Terveys. Hyvinvointi. Oriola.

Vuosikertomus 2017

Sisältö

Oriola lyhyesti	3
Oriola numeroina	4
Vuosi 2017	5
Toimitusjohtajan katsaus	6
Oriola osana yhteiskuntaa	9
Megatrendit ja muuttuva toimintaympäristö	10
Toimiala ja markkinat	11
Strategia ja tavoitteet	12
Lääkkeen tie	15
Alan kattavimmat palvelut	16

Liiketoiminta-alueet	17
Kuluttaja	18
Palvelut	20
Terveydenhuolto	22
Vastuullisuus	24
Arvoketju	25
Hallitus	26
Johtoryhmä	27
Taloudelliset tiedot 2017	28

Oriola lyhyesti

Oriola on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on vahva asema Ruotsin ja Suomen terveyden ja hyvinvoinnin markkinoilla. Olemme toimineet hyvinvoinnin puolesta jo vuosikymmenten ajan yhdistäen alan toimijat lääkeyrityksistä apteekkeihin ja aina kuluttajiin asti.

Edistämme ihmisten ja eläinten hyvinvointia varmistamalla, että lääkkeet sekä terveyden ja hyvinvoinnin tuotteet toimitetaan perille turvallisesti ja asiakasystävällisesti. Laaja-alaiset palvelumme auttavat lääkeyhtiöitä, apteekkeja ja muita alan toimijoita menestymään.

Ruotsissa omistamme maan kolmanneksi suurimman apteekkiketjun, Kronans Apotekin, jonka yli 320 apteekkia tarjoaa asiantuntevaa terveys- ja hyvinvointineuvontaa sekä laajan, laadukkaan valikoiman tuotteita kuluttajille. Suomessa yhdessä Keskon kanssa perustamamme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppaketju ja verkkokauppa Hehku auttaa jokaista löytämään oman tapansa voida paremmin.

Tarjoamme lääke- ja annosjakelupalveluita julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaille Ruotsissa sekä annosjakelupalveluita apteekeille Suomessa.

Suurin voimavaramme on asiantunteva ja sitoutunut henkilöstömme. Tarjoamme henkilöstöllemme kiinnostavia työtehtäviä sekä alan monipuolisimmat urapolut. Oriola on työyhteisönä tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja monimuotoisuutta tukeva.

Haluamme olla halutuin terveys- ja hyvinvointialan yhteistyökumppani Pohjoismaissa. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme kanssa vastataksemme heidän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin – yhteistyöllä rakennamme parhaat ratkaisut ihmisten hyvinvoinnin tueksi.

Oriola numeroina

Liikevaihto

1,5 mrd. euroa

2 600 Työntekijöitä

326 Apteekkeja

Toimitamme Suomessa

noin 3 milj. laatikkoa/vuosi

yli 1 000 asiakkaalle/päivä

39,9 Oikaistu liikevoitto

milj. euroa

46,1 Investoinnit

milj. euroa

Toimitamme Ruotsissa

noin 3 milj. laatikkoa/vuosi

yli 1 500 asiakkaalle/päivä

Vuosi 2017

Voitimme sopimuksen annosjakelupalveluiden toimittamisesta Ruotsin neljälle pohjoisimmalle kunnalle ja yli 19 500 asiakkaalle. Annosjakelupalvelumme kattavat nyt maantieteellisesti puolet Ruotsista.

Maaliskuussa kerroimme Keskon kanssa aikomuksestamme rakentaa yhteinen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppaketju. Hehkun ensimmäiset myymälät ja verkkokauppa avattiin tammikuussa 2018. Vuoden 2018 aikana tavoitteena on avata noin 30 myymälää eri puolille Suomea. Seuraavien vuosien aikana Hehku laajenee sadan myymälän ketjuksi ja tulee työllistämään noin 1 000 ihmistä.

Huhtikuussa yhtiön nimi vaihtui Oriola-KD Oyj:stä Oriola Oyj:ksi.

Ruotsissa Mölnlycken keskusvarastomme laajennus valmistui toisen vuosineljänneksen aikana, ja käynnistimme merkittävän yhteistyön lääkeyhtiö Medan kanssa. Tehdyt investoinnit mahdollistavat liiketoiminnan laajentamisen edelleen.

Anders Torell nimitettiin Oriolan Kuluttaja-liiketoiminta-alueen johtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi heinäkuussa 2017. Hän aloitti tehtävässä tammikuun 2018 alussa.

Hankimme ICTHS Health Supportin, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita apteekeille, lääkeyhtiöille ja terveydenhuollon toimijoille Ruotsissa.

Syyskuussa otimme käyttöön uuden toiminnan- ja varastonohjausjärjestelmän Suomessa. Järjestelmän käyttöönotto ei sujunut suunnitellusti. Ongelmat vaikuttivat syksyn aikana huomattavasti sekä operatiiviseen että taloudelliseen suorituskykyymme.

Oriola ja Evidensia-ketju laajensivat yhteistyötään. Ruotsissa vuonna 2016 alkanut yhteistyö laajentui vuonna 2017, kun Evidensia keskitti eläintuotteiden ostot Oriolaan myös Suomessa.

Myimme Baltian liiketoiminnot. Keskitymme jatkossa liiketoimintamme kehittämiseen Pohjoismaissa.

Aloitimme yhteistyön ruotsalaisen internet-lääkäriasema Doktor.se:n kanssa. Apteekkiketjumme Kronans Apotek ja Doktor.se tarjoavat tammikuusta 2018 alkaen asiakkailleen ainutlaatuisia terveydenhuollon palveluja online-lääkäreistä kotiin toimitettuihin lääkkeisiin asti.

Oriola Oyj:n hallitus nimitti joulukuussa 2017 yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Robert Anderssonin. Hän aloitti tehtävässään 12.2.2018.

Toimitusjohtajan katsaus

VUOSI 2017 oli Oriolalle vaiherikas ja vaikea. Syyskuussa käyttöönotettu uusi toiminnan- ja varastonohjausjärjestelmä haastoi kykymme palvella asiakkaitamme ja täyttää roolimme Suomen lääkejakelussa. Vuoden lopussa keskityimme edelleen toiminnan parantamiseen ja veimme eteenpäin toimenpiteitä asiakaskokemuksen kehittämiseksi. Vuonna 2018 työ jatkuu – tavoitteemme on palauttaa asiakkaiden luottamus ja nostaa toiminnan tehokkuus entistä paremmalle tasolle.

Ruotsissa jatkamme uuden automatisoidun jakelukeskuksen rakentamista. Toiminnan on tarkoitus alkaa vuoden 2018 lopulla. Emme kuitenkaan ota uutta toiminnanohjausjärjestelmää käyttöön Ruotsissa tänä vuonna. Arvioimme uudistuksen huolellisesti, ja se tullaan toteuttamaan aikaisintaan vuonna 2019.

Ruotsissa apteekkitoiminnan kireä kilpailutilanne oli haastava, mutta onnistuimme hyvin Kronans Apotekin verkkokaupan kehittämisessä. Verkkokauppamme kasvoikin nopeammin kuin apteekkimarkkinan verkkokauppa kokonaisuudessaan. Suomessa perustimme uuden terveyden ja hyvinvoinnin ketjun Hehkun yhdessä Keskon kanssa. Ensimmäiset Hehku-kaupat sekä verkkokauppa avattiin tammikuussa 2018 ja tavoitteena on avata yhteensä 30 liikettä vuonna 2018.

Työskentelemme lujasti tarjotaksemme erinomaisen asiakaskokemuksen jokaiselle asiakkaallemme joka päivä.

Ruotsissa solmimme sopimukset Norrlandin alueen annosjakelusta sekä lääkkeiden jakelusta Västmanlandin maakäräjille. Sopimukset kaksinkertaistivat annosjakelupalveluidemme myyntivolyymin, ja meillä on nyt yhteensä 68 500 annosjakelupotilasta Suomessa ja Ruotsissa.

Toimimme terveyden ja hyvinvoinnin monitahoisessa kentässä ja toimintaamme vaikuttavat monet muutosvoimat. Useat niistä ovat erittäin suotuisia liiketoimintamme kehittämiselle. Ikääntyvä väestö tarvitsee yhä kattavampaa terveydenhuoltoa, vaurastuvat kansalaiset ovat kiinnostuneempia omasta terveydestään ja panostavat hyvinvointiinsa, digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia palveluille ja lääkehuollossa erityislääkkeiden osuus kasvaa.

Oriola on tarttunut viime vuosina useisiin mahdollisuuksiin ja vahvistanut asemaansa kuluttajaliiketoiminnassa sekä digitaalisissa palveluissa niin Suomessa Hehku-kauppaketjun ja sen verkkokaupan myötä kuin Ruotsissa Kronans Apotekin sähköisten palveluiden kautta. Autamme myös yhteiskuntaa tuottamaan terveydenhuoltopalveluita ikääntyville kansalaisille yhä kustannustehokkaammin ja turvallisemmin. Lisäksi rakennamme asiantuntijapalveluitamme auttaaksemme apteekkeja esimerkiksi henkilöstön optimoinnissa ja lääketeollisuuden asiakkaitamme lääkkeiden elinkaaren kaikissa vaiheissa Pohjoismaiden markkinoilla.

Terveys- ja hyvinvointialan muutosten keskellä me Oriolassa emme tingi yhteiskunnallisen tehtävämme edellyttämästä turvallisuudesta ja laadusta. Olemme osa lääkehuollon ketjua, ja työskentelemme tiiviisti koko alan kanssa huolehtiaksemme kansalaisten terveydestä.

Meillä on edessä työntäyteinen vuosi, jonka aikana tulemme tarkastelemaan ja kehittämään toimintaamme. Muutosten keskellä meidän on huolehdittava henkilökunnastamme. Asiantunteva henkilökuntamme on tärkein voimavaramme muuttuvassa toimintaympäristössä. Kiitän lämpimästi kaikkia oriolalaisia väsymättömästä työstä syksyn vaikeuksien keskellä.

Haluan kiittää myös kaikkia asiakkaitamme heidän avustaan, yhteistyöstä ja kärsivällisyydestä syksyllä 2017. Lupaan, että jatkossa keskustelemme ja kuuntelemme, olemme avoimia ja kannamme vastuumme. Työskentelemme lujasti tarjotaksemme erinomaisen asiakaskokemuksen jokaiselle asiakkaallemme joka päivä.

Robert Andersson toimitusjohtaja, 12.2.2018 lähtien Oriola Oyj

Toimintaympäristö ja strategia

Oriola osana yhteiskuntaa

Oriola on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on vahvat juuret Ruotsin ja Suomen terveyden ja hyvinvoinnin historiassa. Perustehtävämme ei ole muuttunut vuosien saatossa, vaan työskentelemme edelleen joka päivä edistääksemme ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Teemme tämän tarjoamalla laaja-alaisia palveluita terveys- ja hyvinvointialan toimijoille sekä kuluttajille Suomessa ja Ruotsissa.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Oriolan Suomen-toiminnot perustettiin jakelemaan diabeteslääkkeitä sodanjälkeiseen Suomeen. Oriolan Ruotsin-toimintojen juuret ovat Kronans Droghandelissa, joka aloitti toimintansa 111 vuotta sitten, kun yrityksen ensimmäinen apteekki perustettiin Göteborgiin. Pitkän historiamme ansiosta voimme tarkastella toimintaamme ja sen vaikutuksia pitkällä aikajänteellä. Katsomme aina eteenpäin, korjaamme tarpeen tullen rohkeasti suuntaamme ja opimme virheistämme.

Kehitämme toimintaamme jatkuvasti vastataksemme asiakkaidemme ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Oriola on vuosikymmenten saatossa muuttunut lääkejakeluyrityksestä laaja-alaiseksi palveluyritykseksi. Toimintamme perusta on silti aina ollut sama: varmistamme, että lääkkeet sekä terveyden ja hyvinvoinnin tuotteet toimitetaan perille turvallisesti ja asiakasystävällisesti, ja että laadukkaat palvelumme sekä tuotteemme tuottavat lisäarvoa kumppaneillemme ja kuluttajille.

Haluamme olla halutuin terveys- ja hyvinvointialan yhteistyökumppani sekä työnantaja Pohjoismaissa. Toimimme keskeisenä linkkinä alan toimijoiden välillä, ja meillä on siten ainutlaatuiset edellytykset kehittää toimialaa yhdessä kaikkien

sen toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä rakennamme parhaat ratkaisut ihmisten hyvinvoinnin tueksi.

Tuotamme yhteiskunnalle työpaikkojen, verotulojen sekä lääketurvallisuuden lisäksi alan parhaita palveluita. Sijoittajillemme haluamme taata vakaan kasvun ja tuoton. Henkilöstöllemme tarjoamme tasa-arvoisen, oikeudenmukaisen ja monimuotoisuutta tukevan työyhteisön, hyvät kehitysmahdollisuudet ja alan monipuolisimmat urapolut.

Meillä työskentelee Suomessa ja Ruotsissa yli 2 600 asiantuntijaa, joista yli 1 600 on farmasisteja. Henkilöstömme hyvinvointi on meille tärkeää ja haluamme, että kaikilla työntekijöillämme on työympäristö, jossa työskentely on turvallista, tehokasta ja mukavaa.

Megatrendit ja muuttuva toimintaympäristö

Toimintaympäristöömme vaikuttavat globaalit muutosilmiöt tuovat mukanaan mahdollisuuksia ja haasteita. Varaudumme muutoksiin ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti vastaamaan yhteiskunnan, terveys- ja hyvinvointialan toimijoiden sekä kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.

Kasvava kulutus terveyteen ja hyvinvointiin

Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia omasta terveydestään ja haluavat ennaltaehkäistä sairauksia. Kulutus terveyteen ja hyvinvointiin kasvaa.

Digitalisaatio

Kuluttajat ovat yhä vaativampia, teknisesti edistyneitä ja tottuneita asioimaan itselleen sopivana ajankohtana. Sähköisten palveluiden kysyntä kasvaa ja vähittäiskauppa digitalisoituu.

Kronans Apotek -apteekkimme Ruotsissa tarjoavat kuluttajille asiantuntevaa neuvontaa sekä laajan valikoiman lääkkeitä ja terveystuotteita.
Suomessa hyvinvointiketju Hehku auttaa kuluttajia voimaan paremmin tarjoamalla tuotteita ja palveluita kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Palvelemme kuluttajia Ruotsissa Kronans Apotekin ja Suomessa Hehkun verkkokaupoissa. Tavoitteena on saumaton, erinomainen asiakaskokemus, jonka varmistaa jatkuva kehittäminen.
Tarjoamme digitaalisia lisäpalveluita esimerkiksi mobiilisovellusten avulla.
Aloitimme yhteistyön internet-lääkäriasema Doktor.se:n kanssa Ruotsissa.

Terveydenhuollon muutos

Ihmiset elävät yhä pidempään. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, samoin terveydenhuollon tarve. Tämä lisää kustannuksia yhteiskunnalle. Muutos avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa.

Tarjoamme lääke- ja annosjakelupalveluita julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaille Ruotsissa sekä annosjakelupalveluita apteekeille Suomessa.
Tarjoamme asiantuntijapalveluita apteekeille, lääkeyhtiöille ja terveydenhuollon toimijoille. Olemme kasvattaneet palvelutarjontaamme vuosina 2016–2017 esimerkiksi Farentan ja ICTHS Health Supportin yritysostoilla.

Sairaaloissa käytettävien erityislääkkeiden kysyntä kasvaa. Nämä kalliit biolääkkeet vaativat erityiskäsittelyn, -varastoinnin ja -kuljetuksen.

• Tarjoamme erityislääkkeille asianmukaisen erityiskäsittelyn, -varastoinnin ja -kuljetuksen. Lääkkeiden yksilöllinen käsittely ja uudet pienille asiakasryhmille suunnatut erityispalvelut tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Toimiala ja markkinat

Vuonna 2017 päätimme keskittyä Kuluttaja-, Palvelut- ja Terveydenhuolto-liiketoimintojemme kehittämiseen Ruotsissa ja Suomessa. Tämän johdosta myimme Baltian-liiketoimintomme yritysten toimivalle johdolle. Asiakkaitamme ovat lääkeyritykset, terveys- ja hyvinvointituotteiden valmistajat, apteekit, sairaalat, sairaala-apteekit ja terveydenhuollon toimijat, kuten hammaslääkärit ja eläinlääkärit, sekä kunnat ja kuluttajat.

Suomi

Suomen lääkemarkkinoiden kokonaisarvo oli noin 2,3 miljardia euroa vuonna 2017. Arvioitu vuosittainen kasvu vuoteen 2021 mennessä on noin 1,5 prosenttia. (Lähde: IQVIA)

Suomessa on n. 810 apteekkia ja n. 600 apteekkaria (Lähde: Apteekkariliitto)
Lääkkeitä saa myydä vain apteekeissa, nikotiinikorvaushoitotuotteita myydään lisäksi päivittäistavarakaupassa

Ruotsi

Ruotsin lääkemarkkinoiden kokonaisarvo oli noin 4,2 miljardia euroa vuonna 2017. Arvioitu vuosittainen kasvu vuoteen 2021 mennessä on noin neljä prosenttia. (Lähde: IQVIA)

Ruotsissa on 1 424 apteekkia, mukaan lukien kahdeksan verkkoapteekkia (Lähde: Apoteksförening)
Oriolan omistaman Kronans Apotek -ketjun markkinaosuus vuonna 2017 oli 18 % (Lähde: Apoteksförening)
Verkkokaupan kasvu Ruotsin apteekkimarkkinoilla oli 58 %. Sen markkinaosuus oli noin 7 % vuoden 2017 loppuun mennessä
Reseptilääkkeitä myydään vain apteekeissa, osa itsehoitolääkkeistä on myynnissä myös päivittäistavarakaupassa

Ruotsi Lääkevalmistaja 80 % Lääketukkukauppa 3 % Apteekki 17 % Valtio 0 % Ruotsi Lääkevalmistaja 80 % Lääketukkukauppa 3 % Apteekki 17 % Valtio 0 %

Strategia ja tavoitteet

Tarjoamme ainutlaatuisen kohtaamispaikan terveyden ja hyvinvoinnin toimijoille Suomessa ja Ruotsissa. Yhdistämme alan yritykset ja kuluttajat monipuolisella palvelukokonaisuudella.

Tarjoamme lääkeyrityksille, apteekeille ja muille alan toimijoille kattavan palvelukokonaisuuden ja edistämme ihmisten ja eläinten hyvinvointia varmistamalla, että lääkkeet sekä terveyden ja hyvinvoinnin tuotteet toimitetaan turvallisesti ja asiakasystävällisesti. Tarjoamme myös lääke- ja annosjakelupalveluita terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin.

Autamme kuluttajia voimaan hyvin. Kronans Apotek -apteekeissamme Ruotsissa sekä Suomessa Keskon kanssa omistamissamme Hehku-kaupoissa tarjoamme asiantuntevaa terveys- ja hyvinvointineuvontaa sekä laajan ja laadukkaan valikoiman tuotteita niin kivijalkakaupoissa kuin verkossa.

Olemme vastuullinen työnantaja, joka tarjoaa alan monipuolisimmat urapolut niin Suomessa kuin Ruotsissa.

Tarjoamme ainutlaatuisen kohtaamispaikan terveyden ja hyvinvoinnin toimijoille Suomessa ja Ruotsissa.

Vastaamme toimintaympäristön muutoksiin:

Laajentamalla perinteisestä lääkejakelutoiminnasta lääkeyhtiöiden ja vähittäiskaupan palveluihin
Tarjoamalla palvelukokonaisuuksia keskitetysti Pohjoismaissa
Kehittämällä digitaalisia palveluita ja ostospaikkoja
Tarjoamalla lääke- ja annosjakelupalveluita terveydenhuollon sektorille
Varmistamalla erinomaisen asiakaskokemuksen ja tuotevalikoiman niin terveysalan kumppaneillemme kuin kuluttaja-asiakkaillemmekin
Tehostamalla toimintaamme kilpailukyvyn parantamiseksi

Avaintavoitteet vuonna 2018

Sähköisen liiketoiminnan aktiivinen kehittäminen
Tehokkuutta parantavien kehityshankkeiden menestyksekäs läpivienti
Terveydenhuolto-liiketoiminnan kehittäminen edelleen

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Markkinakasvun mukainen liiketoiminnan kasvu
Vuotuisen osakekohtaisen tuloksen kasvu yli viisi prosenttia ilman kertaluonteisia eriä
Sijoitetun pääoman tuotto yli 20 prosenttia
Oikaistu nettovelkaantumisaste 30–60 prosenttia1

1Korollisiin nettovelkoihin lisätään myydyt myyntisaamiset.

Missio

Edistämme ihmisten hyvinvointia varmistamalla, että lääkkeet ja terveydenhuollon kuluttajatuotteet toimitetaan turvallisesti ja asiakasystävällisesti.

Visio

Haluamme olla halutuin yhteistyökumppani ja kanava Pohjois-Euroopassa lääketeollisuuden ja kuluttajien välillä tarjoamalla lääkkeiden ja terveydenhuollon kuluttajatuotteiden valmistajille luotettavan pääsyn markkinoille sekä tarjoamalla kuluttajille erinomaista ja luotettavaa palvelua.

Olemme avoimia
Työskentelemme yhdessä

Olemme aloitteellisia
Kannamme vastuun

Liiketoimintamme

Terveydenhoito ja apteekkipalvelut Lääketukku jakelee lääkkeitä asiakkailleen, joihin kuuluvat apteekit ja sairaala-apteekit, yksityinen ja julkinen terveydenhoito,

hammas- ja eläinlääkärit

annosjakeluyksiköt ja päivittäistavarakauppa.

sekä -klinikat,

Lääkkeen tie

Lääkkeen tie kulkee tutkimuksesta ja tuotekehityksestä pitkän polun kautta lääketukkukauppaan, sieltä apteekkiin ja muihin terveydenhuollon toimipisteisiin ja lopulta kuluttajalle saakka.

ORIOLA TOIMINTAYMPÄRISTÖ STRATEGIA LIIKETOIMINTAMME TALOUDELLISET TIEDOT 2017

Lääkevalmistaja

Lääkkeen elinkaaripalvelut

lääketurvaan ja käännöksiin.

Regulatory Life Cycle Management

lääkeyrityksille, mm. tuki myyntilupiin,

Alan kattavimmat palvelut Tutkimus ja tuotekehitys

Oriola tarjoaa terveys- ja hyvinvointialan toimijoille markkinoiden kattavimman palveluvalikoiman. Tunnemme markkinat valmistajista kuluttajiin. Autamme asiakkaitamme menestymään ja palvelemaan omia asiakkaitaan entistä paremmin.

Ruotsissa Kronans Apotek -apteekkiketjumme ja Suomessa Hehku-ketju palvelevat kuluttajia. Tarjoamme lisäksi laadukkaan valikoiman kuluttajatuotteita apteekeille ja päivittäistavarakaupoille.

palvelukokonaisuus sekä vaikuttavuus- ja markkinatutkimuspalvelut lääkeyrityksille.

Apteekkiketjujen logistiikkaja hankinta-palvelut Ruotsissa

Kliinisen tutkimuksen

Reseptivapaiden tuotteiden logistiikkaja hankintapalveluita apteekkiketjuille.

Henkilöstövuokraus- ja optimointipalvelut

Henkilöstövuokraus ja -optimointipalvelut sekä lääkeinformaatiopalvelut apteekeille.

Market Access

Tuki lääkeyritysten hinta- ja korvattavuushakemuksissa, sairaaloiden lääkehankintoihin liittyvissä toiminnoissa ja strategisessa Market Access -suunnittelussa.

Kaupalliset palvelut

Myynnin ja markkinoinnin sekä logistiikan lisäpalveluita, mm. maahantuontipalvelut lääkeyrityksille.

Toimitusketju ja logistiikka

Laadukasta lääkelogistiikkaa Suomessa ja Ruotsissa.

Annosjakelupalvelut

Annosjakelupalvelut

Lääke- ja annosjakelupalvelut julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaille Ruotsissa sekä annosjakelupalveluita apteekeille Suomessa.

Apteekki Sairaala-apteekki

Liiketoiminta-alueet

Liiketoimintomme jakautuvat seuraaviin raportoitaviin liiketoiminta-alueisiin: Kuluttaja, Palvelut ja Terveydenhuolto.

Liiketoiminta-alue

- M

KULUTTAJA

Tuotteita ja palveluita kuluttajien terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tarpeisiin. Vähittäiskauppa Ruotsissa ja Suomessa.

PALVELUT

Räätälöityjä palveluita lääkeyrityksille, apteekeille ja muille alan toimijoille Ruotsissa ja Suomessa. Laaja valikoima terveydenhuollon kuluttajatuotteita vähittäiskaupalle Suomessa.

TERVEYDENHUOLTO

Palveluita sairaaloille, terveyskeskuksille ja muille terveydenhuoltoalan toimijoille. Lääke- ja annosjakelupalveluita julkisille ja yksityisille asiakkaille Ruotsissa sekä annosjakelupalveluita apteekeille Suomessa.

Osuus liikevaihdosta, jatkuvat toiminnot Asiakkaat

49,9 %

45,5 %

4,6 %

• Kuluttaja

• Apteekit

Lääkeyritykset
Sairaala-apteekit
Eläinlääkärit ja -klinikat
Päivittäistavarakauppa
Yksityinen ja julkinen
terveydenhuolto
Hammaslääkärit
Eläinlääkärit ja -klinikat
Apteekit

Liiketoiminta-alue

Kuluttaja

Kuluttajaliiketoimintamme käsittää vähittäiskaupan Ruotsissa ja Suomessa. Liiketoiminta-alueen liikevaihdosta yli 90 % tulee Ruotsin vähittäiskaupasta.

Ruotsin kolmanneksi suurin apteekkiketju Kronans Apotek

Omistamme Ruotsin kolmanneksi suurimman apteekkiketjun Kronans Apotekin. Ketju työllistää yli 1 500 farmasistia ja suuren määrän muita asiantuntijoita 326 apteekissa kautta maan. Tarjoamme Kronans Apotek -apteekeissa ja verkkokaupassa kuluttajille laajan ja laadukkaan valikoiman terveys- ja hyvinvointituotteita sekä asiantuntevaa terveys- ja hyvinvointineuvontaa ja palveluita – myös mobiilisovelluksessamme. Kronans Apotekilla on yli 2,1 miljoonaa kanta-asiakasta. Ketjulla on myös oma Kronans Apotek -tuotesarja, joka sisältää laadukkaita terveyden ja hyvinvoinnin kuluttajatuotteita.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppa Hehku

Vuonna 2017 Oriola perusti yhdessä Keskon kanssa uuden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvän kauppaketju Hehkun Suomeen. Hehkun ensimmäiset myymälät sekä verkkokauppa avattiin tammikuun 2018 lopussa. Vuoden 2018 aikana eri puolille Suomea avataan 30 Hehku-kauppaa, joihin rekrytoidaan noin 200 hyvinvoinnin ammattilaista. Tavoitteena on rakentaa koko maan kattava 100 myymälän ketju, jonka myötä Suomeen syntyy arviolta 1 000 uutta työpaikkaa. Hehku tarjoaa ainutlaatuisen valikoiman kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyviä tuotteita ja palveluita. Valikoima rakentuu viidestä osa-alueesta: ravinto, palautuminen, liikunta, kauneus sekä terveys. Hehkun verkkokaupan tavoitteena on kilpailla kansainvälisten kosmetiikkaverkkokauppojen kanssa erinomaisella asiakaspalvelulla ja laadukkaalla, yli 10 000 tuotteen valikoimalla.

Digitaaliset palvelut liiketoiminnan ytimessä

Digitaaliset palvelut ovat tärkeä osa liiketoimintaamme ja pyrimme tarjoamaan kuluttajille saumattoman asiakaskokemuksen kivijalkakaupoissa ja digitaalisissa kanavissa. Vuonna 2017 aloitimme Ruotsissa yhteistyön internet-lääkäriasema Doktor.se:n kanssa. Doktor.se tarjoaa esimerkiksi sairaanhoitajien ja lääkäreiden palveluita verkossa. Tulevaisuudessa voimme tarjota kuluttajille yhä kattavampaa palvelua yhdistäessämme Doktor.se:n lääkäripalvelun sekä lääkkeiden ja itsehoitotuotteiden toimitukset suoraan asiakkaan kotiin Kronans Apotekista.

Mobiilisovelluksen muistutustoiminto helpottaa asiakkaan arkea

Kehitämme aktiivisesti uusia asiakkaitamme hyödyttäviä palveluita. Kronans Apotekin mobiilisovelluksen automaattinen muistutustoiminto kertoo käyttäjälle, milloin on aika hakea lääkkeet apteekista ja uusia resepti. Tuoreen tutkimuksen mukaan muistutustoiminto lisäsi reseptilääkkeiden noutoja apteekista peräti 17–23 prosenttia. Tulos osoittaa, että muistutusten avulla voimme parantaa lääkkeiden käyttöä. Siitä hyötyvät sekä potilas että yhteiskunta.

Liiketoiminta-alue

Palvelut

Palvelut-liiketoimintamme tarjoaa räätälöityjä palveluita lääkeyrityksille, apteekeille, sairaala-apteekeille, eläinlääkäreille ja -klinikoille sekä päivittäistavarakaupoille ja muille terveys- ja hyvinvointialan toimijoille.

TARJOAMME terveydenhuollon toimijoille ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden aina kliinisestä tutkimuksesta kuluttajien palveluun saakka. Tunnemme markkinat valmistajista kuluttajiin ja osaamistamme hyödyntämällä asiakkaamme voivat kasvattaa liiketoimintaansa, parantaa kannattavuutta ja saavuttaa tavoitteensa.

Palveluvalikoimamme on alan laajin ja monipuolisin. Se kattaa lääkejakelun lisäksi lukuisia muita asiakkaidemme liiketoimintaa helpottavia ratkaisuja.

Kattavat logistiikan palvelut

Logistiikkaverkostomme kattaa koko Ruotsin ja Suomen. Jakelutoimintamme perustuu korkeaan laatuun ja tehokkaaseen toimitusketjuun. Varmistamme, että tuotteet toimitetaan 24 tunnin sisällä tilauksesta turvallisesti ja lääkkeiden hyvää jakelutapaa noudattaen apteekkeihin, sairaaloihin, sairaala-apteekkeihin, eläinlääkäreille ja muille asiakkaillemme. Tarjoamme myös logistiikan lisäpalveluita, kuten kliinisten tutkimuslääkkeiden logistiikkapalveluita lääkeyhtiön ja tutkimusklinikan välillä.

Ruotsissa tarjoamme apteekkiketjuille terveystuotteiden ja reseptivapaiden tuotteiden logistiikka- ja hankintapalveluita. Sopimuksen piiriin kuuluvat apteekkiketjut hyötyvät suuremmista ostovolyymeistä ja kilpailukykyisemmistä hinnoista.

Parhaat asiantuntijapalvelut lääkkeen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin Valikoimamme kattaa palvelut lääkkeen koko elinkaarelle: viranomaisyhteistyön, kliiniset tutkimus-, Market Access- sekä lääkelogistiikka-, myynti- ja markkinointi-

+140 % Asiantuntijapalveluiden kasvu:

palvelut lääkeyrityksille. Asiantuntijapalvelumme apteekeille kattavat muun muassa henkilöstön vuokraus- ja optimointipalvelut, jotka auttavat apteekkeja löytämään asiakaslähtöisen ja taloudellisen henkilöstöratkaisun.

Terveys- ja hyvinvointituotteiden markkinointi

Meillä on laaja valikoima terveys- ja hyvinvointituotteita sekä myynti- ja markkinointipalveluita apteekeille Suomessa. Tuotevalikoimaamme kuuluvat muun muassa vitamiinit, ravintolisät, apteekkikosmetiikka ja haavanhoitotuotteet. Tunnettuja tuotemerkkejä ovat muun muassa Gefilus, Lysi ja Pharmacare. Valikoimassa on myös omat tuotteet päivittäistavarakaupoille.

Digitaaliset palvelut apteekeille ja lääkeyrityksille

OriolaPro on vuorokauden ympäri palveleva digitaalinen palvelu, jonka avulla asiakkaat asioivat Oriolan kanssa itselleen sopivaan aikaan. Jatkuvasti kehittyvä palvelu tarjoaa asiakkaille liiketoimintaa tehokkaasti tukevia työkaluja. Suomessa verkkokauppa www.oriolashop.fi tarjoaa terveydenhuollon ammattilaisille laajan valikoiman terveys- ja hyvinvointituotteita. Ruotsissa Oriolan Oriola4Careverkkokauppa terveydenhuollon ammattilaisille palvelee eläinlääkäreitä ja -klinikoita, hammaslääkäreitä ja muita terveydenhuollon yksiköitä. Verkkokaupassa asiakkaat voivat tilata helposti lääkkeitä, laitteita ja hyvinvointituotteita suoraan klinikalle tai noutaa tilauksensa mistä tahansa Kronans Apotek -apteekista.

ICTHS Health Support osaksi Oriolaa

Oriola hankki vuonna 2017 ruotsalaisen ICTHS Health Support AB:n, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita apteekeille, lääkeyhtiöille ja terveydenhuollon toimijoille. ICTHS keskittyy tukipalveluihin potilaille ja heidän omaisilleen. Yhtiö tarjoaa muun muassa puhelinpalvelua, lääkeohjeistusta, apteekkiasiakaspalvelua ja liikkuvia sairaanhoitajia.

Liiketoiminta-alue

Terveydenhuolto

Terveydenhuolto-liiketoimintamme tarjoaa palveluita sairaaloille, terveyskeskuksille ja muille terveydenhuoltoalan toimijoille. Liiketoiminta tarjoaa lääke- ja annosjakelupalveluita julkisille ja yksityisille asiakkaille Ruotsissa sekä annosjakelupalveluita apteekeille Suomessa.

RAKENNAMME terveydenhuoltoliiketoimintaamme markkinoiden ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Terveydenhuollon markkinoilla on useita kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten sairaaloiden lääkehuolto, annosjakelu ja lääkkeiden kotijakelu.

Oriolan annosjakelupalvelut Suomessa ja Ruotsissa

Tarjoamme lääke- ja annosjakelupalveluita julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaille Ruotsissa sekä annosjakelupalveluita apteekeille Suomessa. Annosjakelussa kaikki päivittäin otettavat lääkeannokset pussitetaan koneellisesti valmiiksi kullekin potilaalle. Tällä hetkellä suoritamme annosjakelua noin 48 500 henkilölle Ruotsissa ja 20 000 henkilölle Suomessa.

ANJA-annosjakelupalvelu parantaa elämänlaatua ja lääketurvallisuutta ja tuo säästöjä

Anja on Oriolan tytäryhtiön Pharmaservicen apteekeille tuottama palvelu, jossa apteekki toimittaa säännöllisesti käytettävät tabletit ja kapselit pakattuina kerta-annospusseihin kahdeksi viikoksi kerrallaan. Jokaiseen pussiin on selkeästi merkitty muun muassa lääkkeiden ottopäivämäärä ja -ajankohta. Palvelu on tarkoitettu yksittäisille henkilöille, palvelutaloille ja kotisairaanhoitoon.

Koneellinen annosjakelu parantaa potilaan elämänlaatua. He voivat aina luottaa saavansa oikean lääkityksen, ja prosessi on yksinkertainen ja turvallinen. Koneellisen Anja-annosjakelun virheprosentti on vain 0,003 prosenttia, kun käsin jaettuna virheprosentti on tutkimuksesta riippuen 1–20 prosenttia. Lääketurvallisuutta parantaa myös se, että potilaan kokonaislääkitys on lääkärin, hoitohenkilökunnan ja apteekin tiedossa. Apteekin tekemässä kokonaislääkityksen tarkistuksessa selvitetään, onko asiakkaalla mahdollisesti tarpeettomia tai päällekkäisiä lääkkeitä. Samalla varmistetaan, että käytössä olevat lääkkeet sopivat samanaikaisesti käytettäviksi. Kotiin ei myöskään kerry turhia, käytöstä poistuneita lääkkeitä, mikä vähentää lääkejätettä ja säästää rahaa.

Lue lisää annosjakelupalveluista.

Valloitimme Ruotsin Norrlandin

Voitimme syksyllä 2016 Ruotsin neljän pohjoisimman maakunnan annosjakelusopimuksen. Pohjois-Ruotsin alueella annosjakelupalveluiden piirissä on 19 500 asiakasta ja maantieteellisesti alue on puolet Ruotsin pinta-alasta.

Sopimuksen myötä annosjakelun volyymi kasvoi yli 75 %. Norrlandin annosjakelua valmistelevat työt aloitettiin loppusyksyllä 2016. Alkuvuodesta 2017 koneiden kapasiteetti oli kaksinkertaistettu, suuri määrä uusia työntekijöitä palkattu ja uudet toimistotilat avattu. Sujuvan ja tehokkaan valmistelutyön jälkeen Norrlandin alueen annosjakelu alkoi 27. helmikuuta 2017.

Vastuullisuus

Lääkejakelijana ja apteekkitoimijana meillä on vastuullinen rooli lääkkeiden jakeluketjussa. Noudatamme eettisiä liiketoimintakäytäntöjä. Panostamme henkilökuntamme osaamiseen ja kehittämiseen ja työskentelemme pienentääksemme toimintamme ympäristövaikutuksia osana vastuullista liiketoimintaamme.

HYVINVOIVA ja ammattitaitoinen henkilöstö on tärkein menestystekijämme ja vastuullisen liiketoiminnan lähtökohta. Henkilöstön osaamiseen ja kehittymiseen panostamalla tuotamme lisäarvoa asiakkaillemme, vastaamme lääkealan tiukkoihin laatuvaatimuksiin ja pidämme huolta kilpailukyvystämme digitalisoituvilla markkinoilla.

Lääkejakelijana vastaamme lääkkeiden varastoinnista sekä jakelusta apteekkeihin, sairaaloihin ja lääkehuollon muihin toimipisteisiin. Lääketurvallisuuden varmistaminen on toimintamme tärkein tehtävä. Varmistamme, että lääkkeitä on saatavilla, ja niitä käsitellään lääkealan viranomaisvaatimusten edellyttämällä tavalla.

Liiketoimintamme merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat kiinteistöjen ylläpidosta, lääkekuljetuksista sekä jätteistä. Pyrimme aktiivisesti minimoimaan toimintamme haitalliset ympäristövaikutukset.

Lue lisää vastuullisuudesta.

2017

Lanseerasimme uuden Eettiset ohjeet -koulutuksen vuonna 2017. Kaikki konsernimme työntekijät tulevat suorittamaan koulutuksen.

100 % CDP

Päivittäisistä liiketoiminnoistamme syntyvän jätteen uudelleenkäyttöaste on 100 %.

Vastasimme vuonna 2017 ensimmäisen kerran CDPilmastokyselyyn. Kehitämme vastuullisuusraportointiamme edelleen vuonna 2018.

Arvoketju

Resurssit

Pääoma sijoittajilta
Osaava henkilöstö
Jakelukeskukset
Apteekit
Annosjakeluyksiköt
Lääkkeiden hyviä jakelutapoja (GDP) noudattava logistiikka ja farmaseuttinen osaaminen
Lainsäätäjät ja viranomaiset
Lääkeyritykset
Potilasjärjestöt
Energia, polttoaine, vesi

Varmistamme, että lääkkeet, terveystuotteet ja palvelut ovat asiakkaan saatavilla ja niitä käsitellään turvallisesti ja tehokkaasti. Tarjoamme neuvontaa lääkkeiden turvalliseen käyttöön.

Liiketoimintamalli Arvo sidosryhmille

Yhteiskunta	Turvallinen ja tehokas lääkejakelu
Kuluttajat	Laaja valikoima terveystuotteita
Toimittajat	Hankittujen tuotteiden arvo
Henkilöstö	Palkat ja palkkiot
Luotonantajat	Korot
Julkinen sektori	Suorat ja epäsuorat verot
Osakkeenomistajat	Osingot ja arvonnousu

Vaikutukset

Julkisen ja yksityisen terveydenhoidon tehokkuus
Suora ja epäsuora työllistäminen
Henkilöstön kehitysmahdollisuudet
Ympäristövaikutukset

Hallituksen jäsenet toimikaudella 2017-2018 Puheenjohtaja

Kauppatieteiden maisteri Riippumaton jäsen 2015– Anssi Vanjoki [1956]

Eva Nilsson Bågenholm [1960]

Varapuheenjohtaja Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja Lääkäri Riippumaton jäsen 2015–

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Kauppatieteiden maisteri Riippumaton jäsen 2014– Anja Korhonen [1953]

Kauppatieteiden maisteri Riippumaton jäsen 2016– Mariette Kristenson [1977]

Filosofian maisteri Riippumaton jäsen 2014– Kuisma Niemelä [1958]

Kauppatieteiden maisteri Riippumaton jäsen 2016– Lena Ridström [1965]

MBA Staffan Simberg [1949]

Riippumaton jäsen 2015–

Hallituksen jäsenten tarkemmat esittelyt löytyvät verkkosivuiltamme.

Johtoryhmä

Robert Andersson [1960]

Toimitusjohtaja 12.2.2018 alkaen

Johtaja Terveydenhuolto-liiketoiminta-alue Vuodesta 2016 alkaen Thomas Gawell [1963]

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2001

Talous- ja rahoitusjohtaja 12.3.2018 alkaen Helena Kukkonen [1972]

Kehitysjohtaja Vuodesta 2013 alkaen Jukka Mäkelä [1963]

Henkilöstöjohtaja Vuodesta 2006 alkaen Teija Silver [1964]

Anders Torell [1967] Johtaja Kuluttaja-liiketoiminta-alue 2.1.2018 alkaen

Johtaja1 Kimmo Virtanen [1968]

Palvelut-liiketoiminta-alue Vuodesta 2016 alkaen

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2006

Muutokset johtoryhmässä

Vuoden 2017 aikana konsernin johtoryhmässä toimivat lisäksi seuraavat henkilöt: Eero Hautaniemi, konsernin toimitusjohtaja, 18.12.2017 asti, Sari Aitokallio, talous- ja rahoitusjohtaja 12.2.2018 asti ja Stig Tornell, johtaja, Kuluttaja-liiketoiminta-alue, 31.3.2017 asti.

Kimmo Virtanen toimi konsernin väliaikaisena toimitusjohtajana 18.12.2017–11.2.2018.

Johtoryhmän jäsenten tarkemmat esittelyt löytyvät verkkosivuiltamme.

Taloudelliset tiedot 2017

Hallituksen toimintakertomus	30
1. Liiketoimintakatsaus	30
2. Katsaus riskeihin	36
3. Hallinto	38
4. Palkka- ja palkkioselvitys	45
5. The Channel for Health	47
6. Ihmiset ja yhteiskunta	47
7. Ympäristö	49
8. Sääntely ja toimitusketju	51
Tietoja osakkeista	52
Osakkeet ja osakkeenomistajat	52
Osakekohtaiset tunnusluvut	53
Suurimmat omistajat	55
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2013–2017	56
Tilinpäätös 2017	58
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)	59
Konsernin tase (IFRS)	60
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)	61
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)	62
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	63
1. Yrityksen perustiedot	63
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta	63
3. Arvioiden käyttö	63
4. Liiketoiminnan tulos	63
4.1. Segmenttiraportointi	63
4.2. Liiketoiminnan tuotot	66
4.3. Myyntisaamiset ja muut saamiset	66
4.4. Liiketoiminnan kulut	67
4.5. Vaihto-omaisuus	67
4.6. Työsuhde-etuudet	67
4.7. Vuokrasopimukset	72
4.8. Varaukset	72
4.9. Tilintarkastuspalkkiot	72
4.10. Ostovelat ja muut velat	72

5. Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet
sekä muut pitkäaikaiset varat	73
5.1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	73
5.2. Rahoitusleasing	75
5.3. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet	75
5.4. Muut pitkäaikaiset varat	79
6. Rahoitusrakenne	80
6.1. Rahoitustuotot ja -kulut	80
6.2. Rahoitusvarat ja -velat	80
6.3. Rahoitusriskien hallinta	84
6.4. Oma pääoma, osakkeet ja valtuutukset	87
6.5. Osakekohtainen tulos, osinko ja muu voitonjako	91
7. Tuloverot	92
7.1. Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut tuloverot	92
7.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat	92
8. Konsernirakenne	94
8.1. Konserniyhtiöt ja yhteisyritykset	95
8.2. Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit,
lopetetut toiminnot	96
8.3. Lähipiiritapahtumat	98
9. Taseen ulkopuoliset erät	98
9.1. Vakuudet ja vastuusitoumukset	98
9.2. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat	98
10. Muut liitetiedot	99
10.1. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston
soveltaminen sekä IFRIC tulkinnat	99
10.2. Vaihtoehtoiset tunnusluvut	100
Emoyhtiön tilinpäätös	102
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)	102
Emoyhtiön tase (FAS)	102

Hallituksen varojenjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä 111 Tilintarkastuskertomus 112

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) 103 Emoyhtiön liitetiedot (FAS) 104

Vuosikertomuksen 2017 Taloudelliset tiedot -osio

Taloudelliset tiedot -osio sisältää Hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastetun tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen sekä tietoja osakkeista ja osakkeenomistajista, taloudellisista tunnusluvuista ja niiden kehityksestä.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Jotta konsernitilinpäätös olisi helppolukuinen, konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty aina asianmukaisen konsernitilinpäätöksen liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon laatimisperiaate-osio on korostettu.

Arvioiden käyttö

Mikäli liitetiedossa esitettyyn tilinpäätöksen osa-alueeseen liittyy arvioiden käyttöä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, kyseiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut on kuvattu erikseen asianomaisen liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon arvioiden käyttö -osio on kirjoitettu kursiivilla ja korostettu.

Ei-taloudelliset tiedot

Oriola julkaisee ei-taloudellisia tietoja Suomen kirjanpitolain mukaisesti noudattaen soveltuvin osin Nasdaqin ESG-raportointiohjeita hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä. Ei-taloudelliset tiedot ja niihin liittyvät tunnusluvut on sisällytetty selvitykseen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkka- ja palkkioselvitykseen sekä kestävän kehityksen osioon (toimintakertomuksen luvut 5–8).

Toimintakertomus

1. Liiketoimintakatsaus

Liiketoimintaympäristö

Vuonna 2017 lääkemarkkinat jatkoivat maltillista, inflaation mukaista kasvua sekä Suomessa että Ruotsissa. Kauppatavaroiden myynnin nopeampaa kasvua edisti verkkokauppa sekä kuluttajien halukkuus investoida terveyteen ja hyvinvointiin. Kuluttajien luottamus on hyvällä tasolla kummassakin maassa.

Ruotsissa apteekkimarkkinan kasvu on siirtynyt verkkoon. Apteekkiketjut avaavat edelleen uusia apteekkeja, mutta nettomääräinen uusperustanta on selvästi alemmalla tasolla kuin vuosina 2010–2016. Verkkokaupan kasvu vuonna 2017 oli noin 58 %, ja verkkokaupan osuus koko markkinasta oli noin 7 %. Verkkokaupan luomat mahdollisuudet ovat tuoneet uusia kilpailijoita markkinoille, ja perinteiset apteekkiketjut kehittävät verkkokaupan kyvykkyyttä vastatakseen uusien toimijoiden tarjontaan. Hintakilpailun odotetaan jatkuvan sekä verkkokaupassa että perinteisissä kivijalkakaupoissa. Suomessa verkkokauppa kasvaa myös nopeasti, mutta on vielä Ruotsia jäljessä.

Annosjakelun piirissä olevien potilaiden määrä on kasvanut vaatimattomasti sekä Ruotsissa että Suomessa. Ruotsissa kilpailu on vaikuttanut voimakkaasti maakäräjien maksamiin annosjakelupalkkioihin. Palkkio on ollut viimeisimmissä kilpailutuksissa joko nolla tai negatiivinen. Ruotsissa kilpailutuksille on luonteenomaista, että päätökset riitautetaan kilpailijoiden toimesta, mikä johtaa toistuviin valituksiin ja kilpailutusten uusimiseen.

Terveys- ja hyvinvointimarkkina kehittyy voimakkaasti, ja kuluttajille on tarjolla uusia tuotteita ja palveluja. Kilpailu markkinalla on intensiivistä, ja verkkokauppa vaikuttaa sekä valikoimaan että hintoihin. Julkinen sektori etsii keinoja hillitä terveydenhuollon kustannuksia, ja toimenpiteet tarjoavat lääkejakelussa

toimiville yrityksille uusia mahdollisuuksia, mutta aiheuttavat toisaalta laskupainetta tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Lääkemarkkinoiden kasvu jatkuu myös vuonna 2018.

Muutokset lääkejakelua säätelevässä lainsäädännössä sekä lääkkeiden hinnoittelussa ja korvattavuudessa vaikuttavat Oriolan toimintamarkkinoihin. Ruotsissa hallituksen asettamien komiteoiden raportit käsittelevät monia lääkkeiden toimitusketjun osa-alueita. Suomessa sosiaali- ja terveyssektorin muutos käsittää sekä järjestelmän rahoituksen että sen rakenteet, perusterveydenhoidosta erikoissairaanhoitoon. Apteekkeja koskeva lainsäädäntö tulee muuttumaan aikanaan.

Ainakin osittain Oriolan IT-järjestelmien käyttöönotossa 2017 esiintyneiden vaikeuksien johdosta lääkkeiden toimitusketjun osapuolet FIMEA:n johdolla ovat alkaneet keskustella Suomen lääkejakelun kriisinkestävyydestä. Keskustelun tarkoituksena on löytää keinoja parantaa jakelun varmuutta poikkeuksellisissa olosuhteissa. Alustavat suositukset vaativat vielä paljon valmistelua tullakseen konkreettisiksi sääntelyksi ja toimenpiteiksi, mutta kaikkien osapuolten mielestä järjestelmää voidaan parantaa.

Lääkemarkkinoiden kasvu Ruotsissa1

Lääkemarkkinoiden kasvu Suomessa1

Konsernin liikevaihto ja tulos tammi–joulukuu 2017, jatkuvat toiminnot

Oriolan liikevaihto laski 3,8 % (kasvoi 0,7 %) 1 527,7 (1 588,6) miljoonaan euroon. Oikaistu liikevoitto laski 33,3 % (kasvoi 0,1 %) 39,9 (59,9) miljoonaan euroon. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat -2,1 (-2,2) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 37,8 (57,6) miljoonaa euroa. Oikaisuerät koostuivat pääasiassa Suomen toimitusvaikeuksiin liittyneistä sopimusrikkomuksista johtuneista velvoitteista sekä uudelleenjärjestelykuluista ml. toimitusjohtajan sopimuksen päättämiseen liittyneet korvaukset.

Laskutus laski 0,8 % (kasvoi 4,8 %). Vertailukelpoisella valuuttakurssilla laskutus kasvoi 0,3 %. Laskutus laski pääasiassa Palvelut-liiketoiminnassa johtuen lääkkeiden jakelusopimusten muutoksista Ruotsissa, missä jakelusopimus Abbvien kanssa päättyi vuoden alussa, ja jakelusopimus Medan kanssa alkoi vasta toukokuussa. Terveydenhuolto -liiketoiminnassa laskutus kaksinkertaistui edellisvuodesta johtuen vuoden aikana aloitetusta uusista sopimuksista. Kannattavuus heikkeni kaikissa liiketoiminnoissa.

Tammi–joulukuun liikevaihto vertailukelpoisella Ruotsin kruunun valuuttakurssilla oli 1 547,8 miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun heikentyminen vertailukaudesta heikensi liikevoittoa 0,6 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto vertailukelpoisin valuuttakurssein oli 40,6 miljoonaa euroa.

Oriolan nettorahoituskulut olivat 3,9 (4,7) miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli 25,9 (41,8) miljoonaa euroa. Tuloverot tammi– joulukuussa olivat 7,9 (11,1) miljoonaa euroa, mikä vastaa 23,4 % (21,0 %) efektiivistä verokantaa. Osakekohtainen tulos oli 0,14 (0,23) euroa.

Maaliskuussa 2017 Oriola Oyj ja Kesko ilmoittivat perustavansa uuden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvän kauppaketjun Suomeen. Ensimmäiset myymälät ja verkkokauppa avattiin tammikuussa 2018. Vuosien 2018–2020 aikana suunnitelmana

on rakentaa 100 myymälän ketju. Kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan 25 miljoonaa euroa, ja liiketoiminnan odotetaan olevan tappiollista rakentamisvaiheessa. Oriolan osuus investoinnista ja tuloksesta on 50 %. Vuonna 2017 Oriolan investoinnit Hehku Kauppa Oy:öön olivat 1,6 miljoonaa euroa, ja Hehkun vaikutus Kuluttaja-liiketoiminta-alueen liikevoittoon oli -1,1 miljoonaa euroa.

Oriola sai Baltian liiketoimintojen myynnin päätökseen lokakuussa 2017. Myydyt yhtiöt raportoitiin aikaisemmin osana Kuluttaja- ja Palvelut -segmenttejä, eivätkä ne sisälly jatkuviin toimintoihin.

Lisää informaatiota konsernin taloudellisen tuloksen kehityksestä löytyy Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2013– 2017 -osiosta.

Kuluttaja-liiketoiminta-alue

Laskutus

Kuluttaja-liiketoiminta-alue keskittyy kuluttajien terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tarpeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Liike-

Oikaistu liikevoitto

toiminta käsittää vähittäiskaupan Ruotsissa ja Suomessa. Liikevaihdosta yli 90 % tulee Ruotsin vähittäiskaupasta.

Kuluttaja

Avainluvut, jatkuvat toiminnot Milj. eur	2017 1-12	2016 1-12	Muutos %
Laskutus	780,5	790,2	-1,2
Liikevaihto	762,0	771,9	-1,3
Oikaistu liikevoitto	25,2	33,1	-24,0
Oikaistu liikevoitto %	3,3	4,3
Henkilöstö katsauskauden lopussa	1 581	1 630

Ruotsin lääkkeiden, reseptivapaiden tuotteiden ja kauppatavaroiden apteekkimarkkina kasvoi tammi–joulukuussa 3,2 % (5,5 %) Ruotsin kruunuissa (lähde: Apoteksförening). Rinnakkaistuonnin osuus Ruotsin lääkemarkkinasta oli 12,1 % (11,5 %) (lähde: IQVIA). Ruotsin apteekkien kokonaismäärä kasvoi 22 apteekilla tammi–joulukuussa 2017, ja katsauskauden lopussa Ruotsissa oli yhteensä 1 424 (1 402) apteekkia, mukaan lukien kahdeksan verkkoapteekkia.

Oriolan markkinaosuus lääkkeiden, reseptivapaiden tuotteiden ja kauppatavaroiden vähittäiskaupassa Ruotsissa tammi–joulukuussa 2017 oli 17,7 % (18,1 %) (lähde: Apoteksförening). Reseptivapaiden lääkkeiden ja terveydenhuollon kuluttajatuotteiden osuus myynnistä Ruotsissa oli 26,6 % (27,1 %). Oriolalla oli katsauskauden lopussa Ruotsissa yhteensä 326 (324) apteekkia. Oriola perusti kahdeksan uutta apteekkia ja sulki kuusi apteekkia. Työnumero ?

Ruotsin apteekit – markkinaosuus %

Verkkokaupan kasvu Ruotsin lääkkeiden, reseptivapaiden tuotteiden ja kauppatavaroiden apteekkimarkkinoilla jatkui vahvana, ja sen markkinaosuus saavutti noin 7 prosenttia vuoden 2017 loppuun mennessä. Muilta vähittäiskaupan aloilta tulleet uudet toimijat ovat kertoneet suunnitelmistaan ottaa apteekkituotteita verkkokauppansa valikoimiin. Oriolan verkkokaupan myynti on kehittynyt hyvin, ja on yhtiön arvion mukaan kasvanut markkinoita nopeammin vuonna 2017. Kasvu on ollut vahvinta reseptivapaissa tuotteissa ja kauppatavaroissa. Verkkokaupan osuus Oriolan Ruotsin Kuluttaja-liiketoiminta-alueen myynnistä on 1,8 (1,1) prosenttia.

Kuluttaja-liiketoiminnan liikevaihto laski 1,3 % (kasvoi 1,9 %) 762,0 (771,9) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 0,4 %. Oikaistu liikevoitto laski 24,0 %

(laski 1,5 %) ja oli 25,2 (33,1) miljoonaa euroa. Kannattavuutta heikensivät uusien apteekkien kulut sekä verkkokaupan kehittämiseen ja markkinointiin liittyvät kulut. Oriolan osuus Hehku Kauppa Oy:n tappiosta oli 1,1 miljoonaa euroa.

Palvelut-liiketoiminta-alue

Palvelut-liiketoiminta-alue tarjoaa räätälöityjä palveluita lääkeyrityksille ja apteekeille Ruotsissa ja Suomessa. Lisäksi Palvelut-liiketoiminta-alue tarjoaa laajan valikoiman terveydenhuollon kuluttajatuotteita vähittäiskaupalle Suomessa.

Palvelut

Avainluvut, jatkuvat toiminnot Milj. eur	2017 1–12	2016 1–12	Muutos %
Laskutus	2 832,6	2 899,8	-2,3
Liikevaihto	1 042,9	1 142,6	-8,7
Oikaistu liikevoitto	22,6	33,7	-33,0
Oikaistu liikevoitto %	2,2	2,9
Henkilöstö katsauskauden lopussa	868	874

Ruotsin lääkemarkkinat tukkuhinnoin tarkasteltuna kasvoivat tammi–joulukuussa 2017 2,1 % (4,8 %) Ruotsin kruunuissa (lähde: Reveal). Oriolan markkinaosuus Ruotsin lääkkeiden tukkukaupassa oli yhtiön arvion mukaan noin 35 % (40 %).

Suomen lääkemarkkinat tukkuhinnoin tarkasteltuna kasvoivat tammi–joulukuussa 2017 1,2 % (3,7 %) (lähde: Lääketietokeskus). Oriolan markkinaosuus Suomen lääkkeiden tukkukaupassa oli 46 % (46 %) (lähde: ATY).

Palvelut-liiketoiminnan laskutus laski edellisvuodesta 2,3 % (kasvoi 4,6 %) ja oli 2 832,6 (2 899,8) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus laski 1,3 %. Lasku johtui

pääasiassa lääkeyhtiö Abbvien kanssa solmitun jakelusopimuksen päättymisestä vuoden 2017 alussa. Liikevaihto laski 8,7 % (laski 1,0 %) ja oli 1 042,9 (1 142,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto laski 7,7 %. Oikaistu liikevoitto laski 33,0 % (kasvoi 4,2 %) ja oli 22,6 (33,7) miljoonaa euroa. Kannattavuutta rasitti Suomen uuden tietojärjestelmän käyttöönotto ja siitä johtuneet jakeluvaikeudet. Käyttöönoton vaikeuksien vaikutus oikaistuun liikevoittoon vuonna 2017 oli -9 miljoonaa euroa.

Vuoden 2017 lopulla jakelusopimus lääkeyhtiö Rochen kanssa päättyi kolmivuotisen sopimusjakson jälkeen. Rochen osuus Suomen lääkemarkkinoista on 4,7 % ja Rochen vuosittainen liikevaihto tukkuhinnoin on noin 120 miljoonaa euroa Suomessa.

Oriola ja lääkeyhtiö Orion ovat sopineet, että Orion voi edelleen vuoden 2018 ajan pitää osan tuotevalikoimastaan monikanavajakelussa Suomessa. Tuotevalikoiman arvo tukkuhinnoin on enintään noin 90 miljoonaa euroa.

Tukkukauppa – markkinaosuus %

Terveydenhuolto

Terveydenhuolto-liiketoiminta-alue tarjoaa palveluita sairaaloille, terveyskeskuksille ja muille terveydenhuoltoalan toimijoille. Liiketoiminta tarjoaa lääke- ja annosjakelupalveluita julkisille ja yksityisille asiakkaille Ruotsissa sekä annosjakelupalveluita apteekeille Suomessa.

Terveydenhuolto

Avainluvut Milj. eur	2017 1–12	2016 1–12	Muutos %
Laskutus	71,2	36,3	95,8
Liikevaihto	70,7	36,2	95,1
Oikaistu liikevoitto	-1,7	-1,0	75,2
Oikaistu liikevoitto %	-2,4	-2,7
Henkilöstö katsauskauden lopussa	125	120

Terveydenhuolto-liiketoiminnan liikevaihto oli 70,7 (36,2) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto kasvoi 97,9 %. Oikaistu liikevoitto oli -1,7 (-1,0) miljoonaa euroa. Svensk Dos- ja Pharmaservice -hankintojen kauppahinnan kohdistamisesta johtuvat aineettoman käyttöomaisuuden poistot heikensivät tulosta 1,4 (1,7) miljoonaa euroa.

Terveydenhuolto-liiketoiminnan liikevaihto kaksinkertaistui vuonna 2017 uusien annosjakelu- ja maakäräjäsopimusten ansiosta. Kannattavuutta rasitti kova kilpailu Ruotsin annosjakelumarkkinalla, laskien maakäräjien maksamia annosjakelupalkkioita. Toisaalta Oriola onnistui osittain kumoamaan hinnoittelun negatiivisen vaikutuksen tehokkuutta parantavilla toimenpiteillä. Norrlandin alueen uusi annosjakelusopimus lähes kaksinkertaisti annosjakelupotilaiden määrän Ruotsissa 48 500 potilaaseen, mutta tavoitellun tehokkuuden saavuttaminen on vienyt odotettua kauemmin.

Ensimmäinen maakäräjien kanssa solmittu lääkejakelusopimus Västmanlandin kanssa käynnistyi lokakuussa, mikä vaati Oriolalta järjestelmien ja organisaation kehittämistoimenpiteitä vaadittavan toimituskyvyn saavuttamiseksi.

Suomessa annosjakelupotilaiden määrä oli noin 20 000, mikä oli noin vuoden 2016 tasolla. Suomen annosjakeluliiketoiminta jatkoi hyvää suoritustaan.

Annosjakelu – markkinaosuus %1

Tase, kassavirta ja rahoitus

Oriolan taseen loppusumma 31.12.2017 oli 922,4 (925,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 197,7 (205,2) miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 17,0 (60,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettorahavirta tammi–joulukuussa 2017 oli 23,7 (40,2) miljoonaa euroa, josta käyttöpääoman muutos oli -18,2 (-41,2) miljoonaa euroa. Suomen toiminnan- ja varastonohjausjärjestelmän käyttöönotolla sekä Suomen pankkipalveluihin kohdistuneella lakolla vuoden lopussa oli negatiivinen vaikutus käyttöpääomaan. Investointien nettorahavirta oli -37,7

(-80,7) miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirta oli -29,7 (-20,5) miljoonaa euroa. Huhtikuussa 2017 maksettiin osinkona osakkeenomistajille 25,4 miljoonaa euroa.

Oriolan korolliset velat 31.12.2017 olivat 127,2 (133,1) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia velkoja oli 61,0 (84,6) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia velkoja oli 66,3 (48,5) miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset velat koostuvat pääasiassa liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista 50,0 (15,0) ja suomalaisilta apteekeilta saaduista hankintaennakoista 15,0 (21,5) miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset velat joulukuun 2016 lopussa sisälsivät myös syndikoituja pankkilainoja 10,5 miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat 110,2 (72,3) miljoonaa euroa, ja nettovelkaantumisaste 55,7 % (35,2 %).

Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukaupassa on jatkettu myyntisaamisten myyntiohjelmia vuoden 2017 aikana. Joulukuun 2017 lopussa myyntisaamisia oli myyty yhteensä 94,8 (118,5) miljoonalla eurolla. Oikaistu nettovelkaantumisaste, sisältäen myydyt saamiset, oli 103,7 % (93,0 %). Keskimääräinen rahoituskorko oli 0,88 % (1,26 %).

Toisen vuosineljänneksen aikana Oriola Oyj järjesteli uudelleen pitkäaikaisen luottolimiitti- ja lainasopimuksen. 100 miljoonan euron pitkäaikainen luottolimiitti korvasi 11.6.2015 allekirjoitetun rahoitussopimuksen. Luottolimiitti erääntyy viiden vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta. Rahoitussopimus sisältää taloudellisia kovenantteja, joista nettovelan ja käyttökatteen suhde on enintään 3,0 ja nettovelkaantumisaste enintään 100 %. Kovenantit ovat samat kuin aikaisemmassa luottolimiitissä. Samassa yhteydessä yhtiö maksoi pois 550 miljoonan Ruotsin kruunun lainan, joka olisi erääntynyt vuonna 2018 ja nosti uuden kolmivuotisen 290 miljoonan Ruotsin kruunun kahdenvälisen lainan. Katsauskauden lopussa rahoitussopimuksen kovenanttiehdot täyttyivät selvästi.

Oriolan sitovat 100,0 miljoonan euron pitkäaikainen luottolimiitti ja 15,1 miljoonan euron lyhytaikaiset tililimiitit eivät olleet käytössä katsauskauden lopussa.

Joulukuun 2017 lopun omavaraisuusaste oli 21,8 % (22,7 %). Sijoitetun pääoman tuotto oli 11,7 % (17,8 %) ja oman pääoman tuotto 13,0 (21,4) prosenttia.

Lisätietoja konsernin taseen ja rahavirran kehityksestä sekä niihin liittyvistä tunnusluvuista löytyy Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2013–2017 -osiosta. Työnumero ?

Liiketoiminnan nettorahavirta

Investoinnit ja poistot, jatkuvat toiminnot

Tammi–joulukuun 2017 bruttoinvestoinnit olivat 46,1 (88,6) miljoonaa euroa koostuen ICTHS Health Support AB:n hankinnasta, apteekkien uusperustannasta, tietojärjestelmiin, annosjakelujärjestelmiin ja logistiikan tehostamiseen liittyvistä investoinneista sekä investoinnista uuteen Keskon kanssa perustettuun terveys- ja hyvinvointimyymälöiden ketjuun. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat yhteensä 25,7 (32,0) miljoonaa euroa.

Oriolan hallitus päätti kesäkuussa 2017 jatkaa konsernin IT-järjestelmien käyttöönottoa Ruotsin Palvelut -liiketoiminnassa. Yhteensä 11 miljoonan euron investointi oli suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2017–2018 aikana. Suomen käyttöönoton vaikeuksien jälkeen suunnitelmaa harkitaan uudelleen.

Vuoden 2018 investointien ilman yrityshankintoja arvioidaan olevan noin 35 miljoonaa euroa.

Henkilöstö, jatkuvat toiminnot

Oriolan henkilöstön määrä joulukuun 2017 lopussa oli 2 619 (2 669), josta 60 % (61 %) työskenteli Kuluttaja-segmentissä, 33 % (33 %) Palvelut-segmentissä ja 5 % (4 %) Terveydenhuolto-segmentissä. Konsernipalveluissa työskenteli 2 % (2 %) henkilöstöstä. Henkilöstön keskimääräinen määrä vuonna 2017 oli 2 686 (2 425 vuonna 2016 ja 2 172 vuonna 2015). Henkilömäärä on aktiivisessa työsuhteessa oleva, jatkuvien toimintojen henkilöstö.

Palkat ja palkkiot vuonna 2017 olivat yhteensä 113,3 miljoonaa euroa (100,6 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 92,2 miljoonaa euroa vuonna 2015).

Lisätietoja henkilöstön palkitsemisesta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 4.6. Työsuhde-etuudet.

Oriola Oyj:n osakkeet

Oriola Oyj:n A- ja B-sarjan osakkeiden vaihto tammi–joulukuussa 2017:

Osakkeiden vaihto

	Tammi-joulukuu 2017		Tammi-joulukuu 2016
Osakkeiden vaihto	sarja A	sarja B	sarja A	sarja B
Vaihto, milj. kpl	2,7	41,7	1,9	22,5
Vaihto, milj. euroa	10,1	146,1	7,9	94,1
Ylin kurssi, euroa	4,53	4,43	4,50	4,65
Alin kurssi, euroa	2,96	2,77	3,70	3,65
Päätöskurssi kauden lopussa, euroa	3,00	2,80	4,25	4,31

Oriola Oyj:n markkina-arvo 31.12.2017 oli 519,2 (778,9) miljoonaa euroa.

Katsauskaudella Oriola Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 24,5 % (13,4 %) koko osakemäärästä.

Katsauskauden lopussa osakkeita oli yhteensä 181 486 213 (181 486 213) kappaletta, joista A-sarjan osakkeita oli 55 434 273 (55 484 648) kappaletta ja B-sarjan osakkeita 126 051 940 (126 001 565) kappaletta. Yhtiön hallussa oli 241 822 (96 822) kappaletta yhtiön omaa B-osaketta, joiden osuus yhtiön kaikista osakkeista on 0,13 (0,05) prosenttia ja äänimäärästä 0,02 (0,01) prosenttia.

Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-sarjan osakkeiden muuntamista B-sarjan osakkeiksi. 1.1.– 31.12.2017 välisenä aikana Oriola Oyj:n 50 375 (0) A-osaketta on muunnettu B-osakkeiksi. Muunto on merkitty kaupparekisteriin 4.1.2017. Muuntamisen jälkeen yhtiöllä on A-osakkeita 55 434 273 kappaletta ja B-osakkeita 126 051 940 kappaletta.

Osakkeita on yhteensä 181 486 213 kappaletta ja osakkeiden kokonaisäänimäärä on yhteensä 1 234 737 400 ääntä.

Lisätietoja osakkeista ja osakkeenomistajista löytyy Tietoja osakkeista -osiosta.

Omien osakkeiden hankinta yhtiön kannustinjärjestelmiin liittyen

Oriola Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 20.6.2017 käyttää 14.3.2017 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta hankkia Oriolan B-osakkeita ja perustaa osakkeiden takaisinosto-ohjelman. Osakkeet hankittiin yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi. Osakkeiden hankinta aloitettiin 24.7.2017 ja lopetettiin 7.8.2017. Ohjelman perustella hankitiin yhteensä 145 000 B-osaketta, mikä vastaa noin 0,08 prosenttia Oriolan kaikista osakkeista. Takaisinosto-ohjelma on päättynyt.

Liputusilmoitukset

Katsauskaudella ei vastaanotettu liputusilmoituksia.

Muutokset konsernirakenteessa 2017

Oriola saattoi päätökseen Ruotsalaisen terveysalanpalveluyrityksen ICTHS Health Support AB:n oston kolmannella vuosineljänneksellä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli noin 5 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 60 henkilöä. ICTHS Health Supportin osto tukee Oriolan strategiaa tarjota laaja-alaisia asiantuntijapalveluita apteekeille, lääkeyhtiöille ja terveydenhuollon toimijoille Ruotsissa ja Suomessa.

Oriola sai päätökseen Baltian liiketoimintojen myynnin 18.10.2017. Oriola ilmoitti 14.8.2017 myyvänsä Baltian liiketoiminnot toimivalle johdolle (SIA Oribalt Group). Oriolan Baltian liiketoimintoihin kuuluvat seuraavat tytäryhtiöt: AS Oriola, Oriola Estonia Oü, SIA Oriola Riga, SIA Panpharmacy ja UAB Oriola Vilnius. Baltian liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2016 oli 54 miljoonaa euroa, oikaistu liikevoitto oli 1,2 miljoonaa euroa ja henkilömäärä oli 160.

Seuraavat tytäryhtiöfuusiot saatiin päätökseen vuoden 2017 viimeisellä vuosineljänneksellä: Farenta 3 Oy, Farenta 4 Oy ja Secret Files Oy fuusioitiin Farenta Oy:öön.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen, 31.1.2018 nimitysvaliokunta esitti hallitukselle suosituksen ehdotukseksi vuoden 2018 yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnasta. Suositus on esitetty kohdassa Hallinto.

Robert Andersson aloitti toimitusjohtajana 12.2.2018.

Tulevaisuuden näkymät

Oriolan näkymät vuodelle 2018 perustuvat ulkoisiin markkinaennusteisiin, sopimuksiin lääkeyhtiöiden ja apteekkien kanssa sekä johdon arvioihin. Lääkemarkkinoiden odotetaan kasvavan ajanjaksolla 2018–2021 Suomessa keskimäärin 1,5 % vuosittain ja Ruotsissa keskimäärin 3,9 % vuosittain paikallisessa valuutassa. (Lähde: IQVIA).

Näkymä vuodelle 2018

Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoisin valuuttakurssein lasketun oikaistun liikevoiton arvioidaan kasvavan vuoden 2017 tasosta.

Oriolassa on käynnissä merkittävä kehitysvaihe, joka alkoi vuonna 2015. Vuonna 2018 Oriola avaa laajennusosan Enköpingin jakelukeskukseen. Uuden automatisoidun varaston käyttöönoton odotetaan tapahtuvan vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä. Käyttöönotto tapahtuu asteittain, ja se vaikuttaa jakelun tehokkuuteen neljännellä vuosineljänneksellä. Suomessa parannukset uuteen, vuonna 2017 käyttöönotettuun toiminnan- ja varastonohjausjärjestelmään jatkuvat. Tavoitteena on, että toiminnan tehokkuus paranee läpi vuoden. Kuluttaja-liiketoiminnassa Hehku-ketjun rakentaminen jatkuu uusien kauppojen avaamisen myötä.

Varojenjakoesitys

Oriola konsernin emoyhtiö on Oriola Oyj, jonka jakokelpoiset varat olivat 31.12.2017 taseen mukaisesti 373,6 (366,3) miljoonaa euroa. Oriola Oyj:n tilikauden voitto vuonna 2017 oli 33,4 (21,1) miljoonaa euroa. Oriola konsernin osakekohtainen tulos oli 0,14 (0,24) euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2017 jaetaan osinkoa 0,09 (0,14) euroa/osake. Hallitus ehdottaa lisäksi, että jäljelle jääneet voitonjakokelpoiset varat 357 328 129,08 euroa jätetään omaan pääomaan.

Yhtiökokous

Oriola Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 19.3.2018 klo 14.00 alkaen Helsingin Messukeskuksessa. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut asiat sekä hallituksen mahdolliset muut esitykset. Hallitus päättää kokouskutsusta ja sen sisältämistä esityksistä myöhemmin. Varsinaisen yhtiökokouksen kutsu julkaistaan yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com viimeistään 23.2.2018.

2. Katsaus riskeihin

Strategiset ja rahoituksen riskit

Oriola on määritellyt Riskienhallintapolitiikassaan konsernin riskienhallintamallin, riskienhallinnan periaatteet, organisaation ja prosessit. Riskienhallinta pyrkii yksilöimään, mittaamaan ja hallitsemaan riskejä, joilla saattaa olla vahingollinen tai hyödyllinen vaikutus Oriolan toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi konsernilla on Code of Conduct -politiikka ja Rahoituspolitiikka, jotka kattavat toiminnan ohjeidenmukaisuuteen ja rahoitukseen liittyvät riskit. Taloudelliseen raportointiin liittyvät kontrollit ja riskien hallinta pyrkivät varmistamaan konsernin ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätösten ja taloudellisen raportoinnin luotettavuuden ja säädöstenmukaisuuden sekä yleisesti hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden noudattamisen.

Oriola toimii säädellyillä lääketukkukaupan ja lääkkeiden vähittäiskaupan toimialoilla. Toimiympäristöä ohjaavat isot trendit ovat väestön ikääntyminen ja sen seurauksena lisääntyvä kulutus terveyteen ja hyvinvointiin, erityislääkkeiden kasvu, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen sekä palveluiden ja vähittäiskaupan digitalisaatio.

Oriolan riskienhallinta on vuoden 2017 aikana keskittynyt lääkejakelukeskusten toiminnan jatkuvuussuunnitteluun. Työ jatkuu Terveydenhuollon ja Kuluttaja-liiketoiminnan parissa vuonna

Kaikilla liiketoiminta-alueilla kartoitettiin riskejä osana strategiatyötä, ja päivitetyt riskikartat ohjaavat vuoden 2018 toiminnan suunnittelua.

Oriola on identifioinut seuraavat periaatteelliset strategiset ja operatiiviset riskit, joilla saattaa olla vahingollinen vaikutus konsernin tulokseen: Lääkemarkkinaa koskevat lainmuutokset, hinnoittelumuutokset tai muutokset lääkkeiden korvattavuudessa. Lisäksi riskejä ovat lisääntynyt kilpailu apteekkien ja alan verkkokauppojen lisääntymisen myötä, lääkkeiden yksikanavajakelun osuuden väheneminen julkisessa terveydenhuollossa, sekä useiden lääketeollisuuden avainasiakkaiden menetys.

Ruotsissa on käynnissä useita lääkemarkkinaa koskevia lainsäädäntöhankkeita, joista Apteekkilakia odotetaan parlamenttiin keväällä 2018. Lain odotetaan asettavan lääketukkukaupalle velvoitteen toimittaa lääkkeitä 24 tunnin kuluessa tilauksesta. Laki myös sisältää uusia sääntöjä lääkkeiden palauttamiseen apteekeista. Oriolan arvion mukaan yhtiö pystyy täyttämään uudet vaatimukset.

Vuoden 2018 lopussa esitetään selvityksen SOU 2016:95 loppuraportti. Raportti esittää mahdollisuutta rajoittaa apteekkien oikeutta neuvotella lääketehtaiden kanssa hinnoista, ja ostaa lääkkeitä suoraan muista, edullisemman hintatason EU-maista. Tällaisen muutoksen toimeenpaneminen saattaisi vaikuttaa negatiivisesti Oriolan Ruotsin vähittäiskaupan kannattavuuteen.

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin uudistus vaikuttaa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimijoihin. Uudistuksen vaikutukset lääkejakeluun ovat vielä suurelta osin tuntemattomat. Apteekkijärjestelmän säätelyä tutkitaan. Mahdollinen järjestelmän muuttaminen saattaa avata Oriolan ja Keskon yhteisyritykselle, Hehku-kaupalle mahdollisuuden kehittyä apteekkiketjuksi.

Operatiivisten riskien osalta suurempi paino tullaan laittamaan Oriolan rooliin lääketurvallisuudessa, ja kriittisten lääkkeiden

toimittamiseen kaikissa olosuhteissa. Eräs operatiivisista riskeistä on Oriolan Suomen lääkevarastojen sijainti yhdessä jakelukeskuksessa. Tätä riskiä hallitaan liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelulla, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti suunnitelmat toiminnan palauttamiseksi hätätilanteessa. Tällaisista Suomen lääkejakeluun kohdistuvista riskeistä keskustellaan myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean sosiaali- ja terveysministeriölle tekemässä raportissa. Fimean raportti esittää tarkempaa tutkimusta yksi- ja monikanavajakelumallien hyödyistä ja epäkohdista.

Oriola arvioi ESG (ympäristöön, sosiaaliseen toimintaan ja hallintoon kohdistuvat) -riskit osana normaalia riskien hallintaprosessia. Oriola on tunnistanut seuraavat suurimmat riskit: tietojen ja informaation luottamuksellisuus, ympäristöä koskevan sääntelyn kehittyminen, sekä riittävä vastaaminen yleisön lisääntyviin yritysvastuun ja sosiaalisen hyväksynnän vaatimuksiin. Näistä ilmiöistä syntyvien riskien vaikutus yrityksen tulokseen voi olla olennainen.

Oriolan tärkeimmät taloudelliset riskit ovat valuuttakurssiriski, likviditeettiriski, korkoriski ja luottoriski. Muutokset Ruotsin kruunun arvossa vaikuttavat Oriolan liikevaihtoon, tulokseen ja konsolidoituun taseeseen. Muutokset liiketoimintojen kassavirtaennusteissa saattavat johtaa liikearvon arvonalentumiskirjauksiin. Lisätietoja taloudellisten riskien hallinnasta löytyy tilinpäätöksen liitetiedosta 6.3.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Oriolan strategisiin kehityshankkeisiin liittyy operatiivisia riskejä, joilla saattaa olla vaikutusta Oriolan kannattavuuteen.

Konsernin uusi toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmä otettiin käyttöön Suomen Palvelut-liiketoiminnassa ja konsernin emoyhtiössä syyskuussa 2017. Käyttöönotto johti häiriöihin Suomen lääke- ja terveystuotteiden jakelussa, ja laski toiminnan

tehokkuutta. Vaikka toimituskyky saavutti normaalin tason neljännen vuosineljänneksen aikana, tehokkuus oli normaalia alhaisempi. Käyttöönoton ongelmien aiheuttama vaikutus vuoden 2017 liikevoittoon oli -10 miljoonaa euroa.

Oriola on suunnitellut saman järjestelmäkokonaisuuden käyttöönottoa myös Ruotsin Palvelut-liiketoiminnoissa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan järjestelmät otettaisiin käyttöön Ruotsissa syksyllä 2018. Suunnitelmia on kuitenkin muutettu Suomen kokemusten jälkeen. Ruotsin käyttöönoton ajoitus ja vaiheistus suunnitellaan ja päätetään vuoden 2018 aikana. Enköpingin uuden automaattisen jakelukeskuksen käyttöönotto on suunniteltu neljännelle vuosineljännekselle 2018, käyttäen nykyisiä varastonohjausjärjestelmiä. Tuotanto aloitetaan vaiheittain, ja yksityiskohtainen riskienhallintasuunnitelma on tehty.

Suomessa koettujen vaikeuksien jälkeen Ruotsin käyttöönottojen riskienhallintasuunnitelmassa keskitytään kriittisten lääkkeiden toimituskykyyn kaikissa olosuhteissa.

Oriola on ajoittain osapuolena erilaisissa juridisissa prosesseissa, valituksissa ja oikeudenkäynneissä. Mikäli on todennäköistä, että Oriola katsottaisiin korvausvelvolliseksi toiselle osapuolelle, ja korvauksen määrä on riittävällä varmuudella arvioitavissa, yhtiö varautuu velvoitteen täyttämiseen. Tämän hetkisen tiedon nojalla vireillä olevilla prosesseilla ei ole materiaalista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

3. Hallinto

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2017

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu Suomen listayhtiöiden vuoden 2015 hallinnointikoodin ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n mukaisesti. Oriola Oyj (jatkossa "Oriola" tai "yhtiö") noudattaa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain määräyksiä sekä muuta vastaavaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n (Helsingin Pörssin) ja Finanssivalvonnan antamia, listattuja yhtiötä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa.

Oriola noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sillä poikkeuksella, että yhtiön nimeämisvaliokuntaan voi kuulua muitakin kuin yhtiön hallituksen jäseniä. Poikkeaminen on perusteltu jäljempänä nimeämisvaliokuntaa koskevassa osiossa. Yhtiö ilmoittaa hallinnointikoodin edellyttämät tiedot myös yhtiön internetsivuilla www.oriola.com. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2015 on saatavissa julkisesti internetosoitteesta www.cgfinland.fi.

Oriola laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS -raportointistandardien, arvopaperimarkkinalain ja soveltuvien Finanssivalvonnan standardien sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallituksen toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti. Tilintarkastuskertomus kattaa hallituksen toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen.

Yhtiökokous

Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja Oriolan yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvat asiat. Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. A-osake tuottaa 20 ääntä ja B-osake yhden äänen. Osakkeenomistaja ei saa yhtiöjärjestyksen mukaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/20 yhtiökokouksessa edustettujen eri osakelajeihin kuuluvien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi päivää ennen kokousta yhtiön internetsivuilla tai yhdessä Suomen pääkaupungin päivälehdessä. Oriola julkaisee yhtiökokouskutsun myös pörssitiedotteena. Yhtiön kotisivuilla on saatavilla myös yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat ja päätösesitykset. Yhtiökokouskutsu sisältää ehdotuksen kokouksen esityslistaksi.

Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vaatimuksen katsotaan aina tulleen riittävän ajoissa, jos hallitukselle on ilmoitettu vaatimuksesta viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista.

Yhtiökokouksessa ovat läsnä hallituksen puheenjohtaja, riittävä määrä hallituksen ja sen valiokuntien jäseniä, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja. Hallituksen jäseniksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön tulee olla läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Osakkeenomistajat käyttävät lain ja yhtiöjärjestyksen nojalla päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa toukokuun loppuun mennessä. Yhtiökokouksen vastuulla on muun muassa: Tilinpäätöksen vahvistaminen; taseen osoittaman voiton käyttäminen; hallituksen

jäsenten valinta sekä heidän palkkioistaan päättäminen; vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle; tilintarkastajan valinta ja palkkiosta päättäminen, sekä hallituksen tai osakkeenomistajan yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset (esim. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, omien osakkeiden hankinta, osakeanti, erityisten oikeuksien antaminen).

Varsinainen yhtiökokous 2017

Oriolan 14.3.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapauden 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkona 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksettiin 0,14 euroa osakkeelta.

Valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 5 650 000 yhtiön A-osaketta ja 12 500 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus valtuutettiin lisäksi päättämään B-osakkeiden maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään

18 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta myös muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus on voimassa enintään kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous päätti muuttaa hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiön yhtiöjärjestyksen 1 §:ää siten, että yhtiön toiminimi on Oriola Oyj, ruotsiksi Oriola Abp ja englanniksi Oriola Corporation.

Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2017 päätökset ovat nähtävillä yhtiön internetsivuilla www.oriola.com.

Hallitus

Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus.

Hallituksen tehtävänä on ohjata ja valvoa yhtiön toimintaa lain, viranomaismääräysten ja yhtiöjärjestyksen mukaan. Hallitus myös varmistaa hyvän hallinnointitavan noudattamisen Oriola-konsernissa.

Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallitus käyttää yhtiökokousten välillä ylintä päätöksentekovaltaa Oriola-konsernissa. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan valitsee yhtiökokous. Hallituksen varapuheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan.

Yhtiön nimeämisvaliokunnan suositus hallitukselle ehdotukseksi hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioiksi ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa. Yhtiö ilmoittaa internet-sivuillaan hallituksen jäsenehdokkaiden henkilötiedot.

Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti,

minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudesta ja riskeistä. Toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja ja lakiasiainjohtaja (joka toimii hallituksen sihteerinä) osallistuvat hallituksen kokouksiin. Johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin hallituksen kutsusta. Kaikista kokouksista laaditaan pöytäkirja.

Hallituksen työjärjestys sisältää tärkeimmät hallituksessa käsiteltävät asiat, joita ovat muun muassa: Yhtiön strategian vahvistaminen; taloudellisten tavoitteiden, budjettien, merkittävimpien investointien ja riskienhallinnan periaatteiden vahvistaminen; toimitusjohtajan valinta ja erottaminen; merkittävimpien koko konsernin ja liiketoiminta-alueiden toimintaa koskevien asioiden käsittely ja päättäminen, sekä tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan ja nimeämisvaliokunnan työjärjestysten hyväksyminen.

Hallituksen monimuotoisuus

Päätavoite hallituksen jäseniä valittaessa on varmistaa, että hallituksella kollektiivina on Oriolan nykyistä ja tulevaa liiketoimintaa tukeva kompetenssiprofiili. Monimuotoisuus vahvistaa sitä tavoitetta, että hallituksen osaamisprofiili kokonaisuutena tukee yhtiön liiketoimintaa ja se nähdään olennaisena osana ja menestystekijänä Oriolan strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Oriolan hallituksen monimuotoisuuden kannalta olennaisia tekijöitä ovat jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammatti- ja toimialoilta, eri kehitysvaiheista olevista liiketoiminnoista ja johtamisesta sekä jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallituksen monimuotoisuutta tukee kokemus yhtiölle merkityksellisistä toimintaympäristöistä ja teollisuuden aloilta, eri kulttuurien tuntemus sekä ikä- ja sukupuolijakauman huomioiminen.

Oriolan hallitus hyväksyi hallituksen monimuotoisuuspolitiikan joulukuussa 2016. Oriolan monimuotoisuuspolitiikan mukaisesti tavoite on säilyttää sopiva tasapaino molempien sukupuolten edustuksesta hallituksessa.

Yhtiö on toteuttanut hallituksen kokoonpanossa monimuotoisuuden vaatimukset. Oriolan hallitus 2017 edustaa monimuotoisuutta kansallisuuden, ammattiosaamisen ja sukupuolen osalta.

Hallituksen sukupuolijakauma

Hallitus toimikaudella 2017–2018

Yhtiön varsinainen yhtiökokous 14.3.2017 vahvisti Oriolan hallituksen jäsenmääräksi seitsemän ja valitsi hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseniksi seuraavat henkilöt:

Hallitus valitsi samana päivänä järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajaksi Eva Nilsson Bågenholmin.

Nimi	Syntymävuosi	Koulutus ja riippumattomuus	Läsnäolo hallituksen kokouksissa	Läsnäolo valiokuntien kokouksissa
Anssi Vanjoki (Puheenjohtaja)	1956	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	22/22
Anja Korhonen	1953	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	22/22	Tarkastusvaliokunta 7/7
Mariette Kristenson	1977	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	19/22	Palkitsemisvaliokunta 4/4
Kuisma Niemelä	1958	Filosofian maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	21/22	Tarkastusvaliokunta 7/7
Eva Nilsson Bågenholm (Varapuheenjohtaja)	1960	Lääkäri, riippumaton hallituksen jäsen	22/22	Palkitsemisvaliokunta 4/4
Lena Ridström	1965	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	21/22	Palkitsemisvaliokunta 4/4
Staffan Simberg	1949	MBA, riippumaton hallituksen jäsen	21/22	Tarkastusvaliokunta 7/7

Oriolan hallituksen jäseninä 1.1.–14.3.2017 toimivat seuraavat henkilöt:

Nimi	Syntymävuosi	Koulutus ja riippumattomuus	Läsnäolo hallituksen kokouksissa	Läsnäolo valiokuntien kokouksissa
Matti Rihko	1962	Kauppatieteiden maisteri, psykologian mais teri, riippumaton hallituksen jäsen	4/5	Palkitsemisvaliokunta 1/1

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden ja todennut, että kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus on myös arvioinut toimintaansa ja työskentelytapojaan.

Vuonna 2017 Oriolan hallitus piti 22 kokousta, joista 9 puhelinkokousta ja 5 per capsulam -kokousta.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksella on tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Lisäksi yhtiöllä on nimeämisvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnat ovat valmistelevia elimiä, jotka tekevät hallitukselle esityksiä toimialueeseensa kuuluvista asioista. Valiokuntien kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Valiokunnat raportoivat toiminnastaan säännöllisesti hallitukselle. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan ne antavat käsiteltävänä olevasta asiasta suosituksensa hallitukselle.

Hallitus nimittää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan tarkastus- ja palkitsemisvaliokuntien jäsenet ja puheenjohtajan. Yhtiön nimeämisvaliokunnan jäsenten nimittäminen on selostettu jäljempänä nimeämisvaliokuntaa koskevassa osiossa.

Tarkastus-, palkitsemis- ja nimeämisvaliokunnan lisäksi hallitus voi yksittäisissä tapauksissa perustaa valiokunnan valmistelemaan tapauskohtaista asiakokonaisuutta. Hallitus ei vahvista tällaisille valiokunnille työjärjestystä eikä ilmoita valiokunnan toimikautta, kokoonpanoa, kokousten lukumäärää tai jäsenten osallistumisastetta.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on edistää yhtiön toiminnan ja taloudellisen raportoinnin valvontaa. Tarkastusvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan erityisesti seuraavat asiat: Konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsausten tarkastelu yhdessä tilintarkastajan kanssa; valvontatarkastuksessa havaittujen valvontajärjestelmän puutteiden ja muiden raportoitujen puutteiden tarkastelu yhdessä tilintarkastajan kanssa; sisäisessä tarkastuksessa havaittujen valvontajärjestelmän puutteiden ja muiden tarkastushavaintojen ja suositusten tarkastelu; valvontatarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmien tarkastelu ja suositusten antaminen yhtiön johdolle koskien sisäisen tarkastuksen painopistealueita, sekä yhtiön hallinnon valvonnan sekä riskienhallinnan asianmukaisuuden arviointi ja yhtiön kirjanpidon ja ulkoisen raportoinnin periaatteiden muutosten läpikäynti ennen niiden käyttöönottoa.

Lisäksi tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat tilintarkastajan valintapäätöksen valmistelu, tilintarkastajan riippumattomuuden arviointi ottaen huomioon erityisesti yhtiölle tarjottujen oheispalvelujen vaikutus riippumattomuuteen, sekä muut hallituksen valiokunnalle antamat tehtävät. Tarkastusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii 14.3.2017 alkaen Anja Korhonen ja muina jäseninä Kuisma Niemelä ja Staffan Simberg. Tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2017 Tarkastusvaliokunta kilpailutti konsernin tilintarkastuksen tilikaudesta 2018 alkaen.

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja johdon nimityksiin liittyviä kysymyksiä ja tekee näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Valiokunnan tehtävänä on muun muassa: Arvioida ja tehdä esityksiä Oriola-konsernin johdon ja henkilöstön palkkausrakenteesta sekä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä; seurata palkitsemisjärjestelmien toimivuutta sen varmistamiseksi, että johdon palkitsemisjärjestelmät edistävät yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista; käsitellä ja valmistella muita johdon ja henkilöstön palkitsemiseen liittyviä kysymyksiä ja tehdä näitä koskevia esityksiä hallitukselle, sekä käsitellä ja valmistella sellaisia johdon nimityskysymyksiä, jotka tulevat hallituksen päätettäviksi.

Palkitsemisvaliokunnassa on kolme jäsentä. Valiokunnan puheenjohtajana toimii 14.3.2017 alkaen Eva Nilsson Bågenholm ja muina jäseninä Mariette Kristenson ja Lena Ridström. Palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Nimeämisvaliokunta

Oriolan nimeämisvaliokunta on hallituksen perustama elin, jonka tehtävänä on valmistella ja antaa hallitukselle suositus varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävästä ehdotuksesta hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioiksi. Hallitus on hyväksynyt valiokunnan työjärjestyksen.

Hallitus nimittää valiokunnan jäsenet toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan vuoden valiokuntajäsenten nimittämiseen työjärjestyksen mukaisessa järjestyksessä. Hallitus valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi. Valiokunnan jäsenen ei tarvitse olla hallituksen jäsen. Tällä poikkeamisella listayhtiöiden hallinnointikoodista on haluttu mahdollistaa yhtiön merkittävien osakkeenomistajien nimittäminen valiokuntaan ja siten heidän mielipiteensä esilletulo hyvissä ajoin ennen varsinaista yhtiökokousta.

Ennen valiokunnan jäsenten valintaa hallituksen puheenjohtaja järjestää tapaamisen, johon kutsutaan äänimäärän mukaan yhtiön 20 suurinta osakkeenomistajaa, jotka ovat varsinaista yhtiökokousta edeltävän elokuun 31. päivänä rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon osakkeenomistajina. Tapaamisessa kuullaan suurimpien osakkeenomistajien näkemyksiä valiokunnan kokoonpanosta.

Nimeämisvaliokunta ilmoittaa hallitukselle valmistelemansa suosituksen varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävästä ehdotuksesta hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioiksi viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävänä helmikuun 1. päivänä. Nimeämisvaliokunta arvioi suosittelemiensa hallituksen jäsenehdokkaiden riippumattomuutta. Valiokunnan suosituksella ei ole vaikutusta hallituksen itsenäiseen päätöksentekovaltaan tai oikeuteen tehdä ehdotuksia yhtiökokoukselle.

Valiokuntajäsenten valintaan 28.9.2017 päättyneelle toimikaudelle valittu nimeämisvaliokunta kokoontui 5 kertaa, ja jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 96 prosenttia.

Oriolan hallitus valitsi 28.9.2017 nimeämisvaliokunnan jäseniksi seuraavat henkilöt: Peter Immonen, Mikael Aro, Mikko Mursula, Pekka Pajamo ja Into Ylppö. Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Pekka Pajamo. Valiokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Katsauskauden jälkeen, 31.1.2018 nimitysvaliokunta esitti hallitukselle seuraavan suosituksen ehdotukseksi vuoden 2018 yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnasta: Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettaisiin seitsemän. Hallituksen jäseniksi valittaisiin edelleen nykyiset hallituksen jäsenet Anja Korhonen, Mariette Kristenson, Eva Nilsson Bågenholm, Lena Ridström, Staffan Simberg ja Anssi Vanjoki ja Juko-Juho Hakala valittaisiin hallituksen uudeksi jäseneksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin edelleen Anssi Vanjoki. Nykyinen hallituksen jäsen Kuisma Niemelä jää hallituksesta pois vuoden 2018 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.

Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen

Hallitus nimittää ja erottaa Oriolan toimitusjohtajan ja päättää hänen toimisuhteensa ehdoista. Osakeyhtiölain mukaisesti toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot on määritetty hallituksen hyväksymässä kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa.

Hallitus nimitti kauppatieteiden maisteri Kimmo Virtasen, johtaja Palvelut-liiketoiminta-alue (s. 1968) Oriolan väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi alkaen 18.12.2017. Ennen nimitystä Kimmo Virtanen toimi myös varatoimitusjohtajana. Kauppatieteiden maisteri Eero Hautaniemi (s. 1965) jätti tehtävänsä yhtiön toimitusjohtajana 18.12.2017.

Yhtiön uusi toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri, MBA Robert Andersson (s. 1960) aloitti tehtävässä 12.2.2018.

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään kuuluvat konsernin emoyhtiön toimitusjohtaja puheenjohtajana sekä hallituksen nimeämät henkilöt. Konsernin johtoryhmään kuului vuoden 2017 lopussa viisi jäsentä mukaan lukien väliaikainen toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat.

Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään koko konsernia koskevia asioita. Johtoryhmä ei ole päätöksentekoelin vaan se avustaa toimitusjohtajaa konsernin strategian toteuttamisessa ja operatiivisessa johtamisessa sekä edesauttaa koko konsernia koskevan informaation välittymistä konsernin sisällä.

Oriolan johtoryhmän muodostivat 31.12.2017: Kimmo Virtanen, johtaja, Palvelut-liiketoiminta-alue, väliaikainen toimitusjohtaja 18.12.2017 alkaen; Sari Aitokallio, talous- ja rahoitusjohtaja; Thomas Gawell, johtaja, Terveydenhuolto-liiketoiminta-alue; Jukka Mäkelä, kehitysjohtaja ja Teija Silver, henkilöstöjohtaja. Anders Torell, johtaja, Kuluttaja-liiketoiminta-alue, aloitti 2.1.2018.

Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestelmät

Oriolan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tavoitteena on varmistaa, että yhtiön tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta on kohtuullinen varmuus ja että yhtiö noudattaa lakeja ja säädöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita.

Taloudellinen raportointi

Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu taloudelliseen raportointiin liittyvien sisäisten valvonta- ja riskienhallintajärjestelmien järjestämisestä. Toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmän jäsenet ja tulosyksiköiden johtajat vastaavat siitä, että heidän omien vastuualueidensa kirjanpito ja hallinto ovat lain, konsernin toimintaperiaatteiden ja Oriolan hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisia. Taloudellisen raportoinnin organisointi ja johtaminen on keskitetty konsernin talous- ja rahoitusjohtajan alaisuuteen.

Oriola-konserni noudattaa EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards IFRS). Taloudellista raportointia koskevat ohjeet ja laskentaperiaatteet on kerätty standardimuutosten myötä päivitettävään laskentamanuaaliin ja talousosaston ohjeisiin, joita sovelletaan kaikissa konserniyhtiöissä. Konsernilaskenta vastaa tilinpäätösstandardien seuraamisesta ja noudattamisesta, taloudellista raportointia koskevien periaatteiden ylläpitämisestä sekä niistä tiedottamisesta yksiköille.

Seuranta

Tuloksia seurataan kuukausiraportoinnin avulla konsernin johtoryhmässä ja liiketoiminta-alueiden kuukausittaisissa liiketoimintakatsauksissa. Tämän lisäksi konsernin taloudellista tilannetta seurataan hallituksen kokouksissa. Tarkastusvaliokunta ja hallitus käyvät läpi osavuosikatsaukset ja tilinpäätöksen ennen niiden julkaisemista. Kuukausiraportoinnin seurannalla varmistetaan myös sisäisen valvonnan tehokkuus. Kukin liiketoiminta-alue vastaa oman liiketoimintansa valvonnan tehokkuudesta osana yleistä sisäistä valvontaa. Liiketoiminta-alue ja konsernin talousorganisaatio vastaavat taloudellisen raportoinnin prosessien arvioinnista. Arviointi pitää sisällään täsmäytyksiä ja analyyseja verrattuna budjetteihin ja arvioihin sekä erilaisiin taloudellisiin mittareihin.

Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonta on olennainen osa yhtiön hallinnointia ja johtamisjärjestelmiä. Se kattaa konsernin kaikki toiminnot ja organisaatiotasot. Valvonnan tarkoituksena on saada riittävä varmuus siitä, että yhtiö voi toteuttaa strategiaansa. Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi, vaan osana yhtiön toimintoja kattaa kaikki konsernilaajuiset toimintaperiaatteet, ohjeistukset ja järjestelmät.

Oriolan sisäinen valvontajärjestelmä tukee konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattamisen. Sisäinen valvonta yhtiössä perustuu konsernirakenteeseen, jossa konsernin toiminnot on organisoitu liiketoiminta-alueisiin ja konsernitoimintoihin. Konsernitoiminnot antavat konsernitason ohjeistuksia, joissa määritellään puitteet ja raamit toiminnalle sekä vastuulliset henkilöt. Ohjeistukset liittyvät muun muassa kirjanpitoon, raportointiin, rahoitukseen, investointeihin ja liiketoimintaperiaatteisiin.

Ohjeistuksilla pyritään varmistamaan, että kaikki riskit, jotka liittyvät yhtiön tavoitteiden saavuttamiseen, pystytään tunnista-

maan ja estämään. Valvontatoimintoja suoritetaan konsernin kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa. Kaikki uudet ohjeistukset julkaistaan yhtiön intranetissä ja henkilöstöllä on mahdollisuus antaa johdolle palautetta ja kertoa havaitsemastaan kyseenalaisesta toiminnasta anonyymisti yhtiön intranetin kautta.

Riskienhallinta

Oriolan hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallintapolitiikan, jossa on määritelty riskienhallinnan toimintamalli, periaatteet, vastuut ja raportointi. Riskienhallinnan suunnittelua ja toteutusta ohjaa ja valvoo yhtiön hallitus. Hallituksen asettama tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallintaa konsernissa.

Oriolan riskienhallinnan ohjeessa määritellään yhtiön riskien hallintamalli, periaatteet, organisaatio ja prosessit. Konsernin riskienhallinta pyrkii yksilöimään, mittaamaan ja hallitsemaan riskejä, jotka voivat vaikuttaa konsernin operatiiviseen toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi konsernilla on eettiset ohjeet, jotka sääntelevät liiketoimintaa, ja rahoituspolitiikka kattamaan taloudellisia riskejä. Oriola luokittelee riskit strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin. Riskien arviointi ja huomiointi ovat avainasemassa strategisessa suunnittelussa sekä päivittäisen liiketoiminnan päätöksenteossa.

Riskienhallintajärjestelmä ja merkittävimmät riskit on kuvattu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.

Sisäinen tarkastus

Oriola on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen toimintonsa täyttääkseen sisäiseen tarkastukseen liittyvät tehtävänsä. Ulkoistettu sisäisen tarkastuksen osasto on itsenäinen ja puolueeton varmennustoiminto raportoiden suoraan hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäiseen tarkastukseen liittyvien tehtävien hoitaminen perustuu hallituksen hyväksymään sisäisen tarkastuksen työjärjestykseen (Internal Audit Charter) sekä tarkastusvaliokunnan vuosittain tarkastelemaan ja hyväksymään sisäisen tarkastuksen suunnitelmaan.

Ulkoinen tarkastus

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätös ja kirjanpito sekä emoyhtiön hallinto. Yhtiön tilintarkastaja antaa vuositilinpäätöksen yhteydessä osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen ja raportoi säännöllisesti havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan vastuulla on tilintarkastajan riippumattomuuden valvonta. Tästä syystä yhtiössä on otettu käyttöön toimintaperiaatteet koskien valituilta tilintarkastajilta muiden palveluiden kuin tilintarkastuspalvelujen hankkimista.

Tilintarkastajaksi valittiin 14.3.2017 pidetyssä Oriolan varsinaisessa yhtiökokouksessa uudelleen Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Ylva Eriksson. Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:lle vuonna 2017 suoritetut palkkiot varsinaisesta tilintarkastuksesta olivat 363 137 euroa. Lisäksi maksettiin konserniyhtiöiden muusta konsultoinnista yhteensä 224 798 euroa.

Sisäpiiri

Oriola noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta (3.7.2016) ja Markkinoiden Väärinkäyttöasetusta (EU) N:o 596/2014 ("MAR"). Oriolalla on oma sisäpiiriohjeensa ("Sisäpiiriohje"), joka perustuu sovellettavaan EU:n ja Suomen lainsäädäntöön (erityisesti MAR ja Arvopaperimarkkinalaki 746/2012), Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeeseen sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Suomen Finanssivalvonnan antamiin sääntöihin ja suuntaviivoihin.

Yhtiön johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi katsotaan yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä sellaiset johtoryhmän jäsenet, jotka ovat operatiivisessa vastuussa oman liiketoiminta-alueensa johdossa sekä lisäksi talous-ja rahoitusjohtaja ja kehitysjohtaja ("yhtiön johto"). Yhtiön johdon ja heidän lähipiirinsä on ilmoitettava yhtiölle ja Finanssivalvonnalle kaikki heidän omaan lukuunsa tehdyt yhtiön osakkeisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet viimeistään kolmen työpäivän kuluessa liiketoimen toteutuksesta. Sisäpiiriohje asettaa kaupankäyntirajoituksia kieltäen yhtiön johtoa ja yhtiön osavuosikatsausten ja tilinpäätösten valmisteluun osallistuvia henkilöitä tekemästä yhtiön osakkeisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia 30 päivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen Oriolan taloudellisen raportin julkistamista (suljettu ajanjakso).

Oriola on vastuussa sisäpiiriluetteloiden laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä. Tällä hetkellä Oriola ei ole määritellyt ketään pysyviksi sisäpiiriläisiksi. Näin ollen kaikki henkilöt, joilla on sisäpiiritietoa, tullaan sisällyttämään asiaankuuluvaa sisäpiirihanketta koskevaan hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon. Oriola opastaa sisäpiiriluetteloon merkittyjä henkilöitä näitä koskevista velvoitteista ja mahdollisista seuraamuksista. Lisäksi Oriola seuraa ja valvoo sisäpiiriasioiden asianmukaista hallinnointia.

Lähipiiritransaktiot

Oriolan lähipiiriin kuuluvat yhtiön johto, heidän perheenjäsenensä sekä myös yritykset, joissa edellä mainitut henkilöt, yksin tai yhdessä, ovat määräävässä asemassa. Oriola arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia ja huolehtii siitä, että mahdolliset eturistiriidat on otettu huomioon yhtiön päätöksen-

teossa. Yhtiö ylläpitää luetteloa lähipiiriin kuuluvista osapuolista.

Yhtiön johto on vahvistanut vuonna 2017, etteivät he, eikä heidän lähipiirinsä, ole olleet kytköksissä liiketoimintatransaktioihin Oriolan kanssa raportointivuonna.

Eettiset toimintaohjeet

Oriolan Eettiset toimintaohjeet ohjaavat johtoa ja työntekijöitä. Ohjeet kuvaavat Oriolan yrityskulttuurin, joka perustuu lakien ja hyvän hallinnon, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja luottamuksellisuuden periaatteille. Ohjeet sisältävät yrityksen ohjeistuksen lahjonnan ja korruption vastustamiseen, kilpailulakien noudattamiseen, yhteistyöstä ja vuoropuhelusta sidosryhmien kanssa, liikesalaisuuksien noudattamisesta ja eturistiriitojen välttämisestä. Ohjeet myös sisältävät luottamuksellisen kanavan ilmoittaa ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Oriolan hallitus seuraa ohjeiden noudattamista.

Ilmoituskanava uusittiin marraskuussa 2017. Kanava mahdollistaa nimettömät ilmoitukset epäeettisistä toimintatavoista Oriolassa. Kanava on työntekijöiden, liikekumppanien, sijoittajien ja muiden osapuolien käytettävänä. Kaikki kanavan kautta vastaanotetut ilmoitukset toimitetaan Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle, ja raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.

Palkka- ja palkkioselvitys

Tämä selvitys on Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2015 mukainen palkka- ja palkkioselvitys.

Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet

Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista hallituksen toimikaudeksi. Oriolan nimeämisvaliokunta valmistelee ja antaa hallitukselle suosituksen varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävästä ehdotuksesta hallituksen kokoonpanoiksi ja palkkioiksi.

Varsinainen yhtiökokous 14.3.2017 vahvisti hallituksen puheenjohtajan toimikausipalkkioksi 48 400 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkkioksi 30 250 euroa ja muiden jäsenten palkkioksi 24 200 euroa. Hallituksen puheenjohtajalle suoritetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa ja muille jäsenille 500 euroa kokoukselta. Kokouspalkkiot suoritetaan vastaavasti myös hallituksen ja yhtiön valiokuntien puheenjohtajille ja jäsenille. Matkakulut korvataan yhtiön matkasäännön mukaisesti. Toimikausipalkkiot suoritettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 60-prosenttisesti rahana ja 40-prosenttisesti yhtiön B-osakkeina. Yhtiön B-osakkeita hankittiin markkinoilta hallituksen jäsenille toimikausipalkkioina seuraavasti: Anssi Vanjoki 5 020 kpl, Anja Korhonen 3 137 kpl, Mariette Kristenson 2 510 kpl, Kuisma Niemelä 2 510 kpl, Eva Nilsson Bågenholm 3 137 kpl, Lena Ridström 2 510 kpl ja Staffan Simberg 2 510 kpl.

Toimikausipalkkiona saatuihin B-osakkeisiin ei liity sitouttamisjaksoa. Hallituksen jäsenet eivät ole saaneet palkkiona osakeperusteisia oikeuksia eivätkä he ole yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piirissä. Yhtiö ei ole antanut hallituksen jäsenille lainoja tai takauksia näiden puolesta.

Hallituksen jäsenten kokonaispalkkiot vuodelta 2017 ja osakeomistus yhtiössä 31.12.2017 on esitelty konsernitilinpäätöksen lii tetiedoissa 4.6. ja 6.4. sekä palkitsemisraportissa (http://www. oriola.com/fi/sijoittajat/hallinnointi/palkka--ja-palkkioselvitys).

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen keskeiset periaatteet ja päätöksentekojärjestys

Toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, lyhyen aikavälin tulospalkkiosta ja pitkän aikavälin osakepalkkiosta. Palkkiojärjestelmillä motivoidaan yhtiön johtoa kehittämään yhtiötä ja turvaamaan yhtiön taloudellinen menestys pitkällä aikavälillä. Palkitsemisperiaatteissa otetaan huomioon muun muassa yhtiön kehitysvaihe ja liiketoimintastrategia.

Hallituksen palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on hallituksen hyväksymän valiokunnan työjärjestyksen mukaan myös seurata palkitsemisjärjestelmien toimivuutta sen varmistamiseksi, että johdon palkitsemisjärjestelmät edistävät yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja johdon nimityksiin liittyviä kysymyksiä ja tekee näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Lisätietoja Palkitsemisvaliokunnasta on selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Yhtiön hallitus arvioi ja päättää vuosittain toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten palkat, palkkiot ja muut etuudet sekä niiden määräytymisperusteet.

Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja määräytymisestä päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemisvaliokunnan esitykseen perustuen.

Yhtiö ei ole antanut toimitusjohtajalle tai johtoryhmän jäsenille lainoja tai takauksia näiden puolesta. Yhtiöllä ei ole voimassa olevaa optio-ohjelmaa. Toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä ei ole lisäeläkejärjestelmiä, pois lukien Kuluttaja- ja Terveydenhuolto-liiketoiminta-alueiden johtajat, joilla on ehdoiltaan Ruotsin käytäntöä vastaava maksuperusteinen lisäeläke.

Lyhyen aikavälin tulospalkkiot

Tulospalkkio perustuu Oriolan taloudellisten ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2017 tulospalkkion enimmäismäärä oli toimitusjohtajalla 75 prosenttia ja muilla johtoryhmän jäsenillä 40 prosenttia vuosipalkasta. Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja määräytymisestä päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemisvaliokunnan esitykseen perustuen.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Oriolan johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Järjestelmän avulla yhdistetään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitoutetaan avainhenkilöt yhtiöön, ja tarjotaan heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkitsemisjärjestelmä.

Johdon kannustinjärjestelmä 2013–2015

Oriolan hallitus päätti 19.12.2012 konsernin ylimmän johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Vuoden 2017 lopussa järjestelmän piiriin kuului neljä avainhenkilöä, jotka ovat edelleen Oriola-konsernin palveluksessa. Järjestelmä sisälsi kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2013–2015. Yhtiön hallitus päätti ansaintakriteereistä ja kunkin ansaintajakson alussa asetettavista tavoitteista. Ansaintajaksolta 2015 palkkio perustui Oriola-konsernin osakekohtaiseen tulokseen laskettuna oikaistusta tuloksesta ennen veroja (EPS). Ansaintajakson 2015 palkkiot vastaavat yhteensä enintään 148 524 Oriolan B-sarjan osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Palkkiota ei makseta, jos avainhenkilön työ- tai palvelussuhde Oriolan konserniyhtiössä päättyy ennen palkkion maksamista vuonna 2018. Ansaintajaksojen 2013 ja 2014 osalta ei maksettu palkkioita, koska ansaintakriteerit eivät täyttyneet.

Johdon kannustinjärjestelmä 2016–2018

Oriolan hallitus aloitti ryhmälle konsernin avainhenkilöitä suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 4.12.2015. Tavoitteena on sovittaa yhteen yhtiön kannustinjärjestelmät yhtenäiseksi ohjelmaksi, jossa yhtiön avainhenkilöiden osakesäästöohjelma ja pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä yhdistetään.

Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2016, 2017 ja 2018 ja vastaavasti kolme odotusjaksoa, kalenterivuodet 2017, 2018 ja 2019. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 20 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet.

Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle on, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2016 perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ansaintajakson 2016 perusteella maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä 119 803 Oriolan B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2018 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017 perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS), jota koskeva tavoite ei täyttynyt vuonna 2017.

Osakesäästöohjelma

Oriolan hallitus päätti 18.6.2015 avainhenkilöiden osakesäästöohjelman alkamisesta. Korkein kuukausittainen säästö oli 8.3

prosenttia ja pienin 2 prosenttia kunkin osallistujan kiinteästä kuukausittaisesta bruttopalkasta.

Ohjelmaan osallistui noin 45 konsernin avainhenkilöä säästökaudella 1.10.2015–31.12.2016. Ansaintajakson perusteella vuonna 2018 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä 45 702 Oriolan B-osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettava osuuden.

Oriolan hallitus päätti 19.10.2016 säästökauden 2017 alkamisesta. Säästökausi kesti 12 kuukautta ajalla 1.1.2017–31.12.2017. Vastaavasti ohjelmaan osallistui noin 45 konsernin avainhenkilöä. Omistusjakso päättyy Oriolan tilinpäätöstiedotteen 1.1.–31.12.2018 julkistamispäivänä. Palkkiot maksetaan osittain Oriolan B-osakkeina ja osittain rahana vuonna 2019. Arvioidut maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä 55 000 Oriolan B-osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Säästökaudelle 1.1.–31.12.2018 osallistuu noin 60 avainhenkilöä. Kertyneillä säästöillä ostetaan Oriolan B-sarjan osakkeita osallistujille markkinahintaan. Osakesäästöohjelmaan osallistuneet avainhenkilöt saavat maksutta kaksi B-sarjan osaketta kutakin kolmea hankittua säästöosaketta kohden. Lisäosakkeet maksetaan osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2020.

Toimitusjohtajan toimisuhteeseen kuuluvat taloudelliset etuudet vuonna 2017

Toimitusjohtaja Eero Hautaniemelle tilikauden 2017 aikana suoritetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen olivat yhteensä 555 701 euroa, muodostuen:

Kiinteästä peruspalkasta 442 183 euroa; Luontoiseduista 28 501 euroa; Tulospalkkiosta 85 017 euroa; ja Osakepalkkiosta 0 euroa.

Oriolan hallitus päätti Eero Hautaniemen toimitusjohtajasopimuksen 18.12.2017. Eero Hautaniemellä on kuuden kuukauden irtisanomisaika ja hän on oikeutettu irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa 12 kuukauden palkkaa. Toimitusjohtaja kuului yhtiön hallituksen päättämän osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin, mutta ei ole eronsa johdosta oikeutettu yhtiön osakepohjaisten järjestelmien tuleviin palkkioihin. Eero Hautaniemelle toimisopimuksen päättämisen johdosta maksettava korvaus on 656 622 euroa.

Väliaikaiselle toimitusjohtajalle Kimmo Virtaselle ajalta 18.12.-31.12.2017 suoritetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen olivat yhteensä 9 125 euroa.

Toimitusjohtajan palkkasuhde, ts. konsernin toimitusjohtajalle maksetun peruspalkan suhde Oriolassa ansaittavaan kokoaikaisen työntekijän mediaaniperuspalkkaan on 12 (11).

Johtoryhmän palkat ja palkkiot vuonna 2017

Johtoryhmän jäsenille tilikauden 2017 aikana maksetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen olivat yhteensä 1 150 944 euroa, muodostuen:

Kiinteistä peruspalkoista yhteensä 990 221 euroa; Luontoiseduista yhteensä 58 665 euroa; Tulospalkkioista yhteensä 102 058 euroa; ja Osakepalkkioista yhteensä 0 euroa

Johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön hallituksen päättämän osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Johtoryhmän jäsenten osakeomistus on esitelty tilinpäätöksen liitetiedossa 6.4 ja yhtiön verkkosivuilta löytyvässä Palkitsemisraportissa.

5. The Channel for Health

Oriola aloitti vastuullisuustyön kehittämisen vuonna 2016. Vuonna 2017 raportoitiin ensimmäisen kerran Carbon Disclosure Project:in Climate Change -ohjelmaan. Samaan aikaan uudistettiin konsernin Eettiset ohjeet sekä käynnistettiin niihin liittyvä koulutus. Viime vuosina on toteutettu useita energiatehokkuutta parantavia projekteja Oriolan kiinteistöissä sekä Suomessa että Ruotsissa.

Oriola-konserni on tehokas ja luotettava kanava lääkkeiden valmistajien ja kuluttajien välillä. Laadunhallinta ja lääketeollisuuteen sovellettavien virallisten määräysten noudattaminen ovat yrityksen toiminnan perusta. Oriola-konsernin liiketoimintaa säännellään useilla kansainvälisillä ja kansallisilla lääketeollisuuden laeilla ja muilla direktiiveillä.

Oriolan arvoketju

Oriolan liiketoimintamalli on kokonaisuus, joka sisältää tuotteiden ja palveluiden hankinnan, varastoinnin ja myynnin sekä tukku-, terveydenhuolto- ja vähittäismyynnin palvelut Ruotsissa ja Suomessa. Oriola-konsernilla on tukitoimintoja keskitetyissä organisaatioissa Suomessa ja Ruotsissa.

Oriolan toiminta perustuu apteekeissa, jakelukeskuksissa ja annosjakeluyksiköissä työskentelevään ammattitaitoiseen henkilöstöön. Good Distribution Practice:n (hyvän jakelukäytännön) mukainen logistiikka ja lääkealan asiantuntemus ovat keskeisiä vastuullisen toiminnan edellytyksiä.

Oriola luo arvoa eri sidosryhmille, toimittajilta kuluttajille. Oriolan toiminnan vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan: Oriola tehostaa julkista ja yksityistä terveydenhuoltoa, tarjoaa monipuolisia lääkealan työpaikkoja ja tukee henkilöstön ammatillista osaamista ja kehittymistä.

Oriolan arvot ja Eettiset ohjeet

Oriolan arvot "Olemme avoimia", "Kannamme vastuun", "Työskentelemme yhdessä" ja "Olemme aloitteellisia" ovat näkyvissä koko liiketoiminnassa.

Oriola-konsernin Eettiset ohjeet ohjaavat johtamista ja henkilöstön toimintatapoja. Yhtiön hallitus valvoo Eettisten ohjeiden noudattamista. Väärinkäytösten raportointikanava tarjoaa mahdollisuuden anonyymeihin ilmoituksiin epäeettisestä toiminnasta.

Oriola antaa koko henkilöstölle koulutusta Eettisistä ohjeista. Viimeisin koulutusmateriaali julkaistiin marraskuussa 2017, ja uudistettu koulutus aloitettiin joulukuussa 2017. Raportointipäivään mennessä n. 150 henkilöä oli suorittanut uudistetun koulutuksen.

6. Ihmiset ja yhteiskunta

Hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö on Oriola-konsernin tärkein menestystekijä ja vastuullisen liiketoiminnan lähtökohta. Henkilöstön osaamiseen ja kehittymiseen panostamalla yhtiö tuottaa lisäarvoa asiakkailleen, vastaa lääkealan tiukkoihin laatuvaatimuksiin ja pitää huolta kilpailukyvystään nopeasti digitalisoituvilla markkinoilla.

Lääketurvallisuuden varmistaminen on Oriola-konsernin toiminnan tärkein tehtävä. Lääkkeet on toimitettava perille turvallisesti ja ajallaan olosuhteista riippumatta. Yhtiö toiminnallaan varmistaa, että lääkkeitä on koko ajan saatavilla ja niitä käsitellään lääkealan viranomaisvaatimusten edellyttämällä tavalla.

Oriola-konserni työnantajana

Oriola-konsernin Eettiset ohjeet edistävät yhtiön politiikkaa syrjimättömyydestä, oikeudenmukaisesta työstä sekä terveydestä ja turvallisuudesta. Oriola on sitoutunut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Oriola-konserni tarjoaa Suomessa ja Ruotsissa noin 3 000 työntekijälle lääkealan monipuolisia työtehtäviä. Nuorille ja opiskelijoille on avoinna vuosittain satoja kesätyö- ja harjoittelupaikkoja apteekki- ja varastotyön parissa.

Työntekijöiden tavoitteita kartoitetaan vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa, jotka kattavat koko henkilöstön. Yhtiö kannustaa henkilöstöään ammatilliseen oppimiseen ja kehittymiseen koulutuksen, sisäisen tehtäväkierron ja urapolkujen avulla. Koulutuksesta voi sopia esimiehen kanssa, ja ammatilliseen osaamiseen ja täydennyskoulutukseen tähtääviä ohjelmia löytyy tehtäväalueittain aina logistiikan oppisopimuskoulutuksista lääketeollisuuden asiantuntijatehtäviin ja apteekkityöhön. Oriola-konsernin tarjoamat monipuoliset lääkealan työtehtävät ja projektit mahdollistavat oppimisen työn kautta ja etenemisen yrityksen sisällä.

Henkilöstön vaihtuvuussuhde, ts. yhtiön vapaaehtoisesti jättävien vakituisten työntekijöiden suhde vakituisten työntekijöiden kokonaismäärään oli 12 (10 vuonna 2016).

Henkilöstön sukupuolijakauma ja ikäryhmät

Miesten mediaanipalkan suhde naisten mediaanipalkkan oli 0,93 (0,94).

Osa-aikaisten työntekijöiden osuus

Monimuotoisuus

Oriola-konserni työyhteisönä on tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja monimuotoisuutta tukeva. Eettiset normit ja liiketoiminnan menettelytavat määritellään Oriola-konsernin Eettisissä ohjeissa, joita jokaisen yhtiön työntekijän tulee päivittäisessä työssään noudattaa.

Oriola-konserni tukee tasavertaisia työllistymismahdollisuuksia ja työntekijät valitaan ja heitä kohdellaan heidän ammatillisten kykyjensä ja osaamisensa perusteella. Yhtiö ei hyväksy ahdistelua, kiusaamista eikä syrjintää rodun, etnisen tai kansallisen alkuperän, ihonvärin, sukupuolen, siviilisäädyn, sukupuolisen suuntautuneisuuden, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän, poliittisen mielipiteen tai muun ominaisuuden perusteella.

Oriola-konsernin työntekijöiden ikäjakauma on hyvin tasapainoinen. Suurin osa henkilöstöstä on naisia. Tämä johtuu siitä, että farmasian ammattilaiset ovat pääasiassa naisia. Palvelutja Terveydenhuolto-liiketoimintayksiköissä sekä hallinnollisissa tehtävissä sukupuolijakauma on hyvin tasainen.

Oriola-konserni tekee tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon ja työeläkeyhtiöiden kanssa työhyvinvoinnin parantamiseksi. Oriola-konserni käyttää varhaista tukimallia, jolla edistetään henkilöstön hyvinvointia työelämässä ja ehkäistään sairauspoissaoloja työuran kaikissa vaiheissa.

Työtapaturma-aste (LTA1), ts. kokonaisen päivän poissaoloon johtavien tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden oli 2 vuonna 2017. Sairaspäivien suhde työpäivien kokonaismäärän oli 2,2 prosenttia.

Verojalanjälki

Verojalanjäljellä kuvataan yrityksen toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä veroja ja verovaikutuksen jakautumista eri maihin. Oriola-konserni kannattaa läpinäkyvää yrityskulttuuria ja julkaisee verojalanjälkensä, joka muodostuu tuloverojen lisäksi muista yrityksen toimintaan liittyvistä veroista ja veroluontoisista maksuista. Konserni maksaa verot kuhunkin toimintamaahan paikallisia lainsäädännön määräyksiä noudattaen. Oriola-konsernilla ei ole ulkomaisia tytäryhtiöitä maissa, joissa on epätavallisia verohelpotuksia.

Oriola-konsernin liiketoiminta on tuotteiden ja palveluiden hankintaa, varastointia ja myyntiä sekä tukku-, terveydenhuoltoettä vähittäismyynnissä sekä Ruotsissa että Suomessa. Oriola-konsernilla on tukitoimintoja keskitetyissä organisaatioissa sekä Suomessa että Ruotsissa. Tukitoimintojen kustannukset laskutetaan konserniyhtiöille näiden palvelujen käytön mukaan.

2017 Milj. euroa	Suomi	Ruotsi
Maksetut verot
Yhteisöverot	1,5	16,4
Työllistämiseen liittyvät verot ja maksut	7,2	36,2
Muut verot 1)	0,3	0,0
Maksetut verot, yhteensä	9,1	52,6

Tilitetyt verot
Arvonlisävero, netto	33,4	-78,5
Palkoista pidätetyt verot ja maksut	9,0	53,9
Lähdeverot	2,8
Tilitetyt verot, yhteensä	45,2	-24,6

Verojalanjälki, yhteensä	54,3	28,1

2016 Milj. euroa	Suomi	Ruotsi
Maksetut verot
Yhteisöverot	2,2	12,3
Työllistämiseen liittyvät verot ja maksut	8,0	29,9
Muut verot 1)	0,3	0,0
Maksetut verot, yhteensä	10,5	42,2

Tilitetyt verot
Arvonlisävero, netto	29,2	-94,9
Palkoista pidätetyt verot ja maksut	8,4	53,4
Lähdeverot	2,5
Tilitetyt verot, yhteensä	40,1	-41,5

Verojalanjälki, yhteensä	50,6	0,7

1) Muut verot koostuvat kiinteistöveroista, tullimaksuista ja valmisteveroista

7. Ympäristö

Oriolan Eettiset ohjeet edistävät ympäristövaikutusten minimointia.

Merkittävimmät Oriola-konsernin liiketoiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset liittyvät kiinteistöjen ylläpitoon, lääkkeiden kuljetukseen ja pakkausjätteisiin. Ruotsissa Oriola AB:llä ja Svensk Dosilla on ISO 14 001: 2015 (Environmental Management System) -sertifikaatit. Ympäristövaikutusten seurantaan ja mittaamiseen liittyvät parhaat käytännöt yhdenmukaistetaan maiden välillä. Oriola-konserni pyrkii minimoimaan haitalliset ympäristövaikutuksensa.

Energia

Oriola-konsernin merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat kiinteistöjen energiankulutuksesta. Suurin osa sähkön kokonaiskulutuksesta muodostuu apteekkien ja varastojen valaistuksesta sekä lääkkeiden viranomaisvaateiden täyttävien varastointiolosuhteiden ylläpidosta. Oriola-konsernissa on ryhdytty moniin toimenpiteisiin energiatehokkuuden parantamiseksi. Mölnlycken ja Mankkaan suurten varasto- ja toimistotilojen energiatehokkuusprojektit johtavat mittaviin vuosittaisiin säästöihin energiankulutuksen, päästöjen ja kustannusten suhteen. Konsernin käyttämästä sähköstä noin 85 % on peräisin uusiutuvista energialähteistä.

Kaukolämpö

Energian kulutus energianlähteittäin

Sähkö uusiutuvista lähteistä Kaukolämpö

Sähkönkulutus

Kuljetukset

Lääkekuljetukset ovat Oriola-konsernin liiketoiminnan ydinaluetta. Pääsääntöisesti maantiekuljetuksista koostuvat jakeluverkostot kattavat koko Suomen ja Ruotsin. Lääkkeitä ja muita terveystuotteita kuljetetaan päivittäin noin 800 apteekkiin Suomessa ja noin 1 400 apteekkiin Ruotsissa. Lisäksi Ruotsissa kuljetukset keskusvarastosta jakelukeskukseen sekä vientiin tapahtuvat useasti.

Kuljetukset ovat Oriola-konsernin suurin epäsuorien päästöjen luokka. Kuljetukset suunnitellaan lääkejakeluun liittyvien viranomaisvaatimusten lisäksi mahdollisimman ympäristötehokkaasti. Pitkä yhteistyö kuljetusyritysten kanssa mahdollistaa tehokkaan täyttöasteen ja optimoidun reittisuunnittelun.

Oriolan kuljetuksista vastaavat kuljetusyritykset. Yritykset toimittavat Oriolalle tiedot kuljetusten päästöistä säännöllisesti.

Hiilidioksidipäästöt tavaroiden kuljetuksista olivat 1 544 181 kg vuonna 2017.

Tavaroiden kuljetukset: CO2 päästöt

Jätteet

Oriola-konsernissa noudatetaan jätelain mukaista etusijajärjestystä. Ensisijaisesti jätteen muodostuminen minimoidaan ja syntyneen jätteen osalta huolehditaan sen mahdollisuuksista tulla uudelleen hyödynnetyksi. Keinoja jätteen vähentämiseksi ovat lääkkeiden kuljetus apteekkeihin kierrätettävissä muovilaatikoissa, henkilöstön koulutus lääkkeiden käsittelyn asianmukaisista ja huolellisista toimintatavoista, sekä asiakkaiden varastotasojen seuraaminen hävikin minimoimiseksi.

Vuosittain Oriola-konsernin kautta päätyy hävitettäväksi satoja tuhansia kiloja lääkejätettä. Oriola-konserni palvelee asiakkaitaan tuotannossa vahingoittuneiden, vanhentuneiden ja myynnistä poisvedettyjen lääkkeiden ja ei-lääkkeellisten tuotteiden hävittämisessä. Merkittävä osa yhtiön hävittämästä lääkejätteestä tulee apteekkien keräyspisteistä, jonne kuluttajat voivat palauttaa käytöstä poistettuja ja vanhentuneita lääkkeitä. Lääkejäte käsitellään korkealämpötilapolttolaitoksissa, joissa se poltetaan energiaksi.

Lääkejäte

Muu jäte1

Kierrätett ävä jäte Energiajäte

1) Päivitt äisistä toiminnoista syntyvä jäte, kerätään Oriolakonsernin kiinteistöistä

8. Sääntely ja toimitusketju

Oriola on tehokas ja luotettava kanava lääkeyritysten ja kuluttajien välillä. Laatujärjestelmä ja lääketoimialan sääntelyn noudattaminen ovat Oriolan toiminnan perusta. Oriolan toimintaa sääntelevät lukuisat kansainväliset ja kansalliset säädökset.

Sääntely

Oriolan laatujohtaminen perustuu lääketoimialan lakeihin ja määräyksiin sekä laatujärjestelmiin, erityisesti ISO 9001 -järjestelmään. Lääkejakelua ja lääketukkukauppaa säännellään Good Distribution Practice -määräyksissä, jotka on vahvistanut Euroopan lääkeviranomainen, European Medicines Agency (EMA). Suomessa GDP:n noudattamista lääketukkukaupassa valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, ja Ruotsissa Läkemedelsvärket. GDP standardi määrittelee yhteiset lääkkeiden käsittelyn säännöt. Oriolan toimintaa ohjaa osaltaan myös Good Manufacturing Practice, sekä elintarvikkeita ja kosmetiikkaa koskevat säännöt.

Kansainväliset säännökset on otettu osaksi kansallista säätelyä Fimean ja Läkemedelsvärket:in ohjauksessa. Oriola noudattaa säännöksiä Suomessa ja Ruotsissa. Säännökset ovat osa Oriolan sisäisiä ohjeita, ja kaikki lääkkeitä käsittelevät työntekijät koulutetaan noudattamaan niitä. Oriolan toimintaa valvotaan ja kehitetään jatkuvasti tarkastuksin, joita suorittavat viranomaiset ja lääkeyritykset sekä sisäiset laaduntarkkailijat. Oriola on jopa 80 kertaa vuodessa tarkastuksen kohteena.

Toimitusketjun hallinta

Hankintaperiaatteet sekä alihankkijoiden valinta- ja hyväksymisprosessit ovat Oriolalle tärkeitä. Oriola edistää liikekumppaneidensa ja toimittajiensa keskuudessa eettisten ohjeiden noudattamista. Oriolan 509:stä tuotteiden toimittajasta Oriola on tarkastanut viimeisten kahden vuoden aikana 222 toimittajaa (44 %). Oriola myös myy tuotteita omilla tavaramerkeillä, ja pyrkii ilmoittamaan alkuperämaan kaikissa näissä tuotteissa. Raportointihetkellä 60 % omista tuotemerkeistä on varustettu alkuperämaamerkinnällä.

Espoo, 12.2.2018 Oriola Oyj Hallitus

Tietoja osakkeista

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeenomistuksen jakautuminen osakasryhmittäin 31.12.2017	Osakkaita			% osakkaista			Omistus-%
	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä
Yksityishenkilöt	11 403	25 412	32 418	96,8	95,7	95,8	46,1	33,5	37,4
Yritykset	240	717	901	2,0	2,7	2,7	16,7	11,0	12,7
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	12	39	39	0,1	0,1	0,1	12,5	23,8	20,3
Julkisyhteisöt	6	14	17	0,1	0,1	0,1	14,3	7,7	9,7
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	71	253	297	0,6	1,0	0,9	5,4	3,5	4,1
Ulkomaat	52	129	158	0,4	0,5	0,5	0,5	2,4	1,8
Yhteensä	11 784	26 564	33 830	100,0	100,0	100,0	95,3	81,9	86,0
Hallintarekisteröidyt							4,6	18,0	13,9
Yhteistilillä							0,1	0,0	0,1

Osakkeenomistajat omistettujen osakkeiden mukaan 31.12.2017

	Osakkaita			% osakkaista
Osakkeita, kpl	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä
1–100	1 961	3 040	4 263	16,6	11,4	12,6
101–1 000	6 090	14 517	18 049	51,7	54,6	53,4
1 001–10 000	3 347	8 297	10 359	28,4	31,2	30,6
10 001–100 000	342	634	1 048	2,9	2,4	3,1
yli 100 001	44	76	111	0,4	0,3	0,3
Yhteensä	11 784	26 564	33 830	100,0	100,0	100,0
Joista hallintarekisteröityjä	7	9	9

		Osakkeita
Osakkeita, kpl	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä
1-100	102 287	173 079	275 366	0,2	0,1	0,2
101-1 000	2 589 367	6 514 863	9 104 230	4,7	5,2	5,0
1 001-10 000	9 454 882	22 736 972	32 191 854	17,1	18,0	17,7
10 001-100 000	8 897 625	14 472 353	23 369 978	16,1	11,5	12,9
yli 100 001	34 325 442	82 093 309	116 418 751	61,9	65,1	64,1
Yhteensä	55 369 603	125 990 576	181 360 179	99,9	100,0	99,9
Joista hallintarekisteröityjä	2 526 428	22 701 852	25 228 280	4,6	18,0	13,9
Yhteistilillä	64 670	61 364	126 034	0,1	0,0	0,1
	55 434 273	126 051 940	181 486 213	100,0	100,0	100,0

Osakekohtaiset tunnusluvut

			2017	2016	2015	20142)	2013
Osakekohtainen tulos		EUR	0,14	0,24	0,25	-1,33	0,04
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot		EUR	0,14	0,23	0,25	0,27	0,11
Osakekohtainen oma pääoma		EUR	1,09	1,13	1,07	0,69	1,84
Osingonjako		milj. EUR	16,3 1)	25,4	23,6
Osakekohtainen osinko		EUR	0,09 1)	0,14	0,13
Osingonjakosuhde		%	62,1 1)	58,3	51,7
Efektiivinen osinkotuotto	A	%	3,00 1)	3,29	3,07
Efektiivinen osinkotuotto	B	%	3,21 1)	3,25	3,01
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot	A		20,97	18,43	17,23	12,04	23,90
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot	B		19,57	18,69	17,55	12,08	23,44
Osakkeen kurssi 31.12.	A	EUR	3,00	4,25	4,24	3,26	2,60
Osakkeen kurssi 31.12.	B	EUR	2,80	4,31	4,32	3,27	2,55
Keskikurssi	A	EUR	3,79	4,16	4,01	2,37	2,40
Keskikurssi	B	EUR	3,66	4,20	4,06	2,34	2,38
Alin kurssi	A	EUR	2,96	3,70	2,93	1,89	2,24
Alin kurssi	B	EUR	2,77	3,65	2,84	1,98	2,18
Ylin kurssi	A	EUR	4,53	4,50	4,52	3,31	2,69
Ylin kurssi	B	EUR	4,43	4,65	4,60	3,30	2,73
Markkina-arvo		milj. EUR	519,2	778,9	779,6	524,4	388,1
Osakkeiden vaihto
Sarja A		kpl	2 703 394	1 893 721	3 045 353	7 868 093	3 215 623
% sarja A:n keskimääräisestä osakemäärästä		%	4,9	3,4	5,5	15,7	6,8
Sarja B		kpl	41 746 627	22 488 841	35 816 293	41 162 592	28 601 043
% sarja B:n keskimääräisestä osakemäärästä		%	33,2	17,9	29,3	37,2	27,5
% koko osakemäärästä		%	24,5	13,4	21,9	30,5	21,1
Osakkeiden määrä 31.12.	A	kpl	55 434 273	55 484 648	55 484 648	50 147 044	47 148 710
	B	kpl	126 051 940	126 001 565	126 001 565	110 729 744	104 109 118
Osakkeita yhteensä 31.12.		kpl	181 486 213	181 486 213	181 486 213	160 876 788	151 257 828
Sarja A:n osakkeita kaudella keskimäärin		kpl	55 434 825	55 484 648	55 204 784	50 147 044	47 148 710
Sarja B:n osakkeita kaudella keskimäärin		kpl	126 051 388	126 001 565	122 441 865	110 729 744	104 109 118
Osakkeita yhteensä kaudella keskimäärin		kpl	181 486 213	181 486 213	177 646 649	160 876 788	151 257 828

1) Hallituksen ehdotus

2) Merkintäoikeusantioikaistun osakemäärän mukainen. Oikaisukerroin 1,06359

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentaperusteet

	Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto
Osakekohtainen tulos (EPS), EUR =	Osakkeiden lukumäärä keskimäärin vuoden aikana

Osakekohtainen oma pääoma, EUR =	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden lukumäärä 31.12.

Osakekohtainen osinko, EUR =	Tilikaudelta jaettu osinko
	Osakkeiden lukumäärä 31.12.

Osingonjakosuhde, % =	Osakekohtainen osinko	x 100
	Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, % =	Osakekohtainen osinko	x 100
	Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E) =	Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
	Osakekohtainen tulos

Osakkeen keskikurssi, EUR =	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
	Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Osakekannan markkina-arvo, EUR = Tilikauden lopussa oleva osakemäärä x Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Suurimmat omistajat 31.12.2017

Osakemäärän mukainen suuruusjärjestys	Sarja A	Sarja B	Osakkeita yhteensä	% kaikista osakkeista	Osakkeiden äänimäärä	% koko äänimäärästä
1. Mariatorp Oy	5 380 000	12 500 000	17 880 000	9,85	120 100 000	9,73
2. Wipunen Varainhallinta Oy	2 600 000	6 250 000	8 850 000	4,88	58 250 000	4,72
3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	4 320 600	3 273 000	7 593 600	4,18	89 685 000	7,26
4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 606 414	2 680 758	6 287 172	3,46	74 809 038	6,06
5. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	960 000	3 600 000	4 560 000	2,51	22 800 000	1,85
6. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia	200 000	2 086 159	2 286 159	1,26	6 086 159	0,49
7. Fondita Nordic Micro Cap Placeringsfond	0	2 225 000	2 225 000	1,23	2 225 000	0,18
8. Medical Investment Trust Oy	1 560 000	510 540	2 070 540	1,14	31 710 540	2,57
9. Maa- ja vesitekniikan tuki r.y.	2 041 832	0	2 041 832	1,13	40 836 640	3,31
10. Kansaneläkelaitos	0	1 991 481	1 991 481	1,10	1 991 481	0,16
11. Tukinvest Oy	1 983 526	0	1 983 526	1,09	39 670 520	3,21
12. Ylppö Jukka	1 496 562	286 992	1 783 554	0,98	30 218 232	2,45
13. Sijoitusrahasto Aktia Capital	0	1 747 772	1 747 772	0,96	1 747 772	0,14
14. Odin Finland	0	1 598 587	1 598 587	0,88	1 598 587	0,13
15. Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt	0	1 517 640	1 517 640	0,84	1 517 640	0,12
16. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	277 942	1 200 000	1 477 942	0,81	6 758 840	0,55
17. Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi	0	1 142 538	1 142 538	0,63	1 142 538	0,09
18. Valtion Eläkerahasto	0	1 000 000	1 000 000	0,55	1 000 000	0,08
19. Suomen Kulttuurirahasto SR	390 021	603 600	993 621	0,55	8 404 020	0,68
20. FIM Fenno Sijoitusrahasto	0	950 000	950 000	0,52	950 000	0,08
Yhteensä	24 816 897	45 164 067	69 980 964	38,56	541 502 007	43,86
Hallintarekisteröidyt	2 543 561	27 155 845	29 699 406	16,36	78 027 065	6,32
Muut	28 073 815	53 732 028	81 805 843	45,08	615 208 328	49,83
Kaikki yhteensä	55 434 273	126 051 940	181 486 213	100,00	1 234 737 400	100,00

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2013–2017

Konsernin tuloslaskelma 1)		2017	2016	2015	2014 4)	2013
Liikevaihto	Milj. euroa	1 527,7	1 588,6	1 577,8	1 566,1	1 579,2
Ulkomaantoiminta	Milj. euroa	1 151,3	1 216,2	1 192,2	1 177,9	1 196,4
% liikevaihdosta	%	75,4	76,6	75,6	75,2	75,8
Oikaistu liikevoitto	Milj. euroa	39,9	59,9	59,8	57,8	36,2
% liikevaihdosta	%	2,6	3,8	3,8	3,7	2,3
Liikevoitto	Milj. euroa	37,8	57,6	61,6	63,7	28,5
% liikevaihdosta	%	2,5	3,6	3,9	4,1	1,8
Rahoitustuotot ja -kulut	Milj. euroa	-3,9	-4,7	-6,5	-7,8	-8,4
% liikevaihdosta	%	-0,3	-0,3	-0,4	-0,5	-0,5
Tulos ennen veroja	Milj. euroa	33,9	52,9	55,0	55,9	20,1
% liikevaihdosta	%	2,2	3,3	3,5	3,6	1,3
Tilikauden tulos	Milj. euroa	25,9	41,8	43,7	45,4	16,4
% liikevaihdosta	%	1,7	2,6	2,8	2,9	1,0

Konsernin tase	Milj. euroa	2017	2016	2015	20144)	2013
Pitkäaikaiset varat		446,1	437,2	396,4	390,8	561,8
Liikearvo		282,7	286,8	256,5	250,9	379,0
Lyhytaikaiset varat		476,3	488,3	550,5	483,2	938,3
Vaihto-omaisuus		207,8	199,4	201,1	185,0	391,4
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 5)		197,7	205,2	194,6	111,5	278,1
Vieras pääoma yhteensä 5)		724,7	720,3	752,3	762,5	1 222,0
Korollinen vieras pääoma		127,2	133,1	128,6	193,9	318,8
Koroton vieras pääoma 5)		597,5	587,2	623,7	568,6	903,2

Taseen loppusumma 922,4 925,4 946,9 874,0 1 500,1

Tunnusluvut	2017	2016	2015	2014,4)	2013
Omavaraisuusaste 5)	% 21,8	22,7	21,1	13,1	19,2
Oma pääoma / osake 5)	EUR 1,09	1,13	1,07	0,69	1,84
Sijoitetun pääoman tuotto 2)	% 11,7	17,8	19,9	14,4	4,2
Oman pääoman tuotto 2) 5)	% 13,0	21,4	29,1	23,9	2,0
Korolliset nettovelat Milj. euroa	110,2	72,3	6,6	102,4	181,5
Nettovelkaantumisaste 5)	% 55,7	35,2	3,4	91,8	65,3
Korolliset nettovelat / käyttökate jatkuvista toiminnoista suhdeluku	1,7	0,8	0,1	1,2	3,7
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista 4)	EUR 0,14	0,23	0,25	0,27	0,11
Osakekohtainen tulos sis. lopetetut toiminnot 4)	EUR 0,14	0,24	0,25	-1,33	0,04
Osakkeita keskimäärin 3) 4)	kpl 181 328 408	181 389 391	177 501 818	160 741 152	151 157 494
Henkilömäärä keskimäärin jatkuvista toiminnoista	hlö 2 686	2 425	2 172	2 235	2 038
Bruttoinvestoinnit sis. lopetetut toiminnot Milj. euroa	46,2	88,8	20,4	34,0	193,7

Liikevaihto

Oikaistu liikevoitto

Oikaistu käyttökate

1) Jatkuvat toiminnot

2) Vertailutiedot 2013–2017 sisältävät lopetetut toiminnot, vuosien 2015 ja 2014 tunnusluvut ovat ilman Venäjää

3) Ei sisällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita

4) Merkintäoikeusantioikaistun painotetun keskimääräisen osakemäärän mukainen, vuoden 2014 vertailutiedot oikaistu vastaavasti

5) Tilinpäätöksessä 2015 tehtiin virheen korjaus aikaisempiin tilikausiin liittyen. Virheen korjaus kasvatti laskennallisia verovelkoja sekä pienensi omaa pääomaa 2,1 miljoonaa euroa

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet löytyvät liitetiedosta 10.2. Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

Milj. euroa	Liitetieto	2017	2016
Liikevaihto	4.2.	1 527,7	1 588,6
Liiketoiminnan muut tuotot	4.2.	13,8	20,2
Materiaaliostot	4.4.	-1 174,2	-1 248,5
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	4.6.	-166,1	-150,2
Liiketoiminnan muut kulut	4.4.	-136,5	-120,5
Käyttökate		64,6	89,6
Poistot ja arvonalentumiset	5.1. / 5.3.	-25,7	-32,0
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta	5.4.	-1,1
Liikevoitto		37,8	57,6
Rahoitustuotot ja -kulut	6.1.	-3,9	-4,7
Tulos ennen veroja		33,9	52,9
Tuloverot	7.1.	-7,9	-11,1
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista		25,9	41,8
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista	8.2.	0,3	1,0
Tilikauden tulos		26,3	42,8

Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Tilikauden aikana laajaan tulokseen kirjattu muuntoero		-7,4	-9,1
Tilikauden aikana tulosvaikutteiseksi siirretty muuntoero		0,3
Rahavirran suojaus	6.2.	0,4	0,8
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	7.1.	-0,1	-0,2
		-6,7	-8,5

Milj. euroa	Liitetieto	2017	2016
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	4.6.	-1,6	-0,5
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	7.1.	0,3	0,1
		-1,2	-0,4

Tilikauden laaja tulos		18,3	34,0

Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		26,3	42,8

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		18,3	34,0

Emoyhtiön omistajille tilikauden tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR
Jatkuvista toiminnoista	6.5.	0,14	0,23
Lopetetuista toiminnoista	6.5.	0,00	0,01
Tilikauden tuloksesta	6.5.	0,14	0,24
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR
Jatkuvista toiminnoista	6.5.	0,14	0,23
Lopetetuista toiminnoista	6.5.	0,00	0,01
Tilikauden tuloksesta	6.5.	0,14	0,24

Konsernin tase (IFRS)

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2017	31.12.2016
Varat

Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	5.1. / 5.2.	79,0	71,5
Liikearvo	5.3.	282,7	286,8
Muut aineettomat hyödykkeet	5.3.	81,2	76,2
Osuudet yhteisyrityksissä	5.4.	0,5
Muut pitkäaikaiset saamiset	5.4.	0,3	0,3
Laskennalliset verosaamiset	7.2.	2,4	2,4
Pitkäaikaiset varat yhteensä		446,1	437,2

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	4.5.	207,8	199,4
Myyntisaamiset	4.3.	220,5	192,6
Tuloverosaamiset		3,9	9,0
Muut saamiset	4.3.	27,2	26,4
Rahavarat	6.2.	17,0	60,8
Lyhytaikaiset varat yhteensä		476,3	488,3

Varat yhteensä Työnumero 5		922,4 Työnumero 6	925,4

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2017	31.12.2016
Oma pääoma ja velat

Oma pääoma
Osakepääoma		36,2	36,2
Suojausrahasto		-0,3	-0,6
Käyttörahasto		19,4	19,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		74,8	74,8
Muut rahastot		0,1	0,1
Muuntoerot		-19,2	-8,6
Kertyneet voittovarat		86,8	83,8
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	6.4.	197,7	205,2
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	7.2.	15,3	16,2
Eläkevelvoitteet	4.6.	12,3	10,6
Rahoitusvelat	6.2.	61,0	84,6
Muut pitkäaikaiset velat	4.10.	3,5	3,4
Pitkäaikaiset velat yhteensä		92,2	114,8
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat	4.10.	525,5	504,3
Varaukset	4.8.	0,4
Rahoitusvelat	6.2.	66,3	48,5
Tuloverovelat		0,7	14,1
Muut lyhytaikaiset velat	4.10.	39,6	38,7
Lyhytaikaiset velat yhteensä		632,6	605,4
Oma pääoma ja velat yhteensä		922,4	925,4

Varat

Oma pääoma ja velat

Taloudelliset tiedot 2017 / Tilinpäätös	60

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

Milj. euroa	Liitetieto	2017	2016

Liiketoiminnan nettorahavirta
Liikevoitto		38,7	58,8
Oikaisut
Poistot	5.1. / 5.3.	25,8	25,8
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta	5.4.	1,1
Arvonalentumiset	5.1. / 5.3.	0,7	6,4
Eläkesaamisen ja -velvoitteen muutos		0,8	0,7
Muut oikaisut		-1,8	4,9
		65,4	96,6

Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten lisäykset (-) / vähennykset (+)		-42,8	-0,6
Vaihto-omaisuuden lisäykset (-) / vähennykset (+)		-21,1	2,3
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset (+) / vähennykset (-)		45,7	-43,0
		-18,2	-41,2

Maksetut korot ja muut rahoituskulut		-6,0	-6,1
Saadut korot ja muut rahoitustuotot		0,2	0,3
Maksetut verot		-17,7	-9,4
Liiketoiminnan nettorahavirta		23,7	40,2

Milj. euroa	Liitetieto	2017	2016

Investointien nettorahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-40,2	-35,8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyn nit		0,3	1,8
Investoinnit yhteisyrityksiin	5.4.	-1,6
Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankituilla rahavaroilla	8.2.	-2,3	-46,7
Myydyt liiketoiminnot vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	8.2.	6,1
Saadut osingot		0,0
Investointien nettorahavirta		-37,7	-80,7

Rahoituksen nettorahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot		29,8	30,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-62,1
Lyhytaikaisen rahoituksen muutos 1)		28,5	-26,9
Omien osakkeiden hankinta		-0,6	-0,1
Maksetut osingot		-25,4	-23,6
Rahoituksen nettorahavirta		-29,7	-20,5

Rahavarojen muutos		-43,7	-61,0

Rahavarat tilikauden alussa		60,8	121,9
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-0,1	-0,1
Rahavarojen muutos		-43,7	-61,0
Rahavarat tilikauden lopussa	6.2.	17,0	60,8

1) Sisältää yritystodistuslainojen rahavirrat

Konsernin rahavirtalaskelma sisältää lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat. Lisätietoja lopetetuista toiminnoista löytyy liitetiedosta 8.2. Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit, lopetetut toiminnot.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

Milj. euroa Liite	Osakepääoma	Rahastot	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2016	36,2	93,1	0,5	64,7	194,6
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos	-			42.8	42.8
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaus 6.2.	-	0.8	-		0.8
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 4.6.	-			0.5	-0.5
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero 7.1.	-	0.2	-	0.1	-0.0
Muuntoero	-		9.1	-	-9.1
Kauden laaja tulos yhteensä	-	0.6	-9.1	42.5	34.0
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko 6.5.	-			23.6	-23.6
Osakepalkitseminen 4.6.	-			0.3	0.3
Omien osakkeiden osto	-			0.1	-0.1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-	-	-	-23.4	-23.4
Oma pääoma 31.12.2016	36.2	93.7	-8.6	83.8	205.2
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos	-			26.3	26.3
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaus 6.2.	-	0.4	-		0.4
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 4.6.	-			1.6	-1.6
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero 7.1.	-	0.1	-	0.3	0.2
Muuntoero	-		11.0	3.6	-7.4
Tulosvaikutteiseksi siirretty muuntoero 8.2.	-	0.0	0.3	-	0.3
Kauden laaja tulos yhteensä	-	0,3	-10,7	28,7	18,3
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko 6.5.	-			25,4	-25,4
Osakepalkitseminen 4.6.	-			0,3	0,3
Omien osakkeiden osto	-			0,6	-0,6
Tytäryhtiöiden myynti	-	0,1	-		-0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-	-0,1	-	-25,7	-25,8
Oma pääoma 31.12.2017	36,2	94,0	-19,2	86,8	197,7

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Yrityksen perustiedot

Oriola Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Oriola Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Oriola-konsernin. Oriola Oyj:n hallitus on hyväksynyt 12.2.2018 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus vahvistaa tai olla vahvistamatta tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Yhtiön Y-tunnus on 1999215-0. Jäljennöksiä Oriola-konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa Oriola Oyj:n pääkonttorista, Orionintie 5, 02200 Espoo ([email protected]).

2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Laatimisperusta: Oriola Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2017 voimassa olevia IASja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.

Konsernitilinpäätös on laadittu kahdentoista kuukauden pituiselta tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, myytävissä olevia sijoituksia, johdannaisia sekä osakeperusteisia maksuja. Konsernitilinpäätöksen tuloslaskelman luvut eivät sisällä lopetetuiksi toiminnoiksi luokiteltuja toimintoja, ellei

toisin mainita. Vertailukausien konsernitase sisältää lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat. Konserni on soveltanut 1.1.2017 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja:

Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen realisoitumattomista tappioista – muutos IAS 12 –standardiin: Muutokset selventävät laskennallisten verojen kirjaamista, kun omaisuuserä arvostetaan käypään arvoon ja kyseinen käypä arvo on pienempi kuin omaisuuserän verotuksellinen arvo. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva hankemuutokset IAS 7 -standardiin: Yritysten on vastedes esitettävä selostus rahoitustoiminnoista johtuvista velkojen muutoksista. Tämä kattaa rahavirroista syntyvät muutokset (esim. velkojen nostot ja takaisinmaksut) samoin kuin muutokset, joihin ei liity rahavirtaa, kuten hankinnat, luovutukset, kertyneet korot ja realisoitumattomat valuuttakurssierot. Muutoksen seurauksena konserni on lisännyt korollisten nettovelkojen erittelyn ja täsmäytyslaskelman liitetietoon 6.2. Rahoitusvarat ja –velat.

3. Arvioiden käyttö

Arvioiden käyttö: Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS:n mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä raportoituihin varoihin ja velkoihin, ehdollisten varojen ja vastikkeiden esittämiseen liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoituihin tuottoihin ja kuluihin. Nämä arviot perustuvat johdon parhaaseen tietoon tapahtumista ja siten lopulliset toteumat voivat poiketa tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Laskenta-arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta,

muun muassa liikearvon ja muiden omaisuuserien mahdollisia arvonalentumisia, etuuspohjaisen eläkesaamisen ja -velan määrää, aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellisia pitoaikoja, varauksia ja veroja. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.

Arvioiden käyttö

Erä	Epävarmuustekijä	Liite tieto
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	Diskonttokorko	4.6.
Arvonalentumistestaus	Diskonttokorko / Arvio	5.3.
Laskennalliset verot	Kirjausperuste / Arvio	7.2.
Varaukset	Kirjausperuste / Arvio	4.8.

4. Liiketoiminnan tulos

4.1. Segmenttiraportointi

Segmenttiraportointi: Oriolan raportointisegmentit koostuvat liiketoiminta-alueista, joita raportoidaan ja seurataan konsernin sisäisessä raportoinnissa toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja on Oriola-konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta liiketoiminta-alueille ja niiden tuloksen arvioimisesta.

Oriolan liiketoiminta-alueet ja raportointisegmentit ovat Kuluttaja, Palvelut ja Terveydenhuolto. Baltian liiketoiminnot on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi kesäkuusta 2017 lähtien, eivätkä ne ole mukana vuoden 2017 ja vertailuvuosien raportoiduissa segmenttiluvuissa. Lopetettujen toimintojen tulos on esitetty liitetiedossa 8.2. Aikaisemmin Baltian liiketoiminnot olivat osa Kuluttaja- ja Palvelut-segmenttejä.

Raportoitavien segmenttien varat ja velat ovat eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat kohdistettavissa segmenteille. Konsernierät sisältävät rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Segmenttien välinen myynti ei ole merkittävää.

Konsernin jatkuvien toimintojen maantieteelliset alueet ovat Suomi, Ruotsi ja muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat ja investoinnit esitetään niiden sijaintimaan mukaan.

Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä Oriola julkaisee oikaistun käyttökatteen ja oikaistun liiketuloksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) ohjeiden vaihtoehtoisista tunnusluvuista mukaisesti. Näitä tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Raportointisegmenttien liiketulos esitetään ilman oikaisueriä. Lisäksi Oriola käyttää termiä "Laskutus" kuvaamaan liiketoiminnan volyymiä.

Oikaistu käyttökate ja liikevoitto eivät sisällä liiketoimintojen tai omaisuuserien myynneistä tai lopetuksista aiheutuneita voittoja tai tappioita, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneita voittoja tai tappioita, liikearvon tai muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumistappioita tai muita, harvoin tapahtuvan asian seurauksena syntyneitä tuottoja tai kuluja. Lisäksi arviomuutokset liiketoimintahankintojen ehdollisen vastikkeen toteutumisesta esitetään oikaisuerinä.

Oriolan lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyyntisopimuksia, joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa, tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa lääkeyhtiön tuotteita kaupintavarastosta. Yhtiö raportoi liiketoiminnan volyymiä mittaavana laskutuksena kummankin tyyppisen myynnin.

Raportoitavat segmentit

Milj. euroa 2017	Liitetieto	Kuluttaja	Palvelut	Terveydenhuolto	Konsernierät	Konserni yhteensä
Ulkoinen laskutus		780,3	2 484,9	71,1	-	3 336,3
Sisäinen laskutus		0,2	347,7	0,0	-347,9	-
Laskutus	10.2.	780,5	2 832,6	71,2	-347,9	3 336,3
Ulkoinen liikevaihto		761,8	695,2	70,7	-	1 527,7
Sisäinen liikevaihto		0,2	347,7	0,0	-347,9	-
Liikevaihto	4.2.	762,0	1 042,9	70,7	-347,9	1 527,7
Liikevoitto		25,2	21,4	-1,7	-7,1	37,8
Oikaistu liikevoitto	10.2.	25,2	22,6	-1,7	-6,1	39,9
Varat		424,1	401,4	48,5	48,5	922,4
Velat		58,6	526,9	8,2	131,0	724,7
Investoinnit	5.1. / 5.3.	9,1	22,3	3,9	10,8	46,1
Poistot ja arvonalentumiset	5.1. / 5.3.	17,0	5,4	3,0	0,3	25,7

Henkilömäärä keskimäärin		1 582	929	129	47	2 686
2016
Ulkoinen laskutus		790,2	2 537,6	36,3	-	3 364,2
Sisäinen laskutus		-	362,2	-	362,2	-
Laskutus	10.2.	790,2	2 899,8	36,3	-362,2	3 364,2
Ulkoinen liikevaihto		771,9	780,4	36,2	-	1 588,6
Sisäinen liikevaihto		-	362,2	-	362,2	-
Liikevaihto	4.2.	771,9	1 142,6	36,2	-362,2	1 588,6
Liikevoitto		32,5	32,6	-7,6	0,1	57,6
Oikaistu liikevoitto	10.2.	33,1	33,7	-1,0	-6,0	59,9
Varat1)		448,1	327,1	44,5	105,7	925,4
Velat1)		71,1	495,1	5,8	148,2	720,3
Investoinnit	5.1. / 5.3.	17,4	14,4	44,5	12,2	88,6
Poistot ja arvonalentumiset	5.1. / 5.3.	17,1	5,6	9,0	0,3	32,0

Henkilömäärä keskimäärin		1 602	701	80	42	2 425

1) Lopetetut toiminnot sisältyvät konsernieriin

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet sekä täsmäytyslaskelmat IFRS:n mukaisesti laadittuun konsernituloslaskelmaan ja -taseeseen nähden löytyvät liitetiedosta 10.2. Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Oikaisuerät

Liikevoittoa oikaisevat erät Milj. euroa	2017	2016
Uudelleenjärjestelykulut	-0,3	-1,4
Toimitusjohtajan sopimuksen päättämiseen liittyvät kulut	-0,4
Arvonalentumiset	-	6,4
Ehdollisen vastikkeen arvostaminen	0,2	6,3
Suomen toimitusvaikeuksiin liittyneistä sopi musrikkomuksista johtuvat velvoitteet	-1,2
Muut erät	-0,4	-0,7
Yhteensä	-2,1	-2,2

Oikaisuerät vuonna 2017 koostuvat uudelleenjärjestelykuluista, Oriolan ja Keskon välisen yhteisyrityksen valmistelukustannuksista Kuluttaja-liiketoiminnassa, toimitusjohtajan sopimuksen päättämiseen liittyvistä korvauksista, Suomen toimitusvaikeuksiin liittyneistä sopimusrikkomuksista johtuneista velvoitteista, merkittävien liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien projektien kustannuksista sekä oikaisusta liittyen Ruotsin Kuluttaja-liiketoimintoihin kohdistuviin pitkäaikaisiin varoihin. Oikaisuerät vuonna 2016 liittyvät uudelleenjärjestelykuluihin Kuluttajaja Palvelut -liiketoiminnoissa. Arvonalentumiset ja ehdollisen vastikkeen arvostaminen vuonna 2016 liittyvät Svensk Dosiin.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Milj euroa
2017	Ruotsi	Suomi	Muut maat	Konserni yhteensä
Ulkoinen liike vaihto	1 060,1	376,4	91,2	1 527,7
Varat	691,2	231,2	0,0	922,4
Investoinnit	30,0	16,0	-	46,1
Henkilömäärä keskimäärin	1 940	745	2	2 686
2016
Ulkoinen liike vaihto	1 143,1	372,4	73,1	1 588,6
Varat1)	664,1	242,1	19,2	925,4
Investoinnit	44,7	43,9	-	88,6
Henkilömäärä keskimäärin	1 927	498	1	2 425

Laskutus

1) Sisältää lopetetut toiminnot

Oikaistu liikevoitto

4.2. Liiketoiminnan tuotot

Liiketoiminnan tuotot koostuvat konsernin tuloslaskelmassa (IFRS) esitetystä liikevaihdosta ja liiketoiminnan muista tuotoista.

Liikevaihto

Konsernin liikevaihto: Konsernin liikevaihto sisältää tuotot tavaroiden ja palveluiden myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla sekä valuuttamääräisestä myynnistä aiheutuvilla kurssieroilla. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Kaupintakauppaan perustuvissa sopimussuhteissa liikevaihtoon kirjataan vain jakelupalkkion osuus.

Konserniin kuuluu lääkkeitä ja terveydenhuollon tuotteita myyviä apteekkeja. Tavaroiden myynti kirjataan, kun konserniyritys myy tuotteen asiakkaalle. Myyntiä oikaistaan arvioiduilla tulevaisuudessa käytettävillä kanta-asiakashyvityksillä. Vähittäismyynti on tavallisesti käteis- tai luottokorttimyyntiä kuluttajille.

Palvelut koostuvat jakeluun ja varastointiin liittyvistä lisäarvopalveluista lääkeyhtiöille, apteekeille sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimijoille. Palvelujen myynti kirjataan sille kaudelle, jonka aikana palvelu suoritetaan.

Liikevaihto valuutoittain

2017			2016
SEK	EUR	SEK	EUR
11 073,8	1 149,3	11 498,1	1 214,3
	378,4		374,3
	1 527,7		1 588,6

Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2017	2016
Myyntivoitot aineellisista ja aineettomista hyö dykkeistä	0,0	0,0
Vuokratuotot	0,2	0,3
Palveluveloitukset	0,1	0,1
Markkinointiavustukset	11,8	11,3
Ehdollisen vastikkeen arvostaminen	0,2	6,6
Muut liiketoiminnan tuotot	1,4	2,0
Yhteensä	13,8	20,2

Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääosin saadusta markkinointituesta vähittäismyyntikampanjoissa.

4.3. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset: Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalennuksella. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Myyntisaamiset luokitellaan lainoihin ja muihin saamisiin.

Milj. euroa	2017	2016
Myyntisaamiset	220,5	192,6
Tuloverosaamiset	3,9	9,0
Siirtosaamiset	2,8	2,2
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	-	0,1
Arvonlisäverosaamiset	16,5	9,0
Vuokraennakot	4,1	4,1
Ennakkoon maksetut kulut	2,6	7,2
Muut saamiset	1,2	3,8
Yhteensä	251,6	228,0

Osana likviditeetinhallintaa Oriola on solminut Ruotsissa toistaiseksi voimassaolevia puitesopimuksia saatavien ei-palautumisoikeudellisesta myynnistä rahoituslaitoksille. Myydyt myyntisaatavat 31.12.2017 olivat 94,8 (118,5) miljoonaa euroa. Ohjelmien koossa ei odoteta tapahtuvat merkittäviä muutoksia vuonna 2018.

Saatavien luottoriskiä pienentää Suomessa korolliset ennakkomaksut apteekeilta. Ennakot esitetään lyhytaikaisissa korollisissa veloissa. Ennakoita oli 31.12.2017 yhteensä 15,0 (21,5) miljoonaa euroa. Lisätietoja korollisista ennakkomaksuista löytyy liitetiedosta 6.2. Rahoitusvarat ja -velat.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja taseeseen kirjatut arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä

	2017			2016
Milj. euroa	Brutto	Arvonalen tumiset	Brutto	Arvonalen tumiset
Erääntymät tömät	200,0	-	184,4
Erääntynyt 1–30 päivää	14,1	-	7,4
Erääntynyt 31–180 päivää	6,4	0,0	0,8
Erääntynyt yli 180 päivää	0,0	0,0	0,1	0,0
Yhteensä	220,5	0,0	192,7	0,0

Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.

4.4. Liiketoiminnan kulut

Liiketoiminnan kulut koostuvat konsernin tuloslaskelmassa (IFRS) esitetyistä materiaaliostoista, työsuhde-etuuksista aiheutuvista kuluista ja muista liiketoiminnan kuluista. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut on eritelty liitetiedossa 4.6. Työsuhde-etuudet.

Materiaaliostot

Materiaaliostot: Materiaaliostot sisältävät tuotteiden valmistukseen ja hankintaan liittyvät materiaali, hankintaja muut kulut.

Materiaaliostot

Milj. euroa	2017	2016
Ostot tilikauden aikana	1 196,8	1 247,1
Varaston muutos	-22,7	1,8
Oma käyttö	-0,2	-0,3
Valuuttakurssierot	0,3	0,0
Yhteensä	1 174,2	1 248,5

Materiaaliostot valuutoittain

	2017
Milj.	SEK	EUR
Ruotsi	8 402,7	872,1
Suomi	-	302,1
Yhteensä		1 174,2

2016

Milj.	SEK	EUR
Ruotsi	8 937,1	943,8
Suomi	-	304,7
Yhteensä		1 248,5

Muut liiketoiminnan kulut

Milj. euroa	2017	2016
Rahdit ja muut muuttuvat kulut	25,6	24,8
Markkinointi	13,8	11,2
Tietohallinto	16,9	14,5
Toimitilat	29,4	27,5
Ulkopuoliset palvelut	23,5	15,9
Muut liiketoiminnan kulut	27,3	26,4
Yhteensä	136,5	120,5

4.5. Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus: Vaihto-omaisuus esitetään konsernitaseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvien menojen tai niitä alhaisemman nettorealisointiarvon määräisenä. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Hankintameno määritetään noudattaen FIFO–periaatetta. Jos vaihto-omaisuuden tasearvo ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan vaihto-omaisuuden arvonalentuminen.

Vaihto-omaisuus 31.12.2017 koostui valmiista lääke- ja terveyteen liittyvien tuotteiden varastosta. Vaihto-omaisuuden arvo oli 207,8 (199,4) miljoonaa euroa. Vuonna 2017 vaihto-omaisuuteen ei kohdistunut materiaalisia alaskirjauksia.

Milj. euroa	2017	2016
Aineet ja tarvikkeet	0,1	0,1
Keskeneräiset tuotteet	0,2	0,5
Valmiit tuotteet ja tavarat	207,5	198,7
Yhteensä	207,8	199,4

4.6. Työsuhde-etuudet

Eläkejärjestelyt: Konsernin eläkejärjestelyt hoidetaan kunkin maan paikallisten määräysten ja käytännön mukaisesti. Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyihin sisältyy sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia järjestelyjä. Suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi kyseiseltä kaudelta suoritettavien maksujen mukaisesti. Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernin vastuu ei rajoitu pelkästään järjestelyyn suoritettuihin maksuihin, vaan konsernin vastuulla ovat myös eläkejärjeste-

lyyn liittyvät vakuutusmatemaattiset riskit ja sijoitusriskit.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden eläkekulut on laskettu käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi jakamalla ne henkilöstön arvioidulle palvelusajalle. Eläkevelvoitteen määrä on tulevaisuudessa arvion mukaan maksettavaksi tulevien eläkkeiden nykyarvo.

Suomi Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa	2017	2016
Palkat ja palkkiot	113,3	100,6
Osakeperusteisen palkitsemisen kulut
Rahana maksettavat	0,0	0,3
Osakkeina maksettavat	0,2	0,3
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt	36,4	33,9
Etuuspohjaiset järjestelyt	0,5	0,5
Muut henkilösivukulut	15,6	14,6
Työnumero 8 Yhteensä	166,1	150,2

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain (kauden lopussa)

Terveydenhuolto Konsernihallinto

Henkilöstö maittain (kauden lopussa)

Ruotsi Muut maat

Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet

Oriola-konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Suomessa ja Ruotsissa.

Suomen etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koostuvat vapaaehtoisesta lisäeläkejärjestelystä, jonka etuudet on vakuutettu OP-henkivakuutuksessa.

Oriola on päättänyt, etteivät konsernin Suomen yhtiöt kompensoi vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia etuuspohjaisen lisäeläkkeen saajille.

Ruotsissa osalle toimihenkilöistä on järjestetty etuuspohjainen ITP 2 -eläkejärjestely ja osalle maksupohjainen ITP 1 -eläkejärjestely. Työntekijöillä on paikallisten määräysten mukainen maksupohjainen työeläkejärjestely. ITP 2 -eläkejärjestelyssä yhtiöllä on mahdollisuus kirjata vanhuuseläkevastuut taseeseensa tai vaihtoehtoisesti suorittaa eläkemaksut eläkejärjestelyn mukaisesti eläkevakuutusyhtiö Alectalle. Oriola AB on kirjannut ITP 2 -vanhuuseläkevastuut täysimääräisesti taseeseen. Oriola AB:n muut kuin ITP 2 -vanhuuseläke-etuudet ovat vakuutettuina

Alectassa. Kronans Droghandel Apotek AB:n kaikki eläke-etuudet ovat maksuperusteisia ja ne ovat vakuutettuina Alectassa.

Muut konsernin pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ovat palvelusvuosipalkkioita. Palvelusvuosipalkkiot on tilinpäätöksessä esitetty erässä muut pitkäaikaiset velat.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin työnantajan suoritettavien maksujen tilikaudella 2018 odotetaan olevan 0,4 miljoonaa euroa. Etuuspohjaisen velvoitteen painotettu keskimääräinen voimassaoloaika on 21,6 vuotta.

Kaikki konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat varat liittyvät Suomen vapaaehtoisiin eläkejärjestelyihin. Ne ovat osa vakuutusyhtiön varallisuutta ja ovat noteeraamattomia.

Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistuksen pohjalta, ja ne perustuvat kullakin alueella julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen.

Taseen etuuspohjainen nettovelka määräytyy seuraavasti:

Milj. euroa	2017	2016
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	14,7	13,1
Varojen käypä arvo	-2,4	-2,5
Ali-/ylijäämä	12,3	10,6

Nettovelka (+)/ -saaminen (-) taseessa	12,3	10,6

Etuuspohjainen velvoite sekä järjestelyihin kuuluvat varat ovat muuttuneet seuraavasti:

Milj. euroa	Velvoitteen nykyarvo	Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	Yhteensä
1.1.2016	12,3	-2,3	10,0
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	0,4	-	0,4
Korkokulu tai -tuotto	0,4	-0,1	0,3
	13,1	-2,3	10,7
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	1,3	-0,3	1,0
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot (+)	-0,5	-	-0,5
	13,9	-2,7	11,2
Valuuttakurssierot	-0,4	-	-0,4
Järjestelyistä suoritetut maksut
Maksetut etuudet	-0,4	0,2	-0,2
31.12.2016	13,1	-2,5	10,6
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	0,5	-	0,5
Korkokulu tai -tuotto	0,3	0,0	0,3
	13,9	-2,5	11,4
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	1,2	-0,1	1,1
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot (+)	0,4	-	0,4
	15,5	-2,5	13,0
Valuuttakurssierot	-0,3	-	-0,3
Maksusuoritukset
Järjestelyyn osallistuvilta	-	0,0	0,0
Järjestelyistä suoritetut maksut
Maksetut etuudet	-0,5	0,2	-0,3
31.12.2017	14,7	-2,4	12,3
Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset 31.12.	2017	2016

Diskonttauskorko % 1,5-2,6 1,3-2,8 Palkkojen nousu % 1,8-2,7 1,6-2,5 Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille:

Vaikutus etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen

Oletus	Oletuksen muutos, %-yksikköä	Oletuksen muutoksen vaikutus velvoitteeseen, %
Diskonttauskoron lasku	-0,5	kasvaa 11,6
Diskonttauskoron nousu	+0,5	pienenee 10,2
Palkkojen nousu	+0,5	kasvaa 5,2
Etuuksien korotus	+0,5	kasvaa 11,6

Taulukossa on esitetty merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista oletuksista herkkyysanalyysi, joka osoittaa mahdollisen vakuutusmatemaattisen oletuksen muutoksen vaikutuksen etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen.

Yllä olevan herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa (etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo raportointikauden lopussa ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen).

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen merkittävimmät riskit:

Odotettavissa oleva elinikä: Suurin osa järjestelyn velvoitteista liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen työntekijöille, joten odotettavissa olevan eliniän nousu kasvattaa järjestelyn velvoitteita.

Inflaatioriski: Osa järjestelyjen etuusvelvoitteista on sidottu inflaatioon, ja korkeampi inflaatio johtaa velkojen kasvuun.

Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotoissa: Joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen kasvattaa järjestelyistä aiheutuvia velkoja, joskin järjestelyn varoihin kuuluvien joukkovelkakirjalainojen arvon nousu kompensoi tätä osittain.

Arvioiden käyttö: Eläkevelvoitteen nykyarvo riippuu useista vakuutusmatemaattisesti määritellyistä oletuksista. Oletusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteen kirjanpitoarvoon. Eläkevelvoitteen diskonttauskorko on yksi käytettävistä oletuksista. Korkona käytetään maturiteetiltaan eläkevelvoitetta mahdollisimman hyvin vastaavien vakavaraisten yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoa laskentahetkellä. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset perustuvat osaltaan senhetkisiin olosuhteisiin.

Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteiset maksut: Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät arvostetaan käypään arvoon IFRS 2 mukaisesti myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson kuluessa. Osakkeen käypä arvo on osakkeen kurssi sinä päivänä, jona kohderyhmä on hyväksynyt ehdot vähennettynä ansaintajakson aikana odotettavissa olevilla osingoilla. Rahana maksettavan palkkion käypä arvo arvioidaan uudelleen kunakin raportointikauden päättymispäivänä osakkeen pörssikurssin perusteella ansaintajakson päättymiseen asti. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan hyvityksenä omaan pääomaan kertyneisiin voittovaroihin ja maksamaton käteisenä selvitettävä osuus siirtovelkoihin.

Johdon kannustusjärjestelmä 2013–2015

Oriola Oyj:n hallitus päätti 19.12.2012 konsernin ylimmän johdon osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä. Järjestelmän piiriin kuuluu neljä henkilöä. Järjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa, jotka olivat kalenterivuodet 2013, 2014 ja 2015. Yhtiön hallitus päätti ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015 perustui Oriola-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ansaintajakson 2015 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 148 524 Oriola Oyj:n B-sarjan osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Palkkiota ei makseta, mikäli johtajan työsuhde konsernissa päättyy ennen maksuhetkeä vuonna 2018. Ansaintajaksoilta 2013 ja 2014 palkkioita ei maksettu, sillä tavoitteita ei saavutettu.

Vuonna 2017 kannustusjärjestelmän perusteella kirjattu kulu oli -0,1 (0,3) miljoonaa euroa. Järjestelmän vaikutus vuoden 2017 tulokseen oli positiivinen johtuen muutoksista konsernin johtoryhmässä.

Johdon kannustusjärjestelmä 2016–2018

Oriola Oyj:n hallitus päätti 4.12.2015 avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän osallistuu noin 20 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2016, 2017 ja 2018 ja vastaavasti kolme odotusjaksoa, kalenterivuodet 2017, 2018 ja 2019. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Järjestelmän palkkio ansaintajaksolta 2016 perustui Oriola-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ansaintajakson 2016 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä 119 803 Oriola-Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Palkkio maksetaan vuonna 2018. Myös ansaintajaksolta

2017 maksettava mahdollinen palkkio perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ansaintajaksolta 2017 palkkioita ei makseta, sillä tavoitteita ei saavutettu. Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle on, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti. Johtoryhmän jäsenen tulee pitää vähintään 50 prosenttia järjestelmän perusteella saamistaan osakkeista, kunnes hänen osakkeenomistuksensa arvo vastaa hänen vuosiansiotaan.

Vuonna 2017 kannustusjärjestelmän perusteella kirjattu kulu oli 0,2 (0,1) miljoonaa euroa.

Osakesäästöohjelma

Oriola Oyj:n hallitus päätti 18.6.2015 uudesta avainhenkilöiden osakesäästöohjelman säästökaudesta 1.10.2015–31.12.2016. Enimmäissäästö oli 8,3 prosenttia ja vähimmäissäästö 2 prosenttia osallistujan bruttokuukausipalkasta. Noin 45 avainhenkilöä osallistui ohjelmaan. Vuonna 2018 palkkiona maksettavien osakkeiden määrä säästökaudelta 1.10.2015–31.12.2016 on 45 702 Oriola Oyj:n B-osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Vastaavasti säästökaudelle 1.1.-31.12.2017 osallistui yhteensä noin 45 avainhenkilöä. Kertyneillä säästöillä ostetaan Oriolan B-sarjan osakkeita osallistujille markkinahintaan. Osakesäästöohjelmaan osallistuneet avainhenkilöt saavat maksutta kaksi B-sarjan osaketta kutakin kolmea hankittua säästöosaketta kohden. Lisäosakkeet maksetaan osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana ohjelmaan osallistuneille avainhenkilöille vuonna 2019. Arvioidut maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä 55 000 Oriolan B-osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Säästökaudelle 1.1.–31.12.2018 osallistuu noin 60 avainhenkilöä.

Kertyneillä säästöillä ostetaan Oriolan B-sarjan osakkeita osallistujille markkinahintaan. Osakesäästöohjelmaan osallistuneet avainhenkilöt saavat maksutta kaksi B-sarjan osaketta kutakin kolmea hankittua säästöosaketta kohden. Lisäosakkeet maksetaan osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2020.

Osakesäästöohjelmista kirjattiin 0,1 (0,1) miljoonan euron kulu vuonna 2017.

Johdon työsuhde-etuudet

Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet

Tuhat euroa	2017	2016
Eero Hautaniemi 18.12.2017 asti
Kokonaispalkka	470,7	495,7
Tulos- ja lisäpalkkiot	85,0	163,2
Toimisuhteen päättämiseen liittyvät kulut 1)	656,6
Eläkekulut, lakisääteiset	332,7	123,0
Yhteensä	1 545,0	781,9

Kimmo Virtanen 18.12.2017 alkaen (toimitus johtajan sijainen)
Kokonaispalkka	9,1
Eläkekulut, lakisääteiset	1,6
Yhteensä	10,7	-

1) Toimisuhteen päättymiseen liittyvät kulut sisältävät 6 kuukauden irtisanomisajan palkan sekä toimitusjohtajasopimukseen perustuvan 12 kuukauden palkkaa vastaavan irtisanomiskorvauksen

Muun konsernin johtoryhmän työsuhde-etuudet

Tuhat euroa	2017	2016
Kokonaispalkka	1 048,9	1 593,5
Tulos- ja lisäpalkkiot	102,1	226,3
Eläkekulut, lakisääteiset	215,3	380,0
Eläkekulut, vapaaehtoiset	16,6	63,1
Yhteensä	1 382,8	2 262,9

Konsernin toimitusjohtajalla ja muilla johtoryhmän jäsenillä on sairauskuluvakuutus, joka sisältyy kokonaispalkkaan. Konsernin toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat lakisääteisten eläkejärjestelyjen piiriin. Kahdella johtoryhmän jäsenellä on vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkejärjestely.

Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot

Tuhat euroa	2017	2016
Anssi Vanjoki, puheenjohtaja	65,4	59,4
Jukka Alho 1)	-	1,5
Eva Nilsson Bågenholm, varapuheenjohtaja	42,8	38,8
Per Båtelson 1)	-	1,0
Anja Korhonen	44,8	40,8
Mariette Kristenson 2)	33,2	29,7
Kuisma Niemelä	35,2	32,2
Lena Ridström 2)	34,2	29,7
Matti Rihko 3)	1,0	30,7
Staffan Simberg	35,2	32,2
Yhteensä	291,7	295,9

1) 14.3.2016 asti 2) 14.3.2016 alkaen 3) 14.3.2017 asti

Hallituksen jäsenten toimikausipalkkiot suoritetaan 60-prosenttisesti rahana ja 40-prosenttisesti yhtiön B-sarjan osakkeina.

Osakkeina maksettavasta osuudesta kirjattiin kulua tilikaudella 2017 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.

4.7. Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset: Vuokrasopimukset, joiden perusteella konsernille siirtyy olennainen osa hyödykkeiden omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Oriola-konsernin rahoitusleasing sopimuksiksi luokitellut vuokrasopimukset ovat pääasiassa ICT-laitteiden vuokrasopimuksia. Rahoitusleasingsopimukset merkitään konsernitaseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana joko hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon.

Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot muiden käyttöomaisuushyödykkeiden tapaan joko hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusleasingvelat sisältyvät konsernitaseen pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään sopimus muuna vuokrasopimuksena ja sopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa. Oriolan muut vuokrasopimukset ovat pääasiassa toimisto-, varasto- ja apteekkikiinteistöjen vuokrasopimuksia. Samoin joitain auto- ja laitevuokrasopimuksia on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi.

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat

Milj. euroa	2017	2016
Alle vuoden kuluttua	17,7	18,5
Yhden ja viiden vuoden välisenä aikana	32,8	34,6
Yli viiden vuoden kuluttua	5,3	7,0
Yhteensä	55,8	60,1

Konserni on vuokrannut käyttöönsä toimisto-, varasto- ja apteekkikiinteistöjä erimittaisilla vuokrasopimuksilla. Osaa vuokrasopimuksista voidaan jatkaa sopimuksen perusteella. Konsernilla on Ruotsissa merkittävä määrä liikehuoneistojen vuokrasopimuksia. Tavanomainen vuokrasopimuksen kesto on kolme vuotta, ja sopimukset uusitaan säännöllisesti seuraavalle vuokrakaudelle. Vuonna 2017 solmittiin kahdeksan uutta vuokrasopimusta ja seitsemän sopimusta päättyi.

Konsernin vuokrakulut olivat 22,2 (20,0) miljoonaa euroa vuonna 2017.

4.8. Varaukset

Varaukset: Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut sen toimeenpanon tai tiedottanut asiasta osapuolille, joita se koskee. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Vuonna 2017 konserni kirjasi varauksia yhteensä 0,4 (-) miljoonaa euroa. Varaukset liittyvät vaikeuksiin uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa ja koostuvat arvioiduista sopimusrikkomuksiin perustuvista velvoitteista, arvioidusta varaston hävikistä sekä saatuihin reklamaatioihin perustuviin arvioihin tarvittavista oikaisuista laskutukseen.

Arvioiden käyttö: Varausten kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Todelliset menot ja niiden toteutumisajankohta voivat erota näistä arvioista.

4.9. Tilitarkastuspalkkiot

Milj. euroa	2017	2016
PricewaterhouseCoopers -tilintarkastus yhteisöön kuuluville yhtiöille
Tilintarkastuspalvelut	0,4	0,3
Vero- ja muut konsultointipalvelut	0,2	0,0
Yhteensä	0,6	0,4

PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Oriola -konsernin yhtiöille tilikaudella 2017 olivat yhteensä 11 tuhatta euroa. Palvelut koostuivat tilintarkastajan lausunnoista (3 tuhatta euroa), veropalveluista (0 tuhatta euroa) ja muista palveluista (8 tuhatta euroa).

4.10. Ostovelat ja muut velat

Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat

Milj. euroa	2017	2016
Ostovelat	525,5	504,3
Tuloverovelka	0,7	14,1
Siirtovelat	36,7	28,4
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	0,0	0,6
Muut velat	2,9	9,6
Yhteensä	565,9	557,0

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Milj. euroa	2017	2016
Maksamattomat palkat henkilösivumenoineen	26,0	19,2
Muut siirtovelat	10,7	9,2
Yhteensä	36,7	28,4

Muut pitkäaikaiset velat

Milj. euroa	2017	2016
Johdannaissopimukset	0,6	0,3
Ehdollinen vastike	2,5	2,7
Muut velat1)	0,5	0,4
Yhteensä	3,5	3,4

1) Muut velat sisältävät palvelusvuosipalkkiot

Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet sekä muut pitkäaikaiset varat

5.1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä kirjataan tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja oikaistaan tarvittaessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• Rakennukset	20–50 vuotta
• Koneet ja kalusto	5–10 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta

Maa-alueista ei kirjata poistoja. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tilikauden kuluksi. Perusparannusinvestoinnit aktivoidaan, mikäli ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Milj. euroa 2017	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet 1)	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	1,9	48,1	81,7	32,1	4,3	168,0
Liiketoimintojen yhdistäminen	-		0,0	-		0,0
Lisäykset	-	1,9	8,7	1,0	13,8	25,4
Vähennykset	-		2,2	-0,1	-	-2,3
Siirrot tase-erien välillä	-	0,1	1,0	0,4	-2,0	-0,5
Kurssierot	-0,0	-0,4	-1,8	-0,9	-0,1	-3,3
Hankintameno 31.12.2017	1,9	49,7	87,3	32,4	16,0	187,3
Kertyneet poistot 1.1.2017	-	32,6	-53,2	-10,7	-	-96,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-		2,0	0,0	-	2,0
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot	-	1,6	-10,3	-3,2	-	-15,2
Tilikauden poistot, lopetetut toiminnot	-		0,1	-0,0	-	-0,1
Arvonalentumiset	-		0,5	-		-0,5
Kurssierot	-	0,2	1,4	0,4	-	2,0
Kertyneet poistot 31.12.2017	-	-34,0	-60,8	-13,5	-	-108,3
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	1,9	15,5	28,5	21,3	4,3	71,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	1,9	15,7	26,6	18,9	16,0	79,0
2016
Hankintameno 1.1.2016	2,0	50,5	80,3	28,8	2,7	164,4
Liiketoimintojen yhdistäminen	-		1,9	0,0	-	1,9
Lisäykset	-	0,6	8,1	3,6	3,7	16,0
Vähennykset	-0,1	-2,8	-7,2	-0,3	-0,0	-10,4
Siirrot tase-erien välillä	-	0,2	0,8	1,0	-2,1	0,0
Kurssierot	-0,0	-0,5	-2,2	-1,1	-0,1	-3,9
Hankintameno 31.12.2016	1,9	48,1	81,7	32,1	4,3	168,0
Kertyneet poistot 1.1.2016	-	32,6	-50,7	-8,3	-	-91,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	1,5	6,7	0,2	-	8,4
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot	-	1,7	-10,4	-2,9	-	-15,1
Tilikauden poistot, lopetetut toiminnot	-		0,2	-		-0,2
Kurssierot	-	0,3	1,4	0,3	-	2,0
Kertyneet poistot 31.12.2016	-	-32,6	-53,2	-10,7	-	-96,5
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	2,0	17,9	29,6	20,5	2,7	72,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	1,9	15,5	28,5	21,3	4,3	71,5

5.2 Rahoitusleasing

Rahoitusleasing: Vuokrasopimukset, joiden perusteella konsernille siirtyy olennainen osa hyödykkeiden omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään konsernitaseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana joko hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon.

Konsernin rahoitusleasingsopimukset koostuvat lähinnä ICT-laitteiden vuokrasopimuksista. Sopimukset sisältävät yleensä mahdollisuuden jatkaa vuokrasopimusta 3-12 kuukautta sekä osto-option. Osto-optioita käytetään mikäli laitteen arvioitu taloudellinen vaikutusaika on merkittävästi pidempi kuin vuokra-aika.

Rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:

Milj. euroa 2017	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno	8,4	8,4
Kertyneet poistot	-6,8	-6,8
Kirjanpitoarvo	1,6	1,6
2016
Hankintameno	7,7	7,7
Kertyneet poistot	-5,1	-5,1
Kirjanpitoarvo	2,7	2,7

Rahoitusleasingvelkojen erääntyminen

Milj. euroa	2017	2016
Yhden vuoden kuluessa	0,9	1,3
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,7	1,4
Kertymätön rahoituskulu	-0,0	-0,0
Yhteensä	1,7	2,7

Rahoitusleasingvelkojen vähimmäisvuokrien nykyarvo

Milj. euroa	2017	2016
Yhden vuoden kuluessa	0,9	1,5
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,7	1,2
Yhteensä	1,7	2,7

5.3. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Liikearvo: Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo on kirjattu 1.1.2010 alkaen määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvosta ei kirjata poistoja vaan liikearvolle suoritetaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Muut aineettomat hyödykkeet: Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat mm. myyntiluvat, tavaramerkit, patentit, ohjelmistojen lisenssit sekä tuote- ja markkinointioikeudet. Niistä aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistot taloudellisena vaikutusaikanaan. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi niiden syntymistilikaudella, ja ne sisältyvät tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin. Kehitysmenoja aktivoidaan ainoastaan silloin, kun ne liittyvät uusiin palveluihin, jotka ovat kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisia. Konsernin kehitysmenot eivät pääosin täytä aktivoinnin edellytyksiä, ja ne kirjataan kuluksi syntymiskaudella. Muiden aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• Aineettomat oikeudet

• Patentit ja tavaramerkit	10 vuotta
• Ohjelmistot	5–10 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet	3–10 vuotta

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa 2017	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet1)	Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	286,8	100,9	6,9	15,1	409,7
Lisäykset	2,6	5,7	0,1	10,7	19,2
Vähennykset	-	0,5	-0,3	-0,0	-0,8
Arvonalentumiset	-0,3	-			-0,3
Siirrot tase-erien välillä	-	1,9	0,0	-1,4	0,5
Kurssierot	-6,5	-2,7	-	0,0	-9,2
Hankintameno 31.12.2017	282,7	105,3	6,8	24,3	419,2
Kertyneet poistot 1.1.2017	-	42,4	-4,3	-	-46,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,4	0,3	-	0,7
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot	-	9,5	-1,0	-	-10,5
Tilikauden poistot, lopetetut toiminnot	-	0,0	-0,0	-	-0,0
Arvonalentumiset	-	0,0	-		-0,0
Kurssierot	-	1,3	-		1,3
Kertyneet poistot 31.12.2017	-	-50,2	-5,0	-	-55,2
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	286,8	58,5	2,7	15,1	363,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	282,7	55,1	1,8	24,3	363,9
2016
Hankintameno 1.1.2016	256,5	91,9	6,0	2,9	357,2
Liiketoimintojen yhdistäminen	-	1,5	0,1	-	1,6
Lisäykset	45,1	11,0	0,9	12,3	69,2
Vähennykset	-	0,2	-0,0	-0,0	-0,2
Arvonalentumiset	-6,4				-6,4
Siirrot tase-erien välillä	-		0,1	-0,1	0,0
Kurssierot	-8,4	-3,4	-	0,0	-11,7
Hankintameno 31.12.2016	286,8	100,9	6,9	15,1	409,7
Kertyneet poistot 1.1.2016	-	34,5	-3,1	-	-37,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,1	0,0	-	0,2
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot	-	9,3	-1,2	-	-10,5
Tilikauden poistot, lopetetut toiminnot	-	0,0	-0,0	-	-0,0
Kurssierot	-	1,3	-		1,3
Kertyneet poistot 31.12.2016	-	-42,4	-4,3	-	-46,7

Kirjanpitoarvo 1.1.2016 256,5 57,4 2,9 2,9 319,7 Kirjanpitoarvo 31.12.2016 286,8 58,5 2,7 15,1 363,0

1) Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät muun muassa merkittäviä IT-ohjelmien käyttöönottoon liittyviä implementointi- ja asiantuntijatyöstä suoritettuja menoja

Liikearvon kohdistaminen ja arvonalentumistestaus

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentu-

miset: Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo, joka saadaan diskonttaamalla hyödykkeestä odotettavissa olevien vastaisten rahavirtojen nykyarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa tapahtuu muutos ja kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon. Arvonalentumistappiota ei peruuteta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappiota.

Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään vuosittain tai useammin, mikäli on ilmennyt viitteitä sen arvonalentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman kohtaan Poistot ja arvonalentumiset. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Liikearvo on kohdistettu seuraavasti:

Milj. euroa	2017	2016
Kuluttaja, Ruotsi	218,6	224,9
Palvelut, Ruotsi	28,5	25,9
Palvelut, Suomi	7,5	7,5
Terveydenhuolto, Ruotsi	7,8	7,8
Terveydenhuolto, Suomi	20,4	20,4
Kuluttaja, Baltia	-	0,3
Yhteensä	282,7	286,8

Käytetyt ennusteparametrit

2017	Diskonttaus korko verojen jälkeen %	Diskonttaus korko ennen veroja %	Liikevoitto %1)	Ikuisuuskasvu %2)	Liikevaihdon kasvu % 3)
Kuluttaja, Ruotsi	8,0	9,8	4,4	2,0	4,8
Palvelut, Ruotsi	8,0	9,8	2,7	2,0	6,5
Palvelut, Suomi	7,7	9,1	27,8	2,0	11,0
Terveydenhuolto, Ruotsi	8,0	9,7	1,8	2,0	31,0
Terveydenhuolto, Suomi	7,7	9,2	14,3	2,0	2,8

2016

Kuluttaja, Baltia	6,5	8,2	3,6	3,0	9,2
Kuluttaja, Ruotsi	7,1	9,1	6,1	2,0	2,8
Palvelut, Ruotsi	7,1	9,1	1,6	2,0	10,3
Terveydenhuolto, Ruotsi	7,1	9,1	2,0	2,0	3,8
Terveydenhuolto, Suomi	6,5	8,2	11,5	2,0	1,5
Palvelut, Suomi	6,5	8,2	4,6	2,0	5,9

1) Keskimääräinen liikevoittoprosentti kolmen vuoden jaksolla

2) Vuodesta 2021 alkaen

3) CAGR kolmen vuoden jaksolta

Kirjanpitoarvo ja käyttöarvo

Milj. euroa 2017	Kirjanpitoarvo	Käyttöarvo
Kuluttaja, Ruotsi	333,9	476,3
Palvelut, Ruotsi	25,9	160,6
Palvelut, Suomi	10,1	115,9
Terveydenhuolto, Ruotsi	16,5	24,6
Terveydenhuolto, Suomi	22,1	32,0

2016

Kuluttaja, Baltia	3,2	17,6
Kuluttaja, Ruotsi	336,7	598,7
Palvelut, Ruotsi	34,3	184,5
Terveydenhuolto, Ruotsi	22,7	16,3
Terveydenhuolto, Suomi	22,3	27,4

Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, jolla käypä arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo1)

2017	Diskonttauskoron muutos %	Liikevoitto prosentin muutos %"	Ikuisuuskasvun muutos %	Liikevaihdon kasvun muutos %
Kuluttaja, Ruotsi	2,8	-1,0	-3,6	-5,0
Palvelut, Ruotsi	36,3	-2,1	-	27,6
Palvelut, Suomi	78,8	-22,3	-	23,9
Terveydenhuolto, Ruotsi	3,6	-0,5	-5,1	-3,1
Terveydenhuolto, Suomi	2,6	-4,0	-3,3	-11,3

2016
Kuluttaja, Baltia	7,1	-1,9	-9,8	-19,0
Kuluttaja, Ruotsi	4,0	-1,7	-5,7	-7,7
Palvelut, Ruotsi	27,5	-1,4	-	29,5
Terveydenhuolto, Suomi	1,0	-1,9	-1,2	-40,3
Palvelut, Suomi	4,0	-2,0	-5,3	-49,6

1) Muutos, joka johtaisi liikearvon osittaiseen arvonalentumiskirjaukseen muiden keskeisten oletusten pysyessä muuttumattomina

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty testauksessa käyttöarvolaskelman avulla. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat nykyisen liiketoimintarakenteen mukaisiin, johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Strategisten suunnitelmien tärkeimpiä oletuksia ovat arviot markkinoiden pitkän aikavälin kokonaiskasvusta ja konsernin liiketoimintojen markkina-asemasta ja kannattavuudesta. Laskelmat on muunnettu euroiksi testausajankohdan kursseilla.

Keskeiset muuttujat arvonalennustestauksessa ovat liikevaihdon kasvuprosentti, liikevoittoprosentti, ikuisuuskasvuprosentti ja diskonttauskorko.

Kolmen vuoden liikevaihtoennusteet pohjautuvat johdon arvioon liikevaihdon kasvusta, ulkoisista tietolähteistä (IQVIA) saatuihin arvioihin markkinoiden kehityksestä, ja yhtiön toimenpiteisiin perustuvaan myynnin kasvuun.

Laskelmissa käytetty ikuisuuskasvu perustuu johdon arvioihin kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Kasvutekijää on arvioitu ottamalla huomioon ulkoisista tietolähteistä saatavilla olevat maa- ja liiketoimintakohtaiset kasvuennusteet sekä kunkin liiketoiminta-alueen ja kassavirtaa tuottavan yksikön ominaispiirteet. Sekä Suomen että Ruotsin yksiköiden osalta pitkän aikavälin kasvutekijänä on käytetty 2 prosenttia vuoden 2021 jälkeen. Ulkoisen tietolähteen (IQVIA) vuosille 2018 - 2021 antama kasvuennuste Suomen lääkemarkkinoille on keskimäärin 1,5 prosenttia ja Ruotsin lääkemarkkinoille 3,9 prosenttia.

Laskennassa käytetty diskonttauskorko perustuu konsernin painotettuun keskimääräiseen pääomakustannukseen, kuhunkin toimintamaahan ja liiketoimintaan liittyvät riskit kussakin

liiketoimintasegmentissä huomioiden. Diskonttauskoron laskennan kannalta merkittävin tekijä on pitkän aikavälin riskitön korko toimintamaassa. Suomen rahavirtaa tuottavien yksiköiden riskittömänä korkona on käytetty 1,3 (0,5) prosenttia. Ruotsin rahavirtaa tuottavien yksiköiden riskittömänä korkona on käytetty 1,6 (1,1) prosenttia. Oriola on diskonttauskorkoja määrittäessään hankkinut määrittämiseen liittyvän tiedon ulkoisesta tietolähteestä.

Liikearvon arvonalentumistestauksen tulos

Oriola julkisti 13.7.2017 päätöksensä myydä Baltian maiden liiketoiminnot. Kesäkuusta 2017 lähtien Baltian liiketoiminnot on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi, ja liiketoimintojen omaisuuserät ja niihin liittyvät velat myytävä oleviksi. Syyskuussa 2017 Baltian liiketoimintoihin liittyvät nettovarat arvostettiin käypään arvoon. Arvonalentumiskirjauksesta kohdistui 0,3 miljoonaa euroa liikearvoon.

Liikearvon arvonalentumistestauksen tulos osoittaa, että konsernin jäljellä olevien rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvo on suurempi kuin testattujen varojen kirjanpitoarvo, ja siten liikearvosta ei kirjattu arvonalentumista vuodelle 2017 jäljellä olevien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta.

Svensk Dos:in hankintahetkellä 8.2.2016 yhtiö oli voittanut annosjakelukilpailun Sjuklövern-kuntayhtymältä, mutta sopimus oli valitusprosessin alainen. Ruotsin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella Sjuklövern vahvisti järjestävänsä uuden tarjouskilpailun annosjakelusta alueellaan. Annosjakelusopimuksen menettämisen johdosta 6,4 miljoonan euron liikearvon arvonalentuminen on huomioitu syyskuussa 2016 Terveydenhuolto-segmentissä.

Arvioiden käyttö: Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ne omaisuuserät, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Arvioina käyttöarvosta testauksissa käytetään tulevia diskontattuja rahavirtoja, jotka voidaan saada omaisuuserän käytöllä ja sen mahdollisella myymisellä. Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuden kerrytettävissä olevan rahavirran tai käyvän arvon, kirjataan erotuksesta arvonalennuskulu. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

5.4. Muut pitkäaikaiset varat

Milj. euroa		Muut pitkä
2017	Yhteis yritykset	aikaiset varat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	-	0,3	0,3
Yrityshankinnat	0,0	0,0	0,0
Lisäykset	1,6	0,0	1,6
Osuus tilikauden tuloksesta	-1,1	-	-1,1
Kurssierot	-0,0	-0,0	-0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	0,5	0,3	0,8

2016
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	-	0,3	0,3
Yrityshankinnat	-	0,0	0,0
Vähennykset	-	0,0	-0,0
Kurssierot	-	0,0	-0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	-	0,3	0,3

	Hehku Kauppa Oy
Tase, milj. euroa	31.12.2017	31.12.2016
Vaihtuvat vastaavat
Rahavarat	0,7
Muut lyhytaikaiset varat	0,4
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	1,0

Pysyvät vastaavat	0,7

Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat	0,3
Muut lyhytaikaiset velat	0,4
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	0,8

Nettovarat yhteensä	1,0

Täsmäytys kirjanpitoarvoon
Nettovarat 1.1.
Investointi yhteisyritykseen	3,3
Tilikauden tappio	-2,3
Nettovarat 31.12.	1,0

Konsernin omistusosuus yhteisyrityksestä, %	50 %
Konsernin omistusosuus nettovaroista	0,5
Kirjanpitoarvo	0,5

	Hehku Kauppa Oy
Tuloslaskelma, milj. euroa	31.12.2017	31.12.2016
Poistot	0,0
Korkokulut	0,0
Tilikauden tulos	-2,3

Yhteenveto yhteisyrityksen taloudellisista tiedoista Oriola Oyj ja Kesko Oyj ilmoittivat maaliskuussa 2017 perustavansa uuden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvän kauppaketjun Suomeen. Suomen kilpailuviranomaiset antoivat luvan uuden ketjun perustamiselle kesäkuussa 2017, ja uusi yhteisyritys, Hehku Kauppa Oy, perustettiin kauppaketjun rakentamista varten. Ensimmäiset myymälät avattiin tammikuussa 2018. Vuosien 2018-2020 aikana suunnitelmana on rakentaa 100 myymälän ketju. Kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan 25 miljoonaa euroa, ja liiketoiminnan odotetaan olevan tappiollista alkuvaiheessa. Oriolan osuus investoinnista ja tuloksesta on 50 %. Oriola yhdistelee osuutensa yhteisyrityksestä pääomaosuusmenetelmällä. Lisätietoa yhteisyrityksiin liittyvistä laskentaperiaatteista löytyy tilinpäätöksen osiosta 8. Konsernirakenne.

6. Rahoitusrakenne

6.1. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot- ja kulut kirjataan ajan kulumisen perusteella käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Vuoden 2017 keskimääräinen rahoituskorko oli 0,88 (1,26) prosenttia.

Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa	2017	2016
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	0,2	0,3
Kurssivoitot käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto	0,4
Kurssivoitot lainoista ja muista saamisista, netto	-	0,8
Muut rahoitustuotot	0,0	0,0
Yhteensä	0,6	1,1

Rahoituskulut
Korkokulut käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista	0,1	0,1
Korkokulut suojauslaskennan alaisista koronvaihtosopimuksista	0,9	1,2
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	2,5	2,8
Kurssitappiot käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto	-	0,8
Kurssitappiot lainoista ja muista saamisista, netto	0,1
Muut rahoituskulut	0,9	0,9
Yhteensä	4,5	5,8
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-3,9	-4,7

6.2. Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat ja -velat: Rahoitusvarat ja -velat kirjataan käypään arvoon selvityspäivänä lukuun ottamatta johdannaisia, jotka kirjataan kaupantekopäivänä taseeseen. Konsernin rahoitusvarat ja –velat koostuvat rahavaroista, lainasaamisista ja muista rahoitusvaroista, myyntisaamisista, ostoveloista sekä lainoista ja johdannaisista.

Rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin:

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat
Lainat ja muut saamiset
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat

Rahoitusvarojen ja velkojen luokittelu perustuu siihen tarkoitukseen, mitä varten rahoitusvarat tai –velat on alun perin hankittu. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai –velan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi rahoitusvaraksi ja –velaksi kirjataan rahamarkkinasijoitukset sekä johdannaissopimukset, jotka luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ryhmään kuuluvat varat ovat lyhytaikaisia, joiden maturiteetti on alle vuoden, ja ne arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivän markkinahinnalla. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt olennaisilta osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja pankkitileillä olevista varoista.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai muuten määriteltävissä olevia. Näitä saamisia ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa ja ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Saamiset kuuluvat lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei niiden eräpäivä ole yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Tähän ryhmään kuuluvat lisäksi myynti- ja muut saamiset. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti. Myyntisaamisista tehdään arvonalentumiskirjaus, kun on olemassa perusteltu syy olettaa, ettei konserni tule saamaan kaikkia saataviaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen olennainen viivästyminen ovat perusteltuja syitä myyntisaamisten arvonalentumiskirjaukselle. Arvonalentumiset kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan kuluksi. Ei-palautumisoikeudellisesti myytyihin myyntisaamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta ja järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat kirjataan konsernitaseeseen hankintahetkellä saatujen nettovarojen arvoon. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan taseeseen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Tilinpäätöshetkestä seuraavan 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvelat, sisältäen käytössä olevat pankkitililimiitit, käsitellään lyhytaikaisina rahoitusvelkoina ja tämän jälkeen erääntyvät pitkäaikaisina rahoitusvelkoina.

Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja hyödyt konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Rahoitusvarat ja -velat luokittain

			2017			2016
Milj. euroa	Liitetieto	Käypä arvo	Tasearvo	Hierarkia	Käypä arvo	Tasearvo	Hierarkia
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset	4.3.	0,2	0,2	Taso 2	0,1	0,1	Taso 2
Lainat ja muut saamiset
Rahavarat		17,0	17,0	Taso 2	60,8	60,8	Taso 2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4.3.	224,4	224,4	Taso 2	209,9	209,9	Taso 2
Rahoitusvarat yhteensä		241,7	241,7		270,8	270,8

Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	4.10.	0,4	0,4	Taso 2	0,9	0,9	Taso 2
Muut pitkäaikaiset velat	4.10.	0,5	0,5	Taso 2	0,4	0,4	Taso 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset	4.10.	0,2	0,2	Taso 2
Ehdollinen vastike	4.10.	2,5	2,5	Taso 3	2,7	2,7	Taso 3
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat		61,0	61,0	Taso 2	84,6	84,6	Taso 2
Lyhytaikaiset korolliset velat		66,3	66,3	Taso 2	48,5	48,5	Taso 2
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	4.10.	564,2	564,2	Taso 2	542,3	542,3	Taso 2
Rahoitusvelat yhteensä		695,0	695,0		679,4	679,4

Taso 1: Identtiset omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna).

Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon

(ei todettavissa olevat syöttötiedot).

Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusveloista

Milj. euroa	2017	2016
Tasearvo 1.1	2,7	12,4
Kirjaukset rahoituskuluihin	-0,0	0,2
Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvelkojen vähennys	-0,2	-21,9
Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvelkojen lisäys	-	11,9
Muuntoerot	-	0,1
Tasearvo 31.12	2,5	2,7

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin (taso 3) on kirjattu ehdollinen vastike. Ehdollisen vastikkeen käypä arvo on laskettu käyttäen diskontatun kassavirran menetelmää. Rahoitusvelkojen käyvän arvon aleneminen vuonna 2016 liittyy Medstop-hankinnan ehdollisen vastikkeen maksuun.

Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen erääntyminen
Milj. euroa	2017	2016
1-5 vuotta	61,0	84,6
Rahoitusvelat valuutoittain

Milj. euroa	2017	2016
EUR	96,2	67,8
SEK	31,0	65,3
Yhteensä	127,2	133,1

Korollisten velkojen maturiteettijakauma

Milj. euroa	2017	2016
Käteisvarat ja pankkitileillä olevat varat	17,0	60,8
Yhteensä	17,0	60,8

Rahoitusvelat

Pitkäaikaiset
Milj. euroa	2017	2016
Lainat rahoituslaitoksilta	60,2	83,4
Rahoitusleasingvelat	0,7	1,2
Yhteensä	61,0	84,6

Lyhytaikaiset

Milj. euroa	2017	2016
Lainat rahoituslaitoksilta	0,4	10,5
Yritystodistuslainat	50,0	15,0
Saadut ennakot	15,0	21,5
Rahoitusleasingvelat	0,9	1,5
Yhteensä	66,3	48,5

Korolliset nettovelat

Milj. euroa	2017	2016
Lainat rahoituslaitoksilta	60,2	83,4
Rahoitusleasingvelat	0,7	1,2
Pitkäaikaiset korolliset velat	61,0	84,6
Lainat rahoituslaitoksilta	0,4	10,5
Yritystodistuslainat	50,0	15,0
Saadut ennakot apteekeilta	15,0	21,5
Rahoitusleasingvelat	0,9	1,5
Lyhytaikaiset korolliset velat	66,3	48,5
Korolliset velat yhteensä	127,2	133,1

Rahavarat yhteensä	17,0	60,8

Korolliset nettovelat	110,2	72,3

Korolliset nettovelat, oma pääoma, nettovelkaantumisaste

6.3. Rahoitusriskien hallinta

Oriola konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Oriola Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Oriola konsernin keskitetty rahoitustoiminto vastaa rahoituspolitiikan toteuttamisesta, seurannasta ja raportoinnista.

Oriola konsernin rahoitustoiminnon päätehtäviä ovat rahoituksen riittävyyden ja likviditeetin turvaaminen sekä valuutta- ja korkoriskin tehokas hallinta.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida valuutta-, korko-, jälleenrahoitus ja likviditeettiriskin vaikutus konsernin kassaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Rahoitusriskien suojaamisessa käytettävät instrumentit on määritelty rahoituspolitiikassa.

Valuuttariski: Oriola konsernin merkittävimmät maakohtaiset toimintavaluutat ovat euro (EUR) ja Ruotsin kruunu (SEK). Merkittävä osa ostoista ja myynneistä tehdään tytäryhtiöiden raportointivaluutoissa, mikä oleellisesti vähentää valuuttariskiä. Oriola konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöiden paikallisessa valuutassa.

Transaktioriski: Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksiköiden kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat muussa valuutassa kuin yksikön raportointivaluutassa. Oriolan liiketoiminnoissa transaktioriski on vähäinen johtuen liiketoimintojen luonteesta. Oriolan sisäiset lainat ja talletukset ovat rahoituspolitiikan mukaisesti toteutettu tytäryhtiöiden paikallisessa valuutassa, pääosin Ruotsin kruunuissa. Lisäksi Oriola Oyj:llä oli tilinpäätöshetkellä 29,5 (62,8) miljoonan euron Ruotsin kruunumääräinen ulkoinen laina. Rahoituspolitiikan mukaan tase-eristä muodostuva tulosvaikutteinen valuuttariski pyritään suojaamaan täysimääräisesti johdannaissopimuksilla. Tilinpäätöshetkellä Ruotsin kruunumääräinen avoin transaktiopositio oli 0,5 (1,2) miljoonaa euroa.

Korollisten nettovelkojen muutos

Milj. euroa	Lainat rahoitus laitoksilta	Yritys todistukset	Saadut ennakot apteekeilta	Rahoitus leasingvelat	Rahavarat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	-93,9	-15,0	-21,5	-2,7	60,8	-72,3
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-29,8	-				29,8
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	62,1	-				62,1
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset	-			2,0	-	2,0
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-	35,0	-400,8	-		435,7
Rahavarojen muutos	-				43,7	-43,7
Rahavirrat yhteensä	32,3	-35,0	-400,8	2,0	-43,7	-445,2

Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Rahoitusleasingvelkojen lisäykset	-			1,0	-	1,0
Selvitetty myyntisaamisia vastaan	-		407,2	-		407,2
Yrityshankinnat	-0,4	-				0,4
Muuntoerot	1,5	-		0,1	-0,1	1,4
Muut erät, joihin ei liity maksutapahtumaa	0,0	-				0,0
Muutokset yhteensä	1,1	-	407,2	0,9	-0,1	407,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	-60,6	-50,0	-15,0	-1,7	17,0	-110,2

Translaatioriski: Oriolan merkittävin translaatioriski on Ruotsin kruunussa. Oriolalle syntyy translaatioriskiä Ruotsin tytäryhtiöihin tehdyistä pääomasijoituksista ja tytäryhtiöiden taseessa olevasta valuuttamääräisestä liikearvosta. Oriola ei ole suojannut omiin pääomiin liittyviä translaatioriskejä tilinpäätöshetkellä. Tilinpäätöshetkellä Ruotsin kruunumääräinen translaatiopositio oli 227,0 (240,2) miljoonaa euroa. Translaatioriskin herkkyys: Ruotsin kruunun kurssin kymmenen prosentin heikentymisen/ vahvistumisen vaikutus konsernin omaan pääomaan olisi -/+ 20,9 (-/+21,8) miljoonaa euroa.

Maksuvalmiusriski: Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja limiittien ylläpitäminen siten, että Oriola suoriutuu kaikista taloudellisista velvoitteistaan. Konsernin maksuvalmiudenhallinta perustuu rullaavaan 12 kuukauden kassavirtaennusteeseen sekä viikoittain laadittavaan rullaavaan neljän viikon kassavirtaennusteeseen. Oriola on hajauttanut jälleenrahoitusriskinsä useille eri vastapuolille ja useaan rahoituslähteeseen.

Toisen vuosineljänneksen aikana Oriola Oyj järjesteli uudelleen pitkäaikaisen luottolimiitti- ja lainasopimuksen. 100 miljoonan euron pitkäaikainen luottolimiitti korvasi 11.6.2015 allekirjoitetun rahoitussopimuksen. Luottolimiitti erääntyy viiden vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta. Oriolalla on myös lyhytaikaiset ei-sitovat 15,1 (15,2) miljoonan euron pankkitililimiitit. Tilinpäätöshetkellä limiitit eivät olleet käytössä. Lisäksi Oriolalla on 200 (200) miljoonan euron suuruinen yritystodistusohjelma. Yritystodistuksia oli tilinpäätöshetkellä emittoituna 50,0 (15,0) miljoonaa euroa. Oriolan rahavarat 31.12.2017 olivat 17,0 (60,8) miljoonaa euroa.

Oriolan nettokäyttöpääoma oli tilinpäätöshetkellä -97,3 (-112,2) miljoonaa euroa. Oriolan nettokäyttöpääoma oli tilinpäätöshetkellä negatiivinen johtuen päämies- ja asiakassopimuksissa määritetyistä maksuajoista sekä käytössä olevista ei-palautumisoikeudellisten myyntisaamisten myyntiohjelmista Ruotsin

vähittäis- ja tukkukaupassa. Konsernin päämies- ja asiakassopimukset pohjautuvat pitkäaikaisiin ja vakiintuneisiin sopimuksiin eikä niiden ehdoissa odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2018.

Oriolalla on toistaiseksi voimassa olevia puitesopimuksia, joiden mukaan yhtiöllä on oikeus myydä Ruotsin vähittäis- ja tukkukauppaan liittyviä myyntisaamisia rahoituslaitoksille ilman palautumisoikeutta. Myyntisaamisia oli myyty tilinpäätöshetkellä 94,8 (118,5) miljoonaa euroa. Ohjelmien koossa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2018.

Korkoriski: Korkoriski muodostuu markkinakorkojen vaihtelusta aiheutuvasta vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutoksista sekä rahoitusinstrumenttien arvon muutoksista (hintariski). Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida markkinakorkojen muutosten vaikutusta tuloslaskelmaan. Korkoriskiä arvioidaan herkkyysanalyysin ja korkoduraation avulla.

Oriolan korkoriski tilinpäätöshetkellä muodostuu 17,0 (60,8) miljoonan euron rahavaroista, 127,2 (133,1) miljoonan euron rahoitusveloista ja 94,8 (118,5) miljoonan euron ei-palautumisoikeudellisten saamisten myynnistä Ruotsissa. Korkoriskistä oli tilinpäätöshetkellä suojattu 52,8 (54,4) miljoonaa euroa. Keskikorko, sisältäen ei-palautumisoikeudellisen saamisten myynnin ja korkojohdannaiset oli 0,88 (1,26), korkoduraatio oli 12 (5) kuukautta. Oriola soveltaa suojauslaskentaa osaan ei-palautusoikeudellisesti myytyjen myyntisaamisten rahavirran suojauksista.

Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousu tilinpäätöshetken bruttovelkamäärällä ja oletuksella, että saamisten myyntiohjelmat Ruotsissa jatkuvat normaalisti, vaikuttaisi konsernin tilikauden tulokseen verojen jälkeen -0,6 (-0,9) miljoonaa euroa (sisältäen johdannaiset) ja konsernin omaan pääomaan 1,8 (0,6) miljoonaa euroa (sisältäen johdannaiset).

Luotto- ja vastapuoliriskit: Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta, että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä tai siitä, että rahoituslaitokset jättävät talletuksiin ja johdannaiskauppoihin liittyvät velvoitteensa suorittamatta. Oriolan rahoituspolitiikassa määritellään luotto-, sijoitus- ja vastapuoliriskien hallinnan periaatteet.

Sijoituskohteille ja johdannaissopimusten vastapuolille on luottokelpoisuuden ja vakavaraisuuden perusteella määritetty luottorajat, joita seurataan ja päivitetään säännöllisesti.

Yhtiön liiketoiminta-alueet vastaavat kaupallisten saatavien luottoriskien hallinnasta. Oriolalla ei ollut tilinpäätöshetkellä merkittäviä riskikeskittymiä myyntisaamisissaan johtuen lukumääräisesti laajasta ja maittain hajautuneesta asiakaskunnasta. Suomen ja Ruotsin tukkukauppa perustuu vakiintuneisiin asiakassuhteisiin sekä alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin, mikä olennaisesti pienentää myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä. Ruotsin vähittäiskauppaan ei liity olennaisia luottoriskejä liiketoimintojen luonteesta johtuen. Suomen tukkukaupassa liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä pienentää apteekeilta saadut korolliset ennakkomaksut. Korolliset ennakkomaksut esitetään tilinpäätöksessä taseen lyhytaikaisissa rahoitusveloissa. Ruotsin tukku- ja vähittäiskaupassa luottoriskiä pienentää rahoituslaitoksille ei-palautumisoikeudellisesti myydyt myyntisaamiset ja käytössä olevat luottotappiovakuutukset.

Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjatut myyntisaamisten arvonalennukset olivat 0,0 (0,0) miljoonaa euroa. Myyntisaamisten tarkempi ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 4.3. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Pääoman hallinta: Oriolan tavoitteena on tehokas pääomarakenne, joka mahdollistaa jatkuvien velvoitteiden hoitamisen ja kustannustehokkaan toiminnan kaikissa olosuhteissa. Pääomarakennetta seurataan sijoitetun pääoman tuoton ja nettovelkaantumisasteen avulla.

Oriolan pitkän aikavälin tavoitteet perustuvat kasvuun, kannattavuuteen ja taseeseen liittyviin tunnuslukuihin. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on markkinakasvun mukainen liiketoiminnan kasvu, vuotuisen osakekohtaisen tuloksen kasvu yli 5 prosenttia (ilman oikaisueriä), sijoitetun pääoman tuotto yli 20 prosenttia ja oikaistu nettovelkaantumisaste 30-60 prosenttia. Korollisia nettovelkoja oikaistaan lisäämällä velkoihin myydyt myyntisaamiset. Oriolan tavoitteena on jakaa kasvava vuosittainen osinko, joka on vähintään 50 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

Toisen vuosineljänneksen aikana Oriola Oyj järjesteli uudelleen pitkäaikaisen 100 miljoonan euron luottolimiitti- ja lainasopimuksen. Luottolimiitti erääntyy viiden vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta. Rahoitussopimus sisältää taloudellisia kovenantteja, joista nettovelan ja käyttökatteen suhde on enintään 3,0 ja nettovelkaantumisaste enintään 100 %. Kovenantit ovat samat kuin aikaisemmassa luottolimiitissä. Samassa yhteydessä yhtiö maksoi pois 550 miljoonan Ruotsin kruunun lainan, joka olisi erääntynyt vuonna 2018 ja nosti uuden kolmivuotisen 290 miljoonan Ruotsin kruunun kahdenvälisen lainan. Tilinpäätöshetkellä rahoitussopimuksen kovenanttiehdot täyttyivät selvästi.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet löytyvät liitetiedosta 10.2. Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Rahoitusvelkojen ja johdannaisvelkojen maturiteettijakauma

31.12.2017
Milj. euroa	2018	2019	2020	2021>	Yhteensä
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta ja yritystodistuslainat	50,3	30,3	29,8	-	110,3
Rahoitusleasingvelat	0,9	0,5	0,2	0,0	1,7
Saadut ennakkomaksut	15,0	-			15,0
Korottomat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	564,2	-			564,2
Velat koronvaihtosopimuksista	-	0,2	-	0,4	0,6
Ehdollinen vastike	-			2,5	2,5
Saamiset valuuttajohdannaisista	-18,2	-			-18,2
Velat valuuttajohdannaisista	18,0	-			18,0
Yhteensä	630,2	30,9	30,0	2,9	694,1

31.12.2016
Milj. euroa	2017	2018	2019	2020 >	Yhteensä
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta ja yritystodistuslainat	26,6	53,1	30,5	0,4	110,6
Rahoitusleasingvelat	1,3	0,9	0,4	0,1	2,7
Saadut ennakkomaksut	21,9	-			21,9
Korottomat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	557,0	-			557,0
Velat koronvaihtosopimuksista	0,6	-	0,3	-	0,9
Ehdollinen vastike	-			2,7	2,7
Saamiset valuuttajohdannaisista	-12,0	-			-12,0
Velat valuuttajohdannaisista	12,1	-			12,1
Yhteensä	607,6	54,0	31,2	3,1	696,0

Taloudelliset tiedot 2017 / Tilinpäätös 86

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta: Oriola luokittelee johdannaiskaupat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ellei niihin sovelleta suojauslaskentaa. Valuuttatermiinien käypä arvo määritetään arvostamalla ne tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Positiiviset arvostuserot esitetään konsernitaseessa myyntisaamisissa ja muissa saamisissa sekä negatiiviset arvostuserot ostoveloissa ja muissa lyhytaikaisissa veloissa. Konserni ei ole soveltanut suojauslaskentaa valuuttamääräisiä tase-eriä ja erittäin todennäköisiä ennakoituja rahavirtoja suojaaviin valuuttajohdannaisiin. Näiden johdannaissopimusten käyvän arvon muutos kirjataan joko muihin tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin riippuen siitä, mitä erää operatiivisesti on suojattu.

Oriola soveltaa suojauslaskentaa osaan koronvaihtosopimuksista, joita käytetään ei palautumisoikeudellisesti myytyjen myyntisaamisten rahavirran suojaamiseen. Koronvaihtosopimuksilla vaihtuva korko on muutettu kiinteäksi. Suojauslaskentaa aloitettaessa on dokumentoitu suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet. Suojaussuhteen tehokkuutta testataan vähintään neljännesvuosittain. Johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tehokkaalta osalta oman pääoman suojausrahastoon ja mahdollinen tehoton osuus kirjataan tarvittaessa tuloslaskelman rahoituseriin.

Johdannaissopimukset

Milj. euroa 2017	Positiivi nen käypä arvo	Negatiivi nen käypä arvo	Sopimus ten nimel lisarvo
Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset	-	0,6	52,8
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset
Valuuttatermiini - ja valuutanvaihtosopimukset	0,2	0,1	18,0
2016
Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset	-	0,9	54,4
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset
Valuuttatermiini - ja valuutanvaihtosopimukset	0,1	-	12,1

Tilinpäätöshetkellä avoinna olevat johdannaiset erääntyvät seuraavan 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta rahavirtaa suojaavia koronvaihtosopimuksia. Myyntisaamisten myynnistä aiheutuvan rahavirran korkoriski on suojattu koronvaihtosopimuksilla. Korkojohdannaisten käypä arvo perustuu sopimuksesta aiheutuviin kassavirtoihin. Osa näistä koronvaihtosopimuksista on määritetty rahavirran suojauksiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan tehokkaalta osin muihin laajan tuloksen eriin ja mahdollinen tehoton osuus tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Lyhytaikaiset termiinisopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöshetken markkinanoteerauksia. Konsernilla ei ollut rahavirtaa suojaavia termiinisopimuksia vuoden 2017 lopussa.

Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttomääräisinä, sillä konsernin johdannaissopimuksiin liittyvät eri netottamissopimukset liittyvät credit event –tapahtumiin, eivätkä mahdollista netottamista. Konserni ei ole antanut tai saanut vakuuksia johdannaisvastapuolilta.

Oriolalla on johdannaispositioita usean pankin kanssa ja transaktiot tehdään yleisjohdannaissopimusten mukaisesti, jotka mahdollistavat kaikkien sopimukseen kuuluvien erien netottamisen. Tilinpäätöshetkellä yleisjohdannaissopimusten mahdollistaman netottamisen jälkeisen vastapuoliriskin määrä Oriolalle oli 0,2 (0,1) ja vastapuolille 0,6 (0,9) miljoonaa euroa.

Valuuttajohdannaisten nimellisarvo on sopimusten valuuttamääräisen nimellisarvon euro-vasta-arvo tilinpäätöshetkellä.

6.4. Oma pääoma, osakkeet ja valtuutukset

Osakepääoma: Oriola Oyj:n osakepääoma 31.12.2017 oli 147.899.766,14 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2017.

Suojausrahasto: Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa solmittujen ja suojauslaskennan ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan.

Käyttörahasto: Käyttörahasto sisältyy yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Käyttörahasto on muodostunut vuonna 2006 Oriola Oyj:n kaupparekisteriin merkinnän yhteydessä. Yhtiö ei jakanut 14.3.2017 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti varoja osakkeenomistajille. Käyttörahastoon kirjatut varat olivat 19,4 miljoonaa euroa 31.12.2017.

Muut rahastot

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto: Oriola Oyj toteutti suunnatun maksullisen osakeannin kesäkuussa 2009, jossa laskettiin liikkeelle 9 350 000 kappaletta uutta B-sarjan osaketta. Osakeannin nettotuotto oli 20,7 miljoonaa euroa. Osakeannista saadut varat kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. 19.4.2011 yhtiö jakoi 6.4.2011 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti varoja osakkeenomistajille sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta pääoman palautuksena 0,13 euroa osaketta kohden, yhteensä 19,7 miljoonaa euroa.

Oriola Oyj järjesti vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä merkintäoikeusannin, jonka merkintäaika päättyi 3.3.2015. Annissa merkittiin 9.429.742 uutta A-osaketta ja 20.798.643 uutta B-osaketta joilla kerättiin 75,6 miljoonan euron bruttovarat. Yhtiö kirjasi sijoitetun vapaan pääoman rahastoon osakeannista kerätyt bruttovarat sekä antiin liittyvät kulut veroilla vähennettynä, yhteensä 73,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 aikana sijoitetun vapaan pääoman rahasto ei muuttunut, ja rahastoon kirjatut varat olivat 74,8 miljoonaa euroa 31.12.2017.

Muuntoerot: Muuntoerot sisältävät konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelman keskikurssilla muuntamisesta ja taseen tilinpäätöspäivän kurssilla syntyvät kurssierot. Lisäksi muuntoeroihin sisältyy kurssiero ulkomaisille tytäryhtiöille annetuista sisäisistä lainoista, joiden suorittamista ei ole suunniteltu eikä suorittaminen ole todennäköisesti ennakoitavissa tulevaisuudessa.

Osakkeet: Yhtiössä on A-osakkeita enintään 500 000 000 kappaletta ja B-osakkeita enintään 1 000 000 000 kappaletta. Vuoden 2017 lopussa osakkeita oli yhteensä 181 486 213 kappaletta, joista A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 55 434 273 ja B-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 126 051 940. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Jokainen A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään 20 äänellä ja jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä. Osakkeenomistaja ei saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/20 yhtiökokouksessa edustettujen eri osakelajeihin kuuluvien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Molemmat osakesarjat antavat osakkeenomistajalle samat oikeudet yhtiön omaisuuteen ja osingonjakoon. Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-osakkeiden muuntamista B-osakkeiksi.

Oriola Oyj:n A- ja B-sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq OMX Helsingin päälistalla. Yhtiön toimiala pörssissä 31.12.2017 oli Terveydenhuollon jakelupalvelut ja toimialaluokka Terveydenhuolto. A-osakkeiden kaupankäyntitunnus on OKDAV ja B-osakkeiden kaupankäyntitunnus on OKDBV.

Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet: Kun Oriola Oyj ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.

Yhtiön hallussa on 241 822 kappaletta yhtiön B-osaketta, jotka edustavat noin 0,13 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja noin 0,02 prosenttia kokonaisäänimäärästä.

Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys: Vuonna 2017 Oriola Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 24,5 prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeiden vaihto A-sarjan keskimääräisestä osakemäärästä oli 4,9 prosenttia ja B-sarjan keskimääräisestä osakemäärästä, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 33,2 prosenttia.

Oriola Oyj:n A-sarjan osakkeiden keskikurssi oli 3,79 euroa ja B-sarjan osakkeiden keskikurssi oli 3,66 euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2017 oli 519,2 (778,9) miljoonaa euroa, josta A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 166,3 miljoonaa euroa ja B-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 352,9 miljoonaa euroa.

Osakkeenomistajat: Oriola Oyj:llä oli 31.12.2017 yhteensä 33 830 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjä osakkeita oli 31.12.2017 yhteensä 28 228 280 kappaletta, mikä vastasi 13,9 prosenttia kaikista osakkeista ja 5,9 prosenttia kaikista äänistä.

Osakkeiden muunnot: Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-sarjan osakkeiden muuntamista B-sarjan osakkeiksi. 1.1.–31.12.2017 välisenä aikana Oriola Oyj:n 50 375 (0) A-osaketta on muunnettu B-osakkeiksi. Muunto on merkitty kaupparekisteriin 4.1.2017. Muuntamisen jälkeen yhtiöllä on A-osakkeita 55 434 273 kappaletta ja B-osakkeita 126 051 940 kappaletta. Osakkeita on yhteensä 181 486 213 kappaletta ja osakkeiden kokonaisäänimäärä on yhteensä 1 234 737 400 ääntä.

Johdon osakeomistus: Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen, johtoryhmän jäsenet sekä näiden määräysvaltayhteisöt omistivat 31.12.2017 Oriola Oyj:n osakkeita yhteensä 425 492 osaketta, eli 0,23 prosenttia koko osakekannasta ja 0,04 prosenttia äänivallasta.

Johdon osakeomistus

		Osakeomistus 2017		Osakeomistus 2016
	A osakkeet	B osakkeet	A osakkeet	B osakkeet
Hallitus
Vanjoki Anssi, chairman	-	14 180	-	9 160
Nilsson Bågenholm Eva (vice chairman)	-	8 267	-	5 130
Korhonen Anja	-	14 891	-	11 754
Kristenson Mariette	-	4 712	-	2 202
Niemelä Kuisma	-	12 001	-	9 491
Ridström Lena	-	4 712	-	2 202
Simberg Staffan	-	4 712	-	2 202
Nez-Invest Ab (Staffan Simbergin yhtiö)	-	152 378	-	152 378
Rihko Matti (14.3.2017 asti)	-			10 970
Toimitusjohtaja
Virtanen Kimmo (virkaa tekevä 18.12.2017 alkaen)	1 757	127 638	1 757	121 553
Hautaniemi Eero (18.12.2017 asti)	-			246 497
Konsernin johtoryhmä
Aitokallio Sari	-	5 961	-	2 573
Mäkelä Jukka	-	13 001	-	10 321
Silver Teija	-	37 053	-	33 910
Gawell Thomas	-	24 229	-	20 400
Tornell Stig (31.3.2017 astI)	-			6 142

Valtuutukset: 14.3.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 5 650 000 A-osaketta ja 12 500 000 B-osaketta, mikä yhdessä vastaa noin 10,00 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutuksen nojalla voidaan myös myydä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön B-osaketta, mikä määrä vastaa noin 9,92 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutuksen nojalla voidaan myös myydä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallituksen aikaisemmin saamat osakeantivaltuutukset kumottiin lukuun ottamatta 20.3.2013 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamia valtuutuksia, joiden nojalla hallitus voi päättää enintään 1 715 000 B-osaketta koskevien suunnattujen maksullisten ja maksuttomien osakeantien järjestämisestä Oriola konsernin johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sekä Oriola konsernin avainhenkilöiden osakesäästöohjelman toteuttamiseksi.

Yhtiökokous valtuutti lisäksi hallituksen päättämään enintään 18 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta, mikä määrä vastaa kokouskutsun päivänä noin 9,92 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutusta voidaan käyttää vain siten, että

yhtiön ja sen tytäryhteisöjen hallussa voi kulloinkin olla yhteensä enintään yksi kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeet voidaan hankkia myös muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen tai muiden liiketoimintajärjestelyjen toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, käytettäväksi osana yhtiön kannustinjärjestelmiä taikka muutoin luovutettaviksi, yhtiöllä pidettäviksi tai mitätöitäviksi. Valtuutus on voimassa enintään kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 14.3.2016 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää yhtiön omien B-osakkeiden hankkimisesta.

Yhtiön hallituksella ei ole valtuutusta muuhun osakeantiin eikä optio- tai muiden erityisten oikeuksien antamiseen.

Omien osakkeiden hankinta yhtiön kannustinjärjestelmiin

liittyen: Oriola Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 20.6.2017 käyttää 14.3.2017 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta hankkia Oriolan B-osakkeita ja perustaa osakkeiden takaisinosto-ohjelman. Osakkeet hankittiin yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi. Osakkeiden hankinta aloitettiin 24.7.2017 ja lopetettiin 7.8.2017. Yhteensä 145 000 B-osaketta hankittiin, mikä vastaa noin 0,08 prosenttia Oriolan kaikista osakkeista. Takaisinosto-ohjelma on päättynyt.

Osakepääoma

Osakepääoma		A osakkeet	B osakkeet	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2017	kpl	55 484 648	126 001 565	181 486 213
A-osakkeita muunnettu B-osakkeiksi	kpl	-50 375	50 375	0
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2017	kpl	55 434 273	126 051 940	181 486 213

Äänimäärä 31.12.2017	kpl	1 108 685 460	126 051 940	1 234 737 400

Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2017	Milj. euroa	45,2	102,7	147,9
Osuus osakkeiden lukumäärästä	%	30,5	69,5	100,0
Osuus osakkeiden äänimäärästä	%	89,8	10,2	100,0

Osakkeiden lukumäärä 1.1.2016	kpl	55 484 648	126 001 565	181 486 213
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2016	kpl	55 484 648	126 001 565	181 486 213

Äänimäärä 31.12.2016	kpl	1 109 692 960	126 001 565	1 235 694 525

Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2016	Milj. euroa	45,2	102,7	147,9
Osuus osakkeiden lukumäärästä	%	30,6	69,4	100,0
Osuus osakkeiden äänimäärästä	%	89,8	10,2	100,0

Milj.euroa		2017	2016
Emoyhtiön osakepääoma 31.12.		147,9	147,9
Tytäryhtiöosakkeiden arvonkorotuksen eliminointi
konsernissa		-111,7	-111,7
Konsernin osakepääoma 31.12.		36,2	36,2

6.5 Osakekohtainen tulos, osinko ja muu voitonjako

Osakekohtainen tulos: Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistussa osakekohtaisessa tuloksessa otetaan huomioon mahdollinen osakepohjaisten kannustinjärjestelmien vaikutus.

Osingonjako ja muu voitonjako: Osingonjako ja muu voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot sekä pääomapalautukset. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ja muu voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. Osingonjako ja muu voitonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana voitonjako hyväksytään yhtiökokouksessa.

Osinkopolitiikka ja varojenjakoehdotus: Oriola Oyj:n tavoitteena on jakaa vuosittain osinkona vähintään 50 prosenttia konsernin osakekohtaisesta tuloksesta. Yhtiön strategia ja taloudellinen asema otetaan huomioon vuosittaista osinkoa määritettäessä. Vuodelta 2016 maksettiin osinkoa 25,4 miljoonaa euroa (0,14 euroa/osake) ja vuodelta 2015 23,6 miljoonaa euroa (0,13 euroa/osake). Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2017 jaetaan osinkoa 16,3 miljoonaa euroa, eli 0,09 euroa/osake.

Osakekohtainen tulos ja osinko

* Hallituksen ehdotus

Osakekohtainen tulos

Tilikauden tulos	Jatkuvat toiminnot			Lopetetut toiminnot	Sisältäen lopetetut toiminnot
Milj. euroa	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	25,9	41,8	0,3	1,0	26,3	42,8
Osakkeita keskimäärin ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita
kpl
Laimentamaton	181 328 408	181 389 391	181 328 408	181 389 391	181 328 408	181 389 391
Laimennusvaikutuksella oikaistu	181 412 111	181 389 391	181 412 111	181 389 391	181 412 111	181 389 391
Tulos/osake
EUR
Laimentamaton	0,14	0,23	0,00	0,01	0,14	0,24
Laimennusvaikutuksella oikaistu	0,14	0,23	0,00	0,01	0,14	0,24

7. Tuloverot

7.1. Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut tuloverot

Tuloverot: Konsernin laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvista veronoikaisuista sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksesta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.

Tuloverot

Milj. euroa	2017	2016
Tilikauden verotettavaan tuloon perus tuva vero	8,0	9,7
Aikaisempien tilikausien tuloverot	0,0	0,0
Laskennalliset verot	-0,1	1,4
Yhteensä	7,9	11,1

Milj. euroa 2017	Ennen veroja	Vero vaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaus	0,4	0,1	0,3
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-1,6	-0,3	-1,2
Muuntoerot	-7,0	-	7,0
Yhteensä	-8,2	-0,2	-7,9

2016

Yhteensä	-8,8	0,0	-8,8
Muuntoerot	-9,1	-	9,1
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-0,5	-0,1	-0,4
Rahavirran suojaus	0,8	0,2	0,6

Verokannan täsmäytys

Milj.euroa	2017	2016
Tulos ennen veroja	33,9	52,9
Konsernin verot laskettuna kotimaan verokannalla	6,8	10,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus	0,7	0,7
Vähennyskelvottomat kulut ja verova paat tuotot	0,0	0,0
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	0,2
Tilikauden tappiot, joista ei ole kirjattu verosaamista	0,0	0,0
Oikaisut edellisten tilikausien veroihin	0,2	-0,1
Muut erät	0,0	0,0
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot	7,9	11,1

Efektiivinen verokanta	23,4%	21,0%

Positiivisena esitetty vero on kulua ja negatiivisena esitetty vero on tuottoa.

Verojen laskennassa käytettävä Suomen verokanta oli tilikausien 2017 ja 2016 tilinpäätöksissä 20 prosenttia.

7.2. Laskennalliset verosaamiset ja –velat

Laskennalliset verot: Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista siltä osin kuin on todennäköistä, että ne pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa kertyvää verotettavaa tuloa vastaan. Suurin osa konsernin verotuksellisista tappioista kirjatuista laskennallisista veroveloista liittyvät Ruotsiin, jossa tappiot eivät vanhene. Konserni ei ole kirjannut laskennallista verosaamista 0,3 (0,2) miljoonan euron tappioista liittyen Puolan tytäryhtiöön, koska tappioiden käyttöön liittyy epävarmuutta. Tämä tappiot vanhenevat 1-5 vuoden kuluessa. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista ja verotuksessa käyttämättömistä tappioista. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen ja lakien perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden odotetaan olevan voimassa, kun laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. Laskennalliset verosaamiset ja -velat esitetään nettomääräisinä, jos niiden vähentämiseen toisistaan on laillinen oikeus ja niiden vas-Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot tapuolena on sama veroviranomainen.

Laskennalliset verosaamiset ja –velat

Milj. euroa		Kirjattu tulosvai	Kirjattu muihin laajan	Hankitut	Liike toimintojen
2017	1.1.	kutteisesti	tuloksen eriin	liiketoiminnot	myynnit	Kurssierot	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot	0,6	-0,2	-			0,0	0,4
Vaihto-omaisuus	0,2	-0,0	-			0,0	0,2
Eläkevelka	1,0	0,0	0,3	-		0,0	1,3
Yrityshankinnat	0,3	-0,2	-			0,0	0,0
Työsuhde-etuudet	0,3	-0,0	-		0,0	-	0,3
Muut väliaikaiset erot	0,0	0,2	-0,1	-		0,0	0,1
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	2,4	-0,2	0,3	-	0,0	-0,1	2,4
Laskennalliset verovelat
Poistoero ja muut vapaaehtoiset vara ukset	7,3	0,6	-	0,0	-	0,2	7,8
Yrityshankinnat	8,6	-1,0	-	0,1	-	0,2	7,4
Muut väliaikaiset erot	0,3	-0,2	-		0,0	-0,0	0,1
Laskennalliset verovelat yhteensä	16,2	-0,5	-	0,1	0,0	-0,4	15,3

Milj. euroa		Kirjattu	Kirjattu
2016	1.1.	tulosvai kutteisesti	muihin laajan tuloksen eriin	Hankitut liiketoiminnot	Kurssierot	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot	2,2	-2,1	-	0,5	-	0,6
Vaihto-omaisuus	0,2	0,0	-		0,0	0,2
Eläkevelka	0,9	0,0	0,1	-	0,0	1,0
Yrityshankinnat	0,3	-			0,0	0,3
Työsuhde-etuudet	0,2	0,1	-			0,3
Muut väliaikaiset erot	0,0	0,1	-0,2	-		0,0
Laskennalliset verosaamiset
yhteensä	3,7	-1,8	-0,0	0,5	-0,0	2,4
Laskennalliset verovelat
Poistoero ja muut vapaaehtoiset vara ukset	7,0	0,4	-		0,1	7,3
Yrityshankinnat	8,7	-1,2	-	1,3	-0,3	8,6
Muut väliaikaiset erot	-	0,3	-			0,3
Laskennalliset verovelat yhteensä	15,8	-0,5	-	1,3	-0,4	16,2

Arvioiden käyttö: Johdon arviointia edellytetään määritettäessä laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen määrää. Konserni arvioi konsernitilinpäätöksen laatimisen yhteydessä laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryhtiöillä on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää. Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa toteutuneista, mikä voi johtaa verosaamisten kulukirjauksiin tuloslaskelmassa.

8. Konsernirakenne

Konsolidointiperiaatteet: Konsernitilinpäätös sisältää Oriola Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan. Konsernin tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille kuuluviin osuuksiin. Hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu muihin korollisiin velkoihin. Ehdollisen kauppahinnan muutokset ja hankintaan liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Emoyrityksen omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan muutokseen käsitellään oman pääoman liiketoimina. Määräysvallan menettämisen yhteydessä jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon ja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Yhteisyritykset ovat yhteisjärjestelyjä, jossa konsernilla on yhteinen määräysvalta muiden osapuolten kanssa, ja osapuolilla on järjestelyyn liittyviä nettovaroja koskevia

oikeuksia. Sijoitukset yhteisyrityksiin yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitukset yhteisyrityksiin merkitään taseeseen hankintahetkellä hankintamenoonsa, jonka jälkeen konsernin osuus hankinnan jälkeen syntyneistä voitoista ja tappioista lisätään konsernin taseen yhteisyrityssijoituksiin. Pääomaosuusmenetelmän mukaisesti konsernin omistusosuutta vastaava osuus yhteisyritysten tuloksesta esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

Ulkomaan rahan määräiset erät: Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toimintaja esittämisvaluutta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siihen valuuttaan, joka parhaiten kuvaa kunkin tytäryhtiön taloudellisia toimintaolosuhteita.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu arvostuspäivän kurssein. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien konserniyhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi raportointikauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuttamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai –tappiota. Emoyhtiön taseeseen merkityt saamiset ulkomaisilta tytäryhtiöiltä katsotaan osaksi nettosijoitusta, mikäli niiden suorittamista ei ole suunniteltu eikä suorittaminen ole todennäköisesti ennakoitavissa tulevaisuudessa. Saamisista aiheutuvat kurssierot kirjataan konsernitilinpäätöksessä oman pääoman muuntoeroihin.

		Konserni			Emoyhtiö
Konserniyhtiöt	Kotimaa	Omistusosuus %	Äänivaltaosuus %	Omistusosuus %	Äänivaltaosuus %
Emoyhtiö Oriola Oyj	Suomi
Oriola Finland Oy	Suomi	100	100	100	100
Oriola Sweden AB	Ruotsi	100	100	100	100
Kronans Droghandel Apotek AB	Ruotsi	100	100	100	100
Svensk Dos AB	Ruotsi	100	100	100	100
Pharmaservice Oy	Suomi	100	100	100	100
Farenta Oy	Suomi	70,9	70,9	70,9	70,9
Oriola Sweden AB	Ruotsi	100	100	100	100
ICTHS Health Support AB	Ruotsi	100	100
Farenta Oy	Suomi	70,9	70,9	70,9	70,9
Farenta 1 Oy	Suomi	100	100
Farenta 2 Oy	Suomi	100	100
Farenta Polska Sp. Z o.o.	Puola	100	100

Yhteisyritykset

Hehku Kauppa Oy	Suomi	50	50	50	50

8.1. Konserniyhtiöt ja yhteisyritykset Muutokset konsernirakenteessa: Oriola saattoi päätökseen ruotsalaisen terveysalanpalveluyrityksen ICTHS Health Support AB:n oston kolmannella vuosineljänneksellä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli noin 5 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 60 henkilöä. ICTHS Health Supportin osto tukee Oriolan strategiaa tarjota laaja-alaisia asiantuntijapalveluita apteekeille, lääkeyhtiöille ja terveydenhuollon toimijoille Ruotsissa ja Suomessa.

Oriola sai päätökseen Baltian liiketoimintojen myynnin 18.10.2017. Oriola ilmoitti 14.8.2017 myyvänsä Baltian liiketoiminnot toimivalle johdolle (SIA Oribalt Group). Oriolan Baltian liiketoimintoihin kuuluvat seuraavat tytäryhtiöt: AS Oriola, Oriola Estonia Oü, SIA Oriola Riga, SIA Panpharmacy ja UAB Oriola Vilnius. Baltian liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2016 oli 54 miljoonaa euroa, oikaistu liikevoitto oli 1,2 miljoonaa euroa ja henkilömäärä oli 160.

Seuraavat tytäryhtiöfuusiot saatiin päätökseen vuoden 2017 viimeisellä vuosineljänneksellä: Farenta 3 Oy, Farenta 4 Oy ja Secret Files Oy fuusioitiin Farenta Oy:öön.

Kesäkuussa 2017 Oriola Oyj ja Kesko perustivat uuden yhteisyrityksen, Hehku Kauppa Oy:n rakentaakseen uuden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvän kauppaketjun Suomeen. Ensimmäiset myymälät avattiin tammikuussa 2018. Vuosien 2018-2020 aikana suunnitelmana on rakentaa 100 myymälän ketju. Kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan 25 miljoonaa euroa, ja liiketoiminnan odotetaan olevan tappiollista alkuvaiheessa. Oriolan osuus investoinnista ja Hehku Kauppa Oy:n tuloksesta on 50 %.

8.2. Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit, lopetetut toiminnot

Liiketoimintojen yhdistäminen

Liiketoimintojen hankinnat

Milj. eur Luovutettu vastike	2017	2016
Käteismaksu	2,9	40,2
Ehdollinen vastike	-	12,3
Luovutettu vastike yhteensä	2,9	52,5

Hankituista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista kirjatut määrät
Aineelliset hyödykkeet	0,0	2,0
Aineettomat hyödykkeet	0,3	7,6
Laskennalliset verosaamiset	-	0,5
Vaihto-omaisuus	-	2,2
Myyntisaamiset	1,4	13,6
Varat yhteensä	1,7	26,0

Laskennalliset verovelat	0,1	1,4
Lainat ja muut pitkäaikaiset velat	0,3	7,0
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	0,9	8,5
Rahoitusvelat	0,1	1,7
Velat yhteensä	1,4	18,6

Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	0,2	7,4

Liikearvo	2,6	45,1

Yhteensä	2,9	52,5

2017

Oriola hankki 31.8.2017 Ruotsalaisen ICTHS Health Support AB:n koko osakekannan. ICTHS Health Support AB on vuonna 2007 perustettu terveysalan palveluyritys, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita apteekeille, lääkeyhtiöille ja terveydenhuollon toimijoille. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli noin 5 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 60 henkilöä. ICTHS Health Supportin osto tukee Oriolan strategiaa tarjota laaja-alaisia asiantuntijapalveluita apteekeille, lääkeyhtiöille ja terveydenhuollon toimijoille Ruotsissa ja Suomessa. Hankitun yhtiön tulos ja tase on yhdistetty Palvelut-segmenttiin 1.9.2017 alkaen. Hankintamenolaskelma perustuu yhtiön taseeseen per 31.8.2017, joka on laadittu olennaisilta osin IFRS:n laskentaperiaatteiden mukaisesti.

2016

Oriola hankki 8.2.2016 ruotsalaisen annosjakeluyhtiö Svensk Dos AB:n koko osakekannan. Hankitun yhtiön tulos ja tase on yhdistetty Terveydenhuolto-segmenttiin 1.2.2016 alkaen. Svensk Dosin hankintahetkellä yhtiö oli voittanut annosjakelukilpailun Sjuklövern-kuntayhtymältä, mutta sopimus oli valitusprosessin alainen. Ruotsin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella Sjuklövern vahvisti järjestävänsä uuden tarjouskilpailun annosjakelusta alueellaan. Annosjakelusopimuksen menettämisen johdosta 6,4 miljoonan euron liikearvon arvonalentuminen kirjattiin syyskuussa 2016 ja hankinnasta aikaisemmin kirjattu 6,3 miljoonan euron ehdollinen kauppahintavelka purettiin tuloslaskelmaan.

Oriola osti Pharmaservice Oy:n 18.7.2016 Suomen Apteekkariliitolta ja Orion Oyj:ltä. Pharmaservice tarjoaa koneellisia lääkkeiden annosjakelun tukipalveluita Suomen apteekeille. Pharmaservicen tulos ja tase on yhdistetty Terveydenhuolto-segmenttiin 18.7.2016 alkaen.

Oriola hankki 1.9.2016 omistukseensa 70,9 % Farenta Oy:stä, suomalaisesta lääkeyrityksille ja apteekeille palveluita tarjoavasta yrityksestä. Lisäksi Oriolalla on sopimuksen mukaan velvollisuus ostaa loput Farentan osakkeista. Vuonna 2015 Farentan liikevaihto oli noin 14,6 miljoonaa euroa. Farentan tulos ja tase on yhdistetty 100 %:sti Palvelut-segmenttiin 1.9.2016 alkaen.

Oriola hankki Ruotsissa vuoden 2016 aikana kahdeksan apteekkia Apotek Hjärtat:ilta. Apteekit on yhdistetty Kuluttaja-segmenttiin osana Kronans Apotek AB:tä.

Lopetetut toiminnot ja liiketoimintojen myynnit

Oriola julkisti 13.7.2017 päätöksensä myydä Baltian maiden liiketoiminnot. Oriola ilmoitti 14.8.2017 myyvänsä Baltian liiketoiminnot toimivalle johdolle. Kesäkuusta 2017 lähtien Baltian liiketoiminnot on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Luokittelun mukaisesti konserni on uudelleenluokitellut vertailukausien tiedot tuloslaskelmassa. Baltian liiketoimintojen myynti saatiin päätökseen 18.10.2017.

Syyskuussa 2017 Baltian liiketoimintojen nettovarat arvostettiin käypään arvoon. Tässä yhteydessä kirjattiin yhteensä 0,7 miljoonan euron arvonalentuminen, josta 0,3 miljoonaa euroa kohdistui liikearvoon ja 0,5 miljoonaa euroa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Tulos lopetetuista toiminnoista

Milj. euroa	2017	2016
Liikevaihto	48,9	54,1
Liiketoiminnan muut tuotot	0,1	0,2
Materiaaliostot	-40,1	-43,6
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-3,2	-4,3
Liiketoiminnan muut kulut	-4,0	-5,0
Käyttökate	1,8	1,4
Poistot	-0,2	-0,2
Liikevoitto	1,6	1,2
Rahoitustuotot ja -kulut	-0,0	-0,0
Tulos ennen veroja	1,6	1,2
Tuloverot	-0,3	-0,2
Tilikauden tavanomaisen toiminnan tulos	1,3	1,0
Arvonalentumistappio myytäväksi luoki telluista omaisuueristä	-0,7
Liiketoimintojen myyntitappio	-0,3
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista	0,3	1,0

Myydyt varat ja velat

Milj. euroa	2017	2016
Liikearvo ja muut aineettomat hyödyk keet	0,0
Aineelliset hyödykkeet	0,0
Laskennalliset verosaamiset	0,0
Vaihto-omaisuus	8,7
Myynti- ja muut saamiset	10,3
Rahavarat	2,1
Varat yhteensä	21,1	-

Ostovelat ja muut velat	13,3
Velat yhteensä	13,3	-

Myyty nettovarallisuus	7,8	-

Lopetettujen toimintojen rahavirrat

Milj. euroa	2017	2016
Liiketoiminnan rahavirta	2,2	-0,6
Investointien rahavirta	-0,1	-0,2
Rahoituksen rahavirta	-0,2	0,7
Rahavirrat yhteensä	1,9	0,0

Rahana saatu vastike	8,1
Lopetettujen liiketoimintojen rahavarat	-2,1
Rahavirtavaikutus liiketoiminnan myyn
nistä	6,1	-

Lopetettujen toimintojen myyntitappio

Milj. euroa	2017	2016
Rahana saatu vastike	8,1
Myyty nettovarallisuus	-7,8
Myynnistä aiheutuneet kulut	-0,2
Yhteensä	0,1	-
Muuntoerot, jotka on luokiteltu uudelleen muista laajan tuloksen eristä konsernin tuloslaskelmaan	-0,3
Lopetettujen toimintojen myyntitappio yhteensä	-0,3	-

8.3. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin Oriola-konsernissa katsotaan kuuluvan Oriola Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet, edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta, konsernin tytäryhtiöt ja yhteisyritykset. Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia lähipiirin kanssa.

Liiketoimet yhteisyrityksen kanssa

Oriolan ja Keskon yhteinen terveys- ja hyvinvointituotteiden kauppaketju sai kilpailuviranomaisen hyväksynnän kesäkuussa 2017, ja yhtiöiden välinen yhteisyrityssopimus tuli voimaan 30.6.2017. Oriola raportoi 50 prosentin osuutensa yhteisyrityksen, Hehku Kauppa Oy:n, tuloksesta osana Kuluttaja-liiketoiminta-alueen liikevoittoa.

Liiketoimet yhteisyrityksen kanssa on esitetty seuraavassa taulukossa.

Milj. euroa	2017	2016
Liikevaihto	0,1
Myynti- ja muut saamiset	0,9

9. Taseen ulkopuoliset erät

9.1. Vakuudet ja vastuusitoumukset

Milj. euroa	2017	2016
Annetut vakuudet
Annetut takaukset konserniyhtiöiden puolesta	7,5	8,3
Annetut takaukset muiden yhtiöiden puolesta	-	1,0
Annetut yrityskiinnitykset	3,3	3,4
Muut takaukset ja vastuut	1,2	1,0
Yhteensä	12,1	13,6

Merkittävimmät konserniyhtiöiden puolesta annetut takaukset liittyvät Ruotsin ostovelkojen vakuudeksi annettuun pankkitakaukseen. Oriola Oyj on antanut lisäksi 2,1 (2,7) miljoonaa euroa emoyhtiötakauksia muiden tytäryhtiöiden ostovelkojen vakuudeksi.

Muiden yhtiöiden puolesta annetut takaukset vuonna 2016 liittyivät myytyihin Venäjän liiketoimintoihin. Muiden yhtiöiden puolesta annetut takaukset erääntyivät 31.12.2016.

9.2. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen, 31.1.2018 nimitysvaliokunta esitti hallitukselle seuraavan suosituksen ehdotukseksi vuoden 2018 yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnasta:

Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettaisiin seitsemän
Hallituksen nykyiset jäsenet Anja Korhonen, Mariette Kristenson, Eva Nilsson Bågenholm, Staffan Simberg, Lena Ridström ja Anssi Vanjoki valittaisiin uudelleen
Juko-Juho Hakala valittaisiin hallituksen uudeksi jäseneksi
Hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin edelleen Anssi Vanjoki

Nykyinen hallituksen jäsen Kuisma Niemelä jää hallituksesta pois vuoden 2018 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.

Robert Andersson aloitti toimitusjohtajana 12.2.2018.

10. Muut liitetiedot

10.1. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen sekä IFRIC tulkinnat

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista –standardia sovelletaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Uusi standardi korvaa nykyiset IAS 11 Pitkäaikaishankinnat –standardin ja IAS 18 Tuotot –standardin ja niihin liittyvät tulkinnat.

Oriola on arvioinut uuden tuloutusstandardin vaikutuksia konsernissa. Konsernin tämänhetkisen arvion mukaan standardin ei arvioida muuttavan merkittävästi tuloutuksen ajallista toteutumista. Kanta-asiakasohjelmien laskentaperiaatteet tulevat hieman muuttumaan Ruotsin Kuluttaja-liiketoiminnassa uuden standardin myötä. Saatu kokonaisvastike on IFRS 15:n mukaan

kohdistettava etupisteille ja tuotteille suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella. Oriolassa tämä johtaa siihen, että alennukset kohdistetaan myydyille tuotteille nykyistä aikaisemmin, minkä johdosta myynti tuloutetaan aiempaa myöhemmin. Muutoksen vaikutus konsernissa ei ole olennainen, sen arvioidaan vähentävän konsernin kertyneitä voittovaroja noin 2–4 miljoonaa euroa.

Lääkkeiden jakelua koskien konserni aloitti määräysvaltaperiaatteen arvioinnin vuonna 2017, jolloin arvioitiin sitä missä tapauksissa konserni toimii päämiehenä ja missä tapauksissa agenttina tukkukauppasopimuksissa, eli milloin konserni tulouttaa bruttomääräisen myynnin ja milloin nettoperusteisesti jakelupalkkion tai myyntikomission. Standardin mukaan tavaran tai palvelun määräysvalta liittyy oikeuteen ohjata sen käyttöä ja oikeuteen saada käytännössä kaikki hyödyt siitä. Määräysvaltaan kuuluu valta estää toisia yhteisöjä ohjaamasta tuotteen käyttöä ja saamasta siitä hyötyjä. Tuotteesta saatavat hyödyt ovat mahdollisia rahavirtoja (sisään tulevia rahavirtoja ja ulos lähtevien rahavirtojen vähennyksiä), jotka voidaan saada joko suoraan tai epäsuorasti. Mikäli toinen yhteisö osallistuu tuotteen tai palvelun toimittamiseen asiakkaalle, yhteisön tulee arvioida, onko sen asiakkaalle antama lupaus luonteeltaan suoritevelvoite tuottaa itse yksilöidyt tuotteet tai palvelut (eli yhteisö toimii päämiehenä) tai järjestää näiden tuotteiden tai palveluiden toimittaminen toisen osapuolen puolesta (eli yhteisö toimii agenttina). Yhteisö arvioi, onko se päämies vai agentti yksilöidyn tavaran tai palvelun toimittamisessa asiakkaalle. Jos sopimus asiakkaan kanssa sisältää useampia yksilöityjä tavaroita tai palveluita, yhteisö voi olla päämies liittyen osaan näistä tavaroista tai palveluista ja agentti liittyen osaan. Konserni on analysoinut sopimuksia ja niissä olevia erilaisia seikkoja, jotka antavat viitteitä siitä, onko konserni päämies vai agentti kyseessä olevissa sopimuksissa. Analysointi jatkuu vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Analyysin tuloksella ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta tulouttamiseen konsernissa.

Konserni aikoo ottaa standardin käyttöön mukautettua takautuvaa lähestymistapaa soveltaen, mikä tarkoittaa, että käyttöönoton kertynyt vaikutus kirjataan kertyneisiin voittovaroihin 1.1.2018 ja että vertailutietoja ei oikaista.

Tulovirrat

	TUKKUKAUPPA	VÄHITTÄISKAUPPA	PALVELUT	ANNOSJAKELU	LOGISTIIKKAPALVELUT	HENKILÖSTÖPALVELU
Sopimus	Myyntitilaus	Myynti apteekissa	Sopimus logistiikka-, web- ja muiden lisäarvoa tuottavien pal veluiden tuottamisesta	Sopimus annosjakelu-tuotteiden myynnistä	Varastointi- ja jakelusopimus	Sopimus henkilöstö-vuokraus palveluiden toimittamisesta
Asiakas	Apteekit, eläinlääkärit, sairaalat ja muu vähittäiskauppa	Kuluttaja	Lääkeyhtiöt, vähittäis-kauppa ja sairaalat	Apteekit ja kunnalliset palvelun tuottajat	Lääkeyhtiöt	Apteekit, lääkeyhtiöt
Suoritusvelvoite	Tuotteiden myynti	Tuotteiden myynti, kanta-asiakasohjelma	Palveluiden myynti	Tuotteiden myynti	Logistiikka- ja kuljetuspalvelu	Henkilöstöpalvelu
Sopimushinta	Tuotteiden hinta	Tuotteiden hinta	Palveluiden hinta	Tuotteiden ja annosjakelu palvelun hinta	Palveluiden hinta	Tuntihinta perustuen tehtyyn työhön
Hankintakanava	Lääkeyhtiöt ja muut valmistajat (ml. jakelusopimukset)	Joko oma hankinta tukkukaupalta tai lääkeyhtiöt ja muut tuottajat	Oma tuotanto	Oma hankinta tukkukaupoilta	Logistiikka- ja kuljetuspalvelu-sopimus	Oma tuotanto

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit –standardia sovelletaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Uusi standardi korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 käsittelee rahoitusvarojen ja –velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista pois taseesta sekä uudistaa suojauslaskentaa koskevia sääntöjä ja tuo rahoitusvaroille uuden arvonalentumismallin.

Uudella standardilla ei ole vaikutusta konsernin rahoitusvarojen ja –velkojen luokitteluun tai arvostamiseen. Konsernin rahoitusvarat koostuvat myynti- ja muista saamisista sekä rahavaroista, jotka on tällä hetkellä luokiteltu lainoihin ja muihin saamisiin ja jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja jotka täyttävät IFRS 9:n mukaan jaksotettuun hankintamenoon arvostamisen edellytykset sekä nykyisin käypään arvoon tulosvaikutteiseksi luokitelluista johdannaissopimuksista, jotka IFRS 9:ää sovellettaessa arvostetaan edelleen samalla periaatteella. Uudella standardilla ei ole vaikutusta konsernin rahoitusvelkojen laskentaperiaatteisiin.

IFRS 9:ää sovellettaessa aiempaa useammat riskipositiot täyttävät suojauslaskennan kriteerit, koska IFRS 9 sallii suojauslaskennan erillisille riskikomponenteille ja helpottaa suojaussuhteiden tehokkuuden arvioinnin testausta. Vaatimuksena on, että suojattavan kohteen ja suojaavan instrumentin välillä on taloudellinen suhde ja että suojaussuhde on sama kuin mitä johto tosiasiallisesti käyttää riskienhallinnassa. Konsernin suojausprosessiin ja suojauslaskentaan ei tule muutoksia IFRS 9:n myötä.

Uuden arvonalentumismallin mukaan on kirjattava arvonalentumista koskeva vähennyserä, joka perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin, ei pelkästään toteutuneisiin luottotappioihin kuten IAS 39:n mukaan. Tämä koskee jaksotettuun hankintamenoon arvostettavia rahoitusvaroja, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavia vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, IFRS 15:n Myyntituotot asiakassopimuksista mukaisia sopimuksiin perustuvia omaisuuseriä, vuokrasaamisia, luottositoumuksia ja tiettyjä takaussopimuksia. Konserni

tulee soveltamaan standardin sallimaa yksinkertaistettua mallia, joka sallii arvonalentumiskirjauksen perusteeksi arvioidut odotettavissa olevat luottotappiot koko voimassaoloajalta kaikista myyntisaamisista. Konsernissa tehtyjen arvioiden perusteella konserni ei odota olennaista muutosta myyntisaamisten luottotappiokirjauksiin, koska liiketoiminnan luonteesta johtuen luottotappioriski on pieni.

Uuden standardi kasvattaa liitetietovaatimuksia ja tuo muutoksia esittämiseen. Niiden odotetaan muuttavan konsernin rahoitusinstrumenttejä koskevien liitetietojen luonnetta ja laajuutta erityisesti standardin käyttöönottovuonna.

IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Uusi standardi velvoittaa vuokralle ottajien kirjaamaan taseeseensa tulevaisuudessa maksettavia vuokria kuvastavan vuokrasopimusvelan sekä käyttöoikeutta koskevan omaisuuserän lähes kaikista vuokrasopimuksista. Standardin kokonaisvaikutuksia arvioidaan konsernissa parhaillaan, ja sillä tulee olemaan merkittävä vaikutus Kuluttaja-segmentissä, koska apteekkien toimitilojen tulevat vuokramaksut kirjataan taseeseen vuokrasopimusvelaksi ja käyttöoikeusomaisuuseräksi. Vuoden 2017 lopussa konsernilla oli 326 apteekkia Ruotsissa.

10.2. Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä, Oriola esittää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) antaman ohjeen "Vaihtoehtoiset tunnusluvut" mukaisia vaihtoehtoisia tunnuslukuja toimintansa kehityksestä, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Vaihtoehtoiset tunnusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa:

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentaperusteet Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS -tilinpäätöslukuihin

	Laskutus = Liikevaihto + kaupintavaraston hankintameno + annetut kassa-alennukset
	Liikevoitto = Liikevaihto -materiaaliostot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoiminnan muut kulut sekä poistot ja arvonalentumiset + liiketoiminnan muut tuotot + osuus yhteisyrityksen tuloksista
	Oikaistu liikevoitto = Liikevoitto ilman oikaisueriä
	Käyttökate = Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia sekä osuutta yhteisyrityksen tuloksesta
	Oikaistu käyttökate = Käyttökate ilman oikaisueriä
	Korolliset nettovelat = Korollinen vieras pääoma – rahavarat
	Investoinnit = Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä aineettomiin hyödykkeisiin ml. liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo sekä sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
Oikaisuerät	Oikaisuerät sisältävät liiketoimintojen tai omaisuuserien myynneistä tai lopetuksista aiheutuneet voitot ja tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet kulut tai tuotot, liikearvon ja muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumistappiot ja muut harvoin tapahtuvan asian seurauksena syntyneet kulut tai tuotot sekä arvionmuutokset liiketoimintahankintojen ehdollisen vastikkeen toteutumisesta.
	Liikevoitto
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % =	Taseen loppusumma – korottomat velat (vuoden alun ja lopun keskiarvo)	x 100
	Tilikauden tulos
Oman pääoman tuotto (ROE), % =	Oma pääoma yhteensä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)	x 100
	Korolliset nettovelat
Nettovelkaantumisaste, % =	Oma pääoma yhteensä	x 100
	Korolliset nettovelat
Korolliset nettovelat/käyttökate =	Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia sekä osuutta yhteisyrityksen tuloksesta
	Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste, % =		x 100

Laskutus

Milj. euroa	2017	2016
Liikevaihto	1 527,7	1 588,6
+ Kaupintavaraston hankintameno	1 789,6	1 757,1
+ Annetut kassa-alennukset	19,0	18,6
Laskutus	3 336,3	3 364,2

Oikaistu käyttökate

Milj. euroa	2017	2016
Liikevoitto	37,8	57,6
Poistot ja arvonalentumiset	25,7	32,0
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta	1,1
Käyttökate	64,6	89,6
- Käyttökatetta oikaisevat erät	3,0	-4,2
Oikaistu käyttökate	67,6	85,4

Oikaistu liikevoitto

Milj. euroa	2017	2016
Liikevoitto	37,8	57,6
- Liikevoittoa oikaisevat erät	2,1	2,2
Oikaistu liikevoitto	39,9	59,9

Taseen loppusumma – saadut ennakot

Taloudelliset tiedot 2017 / Tilinpäätös 101

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

Emoyhtiön tase (FAS)

Tuhat euroa	Liite tieto	2017	2016

Liiketoiminnan muut tuotot	2	8 172,3	7 910,7
Henkilöstökulut	3	-4 723,9	-3 905,2
Poistot ja arvonalentumiset	4	-350,1	-266,1
Liiketoiminnan muut kulut	5	-10 796,1	-8 774,4

Liikevoitto/ -tappio		-7 697,7	-5 035,0

Rahoitustuotot ja -kulut	6	32 991,9	13 337,6

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		25 294,2	8 302,6

Tilinpäätössiirrot	7	8 429,5	14 909,5
Tuloverot	8	-340,0	-2 125,5

Tilikauden tulos		33 383,6	21 086,7

	Liite
Tuhat euroa	tieto	2017	2016

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		24 526,9	13 735,9
Muut aineettomat hyödykkeet		930,9	1 078,9
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		25 457,8	14 814,8

Aineelliset hyödykkeet	10
Maa- ja vesialueet		77,4	77,4
Koneet ja kalusto		229,9	351,1
Muut aineelliset hyödykkeet		7,5	7,5
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		314,7	436,0

Sijoitukset	11
Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä		656 142,8	655 334,8
Osuuden omistusyhteysyrityksissä		1 641,3
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		101 078,9	140 454,0
Sijoitukset yhteensä		758 862,9	795 788,7

Pysyvät vastaavat yhteensä		784 635,5	811 039,6

Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
Pitkäaikaiset
Laskennalliset verosaamiset		-	70,7
Lyhytaikaiset	12
Myyntisaamiset		80,3	1,5
Saamiset saman konsernin
yrityksiltä		50 354,8	50 204,3
Muut saamiset		334,3	549,1
Siirtosaamiset		1 195,9	425,7
Saamiset yhteensä		51 965,3	51 251,3

Rahat ja pankkisaamiset		13 768,2	57 857,6

Vaihtuvat vastaavat yhteensä		65 733,5	109 108,9

Vastaavaa yhteensä		850 369,0	920 148,5

Tuhat euroa	Liite tieto	2017	2016

VASTATTAVAA

Oma pääoma	13
Osakepääoma		147 899,8	147 899,8
Muut rahastot		19 418,7	19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		76 957,5	76 957,5
Edellisten tilikausien tulos		243 880,3	248 796,7
Tilikauden tulos		33 383,6	21 086,7
Oma pääoma yhteensä		521 539,9	514 159,5

Tilinpäätössiirtojen kertymä	14	210,3	199,7

Vieras pääoma	15
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta		59 460,2	82 342,3
Muut velat		2 479,5	2 686,9
Velat saman konsernin yrityksille		64 587,6	66 557,2
Siirtovelat		580,6	308,8
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		127 107,8	151 895,2
Lyhytaikainen
Ostovelat		689,3	1 310,5
Velat saman konsernin yrityksille		148 935,9	225 133,6
Muut velat		50 431,3	25 743,9
Siirtovelat		1 454,5	1 706,1
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		201 511,0	253 894,1

Vieras pääoma yhteensä		328 618,8	405 789,3

Vastattavaa yhteensä		850 369,0	920 148,5

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

Tuhat euroa	2017	2016

Liiketoiminnan nettorahavirta
Liikevoitto/ -tappio	-7 697,7	-5 035,0
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot	350,1	266,1
Realisoitumattomat
kurssivoitot ja -tappiot	-1 637,2	3 254,8
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	-1,9	-2 346,4
	-8 986,8	-3 860,5

Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos	-3 014,5	-775,8
Lyhytaikaisten korottomien velkojen
muutos	-559,1	400,3
	-3 573,6	-375,5

Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-1 534,4	-4 528,9
Saadut korot ja muut rahoitustuotot 1)	4 037,4	4 203,7
Liiketoiminnan nettorahavirta	-10 057,4	-4 561,2

Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-1 006,8	-43 049,0
Investoinnit omistusyhteysyrityksiin	-1 641,3
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyö
dykkeisiin	-10 873,0	-12 190,2
Myönnetyt lainat (-) / takaisinmaksut (+) 2)	39 375,1	-8 176,7
Saadut osingot investoinneista	31 954,3	12 684,9

Tuhat euroa	2017	2016
Investointien nettorahavirta	57 808,4	-50 731,0

Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta	-608,7	-131,0
Pitkäaikaisten lainojen nostot (+)/takaisin maksut (-)	-58 054,9	30 000,0
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+)/takaisin maksut (-)	-22 800,1	-18 173,4
Saadut (+) ja maksetut (-) konserniavut	15 000,0	6 961,2
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-25 376,7	-23 543,0
Rahoituksen nettorahavirta	-91 840,4	-4 886,2

Rahavarojen muutos	-44 089,4	-60 178,4

Rahavarat tilikauden alussa	57 857,6	118 036,0
Rahavarojen muutos	-44 089,4	-60 178,4
Rahavarat tilikauden lopussa 3)	13 768,2	57 857,6

1) Konserniyhtiöiden maksamat korot sisältyvät yhtiön liiketoiminnan rahavirtaan

2) Konserniyhtiöiden välisten lainojen ja saamisten muutokset sisältyvät yhtiön investointien rahavirtaan

3) Rahavarat sisältävät rahoja ja pankkisaamisia

Emoyhtiön liitetiedot (FAS)

1. Laatimisperiaatteet

Oriola Oyj on Oriola-konsernin emoyhtiö ja sen kotipaikka on Espoo. Oriola Oyj tuottaa konserniyhtiöille hallintopalveluja, jotka on keskitetty luonteensa puolesta emoyhtiön tuotettaviksi. Jäljennös Oriola-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavana Oriola Oyj:n pääkonttorista, Orionintie 5, 02200 Espoo. ([email protected])

Oriola Oyj:n tilinpäätös on laadittu euroina ja noudattaen suomalaista liikekirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntöä. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.

Oriola Oyj noudattaa erillistilinpäätöksessään konsernin IFRS-normistoon perustuvia laskentaperiaatteita soveltuvin osin. Alla esitetään ne laatimisperiaatteet, joissa Oriola Oyj poikkeaa konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteista. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Rahoitusvarat ja -velat: Rahoitusvälineistä johdannaiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan kirjanpitolain 5 luvun 2a §:n sallimaa vaihtoehtoista menettelyä noudattaen käypään arvoon. Rahoitusvälineistä muut lainat ja saamiset sekä muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Rahavirtaa suojaavat suojauslaskennan alaiset korkojohdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon oman pääoman käyvän arvon rahastoon siltä osin kuin niitä ei ole vielä tuloutettu ja ne ovat tehokkaita. Valuuttamääräisten tase-erien, kuten pankkitilien, lainojen ja saamisten suojaamiseksi tehdyt valuuttajohdannaiset sekä rahavirtaa suojaavat johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä, arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja ja niiden voitot ja tappiot kirjataan rahoituserien kurssieroihin.

Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt: Oriola Oyj:n osakeperusteisten palkitsemisjärjestelyjen kirjanpitokäsittely on selostettu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Oriola Oyj:n osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt koostuvat osakkeina maksettavasta osuudesta ja rahana maksettavasta osuudesta. Myönnettyjen etuuksien osakkeina maksettava osuuden arvo on Oriola Oyj:n osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajakson aikana odotettavissa olevilla osingoilla. Rahana maksettava osuus arvostetaan käypään arvoon, joka on osakkeen kurssi raportointijakson lopussa. Järjestelmistä syntyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Emoyhtiön tilinpäätöksessä sekä osakkeina maksettava osuus että rahana maksettava osuus kirjataan taseeseen siirtovelaksi. Maksuhetkellä osakkeina maksettava osuus kirjataan hyvityksenä omaan pääomaan.

Eläkejärjestelyt: Oriola Oyj:n lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa. Lisäeläketurva on järjestetty OP-Henkivakuutus Oy:ssä. Eläkejärjestelyihin liittyvät maksut merkitään eläkekuluiksi suoriteperusteisesti, eikä taseeseen kirjata eläkejärjestelyistä muita eläke- tai saamiseriä kuin näihin liittyvät jaksotukset.

Vuokrasopimukset: Vuokrasopimukset ovat pääasiassa ICT-laitteiden vuokrasopimuksia. Suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa ja ne sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Rahoitusleasingillä vuokrattuja hyödykkeitä ja niihin liittyviä velkoja ei kirjata emoyhtiön taseeseen.

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Tuhat euroa	2017	2016
Vuokratuotot	10,8	10,8
Muut palveluveloitukset	8 159,3	7 408,2
Muut liiketoiminnan tuotot	2,3	491,7
Yhteensä	8 172,3	7 910,7

3. Henkilöstö

Tuhat euroa	2017	2016
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	4 004,1	3 152,3
Eläkekulut	585,0	581,5
Muut henkilösivukulut	134,8	171,3
Yhteensä	4 723,9	3 905,2

Vapaaehtoiset henkilösivukulut sisältyvät muihin liiketoiminnan kuluihin.

Henkilömäärä keskimäärin	39	37

Yhtiön toimielinten palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet yhteensä	1 504,0	954,8

4. Poistot ja arvonalentumiset

Tuhat euroa	2017	2016
Suunnitelman mukaiset poistot	350,1	266,1
Yhteensä	350,1	266,1

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa.

Tilikauden poistot tase-erittäin on esitetty emoyhtiön taseen liitetiedoissa 9-10.

5. Liiketoiminnan muut kulut

Tuhat euroa	2017	2016
Posti-, puhelin- ja pankkikulut	230,4	152,2
IT-kulut	5 710,9	6 040,4
Matka- ja autokulut	243,8	220,0
Edustuskulut	10,0	21,2
Hallinnolliset asiantuntijapalvelut	3 343,4	1 190,1
Liiketoiminnan muut kulut	1 257,5	1 150,5
Yhteensä	10 796,1	8 774,4

Liiketoiminnan muut kulut ovat pääosin omistajuuteen liittyviä kuluja.

Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjatut tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot	77,9	41,1
Veroneuvonta	5,3	0,3
Muut palkkiot	8,4	32,0
Yhteensä	91,6	73,4

6. Rahoitustuotot ja -kulut

Tuhat euroa	2017	2016
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
Osinkotuotot	31 954,3	12 684,9
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	4 470,6	4 131,7
Korkotuotot muilta yrityksiltä	21,8	38,5
Muut rahoitustuotot	8 381,6	13 648,4
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille	-905,4	-893,5
Korkokulut muille	-1 838,9	-2 464,0
Muut rahoituskulut	-9 092,2	-13 808,4
Yhteensä	32 991,9	13 337,6
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy:
Korkotuotot	4 492,5	4 170,3
Korkokulut	-2 744,3	-3 357,6
Kurssierot (netto)	-283,9	-177,5

7. Tilinpäätössiirrot

Tuhat euroa	2017	2016
Poistoeron muutos	-10,5	-90,5
Konserniavustus (+/-)	8 440,0	15 000,0
Yhteensä	8 429,5	14 909,5

8. Tuloverot

Tuhat euroa	2017	2016
Tilikauden tuloverot	269,4
Laskennallisten verojen muutos	70,7	2 125,5
Yhteensä	340,0	2 125,5

Tilikauden tuloverot muodostuvat verotettavan tuloksen perusteella maksettavaksi tulevista suoriteperustetta vastaavista veroista.

9. Aineettomat hyödykkeet

Tuhat euroa			Ennakkomaksut ja
2017	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	165,3	1 482,9	13 659,1	15,307,4
Lisäykset	325,9	58,3	10 546,3	10 930,5
Siirrot tase-erien välillä	-	36,1	-36,1	0,0
Hankintameno 31.12.	491,2	1 577,3	24 169,3	26 237,8
Kertyneet poistot 1.1.	88,5	404,0	-	492,5
Tilikauden poistot	45,1	242,4	-	287,5
Kertyneet poistot 31.12.	133,6	646,4	-	780,0

Kirjanpitoarvo 31.12.	357,6	930,9	24 169,3	25 457,8

2016
Hankintameno 1.1.	165,3	675,3	2 459,0	3 299,6
Lisäykset		753,6	11 254,2	12 007,8
Siirrot tase-erien välillä	-	54,0	-54,0	0,0
Hankintameno 31.12.	165,3	1 482,9	13 659,1	15 307,4

Kertyneet poistot 1.1.	55,4	236,1	-	291,5
Tilikauden poistot	33,1	167,9	-	201,0
Kertyneet poistot 31.12.	88,5	404,0	-	492,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	76,8	1 078,9	13 659,1	14 814,8

10. Aineelliset hyödykkeet

Tuhat euroa
2017	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyö dykkeet	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	77,4	430,1	7,5	515,0
Vähennykset	-	75,7	-	-75,7
Hankintameno 31.12.	77,4	354,4	7,5	439,3
Kertyneet poistot 1.1.	-	79,0	-	79,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	17,0	-	-17,0
Tilikauden poistot	-	62,6	-	62,6
Kertyneet poistot 31.12.	-	124,6	-	124,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	77,4	229,9	7,5	314,8
2016
Hankintameno 1.1.	149,2	478,0	7,5	634,7
Lisäykset	-	105,9	-	105,9
Vähennykset	-71,8	-153,8	-	-225,6
Hankintameno 31.12.	77,4	430,1	7,5	515,0
Kertyneet poistot 1.1.	-	62,3	-	62,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	48,3	-	-48,3
Tilikauden poistot	-	65,0	-	65,0
Kertyneet poistot 31.12.	-	79,0	-	79,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	77,4	351,1	7,5	436,0

11. Sijoitukset

Tuhat euroa		Osuudet
2017	Osuudet saman konsernin yrityksissä	omistusyhteys yrityksissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	655 334,7	-	140 454,0	795 788,7
Lisäykset	1 006,8	1 641,3	68 576,3	71 224,3
Vähennykset	-198,7	-	107 951,4	-108 150,1
Hankintameno 31.12	656 142,8	1 641,3	101 078,9	758 862,9

Kirjanpitoarvo 31.12.	656 142,8	1 641,3	101 078,9	758 862,9

2016
Hankintameno 1.1.	609 598,8	-	150 241,7	759 840,5
Lisäykset	45 998,6	-	6 600,1	52 598,7
Vähennykset	-262,7	-	16 387,8	-16 650,5
Hankintameno 31.12	655 334,7	-	140 454,0	795 788,7

Kirjanpitoarvo 31.12.	655 334,7	-	140 454,0	795 788,7

12. Saamiset

Tuhat euroa	2017	2016
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset ulkopuolisilta yrityksiltä	80,3	1,5
Yhteensä	80,3	1,5

Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	3 475,5	1 318,0
Muut saamiset	38 200,7	33 886,3
Siirtosaamiset	8 678,6	15 000,0
Yhteensä	50 354,8	50 204,3

Siirtosaamisten olennaiset erät
Lainan järjestelypalkkio	359,3	226,4
Suojausten kurssivoitot	0,0	5,0
Saamatta olevat korvaukset	8,4	8,4
Muut siirtosaamiset	828,2	185,9
Yhteensä	1 195,9	425,7

13. Oma pääoma

Tuhat euroa	2017	2016
Osakepääoma 1.1.	147 899,8	147 899,8
Osakepääoma 31.12.	147 899,8	147 899,8

Käyttörahasto 1.1.	19 418,7	19 418,7
Käyttörahasto 31.12.	19 418,7	19 418,7

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	76 957,5	76 957,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	76 957,5	76 957,5

Edellisten tilikausien tulos 1.1.	269 883,4	272 470,8
Osingonjako	-25 394,5	-23 580,6
Osakepalkitseminen	-83,6	-131,0
Omien osakkeiden hankinta 1)	-608,7	-93,4
Omien osakkeiden luovutus	83,6	131,0
Edellisten tilikausien tulos 31.12.	243 880,3	248 796,7

Tilikauden tulos	33 383,6	21 086,7

Yhteensä	521 539,9	514 159,5

Tuhat euroa 2017 2016

Käyttörahasto 19 418,7 19 418,7

rahasto 76 957,5 76 957,5 Edellisten tilikausien tulos 243 880,3 248 769,7 Tilikauden tulos 33 383,6 21 086,7 Yhteensä 373 640,1 366 259,7

1) Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet.

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman

31.12.

Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tuhat euroa	2017	2016
Kertynyt poistoero	210,3	199,7
Yhteensä	210,3	199,7

15. Vieras pääoma

Tuhat euroa	2017	2016
Pitkäaikainen
Velat saman konsernin yrityksille
Pitkäaikaiset velat konserniyrityksille	64 587,6	66 557,2
Muut pitkäaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	59 460,2	82 342,3
Muut pitkäaikaiset velat	2 479,5	2 686,9
Siirtovelat	580,6	308,8
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	127 107,8	151 895,2

Lyhytaikainen
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	123,7	201,5
Muut korolliset velat	148 812,1	224 932,1
Muut lyhytaikaiset velat
Ostovelat	689,3	1 310,5
Muut korottomat velat	448,2	284,8
Korolliset velat	49 983,1	25 459,0
Siirtovelat	1 454,5	1 706,1
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	201 511,0	253 894,1

Vieras pääoma yhteensä	328 618,8	405 789,3

Tuhat euroa	2017	2016
Siirtovelkojen olennaiset erät
Pitkäaikaiset siirtovelat
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon muutos	580,6	308,8
Lyhytaikaiset siirtovelat
Henkilöstökuluihin liittyvät erät	1139,4	848,8
Korot	36,6	193,9
Muut siirtovelat	278,5	65,9
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon muutos	-	597,9
Yhteensä	2035,1	2 014,9

16. Annetut vakuudet

Tuhat euroa	2017	2016
Annetut vakuudet
Annetut takaukset konserniyhtiöiden puolesta	7 522,6	8 311,9
Annetut takaukset muiden yhtiöiden puolesta	-	969,0
Yhteensä	7 522,6	9 280,9

17. Johdannaiset ja rahoitusriskien hallinta

Tuhat euroa	2017	2016
Johdannaissopimusten nimellisarvot
Koronvaihtosopimukset	52 825,1	54 436,0
Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset	-	7 327,9
Yhteensä	52 825,1	61 763,9

Johdannaissopimusten käyvät arvot
Koronvaihtosopimukset	-580,6	-906,3
Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset	-	4,5
Yhteensä	-580,6	-901,8

Oriola Oyj:llä on Oriola-konsernin rahavirtaa suojaavia, suojauslaskennan alaisia koronvaihtosopimuksia sekä termiini- että valuutanvaihtosopimuksia eri osapuolten kanssa. Näitä johdannaissopimuksia hallitaan Oriola Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Vaikka Oriola-konsernin korkoriski Oriola Sweden AB:n saamisten myynnistä aiheutuvista rahavirroista on johdannaissopimuksin suojattu konsernitasolla, muodostaa suojaus korkoriskin Oriola Oyj:lle erillisyhtiönä.

Lisää Oriola-konsernin rahoitusriskien hallinnasta ja johdannaissopimusten käsittelystä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.3. Rahoitusriskien hallinta.

18. Omistukset muissa yrityksissä

Emoyhtiön omistukset muissa yrityksissä on esitetty konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 8.1 Konserniyhtiöt ja yhteisyritykset.

Hallituksen varojenjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä

Varojenjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 31.12.2017 taseen mukaisesti 373 640 124,27 euroa, josta tilikauden voitto on 33 383 600,26 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

• Jaetaan osinkoa 0,09 euroa osaketta kohden 181 244 391 osakkeelle 16 311 995,19 euroa

• Jätetään omaan pääomaan 357 328 129,08 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Espoossa, 12. päivänä helmikuuta 2018

Anssi Vanjoki Eva Nilsson Bågenholm puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Anja Korhonen Mariette Kristenson

Kuisma Niemelä Lena Ridström

Staffan Simberg Robert Andersson Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Espoossa, 12. päivänä helmikuuta 2018

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Ylva Eriksson KHT

Tilintarkastuskertomus

Oriola Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Oriola Oyj:n (y-tunnus 1999215-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää:

konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.9.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Olennaisuus

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: € 4,5 miljoonaa

Konsernitarkastuksen laajuus

• Konsernitarkastuksen kohteena ovat olleet kaikki merkittävät yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa, mikä kattaa valtaosan konsernin tuotoista, varoista ja veloista.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Myynnin tulouttaminen
Liikearvo
Vaihto-omaisuus
Toiminnan- ja varastonohjausjärjestelmän käyttöönotto

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	€ 4,5 miljoonaa
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	Liikevaihto ja tilikauden tulos ennen veroja.
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Olemme valinneet yllä kuvatun yhdis telmän olennaisuuden määrittämi sen perustaksi, koska näkemyksemme mukaan näitä tunnuslukuja käytetään yleisimmin konsernin suoriutumisen arvioinnissa ja nämä tunnusluvut ovat yleisesti hyväksyttyjä vertailukohteita.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Oriola-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Konsernitarkastus on suoritettu viidessä yhtiössä Suomessa ja Ruotsissa. Tämän lisäksi konsernitasolla on suoritettu analyyttisia toimenpiteitä muihin yksiköihin.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Myynnin tulouttaminen Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.2.
Konsernilla on Kuluttaja-, Palvelut- ja Terveydenhuolto-segmenteissään erilaisia tulovirtoja. Tulovirtojen erilaisesta luonteesta johtuen, katsomme kuhunkin niistä liittyvän riskiprofiilin olevan erilainen: • Palvelut-segmentissä tuotot myynnistä apteekeille kirjataan bruttoperusteisesti, jos omistusoikeus tuotteisiin on siirtynyt konsernille lääkeyrityksen kanssa tehdyn jakelusopimuksen mukaisesti. Jos sopimus perustuu kaupinta järjestelyyn, liikevaihdoksi kirjataan vain jakelupalkkion osuus. Sovellettavan tulouttamismenetelmän valinta edellyttää erilaisten sopimusehtojen analysointia ja johdon harkintaa, minkä vuoksi olemme katsoneet tämän olevan tilintarkas tuksen kannalta keskeinen seikka. • Kuluttaja- ja Terveydenhuolto-segmenttien liikevaihto koostuu useista pienistä liiketapahtumista, jotka eivät ole luonteeltaan monimutkaisia. Tulouttamiseen liittyy näin ollen vähemmän tilintarkastusriskiä.	Tulovirtojen tarkastukseen on kuulunut sekä yhtiön kontrollien testausta että aineistotarkastustoimenpiteitä. Kontrollien testaus painottui sopimus- ja kassanhallintaa koskeviin kontrolleihin. Liiketapahtumiin kohdistuvaan aineistotarkastukseen on kuulunut muun muassa seuraavaa: • Olemme arvioineet analyyttisin tarkastustoimenpitein, olivatko myyntikatteet odotetulla tasolla. • Olemme testanneet otoksen liiketapahtumista sen todentamiseksi, että myyntituotot on kirjattu oikealle tilikaudelle. • Palvelut-segmentin liikevaihdon osalta olemme tarkastaneet otoksen sopimuksista varmistuaksemme siitä, että myyntituotto on kirjattu sopimuksen ehtojen ja konsernin noudattamien laskentaperiaatteiden mukaisesti. Olemme tarkastaneet Kuluttaja- ja Terveydenhuolto-segmenttien liikevaihtoa vertaamalla saatuja maksuja kirjattuihin myyntitapahtumiin.
Liikearvo Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.3.
Konsernin 31.12.2017 taseeseen sisältyvä liikearvo oli 282,7 miljoonaa euroa, ja sitä sisältyy kolmeen raportoitavaan segmenttiin; Kuluttaja (218,6 miljoonaa euroa), Palvelut (36,0 miljoonaa euroa) ja Terveydenhuolto (28,2 miljoonaa euroa). Yhtiö testaa liikearvon mahdollisen arvonalentumisen varalta, vertaamalla liikearvon kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon, vuosittain ja aina kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvomenetelmällä. Konsernin liikearvon arvonalentumistestausmallissa käytettäviin oletuksiin liittyy merkittävästi arvionvaraisuutta, kuten liikearvoa koskevassa liitetiedossa 5.3. on esitetty. Liikearvon määrä konsernin taseessa on merkittävä ja sen arvostukseen liittyy merkittävässä määrin johdon harkintaa. Näistä seikoista johtuen liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme johdon harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden varmentamiseen seuraavin toimenpitein: • Olemme tarkastaneet käyttöarvolaskelmissa käytetyt menetelmät vertaamalla niitä IAS 36:n Omaisuuserien arvon alentuminen mukaisiin vaatimuksiin ja testanneet johdon käyttämän mallin matemaattisen oikeellisuuden. • Olemme testanneet keskeiset oletukset arvioimalla rahavirtaennusteiden laatimisessa käytettyä prosessia ja tehneet vertailuja viimeisimpiin hallituksen hyväksymiin budjetteihin. • Yritysten arvonmäärityksiin erikoistunut PwC:n asiantuntija on arvioinut mallissa käytetyt diskonttokorot ja pitkän aikavälin kasvuvauhtikertoimet ja verrannut niitä kansantaloudellisiin ja vertailuryhmää koskeviin ennusteisiin. • Olemme verranneet tilikauden toteutuneita tuloslukuja edellisenä vuonna arvonalentumismallissa käytettyihin tulosennusteisiin arvioidaksemme johdon tekemien ennusteiden luotettavuutta. • Olemme arvioineet, oliko johdon tekemä herkkyysanalyysi rahavirtaennusteeseen vaikuttavista keskeisistä muuttujista asianmukainen. Olemme myös arvioineet tähän liittyvän liitetiedon 5.3. asianmukaisuutta.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Vaihto-omaisuus Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.5.
Vaihto-omaisuuden nettomäärä vuoden 2017 lopussa oli 207,8 miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Konsernilla on Palvelut-segmentissä erilaisia toimitussopimuksia lääkeyritysten kanssa, joiden ehdot määräävät, tuleeko varastoon sisältyvät tuotteet merkitä taseeseen omana vaihto-omaisuutena vai käsitellä kaupintavarastona. Edellä mainitun luokitteluasian lisäksi vaihto-omaisuuden olemassaoloon ja arvostukseen liittyi korostunut virheellisyyden riski syyskuussa 2017 toteutetun toiminnan- ja varastonohjausjärjestelmän käyttöönoton aiheuttamien jakeluprosessi häiriöiden johdosta. Näistä seikoista johtuen vaihto-omaisuus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	Tilintarkastukseemme on kuulunut sekä vaihto-omaisuuden arvostukseen ja olemassaoloon kohdistuvien kontrollien testausta että aineistotarkastustoimenpiteitä, kohdistuen erityisesti toiminnan- ja varastonohjausjärjestelmän käyttöönoton jälkeisiin inventointeihin. Olemme käyneet läpi valittuja sopimuksia sen varmistamiseksi, että ne on käsittely sopimusehtojen ja konsernin noudattamien laskentaperiaatteiden mukaisesti. Aineistotarkastustoimenpiteisiin on lisäksi kuulunut: • Olemme osallistuneet fyysiseen inventointiin valituilla toimipaikoilla hankkiaksemme tilintarkastusevidenssiä vaihto-omaisuuteen sisältyvien tuotteiden olemassaolosta ja kunnosta. Inventoinnin yhteydessä olemme arvioineet laskentamenettelyjen asianmukaisuutta ja suorittaneet itsenäistä tarkistuslaskentaa. • Olemme tarkistaneet, että tuotteiden epäkuranttiuden varalta kirjattu vähennyserä on määritetty konsernissa noudattavien laskentaperiaatteiden mukaisesti. Olemme hankkineet tilintarkastusevidenssiä vaihto-omaisuuden arvostuksesta tietokoneavusteisten tarkastusmenetelmien avulla.
Toiminnan- ja varastonohjausjärjestelmän käyttöönotto
Syyskuussa Oriola Finland Oy implementoi uuden toiminnan- ja varastonohjausjärjestelmän Suomessa. Uuden järjestel män käyttöönottoon liittyi odottamattomia ongelmia, jotka johtivat lääke- ja muiden valmisteiden jakeluhäiriöihin Suomen Palvelut segmentissä. Suomen toimintojen kirjanpito- ja raportointiprosessit ovat vahvasti riippuvaisia uudesta toiminnan- ja varastonohjaus järjestelmästä. Uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyy luontaisesti riskiä siirrettävän taloudellisen informaation eheyden menettämisestä ja toimintojen häiriöitymisestä kriittisissä liiketoimintaprosesseissa. Tämä voi johtaa virheisiin ja epätarkkaan taloudelliseen raportointiin. Uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyvien laaja-alaisten riskien sekä toiminnoissa havaittujen, implementoinnin jälkeis ten ongelmien johdosta toiminnan- ja varastonohjausjärjestelmän käyttöönotto oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	Taloudellisen informaation eheyden varmentamiseen on kuulunut sekä yhtiön kontrollien testausta että aineistotarkastus toimenpiteitä. Kontrollien testaus painottui yleisiin järjestelmäkontrolleihin sekä liiketoimintaprosessien osalta erityisesti myynti- ja osto prosessien sekä varastohallinnan manuaalisiin ja automaattisiin avainkontrolleihin. Toimenpiteisiimme kuului kontrollien toi mivuuden ja käyttöönoton arviointi sekä niiden toiminnan tehokkuuden testaus. Tarkastustoimenpiteisiin on lisäksi kuulunut: • Olemme arvioineet prosessia, jolla johto on selvittänyt järjestelmäimplementoinnin jälkeisiin ongelmiin johtaneita syitä ja toimenpiteitä, joilla taloudellisen informaation eheyttä on varmennettu, kuten vahvistuttamalla avoimia saldoja vasta puolten kanssa. • Olemme arvioineet prosessia, jolla taloudellinen informaatio on siirretty uuteen järjestelmään ja testanneet datakonver sioon liittyviä täsmäytyskontrolleja. • Olemme suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä niihin taloudellisen raportoinnin eriin, joihin järjestelmän käyttöön oton jälkeisillä häiriöillä oli vaikutusta. Olemme lisäksi arvioineet, onko Hallituksen toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä annettu olennaiset ja riittävät tiedot järjestemänimplementoinnin vaikutuksista. Nämä tarkastustoimenpiteet antoivat meille riittävän evidenssin pystyäksemme luottamaan konsernin tietojärjestelmien tuottaman taloudellisen informaation asianmukaisuuteen.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin

tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kan nalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 17.3.2008 alkaen yhtäjaksoisesti 10 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 12.2.2018

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Ylva Eriksson

KHT

Oriola Oyj

Orionintie 5 PL 8 02101 Espoo www.oriola.com

AI assistant

Oriola Oyj — Annual Report 2017

3278_10-k_2018-02-23_7698f33e-ddd1-48c3-aa00-afcb0e096f7a.pdf

Terveys. Hyvinvointi. Oriola.

Vuosikertomus 2017

Sisältö

Oriola lyhyesti

Oriola numeroina

Vuosi 2017

Toimitusjohtajan katsaus

Toimintaympäristö ja strategia

Oriola osana yhteiskuntaa

Megatrendit ja muuttuva toimintaympäristö

Toimiala ja markkinat

Suomi

Ruotsi

Strategia ja tavoitteet

Vastaamme toimintaympäristön muutoksiin:

Avaintavoitteet vuonna 2018

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Missio

Liiketoimintamme

Lääkkeen tie

Alan kattavimmat palvelut Tutkimus ja tuotekehitys

Apteekkiketjujen logistiikkaja hankinta-palvelut Ruotsissa

Henkilöstövuokraus- ja optimointipalvelut

Market Access

Kaupalliset palvelut

Toimitusketju ja logistiikka

Annosjakelupalvelut

Liiketoiminta-alueet

Liiketoiminta-alue

KULUTTAJA

PALVELUT

Osuus liikevaihdosta, jatkuvat toiminnot Asiakkaat

• Apteekit

Kuluttaja

Ruotsin kolmanneksi suurin apteekkiketju Kronans Apotek

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppa Hehku

Digitaaliset palvelut liiketoiminnan ytimessä

Mobiilisovelluksen muistutustoiminto helpottaa asiakkaan arkea

Palvelut

Kattavat logistiikan palvelut

+140 % Asiantuntijapalveluiden kasvu:

Terveys- ja hyvinvointituotteiden markkinointi

Digitaaliset palvelut apteekeille ja lääkeyrityksille

ICTHS Health Support osaksi Oriolaa

Terveydenhuolto

Oriolan annosjakelupalvelut Suomessa ja Ruotsissa

ANJA-annosjakelupalvelu parantaa elämänlaatua ja lääketurvallisuutta ja tuo säästöjä

Valloitimme Ruotsin Norrlandin

Vastuullisuus

100 % CDP

Arvoketju

Resurssit

Liiketoimintamalli Arvo sidosryhmille

Vaikutukset

Hallituksen jäsenet toimikaudella 2017-2018 Puheenjohtaja

Johtoryhmä

Muutokset johtoryhmässä

Taloudelliset tiedot 2017

Taloudelliset tiedot 2017

Vuosikertomuksen 2017 Taloudelliset tiedot -osio

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Arvioiden käyttö

Ei-taloudelliset tiedot

Toimintakertomus

1. Liiketoimintakatsaus

Liiketoimintaympäristö

Lääkemarkkinoiden kasvu Ruotsissa1

Lääkemarkkinoiden kasvu Suomessa1

Konsernin liikevaihto ja tulos tammi–joulukuu 2017, jatkuvat toiminnot

Kuluttaja-liiketoiminta-alue

Kuluttaja

Ruotsin apteekit – markkinaosuus %

Palvelut-liiketoiminta-alue

Palvelut

Tukkukauppa – markkinaosuus %

Terveydenhuolto

Terveydenhuolto

Oriola Oyj Annual Report 2017