Oriola Oyj — Annual Report (ESEF) 2020

Feb 23, 2021

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Sisältö

• Hallituksen toimintakertomus ................ 3
  1. Liiketoimintakatsaus ............................................ 3
  2. Katsaus riskeihin ..................................................... 7
  3. Hallinto ....................................................................... 9
  4. Palkitseminen .......................................................... 14
  5. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista ....................................... 16
• Tietoja osakkeista .............................................. 20
  • Osakkeet ja osakkeenomistajat ........................... 20
  • Osakekohtaiset tunnusluvut ................................. 21
  • Suurimmat omistajat ............................................... 23
• Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut ................................... 24
  • Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2016–2020 ....................... 24
  • Vaihtoehtoiset tunnusluvut ................................... 26
• Tilinpäätös 2020 .................................................. 27
  • Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) .................. 28
  • Konsernin tase (IFRS) ................................................. 29
  • Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) ..................... 30
  • Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) ................................ 31
  • Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ...................... 32
    1. Yrityksen perustiedot .......................................... 32
    2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta ...... 32
    3. Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut .............................................. 32
    4. Liiketoiminnan tulos ............................................ 33
       • 4.1. Segmenttiraportointi ................................ 33
       • 4.2. Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot .................... 35
       • 4.3. Liiketoiminnan kulut ................................. 36
       • 4.4. Työsuhde-etuudet ..................................... 37
    5. Käyttöpääoma ........................................................ 41
       • 5.1. Myyntisaamiset ja muut saamiset ....... 41
       • 5.2. Vaihto-omaisuus ......................................... 41
       • 5.3. Ostovelat ja muut velat ............................ 42
       • 5.4. Varaukset ........................................................ 42
    6. Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet sekä muut pitkäaikaiset varat ......................... 43
       • 6.1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ................... 43
       • 6.2. Liikearvo ja muu aineeton omaisuus . 44
       • 6.3. Muut pitkäaikaiset varat .......................... 46
    7. Vuokrasopimukset ................................................ 47
       • 7.1. Vuokrasopimukset taseessa ................... 48
       • 7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa .. 48
    8. Rahoitusrakenne ................................................... 49
       • 8.1. Rahoitustuotot ja -kulut ........................... 49
       • 8.2. Rahoitusvarat ja -velat .............................. 49
       • 8.3. Rahoitusriskien hallinta ............................ 52
       • 8.4. Oma pääoma, osakkeet ja valtuutukset .......................... 55
       • 8.5. Osakekohtainen tulos, osinko ja muu voitonjako ........................ 57
    9. Tuloverot ................................................................... 58
       • 9.1. Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut tuloverot ................... 58
       • 9.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat .. 58
    10. Konsernirakenne ................................................ 60
        • 10.1. Tytäryhtiöt ................................................... 60
        • 10.2. Lähipiiritapahtumat ................................ 60
    11. Taseen ulkopuoliset erät .................................. 61
        • 11.1. Vakuudet ja vastuusitoumukset ........ 61
        • 11.2. Vuokravastuut ........................................... 61
        • 11.3. Riita-asiat ...................................................... 61
        • 11.4. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ............................... 61
    12. Muut liitetiedot ................................................... 61
        • 12.1. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen sekä IFRIC-tulkinnat ................................. 61
• Emoyhtiön tilinpäätös ............................................. 62
  • Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) ..................... 62
  • Emoyhtiön tase (FAS) ......................................... 62
  • Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS) .............. 63
  • Emoyhtiön liitetiedot (FAS) ............................. 63
• Hallituksen varojenjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä .................................... 68
• Tilintarkastuskertomus ................................ 69
• Tilintarkastajan raportti ESEF- tilinpäätöksestä ................................................... 73

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Jotta konsernitilinpäätös olisi helppolukuinen, konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty pääsääntöisesti asianmukaisen konserni- tilinpäätöksen liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon laatimisperiaateosio on korostettu.

Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Mikäli liitetiedossa esitettyyn tilinpäätöksen osa- alueeseen liittyy arvioiden käyttöä ja harkintaan pe- rustuvia ratkaisuja, kyseiset arviot ja harkintaan pe- rustuvat ratkaisut on kuvattu erikseen asianomaisen liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut -osio on kirjoitettu kursiivilla ja korostettu.

Muut kuin taloudelliset tiedot

Oriola julkaisee muita kuin taloudellisia tietoja Suo- men kirjanpitolain mukaisesti noudattaen soveltu- vin osin Nasdaqin ESG-raportointiohjeita hallituk- sen toimintakertomuksen yhteydessä. Muut kuin taloudelliset tiedot ja niihin liittyvät tunnusluvut on esitetty hallituksen toimintakertomuksen luvussa 5. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020 33

1. Liiketoimintakatsaus

Liiketoimintaympäristö

Vuoden 2020 aikana COVID-19-pandemia on muuttanut Oriolan lii- ketoimintaympäristöä nopeasti, kun viranomaisten asettamat rajoi- tukset ovat vaikuttaneet laajalti julkisen terveydenhuollon toimin- toihin ja kuluttajakäyttäytymiseen. Katsauskauden loppupuolella kiihtynyt pandemian toinen aalto voimisti näitä vaikutuksia uudel- leen erityisesti Ruotsin markkinalla. Pandemia on heikentänyt terve- ydenhuollon toimintaedellytyksiä ja johtanut lääkkeiden volyymien laskuun. Lisäksi terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden kysyntä on alentunut kansalaisten vähäisemmän liikkumisen vuoksi ja verkko- kaupan osuus markkinasta on kasvanut voimakkaasti. Pandemian jatkuminen lisää epävarmuutta sekä Suomen että Ruotsin markki- noilla. Pandemia on lisännyt yhteiskunnan varautumista lääkkeiden ja muiden terveydenhuollon tuotteiden riittävyyteen. Monien pan- demiaan liittyvien terveysturvallisuutta edistävien tuotteiden, ku- ten kasvomaskien ja palveluiden, kysyntä on kasvanut. Laadukas ja lainsäädännön vaatimukset täyttävä lääkkeiden saatavuus ja eri- tyisesti kylmäketjun hallinnan osaaminen ovat pandemian aikana korostuneet. Ruotsissa on valmistelussa lakialoite, jonka tavoitteena on vahvis- taa Ruotsin lääkehuollon huoltovarmuutta. Väliaikaisena ratkaisuna pandemia-ajan lääkesaatavuuden varmistamiseksi osa maakunnis- ta on pystyttänyt tiettyjen lääkkeiden valmiusvarastot lääketukku- jen, kuten Oriolan avulla.

Oma pääoma

Yksikkö EUR	Välitiedot 2020	Välitiedot 2019
549300UWB1AIR85BM957
ifrs-full:RetainedEarningsMember
ifrs-full:PreviouslyStatedMember	2020-01-01	2019-01-01
ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember
ifrs-full:PreviouslyStatedMember	2020-01-01	2019-01-01
ifrs-full:RetainedEarningsMember
ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMember	2020-01-01	2019-01-01
ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember
ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMember	2020-01-01	2019-01-01
ifrs-full:IssuedCapitalMember	2020-01-01	2019-01-01
oriola:RahastotMember	2020-01-01	2019-01-01
ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember	2020-01-01	2019-01-01
ifrs-full:RetainedEarningsMember	2020-01-01	2019-01-01
ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember	2020-01-01	2019-01-01
	2020-12-31	2019-12-31
ifrs-full:RetainedEarningsMember	2020-12-31	2019-12-31
ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember	2020-12-31	2019-12-31
oriola:RahastotMember	2020-12-31	2019-12-31
ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember	2020-12-31	2019-12-31
ifrs-full:IssuedCapitalMember	2020-12-31	2019-12-31
oriola:RahastotMember	2020-12-31	2019-12-31
ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember	2020-12-31	2019-12-31
ifrs-full:RetainedEarningsMember	2020-12-31	2019-12-31
ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember	2020-12-31	2019-12-31
	2020-01-01	2019-01-01
ifrs-full:RetainedEarningsMember	2020-01-01	2019-01-01
ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember	2020-01-01	2019-01-01
	2020-12-31	2019-12-31
ifrs-full:IssuedCapitalMember	2020-12-31	2019-12-31
oriola:RahastotMember	2020-12-31	2019-12-31
ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember	2020-12-31	2019-12-31
ifrs-full:RetainedEarningsMember	2020-12-31	2019-12-31
ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember	2020-12-31	2019-12-31
	2019-12-31	2020-01-01
	2019-01-01	2019-01-01
ifrs-full:IssuedCapitalMember	2019-01-01	2019-01-01
ifrs-full:PreviouslyStatedMember	2019-01-01
oriola:RahastotMember	2019-01-01	2019-01-01
ifrs-full:PreviouslyStatedMember	2019-01-01
ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember	2019-01-01	2019-01-01
ifrs-full:PreviouslyStatedMember	2019-01-01
iso4217:EUR
iso4217:EUR
xbrli:shares

Suomessa vastaavia huoltovarmuuden kannalta merkittäviä lääkkeiden valmiusvarastoja on jo olemassa. Ikääntyvä väestö sekä erityislääkkeiden kasvava kulutus kasvattavat pitkällä aikavälillä lääkemarkkinaa molemmissa Oriolan toimintamaissa. Vuonna 2020 oli nähtävissä pandemian aiheuttamaa lääkevolyymien laskua. Tammi–joulukuussa 2020 lääketukkumarkkinan arvo kasvoi Ruotsissa 5,1 % (7,6 %) (lähde: IQVIA) ja Suomessa 2,1 % (5,2 %) (lähde: Lääketietokeskus) paikallisin valuutoin, mikä johtui pääasiassa ensimmäisen neljänneksen voimakkaasta lääkemyynnistä. Rinnakkaistuonnin osuus Ruotsin lääkemarkkinasta oli 9,8 % (9,2 %) (lähde: Apoteksförening). Terveys- ja hyvinvointitrendi sekä myynnin kasvu verkkokaupassa kasvattavat apteekkiliiketoimintaa Ruotsissa. Apteekkimarkkina on digitaalisessa murroksessa johtuen voimakkaasti kasvavasta verkkokaupasta, joka kiihtyi erityisesti vuonna 2020 COVID-19 pandemias-ta johtuen. Verkkokaupan osuus Ruotsin kokonaisapteekkimarkkinasta oli jo 18 % (12 %) joulukuun 2020 lopussa. Apteekkimarkkina kasvoi Ruotsissa 4,6 % (4,0 %) paikallisessa valuutassa johtuen verk-kokaupan vahvasta kasvusta (lähde: Apoteksförening). Joulukuun lopussa Ruotsissa oli 1 433 (1 426) apteekkia. Apteekkiverkosto on Suomessa säilynyt muuttumattomana ja verk-kokaupan osuus on vähäinen. Suomessa on 819 apteekkitoimipis-tettä sekä 132 apteekin palvelupistettä. Apteekit ovat noin 600 ap-teekkarin sekä Helsingin ja Kuopion yliopistojen omistuksessa.

Strategiset ohjelmat

Oriolalla on käynnissä kaksi konsernin laajuista strategista ohjelmaa, joista ensimmäinen keskittyy kustannussäästöihin sekä toimin-nan laadukkuuden varmistamiseen ja toinen asiakaskokemuk-sen vahvistamiseen ja kehittämiseen.

20by20 Excellence -ohjelma

20by20 Excellence -ohjelma keskittyy Oriolan tehokkuuteen ja kan-nattavuuteen. Tavoitteena oli 20 miljoonan euron säästöt vuotuisiin kustannuksiin vuoden 2020 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2018 kustannustasoon. 20by20 Excellence -ohjelma jatkui systemaattisesti läpi vuoden 2020, mutta COVID-19-pandemian takia ohjelman toteutus hidas-tui. Vuoden 2020 loppuun mennessä säästötavoitteesta saavu-tettiin noin 75 % eli noin 15 miljoonaa euroa. Suurimmat säästöt ohjelmassa ovat tulleet Suomen logistiikasta, henkilöstökuluista, IT-kustannuksista, muutoksista kanta-asiakasohjelmassa sekä suo-rissa ja epäsuorissa hankinnoista. Osana ohjelmaa Oriola on sulke-nut vuosien 2019–2020 aikana yhdeksän apteekkia Ruotsissa. Ohjelman hidastuminen pandemian takia on johtanut päätökseen jatkaa 20by20 -ohjelmaa vuonna 2021. Kustannustehokkuus on yh-tiön keskeinen tavoite vuonna 2021.

Customer Experience -ohjelma

Customer Experience -ohjelma kehittää ja vie käytäntöön asiakaskes-keisempiä prosesseja ja työkaluja sekä organisaatiota ja kulttuuria. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden luottamusta ja asia-kastyytyväisyyttä Oriolan B2B-liiketoiminnassa. Asiakas on keskiössä myös yhtiön COVID-19-pandemian aikaisissa toimissa. Asiakasvies-tintä ja yhteistyö eri sidosryhmien välillä on nostettu yhdeksi keskei-simmistä toimista varmistamaan kaikkien sidosryhmien ajantasainen tiedonkulku ja vaikutusmahdollisuudet pandemian aikana. Asiakas-tyytyväisyyttä mittaava Net Promoter Score (NPS) kehittyi edelleen positiivisesti erityisesti Suomessa.

---

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Konsernin taloudellinen tulos tammi–joulukuu 2020

Laskutus ja liikevaihto

Laskutus kasvoi 0,9 % (kasvoi 6,1 %). Vertailukelpoisin valuuttakurs-sein laskettuna laskutus kasvoi 0,1 % (kasvoi 8,4 %). Liikevaihto kasvoi 4,6 % (kasvoi 10,9 %) 1 800,8 (1 721,3) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liike-vaihto kasvoi 3,8 % (kasvoi 13,6 %), mikä johtui lääkemarkkinan arvon kasvusta, muutoksista lääkeyritysasiakkaiden jakelusopimuk-sissa sekä terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden myynnin kasvusta.

Kannattavuus

Oikaistu liikevoitto kasvoi 2,6 % (laski 40,6 %) 21,0 (20,5) miljoonaan euroon. Tulosta heikensivät muutokset asiakassopimuksissa, laske-neet kivijalka-apteekkien volyymit sekä Ruotsin jakelukeskuksen au-tomatisoinnin käyttöönottovaiheeseen liittyvät operatiiviset kulut ja COVID-19-pandemian aiheuttamat lisäkulut. Annosjakeluliiketoimin-ta kehittyi hyvin ja vaikutti tulokseen positiivisesti. Lisäksi kustannus-säästöt paransivat kannattavuutta. Ruotsissa Oriola sai yhteensä 1,5 miljoonaa euroa sosiaalikuluihin, sairauspoissaoloihin ja lomautuksiin liittyviä julkisia avustuksia kattamaan COVID-19-pandemian negatiivis-ta vaikutusta. Avustukset on esitetty konsernin tuloslaskelmassa hen-kilöstökulujen pienennyksenä. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat yhteensä -0,6 (-5,1) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 20,4 (15,3) miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna oli 20,8 miljoonaa euroa.

|        | Milj. euroa | 2016  | 2017  | 2018  | 2019  | 2020  |
| :----- | :---------- | :---- | :---- | :---- | :---- | :---- |
| Laskutus |             | 3 765 | 3 364 | 3 336 | 3 518 | 3 733 |

Nettorahoituskulut olivat 6,0 (5,2) miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli 11,3 (8,0) miljoonaa euroa. Tuloverot tammi–joulukuussa olivat 3,1 (2,1) miljoonaa euroa, mikä vastaa 21,3 % (20,8 %) efektiivistä verokantaa. Osakekohtainen tulos oli 0,06 (0,04) euroa. Lisätietoja konsernin taloudellisen tuloksen kehityksestä löytyy osiosta Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2016–2020.

Consumer

Consumer-liiketoiminta-alue tarjoaa terveyden ja hyvinvoinnin tuotteita ja palveluita asiakkaille Kronans Apotekin, Ruotsin kol-manneksi suurimman apteekkiketjun, kautta.

Markkinaympäristö

COVID-19 pandemia on vaikuttanut apteekkiliiketoimintaan erityi-sesti kiihtyvänä verkkoasiointina ja henkilökunnan ja asiakkaiden terveysturvallisuuden varmistamisena apteekkiasioinnissa. Pande-mia on vähentänyt kansalaisten liikkumista. Asiointi apteekeissa on vähentynyt ja erityisesti vuoden toisella puoliskolla reseptivapaiden lääkkeiden kysyntä on heikentynyt. Pandemia on myös avannut uu-sia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi vasta-ainetesteille ap-teekeissa sekä lisännyt suojavarusteiden kysyntää. Ruotsin apteekkimarkkina kasvoi 4,6 % (4,0 %) Ruotsin kruunuissa (lähde: Apoteksförening) ja apteekkien kokonaismäärä kasvoi kuu-della apteekilla vuonna 2020. Verkkokauppa jatkoi nopeaa kasvuaan Ruotsin apteekkimarkkinal-la ja saavutti noin 18 % (12 %) osuuden koko apteekkimarkkinasta joulukuun 2020 loppuun mennessä. Oriolan markkinaosuus Ruotsin apteekkimarkkinassa oli 16,6 % (16,9 %) tammi–joulukuussa 2020 (lähde: Apoteksförening). Re-septivapaiden lääkkeiden ja terveydenhuollon kuluttajatuotteiden osuus myynnistä oli 25,0 % (25,0 %). Oriolalla oli Ruotsissa vuoden 2020 lopussa yhteensä 325 (324) apteekkia. Oriola perusti viisi uut-ta apteekkia ja sulki neljä apteekkia tilikauden aikana.

Avainluvut

Muutos %	Milj. euroa	2020	2019
Laskutus	3,9	798,2	768,1
Liikevaihto	4,1	780,7	750,1
Oikaistu liikevoitto	22,8	14,4	11,7
Liikevoitto	188,4	15,3	5,3
Oikaistu liikevoitto %		1,8	1,6
Liikevoitto %		2,0	0,7
Henkilöstö katsauskauden lopussa		1 621	1 692

| Oikaistu liikevoitto | Milj. euroa | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
| :------------------- | :---------- | :--- | :--- | :--- | :--- | :--- |
|                      |             | 21,0 | 58,7 | 39,0 | 34,4 | 20,5 |

1 Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Liikevaihto

Liikevaihto kasvoi 4,1 % (laski 0,2 %) 780,7 (750,1) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 3,1 % (kasvoi 3,0 %). Oriolan verkkokauppa kasvoi 85 %, ylittäen markkina-kasvun (+59 %), ja sen osuus Consumerin myynnistä oli 6,6 % (3,7 %).

Oikaistu liikevoitto

Oikaistu liikevoitto kasvoi 22,8 % (laski 28,2 %) 14,4 (11,7) miljoonaan euroon. Kustannussäästöt vaikuttivat kannattavuuteen positiivisesti. COVID-19-pandemiasta johtuva kuluttajien rajoittunut liikkuminen on vaikuttanut kysyntään etenkin kauppakeskuksissa. Ruotsissa Oriolan saamat yhteensä 1,0 miljoonan euron julkiset avustukset kompensoivat osittain pandemian negatiivista vaikutusta Consumerin tulokseen. Liike-voittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat yhteensä 0,9 (-6,4) miljoonaa eu-roa, ja liikevoitto oli 15,3 (5,3) miljoonaa euroa.

Pharma

Pharma-liiketoiminta-alue tarjoaa räätälöityjä logistiikka-, asian-tuntija- ja konsultointipalveluita lääkeyrityksille sekä laajan vali-koiman lääkevalmisteita apteekeille, sairaala-apteekeille ja eläin-lääkäreille.

Avainluvut

Muutos %	Milj. euroa	2020	2019
Laskutus	-0,2	2 906,0	2 910,6
Liikevaihto	4,7	961,2	918,1
Oikaistu liikevoitto	-27,8	12,8	17,7
Liikevoitto	-27,8	12,4	17,1
Oikaistu liikevoitto %		1,3	1,9
Liikevoitto %		1,3	1,9
Henkilöstö katsauskauden lopussa		448	468

Markkinaympäristö

Lääkkeiden saatavuus on toimintamaissa pysynyt COVID-19 pan-demian aikana hyvänä. Saatavuutta on edistänyt toimialan laaja yhteistyö, esimerkiksi keväällä EU-maiden rajasulkujen yhteydessä nopeasti mobilisoitu ns. vihreä linja lääketoimitusten vapaalle ku-lulle EU:n alueella. Toimintamaissa pandemian aikana on koettu lää-kehamstraus, pysähtyneet sairaaloissa tehtävät suunnitellut hoidot sekä Ruotsissa pystytetty lääkkeiden valmiusvarastointi. Pandemia on myös lisännyt lääkeyhtiöiden halua varastoida lääkkeitä Oriolan molemmissa toimintamaissa.

| Tukkukauppa – markkinaosuus |      |       |       |
| :-------------------------- | :--- | :---- | :---- |
| Ruotsi                      | Oriola | Muut  |       |
|                             | 47 % | 53 %  | 49 Mrd. SEK |
| Suomi                       | Oriola | Muut  |       |
|                             | 42 % | 58 %  | 2,8 Mrd. EUR |

Ruotsin lääkemarkkinan arvo kasvoi tukkuhinnoin tarkasteltuna 5,1 % (7,6 %) Ruotsin kruunuissa vuonna 2020 (lähde: IQVIA). Orio-lan markkinaosuus Ruotsin lääkkeiden tukkukaupassa oli yhtiön ar-vion mukaan noin 47 % (44 %). Suomen lääkemarkkinan arvo kasvoi tukkuhinnoin tarkasteltuna 2,1 % (5,2 %) vuonna 2020 (lähde: Lääketietokeskus).# Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Pharma

Oriolan markkinaosuus Suomen lääkkeiden tukkukaupassa oli yhtiön arvion mukaan noin 42 % (46 %).

Taloudellinen tulos

Laskutus laski 0,2 % (kasvoi 7,9 %) 2 906,0 (2 910,6) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus laski 0,8 % (kasvoi 10,0 %).

Liikevaihto kasvoi 4,7 % (kasvoi 22,4 %) 961,2 (918,1) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 4,0 % (kasvoi 24,8 %). Tähän vaikuttivat kalliiden reseptilääkkeiden myynnin kasvu sekä muutokset lääkeyritysasiakkaiden jakelusopimuksissa.

Oikaistu liikevoitto laski 27,8 % (laski 16,3 %) 12,8 (17,7) miljoonaan euroon. Muutokset asiakassopimuksissa sekä Ruotsin jakelukeskuksen automatisoinnin käyttöönottovaiheeseen liittyvät operatiiviset kulut ja COVID-19-pandemian aiheuttamat lisäkulut vaikuttivat negatiivisesti Pharman tulokseen. Lääkeyrityksille tarjottavien asiantuntijapalveluiden hyvä kehitys vaikutti positiivisesti tilikauden tulokseen.

Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat yhteensä -0,4 (-0,5) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 12,4 (17,1) miljoonaa euroa.

Retail

Retail-liiketoiminta-alue tarjoaa laajan valikoiman terveys- ja hyvinvointituotteita apteekeille, päivittäistavarakaupalle, eläinlääkäreille, yksityisille ja julkisille terveydenhuollon toimijoille sekä palveluita apteekeille, kuten henkilöstövuokrausta ja annosjakelupalveluja.

Avainluvut

Muutos	Milj. euroa	2020	2019	%
Laskutus		486,7	456,9	6,5
Liikevaihto		484,9	455,5	6,5
Oikaistu liikevoitto		2,0	-0,9
Liikevoitto		0,9	-1,4
Oikaistu liikevoitto %		0,4	-0,2
Liikevoitto %		0,2	-0,3
Henkilöstö katsauskauden lopussa		583	590

Markkinaympäristö

Retail-liiketoiminnassa Oriola tarjoaa laajan valikoiman tuotteita terveydenhuollon kuluttajatuotteissa ja reseptivapaissa lääkkeissä. Tuotteita myydään apteekkien ja vähittäiskauppojen kautta.

COVID-19 pandemia on vaikuttanut voimakkaasti pandemiaan liittyvien terveysturvallisuustuotteiden, kuten käsidesien ja kasvona- skien kysyntään. Toisaalta apteekkiasioinnin vähentyminen on heikentänyt niin apteekkihenkilökunnan vuokraustoimintaa kuin hyvinvointituotteiden kysyntää. Kuluttajien ostovoima on näkynyt positiivisesti päivittäistavarakaupoissa, jonka merkittävyys myynti- kanavana on kasvanut. Lisäksi lemmikkien määrän kasvu vahvistaa eläintuotteiden potentiaalia molemmissa toimintamaissa.

Ruotsissa terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden ja reseptivapaiden lääkkeiden markkina kasvoi 7,7 % (6,2 %) vuonna 2020.

Annosjakeluliiketoiminnassa Oriola tarjoaa lääkkeitä ja annosjakelupalveluita yksityiselle ja julkiselle terveydenhuollolle. Annosjakelun kokonaismarkkina Ruotsissa on noin 230 000 annosjakelupotilasta ja Suomessa noin 60 000 annosjakelupotilasta. Oriola on markkinajohtaja Ruotsissa ja palvelee yli 97 000 annosjakelupotilasta. Suomessa Oriola palvelee noin 23 000 annosjakelupotilasta.

Suomen henkilöstövuokrausliiketoiminnassa Oriolan palveluita käytti 272 apteekkia kaikista 819 apteekista vuoden 2020 aikana.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola

Taloudellinen katsaus 2020

	Oriola	Muut
Annosjakelun markkinaosuus	43 %	57 %
Annosjakelun markkinaosuus	40 %	60 %

Ruotsi
Suomi

Taloudellinen tulos

Liikevaihto kasvoi 6,5 % (kasvoi 6,0 %) 484,9 (455,5) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 5,5 % (kasvoi 8,9 %), johtuen pääasiassa Ruotsin annosjakelumyynnin sekä pandemiaan liittyvien tuotteiden kysynnän kasvusta.

Oikaistu liikevoitto nousi 2,0 (-0,9) miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa annosjakeluliiketoiminnan positiivisesta kehityksestä. Ruotsissa tulosta kuitenkin rasittivat jakelukeskuksen automatisoinnin käyttöönottovaiheeseen liittyvät operatiiviset kulut ja COVID-19-pandemian aiheuttamat lisäkulut.

Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat yhteensä -1,1 (-0,5) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 0,9 (-1,4) miljoonaa euroa.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Oriolan taseen loppusumma 31.12.2020 oli 1 165,6 (1 030,6) miljoonaa euroa. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 169,6 (157,2) miljoonaa euroa. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen arvonmuutos kasvatti omaa pääomaa tilikaudella 8,0 miljoonaa euroa. Muuntoerot kasvattivat omaa pääomaa 9,8 miljoonaa euroa. Omaapääomaa pienensi huhtikuussa 2020 maksettu 16,3 miljoonan euron osinko. Rahavarat olivat 168,2 (70,8) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta:

Milj. euroa
80 |--------------------------------------o-------o
   |                                     /
60 |------------------------------------/-------/
   |                                   /
40 |------------------o---------------/-------/
   |                 /
20 |----------------/---------------o-------/
   |               /               /
 0 |--------------o-------o-------o-------o
   |             /       /       /       /
-20 |------------/-------/-------/-------/
   |           /
-40 |----------o
   |
    Q1 2019 Q2 2019 Q3 2019 Q4 2019 Q1 2020 Q2 2020 Q3 2020 Q4 2020
     9   70    4    13    -0   -25    27    46

Liiketoiminnan nettorahavirta tammi–joulukuussa 2020 oli 58,3 (84,4) miljoonaa euroa, josta käyttöpääoman muutos oli 4,0 (26,5) miljoonaa euroa. Investointien nettorahavirta oli -31,4 (-21,8) miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirta oli 70,4 (-57,6) miljoonaa euroa.

Oriolan korolliset velat 31.12.2020 olivat 295,3 (190,3) miljoonaa euroa. Toisen vuosineljänneksen aikana Oriola varautui COVID-19-pandemian aiheuttamaan rahoitusmarkkinoiden epävakauteen nostamalla kahdenvälisiä lainoja yhteensä 70 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia korollisia velkoja oli 127,8 (123,6) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia korollisia velkoja oli 167,4 (66,8) miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset korolliset velat koostuvat pääasiassa lainoista rahoituslaitoksilta 65,9 (57,8) miljoonaa euroa ja pitkäaikaisista vuokrasopimusveloista 61,9 (65,7) miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset korolliset velat koostuvat pääasiassa liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista 78,6 (35,0) miljoonaa euroa, suomalaisilta apteekeilta saaduista hankintaennakoista 17,0 (13,2) miljoonaa euroa, lainoista rahoituslaitoksilta 52,0 (0,0) miljoonaa euroa sekä lyhytaikaisista vuokrasopimusveloista 19,8 (18,6) miljoonaa euroa.

Korolliset nettovelat olivat 127,1 (119,6) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 75,0 % (76,1 %). Ruotsissa on käytössä myyntisaamisten myyntiohjelmia. Joulukuun 2020 lopussa myyntisaamisia oli myyty yhteensä 179,6 (166,5) miljoonalla eurolla. Keskimääräinen rahoituskorko korollisista veloista ilman vuokrasopimusvelkoja oli 1,09 % (0,97 %).

Oriolan sitovat 100,0 miljoonan euron pitkäaikainen luottolimiitti ja yhteensä 35,0 miljoonan euron lyhytaikaiset tililimiitit eivät olleet käytössä tilikauden lopussa. Tilikauden lopun omavaraisuusaste oli 14,8 % (15,5 %). Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,0 % (4,1 %) ja oman pääoman tuotto 6,9 % (4,9 %).

Lisätietoja konsernin taseen ja rahavirran kehityksestä sekä niihin liittyvistä tunnusluvuista löytyy Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2016–2020 -osiosta.

Investoinnit ja poistot

Tammi–joulukuun 2020 bruttoinvestoinnit olivat 32,8 (21,8) miljoonaa euroa koostuen pääasiassa investoinneista logistiikkaan, tietojärjestelmiin ja apteekkien uudistamiseen sekä 4,8 miljoonan euron lisäinvestoinnista Ruotsin johtavaan digitaalisia terveyspalveluja tarjoavaan Doktor.se:hen sen viimeisimmällä rahoituskierroksella. Uudella investoinnilla ei ole merkittävää vaikutusta Oriolan omistusosuuteen, joka on noin 14 % Doktor.se:stä.

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat yhteensä 41,6 (45,3) miljoonaa euroa. Vuonna 2020 kirjattiin Ruotsin Retail-liiketoimintaan liittyvien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisia yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 kirjattiin uudelleenjärjestelyihin sekä Ruotsin apteekkiverkkokaupan uudistamiseen liittyviä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisia yhteensä 3,5 miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Oriolan henkilöstön määrä joulukuun 2020 lopussa oli 2 730 (2 818), josta 59 % (60 %) työskenteli Consumerissa, 16 % (17 %) Pharmassa ja 21 % (21 %) Retailissä. Konsernipalveluissa työskenteli 3 % (2 %) henkilöstöstä. Henkilöstön keskimääräinen määrä tammi–joulukuussa 2020 oli 2 687 (2 800). Henkilömäärä on aktiivisessa työsuhteessa oleva, jatkuvien toimintojen henkilöstö kokoaikaisiksi muutettuna.

Kaupankäynti osakkeilla

	Tammi– joulukuu 2020	Tammi– joulukuu 2019
	A-sarja	B-sarja
Vaihto, milj. kpl	3,3	48,6
Vaihto, milj. euroa	6,7	92,6
Ylin kurssi, euroa	2,25	2,27
Alin kurssi, euroa	1,62	1,52
Päätöskurssi kauden lopussa, euroa	1,99	1,90

Tammi–joulukuussa 2020 Oriola Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 28,6 % (15,3 %) koko osakemäärästä. Vuoden 2020 lopussa osakkeita oli yhteensä 181 486 213 (181 486 213) kappaletta, joista A-sarjan osakkeita oli 53 748 313 (55 434 273) kappaletta ja B-sarjan osakkeita 127 737 900 (126 051 940) kappaletta.

Yhtiön hallussa oli yhteensä 173 206 (84 903) kappaletta yhtiön omia osakkeita, joista 63 650 (-) kappaletta oli A-osakkeita ja 109 556 (84 903) kappaletta oli B-osakkeita. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus yhtiön kaikista osakkeista on 0,10 % (0,05 %) ja äänimäärästä 0,11 % (0,01 %).

Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-sarjan osakkeiden muuntamista B-sarjan osakkeiksi. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 306 960 Oriola Oyj:n A-osaketta muunnettiin B-osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 3.2.2020. Toisen vuosineljänneksen aikana 1 379 000 Oriola Oyj:n A-osaketta muunnettiin B-osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 11.6.2020. Muuntamisten jälkeen yhtiöllä on A-osakkeita 53 748 313 kappaletta ja B-osakkeita 127 737 900 kappaletta.

Palkat ja palkkiot vuonna 2020 olivat yhteensä 126,7 miljoonaa euroa (127,5 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 121,4 miljoonaa euroa vuonna 2018). Lisätietoja henkilöstön palkitsemisesta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 4.4. Työsuhde-etuudet.

Oriola Oyj:n osakkeet

Oriola Oyj:n markkina-arvo 31.12.2020 oli 349,9 (367,2) miljoonaa euroa. Osakkeita on yhteensä 181 486 213 kappaletta, ja osakkeiden kokonaisäänimäärä on yhteensä 1 202 704 160 ääntä. Lisätietoja osakkeista ja osakkeenomistajista löytyy osiosta Tietoja osakkeista.# Liputusilmoitukset

Oriola Oyj vastaanotti 15.5.2020 Heikki Herliniltä arvopaperimarkkinan lain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Mariatorp Oy:n määräysvalta on siirtynyt Niklas Herlinin perinnönjaon myötä Heikki Herlinille. Mariatorp Oy:n (y-tunnus 2690035-7) omistusosuus Oriola Oyj:ssä on 11,0 % osakkeista ja 10,9 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, yhteensä 20 000 000 osaketta, joista A-sarjan osakkeita 6 000 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 14 000 000 kappaletta.

Näkymä vuodelle 2021

Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna oikaistun liikevoiton arvioidaan pysyvän samana tai kasvavan vuoden 2020 tasosta. COVID-19-pandemian odotetaan jatkuvan vuonna 2021, mutta sen vakavuutta ja kestoa Oriolan toimintaympäristössä on vaikea arvioida. Oriolan näkymät vuodelle 2021 perustuvat ulkoisiin markkinaennusteisiin, sopimuksiin lääkeyritysten ja apteekkien kanssa sekä johdon arvioihin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen, 27.1.2021 Oriolan osakkeenomistajien nimitystoimikunta esitti ehdotuksensa vuoden 2021 yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnaksi. Ehdotus on esitetty kohdassa Hallinto.

Katsauskauden jälkeen, 1.2.2021 Oriola tiedotti, että Robert Andersson jättää Oriola Oyj:n toimitusjohtajan tehtävän 1.2.2021 ja jatkaa hallituksen neuvonantajana 31.7.2021 asti. Uuden toimitusjohtajan haku on aloitettu. Siihen asti, kunnes uusi pysyvä toimitusjohtaja nimitetään, on Oriolan hallituksen jäsen Juko Hakala väliaikaisesti nimitetty yrityksen toimitusjohtajaksi.

Varojenjakoesitys

Oriola-konsernin emoyhtiö on Oriola Oyj, jonka jakokelpoiset varat olivat 31.12.2020 taseen mukaisesti 325,6 (335,2) miljoonaa euroa. Oriola Oyj:n tilikauden tulos vuonna 2020 oli 6,9 (8,2) miljoonaa euroa. Oriola-konsernin osakekohtainen tulos oli 0,06 (0,04) euroa. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2020 jaetaan osinkoa 0,03 (0,09) euroa/osake. Hallitus ehdottaa, että jäljelle jääneet voitonjakokelpoiset varat 320 201 301,18 euroa jätetään omaan pääomaan. Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,03 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta.

Yhtiökokous 2021

Oriola Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 16.3.2021. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut asiat sekä hallituksen mahdolliset muut esitykset. Varsinaisen yhtiökokouksen kutsu julkaistaan yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com viimeistään 23.2.2021.

2. Katsaus riskeihin

Strategiset ja rahoituksen riskit

Oriola on määritellyt riskienhallintapolitiikassaan konsernin riskienhallintamallin, riskienhallinnan periaatteet, organisaation ja prosessit. Riskienhallinta pyrkii yksilöimään, mittaamaan ja hallitsemaan riskejä, joilla saattaa olla vahingollinen tai hyödyllinen vaikutus Oriolan toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi konsernilla on eettiset ohjeet (Code of Conduct) ja rahoituspolitiikka, jotka kattavat toiminnan säädöstenmukaisuuteen ja rahoitukseen liittyvät riskit. Taloudelliseen raportointiin liittyvät kontrollit ja riskienhallinta pyrkivät varmistamaan konsernin ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätösten ja taloudellisen raportoinnin luotettavuuden ja säädöstenmukaisuuden sekä yleisesti hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden noudattamisen.

Hallituksen toimintakertomus
Oriola Taloudellinen katsaus 2020 88

Oriolan liiketoimintaa sääntelevät lääkkeiden jakelua ja vähittäiskauppaa koskevat säännökset, joita valvovat viranomaiset molemmissa toimintamaissa. Oriolan liiketoimintaympäristöön vaikuttavat keskeisimmät megatrendit ovat väestön ikääntyminen, kasvava kulutus terveyteen ja hyvinvointiin, erityislääkkeiden kasvava kulutus, vähittäiskaupan ja palveluiden digitalisaatio, vastuullisuus sekä mahdolliset pandemiat. Oriola on tunnistanut seuraavat tärkeimmät strategiset ja toiminnalliset riskit, joilla voi olla epäsuotuisa vaikutus tulokseen: muutokset lääkemarkkinoiden sääntelyssä ja niihin liittyvissä toimiluvissa, hinnoittelussa, lääkkeiden rinnakkaistuonnissa ja julkisessa korvattavuudessa, apteekkien kiristynyt kilpailu verkkokaupan kasvaessa, yksikanavajakelun osuuden laskeminen julkisessa terveydenhuollossa sekä useiden merkittävien lääkeyritysasiakkuuksien menettäminen. Lisäksi pandemian aiheuttamilla muutoksilla julkisen terveydenhuollon resursseissa sekä yhteiskunnan rajoitustoimenpiteillä yritysten liiketoimintaan ja kansalaisten liikkumiseen voi olla epäsuotuisa vaikutus Oriolan tulokseen.

Ruotsin lääkevirasto (Läkemedelsverket) ja e-terveysviranomainen (E-hälsomyndigheten) ovat esittäneet uutta hinnoittelumallia apteekki- ja tukkutoiminnan lupiin sekä lääkereseptijärjestelmään. Jos ehdotus toteutuu täysimääräisesti ja alalle ei myönnetä kohtuullisia kompensaatioita Ruotsin lääkealan korvauksista vastaavan viraston (Tandvårds- och läkemedelsförmånsverket, TLV) toimesta, oletettu vuosikustannus Oriolalle on huomattava. TLV esittää raportissaan geneeristen lääkkeiden kuukausikohtaista listaa otettavaksi käyttöön myös Ruotsin annosjakelutoiminnassa. Lopullinen raportti esitetään vuoden 2021 aikana ja uuden lainsäädännön odotetaan astuvan voimaan aikaisintaan vuonna 2022. Muutos vaikuttaisi negatiivisesti Oriolan annosjakelutoiminnan katteisiin ja operatiivisiin kustannuksiin. Mahdolliset vaikutukset ovat Oriolan näkemyksen mukaan mahdollista hallita.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuoden 2019 alussa ns. tiekartan lääkeasioiden kokonaisuudistuksille tuleville hallituskausille. Vuonna 2020 ministeriö on julkaissut nykyisen hallituskauden (2019-2023) aikana edistettävät kolme teemaa: 1) lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen, 2) apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun sekä 3) tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittämiset. COVID-19 pandemia on kiihdyttänyt tarpeita löytää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alalta säästöjä pandemian aiheuttamien kulujen kattamiseksi jo aikaisempien kulupaineiden lisäksi. Hallitus on ilmoittanut yhdeksi kohteeksi lääkehuollon kokonaiskulut. Säästötoimenpiteillä ei uskota olevan suoria vaikutuksia Oriolan liiketoimintaan.

Viime hallitukselta keskeneräiseksi jäänyt sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus (Sote) on edennyt parlamentaariseen käsittelyyn. Uudistus tulee valmistuessaan vaikuttamaan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimijoihin. Mahdollisten uudistusten vaikutukset lääkejakeluun tai muuhun Oriolan toimintaan Suomessa ovat vielä suurelta osin tuntemattomat, mutta yhtiön näkemyksen mukaan vähäiset.

Pandemia on lisännyt viranomaisten vaatimuksia niin lääkkeiden saatavuuden varmistamiseen kuin saatavuustietojen hallintaan. Uudistettu lääkelaki astui voimaan kesällä 2020 ja lisäsi muun muassa lääkeyhtiöiden ilmoitusvelvollisuutta lääkesaatavuuden häiriöistä. Myös lääketukkujen velvoitettiin raportoimaan saatavilla olevista lääkkeistä. Lisäksi uusi lääkelaki velvoitti apteekkeja pitämään minimissään kolmen viikon lääkevarastoa alueen väestön kokoon suhteutettuna. Oriolalle muutokset ovat olleet vähäisiä.

Oriola arvioi ESG-riskit (yhteiskunnalliset, hallintoon ja ympäristöön kohdistuvat riskit) osana normaalia riskienhallintaprosessia. ESG-riskien tarkempi kuvaus löytyy tämän raportin osiosta 5. Selviytyminen muista kuin taloudellisista tiedoista.

Oriolan tärkeimmät taloudelliset riskit ovat valuuttakurssi-, likviditeetti-, korko- ja luottoriski. Muutokset Ruotsin kruunun arvossa vaikuttavat Oriolan liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen. Muutokset liiketoimintojen rahavirtaennusteissa saattavat johtaa liikearvon arvonalentumiskirjauksiin. Lisätietoja taloudellisten riskien hallinnasta löytyy tilinpäätöksen liitetiedosta 8.3.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Oriolan strategisiin kehityshankkeisiin liittyy operatiivisia riskejä, jotka toteutuessaan saattavat vaikuttaa Oriolan kannattavuuteen. Oriolalla on käynnissä merkittävä määrä IT-järjestelmähankkeita. Yhtiö on määritellyt IT-projekteille omat riskienhallintasuunnitelmat ja pyrkii varmistamaan käyttöönotot huolellisella valmiussuunnittelulla. Ruotsin jakelukeskuksen laajennus ja automatisoinnin käyttöönotto valmistui vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Toimenpiteet prosessien optimoimiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi tällä alueella jatkuvat. Pandemian pitkittyminen voi hidastaa niiden edistymistä.

Vuoden 2020 aikana COVID-19-pandemia on muuttanut Oriolan liiketoimintaympäristöä nopeasti, kun yhteiskunnan rajoitukset sekä kuluttajien varovaisuus ovat vaikuttaneet kuluttajakäyttäytymiseen. Pandemian aiheuttamat toimet ovat johtaneet terveydenhuollon palveluiden vähenemiseen sekä vaikuttaneet niin lääkkeiden kuin terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden kysyntään. Tämä on väistämättä vaikuttanut myös Oriolan liiketoimintaan. Oriolan liiketoimintaympäristö pysyy pandemian jatkuessa epävakaana, mikä voi vaikuttaa Oriolan liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Pandemian vaikutuksia Oriolan omaisuuserien arvostukseen seurataan tarkasti. Arvioinnin perusteella COVID-19 pandemialla ei tällä hetkellä ole sellaisia pitkän aikavälin vaikutuksia Oriolan taloudelliseen tilanteeseen, joiden perusteella varojen kirjanpitoarvoja tulisi oikaista.

Oriola on varautunut COVID-19-pandemian aiheuttamiin riskeihin. Yhtiö on huomioinut varautumissuunnittelussa erityisesti työvoiman terveyden ja saatavuuden turvaamisen, logistiikkakeskusten sekä apteekkien turvallisuuden ja kasvavan lääkevarastoinnin tarpeen. Lisäksi Oriola käy aktiivista keskustelua niin asiakkaiden kuin valvovien viranomaisten kanssa nopeastikin muuttuvista tarpeista ja niiden hallinnasta sekä on lisännyt valmiuksia ja osaamista etätyöhön ja -asiakaskohtaamisiin.

Oriola on ajoittain osapuolena erilaisissa juridisissa prosesseissa, valituksissa ja oikeudenkäynneissä.# Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020 99

Oriolan hallintorakenne

YHTIÖKOKOUS
HALLITUS
TOIMITUSJOHTAJA
TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA
KONSERNIN JOHTORYHMÄ
CONSUMER- LIIKETOIMINTA-ALUE
PHARMA- LIIKETOIMINTA-ALUE
Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta

Raportoi
Nimittää
Ohjaa
Valvoo
Valitsee
Valitsee
Perustaa
Antaa tilintarkastus- kertomuksen
Ehdotus hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioksi
Tarkastusvaliokunta
RETAIL- LIIKETOIMINTA-ALUE
TILINTARKASTAJA
SISÄINEN TARKASTUS
NIMITYS- TOIMIKUNTA

3. Hallinto Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu Suomen listayhtiöiden vuoden 2020 hallin- nointikoodin ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n mukaisesti. Oriola Oyj (jatkossa ”Oriola” tai ”yhtiö”) noudattaa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain määräyksiä sekä muuta vastaavaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa Nasdaq Hel- sinki Oy:n (Helsingin Pörssin) ja Finanssivalvonnan antamia, listattuja yhtiötä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa.

Oriola noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia koko- naisuudessaan ilman poikkeuksia. Yhtiö ilmoittaa hallinnointikoo- din edellyttämät tiedot myös yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2020 on saatavissa julkisesti osoitteesta www.cgfinland.fi.

Oriola laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansain- välisten EU:n hyväksymien IFRS-raportointistandardien, arvopape- rimarkkinalain ja soveltuvien Finanssivalvonnan standardien sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallituksen toimintaker- tomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti. Tilin- tarkastuskertomus kattaa hallituksen toimintakertomuksen, konser- nitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen.

Hallituksen toimintakertomus Oriola Taloudellinen katsaus 2020 1010

Yhtiökokous

Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja Oriolan yhtiöjärjestyksen mu- kaan sille kuuluvat asiat. Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osal- listua yhtiökokoukseen. A-osake tuottaa 20 ääntä ja B-osake yhden äänen. Osakkeenomistaja ei saa yhtiöjärjestyksen mukaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/20 yhtiökokouksessa edustettujen eri osakelajeihin kuuluvien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksikym- mentäyksi päivää ennen kokousta yhtiön verkkosivuilla tai yhdes- sä Suomen pääkaupungin päivälehdessä. Oriola julkaisee yhtiö- kokouskutsun myös pörssitiedotteena. Yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat ja päätösesitykset ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Yh- tiökokouskutsu sisältää ehdotuksen kokouksen esityslistaksi.

Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vaatimuksen katsotaan aina tul- leen riittävän ajoissa, jos hallitukselle on ilmoitettu vaatimuksesta viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista.

Yhtiön lähtökohta on, että yhtiökokouksessa ovat läsnä hallituksen puheenjohtaja, riittävä määrä hallituksen ja sen valiokuntien jäseniä, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön tulee olla läsnä valinnasta päättäväs- sä yhtiökokouksessa, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Osakkeenomistajat käyttävät lain ja yhtiöjärjestyksen nojalla pää- tösvaltaansa yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa toukokuun loppuun mennessä. Yhtiökokouksen vastuulla on muun muassa:

• tilinpäätöksen vahvistaminen
• taseen osoittaman voiton käyttäminen
• hallituksen jäsenten valinta sekä heidän palkkioistaan päättäminen
• vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
• tilintarkastajan valinta ja palkkiosta päättäminen
• hallituksen tai osakkeenomistajan yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset (esim. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, omien osakkeiden hankinta, osakeanti, erityisten oikeuksien antaminen)

Varsinainen yhtiökokous 2020

Oriolan 17.3.2020 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpää- töksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vas- tuuvapauden 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkona 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksettiin 0,09 euroa osakkeelta.

Yhtiökokous päätti osakeyhtiölain 3 luvun 14 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, että oikeus arvo-osuusjärjestelmään kuuluvaan osakkeeseen ja siihen perustuvat oikeudet menetetään yhteistilil- lä olevien osakkeiden osalta. Menettämisseuraamus koski osakeyh- tiölain 3 luvun 14 a §:n 3 momentin mukaan niitä vielä yhteistilillä olleita Oriola Oyj:n osakkeita, joiden osalta osakeoikeuksien kirjaa- mista arvo-osuusjärjestelmään ei oltu vaadittu arvo-osuusjärjestel- mästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 6 luvun 3 §:n mukaisesti ennen asiaa koskevaa yhtiökokouksen päätöstä. Yhteistililtä siirtyi 24.8.2020 63 650 A-osaketta ja 59 900 B-osaketta yhtiön omiksi osakkeiksi. Yhtiön omiksi osakkeiksi siirtyneisiin osakkeisiin sovelle- taan osakeyhtiölain yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä.

Valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakean- nista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 5 500 000 yhtiön A-osaketta ja 12 500 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvas- ta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus valtuutettiin lisäksi päättämään B-osakkeiden maksullises- ta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkin- täetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus valtuutettiin edellä esitettyjen valtuutusten lisäksi päättä- mään maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen sekä suunnatus- ta B-osakkeiden osakeannista Oriola-konsernin johdon osakepohjai- sen kannustinjärjestelmän sekä Oriola-konsernin avainhenkilöiden osakesäästöohjelman toteuttamiseksi. Tämän valtuutuksen nojalla annettavien uusien yhtiön B-osakkeiden enimmäismäärä on 250 000 kappaletta, mikä edustaa 0,14 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuu- tukset ovat voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouk- sen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 18 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta myös muutoin kuin osak- keenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus on voi- massa enintään kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätö- kestä lukien.

Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2020 päätökset ovat nähtävillä yh- tiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu viidestä osak- keenomistajien nimeämästä jäsenestä. Lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Hallituksen puheenjohtaja järjestää vuosittain tapaamisen, johon kutsutaan äänimäärän mukaan yhtiön kaksikymmentä suurinta osakkeenomistajaa, jotka ovat varsinaista yhtiökokousta edel- tävän elokuun 31. päivänä rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon osakkeenomistajina. Ääni- määrän mukaan kahdenkymmenen suurimman osakkeenomista- jan kokous valitsee osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet. Kokous valitsee lisäksi yhden nimitystoimikunnan jäsenistä sen puheenjohtajaksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenten toimikausi päättyy seuraavan vuoden nimitystoimikunnan jäsenten valintaan nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisessa järjestyksessä.

Hallituksen toimintakertomus Oriola Taloudellinen katsaus 2020 1111

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta perustetaan toimiakseen siihen asti kunnes yhtiökokous toisin päättää. Nimitystoimikunnan tehtävä on valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiö- kokoukselle. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhti- ön hallitukselle viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun ensimmäisenä päivänä. Toimikunnan ehdotukset jul- kaistaan pörssitiedotteella ja sisällytetään yhtiökokouskutsuun. Nimitystoimikunnan tulee esittää ja perustella ehdotuksensa sekä antaa toiminnastaan selvityksen varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla yhtiön verkkosivuil- la osoitteessa www.oriola.com.

Oriola Oyj:n suurimmat osakkeenomistajat valitsivat 24.9.2020 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukai- sesti seuraavat henkilöt nimitystoimikunnan jäseniksi:

• Mikael Aro
• Annika Ekman
• Peter Immonen
• Pekka Pajamo
• Into Ylppö

Pekka Pajamo valittiin nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi. Ori- ola Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Panu Routila toimii nimitys- toimikunnan asiantuntijajäsenenä.

27.1.2021 Oriolan osakkeenomistajien nimitystoimikunta antoi eh- dotuksensa vuoden 2021 varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituk- sen jäsenten valinnasta: Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettaisiin kuusi.# Hallituksen jäsenet

Hallituksen jäseniksi valittaisiin edelleen nykyiset hallituksen jäsenet Juko-Juho Hakala, Anja Korhonen, Eva Nilsson Bågenholm, Harri Pärssinen, Lena Ridström ja Panu Routila. Hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin edelleen Panu Routila. Nykyinen hallituksen jäsen Mariette Kristenson on ilmoittanut nimitystoimikunnalle, ettei hän ole käytettävissä uutta hallitusta valittaessa. Yhtiö ilmoittaa verkkosivuillaan hallituksen jäsenehdokkaiden henkilötiedot.

Hallitus

Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallituksen tehtävänä on ohjata ja valvoa yhtiön toimintaa lain, viranomaismääräysten ja yhtiöjärjestyksen mukaan. Hallitus myös varmistaa hyvän hallinnointitavan noudattamisen Oriola-konsernissa. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallitus käyttää yhtiökokousten välillä ylintä päätöksentekovaltaa Oriola-konsernissa. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan valitsee yhtiökokous. Hallituksen varapuheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan. Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudesta ja riskeistä. Toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja ja lakiasiainjohtaja (joka toimii hallituksen sihteerinä) osallistuvat hallituksen kokouksiin. Johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin hallituksen kutsusta. Kaikista kokouksista laaditaan pöytäkirja.

Hallituksen tärkeimmät tehtävät

Hallituksen työjärjestys sisältää tärkeimmät hallituksessa käsiteltävät asiat, joita ovat muun muassa:
* yhtiön strategian vahvistaminen
* taloudellisten tavoitteiden, budjettien, merkittävimpien investointien ja riskienhallinnan periaatteiden vahvistaminen
* toimitusjohtajan valinta ja erottaminen
* merkittävimpien koko konsernin ja liiketoiminta-alueiden toimintaa koskevien asioiden käsittely ja päättäminen
* tarkastusvaliokunnan sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan työjärjestyk-

• sen hyväksyminen.

Hallituksen monimuotoisuus

Päätavoite hallituksen jäseniä valittaessa on varmistaa, että hallituksella kollektiivina on Oriolan nykyistä ja tulevaa liiketoimintaa tukeva osaamisprofiili. Monimuotoisuus vahvistaa sitä tavoitetta, että hallituksen osaamisprofiili kokonaisuutena tukee yhtiön liike- toimintaa, ja se nähdään olennaisena osana ja menestystekijänä Oriolan strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Oriolan hallituksen monimuotoisuuden kannalta olennaisia tekijöitä ovat jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammatti- ja toimialoilta, eri kehitysvaiheissa olevista liiketoiminnoista ja johtamisesta sekä jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallituksen monimuotoisuutta tukevat kokemus yhtiölle merkityksellisistä toimintaympäristöistä ja teollisuuden aloilta, eri kulttuurien tuntemus sekä ikä- ja sukupuolijakauman huomioiminen. Oriolan hallitus hyväksyi hallituksen monimuotoisuuspolitiikan joulukuussa 2016. Oriolan monimuotoisuuspolitiikan mukaisesti tavoite on säilyttää sopiva tasapaino molempien sukupuolten edustuksesta hallituksessa. Yhtiö on toteuttanut hallituksen kokoonpanossa monimuotoisuuden vaatimukset. Oriolan hallitus 2020 edustaa monimuotoisuutta kansallisuuden, ammattiosaamisen ja sukupuolen osalta.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020 12

Nimi	Syntymä vuosi	Koulutus ja riippumattomuus	Läsnäolo hallituksen kokouksissa	Läsnäolo valiokuntien kokouksissa
Anssi Vanjoki (puheenjohtaja)	1956	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	3/3	-/-

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden ja todennut, että kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus on myös arvioinut toimintaansa ja työskentelytapojaan. Vuonna 2020 Oriolan hallitus piti 21 kokousta, joista 1 oli per capsulam -kokous.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksella on tarkastusvaliokunta ja palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnat ovat valmistelevia elimiä, jotka tekevät hallitukselle esityksiä toimialueeseensa kuuluvista asioista. Valiokuntien kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Valiokunnat raportoivat toiminnastaan säännöllisesti hallitukselle. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan ne antavat käsiteltävänä olevasta asiasta suosituksensa hallitukselle. Hallitus nimittää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan tarkastus- sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntien jäsenet ja puheenjohtajan. Tarkastus- ja palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan lisäksi hallitus voi yksittäisissä tapauksissa perustaa valiokunnan valmistelemaan tapauskohtaista asiakokonaisuutta. Hallitus ei vahvista tällaisille valiokunnille työjärjestystä eikä ilmoita valiokunnan toimikautta, kokoonpanoa, kokousten lukumäärää tai jäsenten osallistumisastetta.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on edistää yhtiön toiminnan ja taloudellisen raportoinnin valvontaa. Tarkastusvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan erityisesti seuraavat asiat:
* konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsausten tarkastelu yhdessä tilintarkastajan kanssa
* valvontatarkastuksessa havaittujen valvontajärjestelmän puutteiden ja muiden raportoitujen puutteiden tarkastelu yhdessä tilintarkastajan kanssa
* sisäisessä tarkastuksessa havaittujen valvontajärjestelmän puutteiden ja muiden tarkastushavaintojen ja suositusten tarkastelu
* valvontatarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmien tarkastelu ja suositusten antaminen yhtiön johdolle koskien sisäisen tarkastuksen painopistealueita
* yhtiön hallinnon valvonnan sekä riskienhallinnan asianmukaisuuden arviointi ja yhtiön kirjanpidon ja ulkoisen raportoinnin periaatteiden muutosten läpikäynti ennen niiden käyttöönottoa.

Lisäksi tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat tilintarkastajan valintapäätöksen valmistelu, tilintarkastajan riippumattomuuden arviointi ottaen huomioon erityisesti yhtiölle tarjottujen oheispalvelujen vaikutus riippumattomuuteen sekä muut hallituksen valiokunnalle antamat tehtävät. Tarkastusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii 17.3.2020 alkaen Anja Korhonen ja muina jäseninä Harri Pärssinen, Lena Ridström ja Panu Routila. Tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja johdon nimityksiin liittyviä kysymyksiä ja tekee näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Valiokunnan tehtävänä on muun muassa:
* kehittää ja seurata tehokkaita palkitsemisperiaatteita, jotka edistävät yhtiön tavoitteiden saavuttamista
* esittää hallitukselle, johdolle ja muille avainhenkilöille suunnitellut palkitsemisjärjestelmät
* arvioida yhtiön suorituskyvyn johtamista, seuraajasuunnittelua ja osaamiskehitystä koskevia prosesseja ja ohjelmia
* käsitellä ja valmistella sellaisia johdon nimityskysymyksiä, jotka tulevat hallituksen päätettäviksi, sekä tukea ja neuvoa toimitusjohtajaa johtoryhmänimityksiä koskevissa asioissa
* arvioida yhtiön toimitusjohtajan suoritusta
* arvioida konsernin johtoryhmän jäsenten suoritusta.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnassa on neljä jäsentä. Valiokunnan puheenjohtajana toimii 17.3.2020 alkaen Eva Nilsson Bågenholm ja muina jäseninä Juko-Juho Hakala, Mariette Kristenson ja Panu Routila. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Nimi	Syntymä- vuosi	Koulutus ja riippumat -tomuus	Läsnäolo hallituksen kokouksissa	Läsnäolo valiokuntien kokouksissa
Panu Routila (puheenjohtaja)	1965	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	18/18	Palkitsemis- ja henkilöstöva- liokunta 9/10 ja tarkastusvaliokunta 5/5
Juko-Juho Hakala	1970	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	21/21	Palkitsemis- ja henkilöstöva- liokunta 14/14
Anja Korhonen	1953	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	21/21	Tarkastusvalio- kunta 6/6
Mariette Kristenson	1977	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	19/21	Palkitsemis- ja henkilöstö- valiokunta 11/14
Eva Nilsson Bågenholm (varapuheen- johtaja)	1960	Lääkäri, riippumaton hallituksen jäsen	21/21	Palkitsemis- ja henkilöstö- valiokunta 14/14
Lena Ridström	1965	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	21/21	Tarkastusvalio- kunta 6/6
Harri Pärssinen	1963	Kauppatieteiden maisteri, riippumaton hallituksen jäsen	21/21	Tarkastusvalio- kunta 6/6

Hallitus valitsi samana päivänä järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajaksi Eva Nilsson Bågenholmin.

Oriolan hallituksen jäsenet 1.1.–17.3.2020:

Hallituksen toimintakertomus Oriola Taloudellinen katsaus 2020 13

Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen

Hallitus nimittää ja erottaa Oriolan toimitusjohtajan ja päättää hänen toimisuhteensa ehdoista. Yhtiön toimitusjohtaja vuoden 2020 lopussa on Robert Andersson, kauppatieteiden maisteri, MBA (s. 1960). Oriola tiedotti 1.2.2021, että Robert Andersson jättää Oriola Oyj:n toimitusjohtajan tehtävän 1.2.2021. Siihen asti, kunnes uusi pysyvä toimitusjohtaja nimitetään, toimitusjohtajana toimii Oriolan hallituksen jäsen Juko Hakala, kauppatieteiden maisteri (s. 1970).# Osakeyhtiölain mukaisesti toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Hallitus nimittää tarpeen mukaan toimitusjohtajalle sijaisen. Vuoden 2020 lopussa yhtiöllä ei ole nimettyä toimitusjohtajan sijaista.

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään kuuluvat konsernin emoyhtiön toimitusjohtaja puheenjohtajana sekä hallituksen nimeämät henkilöt. Konsernin johtoryhmään kuului vuoden 2020 lopussa kymmenen jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään koko konsernia koskevia asioita. Johtoryhmä ei ole päätöksentekoelin vaan se avustaa toimitusjohtajaa konsernin strategian toteuttamisessa ja operatiivisessa johtamisessa sekä edesauttaa koko konsernia koskevan informaation välittymistä konsernin sisällä.

Oriolan johtoryhmän muodostivat 31.12.2020:

• Robert Andersson, toimitusjohtaja
• Helena Kukkonen, talous- ja rahoitusjohtaja
• Katarina Gabrielson, johtaja, Retail-liiketoiminta-alue
• Anne Kariniemi, johtaja, Operations-toiminto
• Tuula Lehto, viestintä- ja yristysvastuujohtaja
• Charlotta Nyström, tietohallintojohtaja
• Fredrik Pamp, johtaja, Pharma-liiketoiminta-alue
• Petter Sandström, lakiasiainjohtaja
• Teija Silver, henkilöstöjohtaja
• Anders Torell, johtaja, Consumer-liiketoiminta-alue

Kuvaus sisäisen valvonnan menettelytavoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Oriolan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien riskienhallinnan järjestelmien ja sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta on kohtuullinen varmuus ja että yhtiö noudattaa lakeja ja säädöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita.

Taloudellinen raportointi

Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu taloudelliseen raportointiin liittyvien sisäisten valvonta- ja riskienhallintajärjestelmien järjestämisestä. Toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmän jäsenet ja tulosyksiköiden johtajat vastaavat siitä, että heidän omien vastuualueidensa kirjanpito ja hallinto ovat lain, konsernin toimintaperiaatteiden sekä Oriolan hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisia. Taloudellisen raportoinnin organisointi ja johtaminen on keskitetty konsernin talous- ja rahoitusjohtajan alaisuuteen. Oriola-konserni noudattaa EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards IFRS). Taloudellista raportointia koskevat ohjeet ja laskentaperiaatteet on kerätty standardimuutosten myötä päivitettävään laskentamanuaaliin ja talousosaston ohjeisiin, joita sovelletaan kaikissa konserniyhtiöissä. Konsernilaskenta vastaa tilinpäätösstandardien seuraamisesta ja noudattamisesta, taloudellista raportointia koskevien periaatteiden ylläpitämisestä sekä niistä tiedottamisesta yksiköille.

Seuranta

Tuloksia seurataan kuukausiraportoinnin avulla konsernin johtoryhmässä ja liiketoiminta-alueiden kuukausittaisissa liiketoimintakatsauksissa. Tämän lisäksi konsernin taloudellista tilannetta seurataan hallituksen kokouksissa. Tarkastusvaliokunta ja hallitus käyvät läpi osavuosikatsaukset ja tilinpäätöksen ennen niiden julkaisemista. Kuukausiraportoinnin seurannalla varmistetaan myös sisäisen valvonnan tehokkuus. Kukin liiketoiminta-alue vastaa oman liiketoimintansa valvonnan tehokkuudesta osana yleistä sisäistä valvontaa. Liiketoiminta-alue ja konsernin talousorganisaatio vastaavat taloudellisen raportoinnin prosessien arvioinnista. Arviointi pitää sisällään täsmäytyksiä ja analyyseja verrattuna budjetteihin ja arvioihin sekä erilaisiin taloudellisiin mittareihin.

Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonta on olennainen osa yhtiön hallinnointia ja johtamisjärjestelmiä. Se kattaa konsernin kaikki toiminnot ja organisaatiotasot. Valvonnan tarkoituksena on saada riittävä varmuus siitä, että yhtiö voi toteuttaa strategiaansa. Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi, vaan osana yhtiön toimintoja kattaa kaikki konsernilaajuiset toimintaperiaatteet, ohjeistukset ja järjestelmät. Oriolan sisäinen valvontajärjestelmä tukee konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattamisen. Sisäinen valvonta yhtiössä perustuu konsernirakenteeseen, jossa konsernin toiminnot on organisoitu liiketoiminta-alueisiin ja konsernitoimintoihin. Konsernitoiminnot antavat konsernitason ohjeistuksia, joissa määritellään puitteet ja raamit toiminnalle sekä vastuulliset henkilöt. Ohjeistukset liittyvät muun muassa kirjanpitoon, raportointiin, rahoitukseen, investointeihin ja liiketoimintaperiaatteisiin. Ohjeistuksilla pyritään varmistamaan, että kaikki riskit, jotka liittyvät yhtiön tavoitteiden saavuttamiseen, pystytään tunnistamaan ja estämään. Valvontatoimintoja suoritetaan konsernin kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa. Kaikki uudet ohjeistukset julkaistaan yhtiön intranetissä, ja henkilöstöllä on mahdollisuus antaa johdolle palautetta ja kertoa havaitsemastaan kyseenalaisesta toiminnasta anonyymisti yhtiön intranetin kautta.

Riskienhallinta

Oriolan hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallintapolitiikan, jossa on määritelty riskienhallinnan toimintamalli, periaatteet, vastuut ja raportointi. Hallitus arvioi yhtiön pitkäaikaisia strategisia riskejä sekä valvoo riskienhallinnan tehokkuutta. Hallituksen asettama tarkastusvaliokunta valvoo säännöllisesti riskienhallintapolitiikan implementointia konsernissa ja riskienhallinnan prosessia.

Hallituksen toimintakertomus
Oriola Taloudellinen katsaus 2020 1414

Oriolan konsernin riskienhallintapolitiikassa määritellään yhtiön riskienhallintamalli, periaatteet, organisaatio ja prosessit. Konsernin riskienhallintapolitiikka määrittelee Oriolan kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän tavoitteet, tehtävät ja vastuut Yhtiön strategian toteuttamista ja toimintaa uhkaavien riskien tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. Konsernin riskienhallintapolitiikka on riskienhallinnan keskeisin dokumentti ja jokaisen liiketoimintayksikön ja tytäryhtiön tulee toiminnassaan noudattaa sitä. Lisäksi konsernilla on Eettiset ohjeet, rahoituspolitiikka ja hyväksymissääntö, jotka sääntelevät liiketoimintaa kattavia hallinnollisia ja taloudellisia riskejä. Oriola luokittelee riskit strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä vaaroihin. Riskien arviointi ja huomiointi ovat avainasemassa strategisessa suunnittelussa sekä päivittäisen liiketoiminnan päätöksenteossa. Riskienhallintajärjestelmä ja merkittävimmät riskit on kuvattu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.

Muut CG-selvityksessä annettavat tiedot

Sisäinen tarkastus

Oriola on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen toimintonsa täyttääkseen sisäiseen tarkastukseen liittyvät tehtävänsä. Ulkoistettu sisäisen tarkastuksen osasto on itsenäinen ja puolueeton varmennustoiminto, joka raportoi suoraan hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäiseen tarkastukseen liittyvien tehtävien hoitaminen perustuu hallituksen hyväksymään sisäisen tarkastuksen työjärjestykseen (Internal Audit Charter) sekä tarkastusvaliokunnan vuosittain tarkastelemaan ja hyväksymään sisäisen tarkastuksen suunnitelmaan.

Sisäpiiri

Oriola noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta (1.1.2021) ja Markkinoiden Väärinkäyttöasetusta (EU) N:o 596/2014 (“MAR”). Oriolalla on oma sisäpiiriohjeensa (“Sisäpiiriohje”), joka perustuu sovellettavaan EU:n ja Suomen lainsäädäntöön (erityisesti MAR ja Arvopaperimarkkinalaki 746/2012), Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeeseen sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Suomen Finanssivalvonnan antamiin sääntöihin ja suuntaviivoihin. Yhtiön johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi katsotaan yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä sellaiset johtoryhmän jäsenet, jotka ovat operatiivisessa vastuussa oman liiketoiminta-alueensa johdossa sekä lisäksi talous- ja rahoitusjohtaja, tietohallintojohtaja ja Operations-toiminnon johtaja (”yhtiön johto”). Yhtiön johdon ja heidän lähipiirinsä on ilmoitettava yhtiölle ja Finanssivalvonnalle kaikki heidän omaan lukuunsa tehdyt yhtiön osakkeisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet viimeistään kolmen työpäivän kuluessa liiketoimen toteutuksesta. Sisäpiiriohje asettaa kaupankäyntirajoituksia kieltäen yhtiön johtoa ja yhtiön osavuosikatsausten ja tilinpäätösten valmisteluun osallistuvia henkilöitä tekemästä yhtiön osakkeisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia vähintään 30 päivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen Oriolan taloudellisen raportin julkistamista (suljettu ajanjakso). Oriola on vastuussa sisäpiiriluetteloiden laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä. Tällä hetkellä Oriola ei ole määritellyt ketään pysyviksi sisäpiiriläisiksi. Näin ollen kaikki henkilöt, joilla on sisäpiiritietoa, sisällytetään asiaankuuluvaa sisäpiirihanketta koskevaan hanke-kohtaiseen sisäpiiriluetteloon. Oriola opastaa sisäpiiriluetteloon merkittyjä henkilöitä näitä koskevista velvoitteista ja mahdollisista seuraamuksista. Lisäksi Oriola seuraa ja valvoo sisäpiiriasioiden asianmukaista hallinnointia.

Lähipiiritransaktiot

Oriola noudattaa lähipiiritoimiin liittyvää lainsäädäntöä. Oriolan lähipiiriin muodostavat osakeyhtiölain sekä IAS 24 mukaan listayhtiön lähipiiriin kuuluvat tahot kuten esimerkiksi yhtiön johto, heidän perheenjäsenensä sekä myös yritykset, joissa edellä mainitut henkilöt, yksin tai yhdessä, ovat määräävässä asemassa. Yhtiö ylläpitää luetteloa lähipiiriin kuuluvista osapuolista.Oriola arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia varmistaakseen, että soveltuvia lakeja ja määräyksiä, mukaan lukien Hallinnoinkoodia, noudatetaan muun muassa huolehtiakseen siitä, että mahdolliset eturistiriidat on otettu huomioon yhtiön päätöksenteossa. Yhtiön johto on vahvistanut, etteivät he eikä heidän lähipiirinsä ole olleet kytköksissä liiketoimintatransaktioihin Oriolan kanssa raportointivuonna 2020.

Ulkoinen tarkastus

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätös ja kirjanpito sekä emoyhtiön hallinto. Yhtiön tilintarkastaja antaa vuositilinpäätöksen yhteydessä osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen ja raportoi säännöllisesti havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan vastuulla on tilintarkastajan riippumattomuuden valvonta. Tästä syystä yhtiössä on otettu käyttöön toimintaperiaatteet koskien muiden palveluiden kuin tilintarkastuspalvelujen hankkimista valituilta tilintarkastajilta.

Tilintarkastajaksi valittiin 17.3.2020 pidetyssä Oriolan varsinaisessa yhtiökokouksessa uudelleen Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kirsi Jantunen. KPMG-ketjuun kuuluville yhtiöille vuonna 2020 suoritetut palkkiot varsinaisesta tilintarkastuksesta olivat 226 553 euroa. Lisäksi maksettiin konserniyhtiöiden muusta konsultoinnista yhteensä 58 704 euroa.

4. Palkitseminen

Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet

Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista hallituksen toimikaudeksi. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee ja esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen kokoonpanoiksi ja palkkioiksi.

Varsinainen yhtiökokous vahvisti 17.3.2020 hallituksen puheenjohtajan toimikausipalkkioksi 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkkioksi 36 000 euroa sekä muiden jäsenten palkkioksi 30 000 euroa. Hallituksen puheenjohtajalle suoritetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 500 euroa kokoukselta. Kokouspalkkiot suoritetaan vastaavasti myös hallituksen ja yhtiön valiokuntien puheenjohtajille ja jäsenille. Matkakulut korvataan yhtiön matkasäännön mukaisesti.

Toimikausipalkkiot suoritettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 60-prosenttisesti rahana ja 40-prosenttisesti yhtiön B-osakkeina. Yhtiön B-osakkeita hankittiin markkinoilta hallituksen jäsenille toimikausipalkkioina seuraavasti: Panu Routila 11 265 kpl, Anja Korhonen 6 759 kpl, Mariette Kristenson 5 632 kpl, Juko-Juho Hakala 5 632 kpl, Eva Nilsson Bågenholm 6 759 kpl, Lena Ridström 5 632 kpl ja Harri Pärssinen 5 632 kpl. Toimikausipalkkiona saatuihin B-osakkeisiin ei liity sitouttamisjaksoa. Hallituksen jäsenet eivät ole saaneet palkkiona osakeperustaisia oikeuksia eivätkä he ole yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piirissä. Yhtiö ei ole antanut hallituksen jäsenille lainoja tai takauksia niiden puolesta.

Hallituksen jäsenten kokonaispalkkiot vuodelta 2020 ja osakeomistus yhtiössä 31.12.2020 on esitelty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 4.4. ja 8.4. sekä palkitsemisraportissa (http://www.oriola.com/fi/sijoittajat/hallinnointi/palkka--ja-palkkioselvitys).

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen keskeiset periaatteet ja päätöksentekojärjestys

Toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, lyhyen aikavälin tulospalkkiosta ja pitkän aikavälin osakepalkkiosta. Palkkiojärjestelmillä motivoidaan yhtiön johtoa kehittämään yhtiötä ja turvaamaan yhtiön taloudellinen menestys pitkällä aikavälillä. Palkitsemisperiaatteissa otetaan huomioon muun muassa yhtiön kehitysvaihe ja liiketoimintastrategia.

Hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan tehtävänä on hallituksen hyväksymän valiokunnan työjärjestyksen mukaan myös seurata palkitsemisjärjestelmien toimivuutta sen varmistamiseksi, että johdon palkitsemisjärjestelmät edistävät yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja johdon nimityksiin liittyviä kysymyksiä ja tekee näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Lisätietoja Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnasta on selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Yhtiön hallitus arvioi ja päättää vuosittain toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten palkat, palkkiot ja muut etuudet sekä niiden määräytymisperusteet. Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja määräytymisestä päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan esitykseen perustuen.

Yhtiö ei ole antanut toimitusjohtajalle tai johtoryhmän jäsenille lainoja tai takauksia niiden puolesta. Yhtiöllä ei ole voimassa olevaa optio-ohjelmaa. Toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä ei ole lisäeläkejärjestelmiä, pois lukien Consumer-, Pharma- ja Retail-liiketoiminta-alueiden johtajat, joilla on ehdoiltaan Ruotsin käytäntöä vastaava maksuperusteinen lisäeläke.

Lyhyen aikavälin tulospalkkiot

Tulospalkkio perustuu Oriolan taloudellisten ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2020 tulospalkkion enimmäismäärä oli toimitusjohtajalla 85 % ja muilla johtoryhmän jäsenillä 60 % perusvuosipalkasta. Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja määräytymisestä päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan esitykseen perustuen.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Oriolan johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Järjestelmän avulla yhdistetään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitoutetaan avainhenkilöt yhtiöön ja tarjotaan heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkitsemisjärjestelmä.

Johdon kannustinjärjestelmä 2019–2023

Oriola Oyj:n hallitus päätti 14.12.2018 uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2023 perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2019–2021, 2020–2022 ja 2021–2023. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajaksojen alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle on, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana. Johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 % pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella annettujen netto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin avainhenkilön jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019–2021 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2019–2021 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2022 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2020–2022 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2020–2022 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 820 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2023 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2021–2023 perustuu myös konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2021–2023 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 2 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2024 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Kertaluontoinen johdon kannustinjärjestelmä 2019–2020

Oriolan hallitus päätti 14.12.2018 osakepohjaisen kertaluontoisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2020 perustamisesta konsernin avainhenkilöille mahdollistaakseen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän ansaintajakson pidentämisen kolmeen vuoteen. Tämä vastaa sijoittajien ja hallinnointikoodin vaatimuksiin sekä on lähempänä markkinakäytäntöä. Kertaluontoisessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä oli yksi kahden vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2019–2020. Yhtiön hallitus päätti järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuului noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet.# Edel- lytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle oli, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjel- massa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuu- kausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019–2020 perus- tui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä kahdelle vuodelle erikseen määriteltyihin strategisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tavoitteita ei saavutettu, eikä järjestelmän perusteella makseta palkkioita.

Osakesäästöohjelma

Oriola Oyj:llä on ollut vuodesta 2013 alkaen avainhenkilöiden osakesäästöohjelma, jonka uuden säästökauden alkamisesta Oriola Oyj:n hallitus päättää aina erikseen. Voimassa olevien osa- kesäästöohjelman ehtojen mukaisesti enimmäissäästön määrä kuukaudessa on 8,3 % ja vähimmäissäästön määrä 2 % kunkin osallistujan kiinteästä bruttokuukausipalkasta. Kertyneillä sääs- töillä ostetaan osallistujille Oriolan B-osakkeita markkinahin- taan neljännesvuosittain. Jokainen osallistuja saa maksutta kak- si B-lajin lisäosaketta kutakin kolmea hankittua säästöosaketta kohden, jos hän omistaa säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen saakka eikä hänen työ- suhteensa ole päättynyt bad leaver -syistä. Lisäosakkeet makse- taan osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuu- della pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Noin 40 avainhenkilöä osallistui osakesäästöohjelman säästökau- delle 1.1.2017–31.12.2017. Toukokuussa 2019 palkkiona maksettu- jen lisäosakkeiden määrä oli 40 398 Oriola Oyj:n B-osaketta sisältä- en myös rahana maksettavan osuuden.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2018 osallistui noin 50 avainhenkilöä. Helmikuussa 2020 palkkiona maksettujen lisäosakkeiden määrä oli 78 295 Oriola Oyj:n B-osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2019 osallistui noin 55 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyi Oriolan tilinpäätöstie- dotteen 1.1. –31.12.2020 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovute- taan osallistujille vuonna 2021.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2020 osallistui noin 59 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyy Oriolan tilinpäätöstie- dotteen 1.1.–31.12.2021 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovute- taan osallistujille vuonna 2022.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2021 osallistuu noin 60 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyy Oriolan tilinpäätöstie- dotteen 1.1.–31.12.2022 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovute- taan osallistujille vuonna 2023.

Toimitusjohtajan toimisuhteeseen kuuluvat taloudelliset etuudet vuonna 2020

Toimitusjohtaja Robert Anderssonille tilikauden 2020 aikana suo- ritetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen olivat yhteensä 776 954 euroa, muodostuen:

• Kiinteästä peruspalkasta 624 080 euroa;
• Luontoiseduista 25 601 euroa;
• Tulospalkkiosta 104 009 euroa; ja
• Osakepalkkiosta 23 265 euroa.

Johtoryhmän palkat ja palkkiot vuonna 2020

Johtoryhmän jäsenille tilikauden 2020 aikana maksetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen olivat yhteensä 1 779 699 euroa, muodostuen:

• Kiinteistä peruspalkoista yhteensä 1 442 023 euroa;
• Luontoiseduista yhteensä 114 665 euroa;
• Tulospalkkioista yhteensä 175 292 euroa; ja
• Osakepalkkioista yhteensä 47 719 euroa.

Johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön hallituksen päättämän osake- pohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Johtoryhmän jäsenten osa- keomistus on esitelty tilinpäätöksen liitetiedossa 8.4. ja yhtiön verk- kosivuilta löytyvässä Palkitsemisraportissa.

5. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Oriolan vastuullisuustyö perustuu yhdessä avainsidosryhmien kans- sa vuonna 2018 tehtyyn olennaisuusmäärittelyyn. Sen tavoitteena on varmistaa, että Oriolan vastuullisuusohjelma keskittyy olennai- siin asioihin. Oriolan vastuullisuusohjelmassa on kolme teemaa: yh- teiskunta, ihmiset ja ympäristö.

Oriolan yritysvastuun strategia valmistui vuonna 2019 ja samalla yhtiölle määriteltiin yritysvastuun pitkän aikavälin tavoitteet: ihmis- ten terveyden edistäminen, paras työnantajakokemus ja hiilineut- raalius vuoteen 2030 mennessä. Näiden saavuttamista ohjaavat strategiakaudelle määritellyt KPI-mittarit:

1. Yhteiskunta: Ihmisten terveyden edistäminen
   • Uusien terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen
   • Korkealaatuiset lääketoimitukset
   • Vastuullisten tuotteiden määrä omissa tuotemerkeissä
2. Ihmiset: Paras työnantajakokemus
   • Henkilöstön sitoutuminen
   • Henkilöstön vaihtuvuus
3. Ympäristö: Hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä
   • Uusiutuva energia
   • Kierrätysaste

Vuoden 2020 yritysvastuutiedot raportoidaan kahdessa osassa. Tässä hallituksen toimintakertomuksen selvityksessä muista kuin taloudellisista tiedoista käsitellään yritysvastuun keskeiset tee- mat Suomen kirjanpitolain mukaisesti. Myöhemmin vuoden 2021 toisen vuosineljänneksen aikana raportoidaan GRI-standardien (Global Reporting Initiative) perustason (core) mukaisesti olennai- set yritysvastuun tiedot aikasarjoineen. Tässä selvityksessä muista kuin taloudellisista tiedoista sekä GRI-raportissa julkaistavat ym-

Hallituksen toimintakertomus
Oriola
Taloudellinen katsaus 2020
1717

päristötiedot ovat riippumattoman kolmannen osapuolen var- mentamia (rajoitettu varmuus).

Oriola on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä Global Compactin vastuullisen liiketoiminnan periaatteisiin. Ilmas- tonmuutokseen liittyvistä riskienhallinnasta sekä johtamiskäytän- nöistä Oriola raportoi CDP:n ilmastonmuutosohjelmassa. Vuonna 2020 Oriola sai tunnustusta ilmastotyöstään ja saavutti CDP:n lea- dership-tason luokituksella A-.

Liiketoimintamalli

Oriola toimii terveyden ja hyvinvoinnin markkinalla Ruotsissa ja Suomessa. Oriola palvelee asiakkaitaan kolmella liiketoimin- ta-alueella: Consumer, Pharma ja Retail. Lisäksi yhtiössä on kon- sernitason Operations-toiminto, joka palvelee kaikkia liiketoimin- ta-alueita ja sisältää logistiikkatoiminnot, operatiiviset hankinnat sekä annosjakelutuotannon. Oriola työllistää noin 4 300 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa.

Oriola yhdistää alan eri toimijat lääkeyrityksistä apteekkeihin ja ku- luttajiin. Yhtiö edistää hyvinvointia varmistamalla, että lääkkeet sekä terveys- ja hyvinvointituotteet toimitetaan turvallisesti ja asia- kasystävällisesti. Oriolan laaja palveluvalikoima auttaa lääkeyrityk- siä, apteekkeja ja alan muita toimijoita onnistumaan toiminnassaan sekä edistää ihmisten terveempää elämää. Oriolalla ei ole omaa val- mistavaa tuotantoa.

Terveys ja hyvinvointi nousivat vuonna 2020 globaaliksi puheenai- heeksi COVID-19-pandemian myötä. Oriolan keskeinen tehtävä on turvata lääkelogistiikka yhtiön toimintamaissa sekä varmistaa lääk- keiden ja neuvonnan saatavuus omassa apteekkiketjussa Ruotsissa. Yhtiö varmistaa osaltaan lääkkeiden valmiusvarastoinnin Suomessa. Myös Ruotsissa aloitettiin pandemian puhkeamisen jälkeen kriittis- ten lääkkeiden valmiusvarastointi yhteistyössä viranomaisten kans- sa. Oriola tuo markkinoille suojavarusteita, kuten kasvomaskeja, suojahansikkaita sekä käsidesinfiointiaineita. Lisäksi Oriola tarjoaa kansalaisille terveyttä edistäviä palveluita apteekeissaan. Pande- mian aikana yhtiö on tukenut esimerkiksi COVID-19-vasta-ainetes- tauksilla terveydenhuollon kantokykyä.

Laadunhallinta ja lääketeollisuuteen sovellettavien virallisten määräysten noudattaminen ovat yhtiön toiminnan perusta. Ori- olan liiketoimintaa säännellään useilla kansainvälisillä ja kansalli- silla lääketeollisuuden laeilla ja muilla direktiiveillä. Pandemia on lisännyt sidosryhmävuoropuhelua terveydenhuollon toimialalla potilasturvallisuuden ja lääkkeiden saatavuuden varmistamisek- si. Lisäksi lääkkeiden saatavuuteen liittyvien sääntelyhankkeiden valmistelu ja voimaantulo on nopeutunut. Näin on tapahtunut esimerkiksi tiedonjaon, lääkkeiden varastointia apteekeissa kos- kevien määräysten tai Ruotsissa haja-asutusalueiden apteekki- toiminnan kohdalla.

Oriola luo arvoa terveydenhuollon koko arvoketjussa eri sidosryh- mille yhteiskunnallisista toimijoista potilaisiin, tavarantoimittajiin, kuluttajiin ja omistajiin. Yksityiskohtaisempi arvonluonnin viiteke- hys sisältäen panokset, tuotokset ja vaikutukset on kuvattu Oriolan arvonluontimallissa, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta.

Oriolan tarkoitus, arvot ja eettiset ohjeet

Oriolan tarkoitus (purpose) on ”Health for life”, joka ohjaa yhtiön toi- mintaa ja antaa sille merkityksen. Visionsa mukaisesti Oriola edistää terveempää huomista. Oriolan arvot “olemme avoimia”, “kannamme vastuun”, “työskentelemme yhdessä” ja “olemme aloitteellisia” näky- vät kaikessa yhtiön toiminnassa yli liiketoimintarajojen.

Oriolan eettiset toimintaohjeet ohjaavat johtoa ja työntekijöitä. Oh- jeet kuvaavat Oriolan tapaa toimia, joka perustuu hyvän hallinnon ja lakien, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja luottamukselli- suuden periaatteille. Eettisissä ohjeissa yhtiö sitoutuu lahjonnan ja korruption vastustamiseen, kilpailulakien noudattamiseen sekä yh- teistyöhön ja vuoropuheluun sidosryhmien kanssa.

Oriola edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista, esimerkiksi uusien työntekijöiden palkkaaminen perustuu heidän asiantuntijuuteen- sa ja osaamiseensa riippumatta kulttuurisesta taustasta, iästä, su- kupuolesta tai uskonnosta. Yhtiö edellyttää myös koko henkilöstön noudattavan ohjeita liikesalaisuuksista ja eturistiriitojen välttämi- sestä. Oriolassa on käytössä luottamuksellinen raportointikanava, jossa voi ilmoittaa eettisten ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Orio- lan hallitus seuraa eettisten ohjeiden noudattamista. Eettisten ohjeiden koulutuksen on suorittanut yli 3 500 henkilöä vuoden 2017 lopusta lähtien (3 000/2019). Ohje on siirretty osaksi perehdytysohjelmaa.

ESG-riskien hallinta

Oriola arvioi ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hal- lintotapaan (ESG) liittyviä riskejä osana kokonaisvaltaisen riskienhal- linnan prosessia.# Oriola on tunnistanut seuraavat merkittävimmät yhteiskunnalliset sekä ympäristöön ja hallinnointiin liittyvät riskit: tietoturvallisuus ja ilmastonmuutokseen liittyvät transitioriskit, kuten fossiilisten polttoaineiden hintojen muutokset, kiristyvä ympäristölainsäädäntö sekä kuluttajien lisääntyvät vaatimukset eettisille, läpinäkyville ja ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille. Oriola vastaa näihin haasteisiin ja näkee mahdollisuuksia liiketoiminnan edistämiseen kehittämällä määrätietoisesti ympäristötyötään. Yhtiö seuraa ympäristölainsäädännön kehitystä. Yhtiön kuljetuskumppanien valinnassa huomioidaan heidän sitoutumisensa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Oriola arvioi tuotteiden vastuullisuutta valikoimapäätöksissään sekä kehittää omia tuotteitaan vastatakseen kuluttajien lisääntyviin vaatimuksiin. Lisäksi Oriola kehittää kuluttajille suunnattuja terveyspalveluja yhtiön omissa apteekeissa Ruotsissa. Suomessa Oriola on kehittänyt arkivaikuttavuus- eli Real World Evidence -tutkimusta, jossa yhdistetään kansallisten rekisterien terveystietoa potilaiden kokemustietoon. Potilailta kerätään tietoa yhtiön kehittämällä, reiluun datatalouteen pohjautuvalla tutkimusalustalla. Se on kehitetty osana Sitran reilun datatalouden IHAN®-hanketta, jossa luodaan uusia palveluja ja ratkaisuja hyödyntämällä henkilötietoja käyttäjän myöntämällä luvalla.

Ympäristövastuu

Oriolan ympäristötyö perustuu ympäristöjohtamisen ISO 14 001 -viitekehykseen, joka osana Oriolan yhteistä johtamisjärjestelmää luo yhtenevät toimintatavat koko yhtiöön. Ympäristöjohtamisstandardin mukaan sertifioituja toimintoja ovat Ruotsissa Oriola Sweden AB sekä Svensk Dos AB. Oriolan ympäristöpolitiikka määrittelee yhtiön sitoutumisen toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten minimointiin ja ohjaa päätöksentekoa.

Hallituksen toimintakertomus Oriola Taloudellinen katsaus 2020
18

Oriolan pitkän aikavälin yritysvastuun tavoitteena on olla hiilineutraali yhtiö vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että yhtiö vähentää toimintansa hiilidioksidipäästöt nollaan. Oriolan hiilijalanjälki koostuu kolmesta päästöryhmästä: suorat päästöt, joihin luo- keutuvat esimerkiksi oma polttoainekäyttö ja kylmäaineiden vuodot, ostetun energian päästöt sekä muut toimitusketjun päästöt. Hiilija- lanjälki on laskettu Greenhouse Gas Protocol -laskentaperiaatteiden mukaisesti, ja se kattaa koko yhtiön.

Ympäristövastuun tavoitteet ja tulokset

Oriola on asettanut ympäristövastuun välitavoitteiksi, että vuoteen 2022 mennessä kaikki yhtiön kiinteistöissä käytetty energia on uusiutuvaa ja kaikesta ei-lääkkeellisestä jätteestä kierrätetään vähin- tään 85 %. Vuoden 2020 aikana yhtiö otti merkittävän askeleen uusiutuvan energian hyödyntämisessä, kun Mankkaan kiinteistö Suomessa siirtyi uusiutuvan kaukolämmön käyttöön. Muutoksen myötä yhtiön käyttämästä energiasta 92 % (77 %/2019) on peräisin uusiutuvista lähteistä. Kaukolämpöön siirtymisellä oli myös merkittävä vaikutus yhtiön kokonaishiilidioksidipäästöihin.

Oriolan toiminnoissa tähdätään jätteen vähentämiseen, materiaalien tehokkaaseen käyttöön ja syntyvän jätteen mahdollisimman korkeaan kierrätysasteeseen. Oriola toimittaa tuotteet jakelukes- kuksistaan vastaanottajille pääsääntöisesti uudelleenkäytettävissä kuljetuslaatikoissa. Näin yhtiö minimoi osaltaan pakkausjätteen määrän jakelemiensa tuotteiden logistiikkaketjussa. Suurin osa Oriolan toiminnoissa syntyvästä jätteestä on peräisin va- rastoihimme ja jakelukeskuksiimme saapuvan tavaran pakkausma- teriaaleista. Kierrätyksen tehostaminen on Oriolan ympäristötyön avainteemoja. Lajittelumahdollisuuksia on järjestelmällisesti lisätty viime vuosina ja vuonna 2020 käynnistettiin muun muassa muovipakkausten keräys Suomen toimistotiloissa sekä puulavojen kierrätys Ruotsin keskusvarastolla. Toimenpiteiden ansiosta Oriolan kierrätysaste on noussut 71 %:sta 74 %:iin.

Kuljetukset ovat Oriolan suurin epäsuorien päästöjen lähde, sillä alihankkijat vastaavat koko kuljetusverkostosta. Tiivis yhteistyö kuljetuskumppanien kanssa mahdollistaa päästöjen vähentämi- sen muun muassa optimoimalla reittejä, käyttämällä kapasiteet- tia tehokkaasti sekä laajentamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä. Lisäksi kuljetusten päästöihin vaikutetaan jakelukeskuksissa esimerkiksi parantamalla kuljetuslaatikoiden täyttöastetta, mikä vähentää asiakkaille toimitettavien laatikoiden määrää. Yhtiö seuraa kuljetuspäästöjä velvoittamalla kumppanit säännölliseen raportointiin. Kuljetusten päästöjen osuus Oriolan hiilidioksidipäästöistä on yhteensä noin 30 %.

Sosiaalinen vastuu

Lääketurvallisuuden ja lääkkeidensaatavuuden varmistaminen on Oriolan toiminnan tärkein ja yhteiskunnallisesti merkittävin tehtävä. Lääkkeet on toimitettava perille turvallisesti ja ajallaan olosuhteista riippumatta. Toiminnallaan yhtiö varmistaa, että maahan tulevia lääkkeitä on koko ajan saatavilla ja niitä käsitellään lääkealan viranomaisvaatimusten edellyttämällä tavalla. Lisäksi Oriolan Ruotsissa toimiva apteekkiketju Kronans Apotek, kattavat potilastukipalvelut sekä annosjakelutoiminta varmistavat lääkkeiden oikeaa käyttöä.

Oriolan pitkän aikavälin yritysvastuun tavoitteena on edistää ihmisten terveyttä. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö on asettanut välitavoitteiksi uusien, kansalaisten terveyttä edistävien palvelujen kehittämisen, korkealaatuisten lääketoimitusten varmistamisen toimintamaissa ja vastuullisten tuotteiden valikoiman lisäämisen kattamaan vähintään 20 % omien tuotteiden valikoimasta Ruotsissa vuoteen 2022 mennessä.

Vuonna 2020 tavoitteen edistäminen on noussut erityiseen asemaan COVID-19-pandemian takia. Maaliskuussa yhtiön toimintamaat saavuttanut pandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän tarpeen terveysturvallisuudelle. Oriola on kyennyt tuomaan markkinoille erityisesti oman Kronans Apotek -apteekkiketjun kautta palveluja, jotka ovat auttaneet kansalaisia näinä haastavina aikoina. Esimerkiksi vuoden toisella neljänneksellä aloitettiin COVID-19-vasta-ainetestit, joilla oli vuoden loppuun mennessä testattu yli 70 000 kansalaista. Pandemian aikana lääkkeiden saumaton saatavuus ja laadukkaat kuljetukset ovat nousseet yhteiskunnan keskiöön. Oriola toimit- taa lääkkeitä 24 tunnin sisällä tilauksesta kaikkiin apteekkeihin ja sairaala-apteekkeihin sekä muihin terveydenhuollon yksiköihin Ruotsissa ja Suomessa. Maaliskuussa 2020 koettu kansalaisten lääkehamstraus aloitti koko vuoden jatkuneen tiiviin yhteistyön koko toimialalla, mukaan lukien viranomaisyhteistyön lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa. Haastavan vuoden aikana lääketoimitukset on onnistuttu turvaamaan molemmissa toimintamaissa. Oriola kehittää yhtenäistä mittaria lääketoimitusten laatukriteeriksi. Oriolan omien apteekkituotteiden valikoiman vastuullisuuskriteerit saatiin määriteltyä vuoden 2020 aikana ja valikoimasta 18 % on vastuullisesti luokiteltuja, esimerkiksi Joutsenmerkin tai muun yleisesti tunnetun ympäristömerkin saaneita tuotteita.

Vastuu henkilöstöstä

Oriolassa työskentelee noin 4 300 lääkealan ammattilaista erilaisissa tehtävissä niin apteekeissa, logistiikkakeskuksissa kuin erilaisissa asiantuntijarooleissa. Työntekijät ovat yhtiön tärkein voimavara: heidän asiantuntemuksensa ja osaamisensa on perusedellytys erinomaiselle asiakaskokemukselle, lääkealan tiukkojen laatuvaatimusten täyttymiselle sekä vastuulliselle liiketoiminnalle. Panostukset henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin rakentavat myös Oriolan kilpailukykyä nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Haluamme tarjota työntekijöillemme lääkealan monipuolisimmat urapolut sekä tasa-arvoisen ja reilun työpaikan.

COVID-19-pandemia vaikutti monella tapaa Oriolan henkilöstöön vuonna 2020. Toimistohenkilökunta on ollut maaliskuusta lähtien pääosin etätöissä, kun samaan aikaan apteekki- ja tuotantohenkilökunta ovat jatkaneet työskentelyä uusien, mittavien terveysturvallisuuden takaavien ohjeistusten turvin täyttääkseen asiakkaiden tarpeet. Oriolassa on otettu käyttöön niin suojavarusteet kuin henkilökunnan kohtaamisia minimoivat käytänteet. Lisäksi laajoja joukko-testauksia COVID-19-tartuntojen varalta on järjestetty erityisesti Ruotsissa tuotantopaikkakunnilla. Oriolan varautumista ja työtä on ohjannut kaiken aikaa yhtiön tehtävä potilasturvallisuuden varmistamiseksi henkilökunnan terveysturvallisuudesta tinkimättä.

Hallituksen toimintakertomus Oriola Taloudellinen katsaus 2020
19

Oriolan pitkän aikavälin vastuullisuuden tavoitteena on tarjota paras työntekijäkokemus. Välitavoitteeksi yhtiö on määritellyt, että vuonna 2022 henkilöstön sitoutumisindeksi on vähintään 80 ja henkilöstön vaihtuvuus pienempi kuin 12 %. Vuonna 2020 henkilöstön sitoutumisindeksi oli 78 (77 vuonna 2019) ja vaihtuvuus 10,2 % (9,2 % vuonna 2019).

Osana strategiatyötä yhtiö on määritellyt Oriolan strategiset kyvykkyydet, jotka ohjaavat työntekijöiden kehittämistä. Muutoksen johtaminen on yksi keskeisistä kehitysalueista, sillä liiketoimintaympäristö sekä kulttuuri ja tapa toimia ovat vahvassa muutoksessa – mitä pandemia on kiihdyttänyt entisestään. Johtamisen laatua ja henkilöstön tyytyväisyyttä mitataan osana henkilöstökyselyä kahdesti vuodessa. Henkilöstökysely toimii johtamisen työkaluna, jonka perusteella suunnitellaan toimenpiteet henkilöstön sitoutumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaikki työntekijämme ovat vuosittaisten kehityskeskustelujen piirissä, jolloin yhtäältä asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet työn ohjaamiseksi ja toisaalta kartoitetaan jokaisen omat kehitystavoitteet ja -toimenpiteet.

Hallintotapa

Oriola toimii säädellyllä toimialalla. Yhtiön laatujohtaminen perustuu lääketoimialan lakeihin ja määräyksiin sekä Oriolan yhteiseen johtamisjärjestelmään, joka luo viitekehyksen yhteneville toiminta- ja hallintotavoille.# Lääkejakelu ja verotus

Lääkejakelua ja lääketukkukauppaa säännellään Good Distribution Practice -määräyksissä (GDP), jotka on vahvistanut Euroopan lääkeviranomainen, European Medicines Agency (EMA). Suomessa GDP:n noudattamista lääketukkukaupassa valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja Ruotsissa Lääkemedelsverket. GDP määrittelee yhteiset lääkkeiden käsittelyn säännöt. Oriolan toimintaa ohjaavat osaltaan myös Good Manufacturing Practice (GMP) ja muu viranomaisvalvonnan alaisiin tuotteisiin liittyvä sääntely, kuten elintarvikkeita ja kosmetiikkaa koskevat säännöt.

Verojalanjälki

Oriola kannattaa läpinäkyvää yrityskulttuuria ja julkaisee verojaan- lanjälkensä, joka muodostuu tuloverojen lisäksi muista yrityksen toimintaan liittyvistä veroista ja veronluonteisista maksuista. Yhtiö maksaa verot kuhunkin toimintamaahan paikallisen lainsäädännön määräyksiä noudattaen. Oriolalla ei ole ulkomaisia tytäryhtiöitä vero- paratiiseiksi luokitelluissa maissa tai maissa, joissa on epätavallisia verohelpotuksia. Oriolan verojalanjälki on julkaistu yhtiön verkkosi- vuilla www.oriola.com.

Toimitusketjun hallinta

Yhtiön hankintapolitiikassa määritellään vastuulliset, laatukriteerit täyttävät, eettiset ja toimittajayhteistyötä kunnioittavat hankintape- riaatteet. Alihankkijoiden valinta- ja arviointiprosessit ovat Oriolalle tärkeitä, ja niissä arvioidaan liikekumppaneiden toimintatapoja Ori- olan määrittelemien vaatimusten täyttymiseksi, erityisesti potilas- turvallisuuden takaamiseksi. Oriola pitää tavarantoimittajiensa ak- tiivista ympäristötyötä tärkeänä ja vastuullisuuskriteerit korostuvat entisestään yhtiön kehittäessä toimittaja-arviointiaan edelleen.

Oriola edistää toimitusketjunsa eettisiä toimintatapoja edellyttä- mällä alihankkijoiden ja muiden liikekumppaneidensa sitoutuvan liikekumppanin eettisiin ohjeisiin (Business Partner Code of Con- duct). Ohjeissa linjataan lahjonnan, korruption ja syrjinnän torjumi- sesta, työ- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä työsuojelun edistämisestä.

Vuoden 2020 aikana Oriola jatkoi hankintaperiaatteiden yhdenmu- kaistamista ja liikekumppanien eettisten ohjeiden käyttöönottoa suorien ja epäsuorien tavarantoimittajien kanssa. Yhtiö on toteutta- nut suorien ei-lääkkeellisten tuotteiden ja toimittajien maantieteel- lisen riskiarvioinnin, ja suurin osa Oriolan suorista ei-lääkkeellisis- tä tuoteostoista on Euroopan alueelta.

Vuoden loppuun mennessä kaikista 360 suorasta tavarantoimittajasta 232 on arvioitu (223/385 vuonna 2019) Oriolan tavarantoimittajiltaan edellyttämien ja eettis- ten ohjeiden sisältämien käytäntöjen mukaisesti.

Espoo, 18.2.2021
Oriola Oyj
Hallitus

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tietoja osakkeista

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeenomistuksen jakautuminen osakasryhmittäin 31.12.2020

Osakkaita	% osakkaista	Omistus-%	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä
Yksityishenkilöt	12 566	26	911	35 033	97,0	95,9	96,1	45,1
Yritykset	242	742	920	1,9	2,6	2,5	27,2	24,8
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	15	42	46	0,1	0,2	0,1	3,1	7,9
Julkisyhteisöt	6	14	17	0,0	0,1	0,0	14,8	6,8
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	66	228	267	0,5	0,8	0,7	4,7	2,2
Ulkomaat	64	128	164	0,5	0,5	0,4	0,3	0,6
Yhteensä	12 959	28 065	36 447	100,0	100,0	100,0	95,1	80,3

Hallintarekisteröidyt | 4,9 | 19,7 | 15,3 |

Osakkeenomistajat omistettujen osakkeiden mukaan 31.12.2020

Osakkaita	% osakkaista	Osakkeita, kpl	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä
1-100	2 636	3 615	5 379	20,3	12,9	14,8
101-1 000	6 597	14 867	18 900	50,9	53,0	51,9
1 001-10 000	3 345	8 755	10 913	25,8	31,2	29,9
10 001-100 000	340	758	1 152	2,6	2,7	3,2
yli 100 001	41	70	103	0,3	0,2	0,3
Yhteensä	12 959	28 065	36 447	100,0	100,0	100,0

Joista hallintarekisteröityjä | 9 | 11 | 11 |

Osakkeita	% osakkeista	Osakkeita, kpl	Sarja A	Sarja B	Yhteensä	Sarja A	Sarja B	Yhteensä
1-100	131	189	198	604	329	793	0,2	0,2
101-1 000	2 828	035	6 781	064	9 609	099	5,3	5,3
1 001-10 000	9 411	566	24 928	186	34 339	752	17, 5	19,5
10 001-100 000	8 691	155	17 802	590	26 493	745	16,2	13,9
yli 100 001	32 686	368	78 027	456	110 713	824	60,8	61,1
Yhteensä	53 748	313	127 737	900	181 486	213	100,0	100,0

Joista hallintarekisteröityjä | 2 633 | 514 | 25 125 | 336 | 27 758 | 850 | 4,9 | 19,7 | 15,3 |

Osakkeita yhteensä | 53 748 | 313 | 127 737 | 900 | 181 486 | 213 | 100,0 | 100,0 | 100,0 |

Tietoja osakkeista

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2020	2019	2018	2017	2016
Osakekohtainen tulos 2 EUR	0,06	0,04	0,06	0,14	0,23
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot 2 EUR	0,06	0,04	0,06	0,14	0,23
Osakekohtainen oma pääoma 2 EUR	0,94	0,87	0,98	1,08	1,13
Osingonjako milj. EUR	5,4	1	16,3	16,3	16,3
Osakekohtainen osinko EUR	0,03	1	0,09	0,09	0,09
Osingonjakosuhde 2 %	48,2	1	203,5	151,7	63,9
Efektiivinen osinkotuotto A %	1,51	1	4,46	4,57	3,00
Efektiivinen osinkotuotto B %	1,58	1	4,44	4,55	3,21
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot 2 A	31,97	45,67	33,20	21,58	18,83
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot 2 B	30,55	45,78	33,37	20,14	19,10
Osakkeen kurssi 31.12. A EUR	1,99	2,02	1,97	3,00	4,25
Osakkeen kurssi 31.12. B EUR	1,90	2,03	1,98	2,80	4,31
Keskikurssi A EUR	2,01	2,10	2,82	3,79	4,16
Keskikurssi B EUR	1,93	2,11	2,72	3,66	4,20
Alin kurssi A EUR	1,62	1,86	1,92	2,96	3,70
Alin kurssi B EUR	1,52	1,86	1,94	2,77	3,65
Ylin kurssi A EUR	2,25	2,56	3,38	4,53	4,50
Ylin kurssi B EUR	2,27	2,53	3,17	4,43	4,65
Markkina-arvo milj. EUR	349,9	367, 2	358,8	519,2	778,9

Osakkeiden vaihto

	Sarja A kpl	% sarja A:n keskimääräisestä osakemäärästä	Sarja B kpl	% sarja B:n keskimääräisestä osakemäärästä	% koko osakemäärästä
	3 320 057	6,1	3 758 001	38,2	28,6
	3 067 789	5,5	24 054 806	19,1	15,3
	2 703 394	4,9	40 993 419	32,5	24,3
	1 893 721	3,4	41 746 627	33,2	24,5
			22 488 841	17,9	13,4

Osakkeiden määrä 31.12.

	A kpl	B kpl	Osakkeita yhteensä kpl
A	53 748 313	127 737 900	181 486 213
B	55 434 273	126 051 940	181 486 213
Yhteensä	55 434 273	126 051 940	181 486 213
	55 434 273	126 051 940	181 486 213
	55 484 648	126 001 565	181 486 213

Sarja A:n osakkeita kaudella keskimäärin kpl | 54 390 973 | 55 434 273 | 55 434 273 | 55 434 825 | 55 484 648 |
Sarja B:n osakkeita kaudella keskimäärin kpl | 127 095 240 | 126 051 940 | 126 051 940 | 126 051 388 | 126 001 565 |
Osakkeita yhteensä kaudella keskimäärin kpl | 181 486 213 | 181 486 213 | 181 486 213 | 181 486 213 | 181 486 213 |

1 Hallituksen ehdotus. Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 5,4 miljoonan euron eli 0,03 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta.
2 Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tietoja osakkeista

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentaperusteet

• Osakekohtainen tulos (EPS), EUR = Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto / Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana vähennet- tynä yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla
• Osakekohtainen oma pääoma, EUR = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä 31.12.
• Osakekohtainen osinko, EUR = Tilikaudelta jaettu osinko / Osakkeiden lukumäärä 31.12.
• Osingonjakosuhde, % = (Osakekohtainen osinko / Osakekohtainen tulos) x 100
• Efektiivinen osinkotuotto, % = (Osakekohtainen osinko / Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi) x 100
• Hinta/voitto-suhde (P/E) = Osakkeen kurssi / Osakekohtainen tulos
• Osakkeen keskikurssi, EUR = Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto / Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
• Osakekannan markkina-arvo, EUR = Tilikauden lopussa oleva osakemäärä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Tietoja osakkeista

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Suurimmat omistajat 31.12.2020

	Osakemäärän mukainen suuruusjärjestys	Sarja A	Sarja B	Osakkeita yhteensä	% kaikista osakkeista	Osakkeiden äänimäärä	% koko äänimäärästä
1.	Mariatorp Oy	6 000 000	14 000 000	20 000 000	11,02	134 000 000	11,14
2.	Wipunen Varainhallinta Oy	2 600 000	6 250 000	8 850 000	4,88	58 250 000	4,84
3.	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	4 320 600	3 273 000	7 593 600	4,18	89 685 000	7,46
4.	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 606 414	2 299 018	5 905 432	3,25	74 427 298	6,19
5.	Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	973 500	3 810 523	4 784 023	2,64	23 280 523	1,94
6.	Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia	214 000	2 372 385	2 586 385	1,43	6 652 385	0,55
7.	Medical Investment Trust Oy	181 000	1 889 540	2 070 540	1,14	5 509 540	0,46
8.	Maa- ja vesitekniikan tuki r.y.	2 041 832	0	2 041 832	1,13	40 836 640	3,40
9.	Kansaneläkelaitos	0	1 991 481	1 991 481	1,10	1 991 481	0,17
10.	Tukinvest Oy	1 983 526	0	1 983 526	1,09	39 670 520	3,30
11.	Ylppö Jukka	1 496 562	286 992	1 783 554	0,98	30 218 232	2,51
12.	Säästöpankki Kotimaa-sijoitusrahasto	619 649	876 939	1 496 588	0,82	13 269 919	1,10
13.	Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	277 942	1 200 000	1 477 942	0,81	6 758 840	0,56
14.	Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt	162 253	1 100 000	1 262 253	0,70	4 345 060	0,36
15.	Ylppö Into	693 522	240 200	933 722	0,51	14 110 640	1,17
16.	Laakkonen Mikko	196 320	689 080	885 400	0,49	4 615 480	0,38
17.	Ehrnrooth Helene	0	804 333	804 333	0,44	804 333	0,07
18.	Drumbo Oy	0	800 000	800 000	0,44	800 000	0,07
19.	Paloniemi Jari	0	800 000	800 000	0,44	800 000	0,07
20.

	0	800	000	800	000	0,44	800
000	0,07
Yhteensä	25 367	43	483	491	68	850	611
37,94	550 825 891	45,80
Hallintarekisteröidyt	2 633	514	25	125	336	27	758
850	15,30	77	795	616	6,47
Oriola Oyj	63 650	109	556	173	206	0,10	1
382	556	0,11
Muut	25 684	029	59	019	517	84	703
546	46,67	572	700	097	47,62
Kaikki yhteensä	53 748	313	127	737	900	181	486
213	100,00	1 202	704	160	100,00

Tietoja osakkeista Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2016-2020

Konsernin tuloslaskelma

	Milj. euroa	2020	2019 5	2018 oikaistu 4	2017 oikaistu 4	2016 oikaistu 4
Liikevaihto		1 800,8	1 721,3	1 552,2	1 527,7	1 588,6
Oikaistu liikevoitto	Milj. euroa	21,0	20,5	34,4	39,0	58,7
% liikevaihdosta	%	1,2	1,2	2,2	2,6	3,7
Liikevoitto	Milj. euroa	20,4	15,3	19,5	36,9	56,5
% liikevaihdosta	%	1,1	0,9	1,3	2,4	3,6
Rahoitustuotot ja -kulut	Milj. euroa	-6,0	-5,2	-3,0	-3,9	-4,7
% liikevaihdosta	%	-0,3	-0,3	-0,2	-0,3	-0,3
Tulos ennen veroja	Milj. euroa	14,3	10,1	16,6	32,9	51,8
% liikevaihdosta	%	0,8	0,6	1,1	2,2	3,3
Tilikauden tulos	Milj. euroa	11, 3	8,0	10,8	25,2	40,9
% liikevaihdosta	%	0,6	0,5	0,7	1,7	2,6

Konsernin tase

	Milj. euroa	2020	2019 5	2018 oikaistu 4	2017 oikaistu 4	2016 oikaistu 4
Pitkäaikaiset varat		537, 3	509,9	440,0	446,6	437, 4
Liikearvo		278,7	270,5	274,3	282,7	286,8
Lyhytaikaiset varat		628,3	520,7	484,2	474,2	487,1
Vaihto-omaisuus		250,1	234,2	209,6	205,7	198,3
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		169,6	157, 2	177,9	196,1	204,3
Velat yhteensä		996,0	873,4	746,2	724,7	720,3
Korolliset velat		295,3	190,3	129,4	127, 2	133,1
Korottomat velat		700,8	683,1	616,8	597, 5	587, 2
Taseen loppusumma		1 165,6	1 030,6	924,2	920,8	924,5

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tunnusluvut

Tunnusluvut	2020	2019 5	2018 oikaistu 4	2017 oikaistu 4	2016 oikaistu 4
Omavaraisuusaste %	14,8	15,5	19,5	21,7	22,6
Oma pääoma / osake EUR	0,94	0,87	0,98	1,08	1,13
Sijoitetun pääoman tuotto 2 %	5,0	4,1	6,2	11,4	17, 5
Oman pääoman tuotto 2 %	6,9	4,9	5,8	12,8	21,0
Korolliset nettovelat Milj. euroa	127,1	119,6	63,6	110, 2	72,3
Nettovelkaantumisaste %	75,0	76,1	35,8	56,2	35,4
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista EUR	0,06	0,04	0,06	0,14	0,23
Osakekohtainen tulos sis. lopetetut toiminnot EUR	0,06	0,04	0,06	0,14	0,23
Osakkeita keskimäärin 3 kpl	181 388 782	181 394 589	181 360 503	181 328 408	181 389 391
Henkilömäärä keskimäärin jatkuvista toiminnoista kokoaikaisiksi muutettuna hlö	2 687	2 800	2 699	2 686	2 425
Bruttoinvestoinnit sis. lopetetut toiminnot Milj. euroa	32,8	21,8	39,6	46,2	88,8

Oikaistu liikevoitto

Milj. euroa

	2016	2017	2018	2019	2020
Oikaistu liikevoitto	80	60	40	20	0

Milj. euroa

	2016	2017	2018	2019	2020
Liikevaihto	1 589	1 528	1 552	1 721	1 801

1. Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
2. Jatkuvat toiminnot.
3. Vertailutiedot 2016-2017 sisältävät lopetetut toiminnot.
4. Ei sisällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
5. Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
6. Konserni otti IFRS 16 Vuokrasopimukset-standardin käyttöön 1.1.2019. Standardilla on merkittävä vaikutus konsernin pitkäaikaisiin varoihin, korollisiin velkoihin ja tunnuslukuihin

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet löytyvät osiosta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä Oriola esittää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) antaman ohjeen ”Vaihtoehtoiset tunnusluvut” mukaisia vaihtoehtoisia tunnuslukuja toimintansa kehityksestä, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Vaihtoehtoiset tunnusluvut on esitetty seuraavissa taulukoissa:

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS - tilinpäätöslukuihin

	Milj. euroa	2020	2019
Liikevaihto		1 800,8	1 721,3
+ Kaupintavaraston hankintameno		1 945,9	1 993,2
+ Annetut kassa-alennukset		18,1	18,6
+ Myynnin kurssierot		0,1	0,0
Laskutus	3 764,9	3 733,1

Vertailukelpoisin valuuttakurssein lasketut tunnusluvut

	Milj. euroa	2020	2019
Laskutus		3 764,9	3 733,1
Valuuttakurssimuutoksen vaikutus		-26,3	82,0
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu laskutus		3 738,6	3 815,1
Liikevaihto		1 800,8	1 721,3
Valuuttakurssimuutoksen vaikutus		-13,7	42,1
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu liikevaihto		1 787,1	1 763,4
Oikaistu liikevoitto		21,0	20,5
Valuuttakurssimuutoksen vaikutus		-0,2	0,4
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu oikaistu liikevoitto		20,8	20,9

Oikaistu liikevoitto

	Milj. euroa	2020	2019
Liikevoitto		20,4	15,3
- Liikevoittoa oikaisevat erät		0,6	5,1
Oikaistu liikevoitto		21,0	20,5

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentaperusteet

Vaihtoehtoinen tunnusluku	Määritelmä	Miksi käytetään
Laskutus	= Liikevaihto + kaupintavaraston hankintameno + annetut kassa-alennukset + myynnin kurssierot	Laskutus kuvaa liiketoiminnan volyymiä.
Liikevoitto	= Liikevaihto - materiaaliostot, myynnin ja ostojen kurssierot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoi minnan muut kulut sekä poistot ja arvonalentumiset + liiketoiminnan muut tuotot + osuus yhteisyrityksen tuloksesta	Liikevoitto osoittaa liiketoiminnasta kertyvän tuloksen.
Oikaistu liikevoitto	= Liikevoitto ilman oikaisueriä	Oriola julkaisee oikaistun liiketuloksen kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.
Oikaisuerät	Oikaisuerät sisältävät liiketoimintojen tai omaisuus- erien myynneistä tai lopetuksista aiheutuneet voitot ja tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet kulut tai tuotot, liikearvon ja muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumistappiot ja muut harvoin tapah- tuvan asian seurauksena syntyneet kulut tai tuotot sekä arvionmuutokset liiketoimintahankintojen ehdollisen vastikkeen toteutumisesta. Oikaisuerät on eritelty liite- tiedossa 4.1. Segmenttiraportointi.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu laskutus	Laskutus laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajankohdan keskikurssilla.	Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu laskutus, liikevaihto ja oikaistu liikevoitto kuvaavat liiketoiminnan kehitystä ilman valuuttakursseista aiheutuvaa muutosta ja siten parantavat vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu liikevaihto	Liikevaihto laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajankohdan keskikurssilla.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu oikaistu liikevoitto	Oikaistu liikevoitto laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajankohdan keskikurssilla.
Korolliset nettovelat	= Korollinen vieras pääoma - rahavarat	Korolliset nettovelat antavat tietoa konsernin ulkoisen velkarahoituksen kokonaismäärästä.
Investoinnit	= Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä aineettomiin hyödykkeisiin ml. liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo sekä sijoitukset osak- kuus- ja yhteisyrityksiin	Investointien määrä antaa lisätietoa liiketoiminnan raha- virtatarpeista. Investoinnit liiketoiminta-alueittain on esitetty liitetiedossa 4.1. Segmenttiraportointi.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	= Liikevoitto x 100 Taseen loppusumma – korottomat velat (vuoden alun ja lopun keskiarvo)	Sijoitetun pääoman tuotto mittaa konsernin tehok- kuutta tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle.
Oman pääoman tuotto (ROE), %	= Tilikauden tulos x 100 Oma pääoma yhteensä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)	Oman pääoman tuotto mittaa konsernin kannattavuutta osoittamalla kuinka paljon voittoa konserni tuottaa osak- keenomistajien konserniin sijoittamilla varoilla.
Nettovelkaantumisaste, %	= Korolliset nettovelat x 100 Oma pääoma yhteensä	Nettovelkaantumisaste antaa tietoa konsernin rahoituk- seen liittyvän riskin tasosta sekä velkaantumisesta.
Omavaraisuusaste, %	= Oma pääoma yhteensä x 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot	Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin rahoitukseen liittyvän riskin tasosta sekä konsernin liiketoiminnassa käytettävän pääoman tasosta.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

	Milj. euroa	Liitetieto	2020	2019
Liikevaihto		4.2.	1 800,81	1 721,31
Liiketoiminnan muut tuotot		4.2.	9,5	11,1
Materiaalit ja tarvikkeet		4.3.	-1 438,7	-1 364,5
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut		4.4.	-172,3	-173,4
Liiketoiminnan muut kulut		4.3.	-137, 2	-133,9
Poistot ja arvonalentumiset		6.1./6.2.	-41,6	-45,3
Liikevoitto			20,4	15,3
Rahoitustuotot ja -kulut		8.1.	-6,0	-5,2
Tulos ennen veroja			14,3	10,1
Tuloverot		9.1.	-3,1	-2,1
Tilikauden tulos			11,3	8,0
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Tilikauden aikana laajaan tulokseen kirjattu muuntoero			9,8	-4,4
Tilikauden aikana tulosvaikutteiseksi siirretty muuntoero			- 0,0
Rahavirran suojaus		8.3.	-0,2	0,2
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero		9.1.

28 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020 29

Konsernin tase (IFRS)

Milj.euroa	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	6.1.	162,2	158,3
Liikearvo	6.2.	278,7	270,5
Muut aineettomat hyödykkeet	6.2.	69,8	66,9
Muut pitkäaikaiset varat	6.3.	22,3	9,7
Laskennalliset verosaamiset	9.2.	4,4	4,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä		537,3	509,9
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	5.2.	250,1	234,2
Myyntisaamiset	5.1.	188,6	187,4
Tuloverosaamiset	5.1.	3,4	6,1
Muut saamiset	5.1.	18,1	22,2
Rahavarat	8.2.	168,2	70,8
Lyhytaikaiset varat yhteensä		628,3	520,7
VARAT YHTEENSÄ		1 165,6	1 030,6

Milj.euroa	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma		36,2	36,2
Käyvän arvon rahasto		7,7	-0,1
Käyttörahasto		19,4	19,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		74,8	74,8
Muut rahastot		0,1	0,1
Muuntoerot		-23,1	-32,9
Kertyneet voittovarat		54,5	59,7
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	8.4.	169,6	157,2
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	9.2.	13,9	14,3
Eläkevelvoitteet	4.4.	18,9	17,1
Korolliset velat	8.2.	127,8	123,6
Muut pitkäaikaiset velat	5.3.	0,9	0,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä		161,6	155,7
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat	5.3.	620,3	606,7
Varaukset	5.4.	0,8	2,8
Korolliset velat	8.2.	167,4	66,8
Tuloverovelat	5.3.	-	1,0
Muut lyhytaikaiset velat	5.3.	45,9	40,4
Lyhytaikaiset velat yhteensä		834,5	717,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		1 165,6	1 030,6

29 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020 30

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

Milj.euroa	Liitetieto	2020	2019
Liiketoiminnan nettorahavirta
Tilikauden tulos		11,3	8,0
Oikaisut
Poistot	6.1./6.2.	41,2	41,8
Arvonalentumiset	6.1./6.2.	0,5	3,5
Rahoitustuotot ja -kulut	8.1.	6,0	5,2
Tuloverot	9.1.	3,1	2,1
Eläkesaamisen ja -velvoitteen muutos		0,7	0,7
Muut oikaisut		-2,0	1,0
Käyttöpääoman muutos		60,7	62,3
Lyhytaikaisten saamisten lisäykset (-) / vähennykset (+)		9,1	-15,1
Vaihto-omaisuuden lisäykset (-) / vähennykset (+)		-8,6	-27,2
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset (+) / vähennykset (-)		3,6	68,7
Maksetut korot ja muut rahoituskulut		-3,1	-3,7
Saadut korot ja muut rahoitustuotot		0,4	0,6
Maksetut verot		-3,6	-1,2
Liiketoiminnan nettorahavirta		58,3	84,4
Investointien nettorahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	6.1./6.2.	-27,1	-21,2
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit	6.1./6.2.	0,3	0,1
Investoinnit yhteisyrityksiin	6.3.	-	-0,7
Investoinnit muihin osakkeisiin ja osuuksiin	6.3.	-4,8	-0,0
Tuotot muista osakkeista ja osuuksista	6.3.	0,2	-
Investointien nettorahavirta		-31,4	-21,8

Milj.euroa	Liitetieto	2020	2019
Rahoituksen nettorahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot		30,0	27,5
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-1,1	-28,2
Lyhytaikaisten lainojen nostot		40,0	-
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		-10,0	-
Muun lyhytaikaisen rahoituksen muutos		47,4	-21,2
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset		-19,6	-19,3
Omien osakkeiden hankinta		-0,1	-0,1
Maksetut osingot		-16,3	-16,3
Rahoituksen nettorahavirta		70,4	-57,6
Rahavarojen muutos		97,3	5,0
Rahavarat tilikauden alussa		70,8	65,8
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		0,1	-0,0
Rahavarojen muutos		97,3	5,0
Rahavarat tilikauden lopussa	8.2.	168,2	70,8
1 Sisältää yritystodistuslainojen rahavirrat.

30 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020 31

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

Milj. euroa	Liitetieto	Osakepääoma	Rahastot	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019		36,2	94,0	-28,6	76,3	177,9
IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva oikaisu	1	-	-	-	-6,3	-6,3
Oikaistu oma pääoma 1.1.2019		36,2	94,0	-28,6	70,0	171,6
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos		-	-	-	8,0	8,0
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaus	8.3.	-	0,2	-	-	0,2
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	4.4.	-	-	-	-2,8	-2,8
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	9.1.	-	-0,0	-	0,6	0,6
Muuntoero		-	-	-4,4	-	-4,4
Tulosvaikutteiseksi siirretty muuntoero		-	0,0	-	0,0	0,0
Kauden laaja tulos yhteensä		-	0,1	-4,4	5,8	1,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko	8.5.	-	-	-	-16,3	-16,3
Osakepalkitseminen	4.4.	-	-	-	0,4	0,4
Omien osakkeiden osto		-	-	-	-0,1	-0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		-	-	-	-16,1	-16,1
Oma pääoma 31.12.2019		36,2	94,2	-32,9	59,7	157,2
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos		-	-	-	11,3	11,3
Muut laajan tuloksen erät:
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat	8.2.	-	8,0	-	-	8,0
Rahavirran suojaus	8.3.	-	-0,2	-	-	-0,2
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	4.4.	-	-	-	-0,4	-0,4
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	9.1.	-	0,0	-	0,0	0,1
Muuntoero		-	-	9,8	-	9,8
Kauden laaja tulos yhteensä		-	7,8	9,8	10,9	28,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko	8.5.	-	-	-	-16,3	-16,3
Osakepalkitseminen	4.4.	-	-	-	0,2	0,2
Omien osakkeiden osto		-	-	-	-0,1	-0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		-	-	-	-16,2	-16,2
Oma pääoma 31.12.2020		36,2	102,0	-23,1	54,5	169,6
1 Verovaikutus huomioon otettuna.

31 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020 32

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Yrityksen perustiedot

Oriola Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Oriola Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Oriola-konsernin. Oriola Oyj:n hallitus on hyväksynyt 18.2.2021 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus vahvistaa tai olla vahvistamatta tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Yhtiön Y-tunnus on 1999215-0. Jäljennöksiä Oriola-konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa Oriola Oyj:n pääkonttorista, Orionintie 5, 02200 Espoo (investor.relations@oriola.com).

2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Oriola Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2020 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätös on laadittu kahdentoista kuukauden pituiselta tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavia sijoituksia, johdannaisia sekä osakeperusteisia maksu- ja. Konserni on soveltanut IASB:n julkistamia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joita on sovellettava 1.1.2020 alkaen. Näillä standardeilla ei ole ollut vaikutusta kuluneeseen tilikauteen eikä niillä odoteta olevan olennaista vaikutusta tuleviin tilikausiin eikä odotettavissa oleviin liiketapahtumiin.

3. Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Erä	Epävarmuustekijä	Liitetieto
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	Diskonttokorko	4.4.
Varaukset	Kirjausperuste / arvio	5.4.
Arvonalentumistestaus	Ennusteparametrit / arvio	6.2.
Muut pitkäaikaiset varat	Arvostusperuste / arvio	6.3.
Vuokrasopimusvelat	Vuokra-aika / arvio	7.1.
Laskennalliset verosaamiset	Kirjausperuste / arvio	9.2.

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS:n mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä raportoituihin varoihin ja velkoihin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoituihin tuottoihin ja kuluihin. Nämä arviot perustuvat johdon parhaaseen tietoon tapahtumista ja siten lopulliset toteumat voivat poiketa tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, muun muassa liikearvon ja muiden omaisuuserien mahdollisia arvonalentumisia, etuuspohjaisen eläkesaamisen ja -velan määrää, aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellisia vaikutusaikoja, vuokrasopimusvelkoja, varauksia ja tuloveroja. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Vuoden 2020 aikana COVID-19-pandemia on muuttanut Oriolan liiketoimintaympäristöä nopeasti, kun yhteiskunnan rajoitukset sekä kuluttajien varovaisuus ovat vaikuttaneet kuluttajakäyttäytymiseen. Pandemian aiheuttamat toimet ovat johtaneet terveydenhuollon palveluiden vähenemiseen sekä vaikuttaneet niin lääkkeiden kuin terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden kysyntään.# 4. Liiketoiminnan tulos

4.1. Segmenttiraportointi

Oriolan raportointisegmentit koostuvat liiketoiminta-alueista, joita raportoidaan ja seurataan konsernin sisäisessä raportoinnissa toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja on Oriola-konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta liiketoiminta-alueille ja niiden tuloksen arvioimisesta.

Raportoitavien segmenttien varat ja velat ovat eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat kohdistettavissa segmenteille. Konsernierät sisältävät rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Oriolan liiketoiminta-alueet ja raportointisegmentit ovat Consumer, Pharma ja Retail.

• Consumer-liiketoiminta-alue tarjoaa terveyden ja hyvinvoinnin tuotteita ja palveluita asiakkaille Kronans Apotekin, Ruotsin kolmanneksi suurimman apteekkiketjun, kautta.
• Pharma-liiketoiminta-alue tarjoaa räätälöityjä logistiikka-, asiantuntija- ja konsultointipalveluita lääkeyrityksille sekä laajan valikoiman lääkevalmisteita apteekeille, sairaala-apteekeille ja eläinlääkäreille.
• Retail-liiketoiminta-alue tarjoaa laajan valikoiman terveys- ja hyvinvointituotteita apteekeille, päivittäistavarakaupalle, eläinlääkäreille, yksityisille ja julkisille terveydenhuollon toimijoille sekä palveluita apteekeille, kuten henkilöstövuokrausta ja annosjakelupalveluja.

Konsernin maantieteelliset alueet ovat Suomi, Ruotsi ja muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat ja investoinnit esitetään niiden sijaintimaan mukaan.

Laskutus Milj. euroa
Oikaistu liikevoitto Milj. euroa

*Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Raportoitavat segmentit

Milj. euroa	Consumer	Pharma	Retail	Konsernierät	Yhteensä
Ulkoinen laskutus	798,1	2 662,8	304,0	-	3 764,9
Sisäinen laskutus	0,1	243,2	182,7	-426,0	-
Laskutus	798,2	2 906,0	486,7	-426,0	3 764,9
Ulkoinen liikevaihto	780,6	718,0	302,2	-	1 800,8
Sisäinen liikevaihto	0,1	243,2	182,7	-426,0	-
Liikevaihto	780,7	961,2	484,9	-426,0	1 800,8
Liikevoitto	15,3	12,4	0,9	-8,2	20,4
Oikaistu liikevoitto	14,4	12,8	2,0	-8,2	21,0
Varat	442,3	374,1	132,5	216,7	1 165,6
Velat	123,4	586,6	67,0	219,1	996,0
Investoinnit 6.1./6.2.	13,0	9,1	4,9	5,9	32,8
Poistot ja arvonalentumiset 6.1./6.2.	26,7	8,4	6,5	0,1	41,6
Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna	1 596	451	562	77	2 687

2019	Consumer	Pharma	Retail	Konsernierät	Yhteensä
Ulkoinen laskutus	767,9	2 680,5	284,8	-	3 733,1
Sisäinen laskutus	0,2	230,2	172,1	-402,5	-
Laskutus	768,1	2 910,6	456,9	-402,5	3 733,1
Ulkoinen liikevaihto	750,0	687,9	283,4	-	1 721,3
Sisäinen liikevaihto	0,2	230,2	172,1	-402,5	-
Liikevaihto	750,1	918,1	455,5	-402,5	1 721,3
Liikevoitto	5,3	17,1	-1,4	-5,7	15,3
Oikaistu liikevoitto	11,7	17,7	-0,9	-8,1	20,5
Varat	426,3	356,5	138,5	109,2	1 030,6
Velat	119,1	594,4	47,7	112,1	873,4
Investoinnit 6.1./6.2.	9,2	6,1	5,8	0,7	21,8
Poistot ja arvonalentumiset 6.1./6.2.	31,3	8,2	5,7	0,1	45,3
Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna	1 674	486	570	70	2 800

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet sekä täsmäytyslaskelmat IFRS:n mukaisesti laadittuun konsernituloslaskelmaan ja -taseeseen nähden löytyvät osiosta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Oikaisuerät

Tämä on väistämättä vaikuttanut myös Oriolan liiketoimintaan. Ruotsissa Oriola on saanut yhteensä 1,5 miljoonaa euroa sosiaalikuluihin, sairauspoissaoloihin ja lomautuksiin liittyviä julkisia avustuksia kattamaan COVID-19-pandemian negatiivista vaikutusta. Avustukset on esitetty konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökulujen pienennyksenä. Pandemian vaikutuksia Oriolan omaisuuserien arvostukseen on seurattu tilikauden aikana tarkasti. Arvioinnin perusteella COVID-19 pandemialla ei tällä hetkellä ole sellaisia pitkän aikavälin vaikutuksia Oriolan taloudelliseen tilanteeseen, joiden perusteella varojen kirjanpitoarvoja tulisi oikaista. Toisen vuosineljänneksen aikana Oriola varautui COVID-19-pandemian aiheuttamaan rahoitusmarkkinoiden epävakauteen nostamalla kahdenvälisiä lainoja yhteensä 70 miljoonaa euroa. Tilikauden lopussa Oriolan rahoitussopimuksiin liittyvät kovenanttiehdot täyttyivät. Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka ovat olennaisia tilinpäätöksen osoittaman tuloksen ja taloudellisen aseman kannalta, esitetään seuraavissa liitetiedoissa: 32 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020 33 Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä Oriola julkaisee oikaistun liiketuloksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) ohjeiden vaihtoehtoisista tunnusluvuista mukaisesti. Näitä tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Raportointisegmenttien liiketulos esitetään ilman oikaisueriä. Lisäksi Oriola käyttää termiä ”Laskutus” kuvaamaan liiketoiminnan volyymiä. Oikaistu liikevoitto ei sisällä liiketoimintojen tai omaisuuserien myynneistä tai lopetuksista aiheutuneita voittoja tai tappioita, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneita voittoja tai tappioita, liikearvon tai muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumistappioita tai muita, harvoin tapahtuvan asian seurauksena syntyneitä tuottoja tai kuluja. Lisäksi arviomuutokset liiketoimintahankintojen ehdollisen vastikkeen toteutumisesta esitetään oikaisuerinä. Oriolan lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyyntisopimuksia, joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa, tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa lääkeyhtiön tuotteita kaupintavarastosta. Yhtiö raportoi liiketoiminnan volyymiä mittaavana laskutuksena kummankin tyyppisen myynnin.

Liikevoittoa oikaisevat erät	Milj. euroa	2020	2019
Uudelleenjärjestelykulut		0,8	-5,1
Hehkuun liittyvät kulut ja arvonalentumiset		0,1	2,4
Tappiolliseen sopimukseen liittyvät kulut ja arvonalentumiset		-1,2	-
Aineettomien käyttöomaisuus-hyödykkeiden arvonalentumiset		-	-2,5
Muut erät		-0,4	-
Yhteensä		-0,6	-5,1

Oikaisuerät vuonna 2020 koostuvat uudelleenjärjestelyvarausten muutoksista, konsernin johtoryhmän muutoksiin liittyvistä uudelleenjärjestelykuluista, Retail-liiketoimintaan kohdistuvista tappiolliseen sopimukseen liittyvistä kuluista, oikaisusta liittyen Ruotsin Consumer-liiketoimintaan kohdistuviin lyhytaikaisiin velkoihin sekä Hehkuun liittyvistä tuotoista. Oikaisuerät vuonna 2019 koostuvat uudelleenjärjestelykuluista, joihin sisältyy aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisia yhteensä miljoona euroa, Ruotsin Consumer-liiketoimintaan liittyvien aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumisista sekä Hehkuun liittyvän varauksen purusta.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Milj. euroa	Ruotsi	Suomi	Muut maat	Yhteensä
2020
Ulkoinen liikevaihto	1 275,6	404,7	120,5	1 800,8
Varat	784,6	381,1	-	1 165,7
Investoinnit	21,9	10,9	-	32,8
Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna	2 084	603	-	2 687
2019
Ulkoinen liikevaihto	1 218,8	407,9	94,6	1 721,3
Varat	760,5	270,1	-	1 030,6
Investoinnit	18,1	3,8	-	21,8
Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna	2 097	701	-	2 800

4.2. Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot

Konsernin liikevaihto sisältää tuotot tavaroiden myynnistä, jakelupalkkiot sekä tuotot palveluiden myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla sekä valuuttamääräisestä myynnistä aiheutuvilla kurssieroilla. Liikevaihto perustuu asiakassopimuksessa määriteltyyn vastikkeeseen eikä sisällä kolmansilta osapuolilta saatuja summia. Konserni tulouttaa myynnin, kun tavaraan tai palveluun liittyvä määräysvalta siirtyy asiakkaalle.

Oriolan lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyyntisopimuksia, joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa, tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa lääkeyhtiön tuotteita kaupintavarastosta. Yhtiö raportoi liiketoiminnan volyymiä mittaavana laskutuksena kummankin tyyppisen myynnin. Laskutuksen määritelmä on esitetty osiossa Vaihtoehtoiset tunnusluvut. Laskutus liiketoiminta-alueittain on esitetty liitetiedossa 4.1.

Liikevaihto valuutoittain

Milj.	SEK	EUR	SEK	EUR
	2020	2020	2019	2019
Ruotsi	14 549,8	1 387,7	13 821,1	1 305,2
Suomi		413,1		416,1
Yhteensä		1 800,8		1 721,3

Liikevaihdon jaottelu

Konsernin ulkoinen liikevaihto on jaoteltu alla olevassa taulukossa konsernin pääasiallisiin tulovirtoihin ja täsmäytetty konsernin raportoitaviin segmentteihin.

Milj. euroa	Consumer	Pharma	Retail	Yhteensä
2020
Tukkukauppa	-	658,0	166,3	824,3
Vähittäiskauppa	780,6	-	-	780,6
Palvelut	-	60,0	135,9	195,9
Yhteensä	780,6	718,0	302,2	1 800,8
2019
Tukkukauppa	-	623,8	166,6	790,4
Vähittäiskauppa	750,0	-	-	750,0
Palvelut	-	64,2	116,7	180,9
Yhteensä	750,0	687,9	283,4	1 721,3

• Henkilöstöpalvelut: Konserni tarjoaa henkilöstöpalveluja apteekeille ja lääkeyhtiöille. Suoritevelvoite on henkilöstöpalveluiden toimitus. Sopimushinta on tehtyyn työhön perustuva tuntiveloitus. Myynti tuloutetaan sille kaudelle, jonka aikana palvelut tuotetaan.
• Muut palvelut: Konserni myy logistiikka-, web- ja muita lisäarvoa tuottavia palveluita lääkeyhtiöille, vähittäiskaupalle ja sairaaloille. Suoritevelvoite on palveluiden myynti, mikä perustuu sopimukseen tuottaa palveluita asiakkaalle. Myynti tuloutetaan sille kaudelle, jonka aikana palvelut tuotetaan. Tuloutettava määrä koostuu palvelun hinnasta vähennettynä mahdollisilla annetuilla alennuksilla.# Segmenttiraportointi

Konsernin liikevaihto koostuu seuraavista tulovirroista: tukkukauppa, vähittäiskauppa, logistiikkapalvelut, annos- jakelu, henkilöstöpalvelut ja muut palvelut. Seuraavassa osiossa on kuvattu eri tulovirtojen päätoiminnot ja suori- tevelvoitteet.

Tukkukauppa:

Konserni myy lääkkeitä ja kauppatavaroita apteekeille, eläinlääkäreille, sairaaloille ja muulle vähittäis- kaupalle. Suoritevelvoite on tuotteiden myynti, joka perus- tuu myyntitilaukseen. Sopimushinta on tuotteiden hinta. Myynti tuloutetaan, kun konserni siirtää tuotteiden mää- räysvallan asiakkaalle. Myynniksi kirjataan se summa, mihin konserni odottaa olevansa oikeutettu, eli myytyjen tuottei- den hinta vähennettynä mahdollisilla alennuksilla.

Vähittäiskauppa:

Konsernilla on apteekkeja, jotka myyvät lääkkeitä ja terveydenhuollon tuotteita kuluttajille. Suorite- velvoite on tuotteiden myynti. Suoritevelvoite on täytetty, kun tuotteet on myyty kuluttajille apteekeissa. Konsernil- la on reseptivapaiden tuotteiden vähittäiskauppaan liittyvä kanta-asiakasohjelma Ruotsissa. Kanta-asiakasohjelmassa asiakkaat ansaitsevat kanta-asiakaspisteitä reseptivapai- den tuotteiden ostoistaan. Pisteet muunnetaan sähköisik- si etukupongeiksi, joilla asiakkaat voivat maksaa ostojaan. Pisteet muodostavat merkittävän oikeuden asiakkaille, mitä he eivät saisi ilman sopimusta. Täten lupaus antaa sähköisiä etukuponkeja asiakkaalle on erillinen suoritevelvoite. Pisteet vanhenevat yhden vuoden kuluttua ostosta, mikäli niitä ei ole muunnettu sähköisiksi etukupongeiksi. Sähköiset etuku- pongit vanhenevat kahdessa kuukaudessa, mikäli niitä ei ole käytetty. Myyntiä oikaistaan asiakkaiden ansaitsemilla kan- ta-asiakaspisteillä. Kanta-asiakasohjelmassa mukana olevien asiakkaiden ansaitsemien pisteiden ja käyttämättä olevien sähköisten etukuponkien perusteella kirjataan asiakassopi- mukseen liittyvä velka. Velka kirjataan siihen asti, kunnes pis- teet on käytetty tai ne vanhenevat.

Palvelut:

Konserni tarjoaa monenlaisia palveluita asiakkail- le. Nämä palvelut voidaan jakaa seuraaviin tulovirtoihin: lo- gistiikkapalvelut, annosjakelu, henkilöstöpalvelut ja muut palvelut.

Logistiikkapalvelut:

Konsernilla on sellaisia jakelu- ja varastointisopimuksia lääkeyhtiöiden kanssa, jotka luokitellaan kaupintasopimuksiksi. Näissä sopimuksissa konserni toimii agenttina lääkeyhtiön ja loppuasiakkaan välillä ja suoritevelvoite on logistiikka- ja kuljetuspalveluiden myynti lääkeyhtiöille. Myynti tuloutetaan nettoperusteisesti jakelupalkkiona tai myyntikomissiona.

Annosjakelu:

Konserni tarjoaa annosjakelupalveluita apteekeille Ruotsissa ja Suomessa ja maakäräjille Ruotsissa. Suoritevelvoite on annosjakelutuotteen myynti. Sopimushinta sisältää myydyn tuotteen hinnan ja annosjakelun hinnan. Myynti tuloutetaan, kun annosjakelutuotteen määräysvalta siirtyy asiakkaalle.

---

35 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020 36

Sopimuksiin perustuvat velat

Konsernin tase sisältää seuraavat sopimuksiin perustuvat velat, jot- ka liittyvät myyntituottoihin:

Milj. euroa	31.12.2020	31.12.2019
Sopimuksiin perustuvat velat (sisältyvät taseen muihin velkoihin)
Kanta-asiakasohjelma	2,0	2,3
Muihin palveluihin liittyvät saadut ennakot	0,0	0,1
Yhteensä	2,1	2,4

31.12.2020 päättyneellä tilikaudella kirjatuista myyntituotoista yh- teensä 2,4 miljoonaa euroa sisältyi sopimuksiin perustuviin velkoi- hin tilikauden alussa. Aikaisemmilla tilikausilla täytetyistä suoritevelvoitteista ei kirjattu myyntituottoja tilikaudella. Tilikauden lopussa jäljellä olevista suoritevelvoitteista ei ole annettu tietoja, mikäli sopimuksen alkuperäinen odotettavissa oleva kesto- aika on enintään yksi vuosi.

Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2020	2019
Myyntivoitot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	0,1	0,0
Vuokratuotot	0,2	0,2
Palveluveloitukset	0,1	0,3
Markkinointiavustukset	8,4	9,2
Muut liiketoiminnan tuotot	0,7	1,3
Yhteensä	9,5	11,1

4.3. Liiketoiminnan kulut

Liiketoiminnan kulut koostuvat konsernin tuloslaskelmassa esite- tyistä materiaaliostoista, työsuhde-etuuksista aiheutuvista kuluista ja muista liiketoiminnan kuluista. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut on eritelty liitetiedossa 4.4. Työsuhde-etuudet.

Materiaalit ja tarvikkeet

Materiaalit ja tarvikkeet sisältävät tuotteiden valmistukseen ja hankintaan liittyvät materiaali, hankinta- ja muut kulut.

Materiaalit ja tarvikkeet

Milj. euroa	2020	2019
Ostot tilikauden aikana	1 447,1	1 386,7
Vaihto-omaisuuden muutos	-8,6	-22,3
Oma käyttö	-0,1	-0,2
Valuuttakurssierot	0,4	0,2
Yhteensä	1 438,7	1 364,5

	2020 Milj. SEK	2020 EUR	2019 Milj. SEK	2019 EUR
Ruotsi	11 508,1	1 097,6	10 921,6	1 031,4
Suomi	341,1		333,1
Yhteensä	1 438,7	1 364,5

Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	2020	2019
Rahdit ja muut muuttuvat kulut	39,3	34,6
Markkinointi	12,4	13,5
Tietohallinto	19,7	19,3
Toimitilat	10,1	12,0
Ulkopuoliset palvelut	32,6	31,3
Muut liiketoiminnan kulut	23,1	23,2
Yhteensä	137,2	133,9

Liiketoiminnan muut kulut vuonna 2019 sisältävät uudelleenjärjeste- lykuluja yhteensä 2,3 miljoonaa euroa sekä 2,4 miljoonan euron va- rauksen purun liittyen Hehkuun.

Tilintarkastuspalkkiot

Milj. euroa	2020	2019
KPMG -ketjuun kuuluville yhtiöille
Tilintarkastuspalvelut	0,2	0,2
Vero- ja muut konsultointipalvelut	0,1	0,0
Yhteensä	0,3	0,2

KPMG -ketjuun kuuluvien yhtiöiden suorittamat muut kuin tilintar- kastuspalvelut Oriola-konsernin yhtiöille tilikaudella 2020 olivat yh- teensä 58,7 (17,7) tuhatta euroa.

36 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020 37

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain

	2020	2019
Consumer Pharma Retail	1 692	1 169
Konsernihallinto	468	590
Henkilöstö	583	590
liiketoiminta-alueittain	68	78

1 Kauden lopussa kokoaikaisiksi muutettuna

Vuonna 2020 Oriola on saanut Ruotsissa yhteensä 1,5 miljoonaa euroa sosiaalikuluihin, sairauspoissaoloihin ja lomautuksiin liittyviä julkisia avustuksia kattamaan COVID-19-pandemian negatiivista vaikutusta. Avustukset on esitetty konsernin tuloslaskelmassa hen- kilöstökulujen vähennyksenä.

Henkilöstö maittain

	2020	2019
Ruotsi	2 138	2 165
Suomi	653	592

1 Kauden lopussa kokoaikaisiksi muutettuna

4.4. Työsuhde-etuudet

Konsernin työsuhde-etuuksiin kuuluvat palkat ja palkkiot, työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (eläkejärjestelyt), muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut.

Eläkejärjestelyt:

Konsernin eläkejärjestelyt hoidetaan kun- kin maan paikallisten määräysten ja käytäntöjen mukaisesti. Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyihin sisältyy sekä maksu- pohjaisia että etuuspohjaisia järjestelyjä. Suoritukset mak- supohjaisiin järjestelyihin kirjataan tuloslaskelmaan kuluk- si kyseiseltä kaudelta suoritettavien maksujen mukaisesti. Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernin vastuu ei rajoitu pelkästään järjestelyyn suoritettuihin maksuihin, vaan kon- sernin vastuulla ovat myös eläkejärjestelyyn liittyvät vakuu- tusmatemaattiset riskit ja sijoitusriskit. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden eläkekulut on lasket- tu käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi jakamalla ne henkilöstön arvioidulle palve- lusajalle. Eläkevelvoitteen määrä on tulevaisuudessa arvion mukaan maksettavaksi tulevien eläkkeiden nykyarvo. Muut konsernin pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ovat pal- velusvuosipalkkioita. Palvelusvuosipalkkiovelka on tilinpää- töksessä esitetty erässä muut pitkäaikaiset velat.

Osakeperusteiset maksut:

Osakeperusteiset kannustinjär- jestelmät arvostetaan käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson kuluessa. Osak- keen käypä arvo on osakkeen kurssi sinä päivänä, jona koh- deryhmä on hyväksynyt ehdot vähennettynä ansaintajakson aikana odotettavissa olevilla osingoilla. Rahana maksettavan palkkion käypä arvo arvioidaan uudelleen kunakin rapor- tointikauden päättymispäivänä osakkeen pörssikurssin pe- rusteella ansaintajakson päättymiseen asti. Sekä osakkeina

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa	2020	2019
Palkat ja palkkiot	126,7	127,5
Osakeperusteisen palkitsemisen kulut	0,3	0,4
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt	11,4	12,3
Etuuspohjaiset järjestelyt	0,7	0,7
Muut henkilösivukulut	33,1	32,5
Yhteensä	172,3	173,4

selvitettävä osuus että maksamaton käteisenä selvitettävä osuus kirjataan hyvityksenä omaan pääomaan kertyneisiin voittovaroihin.

Julkiset avustukset:

Kuluja kattamaan saadut julkiset avus- tukset kirjataan tuloslaskelmaan kulujen pienennykseksi sillä tilikaudella, jota varten avustus on saatu.

37 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020 38

Etuuspohjainen velvoite sekä järjestelyyn kuuluvat varat ovat muuttuneet seuraavasti:

Milj. euroa	1.1.2019	31.12.2019	31.12.2020
Velvoitteen nykyarvo	16,2	19,5	21,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-2,3	-2,4	-2,3
Yhteensä	13,9	17,1	18,9
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	0,7	0,8
Korkokulu tai -tuotto	0,3	0,2
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	3,2	1,3
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot (+)	-0,2	-0,8
Valuuttakurssierot	-0,2	0,7
Maksusuoritukset
Järjestelyyn osallistuvilta	-	-	-
Järjestelyistä suoritetut maksut Maksetut etuudet	-0,5	-0,5
Yhteensä	17,3	20,6	21,0
	-2,3	-2,4	-2,5
	14,9	18,1	18,5
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	3,0	1,2
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot (+)	-0,2	-0,8
Valuuttakurssierot	-0,2	0,7
Maksusuoritukset
Järjestelyyn osallistuvilta	-	-	-
Järjestelyistä suoritetut maksut Maksetut etuudet	-0,3	-0,3
Yhteensä	17,7	21,0	21,0
	-2,6	-2,5	-2,3
	14,9	18,5	18,9

Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset

| | 31.12.2020 |
| :-------- | :--------- |# Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet

Delfiinimäinen koodaus:

Oletus	Oletuksen muutos, %-yksikköä	Oletuksen muutoksen vaikutus velvoitteeseen, %
Diskonttauskoron lasku	-0,5	kasvaa 12,2
Diskonttauskoron nousu	+0,5	pienenee 10,5
Palkkojen nousu	+0,5	kasvaa 4,4
Etuuksien korotus	+0,5	kasvaa 11,8

Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistuksen pohjalta, ja ne perustuvat kullakin alueella julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen. Taseen etuuspohjainen nettovelka määräytyy seuraavasti:

Milj. euroa	2020	2019
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	21,3	19,5
Varojen käypä arvo	-2,3	-2,4
Ali-/ylijäämä	18,9	17,1
Nettovelka (+)/ -saaminen (-) taseessa	18,9	17,1

Taulukossa on esitetty merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista oletuksista herkkyysanalyysi, joka osoittaa mahdollisen vakuutusmatemaattisen oletuksen muutoksen vaikutuksen etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen. Yllä olevan herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa (etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo raportointikauden lopussa ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen).

Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet

Oriola-konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Suomessa ja Ruotsissa. Suomen etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koostuvat vapaaehtoisesta lisäeläkejärjestelystä, jonka etuudet on vakuutettu OP-Henkivakuutuksessa. Ruotsissa osalle toimihenkilöistä on järjestetty etuuspohjainen ITP 2 -eläkejärjestely ja osalle maksupohjainen ITP 1 -eläkejärjestely. Työntekijöillä on paikallisten määräysten mukainen maksupohjainen työeläkejärjestely.

ITP 2 -eläkejärjestelyssä yhtiöllä on mahdollisuus kirjata vanhuuseläkevastuut taseeseensa tai vaihtoehtoisesti suorittaa eläkemaksut eläkejärjestelyn mukaisesti eläkevakuutusyhtiö Alectalle. Oriola Sweden AB on kirjannut ITP 2 -vanhuuseläkevastuut täysimääräisesti taseeseen. Oriola Sweden AB:n muut kuin ITP 2 -vanhuuseläke-etuudet ovat vakuutettuina Alectassa. Kronans Droghandel Apotek AB:n kaikki eläke-etuudet ovat maksuperusteis ia ja ne ovat vakuutettuina Alectassa.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin työnantajan suoritettavien maksujen tilikaudella 2021 odotetaan olevan 0,4 miljoonaa euroa. Etuuspohjaisen velvoitteen painotettu keskimääräinen voimassaoloaika on 22,1 vuotta. Kaikki konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat varat liittyvät Suomen vapaaehtoisiin eläkejärjestelyihin. Ne ovat osa vakuutusyhtiön varallisuutta ja ovat noteeraamattomia.

Osakeperusteiset maksut

Johdon kannustinjärjestelmä 2019–2023

Oriola Oyj:n hallitus päätti 14.12.2018 uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2023 perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2019–2021, 2020–2022 ja 2021–2023. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajaksojen alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle on, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana. Johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 % pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella annettujen netto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin avainhenkilön jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019–2021 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2019–2021 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2022 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2020–2022 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2020–2022 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 820 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2023 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2021–2023 perustuu myös konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2021–2023 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 2 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2024 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Vuonna 2020 kannustinjärjestelmän perusteella kirjattu kulu oli 0,2 (0,0) miljoonaa euroa.

Kertaluontoinen johdon kannustinjärjestelmä 2019–2020

Oriolan hallitus päätti 14.12.2018 osakepohjaisen kertaluontoisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2020 perustamisesta konsernin avainhenkilöille mahdollistaakseen pitkän aikavälin kannustin- järjestelmän ansaintajakson pidentämisen kolmeen vuoteen. Tämä vastaa sijoittajien ja hallinnointikoodin vaatimuksiin sekä on lähemminä markkinakäytäntöä. Kertaluontoisessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä oli yksi kahden vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2019–2020. Yhtiön hallitus päätti järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuului noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Edellytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle oli, että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019–2020 perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä kahdelle vuodelle erikseen määriteltyihin strategisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tavoitteita ei saavutettu, eikä järjestelmän perusteella makseta palkkioita. Vuonna 2020 kannustinjärjestelmän perusteella kirjattu kulu oli -0,1 (0,1) miljoonaa euroa.

Osakesäästöohjelma

Oriola Oyj:llä on ollut vuodesta 2013 alkaen avainhenkilöiden osakesäästöohjelma, jonka uuden säästökauden alkamisesta Oriola Oyj:n hallitus päättää aina erikseen. Voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti enimmäissäästön määrä kuukaudessa on 8,3 % ja vähimmäissäästön määrä 2 % kunkin osallistujan kiinteästä bruttokuukausipalkasta. Kertyneillä säästöillä ostetaan osallistujille Oriolan B-osakkeita markkinahintaan neljännesvuosittain. Jokainen osallistuja saa maksutta kaksi B-lajin lisäosaketta kutakin kolmea hankittua säästöosaketta kohden, jos hän omistaa säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen saakka eikä hänen työsuhteensa ole päättynyt bad leaver -syistä. Lisäosakkeet maksetaan osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Arvioiden käyttö

Eläkevelvoitteen nykyarvo riippuu useista vakuutusmatemaattisesti määritellyistä oletuksista. Oletusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteen kirjanpitoarvoon. Eläkevelvoitteen diskonttauskorko on yksi käytettävistä oletuksista. Korkona käytetään maturiteetiltaan eläkevelvoitetta mahdollisimman hyvin vastaavien vakavaraisten yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoa laskentahetkellä. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset perustuvat osaltaan senhetkisiin olosuhteisiin.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen merkittävimmät riskit:

• Odotettavissa oleva elinikä: Suurin osa järjestelyn velvoitteista liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen työntekijöille, joten odotettavissa olevan eliniän nousu kasvattaa järjestelyn velvoitteita.
• Inflaatioriski: Osa järjestelyjen etuusvelvoitteista on sidottu inflaatioon, ja korkeampi inflaatio johtaa velkojen kasvuun.
• Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotoissa: Joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen kasvattaa järjestelyistä aiheutuvia velkoja, joskin järjestelyn varoihin kuuluvien joukkovelkakirjalainojen arvon nousu kompensoi tätä osittain.# 39 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet

Tuhat euroa	2020	2019
Robert Andersson
Kokonaispalkka	649,7	646,5
Tulos- ja lisäpalkkiot	127,3	44,4
Eläkekulut, lakisääteiset	117,2	125,1
Yhteensä	894,1	815,9

Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet

Tuhat euroa	2020	2019
Kokonaispalkka	1 556,7	1 543,2
Tulos- ja lisäpalkkiot	223,0	98,2
Työsuhteen päättämiseen liittyvät kulut	186,2	-
Eläkekulut, lakisääteiset	281,0	301,9
Eläkekulut, vapaaehtoiset	57,3	57,6
Yhteensä	2 204,3	2 000,9

¹ Työsuhteen päättymiseen liittyvät kulut sisältävät 6 kuukauden palkkaa vastaavan irtisanomiskorvauksen.

Konsernin toimitusjohtajalla ja muilla johtoryhmän jäsenillä on sairauskuluvakuutus. Konsernin toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat lakisääteisten eläkejärjestelyjen piiriin. Kolmella johtoryhmän jäsenellä on vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkejärjestely.

Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot

Tuhat euroa	2020	2019
Panu Routila, puheenjohtaja	185,0	-
Eva Nilsson Bågenholm, varapuheenjohtaja	60,0	48.0
Juko-Juho Hakala	47,0	38.5
Anja Korhonen	52,0	48.0
Mariette Kristenson	44,5	37.0
Harri Pärssinen	43,0	37.5
Lena Ridström	43,0	39.0
Anssi Vanjoki, puheenjohtaja	32,0	72.0
Staffan Simberg	4	1.5
Yhteensä	376,5	321.5

Hallituksen jäsenten toimikausipalkkiot suoritetaan 60-prosenttisesti rahana ja 40-prosenttisesti yhtiön B-sarjan osakkeina. Osakkeina maksettavasta osuudesta kirjattiin kulua tilikaudella 2020 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.

¹ 17.3.2020 alkaen
² 19.3.2019 alkaen
³ 17.3.2020 asti
⁴ 19.3.2019 asti

Noin 40 avainhenkilöä osallistui osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.2017–31.12.2017. Toukokuussa 2019 palkkiona maksettujen lisäosakkeiden määrä oli 40 398 Oriola Oyj:n B-osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2018 osallistui noin 50 avainhenkilöä. Helmikuussa 2020 palkkiona maksettujen lisäosakkeiden määrä oli 78 295 Oriola Oyj:n B-osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2019 osallistui noin 55 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyi Oriolan tilinpäätöstiedotteen 1.1. –31.12.2020 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2021. Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2020 osallistui noin 59 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyy Oriolan tilinpäätöstiedotteen 1.1.–31.12.2021 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2022. Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2021 osallistuu noin 60 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyy Oriolan tilinpäätöstiedotteen 1.1.–31.12.2022 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovutetaan osallistujille vuonna 2023. Osakesäästöohjelmista kirjattiin 0,2 (0,2) miljoonan euron kulu vuonna 2020.

40 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020

5. Käyttöpääoma

5.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset ovat tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista syntyneitä saatia asiakkailta. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen niiden syntymähetkellä ja arvostetaan odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalennuksella. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Konserni soveltaa yksinkertaistettua mallia, joka sallii arvonalentumiskirjauksen perusteeksi arvioidut odotettavissa olevat luottotappiot koko voimassaoloajalta kaikista myyntisaamisista. Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisten myytävänä oleva osa arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Milj. euroa	2020	2019
Myyntisaamiset	188,6	187,4
Tuloverosaamiset	3,4	6,1
Siirtosaamiset	2,0	2,2
Arvonlisäverosaamiset	12,7	16,2
Vuokraennakot	0,1	0,4
Ennakkoon maksetut kulut	1,8	1,9
Muut saamiset	1,4	1,6
Yhteensä	210,0	215,7

Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.

Arvioiden käyttö: Konserni tarkastelee vaihto-omaisuutta säännöllisesti siltä varalta, ettei siihen liittyisi epäkurantteja eriä. Tarvittaessa konserni kirjaa vastaavan arvonalentumisen vaihto-omaisuudesta. Tarkastelu edellyttää johdon arvioita tuotteiden myyntihinnoista ja kiertonopeuksista. Muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistuksiin tulevilla tilikausilla.

5.2 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään konsernitaseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvien menojen tai niitä alhaisemman nettorealisointiarvon määräisenä. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Hankintameno määritetään noudattaen FIFO -periaatetta. Jos vaihto-omaisuuden tasearvo ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan vaihto-omaisuuden arvonalentuminen.

Saatavien luottoriskiä pienentää Suomessa korolliset ennakkomaksut apteekeilta. Ennakot esitetään lyhytaikaisissa korollisissa veloissa. Ennakoita oli 31.12.2020 yhteensä 17,0 (13,2) miljoonaa euroa. Lisätieto- ja korollisista ennakkomaksuista löytyy liitetiedosta 8.2. Rahoitusvarat ja -velat. Tietoja konsernin liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja markkina-riskeistä sekä myyntisaamisten luottotappioista sisältyy liitetietoon 8.3. Rahoitusriskien hallinta.

Milj. euroa	2020	2019
Aineet ja tarvikkeet	0,1	0,1
Keskeneräiset tuotteet	0,7	0,5
Valmiit tuotteet ja tavarat	249,4	233,6
Yhteensä	250,1	234,2

Vaihto-omaisuus 31.12.2020 koostui valmiista lääke- ja terveyteen liittyvien tuotteiden varastosta. Vuonna 2020 vaihto-omaisuudesta kirjattiin 0,1 miljoonan euron arvonalennus liittyen tappiolliseen sopimukseen Ruotsin Retail-liiketoiminta-alueella. Arvonalennus sisältyy tilikauden vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin oikaisueriin.

41 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020

5.3. Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa	2020	2019
Ostovelat	620,3	606,7
Tuloverovelka	-	1,0
Siirtovelat	36,7	31,9
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	-	0,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatavat johdannaissopimukset	0,1	-
Arvonlisäverovelat	5,6	6,0
Muut velat	3,6	2,3
Yhteensä	666,3	648,1

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Milj. euroa	2020	2019
Maksamattomat palkat henkilösivumenoineen	24,3	23,0
Muut siirtovelat	12,4	8,9
Yhteensä	36,7	31,9

Muut pitkäaikaiset velat

Milj. euroa	2020	2019
Johdannaissopimukset	0,4	0,2
Muut velat¹	0,5	0,5
Yhteensä	0,9	0,7

¹ Muut velat sisältävät palvelusvuosipalkkiovelan.

5.4. Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut sen toimeenpanon tai tiedottanut asiasta osapuolille, joita se koskee. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta. Vuoden 2020 lopussa konsernilla oli varauksia taseessa yhteensä 0,8 (2,8) miljoonaa euroa.

Uudelleenjärjestelyvaraukset vuonna 2020 liittyvät Suomessa ja Ruotsissa toimintojen tehostamiseksi ja uudelleen organisoinnin jatkamiseksi vuonna 2019 käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin sekä konsernin johtoryhmän muutoksiin. Uudelleenjärjestelyvaraukset vuonna 2019 liittyvät Suomessa ja Ruotsissa toimintojen tehostamiseksi ja uudelleen organisoinnin jatkamiseksi käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin. Muut varaukset vuonna 2020 koostuvat Retail-liiketoiminta-alueeseen kohdistuvaan tappiolliseen sopimukseen liittyvästä varauksesta. Muut varaukset vuonna 2019 koostuivat Hehkuun liittyvistä vastuista.

Arvioiden käyttö: Varausten kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Todelliset menot ja niiden toteutumisajankohta voivat erota näistä arvioista.

Milj. euroa	Uudelleenjärjestelyvaraukset	Muut varaukset	Yhteensä
2020
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	2,8	-	2,8
Lisäykset	0,5	0,5	1,0
Käytetyt	-1,8	-0,0	-1,9
Peruutetut	-1,2	-	-1,2
Kurssierot	0,1	-	0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	0,3	0,5	0,8
2019
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	0,1	3,1	3,3
Lisäykset	4,5	-	4,5
Käytetyt	-1,5	-0,7	-2,2
Peruutetut	-0,5	-2,4	-2,9
Kurssierot	0,1	-	0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	2,8	-	2,8

42 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Osana likviditeetinhallintaa Oriola on solminut Ruotsissa toistaiseksi voimassaolevia puitesopimuksia Ruotsin tukku- ja vähittäiskaupan myyntisaatavien ei-palautumisoikeudellisesta myynnistä rahoituslaitokselle. Myydyt myyntisaatavat 31.12.2020 olivat 179,6 (166,5) miljoonaa euroa. Myyntisaatavien myyntisopimusten laajuudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2021.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja taseeseen kirjatut arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä

Milj. euroa	2020		2019
Brutto	Arvon-alen tu miset	Brutto	Arvon-alentumi set
Erääntymättömät	181,6	-0,0	162,8
Erääntynyt 1- 30 päivää	6,8	-0,0	19,1
Erääntynyt 31 - 180 päivää	0,4	-0,0	5,2
Erääntynyt yli 180 päivää	-0,1	0,0	0,7
Yhteensä	188,7	-0,1	187,9

43 Milj.# Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet sekä muut pitkäaikaiset varat

6.1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään tasee- seen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset hyödyk- keet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähen- nettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä kirjataan tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa tarkas- tellaan vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja oikais- taan tarvittaessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• Rakennukset 20–50 vuotta
• Koneet ja kalusto 5–10 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta

Maa-alueista ei kirjata poistoja. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tilikauden kuluksi. Perusparannusinvestoinnit ak- tivoidaan, mikäli ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä.

Aineellisten hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Käyttöoikeus- omaisuus- hyödykkeet 1	Muut aineelliset hyödykkeet 2	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet 3	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	1,9	58,0	95,2	222,0	36,3	2,3	415,7
Lisäykset	-	0,0	2,2	14,9	3,8	9,7	30,6
Vähennykset	-	-	-1,9	-0,2	-	-0,0	-2,1
Siirrot tase-erien välillä	-	0,4	2,6	-	0,5	-3,5	-0,1
Kurssierot	0,0	0,8	3,2	8,8	1,5	0,1	14,3
Hankintameno 31.12.2020	1,9	59,2	101,3	245,5	42,1	8,5	458,4
Kertyneet poistot 1.1.2020	-	-37,4	-60,2	-139,3	-20,4	-	-257,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	1,6	0,2	0,1	-	1,9
Tilikauden poistot	-	-1,8	-6,7	-18,8	-3,7	-	-31,0
Arvonalentumiset	-	-	-	-	0,1	-	0,1
Kurssierot	-	-0,3	-2,2	-6,2	-1,0	-	-9,8
Kertyneet poistot 31.12.2020	-	-39,6	-67,6	-164,2	-24,9	-	-296,3
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	1,9	20,6	35,0	82,7	15,9	2,3	158,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	1,9	19,6	33,7	81,2	17,2	8,5	162,2

---

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Käyttöoikeus- omaisuus- hyödykkeet	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	1,9	49,7	85,4	-	33,7	21,0	191,8
IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva oikaisu 1.1.2019	-	-	-8,5	222,9	-	-	214,4
Lisäykset	-	0,0	4,0	6,4	2,5	6,8	19,8
Vähennykset	-	-	-0,5	-3,3	-0,1	-0,0	-3,9
Siirrot tase-erien välillä	-	8,5	15,9	-	0,7	-25,2	-0,2
Kurssierot	-0,0	-0,2	-1,1	-3,9	-0,6	-0,4	-6,2
Hankintameno 31.12.2019	1,9	58,0	95,2	222,0	36,3	2,3	415,7
Kertyneet poistot 1.1.2019	-	-35,5	-62,9	-	-16,2	-	-114,6
IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva oikaisu 1.1.2019	-	-	7,5	-125,5	-	-	-118,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	0,5	2,9	0,1	-	3,4
Tilikauden poistot	-	-2,0	-6,1	-18,7	-3,5	-	-30,3
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-1,0	-	-1,0
Kurssierot	-	0,1	0,7	2,0	0,2	-	3,1
Kertyneet poistot 31.12.2019	-	-37, 4	-60,2	-139,3	-20,4	-	-257,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	1,9	14,2	21,6	97, 3	17,5	21,0	173,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	1,9	20,6	35,0	82,7	15,9	2,3	158,3

¹ Tarkempia tietoja käyttöoikeusomaisuushyödykkeistä löytyy osiosta 7. Vuokrasopimukset.
² Merkittävin osa muista aineellisista hyödykkeistä on vuokrahuoneistojen perusparannusmenoja.
³ Merkittävin osa vuoden 2020 keskeneräisistä hyödykkeistä liittyy varastotilojen uudistamiseen.

43

Tilinpäätös 2020
Oriola Taloudellinen katsaus 2020

44

6.2. Liikearvo ja muu aineeton omaisuus

Liikearvo: Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikear- vo on kirjattu määrään, jolla luovutettu vastike, määräysval- lattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiem- min omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvosta ei kirjata poistoja vaan liikearvolle suoritetaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain testiajankohdan liiketoimintarakenteen mukaisesti. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuotta- ville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankin- tamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentu- mistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Muu aineeton omaisuus: Aineettomat käyttöomaisuushyö- dykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Muuta aineetonta omaisuut- ta ovat mm. myyntiluvat, tavaramerkit, patentit, ohjelmistojen lisenssit sekä tuote- ja markkinointioikeudet. Niistä aineetto- mista hyödykkeistä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutus- aika, kirjataan tasapoistot taloudellisena vaikutusaikanaan.

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi niiden syntymistilikaudella, ja ne sisältyvät tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin. Kehitysmenoja aktivoidaan ainoastaan silloin, kun ne liittyvät uusiin palveluihin, jotka ovat kaupallisesti ja teknisesti käyt- tökelpoisia. Konsernin kehitysmenot eivät pääosin täytä akti- voinnin edellytyksiä, ja ne kirjataan kuluksi syntymiskaudella.

Muun aineettoman omaisuuden arvioidut taloudelliset vaiku- tusajat ovat seuraavat:

• Aineettomat oikeudet
  • Patentit ja tavaramerkit 10 vuotta
  • Ohjelmistot 5–10 vuotta
  • Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta

Milj. euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet 1	Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 2	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	270,5	103,8	29,9	9,8	414,0
Lisäykset	-	1,4	0,3	10,6	12,3
Vähennykset	-	-0,4	-	-	-0,4
Siirrot tase-erien välillä	-	0,9	2,2	-3,1	0,1
Kurssierot	8,2	3,9	-	0,1	12,2
Hankintameno 31.12.2020	278,7	109,6	32,5	17,4	438,2
Kertyneet poistot 1.1.2020	-	-	67, 0	-9,5	-76,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,4	-	-	0,4
Tilikauden poistot	-	-	7, 3	-2,9	-10,1
Arvonalentumiset	-	-0,6	-	-	-0,6
Kurssierot	-	-	2,8	-	-2,8
Kertyneet poistot 31.12.2020	-	-	77,2	-12,4	-89,7
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	270,5	36,7	20,4	9,8	337, 5
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	278,7	32,3	20,1	17,4	348,5

---

Milj. euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	274,3	101,4	27, 8	9,3	412,7
Lisäykset	-	1,9	0,6	4,2	6,7
Vähennykset	-	-0,1	-	-	-0,1
Siirrot tase-erien välillä	-	2,3	1,5	-3,6	0,2
Kurssierot	-3,7	-1,7	-	-0,0	-5,5
Hankintameno 31.12.2019	270,5	103,8	29,9	9,8	414,0
Kertyneet poistot 1.1.2019	-	-	57,0	-6,4	-63,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,5	-0,5	-	0,0
Tilikauden poistot	-	-	8,8	-2,7	-11,5
Arvonalentumiset	-	-	2,5	-	-2,5
Kurssierot	-	0,8	-	-	0,8
Kertyneet poistot 31.12.2019	-	-	67, 0	-9,5	-76,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	274,3	44,3	21,5	9,3	349,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	270,5	36,7	20,4	9,8	337, 5

¹ Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät muun muassa merkittäviä IT-ohjelmien käyttöönottoon liittyviä implementointi- ja asiantuntijatyöstä suoritettuja menoja.
² Keskeneräisiin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy pääasiassa ohjelmistoihin liittyviä kuluja.

44

Tilinpäätös 2020
Oriola Taloudellinen katsaus 2020

45

Käytetyt ennusteparametrit

2020

	Consumer	Pharma	Retail
Diskonttauskorko verojen jälkeen %	6,1	6,1	6,1
Diskonttauskorko ennen veroja %	7, 0	7,2	7, 3
Liikevoitto % 1	2,4	3,8	4,5
Ikuisuuskasvu %	2,0	2,0	2,0
Liikevaihon kasvu % 2	1,9	4,9	0,7

2019

	Consumer	Pharma	Retail
Diskonttauskorko verojen jälkeen %	6,7	6,9	6,8
Diskonttauskorko ennen veroja %	7,9	8,2	8,3
Liikevoitto % 1	2,3	3,1	4,7
Ikuisuuskasvu %	2,0	2,0	2,0
Liikevaihon kasvu % 2	4,2	3,3	7, 5

¹ Keskimääräisen liikevoittoprosentti kolmen vuoden jaksolla.
² Keskimääräinen vuotuinen kasvu (CAGR) kolmen vuoden jaksolta.

Liikearvo, kirjanpitoarvo ja käyttöarvo

1

	Consumer	Pharma	Retail
Liikearvo	214,6	33,0	31,1
Kirjanpitoarvo	320,6	34,0	45,2
Käyttöarvo	434,2	476,7	98,0

2

	Consumer	Pharma	Retail
Liikearvo	206,5	33,0	31,0
Kirjanpitoarvo	329,7	34,1	43,3
Käyttöarvo	401,0	380,5	81,0

1

	Consumer	Pharma	Retail
Diskonttauskoron muutos %	1,7	n/a	6,0
Liikevoittoprosentin muutos %	-0,7	-3,9	-2,1
Ikuisuuskasvun muutos %	-2,0	n/a	-7,6
Liikevaihon kasvun muutos %	-2,9	-33,7	-7, 5

2

	Consumer	Pharma	Retail
Diskonttauskoron muutos %	1,1	n/a	7, 5
Liikevoittoprosentin muutos %	-0,5	-3,5	-1,6
Ikuisuuskasvun muutos %	-1,3	n/a	-16,3
Liikevaihon kasvun muutos %	-2,0	-38,4	-4,8

¹ Suurempi prosenttiyksikkömuutos johtaisi liikearvon osittaiseen arvonalentumiskirjaukseen muiden keskeisten oletusten pysyessä muuttumattomina.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty testauksessa käyttöarvolaskelman avulla. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) pe- rusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat nykyisen liiketoimintara- kenteen mukaisiin, johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Strategisten suunnitelmi- en tärkeimpiä oletuksia ovat arviot markkinoiden pitkän aikavälin kokonaiskasvusta ja konsernin liiketoimintojen markkina-asemasta ja kannattavuudesta. Laskelmat on muunnettu euroiksi testausajan- kohdan kursseilla.

Arvonalentumiset

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalen- tumiset: Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva raha- määrä on nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo, joka saadaan diskonttaamalla hyödykkeestä odotettavissa olevien vastaisten rahavirtojen nykyarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, jos omai- suuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävis- sä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa tapahtuu muutos ja kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon. Arvonalentumistappiota ei peruuteta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpito- arvo olisi ilman arvonalentumistappiota.

Liikearvon kohdistaminen ja arvonalentumistestaus: Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään vuo- sittain tai useammin, mikäli on ilmennyt viitteitä sen arvonalentumisesta. Arvonalentumistestaus tehdään testiajankohdan liiketoimintarakenteen mukaisesti. Arvon- alentumiset kirjataan tuloslaskelman kohtaan Poistot ja ar- vonalentumiset.Liikearvosta kirjattua arvonalentumis- tappiota ei peruuteta. Keskeiset muuttujat arvonalennustestauksessa ovat liikevaihdon kas- vuprosentti, liikevoittoprosentti, ennustekauden jälkeinen kasvuteki- jä ja diskonttauskorko. Kolmen vuoden liikevaihtoennusteet pohjautuvat johdon arvioon lii- kevaihdon kasvusta, ulkoisista tietolähteistä saatuihin arvioihin mark- kinoiden kehityksestä, ja yhtiön toimenpiteisiin perustuvaan myyn- nin kasvuun. Laskelmissa käytetty ikuisuuskasvu perustuu johdon arvioihin kas- savirran pitkän aikavälin kasvusta. Kasvutekijää on arvioitu ottamalla huomioon ulkoisista tietolähteistä saatavilla olevat maa- ja liiketoi- mintakohtaiset kasvuennusteet sekä kunkin liiketoiminta-alueen ja kassavirtaa tuottavan yksikön ominaispiirteet. Sekä Suomen että Ruotsin yksiköiden osalta pitkän aikavälin kasvutekijänä on käytetty 2,0 % vuoden 2023 jälkeen. Laskennassa käytetty diskonttauskorko perustuu konsernin painotettuun keskimääräiseen pääomakustan- nukseen, kuhunkin toimintamaahan ja liiketoimintaan liittyvät riskit kussakin liiketoimintasegmentissä huomioiden. Diskonttauskoron laskennan kannalta merkittävin tekijä on pitkän aikavälin riskitön korko toimintamaassa. Suomen rahavirtaa tuottavien yksiköiden ris- kittömänä korkona on käytetty 0,2 % (0,2 %). Ruotsin rahavirtaa tuot- tavien yksiköiden riskittömänä korkona on käytetty 0,4 % (0,2 %). Ori- ola on diskonttauskorkoja määrittäessään hankkinut määrittämiseen liittyvän tiedon ulkoisesta tietolähteestä.

Liikearvon arvonalentumistestauksen tulos Liikearvon arvonalentumistestauksen tulos osoittaa, että konser- nin testattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvo on suurempi kuin testattujen varojen kirjanpitoarvo ja siten liikear- vosta ei kirjattu arvonalentumista vuodelle 2020.

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Arvioiden käyttö:

Konsernissa testataan vuosittain mah- dollisen arvonalentumisen varalta ne omaisuuserät, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta käyttäen hyväksi sekä ulkoisis- ta lähteistä saatuja tietoja markkinoiden kehityksestä että sisäisistä lähteistä saatuja tietoja liiketoiminnan kehitykses- tä ja ennusteista. Näiden lähteiden ja tietojen analysoinn- issa ja johtopäätösten tekemisessä joudutaan käyttämään arvioita. Arvioina käyttöarvosta testauksissa käytetään tulevia diskontattuja rahavirtoja, jotka voidaan saada omaisuuserän käytöllä ja sen mahdollisella myymisellä. Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuden ker- rytettävissä olevan rahavirran tai käyvän arvon, kirjataan erotuksesta arvonalennuskulu. Näiden laskelmien laatimin- en edellyttää arvioiden käyttämistä. Vuoden 2020 aikana johto on seurannut tarkasti COVID-19 pandemian vaikutus- ta konsernin liiketoiminnan kehitykseen ja ennusteisiin. Tällä hetkellä pandemialla ei katsota olevan oleellista pitkä- aikaista vaikutusta Oriolan liiketoimintaan.

6.3. Muut pitkäaikaiset varat

Milj. euroa	2020	Yhteis- yritykset	Muut osakkeet ja osuudet	Muut pitkäaikaiset varat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	-	9,4	0,3	9,7	-
Lisäykset	-	4,8	-	4,8	-
Vähennykset	-	-	0,0	-0,2	-0,2
Käyvän arvon muutokset	-	8,0	-	8,0	-
Kurssierot	0,0	0,0	0,0	-	-
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	-	22,2	0,1	22,3	-

Milj. euroa	2019	Kirjanpitoarvo 1.1.2019	Lisäykset	Arvonalentumiset	Kurssierot	Kirjanpitoarvo 31.12.2019
		-	9,4	0,3	9,7	-
		0,7	0,0	-	0,7	-
		-0,7	-	-	-0,7	-
		-	-	0,0	-0,0	-0,0
		-	9,4	0,3	9,7	-

Arvioiden käyttö:

Johdon tulee jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioida, onko käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettujen osakkeiden käyvässä arvossa tapahtunut muutoksia. Doktor.se:n osakkeiden arvostusmenetelmä perus- tuu toteutuneisiin kauppoihin ja diskontattujen rahavirtojen nykyarvoon. Käytetty arvostusmenetelmä edellyttää johdon arvioiden käyttämistä rahavirtojen ja korkojen ennusteiden laatimisessa jokaisena tilinpäätöspäivänä.

Yhteisyritykset

Oriola Oyj:n ja Kesko Oyj:n vuonna 2017 perustaman yhteisyrityk- sen, Hehku Kauppa Oy:n liiketoiminta päättyi vuonna 2018 ja vuon- na 2019 Oriola Oyj myi osuutensa Hehkusta Kesko Oyj:lle. Hehkuun liittyvät liiketulokseen vaikuttavat erät esitetään Oriolan liikevoittoa oikaisevissa erissä. Yhteisyrityksiin liittyvät laskentaperiaatteet on esitetty tilinpäätöksen osiossa 10. Konsernirakenne.

Muut osakkeet ja osuudet

Oriola Oyj investoi vuonna 2018 9,4 miljoonaa euroa ruotsalaiseen Doktor.se internet-lääkäriasemaan. Vuoden 2020 toisella vuosi- neljänneksellä Oriola teki 4,8 miljoonan euron lisäinvestoinnin Doktor.se:hen. Oriolan omistusosuus tilikauden lopussa oli noin 14 %. Doktor.se tarjoaa asiakkailleen henkilökohtaista sähköisen terveydenhuollon palvelua. Doktor.se-palvelun organisaatioon kuuluu erikoissairaanhoitajia, lääkäreitä ja psykologeja. Oriolan osuus äänivallasta Doktor.se:ssä on noin 14 %. Johto on ana- lysoinut mahdollisia viitteitä huomattavasta vaikutusvallasta. Ana- lyysin perusteella johdon näkemys on, että Oriolalla ei ole sellaista mahdollisuutta vaikuttaa yhtiöön, mikä muodostaisi huomatta- van vaikutusvallan, vaikka Oriolalla on oikeus nimittää kaksi jäsen- tä yhtiön hallitukseen. Näin ollen sijoitus Doktor.se:hen käsitellään rahoitusvaroihin kuuluvana eränä. Oriola arvostaa sijoituksensa Dok- tor.se:ssä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, koska investointi Doktor.se:hen on strateginen investointi, joka tukee Orio- lan liiketoimintoja. Osakkeet esitetään konsernitaseessa muissa pit- käaikaisissa varoissa. Sijoituksen mahdolliset vastaiset käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä, eikä niitä siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi. Mahdolliset osingot kirjataan osin- kotuloiksi tuloslaskelmaan. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä sijoituksen arvoon kirjat- tiin 8,0 miljoonan euron arvonmuutos perustuen toteutuneisiin osakekauppoihin ja diskontattujen rahavirtojen nykyarvoon.

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

antaa oikeuden käyttää yksilöityä omaisuuserää tietyn ajan vastiketta vastaan. Jotta pystytään arvioimaan, antaako so- pimus oikeuden käyttää yksilöityä omaisuuserää, on arvioi- tava, toteutuvatko seuraavat ehdot:
* Sopimus sisältää yksilöidyn omaisuuserän
* Oriolalla on oikeus saada omaisuuserän käytöstä sen käyttöaikana saatava hyöty kaikilta olennaisilta osin
* Oriolalla on oikeus ohjata omaisuuserän käyttötapaa ja käyttötarkoitusta

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin arvoon, joka koostuu:
* Vuokrasopimusvelan alkuperäisestä arvosta
* Alkamisajankohtaan mennessä maksetuista vuokrista
* Oriolan maksamista alkuvaiheen välittömistä menoista
* Arvioiduista ennallistamismenoista, jotka Oriola joutuu maksamaan käyttöoikeusomaisuushyödykkeen purka- misesta ja siirtämisestä tai käyttöoikeusomaisuuserän sijaintipaikan saattamisesta alkuperäiseen tilaan.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevien vuokrien nykyarvoon. Vuokrat, jotka sisältyvät vuokrasopi- musvelan laskentaan, sisältävät seuraavat erät:
* Kiinteät maksut, sisältäen tosiasiallisesti kiinteät maksut.
* Muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta. Määritetään alkamisajankohdan indeksin tai hintatason perusteella.
* Odotettavissa olevat maksut jäännösarvotakuun perusteella.
* Osto-option toteutus hinta, mikäli on kohtuullisen varmaa, että Oriola käyttää option.
* Sanktiot sopimuksen päättämisestä, mikäli sopimuksen päättäminen on otettu huomioon vuokra-ajassa.

Vuokrasopimusvelan laskentaan sisältyviin vuokriin eivät sisälly muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat ulkoisiin tekijöi- hin, kuten esimerkiksi apteekkien myyntimääriin. Muuttuvat vuokrat, joita ei oteta huomioon vuokrasopimusvelan las- kennassa, kirjataan kuluksi vuokra-aikana. Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, tai mikäli sisäinen korko ei ole helposti määriteltävis- sä, lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko kuvastaa korkoa, jota vuokralleottaja maksaisi lainatessaan vuokrasopimuksen syntymisajankohtana omaisuuserän hankkimiseen tarvitta- vat varat samaksi ajaksi vastaavanlaisisin vakuuksin vastaa- vanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Oriolalla lisäluo- ton korko määritellään yhden, kolmen, viiden ja kymmenen vuoden vuokra-ajoille. Lisäluoton koron komponentit ovat:
* Riskitön korko, joka kuvastaa eri valtioita ja valuuttoja: SEK ja EUR vaihtokurssit yhdelle ja kolmelle vuodelle ja Suomen ja Ruotsin valtion joukkovelkakirjalainojen korko viidelle ja kymmenelle vuodelle.
* Oriolan sisäinen luottoluokitus emoyhtiölle yhtiökohtaisena marginaalina. Koska konsernin rahoitustoiminnot on keskitetty emoyhtiöön ja konsernin rahoitus hoide- taan keskitetysti emoyhtiön kautta, jolloin emoyhtiö takaa kaikki vuokrat vuokralleantajille, vuokrasopimusten hin- noittelussa emoyhtiön luottokelpoisuus painaa huomat- tavasti enemmän kuin tytäryhtiöiden.
* Lisäluoton korko päivitetään kuukausittain.

Vuokra-aika koostuu:
* Ajanjaksosta, jona sopimus ei ole purettavissa.
* Jatko-option kattamista ajanjaksoista, mikäli on kohtuullisen varmaa, että Oriola käyttää option.
* Päättämisoption kattamista ajanjaksoista, mikäli on kohtuullisen varmaa, että Oriola ei käytä optiota.

Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskevaa helpotusta so- velletaan kiinteistö- ja toimitilavuokrasopimuksiin ja ar- votaltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevaa helpotusta so- velletaan ICT-laitteiden ja muiden koneiden ja kaluston

7. Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset:

Konserni on hankkinut monenlaisia omaisuuseriä ja hyödykkeitä käyttöönsä vuokrasopimuksin- la. Ne on jaoteltu seuraaviin omaisuusluokkiin:
* Kiinteistöt ja toimitilat
* ICT-laitteet
* Ajoneuvot
* Muut koneet ja kalusto

Konsernin kiinteistö- ja toimitilavuokrasopimukset koos- tuvat apteekkien, toimistojen ja varastotilojen vuokraso- pimuksista. Myös parkkitilojen sekä rakennuksiin liittyvi- en koneiden ja kalustojen vuokrasopimukset sisältyvät Kiinteistöt ja toimitilat -luokkaan. Konsernilla on merkittä- vä määrä apteekkien vuokrasopimuksia Ruotsissa.# 7. Vuokrasopimukset

Näiden vuokrasopimusten yleisin vuokra-aika on kolme vuotta, ja sopimukset uusitaan säännöllisesti seuraavalle vuokrakaupalle. Sopimusten vuokra perustuu suurimmassa osassa sopimuksia Ruotsin kuluttajahintaindeksiin, ja se tarkistetaan yleensä vuosittain. Konsernin ajoneuvovuokrasopimukset koostuvat pääasiassa työsuhdeautoista sekä trukeista, joita käytetään varastoissa. Työsuhdeautojen vuokra-aika on yleensä kolme vuotta ja trukkien kolmesta viiteen vuotta. Konserni vuokraa ICT laitteita, kuten palvelimia, tulostimia ja kannettavia tietokoneita. ICT-laitteiden vuokra-aika on yleensä kolmesta viiteen vuotta. Muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimukset koostuvat jätepuristimista ja annosjakelulaitteista, säiliöistä, toimistokalusteista ja muista koneista ja kalustosta, kuten esimerkiksi frankeerauskoneista ja kahviautomaateista. Sopimuksen alussa arvioidaan sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen. Sopimus sisältää vuokrasopimuksen, mikäli se 47 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020 48 vuokrasopimuksiin. Lyhytaikaisten kiinteistö- ja toimitilavuokrasopimusten ja arvoltaan vähäisten ICT-laiteiden ja muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimusten osalta käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokrasopimusvelkaa ei kirjata. Näihin sopimuksiin liittyvät vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajalle. Hyödyke katsotaan arvoltaan vähäiseksi, mikäli sen arvo uutena on alle 5 000 euroa tai alle 50 000 Ruotsin kruunua.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan myöhemmillä kaupoilla poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon, ja sitä oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleenarvioinneilla. Poistot lasketaan tasapoistoina vuokrakauden alusta vuokra-ajan loppuun tai taloudellisen vaikutusajan loppuun, mikäli se on vuokra-ajan loppua aikaisemmin. Arvioitu taloudellinen vaikutusaika määritetään samoin perustein kuin aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat. Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Se arvostetaan uudelleen, kun tulevat vuokrat muuttuvat johtuen indeksin tai hintatason muutoksesta, jos tapahtuu muutos Oriolan arviossa jäännösarvotakuiden perusteella odotettavissa olevissa maksuissa tai jos Oriola muuttaa arviotaan siitä, tullaan-ko osto-, jatko- tai terminointioptiota käyttämään. Kun vuokrasopimusvelka arvostetaan uudelleen, vastaava oikaisu tehdään käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoon, tai se kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli käyttöoikeusomaisuuserän arvo on laskenut nollaan. Käyttöoikeusomaisuuserä esitetään taseessa aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä ja vuokrasopimusvelat korollisissa veloissa. Vuokrasopimusvelat, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, esitetään pitkäaikaisissa korollisissa veloissa ja vuokrasopimusvelat, jotka erääntyvät tilinpäätöspäivästä seuraavan 12 kuukauden kuluessa, esitetään lyhytaikaisissa korollisissa veloissa. Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä esitetään tuloslaskelman rivillä Poistot ja arvonalentumiset. Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät korkokulut sisältyvät tuloslaskelman riville Rahoitustuotot ja – kulut. Vähäarvoisiin omaisuuseriin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrat esitetään tuloslaskelman rivillä Liiketoiminnan muut kulut. Rahavirtalaskelmalla vuokrasopimusvelan lyhennykset esitetään rahoituksen nettorahavirrassa. Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät koronmaksut, vähäarvoisiin omaisuuseriin ja lyhytaikaisiin sopimuksiin liittyvät vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat, joita ei ole otettu huomioon vuokrasopimusvelan laskennassa, esitetään liiketoiminnan nettorahavirrassa.

Arvioiden käyttö

Määritettäessä vuokra-aikaa johto ottaa huomioon kaikki merkitykselliset tosiseikat ja olosuhteet, jotka synnyttävät taloudellisen kannustimen vuokrasopimuksen jatko-option käyttämiseen tai päättämisoption käyttämättä jättämiseen. Jatko-optiot (tai päättämisoption jälkeiset ajanjaksot) otetaan mukaan vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokra-aikaa jatketaan (tai vuokra-aikaa ei päätetä). Ruotsissa apteekkien vuokrasopimukset jatkuvat yleensä automaattisesti seuraavalle vuokrakaudelle, mikäli Oriola ei päätä sopimusta. Tällaisten sopimusten kohdalla Oriolan johdon tulee arvioida, tullaan-ko sopimus jatkamaan vai päätetään-kö se. Niiden apteekkien osalta, jotka sijaitsevat hyvällä paikalla, jotka ovat tai joiden odotetaan jatkossa olevan kannattavia ja jotka tukevat konsernin strategiaa, Oriola tulee kohtuullisen varmasti jatkamaan sopimuksia.

7.1. Vuokrasopimukset taseessa

Konserni on kirjannut seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät erät taseeseen:

Käyttöoikeusomaisuushyödykkeet	Milj. euroa
	2020	2019
Kiinteistöt ja toimitilat	79,6	80,9
ICT-laitteet	0,3	0,7
Ajoneuvot	1,3	1,1
Muut koneet ja kalusto	0,0	0,0
Yhteensä	81,2	82,7

Vuokrasopimusvelat	Milj. euroa
	2020	2019
Lyhytaikaiset	19,8	18,6
Pitkäaikaiset	61,9	65,7
Yhteensä	81,7	84,3

Lisäykset käyttöoikeusomaisuushyödykkeisiin vuonna 2020 olivat yhteensä 14,9 (6,4) miljoonaa euroa.

7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa

Konserni on kirjannut seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät erät tuloslaskelmaan:

	Milj. euroa
	2020	2019
Poistot käyttöoikeusomaisuushyödykkeistä
Kiinteistöt ja toimitilat	-17,8	-17,6
ICT-laitteet	-0,4	-0,6
Ajoneuvot	-0,7	-0,5
Muut koneet ja kalusto	-0,0	-0,0
Poistot yhteensä	-18,8	-18,7
Korkokulut (sisältyvät rahoituskuluihin)	-1,7	-2,0
Kulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista (sisältyvät muihin liiketoiminnan kuluihin)	-0,1	-0,3
Kulut arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimuksista (sisältyvät muihin liiketoiminnan kuluihin)	-0,4	-0,3
Tuotot vuokrasopimusten muutoksista (sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin)	0,1	0,2

Vuokrasopimuksiin liittyvä maksut rahavirrassa vuonna 2020 olivat yhteensä 21,7 (21,9) miljoonaa euroa.

48 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020 49

8.2. Rahoitusvarat ja -velat

Luokittelu ja kirjaaminen

Rahoitusvarat ja -velat kirjataan käypään arvoon selvityspäivänä lukuun ottamatta johdannaisia, jotka kirjataan kaupantekopäivänä taseeseen. Konsernin rahoitusvarat ja -velat koostuvat rahavaroista, lainasaamisista ja muista rahoitusvaroista, myyntisaamisista, ostoveloista sekä lainoista ja johdannaisista. Rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu seuraaviin arvostusryhmiin:

• Käypä arvo tulosvaikutteisesti
• Käypä arvo laajan tuloksen erien kautta
• Jaksotettu hankintameno

Rahoitusvarojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu siihen liiketoimintamalliin, jolla rahoitusvaroja hallinnoidaan sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen luonteeseen. Rahoitusvelkojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu siihen tarkoitukseen, mitä varten rahoitusvelat on alun perin hankittu. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai -rahoitusvelan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt olennaisilta osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan rahamarkkinasijoitukset, myytävänä olevat myyntisaamiset sekä johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ryhmään kuuluvat varat ovat lyhytaikaisia, joiden maturiteetti on alle vuoden, ja ne arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivän markkinahinnalla. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja pankkitileillä olevista varoista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Lainat ja muut saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Saamiset kuuluvat lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei niiden eräpäivä ole yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Tähän ryhmään kuuluvat myynti- ja muut saamiset lukuun ottamatta myytävänä olevia myyntisaamisia, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti. Myyntisaamisista tehdään arvonalentumiskirjaus, kun on olemassa perusteltu syy olettaa, ettei konserni tule saamaan kaikkia saataviaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen olennainen viivästyminen ovat perusteltuja syitä myyntisaamisten arvonalentumiskirjaukselle. Konserni soveltaa myyntisaamisten arvonalentumisten määrittämiseen yksinkertaistettua odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa mallia. Arvonalentumiset kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan kuluksi. Ei-palautumisoikeudellisesti myytyihin myyntisaamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta ja järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin. Tietoja konsernin liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja markkinariskeistä sekä myyntisaamisten luottotappioista sisältyy liitetietoon 8.3. Rahoitusriskien hallinta.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

Oriola Oyj on investoinut vuosina 2018 ja 2020 yhteensä 14,2 miljoonaa euroa ruotsalais-

Milj.

8.1. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja -kulut kirjataan ajan kulumisen perusteella käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Vuoden 2020 keskimääräinen rahoituskorko ilman vuokrasopimusvelkoja oli 1,09 % (0,97 %).

euroa	2020	2019
Rahoitustuotot
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista	0,4	0,1
Korkotuotot käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista	0,0	-
Kurssivoitot käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto	0,1	-
Kurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon kirjatavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto	-	0,0
Muut rahoitustuotot	0,0	0,0
Yhteensä	0,5	0,1
Rahoituskulut
Korkokulut käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista	-	0,0
Korkokulut koronvaihtosopimuksista	0,2	0,3
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	2,5	1,3
Korkokulut vuokrasopimusveloista	1,7	2,0
Kurssitappiot käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto	-	0,1
Kurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto	0,0	-
Muut rahoituskulut	2,1	1,5
Yhteensä	6,5	5,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-6,0	-5,2

Oriola arvostaa omistuksensa Doktor.se:ssä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Sijoitus Doktor.se on strateginen investointi, joka tukee Oriolan liiketoimintaa. Osakkeiden hankintahinta on kirjattu konsernitaseen muihin pitkäaikaisiin varoihin. Mahdolliset muutokset osakkeiden käyvässä arvossa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja niitä ei milloinkaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Osakkeiden arvostusmenetelmä perustuu toteutuneisiin osakekauppoihin ja diskontattujen rahavirtojen nykyarvoon. Mahdolliset osingot kirjataan tulosvaikutteisesti osinkotuottoihin. Lisätietoa sijoituksesta Doktor.se:hen on esitetty liitetiedossa 6.3. Muut pitkäaikaiset varat.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat: Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat kirjataan konsernitaseeseen hankintahetkellä saatujen nettovarojen arvoon. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin nämä rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Tilinpäätöshetkestä seuraavan 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvelat, sisältäen käytössä olevat pankkitililimiitit, käsitellään lyhytaikaisina korollisina velkoina ja tämän jälkeen erääntyvät pitkäaikaisina korollisina velkoina.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat: Konsernin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat koostuvat johdannaissopimuksista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Lisätietoja johdannaissopimusten käsittelystä löytyy liitetiedosta 8.3. Rahoitusriskien hallinta.

Milj. euroa	Liitetieto	Käypä arvo	Tasearvo	Hierarkia	2020	2019	Hierarkia
Rahoitusvarat ja -velat luokittain
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	8.3.	-	-	Taso 2	0,0	0,0	Taso 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset	8.3.	0,1	0,1	Taso 2	0,0	0,0	Taso 2
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat muut sijoitukset	6.3.	22,2	22,2	Taso 3	9,4	9,4	Taso 3
Myytävänä olevat myyntisaamiset	5.1.	15,1	15,1	Taso 2	15,6	15,6	Taso 2
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Rahavarat		168,2	168,2	Taso 2	70,8	70,8	Taso 2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	5.1.	176,9	176,9	Taso 2	175,5	175,5	Taso 2
Rahoitusvarat yhteensä		382,4	382,4		271,4	271,4
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa	8.3.	0,4	0,4	Taso 2	0,2	0,2	Taso 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset	8.3.	0,1	0,1	Taso 2	0,1	0,1	Taso 2
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat		127,8	127,8	Taso 2	123,6	123,6	Taso 2
Lyhytaikaiset korolliset velat		167,4	167,4	Taso 2	66,8	66,8	Taso 2
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	5.3.	660,6	660,6	Taso 2	640,8	640,8	Taso 2
Rahoitusvelat yhteensä		956,3	956,3		831,4	831,4

Taso 1: Identtiset omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna).
Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).

Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista	2020	2019
Kirjanpitoarvo 1.1.	9,4	9,4
Osakkeiden hankinta	4,8	-
Käyvän arvon muutos	8,0	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	22,2	9,4

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat (taso 3) koostuvat sijoituksesta ruotsalaiseen Doktor.se-online-lääkäriasemaan. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä osakkeiden arvoon kirjattiin 8,0 miljoonan euron arvonmuutos. Lisätietoja sijoituksesta Doktor.se:hen ja sen arvostuksesta löytyy liitetiedosta 6.3. Muut pitkäaikaiset varat.

Rahavarat	Milj. euroa	2020	2019
Käteisvarat ja pankkitileillä olevat varat		168,2	70,8
Yhteensä		168,2	70,8

Korolliset velat

Pitkäaikaiset	Milj. euroa	2020	2019
Lainat rahoituslaitoksilta		65,9	57,8
Vuokrasopimusvelat		61,9	65,7
Yhteensä		127,8	123,6

Lyhytaikaiset	Milj. euroa	2020	2019
Lainat rahoituslaitoksilta		52,0	0,0
Yritystodistuslainat		78,6	35,0
Saadut ennakot apteekeilta		17,0	13,2
Vuokrasopimusvelat		19,8	18,6
Yhteensä		167,4	66,8

Pitkäaikaisten korollisten velkojen erääntyminen	Milj. euroa	2020	2019
1-5 vuotta		116,7	111,5
Yli 5 vuotta		11,1	12,0
Yhteensä		127,8	123,6

Korolliset velat valuutoittain	Milj. euroa	2020	2019
EUR		186,3	80,5
SEK		108,9	109,9
Yhteensä		295,3	190,3

Korolliset nettovelat	Milj. euroa	2020	2019
Lainat rahoituslaitoksilta		65,9	57,8
Vuokrasopimusvelat		61,9	65,7
Pitkäaikaiset korolliset velat		127,8	123,6
Lainat rahoituslaitoksilta		52,0	0,0
Yritystodistuslainat		78,6	35,0
Saadut ennakot apteekeilta		17,0	13,2
Vuokrasopimusvelat		19,8	18,6
Lyhytaikaiset korolliset velat		167,4	66,8
Korolliset velat yhteensä		295,3	190,3
Rahavarat		168,2	70,8
Korolliset nettovelat		127,1	119,6

Korollisten nettovelkojen muutos 2020

	Lainat rahoituslaitoksilta	Yritystodistukset	Saadut ennakot apteekeilta	Vuokrasopimusvelat	Rahavarat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	-57,8	-35,0	-13,2	-84,3	70,8	-119,6
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-30,0	-	-	-	-	-30,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	1,1	-	-	-	-	1,1
Lyhytaikaisten lainojen nostot	-40,0	-	-	-	-	-40,0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	10,0	-	-	-	-	10,0
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	-	-	-	19,6	-	19,6
Muiden lyhytaikaisten velkojen muutos	-	-43,6	-274,8	-	-	-318,4
Rahavarojen muutos	-	-	-	-	97,3	97,3
Rahavirrat yhteensä	-58,9	-43,6	-274,8	19,6	97,3	-260,5
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Vuokrasopimusvelkojen muutokset	-	-	-	-13,8	-	-13,8
Selvitetty myyntisaamisia vastaan	-	-	271,0	-	-	271,0
Muuntoerot	-1,1	-	-	-3,1	0,1	-4,2
Muutokset yhteensä	-1,1	-	271,0	-17,0	0,1	253,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	-117,9	-78,6	-17,0	-81,7	168,2	-127,1

Korollisten nettovelkojen muutos 2019

	Lainat rahoituslaitoksilta	Yritystodistukset	Saadut ennakot apteekeilta	Vuokrasopimusvelat	Rahavarat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	-59,0	-57,0	-12,4	-1,0	65,8	-63,6
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-27,5	-	-	-	-	-27,5
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	28,2	-	-	-	-	28,2
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	-	-	-	19,3	-	19,3
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-	22,0	-335,7	-	-	-313,7
Rahavarojen muutos	-	-	-	-	5,0	5,0
Rahavirrat yhteensä	0,7	22,0	-335,7	19,3	5,0	-288,8
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity maksutapahtumaa:
IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva muutos	-	-	-	-99,7	-	-99,7
Vuokrasopimusvelkojen muutokset	-	-	-	-4,7	-	-4,7
Selvitetty myyntisaamisia vastaan	-	-	334,9	-	-	334,9
Muuntoerot	0,5	-	-	1,8	-0,0	2,3
Muutokset yhteensä	0,5	-	334,9	-102,6	-0,0	232,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	-57,8	-35,0	-13,2	-84,3	70,8	-119,6

8.3. Rahoitusriskien hallinta

Oriola-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Oriola Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Oriola-konsernin keskitetty rahoitustoiminto vastaa rahoituspolitiikan toteuttamisesta, seurannasta ja raportoinnista. Oriola-konsernin rahoitustoiminnon päätehtäviä ovat rahoituksen riittävyyden ja likviditeetin turvaaminen sekä valuutta- ja korkoriskin tehokas hallinta. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida valuutta-, korko-, jälleenrahoitus- ja likviditeettiriskin vaikutus konsernin kassaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Rahoitusriskien suojaamisessa käytettävät instrumentit on määritelty rahoituspolitiikassa.

Valuuttariski: Oriola-konsernin merkittävimmät maakohtaiset toimintavaluutat ovat euro (EUR) ja Ruotsin kruunu (SEK). Merkittävä osa ostoista ja myynneistä tehdään tytäryhtiöiden raportointivaluutoissa, mikä oleellisesti vähentää valuuttariskiä. Oriola-konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöiden paikallisessa valuutassa.

Transaktioriski: Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksiköiden kaupallisia ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat muussa valuutassa kuin yksikön raportointivaluutassa.# Oriola

Oriola Oyj's Financial Statements 2020

4.4 Financial Risk Management

Oriola's transaction risk is negligible due to the nature of its operations. Oriola's intercompany loans and deposits are implemented in the local currency of the subsidiaries, mainly in Swedish kronor, in accordance with the financial policy. In addition, at the closing date, Oriola Oyj had an external loan of SEK 28.9 (27.8) million. According to the financial policy, the aim is to fully hedge the currency risk arising from balance sheet items with derivative contracts. At the closing date, the open transaction position in Swedish kronor was EUR 0.0 (0.3) million.

Translation risk: Oriola's most significant translation risk is in Swedish kronor. Oriola incurs translation risk from equity investments in Swedish subsidiaries and from the foreign currency-denominated goodwill in the subsidiaries' balance sheets. Oriola has not hedged translation risks related to its equity at the closing date. At the closing date, the translation position in Swedish kronor was EUR 256.1 (227.5) million.

Translation risk sensitivity: A ten percent weakening/strengthening of the Swedish krona exchange rate would impact the Group's equity by -/+23.3 (-/+20.7) million euros.

Liquidity risk: The objective of liquidity risk management is to maintain sufficient liquid assets and credit facilities to enable Oriola to meet all its financial obligations. The Group's liquidity management is based on a rolling 12-month cash flow forecast and a rolling four-week cash flow forecast prepared weekly. Oriola has diversified its refinancing risk among several counterparties and financing sources. Oriola has a long-term credit facility of EUR 100 million, maturing in the second quarter of 2022, and short-term, non-committed bank account credit facilities of EUR 35.0 (14.8) million. At the closing date, the credit facilities were not in use. In addition, Oriola has a commercial paper program of EUR 200 (200) million. Commercial paper outstanding at the closing date was EUR 78.6 (35.0) million. During the second quarter of 2020, Oriola prepared for the financial market volatility caused by the COVID-19 pandemic by raising bilateral loans totaling EUR 70 million. The maturity distribution of financial liabilities is presented on page 54.

Oriola's cash and cash equivalents as of 31 December 2020 were EUR 168.2 (70.8) million. Oriola's financing agreements contain financial covenants, including a net debt to EBITDA ratio of no more than 3.0 and a net gearing ratio of no more than 100%. With regard to IFRS 16 Leases, the Group has agreed with financial institutions that its current long-term financing agreements will be subject to the accounting standards in force at the end of 2018. At the end of the financial year, the covenant terms were met.

Oriola's net working capital at the closing date was EUR -181.6 (-185.1) million. Oriola's net working capital was negative at the closing date due to payment terms defined in principal and customer agreements and the use of factoring programs for non-recourse sales receivables in the Swedish retail and wholesale trade. The Group's principal and customer agreements are based on long-term and established contracts, and no significant changes in their terms are expected in 2021. Oriola has framework agreements valid until further notice, under which the company has the right to sell sales receivables related to the Swedish retail and wholesale trade to financial institutions without recourse. Sales receivables sold at the closing date amounted to EUR 179.6 (166.5) million. No significant changes in the scope of the sales receivable sale agreements are expected in 2021.

Interest rate risk: Interest rate risk arises from changes in interest rates on floating-rate loans due to market interest rate fluctuations and from changes in the fair value of financial instruments (price risk). The objective of interest rate risk management is to minimize the impact of market interest rate changes on the income statement. Interest rate risk is assessed using sensitivity analysis and interest rate duration.

Oriola's interest rate risk at the closing date consists of cash and cash equivalents of EUR 168.2 (70.8) million, interest-bearing liabilities of EUR 295.3 (190.3) million, and sales of non-recourse receivables in Sweden of EUR 179.6 (166.5) million. Interest-bearing liabilities at the end of 2020 include lease liabilities of EUR 81.7 (84.3) million. At the closing date, EUR 71.7 (49.8) million of the interest rate risk was hedged. The average interest rate excluding lease liabilities, including the sale of non-recourse receivables and interest rate derivatives, was 1.09% (0.97%) and the interest rate duration was 8 (8) months. One of the interest rate hedges expires in the third quarter of 2021; other interest rate hedges are long-term agreements. Oriola applies hedge accounting to a portion of the cash flow hedges for non-recourse sold receivables.

A one percentage point increase in market interest rates with the gross debt at the closing date, assuming that the sales receivable programs in Sweden continue normally, would affect the Group's financial year result after taxes by -1.2 (-0.8) million euros (including derivatives) and the Group's equity by 1.3 (1.1) million euros (including derivatives).

52 Financial Statements 2020 Oriola Financial Review 2020 53

Credit and counterparty risks: Credit risk arises from the possibility that a counterparty fails to meet its payment obligations under a contract or that financial institutions fail to meet their obligations related to deposits and derivative transactions. Oriola's financial policy defines the principles for managing credit, investment, and counterparty risks. Credit limits, based on creditworthiness and solvency, are set for investments and counterparties to derivative contracts, and these are monitored and updated regularly. The company's business segments are responsible for managing the credit risk of commercial receivables. The wholesale trade in Finland and Sweden is based on established customer relationships and generally accepted contractual terms in the industry, which significantly reduces the credit risk associated with sales receivables. Retail trade in Sweden does not involve significant credit risks due to the nature of the business. In the wholesale trade in Finland, interest-bearing advance payments received from pharmacies reduce the credit risk associated with the business. Interest-bearing advance payments are presented in the balance sheet as short-term financial liabilities. In wholesale and retail trade in Sweden, credit risk is reduced by sales receivables sold to financial institutions on a non-recourse basis and by credit loss insurance. The Group applies a simplified model for recording credit losses on sales receivables, according to which expected credit losses for the entire validity period can be recorded for all sales receivables. The Group uses a provision matrix to determine the credit loss provision. The matrix is based on historical data of realized credit losses, taking into account the economic conditions and expectations at the time of the review. Based on this, the provision for credit losses on sales receivables at the balance sheet date of 31 December 2020 was determined as follows:

Expected credit losses

Provision matrix for expected credit losses 31.12.2020	Not yet due	Due 1-30 days	Due 31-180 days	Due >180 days	Total
Expected credit losses, %	0.01	0.13	0.45	3.03
Carrying amount 31.12.2020, million euros	181.6	6.8	0.3	-0.1	188.6
Expected credit losses 31.12.2020, million euros	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0

Provision matrix for expected credit losses 31.12.2019	Not yet due	Due 1-30 days	Due 31-180 days	Due >180 days	Total
Expected credit losses, %	0.01	0.11	0.64	10.93
Carrying amount 31.12.2019, million euros	162.8	19.1	5.1	0.5	187.5
Expected credit losses 31.12.2019, million euros	0.0	0.0	0.0	0.1	0.1

Impairment losses on sales receivables recognized in the income statement during the financial year amounted to -0.1 (0.4) million euros. A more detailed aging analysis of sales receivables is presented in Note 5.1. Sales receivables and other receivables.

Capital management: Oriola's goal is an efficient capital structure that enables the continuous management of obligations and cost-effective operations under all circumstances. The capital structure is monitored through return on capital employed and the net gearing ratio. Oriola's long-term objectives are based on growth, profitability, and balance sheet-related key figures. The Group's long-term goal is business growth in line with market growth, annual earnings per share growth of over 5% (excluding adjustments), return on capital employed of over 20%, and an adjusted net gearing ratio of less than 70%. When calculating the adjusted net gearing ratio, sold sales receivables are added to interest-bearing net debt. In addition, Oriola aims to distribute a growing annual dividend, which will be at least 50% of earnings per share. The targets are calculated excluding the impact of the application of IFRS 16. The calculation principles for the key figures can be found in the section Alternative key figures.

53 Financial Statements 2020 Oriola Financial Review 2020 54

Maturity distribution of financial liabilities as of 31.12.2020

Million euros	2021	2022	2023	2024>	Total
Interest-bearing
Loans from financial institutions and commercial paper loans	130.6	2.0	32.0	31.9	196.5
Lease liabilities	19.8	17.1	14.6	30.2	81.7
Advance payments received	17.0	-	-	-	17.0
Non-interest-bearing
Trade payables and other short-term liabilities	660.6	-	-	-	660.6
Interest rate swap liabilities	0.1	0.2	-	0.2	0.4
Receivables from currency derivatives	-12.8	-	-	-	-12.8
Liabilities from currency derivatives	12.8	-	-	-	12.8
Total	828.0	19.3	46.6	62.3	956.3

as of 31.12.2019

| Million euros |# Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Johdannaiset ja suojauslaskenta

Milj. euroa	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Korolliset Lainat rahoituslaitoksilta ja yritystodistuslainat	35,0	-	-	57,8	92,8
Vuokrasopimusvelat	18,6	17,8	15,2	32,8	84,3
Saadut ennakkomaksut	13,2	-	-	-	13,2
Korottomat Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	640,8	-	-	-	640,8
Saamiset koronvaihtosopimuksista	-	-	-	-0,0	-0,0
Velat koronvaihto- sopimuksista	0,0	0,1	0,2	-	0,3
Saamiset valuuttajohdannaisista	-71,9	-	-	-	-71,9
Velat valuuttajohdannaisista	72,1	-	-	-	72,1
Yhteensä	707,7	17,9	15,4	90,5	831,5

Kirjaaminen ja arvostaminen: Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään ar- voon, ja sen jälkeen ne arvostetaan kunkin raportointikau- den lopussa käypään arvoon. Käyvän arvon muutosten kir- janpitokäsittely riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi. Johdannaiset luokitellaan kaupan- käyntitarkoituksessa pidettäviksi ja arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei niitä ole määritetty suojau- sinstrumentiksi. Ne esitetään lyhytaikaisena omaisuuseränä tai velkana, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa rapor- tointikauden päättymisestä. Oriolalla on seuraavia johdannaisia: • Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset: Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset • Rahavirran suojaukset: Koronvaihtosopimukset Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaissopi- musten käyvän arvon muutos kirjataan joko muihin tuot- toihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin riippu- en siitä, mitä erää operatiivisesti on suojattu.

Suojauslaskenta: Oriola soveltaa suojauslaskentaa osaan koronvaihtosopimuksista, joita käytetään ei palautumis- oikeudellisesti myytyjen myyntisaamisten rahavirran suo- jaamiseen. Koronvaihtosopimuksilla vaihtuva korko on muutettu kiinteäksi. Suojauslaskentaa aloitettaessa on do- kumentoitu suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet. Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien joh- dannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se kertyy oman pääoman ra- hastoihin. Mahdolliseen tehottomaan osuuteen liittyvä voit- to tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti muihin tuottoihin tai kuluihin. Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöshetken markkinano- teerauksia.

Johdannaissopimukset	Milj. euroa	2020			2019
	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Sopimusten nimellisarvo
Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennassa	-	0,4	51,8
Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa	-	0,1	20,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset
Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset	0,1	0,1	12,8
Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennassa	0,0	0,2	30,6
Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskennassa	-	0,1	19,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset
Valuuttatermiini- ja valuutan- vaihtosopimukset	0,1	0,2	71,9

54 | Tilinpäätös 2020 | Oriola Taloudellinen katsaus 2020 | 55

8.4. Oma pääoma, osakkeet ja valtuutukset

Osakepääoma:

Oriola Oyj:n osakepääoma 31.12.2020 oli 147 899 766,14 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on mak- settu täysimääräisesti. Osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2020.

Käyvän arvon rahasto:

Käyvän arvon rahasto sisältää käypään ar- voon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoi- tusvarojen käyvän arvon muutoksen sekä rahavirran suojauksessa solmittujen ja suojauslaskennan ehdot täyttävien johdannaissopi- musten käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan. Tilinpäätös- hetkellä rahastoon kirjattu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos oli yhteensä 8,0 miljoonaa euroa. Rahastoon kirjattu johdannaisso- pimusten käyvän arvon muutos verovaikutus huomioon otettuna oli yhteensä -0,2 miljoonaa euroa.

Käyttörahasto:

Käyttörahasto sisältyy yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Käyttörahasto on muodostunut vuonna 2006 Oriola Oyj:n kaupparekisteriin merkinnän yhteydessä. Vuoden 2020 aikana käyttörahasto ei muuttunut, ja rahastoon kirjatut varat olivat 19,4 miljoonaa euroa 31.12.2020.

Muut rahastot:

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto:

Oriola Oyj toteutti suunnatun maksullisen osakeannin kesäkuussa 2009, jossa lasket- tiin liikkeelle 9 350 000 kappaletta uutta B-sarjan osaketta. Osa- keannin nettotuotto oli 20,7 miljoonaa euroa. Osakeannista saa- dut varat kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. 19.4.2011 yhtiö jakoi 6.4.2011 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti varoja osakkeenomistajille sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta pääoman palautuksena 0,13 euroa osa- ketta kohden, yhteensä 19,7 miljoonaa euroa. Oriola Oyj järjesti vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä mer- kintäoikeusannin, jonka merkintäaika päättyi 3.3.2015. Annissa merkittiin 9 429 742 uutta A-osaketta ja 20 798 643 uutta B-osa- ketta, joilla kerättiin 75,6 miljoonan euron bruttovarat. Yhtiö kirjasi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon osakeannista kerätyt bruttovarat sekä antiin liittyvät kulut veroilla vähennettynä, yh- teensä 73,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 aikana sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ei muuttunut, ja rahastoon kirjatut varat olivat 74,8 miljoonaa euroa 31.12.2020.

Muuntoerot:

Muuntoerot sisältävät konsernitilinpäätöksen yhdis- telyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelman keskikurs- silla muuntamisesta ja taseen tilinpäätöspäivän kurssilla syntyvät kurssierot. Lisäksi muuntoeroihin sisältyy kurssiero ulkomaisille ty- täryhtiöille annetuista sisäisistä lainoista, joiden suorittamista ei ole suunniteltu eikä suorittaminen ole todennäköisesti ennakoitavissa tulevaisuudessa.

Osakkeet:

Yhtiössä on A-osakkeita enintään 500 000 000 kappalet- ta ja B-osakkeita enintään 1 000 000 000 kappaletta. Vuoden 2020 lopussa osakkeita oli yhteensä 181 486 213 kappaletta, joista A-sar- jan osakkeiden lukumäärä oli 53 748 313 ja B-sarjan osakkeiden lu- kumäärä oli 127 737 900. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Jokainen A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään 20 äänellä ja jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä. Osakkeen- omistaja ei saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/20 yh- tiökokouksessa edustettujen eri osakelajeihin kuuluvien osakkei- den yhteenlasketusta äänimäärästä. Molemmat osakesarjat antavat osakkeenomistajalle samat oikeudet yhtiön omaisuuteen ja osin- gonjakoon. Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-osakkeiden muuntamista B-osakkeiksi. Oriola Oyj:n A- ja B-sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq OMX Hel- singin päälistalla. Yhtiön toimiala pörssissä 31.12.2020 oli Terve- ydenhuollon jakelupalvelut ja toimialaluokka Terveydenhuolto. Tilinpäätöshetkellä avoinna olevat johdannaiset erääntyvät seuraa- van 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta osaa rahavirtaa suo- jaavista koronvaihtosopimuksia. Myyntisaamisten myynnistä aiheu- tuvan rahavirran korkoriski on suojattu koronvaihtosopimuksilla. Korkojohdannaisten käypä arvo perustuu sopimuksesta aiheutuviin kassavirtoihin. Osa näistä koronvaihtosopimuksista on määritetty rahavirran suojauksiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan tehokkaalta osin muihin laajan tuloksen eriin ja mahdollinen teho- ton osuus tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttomääräisinä, sillä konsernin johdannaissopimuksiin liittyvät eri netottamissopi- mukset liittyvät credit event -tapahtumiin, eivätkä mahdollista ne- tottamista. Konserni ei ole antanut tai saanut vakuuksia johdannais- vastapuolilta. Oriolalla on johdannaispositioita usean pankin kanssa ja transak- tiot tehdään yleisjohdannaissopimusten mukaisesti, jotka mah- dollistavat kaikkien sopimukseen kuuluvien erien netottamisen. Tilinpäätöshetkellä yleisjohdannaissopimusten mahdollistaman ne- tottamisen jälkeisen vastapuoliriskin määrä Oriolalle oli 0,1 (0,1) ja vastapuolille 0,5 (0,4) miljoonaa euroa. Valuuttajohdannaisten nimellisarvo on sopimusten valuuttamääräi- sen nimellisarvon euro-vasta-arvo tilinpäätöshetkellä.

55 | Tilinpäätös 2020 | Oriola Taloudellinen katsaus 2020 | 56

A-osakkeiden kaupankäyntitunnus on OKDAV ja B-osakkeiden kau- pankäyntitunnus on OKDBV. Oriola Oyj:n 17.3.2020 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että oikeus arvo-osuusjärjestelmään kuuluvaan osakkeeseen ja siihen perustuvat oikeudet menetetään yhteistilillä olevien osakkeiden osalta. Menettämisseuraamus koski niitä vielä yhteistilillä olleita Oriola Oyj:n osakkeita, joiden osalta osakeoikeuksien kirjaamista ar- vo-osuusjärjestelmään ei oltu vaadittu ennen asiaa koskevaa yhtiö- kokouksen päätöstä. Yhteistililtä siirtyi 24.8.2020 63 650 A-osaketta ja 59 900 B-osaketta yhtiön omiksi osakkeiksi.

	2020	2019
B-osakkeet
Hallitus
Panu Routila, puheenjohtaja (alkaen 17.3.2020)	11 265	-
Eva Nilsson Bågenholm, varapuheenjohtaja	26 299	19 540
Juko-Juho Hakala	26 633	21 001
Anja Korhonen	32 923	26 164
Mariette Kristenson	19 595	13 963
Harri Pärssinen	11 447	5 815
Lena Ridström	19 595	13 963
Anssi Vanjoki, puheenjohtaja (17.3.2020 asti)	-	47 145
Toimitusjohtaja Robert Andersson	88 638	55 121
Konsernin johtoryhmä
Katarina Gabrielson	41 158	32 814
Anne Kariniemi	15 518	10 134
Helena Kukkonen	19 508	9 868
Tuula Lehto	10 280	4 697
Charlotta Nyström	15 292	7 353
Fredrik Pamp (alkaen 17.2.2020)	15 465	-
Petter Sandström	19 053	14 384
Teija Silver	75 098	67 291
Anders Torell	24 644	13 459
Thomas Gawell (17.2.2020 asti)	-	55 301

Johdon osakeomistus

Valtuutukset:

Oriola Oyj:n 17.3.2020 pidetty varsinainen yhtiöko- kous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.# Valtuutus käsittää yhteensä enintään 5 500 000 yhtiön A-osaketta ja 12 500 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuulu- vasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksan- toista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hallitus valtuutettiin lisäksi päättämään B-osakkeiden maksullises- ta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkin- täetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hallitus valtuutettiin edellä esitettyjen valtuutusten lisäksi päättämään maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen sekä suun- natusta B-osakkeiden osakeannista Oriola-konsernin johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sekä Oriola-konsernin avain- henkilöiden osakesäästöohjelman toteuttamiseksi. Tämän valtuu- tuksen nojalla annettavien uusien yhtiön B-osakkeiden enimmäis- määrä on 250 000 kappaletta, mikä edustaa 0,14 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista (18) kuu- kautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 18 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta myös muutoin kuin osak- keenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus on voimassa enintään kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen pää- töksestä lukien. Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2020 päätökset ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.

Osakkeiden muunnot

Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeen- omistaja voi vaatia A-sarjan osakkeiden muuntamista B-sarjan osakkeiksi. Vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 306 960 Oriola Oyj:n A-sarjan osaketta muunnettiin B-sarjan osak- keiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 3.2.2020. Vuoden 2020 toisen vuosineljänneksen aikana 1 379 000 Oriola Oyj:n A-sar- jan osaketta muunnettiin B-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 11.6.2020.

Johdon osakeomistus

Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohta- ja, johtoryhmän jäsenet sekä näiden määräysvaltayhteisöt omisti- vat 31.12.2020 Oriola Oyj:n osakkeita yhteensä 472 411 osaketta, eli 0,26 % koko osakekannasta ja 0,04 % äänivallasta.

Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet

Kun Oriola Oyj ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pää- omaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vasti- ke, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan. Yhtiön hallussa on yhteensä 173 206 kappaletta yhtiön omia osak- keita, joista 63 650 kappaletta on A-osakkeita ja 109 556 kappaletta on B-osakkeita. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus yh- tiön kaikista osakkeista on 0,10 % ja äänimäärästä 0,11 %.

Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys

Vuonna 2020 Oriola Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osak- keet, 28,6 % koko osakemäärästä. Osakkeiden vaihto A-sarjan keski- määräisestä osakemäärästä oli 6,1 % ja B-sarjan keskimääräisestä osa- kemäärästä, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 38,2 %. Oriola Oyj:n A-sarjan osakkeiden keskikurssi oli 2,01 euroa ja B-sarjan osakkeiden keskikurssi oli 1,93 euroa. Kaikkien osakkeiden markki- na-arvo 31.12.2020 oli 349,9 (367,2) miljoonaa euroa, josta A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 107,0 miljoonaa euroa ja B-sarjan osak- keiden markkina-arvo oli 243,0 miljoonaa euroa.

Osakkeenomistajat

Oriola Oyj:llä oli 31.12.2020 yhteensä 36 447 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjä osakkeita oli 31.12.2020 yhteensä 27 758 850 kappaletta, mikä vastasi 15,3 % kai- kista osakkeista ja 6,5 % kaikista äänistä.

Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Osakepääoma

Osakepääoma	A-osakkeet	B-osakkeet	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2020 kpl	55 434 273	126 051 940	181 486 213
A-osakkeita muunnettu B-osakkeiksi kpl	-1 685 960	1 685 960	0
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2020 kpl	53 748 313	127 737 900	181 486 213
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2020 kpl	63 650	109 556	173 206
Äänimäärä 31.12.2020 kpl	1 074 966 260	127 737 900	1 202 704 160

Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2020	Milj. euroa	Osuus osakkeiden lukumäärästä %	Osuus osakkeiden äänimäärästä %
	43,8	29,6	89,4
	104,1	70,4	10,6
	147,9	100,0	100,0

Osakkeiden lukumäärä	1.1.2019 kpl	31.12.2019 kpl
	55 434 273	55 434 273
	126 051 940	126 051 940
	181 486 213	181 486 213

Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	31.12.2019 kpl
	-
	84 903
	84 903

Äänimäärä	31.12.2019 kpl
	1 108 685 460
	126 051 940
	1 234 737 400

Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2019	Milj. euroa	Osuus osakkeiden lukumäärästä %	Osuus osakkeiden äänimäärästä %
	45,2	30,5	89,8
	102,7	69,5	10,2
	147,9	100,0	100,0

Milj. euroa	2020	2019
Emoyhtiön osakepääoma 31.12.	147,9	147,9
Tytäryhtiöosakkeiden arvonkorotuksen eliminointi konsernissa	-111,7	-111,7
Konsernin osakepääoma 31.12.	36,2	36,2

8.5. Osakekohtainen tulos, osinko ja muu voitonjako

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan ja- kamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota las- kettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistussa osake- kohtaisessa tuloksessa otetaan huomioon mahdollinen osa- kepohjaisten kannustinjärjestelmien vaikutus.

Osingonjako ja muu voitonjako

Osingonjako ja muu voi- tonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot sekä pääomapalautukset. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ja muuta voitonjakoa ei ole vä-

hennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiö- kokouksen hyväksyntää. Osingonjako ja muu voitonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi konsernita- seeseen sillä kaudella, jonka aikana voitonjako hyväksytään yhtiökokouksessa.

Tilikauden tulos	Milj. euroa	2020	2019
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos		11,3	8,0

Osakkeita keskimäärin ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita	kpl	Laimentamaton	Laimennusvaikutuksella oikaistu
		181 388 782	181 463 779
		181 394 589	181 486 213

Tulos/osake	EUR	Laimentamaton	Laimennusvaikutuksella oikaistu
		0,06	0,06
		0,04	0,04

Osinkopolitiikka ja varojenjakoehdotus

Oriola Oyj:n tavoitteena on jakaa vuosittain osinkona vähintään 50 % konsernin osakekohtaisesta tuloksesta. Yhtiön strategia ja taloudellinen asema otetaan huomioon vuosittaista osinkoa määritettäessä. Vuodelta 2019 maksettiin osinkoa 16,3 miljoonaa euroa (0,09 euroa/osake) ja vuodelta 2018 16,3 miljoonaa euroa (0,09 euroa/osake). Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2020 jaetaan osinkoa 5,4 miljoonaa euroa, eli 0,03 euroa/osake. Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaisi halli- tuksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 5,4 miljoo- nan euron eli 0,03 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta.

1 Hallituksen ehdotus. Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,03 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta.
2 Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Osakekohtainen tulos ja osinko EUR	2016	2017	2018	2019	2020
Osakekohtainen tulos 2	0,30	0,20	0,10	0,06	0,04
Osinko	0,09	0,09	0,09	0,14	0,03 1
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	0,23	0,14	0,09	0,06	0,03

9. Tuloverot

9.1. Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut tuloverot

Konsernin laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu kau- den verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisem- piin tilikausiin kohdistuvista veronoikaisuista sekä lasken- nallisen verosaamisen ja verovelan muutoksesta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotetta- vasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan pe- rusteella. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan ky- seisiin eriin.

Tuloverot	Milj. euroa	2020	2019
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero		3,6	1,8
Aikaisempien tilikausien tuloverot		-0,0	-0,0
Laskennalliset verot		-0,5	0,4
Yhteensä		3,1	2,1

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	Milj. euroa	Ennen veroja	Verovaikutus	Vakojen jälkeen
2020
Rahavirran suojaus		-0,2	-0,0	-0,2
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat		8,0	-	8,0
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot		-0,4	-0,0	-0,4
Muuntoerot		9,8	-	9,8
Yhteensä		17,2	-0,1	17,3
2019
Rahavirran suojaus		0,2	0,0	0,1
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot		-2,8	-0,6	-2,2
Muuntoerot		-4,4	-	-4,4
Yhteensä		-7,0	-0,6	-6,4

Verokannan täsmäytys	Milj.euroa	2020	2019
Tulos ennen veroja		14,3	10,1
Konsernin verot laskettuna kotimaan verokannalla		2,9	2,0
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus		0,1	0,0
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot		0,2	-0,0
Oikaisut edellisten tilikausien veroihin		-0,0	-0,0
Verokannan muutoksen vaikutus		-0,1	0,1
Muut erät		0,0	0,0
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot		3,1	2,1
Efektiivinen verokanta		21,3%	20,8 %

Positiivisena esitetty vero on kulua ja negatiivisena esitetty vero on tuottoa. Verojen laskennassa käytettävä Suomen verokanta oli tilikausien 2020 ja 2019 tilinpäätöksissä 20,0 %. Ruotsin yhteisöverokanta las- kee vuonna 2021 21,4 %:sta 20,6 %:iin. Konserni on arvostanut tä- män mukaisesti uudelleen laskennalliset verosaamisensa ja vero- velkansa.

9.2.# Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista siltä osin kuin on todennäköistä, että ne pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa kertyvää verotettavaa tuloa vastaan. Konsernin verotuksellisista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset liittyvät Ruotsiin, jossa tappiot eivät vanhene. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista ja verotuksessa käyttämättömistä tappioista. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen ja lakien perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden odotetaan olevan voimassa, kun laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. Laskennalliset verosaamiset ja -velat esitetään nettomääräisinä, jos niiden vähentämiseen toisistaan on laillinen oikeus ja niiden vastapuolena on sama veroviranomainen.

58 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020 59 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 2020

	1.1. Omaan pääomaan kirjattu avaavan taseen oikaisu	Kirjattu tulosvaikutteisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kurssierot 31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot	0,2	-	-0,0	-	0,0
Vaihto-omaisuus	0,2	-	0,0	-	0,0
Eläkevelka	2,2	-	0,0	0,0	0,1
Yrityshankinnat	0,0	-	-0,0	-	0,0
Työsuhde-etuudet	0,2	-	0,0	-	-
Vuokrasopimukset	1,5	-	-0,3	-	0,1
Muut väliaikaiset erot	0,2	-	-0,1	-	0,0
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	4,5	-	-0,3	0,0	0,2
Laskennalliset verovelat
Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset	9,2	-	-0,3	-	0,3
Yrityshankinnat	5,0	-	-0,7	-	0,2
Muut väliaikaiset erot	0,1	-	0,1	-	-
Laskennalliset verovelat yhteensä	14,3	-	-0,9	-	0,5

2019

	1.1. Omaan pääomaan kirjattu avaavan taseen oikaisu	Kirjattu tulosvaikutteisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kurssierot 31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot	0,3	-	-0,1	-	-0,0
Vaihto-omaisuus	1,2	-	-1,0	-	-0,0
Eläkevelka	1,6	-	0,1	0,6	-0,0
Yrityshankinnat	0,0	-	-0,0	-	-0,0
Työsuhde-etuudet	0,2	-	0,0	-	-
Vuokrasopimukset	-	1,7	-0,2	-	-0,0
Muut väliaikaiset erot	0,4	-	-0,3	-	-0,0
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	3,7	1,7	-1,4	0,6	-0,1
Laskennalliset verovelat
Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset	9,6	-	-0,2	-	-0,1
Yrityshankinnat	6,0	-	-0,9	-	-0,1
Muut väliaikaiset erot	0,1	-	0,0	-	-
Laskennalliset verovelat yhteensä	15,6	-	-1,1	-	-0,2

1 IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva oikaisu

Arvioiden käyttö

Johdon arviointia edellytetään määritettäessä laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen määrää. Konserni arvioi konsernitilinpäätöksen laatimisen yhteydessä laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryhtiöillä on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää. Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa toteutuneista, mikä voi johtaa verosaamisten kulukirjauksiin tuloslaskelmassa.

59 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020 60

10. Konsernirakenne

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää Oriola Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan. Konsernin tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille kuuluviin osuuksiin. Hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu muihin korollisiin velkoihin. Ehdollisen kauppahinnan muutokset ja hankintaan liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti. Emoyrityksen omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan muutokseen käsitellään oman pääoman liiketoimina. Määräysvallan menettämisen yhteydessä jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon ja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Yhteisyritykset ovat yhteisjärjestelyjä, jossa konsernilla on yhteinen määräysvalta muiden osapuolten kanssa, ja osapuolilla on järjestelyyn liittyviä nettovaroja koskevia oikeuksia. Sijoitukset yhteisyrityksiin yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitukset yhteisyrityksiin merkitään taseeseen hankintahetkellä hankintamenoonsa, jonka jälkeen konsernin osuus hankinnan jälkeen syntyneistä voitoista ja tappioista lisätään konsernin taseen yhteisyrityssijoituksiin. Pääomaosuusmenetelmän mukaisesti konsernin omistusosuutta vastaava osuus yhteisyritysten tuloksesta esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siihen valuuttaan, joka parhaiten kuvaa kunkin tytäryhtiön taloudellisia toimintaolosuhteita ("toimintavaluutta"). Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetääriset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu arvostuspäivän kurssein. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien konserniyhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi raportointikauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuttamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. Emoyhtiön taseeseen merkityt saamiset ulkomaisilta tytäryhtiöiltä katsotaan osaksi nettosijoitusta, mikäli niiden suorittamista ei ole suunniteltu eikä suorittaminen ole todennäköisesti ennakoitavissa tulevaisuudessa. Saamisista aiheutuvat kurssierot kirjataan konsernitilinpäätöksessä oman pääoman muuntoeroihin.

10.1. Tytäryhtiöt

Konserni	Emoyhtiö	Tytäryhtiöt	Kotimaa	Omistus- osuus %	Äänivalta- osuus %	Omistus- osuus %	Äänivalta- osuus %
Emoyhtiö	Oriola Oyj	Suomi
Oriola Finland Oy		Suomi	100	100	100	100
Oriola Sweden AB		Ruotsi	100	100	100	100
Kronans Droghandel Apotek AB		Ruotsi	100	100	100	100
Svensk dos AB		Ruotsi	100	100	100	100
Pharmaservice Oy		Suomi	100	100	100	100
Oriola Sweden AB		Ruotsi	100	100	100	100
ICTHS Health Support AB		Ruotsi	100	100

Muutokset konsernirakenteessa

Vuonna 2020 konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia.

10.2. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin Oriola-konsernissa katsotaan kuuluvan Oriola Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet (johtoon kuuluvat avainhenkilöt), edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta, konsernin tytäryhtiöt ja yhteisyritykset. Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkitsemista koskevat tiedot on esitetty liitetiedossa 4.4. Työsuhde-etuudet. Konsernilla on tavanomaisia liiketoimia konserniyhtiöiden välillä. Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia muun lähipiirin kanssa.

60 Tilinpäätös 2020 Oriola Taloudellinen katsaus 2020 61

11. Taseen ulkopuoliset erät

11.1. Vakuudet ja vastuusitoumukset

Milj. euroa	2020	2019
Annetut vakuudet
Annetut takaukset tytäryhtiöiden puolesta	7,3	7,0
Annetut yrityskiinnitykset	2,1	2,0
Muut takaukset ja vastuut	9,9	1,1
Yhteensä	19,3	10,1

Merkittävimmät tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset liittyvät Ruotsin tukkukauppayhtiön ostovelkojen vakuudeksi annettuun pankkitakaukseen. Oriola Oyj on antanut lisäksi 0,3 (0,4) miljoonaa euroa emoyhtiötakauksia muiden tytäryhtiöiden ostovelkojen vakuudeksi.

11.2. Vuokravastuut

Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:	Milj. euroa
	2020	2019
Alle vuoden kuluttua	0,6	0,5
Yhden ja viiden vuoden välisenä aikana	0,5	0,4
Yhteensä	1,1	0,8

Ei-purettavissa olevat vuokravastuut koostuvat arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten sekä lyhytaikaisten vuokrasopimusten vähimmäisvuokravastuista, joihin konserni on päättänyt soveltaa IFRS 16 -standardin sallimia poikkeuksia. Lisätietoja vuokrasopimuksista löytyy tilinpäätöksen osiosta 7. Vuokrasopimukset. Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin liittyvät vuokrakulut on esitetty liitetiedossa 7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa.

11.3.# Riita-asiat

Oriola on ajoittain osapuolena erilaisissa juridisissa prosesseissa, valituksissa ja oikeudenkäynneissä. Mikäli on todennäköistä, että Oriola katsottaisiin korvausvelvolliseksi toiselle osapuolelle ja korvauksen määrä on riittävällä varmuudella arvioitavissa, yhtiö varautuu velvoitteen täyttämiseen. Tämänhetkisen tiedon nojalla vireillä olevilla prosesseilla ei ole materiaalista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

12. Muut liitetiedot

12.1. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen sekä IFRIC-tulkinnat

IASB on julkistanut tiettyjä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joita ei ole sovellettava vielä 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Näillä standardeilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta nykyiseen tai tuleviin raportointikausiin eikä odotettavissa oleviin liiketapahtumiin. Konserni ottaa uudet standardit ja tulkinnat käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

11.4. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilikauden jälkeen, 27.1.2021 Oriolan osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti vuoden 2021 varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoksi seuraavaa:

• Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettaisiin kuusi
• Hallituksen jäseniksi valittaisiin edelleen nykyiset hallituksen jäsenet: Juko-Juho Hakala, Anja Korhonen, Eva Nilsson Bågenholm, Harri Pärssinen, Lena Ridström ja Panu Routila
• Hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin edelleen Panu Routila

Nykyinen hallituksen jäsen Mariette Kristenson on ilmoittanut nimitystoimikunnalle, ettei hän ole käytettävissä uutta hallitusta valittaessa.

Tilikauden jälkeen, 1.2.2021 Oriola tiedotti, että Robert Andersson jättää Oriola Oyj:n toimitusjohtajan tehtävän 1.2.2021 ja jatkaa hallituksen neuvonantajana 31.7.2021 asti. Uuden toimitusjohtajan haku on aloitettu. Siihen asti, kunnes uusi pysyvä toimitusjohtaja nimitetään, on Oriolan hallituksen jäsen Juko Hakala väliaikaisesti nimitetty yrityksen toimitusjohtajaksi.

61

Tilinpäätös 2020

Oriola

Taloudellinen katsaus 2020

62

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

Tuhat euroa	Liitetieto	2020	2019
Liiketoiminnan muut tuotot	2	17 241,3	16 241,3
Henkilöstökulut	3	-7 964,4	-7 257,3
Poistot ja arvonalentumiset	4	-2 885,1	-2 552,9
Liiketoiminnan muut kulut	5	-14 973,3	-12 499,4
Liiketulos		-8 578,3	-6 068,3
Rahoitustuotot ja -kulut	6	2 075,8	1 236,1
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-6 502,5	-4 832,2
Tilinpäätössiirrot	7	14 320,3	14 480,3
Tuloverot	8	-901,8	-1 418,3
Tilikauden tulos		6 915,9	8 229,8

Emoyhtiön tase (FAS)

Tuhat euroa	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
VASTATAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		539,5	648,7
Muut aineettomat hyödykkeet		19 640,8	19 827,4
Ennakkomaksut		182,4	6 894,8
		20 362,8	27 371,0
Aineelliset hyödykkeet	10
Maa- ja vesialueet		77,4	77,4
Koneet ja kalusto		67,9	125,2
Muut aineelliset hyödykkeet		7,5	7,5
		152,8	210,1
Sijoitukset	11
Osuudet saman konsernin yrityksissä		651 786,6	653 830,3
Muut osakkeet ja osuudet		14 186,3	9 418,5
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		28 900,9	95 244,5
		694 873,7	758 493,3
Pysyvät vastaavat yhteensä		724 389,3	786 074,3
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset	12
Lyhytaikaiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		14 746,2	15 873,3
Muut saamiset		410,0	501,0
Siirtosaamiset		1 176,8	847,1
		16 333,0	17 221,4
Rahat ja pankkisaamiset		165 758,4	68 213,9
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		182 091,4	85 435,3
Vastaavaa yhteensä		906 480,7	871 509,6

Tuhat euroa	Liitetieto	31.12.2020	31.12.2019
VASTATTAVAA
Oma pääoma	13
Osakepääoma		147 899,8	147 899,8
Muut rahastot		19 418,7	19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		76 957,5	76 957,5
Edellisten tilikausien tulos		222 348,5	230 545,6
Tilikauden tulos		6 915,9	8 229,8
		473 540,5	483 051,4
Tilinpäätössiirtojen kertymä	14	1 595,6	1 288,2
Pakolliset varaukset	15	-	5,0
Vieras pääoma	16
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta		65 900,9	57 759,7
Velat saman konsernin yrityksille		-	63 252,6
Siirtovelat		395,6	213,8
		66 296,5	121 226,1
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta		52 000,0	-
Ostovelat		1 274,7	1 858,1
Velat saman konsernin yrityksille		228 726,5	224 542,5
Muut velat		80 765,1	37 016,5
Siirtovelat		2 281,7	2 521,7
		365 048,1	265 938,9
Vieras pääoma yhteensä		431 344,6	387 165,0
Vastattavaa yhteensä		906 480,7	871 509,6

62

Tilinpäätös 2020

Oriola

Taloudellinen katsaus 2020

63

Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS)

Tuhat euroa	2020	2019
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-6 502,5	-4 832,2
Oikaisuerät
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset	2 885,1	2 552,9
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	2 694,1	2 224,7
Muut oikaisut	-40,7	-3 090,3
Rahoitustuotot- ja kulut	-4 769,9	-3 460,7
	-5 733,9	-6 605,7
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos	-1 433,1	-1 750,2
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	-1 662,8	1 079,6
	-8 829,8	-7 276,4
Maksut ja tulot muista rahoituseristä	1 795,0	3 577,7
Saadut korot	2 995,7	2 782,9
Maksetut korot	-2 881,1	-2 179,9
Maksetut välittömät verot	-2 205,6	-1 170,3
Liiketoiminnan rahavirta	-9 125,8	-4 266,0
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-4 555,1	-1 589,1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	48,1	-
Investoinnit sijoituksiin	-14 518,2	-725,0
Lainasaamisten muutos	66 343,6	1 783,3
Saadut osingot investoinneista	15 000,0	-
Investointien rahavirta	62 318,4	-530,8
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta	-100,8	-100,8
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-64 429,3	-27 535,1
Pitkäaikaisten lainojen nostot	30 000,0	27 535,1
Lyhytaikaisten lainojen nostot	40 000,0	-
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-10 000,0	-
Muun lyhytaikaisen rahoituksen muutos	50 698,0	23 011,4
Saadut konserniavustukset	14 500,0	2 850,0
Maksetut osingot	-16 316,0	-16 238,2
Rahoituksen rahavirta	44 351,8	9 522,4

Tuhat euroa	2020	2019
Rahavarojen muutos	97 544,5	4 725,6
Rahavarat tilikauden alussa	68 213,9	63 488,3
Rahavarojen muutos	97 544,5	4 725,6
Rahavarat tilikauden lopussa	165 758,4	68 213,9

Emoyhtiön liitetiedot (FAS)

1. Laatimisperiaatteet

Oriola Oyj on Oriola-konsernin emoyhtiö ja sen kotipaikka on Espoo. Oriola Oyj tuottaa konserniyhtiöille hallintopalveluja, jotka on keskitetty luonteensa puolesta emoyhtiön tuotettaviksi. Jälkeennös Oriola-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavana Oriola Oyj:n pääkonttorista, Orionintie 5, 02200 Espoo (investor.relations@oriola.com).

Oriola Oyj:n tilinpäätös on laadittu euroina ja noudattaen suomalaista liikekirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntöä. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.

Oriola Oyj noudattaa erillistilinpäätöksessään konsernin IFRS-normistoon perustuvia laskentaperiaatteita soveltuvin osin. Alla esitetään ne laatimisperiaatteet, joissa Oriola Oyj poikkeaa konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteista. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Rahoitusvarat ja -velat: Rahoitusinstrumenteista muut lainat ja saamiset sekä muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahavirtaa suojaavat suojauslaskennan alaiset korkojohdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon oman pääoman käyvän arvon rahastoon siltä osin kuin niitä ei ole vielä tuloutettu ja ne ovat tehokkaita. Valuuttamääräisten tase-erien, kuten pankkitilien, lainojen ja saamisten suojaamiseksi tehdyt valuuttajohdannaiset sekä rahavirtaa suojaavat johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä, arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja ja niiden voitot ja tappiot kirjataan rahoituserien kurssieroihin.

Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt: Oriola Oyj:n osakeperusteisten palkitsemisjärjestelyjen kirjanpitokäsittely on selostettu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Oriola Oyj:n osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt koostuvat osakkeina maksettavasta osuudesta ja rahana maksettavasta osuudesta. Myönnettyjen etuuksien osakkeina maksettava osuuden arvo on Oriola Oyj:n osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajakson aikana odotettavissa olevilla osingoilla. Rahana maksettava osuus arvostetaan käypään arvoon, joka on osakkeen kurssi raportointijakson lopussa. Järjestelmistä syntyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Emoyhtiön tilinpäätöksessä sekä osakkeina maksettava osuus että rahana maksettava osuus kirjataan taseeseen siirtovelaksi. Maksuhetkellä osakkeina maksettava osuus kirjataan hyvityksenä omaan pääomaan.

Eläkejärjestelyt: Oriola Oyj:n lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa. Lisäeläketurva on järjestetty OP-Henkivakuutus Oy:ssä. Eläkejärjestelyihin liittyvät maksut merkitään eläkekuluiksi suoriteperusteisesti, eikä taseeseen kirjata eläkejärjestelyistä muita eläke- tai saamiseriä kuin näihin liittyvät jaksotukset.

Vuokrasopimukset: Vuokrasopimukset ovat pääasiassa ICT-laitteiden vuokrasopimuksia. Suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa ja ne sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Vuokrattuja hyödykkeitä ja niihin liittyviä velkoja ei kirjata emoyhtiön taseeseen.

Tytäryhtiöosakkeet: Tytäryhtiöosakkeiden tasearvoja tarkastellaan osana konsernin arvonalentumistestausta, jossa konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille on laadittu käyttöarvolaskelmiin perustuvat rahavirtaennusteet. Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumistestauksessa rahavirrat allokoidaan edelleen tytäryhtiöiden kerrytettävissä oleviksi rahamääriksi. Arvonalentuminen kirjataan, jos tytäryhtiöosakkeiden ja tytäryhtiöltä olevien nettolainasaamisten summa ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän.# Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Tuhat euroa	2020	2019
Vuokratuotot	-	11,0
Muut palveluveloitukset	17 130,2	16 094,1
Muut liiketoiminnan tuotot	114,3	3 136,2
Yhteensä	17 244,5	16 241,3

3. Henkilöstö

Tuhat euroa	2020	2019
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	6 711,4	6 069,7
Eläkekulut	986,3	983,2
Muut henkilösivukulut	266,6	204,5
Yhteensä	7 964,4	7 257,3

Henkilömäärä keskimäärin | 73 | 64

Yhtiön toimielinten palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet yhteensä | 1 130,2 | 1 012,4

Toimitusjohtajan ja hallitusten jäsenten eläkekulut sekä palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksessä kohdassa 4.4. Työ- suhde-etuudet.

4. Poistot ja arvonalentumiset

Tuhat euroa	2020	2019
Suunnitelman mukaiset poistot	2 885,1	2 552,9
Yhteensä	2 885,1	2 552,9

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 6.1. ja 6.2. Tilikauden poistot tase-erittäin on esitetty liitetiedoissa 9-10.

5. Liiketoiminnan muut kulut

Tuhat euroa	2020	2019
Posti-, puhelin- ja pankkikulut	192,9	204,3
IT-kulut	10 344,3	9 454,5
Matka- ja autokulut	131,2	384,1
Hallinnolliset asiantuntijapalvelut	2 655,2	2 255,6
Liiketoiminnan muut kulut	1 649,8	200,8
Yhteensä	14 973,3	12 499,4

Liiketoiminnan muut kulut ovat pääosin omistajuuteen liittyviä kuluja.

6. Rahoitustuotot ja -kulut

Tuhat euroa	2020	2019
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
Osinkotuotot	15 000,0	-
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	2 944,5	2 753,3
Korkotuotot muilta yrityksiltä	51,2	29,6
Muut rahoitustuotot	4 791,1	9 887,5
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille	-858,2	-942,6
Korkokulut muille	-2 368,5	-1 232,2
Muut rahoituskulut	-5 690,2	-8 534,5
Sijoitusten arvonalentumiset
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	-11 794,1	-725,0
Yhteensä	2 075,8	1 236,1

Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy:
Korkotuotot | 2 995,7 | 2 782,9
Korkokulut | -3 226,7 | -2 174,9
Kurssierot (netto) | 107,9 | -163,7

Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjatut tilintarkastajan palkkiot
Tuhat euroa | 2020 | 2019
---|---|---
Tilintarkastuspalkkiot | 45,6 | 40,0
Muut palkkiot | 17,4 | 7,4
Yhteensä | 62,9 | 47,4

7. Tilinpäätössiirrot

Tuhat euroa	2020	2019
Poistoeron muutos	-307,4	-19,7
Saadut konserniavustukset	14 627,7	14 500,0
Yhteensä	14 320,3	14 480,3

8. Tuloverot

Tuhat euroa	2020	2019
Tilikauden tuloverot	901,8	1 427,8
Edellisten tilikausien tuloverot	-	-9,5
Yhteensä	901,8	1 418,3

9. Aineettomat hyödykkeet

Tuhat euroa | 2020 |
---|---|---
| Aineettomat oikeudet | Muut aineettomat hyödykkeet | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 966,1 | 24 217,8 | 6 894,8 | 32 078,8 |
Lisäykset | - | 342,9 | 4 499,2 | 4 842,1 |
Siirrot tase-erien välillä | - | 2 211,7 | -2 211,7 | - |
Hankintameno 31.12. | 966,1 | 26 772,4 | 9 182,4 | 36 920,9 |
Kertyneet poistot 1.1. | 317,4 | 4 390,4 | - | 4 707,8 |
Tilikauden poistot | 109,2 | 2 741,1 | - | 2 850,3 |
Kertyneet poistot 31.12. | 426,6 | 7 131,5 | - | 7 558,1 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 539,5 | 19 640,9 | 9 182,4 | 29 362,8 |

Tuhat euroa | 2019 |
---|---|---
| Aineettomat oikeudet | Muut aineettomat hyödykkeet | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 711,4 | 23 043,6 | 6 611,0 | 30 366,0 |
Lisäykset | 9,8 | 626,7 | 1 200,2 | 1 836,6 |
Vähennykset | -123,8 | - | - | -123,8 |
Siirrot tase-erien välillä | 368,8 | 547,6 | -916,4 | - |
Hankintameno 31.12. | 966,1 | 24 217,8 | 6 894,8 | 32 078,8 |
Kertyneet poistot 1.1. | 220,8 | 1 975,8 | - | 2 196,6 |
Tilikauden poistot | 96,6 | 2 414,6 | - | 2 511,2 |
Kertyneet poistot 31.12. | 317,4 | 4 390,4 | - | 4 707,8 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 648,8 | 19 827,4 | 6 894,8 | 27 371,0 |

10. Aineelliset hyödykkeet

Tuhat euroa | 2020 |
---|---|---
| Maa- ja vesialueet | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 77,4 | 265,4 | 7,5 | 350,3 |
Vähennykset | - | -105,1 | - | -105,1 |
Hankintameno 31.12. | 77,4 | 160,3 | 7,5 | 245,2 |
Kertyneet poistot 1.1. | - | 140,3 | - | 140,3 |
Vähennysten kertyneet poistot | - | -82,6 | - | -82,6 |
Tilikauden poistot | - | 34,8 | - | 34,8 |
Kertyneet poistot 31.12. | - | 92,5 | - | 92,5 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 77,4 | 67,9 | 7,5 | 152,8 |

Tuhat euroa | 2019 |
---|---|---
| Maa- ja vesialueet | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 77,4 | 265,4 | 7,5 | 350,3 |
Hankintameno 31.12. | 77,4 | 265,4 | 7,5 | 350,3 |
Kertyneet poistot 1.1. | - | 98,5 | - | 98,5 |
Tilikauden poistot | - | 41,8 | - | 41,8 |
Kertyneet poistot 31.12. | - | 140,3 | - | 140,3 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 77,4 | 125,2 | 7,5 | 210,1 |

11. Sijoitukset

Tuhat euroa | 2020 |
---|---|---
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | Osuudet omistusyhteys- yrityksissä | Muut osakkeet ja osuudet | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 656 195,8 | - | 9 418,5 | 95 244,5 | 760 858,8 |
Lisäykset | 9 750,4 | - | 4 767,8 | 153 543,7 | 168 061,9 |
Vähennykset | - | - | - | -219 887,3 | -219 887,3 |
Hankintameno 31.12. | 665 946,2 | - | 14 186,3 | 28 900,9 | 709 033,4 |
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. | -2 365,6 | - | - | - | -2 365,6 |
Arvonalentumiset | -11 794,1 | - | - | - | -11 794,1 |
Arvonalentumiset 31.12. | -14 159,7 | - | - | - | -14 159,7 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 651 786,6 | - | 14 186,3 | 28 900,9 | 694 873,8 |

Tuhat euroa | 2019 |
---|---|---
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | Osuudet omistusyhteys- yrityksissä | Muut osakkeet ja osuudet | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 656 195,8 | 10 841,3 | 9 418,5 | 97 027,7 | 773 483,3 |
Lisäykset | 9 207,2 | 725,0 | - | 143 309,9 | 153 267,1 |
Vähennykset | -9 207,2 | -11 591,3 | - | -145 093,1 | -165 891,6 |
Hankintameno 31.12. | 656 195,8 | - | 9 418,5 | 95 244,5 | 760 858,8 |
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. | -2 365,6 | -10 841,3 | - | - | -13 206,9 |
Arvonalentumiset | - | -725,0 | - | - | -725,0 |
Palautuneet arvonalentumiset | - | 11 591,3 | - | - | 11 591,3 |
Kertyneet arvonalentumiset 31.12. | -2 365,6 | - | - | - | -2 365,6 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 653 830,3 | - | 9 418,5 | 95 244,5 | 758 493,3 |

12. Saamiset

Tuhat euroa	2020	2019
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	118,5	314,4
Muut saamiset	-	1 058,9
Siirtosaamiset	14 627,7	14 500,0
Yhteensä	14 746,2	15 873,3

Siirtosaamisten olennaiset erät
Lainojen järjestelypalkkiot | 222,3 | 282,4
Tuloverosaamiset | 529,0 | -
Suojausten kurssivoitot | - | 44,5
Saamatta olevat korvaukset | 13,8 | 16,4
Konserniavustukset | 14 627,7 | 14 500,0
Muut siirtosaamiset | 411,9 | 503,8
Yhteensä | 15 804,5 | 15 347,1

13. Oma pääoma

Tuhat euroa	2020	2019
Osakepääoma 1.1.	147 899,8	147 899,8
Osakepääoma 31.12.	147 899,8	147 899,8
Sidottu oma pääoma	147 899,8	147 899,8
Käyttörahasto 1.1.	19 418,7	19 418,7
Käyttörahasto 31.12.	19 418,7	19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	76 957,5	76 957,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	76 957,5	76 957,5
Edellisten tilikausien tulos 1.1.	238 775,4	246 970,9
Osingonjako	-16 326,1	-16 324,4
Osakepalkitseminen	-173,6	-138,6
Omien osakkeiden hankinta	-100,8	-100,8
Omien osakkeiden luovutus	173,6	138,6
Edellisten tilikausien tulos 31.12.	222 348,5	230 545,6
Tilikauden tulos	6 915,9	8 229,8
Vapaa oma pääoma	325 640,7	335 151,7
Yhteensä	473 540,5	483 051,4

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.
Tuhat euroa | 2020 | 2019
---|---|---
Käyttörahasto | 19 418,7 | 19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 76 957,5 | 76 957,5
Edellisten tilikausien tulos | 222 348,5 | 230 545,6
Tilikauden tulos | 6 915,9 | 8 229,8
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12. | 325 640,7 | 335 151,7

¹ Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet.

14. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tuhat euroa	2020	2019
Kertynyt poistoero	1 595,6	1 288,2
Yhteensä	1 595,6	1 288,2

15. Pakolliset varaukset

Tuhat euroa	2020	2019
Muut pakolliset varaukset	-	5,0
Yhteensä	-	5,0

Tilivuoden 2019 muut pakolliset varaukset liittyivät toimintojen uudelleenjärjestelyihin.

16. Vieras pääoma

Tuhat euroa	2020	2019
Velat saman konsernin yrityksille
Pitkäaikaiset velat
Muut velat	-	63 252,6
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat	4,0	13,8
Muut velat	228 722,5	224 528,7
Yhteensä	228 726,5	287 795,1

Siirtovelkojen olennaiset erät
Pitkäaikaiset siirtovelat
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon muutos | 395,6 | 213,8
Lyhytaikaiset siirtovelat
Henkilöstökuluihin liittyvät erät | 1 861,9 | 1 659,3
Korot | 366,6 | 21,0
Muut siirtovelat | 3,0 | 841,5
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon muutos | 50,2 | -
Yhteensä | 2 677,4 | 2 735,5

17. Vakuudet, vastuusitoumukset ja muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Tuhat euroa	2020	2019
Takaukset ja muut vastuut
Takaukset konserniyhtiöiden puolesta	342,7	379,8
Muut vastuut ja järjestelyt	9 000,0	-
Yhteensä	9 342,7	379,8

Vuokravastuut
Vuoden sisällä erääntyvät | 33,0 | 33,0
Yhteensä | 33,0 | 33,0

Vuokravastuut koneista ja kalustosta
Vuoden sisällä erääntyvät | 331,6 | 308,0
1-5 vuoden sisällä erääntyvät | 234,9 | 307,5
Yhteensä | 566,5 | 615,5

18. Johdannaiset ja rahoitusriskien hallinta

Tuhat euroa	2020	2019
Johdannaissopimusten nimellisarvot
Koronvaihtosopimukset	71 753,9	49 776,0
Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset	-	62 698,6
Yhteensä	71 753,9	112 474,6

Johdannaissopimusten käyvät arvot
Koronvaihtosopimukset | -445,9 | -213,8
Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset | - | -22,2
Yhteensä | -445,9 | -236,0

Oriola Oyj:llä on Oriola-konsernin rahavirtaa suojaavia, suojauslaskennan alaisia koronvaihtosopimuksia sekä termiini- että valuutanvaihtosopimuksia eri osapuolten kanssa. Näitä johdannaissopimuksia hallitaan Oriola Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Vaikka Oriola-konsernin korkoriski Oriola Sweden AB:n saamisten myynnistä aiheutuvista rahavirroista on johdannaisso- pimuksin suojattu konsernitasolla, muodostaa suojaus korkoriskin Oriola Oyj:lle erillisyhtiönä. Lisää Oriola-konsernin rahoitusriskien hallinnasta ja johdannaissopimuksista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.3. Rahoitusriskien hallinta.

19. Omistukset muissa yrityksissä

Emoyhtiön omistukset muissa yrityksissä on esitetty konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 10.1. Tytäryhtiöt.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Espoossa, 18. päivänä helmikuuta 2021

Panu Routila
Puheenjohtaja

Eva Nilsson Bågenholm
Varapuheenjohtaja

Juko-Juho Hakala
Toimitusjohtaja

Mariette Kristenson

Anja Korhonen

Harri Pärssinen

Lena Ridström

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 18.päivänä helmikuuta 2021 KPMG Oy Ab Kirsi Jantunen KHT Varojenjakoehdotus Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2020 taseen mukaisesti ovat:

• Muut rahastot, euroa 19 418 729,58
• Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, euroa 76 957 531,72
• Edellisten tilikausien tulos, euroa 222 348 484,42
• Tilikauden tulos, euroa 6 915 945,67
• Jakokelpoiset varat yhteensä, euroa 325 640 691,39

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2020 jaetaan osinkoa 0,03 euroa osaketta kohden 181 313 007 osakkeelle 5 439 390,21 euroa ja jätetään omaan pääomaan 320 201 301,18 euroa.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,03 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta. Valtuutus olisi voimassa Yhtiön seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka. Ellei hallitus perustellusta syystä päätä toisin, valtuutuksen perusteella jaetaan osinkoa yhdessä erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Osingon määrä olisi 181 313 007 osakkeelle enintään 5 439 390,21 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallituksen varojenjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilintarkastuskertomus Oriola Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Oriola Oyj:n (y-tunnus 1999215-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.3.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikearvon arvostus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 6.2.)

Liikearvon määrä taseessa 31.12.2020 oli 279 milj. euroa muodostaen 24 % konsernin taseen loppusummasta. Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta silloin kun arvonalentumisesta on viitteitä, tai vähintään vuosittain. Arvonalentumistestaus tehdään vertaamalla omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon.

Johto arvioi omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttämällä diskontattujen rahavirtojen mallia. Arvonalentumistestaus-ten taustalla olevien rahavirtaennusteiden keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa erityisesti pitkän aikavälin ja liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja diskonttauskoron osalta. Tasearvon merkittävyydestä ja ennusteisiin liittyvästä merkittävästä johdon harkinnasta johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Muodostimme käsityksen johdon prosessista liikearvon arvonalentumisen arvioinnin osalta ja arvioimme yhtiön laatimien liikearvon testauslaskelmien asianmukaisuutta. Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet laskelmissa käytetyn mallin asianmukaisuutta ja testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta.

Olemme haastaneet testa- uslaskelmissa käytettyjä keskeisiä oletuksia ennustetun liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja käytetyn diskonttokoron osalta sekä verranneet niitä markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. Olemme myös verranneet testauslaskelmissa käytettyjä rahavirtoja ja niiden taustalla olevia oletuksia emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme. Lisäksi olemme arvioineet liikearvon esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Myyntituottojen tuloutus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 4.2.)

Myyntituotot kertyvät lähinnä tuotteiden ja palveluiden myynnistä. Myyntituotot kirjataan liikevaihdoksi, kun määräysvalta tuotteeseen tai palveluun siirtyy asiakkaalle joko toimitusehtojen tai asiakassopimuksen mukaisesti.

Pharma -segmentissä Oriolalla on lääkeyhtiöiden kanssa sopimuksia, joissa se toimii joko päämiehenä tai agenttina. Oriolan toimiessa päämiehenä tuotteen omistusoikeus, määräysvalta ja maksuvelvoite ovat siirtyneet Oriolalle, jolloin myyntituotot kirjataan bruttomääräisinä liikevaihdoksi. Kaupintavarastojärjestelyyn perustuvissa sopimuksissa Oriola toimii agenttina, jolloin vain jakelupalkkio kirjataan liikevaihdoksi.

Myyntituottojen kirjaamiskäytäntöjen soveltaminen erilaisten sopimusehtojen mukaisesti edellyttää johdon harkintaa. Tietojärjestelmissä käsiteltävien myyntitapahtumien suuresta lukumäärästä ja tulouttamismenetelmän valintaan liittyvästä johdon harkinnasta johtuen myyntituottojen tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Muodostimme käsityksen myyntituottojen kirjaamisprosessista ja arvioimme tulouttamiseen liittyviä kontrolleja sekä testasimme niiden toiminnan tehokkuutta. Aineistotarkastustoimenpiteissä painotimme erityisesti epätavallisten myyntitapahtumien tunnistamista.

Testasimme valikoituja myyntisopimuksia ja vuodenvaihteen myyntitapahtumia varmistuaksemme myyntituottojen kirjaamiskriteerien asianmukaisesta soveltamisesta. Pharma -segmentin liikevaihdon osalta testasimme otannalla myyntisopimuksia varmistuaksemme, että myyntituotot on kirjattu sopimusehtojen ja konsernin noudattamien laskentaperiaatteiden mukaisesti. Toteutimme tuloutukseen liittyviä tarkastustoimenpiteitä konsernitasolla ja kussakin konsernitarkastukseen sisältyneessä yhtiössä. Olemme myös arvioineet myyntituottojen esittämiseen liittyvien laatimisperiaatteiden ja liitetietojen asianmukaisuutta.

Vaihto-omaisuuden arvostus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 5.2.)

Konsernin vaihto-omaisuuden tasearvo oli tilikauden lopussa 250 milj. euroa. Tavaravirtojen hallinta, inventointikäytännöt ja vaihto-omaisuuden hinnoittelu ovat keskeisiä tekijöitä vaihto-omaisuuden arvostuksessa.

Pharma -segmentissä Oriolalla on lääkeyhtiöiden kanssa erilaisia toimitussopimuksia, joiden ehdoista riippuen varastossa olevat tuotteet käsitellään joko yhtiön omana vaihto-omaisuutena tai kaupintavarastona. Lisäksi vaihto-omaisuuden arvostukseen sisältyy johdon harkintaa mahdollisen arvoltaan alentuneen vaihto-omaisuuden määrittämiseen liittyen.

Tasearvon merkittävyydestä ja siihen liittyvästä johdon harkinnasta johtuen vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksessa keskeinen seikka.

Olemme arvioineet laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa IFRS-säännöstöön sekä vaihto-omaisuuden hallinnan kannalta keskeisten tietojärjestelmien toimivuutta.# Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilintarkastuskertomus

Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hallintaan ja valvontaan sekä varastomäärien oikeellisuuteen ja arvostukseen liittyviä kontrolleja sekä suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä vaihto-omaisuuden hinnoittelun ja epäkuranttiusvarauksen oikeellisuuden arvioimiseksi. Olemme käyneet läpi valittuja sopimuksia varmistuaksemme vaihto-omaisuuden käsittelystä sopimusehtojen ja konsernin noudattamien laskentaperiaatteiden mukaisesti. Lisäksi olemme osallistuneet vaihto-omaisuuden inventointeihin valituilla toimipaikoilla inventointirutiinien toimivuuden arvioimiseksi.

Emoyhtiön taseeseen sisältyvät osuudet saman konsernin yrityksissä (emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 11)

Tilikaudella kirjatun 12 milj. euron arvonalentumisen jälkeen emoyhtiöllä on sijoituksia saman konsernin yrityksiin 652 milj. euron arvosta tilinpäätöksessä 31.12.2020. Tytäryhtiöosakkeiden tasearvoja tarkastellaan osana konsernin arvonalentumistestausta, jossa konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille on laadittu käyttöarvolaskelmiin perustuvat rahavirtaennusteet. Vastaisiin rahavirtoihin liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen tytäryhtiöosakkeiden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet laskelmissa käytetyn mallin asianmukaisuutta ja testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta. Olemme haastaneet testauslaskelmissa käytettyjä keskeisiä oletuksia ennustetun liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja käytetyn diskonttokoron osalta sekä verranneet niitä markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. Olemme verranneet testauslaskelmissa käytettyjä rahavirtoja ja niiden taustalla olevia oletuksia emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme.

70 Tilintarkastuskertomus Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennainen epävarmuus esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntoamme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

71 Tilintarkastuskertomus Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 19.3.2018 alkaen yhtäjaksoisesti 3 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.

Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntomme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 18.# Tilintarkastuskertomus
Oriola Taloudellinen katsaus 2020 73

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Oriola Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä Oriola Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksi- annon, joka koskee sitä, onko Oriola Oyj:n sähköiseen tilinpäätök- seen 549300UWB1AIR85BM957-2020-12-31-fin.zip tilikaudella 1.1.- 31.12.2020 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu:
* laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti,
* merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti, sekä
* varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä val- vonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF- tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mu- kaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelyta- poja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovel- lettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten nou- dattamista koskien.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkit- ty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimek- siannon kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä:
* onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennai- silta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimus- ten mukaisesti, ja
* ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riip- puu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioimi- nen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poik- keamaa ESEF RTS:n vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perus- taksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevi- denssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Oriola Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 549300UWB1AIR85BM957-2020-12-31-fin.zip sisältyvä konserni- tilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2020 on olennaisilta osin merkit- ty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Oriola Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuk- sesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2020 on annettu tilintarkastus- kertomuksellamme 18.2.2021. Tällä raportilla emme anna konser- nitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmen- nusjohtopäätöstä.

Helsingissä 22. helmikuuta 2021
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen KHT

73

ESEF varmennustoimeksiannon raportti

Oriola Taloudellinen katsaus 2020
Oriola Corporation
Orionintie 5
P.O. Box 8
FI-02101 Espoo, Finland
www.oriola.com/fi