AI assistant
Oriola Oyj — Earnings Release 2018
Feb 22, 2019
3278_er_2019-02-22_516b6d1a-819a-45c5-bcba-0e7f5fbdd5f2.pdf
Earnings Release
Open in viewerOpens in your device viewer
Oriola Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2018
Julkaistu 22.2.2019 klo 15.00.
Oriola Oyj:n pörssitiedote 22.2.2019 klo 15.00
Oriola Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2018
Taloudellinen kehitys loka–joulukuussa 2018, jatkuvat toiminnot
- Laskutus kasvoi 6,6 % (kasvoi 1,5 %) ja oli 929,1 (871,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus kasvoi 10,5 % ja oli 963,4 miljoonaa euroa.
- Liikevaihto laski 0,1 % (laski 3,9 %) ja oli 394,7 (395,2) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 3,8 % ja oli 410,4 miljoonaa euroa.
- Oikaistu käyttökate oli 12,0 (13,1) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna oikaistu käyttökate oli 12,5 miljoonaa euroa.
- Oikaistu liikevoitto oli 5,2 (6,2) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna oikaistu liikevoitto oli 5,5 miljoonaa euroa.
- Loka–joulukuun tulos oli -8,5 (2,1) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos oli -0,05 (0,01) euroa.
Taloudellinen kehitys tammi–joulukuussa 2018, jatkuvat toiminnot
- Laskutus kasvoi 5,5 % (laski 0,8 %) ja oli 3 518,4 (3 336,3) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus kasvoi 10,1 % ja oli 3 674,4 miljoonaa euroa.
- Liikevaihto kasvoi 1,6 % (laski 3,8 %) ja oli 1 552,2 (1 527,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 6,5 % ja oli 1 626,2 miljoonaa euroa.
- Oikaistu käyttökate oli 65,5 (67,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna oikaistu käyttökate oli 68,9 miljoonaa euroa.
- Oikaistu liikevoitto oli 36,9 (39,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna oikaistu liikevoitto oli 39,1 miljoonaa euroa.
- Tammi–joulukuun tulos oli 12,7 (25,9) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos oli 0,07 (0,14) euroa.
- Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2018 jaetaan osinkoa 0,09 euroa/osake.
Näkymät vuodelle 2019
Vertailukelpoisin valuuttakurssein lasketun oikaistun liikevoiton arvioidaan kasvavan vuoden 2018 tasosta.
Oriolan näkymät vuodelle 2019 perustuvat ulkoisiin markkinaennusteisiin, sopimuksiin lääkeyhtiöiden ja apteekkien kanssa sekä johdon arvioihin.
Toimitusjohtaja Robert Andersson:
"Oriolan laskutus vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna (3 674,4 miljoonaa euroa, +10,1 % edeltävään vuoteen verrattuna) ja liikevaihto vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna (1 626,2 miljoonaa euroa, +6.5 % edeltävään vuoteen verrattuna) olivat vahvoja vuonna 2018. Liikevoittoamme rasittivat koko vuoden puutteet toiminnan tehokkuudessa, korkeat operatiiviset kustannukset, investoinnit Hehkuun sekä Ruotsin heikko kruunu. Liiketoiminnan nettorahavirtamme pysyi kuitenkin positiivisena läpi vuoden ja oli 102,8 miljoonaa euroa vuonna 2018.
Palvelut-liiketoiminta-alueen laskutus kasvoi 11,7 % ja liikevaihto kasvoi 4,2 % vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna neljännellä vuosineljänneksellä edellisvuoden vastaavan ajanjaksoon verrattuna. Kannattavuutta kuitenkin rasitti logistiikan tehottomuus, mikä johtui erityisesti Enköpingin jakelukeskuksen käyttöönoton viivästymisestä. Kuluttaja-liiketoiminta-alueelle viimeinen vuosineljännes oli kovan kilpailun vuoksi vaikea, mutta verkkokauppamme kasvoi edelleen voimakkaammin (+73 %) kuin markkina (+35 %). Terveydenhuolto-liiketoiminta-alue kehittyi suunnitellusti. Myynti kasvoi 10,9 % vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna edellisvuoteen verrattuna.
Haasteellinen vuosi on auttanut meitä ottamaan ratkaisevia askelia eteenpäin. Olemme uudistaneet johtoa, vaihtaneet kumppania toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa, päättäneet lopettaa Hehkun ja rakentaneet uuden asiakaskeskeisemmän organisaation, joka kykenee palvelemaan asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti kasvavalla terveyden ja hyvinvoinnin markkinalla. Oriolan uudet liiketoiminta-alueet perustuvat asiakasryhmiin. Olemme myös perustaneet uuden konsernitason Operations-toiminnon, joka keskittyy toiminnan tehostamiseen ja virtaviivaistamiseen, tuo skaalautuvuutta hankintoihin ja kehittää logistiikkaa nopeasti kasvavan verkkokaupan tarpeisiin.
Vuonna 2019 vahvistamme liiketoimintaamme useilla merkittävillä toimenpiteillä. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana käynnistämme laajennetun ja automatisoidun Enköpingin jakelukeskuksen. Otamme käyttöön modernit ja automatisoidut prosessit, joilla varmistamme kapasiteettimme ja toimintamme tehokkuuden kasvavilla Ruotsin markkinoilla. Kehittämällä Kronans Apotekin digitaalisia palveluratkaisuja Ruotsissa haluamme varmistaa kykymme vastata kasvavaan kysyntään verkossa, mutta myös rakentaa vahvan monikanavakokemuksen. Tämä kokemus sisältää elementtejä osittain omistamaltamme Doktor.seinternet-lääkäriasemalta sekä omilta terveydenhoidon asiantuntijoiltamme.
Tämä vuosi on tärkeä uudistumisemme seuraavien askelten toteuttamisessa. Olemme tunnistaneet ja ymmärtäneet toimintamme tehokkuus-, kustannus- ja prosessihaasteet. Asiakaskeskeisyyden parantaminen on avain näiden haasteiden ratkaisemiseen. Olemme päättäneet aloittaa 20by20 Excellence -ohjelman tehokkaiden ja laadukkaiden toimintojen varmistamiseksi sekä kulujen vähentämiseksi. Ohjelmassa käydään systemaattisesti läpi kaikki konsernin toiminnot ja resurssit. Olen varma, että olemme oikealla tiellä kohti vahvempaa suoritusta tulevina vuosina."
| Avainluvut, jatkuvat toiminnot | 2018 | 2017 | Muutos | 2018 | 2017 | Muutos |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | 10-12 | 10-12 | % | 1-12 | 1-12 | % |
| Laskutus | 929,1 | 871,6 | 6,6 | 3 518,4 | 3 336,3 | 5,5 |
| Liikevaihto | 394,7 | 395,2 | -0,1 | 1 552,2 | 1 527,7 | 1,6 |
| Oikaistu käyttökate | 12,0 | 13,1 | -8,2 | 65,5 | 67,6 | -3,0 |
| Oikaistu käyttökate, % | 3,1 | 3,3 | 4,2 | 4,4 | ||
| Oikaistu liikevoitto1 | 5,2 | 6,2 | -16,4 | 36,9 | 39,9 | -7,7 |
| Liikevoitto | -8,0 | 3,9 | -304,4 | 22,0 | 37,8 | -41,9 |
| Oikaistu liikevoitto % | 1,3 | 1,6 | 2,4 | 2,6 | ||
| Liikevoitto % | -2,0 | 1,0 | 1,4 | 2,5 | ||
| Tilikauden tulos | -8,5 | 2,1 | -495,8 | 12,7 | 25,9 | -51,1 |
| Osakekohtainen tulos, EUR, jatkuvat toiminnot | -0,05 | 0,01 | -495,8 | 0,07 | 0,14 | -51,2 |
| Osakekohtainen tulos, EUR, lopetetut toiminnot | - | -0,00 | - | 0,00 | ||
| Liiketoiminnan nettorahavirta2 | 48,4 | 11,0 | 102,8 | 23,7 | ||
| Bruttoinvestoinnit | 39,6 | 46,1 | ||||
| Tase yhteensä | 927,7 | 922,4 | ||||
| Korolliset nettovelat | 63,6 | 110,2 | ||||
| Nettovelkaantumisaste, % | 35,1 | 55,7 | ||||
| Korolliset nettovelat/12 kk käyttökate2 | 1,1 | 1,7 | ||||
| Oma pääoma/osake, EUR | 1,00 | 1,09 | ||||
| Omavaraisuusaste, % | 19,8 | 21,8 | ||||
| Oman pääoman tuotto, %2 | 6,7 | 13,0 | ||||
| Sijoitetun pääoman tuotto, %2 | 6,9 | 11,7 | ||||
| Osakkeita keskimäärin, tkpl3 | 181 361 | 181 328 | ||||
| Henkilömäärä keskimäärin | 2 699 | 2 686 | ||||
| Henkilömäärä kauden lopussa | 2 706 | 2 619 |
1 Oikaisuerät on eritelty taulukossa "Liikevoittoa oikaisevat erät".
2 Sisältää lopetetut toiminnot.
3 Ei sisällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Julkistamismenettely
Tämä pörssitiedote on yhteenveto Oriola Oyj:n tammi-joulukuun 2018 tilinpäätöstiedotteesta. Tilinpäätöstiedote kokonaisuudessaan on tämän tiedotteen liitteenä pdf-muodossa ja saatavilla myös Oriolan verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com/fi.
Analyytikko- ja sijoittajatapaaminen
Oriola Oyj järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden sijoittajille, analyytikoille ja lehdistölle perjantaina 22.2.2019 klo 16.00 hotelli Scandic Simonkentässä, kokoustila Mansku, Simonkatu 9, 00100 Helsinki.
Tilinpäätöksen julkaisu
Oriola Oyj julkistaa tilinpäätöksensä vuodelta 2018 viimeistään 25.2.2019.
Lisätietoja:
Robert Andersson, toimitusjohtaja puh. +358 10 429 2109, sähköposti: [email protected]
Helena Kukkonen, talous- ja rahoitusjohtaja puh. +358 10 429 2112, sähköposti: [email protected]
Jakelu: Nasdaq Helsinki Oy Keskeiset tiedotusvälineet
Julkaisija: Oriola Oyj Orionintie 5, 02200 Espoo www.oriola.com
Oriola Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2018
Tämän tilinpäätöstiedotteen selostusosa kuvaa yhtiön jatkuvia toimintoja, ellei toisin mainita. Kesäkuusta 2017 lähtien Baltian liiketoiminnot on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Luokittelun mukaisesti konserni on uudelleenluokitellut vertailukausien tiedot tuloslaskelmassa. Baltian liiketoimintojen myynti saatiin päätökseen 18.10.2017.
Liiketoimintaympäristö
Lääkemarkkinan kasvu kiihtyi vuonna 2018 sekä Suomessa että Ruotsissa, mikä johtui pääosin lääketuotteiden keskihintojen noususta. Myös terveydenhuollon kuluttajatuotteiden myynti kasvoi nopeasti, mihin vaikuttivat verkkokauppa ja kuluttajien halu panostaa terveyteen ja hyvinvointiin. Kuluttajien luottamus laski jonkin verran molemmissa maissa vuoden loppua kohden, mutta pysyi lähellä pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa.
Ruotsissa verkkokauppa jatkoi apteekkimarkkinan kasvattamista. Myymälöiden määrän kasvuvauhti jatkoi laskuaan edeltäviin vuosiin verrattuna. Verkkokauppa kasvoi vuonna 2018 noin 38 % ja kattoi 8 % koko markkinasta. Verkkokauppa houkuttelee edelleen markkinalle uusia kilpailijoita, ja perinteiset apteekkiketjut kehittävät digitaalisia valmiuksiaan vastatakseen tulokkaiden tarjontaan. Hintakilpailun odotetaan jatkuvan sekä verkkokaupassa että myymälöissä. Suomessa verkkokauppa kasvaa myös nopeasti, mutta on edelleen Ruotsiin verrattuna jäljessä.
Annosjakelun piirissä olevien potilaiden määrä jatkaa maltillista kasvuaan sekä Ruotsissa että Suomessa. Ruotsissa kilpailu painaa edelleen alas maakäräjien maksamaa annosjakelupalkkiota, joka on ollut nolla tai negatiivinen tuoreimmissa tarjouskilpailuissa. Ruotsissa annosjakelun kilpailutuksissa on tyypillistä, että päätökset riitautetaan kilpailijoiden toimesta, mikä johtaa toistuviin valituksiin ja kilpailutusten uusimisiin sekä ylipäänsä pitkittyneisiin kilpailutusprosesseihin.
Terveyden ja hyvinvoinnin markkina kehittyy ja tarjoaa kuluttajille uusia tuotteita sekä palveluja. Kilpailu on markkinalla voimakasta, ja verkkokauppa vaikuttaa sekä valikoimaan että hinnoitteluun. Julkinen sektori pyrkii kasvavassa määrin etsimään keinoja hallita terveydenhuollon korkeita kustannuksia, ja nämä toimenpiteet luovat uusia mahdollisuuksia toimialan palveluntarjoajille. Toisaalta ne myös luovat painetta tuotteiden ja palveluiden hinnoittelulle. Lääkemarkkinan odotetaan jatkavan kasvamistaan myös vuonna 2019.
Muutokset lääkealan sääntely-ympäristössä sekä lääkkeiden hinnoittelussa ja korvattavuudessa vaikuttivat edelleen markkinoihin, joilla Oriola toimii. Ruotsissa vuonna 2018 astuivat voimaan sekä lääketukkujen velvollisuus toimittaa lääkkeet apteekkeihin 24 tunnin sisällä tilauksesta että uudet säännöt, joiden mukaan apteekit palauttavat tuotteita lääketukkuun. Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa terveydenhuollon rahoitusta ja rakenteita sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Apteekkisektorin sääntely ei juuri muuttunut vuonna 2018, mutta paine muutoksille kasvaa.
Konsernin liikevaihto ja tulos loka–joulukuu 2018
Oriolan neljännen vuosineljänneksen liikevaihto laski 0,1 % (laski 3,9 %) 394,7 (395,2) miljoonaan euroon. Oikaistu liikevoitto laski 16,4 % (laski 59,4 %) 5,2 (6,2) miljoonaan euroon. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat -13,2 (-2,3) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli -8,0 (3,9) miljoonaa euroa. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät on eritelty tilinpäätöstiedotteen liitetiedoissa kohdassa Oikaisuerät.
Neljännen vuosineljänneksen laskutus kasvoi 6,6 % (kasvoi 1,5 %) vertailukaudesta. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus kasvoi 10,5 %. Laskutus kasvoi pääasiassa Palvelut-liiketoimintaalueella johtuen Ruotsin toimitusmäärien kasvusta.
Loka-joulukuun liikevaihto vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvoi 3,8 % 410,4 miljoonaan euroon. Ruotsin kruunun heikentyminen vertailukaudesta pienensi euromääräistä oikaistua liikevoittoa 0,3 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna oli 5,5 miljoonaa euroa.
Oriola tiedotti 21.11.2018, että Keskon kanssa perustettu yhteisyritys Hehku ei ole saavuttanut sille asetettuja liiketoiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Hehku Kauppa Oy:n yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 19.12.2018, ja niiden seurauksena yhteisyrityksen toiminta päätettiin ajaa alas. Oriola kirjasi vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä liiketulokseensa Hehkuun liittyviä omaisuuserien arvonalentumisia ja vastuita sekä muita kuluja yhteensä 12,7 miljoonaa euroa. Hehkuun liittyvät liiketulokseen vaikuttavat erät on esitetty Oriolan liikevoittoa oikaisevissa erissä.
Oriolan nettorahoituskulut olivat 0,6 (0,7) miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli -8,5 (2,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli -0,05 (0,01) euroa.
Konsernin liikevaihto ja tulos tammi–joulukuu 2018
Laskutus kasvoi 5,5 % (laski 0,8 %). Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus kasvoi 10,1 %. Laskutus kasvoi pääasiassa Palvelut-liiketoiminta-alueella johtuen Ruotsin toimitusmäärien kasvusta.
Oriolan liikevaihto kasvoi 1,6 % (laski 3,8 %) 1 552,2 (1 527,7) miljoonaan euroon. Oikaistu liikevoitto laski 7,7 % (laski 33,3 %) 36,9 (39,9) miljoonaan euroon. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat -14,9 (-2,1) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 22,0 (37,8) miljoonaa euroa.
Tammi–joulukuun liikevaihto vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvoi 6,5 % 1 626,2 miljoonaan euroon. Ruotsin kruunun heikentyminen vertailukaudesta pienensi euromääräistä oikaistua liikevoittoa 2,2 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna oli 39,1 miljoonaa euroa.
Oriola ilmoitti 17.8.2018 solmineensa uuden logistiikka- ja varastonhallintajärjestelmän IT-ratkaisun toimittajan kanssa sovintosopimuksen, jossa osapuolet ovat yhdessä päätyneet päättämään nykyisen sopimuksensa 31.12.2018. Osapuolet ovat sopineet, että uuden IT-ratkaisun toimittaja osallistuu aiheutuneisiin kuluihin maksamalla Oriolalle 9 miljoonaa euroa. Summa maksettiin Oriolalle vuoden 2018 kolmannen ja neljännen neljänneksen aikana. Oriola kirjasi summan liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Oriolan nettorahoituskulut olivat 3,0 (3,9) miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli 12,7 (25,9) miljoonaa euroa. Tuloverot tammi–joulukuussa olivat 6,3 (7,9) miljoonaa euroa, mikä vastaa 33,4 % (23,4 %) efektiivistä verokantaa. Osakekohtainen tulos oli 0,07 (0,14) euroa.
Raportoitavat segmentit
Oriolan raportoitavat segmentit koostuvat seuraavista liiketoiminta-alueista: Kuluttaja, Palvelut ja Terveydenhuolto.
Oriola ilmoitti 18.9.2018 muuttavansa organisaatiotaan. Oriolan liiketoiminnot jakautuvat jatkossa kolmeen liiketoiminta-alueeseen: Consumer, Pharma ja Retail. Yhtiön raportoitavat segmentit muodostuvat 1.1.2019 alkaen näistä liiketoiminta-alueista.
Kuluttaja
Kuluttaja-liiketoiminta-alue kattaa kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin tarjonnan sekä asiantuntijoiden neuvontapalveluja kuluttajille. Liiketoimintaan kuuluu vähittäiskauppa Ruotsissa ja Suomessa.
| Avainluvut | 2018 | 2017 | Muutos | 2018 | 2017 | Muutos |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | 10-12 | 10-12 | % | 1-12 | 1-12 | % |
| Laskutus | 195,9 | 193,3 | 1,3 | 769,5 | 780,5 | -1,4 |
| Liikevaihto | 190,8 | 188,7 | 1,1 | 751,9 | 762,0 | -1,3 |
| Oikaistu liikevoitto | 3,0 | 4,4 | -31,1 | 18,8 | 25,2 | -25,4 |
| Oikaistu liikevoitto % | 1,6 | 2,3 | 2,5 | 3,3 | ||
| Henkilöstö katsauskauden lopussa | 1 601 | 1 581 | 1 601 | 1 581 |
Loka–joulukuu 2018
Kuluttaja-liiketoiminnan neljännen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 1,1 % (laski 0,3 %) 190,8 (188,7) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 6,6 %. Oikaistu liikevoitto laski 31,1 % (laski 40,2 %) 3,0 (4,4) miljoonaan euroon. Ruotsin kruunun heikentyminen, reseptilääkkeiden kasvanut osuus myynnistä sekä verkkokaupan kehittämiseen liittyvät kulut vaikuttivat negatiivisesti kannattavuuteen. Hehkun vaikutus Kuluttaja-liiketoiminta-alueen oikaistuun liikevoittoon oli -0,9 (-0,6) miljoonaa euroa neljännellä vuosineljänneksellä.
Oriolan apteekkien nettolisäys Ruotsissa oli yksi apteekki vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä.
Tammi–joulukuu 2018
Ruotsin lääkkeiden, reseptivapaiden tuotteiden ja kauppatavaroiden apteekkimarkkina kasvoi tammijoulukuussa 2018 9,7 % (3,2 %) Ruotsin kruunuissa (lähde: Apoteksförening). Ruotsin apteekkien kokonaismäärä kasvoi 10 apteekilla tammi–joulukuussa 2018, ja katsauskauden lopussa Ruotsissa oli yhteensä 1 428 (1 418) apteekkia, mukaan lukien seitsemän (kahdeksan) verkkoapteekkia.
Oriolan markkinaosuus lääkkeiden, reseptivapaiden tuotteiden ja kauppatavaroiden vähittäiskaupassa Ruotsissa tammi–joulukuussa 2018 oli 17,1 % (17,7 %) (lähde: Apoteksförening). Reseptivapaiden lääkkeiden ja terveydenhuollon kuluttajatuotteiden osuus myynnistä oli 25,6 % (26,6 %). Oriolalla oli katsauskauden lopussa yhteensä 327 (326) apteekkia Ruotsissa. Oriola perusti kuusi uutta apteekkia ja sulki viisi apteekkia katsauskauden aikana.
Verkkokauppa jatkoi nopeaa kasvuaan Ruotsin apteekkimarkkinalla ja saavutti noin 8 % (7 %) osuuden koko apteekkimarkkinasta joulukuun 2018 loppuun mennessä. Oriolan verkkokauppa kehittyi edelleen hyvin ja kasvoi markkinoita nopeammin vuoden 2018 tammi–joulukuussa. Kasvu on ollut vahvinta reseptivapaissa tuotteissa ja terveydenhuollon kuluttajatuotteissa. Verkkokaupan osuus Oriolan Ruotsin Kuluttajaliiketoiminta-alueen myynnistä on 2,8 % (1,8 %).
Kuluttaja-liiketoiminnan liikevaihto laski 1,3 % (laski 1,3 %) 751,9 (762,0) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 5,1 %. Oikaistu liikevoitto laski 25,4 % (laski 24,0 %) ja oli 18,8 (25,2) miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun heikentyminen, verkkokaupan kehittämiseen liittyvät kulut sekä reseptilääkkeiden kasvanut osuus myynnistä heikensivät kannattavuutta. Hehkun vaikutus Kuluttaja-liiketoiminta-alueen oikaistuun liikevoittoon oli -4,6 (-1,1) miljoonaa euroa katsauskaudella.
Palvelut
Palvelut-liiketoiminta-alue tarjoaa räätälöityjä logistiikka- ja asiantuntijapalveluita lääkeyrityksille, apteekeille, sairaala-apteekeille, eläinlääkäreille ja -klinikoille sekä päivittäistavarakaupoille ja muille terveys- ja hyvinvointialan toimijoille Ruotsissa ja Suomessa.
| Avainluvut | 2018 | 2017 | Muutos | 2018 | 2017 | Muutos |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | 10-12 | 10-12 | % | 1-12 | 1-12 | % |
| Laskutus | 807,2 | 747,5 | 8,0 | 3 034,9 | 2 832,6 | 7,1 |
| Liikevaihto | 278,0 | 275,9 | 0,8 | 1 086,8 | 1 042,9 | 4,2 |
| Oikaistu liikevoitto | 4,3 | 3,2 | 31,6 | 26,9 | 22,6 | 19,2 |
| Oikaistu liikevoitto % | 1,5 | 1,2 | 2,5 | 2,2 | ||
| Henkilöstö katsauskauden lopussa | 906 | 868 | 906 | 868 |
Loka–joulukuu 2018
Palvelut-liiketoiminnan laskutus kasvoi 8,0 % (kasvoi 0,7 %) neljännen vuosineljänneksen aikana johtuen korkeammista toimitusmääristä ja lääkkeiden hinnannoususta Ruotsissa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus kasvoi 11,7 %. Oikaistu liikevoitto oli 4,3 (3,2) miljoonaa euroa. Sekä Suomessa että Ruotsissa kannattavuutta rasitti edelleen lisätyövoiman käyttö, jonka avulla varmistettiin asiakastoimitukset ja niiden korkea laatu toimitusmäärien kasvaessa. Toiminnanohjausjärjestelmän vaihtoon liittyvien lisäkustannusten vaikutus liikevoittoon oli yhteensä -1 (-4) miljoonaa euroa vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä.
Tammi–joulukuu 2018
Ruotsin lääkemarkkinat kasvoivat tukkuhinnoin tarkasteltuna tammi–joulukuussa 2018 8,7 % (2,1 %) Ruotsin kruunuissa (lähde: Reveal). Oriolan markkinaosuus Ruotsin lääkkeiden tukkukaupassa oli yhtiön arvion mukaan noin 40 % (35 %).
Suomen lääkemarkkinat kasvoivat tukkuhinnoin tarkasteltuna tammi–joulukuussa 2018 8,5 % (1,2 %) (lähde: Lääketietokeskus). Oriolan markkinaosuus Suomen lääkkeiden tukkukaupassa oli yhtiön arvion mukaan noin 43 % (46 %).
Palvelut-liiketoiminnan laskutus kasvoi edellisvuodesta 7,1 % (laski 2,3 %) ja oli 3 034,9 (2 832,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus kasvoi 11,6 %. Liikevaihto kasvoi 4,2 % (laski 8,7 %) ja oli 1 086,8 (1 042,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 8,5 %. Tähän vaikuttivat Ruotsin kasvaneet toimitusmäärät. Oikaistu liikevoitto kasvoi 19,2 % (laski 33,0 %) ja oli 26,9 (22,6) miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto vuonna 2018 sisältää 9 miljoonan euron suorituksen uuden logistiikka- ja varastonhallintajärjestelmän IT-ratkaisun toimittajalta. Toiminnanohjausjärjestelmän vaihtoon liittyneiden lisäkustannusten vaikutus oikaistuun liikevoittoon oli yhteensä -7 (-9) miljoonaa euroa tammi–joulukuussa 2018. Kannattavuutta rasittivat Suomessa logistiikan ja jakelun kasvaneet kustannukset, joiden avulla varmistettiin korkea laatu ja asiakastoimitukset. Ruotsissa kustannustasoa nostivat kasvaneet toimitusmäärät ja kapasiteetin korkea käyttöaste yhdessä uuteen jakelukeskukseen liittyvien projektikustannusten kanssa.
Terveydenhuolto
Terveydenhuolto-liiketoiminta-alue tarjoaa palveluita sairaaloille, terveyskeskuksille ja muille terveydenhuoltoalan toimijoille. Liiketoiminta-alue tarjoaa lääke- ja annosjakelupalveluita julkisille ja yksityisille asiakkaille Ruotsissa sekä annosjakelupalveluita apteekeille Suomessa.
| Avainluvut | 2018 | 2017 | Muutos | 2018 | 2017 | Muutos |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | 10-12 | 10-12 | % | 1-12 | 1-12 | % |
| Laskutus | 24,3 | 22,9 | 6,1 | 92,5 | 71,2 | 29,9 |
| Liikevaihto | 24,2 | 22,8 | 6,0 | 92,0 | 70,7 | 30,1 |
| Oikaistu liikevoitto | -0,1 | -0,2 | 18,9 | 0,1 | -1,7 | 107,7 |
| Oikaistu liikevoitto % | -0,6 | -0,8 | 0,1 | -2,4 | ||
| Henkilöstö katsauskauden lopussa | 131 | 125 | 131 | 125 |
Loka–joulukuu 2018
Terveydenhuolto-liiketoiminta-alueen neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 24,2 (22,8) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto kasvoi 10,9 %. Oikaistu liikevoitto oli -0,1 (-0,2) miljoonaa euroa.
Tammi–joulukuu 2018
Terveydenhuolto-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 92,0 (70,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto kasvoi 37,2 %. Oikaistu liikevoitto oli 0,1 (-1,7) miljoonaa euroa. Svensk Dos- ja Pharmaservice-hankintojen kauppahinnan kohdistamisesta johtuvat aineettoman käyttöomaisuuden poistot heikensivät tulosta 0,9 (1,4) miljoonaa euroa.
Terveydenhuolto-liiketoiminta-alueen liikevaihto jatkoi kasvuaan Ruotsissa annosjakelupotilaiden määrän kasvun vauhdittamana. Annosjakelupotilaiden määrä Ruotsissa oli noin 52 000 ja Suomessa noin 20 000.
Tase, kassavirta ja rahoitus
Oriolan taseen loppusumma 31.12.2018 oli 927,7 (922,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 181,5 (197,7) miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 65,8 (17,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettorahavirta tammi–joulukuussa 2018 oli 102,8 (23,7) miljoonaa euroa, josta käyttöpääoman muutos oli 57,2 (-18,2) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutokseen vaikuttivat positiivisesti Ruotsin myyntisaamisten myynnin ajoituksen muutos sekä myynnin kasvu. Investointien nettorahavirta oli -41,5 (-37,7) miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirta oli -12,3 (-29,7) miljoonaa euroa. Huhtikuussa 2018 maksettiin osinkona osakkeenomistajille 16,3 miljoonaa euroa.
Oriolan korolliset velat 31.12.2018 olivat 129,4 (127,2) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia velkoja oli 59,1 (61,0) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia velkoja oli 70,3 (66,3) miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset velat koostuvat pääasiassa liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista 57,0 (50,0) ja suomalaisilta apteekeilta saaduista hankintaennakoista 12,4 (15,0) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat 63,6 (110,2) miljoonaa euroa, ja nettovelkaantumisaste 35,1 % (55,7 %).
Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukaupassa on jatkettu myyntisaamisten myyntiohjelmia. Vuoden 2018 viimeisellä vuosineljänneksellä Oriola sopi rahoituslaitosten kanssa myyntisaamisten myynnin ajoituksen muutoksesta. Tämän seurauksena kauden lopussa avoinna olevien myytyjen myyntisaamisten määrä kasvoi. Myyntisaamisten myynnin ajoituksen muutoksella oli 27,1 miljoonan euron positiivinen vaikutus tammi-joulukuun rahavirtaan. Joulukuun 2018 lopussa myyntisaamisia oli myyty yhteensä 140,5 (94,8) miljoonalla eurolla. Oikaistu nettovelkaantumisaste, sisältäen myydyt myyntisaamiset, oli 112,5 % (103,7 %). Keskimääräinen rahoituskorko oli 0,91 % (0,88 %).
Viimeisen vuosineljänneksen aikana Oriola järjesteli uudelleen 30 miljoonan euron lainasopimuksen. Tämä viisivuotinen kahdenvälinen laina korvasi marraskuussa 2016 allekirjoitetun rahoitussopimuksen. Rahoitussopimus sisältää taloudellisia kovenantteja, joista nettovelan ja käyttökatteen suhde on enintään 3,0 ja nettovelkaantumisaste enintään 100 %. Konserni on sopinut rahoituslaitosten kanssa, että sen nykyisiin
pitkäaikaisiin rahoitussopimuksiin sovelletaan sopimuksentekohetkellä voimassaolevaa tilinpäätösnormistoa. Katsauskauden lopussa rahoitussopimuksen kovenanttiehdot täyttyivät.
Oriolan sitovat 100,0 miljoonan euron pitkäaikainen luottolimiitti ja 14,9 miljoonan euron lyhytaikaiset tililimiitit eivät olleet käytössä katsauskauden lopussa.
Joulukuun 2018 lopun omavaraisuusaste oli 19,8 % (21,8 %). Sijoitetun pääoman tuotto oli 6,9 % (11,7 %) ja oman pääoman tuotto 6,7 % (13,0 %).
Investoinnit ja poistot
Tammi–joulukuun 2018 bruttoinvestoinnit olivat 39,6 (46,1) miljoonaa euroa koostuen pääasiassa investoinneista logistiikan tehostamiseen, ruotsalaiseen Doktor.se-internet-lääkäriasemaan sekä Hehkuun. Investoinnit Hehkuun olivat yhteensä 9,2 miljoonaa euroa katsauskaudella.
Oriola ilmoitti 4.5.2018 investoineensa ruotsalaiseen Doktor.se-internet-lääkäriasemaan. Oriola merkitsi Doktor.se:n osakkeita, minkä jälkeen Oriolan omistusosuus oli noin 17 % Doktor.se:n osakkeiden kokonaismäärästä. Investointi Doktor.se:hen oli yhteensä 9,4 miljoonaa euroa katsauskaudella.
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat yhteensä 24,1 (25,7) miljoonaa euroa. Lisäksi konserni kirjasi yhteensä 5,1 miljoonan euron arvonalentumisen sijoituksestaan Hehkuun vuoden 2018 viimeisellä vuosineljänneksellä.
Vuoden 2019 investointien on arvioitu olevan noin 35 miljoonaa euroa ilman yrityshankintoja.
Henkilöstö
Oriolan henkilöstön määrä joulukuun 2018 lopussa oli 2 706 (2 619), josta 59 % (60 %) työskenteli Kuluttajaliiketoiminta-alueella, 33 % (33 %) Palvelut-liiketoiminta-alueella ja 5 % (5 %) Terveydenhuolto-liiketoimintaalueella. Konsernipalveluissa työskenteli 2 % (2 %) henkilöstöstä. Henkilöstön keskimääräinen määrä tammi–joulukuussa 2018 oli 2 699 (2 686 vuonna 2017 ja 2 425 vuonna 2016). Henkilömäärä on aktiivisessa työsuhteessa oleva, jatkuvien toimintojen henkilöstö.
Palkat ja palkkiot vuonna 2018 olivat yhteensä 121,4 miljoonaa euroa (122,5 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 109,2 miljoonaa euroa vuonna 2016).
Hallinto
Oriola Oyj:n 19.3.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapauden 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta.
Yhtiökokous päätti, että osinkona 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan 0,09 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin sille, joka osingonjaon täsmäytyspäivänä 21.3.2018 oli merkitty yhtiön osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä oli 11.4.2018.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Anja Korhonen, Mariette Kristenson, Eva Nilsson Bågenholm, Lena Ridström, Staffan Simberg ja Anssi Vanjoki sekä uutena jäsenenä Juko-Juho Hakala. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Anssi Vanjoki.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan toimikausipalkkioksi 48 400 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkkioksi 30 250 euroa ja muiden jäsenten palkkioksi 24 200 euroa. Hallituksen puheenjohtajalle suoritetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 500 euroa kokoukselta. Kokouspalkkiot suoritetaan vastaavasti myös hallituksen ja yhtiön valiokuntien puheenjohtajille ja jäsenille. Matkakulut korvataan yhtiön matkasäännön mukaisesti. Toimikausipalkkiot suoritettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 60 prosenttisesti rahana ja 40 prosenttisesti yhtiön B-osakkeina.
Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa Oriola Oyj:n hallitus valitsi varapuheenjohtajakseen Eva Nilsson Bågenholmin.
Hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Anja Korhosen (puheenjohtaja), Lena Ridströmin and Staffan Simbergin, sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäseniksi Eva Nilsson Bågenholmin (puheenjohtaja), Juko-Juho Hakalan and Mariette Kristensonin.
Hallitus on arvioinut hallituksen jäsenten riippumattomuutta ja todennut, että hallituksen kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n ja päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Kirsi Jantusen. Tilintarkastajan palkkiot maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti perustaa osakkeenomistajien nimitystoimikunnan. Yhtiökokous vahvisti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen hallituksen esittämässä muodossa.
Kaikki yhtiökokouksen päätökset ovat nähtävissä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.
Oriola Oyj:n suurimmat osakkeenomistajat valitsivat 26.9.2018 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisesti Mikael Aron, Peter Immosen, Mikko Mursulan, Pekka Pajamon ja Into Ylpön nimitystoimikunnan jäseniksi.
Pekka Pajamo valittiin nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi. Oriola Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Anssi Vanjoki toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.
Katsauskauden jälkeen, 31.1.2019 Oriolan osakkeenomistajien nimitystoimikunta antoi ehdotuksensa vuoden 2019 varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnasta: Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettaisiin seitsemän. Hallituksen jäseniksi valittaisiin edelleen nykyiset hallituksen jäsenet Juko-Juho Hakala, Anja Korhonen, Mariette Kristenson, Eva Nilsson Bågenholm, Lena Ridström ja Anssi Vanjoki ja Harri Pärssinen valittaisiin hallituksen uudeksi jäseneksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin edelleen Anssi Vanjoki. Nykyinen hallituksen jäsen Staffan Simberg jää hallituksesta pois vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2018 julkaistaan osana toimintakertomusta, ja ne noudattavat vuoden 2015 hallinnointikoodia. Selvitykset on julkaistu yhtiön internet-sivuilla osoitteessa http://www.oriola.com/fi/sijoittajat/hallinnointi.
Valtuutukset
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 5 650 000 yhtiön A-osaketta ja 12 500 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Hallitus valtuutettiin lisäksi päättämään B-osakkeiden maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Hallitus valtuutettiin edellä esitettyjen valtuutusten lisäksi päättämään maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen sekä suunnatusta B-osakkeiden osakeannista Oriola-konsernin johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sekä Oriola-konsernin avainhenkilöiden osakesäästöohjelman toteuttamiseksi. Tämän valtuutuksen nojalla annettavien uusien yhtiön B-osakkeiden enimmäismäärä on 1 715 000 kappaletta, mikä edustaa 0,94 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 18 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta myös muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus on voimassa enintään kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2018 päätökset ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com.
Muutokset konsernin johtoryhmässä
Robert Andersson, joka nimitettiin toimitusjohtajaksi 18.12.2017, aloitti tehtävässä 12.2.2018.
Anders Torell, joka nimitettiin Kuluttaja-liiketoiminta-alueen johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 7.7.2017, aloitti tehtävässä 2.1.2018.
Sari Aitokallio, talous- ja rahoitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmän jäsen, jätti yhtiön 12.2.2018. Helena Kukkonen nimitettiin talous- ja rahoitusjohtajaksi sekä konsernin johtoryhmän jäseneksi 12.2.2018. Hän aloitti tehtävässä 12.3.2018.
Jukka Mäkelä, kehitysjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen, jätti yhtiön maaliskuun 2018 lopussa. Charlotta Nyström nimitettiin Oriola Oyj:n tietohallintojohtajaksi (CIO) ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 14.3.2018. Hän aloitti tehtävässä 1.6.2018.
Oriola ilmoitti 29.5.2018 vahvistavansa johtoryhmäänsä. Viestintäjohtaja Tuula Lehto ja lakiasiainjohtaja Petter Sandström nimitettiin Oriola Oyj:n johtoryhmään 1.7.2018 alkaen.
Kimmo Virtanen, Oriolan Palvelut-liiketoiminta-alueen johtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen, jätti yhtiön 26.6.2018. Konsernin toimitusjohtaja Robert Andersson toimi tilapäisesti Palvelut-liiketoiminta-alueen johtajana 26.6.2018-31.12.2018.
Näiden muutosten jälkeen Oriola-konsernin johtoryhmään kuuluu kahdeksan jäsentä: Robert Andersson, toimitusjohtaja; Thomas Gawell, johtaja, Terveydenhuolto-liiketoiminta-alue; Helena Kukkonen, talous- ja rahoitusjohtaja; Tuula Lehto, viestintäjohtaja; Charlotta Nyström, tietohallintojohtaja; Petter Sandström, lakiasiainjohtaja; Teija Silver, henkilöstöjohtaja; Anders Torell, johtaja, Kuluttajaliiketoiminta-alue.
Oriola ilmoitti 18.9.2018, että Oriolan hallitus on hyväksynyt yhtiön uuden toimintamallin. Oriolan liiketoiminnot jakautuvat jatkossa kolmeen liiketoiminta-alueeseen: Consumer, Pharma ja Retail. Yhtiön raportoitavat segmentit muodostuvat 1.1.2019 alkaen näistä liiketoiminta-alueista. Oriola yhdistää logistiikkatoiminnot sekä operatiivisen ja epäsuoran hankinnan uudeksi "Operations"-nimiseksi konsernitason toiminnoksi varmistamaan logistiikan vahvan palvelukehityksen sekä hankinnan tehokkuuden kaikilla liiketoiminnan alueilla. Myös annosjakelun tuotanto siirtyy muutoksessa osaksi Operations-toimintoa.
Anne Kariniemi nimitettiin 1.11.2018 Oriola Oyj:n Operations-toimintojen johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään 21.1.2019.
Uusi toimintamalli ja uudet roolit astuivat voimaan 1.1.2019. Oriola-konsernin johtoryhmä ja sen vastuut 1.1.2019 alkaen ovat: Robert Andersson, toimitusjohtaja; Katarina Gabrielson, johtaja, Retail-liiketoimintaalue; Thomas Gawell, johtaja, Pharma-liiketoiminta-alue; Anne Kariniemi, johtaja, Operations-toiminnot; Helena Kukkonen, talous- ja rahoitusjohtaja; Tuula Lehto, viestintäjohtaja; Charlotta Nyström, tietohallintojohtaja; Petter Sandström, lakiasiainjohtaja; Teija Silver, henkilöstöjohtaja ja Anders Torell, johtaja, Consumer-liiketoiminta-alue.
Oriola Oyj:n osakkeet
Oriola Oyj:n A- ja B-sarjan osakkeiden vaihto tammi–joulukuussa 2018:
| Tammi-joulukuu 2018 | Tammi-joulukuu 2017 | |||
|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden vaihto | A-sarja | B-sarja | A-sarja | B-sarja |
| Vaihto, milj. kpl | 3,1 | 41,0 | 2,7 | 41,7 |
| Vaihto, milj. euroa | 8,4 | 110,6 | 10,1 | 146,1 |
| Ylin kurssi, euroa | 3,38 | 3,17 | 4,53 | 4,43 |
| Alin kurssi, euroa | 1,92 | 1,94 | 2,96 | 2,77 |
| Päätöskurssi kauden lopussa, euroa | 1,97 | 1,98 | 3,00 | 2,80 |
Oriola Oyj:n markkina-arvo 31.12.2018 oli 358,8 (519,2) miljoonaa euroa.
Katsauskaudella Oriola Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 24,3 % (24,5 %) koko osakemäärästä.
Katsauskauden lopussa osakkeita oli yhteensä 181 486 213 (181 486 213) kappaletta, joista A-sarjan osakkeita oli 55 434 273 (55 434 273) kappaletta ja B-sarjan osakkeita 126 051 940 (126 051 940) kappaletta. Yhtiön hallussa oli 103 773 (241 822) kappaletta yhtiön omaa B-osaketta, joiden osuus yhtiön kaikista osakkeista on 0,06 % (0,13 %) ja äänimäärästä 0,01 % (0,02 %).
Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-sarjan osakkeiden muuntamista B-sarjan osakkeiksi. 1.1.–31.12.2018 välisenä aikana Oriola Oyj:n A-osakkeita ei muunnettu B-osakkeiksi (50 375).
Osakepalkkiojärjestelmät
Oriola Oyj:n hallitus päätti 19.12.2012 konsernin ylimmän johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2013–2015. Järjestelmän piiriin kuului neljä henkilöä. Ansaintajaksolta 2015 palkkio perustui Oriolakonsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ansaintajakson 2015 palkkio, joka maksettiin helmikuussa 2018, vastasi 148 524 Oriolan B-sarjan osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Oriola Oyj:n hallitus päätti 4.12.2015 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2016-2018 ja vastaavasti kolme odotusjaksoa, kalenterivuodet 2017–2019. Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle on, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio ansaintajaksolta 2016 perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ansaintajakson 2016 perusteella helmikuussa 2018 maksetut palkkiot vastasivat yhteensä 119 803 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa, sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Myös mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017 perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ansaintajaksolta 2017 palkkioita ei makseta, sillä
vuoden 2017 EPS-tavoitetta ei saavutettu. Myös ansaintajaksolta 2018 mahdollinen palkkio perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ohjelmalle asetettua tavoitetta ei saavutettu vuonna 2018.
Oriola Oyj:n hallitus on päätti 14.12.2018 uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2023 perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2019–2021, 2020–2022 ja 2021–2023. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajaksojen alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle on, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019–2021 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2019–2021 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2022 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 % pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella annettujen netto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin avainhenkilön jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.
Oriolan hallitus on päätti 14.12.2018 osakepohjaisen kertaluontoisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2020 perustamisesta konsernin avainhenkilöille mahdollistaakseen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän ansaintajakson pidentämisen kolmeen vuoteen. Tämä vastaa sijoittajien ja hallinnointikoodin vaatimuksiin sekä on lähempänä markkinakäytäntöä. Kertaluonteisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on yksi kahden vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2019–2020. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle on, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa pitkän aikavälin kannustinohjelmaa 2019–2021 varten ja säästää tätä ohjelmaa varten kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019–2020 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä kahdelle vuodelle erikseen määriteltyihin strategisiin tavoitteisiin. Ansaintajakson 2019–2020 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2021 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 % pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella annettujen netto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin avainhenkilön jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.
Oriola Oyj:n avainhenkilöiden osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.10.2015–31.12.2016 osallistui noin 45 konsernin avainhenkilöä. Helmikuussa 2018 palkkiona maksettujen osakkeiden määrä oli 46 024 sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Säästökaudelle 1.1.–31.12.2017 osallistui noin 40 avainhenkilöä. Ansaintajaksolta 1.1.–31.12.2017 maksettavat osakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2019. Vuonna 2019 palkkiona maksettavien osakkeiden määrä on arviolta 40 398, sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Säästökaudelle 1.1.–31.12.2018 osallistui noin 50 avainhenkilöä. Kertyneillä säästöillä ostetaan Oriolan Bsarjan osakkeita osallistujille markkinahintaan. Osakesäästöohjelmaan osallistuneet avainhenkilöt saavat
maksutta kaksi B-sarjan osaketta kutakin kolmea hankittua säästöosaketta kohden. Lisäosakkeet maksetaan osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2020.
Säästökaudelle 1.1.–31.12.2019 osallistuu noin 90 avainhenkilöä. Kertyneillä säästöillä ostetaan Oriolan Bsarjan osakkeita osallistujille markkinahintaan. Osakesäästöohjelmaan osallistuneet avainhenkilöt saavat maksutta kaksi B-sarjan osaketta kutakin kolmea hankittua säästöosaketta kohden. Lisäosakkeet maksetaan osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2021.
Muutokset konsernirakenteessa tammi–joulukuussa 2018
28.9.2018 Oriola hankki omistukseensa loput Farenta Oy:n osakkeista. Oriola hankki vuonna 2016 omistukseensa 70,9 % Farenta Oy:stä, suomalaisesta lääkeyrityksille ja apteekeille palveluita tarjoavasta yrityksestä. Sopimuksen mukaan Oriolalla oli velvollisuus ostaa loput Farentan osakkeista, ja Farentan tulos ja tase on yhdistelty 100 %:sti Palvelut-segmenttiin 1.9.2016 alkaen. Loppujen osakkeiden hankintaan liittyen 0,1 miljoonaa euroa kirjattiin muihin liiketoiminnan kuluihin konsernin laajaan tuloslaskelmaan syyskuussa 2018. Summa koostui osakkeiden ostohinnan ja ehdollisen kauppahintavelan erotuksesta sekä kaupan yhteydessä maksetusta varainsiirtoverosta. Luku sisältyy vuoden 2018 oikaisueriin.
Liputusilmoitukset
Oriola Oyj vastaanotti 13.3.2018 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Mariatorp Oy:n omistusosuus Oriola Oyj:n kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on noussut yli kymmenen prosentin.
Riskit ja epävarmuustekijät
Oriolan riskien hallinta pyrkii yksilöimään, mittaamaan ja hallitsemaan riskejä, jotka voivat vaikuttaa konsernin operatiiviseen toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen.
Oriolan liiketoimintaa sääntelevät lääkkeiden jakelua ja vähittäiskauppaa koskevat säännökset. Oriolan liiketoimintaympäristöön vaikuttavat keskeisimmät trendit ovat väestön ikääntyminen, kasvava kulutus terveyteen ja hyvinvointiin, erityislääkkeiden kasvava kulutus, vähittäiskaupan ja palveluiden digitalisaatio sekä vastuullisuus.
Oriola on tunnistanut seuraavat tärkeimmät strategiset ja toiminnalliset riskit, joilla voi olla epäsuotuisa vaikutus tulokseen: muutokset lääkemarkkinoiden sääntelyssä, hinnoittelussa, lääkkeiden rinnakkaistuonnissa ja julkisessa korvattavuudessa, kiristynyt kilpailu apteekkien ja verkkokauppojen määrän kasvaessa, yksikanavajakelun osuuden laskeminen julkisessa terveydenhuollossa sekä useiden merkittävien lääkeyritysasiakkuuksien menettäminen.
Oriolan tärkeimmät taloudelliset riskit ovat valuuttakurssiriski, likviditeettiriski, korkoriski ja luottoriski. Muutokset Ruotsin kruunun arvossa vaikuttavat Oriolan liikevaihtoon, tulokseen ja konsolidoituun taseeseen. Muutokset liiketoimintojen kassavirtaennusteissa saattavat johtaa liikearvon arvonalentumiskirjauksiin.
Lisää tietoa Oriolan riskienhallinnasta löytyy yhtiön verkkosivuilta: www.oriola.com/fi/sijoittajat/hallinnointi/riskit/.
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Oriolan strategisiin kehityshankkeisiin liittyy operatiivisia riskejä, joilla saattaa olla vaikutusta Oriolan kannattavuuteen. Konsernin uusi toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön Suomessa syyskuussa 2017, mikä johti häiriöihin ja laski toiminnan tehokkuutta. Vastaava järjestelmäimplementaatio Ruotsissa on keskeytetty. Enköpingin jakelukeskuksen laajennus ja automatisointi otetaan käyttöön vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Uuden automaation käyttöönotossa käytetään nykyistä varastonhallintajärjestelmää. Käyttöönottovaihetta varten on tehty yksityiskohtainen riskienhallinta- ja käyttöönottosuunnitelma.
Oriola on ajoittain osapuolena erilaisissa juridisissa prosesseissa, valituksissa ja oikeudenkäynneissä. Mikäli on todennäköistä, että Oriola katsottaisiin korvausvelvolliseksi toiselle osapuolelle ja korvauksen määrä on riittävällä varmuudella arvioitavissa, yhtiö varautuu velvoitteen täyttämiseen. Tämän hetkisen tiedon nojalla vireillä olevilla prosesseilla ei ole materiaalista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Tulevaisuuden näkymät
Oriolan näkymät vuodelle 2019 perustuvat ulkoisiin markkinaennusteisiin, sopimuksiin lääkeyhtiöiden ja apteekkien kanssa sekä johdon arvioihin. Lääkemarkkinoiden odotetaan kasvavan Suomessa keskimäärin 1,5 % vuosittain ja Ruotsissa keskimäärin 5,0 % vuosittain paikallisessa valuutassa. (Lähde: IQVIA Markkinaennuste 2018-2022).
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
Oriolan hallitus on hyväksynyt yhtiön uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Oriolan pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet laskettuna tilinpäätöshetkellä voimassaolevien standardien mukaan pysyvät muuttumattomina lukuun ottamatta oikaistun nettovelkaantumisasteen muutosta 30-60 %:sta alle 70 %:iin.
- Markkinakasvun mukainen liiketoiminnan kasvu
- Vuotuisen osakekohtaisen tuloksen kasvu yli viisi prosenttia ilman oikaisueriä
- Sijoitetun pääoman tuotto yli 20 %
- Oikaistu nettovelkaantumisaste alle 70 %1
1 Korollisiin nettovelkoihin lisätään myydyt myyntisaamiset, kuten aiemminkin
Näkymä vuodelle 2019
Vertailukelpoisin valuuttakurssein lasketun oikaistun liikevoiton arvioidaan kasvavan vuoden 2018 tasosta. Oriolan näkymät vuodelle 2019 perustuvat ulkoisiin markkinaennusteisiin, sopimuksiin lääkeyhtiöiden ja apteekkien kanssa sekä johdon arvioihin.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Katsauskauden jälkeen, 31.1.2019 Oriolan osakkeenomistajien nimitystoimikunta esitti ehdotuksensa vuoden 2019 yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnaksi. Ehdotus on esitetty yllä kohdassa Hallinto.
Katsauskauden jälkeen, 22.2.2019 Oriola ilmoitti aloittavansa 20by20 Excellence -ohjelman saavuttaakseen 20 miljoonan euron säästöt vuotuisiin kustannuksiin vuoden 2018 kustannustasoon verrattuna. Säästöt
toteutuvat asteittain vuoden 2019 toisesta vuosipuoliskosta alkaen, ja ne vaikuttavat täysimääräisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Ohjelma aloitetaan tehokkaiden ja laadukkaiden toimintojen varmistamiseksi sekä kulujen vähentämiseksi. Ohjelmassa käydään systemaattisesti läpi kaikki konsernin toiminnot ja resurssit. Konsernitason ohjelma kattaa kaikki liiketoiminta-alueet, konsernitoiminnot sekä operatiiviset toiminnot. Suunnitellut toimet kattavat logistiikan tehostamisen, säästöt suorissa ja epäsuorissa hankinnoissa, tuote- ja palveluportfolioiden optimoinnin sekä virtaviivaistetut ja yksinkertaistetut prosessit kaikkialla konsernissa.
Varojenjakoesitys
Oriola-konsernin emoyhtiö on Oriola Oyj, jonka jakokelpoiset varat olivat 31.12.2018 taseen mukaisesti 343,3 (373,6) miljoonaa euroa. Oriola Oyj:n tilikauden tulos vuonna 2018 oli -13,9 (33,4) miljoonaa euroa. Oriola-konsernin osakekohtainen tulos oli 0,07 (0,14) euroa.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2018 jaetaan osinkoa 0,09 (0,09) euroa/osake. Hallitus ehdottaa lisäksi, että jäljelle jääneet voitonjakokelpoiset varat 327 022 693,06 euroa jätetään omaan pääomaan.
Yhtiökokous
Oriola Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 19.3.2019 klo 13.00 alkaen Helsingin Messukeskuksessa. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut asiat sekä hallituksen mahdolliset muut esitykset. Hallitus päättää kokouskutsusta ja sen sisältämistä esityksistä myöhemmin. Varsinaisen yhtiökokouksen kutsu julkaistaan yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com viimeistään 25.2.2019.
Tilinpäätöksen julkaiseminen
Oriola Oyj:n vuoden 2018 tilinpäätös julkaistaan viimeistään 25.2.2019.
Taloudelliset tiedotteet 2019
Yhtiökokous tiistaina 19.3.2019 Osavuosikatsaus 1-3/2019 perjantaina 26.4.2019 Puolivuosikatsaus 4-6/2019 keskiviikkona 17.7.2019 Osavuosikatsaus 7-9/2019 perjantaina 25.10.2019
Espoossa 22.2.2019
Oriola Oyj:n hallitus
Oriola Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2018
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)
| 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | |
|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | 10-12 | 10-12 | 1-12 | 1-12 |
| Liikevaihto | 394,7 | 395,2 | 1 552,2 | 1 527,7 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2,9 | 3,7 | 20,4 | 13,8 |
| Materiaaliostot | -309,6 | -306,2 | -1 203,5 | -1 174,2 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | -42,3 | -43,1 | -165,8 | -166,1 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -41,8 | -38,8 | -147,5 | -136,5 |
| Käyttökate | 4,0 | 10,8 | 55,8 | 64,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -6,0 | -6,3 | -24,1 | -25,7 |
| Osuus yhteisyrityksen tuloksesta | -0,9 | -0,6 | -4,6 | -1,1 |
| Arvonalentuminen yhteisyrityssijoituksista | -5,1 | - | -5,1 | - |
| Liikevoitto | -8,0 | 3,9 | 22,0 | 37,8 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -0,6 | -0,7 | -3,0 | -3,9 |
| Tulos ennen veroja | -8,6 | 3,3 | 19,0 | 33,9 |
| Tuloverot | 0,1 | -1,1 | -6,3 | -7,9 |
| Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista | -8,5 | 2,1 | 12,7 | 25,9 |
| Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista | - | -0,2 | - | 0,3 |
| Tilikauden tulos | -8,5 | 1,9 | 12,7 | 26,3 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: |
||||
| Tilikauden aikana laajaan tulokseen kirjattu muuntoero | 1,3 | -4,6 | -9,3 | -7,4 |
| Tilikauden aikana tulosvaikutteiseksi siirretty muuntoero | - | 0,3 | - | 0,3 |
| Rahavirran suojaus | -0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,4 |
| Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero | 0,0 | -0,0 | -0,0 | -0,1 |
| 1,3 | -4,2 | -9,3 | -6,7 | |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: | ||||
| Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen | ||||
| vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | -1,6 | -1,6 | -1,6 | -1,6 |
| Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 |
| -1,3 | -1,2 | -1,3 | -1,2 | |
| Tilikauden laaja tulos | -8,4 | -3,5 | 2,1 | 18,3 |
| Tilikauden tuloksen jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | -8,5 | 1,9 | 12,7 | 26,3 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | -8,4 | -3,5 | 2,1 | 18,3 |
Emoyhtiön omistajille tilikauden tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos: EUR
| Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu | ||||
|---|---|---|---|---|
| Jatkuvat toiminnot | -0,05 | 0,01 | 0,07 | 0,14 |
| Lopetetut toiminnot | - | -0,00 | - | 0,00 |
| Konserni yhteensä | -0,05 | 0,01 | 0,07 | 0,14 |
Konsernin tase (IFRS)
| Milj. eur | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 77,2 | 79,0 |
| Liikearvo | 274,3 | 282,7 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 75,1 | 81,2 |
| Osuudet yhteisyrityksissä | 0,0 | 0,5 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 9,7 | 0,3 |
| Laskennalliset verosaamiset | 2,7 | 2,4 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 439,0 | 446,1 |
| Lyhytaikaiset varat | ||
| Vaihto-omaisuus | 214,1 | 207,8 |
| Myyntisaamiset | 180,2 | 220,5 |
| Tuloverosaamiset | 6,6 | 3,9 |
| Muut saamiset | 22,0 | 27,2 |
| Rahavarat | 65,8 | 17,0 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 488,7 | 476,3 |
| Varat yhteensä | 927,7 | 922,4 |
| Milj. eur | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Oma pääoma | ||
| Osakepääoma | 36,2 | 36,2 |
| Suojausrahasto | -0,3 | -0,3 |
| Käyttörahasto | 19,4 | 19,4 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 74,8 | 74,8 |
| Muut rahastot | 0,1 | 0,1 |
| Muuntoerot | -28,6 | -19,2 |
| Kertyneet voittovarat | 79,8 | 86,8 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva | ||
| oma pääoma yhteensä | 181,5 | 197,7 |
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Laskennalliset verovelat | 15,6 | 15,3 |
| Eläkevelvoitteet | 13,9 | 12,3 |
| Rahoitusvelat | 59,1 | 61,0 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 0,9 | 3,5 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 89,5 | 92,2 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Ostovelat | 536,5 | 525,5 |
| Varaukset | 3,3 | 0,4 |
| Rahoitusvelat | 70,3 | 66,3 |
| Tuloverovelat | 0,7 | 0,7 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 45,9 | 39,6 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 656,7 | 632,6 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 927,7 | 922,4 |
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)
| Oma | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Osake- | Muunto- | Kertyneet | pääoma | ||
| Milj. eur | pääoma | Rahastot | erot | voittovarat | yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2017 | 36,2 | 93,7 | -8,6 | 83,8 | 205,2 |
| Kauden laaja tulos | |||||
| Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät: |
- | - | - | 26,3 | 26,3 |
| Rahavirran suojaus | - | 0,4 | - | - | |
| 0,4 | |||||
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | - | - | - | -1,6 | -1,6 |
| Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero | - | -0,1 | - | 0,3 | 0,2 |
| Muuntoero | - | - | -11,0 | 3,6 | -7,4 |
| Tulosvaikutteiseksi siirretty muuntoero | - | -0,0 | 0,3 | - | 0,3 |
| Kauden laaja tulos yhteensä | - | 0,3 | -10,7 | 28,7 | 18,3 |
| Liiketoimet omistajien kanssa | - | ||||
| Osinko | - | - | - | -25,4 | -25,4 |
| Osakepalkitseminen | - | - | - | 0,3 | 0,3 |
| Omien osakkeiden osto | - | - | - | -0,6 | -0,6 |
| Tytäryhtiöiden myynti | - | -0,1 | - | - | -0,1 |
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | - | -0,1 | - | -25,7 | -25,8 |
| Oma pääoma 31.12.2017 | 36,2 | 94,0 | -19,2 | 86,8 | 197,7 |
| Oma pääoma 1.1.2018 | 36,2 | 94,0 | -19,2 | 86,8 | 197,7 |
| IFRS 15:n käyttöönotosta johtuva oikaisu1 | - | - | - | -2,2 | -2,2 |
| IFRS 9:n käyttöönotosta johtuva oikaisu1 | - | - | - | -0,1 | -0,1 |
| IFRS 2:n muutoksen käyttöönotosta johtuva | |||||
| oikaisu | - | - | - | 0,4 | 0,4 |
| Oikaistu oma pääoma 1.1.2018 | 36,2 | 94,0 | -19,2 | 84,9 | 195,9 |
| Kauden laaja tulos | |||||
| Tilikauden tulos | - | - | - | 12,7 | 12,7 |
| Muut laajan tuloksen erät: | |||||
| Rahavirran suojaus | - | 0,1 | - | - | 0,1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | - | - | - | -1,6 | -1,6 |
| Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero | - | -0,0 | - | 0,3 | 0,3 |
| Muuntoero | - | - | -9,3 | - | -9,3 |
| Kauden laaja tulos yhteensä | - | 0,1 | -9,3 | 11,4 | 2,1 |
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||
| Osinko | - | - | - | -16,3 | -16,3 |
| Osakepalkitseminen | - | - | - | -0,2 | -0,2 |
| Omien osakkeiden osto | - | - | - | -0,1 | -0,1 |
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | - | - | - | -16,6 | -16,6 |
| Oma pääoma 31.12.2018 | 36,2 | 94,0 | -28,6 | 79,8 | 181,5 |
1 Verovaikutus huomioon otettuna
Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)
| 2018 | 20171 | |
|---|---|---|
| Milj. eur | 1-12 | 1-12 |
| Liikevoitto | 22,0 | 38,7 |
| Poistot | 24,1 | 25,8 |
| Arvonalentuminen | - | 0,7 |
| Osuus yhteisyrityksen tuloksesta | 4,6 | 1,1 |
| Arvonalentuminen yhteisyrityssijoituksista | 5,1 | - |
| Käyttöpääoman muutos | 57,2 | -18,2 |
| Rahoituserien ja verojen rahavirta | -13,3 | -23,5 |
| Muut oikaisut | 3,1 | -1,0 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 102,8 | 23,7 |
| Investointien nettorahavirta | -41,5 | -37,7 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -12,3 | -29,7 |
| Rahavarojen muutos | 48,9 | -43,7 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 17,0 | 60,8 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -0,1 | -0,1 |
| Rahavarojen muutos | 48,9 | -43,7 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 65,8 | 17,0 |
1 Sisältää lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat
Liitetiedot
Pääasialliset laatimisperiaatteet 1.1.2018 alkaen (IFRS)
Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IFRS-standardien mukaisesti (IAS 34 Osavuosikatsaukset), ja sitä pitäisi lukea yhdessä konsernin viimeisimmän vuoden 2017 konsernitilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätöstiedotteessa noudatetaan samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin vuositilinpäätöksessä 31.12.2017 sekä lisäksi jäljempänä esitettyjä 1.1.2018 alkaen sovellettuja standardeja ja tulkintoja. Tämä tilinpäätöstiedote ei sisällä kaikkea sitä informaatiota tai liitetietoja, jotka esitetään vuositilinpäätöksessä. Tämän tilinpäätöstiedotteen luvut perustuvat tilintarkastettuihin vuoden 2018 tilinpäätöksen lukuihin.
Vuonna 2018 konserni on ottanut käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat uudet standardit sekä muutokset standardeihin:
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit: IFRS 9 käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista pois taseesta sekä uudistaa suojauslaskentaa koskevia sääntöjä ja tuo rahoitusvaroille uuden arvonalentumismallin. IFRS 9 siirtymäsääntöjen mukaisesti vertailukausien lukuja ei ole oikaistu ja standardin käyttöönoton vaikutukset on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin 1.1.2018. IFRS 9 käyttöönoton vaikutukset on kuvattu alla.
IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan niihin kuuluvien erien rahavirtaominaisuuksien ja niiden hallinnoinnissa käytettävän liiketoimintamallin perusteella. Konsernin rahoitusvarat koostuvat myynti- ja muista saamisista sekä rahavaroista, jotka aikaisemmin luokiteltiin lainoihin ja muihin saamisiin ja jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja jotka täyttävät IFRS 9:n mukaan jaksotettuun hankintamenoon arvostamisen edellytykset sekä aikaisemmin käypään arvoon tulosvaikutteiseksi luokitelluista johdannaissopimuksista, jotka IFRS 9:ää sovellettaessa arvostetaan edelleen samalla periaatteella. Rahoitusvarojen uudelleenluokittelulla ei ollut vaikutusta konsernin omaan pääomaan. Uudella standardilla ei ollut vaikutusta konsernin rahoitusvelkojen laskentaperiaatteisiin.
IFRS 9:ää sovellettaessa aiempaa useammat riskipositiot täyttävät suojauslaskennan kriteerit, koska IFRS 9 sallii suojauslaskennan erillisille riskikomponenteille ja helpottaa suojaussuhteiden tehokkuuden arvioinnin testausta. Vaatimuksena on, että suojattavan kohteen ja suojaavan instrumentin välillä on taloudellinen suhde ja että suojaussuhde on sama kuin mitä johto tosiasiallisesti käyttää riskienhallinnassa. Konsernin suojausprosessiin ja suojauslaskentaan ei tullut muutoksia IFRS 9:n myötä.
Uuden arvonalentumismallin mukaan on kirjattava arvonalentumista koskeva vähennyserä, joka perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin, ei pelkästään toteutuneisiin luottotappioihin kuten IAS 39:n mukaan. Pääosa konsernin rahoitusvaroista, joita IFRS 9:n uusi arvonalentumismalli koskee, on myyntisaamisia. Konserni soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua mallia, joka sallii arvonalentumiskirjauksen perusteeksi arvioidut odotettavissa olevat luottotappiot koko voimassaoloajalta kaikista myyntisaamisista. Konserni käyttää arvonalentumismatriisia luottotappiovarauksen määrittämiseen. Määrittäessään odotettavissa olevien luottotappioiden osuutta konserni ottaa huomioon historiallisesti toteutuneet luottotappiot sekä tulevaisuutta koskevaa informaatiota. Tämän kaiken huomioon ottaen konserni on kirjannut -0,1 miljoonan euron oikaisun kertyneisiin voittovaroihin ja myyntisaamisiin 1.1.2018. Vertailukausien lukuja ei ole oikaistu.
Standardin ensimmäisenä soveltamispäivänä 1.1.2018 konsernin rahoitusinstrumentit sisälsivät seuraavat erät ja uudelleenluokittelut:
| Milj. eur | Arvostusryhmä IAS 39 |
Arvostusryhmä IFRS 9 |
Kirjan pitoarvo IAS 39 |
Kirjan pitoarvo IFRS 9 |
Muutos |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | |||||
| Myynti- ja muut saamiset | Lainat ja muut saamiset |
Jaksotettu hankintameno |
224,4 | 178,6 | -45,8 |
| Rahavarat | Lainat ja muut saamiset |
Jaksotettu hankintameno |
17,0 | 17,0 | - |
| Johdannaissopimukset | Käypä arvo tulosvaikutteisesti |
Käypä arvo tulosvaikutteisesti |
0,2 | 0,2 | - |
| Myytävänä olevat myyntisaamiset | Lainat ja muut saamiset |
Käypä arvo tulosvaikutteisesti |
- | 45,8 | 45,8 |
| Rahoitusvarat yhteensä | 241,7 | 241,6 | -0,1 | ||
| Rahoitusvelat | |||||
| Pitkäaikaiset korolliset velat | Jaksotettu hankintameno |
Jaksotettu hankintameno |
61,0 | 61,0 | - |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | Jaksotettu hankintameno |
Jaksotettu hankintameno |
66,3 | 66,3 | - |
| Osto- ja muut velat | Jaksotettu hankintameno |
Jaksotettu hankintameno |
564,7 | 564,7 | - |
| Johdannaissopimukset | Käypä arvo tulosvaikutteisesti |
Käypä arvo tulosvaikutteisesti |
0,6 | 0,6 | - |
| Ehdollinen vastike | Käypä arvo tulosvaikutteisesti |
Käypä arvo tulosvaikutteisesti |
2,5 | 2,5 | - |
| Rahoitusvelat yhteensä | 695,0 | 695,0 | - |
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista: Konserni on soveltanut IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia 1.1.2018 lähtien. Konserni on ottanut standardin käyttöön mukautettua takautuvaa lähestymistapaa soveltaen, mikä tarkoittaa, että käyttöönoton kertynyt vaikutus on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin 1.1.2018 ja että vertailutietoja ei ole oikaistu. IFRS 15 käyttöönoton vaikutukset on kuvattu alla.
Konserni on arvioinut IFRS 15 standardin vaikutuksia projektissa, joka alkoi vuonna 2015. Merkittävimmät asiakassopimukset ja eri tulovirrat on tunnistettu, analysoitu ja dokumentoitu. Konsernin liikevaihto koostuu pääasiassa sopimuksista, jotka sisältävät lääkkeiden tai niihin liittyvien palveluiden myyntiä asiakkaille. Konserni ei ole tunnistanut merkittäviä muutoksia tuloutuksessa. IFRS 15 mukaan myynti tuloutetaan, kun
asiakas saa määräysvallan tuotteisiin. Myynnin tuloutus kuvaa tuotteiden ja palveluiden siirtoa lupauksen mukaisesti asiakkaalle hintaan, jonka yhtiö odottaa saavansa kyseessä olevista tavaroista ja palveluista.
Lääkkeiden ja niihin liittyvien palveluiden myyntiin liittyvän määräysvallan siirtyminen tapahtuu sillä hetkellä, kun tavarat tai palvelut toimitetaan asiakkaalle ja suoritevelvoite on täytetty. Tuloutus perustuu täten toimitusehtoihin, milloin tavarat tai palvelut on toimitettu asiakkaalle. IFRS 15 ei muuta tuloutuksen ajankohtaa. Samaan aikaan lääkkeiden myynnin kanssa konserni tuottaa myös kuljetus- ja käsittelypalveluita. IFRS 15 mukaan kuljetus- ja käsittelypalvelut eivät ole erillisiä tuotteita ja siten ne muodostavat yhden suoritevelvoitteen lääkkeiden myynnin kanssa, jolloin myynti tuloutetaan samanaikaisesti.
Konsernilla on sellaisia jakelu- ja varastointisopimuksia lääkeyhtiöiden kanssa, jotka luokitellaan kaupintasopimuksiksi. Merkittävä osa lääkemyynnistä tehdään kaupintasopimusten kautta. Kaupintasopimusten osalta konserni katsoo, että suoritevelvoite on varastointipalveluiden myynti lääkeyhtiölle ja tällaisissa tapauksissa konserni toimii agenttina ja myynti tuloutetaan nettoperusteisesti jakelupalkkiona tai myyntikomissiona. IFRS 15 standardin vaikutusten arviointi ei tuonut merkittäviä muutoksia aikaisempaan tuloutuskäytäntöön.
Johtuen konsernin päämarkkina-alueiden, Suomen ja Ruotsin, liiketoiminta- ja sääntely-ympäristöstä, konsernilla on merkittävästi enemmän määräysvaltaa ja vastuuta lääketuotteiden saatavuudesta ja jakelusta kuin muiden markkinoiden jakelijoilla. Konserni on vastuussa tavaroiden ja palveluiden toimittamisesta loppuasiakkaalle 24 tunnin kuluessa tilauksesta sekä hyvän jakelutavan noudattamisesta, joka on EU:n hyväksymä laatujärjestelmä lääkkeiden varastoinnille ja jakelulle.
Konsernilla on Kuluttaja-liiketoiminta-alueella kanta-asiakasohjelma. Konsernin liikevaihtoa oikaistaan arvioiduilla tulevilla kanta-asiakasohjelman alennuksilla. Saatu kokonaisvastike on IFRS15:n mukaan kohdistettava tuotteille suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella. IFRS 15 käyttöönotto on muuttanut hieman kanta-asiakasohjelmiin perustuvien alennusten tuloutuksen ajallista toteutumista. Tämän johdosta konserni on kirjannut 2,2 miljoonan euron oikaisun (verovaikutus huomioon otettuna) kertyneisiin voittovaroihin ja 2,8 miljoonan euron oikaisun asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin.
Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto IFRS 15 käyttöönoton vaikutuksista konsernin taseeseen 31.12.2018 ja konsernin laajaan tuloslaskelmaan tammi–joulukuussa 2018:
| Luvut ilman IFRS 15:n |
|||
|---|---|---|---|
| Milj. eur | Raportoitu | Oikaisut | vaikutusta |
| Konsernin tase | |||
| Tuloverosaamiset | 6,6 | -0,6 | 6,0 |
| Kertyneet voittovarat | 79,8 | 2,2 | 82,0 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 45,9 | -2,8 | 43,2 |
| Konsernin tuloslaskelma | |||
| Liikevaihto | 1 552,2 | 0,1 | 1 552,3 |
| Tuloverot | -6,3 | -0,0 | -6,4 |
Muutos IFRS 2 Osakeperusteiset maksut: Muutos koskee sellaisten osakeperusteisten maksujen kirjanpitokäsittelyä, joissa on ns. "net-settlement feature" ennakkoverovelvoitteiden kattamiseksi. Aikaisemmin standardin mukaan osakeperusteinen maksu jaettiin omana pääomana maksettavaan osaan ja rahana maksettavaan osaan. Uusien vaatimusten mukaisesti konserni luokittelee kyseiset liiketoimet kokonaisuudessaan omana pääomana maksettaviksi liiketoimiksi.
Muutos tehtiin ei-takautuvasti, eikä vertailukausia oikaistu. Konsernin muut lyhytaikaiset velat 31.12.2017 sisälsivät 0,4 miljoonan euron velan liittyen järjestelyihin, joihin ei ollut syntynyt oikeutta rahana maksettavaan osuuteen. Muutoksen soveltamisen aloittamisajankohtana 1.1.2018 velka siirrettiin oman pääoman kertyneisiin voittovaroihin.
IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin soveltaminen
IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Uusi standardi velvoittaa vuokralle ottajien kirjaamaan taseeseensa tulevaisuudessa maksettavia vuokria kuvastavan vuokrasopimusvelan sekä vuokratun hyödykkeen käyttöoikeutta koskevan omaisuuserän lähes kaikista vuokrasopimuksista. Poikkeuksia ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset. Vuokralle antajien soveltamaan kirjanpitokäsittelyyn ei tule merkittäviä muutoksia. IFRS 16 korvaa olemassaolevan vuokrasopimuksia koskevan normiston ja tulkinnat, mukaan lukien IAS 17 Vuokrasopimukset, IFRIC 4 Miten määritetään, sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen, SIC-15 Muut vuokrasopimukset-kannustimet ja SIC-27 Sellaisten liiketoimien tosiasiallisen sisällön arvioiminen, joihin sisältyvä sopimus on oikeudelliselta muodoltaan vuokrasopimus.
Konserni on arvioinut IFRS 16 standardin käyttöönoton kokonaisvaikutuksia konsernitilinpäätökseen. Arvioidut vaikutukset on kuvattu alla. Standardin käyttöönoton lopulliset vaikutukset 1.1.2019 voivat muuttua arvioiduista, koska uudet laskentaperiaatteet voivat muuttua ennenkuin konserni julkaisee ensimmäisen tilinpäätöksensä, joka sisältää standardin käyttöönottopäivän.
Konserni tulee kirjaamaan uusia varoja ja velkoja muista vuokrasopimuksistaan. Ne sisältävät apteekkien, varastojen ja toimistotilojen vuokrasopimuksia, ajoneuvojen, lähinnä työsuhdeautojen, vuokrasopimuksia, ICT-laitteiden vuokrasopimuksia sekä muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimuksia, kuten jätteenkäsittelylaitteiden, annosjakelukoneiden ja toimistokaluston vuokrasopimuksia. Konserni on päättänyt soveltaa arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevaa poikkeusta ICT-laitteiden ja muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimuksiin. Muihin vuokrasopimuksiin liittyvien kulujen laji muuttuu, koska konserni kirjaa jatkossa poistoja käyttöoikeusomaisuushyödykkeistä ja korkokulua vuokraveloista. Aikaisemmin konserni kirjasi muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vuokrat kuluksi vuokra-ajan kuluessa ja kirjasi näihin liittyviä varoja tai velkoja vain, mikäli oli olemassa ajallinen ero varsinaisen vuokranmaksun ja vuokrakulun kirjauksen välillä. Koko vuokra-ajan osalta vuokrasopimusten kulut tulevat olemaan samat kuin nykyisen standardin mukaan. Vuokra-ajan alussa raportointikauden kulu tulee olemaan korkeampi, kun vuokra-ajan loppupuolella, mikä johtuu tasapoistoista ja vuokra-ajan kuluessa pienenevistä korkokuluista.
Standardilla tulee olemaan merkittävä vaikutus Kuluttaja-segmentissä, koska apteekkien toimitilojen tulevat vuokramaksut kirjataan taseeseen vuokrasopimusvelaksi ja käyttöoikeusomaisuuseräksi. Vuoden 2018 lopussa konsernilla oli 327 apteekkia Ruotsissa. Ruotsissa vähittäiskauppojen tilojen vuokrasopimuksille on tyypillistä, että ne sisältävät jatko-option. Oriolan johdon tulee arvioida, jatketaanko vuokrasopimuksia vai sanotaanko ne irti. Niiden apteekkien osalta, jotka ovat hyvillä paikoilla, jotka ovat tai joiden odotetaan olevan kannattavia ja jotka ovat konsernin strategian mukaisia, Oriola arvioi, että jatko-optio tullaan todennäköisesti käyttämään.
Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella konserni arvioi, että se tulee kirjaamaan 1.1.2019 yhteensä 98 miljoonaa euroa vuokravelkoihin ja 94 miljoonaa euroa käyttöoikeusomaisuuseräksi. IFRS 16 käyttöönoton vaikutus konsernin voittovaroihin tulee olemaan arviolta -6 miljoonaa euroa. Standardin käyttöönoton 1.1.2019 arvioidaan laskevan konsernin omavaraisuusastetta 17,4 %:iin (19,8%) ja nostavan nettovelkaantumisastetta 92,3 %:iin (35,1%).
Konsernin tämän hetkisten vuokrasopimusten ja 1.1.2019 tietojen perusteella standardin käyttöönotolla tulee olemaan positiivinen noin 20 miljoonan euron vaikutus konsernin käyttökatteeseen vuonna 2019 johtuen alemmista vuokrakuluista. Poistojen arvioidaan kasvavan noin 18 miljoonaa euroja, ja siten standardilla arvioidaan olevan positiivinen noin 3 miljoonan euron vaikutus konsernin liikevoittoon vuonna 2019. Rahoituskulujen arvioidaan kasvavan noin 2 miljoonaa euroa. Standardin käyttöönoton nettovaikutuksen konsernin vuoden 2019 tulokseen arvioidaan olevan noin 1 miljoonaa euroa positiivinen.
Konsernilla ei ole olennaista toimintaa vuokralleantajana, ja näin ollen konserni ei odota standardilla olevan merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen.
Konserni aikoo ottaa standardin käyttöön mukautettua takautuvaa lähestymistapaa soveltaen, mikä tarkoittaa, että käyttöönoton kertynyt vaikutus kirjataan kertyneisiin voittovaroihin 1.1.2019 ja että vertailutietoja ei oikaista. Kuten standardi sallii, konserni tulee laskemaan käyttöoikeusomaisuushyödykkeiden arvot takautuvasti käyttäen käyttöönottohetken diskonttokorkoa.
Konserni tulee soveltamaan standardin sallimaa käytännön apukeinoa, jonka mukaan sitä, onko kysymyksessä vuokrasopimus, ei tarvitse arvioida uudelleen. Tämä tarkoittaa, että konserni soveltaa IFRS 16 standardia kaikkiin sopimuksiin, jotka on solmittu ennen 1.1.2019 ja jotka on käsitelty vuokrasopimuksina IAS 17:n ja IFRIC 4:n mukaan.
Osakekohtainen tulos
| 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | |
|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | 10-12 | 10-12 | 1-12 | 1-12 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | ||||
| Jatkuvat toiminnot | -8,5 | 2,1 | 12,7 | 25,9 |
| Lopetetut toiminnot | - | -0,2 | - | 0,3 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | -8,5 | 1,9 | 12,7 | 26,3 |
| Osakkeita keskimäärin, tkpl | ||||
| Laimentamaton | 181 382 | 181 244 | 181 361 | 181 328 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu | 181 486 | 181 416 | 181 464 | 181 412 |
| Tulos/osake (EUR) | ||||
| Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu | ||||
| Jatkuvat toiminnot | -0,05 | 0,01 | 0,07 | 0,14 |
| Lopetetut toiminnot | - | -0,00 | - | 0,00 |
| Konserni yhteensä | -0,05 | 0,01 | 0,07 | 0,14 |
Liiketoimintojen yhdistäminen
2018
Tammi‒joulukuussa 2018 ei tapahtunut liiketoimintojen yhdistämisiä.
2017
Oriola hankki 31.8.2017 Ruotsalaisen ICTHS Health Support AB:n koko osakekannan. ICTHS Health Support AB on vuonna 2007 perustettu terveysalan palveluyritys, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita apteekeille, lääkeyhtiöille ja terveydenhuollon toimijoille. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli noin 5 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 60 henkilöä. ICTHS Health Supportin osto tukee Oriolan strategiaa tarjota laaja-alaisia asiantuntijapalveluita apteekeille, lääkeyhtiöille ja terveydenhuollon toimijoille Ruotsissa ja Suomessa. Hankitun yhtiön tulos ja tase on yhdistetty Palvelut-segmenttiin 1.9.2017 alkaen. Hankintamenolaskelma perustuu yhtiön taseeseen per 31.8.2017, joka on laadittu olennaisilta osin IFRS:n laskentaperiaatteiden mukaisesti.
Lopetetut toiminnot
Oriola julkisti 13.7.2017 päätöksensä myydä Baltian maiden liiketoiminnot. Kesäkuusta 2017 lähtien Baltian liiketoiminnot on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Luokittelun mukaisesti konserni on uudelleenluokitellut vertailukausien tiedot tuloslaskelmassa. Baltian liiketoimintojen myynti saatiin päätökseen 18.10.2017.
| Tulos lopetetuista toiminnoista | 2017 | 2017 |
|---|---|---|
| Milj. eur | 10-12 | 1-12 |
| Liikevaihto | 4,2 | 48,9 |
| Käyttökate | 0,0 | 1,8 |
| Liikevoitto | 0,0 | 1,6 |
| Tilikauden tavanomaisen toiminnan tulos | 0,0 | 1,3 |
| Arvonalentumistappio myytäväksi luokitelluista omaisuuseristä | - | -0,7 |
| Liiketoimintojen myyntitappio | -0,3 | -0,3 |
| Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista | -0,2 | 0,3 |
| Myydyt varat ja velat | 2017 |
|---|---|
| Milj. eur | 1-12 |
| Vaihto-omaisuus | 8,7 |
| Myynti- ja muut saamiset | 10,3 |
| Rahavarat | 2,1 |
| Varat yhteensä | 21,1 |
| Ostovelat ja muut velat | 13,3 |
| Velat yhteensä | 13,3 |
| Myyty nettovarallisuus | 7,8 |
| Lopetettujen toimintojen rahavirrat Milj. eur |
2017 1-12 |
|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | 2,2 |
| Investointien rahavirta | -0,1 |
| Rahoituksen rahavirta | -0,2 |
| Rahavirrat yhteensä | 1,9 |
| Rahana saatu vastike | 8,1 |
| Lopetettujen liiketoimintojen rahavarat | -2,1 |
| Rahavirtavaikutus | 6,1 |
| Lopetettujen toimintojen myyntitappio | 2017 |
|---|---|
| Milj. eur | 1-12 |
| Rahana saatu vastike | 8,1 |
| Myyty nettovarallisuus | -7,8 |
| Myynnistä aiheutuneet kulut | -0,2 |
| Yhteensä | 0,1 |
| Muuntoerot, jotka on luokiteltu uudelleen muista laajan tuloksen eristä | |
| konsernin tuloslaskelmaan | -0,3 |
| Lopetettujen toimintojen myyntitappio yhteensä | -0,3 |
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
| Aineellisten hyödykkeiden muutokset | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Milj. eur | 1-12 | 1-12 |
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 79,0 | 71,5 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | - | 0,0 |
| Lisäykset | 13,6 | 25,4 |
| Vähennykset | -0,4 | -0,3 |
| Siirrot tase-erien välillä | - | -0,5 |
| Poistot, jatkuvat toiminnot | -12,7 | -15,2 |
| Poistot, lopetetut toiminnot | - | -0,1 |
| Arvonalentumiset, lopetetut toiminnot 1) | - | -0,5 |
| Kurssierot | -2,4 | -1,3 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 77,2 | 79,0 |
1) Baltian liiketoimintoihin liittyvien varojen ja velkojen arvostaminen käypään arvoon
| Liikearvon muutokset | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Milj. eur | 1-12 | 1-12 |
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 282,7 | 286,8 |
| Lisäykset | - | 2,6 |
| Arvonalentumiset, lopetetut toiminnot 1) | - | -0,3 |
| Kurssierot | -8,5 | -6,5 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 274,3 | 282,7 |
| Muiden aineettomien hyödykkeiden muutokset Milj. eur |
2018 1-12 |
2017 1-12 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 81,2 | 76,2 |
| Lisäykset | 7,4 | 16,5 |
| Vähennykset | -0,0 | -0,1 |
| Siirrot tase-erien välillä | - | 0,5 |
| Siirretty myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin | - | - |
| Poistot, jatkuvat toiminnot | -11,4 | -10,5 |
| Poistot, lopetetut toiminnot | - | -0,0 |
| Arvonalentumiset, lopetetut toiminnot 1) | - | -0,0 |
| Kurssierot | -2,1 | -1,5 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 75,1 | 81,2 |
1) Baltian liiketoimintoihin liittyvien varojen ja velkojen arvostaminen käypään arvoon
Johdannaissopimukset
| 31.12.2018 | Positiivinen | Negatiivinen | Sopimusten |
|---|---|---|---|
| Milj. eur | käypä arvo | käypä arvo | nimellisarvot |
| Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset | |||
| Koronvaihtosopimukset | - | 0,5 | 50,7 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | |||
| johdannaissopimukset | |||
| Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset | 0,0 | 0,0 | 45,1 |
| 31.12.2017 | Positiivinen | Negatiivinen | Sopimusten |
| käypä arvo | käypä arvo | nimellisarvot | |
| Milj. eur | |||
| Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset | |||
| Koronvaihtosopimukset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat |
- | 0,6 | 52,8 |
| johdannaissopimukset |
Konsernin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset liittyvät lähinnä konsernin sisäisten transaktioiden suojaamiseen. Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttomääräisinä, sillä konsernin johdannaissopimuksiin liittyvät eri netottamissopimukset liittyvät credit event -tapahtumiin eivätkä mahdollista netotusta tilinpäätöksessä. Konserni ei ole antanut tai saanut vakuuksia johdannaisvastapuolilta.
Käyvän arvon hierarkia
| 31.12.2018 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 Yhteensä | |
| Käypään arvoon arvostetut varat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset |
- | 0,0 | - | 0,0 |
| Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat muut sijoitukset |
- | - | 9,4 | 9,4 |
| Käypään arvoon arvostetut velat | ||||
| Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa | - | 0,3 | - | 0,3 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset |
- | 0,1 | - | 0,1 |
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| 0,2 | |||
| - | 0,4 | - | 0,4 |
| - | 0,2 | - | 0,2 |
| - | - | 2,5 | 2,5 |
| - | 0,2 | - |
Taso 1: Identtiset omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla
Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna) Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot)
Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Tason 3 rahoitusvarat, milj. eur | 1-12 | 1-12 |
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | - | - |
| Osakkeiden hankinta | 9,4 | - |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 9,4 | - |
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat (taso 3) koostuvat sijoituksesta ruotsalaiseen Doktor.se-online-lääkäriasemaan.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Tason 3 rahoitusvelat, milj. eur | 1-12 | 1-12 |
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 2,5 | 2,7 |
| Kirjaukset rahoituskuluihin | 0,0 | -0,0 |
| Kirjaukset muihin liiketoiminnan kuluihin | 0,0 | - |
| Ehdollisen hankintahinnan maksu | -2,5 | - |
| Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvelkojen vähennys | - | -0,2 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | - | 2,5 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin (taso 3) sisältyy arvio ehdollisesta ja siirtyvästä hankintahinnasta. 28.9.2018 Oriola hankki omistukseensa loput vuonna 2016 hankitun tytäryhtiön, Farenta Oy:n osakkeista. Loppujen osakkeiden ostohinnan ja ehdollisen kauppahintavelan välinen erotus kirjattiin muihin liiketoiminnan kuluihin konsernin laajaan tuloslaskelmaan syyskuussa 2018.
Vakuudet ja vastuusitoumukset
| Milj. eur | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Annetut vakuudet | ||
| Annetut takaukset konserniyhtiöiden puolesta | 7,3 | 7,5 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 3,5 | 3,3 |
| Muut takaukset ja vastuut | 1,1 | 1,2 |
| Yhteensä | 11,9 | 12,1 |
| Leasing-vastuut | 0,9 | 1,0 |
| Ei purettavissa olevat vuokrasopimukset | 50,6 | 54,7 |
Merkittävimmät konserniyhtiöiden puolesta annetut takaukset liittyvät Ruotsin tukkukauppayhtiön ostovelkojen vakuudeksi annettuun pankkitakaukseen. Oriola Oyj on antanut lisäksi 0,4 (2,1) miljoonaa euroa emoyhtiötakauksia tytäryhtiöiden ostovelkojen vakuudeksi.
Lähipiiritapahtumat
Lähipiiriin Oriola-konsernissa katsotaan kuuluvan Oriola Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja, Oriolakonsernin johtoryhmän muut jäsenet, edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet, edellä mainittujen henkilöiden määräysvaltayhteisöt, konserniyhtiöt ja yhteisyritykset.
Oriola Oyj ja Kesko Oyj perustivat uuden yhteisyrityksen, Hehku Kauppa Oy:n kesäkuussa 2017. Oriola raportoi 50 prosentin osuutensa yhteisyrityksen, Hehku Kauppa Oy:n, tuloksesta osana Kuluttajaliiketoiminta-alueen liikevoittoa. Oriola tiedotti 21.11.2018, että yhteisyritys ei ole saavuttanut sille asetettuja liiketoiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Johtuen päätöksestä ajaa Hehku Kauppa Oy:n toiminta alas, Oriola kirjasi vuoden 2018 viimeiselle neljännekselle yhteensä 3,1 miljoonan euron varauksen koostuen Hehkuun liittyvistä vastuista. Liiketoimet yhteisyrityksen kanssa on esitetty seuraavassa taulukossa:
| Liiketapahtumat yhteisyrityksen | ||||
|---|---|---|---|---|
| kanssa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Milj. eur | 10-12 | 10-12 | 1-12 | 1-12 |
| Liikevaihto | 1,1 | 0,1 | 8,8 | 0,1 |
| Ostot | -0,0 | - | -0,3 | - |
| Myynti- ja muut saamiset | 0,6 | 0,9 |
Investoinnit Hehkuun vuonna 2018 olivat yhteensä 9,2 miljoonaa euroa. Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia muun lähipiirin kanssa.
Segmentti-informaatio
| 1-12/2018 | Terveyden- | Konserni | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | Kuluttaja | Palvelut | huolto | erät | Yhteensä |
| Ulkoinen laskutus | 769,5 | 2 656,4 | 92,5 | - | 3 518,4 |
| Sisäinen laskutus | 0,1 | 378,5 | - | -378,5 | - |
| Laskutus | 769,5 | 3 034,9 | 92,5 | -378,5 | 3 518,4 |
| Ulkoinen liikevaihto | 751,9 | 708,3 | 92,0 | - | 1 552,2 |
| Sisäinen liikevaihto | 0,1 | 378,5 | - | -378,5 | - |
| Liikevaihto | 751,9 | 1 086,8 | 92,0 | -378,5 | 1 552,2 |
| Liikevoitto | 17,7 | 22,3 | 0,1 | -18,1 | 22,0 |
| Oikaistu liikevoitto | 18,8 | 26,9 | 0,1 | -8,9 | 36,9 |
| Varat | 378,0 | 392,2 | 48,5 | 109,0 | 927,7 |
| Velat | 51,0 | 553,5 | 6,2 | 135,5 | 746,2 |
| Investoinnit | 7,0 | 9,9 | 1,1 | 21,7 | 39,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 14,8 | 6,3 | 2,5 | 0,5 | 24,1 |
| Henkilömäärä keskimäärin | 1 591 | 924 | 122 | 62 | 2 699 |
| 1-12/2017 | Terveyden- | Konserni | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | Kuluttaja | Palvelut | huolto | erät | Yhteensä |
| Ulkoinen laskutus | 780,3 | 2 484,9 | 71,1 | - | 3 336,3 |
| Sisäinen laskutus | 0,2 | 347,7 | 0,0 | -347,9 | - |
| Laskutus | 780,5 | 2 832,6 | 71,2 | -347,9 | 3 336,3 |
| Ulkoinen liikevaihto | 761,8 | 695,2 | 70,7 | - | 1 527,7 |
| Sisäinen liikevaihto | 0,2 | 347,7 | 0,0 | -347,9 | - |
| Liikevaihto | 762,0 | 1 042,9 | 70,7 | -347,9 | 1 527,7 |
| Liikevoitto | 25,2 | 21,4 | -1,7 | -7,1 | 37,8 |
| Oikaistu liikevoitto | 25,2 | 22,6 | -1,7 | -6,1 | 39,9 |
| Varat | 424,1 | 401,4 | 48,5 | 48,5 | 922,4 |
| Velat | 58,6 | 526,9 | 8,2 | 131,0 | 724,7 |
| Investoinnit | 9,1 | 22,3 | 3,9 | 10,8 | 46,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 17,0 | 5,4 | 3,0 | 0,3 | 25,7 |
| Henkilömäärä keskimäärin | 1 582 | 929 | 129 | 47 | 2 686 |
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
| 1-12/2018 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | Ruotsi | Suomi | Muut maat | Yhteensä |
| Liikevaihto | 1 066,6 | 400,5 | 85,1 | 1 552,2 |
| Varat | 646,3 | 281,4 | 0,0 | 927,7 |
| Investoinnit | 14,5 | 25,2 | - | 39,6 |
| Henkilömäärä keskimäärin | 1 987 | 710 | 2 | 2 699 |
| 1-12/2017 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | Ruotsi | Suomi | Muut maat | Yhteensä |
| Liikevaihto | 1 060,1 | 376,4 | 91,2 | 1 527,7 |
| Varat | 691,2 | 231,2 | 0,0 | 922,4 |
| Investoinnit | 30,0 | 16,0 | - | 46,1 |
| Henkilömäärä keskimäärin | 1 940 | 745 | 2 | 2 686 |
Liikevaihdon jaottelu
Konsernin ulkoinen liikevaihto on jaoteltu alla olevassa taulukossa konsernin pääasiallisiin tulovirtoihin ja täsmäytetty konsernin raportoitaviin segmentteihin.
| 1-12/2018 | Terveyden | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | Kuluttaja | Palvelut | huolto | Yhteensä | |
| Tukkukauppa | - | 643,6 | 25,5 | 669,2 | |
| Vähittäiskauppa | 751,9 | - | - | 751,9 | |
| Palvelut | - | 64,7 | 66,5 | 131,1 | |
| Liikevaihto yhteensä | 751,9 | 708,3 | 92,0 | 1 552,2 |
| 1-12/2017 | Terveyden | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | Kuluttaja | Palvelut | huolto | Yhteensä | ||
| Tukkukauppa | - | 633,3 | 9,6 | 642,9 | ||
| Vähittäiskauppa | 761,8 | - | - | 761,8 | ||
| Palvelut | - | 61,9 | 61,0 | 123,0 | ||
| Liikevaihto yhteensä | 761,8 | 695,2 | 70,7 | 1 527,7 |
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytystaulukko
| Laskutus | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | 10-12 | 10-12 | 1-12 | 1-12 |
| Liikevaihto | 394,7 | 395,2 | 1 552,2 | 1 527,7 |
| + Kaupintavaraston hankintameno | 529,2 | 471,6 | 1 948,0 | 1 789,6 |
| + Annetut kassa-alennukset | 5,2 | 4,7 | 18,2 | 19,0 |
| Laskutus | 929,1 | 871,6 | 3 518,4 | 3 336,3 |
| Oikaistu käyttökate | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | 10-12 | 10-12 | 1-12 | 1-12 |
| Liikevoitto | -8,0 | 3,9 | 22,0 | 37,8 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6,0 | 6,3 | 24,1 | 25,7 |
| Osuus yhteisyrityksen tuloksesta | 0,9 | 0,6 | 4,6 | 1,1 |
| Arvonalentuminen yhteisyrityssijoituksista | 5,1 | - | 5,1 | - |
| Käyttökate | 4,0 | 10,8 | 55,8 | 64,6 |
| Käyttökatetta oikaisevat erät | 8,1 | 2,3 | 9,8 | 3,0 |
| Oikaistu käyttökate | 12,0 | 13,1 | 65,5 | 67,6 |
Oikaisuerät
Oikaistu käyttökate ja liikevoitto eivät sisällä liiketoimintojen tai omaisuuserien myynneistä tai lopetuksista aiheutuvia voittoja tai tappioita, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia voittoja tai tappioita, liikearvon ja muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumistappioita tai muita, harvoin tapahtuvan asian seurauksena syntyviä tuottoja tai kuluja. Lisäksi yhtiö esittää arviomuutokset liiketoimintahankintojen ehdollisen vastikkeen toteutumisesta oikaisuerinä.
| Liikevoittoa oikaisevat erät | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Milj. eur | 10-12 | 10-12 | 1-12 | 1-12 |
| Uudelleenjärjestelykulut | -0,1 | 0,0 | -0,8 | -0,3 |
| Toimitusjohtajan sopimuksen päättämiseen liittyvät kulut | - | -0,4 | - | -0,4 |
| Hehkuun liittyvät kulut ja arvonalentumiset | -12,7 | - | -12,7 | - |
| Ehdollisen vastikkeen arvostaminen Uuden IT-ratkaisun toimittajan vaihtamiseen liittyvät |
- | 0,2 | -0,1 | 0,2 |
| asianajopalkkiot | -0,3 | - | -0,3 | - |
| Suomen toimitusvaikeuksiin liittyneistä | ||||
| sopimusrikkomuksista johtuvat velvoitteet | - | -1,2 | - | -1,2 |
| Muut erät | 0,0 | -0,8 | -0,9 | -0,4 |
| Oikaisuerät yhteensä | -13,2 | -2,3 | -14,9 | -2,1 |
Oikaisuerät vuonna 2018 koostuvat pääasiassa Hehkuun liittyvistä kuluista ja arvonalentumistappiosta, konsernin organisaation sekä johtoryhmän muutoksiin liittyvistä uudelleenjärjestelykuluista, uuden ITratkaisun toimittajan vaihtoon liittyvistä asianajopalkkioista, Ruotsin eläkevelkojen oikaisusta sekä oikaisusta liittyen Ruotsin Kuluttaja-liiketoimintaan kohdistuviin muihin lyhytaikaisiin varoihin. Oikaisuerät vuonna 2017 koostuvat uudelleenjärjestelykuluista, Oriolan ja Keskon välisen yhteisyrityksen valmistelukustannuksista Kuluttaja-liiketoiminnassa, toimitusjohtajan sopimuksen päättämiseen liittyvistä korvauksista, Suomen toimitusvaikeuksiin liittyneistä sopimusrikkomuksista johtuneista velvoitteista, merkittävien liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien projektien kustannuksista sekä oikaisusta liittyen Ruotsin Kuluttaja-liiketoimintoihin kohdistuviin pitkäaikaisiin varoihin.