Investoinnit
M ilj. EUR	2010	2009	2008
G eneral Stainless	73	129	332
S pecialty Stainless	69	93	170
M uu toiminta	19	26	45
K onserni	161	248	547
Po istot	235	214	206

Konsernin käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2010 olivat 161 milj. euroa (2009: 248 milj. euroa), ja ne käytettiin sekä ylläpitoon että meneillään olleisiin uusinvestointeihin. Suurimmat investoinnit liittyivät kvarttolevytuotantoon New Castlessa Yhdysvalloissa, uuteen hapon regenerointilaitokseen Avestassa Ruotsissa, uuteen palvelukeskukseen Kiinassa sekä ruostumattomien pitkien tuotteiden valmistukseen Sheffieldissä, Britanniassa.

Outokumpu avasi kesäkuussa palvelukeskuksen Kiinaan, maailman nopeimmin kasvaville ruostumattoman teräksen markkinoille. Kunshanin palvelukeskuksen vuotuinen kapasiteetti on noin

30 000 tonnia ruostumatonta terästä, ja sen palveluksessa on noin 50 henkilöä. Investoinnin kokonaisarvo oli noin 20 milj. euroa. Palvelukeskus tukee konsernin strategiaa laajentaa toimintoja Aasiassa sekä palvella loppukäyttäjiä ja projektiasiakkaita korkeamman jalostusasteen erikoistuotteilla. Outokummun tarjonta Kiinan markkinoilla koostuu pääasiassa erikoislaaduista – erityisesti duplexlaaduista – jotka on kehitetty vaativimpiin sovelluksiin energia-, petrokemia-, kuljetus- sekä sellu- ja paperiteollisuudessa.

Kesäkuussa avattiin myös uusi ruostumattomien tankojen ja betoniterästen tuotantolaitos Sheffieldissä, Britanniassa. Yksikkö laajentaa konsernin tuotevalikoimaa ja tarjoaa ruostumatonta betoniterästä suorina mittoina tai taivutettuina komponentteina ja valmistaa myös kylmävedettyjä tankoja. Outokumpu kykenee nyt palvelemaan pitkien tuotteiden asiakkaitaan täysin integroidulla tuotantoreitillä Sheffieldissä. Investoinnin arvo oli noin 10 milj. euroa.

Kesäkuussa päätettiin päivitetyn kannattavuusanalyysin perusteella investoida 440 milj. euroa Tornion ferrokromituotantokapasiteetin kaksinkertaistamiseen. Investoinnista päätettiin alun perin vuoden 2008 kesäkuussa, mutta sitä lykättiin myöhemmin. Investointi kaksinkertaistaa Tornion ferrokromituotannon 530 000 tonniin vuodessa. Laajennuksen avulla voidaan kattaa konsernin sisäinen tarve sekä myydä yli 200 000 tonnia ferrokromia vuodessa maailmanmarkkinoilla. Uuden tuotantokapasiteetin arvioidaan olevan valmiina 2013 ja täydessä kapasiteetissa vuonna 2015. Suurimmat investointimenot ajoittuvat vuosiin 2011 ja 2012. Vuoden 2010 loppuun mennessä projektiorganisaatio oli perustettu, yksityiskohtainen suunnittelu käynnistetty, ensimmäiset rakennustyöt aloitettu ja joitakin teknologia- ja laitesopimuksia allekirjoitettu.

Kesäkuussa päätettiin myös investoida 104 milj. euroa kvarttolevytuotantovalmiuksien ja -kapasiteetin kasvattamiseen Degerforsissa, Ruotsissa. Investointi vahvistaa Outokummun asemaa näiden paksujen, leveiden ja yksittäisvalssattujen levyjen johtavana tuottajana maailmassa, ja se kasvattaa Degerforsin vuotuista kvarttolevyjen tuotantokapasiteettia 40 000 tonnilla 150 000 tonniin. Suurin osa uudesta kapasiteetista on suunnitelmien mukaan käytettävissä vuonna 2014. Investoinnin maksu jakautuu viidelle vuodelle ajoittuen pääosin vuosiin 2012 ja 2013. Alustava projektityö aloitettiin vuonna 2010. Mukaan lukien New Castlessa Yhdysvalloissa jo valmistunut investointi konsernin vuotuinen kvarttolevyjen tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 000 tonniin.

Elokuussa valmistui kvarttolevyjen tuotantovalmiuksien ja -kapasiteetin nostamiseen tähtäävä investointiprojekti New Castlessa, Indianassa, Yhdysvalloissa. Tämä 45 milj. euron investointi kasvatti kyseisen tuotantolaitoksen tuotantokapasiteettia 20 000 tonnilla 70 000 tonniin.

Joulukuussa 2010 tehtiin päätös peruuttaa investointi konsernin erikoislaatujen tuotantokapasiteetin laajentamiseen Avestassa, koska tälle lisäkapasiteetille ei nähdä tarvetta keskipitkällä aikavälillä. Tästä kirjattiin 17 milj. euron arvonalennus vuonna 2010.

Konsernin käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan olevan noin 300 milj. euroa vuonna 2011. Tähän sisältyvät vuotuiset ylläpitoinvestoinnit ja meneillään olevat investointiprojektit, kuten Tornion ferrokromituotantokapasiteetin kaksinkertaistaminen sekä kvarttolevyjen tuotantovalmiuksien ja -kapasiteetin nostaminen Degerforsissa.

Operational Excellence -ohjelmat saatettu loppuun

Outokummun Operational Excellence -ohjelmat käynnistettiin vuonna 2005, ja aluksi niihin kuuluivat vain kaupallisen ja tuotannollisen erinomaisuuden ohjelmat. Ohjelmaa laajennettiin vuonna 2007 toimitusketjun hallinnan erinomaisuuden ohjelmalla. Vuonna 2010 toiminnallisen erinomaisuuden ohjelmista saatiin yhteensä 172 milj. euron hyödyt vuoteen 2005 verrattuna. Alkuperäistä 300 milj. euron tavoitetta ei saavutettu vuonna 2010 johtuen pääasiassa aikaisempia odotuksia alemmasta

kapasiteetin käyttöasteesta ja pienemmistä ruostumattoman teräksen toimitusmääristä. Operational Excellence -toiminnan merkittävä perusta on nyt luotu ja jatkuva kehitystyö keskittyy hyötyihin, joita saadaan jakamalla parhaita käytäntöjä ja vaalimalla jatkuvan parantamisen kulttuuria päivittäisessä työssä. Näin voidaan edelleen parantaa työturvallisuutta, asiakaspalvelua ja kustannustehokkuutta.

Outokummun strategisia painopistealueita tarkistettu

Outokummun strategiaa arvioitiin konsernin vuotuisessa strategiaprosessissa, ja sen tuloksena strateginen suunta pidettiin ennallaan. Outokummun visiona oleva "kiistaton ykkönen ruostumattomassa teräksessä" pysyi niin ikään muuttumattomana. Ykkösasema tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että yhtiö haluaa olla toimialan paras tuloksentekijä.

Painopisteisiin ja strategian toimeenpanoon tehtiin kuitenkin joitakin tarkennuksia. Tarkennetut painopistealueet keskittyvät nykyisten toimintojen suorituskyvyn parantamiseen (Tornio Worksin hyödyntäminen korkean volyymin tuotteissa, nopea siirtyminen erikoislaatuihin ja -tuotteisiin, erinomaisuus myynnissä, asiakaspalvelussa ja toiminnassa) sekä lisäpanostuksiin tulevan kasvun kehittämiseen (ferrokromituotannon kasvattaminen ja kasvu Euroopan ulkopuolella).

Fennovoiman ydinvoimahanke

Heinäkuun alussa eduskunta äänesti kahden uuden ydinvoimalan periaatepäätöksestä. Äänestys oli myönteinen Fennovoimalle, jossa Outokummulla on noin 10 %:n omistusosuus. Tämä merkitsee sitä, että kun uusi ydinvoimala on toiminnassa, konserni saa tyydytettyä noin kolmasosan tämänhetkisestä sähköntarpeestaan tuotantokustannuksilla vuodesta 2020 lähtien.

Henkilöstö ja ympäristö

Henkilöstö 12. 2010 2009 2008 eneral Stainless 4 029 3 753 3 938 pecialty Stainless 3 388 3 361 4 006 uu toiminta 687 640 684 onserni 8 104 7 754 8 628 31. G S M K

Vuonna 2010 konsernin palveluksessa oli keskimäärin 8 148 henkilöä (2009: 8 091) noin 30 maassa. Vuoden 2010 lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 8 104 (2009: 7 754). Henkilöstön nettokasvu vuonna 2010 oli 350 (2009: -874). Henkilöstökulut vuonna 2010 olivat 496 milj. euroa (2009: 453 milj. euroa, 2008: 530 milj. euroa).

Konserni tarjoaa henkilöstölleen monia kehitysmahdollisuuksia erilaisin menetelmin: nykyisessä tehtävässä kehittyminen tai siirtyminen uusiin haastaviin tehtäviin (työkierto); muilta oppiminen (mentorointi); yksilöiden tukeminen heidän potentiaalinsa saavuttamisessa (coaching); ja muodollisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen.

Suorituksen johtaminen tukee Outokummun strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoite- ja kehityskeskustelut ovat suorituksen johtamisprosessin tärkeä osa. Suurin osa henkilöstöstä osallistui tavoite- ja kehityskeskusteluun vuonna 2010. Outokummun tavoitteena on, että jokaisella työntekijällä on vuosittain vähintään yksi muodollinen tavoite- ja kehityskeskustelu. Vuonna 2010 76 % Outokummun kaikista työntekijöistä osallistui tavoite- ja kehityskeskusteluihin.

Outokumpu Personnel Forum (OPF) järjestettiin vuonna 2010 Willichissä, Saksassa. Vuoden 2010 foorumin painopisteenä oli työturvallisuus, mutta siellä keskusteltiin myös konsernin tarkistetusta

henkilöstöstrategiasta. Personnel Forumin nimittämä työvaliokunta kokoontui kuusi kertaa vuonna 2010.

Henkilöstötutkimus O'People järjestettiin kuudennen kerran vuonna 2010. Vastausaktiivisuus oli 69 % eli hieman alempi kuin edellisvuonna (2009: 72 %). O'People-yleisindeksi vuonna 2010 oli 665 (2009: 617) eli hieman korkeampi kuin tavoitteeksi asetettu 660.

Vuonna 2010 tapaturmatiheys (tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti) oli 4,7 (2009: 5,9) eli se ei yltänyt konsernin vuodelle 2010 asetettuun tavoitteeseen, alle 4. Neljännellä neljänneksellä se kuitenkin oli 3,0, mikä on uusi neljännesvuotuinen ennätys konsernitasolla. Vuonna 2010 ei sattunut vakavia tapaturmia. Vuodelle 2011 asetettu tavoite on alle 3,5.

Päästöt ilmakehään ja vesistöihin pysyivät sallituissa rajoissa ja tapahtuneet ylitykset olivat tilapäisiä, ne havaittiin ja ne aiheuttivat vain vähäisiä ympäristövaikutuksia. Outokumpu ei ole osallisena ympäristöasioita koskevissa merkittävissä oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä eikä sen tiedossa ole toteutuneita ympäristöriskejä, joilla olisi merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Päästökauppaan liittyvässä toiminnassa on noudatettu velvoitteita, sovittuja menettelyä ja rahoitusriskipolitiikkaa. EU:n päästökauppajärjestelmän alaiset kokonaispäästöt vuoden 2010 aikana olivat noin 795 000 tonnia (2009: 540 000 tonnia). Tärkein syy alhaisiin päästöihin vuonna 2009 oli ferrokromituotannon tilapäinen keskeyttäminen sekä ruostumattoman teräksen tuotannon supistaminen. Vuonna 2010 Outokumpu myi 500 000 päästöoikeutta 8 milj. eurolla (2009: 454 000 päästöoikeutta 6 milj. eurolla).

Outokumpu investoi energiansäästöprojektiin Tornio Worksissa. Yhteensä 50 erillistä kylmävalssaamon jäähdytysyksikköä korvataan uudella keskitetyllä jäähdytysjärjestelmällä. Tämän tuloksena vuotuinen energiankulutus vähenee 11 gigawatilla ja vastaavasti myös hiilidioksidipäästöt vähenevät.

Outokumpu osallistuu Tornioon perustettavan tuulipuiston toteuttamiseen. Tuulivoimatuotantoon keskittyvä Rajakiiri Oy on tehnyt päätöksen 30 megawatin tuulivoimapuiston rakentamisesta Röyttään Tornion tehdasalueen läheisyyteen. Outokumpu saa käyttöönsä noin 20 % tuotetusta energiasta. Uusi tuulivoimahanke täyttää noin 0,5 % Outokummun kokonaissähkön tarpeesta.

Ruostumattoman teräksen tuotantoa EU:ssa selvittäneen tutkimuksen ("The Life Cycle Inventory Study on Stainless Steel Production in the EU") mukaan Outokummun ruostumattomilla terästuotteilla on pienin hiilijalanjälki, noin 10-20 % pienempi kuin EU:n keskiarvo. Se on saavutettu parantamalla tuotantoprosesseja, optimoimalla kierrätysteräksen käyttöä sekä suosimalla sähkön hankinnassa vähähiilisiä energialähteitä. Edistääkseen kestävää kehitystä yhtiön toiminnassa Outokumpu julkisti uuden energia- ja ilmasto-ohjelman.Viimeisen kymmenen vuoden aikana Outokumpu on onnistunut vähentämään tuotettua terästonnia kohden laskettuja suoria hiilidioksidipäästöjä 25 %:lla. Outokummun tavoitteena on vielä 20 %:n vähennys vuoteen 2020 mennessä.

Vuonna 2010 Outokumpu sai toisen kerran Sustainable Asset Managementin (SAM) Sector Mover tunnustuksen suurimmasta suhteellisesta parannuksesta kestävässä kehityksessä terästoimialalla edellisvuoteen verrattuna. Outokumpu kuului vuonna 2010 myös DJSI Europe- ja World-indekseihin sekä Carbon Disclosure Leadership -indeksiin.

Outokumpu 100 vuotta

16.3.2010 tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Outokummusta Pohjois-Karjalassa löydettiin rikas kupariesiintymä. Tämä löytö johti myöhemmin Outokumpu Oy:n syntymiseen ja kaivosteollisuuden

voimakkaaseen kehittymiseen Suomessa. Kuluneiden vuosien aikana Outokumpu on kokenut merkittävän muutoksen kaivos- ja monimetalliyhtiöstä yhdeksi maailman johtavista ruostumattoman teräksen tuottajista.

Tutkimus ja kehitystoiminta

Outokumpu investoi 22 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan vuonna 2010 (2009: 19 milj. euroa ja 2008: 20 milj. euroa). Konsernin kaksi tutkimuskeskusta sijaitsevat Torniossa ja Avestassa, ja sen tutkimus- ja kehitysorganisaatiossa työskentelee lähes 200 ammattilaista. T&K-toimintaa harjoitetaan myös Outokummun tuotantolaitoksissa.

Outokummun T&K-toimintaan kuuluvat prosessien, tuotteiden ja sovellusten kehitys. Prosessien kehityksen tavoitteena on parantaa konsernin tuotantoprosessien energia- ja kustannustehokkuutta ja samalla varmistaa tuotteiden korkea ja tasainen laatu sekä vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia. Tuotekehityksen painopisteitä ovat kustannustehokkaat vähänikkeliset ja nikkelittömät ruostumattomat teräslaadut sekä korkeamman jalostusasteen erikoistuotteet, kuten erityisen korroosionkestävät, kuumuutta kestävät sekä erittäin lujat ruostumattomat teräslaadut. Muihin tärkeisiin T&K-alueisiin kuuluu sovellusten kehittäminen ja kattavan teknisen tuen tarjoaminen asiakkaille. Konsernin T&Ktoiminto tekee tiivistä yhteistyötä Outokummun kaupallisen organisaation kanssa ja toimii arvokkaan tiedon lähteenä materiaalin valintaa, ominaisuuksia ja valmistustekniikkoja koskevissa kysymyksissä. Outokummun T&K-henkilöstö osallistuu yhteishankkeisiin asiakkaiden tuotekehitystoimintojen kanssa. Outokummulla on myös laaja verkosto ulkopuolisia tutkimuskumppaneja, kuten yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Vuonna 2010 painopisteinä oli myös menetelmien kehittäminen T&K-toiminnan oman tehokkuuden parantamiseksi ja innovaatioiden hallinnan hanke, jolla pyrittiin parantamaan T&Ktoiminnan tuloksellisuutta.

Tornion tutkimuskeskuksessa keskityttiin tuotantoprosessien jatkuvaan parantamiseen ja nikkelittömien ferriittisten teräslaatujen kehittämiseen. Eräs tärkeä viimeaikainen kehitysaskel on Tornion hiljattain uudenaikaistetulla hehkutus-peittauslinjalla tuotettu kiiltopeitattu ferriittinen materiaali 2BB. 2BB:n pinnoitus on täydellinen vaihtoehto sovelluksiin, joissa edellytetään kiiltävää pintaa ja hyviä mekaanisia ominaisuuksia. Tyypillisiä 2BB:n sovelluskohteita on elintarviketeollisuudessa sekä arkkitehtuurissa ja rakennusteollisuudessa.

Avestan tutkimuskeskuksessa kehitetään ruostumattoman teräksen erikoislaatuja, kuten korkeaseosteisia korroosion- ja lämmönkestäviä laatuja ja lujia korroosionkestäviä duplex-teräksiä. Vuonna 2010 Outokumpu toi markkinoille uuden ruostumattoman duplex-teräslaadun, LDX 2404®:n, jonka mekaaninen lujuus on parempi kuin yleisimpien markkinoilla saatavana olevien duplex-terästen. LDX 2404® sopii hyvin käyttökohteisiin, joissa mekaanista lujuutta ja hyvää korroosionkestävyyttä voidaan hyödyntää – säiliöissä, maantie- ja rautatiekuljetuksissa, rakentamisessa sekä useissa teollisissa prosesseissa. Alhaisempi paino ja kevyemmät rakenteet merkitsevät kustannustehokkaita projekteja, joissa käytetään vähemmän materiaalia ja joissa on pienemmät kuljetus- ja ylläpitokustannukset sekä energiankulutus.

Outokummun tutkimus- ja kehitysorganisaatiolla on laaja ja syvällinen kokemus sekä osaaminen ruostumattoman teräksen ominaisuuksista ja käytöstä. Tätä tietoa hyödynnetään sekä sovellusten kehittämisessä että asiakkaille tarjottavassa teknisessä tuessa, jonka avulla asiakkaat voivat valita sopivimmat teräslaadut ja optimoida valmistusprosessejaan. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat kevyet rakenteet, joissa hyödynnetään ruostumattomien terästen lujuutta ja alhaisia elinkaarikustannuksia, sekä luonnonmukaiset energiaratkaisut ja puhtaan veden ratkaisut. Teknisen tuen osana elokuussa 2010 julkaistiin Outokumpu Welding Handbook -hitsauskäsikirjan ensimmäinen painos.

Riskit ja epävarmuustekijät

Outokumpu noudattaa toiminnassaan konsernin hallituksen hyväksymää riskienhallintapolitiikkaa. Politiikassa määritellään riskienhallinnan tavoitteet, lähestymistavat ja vastuualueet. Outokummun strategian tukemisen ohella riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, arvioida ja vähentää riskejä osakkeenomistajien, asiakkaiden, toimittajien, henkilöstön, velkojien ja muiden sidosryhmien näkökulmasta.

Outokumpu on määritellyt riskiksi minkä tahansa asian, joka voi haitata konsernin tavoitteiden saavuttamista. Riskit voivat siis olla konsernin nykyiseen tai tulevaan toimintaan liittyviä uhkia, epävarmuustekijöitä tai menetettyjä mahdollisuuksia.

Useimpien Outokummun liiketoimintayksikköjen johtoryhmissä pidettiin vuonna 2009 riskityöpajat, joissa paneuduttiin riskien tunnistamiseen, arviointiin ja lieventämiseen. Työtä jatkettiin vuonna 2010 useissa konsernin toiminnoissa, kuten konsernitason controller-toiminnossa sekä myynnissä ja markkinoinnissa.

Vuonna 2010 konsernissa ei sattunut merkittäviä omaisuusvahinkoja tai liiketoiminnan keskeytyksiä. Merkittävimmät vuonna 2010 toteutuneet riskit liittyivät ruostumattoman teräksen markkinoiden rakenteisiin, kun maailmantalouden taantuma ja konsernille tärkeiden valuuttojen haitallinen kurssikehitys jatkuivat. Kaikki nämä tekijät vaikuttivat haitallisesti Outokummun kannattavuuteen ja velkaantuneisuuteen.

Strategiset ja liiketoimintariskit

Tärkeimpiin strategisiin ja liiketoimintariskeihin kuuluvat ruostumattoman teräksen valmistuksen rakenteellinen ylikapasiteetti ja heikko markkinatilanne, kilpailu ruostumattoman teräksen markkinoilla, Outokummun toiminnan keskittyminen Euroopan markkinoille, Outokummun kyky toteuttaa strategiaansa sekä tuotantopanosten kustannusten nousuun liittyvä riski.

Kun vuonna 2009 maailmantalouden taantumalla oli ollut selvä negatiivinen vaikutus ruostumattoman teräksen kysyntään, markkinatilanne parani vuonna 2010 pysyen kuitenkin suhteellisen heikkona Outokummun päämarkkina-alueilla. Ruostumattoman teräksen kasvunäkymät ovat paremmat Aasiassa kuin Euroopassa, ja alueelle on rakennettu runsaasti uutta tuotantokapasiteettia. Näiden strategisten riskien lieventämiseksi Outokumpu tarkisti strategiaansa vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Strategiset painopisteet keskittyvät nyt nykyisten toimintojen suorituskyvyn parantamiseen sekä lisäpanostuksiin tulevan kasvun saavuttamiseksi. Vuonna 2010 konserni myös laajensi toimintaansa Kiinassa avaamalla uuden erikoislaatuihin ja -tuotteisiin keskittyvän nauha- ja levytuotteiden palvelukeskuksen Kunshaniin, Shanghaihin.

Outokumpu on kehittänyt systemaattisesti konsernin toimintaa erinomaisuuteen tähtäävien ohjelmien avulla, ja suuri joukko konsernin henkilöstöä on koulutettu toteuttamaan niihin liittyviä parannuksia yhtiön kaupallisessa ja tuotannollisessa toiminnassa. Vaikka tuotantopanosten kustannusten kasvuun liittyvät riskit koskivat pääasiassa raaka-aineiden ja sähkön hintaa, muutkin tuotantokustannukset, kuten polttoaineostot, rahtimaksut, palkat, metallurgisen koksin hinta sekä yleinen kulutustavaroiden hintataso, vaikuttavat tuotantopanoskustannuksiin. Näiden riskien lieventämiseksi Outokumpu on kehittänyt konsernin ostotoimintoa parantaakseen sekä ostoihin että logistiikkaan liittyvien kustannusten hallintaa. Raaka-aineissa tavoitellussa erinomaisuudessa saavutettiin edistystä myös yhtiön toimitusketjun hallintatoiminnon avulla.

Toiminnalliset riskit

Toiminnallisia riskejä ovat riittämättömät tai toimimattomat sisäiset prosessit, työntekijöiden toiminta, järjestelmät tai muut tapahtumat, kuten luonnonkatastrofit ja väärinkäytökset tai rikokset. Tällaiset riskit liittyvät usein tuotantotoimintaan, logistiikkaan, taloudellisiin prosesseihin, projekteihin tai informaatioteknologiaan, ja niiden toteutuminen voi johtaa henkilövahinkoihin, velvoitteisiin, omaisuuden menetykseen, liiketoiminnan keskeytymiseen tai ympäristöhaittoihin. Konsernin keskeisiä toiminnallisia riskejä ovat suuret tulipalot ja onnettomuudet, turvallisuusriskit, ympäristöriskit sekä henkilöstöön ja investointiprojekteihin liittyvät riskit.

Jotta tulipaloista mahdollisesti aiheutuvat omaisuusvahingot ja liiketoiminnan keskeytykset eräillä keskeisillä tuotantolaitoksilla pysyisivät mahdollisimman vähäisinä, Outokummulla on ohjelma systemaattiseen palo- ja muiden turvallisuusriskien arviointiin. Osa tämäntyyppisistä riskeistä on katettu vakuutuksilla. Viime vuoden aikana turvallisuus- ja palotarkastuksia suoritettiin noin kolmekymmentä omin voimin ja usein yhdessä vakuutusyhtiöiden ja vakuutusmeklarien teknisten asiantuntijoiden kanssa. Outokumpu jatkoi myös yritysturvallisuuden kehittämistä.

Outokumpu seuraa tiiviisti maailmanlaajuisen ja eurooppalaisen sääntelyn kehitystä, joka voisi vaikuttaa konsernin liiketoimintoihin. EU:n energia- ja ilmastopaketti saattaa vaikuttaa merkittävästi Euroopan sähkömarkkinoihin ja siten myös Outokummun liiketoimintaan, koska erityisesti ferrokromin tuotanto kuluttaa suuria määriä sähköä. Riski, että päästöoikeuksien korkea hinta nostaa sähkön markkinahintaa, on merkittävä, mutta Outokummun osuus Fennovoiman ydinvoimahankkeessa osaltaan lieventää sitä. Outokumpu pyrkii lieventämään kaikkia tällaisia ympäristöriskejä myös systemaattisella riskienhallinnalla, päästökauppakäytännöillä, ympäristöhankkeilla sekä proaktiivisella keskustelulla sidosryhmiensä ja ympäristölainsäädäntöön vaikuttavien tahojen kanssa.

Outokumpu pyrkii luomaan vahvan ja yhtenäisen hyviä suorituksia tavoittelevan yrityskulttuurin koko organisaatiossaan. Tällainen muutos vie yleensä aikaa, ja epäonnistuessaan se voi vaikuttaa konsernin kykyyn saavuttaa taloudellisia ja muita tavoitteitaan. Riskiä lievennetään muun muassa parantamalla tuottavuutta sekä kehittämällä konsernin henkilöstön johtamistaitoja. Vuonna 2010 Outokumpu keskittyi johtajuuden kehittämiseen sisäisillä ohjelmilla ja johtajuuteen liittyvällä koulutuksella.

Vuonna 2010 päätettiin käynnistää uudelleen projekti Outokummun ferrokromituotannon kaksinkertaistamiseksi Kemi-Tornion alueella. Lisäksi julkistettiin päätös investoida konsernin ruostumattomien kvarttolevyjen tuotantovalmiuksien ja kapasiteetin parantamiseen Degerforsissa, Ruotsissa. Näiden projektien epäonnistuminen tai viivästyminen vaikuttaisi haitallisesti strategian toteuttamiseen ja taloudellisten ja kasvutavoitteiden saavuttamiseen. Näitä riskejä hallitakseen Outokummulla on esimerkiksi yleiseen projektitukeen kohdennettuja resursseja.

Rahoitusriskit

Outokummun kannalta keskeiset rahoitusriskit ovat: nikkelin, molybdeenin ja polttoaineiden hintojen vaihtelevuus; euroon, Ruotsin kruunuun ja Yhdysvaltain dollariin liittyvät valuuttakurssiriskit; rahoitukselliseen liikkumavaraan liittyvät rajoitteet; tiettyyn lainasaamiseen liittyvät riskit; muut luottoriskit sekä maksuvalmiutta ja rahoituksen saatavuutta koskevat riskit. Vuonna 2010 konsernin rahoitusriskipolitiikka arvioitiin ja siihen tehtiin joitakin pieniä tarkistuksia esimerkiksi polttoainesuojauksiin liittyen.

Ruotsin kruunun vahvistuminen vuonna 2010 vaikutti jonkin verran negatiivisesti konsernin tulokseen ja velkaantumisasteeseen. Nikkelin ja molybdeenin hinnat nousivat vuoden aikana, mikä johti merkittävään käyttöpääoman kasvuun ja millä oli myös haitallinen vaikutus velkaantumisasteeseen. Taserakenteen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet kuten varastotasojen hallinnan tehostaminen nostettiin painopistealueeksi.

Vakuutettujen luottolimiittien saatavuus parani vuonna 2010, ja Outokummun altistuminen asiakkaiden luottoriskille väheni. Parannuksia saavutettiin myös erääntyneiden saatavien osuudessa.

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski otetaan huomioon pääomahallintaan liittyvissä päätöksissä ja tarvittaessa investointi- ja muissa liiketoimintapäätöksissä. Vuonna 2010 Outokumpu laski liikkeeseen 250 milj. euron joukkovelkakirjalainan. Vuoden lopussa 900 milj. euron syndikoitu luottojärjestely oli kokonaan nostamatta. Outokumpu pyrkii välttämään velan ehdoissa rahoituskovenantteja. Tästä periaatteesta huolimatta syndikoituun valmiusluottojärjestelyyn ja joihinkin muihin lainoihin on sisällytetty velkaantumisasteeseen sidottu rahoituskovenantti, jonka määrittely poikkeaa jonkin verran raportoidun velkaantumisasteen määrittelystä. Kovenantin mukaisen enimmäismäärän ja toteutuneen velkaantumisasteen välinen ero pieneni vuoden aikana, mutta oli vuoden lopussa edelleen kohtuullinen.

Vuonna 2010 Outokumpu suojasi osan ennustetusta kassavirrastaan liittyen Ruotsin liiketoimintaan ja jatkoi nikkeliriskin suojaamista vähentääkseen hinnan muutosten vaikutusta tulokseen. Outokumpu sopeutti myös korkopositiotaan päättäen jättää 250 milj. euron joukkolainan kiinteäkorkoiseksi.

Myytyä kupariliiketoimintaa koskevat siviilikanteet

Outokumpu on vuodesta 2004 lähtien ollut vastaamassa useisiin Yhdysvalloissa nostettuihin siviilikanteisiin, joissa vastaajina ovat olleet yhtiö itse sekä myytyyn kupariliiketoimintaan liittyneet yhtiöt Yhdysvalloissa. Viimeinen käynnissä oleva ryhmäkanne on Tennesseen osavaltion liittotuomioistuimessa nostettu ryhmäkanne teollisten kupariputkien ns. epäsuorien ostajien puolesta. Outokumpu katsoi kanteessa esitetyt väitteen perusteettomiksi mutta päätyi elokuussa 2010 kantajien kanssa sovitteluratkaisuun ja maksoi nimellisen korvauksen, minkä jälkeen liittovaltion tuomari hylkäsi kanteen.

Yhdysvalloissa on vireillä Memphisissä, Tennesseen osavaltion piirituomioistuimessa vuonna 2006 nostettu yksilökanne. Kantajan yksilöimätön vahingonkorvausvaade perustuu väitettyyn maailmanlaajuiseen hinta- ja markkinoidenjakokartelliin. Tuomioistuin hylkäsi kanteen vuonna 2007, ja tällä hetkellä vireillä on hylkäämispäätöstä koskeva muutoksenhakumenettely.

Lisäksi sama kantajaryhmä kuin Memphisin oikeudenkäynnissä on nostanut vuonna 2010 siviilikanteen Outokumpu Oyj:tä (sekä kahta muuta vastaajaryhmää) vastaan Iso-Britannian tuomioistuimessa. Kantajat väittävät kärsineensä kartellin seurauksena vahinkoa eri puolilla Eurooppaa, ja hakevat korvauksia kolmelta vastaajaryhmältä yhteisvastuullisesti tai vaihtoehtoisesti yhdessä ja erikseen. Kantajien lähtökohtainen korvausvaatimus väitetyistä vahingoista on suuruudeltaan n. 20 milj. puntaa ilman korkoa. Outokumpu aikoo riitauttaa asiassa Iso-Britannian tuomioistuimien toimivallan. Joka tapauksessa Outokumpu katsoo, että väitteet kartellin aiheuttamista vahingoista ovat perusteettomia ja tulee tarvittaessa puolustautumaan niitä vastaan oikeudenkäynnissä.

Näihin kanteisiin liittyen ei ole tehty varauksia.

Tullin tutkimukset liittyen Tornio Worksin Venäjän vientiin

Suomen Tulli käynnisti maaliskuussa 2007 rikostutkimuksen liittyen Outokummun Tornio Worksin Venäjän vientikäytäntöihin. Kaakkoissuomalaisessa huolintayrityksessä epäiltiin tehdyn virheellisiä ja/tai väärennettyjä kauppalaskuja ruostumattoman teräksen viennissä Venäjälle. Tullin esitutkinnassa selvitettiin Outokumpu Tornio Worksin mahdollista osuutta virheellisten ja/tai väärennettyjen kauppalaskujen tekemiseen kyseisessä huolintayrityksessä. Kesäkuussa 2009 Tulli sai esitutkintansa päätökseen ja saattoi asian syyttäjäviranomaisten syyteharkintaan. Syyteharkinta valmistui

marraskuussa 2010. Syyttäjä totesi Tullin esittämät epäilyt kirjanpitorikoksesta ja väärennyksestä aiheettomiksi.

Asia etenee kuitenkin oikeuteen, sillä Outokumpua ja konsernin palveluksessa olevaa 5 henkilöä vastaan on nostettu syytteet rahanpesusta liittyen Tornion tehtaan Venäjän vientikäytäntöihin vuosina 2004–2006. Syytteessä vaaditaan myös väitetyn rahanpesun kohteena olleen varallisuuden (syyttäjän arvion mukaan 69 000 – 13 714 000 euroa) tuomitsemista valtiolle. Outokumpu kiistää henkilöstönsä tai konserniyhtiönsä syyllistyneen epäiltyihin rikoksiin. Oikeudenkäynnin on määrä alkaa maaliskuussa 2011.

Organisaatiomuutos ja nimityksiä

Osa Outokummun johtoryhmän jäsenten vastuualueista muuttui 1.8.2010 alkaen.

Varatoimitusjohtaja Karri Kaitue vastaa nyt Tornio Works -liiketoimintayksiköstä, ja kyseisen yksikön johtaja Hannu Hautala raportoi Kaitueelle. Kaitueen aikaisemmalta vastuualueelta Lakiasiat ja teollisoikeudet siirtyivät toimitusjohtaja Juha Rantasen vastuulle ja jäljellä olevat messinkiliiketoiminnat talous- ja rahoitusjohtaja Esa Lagerin vastuulle.

Hannu Hautala aloitti huhtikuun alussa Tornio Worksin johtajana (Senior Vice President – Tornio Works). Kari Parvento aloitti huhtikuun alussa Outokumpu-konsernin myynnistä ja markkinoinnista vastaavana johtajana (Executive Vice President – Group Sales and Marketing) ja Outokumpukonsernin johtoryhmän jäsenenä. Huhtikuun alussa General Stainless -liiketoimintayksikön johtaja Pekka Erkkilä lopetti Outokumpu-konsernissa.

Tammikuussa 2011 ilmoitettiin Specialty Stainless -liiketoimintojen uudelleenorganisoimisesta 1.3.2011 alkaen. Uudet liiketoimintayksiköt Special Coil ja Special Plate tulevat korvaamaan entiset Special Coil & Plate ja Thin Strip -yksiköt. Special Coiliin kuuluvat litteiden tuotteiden tuotantoyksikkö Avestassa, Ruotsissa, sekä entinen Thin Stripin Nybyn yksikkö Ruotsissa. Special Plateen kuuluvat kvarttolevyyksiköt Degerforsissa, Ruotsissa ja New Castlessa, Yhdysvalloissa, levypalvelukeskus Degerforsissa sekä erikoislevy-yksikkö Willichissä, Saksassa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Arvopaperikeskuksen rekisterin mukaan Outokummun suurimmat osakkeenomistajat vuoden 2010 lopussa ryhmittäin olivat suomalaiset yhteisöt (35 %), ulkomaiset sijoittajat (19,9 %), suomalaiset julkisyhteisöt (19,6 %), suomalaiset kotitaloudet (15,7 %), suomalaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset (7,3 %) ja suomalaiset voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (2,7 %). Luettelo suurimmista osakkeenomistajista pidetään päivitettynä Outokummun verkkosivustossa osoitteessa: www.outokumpu.com

Osakkeenomistajat, joiden osuus Outokumpu Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä ylittää viisi prosenttia, ovat Suomen valtion omistama Solidium Oy (30,85 %) ja Kansaneläkelaitos (8,01 %).

Vuoden lopussa Outokummun osakkeen päätöskurssi oli 13,88 euroa (2009: 13,26 euroa), nousua 5 %. Vuonna 2010 keskikurssi oli 13,84 euroa (2009: 11,49 euroa), korkein kurssi 17,88 euroa (2009: 15,67 euroa) ja alin kurssi 12,03 euroa (2009: 7,72 euroa). Vuoden lopussa Outokumpu Oyj:n osakkeiden markkina-arvo oli 2 540 miljoonaa euroa (2009: 2 413 milj. euroa). Osakkeen vaihto vuonna 2010 oli hieman vähäisempi kuin vuonna 2009; vuoden aikana 331,4 milj. (2009: 355,1) Outokummun osaketta vaihdettiin Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä. Osakevaihdon arvo vuonna 2010 oli 4 586 milj. euroa (2009: 4 079 milj. euroa).

Vuoden lopussa Outokummun osakepääoma oli 311,1 milj. euroa, joka jakaantui 182 978 249 osakkeeseen. Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuonna 2010 oli 181 751 107. Outokumpu Oyj:llä oli 31.12.2010 hallussaan 1 040 888 omaa osaketta. Outokummun hallussa olevien omien osakkeiden osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 31.12.2010 oli 0,6 %.

Varsinainen yhtiökokous 2010

Varsinainen yhtiökokous päätti vuoden 2009 osingoksi 0,35 euroa osakkeelta, ja yhteensä 64 milj. euron osingot maksettiin 13.4.2010.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta. Osakkeita voidaan hankkia enintään 18 000 000 kappaletta, joka tällä hetkellä vastaa 9,89 % rekisteröidystä osakkeiden kokonaismäärästä. Outokumpu omistaa aikaisempien valtuutusten nojalla tällä hetkellä 1 040 888 omaa osaketta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Osakeannissa ja/tai erityisten oikeuksien perusteella voidaan antaa yhteensä enintään 18 000 000 uutta osaketta ja luovuttaa yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta. Valtuutus sisältää oikeuden päättää suunnatusta osakeannista. Valtuutukset ovat voimassa 12 kuukautta tai seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, kuitenkin enintään 31.5.2011 asti. Tähän mennessä valtuutuksia ei ole käytetty.

Yhtiökokous päätti myös, että Outokumpu Oyj tekee rahalahjoituksen Aalto-korkeakoulusäätiölle. Outokumpu-konsernin yhteiset rahalahjoitukset Aalto-korkeakoulusäätiölle vuonna 2010 ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien, kahdeksan. Evert Henkes, Ole Johansson, Victoire de Margerie, Anna Nilsson-Ehle, Jussi Pesonen, Leena Saarinen ja Anssi Soila valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Olli Vaartimo. Yhtiökokous valitsi uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi Ole Johanssonin ja varapuheenjohtajaksi Anssi Soilan. Yhtiökokous päätti myös asettaa osakkeenomistajien nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen kokoonpanoa ja hallituksen jäsenille maksettavia palkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle yhtiökokoukselle.

Outokumpu Oyj:n hallitus asetti järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan kaksi pysyvää valiokuntaa. Olli Vaartimo (puheenjohtaja), Anna Nilsson-Ehle, Victoire de Margerie ja Jussi Pesonen valittiin hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseniksi. Ole Johansson (puheenjohtaja), Evert Henkes, Leena Saarinen ja Anssi Soila valittiin hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi.

Yhtiön tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

Outokummun nimitysvaliokunta

Outokummun 30.3. 2010 kokoontunut varsinainen yhtiökokous päätti asettaa nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Varsinainen yhtiökokous päätti myös, että nimitysvaliokuntaan kuuluu Outokummun kolme suurinta arvo-osuusjärjestelmään 1.11. 2010 rekisteröityä osakkeenomistajaa, jotka suostuvat tehtävään.

Nimitysvaliokunta koostuu seuraavista kolmesta osakkeenomistajasta: Solidium Oy, Kansaneläkelaitos ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Nämä osuudenomistajat ovat nimittäneet edustajikseen

nimitysvaliokunnassa seuraavat henkilöt: Kari Järvinen, toimitusjohtaja (Solidium Oy); Liisa Hyssälä, pääjohtaja (Kansaneläkelaitos) ja Harri Sailas, toimitusjohtaja (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen). Outokummun hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson toimii nimitysvaliokunnan asiantuntijajäsenenä, ja nimitysvaliokunta valitsi jäsenistään Kari Järvisen puheenjohtajaksi. Nimitysvaliokunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään 1. 2. 2011.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Loppuvuoden 2010 vaimean markkinatilanteen jälkeen ruostumattoman teräksen standardilaatujen kysyntä alkoi piristyä vuodenvaihteen jälkeen. Nikkelin hinnan nousu on vaikuttanut jakelijoiden ostoihin, ja standardituotteiden toimitusajat ovat tällä hetkellä hieman pidemmät kuin tavanomaiset 6–8 viikkoa. Jakelijoiden varastojen arvioidaan olevan lähes normaalilla tasolla Euroopassa. Investointivetoisilla asiakastoimialoilla kysynnässä ei ole vielä tapahtunut merkittävää elpymistä.

Outokummun tilauskertymä on ollut rohkaiseva vuoden 2011 alusta lähtien. Vuoden 2010 lopussa tapahtuneen perushintojen laskun jälkeen Outokumpu on onnistunut korottamaan hintoja, mikä vaikuttaa keskihintoihin vasta ensimmäisen neljänneksen lopulla.

Tämänhetkisen tilauskertymän perusteella Outokumpu arvioi toimitusmäärien kasvavan 10–20 % vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2010 neljännestä neljänneksestä. Outokummun ensimmäisen neljänneksen liikevoiton arvioidaan olevan nollatasolla tai hieman positiivinen ja sisältävän jonkin verran raaka-aineisiin liittyviä varastovoittoja (tämänhetkisillä metallien hinnoilla laskettuna).

Hallituksen esitys voitonjaosta

Yhtiön hallitus on vahvistanut osinkopolitiikan, jonka mukaan maksettavien osinkojen määrä on suhdannekierron aikana vähintään kolmasosa yhtiön tilikausien voitoista, ja tavoitteena on maksaa osakkeenomistajille vakaata vuotuista osinkoa. Hallitus ottaa vuotuista osingonjakoesitystä tehdessään tuloskehityksen ohella huomioon myös konsernin investointi- ja kehittämistarpeet.

Hallitus esittää 23.3.2011 pidettävälle yhtiökokoukselle, että emoyhtiön jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta 0,25 euroa osakkeelta ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään voittovarojen tilille. Ehdotettu osingon irtoamispäivä on 25.3.2011, osingonmaksun täsmäytyspäivä 29.3.2011 ja osingonmaksupäivä 5.4.2011.

Tilinpäätöksen 31.12.2010 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 850 milj. euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia eikä ehdotettu osingonjako vaaranna yhtiön maksukykyä.

Espoossa 1.2.2011 Hallitus

Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman teräksen tuottajista, jonka visiona on olla alan kiistaton ykkönen. Useilla eri aloilla toimivat asiakkaamme ympäri maailmaa käyttävät ruostumatonta terästämme ja palvelujamme. Ruostumaton teräs on sataprosenttisesti kierrätettävä, erittäin luja ja pitkäikäinen materiaali, joka on kestävän tulevaisuuden tärkeimpiä rakennusaineita. Outokummun palveluksessa on noin 7 500 henkilöä yli 30 maassa. Pääkonttori sijaitsee Espoossa. Outokumpu on listattuna NASDAQ OMX Helsingissä. http://www.outokumpu.com

TILINPÄÄTÖSLYHENNELMÄ

Tuloslaskelma

Lyhennetty tuloslaskelma

	1.1. - 31.12. 1.1. - 31.12. 1.10. - 31.12. 1.10. - 31.12.
Milj. EUR	2010	2009	2010	2009
Liikevaihto	4 229	2 641	1 162	736
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-4 051	-2 796	-1 154	-694
Bruttokate	178	-154	8	42
Liiketoiminnan muut tuotot	45	28	8	11
Liiketoiminnan kulut	-279	-284	-78	-76
Liiketoiminnan muut kulut	-28	-32	-23	-8
Liikevoitto	-83	-441	-85	-31
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	-10	-13	5	-3
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot	16	16	4	4
Korkokulut	-53	-38	-16	-10
Markkinahintoihin liittyvät voitot ja tappiot	4	-2	2	2
Muut rahoitustuotot	13	5	11	1
Muut rahoituskulut	-29	-6	-7	-1
Voitto ennen veroja	-143	-479	-86	-38
Tuloverot	19	143	-5	32
Tilikauden voitto	-124	-336	-91	-6
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-123	-336	-91	-7
Määräysvallattomille omistajille	-0	-0	-0	0
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Osakekohtainen tulos, EUR	-0,68	-1,86	-0,50	-0,04
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	-0,68	-1,86	-0,50	-0,04
Laaja tuloslaskelma
		1.1. - 31.12. 1.1. - 31.12. 1.10. - 31.12. 1.10. - 31.12.
Milj. EUR	2010	2009	2010	2009
Tilikauden voitto	-124	-336	-91	-6
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot	26	29	8	3
Myytävissä olevat sijoitukset
Myytävissä olevien sijoitusten arvonmuutokset	49	34	18	9
Luokittelun muutoksesta johtuva
siirtäminen laajasta tuloksesta tulosvaikutteiseksi eräksi	-10	-	-10	-
Myytävissä oleviin sijoituksiin liittyvät verot	-8	-9	-4	-1
Rahavirran suojaukset
Rahavirran suojauksien arvonmuutokset	59	23	15	2
Luokittelun muutoksesta johtuva
siirtäminen laajasta tuloksesta tulosvaikutteiseksi eräksi	2	1	-1	1
Rahavirran suojauksiin liittyvät verot	-16	-6	-4	-1
Nettosijoitusten suojaukset
Nettosijoitusten suojausten arvonmuutokset	-	1	-	-
Nettosijoitusten suojauksiin liittyvät verot	-	-0	-	-
Osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen erät	-3	5	-1	-3
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen	99	77	21	11
Tilikauden laaja tulos	-24	-259	-70	5
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille	-24	-259 -1	-70	5 0

Lyhennetty tase

Milj. EUR	31.12.2010	31.12.2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	589	566
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2 054	2 099
Lainasaamiset ja muut korolliset varat	473	399
Muut saamiset	55	55
Laskennalliset verosaamiset	30	42
Pitkäaikaiset varat yhteensä	3 202	3 160
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	1 448	1 027
Lainasaamiset ja muut korolliset varat	49	39
Myyntisaamiset ja muut saamiset	785	513
Rahavarat	150	112
Lyhytaikaiset varat yhteensä	2 431	1 690
VARAT YHTEENSÄ	5 633	4 850
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	2 374	2 451
Määräysvallattomien omistajien osuus	2	0
Oma pääoma yhteensä	2 376	2 451
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	1 529	1 038
Laskennalliset verovelat	90	101
Eläkevelvoitteet	66	65
Varaukset	21	19
Ostovelat ja muut velat	3	1
Pitkäaikaiset velat yhteensä	1 709	1 224
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	980	703
Varaukset	19	26
Ostovelat ja muut velat	550	446
Lyhytaikaiset velat yhteensä	1 549	1 176

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 5 633 4 850

Laskelma oman pääoman muutoksista

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osake	Ylikurssi	Muut	Arvon	Omat	Kumula	Kertyneet	Määräys	Oma
	pääoma	rahasto	rahastot	muutos	osakkeet	tiiviset	voittovarat	vallattomien	pääoma
				rahasto		muunto		omistajien	yhteensä
Milj. EUR						erot		osuus
Oma pääoma 1.1.2009	308	702	15	-28	-27	-138	1 961	1	2 795
Tilikauden laaja tulos	-	-	-	50	-	28	-336	-0	-259
Siirrot oman pääoman erien välillä	-	-	-0	-	-	-	0	-	-
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-90	-	-90
Osakeperusteiset maksut	-	-	-	-	2	-	-1	-	1
Toteutetut osakeoptiot	1	3	-	-	-	-	-	-	4
Oma pääoma 31.12.2009	309	706	15	22	-25	-110	1 534	0	2 451
Tilikauden laaja tulos	-	-	-	78	-	21	-124	1	-24
Siirrot oman pääoman erien välillä	-	-	-8	-	-	-	8	-	-
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-64	-	-64
Osakeperusteiset maksut	-	-	-	-	-	-	2	-	2
Toteutetut osakeoptiot	2	8	-	-	-	-	-	-	10
Muu muutos	-	-	-	-	-	-	-	1	1
Oma pääoma 31.12.2010	311	713	7	100	-25	-89	1 356	2	2 376

Lyhennetty rahavirtalaskelma

	1.1. - 31.12.	1.1. - 31.12. 1.10. - 31.12. 1.10. - 31.12.
Milj. EUR	2010	2009	2010	2009
Tilikauden voitto	-124	-336	-91	-6
Oikaisuerät
Poistot	235	214	61	56
Arvonalentumiset	20	15	20	-
Muut ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut	-112	-234	-18	-17
Käyttöpääoman muutos	-476	552	44	-150
Saadut osingot	2	3	-	0
Saadut korot	2	7	1	4
Maksetut korot	-42	-57	-8	-8
Maksetut verot	-2	36	9	10
Liiketoiminnan nettorahavirta	-497	201	18	-111
Investoinnit	-173	-235	-47	-59
Omaisuuden myynti	24	17	6	5
Muu investointien rahavirta	1	-2	0	-2
Investointien nettorahavirta	-147	-219	-41	-57
Rahavirta ennen rahoitusta	-645	-18	-23	-168
Toteutetut osakeoptiot	10	4	0	0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	695	130	-	70
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-188	-350	-77	-42
Lyhytaikaisten lainojen muutos	209	212	90	42
Maksetut osingot	-64	-90	-	-
Muu rahoitusomaisuuden myynti	16	0	16	-0
Muu rahoituksen rahavirta	-1	-1	-0	-2
Rahoituksen nettorahavirta	677	-97	29	68
Rahavarojen nettomuutos	32	-115	6	-99
Rahavarat tilikauden alussa	112	224	142	210
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	6	3	2	1
Rahavarojen nettomuutos	32	-115	6	-99
Rahavarat tilikauden lopussa	150	112	150	112

Konsernin tunnusluvut

	1.1. - 31.12.	1.1. - 31.12.
Milj. EUR	2010	2009
Liikevaihto	4 229	2 641
Liikevoitto	-83	-441
Liikevoittoprosentti	-2,0	-16,7
EBITDA	172	-212,0
Sijoitetun pääoman tuotto, %	-2,1	-11,7
Oman pääoman tuotto, %	-5,1	-12,8
Pitkäaikaiset korolliset velat	1 488	997
Lyhytaikaiset korolliset velat	930	651
Muut korolliset velat	16	7
Johdannaisinstrumentit	23	63
Osuudet osakkuusyhtiöissä	-148	-154
Myytävissä olevat sijoitukset	-154	-112
Muut korolliset saamiset	-169	-149
Rahavarat	-150	-112
Korollinen nettovelka kauden lopussa	1 837	1 191
Sijoitettu pääoma kauden lopussa	4 213	3 642
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %	42,2	50,6
Velkaantumisaste kauden lopussa, %	77,3	48,6
Osakekohtainen tulos, EUR	-0,68	-1,86
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl 1)	181 751	180 826
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, EUR	-0,68	-1,86
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen
lukumäärä, 1 000 kpl 1)	181 762	180 970
Oma pääoma/osake kauden lopussa, EUR	13,05	13,54
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl 1)	181 937	180 970
Investoinnit käyttöomaisuuteen	161	248
Poistot	235	214
Toimitukset, 1 000 tonnia	1 315	1 030
Henkilöstö keskimäärin	8 148	8 091

1) Tunnusluvusta on vähennetty hankitut omat osakkeet.

VUOSITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETOJA

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34:n (Osavuosikatsaukset) mukaisesti. Tiedotteessa on noudatettu samoja laadintaperiaatteita kuin vuoden 2009 tilinpäätöksessä, paitsi niiden IFRS-standardimuutosten osalta, jotka ovat tulleet voimaan vuoden 2010 alusta. Merkittävimmät muutokset liittyvät seuraaviin standardeihin:

• IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen
• IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös

Voimaan tulleilla standardimuutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta tilinpäätöksen tietoihin.

Kaikki tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Arvioiden käyttö

Osavuosikatsauksen laadinta IFRS:n mukaan edellyttää sellaisten arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Laskenta-arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, mm. määritettäessä tiettyjen omaisuuserien realisoitavuutta, aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellisia pitoaikoja, tuloveroja, varauksia, eläkevastuita sekä liikearvojen ja muiden erien arvonalentumisia. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat osavuosikatsauksessa käytetyistä arvioista.

250 milj. euron joukkovelkakirjalaina

Outokumpu Oyj laski kesäkuussa liikkeeseen 250 milj. euron ja viiden vuoden kotimaisen joukkovelkakirjalainan, jonka kuponkikorko on 5,125 prosenttia. Joukkovelkakirjalaina listattiin NASDAQ OMX Helsinkiin 14.7.2010. Laina parantaa Outokummun velkasalkun rakennetta, ja lainasta saatavat varat käytetään yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin.

Osakkeet ja osakepääoma

Outokumpu Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 182 978 249 ja osakepääoma 311,1 milj. euroa 31.12.2010. Outokumpu Oyj:llä oli 31.12.2010 hallussaan 1 040 888 omaa osaketta. Outokummun hallussa olevien omien osakkeiden osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 31.12.2010 oli 0,6 %.

Outokummulla on johdon optio-ohjelma. Optio-oikeuksia on jaettu osana konsernin kannustusjärjestelmiä Outokumpu-konsernin avainhenkilöille. Optio-ohjelma käsittää kolme osaa 2003A, 2003B ja 2003C. 31.12.2010 mennessä yhteensä 650 881 Outokumpu Oyj:n osaketta oli merkitty 2003A-optio-oikeuksilla, yhteensä 1 016 813 Outokumpu Oyj:n osaketta oli merkitty 2003B-optio-oikeuksilla ja yhteensä 60 000 Outokumpu Oyj:n osaketta oli merkitty 2003C-optio-oikeuksilla. 31.12.2010 vain 2003C-optio-oikeuksilla oli merkintäaikaa jäljellä ja näillä jäljellä olevilla 2003C-optio-oikeuksilla voidaan merkitä 40 500 Outokummun osaketta. Optio-ohjelman ehtojen mukaisesti osingoilla korjattu osakkeen merkintähinta 31.12.2010 2003C-optioilla oli 10,09 euroa osakkeelta. Outokumpu Oyj:n osakepääoma voi optio-oikeuksilla tehtävien merkintöjen seurauksena nousta enintään 68 850 eurolla ja osakkeiden lukumäärä enintään 40 500 osakkeella. Optioiden perusteella merkittävissä olevat osakkeet vastaavat 0,0 % yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä.

Outokummulla on lisäksi kaksi osakepalkkiojärjestelmää vuosille 2006–2010 ja 2009–2013 osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmän 2006–2010 toinen ansaintakausi päättyi 31.12.2009. Ansaintakauden ehdoiksi asetettuja minimitavoitteita ei saavutettu, joten osakepalkkiojärjestelmän osallistujat eivät ole oikeutettuja palkkioon.

Outokummun hallitus vahvisti 2.2.2010 osakepalkkiojärjestelmän 2009–2013 toisen ansaintajakson (2010–2012) piiriin kuuluvaksi yhteensä 134 henkilöä. 14.12.2010 134 henkilöä hyväksyttiin kolmannen ansaintajakson (2011– 2013) piiriin kuuluvaksi. Palkkion määrä määritetään ja maksetaan osallistujille asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintakauden viimeisen vuoden tilinpäätöksen valmistuttua. Mikäli osakepalkkiojärjestelmien piiriin kuuluvat henkilöt saisivat enimmäispalkkioiden mukaisen määrän yhtiön

osakkeita (tällä hetkellä yhteensä 1 459 780 osaketta), heidän omistukseensa siirtyisi 0,8 % yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Tarkempia tietoja johdon optiojärjestelmästä ja osakepalkkiojärjestelmistä on löydettävissä Outokummun internetsivuilta www.outokumpu.com.

Myydyt ja myytävinä olevat toiminnot

Brass-liiketoiminta, joka on aikaisemmin ollut luokiteltuna myydyiksi ja myytävänä oleviksi toiminnoiksi IFRS 5 standardin mukaisesti, on vuonna 2010 uudelleenluokiteltu konsernin muuhun toimintaan. Uudelleenluokittelu on tehty, koska liiketoiminta on konsernissa kooltaan pieni – toimintoihin kuuluu kaksi messinkitankoja valmistavaa yksikköä Ruotsissa ja Hollannissa, jotka työllistävät noin 150 henkilöä.

Uudelleenluokittelun jälkeen Outokumpu ei enää esitä jatkuvia toimintoja ja myytävänä olevia toimintoja erikseen taloudellisessa raportoinnissaan. Vuoden 2009 taloudelliset vertailutiedot on oikaistu tämän mukaisesti. Taloudelliset vertailutiedot vuotta 2009 edeltävältä ajalta on oikaistu ainoastaan jäljellä olevien Brass-toimintojen osalta.

Liikevoittoon sisältyvät merkittävät kertaluonteiset erät
	1.1. - 31.12.	1.1. - 31.12.
Milj. EUR	2010	2009
Avestan laajennusinvestoinnin alaskirjaus	-17	-15
Henkilöstön irtisanomisvaraus	-	-5
	-17	-20
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät merkittävät kertaluonteiset erät
	1.1. - 31.12.	1.1. - 31.12.
Milj. EUR	2010	2009
Okmeticin osakkeiden myyntivoitto	9	-
	9	-
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
	1.1. - 31.12.	1.1. - 31.12.
Milj. EUR	2010	2009
Hankintameno tilikauden alussa	4 325	4 034
Muuntoerot	179	70
Lisäykset	144	249
Vähennykset	-40	-23
Uudelleenryhmittelyt	-39	-4
Hankintameno tilikauden lopussa	4 569	4 325
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden alussa	-2 226	-2 005
Muuntoerot	-98	-38
Vähennykset	32	20
Uudelleenryhmittelyt	-0	0
Tilikauden poistot	-202	-188
Arvonalentumiset	-20	-15
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset tilikauden lopussa	-2 515	-2 226
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	2 054	2 099
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa	2 099	2 029
Vastuusitoumukset
Milj. EUR	31.12.2010	31.12.2009
Annetut pantit
Kiinnitykset maa-alueisiin	209	185
Muut pantit	12	1
Annetut takaukset
Tytäryhtiöiden puolesta kaupallisten sitoumusten vakuudeksi	37	22
Osakkuusyhtiöiden puolesta rahoituksen vakuudeksi	1	1
Muut vastuut	45	53
Vuokravastuut	79	62

Konsernin taseen ulkopuoliset investointisitoumukset 31.12.2010 olivat 125 milj. euroa (31.12.2009: 62 milj. euroa).

Lähipiiritapahtumat

Outokummun omistusosuus Outokumpu Industriunderhåll AB:ssa (aikaisemmin ABB Industriunderhåll AB) kasvoi 49 %:sta 51 %:iin 1.3.2010, ja tästä lähtien yhtiö on yhdistelty tytäryhtiönä. Määräysvallattomien omistajien osuus on erotettu tuloksesta ja esitetty omana eränään konsernin omassa pääomassa. Omistuksen 2 % muutoksen hankintahinta oli 22 000 euroa.

31.12.2010 merkittävät jäljellä olevat lähipiiritapahtumat koostuivat 7 milj. euron lainasaamisista osakkuusyhtiöiltä (31.12.2009: 11 milj. euroa).

Konserninjohto Outokumpu Oyj

Johdannaissopimusten käyvät arvot ja nimellismäärät

	31.12.	31.12.	31.12.	31.12.	31.12.	31.12.
	2010	2010	2010	2009	2010	2009
	Positiiviset	Negatiiviset	Käyvät	Käyvät	Nimellis-	Nimellis
Milj. EUR	käyvät arvot	käyvät arvot	nettoarvot	nettoarvot	määrät	määrät
Valuutta- ja korkojohdannaiset
Valuuttatermiinit	42	24	18	-42	2 032	1 784
Koronvaihtosopimukset	-	2	-2	-3	107	199
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	-	37	-37	-8	228	212
Valuuttaoptiot, ostetut	-	-	-	1	-	30
Valuuttaoptiot, myydyt	-	-	-	-0	-	31
Korko-optiot, ostetut	1	-	1	2	89	78
Korko-optiot, myydyt	-	2	-2	-2	89	78
					Tonnia	Tonnia
Metallijohdannaiset
Nikkelioptiot, ostetut	1	-	1	2	3 120	13 290
Nikkelioptiot, myydyt	-	3	-3	-4	3 120	13 290
Nikkelitermiinit ja -futuurit	-	1	-1	-	852	-
Molybdeenitermiinit ja -futuurit	-	0	-0	-	100	-
Kuparitermiinit ja -futuurit	1	1	-1	-0	2 325	1 275
Sinkkitermiinit ja -futuurit	0	0	0	-0	1 425	400
Päästöoikeusjohdannaiset	0	0	0	0	353 000	404 000
					TWh	TWh
Sähköjohdannaiset	6	4	2	-8	1,0	0,8
	51	74	-23	-63

Segmentti-informaatio

General Stainless

Milj. EUR	I/09	II/09	III/09	IV/09	2009	I/10	II/10	III/10	IV/10	2010
Liikevaihto	476	501	496	592	2 065	754	962	860	926	3 503
josta Tornio Works	270	300	303	420	1 292	481	653	565	635	2 334
Liikevoitto	-157	-52	-38	-12	-259	-2	75	-52	-6	14
josta Tornio Works	-129	-33	-44	22	-183	-7	63	-36	8	2 9
Sidottu pääoma kauden lopussa	2 390	2 379	2 355	2 421	2 421	2 484	2 718	2 819	2 763	2 763
Henkilöstö keskimäärin	3 917	3 848	3 820	3 752	3 834	3 780	4 278	4 214	4 007	4 070
Päätuotteiden toimitukset (1 000 tonnia)
Kylmävalssatut tuotteet	114	132	112	128	486	151	160	151	154	615
Kirkkaat kuumanauhat	57	64	64	62	248	84	74	64	76	299
Puolituotteet	39	51	45	61	196	70	76	67	56	268
Divisioonan toimitukset yhteensä	210	248	221	250	929	304	309	282	286	1 181
Specialty Stainless
Milj. EUR	I/09	II/09	III/09	IV/09	2009	I/10	II/10	III/10	IV/10	2010
Liikevaihto	371	278	258	332	1 239	367	469	397	477	1 710
Liikevoitto	-82	-37	-21	-10	-149	-21	22	-14	-62	-76
Sidottu pääoma kauden lopussa	1 007	906	965	1 035	1 035	1 109	1 245	1 247	1 277	1 277
Henkilöstö keskimäärin	3 892	3 656	3 433	3 372	3 588	3 319	3 412	3 517	3 394	3 410
Päätuotteiden toimitukset (1 000 tonnia)
Kylmävalssatut tuotteet	25	19	19	24	86	35	36	26	36	133
Kirkkaat kuumanauhat	23	25	21	24	92	30	34	26	34	124
Kvarttolevyt	20	19	15	18	71	21	22	21	22	87
Putkituotteet	14	12	10	11	47	12	12	10	10	43
Pitkät tuotteet	9	8	10	10	38	13	14	14	14	55
Divisioonan toimitukset yhteensä	92	82	75	87	335	111	119	98	116	443
Muu toiminta
Milj. EUR	I/09	II/09	III/09	IV/09	2009	I/10	II/10	III/10	IV/10	2010
Liikevaihto	75	64	64	70	273	102	100	99	99	401
Liikevoitto	-12	-6	-5	-11	-34	2	-14	10	-13	-15
Sidottu pääoma kauden lopussa	116	257	240	250	250	184	299	249	250	250
Henkilöstö keskimäärin	679	675	671	647	668	653	667	669	683	668

Tuloslaskelma neljänneksittäin

Milj. EUR	I/09	II/09	III/09	IV/09	2009	I/10	II/10	III/10	IV/10	2010
Liikevaihto
General Stainless	476	501	496	592	2 065	754	962	860	926	3 503
josta segmenttien välinen osuus	97	100	107	117	421	138	214	189	160	702
Specialty Stainless	371	278	258	332	1 239	367	469	397	477	1 710
josta segmenttien välinen osuus	75	67	64	87	293	91	122	86	118	417
Muu toiminta	75	64	64	70	273	102	100	99	99	401
josta segmenttien välinen osuus	61	52	52	55	221	65	70	67	62	265
Sisäinen myynti	-233	-220	-224	-259	-935	-295	-407	-342	-340	-1 384
Liikevaihto yhteensä	688	623	595	736	2 641	929	1 125	1 014	1 162	4 229
Liikevoitto
General Stainless	-157	-52	-38	-12	-259	-2	75	-52	-6	14
Specialty Stainless	-82	-37	-21	-10	-149	-21	22	-14	-62	-76
Muu toiminta	-12	-6	-5	-11	-34	2	-14	10	-13	-15
Sisäiset erät	2	-0	-3	2	1	-1	-10	8	-4	-7
Liikevoitto yhteensä	-249	-96	-66	-31	-441	-21	72	-49	-85	-83
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	-3	-1	-6	-3	-13	-7	-2	-5	5	- 10
Rahoitustuotot ja -kulut	0	-11	-11	-4	-25	-4	-6	-34	-6	-50
Voitto ennen veroja	-251	-107	-82	-38	-479	-32	64	-88	-86	-143
Tuloverot	64	20	26	32	143	12	-20	32	-5	19
Tilikauden voitto	-187	-87	-56	-6	-336	-21	44	-56	-91	-124
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-187	-87	-55	-7	-336	-21	44	-56	-91	-123
Määräysvallattomille omistajille	-0	-0	-0	0	-0	-0	0	-0	-0	-0
Liikevoittoon sisältyvät merkittävät kertaluonteiset erät
Milj. EUR	I/09	II/09	III/09	IV/09	2009	I/10	II/10	III/10	IV/10	2010
Specialty Stainless
Avestan laajennusinvestoinnin alaskirjaus	-	-	-15	-	-15	-	-	-	-17	-17
Henkilöstön irtisanomisvaraus	-5	-	-	-	-5	-	-	-	-	-
	-5	-	-15	-	-20	-	-	-	-17	-17
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät merkittävät kertaluonteiset erät
Milj. EUR	I/09	II/09	III/09	IV/09	2009	I/10	II/10	III/10	IV/10	2010
Okmeticin osakkeiden myyntivoitto	-	-	-	-	-	-	-	-	9	9
	-	-	-	-	-	-	-	-	9	9

Tunnusluvut neljänneksittäin

Milj. EUR	I/09	II/09	III/09	IV/09	I/10	II/10	III/10	IV/10
Liikevaihto	688	623	595	736	929	1 125	1 014	1 162
Liikevoitto	-249	-96	-66	-31	-21	72	-49	-85
Liikevoittoprosentti	-36,2	-15,4	-11,0	-4,2	-2,3	6,4	-4,8	-7,3
EBITDA	-197	-43	2	26	35	129	12	-4
Sijoitetun pääoman tuotto, %	-27,4	-11,3	-7,6	-3,5	-2,3	7,3	-4,6	-8,0
Oman pääoman tuotto, %	-28,0	-13,8	-9,0	-1,0	-3,4	7,2	-9,1	-15,1
Sijoitettu pääoma kauden lopussa	3 382	3 426	3 464	3 642	3 719	4 187	4 275	4 213
Korollinen nettovelka kauden lopussa	831	929	1 018	1 191	1 302	1 696	1 831	1 837
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %	51,3	52,2	50,8	50,6	47,3	43,6	42,8	42,2
Velkaantumisaste kauden lopussa, %	32,6	37,2	41,6	48,6	53,9	68,1	74,9	77,3
Osakekohtainen tulos, EUR	-1,04	-0,48	-0,31	-0,04	-0,11	0,24	-0,31	-0,50
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl 1)	180 413	180 955	180 963	180 963	181 245	181 907	181 917	181 926
Oma pääoma/osake kauden lopussa, EUR	14,09	13,79	13,51	13,54	13,28	13,68	13,43	13,05
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl 1)	180 953	180 963	180 963	180 970	181 897	181 915	181 917	181 937
Investoinnit käyttöomaisuuteen	63	46	56	83	28	45	40	48
Poistot	52	53	53	56	56	57	61	61
Toimitukset, 1 000 tonnia	247	268	238	277	333	339	307	336
Henkilöstö keskimäärin	8 488	8 180	7 923	7 771	7 752	8 357	8 401	8 083

1) Tunnusluvusta on vähennetty hankitut omat osakkeet.

Tunnuslukujen laskentaperusteet

=	Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia
=	Oma pääoma + korollinen nettovelka
=	Sijoitettu pääoma + nettoverovelka
=	Tilikauden voitto × 100 Oma pääoma (kauden keskiarvo)
=	Liikevoitto × 100 Sijoitettu pääoma (kauden keskiarvo)
=	Korolliset velat – korolliset varat
=	Oma pääoma × 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot
=	Korollinen nettovelka × 100 Oma pääoma
=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana
=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
		Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa