Olvi Oyj

Annual Report • Mar 29, 2017

TILINPÄÄTÖS 2016

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus	3 – 13
Konsernitilinpäätös 2016 (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma	14
Konsernin tase	15
Konsernin rahavirtalaskelma	16
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	17
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	18 – 33
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	34 – 53
Konsernin tunnusluvut 2014 – 2016	54
Osakekohtaiset tunnusluvut	54
Emoyhtiön tilinpäätös 2016 (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma	55
Emoyhtiön tase	56
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	57
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	58
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	59 – 65
Osakkeenomistus	66 – 67
Emoyhtiön tunnusluvut 2014 – 2016	68
Osakekohtaiset tunnusluvut	68
Tunnuslukujen laskentaperusteet	69 – 70
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä	71
Päiväys ja allekirjoitus	71
Tilinpäätösmerkintä	71
Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet	72 – 73

TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VUOSI LYHYESTI

Olvi-konsernin liiketoiminta kehittyi vuoden 2016 aikana suotuisasti. Konsernin myyntivolyymi, liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat edellisvuoteen verrattuna ja tase vahvistui edelleen.

Tilikausi 2016:

• Olvi-konsernin myyntivolyymi kasvoi 5,1 prosenttia ja oli 609,4 (579,9) miljoonaa litraa
• Konsernin liikevaihto kasvoi 3,5 prosenttia ja oli 321,5 (310,5) miljoonaa euroa
• Konsernin liikevoitto kasvoi 6,0 prosenttia ja oli 40,4 (38,2) miljoonaa euroa
• Tilikauden tulos kasvoi 47,6 prosenttia ja oli 32,8 miljoonaa euroa (22,2). Vertailuvuoden tulosta laski 10,5 miljoonaa euroa rahoituseriin kirjatut konsernin sisäiset realisoitumattomat valuuttakurssitappiot Valko-Venäjän toiminnoista
• Olvi-konsernin osakekohtainen tulos oli 1,57 (1,08) euroa/osake
• Omavaraisuusaste vahvistui edelleen ja oli 62,0 (58,6)
• Liiketoiminnan rahavirta säilyi vahvana ja oli 61,2 (61,7) miljoonaa euroa
• Hallitus ehdottaa osingoksi 0,75 (0,70) euroa/osake.

KONSERNIN KESKEISIMMÄT TUNNUS-LUVUT

	1-12/ 2016	1-12/ 2015
Myyntivolyymi, mltr	609,4	579,9
Liikevaihto, meur	321,5	310,5
Käyttökate, meur	59,2	54,5
% liikevaihdosta	18,4	17,6
Liikevoitto, meur	40,4	38,2
% liikevaihdosta	12,6	12,3
Tilikauden tulos	32,8	22,2
% liikevaihdosta	10,2	7,2
Tulos/osake, eur	1,57	1,08
Bruttoinvestoinnit, meur	20,5	26,0
Oma pääoma/osake, eur	9,73	8,86 *)
Omavaraisuusaste, %	62,0	58,6 *)
Velkaantumisaste, %	2,1	18,4 *)

*) Laadintaperiaatteiden muutos.

LIIKETOIMINNAN KEHITYS

Olvi–konsernin liiketoiminta kehittyi vuoden 2016 aikana suotuisasti. Konsernin myynti, liikevaihto sekä liikevoitto kasvoivat edellisvuoteen verrattuna.

Liiketoiminnan kehittyminen on ollut vuoden 2016 aikana positiivista erityisesti Suomessa. Myyntivolyymi kasvoi 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja kokonaismarkkinaosuus vahvistui. Suomen liikevoitto kasvoi vuoden 2016 aikana 37 prosenttia, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä suorituksena.

Olemme vuoden 2016 aikana pystyneet kehittämään tuotanto- ja logistiikkaprosesseja entistä tehokkaammiksi, mikä myyntivolyymien kasvun lisäksi vaikuttaa positiivisena yhtiön tuloskehitykseen ja mahdollistaa kustannustehokkaan toiminnan myös jatkossa.

Konsernin Baltian liiketoiminnat kehittyivät kokonaisuutena hyvin vuoden 2016 aikana vaikka Baltian kokonaismarkkina laski. Viron kannattavuus säilyi edelleen erittäin vahvalla tasolla. Latvian liikevoitto parani 13 prosenttia ja yhtiö tekikin historiansa parhaan tuloksen. Myös Liettua paransi tulostaan edellisvuoteen verrattuna ja tulos kasvoi ilahduttavasti myös loppuvuonna. Positiivista kehitystä Baltiassa tuki markkinaosuuksien kasvu, onnistuneet tuoteuutuudet sekä kustannustehokkuus.

Baltian vuoden 2017 kehitykseen voi vaikuttaa Viroon suunniteltu poikkeuksellisen suuri lisäkorotus mietojen alkoholijuomien valmisteveroihin 1.7.2017 alkaen. Toteutuessaan muutos johtanee kaupankäynnin osittaiseen siirtymiseen Viron ja Latvian väliseen rajakauppaan ja myös Viron satama- ja laivakaupan pienenemisen kautta takaisin Virosta Suomeen.

Valko-Venäjän liiketoimintaympäristö on säilynyt haastavana. Kuluttajien ostovoima on laskenut, mikä on näkynyt markkinoiden laskuna ja vaikuttanut myös Olvin Valko-Venäjän yksikön myyntiin ja tuloskehitykseen. Yhtiössä on kiinnitetty huomiota kustannusten hallintaan ja pystytty parantamaan yhtiön paikallisvaluutassa mitattua liikevoittoa 10 prosenttia. Euromääräisessä liikevoitossa kuitenkin jäätiin edellisvuodesta, sillä vuoden 2016 valuuttakurssi oli erityisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla edellisvuoden valuuttakurssia heikommalla tasolla.

Konsernin muut taloudelliset tunnusluvut ovat kehittyneet vuonna 2016 erittäin hyvin. Tilikauden tulos on tämän vuoden aikana kasvanut 47,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna, konsernin tase vahvistui vuoden 2016 aikana. Omavaraisuusaste nousi 62,0 prosenttiin ja velkaantumisaste laski 2,1 prosenttiin. Liiketoiminnan rahavirta säilyi vahvana ja oli 61,2 miljoonaa euroa.

Olvi–konserni on panostanut aktiivisesti toiminnan kehittämiseen hyödyntäen muun muassa Lean–johtamisfilosofiaa liiketoiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä. Tunnustuksena määrätietoisesta työstä Olvi sai toisen palkinnon Lean-yhdistyksen valtakunnallisessa Vuoden Lean–teko 2016 –kilpailussa. Tunnustuksen lisäksi tehty työ näkyy muun muassa hyvänä tuottavuuden kasvuna, joka mahdollistaa kasvavien myyntivolyymien tuottamisen sujuvasti vähentäen samanaikaisesti ympäristökuormitusta entisestään. Kehitystyötä on tehty kaikissa konsernin yksiköissä sekä eri toiminnoissa. Leanin ohella kehitysteemana konsernissamme on ollut vastuullisuus ja siihen liittyvä raportointi ja tätä panostusta jatkamme myös vuonna 2017.

Yhtiön vahva taloudellinen tilanne, viime vuosina tehdyt investoinnit ja toiminnan kehittäminen yhdistettynä hyvään markkina-asemaan sekä brändien vahvaan arvostukseen antavat hyvän pohjan alkavaan vuoteen ja mahdollistavat yhtiön toiminnan ja omistajaarvon pitkäjänteisen kehittämisen.

OLVI-KONSERNIN MYYNTI, LIIKE-VAIHTO JA TULOS VUONNA 2016

Myynnin kehitys

Vuonna 2016 Olvi-konsernin myyntivolyymi nousi uuteen ennätykseen 609,4 (579,9) miljoonaan litraan. Kasvua edellisvuoteen 29,5 miljoonaa litraa, 5,1 prosenttia.

Konsernin myyntivolyymin kasvu tuli Suomen toiminnoista, kasvua 20,3 prosenttia. Baltiassa myyntivolyymi laski hieman heijastaen markkinoiden laskua. Valko-Venäjän myyntivolyymi oli likimain edellisvuoden tasolla.

Myyntivolyymi, miljoonaa litraa	1-12/ 2016	1-12/ 2015
Suomi (Olvi Oyj)	178,0	148,0
Viro (AS A. Le Coq)	121,5	123,9
Latvia (A/S Cēsu Alus)	67,2	68,1
Liettua (AB Volfas Engelman)	81,8	84,9
Valko-Venäjä (OAO Lidskoe Pivo)	178,3	175,1
Eliminoinnit	-17,5	-20,1
Yhteensä	609,4	579,9

Konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 2016 3,5 prosenttia ja oli 321,5 (310,5) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi erityisesti Suomessa (15,6 prosenttia) heijastaen myyntivolyymin kasvua.

Liikevaihto,	1-12/	1-12/
miljoonaa euroa	2016	2015
Suomi (Olvi Oyj)	118,9	102,9
Viro (AS A. Le Coq)	76,9	75,8
Latvia (A/S Cēsu Alus)	31,8	31,2
Liettua	35,3	35,8
(AB Volfas Engelman)
Valko-Venäjä	66,8	73,6
(OAO Lidskoe Pivo)
Eliminoinnit	-8,3	-8,7
Yhteensä	321,5	310,5

Tuloskehitys

Konsernin liikevoitto kasvoi vuonna 2016 6,0 prosenttia ja oli 40,4 (38,2) miljoonaa euroa, mikä on 12,6 (12,3) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto parani Suomessa ja Baltiassa.

Liikevoitto,	1-12/	1-12/
miljoonaa euroa	2016	2015
Suomi (Olvi Oyj)	10,7	7,8
Viro (AS A. Le Coq)	15,9	15,9
Latvia (A/S Cēsu Alus)	3,4	3,0
Liettua (AB Volfas Engelman)	2,7	2,6
Valko-Venäjä (OAO Lidskoe Pivo)	7,5	8,8
Eliminoinnit	0,2	-0,0
Yhteensä	40,4	38,2

Konsernin vuoden 2016 tulos kasvoi 47,6 prosenttia ja oli 32,8 (22,2) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos kasvoi vuonna 2016 ja oli 1,57 (1,08) euroa. Vertailuvuoden tulosta sekä osakekohtaista tulosta rasittivat rahoituseriin kirjatut, Valko-Venäjän investointeihin suunnatun konsernin sisäisen lainan realisoitumattomat valuuttakurssitappiot, yhteensä 10,5 miljoonaa euroa.

RAHOITUS JA INVESTOINNIT

Olvi-konsernin taseen loppusumma joulukuun 2016 lopussa oli 328,5 (316,3) miljoonaa euroa. Oma pääoma per osake oli vuoden

2016 lopussa 9,73 (8,86) euroa. Omavaraisuusaste vahvistui ja oli 62,0 (58,6) prosenttia. Konsernin korollisten nettovelkojen määrä laski vuoden 2016 aikana 29,8 miljoonaa euroa ja oli tilikauden päättyessä 4,3 miljoonaa euroa (34,1). Velkaantumisaste laski vuoden 2016 aikana merkittävästi ja oli 2,1 (18,4) prosenttia. Liiketoiminnan rahavirta oli 61,2 (61,7) miljoonaa euroa. Konsernin maksuvalmiutta kuvaava mittari, current ratio, oli 1,0 (1,0).

Olvi-konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2016 olivat 20,5 (26,0) miljoonaa euroa. Investoinneista 6,1 miljoonaa euroa kohdistui emoyhtiö Olviin, 10,0 miljoonaa euroa Baltian tytäryhtiöihin ja 4,4 miljoonaa euroa Valko-Venäjälle Lidskoe Pivon investointeihin. Investointien määrä laski edellisvuodesta. Suurin yksittäinen investointi oli Liettuan varaston rakentaminen.

KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET VUONNA 2016

Olvi-konserni on hankkinut vuoden 2016 aikana 31 kappaletta A/S Cēsu Alus tytäryhtiön osaketta. Olvin tytäryhtiöomistuksissa ei tapahtunut muita muutoksia vuoden 2016 aikana.

	2016	2015
AS A. Le Coq, Viro	100,00	100,00
A/S Cēsu Alus, Latvia	99,88	99,87
AB Volfas Engelman, Liettua	99,58	99,58
OAO Lidskoe Pivo, Valko Venäjä	94,57	94,57

Tilikauden päättyessä Olvin omistusosuudet olivat:

Lisäksi A. Le Coq –yhtiöllä on 49,0 prosentin omistusosuus AS Karme ja 20,0 prosentin osuus Verska Mineraalvee OÜ -yhtiöistä Virossa.

TUOTEKEHITYS JA UUDET TUOTTEET

Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan kuuluvat uusien tuotteiden ja pakkausten sekä prosessien ja valmistusmenetelmien suunnittelu- ja kehittämishankkeet sekä olemassa olevien tuotteiden ja pakkausten edelleen kehittäminen.

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan menot on kirjattu kuluiksi. Olvi-konsernin tuotekehityksen päätavoitteena on tuottaa uutuuksia kannattaviin ja kasvaviin juomasegmentteihin. Vuoden 2016 aikana julkaistiin useita uutuustuotteita Suomessa sekä tytäryhtiöissä. Uutuustuotteet on esitelty tilikauden aikana julkaistuissa osavuosikatsauksissa sekä kunkin yhtiön internetsivuilla.

HALLITUS JA TILINTARKASTAJAT

Yhtiön hallituksen muodostavat puheenjohtaja KTM ja OTK Esa Lager, varapuheenjohtaja KTM Nora Hortling sekä muut jäsenet KTM Jaakko Autere, KTM Elisa Markula ja DI teollisuusneuvos Heikki Sirviö.

Yhtiön tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana tilikaudella.. 2016 toimi KHT Sami Posti. …………………………….

JOHTO

Olvi Oyj:n johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Lasse Aho (puheenjohtaja), myyntijohtaja Ilkka Auvola, markkinointijohtaja Olli Heikkilä, tuotekehitys- ja hankintajohtaja Pia Hortling, talousjohtaja Kati Kokkonen, tuotantojohtaja Lauri Multanen ja asiakaspalvelu- ja hallintojohtaja Marjatta Rissanen.

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ovat:

• AS A. Le Coq, Tartto, Viro Tarmo Noop
• A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia Eva Sietiņsone
• AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua Marius Horbačauskas
• OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä Audrius Mikšys

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat Olvi Oyj:n toimitusjohtajalle Lasse Aholle. Tytäryhtiöiden hallituksen muodostavat Lasse Aho (puheenjohtaja), Pia Hortling, Kati Kokkonen sekä Lauri Multanen. Tytäryhtiöiden johtoryhmän muodostavat kunkin yhtiön toimitusjohtaja ja kahdesta neljään oman vastuualueensa johtajaa.

OLVIN OSAKKEET JA OSAKEMARKKINAT

Olvin osakepääoma joulukuun 2016 lopussa oli 20,8 miljoonaa euroa. Osakkeita oli yhteensä 20 758 808 osaketta, joista 17 026 552 eli 82,0 prosenttia julkisesti noteerattuja Aosakkeita ja 3 732 256 eli 18,0 prosenttia Kosakkeita.

Jokainen A-osake tuottaa yhden (1) äänen ja jokainen K-osake kaksikymmentä (20) ääntä. A- ja K-osakkeet tuottavat saman oikeuden osinkoon.

Olvin A-osaketta vaihdettiin Nasdaq OMX Helsingissä vuoden 2016 aikana yhteensä 881 172 (2 036 830) osaketta eli 5,2 (12,0) prosenttia A-osakkeiden määrästä. Vaihdon arvo oli 22,2 (48,4) miljoonaa euroa. Olvi A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq OMX Helsingissä (Helsingin Pörssi) oli vuoden 2016 lopussa 28,00 (22,19) euroa. A-osakkeen ylin kurssi tammi-joulukuussa oli 28,51 (27,20) euroa ja alin 20,30 (20,51) euroa. Keskikurssi vuonna 2016 oli 25,17 (23,76) euroa.

Joulukuun 2016 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 476,4 (377,8) miljoonaa euroa ja kaikkien osakkeiden markkina-arvo 580,9 (460,6) miljoonaa euroa.

Olvin osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2016 lopussa 9 866 (10 108). Ulkomaalaisten sekä ulkomaisten ja kotimaisten hallintarekisteröityjen omistusten määrä arvo-osuuksien kokonaismäärästä oli 24,1 (22,4) prosenttia ja osuus kokonaisäänimäärästä 5,5 (5,1) prosenttia.

Tarkemmat tiedot Olvin osakkeista ja osakeomistuksesta on selvitetty emoyhtiö Olvin tilinpäätöksen liitetiedoissa.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 14.4.2016 valtuuttaa hallituksen yhden vuoden kuluessa päättämään enintään 500 000 yhtiön oman Aosakkeen hankkimisesta. Osakkeet olisi hankittu muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.

Lisäksi yhtiökokous päätti valtuuttaa Olvin hallituksen päättämään enintään 1 000 000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman A-osakkeen luovuttamisesta ("Osakeantivaltuutus").

Uudet osakkeet olisi voitu antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta.

Uudet osakkeet olisi voitu antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten esimerkiksi yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttaminen.

Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja yhtiön kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Hallitus olisi voinut päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista.

Osakeantivaltuutuksen ehdotettiin olevan voimassa vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen osakeantivaltuutusta koskevasta päätöksestä lukien.

OMAT OSAKKEET

Olvi hankki vuoden 2016 aikana 5 500 kappaletta omia A-osakkeita. Osakkeiden hankintahinta oli 120 139 euroa. Katsauskauden päättyessä Olvin hallussa oli omia Aosakkeita 11 124 kappaletta. Omien osakkeiden hankintahinta on yhteensä 228 162 euroa. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla yhtiö ei voi äänestää.

Olvi Oyj:n hallussa olevien omien Aosakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,054 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,012 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,065 prosenttia.

LIPUTUSILMOITUKSET

Olvi Oyj on vastaanottanut 11.4.2016 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen Olvi Oyj:n osakkeita koskevan liputusilmoituksen Heikki Hortlingin kuolinpesältä. Ilmoituksen mukaan Heikki Wilhelm Hortlingin osakkeet ovat siirtyneet Heikki Hortlingin kuolinpesälle. Kuolinpesälle siirtyneet osakkeet: 99 760 kappaletta Aosaketta, joka on 0,48 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,11 prosenttia kaikista äänistä ja 903 488 kappaletta K-osaketta, joka on 4,35 prosenttia kaikista osakkeista ja 19,29 prosenttia kaikista äänistä. Osuus A- ja Kosake yhteensä: 4,83 prosenttia kaikista osakkeista ja 19,40 prosenttia kaikista äänistä.

Olvi ei ole saanut vuoden 2016 aikana muita arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukaisia liputusilmoituksia. .

HALLINNOINTIPERIAATTEET

Olvi Oyj noudattaa vastuullista, korkeatasoista ja avointa kansainvälistä hallinnointitapaa.

Olvi Oyj:n hallinnointitapa on kokonaisuus, joka perustuu yhtiöjärjestyksen, lakien ja niiden perusteella annettujen säännösten noudattamiseen ja itsesääntelyyn sekä erilaisiin käytäntöihin ja ohjeisiin. Lakien, säännöksien ja ohjeiden noudattamista yhtiössä valvotaan säännöllisesti Olvi Oyj:n hallituksen antamien ohjeiden mukaan.

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton kulloinkin voimassa olevaa Corporate Governance -suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Vuoden 2016 raportoinnissaan Yhtiön noudattaa uutta Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.10.2015 hyväksymää ja 1.1.2016 voimaan tullutta Hallinnointikoodia.

Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton valmistelemat, listattujen yhtiöiden käyttöön tarkoitetut sisäpiiriohjeet otettiin käyttöön Olvi Oyj:ssä jo vuonna 2000. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU) N:o 596/2014 (MAR tai markkinoiden väärinkäyttöasetus) tullessa sovellettavaksi Suomessa 3.7.2016 alkaen Olvi Oyj noudattaa sisäpiirihallinnossaan uudistettua Pörssin sisäpiiriohjetta.

Hallinnointiperiaatteiden kuvaus

Yhtiön hallinnointiperiaatteet ja –tavat on kuvattu Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2016 –raportissa. Raportissa annetaan Hallinnointikoodin edellyttämät hallinnointia koskevat kuvaukset. Raportti sisältää mm. yhtiökokousta koskevat tiedot, tiedot hallituksesta ja muusta johdosta sekä tilintarkastuksesta. Raportissa kuvataan sisäisen valvonnan menettelytavat ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet. Lisäksi CG-raportissa kuvataan yhtiön lähipiiri- ja sisäpiirihallinnon järjestäminen yhtiössä sekä hallinnon keskeiset periaatteet ja määräykset ((EU) N:o 596/2014, "MAR"). Yhtiö kuvaa raportissaan myös suosituksista poikkeamisen.

VASTUULLISUUS

Vastuullisuus on yksi yrityksemme arvoista ja keskeinen osa strategista ja operatiivista päätöksentekoa ja siten luonnollinen osa yrityksemme jokapäiväistä toimintaa. Vastuulliset toimintatavat ovat jo nyt olennainen osa liiketoimintaosaamistamme ja näemme niiden merkityksen toimintamme kehittämisen ja kasvun kannalta ratkaisevana. Vastataksemme paremmin vastuullisuuden raportointiin ja läpinäkyvyyteen liittyviin odotuksiin, on vastuullisuus yksi Olvin painopisteistä vuonna 2017. Vastuullisuudessa otamme huomioon taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen vastuun.

Yrityksemme vastuullisuuden jalanjälki määrittyy läpi toimitusketjumme – pellolta kuluttajalle. Juomateollisuus käyttää huomattavia määriä raaka-aineita ja luonnonvaroja, kuten viljaa, energiaa, vettä ja pakkausmateriaaleja. Toimitusketjun hallinnalla ja hankintatavoilla on siten merkittävä vaikutus ympäristöön, ilmastoon ja yhteiskuntaan. Lean–metodologian avulla saavuttamamme parannukset ovat tärkeä osa resurssitehokkuutta ja taloudellista vastuuta. Tehokkain on usein myös ekologisinta: esimerkiksi kuljetusten optimointi ja luonnonvarojen tehokkaampi käyttö edesauttavat ilmastovaikutusten hillitsemistä.

Olvi-konserni on merkittävä paikallinen työllistäjä. Tavoitteenamme on luoda parhaaseen suoritukseen kannustava työpaikka, jossa työntekijämme tuntevat olevansa arvostettuja. Luodaksemme parhaat olosuhteet työskennellä ja kehittyä edistämme henkilöstön hyvinvointia kiinnittämällä huomiota työterveyteen ja -hyvinvointiin, turvallisuuteen ja tasa-arvoiseen kohteluun. Omien työntekijöiden lisäksi vaikutamme toimintaympäristöömme työllistämällä epäsuorasti myös mm. alihankkijoiden henkilökuntaa. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset heijastuvat toimintaympäristöömme myös veronmaksun kautta.

Toimimme alalla, jossa avoin ja vastuullinen kuluttajaviestintä on toimintamme perusedellytys tuoteturvallisuuden lisäksi. Tuotteemme valmistetaan korkeiden standardien mukaisesti ja tuotteidemme tulee vastata lakeja ja viranomaismääräyksiä sekä laatustandardeja.

YMPÄRISTÖASIAT

Olvi on ympäristötoimintaperiaatteensa mukaisesti sitoutunut vahvasti ympäristöä säästäviin toimintatapoihin ja liiketoimintaansa liittyviin lakeihin ja suosituksiin. Olvin ympäristöpolitiikan päämäärät määritellään vuosittain ja ne konkretisoituvat tavoitteiksi tuloskorteissa. Ympäristötavoitteiden toteutumista ja mittareita seurataan säännöllisesti sekä ylimmän johdon että vastuuhenkilöiden toimesta.

Olvi-konsernin ympäristöperiaatteet

• Suosimme tehokasta pakkausten uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
• Ohjaamme tuotannosta syntyvät sivutuotteet ja jätteet hyötykäyttöön.
• Sitoudumme tuote- ja toimintatapojen kehitystyössä raaka-aineiden ja energian tehokkaaseen käyttöön sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen.
• Olvin tavoitteena on puhtaan veden säästäminen, veden puhdistaminen uudelleenkäyttöön sekä ympäristöä kuormittavien aineiden (esim. fosforin ja biologisten hapenkuluttajien) pääsyn estäminen jätevesiin tehokkaalla jäteveden esikäsittelyllä.

• Olvi investoi vuosina 2017-2018 jäteveden esikäsittelyyn uudistamalla sen prosessin.

• Tulemme siirtymään kotimaisen uusiutuvan polttoaineen käyttöön voimalaitoksessamme vuosien 2017—2018 aikana.

• Suosimme yhteistyökumppaneita, jotka toimivat ympäristövastuullisesti.
• Jaamme avoimesti tietoa toiminnasta ja tuotteiden ympäristövaikutuksista.
• Rohkaisemme henkilöstöä vastuullisuuteen ja innovatiivisuuteen myös omaan työympäristö- ja ympäristövaikutuksiin liittyen.
• Tuotantolaitoksen energiatehokkuutta parannetaan tehdyn energiakatselmuksen esille tuomilla lukuisilla toimenpiteillä.

Tuotannon, pakkausten ja kuljetusten aiheuttamien jätteiden ja päästöjen käsittely:

• Tuotannossa sivutuotteena syntyvät mäski ja ylijäämähiiva toimitetaan rehuksi karjatiloille.
• Vuonna 2016 tehostimme tuotantoprosessimme jätteiden kierrätystä ja vähensimme kaatopaikkajätteen määrän lähes nollaan.
• Raaka-aineet ja kemikaalit kuljetetaan panimolle tankeissa ja kierrätettävissä pakkauksissa.
• Tuotannon pakkaus- ja päällystejätteet sekä ongelmajätteet lajitellaan omassa jätekeskuksessa ja toimitetaan kierrätykseen tai ongelmajätelaitokselle.
• Olvin tuotteet pakataan vain uudelleentäytettäviin tai kierrätettäviin pakkauksiin.
• Vuosina 2015—2016 olemme toteuttaneet Iisalmen tuotantolaitosta koskevan energiakatselmuksen ja toteutamme siinä määritellyt toimenpiteet.
• Olvi kuuluu valtakunnallisiin juomapakkausjärjestelmiin.
• Jätevedet ohjataan biologista hapenkulutuskuormitusta vähentävän tasausaltaan ja biosuodattimen kautta kunnallisen jätevesipuhdistamon prosessiin. Tämä prosessi uudistetaan vuosien 2016—2017 aikana.
• Tuotantolaitoksen lämmöntarpeesta suurin osa tehdään kaukolämmöllä, jota täydennetään höyrylaitoksen tuotannolla. Siitä ja tavaraliikenteestä aiheutuu savukaasupäästöjä ja panimon käymisproses-

sissa vapautuu hiilidioksidipäästöjä. Vierteen keitosta aiheutuu ympäristöön vaaraton, leipämäinen ja makea tuoksu.

Olvin ympäristötoimenpiteistä ja -tavoitteista on kerrottu tarkemmin yhtiön internetsivuilla www.olvi.fi.

Olvi liittyi vuonna 2009 elintarviketeollisuuden vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään, joka perustuu EU:n energiapalveludirektiiviin. Sopimus päivitettiin 2017 ja on voimassa vuoden 2025 loppuun asti. Tässä järjestelmässä sovitaan raamit energiatehokkuuden jatkuvaan ja järjestelmälliseen parantamiseen. Tämä osoittaa, että Olvi on lähtenyt vakavasti mukaan talkoisiin ilmastomuutosta vastaan.

Olvin ympäristölupa on päivitetty vuonna 2016.

Olvi-konserniin kuuluvat yritykset eivät ole olleet osallisena missään ympäristöasioita koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä eikä yhtiöllä ole tiedossaan mitään Olvi-konsernin taloudelliseen asemaan merkittävästi vaikuttavia ympäristöriskejä.

HENKILÖSTÖ

Olvi-konsernin henkilöstöstrategialla on keskeinen asema konsernin liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. Olvi Oyj kehittää aktiivisesti johtamis-, koulutus- ja palkitsemisjärjestelmiä parantaakseen henkilöstön työhyvinvointia ja voidakseen tarjota turvallisen työympäristön. Tärkeintä on taata konserniin kuuluvien yritysten kiinnostavuus houkuttelevana työnantajana ja varmistaa henkilöstön saatavuus sekä sitoutuminen konsernin yrityksiin.

Olvi-konsernilla on yhteinen missio ja visio. Liiketoiminnan strategiat ovat kaikissa toimintamaissa hyvin pitkälle samanlaiset ja pohjautuvat samanlaisille arvoille.

Strategioiden toteuttamisessa Olvi Oyj hyväksyy paikallista joustavuutta tavoitteiden saavuttamisen keinoissa, koska toimimme erilaisissa toimintaympäristöissä ja kilpailutilanteissa.

Olvi-konsernin liiketoimintastrategiat ja tavoitteet jalkautetaan organisaatioon tuloskorttien, kehityskeskustelujen ja säännöllisen palautteen kautta. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan jatkuvalla koulutuksella ja toiminnan kehittämisellä. Olvi julkaisee vuosittain erillisen henkilöstötilinpäätöksen yhtiön sisäiseen käyttöön.

Olvi-konsernin henkilöstömäärä oli vuonna 2016 keskimäärin 1859 (1940) henkilöä. Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä laski 81 henkilöllä, 4,2 prosentilla. Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä laski eniten Valko-Venäjällä, 80 henkilöllä. Baltiassa henkilömäärä kasvoi vuonna 2016 yhteensä 6 henkilöä. Suomessa henkilömäärä laski vuonna 2016 7 henkilöllä.

Olvi-konsernin henkilöstömäärät keskimäärin maittain:

	1-12/ 2016	1-12/ 2015
Suomi	329	336
Viro	339	336
Latvia	207	206
Liettua	235	233
Valko-Venäjä	749	829
Yhteensä	1859	1940

PALKAT JA PALKKIOT

Tilikauden palkat ja palkkiot olivat:

1000 EUR	2016	2015
Palkat ja palkkiot	34 792	32 854

Hallinnointiperiaatteiden mukaan yhtiö antaa vuosittain vuosikertomuksesta erillisen Palkka- ja palkkioselvitys –raportin, joka on laadittu Hallinnointikoodi 2015, kappale V, Palkitseminen, suositusten 22-24 mukaan.

Yhtiön hallitus on käsitellyt ja hyväksynyt Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2016 ja Palkat ja palkkiot 2016 – raportit. Raportit on asetettu saataville yhtiön internetsivuille www.olvi.fi samanaikaisesti toimintakertomuksen julkaisun yhteydessä. Selvityksiä ei päivitetä tilikauden kuluessa, mutta niiden sisältämien aihealueiden ajantasainen tieto voidaan esittää tarvittaessa yhtiön internetsivuilla.

PALKITSEMISJÄRJESTELMÄT

Tulos- ja suoritustavoitteiden saavuttamiseen perustuva palkitseminen on henkilöstön kannustamisen ja johtamisen tärkeä apuväline. Tulospalkkiojärjestelmät viestivät yhtiön hallituksen asettamia tavoitteita ja tahtotilaa. Tulokseen tai suoriutumiseen pohjautuva palkitseminen on osoitus tavoitetason ylittävästä onnistumisesta. Peruspalkka on korvaus hyvin tehdystä työstä.

Tavoiteasetantaan pohjautuvan palkitsemisen yleisinä tavoitteina on selkeys, oikeudenmukaisuus ja vaikuttavuus.

Palkitsemisjärjestelmät eivät saa kannustaa harkitsemattomaan riskinottoon tai varomattomuuteen.

Etenkin pidemmän aikajänteen palkitsemisen tavoitteena on omistaja-arvon lisääminen, kannattavan kasvun ja suhteellisen kannattavuuden tukeminen sekä toimivan johdon ja avainhenkilöiden sitouttaminen.

Henkilöstön palkitsemisen komponentit

Henkilöstön kokonaispalkitsemisen komponentit ovat muodostuvat kiinteästä palkitsemisesta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä.

Olvin hallitus päättää toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista, jotka on määritelty johtajasopimuksessa. Hallitus arvioi toimitusjohtajan suoritusta vuosittain. Muun ylimmän johdon palvelussuhteen ehdoista hallitus päättää toimitusjohtajan ehdotuksesta. Toimitusjohtajalle tai muille yhtiön johtoon kuuluville ei makseta erillistä korvausta toimimisesta johtoryhmässä tai konsernin muissa sisäisissä johtoelimissä.

Lyhyen aikavälin kannustimet

Lyhyen aikavälin kannustimet ovat tulospalkkiojärjestelmiä, joiden seurantajakso on yksi tilikausi. Kannustimien määräytymisperusteista päättää hallitus.

Konsernissa on vuonna 2016 ollut käytössä liikevoittoon perustuva tulospalkkiojärjestelmä. Tulospalkkion piiriin kuuluu Suomessa koko henkilöstö, muissa konserniyhtiöissä johtoryhmien jäsenet. Olvi-konsernin tytäryhtiöt käyttävät lisäksi joko koko yhtiön henkilökuntaa tai yhtiöiden avainhenkilöitä koskevia palkkiojärjestelmiä, jotka perustuvat tuloskortteihin kirjattujen tavoitteiden toteutumiseen.

Pitkän aikavälin kannustimet

Pitkän aikavälin kannustimet perustuvat yhtiön hallituksen vahvistamiin ohjelmiin, joiden voimassaoloaika on vähintään kaksi tilikautta. Ohjelmat voivat olla osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä tai konsernitason tavoitteisiin perustuvia tulospalkkio-ohjelmia.

Olvi-konsernissa on olemassa avainhenkilöitä koskevia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä. Osakepalkkiojärjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä.

Konsernissa on tällä hetkellä voimassa kaksi osakepalkkiojärjestelmää: järjestelmä, jossa on yksi kolmen vuoden ansaintajakso alkaen 1.7.2014 ja päättyen 30.6.2017 sekä toinen järjestelmä, jossa ansaintajakso on 1.7.2016 – 30.6.2018. Palkkiot maksetaan järjestelmän ehtojen mukaisesti Olvi Oyj:n A-osakkeina sekä osittain rahana. Palkkion saaminen edellyttää, että avainhenkilö ostaa yhtiön Asarjan osakkeita hallituksen päättämän enimmäismäärän rajoissa. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.

Tarkempi selvitys osakepalkkiojärjestelmästä on tilinpäätöksen liitetiedossa 22. Osakeperusteiset maksut.

Henkilöstörahasto

Olvilla on Suomessa toiminnassa henkilöstörahasto, johon kuuluu koko Olvin henkilökunta yhtiön ylintä johtoa lukuun ottamatta.

Henkilöstörahastolle maksettavien voittopalkkioiden perusteista päättää yhtiön hallitus vuosittain.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Riskienhallinta on osa Olvi-konsernin jokapäiväistä johtamista ja toimintaa. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen ja turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskienhallinnan tehtävänä on toimia ennakoivasti ja luoda toiminnalle olosuhteet, joissa liiketoimintaan kohdistuvia riskejä hallitaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti kaikissa konserniyhtiöissä ja organisaation kaikilla tasoilla.

Strategiset riskit

Olvi-konsernin strategisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät sen liiketoiminnan luonteeseen ja strategisiin valintoihin. Konsernin toiminta on sijoittunut useisiin eri valtioihin, joiden yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen tilanne, kehitysvaiheet ja –suunnat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Strategiset riskit liittyvät esimerkiksi verolainsäädännön ja muiden säädösten muutoksiin, ympäristöön sekä valuuttamarkkinoihin. Toteutuessaan strategiset riskit voivat heikentää merkittävästi yhtiön toimintaedellytyksiä.

Konsernin merkittävimmät tunnistetut strategiset riskit liittyvät Valko-Venäjään ja sen taloudellispoliittiseen tilanteeseen sekä toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuviin merkittäviin ja nopealla aikavälillä toteutettaviin muutoksiin lainsäädännössä.

Operatiiviset riskit

Konsernin merkittävimmät tunnistetut operatiiviset riskit liittyvät raaka-aineiden hankintaan ja laatuun, tuotantoprosessiin, markkinoihin ja asiakkaisiin, henkilöstöön, tietoturvaan ja tietojärjestelmiin sekä rahoitukseen ja valuuttakurssien muutokseen.

Raaka-aineet

Yleinen talouskehitys ja vuotuiset satovaihtelut vaikuttavat Olvi-konsernissa käytettävien keskeisten raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen. Häiriöt raaka-ainetoimituksissa ja laadussa voivat haitata asiakassuhteita ja liiketoimintaa. Keskeisten raaka-aineiden ostoissa hyödynnetään konsernitasolla yhdenmukaistettuja hankintasopimuksia. Kriittisten raaka-aineiden ostohintojen ennakoitavuutta pyritään varmistamaan pitkäaikaisilla hankintasopimuksilla.

Yhtiöllä on raaka-aineita ja niiden hintoja koskeva suojauspolitiikka. Kaikissa yksiköissä painotetaan raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden laadun merkitystä koko tuotantoketjussa.

Tuotantoprosessi

Tuotannollisia riskejä pyritään minimoimaan prosessien selkeällä dokumentoinnilla, automaatioasteen lisäämisellä, laatujärjestelmien noudattamisella sekä pyrkimällä selkeisiin päätöksentekoa ja valvontaa ohjaaviin menettelytapoihin. Prosessien ja toimintatapojen tehokkuutta ja soveltuvuutta seurataan sisäisillä mittareilla.

Tuotannon tehokkuuden seuraamiseen ja kehittämiseen kuuluvat muun muassa tuotantolaitteiden käyttövarmuus ja käyttöaste, työympäristön kehittäminen sekä henkilöstön työskentelyyn liittyvät tekijät. Konsernissa on käytössä kaikki toiminta-alueet käsittävä omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma, jonka kattavuus tarkistetaan vuosittain.

Markkinat ja asiakkaat

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy merkittävää kausivaihtelua. Raportoitavien maantieteellisten segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat huomattavasti vuodenaikojen kausivaihtelujen ja sesonkien ominaispiirteiden mukaan.

Taloudessa tai muutoin toimintaympäristössä tapahtuvat negatiiviset muutokset voivat vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen sekä heikentää asiakkaiden maksuvalmiutta. Luottotappioiden keskeisenä minimointikeinona on kaikissa konserniyhtiöissä tehokas luotonvalvonta. Lainsäädännölliset ja muut viranomaistoiminnassa tapahtuvat muutokset, kuten valmisteverojen muutokset ja markkinointiin liittyvät rajoitukset, voivat vaikuttaa konsernin valmistamien tuotteiden kysyntään ja niiden suhteelliseen kilpailuasemaan.

Henkilöstö

Henkilöstöön liittyviä riskejä ovat muassa

työvoiman saatavuuteen liittyvät riskit, työsuhderiskit, avainhenkilöriskit, osaamisriskit sekä työhyvinvointiin ja työtapaturmiin liittyvät riskit. Henkilöstöjohtamisen keskeisiä painopistealueita ovat hyvän työnantajakuvan ylläpito ja kehittäminen sekä henkilöstön saatavuuden ja sitoutumisen varmistaminen. Tärkeitä painopistealueita ovat myös työhyvinvoinnin ja

-turvallisuuden ylläpito ja jatkuva kehittäminen, johtamisjärjestelmien parantaminen, varahenkilöjärjestelmien rakentaminen ja ylläpito sekä koulutus- ja palkitsemisjärjestelmät.

Tietoturva ja tietotekniikka

Olvi-konsernissa on käytössä tietoturvapolitiikka, joka määrittää tietoturvan toteuttamisen periaatteet sekä linjaa tietoturvan kehittämistä. Tietotekniikkaan ja -järjestelmiin liittyvät riskit ilmenevät muun muassa toiminnallisina häiriöinä ja puutteellisuuksina. Tiedon käytettävyyttä ja virheettömyyttä pyritään varmentamaan sekä toimintatapavalinnoilla että teknisillä ratkaisuilla. Konsernin Suomen, Baltian maiden ja Valko-Venäjän toiminnoissa hyödynnetään yhtenäistä toiminnanohjausjärjestelmää. Tietoturvaan sekä tietojärjestelmien toimintaan liittyvä riskianalyysi tehdään vuosittain.

Rahoitusriskit

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille: markkinariskille (joka sisältää valuuttariskin sekä korkoriskin), luottoriskille, maksuvalmiusriskille ja pääomariskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyhtiön johto yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa.

Olvi-konsernin rahoitukseen liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvin toimesta. Keskittämisen tavoitteena on rahavirtojen ja rahoituskulujen optimointi sekä tehokas riskienhallinta. Tarkempi kuvaus rahoitusriskeistä on annettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 25. Rahoitusriskien hallinta.

Rahoitusriskeistä löytyy kuvaus myös yhtiön internetsivuilta osiosta Sijoittajat/hallinto/Rahoitusriskien hallinta.

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUS-TEKIJÄT LIIKETOIMINNASSA

Olvi-konsernin osalta merkittävin liiketoiminnan ennustettavuutta heikentävä tekijä liittyy Valko-Venäjään ja sen lähivuosien taloudellisiin ja poliittisiin näkymiin. Lisäksi Venäjän talouden negatiivinen kehitys voi aiheuttaa haasteita Valko-Venäjän toimintaympäristöön.

Valko-Venäjän toimintaan liittyy myös valuuttakurssiriskejä, jotka syntyvät ulkomaan valuuttamääräisten myyntien ja ostojen rahavirroista sekä Valko-Venäjän tytäryhtiöön tehdystä sijoituksesta ja tytäryhtiön tuloslaskelman ja tase-erien muuntamisesta euroiksi. Konsernin muita valuuttakurssiriskejä voidaan pitää vähäisenä.

Olvi–konsernin toimintaan voi vaikuttaa viranomaissäätelyn muutoksesta aiheutuvat muutokset kuluttajakäyttäytymisessä sekä asiakaskentän toiminnassa. Viron suunniteltu valmisteveron korotus 1.7.2017 alkaen aiheuttaa todennäköisesti volyymien ja kulutuksen painopisteen siirtymistä sekä Virosta Latvian rajalle että myös takaisin Virosta Suomeen. Muutoksen vaikutusta koko Olvi–konserniin vuoden 2017 osalta on vielä vaikea arvioida, sillä siihen vaikuttaa useita tekijöitä, kuten satama- ja laivakaupan yritysten hinnoittelupolitiikka veromuutosten jälkeen sekä myös mahdollinen Suomen alkoholilain muutos, jonka tarkempi sisältö ja voimaantuloajankohta ovat vielä auki.

Muut lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät liittyvät yleisen taloustilanteen kehitykseen, kilpailutilanteen muutokseen ja niiden mahdollisiin vaikutuksiin yhtiön toimintaan. Kuvattujen riskien lisäksi Olvi-konsernin liiketoiminnan riskeissä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Olvi arvioi konsernin vuoden 2017 myyntivolyymin ja liikevaihdon kasvavan hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2017 liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuoden tasolla.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2016 olivat 47,8 (47,7) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 14,7 (11,7) miljoonaa euroa.

Olvi Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

1) osinkona jaetaan 0,75 (0,70) euroa vuodelta 2016 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 15,6 (14,5) miljoonaa euroa. Osinko on 47,9 (65,1) prosenttia Olvi-konsernin osakekohtaisesta tuloksesta. Osinko maksetaan sille, joka on merkitty osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2017 osakkeenomistajaksi Suomen Euroclear Finland Oy:n pitämään Olvi Oyj:n osakasluetteloon. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 10.5.2017. Olvin omille osakkeille ei makseta osinkoa.

2) emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 32,2 miljoonaa euroa.

TALOUDELLISET TIEDOTTEET VUONNA 2017

Olvi–konsernin vuosikertomus julkaistaan 29.3.2017. Vuosikertomus sisältää hallituksen toimintakertomuksen, konsernin ja emoyhtiön tilinpäätöksen sekä tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 1.1.—31.12.2016. Samalla julkaistaan selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä Palkat ja palkkiot -raportti tilivuodelta 2016.

Kutsu Olvi Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään 21.4.2017 Iisalmessa, julkaistaan 29.3.2017. Tilinpäätös, toimintakertomus ja yhtiökokouskutsu ovat luettavissa Olvi Oyj:n internetsivuilta samana päivänä.

Vuoden 2017 osavuosikatsausten julkaisuajankohdat:

• osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 28.4.2017,
• osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 18.8.2017 ja
• osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 27.10.2017.

OLVI OYJ Hallitus

KONSERNITILINPÄÄTÖS

Konsernin tuloslaskelma

	1.1. - 31.12.2016			1.1. - 31.12.2015
	Liitetieto	1000 EUR	%	1000 EUR	%
LIIKEVAIHTO	1	321 478	100,0	310 494	100,0
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys
(+)/vähennys(-)		1 249	0,4	253	0,1
Valmistus omaan käyttöön		73	0,0	63	0,0
Liiketoiminnan muut tuotot	3	1 582	0,5	1 743	0,6
Materiaalit ja palvelut		153 653	47,8	145 304	46,8
Henkilöstökulut	6	43 047	13,4	41 320	13,3
Poistot ja arvonalentumiset	5	18 734	5,8	16 348	5,3
Liiketoiminnan muut kulut	4	68 503	21,3	71 423	23,0
LIIKEVOITTO		40 445	12,6	38 157	12,3
Rahoitustuotot	8	1 207	0,4	281	0,1
Rahoituskulut	9	-1 816	-0,6	-11 641	-3,8
Osuus osakkuusyritysten
tuloksesta	32	37	0,0	21	0,0
VOITTO ENNEN VEROJA		39 873	12,4	26 818	8,6
Tuloverot	10	-7 079	-2,2	-4 598	-1,4
TILIKAUDEN VOITTO		32 794	10,2	22 220	7,2
Muut laajan tuloksen erät: Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvät muuntoerot		-74	0,0	-14 620	-4,8
TILIKAUDEN LAAJA TULOS
YHTEENSÄ		32 720	10,2	7 600	2,4
Tilikauden voiton jakautuminen:
-emoyhtiön omistajille		32 488	10,1	22 334	7,2
-määräysvallattomille omistajille		306	0,1	-114	0,0
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
-emoyhtiön omistajille		32 406	10,1	8 358	2,6
-määräysvallattomille omistajille		314	0,1	-758	-0,2
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen
tulos (EUR)		1,57		1,08
Laimennettu osakekohtainen
tulos (EUR)		1,57		1,08

Konsernin tase

		31.12.2016		31.12.2015
	Liitetieto	1000 EUR	%	1000 EUR	%
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	12	196 239		198 258 *)
Liikearvo	13, 14	15 978		16 017
Muut aineettomat hyödykkeet	13	5 295		4 183
Osuudet osakkuusyrityksissä		1 183		1 146
Myytävissä olevat sijoitukset	15	543		543
Lainasaamiset ja muut
pitkäaikaiset saamiset	16	280		310
Laskennalliset verosaamiset	19	265		147
Pitkäaikaiset varat yhteensä		219 783	66,9	220 604	69,7
Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus	17	32 669
	18	55 627		31 013 *) 51 232
Myyntisaamiset ja muut saamiset Tuloverosaaminen		129		236
Myytävänä olevat muut pitkä aikaiset varat	2	0		421
Rahavarat	20	20 297		12 786
Lyhytaikaiset varat yhteensä		108 722	33,1	95 688	30,3
VARAT YHTEENSÄ		328 505	100,0	316 292	100,0
OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	21	20 759		20 759
Muut rahastot	21	1 092		1 092
Omat osakkeet	21	-228		-108
Muuntoerot		-37 022		-36 940
Kertyneet voittovarat		217 234		198 979
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma yhteensä		201 835	61,5	183 782	58,1
Määräysvallattomien omistajien osuus		1 714	0,5	1 444	0,5
Oma pääoma yhteensä		203 549	62,0	185 226 *)	58,6
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat	23	12 932		24 179
Muut velat		17		4
Laskennalliset verovelat	19	7 749		6 777
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	23	11 708		22 683
Ostovelat ja muut velat	24	92 328		77 387 *)
Tuloverovelka		222		36
Velat yhteensä		124 956	38,0	131 066	41,4
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		328 505	100,0	316 292	100,0

*) Laadintaperiaatteiden muutos.

Konsernin rahavirtalaskelma

Liitetieto	1-12/2016 1000 EUR	1-12/2015 1000 EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto	32 794	22 220
Oikaisut: 27
Poistot ja arvonalentumiset 5	18 734	16 348
Muut oikaisut	6 778	12 336
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien myynti- ja muiden saamisten
lisäys (-)/vähennys (+)	-5 269	11 832
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)	-1 290	-361
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	15 387	2 698
Maksetut korot	-777	-1 113
Saadut korot	428	228
Saadut osingot	2	0
Maksetut verot	-5 553	-2 520
Liiketoiminnan rahavirta (A)	61 234	61 668
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-18 520	-25 100
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	744	249
Investoinnit muihin sijoituksiin	-37	-16
Investointien rahavirta (B)	-17 813	-24 867
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	447	20 360
Lainojen takaisinmaksut	-21 835	-35 250
Omien osakkeiden hankinta	-120	-64
Maksetut osingot	-14 529	-13 514
Lyhytaikaisten korollisten liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)	8	-8
Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys (-)/vähennys (+)	23	26
Rahoituksen rahavirta (C)	-36 006	-28 450
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)	7 415	8 351
Rahavarat 1.1.	12 786	4 382
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	96	53
Rahavarat 31.12. 20	20 297	12 786

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

				EM OYR IT YKSEN OM IST A JILLE KUULUVA OM A P Ä Ä OM A
1000 EUR	A	B	C	D	E	F	G
Oma pääoma 1.1.2015	20 759	1 092	- 8	-22 964	189 972		2 249 191 100 *)
Laaja tulos
Tilikauden tulos					22 334	-114	22 220
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot				-13 976		-644	-14 620
Tilikauden laaja tulos yhteensä				-13 976	22 334	-758	7 600
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonmaksu					-13 492	-46	-13 538
Nostamattomat osingot					109		109
Omien osakkeiden hankinta			-100				-100
Osakepalkitseminen					56		56
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä			-100		-13 327	-46	-13 473
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinta					0		0
Määräysvallattomien omistajien
osuuden muutos					0	-1	-1
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
yhteensä					0	- 1	- 1
Oma pääoma 31.12.2015	20 759	1 092 -108		-36 940	198 979	1 444	185 226

*) Laadintaperiaatteiden muutos.

		EM OYR IT YKSEN OM IST A JILLE KUULUVA OM A P Ä Ä OM A
1000 EUR	A	B C	D	E	F	G
Oma pääoma 1.1.2016	20 759	1 092 -108	-36 940	198 979	1 444	185 226
Laaja tulos
Tilikauden tulos				32 488	306	32 794
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot			-82		8	-74
Tilikauden laaja tulos yhteensä			-82	32 488	314	32 720
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonmaksu				-14 523	-42	-14 565
Omien osakkeiden hankinta		-120				-120
Osakepalkitseminen				290		290
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä		-120		-14 233	-42	-14 395
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinta				1		1
Määräysvallattomien omistajien
osuuden muutos				-1	-2	-3
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
yhteensä				0	- 2	- 2
Oma pääoma 31.12.2016	20 759	1 092 -228	-37 022	217 234	1 714	203 549

A = Osakepääoma

B = Muut rahastot

C = Omien osakkeiden rahasto

D = Muuntoerot

E = Voittovarat

F = Määräysvallattomien omistajien osuus

G = Yhteensä

Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernin perustiedot

Olvi Oyj (yhtiö) ja sen tytäryritykset (yhdessä "konserni") valmistavat oluita, siidereitä, long drink -juomia, kivennäisvesiä, mehuja, virvoitus-, energia- ja urheilujuomia, kvassia ym. juomia. Olvi-konserniin kuuluvat yhtiöt sijaitsevat Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä.

Konsernin emoyhtiö on Olvi Oyj (Y-tunnus 0170318-9), jonka A-osakkeet noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:n päälistalla Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Iisalmi ja sen rekisteröity osoite on PL 16, 74101 Iisalmi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.olvi.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Olvitie I-IV, 74100 Iisalmi.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2016.

Olvi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 21.2.2017 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa on myös mahdollista tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2016 voimassaolevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja, johdannaissopimuksia ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina (1 000) euroina. Esittämistä varten yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä saattaa aiheuttaa pyöristyseroja yhteenlaskuissa.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen

emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja esitetty tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita huomioida, ellei konserni ole muutoin sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin toimitusjohtaja yhdessä emoyhtiön hallituksen kanssa.

Olvi-konsernin toimintasegmentit muodostuvat konsernin maantieteellisistä toimintaalueista, joita ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Valko-Venäjä.

Tarkempi kuvaus konsernin segmentti-informaatiosta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 1. Segmentti-informaatio.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin, lukuun ottamatta kurssieroja niistä valuuttamääräisistä eristä, jotka ovat osa ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot sisältyvät omassa pääomassa esitettävään muuntoeroon.

Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja ja tase-erät on muutettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtyjä käypien arvojen oikaisuja on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Hyperinflaatiolaskenta

Olvi–konserni on luopunut 1.1.2015 alkaen IAS 29 Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa –standardin noudattamisesta Valko-Venäjän yksikössä, sillä Valko-Venäjän toimintavaluuttaa ei enää pidetä standardin kuvaamalla tavalla hyperinflatorisena. Muutoksen jälkeen Olvi–konsernissa ei ole käytössä hyperinflaatiolaskentaa.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

Myöhemmin syntyvät menot, jotka johtuvat hyödykkeeseen tehtävistä lisäyksistä, sen osan korvaamisesta uudella tai hyödykkeen ylläpidosta, sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Huoltomenot ts. korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	20—40 vuotta
Tehdaskoneet ja laitteet	15—20 vuotta
Kierrätettävät päällysteet	5—20 vuotta
Muu käyttöomaisuus	5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain tai tarvittaessa useammin mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka vastaavat johdon tapaa seurata liiketoimintaa ja siihen liittyvää liikearvoa. Konsernissa rahavirtaa tuottavat yksiköt vastaavat ylimmälle johdolle raportoitavia toimintasegmenttejä. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat

kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä.

Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Konsernilla ei ole tällä hetkellä aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Tavaramerkit ja kehittämismenot	10 vuotta
ATK-ohjelmistot	5 vuotta
Muut	5 vuotta

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasing-sopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon.

Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Konsernilla ei tällä hetkellä ole olennaisia rahoitusleasingsopimuksia vuokralle antajana.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseessa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina, kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat ja aineelliset hyödykkeet. Lisäksi arvioidaan viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyllä tavalla. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat neljän vuoden ajanjakson. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja liikevoitto. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen. Lisätietoja liikearvoista ja arvonalentumistestauksesta on annettu liitetietojen kohdassa 14. Liikearvon arvonalentumistestaus.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden toteutuneisiin kustannuksiin ja valmistusmäärään perustuva hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä toteutuneeseen valmistusmäärään perustuvasta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä menoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Osakeperusteiset maksut

Konserni soveltaa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia kaikkiin osakeperusteisesti maksettaviin liiketoimiin.

Oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Käteisvaroina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon joka tilinpäätöksessä ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin johdon arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Konserni vähentää kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja velat toisistaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisistaan ja konserni aikoo joko toteuttaa suorituksen nettoperusteisena tai realisoida omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Tytär-, osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavista järjestelyistä sekä johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä hyväksyttyjä verokantoja ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen määrää ja hyödyntämisen todennäköisyyttä arvioidaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä. Laskennalliset verosaamiset ja -velat esitetään taseessa omina erinään pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa. Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut vastikkeet käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.

Myydyt tuotteet

Konserni valmistaa ja myy erilaisia alkoholillisia ja alkoholittomia juomia sekä juomateollisuuteen liittyviä muita tuotteita.

Tuotteiden myynti kirjataan, kun konserni on toimittanut tuotteet asiakkaalle ja kun tuotteiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle, eikä ole sellaisia täyttämättömiä velvoitteita, jotka voisivat vaikuttaa siihen, hyväksyykö asiakas tuotteet. Toimituksen katsotaan tapahtuneen vasta, kun tuotteet on toimitettu asiakkaan kanssa sovittuun paikkaan, riski tuotteiden epäkuranttiudesta ja vahingoittumisesta on siirtynyt asiakkaalle.

Juomien myyntiin liittyy usein vuosialennuksia ja asiakkailla on oikeus palauttaa virheelliset tuotteet. Myynti kirjataan myyntisopimuksen mukaiseen hintaan perustuen ja siitä vähennetään myyntihetkellä arvioidut vuosialennukset ja virheellisten tuotteiden palautukset.

Alennukset arvioidaan ja kirjataan toteutuneiden ostojen ja ennakoitujen vuosiostojen perusteella myyntisopimuksissa sovittujen ehtojen mukaisesti.

Vuokratuotot

Konserni vuokraa anniskeluasiakkailleen juomien anniskelulaitteistoja ja vähittäiskauppaasiakkailleen kylmäkaappeja. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Korot

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos lainasaamisen tai muun saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.

Osingot

Osinkotuotot kirjataan, kun osingon saamiseen on syntynyt oikeus.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi ja ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat (johdannaiset). Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset -ryhmään on luokiteltu konsernin myynti- ja muut saamiset. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Konsernin muut rahoitusvarat, johdannaissopimuksia lukuun ottamatta, on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erään Muut rahastot sisältyvässä käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksista johtuvina oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lukien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Olvi-konsernissa on käytössä johdannaissopimuksia, jotka on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koska konserni ei sovella IFRS-säännöstön mukaista suojauslaskentaa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat korko- ja valuutanvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Koronvaihtosopimusten käypä arvo kirjataan muihin lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Luotolliset tilit esitetään muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Mikäli näyttöä mahdollisesta arvonalentumisesta on, tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen erän käyvän arvon tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Myyntisaamisen arvonalentumiseen viittaavina seikkoina pidetään velallisen merkittäviä maksuvaikeuksia, sitä uhkaavaa konkurssia tai maksun viivästystä yli 60 päivää, kuitenkin huomioiden eri maiden yleinen maksukäyttäytyminen.

Rahoitusvelat ja vieraan pääoman menot

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon velan hankinnasta aiheutuvilla transaktiomenoilla lisättynä. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Rahoitusvelat esitetään jaettuna pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin niiden realisointiajan perusteella. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot käsitellään transaktiomenoina siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.

Yleiset ja erityiset, ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot ovat luotettavasti määritettävissä. Aktivointi lopetetaan, kun omaisuuserä on olennaisilta osin valmis sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta silloin, kun velka tai velan osa on lakannut olemasta olemassa, toisin sanoen kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Oma pääoma

Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai vieraaksi pääomaksi (rahoitusvelaksi). Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen.

Ulkona olevat K- ja A-sarjan osakkeet esitetään osakepääomana. Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksilla oikaistuina omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.

Jos konserni ostaa yhtiön omia osakkeita, maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen.

Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tähän tilinpäätökseen, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Muiden tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty Tunnuslukujen laskentaperusteet –kohdassa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, mutta joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään valintaa ja harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja soveltamista.

Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta.

Konsernissa seurataan säännöllisesti yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä.

Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita ja oletuksia korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä kausilla.

Merkittävimmät osa-alueet, joihin johto on käyttänyt harkintaa ja jotka edellyttävät arvioiden ja oletusten käyttöä, on liikearvon testaus sekä laskennalliset verosaamiset ja -velat.

Uudet ja tulevat IFRS-standardit, jotka ovat voimassa 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2015, lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2016 alkaen.

Konserni on ottanut käyttöön vuonna 2016 seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat:

Otsikko	Keskeiset vaatimukset	Voimaan-tulo *)
Vuosittaiset Paran nukset IFRS-stan dardeihin 2012– 2014	Uusimmat Vuosittaiset Parannukset selventävät seuraavia asioita:  IFRS 5 – kun omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) siirretään "myytävänä olevista" "omistajille ja ettavaksi" tai päinvastoin, kyseessä ei ole myyntiä tai omistajille jakamista koskevan suunnitelman muutos, eikä sitä tarvitse käsitellä sellaisena  IFRS 7 – toisille osapuolille luovutettujen rahoitusvaro jen (esim. faktoring) osalta täsmällistä ohjeistusta, josta on apua johdolle ratkaistaessa, muodostavatko hoitojärjestelyn ehdot "säilyvän intressin" ja näin ollen täyttyvätkö taseesta pois kirjaamisen edellytykset	1.1.2016

	 IFRS 7 – rahoitusvarojen ja -velkojen netottamista kos kevat lisätiedot tarvitsee esittää osavuosikatsauksessa vain, jos IAS 34 edellyttää sitä  IAS 19 – työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia kos keviin velvoitteisiin sovellettavaa diskonttauskorkoa määritettäessä ratkaisevaa on valuutta, jonka määräisiä velat ovat, ei maa, jossa ne syntyvät  IAS 34 – mitä tarkoittaa standardissa mainittu "muualla osavuosikatsauksessa esitetty informaatio"; tätä helpo tusta hyödyntävien yritysten on tehtävä ristikkäisviit taukset osavuositilinpäätöksen ja kyseisen informaation sijaintipaikan välille ja asettaa kyseinen informaatio käyttäjien saataville samoilla ehdoilla ja samaan aikaan kuin osavuositilinpäätös. Standardien selvennyksillä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Tilinpäätöksessä esi tettäviä tietoja kos keva hanke - muu tokset IAS 1:een	IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen tehdyt muutokset liit tyvät esitettäviä tietoja koskevaan IASB:n hankkeeseen (Disclosure Initiative), jossa selvitetään, miten tilinpäätöstä voitaisiin kehittää. Muutoksella selkeytetään useita asioita, muun muassa:  Olennaisuus – tietoja ei saa yhdistää eikä erotella siten, että hyödyllinen informaatio hämärtyy. Silloin kun erät ovat olennaisia, on annettava riittävästi tietoa niiden vaikutuksesta taloudelliseen asemaan tai tulokseen.  Erittelyt ja välisummat – IAS 1:n mukaisia tilinpäätös eriä voi olla tarpeen eritellä, jos tällä on merkitystä yri tyksen taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämisen kannalta. Myös välisummien käyttämisestä annetaan uutta ohjeistusta.  Liitetiedot – vahvistetaan, ettei liitetietoja tarvitse esit tää tietyssä järjestyksessä.  Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävistä sijoituksista johtuvat muut laajan tuloksen erät – osuus pääoma osuusmenetelmällä käsiteltävistä sijoituksista johtuvista muista laajan tuloksen eristä ryhmitellään sen perus teella, siirretäänkö erät myöhemmin tulosvaikutteisiksi. Kumpikin ryhmä esitetään omana eränään muissa laa jan tuloksen erissä. Siirtymäsääntöjen mukaan näistä muutoksista ei tarvitse esittää IAS 8:n edellyttämiä tietoja, jotka koskevat uusien standardien tai laatimisperiaatteiden käyttöönottoa. Muutos ei ole vaikuttanut olennaisesti konsernin tilinpäätök sen esittämistapaan.	1.1.2016
Sijoitusyhteisöt: konsernitilinpäätök seen yhdistelemistä koskevan poikkeuk sen soveltaminen – muutokset IFRS 10:een, IFRS 12:een ja IAS 28:aan	IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28:aan Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyillä muutoksilla selvenne tään, että  Konsernitilinpäätöksen laatimista koskeva poikkeus kos kee myös välitason emoyrityksiä, jotka ovat sijoitusyh teisöjen tytäryrityksiä  Sijoitusyhteisön on yhdisteltävä konsernitilinpäätökseen tytäryritys, joka ei ole sijoitusyhteisö ja jonka pääasial lisena tarkoituksena ja toimintana on sijoitusyhteisön harjoittamaa sijoitustoimintaa tukevien palvelujen tuot taminen	1.1.2016

Yritykset, jotka eivät itse ole sijoitusyhteisöjä mutta  joilla on osuus osakkuus- tai yhteisyrityksessä, joka on sijoitusyhteisö, saavat valita pääomaosuusmenetelmää soveltaessaan kahden vaihtoehdon välillä. Ne voivat joko säilyttää osakkuus- tai yhteisyrityksen käyttämät käyvät arvot tai laatia konsernitilinpäätöksen osakkuus tai yhteisyrityksen tasolla, jolloin kyseisiä käypiä arvoja ei käytettäisi.

Muutos ei ole vaikuttanut konsernin tilinpäätöksen laatimi seen.

*) Sovelletaan mainittuna päivänä tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla.

Edellä mainittujen standardi- ja tulkintamuutosten käyttöönoton lisäksi Olvi–konserni on muuttanut kierrätettäviä juomapakkauksia koskevia laadintaperiaatteitaan seuraavasti:

Olvi-konserni esittää 1.1.2016 alkaen alan yleisen käytännön mukaisesti kierrätettävät juomapakkaukset aineellisissa hyödykkeissä niiden täyttäessä IAS 16 -standardin kriteerit. Tällöin aineelliseen käyttöomaisuuteen tulee siirtymään 1.1.2016 vaihto-omaisuuteen sisältyvien kierrätettävien päällysteiden lisäksi Olvi Oyj:n osuus päällystekannasta Ekopulloyhdistys ry:n määrittelemien osuuksien mukaan sekä tytäryhtiöiden asiakkailla olevat päällysteet, joiden osalta konsernilla on lunastusvelvollisuus. Asiakkaiden käytössä olevien päällysteisiin liittyvä lunastusvelvollisuus esitetään taseessa lyhytaikaisena velkana. Vertailuvuoden tase, tunnusluvut ja liitetiedot on oikaistu vastaamaan uutta kirjanpitokäytäntöä. Muutoksen johdosta vertailuvuoden käyttöomaisuus on kasvanut 13,0 miljoonaa euroa, vaihto-omaisuus on pienentynyt 11,2 miljoonaa euroa, siirtovelat on kasvaneet 3,2 miljoonaa euroa ja oma pääoma pienentynyt 1,4 miljoonaa euroa. Laadintaperiaatteen muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin liikevoittoon eikä tilikauden tulokseen.

Myöhemmin voimaan tulevat IFRS-standardit, tulkinnat ja muutokset

Seuraavassa tietoa standardeista ja tulkinnoista, jotka on julkaistu, mutta tulevat voimaan myöhemmin kuin 1.1.2016.

Otsikko	Keskeiset vaatimukset	Voimaan tulo *)
IFRS 9 Rahoi tusinstrumentit ja siihen liittyvät muutokset useaan muuhun standardiin	IFRS 9 Rahoitusinstrumentit korvaa IAS 39 –standardin ja se tuo muutoksia rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen, niiden arvonalentumisen määrittämiseen sekä suojauslaskennan periaat teisiin. Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset arvostetaan jaksotet tuun hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki sopimuk seen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin sopimukseen pe rustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Kaikki muut rahoitusvarana olevat velkakirjasijoitukset ja osake sijoitukset, sekä strukturoidut sijoitustuotteet, kirjataan käypään arvoon. Kaikki rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan tulos laskelmaan. Poikkeuksena ovat käyvän arvon muutokset osakesi joituksista, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa: ne voidaan kirjata joko tuloslaskelmaan tai oman pääoman rahastoihin (jol loin niitä ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi).	1.1.2018

Lisäksi jotkut rahoitusvaroihin kuuluvat velkakirjasijoitukset voi daan arvostaa käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta yrityksen liiketoimintamallista riippuen.
Konsernilla on vähäisessä määrin voimassa olevan standardin mukaisesti Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltuja osake sijoituksia. Kyseiset rahoitusvarat tullaan johdon tämänhetkisen näkemyksen mukaisesti pääosin luokittelemaan käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Luo kittelumuutoksella ei oleteta olevan olennaista muutosta konser nin tulokseen.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen on määritettävä odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa mallia käyttäen.
Konsernin merkittävimmät rahoitusvarat ovat myyntisaamiset ja niihin konserni tulee soveltamaan standardin sallimaa yksinker taistettua menettelyä, jolloin tappio kirjataan varausmatriisia käyttäen koko voimassaoloajalta, paitsi siltä osin kuin on näyttöä siitä, että yksittäinen rahoitusvara on kirjattava kokonaan luotto tappioksi. Menettely voi aikaistaa hieman luottotappioiden kirjaa mista, mutta sillä ei kuitenkaan odoteta olevan merkittävää vai kutusta konsernin tulokseen ja taseeseen.
Uudet suojauslaskentasäännöt tuovat suojauslaskennan lähem mäs yleisiä riskienhallinnan käytäntöjä. Konserni ei noudata tällä hetkellä suojauslaskentaa, mutta sillä on vähäisessä määrin käy tössä johdannaisia. Konserni analysoi suojauslaskennan mahdolli sen hyödyntämisen jatkossa suojauslaskennan soveltamiseen liit tyvien helpotusten johdosta.
Uusi standardi sisältää myös aiempaa laajemmat liitetietovaati mukset, mikä tulee vaikuttamana konsernin tilinpäätöksen esittä mistapaan.
IFRS 9 astuu voimaan 1.1.2018, jolloin konserni ottaa sen myös käyttöön.

*) Sovelletaan mainittuna päivänä tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla.

Otsikko	Keskeiset vaatimukset	Voimaan tulo *)
IFRS 15 Myynti tuotot asiakassopi muksista	IASB on julkaissut uuden tulouttamisstandardin. Se korvaa tava roiden ja palvelujen myyntiä koskevan IAS 18:n ja pitkäaikais hankkeita koskevan IAS 11:n.	1.1.2018
ja siihen liittyvät muutokset useaan muuhun standardiin	Uuden standardin perusperiaatteena on, että myyntituotot kirja taan, kun tavaraa tai palvelua koskeva määräysvalta siirtyy asi akkaalle – aiemmin käytettyjen riskien ja etujen sijaan tarkastel laan siis määräysvaltaa.

	Myyntituottojen kirjaamisessa on sovellettava uutta viisivaiheista prosessia:
	yksilöidään asiakassopimukset 
	 yksilöidään erilliset suoritevelvoitteet
	 määritetään sopimuksen mukainen transaktiohinta
	 kohdistetaan transaktiohinta erillisille suoritevelvoitteille, ja
	 kirjataan myyntituotto, kun kukin suoritevelvoite on täytetty.
	Konserni on analysoinut uuden standardin vaikutusta konsernin tilinpäätökseen käyttäen yllä mainittua viisivaiheista prosessia.
	Merkittävin osuus konsernin asiakassopimuksista koskee juoma tuotteiden myyntiä. Juomatuotteiden määräysvalta siirtyy asiak kaalle juomatuotteiden toimitusehtojen mukaisesti, yleensä sa man toimituspäivän sisällä. Sopimuksiin sisältyy volyymi- ja vuo sialennuksia, joiden arvioitu vaikutus vähennetään nykykäytän nön mukaisesti liikevaihdosta samalla kaudella kuin mille myynti tuotto on kirjattu eikä standardimuutoksella ole alustavan analyy sin perusteella vaikutusta kirjauskäytäntöön.
	Konserni on analysoinut uuden standardin vaikutusta suoritevel voitteen transaktiohintaa koskien ja toteaa, että standardimuutos ei vaikuta transaktiohintaan eikä siten konsernin tulokseen juo matuotteiden myynnin osalta. Myös suoritevelvoitteen täyttymis hetki vastaa nykyistä tuloutusajankohtaa juomatuotteiden myyn nin osalta.
	Konsernissa on vähäisessä määrin juomalaitteiden vuokrausta ja niihin sisältyvää huoltopalvelua. Vuokra tuloutetaan vuokra-ajalle ja huoltopalvelusopimuksen ehtojen mukaisesti joko tasaerinä so pimuskaudelle tai tehdyn palvelun perusteella.
	Konsernin liiketoiminnan luonteen vuoksi uuden tulouttamisstan dardin muutoksen ei ennakoida aiheuttavan olennaista vaikutusta konsernin tulokseen ja taseeseen eikä se tule muuttamaan liike toimintakäytäntöjä. Muutos vaikuttaa kuitenkin tilinpäätöksen esittämiseen standardin tuomien liitetietovaikutusten kautta.
	Standardi otetaan konsernissa käyttöön lisätietoja antamalla ei takautuvasti.
IFRS 16 Vuokrasopi mukset	IFRS 16 vaikuttaa lähinnä vuokralle ottajien kirjanpitoon, ja sen seurauksena kaikki muut vuokrasopimukset, paitsi arvoltaan pie net ja lyhytaikaiset, merkitään taseeseen. Vuokralle ottajan näkö kulmasta standardissa on luovuttu nykyisestä jaottelusta operatii visiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin, ja sen mukaan käytännössä kaikista vuokrasopimuksista kirjataan omai suuserä (oikeus käyttää vuokralle otettua omaisuuserää) ja vuok ranmaksuvelvoitetta koskeva rahoitusvelka.	1.1.2019 Aikaisempi so veltaminen on sallittua vain, jos IFRS 15 otetaan käyt töön samanai kaisesti.
	Standardilla on vaikutusta myös tuloslaskelmaan, koska koko naiskulut ovat tyypillisesti suuremmat vuokrasopimuksen voimas saoloajan alkupuolella ja pienemmät sen loppupuolella. Lisäksi liiketoiminnan kuluihin nyt sisältyvän vuokrakulun tilalle tulee ko rot ja poistot, mikä vaikuttaa keskeisiin tunnuslukuihin kuten EBITDAan/käyttökatteeseen. Standardilla on vaikutusta myös ra havirtalaskelman esittämiseen.

	IFRS 16:n mukaan sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuus erän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tiettynä ajanjaksona vas tiketta vastaan. Konsernissa on nykyisen standardin mukaan operatiivisiin vuokra sopimuksiin luokiteltuja sopimuksia, jotka tulevat uuden standar din myötä merkittäväksi taseeseen, lukuun ottamatta pieniä ja ly hytaikaisia sopimuksia. Konsernin vuokrasopimukset koskevat yk sittäisten toimistotilojen sekä logististen tilojen vuokrausta sekä koneiden ja kaluston vuokrausta. Muutos tulee vaikuttamaan jon kin verran konsernin tilinpäätöslukuihin, erityisesti konsernin ta seen loppusummaan ja taseen tunnuslukuihin. Konserni on par haillaan arvioimassa tarkempaa euromääräistä vaikutusta. Suurin osa yhtiön käytössä olevista tiloista, koneista ja kalustosta on kuitenkin yhtiön omistuksessa ja sen myötä esitetään konsernin taseessa jo tällä hetkellä.
Laskennallisten ve rosaamisten kirjaa minen realisoitu mattomista tappi oista – muutokset IAS 12:een	IAS 12:een tehtiin tammikuussa 2016 muutoksia, joilla selven nettiin laskennallisten verojen kirjaamista, kun omaisuuserä ar vostetaan käypään arvoon ja kyseinen käypä arvo on pienempi kuin omaisuuserän verotuksellinen arvo. Muutoksilla vahvistetaan erityisesti, että:  Väliaikainen ero syntyy aina, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on raportointikauden lopussa pienempi kuin sen verotukselli nen arvo  Yritys voi tulevaa verotettavaa tuloa arvioidessaan olettaa, että se pystyy kerryttämään omaisuuserän kirjanpitoarvoa suuremman rahamäärän  Jos verolaissa on rajoituksia sille, mistä lähteistä kertyvää ve rotettavaa tuloa vastaan tietyntyyppisiä laskennallisia vero saamisia voidaan käyttää, laskennallisten verosaamisten hyö dynnettävyys voidaan arvioida vain yhdessä muiden saman tyyppisten laskennallisten verosaamisten kanssa  Laskennallisten verosaamisten peruuttamisesta johtuvia vero vähennyksiä ei oteta huomioon arvioitaessa veronalaista tu loa, jota käytetään kyseisten saamisten hyödynnettävyyden arvioinnissa. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätök seen.	1.1.2017

Otsikko	Keskeiset vaatimukset	Voimaan tulo *)
Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva hanke – muutokset IAS 7:ään	Yritysten on vastedes esitettävä selostus rahoitustoiminnoista johtuvista velkojen muutoksista. Tämä kattaa rahavirroista synty vät muutokset (esim. velkojen nostot ja takaisinmaksut) samoin kuin muutokset, joihin ei liity rahavirtaa, kuten hankinnat, luovu tukset, kertyneet korot ja realisoitumattomat valuuttakurssierot.	1.1.2017

	Rahoitusvarojen muutokset sisällytetään esitettäviin tietoihin, jos rahavirrat sisältyvät tai tulevat sisältymään rahoituksen rahavir toihin. Tämä voisi koskea esim. rahoitukseen liittyviä velkoja suo jaavia omaisuuseriä. Esitettäviin tietoihin voidaan sisällyttää myös muiden erien muu toksia esim. esittämällä "nettovelkojen täsmäytyslaskelma". Täl löin muiden erien muutokset on esitettävä erillään rahoituksesta johtuvien velkojen muutoksesta. Tiedot voidaan esittää taulukossa alku- ja loppusaldojen välisenä täsmäytyslaskelmana, mutta standardissa ei määrätä tiettyä muotoa. Muutoksen seurauksena konserni tulee laatimaan uuden liitetie don, jossa esitetään nettovelkojen täsmäytyslaskelma.
Omaisuuserien myynti tai antami nen panoksena si joittajan ja sen osakkuus- tai yh teisyrityksen välillä – muutokset IFRS 10:een ja IAS 28:aan	IASB on tehnyt rajoitettuja muutoksia IFRS 10:een Konsernitilin päätös ja IAS 28:aan Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. Muutoksilla selvennetään sovellettavaa kirjanpitokäsittelyä, kun sijoittajan ja sen tytär- tai osakkuusyritysten välillä tapahtuu myyntejä tai omaisuuserien antamista panoksena. Muutokset vahvistavat, että kirjanpitokäsittely riippuu siitä, muodostavatko osakkuus- tai yhteisyritykselle myydyt tai panoksena annetut ei monetaariset omaisuuserät "liiketoiminnan" (niin kuin se on mää ritelty IFRS 3:ssa Liiketoimintojen yhdistäminen). Jos ei-monetaariset omaisuuserät muodostavat liiketoiminnan, si joittaja kirjaa omaisuuserien myynnistä tai niiden antamisesta pa noksena syntyvän voiton tai tappion kokonaisuudessaan. Jos lii ketoiminnan määritelmä ei täyty, sijoittaja kirjaa voiton tai tap pion vain muiden sijoittajien osuutta vastaavalta osalta. Muutok sia sovelletaan ei-takautuvasti. Konsernin noudattaa muutettua standardia mahdollisiin transakti oihin. ** IASB päätti joulukuussa 2015 lykätä tämän muutoksen käyt töönottoa, kunnes pääomaosuusmenetelmää koskeva tutkimus projekti on valmistunut.	n/a **
Selvennyksiä IFRS 15:sta Myynti tuotot asiakassopi muksista	Muutokset sisältävät selvennyksiä suoritevelvoitteiden yksi löimiseen, lisenssien käsittelyyn sekä siihen liittyen toimiiko yh teisö päämiehenä vai agenttina (esitetäänkö tuotot bruttona vai nettona). Uusia ja muutettuja kuvitteellisia esimerkkejä on sisälly tetty jokaiseen edellä mainittuun aihealueeseen liittyen. IASB on myös sisällyttänyt uusia käytännön helpotuksia standardin käyt töönottoon liittyen. Konserni huomioi selvennykset osana IFRS 15 implementointia.	1.1.2018, ei vielä hyväksytty EU:ssa

Vuosittaiset Paran nukset IFRS standar deihin 2014-2016	Nämä Vuosittaiset Parannukset selventävät:  IFRS 12 - että IFRS 12 esittämisvaatimukset, pois lukien yh teenveto tytär-, yhteis- ja osakkuusyrityksiä koskevasta ta loudellisesta informaatiosta (B10-B16), koskevat yhteisön sellaisia osuuksia muissa yhteisöissä, jotka on IFRS 5 mukai sesti luokiteltu myytävänä oleviksi tai lopetetuiksi toimin noiksi. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.	1.1.2017, ei vielä hyväksytty EU:ssa
'Osakeperusteiset maksut' - muutos IFRS 2 standardiin	Muutos selventää kuinka tietyntyyppiset osakeperusteiset liiketoi met tulisi käsitellä kirjanpidossa ja antaa ohjeistusta seuraavista:  oikeuden syntymisehtojen ja lopullista oikeutta synnyttämät tömien ehtojen vaikutus käteisvaroina maksettavien osakepe rusteisten liiketoimien arvostamiseen  osakeperusteisesti maksettavat liiketoimet, joissa on nettosel vitys ominaisuusverovelvoitteiden osalta ja  muutos osakeperusteisesti maksettaviin ehtoihin, joka muut taa liiketoimen luokittelun käteisvaroina maksettavasta osake perusteisesti maksettavaksi. Konserni analysoi parhaillaan standardimuutoksen vaikutusta kon sernitilinpäätökseen.	1.1.2018, ei vielä hyväksytty EU:ssa
IFRS 22 Ulkomaan rahan määräiset liike toimet ja ennakko maksut	IFRIC 22 antaa ohjeistusta siihen mitä kurssia tulisi käyttää rapor tointihetkellä ulkomaan rahan määräisiin eriin (kuten myynti transaktiot) silloin kun suoritus on tehty tai saatu ennakkona. Konserni tulee huomioimaan ohjeistuksen, mutta ei odota ohjeis tuksella olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen kyseisten ulkomaan rahan määräisten erien vähäisyyden vuoksi.	1.1.2018, ei vielä hyväksytty EU:ssa

*) Sovelletaan mainittuna päivänä tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Segmentti-informaatio

Olvi–konsernilla on viisi raportoitavaa segmenttiä, jotka vastaavat konsernin liiketoimintayksiköitä. Toimintasegmentit on määritelty perustuen johtamismalliin sekä sisäiseen raportointiin, jota konsernin ylin johto käyttää strategisessa päätöksenteossa. Olvi-konsernin toimintasegmentit muodostuvat konsernin maantieteellisistä toiminta-alueista, joita ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Valko-Venäjä.

Raportoitavien segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta. Konserni ei ole yhdistänyt toimintasegmenttejä raportoitavien segmenttien muodostamiseksi.

Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiassa erilaisten juomien valmistuksesta ja tukkumyynnistä. Liikevaihtoon sisältyy vähäisessä määrin myös anniskeluravintoloille annettua juomalaitepalvelua.

Konsernin johto arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevoiton (EBIT) perusteella. Korkotuottoja ja -kuluja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin rahoitus hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Toimintasegmenttien myynnit vuonna 2016 ja 2015

					Valko	Elimi
1000 litraa	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Venäjä	noinnit	Konserni
Myynti v. 2016	178 044	121 467	67 246	81 800	178 298	-17 480	609 375
Myynti v. 2015	148 029	123 871	68 122	84 877	175 129	-20 127	579 901

Toimintasegmentit 2016 varojen sijainnin mukaan

1000 EUR	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Valko Venäjä	Elimi noinnit	Konserni
TUOTOT Ulkoinen myynti Sisäinen myynti Liikevaihto	118 339 537	71 665 5 261	30 267 1 572	34 431 911	66 776 0	-8 281	321 478 0
yhteensä	118 876	76 926	31 839	35 342	66 776	-8 281	321 478
TULOS Segmentin liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Osuus osakkuusyritysten	10 743	15 926	3 377	2 702	7 471	226	40 445 1 207 -1 816
tuloksesta Tuloverot Tilikauden voitto							37 -7 079 32 794
MUUT TIEDOT Segmentin varat Kohdistamattomat varat	159 061	67 281	30 243	41 288	76 621	-66 680	307 814 20 691
Konsernin varat yhteensä							328 505
Segmentin velat Kohdistamattomat	62 520	11 225	5 054	5 912	9 130	-1 871	91 970
velat Konsernin velat							32 986
yhteensä							124 956
Segmentin investoinnit Kohdistamattomat investoinnit	6 127	3 601	1 608	4 721	4 396	0	20 453 0
Investoinnit yhteensä							20 453
Poistot	7 653	3 073	1 844	2 140	4 206	-182	18 734

Toimintasegmentit 2015 varojen sijainnin mukaan

1000 EUR	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Valko Venäjä	Elimi noinnit	Konserni
TUOTOT
Ulkoinen myynti	102 658	70 847	28 669	34 774	73 546		310 494
Sisäinen myynti Liikevaihto	211	4 943	2 519	1 069	4	-8 746	0
yhteensä	102 869	75 790	31 188	35 843	73 550	-8 746	310 494
TULOS
Segmentin
liikevoitto Rahoitustuotot	7 839	15 913	2 987	2 610	8 838	-30	38 157 281
Rahoituskulut							-11 641
Osuus
osakkuusyritysten
tuloksesta Tuloverot							21 -4 598
Tilikauden voitto							22 220
MUUT TIEDOT
Segmentin varat	155 104	69 133	30 712	38 470	74 485	-66 916	300 988
Kohdistamattomat
varat Konsernin varat							13 509
yhteensä							314 497
Segmentin velat	46 831	12 299	4 424	5 550	6 334	-1 566	73 872
Kohdistamattomat velat							53 960
Konsernin velat
yhteensä							127 832
Segmentin
investoinnit	3 855	3 397	1 232	3 011	14 466	0	25 961
Kohdistamattomat investoinnit							0
Investoinnit
yhteensä							25 961
Poistot	5 752	2 989	1 767	1 923	4 099	-182	16 348

Maantieteellisten alueiden liikevaihto 2016 asiakkaan sijainnin mukaan

1000 EUR	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Valko Venäjä	Elimi noinnit	Konserni
Ulkoinen myynti Sisäinen myynti	113 911 1 518	68 348 2 026	30 200 2 400	32 340 2 033	55 084 304	21 595 -8 281	321 478 0
Liikevaihto yhteensä	115 429	70 374	32 600	34 373	55 388	13 314	321 478

Maantieteellisten alueiden liikevaihto 2015 asiakkaan sijainnin mukaan

1000 EUR	Suomi	Viro	Latvia	Liettua	Valko Venäjä	Elimi noinnit	Konserni
Ulkoinen myynti	98 247	69 143	28 233	33 373	62 676	18 822	310 494
Sisäinen myynti Liikevaihto	1 415	1 624	2 317	2 932	458	-8 746	0
yhteensä	99 662	70 767	30 550	36 305	63 134	10 076	310 494

2. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

1000 EUR	2016	2015
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	0	421
Yhteensä	0	421

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät muodostuivat emoyhtiö Olvi Oyj:n sekä AB Volfas Engelmanin käytöstä poistetuista laitteista.

3. Liiketoiminnan muut tuotot
1000 EUR	2016	2015
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	238	353
Vuokratuotot	158	146
Muut	1 186	1 244
Yhteensä	1 582	1 743

Muut liiketoiminnan tuotot sisältävät lähinnä saatuja projektiavustuksia ja energiaveronpalautuksia.

4. Liiketoiminnan muut kulut
1000 EUR	2016	2015
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset	114	125
Vuokrakulut	3 466	3 976
Ulkopuoliset palvelut	39 706	47 178
Muut	25 217	20 144
Yhteensä	68 503	71 423

Ulkopuoliset palvelut sisältävät muun muassa rahtikustannuksia ja muita ostettuja palveluita. Muut liiketoiminnan kulut koostuvat pääasiassa hallinnon, markkinoinnin ja myynnin kuluista, energia- ja korjauskuluista, kiinteistöjen hoitokuluista sekä henkilöstöön liittyvistä muista kuluista.

5. Poistot ja arvonalentumiset
1000 EUR	2016	2015
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä:
Rakennukset	3 372	2 982
Koneet ja kalusto	10 205	9 209
Koneet ja kalusto, rahoitusleasing	846	771
Muut aineelliset hyödykkeet	3 159	2 321
Muut aineelliset hyödykkeet, rahoitusleasing	188	203
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä yhteensä	17 770	15 486
Poistot ja arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä:
Aineettomat hyödykkeet	964	862
Poistot ja arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä yhteensä	964	862
Yhteensä	18 734	16 348

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

1000 EUR	2016	2015
Palkat	34 792	32 854
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	2 805	2 581
Osakkeina toteutettavat ja maksettavat etuudet	292	56
Käteisvaroina maksettavat etuudet	163	32
Muut henkilösivukulut	4 995	5 797
Yhteensä	43 047	41 320
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella:
Suomi	329	336
Viro	339	336
Latvia	207	206
Liettua	235	233
Valko-Venäjä	749	829
Yhteensä	1 859	1 940

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedoissa 30. Lähipiiritapahtumat.

7. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 523 tuhatta euroa vuonna 2016 (498 tuhatta euroa vuonna 2015), joka on 0,2 (0,2) prosenttia liikevaihdosta laskettuna.

8. Rahoitustuotot
1000 EUR	2016	2015
Osinkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista	2	3
Korkotuotot pankkitalletuksista	321	129
Muut korko- ja rahoitustuotot	884	149
Yhteensä	1 207	281

9. Rahoituskulut

1000 EUR	2016	2015
Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista	83	91
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoitusveloista	511	858
Nettovoitot (-) / -tappiot (+) korkojohdannaisista	23	4
Muut rahoituskulut	1 199	10 688
Yhteensä	1 816	11 641

Muut rahoituskulut muodostuvat pääosin realisoitumattomista valuuttakurssitappioista.

10. Tuloverot

1000 EUR	Liitetieto	2016	2015
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero		6 264	3 248
Edellisten tilikausien verot		-42	-81
Laskennalliset verot	19	857	1 431
Yhteensä		7 079	4 598

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % (20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

1000 EUR	2016	2015
Tulos ennen veroja	39 873	26 817
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	7 975	5 363
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus	-1 293	-1 060
Verovapaiden erien verovaikutus	-130	-104
Vähennyskelvottomien erien verovaikutus	569	480
Verot edelliseltä tilikaudelta	-42	-81
Verot tuloslaskelmassa	7 079	4 598

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Olvi Oyj:n hallussa oli 31.12.2016 yhteensä 11 124 omaa Aosaketta.

Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista on tarkempi selvitys liitetiedossa 21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot.

	2016	2015
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 EUR)	32 488	22 334
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000)	20 759	20 759
Omien osakkeiden vaikutus (1000)	-11	-1
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo osakekohtaisen tuloksen
laskemiseksi (1000)	20 748	20 758
Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (EUR/osake)	1,57	1,08

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien kauden aikana ulkona olevien potentiaalisten optioiden osakkeiksi muuntamisesta johtuva laimentava vaikutus. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakkeiden painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon myös optioiden vaihdossa saatavilla varoilla hankittavien omien osakkeiden määrä.

Olvi–konsernilla ei ole ollut optioita vuosien 2015-2016 aikana eikä muitakaan sellaisia järjestelmiä, joilla olisi ollut laimennusvaikutusta, joten laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on näiden vuosien aikana ollut yhtä suuri.

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

1000 EUR	Maa- ja vesialueet	Raken nukset	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rah. leasing	Muut aineelliset hyödyk keet	Muut aineelliset hyödyk keet, rah. leasing	Ennakko maksut ja kesken eräiset hankinnat Yhteensä
Hankintameno
1.1.2016	1 862	117 914	246 545	8 270	31 008	1 342		14 531 421 471
Lisäykset	0	76	3 364	885	2 515	0	12 911	19 750
Vähennykset	0	-142	-570	-39	-2 604	0	-151	-3 505
Siirto erien välillä	21	5 428	11 665	-481	2 448	0	-19 711	-630
Kurssierot	0	-148	480	0	37	0	-756	-387
Hankintameno
31.12.2016	1 883	123 128	261 484	8 635	33 404	1 342		6 824 436 699
Kertyneet poistot ja arvonalentu
miset 1.1.2016	0	48 378	156 708	4 984	12 251	893		0 223 214
Poistot Vähennysten ja siirtojen kertyneet	0	3 372	10 205	846	2 850	188	0	17 462
poistot	0	-41	429	-504	-261	0	0	-377
Kurssierot	0	33	77	0	52	0	0	161
Kertyneet poistot ja arvonalentu
miset 31.12.2016	0	51 741	167 420	5 326	14 892	1 081		0 240 460
Kirjanpitoarvo
1.1.2016 Kirjanpitoarvo	1 862	69 536	89 836	3 285	18 758	449		14 531 198 258
31.12.2016	1 883	71 386	94 064	3 309	18 512	261		6 824 196 239

Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.

				Koneet ja	Muut	Muut aineelliset	Ennakko maksut ja
				kalusto,	aineelliset	hyödyk	kesken
	Maa- ja	Raken	Koneet ja	rah.	hyödyk	keet, rah.	eräiset
1000 EUR	vesialueet	nukset	kalusto	leasing	keet	leasing	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2015	1 862	101 878	235 838	7 599	32 000	1 193	42 113	422 482
Lisäykset	0	247	2 168	689	686	150	21 555	25 495
Vähennykset	0	-113	-3 300	0	-324	0	-6	-3 743
Siirto erien välillä	0	20 682	22 335	-18	1 851	0	-44 952	-103
Kurssierot	0	-4 780	-10 496	0	-3 205	0	-4 178	-22 659
Hankintameno
31.12.2015	1 862	117 914	246 545	8 270	31 008	1 342	14 531	421 471
Kertyneet poistot
ja arvonalentu
miset 1.1.2015	0	46 194	154 026	4 261	12 145	690	0	217 315
Poistot	0	2 982	9 219	771	2 320	203	0	15 495
Vähennysten ja
siirtojen kertyneet
poistot	0	-36	-3 117	-48	-256	0	0	-3 457
Kurssierot	0	-762	-3 419	0	-1 959	0	0	-6 140
Kertyneet poistot
ja arvonalentu miset 31.12.2015	0	48 378	156 708	4 984	12 251	893	0	223 214
Kirjanpitoarvo
1.1.2015 Kirjanpitoarvo	1 862	55 684	81 811	3 338	19 855	503		42 113 205 166 *)
31.12.2015	1 862	69 536	89 836	3 285	18 758	449	14 531	198 258

*) Laadintaperiaatteiden muutos.

Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.

13. Aineettomat hyödykkeet

		Aineettomat
1000 EUR	Liikearvot	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	20 994	25 153	46 147
Lisäykset	0	698	698
Vähennykset	0	-221	-221
Siirrot erien välillä	0	1 552	1 552
Kurssierot	-39	5	-34
Hankintameno 31.12.2016	20 955	27 187	48 142
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2016	4 977	20 970	25 947
Poistot	0	964	964
Vähennysten kertyneet poistot	0	-45	-45
Kurssierot	0	3	3
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 31.12.2016	4 977	21 892	26 869
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	16 017	4 183	20 200
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	15 978	5 295	21 273

Aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä, tietokoneohjelmista ja maa-alueiden vuokraoikeuksista.

		Aineettomat
1000 EUR	Liikearvot	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2015	23 194	24 714	47 908
Lisäykset	0	466	466
Vähennykset	0	-1	-1
Siirrot erien välillä	0	103	103
Kurssierot	-2 200	-128	-2 328
Hankintameno 31.12.2015	20 994	25 153	46 147
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2015	4 977	20 152	25 129
Poistot	0	862	862
Vähennysten kertyneet poistot	0	-1	-1
Kurssierot	0	-42	-42
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 31.12.2015	4 977	20 970	25 947
Kirjanpitoarvo 1.1.2015	18 217	4 562	22 779
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	16 017	4 183	20 200

Aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä, tietokoneohjelmista ja maa-alueiden vuokraoikeuksista.

14. Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvoa on kohdistettu Viron segmentille 8 146 tuhatta euroa, Latvian segmentille 287 tuhatta euroa, Liettuan segmentille 2 241 tuhatta euroa ja Valko-Venäjän segmentille 5 304 tuhatta euroa. Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin toimintasegmenttien taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavan 4 vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. Myöhemmin kuin 4 vuoden kuluttua toteutuvat rahavirta-arviot ekstrapoloidaan käyttämällä arvioituja kasvuvauhteja, jotka eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioituja pitkän aikavälin kasvuvauhteja. Käytetyt kasvuvauhdit segmenttikohtaisesti olivat seuraavat: Viro 0,0 % (2,0 %), Latvia 2,0 % (2,0 %), Liettua 3,0 % (3,0 %) ja Valko-Venäjä 6,0 % (5,0 %). Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on myös verrannut aikaisempia taloudellisia suunnitelmia sekä toteutunutta kehitystä.

Diskonttauskorkona on käytetty vieraan ja oman pääoman kustannusten painotettua keskiarvoa (WACC) ennen veroja: Virossa 10,30 (7,93), Latviassa 9,60 (7,86), Liettuassa 9,30 (8,12) ja Valko-Venäjällä 18,40 (17,71) prosenttia. Diskonttauskorkoa on nostettu vastaamaan toimialan volatiliteettinäkymiä (asset beta).

Arvioitaessa segmenttien kerrytettävissä olevia rahamääriä, johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa segmenttien kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon.

Arvonalentumistestauksien herkkyysanalyysien perusteella ei tällä hetkellä ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Olvi Oyj:n hallitus seuraa aktiivisesti tytäryhtiömaiden taloudellisen tilanteen kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia.

15. Myytävissä olevat sijoitukset

Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa konserniyhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita sekä asunto-osakeyhtiön osakkeita. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Jos käypää arvoa ei ole luotettavasti saatavissa, arvostus tehdään hankintamenoon.

1000 EUR	Liitetieto	2016	2015
Kirjanpitoarvo 1.1.		543	549
Lisäykset		5	0
Vähennykset		-5	-6
Kirjanpitoarvo 31.12.	26	543	543

16. Lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset
1000 EUR	Liitetieto	2016	2015
Lainasaamiset	26	146	169
Muut pitkäaikaiset saamiset	26	134	141

Yhteensä 280 310

Muut pitkäaikaiset saamiset koostuvat pääosin vakuustalletuksista.

17. Vaihto-omaisuus
1000 EUR	2016	2015
Aineet ja tarvikkeet	17 783	17 459 *)
Keskeneräiset tuotteet	1 801	1 968
Valmiit tuotteet / tavarat	10 043	8 925
Muu vaihto-omaisuus	3 042	2 661
Yhteensä	32 669	31 013

*) Laadintaperiaatteiden muutos.

Epäkuranttiusvähennyksiä vaihto-omaisuudesta vuonna 2016 on tehty 893 tuhatta euroa (2 444 tuhatta euroa vuonna 2015).

18. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1000 EUR	Liitetieto	2016	2015
Myyntisaamiset	26	49 196	43 246
Siirtosaamiset	26	3 522	4 160
Muut saamiset	26	2 909	3 826
Yhteensä		55 627	51 232

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät vuokrien, markkinoinnin ja myynnin, vakuutusten ja hallinnon kulujen jaksottamiseen sekä alennus- ja markkinarahapanostuksiin. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 94 tuhatta euroa (151 tuhatta euroa vuonna 2015). Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ikäjakauma
1000 EUR			2016	2015
Erääntymättömät			37 470	33 240
Erääntyneet
Alle 30 päivää			9 469	6 147
31-60 päivää			355	2 187
61-90 päivää			466	68
91-120 päivää			184	1 075
Yli 120 päivää			1 252	529
Yhteensä			49 196	43 246
Myyntisaamiset valuutoittain	2016	2016	2015	2015

	1000 VAL	1000 EUR	1000 VAL	1000 EUR
EUR	36 747	36 747	33 022	33 022
BYN	24 406	11 934	0	0
BYR	0	0	207 074 239	10 201
RUB	33 125	515	1 889	23

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana:

Laskennalliset verosaamiset

1000 EUR	31.12.2015	Kirjattu tulosvaikut teisesti	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2016
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon Vaihto- ja käyttöomaisuuden	0	54	0	0	54
sisäinen kate Osakepalkitseminen Yhteensä	147 0 147	-15 79 118	0 0 0	0 0 0	132 79 265

Laskennalliset verovelat

		Kirjattu tulosvaikut	Kirjattu omaan
1000 EUR	31.12.2015	teisesti	pääomaan	Kurssierot	31.12.2016
Johdannaisten arvostaminen
käypään arvoon	119	-119	0	0	0
Aineelliset käyttöomaisuus
hyödykkeet	4 926	880	0	-3	5 803
A/S Cēsu Alus -yhtiön vero
poistoerosta ja vanhoista
tappioista	1 624	181	0	0	1 805
Konsernin sisäisen lainan
kurssiero	108	33	0	0	141
Yhteensä	6 777	975	0	- 3	7 749

Konsernilla ei ole käyttämättömiä verotuksellisia tappioita (1 161 tuhatta euroa vuonna 2015).

AS A. Le Coqin jakamattomista voittovaroista 91 182 tuhatta euroa vuonna 2016 ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä emoyrityksellä on määräysvalta siihen, milloin väliaikainen ero purkautuu ja väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana:

Laskennalliset verosaamiset
		Kirjattu tulosvaikut	Kirjattu omaan
1000 EUR	31.12.2014	teisesti	pääomaan	Kurssierot	31.12.2015
Vaihto- ja käyttöomaisuuden
sisäinen kate	156	-10	0	1	147
Muut erät	7	-7	0	0	0
Yhteensä	163	-17	0	1	147

Laskennalliset verovelat

		Kirjattu tulosvaikut	Kirjattu omaan
1000 EUR	31.12.2014	teisesti	pääomaan	Kurssierot	31.12.2015
Johdannaisten arvostaminen
käypään arvoon	109	10	0	0	119
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet	4 280	880	0	-234	4 926
A/S Cēsu Alus -yhtiön vero
poistoerosta ja vanhoista
tappioista	1 209	415	0	0	1 624
Konsernin sisäisen lainan
kurssiero	0	108	0	0	108
Yhteensä	5 598	1 413	0	-234	6 777

20. Rahavarat
1000 EUR	Liitetieto	2016	2015
Käteinen raha ja pankkitilit	26	20 297	12 786
Yhteensä		20 297	12 786

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat käteisvaroista ja pankkitileillä olevista varoista.

21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Alla on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärissä ja vastaavat muutokset omassa pääomassa.

	K-osakkei den lukumäärä	A-osakkei den lukumäärä	Osake	Muut	Omat
1000 EUR	(kpl)	(kpl)	pääoma	rahastot	osakkeet	Yhteensä
31.12.2015	3 732 256	17 020 928	20 759	1 092	-108	21 743
Omien osakkeiden hankinta		-5 500			-120	-120
31.12.2016	3 732 256	17 015 428	20 759	1 092	-228	21 623

Osakkeiden enimmäismäärä on 6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta (6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta 2015). K-osakkeiden vähimmäismäärä on 1,5 miljoonaa kappaletta. Konsernin enimmäisosakepääoma on 60,0 miljoonaa euroa (60,0 miljoonaa euroa vuonna 2015) ja vähimmäispääoma 15,0 (15,0) miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto muodostuu osakeantien yhteydessä osakkeiden nimellisarvon ylittävästä merkintähinnasta.

Vararahasto

Vararahasto on muodostunut yhtiöjärjestykseen aiemmin sisältyneen velvoitteen vuoksi tehdyistä rahastosiirroista.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Omat osakkeet

Olvi hankki vuoden 2016 aikana 5 500 kappaletta omia A-osakkeita. Osakkeiden hankintahinta oli 120 139 euroa. Olvi Oyj:n hallussa oli 31.12.2016 11 124 omaa A-osaketta, hankintahinta yhteensä 228 162 euroa. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla yhtiö ei voi äänestää.

Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,054 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,012 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,065 prosenttia.

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 14.4.2016, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voiton-jakokelpoisilla varoilla enintään 500 000 A-osaketta.

Yhtiökokous myös päätti, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden luovutusvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen päättämään enintään 1 000 000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500 000 yhtiön hallussa olevan oman A-osakkeen luovuttamisesta.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi vuodelta 2016 osinkoa sekä K- että Asarjan osakkeelle 0,75 euroa/osake, yhteensä 15,6 miljoonaa euroa. Osinkoa vuodelta 2015 maksettiin 0,70 euroa/osake, yhteensä 14,5 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 28.4.2016.

22. Osakeperusteiset maksut

Olvi-konsernissa on olemassa avainhenkilöitä koskevia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä. Osakepalkkiojärjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä.

Konsernissa päättyi tilikauden 2016 lopussa vuosien 2014—2016 kumulatiiviseen liikevoittoon pohjautuva osakepalkkiojärjestelmä, jonka kohderyhmään kuului noin 50 henkilöä. Palkkiot olisi järjestelmän ehtojen mukaisesti maksettu Olvi Oyj:n A-osakkeina sekä rahana. Järjestelmän tavoitteisiin ei päästy ja järjestelmä raukeaa. Järjestelmästä ei ole kirjattu kustannuksia konsernin tilinpäätökseen.

Konsernissa on käytössä osakepalkkiojärjestelmä, jossa on yksi kolmen vuoden ansaintajakso alkaen 1.7.2014 ja päättyen 30.6.2017. Palkkiot maksetaan järjestelmän ehtojen mukaisesti Olvi Oyj:n A-osakkeina sekä osittain rahana.

Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkion saaminen tältä ansaintajaksolta edellyttää, että avainhenkilö ostaa yhtiön Asarjan osakkeita hallituksen päättämän enimmäismäärän rajoissa. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä. Vuonna 2016 tehtiin ansaintajaksoon 1.7.2014—30.6.2017 liittyviä kirjauksia yhteensä 91,3 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:n hallitus on 24.2.2016 tehnyt päätöksen uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson pituus on kaksi vuotta. Palkkion saaminen edellyttää, että avainhenkilö ostaa yhtiön A-sarjan osakkeita hallituksen päättämän enimmäismäärän rajoissa. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä. Palkkiot maksetaan vuonna 2018 osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Hallitus voi päättää osakkeina maksettavan osuuden maksamisesta kokonaan tai osittain rahana. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 50 henkilöä. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 36 280 Olvi Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan osakkeista aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin. Järjestelmän kustannukset kirjataan ansaintajaksolle 1.7.2016—30.6.2018. Vuonna 2016 kirjattiin 24.2.2016 päätettyyn järjestelmään liittyviä kustannuksia yhteensä 363,8 tuhatta euroa.

Olvi-konsernilla ei ole käytössä muita osake- tai optiojärjestelyjä.

23. Rahoitusvelat

1000 EUR		Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot
	Liitetieto	2016	2016	2015	2015
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	26	10 477	10 312	21 573	21 088
Rahoitusleasingvelat	26	2 440	2 440	2 590	2 590
Muut velat	26	15	15	16	16
Yhteensä		12 932	12 767	24 179	23 694
1000 EUR		Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot
	Liitetieto	2016	2016	2015	2015
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	26	10 801	10 801	21 879	21 879
Rahoitusleasingvelat	26	907	907	804	804
					22 683

Konsernin rahoitusvelat 31.12.2016 syntyvät lainoista rahoituslaitoksilta sekä rahoitusleasingvelasta. Rahoitusleasingsopimukset ovat tyypillisesti 36 - 48 kk:n sopimuksia, joissa on kiinteä, sopimusajan kattava maksuerä.

Rahoituslaitoslainoista 16,2 miljoonaa euroa on kiinteäkorkoisia tai koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoisiksi muutettuja. Vaihtuvakorkoisia lainoja oli 5,0 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaisten lainojen käypä arvo on määritetty diskonttaamalla tulevat ennakoidut kassavirrat nykyhetkeen käyttäen korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa tilinpäätöshetkellä. Tilinpäätöspäivän markkinakorot olivat -0,319 ja -0,082 prosentin välillä, jonka päälle on diskonttauksessa lisätty yrityskohtainen marginaali.

Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen sekä rahoitusleasingvelkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Rahoitusvelkojen korkojen vaihteluvälit
		2016	2015
Lainat rahoituslaitoksilta		0,13% - 3,55%	0,57% - 3,55%
Koronvaihtosopimukset		0,32% - 1,76%	0,33% - 2,01%
Rahoitusleasingvelat		1,20% - 4,81%	1,55% - 6,75%
Muut velat		0 %	0 %
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
1000 EUR	Liitetieto	2016	2015
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien
kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa		907	803
Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa		2 150	2 009
Yli viiden vuoden kuluessa		290	582
	26	3 347	3 394
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa		907	803
Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa		2 150	2 009
Yli viiden vuoden kuluessa		290	582
	26	3 347	3 394
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	26	3 347	3 394

Konsernin muut korolliset velat erääntyvät seuraavasti:
1000 EUR	2016	2015
v. 2016		21 879
v. 2017	10 830	10 994
v. 2018	7 713	7 810
v. 2019	2 750	2 785
Yhteensä	21 293	43 468

24. Ostovelat ja muut velat

1000 EUR	Liitetieto	2016	2015
Lyhytaikaiset
Ostovelat	26	40 005	36 272
Siirtovelat	26	15 485	11 287 *)
Muut velat	26	36 838	29 828
Yhteensä		92 328	77 387

*) Laadintaperiaatteiden muutos.

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät jälkihyvitteisiin ja palkanmaksuvelvoitteisiin sekä asiakkaiden käytössä oleviin kierrätettävien päällysteiden lunastusvelvollisuuteen. Muut velat sisältävät muun muassa välillisiin veroihin liittyviä jaksotuksia.

Ostovelkojen jakaantuminen valuutoittain
	2016	2016	2015	2015
	1000 VAL	1000 EUR	1000 VAL	1000 EUR
EUR	36 034	36 034	34 457	34 457
USD	128	121	28	25
BYN	7 434	3 635	0	0
BYR	0	0	36 345 079	1 790
GBP	22	26	0	0
RUB	12 132	189	0	0

25. Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille: markkinariskille (joka sisältää valuuttariskin ja korkoriskin), luottoriskille sekä maksuvalmiusriskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyhtiön johto yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa. Olvi-konsernin rahoitukseen liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta. Keskittämisen tavoitteena on rahavirtojen ja rahoituskulujen optimointi sekä tehokas riskienhallinta.

I Markkinariski

I 1. Valuuttariski

Olvi-konserni toimii kansainvälisesti ja sen liiketoimintaan liittyy valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä. Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista eli ostojen ja myyntien rahavirroista sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista ja sisäisistä lainasaamisista sekä tytäryhtiön tilinpäätöksen muuntamisesta euroiksi.

Konsernin merkittävin valuuttakurssiriski syntyy Valko-Venäjän toiminnoista. Valko-Venäjän toimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit syntyvät ulkomaan valuuttamääräisten myyntien ja ostojen rahavirroista sekä Valko-Venäjän tytäryhtiöön tehdystä sijoituksesta ja sisäisestä rahoituksesta sekä tytäryhtiön tuloslaskelman ja tase-erien muuntamisesta euroiksi. Valko-Venäjän valuutta on vaihdellut lähivuosina merkittävästi. Vuoden 2015 aikana Valko-Venäjän valuutta (BYR) devalvoitui, millä oli olennainen vaikutus konsernin vuoden 2015 tuloslaskelmaan ja taseeseen. Heikompi valuutta laski Valko-Venäjän tytäryhtiön euromääräistä liikevoittoa ja rahoituskuluihin sisältyi 10,5 miljoonaa euroa Valko-Venäjän investointien rahoittamiseen liittyvää sisäisen lainan realisoitumatonta kurssitappiota. Konsernin oman pääoman muuntoero kasvoi vuoden 2015 aikana 14,6 miljoonaa euroa, millä oli negatiivinen vaikutus konsernin omaan pääomaan liittyviin tunnuslukuihin. Vuoden 2016 aikana valuutta on ollut vakaampi ja vuoden 2016 tilinpäätökseen ei sisälly vastaavan suuruisia kirjauksia. Valko-Venäjän valuuttaan liittyy kuitenkin myös tulevaisuudessa devalvoitumisriski, joka toteutuessaan laskisi Olvi-konsernin euromääräistä liikevoittoa, tilikauden tulosta sekä omaa pääomaa.

Valko-Venäjän tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen osalta konserni altistuu taseen muuntoriskille. Translaatiopositio (BYN) oli 31.12.2016 63,5 miljoonaa euroa (63,0 miljoonaa euroa vuonna 2015). +/- 10 prosentin muutos valuuttakurssiin vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan noin +7,1/-5,8 miljoonaa euroa. Ne konsernin sisäiset saamiset ja velat, jotka ovat osa ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta, on otettu huomioon herkkyysanalyysissä.

Konsernin muita valuuttakurssiriskejä voidaan pitää vähäisenä. Konsernin muiden ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminta- ja raportointivaluutta on euro. Konsernilla on vähäisessä määrin ostoja ja myyntejä muissa valuutoissa. Liiketoiminnan luonteen vuoksi tilauksen ja toimituksen välinen aika on lyhyt ja valuuttariski liiketoiminnassa jää sen vuoksi pieneksi. Lisäksi valuuttariskiä pienentää se, että suurin osa konsernin tuotteiden myynnistä ja raaka-aineostoista tapahtuu euroissa. Ulkomaanrahan määräiset lainat on suojattu täysimääräisesti.

Konsernin rahoitustuottoihin ja –kuluihin sisältyy valuuttakurssivoittoja tuhat euroa (53 tuhatta euroa vuonna 2015) ja valuuttakurssitappioita 1 009 tuhatta euroa (10 554 tuhatta euroa vuonna 2015).

Olvi-konserni arvioi operatiiviseen toimintaan ja rahoitukseen liittyviä valuuttakurssiriskejä säännöllisesti. Valuuttasuojausta voidaan käyttää, mikäli suojaus nähdään järkevänä. Tilikauden aikana ei ole käytetty johdannaisia muutoin kuin ulkoisten lainojen suojaamiseen.

Valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat on esitetty liitetiedoissa 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset ja 24. Ostovelat ja muut velat.

I 2. Korkoriski

Konsernin korkoriski aiheutuu pitkäaikaisista veloista. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Konserni on hajauttanut lainanottonsa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Konserni käyttää koronvaihtosopimuksia korkoriskin vähentämiseksi korkomarkkinatilanteen niin edellyttäessä. Tilinpäätöspäivänä kiinteään korkoon sidottujen lainojen osuus korollisista lainoista oli 76,4 (75,8 vuonna 2015) prosenttia. Korollisten rahoituslaitoslainojen pääomilla painotettu keskimääräinen maturiteetti oli 1,9 (2,6) vuotta.

Valuuttamääräisiin lainoihin valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseksi otetut kiinteät valuutanvaihtosopimukset on käsitelty käypään arvoon. Konserni ei sovella IFRS:n mukaista suojauslaskentaa.

Rahoitusleasingsopimusten maksuvelvoitteiden määrä 31.12.2016 oli 3,3 miljoonaa euroa (vuonna 2015 3,4 miljoonaa euroa).

Konserni pyrkii toiminnallaan optimoimaan rahoituskulut ja hallitsemaan korkoriskiä käytettävissään olevilla keinoilla.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakaumat on esitetty liitetiedossa 23. Rahoitusvelat.

Korkoriskien herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan

Korkoriskianalyysia laadittaessa on käytetty seuraavia oletuksia: Herkkyysanalyysi edustaa kohtuullisen mahdollisena pidetyn muutoksen (= +/- 2 %) vaikutusta nettovoittoon ennen veroja. Korkotason muutoksen vaikutus on laskettu vuoden lopun korollisen vaihtuvakorkoisen lainan määrälle, ts. nettovelan on oletettu pysyvän vuoden lopun tasolla koko tilikauden ajan.

Vaihtuvakorkoinen nettovelka 31.12.2016 oli 5 027 tuhatta euroa (8 640). Korkotason nousu kahdella prosenttiyksiköllä kasvattaisi rahoituskuluja vuositasolla 101 tuhatta euroa. Muutoksella ei ole oleellista merkitystä konsernin nettotulokseen ennen veroja eikä konsernin taseeseen.

II Luottoriski

Konsernin luottoriski liittyy tukkumyynti- ja HoReCa (hotelli, ravintola, catering) -asiakkaisiin, joilta on avoimia myyntisaatavia.

Konsernin asiakkaiden luottokelpoisuutta tarkastellaan säännöllisesti ja aina uusien asiakkaiden sopimusten solmimisvaiheessa. Konserni luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joiden luottotiedot ovat moitteettomat. Lisäksi luottoriskejä pyritään hallitsemaan tehokkaalla saatavien perinnällä. Myyntisaatavien määrää seurataan asiakkaittain säännöllisesti, ja tarvittaessa asiakkaan luottokelpoisuus määritellään uudelleen.

Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sen myyntisaamiset hajaantuvat eri asiakkaille ja eri maantieteellisille alueille. Suurin asiakas muodostaa 13,2 prosenttia (10,8 vuonna 2015) konsernin kokonaismyynnistä. Tilikauden 2016 aikana kirjattujen luottotappioiden määrä oli 94 (151) tuhatta euroa.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Kassanhallintaan liittyvissä sijoituksissa käytetään likvidejä ja lähtökohtaisesti alhaisen riskin omaavia rahamarkkinainstrumentteja.

III Maksuvalmiusriski

Olvi-konsernin emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt laativat kuukausittain rullaavasti kassaennusteet, joiden pohjalta konserni arvioi liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja operatiivisen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksamiseksi.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan keskittämällä konsernin rahavarojen hoito emoyhtiölle. Konserni käyttää rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan shekkitililimiitin ja luottolimiittien avulla.

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli 40 miljoonaa euroa käyttämätöntä sidottua luottolimiittiä ja 5 miljoonan euron shekkilimiitti, josta 31.12.2016 käyttämättä oli 5 miljoonaa euroa. Osa limiiteistä on voimassa toistaiseksi ja osa uusitaan vuodeksi kerrallaan. Lisäksi konsernilla on 2 miljoonaa euroa sitomatonta limiittiä.

Emoyhtiö Olvi Oyj on laskenut liikkeelle 30 miljoonan euron yritystodistusohjelman, jolla lyhytaikainen tarve maksuvalmiuden varmistamiseksi voidaan turvata nopeasti ja kustannustehokkaasti. Olvi Oyj:llä ei ollut tilinpäätösvaiheessa yritystodistusohjelmalla nostettua lyhytaikaista lainaa. Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden varmistamiseksi käyttöpääomaa seurataan säännöllisesti ja käyttöpääomaan sitoutuneen rahan määrää pyritään vähentämään. Saamisten ja varastojen kiertonopeuksien seuraaminen sekä luotonvalvonnan tehokkuus ovat avainasioita.

Konsernilla oli 31.12.2016 rahavaroja 20 297 tuhatta euroa (vuonna 2015 12 786 tuhatta euroa). Konsernin maksuvalmius tilinpäätösajankohtana oli hyvä. Current ratio 31.12.2016 oli 1,0 (1,0 vuonna 2015).

Liitetiedossa 23. Rahoitusvelat on esitetty rahoitusvelkojen maturiteettijakaumat.

IV Pääomariskin hallinta

Olvi-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suuri lisäarvo sijoitetulle pääomalle, ottaen kuitenkin huomioon eri sidosryhmien konserniin kohdistamat odotukset ja yhtiön pitkäjänteisen kehittämisen. Pääoman hallinnan perusperiaatteena on säilyttää Olvi-konsernin vahva taloudellinen asema ja varmistaa, että konsernin rahoitustarpeet voidaan tyydyttää kustannustehokkaasti kriittisissäkin rahoitusmarkkinatilanteissa.

Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten hallitsemiseksi ja alentamiseksi.

Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita, ostaa omia osakkeita ja mitätöidä ne tai myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan.

Pääomaa seurataan omavaraisuusasteen ja velkaantumisasteen (gearing) avulla. Olvi-konsernin omavaraisuusaste vuonna 2016 oli 62,0 (58,6) prosenttia ja velkaantumisaste 2,1 (18,4) prosenttia.

26. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 23. Rahoitusvelat.

Olvi-konsernilla on voimassa 31.12.2016 seuraavat koronvaihtosopimukset:

1000 EUR/VAL	Nimellis-	Valuutta	Päättymis-	Käypä
	arvo		päivä	arvo
Koronvaihtosopimus	6 250	EUR	29.1.2019	-39
Koronvaihtosopimus	600	EUR	25.4.2017	0
Koronvaihtosopimus	10 000	EUR	5.5.2020	-190
Koron- ja valuutanvaihtosopimus	675	GBP	14.3.2017	791
Koron- ja valuutanvaihtosopimus	800	EUR	14.3.2017	-809
Koron- ja valuutanvaihtosopimus	844	GBP	24.4.2017	989
Koron- ja valuutanvaihtosopimus	1 000	EUR	24.4.2017	-1 012

Rahoitusvarat

Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintahintaan, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Rahoitusvelat

Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien kassavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Rahalaitoslainojen, rahoitusleasingvelkojen, ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea niiden tasearvoista. Käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa 23. Rahoitusvelat.

27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
1000 EUR	2016	2015
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot ja arvonalentumiset	18 734	16 348
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	-689	-4 413
Rahoitustuotot	-1 207	-281
Rahoituskulut	1 816	11 641
Tuloverot	7 079	4 598
Muut oikaisut	-221	791
Yhteensä	25 512	28 684

28. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana:

1000 EUR	2016	2015
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella
maksettavat vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa	1 540	1 402
Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	1 396	1 179
Yli viiden vuoden kuluttua	2	4
Yhteensä	2 938	2 585

Konserni on vuokrannut toimitiloja ja varastoterminaalitiloja sekä koneita ja laitteita.

Konserni vuokralle antajana:

Yli viiden vuoden kuluttua Yhteensä	1 578	1 400
maksettavat vähimmäisvuokrat: Yhden vuoden kuluessa Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	1 578	1 400
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella
1000 EUR	2016	2015

Konserni vuokraa asiakkailleen juomien jakelu- ja kylmälaitteita. Saatujen vuokratuottojen määrä ei ole merkittävä koko konsernin liiketoiminnalle.

29. Vakuudet ja vastuusitoumukset
1000 EUR	2016	2015
Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta puolesta	1 886	2 352
Päällystevastuut Muut vastuut	0 2 000	0 *) 2 000

*) Laadintaperiaatteiden muutos. Vuonna 2015 raportoitu vastuu sisältyy uuden laadintaperiaatteen mukaan siirtovelkoihin.

30. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

		Osuus
	Omistus	äänivallasta
	osuus (%)	(%)
Emoyhtiö Olvi Oyj, Iisalmi, Suomi
AS A. Le Coq, Tartto, Viro	100,00	100,00
AS Karme, Karksi vald, Viro	49,00	49,00
Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro	20,00	20,00
A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia	99,88	99,88
AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua	99,58	99,58
OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä	94,57	94,57

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja –velat

Osakkuusyritysten kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja –velat:

1000 EUR	2016	2015
Myynnit	289	279
Ostot	528	732
Saamiset	218	276
Velat	44	53

Tarkemmat tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa 32. Osuudet osakkuusyrityksissä.

Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja palkkiot
1000 EUR	2016	2015
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	393	350
Eläkesitoumukset, lakisääteinen eläketurva	70	61
Yhteensä	463	411
Hallituksen jäsenille hallitustehtävistä suoritetut korvaukset
Hortling Heikki	18	83
Lager Esa	59	37
Hortling Nora	35	20
Autere Jaakko	31	31
Markula Elisa	31	20
Pääkkönen Tarja	0	11
Sinnemaa Heikki	0	11
Sirviö Heikki	31	20
Yhteensä	206	233

Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

31. Tilintarkastuksesta aiheutuneet kulut
1000 EUR	2016	2015
Varsinaisesta tilintarkastuksesta johtuvat palkkiot	129	142
Muut palvelut	125	85
Yhteensä	254	227

32. Osuudet osakkuusyrityksissä

Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio:

	Omistus
1000 EUR	osuus (%)	2016	2015
AS Karme, Karksi vald, Viro	49,00
Lyhytaikaiset varat		211	303
Pitkäaikaiset varat		376	544
Lyhytaikaiset velat		51	209
Pitkäaikaiset velat		0	0
Liikevaihto		448	1 150
Voitto/tappio		-4	106
Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro	20,00
Lyhytaikaiset varat		303	259
Pitkäaikaiset varat		694	448
Lyhytaikaiset velat		166	160
Pitkäaikaiset velat		256	155
Liikevaihto		906	718
Voitto/tappio		184	103

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2014—2016

TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS
1000 EUR	2016	2015	2014
	IFRS	IFRS	IFRS
Liikevaihto	321 478	310 494	320 785
Muutos, %	3,5	-3,2	-0,3
Liikevoitto	40 445	38 157	41 000
% liikevaihdosta	12,6	12,3	12,8
Rahoitustuotot ja -kulut	-609	-11 360	5
Voitto ennen veroja	39 873	26 818	41 053
% liikevaihdosta	12,4	8,6	12,8
Tilikauden voitto	32 794	22 220	33 079
% liikevaihdosta	10,2	7,2	10,3
Taseen loppusumma	328 505	316 292 *)	334 550 *)
Tulorahoitus-%	16,0	12,4	14,6
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	18,1	15,9 *)	18,9 *)
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	16,9	11,8 *)	18,3 *)
Omavaraisuusaste, %	62,0	58,6 *)	57,1 *)
Maksuvalmius (current ratio)	1,0	1,0 *)	1,0 *)
Velkaantumisaste (gearing), %	2,1	18,4 *)	30,0 *)
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	20 453	25 961	41 633
% liikevaihdosta	6,4	8,4	13,0
Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	18 036	25 674	41 047
% liikevaihdosta	5,6	8,3	12,8
Henkilöstö keskimäärin:
Olvi Oyj	329	336	369
Viron, Latvian, Liettuan
ja Valko-Venäjän henkilöstö	1 530	1 604	1 589
Henkilöstö yhteensä	1 859	1 940	1 958

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
	2016	2015	2014
	IFRS	IFRS	IFRS
Tulos/osake (EPS), euroa	1,57	1,08	1,57
Optiolainan laimennusvaikutuksella
oikaistu tulos/osake, euroa	1,57	1,08	1,57
Oma pääoma/osake, euroa	9,73	8,86 *)	9,10 *)
**) Osinko/tulos, %	47,9	65,1	41,5
Hinta/voitto-suhde (P/E)	17,9	20,6	13,4

*) Laadintaperiaatteiden muutos.

**) Vuoden 2016 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.

OLVI OYJ

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

	Liitetieto	1.1. - 31.12.2016 1000 EUR	%	1.1. - 31.12.2015 1000 EUR	%
LIIKEVAIHTO	1	118 876	100,0	102 869	100,0
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys
(+)/vähennys(-) Valmistus omaan käyttöön		286 73	0,2 0,1	-184 63	-0,2 0,1
Liiketoiminnan muut tuotot	2	763	0,6	494	0,5
Materiaalit ja palvelut	3	52 433	44,1	44 577	43,4
Henkilöstökulut	4	20 375	17,1	18 116	17,6
Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut	8 9	7 273 29 143	6,1 24,5	5 371 27 620	5,2 26,9
LIIKEVOITTO		10 775	9,1	7 558	7,3
Rahoitustuotot ja -kulut	10	9 252	7,8	9 197	9,0
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS
SIIRTOJA JA VEROJA		20 027	16,8	16 755	16,3
Tilinpäätössiirrot	11	-4 171	-3,5	-4 761	-4,7
Tuloverot	12	-1 159	-1,0	-332	-0,3
TILIKAUDEN VOITTO		14 697	12,4	11 663	11,3

Emoyhtiön tase (FAS)

	Liitetieto	31.12.2016 1000 EUR	%	31.12.2015 1000 EUR	%
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT	13	2 646		1 512
Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet	13	70 977		73 268 *)
Osuudet saman konsernin yrityksissä	14	59 141		59 140
Muut sijoitukset	14	535		535
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		133 299	59,5	134 455	60,2
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	16	6 600		5 988 *)
Pitkäaikaiset saamiset	17	53 915		58 187
Lyhytaikaiset saamiset	17	17 290		16 302
Rahat ja pankkisaamiset		13 077		8 409
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		90 882	40,5	88 885	39,8
VASTAAVAA YHTEENSÄ		224 181	100,0	223 340	100,0
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma		20 759		20 759
Ylikurssirahasto		857		857
Vararahasto		127		127
Edellisten tilikausien voitto		33 066		36 047
Tilikauden voitto		14 697		11 663
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	18	69 506	31,0	69 452	31,1
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	19	25 803	11,5	21 632	9,7
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma		55 023		60 003
Lyhytaikainen vieras pääoma		73 850		72 252 *)
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	20	128 873	57,5	132 256	59,2
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		224 181	100,0	223 340	100,0

*) Laadintaperiaatteiden muutos.

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

	Liitetieto	1-12/2016 1000 EUR	1-12/2015 1000 EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut:		18 868	16 423
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset	8	7 273	5 371
Rahoitustuotot ja -kulut	10	-9 252	-9 197
Muut oikaisut		888	318
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		17 777	12 916
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien myynti- ja muiden saamisten
lisäys (-)/vähennys (+)		-2 038	17 515
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)		-612	1 287
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)		11 570	2 243
Maksetut korot		-690	-1 011
Saadut korot		65	91
Saadut osingot		10 004	10 000
Maksetut verot		-1 004	-153
Liiketoiminnan rahavirta (A)		35 072	42 886
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-5 171	-3 737
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		91	80
Investoinnit muihin sijoituksiin		-2	4
Investointien rahavirta (B)		-5 082	-3 653
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot		5 600	26 600
Lainojen takaisinmaksut		-21 342	-34 806
Omien osakkeiden hankinta		-120	-64
Maksetut osingot		-14 491	-13 475
Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys (-)/vähennys (+)		5 031	-9 605
Rahoituksen rahavirta (C)		-25 322	-31 350
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)		4 668	7 883
Rahavarat 1.1.		8 409	525
Rahavarat 31.12.		13 077	8 409
Rahavarojen muutos		4 668	7 883

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Olvi Oyj:n tilikausi on 1.1. - 31.12. Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella.

Suunnitelman mukaiset poistoajat:

Tavaramerkit ja kehittämismenot	10 vuotta
Muu aineeton käyttöomaisuus	5 vuotta
Rakennukset	30 vuotta
Väestönsuoja	30 vuotta
Tehdaskoneet ja laitteet	15 vuotta
Tankit ja säiliöt	20 vuotta
Kierrätettävät päällysteet	5-20 vuotta
Jätevesiallas, pressuhalli	10 vuotta
Muu käyttöomaisuus	5 vuotta

Olvi Oyj esittää 1.1.2016 alkaen alan yleisen käytännön mukaisesti kierrätettävät juomapakkaukset aineellisissa hyödykkeissä niiden täyttäessä IAS 16 -standardin kriteerit. Tällöin aineelliseen käyttöomaisuuteen tulee siirtymään 1.1.2016 vaihto-omaisuuteen sisältyvien kierrätettävien päällysteiden lisäksi Olvi Oyj:n osuus päällystekannasta Ekopulloyhdistys ry:n määrittelemien osuuksien mukaan, joiden osalta Olvilla on lunastusvelvollisuus. Asiakkaiden käytössä olevien päällysteisiin liittyvä lunastusvelvollisuus esitetään taseessa lyhytaikaisena velkana. Vertailuvuoden tase, tunnusluvut ja liitetiedot on oikaistu vastaamaan uutta kirjanpitokäytäntöä. Laadintaperiaatteen muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin liikevoittoon eikä tilikauden tulokseen.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi.

Henkilöstön eläketurva

Henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TyEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Johdannaissopimukset

Emoyhtiön johdannaissopimukset ovat koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai –saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkenä olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Omat osakkeet

Hankitut omat osakkeet kirjataan edellisten tilikausien kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot (1000 eur)

1. Liikevaihto markkina-alueittain	2016	2015
Suomi Venäjä	113 902 312	98 253 269
Viro	2 321	2 089
Muu vienti	2 341	2 258
Yhteensä	118 876	102 869
2. Liiketoiminnan muut tuotot	2016	2015
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	85 678	56 438
Muut Yhteensä	763	494
3. Materiaalit ja palvelut	2016	2015
Aineet ja tarvikkeet (tavarat):
Ostot tilikauden aikana	49 471	40 251
Varaston muutos	-326	1 103
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	3 288	3 223
Yhteensä	52 433	44 577
4. Henkilöstökulut	2016	2015
Palkat ja palkkiot	16 253	14 488
Eläkekulut Muut henkilösivukulut	2 805 1 317	2 581 1 046
Yhteensä	20 375	18 116
5. Johdon palkat ja palkkiot	2016	2015
	393	350
Toimitusjohtaja Hallituksen puheenjohtaja	68	83
Muut hallituksen jäsenet	137	150
Yhteensä	598	583
6. Emoyhtiön henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2016	2015
Kokopäiväiset
toimihenkilöt	124	125
työntekijät Osa-aikaiset	189	156
toimihenkilöt	2	0
työntekijät	14	55
Yhteensä	329	336
7. Tilintarkastajien palkkiot	2016	2015
Varsinaisesta tilintarkastuksesta johtuvat palkkiot	76 93	75 61
Muut palvelut Yhteensä	170	136
8. Poistot ja arvonalentumiset	2016	2015
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista
ja aineettomista hyödykkeistä	7 273	5 371
Yhteensä	7 273	5 371

9. Liiketoiminnan muut kulut	2016	2015
Myyntirahdit Markkinoinnin ja myynnin kulut Muut liiketoiminnan kulut Yhteensä	13 542 3 835 11 765 29 143	12 749 3 251 11 620 27 620
10. Rahoitustuotot ja -kulut	2016	2015
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	10 002	10 119
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista	2	3
Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Yhteensä	507 845 1 351	565 140 706
Osinkotuotot sekä muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	11 356	10 829
Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	618 1 485 2 104 9 252	560 1 071 1 631 9 197
11. Tilinpäätössiirrot	2016	2015
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus Yhteensä	4 171 4 171	4 761 4 761
12. Tuloverot	2016	2015
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Edellisten tilikausien verot Laskennallisen veron muutos Yhteensä	1 436 -42 -236 1 159	413 -81 -1 332

13. Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

	Kehittämis menot	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2016	153 0 0 153	20 251 2 303 -430 22 125	20 404 2 303 -430 22 277
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016 Poistot Kertyneet poistot ja	75 25	18 818 713	18 892 739
arvonalentumiset 31.12.2016	100	19 531	19 631
Kirjanpitoarvo 1.1.2016 Kirjanpitoarvo 31.12.2016	78 53	1 434 2 593	1 512 2 646

Aineelliset hyödykkeet
				Muut aineelliset	Ennakkomaksut
	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	hyödykkeet	ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2016	1 088	41 615	127 247	9 639	1 319	180 909
Lisäykset Vähennykset	0 0	383 0	3 513 -6	249 -309	2 333 -2 229	6 478 -2 544
Hankintameno
31.12.2016	1 088	41 998	130 754	9 579	1 423	184 843
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2016	0	21 663	85 978	0	0	107 641
Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	0	881	4 607	737	0	6 226
31.12.2016	0	22 544	90 586	737	0	113 866
Kirjanpitoarvo
1.1.2016 Kirjanpitoarvo	1 088	19 953	41 269	9 639	1 319	73 268 *)
31.12.2016	1 088	19 454	40 169	8 843	1 423	70 977
Tuotantotoimintaan liittyvien koneiden ja					31.12.2016	31.12.2015
laitteiden tasearvo					36 784	38 501

*) Laadintaperiaatteiden muutos.

14. Sijoitukset
	Osuudet konserni yrityksissä	Muut osuudet	Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	59 140	535	59 675
Lisäykset	2	5	7
Vähennykset	0	-5	-5
Hankintameno 31.12.2016	59 141	535	59 676
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	59 141	535	59 676

15. Konserniyritykset

	Konsernin omistusosuus (%)	Emoyhtiön omistusosuus (%)
AS A. Le Coq, Tartto, Viro	100,00	100,00
AS Karme, Karksi vald, Viro	49,00	0,00
Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro	20,00	0,00
A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia	99,88	99,88
AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua	99,58	99,58
OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä	94,57	94,57
16. Vaihto-omaisuus	2016	2015
Aineet ja tarvikkeet	2 287	1 961 *)
Keskeneräiset tuotteet	761	746
Valmiit tuotteet / tavarat	3 553	3 281
Yhteensä	6 600	5 988

*) Laadintaperiaatteiden muutos.

17. Saamiset	2016	2015
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Vakuudeksi annetut talletukset Laskennalliset verosaamiset Siirtosaamiset	53 650 112 133 20	58 048 119 0 20
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	53 915	58 187
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	518	491
Osinkosaamiset	0	93
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä yhteensä	518	584
Saamiset muilta kuin konserniyrityksiltä
Myyntisaamiset	15 605	12 835
Muut saamiset	-1	0
Siirtosaamiset	1 168 16 772	2 883 15 718
Saamiset muilta kuin konserniyrityksiltä yhteensä
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	17 290	16 302
Saamiset yhteensä	71 205	74 489
Laskennalliset verosaamiset
Laskennalliset verosaamiset 1.1.	0	0
Laskennallisen veron muutos	133	0
Laskennalliset verosaamiset 31.12.	133	0
18. Oma pääoma	2016	2015
Osakepääoma 1.1.	20 759	20 759
Osakepääoman korotus	0	0
Osakepääoma 31.12.	20 759	20 759
Ylikurssirahasto 1.1.	857	857
Rahastoanti	0	0
Ylikurssirahasto 31.12.	857	857
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	127	127
Edellisten tilikausien voitto 1.1.	47 709	49 530
	-14 523	-13 492
Osingonjako	0	109
Nostamattomat osingot Omien osakkeiden hankinta	-120	-99
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	33 066	36 047
Tilikauden voitto	14 697	11 663
Oma pääoma yhteensä	69 506	69 452

Olvi Oyj:n osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:

	2016 kpl	2016 euroa	2016 ääniä	2015 kpl	2015 euroa	2015 ääniä
K-sarja (20 ääntä/osake),
rekisteröity	3 732 256	3 732 256	74 645 120	3 732 256	3 732 256	74 645 120
K-osakkeet yhteensä	3 732 256	3 732 256	74 645 120	3 732 256	3 732 256	74 645 120
A-sarja (1 ääni/osake),
rekisteröity	17 026 552	17 026 552	17 026 552	17 026 552	17 026 552	17 026 552
A-osakkeet yhteensä	17 026 552	17 026 552	17 026 552	17 026 552	17 026 552	17 026 552
Yhteensä 31.12.	20 758 808	20 758 808	91 671 672	20 758 808	20 758 808	91 671 672

Ääniä / A-sarjan osake	1
Ääniä / K-sarjan osake	20

Rekisteröity osakepääoma 31.12.2016 oli yhteensä 20 759 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:n osakkeille maksettiin osinkoa 0,70 euroa/osake vuodelta 2015 (0,65 euroa/osake vuodelta 2014), yhteensä 14,5 (13,5) miljoonaa euroa. Osingot maksettiin 28.4.2016. Sekä K- että Asarjan osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.

Omat osakkeet

Olvi hankki vuoden 2016 aikana 5 500 kappaletta omia A-osakkeita. Osakkeiden hankintahinta oli 120 139 euroa. Olvi Oyj:n hallussa oli 31.12.2016 11 124 omaa A-osaketta, hankintahinta yhteensä 228 162 euroa. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla yhtiö ei voi äänestää.

Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,054 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,012 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,065 prosenttia.

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 14.4.2016, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voiton-jakokelpoisilla varoilla enintään 500 000 A-osaketta.

Yhtiökokous myös päätti, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden luovutusvaltuudet, valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen päättämään enintään 1 000 000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500 000 yhtiön hallussa olevan oman A-osakkeen luovuttamisesta.

19. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.

20. Vieras pääoma	2016	2015
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta Laskennalliset verovelat Muut velat	10 463 0 30	21 560 103 30
Yhteensä	10 493	21 692
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Muut velat Yhteensä	44 530 44 530	38 311 38 311
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	55 023	60 003
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	10 801	21 879
Ostovelat	23 290	20 432
Siirtovelat	11 334	8 312 *)
Muut velat	28 084	21 315
Yhteensä	73 509	71 937
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat	341	315
Yhteensä	341	315
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	73 850	72 252
Vieras pääoma yhteensä	128 873	132 256
Siirtovelat
Henkilöstökuluvaraukset	5 153	2 791
Lainojen korkovaraus	283	248
Muut siirtovelat	5 898	5 274 *)
Siirtovelat yhteensä	11 334	8 312
Korottomien velkojen määrä 31.12.	63 049	50 373 *)
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua: Lainat rahoituslaitoksilta ja muut lainat	30	30
Laskennalliset verovelat
Laskennalliset verovelat 1.1.	103	104
Laskennallisen veron muutos	-103	-1
Laskennalliset verovelat 31.12.	0	103

*) Laadintaperiaatteiden muutos.

21. Osakeperusteiset maksut

Olvi Oyj:llä on olemassa avainhenkilöitä koskevia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä. Osakepalkkiojärjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä.

Emoyhtiössä päättyi tilikauden 2016 lopussa vuosien 2014—2016 kumulatiiviseen liikevoittoon pohjautuva osakepalkkiojärjestelmä, jonka kohderyhmään kuului noin 50 henkilöä. Palkkiot olisi järjestelmän ehtojen mukaisesti maksettu Olvi Oyj:n A-osakkeina sekä rahana. Järjestelmän tavoitteisiin ei päästy ja järjestelmä raukeaa. Järjestelmästä ei ole kirjattu kustannuksia emoyhtiön tilinpäätökseen.

Olvi Oyj:llä on käytössä osakepalkkiojärjestelmä, jossa on yksi kolmen vuoden ansaintajakso alkaen 1.7.2014 ja päättyen 30.6.2017. Palkkiot maksetaan järjestelmän ehtojen mukaisesti Olvi Oyj:n A-osakkeina sekä osittain rahana.

Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkion saaminen tältä ansaintajaksolta edellyttää, että avainhenkilö ostaa yhtiön Asarjan osakkeita hallituksen päättämän enimmäismäärän rajoissa. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä. Vuonna 2016 tehtiin ansaintajaksoon 1.7.2014—30.6.2017 liittyviä kirjauksia yhteensä 51,7 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:n hallitus on 24.2.2016 tehnyt päätöksen uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson pituus on kaksi vuotta. Palkkion saaminen edellyttää, että avainhenkilö ostaa yhtiön A-sarjan osakkeita hallituksen päättämän enimmäismäärän rajoissa. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä. Palkkiot maksetaan vuonna 2018 osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Hallitus voi päättää osakkeina maksettavan osuuden maksamisesta kokonaan tai osittain rahana. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 50 henkilöä. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 36 280 Olvi Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan osakkeista aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin. Järjestelmän kustannukset kirjataan ansaintajaksolle 1.7.2016—30.6.2018. Vuonna 2016 kirjattiin 24.2.2016 päätettyyn järjestelmään liittyviä kustannuksia yhteensä 264,8 tuhatta euroa.

Olvi Oyj:llä ei ole käytössä muita osake- tai optiojärjestelyjä.

22. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut	2016	2015
Annetut pantit ja vastuusitoumukset
Omasta puolesta
Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin	1 336	1 336
Muut taseen ulkopuoliset vastuut
Päällystevastuut	0	0 *)
Vuokravastuut liikehuoneistoista ja tonteista	365	355
Muut vastuut	4 290	5 047
Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
yhteensä	5 991	6 738

*) Laadintaperiaatteiden muutos. Vuonna 2015 raportoitu vastuu sisältyy uuden laadintaperiaatteen mukaan siirtovelkoihin.

23. Leasingvastuut	2015	2014
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät	183	168
Myöhemmin erääntyvät	195	172
Yhteensä	378	340

24. Johdannaissopimukset

	Nimellisarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo
	2016	2016	2015	2015
Johdannaiset	18 650	-270	28 990	553

Johdannaissopimusten merkitys liiketoiminnalle on vähäinen. Johdannaissopimukset ovat lainojen koronvaihtosopimuksia ja ne päättyvät vuosina 2017, 2019 ja 2020.

OLVI OYJ

Osakkeet ja osakepääoma 31.12.2016
	Osakkeita	%	Ääniä	%
K-sarjan osakkeet, rekisteröity	3 732 256	18,0	74 645 120	81,4
A-sarjan osakkeet, rekisteröity	17 026 552	82,0	17 026 552	18,6
Yhteensä	20 758 808	100,0	91 671 672	100,0
Rekisteröity osakepääoma, 1000 EUR	20 759

Olvi Oyj:n osakkeille maksettiin osinkoa 0,70 euroa/osake vuodelta 2015 (0,65 euroa/osake vuodelta 2014), yhteensä 14,5 (13,5) miljoonaa euroa. Osingot maksettiin 28.4.2016.

Ääniä / A-sarjan osake	1
Ääniä / K-sarjan osake	20

Sekä K- että A-sarjan osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.

Suurimmat omistajat 31.12.2016

	K-sarja	A-sarja	Yhteensä		% Äänimäärä	%
1. Olvi-säätiö	2 363 904	890 613	3 254 517	15,68	48 168 693	52,54
2. Hortling Heikki kuolinpesä *)	903 488	103 280	1 006 768	4,85	18 173 040	19,82
3. Hortling Kalle Einari kuolinpesä	187 104	25 248	212 352	1,02	3 767 328	4,11
4. Hortling Timo Einari	165 824	36 308	202 132	0,97	3 352 788	3,66
5. OP Yrityspankki Oyj, hall.rek.		2 153 672	2 153 672	10,37	2 153 672	2,35
6. Hortling-Rinne Laila Marit	102 288	3 380	105 668	0,51	2 049 140	2,24
7. Nordea Bank Ab (publ), hall.rek.		1 890 440	1 890 440	9,11	1 890 440	2,06
8. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen		849 218	849 218	4,09	849 218	0,93
9. Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Varma		828 075	828 075	3,99	828 075	0,90
10. AC Invest Oy		460 000	460 000	2,22	460 000	0,50
11. Skandinaviska Enskilda Banken
Ab (publ), hall.rek.		442 183	442 183	2,13	442 183	0,48
12. Fondita Nordic Micro Cap Placeringsf.		320 000	320 000	1,54	320 000	0,35
13. Laakkonen Hannu		216 072	216 072	1,04	216 072	0,24
14. Lahti Ari		180 000	180 000	0,87	180 000	0,20
15. Sijoitusrahasto Aktia Capital		164 000	164 000	0,79	164 000	0,18
16. Kamprad Ingvar		158 000	158 000	0,76	158 000	0,17
17. Pensionsförsäkringsaktiebolaget Veritas		150 000	150 000	0,72	150 000	0,16
18. Odin Finland		145 845	145 845	0,70	145 845	0,16
19. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera		119 274	119 274	0,57	119 274	0,13
20. Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto		110 798	110 798	0,53	110 798	0,12
Muut	9 648	7 780 146	7 789 794	37,54	7 973 106	8,70
Yhteensä		3 732 256 17 026 552	20 758 808		100,00 91 671 672	100,00

*) Osakkeenomistus sisältää omassa ja määräysvallassa olevien nimissä olevat osakkeet.

Olvi Oyj:llä oli arvo-osuusjärjestelmässä 31.12.2016 9 866 (10 108) osakkeenomistajaa, joista 9 (9) hallintarekisteröityjä.

Sisäpiiri

Olvi Oyj on ottanut Nasdaq OMX Helsingin Pörssin laatiman ja suositteleman sisäpiiriohjeen käyttöön 1.9.2005.

Yhtiön johdon omistus

Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2016 yhteensä 56 831 A-osaketta, jotka edustavat 0,3 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,1 prosenttia äänimäärästä.

Johdon osakepohjainen kannustinjärjestelmä on kuvattu liitetiedossa 21. Osakeperusteiset maksut. Yhtiön johdolla ei ole optioita.

Omistusmääräjakauma 31.12.2016
--------------------------------	--

Arvo-osuuksien lukumäärä	Omistajien lukumäärä	% omis tajista	Arvo-osuus määrä	% arvo	osuuksista Äänimäärä	% äänistä
1 - 1000	8 637	87,54	1 946 249	9,38	1 955 977	2,13
1 001 - 10 000	1 114	11,29	2 923 526	14,08	3 061 238	3,34
10 001 - 500 000	109	1,10	5 872 991	28,29	14 557 967	15,88
500 001 - 999 999 999 999	6	0,06	9 977 106	48,06	72 018 338	78,56
Odotusluettelolla			2 064	0,01	41 280	0,05
Yhteistilillä			36 872	0,18	36 872	0,04
Yhteensä	9 866	100,00	20 758 808		100,00 91 671 672	100,00

Sektorijakauma 31.12.2016

		%		% arvo	Hallinta rekisteröity	% arvo
	Omistajien	omis	Arvo-osuus	osuuk	arvo-osuus	osuuk		%
	lukumäärä	tajista	määrä	sista	määrä		sista Äänimäärä	äänistä
Yritykset	356	3,61	4 569 964	22,01			49 484 140	53,98
Rahoitus- ja
vakuutuslaitokset	32	0,32	963 983	4,64	4 526 397	21,80	5 490 380	5,99
Julkisyhteisöt	9	0,09	2 014 665	9,71			2 014 665	2,20
Voittoa
tavoittelematto
mat yhteisöt	77	0,78	414 853	2,00			414 853	0,45
Kotitaloudet	9 338	94,65	7 760 231	37,38			33 719 703	36,78
Ulkomaat	54	0,55	370 354	1,78	99 425	0,48	469 779	0,51
Odotusluettelolla			2 064	0,01			41 280	0,05
Yhteistilillä			36 872	0,18			36 872	0,04
Yhteensä		9 866 100,00	16 132 986	77,72	4 625 822		22,28 91 671 672	100,00

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistukset 31.12.2016

	Omistajien lukumäärä	% omis tajista	Arvo-osuus määrä	% arvo	osuuksista Äänimäärä	% äänistä
Ulkomaiset yhteensä Hallintarekisteröidyt (ulkom.)	51	0,52	370 354	1,78	370 354	0,40
yhteensä Hallintarekisteröidyt (kotim.)	3	0,03	99 425	0,48	99 425	0,11
yhteensä Yhteensä	6 60	0,06 0,61	4 526 397 4 996 176	21,81 24,07	4 526 397 4 996 176	4,94 5,45

OLVI OYJ

Emoyhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2014— 2016

TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS
1000 EUR	2016	2015	2014
Liikevaihto	118 876	102 869	105 329
Muutos, %	15,6	-2,3	-13,3
Liikevoitto	10 775	7 558	7 350
% liikevaihdosta	9,1	7,3	7,0
Rahoitustuotot ja -kulut	9 252	9 197	9 176
Tulos ennen satunnaisia eriä	20 027	16 755	16 525
% liikevaihdosta	16,8	16,3	15,7
Tulos ennen varauksia ja veroja	20 027	16 755	16 525
% liikevaihdosta	16,8	16,3	15,7
Tilikauden voitto	14 697	11 663	12 458
% liikevaihdosta	12,4	11,3	11,8
Taseen loppusumma	224 181	223 340 *)	225 839 *)
Tulorahoitus-%	22,0	21,2	18,8
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	13,2	10,5	11,1
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	21,3	19,1	19,1
Omavaraisuusaste, %	40,2	38,8 *)	37,5 *)
Maksuvalmius (current ratio)	0,5	0,4 *)	0,5 *)
Velkaantumisaste (gearing), %	58,5	84,7	104,9
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	6 127	3 855	15 591
% liikevaihdosta	5,2	3,7	14,8
Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	6 110	3 821	15 431
% liikevaihdosta	5,1	3,7	14,6
Henkilöstö keskimäärin	329	336	369
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
	2016	2015	2014
Tulos/osake (EPS), euroa	0,91	0,79	0,77
Oma pääoma/osake, euroa	4,34	4,18	4,08
**) Nimellisosinko/osake, euroa	0,75	0,70	0,65
**) Efektiivinen osinkotuotto, %	2,68	3,15	3,08
	82,5	88,5	84,4
**) Osinko/tulos, %
Hinta/voitto-suhde (P/E)	30,8	28,0	27,4
A-osakkeen kurssi
kauden lopussa, euroa	28,00	22,19	21,07
ylin kurssi, euroa	28,51	27,20	29,90
alin kurssi, euroa	20,30	20,51	20,70
keskikurssi, euroa	25,17	23,76	25,03
A-osakkeiden vaihto, kpl	881 172	2 036 830	2 174 302
A-osakekannasta, %	5,2	12,0	12,8
A-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR	476,4	377,8	358,7
K-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR	104,5	82,8	78,6
Yhtiön markkina-arvo yhteensä, MEUR	580,9	460,6	437,4
Osakkeiden lukumäärä
osakeantioikaistu keskimääräinen
	20 747 742	20 757 645	20 757 684
lukumäärä tilikauden aikana ***)
optiolainan laimennusvaikutuksella oikaistu
keskimääräinen lukumäärä ***)	20 747 742	20 757 645	20 757 684
osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa ***)	20 747 684	20 753 184	20 757 684

*) Laadintaperiaatteiden muutos.

**) Vuoden 2016 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.

***) Olvi Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty.

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Tulorahoitus-%	= 100 *	Liikevoitto + poistot + rahoitustuotot ja –kulut + satunnaiset tuotot ja kulut - verot _________
		Liikevaihto
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) = 100 *		Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut _________
		Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	= 100 *	Voitto ennen veroja - verot _________
		Oma pääoma + määräysvallattomien osuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	= 100 *	Oma pääoma + määräysvallattomien osuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä _________
		Taseen loppusumma - saadut ennakot
Maksuvalmius (current ratio)	=	Rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus _________
		Lyhytaikainen vieras pääoma
Velkaantumisaste (gearing), % Tulos/osake (EPS)	= 100 * =	Korolliset velat + saadut ennakkomaksut - rahat ja muut likvidit varat _________
		Oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä
		Voitto ennen veroja - verot +/- määräysvallattomien osuus _________
		Tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake	=	Oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla ja määräysvallattomien osuudella vähennettynä __________
		Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
Efektiivinen osinkotuotto, %	= 100 *	Osakeantioikaistu osinko/osake ___________
		Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi ___________
		Tulos/osake
Osinko/tulos, %	= 100 *	Osakekohtainen osinko ___________
		Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa	=	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa * A-osakkeen kurssi tilikauden lopussa

Konserni esittää konsernin tuloslaskelmasta suoraan johdettavat tunnusluvut liikevaihto, liikevoitto ja tilikauden tulos ja näiden prosenttiosuudet liikevaihdosta sekä tulos/osake-tunnusluvun. (Tulos/osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana).

Olvi Oyj esittää IFRS:n mukaisesti laaditun konsernitilinpäätöksen lisäksi vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja antamaan vertailukelpoisen kokonaiskuvan yhtiön kannattavuudesta, vakavaraisuudesta sekä maksuvalmiudesta.

Konserni on soveltanut ESMA:n (the European Securities and Markets Authority) uutta 3.7.2016 voimaan tullutta ohjeistusta vaihtoehtoisista tunnusluvuista ja määrittänyt vaihtoehtoiset tunnusluvut alla esitetyn mukaisesti.

Liikevaihtoa tukevana vaihtoehtoisena tunnuslukuna konserni esittää myyntivolyymitiedot miljoonina litroina. Myyntivolyymi on tärkeä, yleisesti toimialalla käytetty, toiminnan laajuutta kuvaava mittari.

Käyttökatteen määritelmänä on liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset.

Bruttoinvestoinnit koostuvat kokonaisinvestoinneista pysyviin vastaaviin sisältäen mahdollisten yritysostojen vaikutuksen.

Oma pääoma/osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma/Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa

Omavaraisuusaste, % = 100 * (Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus)/(Taseen loppusumma)

Velkaantumisaste (gearing), % = 100 * (Korollinen vieras pääoma - rahat ja pankkisaamiset)/(Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus)

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2016 olivat 47,8 (47,7) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 14,7 (11,7) miljoonaa euroa.

Olvi Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

• osinkona jaetaan 0,75 (0,70) euroa vuodelta 2016 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 15,6 (14,5) miljoonaa euroa. Osinko on 47,9 (65,1) prosenttia Olvi-konsernin osakekohtaisesta tuloksesta.

Osinko maksetaan sille, joka on merkitty osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2017 osakkeenomistajaksi Suomen Euroclear Finland Oy:n pitämään Olvi Oyj:n osakasluetteloon. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 10.5.2017.

Olvin omille osakkeille ei makseta osinkoa.

• emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 32,2 miljoonaa euroa.

Päiväys ja allekirjoitus

Iisalmessa 21. päivänä helmikuuta 2017

Esa Lager Nora Hortling

Jaakko Autere Elisa Markula

Heikki Sirviö hallituksen jäsen

Lasse Aho toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Iisalmessa 21. päivänä maaliskuuta 2017

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Sami Posti KHT

hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja

hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet 2016*

* Yhtiökokous 14.4.2016 – yhtiökokous 21.4.2017

Heikki Hortling (s. 1951— k. 2016)

KTM, Teollisuusneuvos

Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1998 alkaen kuolemaansa (10.4.2016) saakka Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja 1987—1997

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

• Ponsse Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja
• Puhelinosuuskunta IPY, hallituksen jäsen

Keskeinen työkokemus: Useita eri tehtäviä Olvi Oyj:ssä mm. markkinoinnissa ja materiaalihallinnossa

Esa Lager (s. 1959), Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 10.4.2016 alkaen Oikeustieteen kandidaatti, KTM

Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja 2002—10.4.2016 Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 14.4.2004—2.9.2004 Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2002 alkaen

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

• Suomen Teollisuussijoitus Oy, hallituksen puheenjohtaja 4/2015 alkaen, tätä ennen Suomen Teollisuussijoitus Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2014 alkaen
• SATO Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 3/2015 alkaen, tätä ennen: SATO Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen 2014 alkaen
• Ilkka-Yhtymä Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen 2011 alkaen
• Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2014 alkaen
• Fennovoima Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2014 alkaen
• Terrafame Oy, hallituksen jäsen elokuusta 2015 alkaen

Keskeinen työkokemus:

• Outokumpu Oyj, talous- ja rahoitusjohtaja (CFO), toimitusjohtajan sijainen
• Outokumpu Oyj, rahoitusjohtaja
• Kansallis-Osake-Pankki, eri asiantuntija- ja päällikkötehtäviä ulkomaantoiminnoissa

Nora Hortling (s. 1986), Olvi Oyj:n hallituksen jäsen KTM, Bachelor of Hotel, Restaurant and Tourism Management

Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja 10.4.2016 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2015 alkaen

Keskeinen työkokemus:

• 2016 alkaen Kespro Oy, ostopäällikkö, HeVi ja maitotaloustuotteet
• 2015 alkaen Kespro Oy, tuoteryhmäpäällikkö, Hevi
• 2014 alkaen Kespro Oy, tuotepäällikkö
• 2011—2013 Olvi Oyj, markkinointi
• 2009—2010 Ravintolakolmio-ryhmä, Paasiravintola, vuoropäällikkö
• 2007 Radisson Blu Hotel, Paris-Boulogne, vastaanottovirkailija
• 2005—2009 Ravintolakolmio-ryhmä, useat ravintolat vuoropäällikkö

Jaakko Autere (s. 1963), Olvi Oyj:n hallituksen jäsen KTM, Gogrow Oy:n toimitusjohtaja

Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 alkaen

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

• Saarioinen Oy, hallituksen jäsen
• Design Forum Finland, hallituksen jäsen

Keskeinen työkokemus:

• 2012— Gogrow Oy, toimitusjohtaja
• 2009—2011 President, Fiskars Home Business Area, CEO of Iittala Group Oy Ab
• 2005—2009 Managing Director, Orkla AS, Biscuit Division (Göteborgs Kex, Saetre, Kantolan)
• 2004—2005 Managing Director, L'Oreal Norway
• 2000—2004 General Manager, L'Oreal Sweden
• 1997—2000 Marketing Manager, Kellogg's Marketing & Sales Company UK & ROI Ltd.
• 1991—1997 Marketing Manager, Product Manager Nordisk Kellogg's, Denmark
• 1989—1991 Tuotepäällikkö, Olvi, Iisalmi

Elisa Markula (s. 1966), Olvi Oyj:n hallituksen jäsen

Turku School of Economics and Business, Administration, MSc Economics (International Marketing) Managing Director, Oy Gustav Paulig Ab/Head of Coffee Division, Paulig Group

Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2015 alkaen

Keskeinen työkokemus:

• 2009— Head of Coffee Division, Paulig Group/Managing Director, Oy Gustav Paulig Ab
• 2006—2009 Senior Vice President, Oy Suomen LEGO Ab
• 2003—2006 Sales Director, Oy Snellman Ab
• 2000—2003 Key Account Manager ja Trade Marketing Manager, Oy SCA Hygiene Products Ab
• 1998—2000 Product Manager, Feminine Consumer Products, Oy SCA Hygiene Products Ab
• 1993—1998 Area Marketing Manager, Oy Fazer Chocolates Ab

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

Mainostajien liitto, hallituksen jäsen

Heikki Sirviö (s. 1955), Olvi Oyj:n hallituksen jäsen Diplomi-insinööri, Teollisuusneuvos, eläkkeellä

Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2015 alkaen

Keskeinen työkokemus:

• 2010—2015 Senior Advisor, Yara International ASA
• 2008—2009 Toimitusjohtaja, Yara Suomi Oy
• 2004—2007 CEO ja President, Kemira Grow How Oyj
• 2000—2004 Toimitusjohtaja Kemira Agro Oy, Kemira Oy
• 1994—2000 BU-johtaja Kemphos, KemiraChemicals Oy
• 1991—1993 Projektipäällikkö Kemira Agro, Kemira Oy
• 1988—1989 Operatiivinen päällikkö Kemira Agro, Kemira Oy
• 1985—1988 Materiaalipäällikkö Kemira Agro Suomi, Kemira OY
• 1980—1984 Osastoinsinööri Siilinjärven tehtaat, Kemira Oy

Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä:

• 2016 alkaen Olvi-säätiön hallituksen puheenjohtaja
• 2014 alkaen Olvi-säätiön hallituksen jäsen
• 2001—2007 Kemianteollisuus ry:n hallituksen jäsen ja 2006-2007 työvaliokunnan jäsen

Euroopan lannoitetuottajien järjestö (EFMA)

• 2001—2005 Agricultural and Environmental Committee, Chairman
• 2001—2007 Executive committee and the Board of the assosiation, Member
• 2006—2007 Deputy to Chairman of the association
• 2007 Acting Chairman of the assosiation, Maailman lannoitetuottajien järjestö (IFA)
• 2001—2004 Finance Committee, member, 2005-2007 Executive Committee, member
• 2005—2007 Vice Precident of West and Central Europe

Ulkoiset hallintoedustukset:

• 2000—2010 Siilinjärven osuuspankki, hallintoneuvoston jäsen
• 2008—2011 Hankkija Oy, hallituksen jäsen
• 2008—2009 Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, hallituksen jäsen