Skip to main content

AI assistant

Sign in to chat with this filing

The assistant answers questions, extracts KPIs, and summarises risk factors directly from the filing text.

Oriola Oyj Annual Report 2011

Mar 5, 2012

3278_rns_2012-03-05_3f7ddf7d-062c-458f-9704-c09076283564.pdf

Annual Report

Open in viewer

Opens in your device viewer

The Channel for Health

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2011

Oriola KD


Tietoja osakkeenomistajille

Varsinainen yhtiökokous 2012

Oriola-KD Oyj:n yhtiökokous pidetään maanantaina, maaliskuuta 26. päivänä 2012 klo 17.00 Helsingin Messukeskuksessa, osoite Helsingin Messukeskus, Kongressisiipi, Messuaukio 1, 00520 Helsinki. Kokouskutsu on nähtävissä yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.oriola-kd.com ja se julkaistaan Helsingin Sanomissa 3.3.2012.

Osakasluettelo ja sisäpiirirekisteri

Yhtiön osakasluettelo- ja sisäpiirirekisteritiedot ovat nähtävillä Euroclear Finland Oy:ssä osoitteessa:

Euroclear Finland Oy
Urho Kekkosen katu 5 C
00100 Helsinki

Osakkeenomistajia pyydetään tekemään osoitteenmuutokset siihen tilinhoitajayhteisöön, jossa osakkaan arvo-osuustili on.

Oriola-KD:tä seuraavia analyytikkoja

Seuraavat pankit ja pankkiiriliikkeet ovat julkaisseet Oriola-KD Oyj:stä sijoitusraportteja. Analyytikoiden yhteystiedot löytyvät Oriola-KD:n internet-sivustoilta.

  • ABG Sundal Collier
  • Carnegie Investment Bank
  • Danske Markets
  • Enskilda Equity Research
  • Evli Pankki
  • FIM
  • Handelsbanken Capital Markets
  • Nordea Markets
  • Pohjola Pankki

Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Sisältö

4 Hallituksen toimintakertomus
9 Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)
10 Konsernin tase (IFRS)
11 Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)
12 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)
13 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
50 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
51 Osakekohtaiset tunnusluvut
52 Tunnuslukujen laskentaperusteet
53 Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)
54 Emoyhtiön tase (FAS)
55 Osakkeet ja osakkeenomistajat
58 Varojenjakoehdotus, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilinpäätösmerkintä
59 Tilintarkastuskertomus
60 Hallinnointiperiaatteet
66 Hallitus
68 Johtoryhmä
70 Pörssitiedotteet 2011
71 Yhteystiedot

Oriola-KD on johtava lääkkeiden vähittäis- ja tukkukaupan yhtiö Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Oriola-KD:n liikevaihto vuonna 2011 oli 2,1 miljardia euroa ja henkilöstön määrä vuoden 2011 lopussa oli noin 4 900. Oriola-KD on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla.

www.oriola-kd.com


Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus

Oriola-KD-konserni (jäljempänä Oriola-KD) keskittyi vuonna 2011 strategiansa mukaisesti lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppaan Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Vuosien 2007–2010 aikana toteutettujen merkittävien rakennemuutosten jälkeen, Oriola-KD panosti vuonna 2011 vähittäiskaupan tietojärjestelmähankkeisiin sekä tukkukaupan tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseen. Vuoden 2011 tulos ei kuitenkaan ollut tyydyttävällä tasolla ja erityisesti alkuvuosi oli heikko johtuen Ruotsin vähittäiskaupan ja Venäjän vähittäis- ja tukkukaupan alhaisesta kannattavuudesta. Kesällä 2011 aloitettu toimenpideohjelmat paransivat Ruotsin ja Venäjän vähittäiskaupan kannattavuutta loppuvuoden aikana. Venäjän tukkukaupan kannattavuus ei saavuttanut tyydyttävää tasoa kireässä kilpailutilanteessa tehostamisohjelmasta ja alueellisen myynnin vahvasta kasvusta huolimatta. Suomen ja Baltian liiketoiminta kehittyi vakaasti ja erityisesti Consumer Health-toiminta menestyi hyvin.

Tulos

Oriola-KD:n jatkuvien toimintojen liikevaihto vuonna 2011 oli 2 146,0 miljoonaa euroa (1 929,4 miljoonaa euroa) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eri ja arvonalennuksia laski 13,2 miljoonaan euroon (22,5 miljoonaa euroa) johtuen lähinnä Ruotsin vähittäiskaupan ja Venäjän vähittäis- ja tukkukaupan heikentyneestä kannattavuudesta. Liiketappio sisältäen toisella vuosineljänneksellä kirjatun 33,4 miljoonan euron Venäjän Stary Lekar-brändin arvonalennuksen oli 20,2 miljoonaa euroa (liikevoitto 9,8 miljoonaa euroa).

Tulos rahoituserien jälkeen oli –28,9 miljoonaa euroa (4,5 miljoonaa euroa) ja nettotulos –24,1 miljoonaa euroa (3,5 miljoonaa euroa). Oriola-KD:n rahoituskustannukset nousivat 8,7 miljoonaan euroon (5,3 miljoonaa euroa) johtuen lähinnä lainojen kurssieroista ja kasvaneista korkokuluista. Verot olivat 4,8 miljoonaa euroa positiiviset (–0,9 miljoonaa euroa) johtuen lähinnä brändin arvonalennukseen liittyvän laskennallisen veron 6,7 miljoonan euron muutoksesta. Veroina on huomioitu vuoden 2011 tulosta vastaava vero. Osakekohtainen tulos oli –0,16 euroa (0,02 euroa).

Oman pääoman tuotto oli –7,4 prosenttia (1,2 prosenttia) vuonna 2011.

Tase, rahoitus ja kassavirta

Oriola-KD:n taseen loppusumma 31.12.2011 oli 1 273,3 miljoonaa euroa (1 192,6 miljoonaa euroa). Rahavarat olivat 153,8 miljoonaa euroa (187,8 miljoonaa euroa), oma pääoma oli 299,3 miljoonaa euroa (352,7 miljoonaa euroa) ja omavaraisuusaste oli 24,4 prosenttia (30,8 prosenttia). Oriola-KD kirjasi alas vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Venäjän Stary Lekar-brändin liittyvän 33,4 miljoonaan euron aineettoman hyödykkeen arvon. Muuttuneessa kilpailuympäristössä Stary Lekar-brändin hinnoitteluvoima on oleellisesti heikentynyt.

Oriola-KD:n 266,8 miljoonan euron konserniliikearvosta 127,3 miljoonaa euroa on kohdistettu arvonalentumistestauksessa Venäjän vähittäis- ja tukkukauppayhtiöiden rahavirtaa tuottavalle yksikölle, 112,4 miljoonaa euroa on kohdistettu Ruotsin lääkkeiden vähittäiskaupan rahavirtaa tuottavalle yksikölle ja 27,2 miljoonaa euroa on kohdistettu Ruotsin lääketukkukaupan rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Oriola-KD:llä ei ole vuoden 2011 tilinpäätöksen yhteydessä tehtyjen arvonalentumistestausten perusteella tarvetta liikearvon alaskirjauksiin.

Vuoden 2011 lopussa korolliset velat olivat 173,0 miljoonaa euroa (178,3 miljoonaa euroa), korolliset nettovelat 19,2 miljoonaa euroa (–9,5 miljoonaa euroa) ja nettovelkaantumisaste 6,4 prosenttia (–2,7 prosenttia). Korolliset velat muodostuivat pitkäaikaisesta lainarahoituksesta, apteekkien ennakkomaksuista Suomessa ja Ruotsin apteekkiyhtiön vähemmistösouden hankintavelvollisuuden arvioidusta diskontatusta arvosta. Oriola-KD on suojannut pitkäaikaisen lainarahoituksen korkoriskin.

Oriola-KD:n 103,7 miljoonan euron sitovat pitkäaikaiset luottolimiit-siopimukset ja 42,4 miljoonan euron lyhytaikaiset tililimiit pankkien kanssa olivat käyttämättä vuoden 2011 lopussa. Oriola-KD:n 150 miljoonan euron yritystodistusohjelma ei ollut käytössä katsauskauden lopussa. Lainasopimusten kovenanttiehdot täyttyivät selvästi vuoden 2011 lopussa.

Liiketoiminnan nettorahavirta vuonna 2011 oli 28,1 miljoonaa euroa (88,7 miljoonaa euroa), josta käytöpääoman muutokset olivat 11,8 miljoonaa euroa (73,4 miljoonaa euroa). Ruotsin lääkkeiden tukkukaupassa jatkettiin myyntisaamisten myyntiohjelmaa vuonna 2011. Investointien nettorahavirta oli –27,1 miljoonaa euroa (–104,7 miljoonaa euroa).

Oriola-KD maksoi vuoden 2011 toisella neljänneksellä osinkoa 7,6 miljoonaa euroa tilikaudelta 2010 (18,1 miljoonaa euroa tilikaudelta 2009), eli 0,05 euro osakkeelta (0,12 euro osakkeelta), ja palautti pääomaa 19,7 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa), eli 0,13 euroa osakkeelta (0,00 euroa osakkeelta).

Investoinnit

Vuoden 2011 bruttoinvestoinnit olivat 28,8 miljoonaa euroa (196,9 miljoonaa euroa) koostuen apteekkien uusperustannasta sekä tietojärjestelmiin ja logistiikan tehostamiseen liittyvistä investoinneista.

Marraskuussa 2011 Oriola-KD allekirjoitti esisopimuksen Oriola-KD:n Espoon jakelukeskuksen vieressä sijaitsevan noin 31 000 neliömetrin suuruisen määrä-alan myynnistä NCC Rakennus Oy:lle asuinrakentamiseen. Lopullisen kaupan arvioidaan toteutuvan vuosien 2012–2013 aikana, kun aluetta koskeva uusi asemakaava on vahvistettu. Kaupal


Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Hallituksen toimintakertomus

la ei ole vaikutusta Oriolan-KD:n toimintaan alueella. Esisopimuksen allekirjoituksen yhteydessä NCC maksoi Oriola-KD:lle 0,5 miljoonan euron käsirahan.

Henkilöstö ja johtoryhmä

Oriola-KD:n henkilöstön määrä 31.12.2011 oli 4 854 (4 954), josta 11 prosenttia työskenteli Suomessa ja Baltiassa (10 prosenttia), 25 prosenttia Ruotsissa (28 prosenttia) ja 64 prosenttia Venäjällä (62 prosenttia). Henkilömäärät sisältävät aktiivisessa työsuhteessa olevan henkilöstön määrän.

Oriola-KD-konsernin johtoryhmän muodostivat 31.12.2011:
- Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja
- Henry Fogels, johtaja, Lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa, Venäjä
- Thomas Gawell, johtaja, Lääkkeiden tukkukauppa, Ruotsi
- Jukka Niemi, johtaja, Lääkkeiden tukkukauppa, Suomi ja Baltia
- Kimmo Virtanen, varatoimitusjohtaja ja CFO

Oriola-KD:n johtoryhmästä erosivat vuonna 2011 Anne Kariniemi, osto- ja logistiikkajohtaja 23.6.2011 ja Cecilia Marlow, Ruotsin lääkkeiden vähittäiskauppaliiketoiminnan johtaja 15.8.2011.

Johtoryhmän lisäksi konsernissa toimii laajennettu johtoryhmä, johon kuuluvat johtoryhmän jäsenten lisäksi konsernitoimintojen johtajat: henkilöstöhallinto, lakiasiat, rahoitus, talous, tietohallinto ja viestintä ja sijoittajasuhteet.

Raportoitavat segmentit

Oriola-KD:n raportoitavat segmentit ovat Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa, Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa ja Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa.

Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa

Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukaupan liikevaihto vuonna 2011 oli 414,8 miljoonaa euroa (448,3 miljoonaa euroa) ja liikevoitto 20,6 miljoonaa euroa (21,4 miljoonaa euroa). Suomen lääkkeiden tukkukaupan laskutus vuonna 2011 oli 970,0 miljoonaa euroa (959,9 miljoonaa euroa) ja liikevaihto 335,9 miljoonaa euroa (374,3 miljoonaa euroa). Vuoden 2011 liikevaihtoa laskivat lääkeyhtiöiden kanssa sovitut sopimusmuutokset omistusvarastosta kaupintavarastoon. Baltian lääkkeiden tukkukaupan liikevaihto oli 34,1 miljoonaa euroa (31,3 miljoonaa euroa) ja Consumer Health -liiketoiminnan, Oriola-KD:n omien tai yksinmyyntioikeudella myytävien terveydenhuollon kuluttajatuotteiden, liikevaihto oli 45,3 miljoonaa euroa (43,1 miljoonaa euroa).

Lääkemarkkina kasvoi Suomessa 1,0 prosenttia vuonna 2011 (laski 1,5 prosenttia). Oriola-KD:n markkinaosuus Suomen lääkkeiden tukkukaupassa oli 45,1 prosenttia vuonna 2011 (46,0 prosenttia). Oriola-KD solmi uuden jakelusopimuksen Eli Lillyn kanssa 1.1.2011 alkaen ja viisivuotisen jatkosopimuksen lääkkeiden ja ravintolisien jakelusta Orionin kanssa 1.7.2011 alkaen sekä uuden jakelusopimuksen Abbottin kanssa 1.1.2012 alkaen. Wyeth siirtyi pois Oriola-KD:n jakelusta vuoden 2011 alussa. Eli Lillyn osuus Suomen lääkkeiden tukkumyynnin arvosta on noin 2 prosenttia, Orionin noin 10 prosenttia, Abbottin noin 3 prosenttia ja Wyethin noin 2 prosenttia (lähde: IMS Health). Suomen lääketukkukauppatoiminnoille myönnettiin ISO 9001:2008 -sertifikaatti marraskuussa 2011.

Henkilöstön määrä Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukaupassa vuoden 2011 lopussa oli 492 (496).

Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa

Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukaupan liikevaihto vuonna 2011 oli 1 042,0 miljoonaa euroa (908,7 miljoonaa euroa) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 10,6 miljoonaa euroa (15,3 miljoonaa euroa ilman 1,7 miljoonan euron kertaluonteisia kustannuksia liittyen lääkeyhtiön konkurssiin Ruotsissa ja lääkkeiden tukkukaupan uudelleenjärjestelyyn liittyvää 1,1 miljoonan euron varausta). Lääkkeiden vähittäiskaupan liikevoittoa heikensi kireästä kilpailusta johtuva edellisvuotta alhaisempi myynti Ruotsin kruunuissa ja tietojärjestelmän käyttöönotosta johtuvat kulut. Ruotsin lääkkeiden tukkukaupan laskutus oli 1 424,5 miljoonaa euroa (1 239,1 miljoonaa euroa) ja liikevaihto 616,5 miljoonaa euroa (554,9 miljoonaa euroa). Ruotsin lääkkeiden vähittäiskaupan liikevaihto oli 483,0 miljoonaa euroa (402,7 miljoonaa euroa). Lääkkeiden vähittäiskaupan liiketoiminta on yhdistetty Oriola-KD:n lukuihin 19.2.2010 alkaen.

Lääkemarkkina kasvoi Ruotsissa 2,0 prosenttia vuonna 2011 (1,1 prosenttia). Oriola-KD:n markkinaosuus Ruotsin lääkkeiden tukkukaupassa oli 38,1 prosenttia (39,7 prosenttia) ja Ruotsin lääkkeiden vähittäiskaupassa 13,5 prosenttia (noin 14 prosenttia) vuonna 2011. Oriola-KD solmi uuden jakelusopimuksen Abbottin kanssa helmikuuta 2011 alkaen. Meda siirtyi pois Oriola-KD:n jakelusta heinäkuussa 2011. Abbottin markkinaosuus Ruotsin lääkkeiden tukkumyynnin arvosta on noin 3 prosenttia ja Medan noin 2 prosenttia. (lähde: IMS Health)

Kesällä 2011 aloitettu toimenpideohjelma paransi selvästi vähittäiskaupan kannattavuutta loppuvuoden aikana. Kronans Droghandel Apotek AB saattoi päätökseen syyskuussa 2011 uuden tietojärjestelmän käyttöönoton, mikä laski vähittäiskauppaliiketoiminnan kiinteitä kustannuksia neljännestä vuosineljänneksestä alkaen. Yhtiö ilmoitti syyskuussa 2011 aloittavansa neuvottelut ammattiliittojen kanssa enimmillään 40 tehtävän vähentämisestä toiminnan tehostamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Neuvottelut saatiin päätökseen joulukuussa ja yhtiö vähensi henkilöstöä 40 henkilötyövuodella vuodella.


Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Hallituksen toimintakertomus

den 2011 loppuun mennessä. Oriola-KD:llä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 209 (189) apteekkia Ruotsissa.

Vuonna 2012 vähittäiskaupan painopistealueina ovat apteekkien kilpailuedellytysten kehittäminen, ostotoiminta, kauppatavara- ja OTC-valikoiman kasvattaminen ja noin 15 uuden apteekin avaaminen. Tukkukaupan painopistealueina ovat lääkeyhtiöille tarjottavan jakelupalvelun kehittäminen ja uusien logistiikkapalveluiden kehittäminen apteekkiketyuille.

Henkilöstön määrä Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukaupassa joulukuun 2011 lopussa oli 1 223 (1 407), josta 988 henkilöä (1 125) työskenteli vähittäiskaupassa ja 235 henkilöä (282) tukkukaupassa.

Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa

Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukaupan liikevaihto vuonna 2011 oli 689,4 miljoonaa euroa (572,4 miljoonaa euroa) ja liiketappio ilman kertaluonteisia eriä oli 12,6 miljoonaa euroa (8,2 miljoonan euron liiketappio ilman 2,1 miljoonan euron myyntisaamisen ja 7,9 miljoonan euron varaston arvon alaskirjauksia). Vähittäis- ja tukkukaupan myyntikatteet heikkenivät edelleen vuonna 2011 kireästä kilpailutilanteesta johtuen. Lainsäädäntömuutoksista johtuva sosiaalikustannusten nousu heikensi vähittäis- ja tukkukaupan vuoden 2011 liiketulosta noin 3 miljoonaa euroa. Kertaluonteiset erät sisältävät Stary Lekar -brändin 33,4 miljoonan euron arvonalennuksen vuonna 2011. Muuttuneessa kilpailuympäristössä Stary Lekar -brändin hinnoitteluvoima on oleellisesti heikentynyt. Venäjän lääkkeiden tukkukaupan liikevaihto oli 590,9 miljoonaa euroa (518,4 miljoonaa euroa) ja vähittäiskaupan liikevaihto 132,3 miljoonaa euroa (106,6 miljoonaa euroa). 03 Apteka -apteekkiketyun luvut on yhdistetty Oriola-KD:n lukuihin 31.8.2010 alkaen.

Venäjän lääkemarkkina kasvoi 12,4 prosenttia (noin 5 prosenttia) Venäjän ruplissa vuonna 2011 (lähde: Pharmexpert). Oriola-KD:n liikevaihto kasvoi 24,9 prosenttia (noin 9 prosenttia) Venäjän ruplissa vuonna 2011.

Oriola-KD:llä oli vuoden 2011 lopussa 249 (254) apteekkia Moskovan alueella, joista 181 (181) apteekkia toimii Stary Lekar nimellä ja 68 (73) apteekkia. 03 Apteka nimellä. Kesällä 2011 aloitettu toimenpideohjelma paransi selvästi vähittäiskaupan kannattavuutta loppuvuoden aikana. Vuoden 2011 aikana avattiin 32 uutta apteekkia ja suljettiin 37 apteekkia. Stary Lekar- ja 03 Apteka -apteekkiketjut integroitiin vuoden 2011 aikana. Stary Lekar -apteekkiketjun myynti kääntyi kasvuun toteutettujen hinnoittelumuutosten seurauksena.

Tukkukaupan alueellisia logistiikkakeskuksia on Moskovan päälogistiikkakeskuksen lisäksi kaksitoista. Tukkukaupan alueellista myyntiä kasvatettiin Moskovan ulkopuolella, myyntikatteita nostettiin, kannattamatonta toimintaa karsittiin, organisaatiota vahvistettiin ja logistiikan tehostamishanketta jatkettiin vuoden 2011 aikana. Moskovan ulkopuolella sijaitsevien alueellisten jakelukeskusten liikevaihto kasvoi vuonna 2011 noin 50 prosenttia edellisestä vuodesta.

Vuonna 2012 vähittäiskaupan painopistealueina ovat apteekkiportfolion kehittäminen, apteekkikohtaisten kilpailuedellytysten parantaminen ja tuotevalikoiman vahvistaminen. Tukkukaupan painopistealueina ovat logistiikan tehokkuuden ja toimintavarmuuden parantaminen sekä alueellisen myynnin edelleen kasvattaminen.

Henkilöstön määrä Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukaupassa joulukuun 2011 lopussa oli 3 139 (3 051), josta 1 464 henkilöä (1 544) työskenteli vähittäiskaupassa ja 1 675 henkilöä (1 507) tukkukaupassa.

Hallitus ja tilintarkastaja

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet ja hallituksen puheenjohtajan. Hallituksen varapuheenjohtajan valitsee hallitus. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää hänen toimivuuteen ehdoista. Toimitusjohtajan toimisopimuksen ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan sopimuksen mukainen irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja irtisanomiskorvaus on 12 kuukautta.

Oriola-KD Oyj:n 6.4.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi uudelleen Harry Braden, Per Båtelsonin, Pauli Kulvikin, Outi Raitasuon, Olli Riikkalan (puheenjohtaja) ja Mika Vidgrénin, ja uusiksi jäseniksi Jukka Alhon ja Ilkka Salosen. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Heikki Lassila.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi varapuheenjohtajakseen Outi Raitasuon. Hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Outi Raitasuon (puheenjohtaja), Harry Braden, Ilkka Salosen ja Mika Vidgrénin, sekä palkitsemisvaliokunnan jäseniksi Olli Riikkalan (puheenjohtaja), Per Båtelsonin ja Pauli Kulvikin. Hallitus on arvioinut hallituksen jäsenten riippumattomuutta ja todennut, että hallituksen kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Oriola-KD Oyj:n hallitus valitsi 3.11.2011 yhtiön nimeämisvaliokunnan jäseniksi Into Ylpön (puheenjohtaja), Harry Braden, Timo Maasillan, Risto Murron, Olli Riikkalan ja Timo Ritakallion.

Hallituksen hyväksymän nimeämisvaliokunnan työjärjestyksen mukaan valiokunta on hallituksen perustama elin, jonka tehtävänä on valmistella ja antaa hallitukselle suositus varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävästä ehdotuksesta hallituksen kokoonpanoksi ja sen palkkioiksi.


Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Hallituksen toimintakertomus

Lähipiiri

Lähipiirin Oriola-KD-konsernissa katsotaan kuuluvan Oriola-KD Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja, Oriola-KD-konsernin johtoryhmän muut jäsenet, edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet, edellä mainittujen henkilöiden määräysvalta yhteisöt sekä Oriolan Eläkesäätiö. Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia lähipiirin kanssa lukuun ottamatta etuus pohjaisia eläkekuluja Oriolan Eläkesäätiön kanssa.

Oriola-KD Oyj:n osakkeet

Oriola-KD Oyj:n A- ja B-sarjan osakkeiden vaihto vuonna 2011:

Osakkeiden vaihto tammi-joulukuu 2011 tammi-joulukuu 2010
A-sarja B-sarja A-sarja B-sarja
Vaihto, milj. kpl 2,9 71,8 5,9 93,6
Vaihto, milj. euroa 8,2 188,2 25,7 379,8
Ylin kurssi, euroa 3,83 3,74 5,47 5,49
Alin kurssi, euroa 1,70 1,57 3,09 3,07
Päätöskurssi kauden lopussa, euroa 1,89 1,72 3,19 3,19

Katsauskaudella Oriola-KD Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 49,4 prosenttia (65,9 prosenttia) koko osakemäärästä. Osakkeiden vaihto sarja A:n keskimääräisestä osakemäärästä oli 6,1 prosenttia (12,5 prosenttia) ja sarja B:n keskimääräisestä osakemäärästä, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 69,0 prosenttia (90,5 prosenttia).

Oriola-KD Oyj:n markkina-arvo 31.12.2011 oli 268,7 miljoonaa euroa (482,5 miljoonaa euroa).

Joulukuun 2011 lopussa osakkeita oli yhteensä 151 257 828 kappaletta (151 257 828), joista A-sarjan osakkeita oli 47 148 710 kappaletta (47 163 160) ja B-sarjan osakkeita 104 109 118 kappaletta (104 094 668). Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-sarjan osakkeiden muuntamista B-sarjan osakkeiksi. Tammi-joulukuun 2011 aikana 14 450 A-sarjan osaketta on muunnettu B-sarjan osakkeiksi (504 199).

Yhtiön hallussa on 96 822 kappaletta yhtiön omaa B-osaketta, joiden osuus yhtiön kaikista osakkeista on 0,06 prosenttia ja äänimäärästä 0,009 prosenttia.

Oriola-KD:n hallitus päätti 10.2.2010 uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä vuosille 2010–2012. Kannustusjärjestelmässä ei ole suoritettu palkkioita ansaintajaksoilta 2010 ja 2011. Oriola-KD:n hallitus on määritellyt kannustusjärjestelmän ansaintaikiteerit vuodelle 2012. Mahdollinen palkkio ansaintajaksoilta 2012 perustuu liiketoimintakohtaisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Varojenjakoesitys

Oriola-KD:n emoyhtiö on Oriola-KD Oyj, jonka voitonjakokelpoiset varat ovat 31.12.2011 taseen mukaisesti 221,9 miljoonaa euroa (184,5 miljoonaa euroa). Oriola-KD Oyj:n tilikauden voitto vuonna 2011 oli 64,6 miljoonaa euroa (106,5 miljoonaa euroa).

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 jaetaan osinkoa 0,05 euroa/osake (0,05 euroa/osake) ja varoja vapaan oman pääoman rahastoista 0,03 euroa/osake (0,13 euroa/osake) pääoman palautuksena, yhteensä varojenjakoa 0,08 euroa/osake (0,18 euroa/osake).

Riskit

Oriola-KD:n hallitus on hyväksynyt yhtiön riskienhallintapolitiikan, jossa on määritelty riskienhallinnan toimintamalli, periaatteet, vastuut ja raportointi. Konsernin riskienhallinnalla pyritään tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan ne riskit, jotka mahdollisesti uhkaavat Oriola-KD:n toimintaa sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Konsernissa on määritelty riskienhallintaan liittyvät roolit ja vastuut.

Oriola-KD:n riskit luokitellaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä rahoitusriskeihin. Riskienhallinta on keskeinen osa Oriola-KD:n strategiaprosessia, operatiivista suunnittelua ja päivittäistä päätöksentekoa.

Oriola-KD on tunnistanut liiketoiminnassaan seuraavat merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit:

  • markkinakasvua nopeampi apteekkien lukumäärän kasvu, mikä johtaa kireään kilpailuun
  • lääkkeiden tukkukauppojen kilpailu markkinaosuuksista konsolidoituvilla markkinoilla
  • kustannustehokkuuden, joustavuuden ja laadun varmistaminen
  • strategisen laajentumisen edellyttämä prosessien ja infrastruktuurin kehittäminen
  • viranomaisten asettamat vaatimukset ja rajoitukset, etenkin hintasääntely, lääkkeiden vähittäis- ja tukkukaupalle
  • avainhenkilöiden sitoutuminen

Valuutta-, likviditeetti-, korko- ja luottoriskit ovat Oriola-KD:n keskeisimmät rahoitusriskit. Valuuttariskit ovat Venäjään ja Ruotsiin liittyvistä rahoitusriskeistä merkittävimmät: mahdollisilla Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun arvon muutoksilla on vaikutusta Oriola-KD:n tulokseen ja omaan pääomaan.

Liikearvosta ja aineettomista oikeuksista tehdään vähintään kerran vuodessa arvonalentumistestaukset. Strategisiin suunnitelmiin perustuvissa rahavirtaennusteissa, diskonttauskorossa tai ikuisuuskasvuprosentissa tapahtuvat muutokset saattavat aiheuttaa liikearvon alaskirjauksen, mikä heikentäisi Oriola-KD:n tulosta. Erityisesti Venäjän rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvontestaus on herkka muutoksille diskonttauskorossa tai arvioissa tulevaisuuden rahavirroista.


Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Hallituksen toimintakertomus

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Kireällä kilpailutilanteella ja apteekkien uusperustannan määrällä on vaikutusta Oriola-KD:n apteekkiliiketoiminnan kannattavuuteen Ruotsissa ja Venäjällä. Venäjän ruplan valuuttakurssin muutoksilla, asiakkaisiin liittyvien luottoriskien mahdollisella kasvulla ja kilpailutilanteen muutoksilla saattaa olla vaikutusta Venäjän tukkukaupan kannattavuuteen.

Ympäristö

Oriola-KD huomioi ympäristönäkökohdat noudattamalla omaan liiketoimintaansa soveltuvaa ympäristöjärjestelmää, jonka tavoitteena on minimoida ympäristön kuormitusta. Tärkeitä seikkoja ovat kuljetusten ja suurten tavaravirtojen logistinen hallinta ja optimointi ympäristökuormituksen vähentämiseksi, jätteiden vähentäminen muun muassa kierrätettävien muovilaatikkojen avulla sekä lääke- ja muun ongelmajätteen lajitteleminen ja hävitettäväksi toimittaminen viranomaisten edellyttämin menetelmin.

Ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia seurataan liiketoiminnoissa mittaamalla päästöjä sekä tarkkailemalla jätteiden määriä ja aineiden käyttömääriä. Ympäristönsuojelun toteutumista valvotaan vuotuisilla sisäisillä tarkastuksilla. Yhtiöllä on toiminnan vaatimat, voimassa olevat ympäristöluvat.

Vuoden 2011 jälkeiset tapahtumat

Lars Birkeland, kauppatieteiden maisteri (s. 1964), on nimitetty Kronans Droghandel Apotek AB:n uudeksi toimitusjohtajaksi sekä Oriola-KD:n johtoryhmän jäseneksi 9.1.2012 alkaen.

Oriola-KD Oyj:n nimeämisvaliokunta ilmoitti 31.1.2012 suosituksenaan yhtiön hallitukselle, että hallitus ehdottaisi vuoden 2012 varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoksi seuraava:

  • Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettaisiin edelleen kahdeksan
  • Hallituksen jäseniksi valittaisiin edelleen nykyiset hallituksen jäsenet: Jukka Alho, Harry Brade, Per Båtelson, Pauli Kulvik, Outi Raitasuo, Olli Riikkala, Ilkka Salonen ja Mika Vidgrén
  • Hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin edelleen Olli Riikkala

Valiokunta ilmoitti lisäksi suosituksenaan, että hallituksen palkkiot maksettaisiin seuraavasti:

  • Hallituksen puheenjohtaja: vuosipalkkio 48 400 euroa, kokouspalkkio 800 euroa kokoukselta, puhelinetu
  • Hallituksen varapuheenjohtaja: vuosipalkkio 30 250 euroa, kokouspalkkio 400 euroa
  • Hallituksen muut jäsenet: vuosipalkkio 24 200 euroa, kokouspalkkio 400 euroa
  • Kokouspalkkiot suoritettaisiin vastaavasti myös hallituksen ja yhtiön valiokuntien jäsenille

  • Vuosipalkkiot maksettaisiin 60-prosenttisesti rahana ja 40-prosenttisesti yhtiön osakkeina siten, että 13.4.2012 hallituksen jäsenille hankittaisiin Oriola-KD Oyj:n B-osakkeita pörssistä ja rahana maksettava osa vuosipalkkiosta maksettaisiin 20.4.2012 mennessä

  • Matkakulut korvattaisiin yhtiön matkasäännön mukaisesti

Nimeämisvaliokunta toteaa, että hallituksen palkkioita koskevaa suositusta ei ole annettu hallitukselle, vaan asia tulee esille vuoden 2012 varsinaisessa yhtiökokouksessa osakkeenomistajan ehdotuksena.

Tulevaisuuden näkymät

Oriola-KD:n näkymät vuodelle 2012 perustuvat ulkoisiin markkina-ennusteisiin, toimittaja- ja asiakassopimuksiin ja johdon arvioihin. Lääkemarkkinoiden arvioidaan kasvavan keskimäärin vuodessa Suomessa noin 3 prosenttia, Ruotsissa 2–3 prosenttia ja Venäjällä 11–13 prosenttia paikallisessa valuutassa vuosina 2012–2014 (lähde: IMS Health). Kilpailutilanteen Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukaupassa ja Ruotsin vähittäiskaupassa ennakoidaan jatkuvan erittäin kireänä.

Oriola-KD:n liikevaihdon arvioidaan kasvavan 10–15 prosenttia ja liiketoiminnan ilman kertaluonteisia eri arvioidaan olevan 23–33 miljoonaa euroa vuonna 2012.

Tilinpäätöksen liitetiedot ja selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tilinpäätöksen liitetiedot sisältävät toimintakertomusta ja tilinpäätöstä täydentäviä tietoja.

Yhtiö on antanut hallituksen toimintakertomuksesta erillisen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin Suositus 54 mukaisen selvityksen yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2011 (Corporate Governance Statement). Selvitys on saatavissa yhtiön kotisivuilla internetosoitteessa www.oriola-kd.com.

Espoossa 8.2.2012

Oriola-KD Oyj:n hallitus

Oriola-KD Oyj

Eero Hautaniemi
toimitusjohtaja


Onola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Konsernitilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

milj. EUR Liitetieto 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto 1 2 146,0 1 929,4
Myytyjen suoritteiden kulut –1 830,1 –1 668,2
Bruttokate 315,9 261,2
Liiketoiminnan muut tuotot 2 2,6 4,8
Myynnin ja jakelun kulut 3,4 –248,6 –214,7
Hallinnon kulut 3,4,5 –56,8 –41,5
Liiketulos ennen arvonalennuksia 1 13,2 9,8
Arvonalennukset 3 –33,4
Liiketulos –20,2 9,8
Rahoitustuotot 6 10,7 13,0
Rahoituskulut 6 –19,4 –18,3
Tulos ennen veroja –28,9 4,5
Tuloverot 7 4,8 –0,9
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista –24,1 3,5
Lopetetut toiminnot
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista 10 98,6
Tilikauden tulos sisältäen lopetetut toiminnot –24,1 102,1
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus –1,3 1,2
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero 7 0,4 –1,0
Muuntoero –1,2 25,1
TILIKAUDEN LAAJA TULOS SISÄLTÄEN LOPETETUT TOIMINNOT –26,3 127,4
Tilikauden tuloksen jakautuminen jatkuvista toiminnoista
Emoyhtiön omistajille –24,1 3,5
Määräysvallattomille omistajille
Tilikauden tuloksen jakautuminen sisältäen lopetetut toiminnot
Emoyhtiön omistajille –24,1 102,1
Määräysvallattomille omistajille
Tilikauden laajan tuloksen (sisältäen lopetetut toiminnot) jakautuminen
Emoyhtiön omistajille –26,3 127,4
Määräysvallattomille omistajille
Emoyhtiön omistajille tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista
– laimentamaton, EUR 8 –0,16 0,02
– laimennusvaikutuksella oikaistu, EUR 8 –0,16 0,02
Emoyhtiön omistajille tuloksesta (sisältäen lopetetut toiminnot) laskettu osakekohtainen tulos
– laimentamaton, EUR 8 –0,16 0,68
– laimennusvaikutuksella oikaistu, EUR 8 –0,16 0,68

Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätös

Konsernin tase (IFRS)

milj. EUR Liitetieto 31.12.2011 31.12.2010
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet 11 74,0 68,0
Liikearvo 12 266,8 266,1
Muut aineettomat hyödykkeet 12 52,1 79,3
Muut osuudet ja osakkeet 13 0,0
Eläkesaaminen 14 9,4 9,2
Muut pitkäaikaiset saamiset 16 1,4
Laskennalliset verosaamiset 15 7,6 3,3
Pitkäaikaiset varat yhteensä 410,0 427,2
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 17 379,8 287,5
Myyntisaamiset 18 284,0 253,4
Muut saamiset 18 45,7 36,6
Rahavarat 19 153,8 187,8
863,3 765,4
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 20 0,0
Lyhytaikaiset varat yhteensä 863,4 765,4
VARAT YHTEENSÄ 1 1 273,3 1 192,6
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma 21 36,2 36,2
Rahastot 21 31,2 52,1
Kertyneet voittovarat 21 231,9 264,5
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 21 299,3 352,7
Määräysvallattomien omistajien osuus
Oma pääoma yhteensä 21 299,3 352,7
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 15 15,1 22,2
Eläkevelvoitteet 14 6,3 5,7
Rahoitusvelat 23 127,0 124,5
Muut pitkäaikaiset velat 24 0,0
Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 148,4 152,5
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat 25 748,1 601,2
Varaukset 22 1,1
Rahoitusvelat 23 46,0 53,7
Muut lyhytaikaiset velat 25 31,6 31,3
Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 825,7 687,4
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 1 273,3 1 192,6

Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätös

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

milj. EUR Liitetieto 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010*
Liiketoiminnan nettorahavirta
Liiketulos -20,2 17,1
Oikaisut
Poistot 3 16,1 11,5
Alaskirjaus 3 33,4 -
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta - -4,4
Eläkesaamisen ja -velvoitteen muutos 0,3 -1,0
Muut oikaisut 1,8 10,3
31,4 33,4
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten lisäykset (-) / vähennykset (+) -32,5 -13,1
Vaihto-omaisuuden lisäykset (-) / vähennykset (+) -90,3 22,4
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset (+) / vähennykset (-) 134,6 64,0
11,8 73,4
Maksetut korot -7,7 -8,9
Saadut osingot - 4,0
Saadut korot 1,5 1,5
Maksetut verot -8,9 -14,7
Liiketoiminnan nettorahavirta 28,1 88,7
Investointien nettorahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -27,1 -16,1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 0,1 0,2
Hankitut liiketoiminnot 9 -0,1 -236,7
Lopetetut liiketoiminnot 10 - 148,0
Investointien nettorahavirta -27,1 -104,7
Rahoituksen nettorahavirta
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -7,8 -32,2
Pitkäaikaisten lainojen nostot - 111,5
Maksetut osingot ja pääoman palautus -27,2 -18,1
Rahoituksen nettorahavirta -35,0 61,2
Rahavarojen muutos -34,1 45,2
Rahavarat tilikauden alussa 19 187,8 133,7
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 0,1 8,9
Rahavarojen muutos -34,1 45,2
Rahavarat tilikauden lopussa 19 153,8 187,8

*) Sisältää Terveydenhuollon kaupan nettorahavirran 31.5.2010 ja Hammashoidon kaupan nettorahavirran 28.10.2010 saakka.


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätös

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

milj. EUR Liite-tieto Osake-pää-oma Suo-jaus-rahasto Käyttö-rahasto Muut rahas-tot Muunto-erot Kerty-neet voitto-varat Emo-yhtiön omistajille kuuluva oma pää-oma Määräys-vallatto-mien omis-tajien osuudet Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2010 36,2 30,0 20,9 –30,4 186,8 243,4 10,8 254,2
Osinko –18,1 –18,1 –18,1
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutos –10,8 –10,8
Tilikauden voitto 102,1 102,1 102,1
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaus 16 1,2 1,2 1,2
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero –1,0 –1,0 –1,0
Muuntoero 25,1 25,1 25,1
Oma pääoma 31.12.2010 21 36,2 1,2 30,0 20,9 –6,3 270,8 352,7 352,7
Osinko ja pääoman palautus –19,7 –7,6 –27,2 –27,2
Tilikauden voitto –24,1 –24,1 –24,1
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaus 16 –1,3 –1,3 –1,3
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero 0,4 0,4 0,4
Muuntoero –1,2 –1,2 –1,2
Oma pääoma 31.12.2011 21 36,2 –0,0 30,0 1,2 –7,2 239,1 299,3 299,3

Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Oriola-KD Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Oriola-KD Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Oriola-KD-konsernin. Oriola-KD Oyj:n hallitus on hyväksynyt 8.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Yhtiön Y-tunnus on 1999215-0. Jäljennöksiä Oriola-KD-konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa Oriola-KD Oyj:n pääkonttorista, Orionintie 5, 02200 ESPOO.

Oriola-KD-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja, jotka ovat voimassa ja jotka ovat EU:n hyväksymiä tilinpäätöksen laatimishenkeillä 31.12.2011. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaisia.

Konsernitilinpäätös on laadittu kahdentoista kuukauden pituiselta tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonaan euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja, myytävissä olevia sijoituksia, johdannaisia sekä osakeperusteisia maksuja, jotka on kirjattu käypään arvoon.

Konserni on soveltanut 1.1.2011 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja:

  • Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavalvutassa olevien osakkeita koskevien optioiden, merkintäoikeuksien tai muiden oikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutokset eivät ole merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.
  • IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojälleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin vuoden 2011 tilinpäätökseen.
  • Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestetystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja.

  • Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Lähipiirin määritelmää täsmennetään, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat. Muutokset eivät ole merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.

  • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs – muutokset, toukokuu 2010) (voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements – menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa.

Arvioiden käyttö

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS:n mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä raportoituihin varoihin ja velkoihin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoituihin tuottoihin ja kuluihin. Nämä arviot perustuvat johdon parhaaseen tietoon tapahtumista ja siten lopulliset toteumat voivat poiketa tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Laskenta-arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, muun muassa liikearvon ja muiden omaisuuserien mahdollisia arvonalentumisia, etuuspohjaisen eläkesaamisen ja -velan määrittämiseen, aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellisia pitoaikoja, varauksia ja veroja. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovelattaessa.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat tilinpäätöshetkellä todennäköisempinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ne omaisuuserät, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta alla laatimisperiaatteissa

13


Onola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

esitetyn mukaisesti. Arvioina testauksissa käytetään tulevia diskon­tattuja rahavirtoja, jotka voidaan saada omaisuuserän käytöllä ja sen mahdollisella myymisellä. Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuden kerryttävässä olevan rahavirran tai käyvän arvon, kirjataan erotuksesta arvonalennuskulu. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Lisätietoja kerryttävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetiedossa Aineettomat hyödykkeet.

Laskennalliset verot

Johdon arviointia edellytetään määritettäessä laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen määrää. Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryhtiöillä on kerryttävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää. Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa toteutuneista, mikä voi johtaa verosaamisten kulukirjauksiin tuloslaskelmassa.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää Oriola-KD Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen ääni­vallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin (konsernin osuus yleensä 20–50 % äänivallasta tai huomattava vaikutusvalta) yhdistetään konsernitilinpäätökseen pää­omaosuusmenetelmää käyttäen. Osakkuusyritysten tilinpäätöksistä korjataan tiedossa olevat olennaiset poikkeamat IFRS-laskentasäännöistä.

Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu muihin korollisiin velkoihin.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Konsernin tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille kuuluviin osuuksiin. Määräysvallattomille omistajille kuuluva oman pääoman osuus sisältyy konsernin omaan pääomaan, ja se eritellään oman pääoman muutoslaskelmassa.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Tytäryhtiöiden tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siihen valuuttaan, joka parhaiten kuvaa kunkin tytäryhtiön taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan

nan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien konserniyhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi raportointikauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuttamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. Emoyhtiön taseeseen merkityt saamiset ulkomaisilta tytäryhtiöiltä katsotaan osaksi nettosijoitusta, mikäli niiden suorittamista ei ole suunniteltu eikä suorittaminen ole todennäköisesti ennakoitavissa tulevaisuudessa. Saamisista aiheutuvat kurssierot kirjataan konsernitilinpäätöksessä oman pääoman muuntoeroihin. Myytyjen konserniyhtiöiden osalta kertyneet omaan pääomaan kirjatut muuntoerot sisällytetään tuloslaskelman luovutusvoittoon tai -tappioon.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoiistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan tarvittaessa ja oikaistaan kuvastamaan mahdollisia taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuvia muutoksia. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

  • Rakennukset 20–50 vuotta
  • Koneet ja kalusto 5–10 vuotta
  • Muut aineelliset hyödykkeet 10 vuotta
  • Muut aineettomat hyödykkeet 3–20 vuotta

Maa-alueista ei kirjata poistoja. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tilikauden kuluksi. Perusparannusinvestoinnit aktivoidaan, mikäli ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman liikevoittoon.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo on kirjattu 1.1.2010 alkaen määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

Liikearvoista ei kirjata poistoja vaan liikearvoille suoritetaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain rahavirtapohjaisella arvonalentumistestillä. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettyyn arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat mm. myyntiluvat, tavaramerkit, patentit, ohjelmistojen lisenssit sekä tuote- ja markkinointioikeudet. Hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalen-


Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

tumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Niistä aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapostot taloudellisena vaikutusaikanaan.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on nettomyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo, joka saadaan diskonttaamalla hyödykkeestä odotettavissa olevien vastaisten rahavirtojen nykyarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa tapahtuu muutos ja kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon. Arvonalentumistappiota ei peruuteta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappiota.

Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään vuosittain tai useammin, mikäli on ilmennyt viitteitä sen arvonalentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman kohtaan Muut liiketoiminnan kulut, joka sisältää toiminnoille kohdistamattomia kuluja. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralleottajana

Vuokrasopimukset, joiden perusteella konsernille siirtyy olennainen osa hyödykkeiden omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi pääsääntöisesti vuokra-ajan alkamisajankohtana joko hyödykkeen käyvän arvon suuruisena tai sitä alemman vähimmäisvuokrien nykyarvon suuruisena määränä.

Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot muiden käyttöomaisuushyödykkeiden tapaan joko hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusleasingvelat sisältyvät taseen pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle anta-jalle, käsitellään sopimus muuna vuokrasopimuksena ja sopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerin vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralleantajana

Konsernin toimiessa vuokralleantajana, ja omistamiselle ominaisten riskien ja hyötyjen siirtyessä olennaisilta osin vuokralleottajalle, käsitellään vuokrasopimukset rahoitusleasingsopimuksina. Vuokralle annetuista hyödykkeistä kirjataan taseeseen saaminen, joka vastaa vuokrasopimuksella saatavien vuokrien nykyarvoa. Myyntivoitto tuloutetaan sopimuksen astuessa voimaan. Sopimuksista saatava rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Rahoitustuotto kirjataan rahoituseriin.

Muunlaisilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin hyödykkeisiin. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerin vuokra-ajan kuluessa. Niistä tehdään

poistot hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista käyttöomaisuushyödykkeistä.

Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät, jotka eivät kuulu IFRS 5-standardin arvostussääntöjen soveltamisalaan, ja velat arvostetaan niitä koskevien IFRS-standardien mukaan myös luokitteluhetken jälkeen.

Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

  • Se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö.
  • Se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta.
  • Se on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Työsuhde-etuudet

Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät arvostetaan IFRS 2:n mukaisesti käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson kuluessa.

Konsernilla on osakekannustinjärjestelmä, jossa maksu suoritetaan osakkeiden ja käteisvaran yhdistelmänä. Myönnettävät uudet osakkeet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan omaan pääomaan. Käteisvaroina suoritettava osuus kirjataan velaksi ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan kuluksi. Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä on Oriola-KD Oyj:n B-osakkeen kurssi. Käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypä arvo tarkistetaan jokaisena raportointipäivänä ansaintajakon päätty-


Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

miseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu Oriola-KD Oyj:n B-osakkeen hinnan mukaisesti.

Eläkevastuut

Konsernin eläkejärjestelyt hoidetaan kunkin maan paikallisten määräysten ja käytännön mukaisesti. Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyihin sisältyy sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia järjestelyjä. Suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan tuloslaskemaan kuluksi kyseiseltä kaudelta suoritettavien maksujen mukaisesti. Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernin vastuu ei rajoitu pelkästään järjestelyyn suoritettuihin maksuihin, vaan konsernin vastuulla ovat myös eläkejärjestelyyn liittyvät vakuutusmateriaalitiset riskit ja sijoitusriskit.

Suomessa henkilöstölle on järjestetty Oriolan Eläkesäätiössä lakisääteinen TyEL-eläketurva ja osalle toimihenkilöistä etuuspohjainen lisäeläketurva. Oriolan Eläkesäätiössä järjestetty TyEL-eläketurva on osittain etuuspohjainen ja osittain maksupohjainen eläkejärjestely. TyEL-vakuutuksen työkyvyttömyyseläkevelvoite on kirjattu työsuhteen perusteella.

Ruotsissa osalle toimihenkilöistä on järjestetty etuuspohjainen ITP 2 eläkejärjestely ja osalle maksupohjainen ITP 1 eläkejärjestely. Työntekijöillä on paikallisten määräysten mukainen maksupohjainen työeläkejärjestely. ITP 2 eläkejärjestelyssä yhtiöllä on mahdollisuus kirjata vanhuuseläkevastuut taseeseensa tai vaihtoehtoisesti suorittaa eläkemaksut eläkejärjestelyn mukaisesti eläkevakuutusyhtiö Alectalle. Oriola AB on kirjannut ITP 2 vanhuuseläkevastuut täysimääräisesti taseeseen. Oriola AB:n muut kuin ITP 2 vanhuuseläke-etuudet ovat vakuutettuina Alectassa. Kronans Droghandel Apotek AB:n kaikki eläke-etuudet ovat vakuutettuina Alectassa. Eläkevakuutusyhtiö Alectassa järjestetyt etuuspohjaiset vakuutukset käsitellään maksupohjaisina järjestelyinä, koska Alecta ei pysty toimittamaan riittäviä tietoja etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden laskemiseksi.

Venäjällä toimivilla konsernin tytäryhtiöillä ei ole etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden eläkekulut on laskettu käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi jakamalla ne henkilöstön arvioidulle palvelusajalle. Eläkevelvoiteen määrä on tulevaisuudessa arvion mukaan maksettavaksi tulevien eläkkeiden nykyarvo, kun diskonttokorkona on käytetty maturiteetiltaan eläkevastuuta mahdollisimman hyvin vastaavien vakavaraisten yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoa.

Vakuutusmateriaalitiset voitot ja tappiot, siltä osin kun ne ylittävät IAS 19 -standardin määrittelemän vaihteluvälin, kirjataan tuloslaskemaan jaksotettuna henkilöstön keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle. Vaihteluväli tarkoittaa suurempaa seuraavista: 10 % järjestelystä aiheutuvan velvoitteen nykyarvosta tai 10 % järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvien menojen tai niitä alhaisemman nettorealisointiarvon määräisenä. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Hankintameno määritetään noudattaen FIFO-periaatetta (first in, first out).

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Oriola-KD-konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:

  • Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat
  • Lainat ja muut saamiset
  • Myytävissä olevat rahoitusvarat
  • Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat

Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupan toteuttamispäivänä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi rahoitusvaraksi ja -velaksi kirjataan rahamarkkinasijoitukset sekä johdannaisopimukset, jotka eivät täytä IAS 39 suojauslaskennan ehtoja ja jotka luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin. Ryhmään kuuluvat varat ovat lyhytaikaisia, joiden maturiteetti on alle vuoden, ja ne arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivän markkinahinnalla. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskemaan sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Rahavarat koostuvat likvideistä korkosijoituksista, pankkitalletuksista sekä pankkitileillä olevista varoista. Korkosijoitukset ovat riskiltään alhaisia ja maturiteetiltaan pääsääntöisesti alle kolme kuukautta. Korkosijoitusten käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti niiden kirjanpitoarvoista.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai muuten määritelävissä olevia. Näitä saamisia ei noteeata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa ja ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Saamiset kuuluvat lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei niiden eräpäivä ole yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Tähän ryhmään kuuluvat lisäksi myynti- ja muut saamiset. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti. Myyntisaamisista tehdään arvonalentumiskirjaus, kun on olemassa perusteltu syy olettaa, ettei konserni tulee saamaan kaikkia saatavaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen olennainen viivästyminen ovat perusteltuja syitä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskemaan kuluksi. Oriola AB on myynyt ei-palautumisoikeudelliset myyntisaamisensa Apoteket AB:lta ja Apoteket Farmaci AB:lta rahoitusyhtiölle sopimuksessa määriteltyjen limittien puitteissa. Myyntisaamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta ja järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka ovat nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei voida luokitella muihin ryhmiin. Ne sisältyvät taseen pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei rahoitusvaraa ole tarkoitus myydä tilinpäätöshetkeä seuraavan 12 kuukauden aikana.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat kirjataan taseeseen hankintahetkellä saatujen nettovarojen arvoon. Transaktiomenot sisällytetään korollisten velkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan taseeseen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Korkokulut


Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Tilinpäätöshetkestä seuraavan 12 kuukauden kuluessa erääntyvät korolliset velat, sisältäen käytössä olevat pankkitilimitit, käsitellään lyhytaikaisina korollisina velkoina ja tämän jälkeen erääntyvät pitkäaikaisina korollisina velkoina.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Oriola-KD käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Konserni on luokitellut johdannaiskaupat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ellei niihin sovelleta IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa. Valuuttatermiinien ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo määritetään arvostamalla ne tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Positiiviset arvostuserot esitetään taseessa myyntisaamisissa ja muissa saamisissa sekä negatiiviset arvostuserot ostoveloissa ja muissa lyhytaikaisissa veloissa. Konserni ei ole soveltanut IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräisiä tase-eria ja erittäin todennäköisiä ennakoituja rahavirtoja suojaaviin valuuttajohdannaisiin. Näiden johdannaissopimusten käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti joko muihin tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin riippuen siitä, mitä erää operatiivisesti on suojattu.

Oriola-KD soveltaa IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa pitkäaikaisen lainarahoituksen korollisen velan rahavirran suojaamiseen. Koronvaihtosopimuksella vaihtuva korko on muutettu kiinteäksi. Suojauslaskentaa aloitettaessa on dokumentoitu suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet. Suojaussuhteen tehokkuutta testataan kuukausittain ja pääperiaatteena on, ettei suojausinstrumentti muodosta tehotonta osuutta. Johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tehokkaalta osalta oman pääoman suojausrahastoon ja mahdollinen tehoton osuus kirjataan tarvittaessa konsernin rahoituseriin.

Varaukset ja ehdollinen velka

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja sen suuruus voidaan luotettavasti määritellä.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysunnitelman, aloittanut sen toimeenpanon tai tiedottanut asiasta osapuolille, joita se koskee. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Liiketoimintojen yhdistämisessä vastattavaksi otettu ehdollinen velka arvostetaan hankintapäivän nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetään korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja kyseistä velvoitetta koskevista riskeistä. Ajan kulumisesta johtuva velan lisäys kirjataan korkokuluksi.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot

Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.

Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden vahvistetuista verotuksellisista tappioista lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja verotuksessa käyttämättömistä tappioista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Konsernin liikevaihto sisältää tuotot tavaroiden sekä palveluiden myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla sekä valuuttamääräisestä myynnistä aiheutuvilla kurssieroilla. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelu on suoritettu.

Tavaroiden myynti – tukkukauppa

Sopimusrakenteessa, jossa jakelija omistaa päämiehensä koko varaston, laskutukseen ja liikevaihtoon kirjataan tuotteiden myyntituotot. Kaupintakauppaan ja agenttisopimuksiin perustuvissa sopimussuhteissa jakelijan liikevaihtoon kirjataan vain jakelupalkkion osuus.

Tavaroiden myynti – vähittäiskauppa

Konsernin kuuluu lääkkeitä ja terveydenhuollon tuotteita myyviä apteekkiketjuja. Tavaroiden myynti kirjataan, kun konserniyritys myy tuotteen asiakkaalle. Vähittäismyynti on tavallisesti käteis- tai luottokorttimyyntiä kuluttajille.

Palvelujen myynti

Palvelut koostuvat tukkukaupan tarjoamasta jakeluun ja varastointiin liittyvistä lisäarvopalveluista. Palvelujen myynti kirjataan sille kaudelle, jonka aikana palvelu suoritetaan.

Rojaltituotot

Rojaltituotot kirjataan suoriteperusteisesti asianomaisten sopimusten tosiasiallisen sisällön mukaisesti.

Osingonjako

Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana osingot hyväksytään yhtiökokouksessa.

17


Onola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Toimintokohtaisen tuloslaskelman sisältö

Myytyjen suoritteiden kulu

Myytyjen suoritteiden kulut sisältävät tuotteiden valmistukseen ja hankintaan liittyvät materiaali, hankinta- ja muut kulut.

Myynnin ja jakelun kulut

Myynnin ja jakelun kulut sisältävät tuotteiden jakeluun, myyntikenttään, markkinointiin, mainontaan ja muuhun myynnin edistämiseen liittyvät kulut, mukaan lukien palkat.

Hallinnon kulut

Hallinnon kuluihin sisältyvät yleishallinnolliset kulut sekä konsernin johdon kulut.

Toiminnoille kohdistetaan niiden käytössä olevien hyödykkeiden poistot sekä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti osuus hallinnon kuluista.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – standardi ei määrittele liikevoiton käsitetä. Oriola-KD-konserni on määrittänyt liikevoiton siten, että liikevaihdosta vähennetään myytyjen suoritteiden kulut, myynnin ja jakelun kulut, hallinnon kulut ja liiketoiminnan muut kulut ja siihen lisätään liiketoiminnan muut tuotot. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan liikevoittoon, mikäli ne syntyvät varsinaiseen liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne kirjataan rahoituseriin.

Kertaluonteisilla erillä tarkoitetaan sellaisia poikkeuksellisia tuottoja ja kuluja, joilla on merkittävä vaikutus yhtiön tulokseen. Kertaluonteisina erinä käsitellään merkittäviä omaisuuserien myyntivoittoja tai myyntitappioita, liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyviä mittavia kustannuksia tai omaisuuserien merkittäviä arvon muutoksia.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

  • Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketointien esittämiseen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
  • Muutos IAS 12:een Tuloverot (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen mukaan tiettyjen käypään arvoon arvostettujen omaisuuserien kirjanpitoarvon oletetaan lähtökohtaisesti kertyvän omaisuuserän myynnistä. Oletus soveltuu laskennallisiin veroihin, jotka syntyvät sijoituskriteistöistä, aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä, jotka arvostetaan käyvän arvon mallilla tai uudelleenarvostusmallilla. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
  • Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

  • Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tarkoittavat, että putkimenetelmästä luovutaan ja että kaikki vakuutusmateriaaliset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin laajan tuloslaskelman eriin. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

  • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaantulo vielä avoinna). Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. Uuden standardin mukaan rahoitusvelkojen kirjaamisen ja arvostamisen tulisi pysyä samana lukuun ottamatta niitä rahoitusvelkoja, joihin sovelletaan ns. käyvän arvon optiota. Standardi ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
  • IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardi ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
  • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
  • IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Standardi ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
  • IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
  • IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Onola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Segmentti-informaatio

Oriola-KD:n yliin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin toimitusjohtaja, joka tekee strategisia päätöksiä, vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista.

Konsernin organisaatiorakenteen mukaiset raportoitavat segmentit ovat Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa, Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa ja Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa.

Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukaupan luvut on raportoitu yhtenä raportoitavana segmenttinä vuoden 2011 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Ennen vuotta 2011 Suomen lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa olivat erillisiä raportoitavia segmenttejä.

Raportoitavien segmenttien varat ja velat ovat eri, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat kohdistettavissa segmenteille. Konsernierät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eri. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä.

Konsernin maantieteelliset alueet ovat Suomi, Ruotsi, Venäjä, Baltian maat ja muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat ja investoinnit esitetään niiden sijaintimaan mukaan.

Raportoitavat segmentit

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa Konsernierät Jatkuvat toiminnot yhteensä Lopetetut toiminnot Konserni
Tavaroiden myynti 404,4 1 034,0 683,4 2 121,8 2 121,8
Palveluiden myynti 10,2 8,0 5,9 24,1 24,1
Rojaltit 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1
Myynti konsernin ulkopuolelle 414,6 1 042,0 689,4 2 146,0 2 146,0
Segmenttien välinen myynti 0,2 0,1 –0,2 0,0 0,0
Liikevaihto 414,8 1 042,0 689,4 –0,2 2 146,0 2 146,0
Liiketulos ilman arvonalennuksia 20,6 10,6 –12,6 –5,5 13,2 13,2
Arvonalennukset –33,4 –33,4 –33,4
Liiketulos sisältäen arvonalennukset 20,6 10,6 –46,0 –5,5 –20,2 –20,2
Varat 147,3 472,9 482,0 171,3 1 273,3 1 273,3
Velat 187,2 314,5 284,5 187,9 974,1 974,1
Investoinnit 5,1 17,3 6,3 0,0 28,8 28,8
Poistot 2,7 7,9 5,4 0,0 16,1 16,1
Henkilömäärä keskimäärin 494 1 301 3 148 25 4 968 4 968

milj. EUR
1.1.–31.12.2010

Tavaroiden myynti 439,4 901,2 567,6 1 908,2 62,1 1 970,3
Palveluiden myynti 8,6 7,0 4,8 20,4 2,3 22,8
Rojaltit 0,0 0,0 0,0 0,0
Myynti konsernin ulkopuolelle 448,0 908,2 572,4 1 928,7 64,4 1 993,1
Segmenttien välinen myynti 0,3 0,5 –0,0 0,7 0,9 1,6
Jatkuvien ja lopetettujen toimintojen välinen myynti –1,6
Liikevaihto 448,3 908,7 572,4 –0,0 1 929,4 65,3 1 993,1
Liiketulos ilman kertaluonteisia eri 21,4 15,3 –8,2 –6,0 22,5 99,3 121,7
Kertaluonteiset erät –2,8 –10,0 –12,7 –12,7
Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät 21,4 12,5 –18,1 –6,0 9,8 99,3 109,0
Varat 143,7 470,4 382,8 195,7 1 192,6 1 192,6
Velat 159,5 328,2 150,0 202,1 839,9 839,9
Investoinnit 2,9 178,0 15,6 0,0 196,6 0,3 196,9
Poistot 2,4 5,0 3,7 11,1 0,4 11,5
Henkilömäärä keskimäärin 508 1 251 2 727 26 4 512 163 4 675

Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Liikevaihto vuosineljänneksittäin

milj. EUR 1–3 4–6 7–9 10–12 2011 Yhteensä
Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa 102,5 104,8 101,8 105,7 414,8
Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa 265,3 268,6 249,6 258,6 1 042,0
Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa 162,4 162,2 170,3 194,5 689,4
Segmenttien välinen liikevaihto –0,1 –0,1 –0,0 –0,0 –0,2
Jatkuvat toiminnot yhteensä 530,1 535,5 521,6 558,8 2 146,0
Lopetetut toiminnot
Segmenttien välinen liikevaihto
Konserni yhteensä 530,1 535,5 521,6 558,8 2 146,0
milj. EUR 1–3 4–6 7–9 10–12 2010 Yhteensä
--- --- --- --- --- ---
Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa 112,6 113,1 111,1 111,5 448,3
Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa 181,0 241,4 239,5 246,8 908,7
Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa 122,1 132,8 147,8 169,6 572,4
Segmenttien välinen liikevaihto –0,0 –0,0 –0,0 –0,0 –0,0
Jatkuvat toiminnot yhteensä 415,7 487,3 498,5 527,8 1 929,4
Lopetetut toiminnot 34,4 30,9 65,3
Segmenttien välinen liikevaihto –1,1 –0,5 –1,6
Konserni yhteensä 449,0 517,7 498,5 527,8 1 993,1

Liiketulos vuosineljänneksittäin

milj. EUR 1–3 4–6 7–9 10–12 2011 Yhteensä
Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa 5,6 4,7 5,9 4,4 20,6
Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa 2,3 1,9 3,8 2,6 10,6
Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa –1,6 –39,1 –5,5 0,2 –46,0
Konsernihallinto ja muut –1,2 –1,9 –0,9 –1,4 –5,5
Jatkuvat toiminnot yhteensä 5,0 –34,4 3,4 5,8 –20,2
Lopetetut toiminnot
Konserni yhteensä 5,0 –34,4 3,4 5,8 –20,2
milj. EUR 1–3 4–6 7–9 10–12 2010 Yhteensä
--- --- --- --- --- ---
Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa 4,8 5,2 6,2 5,3 21,4
Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa –1,4 5,6 4,9 3,3 12,5
Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa –0,4 –2,0 –15,7 0,1 –18,1
Konsernihallinto ja muut –1,6 –1,9 –1,2 –1,4 –6,0
Jatkuvat toiminnot yhteensä 1,3 6,9 –5,8 7,3 9,8
Lopetetut toiminnot 2,9 57,1 1,3 37,9 99,3
Konserni yhteensä 4,2 64,0 –4,5 45,2 109,0

Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Kertaluonteiset erät ja arvonalennukset
vuosineljänneksittäin

milj. EUR 1–3 4–6 7–9 10–12 2011 Yhteensä
Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa
Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa
Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa –33,4 –33,4
Konsernihallinto ja muut
Kertaluonteiset erät ja arvonalennukset yhteensä –33,4 –33,4
milj. EUR 1–3 4–6 7–9 10–12 2010 Yhteensä
--- --- --- --- --- ---
Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa
Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa –1,7 –1,1 –2,8
Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa –10,0 –10,0
Konsernihallinto ja muut
Kertaluonteiset erät ja arvonalennukset yhteensä –11,7 –1,1 –12,7

Liiketulos vuosineljänneksittäin ilman
kertaluonteisia eri ja arvonalennuksia

milj. EUR 1–3 4–6 7–9 10–12 2011 Yhteensä
Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa 5,6 4,7 5,9 4,4 20,6
Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa 2,3 1,9 3,8 2,6 10,6
Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa –1,6 –5,7 –5,5 0,2 –12,6
Konsernihallinto ja muut –1,2 –1,9 –0,9 –1,4 –5,5
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman kertaluonteisia eri ja arvonalennuksia 5,0 –1,0 3,4 5,8 13,2
Kertaluonteiset erät ja arvonalennukset –33,4 –33,4
Jatkuvat toiminnot yhteensä 5,0 –34,4 3,4 5,8 –20,2
Lopetetut toiminnot
Konserni yhteensä 5,0 –34,4 3,4 5,8 –20,2
milj. EUR 1–3 4–6 7–9 10–12 2010 Yhteensä
--- --- --- --- --- ---
Suomen ja Baltian lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa 4,8 5,2 6,2 5,3 21,4
Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa –1,4 5,6 6,6 4,4 15,3
Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa –0,4 –2,0 –5,7 0,1 –8,1
Konsernihallinto ja muut –1,6 –1,9 –1,2 –1,4 –6,0
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman kertaluonteisia eri ja arvonalennuksia 1,3 6,9 5,9 8,4 22,5
Kertaluonteiset erät ja arvonalennukset –11,7 –1,1 –12,7
Jatkuvat toiminnot yhteensä 1,3 6,9 –5,8 7,3 9,8
Lopetetut toiminnot 2,9 57,1 1,3 37,9 99,3
Konserni yhteensä 4,2 64,0 –4,5 45,2 109,0

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

milj. EUR Suomi Ruotsi Venäjä Baltian maat Muut maat Jatkuvat toiminnot yhteensä
Myynti konsernin ulkopuolelle 379,4 1 013,0 689,4 32,6 31,5 2 146,0
Varat 279,3 486,3 495,9 11,9 1 273,3
Investoinnit 5,0 17,3 6,3 0,1 28,8
1.1.–31.12.2010
Myynti konsernin ulkopuolelle 417,6 882,6 572,4 30,5 26,4 1 929,4
Varat 310,3 481,2 390,8 10,3 1 192,6
Investoinnit 2,7 178,0 15,6 0,3 196,6

Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Maantieteellisten alueiden liikevaihto vuosineljänneksittäin

milj. EUR 1–3 4–6 7–9 10–12 2011 Yhteensä
Suomi 93,1 96,5 93,6 96,1 379,4
Ruotsi 258,4 262,1 241,8 250,7 1 013,0
Venäjä 162,4 162,2 170,3 194,5 689,4
Baltian maat 8,7 7,7 8,0 8,3 32,6
Muut maat 7,5 6,9 8,0 9,1 31,5
Jatkuvat toiminnot yhteensä 530,1 535,5 521,6 558,8 2 146,0
milj. EUR 1–3 4–6 7–9 10–12 2010 Yhteensä
--- --- --- --- --- ---
Suomi 105,0 106,5 102,6 103,5 417,6
Ruotsi 174,2 235,3 233,5 239,6 882,6
Venäjä 122,1 132,8 147,8 169,6 572,4
Baltian maat 8,3 7,3 7,0 7,8 30,5
Muut maat 6,2 5,4 7,4 7,4 26,4
Jatkuvat toiminnot yhteensä 415,7 487,3 498,5 527,8 1 929,4

2. Liiketoiminnan muut tuotot

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Myyntivoitot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 0,1 0,0
Vuokratuotot 1,0 1,1
Palveluveloitukset 0,8 1,6
Muut liiketoiminnan tuotot 0,8 2,0
Yhteensä 2,6 4,8

3. Poistot ja arvonalentumiset

Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Myynti ja jakelu 13,8 10,0
Hallinto 2,2 1,1
Arvonalentumiset 33,4
Yhteensä 49,5 11,1

Poistot hyödykeryhmittäin

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat 2,0 1,8
Koneet ja kalusto 6,7 5,1
Muut aineelliset hyödykkeet 0,9 0,3
Yhteensä 9,6 7,2
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 5,8 3,2
Muut pitkävaikutteiset menot 0,7 0,7
Yhteensä 6,5 3,9

Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Aineettomat oikeudet 33,4
Yhteensä 33,4

Oriola-KD kirjasi vuonna 2011 Venäjän Stary Lekar-brändin liittyvän 33,4 miljoonaan euron aineettoman hyödykkeen arvonalennuksen. Selvitys poistojen perusteista on esitetty tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa.

4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Palkat ja palkkiot 110,0 93,7
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt 32,7 24,3
Etuuspohjaiset järjestelyt –0,9 –3,2
Muut henkilösvukulut 10,4 7,6
Yhteensä 152,2 122,4
Henkilömäärä keskimäärin 4 968 4 512

Segmenttikohtaiset henkilöstömäärät esitetään liitetiedossa 1. Segmentti-informaatio. Johdon työsuhde-etuudet esitetään liitteessä 31. Konserniyhtiöt ja lähipiiritapahtumat.

5. Tilintarkastuspalkkiot

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
PricewaterhouseCoopers -ketjuun kuuluville yhtiöille
Tilintarkastus 0,3 0,3
Konsultointi 0,1 0,7
Yhteensä 0,4 1,0

6. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Rahoitustuotot
Korkotuotot käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista 0,3
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 1,5 1,6
Kurssivoitot käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista 2,8 7,8
Kurssivoitot lainoista ja muista saamisista 6,1 3,0
Muut rahoitustuotot 0,6
Yhteensä 10,7 13,0
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista 8,5 6,7
Korkokulut käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista 0,7
Kurssitappiot käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista 4,6 4,8
Kurssitappiot lainoista ja muista saamisista 4,5 4,1
Muut rahoituskulut 1,8 2,1
Yhteensä 19,4 18,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä –8,7 –5,3

Kurssivoitot ja -tappiot lainoista ja muista saamisista sisältävät –0,2 milj. EUR (1,8 milj. EUR) konsernin sisäisistä rahoitustransaktioista johtuvia kurssieroja.


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

7. Tuloverot

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 5,9 4,9
Aikaisempien tilikausien tuloverot –0,0 –2,2
Laskennalliset verot –10,6 –1,8
Yhteensä –4,8 0,9

Suoraan omaan pääomaan kirjatut verot

milj. EUR

2011 Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,1 1,1
Yhteensä 1,1 1,1
2010 Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen
--- --- --- ---
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 20,7 20,7
Yhteensä 20,7 20,7

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

milj. EUR

2011 Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen
Rahavirran suojaus –1,3 –1,3
Muuntoerot –1,2 0,4 –0,9
Yhteensä –2,5 0,4 –2,1
2010 Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen
--- --- --- ---
Rahavirran suojaus 1,2 1,2
Muuntoerot 25,1 –1,0 24,1
Yhteensä 26,3 –1,0 25,3

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytys

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Tulos ennen veroja –28,9 4,5
Konsernin verot laskettuna kotimaan verokannalla –7,5 1,2
Tytäryhtiöiden tappiot, joissa ei huomioitu verosaamista 0,1
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus 3,0 0,9
Veroasteen muutokset 0,0
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut 1,3 1,7
Kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden hyödyntäminen –1,5 –0,6
Edellisten tilikausien verot –0,0 –2,2
Muut erät 0,0 0,0
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot –4,8 0,9
Efektiivinen verokanta 16,4 % 20,8 %

Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

8. Osakekohtainen tulos

1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista milj. EUR -24,1 3,5
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana tkpl 151 161 151 164
Laimentamaton osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista EUR -0,16 0,02
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista EUR -0,16 0,02
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos sisältäen lopetetut toiminnot milj. EUR -24,1 102,1
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana tkpl 151 161 151 164
Laimentamaton osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot EUR -0,16 0,68
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot EUR -0,16 0,68

9. Tiedot liiketoimintojen yhdistämisestä

Yritysostot 2011

Oriola-KD ei tehnyt yritysostoja vuonna 2011.

Yritysostot 2010

Pharmacy Company Sweden 2 AB

Oriola-KD osti helmikuussa 2010 Ruotsissa maanlaajuisen apteekkiketjun Pharmacy Company Sweden 2 AB:n, joka liitettiin Oriola-KD:n Ruotsin lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa-segmenttiin. Yrityskaupan arvo oli 161,5 miljoonaa euroa.

Oriola-KD esitti vuoden 2010 tilinpäätöksessä IFRS3R (uudistettu) mukaisesti hankinnan alustavana. Hankinta on kirjattu lopulliseksi vuonna 2011, edellisen vuoden tilinpäätöksessä esitetyn mukaisesti.

Maksettu vastike

19.2.2010

milj. EUR Käypä arvo
Käteisvarat 161,5
Vastike yhteensä 161,5

Hankituista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista kirjatut määrät

Rahavarat 2,4
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 8,6
Apteekkilisenssit ja vuokrasopimukset (sisältyvät aineettomiin hyödykkeisiin) 25,4
Vaihto-omaisuus 22,4
Myyntisaamiset 44,0
Muut saamiset 6,8
Ostovelat ja muut velat -42,8
Laskennalliset verovelat -6,7
Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä 60,2
Liikearvo 101,3

Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

OOO 03 Apteka

Oriola-KD osti elokuussa 2010 Venäjällä 03 Apteka apteekkiketjun, jolla oli Moskovan alueella 70 apteekkia. 03 Apteka liitettiin Oriola-KD:n Venäjän lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa segmenttiin. Yrityskaupan arvo oli 11,9 miljoonaa euroa.

Oriola-KD esitti vuoden 2010 tilinpäätöksessä IFRS3R (uudistettu) mukaisesti hankinnan alustavana. Oriola-KD on tehnyt hankinta-ajankohdasta seuranneiden 12 kuukauden kuluessa tarvittavat oikaisut alustaviin arvioihin. Hankinta on kirjattu lopulliseksi vuonna 2011. Hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käypä arvo oli –0,4 milj. EUR (0,3 milj. EUR).

Maksettu vastike

31.8.2010

milj. EUR Käypä arvo
Käteisvarat 11,9
Vastike yhteensä 11,9

Hankituista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista kirjatut määrät

Rahavarat 0,3
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 0,4
Apteekkilisenssit ja vuokrasopimukset (sisältyvät aineettomiin hyödykkeisiin) 3,3
Laskennalliset verosaamiset 0,3
Vaihto-omaisuus 2,2
Myyntisaamiset 0,5
Muut saamiset 0,0
Ostovelat ja muut velat –6,7
Laskennalliset verovelat –0,7
Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä –0,4
Liikearvo 12,3

Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

10. Lopetetut toiminnot

Tuloslaskelma (IFRS)

milj. EUR 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Lopetetut toiminnot
Liikevaihto - 65,3
Myytyjen suoritteiden kulut - -46,6
Bruttokate - 18,6
Liiketoiminnan muut tuotot - 92,2
Myynnin ja jakelun kulut - -15,0
Hallinnon kulut - -1,0
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta - 4,4
Liikevoitto - 99,3
Rahoitustuotot - 0,1
Rahoituskulut - -0,1
Voitto ennen veroja - 99,3
Tuloverot * - -0,7
Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista - 98,6
Tilikauden voiton jakautuminen lopetetuista toiminnoista
Emoyhtiön omistajille - 98,6
Määräysvallattomille omistajille - -
Osakekohtainen tulos lopetetuista toiminnoista
Laimentamaton, EUR - 0,65
Laimennusvaikutuksella oikaistu, EUR - 0,65

*) Veroina on huomioitu katsauskauden tulosta vastaava vero.

Rahavirtalaskelma (IFRS)

milj. EUR 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Liiketoiminnan nettorahavirta - 6,7
Investointien nettorahavirta - -0,9
Rahoituksen nettorahavirta - 0,2
Rahavarojen muutos - 6,1

Terveydenhuollon kaupan ja Hammashoidon kaupan myyntien vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan

milj. EUR 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Pitkäaikaiset varat - 52,3
Lyhytaikaiset varat - 49,3
Pitkäaikaiset velat - -8,0
Lyhytaikaiset velat - -31,5
Varat ja velat yhteensä - 62,1
Rahana saatu vastike - 154,1
Luovutetun yksikön rahavarat - -6,1
Rahavirtavaikutus - 148,0

Oriola-KD:n Terveydenhuollon kaupan liiketoiminta myytiin Mediq N.V:lle 31.5.2010.

Osakkuusyhtiö Lifco Dental International AB:n 30 prosentin osuus myytiin Lifco AB:lle 28.10.2010.

27


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

  1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
milj. EUR
2011 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödyk- keet Ennakko- maksut ja keskeneräiset hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011 5,7 65,8 53,7 7,4 1,5 134,2
Lisäykset 0,1 0,8 9,8 4,0 1,6 16,2
Vähennykset –3,0 –0,1 –0,1 –3,2
Siirrot tase-erien välillä 0,3 1,0 –1,3 0,0
Siirretty myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin –0,0 –0,0
Kurssierot 0,0 0,2 –0,1 0,0 0,0 0,2
Hankintameno 31.12.2011 5,8 67,0 61,5 11,3 1,7 147,4
Kertyneet poistot 1.1.2011 –34,4 –31,3 –0,5 –66,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 2,4 0,1 2,5
Tilikauden poistot –2,0 –6,7 –0,9 –9,6
Kurssierot –0,1 0,1 –0,0 –0,1
Kertyneet poistot 31.12.2011 –36,4 –35,6 –1,3 –73,3
Kirjanpitoarvo 1.1.2011 5,7 31,4 22,4 6,9 1,5 68,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2011 5,8 30,6 25,9 10,0 1,7 74,0
2010
Hankintameno 1.1.2010 5,2 60,7 45,3 0,4 1,5 113,1
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta 5,7 3,4 0,6 9,7
Lisäykset 0,0 5,3 1,6 7,5 14,3
Vähennykset –0,0 –4,7 –0,1 –0,0 –4,8
Liiketoimintojen myynti –5,1 –0,0 –0,0 –5,1
Siirrot tase-erien välillä 1,2 3,6 2,2 –8,0 –1,0
Kurssierot 0,6 3,9 3,5 0,0 0,0 8,0
Hankintameno 31.12.2010 5,7 65,8 53,7 7,4 1,5 134,2
Kertyneet poistot 1.1.2010 –30,8 –28,8 –0,2 –59,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 2,3 –0,0 2,3
Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot 0,0 3,5 0,0 3,5
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot –1,8 –5,1 –0,3 –7,2
Tilikauden poistot, lopetetut toiminnot –0,0 –0,3 –0,0 –0,4
Kurssierot –1,7 –2,9 –0,0 –4,6
Kertyneet poistot 31.12.2010 –34,4 –31,3 –0,5 –66,2
Kirjanpitoarvo 1.1.2010 5,2 29,9 16,5 0,2 1,5 53,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2010 5,7 31,4 22,4 6,9 1,5 68,0

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:

Rahoitusleasingsopimukset

milj. EUR
Koneet ja kalusto Yhteensä
Hankintameno 4,6 4,6
Kertyneet poistot –3,8 –3,8
Kirjanpitoarvo 0,8 0,8

31.12.2010

Hankintameno 4,1 4,1
Kertyneet poistot –3,7 –3,7
Kirjanpitoarvo 0,4 0,4

Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

12. Aineettomat hyödykkeet

| milj. EUR
2011 | Aineettomat oikeudet | Liikearvo | Konserniliikearvo | Muut pitkävaikutteiset menot | Yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Hankintameno 1.1.2011 | 97,1 | – | 266,1 | 4,2 | 367,5 |
| Lisäykset | 11,2 | – | 0,6 | 0,8 | 12,6 |
| Vähennykset | –0,1 | – | –0,0 | –0,0 | –0,1 |
| Siirrot tase-erien välillä | 0,1 | – | – | –0,1 | –0,0 |
| Kurssierot | 0,5 | – | 0,2 | –0,1 | 0,7 |
| Hankintameno 31.12.2011 | 108,9 | – | 266,8 | 4,8 | 380,6 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | –20,5 | – | – | –1,5 | –22,0 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –0,0 | – | – | 0,1 | 0,1 |
| Tilikauden poistot | –5,8 | – | – | –0,7 | –6,5 |
| Arvonalennukset | –33,4 | – | – | – | –33,4 |
| Kurssierot | 0,2 | – | – | 0,0 | 0,2 |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | –59,6 | – | – | –2,0 | –61,7 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 76,6 | – | 266,1 | 2,7 | 345,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 49,3 | – | 266,8 | 2,8 | 318,9 |
| 2010 | | | | | |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Hankintameno 1.1.2010 | 54,1 | 3,0 | 140,2 | 3,1 | 200,4 |
| Lisäykset tytäryhtiöhankintojen kautta | 32,4 | – | 126,0 | 0,1 | 158,6 |
| Lisäykset | 7,0 | – | – | 0,7 | 7,7 |
| Vähennykset | –1,1 | – | – | – | –1,1 |
| Liiketoimintojen myynti | –0,1 | –3,1 | –8,2 | –0,3 | –11,8 |
| Siirrot tase-erien välillä | 0,4 | – | – | 0,6 | 1,0 |
| Kurssierot | 4,3 | 0,1 | 8,1 | 0,1 | 12,7 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 97,1 | 0,0 | 266,1 | 4,2 | 367,5 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | –16,6 | –1,5 | – | –1,1 | –19,3 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 1,1 | – | – | – | 1,1 |
| Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot | 0,1 | 1,5 | – | 0,3 | 1,9 |
| Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot | –3,2 | – | – | –0,7 | –3,9 |
| Tilikauden poistot, lopetetut toiminnot | –0,0 | – | – | –0,0 | –0,0 |
| Kurssierot | –1,9 | – | – | –0,0 | –1,9 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | –20,5 | 0,0 | – | –1,5 | –22,0 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 37,5 | 1,4 | 140,2 | 2,0 | 181,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 76,6 | – | 266,1 | 2,7 | 345,4 |

Oriola-KD kirjasi vuonna 2011 Venäjän Stary Lekar -brändiin liittyvän 33,4 miljoonaan euron aineettoman hyödykkeen arvonalennuksen. Venäjän muuttuneessa kilpailuympäristössä Stary Lekar -brändin hinnoitteluvoima on oleellisesti heikentynyt.

29


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Liikearvon arvonalentumistestaukset

Oriola-KD:n 266,8 milj. EUR konserniliikearvosta 127,3 milj. EUR on kohdistettu arvonalentumistestauksessa Venäjän vähittäis- ja tukkukauppayhtiöiden rahavirtaa tuottavalle yksikölle, 112,4 milj. EUR on kohdistettu arvonalentumistestauksessa Ruotsin vähittäiskaupan rahavirtaa tuottavalle yksikölle ja 27,2 milj. EUR on kohdistettu arvonalentumistestauksessa Ruotsin tukkukaupan rahavirtaa tuottavalle yksikölle.

Kerryttäisissä oleva rahamäärä on määritelty liikearvojen arvonalentumistesteissä käyttöarvolaskelman avulla. Rahavirtaennusteet pohjautuvat nykyisen liiketoimintarakenteen mukaisiin, johdon hyväksymiin kolmen vuoden strategisiin suunnitelmiin ja niissä käytettyihin oletuksiin liiketoimintaympäristön kehityksestä. Strategisten suunnitelmien tärkeimpiä oletuksia ovat arviot markkinoiden pitkän aikavälin kokonaiskasvusta ja konserniyhtiöiden markkina-asemasta ja kannattavuudesta. Investointien on arvioitu olevan tavanomaisia korvausinvestointeja. Valuuttakursseina on käytetty testausajankohdan eurokursseja.

Keskeiset muuttujat arvonalennustestauksessa ovat diskonttauskorko, liikevoittoprosentti ja ikuisuuskasvuprosentti.

Laskelmissa käytetty kolmen vuoden ennustejakson jälkeinen kasvuvauhti perustuu johdon arvioihin kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Kasvutekijää on arvioitu ottamalla huomioon ulkoisista tietolähteistä saatavilla olevat maa- ja liiketoimintakohtaiset kasvuennusteet sekä kunkin liiketoiminta-alueen ja kassavirtaa tuottavan yksikön ominaispiirteet. Laskelmissa on käytetty kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta pitkän aikavälin kasvutekijänä 3 % vuodesta 2017 alkaen. Vuoden 2016 jälkeisien vuosien nykyarvoon diskontatuista rahavirroista muodostuva residuaaliarvo muodostaa 93 % Venäjän rahavirtaa tuottavan yksikön arvosta, 92 % Ruotsin vähittäiskaupan rahavirtaa tuottavan yksikön arvosta ja 84 % Ruotsin tukkukaupan rahavirtaa tuottavan yksikön arvosta.

Laskennassa käytetty diskonttauskorko perustuu konsernin painotettuun keskimääräiseen pääomakustannukseen kuhunkin toimintamaahan ja liiketoimintaan liittyvät riskit huomioon ottaen. Vuonna 2011 arvonalentumistestauksessa käytetty verojen jälkeinen diskonttauskorko oli Venäjän rahavirtaa tuottavalle yksikölle 10,2 % (diskonttauskorko ennen veroja 12,1 %), Ruotsin vähittäiskaupan rahavirtaa tuottavalle yksikölle 5,4 % (diskonttauskorko ennen veroja 6,3 %) ja Ruotsin tukkukaupan rahavirtaa tuottavalle yksikölle 5,4 % (diskonttauskorko ennen veroja 6,6 %). Diskonttauskoron laskennan kannalta merkittävin tekijä on pitkän aikavälin riskitön korko toimintamaassa. Venäjän rahavirtaa tuottavan yksikön riskittömänä korkona on käytetty 8,2 % (vuonna 2010: 7,6 %). Ruotsin rahavirtaa tuottavien yksiköiden riskittömänä korkona on käytetty 1,8 % (vuonna 2010: 3,1 %).

Oheisista taulukoista käy esille liikearvon kohdistaminen kassavirtaa tuottaville yksiköille, arvonalentumistestausten keskeisimmät oletukset ja keskeisimpien oletusten herkkyys.

Liikearvo

milj. EUR 31.12.2011 31.12.2010
Venäjä 127,3 127,3
Ruotsin vähittäiskauppa 112,4 111,6
Ruotsin tukkukauppa 27,2 27,1
Kirjanpitoarvo 266,8 266,1

Oletukset 31.12.2011

Diskonttauskorko Liikevoitto–% * Ikuisuuskasvu **
Venäjä 10,2 % 1,7 % 3,0 %
Ruotsin vähittäiskauppa 5,4 % 3,3 % 3,0 %
Ruotsin tukkukauppa 5,4 % 1,4 % 3,0 %

Herkkyys 31.12.2011

Diskonttauskoron muutos Liikevoitto–%:n muutos Ikuisuuskasvun muutos
Venäjä +1,8 % -0,4 % -2,3 %
Ruotsin vähittäiskauppa +3,9 % -2,2 % -5,0 %
Ruotsin tukkukauppa +29,7 % -1,0 % -

Oletukset 31.12.2010

Diskonttauskorko Liikevoitto–% Ikuisuuskasvu
Venäjä 10,4 % 3,8 % 3,0 %
Ruotsin vähittäiskauppa 7,7 % 3,6 % 3,0 %
Ruotsin tukkukauppa 7,7 % 2,3 % 3,0 %

Herkkyys 31.12.2010

Diskonttauskoron muutos Liikevoitto–%:n muutos Ikuisuuskasvun muutos
Venäjä +5,4% -1,6 % -8,1 %
Ruotsin vähittäiskauppa +3,6% -1,6 % -4,5 %
Ruotsin tukkukauppa +12,4% -1,9 % -22,4 %

*Liikevoittoprosenttina esitetään strategisen suunnitelman keskimääräinen liikevoittoprosentti jaksolla 2012–2016.

Vuodesta 2017 alkaen.


Onola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Venäjän rahavirtaa tuottavalle yksikölle tehdyn herkkyysanalyysin perusteella diskonttauskoron nousu yli 1,8 prosenttiyksiköllä, liikevoittoprosentin heikentyminen yli 0,4 prosenttiyksiköllä tai ikuisuuskasvuprosentin lasku yli 2,3 prosenttiyksiköllä aiheuttaisi liikearvon alaskirjauksen. Esimerkiksi keskimääräisen liikevoittoprosentin heikkeneminen 1,0 prosenttiyksiköllä aiheuttaisi noin 110 milj. EUR alaskirjauksen liikearvossa muiden oletusten pysyessä muuttumattomina.

Ruotsin vähittäiskaupan rahavirtaa tuottavalle yksikölle tehdyn herkkyysanalyysin perusteella diskonttauskoron nousu yli 3,9 prosenttiyksiköllä, liikevoittoprosentin heikentyminen yli 2,2 prosenttiyksiköllä tai ikuisuuskasvuprosentin lasku yli 5,0 prosenttiyksiköllä aiheuttaisi liikearvon alaskirjauksen.

Ruotsin tukkukaupan rahavirtaa tuottavalle yksikölle tehdyn herkkyysanalyysin perusteella diskonttauskoron nousu yli 29,7 prosenttiyksiköllä tai liikevoittoprosentin heikentyminen yli 1,0 prosenttiyksiköllä aiheuttaisi liikearvon alaskirjauksen. Ikuisuuskasvuun ei liity arvonalennustestauksen kannalta herkkyyttä, koska diskontatut rahavirrat ajanjaksolta 2012–2016 ylittävät selvästi testatut varat.

13. Muut osuudet ja osakkeet

milj. EUR 2011 2010
Kirjanpitoarvo 1.1. 30,7
Lisäykset 0,0
Osuus tuloksista verojen jälkeen
Saadut osingot
Muuntoerot
Liiketoiminnan myynti –30,7
Kirjanpitoarvo 31.12. 0,0

Osakkuusyhtiö Lifco Dental International AB:n 30 prosentin osuus myytiin Lifco AB:lle 28.10.2010.

14. Eläkesaaminen ja -velvoitteet

Kotimaiset järjestelyt

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:

milj. EUR 31.12.2011 31.12.2010
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 49,9 53,3
Varojen käypä arvo –54,5 –63,5
Ali-/Ylikate –4,6 –10,3
Kirjaamattomat vakuutusmateriaalitiset voitot (+) ja tappiot (–) –5,1 0,7
Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot 0,2 0,4
Nettomääräinen velka –9,4 –9,2

Etuuspohjainen eläkevelka esitetään pitkäaikaisissa saamisissa.

Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 0,9 0,9
Korkomenot 2,4 2,4
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto –4,0 –3,8
Vakuutusmateriaalitiset voitot (–) ja tappiot (+) –0,6 –0,9
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot –0,1 –0,4
Voitot järjestelyn supistamisesta 0,0 –1,6
Yhteensä –1,5 –3,4

Vuonna 2011 järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli –6,1 milj. EUR, joka koostuu järjestelyyn kuuluvien varojen 4,0 milj. EUR odotetusta tuotosta ja omaisuuden –10,1 milj. EUR vakuutusmateriaalitisedta tappiosta.


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Velvoite tilikauden alussa 53,3 47,8
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 0,9 0,9
Korkomenot 2,4 2,4
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) ja voitot (–) –5,0 5,7
Maksetut etuudet –1,6 –1,7
Muutokset järjestelyssä 0,0 –1,6
Laskentaperiaatteiden muutos 0,0 –0,3
Velvoite tilikauden lopussa 49,9 53,3

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset ovat seuraavat:

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa 63,5 60,6
Varojen odotettu tuotto 4,0 3,8
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (–) –10,1 3,4
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn –2,1 –2,5
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut 0,8 1,0
Maksetut etuudet –1,6 –1,7
Muutokset järjestelyssä 0,0 –1,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa 54,5 63,5

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin, prosentteina järjestelyyn kuuluvien koko varojen käyvistä arvoista

Rahamarkkinavälineet, joukkovelkakirjalainat ja velkasitoumukset 60,1 % 49,3 %
Osakkeet ja osakerahastot 39,9 % 50,7 %
Yhteensä 100,0 % 100,0 %

Etuuspohjaiset eläkekulut on kirjattu tuloslaskelmaan seuraavasti:

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Myynti ja jakelu –1,2 –2,6
Hallinto –0,4 –0,8
Yhteensä –1,5 –3,4

Eläkejärjestelyn varoihin sisältyy Oriola-KD Oyj:n osakkeita käyvältä arvoltaan 2,2 milj. EUR vuoden 2011 lopussa.

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset 31.12.2011 31.12.2010
Diskonttauskorko 5,0 % 4,5 %
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto 6,0 % 6,5 %
Tuleva palkankorotusolettamus 3,5 % 3,5 %
Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen pitkän aikavälin odotettu tuotto 31.12.2011 31.12.2010
Rahamarkkinavälineet, joukkovelkakirjalainat ja velkasitoumukset 3–5 % 3–5 %
Osakkeet ja osakerahastot 8 % 8 %

Osakkeiden odotettu tuotto heijastaa pitkän tähtäimen toteutuneita tuottoja kyseisillä markkinoilla.

Määrät tilikaudelta ovat seuraavat:

milj. EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Velvoitteen nykyarvo –49,9 –53,3
Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo 54,5 63,5
Ylikate (+) / Alikate (–) 4,6 10,3
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluviin varoihin –10,1 –2,0
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen velkoihin –0,2 –3,2

Oriola-KD ennakoi maksavansa Suomessa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 2,0 milj. EUR vuonna 2012.


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Ulkomaiset järjestelyt

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:

milj. EUR 31.12.2011 31.12.2010
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 6,6 7,0
Varojen käypä arvo - -
Ali-/Ylikate 6,6 7,0
Kirjaamattomat vakuutusmateriaalitiset voitot (+) ja tappiot (-) -0,3 -1,2
Nettomääräinen velka 6,3 5,7

Konsernilla ei ole ulkomaisiin järjestelyihin liittyviä varoja.

Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:

milj. EUR 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 0,3 0,3
Korkomenot 0,3 0,3
Vakuutusmateriaalitiset voitot (-) ja tappiot (+) 0,0 0,0
Voitot järjestelyn supistamisesta - -0,4
Yhteensä 0,6 0,2

Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:

milj. EUR 2011 2010
Velvoite tilikauden alussa 7,0 6,0
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 0,3 0,3
Korkomenot 0,3 0,3
Vakuutusmateriaalitiset tappiot (+) ja voitot (-) -0,9 0,3
Kurssierot 0,0 0,9
Maksetut etuudet -0,1 -0,1
Muutokset järjestelyssä 0,0 -0,7
Velvoite tilikauden lopussa 6,6 7,0

Etuuspohjaiset eläkekulut on kirjattu tuloslaskelmaan seuraavasti:

milj. EUR 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Myynti ja jakelu 0,5 0,1
Hallinto 0,1 0,1
Yhteensä 0,6 0,2
Käytetyt vakuutusmateriaalitiset olettamukset 31.12.2011 31.12.2010
--- --- ---
Diskonttauskorko 3,8 % 3,8 %
Tuleva palkankorotusolettamus 2,7 % 3,0 %

Määrät tilikaudelta ovat seuraavat:

milj. EUR 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Velvoitteen nykyarvo -6,6 -7,0
Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo - -
Ylikate (+) / Alikate (-) -6,6 -7,0
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen velkoihin 0,5 -0,3

Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

milj. EUR 1.1. Tulos-laskelmaan kirjatut erät Muunto-erot Tytäryhtiöiden ostot/myynnit 31.12.
2011
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot 0,8 6,2 * 0,1 7,2
Vaihto-omaisuus 1,7 –1,9 0,2 0,0
Myyntisaaminen 0,4 –0,3 –0,1 0,0
Nettosijoituksen kurssierot –0,4 0,4
Eläkevelka 0,4 –0,0 0,4
Muut 0,0 0,0
Yhteensä 3,3 3,6 0,6 7,6

Laskennalliset verovelat

Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset 2,4 0,1 2,5
Eläkesaaminen 4,4 0,1 4,5
Yrityshankinnat 15,3 –7,1 ** –0,2 8,0
Muut 0,1 –0,1 –0,0
Yhteensä 22,2 –7,0 –0,2 15,1

2010

Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot 1,7 –0,6 –0,3 0,8
Vaihto-omaisuus 0,1 1,6 1,7
Myyntisaaminen 0,0 0,4 0,4
Siirtovelat 0,3 –0,3
Nettosijoituksen kurssierot 1,0 –1,0
Eläkevelka 0,0 0,3 0,0 0,4
Muut 0,4 –0,4 0,0 0,0
Yhteensä 2,5 2,1 –1,3 3,3

Laskennalliset verovelat

Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset 2,9 –0,7 0,2 2,4
Eläkesaaminen 3,1 0,9 0,4 4,4
Yrityshankinnat 7,3 0,1 0,5 7,4 15,3
Muut 0,3 –0,2 0,1
Yhteensä 13,6 0,3 0,9 7,4 22,2

) Tuloslaskelmaan kirjatut 6,2 milj. EUR saamiset liittyväk ulkomaisten tytäryhtiöiden vahvistettuihin tappioihin, joista merkittävimmät tulevat Venäjän ja Ruotsin tytäryhtiöistä.
*) Sisältää 6,7 milj. EUR Stary Lekar -brändin alaskirjaukseen liittyvän laskennallisen veron muutoksen.

Konsernilla oli 31.12.2011 yhteensä 12,3 milj. EUR (31.12.2010; 5,4 milj. EUR) väliaikaisia eroja, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

16. Muut pitkäaikaiset saamiset

| milj. EUR | 2011
Käypä arvo | 2011
Kirja-arvo | 2010
Käypä arvo | 2010
Kirja-arvo |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Suojauksiksi määritetyt johdannaissopimukset | – | – | 1,2 | 1,2 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | – | – | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | – | – | 1,4 | 1,4 |

17. Vaihto-omaisuus

milj. EUR 2011 2010
Aineet ja tarvikkeet 0,0
Keskeneräiset tuotteet 0,3 0,2
Valmiit tuotteet ja tavarat 379,5 287,3
Yhteensä 379,8 287,5

Tilikaudella 2011 ei ole kirjattu normaalista poikkeavia vaihto-omaisuuden arvonalentumisia.
Tilikaudella 2010 kirjattiin Venäjällä kertaluonteisesti ostoihin liittyviä alennuksia 7,9 milj. EUR vaihto-omaisuuden arvoa alentavasti.

18. Myyntisaamiset ja muut saamiset

| milj. EUR | 2011
Käypä arvo | 2011
Kirja-arvo | 2010
Käypä arvo | 2010
Kirja-arvo |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Myyntisaamiset | 284,0 | 284,0 | 253,4 | 253,4 |
| Siirtosaamiset | 9,6 | 9,6 | 16,2 | 16,2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset | 0,2 | 0,2 | 0,1 | 0,1 |
| Muut saamiset | 35,9 | 35,9 | 20,4 | 20,4 |
| Yhteensä | 329,7 | 329,7 | 290,1 | 290,1 |

Myyntisaamisten ikäjakauma ja taseeseen kirjatut arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä

| milj. EUR | 2011
Brutto | 2011
Arvonalentumiset | 2010
Brutto | 2010
Arvonalentumiset |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Erääntymättömät | 267,9 | – | 237,2 | – |
| Erääntynyt 1–30 päivää | 12,3 | – | 11,7 | – |
| Erääntynyt 31–180 päivää | 3,6 | – | 3,6 | – |
| Erääntynyt yli 180 päivää | 6,6 | –6,4 | 8,6 | –7,6 |
| Yhteensä | 290,4 | –6,4 | 261,0 | –7,6 |

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
Luottoriskin hallinta on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 26. Rahoitusriskien hallinta.

Siirtosaamisiin liittyvät olennaiset erät

milj. EUR 2011 2010
Tuloverosaaminen 4,0 5,6
Saamatta olevat korvaukset 0,1 0,1
Korot 0,1 0,1
Muut siirtosaamiset 5,4 10,4
Yhteensä 9,6 16,2

Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

19. Rahavarat

milj. EUR 2011 2011 2010 2010
Käypä arvo Kirja–arvo Käypä arvo Kirja–arvo
Rahavarat ja talletukset 103,5 103,5 96,9 96,9
Rahamarkkinasijoitukset 50,4 50,4 90,9 90,9
Yhteensä 153,8 153,8 187,8 187,8

20. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Tilikaudelle 2011 on kirjattu myytävänä olevaksi pitkävaikutteiseksi omaisuuseräksi maa-alue, jonka kirjanpito-arvo on 35,5 tuhatta euroa.

21. Oma pääoma ja osakkeet ja valtuutukset

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma

Oriola-KD Oyj:n osakepääoma 31.12.2011 oli 147 899 766,14 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Käyttörahasto

Käyttörahasto sisältyy yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Käyttörahasto on muodostunut vuonna 2006 Oriola-KD:n kaupparekisteriin merkinnän yhteydessä.

Suojausrahasto

Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa solmittujen ja suojauslaskennan ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan.

Muut rahastot

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Oriola-KD toteutti suunnatun maksullisen osakeannin kesäkuussa 2009, jossa laskettiin liikkeelle 9 350 000 kappaletta uutta B-sarjan osaketta. Osakeannin nettotuotto oli 20,7 milj. EUR. Osakeannista saadut varat kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. 19.4.2011 yhtiö jakoi 6.4.2011 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti varoja osakkeenomistajille sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta pääoman palautuksena 0,13 euroa osaketta kohden, yhteensä 19,7 milj. EUR. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjatut varat olivat 1,1 milj. EUR 31.12.2011.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelman keskikurssilla muuntamisesta ja taseen tilinpäätöspäivän kurssilla syntyvät kurssierot. Lisäksi muuntoeroihin sisältyy kurssiero ulkomaisille tytäryhtiöille annetuista sisäisistä lainoista, joiden suorittamista ei ole suunniteltu eikä suorittaminen ole todennäköisesti ennakoitavissa tulevaisuudessa.

OSAKKEET

Yhtiössä on A-osakkeita enintään 500 000 000 kappaletta ja B-osakkeita enintään 1 000 000 000 kappaletta. Vuoden 2011 lopussa osakkeita oli yhteensä 151 257 828 kappaletta, joista A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 47 148 710 ja B-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 104 109 118.

Jokainen A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään 20 äänellä ja jokainen B-sarjan osake 1 äänellä. Osakkeenomistaja ei saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/20 yhtiökokouksessa edustettujen eri osakelajeihin kuuluvien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Molemmat osakesarjat antavat osakkeenomistajalle samat oikeudet yhtiön omaisuuteen ja osingonjakoon. Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-osakkeiden muuntamista B-osakkeiksi.

Oriola-KD Oyj:n A- ja B-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingin päällistalla. Yhtiön toimiala pörssissä 31.12.2011 oli Terveydenhuollon jakelupalvelut ja toimialaluokka Terveydenhuolto. A-osakkeiden kaupankäyntitunnus on OKDAV ja B-osakkeiden kaupankäyntitunnus on OKDBV.

Osakeantipäätökset

Yhtiö ei ole 31.12.2011 päättyneellä tilikaudella päättänyt tai toteuttanut osakeanteja.

Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet

Yhtiön hallussa on 96 822 kappaletta yhtiön B-osaketta, jotka edustavat noin 0,06 % yhtiön kaikista osakkeista ja noin 0,009 % kokonaisäänimäärästä.

Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys

Oriola-KD Oyj:n osakkeita vaihdettiin kaudella 1.1.–31.12.2011 pörssissä 74,7 miljoonaa kappaletta vastaten kaikista osakkeista 49,4 % (lukuun ottamatta yhtiön hallussa olevat omat B-sarjan osakkeet). A-sarjan osakkeiden osuus vaihdosta oli 6,1 % sarjan keskimääräisestä lukumäärästä ja B-sarjan osakkeiden osuus vaihdosta oli 69,0 % sarjan keskimääräisestä lukumäärästä (lukuun ottamatta yhtiön hallussa olevat omat B-sarjan osakkeet).

Oriola-KD Oyj:n A-sarjan osakkeiden keskikurssi oli 2,76 euroa ja B-sarjan osakkeiden keskikurssi oli 2,51 euroa. Kaikkien osakkeiden


Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

markkina-arvo 31.12.2011 oli 268,7 miljoonaa euroa, josta A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 89,6 miljoonaa euroa ja B-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 179,1 miljoonaa euroa.

Osakkeenomistajat

Oriola-KD Oyj:llä oli 31.12.2011 yhteensä 36 463 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjä osakkeita oli 31.12.2011 yhteensä 13 316 789 kappaletta, mikä vastasi 8,8 % kaikista osakkeista ja 1,5 % kaikista äänistä. Yksityishenkilöiden osuus osakkaista oli 94,8 % ja heidän omistuksensa oli kaikista osakkeista 46,7 % ja kaikista äänistä 57,6 %.

Osakkeiden muunnot

Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla on tilikauden aikana A-osakkeita muunnettu B-osakkeiksi 14 450 kappaletta.

Johdon osakeomistus

Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainn sekä näiden määräysvaltyhteisöt omistivat 31.12.2011 Oriola-KD Oyj:n osakkeita yhteensä 324 001 osaketta, eli 0,21 % koko osakekannasta ja 0,08 % äänivallasta.

Osinkopolitiikka ja varojenjakoehdotus

Oriola-KD Oyj:n hallitus vahvisti 24.11.2010 Oriola-KD -konsernin osinkopolitiikan. Oriola-KD:n tavoitteena on jakaa vuosittain osinkona noin 50 % osakekohtaisesta tuloksesta. Yhtiön strategia ja taloudellinen asema otetaan huomioon vuosittaista osinkoa määritettäessä.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.–31.12.2011 jaetaan osinkoa 0,05 euroa/osake (0,05 euroa/osake) ja, että varoja jaetaan vapaan oman pääoman rahastoista 0,03 euroa/osake (0,13 euroa/osake) pääoman palautuksena, yhteensä varojenjakoa 0,08 euroa/osake (0,18 euroa/osake).

VALTUUTUKSET

Hallituksen valtuutus päättää lisäosingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaasta omasta pääomasta

Oriola-KD:n varsinainen yhtiökokous 6.4.2011 valtuutti hallituksen päättämään lisäosingon jakamisesta voittovaroista ja/tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastoista tai molemmista yhdessä siten, että valtuutuksen perusteella jaettavan lisäosingon ja/tai pääoman palautuksen määrä on yhteensä enintään 0,10 euroa osakkeelta. Lisäosinko ja/tai pääoman palautus voidaan jakaa yhdellä tai useammalla kerralla. Hallitus voi myös päättää olla käyttämättä tätä valtuutusta. Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden päättää kaikista muista lisäosingonjakoon ja/tai pääomanpalautukseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokouksen saakka.

Hallituksen valtuutus päättää yhtiön omien B-osakkeiden hankkimisesta

Oriola-KD Oyj:n varsinainen yhtiökokous 6.4.2011 valtuutti hallituksen päättämään hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiön omien B-osakkeiden hankkimisesta. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään viidentoistamiljoonan (15 000 000) yhtiön oman

B-osakkeen hankkimisesta, mikä määrä vastaa tällä hetkellä noin 9,92 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutusta voidaan käyttää vain siten, että yhtiön ja sen tytäryhteisöjen hallussa voi kulloinkin olla yhteensä enintään yksi kymmenesosa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista.

Osakkeet voidaan hankkia hallituksen päätöksen mukaisesti myös muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla B-osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä tai markkinoilla muutoin muodostuvaan hintaan. Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Hankinnassa voidaan käyttää muun ohessa johdannaisia. Osakkeiden hankinta alentaa yhtiön jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen tai muiden liiketoimintajärjestelyjen toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, käytettäväksi osana yhtiön kannustinjärjestelmiä taikka muutoin luovutettaviksi, yhtiöllä pidettäviksi tai mitätöitäviksi.

Valtuutuksen mukaan hallitus päättää kaikista muista B-osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa enintään kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 7.4.2010 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää yhtiön omien B-osakkeidenhankkimisesta.

Hallituksen valtuutus päättää B-osakkeiden maksullisesta osakeannista

Oriola-KD Oyj:n varsinainen yhtiökokous 6.4.2011 valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään viisitoistamiljoonaa (15 000 000) yhtiön B-osaketta, mikä määrä vastaa noin 9,92 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Hallitukselle annettu valtuutus sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta edellyttäen, että poikkeamiseen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Valtuutusta voidaan edellä esitetyin rajoituksin käyttää muun muassa vastikkeen maksamiseksi yrityskauppojen tai muiden liiketoimintajärjestelyjen ja investointien rahoittamisessa ja toteuttamisessa, yhtiön omistuspohjan laajentamiseen, pääomarakenteen kehittämiseen taikka henkilöstön sitouttamiseen ja kannustamiseen. Valtuutuksen nojalla voidaan myös myydä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden määrätä osakeannin ehdoista osakeyhtiölain mukaisilla tavoilla, mukaan lukien oikeuden päättää, kirjataanko merkintähinta kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon taikka osakepääomaan. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallituksen aikaisemmin saamat osakeantivaltuutukset kumottiin, lukuun ottamatta 7.4.2010 pidetyn yhtiökokouksen hallitukselle antamia valtuutuksia, joiden nojalla hallitus voi päättää enintään 1 200 000 B-osaketta koskevien suunnattujen maksullisten ja maksuttomien osakeantien järjestämisestä Oriola-KD-konsernin avainhenkilöiden vuosien 2010–2012 osakepohjaisen kannustusjärjestelmän toteuttamiseksi.

37


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen valtuutus päättää B-osakkeiden maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen sekä suunnatusta B-osakkeiden osakeannista Oriola-KD-konsernin avainhenkilöiden uuden osakepohjaisen kannustusjärjestelmän toteuttamiseksi

Oriola-KD Oyj:n varsinainen yhtiökokous 7.4.2010 valtuutti hallituksen lisäksi päättämään maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen yhdessä tai useammassa erässä. Tämän valtuutuksen nojalla annettavien uusien yhtiön B-osakkeiden enimmäismäärä on 1 200 000 kappaletta, mikä edustaa 0,79 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,11 % kokonaisäänimäärästä. Hallitus päättää kaikista muista B-osakkeiden antamiseen liittyvistä seikoista. Valtuutuksen tarkoitus on mahdollistaa omien osakkeiden luominen käytettäväksi jäljempänä mainituin tavoin Oriola-KD -konsernin avainhenkilöiden uudessa osakepohjaisessa kannustusjärjestelmässä.

Hallitus valtuutettiin lisäksi osakkeenomistajan etuokeudesta poiketen antamaan yhtiön B-osakkeita. Annettavat B-osakkeet voivat olla

joko uusia tai yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita. Valtuutuksen kokonaismäärä on 1 200 000 B-osaketta. Osakeanti voi olla maksuton. Mainitut osakkeet edustavat noin 0,79 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,11 % kokonaisäänimäärästä. Hallitus voi käyttää tätä valtuutusta Oriola-KD -konsernin avainhenkilöiden uudessa vuosien 2010–2012 osakepohjaisessa kannustusjärjestelmässä. Hallitus päättää kaikista muista osakeanteihin ja avainhenkilöiden kannustusjärjestelmään liittyvistä seikoista. Maksuttomasta suunnatusta osakeannista päättäminen edellyttää, että poikkeamiseen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.

Valtuutukset ovat voimassa enintään neljä (4) vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Muut valtuutukset

Yhtiön hallituksella ei ole valtuutusta muuhun osakeantiin eikä optio- tai muiden erityisten oikeuksien antamiseen.

Osakepääoma

A-osakkeet B-osakkeet Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2010 kpl 47 667 359 103 590 469 151 257 828
A-osakkeita muunnettu B-osakkeiksi kpl –504 199 504 199 0
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2010 kpl 47 163 160 104 094 668 151 257 828
Äänimäärä 31.12.2010 kpl 943 263 200 104 094 668 1 047 357 868
Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2010 milj. EUR 46,1 101,8 147,9
Osuus osakkeiden lukumäärästä % 31,2 % 68,8 % 100,0 %
Osuus osakkeiden äänimäärästä % 90,1 % 9,9 % 100,0 %
A-osakkeet B-osakkeet Yhteensä
--- --- --- --- ---
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2011 kpl 47 163 160 104 094 668 151 257 828
A-osakkeita muunnettu B-osakkeiksi kpl –14 450 14 450 0
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2011 kpl 47 148 710 104 109 118 151 257 828
Äänimäärä 31.12.2011 kpl 942 974 200 104 109 118 1 047 083 318
Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2011 milj. EUR 46,1 101,8 147,9
Osuus osakkeiden lukumäärästä % 31,2 % 68,8 % 100,0 %
Osuus osakkeiden äänimäärästä % 90,1 % 9,9 % 100,0 %
milj. EUR 2011 2010
--- --- ---
Emoyhtiön osakepääoma 31.12. 147,9 147,9
Tytäryhtiöosakkeiden arvonkorotuksen eliminointi konsernissa –111,7 –111,7
Konsernin osakepääoma 31.12. 36,2 36,2

Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

22. Varaukset

Vuonna 2011 konsernilla ei ollut varauksia.

Vuonna 2010 konsernilla oli 1,1 milj. EUR lyhytaikainen varaus liittyen Ruotsin lääkkeiden tukkukaupan uudelleenjärjestelyyn.

23. Rahoitusvelat

| milj. EUR | 2011
Käypä arvo | 2011
Kirja-arvo | 2010
Käypä arvo | 2010
Kirja-arvo |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Pitkäaikaiset | | | | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 112,2 | 112,2 | 111,5 | 111,5 |
| Rahoitusleasingvelat | 0,6 | 0,6 | 0,2 | 0,2 |
| Muut korolliset velat | 14,2 | 14,2 | 12,8 | 12,8 |
| Yhteensä | 127,0 | 127,0 | 124,5 | 124,5 |
| milj. EUR | 2011
Käypä arvo | 2011
Kirja-arvo | 2010
Käypä arvo | 2010
Kirja-arvo |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Lyhytaikaiset | | | | |
| Yritystodistuslainat | – | – | 4,9 | 4,9 |
| Saadut ennakot | 45,8 | 45,8 | 48,7 | 48,7 |
| Rahoitusleasingvelat | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | 46,0 | 46,0 | 53,7 | 53,7 |

Pitkäaikaisten korollisten velkojen erääntyminen

milj. EUR 2011 2010
1–5 vuotta 127,0 124,5
Yli 5 vuotta
Yhteensä 127,0 124,5

Korolliset velat valuutoittain

milj. EUR 2011 2010
EUR 46,6 53,9
SEK 126,4 124,4
Yhteensä 173,0 178,3

Rahoitusleasingvelkojen erääntyminen

milj. EUR 2011 2010
Yhden vuoden kuluessa 0,2 0,2
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 0,6 0,2
Yhteensä 0,8 0,4

Rahoitusleasingvelkojen vähimmäisvuokrien nykyarvo

milj. EUR 2011 2010
Yhden vuoden kuluessa 0,2 0,2
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 0,6 0,2
Yhteensä 0,8 0,4
Kertymätön rahoituskulu 0,0 0,0
Rahoitusleasingvelat yhteensä 0,8 0,4

Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

24. Muut pitkäaikaiset velat

milj. EUR 2011 2011 2010 2010
Käypä arvo Kirja-arvo Käypä arvo Kirja-arvo
Suojauksiksi määritetyt johdannaissopimukset 0,0 0,0
Yhteensä 0,0 0,0

25. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat

milj. EUR 2011 2011 2010 2010
Käypä arvo Kirja-arvo Käypä arvo Kirja-arvo
Ostovelat 748,1 748,1 601,2 601,2
Siirtovelat 19,9 19,9 23,0 23,0
Muut velat 11,7 11,7 9,4 9,4
Yhteensä 779,7 779,7 633,6 633,6

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

milj. EUR 2011 2010
Maksamattomat palkat henkilösivumenoineen 16,4 16,3
Tuloverovelka 1,4 1,7
Muut siirtovelat 2,1 5,1
Yhteensä 19,9 23,0

26. Rahoitusriskien hallinta

Oriola-KD-konsernin (jäljempänä Oriola-KD) liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Oriola-KD Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoituspolitiikka luo puitteet Oriola-KD:n rahoitustoiminnalle. Rahoitusjohdolle on määritetty yksityiskohtaiset toimintaohjeet, jotka määrittävät rahoitusriskien- ja likviditeetinhallinnan periaatteet. Oriola-KD:n rahoitusosasto vastaa rahoituspolitiikan toteuttamisesta, seurannasta ja viestinnästä. Rahoituspolitiikka päivitetään vähintään kerran vuodessa.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen riittävyyden ja likviditeetin turvaaminen, konsernin tasarakenteen optimointi, takausten ja lainasopimusten kovenanttiehtojen valvonta, kustannustehokas toiminta sekä valuutta-, korko-, markkinahinta- ja luottoriskien minimointi. Rahoitusosasto tunnistaa, arvioi ja suojautuu rahoitusriskeiltä tiiviissä yhteistyössä liiketoiminta-alueiden kanssa.

Valuutta-, likviditeetti-, korko- ja luottoriskit ovat Oriola-KD:n keskeisimmät rahoitusriskit. Valuutta- ja luottoriskit ovat Venäjän ja Ruotsin liittyvistä rahoitusriskeistä merkittävimmät. Mahdollisilla Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun arvon muutoksilla on vaikutusta Oriola-KD:n tulokseen ja omaan pääomaan. Venäjän tukkukaupassa asiakassuhteisiin liittyy luottoriskiä, millä saattaa olla olennaista vaikutusta Oriola-KD:n tulokseen.

Valuuttariski

Oriola-KD:n merkittävimmät maakohtaiset toimintavaluutat ovat euro, Ruotsin kruunu (SEK) ja Venäjän rupla (RUB). Merkittävä osa ostoista ja myynneistä tehdään tytäryhtiöiden toimintavaluutoissa, mikä oleellisesti vähentää valuuttakurssiriskiä. Oriola-KD:n sisäiset lainat ja talletukset ovat rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöiden paikallisessa

valuutassa. Tästä poikkeuksena ovat Venäjän tukkukauppayhtiölle annetut sisäiset euromääräiset lainat.

Transaktioriski

Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksiköiden kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat muussa valuutassa kuin yksikön toimintavaluutta. Transaktioriskiltä voidaan suojautua yhtiökohtaisesti kunkin yhtiön toimintavaluuttaa vastaan. Suomen ja Ruotsin liiketoiminnoissa transaktioriski on vähäinen johtuen liiketoimintojen luonteesta. Oriola-KD:n merkittävin operatiivinen valuuttakurssiriski liittyy Venäjän tukkukauppayhtiön euromääräisiin ostoihin. Rahoituspolitiikan mukaan ei-kotivaluuttaenä omaavien tytäryhtiöiden taseen avoimesta valuuttapositosta suojataan 100 %-a. Venäjän tukkukauppayhtiön avoimeen valuuttapositoon liittyvää valuuttariskiä minimoidaan neuvottelemalla ostosopimuksia ruplamääräisiksi ja maksamalla valuuttamääräisiä ostovelkoja lyhyillä maksuehdoilla.

Oriola-KD:n sisäisiä lainoja ja talletuksia ei ole rahoituspolitiikan mukaisesti suojattu. Tästä poikkeuksena ovat Oriola AB:n ja Kronans Droghandel Apotek AB:n lyhytaikaiset alle kuukauden mittaiset sisäiset lainat ja talletukset Oriola-KD Oyj:n kanssa, jotka ovat pääsäännöstä poiketen suojattu niiden lyhytaikaisuudesta johtuen.

Alla olevassa taulukossa on esitetty Oriola-KD:n transaktiopositio tulosvaikutteisesti kirjattavista tase-eristä ja niiden suojauksista tilinpäätöshetkellä. Transaktioriskin suojaamiseen ei sovelleta suojauslaskentaa ja suojausten kurssierot kirjataan suoraan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Liiketoiminnan luonteesta johtuen konserni ei suojaa ennakoitua transaktiopositiota.


Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

| Transaktiopositio tilinpäätöshetkellä
milj. EUR | 2011
Nettoriski | 2010
Nettoriski |
| --- | --- | --- |
| SEK | -0,1 | 1,2 |
| RUB | -13,6 | -11,6 |
| USD | 0,1 | -0,1 |

Translaatioriski

Oriola-KD:n merkittävimmät translaatioriskit ovat Ruotsin kruunussa ja Venäjän ruplassa. Oriola-KD:lle syntyy translaatioriskiä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä pääomasijoituksista. Lisäksi konserni altistuu translaatioriskille Ruotsin ja Venäjän yhtiöiden olemassa olevasta valuuttamääräisestä liikearvosta sekä Venäjän tukku- ja vähittäiskauppayhtiöille annettujen sisäisten lainojen osalta. Nämä lainat ovat luokiteltu konsernissa osaksi ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta, jolloin valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat kurssierot kirjataan Oriola-KD:n oman pääoman muuntoeroihin.

Konserniyhtiöiden omien pääomien valuuttariskiä ei suojata. Oriola-KD:n hallitus voi kuitenkin päättää suojauksista, jolloin sallittuja suojausinstrumentteja voivat olla valuuttamääräiset lainat sekä valuuttamäräiset ja -swapit. Oriola-KD ei ole suojannut omiin pääomiin liittyviä translaatioriskejä tilinpäätöshetkellä.

| Translaatiopositio tilinpäätöshetkellä
milj. EUR | 2011
Nettosijoitus | 2010
Nettosijoitus |
| --- | --- | --- |
| SEK | 244,9 | 222,3 |
| RUB | 222,1 | 244,8 |

Valuuttariskin herkkyysanalyysi

Alla olevat taulukot havainnollistavat transaktiota- ja translaatioriskin vaikutuksia Oriola-KD:n tulokseen ennen veroja ja konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Laskennan lähtökohdaksi on otettu valuuttakurssien mahdollinen 10 %:n muutos suhteessa yhtiön toiminta- ja raportointivaluuttaan muiden muuttujien pysyessä vakiona.

Transaktioriski

Toimintavaluutan 10 %:n heikentyminen suhteessa euroon
milj. EUR 2011
Tuloslaskelma 2010
Tuloslaskelma
EUR/SEK -0,0 0,1
EUR/RUB -1,2 -1,1
EUR/USD 0,0 -0,0

Translaatioriski

Raportointivaluutan 10 %:n heikentyminen suhteessa euroon
milj. EUR 2011
Oma pääoma 2010
Oma pääoma
EUR/SEK -22,3 -20,2
EUR/RUB -20,2 -22,3

Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Korkoriski

Oriola-KD:n korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkoliikkeiden muutosten vaikutuksia tuloslaskelmaan. Oriola-KD:n korkoriski tilinpäätöshetkellä muodostuu 153,8 milj. EUR (187,8 milj. EUR) korollisista varoista, 173,0 milj. EUR (178,3 milj. EUR) korollisesta vieraasta pääomasta ja 61,1 milj. EUR:n (64,1 milj. EUR) ei palautumisoikeudellisten saamisten myynnistä Ruotsissa. Korkoriskin seuranta ja hallinta on keskitetty rahoitusosastolle. Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti nostetut pitkäaikaiset vaihtuvakorkoiset velat on suojattu täysimääräisesti korkojohdannaisilla. Avoimiin korkojohdannaisiin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Rahoitusosasto hallinnoi ja valvoo korkoriskiä herkkyysanalyysin ja korkoduraation avulla. Korkoriskin herkkyysanalyysin perusteena on yhtiötason yhteenlaskettu korkoriski ja korkoduraatiotavoite on 6–18 kuukautta.

Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousu tilinpäätöshetken velkamäärällä ja oletuksella, että ei palautumisoikeudellisten saamisten myyntiä Ruotsissa tullaan jatkamaan, olisi vaikuttanut konsernin vuotuisiin korkokuluihin ennen veroja –2,3 milj. EUR (–2,4 milj. EUR) ja omaan pääomaan rahavirtasuojauksen käyvän arvon muutoksen seurauksena 0,9 milj. EUR (0,8 milj. EUR). Vieraan pääoman keskikorko sisältäen ei palautumisoikeudellisten saamisten myynnin oli tilinpäätöshetkellä 3,7 %:a (3,0 %:a) ja korkoduraatio 9 kuukautta (15 kuukautta).

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriskinhallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja limiittien ylläpitäminen siten, että Oriola-KD suoriutuu kaikista rahoitukseen liittyvistä velvoitteistaan. Konsernin maksuvalmiudenhallinta perustuu 12 kuukauden rahavirtaennusteeseen sekä viikoittain laadittavaan rullaavaan 4 viikon päivittäiseen maksuvalmiusennusteeseen.

Oriola-KD on hajauttanut jälleenrahoitusriskinsä useille eri vastapuolille ja useaan rahoituslähteeseen. Rahoituspolitiikan mukaan Oriola-KD ylläpitää sitovia pitkäaikaisia luottolimiittisopimuksia vähintään siltä osin kuin konsernin nettovelkapositio ylittää rullaavan 12 kuukauden liiketuloksen.

Oriola-KD:n pitkäaikaisen maksuvalmiuden turvaamiseksi Oriola-KD Oyj allekirjoitti 70 milj. EUR:n ja Kronans Droghandel Apotek AB 1 300 milj. SEK:n pitkäaikaiset luottojärjestelyt neljän pankin kanssa vuonna 2009. Luottojärjestelyistä on nostettuna 1 000 milj. SEK ja järjestelyt erääntyvät vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Oriola-KD:n lyhytaikaista maksuvalmiusriskiä hallinnoidaan käyttämällä Oriola-KD Oyj:n 150,0 milj. EUR:n suuruista yritystodistusohjelmaa, myymällä ei palautumisoikeudellisia myyntisaamisia Ruotsissa ja apteekkien ennakkomaksuilla Suomessa. Maksuvalmiutta turvaavat lisäksi 42,4 milj. EUR:n (42,3 milj. EUR) tililimiitit. Tilinpäätöshetkellä yritystodistusohjelmasta oli käytössä 0,0 milj. EUR (4,9 milj. EUR) ja ei palautumisoikeudellisia myyntisaamisia oli myyty 61,1 milj. EUR (64,1 milj. EUR). Oriola-KD:n likviditeettiä turvaavat valmiusluotot ja tililimiitit olivat käytämättä.

Oriola-KD:n varoja voidaan sijoittaa lyhytkestoisiin rahamarkkinainstrumentteihin, kun lyhytaikainen likviditeetti on turvattu ja rahoituspolitiikan mukainen kassavarantovelvoite on täytetty. Kassavarantovelvoitteena pidetään Oriola-KD:n yhden kuukauden kiinteiden kustannusten määrää. Sijoitukset tehdään instrumentteihin, joilla on mahdollisimman alhainen luotto- ja hintariski. Likviditeetin hallinta ja seuranta on keskitetty rahoitusosastolle. Oriola-KD:n likviditeetistä 50,4 milj. EUR (90,9 milj. EUR) oli sijoitettu rahamarkkinainstrumentteihin tilinpäätöshetkellä.


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Rahavarat sekä käyttämättömät luottolimiittisopimukset 31.12.2011

milj. EUR 2012 2013 2014 2015 Yhteensä
Rahavarat 153,8 153,8
Tililimiitit, erääntyvät vuoden sisällä 42,4 42,4
Luottojärjestelyt, erääntyvät yli vuoden päästä 103,7 103,7
Yhteensä 196,3 103,7 299,9

Rahavarat sekä käyttämättömät luottolimiittisopimukset 31.12.2010

milj. EUR 2011 2012 2013 2014 Yhteensä
Rahavarat 187,8 187,8
Tililimiitit, erääntyvät vuoden sisällä 42,3 42,3
Luottojärjestelyt, erääntyvät yli vuoden päästä 103,5 103,5
Yhteensä 230,1 103,5 333,6

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2011

milj. EUR 2012 2013 2014 2015 Yhteensä
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta ja yritystodistuslainat 3,9 112,5 116,5
Rahoitusleasingvelat 0,2 0,2 0,2 0,2 0,8
Saadut ennakkomaksut 46,3 46,3
Muut korolliset velat 17,9 17,9
Korottomat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 779,7 779,7
Velat koronvaihtosopimuksista 0,0 0,0 0,0
Saamiset valuuttajohdannaisista –30,7 –30,7
Velat valuuttajohdannaisista 30,5 30,5
Yhteensä 830,0 112,7 18,1 0,2 960,9

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2010

milj. EUR 2011 2012 2013 2014 Yhteensä
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta ja yritystodistuslainat 9,0 4,5 111,9 125,4
Rahoitusleasingvelat 0,2 0,2 0,4
Saadut ennakkomaksut 48,7 48,7
Muut korolliset velat 17,7 17,7
Korottomat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 633,6 633,6
Saamiset koronvaihtosopimuksista –0,4 –0,7 –0,1 –1,2
Saamiset valuuttajohdannaisista –58,1 –58,1
Velat valuuttajohdannaisista 58,0 58,0
Yhteensä 692,9 3,9 111,8 17,7 826,4

Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Luotto- ja vastapuoliriskit

Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta, että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä tai siitä, että rahoituslaitokset jättävät talletuksiin ja johdannaiskauppoihin liittyvät velvoitteensa suorittamatta. Oriola-KD:n rahoituspolitiikan sekä asiakasluottopolitiikan tavoitteena on luotto- ja vastapuoliriskien minimointi.

Oriola-KD:n rahoituspolitiikka luo puitteet luottoriskien hallinnalle, maksuliikenteelle ja rahoitustransaktioiden vastapuolille. Tavoitteena on varmistaa varojen sijoittaminen alhaisella luottoriskillä ja hajautetulla vastapuoliriskillä. Sijoituskohteille ja johdannaissopimusten vastapuolille on luottokelpoisuuden ja vakavaraisuuden perusteella määritetty luottorajat, joita seurataan ja päivitetään säännöllisesti. Rahamarkkinasijoitukset tehdään pääsääntöisesti alle kolmen kuukauden mittaisiin rahavaroihin luettaviin jälkimarkkinakelpoisiin korkoinstrumentteihin tai talletuksiin.

Asiakasluottopolitiikassa määritellään kaupallisten vastapuolien luottokelpoisuusvaatimukset. Liiketoiminta-alueet vastaavat kaupallisten saatavien luottoriskistä asiakasluottopolitiikan mukaisesti. Suomen ja Ruotsin tukkukauppa perustuu vakiintuneisiin ja luotettaviin asiakassuhteisiin sekä alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin, mikä olennaisesti pienentää myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä. Ruotsin ja Venäjän vähittäiskauppaan ei liity olennaisia luottoriskejä liiketoimintojen luonteesta johtuen. Venäjän tukkukaupassa asiakassuhteisiin liittyy luottoriskiä, millä saattaa olla olennaista vaikutusta liiketoiminnan kannattavuuteen.

Oriola-KD:lla ei ollut tilinpäätöshetkellä merkittäviä riskikeskittymiä myyntisaamisissaan johtuen lukumääräisesti laajasta ja maittain hajautuneesta asiakaskunnasta. Suurimmat yksittäiset saamiset tilinpäätöshetkellä olivat Ruotsin valtiolta, 17 %:a myyntisaamisista (8 %:a myyntisaamisista), liittyen lääkkeiden korvattavuusohjelmaan ja myyntisaaminen Apotek Hjärtat-apteekkiketjulta, 6 %:a myyntisaamisista (8 %:a myyntisaamisista), liittyen lääkkeiden toimituksiin. Venäjän tukkukauppaliiketoiminnan myyntisaamisia ja luottotappioriskejä valvotaan aktiivisesti johtuen Venäjällä yleisesti käytössä olevista pitkistä maksuehdoista, asiakkaiden yleisestä maksukäyttäytymisestä ja finanssimarkkinoiden epävarmuudesta. Venäjällä yksittäiset vastapuoliriskit olivat tilinpäätöshetkellä alle 2,5 %:a (alle 2,0 %:a) myyntisaamisista.

Myyntisaamisten kehitystä seurataan systemaattisesti liiketoiminnoissa asiakkaittain määritettyjen luottolimiittien ja saamisten ikäjakauman perusteella. Asiakasluottoriskien hallinnassa ei käytetä luottotappiovakuuksia. Apteekeilta saadut korolliset ennakkomaksut vähentävät Suomen tukkukaupanliiketoimintaan liittyvää luottoriskiä. Korolliset ennakkomaksut esitetään tilinpäätöksessä taseen lyhytaikaisissa korollisissa veloissa.

Tilikauden 2011 aikana Oriola-KD ei ole kirjannut merkittäviä yksittäisiä luottotappioita eikä luottotappioiden yhteenlaskettu määrä ollut merkittävä. Vuonna 2010 Oriola-KD kirjasi kaksi merkittävää luottotappiota: lääkeyhtiön konkurssiin liittyvän 1,7 milj. EUR saamisen alaskirjauksen Ruotsissa ja apteekkiketjun konkurssiin liittyvän 2,1 milj. EUR myyntisaamisen alaskirjauksen Venäjällä. Myyntisaamisten tarkempi ikäjakauma on esitetty liitteessä 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Pääoman hallinta

Oriola-KD:n tavoitteena on tehokas pääomarakenne, joka mahdollistaa jatkuvien velvoitteiden hoitamisen ja kustannustehokkaan toiminnan kaikissa olosuhteissa. Pääomarakennetta seurataan oman pääoman tuoton ja nettovelkaantumisasteen avulla.

Oriola-KD Oyj:n hallitus on vahvistanut Oriola-KD:n pitkän aikavälin tavoitteet ja osinkopolitiikan. Tavoitteet perustuvat kasvuun, kannattavuuteen (ROE) ja taseeseen liittyviin tunnuslukuihin. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on markkinakasvua nopeampi kasvu, oman pääoman tuotto yli 15 prosenttia ja keskimääräinen 40–60 prosentin nettovelkaantumisaste. Lisäksi Oriola-KD:n tavoitteena on jakaa vuosittain osinkoina noin 50 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Yhtiön strategia ja taloudellinen asema otetaan huomioon vuosittaista osinkoa määritettäessä.

Oriola-KD:n pitkäaikaisiin lainasopimuksiin sisältyy lainakovenanttiehtoja, jotka perustuvat nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen sekä nettovelkaantumisasteeseen. Lainasopimuksen mukainen nettovelkaantumisaste ei saa tilinpäätöshetkellä ylittää 100 %:a ja lainasopimuksen mukainen nettovelka suhteessa rullaavaan 12 kuukauden käyttökatteeseen (EBITDA) ei saa olla suurempi kuin 3,0. Lainakovenantteihin liittyviä tunnuslukuja seurataan kuukausittain. Vuoden 2011 lopussa lainasopimusten lainakovenanttiehdot täyttyivät selvästi.


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Jatkuvien toimintojen tunnusluvut

milj. EUR 2011 2010
Korolliset velat 173,0 178,3
Rahavarat 153,8 187,8
Korolliset nettovelat 19,2 -9,5
Liiketulos -20,2 9,8
Poistot ja arvonalentumiset 49,5 11,1
Käyttökate (EBITDA) 29,3 20,8
Oma pääoma 299,3 352,7
Oman pääoman tuotto, % -7,4 1,2
Nettovelkaantumisaste, % 6,4 -2,7
Korolliset nettovelat / käyttökate (EBITDA) 0,7 -0,5

Lainasopimuksien mukaiset tunnusluvut

milj. EUR 2011 2010
Korolliset velat 158,8 165,4
Rahavarat 153,8 187,8
Korolliset nettovelat 5,0 -22,3
Liiketulos -20,2 19,2
Poistot ja arvonalentumiset 49,5 11,5
Käyttökate (EBITDA) 29,3 30,7
Oma pääoma 299,3 352,7
Nettovelkaantumisaste, % 1,7 -6,3
Nettovelka / käyttökate (EBITDA) 0,2 -0,7

45


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

27. Vakuudet ja vastuusitoumukset

milj. EUR 2011 2010
Annetut vakuudet omista sitoumuksista
Annetut kiinteistökiinnitykset 2,0 2,0
Annetut yrityskiinnitykset 2,4 2,3
Takaukset 138,6 125,4
Muut 0,7 0,5
Yhteensä 143,7 130,3
Leasing-vastuut 0,6 0,9

Merkittävimmät raportoidut takaukset liittyvät Oriola-KD Oyj:n antamiin emoyhtiotakauksiin Kronans Droghandel Apotek AB:n ulkopuolisen lainan vakuudeksi 112,4 milj. EUR (111,7 milj. EUR) sekä OOO Oriola ostovelkojen vakuudeksi 22,5 milj. EUR (8,7 milj. EUR).

28. Johdannaissopimukset

| milj. EUR
2011 | Positiivinen
käypä arvo | Negatiivinen
käypä arvo | Sopimusten
nimellisarvo |
| --- | --- | --- | --- |
| Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset | | | |
| Koronvaihtosopimukset | – | –0,0 | 112,2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset | | | |
| Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset | 0,2 | – | 30,5 |
| 2010 | Positiivinen
käypä arvo | Negatiivinen
käypä arvo | Sopimusten
nimellisarvo |
| --- | --- | --- | --- |
| Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset | | | |
| Koronvaihtosopimukset | 1,2 | – | 111,5 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset | | | |
| Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset | 0,1 | – | 58,0 |

Tilinpäätöshetkellä avoinna olevat johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta koronvaihtosopimuksia.

Korkojohdannaisten käypä arvo perustuu sopimuksista aiheutuviin kassavirtoihin. Koronvaihtosopimukset ovat kokonaisuudessaan määritetty rahavirran suojauksiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan tehokkaalta osin muihin laajan tuloksen eriin ja tehoton osuus tulosvaikutteisesti.

Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöshetken markkinanoteeraauksia.

Konsernilla ei ollut rahavirtaa suojaavia termiini- ja valuutanvaihtosopimuksia vuoden 2011 lopussa.

Valuuttajohdannaisten nimellisarvo on sopimusten valuuttamääräisen nimellisarvon euro-vasta-arvo tilinpäätöshetkellä.


Onola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

29. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot ryhmiteltynä

milj. EUR Liite 2011 2011 2010 2010
Käypä arvo Kirja-arvo Käypä arvo Kirja-arvo
Suojauksiki määritetyt johdannaissopimukset 16 1,2 1,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset 18 0,2 0,2 0,1 0,1
Rahamarkkinasijoitukset 19 50,4 50,4 90,9 90,9
Lainat ja muut saamiset
Rahavarat ja talletukset 19 103,5 103,5 96,9 96,9
Muut pitkäaikaiset saamiset 16 0,0 0,0 0,2 0,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 329,5 329,5 290,0 290,0
Rahoitusvarat yhteensä 483,5 483,5 479,2 479,2
Suojauksiki määritetyt johdannaissopimukset 24 0,0 0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat 23 14,2 14,2 12,8 12,8
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat 23 112,8 112,8 111,7 111,7
Lyhytaikaiset korolliset velat 23 46,0 46,0 53,7 53,7
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 25 779,7 779,7 633,6 633,6
Rahoitusvelat yhteensä 952,7 952,7 811,9 811,9

Käyvän arvon hierarkia

milj. EUR
2011 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 50,4 50,4
Velat
Suojauksiki määritetyt johdannaissopimukset 0,0 0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat 14,2 14,2
2010 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Varat
Suojauksiki määritetyt johdannaissopimukset 1,2 1,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 90,9 90,9
Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat 12,8 12,8

Taso 1: Identiset omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla
Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna)
Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot)

Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusveloista

milj. EUR 2011 2010
Alkusaldo 12,8 63,6
Lisäykset 1,4 12,8
Vähennykset –63,6
Loppusaldo 14,2 12,8

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin (taso 3) on kirjattu vuosien 2011 ja 2010 lopussa Kronans Droghandel Apotek AB vähemmistöosuuden arvioitu diskontattu arvo. Velan käypä arvo lasketaan käyttäen diskontatun kassavirran menetelmää. Määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon ja sen määrää arvioidaan vuosineljänneksittäin.


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

30. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralleottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat

milj. EUR 2011 2010
Alle vuoden kuluttua 23,7 25,8
Yli vuoden kuluttua 38,2 40,7
Yhteensä 61,9 66,5

Konserni on vuokrannut käyttöönsä toimisto-, varasto- ja apteekkikiinteistöjä erimittaisilla vuokrasopimuksilla, jotka eivät ole irtisanottavissa. Osaa vuokrasopimuksista voidaan jatkaa sopimuksen perusteella.

31. Konserniyhtiöt ja lähipiiritapahtumat

Konserniyhtiöt Konserni Emoyhtiö
Omistusosuus % Äänivaltaosuus % Omistusosuus % Äänivaltaosuus %
Emoyhtiö Oriola-KD Oyj (Suomi)
Oriola Oy (Suomi) 100 % 100 % 100 % 100 %
Oriola-KD Holding Sverige AB (Ruotsi) 100 % 100 % 100 % 100 %
Oriola-KD Holding Russia Oy (Suomi) 100 % 100 % 100 % 100 %
Oriola Oy (Suomi) 100 % 100 % 100 % 100 %
Aloiro AB (Ruotsi)* 100 % 100 %
AS Oriola (Viro) 100 % 100 %
SIA Oriola Riga (Latvia) 100 % 100 %
UAB Oriola Vilnius (Liettua) 100 % 100 %
Panpharmacy Oy (Suomi)* 100 % 100 %
SIA Panpharmacy (Latvia) 100 % 100 %
Oriola-KD Holding Sverige AB (Ruotsi) 100 % 100 % 100 % 100 %
Oriola AB (Ruotsi) 100 % 100 %
Kronans Droghandel Apotek AB (Ruotsi) 80 % 80 %
Oriola-KD Holding Russia Oy (Suomi) 100 % 100 % 100 % 100 %
OOO Oriola (Venäjä) 100 % 100 %
OOO Vitim & Co (Venäjä) 100 % 100 %
OOO 03 Apteka (Venäjä) 100 % 100 %

*) Yhtiöt eivät harjoita liiketoimintaa

Lähipiiritapahtumat

Lähipiirin Oriola-KD-konsernissa katsotaan kuuluvan Oriola-KD Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja, Oriola-KD-konsernin johtoryhmän muut jäsenet, edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet, edellä mainittujen henkilöiden määräysvalta yhteisöt sekä

Oriolan Eläkesäätiö. Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia lähipiirin kanssa lukuun ottamatta etuuspohjaisia eläkekuluja Oriolan Eläkesäätiön kanssa.


Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Johdon työsuhde-etuudet

Konsernin johtoryhmän palkat ja palkkiot

1 000 EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Peruspalkka 1 653,0 1 827,9
Tulos- ja lisäpalkkiot 272,2 551,4
Osakepalkkiot 1 928,4
Yhteensä 1 925,2 4 307,7

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

1 000 EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Peruspalkka 417,2 401,6
Tulos- ja lisäpalkkiot 97,0 187,2
Osakepalkkiot 607,2
Yhteensä 514,2 1 196,0

Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot

1 000 EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Olli Riikkala, puheenjohtaja 61,2 65,2
Outi Raitasuo, varapuheenjohtaja 39,1 31,0
Antti Remes, varapuheenjohtaja 1,6 38,7
Jukka Alho 28,2
Harry Brade 32,6 33,8
Per Båtelson 28,2 27,8
Pauli Kulvik 30,2 31,8
Ilkka Salonen 29,8
Jaakko Uotila 1,2 31,8
Mika Vidgrén 30,6 30,6
Yhteensä 282,7 290,7

Oriola-KD:n hallitus päätti 10.2.2010 uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2010–2012. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010, 2011 ja 2012. Yhtiön hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2011 perustuu Oriola-KD-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja oman pääoman tuottoprosenttiin (ROE). Hallituksella on mahdollisuus vaihtaa ansaintakriteereitä seuraavilla ansaintajaksoilla.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2011 maksetaan vuonna 2012 osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy ennen palkkion maksamista. Osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy avainhenkilöstä johtuvasta syystä sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut luovutusrajoituksen alaiset osakkeet yhtiölle vastikkeetta. Yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamistaan osakkeista niin kauan kuin hänen työ- tai toimisuhteensa konserniyhtiöön jatkuu.

Kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 40 henkilöä, ja järjestelmän kohteena olevien yhtiön B-sarjan osakkeiden määrä on enintään 1 200 000 osaketta. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 2 400 000 Oriola-KD Oyj:n B-sarjan osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

IFRS 2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson kuluessa. Koska osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli Oriola-KD Oyj:n osakkeen kurssi. Vastavasti käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten Oriola-KD Oyj:n osakkeen hinnan mukaisesti.

Osakeperusteisten maksujen kuluja ei ole kirjattu tilikautena 1–12/2011 eikä tilikautena 1–12/2010, koska osakepalkkioiden edellytyksinä olevat ansaintakriteerit eivät täyttyneet.

Vuonna 2010 yhtiö luovutti yhteensä 171 500 kappaletta yhtiön hallussa olleita B-osakkeita yhtiön lähipiiriin kuluville henkilöille osana vuosien 2007–2009 osakepalkkiojärjestelmää. Osakkeita luovutettiin toimitusjohtajalle, varatoimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille.

Hallituksen ja johdon osakeomistuksista on lisätietoa osakkeet ja osakkeenomistajat -osiossa.

49


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008* 1.1.–31.12.2007*
Liikevaihto milj. EUR 2 146,0 1 929,4 1 569,2 1 580,8 1 377,3
Ulkomaantoiminta milj. EUR 1 766,6 1 511,8 1 059,4 962,6 807,1
% liikevaihdosta % 82,3 78,4 67,5 60,9 58,6
Liiketulos milj. EUR –20,2 9,8 52,6 36,4 29,1
% liikevaihdosta % –0,9 0,5 3,3 2,3 2,1
Rahoitustuotot ja -kulut milj. EUR –8,7 –5,3 –2,0 –1,8 1,9
% liikevaihdosta % –0,4 –0,3 –0,1 –0,1 0,1
Tulos ennen veroja milj. EUR –28,9 4,5 50,6 34,6 31,0
% liikevaihdosta % –1,3 0,2 3,2 2,2 2,3
Tilikauden tulos milj. EUR –24,1 3,5 39,1 27,5 23,7
% liikevaihdosta % –1,1 0,2 2,5 1,7 1,7
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos milj. EUR –24,1 3,5 40,1 27,4 23,3
Sijoitetun pääoman tuotto* % –4,0 2,1 18,7 13,5 14,2
Oman pääoman tuotto* % –7,4 1,2 22,1 14,1 12,0
Konsernin tase 31.12.2011 31.12.2010 31.12.2009* 31.12.2008* 31.12.2007*
--- --- --- --- --- --- ---
Pitkäaikaiset varat milj. EUR 410,0 427,2 275,2 240,5 132,5
Lyhytaikaiset varat milj. EUR 863,4 765,4 647,8 550,1 512,9
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma milj. EUR 299,3 352,7 243,4 184,4 195,5
Määräysvallattomien omistajien osuus milj. EUR 10,8 1,0 8,1
Vieras pääoma yhteensä milj. EUR 974,1 839,9 668,9 605,1 441,8
Korollinen vieras pääoma milj. EUR 173,0 178,3 149,7 108,7 41,0
Koroton vieras pääoma milj. EUR 801,0 660,5 519,1 496,4 400,8
Taseen loppusumma milj. EUR 1 273,3 1 192,6 923,1 790,6 645,4
Omavaraisuusaste % 24,4 30,8 29,2 25,1 33,7
Nettovelkaantumisaste (gearing) % 6,4 –2,7 6,3 33,5 –44,2
Tunnusluvut 31.12.2011 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2007
--- --- --- --- --- --- ---
Omavaraisuusaste* % 24,4 30,8 29,2 25,1 33,7
Oma pääoma / osake* EUR 1,98 2,33 1,61 1,30 1,38
Sijoitetun pääoman tuotto* % –4,0 2,1 18,7 13,5 14,2
Sijoitetun pääoman tuotto sis. lopetetut toiminnot % –4,0 23,3 18,7 13,5 14,2
Oman pääoman tuotto* % –7,4 1,2 22,1 14,1 12,0
Oman pääoman tuotto sis. lopetetut toiminnot % –7,4 33,7 22,1 14,1 12,0
Korolliset nettovelat* milj. EUR 19,2 –9,5 16,0 62,2 –90,0
Nettovelkaantumisaste* % 6,4 –2,7 6,3 33,5 –44,2
Korolliset nettovelat / liiketulos ennen poistoja (käyttökate)* suhde-luku 0,7 –0,5 0,2 1,3 –2,3
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista EUR –0,16 0,02 0,27 0,14 0,08
Osakekohtainen tulos sis. lopetetut toiminnot EUR –0,16 0,68 0,34 0,19 0,16
Osakkeita keskimäärin tkpl 151 161 151 164 147 034 141 393 141 258
Henkilömäärä keskimäärin jatkuvista toiminnoista hlö 4 968 4 512 3 603 3 177 802
Henkilömäärä keskimäärin sis. lopetetut toiminnot hlö 4 968 4 675 4 035 3 629 1 379
Bruttoinvestoinnit sis. lopetetut toiminnot milj. EUR 28,8 196,9 47,4 125,7 32,1

*) Vuodet 2007–2009 sisältävät lopetetut toiminnot


Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut

1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007
Osakekohtainen tulos EUR -0,16 0,68 0,34 0,19 0,16
Osakekohtainen oma pääoma EUR 1,98 2,33 1,61 1,30 1,38
Osingonjako milj. EUR 7,6* 7,6 18,1 11,3 11,3
Osakekohtainen osinko EUR 0,05* 0,05 0,12 0,08 0,08
Osingonjakosuhde % -* 7,4 35,3 42,1 50,0
Efektiivinen osinkotuotto A % 2,65* 1,6 2,7 6,2 2,7
Efektiivinen osinkotuotto B % 2,91* 1,6 2,7 6,2 2,7
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku) A - 4,72 13,03 6,84 18,75
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku) B - 4,72 13,06 6,84 18,75
Osakkeen kurssi 31.12. A EUR 1,89 3,19 4,39 1,30 3,00
Osakkeen kurssi 31.12. B EUR 1,72 3,19 4,40 1,30 3,00
Keskikurssi A EUR 2,76 4,14 2,86 2,41 3,32
Keskikurssi B EUR 2,51 4,12 2,84 2,42 3,24
Alin kurssi A EUR 1,70 3,09 1,29 1,22 2,64
Alin kurssi B EUR 1,57 3,07 1,30 1,20 2,57
Ylin kurssi A EUR 3,83 5,47 4,41 3,10 3,70
Ylin kurssi B EUR 3,74 5,49 4,43 3,10 3,68
Markkina-arvo milj. EUR 268,7 482,5 665,1 184,5 423,8
Osakkeiden vaihto
Sarja A tkpl 2 890 5 906 7 190 5 553 12 099
% sarja A:n keskimääräisestä osakemäärästä % 6,1 12,5 14,9 11,2 23,1
Sarja B tkpl 71 804 93 634 104 548 41 332 71 595
% sarja B:n keskimääräisestä osakemäärästä % 69,0 90,5 105,8 45,0 80,5
% koko osakemäärästä % 49,4 65,9 76,0 33,0 59,2
Osakkeiden määrä 31.12. A kpl 47 148 710 47 163 160 47 667 359 48 692 203 51 245 405
B kpl 104 109 118 104 094 668 103 590 469 93 215 625 90 012 423
Osakkeita yhteensä 31.12. kpl 151 257 828 151 257 828 151 257 828 141 907 828 141 257 828
Sarja A:n osakkeita kaudella keskimäärin kpl 47 161 339 47 372 881 48 228 407 49 599 941 52 319 911
Sarja B:n osakkeita kaudella keskimäärin kpl 104 096 489 103 791 038 98 805 193 91 792 558 88 937 917
Osakkeita yhteensä kaudella keskimäärin kpl 151 257 828 151 163 919 147 033 600 141 392 499 141 257 828
Osakkeita yhteensä kauden lopussa kpl 151 257 828 151 257 828 151 257 828 141 907 828 141 257 828

*) Hallituksen ehdotus. Lisäksi hallitus ehdottaa, että varoja jaetaan vapaan oman pääoman rahastoista 0,03 euroa/osake pääoman palautuksena.
Tunnuslukujen laskentaperusteet ovat sivulla 52.

img-0.jpeg
Oriola-KD:n osakesarjojen ja vertailuindeksin kurssikehitys


OnolaKO TILINPÄÄTÖS 2011

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Omavaraisuusaste, % =

Oma pääoma yhteensä
Taseen loppusumma – saadut ennakot
x 100

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % =

Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut
Taseen loppusumma – korottomat velat (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
x 100

Oman pääoman tuotto (ROE), % =

Tilikauden tulos
Oma pääoma yhteensä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
x 100

Nettovelkaantumisaste, % =

Korollinen vieras pääoma – rahavarat
Oma pääoma yhteensä
x 100

Korolliset nettovelat/käyttökate =

Korollinen vieras pääoma – rahavarat
Liiketulos ennen poistoja ja arvonalennuksia

Osakekohtainen tulos (EPS), EUR =

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin vuoden aikana

Osakekohtainen oma pääoma, EUR =

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä 31.12.

Osakekohtainen osinko, EUR =

Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden lukumäärä 31.12.

Osingonjakosuhde, % =

Osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos
x 100

Efektiivinen osinkotuotto, % =

Osakekohtainen osinko
Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
x 100

Hinta/voitto-suhde (P/E) =

Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Osakekohtainen tulos

Osakkeen keskikurssi, EUR =

Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Osakekannan markkina-arvo, EUR =

Tilikauden lopussa oleva osakemäärä x Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

1 000 EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010
Liiketoiminnan muut tuotot 1 883,5 36 449,3
Henkilöstökulut –2 744,5 –4 563,8
Liiketoiminnan muut kulut –3 302,2 –4 310,3
Liiketulos –4 163,1 27 575,2
Rahoitustuotot ja –kulut 68 886,7 76 379,7
Tulos ennen satunnaisia eriä 64 723,6 103 954,9
Satunnaiset erät 1 565,3
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 64 723,6 105 520,2
Tuloverot –147,8 961,1
TILIKAUDEN TULOS 64 575,7 106 481,4

Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Emoyhtiön tase (FAS)

Emoyhtiön tase (FAS)

1 000 EUR 31.12.2011 31.12.2010
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet 149,2 149,2
Muut aineelliset hyödykkeet 7,5 5,6
156,7 154,7
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä 314 335,0 314 255,7
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 122 101,2 91 899,3
Muut osakkeet ja osuudet 10,0
436 446,3 406 155,0
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset 4,5 4,0
Saamiset konserniyrityksiltä 923,6 4 509,7
Muut saamiset 1,7 5,2
Siirtosaamiset 582,9 781,3
1 512,7 5 300,3
Muut lyhytaikaiset sijoitukset 70 342,6 144 845,3
Rahat ja pankkisaamiset 69 405,3 31 273,1
VASTAAVAA YHTEENSÄ 577 863,5 587 728,4
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma 147 899,8 147 899,8
Muut rahastot 30 000,0 30 000,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 386,6 21 037,5
Tulos edellisiltä tilikausilta 125 906,5 26 983,2
Tilikauden tulos 64 575,7 106 481,4
369 768,5 332 401,8
Vieras pääoma
Lyhytaikainen
Saadut ennakot 500,0
Ostovelat 381,9 1 298,2
Velat saman konsernin yrityksille 206 248,0 247 865,0
Muut velat 177,5 5 194,9
Siirtovelat 787,5 968,5
208 094,9 255 326,7
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 577 863,5 587 728,4

Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeenomistuksen jakautuminen osakasryhmittäin 31.12.2011

Sarja A Osakkaita % osakkaista Omistus-%
Yksityishenkilöt 11 953 96,0 59,4
Yritykset
Julkiset yritykset 0 0,0 0,0
Yksityiset yritykset 308 2,5 10,6
Asuntoyhteisöt 2 0,0 0,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 16 0,1 1,0
Julkisyhteisöt 10 0,1 21,0
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 107 0,9 6,8
Ulkomaat 60 0,5 0,8
Yhteensä 12 456 100,0 99,6
Hallintarekisteröidyt 0,3
Yhteistilillä 0,1
100,0
Sarja B Osakkaita % osakkaista Omistus-%
--- --- --- ---
Yksityishenkilöt 27 757 94,6 40,9
Yritykset
Julkiset yritykset 0 0,0 0,0
Yksityiset yritykset 987 3,4 9,0
Asuntoyhteisöt 5 0,0 0,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 68 0,2 17,0
Julkisyhteisöt 32 0,1 12,2
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 373 1,3 6,2
Ulkomaat 120 0,4 1,9
Yhteensä 29 342 100,0 87,2
Hallintarekisteröidyt 12,7
Yhteistilillä 0,1
100,0
Sarjat A ja B yhteensä Osakkaita % osakkaista Omistus-%
--- --- --- ---
Yksityishenkilöt 34 550 94,8 46,7
Yritykset
Julkiset yritykset 0 0,0 0,0
Yksityiset yritykset 1 214 3,3 9,5
Asuntoyhteisöt 6 0,0 0,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 77 0,2 12,0
Julkisyhteisöt 35 0,1 15,0
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 431 1,2 6,4
Ulkomaat 150 0,4 1,5
Yhteensä 36 463 100,0 91,1
Hallintarekisteröidyt 8,8
Yhteistilillä 0,1
100,0

Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeenomistajat omistettujen osakkeiden mukaan 31.12.2011

Sarja A
Osakkeita, kpl Osakkaita % osakkaista Osakkeita % osakkaista
1–100 1 889 15,2 116 164 0,2
101–500 4 336 34,8 1 230 508 2,6
501–1 000 2 223 17,8 1 711 097 3,6
1001–5 000 3 081 24,7 6 853 966 14,5
5 001–10 000 511 4,1 3 605 435 7,6
10 001–50 000 320 2,6 6 388 276 13,6
50 001–100 000 45 0,4 3 067 704 6,5
100 001–500 000 40 0,3 7 577 568 16,1
Yli 500 001 11 0,1 16 531 536 35,1
Yhteensä 12 456 100,0 47 082 254 99,9
Joista hallintarekisteröityjä 9 131 709 0,3
Yhteistillillä 66 456 0,1
47 148 710 100,0
Sarja B
--- --- --- --- ---
Osakkeita, kpl Osakkaita % osakkaista Osakkeita % osakkaista
1–100 3 422 11,7 241 799 0,2
101–500 10 150 34,6 2 986 042 2,9
501–1 000 6 200 21,1 4 898 362 4,7
1 001–5 000 7 721 26,3 17 454 509 16,8
5 001–10 000 1 059 3,6 7 575 624 7,3
10 001–50 000 650 2,2 12 860 296 12,4
50 001–100 000 57 0,2 3 921 135 3,8
100 001–500 000 62 0,2 14 901 807 14,3
Yli 500 001 21 0,1 39 206 156 37,7
Yhteensä 29 342 100,0 104 045 730 99,9
Joista hallintarekisteröityjä 10 13 185 080 12,7
Yhteistillillä 63 388 0,1
104 109 118 100,0
Sarjat A ja B yhteensä
--- --- --- --- ---
Osakkeita, kpl Osakkaita % osakkaista Osakkeita % osakkaista
1–100 4 435 12,2 305 773 0,2
101–500 12 463 34,2 3 653 812 2,4
501–1 000 7 249 19,9 5 704 162 3,8
1 001–5 000 9 438 25,9 21 745 285 14,4
5 001–10 000 1 576 4,3 11 219 689 7,4
10 001–50 000 1 069 2,9 20 952 791 13,9
50 001–100 000 105 0,3 7 472 929 4,9
100 001–500 000 96 0,3 19 880 850 13,1
Yli 500 001 32 0,1 60 192 693 39,8
Yhteensä 36 463 100,0 151 127 984 99,9
Joista hallintarekisteröityjä 10 13 316 789 8,8
Yhteistillillä 129 844 0,1
151 257 828 100,0

Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Suurimmat omistajat 31.12.2011

Osakemäärän mukainen suuruusjärjestys Sarja A Sarja B Osakkeita yhteensä % kaikista osakkeista Osakkeiden äänimäärä % koko äänimäärästä Äänimäärän mukainen järjestys
1. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 3 600 500 2 727 500 6 328 000 4,18 74 737 500 7,14 1.
2. Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 2 464 256 2 681 536 5 145 792 3,40 51 966 656 4,96 2.
3. Mandatum Henkivakuutus-osakeyhtiö 0 4 292 078 4 292 078 2,84 4 292 078 0,41
4. Valtion Eläkerahasto 0 1 950 000 1 950 000 1,29 1 950 000 0,19
5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 1 280 153 638 803 1 918 956 1,27 26 241 863 2,51 6.
6. Sijoitusrahasto Nordea Suomi 0 1 900 000 1 900 000 1,26 1 900 000 0,18
7. Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland 0 1 795 021 1 795 021 1,19 1 795 021 0,17
8. Medical Investment Trust Oy 1 300 000 425 450 1 725 450 1,14 26 425 450 2,52 5.
9. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Eläke-Fennia 1 576 619 141 300 1 717 919 1,14 31 673 680 3,02 4.
10. Maa- ja vesitekniikan tuki r.y. 1 659 860 0 1 659 860 1,10 33 197 200 3,17 3.
11. Kansaneläkelaitos 0 1 659 568 1 659 568 1,10 1 659 568 0,16
12. Tukinvest Oy 1 111 272 500 000 1 611 272 1,07 22 725 440 2,17 8.
13. Ylppö Jukka 1 247 136 286 992 1 534 128 1,01 25 229 712 2,41 7.
14. Säästöpankki Kotimaa-sijoitusrahasto 200 000 1 274 359 1 474 359 0,97 5 274 359 0,50
15. Oriolan Eläkesäätö* 863 804 305 685 1 169 489 0,77 17 581 765 1,68 9.
16. Suomen Kulttuurirahasto 321 946 761 307 1 083 253 0,72 7 200 227 0,69
17. OP-Suomi Pienyhtiöt 0 1 050 000 1 050 000 0,69 1 050 000 0,10
18. Odin Finland 0 1 040 978 1 040 978 0,69 1 040 978 0,10
19. Pensionsförsäkringsaktiebolaget Veritas 0 962 956 962 956 0,64 962 956 0,09
20. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 0 870 000 870 000 0,58 870 000 0,08
Yhteensä 15 625 546 25 263 533 40 889 079 27,03 337 774 453 32,26
Hallintarekisteröidyt 131 709 13 185 080 13 316 789 8,80 15 819 260 1,51
Muut 31 391 455 65 660 505 97 051 960 64,16 693 489 605 66,21
Kaikki yhteensä 47 148 710 104 109 118 151 257 828 100,0 1 047 083 318 100,00

*) Ei äänioikeutta yhtiökokouksessa


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Voitonjakoehdotus, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilinpäätösmerkintä

Varojenjakoehdotus, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilinpäätösmerkintä

Varojenjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 31.12.2011 taseen mukaisesti 221 868 762,96 euroa, josta tilikauden voitto on 64 575 735,49 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

  • jaetaan osinkoa 0,05 euroa osaketta kohden 151 161 006 osakkeelle
    7 558 050,30 euroa
  • jaetaan pääomapalautusta vapaan oman pääoman rahastoista
    0,03 euroa osaketta kohden 151 161 006 osakkeelle
    4 534 830,18 euroa
  • jätetään omaan pääomaan
    209 775 882,48 euroa

221 868 762,96 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan maksukykyä.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Espoossa, 8. päivänä helmikuuta 2012

Olli Riikkala
puheenjohtaja

Outi Raitasuo
varapuheenjohtaja

Jacka Alho

Harry Brade

Per Båtelson

Pauli Kulvik

Ilkka Salonen

Mika Vidgrén

Eero Hautaniemi
toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Espoossa, 8. päivänä helmikuuta 2012

PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö

Heikki Lassila
KHT


Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastuskertomus

Oriola-KD Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Oriola-KD Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Espoossa 8. päivänä helmikuuta 2012

PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö

Heikki Lassila
KHT


Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Hallinnointiperiaatteet

Hallinnointiperiaatteet

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuus huolehtia yhtiön hallinnosta ja johtamisesta perustuu pääosin Suomen osakeyhtiölakiin. Yhtiö noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010 (Corporate Governance Code).

Seuraavilla sivuilla on esitelty Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukainen selvitys Oriola-KD:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2011 (Corporate Governance Statement), tietoa hallituksen ja johdon palkitsemisesta sekä hallituksen ja johtoryhmän esittelyt.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2011

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin Suositus 54:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti, ja se annetaan hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä.

Oriola-KD Oyj (jatkossa "Oriola-KD" tai "yhtiö") noudattaa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain määräyksiä. Lisäksi yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsingin Pörssin, jossa se on listattuna, sääntöjä sekä Finanssivalvonnan määräyksiä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa.

Oriola-KD noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sillä poikkeuksella, että yhtiön nimeämisvaliokuntaan voi kuulua muitakin kuin yhtiön hallituksen jäseniä. Poikkeaminen on perusteltu jäljempänä nimeämisvaliokuntaa koskevassa osiossa. Yhtiö ilmoittaa hallinnointikoodin edellyttämät tiedot myös yhtiön internetsivuilla www. oriola-kd.com. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2010 on saatavissa julkisesti internetosoitteesta www.cgfinland.fi.

Oriola-KD laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS -raportointistandardien, arvopaperimarkkinalain ja soveltuvien Finanssivalvonnan standardien sekä NASDAQ OMX Helsingin pörssin sääntöjen mukaisesti. Hallituksen toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti. Tilintarkastuskertomus kattaa hallituksen toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen.

Toimielimet

Yhtiön johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät pääosin Suomen osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain mukaisesti. Yhtiön johtaminen ja hallinto perustuvat lisäksi yhtiökokouksen ja yhtiön tekemiin päätöksiin.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ydin päättävä elin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista. Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Varsinainen yhtiökokous on yhtiöjärjestyksen mukaisesti pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä toukokuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhtiökokous voidaan kutsua koolle siten kuin osakeyhtiöläissa on säädetty. Kutsu yhtiökokoukseen on yhtiöjärjestyksen mukaan aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksiä päivää ennen yhtiökokousta julkaistava yhdessä pääkaupungin päivälehdessä. Kutsu on kuitenkin julkaistava vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Oriola-KD julkaisee yhtiökokouskutsu myös pörssitiedotteena sekä kotisivuillaan internetissä. Oriola-KD:n kotisivuilla julkaistaan myös yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat ja päätösesitykset. Yhtiökokouskutsu sisältää ehdotuksen kokouksen esityslistaksi.

Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta, vastuuvapaudesta vastuuvelvollisille sekä hallituksen jäsenten, hallituksen puheenjohtajan ja tilintarkastajan valinnasta sekä näiden palkkioista. Yhtiökokous päättää myös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Muutos edellyttää, että sitä on kannattanut vähintään 2/3 annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista.

Yhtiökokouksessa A-osake tuottaa 20 ääntä ja B-osake yhden äänen. Osakkeenomistaja ei saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/20 yhtiökokouksessa edustettujen eri osakelajeihin kuuluvien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Tämän yhtiöjärjestysmääräyksen muuttaminen edellyttää, että päätöstä on kannattanut 4/5 annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista.

Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vaatimuksen katsotaan aina tulleen riittävän ajoissa, jos hallitukselle on ilmoitettu vaatimuksesta viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsuun toimittamista.

Yhtiökokouksessa ovat läsnä hallituksen puheenjohtaja, riittävä määrä hallituksen ja sen valiokuntien jäseniä, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja. Hallituksen jäseniksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön tulee olla läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Varsinainen yhtiökokous 2011

Oriola-KD Oyj:n 6.4.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapauden 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta. Yhtiökokouksen päätösten mukaisesti yhtiö maksoi osinkona 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta 0,05 euroa osaketta kohden ja pääomanpalautuksena 0,13 euroa osaketta kohden.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään lisäosingon jakamisesta voittovaroista ja/tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastoista tai molemmista yhdessä enintään 0,10 euroa osaketta kohden. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään viidentoistamiljoonan yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta myös muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus on voimassa enintään kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään viisitoistamiljoonaa yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkintä


Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Hallinnointiperiaatteet

etuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2011 päätökset ovat nähtävillä yhtiön internetsivuilla www.oriola-kd.com

Hallitus

Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus.

Hallituksen tehtävänä on ohjata ja valvoa yhtiön toimintaa lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan. Hallitus myös varmistaa hyvän hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän noudattamisen Oriola-KD-konsernissa.

Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Henkilöä, joka on täyttänyt 67 vuotta, ei voida valita hallituksen jäseneksi. Hallituksen puheenjohtajan valitsee yhtiökokous. Hallituksen varapuheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan.

Yhtiön nimeämisvaliokunnan suositus hallitukselle ehdotukseksi hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioiksi ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa. Yhtiö ilmoittaa internet-sivuillaan hallituksen jäsenehdokkaiden henkilötiedot.

Hallituksen työjärjestys sisältää luettelon tärkeimmistä hallituksessa käsiteltävistä asioista. Tämän mukaisesti hallitus muun muassa vahvistaa yhtiön strategian, taloudelliset tavoitteet, budjetit, merkittävimmät investoinnit ja riskienhallinnan periaatteet. Hallitus valitsee ja erottaa yhtiön toimitusjohtajan. Oriola-KD:n hallitus toimii myös ns. konsernihallituksena. Hallitus käsittelee ja päättää kaikki merkittävimmät koko konsernin tai liiketoiminta-alueiden toimintaa koskevat asiat. Hallitus on myös hyväksynyt tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan ja nimeämisvaliokunnan työjärjestykset.

Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudesta ja riskeistä. Toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja laki-asianjohtaja (joka toimii hallituksen sihteerinä) osallistuvat hallituksen kokouksiin. Johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin hallituksen kutsusta. Kaikista kokouksista laaditaan pöytäkirja.

Hallitus toimikaudella 2011–2012

Yhtiön varsinainen yhtiökokous 6.4.2011 vahvisti Oriola-KD:n hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan ja valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt:

  • Olli Riikkala (s. 1951), hallituksen puheenjohtaja, Dipl.ins., ekonomi, MBA
  • Outi Raitasuo (s. 1959), hallituksen varapuheenjohtaja, oikeustieteen kandidaatti, Master of Laws (LL.M), asianajaja
  • Jukka Alho (s. 1952), Dipl.ins., toimitusjohtaja Itella Oyj
  • Harry Brade (s. 1969), Dipl.ins., MBA
  • Per Båtelson (s. 1950), Dipl.ins., toimitusjohtaja Global Health Partner Plc
  • Pauli Kulvik (s. 1951), Dipl.ins., MBA
  • Ilkka Salonen (s.1955), valtiotieteiden maisteri, Septem Partners, osakas
  • Mika Vidgren (s. 1960) farmasian tohtori, dosentti, apteekkari

Hallitus valitsi samana päivänä järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajaksi Outi Raitasuon.

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden ja todennut, että kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus on myös arvioinut toimintaansa ja työskentelytapojaan. Arvio toteutettiin käyttämällä ulkopuolista arvioijaa.

Vuonna 2011 Oriola-KD:n hallitus piti 14 kokousta, joista 2 puhelinkokousta. Hallituksen jäsenten kokouksiin osallistumisaste oli keskimäärin 92,1 %.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksessa on tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Lisäksi yhtiöllä on nimeämisvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnat ovat valmistelevia elimiä, jotka tekevät hallitukselle esityksiä toimialueeseensa kuuluvista asioista. Valiokuntien kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Valiokunnat raportoivat toiminnastaan säännöllisesti hallitukselle. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan ne antavat käsiteltävänä olevasta asiasta suosituksensa hallitukselle.

Hallitus nimitta vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan tarkastus- ja palkitsemisvaliokuntien jäsenet ja puheenjohtajan. Yhtiön nimeämisvaliokunnan jäsenten nimittäminen on selostettu jäljempänä nimeämisvaliokuntaa koskevassa osiossa.

Tarkastus-, palkitsemis- ja nimeämisvaliokunnan lisäksi hallitus voi yksittäisissä tapauksissa perustaa valiokunnan valmistelemaan tapauskohtaista asiakokonaisuutta. Hallitus ei vahvista tällaisille valiokunnille työjärjestystä eikä ilmoita valiokunnan toimikautta, kokoonpanoa, kokousten lukumäärää tai jäsenten osallistumisastetta.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on edistää yhtiön toiminnan ja taloudellisen raportoinnin valvontaa. Sen tehtäviin kuuluu laaditun konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsausten ja niiden perusteiden tarkastelu yhdessä yhtiön päävastuullisen tilintarkastajan kanssa; tilikauden aikana suoritetussa valvontatarkastuksessa havaittujen valvontajärjestelmien puutteiden ja muiden tilintarkastajien raportoinnien puutteiden tarkastelu yhdessä yhtiön päävastuullisen tilintarkastajan kanssa; tilikauden aikana suoritetussa sisäisessä tarkastuksessa havaittujen valvontajärjestelmän puutteiden ja muiden tarkastushavaintojen ja suositusten tarkastelu; valvontatarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmien tarkastelu ja suositusten antaminen yhtiön johdolle koskien sisäisen tarkastuksen painopistealueita; yhtiön hallinnon valvonnan sekä riskienhallinnan asianmukaisuuden arviointi ja yhtiön kirjanpidon ja ulkoisen raportoinnin periaatteiden muutosten läpikäynti ennen niiden käyttöönottoa. Lisäksi tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu tilintarkastajan valintapäätöksen valmistelu; arvioida lakisääteisen tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista yhtiölle, sekä muut hallituksen valiokunnalle antamat tehtävät. Tarkastusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä.

Vuonna 2011 tarkastusvaliokunta kokoontui 4 kertaa, ja jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 93,7 %.

6.4.2011 alkaen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Outi Raitasuo ja muina jäseninä Harry Brade, Ilkka Salonen sekä Mika Vidgren. Tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

61


Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Hallinnointiperiaatteet

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja johdon nimityksiin liittyviä kysymyksiä ja tekee näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Valiokunnan tehtävänä on käsitellä, arvioida ja tehdä esityksiä Oriola-KD-konsernin johdon ja henkilöstön palkkausrakenteesta sekä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä; seurata palkitsemisjärjestelmien toimivuutta sen varmistamiseksi, että johdon palkitsemisjärjestelmät edistävät yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista; käsitellä ja valmistella muita johdon ja henkilöstön palkitsemiseen liittyviä kysymyksiä ja tehdä näitä koskevia esityksiä hallitukselle; sekä käsitellä ja valmistella sellaisia johdon nimityskysymyksiä, jotka tulevat hallituksen päätettäviksi. Palkitsemisvaliokunnassa on kolme jäsentä.

Valiokunta kokoontui 2 kertaa vuonna 2011, ja jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 83,4 %.

6.4.2011 alkaen valiokunnan puheenjohtajana toimii Olli Riikkala ja muina jäseninä Per Båtelson ja Pauli Kulvik. Palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Nimeämisvaliokunta

Oriola-KD:n nimeämisvaliokunta on hallituksen perustama elin, jonka tehtävänä on valmistella ja antaa hallitukselle suositus varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävästä ehdotuksesta hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioiksi. Hallitus on hyväksynyt valiokunnan työjärjestyksen.

Hallitus valitsee valiokunnan jäsenet vuosittain toimikaudeksi, joka kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi. Valiokunnan jäsenen ei tarvitse olla hallituksen jäsen. Tällä poikkeamisella listayhtiöiden hallinnointikoodista on haluttu mahdollistaa yhtiön merkittävien osakkeenomistajien valinta valiokuntaan ja siten heidän mielipiteensä esilletulo hyvissä ajoin ennen varsinaista yhtiökokousta.

Ennen valiokunnan jäsenten valintaa hallituksen puheenjohtaja järjestää tapaamisen, johon kutsutaan äänimäärän mukaan yhtiön 20 suurinta osakkeenomistajaa, jotka ovat varsinaista yhtiökokousta edeltävän lokakuun 1. päivänä rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän yhtiön osakasluettelon osakkeenomistajina. Tapaamisessa kuullaan suurimpien osakkeenomistajien näkemyksiä valiokunnan kokoonpanosta.

Nimeämisvaliokunta ilmoittaa hallitukselle valmistelemansa suosituksen varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävästä ehdotuksesta hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioiksi viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävänä helmikuun 1. päivänä. Nimeämisvaliokunta arvioi suosittelemansa hallituksen jäsenehdokkaiden riippumattomuutta. Valiokunnan suosituksella ei ole vaikutusta hallituksen itsenäiseen päätöksentekovaltaan tai oikeuteen tehdä ehdotuksia yhtiökokoukselle.

Varsinaiseen yhtiökokoukseen 6.4.2011 päättyneelle toimikaudelle valittu nimeämisvaliokunta kokoontui 5 kertaa, ja jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 89,8 %.

Oriola-KD Oy:n hallitus valitsi 3.11.2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen 2012 päättyvälle toimikaudelle nimeämisvaliokunnan jäseniksi seuraavat henkilöt: Harry Brade, Timo Maasilta, Risto Murto, Olli Riikkala, Timo Ritakallio ja Into Ylppö. Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Into Ylppö. Valiokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä.

Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja

Hallitus nimittää Oriola-KD:n toimitusjohtajan ja päättää hänen toimisuuteensa ehdoista. Yhtiön toimitusjohtajana toimii kauppatieteiden maisteri Eero Hautaniemi (s. 1965). Osakeyhtiölain mukaisesti toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan toimipäätöksen ehdot on määritetty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa.

Hallitus nimittää tarvittaessa varatoimitusjohtajan. Yhtiön varatoimitusjohtajana ja toimitusjohtajan sijaisena toimii talous- ja rahoitusjohtaja kauppatieteiden maisteri Kimmo Virtanen (s. 1968).

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään kuuluvat konsernin emoyhtiön toimitusjohtaja puheenjohtajana sekä hallituksen nimeämät henkilöt. Konsernin johtoryhmään kuului vuoden 2011 lopussa viisi jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään koko konsernia koskevia asioita. Johtoryhmä ei ole päätöksentekoelin vaan se avustaa toimitusjohtajaa konsernin strategian toteuttamisessa ja operatiivisessa johtamisessa sekä edesauttaa koko konsernia koskevan informaation välittymistä konsernin sisällä.

Ulkoinen tarkastus

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätös ja kirjanpito sekä emoyhtiön hallinto. Yhtiön tilintarkastaja antaa vuositilinpäätöksen yhteydessä osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen ja raportoi säännöllisesti havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Tilintarkastajaksi valittiin 6.4.2011 pidetyssä Oriola-KD Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Heikki Lassila. Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopersille vuonna 2011 suoritetut palkkiot varsinaisesta tilintarkastuksesta olivat 310 000 euroa. Lisäksi maksettiin konserniyhtiöiden muusta konsultoinnista yhteensä 86 000 euroa.

Sisäinen tarkastus

Konsernilla ei ole omaa erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Oriola-KD hoitaa sisäiseen tarkastukseen liittyviä tehtäviä antamalla erillisiä selvityse- ja tarkastustoimeksiantoja yhtiön tilintarkastusyhteisölle hallituksen tarkastusvaliokunnan vuosittain hyväksymän tarkastussuunnitelman mukaisesti.

Taloudelliseen raportointiin liittyvät riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestelmät

Riskienhallintajärjestelmä

Riskienhallinnan tarkoitus on tukea konsernin tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteita uhkaavat riskit on tunnistettava ja arvioitava, jotta niitä voidaan hallita.


Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Hallinnointiperiaatteet

Oriola-KD Oyj:n hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan ja riskienhallinnan tavoitteet sekä ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua ja toteutusta. Hallituksen asettama tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallintaa konsernissa.

Oriola-KD:n konsernijohdolla on operatiivinen vastuu riskienhallinnasta. Riskienhallinnan ja riskienhallinnan periaatteiden, kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaa konsernin riskienhallinnan ohjausryhmä, joka toimii konsernin varatoimitusjohtajan johtamana.

Oriola-KD:lla on käytössä riskienhallintamenettely, joka on sulautettu johtamisprosessiin ja sen eri elementteihin. Menettelyn tarkoitus on varmistaa kattava riskien tunnistaminen, arviointi, hallinta ja seuranta koko konsernissa. Se on kiinteä osa Oriola-KD:n suunnittelu ja johtamisjärjestelmää, päätöksentekoa, päivittäistä johtamista sekä seurantaa ja raportointia.

Riskienhallintamenettelyn periaatteet on kuvattu ohessa. Liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa tunnistetaan ja arvioidaan ne riskit, jotka voivat haitata ao. alueen tavoitteiden toteutumista. Riskienhallinta on myös olennainen osa konsernin strategiaprosessia.

Riskienhallintamenettely:
1) käynnistyy riskien tunnistamisella
2) arvioidaan riskien toteutumistodennäköisyys, jos mitään ehkäiseviä toimenpiteitä ei tehdä
3) arvioidaan riskin toteutumisen seuraukset laskemalla kumulatiiviset rahalliset menetykset strategiajakson ajalta
4) laaditaan riskienhallintasuunnitelma eli toimenpiteet joiden avulla riski voidaan välttää, riskin toteutumistodennäköisyyttä tai seurauksia lieventää
5) riskienhallinta kytkeytyy osaksi säännöllistä johdon seurantaraportointia.

Vuosittain konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle raportoidaan riskienhallintatilanteesta.

Valvontaympäristö

Oriola-KD:n sisäinen valvontajärjestelmä tukee konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattamisen. Sisäinen valvonta yhtiössä perustuu konsernirakenteeseen, jossa konsernin toiminnot on organisoitu liiketoiminta-alueisiin ja konsernitoimintoihin. Konsernitoiminnot antavat konsernitason ohjeistuksia, joissa määritellään puitteet ja raamit toiminnalle sekä vastuulliset henkilöt. Ohjeistukset liittyvät muun muassa kirjanpitoon, raportointiin, rahoitukseen ja investointeihin.

Valvontatoiminnot

Valvontatoiminnot ovat ohjeistuksia ja neuvoja, jotka auttavat varmistamaan kaikkien toimintojen hallinnan. Ne auttavat varmistamaan, että kaikki riskit, jotka liittyvät yhtiön tavoitteiden saavuttamiseen, pystytään tunnistamaan ja estämään. Valvontatoimintoja suoritetaan konsernin kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnossa. Näissä valvontatoiminnoissa tietojärjestelmillä on keskeinen merkitys. Tietojärjestelmät ovat tehokkaan sisäisen valvonnan kannalta kriittisen tärkeitä, sillä monet valvontatoimenpiteet perustuvat tietotekniikkaan.

img-0.jpeg
Riskienhallinnan johtamismalli yhtenäistämään riskijohtamista.

Tiedotus ja viestintä

Tehokas tiedotus ja viestintä tukee taloudellisen raportoinnin luotettavuutta ja oikea-aikaisuutta esimerkiksi saattamalla taloudelliseen raportointiin liittyviä ohjeistuksia ja neuvoja mahdollisimman laajan joukon tietoon. Oriola-KD:n laskentamanuaali sisältää konserniyhtiöissä noudatettavat laskentatoimen ja taloudellisen raportoinnin ohjeet, jotka perustuvat kansainvälisiin IFRS-standardieihin. Konsernissa seurataan IFRS-standardien muutoksia ja laskentamanuaalia päivitetään muutosten astuttua voimaan. Manuaali tukee konsernin taloudelliselle raportoinnille asetettuja luotettavuusvaatimuksia.

Konsernitasoisen laskentamanuaalin lisäksi liiketoiminnoilla on tapauskohtaisesti vastaavia omia ohjeistuksia. Liiketoimintojen ohjeet ovat yhdenmukaisia konsernin laskentaohjeiden kanssa siten, että ristiriitaisuuksia ei ole.

Yhtiön sisäisillä verkkosivuilla julkaistaan säännöllisesti uusia ohjeistuksia. Henkilöstöllä on mahdollisuus antaa johdolle palautetta ja kertoa havaitsemastaan kyseenalaisesta toiminnasta anonyymisti yhtiön intranetin kautta. Konserniviestintä vastaa kaikesta ulkoisesta viestinnästä konsernin tiedotuspolitiikan mukaisesti.

Seuranta

Tuloksia seurataan kuukausiraportoinnin avulla konsernin johtoryhmässä ja liiketoiminta-alueiden kuukausittaissa liiketoimintakatsauksissa. Tämän lisäksi konsernin taloudellista tilannetta seurataan hallituksen kokouksissa. Tarkastusvaliokunta ja hallitus käyvät läpi osavuosikatsaukset ja tilinpäätöksen ennen niiden julkaisemista. Kuukausiraportoinnin seurannalla varmistetaan myös sisäisen valvonnan tehokkuus. Kukin liiketoiminta-alue vastaa oman liiketoimintansa valvonnan tehokkuudesta osana yleistä sisäistä valvontaa. Liiketoiminta-alue ja konsernin talousorganisaatio vastaavat taloudellisen raportoinnin prosessien arvioinnista. Arviointi pitää sisällään täsmäytyksiä ja analyyseja verrattuna budjetteihin ja arvioihin sekä erilaisiin taloudellisiin mittareihin.

63


Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Hallinnointiperiaatteet

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet

Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista hallituksen toimikaudeksi.

6.4.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan toimikausipalkkioksi 48 400 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan palkkioksi 30 250 euroa ja muiden jäsenten palkkioksi 24 200 euroa. Hallituksen puheenjohtajalle suoritetaan kokouspalkkiona 800 euroa ja muille jäsenille 400 euroa kokoukselta. Kokouspalkkiot suoritetaan vastaavasti myös hallituksen tai yhtiön valiokuntien jäsenille. Hallituksen puheenjohtajalla on lisäksi puhelinetu. Matkakulut korvataan yhtiön matkasäännön mukaisesti. Toimikausipalkkiot suoritettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 60 prosenttisesti rahana ja 40 prosenttisesti yhtiön B-osakkeina. Yhtiön B-osakkeita hankittiin markkinoilta hallituksen jäsenille toimikausipalkkioina seuraavasti: Olli Riikkala 6 073 kpl, Outi Raitasuo 3 796 kpl, Jukka Alho 3 037 kpl, Harry Brade 3 037 kpl, Per Båtelson 3 037 kpl, Pauli Kulvik 3 037 kpl, Ilkka Salonen 3 037 kpl ja Mika Vidgren 3 037 kpl.

Toimikausipalkkiona saatuihin B-osakkeisiin ei liity sitouttamisjaksoa. Hallituksen jäsenet eivät ole saaneet palkkiona osakeperusteisia oikeuksia eivätkä he ole yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piirissä. Yhtiö ei ole antanut hallituksen jäsenille lainoja tai takauksia näiden puolesta.

Hallituksen jäsenten kokonaispalkkiot vuodelta 2011 ja osakeomistus yhtiössä 31.12.2011 on esitelty viereisellä sivulla.

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen keskeiset periaatteet ja päätöksentekojärjestys

Toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, lyhyen aikavälin tulospalkkiosta ja pitkän aikavälin osakepalkkiosta. Palkkiojärjestelmillä motivoidaan yhtiön johtoa kehittämään yhtiötä ja turvaamaan yhtiön taloudellinen menestys pitkällä aikavälillä. Palkitsemisperiaatteissa otetaan huomioon muun muassa yhtiön kehitysvaihe ja liiketoimintastrategia.

Hallituksen palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on hallituksen hyväksymän valiokunnan työjärjestyksen mukaan myös seurata palkitsemisjärjestelmien toimivuutta sen varmistamiseksi, että johdon palkitsemisjärjestelmät edistävät yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista.

Yhtiön hallitus arvioi ja päättää vuosittain toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten palkat, palkkiot ja muut etuudet sekä niiden määräytymisperusteet.

Yhtiö ei ole antanut toimitusjohtajalle tai johtoryhmän jäsenille lainoja tai takauksia näiden puolesta. Yhtiöllä ei ole voimassa olevaa optio-ohjelmaa. Toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä ei ole lisäeläkejärjestelmiä, pois lukien Ruotsin lääkkeiden tukkukaupan johtajalla ja Ruotsin lääkkeiden vähittäiskaupan johtajalla, joilla on ehdoiltaan Ruotsin markkinatasoa ja -käytäntöä vastaavat maksuperusteiset lisäeläkkeet.

Lyhyen aikavälin tulospalkkio

Tulospalkkio perustuu Oriola-KD:n taloudellisten ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2011 tulospalkkion enimmäismäärä on toimitusjohtajalla 58 % ja muilla johtoryhmän jäsenillä 33 % vuosipalkasta. Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja määräytymisestä

päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemisvaliokunnan esitykseen perustuen.

Pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tietyt yhtiön avainhenkilöt kuuluvat yhtiön pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Järjestelmän avulla yhdistetään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitoutetaan avainhenkilöt yhtiöön, ja tarjotaan heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkitsemisjärjestelmä.

Oriola-KD:n hallitus päätti 10.2.2010 uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä vuosille 2010–2012. Uusi osakepalkkiojärjestelmä on jatkoa osakepalkkiojärjestelmälle 2007–2009. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010, 2011 ja 2012. Yhtiön hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2011 perustuu Oriola-KD-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja oman pääoman tuottoprosenttiin (ROE). Hallituksella on mahdollisuus vaihtaa ansaintakriteereitä seuraavilla ansaintajaksoilla.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2011 maksetaan osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Mikäli avainhenkilön kokonaisansio ylittää järjestelmästä maksettavan palkkion maksuhetkellä avainhenkilön edellisen vuoden kokonaispalkan 3,5-kertaisesti, leikataan järjestelmästä maksettavaa palkkiota ylimenevältä osalta. Kokonaisansiolla tarkoitetaan kokonaispalkkaa, vuosibonusta ja pitkäjänteistä palkitsemisjärjestelmää yhdessä ja kokonaispalkalla tarkoitetaan peruspalkkaa luontoisetuineen.

Osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy avainhenkilöstä johtuvasta syystä sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut luovutusrajoituksen alaiset osakkeet yhtiölle vastikkeetta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön päättyy ennen palkkion maksamista. Yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamistaan osakkeista niin kauan kuin hänen työ- tai toimisuhteensa konserniyhtiöön jatkuu.

Kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 40 henkilöä, ja järjestelmän kohteena olevien yhtiön B-sarjan osakkeiden määrä vuosina 2010–2012 on enintään 1 200 000 osaketta. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 2 400 000 Oriola-KD Oyj:n B-sarjan osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Toimitusjohtajan toimisuuhteeseen kuuluvat taloudelliset etuudet vuonna 2011

Toimitusjohtaja Eero Hautaniemelle tilikauden 2011 aikana suoritetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen olivat yhteensä 514 170,54 euroa, muodostuen:

  • kiinteästä peruspalkasta 401 475,62 euroa;
  • luontoiseduista 15 720 euroa;

Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Hallinnointiperiaatteet

  • tulospalkkiosta 96 974,92 euroa; ja
  • osakepalkkiosta 0,00 euroa (sisältäen 0 kappaletta yhtiön B-osakkeita).

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja irtisanomiskorvaus 12 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta ja eläke työntekijän eläkelain mukainen. Toimitusjohtaja kuuluu yhtiön hallituksen päättämän osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Toimitusjohtajan osakeomistus yhtiössä on esitelty alla.

Johtoryhmän palkat ja palkkiot vuonna 2011

Johtoryhmän jäsenille tilikauden 2011 aikana maksetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen olivat yhteensä 1 411 010,09 euroa, muodostuen:

  • kiinteistö peruspalkoista yhteensä 1 146 049,84 euroa;
  • luontoiseduista yhteensä 89 726,41 euroa;
  • tulospalkkioista yhteensä 175 233,84 euroa; ja
  • osakepalkkioista yhteensä 0,00 euroa (sisältäen yhtiön B-osakkeita 0 kappaletta)

Johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön hallituksen päättämän osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Johtoryhmän jäsenten osakeomistus on esitelty alla.

SISÄPIIRIHALLINTO

Oriola-KD noudattaa NASDAQ OMX Helsingin pörssin sisäpiiriohjetta, joka on pohjana yhtiön sisäiselle, hallituksen hyväksymälle sisäpiiriohjeelle. Oriola-KD:n julkiseen sisäpiiriin kuuluvat yhtiön hallituksen jäsenet, tilintarkastajat, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, hallituksen sihteeri ja johtoryhmän jäsenet. Yhtiön palveluksessa olevat henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä johdosta saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa, muodostavat yhtiön yrityskohtaisen sisäpiirin. Julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä pidetään Euroclear Finland Oy:n SIRE -järjestelmässä. Yhtiön sisäpiiriin kuuluvat eivät saa yhtiön sisäpiiriohjesäännön mukaisesti käydä kauppaa yhtiön osakkeilla kuukauden aikana ennen tilinpäätöstiedotteen ja kolmen viikon aikana ennen osavuosikatsausten julkistamista. Yhtiö pitää lisäksi erikseen tarvittaessa hankekohtaista sisäpiirirekisteriä merkittävien projektien valmisteluvaiheessa. Hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla hankkeen voimassaoloaikana.

TIEDOTTAMINEN

Oriola-KD:n kotisivuilla osoitteessa www.oriola-kd.com on nähtävillä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaiset, jatkuvasti ylläpidettyä tiedot. Vuosikooste yhtiön pörssitiedotteista on sivulla 70.

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat ja palkkiot 2011 sekä osakeomistus (ml. määräysvaltayhteisöt) 31.12.2011

Palkat ja palkkiot 2011 Palkat ja palkkiot 2010 Osakeomistus 31.12.2011
1 000 EUR 1 000 EUR A-osakkeita B-osakkeita Yhteensä
Hallitus
Riikkala Olli (puheenjohtaja) 61,2 65,2 13 000 12 414 25 414
Raitasuo Outi (varapuheenjohtaja) 39,1 31,0 0 6 426 6 426
Alho Jukka 28,2 - 0 3 037 3 037
Brade Harry 32,6 33,8 15 676 5 667 21 343
Båtelson Per 28,2 27,8 0 5 667 5 667
Kulvik Pauli 30,2 31,8 0 5 667 5 667
Salonen Ilkka 29,8 - 0 3 037 3 037
Vidgren Mika 30,6 30,6 0 6 000 6 000
Apotrading Consulting Oy - - 0 25 000 25 000
Remes Antti 1,6 38,7
Uotila Jaakko 1,2 31,8
Toimitusjohtaja
Hautaniemi Eero Kiinteä peruspalkka 401,5 385,8 0 155 850
Luontoisedut 15,7 15,7
Tulospalkkiot 97,0 187,2
Osakepalkkiot 0,0 607,2
Yhteensä 514,2 1 196,0
Muut johtoryhmän jäsenet
Fogels Henry 0 0 0
Gawell Thomas 0 0 0
Niemi Jukka 1 000 33 745 34 745
Virtanen Kimmo 0 66 560 66 560
Muiden johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot yhteensä 1 411,0 3 111,7

Onola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Hallitus

Hallitus toimikaudella 2011–2012

puheenjohtaja

Olli Riikkala, s. 1951
Diplomi-insinööri, ekonomi, MBA
(Claremont Graduate University, Kalifornia, USA)
Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
Riippumaton jäsen 2006–
Osakeomistus Oriola-KD Oyj:ssä 31.12.2011:
A-osakkeita 13 000, B-osakkeita 12 414

Keskeinen työura

2003–2006 GE Healthcare, Senior Executive
1997–2004 Instrumentarium Oyj, toimitusjohtaja
1979– Instrumentarium Oy:n palveluksessa, vuodesta 1982 alkaen useissa tulosvastuullisissa kansainvälisissä johtotehtävissä

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Comptel Oyj, Helvar Oy Ab, Helvar Merca Oy Ab
Hallituksen jäsen: Tieto Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, Nexstim Oy hallituksen varapuheenjohtaja HYKS-instituutti Oy, Mendor Oy, Biomedicum-säätiö, Instrumentarium Tiedesäätiö

Päättyneet keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Fiskars Oyj
Hallituksen jäsen: Efore Oyj, Instrumentarium Oyj, Palodex Oy

varapuheenjohtaja

Outi Raitasuo, s. 1959
Asianajaja, oikeustieteen kandidaatti (Helsingin yliopisto), LL.M. (Toronton yliopisto)
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Riippumaton jäsen 2006–
Osakeomistus Oriola-KD Oyj:ssä 31.12.2011:
A-osakkeita 0, B-osakkeita 6 426

Keskeinen työura

1989– Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy, asianajaja, osakas vuodesta 1997
1986–1987 Hollolan käräjäoikeus, hovioikeuden auskultantti

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: RF Micro Devices (Finland) Oy, Mundipharma Oy

Päättyneet keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Efore Oyj 2004–2008

Jukka Alho, s. 1952

Diplomi-insinööri
Riippumaton jäsen 2011–
Osakeomistus Oriola-KD Oyj:ssä 31.12.2011:
A-osakkeita 0, B-osakkeita 3 037

Keskeinen työura

2000– Itella Oyj, toimitusjohtaja, konsernijohtaja
1981–2000 Elisa Oyj, varatoimitusjohtaja 1997–2000

Keskeisimmät luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Itella Pankki Oy
Hallituksen jäsen: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Työnantajaliitto PALTA ry
Hallintoneuvoston jäsen: Luottokunta, Suomen Messut Valtuuskunnan jäsen: Keskuskauppakamari, kansainvälisen kauppakamarin (ICC) Suomen osasto

Harry Brade, s. 1969

Diplomi-insinööri, MBA (London Business School), CEFA
Riippumaton jäsen 2007–
Osakeomistus Oriola-KD Oyj:ssä 31.12.2011:
A-osakkeita 15 676, B-osakkeita 5 667

Keskeinen työura

2002– Lamy Oy, sijoitusjohtaja
2004–2006 GE Health Care, Regional Leader
2003–2004 GE Health Care, Intergration Manager and Business Development Leader
1999–2000 Nokia Networks, Itävalta, Manager, Marketing and Sales
1996–1999 Nokia Networks, Suomi, Marketing Manager
1994–1996 Datex-Ohmeda, Product Specialist

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Lamy Oy
Hallituksen jäsen: Medical Investment Trust Oy

Per Båtelson, s. 1950

Diplomi-insinööri
Riippumaton jäsen 2010–
Osakeomistus Oriola-KD Oyj:ssä 31.12.2011:
A-osakkeita 0, B-osakkeita 5 667

Keskeinen työura

2006– Global Health Partner Plc, toimitusjohtaja
Capio AB, toimitusjohtaja

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Humana AB, Unilabs AB

Päättyneet keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Apoteket AB 2006–2009


Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Hallitus

Pauli Kulvik, s. 1951

Diplomi-insinöri, MBA (Centre des Etudes Industrielles, Geneve, Sveitsi)
Riippumaton jäsen 2006–
Osakeomistus Oriola-KD Oyj:ssä 31.12.2011:
A-osakkeita 0, B-osakkeita 5 667

Keskeinen työura

2002– Helmet Capital, osakas
1998–2002 Tamro-konserni, konsernijohtaja
1977–1998 Neste Oyj
1994–1998 Konserniesikuntien ja EU-asioiden johtaja
1990–1994 Öljytoimialan johtaja
1986–1989 Markkinointiyhtiöt-toimialan johtaja
1979–1980 Öljynetsintäyksikön ja Kaupallisen koordinaation johtaja
1977–1979 Yrityssuunnittelija

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: L-Fashion Group Oy, Termorak Oy, Helmet Venture Management Oy
Hallituksen jäsen: Euracon Oy, Tikli Group Oy, Pomarfin Oy

Päättyneet keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Apokjeden AS, Nynäs Petroleum AB
Hallituksen jäsen: Mölnlycke Health Care AB

Ilkka Salonen, s. 1955

Valtiotieteiden maisteri
Riippumaton jäsen 2011–
Osakeomistus Oriola-KD Oyj:ssä 31.12.2011:
A-osakkeita 0, B-osakkeita 3037

Keskeinen työura

2010– Septem Partners, osakas
2008–2009 Sberbank Rossii, johtokunnan varapuheenjohtaja, Moskova
2007–2008 Renaissance Investment Management, varatoimitusjohtaja, Moskova
1998–2007 International Moscow Bank, pääjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja, Moskova
1997–1998 Merita Pankki Oyj, johtaja, Itämeren alueen yksikön päällikkö
1994–1997 International Moscow Bank, varatoimitusjohtaja, Moskova
1985–1994 Kansallis-Osake-Pankki, Itä-Euroopan ryhmän johtaja, Neuvostoliiton ja CIS-maiden alueiden aluejohtaja, kotimaan varainhallinnan osaston päällikkö, Moskovan edustuston päällikkö

Keskeisimmät luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: SRV Oy, Sysmän Kirjakylä Oy, Trigon Agri A/S, Promsvyazbank ja Kamaz, Kreditprombank, Kiev. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja: Kreditprombank, Kiev. Hallintoneuvoston jäsen: Small Enterprise Fund, Moscow

Päättyneet keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen jäsenyydet Estonian Industrial Leasing ja Latvian Industrial Leasing, 1997–1998 SWIFT käyttäjäjärjestön puheenjohtaja Venäjällä 1999–2009.

Mika Vidgrén, s. 1960

Apteekkari, farmasian tohtori, dosentti
(Helsingin ja Kuopion yliopistot)
Riippumaton jäsen 2006–
Osakeomistus Oriola-KD Oyj:ssä 31.12.2011:
A-osakkeita 0, B-osakkeita 6000

Keskeinen työura

2006– Espoonlahden Apteekki, apteekkari
2002–2005 Savonlinnan III Apteekki, apteekkari
1982–2001 Vuosina 1982–2001 Mika Vidgrén on toiminut sekä kotimaisessa ja ulkomaisessa lääketeollisuudessa että farmasian alan korkeimmissa tutkimus- ja opetustoimissa Kuopion ja Helsingin yliopistoissa. Lisäksi hän on työskennellyt arvostetuissa ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa, kuten Baylor College of Medicine, Houston ja Harvard School of Public Health, Boston.

Keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Pharmaservice Oy
Hallintoneuvoston jäsen: Helsingin OP Pankki Oyj

Päättyneet keskeiset luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Medifon, Pharmadata, Pharmadomus (2011)
Puheenjohtaja: Suomen Apteekkariliitto (2010)
Varapuheenjohtaja: Euroopan Unionin Apteekkijärjestö (PGEU) 2007 ja 2009
Puheenjohtaja: Euroopan Unionin Apteekkijärjestö (PGEU) 2008


Onola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Johtoryhmä

Johtoryhmä 2011

toimitusjohtaja

Eero Hautaniemi, s.1965

Kauppatieteiden maisteri

Eero Hautaniemi on toiminut Oriola-KD Oy:n toimitusjohtajana yhtiön perustamisesta vuodesta 2006 lähtien. Hän siirtyi tehtävään GE Healthcare Finland Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Vuosina 2003–2004 Hautaniemi toimi GE Healthcare IT:n Oximetry, Supplies and Accessories -liiketoiminnan johtajana. Tätä ennen Hautaniemi on toiminut erilaisissa talousjohdon ja -hallinnon tehtävissä Instrumentarium-konsernissa Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Merkittävimmät luottamustoimet

Hautaniemi on hallituksen jäsen Lassila&Tikanoja Oyj:ssä, L&T Recoil Oy:ssä ja Nurminen Logistics Oyj:ssä. Hautaniemi on myös GIRP Management Boardin jäsen ja GIRP Treasurer (GIRP = The European Association of Pharmaceutical Full-line Wholesalers).

varatoimitusjohtaja ja CFO

Kimmo Virtanen, s. 1968

Kauppatieteiden maisteri

Kimmo Virtanen aloitti Oriola-KD Oy:n talous- ja rahoitusjohtajana vuonna 2006. Virtanen siirtyi Oriola-KD:n palvelukseen Componenta Oy:n talousjohtajan (CFO) tehtävistä, joissa hän toimi vuosina 2003–2006. Ennen tätä Virtanen työskenteli Daniscon Sweetenersin talousjohtajana Iso-Britanniassa ja Suomessa vuosina 1999–2003 ja Cultor-konsernin talousjohdon tehtävissä vuosina 1995–1999.

Muut johtoryhmän jäsenet

Henry Fogels, s. 1963

MBA, Lääkäri

johtaja, Lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppa, Venäjä

Henry Fogels aloitti johtajana Oriola-KD:n Venäjän vähittäiskaupassa huhtikuussa 2009. Marraskuusta 2010 alkaen Fogels on vastannut myös tukkukauppaliiketoiminnasta. Fogels on työskennellyt aiemmin toimitusjohtajana seuraavissa yhtiöissä: JSC Riga Dairy, Aldaris Baltic Beverages Holding ja Kesko Food Latvia (2001–2004). Fogelsilla on pitkä kokemus markkinoinnin, myynnin ja logistiikan johtotehtävistä.

Thomas Gawell, s. 1963

Kauppatieteiden maisteri

johtaja, Lääkkeiden tukkukauppa, Ruotsi

Thomas Gawell aloitti Oriola AB:n (ent. Kronans Droghandel AB) talouspäällikkönä kesäkuussa 2001 ja elokuussa 2008 hänet nimitettiin Ruotsin lääkkeiden tukkukaupan liiketoiminnan johtajaksi, ja toimitusjohtajaksi kesäkuussa 2009. Gawell on valmistunut Göteborgin kauppakorkeakoulusta, jonka jälkeen hän on työskennellyt taloushallinnon johtotehtävissä 10 vuoden ajan.


Oriola KD
TILINPÄÄTÖS 2011
Johtoryhmä

Jukka Niemi, s. 1964

Proviisori (Biofarmasia)
johtaja, Lääkkeiden tukkukauppa, Suomi ja Baltia

Jukka Niemi aloitti Oriolassa vuonna 1993. Hän on toiminut liiketoimintayksikön johtajana myynnissä, markkinoinnissa ja lääkejakelussa vuoteen 1999 asti. Vuodesta 1999 vuoteen 2003 Niemi toimi markkinointijohtajana Orion Pharman OTC-markkinoinnissa. Vuosina 2004–2008 Niemi on työskennellyt Oriola Oy:n apteekki- ja vähittäiskauppa-liiketoiminta-alueen johtajana vastaten myös Baltian apteekkitoiminnasta. Vuodesta 2008 hän on toiminut Suomen ja Baltian lääkkeiden tukkukaupan johtajana. Hänet nimitettiin Oriola Oy:n toimitusjohtajaksi 2010.

Niemi toimii puheenjohtajana Apteekkitavaratukkukauppiaat ry:ssä. Niemi on myös hallituksen jäsen Suomen tukkukauppiaiden liitossa ja STM:n terveydenhuoltosektorin poolissa. Lisäksi Niemi on GIRP Advisory Boardin ja GIRP Technical Committeeen jäsen. (GIRP = The European Association of Pharmaceutical Full-line holesalers)

Vuoden 2011 aikana tapahtuneet muutokset johtoryhmässä

Anne Kariniemi
osto- ja logistiikkajohtaja, 1.1.–23.6.2011

Cecilia Marlow
johtaja, Lääkkeiden vähittäiskauppa, Ruotsi, 1.1.–15.8.2011


Oriola KD

TILINPÄÄTÖS 2011

Pörssitiedotteet 2011

Pörssitiedotteet 2011

12.1.2011 Oriola-KD Oyj:n vuosiköoste 2010
26.1.2011 Oriola-KD Oyj:n vuoden 2010 tilinpäätöksen julkistaminen
1.2.2011 Oriola-KD:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 2011 valittavaa hallitusta koskeva yhtiön nimeämisvaliokunnan suositus
11.2.2011 Oriola-KD Oyj:n tilinpäätös 1.1.–31.12.2010
7.3.2011 Kutsu Oriola-KD Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 2011
7.3.2011 Oriola-KD Oyj:n vuosikertomus 2010 julkistettu 7.3.2011
6.4.2011 Oriola-KD Oyj:n yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset
19.4.2011 Oriola-KD Oyj julkistaa osavuosikatsauksen kaudelta 1.1.–31.3.2011 torstaina 28.4.2011 klo 8.30
28.4.2011 Oriola-KD Oyj:n tilinpäätös 1.1.–31.3.2011
23.5.2011 Muutoksia Oriola-KD:n johtoryhmässä
19.7.2011 Oriola-KD:n tarkennettu näkymä vuodelle 2011 ja aineettoman hyödykkeen arvonalennus
20.7.2011 Oriola-KD Oyj julkistaa osavuosikatsauksen kaudelta 1.1.–30.6.2011 torstaina 4.8.2011 klo 8.30
4.8.2011 Oriola-KD Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2011
15.8.2011 Muutoksia Oriola-KD Oyj:n johtoryhmässä
21.9.2011 Oriola-KD tehostaa Ruotsin vähittäiskauppaliiketoiminnan toimintaa
3.10.2011 Oriola-KD Oyj:n taloudellisten katsausten julkaisuajat vuonna 2012
17.10.2011 Oriola-KD Oyj julkistaa osavuosikatsauksen kaudelta 1.1.–30.9.2011 torstaina 27.10.2011 klo 8.30
27.10.2011 Oriola-KD Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2011
3.11.2011 Oriola-KD:n nimeämisvaliokunnan kokoonpano
15.11.2011 14 450 Oriola-KD Oyj:n A-osaketta muunnettu B-osakkeeksi
9.12.2011 Oriola-KD on saattanut päätökseen neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi Ruotsin apteekkiketjussa
16.12.2011 Oriola-KD:n uusi näkymä vuoden 2011 liikevaihdosta ja liikevoitosta
22.12.2011 Muutoksia Oriola-KD Oyj:n johtoryhmässä

Osa tiedoista saattaa olla vanhentuneita.

Pörssitiedotteet löytyvät kokonaisuudessaan Oriola-KD-konsernin internetsivuilta osoitteesta www.oriola-kd.com


Yhteystiedot

Oriola KD

Oriola-KD Oyj

Orionintie 5
02200 Espoo, SUOMI
PL 8, 02101 Espoo, SUOMI
Puh. +358 10 429 99
Faksi +358 10 429 4300
[email protected]
www.oriola-kd.com

Tukkukauppa

Oriola

Oriola Oy, Espoo

Orionintie 5, 02200 Espoo, SUOMI
PL 8, 02101 Espoo, SUOMI
Puh. +358 10 429 99
Faksi +358 10 429 3415
[email protected]
www.oriola.fi

Oriola Oy, Oulu

Iskontie 3, 90570 Oulu, SUOMI
PL 51, 90101 Oulu, SUOMI
Puh. +358 10 42 999
Faksi +358 10 429 1220
[email protected]

AS Oriola, Estonia

Kungla 2, EST-76505 Saue, Harjumaa, VIRO
Puh. +372 6 515 100
Faksi +372 6 515 111
[email protected]
www.oriola.ee

SIA Oriola Riga, Latvia

Dzelzavas iela 120 M, LV-1021 Riga, LATVIA
Puh. +371 67 802 450
Faksi +371 67 802 460
[email protected]
www.oriola.lv

UAB Oriola Vilnus, Lithuania

Laisves pr. 75, LT -06144 Vilnus, LIETTUA
Puh. +370 5 2688 401
Faksi +370 5 2688 400
[email protected]
www.oriola.lt

Oriola AB, Mölnycke

Fibervägen Solsten
Box 252, S-43525, Mölnycke, RUOTSI
Puh. +46 31 887 000
Faksi +46 31 338 5580
[email protected]
www.oriola.se

Oriola AB, Enköping

Kvartsgatan 7
Box 900, S-745 25 Enköping, RUOTSI
Puh. +46 171 41 49 00
Faksi +46 171 41 49 66
[email protected]

OOO Oriola, Russia

2 Dzerzhinskoe shosse
140055, Kotelniki, Moscow region, VENАJА
Tel. +7 495 781 10 23
Fax +7 495 781 05 58
[email protected]
www.oriola.ru

Jakelukeskusten yhteystiedot osoitteessa www.oriola.ru

Vähittäiskauppa

Kronans Droghandel Apotek AB

Lindhagensgatan 120, 7th floor,
S-104 25 Stockholm, RUOTSI
Box 30094
Puh. +46 10 240 60 00
[email protected]
www.kronansdroghandel.se

Kronans Droghandel -apteekkiketjun
apteekkien yhteystiedot osoitteessa
www.kronansdroghandel.se

OOO Vitim, Russia

2 Dzerzhinskoe shosse
140055, Kotelniki, Moscow region, VENАJА
Puh. +7 495 380 33 80
Faksi +7 495 380 06 97
[email protected]
www.oldlekar.ru

Stary Lekar -apteekkiketjun
apteekkien yhteystiedot osoitteessa
www.oldlekar.ru

OJAITTEKA

OOO 03 Apteka, Russia

2 Dzerzhinskoe shosse
140055, Kotelniki, Moscow region, VENАJА
Puh. +7 495 380 32 09
Faksi +7 495 380 06 97
www.03apteka.com

03 Apteka -apteekkiketjun
apteekkien yhteystiedot osoitteessa
www.03apteka.com


Oriola KD

PL 8, 02101 Espoo
Käyntiosoite:
Orionintie 5, 02200 Espoo
Puh. 010 429 99

www.oriola-kd.com