Outokumpu Oyj — Earnings Release 2011

Oct 20, 2011

20.10.2011 klo 9.00

OUTOKUMMUN KOLMAS NELJÄNNES 2011 – KANNATTAVUUS HEIKKO KAUSIVAIHTELUSTA JOHTUEN, HUOMATTAVA PARANNUS KASSAVIRRASSA

Kolmas neljännes 2011 lyhyesti

• Operatiivinen tulos noin -15 milj. euroa (II/2011: -5 milj. euroa).
• Liiketappio -53 milj. euroa (II/2011: -169 milj. euroa), sisältää raaka-aineisiin liittyviä varastotappioita noin -38 milj. euroa (II/2011: noin -26 milj. euroa), ei kertaluonteisia eriä (II/2011: -138 milj. euroa).
• Nettorahoituserissä on raportoitu 77 milj. euron rahoituskulu Talvivaara Sotkamon osakkeiden arvostuksesta käypään arvoon.
• Erittäin vahva liiketoiminnan kassavirta 282 milj. euroa (II/2011: -66 milj. euroa).
• Toimitukset 340 000 tonnia (II/2011: 348 000 tonnia).
• Muutoksia organisaatiossa ja johtoryhmässä, työpaikkojen vähennyksiä suunnitellaan.

Konsernin tunnusluvut

		III/11	II/11	III/10	2010
Liikevaihto	Milj. EUR	1 231	1 281	1 014	4 229
EBITDA	Milj. EUR	4	-4	12	172
Liikevoitto	Milj. EUR	-53	-169	-49	-83
ilman kertaluonteisia eriä	Milj. EUR	-53	-31	-49	-66
operatiivinen tulos 1)	Milj. EUR	-15	-5	-10	-91
Voitto ennen veroja	Milj. EUR	-157	21	-88	-143
ilman kertaluonteisia eriä	Milj. EUR	-157	-70	-88	-135
Tilikauden voitto	Milj. EUR	-135	50	-56	-124
ilman kertaluonteisia eriä	Milj. EUR	-135	-33	-56	-115
Osakekohtainen tulos	EUR	-0,74	0,28	-0,31	-0,68
ilman kertaluonteisia eriä	EUR	-0,74	-0,18	-0,31	-0,63
Sijoitetun pääoman tuotto	%	-5,3	-16,1	-4,6	-2,1
ilman kertaluonteisia eriä	%	-5,3	-2,9	-4,6	-1,7
Liiketoiminnan nettorahavirta	Milj. EUR	282	-66	-111	-497
Investoinnit käyttöomaisuuteen	Milj. EUR	67	50	40	161
Korollinen nettovelka kauden lopussa	Milj. EUR	1 730	1 885	1 831	1 837
Velkaantumisaste kauden lopussa	%	79,7	82,0	74,9	77,3
Ruostumattoman teräksen toimitukset	1 000 tonnia	340	348	307	1 315
Ruostumattoman teräksen perushinta 2)	EUR/tonni	1 150	1 223	1 245	1 252
Henkilöstö kauden lopussa 3)		8 421	9 474	8 370	8 431

1) Liikevoitto ilman raaka-aineisiin liittyviä varastovoittoja ja -tappioita sekä kertaluonteisia eriä.

2) Ruostumaton teräs: CRU - Saksan perushinta (2 mm cold rolled 304 sheet).

3) Henkilöstö raportoitu työsuhteessa olevan henkilömäärän mukaan, 31.12.2010 asti esitetty suhteutettuna työaikaan (FTE). Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

Outokumpu Oyj Konserninjohto

Riihitontuntie 7 B, PL 140, 02201 Espoo Puh. +358 9 4211, faksi +358 9 421 3888, www.outokumpu.com Kotipaikka Espoo, y-tunnus 0215254-2, VAT FI02152542

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Ruostumattoman teräksen peruslaatujen kysyntä Euroopassa vaimeni kesän aikana kausivaihtelusta johtuen. Kesän jälkeen maailmantalouden epävarmuus ja metallien hintojen lasku ovat heikentäneet ruostumattoman teräksen kysyntää. Jakelijat ovat tällä hetkellä varovaisia tilausten tekemisessä. Jakelijoiden varastot ovat normaalia alemmalla tasolla. Standardituotteiden toimitusajat ovat edelleen 6–8 viikkoa.

Ruostumattoman teräksen heikentyneen kysynnän takia Outokumpu odottaa ruostumattoman teräksen toimitusmääriensä jäävän vuoden 2011 neljännellä neljänneksellä pienemmiksi kuin kolmannella neljänneksellä. Ruostumattoman teräksen markkinatilanteen heikkenemisen myötä perushinnat laskivat kolmannen neljänneksen loppua kohti, mutta näyttävät tällä hetkellä vakiintuneen. Outokumpu odottaa keskimääräisten perushintojensa olevan neljännellä neljänneksellä jonkin verran alemmat kuin kolmannella neljänneksellä keskimäärin.

Toimitusmäärien ja keskimääräisten perushintojen laskun odotetaan johtavan jokseenkin negatiiviseen operatiiviseen tulokseen*) neljännellä neljänneksellä. Tämänhetkisillä metallien hinnoilla laskettuna metallien hintojen laskun odotetaan aiheuttavan raaka-aineisiin liittyviä varastotappioita, jonka seurauksena odotetaan selvästi negatiivista liiketulosta neljännellä neljänneksellä. Lisäksi suunniteltujen kustannussäästö- ja uudelleenjärjestelyohjelmien odotetaan vaikuttavan Outokummun neljännen neljänneksen liiketulokseen.

*) Operatiivinen tulos = Liikevoitto ilman raaka-aineisiin liittyviä varastovoittoja ja -tappioita ja kertaluonteisia eriä.

Toimitusjohtaja Mika Seitovirta:

"Maailmanlaajuinen taloudellinen tilanne on huononontunut kesän jälkeen, minkä johdosta myöskin ruostumattoman teräksen markkinat ovat heikentyneet. Tästäkin syystä on äärimmäisen tärkeää että ryhdymme toimenpiteisiin parantaaksemme taloudellista tuloksentekokykyämme kaikkialla yhtiössä. Tämänhetkisessä tilanteessa keskitymme edelleen parantamaan kassavirtaamme. Siksi olemme ilmoittaneet uusista uudelleenjärjestely- ja kustannusten karsimissuunnitelmista sekä esitelleet uuden organisaatiorakenteen."

Oheisissa liitteissä esitetään johdon analyysi kolmannen neljänneksen tuloksesta, hallituksen toimintakatsaus tammi–syyskuulta 2011 sekä osavuosikatsauksen numeroaineisto ja liitetiedot. Tämä osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

Lisätietoja antavat:

Ingela Ulfves, johtaja – sijoittajasuhteet ja talousviestintä puh. (09) 421 2438, matkapuh. 040 515 1531 ingela.ulfves@outokumpu.com

Esa Lager, talous- ja rahoitusjohtaja puh. (09) 421 2516 esa.lager@outokumpu.com

Tiedotustilaisuus ja suora webcast tänään klo 13.00

Yhdistetty tiedotustilaisuus, puhelinkonferenssi ja suora internetlähetys (webcast) koskien vuoden 2011 kolmannen neljänneksen tulosta järjestetään 20.10.2011 klo 13.00 ravintola Bankin kokoushuoneissa 12–14, osoitteessa Unioninkatu 20, 00130 Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen.

Tilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin välityksellä soittamalla 5–10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua numeroon: (09) 23 101 527. Tunnussana on "Outokumpu".

Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana internetissä alta löytyvän linkin kautta. Pörssitiedote ja esitysmateriaali ovat saatavilla ennen tiedotustilaisuuden alkua osoitteessa www.outokumpu.com/Investors.

Internetlähetyksen tallennetta voi seurata osoitteessa www.outokumpu.com 20.10.2011 arviolta klo 15.00 lähtien osoitteessa www.outokumpu.com/Investors/Webcasts.

Linkki internetlähetykseen

JOHDON TULOSANALYYSI – KOLMAS NELJÄNNES

Konsernin tunnuslukuja

Milj. EUR	I/10	II/10		III/10 I-III/10	IV/10	2010	I/11			II/11 III/11 I-III/11
Liikevaihto
General Stainless * )	771	983		878 2 631		951 3 582 1 172 1 072				954 3 197
josta Tornio Worksin osuus	481	653		565 1 698		635 2 334	766	643		603 2 012
Specialty Stainless * )	362	456		394 1 212		468 1 679	558	564		495 1 616
Muu toiminta	102	100	99	301	99	401	105	110	130	345
Sisäinen myynti * )	-306	-415		-357 -1 078		-355 -1 433	-463			-465 -348 -1 275
Konserni				929 1 125 1 014 3 067 1 162 4 229 1 371 1 281 1 231 3 884
Liikevoitto
General Stainless * )	-5	74	-56	13	-11	1	38	-82	-30	-74
josta Tornio Worksin osuus	-7	63	-36	21	8	29	40	-14	-20	6
Specialty Stainless * )	-18	23	-11	-6	-57	-63	-2	-71	-41	-115
Muu toiminta	2	-14	10	-2	-13	-15	-2	-20	17	-5
Sisäiset erät * )	0	-10	8	-2	-4	-7	-1	4	1	3
Konserni	-21	72	-49	2	-85	-83	33	-169	-53	-189
* ) Klosterin tuotantoyksikkö, joka vuonna 2010 oli osa Special Stainless -liiketoimintoja, on nyt raportoitu General Stainless -liiketoiminnoissa.

Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

Ruostumattoman teräksen toimitukset

1 000 tonnia		I/10	II/10		III/10 I-III/10	IV/10	2010	I/11			II/11 III/11 I-III/11
Kylmävalssatut tuotteet		171	182	167	520	178	698	201	179	187	567
Kirkkaat kuumanauhat		82	75	69	226	86	312	85	76	76	237
Kvarttolevyt		21	21	20	62	21	83	28	29	26	82
Putkituotteet		13	14	12	38	12	51	13	13	11	37
Pitkät tuotteet		13	15	15	43	14	58	18	14	15	48
Puolituotteet		33	32	24	90	24	114	34	37	25	96
Toimitukset yhteensä		333	339	307	979		336 1 315	380	348		340 1 068
Markkinahinnat ja valuuttakurssit
		I/10	II/10	III/10	IV/10	2010	I/11	II/11	III/11
Markkinahinnat *)
Ruostumaton teräs
Perushinta	EUR/t								1 235 1 317 1 245 1 213 1 252 1 215 1 223 1 150
Seosainelisä	EUR/t								1 094 1 701 1 621 1 696 1 528 1 900 1 839 1 601
Markkinahinta	EUR/t								2 329 3 018 2 866 2 909 2 780 3 115 3 063 2 751
Nikkeli	USD/t								19 959 22 476 21 191 23 609 21 809 26 903 24 298 22 069
	EUR/t								14 433 17 686 16 415 17 382 16 451 19 666 16 884 15 614
Ferrokromi (Cr-sisältö)	USD/lb	1,01	1,36	1,30	1,30	1,24	1,25	1,35	1,20
	EUR/kg	1,61	2,36	2,22	2,11	2,07	2,01	2,07	1,88
Molybdeeni	USD/lb								16,19 16,45 15,15 15,86 15,91 17,43 16,70 14,61
	EUR/kg								25,81 28,53 25,86 25,74 26,46 28,08 25,58 22,86
Kierrätysteräs	USD/t	323	346	346	375	348	447	432	439
	EUR/t	234	272	268	276	262	327	300	311
Valuuttakurssit
EUR/USD									1,383 1,271 1,291 1,358 1,326 1,368 1,439 1,413
EUR/SEK									9,946 9,631 9,380 9,214 9,537 8,864 9,015 9,145
EUR/GBP									0,888 0,852 0,833 0,859 0,858 0,854 0,883 0,878
* ) Lähteet:

Ruostumaton teräs: CRU - Saksan perushinta, seosainelisä ja markkinahinta (2 mm cold rolled 304 sheet), arvioidut hinnat kauden toimituksille;

Nikkeli: Lontoon metallipörssin (LME) käteisnoteeraus; Ferrokromi: Metal Bulletin - Quarterly contract price, ferrochrome lumpy chrome charge, basis 52% chrome; Molybdeeni: Metal Bulletin - molybdeenioksidi, Eurooppa; Kierrätysteräs: Metal Bulletin - Steel scrap HMS 1&2 fob Rotterdam

Tavanomaista kausivaihtelua Euroopassa, kysyntä heikkeni neljänneksen loppua kohti

Ruostumattoman teräksen markkinatilanne pysyi vaimeana kolmannella neljänneksellä. Maailmantalouden epävarmuus johti kysynnän heikkenemiseen ja jakelijoiden epäröintiin tilausten tekemisessä. Laskevaa trendiä vahvisti nikkelin hinnan lasku, jonka seurauksena jakelijat purkivat varastojaan edelleen, sekä Euroopan lomakaudesta johtuva tavanomainen kausivaihtelu. Toiseen neljännekseen verrattuna litteiden tuotteiden kulutuksen arvioidaan vähentyneen 4 % maailmanlaajuisesti ja 21 % Euroopassa kolmannella neljänneksellä. Kiinassa kulutus supistui 3 %. Ruostumattoman teräksen tuotannon arvioidaan kolmannella neljänneksellä supistuneen maailmanlaajuisesti 4 %, Euroopassa 17 % ja 2 % Kiinassa edellisestä neljänneksestä.

CRU:n mukaan kylmävalssatun ruostumattoman 304-laadun 2 mm:n teräslevyn Saksan markkinoiden keskimääräinen perushinta laski kolmannella neljänneksellä 1 150 euroon tonnilta (II/2011: 1 223 euroa tonnilta). Pääasiassa nikkelin hinnan laskusta johtuen seosainelisä laski tarkastelujakson aikana 1 601 euroon tonnilta (II/2011: 1 839 euroa tonnilta). Keskimääräinen markkinahinta kolmannella neljänneksellä laski 2 751 euroon tonnilta (II/2011: 3 063 euroa tonnilta). Kiinalaisen ja eurooppalaisen ruostumattoman teräksen hintaero kaventui jonkin verran toiseen neljännekseen verrattuna, johtuen pääasiallisesti dollarin vahvistumisesta euroon verrattuna. (CRU)

Nikkelin hinta vaihteli voimakkaasti kolmannella neljänneksellä vaihteluvälillä 18 000–25 000 dollaria tonnilta. Nikkelin hinta oli kolmannella neljänneksellä keskimäärin 22 069 dollaria tonnilta (II/2011: 24 298 dollaria tonnilta) eli 9 % alempi kuin vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Nikkelin hinta laski heinäkuussa olleesta 25 000 dollarista tonnilta alittaen jopa 18 000 dollaria tonnilta syyskuun lopussa. Tämän jälkeen hinta on noussut jonkin verran, ja se oli lokakuun puolivälissä noin 18 500 dollaria tonnilta.

Ruostumattoman teräksen kysynnän vaimenemisen yhtenä seurauksena oli, että ferrokromin kulutus väheni 10 % kolmannella neljänneksellä verrattuna toiseen neljännekseen. Ferrokromin neljännesvuosittainen sopimushinta kolmannella neljänneksellä oli 1,20 dollaria naulalta (II/2011: 1,35 dollaria naulalta), ja se on asetettu alustavasti samaan 1,20 dollariin naulalta neljännelle neljännekselle. Molybdeenin hinta laski 13 % vuoden 2011 toisesta neljänneksestä ja oli keskimäärin 14,61 dollaria naulalta kolmannella neljänneksellä (II/2011: 16,70 dollaria naulalta). Kierrätysteräksen keskihinta nousi hieman edellisestä neljänneksestä ja oli keskimäärin 439 dollaria tonnilta (II/2011: 432 dollaria tonnilta) kolmannella neljänneksellä.

Operatiivinen tulos negatiivinen, liiketoiminnan kassavirta hyvin vahva

Konsernin liikevaihto kolmannella neljänneksellä supistui 4 % ja oli 1 231 milj. euroa (II/2011: 1 281 milj. euroa). Ruostumattoman teräksen toimitukset laskivat hieman ja olivat 340 000 tonnia (II/2011: 348 000 tonnia). Tavanomainen kausivaihtelu vaikutti kysyntään Euroopassa, ja Outokumpu piti tuotantolaitoksillaan vuotuiset huoltoseisokit. Konsernin kapasiteetin käyttöaste oli hieman yli 75 % kolmannella neljänneksellä.

Operatiivinen tulos kolmannella neljänneksellä laski -15 milj. euroon (II/2011: -5 milj. euroa). Metallien hintasuojausten positiivinen vaikutus kompensoi osittain jonkin verran alempien perushintojen ja jokseenkin heikomman tuotejakauman negatiivista vaikutusta. Konsernin liiketappio kolmannella neljänneksellä oli -53 milj. euroa (II/2011: -169 milj. euroa). Liiketappioon sisältyy noin -38 milj. euroa raaka-aineisiin liittyviä varastotappioita ja varastojen arvonalennuksia (II/2011: -26 milj. euroa) metallien hintojen laskun takia, mutta ei sisällä kertaluonteisia eriä (II/2011: -138 milj. euroa).

Outokummun litteiden tuotteiden keskimääräiset perushinnat laskivat kolmannella neljänneksellä 50 euroa tonnilta edellisestä neljänneksestä ja olivat CRU:n raportoimaa 304-laadun teräslevyn Saksan perushintaa alemmat.

Nettorahoituskulut olivat kolmannella neljänneksellä -102 milj. euroa (II/2011: 191 milj. euroa). Talvivaaran osakekurssin laskusta kolmannella neljänneksellä johtuen Outokummun jäljellä olevaan 16 %:n omistusosuuteen Talvivaara Sotkamossa kohdistuneella käyvän arvon arvostuksella oli 77 milj. euron negatiivinen vaikutus rahoitustuottoihin ja -kuluihin (II/2011: 10 milj. euron negatiivinen vaikutus). Tämän seurauksena tilikauden tappio kolmannella neljänneksellä oli -135 milj. euroa (II/2011: 50 milj. euron voitto), ja osakekohtainen tulos oli -0,74 euroa (II/2011: 0,28 euroa). Sijoitetun pääoman tuotto kolmannella neljänneksellä oli -5,3 % (II/2011: -2,9 % ilman kertaluonteisia eriä).

Liiketoiminnan nettorahavirta kolmannella neljänneksellä parani huomattavasti ja oli 282 milj. euroa (II/2011: -66 milj. euroa). Tärkein syy erittäin vahvaan kassavirtaan oli käyttöpääoman väheneminen, johon vaikutti metallien hintojen lasku sekä varastojen supistuminen toiseen neljännekseen verrattuna. Käyttöpääomasta vapautui kolmannella neljänneksellä 331 milj. euroa (II/2011: sitoutui 89 milj. euroa).

Outokummun velkaantumisaste aleni hieman ja oli kolmannen neljänneksen lopussa 79,7 % (30.6.2011: 82,0 %), mutta pysyi edelleen konsernin tavoitteena olevan alle 75 %:n yläpuolella. Vahva kassavirta vaikutti positiivisesti velkaantumisasteen alenemiseen, mutta sen vaikutusta vaimensi jonkin verran tilikauden tappio, johon puolestaan Talvivaara Sotkamon omistuksen arvostus käypään arvoon vaikutti negatiivisesti. Korollinen nettovelka laski 1 730 milj. euroon (30.6.2011: 1 885 milj. euroa).

Käyttöomaisuusinvestoinnit kolmannella neljänneksellä olivat 67 milj. euroa (II/2011: 50 milj. euroa), ja suurin osa niistä liittyi ferrokromin tuotantokapasiteetin laajennusprojektiin Torniossa.

General Stainlessin liikevaihto kolmannella neljänneksellä oli 954 milj. euroa (II/2011: 1 072 milj. euroa) ja toimitukset laskivat 304 000 tonniin (II/2011: 328 000 tonnia). Liiketappio kolmannella neljänneksellä oli -30 milj. euroa (II/2011: -82 milj. euroa) ja sisälsi noin puolet konsernin raakaaineisiin liittyvistä varastotappioista. Tornio Worksin liiketappio kolmannella neljänneksellä oli -20 milj. euroa (II/2011: -14 milj. euroa) ja Klosterin yksikön liiketappio oli -5 milj. euroa (II/2011: -67 milj. euroa).

Specialty Stainlessin liikevaihto kolmannella neljänneksellä oli 495 milj. euroa (II/2011: 564 milj. euroa) ja toimitukset 117 000 tonnia (II/2011: 129 000 tonnia). Liiketappio kolmannella neljänneksellä oli

-41 milj. euroa (II/2011: -71 milj. euroa). Outokummun putkiliiketoiminnan, OSTP:n, liiketappio kolmannella neljänneksellä oli -7 milj. euroa (II/2011: -54 milj. euroa).

Muun toiminnan liikevoitto oli 17 milj. euroa (II/2011: -20 milj. euroa) kolmannella neljänneksellä pääasiassa metallisuojausten voitollisen tuloksen takia.

Outokummun lyhyen tähtäimen toimenpideohjelman toteutus jatkui

Outokumpu käynnisti huhtikuussa lyhyen tähtäimen toimenpideohjelman, joka keskittyy konsernin kassavirran parantamiseen, taseen liikkumavaran lisäämiseen sekä kriittisimpiin kannattavuutta rasittaviin tekijöihin.

Toiminnallisen tehokkuuden parantaminen

Outokumpu käynnisti yhteistoimintaneuvottelut huhtikuussa parantaakseen kannattavuutta, lisätäkseen tehokkuutta sekä karsiakseen myynnissä, toimitusketjun hallinnassa ja tukitoiminnoissa olevia päällekkäisyyksiä Euroopassa. Tämän tuloksena myynti-, toimitusketju- ja tukitoiminnoista Euroopassa vähennetään yhteensä 350 työpaikkaa vuoden 2011 loppuun mennessä. Suomesta ja Ruotsista vähennetään yhteensä noin 170 työpaikkaa, ja loput vähennykset tehdään muissa Euroopan maissa. Kustannussäästöjen arvioidaan vuositasolla olevan 27 milj. euroa vuodesta 2012 alkaen ja toisella neljänneksellä 2011 kirjattiin tähän liittyen 13 milj. euroa kertaluonteisia varauksia. Kolmannella neljänneksellä joidenkin IT-palvelujen suunniteltua ulkoistamista kehitettiin edelleen. Lopullinen sopimus allekirjoitettaneen vuoden loppuun mennessä. Toiminnallisten tehokkuusparannusten toteuttaminen jatkuu edelleen ja etenee hyvin.

Outokumpu allekirjoitti lopullisen sopimuksen OSTP:n yhteisyrityksen perustamisesta

Outokumpu ja Andrea Gattin omistama italialainen Tubinoxia-yhtiö allekirjoittivat syyskuussa lopullisen sopimuksen Outokummun putkituoteliiketoimintayksiköstä (OSTP) muodostettavan yhteisyrityksen perustamisesta. Ensimmäisessä vaiheessa Tubinoxia omistaa 36 % OSTP:n osakkeista, mutta sillä on optio hankkia yhteensä 51 %:n omistusosuus yhtiössä kolmen vuoden aikana. Outokummulla on optio ostaa osakkeet takaisin alkuperäiseen hintaan, mikäli Tubinoxia ei hanki enemmistöomistukseen tarvittavia osakkeita. On myös sovittu, että Outokumpu tulee säilymään OSTP:n pääasiallisena raaka-ainetoimittajana. Ensimmäisestä osakkeiden myynnistä ei aiheutunut vaikutuksia konsernin tulokseen. Outokumpu vastaa liiketoiminnan rahoittamisesta alkuvaiheessa. Tulevaisuuden osakemyynnit tehdään kauppahinnalla, joka vastaa liiketoiminnan tuolloista taloudellista tilannetta.

OSTP:tä tullaan johtamaan hallituksen kautta. Hallituksen jäsenten enemmistö ja puheenjohtaja ovat Outokummun nimittämiä niin kauan kuin Outokummulla on enemmistöomistus. Andrea Gatti on nimitetty OSTP:n toimitusjohtajaksi ja Kalle Luoto talousjohtajaksi.

OSTP valmistaa hitsattuja ruostumattomasta teräksestä valmistettuja prosessiputkia sekä kierteellisiä ja hitsattuja putkenosia. Sillä on 10 tuotantolaitosta Ruotsissa, Suomessa, Saudi-Arabiassa, Virossa ja Kanadassa, ja sen henkilöstömäärä on noin 850. Wildwoodin tuotantolaitos Floridassa, Yhdysvalloissa, joka aiemmin oli osa OSTP:tä, ei sisälly yhteisyritykseen, vaan jää kokonaan Outokummun omistukseen. OSTP on ollut tappiollinen yksikkö kolmen viime vuoden ajan. Vuonna 2010 sen liiketappio oli lähes 40 milj. euroa. OSTP yhdistellään jatkossakin Outokummun lukuihin tytäryhtiönä ja Tubinoxian vähemmistöosuus erotetaan tuloksesta ja esitetään omana eränään konsernin omassa pääomassa.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

OSTP:n suunnitelma kannattavuuden palauttamiseksi julkistettiin

Yhteisyritys OSTP aloitti toimintansa lokakuussa, ja sen uusi hallitus piti ensimmäisen kokouksensa, jossa se vahvisti OSTP:n strategian sekä kannattavuuden parantamiseen tähtäävät suunnitelmat. OSTP keskittyy valmistamaan prosessiputkia ja hitsattuja putkenosia, keskittää tuotantorakennettaan sekä vähentää kustannuksia virtaviivaistamalla organisaatiotaan.

Prosessiputkien tuotanto aiotaan keskittää Pietarsaareen Suomessa ja Riadiin Saudi-Arabiassa ja hitsatut putkenosat valmistetaan pääasiallisesti Pietarsaaressa sekä Örnsköldsvikissä Ruotsissa. Suunnitelman mukaan prosessiputkien ja lämmönvaihdinputkien tuotanto OSTP:n Nybyn tuotantolaitoksessa Ruotsissa lopetetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Osa tuotantotoiminnasta

8 (29)

aiotaan siirtää Pietarsaareen. OSTP on aloittanut Nybyssä neuvottelut ammattiyhdistysten edustajien kanssa. Nybyn tuotantolaitoksella työskentelee noin 100 henkilöä. Tuotantotoimintojen rationalisoinnin lisäksi OSTP tavoittelee vähennyksiä myös muissa kustannuksissa, kuten esimerkiksi yleiskustannuksissa.

OSTP:n muissa toiminnoissa, jotka painottuvat kierteellisten putkenosien, paksuseinämäisten putkien ja paineastioiden valmistukseen, jatketaan edelleen toimenpiteitä lyhyen aikavälin taloudellisen suorituskyvyn parantamiseen. OSTP suunnittelee luopuvansa näistä liiketoiminnoista vuoden 2012 loppuun mennessä vapauttaakseen pääomaa ja välttyäkseen tulevilta investointitarpeilta.

Suunniteltujen toimenpiteiden odotetaan johtavan OSTP:n kannattavuuden näkyvään paranemiseen vuonna 2012 ja positiiviseen liiketulokseen vuonna 2013. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä kirjattiin 65 milj. euron arvonalentumiskulut liittyen OSTP toimintoihin. Suunniteltujen henkilöstöneuvottelujen lopputuloksesta voi seurata marginaalinen vaikutus Outokummun vuoden 2011 neljännen neljänneksen liikevoittoon.

Suunnitelma kustannusten vähentämiseksi, neuvottelut työpaikkojen vähennyksistä, uusi organisaatio ja johtoryhmä

Outokumpu tiedotti 20.10. suunnitelluista jatkotoimenpiteistä kohti kestävää kannattavuutta, parantunutta kassavirtaa ja vahvan perustan luomista tulevalle kasvulle. Yhtiön tavoitteena on vähentää kustannuksia 100 milj. euroa vuoden 2012 loppuun mennessä ja käyttöpääomaa 250 milj. euroa vuoden 2013 puoliväliin mennessä.

1. Kustannusten vähentäminen ja neuvottelut työpaikkojen suunnitelluista vähennyksistä

Kestävän kannattavuuden saavuttamiseksi Outokumpu suunnittelee käynnistävänsä kustannussäästöohjelman, jolla tavoitellaan 100 milj. euron säästöjä vuoden 2012 loppuun mennessä. Suunniteltuihin toimenpiteisiin kuuluvat tuotannon työvuorojen vähentäminen, organisaation uudelleenjärjestelyt ja tiettyjen tukitoimintojen ulkoistaminen sekä yleisen tehokkuuden parantaminen. Suunnitelman mukaan tämä tarkoittaisi enintään 1 300 työpaikan vähentämistä maailmanlaajuisesti. Suurin osa vähennyksistä kohdistuisi Suomeen (enintään 300) ja Ruotsiin (enintään 600).

Yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön edustajien kanssa käynnistetään mahdollisimman pian kaikissa asianomaisissa yksiköissä ja toiminnoissa. Suunniteltujen yt-neuvottelujen tulokset voivat vaikuttaa negatiivisesti Outokummun seuraavien vuosineljännesten tulokseen, jossain määrin jo vuoden 2011 neljännen neljänneksen tulokseen.

2. Käyttöpääoman 250 milj. euron vähennys

Jotta Outokummun käyttöpääomasta voitaisiin vapauttaa 250 milj. euroa, varaston kiertonopeutta konsernin koko jakeluketjussa on parannettava. Outokumpu aikoo vähentää varastopäiviä vuoden 2011 toisen neljänneksen noin 110 päivästä lähelle 90 päivää vuoden 2013 puoliväliin mennessä.

Konsernin oman jakeluverkoston virtaviivaistaminen ja keskittäminen tukee varastojen pienentämistavoitetta ja mahdollistaa kustannustehokkaimpien reittien löytämisen markkinoille asiakkaiden tarpeiden mukaan. Suunnitelmana on keskittää varastointitoiminnot nykyistä harvempiin keskuksiin Euroopassa, palvella markkinoita näistä avainpisteistä käsin sekä hyödyntää olemassa olevaa käsittelykapasiteettiaan tehokkaasti. Outokummulla on tällä hetkellä varastoja yli 20 Euroopan maassa sekä lisäksi kuusi nauhapalvelukeskusta ja kuusi levypalvelukeskusta Euroopassa.

Oman verkostonsa ohella Outokumpu hyödyntää itsenäisiä jakelijoita, joiden merkitys Outokummun

tuotteiden toimittamisessa asiakkaille kasvaa entisestään. Omien varastotoimintojen virtaviivaistaminen saattaa tarjota mahdollisuuksia syventää yhteistyötä itsenäisten jakelijoiden kanssa joillakin markkinoilla.

3. Uusi organisaatio

Outokummun liiketoiminta perustuu sen integroitujen terästoimintojen ainutlaatuisuuteen. Outokummun suunniteltu liiketoimintamalli perustuu jatkossa kolmeen liiketoiminta-alueeseen, joilla on täysi vastuu omasta myynnistään, tuloksestaan ja liiketoiminnan sitomasta pääomasta. Uudella organisaatiolla pyritään yksinkertaisuuteen, selkeisiin vastuisiin ja kustannustehokkuuteen. Suunnitelman mukaan kukin liiketoiminta-alue on vastuussa myynnistään, tuotannostaan sekä tilaustoimitusketjustaan. Kolme liiketoiminta-aluetta ovat:

General Stainless: ruostumattoman teräksen tuotanto Torniossa sekä käsittelylaitos Terneuzenissa,

Specialty Stainless: Special Coil, Special Plate, Kloster sekä Long Products mukaan lukien Sheffieldin sulatto, ja

Ferrochrome: Kemin kromikaivos ja Tornion ferrokromituotanto.

Näiden liiketoiminta-alueiden lisäksi Outokumpu on määritellyt APACin (Aasian ja Tyynenmeren alueen) tulevan kasvun fokusalueeksi. Suunnitelmien mukaan liiketoiminta- ja fokusalueita tukevat konsernin laajuiset toiminnot silloin, kun keskittämisellä tai koordinoinnilla on saavutettavissa synergiaetuja.

Uusi organisaatio astuu suunnitelmien mukaan voimaan 1.1.2012.

4. Uusi johtoryhmä

Outokummun johtoryhmä ja sen jäsenille raportoivat alueet ovat 1.1.2012 alkaen:

Mika Seitovirta, toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja: johtoryhmän jäsenten lisäksi APAC sekä tietyt konsernitoiminnot Hannu Hautala, johtaja – General Stainless Jarmo Tonteri, johtaja – Specialty Stainless Kari Parvento, johtaja – Ferrochrome, tutkimus ja kehitys Esa Lager, talous- ja rahoitusjohtaja sekä tietyt konsernitoiminnot Pii Kotilainen, henkilöstöjohtaja

Hannu Hautala, Tornio Works -liiketoimintayksikön nykyinen johtaja, tulee johtoryhmän jäseneksi 1.11.2011 alkaen. Hautala on vastannut Outokummun Tornio Works -yksiköstä huhtikuusta 2010 lähtien. Jamie Allan, johtaja – toimitusketjun hallinta, jättää paikkansa konsernin johtoryhmässä 31.12.2011. Hän toimii neuvonantajana ja raportoi toimitusjohtajalle vuoden 2012 loppuun saakka. Karri Kaitue ja Outokumpu ovat sopineet, että Kaitue jättää paikkansa konsernin johtoryhmässä 1.11.2011. Hänen työsuhteensa Outokummussa päättyy 30.6.2012. Outokumpu nimittää Austin Lun APAC-fokusalueen johtajaksi. Hän aloittaa Outokummun palveluksessa viimeistään 1.1.2012.

HALLITUKSEN TOIMINTAKATSAUS – TAMMI–SYYSKUU 2011

Ruostumattoman teräksen kysynnän paraneminen alkuvuonna kääntyi varastojen purkamiseen ja markkinoiden heikkenemiseen

Ruostumattoman teräksen markkinat elpyivät vuoden 2011 alussa, mutta kysyntä alkoi jälleen hiipua keväällä, kun nikkelin hinta kääntyi laskuun. Tämä johti jakelijoiden varastojen purkamiseen. Maailmantalouden epävarmuuden kasvaminen kesän aikana on vaimentanut kysyntää edelleen. Vuoden 2010 yhdeksään ensimmäiseen kuukauteen verrattuna ruostumattoman teräksen litteiden tuotteiden kulutuksen arvioidaan kasvaneen maailmanlaajuisesti 4 % ja Euroopassa 2 %, kun taas ruostumattoman teräksen tuotannon arvioidaan kasvaneen samaan aikaan maailmanlaajuisesti 2 % ja laskeneen Euroopassa 1 %. Kylmävalssatun ruostumattoman 304-laadun 2 mm:n teräslevyn Saksan markkinoiden keskimääräinen perushinta oli 1 196 euroa tonnilta vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana (I-III/2010: 1 266 euroa tonnilta), ja keskimääräinen markkinahinta tarkastelujaksolla oli 2 976 euroa tonnilta (I-III/2010: 2 738 euroa tonnilta). (CRU)

Kaikkien seosaineiden hinnat olivat korkeammat vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna 2010. Nikkelin hinta vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana oli keskimäärin 24 423 dollaria tonnilta (I-III/2010: 21 209 dollaria tonnilta) eli 15 % korkeampi verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna 2010. Ferrokromin neljännesvuosittainen sopimushinta vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana oli 1,27 dollaria naulalta (I-III/2010: 1,22 dollaria naulalta), molybdeenin keskihinta oli 16,25 dollaria naulalta (I-III/2010: 15,93 dollaria naulalta) ja kierrätysteräksen keskihinta oli 436 dollaria tonnilta (I-III/2010: 337 dollaria tonnilta).

Operatiivinen kannattavuus jokseenkin ennallaan

Vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna konsernin liikevaihto kasvoi vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 27 % ja oli 3 884 milj. euroa (I-III/2011: 3 067 milj. euroa) johtuen toimitusmäärien kasvusta ja markkinahintojen noususta. Ruostumattoman teräksen toimitukset kasvoivat vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 9 % ja olivat 1 068 000 tonnia (I-III/2010: 979 000 tonnia). Konsernin kapasiteetin käyttöaste oli tarkasteluajanjaksolla noin 80 %.

Operatiivinen tulos pysyi vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana jokseenkin muuttumattomana edellisvuotisesta ja oli -32 milj. euroa (I-III/2010: -24 milj. euroa). Vuoden 2010 yhdeksään ensimmäiseen kuukauteen verrattuna toimitusmäärien kasvun positiivisen vaikutuksen kumosi osittain alemmat perushinnat ja korkeammat kustannukset. Outokummun liiketappio oli -189 milj. euroa (I-III/2010: 2 milj. euron voitto). Liiketappioon sisältyy noin -19 milj. euroa raaka-aineisiin liittyviä varastotappioita (I-III/2010: 26 milj. euron voitto) ja noin -138 milj. euron kertaluonteiset erät (I-III/2010: ei kertaluonteisia eriä). Kertaluonteisiin eriin sisältyivät 65 milj. euron arvonalentuminen liittyen konsernin putkiliiketoimintaan OSTP:hen, 60 milj. euron arvonalentuminen liittyen Klosterin yksikköön sekä toiminnallisten tehokkuusparannusten ohjelmaan liittyvä 13 milj. euron varaus.

Nettorahoituskulut olivat 74 milj. euroa (I-III/2010: -44 milj. euroa). Vuoden 2011 toisella neljänneksellä rahoitustuottoina kirjattiin 242 milj. euron luovutusvoitto Talvivaaran ja Tibnorin osakkeiden myynnistä ja rahoitusomaisuuden arvostuksesta käypään arvoon. Rahoituskulut sisälsivät 13 milj. euron arvonalennuksen lainasaamisesta Luvatalta. Outokummun 16 % omistusosuus Talvivaara Sotkamo Oy:stä esitetään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavassa rahoitusomaisuudessa. Johtuen Talvivaaran osakekurssin laskusta osakekaupan jälkeen, tämän omistusosuuden käypä arvo laski 87 milj. eurolla ja kirjattiin rahoitusomaisuuteen tilikauden aikana. Tappio ennen veroja oli -119 miljoonaa euroa (I-III/2010: -57 milj. euroa).

Tilikauden tappio oli -68 milj. euroa (I-III/2010: -33 milj. euroa) ja osakekohtainen tulos -0,37 euroa (I-III/2010: -0,18 euroa). Sijoitetun pääoman tuotto vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana oli -6,2 % (I-III/2010: 0,1%).

Liiketoiminnan nettorahavirta vuoden 2011 yhdeksänä ensimmäisenä kuukautena parani huomattavasti ja oli 206 milj. euroa positiivinen (I-III/2010: -515 milj. euroa) johtuen pääasiassa käyttöpääoman vähentymisestä. Toisella neljänneksellä rahoituksen rahavirralla oli 162 milj. euron positiivinen vaikutus rahoitusomaisuuteen Tibnorin ja Talvivaaran osakkeiden myynnistä johtuen.

Korolliset nettovelat vähenivät 101 milj. euroa ja olivat 1 730 milj. euroa kolmannen neljänneksen lopussa (30.9.2010: 1 831 milj. euroa). Velkaantumisaste nousi 79,7 %:iin (30.9.2010: 74,9 %), ylittäen konsernin 75 %:n enimmäistavoitteen. Talvivaaran ja Tibnorin osakkeiden luovutusvoiton positiivinen vaikutus konsernin velkaantumisasteeseen kumoutui osittain OSTP:n ja Klosterin yksikköjä koskevien arvonalennusten sekä jäljellä olevien Talvivaara Sotkamo Oy:n osakkeiden käyvän arvon alentumisesta johdosta.

Outokummun lyhyen tähtäimen toimenpideohjelman toteutus etenee

Outokumpu käynnisti huhtikuussa lyhyen tähtäimen toimenpideohjelman, joka keskittyy konsernin kassavirran parantamiseen, taseen liikkumavaran lisäämiseen ja kriittisimpiin kannattavuutta rasittaviin tekijöihin.

Toiminnallisen tehokkuuden parantaminen

Outokumpu käynnisti yhteistoimintaneuvottelut huhtikuussa parantaakseen kannattavuutta, lisätäkseen tehokkuutta sekä karsiakseen myynnissä, toimitusketjun hallinnassa ja tukitoiminnoissa olevia päällekkäisyyksiä Euroopassa. Tämän tuloksena myynti-, toimitusketju- ja tukitoiminnoista Euroopassa vähennetään yhteensä 350 työpaikkaa 2011 loppuun mennessä. Vuotuisten kustannussäästöjen arvioidaan olevan 27 milj. euroa vuodesta 2012 alkaen, ja toisella neljänneksellä kirjattiin tähän liittyviä kertaluonteisia varauksia 13 milj. euroa. Kolmannella neljänneksellä tiettyjen ITpalvelujen suunniteltua ulkoistamista kehitettiin edelleen. Lopullinen sopimus koskien suunniteltua ulkoistamista allekirjoitettaneen vuoden loppuun mennessä. Toiminnallisten tehokkuusparannusten toteuttaminen jatkuu ja etenee hyvin.

Rahoitusomaisuuden myynti

Outokumpu myi toukokuussa SSAB:lle 15 %:n omistusosuutensa Tibnor AB:ssä. Kokonaiskäteiskauppahinta oli 44 milj. euroa ja Outokumpu kirjasi toisella neljänneksellä myynnistä noin 36 milj. euron kertaluonteisen verottoman voiton rahoitustuottoihin.

Kesäkuussa Outokumpu myi kaikki pörssilistatun Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeensa eli 4,3 % koko osakemäärästä Solidium Oy:lle 60 milj. euron kauppahintaan. Outokumpu kirjasi kaupasta 28 milj. euron luovutusvoiton rahoitustuottoihin toisella neljänneksellä. Lisäksi Outokumpu myi viidesosan 20 %:n osuudestaan listaamattomassa Talvivaara Sotkamo Oy:ssä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:lle 60 milj. euron kauppahintaan. Samalla Outokumpu antoi Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:lle option ostaa loput 16 %:n omistusosuudestaan Talvivaara Sotkamo Oy:ssä vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Option toteutuessa täysimääräisesti kokonaiskauppahinta olisi 240 milj. euroa.

Outokummun 20 %:n omistusosuus Talvivaara Sotkamo Oy:ssä oli aiemmin Outokummun kirjanpidossa luokiteltu osakkuusyhtiöksi. Omistuksen muutoksen myötä Outokummulla ei ole enää merkittävää vaikutusvaltaa Talvivaara Sotkamo Oy:ssä, ja siten jäljelle jäävä 16 %:n omistusosuus on

luokiteltu rahoitusomaisuudeksi ja arvostetaan Outokummun tilinpäätöksessä tulosvaikutteisesti käypään arvoon.

Lisäksi Outokumpu aikoo myydä jäljellä olevat messinkiliiketoimintansa Ruotsissa ja Alankomaissa sekä 50 %:n omistusosuutensa tankoja ja lankatuotteita valmistavassa Fagersta Stainless AB:ssä.

Klosterin Thin Strip -yksikön kannattavuusparannus Ruotsissa

Kesäkuussa laadittiin kannattavuuden pysyvään palauttamiseen tähtäävä suunnitelma ohutta ruostumatonta teräsnauhaa valmistavan tappiollisen Klosterin yksikön osalta. Seuraavan 12 kuukauden aikana Outokumpu tulee arvioimaan, tuottaako suunnitelma riittävästi tuloksia ja tämän perusteella harkitsee yhteistyökumppanuuksia, liiketoiminnan myymistä tai sen lopettamista.

Outokummun putkituoteliiketoimintaa OSTP:tä koskeva yhteisyritys

Outokumpu ja Andrea Gattin omistama italialainen Tubinoxia-yhtiö allekirjoittivat syyskuussa sopimuksen Outokummun putkituoteliiketoimintayksiköstä (OSTP) muodostettavan yhteisyrityksen perustamisesta. Alkuvaiheessa Tubinoxia omistaa 36 % OSTP:n osakkeista. Lisäksi sillä on optio hankkia osakkeita 51 %:n omistusosuuteen tarvittava määrä kolmen vuoden aikana. Outokummulla on optio ostaa osakkeet takaisin alkuperäiseen hintaan, mikäli Tubinoxia ei hanki enemmistöomistukseen tarvittavia osakkeita. On myös sovittu, että Outokumpu tulee säilymään OSTP:n pääasiallisena raaka-ainetoimittajana. Ensimmäisestä osakkeiden myynnistä ei aiheutunut vaikutuksia konsernin tulokseen. Outokumpu vastaa liiketoiminnan rahoittamisesta alkuvaiheessa. Tulevaisuuden osakemyynnit tehdään kauppahinnalla, joka vastaa liiketoiminnan tuolloista taloudellista tilannetta.

OSTP:tä tullaan johtamaan hallituksen kautta. Hallituksen jäsenten enemmistö ja puheenjohtaja ovat Outokummun nimittämiä niin kauan kuin Outokummulla on enemmistö-omistus.

OSTP:n toimitusjohtajaksi nimitettiin Andrea Gatti, jolla on yli 25 vuoden kokemus ruostumattoman teräksen toimialasta ja joka toimi johtotehtävissä Outokummussa vuosina 2005–2009. Outokummun palveluksessa oleva Kalle Luoto nimitettiin OSTP:n talousjohtajaksi (Chief Financial Officer).

OSTP valmistaa hitsattuja ruostumattomasta teräksestä valmistettuja prosessiputkia sekä kierteellisiä ja hitsattuja putkenosia. Sillä on noin 850 työntekijää ja 10 tuotantolaitosta Ruotsissa, Suomessa, Saudi-Arabiassa, Virossa ja Kanadassa. Wildwoodin tuotantolaitos Floridassa, Yhdysvalloissa, joka aiemmin oli osa OSTP:tä, ei tule sisältymään yhteisyritykseen vaan jää kokonaan Outokummun omistukseen. OSTP on ollut tappiollinen yksikkö kolmen viime vuoden ajan. Vuonna 2010 sen liiketappio oli lähes 40 milj. euroa. OSTP yhdistellään jatkossakin Outokummun lukuihin tytäryhtiönä ja Tubinoxian vähemmistöosuus erotetaan tuloksesta ja esitetään omana eränään konsernin omassa pääomassa.

750 milj. euron valmiusluotto

Outokumpu allekirjoitti kesäkuussa kolmevuotisen 750 milj. euron syndikoidun valmiusluoton, joka sisältää option pidentää laina-aikaa yhdellä vuodella kesäkuussa 2012 ja 2013. Kyseessä on sitova laina, joka on tarkoitettu yleisiin rahoitustarpeisiin, ja se korvaa vastaavan, kesäkuussa 2009 allekirjoitetun lainan. Lainasopimukseen sisältyy rahoituskovenantti, joka perustuu 115 %:n velkaantumisasteeseen.

Tornio Worksin kunnossapitotoiminnot

Kesäkuussa valmistui selvitys Tornio Worksin huoltotoimintojen mahdollisesta osittaisesta ulkoistamisesta. Selvityksen perusteella vain vähäistä ulkoistamista tullaan mahdollisesti tekemään, joten Outokumpu jatkaa toiminnon kehittämistä omana toimintonaan. Tavoitteena on parantaa kustannustehokkuutta yli 10 %, mikä vastaa arviolta 30 milj. euron kokonaissäästöjä vuosina 2012– 2014.

Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 159 milj. euroa (I-III/2010: 113 milj. euroa) vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Kokonaisinvestointien ylläpitoinvestoinnit mukaan lukien odotetaan olevan 250–300 milj. euroa vuonna 2011.

Konsernin Tornion ferrokromin tuotantokapasiteetin kaksinkertaistamiseksi tehty 440 milj. euron investointi eteni suunnitelman mukaisesti ja projekti on pysynyt sekä aikataulussa että budjetissa. Yksityiskohtainen suunnittelu jatkui, rakennustyöt etenivät edelleen ja monia laitetoimitussopimuksia solmittiin vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Ensimmäiset pitkäaikaiset myyntisopimukset asiakkaiden kanssa solmittiin. Kolmannella neljänneksellä aloitettiin laitteistojen asennukset. Projektin kokonaisinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2011 noin 150 milj. euroa.

Kvarttolevytuotantovalmiuksien ja -kapasiteetin kaksinkertaistamiseen Degerforsissa Ruotsissa tähtäävä 104 milj. euron investointi etenee suunnitelman ja budjetin mukaisesti.

Uusi hapon regenerointilaitos otettiin käyttöön Avestassa Ruotsissa kesäkuussa. Tämä 28 milj. euron investointi aloitettiin vuonna 2009. Laitos on erittäin energiatehokas ja se kierrättää hehkutus- ja peittauslinjassa käytettyjä happoja. Siten se vähentää merkittävästi tuotantoprosessissa käytettävien uusien happojen määrää.

Henkilöstö ja ympäristö

Syyskuun 2011 lopussa Outokummun henkilöstömäärä oli 8 421 (30.9.2010: 8 370) ja vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana keskimäärin 8 769 (I-III/2010: 8 496). Konsernin kokopäiväisen henkilöstön määrä oli 8 042 (30.9.2010: 8 048) kolmannen neljänneksen lopussa ja keskimäärin 8 424 (I-III/2010: 8 170) vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Outokumpu on vuonna 2011 siirtynyt henkilöstömäärän raportoinnissa kokopäiväisiksi muunnettujen lukujen raportoinnista kokonaislukujen raportointiin, mutta esittää molemmat luvut koko vuoden ajan.

Kolmannella neljänneksellä tapaturmatiheys (tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti) kasvoi, ja oli 6,1 (II/2011: 4,4) ja 5,5 (I-III/2011: 5,3) vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Siten se ei yltänyt konsernin vuodelle 2011 asetettuun tavoitteeseen alle 3,5. Vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana ei sattunut vakavia tapaturmia.

Päästöt ilmakehään ja vesistöihin pysyivät sallituissa rajoissa ja tapahtuneet ylitykset olivat tilapäisiä, ne havaittiin ja ne aiheuttivat vain vähäisiä ympäristövaikutuksia. Outokumpu ei ole osallisena ympäristöasioita koskevissa merkittävissä oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä eikä sen tiedossa ole ympäristöriskejä, joilla olisi merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Päästökauppaan liittyvässä toiminnassa on noudatettu velvoitteita, sovittuja menettelyä ja rahoitusriskipolitiikkaa. EU:n päästökauppajärjestelmän alaiset kokonaispäästöt vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana olivat noin 610 000 tonnia (I-III/2010: 597 000 tonnia).

Outokummun Suomen, Ruotsin ja Ison-Britannian tuotantolaitoksille osoitetut päästöoikeudet osoittautuivat jakson aikana riittäviksi konsernin suunniteltuun tuotantoon.

Outokumpu Oyj valittiin OMX GES Sustainability Finland -indeksiin, joka käsittää 40 kestävän kehityksen kriteerein valittua johtavaa yritystä NASDAQ OMX Helsingissä.

Toukokuussa the International Stainless Steel Forum (ISSF) antoi Outokummulle ensimmäisen ISSF Sustainability Award -tunnustuspalkinnon. Tunnustus perustuu Outokummun määrätietoisiin toimenpiteisiin ja merkittäviin saavutuksiin kaatopaikkajätteen vähentämisessä ja materiaalitehokkuuden parantamisessa Sheffieldin tuotantolaitoksella Isossa-Britanniassa. Outokumpu kehitti ja otti käyttöön uudenlaisia tapoja ruostumattoman teräksen jätteenkäsittelyssä. Kuonaa uusiokäytettiin teiden rakennusmateriaalina ja lisäksi käytettyjä sulaton tulenkestäviä vuoraustiiliä hyödynnettiin kalkkikiven korvikkeena ruostumattoman teräksen tuotantoprosessissa. Vuodesta 2007 alkaen yli 80 % kaikesta kuonasta on uusiokäytetty asfaltissa tarvittavana materiaalina. Vuonna 2010 puolet kaikista konsernin Sheffieldin yksikössä käytetyistä tulenkestävistä tiilistä käytettiin uudelleen kalkkikiven korvikkeena.

Oekom Research AG on nimennyt Outokummun metallisektorin edelläkävijäksi energiatehokkuudessa.

Syyskuussa Sustainable Asset Management Group (SAM) ilmoitti Dow Jones World- ja Dow Jones STOXX -kestävän kehityksen indeksien vuotuisen arvioinnin tulokset. Outokumpu säilytti paikkansa kummassakin indeksissä. Outokumpu sai toimialansa parhaat pisteet ympäristöulottuvuudessa mukaan lukien korkeimmat mahdolliset pisteet kahden kestävän kehityksen kriteerin suhteen: ilmastostrategia sekä ympäristöpolitiikka ja -johtaminen.

Riskit ja epävarmuustekijät

Outokumpu noudattaa toiminnassaan yhtiön hallituksen hyväksymää riskienhallintapolitiikkaa. Politiikassa määritellään riskienhallintatoiminnan tavoitteet, lähestymistavat ja vastuualueet. Konsernin strategian tukemisen ohella riskienhallinta auttaa tunnistamaan, arvioimaan ja vähentämään riskejä osakkeenomistajien, asiakkaiden, tavarantoimittajien, henkilöstön, rahoittajien ja muiden sidosryhmien näkökulmasta. Keskeisiä riskejä arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti. Kolmannella neljänneksellä konsernin johtoryhmä kävi läpi keskeiset riskit.

Outokummun tärkeimpiin strategisiin ja liiketoimintariskeihin kuuluvat Euroopan ja maailman laajuinen ylikapasiteetti ruostumattoman teräksen valmistuksessa, heikko markkinatilanne, kyky toteuttaa valittua konsernin strategiaa sekä tuotantokustannusten nousuun liittyvä riski ja sen vaikutus konsernin hintakilpailukykyyn. Keskeisimmistä liiketoimintariskeistä katsauskaudella aiheutuneet seuraukset liittyivät pääasiassa selvästi lisääntyneeseen taloudelliseen epävarmuuteen Euroopassa, erityisesti Etelä-Euroopassa.

Toiminnallisia riskejä ovat riittämättömät tai epäonnistuneet sisäiset prosessit, työntekijöiden toiminta, systeemit tai muut tapahtumat, kuten luonnonkatastrofit ja väärinkäytökset tai rikokset. Konsernin keskeisiä toiminnallisia riskejä ovat suuret tulipalot ja onnettomuudet, yritysturvallisuuteen ja lakiasioihin liittyvät riskit, ympäristöriskit sekä investointiprojekteihin ja henkilöstöön liittyvät riskit. Kolmannella neljänneksellä ei realisoitunut merkittäviä toiminnallisia riskejä.

Outokummun kannalta keskeisiä rahoitusriskejä ovat: nikkelin, molybdeenin ja polttoaineiden hinnan vaihtelevuus, euroon, Ruotsin kruunuun ja Yhdysvaltain dollariin liittyvät valuuttakurssiriskit, taloudellisen joustavuuden rajoitteet (mukaan lukien maksuvalmiutta ja jälleenrahoitusta koskevat riskit) sekä Luvatan lainasaamiseen ja rahoitusinvestointeihin liittyvät riskit. Kolmannella

neljänneksellä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakekurssi laski, mikä johti Talvivaara Sotkamo Oy:n osakkeiden käyvän arvon alentumiseen; tällä oli negatiivinen vaikutus konsernin tulokseen ja velkaantumisasteeseen kolmannella neljänneksellä.

Nikkelin hinnan laskulla oli negatiivinen vaikutus konsernin yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Nikkelisuojaukset kompensoivat osittain tätä negatiivista vaikutusta. Samalla Outokummun kassavirta parani huomattavasti nikkelin ja molybdeenin hintojen laskun sekä varastojen supistumisen ansiosta. Maailmantaloudessa viime aikoina lisääntynyt epävarmuus saattaa vaikuttaa haitallisesti konsernin liiketoimintaympäristöön lähitulevaisuudessa.

Myytyä kupariliiketoimintaa koskevat siviilikanteet

Toukokuussa 2009 päätökseen saatuun kuparisten teollisuusputkien EU:n kartellitutkimukseen liittyen Outokumpu Oyj on vuodesta 2004 lähtien ollut vastaamassa useisiin Yhdysvalloissa nostettuihin siviilikanteisiin, joissa vastaajina ovat olleet yhtiö itse sekä myytyyn kupariliiketoimintaan liittyneet yhtiöt.

Viimeinen Yhdysvalloissa vireillä oleva siviilikanne on Carrier Corporationin vuonna 2006 Memphisissä, Tennesseen osavaltion piirituomioistuimessa mm. Outokumpu Oyj:tä ja Outokumpu Copper Franklin, Inc:tä vastaan nostama summaltaan yksilöimätön vahingonkorvausvaade. Kanne perustuu väitettyyn maailmanlaajuiseen hinta- ja markkinoidenjakokartelliin ilmastointiputkien ja lämmönvaihdinten sekä niihin liittyvien sovellusten markkinoilla vähintään ajanjaksolla 1989–2001. Carrier Corporationin kanne hylättiin heinäkuussa 2007. Carrier valitti tuomiosta, ja valituksen käsittely on yhä vireillä vetoomustuomioistuimessa.

Vuonna 2010 eräät Carrierin konserniyhtiöt nostivat siviilikanteen Outokumpu Oyj:tä (sekä kahta muuta vastaajaryhmää) vastaan Ison-Britannian tuomioistuimissa. Kantajat väittävät kärsineensä kartellin seurauksena vahinkoa eri puolilla Eurooppaa ja hakevat korvauksia kolmelta vastaajaryhmältä yhteisvastuullisesti tai vaihtoehtoisesti yhdessä ja erikseen. Kantajien lähtökohtainen korvausvaatimus väitetyistä vahingoista on suuruudeltaan n. 20 milj. puntaa ilman korkoa. Outokumpu aikoo riitauttaa asiassa Iso-Britannian tuomioistuimien toimivallan. Joka tapauksessa Outokumpu katsoo, että väitteet kartellin aiheuttamista vahingoista ovat perusteettomia ja tulee tarvittaessa puolustautumaan niitä vastaan oikeudenkäynnissä.

Näihin kanteisiin liittyen ei ole tehty varauksia.

Tullin tutkimukset liittyen Tornio Worksin Venäjän vientiin

Suomen Tulli käynnisti maaliskuussa 2007 rikostutkimuksen liittyen Outokummun Tornio Worksin Venäjän vientikäytäntöihin. Kaakkoissuomalaisessa huolintayrityksessä epäiltiin tehdyn virheellisiä ja/tai väärennettyjä kauppalaskuja ruostumattoman teräksen viennissä Venäjälle. Tullin esitutkinnassa selvitettiin Outokumpu Tornio Worksin mahdollista osuutta virheellisten ja/tai väärennettyjen kauppalaskujen tekemiseen kyseisessä huolintayrityksessä. Kesäkuussa 2009 Tulli sai esitutkintansa päätökseen ja saattoi asian syyttäjäviranomaisten syyteharkintaan. Syyteharkinta saatiin päätökseen marraskuussa 2010 ja syyttäjä totesi Tullin esittämät epäilyt kirjanpitorikoksesta ja väärennyksestä aiheettomiksi.

Asia eteni kuitenkin maaliskuussa 2011 oikeuteen, sillä Outokumpua ja konsernin palveluksessa olevaa 5 henkilöä vastaan nostettiin syytteet rahanpesusta liittyen Tornion tehtaan Venäjän vientikäytäntöihin vuosina 2004–2006. Lisäksi syyttäjä esitti valtion puolesta vaatimuksen rahanpesun kohteena olleiden varojen menettämisestä. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi kaikki syytteet kesäkuussa

2011, ja Suomen valtio määrättiin maksamaan korvauksina yhteensä 1,2 milj. euroa. Syyttäjä kuitenkin valitti elokuussa käräjäoikeuden päätöksestä, ja oikeudenkäynti jatkuu.

Organisaatiomuutos ja nimityksiä

Helmikuussa Outokummun hallitus nimitti Mika Seitovirran uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloitti Outokummun palveluksessa maaliskuussa ja siirtyi toimitusjohtajan tehtävään 1.4.2011. Aikaisempi toimitusjohtaja Juha Rantanen luopui toimitusjohtajan tehtävästä 31.3.2011.

Kesäkuussa sovittiin, että Specialty Stainless -yksiköstä vastaava johtaja Bo Annvik jättää nykyisen tehtävänsä ja konsernin johtoryhmän jäsenyyden kesäkuun 2011 loppuun mennessä. Hänen työsuhteensa Outokummussa päättyy 31.12.2011. Toimitusketjun hallinnasta vastaava johtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen Jamie Allan otti tilapäisesti vastuulleen Annvikin tehtävät.

Heinäkuussa Jarmo Tonteri nimitettiin Specialty Stainless -liiketoiminnoista vastaavaksi johtajaksi (Executive Vice President – Specialty Stainless) ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.8.2011 alkaen. Hän raportoi toimitusjohtaja Mika Seitovirralle.

Varsinainen yhtiökokous 2011

Vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous päätti vuoden 2010 osingoksi 0,25 euroa osakkeelta, ja yhteensä 45 milj. euron osingot maksettiin 5.4.2011.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta. Osakkeita voidaan hankkia enintään 18 000 000 kappaletta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen myös päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Liikkeeseen laskettavien ja annettavien osakkeiden enimmäismäärä on 18 000 000. Valtuutus sisältää oikeuden päättää suunnatusta osakeannista. Valtuutukset ovat voimassa 12 kuukautta tai seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, kuitenkin enintään 31.5.2012 asti. Tähän mennessä valtuutuksia ei ole käytetty.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien, seitsemän. Hallituksen jäseniksi valittiin uudestaan Evert Henkes, Ole Johansson, Anna Nilsson-Ehle, Jussi Pesonen ja Olli Vaartimo. Uusiksi jäseniksi valittiin Elisabeth Nilsson ja Siv Schalin. Yhtiökokous valitsi uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi Ole Johanssonin ja uudeksi varapuheenjohtajaksi Olli Vaartimon. Yhtiökokous päätti myös asettaa nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen kokoonpanoa ja hallituksen jäsenille maksettavia palkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle yhtiökokoukselle.

Outokumpu Oyj:n hallitus asetti järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan kaksi pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Luettelo suurimmista osakkeenomistajista pidetään päivitettynä Outokummun Internet-sivuilla osoitteessa: www.outokumpu.com/Investors.

Suurimmat osakkeenomistajat

%	30.9.2011
Suomalaiset yhteisöt	36,0
Ulkomaiset sijoittajat	16,1
Suomalaiset julkisyhteisöt	20,5
Suomalaiset kotitaloudet	17,9
Suomalaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset	6,8
Suomalaiset voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	2,6
Osakkeenomistajat, joiden osuus osakkeista ja äänimäärästä ylittää 5 %
Suomen valtion omistama Solidium Oy	30,84
Kansaneläkelaitos	8,01

Osakekohtaiset tiedot

		1.1.–30.9.	1.1.–30.9.
		2011	2010
Osakepääoma kauden lopussa	Milj. EUR	311,1	311,0
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa		183 018 749	182 958 249
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 1)		181 967 773	181 692 076
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 1), 2)		181 967 773	181 708 805
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 1)		181 977 861	181 917 361
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet kauden lopussa		1 040 888	1 040 888
Kauden päätöskurssi	EUR	4,96	14,57
Kauden keskikurssi	EUR	9,85	13,95
Korkein kurssi kauden aikana	EUR	14,57	17,88
Alin kurssi kauden aikana	EUR	4,95	12,03
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa	Milj. EUR	908	2 666
Osakkeen vaihto	Milj. kpl	241,5	258,6
Osakevaihdon arvo	Milj. EUR	2 379,7	3 606,4

1) Ei sisällä hankittuja omia osakkeita.

2) Outokummun optio-ohjelma päättyi 1.3.2011.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

OSTP:n suunnitelma kannattavuuden palauttamiseksi julkistettiin

Yhteisyritys OSTP aloitti toimintansa lokakuussa, ja sen uusi hallitus piti ensimmäisen kokouksensa, jossa se vahvisti OSTP:n strategian sekä kannattavuuden parantamiseen tähtäävät suunnitelmat. OSTP keskittyy valmistamaan prosessiputkia ja hitsattuja putkenosia, keskittää tuotantorakennettaan sekä vähentää kustannuksia virtaviivaistamalla organisaatiotaan.

Prosessiputkien tuotanto aiotaan keskittää Pietarsaareen Suomessa ja Riadiin Saudi-Arabiassa ja hitsatut putkenosat valmistetaan pääasiallisesti Pietarsaaressa sekä Örnsköldsvikissä Ruotsissa. Suunnitelman mukaan prosessiputkien ja lämmönvaihdinputkien tuotanto OSTP:n Nybyn tuotantolaitoksessa Ruotsissa lopetetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Osa tuotantotoiminnasta

aiotaan siirtää Pietarsaareen. OSTP on aloittanut Nybyssä neuvottelut ammattiyhdistysten edustajien kanssa. Nybyn tuotantolaitoksella työskentelee noin 100 henkilöä. Tuotantotoimintojen rationalisoinnin lisäksi OSTP tavoittelee vähennyksiä myös muissa kustannuksissa, kuten esimerkiksi yleiskustannuksissa.

OSTP:n muissa toiminnoissa, jotka painottuvat kierteellisten putkenosien, paksuseinämäisten putkien ja paineastioiden valmistukseen, jatketaan edelleen toimenpiteitä lyhyen aikavälin taloudellisen suorituskyvyn parantamiseen. OSTP suunnittelee luopuvansa näistä liiketoiminnoista vuoden 2012 loppuun mennessä vapauttaakseen pääomaa ja välttyäkseen tulevilta investointitarpeilta.

Suunniteltujen toimenpiteiden odotetaan johtavan OSTP:n kannattavuuden näkyvään paranemiseen vuonna 2012 ja positiiviseen liiketulokseen vuonna 2013. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä kirjattiin 65 milj. euron arvonalentumiskulut liittyen OSTP toimintoihin. Suunniteltujen henkilöstöneuvottelujen lopputuloksesta voi seurata marginaalinen vaikutus Outokummun vuoden 2011 neljännen neljänneksen liikevoittoon.

Suunnitelma kustannusten vähentämiseksi, neuvottelut työpaikkojen vähennyksistä, uusi organisaatio ja johtoryhmä

Outokumpu tiedotti 20.10. suunnitelluista jatkotoimenpiteistä kohti kestävää kannattavuutta, parantunutta kassavirtaa ja vahvan perustan luomista tulevalle kasvulle. Yhtiön tavoitteena on vähentää kustannuksia 100 milj. euroa vuoden 2012 loppuun mennessä ja käyttöpääomaa 250 milj. euroa vuoden 2013 puoliväliin mennessä.

1. Kustannusten vähentäminen ja neuvottelut työpaikkojen suunnitelluista vähennyksistä

Kestävän kannattavuuden saavuttamiseksi Outokumpu suunnittelee käynnistävänsä kustannussäästöohjelman, jolla tavoitellaan 100 milj. euron säästöjä vuoden 2012 loppuun mennessä. Suunniteltuihin toimenpiteisiin kuuluvat tuotannon työvuorojen vähentäminen, organisaation uudelleenjärjestelyt ja tiettyjen tukitoimintojen ulkoistaminen sekä yleisen tehokkuuden parantaminen. Suunnitelman mukaan tämä tarkoittaisi enintään 1 300 työpaikan vähentämistä maailmanlaajuisesti. Suurin osa vähennyksistä kohdistuisi Suomeen (enintään 300) ja Ruotsiin (enintään 600).

Yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön edustajien kanssa käynnistetään mahdollisimman pian kaikissa asianomaisissa yksiköissä ja toiminnoissa. Suunniteltujen yt-neuvottelujen tulokset voivat vaikuttaa negatiivisesti Outokummun seuraavien vuosineljännesten tulokseen, jossain määrin jo vuoden 2011 neljännen neljänneksen tulokseen.

2. Käyttöpääoman 250 milj. euron vähennys

Jotta Outokummun käyttöpääomasta voitaisiin vapauttaa 250 milj. euroa, varaston kiertonopeutta konsernin koko jakeluketjussa on parannettava. Outokumpu aikoo vähentää varastopäiviä vuoden 2011 toisen neljänneksen noin 110 päivästä lähelle 90 päivää vuoden 2013 puoliväliin mennessä. Konsernin oman jakeluverkoston virtaviivaistaminen ja keskittäminen tukee varastojen pienentämistavoitetta ja mahdollistaa kustannustehokkaimpien reittien löytämisen markkinoille asiakkaiden tarpeiden mukaan. Suunnitelmana on keskittää varastointitoiminnot nykyistä harvempiin keskuksiin Euroopassa, palvella markkinoita näistä avainpisteistä käsin sekä hyödyntää olemassa olevaa käsittelykapasiteettia tehokkaasti. Outokummulla on tällä hetkellä varastoja yli 20 Euroopan maassa sekä lisäksi kuusi nauhapalvelukeskusta ja kuusi levypalvelukeskusta Euroopassa.

Oman verkostonsa ohella Outokumpu hyödyntää itsenäisiä jakelijoita, joiden merkitys Outokummun tuotteiden toimittamisessa asiakkaille kasvaa entisestään. Omien varastotoimintojen

virtaviivaistaminen saattaa tarjota mahdollisuuksia syventää yhteistyötä itsenäisten jakelijoiden kanssa joillakin markkinoilla.

3. Uusi organisaatio

Outokummun liiketoiminta perustuu sen integroitujen terästoimintojen ainutlaatuisuuteen. Outokummun suunniteltu liiketoimintamalli perustuu jatkossa kolmeen liiketoiminta-alueeseen, joilla on täysi vastuu omasta myynnistään, tuloksestaan ja liiketoiminnan sitomasta pääomasta. Uudella organisaatiolla pyritään yksinkertaisuuteen, selkeisiin vastuisiin ja kustannustehokkuuteen. Suunnitelman mukaan kukin liiketoiminta-alue on vastuussa myynnistään, tuotannostaan sekä tilaustoimitusketjustaan. Kolme liiketoiminta-aluetta ovat:

General Stainless: ruostumattoman teräksen tuotanto Torniossa sekä käsittelylaitos Terneuzenissa,

Specialty Stainless: Special Coil, Special Plate, Kloster sekä Long Products mukaan lukien Sheffieldin sulatto, ja

Ferrochrome: Kemin kromikaivos ja Tornion ferrokromituotanto.

Näiden liiketoiminta-alueiden lisäksi Outokumpu on määritellyt APACin (Aasian ja Tyynenmeren alueen) tulevan kasvun fokusalueeksi. Suunnitelmien mukaan liiketoiminta- ja fokusalueita tukevat konsernin laajuiset toiminnot silloin, kun keskittämisellä tai koordinoinnilla on saavutettavissa synergiaetuja.

Uusi organisaatio astuu suunnitelmien mukaan voimaan 1.1.2012.

1. Uusi johtoryhmä

Outokummun johtoryhmä ja sen jäsenille raportoivat alueet ovat 1.1.2012 alkaen:

Mika Seitovirta, toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja: johtoryhmän jäsenten lisäksi APAC sekä tietyt konsernitoiminnot Hannu Hautala, johtaja – General Stainless Jarmo Tonteri, johtaja – Specialty Stainless Kari Parvento, johtaja – Ferrochrome, tutkimus ja kehitys Esa Lager, talous- ja rahoitusjohtaja sekä tietyt konsernitoiminnot Pii Kotilainen, henkilöstöjohtaja

Hannu Hautala, Tornio Works -liiketoimintayksikön nykyinen johtaja, tulee johtoryhmän jäseneksi 1.11.2011 alkaen. Hautala on vastannut Outokummun Tornio Works -yksiköstä huhtikuusta 2010 lähtien. Jamie Allan, johtaja – toimitusketjun hallinta, jättää paikkansa konsernin johtoryhmässä 31.12.2011. Hän toimii neuvonantajana ja raportoi toimitusjohtajalle vuoden 2012 loppuun saakka. Karri Kaitue ja Outokumpu ovat sopineet, että Kaitue jättää paikkansa konsernin johtoryhmässä 1.11.2011. Hänen työsuhteensa Outokummussa päättyy 30.6.2012. Outokumpu nimittää Austin Lun APAC-fokusalueen johtajaksi. Hän aloittaa Outokummun palveluksessa viimeistään 1.1.2012.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Ruostumattoman teräksen peruslaatujen kysyntä Euroopassa vaimeni kesän aikana kausivaihtelusta johtuen. Kesän jälkeen maailmantalouden epävarmuus ja metallien hintojen lasku ovat heikentäneet ruostumattoman teräksen kysyntää. Jakelijat ovat tällä hetkellä varovaisia tilausten tekemisessä. Jakelijoiden varastot ovat normaalia alemmalla tasolla. Standardituotteiden toimitusajat ovat edelleen 6–8 viikkoa.

Ruostumattoman teräksen heikentyneen kysynnän takia Outokumpu odottaa ruostumattoman teräksen toimitusmääriensä jäävän vuoden 2011 neljännellä neljänneksellä pienemmiksi kuin kolmannella neljänneksellä. Ruostumattoman teräksen markkinatilanteen heikkenemisen myötä perushinnat laskivat kolmannen neljänneksen loppua kohti, mutta näyttävät tällä hetkellä vakiintuneen. Outokumpu odottaa keskimääräisten perushintojensa olevan neljännellä neljänneksellä jonkin verran alemmat kuin kolmannella neljänneksellä keskimäärin.

Toimitusmäärien ja keskimääräisten perushintojen laskun odotetaan johtavan jokseenkin negatiiviseen operatiiviseen tulokseen*) neljännellä neljänneksellä. Tämänhetkisillä metallien hinnoilla laskettuna metallien hintojen laskun odotetaan aiheuttavan raaka-aineisiin liittyviä varastotappioita, jonka seurauksena odotetaan selvästi negatiivista liiketulosta neljännellä neljänneksellä. Lisäksi suunniteltujen kustannussäästö- ja uudelleenjärjestelyohjelmien odotetaan vaikuttavan Outokummun neljännen neljänneksen liiketulokseen.

*) Operatiivinen tulos = Liikevoitto ilman raaka-aineisiin liittyviä varastovoittoja ja -tappioita ja kertaluonteisia eriä.

Espoossa 19.10.2011

Hallitus

Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman teräksen tuottajista, jonka visiona on olla alan kiistaton ykkönen. Useilla eri aloilla toimivat asiakkaamme ympäri maailmaa käyttävät ruostumatonta terästämme ja palvelujamme. Ruostumaton teräs on sataprosenttisesti kierrätettävä, erittäin luja ja pitkäikäinen materiaali, joka on kestävän tulevaisuuden tärkeimpiä rakennusaineita. Outokummun palveluksessa on noin 8 000 henkilöä yli 30 maassa. Pääkonttori sijaitsee Espoossa. Outokumpu on listattuna NASDAQ OMX Helsingissä. www.outokumpu.com

TILINPÄÄTÖSLYHENNELMÄ (tilintarkastamaton)

Tuloslaskelma

Lyhennetty tuloslaskelma

	1.7.–30.9.	1.4.–30.6.	1.7.–30.9.	1.1.–30.9.	1.1.–30.9.	1.1.–31.12.
Milj. EUR	2011	2011	2010	2011	2010	2010
Liikevaihto	1 231	1 281	1 014	3 884	3 067	4 229
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-1 237	-1 255	-1 019	-3 756	-2 897	-4 051
Bruttokate	-6	26	-5	128	170	178
Liiketoiminnan muut tuotot	16	4	23	9	37	45
Liiketoiminnan kulut	-63	-84	-65	-226	-201	-279
Liiketoiminnan muut kulut	0	-115	-2	-100	-5	-28
Liikevoitto	-53	-169	-49	-189	2	-83
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	-2	-1	-5	-4	-15	-10
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot	3	2	3	9	11	16
Korkokulut	-20	-19	-17	-57	-37	-53
Markkinahintoihin liittyvät voitot ja tappiot	-82	-14	-11	-94	3	4
Muut rahoitustuotot	0	242	0	248	2	13
Muut rahoituskulut	-3	-20	-9	-32	-22	-29
Voitto ennen veroja	-157	21	-88	-119	-57	-143
Tuloverot	22	29	32	51	24	19
Tilikauden voitto	-135	50	-56	-68	-33	-124
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-134	50	-56	-68	-32	-123
Määräysvallattomille omistajille	-0	-0	-0	-1	-0	-0
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Osakekohtainen tulos, EUR	-0,74	0,28	-0,31	-0,37	-0,18	-0,68
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	-0,74	0,28	-0,31	-0,37	-0,18	-0,68
Laaja tuloslaskelma
	1.7.–30.9.	1.4.–30.6.	1.7.–30.9.	1.1.–30.9.	1.1.–30.9.	1.1.–31.12.
Milj. EUR	2011	2011	2010	2011	2010	2010
Tilikauden voitto	-135	50	-56	-68	-33	-124
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot	10	2	20	-5	18	26
Myytävissä olevat sijoitukset
Myytävissä olevien sijoitusten arvonmuutokset	-3	-16	21	-20	32	49
Luokittelun muutoksesta johtuva siirtäminen
laajasta tuloksesta tulosvaikutteiseksi eräksi	-	-65	-	-65	-	-10
Myytävissä oleviin sijoituksiin liittyvät verot Rahavirran suojaukset	1	10	-4	10	-4	-8
Rahavirran suojauksien arvonmuutokset	-5	-12	16	-16	44	59
Luokittelun muutoksesta johtuva siirtäminen
laajasta tuloksesta tulosvaikutteiseksi eräksi	1	0	1	0	3	2
Rahavirran suojauksiin liittyvät verot	1	3	-4	4	-12	-16
Osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen erät	-	-2	-1	-2	-2	-3
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen	4	-80	9	-94	78	99
Tilikauden laaja tulos	-130	-30	-47	-162	45	-24
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-130	-30	-47	-162	45	-24
Määräysvallattomille omistajille	-0	0	0	-1	-0	1

Lyhennetty tase

Milj. EUR	30.9.2011	30.6.2011	30.9.2010	31.12.2010
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	559	565	581	589
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1 944	1 925	2 083	2 054
Lainasaamiset ja muut korolliset varat	230	230	437	473
Muut saamiset	60	56	56	55
Laskennalliset verosaamiset	65	56	47	30
Pitkäaikaiset varat yhteensä	2 858	2 831	3 205	3 202
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	1 298	1 553	1 557	1 448
Lainasaamiset ja muut korolliset varat	177	263	75	49
Myyntisaamiset ja muut saamiset	788	930	736	785
Rahavarat	253	125	142	150
Lyhytaikaiset varat yhteensä	2 515	2 871	2 510	2 431
VARAT YHTEENSÄ	5 373	5 702	5 714	5 633

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	2 157	2 297	2 443	2 374
Määräysvallattomien omistajien osuus	14	2	1	2
Oma pääoma yhteensä	2 171	2 299	2 444	2 376
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	1 224	1 335	1 604	1 529
Laskennalliset verovelat	59	71	78	90
Eläkevelvoitteet	68	66	68	66
Varaukset	21	20	19	21
Ostovelat ja muut velat	28	10	1	3
Pitkäaikaiset velat yhteensä	1 399	1 502	1 770	1 709
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	1 166	1 169	882	980
Varaukset	21	26	18	19
Ostovelat ja muut velat	616	707	600	550
Lyhytaikaiset velat yhteensä	1 803	1 902	1 500	1 549
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	5 373	5 702	5 714	5 633

Laskelma oman pääoman muutoksista

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muut rahastot	Arvon muutos	Omat osakkeet	Kumula tiiviset	Kertyneet voittovarat	Määräys vallattomien	Oma pääoma
				rahasto		muunto		omistajien	yhteensä
Milj. EUR						erot		osuus
Oma pääoma 31.12.2009	309	706	15	22	-25	-110	1 534	0	2 451
Tilikauden laaja tulos	-	-	-	64	-	14	-32	-0	45
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-64	-	-64
Osakeperusteiset maksut	-	-	-	-	-	-	1	-	1
Toteutetut osakeoptiot	2	8	-	-	-	-	-	-	9
Muu muutos	-	-	-	-	-	-	-	1	1
Oma pääoma 30.9.2010	311	713	15	86	-25	-96	1 438	1	2 444
Oma pääoma 31.12.2010	311	713	7	100	-25	-89	1 356	2	2 376
Tilikauden laaja tulos	-	-	-	-89	-	-5	-67	-1	-163
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-45	-	-45
Osakeperusteiset maksut	-	-	-	-	-	-	1	-	1
Toteutetut osakeoptiot	0	0	-	-	-	-	-	-	0
OSTP-järjestely	-	-	-	-	-	-	-11	13	3
Oma pääoma 30.9.2011	311	714	7	11	-25	-95	1 234	14	2 171

Lyhennetty rahavirtalaskelma

	1.7.–30.9.	1.4.–30.6.	1.7.–30.9.	1.1.–30.9.	1.1.–30.9.	1.1.–31.12.
Milj. EUR	2011	2011	2010	2011	2010	2010
Tilikauden voitto	-135	50	-56	-68	-33	-124
Oikaisuerät
Poistot ja arvonalentumiset	57	178	61	174	174	255
Muut ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut	46	-179	-31	8	-95	-112
Käyttöpääoman muutos	331	-89	-70	149	-520	-476
Saadut osingot	0	0	0	5	2	2
Saadut korot	1	1	1	2	2	2
Maksetut korot	-17	-28	-12	-60	-34	-42
Maksetut verot	-1	2	-5	-4	-11	-2
Liiketoiminnan nettorahavirta	282	-66	-111	206	-515	-497
Investoinnit	-45	-42	-47	-133	-126	-173
Omaisuuden myynti	72	4	9	78	18	24
Muu investointien rahavirta	-	-	-	-	1	1
Investointien nettorahavirta	26	-38	-38	-55	-106	-147
Rahavirta ennen rahoitusta	309	-104	-149	151	-622	-645
Toteutetut osakeoptiot	-	-	0	0	9	10
Pitkäaikaisten lainojen nostot	6	19	41	122	695	695
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-128	-127	-11	-295	-111	-188
Lyhytaikaisten lainojen muutos	-63	84	133	9	119	209
Maksetut osingot	-	-45	-	-45	-64	-64
Talvivaaran ja Tibnorin osakkeiden myynti	-	162	-	162	-	-
Muu rahoituksen rahavirta	0	0	5	1	-1	15
Rahoituksen nettorahavirta	-184	93	168	-47	648	677
Rahavarojen nettomuutos	124	-11	19	105	27	32
Rahavarat tilikauden alussa	125	139	123	150	112	112
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	4	-3	-0	-1	4	6
Rahavarojen nettomuutos	124	-11	19	105	27	32
Rahavarat tilikauden lopussa	253	125	142	253	142	150

OSAVUOSITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETOJA (tilintarkastamaton)

Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34:n (Osavuosikatsaukset) mukaisesti. Tiedotteessa on noudatettu samoja laadintaperiaatteita kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä.

Kaikki osavuosikatsauksessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Arvioiden käyttö

Osavuosikatsauksen laadinta IFRS:n mukaan edellyttää sellaisten arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Laskenta-arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, mm. määritettäessä tiettyjen omaisuuserien realisoitavuutta, aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellisia pitoaikoja, tuloveroja, varauksia, eläkevastuita sekä liikearvojen ja muiden erien arvonalentumisia. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat osavuosikatsauksessa käytetyistä arvioista.

Muutokset segmenttiraportoinnissa

Specialty Stainless -liiketoiminnot on uudelleenorganisoitu 1.3.2011 alkaen. Uudet liiketoimintayksiköt Special Coil ja Special Plate korvasivat entiset Special Coil & Plate - ja Thin Strip -yksiköt. Special Coiliin kuuluvat litteiden tuotteiden tuotantoyksikkö Avestassa Ruotsissa sekä entinen Thin Stripin Nybyn yksikkö Ruotsissa. Special Plateen kuuluvat kvarttolevy-yksiköt Degerforsissa Ruotsissa ja New Castlessa Yhdysvalloissa, levypalvelukeskus Degerforsissa sekä erikoislevy-yksikkö Willichissä Saksassa. Special Coil - ja Special Plate yksiköt kuuluvat Specialty Stainless -segmenttiin ja Klosterin tuotantoyksikkö Ruotsissa kuuluu General Stainless -segmenttiin. Kaikki vertailutiedot on oikaistu vastaamaan uutta organisaatiota.

Energiantuotantoyhtiösijoitusten arvostus

Outokumpu on arvostanut sijoituksensa energiantuotantoyhtiöihin käypään arvoon vuonna 2011 IAS 39 standardin mukaisesti. Aikaisemmin sijoitukset on arvostettu hankintamenoon. Käypä arvostus perustuu sähkön markkinahinnan ja Outokummun maksaman hinnan erotuksen diskontattuihin rahavirtoihin. Näiden sijoitusten käypä arvo 30.9.2011 oli 14 milj. euroa (hankintameno 10 milj. euroa). Hankintamenon ja käyvän arvon erotuksesta on tehty positiivinen 6 milj. euron kirjaus laajaan tuloslaskelmaan ja 2 milj. euron arvonalentuminen tuloslaskelmaan 1.1-30.9.2011.

Optio- ja osakepalkkiojärjestelmät

Outokummun johdon optio-ohjelma päättyi 1.3.2011. Yhteensä 1 768 194 Outokumpu Oyj:n osaketta merkittiin optio-oikeuksilla vuosina 2006–2011 .

Outokummun osakepalkkiojärjestelmä vuosille 2006–2010 päättyi 31.12.2010. Viimeisen ansaintakauden ehdoiksi asetettuja minimitavoitteita ei saavutettu, joten osakepalkkiojärjestelmän osallistujat eivät ole oikeutettuja palkkioon.

Outokummun osakepalkkiojärjestelmä vuosille 2009–2013 jatkuu. Mikäli osakepalkkiojärjestelmien piiriin kuuluvat henkilöt saisivat enimmäispalkkioiden mukaisen määrän yhtiön osakkeita (tällä hetkellä yhteensä 1 071 950 osaketta), heidän omistukseensa siirtyisi 0,6 % yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Tarkempia tietoja johdon optiojärjestelmästä ja osakepalkkiojärjestelmistä on löydettävissä Outokummun internet-sivuilta www.outokumpu.com.

OSTP yhteisyritys

Outokumpu ja Andrea Gattin omistama italialainen Tubinoxia-yhtiö allekirjoittivat lopullisen sopimuksen syyskuussa Outokummun putkituoteliiketoimintayksiköstä (OSTP) muodostettavan yhteisyrityksen perustamisesta.

Tubinoxiasta tulee OSTP:n vähemmistöosakas. Enemmistöosakkuuden myötä Outokummulla säilyy määräysvalta OSTP:ssä. OSTP yhdistellään jatkossakin Outokummun lukuihin tytäryhtiönä ja Tubinoxian vähemmistöosuus erotetaan tuloksesta ja esitetään omana eränään konsernin omassa pääomassa. Tubinoxian huomattava vaikutusvalta OSTP:ssä alkoi 30.9.2011.

Ensimmäisessä vaiheessa Tubinoxia omistaa 36 % OSTP:n osakkeista, mutta sillä on optio hankkia osakkeita 51 %:n omistusosuuteen tarvittava määrä kolmen vuoden aikana. Outokummulla on optio ostaa osakkeet takaisin alkuperäiseen hintaan, mikäli Tubinoxia ei hanki enemmistöomistukseen tarvittavia osakkeita. Lisäksi on sovittu, että Outokumpu tulee säilymään OSTP:n pääasiallisena raaka-ainetoimittajana. Ensimmäisestä osakkeiden myynnistä ei aiheutunut taloudellisia vaikutuksia konsernin tulokseen. Outokumpu vastaa liiketoiminnan rahoittamisesta alkuvaiheessa. Tulevaisuuden osakemyynnit tehdään kauppahinnalla, joka vastaa liiketoiminnan tuolloista taloudellista tilannetta.

Outokumpu tulee johtamaan OSTP:tä hallituksen kautta. Hallituksen jäsenten enemmistö ja puheenjohtaja ovat Outokummun nimittämiä niin kauan kuin Outokummulla on enemmistöomistus.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

OSTP, Outokummun ja Tubinoxian perustama putkituotteisiin keskittyvä yhteisyritys, aloitti toimintansa 1.10.2011. Yhteisyrityksen uusi hallitus on pitänyt ensimmäisen kokouksensa, jossa se vahvisti OSTP:n strategian sekä kannattavuuden parantamiseen tähtäävät suunnitelmat.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

	1.1.–30.9.	1.1.–30.9.	1.1.–31.12.
Milj. EUR	2011	2010	2010
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa	2 054	2 099	2 099
Muuntoerot	-16	69	80
Lisäykset	158	101	144
Vähennykset	-2	-7	-7
Uudelleenryhmittelyt	-1	-26	-39
Poistot ja arvonalentumiset	-249	-152	-222
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa	1 944	2 083	2 054

Vastuusitoumukset

Milj. EUR	30.9.2011	30.9.2010	31.12.2010
Annetut pantit
Kiinnitykset maa-alueisiin	255	229	209
Muut pantit	11	21	12
Annetut takaukset
Tytäryhtiöiden puolesta kaupallisten sitoumusten vakuudeksi	36	38	37
Osakkuusyhtiöiden puolesta rahoituksen vakuudeksi	2	1	1
Muut vastuut	40	47	45
Vuokravastuut	74	79	79

Konsernin taseen ulkopuoliset investointisitoumukset 30.9.2011 olivat 185 milj. euroa (30.9.2010: 66 milj. euroa, 31.12.2010: 125 milj. euroa).

Lähipiiritapahtumat

30.9.2011 merkittävät lähipiiritapahtumat koostuivat 7 milj. euron (30.9.2010: 7 milj. euroa, 31.12.2010: 7 milj. euroa) lainasaamisista sekä 4 milj. euron ostoista 1.1.–30.9.2011 välisenä aikana (1.1.– 30.9.2010: 2 milj. euroa, 1.1.–31.12.2010: 3 milj. euroa).

1.6.2011 Outokumpu myi Solidium Oy:lle koko omistuksensa eli 4, 3% kaikista osakkeista Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:ssä. Kauppahinta oli 60 milj. euroa, ja Outokumpu on kirjasi myynnistä 28 milj. euron myyntivoiton rahoitustuottoihin vuoden 2011 toisen neljänneksen tulokseen. Talvivaaran kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeet oli Outokummun taseessa luokiteltu myytävissä oleviin sijoituksiin.

Johdannaissopimusten käyvät arvot ja nimellismäärät

	30.9.2011	31.12.2010	30.9.2011	31.12.2010
	Käyvät	Käyvät	Nimellis-	Nimellis
Milj. EUR	nettoarvot	nettoarvot	määrät	määrät
Valuutta- ja korkojohdannaiset
Valuuttatermiinit	-5	18	1 826	2 032
Valuuttaoptiot, ostetut	1	-	50	-
Valuuttaoptiot, myydyt	-0	-	40	-
Koronvaihtosopimukset	-7	-2	273	107
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	-30	-37	224	228
Korko-optiot, ostetut	0	1	186	89
Korko-optiot, myydyt	-3	-2	86	89
Korkotermiinit	0	-	100	-
			Tonnia	Tonnia
Metallijohdannaiset
Nikkelioptiot, ostetut	7	1	3 600	3 120
Nikkelioptiot, myydyt	-1	-3	3 600	3 120
Nikkelitermiinit ja -futuurit	9	-1	4 836	852
Molybdeenitermiinit ja -futuurit	-	-0	-	100
Kuparitermiinit ja -futuurit	1	-1	1 625	2 325
Sinkkitermiinit ja -futuurit	0	0	1 075	1 425
Päästöoikeusjohdannaiset	-1	0	653 000	353 000
			TWh	TWh
Sähköjohdannaiset	-1	2	0,8	1,0
Myydyt osakeoptiot	-0	-
	-31	-23

Tunnusluvut neljänneksittäin

Milj. EUR				I/10 II/10 III/10 I-III/10 IV/10 2010						I/11 II/11 III/11 I-III/11
EBITDA	35	129	12	176	-4	172	93	-4	4	93
Liikevoittoprosentti	-2,3	6,4	-4,8	0,1	-7,3	-2,0		2,4 -13,2	-4,3	-4,9
Sijoitetun pääoman tuotto, %	-2,3	7,3	-4,6	0,1	-8,0	-2,1		3,1 -16,1	-5,3	-6,2
Oman pääoman tuotto, %	-3,4	7,2	-9,1		-1,8 -15,1	-5,1	2,8		8,7 -24,1	-4,0
Pitkäaikaiset korolliset velat										1 059 1 541 1 558 1 558 1 488 1 488 1 527 1 300 1 196 1 196
Lyhytaikaiset korolliset velat	716	684	841	841	930	930				928 1 122 1 108 1 108
Muut korolliset velat	7	6	11	11	16	16	20	11	12	12
Johdannaisinstrumentit	70	48	23	23	23	23	-2	28	31	31
Osuudet osakkuusyhtiöissä		-154 -149 -144		-144			-148 -148 -146	-49	-46	-46
Myytävissä olevat sijoitukset		-127 -128 -151		-151			-154 -154 -152	-33	-30	-30
Muut korolliset saamiset		-170 -183 -165		-165				-169 -169 -163 -368 -288		-288
Rahavarat		-100 -123 -142		-142				-150 -150 -139 -125 -253		-253
Korollinen nettovelka kauden lopussa										1 302 1 696 1 831 1 831 1 837 1 837 1 873 1 885 1 730 1 730
Sijoitettu pääoma kauden lopussa										3 719 4 187 4 275 4 275 4 213 4 213 4 202 4 184 3 902 3 902
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %		47,3 43,6 42,8		42,8				42,2 42,2 39,9 40,4 40,4		40,4
Velkaantumisaste kauden lopussa, %		53,9 68,1 74,9		74,9				77,3 77,3 80,4 82,0 79,7		79,7
Osakekohtainen tulos, EUR				-0,11 0,24 -0,31 -0,18 -0,50 -0,68 0,09 0,28 -0,74						-0,37
Oma pääoma/osake kauden lopussa, EUR										13,28 13,68 13,43 13,43 13,05 13,05 12,79 12,62 11,85 11,85
Investoinnit käyttöomaisuuteen	28	45	40	113	48	161	42	50	67	159
Poistot	56	57	61	174	61	235	60	59	58	177
Henkilöstö keskimäärin *)										8 077 8 669 8 740 8 496 8 414 8 475 8 437 9 011 8 860 8 769

*) Henkilöstö raportoitu työsuhteessa olevan henkilömäärän mukaan, 31.12.2010 asti esitetty suhteutettuna työaikaan (FTE). Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

Tunnuslukujen laskentaperusteet

EBITDA	=	Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia
Sijoitettu pääoma	=	Oma pääoma + korollinen nettovelka
Sidottu pääoma	=	Sijoitettu pääoma + nettoverovelka
Oman pääoman tuotto	=	Tilikauden voitto × 100 Oma pääoma (kauden keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)	=	Liikevoitto × 100 Sijoitettu pääoma (kauden keskiarvo)
Korollinen nettovelka	=	Korolliset velat – korolliset varat
Omavaraisuusaste	=	Oma pääoma × 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot
Velkaantumisaste	=	Korollinen nettovelka × 100 Oma pääoma
Osakekohtainen tulos	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana
Oma pääoma/osake	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa