ORIOLA Taloudellinen katsaus 2019

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus................ 3 1. Liiketoimintakatsaus............................................ 3 2. Katsaus riskeihin..................................................... 7 3. Hallinto....................................................................... 8 4. Palkka- ja palkkioselvitys.................................... 13

5. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista....................................... 15

Tietoja osakkeista	18
Osakkeet ja osakkeenomistajat	18
Osakekohtaiset tunnusluvut	19
Suurimmat omistajat	21

Taloudellista kehitystä

kuvaavat tunnusluvut	22
Taloudellista kehitystä
kuvaavat tunnusluvut 2015–2019	22
Vaihtoehtoiset tunnusluvut	24

Tilinpäätös 2019	25
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)	26
Konsernin tase (IFRS)	27
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)	28
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista (IFRS)	29
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	30
1. Yrityksen perustiedot	30
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta	30
3. Arvioiden käyttö	31

4. Liiketoiminnan tulos	31
4.1. Segmenttiraportointi	31
4.2. Liikevaihto ja
liiketoiminnan muut tuotot	33
4.3. Liiketoiminnan kulut	34
4.4. Työsuhde-etuudet	35
5. Käyttöpääoma	38
5.1. Myyntisaamiset ja muut saamiset	38
5.2. Vaihto-omaisuus	39
5.3. Ostovelat ja muut velat	39
5.4. Varaukset	40
6. Aineelliset ja aineettomat
käyttöomaisuushyödykkeet
sekä muut pitkäaikaiset varat	40
6.1. Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet	40
6.2. Liikearvo ja muut
aineettomat hyödykkeet	42
6.3. Muut pitkäaikaiset varat	44
7. Vuokrasopimukset	45
7.1. Vuokrasopimukset taseessa	47
7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa	47
8. Rahoitusrakenne	47
8.1. Rahoitustuotot ja -kulut	47
8.2. Rahoitusvarat ja -velat	48
8.3. Rahoitusriskien hallinta	51
8.4. Oma pääoma,
osakkeet ja valtuutukset	54
8.5. Osakekohtainen tulos,
osinko ja muu voitonjako	56

9. Tuloverot	57
9.1. Tilikauden laajaan
tulokseen kirjatut tuloverot	57
9.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat	57
10. Konsernirakenne	59
10.1. Konserniyhtiöt ja yhteisyritykset	59
10.2. Lähipiiritapahtumat	60
11. Taseen ulkopuoliset erät	60
11.1. Vakuudet ja vastuusitoumukset	60
11.2. Vuokrasopimukset	60
11.3. Tilinpäätöspäivän
jälkeiset tapahtumat	60
12. Muut liitetiedot	61
12.1. Uuden ja uudistetun
IFRS-normiston soveltaminen
sekä IFRIC-tulkinnat	61
12.2. Aikaisempiin tilikausiin
kohdistuneen virheen oikaisu	61
Emoyhtiön tilinpäätös	62
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)	62
Emoyhtiön tase (FAS)	62
Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS)	63
Emoyhtiön liitetiedot (FAS)	63
Hallituksen varojenjakoehdotus
ja tilinpäätösmerkintä	68

Tilintarkastuskertomus ................................ 69

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Jotta konsernitilinpäätös olisi helppolukuinen, konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty aina asianmukaisen konsernitilinpäätöksen liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon laatimisperiaate-osio on korostettu.

Arvioiden käyttö

Mikäli liitetiedossa esitettyyn tilinpäätöksen osa-alueeseen liittyy arvioiden käyttöä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, kyseiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut on kuvattu erikseen asianomaisen liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon arvioiden käyttö -osio on kirjoitettu kursiivilla ja korostettu.

Muut kuin taloudelliset tiedot

Oriola julkaisee muita kuin taloudellisia tietoja Suomen kirjanpitolain mukaisesti noudattaen soveltuvin osin Nasdaqin ESG-raportointiohjeita hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä. Muut kuin taloudelliset tiedot ja niihin liittyvät tunnusluvut on esitetty hallituksen toimintakertomuksen luvussa 5. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista.

Tästä raportista

Oriolan vuosikertomus 2019 koostuu kolmesta erillisestä julkaisusta, joissa sovelletaan integroidun raportin elementtejä. Vuosikatsaus kertoo Oriolan strategiasta, liiketoiminnasta, arvonluonnista ja vastuullisuustyöstä. Taloudellinen katsaus sisältää hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastetun tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen sekä tietoja osakkeista ja osakkeenomistajista, taloudellisista tunnusluvuista ja niiden kehityksestä. GRI-liite kertoo Oriolan vastuullisuudesta GRI-standardien mukaisesti.

Kaikki vuosikertomuksen osiot ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi, ja niihin voi tutustua verkkosivullamme.

Oriolan taloudellinen katsaus 2019

Oriolan vuosikatsaus Oriolan taloudellinen katsaus Oriolan GRI-liite

Hallituksen toimintakertomus

1. Liiketoimintakatsaus

Liiketoimintaympäristö

Oriolalla on vahva asema Ruotsin ja Suomen terveys- ja hyvinvointimarkkinalla. Keskeisimmät liiketoiminnot ovat lääkkeiden sekä terveyden ja hyvinvointituotteiden jakelu ja tukkumyynti, palvelu- ja tuotemyynti sekä apteekkiliiketoiminta.

Ikääntyvä väestö sekä erityislääkkeiden kasvava kulutus kasvattavat lääkemarkkinaa molemmissa Oriolan toimintamaissa. Tammi– joulukuussa 2019 lääketukkumarkkina kasvoi Ruotsissa 7,6 % (lähde: IQVIA) ja Suomessa 5,2 % (lähde: Lääketietokeskus) paikallisin valuutoin. Rinnakkaistuonnin osuus Ruotsin lääkemarkkinasta oli 9,2 % (11,5 %) (lähde: Apoteksförening).

Terveys- ja hyvinvointitrendi sekä myynnin kasvu verkkokaupassa kasvattavat apteekkiliiketoimintaa Ruotsissa. Apteekkimarkkina on digitaalisessa murroksessa johtuen voimakkaasti kasvavasta verkkokaupasta, jonka osuus Ruotsin kokonaisapteekkimarkkinasta oli jo 12 % (8 %) joulukuun 2019 lopussa. Apteekkimarkkina kasvoi Ruotsissa 4,0 % (9,7 %) paikallisessa valuutassa johtuen vahvasta verkkokaupasta (lähde: Apoteksförening). Joulukuun lopussa Ruotsissa oli 1 426 (1 421) apteekkia.

Apteekkiverkosto on Suomessa säilynyt muuttumattomana. Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä sekä 109 apteekin palvelupistettä. Apteekit ovat noin 600 apteekkarin sekä Helsingin ja Kuopion yliopistojen omistuksessa.

Vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä lääkeväärennösdirektiivi (FMD) tuli voimaan Euroopan Unionissa. Direktiivin tavoitteena on estää väärennettyjen reseptilääkkeiden pääsy lääkkeiden toimitusketjuun. Osana lääkedirektiivin voimaanastumista kaikissa lääkepakkauksissa tulee olla 2-D-viivakoodi, joka sisältää yksilöllisen sarjanumeron sekä tuotekoodin, eränumeron ja erääntymispäivän. Muutos lisäsi vaiheita lääkejakeluketjun prosesseihin kautta linjan lääkeyrityksistä lääketukkuun ja apteekkeihin asti.

Strategiset ohjelmat

Oriolalla on käynnissä kaksi konsernin laajuista strategista ohjelmaa, joista ensimmäinen keskittyy kustannussäästöihin sekä toiminnan laadukkuuden varmistamiseen ja toinen asiakaskokemuksen vahvistamiseen ja kehittämiseen.

20by20 Excellence -ohjelma keskittyy Oriolan tehokkuuteen ja kannattavuuteen. Tavoitteena on 20 miljoonan euron säästöt vuotuisiin kustannuksiin vuoden 2018 kustannustasoon verrattuna. Säästöjen odotetaan toteutuvan täysimääräisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Ohjelmassa käydään systemaattisesti läpi toiminnot ja resurssit tehokkaiden ja laadukkaiden toimintojen varmistamiseksi sekä kulujen vähentämiseksi. Toimet kattavat logistiikan tehostamisen, säästöt suorissa ja epäsuorissa hankinnoissa, tuote- ja palveluportfolioiden optimoinnin sekä virtaviivaistetut ja yksinkertaistetut prosessit kaikkialla konsernissa. Vuoden 2019 aikana säästöjä on kertynyt erityisesti Suomen logistiikan resursointikustannuksista sekä IT-kustannuksista.

Osana ohjelmaa Oriola ilmoitti kesäkuussa aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, jotka saatiin päätökseen 30. syyskuuta. Prosessin aikana tarkasteltiin myös Ruotsin apteekkiverkostoa ja yhdeksän apteekkia päätettiin sulkea. Näistä viisi suljettiin vuoden 2019 aikana ja loput suljetaan vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Uudelleenjärjestelyillä arvioidaan saavutettavan noin 4,5 miljoonan euron vuotuiset säästöt henkilöstökuluissa. Säästöjen odotetaan toteutuvan täysimääräisesti vuonna 2020.

Customer Experience -ohjelma kehittää ja vie käytäntöön asiakaskeskeisempiä prosesseja ja työkaluja sekä organisaatiota ja kulttuuria. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden luottamusta ja asiakastyytyväisyyttä. Vuonna 2019 NPS-tulos kehittyi positiivisesti, erityisesti Suomessa.

Konsernin taloudellinen tulos tammi–joulukuu 2019

Laskutus ja liikevaihto

Laskutus kasvoi 6,1 % (kasvoi 5,5 %). Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus kasvoi 8,4 %, mikä johtui pääasiassa lääkemarkkinan kasvun jatkumisesta.

2015 2016 2017 2018 2019

Liikevaihto kasvoi 10,9 % (kasvoi 1,6 %) 1 721,3 (1 552,2) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 13,6 %, mikä johtui lääkkeiden myynnin kasvusta sekä muutoksista lääkeyritysasiakkaiden jakelusopimuksissa.

Kannattavuus

Oikaistu liikevoitto laski 40,6 % (laski 11,7 %) 20,5 (34,4) miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa Ruotsin uuden jakelukeskuksen suunniteltua hitaamman käyttöönoton aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista ja tehottomuudesta sekä voimakkaasta verkkokaupan kilpailusta. Lisäksi vertailukauden oikaistu liikevoitto sisältää 9 miljoonan euron suorituksen aiheutuneista kuluista uuden logistiikka- ja varastonhallintajärjestelmän IT-ratkaisun toimittajalta. Katsauskauden liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät, jotka koostuivat uudelleenjärjestelykuluista, aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisista sekä Hehkuun liittyvän varauksen purusta, olivat yhteensä -5,1 (-14,9) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 15,3 (19,5) miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna oli 20,9 miljoonaa euroa.

Oikaistu liikevoitto1 Milj. euroa

1 Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 12.2. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuneen virheen oikaisu.

Nettorahoituskulut olivat 5,2 (3,0) miljoonaa euroa. Vuoden 2019 luku sisältää 2,0 miljoonaa euroa korkokuluja IFRS 16:n soveltamisen myötä kirjatuista vuokrasopimusveloista. Tilikauden tulos oli 8,0 (10,8) miljoonaa euroa. Tuloverot tammi–joulukuussa olivat 2,1 (5,8) miljoonaa euroa, mikä vastaa 20,8 % (35,1 %) efektiivistä verokantaa. Osakekohtainen tulos oli 0,04 (0,06) euroa.

Lisää informaatiota konsernin taloudellisen tuloksen kehityksestä löytyy osiosta Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2015-2019.

Consumer

Consumer-liiketoiminta-alue tarjoaa terveyden ja hyvinvoinnin tuotteita ja palveluita asiakkaille Kronans Apotekin, Ruotsin kolmanneksi suurimman apteekkiketjun, kautta.

Avainluvut	2018		Muutos
Milj. euroa	2019	oikaistu1	%
Laskutus	768,1	769,5	-0,2
Liikevaihto	750,1	751,9	-0,2
Oikaistu liikevoitto	11,7	16,3	-28,2
Liikevoitto	5,3	15,2	-65,2
Oikaistu liikevoitto %	1,6	2,2
Liikevoitto %	0,7	2,0
Henkilöstö
katsauskauden lopussa	1 692	1 601

1 Vuoden 2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 12.2. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuneen virheen oikaisu.

Markkinaympäristö

Ruotsin apteekkimarkkina kasvoi 4,0 % (9,7 %) Ruotsin kruunuissa (lähde: Apoteksförening) ja apteekkien kokonaismäärä kasvoi viidellä apteekilla tammi–joulukuussa 2019.

Verkkokauppa jatkoi nopeaa kasvuaan Ruotsin apteekkimarkkinalla ja saavutti noin 12 % (8 %) osuuden koko apteekkimarkkinasta joulukuun 2019 loppuun mennessä.

Oriolan markkinaosuus Ruotsin apteekkimarkkinassa oli 16,9 % (17,1 %) tammi–joulukuussa 2019 (lähde: Apoteksförening). Reseptivapaiden lääkkeiden ja terveydenhuollon kuluttajatuotteiden osuus myynnistä oli 25,0 % (25,6 %). Oriolalla oli Ruotsissa katsauskauden lopussa yhteensä 324 (327) apteekkia. Oriola perusti seitsemän uutta ja sulki kymmenen apteekkia katsauskauden aikana.

Ruotsalaiset apteekit Markkinaosuus

Taloudellinen tulos

Liikevaihto laski 0,2 % (laski 1,3 %) 750,1 (751,9) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 3,0 %. Oriolan verkkokauppa kasvoi 35 % markkinan mukaisesti, ja sen osuus Consumerin myynnistä Ruotsissa oli 3,7 % (2,8 %).

Oikaistu liikevoitto laski 28,2 % (laski 32,6 %) 11,7 (16,3) miljoonaan euroon. Matalakatteisten reseptilääkkeiden kasvanut osuus myynnistä, edelleen kiristyvä kilpailu kauppatavaroissa erityisesti verkkokaupassa, rinnakkaistuonnin aikaisempaa alhaisempi taso sekä yleisen kulutason kasvu heikensivät kannattavuutta. Katsauskauden liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät, jotka koostuivat uudelleenjärjestelykuluista ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisista, olivat yhteensä -6,4 (-1,1) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 5,3 (15,2) miljoonaa euroa.

Pharma

Pharma-liiketoiminta-alue tarjoaa räätälöityjä logistiikka-, asiantuntija- ja konsultointipalveluita lääkeyrityksille sekä laajan valikoiman lääkevalmisteita apteekeille, sairaala-apteekeille ja eläinlääkäreille.

Avainluvut			Muutos
Milj. euroa	2019	2018	%
Laskutus	2 910,6	2 697,1	7,9
Liikevaihto	918,1	749,9	22,4
Oikaistu liikevoitto	17,7	21,1	-16,3
Liikevoitto	17,1	21,1	-18,7
Oikaistu liikevoitto %	1,9	2,8
Liikevoitto %	1,9	2,8
Henkilöstö
katsauskauden lopussa	468	507

Markkinaympäristö

Ruotsin lääkemarkkina kasvoi tukkuhinnoin tarkasteltuna 7,6 % (8,7 %) Ruotsin kruunuissa tammi–joulukuussa 2019 (lähde: IQVIA). Oriolan markkinaosuus Ruotsin lääkkeiden tukkukaupassa oli yhtiön arvion mukaan noin 44 % (40 %).

Suomen lääkemarkkina kasvoi tukkuhinnoin tarkasteltuna 5,2 % (8,5 %) tammi–joulukuussa 2019 (lähde: Lääketietokeskus). Oriolan markkinaosuus Suomen lääkkeiden tukkukaupassa oli yhtiön arvion mukaan noin 46 % (43 %).

Tukkukauppa – markkinaosuus

Taloudellinen tulos

Laskutus kasvoi edellisvuodesta 7,9 % (kasvoi 7,8 %) 2 910,6 (2 697,1) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus kasvoi 10,0 %. Liikevaihto kasvoi 22,4 % (kasvoi 5,1 %) 918,1 (749,9) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 24,8 %. Tähän vaikutti edelleen jatkunut lääkemarkkinoiden kasvu erityisesti korkeahintaisissa lääkkeissä sekä muutokset lääkeyritysasiakkaiden jakelusopimuksissa.

Oikaistu liikevoitto laski 16,3 % (kasvoi 39,7 %) 17,7 (21,1) miljoonaan euroon. Vertailukauden oikaistu liikevoitto sisältää 7,2 miljoonan euron suorituksen aiheutuneista kuluista uuden logistiikka- ja varastonhallintajärjestelmän IT-ratkaisun toimittajalta. Suomessa toiminnan tehokkuuden edelleen parantuminen ja säästötoimenpiteet pienensivät kustannuksia, mutta Ruotsin uuden jakelukeskuksen suunniteltua hitaampi käyttöönotto piti Ruotsin kustannustason korkeana. Katsauskauden liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät, jotka koostuivat uudelleenjärjestelykuluista, olivat yhteensä -0,5 (-0,0) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 17,1 (21,1) miljoonaa euroa.

Retail

Retail-liiketoiminta-alue tarjoaa laajan valikoiman terveys- ja hyvinvointituotteita apteekeille, päivittäistavarakaupalle, eläinlääkäreille, yksityisille ja julkisille terveydenhuollon toimijoille sekä palveluita apteekeille, kuten henkilöstövuokrausta ja annosjakelupalveluja.

Avainluvut			Muutos
Milj. euroa	2019	2018	%
Laskutus	456,9	431,2	6,0
Liikevaihto	455,5	429,8	6,0
Oikaistu liikevoitto	-0,9	5,9	-115,0
Liikevoitto	-1,4	1,3	-208,5
Oikaistu liikevoitto %	-0,2	1,4
Liikevoitto %	-0,3	0,3
Henkilöstö katsauskauden lopussa	590	530

Markkinaympäristö

Retail-liiketoiminnassa Oriola tarjoaa laajan valikoiman tuotteita terveydenhuollon kuluttajatuotteissa ja reseptivapaissa lääkkeissä. Tuotteita myydään apteekkien ja vähittäiskauppojen kautta. Ruotsissa terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden ja reseptivapaiden lääkkeiden markkina kasvoi 6,2 % tammi–joulukuussa 2019.

Annosjakeluliiketoiminnassa Oriola tarjoaa lääkkeitä ja annosjakelupalveluita yksityiselle ja julkiselle terveydenhuollolle. Annosjakelun kokonaismarkkina Ruotsissa on noin 225 000 annosjakelupotilasta ja Suomessa noin 55 000 annosjakelupotilasta. Oriola on markkinajohtaja Ruotsissa ja palvelee yli 95 000 annosjakelupotilasta. Suomessa Oriola palvelee noin 22 000 annosjakelupotilasta.

Suomen henkilöstövuokrausliiketoiminnassa Oriolan palveluita käytti 155 apteekkia kaikista 819 apteekista katsauskauden lopussa.

Taloudellinen tulos

Liikevaihto kasvoi 6,0 % (kasvoi 6,8 %) 455,5 (429,8) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 8,9 %, mihin vaikutti pääasiassa Ruotsin annosjakelupotilaiden määrän kasvu.

Oikaistu liikevoitto oli -0,9 (5,9) miljoonaa euroa. Kannattavuutta rasittivat pääasiallisesti jakelutoiminnan korkeat kustannukset Ruotsissa, sekä tuoteportfolion ja asiakassopimusten muutokset. Vertailukauden oikaistu liikevoitto sisältää 1,8 miljoonan euron suorituksen aiheutuneista kuluista uuden logistiikka- ja varastonhallintajärjestelmän IT-ratkaisun toimittajalta. Katsauskauden liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät, jotka koostuivat pääasiassa uudelleenjärjestelykuluista, olivat yhteensä -0,5 (-4,6) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli -1,4 (1,3) miljoonaa euroa.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Oriolan taseen loppusumma 31.12.2019 oli 1 030,6 (924,2) miljoonaa euroa. IFRS 16:n käyttöönottohetkellä 1.1.2019 konserni kirjasi taseeseensa yhteensä 96,4 miljoonan euron käyttöoikeusomaisuuserän. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 157,2 (177,9) miljoonaa euroa, jota pienensi huhtikuussa 2019 maksettu 16,3 miljoonan euron osinko. IFRS 16:n käyttöönoton vaikutus voittovaroihin oli -6,3 miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 70,8 (65,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettorahavirta tammi–joulukuussa 2019 oli 84,4 (102,8) miljoonaa euroa, josta käyttöpääoman muutos oli 26,5 (59,7) miljoonaa euroa. Investointien nettorahavirta oli -21,8 (-41,5) miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirta oli -57,6 (-12,3) miljoonaa euroa.

Oriolan korolliset velat 31.12.2019 olivat 190,3 (129,4) miljoonaa euroa, josta 83,9 miljoonaa euroa oli IFRS 16:n soveltamisen myötä kirjattuja vuokrasopimusvelkoja. Pitkäaikaisia korollisia velkoja oli 123,6 (59,1) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia korollisia velkoja oli 66,8 (70,3) miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset korolliset velat koostuvat pääasiassa lainoista rahoituslaitoksilta 57,8 (58,7) miljoonaa euroa ja pitkäaikaisista vuokrasopimusveloista 65,7 (0,4) miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset korolliset velat koostuvat pääasiassa liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista 35,0 (57,0) miljoonaa euroa, suomalaisilta apteekeilta saaduista hankintaennakoista 13,2 (12,4) miljoonaa euroa sekä lyhytaikaisista vuokrasopimusveloista 18,6 (0,6) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat 119,6 (63,6) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 76,1 % (35,8 %).

Ruotsissa on käytössä myyntisaamisten myyntiohjelmia. Joulukuun 2019 lopussa myyntisaamisia oli myyty yhteensä 166,5 (140,5) miljoonalla eurolla. Oikaistu nettovelkaantumisaste, sisältäen myydyt myyntisaamiset, oli 182,0 % (114,7 %). Lukua kasvattivat IFRS 16:n soveltamisen myötä 83,9 miljoonaa euroa kasvaneet korolliset velat. Keskimääräinen rahoituskorko korollisista veloista ilman IFRS 16:n soveltamisen myötä kirjattuja vuokrasopimusvelkoja oli 0,97 % (0,91 %).

Toisen vuosineljänneksen aikana Oriola Oyj järjesteli uudelleen ja maksoi pois 290 miljoonan Ruotsin kruunumääräisen lainan, joka olisi erääntynyt vuonna 2020. Samassa yhteydessä yhtiö nosti uuden viisivuotisen samanarvoisen kahdenvälisen lainan. Oriolan sitovat 100,0 miljoonan euron pitkäaikainen luottolimiitti

ja 14,8 miljoonan euron lyhytaikaiset tililimiitit eivät olleet käytössä katsauskauden lopussa.

Katsauskauden lopun omavaraisuusaste oli 15,5 % (19,5 %). Sijoitetun pääoman tuotto oli 4,1 % (6,2 %) ja oman pääoman tuotto 4,9 % (5,8 %).

Lisätietoja konsernin taseen ja rahavirran kehityksestä sekä niihin liittyvistä tunnusluvuista löytyy Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2015-2019 -osiosta.

Liiketoiminnan nettorahavirta

Milj. euroa

Investoinnit ja poistot

Tammi–joulukuun 2019 bruttoinvestoinnit olivat 21,8 (39,6) miljoonaa euroa koostuen pääasiassa investoinneista logistiikkaan, tietojärjestelmiin ja uusien apteekkien perustamisiin.

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat yhteensä 45,3 (24,1) miljoonaa euroa. Vuoden 2019 luku sisältää uudelleenjärjestelyihin sekä Ruotsin apteekkiverkkokaupan uudistamiseen liittyviä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisia yhteensä 3,5 miljoonaa euroa sekä IFRS 16:n soveltamisen myötä taseeseen kirjattujen käyttöoikeusomaisuushyödykkeiden poistoja yhteensä 18,1 miljoonaa euroa.

Vuoden 2020 investointien on arvioitu olevan noin 35 miljoonaa euroa ilman yrityshankintoja.

Henkilöstö

Oriolan henkilöstön määrä joulukuun 2019 lopussa oli 2 818 (2 706), josta 60 % (59 %) työskenteli Consumerissa, 17 % (19 %) Pharmassa ja 21 % (20 %) Retailissä. Konsernipalveluissa työskenteli 2 % (2 %) henkilöstöstä. Henkilöstön keskimääräinen määrä tammi–joulukuussa 2019 oli 2 800 (2 699 vuonna 2018 ja 2 686 vuonna 2017). Henkilömäärä on aktiivisessa työsuhteessa oleva, jatkuvien toimintojen henkilöstö kokoaikaisiksi muutettuna.

Palkat ja palkkiot vuonna 2019 olivat yhteensä 127,5 miljoonaa euroa (121,4 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 122,5 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Lisätietoja henkilöstön palkitsemisesta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 4.4. Työsuhde-etuudet.

	joulukuu 2019	Tammi– joulukuu 2018
Kaupankäynti osakkeilla	A-sarja	B-sarja	A-sarja	B-sarja
Vaihto, milj. kpl	3,8	24,1	3,1	41,0
Vaihto, milj. euroa	7,7	50,9	8,4	110,6
Ylin kurssi, euroa	2,56	2,53	3,38	3,17
Alin kurssi, euroa	1,86	1,86	1,92	1,94
Päätöskurssi kauden lopussa,
euroa	2,02	2,03	1,97	1,98

Oriola Oyj:n osakkeet

Oriola Oyj:n markkina-arvo 31.12.2019 oli 367,2 (358,8) miljoonaa euroa.

Katsauskaudella Oriola Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 15,3 % (24,3 %) koko osakemäärästä.

Katsauskauden lopussa osakkeita oli yhteensä 181 486 213 (181 486 213) kappaletta, joista A-sarjan osakkeita oli 55 434 273 (55 434 273) kappaletta ja B-sarjan osakkeita 126 051 940 (126 051 940) kappaletta. Yhtiön hallussa oli 84 903 (103 773) kappaletta yhtiön omaa B-osaketta, joiden osuus yhtiön kaikista osakkeista on 0,05 % (0,06 %) ja äänimäärästä 0,01 % (0,01 %).

Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-sarjan osakkeiden muuntamista B-sarjan osakkeiksi. 1.1.–31.12.2019 välisenä aikana Oriola Oyj:n A-osakkeita ei muunnettu B-osakkeiksi (-).

Lisätietoja osakkeista ja osakkeenomistajista löytyy osiosta Tietoja osakkeista.

Muutokset konsernirakenteessa 2019

Vuoden 2019 viimeisellä vuosineljänneksellä Farenta Oy:n täysin omistaman tytäryhtiön Farenta Polska Sp. Z o.o.:n toiminta lopetettiin ja yhtiö purettiin.

Seuraavat fuusiot saatiin päätökseen vuoden 2019 viimeisellä vuosineljänneksellä: Farenta 1 Oy ja Farenta 2 Oy fuusioitiin Farenta Oy:öön, joka fuusioitiin Oriola Finland Oy:öön.

Oriola Oyj myi 5.11.2019 osuutensa vuonna 2017 perustetusta yhteisyrityksestä, Hehku Kauppa Oy:stä, Kesko Oyj:lle.

Liputusilmoitukset

Oriola Oyj ei vastaanottanut liputusilmoituksia katsauskaudella.

Näkymä vuodelle 2020

Vertailukelpoisin valuuttakurssein lasketun oikaistun liikevoiton arvioidaan kasvavan vuoden 2019 tasosta.

Oriolan näkymät vuodelle 2020 perustuvat ulkoisiin markkinaennusteisiin, sopimuksiin lääkeyritysten ja apteekkien kanssa sekä johdon arvioihin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen, 28.1.2020Oriolan osakkeenomistajien nimitystoimikunta esitti ehdotuksensa vuoden 2020 yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnaksi. Ehdotus on esitetty kohdassa Hallinto.

Varojenjakoesitys

Oriola-konsernin emoyhtiö on Oriola Oyj, jonka jakokelpoiset varat olivat 31.12.2019 taseen mukaisesti 335,2 (343,3) miljoonaa euroa.

Oriola Oyj:n tilikauden tulos vuonna 2019 oli 8,2 (-13,9) miljoonaa euroa. Oriola-konsernin osakekohtainen tulos oli 0,04 (0,06) euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 jaetaan osinkoa 0,09 (0,09) euroa/osake. Hallitus ehdottaa lisäksi, että jäljelle jääneet voitonjakokelpoiset varat 318 825 537,06 euroa jätetään omaan pääomaan.

Yhtiökokous

Oriola Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 17.3.2020 klo 15.00 alkaen Helsingin Messukeskuksessa. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut asiat sekä hallituksen mahdolliset muut esitykset. Hallitus päättää kokouskutsusta ja sen sisältämistä esityksistä myöhemmin. Varsinaisen yhtiökokouksen kutsu julkaistaan yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com viimeistään 24.2.2020.

2. Katsaus riskeihin

Strategiset ja rahoituksen riskit

Oriola on määritellyt riskienhallintapolitiikassaan konsernin riskienhallintamallin, riskienhallinnan periaatteet, organisaation ja prosessit. Riskienhallinta pyrkii yksilöimään, mittaamaan ja hallitsemaan riskejä, joilla saattaa olla vahingollinen tai hyödyllinen vaikutus Oriolan toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi konsernilla on eettiset ohjeet (Code of Conduct) ja rahoituspolitiikka, jotka kattavat toiminnan ohjeidenmukaisuuteen ja rahoitukseen liittyvät riskit. Taloudelliseen raportointiin liittyvät kontrollit ja riskienhallinta pyrkivät varmistamaan konsernin ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätösten ja taloudellisen raportoinnin luotettavuuden ja säädöstenmukaisuuden sekä yleisesti hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden noudattamisen.

Oriolan liiketoimintaa sääntelevät lääkkeiden jakelua ja vähittäiskauppaa koskevat säännökset, joita valvovat viranomaiset molemmissa toimintamaissa. Oriolan liiketoimintaympäristöön vaikuttavat keskeisimmät megatrendit ovat väestön ikääntyminen, kasvava kulutus terveyteen ja hyvinvointiin, erityislääkkeiden kasvava kulutus, vähittäiskaupan ja palveluiden digitalisaatio sekä vastuullisuus.

Oriola on tunnistanut seuraavat tärkeimmät strategiset ja toiminnalliset riskit, joilla voi olla epäsuotuisa vaikutus tulokseen: muutokset lääkemarkkinoiden sääntelyssä ja niihin liittyvissä toimiluvissa, hinnoittelussa, lääkkeiden rinnakkaistuonnissa ja julkisessa korvattavuudessa, kiristynyt kilpailu apteekkien ja verkkokauppojen määrän kasvaessa, yksikanavajakelun osuuden laskeminen julkisessa terveydenhuollossa sekä useiden merkittävien lääkeyritysasiakkuuksien menettäminen.

Vuoden 2020 aikana Ruotsin apteekkimarkkinalla on tulossa regulaatiomuutoksia, jotka kohdistuvat farmaseuttien ja apteekkiteknikkojen väliseen työnjakoon, vastuisiin ja velvollisuuksiin. Muutos vaikuttaa Oriolan apteekkien henkilöstöhallintaan. Oriola arvioi pystyvänsä täyttämään uudet regulaatiovaatimukset.

Vuoden 2019 alkupuolella Ruotsissa esiteltiin selvityksen SOU 2016:95 loppuraportti. Raportti esitti mahdollisuutta rajoittaa apteekkien oikeutta neuvotella lääketehtaiden kanssa hinnoista ja ostaa lääkkeitä suoraan muista, edullisemman hintatason ETA-maista. Selvityksen loppuraportti sai kritiikkiä monilta toimijoilta Ruotsin lääkemarkkinalla. Ruotsin hallitus selvittää tällä hetkellä mahdollisia seuraavia askelia. Oriola arvioi, että Oriolan vähittäiskaupan kannattavuuteen kohdistuvat negatiiviset riskit ovat pienentyneet.

Lisäksi Ruotsissa esiteltiin lääkkeiden hinta- ja korvattavuusviranomaisten selvitys geneeristen vaihtokelpoisten lääkkeiden käytön lisäämisestä lääkkeiden annosjakelumarkkinassa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa suunnitelmia mahdollisten muutosten täytäntöönpanosta. Toteutuessaan muutoksilla olisi negatiivinen vaikutus Oriolan Ruotsin lääkkeiden annosjakeluliiketoiminnan tehokkuuteen ja kannattavuuteen.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuoden 2019 alussa ns. tiekartan lääkeasioiden kokonaisuudistuksille tuleville hallituskausille. Hallituskaudella 2019–2023 on tarkoitus aloittaa lääkelain kokonaisuudistus, tarkastaa velvoitevarastoinnin lainsäädäntö sekä uudistaa lääkityslistaa koskeva lainsäädäntö. Tiekartta sekä hallitusohjelma linjaavat jatkoselvitettäväksi asiaksi muun muassa Suomen apteekkitalouden ja -järjestelmän. Lisäksi viime hallitukselta keskeneräiseksi jäänyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee ministeriössä ja tulee valmistuessaan vaikuttamaan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimijoihin. Mahdollisten uudistusten vaikutukset lääkejakeluun tai muuhun Oriolan toimintaan Suomessa ovat vielä suurelta osin tuntemattomat, mutta yhtiön näkemyksen mukaan vähäiset.

Operatiivisten riskien osalta painotetaan edelleen Oriolan roolia lääketurvallisuudessa ja kriittisten lääkkeiden toimittamista kaikissa olosuhteissa. Yksi operatiivisista riskeistä on Oriolan Suomen lääkevarastojen sijainti yhdessä jakelukeskuksessa. Tätä riskiä hallitaan liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelulla, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti suunnitelmat toiminnan palauttamiseksi hätätilanteessa.

Oriola arvioi ESG-riskit (yhteiskunnalliset, hallintoon ja ympäristöön kohdistuvat riskit) osana normaalia riskien hallintaprosessia.

Oriolan tärkeimmät taloudelliset riskit ovat valuuttakurssi-, likviditeetti-, korko- ja luottoriski. Muutokset Ruotsin kruunun arvossa vaikuttavat Oriolan liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen. Muutokset liiketoimintojen rahavirtaennusteissa saattavat johtaa liikearvon arvonalentumiskirjauksiin. Lisätietoja taloudellisten riskien hallinnasta löytyy tilinpäätöksen liitetiedosta 8.3.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Oriolan strategisiin kehityshankkeisiin liittyy operatiivisia riskejä, joilla saattaa olla vaikutusta Oriolan kannattavuuteen. Vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä aloitettu Ruotsin jakelukeskuksen laajennuksen ja automatisoinnin käyttöönotto jatkuu. Käyttöönottovaiheita varten on tehty yksityiskohtaiset toiminta- ja riskienhallintasuunnitelmat. Oriola parantaa IT-järjestelmiensä valmiutta ja yhteensopivuutta järjestelmällisesti. Yhtiö on määritellyt IT-projekteille omat riskienhallintasuunnitelmat ja pyrkii varmistamaan käyttöönotot huolellisella valmiussuunnittelulla.

Oriola on ajoittain osapuolena erilaisissa juridisissa prosesseissa, valituksissa ja oikeudenkäynneissä. Mikäli on todennäköistä, että Oriola katsottaisiin korvausvelvolliseksi toiselle osapuolelle ja korvauksen määrä on riittävällä varmuudella arvioitavissa, yhtiö varautuu velvoitteen täyttämiseen. Tämän hetkisen tiedon nojalla vireillä olevilla prosesseilla ei ole materiaalista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

3. Hallinto

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2019

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu Suomen listayhtiöiden vuoden 2015 hallinnointikoodin ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n mukaisesti.

Oriola Oyj (jatkossa "Oriola" tai "yhtiö") noudattaa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain määräyksiä sekä muuta vastaavaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n (Helsingin Pörssin) ja Finanssivalvonnan antamia, listattuja yhtiötä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa.

Oriola noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia kokonaisuudessaan ilman poikkeuksia. Yhtiö ilmoittaa hallinnointikoodin edellyttämät tiedot myös yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2015 on saatavissa julkisesti osoitteesta www.cgfinland.fi.

Oriola laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS-raportointistandardien, arvopaperimarkkinalain ja soveltuvien Finanssivalvonnan standardien sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallituksen toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti. Tilintarkastuskertomus kattaa hallituksen toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen.

Yhtiökokous

Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja Oriolan yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvat asiat. Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. A-osake tuottaa 20 ääntä ja B-osake yhden äänen. Osakkeenomistaja ei saa yhtiöjärjestyksen mukaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/20 yhtiökokouksessa edustettujen eri osakelajeihin kuuluvien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi päivää ennen kokousta yhtiön verkkosivuilla tai yhdessä Suomen pääkaupungin päivälehdessä. Oriola julkaisee yhtiökokouskutsun myös pörssitiedotteena. Yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat ja päätösesitykset ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Yhtiökokouskutsu sisältää ehdotuksen kokouksen esityslistaksi.

Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vaatimuksen katsotaan aina tulleen riittävän ajoissa, jos hallitukselle on ilmoitettu vaatimuksesta viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista.

Yhtiökokouksessa ovat läsnä hallituksen puheenjohtaja, riittävä määrä hallituksen ja sen valiokuntien jäseniä, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön tulee olla läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Osakkeenomistajat käyttävät lain ja yhtiöjärjestyksen nojalla päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa toukokuun loppuun mennessä. Yhtiökokouksen vastuulla on muun muassa:

tilinpäätöksen vahvistaminen
taseen osoittaman voiton käyttäminen
hallituksen jäsenten valinta sekä heidän palkkioistaan päättäminen
vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
tilintarkastajan valinta ja palkkiosta päättäminen
hallituksen tai osakkeenomistajan yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset (esim. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, omien osakkeiden hankinta, osakeanti, erityisten oikeuksien antaminen)

Varsinainen yhtiökokous 2019

Oriolan 19.3.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapauden 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkona 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksettiin 0,09 euroa osakkeelta.

Valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 5 650 000 yhtiön A-osaketta ja 12 500 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus valtuutettiin lisäksi päättämään B-osakkeiden maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus valtuutettiin edellä esitettyjen valtuutusten lisäksi päättämään maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen sekä suunnatusta B-osakkeiden osakeannista Oriola-konsernin johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sekä Oriola-konsernin avainhenkilöiden osakesäästöohjelman toteuttamiseksi. Tämän valtuutuksen nojalla annettavien uusien yhtiön B-osakkeiden enimmäismäärä on 250 000 kappaletta, mikä edustaa 0,14 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 18 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta myös muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus on voimassa enintään kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päätökset ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu viidestä osakkeenomistajien nimeämästä jäsenestä. Lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Hallituksen puheenjohtaja järjestää vuosittain tapaamisen, johon kutsutaan äänimäärän mukaan yhtiön kaksikymmentä suurinta osakkeenomistajaa, jotka ovat varsinaista yhtiökokousta edeltävän elokuun 31. päivänä rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon osakkeenomistajina. Äänimäärän mukaan kahdenkymmenen suurimman osakkeenomistajan kokous valitsee osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet. Kokous valitsee lisäksi yhden nimitystoimikunnan jäsenistä sen puheenjohtajaksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenten toimikausi päättyy seuraavan vuoden nimitystoimikunnan jäsenten valintaan nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisessa järjestyksessä.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta perustetaan toimiakseen siihen asti kunnes yhtiökokous toisin päättää.

Nimitystoimikunnan tehtävä on valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun ensimmäisenä päivänä. Toimikunnan ehdotukset julkaistaan pörssitiedotteella ja sisällytetään yhtiökokouskutsuun. Nimitystoimikunnan tulee esittää ja perustella ehdotuksensa sekä antaa toiminnastaan selvityksen varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.

Oriola Oyj:n suurimmat osakkeenomistajat valitsivat 23.9.2019 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisesti seuraavat henkilöt nimitystoimikunnan jäseniksi:

Mikael Aro Peter Immonen Mikko Mursula Pekka Pajamo Into Ylppö

Pekka Pajamo valittiin nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi. Oriola Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Anssi Vanjoki toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

28.1.2020 Oriolan osakkeenomistajien nimitystoimikunta antoi ehdotuksensa vuoden 2020 varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnasta: Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettaisiin seitsemän. Hallituksen jäseniksi valittaisiin edelleen nykyiset hallituksen jäsenet Juko-Juho Hakala, Anja Korhonen, Mariette Kristenson, Eva Nilsson Bågenholm, Harri Pärssinen ja Lena Ridström ja Panu Routila valittaisiin hallituksen uudeksi jäseneksi. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittaisiin Panu Routila. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Anssi Vanjoki on ilmoittanut nimitystoimikunnalle, ettei hän ole käytettävissä uutta hallitusta valittaessa.

Yhtiö ilmoittaa verkkosivuillaan hallituksen jäsenehdokkaiden henkilötiedot.

Hallitus

Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus.

Hallituksen tehtävänä on ohjata ja valvoa yhtiön toimintaa lain, viranomaismääräysten ja yhtiöjärjestyksen mukaan. Hallitus myös varmistaa hyvän hallinnointitavan noudattamisen Oriola-konsernissa.

Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallitus käyttää yhtiökokousten välillä ylintä päätöksentekovaltaa Oriola-konsernissa. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan valitsee yhtiökokous. Hallituksen varapuheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan.

Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudesta ja riskeistä. Toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja ja lakiasiainjohtaja (joka toimii hallituksen sihteerinä) osallistuvat hallituksen kokouksiin. Johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin hallituksen kutsusta. Kaikista kokouksista laaditaan pöytäkirja.

Hallituksen tärkeimmät tehtävät

Hallituksen työjärjestys sisältää tärkeimmät hallituksessa käsiteltävät asiat, joita ovat muun muassa:

yhtiön strategian vahvistaminen
taloudellisten tavoitteiden, budjettien, merkittävimpien investointien ja riskienhallinnan periaatteiden vahvistaminen
toimitusjohtajan valinta ja erottaminen
merkittävimpien koko konsernin ja liiketoiminta-alueiden toimintaa koskevien asioiden käsittely ja päättäminen
tarkastusvaliokunnan sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan työjärjestysten hyväksyminen.

Hallituksen monimuotoisuus

Päätavoite hallituksen jäseniä valittaessa on varmistaa, että hallituksella kollektiivina on Oriolan nykyistä ja tulevaa liiketoimintaa tukeva osaamisprofiili. Monimuotoisuus vahvistaa sitä tavoitetta, että hallituksen osaamisprofiili kokonaisuutena tukee yhtiön liiketoimintaa, ja se nähdään olennaisena osana ja menestystekijänä Oriolan strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Oriolan hallituksen monimuotoisuuden kannalta olennaisia tekijöitä ovat jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammattija toimialoilta, eri kehitysvaiheissa olevista liiketoiminnoista ja johtamisesta sekä jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallituksen monimuotoisuutta tukevat kokemus yhtiölle merkityksellisistä toimintaympäristöistä ja teollisuuden aloilta, eri kulttuurien tuntemus sekä ikä- ja sukupuolijakauman huomioiminen.

Oriolan hallitus hyväksyi hallituksen monimuotoisuuspolitiikan joulukuussa 2016. Oriolan monimuotoisuuspolitiikan mukaisesti tavoite on säilyttää sopiva tasapaino molempien sukupuolten edustuksesta hallituksessa.

Yhtiö on toteuttanut hallituksen kokoonpanossa monimuotoisuuden vaatimukset. Oriolan hallitus 2019 edustaa monimuotoisuutta kansallisuuden, ammattiosaamisen ja sukupuolen osalta.

Hallitus toimikaudella 2019–2020

Yhtiön varsinainen yhtiökokous 19.3.2019 vahvisti Oriolan hallituksen jäsenmääräksi seitsemän ja valitsi hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseniksi seuraavat henkilöt:

Nimi	Syntymä vuosi	Koulutus ja riippumat tomuus	Läsnäolo valiokuntien kokouksissa
Anssi Vanjoki (puheenjohtaja) 1956		Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen 13/13
Juko-Juho Hakala	1970	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen 13/13	Palkitsemis- ja henkilöstöva liokunta 6/6
Anja Korhonen 1953		Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen 13/13	Tarkastusvalio kunta 6/6
Mariette Kristenson	1977	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen 9/13	Palkitsemis- ja henkilöstö valiokunta 6/6
Eva Nilsson Bågenholm (varapuheen johtaja)	1960	Lääkäri, riippumaton hallituksen jäsen 13/13	Palkitsemis- ja henkilöstö valiokunta 6/6
Lena Ridström 1965		Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen 13/13	Tarkastusvalio kunta 6/6
Harri Pärssinen 1963		Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen 11/11	Tarkastusvalio kunta 5/5

Hallitus valitsi samana päivänä järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajaksi Eva Nilsson Bågenholmin.

Oriolan hallituksen jäseninä 1.1.–19.3.2019 toimivat seuraavat henkilöt:

Nimi	Syntymä vuosi	Koulutus ja riippumattomuus	Läsnäolo hallituksen kokouksissa	Läsnäolo valiokuntien kokouksissa
Staffan		MBA, riippumaton		Tarkastusvaliokunta
Simberg 1949		hallituksen jäsen	2/2	1/1

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden ja todennut, että kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus on myös arvioinut toimintaansa ja työskentelytapojaan.

Vuonna 2019 Oriolan hallitus piti 13 kokousta, joista 3 puhelinkokousta ja 1 per capsulam -kokous.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksella on tarkastusvaliokunta ja palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnat ovat valmistelevia elimiä, jotka tekevät hallitukselle esityksiä toimialueeseensa kuuluvista asioista. Valiokuntien kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Valiokunnat raportoivat toiminnastaan säännöllisesti hallitukselle. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan ne antavat käsiteltävänä olevasta asiasta suosituksensa hallitukselle.

Hallitus nimittää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan tarkastus- sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntien jäsenet ja puheenjohtajan.

Tarkastus- ja palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan lisäksi hallitus voi yksittäisissä tapauksissa perustaa valiokunnan valmistelemaan tapauskohtaista asiakokonaisuutta. Hallitus ei vahvista tällaisille valiokunnille työjärjestystä eikä ilmoita valiokunnan toimikautta, kokoonpanoa, kokousten lukumäärää tai jäsenten osallistumisastetta.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on edistää yhtiön toiminnan ja taloudellisen raportoinnin valvontaa. Tarkastusvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan erityisesti seuraavat asiat:

konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsausten tarkastelu yhdessä tilintarkastajan kanssa
valvontatarkastuksessa havaittujen valvontajärjestelmän puutteiden ja muiden raportoitujen puutteiden tarkastelu yhdessä tilintarkastajan kanssa
sisäisessä tarkastuksessa havaittujen valvontajärjestelmän puutteiden ja muiden tarkastushavaintojen ja suositusten tarkastelu
valvontatarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmien tarkastelu ja suositusten antaminen yhtiön johdolle koskien sisäisen tarkastuksen painopistealueita
yhtiön hallinnon valvonnan sekä riskienhallinnan asianmukaisuuden arviointi ja yhtiön kirjanpidon ja ulkoisen raportoinnin periaatteiden muutosten läpikäynti ennen niiden käyttöönottoa.

Lisäksi tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat tilintarkastajan valintapäätöksen valmistelu, tilintarkastajan riippumattomuuden arviointi ottaen huomioon erityisesti yhtiölle tarjottujen oheispalvelujen vaikutus riippumattomuuteen sekä muut hallituksen valiokunnalle antamat tehtävät. Tarkastusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii 19.3.2019 alkaen Anja Korhonen ja muina jäseninä Lena Ridström ja Harri Pärssinen. Tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja johdon nimityksiin liittyviä kysymyksiä ja tekee näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Valiokunnan tehtävänä on muun muassa:

kehittää ja seurata tehokkaita palkitsemisperiaatteita, jotka edistävät yhtiön tavoitteiden saavuttamista
esittää hallitukselle, johdolle ja muille avainhenkilöille suunnitellut palkitsemisjärjestelmät
arvioida yhtiön suorituskyvyn johtamista, seuraajasuunnittelua ja osaamiskehitystä koskevia prosesseja ja ohjelmia
käsitellä ja valmistella sellaisia johdon nimityskysymyksiä, jotka tulevat hallituksen päätettäviksi, sekä tukea ja neuvoa toimitusjohtajaa johtoryhmänimityksiä koskevissa asioissa
arvioida yhtiön toimitusjohtajan suoritusta
arvioida konsernin johtoryhmän jäsenten suoritusta.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnassa on kolme jäsentä. Valiokunnan puheenjohtajana toimii 19.3.2019 alkaen Eva Nilsson Bågenholm ja muina jäseninä Juko-Juho Hakala ja Mariette Kristenson. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen

Hallitus nimittää ja erottaa Oriolan toimitusjohtajan ja päättää hänen toimisuhteensa ehdoista. Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja on Robert Andersson, kauppatieteiden maisteri, MBA (s. 1960). Osakeyhtiölain mukaisesti toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot on määritetty hallituksen hyväksymässä kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa.

Hallitus nimittää tarpeen mukaan toimitusjohtajalle sijaisen. Vuoden 2019 lopussa yhtiöllä ei ole nimettyä toimitusjohtajan sijaista.

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään kuuluvat konsernin emoyhtiön toimitusjohtaja puheenjohtajana sekä hallituksen nimeämät henkilöt. Konsernin johtoryhmään kuului vuoden 2019 lopussa kymmenen jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat.

Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään koko konsernia koskevia asioita. Johtoryhmä ei ole päätöksentekoelin vaan se avustaa toimitusjohtajaa konsernin strategian toteuttamisessa ja operatiivisessa johtamisessa sekä edesauttaa koko konsernia koskevan informaation välittymistä konsernin sisällä.

Oriolan johtoryhmän muodostivat 31.12.2019:

Robert Andersson, toimitusjohtaja
Helena Kukkonen, talous- ja rahoitusjohtaja
Katarina Gabrielson, johtaja, Retail-liiketoiminta-alue
Thomas Gawell, johtaja, Pharma-liiketoiminta-alue
Anne Kariniemi, johtaja, Operations-toiminto
Tuula Lehto, viestintäjohtaja
Charlotta Nyström, tietohallintojohtaja
Petter Sandström, lakiasiainjohtaja
Teija Silver, henkilöstöjohtaja
Anders Torell, johtaja, Consumer-liiketoiminta-alue

Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestelmät

Oriolan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tavoitteena on varmistaa, että yhtiön tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta on kohtuullinen varmuus ja että yhtiö noudattaa lakeja ja säädöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita.

Taloudellinen raportointi

Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu taloudelliseen raportointiin liittyvien sisäisten valvonta- ja riskienhallintajärjestelmien järjestämisestä. Toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmän jäsenet ja tulosyksiköiden johtajat vastaavat siitä, että heidän omien vastuualueidensa kirjanpito ja hallinto ovat lain, konsernin toimintaperiaatteiden sekä Oriolan hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisia. Taloudellisen raportoinnin organisointi ja johtaminen on keskitetty konsernin talous- ja rahoitusjohtajan alaisuuteen.

Oriola-konserni noudattaa EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards IFRS). Taloudellista raportointia koskevat ohjeet ja laskentaperiaatteet on kerätty standardimuutosten myötä päivitettävään

laskentamanuaaliin ja talousosaston ohjeisiin, joita sovelletaan kaikissa konserniyhtiöissä. Konsernilaskenta vastaa tilinpäätösstandardien seuraamisesta ja noudattamisesta, taloudellista raportointia koskevien periaatteiden ylläpitämisestä sekä niistä tiedottamisesta yksiköille.

Seuranta

Tuloksia seurataan kuukausiraportoinnin avulla konsernin johtoryhmässä ja liiketoiminta-alueiden kuukausittaisissa liiketoimintakatsauksissa. Tämän lisäksi konsernin taloudellista tilannetta seurataan hallituksen kokouksissa. Tarkastusvaliokunta ja hallitus käyvät läpi osavuosikatsaukset ja tilinpäätöksen ennen niiden julkaisemista. Kuukausiraportoinnin seurannalla varmistetaan myös sisäisen valvonnan tehokkuus. Kukin liiketoiminta-alue vastaa oman liiketoimintansa valvonnan tehokkuudesta osana yleistä sisäistä valvontaa. Liiketoiminta-alue ja konsernin talousorganisaatio vastaavat taloudellisen raportoinnin prosessien arvioinnista. Arviointi pitää sisällään täsmäytyksiä ja analyyseja verrattuna budjetteihin ja arvioihin sekä erilaisiin taloudellisiin mittareihin.

Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonta on olennainen osa yhtiön hallinnointia ja johtamisjärjestelmiä. Se kattaa konsernin kaikki toiminnot ja organisaatiotasot. Valvonnan tarkoituksena on saada riittävä varmuus siitä, että yhtiö voi toteuttaa strategiaansa. Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi, vaan osana yhtiön toimintoja kattaa kaikki konsernilaajuiset toimintaperiaatteet, ohjeistukset ja järjestelmät.

Oriolan sisäinen valvontajärjestelmä tukee konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattamisen. Sisäinen valvonta yhtiössä perustuu konsernirakenteeseen, jossa konsernin toiminnot on organisoitu liiketoiminta-alueisiin ja konsernitoimintoihin. Konsernitoiminnot antavat konsernitason ohjeistuksia, joissa määritellään puitteet ja raamit toiminnalle sekä vastuulliset henkilöt. Ohjeistukset liittyvät muun muassa kirjanpitoon, raportointiin, rahoitukseen, investointeihin ja liiketoimintaperiaatteisiin.

Ohjeistuksilla pyritään varmistamaan, että kaikki riskit, jotka liittyvät yhtiön tavoitteiden saavuttamiseen, pystytään tunnistamaan ja hallitsemaan. Valvontatoimintoja suoritetaan konsernin kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa. Kaikki uudet ohjeistukset julkaistaan yhtiön intranetissä, ja henkilöstöllä on mahdollisuus antaa johdolle palautetta ja kertoa havaitsemastaan kyseenalaisesta toiminnasta anonyymisti yhtiön intranetin kautta.

Riskienhallinta

Oriolan hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallintapolitiikan, jossa on määritelty riskienhallinnan toimintamalli, periaatteet, vastuut ja raportointi. Hallitus arvioi yhtiön pitkäaikaisia strategisia riskejä sekä valvoo riskienhallinnan tehokkuutta. Hallituksen asettama tarkastusvaliokunta valvoo säännöllisesti riskienhallintapolitiikan implementointia konsernissa ja riskienhallinnan prosessia.

Oriolan konsernin riskienhallintapolitiikassa määritellään yhtiön riskienhallintamalli, periaatteet, organisaatio ja prosessit. Konsernin riskienhallinta pyrkii yksilöimään, mittaamaan ja hallitsemaan riskejä, jotka voivat vaikuttaa konsernin operatiiviseen toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi konsernilla on eettiset ohjeet, rahoituspolitiikka ja hyväksymissääntö, jotka sääntelevät liiketoimintaa kattavia hallinnollisia ja taloudellisia riskejä. Oriola luokittelee riskit strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä vaaroihin. Riskien arviointi ja huomiointi ovat avainasemassa strategisessa suunnittelussa sekä päivittäisen liiketoiminnan päätöksenteossa.

Riskienhallintajärjestelmä ja merkittävimmät riskit on kuvattu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.

Sisäinen tarkastus

Oriola on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen toimintonsa täyttääkseen sisäiseen tarkastukseen liittyvät tehtävänsä. Ulkoistettu sisäisen tarkastuksen osasto on itsenäinen ja puolueeton varmennustoiminto, joka raportoi suoraan hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäiseen tarkastukseen liittyvien tehtävien hoitaminen perustuu hallituksen hyväksymään sisäisen tarkastuksen työjärjestykseen (Internal Audit Charter) sekä tarkastusvaliokunnan vuosittain tarkastelemaan ja hyväksymään sisäisen tarkastuksen suunnitelmaan.

Ulkoinen tarkastus

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan

vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätös ja kirjanpito sekä emoyhtiön hallinto. Yhtiön tilintarkastaja antaa vuositilinpäätöksen yhteydessä osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen ja raportoi säännöllisesti havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan vastuulla on tilintarkastajan riippumattomuuden valvonta. Tästä syystä yhtiössä on otettu käyttöön toimintaperiaatteet koskien muiden palveluiden kuin tilintarkastuspalvelujen hankkimista valituilta tilintarkastajilta.

Tilintarkastajaksi valittiin 19.3.2019 pidetyssä Oriolan varsinaisessa yhtiökokouksessa uudelleen Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kirsi Jantunen. Tilintarkastusyhteisö KPMG:lle vuonna 2019 suoritetut palkkiot varsinaisesta tilintarkastuksesta olivat 218 600 euroa. Lisäksi maksettiin konserniyhtiöiden muusta konsultoinnista yhteensä 17 700 euroa.

Sisäpiiri

Oriola noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta (3.1.2018) ja Markkinoiden Väärinkäyttöasetusta (EU) N:o 596/2014 ("MAR"). Oriolalla on oma sisäpiiriohjeensa ("Sisäpiiriohje"), joka perustuu sovellettavaan EU:n ja Suomen lainsäädäntöön (erityisesti MAR ja Arvopaperimarkkinalaki 746/2012), Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeeseen sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Suomen Finanssivalvonnan antamiin sääntöihin ja suuntaviivoihin.

Yhtiön johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi katsotaan yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä sellaiset johtoryhmän jäsenet, jotka ovat operatiivisessa vastuussa oman liiketoiminta-alueensa johdossa sekä lisäksi talous- ja rahoitusjohtaja, tietohallintojohtaja ja Operations-toiminnon johtaja ("yhtiön johto"). Yhtiön johdon ja heidän lähipiirinsä on ilmoitettava yhtiölle ja Finanssivalvonnalle kaikki heidän omaan lukuunsa tehdyt yhtiön osakkeisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet viimeistään kolmen työpäivän kuluessa liiketoimen toteutuksesta. Sisäpiiriohje asettaa kaupankäyntirajoituksia kieltäen yhtiön johtoa ja yhtiön osavuosikatsausten ja tilinpäätösten valmisteluun osallistuvia henkilöitä tekemästä yhtiön osakkeisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia vähintään 30 päivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen Oriolan taloudellisen raportin julkistamista (suljettu ajanjakso).

Oriola on vastuussa sisäpiiriluetteloiden laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä. Tällä hetkellä Oriola ei ole määritellyt ketään pysyviksi sisäpiiriläisiksi. Näin ollen kaikki henkilöt, joilla on sisäpiiritietoa, sisällytetään asiaankuuluvaa sisäpiirihanketta koskevaan hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon. Oriola opastaa sisäpiiriluetteloon merkittyjä henkilöitä näitä koskevista velvoitteista ja mahdollisista seuraamuksista. Lisäksi Oriola seuraa ja valvoo sisäpiiriasioiden asianmukaista hallinnointia.

Lähipiiritransaktiot

Oriolan lähipiiriin kuuluvat yhtiön johto, heidän perheenjäsenensä sekä myös yritykset, joissa edellä mainitut henkilöt, yksin tai yhdessä, ovat määräävässä asemassa. Oriola arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia ja huolehtii siitä, että mahdolliset eturistiriidat on otettu huomioon yhtiön päätöksenteossa. Yhtiö ylläpitää luetteloa lähipiiriin kuuluvista osapuolista.

Yhtiön johto on vahvistanut vuonna 2019, etteivät he eikä heidän lähipiirinsä ole olleet kytköksissä liiketoimintatransaktioihin Oriolan kanssa raportointivuonna.

4. Palkka- ja palkkioselvitys

Tämä selvitys on Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2015 mukainen palkka- ja palkkioselvitys.

Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet

Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista hallituksen toimikaudeksi. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee ja esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen kokoonpanoiksi ja palkkioiksi.

Varsinainen yhtiökokous vahvisti 19.3.2019 hallituksen puheenjohtajan toimikausipalkkioksi 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkkioksi 36 000 euroa sekä muiden jäsenten palkkioksi 30 000 euroa. Hallituksen puheenjohtajalle suoritetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 500 euroa kokoukselta. Kokouspalkkiot suoritetaan vastaavasti myös hallituksen ja yhtiön valiokuntien puheenjohtajille ja jäsenille. Matkakulut korvataan yhtiön matkasäännön mukaisesti. Toimikausipalkkiot suoritettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 60-prosenttisesti rahana ja 40-prosenttisesti yhtiön B-osakkeina. Yhtiön B-osakkeita hankittiin markkinoilta hallituksen jäsenille toimikausipalkkioina seuraavasti: Anssi Vanjoki 11 631 kpl, Anja Korhonen 6 978 kpl, Mariette Kristenson 5 815 kpl, Juko-Juho Hakala 5 815 kpl, Eva Nilsson Bågenholm 6 978 kpl, Lena Ridström 5 815 kpl ja Harri Pärssinen 5 815 kpl.

Toimikausipalkkiona saatuihin B-osakkeisiin ei liity sitouttamisjaksoa. Hallituksen jäsenet eivät ole saaneet palkkiona osakeperusteisia oikeuksia eivätkä he ole yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piirissä. Yhtiö ei ole antanut hallituksen jäsenille lainoja tai takauksia näiden puolesta.

Hallituksen jäsenten kokonaispalkkiot vuodelta 2019 ja osakeomistus yhtiössä 31.12.2019 on esitelty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 4.4. ja 8.4. sekä palkitsemisraportissa (http://www.oriola. com/fi/sijoittajat/hallinnointi/palkka--ja-palkkioselvitys).

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen keskeiset periaatteet ja päätöksentekojärjestys

Toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, lyhyen aikavälin tulospalkkiosta ja pitkän aikavälin osakepalkkiosta. Palkkiojärjestelmillä motivoidaan yhtiön johtoa kehittämään yhtiötä ja turvaamaan yhtiön taloudellinen menestys pitkällä aikavälillä. Palkitsemisperiaatteissa otetaan huomioon muun muassa yhtiön kehitysvaihe ja liiketoimintastrategia.

Hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan tehtävänä on hallituksen hyväksymän valiokunnan työjärjestyksen mukaan myös seurata palkitsemisjärjestelmien toimivuutta sen varmistamiseksi, että johdon palkitsemisjärjestelmät edistävät yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja johdon nimityksiin liittyviä kysymyksiä ja tekee näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Lisätietoja Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnasta on selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Yhtiön hallitus arvioi ja päättää vuosittain toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten palkat, palkkiot ja muut etuudet sekä niiden määräytymisperusteet.

Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja määräytymisestä päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan esitykseen perustuen.

Yhtiö ei ole antanut toimitusjohtajalle tai johtoryhmän jäsenille lainoja tai takauksia näiden puolesta. Yhtiöllä ei ole voimassa olevaa optio-ohjelmaa. Toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä ei ole lisäeläkejärjestelmiä, pois lukien Consumer-, Pharma- ja Retail-liiketoiminta-alueiden johtajat, joilla on ehdoiltaan Ruotsin käytäntöä vastaava maksuperusteinen lisäeläke.

Lyhyen aikavälin tulospalkkiot

Tulospalkkio perustuu Oriolan taloudellisten ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2019 tulospalkkion enimmäismäärä oli toimitusjohtajalla 85 % ja muilla johtoryhmän jäsenillä 60 % vuosipalkasta. Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja määräytymisestä päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemisja henkilöstövaliokunnan esitykseen perustuen.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Oriolan johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Järjestelmän avulla yhdistetään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitoutetaan avainhenkilöt yhtiöön ja tarjotaan heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkitsemisjärjestelmä.

Johdon kannustinjärjestelmä 2016–2018

Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle oli, että avainhenkilö oli mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästi kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti. Johtoryhmän jäsenen tulee pitää vähintään 50 % järjestelmän perusteella saamistaan osakkeista, kunnes hänen osakkeenomistuksensa arvo vastaa hänen vuosiansiotaan.

Ansaintajakson 2016 perusteella helmikuussa 2018 maksetut palkkiot perustuivat Oriola-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja vastasivat yhteensä 119 803 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Myös ansaintajaksoilta 2017 ja 2018 maksettavat mahdolliset palkkiot perustuivat konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ansaintajaksoilta 2017 ja 2018 palkkioita ei makseta, sillä tavoitteita ei saavutettu.

Johdon kannustinjärjestelmä 2019–2023

Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle on, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana. Johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 % pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella annettujen netto-osakkeiden määrästä,

kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin avainhenkilön jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019–2021 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2019–2021 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2022 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2020–2022 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2020–2022 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 820 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2023 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Kertaluontoinen johdon kannustinjärjestelmä 2019–2020

mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana. Johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 % pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella annettujen netto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin avainhenkilön jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019–2020 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä kahdelle vuodelle erikseen määriteltyihin strategisiin tavoitteisiin. Ansaintajakson 2019–2020 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2021 osittain yhtiön Bosakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Osakesäästöohjelma

Oriola Oyj:llä on ollut vuodesta 2013 alkaen avainhenkilöiden osakesäästöohjelma, jonka uuden säästökauden alkamisesta Oriola Oyj:n hallitus päättää aina erikseen. Voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti enimmäissäästön määrä kuukaudessa on 8,3 % ja vähimmäissäästön määrä 2 % kunkin osallistujan kiinteästä bruttokuukausipalkasta. Kertyneillä säästöillä ostetaan osallistujille Oriolan B-osakkeita markkinahintaan neljännesvuosittain. Jokainen osallistuja saa maksutta kaksi B-lajin lisäosaketta kutakin kolmea hankittua säästöosaketta kohden, jos hän omistaa säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen saakka eikä hänen työsuhteensa ole päättynyt bad leaver -syistä. Lisäosakkeet maksetaan osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Noin 40 avainhenkilöä osallistui osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.2017–31.12.2017. Toukokuussa 2019 palkkiona maksettujen lisäosakkeiden määrä oli 40 398 Oriola Oyj:n B-osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2018 osallistui noin 50 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyy Oriolan tilinpäätöstiedotteen 1.1.–31.12.2019 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2020. Arvioidut maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä 79 435 Oriolan B-osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2019 osallistui noin 62 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyy Oriolan tilinpäätöstiedotteen 1.1.–31.12.2020 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2021.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2020 osallistuu noin 67 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyy Oriolan tilinpäätöstiedotteen 1.1.–31.12.2021 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2022. Sillä oletuksella, että kaikki avainhenkilöt, joille ohjelmaa tarjotaan, osallistuvat ohjelmaan ja säästävät maksimin 8,3 % kiinteästä bruttokuukausipalkastaan, lisäosakkeina annettavien uusien B-osakkeiden tai luovutettavien yhtiön hallussa olevien omien B-osakkeiden määrä 12 kuukauden säästökaudelta 2020 on noin 250 000 osaketta.

Toimitusjohtajan toimisuhteeseen kuuluvat taloudelliset etuudet vuonna 2019

Toimitusjohtaja Robert Anderssonille tilikauden 2019 aikana suoritetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen olivat yhteensä 690 862 euroa, muodostuen:

Kiinteästä peruspalkasta 623 700 euroa; Luontoiseduista 22 761 euroa; Tulospalkkiosta 44 401 euroa; ja Osakepalkkiosta 0 euroa.

Johtoryhmän palkat ja palkkiot vuonna 2019

Johtoryhmän jäsenille tilikauden 2019 aikana maksetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen olivat yhteensä 1 641 477 euroa, muodostuen:

Kiinteistä peruspalkoista yhteensä 1 451 653 euroa; Luontoiseduista yhteensä 91 594 euroa; Tulospalkkioista yhteensä 79 106 euroa; ja Osakepalkkioista yhteensä 19 124 euroa.

Johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön hallituksen päättämän osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Johtoryhmän jäsenten osakeomistus on esitelty tilinpäätöksen liitetiedossa 8.4. ja yhtiön verkkosivuilta löytyvässä Palkitsemisraportissa.

5. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Oriola on raportoinut yritysvastuutyönsä edistymisestä vuodesta 2017 lähtien. Yhtiön vastuullisuustyö perustuu yhdessä avainsidosryhmien kanssa vuonna 2018 tehtyyn olennaisuusmäärittelyyn, jonka tavoitteena on varmistaa, että Oriolan vastuullisuusohjelma keskittyy olennaisiin asioihin.

Tänä vuonna Oriola on siirtynyt kohti integroitua raportointia. Vuosikertomuksen vuosikatsauksessa on kerrottu yritysvastuun olennaisten teemojen tavoitteista ja saavutuksista tarkemmalla tasolla. Tässä hallituksen toimintakertomuksessa olevassa selvityksessä muista kuin taloudellisista tiedoista raportoidaan yritysvastuun keskeisistä teemoista (yhteiskunta, ihmiset ja ympäristö) Suomen kirjanpitolain mukaisesti. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa julkaistava GRI-liite on osa vuosikertomusta ja sisältää keskeiset yritysvastuun tiedot aikasarjoineen GRI-standardien mukaisesti. GRI-liitteen tiedot on varmennettu (rajattu varmuus).

Liiketoimintamalli

Oriola toimii terveyden ja hyvinvoinnin markkinalla Ruotsissa ja Suomessa. Oriola palvelee asiakkaitaan kolmella liiketoiminta-alueella: Consumer, Pharma ja Retail. Lisäksi konsernissa on konsernitason Operations-toiminto. Se palvelee kaikkia liiketoiminta-alueita ja sisältää logistiikkatoiminnot, operatiiviset hankinnat sekä annosjakelutuotannon. Oriola työllistää lähes 4 300 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa.

Oriola toimii terveyden ja hyvinvoinnin markkinalla modernilla ja asiakaslähtöisellä tuotevalikoimalla ja palveluilla sekä yhdistää alan eri toimijat lääkeyrityksistä apteekkeihin ja kuluttajiin. Oriola edistää hyvinvointia varmistamalla, että lääkkeet sekä terveys- ja hyvinvointituotteet toimitetaan turvallisesti ja asiakasystävällisesti. Oriolan laaja palveluvalikoima auttaa lääkeyrityksiä, apteekkeja ja alan muita toimijoita onnistumaan toiminnassaan sekä edistää ihmisten terveempää elämää. Oriolalla ei ole omaa valmistavaa tuotantoa.

Laadunhallinta ja lääketeollisuuteen sovellettavien virallisten määräysten noudattaminen ovat yhtiön toiminnan perusta. Oriolan liiketoimintaa säännellään useilla kansainvälisillä ja kansallisilla lääketeollisuuden laeilla ja muilla direktiiveillä.

Oriola luo arvoa eri sidosryhmille, tavarantoimittajista kuluttajiin ja omistajiin. Yksityiskohtaisempi arvonluonnin viitekehys sisältäen panokset, tuotokset ja vaikutukset on kuvattu Oriolan arvonluontimallissa vuosikatsauksen sivulla 9.

Oriolan tarkoitus, arvot ja eettiset ohjeet

Oriolan tarkoitus eli purpose on "Health for life" ja vision mukaisesti Oriola edistää terveempää huomista. Purpose antaa Oriolan toiminnalle merkityksen. Oriolan arvot "Olemme avoimia", "Kannamme vastuun", "Työskentelemme yhdessä" ja "Olemme aloitteellisia" näkyvät kaikessa yhtiön toiminnassa yli liiketoimintarajojen.

Oriolan eettiset toimintaohjeet ohjaavat johtoa ja työntekijöitä. Ohjeet kuvaavat Oriolan yrityskulttuurin, joka perustuu hyvän hallinnon ja lakien, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja luottamuksellisuuden periaatteille. Eettisissä ohjeissa yhtiö sitoutuu lahjonnan ja korruption vastustamiseen, kilpailulakien noudattamiseen, yhteistyöhön ja vuoropuheluun sidosryhmien kanssa. Ohjeet edellyttävät myös koko henkilöstön noudattavan ohjeista liikesalaisuuksista ja eturistiriitojen välttämisestä. Oriolalla on luottamuksellinen kanava, jossa voi ilmoittaa eettisten ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Oriolan hallitus seuraa eettisten ohjeiden noudattamista. Oriola järjestää eettisten ohjeiden koulutuksen, ja sen on suorittanut yli 3 000 henkilöä (10/2017–12/2019).

ESG-riskien hallinta

Oriola arvioi ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan (ESG) liittyviä riskejä osana normaalia riskienhallinnan prosessia. Oriola on tunnistanut seuraavat merkittävimmät yhteiskunnalliset sekä ympäristöön ja hallinnointiin liittyvät riskit: ilmastonmuutoksen myötä kiristyvä ympäristölainsäädäntö ja fossiilisten polttoaineiden hintojen muutokset, kuluttajien lisääntyvät vaatimukset eettisille, läpinäkyville ja ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille sekä tietoturvallisuus.

Oriola vastaa haasteisiin ja näkee mahdollisuuksia liiketoiminnan edistämiseen kehittämällä määrätietoisesti ympäristötyötään. Yhtiö seuraa ympäristölainsäädännön kehitystä. Yhtiön kuljetuskumppanien valinnassa huomioidaan heidän sitoutumisensa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Oriola arvioi tuotteiden vastuullisuutta valikoimapäätöksissään sekä kehittää omia tuotteita vastatakseen kuluttajien lisääntyviin vaatimuksiin. Lisäksi Oriola kehittää kuluttajille suunnattuja terveyspalveluja, kuten Drop-In-klinikat yhtiön omissa apteekeissa Ruotsissa. Suomessa Oriola on mukana Sitran reilun datatalouden IHAN®-hankkeessa, jossa luodaan uusia palveluja ja ratkaisuja hyödyntämällä henkilötietoja käyttäjän myöntämällä luvalla.

Ympäristövastuu

Oriolan ympäristöpolitiikka määrittelee yhtiön sitoutumisen oman toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten minimointiin. Merkittävimmät Oriolan liiketoiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset liittyvät kiinteistöjen ylläpitoon, pakkausjätteisiin sekä kuljetuksiin. Ruotsissa Oriola Sweden AB:llä ja Svensk dos AB:llä on ISO 14 001: 2015 (Environmental Management System) -sertifikaatit.

Vuoden 2019 aikana Oriola määritteli oman toimintansa hiilijalanjäljen ja asetti pitkän aikavälin tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa yhtiön toiminnan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä nollaan. Matkalla kohti hiilineutraaliutta Oriola on asettanut välitavoitteiksi, että kaikki käytettävä energia on uusiutuvaa ja kierrätysaste nousee 85 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. Energian ja jätteiden päästöjen osuus Oriolan hiilidioksidipäästöistä on yhteensä noin 30 %.

Suomessa kaikki Oriolan käyttämä sähkö on uusiutuvaa eli päästötöntä. Vuoden 2019 aikana Oriola on jatkanut uusiutuvaan sähköön siirtymistä Ruotsissa neuvottelemalla apteekkiverkoston vuokratilojen vuokranantajien kanssa. Oriola käyttää Suomessa lämmitykseen kaukolämpöä, ja siirtymisestä uusiutuviin energialähteisiin on aloitettu neuvottelut. Kaukolämmön osuus Oriolan hiilidioksidipäästöistä on lähes 20 %.

Kierrätyksen tehostaminen oli Oriolassa vuoden 2019 ympäristötyön avainteemoja. Yhtiön ensisijainen tavoite on jätteen vähentäminen ja toinen materiaalien käytön tehostaminen. Kevään 2019 aikana Mankkaan jakelukeskuksessa toteutetun kierrätyksen tehostamisprojektin myötä aloitettiin kirkasmuovien lajittelu Suomessa ja tehostettiin muiden jätelajien kierrätystä. Toimenpiteiden seurauksena Oriolan kierrätysaste nousi 67,0 %:sta 70,6 %:iin.

Lääkekuljetukset ovat Oriolan liiketoiminnan ydinaluetta. Pääsääntöisesti maantiekuljetuksista koostuvat jakeluverkostot kattavat koko Suomen ja Ruotsin. Kuljetukset suunnitellaan lääkejakeluun liittyvien viranomaisvaatimusten lisäksi mahdollisimman ympäristötehokkaasti. Oriolan kuljetuksista vastaavat kuljetusyritykset. Oriola tekee tiivistä yhteistyötä kuljetusyritysten kanssa, jotka ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Yhtiö seuraa kuljetuspäästöjä velvoittamalla kumppanit säännölliseen raportointiin. Kuljetusten päästöjen osuus Oriolan hiilidioksidipäästöistä on yhteensä noin 30 %.

Oriola on määritellyt ympäristövastuun keskeiseksi mittariksi hiilidioksidipäästöt ja vuoden 2019 päästöt olivat 6 956 tCO₂

Sosiaalinen vastuu

Lääketurvallisuuden ja -saatavuuden varmistaminen on Oriolan toiminnan tärkein ja yhteiskunnallisesti merkittävin tehtävä. Lääkkeet on toimitettava perille turvallisesti ja ajallaan olosuhteista riippumatta. Toiminnallaan yhtiö varmistaa, että maahan tulevia lääkkeitä on koko ajan saatavilla ja niitä käsitellään lääkealan viranomaisvaatimusten edellyttämällä tavalla. Lisäksi Oriolan Ruotsissa toimiva apteekkiketju Kronans Apotek, kattavat potilastukipalvelut sekä annosjakelutoiminta varmistavat lääkkeiden oikeaa käyttöä.

Hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö on Oriolan tärkein menestystekijä ja vastuullisen liiketoiminnan lähtökohta. Henkilöstön osaamiseen ja kehittymiseen panostamalla yhtiö tuottaa lisäarvoa asiakkailleen, vastaa lääkealan tiukkoihin laatuvaatimuksiin ja pitää huolta kilpailukyvystään markkinoilla.

Oriolassa toteutetaan vuosittain kehityskeskustelut koko henkilöstölle. Kehityskeskustelut muodostavat perustan työntekijöiden toimintasuunnitelmien teolle ja tavoitteiden asettamiselle. Työyhteisönä Oriola on tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja monimuotoisuutta tukeva. Oriolan eettiset ohjeet määrittelevät toimintaperiaatteet, joita jokaisen yhtiön työntekijän tulee päivittäisessä työssään noudattaa. Henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan kaksi kertaa vuodessa toteutettavalla henkilöstökyselyllä.

Oriola määritteli henkilöstövastuun keskeiseksi mittariksi henkilöstön sitoutumisindeksin. Vuoden 2019 sitoutumisindeksin tulos oli 77 (76 vuonna 2018).

Oriola kannattaa läpinäkyvää yrityskulttuuria ja julkaisee verojalanjälkensä, joka muodostuu tuloverojen lisäksi muista yrityksen toimintaan liittyvistä veroista ja veroluontoisista maksuista. Konserni maksaa verot kuhunkin toimintamaahan paikallisen lainsäädännön määräyksiä noudattaen. Oriolalla ei ole ulkomaisia tytäryhtiöitä veroparatiiseiksi luokitelluissa maissa tai maissa, joissa on epätavallisia verohelpotuksia. Oriolan verojalanjälki on julkaistu yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com.

Hallintotapa

Oriola toimii säädellyllä toimialalla. Yhtiön laatujohtaminen perustuu lääketoimialan lakeihin ja määräyksiin sekä laatujärjestelmiin, erityisesti ISO 9001 -järjestelmään. Lääkejakelua ja lääketukkukauppaa säännellään Good Distribution Practice -määräyksissä (GDP), jotka on vahvistanut Euroopan lääkeviranomainen, European Medicines Agency (EMA). Suomessa GDP:n noudattamista lääketukkukaupassa valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja Ruotsissa Läkemedelsverket. GDP määrittelee yhteiset lääkkeiden käsittelyn säännöt. Oriolan toimintaa ohjaavat osaltaan myös Good Manufacturing Practice (GMP) ja muu viranomaisvalvonnan alaisiin tuotteisiin liittyvä sääntely, kuten elintarvikkeita ja kosmetiikkaa koskevat säännöt.

Hankintaperiaatteet sekä alihankkijoiden valinta- ja hyväksymisprosessit ovat Oriolalle tärkeitä, ja yhtiön merkittävimmät ihmisoikeusvaikutukset liittyvät hankintaketjuihin. Oriola edistää liikekumppaneidensa ja toimittajiensa keskuudessa eettisten ohjeiden noudattamista ja edellyttää alihankkijoiden ja muiden liikekumppanien sitoutuvan liikekumppanin eettisiin ohjeisiin (Business Partner Code of Conduct), jotka koskevat lahjonnan, korruption ja syrjinnän torjumista, ihmisoikeuksia, ympäristövaikutuksia ja avoimuutta.

Vuoden 2019 aikana Oriola jatkoi hankintaperiaatteiden yhdenmukaistamista ja liikekumppanien eettisten ohjeiden käyttöönottoa suorien tavarantoimittajien kanssa. Yhtiö toteutti vuoden 2019 aikana myös suorien ei-lääkkeellisten tuotteiden ja toimittajien maantieteellisen riskiarvioinnin, ja suurin osa Oriolan suorista eilääkkeellisistä tuoteostoista on Euroopan alueelta. Vuoden loppuun mennessä kaikista 385 suorasta tavarantoimittajasta 223 on arvioitu Oriolan tavarantoimittajiltaan edellyttämien ja eettisten ohjeiden sisältämien käytäntöjen mukaisesti.

Espoo, 6.2.2020 Oriola Oyj

Hallitus

Tietoja osakkeista

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeenomistuksen jakautuminen osakasryhmittäin 31.12.2019

	Osakkaita			% osakkaista			Omistus-%
	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä
Yksityishenkilöt	12 024	25 232	32 866	96,8	95,6	95,9	44,6	35,1	38,0
Yritykset	240	724	901	1,9	2,7	2,6	28,5	22,1	24,1
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	16	50	54	0,1	0,2	0,2	3,0	13,4	10,2
Julkisyhteisöt	8	14	19	0,1	0,1	0,1	14,3	7,1	9,3
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	69	242	283	0,6	0,9	0,8	4,6	2,3	3,0
Ulkomaat	63	129	163	0,5	0,5	0,5	0,3	0,7	0,5
Yhteensä	12 420	26 391	34 286	100,0	100,0	100,0	95,2	80,6	85,0
Hallintarekisteröidyt							4,7	19,4	14,9
Yhteistilillä							0,1	0,0	0,1

Osakkeenomistajat omistettujen osakkeiden mukaan 31.12.2019

	Osakkaita			% osakkaista
Osakkeita, kpl	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä
1–100	2 235	3 132	4 575	18,0	11,9	13,3
101–1 000	6 434	14 251	18 118	51,8	54,0	52,8
1 001–10 000	3 361	8 260	10 408	27,1	31,3	30,4
10 001–100 000	347	679	1 079	2,8	2,6	3,1
yli 100 001	43	69	106	0,3	0,3	0,3
Yhteensä	12 420	26 391	34 286	100,0	100,0	100,0
Joista hallintarekisteröityjä	8	10	10

	Osakkeita			% osakkeista
Osakkeita, kpl	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä
1–100	114 587	179 167	293 754	0,2	0,1	0,2
101–1 000	2 756 604	6 471 292	9 227 896	5,0	5,1	5,1
1 001–10 000	9 401 694	23 252 362	32 654 056	17,0	18,4	18,0
10 001–100 000	8 829 930	16 130 994	24 960 924	15,9	12,8	13,8
yli 100 001	34 266 980	79 956 929	114 223 909	61,8	63,4	62,9
Yhteensä	55 369 795	125 990 744	181 360 539	99,9	100,0	99,9
Joista hallintarekisteröityjä	2 578 950	24 436 870	27 015 820	4,7	19,4	14,9
Yhteistilillä	64 478	61 196	125 674	0,1	0,0	0,1
Osakkeita yhteensä	55 434 273	126 051 940	181 486 213	100,0	100,0	100,0

Osakekohtaiset tunnusluvut

			2019	2018	2017	2016	2015
Osakekohtainen tulos2		EUR	0,04	0,06	0,14	0,23	0,25
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot2		EUR	0,04	0,06	0,14	0,23	0,25
Osakekohtainen oma pääoma2		EUR	0,87	0,98	1,08	1,13	1,07
Osingonjako		milj. EUR	16,31	16,3	16,3	25,4	23,6
Osakekohtainen osinko		EUR	0,091	0,09	0,09	0,14	0,13
Osingonjakosuhde2		%	203,51	151,7	63,9	60,5	51,7
Efektiivinen osinkotuotto	A	%	4,461	4,57	3,00	3,29	3,07
Efektiivinen osinkotuotto	B	%	4,441	4,55	3,21	3,25	3,01
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot2	A		45,67	33,20	21,58	18,83	17,23
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot2	B		45,78	33,37	20,14	19,10	17,55
Osakkeen kurssi 31.12.	A	EUR	2,02	1,97	3,00	4,25	4,24
Osakkeen kurssi 31.12.	B	EUR	2,03	1,98	2,80	4,31	4,32
Keskikurssi	A	EUR	2,10	2,82	3,79	4,16	4,01
Keskikurssi	B	EUR	2,11	2,72	3,66	4,20	4,06
Alin kurssi	A	EUR	1,86	1,92	2,96	3,70	2,93
Alin kurssi	B	EUR	1,86	1,94	2,77	3,65	2,84
Ylin kurssi	A	EUR	2,56	3,38	4,53	4,50	4,52
Ylin kurssi	B	EUR	2,53	3,17	4,43	4,65	4,60
Markkina-arvo		milj. EUR	367,2	358,8	519,2	778,9	779,6
Osakkeiden vaihto
Sarja A		kpl	3 758 001	3 067 789	2 703 394	1 893 721	3 045 353
% sarja A:n keskimääräisestä osakemäärästä		%	6,8	5,5	4,9	3,4	5,5
Sarja B		kpl	24 054 806	40 993 419	41 746 627	22 488 841	35 816 293
% sarja B:n keskimääräisestä osakemäärästä		%	19,1	32,5	33,2	17,9	29,3
% koko osakemäärästä		%	15,3	24,3	24,5	13,4	21,9
Osakkeiden määrä 31.12.	A	kpl	55 434 273	55 434 273	55 434 273	55 484 648	55 484 648
Osakkeiden määrä 31.12.	B	kpl	126 051 940	126 051 940	126 051 940	126 001 565	126 001 565
Osakkeita yhteensä 31.12.		kpl	181 486 213	181 486 213	181 486 213	181 486 213	181 486 213
Sarja A:n osakkeita kaudella keskimäärin		kpl	55 434 273	55 434 273	55 434 825	55 484 648	55 204 784
Sarja B:n osakkeita kaudella keskimäärin		kpl	126 051 940	126 051 940	126 051 388	126 001 565	122 441 865
Osakkeita yhteensä kaudella keskimäärin		kpl	181 486 213	181 486 213	181 486 213	181 486 213	177 646 649

1 Hallituksen ehdotus.

2 Vuosien 2016–2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12.2. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuneen virheen oikaisu.

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentaperusteet

	Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto
Osakekohtainen tulos (EPS), EUR =	Osakkeiden lukumäärä keskimäärin vuoden aikana
	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakekohtainen oma pääoma, EUR =	Osakkeiden lukumäärä 31.12.
	Tilikaudelta jaettu osinko
Osakekohtainen osinko, EUR	Osakkeiden lukumäärä 31.12.
	Osakekohtainen osinko	x 100
Osingonjakosuhde, % =	Osakekohtainen tulos
	Osakekohtainen osinko
Efektiivinen osinkotuotto, % =	Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi	x 100
	Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E) =	Osakekohtainen tulos
	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Osakkeen keskikurssi, EUR =	Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo, EUR =	Tilikauden lopussa oleva osakemäärä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Suurimmat omistajat 31.12.2019

Osakemäärän mukainen suuruusjärjestys	Sarja A	Sarja B	Osakkeita yhteensä	% kaikista osakkeista	Osakkeiden äänimäärä	% koko äänimäärästä
1. Mariatorp Oy	6 000 000	14 000 000	20 000 000	11,02	134 000 000	10,85
2. Wipunen Varainhallinta Oy	2 600 000	6 250 000	8 850 000	4,88	58 250 000	4,72
3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	4 320 600	3 273 000	7 593 600	4,18	89 685 000	7,26
4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 606 414	2 299 018	5 905 432	3,25	74 427 298	6,03
5. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	973 500	3 835 610	4 809 110	2,65	23 305 610	1,89
6. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia	209 985	2 412 779	2 622 764	1,45	6 612 479	0,54
7. Medical Investment Trust Oy	1 560 000	510 540	2 070 540	1,14	31 710 540	2,57
8. Maa- ja vesitekniikan tuki r.y.	2 041 832	0	2 041 832	1,13	40 836 640	3,31
9. Kansaneläkelaitos / Eläkevastuurahasto	0	1 991 481	1 991 481	1,10	1 991 481	0,16
10. Tukinvest Oy	1 983 526	0	1 983 526	1,09	39 670 520	3,21
11. Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt	0	1 834 000	1 834 000	1,01	1 834 000	0,15
12. Ylppö Jukka	1 496 562	286 992	1 783 554	0,98	30 218 232	2,45
13. Sijoitusrahasto Aktia Capital	0	1 747 772	1 747 772	0,96	1 747 772	0,14
14. Fondita Nordic Micro Cap Placeringsfond	0	1 605 500	1 605 500	0,88	1 605 500	0,13
15. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	277 942	1 200 000	1 477 942	0,81	6 758 840	0,55
16. Ylppö Into	693 522	240 200	933 722	0,51	14 110 640	1,14
17. Laakkonen Mikko	196 320	689 080	885 400	0,49	4 615 480	0,37
18. Ehrnrooth Helene	0	804 333	804 333	0,44	804 333	0,07
19. Drumbo Oy	0	800 000	800 000	0,44	800 000	0,06
20. Valtion eläkerahasto	0	800 000	800 000	0,44	800 000	0,06
Yhteensä	25 960 203	44 580 305	70 540 508	38,87	563 784 365	45,66
Hallintarekisteröidyt	2 578 950	24 436 870	27 015 820	14,89	76 015 870	6,16
Oriola Oyj	0	84 903	84 903	0,05	84 903	0,01
Muut	26 895 120	56 949 862	83 844 982	46,20	594 852 262	48,18
Kaikki yhteensä	55 434 273	126 051 940	181 486 213	100,00	1 234 737 400	100,00

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2015–2019

Konsernin tuloslaskelma1		2019	2018 oikaistu8	2017 oikaistu8	2016 oikaistu8	2015
Liikevaihto	Milj. euroa	1 721,3	1 552,2	1 527,7	1 588,6	1 577,8
Oikaistu liikevoitto	Milj. euroa	20,5	34,4	39,0	58,7	59,8
% liikevaihdosta	%	1,2	2,2	2,6	3,7	3,8
Liikevoitto	Milj. euroa	15,3	19,5	36,9	56,5	61,6
% liikevaihdosta	%	0,9	1,3	2,4	3,6	3,9
Rahoitustuotot ja -kulut	Milj. euroa	-5,2	-3,0	-3,9	-4,7	-6,5
% liikevaihdosta	%	-0,3	-0,2	-0,3	-0,3	-0,4
Tulos ennen veroja	Milj. euroa	10,1	16,6	32,9	51,8	55,0
% liikevaihdosta	%	0,6	1,1	2,2	3,3	3,5
Tilikauden tulos	Milj. euroa	8,0	10,8	25,2	40,9	43,7
% liikevaihdosta	%	0,5	0,7	1,7	2,6	2,8

Konsernin tase Milj. euroa	2019	2018 oikaistu8	2017 oikaistu8	2016 oikaistu8	2015
Pitkäaikaiset varat	509,9	440,0	446,6	437,4	396,4
Liikearvo	270,5	274,3	282,7	286,8	256,5
Lyhytaikaiset varat	520,7	484,2	474,2	487,1	550,5
Vaihto-omaisuus	234,2	209,6	205,7	198,3	201,1
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	157,2	177,9	196,1	204,3	194,6
Vieras pääoma yhteensä	873,4	746,2	724,7	720,3	752,3
Korolliset velat	190,3	129,4	127,2	133,1	128,6
Koroton vieras pääoma	683,1	616,8	597,5	587,2	623,7
Taseen loppusumma	1 030,6	924,2	920,8	924,5	946,9

Tunnusluvut		2019	2018 oikaistu8	2017 oikaistu8	2016 oikaistu8	2015
Omavaraisuusaste4	%	15,5	19,5	21,7	22,6	21,1
Oma pääoma / osake	EUR	0,87	0,98	1,08	1,13	1,07
Sijoitetun pääoman tuotto2 5	%	4,1	6,2	11,4	17,5	19,9
Oman pääoman tuotto2 6	%	4,9	5,8	12,8	21,0	29,1
Korolliset nettovelat	Milj. euroa	119,6	63,6	110,2	72,3	6,6
Nettovelkaantumisaste7	%	76,1	35,8	56,2	35,4	3,4
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista	EUR	0,04	0,06	0,14	0,23	0,25
Osakekohtainen tulos sis. lopetetut toiminnot	EUR	0,04	0,06	0,14	0,23	0,25
Osakkeita keskimäärin3	kpl	181 394 589	181 360 503	181 328 408	181 389 391	177 501 818
Henkilömäärä keskimäärin jatkuvista toiminnoista kokoaikaisiksi muutettuna	hlö	2 800	2 699	2 686	2 425	2 172
Bruttoinvestoinnit sis. lopetetut toiminnot	Milj. euroa	21,8	39,6	46,2	88,8	20,4

1 Jatkuvat toiminnot.

2 Vertailutiedot 2015–2017 sisältävät lopetetut toiminnot, vuoden 2015 tunnusluvut ovat ilman Venäjää.

3 Ei sisällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

4 Vuoden 2019 omavaraisuusasteeseen vaikuttavat IFRS 16:n soveltamisen vaikutus voittovaroihin -5,7 miljoonaa euroa sekä

IFRS 16:n soveltamisen myötä 78,2 miljoonaa euroa kasvanut taseen loppusumma. Omavaraisuusaste ilman IFRS 16:n vaikutusta olisi ollut 17,3 %.

5 Vuoden 2019 sijoitetun pääoman tuottoon vaikuttaa IFRS 16:n soveltamisen myötä 78,2 miljoonaa euroa kasvanut taseen loppusumma. Sijoitetun pääoman tuotto ilman IFRS 16:n vaikutusta olisi ollut 4,4 %.

6 Vuoden 2019 oman pääoman tuottoon vaikuttaa IFRS 16:n soveltamisen vaikutus voittovaroihin -5,7 miljoonaa euroa. Oman pääoman tuotto ilman IFRS 16:n vaikutusta olisi ollut 4,4 %.

7 Vuoden 2019 nettovelkaantumisastetta nostavat IFRS 16:n soveltamisen myötä 83,9 miljoonaa euroa kasvaneet korolliset nettovelat ja 5,7 miljoonaa euroa pienentyneet voittovarat. Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16:n vaikutusta olisi ollut 21,9 %.

8 Vuosien 2016–2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12.2. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuneen virheen oikaisu.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet löytyvät osiosta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Oikaistu liikevoitto1

1 Vuosien 2016–2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 12.2. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuneen virheen oikaisu.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä Oriola esittää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) antaman ohjeen "Vaihtoehtoiset tunnusluvut" mukaisia vaihtoehtoisia tunnuslukuja toimintansa kehityksestä, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Vaihtoehtoiset tunnusluvut on esitetty seuraavissa taulukoissa:

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS – tilinpäätöslukuihin

Laskutus
Milj. euroa	2019	2018
Liikevaihto	1 721,3	1 552,2
+ Kaupintavaraston hankintameno	1 993,2	1 948,0
+ Annetut kassa-alennukset	18,6	18,2
Laskutus	3 733,1	3 518,4

Oikaistu liikevoitto
Milj. euroa	2019	2018 oikaistu1
Liikevoitto	15,3	19,5
- Liikevoittoa oikaisevat erät	5,1	14,9
Oikaistu liikevoitto	20,5	34,4

1 Vuoden 2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12.2. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuneen virheen oikaisu.

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentaperusteet

Vaihtoehtoinen tunnusluku		Määritelmä		Miksi käytetään
Laskutus		= Liikevaihto + kaupintavaraston hankintameno + annetut kassa-alennukset		Laskutus kuvaa liiketoiminnan volyymiä.
Liikevoitto	=	Liikevaihto - materiaaliostot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoiminnan muut kulut sekä poistot ja arvonalentumiset + liiketoiminnan muut tuotot + osuus yhteisyrityksen tuloksesta		Liikevoitto osoittaa liiketoiminnasta kertyvän tuloksen.
Oikaistu liikevoitto		= Liikevoitto ilman oikaisueriä		Oriola julkaisee oikaistun liiketuloksen kuvatakseen
Oikaisuerät		Oikaisuerät sisältävät liiketoimintojen tai omaisuus erien myynneistä tai lopetuksista aiheutuneet voitot ja tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet kulut tai tuotot, liikearvon ja muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumistappiot ja muut harvoin tapah tuvan asian seurauksena syntyneet kulut tai tuotot sekä arvionmuutokset liiketoimintahankintojen ehdollisen vastikkeen toteutumisesta.		liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Oikaistu liikevoitto ei sisällä liiketoimintojen tai omaisuuserien myynneistä tai lopetuksista aiheutuneita voittoja tai tappioita, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneita voittoja tai tappioita, liikearvon tai muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumistappioita tai muita, harvoin tapahtuvan asian seurauksena syntyneitä tuottoja tai kuluja. Lisäksi arviomuutokset liiketoimintahankintojen ehdollisen vastikkeen toteutumisesta esitetään oikaisuerinä.
Vertailukelpoisin valuutta kurssein laskettu laskutus		Laskutus laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajan kohdan keskikurssilla.		Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu laskutus, liikevaihto ja oikaistu liikevoitto kuvaavat liiketoiminnan
Vertailukelpoisin valuutta kurssein laskettu liikevaihto		Liikevaihto laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajankohdan keskikurssilla.		kehitystä ilman valuuttakursseista aiheutuvaa muutosta ja siten parantavat vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.
Vertailukelpoisin valuutta kurssein laskettu oikaistu liikevoitto		Oikaistu liikevoitto laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajankohdan keskikurssilla.
Korolliset nettovelat		= Korollinen vieras pääoma - rahavarat		Korolliset nettovelat antavat tietoa konsernin ulkoisen velkarahoituksen kokonaismäärästä.
Investoinnit	=	Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä aineettomiin hyödykkeisiin ml. liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo sekä sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin		Investointien määrä antaa lisätietoa liiketoiminnan rahavirtatarpeista.
		Liikevoitto
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	=	Taseen loppusumma – korottomat velat (vuoden alun ja lopun keskiarvo)		x 100 Sijoitetun pääoman tuotto mittaa konsernin tehok kuutta tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle.
Oman pääoman tuotto (ROE), %		Tilikauden tulos		Oman pääoman tuotto mittaa konsernin kannattavuutta
	=	Oma pääoma yhteensä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)	x 100	osoittamalla kuinka paljon voittoa konserni tuottaa osak keenomistajien konserniin sijoittamilla varoilla.
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korolliset nettovelat		x 100 Nettovelkaantumisaste antaa tietoa konsernin rahoituk
		Oma pääoma yhteensä		seen liittyvän riskin tasosta sekä velkaantumisesta.
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma yhteensä	x 100	Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin rahoitukseen liittyvän riskin tasosta sekä konsernin liiketoiminnassa
		Taseen loppusumma – saadut ennakot		käytettävän pääoman tasosta.

Tilinpäätös 2019

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

Milj. euroa	Liitetieto	2019	2018 oikaistu1
Liikevaihto	4.2.	1 721,3	1 552,2
Liiketoiminnan muut tuotot	4.2.	11,1	20,4
Materiaalit ja tarvikkeet	4.3.	-1 364,5	-1 206,0
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	4.4.	-173,4	-165,8
Liiketoiminnan muut kulut	4.3.	-133,9	-147,5
Poistot ja arvonalentumiset	6.1./6.2.	-45,3	-24,1
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta	6.3.	-	-4,6
Arvonalentuminen yhteisyrityssijoituksista	6.3.	-	-5,1
Liikevoitto		15,3	19,5
Rahoitustuotot ja -kulut	8.1.	-5,2	-3,0
Tulos ennen veroja		10,1	16,6
Tuloverot	9.1.	-2,1	-5,8
Tilikauden tulos		8,0	10,8
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Tilikauden aikana laajaan tulokseen kirjattu muuntoero		-4,4	-9,3
Tilikauden aikana tulosvaikutteiseksi siirretty muuntoero		0,0	-
Rahavirran suojaus	8.3.	0,2	0,1
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	9.1.	-0,0	-0,0
		-4,2	-9,3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	4.4.	-2,8	-1,6
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	9.1.	0,6	0,3
		-2,2	-1,3
Tilikauden laaja tulos		1,6	0,2

Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		8,0	10,8
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		1,6	0,2
Emoyhtiön omistajille tilikauden tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, EUR:
Laimentamaton	8.5.	0,04	0,06
Laimennusvaikutuksella oikaistu	8.5.	0,04	0,06

1 Vuoden 2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty liitetiedossa 12.2. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuneen virheen oikaisu.

Konsernin tase (IFRS)

			31.12.2018
Milj.euroa	Liitetieto	31.12.2019	oikaistu1
VARAT

Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	6.1.	158,3	77,2
Liikearvo	6.2.	270,5	274,3
Muut aineettomat hyödykkeet	6.2.	66,9	75,1
Muut pitkäaikaiset saamiset	6.3.	9,7	9,7
Laskennalliset verosaamiset	9.2.	4,5	3,7
Pitkäaikaiset varat yhteensä		509,9	440,0

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	5.2.	234,2	209,6
Myyntisaamiset	5.1.	187,4	180,2
Tuloverosaamiset	5.1.	6,1	6,6
Muut saamiset	5.1.	22,2	22,0
Rahavarat	8.2.	70,8	65,8
Lyhytaikaiset varat yhteensä		520,7	484,2
VARAT YHTEENSÄ		1 030,6	924,2

Milj.euroa	Liitetieto	31.12.2019	31.12.2018 oikaistu1
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma		36,2	36,2
Suojausrahasto		-0,1	-0,3
Käyttörahasto		19,4	19,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		74,8	74,8
Muut rahastot		0,1	0,1
Muuntoerot		-32,9	-28,6
Kertyneet voittovarat		59,7	76,3
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	8.4.	157,2	177,9
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	9.2.	14,3	15,6
Eläkevelvoitteet	4.4.	17,1	13,9
Korolliset velat	8.2.	123,6	59,1
Muut pitkäaikaiset velat	5.3.	0,7	0,9
Pitkäaikaiset velat yhteensä		155,7	89,5
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat	5.3.	606,7	536,5
Varaukset	5.4.	2,8	3,3
Korolliset velat	8.2.	66,8	70,3
Tuloverovelat	5.3.	1,0	0,7
Muut lyhytaikaiset velat	5.3.	40,4	45,9
Lyhytaikaiset velat yhteensä		717,7	656,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		1 030,6	924,2

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

Milj.euroa	Liitetieto	2019	2018
Liiketoiminnan nettorahavirta
Liikevoitto		15,3	19,5
Oikaisut
Poistot	6.1./6.2.	41,8	24,1
Arvonalentumiset	6.1./6.2.	3,5	-
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta	6.3.	-	4,6
Arvonalentuminen yhteisyrityssijoituksista	6.3.	-	5,1
Eläkesaamisen ja -velvoitteen muutos		0,7	0,8
Muut oikaisut		1,0	2,3
		62,3	56,4
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten lisäykset (-) / vähennykset (+)		-15,1	37,9
Vaihto-omaisuuden lisäykset (-) / vähennykset (+)		-27,2	-9,8
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset (+) / vähennykset (-)		68,7	31,5
		26,5	59,7

Maksetut korot ja muut rahoituskulut		-3,7	-3,2
Saadut korot ja muut rahoitustuotot		0,6	0,1
Maksetut verot		-1,2	-10,2
Liiketoiminnan nettorahavirta		84,4	102,8
Investointien nettorahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	6.1./6.2.	-21,2	-20,8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit	6.1./6.2.	0,1	0,4
Investoinnit yhteisyrityksiin	6.3.	-0,7	-9,2
Investoinnit muihin osakkeisiin ja osuuksiin	6.3.	-0,0	-9,4
Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankituilla rahavaroilla	10.1.	-	-2,5
Investointien nettorahavirta		-21,8	-41,5

Milj.euroa	Liitetieto	2019	2018
Rahoituksen nettorahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot		27,5	30,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-28,2	-30,4
Lyhytaikaisen rahoituksen muutos 1		-21,2	4,4
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset		-19,3	-
Omien osakkeiden hankinta		-0,1	-0,1
Maksetut osingot		-16,3	-16,3
Rahoituksen nettorahavirta		-57,6	-12,3
Rahavarojen muutos		5,0	48,9
Rahavarat tilikauden alussa		65,8	17,0
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-0,0	-0,1
Rahavarojen muutos		5,0	48,9
Rahavarat tilikauden lopussa	8.2.	70,8	65,8

Sisältää yritystodistuslainojen rahavirrat.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

Milj. euroa	Liitetieto	Osakepääoma	Rahastot	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2018		36,2	94,0	-19,2	86,8	197,7
IFRS 15:n käyttöönotosta johtuva oikaisu1		-	-	-	-2,2	-2,2
IFRS 9:n käyttöönotosta johtuva oikaisu1		-	-	-	-0,1	-0,1
IFRS 2:n muutoksen käyttöönotosta johtuva oikaisu		-	-	-	0,4	0,4
Virheen korjaus1 2		-	-	-	-1,6	-1,6
Oikaistu oma pääoma 1.1.2018		36,2	94,0	-19,2	83,3	194,2
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos		-	-	-	10,8	10,8
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaus	8.3.	-	0,1	-	-	0,1
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	4.4.	-	-	-	-1,6	-1,6
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	9.1.	-	-0,0	-	0,3	0,3
Muuntoero		-	-	-9,3	-	-9,3
Kauden laaja tulos yhteensä		-	0,1	-9,3	9,5	0,2
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko	8.5.	-	-	-	-16,3	-16,3
Osakepalkitseminen	4.4.	-	-	-	-0,2	-0,2
Omien osakkeiden osto		-	-	-	-0,1	-0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		-	-	-	-16,6	-16,6
Oma pääoma 31.12.2018		36,2	94,0	-28,6	76,3	177,9
IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva oikaisu1	2.	-	-	-	-6,3	-6,3
Oikaistu oma pääoma 1.1.2019		36,2	94,0	-28,6	70,0	171,6
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos		-	-	-	8,0	8,0
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaus	8.3.	-	0,2	-	-	0,2
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	4.4.	-	-	-	-2,8	-2,8
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	9.1.	-	-0,0	-	0,6	0,6
Muuntoero		-	-	-4,4	-	-4,4
Tulosvaikutteiseksi siirretty muuntoero		-	-	0,0	-	0,0
Kauden laaja tulos yhteensä		-	0,1	-4,4	5,8	1,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko	8.5.	-	-	-	-16,3	-16,3
Osakepalkitseminen	4.4.	-	-	-	0,4	0,4
Omien osakkeiden osto		-	-	-	-0,1	-0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		-	-	-	-16,1	-16,1
Oma pääoma 31.12.2019		36,2	94,2	-32,9	59,7	157,2

1 Verovaikutus huomioon otettuna.

2 Tarkemmat tiedot virheestä johtuvasta oikaisusta löytyvät liitetiedosta 12.2. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuneen virheen oikaisu.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Yrityksen perustiedot

Oriola Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Oriola Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Oriola-konsernin. Oriola Oyj:n hallitus on hyväksynyt 6.2.2020 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus vahvistaa tai olla vahvistamatta tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Yhtiön Y-tunnus on 1999215-0. Jäljennöksiä Oriola-konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa Oriola Oyj:n pääkonttorista, Orionintie 5, 02200 Espoo ([email protected]).

2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Laatimisperusta: Oriola Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2019 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.

Konsernitilinpäätös on laadittu kahdentoista kuukauden pituiselta tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavia sijoituksia, johdannaisia sekä osakeperusteisia maksuja. Konserni on soveltanut 1.1.2019 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja:

IFRS 16 Vuokrasopimukset: Konserni otti IFRS 16 -standardin käyttöön 1.1.2019. Konserni otti standardin käyttöön mukautettua takautuvaa lähestymistapaa soveltaen, mikä tarkoittaa, että käyttöönoton kertynyt vaikutus kirjattiin kertyneisiin voittovaroihin 1.1.2019 ja että vertailutietoja ei oikaistu. Kuten standardi sallii, konserni laski soveltuvin osin käyttöoikeusomaisuushyödykkeiden arvot takautuvasti käyttäen käyttöönottohetken diskonttokorkoa.

Konserni sovelsi standardin sallimaa käytännön apukeinoa, jonka mukaan sitä, onko kysymyksessä vuokrasopimus, ei tarvitse arvioida uudelleen. Tämä tarkoittaa, että konserni soveltaa IFRS 16 -standardia kaikkiin sopimuksiin, jotka on solmittu ennen 1.1.2019 ja jotka on käsitelty vuokrasopimuksina IAS 17:n ja IFRIC 4:n mukaan.

Vuokrasopimuksista kirjatut varat ja velat sisältävät apteekkien, varastojen ja toimistotilojen vuokrasopimuksia, ajoneuvojen, lähinnä työsuhdeautojen, vuokrasopimuksia, ICT-laitteiden vuokrasopimuksia sekä muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimuksia, kuten jätteenkäsittelylaitteiden, annosjakelukoneiden ja toimistokaluston vuokrasopimuksia. Konserni soveltaa arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevaa poikkeusta ICT-laitteiden ja muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimuksiin ja lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskevaa poikkeusta kiinteistöjen ja ajoneuvojen vuokrasopimuksiin.

Niiden vuokrasopimusten osalta, jotka käsiteltiin IAS 17:n mukaisesti rahoitusleasingsopimuksina, käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvo 1.1.2019 on sama kuin rahoitusleasingsopimuksella hankitun omaisuuden arvo IAS 17:n mukaan 31.12.2018.

Standardilla on merkittävä vaikutus Consumer-segmentissä, koska apteekkien toimitilojen tulevat vuokramaksut kirjataan taseeseen vuokrasopimusvelaksi ja käyttöoikeusomaisuuseräksi. Vuoden 2018 lopussa konsernilla oli 327 apteekkia Ruotsissa. Ruotsissa vähittäiskauppojen tilojen vuokrasopimuksille on tyypillistä, että ne sisältävät jatko-option. Oriolan

johdon tulee arvioida, jatketaanko vuokrasopimuksia vai sanotaanko ne irti. Niiden apteekkien osalta, jotka ovat hyvillä paikoilla, jotka ovat tai joiden odotetaan olevan kannattavia ja jotka ovat konsernin strategian mukaisia, Oriola arvioi, että jatko-optio tullaan todennäköisesti käyttämään.

Siirryttäessä soveltamaan IFRS 16:ta 1.1.2019 konserni kirjasi yhteensä 99,7 miljoonaa euroa vuokrasopimusvelkoihin ja 96,4 miljoonaa euroa käyttöoikeusomaisuuseräksi. Standardin käyttöönoton vaikutus konsernin voittovaroihin oli -6,3 miljoonaa euroa. Laskiessaan vuokrasopimusvelkoja konserni diskonttasi tulevat vuokranmaksut käyttäen lisäluoton korkoa 1.1.2019. Sovellettu painotettu keskimääräinen korko oli 1,92 %.

Täsmäytys vuoden 2018 lopun vuokravastuiden ja 1.1.2019 kirjattujen vuokrasopimusvelkojen välillä on esitetty seuraavassa taulukossa:

Muiden vuokravastuiden ja vuokrasopimusvelkojen täsmäytys

Milj. euroa	1.1.2019
Vuokravastuut muista vuokrasopimuksista 31.12.2018	51,5
Diskontattu 1.1.2019	49,7
Rahoitusleasingvelat 31.12.2018	1,0
Poikkeukset liittyen:
- lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin	-0,2
- arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin	-0,1
Jatko-optiot, jotka tullaan kohtuullisen varmasti käyttämään	40,7
Vuokrissa mukana olevat muut kuin vuokrakomponentit	10,4
Sopimukset, jotka on luokiteltu palvelusopimuksiksi
aikaisempien standardien mukaan	0,2
Vuokrasopimukset liittyen toimitiloihin, jotka on otettu
käyttöön 31.12.2018 jälkeen	-1,1
Vuokrasopimusvelat 1.1.2019	100,7

Konsernilla ei ole olennaista toimintaa vuokralleantajana, ja näin ollen koskien konsernin toimintaa vuokralleantajana standardilla ei ole merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen.

3. Arvioiden käyttö

Arvioiden käyttö: Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS:n mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä raportoituihin varoihin ja velkoihin, ehdollisten varojen ja vastikkeiden esittämiseen liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoituihin tuottoihin ja kuluihin. Nämä arviot perustuvat johdon parhaaseen tietoon tapahtumista ja siten lopulliset toteumat voivat poiketa tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Laskenta-arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, muun muassa liikearvon ja muiden omaisuuserien mahdollisia arvonalentumisia, etuuspohjaisen eläkesaamisen ja -velan määrää, aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellisia pitoaikoja, vuokrasopimusvelkoja, varauksia ja veroja. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.

Erä	Epävarmuustekijä	Liitetieto
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	Diskonttokorko	4.4.
Varaukset	Kirjausperuste / arvio	5.4.
Arvonalentumistestaus	Diskonttokorko / arvio	6.2.
Muut pitkäaikaiset varat	Kirjausperuste / arvio	6.3.
Vuokrasopimusvelat	Vuokra-aika / arvio	7.
Laskennalliset verot	Kirjausperuste / arvio	9.2.

4. Liiketoiminnan tulos

4.1. Segmenttiraportointi

Segmenttiraportointi: Oriolan raportointisegmentit koostuvat liiketoiminta-alueista, joita raportoidaan ja seurataan konsernin sisäisessä raportoinnissa toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja on Oriola-konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta liiketoimintaalueille ja niiden tuloksen arvioimisesta.

Oriolan liiketoiminta-alueet ja raportointisegmentit 1.1.2019 alkaen ovat Consumer, Pharma ja Retail. Vertailukausien luvut on päivitetty vastaamaan uusia raportointisegmenttejä.

Consumer tarjoaa terveyden ja hyvinvoinnin tuotteita ja palveluita asiakkaille Kronans Apotekin, Ruotsin kolmanneksi suurimman apteekkiketjun, kautta.

Pharma tarjoaa räätälöityjä logistiikka-, asiantuntija- ja konsultointipalveluita lääkeyrityksille sekä laajan valikoiman lääkevalmisteita apteekeille, sairaala-apteekeille ja eläinlääkäreille.

Retail tarjoaa laajan valikoiman terveys- ja hyvinvointituotteita apteekeille, päivittäistavarakaupalle, eläinlääkäreille, yksityisille ja julkisille terveydenhuollon toimijoille sekä palveluita apteekeille, kuten henkilöstövuokrausta ja annosjakelupalveluja.

Raportoitavien segmenttien varat ja velat ovat eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat kohdistettavissa segmenteille. Konsernierät sisältävät rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Segmenttien välinen myynti ei ole merkittävää.

Konsernin maantieteelliset alueet ovat Suomi, Ruotsi ja muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat ja investoinnit esitetään niiden sijaintimaan mukaan.

Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä Oriola julkaisee oikaistun liiketuloksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) ohjeiden vaihtoehtoisista tunnusluvuista mukaisesti. Näitä tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Raportointisegmenttien liiketulos esitetään ilman oikaisueriä. Lisäksi Oriola käyttää termiä "Laskutus" kuvaamaan liiketoiminnan volyymiä.

Oikaistu liikevoitto ei sisällä liiketoimintojen tai omaisuuserien myynneistä tai lopetuksista aiheutuneita voittoja tai tappioita, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneita voittoja tai tappioita, liikearvon tai muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumistappioita tai muita, harvoin tapahtuvan asian seurauksena syntyneitä tuottoja tai kuluja. Lisäksi arviomuutokset liiketoimintahankintojen ehdollisen vastikkeen toteutumisesta esitetään oikaisuerinä.

Oriolan lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyyntisopimuksia, joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa, tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa lääkeyhtiön tuotteita kaupintavarastosta. Yhtiö raportoi liiketoiminnan volyymiä mittaavana laskutuksena kummankin tyyppisen myynnin.

Raportoitavat segmentit

Liitetieto Consumer	Pharma	Retail
			Konsernierät	Yhteensä
	2 680,5	284,8	-	3 733,1
0,2	230,2	172,1	-402,5	-
768,1	2 910,6	456,9	-402,5	3 733,1
750,0	687,9	283,4	-	1 721,3
0,2	230,2	172,1	-402,5	-
750,1	918,1	455,5	-402,5	1 721,3
5,3	17,1	-1,4	-5,7	15,3
11,7	17,7	-0,9	-8,1	20,5
426,3	356,5	138,5	109,2	1 030,6
119,1	594,4	47,7	112,1	873,4
9,2	6,1	5,8	0,7	21,8
31,3	8,2	5,7	0,1	45,3

1 674	486	570	70	2 800
	767,9 4.2. 6.1./6.2. 6.1./6.2.

2018 oikaistu3

Ulkoinen laskutus		769,5	2 502,8	246,1	-	3 518,4
Sisäinen laskutus		0,1	194,3	185,1	-379,4	-
Laskutus		769,5	2 697,1	431,2	-379,4	3 518,4
Ulkoinen liikevaihto		751,9	555,6	244,8	-	1 552,2
Sisäinen liikevaihto		0,1	194,3	185,1	-379,4	-
Liikevaihto	4.2.	751,9	749,9	429,8	-379,4	1 552,2
Liikevoitto		15,2	21,1	1,3	-18,1	19,5
Oikaistu liikevoitto		16,3	21,1	5,9	-8,9	34,4
Varat		374,4	324,0	117,4	108,3	924,2
Velat		51,0	508,1	51,6	135,5	746,2
Investoinnit	6.1./6.2.	7,0	9,1	1,9	21,7	39,6
Poistot ja arvonalentumiset	6.1./6.2.	14,8	4,8	4,0	0,5	24,1
Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna		1 591	506	540	62	2 699

1 Varoihin vuonna 2019 sisältyy yhteensä 82,3 miljoonaa euroa IFRS 16:n soveltamisen myötä kirjattuja käyttöoikeusomaisuushyödykkeitä, joista 65,0 miljoonaa euroa kohdistuu Consumer-segmenttiin, 13,5 miljoonaa euroa Pharma-segmenttiin ja 3,7 miljoonaa euroa Retail-segmenttiin.

2 Velkoihin vuonna 2019 sisältyy yhteensä 83,9 miljoonaa euroa IFRS 16:n soveltamisen myötä kirjattuja vuokrasopimusvelkoja, joista 66,0 miljoonaa euroa kohdistuu Consumer-segmenttiin, 14,2 miljoonaa euroa Pharma-segmenttiin ja 3,6 miljoonaa euroa Retail-segmenttiin.

3 Vuoden 2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty liitetiedossa 12.2. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuneen virheen oikaisu.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet sekä täsmäytyslaskelmat IFRS:n mukaisesti laadittuun konsernituloslaskelmaan ja -taseeseen nähden löytyvät osiosta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Oikaisuerät

Liikevoittoa oikaisevat erät

Milj. euroa	2019	2018
Uudelleenjärjestelykulut	-5,1	-0,8
Hehkuun liittyvät kulut ja arvonalentumiset	2,4	-12,7
Aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumiset	-2,5	-
Ehdollisen vastikkeen arvostaminen	-	-0,1
Uuden IT-ratkaisun toimittajan vaihtamiseen liittyvät asianajopalkkiot	-	-0,3
Muut erät	-	-0,9
Yhteensä	-5,1	-14,9

Oikaisuerät vuonna 2019 koostuvat uudelleenjärjestelykuluista, joihin sisältyy aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisia yhteensä miljoona euroa, Ruotsin Consumer-liiketoimintaan liittyvien aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumisista sekä Hehkuun liittyvän varauksen purusta. Oikaisuerät vuonna 2018 koostuvat pääasiassa Hehkuun liittyvistä kuluista ja arvonalentumistappiosta, konsernin organisaation sekä johtoryhmän muutoksiin liittyvistä uudelleenjärjestelykuluista, uuden IT-ratkaisun toimittajan vaihtoon liittyvistä asianajopalkkioista, Ruotsin eläkevelkojen oikaisusta sekä oikaisusta liittyen Ruotsin Consumer-liiketoimintaan kohdistuviin muihin lyhytaikaisiin varoihin.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Milj. euroa

2019	Ruotsi		Suomi Muut maat Yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	1 218,8	407,9	94,6	1 721,3
Varat	760,5	270,1	-	1 030,6
Investoinnit	18,1	3,8	-	21,8
Henkilömäärä keskimäärin
kokoaikaisiksi muutettuna	2 097	701	1	2 800

2018 oikaistu1

Ulkoinen liikevaihto	1 066,6	400,5	85,1	1 552,2
Varat	642,7	281,4	0,0	924,2
Investoinnit	14,5	25,2	-	39,6
Henkilömäärä keskimäärin
kokoaikaisiksi muutettuna	1 987	710	2	2 699

Laskutus Milj.euroa

Oikaistu liikevoitto1

Milj.euroa 40 30 20 34 -5 -3 -7 +1

4.2. Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot

Konsernin liikevaihto: Konsernin liikevaihto sisältää tuotot tavaroiden myynnistä, jakelupalkkiot sekä tuotot palveluiden myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla sekä valuuttamääräisestä myynnistä aiheutuvilla kurssieroilla. Liikevaihto perustuu asiakassopimuksessa määriteltyyn vastikkeeseen eikä sisällä kolmansilta osapuolilta saatuja summia. Konserni tulouttaa myynnin, kun tavaraan tai palveluun liittyvä määräysvalta siirtyy asiakkaalle.

Konsernin liikevaihto koostuu seuraavista tulovirroista: tukku kauppa, vähittäiskauppa, logistiikkapalvelut, annosjakelu,

henkilöstöpalvelut ja muut palvelut. Seuraavassa osiossa on kuvattu eri tulovirtojen päätoiminnot ja suoritevelvoitteet.

Tukkukauppa: Konserni myy lääkkeitä ja kauppatavaroita apteekeille, eläinlääkäreille, sairaaloille ja muulle vähittäiskaupalle. Suoritevelvoite on tuotteiden myynti, joka perustuu myyntitilaukseen. Sopimushinta on tuotteiden hinta. Myynti tuloutetaan, kun konserni siirtää tuotteiden määräysvallan asiakkaalle. Myynniksi kirjataan se summa, mihin konserni odottaa olevansa oikeutettu, eli myytyjen tuotteiden hinta vähennettynä mahdollisilla alennuksilla.

Vähittäiskauppa: Konsernilla on apteekkeja, jotka myyvät lääkkeitä ja terveydenhuollon tuotteita kuluttajille. Suoritevelvoite on tuotteiden myynti. Suoritevelvoite on täytetty, kun tuotteet on myyty kuluttajille apteekeissa. Konsernilla on reseptivapaiden tuotteiden vähittäiskauppaan liittyvä kanta-asiakasohjelma Ruotsissa. Kanta-asiakasohjelmassa asiakkaat ansaitsevat kanta-asiakaspisteitä reseptivapaiden tuotteiden ostoistaan. Pisteet muunnetaan sähköisiksi etukupongeiksi, joilla asiakkaat voivat maksaa ostojaan. Pisteet muodostavat merkittävän oikeuden asiakkaille, mitä he eivät saisi ilman sopimusta. Täten lupaus antaa sähköisiä etukuponkeja asiakkaalle on erillinen suoritevelvoite. Pisteet vanhenevat yhden vuoden kuluttua ostosta, mikäli niitä ei ole muunnettu sähköisiksi etukupongeiksi. Sähköiset etukupongit vanhenevat kahdessa kuukaudessa, mikäli niitä ei ole käytetty. Myyntiä oikaistaan asiakkaiden ansaitsemilla kanta-asiakaspisteillä. Kanta-asiakasohjelmassa mukana olevien asiakkaiden ansaitsemien pisteiden ja käyttämättä olevien sähköisten etukuponkien perusteella kirjataan asiakassopimukseen liittyvä velka. Velka kirjataan siihen asti, kunnes pisteet on käytetty tai ne vanhenevat.

Palvelut: Konserni tarjoaa monenlaisia palveluita asiakkaille. Nämä palvelut voidaan jakaa seuraaviin tulovirtoihin: logistiikkapalvelut, annosjakelu, henkilöstöpalvelut ja muut palvelut.

• Logistiikkapalvelut: Konsernilla on sellaisia jakeluja varastointisopimuksia lääkeyhtiöiden kanssa, jotka luokitellaan kaupintasopimuksiksi. Näissä sopimuksissa konserni toimii agenttina lääkeyhtiön ja loppuasiakkaan välillä ja suoritevelvoite on logistiikkaja kuljetuspalveluiden myynti lääkeyhtiöille. Myynti tuloutetaan nettoperusteisesti jakelupalkkiona tai myyntikomissiona.
Annosjakelu: Konserni tarjoaa annosjakelupalveluita apteekeille Ruotsissa ja Suomessa ja maakäräjille Ruotsissa. Suoritevelvoite on annosjakelutuotteen myynti. Sopimushinta sisältää myydyn tuotteen hinnan ja annosjakelun hinnan. Myynti tuloutetaan, kun annosjakelutuotteen määräysvalta siirtyy asiakkaalle.
• Henkilöstöpalvelut: Konserni tarjoaa henkilöstöpalveluja apteekeille ja lääkeyhtiöille. Suoritevelvoite on henkilöstöpalveluiden toimitus. Sopimushinta on tehtyyn työhön perustuva tuntiveloitus. Myynti tuloutetaan sille kaudelle, jonka aikana palvelut tuotetaan.
• Muut palvelut: Konserni myy logistiikka-, web- ja muita lisäarvoa tuottavia palveluita lääkeyhtiöille, vähittäiskaupalle ja sairaaloille. Suoritevelvoite on palveluiden myynti, mikä perustuu sopimukseen tuottaa palveluita asiakkaalle. Myynti tuloutetaan sille kaudelle, jonka aikana palvelut tuotetaan. Tuloutettava määrä koostuu palvelun hinnasta vähennettynä mahdollisilla annetuilla alennuksilla.

Liikevaihto valuutoittain

	2019			2018
Milj.	SEK	EUR	SEK	EUR
Ruotsi	13 821,1	1 305,2	11 745,1	1 144,9
Suomi		416,1		407,3
Yhteensä		1 721,3		1 552,2

Liikevaihdon jaottelu

Konsernin ulkoinen liikevaihto on jaoteltu alla olevassa taulukossa konsernin pääasiallisiin tulovirtoihin ja täsmäytetty konsernin raportoitaviin segmentteihin.

Milj. euroa

2019	Consumer	Pharma		Retail Yhteensä
Tukkukauppa	-	623,8	166,6	790,4
Vähittäiskauppa	750,0	-	-	750,0
Palvelut	-	64,2	116,7	180,9
Yhteensä	750,0	687,9	283,4	1 721,3

2018	Consumer	Pharma		Retail Yhteensä
Tukkukauppa	-	499,1	167,9	667,0
Vähittäiskauppa	751,9	-	-	751,9
Palvelut	-	56,4	76,9	133,3
Yhteensä	751,9	555,6	244,8	1 552,2

Sopimuksiin perustuvat velat

Konsernin tase sisältää seuraavat sopimuksiin perustuvat velat, jotka liittyvät myyntituottoihin:

Milj. euroa	31.12.2019 31.12.2018
Sopimuksiin perustuvat velat (sisältyvät taseen muihin velkoihin)
- Kanta-asiakasohjelma	2,3	2,7
- Henkilöstöpalveluihin liittyvät saadut ennakot	-	0,1
- Muihin palveluihin liittyvät saadut ennakot	0,1	0,1
Yhteensä	2,4	2,8

31.12.2019 päättyneellä katsauskaudella kirjatuista myyntituotoista yhteensä 2,8 miljoonaa euroa sisältyi sopimuksiin perustuviin velkoihin katsauskauden alussa.

Aikaisemmilla kausilla täytetyistä suoritevelvoitteista ei kirjattu myyntituottoja katsauskaudella.

Katsauskauden lopussa jäljellä olevista suoritevelvoitteista ei ole annettu tietoja, mikäli sopimuksen alkuperäinen odotettavissa oleva kestoaika on enintään yksi vuosi.

Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2019	2018
Myyntivoitot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	0,0	0,1
Vuokratuotot	0,2	0,2
Palveluveloitukset	0,3	0,0
Markkinointiavustukset	9,2	10,3
Muut liiketoiminnan tuotot	1,3	9,9
Yhteensä	11,1	20,4

Liiketoiminnan muut tuotot vuonna 2018 sisältävät 9 miljoonan euron suorituksen uuden logistiikka- ja varastonhallintajärjestelmän IT-ratkaisun toimittajalta.

4.3. Liiketoiminnan kulut

Liiketoiminnan kulut koostuvat konsernin tuloslaskelmassa (IFRS) esitetyistä materiaaliostoista, työsuhde-etuuksista aiheutuvista kuluista ja muista liiketoiminnan kuluista. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut on eritelty liitetiedossa 4.4. Työsuhde-etuudet.

Materiaalit ja tarvikkeet

Materiaalit ja tarvikkeet: Materiaalit ja tarvikkeet sisältävät tuotteiden valmistukseen ja hankintaan liittyvät materiaali-, hankinta- ja muut kulut.

Materiaalit ja tarvikkeet

Milj. euroa	2019	2018 oikaistu1
Ostot tilikauden aikana	1 386,7	1 215,8
Varaston muutos	-22,3	-9,8
Oma käyttö	-0,2	-0,2
Valuuttakurssierot	0,2	0,1
Yhteensä	1 364,5	1 206,0

Materiaalit ja tarvikkeet valuutoittain

		2019
Milj.	SEK	EUR
Ruotsi	10 921,6	1 031,4
Suomi	-	333,1
Yhteensä		1 364,5
		2018 oikaistu1
Milj.	SEK	EUR
Ruotsi	8 920,9	869,6
Suomi	-	336,3
Yhteensä		1 206,0

Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	2019	2018
Rahdit ja muut muuttuvat kulut	34,6	29,0
Markkinointi	13,5	12,7
Tietohallinto	19,3	19,1
Toimitilat	12,0	29,0
Ulkopuoliset palvelut	31,3	29,6
Muut liiketoiminnan kulut	23,2	28,2
Yhteensä	133,9	147,5

Vuoden 2019 toimitilakulut ovat 20 miljoonaa euroa vertailuvuotta alhaisemmat IFRS 16:n soveltamisen johdosta. Liiketoiminnan muut kulut vuonna 2019 sisältävät uudelleenjärjestelykuluja yhteensä 2,3 miljoonaa euroa sekä 2,4 miljoonan euron varauksen purun liittyen Hehkuun. Liiketoiminnan muut kulut vuonna 2018 sisältävät 3,4 miljoonaa euroa kuluja ja saamisten arvonalentumisia liittyen Hehkuun.

Tilintarkastuspalkkiot

Milj. euroa	2019	2018
KPMG -tilintarkastusyhteisöön kuuluville yhtiöille
Tilintarkastuspalvelut	0,2	0,2
Vero- ja muut konsultointipalvelut	0,0	0,0
Yhteensä	0,2	0,2

KPMG:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Oriolakonsernin yhtiöille tilikaudella 2019 olivat yhteensä 17,7 (19,0) tuhatta euroa.

4.4. Työsuhde-etuudet

Eläkejärjestelyt: Konsernin eläkejärjestelyt hoidetaan kunkin maan paikallisten määräysten ja käytäntöjen mukaisesti. Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyihin sisältyy sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia järjestelyjä. Suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi kyseiseltä kaudelta suoritettavien maksujen mukaisesti. Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernin vastuu ei rajoitu pelkästään järjestelyyn suoritettuihin maksuihin, vaan konsernin vastuulla ovat myös eläkejärjestelyyn liittyvät vakuutusmatemaattiset riskit ja sijoitusriskit.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden eläkekulut on laskettu käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi jakamalla ne henkilöstön arvioidulle palvelusajalle. Eläkevelvoitteen määrä on tulevaisuudessa arvion mukaan maksettavaksi tulevien eläkkeiden nykyarvo.

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa	2019	2018
Palkat ja palkkiot	127,5	121,4
Osakeperusteisen palkitsemisen kulut	0,4	0,2
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt	12,3	12,3
Etuuspohjaiset järjestelyt	0,7	0,5
Muut henkilösivukulut	32,5	31,4
Yhteensä	173,4	165,8

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain1

1 Kauden lopussa kokoaikaisiksi muutettuna

Ruotsi Suomi Muut maat

1 Kauden lopussa kokoaikaisiksi muutettuna

Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet

Oriola-konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Suomessa ja Ruotsissa.

Suomen etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koostuvat vapaaehtoisesta lisäeläkejärjestelystä, jonka etuudet on vakuutettu OP-Henkivakuutuksessa.

Ruotsissa osalle toimihenkilöistä on järjestetty etuuspohjainen ITP 2 -eläkejärjestely ja osalle maksupohjainen ITP 1 -eläkejärjestely. Työntekijöillä on paikallisten määräysten mukainen maksupohjainen työeläkejärjestely. ITP 2 -eläkejärjestelyssä yhtiöllä on mahdollisuus kirjata vanhuuseläkevastuut taseeseensa tai vaihtoehtoisesti suorittaa eläkemaksut eläkejärjestelyn mukaisesti eläkevakuutusyhtiö Alectalle. Oriola Sweden AB on kirjannut ITP 2 -vanhuuseläkevastuut täysimääräisesti taseeseen. Oriola Sweden AB:n muut kuin ITP 2 -vanhuuseläke-etuudet ovat vakuutettuina Alectassa. Kronans Droghandel Apotek AB:n kaikki eläke-etuudet ovat maksuperusteisia ja ne ovat vakuutettuina Alectassa.

Muut konsernin pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ovat palvelusvuosipalkkioita. Palvelusvuosipalkkiot on tilinpäätöksessä esitetty erässä muut pitkäaikaiset velat.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin työnantajan suoritettavien maksujen tilikaudella 2020 odotetaan olevan 0,4 miljoonaa euroa. Etuuspohjaisen velvoitteen painotettu keskimääräinen voimassaoloaika on 22,1 vuotta.

Kaikki konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat varat liittyvät Suomen vapaaehtoisiin eläkejärjestelyihin. Ne ovat osa vakuutusyhtiön varallisuutta ja ovat noteeraamattomia.

Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistuksen pohjalta, ja ne perustuvat kullakin alueella julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen

Taseen etuuspohjainen nettovelka määräytyy seuraavasti:

Milj. euroa	2019	2018
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	19,5	16,2
Varojen käypä arvo	-2,4	-2,3
Ali-/ylijäämä	17,1	13,9

Nettovelka (+)/ -saaminen (-) taseessa	17,1	13,9

Etuuspohjainen velvoite sekä järjestelyihin kuuluvat varat ovat muuttuneet seuraavasti:

	Järjestelyyn kuuluvien Velvoitteen varojen
Milj. euroa	nykyarvo	käypä arvo	Yhteensä
1.1.2018	14,7	-2,4	12,3
Kauden työsuoritukseen
perustuva meno	0,5	-	0,5
Korkokulu tai -tuotto	0,3	-0,0	0,3
	15,5	-2,4	13,2
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-)
ja tappiot (+)	1,5	-0,1	1,4
Kokemusperäiset voitot (-)
tai tappiot (+)	0,2	-	0,2
	17,2	-2,5	14,7
Valuuttakurssierot	-0,5	-	-0,5
Maksusuoritukset

Järjestelyyn osallistuvilta	-	-0,1	-0,1
Järjestelyistä suoritetut maksut
Maksetut etuudet	-0,5	0,2	-0,3
31.12.2018	16,2	-2,3	13,9
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	0,7	-	0,7
Korkokulu tai -tuotto	0,3	-0,0	0,3
	17,3	-2,3	14,9
Uudelleen määrittämisestä
johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	3,2	-0,3	3,0
Kokemusperäiset voitot (-)
tai tappiot (+)	-0,2	-	-0,2
	20,3	-2,6	17,7
Valuuttakurssierot	-0,2	-	-0,2
Maksusuoritukset
Järjestelyyn osallistuvilta	-	-0,0	-0,0
Järjestelyistä suoritetut maksut
Maksetut etuudet	-0,5	0,2	-0,3
31.12.2019	19,5	-2,4	17,1

Merkittävät vakuutusmatemaattiset

oletukset 31.12.	2019	2018
Diskonttauskorko %	0,40-1,45	1,20-2,35
Palkkojen nousu %	1,40 - 3,45	1,80-3,50

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille:

Oletus	Oletuksen muutos, %-yksikköä	Oletuksen muutoksen vaikutus velvoitteeseen, %
Diskonttauskoron lasku	-0,5	kasvaa 12,1
Diskonttauskoron nousu	+0,5	pienenee 10,6
Palkkojen nousu	+0,5	kasvaa 5,5
Etuuksien korotus	+0,5	kasvaa 11,9

Taulukossa on esitetty merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista oletuksista herkkyysanalyysi, joka osoittaa mahdollisen vakuutusmatemaattisen oletuksen muutoksen vaikutuksen etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen.

Yllä olevan herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa (etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo raportointikauden lopussa ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen).

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen merkittävimmät riskit:

Odotettavissa oleva elinikä: Suurin osa järjestelyn velvoitteista liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen työntekijöille, joten odotettavissa olevan eliniän nousu kasvattaa järjestelyn velvoitteita.

Inflaatioriski: Osa järjestelyjen etuusvelvoitteista on sidottu inflaatioon, ja korkeampi inflaatio johtaa velkojen kasvuun.

Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotoissa: Joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen kasvattaa järjestelyistä aiheutuvia velkoja, joskin järjestelyn varoihin kuuluvien joukkovelkakirjalainojen arvon nousu kompensoi tätä osittain.

Arvioiden käyttö: Eläkevelvoitteen nykyarvo riippuu useista vakuutusmatemaattisesti määritellyistä oletuksista. Oletusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteen kirjanpitoarvoon. Eläkevelvoitteen diskonttauskorko on yksi käytettävistä oletuksista. Korkona käytetään maturiteetiltaan eläkevelvoitetta mahdollisimman hyvin vastaavien vakavaraisten yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoa laskentahetkellä. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset perustuvat osaltaan senhetkisiin olosuhteisiin.

Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteiset maksut: Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät arvostetaan käypään arvoon IFRS 2:n mukaisesti myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson kuluessa. Osakkeen käypä arvo on osakkeen kurssi sinä päivänä, jona kohderyhmä on hyväksynyt ehdot vähennettynä ansaintajakson aikana odotettavissa olevilla osingoilla. Rahana maksettavan palkkion käypä arvo arvioidaan uudelleen kunakin raportointikauden päättymispäivänä osakkeen pörssikurssin perusteella ansaintajakson päättymiseen asti. Sekä osakkeina selvitettävä osuus että maksamaton käteisenä selvitettävä osuus kirjataan hyvityksenä omaan pääomaan kertyneisiin voittovaroihin.

Johdon kannustinjärjestelmä 2016–2018

Oriola Oyj:n hallitus päätti 4.12.2015 avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä konsernin avainhenkilöille. Järjestelmään osallistui noin 20 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Järjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2016, 2017 ja 2018 ja vastaavasti kolme odotusjaksoa, kalenterivuodet 2017, 2018 ja 2019. Yhtiön hallitus päätti järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle oli, että avainhenkilö oli mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästi kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti. Johtoryhmän jäsenen tulee pitää vähintään 50 % järjestelmän

perusteella saamistaan osakkeista, kunnes hänen osakkeenomistuksensa arvo vastaa hänen vuosiansiotaan.

Vuonna 2019 kannustinjärjestelmän perusteella ei kirjattu kuluja (0,1 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Johdon kannustinjärjestelmä 2019–2023

Oriola Oyj:n hallitus päätti 14.12.2018 uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2023 perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2019–2021, 2020–2022 ja 2021–2023. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajaksojen alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle on, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana. Johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 % pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella annettujen netto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin avainhenkilön jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.

palkkio ansaintajaksolta 2020–2022 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2020–2022 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 820 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2023 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Vuonna 2019 kannustinjärjestelmän perusteella kirjattu kulu oli 0,0 (-) miljoonaa euroa.

Kertaluontoinen johdon kannustinjärjestelmä 2019–2020

Oriolan hallitus päätti 14.12.2018 osakepohjaisen kertaluontoisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2020 perustamisesta konsernin avainhenkilöille mahdollistaakseen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän ansaintajakson pidentämisen kolmeen vuoteen. Tämä vastaa sijoittajien ja hallinnointikoodin vaatimuksiin sekä on lähempänä markkinakäytäntöä. Kertaluontoisessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on yksi kahden vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2019–2020. Yhtiön hallitus päätti järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle on, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana. Johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 % pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella annettujen netto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin avainhenkilön jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.

maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2021 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Vuonna 2019 kannustinjärjestelmän perusteella kirjattu kulu oli 0,1 (-) miljoonaa euroa.

Osakesäästöohjelma

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2019 osallistui noin 62 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyy Oriolan tilinpäätöstiedotteen 1.1. –31.12.2020 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2021.

Osakesäästöohjelmista kirjattiin 0,2 (0,1) miljoonan euron kulu vuonna 2019.

Johdon työsuhde-etuudet

Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet

Tuhat euroa	2019	2018
Robert Andersson 12.2.2018 alkaen
Kokonaispalkka	646,5	541,6
Tulos- ja lisäpalkkiot	44,4	-
Eläkekulut, lakisääteiset	125,1	96,7
Yhteensä	815,9	638,3

Kimmo Virtanen 18.12.2017 - 11.2.2018 (vt. toimitusjohtaja)
Kokonaispalkka	-	26,7
Tulos- ja lisäpalkkiot	-	33,5
Eläkekulut, lakisääteiset	-	4,7
Yhteensä	-	64,9

Muun konsernin johtoryhmän työsuhde-etuudet

Tuhat euroa	2019	2018

Kokonaispalkka	1 543,2	1 153,7
Tulos- ja lisäpalkkiot	98,2	652,9
Työsuhteen päättämiseen liittyvät kulut 1	-	187,2
Eläkekulut, lakisääteiset	301,9	119,7
Eläkekulut, vapaaehtoiset	57,6	38,5
Yhteensä	2 000,9	2 152,0

1 Työsuhteen päättymiseen liittyvät kulut sisältävät 6 kuukauden palkkaa vastaavan irtisanomiskorvauksen.

Konsernin toimitusjohtajalla ja muilla johtoryhmän jäsenillä on sairauskuluvakuutus. Konsernin toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat lakisääteisten eläkejärjestelyjen piiriin. Kolmella johtoryhmän jäsenellä on vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkejärjestely.

Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot

Tuhat euroa	2019	2018
Anssi Vanjoki, puheenjohtaja	72,0	56,4
Eva Nilsson Bågenholm, varapuheenjohtaja	48,0	40,3
Juko-Juho Hakala1	38,5	31,2
Anja Korhonen	48,0	38,3
Mariette Kristenson	37,0	30,7
Harri Pärssinen2	37,5	-
Lena Ridström	39,0	29,2
Staffan Simberg 3	1,5	30,2
Yhteensä	321,5	256,2

19.3.2018 alkaen

19.3.2019 alkaen

19.3.2019 asti

Hallituksen jäsenten toimikausipalkkiot suoritetaan 60-prosenttisesti rahana ja 40-prosenttisesti yhtiön B-sarjan osakkeina. Osakkeina maksettavasta osuudesta kirjattiin kulua tilikaudella 2019 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.

5. Käyttöpääoma

5.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset: Myyntisaamiset ovat tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista syntyneitä saatavia asiakkailta. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen niiden syntymähetkellä ja arvostetaan odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalennuksella. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Konserni soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua mallia, joka sallii arvonalentumiskirjauksen perusteeksi arvioidut odotettavissa olevat luottotappiot koko voimassaoloajalta kaikista myyntisaamisista. Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisten myytävänä oleva osa arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Milj. euroa	2019	2018
Myyntisaamiset	187,4	180,2
Tuloverosaamiset	6,1	6,6
Siirtosaamiset	2,2	2,9
Arvonlisäverosaamiset	16,2	10,0
Vuokraennakot1	0,4	4,6
Ennakkoon maksetut kulut	1,9	3,6
Muut saamiset	1,6	0,8
Yhteensä	215,7	208,7

1 Vuokraennakot vuonna 2019 ovat 4,6 miljoonaa euroa vertailuvuotta pienemmät IFRS 16 soveltamisen johdosta.

Osana likviditeetinhallintaa Oriola on solminut Ruotsissa toistaiseksi voimassaolevia puitesopimuksia Ruotsin tukku- ja vähittäiskaupan myyntisaatavien ei-palautumisoikeudellisesta myynnistä rahoituslaitoksille. Myydyt myyntisaatavat 31.12.2019 olivat 166,5 (140,5)

miljoonaa euroa. Myyntisaatavien myyntisopimusten laajuudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2020.

Saatavien luottoriskiä pienentää Suomessa korolliset ennakkomaksut apteekeilta. Ennakot esitetään lyhytaikaisissa korollisissa veloissa. Ennakoita oli 31.12.2019 yhteensä 13,2 (12,4) miljoonaa euroa. Lisätietoja korollisista ennakkomaksuista löytyy liitetiedosta 8.2. Rahoitusvarat ja -velat.

Tietoja konsernin liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja markkinariskeistä sekä myyntisaamisten luottotappioista sisältyy liitetietoon 8.3. Rahoitusriskien hallinta.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja taseeseen kirjatut arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä

	2019			2018
Milj. euroa	Brutto	Arvon alentumiset	Brutto	Arvon alentumiset
Erääntymättömät	162,8	-0,0	165,8	-0,0
Erääntynyt 1–30 päivää	19,1	-0,0	10,5	-0,0
Erääntynyt 31–180 päivää	5,2	-0,2	3,5	-0,2
Erääntynyt yli 180 päivää	0,7	-0,3	1,0	-0,4
Yhteensä	187,9	-0,5	180,8	-0,6

Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.

5.2. Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus: Vaihto-omaisuus esitetään konsernitaseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvien menojen tai niitä alhaisemman nettorealisointiarvon määräisenä. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Hankintameno määritetään noudattaen FIFO-periaatetta. Jos vaihto-omaisuuden tasearvo ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan vaihto-omaisuuden arvonalentuminen.

Milj. euroa	2019	2018 oikaistu1
Aineet ja tarvikkeet	0,1	0,1
Keskeneräiset tuotteet	0,5	0,5
Valmiit tuotteet ja tavarat	233,6	209,0
Yhteensä	234,2	209,6

Vaihto-omaisuus 31.12.2019 koostui valmiista lääke- ja terveyteen liittyvien tuotteiden varastosta. Vaihto-omaisuuden arvo oli 234,2 (209,6) miljoonaa euroa. Vuonna 2018 vaihto-omaisuudesta kirjattiin 4,2 miljoonan euron arvonalennus liittyen Hehkuun.

Vuoden 2019 viimeisellä vuosineljänneksellä Consumer-liiketoiminta-alueella Ruotsissa havaittiin virhe varaston arvostuksessa. Virheen johdosta vaihto-omaisuuden arvoa korjattiin takautuvasti vuosilta 2016–2018. Lisätietoja virheen oikaisusta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12.2. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuneen virheen oikaisu.

5.3. Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa	2019	2018
Ostovelat	606,7	536,5
Tuloverovelka	1,0	0,7
Siirtovelat	31,9	33,3
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	0,2	0,1
Arvonlisäverovelat	6,0	10,7
Muut velat	2,3	1,8
Yhteensä	648,1	583,1

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Milj. euroa	2019	2018
Maksamattomat palkat henkilösivumenoineen	23,0	20,7
Muut siirtovelat	8,9	12,6
Yhteensä	31,9	33,3

Muut pitkäaikaiset velat

Milj. euroa	2019	2018
Johdannaissopimukset	0,2	0,4
Muut velat1	0,5	0,5
Yhteensä	0,7	0,9

Muut velat sisältävät palvelusvuosipalkkiot.

5.4. Varaukset

Varaukset: Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut sen toimeenpanon tai tiedottanut asiasta osapuolille, joita se koskee. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Milj. euroa 2019	Hehkuun liittyvät varaukset	Uudelleen järjestely varaukset	Muut varaukset Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	3,1	0,1	-	3,3
Lisäykset	-	4,5	-	4,5
Käytetyt	-0,7	-1,5	-	-2,2
Peruutukset	-2,4	-0,5	-	-2,9
Kurssierot	-	0,1	-	0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	-	2,8	-	2,8

2018

		-	3,3
-	0,0	-	0,0
-	-	-0,1	-0,1
-	-	-0,4	-0,4
3,1	0,1	-	3,3
-	-	0,4	0,4
		3,1 0,1

Vuoden 2019 lopussa konsernilla oli varauksia taseessa yhteensä 2,8 (3,3) miljoonaa euroa.

Hehkuun liittyvät varaukset koostuivat Hehkuun liittyvistä vastuista, jotka Oriola kirjasi vuoden 2018 viimeiselle neljännekselle. Oriola myi osuutensa Hehku Kauppa Oy:stä vuoden 2019 viimeisellä vuosineljänneksellä Kesko Oyj:lle, jolloin loput varauksista peruutettiin.

Yhteensä näistä varauksista peruutettiin vuonna 2019 2,4 miljoonaa euroa ja käytettiin 0,7 miljoonaa euroa.

Uudelleenjärjestelyvaraukset vuonna 2019 liittyvät Suomessa ja Ruotsissa toimintojen tehostamiseksi ja uudelleen organisoinnin jatkamiseksi käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin. Uudelleenjärjestelyvaraukset vuonna 2018 liittyivät organisaatiomuutokseen.

Muut varaukset vuoden 2018 alussa liittyivät vaikeuksiin uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa ja koostuivat arvioiduista sopimusrikkomuksiin perustuvista velvoitteista, arvioidusta varaston hävikistä sekä saatuihin reklamaatioihin perustuviin arvioihin tarvittavista oikaisuista laskutukseen. Nämä varaukset purettiin kokonaan vuonna 2018.

Arvioiden käyttö: Varausten kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Todelliset menot ja niiden toteutumisajankohta voivat erota näistä arvioista.

6. Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet sekä muut pitkäaikaiset varat

6.1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä kirjataan tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja oikaistaan tarvittaessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• Rakennukset	20–50 vuotta
• Koneet ja kalusto	5–10 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta

Maa-alueista ei kirjata poistoja. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tilikauden kuluksi. Perusparannusinvestoinnit aktivoidaan, mikäli ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet				Käyttöoikeus	Muut	Ennakkomaksut		Vuoden 2018 lopussa koneet ja kalusto sisälsivät rahoitus
Milj. euroa	Maa- ja	Rakennukset ja	Koneet	omaisuus	aineelliset	ja keskeneräiset		leasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
2019	vesialueet	rakennelmat	ja kalusto	hyödykkeet1	hyödykkeet2	hyödykkeet Yhteensä		Rahoitusleasingsopimukset
Hankintameno 1.1.2019	1,9	49,7	85,4	-	33,7	21,0	191,8
IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva oikaisu 1.1.2019	-	-	-8,5	222,9	-	-	214,4	Milj. euroa
Lisäykset	-	0,0	4,0	6,4	2,5	6,8	19,8	2018 Koneet ja kalusto
Vähennykset	-	-	-0,5	-3,3	-0,1	-0,0	-3,9	Hankintameno
Siirrot tase-erien välillä	-	8,5	15,9	-	0,7	-25,2	-0,2	Kertyneet poistot
Kurssierot	-0,0	-0,2	-1,1	-3,9	-0,6	-0,4	-6,2	Kirjanpitoarvo
Hankintameno 31.12.2019	1,9	58,0	95,2	222,0	36,3	2,3	415,7
								Konsernin rahoitusleasingsopimukset koostuvat lähinnä ICT-laittei
Kertyneet poistot 1.1.2019	-	-35,5	-62,9	-	-16,2	-	-114,6
IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva oikaisu 1.1.2019	-	-	7,5	-125,5	-	-	-118,0	den vuokrasopimuksista. Sopimukset sisältävät yleensä mahdolli
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	0,5	2,9	0,1	-	3,4	suuden jatkaa vuokrasopimusta 3–12 kuukautta sekä osto-option.
Tilikauden poistot	-	-2,0	-6,1	-18,7	-3,5	-	-30,3	Osto-optioita käytetään mikäli laitteen arvioitu taloudellinen vaiku
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-1,0	-	-1,0	tusaika on merkittävästi pidempi kuin vuokra-aika.
Kurssierot	-	0,1	0,7	2,0	0,2	-	3,1
Kertyneet poistot 31.12.2019	-	-37,4	-60,2	-139,3	-20,4	-	-257,4	Vuoden 2019 alusta lähtien vuokrasopimukset on esitetty
								käyttöoikeusomaisuushyödykkeissä. Lisätietoja vuokrasopimuk
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	1,9	14,2	21,6	97,3	17,5	21,0	173,6	sista löytyy tilinpäätöksen osiosta 7. Vuokrasopimukset. Lisätietoja
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	1,9	20,6	35,0	82,7	15,9	2,3	158,3	laskentaperiaatteiden muutoksista löytyy tilinpäätöksen osiosta 2.
								Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta.
2018
Hankintameno 1.1.2018	1,9	49,7	87,3	-	32,4	16,0	187,3
Lisäykset	-	0,5	3,6	-	1,8	7,8	13,6
Vähennykset	-	-	-4,0	-	-0,0	-	-4,0
Siirrot tase-erien välillä	-	0,0	1,3	-	0,8	-2,1	-
Kurssierot	-0,0	-0,5	-2,8	-	-1,3	-0,6	-5,2
Hankintameno 31.12.2018	1,9	49,7	85,4	-	33,7	21,0	191,8
Kertyneet poistot 1.1.2018	-	-34,0	-60,8	-	-13,5	-	-108,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	3,6	-	-0,0	-	3,6
Tilikauden poistot	-	-1,8	-7,7	-	-3,2	-	-12,7
Kurssierot	-	0,3	2,0	-	0,5	-	2,8
Kertyneet poistot 31.12.2018	-	-35,5	-62,9	-	-16,2	-	-114,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	1,9	15,7	26,6	-	18,9	16,0	79,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	1,9	14,2	22,6	-	17,5	21,0	77,2

Rahoitusleasingsopimukset

Milj. euroa

2018	Koneet ja kalusto
Hankintameno	8,5
Kertyneet poistot	-7,5
Kirjanpitoarvo	1,0

Konsernin rahoitusleasingsopimukset koostuvat lähinnä ICT-laitteiden vuokrasopimuksista. Sopimukset sisältävät yleensä mahdollisuuden jatkaa vuokrasopimusta 3–12 kuukautta sekä osto-option. Osto-optioita käytetään mikäli laitteen arvioitu taloudellinen vaikutusaika on merkittävästi pidempi kuin vuokra-aika.

Vuoden 2019 alusta lähtien vuokrasopimukset on esitetty käyttöoikeusomaisuushyödykkeissä. Lisätietoja vuokrasopimuksista löytyy tilinpäätöksen osiosta 7. Vuokrasopimukset. Lisätietoja laskentaperiaatteiden muutoksista löytyy tilinpäätöksen osiosta 2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta.

1 Tarkempia tietoja käyttöoikeusomaisuushyödykkeistä löytyy osiosta 7. Vuokrasopimukset.

2 Merkittävin osa muista aineellisista hyödykkeistä on vuokrahuoneistojen perusparannusmenoja.

6.2. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Liikearvo: Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo on kirjattu määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvosta ei kirjata poistoja vaan liikearvolle suoritetaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain testiajankohdan liiketoimintarakenteen mukaisesti. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Muut aineettomat hyödykkeet: Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat mm. myyntiluvat, tavaramerkit, patentit, ohjelmistojen lisenssit sekä tuote- ja markkinointioikeudet. Niistä aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistot taloudellisena vaikutusaikanaan. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi niiden syntymistilikaudella, ja ne sisältyvät tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin. Kehitysmenoja aktivoidaan ainoastaan silloin, kun ne liittyvät uusiin palveluihin, jotka ovat kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisia. Konsernin kehitysmenot eivät pääosin täytä aktivoinnin edellytyksiä, ja ne kirjataan kuluksi syntymiskaudella. Muiden aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• Aineettomat oikeudet

• Patentit ja tavaramerkit	10 vuotta
• Ohjelmistot	5–10 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet	3–10 vuotta

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa		Aineettomat	Muut aineettomat	Keskeneräiset aineet
2019	Liikearvo	oikeudet	hyödykkeet1	tomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	274,3	101,4	27,8	9,3	412,7
Lisäykset	-	1,9	0,6	4,2	6,7
Vähennykset	-	-0,1	-	-	-0,1
Siirrot tase-erien välillä	-	2,3	1,5	-3,6	0,2
Kurssierot	-3,7	-1,7	-	-0,0	-5,5
Hankintameno 31.12.2019	270,5	103,8	29,9	9,8	414,0

Kertyneet poistot 1.1.2019	-	-57,0	-6,4	-	-63,4
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-	0,5	-0,5	-	0,0
Tilikauden poistot	-	-8,8	-2,7	-	-11,5
Arvonalentumiset	-	-2,5	-	-	-2,5
Kurssierot	-	0,8	-	-	0,8
Kertyneet poistot 31.12.2019	-	-67,0	-9,5	-	-76,6

Kirjanpitoarvo 1.1.2019	274,3	44,3	21,5	9,3	349,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	270,5	36,7	20,4	9,8	337,5

2018
Hankintameno 1.1.2018	282,7	105,3	6,8	24,3	419,2
Lisäykset	-	0,9	2,6	3,9	7,4
Vähennykset	-	-1,1	-0,4	-	-1,5
Siirrot tase-erien välillä	-	0,1	18,8	-18,9	-
Kurssierot	-8,5	-3,8	-	-0,0	-12,3
Hankintameno 31.12.2018	274,3	101,4	27,8	9,3	412,7

Kertyneet poistot 1.1.2018	-	-50,2	-5,0	-	-55,2
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-	1,1	0,4	-	1,5
Tilikauden poistot	-	-9,6	-1,8	-	-11,4
Kurssierot	-	1,8	-	-	1,8
Kertyneet poistot 31.12.2018	-	-57,0	-6,4	-	-63,4

Kirjanpitoarvo 1.1.2018	282,7	55,1	1,8	24,3	363,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	274,3	44,3	21,5	9,3	349,4

1 Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät muun muassa merkittäviä IT-ohjelmien käyttöönottoon liittyviä implementointi- ja asiantuntijatyöstä suoritettuja menoja.

Liikearvon kohdistaminen ja arvonalentumistestaus

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalen-

tumiset: Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo, joka saadaan diskonttaamalla hyödykkeestä odotettavissa olevien vastaisten rahavirtojen nykyarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa tapahtuu muutos ja kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon. Arvonalentumistappiota ei peruuteta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappiota.

Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään vuosittain tai useammin, mikäli on ilmennyt viitteitä sen arvonalentumisesta. Arvonalentumistestaus tehdään testiajankohdan liiketoimintarakenteen mukaisesti. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman kohtaan Poistot ja arvonalentumiset. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Käytetyt ennusteparametrit

2019	Consumer	Pharma	Retail
Diskonttauskorko verojen jälkeen %	6,7	6,9	6,8
Diskonttauskorko ennen veroja %	7,9	8,2	8,3
Liikevoitto %1	2,3	3,1	4,7
Ikuisuuskasvu %	2,0	2,0	2,0
Liikevaihdon kasvu %2	4,2	3,3	7,5

2018	Kuluttaja, Ruotsi	Palvelut, Ruotsi	Palvelut, Suomi	Terveyden huolto, Ruotsi	Terveyden huolto, Suomi
Diskonttauskorko verojen jälkeen %	7,5	7,5	7,9	7,5	7,9
Diskonttauskorko ennen veroja %	9,0	9,1	9,5	9,3	9,4
Liikevoitto %1	3,8	2,7	13,2	5,9	9,4
Ikuisuuskasvu %	2,0	2,0	2,0	2,0	2,0
Liikevaihdon kasvu %2	2,4	4,0	9,8	18,3	8,2

Keskimääräisen liikevoittoprosentti kolmen vuoden jaksolla.

2 CAGR kolmen vuoden jaksolta.

Liikearvo, kirjanpitoarvo ja käyttöarvo

2019	Consumer	Pharma	Retail
Liikearvo	206,5	33,0	31,0
Kirjanpitoarvo	329,7	34,1	43,3
Käyttöarvo	401,0	380,5	81,0
2018	Kuluttaja, Ruotsi	Palvelut, Ruotsi	Palvelut, Suomi	Terveyden huolto, Ruotsi	Terveyden huolto, Suomi
Liikearvo	210,2	28,4	7,5	7,8	20,4
Kirjanpitoarvo	293,2	28,4	9,1	14,9	21,9
Käyttöarvo	434,6	174,4	34,4	38,8	22,4

Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, jolla käypä arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo1

2019	Consumer	Pharma	Retail
Diskonttauskoron muutos %	1,1	n/a	7,5
Liikevoittoprosentin muutos %	-0,5	-3,5	-1,6
Ikuisuuskasvun muutos %	-1,3	n/a	-16,3
Liikevaihdon kasvun muutos %	-2,0	-38,4	-4,8
	Kuluttaja,	Palvelut,	Palvelut,	Terveyden	Terveyden
2018	Ruotsi	Ruotsi	Suomi	huolto, Ruotsi	huolto, Suomi
Diskonttauskoron muutos %	2,8	58,5	19,3	13,6	0,2
Liikevoittoprosentin muutos %	-1,0	-1,8	-6,0	-1,5	-0,2
Ikuisuuskasvun muutos %	-3,5	-	-65,1	-37,9	-0,2

1 Suurempi prosenttiyksikkömuutos johtaisi liikearvon osittaiseen arvonalentumiskirjaukseen muiden keskeisten oletusten pysyessä muuttumattomina. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty testauksessa käyttöarvolaskelman avulla. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat nykyisen liiketoimintarakenteen mukaisiin, johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Strategisten suunnitelmien tärkeimpiä oletuksia ovat arviot markkinoiden pitkän aikavälin kokonaiskasvusta ja konsernin liiketoimintojen markkinaasemasta ja kannattavuudesta. Laskelmat on muunnettu euroiksi testausajankohdan kursseilla.

Keskeiset muuttujat arvonalennustestauksessa ovat liikevaihdon kasvuprosentti, liikevoittoprosentti, ikuisuuskasvuprosentti ja diskonttauskorko.

Kolmen vuoden liikevaihtoennusteet pohjautuvat johdon arvioon liikevaihdon kasvusta, ulkoisista tietolähteistä (IQVIA) saatuihin arvioihin markkinoiden kehityksestä, ja yhtiön toimenpiteisiin perustuvaan myynnin kasvuun.

Laskelmissa käytetty ikuisuuskasvu perustuu johdon arvioihin kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Kasvutekijää on arvioitu ottamalla huomioon ulkoisista tietolähteistä saatavilla olevat maa- ja liiketoimintakohtaiset kasvuennusteet sekä kunkin liiketoiminta-alueen ja kassavirtaa tuottavan yksikön ominaispiirteet. Sekä Suomen että Ruotsin yksiköiden osalta pitkän aikavälin kasvutekijänä on käytetty 2,0 % vuoden 2022 jälkeen. Ulkoisen tietolähteen (IQVIA Markkinaennuste 2018-2022) antama vuotuinen kasvuennuste Suomen lääkemarkkinoille on keskimäärin 1,5 % ja Ruotsin lääkemarkkinoille 5,0 %.

Laskennassa käytetty diskonttauskorko perustuu konsernin painotettuun keskimääräiseen pääomakustannukseen, kuhunkin toimintamaahan ja liiketoimintaan liittyvät riskit kullakin liiketoiminta-alueella huomioiden. Diskonttauskoron laskennan kannalta merkittävin tekijä on pitkän aikavälin riskitön korko toimintamaassa. Suomen rahavirtaa tuottavien yksiköiden riskittömänä korkona on käytetty 0,2 % (1,2 %). Ruotsin rahavirtaa tuottavien yksiköiden riskittömänä korkona on käytetty 0,2 % (1,2 %). Oriola on diskonttauskorkoja määrittäessään hankkinut määrittämiseen liittyvän tiedon ulkoisesta tietolähteestä.

Liikearvon arvonalentumistestauksen tulos

Liikearvon arvonalentumistestauksen tulos osoittaa, että konsernin testattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvo on suurempi kuin testattujen varojen kirjanpitoarvo ja siten liikearvosta ei kirjattu arvonalentumista vuodelle 2019.

Arvioiden käyttö: Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ne omaisuuserät, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Arvioina käyttöarvosta testauksissa käytetään tulevia diskontattuja rahavirtoja, jotka voidaan saada omaisuuserän käytöllä ja sen mahdollisella myymisellä. Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuden kerrytettävissä olevan rahavirran tai käyvän arvon, kirjataan erotuksesta arvonalennuskulu. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

6.3. Muut pitkäaikaiset varat

Milj. euroa 2019	Yhteis yritykset	Muut osakkeet ja osuudet	Muut pitkäaikaiset varat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	-	9,4	0,3	9,7
Lisäykset	0,7	0,0	-	0,7
Arvonalentumiset	-0,7	-	-	-0,7
Kurssierot	-	-0,0	-0,0	-0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	-	9,4	0,3	9,7

2018
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	0,5	0,0	0,3	0,8
Lisäykset	9,2	9,4	0,0	18,6
Osuus tilikauden tulok
sesta	-4,6	-	-	-4,6
Arvonalentumiset	-5,1	-	-	-5,1
Kurssierot	-	-0,0	-0,0	-0,0
Kirjanpitoarvo
31.12.2018	-	9,4	0,3	9,7

Yhteenveto yhteisyrityksen taloudellisista tiedoista

	Hehku Kauppa Oy
Tase, milj. euroa	31.12.2018
Vaihtuvat vastaavat	5,8
Pysyvät vastaavat	0,6
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	5,6
Nettovarat yhteensä	0,8

Täsmäytys kirjanpitoarvoon, milj. euroa	2018
Nettovarat 1.1.	1,0
Investointi yhteisyritykseen	18,4
Tilikauden tappio	-18,6
Nettovarat 31.12.	0,8

Konsernin omistusosuus yhteisyrityksestä, %	50 %
Konsernin omistusosuus nettovaroista	0,4
Arvonalentuminen	-0,4
Kirjanpitoarvo	-

Yhteisyritykset

Oriola Oyj:n ja Kesko Oyj:n vuonna 2017 perustaman yhteisyrityksen, Hehku Kauppa Oy:n liiketoiminta päätettiin ajaa alas vuonna 2018. Oriola kirjasi vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä liiketulokseensa Hehkuun liittyviä omaisuuserien arvonalentumisia ja varauksia sekä muita kuluja yhteensä 12,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 näistä varauksista peruutettiin 2,4 miljoonaa euroa tulosvaikutteisesti. Oriola Oyj myi osuutensa Hehkusta Kesko Oyj:lle 5.11.2019. Hehkuun liittyvät liiketulokseen vaikuttavat erät esitetään Oriolan liikevoittoa oikaisevissa erissä. Yhteisyrityksiin liittyvät laskentaperiaatteet on esitetty tilinpäätöksen osiossa 10. Konsernirakenne.

Muut osakkeet ja osuudet

Oriola Oyj investoi vuonna 2018 9,4 miljoonaa euroa ruotsalaiseen Doktor.se online-lääkäriasemaan. Oriolan omistusosuus katsauskauden lopussa oli noin 16 %. Doktor.se tarjoaa asiakkailleen henkilökohtaista sähköisen terveydenhuollon palvelua. Doktor.se-palvelun organisaatioon kuuluu erikoissairaanhoitajia, lääkäreitä ja psykologeja.

Oriolan osuus äänivallasta Doktor.se:ssä on alle 20 %. Johto on analysoinut mahdollisia viitteitä huomattavasta vaikutusvallasta. Analyysin perusteella johdon näkemys on, että tässä vaiheessa Oriolalla ei ole sellaista mahdollisuutta vaikuttaa yhtiöön, mikä muodostaisi huomattavan vaikutusvallan, vaikka Oriolalla on oikeus nimittää kaksi jäsentä yhtiön hallitukseen. Näin ollen sijoitus Doktor.se:hen käsitellään rahoitusvarana standardin IFRS 9 Rahoitusinstrumentit mukaisesti. Oriola arvostaa sijoituksensa Doktor. se:ssä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, koska osakkeita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa ja sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät koostu yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Oriola esittää sijoituksensa vastaiset käyvän arvon muutokset muissa laajan tuloksen erissä, koska investointi Doktor. se:hen on strateginen investointi, joka tukee Oriolan liiketoimintoja. Osakkeiden hankintahinta esitetään konsernitaseessa muissa pitkäaikaisissa saamisissa. Sijoituksen mahdolliset vastaiset käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä, eikä niitä siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi. Mahdolliset osingot kirjataan osinkotuloiksi tuloslaskelmaan.

Vuonna 2019 sijoituksen käyvässä arvossa ei tapahtunut muutoksia.

Arvioiden käyttö: Johdon tulee jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioida, onko käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettujen osakkeiden käyvässä arvossa tapahtunut muutoksia. Doktor.se:n osakkeiden arvostusmenetelmä perustuu toteutuneisiin kauppoihin ja diskontattujen rahavirtojen nykyarvoon. Käytetty arvostusmenetelmä edellyttää johdon arvioiden käyttämistä rahavirtojen ja korkojen ennusteiden laatimisessa jokaisena tilinpäätöspäivänä.

7. Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset: Konserni on hankkinut monenlaisia omaisuuseriä ja hyödykkeitä käyttöönsä vuokrasopimuksilla. Ne on jaoteltu seuraaviin omaisuusluokkiin:

Kiinteistöt ja toimitilat
ICT-laitteet
Ajoneuvot
Muut koneet ja kalusto

Konsernin kiinteistö- ja toimitilavuokrasopimukset koostuvat apteekkien, toimistojen ja varastotilojen vuokrasopimuksista. Myös parkkitilojen sekä rakennuksiin liittyvien koneiden ja kalustojen vuokrasopimukset sisältyvät Kiinteistöt ja toimitilat -luokkaan. Konsernilla on merkittävä määrä apteekkien vuokrasopimuksia Ruotsissa. Näiden vuokrasopimusten yleisin vuokra-aika on kolme vuotta, ja sopimukset uusitaan säännöllisesti seuraavalle vuokrakaudelle. Sopimusten vuokrat perustuvat suurimmassa osassa sopimuksia Ruotsin kuluttajahintaindeksiin, ja ne tarkistetaan yleensä vuosittain.

Konsernin ajoneuvovuokrasopimukset koostuvat pääasiassa työsuhdeautoista sekä trukeista, joita käytetään varastoissa. Työsuhdeautojen vuokra-aika on yleensä kolme vuotta ja trukkien kolmesta viiteen vuotta.

Konserni vuokraa ICT-laitteita, kuten palvelimia, tulostimia ja kannettavia tietokoneita. ICT-laitteiden vuokra-aika on yleensä kolmesta viiteen vuotta.

Muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimukset koostuvat jätepuristimista ja annosjakelulaitteista, säiliöistä, toimistokalusteista ja muista koneista ja kalustosta, kuten esimerkiksi frankeerauskoneista ja kahviautomaateista.

Vuoteen 2018 asti aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden vuokrasopimukset luokiteltiin joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi standardin IAS 17 mukaisesti. 1.1.2019 alkaen vuokrasopimuksista kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava vuokrasopimusvelka sillä hetkellä, kun vuokrattu omaisuuserä tulee konsernin käyttöön. Lisätietoja laskentaperiaatteiden muutoksista löytyy tilinpäätöksen osiosta 2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta.

Sopimuksen alussa arvioidaan sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen. Sopimus sisältää vuokrasopimuksen, mikäli se antaa oikeuden käyttää yksilöityä omaisuuserää tietyn ajan vastiketta vastaan. Jotta pystytään arvioimaan, antaako sopimus oikeuden käyttää yksilöityä omaisuuserää, on arvioitava, toteutuvatko seuraavat ehdot:

Sopimus sisältää yksilöidyn omaisuuserän
Oriolalla on oikeus saada omaisuuserän käytöstä sen käyttöaikana saatava hyöty kaikilta olennaisilta osin
Oriolalla on oikeus ohjata omaisuuserän käyttötapaa ja käyttötarkoitusta

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin arvoon, joka koostuu:

Vuokrasopimusvelan alkuperäisestä arvosta
Alkamisajankohtaan mennessä maksetuista vuokrista
Oriolan maksamista alkuvaiheen välittömistä menoista
Arvioiduista ennallistamismenoista, jotka Oriola joutuu maksamaan käyttöoikeusomaisuushyödykkeen purkamisesta ja siirtämisestä tai käyttöoikeusomaisuuserän sijaintipaikan saattamisesta alkuperäiseen tilaan.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevien vuokrien nykyarvoon. Vuokrat, jotka sisältyvät vuokrasopimusvelan laskentaan, sisältävät seuraavat erät:

Kiinteät maksut, sisältäen tosiasiallisesti kiinteät maksut.
Muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai

hintatasosta. Määritetään alkamisajankohdan indeksin tai hintatason perusteella.

Odotettavissa olevat maksut jäännösarvotakuun perusteella.
Osto-option toteutushinta, mikäli on kohtuullisen varmaa, että Oriola käyttää option.
Sanktiot sopimuksen päättämisestä, mikäli sopimuksen päättäminen on otettu huomioon vuokra-ajassa.

Vuokrasopimusvelan laskentaan sisältyviin vuokriin eivät sisälly muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat ulkoisiin tekijöihin, kuten esimerkiksi apteekkien myyntimääriin. Muuttuvat vuokrat, joita ei oteta huomioon vuokrasopimusvelan laskennassa, kirjataan kuluksi vuokra-aikana.

Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, tai mikäli sisäinen korko ei ole helposti määriteltävissä, lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko kuvastaa korkoa, jota vuokralleottaja maksaisi lainatessaan vuokrasopimuksen syntymisajankohtana omaisuuserän hankkimiseen tarvittavat varat samaksi ajaksi vastaavanlaisin vakuuksin vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Oriolalla lisäluoton korko määritellään yhden, kolmen, viiden ja kymmenen vuoden vuokra-ajoille. Lisäluoton koron komponentit ovat:

Riskitön korko, joka kuvastaa eri valtioita ja valuuttoja: SEK ja EUR vaihtokurssit yhdelle ja kolmelle vuodelle ja Suomen ja Ruotsin valtion joukkovelkakirjalainojen korko viidelle ja kymmenelle vuodelle.
Oriolan sisäinen luottoluokitus emoyhtiölle yhtiökohtaisena marginaalina. Koska konsernin rahoitustoiminnot on keskitetty emoyhtiöön ja konsernin rahoitus hoidetaan keskitetysti emoyhtiön kautta, jolloin emoyhtiö takaa kaikki vuokrat vuokralleantajille, vuokrasopimusten hinnoittelussa emoyhtiön luottokelpoisuus painaa huomattavasti enemmän kuin tytäryhtiöiden.
Lisäluoton korko päivitetään kuukausittain.

Vuokra-aika koostuu:

Ajanjaksosta, jona sopimus ei ole purettavissa.
Jatko-option kattamista ajanjaksoista, mikäli on kohtuullisen varmaa, että Oriola käyttää option.
Päättämisoption kattamista ajanjaksoista, mikäli on kohtuullisen varmaa, että Oriola ei käytä optiota.

Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskevaa helpotusta sovelletaan kiinteistö- ja toimitilavuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevaa helpotusta sovelletaan ICTlaitteiden ja muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimuksiin. Lyhytaikaisten kiinteistö- ja toimitilavuokrasopimusten ja arvoltaan vähäisten ICT-laitteiden ja muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimusten osalta käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokrasopimusvelkaa ei kirjata. Näihin sopimuksiin liittyvät vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajalle. Hyödyke katsotaan arvoltaan vähäiseksi, mikäli sen arvo uutena on alle 5 000 euroa tai alle 50 000 Ruotsin kruunua.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan myöhemmillä kausilla poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon, ja sitä oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleenarvioinneilla. Poistot lasketaan tasapoistoina vuokrakauden alusta vuokra-ajan loppuun tai taloudellisen vaikutusajan loppuun, mikäli se on vuokraajan loppua aikaisemmin. Arvioitu taloudellinen vaikutusaika määritetään samoin perustein kuin aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Se arvostetaan uudelleen, kun tulevat vuokrat muuttuvat johtuen indeksin tai hintatason muutoksesta, jos tapahtuu muutos Oriolan arviossa jäännösarvotakuiden perusteella odotettavissa olevissa maksuissa tai jos Oriola muuttaa arviotaan siitä, tullaanko osto-, jatko- tai terminointioptiota käyttämään. Kun vuokrasopimusvelka arvostetaan uudelleen, vastaava oikaisu tehdään käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoon, tai se kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli käyttöoikeusomaisuuserän arvo on laskenut nollaan.

Käyttöoikeusomaisuuserä esitetään taseessa aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä ja vuokrasopimusvelat korollisissa veloissa. Vuokrasopimusvelat, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, esitetään pitkäaikaisissa korollisissa veloissa ja vuokrasopimusvelat, jotka erääntyvät tilinpäätöspäivästä seuraavan 12 kuukauden kuluessa, esitetään lyhytaikaisissa korollisissa veloissa.

Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä esitetään tuloslaskelman rivillä Poistot ja arvonalentumiset. Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät korkokulut sisältyvät tuloslaskelman riville Rahoitustuotot ja -kulut. Vähäarvoisiin omaisuuseriin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrat esitetään tuloslaskelman rivillä Liiketoiminnan muut kulut.

Rahavirtalaskelmalla vuokrasopimusvelan lyhennykset esitetään rahoituksen nettorahavirrassa. Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät koronmaksut, vähäarvoisiin omaisuuseriin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat, joita ei ole otettu huomioon vuokrasopimusvelan laskennassa, esitetään liiketoiminnan nettorahavirrassa.

Arvioiden käyttö: Määritettäessä vuokra-aikaa johto ottaa huomioon kaikki merkitykselliset tosiseikat ja olosuhteet, jotka synnyttävät taloudellisen kannustimen vuokrasopimuksen jatkooption käyttämiseen tai päättämisoption käyttämättä jättämiseen. Jatko-optiot (tai päättämisoption jälkeiset ajanjaksot) otetaan mukaan vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokra-aikaa jatketaan (tai vuokra-aikaa ei päätetä). Ruotsissa apteekkien vuokrasopimukset jatkuvat yleensä automaattisesti seuraavalle vuokrakaudelle, mikäli Oriola ei päätä sopimusta. Tällaisten sopimusten kohdalla Oriolan johdon tulee arvioida,

tullaanko sopimus jatkamaan vai päätetäänkö se. Niiden apteekkien osalta, jotka sijaitsevat hyvällä paikalla, jotka ovat tai joiden odotetaan jatkossa olevan kannattavia ja jotka tukevat konsernin strategiaa, Oriola tulee kohtuullisen varmasti jatkamaan sopimuksia.

7.1. Vuokrasopimukset taseessa

Konserni on kirjannut seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät erät taseeseen:

Käyttöoikeusomaisuushyödykkeet

Milj. euroa	2019	1.1.20191
Kiinteistöt ja toimitilat	80,9	95,4
ICT-laitteet	0,7	1,2
Ajoneuvot	1,1	0,7
Muut koneet ja kalusto	0,0	0,1
Yhteensä	82,7	97,3

Vuokrasopimusvelat

Milj. euroa	2019	1.1.20191
Lyhytaikaiset	18,6	19,0
Pitkäaikaiset	65,7	81,7
Yhteensä	84,3	100,7

1 Edellisenä vuonna konserni kirjasi vuokriin liittyviä omaisuuseriä ja vuokrasopimusvelkoja ainoastaan vuokrasopimuksista, jotka standardin IAS 17 Vuokrasopimukset mukaisesti luokiteltiin rahoitusleasingsopimuksiksi. Omaisuuserät esitettiin aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä ja velat konsernin korollisissa veloissa. Lisätietoja laskentaperiaatteiden muutoksista löytyy tilinpäätöksen osiosta 2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta.

Lisäykset käyttöoikeusomaisuushyödykkeisiin vuonna 2019 olivat yhteensä 6,4 miljoonaa euroa.

7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa

Konserni on kirjannut seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät erät tuloslaskelmaan:

Milj. euroa	2019
Poistot käyttöoikeusomaisuushyödykkeistä
Kiinteistöt ja toimitilat	-17,6
ICT-laitteet	-0,6
Ajoneuvot	-0,5
Muut koneet ja kalusto	-0,0
Poistot yhteensä	-18,7
Korkokulut (sisältyvät rahoituskuluihin)	-2,0
Kulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista (sisältyvät muihin liiketoiminnan kuluihin)	-0,3
Kulut arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokra sopimuksista (sisältyvät muihin liiketoiminnan kuluihin)	-0,3
Tuotot vuokrasopimusten muutoksista (sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin)	0,2

Vuokrasopimuksiin liittyvä maksut rahavirrassa vuonna 2019 olivat yhteensä 21,9 miljoonaa euroa.

8. Rahoitusrakenne

8.1. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot ja -kulut kirjataan ajan kulumisen perusteella käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Vuoden 2019 keskimääräinen rahoituskorko ilman IFRS 16 soveltamisen myötä kirjattuja vuokrasopimusvelkoja oli 0,97 % (0,91 %).

Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa	2019	2018
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	0,1	0,1
Kurssivoitot käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto	-	0,3
Kurssivoitot lainoista ja muista saamisista, netto	0,0	0,0
Muut rahoitustuotot	0,0	0,0
Yhteensä	0,1	0,4
Rahoituskulut
Korkokulut käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista	0,0	0,0
Korkokulut koronvaihtosopimuksista	0,3	0,5
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	1,3	1,2
Korkokulut vuokrasopimusveloista	2,0	-
Kurssitappiot käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto	0,1	-
Muut rahoituskulut	1,5	1,6
Yhteensä	5,3	3,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-5,2	-3,0

8.2. Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat ja -velat: Rahoitusvarat ja -velat kirjataan käypään arvoon selvityspäivänä lukuun ottamatta johdannaisia, jotka kirjataan kaupantekopäivänä taseeseen. Konsernin rahoitusvarat ja -velat koostuvat rahavaroista, lainasaamisista ja muista rahoitusvaroista, myyntisaamisista, ostoveloista sekä lainoista ja johdannaisista.

Rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu seuraaviin arvostusryhmiin:

Käypä arvo tulosvaikutteisesti
Käypä arvo laajan tuloksen erien kautta
Jaksotettu hankintameno

Rahoitusvarojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu siihen liiketoimintamalliin, jolla rahoitusvaroja hallinnoidaan sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen luonteeseen. Rahoitusvelkojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu siihen tarkoitukseen, mitä varten rahoitusvelat on alun perin hankittu. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi rahoitusvaraksi ja -velaksi luokitellaan rahamarkkinasijoitukset, myytävänä olevat myyntisaamiset sekä johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ryhmään kuuluvat varat ovat lyhytaikaisia, joiden maturiteetti on alle vuoden, ja ne arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivän markkinahinnalla. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt olennaisilta osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja pankkitileillä olevista varoista.

Lainat ja muut saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Saamiset kuuluvat lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei niiden eräpäivä ole yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Tähän ryhmään kuuluvat myynti- ja muut saamiset lukuunottamatta myytävänä olevia myyntisaamisia, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti. Myyntisaamisista tehdään arvonalentumiskirjaus, kun on olemassa perusteltu syy olettaa, ettei konserni tule saamaan kaikkia saataviaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen olennainen viivästyminen ovat perusteltuja syitä myyntisaamisten arvonalentumiskirjaukselle. Konserni soveltaa myyntisaamisten arvonalentumisten määrittämiseen IFRS 9 -standardissa kuvattua yksinkertaistettua odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa mallia. Arvonalentumiset kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan kuluksi. Ei-palautumisoikeudellisesti myytyihin myyntisaamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta ja järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin. Tietoja konsernin liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja markkinariskeistä sekä myyntisaamisten luottotappioista sisältyy liitetietoon 8.3. Rahoitusriskien hallinta.

Vuonna 2018 Oriola Oyj investoi 9,4 miljoonaa euroa ruotsalaiseen Doktor.se online-lääkäriasemaan. Sijoitus käsitellään rahoitusvarana standardin IFRS 9 Rahoitusinstrumentit mukaisesti. Oriola arvostaa omistuksensa Doktor.se:ssä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Osakkeita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa ja sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät koostu ainoastaan koroista ja pääoman takaisinmaksusta. Sijoitus Doktor.se on strateginen investointi, joka tukee Oriolan liiketoimintaa. Osakkeiden hankintahinta on kirjattu konsernitaseen muihin pitkäaikaisiin saamisiin. Mahdolliset muutokset osakkeiden käyvässä arvossa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja niitä ei milloinkaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Mahdolliset osingot kirjataan tulosvaikutteisesti osinkotuottoihin.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat kirjataan konsernitaseeseen hankintahetkellä saatujen nettovarojen arvoon. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan taseeseen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Tilinpäätöshetkestä seuraavan 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvelat, sisältäen käytössä olevat pankkitililimiitit, käsitellään lyhytaikaisina korollisina velkoina ja tämän jälkeen erääntyvät pitkäaikaisina korollisina velkoina.

Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja hyödyt konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty, tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Rahoitusvarat ja -velat luokittain

		2019			2018
Milj. euroa	Liitetieto	Käypä arvo	Tasearvo	Hierarkia	Käypä arvo	Tasearvo	Hierarkia
Johdannaissopimukset -
suojauslaskennassa	8.3.	0,0	0,0	Taso 2	-	-	Taso 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset	8.3.	0,0	0,0	Taso 2	0,0	0,0	Taso 2
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat muut sijoitukset	6.3.	9,4	9,4	Taso 3	9,4	9,4	Taso 3
Myytävänä olevat myyntisaamiset	5.1.	15,6	15,6	Taso 2	17,6	17,6	Taso 2
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Rahavarat		70,8	70,8	Taso 2	65,8	65,8	Taso 2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	5.1.	175,5	175,5	Taso 2	166,3	166,3	Taso 2
Rahoitusvarat yhteensä		271,4	271,4		259,2	259,2

Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	8.3.	0,2	0,2	Taso 2	0,3	0,3	Taso 2
Muut pitkäaikaiset velat	5.3.	0,5	0,5	Taso 2	0,5	0,5	Taso 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset	8.3.	0,1	0,1	Taso 2	0,1	0,1	Taso 2
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat		123,6	123,6	Taso 2	59,1	59,1	Taso 2
Lyhytaikaiset korolliset velat		66,8	66,8	Taso 2	70,3	70,3	Taso 2
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	5.3.	640,8	640,8	Taso 2	571,5	571,5	Taso 2
Rahoitusvelat yhteensä		831,9	831,9		701,9	701,9

Taso 1: Identtiset omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan

(ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna).

Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).

Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista

Milj. euroa	2019	2018
Kirjanpitoarvo 1.1.	9,4	-
Osakkeiden hankinta	-	9,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	9,4	9,4

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat (taso 3) koostuvat sijoituksesta ruotsalaiseen Doktor.seonline-lääkäriasemaan. Lisätietoja sijoituksesta Doktor.se:hen ja sen arvostuksesta löytyy liitetiedosta 6.3. Muut pitkäaikaiset varat.

Täsmäytyslaskelma tason 3 käypään arvoon arvostetuista rahoitusveloista

Milj. euroa	2019	2018
Tasearvo 1.1	-	2,5
Kirjaukset rahoituskuluihin	-	0,0
Kirjaukset muihin liiketoiminnan kuluihin	-	0,0
Ehdollisen hankintahinnan maksu	-	-2,5
Tasearvo 31.12	-	-

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin (taso 3) sisältyi vuoden 2018 alussa arvio ehdollisesta ja siirtyvästä hankintahinnasta. Ehdollisen vastikkeen käypä arvo oli laskettu käyttäen diskontatun kassavirran menetelmää. 28.9.2018 Oriola hankki omistukseensa loput vuonna 2016 hankitun tytäryhtiön, Farenta Oy:n, osakkeista. Loppujen osakkeiden ostohinnan ja ehdollisen kauppahintavelan välinen erotus kirjattiin muihin liiketoiminnan kuluihin konsernin laajaan tuloslaskelmaan syyskuussa 2018.

Rahavarat

Milj. euroa	2019	2018
Käteisvarat ja pankkitileillä olevat varat	70,8	65,8
Yhteensä	70,8	65,8

Korolliset velat

Pitkäaikaiset
Milj. euroa	2019	2018
Lainat rahoituslaitoksilta	57,8	58,7
Vuokrasopimusvelat	65,7	0,4
Yhteensä	123,6	59,1

Lyhytaikaiset
Milj. euroa	2019	2018
Lainat rahoituslaitoksilta	0,0	0,4
Yritystodistuslainat	35,0	57,0
Saadut ennakot apteekeilta	13,2	12,4
Vuokrasopimusvelat	18,6	0,6
Yhteensä	66,8	70,3

Pitkäaikaisten korollisten velkojen erääntyminen

Milj. euroa	2019	2018
1–5 vuotta	111,5	59,1
Yli 5 vuotta	12,0	-
Yhteensä	123,6	59,1

Korolliset velat valuutoittain

Milj. euroa	2019	2018
EUR	80,5	100,3
SEK	109,9	29,1
Yhteensä	190,3	129,4

Korolliset nettovelat

Milj. euroa	2019	2018
Lainat rahoituslaitoksilta	57,8	58,7
Vuokrasopimusvelat	65,7	0,4
Pitkäaikaiset korolliset velat	123,6	59,1
Lainat rahoituslaitoksilta	0,0	0,4
Yritystodistuslainat	35,0	57,0
Saadut ennakot apteekeilta	13,2	12,4
Vuokrasopimusvelat	18,6	0,6
Lyhytaikaiset korolliset velat	66,8	70,3
Korolliset velat yhteensä	190,3	129,4

Rahavarat	70,8	65,8

Korolliset nettovelat	119,6	63,6

Korollisten nettovelkojen muutos

Milj. euroa

2019 laitoksilta todistukset apteekeilta sopimusvelat Rahavarat	Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.2019 -59,0 -57,0 -12,4 -1,0	65,8 -63,6
Nettovelan muutokset erissä,
joihin liittyy maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten lainojen nostot -27,5 - - -	- -27,5
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 28,2 - - -	- 28,2
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset - - - 19,3	- 19,3
Lyhytaikaisten velkojen muutos - 22,0 -335,7 -	- -313,7
Rahavarojen muutos - - - -	5,0 5,0
Rahavirrat yhteensä 0,7 22,0 -335,7 19,3	5,0 -288,8
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity maksutapahtumaa:
IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva muutos - - - -99,7	- -99,7
Vuokrasopimusvelkojen muutokset - - - -4,7	- -4,7
Selvitetty myyntisaamisia vastaan - - 334,9 -	- 334,9
Muuntoerot 0,5 - - 1,8	0,0 2,3
Muutokset yhteensä 0,5 - 334,9 -102,6	0,0 232,8

Kirjanpitoarvo 31.12.2019 -57,8 -35,0 -13,2 -84,3 70,8	-119,6

Lainat rahoitus Yritys Saadut ennakot Rahoitus 2018 laitoksilta todistukset apteekeilta leasingvelat Rahavarat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2018 -60,6 -50,0 -15,0 -1,7	17,0 -110,2

Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten lainojen nostot -30,0 - - -	- -30,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 30,4 - - -	- 30,4
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset - - - 1,1	- 1,1
Lyhytaikaisten velkojen muutos - -7,0 -315,1 -	- -322,1
Rahavarojen muutos - - - -	48,9 48,9
Rahavirrat yhteensä 0,4 -7,0 -315,1 1,1 48,9	-271,6

Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Rahoitusleasingvelkojen lisäykset - - - -0,5	- -0,5
Selvitetty myyntisaamisia vastaan - - 317,6 -	- 317,6
Muuntoerot 1,2 - - 0,1	-0,1 1,1
Muutokset yhteensä 1,2 - 317,6 -0,5	-0,1 318,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2018 -59,0 -57,0 -12,4 -1,0 65,8	-63,6

8.3. Rahoitusriskien hallinta

Oriola-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Oriola Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Oriola-konsernin keskitetty rahoitustoiminto vastaa rahoituspolitiikan toteuttamisesta, seurannasta ja raportoinnista.

Oriola-konsernin rahoitustoiminnon päätehtäviä ovat rahoituksen riittävyyden ja likviditeetin turvaaminen sekä valuutta- ja korkoriskin tehokas hallinta.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida valuutta-, korko-, jälleenrahoitus- ja likviditeettiriskin vaikutus konsernin kassaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Rahoitusriskien suojaamisessa käytettävät instrumentit on määritelty rahoituspolitiikassa.

Valuuttariski: Oriola-konsernin merkittävimmät maakohtaiset toimintavaluutat ovat euro (EUR) ja Ruotsin kruunu (SEK). Merkittävä osa ostoista ja myynneistä tehdään tytäryhtiöiden raportointivaluutoissa, mikä oleellisesti vähentää valuuttariskiä. Oriola-konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöiden paikallisessa valuutassa.

Transaktioriski: Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksiköiden kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat muussa valuutassa kuin yksikön raportointivaluutassa. Oriolan liiketoiminnoissa transaktioriski on vähäinen johtuen liiketoimintojen luonteesta. Oriolan sisäiset lainat ja talletukset ovat rahoituspolitiikan mukaisesti toteutettu tytäryhtiöiden paikallisessa valuutassa, pääosin Ruotsin kruunuissa. Lisäksi Oriola Oyj:llä oli tilinpäätöshetkellä 27,8 (28,3) miljoonan euron Ruotsin kruunumääräinen ulkoinen laina. Rahoituspolitiikan mukaan tase-eristä muodostuva tulosvaikutteinen valuuttariski pyritään suojaamaan täysimääräisesti johdannaissopimuksilla. Tilinpäätöshetkellä Ruotsin kruunumääräinen avoin transaktiopositio oli 0,3 (-0,3) miljoonaa euroa.

Translaatioriski: Oriolan merkittävin translaatioriski on Ruotsin kruunussa. Oriolalle syntyy translaatioriskiä Ruotsin tytäryhtiöihin tehdyistä pääomasijoituksista ja tytäryhtiöiden taseessa olevasta valuuttamääräisestä liikearvosta. Oriola ei ole suojannut omiin pääomiin liittyviä translaatioriskejä tilinpäätöshetkellä. Tilinpäätöshetkellä Ruotsin kruunumääräinen translaatiopositio oli 227,5 (241,8) miljoonaa euroa. Translaatioriskin herkkyys: Ruotsin kruunun kurssin kymmenen prosentin heikentymisen/vahvistumisen vaikutus konsernin omaan pääomaan olisi -/+20,7 (-/+22,0) miljoonaa euroa.

Maksuvalmiusriski: Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja limiittien ylläpitäminen siten, että Oriola suoriutuu kaikista taloudellisista velvoitteistaan. Konsernin maksuvalmiuden hallinta perustuu rullaavaan 12 kuukauden kassavirtaennusteeseen sekä viikoittain laadittavaan rullaavaan neljän viikon kassavirtaennusteeseen. Oriola on hajauttanut jälleenrahoitusriskinsä useille eri vastapuolille ja useaan rahoituslähteeseen.

Vuoden 2019 toisen vuosineljänneksen aikana Oriola Oyj järjesteli uudelleen ja maksoi pois 290 miljoonan Ruotsin kruunumääräisen lainan, joka olisi erääntynyt vuonna 2020. Samassa yhteydessä yhtiö nosti uuden viisivuotisen samanarvoisen kahdenvälisen lainan. Rahoitussopimus sisältää taloudellisia kovenantteja, joista nettovelan ja käyttökatteen suhde on enintään 3,0 ja nettovelkaantumisaste enintään 100 %. Koskien uutta standardia IFRS 16 Vuokrasopimukset konserni on sopinut rahoituslaitosten kanssa, että sen nykyisiin pitkäaikaisiin rahoitussopimuksiin sovelletaan vuoden 2018 lopussa voimassa ollutta tilinpäätösnormistoa. Katsauskauden lopussa rahoitussopimuksen kovenanttiehdot täyttyivät.

Oriolalla on 100 miljoonan euron pitkäaikainen luottolimiitti, joka erääntyy vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä, sekä lyhytaikaiset ei-sitovat 14,8 (14,9) miljoonan euron pankkitililimiitit. Tilinpäätöshetkellä limiitit eivät olleet käytössä. Lisäksi Oriolalla on 200 (200) miljoonan euron suuruinen yritystodistusohjelma. Yritystodistuksia oli tilinpäätöshetkellä emittoituna 35,0 (57,0) miljoonaa euroa. Oriolan rahavarat 31.12.2019 olivat 70,8 (65,8) miljoonaa euroa.

Oriolan nettokäyttöpääoma oli tilinpäätöshetkellä -185,1 (-146.6) miljoonaa euroa. Oriolan nettokäyttöpääoma oli tilinpäätöshetkellä negatiivinen johtuen päämies- ja asiakassopimuksissa määritetyistä maksuajoista sekä käytössä olevista ei-palautumisoikeudellisten

myyntisaamisten myyntiohjelmista Ruotsin vähittäis- ja tukkukaupassa. Konsernin päämies- ja asiakassopimukset pohjautuvat pitkäaikaisiin ja vakiintuneisiin sopimuksiin eikä niiden ehdoissa odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2019.

Oriolalla on toistaiseksi voimassa olevia puitesopimuksia, joiden mukaan yhtiöllä on oikeus myydä Ruotsin vähittäis- ja tukkukauppaan liittyviä myyntisaamisia rahoituslaitoksille ilman palautumisoikeutta. Myyntisaamisia oli myyty tilinpäätöshetkellä 166,5 (140,5) miljoonaa euroa. Myyntisaatavien myyntisopimusten laajuudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2020.

Korkoriski: Korkoriski muodostuu markkinakorkojen vaihtelusta aiheutuvasta vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutoksista sekä rahoitusinstrumenttien arvon muutoksista (hintariski). Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida markkinakorkojen muutosten vaikutusta tuloslaskelmaan. Korkoriskiä arvioidaan herkkyysanalyysin ja korkoduraation avulla.

Oriolan korkoriski tilinpäätöshetkellä muodostuu 70,8 (65,8) miljoonan euron rahavaroista, 190,3 (129,4) miljoonan euron korollisista veloista ja 166,5 (140,5) miljoonan euron ei-palautumisoikeudellisten saamisten myynnistä Ruotsissa. Korolliset velat vuoden 2019 lopussa sisältävät 83,9 miljoonaa euroa IFRS 16 soveltamisen myötä kirjattuja vuokrasopimusvelkoja. Korkoriskistä oli tilinpäätöshetkellä suojattu 49,8 (50,7) miljoonaa euroa. Keskikorko ilman IFRS 16:n soveltamisen myötä kirjattuja vuokrasopimusvelkoja sisältäen ei-palautumisoikeudellisen saamisten myynnin ja korkojohdannaiset oli 0,97 % (0,91 %) ja korkoduraatio oli 8 (8) kuukautta. Oriolan kaikki korkosuojat ovat pitkäaikaisia sopimuksia, Oriola soveltaa suojauslaskentaa osaan ei-palautusoikeudellisesti myytyjen myyntisaamisten rahavirran suojauksista.

Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousu tilinpäätöshetken bruttovelkamäärällä ja oletuksella, että saamisten myyntiohjelmat Ruotsissa jatkuvat normaalisti, vaikuttaisi konsernin tilikauden tulokseen verojen jälkeen -0,8 (-0,8) miljoonaa euroa (sisältäen johdannaiset) ja konsernin omaan pääomaan 1,1 (1,3) miljoonaa euroa (sisältäen johdannaiset).

Luotto- ja vastapuoliriskit: Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta, että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä tai siitä, että rahoituslaitokset jättävät talletuksiin ja johdannaiskauppoihin liittyvät velvoitteensa suorittamatta. Oriolan rahoituspolitiikassa määritellään luotto-, sijoitus- ja vastapuoliriskien hallinnan periaatteet.

Sijoituskohteille ja johdannaissopimusten vastapuolille on luottokelpoisuuden ja vakavaraisuuden perusteella määritetty luottorajat, joita seurataan ja päivitetään säännöllisesti.

Yhtiön liiketoiminta-alueet vastaavat kaupallisten saatavien luottoriskien hallinnasta. Suomen ja Ruotsin tukkukauppa perustuu vakiintuneisiin asiakassuhteisiin sekä alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin, mikä olennaisesti pienentää myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä. Ruotsin vähittäiskauppaan ei liity olennaisia luottoriskejä liiketoimintojen luonteesta johtuen. Suomen tukkukaupassa liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä pienentää apteekeilta saadut korolliset ennakkomaksut. Korolliset ennakkomaksut esitetään tilinpäätöksessä taseen lyhytaikaisissa rahoitusveloissa. Ruotsin tukku- ja vähittäiskaupassa luottoriskiä pienentää rahoituslaitoksille ei-palautumisoikeudellisesti myydyt myyntisaamiset ja käytössä olevat luottotappiovakuutukset.

Konserni soveltaa myyntisaamisten luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9 -standardissa kuvattua yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan kaikista myyntisaamisista voidaan kirjata koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Konserni käyttää varausmatriisia luottotappiovarauksen määrittämiseksi. Matriisi perustuu historiatietoihin toteutuneista luottotappioista ottaen kuitenkin huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet ja odotukset. Tämän perusteella myyntisaamisten luottotappiovaraus tilinpäätöspäivänä 31.12.2019 määritettiin seuraavasti:

Odotettavissa olevat luottotappiot

Odotettavissa olevien luottotappioiden varausmatriisi 31.12.2019	Eräänty mättömät	Erääntynyt 1–30 päivää	Erääntynyt 31–180 päivää	Erääntynyt yli 180 päivää	Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot, %	0,01	0,11	0,64	10,93
Kirjanpitoarvo 31.12.2019, milj. euroa	162,8	19,1	5,1	0,5	187,5
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2019, milj. euroa	0,0	0,0	0,0	0,1	0,1
Odotettavissa olevien luottotappioiden varausmatriisi 31.12.2018	Eräänty mättömät	Erääntynyt 1–30 päivää	Erääntynyt 31–180 päivää	Erääntynyt yli 180 päivää	Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot, %	0,01	0,11	0,64	10,93
Kirjanpitoarvo 31.12.2018, milj. euroa	165,8	10,5	3,3	0,7	180,3

Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2018, milj. euroa 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1

Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjatut myyntisaamisten arvonalennukset olivat 0,4 (0,6) miljoonaa euroa. Myyntisaamisten tarkempi ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 5.1. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Pääoman hallinta: Oriolan tavoitteena on tehokas pääomarakenne, joka mahdollistaa jatkuvien velvoitteiden hoitamisen ja kustannustehokkaan toiminnan kaikissa olosuhteissa. Pääomarakennetta seurataan sijoitetun pääoman tuoton ja nettovelkaantumisasteen avulla.

Oriolan pitkän aikavälin tavoitteet perustuvat kasvuun, kannattavuuteen ja taseeseen liittyviin tunnuslukuihin. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on markkinakasvun mukainen liiketoiminnan kasvu, vuotuisen osakekohtaisen tuloksen kasvu yli 5 % (ilman oikaisueriä), sijoitetun pääoman tuotto yli 20 % ja oikaistu nettovelkaantumisaste alle 70 %. Oikaistua nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollisiin nettovelkoihin lisätään myydyt myyntisaamiset. Lisäksi Oriolan tavoitteena on jakaa kasvava vuosittainen osinko, joka on vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta. Tavoitteet on laskettu ilman IFRS 16:n soveltamisen vaikutusta.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet löytyvät osiosta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Rahoitusvelkojen ja johdannaisvelkojen maturiteettijakauma

31.12.2019

Milj. euroa	2020	2021	2022		2023> Yhteensä
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta ja yritystodistuslainat	35,0	-	-	57,8	92,8
Vuokrasopimusvelat	18,6	17,8	15,2	32,8	84,3
Saadut ennakkomaksut	13,2	-	-	-	13,2
Korottomat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	640,8	-	-	-	640,8
Saamiset koronvaihtosopimuksista	-	-	-	-0,0	-0,0
Velat koronvaihtosopimuksista	0,0	0,1	0,2	-	0,3
Saamiset valuuttajohdannaisista	-71,9	-	-	-	-71,9
Velat valuuttajohdannaisista	72,1	-	-	-	72,1
Yhteensä	707,7	17,9	15,4	90,5	831,5

31.12.2018

Milj. euroa	2019	2020	2021		2022> Yhteensä
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta
ja yritystodistuslainat	57,4	28,6	0,0	30,0	116,0
Rahoitusleasingvelat	0,6	0,3	0,1	0,0	1,0
Saadut ennakkomaksut	12,4	-	-	-	12,4
Korottomat
Ostovelat ja muut
lyhytaikaiset velat	571,5	-	-	-	571,5
Velat
koronvaihtosopimuksista	0,1	-	0,1	0,2	0,5
Saamiset
valuuttajohdannaisista	-45,2	-	-	-	-45,2
Velat valuuttajohdannaisista	45,1	-	-	-	45,1
Yhteensä	641,9	28,9	0,3	30,3	701,3

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta: Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan kunkin raportointikauden lopussa käypään arvoon. Käyvän arvon muutosten kirjanpitokäsittely riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi. Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei niitä ole määritetty suojausinstrumentiksi. Ne esitetään lyhytaikaisena omaisuuseränä tai velkana, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä.

Oriolalla on seuraavia johdannaisia:

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset: Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset
Rahavirran suojaukset: Koronvaihtosopimukset

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutos kirjataan joko muihin tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin riippuen siitä, mitä erää operatiivisesti on suojattu.

Oriola soveltaa suojauslaskentaa osaan koronvaihtosopimuksista, joita käytetään ei palautumisoikeudellisesti myytyjen myyntisaamisten rahavirran suojaamiseen. Koronvaihtosopimuksilla vaihtuva korko on muutettu kiinteäksi. Suojauslaskentaa aloitettaessa on dokumentoitu suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet. Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se kertyy oman pääoman rahastoihin. Mahdolliseen tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti muihin tuottoihin tai kuluihin.

Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöshetken markkinanoteerauksia.

Johdannaissopimukset

Milj. euroa 2019	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Sopimusten nimellisarvo
Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennassa	0,0	0,2	30,6
Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa	-	0,1	19,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset
Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset	0,1	0,2	71,9
2018
Rahavirtaa suojaavat

2018
Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennassa	-	0,4	31,2
Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa	-	0,1	19,5
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset
Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset	0,0	0,0	45,1

Tilinpäätöshetkellä avoinna olevat johdannaiset erääntyvät seuraavan 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta osaa rahavirtaa suojaavia koronvaihtosopimuksia. Myyntisaamisten myynnistä aiheutuvan rahavirran korkoriski on suojattu koronvaihtosopimuksilla. Korkojohdannaisten käypä arvo perustuu sopimuksesta aiheutuviin kassavirtoihin. Osa näistä koronvaihtosopimuksista on määritetty rahavirran suojauksiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan tehokkaalta osin muihin laajan tuloksen eriin ja mahdollinen tehoton osuus tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttomääräisinä, sillä konsernin johdannaissopimuksiin liittyvät eri netottamissopimukset liittyvät credit event -tapahtumiin, eivätkä mahdollista netottamista. Konserni ei ole antanut tai saanut vakuuksia johdannaisvastapuolilta.

Oriolalla on johdannaispositioita usean pankin kanssa ja transaktiot tehdään yleisjohdannaissopimusten mukaisesti, jotka mahdollistavat kaikkien sopimukseen kuuluvien erien netottamisen. Tilinpäätöshetkellä yleisjohdannaissopimusten mahdollistaman netottamisen jälkeisen vastapuoliriskin määrä Oriolalle oli 0,1 (0,0) ja vastapuolille 0,4 (0,5) miljoonaa euroa.

Valuuttajohdannaisten nimellisarvo on sopimusten valuuttamääräisen nimellisarvon euro-vasta-arvo tilinpäätöshetkellä.

8.4. Oma pääoma, osakkeet ja valtuutukset

Osakepääoma: Oriola Oyj:n osakepääoma 31.12.2019 oli 147 899 766,14 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2019.

Suojausrahasto: Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa solmittujen ja suojauslaskennan ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan.

Käyttörahasto: Käyttörahasto sisältyy yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Käyttörahasto on muodostunut vuonna 2006 Oriola Oyj:n kaupparekisteriin merkinnän yhteydessä. Vuoden 2019 aikana käyttörahasto ei muuttunut, ja rahastoon kirjatut varat olivat 19,4 miljoonaa euroa 31.12.2019.

Muut rahastot:

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto: Oriola Oyj toteutti suunnatun maksullisen osakeannin kesäkuussa 2009, jossa laskettiin liikkeelle 9 350 000 kappaletta uutta B-sarjan osaketta. Osakeannin nettotuotto oli 20,7 miljoonaa euroa. Osakeannista saadut varat kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. 19.4.2011 yhtiö jakoi 6.4.2011 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti varoja osakkeenomistajille sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta pääoman palautuksena 0,13 euroa osaketta kohden, yhteensä 19,7 miljoonaa euroa.

Oriola Oyj järjesti vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä merkintäoikeusannin, jonka merkintäaika päättyi 3.3.2015. Annissa merkittiin 9 429 742 uutta A-osaketta ja 20 798 643 uutta B-osaketta, joilla kerättiin 75,6 miljoonan euron bruttovarat. Yhtiö kirjasi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon osakeannista kerätyt bruttovarat sekä antiin liittyvät kulut veroilla vähennettynä, yhteensä 73,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 aikana sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ei muuttunut, ja rahastoon kirjatut varat olivat 74,8 miljoonaa euroa 31.12.2019.

Muuntoerot: Muuntoerot sisältävät konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelman keskikurssilla muuntamisesta ja taseen tilinpäätöspäivän kurssilla syntyvät kurssierot. Lisäksi muuntoeroihin sisältyy kurssiero ulkomaisille tytäryhtiöille annetuista sisäisistä lainoista, joiden suorittamista ei ole suunniteltu eikä suorittaminen ole todennäköisesti ennakoitavissa tulevaisuudessa.

Osakkeet: Yhtiössä on A-osakkeita enintään 500 000 000 kappaletta ja B-osakkeita enintään 1 000 000 000 kappaletta. Vuoden 2019 lopussa osakkeita oli yhteensä 181 486 213 kappaletta, joista A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 55 434 273 ja B-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 126 051 940. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Jokainen A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään 20 äänellä ja jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä. Osakkeenomistaja ei saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/20 yhtiökokouksessa edustettujen eri osakelajeihin kuuluvien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Molemmat osakesarjat antavat osakkeenomistajalle samat oikeudet yhtiön omaisuuteen ja osingonjakoon. Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-osakkeiden muuntamista B-osakkeiksi.

Oriola Oyj:n A- ja B-sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq OMX Helsingin päälistalla. Yhtiön toimiala pörssissä 31.12.2019 oli Terveydenhuollon jakelupalvelut ja toimialaluokka Terveydenhuolto. A-osakkeiden kaupankäyntitunnus on OKDAV ja B-osakkeiden kaupankäyntitunnus on OKDBV.

Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet: Kun Oriola Oyj ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.

Yhtiön hallussa on 84 903 kappaletta yhtiön B-osaketta, jotka edustavat noin 0,05 % yhtiön kaikista osakkeista ja noin 0,01 % kokonaisäänimäärästä.

Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys: Vuonna 2019 Oriola Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 15,3 % koko osakemäärästä. Osakkeiden vaihto A-sarjan keskimääräisestä osakemäärästä oli 6,8 % ja B-sarjan keskimääräisestä osakemäärästä, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 19,1 %.

Oriola Oyj:n A-sarjan osakkeiden keskikurssi oli 2,10 euroa ja B-sarjan osakkeiden keskikurssi oli 2,11 euroa. Kaikkien osakkeiden markkinaarvo 31.12.2019 oli 367,2 (358,8) miljoonaa euroa, josta A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 112,0 miljoonaa euroa ja B-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 255,3 miljoonaa euroa.

Osakkeenomistajat: Oriola Oyj:llä oli 31.12.2019 yhteensä 34 286 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjä osakkeita oli 31.12.2019 yhteensä 27 015 820 kappaletta, mikä vastasi 14,9 % kaikista osakkeista ja 6,2 % kaikista äänistä.

Osakkeiden muunnot: Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-sarjan osakkeiden muuntamista B-sarjan osakkeiksi. 1.1.–31.12.2019 välisenä aikana A-sarjan osakkeita ei muunnettu B-sarjan osakkeiksi.

Johdon osakeomistus: Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet sekä näiden määräysvaltayhteisöt omistivat 31.12.2019 Oriola Oyj:n osakkeita yhteensä 418 013 osaketta, eli 0,23 % koko osakekannasta ja 0,03 % äänivallasta.

	2019	2018
	B-osakkeet	B-osakkeet
Hallitus
Anssi Vanjoki, puheenjohtaja	47 145	35 514
Eva Nilsson Bågenholm,
varapuheenjohtaja	19 540	12 562
Juko-Juho Hakala	21 001	15 186
Anja Korhonen	26 164	19 186
Mariette Kristenson	13 963	8 148
Harri Pärssinen (alkaen 19.3.2019)	5 815	-
Lena Ridström	13 963	8 148
Staffan Simberg (19.3.2019 asti)	-	8 148
Nez-Invest Ab (Staffan Simbergin yhtiö)	-	152 378

Toimitusjohtaja
Robert Andersson	55 121	31 799

Konsernin johtoryhmä
Katarina Gabrielson (1.1.2019 alkaen)	32 814	-
Thomas Gawell	55 301	47 604
Anne Kariniemi (21.1.2019 alkaen)	10 134	-
Helena Kukkonen	9 868	2 804
Tuula Lehto	4 697	1 154
Charlotta Nyström	7 353	1 267
Petter Sandström	14 384	10 311
Teija Silver	67 291	60 649
Anders Torell	13 459	5 784

Johdon osakeomistus Valtuutukset: Oriola Oyj:n 19.3.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 5 650 000 yhtiön A-osaketta ja 12 500 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus valtuutettiin lisäksi päättämään B-osakkeiden maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus valtuutettiin edellä esitettyjen valtuutusten lisäksi päättämään maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen sekä suunnatusta B-osakkeiden osakeannista Oriola-konsernin johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sekä Oriola-konsernin avainhenkilöiden osakesäästöohjelman toteuttamiseksi. Tämän valtuutuksen nojalla annettavien uusien yhtiön B-osakkeiden enimmäismäärä on 250 000 kappaletta, mikä edustaa 0,14 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 18 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta myös muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus on voimassa enintään kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päätökset ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.

Osakepääoma

Osakepääoma		A-osakkeet	B-osakkeet	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2019	kpl	55 434 273	126 051 940	181 486 213
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2019	kpl	55 434 273	126 051 940	181 486 213
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2019	kpl	-	84 903	84 903
Äänimäärä 31.12.2019	kpl	1 108 685 460	126 051 940	1 234 737 400
Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2019	Milj. euroa	45,2	102,7	147,9
Osuus osakkeiden lukumäärästä	%	30,5	69,5	100,0
Osuus osakkeiden äänimäärästä	%	89,8	10,2	100,0
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2018	kpl	55 434 273	126 051 940	181 486 213
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2018	kpl	55 434 273	126 051 940	181 486 213
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2018	kpl	-	103 773	103 773
Äänimäärä 31.12.2018	kpl	1 108 685 460	126 051 940	1 234 737 400
Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2018	Milj. euroa	45,2	102,7	147,9
Osuus osakkeiden lukumäärästä	%	30,5	69,5	100,0
Osuus osakkeiden äänimäärästä	%	89,8	10,2	100,0

Milj.euroa	2019	2018
Emoyhtiön osakepääoma 31.12.	147,9	147,9
Tytäryhtiöosakkeiden arvonkorotuksen eliminointi konsernissa	-111,7	-111,7
Konsernin osakepääoma 31.12.	36,2	36,2

8.5. Osakekohtainen tulos, osinko ja muu voitonjako

Osakekohtainen tulos: Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistussa osakekohtaisessa tuloksessa otetaan huomioon mahdollinen osakepohjaisten kannustinjärjestelmien vaikutus.

Osingonjako ja muu voitonjako: Osingonjako ja muu voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot sekä pääomapalautukset. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ja muuta voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. Osingonjako ja muu voitonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana voitonjako hyväksytään yhtiökokouksessa.

Osinkopolitiikka ja varojenjakoehdotus:

Oriola Oyj:n tavoitteena on jakaa vuosittain osinkona vähintään 50 % konsernin osakekohtaisesta tuloksesta. Yhtiön strategia ja taloudellinen asema otetaan huomioon vuosittaista osinkoa määritettäessä. Vuodelta 2018 maksettiin osinkoa 16,3 miljoonaa euroa (0,09 euroa/osake) ja vuodelta 2017 16,3 miljoonaa euroa (0,09 euroa/ osake). Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 jaetaan osinkoa 16,3 miljoonaa euroa, eli 0,09 euroa/osake.

Osakekohtainen tulos

Tilikauden tulos

Milj. euroa	2019	2018 oikaistu1
Emoyhtiön omistajille kuuluva
tilikauden tulos	8,0	10,8

Osakkeita keskimäärin ilman yhtiön

hallussa olevia omia osakkeita kpl
Laimentamaton	181 394 589	181 360 503
Laimennusvaikutuksella oikaistu	181 486 213	181 464 276

Tulos/osake

EUR
Laimentamaton	0,04	0,06
Laimennusvaikutuksella oikaistu	0,04	0,06

Osakekohtainen tulos2 ja osinko

1 Hallituksen ehdotus

2 Vuosien 2016–2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta löytyvät liitetiedosta 12.2. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuneen virheen oikaisu.

9. Tuloverot

9.1. Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut tuloverot

Tuloverot: Konsernin laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvista veronoikaisuista sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksesta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.

Tuloverot

Milj. euroa	2019	2018 oikaistu1
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	1,8	5,6
Aikaisempien tilikausien tuloverot	-0,0	0,0
Laskennalliset verot	0,4	0,2
Yhteensä	2,1	5,8

Muut laajan tuloksen eriin liittyvät verot

Milj. euroa

2019	Ennen veroja		Verovaikutus Verojen jälkeen
Rahavirran suojaus	0,2	0,0	0,1
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-2,8	-0,6	-2,2
Muuntoerot	-4,4	-	-4,4
Yhteensä	-7,0	-0,6	-6,4
2018 Rahavirran suojaus	0,1	0,0	0,1
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-1,6	-0,3	-1,3
Muuntoerot	-9,3	-	-9,3
Yhteensä	-10,8	-0,3	-10,5

Verokannan täsmäytys

Milj.euroa	2019	2018 oikaistu1
Tulos ennen veroja	10,1	16,6
Konsernin verot laskettuna
kotimaan verokannalla	2,0	3,3
Ulkomaisten tytäryhtiöiden
eriävien verokantojen vaikutus	0,0	0,5
Vähennyskelvottomat kulut
ja verovapaat tuotot	-0,0	1,5
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	-	0,9
Tilikauden tappiot, joista
ei ole kirjattu verosaamista	-	0,0
Oikaisut edellisten tilikausien veroihin	-0,0	0,1
Verokannan muutoksen vaikutus	0,1	-0,6
Muut erät	0,0	0,0
Konsernin tuloslaskelmaan
kirjatut tuloverot	2,1	5,8

Efektiivinen verokanta	20,8%	35,1%

Positiivisena esitetty vero on kulua ja negatiivisena esitetty vero on tuottoa.

Verojen laskennassa käytettävä Suomen verokanta oli tilikausien 2019 ja 2018 tilinpäätöksissä 20,0 %. Ruotsissa seuraavat muutokset verokantaan hyväksyttiin vuonna 2018: Ruotsin yhteisöverokanta laski vuonna 2019 22,0 %:sta 21,4 %:iin ja laskee vuonna 2021 edelleen 20,6 %:iin. Konserni arvosti tämän mukaisesti uudelleen laskennalliset verosaamisensa ja verovelkansa vuonna 2018.

9.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verot: Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista siltä osin kuin on todennäköistä, että ne pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa kertyvää verotettavaa tuloa vastaan. Suurin osa konsernin verotuksellisista tappioista kirjatuista laskennallisista veroveloista liittyvät Ruotsiin, jossa tappiot eivät vanhene. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista ja verotuksessa käyttämättömistä tappioista. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen ja lakien perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden odotetaan olevan voimassa, kun laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. Laskennalliset verosaamiset ja -velat esitetään nettomääräisinä, jos niiden vähentämiseen toisistaan on laillinen oikeus ja niiden vastapuolena on sama veroviranomainen.

Laskennalliset verosaamiset ja –velat

		Omaan pääomaan		Kirjattu
Milj.euroa		kirjattu avaavan	Kirjattu tulos	muihin laajan
2019	1.1.	taseen oikaisu1	vaikutteisesti	tuloksen eriin	Kurssierot	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot	0,3	-	-0,1	-	-0,0	0,2
Vaihto-omaisuus	1,2	-	-1,0	-	-0,0	0,2
Eläkevelka	1,6	-	0,1	0,6	-0,0	2,2
Yrityshankinnat	0,0	-	-0,0	-	-0,0	0,0
Työsuhde-etuudet	0,2	-	0,0	-	-	0,2
Vuokrasopimukset	-	1,7	-0,2	-	-0,0	1,5
Muut väliaikaiset erot	0,4	-	-0,3	-	-0,0	0,2
Laskennalliset
verosaamiset yhteensä	3,7	1,7	-1,4	0,6	-0,1	4,5
Laskennalliset verovelat
Poistoero ja muut
vapaaehtoiset varaukset	9,6	-	-0,2	-	-0,1	9,2
Yrityshankinnat	6,0	-	-0,9	-	-0,1	5,0
Muut väliaikaiset erot	0,1	-	0,0	-	-	0,1
Laskennalliset verovelat yhteensä	15,6	-	-1,1	-	-0,2	14,3

Arvioiden käyttö: Johdon arviointia edellytetään määritettäessä laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen määrää. Konserni arvioi konsernitilinpäätöksen laatimisen yhteydessä laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryhtiöillä on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää. Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa toteutuneista, mikä voi johtaa verosaamisten kulukirjauksiin tuloslaskelmassa.

	Omaan pääomaan			Kirjattu
	kirjattu avaavan		Kirjattu tulos	muihin laajan
2018 oikaistu2	1.1.	taseen oikaisu1	vaikutteisesti	tuloksen eriin	Kurssierot	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot	0,4	-	-0,1	-	-0,0	0,3
Vaihto-omaisuus	0,6	-	0,5	-	-0,0	1,2
Eläkevelka	1,3	-	-0,0	0,3	-0,1	1,6
Yrityshankinnat	0,0	-	-0,0	-	-0,0	0,0
Työsuhde-etuudet	0,3	-	-0,1	-	-	0,2
Muut väliaikaiset erot	0,1	0,0	0,3	-	-0,0	0,4
Laskennalliset
verosaamiset yhteensä	2,8	0,0	0,6	0,3	-0,1	3,7
Laskennalliset verovelat
Poistoero ja muut
vapaaehtoiset varaukset	7,8	-	2,0	-	-0,3	9,6
Yrityshankinnat	7,4	-	-1,3	-	-0,1	6,0
Muut väliaikaiset erot	0,1	-	0,1	-	-	0,1
Laskennalliset verovelat
yhteensä	15,3	-	0,7	-	-0,4	15,6

1 Vuonna 2019 IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva oikaisu, vuonna 2018 IFRS 9:n käyttöönotosta johtuva oikaisu.

2 Vuoden 2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty liitetiedossa 12.2.

Aikaisempiin tilikausiin kohdistuneen virheen oikaisu.

10. Konsernirakenne

Konsolidointiperiaatteet: Konsernitilinpäätös sisältää Oriola Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan. Konsernin tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille kuuluviin osuuksiin. Hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu muihin korollisiin velkoihin. Ehdollisen kauppahinnan muutokset ja hankintaan liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Emoyrityksen omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan muutokseen käsitellään oman pääoman liiketoimina. Määräysvallan menettämisen yhteydessä jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon ja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Yhteisyritykset ovat yhteisjärjestelyjä, jossa konsernilla on yhteinen määräysvalta muiden osapuolten kanssa, ja osapuolilla on järjestelyyn liittyviä nettovaroja koskevia oikeuksia. Sijoitukset yhteisyrityksiin yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitukset yhteisyrityksiin merkitään taseeseen hankintahetkellä hankintamenoonsa, jonka jälkeen konsernin osuus hankinnan jälkeen syntyneistä voitoista ja tappioista lisätään konsernin taseen yhteisyrityssijoituksiin. Pääomaosuusmenetelmän mukaisesti konsernin omistusosuutta vastaava osuus yhteisyritysten tuloksesta esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

Ulkomaan rahan määräiset erät: Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siihen valuuttaan, joka parhaiten kuvaa kunkin tytäryhtiön taloudellisia toimintaolosuhteita.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu arvostuspäivän kurssein. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien konserniyhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi raportointikauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuttamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. Emoyhtiön taseeseen merkityt saamiset ulkomaisilta tytäryhtiöiltä katsotaan osaksi nettosijoitusta, mikäli niiden suorittamista ei ole suunniteltu eikä suorittaminen ole todennäköisesti ennakoitavissa tulevaisuudessa. Saamisista aiheutuvat kurssierot kirjataan konsernitilinpäätöksessä oman pääoman muuntoeroihin.

10.1. Konserniyhtiöt ja yhteisyritykset

		Konserni		Emoyhtiö
Konserniyhtiöt	Kotimaa	Omistus osuus %	Äänivalta osuus %	Omistus osuus %	Äänivalta osuus %
Emoyhtiö Oriola Oyj	Suomi
Oriola Finland Oy	Suomi	100	100	100	100
Oriola Sweden AB	Ruotsi	100	100	100	100
Kronans Droghandel Apotek AB	Ruotsi	100	100	100	100
Svensk dos AB	Ruotsi	100	100	100	100
Pharmaservice Oy	Suomi	100	100	100	100

Oriola Sweden AB	Ruotsi	100	100	100	100
ICTHS Health Support AB	Ruotsi	100	100

Muutokset konsernirakenteessa: Vuoden 2019 viimeisellä vuosineljänneksellä Farenta Oy:n täysin omistaman tytäryhtiön Farenta Polska Sp. Z o.o.:n toiminta lopetettiin ja yhtiö purettiin.

Seuraavat fuusiot saatiin päätökseen vuoden 2019 viimeisellä vuosineljänneksellä: Farenta 1 Oy ja Farenta 2 Oy fuusioitiin Farenta Oy:öön, joka fuusioitiin Oriola Finland Oy:öön.

Oriola Oyj myi 5.11.2019 osuutensa vuonna 2017 perustetusta yhteisyrityksestä, Hehku Kauppa Oy:stä, Kesko Oyj:lle.

10.2. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin Oriola-konsernissa katsotaan kuuluvan Oriola Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet, edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta, konsernin tytäryhtiöt ja yhteisyritykset. Konsernin liiketapahtumat yhteisyrityksen kanssa on kuvattu alla. Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia muun lähipiirin kanssa.

Liiketoimet yhteisyrityksen kanssa

Oriola Oyj ja Kesko Oyj perustivat yhteisyrityksen, Hehku Kauppa Oy:n vuonna 2017. Oriola raportoi 50 prosentin osuutensa yhteisyrityksen tuloksesta osana Consumer-liiketoiminta-alueen liikevoittoa. Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä Hehku Kauppa Oy:n liiketoiminta päätettiin ajaa alas, ja Oriola kirjasi vuoden 2018 tulokseensa yhteensä 3,1 miljoonan euron varauksen koostuen Hehkuun liittyvistä vastuista. Oriola Oyj myi osuutensa Hehku Kauppa Oy:stä Kesko Oyj:lle 5.11.2019. Vuonna 2019 varauksesta käytettiin 0,7 miljoonaa euroa ja 2,4 miljoonaa euroa peruutettiin tulosvaikutteisesti. Liiketoimet yhteisyrityksen kanssa on esitetty seuraavassa taulukossa:

Liiketoimet yhteisyrityksen kanssa

Milj. euroa	2019	2018
Liikevaihto	0,2	8,8
Tavaroiden ja palveluiden ostot	-	-0,3
Myynti- ja muut saamiset	-	0,6

Investoinnit Hehkuun vuonna 2019 olivat yhteensä 0,7 (9,2) miljoonaa euroa.

11. Taseen ulkopuoliset erät

11.1. Vakuudet ja vastuusitoumukset

Milj. euroa	2019	2018
Annetut vakuudet
Annetut takaukset konserniyhtiöiden puolesta	7,0	7,3
Annetut yrityskiinnitykset	2,0	3,5
Muut takaukset ja vastuut	1,1	1,1
Yhteensä	10,1	11,9

Merkittävimmät konserniyhtiöiden puolesta annetut takaukset liittyvät Ruotsin ostovelkojen vakuudeksi annettuun pankkitakaukseen. Oriola Oyj on antanut lisäksi 0,4 (0,4) miljoonaa euroa emoyhtiötakauksia muiden tytäryhtiöiden ostovelkojen vakuudeksi.

11.2. Vuokrasopimukset

Konserni on vuokrannut käyttöönsä toimisto-, varasto- ja apteekkikiinteistöjä, koneita ja kalustoa ja ajoneuvoja erimittaisilla vuokrasopimuksilla. Osaa vuokrasopimuksista voidaan jatkaa sopimuksen perusteella. Tavanomainen vuokrasopimuksen kesto on 3 vuotta, ja sopimukset uusitaan säännöllisesti seuraavalle vuokrakaudelle.

1.1.2019 konserni on kirjannut näihin vuokrasopimuksiin liittyvät tulevat vuokramaksut taseeseen vuokrasopimusvelaksi lukuunottamatta lyhytaikaisia vuokrasopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä. Lisätietoja vuokrasopimuksista löytyy tilinpäätöksen osiosta 7. Vuokrasopimukset. Lisätietoja laskentaperiaatteiden muutoksista löytyy tilinpäätöksen osiosta 2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta. Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuoden 2019 summat koostuvat arvoltaan vähäisten omaisuuserien sekä lyhytaikaisten vuokrasopimusten vähimmäisvuokravastuista, joihin konserni on päättänyt soveltaa IFRS 16 -standardin sallimia poikkeuksia. Vuoden 2018 summat koostuvat IAS 17:n mukaan muiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltujen sopimusten vähimmäisvuokravastuista.

Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

Milj. euroa	2019	2018
Alle vuoden kuluttua	0,5	17,6
Yhden ja viiden vuoden välisenä aikana	0,4	30,4
Yli viiden vuoden kuluttua	-	3,4
Yhteensä	0,8	51,5

Konsernin vuokrakulut muista vuokrasopimuksista olivat 22,0 miljoonaa euroa vuonna 2018. Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin liittyvät vuoden 2019 vuokrakulut on esitetty liitetiedossa 7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa.

11.3. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen, 28.1.2020 Oriolan osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti vuoden 2020 varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoksi seuraavaa:

Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettaisiin seitsemän
Hallituksen nykyiset jäsenet Juko-Juho Hakala, Anja Korhonen, Mariette Kristenson, Eva Nilsson Bågenholm, Harri Pärssinen ja Lena Ridström valittaisiin uudelleen
Panu Routila valittaisiin hallituksen uudeksi jäseneksi
Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittaisiin Panu Routila

Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Anssi Vanjoki on ilmoittanut nimitystoimikunnalle, ettei hän ole käytettävissä uutta hallitusta valittaessa.

12. Muut liitetiedot

12.1. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen sekä IFRIC-tulkinnat

IASB on julkistanut tiettyjä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joita ei ole sovellettava vielä 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Näillä standardeilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta nykyiseen tai tuleviin raportointikausiin eikä odotettavissa oleviin liiketapahtumiin.

Konserni ottaa uudet standardit ja tulkinnat käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

12.2. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuneen virheen oikaisu

Consumer-liiketoiminta-alueella Ruotsissa havaittiin vuoden 2019 aikana virhe liittyen varastojen arvostukseen. Tavaroiden vastaanotto- ja palautusprosessissa havaittiin puutteita, joiden johdosta vaihto-omaisuuden arvo taseessa on esitetty liian suurena.

Virhe on korjattu oikaisemalla seuraavasti aiempien kausien tilinpäätösten eriä, joihin sillä on vaikutusta:

Virheen korjaus

Konsernin tase (ote)	31.12.2017	Lisäys (+)/	1.1.2018
Milj. euroa	(Raportoitu)	vähennys (-)	(oikaistu)
Vaihto-omaisuus	207,8	-2,1	205,7
Laskennalliset verosaamiset	2,4	0,4	2,8
Varat yhteensä	922,4	-1,6	920,8
Kertyneet voittovarat	86,8	-1,6	85,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	197,7	-1,6	196,1
Konsernin tase (ote) Milj. euroa	31.12.2018 (Raportoitu)	Lisäys (+)/ vähennys (-)	31.12.2018 (oikaistu)
Vaihto-omaisuus	214,1	-4,5	209,6
Laskennalliset verosaamiset	2,7	1,0	3,7
Varat yhteensä	927,7	-3,5	924,2

Kertyneet voittovarat	79,8	-3,5	76,3

Konsernin laaja tuloslaskelma (ote)	2018	Lisäys (+)/	2018
Milj. euroa	(Raportoitu)	vähennys (-)	(oikaistu)
Materiaaliostot	-1 203,5	-2,4	-1 206,0
Tuloverot	-6,3	0,5	-5,8
Tilikauden tulos	12,7	-1,9	10,8

Tilikauden laaja tulos	2,1	-1,9	0,2

Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	0,07	-0,01	0,06
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR	0,07	-0,01	0,06

Virheellä ei ollut vaikutusta vuoden 2018 liiketoiminnan, investointien tai rahoituksen nettorahavirtoihin.

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

Tuhat euroa	Liitetieto	2019	2018
Liiketoiminnan muut tuotot	2	16 241,3	22 671,0
Henkilöstökulut	3	-7 257,3	-6 038,8
Poistot ja arvonalentumiset	4	-2 552,9	-1 463,6
Liiketoiminnan muut kulut	5	-12 499,4	-15 568,1

Liiketulos		-6 068,3	-399,5

Rahoitustuotot ja -kulut	6	1 236,1	-14 786,2

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-4 832,2	-15 185,7

Tilinpäätössiirrot	7	14 480,3	1 791,7
Tuloverot	8	-1 418,3	-504,8

Tilikauden tulos		8 229,8	-13 898,7

Emoyhtiön tase (FAS)

Tuhat euroa		Liitetieto 31.12.2019 31.12.2018
VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		648,7	490,6
Muut aineettomat hyödykkeet		19 827,4	21 067,7
Ennakkomaksut		6 894,8	6 611,0
		27 371,0	28 169,3

Aineelliset hyödykkeet	10
Maa- ja vesialueet		77,4	77,4
Koneet ja kalusto		125,2	166,9
Muut aineelliset hyödykkeet		7,5	7,5
		210,1	251,8

Sijoitukset	11
Osuudet saman konsernin yrityksissä		653 830,3	653 830,3
Muut osakkeet ja osuudet		9 418,5	9 418,5
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		95 244,5	97 027,7
		758 493,3	760 276,5

Pysyvät vastaavat yhteensä		786 074,3	788 697,6

Vaihtuvat vastaavat
Saamiset	12
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset		-	37,0
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		15 873,3	4 792,2
Muut saamiset		501,0	838,2
Siirtosaamiset		847,1	1 253,0
		17 221,4	6 920,4

Rahat ja pankkisaamiset		68 213,9	63 488,3

Vaihtuvat vastaavat yhteensä		85 435,3	70 408,7

Vastaavaa yhteensä		871 509,6	859 106,3

Tuhat euroa		Liitetieto 31.12.2019 31.12.2018
VASTATTAVAA

Oma pääoma	13
Osakepääoma		147 899,8	147 899,8
Muut rahastot		19 418,7	19 418,7
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto		76 957,5	76 957,5
Edellisten tilikausien tulos		230 545,6	260 869,6
Tilikauden tulos		8 229,8	-13 898,7
		483 051,4	491 246,9
Tilinpäätössiirtojen kertymä	14	1 288,2	1 268,5
Pakolliset varaukset	15	5,0	3 120,8
Vieras pääoma	16
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta		57 759,7	58 279,4
Velat saman konsernin yrityksille		63 252,6	64 436,9
Siirtovelat		213,8	379,5
		121 226,1	123 095,8
Lyhytaikainen
Ostovelat		1 858,1	2 239,3
Velat saman konsernin yrityksille		224 542,5	178 519,2
Muut velat		37 016,5	57 338,5
Siirtovelat		2 521,7	2 277,3
		265 938,9	240 374,3
Vieras pääoma yhteensä		387 165,0	363 470,1
Vastattavaa yhteensä		871 509,6	859 106,3

Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS)

Tuhat euroa	2019	2018
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-4 832,2	-15 185,7
Oikaisuerät
Suunnitelman mukaiset poistot
ja arvonalentumiset	2 552,9	1 463,6
Realisoitumattomat kurssivoitot
ja -tappiot	2 224,7	65,0
Muut oikaisut	-3 090,3	1 460,1
Rahoitustuotot- ja kulut	-3 460,7	14 721,2
	-6 605,7	2 524,2

Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos	-1 750,2	3 122,5
Lyhytaikaisten korottomien
velkojen muutos	1 079,6	1 810,2
	-7 276,4	7 456,9
Maksut ja tulot muista
rahoituseristä	3 577,7	-541,3
Saadut korot	2 782,9	3 192,2
Maksetut korot	-2 179,9	-2 480,6
Maksetut välittömät verot	-1 170,3	-272,2
Liiketoiminnan rahavirta	-4 266,0	7 355,1

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin
ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 589,1	-1 610,8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	-	89,1
Investoinnit sijoituksiin	-725,0	-21 175,9
Lainasaamisten muutos	1 783,26	4 051,1
Investointien rahavirta	-530,8	-18 646,6

Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta	-100,8	-82,3
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-27 535,1	-30 000,0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	27 535,1	30 000,0
Lyhytaikaisten lainojen muutos	23 011,4	68 955,0
Saadut konserniavustukset	2 850,0	8 440,0
Maksetut osingot	-16 238,2	-16 301,1
Rahoituksen rahavirta	9 522,4	61 011,6

Tuhat euroa	2019	2018
Rahavarojen muutos	4 725,6	49 720,1

Rahavarat tilikauden alussa	63 488,3	13 768,2
Rahavarojen muutos	4 725,6	49 720,1
Rahavarat tilikauden lopussa	68 213,9	63 488,3

Emoyhtiön liitetiedot (FAS)

1. Laatimisperiaatteet

Oriola Oyj on Oriola-konsernin emoyhtiö ja sen kotipaikka on Espoo. Oriola Oyj tuottaa konserniyhtiöille hallintopalveluja, jotka on keskitetty luonteensa puolesta emoyhtiön tuotettaviksi. Jäljennös Oriola-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavana Oriola Oyj:n pääkonttorista, Orionintie 5, 02200 Espoo ([email protected]).

Oriola Oyj:n tilinpäätös on laadittu euroina ja noudattaen suomalaista liikekirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntöä. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.

Oriola Oyj noudattaa erillistilinpäätöksessään konsernin IFRS-normistoon perustuvia laskentaperiaatteita soveltuvin osin. Alla esitetään ne laatimisperiaatteet, joissa Oriola Oyj poikkeaa konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteista. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Rahoitusvarat ja -velat: Rahoitusinstrumenteista muut lainat ja saamiset sekä muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Rahavirtaa suojaavat suojauslaskennan alaiset korkojohdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon oman pääoman käyvän arvon rahastoon siltä osin kuin niitä ei ole vielä tuloutettu ja ne ovat tehokkaita. Valuuttamääräisten tase-erien, kuten pankkitilien, lainojen ja saamisten suojaamiseksi tehdyt valuuttajohdannaiset sekä rahavirtaa suojaavat johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä, arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja ja niiden voitot ja tappiot kirjataan rahoituserien kurssieroihin.

Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt:

Oriola Oyj:n osakeperusteisten palkitsemisjärjestelyjen kirjanpitokäsittely on selostettu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Oriola Oyj:n osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt koostuvat osakkeina maksettavasta osuudesta ja rahana maksettavasta osuudesta. Myönnettyjen etuuksien osakkeina maksettava osuuden arvo on Oriola Oyj:n osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajakson aikana odotettavissa olevilla osingoilla. Rahana maksettava osuus arvostetaan käypään arvoon, joka on osakkeen kurssi raportointijakson lopussa. Järjestelmistä syntyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Emoyhtiön tilinpäätöksessä sekä osakkeina maksettava osuus että rahana maksettava osuus kirjataan taseeseen siirtovelaksi. Maksuhetkellä osakkeina maksettava osuus kirjataan hyvityksenä omaan pääomaan.

Eläkejärjestelyt: Oriola Oyj:n lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa. Lisäeläketurva on järjestetty OP-Henkivakuutus Oy:ssä. Eläkejärjestelyihin liittyvät maksut merkitään eläkekuluiksi suoriteperusteisesti, eikä taseeseen kirjata eläkejärjestelyistä muita eläke- tai saamiseriä kuin näihin liittyvät jaksotukset.

Vuokrasopimukset: Vuokrasopimukset ovat pääasiassa ICTlaitteiden vuokrasopimuksia. Suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa ja ne sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Vuokrattuja hyödykkeitä ja niihin liittyviä velkoja ei kirjata emoyhtiön taseeseen.

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Tuhat euroa	2019	2018
Vuokratuotot	11,0	10,9
Muut palveluveloitukset	16 094,1	13 646,7
Muut liiketoiminnan tuotot	136,2	9 013,4
Yhteensä	16 241,3	22 671,0

3. Henkilöstö

Tuhat euroa	2019	2018
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	6 069,7	4 909,4
Eläkekulut	983,2	937,5
Muut henkilösivukulut	204,5	191,8
Yhteensä	7 257,3	6 038,8

Henkilömäärä keskimäärin	64	49

Yhtiön toimielinten palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet yhteensä	1 012,4	797,8

Toimitusjohtajan ja hallitusten jäsenten eläkesitoumukset sekä palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksessä kohdassa 4.4. Työsuhde-etuudet.

4. Poistot ja arvonalentumiset

Tuhat euroa	2019	2018
Suunnitelman mukaiset poistot	2 552,9	1 463,6
Yhteensä	2 552,9	1 463,6

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 6.1. ja 6.2. Tilikauden poistot tase-erittäin on esitetty liitetiedoissa 9-10.

5. Liiketoiminnan muut kulut

Tuhat euroa	2019	2018
Posti-, puhelin- ja pankkikulut	204,3	230,2
IT-kulut	9 454,5	9 276,8
Matka- ja autokulut	384,1	261,6
Hallinnolliset asiantuntijapalvelut	2 255,6	2 946,2
Liiketoiminnan muut kulut	200,8	2 853,3
Yhteensä	12 499,4	15 568,1

Liiketoiminnan muut kulut ovat pääosin omistajuuteen liittyviä kuluja.

Liiketoiminnan muihin kuluihin
kirjatut tilintarkastajan palkkiot	2019	2018
Tilintarkastuspalkkiot	40,0	40,0
Muut palkkiot	7,4	7,3
Yhteensä	47,4	47,3

6. Rahoitustuotot ja -kulut

2019	2018


2 753,3	3 185,9
29,6	6,3
9 887,5	11 408,3


-942,6	-992,6
-1 232,2	-1 488,0
-8 534,5	-12 040,6


-725,0	-14 865,6
1 236,1	-14 786,2


2 782,9	3 192,2
-2 174,9	-2 480,6
-163,7	-262,7

7. Tilinpäätössiirrot

Tuhat euroa	2019	2018
Poistoeron muutos	-19,7	-1 058,3
Saadut konserniavustukset	14 500,0	2 850,0
Yhteensä	14 480,3	1 791,7

8. Tuloverot

Tuhat euroa	2019	2018
Tilikauden tuloverot	1 427,8	504,8
Edellisten tilikausien tuloverot	-9,5	-
Yhteensä	1 418,3	504,8

9. Aineettomat hyödykkeet

		Muut	Ennakkomaksut
Tuhat euroa	Aineettomat	aineettomat	ja keskeneräiset
2019	oikeudet	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	711,4	23 043,6	6 611,0	30 366,0
Lisäykset	9,8	626,7	1 200,2	1 836,6
Vähennykset	-123,8	-	-	-123,8
Siirrot tase-erien välillä	368,8	547,6	-916,4	-
Hankintameno 31.12.	966,1	24 217,8	6 894,8	32 078,8

Kertyneet poistot 1.1.	220,8	1 975,8	-	2 196,6
Tilikauden poistot Kertyneet poistot 31.12.	96,6 317,4	2 414,6 4 390,4	- -	2 511,2 4 707,8

Kirjanpitoarvo 31.12.	648,7	19 827,4	6 894,8	27 371,0
2018
Hankintameno 1.1.	491,2	1 577,3	24 169,3	26 237,8
Lisäykset	220,2	2 640,6	1 267,3	4 128,2
Siirrot tase-erien välillä	-	18 825,7	-18 825,7	-
Hankintameno 31.12.	711,4	23 043,6	6 611,0	30 366,0
Kertyneet poistot 1.1.	133,6	646,4	-	780,0
Tilikauden poistot	87,2	1 329,4	-	1 416,6
Kertyneet poistot 31.12.	220,8	1 975,8	-	2 196,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	490,6	21 067,7	6 611,0	28 169,3

10. Aineelliset hyödykkeet

			Muut
Tuhat euroa	Maa- ja	Koneet	aineelliset
2019	vesialueet	ja kalusto	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	77,4	265,4	7,5	350,3
Hankintameno 31.12.	77,4	265,4	7,5	350,3
Kertyneet poistot 1.1.	-	98,5	-	98,5
Tilikauden poistot	-	41,8	-	41,8
Kertyneet poistot 31.12.	-	140,3	-	140,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	77,4	125,2	7,5	210,1
2018
Hankintameno 1.1.	77,4	354,4	7,5	439,3
Lisäykset	-	71,1	-	71,1
Vähennykset	-	-160,1	-	-160,1
Hankintameno 31.12.	77,4	265,4	7,5	350,3
Kertyneet poistot 1.1.	-	124,6	-	124,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-73,0	-	-73,0
Tilikauden poistot	-	46,9	-	46,9
Kertyneet poistot 31.12.	-	98,5	-	98,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	77,4	166,9	7,5	251,8

11. Sijoitukset

		Osuudet
Tuhat euroa	Osuudet saman	omistusyhteys	Muut osakkeet	Saamiset saman
2019	konsernin yrityksissä	yrityksissä	ja osuudet	konsernin yrityksiltä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	656 195,8	10 841,3	9 418,5	97 027,7	773 483,3
Lisäykset	9 207,2	725,0	-	143 309,9	153 267,1
Vähennykset	-9 207,2	-11 591,3	-	-145 093,1	-165 891,6
Hankintameno 31.12.	656 195,8	-	9 418,5	95 244,5	760 858,8
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-2 365,6	-10 841,3	-	-	-13 206,9
Arvonalentumiset	-	-725,0	-	-	-750,0
Palautuneet arvonalentumiset	-	11 591,3	-	-	11 591,3
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	-2 365,6	-	-	-	-2 365,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	653 830,3	-	9 418,5	95 244,5	758 493,3
2018
Hankintameno 1.1.	656 142,8	1 641,3	-	101 078,9	758 863,0
Lisäykset	53,0	9 200,0	9 418,5	109 114,2	127 785,7
Vähennykset	-	-	-	-113 165,3	-113 165,3
Hankintameno 31.12.	656 195,8	10 841,3	9 418,5	97 027,7	773 483,4
Arvonalentumiset	-2 365,6	-10 841,3	-	-	-13 206,8
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	-2 365,6	-10 841,3	-	-	-13 206,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	653 830,3	-	9 418,5	97 027,7	760 276,5

12. Saamiset

Tuhat euroa	2019	2018
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	314,4	8,9
Muut saamiset	1 058,9	1 933,3
Siirtosaamiset	14 500,0	2 850,0
Yhteensä	15 873,3	4 792,2
Siirtosaamisten olennaiset erät
Lainojen järjestelypalkkiot	282,4	294,1
Suojausten kurssivoitot	44,5	40,7
Saamatta olevat korvaukset	16,4	8,4
Konserniavustukset	14 500,0	2 850,0
Muut siirtosaamiset	503,8	909,9
Yhteensä	15 347,1	4 103,0

13. Oma pääoma

Tuhat euroa	2019	2018
Osakepääoma 1.1.	147 899,8	147 899,8
Osakepääoma 31.12.		147 899,8 147 899,8

Sidottu oma pääoma		147 899,8 147 899,8

Käyttörahasto 1.1.	19 418,7	19 418,7
Käyttörahasto 31.12.	19 418,7	19 418,7

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	76 957,5	76 957,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	76 957,5	76 957,5

Edellisten tilikausien tulos 1.1.	246 970,9	277 263,9
Osingonjako	-16 324,4	-16 312,0
Osakepalkitseminen	-138,6	-479,3
Omien osakkeiden hankinta1	-100,8	-82,3
Omien osakkeiden luovutus	138,6	479,3
Edellisten tilikausien tulos 31.12.		230 545,6 260 869,6

Tilikauden tulos	8 229,8	-13 898,7

Vapaa oma pääoma	335 151,7	343 347,1

Yhteensä		483 051,4 491 246,9

1 Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet.

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.	2019	2018
Käyttörahasto	19 418,7	19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	76 957,5	76 957,5
Edellisten tilikausien tulos	230 545,6	260 869,6
Tilikauden tulos	8 229,8	-13 898,7
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.		335 151,7 343 347,1

14. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tuhat euroa	2019	2018
Kertynyt poistoero	1 288,2	1 268,5
Yhteensä	1 288,2	1 268,5

15. Pakolliset varaukset

Tuhat euroa	2019	2018
Muut pakolliset varaukset	5,0	3 120,8
Yhteensä	5,0	3 120,8

Tilivuoden 2019 kuluksi ja muiden pakollisten varausten lisäykseksi on kirjattu toimintojen uudelleen järjestelyihin liittyviä kuluja. Kulut on esitetty tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa kuluissa. Edellisenä tilikautena kirjattu Hehku Kauppa Oy:n toimintojen päättymiseen liittynyt pakollisen varauksen muutos on esitetty liiketoiminnan muissa kuluissa ja muissa rahoitustuotoissa.

16. Vieras pääoma

Tuhat euroa	2019	2018
Velat saman konsernin yrityksille
Pitkäaikaiset velat
Muut velat	63 252,6	64 436,9
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat	13,8	-
Muut velat	224 528,7	178 519,2
Yhteensä		287 795,1 242 956,1

Siirtovelkojen olennaiset erät
Pitkäaikaiset siirtovelat
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon muutos	213,8	379,5
Lyhytaikaiset siirtovelat
Henkilöstökuluihin liittyvät erät	1 659,3	850,9
Korot	21,0	26,0
Muut siirtovelat	841,5	1 316,8
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon muutos	-	83,6
Yhteensä	2 735,5	2 656,8

17. Vakuudet, vastuusitoumukset ja muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Tuhat euroa	2019	2018
Takaukset
Konserniyhtiöiden puolesta	379,8	429,9
Yhteensä	379,8	429,9
Vuokravastuut
Vuoden sisällä erääntyvät	33,0	33,0
Yhteensä	33,0	33,0
Vuokravastuut koneista ja kalustosta
Vuoden sisällä erääntyvät	308,0	267,4
1–5 vuoden sisällä erääntyvät	307,5	366,0
Yhteensä	615,5	633,3

18. Johdannaiset ja rahoitusriskien hallinta

Tuhat euroa	2019	2018
Johdannaissopimusten nimellisarvot
Koronvaihtosopimukset	49 776,0	50 708,0
Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset	62 698,6	39 006,1
Yhteensä	112 474,6	89 714,1

Johdannaissopimusten käyvät arvot
Koronvaihtosopimukset	-213,8	-463,0
Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset	-22,2	37,5
Yhteensä	-236,0	-425,6

Oriola Oyj:llä on Oriola-konsernin rahavirtaa suojaavia, suojauslaskennan alaisia koronvaihtosopimuksia sekä termiini- että valuutanvaihtosopimuksia eri osapuolten kanssa. Näitä johdannaissopimuksia hallitaan Oriola Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Vaikka Oriola-konsernin korkoriski Oriola Sweden AB:n saamisten myynnistä aiheutuvista rahavirroista on johdannaissopimuksin suojattu konsernitasolla, muodostaa suojaus korkoriskin Oriola Oyj:lle erillisyhtiönä.

Lisää Oriola-konsernin rahoitusriskien hallinnasta ja johdannaissopimuksista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.3. Rahoitusriskien hallinta.

19. Omistukset muissa yrityksissä

Emoyhtiön omistukset muissa yrityksissä on esitetty konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 10.1. Konserniyhtiöt ja yhteisyritykset.

Hallituksen varojenjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä

Varojenjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2019 taseen mukaisesti ovat:

Muut rahastot, euroa	19 418 729,58
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, euroa	76 957 531,72
Edellisten tilikausien tulos, euroa	230 545 640,85
Tilikauden tulos, euroa	8 229 752,81
Jakokelpoiset varat yhteensä, euroa	335 151 654,96

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

• Jaetaan osinkoa 0,09 euroa osaketta kohden 181 401 310 osakkeelle 16 326 117,90 euroa

• Jätetään omaan pääomaan 318 825 537,06 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Espoossa, 6. päivänä helmikuuta 2020

Anssi Vanjoki Eva Nilsson Bågenholm Juko-Juho Hakala Anja Korhonen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja

Mariette Kristenson Harri Pärssinen Lena Ridström Robert Andersson Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Espoossa, 6. päivänä helmikuuta 2020

KPMG Oy Ab Tilintarkastusyhteisö

Kirsi Jantunen KHT

Tilintarkastuskertomus

Oriola Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Oriola Oyj:n (y-tunnus 1999215-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.3.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EUasetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikearvon arvostus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 6.2.)

Liikearvon määrä taseessa 31.12.2019 oli 271 milj. euroa muodostaen 26 % konsernin taseen loppusummasta.

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta silloin kun arvonalentumisesta on viitteitä, tai vähintään vuosittain. Arvonalentumistestaus tehdään vertaamalla omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Johto arvioi omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttämällä diskontattujen rahavirtojen mallia.

Arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa erityisesti pitkän aikavälin ja liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja diskonttauskoron osalta.

Tasearvon merkittävyydestä ja ennusteisiin liittyvästä merkittävästä johdon harkinnasta johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Muodostimme käsityksen johdon prosessista liikearvon arvonalentumisen arvioinnin osalta ja arvioimme yhtiön laatimien liikearvon testauslaskelmien asianmukaisuutta.

Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet laskelmissa käytetyn mallin asianmukaisuutta ja testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta. Olemme haastaneet testauslaskelmissa käytettyjä keskeisiä oletuksia ennustetun liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja käytetyn diskonttokoron osalta sekä verranneet niitä markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.

Olemme myös verranneet testauslaskelmissa käytettyjä kassavirtoja ja niiden taustalla olevia oletuksia emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme.

Lisäksi olemme arvioineet liikearvon esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Myyntituottojen tuloutus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 4.2.)

Myyntituotot kertyvät lähinnä tuotteiden ja palveluiden myynnistä. Myyntituotot kirjataan liikevaihdoksi, kun määräysvalta tuotteeseen tai palveluun siirtyy asiakkaalle joko toimitusehtojen tai asiakassopimuksen mukaisesti.

Pharma -segmentissä Oriolalla on lääkeyhtiöiden kanssa sopimuksia, joissa se toimii joko päämiehenä tai agenttina. Oriolan toimiessa päämiehenä tuotteen omistusoikeus, määräysvalta ja maksuvelvoite ovat siirtyneet Oriolalle, jolloin myyntituotot kirjataan bruttomääräisinä liikevaihdoksi. Kaupintavarastojärjestelyyn perustuvissa sopimuksissa Oriola toimii agenttina, jolloin vain jakelupalkkio kirjataan liikevaihdoksi. Myyntituottojen kirjaamiskäytäntöjen soveltaminen erilaisten sopimusehtojen mukaisesti edellyttää johdon harkintaa.

Tietojärjestelmissä käsiteltävien myynti- tapahtumien suuresta lukumäärästä ja tulouttamismenetelmän valintaan liittyvästä johdon harkinnasta johtuen myyntituottojen tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Vaihto-omaisuuden arvostus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetiedot 5.2. ja 12.2.)

Konsernin vaihto-omaisuuden tasearvo oli tilikauden lopussa 234 milj. euroa. Ruotsalaisen tytäryhtiön vaihtoomaisuuden tasearvoa oikaistiin yhteensä -6,8 milj. euroa, josta -4,5 milj. euroa kirjattiin vertailuvuosia ja edellisten tilikausien voittovaroja oikaisten.

Tavaravirtojen hallinta, inventointikäytännöt ja vaihto-omaisuuden hinnoittelu ovat keskeisiä tekijöitä vaihtoomaisuuden arvostuksessa. Pharma -segmentissä Oriolalla on lääkeyhtiöiden kanssa erilaisia toimitussopimuksia, joiden ehdoista riippuen varastossa olevat tuotteet käsitellään joko yhtiön omana vaihto-omaisuutena tai kaupintavarastona.

Lisäksi vaihto-omaisuuden arvostukseen sisältyy johdon harkintaa mahdollisen arvoltaan alentuneen vaihtoomaisuuden määrittämiseen liittyen.

Tasearvon merkittävyydestä ja siihen liittyvästä johdon harkinnasta johtuen vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksessa keskeinen seikka.

Muodostimme käsityksen myyntituottojen kirjaamisprosessista ja arvioimme tulouttamiseen liittyviä kontrolleja sekä testasimme niiden toiminnan tehokkuutta. Aineistotarkastustoimenpiteissä painotimme erityisesti epätavallisten myyntitapahtumien tunnistamista. Testasimme valikoituja myyntisopimuksia ja vuodenvaihteen myyntitapahtumia varmistuaksemme myyntituottojen kirjaamiskriteerien asianmukaisesta soveltamisesta.

Pharma -segmentin liikevaihdon osalta testasimme otannalla myyntisopimuksia varmistuaksemme, että myyntituotot on kirjattu sopimusehtojen ja konsernin noudattamien laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Toteutimme tuloutukseen liittyviä tarkastustoimenpiteitä konsernitasolla ja kussakin konsernitarkastukseen sisältyneessä yhtiössä.

Olemme myös arvioineet myyntituottojen esittämiseen liittyvien laatimisperiaatteiden ja liitetietojen asianmukaisuutta.

Olemme arvioineet laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa IFRS-säännöstöön sekä vaihto-omaisuuden hallinnan kannalta keskeisten tietojärjestelmien toimivuutta.

Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hallintaan ja valvontaan sekä varastomäärien oikeellisuuteen ja arvostukseen liittyviä kontrolleja sekä suorittaneet aineistotarkastus-toimenpiteitä vaihto-omaisuuden hinnoittelun ja epäkuranttiusvarauksen oikeellisuuden arvioimiseksi.

Olemme käyneet läpi valittuja sopimuksia varmistuaksemme vaihto-omaisuuden käsittelystä sopimusehtojen ja konsernin noudattamien laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Lisäksi olemme osallistuneet vaihto-omaisuuden inventointeihin valituilla toimipaikoilla inventointirutiinien toimivuuden arvioimiseksi.

Olemme myös arvioineet konsernitilinpäätöksen liitetietojen asianmukaisuutta ja liitetiedon 12.2. perustana olevaa johdon laatimaa laskelmaa sekä selvitysten riittävyyttä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 19.3.2018 alkaen yhtäjaksoisesti 2 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 6. helmikuuta 2020

KPMG OY AB

KHT

Kirsi Jantunen

Oriola Oyj Orionintie 5 PL 8 02101 Espoo www.oriola.com/fi

AI assistant

Oriola Oyj — Annual Report 2019

3278_mda_2020-02-10_060114d9-ffd0-4fe2-9a9d-7ed784be8b17.pdf

ORIOLA Taloudellinen katsaus 2019

Sisältö

Taloudellista kehitystä

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Arvioiden käyttö

Muut kuin taloudelliset tiedot

Tästä raportista

Hallituksen toimintakertomus

1. Liiketoimintakatsaus

Liiketoimintaympäristö

Strategiset ohjelmat

Konsernin taloudellinen tulos tammi–joulukuu 2019

Laskutus ja liikevaihto

Kannattavuus

Consumer

Markkinaympäristö

Taloudellinen tulos

Pharma

Markkinaympäristö

Tukkukauppa – markkinaosuus

Taloudellinen tulos

Retail

Markkinaympäristö

Taloudellinen tulos

Tase, rahavirta ja rahoitus

Liiketoiminnan nettorahavirta

Investoinnit ja poistot

Henkilöstö

Oriola Oyj:n osakkeet

Muutokset konsernirakenteessa 2019

Liputusilmoitukset

Näkymä vuodelle 2020

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Varojenjakoesitys

Yhtiökokous

2. Katsaus riskeihin

Strategiset ja rahoituksen riskit

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

3. Hallinto

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2019

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous 2019

Valtuutukset

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Hallitus

Hallituksen tärkeimmät tehtävät

Hallituksen monimuotoisuus

Hallitus toimikaudella 2019–2020

Hallituksen valiokunnat

Tarkastusvaliokunta

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta

Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen

Konsernin johtoryhmä

Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestelmät

Taloudellinen raportointi

Seuranta

Sisäinen valvonta

Riskienhallinta

Sisäinen tarkastus

Ulkoinen tarkastus

Sisäpiiri

Lähipiiritransaktiot

4. Palkka- ja palkkioselvitys

Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen keskeiset periaatteet ja päätöksentekojärjestys

Lyhyen aikavälin tulospalkkiot

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Johdon kannustinjärjestelmä 2016–2018

Johdon kannustinjärjestelmä 2019–2023

Kertaluontoinen johdon kannustinjärjestelmä 2019–2020

Osakesäästöohjelma

Toimitusjohtajan toimisuhteeseen kuuluvat taloudelliset etuudet vuonna 2019

Johtoryhmän palkat ja palkkiot vuonna 2019

5. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Liiketoimintamalli

Oriolan tarkoitus, arvot ja eettiset ohjeet

ESG-riskien hallinta

Oriola Oyj Annual Report 2019