AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Nurminen Logistics Oyj

Annual Report Mar 16, 2011

3328_10-k-afs_2011-03-16_cd01a8e2-de59-47c6-88a1-180db9c47e4d.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Tilinpäätös 2010

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus 1
Konsernituloslaskelma 6
Konsernitase 7
Konsernin rahavirtalaskelma 8
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksesta 9
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 10
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 10
2. Segmentti-informaatio 15
3. Hankitut liiketoiminnot 16
4. Liiketoiminnan muut tuotot 17
5. Liiketoiminnan muut kulut 17
6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 17
7. Poistot ja arvonalentumiset 18
8. Rahoitustuotot ja -kulut 18
9. Tuloverot 19
10. Osakekohtainen tulos 20
11. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 20
12. Aineettomat hyödykkeet 22
13. Rahoitusvarojen ja velkojen kirjanpitoarvot 23
arvostusryhmittäin
14. Omaisuuserien arvonalentuminen 24
15. Pääomamenetelmällä yhdistellyt yritykset 25
16. Pitkäaikaiset saamiset 25
17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 26
18. Myyntisaamiset ja muut saamiset 27
19. Rahavarat 27
20. Omaa pääomaa koskevat tiedot 28
21. Osakeperusteiset maksut 28
22. Korolliset velat 29
23. Ostovelat ja muut velat 29
24. Rahoitusriskien hallinta 30
25. Muut vuokrasopimukset 32
26. Vakuudet ja vastuusitoumukset 32
27. Lähipiiritapahtumat 32
28. Tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset 33
29. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 33
Emoyhtiön tuloslaskelma 34
Emoyhtiön tase 34
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 35
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 36
Tilintarkastuskertomus 40
Allekirjoitukset 41
Tunnusluvut 42
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 43
Pörssitiedotteet vuonna 2010 44

Hallituksen toimintakertomus

Toinen vuosipuolisko

volyymikehitykseltään positiivinen

Suomen ulkomaankauppa kääntyi nousuun vuoden 2010 aikana. Elpymistä hidasti kuitenkin satamien maaliskuinen ahtaajalakko, joka vaikutti logistisiin virtoihin koko kevään ajan. Nurminen Logisticsin kannalta keskeisin markkina, Suomen ja IVY-maiden välinen ulkomaankauppa, lähti kasvuun vasta kesän 2010 aikana, ja yhtiön markkinatilanne oli alkuvuodesta odotuksia vaikeampi. Toinen vuosipuolisko oli volyymikehitykseltään positiivinen, mutta yhtiön kannattavuutta rasitti Vuosaaren satamassa sijaitsevan logistiikkakeskuksen tappioiden kasvaminen.

Kysyntä ja volyymit paranivat vuoden aikana sekä rautatiekuljetuksissa että erikois- ja raskaskuljetuksissa. Satamalogistiikkamarkkina pysyi haastavana koko vuoden. Yhtiön pääasiakasryhmistä metsäteollisuuden kysyntä parani vuoteen 2009 verrattuna. Konepajateollisuuden kysynnän pohja saavutettiin vuoden 2010 alussa, ja markkinatilanne parani loppuvuonna.

Vaikea hintakilpailutilanne helpotti hieman vuoden loppua kohden volyymien nousun myötä.

Nurminen Logistics säilytti markkinajohtajan asemansa Suomen IVY-rautatieviennissä vuonna 2010, mutta markkinan elpymisestä huolimatta esimerkiksi paperin rautatievienti Suomesta IVYmaihin oli edelleen vain 50 % vuoden 2008 tasosta.

Markkinatilanteen uskotaan kehittyvän vuonna 2011 positiivisesti. Yhtiön Vuosaaren-logistiikkakeskuksen näkymät ovat vuotta 2010 paremmat jo tehtyjen uusien asiakassopimusten myötä.

Liikevaihto kasvoi, kannattavuus heikkeni kulujen kasvaessa

Tilikauden 2010 liikevaihto oli 69,7 miljoonaa euroa (2009: 62,5 miljoonaa), jossa oli kasvua vuoteen 2009 verrattuna 11,5 %. Raportoitu liiketulos oli -618 (2 374) tuhatta euroa. Se laski näin ollen 126 %. Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 533 (1 965) tuhatta euroa. Näin ollen vertailukelpoinen liiketulos oli -1 151 tuhatta euroa, jossa on laskua vuoteen 2009 verrattuna 381 %.

Katsauskauden kertaluonteinen tuotto oli suuruudeltaan 1 446 tuhatta euroa. Se syntyi, kun yhtiö luopui 18.6.2009 tiedotetun mukaisesti osto-optiostaan ja etuosto-oikeudestaan Vuosaaren-logistiikkakeskukseen, jossa se toimii pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Saadusta 3 500 tuhannen euron korvauksesta 2 024 tuhatta euroa tuloutettiin vuodelle 2009. Loppuosuus on tuloutettu katsauskaudelle. Osto-option alkuperäinen voimassaoloaika oli 19.11.2008–18.11.2010. Katsauskauden kertaluonteiset kustannukset syntyivät yhtiön yt-neuvottelujen perusteella 21.10.2010 tiedotettujen henkilöstöjärjestelyjen toteuttamisesta sekä 25.11.2010 tiedotetusta toimitusjohtajan toimisuhteen päättymisestä. Lisäksi yhtiölle aiheutui katsauskauden viimeisellä neljänneksellä poikkeuksellinen kertaluonteinen korvauksesta 2 024 tuhatta euroa tuloutettiin vuodelle 2009. Loppuyksittäiseen toimeksiantoon perustunut luottotappio suuruudeltaan 484 tuhatta euroa.

Yhtiön liikevaihdon kasvu perustui kysynnän elpymiseen erityisesti katsauskauden loppupuolella. Varsinkin Suomi–IVY-rautatievienti kehittyi suotuisasti kesästä alkaen, samoin konepajateollisuuden asiakkuudet kaikilla markkina-alueilla. Yhtiön satamalogistiikkapalveluissa kehitys oli vaimeampaa. Kotkassa ja Haminassa IVY-maihin suuntautuvat transitovolyymit ovat edelleen alhaisella tasolla. Vuosaaressa volyymit kääntyivät kasvuun katsauskauden viimeisellä neljänneksellä.

Liiketuloksen lasku johtui pääosin henkilöstökulujen kasvusta ja Vuosaaren-logistiikkakeskuksen vuokrakulujen kasvusta. Vuosaaren-logistiikkakeskuksen vuokra on noussut sopimuksen mukaisesti 0,8 miljoonaa euroa vuoteen 2009 verrattuna. Vuosaarenlogistiikkakeskuksen liiketappio katsauskaudella oli 3,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 yhtiössä toteutettiin myös lomautussäästöjä, jotka alensivat vertailukauden kuluja 1,5 miljoonaa euroa. Kannattavuutta rasittaa myös osin hyvin kireä hintakilpailu.

Venäjän ruplan vahvistuminen katsauskaudella paransi yhtiön rahoitustulosta 0,8 miljoonalla eurolla.

Rahoitus- ja taserakenne

Liiketoiminnan rahavirta oli 2 888 tuhatta euroa. Investointien rahavirta oli -765 tuhatta euroa. Rahoituksen rahavirta oli -1 839 tuhatta euroa.

Katsauskauden lopussa yhtiön likvidit rahavarat olivat 2 563 tuhatta euroa. Maksuvalmius oli koko tilikauden hyvä.

Konsernin korollinen vieras pääoma oli 32,5 miljoonaa euroa, ja konsernin korollinen nettovelka oli vastaavasti 30,0 miljoonaa euroa.

Taseen loppusumma oli 74,1 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 41,6 %.

Lähipiirilainat

Yhtiö ei ole antanut lähipiirilainoja. Yhtiöllä on vanhan John Nurminen Oy:n kokonaisjakautumisessa syntynyt velka uudelle John Nurminen Oy:lle. Lainan suuruus on 5 085 234,81 euroa. Laina on viisivuotinen ja erääntyy 31.12.2012. Lainalle maksetaan korkoa, joka on 12 kk euribor + 1,00 % marginaali ja sitä on lyhennetty kvartaaleittain tasalyhenteisesti 31.3.2009 alkaen.

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat katsauskauden aikana 849 (2 900) tuhatta euroa eli 1,2 % liikevaihdosta. Poistot olivat 4,5 (4,6) miljoonaa euroa eli 6,4 % liikevaihdosta.

Konsernirakenne

Konsernirakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia tilikaudella 2010. Konserniin kuuluvat emoyhtiö Nurminen Logistics Oyj sekä sen suoraan tai välillisesti omistamat tytär- ja osakkuusyhtiöt (omistusosuus suluissa) RW Logistics Oy (100 %), JN Ferrovia Oy (100 %), OOO John Nurminen, Pietari (100 %), OOO John Nurminen, Moskova (100 %), Nurminen Maritime Latvia SIA (51 %), Pelkolan Terminaali Oy (20 %), ZAO Irtrans (100 %), OOO Huolintakeskus (100 %), OOO John Nurminen Terminal (100 %), ZAO Terminal Rubesh (100 %), Nurminen Logistics LLC (100 %), UAB Nurminen Maritime (51 %), Nurminen Maritime Eesti AS (51 %), CMA CGM Latvia SIA (23 %), CMA CGM Estonia Oü (23 %), Team Lines Latvia SIA (23 %) sekä Team Lines Estonia Oü (20,3 %).

Tutkimus ja tuotekehitys

Nurminen Logistics tarjoaa logistiikkapalveluja ja pyrkii jatkuvasti kehittämään niitä sekä yksin että yhteistyössä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Toiminnan luonteen vuoksi yhtiöllä ei ollut tuloslaskelmassaan varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja vuonna 2010.

Muutokset ylimmässä johdossa

Yhtiön johtoryhmään kuuluvat vt. toimitusjohtaja, CFO Antti Sallila (puheenjohtaja), Senior Vice President Jorma Kervinen (vastuualue: rautatiekuljetukset, huolinta ja terminaalit), Senior Vice President Hannu Vuorinen (erikoiskuljetukset ja projektipalvelut) ja Senior Vice President Harri Vainikka (myynti ja kumppanuudet). Johtoryhmän sihteerinä toimii Group Controller Ville Kujansuu.

Yhtiön johtoryhmä uudistui 1.9.2010. Johtoryhmässä aloittivat uusina jäseninä Senior Vice President Jorma Kervinen (vastuualue: rautatiekuljetukset, huolinta ja terminaalit) ja Senior Vice President Hannu Vuorinen (erikoiskuljetukset ja projektipalvelut). Johtoryhmän kuuluivat myös puheenjohtaja President and CEO Lasse Paitsola sekä CFO Antti Sallila (talous ja rahoitus) ja Senior Vice President Harri Vainikka (myynti ja kumppanuudet). Johtoryhmän

sihteerinä toimi Group Controller Ville Kujansuu. Asiasta tiedotettiin pörssitiedotteella 27.8.2010.

Toimitusjohtaja Lasse Paitsola jätti toimitusjohtajan tehtävät yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan yhteisestä sopimuksesta 25.11.2010. Vt. toimitusjohtajana aloitti yhtiön talousjohtaja Antti Sallila.

Hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja pääomistaja Juha Nurminen luopui yhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävästä 25.11.2010. Hän jatkaa hallituksen jäsenenä. Hallitus valitsi keskuudestaan uudeksi puheenjohtajaksi yhtiön hallituksessa vuodesta 2005 alkaen toimineen oikeustieteen kandidaatti Olli Pohjanvirran. Asiasta tiedotettiin pörssitiedotteella 25.11.2010.

Henkilöstö

Konsernin oman henkilöstön määrä oli tilikauden lopussa 344, kun se 31.12.2009 oli 346. Ulkomailla työskenteli 72 henkilöä.

Henkilöstökulut olivat vuonna 2010 yhteensä 15,4 miljoonaa euroa (14,3 miljoonaa euroa vuonna 2009). Vuonna 2009 yhtiössä toteutettiin lomautussäästöjä, jotka alensivat vertailukauden kuluja 1,5 miljoonaa euroa.

Yhtiö ilmoitti 27.8.2010 aloittavansa toimintansa sopeuttamisen markkinatilanteen mukaiseksi. Koko yhtiötä koskeneet yt-neuvottelut saatiin päätökseen 21.10.2010. Neuvotteluiden tavoitteena oli sopeuttaa yhtiön organisaatio- ja kustannusrakenteet markkinatilannetta vastaaviksi.

Neuvottelujen henkilöstövaikutukset kohdistuvat 26 henkilöön, joista irtisanottiin 12.

Sopeuttamisohjelman perusteella saavutetuista säästöistä arvioidaan vuonna 2011 toteutuvaksi 1,2 miljoonaa euroa ja vuodesta 2012 alkaen 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Säästötoimista aiheutui yhteensä 0,4 miljoonan euron suuruiset kertaluonteiset kulut, jotka rasittivat yhtiön tulosta vuoden 2010 aikana.

Vuoden 2007 luvut ovat vanhan John Nurminen Oy:n tilinpäätöksestä eriytettyjä taloudellisia tietoja.

Liiketulos (EBIT), 1 000 EUR

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella ja kahdella edeltäneellä tilikaudella löytyy tilinpäätöksen sivulta 42 ja henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma sivulta 17.

Osana sopeuttamistoimia yhtiön Malmön-toimipiste lakkautettiin.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Nurminen Logistics Oyj:n hallitus päätti huhtikuussa 2008 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteella 17.4.2008.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Nurminen Logistics Oyj:n osake on noteerattu nykyisellä nimellään NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla 1.1.2008 alkaen. Nurminen Logistics Oyj:n rekisteröity osakkeiden lukumäärä on 12 878 478 osaketta ja osakepääoma 4 214 521 euroa. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikilla osakkeilla on yhtenäiset ääni- ja osinko-oikeudet. Yhtiö oli 31.12.2007 asti nimeltään Kasola Oyj. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin 1987.

Tilikaudelta 2009 ei jaettu osinkoa.

Nurminen Logistics Oyj:n osakkeiden vaihto 1.1.–31.12.2010 oli 2 031 630 kappaletta, joka on 15,78 % osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 10 790 067 euroa. Tilikauden alin kurssi oli 2,81 euroa osakkeelta ja ylin 3,73 euroa osakkeelta. Kauden päätöskurssi oli 2,89 euroa osakkeelta, ja koko osakekannan markkina-arvo oli kauden lopussa 37 216 764 euroa.

Yhtiöllä oli vuoden 2010 lopussa 422 osakkeenomistajaa. Vuoden 2009 lopussa osakkeenomistajia oli 370. Lisätietoja yhtiön osakkeenomistajista löytyy yhtiön vuosikertomuksesta sivuilta 22–23.

Yhtiöllä on hallussaan omia osakkeita 705 kpl, joka on 0,005 % äänistä.

Nurminen Logistics Oyj:llä on Liquidity Providing (LP) markkinatakaussopimus Evli Pankki Oyj:n kanssa. Sopimuksen mukaan

Evli Pankki Oyj antaa Nurminen Logistics Oyj:n osakkeelle osto- ja myyntitarjouksen siten, että suurin sallittu osto- ja myyntitarjouksen välinen erotus on 4 % laskettuna ostotarjouksesta. Markkinatakaajan tarjoukset sisältävät osakemäärän, jonka arvo on vähintään 4 000 euroa. Evli Pankki Oyj sitoutuu antamaan Nurminen Logistics Oyj:n osakkeelle osto-ja myyntitarjouksia NASDAQ OMX Helsinki Oy:n kaupankäyntijärjestelmässä pörssilistalla jokaisena pörssipäivänä vähintään 85 % pörssin jatkuvan kaupankäynti I:n ajasta sekä Nurminen Logistics Oyj:n osakkeeseen kaupankäyntipäivän aikana sovellettavassa huutokauppamenettelyssä.

Osingonjakopolitiikka

Yhtiön hallitus on 14.5.2008 määrittänyt yhtiön osingonjakopolitiikan, jonka mukaan Nurminen Logistics Oyj pyrkii jakamaan vuosittain osinkona, yhtiön rahoitusaseman niin salliessa, noin kolmanneksen tuloksestaan.

Hallituksen valtuutukset

Valtuutus päättää omien osakkeiden hankkimisesta Yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen päättämään enintään 20 000 oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeita voidaan käyttää hallituspalkkioiden maksamiseen. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Osakkeista maksettava hinta määräytyy yhtiön osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksetun hinnan mukaisesti. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista.

Valtuutus on voimassa 30. huhtikuuta 2011 asti.

Valtuutus päättää osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta Yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen päättämään osakeanneista ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisen oikeuksien antamisesta.

Annetun valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa tai luovuttaa osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia määrän, joka vastaa enintään 20 000 000 uutta osaketta siten, että sanottuja osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia voidaan käyttää muun muassa yritys- ja liiketoimintakauppojen tai muiden liiketoiminnan järjestelyjen ja investointien rahoittamiseen, omistusrakenteen laajentamiseen, hallituksen palkkioiden maksamiseen ja/tai henkilöstön kannustamiseen tai sitouttamiseen.

Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää sekä maksullisesta että maksuttomasta osakeannista. Valtuutus päättää maksuttomasta osakeannista sisältää oikeuden päättää myös osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä on enintään yksi kymmenesosa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista ehdoista osakeanteja ja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia koskien. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta joka suhteessa samalla tavoin kuin yhtiökokouskin voisi näistä päättää, mukaan lukien sen, että hallituksella on oikeus päättää myös suunnatuista osakeanneista ja/tai erityisten oikeuksien antamisesta.

Valtuutus on voimassa 30. huhtikuuta 2011 asti.

Omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvät sopimukset ja järjestelyt

Yhtiön tiedossa ei ole Nurminen Logistics Oyj:n omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä osakassopimuksia lukuun ottamatta 28.12.2007 tiedotettua johdon ja hallituksen jäsenten sitoumusta olla myymättä tai muutoin luovuttamatta tiedotteen päivämäärällä omistamiaan John Nurminen Oy:n osakkeita ja niiden perusteella John Nurminen Oy:n jakautumisessa jakautumisvastikkeena saamiaan yhtiön osakkeita ilman yhtiön hallituksen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta.

Liputukset

Nurminen Logistics Oyj on tilikauden aikana julkaissut viisi arvopaperimarkkinalain 2. luvun 9. pykälän edellyttämää ilmoitusta omistusosuuden muutoksista. 5.7.2010, 9.7.2010, 14.7.2010, 21.7.2010 ja 4.8.2010 julkaisut pörssitiedotteet ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.nurminenlogistics.com.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Nurminen Logistics Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 14.4.2010 tehtiin seuraavat päätökset:

Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapaus Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.2009–31.12.2009 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Osingonmaksu

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikaudelta 1.1.2009–31.12.2009 ei makseta osinkoa.

Hallituksen kokoonpano ja palkkiot

Yhtiökokous päätti, että hallitukseen kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä. Yhtiökokous valitsi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi uudelleen seuraavat henkilöt: Olli Pohjanvirta, Juha Nurminen, Rolf Saxberg, Jukka Nurminen sekä Eero Hautaniemi. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Tero Kivisaari ja Antti Pankakoski. Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajakseen Juha Nurmisen ja varapuheenjohtajakseen Rolf Saxbergin. Hallitus asetti myös tarkastusvaliokunnan, jonka jäseniksi valittiin Eero Hautaniemi, Jukka Nurminen ja Olli Pohjanvirta.

Yhtiökokous päätti, että yhtiön hallituksen jäsenille vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta maksettavien vuosipalkkioiden taso säilyy muuttumattomana ja että palkkiot maksetaan seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 27 000 euroa, varapuheenjohtajalle 18 000 euroa ja kullekin muulle hallituksen jäsenelle 13 500 euroa. Lisäksi kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan kokouspalkkiona 700 euroa kokoukselta. Vuosipalkkiosta 50 % maksetaan Nurminen Logistics Oyj:n osakkeina ja loppuosa rahana. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa vuosipalkkiona saatuja osakkeita kolmeen vuoteen lukien niiden vastaanottamisesta.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestyksen 9 §:ään sisältyvää yhtiökokouksen kutsuaikaa koskevaa yhtiöjärjestysmääräystä siten, että yhtiökokouskutsu on toimitettava viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta kuitenkin vähintään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi 9 § muutettiin hallituksen esityksen mukaisesti siten, että yhtiökokouskutsu voidaan vaihtoehtoisesti toimittaa julkaisemalla kutsu yhtiön internetsivuilla.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 20 000 oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeita voidaan käyttää hallituspalkkioiden maksamiseen. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Osakkeista maksettava hinta määräytyy yhtiön osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksetun hinnan mukaisesti. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista.

Valtuutus on voimassa 30. huhtikuuta 2011 asti.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Annetun valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa tai luovuttaa osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia määrän, joka vastaa enintään 20 000 000 uutta osaketta siten, että sanottuja osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia voidaan käyttää muun muassa yritys- ja liiketoimintakauppojen tai muiden liiketoiminnan järjestelyjen ja investointien rahoittamiseen, omistusrakenteen laajentamiseen, hallituksen palkkioiden maksamiseen ja/tai henkilöstön kannustamiseen tai sitouttamiseen.

Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää sekä maksullisesta että maksuttomasta osakeannista. Valtuutus päättää maksuttomasta osakeannista sisältää oikeuden päättää myös osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä on enintään yksi kymmenesosa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista ehdoista osakeanteja ja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia koskien. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta joka suhteessa samalla tavoin kuin yhtiökokouskin voisi näistä päättää, mukaan lukien sen, että hallituksella on oikeus päättää myös suunnatuista osakeanneista ja/tai erityisten oikeuksien antamisesta.

Valtuutus on voimassa 30. huhtikuuta 2011 asti.

Tilintarkastaja

Yhtiökokous päätti valita yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi uudelleen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Lasse Holopainen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio ja kustannusten korvaus esitettävän laskun mukaan.

Ympäristötekijät

Nurminen Logistics etsii ympäristöystävällisiä ja tehokkaita kuljetusratkaisuja osana palvelujensa kehittämistä. Rautatiekuljetukset ovat ympäristöystävällinen kuljetusmuoto, ja yhtiön rautatie-, terminaali- ja huolintapalveluilla on myös ISO 14001:2004 standardin vaatimukset täyttävä sertifioitu ympäristöjärjestelmä.

Tulevaisuuden näkymät

Nurminen Logistics arvioi yhtiön liikevaihdon kasvavan vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna noin 10 %. Operatiivisen liiketuloksen arvioidaan olevan hieman parempi kuin vuonna 2010.

Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen kasvattaa liikevaihtoa vuosittain keskimäärin 20 % mukaan lukien yritysostot ja saavuttaa yli 7 % liikevoittotaso. Yleisen taloudellisen tilanteen arvioidaan hidastavan kasvutavoitteiden saavuttamista lyhyellä aikavälillä.

Yhtiö seuraa aktiivisesti markkinoilla tapahtuvaa rakennemuutosta ja yritysjärjestelymahdollisuuksia.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Maailmankauppa on lähtenyt nousuun, ja yhtiön markkinanäkymä on positiivinen. Erityisesti satamalogistiikkamarkkinaan saattaa kuitenkin sisältyä riskejä. Yhtiöllä on toimintaa Vuosaaren, Kotkan ja Haminan satamissa, joten niiden volyymikehitys on yhtiön kannalta merkityksellinen. Volyymikehitykseen vaikuttaa muun muassa taantuman aikana vähentyneen transitokaupan kehitys, jonka näkymä on tällä hetkellä epäselvä. Eri maiden rautateiden tariffimuutokset saattavat vaikuttaa olennaisesti rautatiekuljetusten hintakilpailukykyyn. Lisäksi hintakilpailutilanne saattaa rasittaa yhtiön kannattavuutta tulevaisuudessakin, mikäli ulkomaankaupan volyymien kasvu ei jatku odotetulla tavalla.

Muut tilikauden aikaiset tapahtumat

Ilmoitus vuonna 2007 tiedotetun ostositoumuksen toteutumisesta

Yhtiö tiedotti 2.7.2010 seuraavaa:

John Nurminen Oy on 10.12.2007 julkaistun Kasola Oyj:n (nykyisin Nurminen Logistics Oyj) A-osakkeista tehdyn ostotarjouksen yhteydessä antanut ostositoumuksen, joka koskee tiettyjä Nurminen Logistics Oyj:n osakkeenomistajia ja heidän omistamiaan yhteensä 1 193 140 osaketta.

Nurminen Logisticsin saaman tiedon mukaan John Nurminen Oy on todennut, että ostositoumuksen toteuttamisen ehdot ovat olemassa ja että John Nurminen Oy:n ostositoumusta koskeva sopimusvelvoite on sopimuksessa määriteltyjen pääosakkaiden suostumuksella siirretty JN Uljas Oy:lle. John Nurminen Oy ja JN Uljas Oy lähettävät kirjeitse toimintaohjeet niille osakkeenomistajille, joita ostotarjous koskee. Ostositoumuksen piirissä olevien osakkeenomistajien tulee toimia heinäkuun aikana, mikäli he haluavat myydä osakkeensa ostositoumuksen mukaisesti. Yhtiöiden ilmoituksen mukaan osakkeita koskeva kauppa toteutetaan pörssikauppana mahdollisimman pian 30.7.2010 jälkeen.

Organisaatiomuutos

Yhtiö ilmoitti 27.8.2010 pörssitiedotteella muuttavansa organisaatiotaan. Nurminen Cargo- ja Nurminen Heavy -liiketoimintayksiköt yhdistettiin ja niiden omat johtoryhmät lakkautettiin 1.9.2010 alkaen.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Yhtiöllä ei ole olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia.

Selvitys hallintO- ja ohjausjärjestelmästä 2010

Nurminen Logistics Oyj:n selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä löytyy yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.nurminenlogistics.com.

Hallituksen voitonjakoesitys

Tilinpäätöksen 31.12.2010 mukaan emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 12 038 923,27 euroa. Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.–31.12.2010 ei makseta osinkoa.

Konsernituloslaskelma, IFRS

1 000 EUR liite 1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009
LIIKEVAIHTO 2 69 682 62 490
Liiketoiminnan muut tuotot 4 1 492 2 827
Aineiden ja palveluiden käyttö -33 229 -27 702
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6 -15 433 -14 258
Poistot ja arvonalentumiset 7 -4 466 -4 560
Liiketoiminnan muut kulut 5 -18 664 -16 423
LIIKETULOS -618 2 374
Rahoitustuotot 8 1 865 147
Rahoituskulut 8 -2 679 -3 091
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten tuloksesta 15 359 167
-454 -2 777
TULOS ENNEN VEROJA -1 072 -403
Tuloverot 9 -957 -277
TILIKAUDEN TULOS -2 029 -680
Muut
laajan
tuloslaskelman
erät
Muuntoerot 788 -699
tilikauden
laaja
tulos
yhteens
ä
-1 241 -1 379
Jakautuminen
Emoyrityksen omistajille -2 884 -1 614
Määräysvallattomille omistajille 855 934
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen tulos
Tulos/osake, laimentamaton, € -0,22 -0,13
Tulos/osake, laimennettu, € -0,22 -0,13

Konsernitase, IFRS

1 000 EUR liite 31.12.2010 31.12.2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 11 44 617 46 416
Liikearvo 12,14 9 516 9 516
Muut aineettomat hyödykkeet 12 818 1 035
Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt yritykset 15 651 497
Saamiset 16 714 718
Laskennalliset verosaamiset 17 760 952
Pitkäaikaiset varat yhteensä 57 075 59 134
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 14 507 17 580
Rahavarat 19 2 563 2 238
Lyhytaikaiset varat yhteensä 17 070 19 818
VARAT YHTEENSÄ 74 145 78 952
OMA PÄÄOMA JA VELAT
EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 20 4 215 4 215
Ylikurssirahasto 86 89
Muut rahastot 21 556 21 612
Muuntoero -3 352 -4 140
Kertyneet voittovarat 7 373 9 737
Emoyhtiön osakkeenomistajien oma pääoma osuus 29 879 31 513
Määräysvallattomien omistajien osuus 993 1 072
Oma pääoma yhteensä 30 872 32 585
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 17 414 328
Korottomat velat 23 733 851
Korolliset velat 22 23 317 27 659
Pitkäaikaiset velat yhteensä 24 464 28 838
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 22 9 227 5 825
Ostovelat ja muut velat 23 9 582 11 704
Lyhytaikaiset velat yhteensä 18 809 17 529
VELAT YHTEENSÄ 43 273 46 367
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 74 145 78 952

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS

1 000 EUR 1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirta
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -2 029 -680
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset 4 466 4 560
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) 18 -61
Osuudet osakkuusyritysten tuloksista, voitoista (-) / tappioista (+) -359 -167
Realisoitumattomat kurssivoitot (-) ja -tappiot (+) -1 069 258
Rahoitustuotot ja -kulut 1 882 2 686
Tuloverot 957 277
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 3 867 6 873
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) 3 946 -4 249
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) -2 212 2 786
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 5 601 5 410
Maksetut korot liiketoiminnasta -1 910 -2 783
Saadut korot liiketoiminnasta 101 73
Muut rahoituserät liiketoiminnasta -221 -102
Maksetut verot liiketoiminnasta -682 -178
Liiketoiminnan rahavirta 2 888 2 420
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -849 -2 887
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 80 15 334
Ostetut tytäryhtiöosakkeet 0 -362
Luovutustulot muista sijoituksista 4 0
Lainasaamisten takaisinmaksut 0 266
Investointien rahavirta -765 12 350
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankkiminen -56 0
Lyhytaikaisten lainojen nostot 3 400 3 000
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 -9 262
Pitkäaikaisten lainojen nostot 1 600 0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -5 335 -9 080
Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut -525 -84
Maksetut osingot -923 -1 219
Rahoituksen rahavirta -1 839 -16 645
Rahavarojen muutos 284 -1 875
Avaavan taseen mukaiset rahavarat 2 238 4 204
Avaavan kassan kurssierot 35 -70
Rahavarojen muutos 284 -1 875
Rahavarojen muutoksen kurssierot 7 -21
Rahavarat tilikauden lopussa 2 563 2 238

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksesta

Oman pääoman muutoslaskelma 1–12/2009

1 000 EUR Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Vararahasto SVOP
rahasto
Muunto
erot
Edellisten
tilikausien voitto
Määräys
vallattomien
omistajien
osuus
Yhteensä
Oma pääoma alussa 4 215 86 2 374 20 000 -3 441 10 675 975 34 884
Muut muutokset 3 3 676 -383 299
Tilikauden laaja tulos/muuntoerot -699 -1 614 934 -1 379
Osingonjako -765 -454 -1 219
Oma pääoma 31.12.2009 4 215 89 2 374 19 238 -4 140 9 737 1 072 32 585

Oman pääoman muutoslaskelma 1–12/2010

1 000 EUR Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Vararahasto SVOP
rahasto
Muunto
erot
Edellisten tili
kausien voitto
Määräys
vallattomien
omistajien
osuus
Yhteensä
Oma pääoma alussa 4 215 89 2 374 19 238 -4 140 9 737 1 072 32 585
Muut muutokset
Tilikauden laaja tulos/muuntoerot
-3 4 -60 788 511
-2 884
-2
855
451
-1 241
Osingonjako
Oma pääoma 31.12.2010
4 215 86 2 378 19 178 -3 352 9
7 373
-932
993
-923
30 872

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Nurminen Logisticsin toiminta-ajatuksena on tarjota ja tuottaa logistiikkapalveluja Suomessa, Itämeren alueella ja Venäjällä sekä muualla Itä-Euroopassa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön internetsivuilta www.nurminenlogistics.com. Hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 24.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassaolevaa IFRS -normistoa, jolla tarkoitetaan EU:n IAS-asetuksessa N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:

  • • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs (huhtikuu 2009)). Annual improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutokset vaihtelevat standardeittain. Muutokset eivät ole olleet merkittäviä konsernitilinpäätökseen kannalta.
  • • Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on kuitenkin tehty joitakin merkittäviä muutoksia aiempaan IFRS 3 -standardiin verrattuna. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirjataan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja jotkin veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi. Standardimuutokset vaikuttavat näin ollen hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvai-

kutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardiin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista.

  • • Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappiota voidaan kohdistaa määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen määrän.
  • • Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät. Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksisuuntaisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Muutokset eivät ole olleet merkittäviä konsernitilinpäätökseen kannalta.

Seuraavilla standardeilla ei ole ollut vaikutusta konsernissa:

  • • IFRS 2 Osakeperusteiset maksut käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa
  • • IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille
  • • IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Nurminen Logistics Oyj ja siihen kuuluvien tytäryritysten tilinpäätökset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti oikeus määrätä tytäryrityksen talouden tai liiketoiminnan periaatteista tavoitteenaan hyödyn saaminen sen toiminnasta. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankinta-ajankohdasta lähtien siihen saakka, kunnes määräysvalta lakkaa.

Hankitut yritykset sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Määrää, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankinnan kohteen nettovarojen käyvästä arvosta, käsitellään liikearvona.

Koska Nurminen Logistics Oyj:llä ei ollut yrityshankintoja vuonna 2010, on kaikki yrityshankinnat käsitelty ennen 1.1.2010 voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ennen IFRS:ään siirtymistä 1.1.2005 yhdisteltyjen yhtiöiden hankintamenot on käsitelty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti ja liikearvona on esitetty hankintahetken nettovarojen kirjanpitoarvojen ylittävä osuus.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet ja konserniyhtiöiden välinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Määräysvallattomien omistajien osuus

Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta ja nettotuotoista esitetään erikseen taseessa ja tuloslaskelmassa. Mikäli konsernilla on sopimukseen perustuva velvollisuus lunastaa vähemmistöosuus luovuttamalla käteisvaroja, erää käsitellään osana rahoitusvelkoja.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20-50 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei valtaa määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on emoyhtiön toimintaja esittämisvaluutta ja konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Konserniyhtiöiden ulkomaanrahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja ja ei-monetaariset varat ja velat, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Ulkomaisten yksiköiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi.

IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti standardeihin siirtymispäivään mennessä kertyneitä muuntoeroja ei esitetä omana eränään omassa pääomassa, vaan muuntoerot oletetaan nollan suuruisiksi.

Konsernin sisäistä ruplamääräistä lainaa on käsitelty IFRS 32 -standardin mukaisesti investointina tytäryritykseen, siltä osin kun on katsottu, että tytäryritys ei tule lyhentämään lainaa näkyvissä olevan tulevaisuuden aikana.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoina niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana, jotka ovat seuraavat:

Rakennukset 30–40 vuotta
Rautatiekalusto
Pyörät 7 vuotta
Telirakenne 15 vuotta
Muu vaunuosuus 20–25 vuotta
Kuljetuskalusto 5–8 vuotta
Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
ATK-laitteet 3 vuotta

Rautatiekaluston hankintameno kohdistetaan erikseen pyörille, telirakenteelle ja muulle vaunuosuudelle. Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika ja jäännösarvo arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioinnin perusteella havaitut muutokset tulevaisuudessa saatavassa taloudellisessa hyödyssä otetaan huomioon oikaisemalla hyödykkeiden vaikutusaikaa ja jäännösarvoa. Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankintahetkellä. Ennen 1.1.2005 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ja arvostetaan kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Aineeton hyödyke arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Aineettomat hyödykkeet sisältävät lähinnä atk-ohjelmistoja, joiden poisto tapahtuu tasapoistoin 3–5 vuodessa.

Arvonalentuminen

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvo on alentunut. Mikäli

arvonalentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Jos aineettoman tai aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan.

Liikearvon osalta arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumista tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Rahoitusinstrumentit

Nurminen Logisticsin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on luokiteltu IAS 39 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, lainat ja muut saamiset sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä ja hankinnan tarkoituksen perusteella. Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot on määritetty diskontattujen rahavirtojen kautta.

Rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

Tähän ryhmään on luokiteltu sellaiset johdannaisinstrumentit, jotka eivät täytä IAS 39:ssä määriteltyjä suojauslaskennan ehtoja ja ne luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien instrumenttien ryhmään. Ryhmän rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon ja käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot, sekä realisoitumattomat että realisoituneet, kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä. Ne sisältyvät taseeseen myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti joko lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin.

Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Myyntisaamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja pankkitilit.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat kirjataan velan nostohetkellä saadun vastikkeen määräisenä vähennettynä transaktiokustannuksilla. Myöhemmin korolliset velat esitetään jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikaudesta.

Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Tuloutusperiaatteet

Tuotot palveluiden myynnistä kirjataan silloin, kun palvelun tuotantoon liittyvän liiketoimen lopputulos on arvioitavissa luotettavasti. Myynti maantiekuljetuksissa tuloutetaan sinä ajankohtana, jona tavara lastataan kuljetettavaksi ja muun liiketoiminnan myynti tuloutetaan sinä ajankohtana, jolloin kuljetus ylittää maarajan. Myynti lyhytaikaisista varastointipalveluista tuloutetaan silloin, kun konsernin tiloissa varastoidut tavarat luovutetaan edelleen. Pitkäaikaisista varastointipalveluista saatavat tuotot käsitellään vuokrina ja ne tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Eläkejärjestelyt

Nurminen Logisticsin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin suoritetut maksut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei myöskään ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta.

Osakeperusteiset maksut

Käteisvaroina maksettavia osakeperusteisia liiketoimia ovat sellaiset järjestelyt, joissa yhtiö on antanut henkilöille oikeuden vastaiseen käteismaksuun myöntämällä henkilöille oikeuden osakkeisiin, jotka ovat lunastettavissa takaisin, joko yhtiön tai työntekijän vaatimuksesta. Tällaisesta järjestelystä johtuva velka arvostetaan käypään arvoon kunkin raportointikauden päättyessä sekä velan suorittamispäivänä, ja käyvän arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti kyseiselle kaudelle. Järjestelyssä myönnettävät etuudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana.

Tuloverot

Tuloverot sisältävät tilikauden veronalaiseen voittoon perustuvat verot, edellisten kausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan varojen ja velkojen verotuksellisen arvojen ja niiden IFRS:n mukaisten kirjanpitoarvojen välistä eroista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa.

Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostetuista rahoitusinstrumenteista sekä komponenttipoistoista.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokralle ottajana, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi ja kirjataan taseeseen varoiksi ja veloiksi, mikäli riskit ja edut ovat siirtyneet. Vuokrasopimukset luokitellaan alkamishetkellään ja kirjataan käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon taseeseen aineelliseksi hyödykkeeksi ja rahoitusvelaksi. Aineellinen hyödyke poistetaan kyseessä olevan hyödykkeen taloudellisena pitoaikana tai vuokrasopimuksen kestoaikana. Maksettavat vuokra jaetaan tuloslaskelmaan kirjattavaan korkoon ja rahoitusvelan lyhennykseen.

Vuokrasopimukset luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi, mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät ole olennaisilta osin siirtyneet. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Myynti- ja takaisinvuokraus

Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyssä rahoitusleasingsopimuksella takaisinvuokratusta hyödykkeestä aiheutuva myyntitulo merkitään velaksi taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa. Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy muu vuokrasopimus ja myynti on perustunut käypään arvoon, mahdollinen voitto tai tappio kirjataan välittömästi.

Liikevoitto

Liikevoitto muodostuu kokonaismyynnistä ja muista liiketoiminnan tuotoista, joista vähennetään materiaalien ja palvelujen kulut, henkilöstökulut ja muut liiketoiminnan kulut sekä poistot ja pitkäaikaisen omaisuuden arvonalentumistappiot. Käyttöpääomaeristä johtuvat valuuttakurssierot sisältyvät liikevoittoon, kun taas rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvätkurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

IFRS:n mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää yhtiön johdolta tiettyjen arvioiden ja olettamuksien tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja olettamukset vaikuttavat tilinpäätöksen taseen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen määrään sekä tuloslaskelman tuottojen ja kulujen määrään.

Liiketoimintojen hankinnoissa arvioidaan aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käyvät arvot ja omaisuuserille määritetään poistoajat. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeiden tulevaisuudessa tuottamista rahavirroista.

Liikearvon määrä testataan arvonalentumisen varalta vuosittain. Testauksen yhteydessä määriteltävä kerrytettävissä oleva rahamäärä pohjautuu käyttöarvoon, jonka laskemisessa tehdään arvioita tulevista rahavirroista ja käytettävästä diskonttokorosta.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden osalta arvioidaan vuosittain, esiintyykö viitteitä siitä, että näiden hyödykkeiden arvo saattaisi olla alentunut. Jos viitteitä esiintyy, kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Taloudellista vaikutusaikaa uudelleen arvioidaan säännöllisesti.

Arvonalentumistestaus

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Arviot perustuvat budjetteihin ja ennusteisiin, joiden toteutumiseen liittyy epävarmuutta.

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen ja tilinpäätöshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Arviot ja olettamukset perustuvat aikaisempiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin, joiden arvioidaan olevan tämänhetkinen paras näkemys sellaisten varojen tai velkojen arvostamisessa, joille ei muista lähteistä ole saatavissa arvoja. Tulevaisuutta koskevat arviot pohjautuvat tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin liittyen Nurminen Logisticsin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen ja oletuksiin myynnin ja kustannustason kehittymisestä. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arvioiden ja olettamusten toteutumista ja niiden taustalle olevien tekijöiden muutoksia seurataan säännöllisesti käyttämällä sekä ulkoisia että sisäisiä tietolähteitä.

Arvioita ja niihin liittyviä olettamuksia tarkastellaan jatkuvasti. Kirjanpidollisten arvioiden tarkistukset kirjataan sille kaudelle, jolla arviota tarkistetaan, jos arvion muutos koskee vain kyseistä kautta. Mikäli arvion muutos koskee sekä arvion muutoskautta että myöhempiä kausia, arvion muutos kirjataan vastaavasti sekä muutoskaudelle että tuleville periodeille.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lähtien.

  • • Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.
  • • IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteillä. Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.
  • • Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut. Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.
  • • Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Lähipiirin määritelmää täsmennetään, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat.

  • • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Aikaisempien kausien lukuja ei tarvitse oikaista, jos standardi otetaan käyttöön ennen 1.1.2012 alkavalla tilikaudella. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

  • • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

2. Segmentti-informaatio

Nurminen Logistics Oyj on muuttanut organisaatiorakennettaan 1.9.2010 lukien. Tässä yhteydessä Nurminen Cargo- ja Nurminen Heavy -liiketoimintayksiköt ja niiden johtoryhmät on lakkautettu. Konsernin aikaisemmassa taloudellisessa raportoinnissa nämä lakkautetut yksiköt olivat muodostaneet perustan toimintasegmenttien raportoinnille. Organisaatiomuutoksesta lähtien konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä ei enää tarkastele konsernin liiketoimintoja erillisinä. Tämän muutoksen johdosta Nurminen Logistics Oyj raportoi jatkossa vain yhden toimintasegmentin. Toimintasegmentin luvut ovat yhteneväisiä koko konsernin lukujen kanssa.

Konsernin segmentti-informaatio perustuu sisäiseen raportointiin, jonka laatimisperiaatteet ovat IFRS-standardin mukaiset. Segmentin tuloksellisuuden arviointi perustuu segmentin tulokseen ennen veroja.

Konsernin segmentti toimii maantieteellisesti Suomen lisäksi Venäjällä ja Baltiassa. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja niiden varat esitetään varojen sijainnin mukaan.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2010

1 000 EUR Suomi Venäjä Baltia Yhteensä
Liikevaihto 59 134 7 305 3 243 69 682
Pitkäaikaiset varat 25 221 29 870 511 55 602

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2009

1 000 EUR Suomi Venäjä Baltia Yhteensä
Liikevaihto 53 758 6 132 2 600 62 490
Pitkäaikaiset varat 26 324 30 726 414 57 464

3. Hankitut liiketoiminnot

Tilikauden 2010 hankinnat

Vuonna 2010 ei ole ollut yrityshankintoja.

Tilikauden 2009 hankinnat

Nurminen Logisticsin tytäryritys JN Ferrovia Oy osti heinäkuussa 2009 12 % tytäryritys OOO Huolintakeskuksesta, jolloin OOO Huolintakeskuksesta tuli 100 % tytäryritys. Yhteenveto edellä mainitusta hankinnasta on seuraavassa taulukossa.

Hankintamenon osatekijät:

1 000 EUR
Rahana maksettu kauppahinta 360
Osakkeina maksettu kauppahinta 411
Yhteensä 771
1 000 EUR Yhdistämisessä
kirjatut käyvät arvo
Kirjanpitoarvot
ennen yhdistämistä
Nettovarat 385
Hankintameno 771
Liikearvo 386
Rahana maksettu kauppahinta -360
Hankitun tytäryrityksen rahavarat hankintahetkellä 0
Rahavirtavaikutus -360

4. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 EUR 2010 2009
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 28 61
Vakuutuskorvaukset 17 861
Muut tuottoerät 1 447 1 905
Yhteensä 1 492 2 827

5. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 EUR 2010 2009
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset 46 0
Toimitilakulut 6 681 7 199
Hallintokulut 7 705 5 707
Tilintarkastuspalkkiot 39 64
Muut kuluerät 4 193 3 453
Yhteensä 18 664 16 423

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

1 000 EUR 2010 2009
Palkat 12 409 11 580
Eläkekulut 2 128 2 059
Muut henkilösivukulut 721 560
Osakeperusteiset maksut 175 59
Yhteensä 15 433 14 258

Johdon työsuhde-etuudet esitetään liitetiedossa 27. Lähipiiritapahtumat.

Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella

2010 2009
Yhteensä 344 363

7. Poistot ja arvonalentumiset

Poistot hyödykeryhmittäin:

1 000 EUR 2010 2009
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 77 86
Muut aineettomat hyödykkeet 346 405
Yhteensä 423 491
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset 606 673
Koneet ja kalusto 3 363 3 176
Muut aineelliset hyödykkeet 74 220
Yhteensä 4 043 4 069

8. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 EUR 2010 2009
Rahoitustuotot
Korkotuotot 100 70
Muut rahoitustuotot 1 765 77
Rahoitustuotot yhteensä 1 865 147
Rahoituskulut
Korkokulut 1 892 2 923
Muut rahoituskulut 787 168
Rahoituskulut yhteensä 2 679 3 091

Liiketuloksen yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssieroja -19 tuhatta euroa vuonna 2010 ja -13 tuhatta euroa vuonna 2009.

9. Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu jakautuu seuraavasti:

1 000 EUR 2010 2009
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 678 738
Laskennalliset verot, netto 279 -461
Yhteensä 957 277

Konsernituloslaskelman verokulun ja Suomen verokannalla (26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

1 000 EUR 2010 2009
Tulos ennen veroja -1 072 -403
Verot laskettuna Suomen verokannalla -279 -105
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat -986 -391
Verovapaat tulot 953 183
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 93 43
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut -40 -139
Tilikauden tappioista kirjaamaton vero 1 155 730
Muut erot 61 -44
Oikaisut yhteensä 1 236 382
Verot tuloslaskelmassa 957 277

10. Osakekohtainen tulos

2010 2009
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus voitosta (1 000 EUR) -2 884 -1 614
Osakemäärä (painotettu keskiarvo), laimentamaton 12 877 773 12 818 328
Tulos/osake, laimentamaton (EUR) -0,22 -0,13
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus voitosta (1 000 EUR) -2 884 -1 614
Osakemäärä (painotettu keskiarvo), laimennettu 12 877 773 12 818 328
Tulos/osake, laimennettu (EUR) -0,22 -0,13

11. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

2010 Maa- ja Koneet ja Muut
aineelliset
Ennakko-maksut
ja keskeneräiset
1 000 EUR vesialueet Rakennukset kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 140 16 791 37 786 613 1 018 56 348
Lisäykset 2 554 12 74 642
Vähennykset -188 -188
Kurssierot -2 914 37 949
Hankintameno 31.12. 142 16 789 39 066 625 1 129 57 751
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 0 -498 -9 073 -361 0 -9 932
Tilikauden poistot -606 -3 363 -74 -4 043
Vähennysten kertyneet poistot 96 96
Kurssierot -1 746 745
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0 -1 105 -11 594 -435 0 -13 134
Kirjanpitoarvo 1.1.2010
Kirjanpitoarvo 31.12.2010
140
142
16 293
15 684
28 713
27 472
252
190
1 018
1 129
46 416
44 617
2009 Muut Ennakko-maksut
1 000 EUR Maa- ja
vesialueet
Rakennukset Koneet ja
kalusto
aineelliset
hyödykkeet
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 564 17 110 37 449 2 405 1 010 58 538
Lisäykset 15 15 579 2 419 123 183 18 319
Vähennykset -439 -15 895 -535 -1 913 -40 -18 822
Kurssierot -3 -1 547 -2 -135 -1 687
Hankintameno 31.12. 140 16 791 37 786 613 1 018 56 348
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 0 -2 461 -6 655 -880 0 -9 996
Tilikauden poistot -673 -3 176 -220 -4 069
Vähennysten kertyneet poistot 2,635 402 737 3,774
Kurssierot 1 356 2 359
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0 -498 -9 073 -361 0 -9 932
Kirjanpitoarvo 1.1.2009 564 14 649 30 794 1 525 1 010 48 542
Kirjanpitoarvo 31.12.2009 140 16 293 28 713 252 1 018 46 416

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä seuraavasti:

Nurminen Logistics myi vuonna 2009 Kotkassa, Luumäellä, Vainikkalassa, Niiralassa ja Jyväskylässä sijaitsevat kiinteistönsä Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle noin 15 miljoonalla eurolla. Nurminen

Logistics jatkaa toimintojaan vuokralaisena kyseisissä kiinteistöissä 10 vuoden vuokrasopimuksella. Vuokra-ajan jälkeen Nurminen Logistics on sitoutunut ostamaan kiinteistöt takaisin Ilmariselta.

Yhteensä
16 794
282
-67
17 009
-860
-808
67
-1 601
15 408
2009
1 000 EUR Koneet ja kalusto Kiinteistöt Yhteensä
Hankintameno 1.1. 1 033 0 1 033
Lisäykset 523 15 424 15 947
Vähennykset -186 0 -186
Hankintameno 31.12. 1 370 15 424 16 794
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -650 0 -650
Tilikauden poistot -306 -85 -391
Vähennysten kertyneet poistot 181 0 181
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -775 -85 -860
Kirjanpitoarvo 31.12. 595 15 339 15 934

Lisäksi on useita kiinteistöjä koskevia vuokrasopimuksia toimintapaikkakunnilla, joista merkittävimmät ovat Vuosaaren-terminaalitilat (osoitteessa Satamakaari 24), Haminan-terminaalitilat (osoitteessa Gerhardin väylä 3) sekä pääkonttoritoimintojen käytössä olevat tilat Huolintatalossa osoitteessa Pasilankatu 2. Muutoin

Nurminen Logisticsilla on vuokralle ottajana lähinnä erilaisissa atk-laitteita, toimistoautomaatiolaitteita, ajoneuvoja sekä terminaaleissa käytettäviä tavarankäsittelylaitteita koskevissa vuokrasopimuksissa.

12. Aineettomat hyödykkeet

2010 Aineettomat Muut aineettomat
1 000 EUR Liikearvo oikeudet hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 9 516 795 2 330 12 641
Lisäykset 13 194 207
Hankintameno 31.12. 9 516 809 2 524 12 849
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 0 -601 -1 490 -2 091
Tilikauden poistot -77 -346 -423
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0 -678 -1 836 -2 514
Kirjanpitoarvo 1.1.2010
Kirjanpitoarvo 31.12.2010
9 516
9 516
194
131
840
688
10 551
10 334
2009 Aineettomat Muut aineettomat
1 000 EUR Liikearvo oikeudet hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 9 130 711 2 675 12 516
Lisäykset 386 84 77 547
Vähennykset -422 -422
Hankintameno 31.12. 9 516 795 2 330 12 641
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
Tilikauden poistot
0 -515
-86
-1 313
-405
-1 828
-491
Vähennysten kertyneet poistot 228 228
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0 -601 -1 490 -2 091
Kirjanpitoarvo 1.1.2009
Kirjanpitoarvo 31.12.2009
9 130
9 516
196
194
1 362
840
10 688
10 551

13. Rahoitusvarojen ja velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

2010
1 000 EUR
Lainat ja muut
saamiset
Jaksotettuun hankinta
menoon kirjattavat velat
Tase-erien
kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut saamiset 714 714
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset 14 507 14 507
Rahavarat 2 563 2 563
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 23 317 23 317
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 9 227 9 227
Ostovelat ja muut velat 9 582 9 582
2009
1 000 EUR
Lainat ja muut
saamiset
Jaksotettuun hankinta
menoon kirjattavat velat
Tase-erien
kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut saamiset 718 718
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset 17 580 17 580
Rahavarat 2 238 2 238
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 27 659 27 659
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 5 825 5 825
Ostovelat ja muut velat 11 704 11 704

14. Omaisuuserien arvonalentuminen

Liikearvon arvonalentumistestaus suoritetaan vuosittain ja silloin, jos todetaan viitteitä arvonalentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauslaskelmissa määritetty käyttöarvon perusteella.

Arvonalentumistappio kirjataan, mikäli rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettujen varojen kirjanpitoarvo, sisältäen liikearvon, on korkeampi kuin yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään diskonttaamalla yksikköön tulevat arvioidut vastaiset rahavirrat.

Nurminen Logistics Oyj on aikaisemmin suorittanut liikearvon arvonalentumistestauksen Nurminen Cargo- ja Nurminen Heavy -liiketoimintayksikön tasolla. 1.9.2010 toteutetun organisaatiomuutoksen yhteydessä nämä liiketoimintayksiköt ja niiden johtoryhmät on lakkautettu. Samassa yhteydessä on todettu, että Nurminen Logistics -konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä ei enää tarkastele konsernin liiketoimintoja erillisinä ja tämän muutoksen johdosta Nurminen Logistics Oyj raportoi jatkossa yhden toimintasegmentin. Tämän organisaatiomuutoksen johdosta myös liikearvon testaustaso on muuttunut, ja liikearvo testataan jatkossa koko Nurminen Logistics Oyj -konsernin tasolla.

Viitteitä omaisuuserien mahdollisesta arvonalentumisesta kartoitetaan säännöllisesti konsernin sisäisistä ja ulkoisista informaatiolähteistä. Edellä mainittuja viitteitä voivat olla esimerkiksi konserniraportoinnin perusteella havaitut odottamattomat poikkeamat laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa. Lisäksi viitteitä voivat olla muutokset markkinoilla vallitsevissa kilpailu- tai muissa olosuhteissa, tai uudet eri toimialoihin vaikuttavat viranomaismääräykset tai toimilupiin liittyvät seikat. Vuosien 2010 ja 2009 aikana ei ole ilmennyt viitteitä, jotka olisivat johtaneet omaisuuserien arvonalentumistestauksiin.

Konsernin liikearvot on vuonna 2009 kohdistettu konsernin segmenteille seuraavasti:

1 000 EUR 2009
Nurminen Cargo 8 501
Nurminen Heavy 1 015
Liikearvo yhteensä 9 516

Arvonalentumistestauslaskelmat perustuvat vastaisten rahavirtojen osalta johdon hyväksymiin ennusteisiin 5 vuoden ajalta. Tämän ennustejakson jälkeiselle ajalle (terminaaliarvo) arvioidut rahavirrat on määritetty käyttäen pitkän ajan kasvuennusteita.

Tärkeimmät laskelmissa käytetyt muuttujat ovat liiketoiminnan myynnin kasvuodotukset, palveluiden hinnat, kustannuskehitys sekä diskonttokorko. Liiketoiminnan kasvunäkymät perustuvat viimeaikaiseen kehitykseen ja liiketoimintaa koskeviin yleisiin ennusteisiin. Palveluiden hintakehitystä ja kustannuskehitystä arvioitaessa on huomioitu viimeaikainen markkinatilanteen kehitys sekä liiketoiminnan kannattavuuskehitys.

Lähivuosien myynnin kasvun oletetaan kertyvän Itämeren alueen ja IVY-maiden välisistä logistiikkapalveluista, raskas- ja erikoiskuljetusten niin kotimaan kuin tuonti- ja vientiliikenteen kasvusta sekä kansainvälisten projektien kuljetusvolyymien noususta. Kasvu perustuu oletukseen maailmanlaajuisen taantuman jälkeisen positiivisen kehityksen jatkumisesta yhtiön edustamilla kuljetussegmenteillä. Kasvuolettamukset ovat keskipitkällä aikavälillä tältä osin yhteneviä ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioiden kanssa. Volyymien kasvua edesauttavat konserniin hankittu rautatie- ja erikoiskuljetuskalusto sekä panostukset logistiikan solmukohdissa sijaitseviin terminaaleihin. Ikuisuusarvo perustuu 2 %:n myynnin kasvuun.

Liikevoittotason on arvioitu kasvavan viiden vuoden aikavälillä yhtiön keskipitkän aikavälin suunnitelman mukaan. Sen jälkeen liikevoittoprosentin on varovaisuusperiaatteen mukaisesti oletettu pysyvän saavutetulla maltillisella tasolla. Nämä oletukset perustuvat toisaalta yleisen markkinatilanteen elpymiseen ja yhtiön

toteuttamiin tehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin sekä asiakaslähtöisiin logistiikkaratkaisuihin, mutta toisaalta kilpailutilanteen pysymiseen edelleen kireänä.

Diskonttokorko perustuu konsernin painotettuun keskimääräiseen pääomakustannukseen ennen veroja. Määrityksessä on huomioitu mm. liiketoimintaan liittyviä markkinariskejä.

Diskonttokorko ennen veroja oli 10,9 % vuonna 2010. Nurminen Cargo -liiketoimintayksikön diskonttokorko oli 7,5 % ja Nurminen Heavy -liiketoimintayksikön 11,1 % vuonna 2009.

Diskonttokorko ja myynnin kasvu ennusteperiodin jälkeen ovat johdon näkemyksen mukaan kriittisimmät olettamukset arvonalentumistestauslaskelmissa. Johto on todennut, että minkään muuttujan kohtuullinen muutos ei johtaisi arvonalentumiskirjaukseen. Esimerkiksi ikuisuusarvon kasvu voisi olla 2 %-yksikköä alempi (0 %) ja diskonttokorko 3 %-yksikköä suurempi ilman, että arvonalentumiskirjauksiin olisi aihetta vuoden 2010 laskelmien osalta.

15. Pääomamenetelmällä yhdistellyt yritykset

1 000 EUR 2010 2009
Tilikauden alussa 497 591
Osuus tilikauden tuloksesta 359 167
Saadut osingot -205 -261
Tilikauden lopussa 651 497

Tiedot pääomamenetelmällä yhdisteltyjen yritysten yhteenlasketuista varoista, veloista, liikevaihdosta ja voitosta/tappiosta:

1 000 EUR Kotipaikka Varat Velat Liikevaihto Voitto/Tappio Omistusosuus (%)
2010
Pelkolan Terminaali Oy Lappeenranta 5 402 4 190 1 863 354 20,0
Team Lines Latvia SIA Riika 430 267 2 928 180 23,0
CMA CGA Latvia SIA Riika 1 541 1 367 1 178 614 23,0
Team Lines Estonia Oü Tallinna 232 88 239 121 20,3
CMA CGA Estonia Oü Tallinna 625 332 726 374 23,0

Raportoidut varat ja velat CMA CGA Latvia SIA:n ja CMA CGA Estonia Oü:n osalta ovat samat kuin vuonna 2009, koska vuoden 2010 lukuja ei ollut saatavilla määräaikaan mennessä.

2009
Pelkolan Terminaali Oy Lappeenranta 6 095 4 904 1 927 292 20,0
Team Lines Latvia SIA Riika 250 131 336 129 23,0
CMA CGA Latvia SIA Riika 1 541 1 367 659 154 23,0
Team Lines Estonia Oü Tallinna 223 49 239 55 20,3
CMA CGA Estonia Oü Tallinna 625 332 189 139 23,0

16. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 EUR 2010 2009
Lainasaamiset 652 652
Muut saamiset 62 66
Yhteensä 714 718

17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:

1 000 EUR 1.1.2010 Kirjattu tulos
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan
31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset:
Rahoitusinstrumenttien arvostaminen käypään arvoon 32 -12 0 20
Muista eristä 920 -181 0 739
Yhteensä 952 -193 0 760
Laskennalliset verovelat:
Tilinpäätössiirroista
102 0 0 102
Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista
/peruutettu vähennyskelpoinen liikearvopoisto
182 91 0 273
Muista eristä 44 -5 0 39
Yhteensä 328 86 0 414

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana:

Kirjattu tulos Kirjattu omaan
1 000 EUR 1.1.2009 laskelmaan pääomaan 31.12.2009
Laskennalliset verosaamiset:
Rahoitusinstrumenttien arvostaminen käypään arvoon 44 -12 0 32
Muista eristä 377 543 0 920
Yhteensä 421 531 0 952
Laskennalliset verovelat:
Tilinpäätössiirroista 167 -65 0 102
Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista
/peruutettu vähennyskelpoinen liikearvopoisto 91 91 0 182
Muista eristä 0 44 0 44
Yhteensä 258 70 0 328

18. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1 000 EUR 2010 2009
Myyntisaamiset 6 481 8 390
Siirtosaamiset 4 184 2 225
Verosaamiset 315 0
ALV-saamiset 3 129 3 758
Muut saamiset 398 3 206
Yhteensä 14 507 17 580
Myyntisaamisten ja muiden saamisten jakautuminen valuutoissa
EUR 8 084 10 868
USD 220 254
RUB 6 203 6 457
14 507 17 580

Siirtosaamisten merkittävin erä, 1 918 tuhatta euroa vuonna 2010 (1 196 tuhatta euroa vuonna 2009), muodostuu tilinpäätöshetkellä suoritetuista mutta vielä asiakkailta laskuttamattomista palveluista.

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisten ja muiden lyhytaikaisten saamisten kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja.

19. Rahavarat

1 000 EUR 2010 2009
Käteinen raha ja pankkitilit 2 563 2 238
Rahavarat taseessa 2 563 2 238

Rahavirtalaskelman rahavarat vastaavat taseen rahavaroja.

20. Omaa pääomaa koskevat tiedot

Osakkeiden
lukumäärä
Osakepääoma
euroa
Ylikurssirahasto
euroa
Vararahasto euroa Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto, euroa
1.1.2010 12 878 478 4 215 89 2 374 19 238
Osakeperusteiset maksut
Suunnattu osakeanti
Osingon maksu
Muut muutokset -3 4 -60
31.12.2010 12 878 478 4 215 86 2 378 19 178

Omaan pääomaan sisältyvät rahastot

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto sisältää vuosina 1997–2006 syntyneitä emissiovoittoja transaktiokuluilla vähennettynä sekä omien osakkeiden myyntivoittoja.

Vararahasto

Vararahasto sisältää ennen 1997 tullutta osakeyhtiölain muutosta syntyneet emissiovoitot.

21. Osakeperusteiset maksut

Nurminen Logistics Oyj:n hallitus hyväksyi 17.4.2008 uuden osakepalkkiojärjestelmän vuosille 2008–2010. Osakepalkkiojärjestelmässä avainhenkilöillä on mahdollisuus saada palkkiona yhtiön osakkeita kolmelta vuoden pituiselta ansaintajaksolta sen mukaan kuin ansaintajaksolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Lisäksi rahana maksetaan osuus joka kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu lähtökohtaisesti 10–15 henkilöä. Järjestelmästä maksettavat palkkiot kolmen vuoden jaksolla vastaavat yhteensä enintään noin 510 000 Nurminen Logistics Oyj:n osakkeen arvoa. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden sitouttamisjakson kuluessa. Tämänkin jälkeen avainhenkilön on omistettava puolet järjestelmästä ansaitsemistaan osakkeista niin kauan kuin hänen työ- tai toimisuhteensa jatkuu. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy kahden vuoden sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona maksetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

Hallitus päättää vuosittain kullekin ansaintajaksolle asetettavat tavoitteet. Tavoitteet määritellään Nurminen Logistics -konsernin taloudellisen kehityksen perusteella. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkioista maksetaan. Ansaintajaksolta 2008 maksetaan palkkiota perustuen konsernin liikevaihtoon ja operatiiviseen liikevoittoon. Palkkiota maksetaan, jos konsernin liikevaihto ylittää 80 milj. euroa ja liikevoitto on yli 4,5 milj. euroa. Palkkio maksetaan Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sisältää 1.1.2008 merkityn suunnatun osakeannin emissiovoiton.

Muuntoero

Muuntoero rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

täysimääräisenä, jos konsernin liikevaihto on vähintään 115 milj. euroa ja operatiivinen liikevoitto 7 milj. euroa. Hallitus on allokoinut osakkeita ansaintajaksolle 2008 yhteensä 85 000 kpl. Osakepalkkiojärjestelmän toteutuma vuonna 2008 on noin 45 % enimmäismäärästä. Tilinpäätökseen on kirjattu 166 250 euroa osakeperusteisia velkoja. Ansaintajaksolta 2009 maksetaan palkkiota perustuen konsernin liikevaihtoon ja operatiiviseen liikevoittoon. Palkkiota maksetaan, jos konsernin liikevaihto ylittää 74 milj. euroa ja liikevoitto on yli 2,5 milj. euroa. Palkkio maksetaan täysimääräisenä, jos konsernin liikevaihto on vähintään 105 milj. euroa ja operatiivinen liikevoitto 5 milj. euroa. Hallitus on allokoinut osakkeita ansaintajaksolle 2009 yhteensä 85 000 kpl. Kriteerit eivät täyttyneet, joten tilinpäätökseen 2009 ei ole kirjattu osakeperusteisia maksuja. Ansaintajaksolta 2010 maksetaan palkkioita avainhenkilöiden sitouttamiseksi. Hallitus on allokoinut osakkeita ansaintajaksolle 2010 yhteensä 112 500 kpl. Toteuma vuonna 2010 oli noin 24 % enimmäismäärästä.

22. Korolliset velat

1 000 EUR 2010 2009
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta 6 148 7 367
Muut pitkäaikaiset korolliset velat 2 564 5 117
Rahoitusleasingvelat 14 605 15 175
Yhteensä 23 317 27 659
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta 5 893 2 515
Muut lyhytaikaiset korolliset velat 2 543 2 543
Rahoitusleasingvelat 791 767
Yhteensä 9 227 5 825
Korollisten velkojen jakautuminen valuutoissa
EUR 32 544 33 484
32 544 33 484
Rahoitusleasingvelat
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa 1 997 1 999
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa 7 313 7 350
Yli viiden vuoden kuluessa 6 674 8 415
Yhteensä 15 984 17 764
Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa 817 775
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa 3 120 2 923
Yli viiden vuoden kuluessa 3 649 4 432
Yhteensä 7 586 8 130
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 8 398 9 634
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä 15 984 17 764

23. Ostovelat ja muut velat

1 000 EUR 2010 2009
Lyhytaikaiset
Ostovelat 2 005 1 979
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat 104 219
Muut velat 712 1 673
Siirtovelat 6 761 7 826
Ostovelat ja muut velat yhteensä 9 582 11 697
Osto- ja muiden velkojen jakautuminen valuutoissa
EUR 8 467 10 430
RUB 1 115 1 267
9 582 11 697
Pitkäaikaiset
Muut pitkäaikaiset korottomat velat 733 851
Pitkäaikaiset velat yhteensä 733 851

Siirtovelkojen merkittävin erä, 2 134 tuhatta euroa vuonna 2010 (1 901 tuhatta euroa vuonna 2009), muodostuu henkilöstömenojen jaksotuksista. Lisäksi vuonna 2009 siirtovelat sisältävät 1 979 tuhatta euroa rakennuspalvelun vakuutuskorvaussaamista.

24. Rahoitusriskien hallinta

Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Rahoitusriskien hallintapolitiikka perustuu hallituksen hyväksymiin pääperiaatteisiin. Päivittäisestä riskienhallinnasta on vastuussa rahoitustoiminto hallituksen asettamien rajojen mukaisesti.

Valuuttakurssiriski

Valuuttariskiä aiheutuu valuuttamääräisestä tuonnista, viennistä, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta sekä valuuttamääräisistä omista pääomista.

Konserni hallinnoi kassavirtoihin liittyvää valuuttariskiä pitämällä valuuttamääräiset tulo- ja menorahavirrat samassa valuutassa ja ajoittamalla ne mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti. Jollei se ole mahdollista, voidaan osa avoimesta positiosta suojata.

Valuuttamääräiset tase-erät suojataan, jos valuuttakohtainen summa ylittää yli 500 000 euroa. Suojausinstrumentteina voidaan käyttää valuuttatermiinejä, valuuttaoptioita, NDF-termiinejä ja näiden yhdistelmiä. Valuuttamääräisten erien suojaustason tulee lähtökohtaisesti olla 30 %–70 % välillä, ottaen huomioon vallitsevat suhdanteet sekä ennakoidut valuuttanäkymät että suojausmarkkinoiden toimivuus kunkin valuutan osalta. Suojausmarkkinoiden poikkeustiloissa voidaan yllä mainituista rajoista kuitenkin poiketa.

Käyttötileillä olevat valuuttasummat pyritään pitämään mahdollisimman pieninä, maksuliikennettä kuitenkaan häiritsemättä. Valuuttamääräisten rahavarojen määrä ei saa ylittää 1 %:a taseen loppusummasta.

Korkoriski

Korkoriskiä yhtiölle aiheutuu pääasiassa korollisten velkojen kautta. Korkoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää markkinakorkojen muutosten vaikutusta rahoituksen kassavirtoihin. Suojausinstrumentteina voidaan käyttää korkotermiinejä ja -futuureja, koronvaihtosopimuksia sekä korkokaulussopimuksia.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskin hallinnan tarkoituksena on varmistaa riittävä rahoitus kaikissa tilanteissa. Likvidinä maksuliikennepuskurina tulee olla noin kahden viikon maksuliikenteeseen tarvittavat varat. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritää takaamaan luottolimittien avulla sekä kayttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja.

Luottoriski

Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta. Konserni hallinnoi vastapuoliriskiä asiakkaiden luottokelpoisuuden perusteella sekä tarvittaessa aktiivisella perintätoiminnalla.

Korkoriski

Korkoriskin herkkyysanalyysi

Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

  • korkotason muutokseksi on oletettu +/- 100 bps

Vaihtuvakorkoisten lainojen herkkyysanalyysi

Tuloslaskelma Oma pääoma
2010 100 bp 100 bp
1 000 EUR lisäys vähennys lisäys vähennys
Vaihtuvakorkoiset instrumentit -104 104 - -
Koronvaihtosopimukset 50 -50 - -
Vaikutus yhteensä -54 54 - -
Tuloslaskelma Oma pääoma
2009 100 bp 100 bp
1 000 EUR lisäys vähennys lisäys vähennys
Vaihtuvakorkoiset instrumentit -163 163 - -
Koronvaihtosopimukset 55 -55 - -
Vaikutus yhteensä -108 108 - -

Markkinaehtoiset lainat nostetaan lähtökohtaisesti vaihtuvakorkoisina. Nurminen Logistics suojautuu markkinaehtoisten lainojen korkoriskiltä korkojaksojen valinnoilla sekä johdannaisinstrumenteilla, lähinnä koronvaihtosopimuksilla.

Valuuttakurssiriski

Valuuttakurssin muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

  • valuuttakurssin muutokseksi on oletettu +/- 10 %

  • muissa muuttujissa ei tapahdu muutoksia

Tuloslaskelma Oma pääoma
2010 10 %
10 %
1 000 EUR lisäys vähennys lisäys vähennys
RUB -659 659 -1 747 1 747
Tuloslaskelma Oma pääoma
2009 10 % 10 %
1 000 EUR lisäys vähennys lisäys vähennys
RUB -1 089 1 089 -2 033 2 033

Käytetyt kurssit

Kauden kurssi Tilinpäätöspäivän kurssi
2010 2009 2010 2009
RUB 40,28 44,14 40,82 43,15

Likviditeettiriski

1 000 EUR 1 kuukauden
aikana
1–3kk
aikana
3kk–1v
aikana
1–5v
aikana
Yhteensä
692 2 201 7 822 16 842 27 557

Velkojen lyhennysten ja korkojen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2009 seuraavat:

1 000 EUR 1 kuukauden
aikana
1–3kk
aikana
3kk–1v
aikana
1–5v
aikana
Yhteensä
708 972 5 571 28 407 35 657

Luottoriski

Luottoriskin enimmäismäärä

1 000 EUR
2010 14 507
2009 17 580

Erääntyneiden saamisten ikäjakauma

1 000 EUR Erääntymätön Alle 30 päivää 30–120 päivää yli 120 päivää Yhteensä
2010 4 861 1 416 204 0 6 481
2009 5 944 2 171 235 39 8 390

Nurminen Logisticsilla ei ole merkittäviä riskikeskittymiä.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista

Käyvät arvot raportointikauden lopussa
1 000 EUR 31.12.2010 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Korkojohdannaiset 104 0 0 104

Taso 3 sisältää yhden Nordean purettavan SWAP-instrumentin. Instrumentti on arvostettu pankin laskemaan käypään arvoon ja luokiteltu tasoon 3, koska se pitää sisällään pankille myydyn option eräpäivälle.

25. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralleottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavaksi tulevat vähimmäisvuokrat:

1 000 EUR 2010 2009
Yhden vuoden kuluessa 7 634 5 653
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 26 876 26 952
Yli viiden vuoden kuluttua 49 960 44 821
Yhteensä 84 470 77 426

26. Vakuudet ja vastuusitoumukset

1 000 EUR 2010 2009
Velat joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöön
Rahalaitoslainat 3 000 0
Annetut kiinnitykset 3 000 0
Muut vastuusitoumukset
Tulli- ja muut takaukset 10 780 10 780

27. Lähipiiritapahtumat

Lisäksi lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen määräysvaltayhtiöt. Lähipiiriin luetaan myös osakkeenomistajat, joilla on välitön tai välillinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Lähipiiriin katsotaan kuuluvan myös John Nurminen Oy:sta kokonaisjakautumisen kautta uuteen John Nurmiseen siirtynyt liiketoiminta.

Lähipiiritapahtumat

1 000 EUR 2010 2009
Myynti 141 1 060
Liiketoiminnan muut tuotot 1 446 2 023
Ostot 440 1 616
Korkokulut 150 381
Lyhytaikaiset saamiset 35 14
Lyhytaikaiset velat 2 543 2 543
Pitkäaikaiset velat 2 542 5 117

Johdon työsuhde-etuudet

EUR 2010 2009
Johdon työsuhde-etuudet
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 585 759 416 205
Osakeperusteiset maksut 56 246 0
Yhteensä 642 005 416 205
toimitusjohtaja
Lasse Paitsola 462 000 255 405
vt. toimitusjohtaja (1.12.2010 alkaen)
Antti Sallila 16 905 0
Hallituksen jäsenet
Juha Nurminen 34 700 34 700
Matti Lainema 2 100 25 700
Matti Packalén 2 300 19 100
Olli Pohjanvirta 20 500 21 200
Rolf Saxberg 25 000 20 500
Eero Hautaniemi 21 200 19 800
Jukka Nurminen 21 200 19 800
Tero Kivisaari 17 700 0
Antti Pankakoski 18 400 0

Toimitusjohtajan työsuhde etuudet vuonna 2010 sisältävät toimisuhteen päättymisestä aiheutuneita kuluja 222 060 euroa. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2010 yhtiön osakkeista 74,60 %.

28. Tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset

Nurminen Logisticsiin kuuluvat yritykset ovat seuraavat:

Kotimaa Omistusosuus Osuus äänivallasta
RW Logistics Oy Suomi 100,0 % 100,0 %
JN Ferrovia Oy Suomi 100,0 % 100,0 %
Nurminen Maritime Latvia SIA Latvia 51,0 % 51,0 %
UAB Nurminen Maritime Liettua 51,0 % 51,0 %
Nurminen Maritime Eesti AS Viro 51,0 % 51,0 %
Nurminen Logistics LLC Ukraina 100,0 % 100,0 %
OOO John Nurminen (Pietari) Venäjä 100,0 % 100,0 %
OOO Huolintakeskus Venäjä 100,0 % 100,0 %
OOO John Nurminen Terminal Venäjä 100,0 % 100,0 %
ZAO Terminal Rubesh Venäjä 100,0 % 100,0 %
OOO John Nurminen (Moskova) Venäjä 100,0 % 100,0 %
ZAO Ir-Trans Venäjä 100,0 % 100,0 %
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Pelkolan Terminaali Oy Suomi 20,0 % 20,0 %
Team Lines Latvia SIA Latvia 23,0 % 23,0 %
CMA CGA Latvia SIA Latvia 23,0 % 23,0 %
Team Lines Estonia Oü Viro 20,3 % 20,3 %
CMA CGA Estonia Oü Viro 23,0 % 23,0 %

29. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Yhtiöllä ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia.

Emoyhtiön tuloslaskelma

liite 2010 2009
LIIKEVAIHTO 1 59 143 102,91 53 758 453,66
Liiketoiminnan muut tuotot 2 27 188,66 4 298 648,72
Materiaalit ja palvelut 3 -32 973 529,23 -28 656 051,34
Henkilöstökulut 4 -13 728 690,97 -13 003 727,97
Poistot ja arvonalentumiset 5 -1 327 433,21 -2 169 819,64
Liiketoiminnan muut kulut 6 -17 961 198,98 -15 138 072,44
LIIKEtulos -6 820 560,82 -910 569,01
Rahoitustuotot ja -kulut 7 2 436 828,57 -1 661 806,51
tulos ENNEN SATUNNA
ISIA ERIÄ
-4 383 732,25 -2 572 375,52
Satunnaiset erät 8 0,00 -373 567,27
tulos ENNEN TILINPÄÄT
ÖSSIIRTOJA JA VEROJA
-4 383 732,25 -2 945 942,79
Tilinpäätössiirrot 9 0,00 247 938,04
Tuloverot 10 -6 321,92 0,00
TILIKAUDEN tulos -4 390 054,17 -2 698 004,75

Emoyhtiön tase

liite 2010 2009
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 1 1 131 053,54 1 675 235,06
Aineelliset hyödykkeet 1 2 333 229,77 2 747 351,43
Sijoitukset 2 633 807,34 638 079,32
Pysyvät vastaavat yhteensä 4 098 090,65 5 060 665,81
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset 3 25 064 283,24 25 469 125,62
Lyhytaikaiset saamiset 3 8 849 232,55 10 619 354,47
Rahat ja pankkisaamiset 860 339,45 849 926,57
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 34 773 855,24 36 938 406,66
Vastaavaa yhteensä 38 871 945,89 41 999 072,47
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma 4 4 214 521,00 4 214 521,00
Ylikurssirahasto 4 86 479,00 86 479,00
Muut rahastot
Vararahasto 4 2 373 537,86 2 373 537,86
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4 19 178 398,96 19 234 645,16
Edellisten tilikausien voitto / tappio 4 -2 749 421,52 -51 416,77
Tilikauden voitto / tappio 4 -4 390 054,17 -2 698 004,75
Oma pääoma yhteensä 18 713 461,13 23 159 761,50
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero 394 251,64 394 251,64
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 6 4 212 484,62 5 854 443,99
Lyhytaikainen vieras pääoma 7 15 551 748,50 12 590 615,34
Vieras pääoma yhteensä 19 764 233,12 18 445 059,33
Vastattavaa yhteensä 38 871 945,89 41 999 072,47

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto/tappio
-4 390 054,17
-2 698 004,75
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset
1 327 433,21
2 169 819,64
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+)
-7 000,00
-85 638,55
Realisoitumattomat kurssivoitot (-) ja -tappiot (+)
-1 222 181,54
993 199,89
Muut tuotot ja kulut, joihin ei sisälly maksua
0,00
197 754,63
Rahoitustuotot ja -kulut
-1 214 647,03
668 657,41
Tuloverot
6 321,92
0,00
Muut oikaisut
0,00
125 578,44
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
-5 500 127,61
1 371 366,71
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)
709 869,50
-2 124 921,19
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)
-12 779,35
1 016 366,87
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-4 803 037,46
262 812,39
Maksetut korot liiketoiminnasta
-450 069,24
-1 109 507,92
Saadut osingot liiketoiminnasta
973 891,75
358 371,82
Saadut korot liiketoiminnasta
821 066,87
253 502,89
Muut rahoituserät liiketoiminnasta
-324 008,66
-251 692,69
Maksetut verot liiketoiminnasta
-3 444,78
552 416,05
Liiketoiminnan rahavirta
-3 785 601,52
65 902,54
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-369 130,03
-375 998,24
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
7 000,00
15 280 146,44
Luovutustulot muista sijoituksista
4 271,98
0,00
Myönnetyt lainat
-1 853 985,91
-2 158 299,52
Lainasaamisten takaisinmaksut
4 661 104,24
331 277,11
Investointien rahavirta
2 449 260,28
13 077 125,79
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankkiminen
-56 246,20
0,00
Lyhytaikaisten lainojen nostot
3 400 000,00
3 355 040,31
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
-355 040,31
-9 411 910,12
Pitkäaikaisten lainojen nostot
1 600 000,00
0,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-3 241 959,37
-7 089 567,01
Maksetut osingot
0,00
-765 354,84
Maksetut konserniavustukset
0,00
-373 567,27
Rahoituksen rahavirta
1 346 754,12
-14 285 358,93
Rahavarojen muutos
10 412,88
-1 142 330,60
Avaavan taseen mukaiset rahavarat
849 926,57
1 992 257,17
Rahavarojen muutos
10 412,88
-1 142 330,60
Rahavarat tilikauden lopussa
860 339,45
849 926,57
2010 2009

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Nurminen Logistics Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti (FAS).

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelmanmukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat:
Aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta
Rakennukset 30–40 vuotta
Liikearvo 5 vuotta
Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta

Saamisten arvostus

Saamiset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen arvoon.

Rautatiekalusto 20–25 vuotta

Eläkkeet

Eläkekulut on esitetty noudattaen kunkin maan paikallista lainsäädäntöä. Suomalaisen henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän päätöskurssiin. Suojaamistarkoituksessa otettujen valuuttatermiinien arvostusero on oikaistu vastaavan suojattavan erän kurssieroa.

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingsopimuksiin perustuvat leasingmaksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa.

1 000 EUR 2010 2009

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Liikevaihto

Yhteensä 59 143 53 758
Palveluiden myynti 59 143 53 758

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Käyttöomaisuuden myyntivoitot 7 86
Muut 20 4 213
Yhteensä 27 4 299

3. Materiaalit ja palvelut

Ostetut palvelut
-32 974
-28 656
----------------------------------------

4. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot

Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -11 168 -10 608
Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut -1 879 -1 870
Muut lakisääteiset sosiaalikulut -681 -526
Yhteensä -13 729 -13 004

5. Poistot ja arvonalennukset

Suunnitelman mukaiset poistot:
Aineettomat oikeudet -55 -66
Liikearvo -350 -350
Pitkävaikutteiset menot -346 -405
Rakennukset ja rakennelmat -94 -589
Koneet ja kalusto -450 -569
Muut aineelliset hyödykkeet -32 -191
Yhteensä -1 327 -2 170

6. Liiketoiminnan muut kulut

Vuokrat -8 181 -5 820
Tilintarkastuspalkkiot -32 -30
Tilintarkastajille maksetut muut palkkiot -58 -39
Liiketoiminnan muut kulut -9 690 -9 249
Yhteensä -17 961 -15 138

7. Rahoitustuotot ja -kulut

934 328
40 30
974 358
727 181
2 524 97
3 251 278
1 000 EUR 2010 2009
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut konserniyrityksille -86 0
Korko- ja muut rahoituskulut muille -1 702 -2 298
Yhteensä -1 788 -2 298
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 2 437 -1 662

8. Satunnaiset erät

Annettu konserniavustus 0 -374
Yhteensä 0 -374

9. Poistoeron muutos

Poistoeron vähennys 0 248
Yhteensä 0 248

10. Tuloverot

Varsinaisesta toiminnasta -6 0
Yhteensä -6 0

Taseen liitetiedot

1. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1. 268 268
Lisäykset 13 0
Hankintameno 31.12. 281 268
Kertyneet sumupoistot 1.1. 139 73
Tilikauden poistot 55 66
Kertyneet sumupoistot 31.12. 194 139
Kirjanpitoarvo 31.12. 87 129
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1. 1 336 1 682
Lisäykset 194 77
Vähennykset 0 423
Hankintameno 31.12. 1 530 1 336
Kertyneet sumupoistot 1.1. 496 320
Tilikauden poistot 346 405
Vähennysten kertyneet poistot 0 229
Kertyneet sumupoistot 31.12. 842 496
Kirjanpitoarvo 31.12. 688 840
Liikearvo
Hankintameno 1.1. 1 405 1 405
Hankintameno 31.12. 1 405 1 405
Kertyneet sumupoistot 1.1. 699 349
Tilikauden poistot 350 350
Kertyneet sumupoistot 31.12. 1 049 699
Kirjanpitoarvo 31.12. 356 706
1 000 EUR
2010
2009
Maa-alueet
Hankintameno 1.1.
140
563
Lisäykset
2
16
Vähennykset
0
439
Kirjanpitoarvo 31.12.
142
140
Rakennukset
Hankintameno 1.1.
1 460
15 142
Vähennykset
0
13 682
Hankintameno 31.12.
1 460
1 460
Kertyneet sumupoistot 31.12.
528
528
Tilikauden poistot
95
589
Vähennysten kertyneet poistot
0
589
Kertyneet sumupoistot 31.12.
623
528
Kirjanpitoarvo 31.12.
837
932
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
2 131
2419
Lisäykset
91
7
Vähennykset
30
295
Hankintameno 31.12.
2 192
2131
Kertyneet sumupoistot 31.12.
659
313
Tilikauden poistot
450
569
Vähennysten kertyneet poistot
30
223
Kertyneet sumupoistot 31.12.
1 079
659
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 113
1472
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
394
1692
Lisäykset
69
36
Vähennykset
0
1334
Hankintameno 31.12.
463
394
Kertyneet sumupoistot 31.12.
191
178
Tilikauden poistot
32
191
Vähennysten kertyneet poistot
0
178
Kertyneet sumupoistot 31.12.
223
191
Kirjanpitoarvo 31.12.
240
203

2. Sijoitukset

Osakkeet konserniyritykset 165 165
Osakkeet omistusyhteysyritykset 204 204
Osakkeet muut 33 37
Pääomalaina saaminen 232 232
Yhteensä 634 638

Tytäryhtiöt

Kotipaikka Omistus-osuus %
Helsinki 100
Helsinki 100
Riika 51
Moskova 100
Pietari 100
Kiova 100
Imatra 20

1 000 EUR 2010 2009

  1. Saamiset
24 413 24 818
651 651
25 064 25 469
681 13
0 1 078
105 43
203 34
989 1 168
5 163 5 546
483 2 219
1 918 1 196
296 490
7 860 9 451
8 849 10 619

4. Oma pääoma

Osakepääoma yhteensä 4 215 4 215
Ylikurssirahasto 86 86
Vararahasto 2 374 2 374
Sidottu oma pääoma yhteensä 6 675 6 675
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 1.1. 19 235 20 000
Pääoman palautus 0 -765
Omien osakkeiden hankkiminen -56 0
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 31.12. 19 178 19 235
Kertyneet voittovarat edellisiltä tilikausilta -2 749 -51
Tilikauden voitto/tappio -4 390 -2 698
Vapaa oma pääoma yhteensä 12 039 16 485
Oma pääoma yhteensä 18 713 23 160
Voitonjakokelpoiset varat
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 19 178 19 235
Kertyneet voittovarat edellisiltä kausilta -2 749 -51
Tilikauden voitto/tappio -4 390 -2 698
Yhteensä 12 039 16 486
Yhtiöllä on hallussaan omia osakkeita 705 kpl.
1 000 EUR 2010 2009
5. Laskennalliset verot
Laskennalliset verosaamiset 3 071 1 815
Laskennallisia veroja ei ole kirjattu emoyhtiön

erillistilinpäätökseen.

6. Pitkäaikainen vieras pääoma

733
5 121

7. Lyhytaikainen vieras pääoma

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 15 552 12 591
Yhteensä 14 317 11 181
Muut 594 2 361
Operatiiviset jaksotukset 3 698 1 938
Henkilöstökulujen jaksotukset 2 134 1 901
Siirtovelat
Muut velat 355 428
Ostovelat 1 104 1 521
Koroton vieras pääoma
Rahalaitoslainat 6 432 3 032
Korollinen vieras pääoma
Yhteensä 1 235 1 410
Siirtovelat operatiiviset 480 488
Muut velat 753 355
Ostovelat 2 567
pääoma konserniyrityksiltä
Lyhytaikainen vieras
1 000 EUR 2010 2009
Muut liitetiedot
Konsernin antamat vakuudet
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinteistökiinnityksiä
Rahalaitoslainat 3 000 0
Annetut kiinnitykset 3 000 0
Muut vastuusitoumukset
Tulli ja muut takaukset 10 167 10 167
Vuokravastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 8 722 6 708
Myöhemmin maksettavat 88 783 84 781
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 909 978
Myöhemmin maksettavat 2 053 2 772
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
Käypä arvo -104 -219
Kohde-etuuden arvo 5 268 7 982

Henkilöstöä ja toimielimiä koskevat liitetiedot

Henkilöstömäärä

Henkilöstömäärä, keskimäärin 284 303
Henkilöstömäärä, tilikauden lopussa 281 293

Johdon palkat ja palkkiot

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja -642 -416
---------------------------------------- ------ ------

Tilintarkastuskertomus

Nurminen Logistics Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Nurminen Logistics Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 25. helmikuuta 2011 KPMG OY AB

Lasse Holopainen KHT

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä 24. päivänä helmikuuta 2011

Olli Pohjanvirta Tero Kivisaari hallituksen puheenjohtaja

Jukka Nurminen Antti Sallila

Rolf Saxberg Antti Pankakoski

Juha Nurminen Eero Hautaniemi

vt. toimitusjohtaja

Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Helsingissä 25. päivänä helmikuuta 2011

KPMG Oy Ab Lasse Holopainen, KHT

Konsernin tunnusluvut

IFRS
2008
IFRS
2009
IFRS
2010
Liiketoiminnan tunnusluvut
Liikevaihto, 1 000 EUR 81 846 62 490 69 682
Liikevaihdon muutos, % 9,1 % -23,6 % 11,5 %
Liiketulos (EBIT), 1 000 EUR 4 638 2 374 -618
% liikevaihdosta 5,7 % 3,8 % -0,9 %
Tulos rahoituserien jälkeen, 1 000 EUR 2 934 -403 -1 072
% liikevaihdosta 3,6 % -0,6 % -1,5 %
Tilikauden tulos, 1 000 EUR 2 857 -680 -2 029
% liikevaihdosta 3,5 % -1,1 % -2,9 %
Oman pääoman tuotto, % 8,0 % -1,2 % -6,4 %
Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,1 % 3,6 % 1,3 %
Omavaraisuusaste, % 44,2 % 41,3 % 41,6 %
Nettovelkaantumisaste, % 85,1 % 95,9 % 97,1 %
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, 1 000 EUR 11 110 2 887 849
% liikevaihdosta 13,6 % 4,6 % 1,2 %
Taseen loppusumma, 1 000 EUR 79 007 78 952 74 145
Henkilöstön määrä keskimäärin 355 363 344
Maksetut palkat ja palkkiot, 1 000 EUR 12 580 11 580 12 409
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake (EPS), EUR 0,13 -0,13 -0,22
Oma pääoma/osake, EUR 2,74 2,53 2,40
Osinko/osake, EUR (oikaistu) 0,06 0,00 0,00
Osinko/osake, EUR (nimellinen) 0,06 0,00 0,00
Osinko/tulos, % 35 % 0 % 0 %
Efektiivinen osinkotuotto, % 2,0 % 0 % 0 %
Hinta/voitto -suhde (P/E) 18 -26 -13
Osakk.osakeantioik. lkm keskimäärin, kpl 12 718 414 12 818 328 12 877 773
Osakk.osakeantioik. lkm tiliv. lopussa, kpl 12 718 414 12 877 773 12 877 773
Osakkeen kurssikehitys
- ylin kurssi 5,70 3,52 3,73
- alin kurssi 2,90 2,50 2,81
- keskikurssi 4,73 3,43 3,27
- tilinpäätöspäivän kurssi 3,00 3,35 2,89
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR 38,1 43,1 37,2
Osakkeiden vaihto kpl tilikauden aikana 82 946 282 359 2 031 630
Osakkeiden vaihto, % 0,7 % 2,2 % 15,8 %
Osakkeenomistajien lukumäärä 324 370 422

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Tilikauden tulos - verot
Oman pääoman tuotto =
Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuudet
(tilikauden alun ja lopun keskiarvo)
x 100
Sijoitettu pääoma = Taseen loppusumma - korottomat velat
Sijoitetun pääoman tuotto = Tilikauden tulos + korko- ja muut rahoituskulut x 100
Sijoitettu pääoma (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)
Omavaraisuusaste = Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuudet x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste = Korolliset velat - likvidit varat
Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuudet x 100
Tulos/osake (EPS) = Tilikauden tulos
Osakeantioikaistu osakemäärä keskimäärin tilikauden aikana
Oma pääoma
Oma pääoma/osake = Osakeantioikaistu osakemäärä tilikauden lopussa
Osakekohtainen osinko
Osinko/tulos = Osakekohtainen tulos x 100
Efektiivinen osinkotuotto = Osakekohtainen osinko
Osakeantikorjattu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä x 100
Hinta/voitto -suhde (P/E) = Pörssikurssi kauden lopussa
Tulos per osake

Pörssitiedotteet vuonna 2010

26.2.2010 Nurminen Logistics Oyj:n tilinpäätöstiedote 2009

11.3.2010 Ahtaajien lakko vaikuttaa Nurminen Logisticsin toimintaan

23.3.2010 Nurminen Logisticsin vuosikertomus 2009 on julkaistu

23.3.2010 Kutsu Nurminen Logistics Oyj:n yhtiökokoukseen

14.4.2010 Nurminen Logistics Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

7.5.2010 Nurminen Logistics Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.2010–31.3.2010

2.7.2010 Vuonna 2007 tiedotettu ostositoumus Nurminen Logistics Oyj:n osakkeista toteutuu

5.7.2010 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukainen liputusilmoitus

9.7.2010 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukainen liputusilmoitus

14.7.2010 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukainen liputusilmoitus

21.7.2010 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukainen liputusilmoitus

4.8.2010 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukainen liputusilmoitus

6.8.2010

Nurminen Logistics Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.2010–30.6.2010

27.8.2010 Nurminen Logistics sopeuttaa organisaatio- ja kustannusrakennettaan

21.10.2010 Nurminen Logistics Oyj:n yt-neuvottelut päättyneet

5.11.2010 Nurminen Logistics Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.2010–30.9.2010

12.11.2010 Nurminen Logistics Oyj:n taloustiedottamisen aikataulu vuodelle 2011

25.11.2010 Muutoksia Nurminen Logisticsin ylimmässä johdossa

Pääkonttori Pasilankatu 2, PL 124 00241 Helsinki Puhelin 010 545 00 Faksi 010 545 2000 [email protected] www.nurminenlogistics.com

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.