ORIOLA

Taloudellinen katsaus 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus 3

Liiketoimintakatsaus 3
Katsaus riskeihin 7
Hallinto 9
Palkitseminen 14
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 16

Tietoja osakkeista 20

Osakkeet ja osakkeenomistajat 20
Osakekohtaiset tunnusluvut 21
Suurimmat omistajat 23

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 24

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2016–2020 24
Vaihtoehtoiset tunnusluvut 26

Tilinpäätös 2020 27

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) 28
Konsernin tase (IFRS) 29
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) 30
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) 31
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 32
1. Yrityksen perustiedot 32
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta 32
3. Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut 32

Liiketoiminnan tulos 33
4.1. Segmenttiraportointi 33
4.2. Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot 35
4.3. Liiketoiminnan kulut 36
4.4. Työsuhde-etuudet 37
Käyttöpääoma 41
5.1. Myyntisaamiset ja muut saamiset 41
5.2. Vaihto-omaisuus 41
5.3. Ostovelat ja muut velat 42
5.4. Varaukset 42
Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet sekä muut pitkäaikaiset varat 43
6.1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 43
6.2. Liikearvo ja muu aineeton omaisuus 44
6.3. Muut pitkäaikaiset varat 46
Vuokrasopimukset 47
7.1. Vuokrasopimukset taseessa 48
7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa 48
Rahoitusrakenne 49
8.1. Rahoitustuotot ja -kulut 49
8.2. Rahoitusvarat ja -velat 49
8.3. Rahoitusriskien hallinta 52
8.4. Oma pääoma, osakkeet ja valtuutukset 55
8.5. Osakekohtainen tulos, osinko ja muu voitonjako 57
Tuloverot 58
9.1. Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut tuloverot 58
9.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 58
Konsernirakenne 60
10.1. Tytyäryhtiöt 60
10.2. Lähipiiritapahtumat 60
Taseen ulkopuoliset erät 61
11.1. Vakuudet ja vastuusitoumukset 61
11.2. Vuokravastuut 61
11.3. Riita-asiat 61
11.4. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 61
Muut liitetiedot 61
12.1. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen sekä IFRIC-tulkinnat 61

Emoyhtiön tilinpäätös 62
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 62
Emoyhtiön tase (FAS) 62
Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS) 63
Emoyhtiön liitetiedot (FAS) 63

Hallituksen varojenjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä 68

Tilintarkastuskertomus 69
Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä 73

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Jotta konsernitilinpäätös olisi helppolukuinen, konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty pääsääntöisesti asianmukaisen konsernitilinpäätöksen liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon laatimisperiaateosio on korostettu.

Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Mikäli liitetiedossa esitettyyn tilinpäätöksen osalueeseen liittyy arvioiden käyttöä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, kyseiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut on kuvattu erikseen asianomaisen liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut -osio on kirjoitettu kursiivilla ja korostettu.

Muut kuin taloudelliset tiedot

Oriola julkaisee muita kuin taloudellisia tietoja Suomen kirjanpitolain mukaisesti noudattaen soveltuvin osin Nasdaqin ESG-raportointiohjeita hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä. Muut kuin taloudelliset tiedot ja niihin liittyvät tunnusluvut on esitetty hallituksen toimintakertomuksen luvussa 5. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista.

Hallituksen toimintakertomus

1. Liiketoimintakatsaus

Liiketoimintaympäristö

Vuoden 2020 aikana COVID-19-pandemia on muuttanut Oriolan liiketoimintaympäristöä nopeasti, kun viranomaisten asettamat rajoitukset ovat vaikuttaneet laajalti julkisen terveydenhuollon toimintoihin ja kuluttajakäyttäytymiseen. Katsauskauden loppupuolella kiihtynyt pandemian toinen aalto voimisti näitä vaikutuksia uudelleen erityisesti Ruotsin markkinalla. Pandemia on heikentänyt terveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja johtanut lääkkeiden volyymien laskuun. Lisäksi terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden kysyntä on alentunut kansalaisten vähäisemmän liikkumisen vuoksi ja verkkokaupan osuus markkinasta on kasvanut voimakkaasti. Pandemian jatkuminen lisää epävarmuutta sekä Suomen että Ruotsin markkinoilla.

Pandemia on lisännyt yhteiskunnan varautumista lääkkeiden ja muiden terveydenhuollon tuotteiden riittävyyteen. Monien pandemiaan liittyvien terveysturvallisuutta edistävien tuotteiden, kuten kasvomaskien ja palveluiden, kysyntä on kasvanut. Laadukas ja lainsäädännön vaatimukset täyttävä lääkkeiden saatavuus ja erityisesti kylmäketjun hallinnan osaaminen ovat pandemian aikana korostuneet.

Ruotsissa on valmistelussa lakialoite, jonka tavoitteena on vahvistaa Ruotsin lääkehuollon huoltovarmuutta. Väliaikaisena ratkaisuna pandemia-ajan lääke saatavuuden varmistamiseksi osa maakunnista on pystyttänyt tiettyjen lääkkeiden valmiusvarastot lääketukkujen, kuten Oriolan avulla. Suomessa vastaavia huoltovarmuuden kannalta merkittäviä lääkkeiden valmiusvarastoja on jo olemassa.

Ikääntyvä väestö sekä erityislääkkeiden kasvava kulutus kasvattavat pitkällä aikavälillä lääkemarkkinaa molemmissa Oriolan toimintamaissa. Vuonna 2020 oli nähtävissä pandemian aiheuttamaa lääkevolyymien laskua. Tammi-joulukuussa 2020 lääketukkumarkkinan arvo kasvoi Ruotsissa 5,1 % (7,6 %) (lähde: IQVIA) ja Suomessa 2,1 % (5,2 %) (lähde: Lääketietokeskus) paikallisin valuutoin,

mikä johtui pääasiassa ensimmäisen neljänneksen voimakkaasta lääkemyynnistä. Rinnakkaistuonnin osuus Ruotsin lääkemarkkinasta oli 9,8 % (9,2 %) (lähde: Apoteksförening).

Terveys- ja hyvinvointitrendi sekä myynnin kasvu verkkokaupassa kasvattavat apteekkiliiketoimintaa Ruotsissa. Apteekkimarkkina on digitaalisessa murroksessa johtuen voimakkaasti kasvavasta verkkokaupasta, joka kiihtyi erityisesti vuonna 2020 COVID-19 pandemiasta johtuen. Verkkokaupan osuus Ruotsin kokonaisapteekkimarkkinasta oli jo 18 % (12 %) joulukuun 2020 lopussa. Apteekkimarkkina kasvoi Ruotsissa 4,6 % (4,0 %) paikallisessa valuutassa johtuen verkkokaupan vahvasta kasvusta (lähde: Apoteksförening). Joulukuun lopussa Ruotsissa oli 1 433 (1 426) apteekkia.

Apteekkiverkosto on Suomessa säilynyt muuttumattomana ja verkkokaupan osuus on vähäinen. Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä sekä 132 apteekin palvelupistettä. Apteekit ovat noin 600 apteekkarin sekä Helsingin ja Kuopion yliopistojen omistuksessa.

Strategiset ohjelmat

Oriolalla on käynnissä kaksi konsernin laajuista strategista ohjelmaa, joista ensimmäinen keskittyy kustannussäästöihin sekä toiminnan laadukkuuden varmistamiseen ja toinen asiakaskokemuksen vahvistamiseen ja kehittämiseen.

20by20 Excellence -ohjelma keskittyy Oriolan tehokkuuteen ja kannattavuuteen. Tavoitteena oli 20 miljoonan euron säästöt vuotuisiin kustannuksiin vuoden 2020 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2018 kustannustasoon.

20by20 Excellence -ohjelma jatkui systemaattisesti läpi vuoden 2020, mutta COVID-19-pandemian takia ohjelman toteutus hidastui. Vuoden 2020 loppuun mennessä säästötavoitteesta saavutettiin noin 75 % eli noin 15 miljoonaa euroa. Suurimmat säästöt ohjelmassa ovat tulleet Suomen logistiikasta, henkilöstökuluista, IT-kustannuksista, muutoksista kanta-asiakasohjelmassa sekä suorista ja epäsuorista hankinnoista. Osana ohjelmaa Oriola on sulkenut vuosien 2019–2020 aikana yhdeksän apteekkia Ruotsissa.

Ohjelman hidastuminen pandemian takia on johtanut päätökseen jatkaa 20by20 -ohjelmaa vuonna 2021. Kustannustehokkuus on yhtiön keskeinen tavoite vuonna 2021.

Customer Experience -ohjelma kehittää ja vie käytäntöön asiakaskeskeisempiä prosesseja ja työkaluja sekä organisaatiota ja kulttuuria. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden luottamusta ja asiakastyytyväisyyttä Oriolan B2B-liiketoiminnassa. Asiakas on keskiössä myös yhtiön COVID-19-pandemian aikaisissa toimissa. Asiakasviestintä ja yhteistyö eri sidosryhmien välillä on nostettu yhdeksi keskeisimmistä toimista varmistamaan kaikkien sidosryhmien ajantasainen tiedonkulku ja vaikutusmahdollisuudet pandemian aikana. Asiakastyytyväisyyttä mittaava Net Promoter Score (NPS) kehittyi edelleen positiivisesti erityisesti Suomessa.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin taloudellinen tulos tammi-joulukuu 2020

Laskutus ja liikevaihto

Laskutus kasvoi 0,9 % (kasvoi 6,1 %). Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus kasvoi 0,1 % (kasvoi 8,4 %).

Laskutus
Milj. euroa

Liikevaihto kasvoi 4,6 % (kasvoi 10,9 %) 1 800,8 (1 721,3) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 3,8 % (kasvoi 13,6 %), mikä johtui lääkemarkkinan arvon kasvusta, muutoksista lääkeyritysasiakkaiden jakelusopimuksissa sekä terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden myynnin kasvusta.

Kannattavuus

Oikaistu liikevoitto kasvoi 2,6 % (laski 40,6 %) 21,0 (20,5) miljoonaan euroon. Tulosta heikensivät muutokset asiakassopimuksissa, laskeneet kivijalka-apteekkien volyymit sekä Ruotsin jakelukeskuksen automatisoinnin käyttöönotovaiheeseen liittyvät operatiiviset kulut ja COVID-19-pandemian aiheuttamat lisäkulut. Annosjakeluliiketoiminta kehittyi hyvin ja vaikutti tulokseen positiivisesti. Lisäksi kustannussäästöt paransivat kannattavuutta. Ruotsissa Oriola sai yhteensä 1,5 miljoonaa euroa sosiaalikuluihin, sairauspoissaoloin ja lomautuksiin liittyviä julkisia avustuksia kattamaan COVID-19-pandemian negatiivista vaikutusta. Avustukset on esitetty konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökulujen pienennyksenä. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat yhteensä -0,6 (-5,1) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 20,4 (15,3) miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna oli 20,8 miljoonaa euroa.

Oikaistu liikevoitto¹
Milj. euroa
¹Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliotoihin ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Nettorahoituskulut olivat 6,0 (5,2) miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli 11,3 (8,0) miljoonaa euroa. Tuloverot tammi-joulukuussa olivat 3,1 (2,1) miljoonaa euroa, mikä vastaa 21,3 % (20,8 %) efektiivistä verokantaa. Osakekohtainen tulos oli 0,06 (0,04) euroa.

Lisätietoja konsernin taloudellisen tuloksen kehityksestä löytyy osiosta Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2016–2020.

Consumer

Consumer-liiketoiminta-alue tarjoaa terveyden ja hyvinvoinnin tuotteita ja palveluita asiakkaille Kronans Apotekin, Ruotsin kolmanneksi suurimman apteekkiketjun, kautta.

Avainluvut			Muutos
Milj. euroa	2020	2019	%
Laskutus	798,2	768,1	3,9
Liikevaihto	780,7	750,1	4,1
Oikaistu liikevoitto	14,4	11,7	22,8
Liikevoitto	15,3	5,3	188,4
Oikaistu liikevoitto %	1,8	1,6
Liikevoitto %	2,0	0,7
Henkilöstö katsauskauden lopussa	1 621	1 692

Markkinaympäristö

COVID-19 pandemia on vaikuttanut apteekkiliiketoimintaan erityisesti kiihtyvänä verkkoasiointina ja henkilökunnan ja asiakkaiden terveysturvallisuuden varmistamisena apteekkiasioinnissa. Pandemia on vähentänyt kansalaisten liikkumista. Asiointi apteekeissa on vähentynyt ja erityisesti vuoden toisella puoliskolla reseptivapaiden lääkkeiden kysyntä on heikentynyt. Pandemia on myös avannut uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi vasta-ainetesteille apteekeissa sekä lisännyt suojavarusteiden kysyntää.

Ruotsin apteekkimarkkina kasvoi 4,6 % (4,0 %) Ruotsin kruunuissa (lähde: Apoteksförening) ja apteekkien kokonaismäärä kasvoi kuudella apteekilla vuonna 2020.

Verkkokauppa jatkoi nopeaa kasvuaan Ruotsin apteekkimarkkinalla ja saavutti noin 18 % (12 %) osuuden koko apteekkimarkkinasta joulukuun 2020 loppuun mennessä.

Oriolan markkinaosuus Ruotsin apteekkimarkkinassa oli 16,6 % (16,9 %) tammi-joulukuussa 2020 (lähde: Apoteksförening). Reseptivapaiden lääkkeiden ja terveydenhuollon kuluttajatuotteiden osuus myynnistä oli 25,0 % (25,0 %). Oriolalla oli Ruotsissa vuoden 2020 lopussa yhteensä 325 (324) apteekkia. Oriola perusti viisi uutta apteekkia ja sulki neljä apteekkia tilikauden aikana.

Ruotsalaiset apteekit
Markkinaosuus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen tulos

Liikevaihto kasvoi 4,1 % (laski 0,2 %) 780,7 (750,1) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 3,1 % (kasvoi 3,0 %). Oriolan verkkokauppa kasvoi 85 %, ylittäen markkina-kasvun (+59 %), ja sen osuus Consumerin myynnistä oli 6,6 % (3,7 %).

Oikaistu liikevoitto kasvoi 22,8 % (laski 28,2 %) 14,4 (11,7) miljoonaan euroon. Kustannussäästöt vaikuttivat kannattavuuteen positiivisesti. COVID-19-pandemiasta johtuva kuluttajien rajoittunut liikkuminen on vaikuttanut kysyntään etenkin kauppakeskuksissa. Ruotsissa Oriolan saamat yhteensä 1,0 miljoonan euron julkiset avustukset kompensoivat osittain pandemian negatiivista vaikutusta Consumerin tulokseen. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat yhteensä 0,9 (-6,4) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 15,3 (5,3) miljoonaa euroa.

Pharma

Pharma-liiketoiminta-alue tarjoaa räätälöityjä logistiikka-, asiantuntija- ja konsultointipalveluita lääkeyrityksille sekä laajan valikoiman lääkevalmisteita apteekeille, sairaala-apteekeille ja eläinlääkäreille.

Avainluvut			Muutos
Milj. euroa	2020	2019	%
Laskutus	2 906,0	2 910,6	-0,2
Liikevaihto	961,2	918,1	4,7
Oikaistu liikevoitto	12,8	17,7	-27,8
Liikevoitto	12,4	17,1	-27,8
Oikaistu liikevoitto %	1,3	1,9
Liikevoitto %	1,3	1,9
Henkilöstö katsauskauden lopussa	448	468

Markkinaympäristö

Lääkkeiden saatavuus on toimintamaissa pysynyt COVID-19 pandemian aikana hyvänä. Saatavuutta on edistänyt toimialan laaja yhteistyö, esimerkiksi keväällä EU-maiden rajasulkujen yhteydessä nopeasti mobilisoitu ns. vihreä linja lääketoimitusten vapaalle kululle EU:n alueella. Toimintamaissa pandemian aikana on koettu lääkehamstraus, pysähtyneet sairaaloissa tehtävät suunnitellut hoidot sekä Ruotsissa pystytetty lääkkeiden valmiusvarastointi. Pandemia on myös lisännyt lääkeyhtiöiden halua varastoida lääkkeitä Oriolan molemmissa toimintamaissa.

Ruotsin lääkemarkkinan arvo kasvoi tukkuhinnoin tarkasteltuna 5,1 % (7,6 %) Ruotsin kruunuissa vuonna 2020 (lähde: IQVIA). Oriolan markkinaosuus Ruotsin lääkkeiden tukkukaupassa oli yhtiön arvion mukaan noin 47 % (44 %).

Suomen lääkemarkkinan arvo kasvoi tukkuhinnoin tarkasteltuna 2,1 % (5,2 %) vuonna 2020 (lähde: Lääketietokeskus). Oriolan markkinaosuus Suomen lääkkeiden tukkukaupassa oli yhtiön arvion mukaan noin 42 % (46 %).

Tukkukauppa – markkinaosuus
Ruotsi

Suomi

Taloudellinen tulos

Laskutus laski 0,2 % (kasvoi 7,9 %) 2 906,0 (2 910,6) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus laski 0,8 % (kasvoi 10,0 %). Liikevaihto kasvoi 4,7 % (kasvoi 22,4 %) 961,2 (918,1) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 4,0 % (kasvoi 24,8 %). Tähän vaikuttivat kalliiden reseptilääkkeiden myynnin kasvu sekä muutokset lääkeyritysasiakkaiden jakelusopimuksissa.

Oikaistu liikevoitto laski 27,8 % (laski 16,3 %) 12,8 (17,7) miljoonaan euroon. Muutokset asiakasopimuksissa sekä Ruotsin jakelukeskuksen automatisoinnin käyttöönottovaiheeseen liittyvät operatiiviset kulut ja COVID-19-pandemian aiheuttamat lisäkulut vaikuttivat negatiivisesti Pharman tulokseen. Lääkeyrityksille tarjottavien asiantuntijapalveluiden hyvä kehitys vaikutti positiivisesti tilikauden tulokseen. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat yhteensä -0,4 (-0,5) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 12,4 (17,1) miljoonaa euroa.

Retail

Retail-liiketoiminta-alue tarjoaa laajan valikoiman terveys- ja hyvinvointituotteita apteekeille, päivittäistavarakaupalle, eläinlääkäreille, yksityisille ja julkisille terveydenhuollon toimijoille sekä palveluita apteekeille, kuten henkilöstövuokrausta ja annosjakelupalveluja.

Avainluvut			Muutos
Milj. euroa	2020	2019	%
Laskutus	486,7	456,9	6,5
Liikevaihto	484,9	455,5	6,5
Oikaistu liikevoitto	2,0	-0,9
Liikevoitto	0,9	-1,4
Oikaistu liikevoitto %	0,4	-0,2
Liikevoitto %	0,2	-0,3
Henkilöstö katsauskauden lopussa	583	590

Markkinaympäristö

Retail-liiketoiminnassa Oriola tarjoaa laajan valikoiman tuotteita terveydenhuollon kuluttajatuotteissa ja reseptivapaissa lääkkeissä. Tuotteita myydään apteekkien ja vähittäiskauppojen kautta. COVID-19 pandemia on vaikuttanut voimakkaasti pandemiaan liittyvien terveysturvallisuustuotteiden, kuten käsidesien ja kasvomaskien kysyntään. Toisaalta apteekkiasioinnin vähentyminen on heikentänyt niin apteekkihenkilökunnan vuokraustoimintaa kuin hyvinvointituotteiden kysyntää. Kuluttajien ostovoima on näkynyt positiivisesti päivittäistavarakaupoissa, jonka merkittävyys myyntikanavana on kasvanut. Lisäksi lemmikkien määrän kasvu vahvistaa eläintuotteiden potentiaalia molemmissa toimintamaissa. Ruotsissa terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden ja reseptivapaiden lääkkeiden markkina kasvoi 7,7 % (6,2 %) vuonna 2020.

Annosjakeluliiketoiminnassa Oriola tarjoaa lääkkeitä ja annosjakelupalveluita yksityiselle ja julkiselle terveydenhuollolle. Annosjakelun kokonaismarkkina Ruotsissa on noin 230 000 annosjakelupotilasta ja Suomessa noin 60 000 annosjakelupotilasta. Oriola on markkinajohtaja Ruotsissa ja palvelee yli 97 000 annosjakelupotilasta. Suomessa Oriola palvelee noin 23 000 annosjakelupotilasta.

Suomen henkilöstövuokrausliiketoiminnassa Oriolan palveluita käytti 272 apteekkia kaikista 819 apteekista vuoden 2020 aikana.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Annosjakelun markkinaosuus

Taloudellinen tulos

Liikevaihto kasvoi 6,5 % (kasvoi 6,0 %) 484,9 (455,5) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 5,5 % (kasvoi 8,9 %), johtuen pääasiassa Ruotsin annosjakelumyynnin sekä pandemiaan liittyvien tuotteiden kysynnän kasvusta.

Oikaistu liikevoitto nousi 2,0 (-0,9) miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa annosjakeluliiketoiminnan positiivisesta kehityksestä. Ruotsissa tulosta kuitenkin rasittivat jakelukeskuksen automatisoinnin käyttöönotovaiheeseen liittyvät operatiiviset kulut ja COVID-19-pandemian aiheuttamat lisäkulut. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat yhteensä -1,1 (-0,5) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 0,9 (-1,4) miljoonaa euroa.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Oriolan taseen loppusumma 31.12.2020 oli 1 165,6 (1 030,6) miljoonaa euroa. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 169,6 (157,2) miljoonaa euroa. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen arvonmuutos kasvatti omaa pääomaa tilikaudella 8,0 miljoonaa euroa. Muuntoerot kasvattivat omaa pääomaa 9,8 miljoonaa euroa. Omaa pääomaa pieneni huhtikuussa 2020 maksettu 16,3 miljoonan euron osinko. Rahavarat olivat 168,2 (70,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettorahavirta tammi-joulukuussa 2020 oli 58,3 (84,4) miljoonaa euroa, josta käyttöpääoman muutos oli 4,0 (26,5) miljoonaa euroa. Investointien nettorahavirta oli -31,4 (-21,8) miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirta oli 70,4 (-57,6) miljoonaa euroa.

Oriolan korolliset velat 31.12.2020 olivat 295,3 (190,3) miljoonaa euroa. Toisen vuosineljänneksen aikana Oriola varautui COVID-19-pandemian aiheuttamaan rahoitusmarkkinoiden epävakauteen nostamalla kahdenvälisiä lainoja yhteensä 70 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia korollisia velkoja oli 127,8 (123,6) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia korollisia velkoja oli 167,4 (66,8) miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset korolliset velat koostuvat pääasiassa lainoista rahoituslaitoksilta 65,9 (57,8) miljoonaa euroa ja pitkäaikaisista vuokrasopimusveloista 61,9 (65,7) miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset korolliset velat koostuvat pääasiassa liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista 78,6 (35,0) miljoonaa euroa, suomalaisilta apteekeilta saaduista hankintaennakoista 17,0 (13,2) miljoonaa euroa, lainoista rahoituslaitoksilta 52,0 (0,0) miljoonaa euroa sekä lyhytaikaisista vuokrasopimusveloista 19,8 (18,6) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat 127,1 (119,6) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 75,0 % (76,1 %).

Ruotsissa on käytössä myyntisaamisten myyntiohjelmia. Joulukuun 2020 lopussa myyntisaamisia oli myyty yhteensä 179,6 (166,5) miljoonalla eurolla. Keskimääräinen rahoituskorko korollisista veloista ilman vuokrasopimusvelkoja oli 1,09 % (0,97 %).

Oriolan sitovat 100,0 miljoonan euron pitkäaikainen luottolimiitti ja yhteensä 35,0 miljoonan euron lyhytaikaiset tililimiitit eivät olleet käytössä tilikauden lopussa.

Tilikauden lopun omavaraisuusaste oli 14,8 % (15,5 %). Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,0 % (4,1 %) ja oman pääoman tuotto 6,9 % (4,9 %).

Lisätietoja konsernin taseen ja rahavirran kehityksestä sekä niihin liittyvistä tunnusluvuista löytyy Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2016–2020 -osiosta.

Liiketoiminnan nettorahavirta
Milj. euroa

Investoinnit ja poistot

Tammi-joulukuun 2020 bruttoinvestoinnit olivat 32,8 (21,8) miljoonaa euroa koostuen pääasiassa investoinneista logistiikkaan, tietojärjestelmiin ja apteekkien uudistamiseen sekä 4,8 miljoonan euron lisäinvestoinnista Ruotsin johtavaan digitaalisia terveyspalveluja tarjoavaan Doktor.se:hen sen viimeisimmällä rahoituskierroksella. Uudella investoinnilla ei ole merkittävää vaikutusta Oriolan omistusosuuteen, joka on noin 14 % Doktor.se:stä.

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat yhteensä 41,6 (45,3) miljoonaa euroa. Vuonna 2020 kirjattiin Ruotsin Retail-liiketoimintaan liittyvien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisia yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 kirjattiin uudelleenjärjestelyihin sekä Ruotsin apteekkiverkkokaupan uudistamiseen liittyviä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisia yhteensä 3,5 miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Oriolan henkilöstön määrä joulukuun 2020 lopussa oli 2 730 (2 818), josta 59 % (60 %) työskenteli Consumerissa, 16 % (17 %) Pharmassa ja 21 % (21 %) Retailissa. Konsernipalveluissa työskenteli 3 % (2 %) henkilöstöstä. Henkilöstön keskimääräinen määrä tammi-joulukuussa 2020 oli 2 687 (2 800). Henkilömäärä on aktiivisessa työsuhteessa oleva, jatkuvien toimintojen henkilöstö kokoaikaisiksi muutettuna.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Palkat ja palkkiot vuonna 2020 olivat yhteensä 126,7 miljoonaa euroa (127,5 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 121,4 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Lisätietoja henkilöstön palkitsemisesta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 4.4. Työsuhde-etuudet.

Oriola Oyj:n osakkeet

Oriola Oyj:n markkina-arvo 31.12.2020 oli 349,9 (367,2) miljoonaa euroa.

Kaupankäynti osakkeilla	Tammi-joulukuu 2020		Tammi-joulukuu 2019
	A-sarja	B-sarja	A-sarja	B-sarja
Vaihto, milj. kpl	3,3	48,6	3,8	24,1
Vaihto, milj. euroa	6,7	92,6	7,7	50,9
Ylin kurssi, euroa	2,25	2,27	2,56	2,53
Alin kurssi, euroa	1,62	1,52	1,86	1,86
Päätöskurssi kauden lopussa, euroa	1,99	1,90	2,02	2,03

Tammi-joulukuussa 2020 Oriola Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 28,6 % (15,3 %) koko osakemäärästä.

Vuoden 2020 lopussa osakkeita oli yhteensä 181 486 213 (181 486 213) kappaletta, joista A-sarjan osakkeita oli 53 748 313 (55 434 273) kappaletta ja B-sarjan osakkeita 127 737 900 (126 051 940) kappaletta. Yhtiön hallussa oli yhteensä 173 206 (84 903) kappaletta yhtiön omia osakkeita, joista 63 650 (-) kappaletta oli A-osakkeita ja 109 556 (84 903) kappaletta oli B-osakkeita. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus yhtiön kaikista osakkeista on 0,10 % (0,05 %) ja äänimäärästä 0,11 % (0,01 %).

Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-sarjan osakkeiden muuntamista B-sarjan osakkeiksi. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 306 960 Oriola Oyj:n A-osaketta muunnettiin B-osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 3.2.2020. Toisen vuosineljänneksen aikana 1 379 000 Oriola Oyj:n A-osaketta muunnettiin B-osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 11.6.2020. Muuntamisten jälkeen yhtiöllä on A-osakkeita 53 748 313 kappaletta ja B-osakkeita 127 737 900 kappaletta.

Osakkeita on yhteensä 181 486 213 kappaletta, ja osakkeiden kokonaisäänimäärä on yhteensä 1 202 704 160 ääntä.

Lisätietoja osakkeista ja osakkeenomistajista löytyy osiosta Tietoja osakkeista.

Liputusilmoitukset

Oriola Oyj vastaanotti 15.5.2020 Heikki Herliniltä arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Mariatorp Oy:n määräysvalta on siirtynyt Niklas Herlinin perinnönjaon myötä Heikki Herlinille.

Mariatorp Oy:n (y-tunnus 2690035-7) omistusosuus Oriola Oyj:ssä on 11,0 % osakkeista ja 10,9 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, yhteensä 20 000 000 osaketta, joista A-sarjan osakkeita 6 000 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 14 000 000 kappaletta.

Näkymä vuodelle 2021

Vertailukelpoisin valuuttakurssein lasketun oikaistun liikevoiton arvioidaan pysyvän samana tai kasvavan vuoden 2020 tasosta.

COVID-19-pandemian odotetaan jatkuvan vuonna 2021, mutta sen vakavuutta ja kestoa Oriolan toimintaympäristössä on vaikea arvioida. Oriolan näkymät vuodelle 2021 perustuvat ulkoisiin markkinaennusteisiin, sopimuksiin lääkeyritysten ja apteekkien kanssa sekä johdon arvioihin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen, 27.1.2021 Oriolan osakkeenomistajien nimitystoimikunta esitti ehdotuksensa vuoden 2021 yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnaksi. Ehdotus on esitetty kohdassa Hallinto.

Katsauskauden jälkeen, 1.2.2021 Oriola tiedotti, että Robert Andersson jättää Oriola Oyj:n toimitusjohtajan tehtävän 1.2.2021 ja jatkaa hallituksen neuvonantajana 31.7.2021 asti. Uuden toimitusjohtajan haku on aloitettu. Siihen asti, kunnes uusi pysyvä toimitusjohtaja niimitetaan, on Oriolan hallituksen jäsen Juko Hakala väliaikaisesti nimitetty yrityksen toimitusjohtajaksi.

Varojenjakoesitys

Oriola-konsernin emoyhtiö on Oriola Oyj, jonka jakokelpoiset varat olivat 31.12.2020 taseen mukaisesti 325,6 (335,2) miljoonaa euroa. Oriola Oyj:n tilikauden tulos vuonna 2020 oli 6,9 (8,2) miljoonaa euroa. Oriola-konsernin osakekohtainen tulos oli 0,06 (0,04) euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2020 jaetaan osinkoa 0,03 (0,09) euroa/osake. Hallitus ehdottaa, että jäljelle jääneet voitonjakokelpoiset varat 320 201 301,18 euroa jätetään omaan pääomaan. Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,03 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta.

Yhtiökokous 2021

Oriola Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 16.3.2021. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut asiat sekä hallituksen mahdolliset muut esitykset. Varsinaisen yhtiökokouksen kutsu julkaistaan yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com viimeistään 23.2.2021.

2. Katsaus riskeihin

Strategiset ja rahoituksen riskit

Oriola on määritellyt riskienhallintapolitiikassaan konsernin riskienhallintamallin, riskienhallinnan periaatteet, organisaation ja prosessit. Riskienhallinta pyrkii yksilöimään, mittaamaan ja hallitsemaan riskejä, joilla saattaa olla vahingollinen tai hyödyllinen vaikutus Oriolan toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi konsernilla on eettiset ohjeet (Code of Conduct) ja rahoituspolitiikka, jotka kattavat toiminnan säädöstenmukaisuuteen ja rahoitukseen liittyvät riskit. Taloudelliseen raportointiin liittyvät kontrollit ja riskienhallinta pyrkivät varmistamaan konsernin ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätösten ja taloudellisen raportoinnin luotettavuuden ja säädöstenmukaisuuden sekä yleisesti hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden noudattamisen.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Oriolan liiketoimintaa sääntelevät lääkkeiden jakelua ja vähittäiskauppaa koskevat säännökset, joita valvovat viranomaiset molemmissa toimintamaissa. Oriolan liiketoimintaympäristöön vaikuttavat keskeisimmät megatrendit ovat väestön ikääntyminen, kasvava kulutus terveyteen ja hyvinvointiin, erityislääkkeiden kasvava kulutus, vähittäiskaupan ja palveluiden digitalisaatio, vastuullisuus sekä mahdolliset pandemiat.

Oriola on tunnistanut seuraavat tärkeimmät strategiset ja toiminnalliset riskit, joilla voi olla epäsuotuisa vaikutus tulokseen: muutokset lääkemarkkinoiden sääntelyssä ja niihin liittyvissä toimiluvissa, hinnoittelussa, lääkkeiden rinnakkaistuonnissa ja julkisessa korvattavuudessa, apteekkien kiristynyt kilpailu verkkokaupan kasvaessa, yksikanavajakelun osuuden laskeminen julkisessa terveydenhuollossa sekä useiden merkittävien lääkeyritysasiakkuuksien menettäminen. Lisäksi pandemian aiheuttamalla muutoksilla julkisen terveydenhuollon resursseissa sekä yhteiskunnan rajoitustoimenpiteillä yritysten liiketoimintaan ja kansalaisten liikkumiseen voi olla epäsuotuisa vaikutus Oriolan tulokseen.

Ruotsin lääkevirasto (Läkemedelsverket) ja e-terveysviranomainen (E-hälsomyndigheten) ovat esittäneet uutta hinnoittelumallia apteekki- ja tukkutoiminnan lupiin sekä lääkereseptijärjestelmään. Jos ehdotus toteutuu täysimääräisesti ja alalle ei myönnetä kohtuullisia kompensaatioita Ruotsin lääkealan korvauksista vastaavan viraston (Tandvårds- och läkemedelsförmånsverket, TLV) toimesta, oletettu vuosikustannus Oriolalle on huomattava.

TLV esittää raportissaan geneeristen lääkkeiden kuukausikohtaista listaa otettavaksi käytöön myös Ruotsin annosjakelutoiminnassa. Lopullinen raportti esitetään vuoden 2021 aikana ja uuden lainsäädännön odotetaan astuvan voimaan aikaisintaan vuonna 2022. Muutos vaikuttaisi negatiivisesti Oriolan annosjakelutoiminnan kattesiin ja operatiivisiin kustannuksiin. Mahdolliset vaikutukset ovat Oriolan näkemyksen mukaan mahdollista hallita.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuoden 2019 alussa ns. tiekartan lääkeasioiden kokonaisuudistuksille tuleville hallituskausille. Vuonna 2020 ministeriö on julkaistu nykyisen hallituskauden (2019-2023) aikana edistettävät kolme teemaa: 1) lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen, 2) apteekkitalouden ja

lääkkeiden jakelun sekä 3) tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittämiset. COVID-19 pandemia on kiihdyttänyt tarpeita löytää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alalta säästöjä pandemian aiheuttamien kulujen kattamiseksi jo aikaisempien kulupaineiden lisäksi. Hallitus on ilmoittanut yhdeksi kohteeksi lääkehuollon kokonaiskulut. Säästötoimenpiteillä ei uskota olevan suoria vaikutuksia Oriolan liiketoimintaan.

Viime hallitukselta keskeneräiseksi jäänyt sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus (Sote) on edennyt parlamentaariseen käsittelyyn. Uudistus tulee valmistussaan vaikuttamaan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimijoihin. Mahdollisten uudistusten vaikutukset lääkejakeluun tai muuhun Oriolan toimintaan Suomessa ovat vielä suurelta osin tuntemattomat, mutta yhtiön näkemyksen mukaan vähäiset.

Pandemia on lisännyt viranomaisten vaatimuksia niin lääkkeiden saatavuuden varmistamiseen kuin saatavuustietojen hallintaan. Uudistettu lääkelaki astui voimaan kesällä 2020 ja lisäsi muun muassa lääkeyhtiöiden ilmoitusvelvollisuutta lääkeasatavuuden häiriöistä. Myös lääketukkujen velvoitettiin raportoimaan saatavilla olevista lääkkeistä. Lisäksi uusi lääkelaki velvoitti apteekkeja pitämään minimissään kolmen viikon lääkevarastoa alueen väestön kokoon suhteutettuna. Oriolalle muutokset ovat olleet vähäisiä.

Oriola arvioi ESG-riskit (yhteiskunnalliset, hallintoon ja ympäristöön kohdistuvat riskit) osana normaalia riskien hallintaprosessia. ESG-riskien tarkempi kuvaus löytyy tämän raportin osiosta 5. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista.

Oriolan tärkeimmät taloudelliset riskit ovat valuuttakurssi-, likviditeetti-, korko- ja luottoriski. Muutokset Ruotsin kruunun arvossa vaikuttavat Oriolan liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen. Muutokset liiketoimintojen rahavirtaennusteissa saattavat johtaa liikearvon arvonalentumiskirjauksiin. Lisätietoja taloudellisten riskien hallinnasta löytyy tilinpäätöksen liitetiedosta 8.3.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Oriolan strategisiin kehityshankkeisiin liittyy operatiivisia riskejä, jotka toteutessaan saattavat vaikuttaa Oriolan kannattavuuteen. Oriolalla on käynnissä merkittävä määrä IT-järjestelmähankkeita. Yhtiö on määritellyt IT-projekteille omat riskienhallintasuunnitelmat ja pyrkii varmistamaan käyttöönotot huolellisella valmiussuunnittelulla. Ruotsin jakelukeskuksen laajennus ja automatisoinnin käyttöönotto valmistui vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Toimenpiteet prosessien optimoimiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi tällä alueella jatkuvat. Pandemian pitkittyminen voi hidastaa niiden edistymistä.

Vuoden 2020 aikana COVID-19-pandemia on muuttanut Oriolan liiketoimintaympäristöä nopeasti, kun yhteiskunnan rajoitukset sekä kuluttajien varovaisuus ovat vaikuttaneet kuluttajakäyttäytymiseen. Pandemian aiheuttamat toimet ovat johtaneet terveydenhuollon palveluiden vähenemiseen sekä vaikuttaneet niin lääkkeiden kuin terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden kysyntään. Tämä on väistämättä vaikuttanut myös Oriolan liiketoimintaan. Oriolan liiketoimintaympäristö pysyy pandemian jatkuessa epävakaana, mikä voi vaikuttaa Oriolan liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Pandemian vaikutuksia Oriolan omaisuuseren arvostukseen seurataan tarkasti. Arvioinnin perusteella COVID-19 pandemialla ei tällä hetkellä ole sellaisia pitkän aikavälin vaikutuksia Oriolan taloudelliseen tilanteeseen, joiden perusteella varojen kirjanpitoarvoja tulisi oikaista.

Oriola on varautunut COVID-19-pandemian aiheuttamiin riskeihin. Yhtiö on huomioinut varautumissuunnittelussa erityisesti työvoiman terveyden ja saatavuuden turvaamisen, logistiikkakeskusten sekä apteekkien turvallisuuden ja kasvavan lääkevarastoinnin tarpeen. Lisäksi Oriola käy aktiivista keskustelua niin asiakkaiden kuin valvovien viranomaisten kanssa nopeastikin muuttuvista tarpeista ja niiden hallinnasta sekä on lisännyt valmiuksia ja osaamista etätyöhön ja -asiakaskohtaamisiin.

Oriola on ajoittain osapuolena erilaisissa juridisissa prosesseissa, valituksissa ja oikeudenkäynneissä. Mikäli on todennäköistä, että Oriola katsottaisiin korvausvelvolliseksi toiselle osapuolelle ja korvauksen määrä on riittävällä varmuudella arvioitavissa, yhtiö varautuu velvoitteen täyttämiseen. Tämänhetkisen tiedon nojalla vireillä olevilla prosesseilla ei ole materiaalista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

3. Hallinto

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu Suomen listayhtiöiden vuoden 2020 hallinnointikoodin ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n mukaisesti.

Oriola Oyj (jatkossa "Oriola" tai "yhtiö") noudattaa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain määräyksiä sekä muuta vastaavaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n (Helsingin Pörssin) ja Finanssivalvonnan antamia, listattuja yhtiötä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa.

Oriola noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia kokonaisuudessaan ilman poikkeuksia. Yhtiö ilmoittaa hallinnointikoodin edellyttämät tiedot myös yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2020 on saatavissa julkisesti osoitteesta www.cgfinland.fi.

Oriola laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS-raportointistandardien, arvopaperimarkkinalain ja soveltuvien Finanssivalvonnan standardien sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallituksen toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti. Tilintarkastuskertomus kattaa hallituksen toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen.

Oriolan hallintorakenne

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Yhtiökokous

Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja Oriolan yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvat asiat. Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. A-osake tuottaa 20 ääntä ja B-osake yhden äänen. Osakkeenomistaja ei saa yhtiöjärjestyksen mukaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/20 yhtiökokouksessa edustettujen eri osakelajeihin kuuluvien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi päivää ennen kokousta yhtiön verkkosivuilla tai yhdessä Suomen pääkaupungin päivälehdessä. Oriola julkaisee yhtiökokoukutsun myös pörssitiedotteena. Yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat ja päätösesitykset ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Yhtiökokoukutsun sisältää ehdotuksen kokouksen esityslistaksi.

Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vaatimuksen katsotaan aina tulleen riittävän ajoissa, jos hallitukselle on ilmoitettu vaatimuksesta viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista.

Yhtiön lähtökohta on, että yhtiökokouksessa ovat läsnä hallituksen puheenjohtaja, riittävä määrä hallituksen ja sen valiokuntien jäseniä, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön tulee olla läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Osakkeenomistajat käyttävät lain ja yhtiöjärjestyksen nojalla päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa toukokuun loppuun mennessä. Yhtiökokouksen vastuulla on muun muassa:

tilinpäätöksen vahvistaminen
taseen osoittaman voiton käyttäminen
hallituksen jäsenten valinta sekä heidän palkkioistaan päättäminen
vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
tilintarkastajan valinta ja palkkiosta päättäminen
hallituksen tai osakkeenomistajan yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset (esim. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, omien osakkeiden hankinta, osakeanti, erityisten oikeuksien antaminen)

Varsinainen yhtiökokous 2020

Oriolan 17.3.2020 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapauden 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkona 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksettiin 0,09 euroa osakkeelta.

Yhtiökokous päätti osakeyhtiölain 3 luvun 14 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, että oikeus arvo-osuusjärjestelmään kuuluvaan osakkeeseen ja siihen perustuvat oikeudet menetettään yhteistöllä olevien osakkeiden osalta. Menettämisseuraamus koski osakeyhtiölain 3 luvun 14 a §:n 3 momentin mukaan niitä vielä yhteistöllä olleita Oriola Oyj:n osakkeita, joiden osalta osakeoikeuksien kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään ei oltu vaadittu arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 6 luvun 3 §:n mukaisesti ennen asiaa koskevaa yhtiökokouksen päätöstä. Yhteistöllä siirtyi 24.8.2020 63 650 A-osaketta ja 59 900 B-osaketta yhtiön omiksi osakkeiksi. Yhtiön omiksi osakkeiksi siirtyneisiin osakkeisiin sovelletaan osakeyhtiölain yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä.

Valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 5 500 000 yhtiön A-osaketta ja 12 500 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus valtuutettiin lisäksi päättämään B-osakkeiden maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus valtuutettiin edellä esitettyjen valtuutusten lisäksi päättämään maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen sekä suunnatusta B-osakkeiden osakeannista Oriola-konsernin johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sekä Oriola-konsernin avainhenkilöiden osakesäästöohjelman toteuttamiseksi. Tämän valtuutuksen nojalla annettavien uusien yhtiön B-osakkeiden enimmäismäärä on 250 000 kappaletta, mikä edustaa 0,14 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 18 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta myös muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus on voimassa enintään kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2020 päätökset ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu viidestä osakkeenomistajien nimeämästä jäsenestä. Lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Hallituksen puheenjohtaja järjestää vuosittain tapaamisen, johon kutsutaan äänimäärän mukaan yhtiön kaksikymmentä suurinta osakkeenomistajaa, jotka ovat varsinaista yhtiökokousta edeltävän elokuun 31. päivänä rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon osakkeenomistajina. Äänimäärän mukaan kahdenkymmenen suurimman osakkeenomistajan kokous valitsee osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet. Kokous valitsee lisäksi yhden nimitystoimikunnan jäsenistä sen puheenjohtajaksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenten toimikausi päättyy seuraavan vuoden nimitystoimikunnan jäsenten valintaan nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisessa järjestyksessä.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta perustetaan toimiakseen siihen asti kunnes yhtiökokous toisin päättää.

Nimitystoimikunnan tehtävä on valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun ensimmäisenä päivänä. Toimikunnan ehdotukset julkaistaan pörssitiedotteella ja sisällytetään yhtiökokouskutsuun. Nimitystoimikunnan tulee esittää ja perustella ehdotuksensa sekä antaa toiminnastaan selvityksen varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.

Oriola Oyj:n suurimmat osakkeenomistajat valitsivat 24.9.2020 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisesti seuraavat henkilöt nimitystoimikunnan jäseniksi:

Mikael Aro
Annika Ekman
Peter Immonen
Pekka Pajamo
Into Ylppö

Pekka Pajamo valittiin nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi. Oriola Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Panu Routila toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenen.

27.1.2021 Oriolan osakkeenomistajien nimitystoimikunta antoi ehdotuksensa vuoden 2021 varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnasta: Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettaisiin kuusi. Hallituksen jäseniksi valittaisiin edelleen nykyiset hallituksen jäsenet Juko-Juho Hakala, Anja Korhonen, Eva Nilsson Bågenholm, Harri Pärssinen, Lena Ridström ja Panu Routila. Hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin edelleen Panu Routila. Nykyinen hallituksen jäsen Mariette Kristenson on ilmoittanut nimitystoimikunnalle, ettei hän ole käytettävissä uutta hallitusta valittaessa.

Yhtiö ilmoittaa verkkosivuillaan hallituksen jäsenehdokkaiden henkilötiedot.

Hallitus

Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus.

Hallituksen tehtävänä on ohjata ja valvoa yhtiön toimintaa lain, viranomaismääräysten ja yhtiöjärjestyksen mukaan. Hallitus myös varmistaa hyvän hallinnointitavan noudattamisen Oriola-konsernissa.

Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallitus käyttää yhtiökokousten välillä ylintä päätöksentekovaltaa Oriola-konsernissa. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan valitsee yhtiökokous. Hallituksen varapuheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan.

Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudesta ja riskeistä. Toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja ja lakiasiainjohtaja (joka toimii hallituksen sihteerinä) osallistuvat hallituksen kokouksiin. Johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin hallituksen kutsusta. Kaikista kokouksista laaditaan pöytäkirja.

Hallituksen tärkeimmät tehtävät

Hallituksen työjärjestys sisältää tärkeimmät hallituksessa käsiteltävät asiat, joita ovat muun muassa:

yhtiön strategian vahvistaminen
taloudellisten tavoitteiden, budjettien, merkittävimpien investointien ja riskienhallinnan periaatteiden vahvistaminen
toimitusjohtajan valinta ja erottaminen
merkittävimpien koko konsernin ja liiketoiminta-alueiden toimintaa koskevien asioiden käsittely ja päättäminen
tarkastusvaliokunnan sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan työjärjestysten hyväksyminen.

Hallituksen monimuotoisuus

Päätavoite hallituksen jäseniä valittaessa on varmistaa, että hallituksella kollektiivina on Oriolan nykyistä ja tulevaa liiketoimintaa tukeva osaamisprofiili. Monimuotoisuus vahvistaa sitä tavoitetta, että hallituksen osaamisprofiili kokonaisuutena tukee yhtiön liiketoimintaa, ja se nähdään olennaisena osana ja menestystekijänä Oriolan strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Oriolan hallituksen monimuotoisuuden kannalta olennaisia tekijöitä ovat jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammattitaitoihin, eri kehitysvaiheissa olevista liiketoiminnoista ja johtamisesta sekä jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallituksen monimuotoisuutta tukevat kokemus yhtiölle merkityksellisistä toimintaympäristöistä ja teollisuuden aloilta, eri kulttuurien tuntemus sekä ikä- ja sukupuolijakauman huomioiminen.

Oriolan hallitus hyväksyi hallituksen monimuotoisuuspolitiikan joulukuussa 2016. Oriolan monimuotoisuuspolitiikan mukaisesti tavoite on säilyttää sopiva tasapaino molempien sukupuolten edustuksesta hallituksessa.

Yhtiö on toteuttanut hallituksen kokoonpanossa monimuotoisuuden vaatimukset. Oriolan hallitus 2020 edustaa monimuotoisuutta kansallisuuden, ammattiosaamisen ja sukupuolen osalta.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Hallitus toimikaudella 2020–2021

Yhtiön varsinainen yhtiökokous 17.3.2020 vahvisti Oriolan hallituksen jäsenmääräksi seitsemän ja valitsi hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseniksi seuraavat henkilöt:

Nimi	Syntymävuosi	Koulutus ja riippumattomuus	Läsnäolo hallituksen kokouksissa	Läsnäolo valiokuntien kokouksissa
Panu Routila (puheenjohtaja)	1965	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	18/18	Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta 9/10 ja tarkastusvaliokunta 5/5
Juko-Juho Hakala	1970	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	21/21	Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta 14/14
Anja Korhonen	1953	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	21/21	Tarkastusvaliokunta 6/6
Mariette Kristenson	1977	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	19/21	Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta 11/14
Eva Nilsson Bågenholm (varapuheenjohtaja)	1960	Lääkäri, riippumaton hallituksen jäsen	21/21	Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta 14/14
Lena Ridström	1965	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	21/21	Tarkastusvaliokunta 6/6
Harri Pärssinen	1963	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	21/21	Tarkastusvaliokunta 6/6

Hallitus valitsi samana päivänä järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajaksi Eva Nilsson Bågenholmin.

Oriolan hallituksen jäsenet 1.1.–17.3.2020:

Nimi	Syntymävuosi	Koulutus ja riippumattomuus	Läsnäolo hallituksen kokouksissa	Läsnäolo valiokuntien kokouksissa
Anssi Vanjoki (puheenjohtaja)	1956	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	3/3	-/-

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden ja todennut, että kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus on myös arvioinut toimintaansa ja työskentelytapojaan.

Vuonna 2020 Oriolan hallitus piti 21 kokousta, joista 1 oli per capsulam -kokous.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksella on tarkastusvaliokunta ja palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnat ovat valmistelevia elimiä, jotka tekevät hallitukselle esityksiä toimialueeseensa kuuluvista asioista. Valiokuntien kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Valiokunnat raportoivat toiminnastaan säännöllisesti hallitukselle. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan ne antavat käsiteltävänä olevasta asiasta suosituksensa hallitukselle.

Hallitus nimittää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan tarkastus- sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntien jäsenet ja puheenjohtajan.

Tarkastus- ja palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan lisäksi hallitus voi yksittäisissä tapauksissa perustaa valiokunnan valmistelemaan tapauskohtaista asiakokonaisuutta. Hallitus ei vahvista tällaisille valiokunnille työjärjestystä eikä ilmoita valiokunnan toimikautta, kokoonpanoa, kokousten lukumäärää tai jäsenten osallistumisastetta.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on edistää yhtiön toiminnan ja taloudellisen raportoinnin valvontaa. Tarkastusvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan erityisesti seuraavat asiat:

konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsausten tarkastelu yhdessä tilintarkastajan kanssa
valvontatarkastuksessa havaittujen valvontajärjestelmän puutteiden ja muiden raportoitujen puutteiden tarkastelu yhdessä tilintarkastajan kanssa
sisäisessä tarkastuksessa havaittujen valvontajärjestelmän puutteiden ja muiden tarkastushavaintojen ja suositusten tarkastelu
valvontatarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmien tarkastelu ja suositusten antaminen yhtiön johdolle koskien sisäisen tarkastuksen painopistealueita
yhtiön hallinnon valvonnan sekä riskienhallinnan asianmukaisuuden arviointi ja yhtiön kirjanpidon ja ulkoisen raportoinnin periaatteiden muutosten läpikäynti ennen niiden käyttöönottoa.

Lisäksi tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat tilintarkastajan valintapäätöksen valmistelu, tilintarkastajan riippumattomuuden arviointi ottaen huomioon erityisesti yhtiölle tarjottujen oheispalvelujen vaikutus riippumattomuuteen sekä muut hallituksen valiokunnalle antamat tehtävät. Tarkastusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii 17.3.2020 alkaen Anja Korhonen ja muina jäseninä Harri Pärssinen, Lena Ridström ja Panu Routila. Tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja johdon nimityksiin liittyviä kysymyksiä ja tekee näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Valiokunnan tehtävänä on muun muassa:

kehittää ja seurata tehokkaita palkitsemisperiaatteita, jotka edistävät yhtiön tavoitteiden saavuttamista
esittää hallitukselle, johdolle ja muille avainhenkilöille suunnitellut palkitsemisjärjestelmät
arvioida yhtiön suorituskyvyn johtamista, seuraajasuunnittelua ja osaamiskehitystä koskevia prosesseja ja ohjelmia
käsitellä ja valmistella sellaisia johdon nimityskysymyksiä, jotka tulevat hallituksen päätettäviksi, sekä tukea ja neuvoa toimitusjohtajaa johtoryhmänimityksiä koskevissa asioissa
arvioida yhtiön toimitusjohtajan suoritusta
arvioida konsernin johtoryhmän jäsenten suoritusta.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnassa on neljä jäsentä. Valiokunnan puheenjohtajana toimii 17.3.2020 alkaen Eva Nilsson Bågenholm ja muina jäseninä Juko-Juho Hakala, Mariette Kristenson ja Panu Routila. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen

Hallitus nimittää ja erottaa Oriolan toimitusjohtajan ja päättää hänen toimisuhteensa ehdoista. Yhtiön toimitusjohtaja vuoden 2020 lopussa on Robert Andersson, kauppatieteiden maisteri, MBA (s. 1960). Oriola tiedotti 1.2.2021, että Robert Andersson jättää Oriola Oyj:n toimitusjohtajan tehtävän 1.2.2021. Siihen asti, kunnes uusi pysyvä toimitusjohtaja nimitetään, toimitusjohtajana toimii Oriolan hallituksen jäsen Juko Hakala, kauppatieteiden maisteri (s. 1970).

Osakeyhtiölain mukaisesti toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot on määritetty hallituksen hyväksymässä kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa.

Hallitus nimittää tarpeen mukaan toimitusjohtajalle sijaisen. Vuoden 2020 lopussa yhtiöllä ei ole nimettyä toimitusjohtajan sijasta.

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään kuuluvat konsernin emoyhtiön toimitusjohtaja puheenjohtajana sekä hallituksen nimeämät henkilöt. Konsernin johtoryhmään kuului vuoden 2020 lopussa kymmenen jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat.

Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään koko konsernia koskevia asioita. Johtoryhmä ei ole päätöksentekoelin vaan se avustaa toimitusjohtajaa konsernin strategian toteuttamisessa ja operatiivisessa johtamisessa sekä edesauttaa koko konsernia koskevan informaation välittymistä konsernin sisällä.

Oriolan johtoryhmän muodostivat 31.12.2020:

Robert Andersson, toimitusjohtaja
Helena Kukkonen, talous- ja rahoitusjohtaja
Katarina Gabrielson, johtaja, Retail-liiketoiminta-alue
Anne Kariniemi, johtaja, Operations-toiminto
Tuula Lehto, viestintä- ja yritysvastuujohtaja
Charlotta Nyström, tietohallintojohtaja
Fredrik Pamp, johtaja, Pharma-liiketoiminta-alue
Petter Sandström, lakiasiainjohtaja
Teija Silver, henkilöstöjohtaja
Anders Torell, johtaja, Consumer-liiketoiminta-alue

Kuvaus sisäisen valvonnan menettelytavoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Oriolan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien riskienhallinnan järjestelmien ja sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta on kohtuullinen varmuus ja että yhtiö noudattaa lakeja ja säädöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita.

Taloudellinen raportointi

Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu taloudelliseen raportointiin liittyvien sisäisten valvonta- ja riskienhallintajärjestelmien järjestämisestä. Toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmän jäsenet ja tulosyksiköiden johtajat vastaavat siitä, että heidän omien vastuualueidensa kirjanpito ja hallinto ovat lain, konsernin toimintaperiaatteiden sekä Oriolan hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisia. Taloudellisen raportoinnin organisointi ja johtaminen on keskitetty konsernin talous- ja rahoitusjohtajan alaisuuteen.

Oriola-konserni noudattaa EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards IFRS). Taloudellista raportointia koskevat ohjeet ja laskentaperiaatteet on kerätty standardimuutosten myötä päivitettävään laskentamanuaaliin ja talousosaston ohjeisiin, joita sovelletaan kaikissa konserniyhtiöissä. Konsernilaskenta vastaa tilinpäätösstandardien seuraamisesta ja noudattamisesta, taloudellista raportointia koskevien periaatteiden ylläpitämisestä sekä niistä tiedottamisesta yksiköille.

Seuranta

Tuloksia seurataan kuukausiraportoinnin avulla konsernin johtoryhmässä ja liiketoiminta-alueiden kuukausittaisissa liiketoimintakatsauksissa. Tämän lisäksi konsernin taloudellista tilannetta seurataan hallituksen kokouksissa. Tarkastusvaliokunta ja hallitus käyvät läpi osavuosikatsaukset ja tilinpäätöksen ennen niiden julkaisemista. Kuukausiraportoinnin seurannalla varmistetaan myös sisäisen valvonnan tehokkuus. Kukin liiketoiminta-alue vastaa oman liiketoimintansa valvonnan tehokkuudesta osana yleistä sisäistä valvontaa. Liiketoiminta-alue ja konsernin talousorganisaatio vastaavat taloudellisen raportoinnin prosessien arvioinnista. Arviointi pitää sisällään täsmäytyksiä ja analyyseja verrattuna budjetteihin ja arvioihin sekä erilaisiin taloudellisiin mittareihin.

Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonta on olennainen osa yhtiön hallinnointia ja johtamisjärjestelmiä. Se kattaa konsernin kaikki toiminnot ja organisaatiotasot. Valvonnan tarkoituksena on saada riittävä varmuus siitä, että yhtiö voi toteuttaa strategiaansa. Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi, vaan osana yhtiön toimintoja kattaa kaikki konsernilaajuiset toimintaperiaatteet, ohjeistukset ja järjestelmät.

Oriolan sisäinen valvontajärjestelmä tukee konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattamisen. Sisäinen valvonta yhtiössä perustuu konsernirakenteeseen, jossa konsernin toiminnot on organisoitu liiketoiminta-alueisiin ja konsernitoimintoihin. Konsernitoiminnot antavat konsernitason ohjeistuksia, joissa määritellään puitteet ja raamit toiminnalle sekä vastuulliset henkilöt. Ohjeistukset liittyvät muun muassa kirjanpitoon, raportointiin, rahoitukseen, investointeihin ja liiketoimintaperiaatteisiin.

Ohjeistuksilla pyritään varmistamaan, että kaikki riskit, jotka liittyvät yhtiön tavoitteiden saavuttamiseen, pystytään tunnistamaan ja estämään. Valvontatoimintoja suoritetaan konsernin kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa. Kaikki uudet ohjeistukset julkaistaan yhtiön intranetissä, ja henkilöstöllä on mahdollisuus antaa johdolle palautetta ja kertoa havaitsemastaan kyseenalaisesta toiminnasta anonymisti yhtiön intranetin kautta.

Riskienhallinta

Oriolan hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallintapolitiikan, jossa on määritelty riskienhallinnan toimintamalli, periaatteet, vastuut ja raportointi. Hallitus arvioi yhtiön pitkäaikaisia strategisia riskejä sekä valvoo riskienhallinnan tehokkuutta. Hallituksen asettama tarkastusvaliokunta valvoo säännöllisesti riskienhallintapolitiikan implementointia konsernissa ja riskienhallinnan prosessia.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Oriolan konsernin riskienhallintapolitiikassa määritellään yhtiön riskienhallintamalli, periaatteet, organisaatio ja prosessit. Konsernin riskienhallintapolitiikka määrittelee Oriolan kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän tavoitteet, tehtävät ja vastuut Yhtiön strategian toteuttamista ja toimintaa uhkaavien riskien tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. Konsernin riskienhallintapolitiikka on riskienhallinnan keskeisin dokumentti ja jokaisen liiketoimintayksikön ja tytäryhtiön tulee toiminnassaan noudattaa sitä. Lisäksi konsernilla on Eettiset ohjeet, rahoituspolitiikka ja hyväksymissääntö, jotka sääntelevät liiketoimintaa kattavia hallinnollisia ja taloudellisia riskejä. Oriola luokittelee riskit strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä vaaroihin. Riskien arviointi ja huomiointi ovat avainasemassa strategisessa suunnittelussa sekä päivittäisen liiketoiminnan päätöksenteossa.

Riskienhallintajärjestelmä ja merkittävimmät riskit on kuvattu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.

Muut CG-selvityksessä annettavat tiedot

Sisäinen tarkastus

Oriola on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen toimintansa täyttääkseen sisäiseen tarkastukseen liittyvät tehtävänsä. Ulkoistettu sisäisen tarkastuksen osasto on itsenäinen ja puolueeton varmennustoiminto, joka raportoi suoraan hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäiseen tarkastukseen liittyvien tehtävien hoitaminen perustuu hallituksen hyväksymään sisäisen tarkastuksen työjärjestykseen (Internal Audit Charter) sekä tarkastusvaliokunnan vuosittain tarkastelemaan ja hyväksymään sisäisen tarkastuksen suunnitelmaan.

Sisäpiiri

Oriola noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta (1.1.2021) ja Markkinoiden Väärinkäytöasetusta (EU) N:o 596/2014 ("MAR"). Oriolalla on oma sisäpiiriohjeensa ("Sisäpiiriohje"), joka perustuu sovellettavaan EU:n ja Suomen lainsäädäntöön (erityisesti MAR ja Arvopaperimarkkinalaki 746/2012), Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeeseen sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Suomen Finanssivalvonnan antamiin sääntöihin ja suuntaviivoihin.

Yhtiön johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi katsotaan yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä sellaiset johtoryhmän jäsenet,

jotka ovat operatiivisessa vastuussa oman liiketoiminta-alueensa johdossa sekä lisäksi talous- ja rahoitusjohtaja, tietohallintojohta- ja Operations-toiminnon johtaja ("yhtiön johto"). Yhtiön johdon ja heidän lähipiirinsä on ilmoitettava yhtiölle ja Finanssivalvonnalle kaikki heidän omaan lukuunsa tehdyt yhtiön osakkeisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet viimeistään kolmen työpäivän kuluessa liiketoimen toteutuksesta. Sisäpiiriohje asettaa kaupankäyntirajoituksia kieltäen yhtiön johtoa ja yhtiön osavuosikatsausten ja tilinpäätösten valmisteluun osallistuvia henkilöitä tekemästä yhtiön osakkeisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia vähintään 30 päivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen Oriolan taloudellisen raportin julkistamista (suljettu ajanjakso).

Oriola on vastuussa sisäpiiriluetteloiden laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä. Tällä hetkellä Oriola ei ole määritellyt ketään pysyviksi sisäpiiriläisiksi. Näin ollen kaikki henkilöt, joilla on sisäpiiritietoa, sisällytetään asiaankuuluvaa sisäpiirihanketta koskevaan hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon. Oriola opastaa sisäpiiriluetteloon merkittyjä henkilöitä näitä koskevista velvoitteista ja mahdollisista seuraamuksista. Lisäksi Oriola seuraa ja valvoo sisäpiiriasioiden asianmukaista hallinnointia.

Lähipiiritransaktiot

Oriola noudattaa lähipiiritoimiin liittyvää lainsäädäntöä. Oriolan lähipiiriin muodostavat osakeyhtiölain sekä IAS 24 mukaan listayhtiön lähipiiriin kuuluvat tahot kuten esimerkiksi yhtiön johto, heidän perheenjäsenensä sekä myös yritykset, joissa edellä mainitut henkilöt, yksin tai yhdessä, ovat määräävässä asemassa. Yhtiö ylläpitää luetteloa lähipiiriin kuuluvista osapuolista.

Oriola arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia varmistaakseen, että soveltuvia lakeja ja määräyksiä, mukaan lukien Hallinnointikoodia, noudatetaan muun muassa huolehtiakseen siitä, että mahdolliset eturistiriidat on otettu huomioon yhtiön päätöksenteossa.

Yhtiön johto on vahvistanut, etteivät he eikä heidän lähipiirinsä ole olleet kytköksissä liiketoimintatransaktioihin Oriolan kanssa raportointivuonna 2020.

Ulkoinen tarkastus

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätysessä. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätös ja kirjanpito sekä emoyhtiön hallinto. Yhtiön tilintarkastaja antaa vuosittainpäätöksen yhteydessä osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen ja raportoi säännöllisesti havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan vastuulla on tilintarkastajan riippumattomuuden valvonta. Tästä syystä yhtiössä on otettu käyttöön toimintaperiaatteet koskien muiden palveluiden kuin tilintarkastuspalvelujen hankkimista valituilta tilintarkastajilta.

Tilintarkastajaksi valittiin 17.3.2020 pidetyssä Oriolan varsinaisessa yhtiökokouksessa uudelleen Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kirsi Jantunen. KPMG-ketjuun kuuluville yhtiöille vuonna 2020 suoritetut palkkiot varsinaisesta tilintarkastuksesta olivat 226 553 euroa. Lisäksi maksettiin konserniyhtiöiden muusta konsultoinnista yhteensä 58 704 euroa.

4. Palkitseminen

Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet

Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista hallituksen toimikaudeksi. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee ja esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen kokoonpanoiksi ja palkkioiksi.

Varsinainen yhtiökokous vahvisti 17.3.2020 hallituksen puheenjohtajan toimikausipalkkioksi 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkkioksi 36 000 euroa sekä muiden jäsenten palkkioksi 30 000 euroa. Hallituksen puheenjohtajalle suoritetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 500 euroa kokoukselta. Kokouspalkkiot suoritetaan vastaavasti myös hallituksen ja yhtiön valiokuntien puheenjohtajille ja jäsenille. Matkakulut korvataan yhtiön matkasäännön mukaisesti.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Toimikausipalkkiot suoritettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 60-prosenttisesti rahana ja 40-prosenttisesti yhtiön B-osakkeina. Yhtiön B-osakkeita hankittiin markkinoilta hallituksen jäsenille toimikausipalkkioina seuraavasti: Panu Routila 11 265 kpl, Anja Korhonen 6 759 kpl, Mariette Kristenson 5 632 kpl, Juko-Juho Hakala 5 632 kpl, Eva Nilsson Bågenholm 6 759 kpl, Lena Ridström 5 632 kpl ja Harri Pärssinen 5 632 kpl.

Toimikausipalkkiona saatuihin B-osakkeisiin ei liity sitouttamisjaksoa. Hallituksen jäsenet eivät ole saaneet palkkiona osakeperusteisia oikeuksia eivätkä he ole yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piirissä. Yhtiö ei ole antanut hallituksen jäsenille lainoja tai takauksia näiden puolesta.

Hallituksen jäsenten kokonaispalkkiot vuodelta 2020 ja osakeomistus yhtiössä 31.12.2020 on esitelty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 4.4. ja 8.4. sekä palkitsemisraportissa (http://www.oriola.com/fi/sijoittajat/hallinnointi/palkka-ja-palkkioselvitys).

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen keskeiset periaatteet ja päätöksentekojärjestys

Toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, lyhyen aikavälin tulospalkkiosta ja pitkän aikavälin osakepalkkiosta. Palkkiojärjestelmillä motivoidaan yhtiön johtoa kehittämään yhtiötä ja turvaamaan yhtiön taloudellinen menestys pitkällä aikavälillä. Palkitsemisperiaatteissa otetaan huomioon muun muassa yhtiön kehitysvaihe ja liiketoimintastrategia.

Hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan tehtävänä on hallituksen hyväksymän valiokunnan työjärjestyksen mukaan myös seurata palkitsemisjärjestelmien toimivuutta sen varmistamiseksi, että johdon palkitsemisjärjestelmät edistävät yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja johdon nimityksiin liittyviä kysymyksiä ja tekee näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Lisätietoja Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnasta on selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Yhtiön hallitus arvioi ja päättää vuosittain toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten palkat, palkkiot ja muut etuudet sekä niiden määräytymisperusteet.

Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja määräytymisestä päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan esitykseen perustuen.

Yhtiö ei ole antanut toimitusjohtajalle tai johtoryhmän jäsenille lainoja tai takauksia näiden puolesta. Yhtiöllä ei ole voimassa olevaa optio-ohjelmaa. Toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä ei ole lisäeläkejärjestelmiä, pois lukien Consumer-, Pharma- ja Retail-liiketoiminta-alueiden johtajat, joilla on ehdoltaan Ruotsin käytäntöä vastaava maksuperusteinen lisäeläke.

Lyhyen aikavälin tulospalkkiot

Tulospalkkio perustuu Oriolan taloudellisten ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2020 tulospalkkion enimmäismäärä oli toimitusjohtajalla 85 % ja muilla johtoryhmän jäsenillä 60 % perusvuosipalkasta. Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja määräytymisestä päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan esitykseen perustuen.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Oriolan johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Järjestelmän avulla yhdistetään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitoutetaan avainhenkilöt yhtiöön ja tarjotaan heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkitsemisjärjestelmä.

Johdon kannustinjärjestelmä 2019–2023

Oriola Oyj:n hallitus päätti 14.12.2018 uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2023 perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on kolmea kolmen vuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2019–2021, 2020–2022 ja 2021–2023. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajaksojen alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle on, että

avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana. Johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 % pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella annettujen netto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin avainhenkilön jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksoolta 2019–2021 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2019–2021 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2022 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksoolta 2020–2022 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2020–2022 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 820 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2023 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksoolta 2021–2023 perustuu myös konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2021–2023 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 2 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2024 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Kertaluontoinen johdon kannustinjärjestelmä 2019–2020

Oriolan hallitus päätti 14.12.2018 osakepohjaisen kertaluontoisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2020 perustamisesta konsernin avainhenkilöille mahdollistaakseen pitkän aikavälin

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

lin kannustinjärjestelmän ansaintajakoon pidentämisen kolmeen vuoteen. Tämä vastaa sijoittajien ja hallinnointikoodin vaatimuksiin sekä on lähempänä markkinakäytäntöä. Kertaluontoisessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä oli yksi kahden vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2019–2020. Yhtiön hallitus päätti järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakoon alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuului noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle oli, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti ansaintajakoon ensimmäisen vuoden aikana.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksoilta 2019–2020 perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä kahdelle vuodelle erikseen määriteltyihin strategisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tavoitteita ei saavutettu, eikä järjestelmän perusteella makseta palkkioita.

Osakesäästöohjelma

Oriola Oyj:llä on ollut vuodesta 2013 alkaen avainhenkilöiden osakesäästöohjelma, jonka uuden säästökauden alkamisesta Oriola Oyj:n hallitus päättää aina erikseen. Voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti enimmäissäästön määrä kuukaudessa on 8,3 % ja vähimmäissäästön määrä 2 % kunkin osallistujan kiinteästä bruttokuukausipalkasta. Kertyneillä säästöillä ostetaan osallistujille Oriolan B-osakkeita markkinahintaan neljännesvuosittain. Jokainen osallistuja saa maksutta kaksi B-lajin lisäosaketta kutakin kolmea hankittua säästöosaketta kohden, jos hän omistaa säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyin omistusjakson päättymiseen saakka eikä hänen työsuhteensa ole päättynyt bad leaver -syistä. Lisäosakkeet maksetaan osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Noin 40 avainhenkilöä osallistui osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.2017–31.12.2017. Toukokuussa 2019 palkkiona maksettujen lisäosakkeiden määrä oli 40 398 Oriola Oyj:n B-osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2018 osallistui noin 50 avainhenkilöä. Helmikuussa 2020 palkkiona maksettujen lisäosakkeiden määrä oli 78 295 Oriola Oyj:n B-osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2019 osallistui noin 55 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyi Oriolan tilinpäätöstiedotteen 1.1.–31.12.2020 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2021.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2020 osallistui noin 59 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyy Oriolan tilinpäätöstiedotteen 1.1.–31.12.2021 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2022.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2021 osallistuu noin 60 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyy Oriolan tilinpäätöstiedotteen 1.1.–31.12.2022 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2023.

Toimitusjohtajan toimisuhteeseen kuuluvat taloudelliset etuudet vuonna 2020

Toimitusjohtaja Robert Anderssonille tilikauden 2020 aikana suoritetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen olivat yhteensä 776 954 euroa, muodostuen:

Kiinteästä peruspalkasta 624 080 euroa;
Luontoiseduista 25 601 euroa;
Tulospalkkiosta 104 009 euroa; ja
Osakepalkkiosta 23 265 euroa.

Johtoryhmän palkat ja palkkiot vuonna 2020

Johtoryhmän jäsenille tilikauden 2020 aikana maksetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen olivat yhteensä 1 779 699 euroa, muodostuen:

Kiinteistä peruspalkoista yhteensä 1 442 023 euroa;
Luontoiseduista yhteensä 114 665 euroa;
Tulospalkkioista yhteensä 175 292 euroa; ja
Osakepalkkioista yhteensä 47 719 euroa.

Johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön hallituksen päättämän osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Johtoryhmän jäsenten osakeomistus on esitelty tilinpäätöksen liitetiedossa 8.4. ja yhtiön verkkosivuilta löytyvässä Palkitsemisraportissa.

5. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Oriolan vastuullisuustyö perustuu yhdessä avainsidosryhmien kanssa vuonna 2018 tehtyyn olennaisuusmäärittelyyn. Sen tavoitteena on varmistaa, että Oriolan vastuullisuusohjelma keskittyy olennaisiin asioihin. Oriolan vastuullisuusohjelmassa on kolme teemaa: yhteiskunta, ihmiset ja ympäristö.

Oriolan yritysvastuun strategia valmistui vuonna 2019 ja samalla yhtiölle määriteltiin yritysvastuun pitkän aikavälin tavoitteet: ihmisten terveyden edistäminen, paras työnantajakokemus ja hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Näiden saavuttamista ohjaavat strategiakaudelle määritellyt KPI-mittarit:

1) Yhteiskunta: Ihmisten terveyden edistäminen
- Uusien terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen
- Korkealaatuiset lääketoimitukset
- Vastuullisten tuotteiden määrä omissa tuotemerkeissä

2) Ihmiset: Paras työnantajakokemus
- Henkilöstön sitoutuminen
- Henkilöstön vaihtuvuus

3) Ympäristö: Hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä
- Uusiutuva energia
- Kierrätysaste

Vuoden 2020 yritysvastuutiedot raportoidaan kahdessa osassa. Tässä hallituksen toimintakertomuksen selvityksessä muista kuin taloudellisista tiedoista käsitellään yritysvastuun keskeiset teemat Suomen kirjanpitolain mukaisesti. Myöhemmin vuoden 2021 toisen vuosineljänneksen aikana raportoidaan GRI-standardien Global Reporting Initiative) perustason (core) mukaisesti olennaiset yritysvastuut tiedot aikasarjoineen. Tässä selvityksessä muista kuin taloudellisista tiedoista sekä GRI-raportissa julkaistavat ym

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

päristötiedot ovat riippumattoman kolmannen osapuolen varmentamia (rajoitettu varmuus).

Oriola on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä Global Compactin vastuullisen liiketoiminnan periaatteisiin. Ilmastonmuutokseen liittyvistä riskienhallinnasta sekä johtamiskäytännöistä Oriola raportoi CDP:n ilmastonmuutosohjelmassa. Vuonna 2020 Oriola sai tunnustusta ilmastotyöstään ja saavutti CDP:n leadership-tason luokituksella A-.

Liiketoimintamalli

Oriola toimii terveyden ja hyvinvoinnin markkinalla Ruotsissa ja Suomessa. Oriola palvelee asiakkaitaan kolmella liiketoiminta-alueella: Consumer, Pharma ja Retail. Lisäksi yhtiössä on konsernitason Operations-toiminto, joka palvelee kaikkia liiketoiminta-alueita ja sisältää logistiikkatoiminnot, operatiiviset hankinnat sekä annosjakelutuotannon. Oriola työllistää noin 4 300 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa.

Oriola yhdistää alan eri toimijat läkeyryksistä apteekkeihin ja kuluttajiin. Yhtiö edistää hyvinvointia varmistamalla, että lääkkeet sekä terveys- ja hyvinvointituotteet toimitetaan turvallisesti ja asiakasystävällisesti. Oriolan laaja palveluvalikoima auttaa läkeyryksiä, apteekkeja ja alan muita toimijoita onnistumaan toiminnassaan sekä edistää ihmisten terveempää elämää. Oriolalla ei ole omaa valmistavaa tuotantoa.

Terveys ja hyvinvointi nousivat vuonna 2020 globaaliksi puheenaiheeksi COVID-19-pandemian myötä. Oriolan keskeinen tehtävä on turvata lääkelogistiikka yhtiön toimintamaissa sekä varmistaa lääkkeiden ja neuvonnan saatavuus omassa apteekkiketjussa Ruotsissa. Yhtiö varmistaa osaltaan lääkkeiden valmiusvarastoinnin Suomessa. Myös Ruotsissa aloitettiin pandemian puheamisen jälkeen kriittisten lääkkeiden valmiusvarastointi yhteistyössä viranomaisten kanssa. Oriola tuo markkinoille suojavarusteita, kuten kasvomaskeja, suojahansikkaita sekä käsidesinfointiaineita. Lisäksi Oriola tarjoaa kansalaisille terveyttä edistäviä palveluita apteekeissaan. Pandemian aikana yhtiö on tukenut esimerkiksi COVID-19-vasta-ainetestauksilla terveydenhuollon kantokykyä.

Laadunhallinta ja lääketeollisuuteen sovellettavien virallisten määräysten noudattaminen ovat yhtiön toiminnan perusta. Oriolan liiketoimintaa säännellään useilla kansainvälisillä ja kansallisilla lääketeollisuuden laeilla ja muilla direktiivillä. Pandemia on lisännyt sidosryhmävuoropuhelua terveydenhuollon toimialalla potilasturvallisuuden ja lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi. Lisäksi lääkkeiden saatavuuteen liittyvien sääntelyhankkeiden valmistelu ja voimaantulo on nopeutunut. Näin on tapahtunut esimerkiksi tiedonjaon, lääkkeiden varastointia apteekeissa koskevien määräysten tai Ruotsissa haja-asutusalueiden apteekkitoiminnan kohdalla.

Oriola luo arvoa terveydenhuollon koko arvoketjussa eri sidosryhmille yhteiskunnallisista toimijoista potilaisiin, tavarantoimittajiin, kuluttajiin ja omistajiin. Yksityiskohtaisempi arvonluonnin viitekehys sisältäen panokset, tuotokset ja vaikutukset on kuvattu Oriolan arvonluontimallissa, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta.

Oriolan tarkoitus, arvot ja eettiset ohjeet

Oriolan tarkoitus (purpose) on "Health for life", joka ohjaa yhtiön toimintaa ja antaa sille merkityksen. Visionsa mukaisesti Oriola edistää terveempää huomioista. Oriolan arvot "olemme avoimia", "kannamme vastuun", "työskentelemme yhdessä" ja "olemme aloitteellisia" näkyvät kaikessa yhtiön toiminnassa yli liiketoimintarajojen.

Oriolan eettiset toimintaohjeet ohjaavat johtoa ja työntekijöitä. Ohjeet kuvaavat Oriolan tapaa toimia, joka perustuu hyvän hallinnon ja lakien, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja luottamuksellisuuden periaatteille. Eettisissä ohjeissa yhtiö sitoutuu lahjonnan ja korruption vastustamiseen, kilpailulakien noudattamiseen sekä yhteistyöhön ja vuoropuheluun sidosryhmien kanssa. Oriola edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista, esimerkiksi uusien työntekijöiden palkkaaminen perustuu heidän asiantuntijuuteensa ja osaamiseensa riippumatta kulttuurisesta taustasta, iästä, sukupuolesta tai uskonnosta. Yhtiö edellyttää myös koko henkilöstön noudattavan ohjeita liikesalaisuuksista ja eturistiriitojen välttämisestä. Oriolassa on käytössä luottamuksellinen raportointikanava, jossa voi ilmoittaa eettisten ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Oriolan hallitus seuraa eettisten ohjeiden noudattamista.

Eettisten ohjeiden koulutuksen on suorittanut yli 3 500 henkilöä vuoden 2017 lopusta lähtien (3 000/2019). Ohje on siirretty osaksi perehdytysohjelmaa.

ESG-riskien hallinta

Oriola arvioi ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan (ESG) liittyviä riskejä osana kokonaisvaltaisen riskienhallinnan prosessia. Oriola on tunnistanut seuraavat merkittävimmät yhteiskunnalliset sekä ympäristöön ja hallinnointiin liittyvät riskit: tietoturvallisuus ja ilmastonmuutokseen liittyvät transitoriskit, kuten fossiilisten polttoaineiden hintojen muutokset, kiristyvä ympäristölainsäädäntö sekä kuluttajien lisääntyvät vaatimukset eettisille, läpinäkyville ja ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille.

Oriola vastaa näihin haasteisiin ja näkee mahdollisuuksia liiketoiminnan edistämiseen kehittämällä määrätietoisesti ympäristötyötään. Yhtiö seuraa ympäristölainsäädännön kehitystä. Yhtiön kuljetuskumppanien valinnassa huomioidaan heidän sitoutumisensa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Oriola arvioi tuotteiden vastuullisuutta valikoimapäätöksissään sekä kehittää omia tuotteitaan vastatakseen kuluttajien lisääntyviin vaatimuksiin. Lisäksi Oriola kehittää kuluttajille suunnattuja terveyspalveluja yhtiön omissa apteekeissa Ruotsissa.

Suomessa Oriola on kehittänyt arkivaikuttavuus- eli Real World Evidence -tutkimusta, jossa yhdistetään kansallisten rekisterien terveystietoa potilaiden kokemustietoon. Potilailta kerätään tietoa yhtiön kehittämällä, reiluun datatalouteen pohjautuvalla tutkimusalustalla. Se on kehitetty osana Sitran reilun datatalouden IHAN*-hanketta, jossa luodaan uusia palveluja ja ratkaisuja hyödyntämällä henkilötietoja käyttäjän myöntämällä luvalla.

Ympäristövastuu

Oriolan ympäristötyö perustuu ympäristöjohtamisen ISO 14 001 -viitekehykseen, joka osana Oriolan yhteistä johtamisjärjestelmää luo yhtenevät toimintatavat koko yhtiöön. Ympäristöjohtamistantdardin mukaan sertifioituja toimintoja ovat Ruotsissa Oriola Sweden AB sekä Svensk Dos AB. Oriolan ympäristöpolitiikka määrittelee yhtiön sitoutumisen toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten minimointiin ja ohjaa päätöksentekoa.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Oriolan pitkän aikavälin yritysvastuun tavoitteena on olla hiilineutraali yhtiö vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että yhtiö vähentää toimintansa hiilidioksidipäästöt nollaan. Oriolan hiilijalanjälki koostuu kolmesta päästöryhmästä: suorat päästöt, joihin lukeutuvat esimerkiksi oma polttoainekäyttö ja kylmäaineiden vuodot, ostetun energian päästöt sekä muut toimitusketjun päästöt. Hiilijalanjälki on laskettu Greenhouse Gas Protocol -laskentaperiaatteiden mukaisesti, ja se kattaa koko yhtiön.

Ympäristövastuun tavoitteet ja tulokset

Oriola on asettanut ympäristövastuun välitavoitteiksi, että vuoteen 2022 mennessä kaikki yhtiön kiinteistöissä käytetty energia on uusiutuvaa ja kaikesta ei-lääkkeellisestä jätteestä kierrätetään vähintään 85 %.

Vuoden 2020 aikana yhtiö otti merkittävän askeleen uusiutuvan energian hyödyntämisessä, kun Mankkaan kiinteistö Suomessa siirtyi uusiutuvan kaukolämmön käyttöön. Muutoksen myötä yhtiön käyttämästä energiasta 92 % (77 %/2019) on peräisin uusiutuvista lähteistä. Kaukolämpöön siirtymisellä oli myös merkittävä vaikutus yhtiön kokonaishilidioksidipäästöihin.

Oriolan toiminnoissa tähdätään jätteen vähentämiseen, materiaalien tehokkaaseen käyttöön ja syntyvän jätteen mahdollisimman korkeaan kierrätysasteeseen. Oriola toimittaa tuotteet jakelukeskuksistaan vastaanottajille pääsääntöisesti uudelleenkäytettävissä kuljetuslaatikoissa. Näin yhtiö minimoi osaltaan pakkausjätteen määrän jakelmiensa tuotteiden logistiikkaketjussa.

Suurin osa Oriolan toiminnoissa syntyvästä jätteestä on peräisin varastoihimme ja jakelukeskuksiimme saapuvan tavaran pakkausmateriaaleista. Kierrätyksen tehostaminen on Oriolan ympäristötyön avainteemoja. Lajittelumahdollisuuksia on järjestelmällisesti lisätty viime vuosina ja vuonna 2020 käynnistettiin muun muassa muovipakkausten keräys Suomen toimistotiloissa sekä puulavojen kierrätys Ruotsin keskusvarastolla. Toimenpiteiden ansiosta Oriolan kierrätysaste on noussut 71 %:sta 74 %:iin.

Kuljetukset ovat Oriolan suurin epäsuorien päästöjen lähde, sillä alihankkijat vastaavat koko kuljetusverkostosta. Tiivis yhteistyö

kuljetuskumppanien kanssa mahdollistaa päästöjen vähentämisen muun muassa optimoimalla reittejä, käyttämällä kapasiteettia tehokkaasti sekä laajentamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä. Lisäksi kuljetusten päästöihin vaikutetaan jakelukeskuksissa esimerkiksi parantamalla kuljetuslaatikoiden täyttöastetta, mikä vähentää asiakkaille toimitettavien laatikoiden määrää. Yhtiö seuraa kuljetuspäästöjä velvoittamalla kumppanit säännölliseen raportointiin. Kuljetusten päästöjen osuus Oriolan hiilidioksidipäästöistä on yhteensä noin 30 %.

Sosiaalinen vastuu

Lääketurvallisuuden ja lääkkeidensaatavuuden varmistaminen on Oriolan toiminnan tärkein ja yhteiskunnallisesti merkittävin tehtävä. Lääkkeet on toimitettava perille turvallisesti ja ajallaan olosuhteista riippumatta. Toiminnallaan yhtiö varmistaa, että maahan tulevia lääkkeitä on koko ajan saatavilla ja niitä käsitellään lääkealan viranomaisvaatimusten edellyttämällä tavalla. Lisäksi Oriolan Ruotsissa toimiva apteekkiketju Kronans Apotek, kattavat potilastukipalvelut sekä annosjakelutoiminta varmistavat lääkkeiden oikeaa käyttöä.

Oriolan pitkän aikavälin yritysvastuun tavoitteena on edistää ihmisten terveyttä. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö on asettanut välitavoitteiksi uusien, kansalaisten terveyttä edistävien palvelujen kehittämisen, korkealaatuisten lääketoimitusten varmistamisen toimintamaissa ja vastuullisten tuotteiden valikoiman lisäämisen kattamaan vähintään 20 % omien tuotteiden valikoimasta Ruotsissa vuoteen 2022 mennessä.

Vuonna 2020 tavoitteen edistäminen on noussut erityiseen asemaan COVID-19-pandemian takia. Maaliskuussa yhtiön toimintamaat saavuttanut pandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän tarpeen terveysturvallisuudelle. Oriola on kyennyt tuomaan markkinoille erityisesti oman Kronans Apotek-apteekkiketjun kautta palveluja, jotka ovat auttaneet kansalaisia näinä haastavina aikoina. Esimerkiksi vuoden toisella neljänneksellä aloitettiin COVID-19-vasta-ainetestit, joilla oli vuoden loppuun mennessä testattu yli 70 000 kansalaista.

Pandemian aikana lääkkeiden saumaton saatavuus ja laadukkaat kuljetukset ovat nousseet yhteiskunnan keskiöön. Oriola toimittaa lääkkeitä 24 tunnin sisällä tilauksesta kaikkiin apteekkeihin ja sairaala-apteekkeihin sekä muihin terveydenhuollon yksiköihin Ruotsissa ja Suomessa. Maaliskuussa 2020 koettu kansalaisten lääkehamstraus aloitti koko vuoden jatkuneen tiiviin yhteistyön kokotoimialalla, mukaan lukien viranomaisyhteistyön lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa. Haastavan vuoden aikana lääketoimitukset on onnistuttu turvaamaan molemmissa toimintamaissa. Oriola kehittää yhtenäistä mittaria lääketoimitusten laatukriteeriksi.

Oriolan omien apteekkituotteiden valikoiman vastuullisuuskriteerit saatiin määriteltyä vuoden 2020 aikana ja valikoimasta 18 % on vastuullisesti luokiteltuja, esimerkiksi Joutsenmerkin tai muun yleisesti tunnetun ympäristömerkin saaneita tuotteita.

Vastuu henkilöstöstä

Oriolassa työskentelee noin 4 300 lääkealan ammattilaista erilaisissa tehtävissä niin apteekeissa, logistiikkakeskuksissa kuin erilaisissa asiantuntijarooleissa. Työntekijät ovat yhtiön tärkein voimavara: heidän asiantuntemuksensa ja osaamisensa on perusedellytys erinomaiselle asiakaskokemukselle, lääkealan tiukkojen laatuvaatimusten täyttymiselle sekä vastuulliselle liiketoiminnalle. Panostukset henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin rakentavat myös Oriolan kilpailukykyä nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Haluamme tarjota työntekijöillemme lääkealan monipuolisimmat urapolut sekä tasa-arvoisen ja reilun työpaikan.

COVID-19-pandemia vaikutti monella tapaa Oriolan henkilöstöön vuonna 2020. Toimistohenkilökunta on ollut maaliskuusta lähtien pääosin etä töissä, kun samaan aikaan apteekki- ja tuotantohenkilökunta ovat jatkaneet työskentelyä uusien, mittavien terveysturvallisuuden takaavien ohjeistusten turvin täyttääkseen asiakkaiden tarpeet. Oriolassa on otettu käyttöön niin suojavarusteet kuin henkilökunnan kohtaamisia minimoivat käytänteet. Lisäksi laajoja joukostestaamisia COVID-19-tartuntojen varalta on järjestetty erityisesti Ruotsissa tuotantopaikkakunnilla. Oriolan varautumista ja työtä on ohjannut kaiken aikaa yhtiön tehtävä potilasturvallisuuden varmistamiseksi henkilökunnan terveysturvallisuudesta tinkimättä.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Oriolan pitkän aikavälin vastuullisuuden tavoitteena on tarjota paras työntekijäkokemus. Välitavoitteeksi yhtiö on määritellyt, että vuonna 2022 henkilöstön sitoutumisindeksi on vähintään 80 ja henkilöstön vaihtuvuus pienempi kuin 12 %. Vuonna 2020 henkilöstön sitoutumisindeksi oli 78 (77 vuonna 2019) ja vaihtuvuus 10,2 % (9,2 % vuonna 2019).

Osana strategiatyötä yhtiö on määritellyt Oriolan strategiset kyvykydet, jotka ohjaavat työntekijöiden kehittämistä. Muutoksen johtaminen on yksi keskeisistä kehitysalueista, sillä liiketoimintaympäristö sekä kulttuuri ja tapa toimia ovat vahvassa muutoksessa – mitä pandemia on kiihdyttänyt entisestään. Johtamisen laatua ja henkilöstön tyytyväisyyttä mitataan osana henkilöstökyselyä kahdesti vuodessa. Henkilöstökysely toimii johtamisen työkaluna, jonka perusteella suunnitellaan toimenpiteet henkilöstön sitoutumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kaikki työntekijämme ovat vuosittaisten kehityskeskustelujen piirissä, jolloin yhtälä asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet työn ohjaamiseksi ja toisaalta kartoitetaan jokaisen omat kehitystavoitteet ja -toimenpiteet.

Hallintotapa

Oriola toimii säädellyllä toimialalla. Yhtiön laatujohdaminen perustuu lääketoimialan lakeihin ja määräyksiin sekä Oriolan yhteiseen johtamisjärjestelmään, joka luo viitekehyksen yhteneville toiminta- ja hallintotavoille. Lääkejakelua ja lääketukkukauppaa säännellään Good Distribution Practice -määräyksissä (GDP), jotka on vahvistanut Euroopan lääkeviranomainen, European Medicines Agency (EMA). Suomessa GDP:n noudattamista lääketukkukaupassa valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja Ruotsissa Läkemedelsverket. GDP määrittelee yhteiset lääkkeiden käsittelyn säännöt. Oriolan toimintaa ohjaavat osaltaan myös Good Manufacturing Practice (GMP) ja muu viranomaisvalvonnan alaisiin tuotteisiin liittyvä sääntely, kuten elintarvikkeita ja kosmetiikkaa koskevat säännöt.

Verojalanjälki

Oriola kannattaa läpinäkyvää yrityskulttuuria ja julkaisee verojalanjälkensä, joka muodostuu tuloverojen lisäksi muista yrityksen toimintaan liittyvistä veroista ja veronluonteisista maksuista. Yhtiö maksaa verot kuhunkin toimintamaahan paikallisen lainsäädännön määräyksiä noudattaen. Oriolalla ei ole ulkomaisia tytäryhtiöitä veroparatiiseiksi luokitelluissa maissa tai maissa, joissa on epätavallisia verohelpotuksia. Oriolan verojalanjälki on julkaistu yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com.

Toimitusketjun hallinta

Yhtiön hankintapolitiikassa määritellään vastuulliset, laatukriteerit täyttävät, eettiset ja toimittajatyhteistyöt kunnioittavat hankintaperiaatteet. Alihankkijoiden valinta- ja arviointiprosessit ovat Oriolalle tärkeitä, ja niissä arvioidaan liikekumppaneiden toimintatapoja Oriolan määritteleminen vaatimusten täyttymiseksi, erityisesti potilasturvallisuuden takaamiseksi. Oriola pitää tavarantoimittajiensa aktiivista ympäristötyötä tärkeänä ja vastuullisuuskriteerit korostuvat entisestään yhtiön kehittäessä toimittaja-arviointiaan edelleen.

Oriola edistää toimitusketjunsa eettisiä toimintatapoja edellyttämällä alihankkijoiden ja muiden liikekumppaneidensa sitoutuvan liikekumppanin eettisiin ohjeisiin (Business Partner Code of Conduct). Ohjeissa linjataan lahjonnan, korruption ja syrjinnän torjumisesta, työ- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä työsuojelun edistämisestä.

Vuoden 2020 aikana Oriola jatkoi hankintaperiaatteiden yhdenmukaistamista ja liikekumppanien eettisten ohjeiden käyttöönottoa suorien ja epäsuorien tavarantoimittajien kanssa. Yhtiö on toteuttanut suorien ei-lääkkeellisten tuotteiden ja toimittajien maantieteellisen riskiarvioinnin, ja suurin osa Oriolan suorista ei-lääkkeellisistä tuoteostoista on Euroopan alueelta. Vuoden loppuun mennessä kaikista 360 suorista tavarantoimittajista 232 on arvioitu (223/385 vuonna 2019). Oriolan tavarantoimittajiltaan edellyttämien ja eettisten ohjeiden sisältämien käytäntöjen mukaisesti.

Espoo, 18.2.2021

Oriola Oyj

Hallitus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tietoja osakkeista

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeenomistuksen jakautuminen osakasryhmittäin 31.12.2020

	Osakkaita			% osakkaista			Omistus-%
	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä
Yksityishenkilöt	12 566	26 911	35 033	97,0	95,9	96,1	45,1	38,1	40,1
Yritykset	242	742	920	1,9	2,6	2,5	27,2	24,8	25,5
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	15	42	46	0,1	0,2	0,1	3,1	7,9	6,5
Julkisyhteisöt	6	14	17	0,0	0,1	0,0	14,8	6,8	9,2
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	66	228	267	0,5	0,8	0,7	4,7	2,2	2,9
Ulkomaat	64	128	164	0,5	0,5	0,4	0,3	0,6	0,5
Yhteensä	12 959	28 065	36 447	100,0	100,0	100,0	95,1	80,3	84,7
Hallintarekisteröidyt							4,9	19,7	15,3

Osakkeenomistajat omistettujen osakkeiden mukaan 31.12.2020

Osakkeita, kpl	Osakkaita			% osakkaista
	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä
1-100	2 636	3 615	5 379	20,3	12,9	14,8
101-1 000	6 597	14 867	18 900	50,9	53,0	51,9
1 001-10 000	3 345	8 755	10 913	25,8	31,2	29,9
10 001-100 000	340	758	1 152	2,6	2,7	3,2
yli 100 001	41	70	103	0,3	0,2	0,3
Yhteensä	12 959	28 065	36 447	100,0	100,0	100,0
Joista hallintarekisteröityjä	9	11	11
Osakkeita, kpl	Osakkeita			% osakkeista
---	---	---	---	---	---	---
	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä
1-100	131 189	198 604	329 793	0,2	0,2	0,2
101-1 000	2 828 035	6 781 064	9 609 099	5,3	5,3	5,3
1 001-10 000	9 411 566	24 928 186	34 339 752	17,5	19,5	18,9
10 001-100 000	8 691 155	17 802 590	26 493 745	16,2	13,9	14,6
yli 100 001	32 686 368	78 027 456	110 713 824	60,8	61,1	61,0
Yhteensä	53 748 313	127 737 900	181 486 213	100,0	100,0	100,0
Joista hallintarekisteröityjä	2 633 514	25 125 336	27 758 850	4,9	19,7	15,3
Osakkeita yhteensä	53 748 313	127 737 900	181 486 213	100,0	100,0	100,0

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tietoja osakkeista

Osakekohtaiset tunnusluvut

		2020	2019	2018	2017	2016
Osakekohtainen tulos^{2}	EUR	0,06	0,04	0,06	0,14	0,23
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot^{2}	EUR	0,06	0,04	0,06	0,14	0,23
Osakekohtainen oma pääoma^{2}	EUR	0,94	0,87	0,98	1,08	1,13
Osingonjako	milj. EUR	5,4^{1}	16,3	16,3	16,3	25,4
Osakekohtainen osinko	EUR	0,03^{1}	0,09	0,09	0,09	0,14
Osingonjakosuhde^{2}	%	48,2^{1}	203,5	151,7	63,9	60,5
Efektiivinen osinkotuotto	A	%	1,51^{1}	4,46	4,57	3,00
Efektiivinen osinkotuotto	B	%	1,58^{1}	4,44	4,55	3,21
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot^{3}	A	31,97	45,67	33,20	21,58	18,83
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot^{3}	B	30,55	45,78	33,37	20,14	19,10
Osakkeen kurssi 31.12.	A	EUR	1,99	2,02	1,97	3,00
Osakkeen kurssi 31.12.	B	EUR	1,90	2,03	1,98	2,80
Keskikurssi	A	EUR	2,01	2,10	2,82	3,79
Keskikurssi	B	EUR	1,93	2,11	2,72	3,66
Alin kurssi	A	EUR	1,62	1,86	1,92	2,96
Alin kurssi	B	EUR	1,52	1,86	1,94	2,77
Ylin kurssi	A	EUR	2,25	2,56	3,38	4,53
Ylin kurssi	B	EUR	2,27	2,53	3,17	4,43
Markkina-arvo	milj. EUR	349,9	367,2	358,8	519,2	778,9
Osakkeiden vaihto
Sarja A	kpl	3 320 057	3 758 001	3 067 789	2 703 394	1 893 721
% sarja A:n keskimääräisestä osakemäärästä	%	6,1	6,8	5,5	4,9	3,4
Sarja B	kpl	48 554 934	24 054 806	40 993 419	41 746 627	22 488 841
% sarja B:n keskimääräisestä osakemäärästä	%	38,2	19,1	32,5	33,2	17,9
% koko osakemäärästä	%	28,6	15,3	24,3	24,5	13,4
Osakkeiden määrä 31.12.	A	kpl	53 748 313	55 434 273	55 434 273	55 484 648
Osakkeiden määrä 31.12.	B	kpl	127 737 900	126 051 940	126 051 940	126 001 565
Osakkeita yhteensä 31.12.	kpl	181 486 213	181 486 213	181 486 213	181 486 213	181 486 213
Sarja A:n osakkeita kaudella keskimäärin	kpl	54 390 973	55 434 273	55 434 273	55 434 825	55 484 648
Sarja B:n osakkeita kaudella keskimäärin	kpl	127 095 240	126 051 940	126 051 940	126 051 388	126 001 565
Osakkeita yhteensä kaudella keskimäärin	kpl	181 486 213	181 486 213	181 486 213	181 486 213	181 486 213

1 Hallituksen ehdotus. Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 5,4 miljoonan euron eli 0,03 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta.
2 Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tietoja osakkeista

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentaperusteet

Osakekohtainen tulos (EPS), EUR	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana vähennettynä yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla
Osakekohtainen oma pääoma, EUR	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	Osakkeiden lukumäärä 31.12.
Osakekohtainen osinko, EUR	=	Tilikaudelta jaettu osinko	Osakkeiden lukumäärä 31.12.
Osingonjakosuhde, %	=	Osakekohtainen osinko	× 100
		Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osakekohtainen osinko	× 100
		Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Hinta/voitto-suhde (P/E)	Osakekohtainen tulos
Osakkeen keskikurssi, EUR	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto	Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo, EUR	=	Tilikauden lopussa oleva osakemäärä × tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tietoja osakkeista

Suurimmat omistajat 31.12.2020

Osakemäärän mukainen suuruusjärjestys	Sarja A	Sarja B	Osakkeita yhteensä	% kaikista osakkeista	Osakkeiden äänimäärä	% koko äänimäärästä
1. Mariatorp Oy	6 000 000	14 000 000	20 000 000	11,02	134 000 000	11,14
2. Wipunen Varainhallinta Oy	2 600 000	6 250 000	8 850 000	4,88	58 250 000	4,84
3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	4 320 600	3 273 000	7 593 600	4,18	89 685 000	7,46
4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 606 414	2 299 018	5 905 432	3,25	74 427 298	6,19
5. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	973 500	3 810 523	4 784 023	2,64	23 280 523	1,94
6. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia	214 000	2 372 385	2 586 385	1,43	6 652 385	0,55
7. Medical Investment Trust Oy	181 000	1 889 540	2 070 540	1,14	5 509 540	0,46
8. Maa- ja vesitekniikan tuki r.y.	2 041 832	0	2 041 832	1,13	40 836 640	3,40
9. Kansaneläkelaitos	0	1 991 481	1 991 481	1,10	1 991 481	0,17
10. Tukinvest Oy	1 983 526	0	1 983 526	1,09	39 670 520	3,30
11. Ylppö Jukka	1 496 562	286 992	1 783 554	0,98	30 218 232	2,51
12. Säästöpankki Kotimaa-sijoitusrahasto	619 649	876 939	1 496 588	0,82	13 269 919	1,10
13. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	277 942	1 200 000	1 477 942	0,81	6 758 840	0,56
14. Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt	162 253	1 100 000	1 262 253	0,70	4 345 060	0,36
15. Ylppö Into	693 522	240 200	933 722	0,51	14 110 640	1,17
16. Laakkonen Mikko	196 320	689 080	885 400	0,49	4 615 480	0,38
17. Ehrnrooth Helene	0	804 333	804 333	0,44	804 333	0,07
18. Drumbo Oy	0	800 000	800 000	0,44	800 000	0,07
19. Paloniemi Jari	0	800 000	800 000	0,44	800 000	0,07
20. Valtion eläkerahasto	0	800 000	800 000	0,44	800 000	0,07
Yhteensä	25 367 120	43 483 491	68 850 611	37,94	550 825 891	45,80
Hallintarekisteröidyt	2 633 514	25 125 336	27 758 850	15,30	77 795 616	6,47
Oriola Oyj	63 650	109 556	173 206	0,10	1 382 556	0,11
Muut	25 684 029	59 019 517	84 703 546	46,67	572 700 097	47,62
Kaikki yhteensä	53 748 313	127 737 900	181 486 213	100,00	1 202 704 160	100,00

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2016-2020

Konsernin tuloslaskelma^{1}		2020	2019^{2}	2018 oikaistu^{4}	2017 oikaistu^{4}	2016 oikaistu^{4}
Liikevaihto	Milj. euroa	1 800,8	1 721,3	1 552,2	1 527,7	1 588,6
Oikaistu liikevoitto	Milj. euroa	21,0	20,5	34,4	39,0	58,7
% liikevaihdosta	%	1,2	1,2	2,2	2,6	3,7
Liikevoitto	Milj. euroa	20,4	15,3	19,5	36,9	56,5
% liikevaihdosta	%	1,1	0,9	1,3	2,4	3,6
Rahoitustuotot ja -kulut	Milj. euroa	-6,0	-5,2	-3,0	-3,9	-4,7
% liikevaihdosta	%	-0,3	-0,3	-0,2	-0,3	-0,3
Tulos ennen veroja	Milj. euroa	14,3	10,1	16,6	32,9	51,8
% liikevaihdosta	%	0,8	0,6	1,1	2,2	3,3
Tilikauden tulos	Milj. euroa	11,3	8,0	10,8	25,2	40,9
% liikevaihdosta	%	0,6	0,5	0,7	1,7	2,6
Konsernin tase	Milj. euroa	2020	2019^{3}	2018 oikaistu^{4}	2017 oikaistu^{4}	2016 oikaistu^{4}
---	---	---	---	---	---	---
Pitkäaikaiset varat		537,3	509,9	440,0	446,6	437,4
Liikearvo		278,7	270,5	274,3	282,7	286,8
Lyhytaikaiset varat		628,3	520,7	484,2	474,2	487,1
Vaihto-omaisuus		250,1	234,2	209,6	205,7	198,3
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		169,6	157,2	177,9	196,1	204,3
Velat yhteensä		996,0	873,4	746,2	724,7	720,3
Korolliset velat		295,3	190,3	129,4	127,2	133,1
Korottomat velat		700,8	683,1	616,8	597,5	587,2
Taseen loppusumma		1 165,6	1 030,6	924,2	920,8	924,5

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Tunnusluvut		2020	2019^{1}	2018 oikaistu^{4}	2017 oikaistu^{4}	2016 oikaistu^{4}
Omavaraisuusaste	%	14,8	15,5	19,5	21,7	22,6
Oma pääoma / osake	EUR	0,94	0,87	0,98	1,08	1,13
Sijoitetun pääoman tuotto^{2}	%	5,0	4,1	6,2	11,4	17,5
Oman pääoman tuotto^{2}	%	6,9	4,9	5,8	12,8	21,0
Korolliset nettovelat	Milj. euroa	127,1	119,6	63,6	110,2	72,3
Nettovelkaantumisaste	%	75,0	76,1	35,8	56,2	35,4
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista	EUR	0,06	0,04	0,06	0,14	0,23
Osakekohtainen tulos sis. lopetetut toiminnot	EUR	0,06	0,04	0,06	0,14	0,23
Osakkeita keskimäärin^{3}	kpl	181 388 782	181 394 589	181 360 503	181 328 408	181 389 391
Henkilömäärä keskimäärin jatkuvista toiminnoista kokoaikaisiksi muutettuna	hlö	2 687	2 800	2 699	2 686	2 425
Bruttoinvestoinnit sis. lopetetut toiminnot	Milj. euroa	32,8	21,8	39,6	46,2	88,8

1 Jatkuvat toiminnot.
2 Vertailutiedot 2016-2017 sisältävät lopetetut toiminnot.
3 Ei sisällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
4 Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
5 Konserni otti IFRS 16 Vuokrasopimukset-standardin käyttöön 1.1.2019. Standardilla on merkittävä vaikutus konsernin pitkäaikaisiin varoihin, korollisiin velkoihin ja tunnuslukuihin

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet löytyvät osiosta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Liikevaihto
Milj. euroa

1 Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä Oriola esittää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) antaman ohjeen "Vaihtoehtoiset tunnusluvut" mukaisia vaihtoehtoisia tunnuslukuja toimintansa kehityksestä, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätös-normistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Vaihtoehtoiset tunnusluvut on esitetty seuraavissa taulukoissa:

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS - tilinpäätöslukuihin

Laskutus
Milj. euroa	2020	2019
Liikevaihto	1 800,8	1 721,3
+ Kaupintavaraston hankintameno	1 945,9	1 993,2
+ Annetut kassa-alennukset	18,1	18,6
+ Myynnin kurssierot	0,1	0,0
Laskutus	3 764,9	3 733,1
Oikaistu liikevoitto
---	---	---
Milj. euroa	2020	2019
Liikevoitto	20,4	15,3
- Liikevoittoa oikaisevat erät	0,6	5,1
Oikaistu liikevoitto	21,0	20,5
Vertailukelpoisin valuuttakurssein lasketut tunnusluvut
---	---	---
Milj. euroa	2020	2019
Laskutus	3 764,9	3 733,1
Valuuttakurssimuutoksen vaikutus	-26,3	82,0
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu laskutus	3 738,6	3 815,1
Liikevaihto	1 800,8	1 721,3
Valuuttakurssimuutoksen vaikutus	-13,7	42,1
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu liikevaihto	1 787,1	1 763,4
Oikaistu liikevoitto	21,0	20,5
Valuuttakurssimuutoksen vaikutus	-0,2	0,4
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu oikaistu liikevoitto	20,8	20,9

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentaperusteet

Vaihtoehtoinen tunnusluku	Määritelmä	Miksi käytetään
Laskutus	= Liikevaihto + kaupintavaraston hankintameno + annetut kassa-alennukset + myynnin kurssierot	Laskutus kuvaa liiketoiminnan volyymiä.
Liikevoitto	= Liikevaihto - materiaaliostot, myynnin ja ostojen kurssierot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoiminnan muut kulut sekä poistot ja arvonalentumiset + liiketoiminnan muut tuotot + osuus yhteisyrityksen tuloksesta	Liikevoitto osoittaa liiketoiminnasta kertyvän tuloksen.
Oikaistu liikevoitto	= Liikevoitto ilman oikaisueriä	Oriola julkaisee oikaistun liiketuloksen kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.
Oikaisuerät	Oikaisuerät sisältävät liiketoimintojen tai omaisuus-erien myynneistä tai lopetuksista aiheutuneet voitot ja tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet kulut tai tuotot, liikearvon ja muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumistappiot ja muut harvoin tapahtuvan asian seurauksena syntyneet kulut tai tuotot sekä arvionmuutokset liiketoimintahankintojen ehdollisen vastikkeen toteutumisesta. Oikaisuerät on eritelty liitetiedossa 4.1. Segmenttiraportointi.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu laskutus	Laskutus laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajankohdan keskikurssilla.	Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu laskutus, liikevaihto ja oikaistu liikevoitto kuvaavat liiketoiminnan kehitystä ilman valuuttakursseista aiheutuvaa muutosta ja siten parantavat vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu liikevaihto	Liikevaihto laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajankohdan keskikurssilla.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu oikaistu liikevoitto	Oikaistu liikevoitto laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajankohdan keskikurssilla.
Korolliset nettovelat	= Korollinen vieras pääoma - rahavarat	Korolliset nettovelat antavat tietoa konsernin ulkoisen velkarahoituksen kokonaismäärästä.
Investoinnit	= Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä aineettomiin hyödykkeisiin ml. liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo sekä sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin	Investointien määrä antaa lisätietoa liiketoiminnan rahavirtatarpeista. Investoinnit liiketoiminta-alueittain on esitetty liitetiedossa 4.1. Segmenttiraportointi.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	= Liikevoitto
Taseen loppusumma – korottomat velat (vuoden alun ja lopun keskiarvo)	x 100 Sijoitetun pääoman tuotto mittaa konsernin tehokkuutta tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle.
Oman pääoman tuotto (ROE), %	= Tilikauden tulos
Oma pääoma yhteensä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)	x 100 Oman pääoman tuotto mittaa konsernin kannattavuutta osoittamalla kuinka paljon voittoa konserni tuottaa osakkeenomistajien konserniin sijoittamilla varoilla.
Nettovelkaantumisaste, %	= Korolliset nettovelat
Oma pääoma yhteensä	x 100 Nettovelkaantumisaste antaa tietoa konsernin rahoitukseen liittyvän riskin tasosta sekä velkaantumisesta.
Omavaraisuusaste, %	= Oma pääoma yhteensä
Taseen loppusumma – saadut ennakot	x 100 Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin rahoitukseen liittyvän riskin tasosta sekä konsernin liiketoiminnassa käytettävän pääoman tasosta.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

Milj. euroa	Liitetieto	2020	2019
Liikevaihto	4.2.	1 800,8	1 721,3
Liiketoiminnan muut tuotot	4.2.	9,5	11,1
Materiaalit ja tarvikkeet	4.3.	-1 438,7	-1 364,5
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	4.4.	-172,3	-173,4
Liiketoiminnan muut kulut	4.3.	-137,2	-133,9
Poistot ja arvonalentumiset	6.1./6.2.	-41,6	-45,3
Liikevoitto		20,4	15,3
Rahoitustuotot ja -kulut	8.1.	-6,0	-5,2
Tulos ennen veroja		14,3	10,1
Tuloverot	9.1.	-3,1	-2,1
Tilikauden tulos		11,3	8,0
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Tilikauden aikana laajaan tulokseen kirjattu muuntoero		9,8	-4,4
Tilikauden aikana tulosvaikutteiseksi siirretty muuntoero		-	0,0
Rahavirran suojaus	8.3.	-0,2	0,2
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	9.1.	0,0	-0,0
		9,6	-4,2
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat	8.2.	8,0	-
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmateriaalit siirtät/tappiot	4.4.	-0,4	-2,8
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	9.1.	0,0	0,6
		7,6	-2,2
Tilikauden laaja tulos		28,6	1,6
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		11,3	8,0
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		28,6	1,6
Emoyhtiön omistajille tilikauden tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, EUR:
Laimentamaton	8.5.	0,06	0,04
Laimennusvaikutuksella oikaistu	8.5.	0,06	0,04

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Konsernin tase (IFRS)

Milj.euroa	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	6.1.	162,2	158,3
Liikearvo	6.2.	278,7	270,5
Muut aineettomat hyödykkeet	6.2.	69,8	66,9
Muut pitkäaikaiset varat	6.3.	22,3	9,7
Laskennalliset verosaamiset	9.2.	4,4	4,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä		537,3	509,9
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	5.2.	250,1	234,2
Myyntisaamiset	5.1.	188,6	187,4
Tuloverosaamiset	5.1.	3,4	6,1
Muut saamiset	5.1.	18,1	22,2
Rahavarat	8.2.	168,2	70,8
Lyhytaikaiset varat yhteensä		628,3	520,7
VARAT YHTEENSÄ		1 165,6	1 030,6
Milj.euroa	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
---	---	---	---
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma		36,2	36,2
Käyvän arvon rahasto		7,7	-0,1
Käyttörahasto		19,4	19,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		74,8	74,8
Muut rahastot		0,1	0,1
Muuntoerot		-23,1	-32,9
Kertyneet voittovarat		54,5	59,7
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	8.4.	169,6	157,2
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	9.2.	13,9	14,3
Eläkevelvoitteet	4.4.	18,9	17,1
Korolliset velat	8.2.	127,8	123,6
Muut pitkäaikaiset velat	5.3.	0,9	0,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä		161,6	155,7
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat	5.3.	620,3	606,7
Varaukset	5.4.	0,8	2,8
Korolliset velat	8.2.	167,4	66,8
Tuloverovelat	5.3.	-	1,0
Muut lyhytaikaiset velat	5.3.	45,9	40,4
Lyhytaikaiset velat yhteensä		834,5	717,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		1 165,6	1 030,6

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

Milj.euroa	Liitetieto	2020	2019
Liiketoiminnan nettorahavirta
Tilikauden tulos		11,3	8,0
Oikaisut
Poistot	6.1./6.2.	41,2	41,8
Arvonalentumiset	6.1./6.2.	0,5	3,5
Rahoitustuotot ja -kulut	8.1.	6,0	5,2
Tuloverot	9.1.	3,1	2,1
Eläkesaamisen ja -velvoitteen muutos		0,7	0,7
Muut oikaisut		-2,0	1,0
		60,7	62,3

Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten lisäykset (-) / vähennykset (+)		9,1	-15,1
Vaihto-omaisuuden lisäykset (-) / vähennykset (+)		-8,6	-27,2
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset (+) / vähennykset (-)		3,6	68,7
		4,0	26,5

Maksetut korot ja muut rahoituskulut		-3,1	-3,7
Saadut korot ja muut rahoitustuotot		0,4	0,6
Maksetut verot		-3,6	-1,2
Liiketoiminnan nettorahavirta		58,3	84,4

Investointien nettorahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	6.1./6.2.	-27,1	-21,2
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit	6.1./6.2.	0,3	0,1
Investoinnit yhteisyrityksiin	6.3.	-	-0,7
Investoinnit muihin osakkeisiin ja osuuksiin	6.3.	-4,8	-0,0
Tuotot muista osakkeista ja osuuksista	6.3.	0,2	-
Investointien nettorahavirta		-31,4	-21,8
Milj.euroa	Liitetieto	2020	2019
---	---	---	---
Rahoituksen nettorahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot		30,0	27,5
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-1,1	-28,2
Lyhytaikaisten lainojen nostot		40,0	-
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		-10,0	-
Muun lyhytaikaisen rahoituksen muutos 1		47,4	-21,2
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset		-19,6	-19,3
Omien osakkeiden hankinta		-0,1	-0,1
Maksetut osingot		-16,3	-16,3
Rahoituksen nettorahavirta		70,4	-57,6

Rahavarojen muutos		97,3	5,0

Rahavarat tilikauden alussa		70,8	65,8
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		0,1	-0,0
Rahavarojen muutos		97,3	5,0
Rahavarat tilikauden lopussa	8.2.	168,2	70,8

1 Sisältää yritystodistuslainojen rahavirrat.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

Milj. euroa	Liitetieto	Osakepääoma	Rahastot	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019		36,2	94,0	-28,6	76,3	177,9
IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva oikaisu¹		-	-	-	-6,3	-6,3
Oikaistu oma pääoma 1.1.2019		36,2	94,0	-28,6	70,0	171,6
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos		-	-	-	8,0	8,0
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaus	8.3.	-	0,2	-	-	0,2
Vakuutusmateriaalitiset voitot ja tappiot	4.4.	-	-	-	-2,8	-2,8
Laajan tuloksen eriin liittyvää tulovero	9.1.	-	-0,0	-	0,6	0,6
Muuntoero		-	-	-4,4	-	-4,4
Tulosvaikutteiseksi siirretty muuntoero		-	-	0,0	-	0,0
Kauden laaja tulos yhteensä		-	0,1	-4,4	5,8	1,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko	8.5.	-	-	-	-16,3	-16,3
Osakepalkitseminen	4.4.	-	-	-	0,4	0,4
Omien osakkeiden osto		-	-	-	-0,1	-0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		-	-	-	-16,1	-16,1
Oma pääoma 31.12.2019		36,2	94,2	-32,9	59,7	157,2
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos		-	-	-	11,3	11,3
Muut laajan tuloksen erät:
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat	8.2.	-	8,0	-	-	8,0
Rahavirran suojaus	8.3.	-	-0,2	-	-	-0,2
Vakuutusmateriaalitiset voitot ja tappiot	4.4.	-	-	-	-0,4	-0,4
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	9.1.	-	0,0	-	0,0	0,1
Muuntoero		-	-	9,8	-	9,8
Kauden laaja tulos yhteensä		-	7,8	9,8	10,9	28,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko	8.5.	-	-	-	-16,3	-16,3
Osakepalkitseminen	4.4.	-	-	-	0,2	0,2
Omien osakkeiden osto		-	-	-	-0,1	-0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		-	-	-	-16,2	-16,2
Oma pääoma 31.12.2020		36,2	102,0	-23,1	54,5	169,6

¹ Verovaikutus huomioon otettuna.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Yrityksen perustiedot

Oriola Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Oriola Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Oriola-konsernin. Oriola Oyj:n hallitus on hyväksynyt 18.2.2021 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus vahvistaa tai olla vahvistamatta tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Yhtiön Y-tunnus on 1999215-0. Jäljennöksiä Oriola-konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa Oriola Oyj:n pääkonttorista, Orionintie 5, 02200 Espoo ([email protected]).

2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Oriola Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2020 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.

Konsernitilinpäätös on laadittu kahdentoista kuukauden pituiselta tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonaan euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavia sijoituksia, johdannaisia sekä osakeperusteisia maksuja. Konserni on soveltanut IASB:n julkistamia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joita on sovellettava 1.1.2020 alkaen. Näillä standardeilla ei ole ollut vaikutusta kuluneeseen tilikauteen eikä niillä odoteta olevan olennaista vaikutusta tuleviin tilikausiin eikä odotettavissa oleviin liiketapahtumiin.

Ruotsissa Oriola on saanut yhteensä 1,5 miljoonaa euroa sosiaalikuluihin, sairauspoissaoloin ja lomautuksiin liittyviä julkisia avustuksia kattamaan COVID-19-pandemian negatiivista vaikutusta. Avustukset on esitetty konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökulujen pienennyksenä.

Pandemian vaikutuksia Oriolan omaisuuserien arvostukseen on seurattu tilikauden aikana tarkasti. Arvioinnin perusteella COVID-19 pandemialla ei tällä hetkellä ole sellaisia pitkän aikavälin vaikutuksia Oriolan taloudelliseen tilanteeseen, joiden perusteella varojen kirjanpitoarvoja tulisi oikaista.

Toisen vuosineljänneksen aikana Oriola varautui COVID-19-pandemian aiheuttamaan rahoitusmarkkinoiden epävakauteen nostamalla kahdenvälisiä lainoja yhteensä 70 miljoonaa euroa. Tilikauoden lopussa Oriolan rahoitussopimuksiin liittyvät kovenanttiehdot täyttyivät.

3. Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS:n mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä raportoituihin varoihin ja velkoihin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoituihin tuottoihin ja kuluihin. Nämä arviot perustuvat johdon parhaaseen tietoon tapahtumista ja siten lopulliset toteumat voivat poiketa tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, muun muassa liikearvon ja muiden omaisuuserien mahdollisia arvonalentumisia, etuuspohjaisen eläkesaamisen ja -velan määrää, aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellisia vaikutusaikoja, vuokrasopimusvelkoja, varauksia ja tuloveroja. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka ovat olennaisia tilinpäätöksen osoittaman tuloksen ja taloudellisen aseman kannalta, esitetään seuraavissa liitetiedoissa:

Erä	Epävarmuustekijä	Liitetieto
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	Diskonttokorko	4.4.
Varaukset	Kirjausperuste / arvio	5.4.
Arvonalentumistestaus	Ennusteparametrit / arvio	6.2.
Muut pitkäaikaiset varat	Arvostusperuste / arvio	6.3.
Vuokrasopimusvelat	Vuokra-aika / arvio	7.1.
Laskennalliset verosaamiset	Kirjausperuste / arvio	9.2.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

4. Liiketoiminnan tulos

4.1. Segmentiiraportointi

Oriolan raportointisegmentit koostuvat liiketoiminta-alueista, joita raportoidaan ja seurataan konsernin sisäisessä raportoinnissa toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja on Oriola-konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta liiketoiminta-alueille ja niiden tuloksen arvioimisesta.

Raportoitavien segmenttien varat ja velat ovat eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat kohdistettavissa segmenteille. Konsernierät sisältävät rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Oriolan liiketoiminta-alueet ja raportointisegmentit ovat Consumer, Pharma ja Retail.

Consumer-liiketoiminta-alue tarjoaa terveyden ja hyvinvoinnin tuotteita ja palveluita asiakkaille Kronans Apotekin, Ruotsin kolmanneksi suurimman apteekkiketjun, kautta.

Konsernin maantieteelliset alueet ovat Suomi, Ruotsi ja muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat ja investoinnit esitetään niiden sijaintimaan mukaan.

Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä Oriola julkaisee oikaaistun liiketuloksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) ohjeiden vaihtoehtoisista tunnusluvuista mukaisesti. Näitä tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Raportointisegmenttien liiketulos esitetään ilman oikaisueriä. Lisäksi Oriola käyttää termiä "Laskutus" kuvaamaan liiketoiminnan volyymiä.

Oikaistu liikevoitto ei sisällä liiketoimintojen tai omaisuuserien myynneistä tai lopetuksista aiheutuneita voittoja tai tappioita, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneita voittoja tai tappioita, liikearvon tai muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumistappioita tai muita, harvoin tapahtuvan asian seurauksena syntyneitä tuottoja tai kuluja. Lisäksi arviomuutokset liiketoimintahankintojen ehdollisen vastikkeen toteutumisesta esitetään oikaisuerinä.

Oriolan lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyyntisopimuksia, joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa, tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa lääkeyhtiön tuotteita kaupintavarastosta. Yhtiö raportoi liiketoiminnan volyymiä mittaavana laskutuksena kummankin tyyppisen myynnin.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Raportoitavat segmentit

Milj. euroa

2020	Liitetieto	Consumer	Pharma	Retail	Konsernierät	Yhteensä
Ulkoinen laskutus		798,1	2 662,8	304,0	-	3 764,9
Sisäinen laskutus		0,1	243,2	182,7	-426,0	-
Laskutus		798,2	2 906,0	486,7	-426,0	3 764,9
Ulkoinen liikevaihto		780,6	718,0	302,2	-	1 800,8
Sisäinen liikevaihto		0,1	243,2	182,7	-426,0	-
Liikevaihto	4,2.	780,7	961,2	484,9	-426,0	1 800,8
Liikevoitto		15,3	12,4	0,9	-8,2	20,4
Oikaistu liikevoitto		14,4	12,8	2,0	-8,2	21,0
Varat		442,3	374,1	132,5	216,7	1 165,6
Velat		123,4	586,6	67,0	219,1	996,0
Investoinnit	6,1./6,2.	13,0	9,1	4,9	5,9	32,8
Poistot ja arvonalentumiset	6,1./6,2.	26,7	8,4	6,5	0,1	41,6
Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna		1 596	451	562	77	2 687

2019

Ulkoinen laskutus	767,9	2 680,5	284,8	-	3 733,1
Sisäinen laskutus	0,2	230,2	172,1	-402,5	-
Laskutus	768,1	2 910,6	456,9	-402,5	3 733,1
Ulkoinen liikevaihto	750,0	687,9	283,4	-	1 721,3
Sisäinen liikevaihto	0,2	230,2	172,1	-402,5	-
Liikevaihto	4,2.	750,1	918,1	455,5	-402,5
Liikevoitto		5,3	17,1	-1,4	-5,7
Oikaistu liikevoitto		11,7	17,7	-0,9	-8,1
Varat		426,3	356,5	138,5	109,2
Velat		119,1	594,4	47,7	112,1
Investoinnit	6,1./6,2.	9,2	6,1	5,8	0,7
Poistot ja arvonalentumiset	6,1./6,2.	31,3	8,2	5,7	0,1
Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna		1 674	486	570	70

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet sekä täsmätyslaskelmat IFRS:n mukaisesti laadittuun konsernituloslaskelmaan ja -taseeseen nähden löytyvät osiosta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Oikaisuerät

Liikevoittoa oikaisevat erät

Milj. euroa	2020	2019
Uudelleenjärjestelykulut	0,8	-5,1
Hehkuun liittyvät kulut ja arvonalentumiset	0,1	2,4
Tappiolliseen sopimukseen liittyvät kulut ja arvonalentumiset	-1,2	-
Aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumiset	-	-2,5
Muut erät	-0,4	-
Yhteensä	-0,6	-5,1

Oikaisuerät vuonna 2020 koostuvat uudelleenjärjestelyvarausten muutoksista, konsernin johtoryhmän muutoksiin liittyvistä uudelleenjärjestelykuluista, Retail-liiketoimintaan kohdistuvista tappiolliseen sopimukseen liittyvistä kuluista, oikaisusta liittyen Ruotsin Consumer-liiketoimintaan kohdistuviin lyhytaikaisiin velkoihin sekä Hehkuun liittyvistä tuotoista. Oikaisuerät vuonna 2019 koostuvat uudelleenjärjestelykuluista, joihin sisältyy aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisia yhteensä miljoona euroa, Ruotsin Consumer-liiketoimintaan liittyvien aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumisista sekä Hehkuun liittyvän varauksen purusta.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Milj. euroa 2020	Ruotsi	Suomi	Muut maat	Yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	1 275,6	404,7	120,5	1 800,8
Varat	784,6	381,1	-	1 165,7
Investoinnit	21,9	10,9	-	32,8
Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna	2 084	603	-	2 687

2019

Ulkoinen liikevaihto	1 218,8	407,9	94,6	1 721,3
Varat	760,5	270,1	-	1 030,6
Investoinnit	18,1	3,8	-	21,8
Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna	2 097	701	1	2 800

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

4.2. Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot

Konsernin liikevaihto sisältää tuotot tavaroiden myynnistä, jakelupalkkiot sekä tuotot palveluiden myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla sekä valuuttamääräisestä myynnistä aiheutuvilla kurssieroilla. Liikevaihto perustuu asiakassopimuksessa määriteltyyn vastikkeeseen eikä sisällä kolmansilta osapuolilta saatuja summia. Konserni tulouttaa myynnin, kun tavaraan tai palveluun liittyvä määräysvalta siirtyy asiakkaalle.

Oriolan lääkeyhtösopimukset ovat joko tukkumyyntisopimuksia, joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa, tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa lääkeyhtiön tuotteita kaupintavarastosta. Yhtiö raportoi liiketoiminnan volyymiä mittaavana laskutuksena kummankin tyyppisen myynnin. Laskutuksen määritelmä on esitetty osiossa Vaihtoehtoiset tunnusluvut. Laskutus liiketoiminta-alueittain on esitetty liitetiedossa 4.1. Segmenttiraportointi.

Konsernin liikevaihto koostuu seuraavista tulovirroista: tukkukauppa, vähittäiskauppa, logistiikkapalvelut, annosjakelu, henkilöstöpalvelut ja muut palvelut. Seuraavassa osiossa on kuvattu eri tulovirtojen päätoiminnot ja suoritevelvoitteet.

Tukkukauppa: Konserni myy lääkkeitä ja kauppatavaroita apteekeille, eläinlääkäreille, sairaaloille ja muulle vähittäiskaupalle. Suoritevelvoite on tuotteiden myynti, joka perustuu myyntitilaukseen. Sopimushinta on tuotteiden hinta. Myynti tuloutetaan, kun konserni siirtää tuotteiden määräysvallan asiakkaalle. Myynniksi kirjataan se summa, mihin konserni odottaa olevansa oikeutettu, eli myytyjen tuotteiden hinta vähennettynä mahdollisilla alennuksilla.

Vähittäiskauppa: Konsernilla on apteekkeja, jotka myyvät lääkkeitä ja terveydenhuollon tuotteita kuluttajille. Suoritevelvoite on tuotteiden myynti. Suoritevelvoite on täytetty,

kun tuotteet on myyty kuluttajille apteekeissa. Konsernilla on reseptivapaiden tuotteiden vähittäiskauppaan liittyvä kanta-asiakasohjelma Ruotsissa. Kanta-asiakasohjelmassa asiakkaat ansaitsevat kanta-asiakaspisteitä reseptivapaiden tuotteiden ostoistaan. Pisteet muunnetaan sähköisiksi etukupongeiksi, joilla asiakkaat voivat maksaa ostojaan. Pisteet muodostavat merkittävän oikeuden asiakkaille, mitä he eivät saisi ilman sopimusta. Täten lupaus antaa sähköisiä etukuponkeja asiakkaalle on erillinen suoritevelvoite. Pisteet vanhenevat yhden vuoden kuluttua ostosta, mikäli niitä ei ole muunnettu sähköisiksi etukupongeiksi. Sähköiset etukupongit vanhenevat kahdessa kuukaudessa, mikäli niitä ei ole käytetty. Myyntiä oikaistaan asiakkaiden ansaitsemilla kanta-asiakaspisteillä. Kanta-asiakasohjelmassa mukana olevien asiakkaiden ansaitsemien pisteiden ja käyttämättä olevien sähköisten etukuponkien perusteella kirjataan asiakassopimukseen liittyvä velka. Velka kirjataan siihen asti, kunnes pisteet on käytetty tai ne vanhenevat.

Palvelut: Konserni tarjoaa monenlaisia palveluita asiakkaille. Nämä palvelut voidaan jakaa seuraaviin tulovirtoihin: logistiikkapalvelut, annosjakelu, henkilöstöpalvelut ja muut palvelut.

Logistiikkapalvelut: Konsernilla on sellaisia jakelu- ja varastointisopimuksia lääkeyhtiöiden kanssa, jotka luokitellaan kaupintasopimuksiksi. Näissä sopimuksissa konserni toimii agenttina lääkeyhtiön ja loppuasiakkaan välillä ja suoritevelvoite on logistiikka- ja kuljetuspalveluiden myynti lääkeyhtiöille. Myynti tuloutetaan nettoperusteisesti jakelupalkkiona tai myyntikomissiona.
Annosjakelu: Konserni tarjoaa annosjakelupalveluita apteekeille Ruotsissa ja Suomessa ja maakäräjille Ruotsissa. Suoritevelvoite on annosjakelutuotteen myynti. Sopimushinta sisältää myydyn tuotteen hinnan ja annosjakelun hinnan. Myynti tuloutetaan, kun annosjakelutuotteen määräysvalta siirtyy asiakkaalle.
Henkilöstöpalvelut: Konserni tarjoaa henkilöstöpalveluja apteekeille ja lääkeyhtiöille. Suoritevelvoite on henkilöstöpalveluiden toimitus. Sopimushinta on tehtyyn työhön perustuva tuntiveloitus. Myynti tuloutetaan sille kaudelle, jonka aikana palvelut tuotetaan.
Muut palvelut: Konserni myy logistiikka-, web- ja muita lisäarvoa tuottavia palveluita lääkeyhtiöille, vähittäiskaupalle ja sairaaloille. Suoritevelvoite on palveluiden myynti, mikä perustuu sopimukseen tuottaa palveluita asiakkaalle. Myynti tuloutetaan sille kaudelle, jonka aikana palvelut tuotetaan. Tuloutettava määrä koostuu palvelun hinnasta vähennettynä mahdollisilla annetuilla alennuksilla.

Liikevaihto valuutoittain

Milj.	2020		2019
	SEK	EUR	SEK	EUR
Ruotsi	14 549,8	1 387,7	13 821,1	1 305,2
Suomi		413,1		416,1
Yhteensä		1 800,8		1 721,3

Liikevaihdon jaottelu

Konsernin ulkoinen liikevaihto on jaoteltu alla olevassa taulukossa konsernin pääasiallisiin tulovirtoihin ja täsmäytetty konsernin raportoitaviin segmentteihin.

Milj. euroa

2020	Consumer	Pharma	Retail	Yhteensä
Tukkukauppa	-	658,0	166,3	824,3
Vähittäiskauppa	780,6	-	-	780,6
Palvelut	-	60,0	135,9	195,9
Yhteensä	780,6	718,0	302,2	1 800,8
2019	Consumer	Pharma	Retail	Yhteensä
---	---	---	---	---
Tukkukauppa	-	623,8	166,6	790,4
Vähittäiskauppa	750,0	-	-	750,0
Palvelut	-	64,2	116,7	180,9
Yhteensä	750,0	687,9	283,4	1 721,3

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Sopimuksiin perustuvat velat

Konsernin tase sisältää seuraavat sopimuksiin perustuvat velat, jotka liittyvät myyntituottoihin:

Milj. euroa	31.12.2020	31.12.2019
Sopimuksiin perustuvat velat (sisältyvät taseen muihin velkoihin)
- Kanta-asiakasohjelma	2,0	2,3
- Muihin palveluihin liittyvät saadut ennakot	0,0	0,1
Yhteensä	2,1	2,4

31.12.2020 päättyneellä tilikaudella kirjatuista myyntituotoista yhteensä 2,4 miljoonaa euroa sisältyi sopimuksiin perustuviin velkoihin tilikauden alussa.

Aikaisemmilla tilikausilla täytetyistä suoritevelvoitteista ei kirjattu myyntituottoja tilikaudella.

Tilikauden lopussa jäljellä olevista suoritevelvoitteista ei ole annettu tietoja, mikäli sopimuksen alkuperäinen odotettavissa oleva kestoaika on enintään yksi vuosi.

Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2020	2019
Myyntivoitot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	0,1	0,0
Vuokratuotot	0,2	0,2
Palveluveloitukset	0,1	0,3
Markkinointiavustukset	8,4	9,2
Muut liiketoiminnan tuotot	0,7	1,3
Yhteensä	9,5	11,1

4.3. Liiketoiminnan kulut

Liiketoiminnan kulut koostuvat konsernin tuloslaskelmassa esitetyistä materiaaliostoista, työsuhde-etuuksista aiheutuvista kuluista ja muista liiketoiminnan kuluista. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut on eritelty liitetiedossa 4.4. Työsuhde-etuudet.

Materiaalit ja tarvikkeet

Materiaalit ja tarvikkeet sisältävät tuotteiden valmistukseen ja hankintaan liittyvät materiaali, hankinta- ja muut kulut.

Materiaalit ja tarvikkeet

Milj. euroa	2020	2019
Ostot tilikauden aikana	1 447,1	1 386,7
Vaihto-omaisuuden muutos	-8,6	-22,3
Oma käyttö	-0,1	-0,2
Valuuttakurssierot	0,4	0,2
Yhteensä	1 438,7	1 364,5

Materiaalit ja tarvikkeet valuutoittain

Milj.	2020
	SEK	EUR
Ruotsi	11 508,1	1 097,6
Suomi		341,1
Yhteensä		1 438,7
	2019
Milj.	SEK	EUR
Ruotsi	10 921,6	1 031,4
Suomi		333,1
Yhteensä		1 364,5

Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	2020	2019
Rahdit ja muut muuttuvat kulut	39,3	34,6
Markkinointi	12,4	13,5
Tietohallinto	19,7	19,3
Toimitilat	10,1	12,0
Ulkopuoliset palvelut	32,6	31,3
Muut liiketoiminnan kulut	23,1	23,2
Yhteensä	137,2	133,9

Liiketoiminnan muut kulut vuonna 2019 sisältävät uudelleenjärjestelykuluja yhteensä 2,3 miljoonaa euroa sekä 2,4 miljoonan euron varauksen purun liittyen Hehkuun.

Tilintarkastuspalkkiot

Milj. euroa	2020	2019
KPMG -ketjuun kuuluville yhtiöille
Tilintarkastuspalvelut	0,2	0,2
Vero- ja muut konsultointipalvelut	0,1	0,0
Yhteensä	0,3	0,2

KPMG -ketjuun kuuluvien yhtiöiden suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Oriola-konsernin yhtiöille tilikaudella 2020 olivat yhteensä 58,7 (17,7) tuhatta euroa.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

4.4. Työsuhde-etuudet

Konsernin työsuhde-etuuksiin kuuluvat palkat ja palkkiot, työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (eläkejärjestelyt), muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut.

Eläkejärjestelyt: Konsernin eläkejärjestelyt hoidetaan kunkin maan paikallisten määräysten ja käytäntöjen mukaisesti. Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyihin sisältyy sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia järjestelyjä. Suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi kyseiseltä kaudelta suoritettavien maksujen mukaisesti. Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernin vastuu ei rajoitu pelkästään järjestelyyn suoritettuihin maksuihin, vaan konsernin vastuulla ovat myös eläkejärjestelyyn liittyvät vakuutusmateriaalitiset riskit ja sijoitusriskit.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden eläkekulut on laskettu käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi jakamalla ne henkilöstön arvioidulle palvelusajalle. Eläkevelvoitteen määrä on tulevaisuudessa arvion mukaan maksettavaksi tulevien eläkkeiden nykyarvo.

Muut konsernin pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ovat palvelusvuosipalkkioita. Palvelusvuosipalkkiovelka on tilinpäätöksessä esitetty erässä muut pitkäaikaiset velat.

Osakeperusteiset maksut: Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät arvostetaan käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson kuluessa. Osakeen käypä arvo on osakkeen kurssi sinä päivänä, jona kohderyhmä on hyväksynyt ehdot vähennettynä ansaintajakson aikana odotettavissa olevilla osingoilla. Rahana maksettavan palkkion käypä arvo arvioidaan uudelleen kunakin raportointikauden päättymispäivänä osakkeen pörssikurssin perusteella ansaintajakson päättymiseen asti. Sekä osakkeina selvitettävä osuus että maksamaton käteisenä selvitettävä osuus kirjataan hyvityksenä omaan pääomaan kertyneisiin voittovaroihin.

Julkiset avustukset: Kuluja kattamaan saadut julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan kulujen pienennykseksi sillä tilikaudella, jota varten avustus on saatu.

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa	2020	2019
Palkat ja palkkiot	126,7	127,5
Osakeperusteisen palkitsemisen kulut	0,3	0,4
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt	11,4	12,3
Etuuspohjaiset järjestelyt	0,7	0,7
Muut henkilösivukulut	33,1	32,5
Yhteensä	172,3	173,4

Vuonna 2020 Oriola on saanut Ruotsissa yhteensä 1,5 miljoonaa euroa sosiaalikuluihin, sairauspoissaoloihin ja lomautuksiin liittyviä julkisia avustuksia kattamaan COVID-19-pandemian negatiivista vaikutusta. Avustukset on esitetty konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökulujen vähennyksenä.

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain¹

Consumer
Pharma
Retail
Konsernihallinto

¹ Kauden lopussa kokoaikaisiksi muutettuna

Henkilöstö maittain¹

Ruotsi
Suomi

¹ Kauden lopussa kokoaikaisiksi muutettuna

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet

Oriola-konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Suomessa ja Ruotsissa.

Suomen etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koostuvat vapaaehtoisesta lisäeläkejärjestelystä, jonka etuudet on vakuutettu OP-Henkivakuutuksessa.

Ruotsissa osalle toimihenkilöistä on järjestetty etuuspohjainen ITP 2 -eläkejärjestely ja osalle maksupohjainen ITP 1 -eläkejärjestely. Työntekijöillä on paikallisten määräysten mukainen maksupohjainen työeläkejärjestely. ITP 2 -eläkejärjestelyssä yhtiöllä on mahdollisuus kirjata vanhuuseläkevastuut taseeseensa tai vaihtoehtoisesti suorittaa eläkemaksut eläkejärjestelyn mukaisesti eläkevakuutusyhtiö Alectalle. Oriola Sweden AB on kirjannut ITP 2 -vanhuuseläkevastuut täysimääräisesti taseeseen. Oriola Sweden AB:n muut kuin ITP 2 -vanhuuseläke-etuudet ovat vakuutettuina Alectassa. Kronans Droghandel Apotek AB:n kaikki eläke-etuudet ovat maksuperusteisia ja ne ovat vakuutettuina Alectassa.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin työnantajan suoritettavien maksujen tilikaudella 2021 odotetaan olevan 0,4 miljoonaa euroa. Etuuspohjaisen velvoitteen painotettu keskimääräinen voimassaoloaika on 22,1 vuotta.

Kaikki konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat varat liittyvät Suomen vapaaehtoisiin eläkejärjestelyihin. Ne ovat osa vakuutusyhtiön varallisuutta ja ovat noteeraamattomia.

Taseen etuuspohjainen nettovelka määräytyy seuraavasti:

Milj. euroa	2020	2019
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	21,3	19,5
Varojen käypä arvo	-2,3	-2,4
Ali-/ylijäämä	18,9	17,1
Nettovelka (+)/ -saaminen (-) taseessa	18,9	17,1

Etuuspohjainen velvoite sekä järjestelyyn kuuluvat varat ovat muuttuneet seuraavasti:

Milj. euroa	Velvoitteen nykyarvo	Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	Yhteensä
1.1.2019	16,2	-2,3	13,9
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	0,7	-	0,7
Korkokulu tai -tuotto	0,3	-0,0	0,3
	17,3	-2,3	14,9
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmateriaalitiset voitot (-) ja tappiot (+)	3,2	-0,3	3,0
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot (+)	-0,2	-	-0,2
	20,3	-2,6	17,7
Valuuttakurssierot	-0,2	-	-0,2
Maksusuoritukset
Järjestelyyn osallistuvilta	-	-0,0	-0,0
Järjestelyistä suoritetut maksut
Maksetut etuudet	-0,5	0,2	-0,3
31.12.2019	19,5	-2,4	17,1
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	0,8	-	0,8
Korkokulu tai -tuotto	0,2	-0,0	0,2
	20,6	-2,4	18,1
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmateriaalitiset voitot (-) ja tappiot (+)	1,3	-0,1	1,2
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot (+)	-0,8	-	-0,8
	21,0	-2,5	18,5
Valuuttakurssierot	0,7	-	0,7
Maksusuoritukset
Järjestelyyn osallistuvilta	-	-0,0	-0,0
Järjestelyistä suoritetut maksut
Maksetut etuudet	-0,5	0,2	-0,3
31.12.2020	21,3	-2,3	18,9
Merkittävät vakuutusmateriaalitiset oletukset 31.12.	2020	2019
---	---	---
Diskonttauskorko %	0,20-0,95	0,40-1,45
Palkkojen nousu %	1,20-3,25	1,40-3,45

Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmateriaalikkojen ohjeistuksen pohjalta, ja ne perustuvat kullakin alueella julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen.

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille:

Oletus	Oletuksen muutos, %-yksikköä	Oletuksen muutoksen vaikutus velvoitteeseen, %
Diskonttauskoron lasku	-0,5	kasvaa 12,2
Diskonttauskoron nousu	+0,5	pienenee 10,5
Palkkojen nousu	+0,5	kasvaa 4,4
Etuuksien korotus	+0,5	kasvaa 11,8

Taulukossa on esitetty merkittävimmistä vakuutusmateriaalitisista oletuksista herkkyysanalyysi, joka osoittaa mahdollisen vakuutusmateriaalitisen oletuksen muutoksen vaikutuksen etuuspohjaisen eläkevelvoitteeseen.

Yllä olevan herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa (etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo raportointikauden lopussa ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen).

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen merkittävimmät riskit:

Odotettavissa oleva elinikä: Suurin osa järjestelyyn velvoitteista liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen työntekijöille, joten odotettavissa olevan eliniän nousu kasvattaa järjestelyn velvoitteita.

Inflaatoriski: Osa järjestelyjen etuusvelvoitteista on sidottu infla- tioon, ja korkeampi inflaatio johtaa velkojen kasvuun.

Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotoissa: Joukkovelkakirja- lainojen tuoton aleneminen kasvattaa järjestelyistä aiheutuvia velko- ja, joskin järjestelyn varoihin kuuluvien joukkovelkakirjalainojen ar- von nousu kompensoi tätä osittain.

Arvioiden käyttö: Eläkevelvoitteen nykyarvo riippuu useis- ta vakuutusmateriaalitisesti määritellyistä oletuksista. Ole- tusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteen kirjanpitoar- voon. Eläkevelvoitteen diskonttauskorko on yksi käytettävistä oletuksista. Korkona käytetään maturiteetiltaan eläkevel- voitetta mahdollisimman hyvin vastaavien vakavaraisten yri- tysten joukkovelkakirjalainojen korkoa laskentahetkellä. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset perustuvat osa- taan senhetkisiin olosuhteisiin.

Osakeperusteiset maksut

Johdon kannustinjärjestelmä 2019–2023

Oriola Oyj:n hallitus päätti 14.12.2018 uuden osakepohjaisen pit- kän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2023 perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelm- ässä on kolmeen vuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2019–2021, 2020–2022 ja 2021–2023. Yhtiön hallitus päättää järjest- elmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajaksojen alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Edellytyk- senä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle on, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa

ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalk- kataan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana. Johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 % pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella annettujen netto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osake- omistuksensa vastaa yhteensä hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin avainhenkilön jä- senyys johtoryhmässä jatkuu.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksoolta 2019–2021 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajak- son 2019–2021 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteens- sä enintään noin 1 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2022 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksoolta 2020–2022 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2020–2022 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteens- sä enintään noin 1 820 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2023 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksoolta 2021–2023 perustuu myös konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajak- son 2021–2023 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteens- sä enintään noin 2 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2024 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kat- tamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Vuonna 2020 kannustinjärjestelmän perusteella kirjattu kulu oli 0,2 (0,0) miljoonaa euroa.

Kertaluontoinen johdon kannustinjärjestelmä 2019–2020

Oriolan hallitus päätti 14.12.2018 osakepohjaisen kertaluontoisen pit- kän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2020 perustamisesta konsernin avainhenkilöille mahdollistaakseen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän ansaintajakson pidentämisen kolmeen vuoteen. Tämä vastaa sijoittajien ja hallinnointikoodin vaatimuksiin sekä on lähempänä markkinakäytäntöä. Kertaluontoisessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä oli yksi kahden vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2019–2020. Yhtiön hallitus päätti järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle oli, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksoolta 2019–2020 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä kahdelle vuodelle erikseen määriteltyihin strategisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tavoitteita ei saavutettu, eikä järjestelmän perusteella makseta palkkioita.

Vuonna 2020 kannustinjärjestelmän perusteella kirjattu kulu oli -0,1 (0,1) miljoonaa euroa.

Osakesäästöohjelma

Oriola Oyj:llä on ollut vuodesta 2013 alkaen avainhenkilöiden osakesäästöohjelma, jonka uuden säästökauden alkamisesta Oriola Oyj:n hallitus päättää aina erikseen. Voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti enimmäissäästön määrä kuukaudessa on 8,3 % ja vähimmäissäästön määrä 2 % kunkin osallistujan kiinteästä brutto- kuukausipalkasta. Kertyneillä säästöillä ostetaan osallistujille Oriolan B-osakkeita markkinahintaan neljännesvuosittain. Jokainen osallis- tua saa maksutta kaksi B-lajin lisäosaketta kutakin kolmea hankittua säästöosaketta kohden, jos hän omistaa säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen saakka eikä hänen työsuhteensa ole päättynyt bad leaver -syistä. Lisäosakkeet maksetaan osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Osakesäästöohjelmista kirjattiin 0,2 (0,2) miljoonan euron kulu vuonna 2020.

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet

Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet

Tuhat euroa	2020	2019
Robert Andersson
Kokonaispalkka	649,7	646,5
Tulos- ja lisäpalkkiot	127,3	44,4
Eläkekulut, lakisääteiset	117,2	125,1
Yhteensä	894,1	815,9

Muun konsernin johtoryhmän työsuhde-etuudet

Tuhat euroa	2020	2019
Kokonaispalkka	1 556,7	1 543,2
Tulos- ja lisäpalkkiot	223,0	98,2
Työsuhteen päättämiseen liittyvät kulut¹	86,2	-
Eläkekulut, lakisääteiset	281,0	301,9
Eläkekulut, vapaaehtoiset	57,3	57,6
Yhteensä	2 204,3	2 000,9

¹ Työsuhteen päättymiseen liittyvät kulut sisältävät 6 kuukauden palkkaa vastaavan irtisanomiskorvauksen.

Konsernin toimitusjohtajalla ja muilla johtoryhmän jäsenillä on sairauskuluvakuutus. Konsernin toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat lakisääteisten eläkejärjestelyjen piiriin. Kolmella johtoryhmän jäsenellä on vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkejärjestely.

Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot

Tuhat euroa	2020	2019
Panu Routila, puheenjohtaja²	85,0	-
Eva Nilsson Bågenholm, varapuheenjohtaja	60,0	48,0
Juko-Juho Hakala	47,0	38,5
Anja Korhonen	52,0	48,0
Mariette Kristenson	44,5	37,0
Harri Pärssinen²	43,0	37,5
Lena Ridström	43,0	39,0
Anssi Vanjoki, puheenjohtaja³	2,0	72,0
Staffan Simberg⁴	-	1,5
Yhteensä	376,5	321,5

¹ 17.3.2020 alkaen
² 19.3.2019 alkaen
³ 17.3.2020 asti
⁴ 19.3.2019 asti

Hallituksen jäsenten toimikausipalkkiot suoritetaan 60 -prosentti-sesti rahana ja 40 -prosenttiesti yhtiön B-sarjan osakkeina. Osakkeina maksettavasta osuudesta kirjattiin kuluu tilikaudella 2020 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

5. Käyttöpääoma

5.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset ovat tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuotetusta palveluista syntyneitä saatavia asiakkailta. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen niiden syntymähetkellä ja arvostetaan odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalennuksella. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Konserni soveltaa yksinkertaistettua mallia, joka sallii arvonalentumiskirjauksen perusteeksi arvioidut odotettavissa olevat luottotappiot koko voimassaoloajalta kaikista myyntisaamisista. Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisten myytävänä oleva osa arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Milj. euroa	2020	2019
Myyntisaamiset	188,6	187,4
Tuloverosaamiset	3,4	6,1
Siirtosaamiset	2,0	2,2
Arvonlisäverosaamiset	12,7	16,2
Vuokraennakot	0,1	0,4
Ennakkoon maksetut kulut	1,8	1,9
Muut saamiset	1,4	1,6
Yhteensä	210,0	215,7

Osana likviditeetinhallintaa Oriola on solminut Ruotsissa toistaiseksi voimassaolevia puitesopimuksia Ruotsin tukku- ja vähittäiskaupan myyntisaatavien ei-palautumisoikeudellisesta myynnistä rahoituslaitoksille. Myydyt myyntisaatavat 31.12.2020 olivat 179,6 (166,5) miljoonaa euroa. Myyntisaatavien myyntisopimusten laajuudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2021.

Saatavien luottoriskiä pienentää Suomessa korolliset ennakkomaksut apteekelta. Ennakot esitetään lyhytaikaisissa korollisissa veloissa. Ennakoita oli 31.12.2020 yhteensä 17,0 (13,2) miljoonaa euroa. Lisätietoja korollisista ennakkomaksuista löytyy liitetiedosta 8.2. Rahoitusvarat ja -velat.

Tietoja konsernin liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja markkinariskeistä sekä myyntisaamisten luottotappioista sisältyy liitetietoon 8.3. Rahoitusriskien hallinta.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja taseeseen kirjatut arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä

Milj. euroa	2020		2019
	Brutto	Arvonalentumiset	Brutto	Arvonalentumiset
Erääntymättömät	181,6	-0,0	162,8	-0,0
Erääntynyt 1-30 päivää	6,8	-0,0	19,1	-0,0
Erääntynyt 31 - 180 päivää	0,4	-0,0	5,2	-0,2
Erääntynyt yli 180 päivää	-0,1	0,0	0,7	-0,3
Yhteensä	188,7	-0,1	187,9	-0,5

Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.

5.2. Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään konsernitaseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvien menojen tai niitä alhaisemman nettorealisointiarvon määräisenä. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Hankintameno määritetään noudattaen FIFO-periaatetta. Jos vaihto-omaisuuden tasearvo ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan vaihto-omaisuuden arvonalentuminen.

Milj. euroa	2020	2019
Aineet ja tarvikkeet	0,1	0,1
Keskeneräiset tuotteet	0,7	0,5
Valmiit tuotteet ja tavarat	249,4	233,6
Yhteensä	250,1	234,2

Vaihto-omaisuus 31.12.2020 koostui valmiista lääke- ja terveyteen liittyvien tuotteiden varastosta. Vuonna 2020 vaihto-omaisuudesta kirjattiin 0,1 miljoonan euron arvonalennus liittyen tappiolliseen sopimukseen Ruotsin Retail-liiketoiminta-alueella. Arvonalennus sisältyy tilikauden vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin oikaisueriin.

Arvioiden käyttö: Konserni tarkastelee vaihto-omaisuutta säännöllisesti siltä varalta, ettei siihen liittyisi epäkurantteja eri. Tarvittaessa konserni kirjaa vastaavan arvonalentumisen vaihto-omaisuudesta. Tarkastelu edellyttää johdon arvioita tuotteiden myyntihinnoista ja kierto nopeuksista. Muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistuksiin tulevilla tilikausilla.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

5.3. Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa	2020	2019
Ostovelat	620,3	606,7
Tuloverovelka	-	1,0
Siirtovelat	36,7	31,9
Johdannaisopimukset - suojauslaskennassa	-	0,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaisopimukset	0,1	-
Arvonlisäverovelat	5,6	6,0
Muut velat	3,6	2,3
Yhteensä	666,3	648,1

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Milj. euroa	2020	2019
Maksamattomat palkat henkilösivumenoineen	24,3	23,0
Muut siirtovelat	12,4	8,9
Yhteensä	36,7	31,9

Muut pitkäaikaiset velat

Milj. euroa	2020	2019
Johdannaissopimukset	0,4	0,2
Muut velat¹	0,5	0,5
Yhteensä	0,9	0,7

¹ Muut velat sisältävät palvelusvuosipalkkiovelan.

5.4. Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut sen toimeenpanon tai tiedottanut asiasta osapuolille, joita se koskee. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Milj. euroa 2020	Uudelleen-järjestely-varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	2,8	-	2,8
Lisäykset	0,5	0,5	1,0
Käytetyt	-1,8	-0,0	-1,9
Peruutukset	-1,2	-	-1,2
Kurssierot	0,1	-	0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	0,3	0,5	0,8
2019
---	---	---	---
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	0,1	3,1	3,3
Lisäykset	4,5	-	4,5
Käytetyt	-1,5	-0,7	-2,2
Peruutukset	-0,5	-2,4	-2,9
Kurssierot	0,1	-	0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	2,8	-	2,8

Vuoden 2020 lopussa konsernilla oli varauksia taseessa yhteensä 0,8 (2,8) miljoonaa euroa.

Uudelleenjärjestelyvaraukset vuonna 2020 liittyvät Suomessa ja Ruotsissa toimintojen tehostamiseksi ja uudelleen organisoinnin jatkamiseksi vuonna 2019 käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin sekä konsernin johtoryhmän muutoksiin. Uudelleenjärjestelyvaraukset vuonna 2019 liittyvät Suomessa ja Ruotsissa toimintojen tehostamiseksi ja uudelleen organisoinnin jatkamiseksi käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin.

Muut varaukset vuonna 2020 koostuvat Retail-liiketoiminta-alueeseen kohdistuvaan tappiolliseen sopimukseen liittyvästä varauksesta. Muut varaukset vuonna 2019 koostuvat Hehkuun liittyvistä vastuista.

Arvioiden käyttö: Varausten kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Todelliset menot ja niiden toteutumisajankohta voivat erota näistä arvioista.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

6. Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet sekä muut pitkäaikaiset varat

6.1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä kirjataan tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja oikaistaan tarvittaessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset 20–50 vuotta
Koneet ja kalusto 5–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta

Maa-alueista ei kirjata poistoja. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tilikauden kuluksi. Perusparannusinvestoinnit aktivoidaan, mikäli ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Milj. euroa 2020	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Käyttöoikeusomaisuushyödykkeet¹	Muut aineelliset hyödykkeet²	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet³	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	1,9	58,0	95,2	222,0	36,3	2,3	415,7
Lisäykset	-	0,0	2,2	14,9	3,8	9,7	30,6
Vähennykset	-	-	-1,9	-0,2	-	-0,0	-2,1
Siirrot tase-ERien välillä	-	0,4	2,6	-	0,5	-3,5	-0,1
Kurssierot	0,0	0,8	3,2	8,8	1,5	0,1	14,3
Hankintameno 31.12.2020	1,9	59,2	101,3	245,5	42,1	8,5	458,4
Kertyneet poistot 1.1.2020	-	-37,4	-60,2	-139,3	-20,4	-	-257,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	1,6	0,2	0,1	-	1,9
Tilikauden poistot	-	-1,8	-6,7	-18,8	-3,7	-	-31,0
Arvonalentumiset	-	-	-	-	0,1	-	0,1
Kurssierot	-	-0,3	-2,2	-6,2	-1,0	-	-9,8
Kertyneet poistot 31.12.2020	-	-39,6	-67,6	-164,2	-24,9	-	-296,3
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	1,9	20,6	35,0	82,7	15,9	2,3	158,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	1,9	19,6	33,7	81,2	17,2	8,5	162,2
2019
Hankintameno 1.1.2019	1,9	49,7	85,4	-	33,7	21,0	191,8
IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva oikaisu 1.1.2019	-	-	-8,5	222,9	-	-	214,4
Lisäykset	-	0,0	4,0	6,4	2,5	6,8	19,8
Vähennykset	-	-	-0,5	-3,3	-0,1	-0,0	-3,9
Siirrot tase-ERien välillä	-	8,5	15,9	-	0,7	-25,2	-0,2
Kurssierot	-0,0	-0,2	-1,1	-3,9	-0,6	-0,4	-6,2
Hankintameno 31.12.2019	1,9	58,0	95,2	222,0	36,3	2,3	415,7
Kertyneet poistot 1.1.2019	-	-35,5	-62,9	-	-16,2	-	-114,6
IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva oikaisu 1.1.2019	-	-	7,5	-125,5	-	-	-118,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	0,5	2,9	0,1	-	3,4
Tilikauden poistot	-	-2,0	-6,1	-18,7	-3,5	-	-30,3
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-1,0	-	-1,0
Kurssierot	-	0,1	0,7	2,0	0,2	-	3,1
Kertyneet poistot 31.12.2019	-	-37,4	-60,2	-139,3	-20,4	-	-257,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	1,9	14,2	21,6	97,3	17,5	21,0	173,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	1,9	20,6	35,0	82,7	15,9	2,3	158,3

¹ Tarkempia tietoja käyttöoikeusomaisuushyödykkeistä löytyy osiosta 7. Vuokrasopimukset.
² Merkittävin osa muista aineellisista hyödykkeistä on vuokrahuoneistojen perusparannusmenoja.
³ Merkittävin osa vuoden 2020 keskeneräisistä hyödykkeistä liittyy varastotilojen uudistamiseen.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

6.2. Liikearvo ja muu aineeton omaisuus

Liikearvo: Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo on kirjattu määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvosta ei kirjata poistoja vaan liikearvolle suoritetaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain testiajankohdan liiketoimintarakenteen mukaisesti. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Muu aineeton omaisuus: Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Muuta aineetonta omaisuutta ovat mm. myyntiluvat, tavaramerkit, patentit, ohjelmistojen lisenssit sekä tuote- ja markkinointioikeudet. Niistä aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistot taloudellisena vaikutusaikanaan. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi niiden syntymistilikaudella, ja ne sisältyvät tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin. Kehitysmenoja aktivoidaan ainoastaan silloin, kun ne liittyvät uusiin palveluihin, jotka ovat kaupallisesti ja teknisesti käytökelpoisia. Konsernin kehitysmenot eivät pääosin täytä aktivoinnin edellytyksiä, ja ne kirjataan kuluksi syntymiskaudella. Muun aineettoman omaisuuden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Aineettomat oikeudet
Patentit ja tavaramerkit 10 vuotta
Ohjelmistot 5–10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta

Liikearvo ja muu aineeton omaisuus

Milj. euroa 2020	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet^{1}	Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet^{2}	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	270,5	103,8	29,9	9,8	414,0
Lisäykset	-	1,4	0,3	10,6	12,3
Vähennykset	-	-0,4	-	-	-0,4
Siirrot tase-ERien välillä	-	0,9	2,2	-3,1	0,1
Kurssierot	8,2	3,9	-	0,1	12,2
Hankintameno 31.12.2020	278,7	109,6	32,5	17,4	438,2
Kertyneet poistot 1.1.2020	-	-67,0	-9,5	-	-76,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,4	-	-	0,4
Tilikauden poistot	-	-7,3	-2,9	-	-10,1
Arvonalentumiset	-	-0,6	-	-	-0,6
Kurssierot	-	-2,8	-	-	-2,8
Kertyneet poistot 31.12.2020	-	-77,2	-12,4	-	-89,7
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	270,5	36,7	20,4	9,8	337,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	278,7	32,3	20,1	17,4	348,5
2019
Hankintameno 1.1.2019	274,3	101,4	27,8	9,3	412,7
Lisäykset	-	1,9	0,6	4,2	6,7
Vähennykset	-	-0,1	-	-	-0,1
Siirrot tase-ERien välillä	-	2,3	1,5	-3,6	0,2
Kurssierot	-3,7	-1,7	-	-0,0	-5,5
Hankintameno 31.12.2019	270,5	103,8	29,9	9,8	414,0
Kertyneet poistot 1.1.2019	-	-57,0	-6,4	-	-63,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,5	-0,5	-	0,0
Tilikauden poistot	-	-8,8	-2,7	-	-11,5
Arvonalentumiset	-	-2,5	-	-	-2,5
Kurssierot	-	0,8	-	-	0,8
Kertyneet poistot 31.12.2019	-	-67,0	-9,5	-	-76,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	274,3	44,3	21,5	9,3	349,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	270,5	36,7	20,4	9,8	337,5

1 Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät muun muassa merkittäviä IT-ohjelmien käyttöönottoon liittyviä implementointi- ja asiantuntijatyöstä suoritettuja menoja.
2 Keskeneräisiin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy pääasiassa ohjelmistoihin liittyviä kuluja.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Arvonalentumiset

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset: Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on nettomyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo, joka saadaan diskonttaamalla hyödykkeestä odotettavissa olevien vastaisten rahavirtojen nykyarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa tapahtuu muutos ja kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon. Arvonalentumistappiota ei peruuteta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappiota.

Liikearvon kohdistaminen ja arvonalentumistestaus:

Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään vuosittain tai useammin, mikäli on ilmennyt viitteitä sen arvonalentumisesta. Arvonalentumistestaus tehdään testiajankohdan liiketoimintarakenteen mukaisesti. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman kohtaan Poistot ja arvonalentumiset. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty testauksessa käyttöarvolaskelman avulla. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat nykyisen liiketoimintarakenteen mukaisiin, johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Strategisten suunnitelmiin tärkeimpiä oletuksia ovat arviot markkinoiden pitkän aikavälin kokonaiskasvusta ja konsernin liiketoimintojen markkina-asemasta ja kannattavuudesta. Laskelmat on muunnettu euroiksi testausajankohdan kursseilla.

Keskeiset muuttujat arvonalennustestauksessa ovat liikevaihdon kasvuprosentti, liikevoittoprosentti, ennustekauden jälkeinen kasvutekijä ja diskonttauskorko.

Kolmen vuoden liikevaihtoennusteet pohjautuvat johdon arvioon liikevaihdon kasvusta, ulkoisista tietolähteistä saatuihin arvioihin markkinoiden kehityksestä, ja yhtiön toimenpiteisiin perustuvaan myynnin kasvuun.

Laskelmissa käytetty ikuisuuskasvu perustuu johdon arvioihin kasvaviran pitkän aikavälin kasvusta. Kasvutekijää on arvioitu ottamalla huomioon ulkoisista tietolähteistä saatavilla olevat maa- ja liiketoimintakohtaiset kasvuennusteet sekä kunkin liiketoiminta-alueen ja kassavirtaa tuottavan yksikön ominaispiirteet. Sekä Suomen että Ruotsin yksiköiden osalta pitkän aikavälin kasvutekijänä on käytetty 2,0 % vuoden 2023 jälkeen. Laskennassa käytetty diskonttauskorko perustuu konsernin painotettuun keskimääräiseen pääomakustannukseen, kuhunkin toimintamaahan ja liiketoimintaan liittyvät riskit kussakin liiketoimintasegmentissä huomioiden. Diskonttauskoron laskennan kannalta merkittävin tekijä on pitkän aikavälin riskitön korko toimintamaassa. Suomen rahavirtaa tuottavien yksiköiden riskittömänä korkona on käytetty 0,2 % (0,2 %). Ruotsin rahavirtaa tuottavien yksiköiden riskittömänä korkona on käytetty 0,4 % (0,2 %). Oriola on diskonttauskorkoja määrittäessään hankkinut määrittämiseen liittyvän tiedon ulkoisesta tietolähteestä.

Liikearvon arvonalentumistestauksen tulos

Liikearvon arvonalentumistestauksen tulos osoittaa, että konsernin testattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvo on suurempi kuin testattujen varojen kirjanpitoarvo ja siten liikearvosta ei kirjattu arvonalentumista vuodelle 2020.

Käytetyt ennusteparametrit

2020	Consumer	Pharma	Retail
Diskonttauskorko verojen jälkeen %	6,1	6,1	6,1
Diskonttauskorko ennen veroja %	7,0	7,2	7,3
Liikevoitto %^{1}	2,4	3,8	4,5
Ikuisuuskasvu %	2,0	2,0	2,0
Liikevaihdon kasvu %^{2}	1,9	4,9	0,7
2019	Consumer	Pharma	Retail
---	---	---	---
Diskonttauskorko verojen jälkeen %	6,7	6,9	6,8
Diskonttauskorko ennen veroja %	7,9	8,2	8,3
Liikevoitto %^{1}	2,3	3,1	4,7
Ikuisuuskasvu %	2,0	2,0	2,0
Liikevaihdon kasvu %^{2}	4,2	3,3	7,5

1 Keskimääräisen liikevoittoprosentti kolmen vuoden jaksolla.
2 Keskimääräinen vuotuinen kasvu (CAGR) kolmen vuoden jaksolta.

Liikearvo, kirjanpitoarvo ja käyttöarvo

2020	Consumer	Pharma	Retail
Liikearvo	214,6	33,0	31,1
Kirjanpitoarvo	320,6	34,0	45,2
Käyttöarvo	434,2	476,7	98,0
2019	Consumer	Pharma	Retail
---	---	---	---
Liikearvo	206,5	33,0	31,0
Kirjanpitoarvo	329,7	34,1	43,3
Käyttöarvo	401,0	380,5	81,0

Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo¹

2020	Consumer	Pharma	Retail
Diskonttauskoron muutos %	1,7	n/a	6,0
Liikevoittoprosentin muutos %	-0,7	-3,9	-2,1
Ikuisuuskasvun muutos %	-2,0	n/a	-7,6
Liikevaihdon kasvun muutos %	-2,9	-33,7	-7,5
2019	Consumer	Pharma	Retail
---	---	---	---
Diskonttauskoron muutos %	1,1	n/a	7,5
Liikevoittoprosentin muutos %	-0,5	-3,5	-1,6
Ikuisuuskasvun muutos %	-1,3	n/a	-16,3
Liikevaihdon kasvun muutos %	-2,0	-38,4	-4,8

1 Suurempi prosenttiyksikkömuutos johtaisi liikearvon osittaiseen arvonalentumiskirjaukseen muiden keskeisten oletusten pysyessä muuttumattomina.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Arvioiden käyttö: Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ne omaisuuserät, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta käyttäen hyväksi sekä ulkoisista lähteistä saatuja tietoja markkinoiden kehityksestä että sisäisistä lähteistä saatuja tietoja liiketoiminnan kehityksestä ja ennusteista. Näiden lähteiden ja tietojen analysoinnissa ja johtopäätösten tekemisessä joudutaan käyttämään arvioita. Arvioina käyttöarvosta testauksissa käytetään tulevia diskontattuja rahavirtoja, jotka voidaan saada omaisuuserän käytöllä ja sen mahdollisella myymisellä. Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuden kerytettävissä olevan rahavirran tai käyvän arvon, kirjataan erotuksesta arvonalennuskulu. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Vuoden 2020 aikana johto on seurannut tarkasti COVID-19 pandemian vaikutusta konsernin liiketoiminnan kehitykseen ja ennusteisiin. Tällä hetkellä pandemialla ei katsota olevan oleellista pitkäaikaista vaikutusta Oriolan liiketoimintaan.

6.3. Muut pitkäaikaiset varat

Milj. euroa 2020	Yhteis-yritykset	Muut osakkeet ja osuudet	Muut pitkäaikaiset varat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	-	9,4	0,3	9,7
Lisäykset	-	4,8	-	4,8
Vähennykset	-	-0,0	-0,2	-0,2
Käyvän arvon muutokset	-	8,0	-	8,0
Kurssierot	-	0,0	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	-	22,2	0,1	22,3
2019
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	-	9,4	0,3	9,7
Lisäykset	0,7	0,0	-	0,7
Arvonalentumiset	-0,7	-	-	-0,7
Kurssierot	-	-0,0	-0,0	-0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	-	9,4	0,3	9,7

Yhteisyritykset

Oriola Oyj:n ja Kesko Oyj:n vuonna 2017 perustaman yhteisyrityksen, Hehku Kauppa Oy:n liiketoiminta päättyi vuonna 2018 ja vuonna 2019 Oriola Oyj myi osuutensa Hehkusta Kesko Oyj:lle. Hehkuun liittyvät liiketulokseen vaikuttavat erät esitetään Oriolan liikevoittoa oikaisevissa erissä. Yhteisyrityksiin liittyvät laskentaperiaatteet on esitetty tilinpäätöksen osiossa 10. Konsernirakenne.

Muut osakkeet ja osuudet

Oriola Oyj investoi vuonna 2018 9,4 miljoonaa euroa ruotsalaiseen Doktor.se internet-lääkäriasemaan. Vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä Oriola teki 4,8 miljoonan euron lisäinvestoinnin Doktor.se:hen. Oriolan omistusosuus tilikauden lopussa oli noin 14 %. Doktor.se tarjoaa asiakkailleen henkilökohtaista sähköisen terveydenhuollon palvelua. Doktor.se-palvelun organisaatioon kuuluu erikoissairaanhoitajia, lääkäreitä ja psykologeja.

Oriolan osuus äänivallasta Doktor.se:ssä on noin 14 %. Johto on analysoinut mahdollisia viitteitä huomattavasta vaikutusvallasta. Analyysin perusteella johdon näkemys on, että Oriolalla ei ole sellaista

mahdollisuutta vaikuttaa yhtiöön, mikä muodostaisi huomattavan vaikutusvallan, vaikka Oriolalla on oikeus nimittää kaksi jäsentä yhtiön hallitukseen. Näin ollen sijoitus Doktor.se:hen käsitellään rahoitusvaroihin kuuluvana eränä. Oriola arvostaa sijoituksensa Doktor.se:ssä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, koska investointi Doktor.se:hen on strateginen investointi, joka tukee Oriolan liiketoimintoja. Osakkeet esitetään konsernitaseessa muissa pitkäaikaisissa varoissa. Sijoituksen mahdolliset vastaiset käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä, eikä niitä siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi. Mahdolliset osingot kirjataan osinkotuloiksi tuloslaskelmaan.

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä sijoituksen arvoon kirjattiin 8,0 miljoonan euron arvonmuutos perustuen toteutuneisiin osakekauppoihin ja diskontattujen rahavirtojen nykyarvoon.

Arvioiden käyttö: Johdon tulee jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioida, onko käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettujen osakkeiden käyvässä arvossa tapahtunut muutoksia. Doktor.se:n osakkeiden arvostusmenetelmä perustuu toteutuneisiin kauppoihin ja diskontattujen rahavirtojen nykyarvoon. Käytetty arvostusmenetelmä edellyttää johdon arvioiden käyttämistä rahavirtojen ja korkojen ennusteiden laatimisessa jokaisena tilinpäätöspäivänä.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

7. Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset: Konserni on hankkinut monenlaisia omaisuuseriä ja hyödykkeitä käytöönsä vuokrasopimuksilla. Ne on jaoteltu seuraaviin omaisuusluokkiin:

Kiinteistöt ja toimitilat
ICT-laitteet
Ajoneuvot
Muut koneet ja kalusto

Konsernin kiinteistö- ja toimitilavuokrasopimukset koostuvat apteekkien, toimistojen ja varastotilojen vuokrasopimuksista. Myös parkkitilojen sekä rakennuksiin liittyvien koneiden ja kalustojen vuokrasopimukset sisältyvät Kiinteistöt ja toimitilat -luokkaan. Konsernilla on merkittävä määrä apteekkien vuokrasopimuksia Ruotsissa. Näiden vuokrasopimusten yleisin vuoksi aika on kolme vuotta, ja sopimukset uusitaan säännöllisesti seuraavalle vuokrakaudelle. Sopimusten vuoksi perustuu suurimmassa osassa sopimuksia Ruotsin kuluttajahintaindeksiin, ja se tarkistetaan yleensä vuosittain.

Konsernin ajoneuvovuokrasopimukset koostuvat pääasiassa työsuhdeautoista sekä trukeista, joita käytetään varastoissa. Työsuhdeautojen vuoksi aika on yleensä kolme vuotta ja trukkien kolmesta viiteen vuotta.

Konserni vuokraa ICT laitteita, kuten palvelimia, tulostimia ja kannettavia tietokoneita. ICT-laitteiden vuoksi aika on yleensä kolmesta viiteen vuotta.

Muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimukset koostuvat jätepuristimista ja annosjakelulaitteista, säiliöistä, toimistokalusteista ja muista koneista ja kalustosta, kuten esimerkiksi frankeerauskoneista ja kahviautomaateista.

Sopimuksen alussa arvioidaan sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen. Sopimus sisältää vuokrasopimuksen, mikäli se antaa oikeuden käyttää yksilöityä omaisuuseraa tietyn ajan vastiketta vastaan. Jotta pystytään arvioimaan, antaako sopimus oikeuden käyttää yksilöityä omaisuuseraa, on arvioitava, toteutuvatko seuraavat ehdot:

Sopimus sisältää yksilöidyn omaisuuseraa
Oriolalla on oikeus saada omaisuuseraan käytöstä sen käyttöaikana saatava hyöty kaikilta olennaisilta osin
Oriolalla on oikeus ohjata omaisuuseraan käytötapaa ja käyttötarkoitusta

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin arvoon, joka koostuu:

Vuokrasopimusvelan alkuperäisestä arvosta
Alkamisajankohtaan mennessä maksetuista vuokrista
Oriolan maksamista alkuvaiheen välittömistä menoista
Arvioiduista ennallistamismenoista, jotka Oriola joutuu maksamaan käyttöoikeusomaisuushyödykkeen purkamisesta ja siirtämisestä tai käyttöoikeusomaisuuserän sijaintipaikan saattamisesta alkuperäiseen tilaan.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevien vuokrien nykyarvoon. Vuokrat, jotka sisältyvät vuokrasopimusvelan laskentaan, sisältävät seuraavat erät:

Kiinteät maksut, sisältäen tosiasiallisesti kiinteät maksut.
Muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta. Määritetään alkamisajankohdan indeksin tai hintatason perusteella.
Odotettavissa olevat maksut jäännösarvotakuun perusteella.
Osto-option toteutus hinta, mikäli on kohtuullisen varmaa, että Oriola käyttää option.
Sanktiot sopimuksen päättämisestä, mikäli sopimuksen päättäminen on otettu huomioon vuokra-ajassa.

Vuokrasopimusvelan laskentaan sisältyviin vuokriin eivät sisälly muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat ulkoisiin tekijöihin, kuten esimerkiksi apteekkien myyntimäärin. Muuttuvat vuokrat, joita ei oteta huomioon vuokrasopimusvelan laskennassa, kirjataan kuluksi vuokra-aikana.

Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, tai mikäli sisäinen korko ei ole helposti määriteltävissä, lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko kuvastaa korkoa, jota vuokralleottaja maksaisi lainatessaan vuokrasopimuksen syntymisajankohtana omaisuuserän hankkimiseen tarvittavat varat samaksi ajaksi vastaavanlaisin vakuukin vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Oriolalla lisäluoton korko määritellään yhden, kolmen, viiden ja kymmenen vuoden vuokra-ajoille. Lisäluoton koron komponentit ovat:

Riskitön korko, joka kuvastaa eri valtioita ja valuuttoja: SEK ja EUR vaihtokurssit yhdelle ja kolmelle vuodelle ja Suomen ja Ruotsin valtion joukkovelkakirjalainojen korko viidelle ja kymmenelle vuodelle.
Oriolan sisäinen luottoluokitus emoyhtiölle yhtiökohtaisena marginaalina. Koska konsernin rahoitustoiminnot on keskitetty emoyhtiöön ja konsernin rahoitus hoidetaan keskitetysti emoyhtiön kautta, jolloin emoyhtiö takaa kaikki vuokrat vuokralleantajille, vuokrasopimusten hinnoittelussa emoyhtiön luottokelpoisuus painaa huomattavasti enemmän kuin tytäryhtiöiden.
Lisäluoton korko päivitetään kuukausittain.

Vuokra-aika koostuu:

Ajanjaksosta, jona sopimus ei ole purettavissa.
Jatko-option kattamista ajanjaksosta, mikäli on kohtuullisen varmaa, että Oriola käyttää option.
Päättämisoption kattamista ajanjaksosta, mikäli on kohtuullisen varmaa, että Oriola ei käytä optiota.

Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskevaa helpotusta sovelletaan kiinteistö- ja toimitilavuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseria koskevaa helpotusta sovelletaan ICT-laitteiden ja muiden koneiden ja kaluston

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

vuokrasopimuksiin. Lyhytaikaisten kiinteistö- ja toimiti-lavuokrasopimusten ja arvoltaan vähäisten ICT-laiteiden ja muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimusten osalta käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokrasopimusvelkaa ei kirjata. Näihin sopimuksiin liittyvät vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajalle. Hyödyke katsotaan arvoltaan vähäiseksi, mikäli sen arvo uutena on alle 5 000 euroa tai alle 50 000 Ruotsin kruunua.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan myöhemmillä kausilla poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon, ja sitä oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleenarvioinneilla. Poistot lasketaan tasapoistoina vuokrakauden alusta vuokra-ajan loppuun tai taloudellisen vaikutusajan loppuun, mikäli se on vuokra-ajan loppua aikaisemmin. Arvioitu taloudellinen vaikutusaika määritetään samoin perustein kuin aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Se arvostetaan uudelleen, kun tulevat vuokrat muuttuvat johtuen indeksin tai hintatason muutoksesta, jos tapahtuu muutos Oriolan arviossa jäännösarvotakuiden perusteella odotettavissa olevissa maksuissa tai jos Oriola muuttaa arviotaan siitä, tullaanko osto-, jatko- tai terminointioptiota käyttämään. Kun vuokrasopimusvelka arvostetaan uudelleen, vastaava oikaisu tehdään käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoon, tai se kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli käyttöoikeusomaisuuserän arvo on laskenut nollaan.

Käyttöoikeusomaisuuserä esitetään taseessa aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä ja vuokrasopimusvelat korollisissa veloissa. Vuokrasopimusvelat, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, esitetään pitkäaikaisissa korollisissa veloissa ja vuokrasopimusvelat, jotka erääntyvät tilinpäätöspäivästä seuraavan 12 kuukauden kuluessa, esitetään lyhytaikaisissa korollisissa veloissa.

Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä esitetään tuloslaskelman rivillä Poistot ja arvonalentumiset. Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät korkokulut sisältyvät tuloslaskelman riville Rahoitus-tuotot ja – kulut. Vähäarvoisiin omaisuuseriin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrat esitetään tuloslaskelman rivillä Liiketoiminnan muut kulut.

Rahavirtalaskelmalla vuokrasopimusvelan lyhennykset esitetään rahoituksen nettorahavirrassa. Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät koronmaksut, vähäarvoisiin omaisuuseriin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat, joita ei ole otettu huomioon vuokrasopimusvelan laskennassa, esitetään liiketoiminnan nettorahavirrassa.

Arvioiden käyttö: Määritettäessä vuokra-aikaa johto ottaa huomioon kaikki merkitykselliset tosiseikat ja olosuhteet, jotka synnyttävät taloudellisen kannustimen vuokrasopimuksen jatko-option käyttämiseen tai päättämisoption käyttämättä jättämiseen. Jatko-optiot (tai päättämisoption jälkeiset ajanjaksot) otetaan mukaan vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokra-aikaa jatketaan (tai vuokra-aikaa ei päätetä). Ruotsissa apteekkien vuokrasopimukset jatkuvat yleensä automaattisesti seuraavalle vuokrakaudelle, mikäli Oriola ei päätä sopimusta. Tällaisten sopimusten kohdalla Oriolan johdon tulee arvioida, tullaanko sopimus jatkamaan vai päätetäänkö se. Niiden apteekkien osalta, jotka sijaitsevat hyvällä paikalla, jotka ovat tai joiden odotetaan jatkossa olevan kannattavia ja jotka tukevat konsernin strategiaa, Oriola tulee kohtuullisen varmasti jatkamaan sopimuksia.

7.1. Vuokrasopimukset taseessa

Konserni on kirjannut seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät erät taseeseen:

Käyttöoikeusomaisuushyödykkeet

Milj. euroa	2020	2019
Kiinteistöt ja toimitilat	79,6	80,9
ICT-laitteet	0,3	0,7
Ajoneuvot	1,3	1,1
Muut koneet ja kalusto	0,0	0,0
Yhteensä	81,2	82,7

Vuokrasopimusvelat

Milj. euroa	2020	2019
Lyhytaikaiset	19,8	18,6
Pitkäaikaiset	61,9	65,7
Yhteensä	81,7	84,3

Lisäykset käyttöoikeusomaisuushyödykkeisiin vuonna 2020 olivat yhteensä 14,9 (6,4) miljoonaa euroa.

7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa

Konserni on kirjannut seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät erät tuloslaskelmaan:

Milj. euroa	2020	2019
Poistot käyttöoikeusomaisuushyödykkeistä
Kiinteistöt ja toimitilat	-17,8	-17,6
ICT-laitteet	-0,4	-0,6
Ajoneuvot	-0,7	-0,5
Muut koneet ja kalusto	-0,0	-0,0
Poistot yhteensä	-18,8	-18,7
Korkokulut (sisältyvät rahoituskuluihin)	-1,7	-2,0
Kulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista (sisältyvät muihin liiketoiminnan kuluihin)	-0,1	-0,3
Kulut arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimuksista (sisältyvät muihin liiketoiminnan kuluihin)	-0,4	-0,3
Tuotot vuokrasopimusten muutoksista (sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin)	0,1	0,2

Vuokrasopimuksiin liittyvä maksut rahavirrassa vuonna 2020 olivat yhteensä 21,7 (21,9) miljoonaa euroa.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

8. Rahoitusrakenne

8.1. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot ja -kulut kirjataan ajan kulumisen perusteella käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Vuoden 2020 keskimääräinen rahoituskorko ilman vuokrasopimus-velkoja oli 1,09 % (0,97 %).

Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa	2020	2019
Rahoitustuotot
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista	0,4	0,1
Korkotuotot käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista	0,0	-
Kurssivoitot käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto	0,1	-
Kurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto	-	0,0
Muut rahoitustuotot	0,0	0,0
Yhteensä	0,5	0,1
Rahoituskulut
Korkokulut käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista	-	0,0
Korkokulut koromvaihtosopimuksista	0,2	0,3
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	2,5	1,3
Korkokulut vuokrasopimusveloista	1,7	2,0
Kurssitappiot käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto	-	0,1
Kurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto	0,0	-
Muut rahoituskulut	2,1	1,5
Yhteensä	6,5	5,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-6,0	-5,2

8.2. Rahoitusvarat ja -velat

Luokittelu ja kirjaaminen: Rahoitusvarat ja -velat kirjataan käypään arvoon selvityspäivänä lukuun ottamatta johdannaisia, jotka kirjataan kaupantekopäivänä taseeseen. Konsernin rahoitusvarat ja -velat koostuvat rahavaroista, lainasaamisista ja muista rahoitusvaroista, myyntisaamisista, ostoveloista sekä lainoista ja johdannaisista.

Rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu seuraaviin arvostusryhmiin:

Käypä arvo tulosvaikutteisesti
Käypä arvo laajan tuloksen erien kautta
Jaksotettu hankintameno

Rahoitusvarojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu siihen liiketoimintamalliin, jolla rahoitusvaroja hallinnoidaan sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen luonteeseen. Rahoitusvelkojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu siihen tarkoitukseen, mitä varten rahoitusvelat on alun perin hankittu. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai -rahoitusvelan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt olennaisilta osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat: Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan rahamarkkinasijoitukset, myytävänä olevat myyntisaamiset sekä johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ryhmään kuuluvat varat ovat lyhytaikaisia, joiden maturiteetti on alle vuoden, ja ne arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivän markkinahinnalla. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan

konsernin laajaan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat: Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja pankkitileillä olevista varoista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Lainat ja muut saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Saamiset kuuluvat lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei niiden eräpäivä ole yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Tähän ryhmään kuuluvat myynti- ja muut saamiset lukuun ottamatta myytävänä olevia myyntisaamisia, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti. Myyntisaamisista tehdään arvonalentumiskirjaus, kun on olemassa perusteltu syy olettaa, ettei konserni tule saamaan kaikkia saataviaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen olennainen viivästyminen ovat perusteltuja syitä myyntisaamisten arvonalentumiskirjaukselle. Konserni soveltaa myyntisaamisten arvonalentumisten määrittämiseen yksinkertaistettua odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa mallia. Arvonalentumiset kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan kuluksi. Ei-palautumisoikeudellisesti myytyihin myyntisaamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta ja järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin. Tietoja konsernin liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeista ja markkinariskeista sekä myyntisaamisten luottotappioista sisältyy liitetietoon 8.3. Rahoitusriskien hallinta.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat: Oriola Oyj on investoinut vuosina 2018 ja 2020 yhteensä 14,2 miljoonaa euroa ruotsata.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

laiseen Doktor.se online-lääkäriasemaan. Sijoitus käsitellään rahoitusvaroihin kuuluvana eränä. Oriola arvostaa omistuksensa Doktor.se:ssä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Sijoitus Doktor.se on strateginen investointi, joka tukee Oriolan liiketoimintaa. Osakkeiden hankintahinta on kirjattu konsernitaseen muihin pitkäaikaisiin varoihin. Mahdolliset muutokset osakkeiden käyvässä arvossa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja niitä ei milloinkaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Osakkeiden arvostusmenetelmä perustuu toteutuneisiin osakekauppoihin ja diskontattujen rahavirtojen nykyarvoon. Mahdolliset osingot kirjataan tulosvaikutteisesti osinkotuottoihin. Lisätietoa sijoituksesta Doktor.se:hen on esitetty liitetiedossa 6.3. Muut pitkäaikaiset varat.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat kirjataan konsernitaseeseen hankintahetkellä saatujen nettovarojen arvoon. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin nämä rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Tilinpäätöshetkestä seuraavan 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvelat, sisältäen käytössä olevat pankkitililimitit, käsitellään lyhytaikaisina korollisina velkoina ja tämän jälkeen erääntyvät pitkäaikaisina korollisina velkoina.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Konsernin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat koostuvat johdannaissopimuksista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Lisätietoja johdannaissopimusten käsittelystä löytyy liitetiedosta 8.3. Rahoitusriskien hallinta.

Rahoitusvarat ja -velat luokittain

Milj. euroa	Liitetieto	Käypä arvo	Tasearvo	Hierarkia	Käypä arvo	Tasearvo	Hierarkia
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	8.3.	-	-	Taso 2	0,0	0,0	Taso 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset	8.3.	0,1	0,1	Taso 2	0,0	0,0	Taso 2
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat muut sijoitukset	6.3.	22,2	22,2	Taso 3	9,4	9,4	Taso 3
Myytävänä olevat myyntisaamiset	5.1.	15,1	15,1	Taso 2	15,6	15,6	Taso 2
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Rahavarat		168,2	168,2	Taso 2	70,8	70,8	Taso 2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	5.1.	176,9	176,9	Taso 2	175,5	175,5	Taso 2
Rahoitusvarat yhteensä		382,4	382,4		271,4	271,4
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	8.3.	0,4	0,4	Taso 2	0,2	0,2	Taso 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset	8.3.	0,1	0,1	Taso 2	0,1	0,1	Taso 2
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat		127,8	127,8	Taso 2	123,6	123,6	Taso 2
Lyhytaikaiset korolliset velat		167,4	167,4	Taso 2	66,8	66,8	Taso 2
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	5.3.	660,6	660,6	Taso 2	640,8	640,8	Taso 2
Rahoitusvelat yhteensä		956,3	956,3		831,4	831,4

Taso 1: Identitiset omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna).
Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).

Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista

Milj. euroa	2020	2019
Kirjanpitoarvo 1.1.	9,4	9,4
Osakkeiden hankinta	4,8	-
Käyvän arvon muutos	8,0	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	22,2	9,4

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat (taso 3) koostuvat sijoituksesta ruotsalaiseen Doktor.se-online-lääkäriasemaan. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä osakkeiden arvoon kirjattiin 8,0 miljoonan euron arvonmuutos. Lisätietoja sijoituksesta Doktor.se:hen ja sen arvostuksesta löytyy liitetiedosta 6.3. Muut pitkäaikaiset varat.

Rahavarat

Milj. euroa	2020	2019
Käteisvarat ja pankkitileillä olevat varat	168,2	70,8
Yhteensä	168,2	70,8

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Korolliset velat

Pitkäaikaiset
Milj. euroa	2020	2019
Lainat rahoituslaitoksilta	65,9	57,8
Vuokrasopimusvelat	61,9	65,7
Yhteensä	127,8	123,6

Lyhytaikaiset

Milj. euroa	2020	2019
Lainat rahoituslaitoksilta	52,0	0,0
Yritystodistuslainat	78,6	35,0
Saadut ennakot apteekeilta	17,0	13,2
Vuokrasopimusvelat	19,8	18,6
Yhteensä	167,4	66,8

Pitkäaikaisten korollisten velkojen eräntyminen

Milj. euroa	2020	2019
1-5 vuotta	116,7	111,5
Yli 5 vuotta	11,1	12,0
Yhteensä	127,8	123,6

Korolliset velat valuutoittain

Milj. euroa	2020	2019
EUR	186,3	80,5
SEK	108,9	109,9
Yhteensä	295,3	190,3

Korolliset nettovelat

Milj. euroa	2020	2019
Lainat rahoituslaitoksilta	65,9	57,8
Vuokrasopimusvelat	61,9	65,7
Pitkäaikaiset korolliset velat	127,8	123,6
Lainat rahoituslaitoksilta	52,0	0,0
Yritystodistuslainat	78,6	35,0
Saadut ennakot apteekeilta	17,0	13,2
Vuokrasopimusvelat	19,8	18,6
Lyhytaikaiset korolliset velat	167,4	66,8
Korolliset velat yhteensä	295,3	190,3
Rahavarat	168,2	70,8
Korolliset nettovelat	127,1	119,6

Korollisten nettovelkojen muutos

Milj. euroa2020	Lainat rahoituslaitoksilta	Yritystodistukset	Saadut ennakot apteekeilta	Vuokrasopimusvelat	Rahavarat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	-57,8	-35,0	-13,2	-84,3	70,8	-119,6
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-30,0	-	-	-	-	-30,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	1,1	-	-	-	-	1,1
Lyhytaikaisten lainojen nostot	-40,0	-	-	-	-	-40,0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	10,0	-	-	-	-	10,0
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	-	-	-	19,6	-	19,6
Muiden lyhytaikaisten velkojen muutos	-	-43,6	-274,8	-	-	-318,4
Rahavarojen muutos	-	-	-	-	97,3	97,3
Rahavirrat yhteensä	-58,9	-43,6	-274,8	19,6	97,3	-260,5
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Vuokrasopimusvelkojen muutokset	-	-	-	-13,8	-	-13,8
Selvitetty myyntisaamisia vastaan	-	-	271,0	-	-	271,0
Muuntoerot	-1,1	-	-	-3,1	0,1	-4,2
Muutokset yhteensä	-1,1	-	271,0	-17,0	0,1	253,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	-117,9	-78,6	-17,0	-81,7	168,2	-127,1
2019	Lainat rahoituslaitoksilta	Yritystodistukset	Saadut ennakot apteekeilta	Vuokrasopimusvelat	Rahavarat	Yhteensä
---	---	---	---	---	---	---
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	-59,0	-57,0	-12,4	-1,0	65,8	-63,6
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-27,5	-	-	-	-	-27,5
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	28,2	-	-	-	-	28,2
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	-	-	-	19,3	-	19,3
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-	22,0	-335,7	-	-	-313,7
Rahavarojen muutos	-	-	-	-	5,0	5,0
Rahavirrat yhteensä	0,7	22,0	-335,7	19,3	5,0	-288,8
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity maksutapahtumaa:
---	---	---	---	---	---	---
IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva muutos	-	-	-	-99,7	-	-99,7
Vuokrasopimusvelkojen muutokset	-	-	-	-4,7	-	-4,7
Selvitetty myyntisaamisia vastaan	-	-	334,9	-	-	334,9
Muuntoerot	0,5	-	-	1,8	-0,0	2,3
Muutokset yhteensä	0,5	-	334,9	-102,6	-0,0	232,8

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

8.3. Rahoitusriskien hallinta

Oriola-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Oriola Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Oriola-konsernin keskitetty rahoitustoiminto vastaa rahoituspolitiikan toteuttamisesta, seurannasta ja raportoinnista.

Oriola-konsernin rahoitustoiminnon päätehtäviä ovat rahoituksen riittävyyden ja likviditeetin turvaaminen sekä valuutta- ja korkoriskin tehokas hallinta.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvalta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida valuutta-, korko-, jälleenrahoitus- ja likviditeettiriskin vaikutus konsernin kassaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Rahoitusriskien suojaamisessa käytettävät instrumentit on määritelty rahoituspolitiikassa.

Valuuttariski: Oriola-konsernin merkittävimmät maakohtaiset toimintavaluutat ovat euro (EUR) ja Ruotsin kruunu (SEK). Merkittävä osa ostoista ja myynneistä tehdään tytäryhtiöiden raportointivaluutoissa, mikä oleellisesti vähentää valuuttariskiä. Oriola-konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöiden paikallisessa valuutassa.

Transaktioriski: Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksiköiden kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat muussa valuutassa kuin yksikön raportointivaluutassa. Oriolan liiketoiminnoissa transaktioriski on vähäinen johtuen liiketoimintojen luonteesta. Oriolan sisäiset lainat ja talletukset ovat rahoituspolitiikan mukaisesti toteutettu tytäryhtiöiden paikallisessa valuutassa, pääosin Ruotsin kruunuissa. Lisäksi Oriola Oyj:llä oli tilinpäätöshetkellä 28,9 (27,8) miljoonan euron Ruotsin kruunumääräinen ulkoinen laina. Rahoituspolitiikan mukaan tase-eristä muodostuva tulosvaikutteinen valuuttariski pyritään suojaamaan täysimääräisesti johdannaissopimuksilla. Tilinpäätöshetkellä Ruotsin kruunumääräinen avoin transaktiopositio oli 0,0 (0,3) miljoonaa euroa.

Translaatioriski: Oriolan merkittävin translaatioriski on Ruotsin kruunussa. Oriolalle syntyy translaatioriskiä Ruotsin tytäryhtiöihin.

tehdyistä pääomasijoituksista ja tytäryhtiöiden taseessa olevasta valuuttamääräisestä liikearvosta. Oriola ei ole suojannut omiin pääomiin liittyviä translaatioriskejä tilinpäätöshetkellä. Tilinpäätöshetkellä Ruotsin kruunumääräinen translaatiopositio oli 256,1 (227,5) miljoonaa euroa. Translaatioriskin herkkyys: Ruotsin kruunun kurssin kymmenen prosentin heikentymisen/vahvistumisen vaikutus konsernin omaan pääomaan olisi -/+23,3 (-/+20,7) miljoonaa euroa.

Maksuvalmiusriski: Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja limiittien ylläpitäminen siten, että Oriola suoriutuu kaikista taloudellisista velvoitteistaan. Konsernin maksuvalmiuden hallinta perustuu rullaavaan 12 kuukauden kassavirtaennusteeseen sekä viikoittain laadittavaan rullaavaan neljän viikon kassavirtaennusteeseen. Oriola on hajauttanut jälleenrahoitusriskissä useille eri vastapuolille ja useaan rahoituslähteeseen.

Oriolalla on 100 miljoonan euron pitkäaikainen luottolimiitti, joka erääntyy vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä, sekä lyhytaikaiset ei-sitovat 35,0 (14,8) miljoonan euron pankkitilimitiit. Tilinpäätöshetkellä limitit eivät olleet käytössä. Lisäksi Oriolalla on 200 (200) miljoonan euron suuruinen yritystodistusohjelma. Yritystodistuksia oli tilinpäätöshetkellä emittoutuna 78,6 (35,0) miljoonaa euroa. Vuoden 2020 toisen vuosineljänneksen aikana Oriola varautui COVID-19-pandemian aiheuttamaan rahoitusmarkkinoiden epävakauteen nostamalla kahdenvälisiä lainoja yhteensä 70 miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty sivulla 54 Oriolan rahavarat 31.12.2020 olivat 168,2 (70,8) miljoonaa euroa.

Oriolan rahoitussopimukset sisältävät taloudellisia kovenantteja, joista nettovelan ja käyttökatteen suhde on enintään 3,0 ja nettovelkaantumisaste enintään 100 %. Koskien standardia IFRS 16 Vuokrasopimukset konserni on sopinut rahoituslaitosten kanssa, että sen nykyisiin pitkäaikaisiin rahoitussopimuksiin sovelletaan vuoden 2018 lopussa voimassa ollutta tilinpäätösnormistoa. Tilikauden lopussa kovenanttiehdot täyttyivät.

Oriolan nettokäyttöpääoma oli tilinpäätöshetkellä -181,6 (-185,1) miljoonaa euroa. Oriolan nettokäyttöpääoma oli tilinpäätöshetkellä negatiivinen johtuen päämies- ja asiakassopimuksissa määritetyistä maksuajoista sekä käytössä olevista ei-palautumisoikeudellisten

myyntisaamisten myyntiohjelmista Ruotsin vähittäis- ja tukkukaupassa. Konsernin päämies- ja asiakassopimukset pohjautuvat pitkäaikaisiin ja vakiintuneisiin sopimuksiin eikä niiden ehdoissa odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2021.

Oriolalla on toistaiseksi voimassa olevia puitesopimuksia, joiden mukaan yhtiöllä on oikeus myydä Ruotsin vähittäis- ja tukkukauppaan liittyviä myyntisaamisia rahoituslaitoksille ilman palautumisoikeutta. Myyntisaamisia oli myyty tilinpäätöshetkellä 179,6 (166,5) miljoonaa euroa. Myyntisaatavien myyntisopimusten laajuudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2021.

Korkoriski: Korkoriski muodostuu markkinakorkojen vaihtelusta aiheutuvasta vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutoksista sekä rahoitusinstrumenttien arvon muutoksista (hintariski). Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida markkinakorkojen muutosten vaikutusta tuloslaskelmaan. Korkoriskiä arvioidaan herkkyysanalyysin ja korkoduraation avulla.

Oriolan korkoriski tilinpäätöshetkellä muodostuu 168,2 (70,8) miljoonan euron rahavaroista, 295,3 (190,3) miljoonan euron korollisista veloista ja 179,6 (166,5) miljoonan euron ei-palautumisoikeudellisten saamisten myynnistä Ruotsissa. Korolliset velat vuoden 2020 lopussa sisältävät 81,7 (84,3) miljoonaa euroa vuokrasopimusvelkoja. Korkoriskista oli tilinpäätöshetkellä suojattu 71,7 (49,8) miljoonaa euroa. Keskikorko ilman vuokrasopimusvelkoja sisältäen ei-palautumisoikeudellisen saamisten myynnin ja korkojohdannaiset oli 1,09 % (0,97 %) ja korkoduraatio oli 8 (8) kuukautta. Yksi korkosuojista erääntyy vuoden 2021 kolmannen neljänneksen aikana, muut korkosuojat ovat pitkäaikaisia sopimuksia. Oriola soveltaa suojauslaskentaa osaan ei-palautusoikeudellisesti myytyjen myyntisaamisten rahavirran suojauksista.

Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousu tilinpäätöshetken bruttovelkamäärällä ja oletuksella, että saamisten myyntiohjelmat Ruotsissa jatkuvat normaalisti, vaikuttaisi konsernin tilikauden tulokseen verojen jälkeen -1,2 (-0,8) miljoonaa euroa (sisältäen johdannaiset) ja konsernin omaan pääomaan 1,3 (1,1) miljoonaa euroa (sisältäen johdannaiset).

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Luotto- ja vastapuoliriskit: Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta, että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä tai siitä, että rahoituslaitokset jättävät talletuksiin ja johdannaiskauppoihin liittyvät velvoitteensa suorittamatta. Oriolan rahoituspolitiikassa määritellään luotto-, sijoitus- ja vastapuoliriskien hallinnan periaatteet.

Sijoituskohteille ja johdannaissopimusten vastapuolille on luottokelpoisuuden ja vakavaraisuuden perusteella määritetty luottorajat, joita seurataan ja päivitetään säännöllisesti.

Yhtiön liiketoiminta-alueet vastaavat kaupallisten saatavien luottoriskien hallinnasta. Suomen ja Ruotsin tukkukauppa perustuu vakiintuneisiin asiakassuhteisiin sekä alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin, mikä olennaisesti pienentää myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä. Ruotsin vähittäiskauppaan ei liity olennaisia luottoriskejä liiketoiminnan luonteesta johtuen. Suomen tukkukaupassa liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä pienentää apteekeilta saadut korolliset ennakkomaksut. Korolliset ennakkomaksut esitetään tilinpäätöksessä taseen lyhytaikaisissa rahoitusveloissa. Ruotsin tukku- ja vähittäiskaupassa luottoriskiä pienentää rahoituslaitoksille ei-palautumisoikeudellisesti myydyt myyntisaamiset ja käytössä olevat luottotappiovakuutukset.

Konserni soveltaa myyntisaamisten luottotappioiden kirjaamiseen yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan kaikista myyntisaamisista voidaan kirjata koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Konserni käyttää varausmatriisia luottotappiovarauksen määrittämiseksi. Matriisi perustuu historiatietoihin toteutuneista luottotappioista ottaen kuitenkin huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet ja odotukset. Tämän perusteella myyntisaamisten luottotappiovaraus tilinpäätöspäivänä 31.12.2020 määritettiin seuraavasti:

Odotettavissa olevat luottotappiot

Odotettavissa olevien luottotappioiden varausmatriisi 31.12.2020	Erääntymättömät	Erääntynyt 1-30 päivää	Erääntynyt 31-180 päivää	Erääntynyt yli 180 päivää	Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot, %	0,01	0,13	0,45	3,03
Kirjanpitoarvo 31.12.2020, milj. euroa	181,6	6,8	0,3	-0,1	188,6
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2020, milj. euroa	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Odotettavissa olevien luottotappioiden varausmatriisi 31.12.2019	Erääntymättömät	Erääntynyt 1-30 päivää	Erääntynyt 31-180 päivää	Erääntynyt yli 180 päivää	Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot, %	0,01	0,11	0,64	10,93
Kirjanpitoarvo 31.12.2019, milj. euroa	162,8	19,1	5,1	0,5	187,5
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2019, milj. euroa	0,0	0,0	0,0	0,1	0,1

Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjatut myyntisaamisten arvonalennukset olivat -0,1 (0,4) miljoonaa euroa. Myyntisaamisten tarkempi ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 5.1. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Pääoman hallinta: Oriolan tavoitteena on tehokas pääomarakenne, joka mahdollistaa jatkuvien velvoitteiden hoitamisen ja kustannustehokkaan toiminnan kaikissa olosuhteissa. Pääomarakennetta seurataan sijoitetun pääoman tuoton ja nettovelkaantumisasteen avulla.

Oriolan pitkän aikavälin tavoitteet perustuvat kasvuun, kannattavuuteen ja taseeseen liittyviin tunnuslukuihin. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on markkinakasvun mukainen liiketoiminnan kasvu, vuotuisen osakekohtaisen tuloksen kasvu yli 5 % (ilman oikaisueriä), sijoitetun pääoman tuotto yli 20 % ja oikaistu nettovelkaantumisaste alle 70 %. Oikaistua nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollisiin nettovelkoihin lisätään myydyt myyntisaamiset. Lisäksi Oriolan tavoitteena on jakaa kasvava vuosittainen osinko, joka on vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta. Tavoitteet on laskettu ilman IFRS 16:n soveltamisen vaikutusta.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet löytyvät osiosta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

31.12.2020
| Milj. euroa | 2021 | 2022 | 2023 | 2024> | Yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Korolliset | | | | | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | | | | | |
| ja yritystodistuslainat | 130,6 | 2,0 | 32,0 | 31,9 | 196,5 |
| Vuokrasopimuselat | 19,8 | 17,1 | 14,6 | 30,2 | 81,7 |
| Saadut ennakkomaksut | 17,0 | - | - | - | 17,0 |
| Korottomat | | | | | |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 660,6 | - | - | - | 660,6 |
| Velat koronvaihtosopimuksista | 0,1 | 0,2 | - | 0,2 | 0,4 |
| Saamiset valuuttajohdannaisista | -12,8 | - | - | - | -12,8 |
| Velat valuuttajohdannaisista | 12,8 | - | - | - | 12,8 |
| Yhteensä | 828,0 | 19,3 | 46,6 | 62,3 | 956,3 |

31.12.2019
| Milj. euroa | 2020 | 2021 | 2022 | 2023> | Yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Korolliset | | | | | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | | | | | |
| ja yritystodistuslainat | 35,0 | - | - | 57,8 | 92,8 |
| Vuokrasopimuselat | 18,6 | 17,8 | 15,2 | 32,8 | 84,3 |
| Saadut ennakkomaksut | 13,2 | - | - | - | 13,2 |
| Korottomat | | | | | |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 640,8 | - | - | - | 640,8 |
| Saamiset koronvaihtosopimuksista | - | - | - | -0,0 | -0,0 |
| Velat koronvaihtosopimuksista | 0,0 | 0,1 | 0,2 | - | 0,3 |
| Saamiset valuuttajohdannaisista | -71,9 | - | - | - | -71,9 |
| Velat valuuttajohdannaisista | 72,1 | - | - | - | 72,1 |
| Yhteensä | 707,7 | 17,9 | 15,4 | 90,5 | 831,5 |

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Kirjaaminen ja arvostaminen: Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan kunkin raportointikauden lopussa käypään arvoon. Käyvän arvon muutosten kirjanpitokäsittely riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi. Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei niitä ole määritetty suojausinstrumentiksi. Ne esitetään lyhytaikaisena omaisuuseränä tai velkana, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä.

Oriolalla on seuraavia johdannaisia:

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset: Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset
Rahavirran suojaukset: Koronvaihtosopimukset

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutos kirjataan joko muihin tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin riippuen siitä, mitä erää operatiivisesti on suojattu.

Suojauslaskenta: Oriola soveltaa suojauslaskentaa osaan koronvaihtosopimuksista, joita käytetään ei palautumisoikeudellisesti myytyjen myyntisaamisten rahavirran suojaamiseen. Koronvaihtosopimuksilla vaihtuva korko on muutettu kiinteäksi. Suojauslaskentaa aloitettaessa on dokumentoitu suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet. Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se kertyy oman pääoman rahastoihin. Mahdolliseen tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti muihin tuottoihin tai kuluihin.

Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöshetken markkinanotearauksia.

Johdannaissopimukset
| Milj. euroa 2020 | Positiivinen käypä arvo | Negatiivinen käypä arvo | Sopimusten nimellisarvo |
| --- | --- | --- | --- |
| Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset | | | |
| Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennassa | - | 0,4 | 51,8 |
| Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa | - | 0,1 | 20,0 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset | | | |
| Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset | 0,1 | 0,1 | 12,8 |

2019
| Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset | | | |
| --- | --- | --- | --- |
| Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennassa | 0,0 | 0,2 | 30,6 |
| Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa | - | 0,1 | 19,1 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset | | | |
| Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset | 0,1 | 0,2 | 71,9 |

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Tilinpäätöshetkellä avoinna olevat johdannaiset erääntyvät seuraavan 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta osaa rahavirtaa suojaavia koronvaihtosopimuksia. Myyntisaamisten myynnistä aiheutuvan rahavirran korkoriski on suojattu koronvaihtosopimuksilla. Korkojohdannaisten käypä arvo perustuu sopimuksesta aiheutuviin kassavirtoihin. Osa näistä koronvaihtosopimuksista on määritetty rahavirran suojauksiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan tehokkaalta osin muihin laajan tuloksen eriin ja mahdollinen tehoton osuus tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttomääräisinä, sillä konsernin johdannaissopimuksiin liittyvät eri netottamissopimukset liittyvät credit event -tapahtumiin, eivätkä mahdollista netottamista. Konserni ei ole antanut tai saanut vakuuksia johdannaisvastapuolilta.

Oriolalla on johdannaispositiota usean pankin kanssa ja transaktiot tehdään yleisjohdannaissopimusten mukaisesti, jotka mahdollistavat kaikkien sopimukseen kuuluvien erien netottamisen. Tilinpäätöshetkellä yleisjohdannaissopimusten mahdollistaman netottamisen jälkeisen vastapuoliriskin määrä Oriolalle oli 0,1 (0,1) ja vastapuolille 0,5 (0,4) miljoonaa euroa.

Valuuttajohdannaisten nimellisarvo on sopimusten valuuttamääräisen nimellisarvon euro-vasta-arvo tilinpäätöshetkellä.

8.4. Oma pääoma, osakkeet ja valtuutukset

Osakepääoma: Oriola Oyj:n osakepääoma 31.12.2020 oli 147 899 766,14 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2020.

Käyvän arvon rahasto: Käyvän arvon rahasto sisältää käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksen sekä rahavirran suojauksessa solmittujen ja suojauslaskennan ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan. Tilinpäätöshetkellä rahastoon kirjattu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos oli yhteensä 8,0 miljoonaa euroa. Rahastoon kirjattu johdannaissopimusten käyvän arvon muutos verovaikutus huomioon otettuna oli yhteensä -0,2 miljoonaa euroa.

Käyttörahasto: Käyttörahasto sisältyy yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Käyttörahasto on muodostunut vuonna 2006 Oriola Oyj:n kaupparekisteriin merkinnän yhteydessä. Vuoden 2020 aikana käyttörahasto ei muuttunut, ja rahastoon kirjatut varat olivat 19,4 miljoonaa euroa 31.12.2020.

Muut rahastot:

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto: Oriola Oyj toteutti suunnatun maksullisen osakeannin kesäkuussa 2009, jossa laskettiin liikkeelle 9 350 000 kappaletta uutta B-sarjan osaketta. Osakeannin nettotuotto oli 20,7 miljoonaa euroa. Osakeannista saadut varat kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. 19.4.2011 yhtiö jakoi 6.4.2011 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti varoja osakkeenomistajille sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta pääoman palautuksena 0,13 euroa osaketta kohden, yhteensä 19,7 miljoonaa euroa.

Oriola Oyj järjesti vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä merkintäoikeusannin, jonka merkintäaika päättyi 3.3.2015. Annissa merkittiin 9 429 742 uutta A-osaketta ja 20 798 643 uutta B-osaketta, joilla kerättiin 75,6 miljoonan euron bruttovarat. Yhtiö kirjasi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon osakeannista kerätyt bruttovarat sekä antiin liittyvät kulut veroilla vähennettynä, yhteensä 73,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 aikana sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ei muuttunut, ja rahastoon kirjatut varat olivat 74,8 miljoonaa euroa 31.12.2020.

Muuntoerot: Muuntoerot sisältävät konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelman keskikursilla muuntamisesta ja taseen tilinpäätöspäivän kurssilla syntyvät kurssierot. Lisäksi muuntoeroihin sisältyy kurssiero ulkomaisille tytäryhtiöille annetuista sisäisistä lainoista, joiden suorittamista ei ole suunniteltu eikä suorittaminen ole todennäköisesti ennakoitavissa tulevaisuudessa.

Osakkeet: Yhtiössä on A-osakkeita enintään 500 000 000 kappaletta ja B-osakkeita enintään 1 000 000 000 kappaletta. Vuoden 2020 lopussa osakkeita oli yhteensä 181 486 213 kappaletta, joista A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 53 748 313 ja B-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 127 737 900. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Jokainen A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään 20 äänellä ja jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä. Osakkeenomistaja ei saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/20 yhtiökokouksessa edustettujen eri osakelajeihin kuuluvien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Molemmat osakesarjat antavat osakkeenomistajalle samat oikeudet yhtiön omaisuuteen ja osingonjakoon. Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-osakkeiden muuntamista B-osakkeiksi.

Oriola Oyj:n A- ja B-sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq OMX Helsingin päälistalla. Yhtiön toimiala pörssissä 31.12.2020 oli Terveydenhuollon jakelupalvelut ja toimialaluokka Terveydenhuolto.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

A-osakkeiden kaupankäyntitunnus on OKDAV ja B-osakkeiden kaupankäyntitunnus on OKDBV.

Oriola Oyj:n 17.3.2020 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että oikeus arvo-osuusjärjestelmään kuuluvaan osakkeeseen ja siihen perustuvat oikeudet menetetään yhteistyöllä olevien osakkeiden osalta. Menettämisseuraamus koski niitä vielä yhteistyöllä olleita Oriola Oyj:n osakkeita, joiden osalta osakeoikeuksien kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään ei oltu vaadittu ennen asiaa koskevaa yhtiökokouksen päätöstä. Yhteistyöllä siirtyi 24.8.2020 63 650 A-osaketta ja 59 900 B-osaketta yhtiön omiksi osakkeiksi.

Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet: Kun Oriola Oyj ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.

Yhtiön hallussa on yhteensä 173 206 kappaletta yhtiön omia osakkeita, joista 63 650 kappaletta on A-osakkeita ja 109 556 kappaletta on B-osakkeita. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus yhtiön kaikista osakkeista on 0,10 % ja äänimäärästä 0,11 %.

Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys: Vuonna 2020 Oriola Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 28,6 % koko osakemäärästä. Osakkeiden vaihto A-sarjan keskimääräisestä osakemäärästä oli 6,1 % ja B-sarjan keskimääräisestä osakemäärästä, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 38,2 %.

Oriola Oyj:n A-sarjan osakkeiden keskikurssi oli 2,01 euroa ja B-sarjan osakkeiden keskikurssi oli 1,93 euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2020 oli 349,9 (367,2) miljoonaa euroa, josta A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 107,0 miljoonaa euroa ja B-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 243,0 miljoonaa euroa.

Osakkeenomistajat: Oriola Oyj:llä oli 31.12.2020 yhteensä 36 447 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjä osakkeita oli 31.12.2020 yhteensä 27 758 850 kappaletta, mikä vastasi 15,3 % kaikista osakkeista ja 6,5 % kaikista äänistä.

Osakkeiden muunnot: Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-sarjan osakkeiden muuntamista B-sarjan osakkeiksi. Vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 306 960 Oriola Oyj:n A-sarjan osaketta muunnettiin B-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 3.2.2020. Vuoden 2020 toisen vuosineljänneksen aikana 1 379 000 Oriola Oyj:n A-sarjan osaketta muunnettiin B-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 11.6.2020.

Johdon osakeomistus: Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet sekä näiden määräysvalta yhteisöt omistivat 31.12.2020 Oriola Oyj:n osakkeita yhteensä 472 411 osaketta, eli 0,26 % koko osakekannasta ja 0,04 % äänivallasta.

Johdon osakeomistus	2020 B-osakkeet	2019 B-osakkeet
Hallitus
Panu Routila, puheenjohtaja (alkaen 17.3.2020)	11 265	-
Eva Nilsson Bågenholm, varapuheenjohtaja	26 299	19 540
Juko-Juho Hakala	26 633	21 001
Anja Korhonen	32 923	26 164
Mariette Kristenson	19 595	13 963
Harri Pärssinen	11 447	5 815
Lena Ridström	19 595	13 963
Anssi Vanjoki, puheenjohtaja (17.3.2020 asti)	-	47 145
Toimitusjohtaja
Robert Andersson	88 638	55 121
Konsernin johtoryhmä
Katarina Gabrielson	41 158	32 814
Anne Kariniemi	15 518	10 134
Helena Kukkonen	19 508	9 868
Tuula Lehto	10 280	4 697
Charlotte Nyström	15 292	7 353
Fredrik Pamp (alkaen 17.2.2020)	15 465	-
Petter Sandström	19 053	14 384
Teija Silver	75 098	67 291
Anders Torell	24 644	13 459
Thomas Gawell (17.2.2020 asti)	-	55 301

Valtuutukset: Oriola Oyj:n 17.3.2020 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 5 500 000 yhtiön A-osaketta ja 12 500 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2020 päätökset ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Osakepääoma

Osakepääoma		A-osakkeet	B-osakkeet	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2020	kpl	55 434 273	126 051 940	181 486 213
A-osakkeita muunnettu B-osakkeiksi	kpl	-1 685 960	1 685 960	0
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2020	kpl	53 748 313	127 737 900	181 486 213
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2020	kpl	63 650	109 556	173 206
Äänimäärä 31.12.2020	kpl	1 074 966 260	127 737 900	1 202 704 160
Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2020	Milj. euroa	43,8	104,1	147,9
Osuus osakkeiden lukumäärästä	%	29,6	70,4	100,0
Osuus osakkeiden äänimäärästä	%	89,4	10,6	100,0
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2019	kpl	55 434 273	126 051 940	181 486 213
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2019	kpl	55 434 273	126 051 940	181 486 213
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2019	kpl	-	84 903	84 903
Äänimäärä 31.12.2019	kpl	1 108 685 460	126 051 940	1 234 737 400
Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2019	Milj. euroa	45,2	102,7	147,9
Osuus osakkeiden lukumäärästä	%	30,5	69,5	100,0
Osuus osakkeiden äänimäärästä	%	89,8	10,2	100,0
Milj.euroa			2020	2019
Emoyhtiön osakepääoma 31.12.			147,9	147,9
Tytäryhtiöosakkeiden arvonkorotuksen eliminointi konsernissa			-111,7	-111,7
Konsernin osakepääoma 31.12.			36,2	36,2

8.5. Osakekohtainen tulos, osinko ja muu voitonjako

Osakekohtainen tulos: Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistussa osakekohtaisessa tuloksessa otetaan huomioon mahdollinen osakepohjaisten kannustinjärjestelmien vaikutus.

Osingonjako ja muu voitonjako: Osingonjako ja muu voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot sekä pääomapalautukset. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ja muuta voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. Osingonjako ja muu voitonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi konsernita-seeseen sillä kaudella, jonka aikana voitonjako hyväksytään yhtiökokouksessa.

Osinkopolitiikka ja varojenjakoehdotus: Oriola Oyj:n tavoitteena on jakaa vuosittain osinkona vähintään 50 % konsernin osakekohtaisesta tuloksesta. Yhtiön strategia ja taloudellinen asema otetaan huomioon vuosittaista osinkoa määritettäessä. Vuodelta 2019 maksettiin osinkoa 16,3 miljoonaa euroa (0,09 euroa/osake) ja vuodelta 2018 16,3 miljoonaa euroa (0,09 euroa/osake). Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2020 jaetaan osinkoa 5,4 miljoonaa euroa, eli 0,03 euroa/osake. Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 5,4 miljoonan euron eli 0,03 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta.

Osakekohtainen tulos
Tilikauden tulos

Milj. euroa	2020	2019
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	11,3	8,0

Osakkeita keskimäärin ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita

kpl

Laimentamaton	181 388 782	181 394 589
Laimennusvaikutuksella oikaistu	181 463 779	181 486 213

Tulos/osake

EUR

Laimentamaton	0,06	0,04
Laimennusvaikutuksella oikaistu	0,06	0,04

Osakekohtainen tulos² ja osinko

¹ Hallituksen ehdotus. Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,03 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta.

² Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

9. Tuloverot

9.1. Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut tuloverot

Konsernin laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvista veronoikaisuista sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksesta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.

Tuloverot

Milj. euroa	2020	2019
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	3,6	1,8
Aikaisempien tilikausien tuloverot	-0,0	-0,0
Laskennalliset verot	-0,5	0,4
Yhteensä	3,1	2,1

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

Milj. euroa

2020	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaus	-0,2	-0,0	-0,2
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat	8,0	-	8,0
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-0,4	-0,0	-0,4
Muuntoerot	9,8	-	9,8
Yhteensä	17,2	-0,1	17,3

2019

Rahavirran suojaus	0,2	0,0	0,1
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-2,8	-0,6	-2,2
Muuntoerot	-4,4	-	-4,4
Yhteensä	-7,0	-0,6	-6,4

Verokannan täsmäytys

Milj.euroa	2020	2019
Tulos ennen veroja	14,3	10,1
Konsernin verot laskettuna kotimaan verokannalla	2,9	2,0
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus	0,1	0,0
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot	0,2	-0,0
Oikaisut edellisten tilikausien veroihin	-0,0	-0,0
Verokannan muutoksen vaikutus	-0,1	0,1
Muut erät	0,0	0,0
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot	3,1	2,1
Efektiivinen verokanta	21,3%	20,8%

Positiivisena esitetty vero on kulua ja negatiivisena esitetty vero on tuottoa.

Verojen laskennassa käytettävä Suomen verokanta oli tilikausien 2020 ja 2019 tilinpäätöksissä 20,0 %. Ruotsin yhteisöverokanta laskee vuonna 2021 21,4 %:sta 20,6 %:iin. Konserni on arvostanut tämän mukaisesti uudelleen laskennalliset verosaamisensa ja verovelkansa.

9.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista siltä osin kuin on todennäköistä, että ne pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa kertyvää verotettavaa tuloa vastaan. Konsernin verotuksellisista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset liittyvät Ruotsiin, jossa tappiot eivät vanhene. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista ja verotuksessa käyttämättömistä tappioista. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen ja lakien perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden odotetaan olevan voimassa, kun laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. Laskennalliset verosaamiset ja -velat esitetään nettomääräisinä, jos niiden vähentämiseen toisistaan on laillinen oikeus ja niiden vastapuolena on sama veroviranomainen.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

2020	1.1.	Omaan pääomaan kirjattu avaavan taseen oikaisu	Kirjattu tulosvaikutteisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kurssierot	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot	0,2	-	-0,0	-	0,0	0,2
Vaihto-omaisuus	0,2	-	0,0	-	0,0	0,3
Eläkevelka	2,2	-	0,0	0,0	0,1	2,4
Yrityshankinnat	0,0	-	-0,0	-	0,0	0,0
Työsuhde-etuudet	0,2	-	0,0	-	-	0,2
Vuokrasopimukset	1,5	-	-0,3	-	0,1	1,3
Muut väliaikaiset erot	0,2	-	-0,1	-	0,0	0,0
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	4,5	-	-0,3	0,0	0,2	4,4
Laskennalliset verovelat
Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset	9,2	-	-0,3	-	0,3	9,2
Yrityshankinnat	5,0	-	-0,7	-	0,2	4,5
Muut väliaikaiset erot	0,1	-	0,1	-	-	0,2
Laskennalliset verovelat yhteensä	14,3	-	-0,9	-	0,5	13,9
2019	1.1.	Omaan pääomaan kirjattu avaavan taseen oikaisu	Kirjattu tulosvaikutteisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kurssierot	31.12.
---	---	---	---	---	---	---
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot	0,3	-	-0,1	-	-0,0	0,2
Vaihto-omaisuus	1,2	-	-1,0	-	-0,0	0,2
Eläkevelka	1,6	-	0,1	0,6	-0,0	2,2
Yrityshankinnat	0,0	-	-0,0	-	-0,0	0,0
Työsuhde-etuudet	0,2	-	0,0	-	-	0,2
Vuokrasopimukset	-	1,7	-0,2	-	-0,0	1,5
Muut väliaikaiset erot	0,4	-	-0,3	-	-0,0	0,2
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	3,7	1,7	-1,4	0,6	-0,1	4,5
Laskennalliset verovelat
---	---	---	---	---	---	---
Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset	9,6	-	-0,2	-	-0,1	9,2
Yrityshankinnat	6,0	-	-0,9	-	-0,1	5,0
Muut väliaikaiset erot	0,1	-	0,0	-	-	0,1
Laskennalliset verovelat yhteensä	15,6	-	-1,1	-	-0,2	14,3

¹ IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva oikaisu

Arvioiden käyttö: Johdon arviointia edellytetään määritettäessä laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen määrää. Konserni arvioi konsernitilinpäätöksen laatimisen yhteydessä laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryhtiöillä on kerryttävästä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää. Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa toteutuneista, mikä voi johtaa verosaamisten kulukirjauksiin tuloslaskelmassa.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

10. Konsernirakenne

Konsolidointiperiaatteet: Konsernitilinpäätös sisältää Oriola Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, voiton jako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan. Konsernin tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille kuuluviin osuuksiin. Hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu muihin korollisiin velkoihin. Ehdollisen kauppahinnan muutokset ja hankintaan liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Emoyrityksen omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan muutokseen käsitellään oman pääoman liiketoimina. Määräysvallan menettämisen yhteydessä jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon ja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Yhteisryritykset ovat yhteisjärjestelyjä, jossa konsernilla on yhteinen määräysvalta muiden osapuolten kanssa, ja osapuolilla on järjestelyyn liittyviä nettovaroja koskevia oikeuksia. Sijoitukset yhteisryrityksiin yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitukset yhteisryrityksiin merkitään taseeseen hankintahetkellä hankintamenoonsa, jonka jälkeen konsernin

osuus hankinnan jälkeen syntyneistä voitoista ja tappioista lisätään konsernin taseen yhteisyrityssijoituksiin. Pääomaosuusmenetelmän mukaisesti konsernin omistusosuutta vastaava osuus yhteisyritysten tuloksesta esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

Ulkomaan rahan määräiset erät: Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siihen valuuttaan, joka parhaiten kuvaa kunkin tytäryhtiön taloudellisia toimintaolosuhteita ("toimintavaluutta").

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu arvostuspäivän kurssein. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien konserniyhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi raportointikauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuttamisesta keskikurssin mukaan ja tase-ERien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. Emoyhtiön taseeseen merkityt saamiset ulkomaisilta tytäryhtiöiltä katsotaan osaksi net

tosijoitusta, mikäli niiden suorittamista ei ole suunniteltu eikä suorittaminen ole todennäköisesti ennakoitavissa tulevaisuudessa. Saamisista aiheutuvat kurssierot kirjataan konsernitilinpäätöksessä oman pääoman muuntoeroihin.

10.1. Tytäryhtiöt

Tytäryhtiöt	Kotimaa	Konserni		Emoyhtiö
		Omistus-osuus %	Aanivalta-osuus %	Omistus-osuus %	Aanivalta-osuus %
Emoyhtiö Oriola Oyj	Suomi
Oriola Finland Oy	Suomi	100	100	100	100
Oriola Sweden AB	Ruotsi	100	100	100	100
Kronans Droghandel Apotek AB	Ruotsi	100	100	100	100
Svensk dos AB	Ruotsi	100	100	100	100
Pharmaservice Oy	Suomi	100	100	100	100
Oriola Sweden AB	Ruotsi	100	100	100	100
ICTHS Health Support AB	Ruotsi	100	100

Muutokset konsernirakenteessa: Vuonna 2020 konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia.

10.2. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin Oriola-konsernissa katsotaan kuuluvan Oriola Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet (johtoon kuuluvat avainhenkilöt), edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta, konsernin tytäryhtiöt ja yhteisyritykset. Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkitsemista koskevat tiedot on esitetty liitetiedossa 4.4. Työsuhde-etuudet.

Konsernilla on tavanomaisia liiketoimia konserniyhtiöiden välillä.
Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia muun lähipiirin kanssa.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

11. Taseen ulkopuoliset erät

11.1. Vakuudet ja vastuusitoumukset

Milj. euroa	2020	2019
Annetut vakuudet
Annetut takaukset tytäryhtiöiden puolesta	7,3	7,0
Annetut yrityskiinnitykset	2,1	2,0
Muut takaukset ja vastuut	9,9	1,1
Yhteensä	19,3	10,1

Merkittävimmät tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset liittyvät Ruotsin tukkukauppayhtiön ostovelkojen vakuudeksi annettuun pankkitakaukseen. Oriola Oyj on antanut lisäksi 0,3 (0,4) miljoonaa euroa emoyhtiötakauksia muiden tytäryhtiöiden ostovelkojen vakuudeksi.

11.2. Vuokravastuut

Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

Milj. euroa	2020	2019
Alle vuoden kuluttua	0,6	0,5
Yhden ja viiden vuoden välisenä aikana	0,5	0,4
Yhteensä	1,1	0,8

Ei-purettavissa olevat vuokravastuut koostuvat arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten sekä lyhytaikaisten vuokrasopimusten vähimmäisvuokravastuista, joihin konserni on päättänyt soveltaa IFRS 16 -standardin sallimia poikkeuksia. Lisätietoja vuokrasopimuksista löytyy tilinpäätöksen osiosta 7. Vuokrasopimukset. Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin liittyvät vuokrakulut on esitetty liitetiedossa 7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa.

11.3. Riita-asiat

11.4. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilikauden jälkeen, 27.1.2021 Oriolan osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti vuoden 2021 varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoksi seuraavaa:

Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettaisiin kuusi
Hallituksen jäseniksi valittaisiin edelleen nykyiset hallituksen jäsenet: Juko-Juho Hakala, Anja Korhonen, Eva Nilsson Bågenholm, Harri Pärssinen, Lena Ridström ja Panu Routila
Hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin edelleen Panu Routila

Nykyinen hallituksen jäsen Mariette Kristenson on ilmoittanut nimitystoimikunnalle, ettei hän ole käytettävissä uutta hallitusta valittaessa.

Tilikauden jälkeen, 1.2.2021 Oriola tiedotti, että Robert Andersson jättää Oriola Oyj:n toimitusjohtajan tehtävän 1.2.2021 ja jatkaa hallituksen neuvonantajana 31.7.2021 asti. Uuden toimitusjohtajan haku on aloitettu. Siihen asti, kunnes uusi pysyvä toimitusjohtaja nimitetään, on Oriolan hallituksen jäsen Juko Hakala väliaikaisesti nimitetty yrityksen toimitusjohtajaksi.

12. Muut liitetiedot

12.1. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen sekä IFRIC-tulkinnat

IASB on julkistanut tiettyjä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joita ei ole sovellettava vielä 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Näillä standardeilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta nykyiseen tai tuleviin raportointikausiin eikä odotettavissa oleviin liiketapahtumiin.

Konserni ottaa uudet standardit ja tulkinnat käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

Tuhat euroa	Liitetieto	2020	2019
Liiketoiminnan muut tuotot	2	17 244,5	16 241,3
Henkilöstökulut	3	-7 964,4	-7 257,3
Poistot ja arvonalentumiset	4	-2 885,1	-2 552,9
Liiketoiminnan muut kulut	5	-14 973,3	-12 499,4
Liiketulos		-8 578,3	-6 068,3
Rahoitustuotot ja -kulut	6	2 075,8	1 236,1
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-6 502,5	-4 832,2
Tilinpäätössiirrot	7	14 320,3	14 480,3
Tuloverot	8	-901,8	-1 418,3
Tilikauden tulos		6 915,9	8 229,8

Emoyhtiön tase (FAS)

Tuhat euroa	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		539,5	648,7
Muut aineettomat hyödykkeet		19 640,8	19 827,4
Ennakkomaksut		9 182,4	6 894,8
		29 362,8	27 371,0
Aineelliset hyödykkeet	10
Maa- ja vesialueet		77,4	77,4
Koneet ja kalusto		67,9	125,2
Muut aineelliset hyödykkeet		7,5	7,5
		152,8	210,1
Sijoitukset	11
Osuudet saman konsernin yrityksissä		651 786,6	653 830,3
Muut osakkeet ja osuudet		14 186,3	9 418,5
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		28 900,9	95 244,5
		694 873,7	758 493,3
Pysyvät vastaavat yhteensä		724 389,3	786 074,3
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset	12
Lyhytaikaiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		14 746,2	15 873,3
Muut saamiset		410,0	501,0
Siirtosaamiset		1 176,8	847,1
		16 333,0	17 221,4
Rahat ja pankkisaamiset		165 758,4	68 213,9
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		182 091,4	85 435,3
Vastaavaa yhteensä		906 480,7	871 509,6
Tuhat euroa	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
---	---	---	---
VASTATTAVAA
Oma pääoma	13
Osakepääoma		147 899,8	147 899,8
Muut rahastot		19 418,7	19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		76 957,5	76 957,5
Edellisten tilikausien tulos		222 348,5	230 545,6
Tilikauden tulos		6 915,9	8 229,8
		473 540,5	483 051,4
Tilinpäätössiirtojen kertymä	14	1 595,6	1 288,2
Pakolliset varaukset	15	-	5,0
Vieras pääoma	16
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta		65 900,9	57 759,7
Velat saman konsernin yrityksille		-	63 252,6
Siirtovelat		395,6	213,8
		66 296,5	121 226,1
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta		52 000,0	-
Ostovelat		1 274,7	1 858,1
Velat saman konsernin yrityksille		228 726,5	224 542,5
Muut velat		80 765,1	37 016,5
Siirtovelat		2 281,7	2 521,7
		365 048,1	265 938,9
Vieras pääoma yhteensä		431 344,6	387 165,0
Vastattavaa yhteensä		906 480,7	871 509,6

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS)

Tuhat euroa	2020	2019
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-6 502,5	-4 832,2
Oikaisuerät
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset	2 885,1	2 552,9
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	2 694,1	2 224,7
Muut oikaisut	-40,7	-3 090,3
Rahoitustuotot- ja kulut	-4 769,9	-3 460,7
	-5 733,9	-6 605,7

Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos	-1 433,1	-1 750,2
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	-1 662,8	1 079,6
	-8 829,8	-7 276,4

Maksut ja tulot muista rahoituseristä	1 795,0	3 577,7
Saadut korot	2 995,7	2 782,9
Maksetut korot	-2 881,1	-2 179,9
Maksetut välittömät verot	-2 205,6	-1 170,3
Liiketoiminnan rahavirta	-9 125,8	-4 266,0

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-4 555,1	-1 589,1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	48,1	-
Investoinnit sijoituksiin	-14 518,2	-725,0
Lainasaamisten muutos	66 343,6	1 783,3
Saadut osingot investoinneista	15 000,0	-
Investointien rahavirta	62 318,4	-530,8

Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta	-100,8	-100,8
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-64 429,3	-27 535,1
Pitkäaikaisten lainojen nostot	30 000,0	27 535,1
Lyhytaikaisten lainojen nostot	40 000,0	-
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-10 000,0	-
Muun lyhytaikaisen rahoituksen muutos	50 698,0	23 011,4
Saadut konserniarvostukset	14 500,0	2 850,0
Maksetut osingot	-16 316,0	-16 238,2
Rahoituksen rahavirta	44 351,8	9 522,4
Tuhat euroa	2020	2019
---	---	---
Rahavarojen muutos	97 544,5	4 725,6
Rahavarat tilikauden alussa	68 213,9	63 488,3
Rahavarojen muutos	97 544,5	4 725,6
Rahavarat tilikauden lopussa	165 758,4	68 213,9

Emoyhtiön liitetiedot (FAS)

1. Laatimisperiaatteet

Oriola Oyj:n Oriola-konsernin emoyhtiö ja sen kotipaikka on Espoo. Oriola Oyj tuottaa konserniyhtiöille hallintopalveluja, jotka on keskitetty luonteensa puolesta emoyhtiön tuotettaviksi. Jäljennös Oriola-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavana Oriola Oyj:n pääkonttorista, Orionintie 5, 02200 Espoo ([email protected]).

Oriola Oyj:n tilinpäätös on laadittu euroina ja noudattaen suomalaista liikekirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntöä. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.

Oriola Oyj noudattaa erillistilinpäätöksessään konsernin IFRS-normistoon perustuvia laskentaperiaatteita soveltuvin osin. Alla esitetään ne laatimisperiaatteet, joissa Oriola Oyj poikkeaa konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteista. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Rahoitusvarat ja -velat: Rahoitusinstrumenteista muut lainat ja saamiset sekä muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Rahavirtaa suojaavat suojauslaskennan alaiset korkojohdannaiso-pimukset kirjataan käypään arvoon oman pääoman käyvän arvon rahastoon siltä osin kuin niitä ei ole vielä tuloutettu ja ne ovat tehokkaita. Valuuttamääräisten tase-erien, kuten pankkitilien, lainojen ja saamisten suojaamiseksi tehdyt valuuttajohdannaiset sekä rahavirtaa suojaavat johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä, arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja ja niiden voitot ja tappiot kirjataan rahoituserien kurssieroihin.

Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt: Oriola Oyj:n osakeperusteisten palkitsemisjärjestelyjen kirjanpitokäsittely on selostettu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Oriola Oyj:n osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt koostuvat osakkeina maksettavasta osuudesta ja rahana maksettavasta osuudesta. Myönnettyjen etuuksien osakkeina maksettava osuuden arvo on Oriola Oyj:n osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajakson aikana odotettavissa olevilla osingoilla. Rahana maksettava osuus arvostetaan käypään arvoon, joka on osakkeen kurssi raportointijakson lopussa. Järjestelmistä syntyvät kulut kirjataan tuloslaskemaan oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Emoyhtiön tilinpäätöksessä sekä osakkeina maksettava osuus että rahana maksettava osuus kirjataan taseeseen siirtovelaksi. Maksuhetkellä osakkeina maksettava osuus kirjataan hyvityksenä omaan pääomaan.

Eläkejärjestelyt: Oriola Oyj:n lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa. Lisäeläketurva on järjestetty OP-Henkivakuutus Oy:ssä. Eläkejärjestelyihin liittyvät maksut merkitään eläkekuluiksi suoriteperusteisesti, eikä taseeseen kirjata eläkejärjestelyistä muita eläke- tai saamisenä kuin näihin liittyvät jaksotukset.

Vuokrasopimukset: Vuokrasopimukset ovat pääasiassa ICT-laitteiden vuokrasopimuksia. Suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa ja ne sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Vuokrattuja hyödykkeitä ja niihin liittyviä velkoja ei kirjata emoyhtiön taseeseen.

Tytäryhtiöosakkeet: Tytäryhtiöosakkeiden tasearvoja tarkastellaan osana konsernin arvonalentumistestausta, jossa konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille on laadittu käyttöarvolaskelmiin perustuvat rahavirtaennusteet. Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumistestauksessa rahavirrat allokoidaan edelleen tytäryhtiöiden kerryttettävissä oleviksi rahamääriksi. Arvonalentuminen kirjataan, jos tytäryhtiöosakkeiden ja tytäryhtiöltä olevien nettolainasaamisten summa ylittää vastaavan omaisuuden kerryttettävissä olevan rahamäärän.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Liiketoiminnan muut tuotot

Tuhat euroa	2020	2019
Vuokratuotot	-	11,0
Muut palveluveloitukset	17 130,2	16 094,1
Muut liiketoiminnan tuotot	114,3	136,2
Yhteensä	17 244,5	16 241,3

Henkilöstö

Tuhat euroa	2020	2019
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	6 711,4	6 069,7
Eläkekulut	986,3	983,2
Muut henkilösivukulut	266,6	204,5
Yhteensä	7 964,4	7 257,3
Henkilömäärä keskimäärin	73	64
Yhtiön toimielinten palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet yhteensä	1 130,2	1 012,4

Toimitusjohtajan ja hallitusten jäsenten eläkekulut sekä palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksessä kohdassa 4.4. Työsuhde-etuudet.

Poistot ja arvonalentumiset

Tuhat euroa	2020	2019
Suunnitelman mukaiset poistot	2 885,1	2 552,9
Yhteensä	2 885,1	2 552,9

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 6.1. ja 6.2. Tilikauden poistot tase-erittäin on esitetty liitetiedoissa 9-10.

Liiketoiminnan muut kulut

Tuhat euroa	2020	2019
Posti-, puhelin- ja pankkikulut	192,9	204,3
IT-kulut	10 344,3	9 454,5
Matka- ja autokulut	131,2	384,1
Hallinnolliset asiantuntijapalvelut	2 655,2	2 255,6
Liiketoiminnan muut kulut	1 649,8	200,8
Yhteensä	14 973,3	12 499,4

Liiketoiminnan muut kulut ovat pääosin omistajuuteen liittyviä kuluja.

Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjatut tilintarkastajan palkkiot	2020	2019
Tilintarkastuspalkkiot	45,6	40,0
Muut palkkiot	17,4	7,4
Yhteensä	62,9	47,4

Rahoitustuotot ja -kulut

Tuhat euroa	2020	2019
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
Osinkotuotot	15 000,0	-
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	2 944,5	2 753,3
Korkotuotot muilta yrityksiltä	51,2	29,6
Muut rahoitustuotot	4 791,1	9 887,5
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille	-858,2	-942,6
Korkokulut muille	-2 368,5	-1 232,2
Muut rahoituskulut	-5 690,2	-8 534,5
Sijoitusten arvonalentumiset
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	-11 794,1	-725,0
Yhteensä	2 075,8	1 236,1
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy:
Korkotuotot	2 995,7	2 782,9
Korkokulut	-3 226,7	-2 174,9
Kurssierot (netto)	107,9	-163,7

Tilinpäätössiirrot

Tuhat euroa	2020	2019
Poistoeron muutos	-307,4	-19,7
Saadut konserniavustukset	14 627,7	14 500,0
Yhteensä	14 320,3	14 480,3

Tuloverot

Tuhat euroa	2020	2019
Tilikauden tuloverot	901,8	1 427,8
Edellisten tilikausien tuloverot	-	-9,5
Yhteensä	901,8	1 418,3

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Aineettomat hyödykkeet

Tuhat euroa 2020	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	966,1	24 217,8	6 894,8	32 078,8
Lisäykset	-	342,9	4 499,2	4 842,1
Siirrot tase-erien välillä	-	2 211,7	-2 211,7	-
Hankintameno 31.12.	966,1	26 772,4	9 182,4	36 920,9
Kertyneet poistot 1.1.	317,4	4 390,4	-	4 707,8
Tilikauden poistot	109,2	2 741,1	-	2 850,3
Kertyneet poistot 31.12.	426,6	7 131,5	-	7 558,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	539,5	19 640,9	9 182,4	29 362,8
2019
Hankintameno 1.1.	711,4	23 043,6	6 611,0	30 366,0
Lisäykset	9,8	626,7	1 200,2	1 836,6
Vähennykset	-123,8	-	-	-123,8
Siirrot tase-erien välillä	368,8	547,6	-916,4	-
Hankintameno 31.12.	966,1	24 217,8	6 894,8	32 078,8
Kertyneet poistot 1.1.	220,8	1 975,8	-	2 196,6
Tilikauden poistot	96,6	2 414,6	-	2 511,2
Kertyneet poistot 31.12.	317,4	4 390,4	-	4 707,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	648,8	19 827,4	6 894,8	27 371,0

Aineelliset hyödykkeet

Tuhat euroa 2020	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	77,4	265,4	7,5	350,3
Vähennykset	-	-105,1	-	-105,1
Hankintameno 31.12.	77,4	160,3	7,5	245,2
Kertyneet poistot 1.1.	-	140,3	-	140,3
Vähennysten kertyneet poistot	-	-82,6	-	-82,6
Tilikauden poistot	-	34,8	-	34,8
Kertyneet poistot 31.12.	-	92,5	-	92,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	77,4	67,9	7,5	152,8
2019
Hankintameno 1.1.	77,4	265,4	7,5	350,3
Hankintameno 31.12.	77,4	265,4	7,5	350,3
Kertyneet poistot 1.1.	-	98,5	-	98,5
Tilikauden poistot	-	41,8	-	41,8
Kertyneet poistot 31.12.	-	140,3	-	140,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	77,4	125,2	7,5	210,1

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Sijoitukset

Tuhat euroa 2020	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet omistusyhteys-yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	656 195,8	-	9 418,5	95 244,5	760 858,8
Lisäykset	9 750,4	-	4 767,8	153 543,7	168 061,9
Vähennykset	-	-	-	-219 887,3	-219 887,3
Hankintameno 31.12.	665 946,2	-	14 186,3	28 900,9	709 033,4
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-2 365,6	-	-	-	-2 365,6
Arvonalentumiset	-11 794,1	-	-	-	-11 794,1
Arvonalentumiset 31.12.	-14 159,7	-	-	-	-14 159,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	651 786,6	-	14 186,3	28 900,9	694 873,8
2019
Hankintameno 1.1.	656 195,8	10 841,3	9 418,5	97 027,7	773 483,3
Lisäykset	9 207,2	725,0	-	143 309,9	153 267,1
Vähennykset	-9 207,2	-11 591,3	-	-145 093,1	-165 891,6
Hankintameno 31.12.	656 195,8	-	9 418,5	95 244,5	760 858,8
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-2 365,6	-10 841,3	-	-	-13 206,9
Arvonalentumiset	-	-725,0	-	-	-725,0
Palautuneet arvonalentumiset	-	11 591,3	-	-	11 591,3
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	-2 365,6	-	-	-	-2 365,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	653 830,3	-	9 418,5	95 244,5	758 493,3

Saamiset

Tuhat euroa	2020	2019
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	118,5	314,4
Muut saamiset	-	1 058,9
Siirtosaamiset	14 627,7	14 500,0
Yhteensä	14 746,2	15 873,3
Siirtosaamisten olennaiset erät
Lainojen järjestelypalkkiot	222,3	282,4
Tuloverosaamiset	529,0	-
Suojausten kurssivoitot	-	44,5
Saamatta olevat korvaukset	13,8	16,4
Konsernivustukset	14 627,7	14 500,0
Muut siirtosaamiset	411,9	503,8
Yhteensä	15 804,5	15 347,1

Oma pääoma

Tuhat euroa	2020	2019
Osakepääoma 1.1.	147 899,8	147 899,8
Osakepääoma 31.12.	147 899,8	147 899,8
Sidottu oma pääoma	147 899,8	147 899,8
Käyttörahasto 1.1.	19 418,7	19 418,7
Käyttörahasto 31.12.	19 418,7	19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	76 957,5	76 957,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	76 957,5	76 957,5
Edellisten tilikausien tulos 1.1.	238 775,4	246 970,9
Osingonjako	-16 326,1	-16 324,4
Osakepalkitseminen	-173,6	-138,6
Omien osakkeiden hankinta¹	-100,8	-100,8
Omien osakkeiden luovutus	173,6	138,6
Edellisten tilikausien tulos 31.12.	222 348,5	230 545,6
Tilikauden tulos	6 915,9	8 229,8
Vapaa oma pääoma	325 640,7	335 151,7
Yhteensä	473 540,5	483 051,4

¹ Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet.

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.	2020	2019
Käyttörahasto	19 418,7	19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	76 957,5	76 957,5
Edellisten tilikausien tulos	222 348,5	230 545,6
Tilikauden tulos	6 915,9	8 229,8
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.	325 640,7	335 151,7

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tuhat euroa	2020	2019
Kertynyt poistoero	1 595,6	1 288,2
Yhteensä	1 595,6	1 288,2

Pakolliset varaukset

Tuhat euroa	2020	2019
Muut pakolliset varaukset	-	5,0
Yhteensä	-	5,0

Tilivuoden 2019 muut pakolliset varaukset liittyivät toimintojen uudelleenjärjestelyihin.

Vieras pääoma

Tuhat euroa	2020	2019
Velat saman konsernin yrityksille
Pitkäaikaiset velat
Muut velat	-	63 252,6
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat	4,0	13,8
Muut velat	228 722,5	224 528,7
Yhteensä	228 726,5	287 795,1

Siirtovelkojen olennaiset erät
Pitkäaikaiset siirtovelat
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon muutos	395,6	213,8
Lyhytaikaiset siirtovelat
Henkilöstökuluihin liittyvä erät	1 861,9	1 659,3
Korot	366,6	21,0
Muut siirtovelat	3,0	841,5
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon muutos	50,2	-
Yhteensä	2 677,4	2 735,5

Vakuudet, vastuusitoumukset ja muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Tuhat euroa	2020	2019
Takaukset ja muut vastuut
Takaukset konserniyhtiöiden puolesta	342,7	379,8
Muut vastuut ja järjestelyt	9 000,0	-
Yhteensä	9 342,7	379,8

Vuokravastuut
Vuoden sisällä erääntyvät	33,0	33,0
Yhteensä	33,0	33,0

Vuokravastuut koneista ja kalustosta
Vuoden sisällä erääntyvät	331,6	308,0
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	234,9	307,5
Yhteensä	566,5	615,5

Johdannaiset ja rahoitusriskien hallinta

Tuhat euroa	2020	2019
Johdannaissopimusten nimellisarvot
Koronvaihtosopimukset	71 753,9	49 776,0
Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset	-	62 698,6
Yhteensä	71 753,9	112 474,6

Johdannaissopimusten käyvät arvot
Koronvaihtosopimukset	-445,9	-213,8
Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset	-	-22,2
Yhteensä	-445,9	-236,0

Oriola Oyj:llä on Oriola-konsernin rahavirtaa suojaavia, suojauslaskennan alaisia koronvaihtosopimuksia sekä termiini- että valuutanvaihtosopimuksia eri osapuolten kanssa. Näitä johdannaissopimuksia hallitaan Oriola Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Vaikka Oriola-konsernin korkoriski Oriola Sweden AB:n saamisten myynnistä aiheutuvista rahavirroista on johdannaissopimuksin suojattu konsernitasolla, muodostaa suojaus korkoriskin Oriola Oyj:lle erillisyhtiönä.

Lisää Oriola-konsernin rahoitusriskien hallinnasta ja johdannaissopimuksista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.3. Rahoitusriskien hallinta.

Omistukset muissa yrityksissä

Emoyhtiön omistukset muissa yrityksissä on esitetty konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 10.1. Tytäryhtiöt.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen varojenjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä

Varojenjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2020 taseen mukaisesti ovat:

Muut rahastot, euroa	19 418 729,58
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, euroa	76 957 531,72
Edellisten tilikausien tulos, euroa	222 348 484,42
Tilikauden tulos, euroa	6 915 945,67
Jakokelpoiset varat yhteensä, euroa	325 640 691,39

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2020 jaetaan osinkoa 0,03 euroa osaketta kohden 181 313 007 osakkeelle 5 439 390,21 euroa ja jätetään omaan pääomaan 320 201 301,18 euroa.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,03 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta. Valtuutus olisi voimassa Yhtiön seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka. Ellei hallitus perustellusta syystä päätä toisin, valtuutuksen perusteella jaetaan osinkoa yhdessä erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Osingon määrä olisi 181 313 007 osakkeelle enintään 5 439 390,21 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Espoossa, 18. päivänä helmikuuta 2021

Panu Routila
Puheenjohtaja

Eva Nilsson Bågenholm
Varapuheenjohtaja

Juko-Juho Hakala
Toimitusjohtaja

Anja Korhonen

Mariette Kristenson
Harri Pärssinen
Lena Ridström

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 18. päivänä helmikuuta 2021
KPMG Oy Ab

Kirsi Jantunen
KHT

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilintarkastuskertomus

Oriola Oyj:n yhtiokokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Oriola Oyj:n (y-tunnus 1999215-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.3.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikearvon arvostus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 6.2.)

Liikearvon määrä taseessa 31.12.2020 oli 279 milj. euroa muodostaen 24 % konsernin taseen loppusummasta.

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta silloin kun arvonalentumisesta on viitteitä, tai vähintään vuosittain. Arvonalentumistestaus tehdään vertaamalla omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Johto arvioi omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttämällä diskontattujen rahavirtojen mallia.

Arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa erityisesti pitkän aikavälin ja liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja diskonttauskoron osalta.

Tasearvon merkittävyydestä ja ennusteisiin liittyvästä merkittävästä johdon harkinnasta johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Muodostimme käsityksen johdon prosessista liikearvon arvonalentumisen arvioinnin osalta ja arvioimme yhtiön laatimien liikearvon testauslaskelmien asianmukaisuutta.

Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet laskelmissa käytetyn mallin asianmukaisuutta ja testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta. Olemme haastaneet testauslaskelmissa käytettyjä keskeisiä oletuksia ennustetun liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja käytetyn diskonttokoron osalta sekä verranneet niitä markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.

Olemme myös verranneet testauslaskelmissa käytettyjä rahavirtoja ja niiden taustalla olevia oletuksia emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme.

Lisäksi olemme arvioineet liikearvon esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Myyntituottojen tuloutus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 4.2.)

Myyntituotot kertyvät lähinnä tuotteiden ja palveluiden myynnistä. Myyntituotot kirjataan liikevaihdoksi, kun määräysvalta tuotteeseen tai palveluun siirtyy asiakkaalle joko toimitusehtojen tai asiakassopimuksen mukaisesti.

Pharma-segmentissä Oriolalla on lääkeyhtiöiden kanssa sopimuksia, joissa se toimii joko päämiehenä tai agenttina. Oriolan toimissa päämiehenä tuotteen omistusoikeus, määräysvalta ja maksuvelvoite ovat siirtyneet Oriolalle, jolloin myyntituotot kirjataan bruttomääräisinä liikevaihdoksi. Kaupintavarastojärjestelyyn perustuvissa sopimuksissa Oriola toimii agenttina, jolloin vain jakelupalkkio kirjataan liikevaihdoksi. Myyntituottojen kirjaamiskäytäntöjen soveltaminen erilaisten sopimusehtojen mukaisesti edellyttää johdon harkintaa.

Tietojärjestelmissä käsiteltävien myynti-tapahtumien suuresta lukumäärästä ja tulouttamismenetelmän valintaan liittyvästä johdon harkinnasta johtuen myyntituottojen tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Muodostimme käsityksen myyntituottojen kirjaamisprosessista ja arvioimme tulouttamiseen liittyviä kontrolleja sekä testasimme niiden toiminnan tehokkuutta. Aineistotarkastustoimenpiteissä painotimme erityisesti epätavallisten myyntitapahtumien tunnistamista. Testasimme valikoituja myyntisopimuksia ja vuodenvaihteen myyntitapahtumia varmistukseemme myyntituottojen kirjaamiskriteerien asianmukaisesta soveltamisesta.

Pharma-segmentin liikevaihdon osalta testasimme otannalla myyntisopimuksia varmistukseemme, että myyntituotot on kirjattu sopimusehtojen ja konsernin noudattamien laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Toteutimme tuloutukseen liittyviä tarkastustoimenpiteitä konsernitasolla ja kussakin konsernitarkastukseen sisältyneessä yhtiössä.

Olemme myös arvioineet myyntituottojen esittämiseen liittyvien laatimisperiaatteiden ja liitetietojen asianmukaisuutta.

Vaihto-omaisuuden arvostus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 5.2.)

Konsernin vaihto-omaisuuden tasearvo oli tilikauden lopussa 250 milj. euroa.

Tavaravirtojen hallinta, inventointikäytännöt ja vaihto-omaisuuden hinnoittelu ovat keskeisiä tekijöitä vaihto-omaisuuden arvostuksessa. Pharma-segmentissä Oriolalla on lääkeyhtiöiden kanssa erilaisia toimitussopimuksia, joiden ehdoista riippuen varastossa olevat tuotteet käsitellään joko yhtiön omana vaihto-omaisuutena tai kaupintavarastona.

Lisäksi vaihto-omaisuuden arvostukseen sisältyy johdon harkintaa mahdollisen arvoltaan alentuneen vaihto-omaisuuden määrittämiseen liittyen.

Tasearvon merkittävyydestä ja siihen liittyvästä johdon harkinnasta johtuen vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksessa keskeinen seikka.

Olemme arvioineet laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa IFRS-säännöstöön sekä vaihto-omaisuuden hallinnan kannalta keskeisten tietojärjestelmien toimivuutta.

Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hallintaan ja valvontaan sekä varastomäärien oikeellisuuteen ja arvostukseen liittyviä kontrolleja sekä suorittaneet aineistotarkastus-toimenpiteitä vaihto-omaisuuden hinnoittelun ja epäkuranttiusvarauksen oikeellisuuden arvioimiseksi.

Olemme käyneet läpi valittuja sopimuksia varmistukseemme vaihto-omaisuuden käsittelystä sopimusehtojen ja konsernin noudattamien laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Lisäksi olemme osallistuneet vaihto-omaisuuden inventointeihin valituilla toimipaikoilla inventointirutiinien toimivuuden arvioimiseksi.

Emoyhtiön taseeseen sisältyvät osuudet saman konsernin yrityksissä (emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 11)

Tilikaudella kirjatun 12 milj. euron arvonalentumisen jälkeen emoyhtiöllä on sijoituksia saman konsernin yrityksiin 652 milj. euron arvosta tilinpäätöksessä 31.12.2020.

Tytäryhtiöosakkeiden tasearvoja tarkastellaan osana konsernin arvonalentumistestausta, jossa konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille on laadittu käyttöarvolaskelmiin perustuvat rahavirtaennusteet.

Vastaisiin rahavirtoihin liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen tytäryhtiöosakkeiden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Olemme verranneet testauslaskelmissa käytettyjä rahavirtoja ja niiden taustalla olevia oletuksia emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilintarkastuskertomus

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilintarkastuskertomus

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 19.3.2018 alkaen yhtäjaksoisesti 3 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

KPMG OY AB

Kirsi Jantunen

KHT

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

ESEF varmennustoimeksiannon raportti

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Oriola Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Oriola Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksi-annon, joka koskee sitä, onko Oriola Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen 549300UWB1AIR85BM957-2020-12-31-fin.zip tilikaudella 1.1.-31.12.2020 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti,
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti, sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksi-annon kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Oriola Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 549300UWB1AIR85BM957-2020-12-31-fin.zip sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudella 1.1.-31.12.2020 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Oriola Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudella 1.1.-31.12.2020 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 18.2.2021. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 22. helmikuuta 2021

KPMG OY AB

Kirsi Jantunen

KHT

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Oriola

Oriola Corporation
Orionintie 5
P.O. Box 8
FI-02101 Espoo, Finland
www.oriola.com/fi

AI assistant

Oriola Oyj — Annual Report 2020

3278_rns_2021-02-23_950c16d3-be80-4996-a277-3c5e7c1d18e2.pdf

Taloudellinen katsaus 2020

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus 3

Tietoja osakkeista 20

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 24

Tilinpäätös 2020 27

Hallituksen varojenjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä 68

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Muut kuin taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

1. Liiketoimintakatsaus

Liiketoimintaympäristö

Strategiset ohjelmat

Konsernin taloudellinen tulos tammi-joulukuu 2020

Laskutus ja liikevaihto

Kannattavuus

Consumer

Markkinaympäristö

Taloudellinen tulos

Pharma

Markkinaympäristö

Taloudellinen tulos

Retail

Markkinaympäristö

Taloudellinen tulos

Tase, rahavirta ja rahoitus

Investoinnit ja poistot

Henkilöstö

Oriola Oyj:n osakkeet

Liputusilmoitukset

Näkymä vuodelle 2021

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Varojenjakoesitys

Yhtiökokous 2021

2. Katsaus riskeihin

Strategiset ja rahoituksen riskit

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

3. Hallinto

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous 2020

Valtuutukset

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Hallitus

Hallituksen tärkeimmät tehtävät

Hallituksen monimuotoisuus

Hallitus toimikaudella 2020–2021

Hallituksen valiokunnat

Tarkastusvaliokunta

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta

Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen

Konsernin johtoryhmä

Kuvaus sisäisen valvonnan menettelytavoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Taloudellinen raportointi

Seuranta

Sisäinen valvonta

Riskienhallinta

Muut CG-selvityksessä annettavat tiedot

Sisäinen tarkastus

Sisäpiiri

Lähipiiritransaktiot

Ulkoinen tarkastus

4. Palkitseminen

Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen keskeiset periaatteet ja päätöksentekojärjestys

Lyhyen aikavälin tulospalkkiot

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Johdon kannustinjärjestelmä 2019–2023

Kertaluontoinen johdon kannustinjärjestelmä 2019–2020

Osakesäästöohjelma

Toimitusjohtajan toimisuhteeseen kuuluvat taloudelliset etuudet vuonna 2020

Johtoryhmän palkat ja palkkiot vuonna 2020

5. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Liiketoimintamalli

Oriolan tarkoitus, arvot ja eettiset ohjeet

ESG-riskien hallinta

Oriola Oyj Annual Report 2020