Nokian Renkaat Oyj

Annual Report • Mar 13, 2015

Sisällys

Vuoden kohokohdat	3
Toimitusjohtajan kirje	4
Vuosi 2014 lyhyesti ja avainluvut	6
Strategia	7
Vastuullisuus	11
Henkilöstö	13
Liiketoimintaympäristö	14
Markkina-alueet	16
Nokian Henkilöautonrenkaat	18
Tuotekehitys ja testaaminen	20
Uudet tuotteet ja innovaatiot	23
Edelläkävijä jo 80 vuotta	30
Tuotanto	32
Markkinointi	33
Asiakkaat	34
Myynti ja jakelu	35
Vianor	36
Nokian Raskaat Renkaat	38
Johtajat	40
Hallitus	41
Avainluvut	42
Konsernin tuloslaskelma	43
Konsernin tase	44
Konsernin rahavirtalaskelma	45
Tietoa sijoittajille	46

Turvallisinta matkaa!

Ainutlaatuinen erikoisosaamisemme tuntuu ihmisten arjessa turvallisimpina ja laadukkaimpina tuotteina sekä palveluina. Olemme rengasalan edelläkävijä – haluamme olla paras kaikessa mitä teemme!

Markkinoiden ykkönen Pohjoismaissa ja Venäjällä

Nokian Renkaat keskittyy ainoana rengasvalmistajana maailmassa tuotteisiin ja palveluihin, jotka helpottavat ihmisten turvallista liikkumista pohjoisissa olosuhteissa. Innovatiivisia renkaita henkilö- ja kuorma-autoihin sekä raskaisiin työkoneisiin markkinoidaan pääosin alueilla, joissa on lunta, metsää ja vuodenaikojen vaihtelusta johtuvat vaativat ajo-olosuhteet. Yhtiö kehittää tuotteitaan tavoitteenaan kestävä turvallisuus ja ympäristöystävällisyys tuotteen koko elinkaaren ajan.

Nokian Hakkapeliitta on johtava talvirengasbrändi Pohjoismaissa ja Venäjällä. Markkina- ja hintajohtajuuden takana ovat Nokian Renkaiden tärkeimmät kilpailuedut: Vuosikymmenten käyttökokemuksiin ja riippumattomiin testituloksiin perustuva laatumielikuva, vahva jakeluverkosto ja logistinen osaaminen.

Tuotteet myydään pääasiassa jälkimarkkinoille. Konserniin kuuluu Vianor-rengasketju, joka tekee tukkuja vähittäiskauppaa Nokian Renkaiden päämarkkinoilla. Nokian Renkailla on tehtaat Suomessa ja Venäjällä. Tehtaisiin on investoitu vuosina 2005 – 2014 yli miljardi euroa, ja ne edustavat tuottavuudeltaan ja laaduntuottokyvyltään alan ehdotonta huippua.

Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli lähes 1,4 miljardia euroa ja henkilöstömäärä vuoden lopussa 4 200. Nokian Renkaiden osake on listattu NASDAQ Helsingissä.

Vuoden kohokohtia

30 %

Uusi Nokian Hakkapeliitta R2:n sähköautoon suunniteltu malli on maailman kevyimmin rullaava talvirengas, jonka vierintävastus on jopa 30 % pienempi kuin kilpailijoiden.

93 %

Käyttäjäpalautetta antaneista 93 % ilmoitti suosittelevansa Nokian Renkaiden tuotteita muillekin.

50+ testivoittoa

Nokian henkilöautonrenkaat saavuttivat vuoden aikana yli 50 testivoittoa Pohjoismaissa, Venäjällä ja Keski-Euroopassa.

490 uutta myymälää

NAD-verkoston ja uuden N-Tyre-ketjun myymälöiden lukumäärä kasvoi yhteensä 490:llä.

Venäjän vaikea taloustilanne näkyi

Kasvuun palataan vahvistuneen tuoteportfolion ja laajentuneen jakeluverkon avulla

4

Hyvä lukija,

Viime vuoden toimintaamme vaikutti voimakkaasti Venäjän taloudellinen tilanne. Heikentynyt talous, öljyn hinnan voimakas lasku ja ruplan nopea devalvoituminen johtivat ostokäyttäytymisen muutokseen ja euromääräisen myynnin huomattavaan laskuun Venäjällä ja myös muissa entisissä IVY-valtioissa. Taloudellinen epävarmuus maailmassa jatkuu, Venäjän lisäksi myös Euroopassa. USA toimii yhtenä harvoista maailman kasvun moottoreista Kiinan hakiessa uudenlaista reittiä omalle kasvulleen. Kokonaisuudessaan Aasia on edelleen merkittävä kasvupotentiaali.

Markkinoiden heikkoudesta huolimatta markkinajohtajuutemme vahvistui edelleen Venäjällä, kun toimitusten volyymit pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Euromääräisen myynnin lasku oli kuitenkin merkittävä. Saimme kompensoitua sitä parantamalla markkina-asemaamme Keski-Euroopassa ja etenkin Pohjois-Amerikassa. Keski-Euroopan markkinoihin vaikutti negatiivisesti ennätyslämmin loppuvuosi. Pohjoismaissa meillä oli jälleen menestyksekäs vuosi.

Tuotteidemme keskihinta laski johtuen usean eri valuutan arvon muutoksista ja Venäjän ja IVY-alueen myyntimix-kehityksestä. Venäjän ruplan halpeneminen auttoi toisaalta kustannuspuolella, samoin kuin raaka-ainekustannusten voimakas alentuminen. Viimeksi mainittu tosin vaikeutti hinnoitteluympäristöä. Tuotantomäärät pysyivät kokonaisuudessaan edellisen vuoden tasolla ja tehtaittemme tuottavuus jatkoi parantumistaan.

Liikevoittomme heikkeni, mutta säilytimme silti kohtuullisen hyvän kannattavuuden ja tuotimme vahvan kassavirran. Yhtiö on nettovelaton ja tase on vahva. Oman toiminnan laatu on hyvällä tasolla ja uskonkin meidän pystyvän parantamaan markkina-asemiamme myös 2015.

Entistä vahvempana tulevaisuuteen

Jatkamme eteenpäin ulkopuolisista vastatuulista sisuuntuneena, entistä vahvempana. Tuotevalikoimamme saa suitsutusta lehdistössä ja asiakkailtamme, jakeluverkostomme kasvaa jatkuvasti ja oma organisaatiomme kehittyy päivä päivältä. Uskomme hyvään kasvuun Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa samalla kun vahvistamme asemiamme vaikeilla Venäjän ja IVY-maiden markkinoilla ja pidämme vahvan positiomme Pohjoismaissa.

Tuotteemme hallitsivat automedioiden talvirengastestejä napaten lähes kaikki tärkeimmät voitot Pohjoismaissa ja Venäjällä. Nostan esiin erityisesti Keski-Euroopan talvirengastestit, joissa menestyminen raivaa tietä tunnettuutemme ja myyntimme kasvulle sikäläisillä markkinoilla. Uusi kesärengasvalikoimammekin saavutti useita testivoittoja sekä ydinmarkkinoillamme että Keski-Euroopassa keväällä 2014.

Syyskuussa 2014 Nokian Renkaat esitteli viisi uutta katumaastureiden kesärengasta ja uudisti pakettiautonrengasvalikoimansa. Joulukuussa lanseerasimme sähköautoihin suunnitellun, vierintävastukseltaan maailman ensimmäisen A-luokan talvirenkaan. Renkaillamme ajavat yksityiset loppukäyttäjät ja ammattilaiset matkaavat liikenteessä entistä turvallisemmin. Samalla ajamisen mukavuus on huippuluokkaa ja energiaa kuluu aiempaa vähemmän. Tuotetarjontamme on tällä hetkellä parempi kuin koskaan. Tämä tulee tänä vuonna näkymään asiakastyytyväisyydessämme, myynnissämme ja markkinaosuuksissamme.

Jakeluverkostomme laajentaminen jatkui vuonna 2014, kun avasimme 149 uutta Vianor-myymälää, kokonaismäärän kasvaessa 1 355:een 27 maassa. Venäjällä Nokian jakeluyhteistyöverkostoissa on 3 600 rengasliikettä ja autokauppaa. Uusi, kevyempi kumppanuusmallimme Nokian Tyres Authorized Dealer (NAD) -verkosto kasvoi; Euroopassa ja Kiinassa on solmittu yhteensä jo 869 yhteistyösopimusta. Vianor- ja NAD-pisteiden määrä tulee kasvamaan edelleen 2015. Venäjällä ja Kazakstanissa olemme perustaneet 53 myyntipistettä käsittävän N-Tyre –rengasketjun. Vahva jakelu on yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistämme.

Konsernin omistamien Vianor-liikkeidemme liikevaihto oli lähes 315 miljoonaa euroa ja liiketulos positiivinen. Autohuollon osuus kasvaa asteittain ja se mahdollistaa tasaisemman työkuorman läpi vuoden. Erinomainen asiakaspalvelu yhdistettynä ammattitaitoon edesauttaa kasvua ja tukee kannattavuutta myös jatkossa.

Meille tärkeät raskaiden renkaiden markkinat olivat myötätuulessa. Erityisesti metsäsegmentti kasvoi ja asemamme siellä vahvistui. Talvirengaslainsäädäntö kehittyy ja kattaa paremmin nyt myös raskaan liikenteen monissa kohdemaistamme. Esimerkiksi Suomessa ja Venäjällä lainsäätäjillä on vielä asian suhteen töitä. Raskaisiin renkaisiin keskittyvän liiketoimintayksikkömme liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät toisella vuosipuoliskolla kiitettävästi, kun saimme tuoreet koneinvestoinnit käyttöön ja tuotantomäärät nousuun.

Henkilöautonrenkaiden osalta meillä ei ollut tarvetta kapasiteetin kasvuun ja pystyimmekin pitämään investoinnit alhaisella tasolla. Tämä paransi kassavirtaamme. Meillä on valmius vastata markkinoiden kasvuun lisäämällä tuotantoa nopeasti ilman suuria investointeja.

Talouden epävarmuuden aikana on erityisen tärkeää keskittyä oleelliseen; asiakkaisiin ja oman henkilöstön kehittämiseen. Haluaisinkin kiittää laajaa asiakaskuntaamme luottamuksesta ja siitä innosta, jolla he ovat ottaneet vastaan laajentuneen tuotevalikoimamme. Henkilökuntaamme kiitän erinomaisesta panoksesta haasteellisessa ympäristössä. Tulemme jatkamaan työtämme hakkapeliittahengessä ja hyvin läheisissä kytköksissä asiakkaisiimme. Tällä ja jatkuvalla oman osaamisen ja toiminnan kehittämisellä menestystarinamme jatkuu.

Ari Lehtoranta

Positiivista kehitystä länsimarkkinoilla Ruplan syöksy leikkasi liikevaihtoa

Nokian Renkaiden markkinaosuudet nousivat kaikilla yhtiön päämarkkina-alueilla. Yhtiöllä on vahvin brändi, hintapositio ja jakelu ydinmarkkinoillaan Pohjoismaissa ja Venäjällä.

Vuosi 2014

Yhtiön henkilöautonrenkaiden kappalemääräinen myynti oli samalla tasolla kuin vuonna 2013, ja markkinaosuus parani kaikilla päämarkkina-alueilla. Länsimarkkinat kehittyvät yleisesti ottaen positiivisesti, ja Nokian Renkaat kasvoi selvästi Pohjois-Amerikassa. Idässä Venäjän-Ukrainan kriisi, öljyn hinnan merkittävä pudotus sekä paikallisten valuuttojen arvostuksen romahdus maailman päävaluuttoja vastaan ajoivat Venäjän ja IVY-maat taloudelliseen ahdinkoon. Toimintaympäristö oli haastava ja Nokian Renkaiden liikevaihto laski 8,7 %, johtuen myyntivaluuttojen devalvoitumisesta, kuluttajien siirtymisestä Venäjällä halvempiin B-segmentin tuotteisiin sekä halventuneiden raaka-aineiden aikaansaamista hinnanalennuksista. Valuuttojen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli liki 100 MEUR.

Vianorin ja Raskaiden Renkaiden liiketoiminnat kehittyivät positiivisesti. Yhtiön jakeluverkosto laajeni suunnitelmien mukaan.

Yhtiön kannattavuus heikentyi, mutta oli edelleen varsin hyvä; liikevoittoprosentti oli 22,2 %. Raaka-ainekustannusten 16,5 %:n lasku toi 64 MEUR kustannushyödyn edellisvuoteen verrattuna. Kiinteiden kustannusten lasku ja tuottavuuden nousu tukivat myös katetasoa.

Nokian Renkaiden kassavirta oli erinomainen 458,3 MEUR. Tase on vahva ja vuoden lopussa yhtiö oli nettovelaton. Osinko säilyi ennallaan 1,45 eurossa osaketta kohden.

Yhtiön tuotetarjonta parani merkittävästi entisestään, kun Nokian Renkaat esitteli viisi uutta katumaastureiden kesärengasta ja uudisti pakettiautonrengasvalikoimansa. Tuotteiden lehtitestimenestys oli ennätyksellinen; vuoden kuluessa saavutettiin yli 50 voittoa sekä kesä- että talvirenkaiden testeissä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Keski-Euroopassa. Tuotteiden yleisesti tunnustettu laatu luo edellytykset hintaposition suotuisalle kehitykselle.

Avainluvut, IFRS

Milj. EUR	2014	2013	muutos%
Liikevaihto	1 389,1	1 521,0	-8,7
Liikevoitto	308,7	385,5*	-19,9
% liikevaihdosta	22,2	25,3
Voitto ennen veroja	261,2	312,8	-16,5
% liikevaihdosta	18,8	20,6
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	19,2	21,8
Oman pääoman tuotto (ROE), %	16,0	13,0
Korollinen nettovelka	-164,6	-56,4	-191,9
% liikevaihdosta	-11,8	-0,9
Investoinnit	80,6	125,6	-35,8
% liikevaihdosta	5,8	8,3
Liiketoiminnasta kertyneet nettora
havarat	323,4	317,6	1,8
Tulos/osake (EPS), EUR	1,56	1,39	12,9
Kassavirta/osake (CFPS), EUR	2,43	2,39	1,4
Oma pääoma/osake, EUR	9,07	10,45	-13,1
Omavaraisuusaste, %	67,5	67,6
Henkilöstö, keskimäärin vuoden aikana	4 272	4 194

*) Sis. luottotappiovarauksen 14,3 M€

Strategia

Hakkapeliitta Way –tie menestykseen

Olemme olemassa, jotta asiakkaillamme olisi maailman turvallisimpia ja laadukkaimpia renkaita. Toimintamme peruslähtökohtana ovat arvomme. Keskittymisen strategia antaa suunnan valinnoille, joita teemme. Arvoista ja strategiasta syntyvät tavoitteet, joita kohdin pyrimme, ja jotka tuovat meille tulevaisuudessakin kansainvälistä kasvua ja menestystä. Rakennamme menestystä yhdessä lujasti töitä tehden, kehittäen kaikkia toimintojamme ja tuotteitamme.

Keskittymisen strategia

1. Pohjoiset olot

Keskitymme ainoana rengas valmistajana maailmassa pohjoisten olojen asiakastarpeisiin ja tuotteisiin. Markkinoimme tuotteitamme alueilla, joissa on lunta, metsää ja vuodenai kojen vaihtelusta johtuvat vaativat ajo-olosuhteet.

3. Jälkimarkkinat

Kaikki Nokian-merkkiset henkilöau tonrenkaamme ja raskaista renkais tamme noin 60 % myydään kulut tajille jälkimarkkinoilla rengasalan erikoisliikkeiden, autokauppojen ja muiden rengaskauppaa harjoittavien yritysten kautta.

2. Kapeat tuotesegmentit

Pohjoisten olojen erikoisosaamisemme tuo lisä arvoa asiakkaillemme. Hyödynnämme ydinosaa mistamme kapeissa tuotesegmenteissä kuten henkilöautojen talvirenkaissa sekä metsäkoneren kaissa. Muita kärkituotteitamme ovat Light Truckja SUV-renkaat, kuorma-autojen talvirenkaat sekä satama- ja kaivoskoneiden renkaat.

4. Tehokas jakelu

Vianor-ketju toimii yhtiömme kasvun keihään kärkenä. Suora kontakti kuluttajaan tarjoaa arvo kasta tietoa loppukäyttäjien toiveista ja tarpeista. Tehokas jakelu varmistaa sesongin onnistu misen sekä mahdollisten riskien hallitsemisen. Haluamme tuotteidemme ja palveluidemme käyt täjien olevan maailman tyytyväisimpiä asiakkaita.

Strategiset päätavoitteet

Keskittymisen strategiasta syntyy selkeät tavoitteet, joiden saavuttamiseksi teemme määrätietoisesti töitä

Markkinajohtaja premium-renkaissa ydinmarkkinoilla

• Olemme markkinajohtaja premium-renkaissa Pohjoismaissa, Venäjällä ja muissa IVY-maissa
• Olemme edelläkävijä ydintuotteissamme ja meillä on kansainvälisesti vahva asema valitsemissamme erikoistuotteiden segmenteissä

Henkilöstötyytyväisyys

• Nokian Renkaat on arvostettu ja haluttu työnantaja
• Henkilöstömme on erittäin ammattitaitoista ja motivoitunutta
• Henkilöstöllämme on jatkuva halu kehittää henkilökohtaista osaamistaan ja yhtiötämme

Alan parhaat prosessit

• Ydinprosessimme ja toimintaverkostomme ovat tehokkaita ja alan parhaita
• Organisaatiomme on tehokas ja kiinteät kulumme kasvavat hitaammin kuin myyntimme
• Noudatamme kunnon kansalaisen periaatteita kaikessa toiminnassamme

Asiakastyytyväisyys

• Tunnemme renkaidemme loppukäyttäjät, heidän tarpeensa ja toiveensa. Tarjoamme asiakkaillemme vain parasta
• Meillä on alan parhaat palvelut, korkein asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus

Omistajatyytyväisyys

• Olemme alan kannattavin rengasvalmistaja ja -ketju, jonka kurssikehitys ja osinkopolitiikka on suotuisaa
• Kehitämme yhtiötämme ja tulostamme myynnin kasvun, jakeluverkoston laajenemisen, vahvan hinta-aseman sekä korkean tuottavuuden avulla

Arvot ohjaavat ja tukevat strategiaamme

Yrityskulttuurimme, hakkapeliittahengen, ydin muodostuu arvoistamme

Yrittäjyys = voitonjano

Olemme voitonjanoisia, nopeita ja rohkeita. Asetamme tavoitteemme korkealle; teemme työtämme pitkäjänteisesti emmekä luovuta helpolla. Toimimme dynaamisesti ja täsmällisesti asiakkaan tyytyväisyys tärkeimpänä päämääränämme.

Meillä on aito ja iloinen tekemisen meininki. Toimimme joukkueena toisiimme luottaen ja toisiamme tukien sekä rakentavaa palautetta antaen. Kunnioitamme erilaisuutta ja rohkaisemme joukkueemme jäseniä tekemään ja tavoittelemaan tähtisuorituksia myös yksi-

Joukkuehenki = taistelutahto

lötasolla.

Kekseliäisyys = selviytymisen taito

Meillä on taito selviytyä ja yltää huippusuorituksiin vaikeissakin tilanteissa. Taitomme perustuu luovuuteen ja uteliaisuuteen sekä rohkeuteen kyseenalaistaa olemassa olevaa. Meillä on into oppia, kehittää ja luoda uutta.

Mukana arjen työssä Vastuullisuus

Tuotteidemme korkea laatu, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys sekä yrityksemme vastuullinen kehittäminen kaikilla osa-alueilla ovat toimintamme ydin. Vastuullisuus merkitsee meille turvallisia ja ympäristölle ystävällisiä tuotteita, alan edistyneimpiä prosesseja, yhtiön kannattavaa kasvua sekä henkilöstömme hyvinvointia ja turvallisuutta.

Vuonna 2014 kehitimme GRI-ohjeistuksen (Global Reporting Iniative) mukaista vastuullisuusraporttiamme, joka julkaistiin verk kosivuillamme uudistettuna selkeänä kokonaisuutena. Säännöllinen raportointi lisää entisestään toimintamme läpinäkyvyyttä ja avoi muutta sekä tarjoaa hyvän väylän seurata toimintaamme ja teke miemme asioiden vaikutusta ympäröivään maailmaan.

Arvojohdettua vastuullisuutta

Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat ovat olleet historiamme alusta asti tuotteidemme kehittämisen, valmistamisen ja markkinoinnin keskeisiä tekijöitä. Pidämme huolta henkilöstöstä, asiakkaista, taloudesta, ympäristöstä sekä tuotteiden laadusta ja turvallisuudesta. Lakien ja säädösten noudattamisen lisäksi olemme pyrkineet ylittämään toiminnallemme asetetut rajat tekemällä asiat vaadittua paremmin ja näyttämään samalla esimerkkiä myös muille rengasalan toimijoille.

Voidaksemme varmistaa vastuullisuutemme johtamisen ja toimintamme jatkuvan kehittämisen, olemme jakaneet vastuullisuuden erityiset aiheet viiteen kokonaisuuteen, jotka muodostavat yhtiömme vastuullisuuden teemat.

• • Hakkapeliitta Way on koko toimintaamme läpileikkaavien vastuullisuuden periaatteiden teema, joka sitoutuu yhtiömme strategiatyössä määritettyihin tavoitteisiin ja visioon.
• • Maailma renkailla käsittää tuoteturvallisuus- ja laatutyömme sekä vaikutuksemme eri asiantuntijaorganisaatioiden kautta liikenneturvallisuuteen ja kumialan tulevaisuuteen.
• • Talous keskittyy toimintamme taloudellisiin vaikutuksiin.
• • Ihmiset on yhteisö ympärillämme: työntekijämme sekä alihankkijamme kaikkialla maailmassa.
• • Ympäristö kuvaa jälkeämme ympäristöön.

http://bit.ly/1Bze7P1 ja käyttäjäkokemuksen. Lue lisää arvojohdetusta vastuullisuudesta ja meille

Huippulaatu on koko henkilöstön asia

EHSQ-johtaminen on yhtiössämme konsernitasolla johdettua toimintaa, joka kattaa mm. laatujohtamisen, ympäristönsuojelun, työhyvinvoinnin ja turvallisuusjohtamisen sekä omaisuudensuojelun. Takaamme tuotteidemme korkean laadun hallituilla, tehokkailla ja tarkkaan valvotuilla kehitys-, hankinta- ja tuotantoprosesseilla. Meistä jokainen haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja varmistaa omalta osaltaan huippulaatuiset tuotteet ja palvelut.

Vuonna 2014 jatkoimme panostuksia niin tuotteiden kuin toiminnan entistä korkeamman laadun kehittämiseksi. Kehitimme esimerkiksi yksittäisen renkaan jäljitettävyyttä aina renkaaseen käytetyistä raaka-aineista lähetysajankohtaan asti. Tarkoituksena on rekisteröidä kaikki tiedot renkaasta ja sen vaiheista, mikä parantaa laaduntarkkailua edelleen. Myös asiakkaiden tarpeita seurataan ja ennakoidaan useilla erilaisilla tutkimuksilla: tahdomme, että jokainen asiakas saa kaikilta osa-alueiltaan korkealaatuisen asiakas-

Turvallisempi työ – terveellisempi ympäristö

Tavoitteenamme on hallita tuotteidemme ympäristövaikutukset koko niiden elinkaaren ajan sekä huolehtia toimintamme turvallisuus- ja laatunäkökohdista kattavasti ja järjestelmällisesti. Panostamme vahvasti tuotteidemme ja prosessiemme ympäristöystävällisyyteen. Elinkaariajattelun mukaisesti huomioimme ympäristönäkökohdat raaka-aineiden hankinnasta tuotesuunnitteluun ja käytöstä poistettujen renkaiden hyötykäyttöön. Nokian-tehtaaseen loppuvuodesta asennettu VOC-päästöjen käsittelyyn tarkoitettu polttolaitos on yksi hyvä esimerkki toimintamme parantamisesta. Muutostyön tavoitteena on vähentää raskaiden renkaiden ja pinnoitteiden valmistuksessa syntyviä VOC-päästöjä sekä parantaa tuotannon ilmanlaatua entisestään.

Niin tuote- kuin henkilöstöturvallisuutta edistämme riskienhallinnan, prosessien jatkuvan kehittämisen ja uusien investointien avulla. Vuonna 2014 panostimme edelleen työtapaturmien vähentämiseen tuloksellisesti: työtapaturmataajuus aleni koko konsernissa 15 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Turvallisuusasioista viestitään ja keskustellaan näkyvästi, mikä on lisännyt henkilöstön aktiivisuutta esimerkiksi poikkeamien esiintuomiseen entistä aikaisemmassa vaiheessa. Syksyllä toteutettiin Nokian-tehtaassa ensimmäinen Johdon Safety Walk, jonka aikana tehtiin turvallisuushavaintoja ja kyseltiin henkilöstön turvallisuusasenteista. Jatkossa johdon edustajat tekevät työturvallisuuskierroksia kolme kertaa vuodessa tehtaillamme Nokialla ja Vsevolozhskissa. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen jatkuu vuonna 2015 koko konsernissa. Rakennamme yhtiömme vastuullista menestystä yhdessä yli 4 000 kansainvälisen hakkapeliitan kanssa.

Lue lisää ympäristö- ja vastuullisuusasioistamme verkossa julkaistusta vastuullisuusraportistamme! http://bit.ly/1A0PxZg

tärkeistä asioista!

Hyvä johtaminen lisää hyvinvointia ja kilpailuetua

Työhyvinvointi, kiitettävä suoriutuminen ja liiketoiminnassa menestyminen vaativat onnistuakseen hyvää johtamista, jonka tavoitteena on luoda tuloksellinen ja hyvinvoiva työyhteisö. Meillä Nokian Renkaissa määrätietoisella johtamisella edistetään sitoutuneen, motivoituneen ja ammattitaitoisen henkilöstömme osaamisen kehittymistä ja työhyvinvointia sekä tasa-arvoista kohtelua.

Henkilöstöjohtamista selkeytettiin sekä esimiestyöhön ja viestintään panostettiin entistä enemmän vuoden 2014 aikana. Pohjana kehittämistyölle toimivat Drive-henkilöstötutkimuksen tulokset, ja tavoitteena on entistä toimivampi, turvallisempi ja voitontahtoisempi työyhteisö.

Työtä toiminnan ja hyvinvoinnin parantamiseksi

Uudistetun henkilöstötutkimuksen vastausaktiivisuus nousi 80 prosenttiin, mikä kertoo myös siitä, että henkilöstömme haluaa aktiivisesti osallistua työyhteisömme kehittämiseen. Sitoutuminen, johtaminen ja suorituskyky ovat yhtiössämme tutkimustulosten mukaan paremmalla tasolla kuin muissa vertailuaineiston organisaatioissa. Henkilöstömme piti yrityksemme arvoja ja päämääriä tavoittelemisen arvoisina sekä yhteiskunta- ja yritysvastuuasioita hyvin hoidettuina. Liiketoimintammekin kannalta on tärkeää, että henkilöstömme uskoi vahvasti tuotteisiimme ja palveluihimme sekä piti niitä korkealaatuisina. Samoin he olivat tutkimustulosten mukaan valmiita suosittelemaan yhtiötämme työnantajana.

Kehitettäviksi kohteiksi valittiin erityisesti viestinnän prosessien tarkastaminen sisäisesti sekä johtamisen selkeyttäminen. Näillä toimenpiteillä haluamme varmistaa, että johtaminen ja esimiestyö ovat korkeatasoista ja omiin tarpeisiimme soveltuvaa. Käynnistimmekin loppuvuodesta johtamisen ja esimiestyön kehittämishankkeen, jossa määritellään sekä periaatteiden että käytännön toiminnan tasolla, minkälaista hyvä johtaminen yhtiössämme on.

Työhyvinvointi yhtiössämme koostuu neljästä kokonaisuudesta: fyysisestä, henkisestä, tiedollisesta ja sosiaalisesta. Uskomme, että kehittämällä johtamista ja toimintatapoja sekä viemällä asioita eteenpäin lisääntyvät turvallisuus, sitoutuneisuus, tuottavuus ja hyvinvointi. Henkilöstömme sisäinen yrittäjyys, yhdessä oivaltaminen ja aktiivisuus tukevat osaamista, kannattavaa kasvua sekä strategiamme toteutumista. Yrityksessämme jokaisella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä.

Tutustu tarkemmin johtamiseen, työhyvinvointiin, kekseliäisyystoimintaan ja muihin henkilöstöasioihin verkkovastuuraportissamme. http://bit.ly/1A0PxZg

Lue lisää ainutlaatuisesta Hakkapeliittakulttuuristamme. http://bit.ly/1uIzh8o

Liiketoiminta rengasalalla

Renkaiden myynnin vuotuinen arvo maailmanlaajuisesti on noin 190 miljardia USD. Vahvimmin ovat kasvaneet talvirenkaiden, korkean nopeusluokan kesärenkaiden ja SUV-renkaiden markkinat. Pohjoismaiden mallin mukainen lainsäädännöllinen talvirengaspakko on levinnyt viime vuosina useille uusille maantieteellisille alueille.

Henkilöautonrenkaiden kuluttajamyyntiin vaikuttavat eniten uusien autojen myyntimäärät, ostovoiman kehitys sekä yleinen kuluttajaluottamus. Talvirenkaiden osalta merkitystä on myös säällä; mitä talvisemmat ja liukkaammat olosuhteet, sitä suurempi on tarve uusille talvirenkaille. Rengasvalmistajan sisäänmyyntiin jakelijoille vaikuttavat lisäksi jakelijoiden edellisvuotiset rengasvarastot sekä rahoituksen markkinahinta.

Raskaiden ja kuorma-autonrenkaiden kysyntä on syklistä seuraten konevalmistuksen suhdanteita ja yritysten yleistä investointihalukkuutta.

ratkaisee menestymisen pohjoisissa oloissa

Nokian Renkaiden ydinmarkkinoiden erityispiirteenä on henkilöautonrengaskaupan voimakas sesonkiluonteisuus. Suurin osa kesärenkaista myydään kuluttajille muutamia viikkoja ennen ja jälkeen pääsiäisen. Talvirenkaiden kuluttajakauppa ajoittuu talven tulosta riippuen syys– marraskuulle ja arviolta 30 % talvirenkaista myydään noin 10 päivän aikana ensilumen satamisen jälkeen. Myynnin ja tuotannon ennakoiminen kuukausia etukäteen vaatii ammattitaitoa, kun rengasvalmistajien valikoimissa on tyypillisesti vähintään yli tuhat erilaista rengasmallin ja -koon yhdistelmää. Kattava jakeluverkosto sekä tehokkaat logistiikka- ja tietojärjestelmät ovat sesonkien paineessa avainasemassa.

Korkea käyttöaste ja tuottavuus tukevat kannattavuutta

Logistisista ja kaupallisista syistä rengasvalmistajat yleensä perustavat paikallisia tehtaita tärkeimmille myyntialueilleen. Palkka- ja energiakustannukset vaihtelevat maittain, mutta raaka-ainehinnat ovat suunnilleen samalla tasolla eri puolilla maailmaa. Raaka-aineista tärkeimpiä ovat luonnonkumi, synteettinen kumi, täyteaineet (kuten noki), koordit ja kaapelit sekä erilaiset kemikaalit.

Koska rengasvalmistajan kiinteät kustannukset ovat korkeat, kannattavuuden kannalta olennaista on pystyä optimaalisesti hyödyntämään koko tuotantokapasiteetti mahdollisimman vähäisin katkoksin. Tuottavuuden jatkuva parantaminen investoimalla ja prosesseja kehittämällä on rengasvalmistajan menes-

Vahva brändi korkean hintaposition takeena

Markkinoilla olevat renkaat jaotellaan hintansa perusteella alueesta riippuen kahteen tai kolmeen segmenttiin. Premium- eli A-segmentin renkaiden valmistajat korostavat markkinoinnissaan ja viestinnässään laatutuotteiden paremmuutta liikenneturvallisuuden, mukavuuden ja ympäristöarvojen mittareilla. B-segmentin renkaita valmistetaan pelkästään halpaa hankintahintaa etsiville kuluttajille. Jakelijat pyrkivät tarjoamaan asiakkailleen vaihtoehtoja kaikista hintaluokista.

Rengasalalla alueellinen markkinajohtaja on yleensä myös hintajohtaja. Hinnoitteluvoimaa lisäävät vahva brändi, tuotteiden maine, jakelun luotettavuus sekä menestys autoalan medioiden järjestämissä puolueettomissa rengastesteissä.

Valikoidut markkinat erikoistuotteille

Venäjä Mahdollisuuksia ja riskejä

Venäjä on laaja markkina-alue, jolla myytiin arviolta 2,5 miljoonaa uutta autoa ja 39 miljoonaa henkilö- ja pakettiauton rengasta vuonna 2014. Renkaiden kysyntään erityisesti Venäjällä vaikuttavat tekijät ovat öljyn hintaa seuraileva BKT:n kehitys sekä autorahoituksen korkotaso. Vuonna 2014 Venäjän talous oli myllerryksessä Ukrainan-Krimin kriisin ja öljyn hinnan voimakkaan laskun takia, ja BKT:n arvioitu kasvu jäi nollaan. Kotitalouksien heikentynyt ostovoima siirsi myyntiä premium-tuotteista B-segmentin renkaisiin.

Kaksi kolmasosaa renkaiden jälkimarkkinamyynnistä tulee talvirenkaista. Venäjällä ei ole talvirengaslainsäädäntöä, mutta Nokian Renkaiden toiminta-alueella ilmasto-olosuhteet edellyttävät talvirenkaiden käyttöä talvikuukausina. Nokian Renkaat on A- ja B-segmentin renkaiden markkinajohtaja ja suurin valmistaja Venäjällä. Vuonna 2014 yhtiön myynti Venäjällä ja IVY-maissa oli 386,7 miljoonaa euroa, mikä oli 26 % Nokian Renkaat -konsernin kokonaismyynnistä. Venäjän ruplan kurssivaihtelut tekivät tuloksen varmistamisesta ja optimoimisesta haastavaa Nokian Renkaille ja muille kansainvälisille yhtiöille.

39 milj. myytyä henkilöja pakettiauton rengasta vuodessa

Nokian Renkailla on laaja jakeluverkosto Venäjällä. Vuoden 2014 lopussa Hakka Guarantee -verkosto ja muut Nokian Renkaiden kanssa Venäjällä läheisesti toimivat jälleenmyyntikumppanit käsittivät jo 3 600 rengasliikettä, Vianor-liikettä, autoliikettä ja verkkokauppaa.

Nokian Renkaiden tehtaat Venäjän tullirajojen sisällä, sekä vahvat brändit ja laajeneva jakeluverkosto antavat yhtiölle merkittävää kilpailuetua markkinassa.

Pohjoismaat Vakaa kehitys jatkui

6 milj. myytyä talvirengasta vuodessa

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa myydään vuosittain yhteensä noin 10 miljoonaa henkilö- ja pakettiauton rengasta, joista noin 6 miljoonaa on talvirenkaita. Markkinat kasvavat yleensä 1–3 % vuodessa ja kilpailevia tuotemerkkejä on noin 80. Maissa on myös lainsäädäntö, joka edellyttää talvirenkaiden käyttöä talvikuukausien aikana.

Pohjoismaat muodostivat noin 40 % Nokian Renkaiden myynnistä vuonna 2014. Yhtiö on alueella markkina- ja hintajohtaja. Nokian Renkaat on ainoa paikallinen valmistaja ja sillä on laaja jakeluverkosto, kuten oma 294 liikkeen Vianor-rengasketjunsa.

Keski-Eurooppa Suurin talvirengasmarkkina

Euroopan markkinoilla, Pohjoismaat pois lukien, myytiin noin 230 miljoonaa henkilö- ja pakettiauton rengasta vuonna 2014. Keski-Eurooppa on maailman suurin talvirenkaiden markkina-alue, 12-kertainen Pohjoismaihin nähden. Talvirenkaita myytiin noin 69 miljoonaa ja talvirengassegmentti kasvaa kokonaismarkkinoita nopeammin.

Rengasmarkkinoiden laajentuessa ja talvirengaslainsäädännön yleistyessä Keski-Euroopasta on tullut yksi Nokian Renkaiden tärkeimmistä kasvualueista. Nokian Renkaat räätälöi renkaansa eri markkina-alueiden kuluttajien tarpeisiin. Keski- ja Itä-Euroopan talviolosuhteisiin suunnitellut kitkarenkaat sekä alueella myydyt kesärenkaat poikkeavat huomattavasti yhtiön ydinmarkkinoilla myydyistä tuotteista. Yhtiö myy renkaita 32 Euroopan maahan Pohjoismaiden, Venäjän ja IVY-maiden lisäksi. Keski-Eurooppa muodosti noin 24 % Nokian Renkaiden myynnistä vuonna 2014.

Yhtiöllä on alueella Ejpovicen logistiikka- ja palvelukeskus, joka palvelee päämarkkinoita ympäri vuorokauden. Jälleenmyyntikanavan kasvua johti Vianor, jonka verkostoon kuului alueella yhteensä 288 liikettä vuoden 2014 lopussa. Nokian Tyres Authorized Dealer (NAD) –verkostossa toimi 811 myymälää 14 Euroopan maassa.

Pohjois-Amerikka

Tarkkaa kohdistamista lumialueilla

Pohjois-Amerikassa Nokian Renkaat keskittyy Kanadaan sekä USA:n lumivyöhykkeeseen. Talvirenkaiden markkinapotentiaali on näillä alueilla kaksinkertainen Pohjoismaihin nähden. Kanadan talvirengaslainsäädäntö tukee kysynnän kasvua.

Vianor-ketjulla on New Englandin alueella 69 rengasliikettä.

Nokian Renkailla on vahva brändi ja hyvä laatumielikuva Pohjois-Amerikan talvirengasalueilla. Yhtiö tekee jakelukumppaneiden kanssa yksinoikeussopimuksia valituilla alueilla. Vianor-ketjulla on New Englandin alueella 69 rengasliikettä.

Nokian Henkilöautonrenkaat

Ensiluokkaisia renkaita tarkasti kohdennettuihin asiakastarpeisiin

Nokian Henkilöautonrenkaat -yksikkö kehittää, valmistaa ja markkinoi kesä- ja talvirenkaita henkilö- ja jakeluautoihin sekä katumaastureihin. Päätuotteita ovat nastalliset ja nastattomat talvirenkaat sekä SUV-renkaat, jotka ovat rengasalan nopeimmin kasvavia ja hinnaltaan kalleimpia tuotesegmenttejä. Yhtiön tärkeimmät brändit ovat Nokian Hakkapeliitta, Nokian Hakka ja Nokian Nordman.

Renkaiden tuotekehitys tehdään pääosin Suomessa. Renkaat valmistetaan yhtiön omissa tehtaissa, Suomessa Nokialla ja Venäjällä Vsevolozhskissa, ja ne myydään jälkimarkkinoilla. Päämarkkinat ovat Pohjoismaat, Venäjä ja muut IVY-maat, muu Eurooppa sekä Pohjois-Amerikka.

Liikevaihto, liikevoitto NOKIAN HENKILÖAUTONRENKAAT

ja liikevoitto%

Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto%

	2010	2011	2012	2013	2014
Liikevaihto	714,7	1 071,1	1 220,1	1 137,0	1 003,2
Liikevoitto	205,5	365,1	410,8	378,5	292,2
Liikevoitto%	28,8	34,1	33,7	33,3	29,1

Vuoden 2014 liikevaihto kärsi Venäjän ja Ukrainan ongelmista, mutta markkina-asema vahvistui edelleen

Nokian Henkilöautonrenkaiden liikevaihto kasvoi Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa ja oli yli miljardi euroa. Renkaiden kappalemääräinen myynti säilyi edellisvuoden tasolla, mutta liikevaihtoa heikensi Venäjän ja IVY-maiden valuuttojen voimakas devalvoituminen sekä Ukrainan kriisi.

Nokian Renkaat on markkina- ja hintajohtaja Pohjoismaissa sekä Venäjällä ja IVY-maissa, ja kasvaa Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan premium-markkinassa. Yhtiö kasvatti vuonna 2014 markkinaosuuttaan kaikilla päämarkkina-alueillaan. Talvirenkaiden osuus yksikön kappalemääräisestä myynnistä vuonna 2014 oli 79 %.

Suomen- ja Venäjän-tehtaiden vuotuinen tuotantokapasiteetti vuorojärjestelyin oli yli 20 miljoonaa rengasta. Vuonna 2014 kapasiteetti ei ole ollut täyskäytössä, mutta tuotantomäärä (kpl) kasvoi 4,3 % ja tuottavuus (kg/mh) parani 5,1 % edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2014 Nokian henkilöautonrenkaista (kpl) 80 % (82 %) valmistettiin Venäjän-tehtailla.

Tuotevalikoiman kilpailukyky parempi kuin koskaan; yli 50 testivoittoa

Vuoden 2014 syksyllä yhtiön tuotteet hallitsivat talvirengastestejä ottaen lukuisia voittoja Pohjoismaisissa ja Venäläisissä automedioissa. Pohjoismainen nastarengas Nokian Hakkapeliitta 8 dominoi voittaen käytännössä kaikki testit, missä oli mukana. Erityisen huomionarvoisia olivat Keski-Euroopan talvirengastestit, jotka olivat Nokian Renkaille menestys. Uusi kesärengasvalikoima toi useita voittoja autolehtien rengastesteissä ydinmarkkinoilla ja Keski-Euroopassa keväällä 2014. Kaikkiaan Nokian Renkaiden tuotteet saavuttivat yli 50 testivoittoa vuoden aikana. Kuluttajien arvioiden mukaan yhtiön renkaat ansaitsivat keskiarvon 4,6 (max 5,0) ja 93 % arvionsa antaneista suositteli Nokian-renkaita.

Syyskuussa 2014 Nokian Renkaat esitteli viisi uutta katumaastureiden kesärengasta ja uudisti pakettiautonrengasvalikoimansa. Kovassa kasvussa olevaan SUV-käyttöön räätälöidyt erikoistuotteet suunnataan yhtiön päämarkkinoille Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja Venäjälle.

Turvallisuuden edelläkävijä

Ainutlaatuinen tuotekehitys ja testausosaaminen tuottavat turvallisuutta, ajomukavuutta ja tehokkuutta edistäviä patentoituja ratkaisuja pohjoisen vaativiin oloihin.

Tuotekehitys ja testaaminen

Talvirenkaan keksijän kehitystyötä ohjaa kestävän turvallisuuden periaate: renkaan turvallisten ominaisuuksien tulee säilyä lähes muuttumattomina tuotteen käyttöiän ajan. Kestävän turvallisuuden periaate merkitsee myös ympäristöystävällisten tuotteiden ja tuotantoteknologioiden kehittämistä.

Tuotteiden laatu, kestävyys ja ympäristöystävällisyys perustuvat huolelliseen rakennekehitykseen ja testaukseen. Alan viimeisintä tekniikkaa edustavat koestuskoneet mahdollistavat kumisekoitusten, pintamallien ja rengasrakenteiden ominaisuuksien aikaisempaa tehokkaamman vertailun.

Kumisekoituksiin lisätty rypsiöljy tuo talvirenkaaseen repimislujuutta sekä lisää lumi- ja jääpitoa. Kesärenkaissa käytetty mäntyöljy parantaa kulumiskestävyyttä. Polttoaineen kulutusta, melua ja haitallisia päästöjä vähentävät ympäristöystävälliset tuotteet sekä luonnonmukaiset materiaalit ovat tuotekehityksen ytimessä myös tulevaisuudessa. Haasteena on yhdistää turvallisuus sekä ajomukavuus ja samaan aikaan pienentää kuljettajien polttoainelaskua.

Vuonna 2014 korkean jääpidon omaavia ns. pohjoismaisia talvirenkaita oli yli puolet (56 %) koko talvirengasvalikoimasta. Polttoaineenkulutusta alentavien erityisen alhaisen vierintävastuksen renkaiden osuus oli 76 %. Kesärengastuotteista 89 % kuului erittäin korkean märkäpidon kategoriaan. Alhaisen vierintävastuksen ja korkean märkäpidon huippurenkaat vastaavat EU:n luokittelujärjestelmän A-, B- ja C-luokkia.

Kestävää turvallisuutta Laadukasta räätälintyötä

Nokian Renkaat tunnetaan laadukkaista, turvallisista ja ympäristöystävällisistä tuotteistaan, jotka räätälöidään huolellisesti eri markkinoille ja erilaisiin vaativiin käyttökohteisiin. Tuotekehitys seuraa tarkasti kuluttajatarpeiden liikkeitä ja muutoksia ja pyrkii ennakoimaan käyttäjien toiveita. Yli puolet tuotekehityspanoksista käytetään tuotteiden testaamiseen.

Kattava tuotevalikoima uudistuu nopeasti: uusien tuotteiden osuus on vähintään neljännes vuotuisesta liikevaihdosta. Uusilla tuotteilla yhtiö vahvistaa asemaansa ja säilyttää haluamansa hinta- ja katetason kovassa kilpailussa.

Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä johtavien autonvalmistajien kanssa. Yli kaksikymmentä laatubrändiä on valinnut Nokian Renkaiden tuotteet talvirengasohjelmaansa. Nokian erikoisrenkaiden kehitystyössä avainasemassa on testausyhteistyö urakoitsijoiden kanssa.

yli 50 %

tuotekehityspanoksista käytetään tuotteiden testaamiseen

Testausta äärioloissa

Yhtiö testaa autenttisissa olosuhteissa ympäri maailman. Omassa testilaboratoriossa Ivalossa, Suomen Lapissa, kehitetään testivoittajarenkaat, joiden toimintaan kuluttajat ympäri maailman voivat luottaa. Testivoittajatuotteiden taustalla on suunnaton määrä huippuluokan osaamista ja miljoonia testikilometrejä.

Vuosi vuodelta kasvavassa Ivalon "White Hell"- testikeskuksessa simuloidaan talviautoilun ääritilanteita marraskuusta toukokuuhun, yöllä ja päivällä. Monipuolinen Nokian-testikeskus tarjoaa joustavat ja ainutlaatuiset olosuhteet mm. suurnopeuskuvaustekniikan hyödyntämiselle ja sohjoliirtotestaukselle.

Kattavien tulosten keräämiseksi renkaita testataan myös useilla ulkomaisilla radoilla. Omien testien lisäksi myös pohjoismaiset taksiyrittäjät osallistuvat kestotestaukseen ja uusien rengasmallien haastavaan kehittämiseen. Täysin uuden henkilöautonrenkaan kehittäminen kestää 2–4 vuotta.

Jatkuvaa uudistumista

Jatkuvat investoinnit uusiin tuotteisiin, monipuoliseen testaukseen sekä kehittyneisiin mittalaitteisiin mahdollistavat sen, että yhtiö kykenee kehittämään ainutlaatuisia innovaatioita hyödyntäviä testivoittajatuotteita vuodesta toiseen. Yksi uusimmista keksinnöistä on katumaasturirenkaiden sivupinnoissa hyödynnetty Nokian Aramid Sidewall -teknologia, joka tuo lisäturvaa torjumalla tehokkaasti iskut ja viillot.

Aidoissa käyttöolosuhteissa ja laboratorioissa tapahtuva intensiivinen testaaminen, vuodenaikojen ja tuotteiden kaikkien elementtien ja ominaisuuksien perinpohjainen ymmärtäminen palvelevat kehitystyön tärkeintä päämäärää eli kuljettajien turvallisuutta vaativissa sekä vaihtelevissa olosuhteissa.

Ivalossa testataan

yli 20 000

Lue lisää: bit.ly/1KIqLxq

Räätälöityä turvallisuutta, huoletonta liikkumista

Erilaiset markkina-alueet ja käyttökohteet tarvitsevat omia yksilöityjä tuotteita ja täsmäinnovaatioita.

Talvirengasmaailman edelläkävijän monipuolinen talvi valikoima täydentyi uusilla erikoistuotteilla. Uutta Hakka peliitta-talvirengassukupolvea edustava, katumaastu reihin suunnattu nastallinen Nokian Hakkapeliitta 8 SUV taltuttaa pohjoisen talven ääri-ilmiöt täysin uusin keksin nöin. Alan modernein nastateknologia synnyttää ennen kokemattoman pidon jäälle ja lumelle. Uudet paketti autonrenkaat, Nokian Hakkapeliitta C3 -nastarengas ja Nokian CR3 -kitkarengas tuovat talvipitoa ja ajomuka vuutta vaativaan ammattikäyttöön.

Mielenkiintoinen uutuus on myös järeä Nokian Hakka peliitta LT2 AT35 -erikoisrengas. Ääriolojen taitajat Nokian Renkaat ja Arctic Trucks yhdistivät osaamisensa, jotta erikoisvalmisteisten 4x4-ajoneuvojen omistajat voivat huoletta kohdata maailman vaativimmat talviolosuhteet. Uusi Nokian Hakkapeliitta LT2 AT35 on suurin järeisiin neli vetoautoihin valmistettu Hakkapeliitta-talvirengas. Tule vaisuudessa Hakkapeliitta-jättiin törmää suurella toden näköisyydellä napaseudulla, joko pohjoisessa tai etelässä.

Uusi kesärengasvalikoima iskee ja kestää

Keväällä 2015 Nokian Renkaiden kesärengasvalikoima on laajempi kuin koskaan ennen. Yhtiö lanseerasi syksyn 2014 aikana yhteensä 8 uutta premium-kesärengasta ydinmarkkinoilleen. Pohjoisen vaihtelevaan kesään ja karkeille teille räätälöity Nokian Hakka -kesärengasperhe laajeni kolmella uudella tulokkaalla. Nokian Hakka Black SUV ja Nokian Hakka Blue SUV kehitettiin monipuoliseen katumaasturikäyttöön.

Urheilullisen Nokian Hakka Black SUV:n tarkat käsittelyominaisuudet ja ainutlaatuinen kestävyys mahdollistavat voimakastehoisten katumaasturiautojensa ominaisuuksista nauttivalle kuljettajalle poikkeuksellisen ajonautinnon. Uusi Nokian Hakka Blue SUV hurmaa mukavalla luonteellaan, ei uuvu kovassakaan käytössä ja pihistelee polttoaineenkäytössä. Se on oikea valinta kuljettajalle, joka arvostaa tehokasta ja turvallista etenemistä, mutta haluaa nauttia katumaasturinsa luonteesta sekä mökkitiellä että kaupunkiajossa. Jämäkkä Nokian Hakka C2 –pakettiautonrengas tuo hallittua vakautta ja kestävyyttä painavimmille kuormille.

Erityisesti Keski-Euroopan markkinoille täsmätyt Nokian zLine SUV ja Nokian Line SUV vakuuttavat suorituskykyisellä luonteellaan ja mukavalla ajotuntumalla. Uusi Nokian cLine -pakettiautonrengas tarjoaa kestävyyttä ja turvallisuutta vaativaan ammattiajoon.

Katso video Nokian Hakka Black SUV: http://youtu.be/u00rU28qq98

Katso video Nokian Hakka Blue SUV: http://youtu.be/JS8tJoBGlvo

Katso video Nokian zLine SUV: http://youtu.be/sYHyUmczeS4

Katso video Nokian Line SUV : http://youtu.be/kOD9prmIPEQ

Erikoistuotteita vaativaan käyttöön

Monipuolinen Nokian Rotiiva AT Plus on suun nattu erityisesti raskaaseen käyttöön kevyt kuorma-autoihin ja pick-up -tyyppisiin autoihin. Kevytkuorma-autoihin, suurimpiin katumaastu reihin sekä pick-up tyyppisiin autoihin suunni teltu Nokian Rotiiva HT liikkuu luotettavasti niin asvaltilla kuin myös soralla.

Maailman ensimmäinen traktoreiden talviura kointirengas Nokian Hakkapeliitta TRI on uniikki talvispesialisti. Nokian Raskaiden Renkaiden erikoistuote tuo ylivoimaista vetokykyä ja talvi pitoa lumenauraukseen ja raskaaseen urakoin tikäyttöön.

Ympärivuotiseen pitkän ja keskipitkän matkan ajoon suunniteltu Nokian Hakka Truck 844 tarjoaa erinomaisen pidon myös talviolosuhteissa. Se on koossaan (385/55R22.5) markkinoiden ensim mäinen perävaunukäyttöön suunniteltu rengas, jolla on M+S-merkinnän lisäksi lumihiutalesym boli eli virallinen talvirengashyväksyntä.

Uusi Nokian NTR 52 -eturengas toimii luotetta vasti myös kilometrien karttuessa. Uuden raken teensa ja pintakumiseoksensa ansiosta uutuus renkaalla saavutetaan erinomainen ajotulos ja hyvä pito päätieolosuhteissa. Keskipitkän ja pitkän matkan rahtiajoon ja linja-autoihin suunni teltu rengas täyttää uudet EURO 6 kantavuusvaa timukset. Nokian NTR 52 on myös M+S -merkitty ja sopii erinomaisesti ympärivuotiseen käyttöön.

Nokian Kuorma-auton renkaat

• Katso video: http://youtu.be/iX54JZNF3Rc
• Hakkapeliitta Test Experience
• Katso video: http://youtu.be/SSGI1MIr5F4
• Nokian Hakkapeliitta TRI – Innovaatiot joilla lyöt talven
• Katso video: http://youtu.be/vr3nFdmUJSM

Automaailman energiapihein talvirengasmalli Vihreää talvirengasteknologiaa sähköautoihin

Nokian Renkaat kehitti vierintävastukseltaan maailman ensimmäisen A-luokan talvirenkaan. Uusi Nokian Hakkapeliitta R2 on nastaton talvirengas, joka on suunnattu BMW:n ainutlaatuiseen i3-sähköautoon. Pohjoisen talveen räätälöity aito Hakkapeliitta-talvirengas yhdistää äärimmäisen alhaisen vierintävastuksen, ensiluokkaisen pidon ja poikkeuksellisen ajomukavuuden. Nokian Hakkapeliitta R2 -talvirenkaiden avulla sähköautoilija voi nauttia jopa 30 prosenttia alhaisemmasta renkaiden vierintävastuksesta verrattuna markkinoilla oleviin muihin talvirenkaisiin. Uutuusmallin EU-rengasmerkinnän mukainen vierintävastus on A-luokassa, mitä yksikään talvirengas ei ole aikaisemmin saavuttanut. Energiansäästö vierintävastuksesta lisää auton toimintasädettä.

Lue lisää: bit.ly/15S33Sy

Huippuinnovaatioita Mielenrauhaa, tarkkuutta ja turvaa

Enemmän kestävyyttä

Nokian Aramid Sidewall -teknologia

Testivoittaja Nokian Hakkapeliitta 8 SUV –talvirenkaasta tuttua ainutlaatuista Nokian Aramid Sidewall –teknologiaa hyödynnetään nyt myös uusien katumaasturirenkaiden sivupintasekoituksessa. Kulutusta ja viiltoja poikkeuksellisen hyvin kestävä sivupintasekoitus sisältää äärimmäisen vahvaa aramid-katkokuitua. Samaa materiaalia hyödynnetään lentokoneteollisuudessa ja sotilaskäytössä. Aramid-kuitu jäykistää ja vahvistaa sivupinnan kestämään entistä paremmin ulkopuolisia iskuja ja painumia vanteen sarvea vasten.

Nokian Hakkapeliitta 8 SUV | Nokian Hakka Black SUV | Nokian Hakka Blue SUV Nokian zLine SUV | Nokian Line SUV

• Tutustu Nokian Aramid sidewall -konseptiin: http://youtu.be/N5LvBke-UqY
• Katso video: http://youtu.be/AtA3xCcYc4A

Nokian Eco Stud 8 –konsepti

Uuden sukupolven monisärmäinen ankkurinasta, nastaiskua pienentävä laippamuotoilu, nastan toimintaa tehostava ja tiekosketusta vaimentava patentoitu Eco Stud -nastatyyny.

• 190 nastaa (koko 205/55 R16), joista jokaisen paikka tietokoneoptimoitu.
• Yksittäisen nastan paino alle 1 g.
• Keskimäärin 12 % pohjoismaista lainsäädäntöä alhaisempi tienkuluma.

Nokian Hakkapeliitta 8 | Nokian Hakkapeliitta 8 SUV

Nokian Eco Stud 8 –konseptiin: http://bit.ly/1uzDpg2

Ensiluokkaista talvipitoa, tarkempi ajotuntuma

Nokian Cryo Crystal -konsepti

Kumisekoitukseen lisätyt monisärmäistä kristallia muistuttavat timantinkovat pitopartikkelit tarrautuvat ajoalustaan jääpitoa kasvattaen.

Nokian Hakkapeliitta 8 SUV Nokian Hakkapeliitta R2 Nokian Hakkapeliitta R2 SUV Nokian Hakkapeliitta CR3

Kasvanut toimintamatka, erinomainen talvipito

Nokian Intelligent eSilica -kumisekoitus

Laajalla lämpötila-alueella esimerkillisesti toimiva sähköautonrenkaissa käytetty kumisekoitus maksimoi alhaisen vierintävastuksen ja talvipidon. Kulutuspintaseoksen molekyyliketjut muodostavat silikapartikkelien kanssa vahvan, mutta joustavan yhdistelmän. Symmetrisen pintamallin lamellit eli uritukset toimivat aktiivisesti pitotason ja lämpötilan vaihteluista piittaamatta.

Nokian Hakkapeliitta R2 – BMW i3 ja BMW i8

Turvallisuutta märälle tielle

Sirppiura

Keskialueen ripoja leikkaavat aggressiiviset sirppiurat, jotka säilövät tehokkaasti vettä ja ohjaavat sen pitkittäisuriin.

Nokian Hakka Black SUV Nokian zLine SUV

Tehokasta vesiliirrontorjuntaa

Trumpettiurat

Olkapääalueiden luotimaiset trumpettiurat varastoivat vettä renkaan ja tien välistä sekä kiihdyttävät veden virtausta pääurista poikittaisuriin maksimoiden pidon myös sateen liukastamalla tiellä.

Nokian Hakka Blue SUV Nokian Line SUV

Rengasteknologian suunnannäyttäjä

1898

Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö perustetaan.

Henkilöautonrenkaiden tuotanto alkaa Nokialla.

Maailman ensimmäinen talvirengas "Kelirengas". Legendaarinen Hakkapeliitta-talvirengas kehitetään.

Hakkapeliitta-talvirengasperhe kasvaa. Nastallinen Nokian Hakkapeliitta 8 SUV sekä pakettiauton renkaat Nokian Hakkapeliitta C3 ja Nokian Hakkapeliitta CR3.

Maailman ensimmäinen talvirengas esiin ponnahtavilla nastoilla. Nokian Hakkapeliitta -konseptirengas.

Uusi Nokian Hakkapeliitta R2 - vierintävastukseltaan maailman ensimmäinen A-luokan talvirengas sähköautoihin.

Ensimmäinen jo vuodesta 1934

Nokian Renkaat kehitti ja valmisti maailman ensimmäisen talvirenkaan eli Kelirenkaan viimaan ja pakkaseen vuonna 1934. Kaksi vuotta myöhemmin pohjoisen talveen syntyi henkilöautoihin suunnattu Nokian Hakkapeliitta, legendaarinen talvikelien voittaja.

Kelirengas oli suunniteltu kuorma-autoille, joita olikin linja-autojen ohella suurin osa 1930-luvun liikenteestä. Voimakas pintakuviointi teki Kelirenkaasta talvirenkaan, sillä poikittaiset urat pureutuivat lumeen hammaspyörän lailla. Väljä kuvio puhdistui hyvin lumesta ajon aikana, mikä paransi pitoa. Koko renkaan idea perustuikin hyvään tarttumapintaan. Kuten mainoksessa todettiin "jarrutus tuli tehokkaaksi – kaarteet ja käännökset onnistuivat ilman sivuluistoa".

Kelirengas. Maailman ensimmäinen talvirengas 1934

Nokian Hakkapeliitta 8. Moninkertainen testivoittaja 2014.

Talvirenkaan keksimisestä 80 vuotta: Nokian Kelirengas hallitsi turvalliset kaarteet ja käännökset lumikelissä

http://bit.ly/18yOVPd

Näin talvirengas on muuttunut – vertailussa maailman ensimmäinen talvirengas ja uuden teknologian kitkarengas

http://bit.ly/1Hkifs2

Takuuvarmaa tekemistä

Tavoitteena tuotannon korkea käyttöaste ja tuottavuuden kasvu

Nokian Renkaiden tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa ja Venäjällä. Pääkonttorin yhteydessä Nokialla tapahtuvat keskitetysti tuotekehitys sekä prototyyppien ja koe-erien valmistus. Nokian-tehtaassa valmistetaan henkilöautonrenkaita, raskaita renkaita sekä kuorma-autonrenkaiden pinnoitteita.

Pietarin lähellä sijaitsevan Vsevolozhskin huippumodernissa tehtaassa valmistettiin vuonna 2014 noin 80 % yhtiön henkilöautonrenkaista. Vsevolozhskista renkaita toimitetaan yli 40 maahan, ja Nokian Renkaat onkin Venäjän suurin kulutustavaroiden viejä. Venäjän tuotantolaitoksiin on tehty investointeja yli 800 miljoonan euron arvosta.

Suomen- ja Venäjän-tehtaiden vuotuinen kapasiteetti vuorojärjestelyin on yli 20 miljoonaa rengasta. Yhtiöllä on valmius vastata markkinoiden kasvuun lisäämällä tuotantoa nopeasti ilman suuria investointeja. Vuonna 2014 kapasiteetti ei ole ollut täyskäytössä, mutta tuotantomäärä (kpl) kasvoi 4,3 % ja tuottavuus (kg/mh) parani 5,1 % edellisvuoteen verrattuna.

Renkaiden tuotantokustannukset ovat Venäjällä selvästi alhaisemmat kuin Suomessa ja muissa länsimaissa. Toimintaa Venäjällä ovat tukeneet myös investointien määrään perustuvat verosopimukset sekä tehtaan sijainti tullimuurien sisäpuolella.

Omien tuotantolaitosten lisäksi yhtiöllä on sopimusvalmistusta tehtaissa, joiden laatutaso vastaa Nokian Renkaiden korkeita vaatimuksia. Sopimusvalmistuksen osuus yhtiön renkaiden myynnistä vuonna 2014 oli noin 3 %.

yli 20 milj.

Yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti Nokialla ja Vsevolozhskissa vuonna 2014 oli yli 20 miljoonaa rengasta

Keskiössä asiakkaan kuunteleminen

Nokian Renkaiden tärkeimmillä kohdemarkkinoilla toimii konsernin oma myyntiyhtiö tai edustaja, jolla on oma myyntiorganisaationsa. Tyypillisiä asiakkaita ovat alueelliset rengastukkurit, rengasketjut, autokauppaketjut ja uusimpana ryhmänä verkkokaupat. Asiakkaiden liiketoiminnassa Nokianmerkkisten renkaiden myynnillä on suuri painoarvo, joten heillä on myös valmius ja halu tukea ja rakentaa Nokian-brändiä

Jokapäiväisen kanssakäymisen, yhteisten kehitysprojektien sekä tutkimusten ja haastattelujen pohjalta syntyy tietoa yritysasiakkaidemme toiveista. Suurin osa toiveista liittyy yhteistyöprosessien eri vaiheisiin, kuten logistiikkaan sekä markkinointi- ja tuotetukeen. Nokian Renkaiden vahvuutena on matala organisaatio ja kyky reagoida nopeasti asiakastarpeisiin ja markkinoiden muutoksiin. Henkilösuhteet asiakkaisiin ovat usein pitkäaikaisia ja osapuolia yhdistää vahva tunne samaan Hakkapeliitta-perheeseen kuulumisesta.

Kuluttajasuhteen kehittäminen vahvistaa brändiä

Laadun ja tuotekehityksen kannalta on tärkeää, että renkaan tekijät ja kehittäjät saavat käyttökokemuksia ja palautetta myös loppukäyttäjiltä. Viime vuosina mahdollisuudet suoraan kuluttajakontaktiin ovat parantuneet merkittävästi sosiaalisen median yleistymisen myötä. Verkkopalvelujen laajemman yhteisöllisyyden myötä sitoutuneisuus tuotemerkkiin sekä tuotteiden suosittelijoiden määrä ovat lisääntyneet selvästi.

Vähittäiskaupan ammattilaiset arvossaan

Kuluttaja kokee usein renkaiden oston vaikeaksi ja hankalaksi. Ostokäyttäytymistä selvittävät tutkimukset osoittavat, että rengasmyyjän rooli on ostotapahtumassa keskeinen. Siksi sekä rengasvalmistajalle että kuluttajille on tärkeää, että rengasmyyjät ovat ammattitaitoisia, tuntevat tuotteet mahdollisimman hyvin ja osaavat opastaa kuluttajaa valitsemaan juuri hänen tarpeisiinsa sopivan tuotteen. Koulutustapahtumien ja henkilökohtaisen opastuksen lisäksi Nokian Renkaat on kehittänyt verkko-oppimiskokonaisuuden, jonka avulla rengaskauppiaat ympäri maailman voivat kehittää osaamistaan ajasta ja paikasta riippumatta. Myös yhtiön tekninen asiakaspalvelu ohjaa ja neuvoo jälleenmyyjien ohella kuluttajia, ammattikäyttäjiä ja muita sidosryhmiä renkaiden valinnassa, käytössä ja ongelmatilanteissa.

Mukana ihmisten arjessa

Olemme mukana ihmisten arjessa kelillä kuin kelillä, suoralla tai kurvissa. Työtämme on mahdollistaa turvallinen perillepääsy. Sosiaalisen median välityksellä asiakkaidemme tyytyväisyyttä ilmentävät käyttökokemukset ja matkantekoon liittyvät tunteet välittyvät ympäri maailmaa. Turvallinen matkanteko mahdollistaa esimerkiksi iloa ja riemua keskelle talvista luontoa tehdystä hiihtoretkestä, helpotusta ruuhkassa vältetystä vaaratilanteesta ja hämmästystä vaivattomasta työmatkasta vuoden pahimpanakin talviaamuna. Jokaisella onnistuneella ajomatkalla ansaitsemme renkaillamme rullaavien luottamuksen kerta toisensa jälkeen. Kertynyt luottamus ulosmitataan, kun vanhat renkaat tulevat tiensä päähän ja on aika valita uudet matkakumppanit. Viimeistään silloin tekee mieli kurkata Instagramista, Twitteristä, Facebookista tai YouTubesta, miltä toisista isistä ja äideistä tuntuu ajaa Nokian-renkailla.

Myynti ja jakelu

noin 3 600

Venäjällä lähes 3 600 myyntipisteen suuruinen verkosto rengasliikkeitä

Kohdemarkkinat

Vuonna 2014 Nokian renkaita myytiin 61 maassa. Venäjä, Suomi, Saksa, Ruotsi ja Norja muodostivat 70 % valmistustoiminnan myynnistä.

Vianor

Yhteensä 1 355 myyntipistettä 27 maassa (189 omaa ja 1 166 franchisingja partner-pistettä). Pohjoismaat ja Baltia 329, Venäjä ja IVY-maat 633, Keski- ja Itä-Eurooppa 294, USA 69 myyntipistettä.

Nokian Tyres Authorized Dealers

Kumppanuusverkosto Nokian Tyres Authorized Dealer (NAD) kasvoi katsauskaudella 437 sopimuksella yhteensä 869 myyntipisteeseen 14:ssä Keski-Euroopan maassa ja Kiinassa

Venäjä

Hakka Guarantee -jälleenmyyjät ja muut Nokian Renkaiden kanssa Venäjällä läheisessä yhteistyössä toimivat vähittäismyyjäkumppanit muodostavat noin 3 600 myyntipisteen suuruisen verkoston rengasliikkeitä, Vianoreita, autoliikkeitä ja verkkokauppoja. Uuteen N-Tyre-kumppanuusverkostoon kuului lisäksi 53 myymälää Venäjällä ja Kazakstanissa.

Kenties mukavin tapa hankkia Nokian Hakkapeliitat?

Vianor myy renkaita kaikkiin yleisimpiin kulkuneu voihin: henkilö- ja pakettiautoihin, kuorma-autoihin ja raskaisiin erikoiskoneisiin. Nokian-merkkisten renkaiden lisäksi ketju myy muita johtavia rengas merkkejä sekä erilaisia autoiluun liittyviä tuotteita, kuten vanteita, akkuja ja iskunvaimentimia. Vähittäiskaupan lisäksi Vianor tekee tukkukauppaa sekä suurasiakasmyyntiä. Renkaiden vähittäis kaupan voimakas sesonkiluonteisuus luo haasteita perinteisen rengasliikkeen ympärivuotiselle kannat tavuudelle. Vianorin palveluvalikoimaan kuulu vatkin paitsi renkaiden vaihdot ja asennukset, niin myyntipisteestä riippuen myös öljynvaihdot, auto huollot ja rengashotellit. Tavoitteena on, että huol topalvelut muodostavat yhä merkittävämmän osan Vianorin kasvusta ja kannattavuudesta.

Vianor-rengasketju toimii Nokian Renkaille stra tegisesti tärkeillä markkinoilla ja rakentaa perustaa konsernin tuotteiden pysyville markkinaosuuksille. Vuonna 2014 Vianor tarjosi Nokian Renkaiden ydin markkinoilla parhaan verkoston konsernin tuot teiden tukku- ja vähittäismyynnille. Vianor myös kasvatti markkinaosuuttaan talvirengasmyyn nissä ja palvelumyynnin kasvu jatkui. Myyntipis teiden toimintamallin kehittäminen rengasmyyn nistä autojen huoltamiseen jatkui investoinnein ja paikallisia autohuoltoyrityksiä ostamalla. Vuoden 2014 loppuun mennessä oli toteutettu 56 yritysostoa ja niiden autohuoltopalvelujen integrointia olemassa oleviin Vianor-liikkeisiin.

VIANOR

Liikevaihto, liiketulos ja liiketulos%

Liikevaihto Liiketulos Liiketulos%

	2010	2011	2012	2013	2014
Liikevaihto	307,9	298,4	315,3	312,5	314,8
Liiketulos	4,0	2,3	0,0	-1,8	2,1
Liiketulos%	1,3	0,8	0,0	-0,6	0,7

Nokian Raskaat Renkaat

Nokian Raskaat Renkaat

Metsäkonerenkaiden ykkönen

Nokian Raskaat Renkaat keskittyy korkealaatuisiin erikoisrenkaisiin. Tärkeimmät tuoteryhmät ovat metsäkonerenkaat, satama- ja kaivosrenkaat, maatalouden erikoisrenkaat, erilaiset työkoneiden renkaat sekä kuorma-autojen renkaat ja pinnoitteet vaativiin olosuhteisiin. Tuotteiden ainutlaatuisuus syntyy äärimmäisten käyttöolosuhteiden tuntemisesta ja luonnon kunnioittamisesta. Ydintuotteet valmistetaan Nokian-tehtaassa. Päämarkkina-alueita ovat Pohjoismaiden lisäksi Keski- ja Etelä-Eurooppa, USA ja Kanada sekä Venäjä ja IVY-maat.

Nokian Raskaat Renkaat on suunnitellut erikoisrenkaita Pohjoismaissa kehitetyn, ns. tavaralajimenetelmän (CTL = cut-to-length) metsäkoneisiin 1960-luvulta lähtien, ja tällä alueella se on markkinajohtaja maailmassa yli 50 %:osuudellaan. Ensiasennusmyynnin osuus on ollut keskimäärin noin 40 % yksikön liikevaihdosta. Nokian Raskaiden Renkaiden asiakkaat arvostavat renkaan toimivuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Heille renkaiden edulliset käyttökustannukset/ tunti ovat tärkeämpiä kuin halpa hankintahinta.

Laadukkaat Nokian kuorma-autonrenkaat kehitetään Suomessa ja valmistetaan sopimusvalmistuksena tehtaissa, joiden laatutaso vastaa Nokian Renkaiden korkeita vaatimuksia. Pinnoitusmateriaalit, joita käytetään pääasiassa kuorma-autonrenkaissa ja työkonerenkaissa, valmistetaan Nokian-tehtaassa. Uudelleenorganisointi, jonka jälkeen Nokian Raskaiden Renkaiden liiketoiminta on sisältänyt myös Kuorma-autonrenkaat-yksikön, tehtiin vuoden 2013 lopulla, ja uusi organisaatio on ollut voimassa vuoden 2014 alusta alkaen, luoden synergiaetuja kaikissa toiminnoissa.

Vuonna 2014 Nokian Raskaiden Renkaiden liikevaihto oli lähes 150 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli noin 25 miljoonaa euroa. Kysyntä ylitti Nokian Raskaiden Renkaiden toimituskyvyn joissain tuoteryhmissä. Kokonaismyynti pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna, mutta metsäkonerenkaiden myynti kasvoi 15 %. Valuuttakurssikehitys heikensi euromääräistä myyntiä. Keskihinta laski edellisvuoteen nähden, johtuen haastavasta hinnoitteluympäristöstä. Raaka-aine- Liikevaihto, liikevoitto

kustannusten aleneminen ja tuottavuuden paraneminen tukivat katetasoa ja kiinteiden kustannusten lasku paransi kannattavuutta.

Vuonna 2014 tuotantomäärä (tonneja) kasvoi 19,8 %. Tuotannon käyttöasteen nostaminen yli 90 %:iin saatiin päätökseen vuoden 2014 aikana. Tehtaan modernisointi ja automatisointi ovat jo avanneet tuotantokapeikkoja, lisänneet joustavuutta sekä parantaneet tuotteiden laatua ja tuottavuutta.

NOKIAN RASKAAT RENKAAT

ja liikevoitto%

Johtajat

Johtajat

Heikki Mattsson

s. 1960 Tietohallintojohtaja Yhtiön palveluksessa vuodesta 2010

Ville Nurmi

s. 1971 Henkilöstöjohtaja. Kasvatustieteen tohtori. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2014.

Andrei Pantioukhov

Anne Leskelä s. 1962 Talousjohtaja ja IR.

KTM.

s. 1972 Johtaja, Venäjän toiminnot. MBA. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2004.

Yhtiön palveluksessa vuodesta 1997.

Alexej von Bagh

s. 1968 Johtaja, Vianor. Diplomi-insinööri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1995.

Ari Lehtoranta

Pontus Stenberg

Esa Eronen s. 1957 Tekninen johtaja. Insinööri.

s. 1966

TAKARIVI

KTM.

s. 1963 Toimitusjohtaja 1.10.2014 alkaen. Diplomi-insinööri, sähkötekniikka. Yhtiön palveluksessa 1.9.2014 alkaen.

Johtaja, Nokian Raskaat Renkaat.

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2010.

Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988.

Markkinointi- ja viestintäjohtaja.

s. 1965

Antti-Jussi Tähtinen

http://bit.ly/1KPfdOe

Master of Arts. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2005.

Teppo Huovila

s. 1963 Laatu- ja prosessinkehitysjohtaja. Diplomi-insinööri, MBA. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1989.

Rami Helminen

ETURIVI

s. 1966 Johtaja, Henkilöautonrenkaat. KTM. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1990.

Hannu Teininen

s. 1960 Myynti- ja logistiikkajohtaja. Insinööri, MBA. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1984.

Manu Salmi

s. 1975 Hankintajohtaja. Upseerin tutkinto, KTM. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2001.

KESKIRIVI

Hallitus

s. 1961. Tekniikan lisensiaatti. Toimitusjohtaja, Alko Oy. Hallituksen jäsen vuodesta 2006. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Riippumaton hallituksen jäsen. Osakkeet: 6 568 kpl.

Hille Korhonen

s. 1953.

Kauppatieteiden maisteri. Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Riippumaton hallituksen jäsen. Osakkeet: 697 kpl.

Hallituksen jäsen vuodesta 2012. Tarkastusvaliokunnan jäsen. Riippumaton hallituksen jäsen. Osakkeet: 1 899 kpl. s. 1953. Risto Murto

s. 1963.

Kauppatieteiden tohtori. Toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.

Petteri Walldén

Osakkeet: 15 737 kpl.

s. 1948.

Diplomi-insinööri.

puheenjohtaja.

Hallituksen jäsen vuodesta 2005, hallituksen puheenjohtaja. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan

Riippumaton hallituksen jäsen.

s. 1954. Diplomiekonomi, vuorineuvos. Hallituksen jäsen vuodesta 2002. Osakkeet: 0 kpl. Optiot: 2010B 90 000; 2010C 90 000; 2013A 60 000; 2013B 40.

s. 1976.

Kauppatieteiden maisteri. Perustajajäsen ja puheenjohtaja, KoppiCatch Oy. Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Tarkastusvaliokunnan jäsen. Riippumaton hallituksen jäsen. Osakkeet: 697 kpl.

Raimo Lind Hannu Penttilä

Varatuomari. Hallituksen jäsen vuodesta 1999. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Riippumaton hallituksen jäsen. Osakkeet: 8 196 kpl.

Lue QR-koodi älypuhelimellasi tai katso hallituksen lisätiedot osoitteessa http://bit.ly/187rtb3

Liikevaihto, liikevoitto ja liikevoitto%

Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto%

	2010	2011	2012	2013	2014
Liikevaihto			1 058,1 1 456,8 1 612,4 1 521,0 1 389,1
Liikevoitto	222,2	380,1	415,0	385,5	308,7
Liikevoitto%	21,0	26,1	25,7	25,3	22,2

Liikevaihto markkina-alueittain Osuus konsernin myynnistä, %

2

Liikevaihto tulosyksiköittäin Osuus konsernin myynnistä, %

3

1. Henkilöautonrenkaat 71 % 68 % 2. Raskaat Renkaat 9 % 10 % 3. Vianor 20 % 22 %

2013 2014

	2013	2014
1. Suomi	14 %	15 %
2. Ruotsi	11 %	13 %
3. Norja	11 %	12 %
4. Venäjä ja IVY	34 %	26 %
5. Muu Eurooppa	22 %	24 %
6. Pohjois-Amerikka	7 %	9 %

Voitto ennen veroja

milj. EUR
400
300
200
100
10	11	12 13	14	0

	2010	2011	2012	2013	2014
milj. EUR	208,8	359,2	387,7	312,8	261,2

Tulos/osake Omavaraisuusaste

	2010	2011	2012	2013	2014
EUR	1,34	2,39	2,52	1,39	1,56

Bruttoinvestoinnit

0	10	11	12 13	14
	2010	2011	2012	2013	2014
milj. EUR	50,5	161,7	209,2	125,6	80,6

Liiketoiminnan kassavirta

10

20 %

Gearing

	2010	2011	2012	2013	2014		2010	2011	2012	2013	2014
milj. EUR	318,8	114,1	262,3	325,6	458,3	%	0,1	-0,3	-4,5	-4,1	-13,6

Konsernin tuloslaskelma, IFRS

milj. euroa 1.1. –31.12.	Viite	2014	2013
Liikevaihto	(1)	1 389,1	1 521,0
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	(3)(6)(7)	-769,6	-819,9
Bruttokate		619,5	701,0
Liiketoiminnan muut tuotot Myynnin ja markkinoinnin kulut	(4) (6)(7)	3,4 -246,5	3,9 -249,1
Hallinnon kulut	(6)(7)	-34,5	-36,6
Liiketoiminnan muut kulut	(5)(6)(7)	-33,2	-33,8
Liikevoitto		308,7	385,5
Rahoitustuotot	(8)	268,4	104,3
Rahoituskulut (1	(9)	-315,9	-177,0
Voitto ennen veroja		261,2	312,8
Verokulut (2,3	(10)	-52,8	-129,1
Tilikauden voitto		208,4	183,7
Jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		208,4	183,7
Määräysvallattomille omistajille		0,0	0,1
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos (EPS):	(11)
Laimentamaton (euroa)		1,56	1,39
Laimennettu (euroa)		1,56	1,39

milj. euroa 1.1. –31.12.	Viite	2014	2013
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Tilikauden tulos		208,4	183,7
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan
myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi,
verojen jälkeen
Voitot/Tappiot nettosijoituksen suojauksista	(10)	0,0	-1,9
Rahavirran suojaukset	(10)	1,9	0,8
Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot (4		-202,1	-65,6
Tilikauden muut laajan tuloksen erät
verojen jälkeen		-204,0	-66,7
Tilikauden laaja tulos yhteensä		4,4	117,0
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		4,4	117,1
Määräysvallattomille omistajille		0,0	0,1

• 1) Rahoituskuluissa on vuonna 2014 kirjattu 1,6 miljoonaa euroa vuosien 2008-2012 sekä vuonna 2013 20,2 miljoonaa euroa vuosien 2007-2010 verotusten oikaisupäätösten mukaisia korkoja.
• 2) Verokuluissa on vuonna 2014 kirjattu 9,4 miljoonaa euroa vuosien 2008-2012 sekä vuonna 2013 80,1 miljoonaa euroa vuosien 2007-2010 verotusten oikaisupäätösten mukaisia lisäveroja ja veronkorotuksia.
• 3) Muilta osin katsauskauden verojen laskentaperusteena on käytetty katsauskauden tulosta vastaavaa veroa.
• 4) Konsernissa on tämän vuoden alusta lähtien sisäisiä lainoja, joita käsitellään IAS 21 "Valuuttakurssien muutosten vaikutukset" -standardin mukaisesti nettosijoituksina ulkomaisiin yksiköihin. Vaikutus vuonna 2014 on -10,0 miljoonaa euroa.

Konsernin tase, IFRS

milj. euroa 31.12.	Viite	2014	2013
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	(12)(13)	502,8	683,8
Liikearvo	(2)(14)	73,3	69,9
Muut aineettomat hyödykkeet	(14)	19,8	24,7
Osuudet osakkuusyrityksissä	(16)	0,1	0,1
Myytävissä olevat rahoitusvarat	(16)	0,3	0,3
Muut saamiset	(15)(17)	10,0	11,3
Laskennalliset verosaamiset	(18)	9,1	8,8
		615,4	798,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	(19)	288,3	322,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	(20)(29)	444,6	503,5
Kauden verotettavaan tuloon		8,9	13,8
perustuvat verosaamiset
Rahavarat	(21)	439,9	424,6
		1 181,6	1 264,1
Varat yhteensä	(1)	1 797,0	2 062,9

milj. euroa 31.12.	Viite	2014	2013
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma	(22)(23)
Osakepääoma		25,4	25,4
Ylikurssirahasto		181,4	181,4
Omat osakkeet		-8,6	-
Muuntoerot		-202,0	-128,5
Arvonmuutosrahasto		-2,6	-0,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		100,3	97,1
Kertyneet voittovarat		1 114,5	1 217,9
		1 208,5	1 392,5
Määräysvallattomien omistajien osuus		-	0,2
Oma pääoma yhteensä		1 208,5	1 392,8
Velat
Pitkäaikaiset velat	(24)
Laskennalliset verovelat	(18)	26,7	36,1
Varaukset	(25)	0,1	0,1
Korolliset rahoitusvelat	(26)(27)(29)	274,7	185,8
Muut velat		5,1	3,5
		306,5	225,4
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	(28)	259,9	255,2
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		18,7	4,0
Varaukset	(25)	2,8	3,1
Korolliset rahoitusvelat	(26)(27)(29)	0,6	182,4
		282,0	444,7
Velat yhteensä	(1)	588,5	670,1
Oma pääoma ja velat yhteensä		1 797,0	2 062,9

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS

milj. euroa 1.1.-31.12.	Viite	2014	2013
Liiketoiminnan rahavirta:
Asiakkailta saadut maksut		1 348,9	1 469,9
Maksut liiketoiminnan kuluista		-870,9	-1 045,5
Toiminnasta kertyneet rahavarat		477,9	424,3
Maksetut korot		-69,8	-56,3
Saadut korot		3,3	3,4
Saadut osingot		0,0	0,0
Maksetut tuloverot		-88,2	-53,9
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A)		323,4	317,6
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-81,7	-151,8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		3,2	11,2
Tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	(2)	-5,8	-2,7
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutos		-0,3	0,0
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B)		-84,7	-143,4
Rahoituksen rahavirta:
Osakeannista saadut maksut	(22)	2,6	17,8
Omien osakkeiden hankinta		-8,6	-
Lyhytaikaisten saamisten muutos		-8,0	-1,2
Pitkäaikaisten saamisten muutos		-3,4	3,8
Lyhytaikaisten lainojen muutos		62,2	-39,5
Pitkäaikaisten lainojen muutos		-79,6	32,8
Saadut osingot		0,4	-
Maksetut osingot		-193,4	-191,9
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C)		-227,7	-178,1
Rahavarojen nettolisäys (A+B+C)		11,0	-4,0
Rahavarat tilikauden alussa		424,6	430,3
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		4,3	-1,8
Rahavarat tilikauden lopussa	(21)	439,9	424,6
		11,0	-4,0

Yhtiö on saanut Suomen Verohallinnolta täytäntöönpanon kiellon vuosien 2007–2010 verotusten oikaisupäätösten lisäverojen ja veron korotusten perimiselle. Tästä kiellosta huolimatta Suomen Verohallinto on näiden mainittujen päätösten mukaisesti kuitannut varoja yhtiön verotililtä yhtiön muiden verolajien palautuksia vastaan. Näitä Verohallinnon tekemiä kuittauksia sisältyy v. 2014 rahoituseriin ja veroihin yht. 34,2 milj. euroa.

Yhtiökokous 2015

Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 8.4.2015 kello 16.00 Tampere-talossa, Tampereella, osoitteessa Yliopistonkatu 55. Kokoukseen ilmoittautuneiden luetteloiminen ja äänestyslippujen jako alkaa kello 15.00.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 25.3.2015 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Yhtiön vuosikertomus, joka sisältää yhtiön tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen on saatavilla yhtiön internet-sivuilla viimeistään viikolla 12.

Lue lisää: www.nokianrenkaat.fi/yhtiokokous2015

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2014 jaetaan osinkoa 1,45 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 10.4.2015 ja osingon maksupäivä 23.4.2015 mikäli hallituksen ehdotus hyväksytään.

Osakerekisteri

Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan yhteystiedoissa tapahtuneet muutokset siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.

Taloudelliset katsaukset

Nokian Renkaat julkaisee tulostietoja suomeksi ja englanniksi seuraavasti:

• Osavuosikatsaus 3 kk: 8.5.2015
• Osavuosikatsaus 6 kk: 7.8.2015
• Osavuosikatsaus 9 kk: 30.10.2015
• Tilinpäätöstiedote 2015: 5.2.2016
• Vuosikertomus 2015: Maaliskuu 2016

Nokian Renkaat julkaisee osavuosikatsaukset, tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat

Sijoittajasuhteiden periaatteet

Yhtiön sijoittajasuhteiden tehtävänä on välittää osakemarkkinoille säännöllisesti ja johdonmukaisesti olennaista, oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Nokian Renkaiden osakkeen arvonmäärityksen perustaksi. Periaatteina ovat tasapuolisuus, avoimuus, täsmällisyys ja hyvä palvelu.

Yhtiön johto on vahvasti sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoita. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja ja talousjohtaja tapaavat analyytikoita ja sijoittajia sekä vastaavat heidän kysymyksiinsä.

Nokian Renkaat noudattaa kolmen viikon hiljaista jaksoa ennen tulostiedotteittensa julkaisemista ja kuuden viikon jaksoa ennen tilinpäätöstiedotteen julkaisemista.

Analyytikko- ja sijoittajatapaamisia kotimaassa ja ulkomailla järjestetään yleensä tulosjulkistuksen jälkeen. Muina aikoina analyytikoiden ja sijoittajien tiedon tarpeeseen vastataan pääosin puhelimitse ja sähköpostitse.

Sijoittajasuhteet:

Ari Lehtoranta, toimitusjohtaja puh. 010 401 7733 sähköposti: ir@nokiantyres.com

Anne Leskelä, talousjohtaja, sijoittajasuhteet puh. 010 401 7481 sähköposti: ir@nokiantyres.com

Analyytikkojen ja sijoittajien tapaamis- ja vierailupyynnöt: Raija Kivimäki, johdon assistentti puh. 010 401 7438 sähköposti: ir@nokiantyres.com Fax: 010 401 7378

Nokian Renkaiden osakekurssin kehitys 1.1.2010–31.12.2014

Vuosikertomus ja tilinpäätös 2014

Nokian Renkaiden taloudellinen katsaus/tilinpäätös sekä vuosikertomus 2014 ovat saatavilla yhtiön kotisivuilta ainoastaan sähköisenä versiona. Nokian Renkaiden verkkovuosikertomus, konsernin yhteystiedot, yritystä seuraavat analyytikot ja yllä mainitut raportit löytyvät osoitteesta www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/

Antti-Jussi Tähtinen, markkinointija viestintäjohtaja puh. 010 401 7940 sähköposti: info@nokiantyres.com

Anne Aittoniemi, viestintäspesialisti puh. 010 401 7641 sähköposti: info@nokiantyres.com Fax: 010 401 7799

Osoite:

Nokian Renkaat Oyj Pirkkalaistie 7 PL 20, 37101 Nokia

www.nokiantyres.com

Taloudellinen katsaus 2014

Tilinpäätös 2014

Nokian Renkaat 2005–2014	3
Hallituksen toimintakertomus	5
Konsernin tuloslaskelma ja tase	14
Konsernin rahavirtalaskelma	16
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	17
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	18
Emoyrityksen tuloslaskelma ja tase	49
Emoyrityksen rahavirtalaskelma	50
Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot	50
Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta	56
Allekirjoitukset	59
Tilintarkastuskertomus	59
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	60
Tietoa sijoittajille ja sijoittajasuhtee t	66

Konsernin tunnusluvut

Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu	2014	2013	2012	2011	2010	2009	2008	2007	2006	2005
Liikevaihto	1 389,1	1 521,0	1 612,4	1 456,8	1 058,1	798,5	1 080,9	1 025,0	835,9	686,5
kasvu, %	-8,7%	-5,7%	10,7%	37,7%	32,5%	-26,1%	5,5%	22,6%	21,8%	13,8%
Käyttökate (EBITDA)	398,5	479,0	496,9	451,7	291,5	164,0	303,1	281,1	193,9	151,4
Poistot	89,8	93,5	81,9	71,6	69,4	61,9	56,2	47,1	40,8	35,6
Liikevoitto (EBIT)	308,7	385,5	415,0	380,1	222,2	102,0	247,0	234,0	153,1	115,8
% liikevaihdosta	22,2%	25,3%	25,7%	26,1%	21,0%	12,8%	22,8%	22,8%	18,3%	16,9%
Tulos ennen veroja	261,2	312,8	387,7	359,2	208,8	73,5	173,8	213,8	139,3	112,6
% liikevaihdosta	18,8%	20,6%	24,0%	24,7%	19,7%	9,2%	16,1%	20,9%	16,7%	16,4%
Oman pääoma tuotto (ROE), %	16,0%	13,0%	25,2%	29,1%	20,0%	7,6%	18,8%	26,6%	20,9%	22,2%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	19,2%	21,8%	24,3%	27,4%	19,9%	9,4%	22,9%	27,8%	22,7%	21,4%
Taseen loppusumma	1 797,0	2 062,9	2 019,6	1 875,9	1 371,6	1 221,9	1 420,4	1 155,4	884,7	797,4
Korollinen nettovelka	-164,6	-56,4	-65,2	-3,6	0,7	263,7	319,0	102,0	126,9	119,5
Omavaraisuusaste, %	67,5%	67,6%	71,2%	63,2%	68,4%	62,0%	54,8%	61,8%	63,0%	59,1%
Velkaantumisaste, %	-13,6%	-4,1%	-4,5%	-0,3%	0,1%	34,8%	41,0%	14,3%	22,8%	25,4%
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat	323,4	317,6	388,7	232,9	327,2	194,2	18,4	169,9	106,6	30,2
Bruttoinvestoinnit	80,6	125,6	209,2	161,7	50,5	86,5	181,2	117,1	97,0	119,6
% liikevaihdosta	5,8%	8,3%	13,0%	11,1%	4,8%	10,8%	16,8%	11,4%	11,6%	17,4%
Tutkimus- ja kehittämismenot	16,6	16,1	16,9	15,1	12,7	12,0	12,5	11,5	9,0	9,3
% liikevaihdosta	1,2%	1,1%	1,0%	1,0%	1,2%	1,5%	1,2%	1,1%	1,1%	1,4%
Osingonjako (ehdotus)	193,5	193,3	191,9	156,6	83,8	50,7	49,9	62,3	38,0	27,9
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana	4 272	4 194	4 083	3 866	3 338	3 503	3 812	3 462	3 234	3 041
Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu Tulos/osake (EPS), euro kasvu, %	2014 1,56 12,9%	2013 1,39 -45,0%	2012 2,52 5,4%	2011 2,39 78,7%	2010 1,34 186,9%	2009 0,47 -58,4%	2008 1,12 -18,3%	2007 1,37 55,7%	2006 0,88 27,0%	2005 0,70 1,2%
Tulos/osake (EPS, laimennettu), euro	1,56	1,39	2,46	2,32	1,32	0,49	1,10	1,31	0,86	0,68
kasvu, %	12,9%	-43,5%	5,8%	75,8%	168,2%	-55,4%	-15,6%	52,6%	26,9%	1,6%
Kassavirta/osake (CFPS), euro	2,43	2,39	2,96	1,80	2,58	1,56	0,15	1,38	0,88	0,26
kasvu, %	1,4%	-19,2%	64,2%	-30,1%	66,0%	953,2%	-89,3%	57,7%	243,7%	-51,8%
Osinko/osake, euro (ehdotus)	1,45	1,45	1,45	1,20	0,65	0,40	0,40	0,50	0,31	0,23
Osinko/tulos, % (ehdotus)	92,9%	105,2%	58,0%	50,7%	49,4%	87,0%	35,7%	36,9%	35,4%	33,8%
Oma pääoma/osake, euro	9,07	10,45	10,89	9,15	7,34	6,07	6,20	5,76	4,56	3,89
P/E-luku	13,0	25,2	11,9	10,4	20,5	36,4	7,0	17,5	17,6	15,3
Osinkotuotto, % (ehdotus)	7,1%	4,2%	4,8%	4,8%	2,4%	2,4%	5,1%	2,1%	2,0%	2,2%
Osakekannan markkina-arvo 31.12.	2 702,0	4 647,7	3 971,9	3 224,7	3 505,4	2 122,5	987,5	2 974,9	1 893,9	1 288,6
Osakeantioikaistu osakemäärä
keskimäärin, milj. kpl	133,16	132,65	131,24	129,12	126,75	124,85	124,61	122,95	121,63	118,57
laimennettuna, milj. kpl	135,10	137,62	137,39	135,70	132,96	129,76	131,47	129,09	125,15	121,96
Osakeantioikaistu osakemäärä 31.12. milj. kpl	133,17	133,29	131,96	129,61	127,70	124,85	124,85	123,70	122,03	121,00
Osinkoon oikeutettu osakemäärä, milj. kpl	133,47	133,34	132,32	130,50	128,85	126,69	124,85	124,63	122,65	121,09

Osakekohtaiset tunnusluvut

Konsernin tunnusluvut Laskentakaavat

Oman pääoman tuotto, % =	Tilikauden tulos x 100
(ROE)	Oma pääoma (ka)
Sijoitetun pääoman tuotto, % =	Tulos ennen veroja + korko- ja muut rah.kulut x 100
(ROI)	Taseen loppusumma - korottomat velat (ka)
Omavaraisuusaste, % =	Oma pääoma x 100
	Taseen loppusumma - saadut ennakot
Velkaantumisaste, % =	Korollinen nettovelka x 100
	Oma pääoma
Tulos / osake, euro =	Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
(EPS)	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä1 keskimäärin tilikauden aikana
Tulos / osake (laimennettu2 ), euro =	Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
(EPS)	Osakkeiden osakeantioikaistu ja laimennettu2 lukumäärä1 keskimäärin tilikauden aikana
Kassavirta / osake, euro =	Liiketoiminnan kassavirta
(CFPS)	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä1 keskimäärin tilikauden aikana
Osinko / osake, euro =	Tilikaudelta jaettu osinko
	Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä
Osinko / tulos, % =	Tilikaudelta jaettu osinko x 100
	Tilikauden tulos
Oma pääoma / osake, euro =	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä1 31.12.
P/E-luku =	Pörssikurssi 31.12.
	Tulos/osake
Osinkotuotto, % =	Nimellisosinko / osake
	Pörssikurssi 31.12.

1 ilman omia osakkeita

2 optioiden laimennusvaikutus otettu huomioon osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan ylittäessä määritetyn merkintähinnan Nokian Renkaat -konsernin liikevaihto laski 8,7 % ja oli 1 389,1 MEUR (2013: 1 521,0 MEUR). Valuuttakurssit leikkasivat myyntiä 99,9 MEUR vuoden 2013 kursseihin verrattuna. Liikevoitto heikkeni 19,9 % ja oli 308,7 MEUR (385,5). Liikevoittoprosentti oli 22,2 % (25,3 %). Tilikauden voitto kasvoi 13,4 % ja oli 208,4 MEUR (183,7). Osakekohtainen tulos parani 12,9 % ja oli 1,56 euroa (1,39 euroa). Liiketoiminnan kassavirta oli 458,3 MEUR (325,6). Hallitus ehdottaa osingoksi 1,45 euroa (1,45 euroa) osakkeelta.

Toimitusjohtaja Ari Lehtoranta:

"Rajulla öljyn hinnan laskulla sekä Venäjän ja IVY-maiden valuuttojen ja talouksien jatkuneella heikentymisellä oli negatiivinen vaikutus myyntiimme ja siten taloudelliseen suoritukseemme. Tiimimme pystyivät kuitenkin vahvistamaan yhtiön asemaa kaikilla markkinoilla ja edelleen parantamaan toimintamme tehokkuutta. Tämä sekä arvioitua suuremmat materiaalikustannusten säästöt auttoivat meitä tekemään hyvän taloudellisen tuloksen. Olen erityisen iloinen ennätysvahvasta kassavirrastamme.

Valuuttakurssien muutokset leikkasivat koko vuoden liikevaihdostamme suoraan 99,9 miljoonaa euroa, mikä yhdessä tuotemixin muutoksen ja hintapaineiden kanssa aiheutti liikevoittomme 3,1 prosenttiyksikön heikentymisen. Kiitos laskevien raaka-ainekustannusten, parantuneen tuottavuuden ja kustannuskurin, kannattavuutemme säilyi hyvällä 22 %:n liikevoittotasolla.

Jakeluverkostomme jatkaa kasvuaan; Vianor-myymälöitä on nyt 1 355 ja NAD-verkosto on kasvanut jo 869 myymälään. Lisäksi olemme käynnistäneet uuden N-Tyre-kumppaniverkoston Venäjällä ja 53 myymälää on jo toiminnassa. Tuotevalikoimamme kilpailukyky on hyvässä iskussa; olemme voittaneet suurimman osan autoalan medioiden testeistä paitsi talvirenkaillamme, niin yhä useammin myös kesärenkaillamme. Raskaat Renkaat- ja Vianor-liiketoimintayksikkömme jatkoivat kannattavuutensa parantamista.

Vaikka näkyvyys Venäjän ja IVY-maiden markkinoiden kehitykseen on erittäin huono tällä hetkellä, katsomme edelleen luottavaisesti tulevaisuuteen. Vuoden 2015 alkaessa meillä on vahva tase, yhtiön kaikkien aikojen paras tuotevalikoima, jatkuvasti laajeneva jakeluverkosto sekä vahvaa jälkeä tekevä organisaatio."

Markkinatilanne

Geopoliittinen epävarmuus haittasi maailmantalouden kasvua vuonna 2014. Yhdysvallat jatkoi kasvun moottorina taloutta tukevan rahapolitiikan, teollisuustuotannon lisääntymisen ja hyvän työllisyysasteen ruokkiessa talouskasvua. Euroopan talous kasvoi alkuvuonna 2014, mutta kasvuvauhti hidastui Ukrainan kriisin seurauksena. Tammikuussa 2015 EKP ilmoitti aloittavansa 1 200 miljardin euron määrällisen elvytyksen, jonka odotetaan lisäävän taloudellista aktiviteettia alueella. Maailman BKT:n ennakoidaan kasvavan 3,8 % vuonna 2015, vaikka monet kehittyvistä talouksista ovat heikkoja ja geopoliittiset riskit ovat edelleen olemassa.

Vuonna 2014 uusien autojen myynti kasvoi Pohjoismaissa 8 % edellisvuoteen verrattuna. Henkilöautonrenkaiden kokonaismarkkina laski 1 % vuoteen 2013 nähden. Olennaista muutosta renkaiden kysyntään alueella ei ole näköpiirissä. Pohjoismaiden arvioidaan jatkavan hidasta, mutta suhteellisen tasaista talouskehitystään; vuoden 2015 BKT:n kasvuennuste on noin 2 %.

Euroopassa uusien autojen myynti kasvoi 6 % edellisvuoteen nähden. Henkilöautonrenkaiden sisäänmyynti jakelijoille kasvoi 2 % verrattuna vuoteen 2013. Renkaiden kysynnän arvioidaan Keski-Euroopassa vuonna 2015 kasvavan. Hinnoitteluympäristö on kuitenkin tiukka.

Öljyn hinnan lasku ja siitä aiheutunut Venäjän ruplan merkittävä devalvoituminen (yli 60 % euroa vastaan) saivat Venäjän talouden ja kuluttajamarkkinat heikkenemään edelleen. Talouden perustavanlaatuisia ongelmia pahensivat Ukrainan konflikti sekä Yhdysvaltojen ja EU:n Venäjän vastaiset pakotteet. Kuluttajien rahankäyttöä ovat hillinneet ruplan devalvoituminen sekä korkea inflaatio ja korkotaso. Venäjän talouden kasvuennusteet vuodelle 2015 ovat vaihdelleet -3 % ja -8 %:in välillä.

Uusien autojen myynti laski vuonna 2014 Venäjällä 10,3 % verrattuna vuoteen 2013. Automyynti parani joulukuussa, kun kuluttajat sijoittivat nopeasti devalvoituneita säästöjään autoihin "vielä vanhoilla hinnoilla", mutta yleinen trendi on edelleen negatiivinen. Uusien autojen myynnin odotetaan vuonna 2015 laskevan 20–25 % vuoteen 2014 verrattuna. Autokanta kuitenkin kasvaa vuosittain noin miljoonalla kappaleella.

Vuonna 2014 A- ja B-segmentin renkaiden sisäänmyynti jakelijoille Venäjällä laski arviolta 3-5 %.

B-segmentin renkaiden osuuden kasvu markkinassa on heikentänyt markkinan tuotemixiä, mikä yhdessä ruplan devalvoitumisen kanssa on laskenut keskihintoja Venäjällä. Vuodenvaihteessa rengasvalmistajat ilmoittivat 10–20 %:n asteittaisista hinnankorotuksista vuodelle 2015, mutta niiden lopputulos riippuu ruplan vaihtokurssin kehittymisestä vuoden kuluessa. Hinnoitteluympäristö Venäjällä on edelleen tiukka.

Raskaiden erikoisrenkaiden kysyntä vaihteli voimakkaasti riippuen tuoteryhmästä ja markkina-alueesta. Metsäkonerenkai-

Liikevaihto, liikevoitto ja liikevoitto%

Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto%

	2010	2011	2012	2013	2014
Liikevaihto		1 058,1 1 456,8 1 612,4 1 521,0 1 389,1
Liikevoitto	222,2	380,1	415,0	385,5	308,7
Liikevoitto%	21,0	26,1	25,7	25,3	22,2

Voitto ennen veroja

den kysyntä ensiasennukseen oli vahva vuonna 2014. Puunkäytön lisääntyminen ja selluyhtiöiden hyvä kannattavuuskehitys tukevat metsäkoneiden ja niiden renkaiden kysyntää myös vuonna 2015.

Kuorma-autonrenkaiden kysyntä vahvistui vuonna 2014; Euroopassa premium-renkaiden sisäänmyynti nousi katsauskaudella 4 % ja Pohjoismaissa 14 % edellisvuoteen nähden. Venäjällä kuormaautojen premium-renkaiden kysyntä kuitenkin laski 6 % vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2015 kysynnän arvioidaan säilyvän edellisvuoden tasolla kaikilla Nokian Renkaiden länsimarkkinoilla. Venäjällä kysynnän odotetaan heikentyvän.

Raaka-aineet

Rengasteollisuuden raaka-ainehinnoissa myötätuuli jatkui läpi vuoden 2014. Nokian Renkaiden raaka-ainekustannukset (€/kg) vuonna 2014 laskivat 16,5 % edellisvuoteen verrattuna, tuoden kustannushyötyä noin 64 MEUR. Raaka-ainekustannusten arvioidaan koko vuonna 2015 laskevan 5 %, mikä toisi noin 15 MEUR kustannushyödyn vuoteen 2014 verrattuna.

Katsaus tammi-joulukuu 2014

Nokian Renkaat -konsernin liikevaihto oli 1 389,1 MEUR (2013: 1 521,0; 2012: 1 612,4), eli 8,7 % vähemmän kuin vuonna 2013. Valuuttakurssimuutokset heikensivät liikevaihtoa 99,9 MEUR. Myynti Pohjoismaihin kasvoi 1,2 % muodostaen 40,3 % (35,8 %) koko konsernin myynnistä. Myynti Venäjälle laski 30,1 %. Myynti Venäjälle ja IVY-maihin yhteensä laski 33,0 % ja oli 25,5 % (34,2 %) konsernin myynnistä. Myynti Muuhun Eurooppaan laski 2,0 % muodostaen 24,4 % (22,4 %) konsernin myynnistä. Myynti Pohjois-Amerikkaan lisääntyi 16,8 % ja oli 9,1 % (7,0 %) konsernin myynnistä.

Henkilöautonrenkaat-yksikön myynti laski 11,8 % muodostaen 68,4 % (71,1 %) koko konsernin myynnistä. Raskaiden renkaiden myynti laski 0,4 % ja oli 10,2 % (9,4 %) konsernin myynnistä. Vianorin myynti kasvoi 0,7 % muodostaen 21,5 % (19,5 %) konsernin myynnistä.

Valmistustoiminnan raaka-ainekustannukset (euroa/kg) laskivat 16,5 % vuoteen 2013 verrattuna. Kiinteät kustannukset olivat 400,0 MEUR (410,0). Kiinteiden kustannusten osuus liikevaihdosta oli 28,8 % (27,0 %). Palkat olivat yhteensä 195,4 MEUR (2013: 189,6; 2012: 197,1).

Nokian Renkaat -konsernin liikevoitto oli 308,7 MEUR (2013: 385,5; 2012: 415,0). Liikevoittoa rasittivat IFRS 2:n mukaisesti optiojärjestelmästä johtuva kulukirjaus 9,6 MEUR (13,2) sekä kulukirjaukset luottotappioista ja -varauksista 8,8 MEUR (14,3). Liikevoitto prosentti oli 22,2 % (2013: 25,3 %; 2012: 25,7 %).

Nettorahoituskulut olivat 47,5 MEUR (72,7). Nettokorkokulut olivat 16,7 MEUR (38,5). Nettorahoituskulut sisältävät valuuttakurssieroja 30,8 MEUR (34,2).

Voitto ennen veroja oli 261,2 MEUR (312,8). Tilikauden voitto oli 208,4 MEUR (183,7) ja Osakekohtainen tulos 1,56 euroa (1,39 euroa).

Liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuottoaste (RONA, liukuva 12 kk) oli 18,3 % (20,2 %). Oman pääoman tuotto oli 16,0 % (2013: 13,0 %; 2012: 25,2 %). Tulorahoitus käyttöpääoman muutoksen, investointien ja käyttöomaisuuden myynnin jälkeen (Liiketoiminnan kassavirta) parani 132,6 MEUR ja oli 458,3 MEUR (325,6).

Konsernin henkilöstön määrä oli keskimäärin 4 272 (2013: 4 194; 2012: 4 083) ja vuoden lopussa 4 204 (2013: 4 170; 2012: 4 039). Konsernin omistamassa Vianor-rengasketjussa työskenteli vuoden lopussa 1 508 (2013: 1 480; 2012: 1 362) henkilöä ja Venäjällä 1 326 (2013: 1 319; 2012: 1 252) henkilöä.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Nokian Renkaiden tavoitteena on, että uusien tuotteiden osuus on vuosittain vähintään 25 % liikevaihdosta. Täysin uuden henkilöautonrenkaan kehittäminen kestää 2–4 vuotta. Tuotekehityspanostuksesta noin puolet käytetään tuotteiden testaamiseen. Konsernin tuotekehityskustannukset olivat vuonna 2014 noin 16,6 MEUR (2013: 16,1; 2012: 16,9), mikä vastaa 1,2 % (2013: 1,1 %; 2012: 1,0 %) konsernin liikevaihdosta.

Investoinnit

Katsauskauden investoinnit olivat 80,6 MEUR (125,6 MEUR). Tämä sisälsi tuotannollisia investointeja Venäjän- ja Suomen-tehtaisiin, uusien tuotteiden muotteja sekä Vianorin laajentumishankkeita.

Taloudellinen asema 31.12.2014

Velkaantumisaste oli -13,6 % (-4,1 %), korollinen nettovelka -164,6 MEUR (-56,4) ja omavaraisuusaste 67,5 % (2013: 67,6 %;2012: 71,2 %).

Konsernin korolliset velat olivat 275,2 MEUR (368,1), josta lyhytaikaisten korollisten velkojen osuus oli 0,6 MEUR (182,3). Korollisten velkojen keskikorko oli 3,6 % (4,7 %). Vuonna 2007 liikkeeseen laskettu 150 MEUR vaihtovelkakirjalaina erääntyi 27.6.2014. Rahavarat olivat 439,9 MEUR (424,6).

Katsauskauden lopussa yhtiöllä oli käyttämättömiä luottolimiittejä 606,5 MEUR (656,6), josta 255,7 MEUR (305,8) oli komittoituja. Lyhytaikaisilla luottolimiiteillä ja yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, myyntisaatavia ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan konsernille tyypillinen käyttöpääomakassavirran kausivaihtelu.

Liiketoiminnan kassavirta

Tulos/osake

Konsernin laajaa tulosta heikensi 202,1 MEUR ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot. Tilikauden laaja tulos oli yhteensä 4,4 MEUR.

Verokanta

Konsernin verokanta vuonna 2014 oli 20,2 % (41,3 %). Verokanta poislukien lisäverot oli 16,4 %. Konsernin verokantaan vaikuttavat positiivisesti Venäjältä saadut, nykyisiin investointeihin ja tuleviin lisäinvestointeihin liittyvät verosopimukset. Sovitut uudet verohuojennukset astuivat voimaan vuoden 2013 alussa. Sopimus jatkaa verohuojennuksia arviolta vuoteen 2020.

Nokian Renkaat Oyj:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö, Nokian Tyres U.S. Finance Oy, vastaanotti huhtikuussa 2014 Suomen Verohallinnolta verotuksen oikaisupäätöksen, jonka mukaan yhtiö on velvollinen maksamaan verovuosilta 2008-2012 11,0 miljoonaa euroa lisäveroja sekä veronkorotuksia ja korkoja. Verottajan vaatimasta summasta 7,9 miljoonaa euroa on lisäveroja ja 3,1 miljoonaa on veronkorotuksia ja korkoja. Yhtiö on kirjannut ne kokonaisuudessaan vuoden 2014 tilinpäätökseen ja tulokseen.

Konserniverokeskuksen suorittamassa elinkeinoverolakia koskevassa verotarkastuksessa Verohallinto puuttui Nokian Renkaat -konsernissa toteutettuun myyntiyhtiön ja yrityshankintojen liiketoimintojen rakennejärjestelyihin Pohjois-Amerikassa sivuuttaen täysin yhtiön esittämät liiketoiminnalliset perustelut ja vastaavat ennakkopäätökset.

Nokian Tyres U.S. Finance Oy pitää Verohallinnon päätöstä virheellisenä ja on hakenut muutosta päätökseen jättämällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakuntaan ja tarvittaessa jatkaa valitusprosessia hallinto-oikeudessa.

Nokian Renkaat -konsernilla on meneillään toinen oikeusprosessi Suomen Verohallinnon kanssa koskien verottajan vaatimaa 100,3 miljoonaa euroa lisäveroja, veronkorotuksia ja korkoja vuosilta 2007-2010. Yhtiö on kirjannut verottajan vaatiman summan kokonaisuudessaan vuoden 2013 tilinpäätökseen ja tulokseen.

Suomen Korkein hallinto-oikeus antoi 3.7.2014 toisen yhtiön riitaan ratkaisun, joka on päinvastainen Verohallinnon omaksuman siirtohinnoittelua koskevan tulkinnan kanssa. Ratkaisusta ilmenee selvästi, että OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden perusteella ei voi laajentaa Suomen lainsäädännön tulkintaa.

Yhtiön arvioitu verokanta lähivuosina riippuu verotuksen muutoksenhakuprosessien aikataulusta ja lopputuloksesta Suomessa. Mikäli muutoksenhaku hallinto-oikeudessakaan ei johda verotuspäätösten kumoamiseen, konsernin yhteisöverokannan arvioidaan nousevan seuraavien 5 vuoden aikana aiemmin ilmoitetusta 17 prosentista maksimissaan 22 prosenttiin.

LIIKETOIMINTAYKSIKKÖJEN KATSAUKSET

Henkilöautonrenkaat

Nokian Henkilöautonrenkaiden kappalemääräinen myynti oli samalla tasolla kuin vuonna 2013. Liikevaihto laski 11,8 % johtuen valuuttojen devalvoitumisesta, heikommasta mixistä ja hinnanmuutoksista. Yleisen epävarmuuden ja Venäjän-Ukrainan kriisin myötä yhtiön myynti Venäjällä ja IVY-maissa laski selvästi, johtuen heikentyneestä myyntimixistä ja keskihinnasta sekä alentuneesta myynnin volyymista. Henkilöautorenkaiden myynti Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa oli edellisvuoden tasolla, mutta Pohjois-Amerikassa myynnin kasvu oli vahvaa. Yhtiön markkinaosuus ja kannattavuus paranivat Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Markkinaosuus kasvoi myös Venäjällä ja IVY-maissa.

Keskimyyntihinta laski johtuen valuuttojen devalvoitumisesta, heikommasta myyntimixistä sekä kaikilla markkinoilla jatkuneesta hintapaineesta. Keskihinnan pudotus johtui suurimmaksi osaksi valuuttavaikutuksesta ja jonkin verran mixistä. Pienin vaikutus tuli hinnanalennuksista, jotka heijastavat kireää kilpailutilannetta ja raaka-ainekustannusten laskun siirtymistä osittain renkaiden hintoihin. Talvirenkaat muodostivat katsauskaudella 79 % (79 %) renkaiden kappalemääräisestä myynnistä, mutta keskihintaisten tuotteiden osuus myynnistä kasvoi selvästi.

Raaka-ainekustannusten (€/kg) 17 %:n lasku, tuottavuuden nousu sekä kiinteiden kustannusten aleneminen edellisvuoteen nähden tukivat katetasoa.

Vuosien 2013 ja 2014 syksyllä yhtiön tuotteet hallitsivat talvirengastestejä ottaen lukuisia voittoja Pohjoismaisissa ja Venäläisissä automedioissa. Erityisen huomionarvoisia olivat Keski-Euroopan talvirengastestit, jotka olivat Nokian Renkaille menestys. Uusi kesärengasvalikoima toi useita voittoja autolehtien rengastesteissä ydinmarkkinoilla ja Keski-Euroopassa keväällä 2014. Syyskuussa 2014 Nokian Renkaat esitteli viisi uutta katumaastureiden kesärengasta ja uudisti pakettiautonrengasvalikoimansa. Kovassa kasvussa olevaan SUV-käyttöön räätälöidyt erikoistuotteet suunnataan yhtiön päämarkkinoille Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja Venäjälle.

Suomen- ja Venäjän-tehtaiden vuotuinen kapasiteetti vuorojärjestelyin on yli 20 miljoonaa rengasta. Vuonna 2014 kapasiteetti ei ole ollut täyskäytössä, mutta tuotantomäärä (kpl) kasvoi 4,3 % ja tuottavuus (kg/mh) parani 5,1 % edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2014 Nokian henkilöautonrenkaista (kpl) 80 % (82 %) valmistettiin Venäjän-tehtailla.

Henkilöstö keskimäärin

T&K-kulut

Nokian Henkilöautonrenkaat Liikevaihto, liikevoitto ja liikevoitto%

	2010	2011	2012	2013	2014
Liikevaihto			714,7 1 071,1 1 220,1 1 137,0 1 003,2
Liikevoitto			205,5 365,1 410,8 378,5 292,2
Liikevoitto%	28,8	34,1	33,7	33,3	29,1

Raskaat Renkaat

Kysyntä ylitti Nokian Raskaiden Renkaiden toimituskyvyn joissain tuoteryhmissä vuonna 2014. Kokonaismyynti pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna, mutta metsäkonerenkaiden myynti kasvoi 15 %. Valuuttakurssikehitys heikensi euromääräistä myyntiä. Keskihinta laski edellisvuoteen nähden, johtuen haastavasta hinnoitteluympäristöstä.

Raaka-ainekustannusten aleneminen ja tuottavuuden paraneminen tukivat katetasoa. Kiinteiden kustannusten lasku paransi kannattavuutta.

Vuonna 2014 tuotantomäärä (tonneja) kasvoi 19,8 % edellisvuoteen verrattuna, mutta ensimmäisellä vuosipuoliskolla tuotanto ei riittänyt vastaamaan kasvanutta kysyntää. Tuotannon käyttöasteen nostaminen vuodenvaihteen 65 %:sta yli 90 %:iin saatiin päätökseen vuoden 2014 aikana. Tehtaan modernisointi ja automatisointi ovat jo avanneet tuotantokapeikkoja, lisänneet joustavuutta sekä parantaneet tuotteiden laatua ja tuottavuutta.

Pohjoismaat ja Venäjä olivat edelleen Nokian kuorma-autonrenkaiden tärkeimmät markkinat myynnin arvolla mitattuna. Uudelleenorganisointi, jonka jälkeen Nokian Raskaiden Renkaiden liiketoiminta on sisältänyt myös Kuorma-autonrenkaat-yksikön, tehtiin vuoden 2013 lopulla, ja uusi organisaatio on ollut voimassa vuoden 2014 alusta alkaen, luoden synergiaetuja kaikissa toiminnoissa.

Vianor

Oma myyntipisteverkosto

Katsauskauden lopussa Vianorilla oli 189 (183) omaa myyntipistettä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, USA:ssa, Sveitsissä ja Venäjällä.

Vianor onnistui strategisissa tehtävissään; jakeluverkosto laajentui ja markkinaosuuksia voitettiin haastavassa markkinatilanteessa. Liikevaihto kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna, vaikka sitä rasitti SEK:in ja NOK:in epäsuotuisa valuuttakurssikehitys euroa vastaan. Suurimmat myynnin kasvulukemat kirjattiin autohuoltopalveluissa ja autovaraosissa. Paikallisin valuutoin mitattuna Norjassa saavutettiin kohdemarkkinoiden paras myynnin kasvu. Vähittäiskauppa muodosti 52 % Vianorin kokonaismyynnistä.

Vianorin investoinnit vähenivät edellisvuoteen nähden. Vuoden 2014 lopussa myyntisaatavat ja varastot olivat alempana kuin vuotta aikaisemmin. Liiketulos parani ja oli positiivinen.

Myyntipisteiden toimintamallin kehittäminen rengasmyynnistä autojen huoltamiseen jatkuu investoinnein ja paikallisia autohuoltoyrityksiä ostamalla. Vuoden 2014 loppuun mennessä oli Pohjoismaissa toteutettu 56 yritysostoa ja niiden autohuoltopalvelujen integrointia olemassa oleviin Vianor-liikkeisiin. Palvelumyynti kasvoi 6 %, mukaan lukien autohuoltomyynnin 23 %:n kasvu. Jatkuvan asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset paranivat vuoteen 2013 verrattuna.

Franchising- ja partner-verkosto

Vianor laajensi vuoden 2014 aikana aikana franchising- ja partnerverkostoaan Nokian Renkaiden ydinmarkkinoilla 149 myyntipisteellä. Vuoden lopussa Vianor-verkostoon kuului yhteensä 1 355 myyntipistettä, joista 1 166 oli franchising- ja partner-pisteitä. Vianor toimii 27 maassa; kattavimmin Pohjoismaissa, Venäjällä ja Ukrainassa. Nokian Renkaiden markkinaosuudet ovat kasvaneet maittain verkoston laajentumisen myötä. Partner-verkoston laajentaminen jatkuu.

Kevyempi kumppanuusmalli Nokian Tyres Authorized Dealer (NAD) kasvoi katsauskaudella 437 sopimuksella yhteensä 869 myyntipisteeseen 14:ssä Keski-Euroopan maassa ja Kiinassa. Uuteen Nokian Renkaiden N-Tyre-kumppanuusverkostoon kuuluu 53 myymälää Venäjällä ja Kazakstanissa.

Venäjä ja IVY-maat

Yhtiön myynti vuonna 2014 Venäjällä laski edellisvuoteen nähden 30,1 % ja oli 363,4 MEUR (520,1). Myynti IVY-maissa (pois lukien Venäjä) oli 23,2 MEUR (56,6), kun Ukrainan myynti laski selvästi kriisin seurauksena. Myynti Venäjällä ja IVY-maissa yhteensä laski 33,0 % ja oli 386,7 MEUR (576.7). Myynnin lasku johtui pääosin valuuttojen merkittävästä heikkenemisestä euroa vastaan.

Nokian Renkaat paransi edelleen markkinaosuuttaan A- ja B-segmentissä Venäjällä, mutta se saavutettiin B-segmentin myynnin lisäyksellä, mikä johti tuotemixin ja keskihinnan heikkenemiseen.

Jakeluverkostoa laajennettiin sekä jakelusopimuksin että kasvattamalla Vianorin verkostoa 42 myyntipisteellä. Venäjällä ja muissa IVY-maissa toimi vuoden 2014 lopussa yhteensä 663 Vianormyyntipistettä 368 kaupungissa. Hakka Guarantee -jälleenmyyjät ja muut Nokian Renkaiden kanssa Venäjällä läheisessä yhteistyössä toimivat vähittäismyyjäkumppanit muodostavat 3 600 myyntipisteen suuruisen verkoston rengasliikkeitä, Vianoreita, autoliikkeitä ja verkkokauppoja. Vuonna 2014 Nokian Renkaat lanseerasi uuden N-Tyre-nimisen partnerverkoston, johon kuului vuoden lopussa 53 rengasmyymälää. Uusi konsepti mahdollistaa entistä useamman

Nokian Raskaat Renkaat Liikevaihto, liikevoitto ja liikevoitto%

	2010	2011	2012	2013	2014
Liikevaihto		122,2 172,1 157,3			149,7 149,1
Liikevoitto	22,2	28,2	19,9	20,4	24,6
Liikevoitto%	18,1	16,4	12,7	13,6	16,5

Vianor Liikevaihto, liiketulos ja liiketulos%

	2010	2011	2012	2013	2014
Liikevaihto			307,9 298,4 315,3 312,5 314,8
Liiketulos	4,0	2,3	0,0	-1,8	2,1
Liiketulos%	1,3	0,8	0,0	-0,6	0,7

vähittäismyyjän yhteistyön Nokian Renkaiden kanssa, koska se asettaa vähemmän vaatimuksia rengasliikkeen toiminnalle, ulkoasulle ja laitteistolle, verrattuna Vianor-ketjuun.

Nokian Renkaiden Venäjän-tehdas tullimuurien sisäpuolella yhdessä vahvojen brändien ja laajentuvan jakeluverkoston kanssa antaa yhtiölle merkittävän kilpailuedun markkinassa. Nokian Renkaat tavoittelee edelleen markkinaa parempaa kehitystä Venäjällä vuonna 2015, mutta nykyisessä markkinatilanteessa yhtiön kappalemääräisen myynnin odotetaan laskevan.

Venäjän liityttyä WTO:n jäseneksi rengastullit pienenevät asteittain; henkilö- ja pakettiautojen renkaiden tuontitulli putosi 18 %:sta 16 %:iin syyskuussa 2014, ja virallinen tavoite on 10 % vuonna 2017.

MUUT ASIAT

1. Optio-oikeudet Helsingin pörssin päälistalle

Optio-oikeuksia 2010A oli yhteensä 1 320 000 kappaletta. Kukin optio-oikeus 2010A oikeutti merkitsemään yhden Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2010A alkoi 1.5.2012 ja päättyi 31.5.2014. Viimeisin merkintähinta optiooikeuksilla 2010A oli 13,39 euroa/osake. Merkintähinnasta vähennettiin vuosittain maksettavat osingot.

Optio-oikeuksia 2010B on yhteensä 1 340 000 kappaletta. Kukin optio-oikeus 2010B oikeuttaa merkitsemään yhden Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2010B alkoi 1.5.2013 ja päättyy 31.5.2015. Tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeuksilla 2010B on 28,80 euroa/osake. Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksettavat osingot.

Optio-oikeuksia 2010C on yhteensä 1 340 000 kappaletta. Kukin optio-oikeus 2010C oikeuttaa merkitsemään yhden Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2010C alkoi 1.5.2014 ja päättyy 31.5.2016. Tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeuksilla 2010C on 32,40 euroa/osake. Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksettavat osingot.

2. Optio-oikeuksilla merkityt osakkeet

Nokian Renkaat Oyj:n 13.12.2013 rekisteröityjen uusien osakkeiden jälkeen on vuoden 2010 optio-oikeuksien 2010A-optioilla merkitty 57 595 osaketta ja 2010B-optioilla 40 osaketta. Optio-oikeuksien perusteella merkityt uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 19.2.2014. Uudet osakkeet tuottivat omistajilleen osakkeenomistajan oikeudet rekisteröintipäivästä lähtien. 2010-optioilla tehdyillä merkinnöillä ei osakepääomaa koroteta, vaan koko merkintähinta, 855 919,80 euroa, kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Merkintöjen seurauksena Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden määrä nousi 133 344 731 osakkeeseen.

Nokian Renkaat Oyj:n 19.2.2014 rekisteröityjen uusien osakkeiden jälkeen on vuoden 2010 optio-oikeuksien 2010A-optioilla merkitty 60 760 osaketta ja 2010B-optioilla 120 osaketta. Optio-oikeuksien perusteella merkityt uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 15.5.2014. Uudet osakkeet tuottavat omistajilleen osakkeenomistajan oikeudet rekisteröintipäivästä lähtien. Optioilla tehdyillä merkinnöillä ei osakepääomaa koroteta, vaan koko merkintähinta, 818 808,65 euroa, kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Merkintöjen seurauksena Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden määrä nousi 133 405 611 osakkeeseen.

Nokian Renkaat Oyj:n 15.5.2014 rekisteröityjen uusien osakkeiden jälkeen on vuoden 2010 optio-oikeuksien 2010A-optioilla merkitty 65 222 osaketta. Optio-oikeuden 2010A merkintäaika päättyi 31.5.2014. Optio-oikeuksien perusteella merkityt uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 20.8.2014. Uudet osakkeet tuottavat omistajilleen osakkeenomistajan oikeudet rekisteröintipäivästä lähtien. 2010-optioilla tehdyillä merkinnöillä ei osakepääomaa koroteta, vaan koko merkintähinta, 873 322,58 euroa, kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Merkintöjen seurauksena Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden määrä nousi 133 470 833 osakkeeseen.

3. Valtuutukset

Vuoden 2013 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 300 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutuksen ehdotettiin olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 11.10.2014 asti.

4. Omat osakkeet

Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan vuonna 2014, eikä omistanut 31.12.2014 yhtään yhtiön osaketta.

Yhtiö on solminut sopimuksen ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Osakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille.

5. Kaupankäynti osakkeella

Nokian Renkaiden osakekurssi oli katsauskauden päättyessä 20,29 euroa (34,87 euroa). Katsauskauden volyymipainotettu keskikurssi oli 26,74 euroa (34,11 euroa), ylin noteeraus 36,19 euroa (38,72 euroa) ja alin 18,82 euroa (29,85 euroa). Katsauskaudella vaihdettiin 216 446 904 osaketta (127 823 377), mikä on 162 % (96 %) yhtiön koko osakekannasta. Yhtiön markkina-arvo katsauskauden päättyessä oli 2,708 (4,648) miljardia euroa. Osakkeenomistajien määrä oli 50 142 (32 306). Osakkeenomistajista 39,1 % (35,7 %) oli suomalaisia ja 60,9 % (64,3 %) hallintarekisterissä olevia ulkomaisia osakkeenomistajia sisältäen Bridgestonen noin 15 %:n omistusosuuden.

6. Muutoksia osakkeenomistuksessa

Nokian Renkaat vastaanotti EuroPacific Growth Fundilta 19.2.2014 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön omistusosuus Nokian Renkaista nousi yli 5 %:iin 18.2.2014 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

Nokian Renkaat Oyj on vastaanottanut Bridgestone Corporationilta 16.5.2014 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön omistusosuus Nokian Renkaat Oyj:stä laski alle 15 %:n rajan 15.5.2014. 2010A- ja 2010B-optioilla 15.5.2014 tehtyjen osakemerkintöjen rekisteröinnin seurauksena Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden määrä nousi 133 405 611 osakkeeseen, jolloin Bridgestone Corporationin omistusosuus yhtiöstä (20 000 000 osaketta) laski 14,99 %:iin osakkeista ja äänimäärästä.

Nokian Renkaat vastaanotti EuroPacific Growth Fundilta 25.7.2014 ilmoituksen, jonka mukaisesti rahaston omistusosuus Nokian Renkaista laski alle 5 %:in 23.7.2014 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

Nokian Renkaat on vastaanottanut Sprucegrove Investment Management Ltd:ltä 22.12.2014 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön omistusosuus Nokian Renkaista nousi yli 5 %:iin ja oli 5,04 % 19.12.2014 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

7. Yhtiökokouspäätökset

Nokian Renkaiden varsinainen yhtiökokous 8.4.2014 vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2013 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

7.1. Osinko

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkona 1,45 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 11.4.2014 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäiväksi päätettiin 25.4.2014.

7.2. Hallitus ja tilintarkastaja

Hallituksen jäsenmääräksi päätettiin seitsemän. Hallituksen

jäseninä jatkavat nykyiset Kim Gran, Hille Korhonen, Risto Murto, Hannu Penttilä ja Petteri Walldén. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Raimo Lind ja Inka Mero. Tilintarkastajana jatkaa KHTyhteisö KPMG Oy Ab.

7.3. Hallituksen jäsenten palkkiot

Hallituksen puheenjohtajalle päätettiin maksaa 80 000 euroa vuodessa ja hallituksen jäsenelle 40 000 euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että jokaisesta mahdollisesta hallituksen tai sen valiokunnan kokouksesta maksetaan 600 euroa kokouspalkkiota jokaiselle läsnä olleelle jäsenelle, toimitusjohtajaa lukuun ottamatta.

Vuosipalkkio päätettiin maksaa 50-prosenttisesti rahana ja 50-prosenttisesti yhtiön osakkeina siten, että 9.4.–30.4.2014 hankitaan Nokian Renkaat Oyj:n osakkeita pörssistä hallituksen puheenjohtajan lukuun 40 000 eurolla ja kunkin hallituksen jäsenen lukuun 20 000 eurolla. Palkkiopäätös tarkoittaa hallituksen jäsenten lopullisen palkkion olevan riippuvainen yhtiön osakkeen kurssikehityksestä. Toimitusjohtajalle ei makseta eri korvausta hallitustyöskentelystä.

8. Hallituksen valiokunnat

Kokouksessaan 8.4.2014 hallitus nimitti jäsenet kahteen valiokuntaan. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat Petteri Walldén (pj), Hille Korhonen ja Hannu Penttilä. Tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat Raimo Lind (pj), Inka Mero ja Risto Murto.

9. Yritysvastuu

Nokian Renkaat julkaisi kesäkuun alussa uudistetun, GRI G4 -ohjeistoon perustuvan yritysvastuuraporttinsa yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/yritys/vastuullisuus. Tuoteturvallisuuden ja -laadun lisäksi kannattava kasvu, hyvä henkilöstöjohtaminen sekä ympäristöasiat ovat kokonaisuuksia, jotka yhtiö määrittelee vastuullisen liiketoiminnan kehittämisen kannalta tärkeiksi.

Nokian Renkaat Oyj on mukana OMX GES Sustainability Finland GI -indeksissä. Indeksi tarjoaa sijoittajille läpinäkyvän, objektiivisen ja luotettavan mittariston vastuulliseen sijoittamiseen. Vertailuindeksi käsittää yritysvastuun näkökulmasta 40 johtavaa NASDAQ Helsingissä noteerattua yhtiötä. Yritykset valitaan indeksiin sen perusteella, miten hyvin ne täyttävät vaatimukset, jotka kohdistuvat yrityksen ympäristöasioiden hoitoon, sosiaaliseen vastuuseen sekä hallintotapaan (ESG-asiat). NASDAQ laskee indeksin yhteistyössä GES Investment Services'in kanssa.

10. Uuden Raskaat Renkaat -yksikön muodostaminen 1.1.2014 alkaen

Nokian Renkaat yhdisti Raskaiden renkaiden ja Kuorma-autonrenkaiden tulosyksiköt uudeksi Raskaat Renkaat -tulosyksiköksi 1.1.2014 alkaen. Kahden yksikön resurssien, toimintojen ja johdon yhdistämisen odotetaan parantavan myyntiä ja kannattavuutta. Uusi yksikkö työllistää noin 280 henkilöä Nokialla.

11. Uusi taloudellinen ohjeistus 3.4.2014

Nokian Renkaat ilmoitti pörssitiedotteessaan 3.4.2014, että yhtiön liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan laskevan vuonna 2014 vuoteen 2013 verrattuna. Tiedotteessa todettiin, että selvästi heikentynyt ruplan valuuttakurssi rasittaa Venäjän taloutta ja kuluttajien ostovoimaa, minkä seurauksena renkaiden kysyntä ja Nokian Renkaiden myynti Venäjällä laskevat. Yhtiö arvioi myyntinsä kasvavan vuonna 2014 kaikilla länsimarkkinoillaan: Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

12. Nokian Renkaat Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Ari Lehtoranta

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus nimitti 27.5.2014 yhtiön toimitusjohtajaksi diplomi-insinööri Ari Lehtorannan, 51. Hän aloitti työnsä Nokian Renkaiden palveluksessa 1.9.2014 ja toimitusjohtajana 1.10.2014.

Nokian Renkaiden nykyinen toimitusjohtaja Kim Gran jatkoi tehtävässään 30.9.2014 saakka, jolloin hän käytti sopimuksensa mukaisen mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle. Gran johti yhtiötä 1.9.2000 lähtien. Hän jatkaa yhtiön hallituksen jäsenenä.

1. Nokian Renkaat esitteli 1.9.2014 viisi uutta katumaastureiden kesärengasta ja uudistuneen pakettiautonrengasvalikoimansa

Yhtiön tuotevalikoima kasvaa viidellä uudella katumaasturirenkaalla. Markkinoiden modernein, yhä laajeneva SUV-tuotevalikoima hyödyntää lentokoneteollisuudesta ja sotilaskäytöstä tuttua aramid-kuitua. Äärimmäisen vahva sivupintarakenne tuo kaivattua kestävyyttä ja turvallisuutta vaativiin tieolosuhteisiin ja yllättäviin tilanteisiin.

Ainutlaatuinen kestävyys yhdistettynä tarkkoihin käsittelyominaisuuksiin mahdollistaa voimakastehoisen katumaasturiauton kuljettajalle poikkeuksellisen ajonautinnon. Kovassa kasvussa olevaan SUV-käyttöön räätälöidyt erikoistuotteet suunnataan yhtiön päämarkkinoille Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja Venäjälle.

Omavaraisuusaste

Sijoitetun pääoman tuotto ROI

Bruttoinvestoinnit

2010 2011 2012 2013 2014 milj. EUR 50,5 161,7 209,2 125,6 80,6

14. Suomen-tehtaan tuotannon sopeuttaminen

Nokian Henkilöautonrenkaat-yksikön Suomen-tehtaan tuotanto-, kunnossapito- ja laatuhenkilöstöä koskevat yt-neuvottelut päättyivät 9.10.2014. Tuotantokapasiteetin käytön sopeuttaminen ja kustannussäästöt päätettiin tehdä pääasiassa lomautuksin ja tehtäväsiirroin. Lisäksi työsuhde päättyy eläkejärjestelyin kahdelta työntekijältä.

Henkilöautonrenkaiden tuotantoa päätettiin vähentää lomautuksin tarpeen mukaan enintään 21 tuotantopäivällä vuoden 2014 aikana ja enintään 38 tuotantopäivällä vuoden 2015 aikana markkinatilanteen mukaisesti.

Nokian Renkaiden Suomen-tehtaan henkilöautonrenkaiden tuotantoon liittyvissä tehtävissä työskentelee noin 570 henkilöä.

15. Nokian Renkaat kehitti vierintävastukseltaan maailman ensimmäisen A-luokan talvirenkaan

Nokian Renkaat ilmoitti 11.12.2014 kehittäneensä sähköautoilijoille automaailman energiapiheimmän talvirengasmallin. Uusi Nokian Hakkapeliitta R2 on nastaton talvirengas, joka on suunnattu BMW:n ainutlaatuiseen i3-sähköautoon. Pohjoisen talveen räätälöity aito Hakkapeliitta-talvirengas yhdistää äärimmäisen alhaisen vierintävastuksen, ensiluokkaisen pidon ja poikkeuksellisen ajomukavuuden. Nokian Hakkapeliitta R2 -talvirenkaiden avulla sähköautoilija voi nauttia jopa 30 prosenttia alhaisemmasta renkaiden vierintävastuksesta verrattuna markkinoilla oleviin muihin talvirenkaisiin. EU-rengasmerkinnältään uuden rengasmallin vierintävastus on luokassa A; tätä ei ole yksikään talvirengas saavuttanut aikaisemmin. Kilpailijatuotteiden vierintävastus edustaa C- ja E-luokkaa.

Selvitys hallinto- Ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement)

Hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä on annettu erillinen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Selvitys on luettavissa tämän raportin sivuilta 60–64 sekä yhtiön verkkosivuilla www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/

Riskienhallinta

Konsernissa on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinnassa ei ole omaa organisaatioita, vaan sen vastuut noudattavat liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuujakoa.

Riskit on jaoteltu neljään ryhmään, jotka ovat strategiset liiketoimintariskit, toiminnalliset riskit, rahoitusriskit sekä vahinkoriskit. Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja evaluoimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä toimenpiteet kunkin riskin osalta.

Strategiset liiketoimintariskit liittyvät asiakassuhteisiin, poliittisiin riskeihin, maariskeihin, tuotekehitykseen sekä investointeihin ja yritysostoihin.

Operatiiviset riskit liittyvät joko puutteisiin tai virheisiin Nokian Renkaiden prosesseissa, henkilöstön toiminnassa, järjestelmissä tai ulkoisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi oikeusjärjestelmän tai viranomaisten ennalta arvaamattomiin päätöksiin, tai raaka-ainehintojen muutoksiin.

Rahoitusriskit liittyvät korko- ja valuuttamarkkinoiden liikkeisiin, jälleenrahoitukseen sekä vastapuoliriskiin. Konsernin rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyrityksen treasury, joka noudattaa toiminnassaan hallituksen hyväksymää rahoitusriskipolitiikkaa.

Vahinkoriskit voivat aiheuttaa tapaturmia, omaisuusvahinkoja, tuotantokatkoksia, ympäristövaikutuksia tai korvausvelvoitteita. Edellä mainittuja riskejä hallitaan konserninlaajuisella vakuutusohjelmalla.

Lähiajan riskit, epävarmuustekijät ja riita-asiat

Venäjän ja IVY-maiden myynti muodosti 26 % konsernin myynnistä vuonna 2014. Öljyn hinnan tasaantumisesta, korkeasta korkotasosta, alhaisista investoinneista ja pitkittyneestä Ukrainan kriisistä johtuen Venäjän talouden kasvun odotetaan olevan heikkoa; vuonna 2015 BKT:n kasvun arvioidaan olevan -3 % ja -8 % välillä. Noin 80 % Nokian Renkaiden nykyisestä tuotannosta tehdään Venäjällä. Tähän mennessä USA:n ja EU:n talouspakotteilla Venäjää vastaan on ollut vähän tai ei lainkaan suoraa vaikutusta Nokian Renkaiden liiketoimintaan. Asteittain kasvaneita välillisiä vaikutuksia ovat olleet kuluttajien heikentynyt ostovoima sekä tuotemixin muuttuminen sisältämään halvempia tuotteita Venäjällä ja Ukrainassa. Ukrainan kriisin kärjistyminen tai pitkittyminen sekä lisäpakotteet voisivat lisätä negatiivisia vaikutuksia yhtiön myyntiin ja tuloksiin. Kaiken kaikkiaan talouden epävarmuus voi heikentää renkaiden kysyntää ja kasvattaa luottotappioriskiä.

Yhtiön saatavat vähenivät vuonna 2014. Rengasvarastot ovat suunnitellulla tasolla. Yhtiö kiinnittää erityistä huomiota käyttöpääoman hallintaan. Vuoden 2014 lopussa Venäjän myyntisaatavat edustivat 33,0 % (35,6 %) konsernin kaikista myyntisaatavista.

Vuonna 2015 konsernin liikevaihdosta arviolta 40 % syntyy euromääräisestä myynnistä. Merkittävimmät myyntivaluutat euron ohella ovat Venäjän rupla, Ruotsin ja Norjan kruunut sekä Yhdysvaltain dollari.

Nokian Renkaiden muut riskit ja epävarmuustekijät liittyvät renkaiden haastavaan hinnoitteluympäristöön. Jos raaka-aineiden hinnat nousevat, yhtiön kannattavuuden säilyminen riippuu siitä, miten yhtiön raaka-ainekustannusten nousu saadaan siirrettyä renkaiden hintoihin.

Nokian Renkaat -konsernilla on meneillään oikeusprosessi Suomen Verohallinnon kanssa koskien verottajan vaatimaa 100,3 miljoonaa euroa lisäveroja, veronkorotuksia ja korkoja vuosilta 2007- 2010. Yhtiö on kirjannut verottajan vaatiman summan kokonaisuudessaan vuoden 2013 tilinpäätökseen ja tulokseen. Yhtiö ei ole maksanut lisäveroja saatuaan Verohallinnolta myönteisen päätöksen hakemukseensa lisäverojen täytäntöönpanon kiellosta.

Nokian Renkaat Oyj:n 100% omistama tytäryhtiö, Nokian Tyres U.S. Finance Oy, vastaanotti huhtikuussa 2014 Suomen Verohallinnolta verotuksen oikaisupäätöksen, jonka mukaan Yhtiö on velvollinen maksamaan verovuosilta 2008–2012 11,0 miljoonaa euroa lisäveroja sekä veronkorotuksia ja korkoja. Verottajan vaatimasta summasta 7,9 miljoonaa euroa on lisäveroja ja 3,1 miljoonaa on veronkorotuksia ja korkoja. Yhtiö on kirjannut ne kokonaisuudessaan vuoden 2014 tilinpäätökseen ja tulokseen.

Yhtiö pitää Verohallinnon päätöksiä virheellisinä ja on hakenut muutoksia päätöksiin jättämällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakuntaan ja tarvittaessa jatkaa valitusprosesseja hallintooikeudessa. Yhtiö tulee myös tarvittaessa vaatimaan toimivaltaisia viranomaisia neuvottelemaan oikaisusta seuraavan kahdenkertaisen verotuksen poistamisesta. Yhtiö on lisäksi käynnistänyt erillisen prosessin Verohallinnon ja verotarkastajien verotarkastuksessa käyttämien menettelytapojen laillisuuden selvittämiseksi.

Henkilöstö

Henkilöstön aktiivisuus, aloitteellisuus ja sisäinen yrittäjyys tukevat konsernin osaamisen kehittämistä, tuottavuuden kasvua ja strategian toteuttamista.

Nokian Renkaissa jokaisella on mahdollisuus henkilökohtaiseen kasvuun ja kehittymiseen. Sisäistä työnkiertoa tuetaan sisäisellä rekrytoinnilla ja resurssikartoituksilla. Osaamisen kehittämisen periaatteena on, että 70 % on työssä oppimista, 20 % toisilta oppimista ja 10 % perinteistä koulutusta. Yhtiö panostaa osaamisen kehittämiseen mm. kielikoulutuksen, ammattitutkintojen, räätälöityjen koulutusten sekä verkostojen koulutusten avulla. Yksi olennainen työkalu osaamisen kehittämisessä on Hakkapeliitta eAcademy verkkokoulutusportaali, jonka sisältö laajentui vuoden 2014 aikana. Koulutusten lisäksi henkilöstön työhyvinvointia tukevat kattava liikuntatarjonta, monipuolinen kerhotoiminta, henkilöstötapahtumat, kekseliäisyystoiminta sekä yksilö- ja työaikajärjestelyt.

Esimiehet ovat tärkeässä roolissa niin yrityksen tavoitteiden toteuttamisessa kuin yrityskulttuurin ja työhyvinvoinnin rakentamisessa. Vuoden 2014 aikana uusittiin kehityskeskusteluprosessia ja määritettiin konsernin johtamisen periaatteet, jotka jalkautetaan vuonna 2015.

Työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Vuonna 2014 otettiin käyttöön uusi työhyvinvointimalli. Muutoksen tavoitteena on parantaa työhyvinvointia yhtiössä sekä kiinnittää huomiota johtamiskäytäntöihin ja muihin yleisiin asioihin, ilmapiirin ja henkilöstön työmotivaation parantamiseksi edelleen.

Ympäristönsuojelu ja turvallisuus

Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusjohtaminen (EHS) ovat Nokian Renkaissa osa Laatu- ja prosessinkehitysosastoa. EHS-johtamisen tavoitteina ovat vahinkojen ennaltaehkäisy kaikilla osa-alueilla, tuotannon häiriötön toiminta sekä hyvä yrityskansalaisuus. Toimintojen kehittämisessä yhtiö soveltaa parhaita käytäntöjä ja edistyneitä ratkaisuja inhimilliset arvot taloudellisten seikkojen ohella huomioiden. Nokian Renkaat edistää turvallisuutta riskienhallinnan, prosessien jatkuvan kehittämisen ja uusien investointien avulla.

Nokian- ja Vsevolozhskin-tehtaat sekä Ruotsin myyntiyhtiö Nokian Däck on sertifioitu kansainvälisten ISO 14001 –ympäristöjärjestelmästandardin sekä ISO 9001 –laatujärjestelmästandardin mukaisesti. Vuonna 2013 yhtiön tehtaan saivat autoteollisuuden ISO/TS 16949 -hyväksynnän.

Turvallisuus- ja ympäristöasioiden pitkäjänteisen kehittämisen ansiosta Nokian Renkaita voidaan pitää rengasalalla edelläkävijänä. Yhtiö on kehittänyt tuotteisiinsa edistyksellisiä ratkaisuja, kun arvioidaan esimerkiksi renkaiden vierintävastusta (polttoaineen kulutus, CO2-päästöt) tai renkaiden aiheuttamaa maan painumaa maaja metsätaloudessa. Yhtiö myös luopui ensimmäisenä rengasvalmistajana maailmassa korkea-aromaattisten (HA) öljyjen käytöstä kumiseoksissa jo vuonna 2005 ja siten nopeutti esimerkillään puhdistettujen, matala-aromaattisten öljyjen käyttöä renkaiden valmistuksessa Euroopassa. Vuonna 2010 kaikkien HA-öljyjä sisältävien renkaiden myynti ja tuonti kiellettiin EU:n alueella.

Ympäristönsuojelun lähtökohtana on elinkaariajattelu: yhtiö

kantaa vastuun toimintansa ja tuotteidensa ympäristövaikutuksista koko niiden elinkaaren ajan. Nokian Renkaat panostaa vahvasti tuotteiden ja prosessien ympäristöystävällisyyteen. Yhtiö on myös osakkaana Suomen Rengaskierrätys Oy:ssä, joka hoitaa keskitetysti käytettyjen renkaiden keräyksen ja hyötykäytön Suomessa.

Tuotannon vaikutukset ympäristöön vähentyivät edellisvuoteen verrattuna. Tuotantolaitoksissa panostettiin jätteiden hyötykäyttöön ohjaamiseen ja niiden hyötykäyttöaste nousi 99 %:iin Nokian tehtaalla ja 83 %:iin Vsevolozhskin tehtaalla. Nokian Raskaiden Renkaiden tuotannossa jatkettiin edelleen kehitysprojektia VOC-päästöjen vähentämiseksi. Uusi polttolaitos on määrä ottaa käyttöön kevään 2015 aikana.

Tapaturmien ja "läheltä piti" -ilmoitusten tutkintaan sekä perehdytykseen ja työnopastukseen panostettiin vuoden aikana voimakkaasti. Tapaturmia konsernissa sattui edellisvuotista vähemmän ja turvallisuuskulttuuri kehittyi kampanjoinnin myötä positiiviseen suuntaan: läheltä piti -tilanteiden raportointi parani ja tapaturmataajuus laski. Turvallisuuskatselmukset toteutettiin suunnitelmallisesti ja tapaturmatutkintaan panostettiin merkittävästi. Uutena avauksena turvallisuuskulttuuria paransi osaltaan kaikkien tapaturmien raportointi johtoryhmälle.

Yhtiö julkaisee erillisen yritysvastuuraportin maaliskuussa 2015.

Näkymät vuodelle 2015

Tammikuussa 2015 EKP ilmoitti aloittavansa 1 200 miljardin euron määrällisen elvytyksen, jonka odotetaan lisäävän taloudellista aktiviteettia Euroopassa. Maailman BKT:n ennakoidaan kasvavan 3,8 % vuonna 2015, vaikka monet kehittyvistä talouksista ovat heikkoja ja geopoliittiset riskit ovat edelleen olemassa.

Pohjoismaiden arvioidaan jatkavan hidasta, mutta suhteellisen tasaista talouskehitystään; vuoden 2015 BKT:n kasvuennuste on noin 2 %. Kuluttajien rahankäyttöä ovat hillinneet ruplan devalvoituminen sekä korkea inflaatio ja korkotaso. Venäjän talouden kasvuennusteet vuodelle 2015 ovat vaihdelleet -3 % ja -8 %:in välillä.

Henkilöautonrenkaiden jälkimarkkinakysynnän odotetaan kasvavan vuonna 2015 Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, sekä pysyvän edellisvuoden tasolla Pohjoismaissa. Venäjällä ja IVYmaissa renkaiden kysynnän odotetaan laskevan yleisestä epävarmuudesta johtuen.

Yhtiön markkina-aseman odotetaan paranevan vuonna 2015 kaikilla ydinmarkkinoilla: Pohjoismaissa, Venäjällä ja IVY-maissa, Keski-Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Länsimarkkinoilla Nokian Renkaiden kappalemääräisen myynnin kasvun odotetaan olevan markkinan kasvua parempi. Venäjällä ja IVY-maissa kappalemääräisen myynnin odotetaan laskevan. Yhtiön liikevaihdon odotetaan laskevan Venäjän heikentyneen kysynnän ja valuutan vuoksi. Hinnoitteluympäristö vuonna 2015 on kaikissa tuoteryhmissä edelleen tiukka.

Valmistustoiminta Venäjällä tuo Nokian Renkaille edelleen kilpailuetuja. Venäjän tuotannosta noin 60 % menee vientiin, ja euromääräisten vientitulojen ja ruplissa toteutuvien tuotantokustannusten välinen erotus on kasvanut ruplan devalvoitumisen myötä. Kun kysyntä alkaa kasvaa, yhtiön tuotantokapasiteetti Venäjällä tarjoaa mahdollisuuden lisätä tuotantoa nopeasti kysyntää vastaavaksi ilman suuria investointeja.

Raaka-ainekustannusten arvioidaan laskevan 5 % vuonna 2015. Tämä ei riitä täysin kompensoimaan heikentyneitä markkinaolosuhteita Venäjällä ja IVY-maissa.

Raskaiden renkaiden kysynnän arvioidaan Nokian Renkaiden ydintuoteryhmissä pysyvän vakaana. Nokian Raskaiden Renkaiden toimituskyky on parantunut, ja yksikön myynnin ja liikevoiton odotetaan edelleen asteittain paranevan.

Vianorin odotetaan laajentavan vähittäismyyntiketjuaan, kasvattavan myyntiään, jatkavan palveluliiketoimintansa kehittämistä ja tekevän positiivisen liiketuloksen koko vuonna 2015. Nokian Renkaiden muut kumppaniverkostot, kuten Nokian Tyres Authorized Dealers -verkosto ja N-Tyre-ketju, jatkavat laajentumistaan.

Nokian Renkaiden vuoden 2015 investointien arvioidaan olevan yhteensä 100 MEUR (80,6).

Nokian Renkaiden tuotteiden kilpailukyky on erittäin vahva. Lehtitestivoittojen lukumäärä on huipputasolla, ja joukko innovatiivisten uutuustuotteiden lanseerauksia on tuottanut yhtiön kaikkien aikojen laajimman valikoiman. Vahva asema ydinmarkkinoilla, laajeneva jakeluverkosto, parantunut kustannusrakenne sekä uudet testivoittajatuotteet antavat Nokian Renkaille edellytykset vahvistaa markkinajohtajuutta ydinmarkkinoillaan, toimia hyvällä katetasolla ja tuottaa vahvaa kassavirtaa myös vuonna 2015.

Taloudellinen ohjeistus

Vuonna 2015, olettaen valuuttojen muuntokurssien pysyvän vakaina, liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan laskevan hieman vuoteen 2014 verrattuna. Ensimmäisen neljänneksen liikevoitto tulee olemaan merkittävästi edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa heikompi, koska talvirengasmyynnin alku viivästyi Venäjällä aiheuttaen myynnin siirtymää myöhemmille neljänneksille.

Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 519,1 MEUR. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

Osinkoa jaetaan	1,45 euroa/osake
	eli yhteensä193,5 MEUR
jätetään omaan pääomaan	325,6 MEUR
Yhteensä	519,1 MEUR

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Nokialla 5.2.2015 Nokian Renkaat Oyj, Hallitus

milj. euroa 1.1. –31.12.	Viite	2014	2013
Liikevaihto	(1)	1 389,1	1 521,0
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	(3)(6)(7)	-769,6	-819,9
Bruttokate		619,5	701,0
Liiketoiminnan muut tuotot Myynnin ja markkinoinnin kulut	(4) (6)(7)	3,4 -246,5	3,9 -249,1
Hallinnon kulut	(6)(7)	-34,5	-36,6
Liiketoiminnan muut kulut	(5)(6)(7)	-33,2	-33,8
Liikevoitto		308,7	385,5
Rahoitustuotot	(8)	268,4	104,3
Rahoituskulut (1	(9)	-315,9	-177,0
Voitto ennen veroja		261,2	312,8
Verokulut (2,3	(10)	-52,8	-129,1
Tilikauden voitto		208,4	183,7
Jakautuminen Emoyrityksen omistajille		208,4	183,7
Määräysvallattomille omistajille		0,0	0,1
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos (EPS):	(11)
Laimentamaton (euroa)		1,56	1,39
Laimennettu (euroa)		1,56	1,39

milj. euroa 1.1. –31.12.	Viite	2014	2013
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Tilikauden tulos		208,4	183,7
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhem
min siirtää tulosvaikutteisiksi, verojen jälkeen
Voitot/Tappiot nettosijoituksen suojauksista	(10)	0,0	-1,9
Rahavirran suojaukset	(10)	-1,9	0,8
Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot (4		-202,1	-65,6
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-204,0	-66,7
Tilikauden laaja tulos yhteensä		4,4	117,0
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		4,4	117,1
Määräysvallattomille omistajille		0,0	0,1

1) Rahoituskuluissa on vuonna 2014 kirjattu 1,6 miljoonaa euroa vuosien 2008–2012 sekä vuonna 2013 20,2 miljoonaa euroa vuosien 2007–2010 verotusten oikaisupäätösten mukaisia korkoja.

2) Verokuluissa on vuonna 2014 kirjattu 9,4 miljoonaa euroa vuosien 2008–2012 sekä vuonna 2013 80,1 miljoonaa euroa vuosien 2007–2010 verotusten oikaisupäätösten mukaisia lisäveroja ja veronkorotuksia.

3) Muilta osin katsauskauden verojen laskentaperusteena on käytetty katsauskauden tulosta vastaavaa veroa.

4) Konsernissa on tämän vuoden alusta lähtien sisäisiä lainoja, joita käsitellään IAS 21 "Valuuttakurssien muutosten vaikutukset" -standardin mukaisesti nettosijoituksina ulkomaisiin yksiköihin. Vaikutus vuonna 2014 on -10,0 miljoonaa euroa.

milj. euroa 31.12.	Viite	2014	2013	milj. euroa 31.12.	Viite	2014	2013
VARAT				OMA PÄÄOMA JA VELAT
Pitkäaikaiset varat				Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma	(22)(23)
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	(12)(13)	502,8	683,8	Osakepääoma		25,4	25,4
Liikearvo	(2)(14)	73,3	69,9	Ylikurssirahasto		181,4	181,4
Muut aineettomat hyödykkeet	(14)	19,8	24,7	Omat osakkeet		-8,6	-
Osuudet osakkuusyrityksissä	(16)	0,1	0,1	Muuntoerot		-202,0	-128,5
Myytävissä olevat rahoitusvarat	(16)	0,3	0,3	Arvonmuutosrahasto		-2,6	-0,7
Muut saamiset	(15)(17)	10,0	11,3	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		100,3	97,1
Laskennalliset verosaamiset	(18)	9,1	8,8	Kertyneet voittovarat		1 114,5	1 217,9
		615,4	798,8			1 208,5	1 392,5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	(19)	288,3	322,1	Määräysvallattomien omistajien osuus		-	0,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	(20)(29)	444,6	503,5	Oma pääoma yhteensä		1 208,5	1 392,8
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		8,9	13,8
Rahavarat	(21)	439,9	424,6	Velat
		1 181,6	1 264,1	Pitkäaikaiset velat	(24)
Varat yhteensä	(1)	1 797,0	2 062,9	Laskennalliset verovelat	(18)	26,7	36,1
				Varaukset	(25)	0,1	0,1

Lyhytaikaiset velat

Korolliset rahoitusvelat (26)(27)(29) 274,7 185,8 Muut velat 5,1 3,5

Ostovelat ja muut velat (28) 259,9 255,2 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 18,7 4,0 Varaukset (25) 2,8 3,1 Korolliset rahoitusvelat (26)(27)(29) 0,6 182,4

Velat yhteensä (1) 588,5 670,1

Oma pääoma ja velat yhteensä 1 797,0 2 062,9

306,5 225,4

282,0 444,7

milj. euroa 1.1. –31.12.	Viite	2014	2013
Liiketoiminnan rahavirta:
Asiakkailta saadut maksut		1 348,9	1 469,9
Maksut liiketoiminnan kuluista		-870,9	-1 045,5
Toiminnasta kertyneet rahavarat		477,9	424,3
Maksetut korot		-69,8	-56,3
Saadut korot		3,3	3,4
Saadut osingot		0,0	0,0
Maksetut tuloverot		-88,2	-53,9
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A)		323,4	317,6
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-81,7	-151,8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		3,2	11,2
Tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	(2)	-5,8	-2,7
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutos		-0,3	0,0
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B)		-84,7	-143,4
Rahoituksen rahavirta:
Osakeannista saadut maksut	(22)	2,6	17,8
Omien osakkeiden hankinta		-8,6	-
Lyhytaikaisten saamisten muutos		-8,0	-1,2
Pitkäaikaisten saamisten muutos		-3,4	3,8
Lyhytaikaisten lainojen muutos		62,2	-39,5
Pitkäaikaisten lainojen muutos		-79,6	32,8
Saadut osingot		0,4	-
Maksetut osingot		-193,4	-191,9
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C)		-227,7	-178,1
Rahavarojen nettolisäys (A+B+C)		11,0	-4,0
Rahavarat tilikauden alussa		424,6	430,3
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		4,3	-1,8
Rahavarat tilikauden lopussa	(21)	439,9	424,6
		11,0	-4,0

Yhtiö on saanut Suomen Verohallinnolta täytäntöönpanon kiellon vuosien 2007–2010 verotusten oikaisupäätösten lisäverojen ja veron korotusten perimiselle. Tästä kiellosta huolimatta Suomen Verohallinto on näiden mainittujen päätösten mukaisesti kuitannut varoja yhtiön verotililtä yhtiön muiden verolajien palautuksia vastaan. Näitä Verohallinnon tekemiä kuittauksia sisältyy v. 2014 rahoituseriin ja veroihin yht. 34,2 milj. euroa.

	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma					Sijoitetun		Määräys
milj. euroa	Viite	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Omat osakkeet	Muuntoerot rahasto	Arvonmuutos rahasto	vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yht.
Oma pääoma 1.1.2013		25,4	181,4	-	-61,0	-1,5	79,3	1 213,2	0,3	1 437,2
Tilikauden tulos								183,8	-0,1	183,7
Muut laajan tuloksen erät
(verovaikutuksella oikaistuna):
Rahavirran suojaukset						0,8				0,8
Nettosijoituksen suojaus					-1,9					-1,9
Muuntoerot					-65,6					-65,6
Tilikauden laaja tulos yhteensä					-67,5	0,8		183,8	-0,1	117,0
Osingonjako	(22)							-191,9		-191,9
Käytetyt osakeoptiot	(22)						17,8			17,8
Osakeperusteiset maksut	(23)							12,9		12,9
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä							17,8	-179,1		-161,3
Oma pääoma 31.12.2013		25,4	181,4	-	-128,5	-0,7	97,1	1 217,9	0,2	1 392,8
Oma pääoma 1.1.2014		25,4	181,4	-	-128,5	-0,7	97,1	1 217,9	0,2	1 392,8
Tilikauden tulos								208,4		208,4
Muut laajan tuloksen erät								0,2	-0,2	0,0
(verovaikutuksella oikaistuna):
Rahavirran suojaukset						-1,9				-1,9
Nettosijoituksen suojaus										0,0
Muuntoerot					-73,5			-128,7		-202,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä					-73,5	-1,9		79,9	-0,2	4,4
Osingonjako	(22)							-193,4		-193,4
Omien osakkeiden hankinta				-8,6						-8,6
Käytetyt osakeoptiot	(22)						2,6			2,6
Osakeperusteiset maksut	(23)							9,9		9,9
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä				-8,6			2,6	-183,5		-189,5
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset							0,7			0,7
Määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinnat, jotka eivät
aiheuta muutoksia määräysvallassa								0,2		0,2
Oma pääoma 31.12.2014		25,4	181,4	-8,6	-202,0	-2,6	100,3	1 114,5	-	1 208,5

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Perustiedot

Nokian Renkaat Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia. Nokian Renkaat Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ Helsinki Oy:ssä vuodesta 1995 lähtien.

Nokian Renkaat -konserni kehittää ja valmistaa kesä- ja talvirenkaita henkilö- ja jakeluautoihin sekä raskaiden koneiden erikoisrenkaita. Konserni valmistaa myös pinnoitusmateriaaleja sekä pinnoittaa renkaita. Lisäksi konserniin kuuluu Pohjoismaiden suurin ja kattavin renkaiden vähittäismyyntiketju, Vianor. Konsernin ydinliiketoiminta-alueet ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassa olevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei seuraavissa laadintaperiaatteissa ole toisin mainittu.

Uudistetut standardit ja tulkinnat

Konserni on soveltanut tilikauden aikana EU:ssa voimaan tulleita uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joista merkittävimmät olivat uudet konsolidointistandardit (IFRS 10, IFRS 11 ja IFRS 12). Muutoksilla ei ole ollut oleellista vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen asemaan tai muihin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin.

IFRS-standardit ovat jatkuvan kehityksen alla. Muitakin uusia standardeja, niiden tulkintoja tai muutoksia on julkaistu, mutta ne eivät ole vielä voimassa eikä konserni sovella näitä säännöksiä ennen niiden pakollista voimaantuloa. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä tai seuraavan tilikauden alusta lähtien.

Merkittävimmät tulevat muutokset vaikuttavat seuraavasti:

• IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista Konserni selvittää vielä standardin vaikutuksia, mutta alustavan
• arvion mukaan uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset Konserni selvittää vielä standardin vaikutuksia konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

Konsernin arvion mukaan muillakaan julkaistuilla uudistuksilla tai muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulevien tilinpäätösten tulokseen, taloudelliseen asemaan tai muihin esitettäviin tietoihin.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laadinta IFRS:n mukaan edellyttää arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Laskenta-arvioita on käytetty mm. määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, omaisuuden arvostuksessa, liikearvon ja muiden omaisuuserien arvonalentumisten testauksessa sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, joten on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.

Arvioihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät käsittävät Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvään maariskin. Venäjän talouden epävarmuus syntyy öljyn hinnan tasaantumisesta, korkeasta korkotasosta, alhaisista investoinneista sekä pitkittyneestä Ukrainan kriisistä, ja kasvun odotetaan olevan heikkoa vuonna 2015. Tähän mennessä USA:n ja EU:n talouspakotteilla Venäjää vastaan on ollut vähän tai ei lainkaan suoraa vaikutusta Nokian Renkaiden liiketoimintaan, mutta Ukrainan kriisin kärjistyminen tai pitkittyminen entisestään sekä lisäpakotteet voisivat lisätä negatiivisia vaikutuksia yhtiön myyntiin ja tuloksiin. Kaiken kaikkiaan talouden epävarmuus voi heikentää renkaiden kysyntää ja kasvattaa luottotappioriskiä. Muut epävarmuustekijät liittyvät renkaiden haastavaan hinnoitteluympäristöön raaka-aineiden hintakehityksen kanssa.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, Nokian Renkaat Oyj:n, sekä kaikki tytäryritykset, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyrityksellä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Osakkuusyritykset, joissa konsernin osuus äänimäärästä on 20–50 % ja joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osuuden osakkuusyrityksessä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyrityksiin liittyen. Osuus osakkuusyrityksissä sisältää osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen pääomaosuusmenetelmän mukaisen kirjanpitoarvon sekä mahdolliset muut osakkuusyritykseen tehdyt pitkäaikaiset sijoitukset, jotka tosiasiallisesti ovat osa nettosijoitusta osakkuusyritykseen.

Yhteisjärjestelyssä konserni on sopimukseen perustuvalla järjestelyllä sitoutunut pitämään yhteisen määräysvallan merkityksellisistä taloudellisista ja liiketoiminnallisista periaatteista yhden tai useamman osapuolen kanssa. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen; yhteisessä toiminnossa puolestaan konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Nokianvirran Energia Oy käsitellään yhteisenä toimintona, sillä osapuolet käyttävät yhtiössä yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns. Mankala-periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa ja järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen. Nokianvirran Energia Oy yhdistellään konserniyhtiönä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 % omistusosuuden mukaisesti.

Hankitut tytäryritykset sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää, jonka mukaan hankitun yrityksen varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryrityksen hankintameno ylittää hankitun yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluiksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan. IFRS:n mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvojen mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Tilikauden aikana hankitut tytäryritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien ja myydyt myyntihetkeen saakka.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Tilikauden voitto jaetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille. Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään myös omana eränään konsernin omassa pääomassa.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä yrityksissä avoimina olevat valuuttamääräiset tase-erät arvostetaan Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos Euroopan Keskuspankki ei noteeraa valuuttaa, käytetään kyseisen maan keskuspankin ilmoittamia kursseja. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät sekä rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaiset konserniyritykset

Ulkomaalaisten tytäryritysten taseet on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin ilmoittamia tilinpäätöspäivän kursseja ja tuloslaskelmat käyttäen vuoden keskikursseja. Tytäryritysten tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu omana eränään muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden muuntamisesta syntyvät muuntoerot esitetään omana eränään muissa laajan tuloksen erissä.

Konserni suojaa merkittäviin ulkomaisiin konserniyrityksiin tehtyjä sijoituksia valuuttamääräisillä lainoilla tai johdannaisilla valuuttakurssien vaihtelusta aiheutuvien vaikutusten minimoimiseksi muissa laajan tuloksen erissä. Tästä suojauksesta syntyvät kurssierot kirjataan nettomääräisinä muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään osittain tai kokonaan, tähän liittyneet kertyneet muuntoerot kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja muista lyhytaikaisista sijoituksista, kuten esimerkiksi yritystodistuksista ja pankkitalletuksista.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 -standardin perusteella seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat, myytävissä olevat rahoitusvarat ja lainat ja muut saamiset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin varoihin kuuluvat likvidit lyhytaikaiset sijoitukset, kuten esimerkiksi yritystodistukset, ja johdannaisvarat, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Lainoihin ja muihin saamisiin luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konsernilla tähän erään kuuluvat myyntisaamiset ja muut kaupallisesta toiminnasta aiheutuneet lainasaamiset sekä käteisvarat ja muut lyhytaikaiset sijoitukset, kuten esimerkiksi pankkitalletukset. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä ja ne sisältyvät taseessa lyhyttai pitkäaikaisiin saamisiin erääntymisensä perusteella.

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet. Noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, kunnes rahoitusvara myydään tai luovutetaan, jolloin käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintamenoon, mikäli käypiä arvoja ei voida luotettavasti määrittää.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin velkoihin kuuluvat johdannaisvelat, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Konsernissa lainat arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon, jonka jälkeen lainat kirjataan jaksotetun hankintamenon määräisenä efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Pankeista saadut tililuotot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.

Vaihtovelkakirjalainan lainaosuuden käypä arvo on määritelty alun perin kirjanpitoon merkittäessä käyttäen vastaavan ei-vaihdettavan velkakirjalainan markkinakorkoa, jonka jälkeen lainaosuus kirjataan jaksotetun hankintamenon määräisenä lainan erääntymiseen, jollei sitä ole sitä ole aikaisemmin vaihdettu, lunastettu, ostettu tai mitätöity. Nimellisarvon ja käyvän arvon erotus on järjestelykuluilla vähennettynä kirjattu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni käyttää johdannaissopimuksia korko- ja valuuttariskin sekä sähkön hintariskin suojaamistarkoituksessa. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon. Myöhemmin johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöksissä käypään arvoon. Johdannaisten käypien arvojen määrittämisessä käytetään julkisesti noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja sekä yleisesti käytössä olevia arvostusmalleja. Arvostusmalleissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin ja -arvoihin. Vuoden kuluessa erääntyvien johdannaissopimusten käyvät arvot esitetään taseessa lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa ja tätä pidempien pitkäaikaisissa saamisissa tai veloissa.

Konsernin valuuttamääräisen liiketoiminnan rahavirtojen suojaukseen käytettyihin johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa. Käyvän arvon muutokset johdannaissopimuksissa, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Konserni soveltaa IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa suojautuessaan korkoriskistä johtuvalta rahavirtojen vaihtelulta, joka liittyy taseeseen kirjattuihin pitkäaikaisiin velkoihin ja ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaamisessa sekä sähkön hintariskiltä suojautumisessa. Kaikkien suojauslaskennan vaatimien ehtojen täyttämiseksi suojausta aloitettaessa konserni määrittelee ja dokumentoi suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen mukaan lukien tehokkuuden mittaamistavan ja konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisen suojausstrategian. Konserni pyrkii valitsemaan suojausinstrumentit siten, että ne eivät aiheuta tehotonta osuutta.

Suojauslaskentaa sovelletaan rahavirran suojauksiin koronvaihtosopimuksissa, joilla vaihtuvakorkoisia vastuita on muutettu kiinteäkorkoisiksi. Näiden koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tehokkaalta osaltaan muihin laajan tuloksen eriin ja mahdollinen tehoton osuus tuloslaskelmaan. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan rahoituseriin silloin, kun suojauskohde vaikuttaa tuloslaskelmaan.

Konserni soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin valuuttajohdannaisiin ja valuuttamääräisiin lainoihin, joilla suojataan ulkomaisiin tytäryrityksiin tehtyjä valuuttamääräisiä nettosijoituksia. Suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin lukuun ottamatta mahdollista tehotonta osuutta ja valuuttaoptioiden aikaarvoa, jotka kirjataan tuloslaskelmaan. Vastaavasti suojaamistarkoituksessa otettujen valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja korkokulut rahoituseriin tuloslaskelmassa.

Konsernin ennustettua sähkönhankintaa Suomessa suojataan sähköjohdannaisilla, joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Sähköjohdannaisten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja tehoton osuus tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin silloin, kun suojauskohde vaikuttaa tuloslaskelmaan.

Tuloutusperiaate

Tuotot tuotteiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut, niiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle sekä maksusuoritus on todennäköinen. Näin menetellään myös asiakkaan erikseen pyytäessä tuotteen luovutuksen viivästämistä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Yleensä tuloutus kirjataan luovutettaessa suorite sopimusehtojen mukaisesti. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja alennuksilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät. Tuotekehitysprojektien menot aktivoidaan tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät pääasiassa aineita, tarvikkeita ja välittömiä työvoimakustannuksia sekä niihin liittyviä yleiskustannuksia, ja ne poistetaan systemaattisesti vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3–5 vuotta.

Saadut avustukset

Valtioilta tai muilta tahoilta saadut avustukset kirjataan tilikauden tuloslaskelmaan kulunoikaisuina. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähentävät niiden hankintamenoa.

Liiketulos

Konserni on määrittänyt liiketuloksen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, jossa liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, ja siitä vähennetään myytyjä suoritteita vastaavat kulut, myynnin ja markkinoinnin kulut, hallinnon kulut ja liiketoiminnan muut kulut. Liiketulos ei sisällä kurssieroja. Jos liiketulos on positiivinen, voidaan käyttää myös termiä liikevoitto.

Vieraan pääoman menot

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeiden hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Tuloverot

Konsernin veroihin kirjataan konserniyritysten tilikauden tulokseen tai osingonjakoon perustuvat verot ja laskennallisten verojen muutos sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Näiden viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelman eriin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista omaisuusja velkaerien kirjanpito- sekä verotuksellisten arvojen väliaikaisista eroista tilinpäätöspäivään mennessä hyväksytyillä verokannoilla. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yritysten nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, myytävissä olevien rahoitusvarojen ja suojausinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Myös tytäryritysten jakamattomien voittovarojen verovaikutuksesta kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää voimassaoloaikanaan tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvosta, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä. Takaisin ostettujen omien osakkeiden keskimääräinen määrä on vähennetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärästä.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa on otettu huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuntamisen laimentava vaikutus. Konsernilla on kahdenlaisia laimentavia instrumentteja: osakeoptioita ja vaihtovelkakirjoja. Optioiden laimennus on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Laimennuksessa osakekohtaisen tuloksen jakajaan sisällytetään myös optioiden oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet ja niistä saaduilla varoilla oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä markkinahinnalla. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optioiden voimassa oleva osakkeen merkintähinta ylittää osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan. Vaihtovelkakirjat on oletettu muutetun osakkeiksi liikkeeseen laskun jälkeen.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Konserniyritysten hankkimien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin. Hankittujen tytäryritysten aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Poistot esitetään lisättynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.

Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin:
Rakennukset20–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	10–40 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Uudistus- ja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin niiden odotetun taloudellisen pitoajan kuluessa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut.

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat asiakassuhteet, aktivoidut kehittämismenot, patentit, tekijänoikeudet, lisenssit sekä ohjelmistot. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat oikeudet arvostetaan käypään arvoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty todennäköisesti koituu yrityksen hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutettavat menot merkitään taseeseen ainoastaan, jos ne lisäävät taloudellista hyötyä yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Aineettomat hyödykkeet esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat 3–10 vuotta.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvojen ja keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen testataan kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumisen arviointia varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön avulla on saatavissa. Arvonalennuksena kirjataan tuloslaskelmaan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän ja se kohdistetaan taseessa ensin vähentämään yksikön liikearvoa ja sen jälkeen tasasuhteisesti muita omaisuuseriä. Aikaisemmin kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentuminen peruutetaan kuitenkin korkeintaan siihen omaisuuserän poistoilla vähennettyyn kirjanpitoarvoon, mikä se taseessa olisi ollut ilman aiemmin kirjattua arvonalentumista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei peruuteta missään tilanteessa.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset luokitellaan joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksia ovat vuokrasopimukset, joissa vuokralle ottavalle yritykselle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut.

Konserni vuokralle ottajana

Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuus poistoilla vähennettynä sisällytetään aineettomiin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksesta johtuvat velvoitteet rahoitusvelkoihin. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrat jaetaan korkoihin ja velkojen lyhennyksiin. Muiden vuokrasopimusten perusteella maksetut vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan.

Rahoitusleasingsopimukset on merkitty taseeseen määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Hyödykkeet poistetaan vastaavasti kuin muut käyttöomaisuushyödykkeet ja niistä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Poistot tehdään joko taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän vuokraajan aikana.

Konserni vuokralle antajana

Rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut kohteet on merkitty taseeseen saamisina määrään, joka on yhtä suuri kuin nettosijoitus vuokrasopimukseen. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan siten, että jäljellä olevan nettosijoituksen tuottoaste on samansuuruinen kultakin tilikaudelta. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavissa omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasa-erinä vuokraajan kuluessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään noudattaen pääosin standardikustannuslaskentaa, joka vastaa fifo-periaatteen (first-in, first-out) mukaisesti laskettua todellista hankintamenoa. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla ja arvioiduilla myynnin toteuttamiseksi välttämättömillä menoilla.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on merkitty taseeseen alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti (ja valuuttamääräiset erät Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin arvostettuina) vähennettynä epävarmoilla saamisilla ja palautuksista aiheutuneilla hyvityksillä. Epävarmat saamiset perustuvat tapauskohtaiseen avoinna olevien myyntisaamisten arviointiin sekä historialliseen kokemukseen siitä osuudesta, mitä konserni ei tule saamaan alkuperäisin ehdoin.

Toteutuneet ja arvioidut luottotappiot kirjataan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.

Osinko

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Oma pääoma

Konsernin hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin ja veroriskeihin. Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korvaamisesta aiheutuvat kustannukset takuuaikana. Varaukset ovat tilinpäätöshetken parhaita arvioita ja perustuvat kokemukseen takuukulujen tasosta.

Ehdolliset velat ja ehdolliset varat

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Ehdollinen vara on vastaavasti aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen omaisuuserä, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Mikäli taloudellisen hyödyn toteutuminen on todennäköistä, ehdollinen vara esitetään liitetiedoissa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konserniyrityksillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Konsernin kaikki olennaiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Osakeperusteiset maksut

Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Vastaavat määrät kirjataan suoraan oman pääoman lisäykseksi. Myöntämishetkellä määritetty kulu pohjautuu konsernin arvioon optioiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Käyvän arvon määritykseen käytetään Black-Scholes-optiohinnoittelumallia. Eimarkkinaperusteisten ehtojen (esim. kannattavuus ja tietty tuloksen kasvutavoite) vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne huomioidaan lopullisessa optioiden määrässä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saaduista rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina) kirjataan sijoitettuun vapaan oman pääoman rahastoon (2010 ja 2013 optiot).

Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Osakkeina maksettava määrä kirjataan suoraan oman pääoman lisäykseksi. Myöntämishetkellä määritetty kulu pohjautuu konsernin arvioon osakkeiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (esim. liikevaihto ja -voitto) vaikutuksia ei sisällytetä osakkeen käypään arvoon, vaan ne huomioidaan lopullisessa osakkeiden määrässä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käteisvaroina maksettavan määrän käypä arvo päivitetään samoin jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjataan velaksi. Sekä osakkeina että käteisvaroina maksettavien määrien arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Muut optio- ja kannustinohjelmat

Muita optio- ja kannustinohjelmia ei ollut käytössä vuoden 2014 aikana.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä luokitellaan myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä ja myynnin toteutumisen katsotaan olevan erittäin todennäköistä.

Lopetettu toiminto on yhteisön osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta.

Konsernin vuosien 2014 ja 2013 tilinpäätöksissä ei ole myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä eikä lopetettuja toimintoja.

1. Toimintasegmentit

Konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin johtoryhmä. Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnal lisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit perustuvat konser nin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja taloudelliseen raportointiin.

Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, jotka tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluita ja joita johdetaan erillisinä yksiköinä.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkina hintaan ja niiden tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille koh dennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien tulokseen ennen korkoja ja veroja.

Segmenttien varat ja velat ovat liiketoiminnan eriä, joita seg mentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät veroja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään yhtä useammalla tilikaudella.

Konsernin raportoitavat segmentit ovat:

Henkilöautonrenkaat -tulosyksikkö kehittää, valmistaa ja myy kesäja talvirenkaita henkilö- ja jakeluautoihin.

Raskaat Renkaat -tulosyksikköön kuuluvat metsäkonerenkaat, maa talouden erikoisrenkaat ja työkoneiden renkaat sekä pinnoitustoi minnot ja kuorma-autorenkaat -liiketoiminta.

Vianor-rengasketju myy henkilö- ja jakeluauton-renkaita sekä kuorma-autonrenkaita. Sen tuotevalikoimaan kuuluu Nokian-merk kisten renkaiden lisäksi myös muita johtavia rengasmerkkejä sekä erilaisia autoiluun liittyviä tuotteita ja palveluita.

Muut toiminnot sisältää liiketoiminnan kehittämisen ja konsernijoh don, joita ei kohdisteta liiketoiminnoille.

Eliminoinnit käsittää eri segmenttien väliset eliminoinnit.

Maantieteellisiä alueita koskevat liitetiedot

Konsernin segmentit toimivat seitsemällä tarkasteltavalla maantie teellisellä alueella, jotka ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä ja IVY, muu Eurooppa, Pohjois-Amerikka sekä muu maailma.

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin ja varat niiden sijainnin mukaan.

Toimintasegmentit
2014	Henkilöauton-	Raskaat		Muut
milj. euroa	renkaat	Renkaat	Vianor	toiminnot	Eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle Palvelut	941,2	121,5	313,8 69,3	12,6	0,0	1 389,1 69,3
Tavaroiden myynti	941,2	121,5	244,4	12,6	0,0	1 319,8
Konsernin sisäinen liikevaihto	62,0	27,6	1,0	0,9	-91,5
Liikevaihto	1 003,2	149,1	314,8	13,5	-91,5	1 389,1
Liiketulos	292,2	24,6	2,1	-7,7	-2,5	308,7
% liikevaihdosta	29,1 %	16,5 %	0,7 %	-56,5 %		22,2 %
Rahoitustuotot ja -kulut						-47,5
Voitto ennen veroja						261,2
Verokulut						-52,8
Tilikauden voitto						208,4
Varat	1 004,0	117,2	164,2	10,5	-7,1	1 288,8
Kohdistamattomat varat						508,2
Varat yhteensä						1 797,0
Velat	98,2	15,0	43,7	2,9	6,1	165,9
Kohdistamattomat velat						422,6
Velat yhteensä						588,5
Investoinnit	57,9	11,7	11,0	0,0	0,0	80,6
Poistot	76,3	6,9	6,6	0,0	0,0	89,8
Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut	15,2	2,1	1,1	2,2	0,0	20,6
2013
milj. euroa
Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle Palvelut	1 073,3	122,9	311,6 65,4	13,2	0,0	1 521,0 65,4
Tavaroiden myynti	1 073,3	122,9	246,2	13,2	0,0	1 455,6
Konsernin sisäinen liikevaihto	63,7	26,9	0,9	0,9	-92,3
Liikevaihto	1 137,0	149,7	312,5	14,1	-92,3	1 521,0
Liiketulos	378,5	20,4	-1,8	-13,1	1,5	385,5
% liikevaihdosta	33,3 %	13,6 %	-0,6 %	-93,0 %		25,3 %
Rahoitustuotot ja -kulut						-72,7
Voitto ennen veroja						312,8
Verokulut						-129,1
Tilikauden voitto						183,7
Varat	1 315,9	116,8	155,5	5,6	-11,9	1 582,0
Kohdistamattomat varat Varat yhteensä						481,0 2 062,9
Velat	98,2	15,0	43,7	2,9	-6,1	153,7
Kohdistamattomat velat						516,4
Velat yhteensä						670,1
Investoinnit	108,9	4,3	12,4	0,0	0,0	125,6
Poistot	79,7	6,8	6,9	0,0	0,0	93,5
Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut	19,7	2,9	1,7	3,1	0,0	27,3

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

2014
milj. euroa	Suomi	Ruotsi	Norja	Venäjä ja IVY	Muu Eurooppa	Pohjois- Amerikka	Muu maailma	Konserni
Liikevaihto	213,4	182,0	168,7	350,3	333,5	130,5	10,7	1 389,1
Palvelut	24,8	20,9	20,0	0,4	1,3	1,9		69,3
Tavaroiden myynti	188,6	161,1	148,7	350,0	332,2	128,6	10,7	1 319,8
Varat	420,1	96,8	57,4	507,7	112,1	73,3	1,2	1 268,6
Kohdistamattomat varat								528,3
Varat yhteensä								1 797,0
Investoinnit	48,6	1,3	2,1	27,5	0,4	0,7	0,0	80,6
2013
				Venäjä	Muu	Pohjois	Muu
milj. euroa	Suomi	Ruotsi	Norja	ja IVY	Eurooppa	Amerikka	maailma	Konserni
Liikevaihto	214,6	179,0	164,7	500,9	342,0	108,5	11,2	1 521,0
Palvelut	22,3	20,6	19,1	0,3	1,2	1,9		65,4
Tavaroiden myynti	192,2	158,4	145,7	500,6	340,9	106,6	11,2	1 455,6
Varat	409,5	95,9	58,9	792,4	136,8	57,6	1,9	1 553,1
Kohdistamattomat varat Varat yhteensä								509,8 2 062,9
Investoinnit	33,5	3,9	3,9	83,6	0,3	0,3	0,0	125,6

2. Hankitut liiketoiminnot

Yrityshankinnat ja muut muutokset vuonna 2014

Vuonna 2014 konserni toteutti edelleen vain pieniä yrityshankintoja.

Konserni lunasti huhtikuussa vähemmistöosuuden kiinalaisesta tytäryhtiöstään, Nokian Tyres (Shanghai) Co Ltd:stä ja omistaa nyt yhtiön koko osakekannan. Konsernilla oli enemmistöomistus ja määräysvalta yhtiössä ennen hankintaa ja yhtiö on jo aiemmin konsolidoitu konserniyhtiönä.

Marraskuussa konserni hankki 32,3 % omistusosuuden suomalaisen Nokianvirran Energia Oy:n osakekannasta.

Lisäksi Vianor-ketjussa on kuluvalla kaudella toteutettu useita pieniä liiketoimintojen yhdistämisiä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja USA:ssa.

milj. euroa	2014
Luovutettu vastike
Käteinen raha	7,7
Ehdollinen vastike	1,3
Kokonaishankintameno	9,0

Konserni on sitoutunut maksamaan ehdollisina vastikkeina yhteensä 1,7 milj. euroa, mikäli hankittujen liiketoimintojen liikevaihdot ja liikevoitot hankintavuotta kolmen seuraavan vuoden aikana ylittävät kullekin asetetut tavoitteet (liikevaihdot yhteensä 31,7 milj. euroa ja liikevoitot yhteensä 6,7 milj. euroa).

Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:

milj. euroa	Liite	2014
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	(12)	3,8
Vaihto-omaisuus		0,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset		0,3
Rahavarat		0,0
Varat yhteensä		5,0
Laskennalliset verovelat	(18)	0,0
Rahoitusvelat		-0,1
Muut velat		-0,2
Velat yhteensä		-0,3
Nettovarallisuus		4,6
Liikearvon syntyminen hankinnassa
Luovutettu vastike Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva		9,0
nettovarallisuus		-4,6
Liikearvo	(14)	4,3
Rahana maksettu kauppahinta		7,7
Hankittujen tytäryritysten rahavarat		0,0
Rahavirtavaikutus		7,7

Liikearvon muodostumiseen vaikuttivat lisääntyneen asiakaskannan tuoman myynnin kasvun odotukset sekä tulevaisuuden odotukset entistä paremmasta markkina-alueen peitosta ja sen tuomasta myynnin kasvusta. Nokianvirran Energia Oy:n omistuksella haetaan kustannustehokasta energiahankintaa.

Koska nämä tiedot eivät ole olennaisia yksitellen, kaikki tiedot on esitetty yhdistettyinä. Hankittujen yritysten tulokset, yht. 0,0 milj. euroa, sisältyvät konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Hankittujen yritysten liiketoimintojen hankinta-ajankohdat ja luonne huomioiden niiden yhdistelyllä ei ole olennaista merkitystä konsernin liikevaihtoon ja tulokseen, vaikka ne olisi yhdistelty tilikauden alusta lukien.

Hankintoihin liittyvät kulut 0,0 milj. euroa on kirjattu tulosvaikutteisesti myynnin ja markkinoinnin kuluihin. Hankintoihin ei ole sisältynyt muita erillisinä käsiteltäviä liiketoimia. Luovutetut vastikkeet on maksettu rahana, eikä niihin sisälly merkittäviä ehdollisia vastikkeita. Hankintoihin ei jäänyt määräysvallattomia omistajia. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon. Liikearvo on muodostunut luovutetun vastikkeen ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen erotuksena. Se ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.

Lisäksi Vianor hankki Suomessa 1.1.2015 Kumielo Oy:n koko osakekannan. Kaupan kokonaishinta oli 6,3 milj. euroa. Kaupassa siirtyi Vianorin omistukseen 0,4 milj. euroa käyttöomaisuushyödykkeitä, 2,2 milj. euroa vaihto-omaisuutta, 1,0 milj. euroa saamisia, 0,6 milj. euroa rahavaroja ja yhteensä 1,7 milj. euroa velkoja. Liikearvoa syntyi n. 3,7 milj. euroa. Kumielon hankinta on tapahtunut lähellä konsernin tilinpäätöksen hyväksymisajankohtaa, joten kaikki tiedot ovat vielä alustavia.

Yrityshankinnat vuonna 2013

Vianor-ketjussa on tilikaudella toteutettu useita pieniä liiketoimintojen yhdistämisiä Suomessa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Kauppahinnasta 2,8 milj. euroa maksettiin käteisellä ja 1,3 milj euroa muodostui ehdollisena lisäkauppahintana.

milj. euroa	2013
Luovutettu vastike
Käteinen raha	2,8
Ehdollinen vastike	1,3
Kokonaishankintameno	4,0

Konserni on sitoutunut maksamaan ehdollisina vastikkeina yhteensä 2,1 milj. euroa, mikäli hankittujen liiketoimintojen liikevaihdot ja liikevoitot hankintavuotta kolmen seuraavan vuoden aikana ylittävät kullekin asetetut tavoitteet (liikevaihdot yhteensä 38,5 milj. euroa ja liikevoitot yhteensä 8,5 milj. euroa).

Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:

milj. euroa	Liite	2013
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	(12)	1,7
Vaihto-omaisuus		0,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset		0,2
Rahavarat		0,3
Varat yhteensä		2,6
Laskennalliset verovelat	(18)	-0,1
Rahoitusvelat		-0,6
Muut velat		-0,2
Velat yhteensä		-0,9
Nettovarallisuus		1,7
Liikearvon syntyminen hankinnassa

Luovutettu vastike		4,0
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva
nettovarallisuus		-1,7
Liikearvo	(14)	2,3
Rahana maksettu kauppahinta		2,8
Hankittujen tytäryritysten rahavarat		-0,3
Rahavirtavaikutus		2,5

Liikearvon muodostumiseen vaikuttivat lisääntyneen asiakaskannan tuoman myynnin kasvun odotukset sekä tulevaisuuden odotukset entistä paremmasta markkina-alueen peitosta ja sen tuomasta myynnin kasvusta.

Koska nämä tiedot eivät ole olennaisia yksitellen, kaikki tiedot on esitetty yhdistettyinä. Hankittujen yritysten tulokset, yht. 0,1 milj. euroa, sisältyvät konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Hankittujen yritysten liiketoimintojen hankinta-ajankohdat ja luonne huomioiden niiden yhdistelyllä ei ole olennaista merkitystä konsernin liikevaihtoon ja tulokseen, vaikka ne olisi yhdistelty tilikauden alusta lukien.

Hankintoihin liittyvät kulut 0,0 milj. euroa on kirjattu tulosvaikutteisesti myynnin ja markkinoinnin kuluihin. Hankintoihin ei ole sisältynyt muita erillisinä käsiteltäviä liiketoimia. Hankintoihin ei jäänyt määräysvallattomia omistajia. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon. Liikearvo on muodostunut luovutetun vastikkeen ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen erotuksena. Se ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.

3. Myytyjä suoritteita vastaavat kulut

milj. euroa	2014	2013
Raaka-aineet	401,3	378,5
Kauppatavarat	123,5	172,9
Hankinnan ja valmistuksen palkat
sosiaalikuluineen	46,7	45,1
Muut kulut	123,6	102,9
Tuotannon poistot	68,2	72,5
Myyntirahdit	40,1	40,8
Varastojen muutos	-33,8	7,2
Yhteensä	769,6	819,9

4. Liiketoiminnan muut tuotot

milj. euroa	2014	2013
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
myyntivoitot	1,2	2,3
Muut tuottoerät	2,3	1,6
Yhteensä	3,4	3,9

5. Liiketoiminnan muut kulut

milj. euroa	2014	2013
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
myyntitappiot ja romutukset Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut tutkimus	0,3	0,1
ja kehittämismenot	16,6	16,1
Laadun valvonta	2,6	2,3
Kulukirjaukset luottotappioista ja varauksista	8,8	14,3
Muut kuluerät	5,0	1,0
Yhteensä	33,2	33,8

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy rahavirran suojauksina käytettävien sähköjohdannaisten tehoton osuus 0,8 milj. euroa (1,5 milj. euroa vuonna 2013).

6. Poistot ja arvonalentumiset

Arvonalentumisia ei ole kirjattu vuosina 2014 tai 2013.

milj. euroa	2014	2013
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat oikeudet	6,8	4,8
Muut aineettomat hyödykkeet	1,6	1,7
Rakennukset	11,6	10,2
Koneet ja kalusto	68,5	74,9
Muut aineelliset hyödykkeet	1,4	2,0
Yhteensä	89,8	93,5
Toimintokohtaiset poistot
Tuotannon poistot	68,2	72,5
Myynnin ja markkinoinnin poistot	14,1	13,2
Hallinnon poistot	5,5	5,7
Muut liiketoiminnan poistot	2,0	2,2
Yhteensä	89,8	93,5

7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

milj. euroa	2014	2013
Palkat ja palkkiot	154,9	150,7
Eläkekulut - maksupohjaiset	23,8	23,4
Myönnetyt osakkeina toteutettavat ja
maksettavat optiot	9,6	13,2
Muut henkilösivukulut	17,8	18,9
Yhteensä	206,1	206,2

Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 34 Lähipiiritapahtumat.

henkilöä	2014	2013
Henkilöstö keskimäärin
Tuotanto	1 775	1 890
Myynti ja markkinointi	2 253	2 037
Muut	244	267
Yhteensä	4 272	4 194

8. Rahoitustuotot

milj. euroa	2014	2013
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitus	1,0	0,8
varoista	0,0	0,0
Valuuttakurssivoitot ja käyvän arvon
muutokset
Lainat ja muut saamiset	89,4	42,6
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät valuuttajohdannaiset	175,7	58,4
Muut rahoitustuotot	2,4	2,6
Yhteensä	268,4	104,3

9. Rahoituskulut

milj. euroa	2014	2013
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostetuista rahoitusveloista	-17,5	-17,3
Korkokulut korkojohdannaisista
Suojauksiksi määritetyt	-0,3	-1,2
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät	-0,1	0,0
Valuuttakurssitappiot ja käyvän arvon
muutokset
Lainat ja muut saamiset	-203,6	-100,8
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät valuuttajohdannaiset	-92,3	-34,3
Muut rahoituskulut	-2,1	-23,4
Yhteensä	-315,9	-177,0

Rahoituskuluihin sisältyy 4,8 milj. euroa (9,5 milj. euroa vuonna 2013) vaihtovelkakirjaan liittyvää laskennallista kulukirjausta.

Muihin rahoituskuluihin vuonna 2014 sisältyy 1,6 milj. euroa lisäverojen viivästyskorkoja (20,2 milj. euroa vuonna 2013).

10. Verokulut

milj. euroa	2014	2013
Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuva vero	-47,2	-54,5
Edellisten tilikausien verot	-8,5	-79,5
Laskennalliset verot	2,8	5,0
Yhteensä	-52,8	-129,1

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2014: 20,0 %, 2013: 24,5 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

milj. euroa	2014	2013
Tulos ennen veroja	261,2	312,8
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat	-52,2	-76,6
verokannat	16,5	35,2
Verovapaat tulot ja kulut	-3,7	-5,1
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellis
ten tappioiden käyttö	0,2	1,4
Tuloveroihin vaikuttamattomat tappiot	-5,4	-1,2
Suomen verokannan (20 %) muutoksen
vaikutus laskennallisiin veroihin	-	-3,3
Edellisten tilikausien verot	-8,5	-79,5
Muut erät	0,2	0,1
Verokulut tuloslaskelmassa	-52,8	-129,1

Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot:

		2014
	Ennen		Verojen
milj. euroa	veroja	Verot	jälkeen
Nettosijoituksen suojaus	0,0	0,0	0,0
Rahavirran suojaukset	-2,3	0,4	-1,9
Muuntoerot	-202,1		-202,1
	-204,4	0,4	-204,0
		2013
	Ennen		Verojen
milj. euroa	veroja	Verot	jälkeen
Nettosijoituksen suojaus	-2,5	0,6	-1,9
Rahavirran suojaukset	1,0	-0,3	0,8
Muuntoerot	-65,6		-65,6
	-67,1	0,4	-66,7

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä keskimääräisessä painotetussa osakkeiden lukumäärässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden ja vaihtovelkakirjalainan laimentava vaikutus.

milj. euroa	2014	2013
Emoyrityksen omistajille kuuluva
tilikauden tulos	208,4	183,8
Vaihtovelkakirjalainan korko (verovaiku
tuksella oikaistuna)	3,8	7,2
Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella
oikaistun osakekohtaisen
tuloksen laskemiseksi	212,2	191,0
Osakkeet, 1 000 kpl
Keskimääräinen painotettu lukumäärä	133 163	132 652
Osakeoptioiden vaikutus	62	956
Vaihtovelkakirjojen muunto osakkeiksi	1 878	4 009
Laimennettu keskimääräinen painotettu
lukumäärä	135 103	137 616
Osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton	1,56	1,39
Laimennettu	1,56	1,39

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	5,1	291,5	861,6	17,0	66,4	1 241,6
Lisäykset	0,8	23,3	28,7	0,6	104,5	158,0
Liiketoimintojen yhdistäminen		1,2	1,1			2,3
Vähennykset	0,0	-0,1	-32,0	-0,2	-1,3	-33,6
Siirrot erien välillä	0,1	9,1	46,9	4,3	-62,8	-2,4
Muut muutokset		-0,4		0,0		-0,4
Kurssierot	-0,1	-22,7	-48,5	-1,5	-8,2	-81,0
Hankintameno 31.12.2013	5,9	301,9	857,9	20,2	98,6	1 284,6
Kertyneet poistot 1.1.2013		-63,9	-472,3	-12,8		-549,0
Poistot		-10,2	-74,9	-2,0		-87,0
Vähennykset		0,0	10,9	0,1		11,0
Muut muutokset				0,0		0,0
Kurssiero		3,3	20,0	1,0		24,3
Kertyneet poistot 31.12.2013		-70,8	-516,3	-13,7		-600,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	5,9	231,1	341,6	6,6	98,6	683,8
Hankintameno 1.1.2014	5,9	301,9	857,9	20,2	98,6	1 284,6
Lisäykset	0,0	1,2	32,2	0,5	59,6	93,6
Liiketoimintojen yhdistäminen		0,1	0,9			1,0
Vähennykset	-0,1	-0,5	-24,4	-0,2	-1,2	-26,4
Siirrot erien välillä	1,2	21,6	69,2	0,3	-95,5	-3,2
Muut muutokset			-0,1			-0,1
Kurssierot	-4,1	-74,3	-161,2	-4,1	-18,6	-262,2
Hankintameno 31.12.2014	3,0	250,0	774,7	16,8	42,9	1 087,4
Kertyneet poistot 1.1.2014		-70,8	-516,3	-13,7		-600,8
Poistot		-11,6	-68,5	-1,4		-81,5
Vähennykset		0,0	2,3	0,1		2,4
Muut muutokset		0,2	6,7		0,3	7,1
Kurssiero	3,4	13,0	69,2	2,9		88,4
Kertyneet poistot 31.12.2014	3,4	-69,2	-506,7	-12,1		-584,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	6,4	180,7	267,9	4,7	43,2	502,8

13. Rahoitusleasingsopimukset

milj. euroa	Rakennukset	Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.2013 Vähennykset/lisäykset	7,7 -	4,4 -0,7
Kertyneet poistot	-6,4	-3,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	1,3	0,2
Hankintameno 1.1.2014	7,7	4,4
Vähennykset/lisäykset	-	-4,3
Kertyneet poistot	-6,9	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	0,8	0,1

14. Aineettomat hyödykkeet

		Aineettomat	Muut aineettomat
milj. euroa	Liikearvo	oikeudet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	67,9	43,9	19,2	131,0
Lisäykset		1,5	0,9	2,4
Tytäryritysten hankinta	3,8			3,8
Vähennykset	0,0			0,0
Siirrot erien välillä		2,4		2,4
Muut muutokset		0,3	0,3	0,6
Kurssiero	-1,8	0,0	-1,3	-3,1
Hankintameno 31.12.2013	69,8	48,1	19,2	137,1
Kertyneet poistot 1.1.2013		-27,6	-9,1	-36,7
Poistot		-4,8	-1,7	-6,5
Vähennykset			0,0	0,0
Muut muutokset		0,4		0,4
Kurssiero			0,3	0,3
Kertyneet poistot 31.12.2013	-	-32,0	-10,5	-42,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	69,8	16,1	8,6	94,6
Hankintameno 1.1.2014	69,8	48,1	19,2	137,1
Lisäykset		0,3	0,7	0,9
Tytäryritysten hankinta	3,8			3,8
Vähennykset			-0,6	-0,6
Siirrot erien välillä		3,2		3,2
Muut muutokset	0,4	0,0		0,4
Kurssiero	-0,8	-0,1	-3,5	-4,4
Hankintameno 31.12.2014	73,3	51,4	15,8	140,4
Kertyneet poistot 1.1.2014		-32,0	-10,5	-42,5
Poistot		-6,8	-1,6	-8,4
Vähennykset			0,1	0,1
Muut muutokset		2,0		2,0
Kurssiero		0,0	1,4	1,3
Kertyneet poistot 31.12.2014	-	-36,8	-10,6	-47,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	73,3	14,6	5,2	93,1

Liikearvojen arvonalentumistestaukset

Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka on määritetty liiketoimintaorganisaation mukaan.

Liikearvon jakautuminen

milj. euroa

Henkilöautonrenkaat	46,7
Vianor	26,6
Liikearvo yhteensä	73,3

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevan omaisuuden kuntoon ja laajuuteen. Suunnitelmien keskeiset olettamukset ovat tuotevalikoima, maakohtainen myyntijakauma ja tuotteista saatava kate sekä niiden aiemmat toteumat. Suunnitteluolettamukset perustuvat lisäksi yleisesti käytettyihin markkinatutkimuslaitosten kasvu-, kysyntä- ja hintaennusteisiin.

Diskonttokorkona on käytetty konsernille määritettyä pääoman tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan pääoman kustannus ja testaushetken pääomarakenne markkina-arvoin. Käytetty diskonttokorko on henkilöautonrenkaissa 7,9 % (2013 9,8 %) ja Vianorin osalta 7,2–11,8 % (v. 2013 8,7– 11,8 %) sijaintimaittain vaihdellen. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on kapitalisoitu päätearvoksi käyttämällä tasaista 2 %:n kasvutekijää ja diskontattu edellä mainitulla diskonttokorolla.

Arvonalentumistestausten perusteella ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Laskelmien perusteella Vianorin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon 43 milj. eurolla (28 milj. eurolla v. 2013). Keskeisistä olettamista Vianor on herkin kysyntäennusteisiin pohjautuvan bruttokatteen todelliseen toteutumistasoon. Bruttokatteen pelkkä 0,8 %-yksikön jättämä tavoitetasosta tulevina vuosina voisi aiheuttaa alaskirjaustarpeen. Henkilöautonrenkaiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää merkittävästi (huomattavasti yli 100 %) rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon eikä pienillä kate- tai myyntivolyymin muutoksilla ole vaikutusta arvonalentumistestauksen tuloksiin. Mahdolliseen arvonalentumiseen vaaditaan esimerkiksi liikevaihdon vuosittainen yli 20 % vähennys tai bruttokatteen pysyvä heikkeneminen yli puolella nykyisestä tasosta.

15. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot

			2014				2013
		Kirjanpito		Käypä		Kirjanpito		Käypä
		arvo		arvo		arvo		arvo
milj. euroa	Liite		Taso 1	Taso 2	Taso 3		Taso 1	Taso 2	Taso 3
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	(30)	19,2	-	19,2	-	5,3	-	5,3	-
Rahamarkkinainstrumentit	(21)	-	-	-	-	-	-	-	-
Lainat ja muut saamiset
Muut pitkäaikaiset saamiset	(17)	10,0	-	7,0	-	11,3	-	14,3	-
Myyntisaamiset ja muut saamiset	(20)	355,2	-	355,8	-	408,3	-	407,7	-
Käteinen raha ja pankkitilit	(21)	439,9	-	439,9	-	424,6	-	424,6	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Noteeraamattomat osakesijoitukset	(16)	0,3	-	-	0,3	0,3	-	-	0,3
Suojauksiksi määritetyt johdannaissopimukset	(30)	0,3	-	0,3	-	0,1	-	0,1	-
Rahoitusvarat yhteensä		824,9	-	822,2	0,3	849,9	-	852,0	0,3
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	(30)	13,8	-	13,8	-	1,8	-	1,8	-
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Korolliset rahoitusvelat	(26)	275,2	-	279,8	-	368,2	-	375,8	-
Ostovelat ja muut velat	(28)	63,9	-	63,9	-	65,8	-	65,8	-
Suojauksiksi määritetyt johdannaissopimukset	(30)	4,8	-	4,8	-	2,9	-	2,9	-
Rahoitusvelat yhteensä		357,7	-	362,3	-	438,7	-	446,3	-

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.

Käyvän arvon erät on luokiteltu käyttäen käyvän arvon hierarkiaa, joka kuvastaa käypiä arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Käyvän arvon hierarkia sisältää seuraavat tasot:

Taso 1: Identtisten omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintoina) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei-todettavissa olevat syöttötiedot).

Se käyvän arvon hierarkian taso, jolle tietty käyvän arvon erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella.

Kaikki käypään arvoon arvostetut erät on luokiteltu käyvän arvon hierarkian tasoon 2. Tähän tasoon kuuluvat konsernin johdannaissopimukset ja rahamarkkinasijoitukset. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä käytetään yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.

Rahoitusvarat ja -velat, joita ei arvosteta käypään arvoon taseessa, mutta joille käypä arvo voidaan määrittää, sijoittuvat käyvän arvon hierarkian tasoihin 2 ja 3. Tasolla 2 ovat lainat ja muut saamiset ja jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat. Niiden käyvät arvot pohjautuvat tilinpäätöshetken markkinakorolla diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin.

Tasolla 3 puolestaan ovat noteeraamattomat osakesijoitukset, joiden hankintamenon arvioidaan kuvastavan niiden käypää arvoa.

Tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian eri tasojen välillä.

16. Osuudet osakkuusyrityksissä ja myytävissä olevat rahoitusvarat

		Noteeraa
	Osuudet	mattomat
	osakkuus	osake
milj. euroa	yrityksissä	sijoitukset
Hankintameno 1.1.2014	0,1	0,3
Vähennykset/Lisäykset	-	0,0
Hankintameno 31.12.2014	0,1	0,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	0,1	0,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	0,1	0,3

17. Muut pitkäaikaiset saamiset

milj. euroa	2014	2013
Lainasaamiset	10,0	9,1
Rahoitusleasingsaamiset	0,0	2,2
Yhteensä	10,0	11,3

Rahoitusleasingsaamisten erääntyminen

milj. euroa	2014	2013
Rahoitusleasingsaamiset - bruttosijoitus
Alle 1 vuoden kuluessa erääntyvät	5,4	0,4
1–5 vuoden kuluessa erääntyvät	-	4,8
Yli 5 vuoden kuluessa erääntyvät	-	0,0
	5,4	5,1
Rahoitusleasingsaamiset - nettosijoitus
Alle 1 vuoden kuluessa erääntyvät	5,3	0,4
1–5 vuoden kuluessa erääntyvät	-	4,5
Yli 5 vuoden kuluessa erääntyvät	-	-
	5,3	4,8
Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot	0,1	0,3
Rahoitusleasingsaamiset	5,3	4,8

Nokian Renkailla oli 31.12.2014 Vianor-toimipaikkoihin liittyviä rahoitusleasingsaamisia 5,3 milj. euroa (4,8 milj. euroa 2013). Tilikaudella 2014 muuttuvien vuokrien määrä oli 0,0 milj. euroa (0,0 milj. euroa 2013). Vuokralle antajan hyväksi tuleva takaamaton jäännösarvo on 2,9 milj. euroa (2,6 milj. euroa 2013).

18. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

			Kirjattu							Kirjattu
		Kirjattu	muihin		Ostetut/				Kirjattu	muihin		Ostetut/
		tulos-	laajan		myydyt				tulos-	laajan		myydyt
	31.12.	laskel	tuloksen		tytäryri	31.12.		31.12.	laskel	tuloksen		tytäryri	31.12.
milj. euroa	2012	maan	eriin	Kurssierot	tykset	2013	milj. euroa	2013	maan	eriin	Kurssierot	tykset	2014
Laskennalliset verosaamiset							Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	14,1	-4,1				10,1	Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	10,1	0,3				10,4
Varaukset	0,3	-0,1				0,3	Varaukset	0,3	0,0				0,3
Vahvistetut tappiot	1,3	-1,1		0,0		0,2	Vahvistetut tappiot	0,2	-0,1				0,1
Rahavirran suojaukset	0,5		-0,3			0,2	Rahavirran suojaukset	0,2		0,4			0,6
Muut erät	5,0	4,1		0,0		9,1	Muut erät	9,1	0,7		0,0		9,8
Yhteensä	21,2	-1,1	-0,3	0,0		19,8	Yhteensä	19,8	1,0	0,4	0,0		21,2
Netotettu laskennallisia verovelkoja							Netotettu laskennallisia
vastaan	-15,8	4,8				-11,0	verovelkoja vastaan	-11,0	-1,1				-12,1
Laskennalliset verosaamiset							Laskennalliset verosaamiset
taseessa	5,4	3,7	-0,3	0,0		8,8	taseessa	8,8	-0,1	0,4	0,0		9,1
Laskennalliset verovelat							Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat							Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet	24,6	-1,1		-0,8		22,8	hyödykkeet	22,8	-4,3		-0,8		17,6
Verottomat varaukset	1,1	-0,4		0,0		0,7	Verottomat varaukset	0,7	0,0				0,7
Vaihtovelkakirjalaina	1,3	-1,0				0,3	Vaihtovelkakirjalaina	0,3	-0,2				0,1
Tytäryritysten jakamattomat							Tytäryritysten jakamattomat
voittovarat	22,9	-1,6				21,3	voittovarat	21,3	-1,1				20,2
Muut erät	0,9	1,2		0,0	0,0	2,1	Muut erät	2,1	-1,9				0,2
Yhteensä	50,7	-2,9	-	-0,8	0,0	47,1	Yhteensä	47,1	-7,5	-	-0,8	0,0	38,8
Netotettu laskennallia verosaamisia							Netotettu laskennallia verosaami
vastaan	-15,8	4,8				-11,0	sia vastaan	-11,0	-1,1				-12,1
Laskennalliset verovelat taseessa	34,9	1,9	-	-0,8	0,0	36,1	Laskennalliset verovelat taseessa	36,1	-8,6	-	-0,8	0,0	26,7

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja on netotettu, kun on olemassa laillinen oikeus netottaa tuloverosaamisia ja -velkoja ja kun laskennallinen vero kohdistuu samaan veronsaajaan.

Konsernilla oli 31.12.2014 kertyneitä tappioita 3,5 milj. euroa (3,0 milj. euroa vuonna 2013), joista ei ole kirjattu verosaamista. Näistä ei konsernille todennäköisesti kerry verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään, ennen kyseisten tappioiden vanhenemista vuoteen 2021 mennessä.

Konsernissa on hyödynnetty aikaisempina vuosina kirjaamattomia verotappioita 0,9 milj. euroa (1,5 milj. euroa vuonna 2013).

Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 51,0 milj. euroa vuonna 2014 (42,7 milj. euroa vuonna 2013), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.

19. Vaihto-omaisuus

milj. euroa	2014	2013
Aineet ja tarvikkeet	100,2	136,3
Keskeneräinen tuotanto	7,0	6,7
Valmiit tuotteet	181,0	179,0
Yhteensä	288,3	322,1

Tilikausittain vaihto-omaisuuden yksittäisiin arvoihin kohdistetaan kulukirjaus, jotta vaihto-omaisuuden arvot vastaisivat maksimissaan niiden todennäköisiä nettorealisointiarvoja. Vuonna 2014 kirjattiin kuluksi 0,9 milj.euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (0,9 milj. euroa vuonna 2013).

20. Myyntisaamiset ja muut saamiset

milj. euroa 2014 2013 Myyntisaamiset 351,0 404,8 Lainasaamiset 4,2 3,5 Siirtosaamiset 47,1 29,0 Johdannaissopimukset Suojauksiksi määritetyt 0,0 0,0 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 4,2 5,1 Muut saamiset 38,1 61,1 Yhteensä 444,6 503,5

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä. Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.

Konserni on kirjannut luottotappioita myyntisaamisten tasearvosta 21,6 milj. euroa (30,4 milj. euroa vuonna 2013). Tilikauden aikana luottotappioita on kirjattu 8,8 milj. euroa (14,3 milj. euroa vuonna 2013).

Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät

milj. euroa	2014	2013
Vuosialennukset, ostot	2,1	1,9
Rahoituserät	25,8	13,7
Sosiaalimaksut	6,3	3,5
Vakuutusmaksut	0,4	0,6
Tullimaksut	0,0	3,1
Matkalla olevat suoritukset	2,8	2,5
Muut erät	9,8	3,8
Yhteensä	47,1	29,0

Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät

milj. euroa	2014	2013
Arvonlisäverosaamiset Muut erät	36,8 1,2	57,8 3,3
Yhteensä	38,0	61,1

21. Rahavarat

milj. euroa	2014	2013
Käteinen raha ja pankkitilit Pankkitalletukset Rahamarkkinainstrumentit	439,9 - -	424,6 - -
Yhteensä	439,9	424,6

NOKIAN RENKAAT OYJ 2014

22. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma

				Sijoitetun vapaan
	Osakkeiden lukumäärä			oman pääoman
milj. euroa	(1 000 kpl)	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	rahasto	Omat osakkeet	Yhteensä
1.1.2013	131 957	25,4	181,4	79,3	-	286,1
Osakeoptioiden käyttö	1 330	-	-	17,8	-	17,8
Omien osakkeiden hankinta	-	-	-	-	-	-
31.12.2013	133 287	25,4	181,4	97,1	-	303,9
1.1.2014	133 287	25,4	181,4	97,1	-	303,9
Osakeoptioiden käyttö	184	-	-	2,5	-	2,5
Omien osakkeiden hankinta	-300	-	-	-	-8,6	-8,6
Muut muutokset	-	-	-	0,7	-	0,7
31.12.2014	133 171	25,4	181,4	100,3	-8,6	298,5

Osakkeiden nimellisarvo poistettin vuonna 2008 eikä konsernilla siten ole enää enimmäisosakepääomaa. Kaikki liikeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysmääräisesti.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Ennen osakkeiden nimellisarvon poistoa ylikurssirahastoon kirjattiin osakeannissa ja osakeoptioilla tehdyn osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut nimellisarvon ylittävä määrä.

Muuntoerot-rahasto

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista ja niiden suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää kaksi alarahastoa: käyvän arvon rahaston myytävissä oleville rahoitusvaroille ja suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvon muutoksille.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Osakkeiden nimellisarvon poiston jälkeen osakeoptioilla tehdyt osakemerkinnät kirjataan kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Omat osakkeet

Konserni tai emoyritys eivät itse suoraan omista omia osakkeita.

Konserni on solminut sopimuksen ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Osana hallinnointisopimusta palveluntuottaja ostaa ja hallinnoi osakkeita osakepalkkiojärjestelmästä aiheutuvan kassavirtariskin hallitsemiseksi ja järjestelmän toteuttamiseksi. Osakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta se on konsernitilinpäätöksessä käsitelty ikään kuin konserni olisi hankkinut omia osakkeita. Tilikauden aikana on hankittu 300 000 osaketta. Tilikauden lopussa osakkeita oli 300 000, mikä on 0,2 % kaikista yrityksen osakkeista.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 1,45 euroa osakkeelta (1,45 euroa vuonna 2013).

Voitonjakokelpoiset varat

Voitonjakokelpoinen oma pääoma 31.12.2014 on 519,1 milj. euroa (412,8 milj euroa 31.12.2013). Laskenta perustuu emon taseeseen ja suomalaiseen lainsäädäntöön.

23. Osakeperusteiset maksut

Optio-ohjelmat

Henkilöstön optiojärjestelmä 2010

Vuonna 2010 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti optio-oikeuksien liikkeeseen laskemisesta osana konsernin henkilöstön kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää, myös myöhemmin konsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville henkilöille. Hallitus jakoi optiot keväällä 2010 (2010A-optiot), 2011 (2010B-optiot) ja 2012 (2010C-optiot).

Optioita myönnettiin Nokian Renkaat -konsernin voimassa olevassa työ- tai toimisuhteessa olleelle henkilöstölle ja Nokian Renkaiden kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, Direnic Oy:lle. Mikäli optionomistajan työ- tai toimisuhde Nokian Renkaat -konserniin päättyy ennen oikeuksien vapautumista muusta syystä kuin työntekijän kuoleman tai lakisääteiselle, työsopimuksen mukaiselle tai yhtiön muuten määrittelemän eläkkeelle siirtymisen johdosta, on hänen viipymättä tarjottava yhtiölle tai yhtiön määräämälle vastikkeetta sellaiset optio-oikeudet, joiden osalta ehtojen mukainen osakemerkinnän aika ei työ- tai toimisuhteen päättymispäivänä ollut alkanut.

Henkilöstön optiojärjestelmä 2013

Vuonna 2013 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti optio-oikeuksien liikkeeseen laskemisesta osana konsernin henkilöstön kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää, myös myöhemmin konsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville henkilöille. Hallitus jakaa optiot keväällä 2013 (2013A-optiot), 2014 (2013B-optiot) ja 2015 (2013C-optiot).

Optioita myönnetään Nokian Renkaat -konsernin voimassa olevassa työ- tai toimisuhteessa olevalle henkilöstölle ja Nokian Renkaiden kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, Direnic Oy:lle. Mikäli optionomistajan työ- tai toimisuhde Nokian Renkaat -konserniin päättyy ennen oikeuksien vapautumista muusta syystä kuin työntekijän kuoleman tai lakisääteiselle, työsopimuksen mukaiselle tai yhtiön muuten määrittelemän eläkkeelle siirtymisen johdosta, on hänen viipymättä tarjottava yhtiölle tai yhtiön määräämälle vastikkeetta sellaiset optio-oikeudet, joiden osalta ehtojen mukainen osakemerkinnän aika ei työ- tai toimisuhteen päättymispäivänä ollut alkanut.

Tarkemmat tiedot optioista on esitetty alla olevassa taulukossa.

		Optio-oikeudet 2010		Optio-oikeudet 2013
PERUSTIEDOT	2010A	2010B	2010C	2013A	2013B	Yhteensä
Yhtiökokouspäivä	8.4.2010	8.4.2010	8.4.2010	11.4.2013	11.4.2013
Optioita enintään, kpl	1 320 000	1 340 000	1 340 000	1 150 000	1 150 000	6 300 000
Merkittäviä osakkeita per optio, kpl	1	1	1	1	1
Alkuperäinen merkintähinta, euroa	18,14	32,90	35,30	32,26	29,54
Osinko-oikaisu	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Nykyinen merkintähinta, euroa	-	28,80	32,40	30,81	29,54
Alkuperäinen allokaatiopäivä	5.5.2010	5.5.2011	8.5.2012	29.4.2013	5.5.2014
Vapautumispäivä	1.5.2012	1.5.2013	1.5.2014	1.5.2015	1.5.2016
Raukeamispäivä	31.5.2014	31.5.2015	31.5.2016	31.5.2017	31.5.2018
Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia	4,1	4,1	4,1	4,1	4,1	4,1 *
Voimassaoloaikaa jäljellä, vuosia	0,0	0,4	1,4	2,4	3,4	1,5 *
Henkilöitä tilikauden päättyessä	rauennut	1 667	2 653	3 162	3 484
Maksun suoritustapa	osakkeina
Oikeuden syntymisehto			työssäolovelvoite oikeuden vapautumispäivään asti

* Painotettu keskiarvo

		Optio-oikeudet 2010		Optio-oikeudet 2013		Toteutushinta,
TILIKAUDEN TAPAHTUMAT	2010A	2010B	2010C	2013A	2013B	painotettu keskiarvo, €	Yhteensä
1.1.2014
Kauden alussa ulkona olleet	188 605	1 213 070	1 245 870	1 067 766	0	29,80	3 715 311
Kauden alussa varastossa olleet	77 789	126 890	94 130	82 234	0	26,98	381 043
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	0	40 000	40 000	102 388	1 068 935	29,71	1 251 323
Kaudella menetetyt	0	0	16 480	47 630	16 750	30,87	80 860
Kaudella toteutetut	153 918	160	0			13,41	154 078
Toteutushinnan painotettu keski
arvo toteuttamisjakson aikana, euroa	13,96	29,53	0,00			23,85
Osakkeen painotettu keskikurssi
toteuttamisjakson aikana, euroa *	30,59	26,75	24,95			24,16
Kaudella rauenneet	112 476					13,39	112 476
31.12.2014
Kauden loppuun mennessä toteutetut	1 207 524	200	0			13,39	1 207 724
Kauden lopussa ulkona olevat	0	1 252 910	1 269 390	1 122 524	1 052 185	30,42	4 697 009
Kauden lopussa toteutettavissa olevat	0	1 252 910	1 269 390			30,61	2 522 300
Varastossa kauden lopussa	0	86 890	70 610	27 476	97 815	30,15	282 791

* Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi ajalta, millä kyseistä optiota on voinut merkitä tilikaudella 2014.

Käyvän arvon määrittäminen

Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes-optiohinnoittelumallilla. Optioille määritellään niiden myöntämishetkelle käypä arvo, joka kirjataan henkilöstökuluihin optioiden sitouttamisajalle. Myöntämishetki on hallituksen päätöspäivä.

Black-Scholes -mallin keskeisimmät oletukset tilikaudella myönnetyille optioille	2010B	2010C	2013A	2013B
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa	24,82 20,29	24,82 20,29	27,61 20,29	26,45 20,29
Toteutushinta, euroa	28,80	32,40	30,81	29,54
Odotettu volatiliteetti, % *		36,00	35,00	32,90
Voimassaoloaika, vuotta	0,4	1,4	2,4	3,4
Riskitön korko, %		0,35	0,40	0,37
Odotetut osingot, euroa	0,00	0,00	0,00	0,00
Option käypä arvo myöntämishetkellä, euroa	1,55	2,00	4,77	5,85
Käypä arvo yhteensä 31.12.2014, milj. euroa	0,0	0,0	0,0	0,0

milj. euroa	2014	2013
Vaikutus tilikauden tulokseen ja
taloudelliseen asemaan
Tilikauden kulut	9,6	13,2
Tilikauden kulut, osakkeina toteutettavat	9,6	13,2
Maksuista aiheutuva velka 31.12.	-	-

* Odotettu volatiliteetti on arvioitu osakkeen historiallisesta kurssivaihtelusta käyttäen kuukausittaisia havaintoja option jäljellä olevaa voimassaoloaikaa vastaavalta ajalta.

Osakepalkkiojärjestelmät

Avainhenkilöstön osakepalkkiojärjestelmä 2013

Vuonna 2013 hallitus päätti uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Sen tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2013, 2014 ja 2015. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Palkkioita myönnetään Nokian Renkaat -konsernin avainhenkilöstölle. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa osakkeille asetetun noin kahden vuoden mittaisen rajoitusjakson aikana.

Tarkemmat tiedot osakepalkkioista on esitetty alla olevassa taulukossa.

Käyvän arvon määrittäminen

Tilikaudella 2014 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty painotettuina keskiarvoina alla olevassa taulukossa. Käypä arvo yhteensä perustuu yhtiön 31.12.2014 tehtyyn arviontiin vapautuvien kannustimien määrästä.

Ansaintajakso 2014

Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	28,11
Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa	20,29
Odotetut osingot, euroa	0,00
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa	24,11
Käypä arvo yhteensä 31.12.2014, milj. euroa	1,9

	milj. euroa	2014	2013
	Vaikutus tilikauden tulokseen ja
	taloudelliseen asemaan	0,0	0,0
	Tilikauden kulut, osakkeina toteutettavat	0,0	0,0
	Maksuista aiheutuva velka 31.12.	0,0	0,0

Ansaintajakso PERUSTIEDOT 2013 2014 Liikkeeseenlaskupäivä 5.2.2013 5.2.2013 Yhtiökokouspäivä 11.4.2013 11.4.2013 Osakkeiden enimmäismäärä, kpl 100 000 100 000 Osinko-oikaisu ei ei Alkuperäinen allokaatiopäivä 29.4.2013 6.5.2013 Ansaintajakso alkaa 1.1.2013 1.1.2014 Ansaintajakso päättyy 31.12.2013 31.12.2014 Osakkeiden vapautuminen 31.12.2016 31.12.2017 Oikeuden syntymisehdot liikevaihto ja -voitto liikevaihto ja -voitto Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia 3,7 3,7 Voimassaoloaikaa jäljellä, vuosia 2,0 3,0 Henkilöitä tilikauden päättyessä 37 38 Maksun suoritustapa osakkeina ja käteisenä osakkeina ja käteisenä * Painotettu keskiarvo TILIKAUDEN TAPAHTUMAT 1.1.2014 Kauden alussa ulkona olleet 90 700 0 Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt 0 93 200 Kaudella menetetyt 1 300 0 Kaudella rauenneet 89 400 0 31.12.2014 Kauden lopussa ulkona olevat 0 93 200		Osakepalkkiot 2013
			Yhteensä
			200 000
			3,7 *
			3,0 *
			90 700
			93 200
			1 300
			89 400
			93 200

24. Eläkevelvoitteet

Konsernin kaikki olennaiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

25. Varaukset

milj. euroa	Takuuvaraus	Uudelleen järjestely varaus	Yhteensä
1.1.2014	3,2	0,1	3,3
Varausten lisäykset	2,9	0,1	3,0
Käytetyt varaukset	-3,2	-0,1	-3,4
31.12.2014	2,8	0,1	2,9
milj. euroa		2014	2013
Pitkäaikaiset varaukset		0,1	0,1
Lyhytaikaiset varaukset		2,8	3,2

Takuuvaraus

Yrityksen myymillä tuotteilla on normaali takuuaika. Sen lisäksi tietyillä markkinoilla on tietyille tuotteille käytössä ns. Hakka-turva -takuu, mikä korvaa renkaan ostohetkestä vuoden ajan ja tiettyyn kulutusnormiin asti normaalin takuuvelvoitteen ulkopuolelle jääviä renkaiden rikkoutumisia. Näiden takuiden aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Varaukset perustuvat näiden takuiden kattamien renkaiden myyntivolyymeihin ja tilastollisiin korvausmääriin. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän vuoden aikana.

Uudelleenjärjestelyvaraus

Taloudellisen epävarmuuden vuoksi Henkilöautonrenkaat ja Raskaat Renkaat -tulosyksiköiden Nokian-tehtaan tuotantoa sopeutettiin supistuneeseen tilauskantaan vuosina 2011, 2012 ja 2014 eripituisin lomautuksin, irtisanomisin ja eläkejärjestelyin.

Sopeuttamistoimenpiteiden kuluvaikutuksista 0,7 milj. euroa on kirjattu vuosille 2011–12 sekä 0,0 milj. euroa vuodelle 2014. Niistä on jäljellä sekä lyhyt- että pitkäaikaisina varauksina irtisanottujen todennäköisten lisäpäivärahojen arvioidut omavastuuosuudet, jotka Työttömyysvakuutusrahasto aikanaan perii. Jäljellä olevaa varausta odotetaan käytettävän tasaisesti vuosina 2015–2017.

26. Korolliset rahoitusvelat

milj. euroa	2014	2013
Pitkäaikaiset
Rahalaitos- ja eläkelainat	124,5	35,3
Joukkovelkakirjalainat	149,6	149,5
Rahoitusleasingvelat	0,5	1,0
	274,7	185,8
Lyhytaikaiset
Yritystodistuslainat	-	-
Vaihtovelkakirjalainat	-	179,8
Pitkäaikaisten rahalaitos- ja
eläkelainojen lyhennykset	-	2,0
Rahoitusleasingvelkojen
lyhennykset	0,6	0,7
	0,6	182,4

Korolliset rahoitusvelat valuutoittain

milj. euroa	2014	2013
Valuutta
EUR	253,1	332,9
RUB	22,1	35,3
Yhteensä	275,2	368,2

Korollisten rahoitusvelkojen efektiiviset korkokannat 2014 milj. euroa Ilman suojauksia Suojausten kanssa Rahalaitos- ja eläkelainat 3,0 % 3,5 % Joukkovelkakirjalainat 3,4 % 3,4 % Vaihtovelkakirjalainat - - Rahoitusleasingvelat 7,2 % 7,2 % Yritystodistuslainat - - Yhteensä 3,2 % 3,4 % 2013 milj. euroa Ilman suojauksia Suojausten kanssa Rahalaitos- ja eläkelainat 7,3 % 7,3 % Joukkovelkakirjalainat 3,4 % 3,4 % Vaihtovelkakirjalainat 5,6 % 5,6 % Rahoitusleasingvelat 7,1 % 7,1 % Yritystodistuslainat - - Yhteensä 4,7 % 4,7 %

Korollisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 15.

27. Rahoitusleasingvelkojen erääntyminen

milj. euroa	2014	2013
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Alle 1 vuoden kuluessa erääntyvät	0,6	0,8
1–5 vuoden kuluessa erääntyvät	0,5	1,1
Yli 5 vuoden kuluessa erääntyvät	0,0	0,0
	1,2	1,8
Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Alle 1 vuoden kuluessa erääntyvät	0,6	0,8
1–5 vuoden kuluessa erääntyvät	0,5	1,0
Yli 5 vuoden kuluessa erääntyvät	0,0	0,0
	1,2	1,8
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	0,0	0,0
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä	1,2	1,8

Nokian Renkailla oli 31.12.2014 rahoitusleasingsopimuksia varastorakennuksiin, koneisiin ja kalustoon, joiden arvot 0,9 milj. euroa (1,5 milj. euroa 31.12.2013) sisältyivät taseessa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Tilikaudella 2014 muuttuvien vuokrien määrä oli +0,1 milj. euroa (+0,1 milj. euroa 2013). Rahoitusleasingsopimusten vuokrista 89 % on sidottu kolmen kuukauden euribor-korkoon.

28. Ostovelat ja muut velat

milj. euroa	2014	2013
Ostovelat	63,9	65,8
Siirtovelat	57,6	60,9
Ennakkomaksut	5,4	3,8
Johdannaissopimukset
Suojauksiksi määritetyt	2,0	2,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	18,6	1,7
Muut velat	112,5	121,0
Yhteensä	259,9	255,2

Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.

Muut velat 2014 sisältää vuosilta 2007–2010 kirjatut verotuksen oikaisupäätöksen mukaiset erät, yhteensä 66,0 milj. euroa.

Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät

milj. euroa	2014	2013
Palkat ja sosiaalimaksut	24,6	26,9
Vuosialennukset, myynti	24,9	15,3
Rahoituserät	3,2	0,7
Komissiot	1,3	1,3
Laskuttamattomat toimitukset	0,7	1,0
Muut	2,8	15,7
Yhteensä	57,6	60,9

29. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on konsernin suunnitellun tuloskehityksen turvaaminen rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisilta liikkeiltä. Konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet ja tavoitteet määritellään rahoituspolitiikassa, joka päivitetään ja hyväksytetään hallituksella. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyrityksen Group Treasury -toimintoon, joka suorittaa varainhankinnan ja riskien hallinnan vaatimat transaktiot sekä palvelee liiketoimintayksiköitä rahoituksessa, valuuttakaupassa ja kassanhallinnassa. Konsernin luottokomitea vastaa luottopolitiikasta ja tekee luottopäätökset, jotka vaikuttavat merkittävästi luottoriskin määrään.

Valuuttariski

Nokian Renkaat -konserni muodostuu Suomessa toimivasta emoyrityksestä, myyntiyhtiöistä Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Tsekin tasavallassa, Sveitsissä, Ukrainassa, Kazakstanissa, Valko-Venäjällä ja Kiinassa sekä rengasketjusta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Rengastehtaat sijaitsevat Suomessa Nokialla ja Venäjällä Vsevolozhskissa.

Transaktioriski

Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti emoyrityksen ja tytäryritysten väliset transaktiot toteutetaan ensisijaisesti tytäryrityksen kotivaluutassa, jolloin transaktioriski kohdistuu emoyritykseen ja merkittävää transaktioriskiä ei synny ulkomaisiin tytäryrityksiin. Poikkeuksen tähän pääsääntöön tekevät tytäryhtiöt, joihin liiketoiminnan luonteesta johtuen syntyy ei-kotivaluuttamääräisiä eriä. Tällöin emoyrityksen ja tytäryrityksen väliset transaktiot toteutetaan konsernin valuutta-aseman kannalta tarkoituksenmukaisessa valuutassa. Emoyritys hallinnoi näiden tytäryritysten transaktioriskiä ja tekee tytäryrityksille tarvittavat suojaukset, jotta tytäryritysten valuutta-asemat on suojattu konsernin suojausperiaatteiden mukaisesti. Suojausperiaatteita ei kuitenkaan sovelleta Ukrainan ja Valko-Venäjän myyntiyhtiöiden valuutta-asemaan. Ukrainan myyntiyhtiön ja emoyhtiön väliset transaktiot toteutetaan euromääräisinä ja Valko-Venäjän myyntiyhtiön ja emoyhtiön väliset transaktiot Venäjän ruplamääräisinä Ukrainan grivnan ja Valko-Venäjän ruplan ollessa ei-vapaasti vaihdettavia valuuttoja.

Emoyrityksen ja ei-kotivaluuttaeriä omaavien tytäryritysten avoin valuutta-asema koostuu valuuttamääräisistä saamisista ja veloista sekä sitovista osto- ja myyntisopimuksista (transaktiopositio), joihin lisätään arvioidut valuuttamääräiset kassavirrat siten, että tarkasteluperiodi kattaa tulevat 12 kuukautta (budjettipositio). Suojauspolitiikan mukaisesti jokaisen valuuttaparin merkittävä transaktiopositio suojataan siten, että 20 %:n yli- ja alisuojaukset ovat sallittuja, jos +/- 10 %:n valuuttakurssimuutoksella ei ole yli yhden miljoonan euron vaikutusta tuloslaskelmaan. Lisäksi konsernin positiovaluuttojen samanaikainen +/- 10 %:n valuuttakurssimuutos euroa vastaan saa aiheuttaa tuloslaskelmaan enintään viiden miljoonan euron suuruisen vaikutuksen. Poikkeuksena pääsääntöön ovat ei-vapaasti vaihdettavat valuutat, joilla ei ole toimivia suojausmarkkinoita. Budjettipositiota suojataan markkinatilanteen mukaan. Suojausaste voi nousta maksimissaan 70 %:iin budjettipositiosta. Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinejä, valuuttaoptioita sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia.

Transaktioriski
milj. euroa				31.12.2014								31.12.2013
Toimintavaluutta	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	CZK	UAH	RUB	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	CZK	UAH	RUB
Vieras valuutta	KZT	NOK	RUB	SEK	USD	EUR	EUR	EUR	KZT	NOK	RUB	SEK	USD	EUR	EUR	EUR
Myyntisaamiset	0,0	14,3	18,7	20,6	19,7	75,9	0,4	65,6	0,1	14,5	31,8	24,9	13,5	103,0	0,2	69,6
Lainat ja muut saamiset	0,0	27,0	108,2	51,7	3,2	18,5	0,1	0,0	24,6	27,9	167,4	51,2	1,7	2,2	0,1	0,0
Valuuttatulot yhteensä	0,0	41,2	126,9	72,3	22,9	94,4	0,5	65,6	24,8	42,3	199,1	76,1	15,1	105,2	0,3	69,6
Ostovelat	0,0	0,0	-0,1	0,0	-0,5	-38,8	-3,6	-2,7	0,0	0,0	-0,1	0,0	-0,4	-54,2	-5,1	-1,8
Lainat	0,0	-23,4	-30,4	0,0	-31,3	-66,5	-4,3	-60,0	0,0	-22,1	-90,5	0,0	-27,2	-59,4	-23,3	-64,0
Valuuttamenot yhteensä	0,0	-23,4	-30,5	0,0	-31,8	-105,3	-7,9	-62,7	0,0	-22,1	-90,6	0,0	-27,6	-113,6	-28,4	-65,8
Valuuttajohdannaiset	0,0	-17,7	-99,5	-71,9	7,6	7,0	0,0	0,0	-21,8	-19,1	-99,3	-71,1	8,8	8,0	0,0	0,0
Sitovat myyntisopimukset	0,0	1,9	0,9	2,3	0,7	27,2	0,0	0,0	0,0	2,2	0,3	2,1	0,8	29,5	0,0	0,0
Sitovat ostosopimukset	0,0	0,0	0,0	0,0	-0,8	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-1,0	0,0	0,0	0,0
Tulevat korkoerät	2,2	0,6	8,9	0,6	0,0	-0,5	-0,1	-0,6	0,7	0,7	10,3	0,9	0,0	-0,2	-0,1	-1,2
Nettoriski	2,2	2,6	6,8	3,4	-1,4	23,3	-7,5	2,9	3,7	4,1	19,8	8,0	-3,9	29,1	-28,2	3,8

Translaatioriski

Tilinpäätöksessä sijoitukset ulkomaisiin tytäryrityksiin muunnetaan tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin kurssiin ja valuuttakurssimuutokset näkyvät muuntoeroina muissa laajan tuloksen erissä. Merkittävät sijoitukset ulkomaisiin tytäryrityksiin voidaan suojata konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti pitkäaikaisilla valuuttaluotoilla ja -termiineillä, suojausasteen vaihdellessa pääsääntöisesti 50 ja 75 %:n välillä oman pääoman määrästä. Venäjän tytäryhtiöiden suhteen suojausaste voi kuitenkin laskea 25 %:iin hallituksen päätöksen mukaisesti. Tytäryhtiöiden omia pääomia tarkastellaan neljännesvuosittain. Ulkomaisiin tytäryrityksiin tehtyjä merkittäviä sijoituksia ei ole suojattu 2014. Konsernin laajaa tulosta heikensi ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot 202,1 miljoonaa euroa.

Valuuttariskin herkkyysanalyysi

Viereinen taulukko havainnollistaa, miten perusvaluutan kohtuullisen mahdollinen muutos hintavaluuttaan nähden, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen muutoksen seurauksena ja konsernin omaan pääomaan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksien käyvän arvon muutoksen seurauksena. Taulukossa ei ole huomioitu nettoinvestointien samanaikaista ja suojauksille vastakkaissuuntaista muuntoerosta johtuvaa vaikutusta omaan pääomaan. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan perusvaluutan 10 %:n vahvistuminen tai heikentyminen hintavaluuttaan nähden. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.

Translaatioriski		31.12.2014			31.12.2013
milj. euroa	Nettosijoitus	Suojaus	Suojausaste	Nettosijoitus	Suojaus	Suojausaste
Nettosijoituksen valuutta
NOK	26,9	0,0	0 %	25,5	0,0	0 %
RUB	374,3	0,0	0 %	627,7	0,0	0 %
SEK	15,4	0,0	0 %	16,3	0,0	0 %
USD	89,5	0,0	0 %	76,7	0,0	0 %

			31.12.2013
		Perusvaluutta			Perusvaluutta
	10 % vahvempi		10 % heikompi		10 % vahvempi		10 % heikompi
	Tulos	Oma	Tulos	Oma	Tulos	Oma	Tulos	Oma
milj. euroa	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma
Perusvaluutta / Hintavaluutta
EUR/CZK	-0,4	0,0	0,4	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
EUR/KZT	0,0	0,0	0,0	0,0	-0,4	0,0	0,4	0,0
EUR/NOK	0,0	0,0	0,0	0,0	-0,1	0,0	0,1	0,0
EUR/RUB	0,6	0,0	-0,6	0,0	-8,0	0,0	6,8	0,0
EUR/SEK	-0,1	0,0	0,1	0,0	-0,6	0,0	0,6	0,0
EUR/UAH	-0,7	0,0	0,7	0,0	-2,8	0,0	2,8	0,0
EUR/USD	0,1	0,0	-0,1	0,0	0,4	0,0	-0,4	0,0

Korkoriski

Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainanotosta, joka on hajautettu vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Vuoden vaihteessa korollisista rahoitusveloista vaihtuvakorkoisia oli 125,5 miljoonaa euroa (38,8 miljoonaa euroa 2013) ja kiinteäkorkoisia 149,7 miljoonaa euroa (329,4 miljoonaa euroa 2013). Konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti pitkäaikaisista korollisista rahoitusveloista vähintään puolet pyritään pitämään kiinteäkorkoisina. Korkoriskin hallinnassa käytetään tarvittaessa korkojohdannaisia. Tilikauden päättyessä pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten rahoitusvelkojen osuus oli 54 % (80 % vuonna 2013) ja konsernin korollisten rahoitusvelkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 20 kuukautta (18 kuukautta 2013) korkojohdannaiset mukaan lukien. Pääsääntöisesti konserni soveltaa avoimiin korkojohdannaisiin rahavirran suojauslaskentaa.

Korkoriskin herkkyysanalyysi

Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannusten ja tulosvaikutteisesti kirjattavien korkosuojausten käyvän arvon muutosten seurauksena ja konsernin omaan pääomaan rahavirtasuojausten käyvän arvon muutoksen seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan markkinakorkojen 1 %-yksikön nousu tai lasku. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.

		31.12.2014			31.12.2013
		Korko			Korko
	1 %-yksikön korkeampi		1 %-yksin matalampi		1 %-yksikön korkeampi		1 %-yksikön matalampi
	Tulos	Oma	Tulos	Oma	Tulos	Oma	Tulos	Oma
milj. euroa	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma
Korkomuutoksen vaikutus	0,3	4,4	-0,3	-4,4	0,3	0,0	0,1	0,0

Sähkön hintariski

Konserni ostaa Suomessa sähköä markkinahintaan pohjoismaisesta sähköpörssistä, mikä aiheuttaa altistumisen sähkön hintariskille. Vuosittainen sähkönhankinta on suuruudeltaan noin 100 GWh. Hankintapolitiikan mukaisesti sähkönhankintaa suojataan sähköjohdannaisilla ennalta määritettyjen suojausasteiden asettamissa rajoissa tulevien viiden vuoden periodilla. Raportointipäivänä sähköjohdannaisten määrä oli 250 GWh (290 GWh 2013).

Sähkön hintariskin herkkyysanalyysi

Taulukko havainnollistaa, miten sähkön hinnan kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan sähköjohdannaisten käyvän arvon muutosten seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan sähkömarkkinahintojen 5 EUR/MWh:n nousu tai lasku. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.

		31.12.2014				31.12.2013
		Sähkön hinta				Sähkön hinta
	5 EUR/MWh korkeampi		5 EUR/MWh matalampi		5 EUR/MWh korkeampi		5 EUR/MWh matalampi
	Tulos	Oma	Tulos	Oma	Tulos	Oma	Tulos	Oma
milj. euroa	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma
Sähkön hintamuutoksen vaikutus	0,4	0,9	-0,4	-0,9	0,8	0,4	-0,8	-0,4

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Rahoituspolitiikan mukaisesti Group Treasury -toiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta, rahoituksen riittävyydestä ja tehokkaasta kassanhallinnasta. Komittoidut luottolimiitit kattavat kaikki tiedossa olevat rahoitustarpeet, kuten liikkeessä olevat yritystodistukset, muut lyhytaikaiset lainat ja operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvat käyttöpääoman vaihtelut sekä investoinnit.

Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia. Vuoteen 2016 asti on voimassa valmiusluottona 100 miljoonan euron määräinen monivaluuttalaina, jonka järjestelypalkkio kirjataan kuluksi sopimusajalle. Konsernilla on kotimainen 350 miljoonan euron määräinen yritystodistusohjelma. Lyhytaikaisilla limiiteillä ja yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, saatavia ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan Nokian Renkaille tyypillinen säännöllinen kassavirtojen kausivaihtelu. Yhteensä 150 miljoonan euron määräinen, Luxemburgin Euro MTF -markkinoilla kaupankäynnin kohteena ollut vaihtovelkakirjalaina erääntyi maksettavaksi kesäkuussa 2014. Kotimainen 150 miljoonan euron suuruinen joukkovelkakirjalaina erääntyy 2017. Lainan kiinteä kuponkikorko on 3,25 % ja efektiivinen tuotto 3,30 %.

Tärkeimmät rahoituskovenantit raportoidaan velkojille neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo rahoituskovenantteja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Tilikauden aikana konserni on täyttänyt kaikki lainoihin liittyvät kovenanttiehdot, jotka liittyvät lähinnä omavaraisuusasteeseen. Johto tarkkailee kovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Yhtiön rahoitussopimukset sisältävät ehtoja, joiden mukaan sopimuksen voimassaolo voi päättyä, jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen ostotarjouksen seurauksena.

Vuoden vaihteessa konsernin likvidien varojen määrä oli 439,9 miljoonaa euroa (424,6 miljoonaa euroa 2013). Vuoden 2014 lopussa konsernilla oli lyhytaikaisia, käyttämättömiä luottolimiittejä 356,5 miljoonaa euroa (356,6 miljoonaa euroa 2013), joista komittoitujen limiittien osuus oli 5,7 miljoonaa euroa (5,8 miljoonaa euroa 2013). Käyttämättömien pitkäaikaisten komittoitujen limiittien määrä oli 250,0 miljoonaa euroa (300,0 miljoonaa euroa 2013).

Konsernin korollisten rahoitusvelkojen määrä vuoden vaihteessa oli 275,2 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 368,2 miljoonaa euroa. Korollisista rahoitusveloista 92 % oli euromääräisiä. Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli 3,4 %. Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen osuus, joka sisältää vuoden sisällä tapahtuvat lainojen lyhennykset, oli 0,6 miljoonaa euroa (182,4 miljoonaa euroa 2013).

Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat 2014
				Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat*
milj. euroa	Tasearvo	2015	2016	2017	2018	2019	2020–	Yhteensä
Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat
Rahalaitos- ja eläkelainat
Kiinteäkorkoiset	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Vaihtuvakorkoiset	124,5	-3,8	-24,5	-0,9	-0,9	-102,8	0,0	-132,9
Vaihtovelkakirjalainat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Joukkovelkakirjalainat	149,6	-4,9	-4,9	-154,9	0,0	0,0	0,0	-164,6
Yritystodistuslainat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Rahoitusleasingvelat	1,1	-0,6	-0,5	0,0	0,0	0,0	0,0	-1,2
Osto- ja muut velat	63,9	-63,9	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-63,9
Pankkilimiitit	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Johdannaisvelat
Korkojohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	2,2	-0,6	-0,6	-0,5	-0,4	-0,1	0,0	-2,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	0,1	-0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-0,1
Valuuttajohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt
Suoritettava rahavirta	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Saatava rahavirta	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Suoritettava rahavirta	13,7	-342,2	-36,3	-35,8	-3,3	-37,4	0,0	-454,9
Saatava rahavirta	-19,2	325,4	32,1	32,1	1,1	48,6	0,0	439,3
Sähköjohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	2,3	-1,0	-0,6	-0,4	-0,3	0,0	0,0	-2,3
Yhteensä	338,2	-91,6	-35,3	-160,4	-3,8	-91,7	0,0	-382,8

* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat	2013
					Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat*
milj. euroa	Tasearvo	2014	2015	2016	2017	2018	2019–	Yhteensä
Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat
Rahalaitos- ja eläkelainat
Kiinteäkorkoiset	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Vaihtuvakorkoiset	37,3	-4,7	-2,7	-36,4	0,0	0,0	0,0	-43,8
Vaihtovelkakirjalainat	179,8	-184,5	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-184,5
Joukkovelkakirjalainat	149,5	-4,9	-4,9	-4,9	-154,9	0,0	0,0	-169,5
Yritystodistuslainat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Rahoitusleasingvelat	1,7	-0,8	-0,6	-0,5	0,0	0,0	0,0	-1,9
Osto- ja muut velat	65,8	-65,8	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-65,8
Pankkilimiitit	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Johdannaisvelat
Korkojohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Valuuttajohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt
Suoritettava rahavirta	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Saatava rahavirta	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Suoritettava rahavirta	1,7	-489,9	-38,6	-38,6	-38,6	0,0	0,0	-605,6
Saatava rahavirta	-5,2	488,7	37,8	37,9	38,0	0,0	0,0	602,4
Sähköjohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	2,8	-1,0	-0,7	-0,5	-0,3	-0,2	0,0	-2,8
Yhteensä	433,2	-263,0	-9,7	-42,9	-155,8	-0,2	0,0	-471,5

* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

Luottoriski

Konserni altistuu luottoriskille asiakkaiden myyntisaamisissa sekä talletuksissa ja johdannaistransaktioissa rahoituslaitosten ja -instituutioiden kanssa.

Asiakkaiden luottoriskien hallinnan periaatteet on dokumentoitu konsernin luottoriskipolitiikkaan. Konsernin luottokomitea tekee kaikki merkittävät luottopäätökset. Luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään luottotietopalveluiden keräämiä luottotietoja ja maksutapakäyttäytymistä. Asiakkaiden luottokelpoisuutta tarkastellaan konserniyrityksissä säännöllisesti luottoriskipolitiikan mukaisesti. Tämän lisäksi maariskiä seurataan jatkuvasti ja luototusta rajoitetaan maissa, joissa poliittinen tai taloudellinen ympäristö on epävakaa. Myyntisaamisten luottoriskin hallinnassa käytetään pankkitakauksia, rembursseja ja erityisiä maksuehtoja. Erääntyneisiin myyntisaamisiin sovitaan aina maksuohjelma, jota asiakas sitoutuu noudattamaan. Myyntisaamisiin liittyvää arvonalentumista arvioidaan merkittävien saamisten osalta vastapuolikohtaisesti sekä portfoliotasolla mahdollisen arvonalentumistappion osalta. Myyntisaamisiin ei sisälly muita yli 15 %:n asiakas- tai maariskikeskittymiä, kuin venäläisten asiakkaiden 33 %:n osuus vuodenvaihteen myyntisaamisista (vuonna 2013 vajaa 36 %).

Rahoitustransaktioiden luottoriskiä hallitaan toimimalla vain sellaisten rahoituslaitosten ja -instituutioiden kanssa, joilla on korkeat luottoluokitukset. Konsernin sijoitukset ovat lyhytaikaisia ja varoja voidaan sijoittaa vain vakavaraisiin kotimaisiin pörssiyrityksiin tai julkisyhteisöihin. Hallitus hyväksyy rahoituslaitosten ja -instituutioiden luottoriskilimiitit vuosittain.

Myyntisaamisten ikäjakauma

milj. euroa	2014	2013
Erääntymättömät	281,2	291,8
Alle 30 päivää sitten erääntyneet	52,1	80,8
30–90 päivää sitten erääntyneet	4,3	3,8
Yli 90 päivää sitten erääntyneet	13,4	28,4
Yhteensä	351,0	404,8

Pääoman hallinta

Pääoman hallinnassa konsernin tavoitteena on tehokkaan pääomarakenteen avulla varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa yhtiön liiketoiminnan kausiluontoisuudesta riippumatta. Konserni seuraa pääomarakenteen kehitystä tunnusluvulla nettovelka/käyttökate (EBITDA) ja omavaraisuusasteella. Omavaraisuusasteen on oltava rahoituskovenanttien mukaan vähintään 30 %. Omavaraisuusastetta laskettaessa oma pääoma on jaettu taseen loppusummalla ennakkomaksuja lukuun ottamatta.

Nettovelka / käyttökate (EBITDA)

milj. euroa	2014	2013
Keskimääräinen korollinen velka	339,0	414,9
Vähennetään: Keskimääräiset likvidit varat	236,5	236,3
Keskimääräinen nettovelka	102,5	178,6
Liikevoitto	308,7	385,5
Lisätään: Poistot	89,8	93,5
Käyttökate (EBITDA)	398,5	479,0
Nettovelka / käyttökate (EBITDA)	0,26	0,37
Omavaraisuusaste
milj. euroa	2014	2013
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma	1 208,5	1 392,5
Lisätään: Määräysvallattomien omistajien osuus	0,0	0,2
Oma pääoma yhteensä	1 208,5	1 392,8
Taseen loppusumma	1 797,0	2 062,9
Vähennetään: Ennakkomaksut	5,4	3,1
Oikaistu taseen loppusumma	1 791,6	2 059,8
Omavaraisuusaste	67,5 %	67,6 %

30. Johdannaissopimusten käyvät arvot

		2014			2013
	Nimellis	Käypä arvo	Käypä arvo	Nimellis	Käypä arvo	Käypä arvo
milj. euroa	arvo	Varat	Velat	arvo	Varat	Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit	303,8	4,2	13,5	225,8	2,7	0,8
Valuuttaoptiot, ostetut	-	-	-	110,3	2,4	-
Valuuttaoptiot, asetetut	-	-	-	110,3	-	0,9
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	67,5	15,1	0,2	20,0	0,1	-
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	0,0	0,0	0,1	0,0	0,1	0,2
Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	100,0	0,3	2,5	-	-	-
Sähköjohdannaiset
Sähkötermiinit	10,0	0,0	2,3	12,3	0,1	2,9

Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja sähkötermiineitä.

Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia.

Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen.

Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä.

31. Muut vuokrasopimukset

milj. euroa	2014	2013
Konserni vuokralle ottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella
maksettavat vähimmäisvuokrat
Alle 1 vuoden kuluessa erääntyvät	18,3	18,1
1–5 vuoden kuluessa erääntyvät	33,2	41,1
Yli 5 vuoden kuluessa erääntyvät	2,4	4,2
	53,9	63,3

Konserni on vuokrannut useita käyttämiään toimisto- ja varastotiloja sekä myyntipisteitä. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat muutamasta vuodesta viiteentoista vuoteen. Taloudellisen raportoinnin kannalta merkittävimmät muihin vuokrasopimuksiin luokitellut erään sisältyvät Vianorin toimipisteet ja Nokialla sijaitsevat rengasvarastot, jotka hankittiin konsernin omistukseen vuoden 2013 lopussa. Näiden vuokra oli sidottu kolmen kuukauden euribor-korkoon ja vuokrasopimuksiin sisältyi osto-optio.

Vuoden 2014 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokrakuluja 33,0 miljoonaa euroa (33,8 milj. euroa vuonna 2013).

Konserni vuokralle antajana

Vianor vuokraa tavanomaisin vuokrasopimuksin kuorma-autonrenkaiden runkoja ja pintoja lyhytaikaisilla vuokrasopimuksilla. Niihin ei liity lunastusoptioita eikä jatkokauden mahdollisuutta.

Vuokratuottojen merkitys ei ole olennainen.

32. Ehdolliset velat ja varat sekä hankintasitoumukset

milj. euroa	2014	2013
Omasta velasta
Kiinteistökiinnitykset	1,0	1,1
Pantit	4,7	0,2
Muut omat vastuut
Takaukset	4,6	3,3
Lunastussitoumukset	2,0	2,0

33. Riita-asiat, oikeusprosessit ja lähiajan riskit

Suomen Verohallinto on tehnyt konsernin liiketoimintaan liittyviä verotuksen oikaisupäätöksiä vuodesta 2007 alkaen ja vaatii runsaat 110 miljoonaa euroa lisäveroja, veronkorotuksia ja korkoja. Yhtiö on kirjannut verottajan vaatimat summat kokonaisuudessaan vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksiin ja tuloksiin. Yhtiö pitää päätöksiä virheellisinä ja on hakenut muutosta niihin jättämällä oikaisuvaatimukset verotuksen oikaisulautakuntaan ja aikoo tarvittaessa jatkaa valitusprosesseja hallinto-oikeudessa. Yhtiö tulee myös tarvittaessa vaatimaan toimivaltaisia viranomaisia neuvottelemaan oikaisusta seuraavan kahdenkertaisen verotuksen poistamisesta. Yhtiö on lisäksi käynnistänyt erillisen prosessin Verohallinnon ja verotarkastajien verotarkastuksessa käyttämien menettelytapojen laillisuuden selvittämiseksi kokonaisuudessaan. Oikeusprosessien odotetaan kestävän useita vuosia.

Konsernilla ei ole muita keskeneräisiä oikeuskäsittelyitä, joista odotettaisiin merkittäviä vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.

Venäjän ja IVY-maiden myynti muodosti 26 % konsernin myynnistä vuonna 2014. Öljyn hinnan tasaantumisesta, korkeasta korkotasosta, alhaisista investoinneista ja pitkittyneestä Ukrainan kriisistä johtuen Venäjän talouden kasvun odotetaan olevan heikkoa; vuonna 2015 BKT:n kasvun arvioidaan olevan -3 % ja -8 % välillä. Noin 80 % Nokian Renkaiden nykyisestä tuotannosta tehdään Venäjällä. Tähän mennessä USA:n ja EU:n talouspakotteilla Venäjää vastaan on ollut vähän tai ei lainkaan suoraa vaikutusta Nokian Renkaiden liiketoimintaan. Asteittain kasvaneita välillisiä vaikutuksia ovat olleet kuluttajien heikentynyt ostovoima sekä tuotemixin muuttuminen sisältämään halvempia tuotteita Venäjällä ja Ukrainassa. Ukrainan kriisin kärjistyminen tai pitkittyminen sekä lisäpakotteet voisivat lisätä negatiivisia vaikutuksia yhtiön myyntiin ja tuloksiin. Kaiken kaikkiaan talouden epävarmuus voi heikentää renkaiden kysyntää ja kasvattaa luottotappioriskiä.

34. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet			Konsernin	Osuus	Emoyrityksen
ovat seuraavat:	Kotipaikka	Kotimaa	omistusosuus %	äänivallasta %	omistusosuus %
Emoyritys
Nokian Renkaat Oyj	Nokia	Suomi
Konserniyritykset
Nokian Raskaat Renkaat Oy	Nokia	Suomi	100	100	100
Nokian Däck AB		Ruotsi	100	100	100
Nokian Dekk AS		Norja	100	100	100
Nokian Reifen GmbH		Saksa	100	100	100
Nokian Reifen AG		Sveitsi	100	100	100
Nokian Tyres S.A.R.L.		Luxemburg	100	100	100
Nokian Tyres US Holdings Inc.		USA	100	100	100
Nokian Tyres US Finance Oy	Nokia	Suomi	100	100
Nokian Tyres Inc.		USA	100	100
Nokian Tyres Canada Inc.		Kanada	100	100	100
Nokian Tyres s.r.o.		Tsekin tasavalta	100	100	100
TOV Nokian Shina		Ukraina	100	100	100
TOO Nokian Tyres		Kazakstan	100	100	100
OOO Nokian Shina	Vsevolozhsk	Venäjä	100	100	100
TAA Nokian Shina Belarus		Valko-Venäjä	100	100	99
Nokian Renkaat Holding Oy	Nokia	Suomi	100	100	99
OOO Nokian Tyres	Vsevolozhsk	Venäjä	100	100
OOO Hakkapeliitta Village	Vsevolozhsk	Venäjä	100	100
Nokian Tyres Trading (Shanghai) Co Ltd		Kiina	100	100
NT Tyre Machinery Oy	Nokia	Suomi	100	100	100
Direnic Oy	Nokia	Suomi	100	100	100
Hakka Invest Oy	Nokia	Suomi	100	100	100
OOO Hakka Invest	Vsevolozhsk	Venäjä	100	100
Koy Nokian Nosturikatu 18	Nokia	Suomi	100	100	100
Koy Nokian Rengaskatu 4	Nokia	Suomi	100	100	100
Nokianvirran Energia Oy	Nokia	Suomi	32,3	32,3	32,3
Vianor Holding Oy	Nokia	Suomi	100	100	100
Vianor Oy	Lappeenranta	Suomi	100	100
Vianor Russia Holding Oy	Nokia	Suomi	100	100
OOO Vianor SPb	Pietari	Venäjä	100	100
Posiber Oy	Nokia	Suomi	100	100
Vianor AB		Ruotsi	100	100
Nordicwheels AB		Ruotsi	100	100
Vianor AS		Norja	100	100
Vianor AG		Sveitsi	100	100
Vianor Inc.		USA	100	100
Osakkuusyritykset
Sammaliston Sauna Oy	Nokia	Suomi	33	33	33

Ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiön luonteen ja vähäisen vaikutuksen vuoksi.

Nokianvirran Energia Oy on kolmen osapuolen yhteinen toiminto, mikä toimittaa Nokian rengastehtaalle tuotannossa käytettävää höyryä. Yhtiön osapuolet käyttävät yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns. Mankala-periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa ja järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen. Yhtiö yhdistellään konserniyrityksenä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 % omistusosuuden mukaisesti.

Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muu johto läheisine perheenjäsenineen.

Liiketoimet ja avoimet saldot huomattavan vaikutusvallan omaavien tahojen kanssa

1 000 euroa	2014	2013
Johto
Työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet		3 570,1 3 023,5
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	920,5	1 441,4
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet	-	-
Myönnetyt osakkeina toteutettavat ja
maksettavat optiot		2 673,4 3 612,1
Yhteensä		7 164,1 8 077,0
Palkat ja palkkiot
Kim Gran, toimitusjohtaja 1.1.–30.9.2014 (myös
hallituksen jäsen)	645,4	751,7
josta lisäpalkkioina raportointivuodelta	75,5	104,0
josta lisäpalkkion korjaus edellisvuodelta	1,0	-11,7
Ari Lehtoranta, toimitusjohtaja 1.10.–31.12.2014	267,6	-
josta lisäpalkkioina raportointivuodelta	100,0	-
Hallituksen jäsenet
Petteri Walldén	86,6	84,8
Kim Gran	10,6	-
Hille Korhonen	46,6	44,8
Raimo Lind	34,8	-
Inka Mero	34,8	-
Risto Murto	46,0	46,6
Hannu Penttilä	46,6	46,0
Hallituksen aiemmat jäsenet
Aleksey Vlasov	10,0	43,0
Benoit Raulin	-	10,0
Yhteensä	316,0	275,2

Hallituksen jäsenille ei ole maksettu lisäpalkkioita.

Muu johto	2 273,3	1 996,1
joista lisäpalkkioina	294,5	199,4

Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry lakisääteistä eläkekulua. Toimitusjohtaja Granin lakisääteinen eläkekulu v. 2014 oli 119 tuhatta euroa ja lisäeläkkeen kulu 818 tuhatta euroa.

Toimitusjohtaja Lehtorannan lakisääteinen eläkekulu v. 2014 oli 49 tuhatta euroa ja lisäeläkkeen kulu oli 33 tuhatta euroa. Eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Toimitusjohtajan eläkekapitalisaatiosopimuksen vuosittaiset maksut talletustilille on pantattu eläkelupauksesta kirjatun velan vakuudeksi. Eläke on maksupohjainen.

Konsernilla on lainasaatavaa yhteensä 87 tuhatta euroa (278 tuhatta euroa 31.12.2013) yhtiön muuhun johtoon kuuluvalta johtajalta. Lainasta ei peritä korkoa eikä sille ole vakuutta. Lainan loppuerä maksetaan takaisin maaliskuussa 2015. Lähipiirille ei ole myönnetty muita lainoja, takauksia tai vakuuksia.

Yrityksen toimitusjohtajille ja muulle johdolle myönnettiin v. 2014 yht. 361 740 osakeoptiota ja 67 500 osaketta (v. 2013 yht. 260 200 osakeoptiota ja 69 400 osaketta). Johdon osakepalkkioissa on ja optio-oikeuksissa on samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan palkkiojärjestelmissä. Johdolla oli 31.12.2014 yht. 67 500 osaketta ja 1 248 940 optiota, joista 737 500 oli toteutettavissa (31.12.2013 yht. 63 700 osaketta ja 894 700 optiota, joista 325 000 oli toteutettavissa).

Muille hallituksen jäsenille ei ole myönnetty osake- tai optiopalkkioita.

35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeisillä tapahtumilla ei ole merkittäviä vaikutuksia tilinpäätökseen.

Emoyrityksen tase, FAS
------------------------	--	--	--

milj. euroa 1.1. –31.12.	Viite	2014	2013
Liikevaihto	(1)	671,6	653,1
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	(2)(3)	-576,6	-578,6
Bruttokate		95,0	74,5
Myynnin ja markkinoinnin kulut	(2)(3)	-28,1	-26,7
Hallinnon kulut	(2)(3)(4)	-16,1	-16,8
Liiketoiminnan muut kulut	(2)(3)	-18,0	-15,3
Liiketoiminnan muut tuotot		0,4	0,3
Liikevoitto		33,2	16,1
Rahoitustuotot ja -kulut	(5)	285,7	213,4
Voitto ennen satunnaisia eriä		318,9	229,5
Satunnaiset tuotot ja kulut	(6)	0,0	-6,1
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		318,9	223,4
Poistoeron muutos	(7)	-0,4	8,5
Tuloverot	(8)	-13,2	-92,4
Tilikauden voitto		305,3	139,5

Viite	2014	2013
(9)	13,6	14,3
(9)	120,8	117,8
(10)	132,0	131,3
(10)	1,2	0,1
(10)	0,2	0,2
	267,8	263,7
(11)	121,9	137,8
		281,9
		440,0
	418,2	401,5
	1 206,1	1 261,1
	1 473,9	1 524,8
(14)
	25,4	25,4
	182,5	182,5
	-8,2	-
	99,6	97,1
	122,3	176,2
	305,3	139,5
	727,0	620,7
(9)	35,8	35,5
(15)	252,4	150,0
(16)	458,6	718,7
	711,0	868,7
	1 473,9	1 524,8
	(12) (13)	312,9 353,1

milj. euroa 1.1. –31.12.	2014	2013
Liiketoiminnan rahavirta:
Asiakkailta saadut maksut	687,1	684,8
Maksut liiketoiminnan kuluista	-575,3	-656,0
Toiminnasta kertyneet rahavarat	111,9	28,8
Maksetut korot	23,5	-23,0
Saadut korot	38,2	28,8
Saadut osingot	289,0	252,8
Maksetut tuloverot	-41,7	-27,2
Rahavirta ennen satunnaisia eriä	421,0	260,1
Liiketoiminnasta kertyneet
nettorahavarat (A)	421,0	260,1
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja
aineettomiin hyödykkeisiin	-31,3	-11,4
Aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden luovutustulot	4,4	0,3
Muut investoinnit	-1,1	-
Tytäryritysten hankinnat	-0,7	-3,5
Investointeihin käytetyt
nettorahavarat (B)	-28,7	-14,6
Rahoituksen rahavirta:
Osakeannista saadut maksut	2,5	17,8
Omien osakkeiden hankinta	-8,6	-
Lyhytaikaisten saamisten muutos	66,8	112,8
Pitkäaikaisten saamisten muutos	-88,7	-224,4
Lyhytaikaisten lainojen muutos	-249,8	62,3
Pitkäaikaisten lainojen muutos	101,6	-10,9
Maksetut konserniavustukset	-6,1	-6,6
Maksetut osingot	-193,3	-191,9
Rahoitukseen käytetyt
nettorahavarat (C)	-375,5	-240,9
Rahavarojen nettolisäys (A+B+C)	-16,7	-4,6
Rahavarat tilikauden alussa	401,5	406,1
Rahavarat tilikauden lopussa	418,2	401,5
	16,7	-4,6

Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot

Emoyrityksen tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yleistä

Nokian Renkaat Oyj:n, kotipaikka Nokia, tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.

Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.

Pysyvien vastaavien arvostaminen

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Kokonaispoistojen ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus on esitetty erillisenä eränä kohdassa tilinpäätössiirtojen kertymä. Suunnitelmapoistot on laskettu taloudellista pitoaikaa vastaavina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.

Poistoajat ovat:
Aineettomat hyödykkeet	3–10 v.
Rakennukset20–40 v.
Koneet ja kalusto	4–20 v.
Muut aineelliset hyödykkeet10–40 v.

Maa-alueiden, osakkeiden ja osuuksien arvosta ei tehdä säännönmukaista poistoa.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät. Kolmen tai useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät merkittävät kehitysmenot on aktivoitu pitkävaikutteisina menoina ja poistetaan vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3–5 vuotta.

Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminen

Eläkemenot perustuvat suomalaisten viranomaisten laatimiin ja säännöllisesti tarkistettaviin eläkelaskelmiin ja kirjataan tilikauden kuluksi.

Suomessa eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiölle.

Oma pääoma

Yhtiön hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä avoimena olevat valuuttamääräiset taseerät ja termiinisopimukset arvostetaan Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Kaikki rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Välittömät verot

Tuloslaskelman verot sisältävät verotettavan tuloksen perusteella lasketut välittömät verot sekä jaksotuseroihin perustuvan laskennallisen verosaamisen muutoksen. Tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymät esitetään täysimääräisinä taseessa, eikä niihin sisältyvää laskennallisen verovelan osuutta ole käsitelty velkana.

Laskennallinen verovelka sekä laskennalliset verosaamiset on esitetty omina erinään. Verovelkaa ja -saamisia laskettaessa on käytetty viimeisintä voimassaolevaa paikallista verokantaa

1. Liikevaihto toimialoittain ja markkina-alueittain

milj. euroa	2014	2013
Henkilöautonrenkaat	532,5	519,0
Raskaat Renkaat	139,1	132,7
Muu myynti	0,0	1,4
Yhteensä	671,6	653,1
Suomi	132,7	130,6
Muut Pohjoismaat	161,9	170,7
Baltia ja Venäjä	51,6	50,0
Muu Eurooppa	216,5	214,4
Pohjois-Amerikka	95,3	73,7
Muut maat	13,6	13,6
Yhteensä	671,6	653,1

2. Henkilöstökulut

milj. euroa	2014	2013
Palkat ja palkkiot	43,9	40,7
Eläkekulut	9,0	8,6
Muut henkilösivukulut	3,0	2,6
Yhteensä	55,9	51,9
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan
suoriteperusteiset palkat	1,2	1,0
joista lisäpalkkioina	0,2	0,1

Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia.

Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Ks. myös Konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohta 34 Lähipiiritapahtumat.

Henkilöstö keskimäärin

Tuotanto	609	624
Myynti ja markkinointi	68	74
Muut	192	183
Yhteensä	869	881

3. Poistot

milj. euroa	2014	2013
Tase-eräkohtaiset suunnitelman
mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	4,1	4,7
Rakennukset	1,9	1,9
Koneet ja kalusto	19,5	20,1
Muut aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0
Yhteensä	25,5	26,7
Toimintokohtaiset poistot
Tuotannon poistot	19,8	20,6
Myynnin ja markkinoinnin poistot	0,2	0,3
Hallinnon poistot	4,0	4,5
Muut liiketoiminnan poistot	1,5	1,3
Yhteensä	25,5	26,7

4. Tilintarkastajan palkkiot

milj. euroa	2014	2013
KHT-Yhteisö KPMG Oy Ab
Tilintarkastus	0,1	0,1
Veroneuvonta	0,2	0,1
Muut palvelut	0,1	0,1
Yhteensä	0,4	0,3

5. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. euroa	2014	2013
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	289,0	252,8
Muilta	0,0	0,0
Yhteensä	289,0	252,8
Korkotuotot pitkäaikaisista lainoista
Saman konsernin yrityksiltä	16,8	3,3
Muilta	0,0	0,1
Yhteensä	16,8	3,3
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	13,7	25,6
Muilta	1,3	0,3
Yhteensä	15,0	26,0
Kurssierot (netto)	-22,7	-31,7
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-2,6	-3,7
Muille	-10,4	-9,3
Muut rahoituskulut	0,6	-23,9
Yhteensä	-12,4	-37,0
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	285,7	213,4

Muihin rahoituskuluihin vuonna 2014 sisältyy 1,6 milj. euroa lisäverojen viivästyskorkoja (20,2 milj. euroa vuonna 2013).

6. Satunnaiset erät

milj. euroa	2014	2013
Satunnaiset kulut, konserniavustukset	0,0	-6,1
Yhteensä	0,0	-6,1

7. Tilinpäätössiirrot

milj. euroa	2014	2013
Poistoeron muutos Aineettomat hyödykkeet	0,2	0,6
Rakennukset	-0,2	-0,2
Koneet ja kalusto	0,3	8,1
Muut aineelliset hyödykkeet	0,1	0,0
Yhteensä	0,4	8,5

8. Tuloverot

milj. euroa	2014	2013
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-13,1	-12,3
Edellisten tilikausien verot	-0,1	-80,1
Laskennallisten verojen muutos	0,0	0,0
Yhteensä	-13,2	-92,4

9. Pysyvät vastaavat

milj. euroa	Aineettomat oikeudet	Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet	Maa-alueet	Rakennukset	Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja kesken eräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.2014	44,6	3,3	0,7	67,6	360,9	3,7	7,4
Lisäykset	0,2				27,1		15,1
Vähennykset Siirrot erien välillä	0,0 3,2			0,1	-16,9 12,8	0,0	-16,1
Hankintameno 31.12.2014	48,0	3,3	0,7	67,7	383,9	3,8	6,4
Kertyneet poistot 1.1.2014	-31,1	-2,5		-27,5	-291,5	-3,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0				2,3
Tilikauden poisto	-3,9	-0,2		-1,9	-19,5	0,0
Kertyneet poistot 31.12.2014	-35,0	-2,7		-29,5	-308,6	-3,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	12,9	0,7	0,7	38,3	75,2	0,2	6,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	13,5	0,9	0,7	40,1	69,4	0,2	7,4
Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt
erotus 31.12.2014	2,2	0,1	-	17,8	16,2	-0,4
Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt
erotus 31.12.2013	2,0	0,1	-	18,0	15,9	-0,5

10. Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuusyrityksissä	Muut sijoitukset
131,3	0,1	0,2
-	-	0,0
0,7	1,1	-
132,0	1,2	0,2
132,0	1,2	0,2
131,3	0,1	0,2

11. Vaihto-omaisuus

milj. euroa	2014	2013
Aineet ja tarvikkeet	61,0	79,7
Keskeneräinen tuotanto	3,4	2,4
Valmiit tuotteet	57,5	55,7
Kirjanpitoarvo yhteensä	121,9	137,8

12. Pitkäaikaiset saamiset

milj. euroa	2014	2013
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	292,9	281,7
Lainasaamiset muilta	20,1	0,2
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	312,9	281,9

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty lainoja.

13. Lyhytaikaiset saamiset

milj. euroa	2014	2013
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	121,6	136,4
Lainasaamiset	160,1	227,6
Siirtosaamiset	23,4	18,6
Yhteensä	305,1	382,6
Myyntisaamiset	26,9	27,8
Muut saamiset	4,4	6,8
Siirtosaamiset	16,7	22,8
Yhteensä	48,0	57,4
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	353,1	440,0
Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät
Rahoituserät	12,0	9,8
Verot	2,8	13,1
Sosiaalimaksut	5,4	3,0
Venäjän-tehtaan investoinnit	7,9	6,8
Laskuttamattomat toimitukset ja
palvelut, tytäryritys	11,1	6,0
Muut erät	0,9	2,7
Yhteensä	40,0	41,4

14. Oma pääoma

milj. euroa	2014	2013
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	25,4	25,4
Uusmerkinnät	-	-
Osakepääoma 31.12.	25,4	25,4
Ylikurssirahasto 1.1.	182,5	182,5
Emissiovoitot	-	-
Ylikurssirahasto 31.12.	182,5	182,5
Sidottu oma pääoma yhteensä	207,9	207,9
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 1.1.	97,1	79,3
Emissiovoitot	2,5	17,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 31.12.	99,6	97,1
Kertyneet voittovarat 1.1.	315,7	368,0
Osingonjako	-193,3	-191,9
Kertyneet voittovarat 31.12.	122,3	176,2
Omat osakkeet	-8,2	-
Tilikauden tulos	305,3	139,5
Vapaa oma pääoma yhteensä	519,1	412,8
Oma pääoma yhteensä	727,0	620,7
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta	122,3	176,2
Omat osakkeet	-8,2	-
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	99,6	97,1
Tilikauden tulos	305,3	139,5
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	519,1	412,8

Konserni tai emoyritys eivät itse suoraan omista omia osakkeita.

Yritys on solminut sopimuksen ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Osana hallinnointisopimusta palveluntuottaja ostaa ja hallinnoi osakkeita osakepalkkiojärjestelmästä aiheutuvan kassavirtariskin hallitsemiseksi ja järjestelmän toteuttamiseksi. Osakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta se on tilinpäätöksessä käsitelty ikään kuin yritys olisi hankkinut omia osakkeita. Tilikauden aikana on hankittu 300 000 osaketta. Tilikauden lopussa osakkeita oli 300 000, mikä on 0,2 % kaikista yrityksen osakkeista.

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

milj. euroa	2014	2013
Korolliset
Joukkovelkakirjalainat	150,0	150,0
Lainat rahoituslaitoksilta	102,4	0,0
Eläkelainat	0,0	0,0
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	252,4	150,0
Joukkovelkakirjalainat	150,0	150,0

Kesäkuussa 2017 kerralla erääntyvän joukkovelkakirjalainan nimellisarvo on 150 milj. euroa ja sen vuosittain maksettava kuponkikorko on 3,25 %.

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

milj. euroa	2014	2013
Korolliset
Velat saman konsernin yrityksille
Rahoituslainat	244,1	309,5
Yritystodistuslainat	-	-
Vaihtovelkakirjalainat	-	181,9
Lainat rahoituslaitoksilta	-	1,8
Eläkelainat	-	0,0
Yhteensä	-	183,7
Korolliset yhteensä	244,1	493,3
Korottomat
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	65,0	58,7

milj. euroa 2014 2013 Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät Palkat ja sosiaalimaksut 10,0 8,8 Vuosialennukset, myynti 8,7 7,4 Verot 5,6 0,0 Rahoituserät 23,7 4,0 Komissiot 2,4 2,3 Laskuttamattomat toimitukset 0,4 1,4 Ennakoidut takuukorvaukset 0,8 0,7 Laskuttamattomat toimitukset ja palvelut, tytäryritys 0,6 0,2 Konserniavustukset 0,0 6,1 Muut 3,6 3,7 Yhteensä 55,8 34,5

Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	65,0	58,7
Siirtovelat	0,5	9,2
Yhteensä	65,5	67,9
Ostovelat	25,6	29,0
Muut velat	68,1	103,2
Siirtovelat	55,2	25,3
Yhteensä	148,9	157,5
Korottomat yhteensä	214,5	225,4
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	458,6	718,7

Muut velat 2014 sisältää vuosilta 2007–2010 kirjatut verotuksen oikaisupäätösten mukaiset erät, yhteensä 66,0 milj. euroa (2013: 100,3 milj. euroa). Suomen Verohallinto on kuitannut muutoksen yrityksen muiden verolajien palautuksista.

17. Vastuusitoumukset

milj. euroa	2014	2013
Omasta velasta			Korkojohdannaiset
Pantit	0,0	-	Koronvaihtosopimukset
Konserni- ja osakkuusyritysten puolesta
Takaukset	50,2	59,2
			Valuuttajohdannaiset
Konserni- ja osakkuusyritysten velkojen			Valuuttatermiinit
ja sitoumusten vakuudeksi emoyhtiö on
antanut takauksia yhteensä 47,7 milj.
euroa (2013: 56,6 milj. euroa).
			Valuuttaoptiot, ostetut
Muiden puolesta
Takaukset	0,2	0,2
Muut omat vastuut			Valuuttaoptiot, asetetut
Takaukset	9,7	8,0
Leasing- ja vuokravastuut
Maksut vuodelta 2015/2014	3,7	4,7
Maksut seuraavilta vuosilta	6,4	9,7	Koron- ja valuutanvaihtosopimukset

18. Johdannaissopimukset

milj. euroa 2014 2013 Nimellisarvo 100,0 0,0 Käypä arvo -2,3 0,0 Nimellisarvo 408,7 318,7 Käypä arvo -9,0 1,7 Nimellisarvo - 110,3 Käypä arvo - 2,4 Nimellisarvo - 110,3 Käypä arvo - -0,9 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Nimellisarvo 67,5 20,0 Käypä arvo 14,9 0,1 Sähköjohdannaiset Sähkötermiinit Nimellisarvo 10,0 12,3 Käypä arvo -2,3 -2,8

Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia.

Korkojohdannaisten käypä arvo määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen. Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä.

19. Ympäristövastuut ja -menot

Ympäristöön liittyvät kulut sisältyvät tuotannon kustannuksiin. Yhtiö on hoitanut ympäristövelvoitteensa asianmukaisesti eikä sillä ole tiedossa olennaisia ympäristöön liittyviä vastuita. Vuosikertomuksen ympäristöasioiden lisäksi Nokian Renkaat julkaisi erillisen yritysvastuuraportin kesällä 2014.

Osakepääoma ja osakkeet

Nokian Renkaiden osake noteerattiin ensimmäisen kerran NASDAQ Helsinki Oy:ssä (Helsingin Pörssi vuoteen 2007) päälistalla 1.6.1995. Yhtiössä on vain yhdenlajisia osakkeita ja jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläinen oikeus osinkoon. Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä 31.12.2014 oli 133 470 833 kappaletta.

Osakkeiden kurssikehitys ja vaihto vuonna 2014

Vuoden 2014 lopussa Nokian Renkaiden osakkeen kurssi oli 20,29 euroa eli 41,8 % vähemmän kuin edellisen vuoden päätöskurssi 34,87 euroa. Vuoden 2014 aikana Nokian Renkaiden osakkeen korkein noteeraus oli 36,19 euroa (38,72 euroa vuonna 2013) ja alin noteeraus 18,82 euroa (29,85 euroa). Vuoden aikana Nokian Renkaiden osaketta vaihdettiin NASDAQ Helsinki Oy:ssä yhteensä 216 446 904 kappaletta (127 823 377 kappaletta). Osakekannan markkina-arvo vuoden lopussa oli 2 708 123 202 euroa (4 647 721 038 euroa).

Osakkeiden lukumäärä 31.12.2014 oli 133 470 833 kappaletta.

Osingonjakopolitiikka

Yhtiön hallituksen osinkopolitiikkana on ollut esittää yhtiökokouksen hyväksyttäväksi osinkoa, joka noudattelee yhtiön tuloskehitystä. Viideltä viime vuodelta (2009–2013) maksetut osingot ovat olleet noin 70 % kyseisten vuosien nettovoitosta. Aikomuksena on jatkossa maksaa osinkona vähintään 35 % nettovoitosta.

Hallituksen valtuudet

Nokian Renkaiden 12.4.2012 pidetty yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 25 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirjalainan ottaminen) yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen enimmäismäärä vastaa noin 19 % yhtiön kaikista osakkeista.

Valtuutus sisältää oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia suunnatusti eli poiketen osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta laissa määritellyin edellytyksin.

Valtuutuksen perusteella hallituksella on oikeus päättää kaikista osakeannin sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten erityisten oikeuksien antamisen ehdoista mukaan lukien osakkeiden tai osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien saajat ja maksettavan vastikkeen määrä. Valtuutus päätettiin antaa käytettäväksi hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Uusia osakkeita annettaessa merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeista maksettava määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen tekemästä päätöksestä lukien. Samalla mitätöitiin muut voimassaolevat hallituksen valtuutukset osakeannista ja vaihtovelkakirjalainasta päättämisestä.

Nokian Renkaiden 11.4.2013 pidetty yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 300 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä oli 0,2 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista.

Valtuutusta käytetään hallituksen päättämiin tarkoituksiin, mm. yhtiön kannustinjärjestelmiin.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 11.10.2014 asti.

Henkilöstön optiojärjestelmä 2010

Nokian Renkaiden 8.4.2010 pidetty yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta Nokian Renkaat -konsernin henkilöstölle ja Nokian Renkaat Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi konsernin henkilöstön kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan henkilöstöä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi.

Optio-oikeuksien määrä on 4 000 000 kappaletta. Optio-oikeuksista 1 320 000 merkitään tunnuksella 2010A, 1 340 000 tunnuksella 2010B ja 1 340 000 tunnuksella 2010C. Optio-oikeuksilla voi alkuperäisten ehtojen mukaan merkitä Nokian Renkaat Oyj:n uusia tai sen hallussa olevia osakkeita yhteensä enintään 4 000 000 kappaletta. Hallitus esitti aikomuksensa jakaa optiot keväällä 2010 (2010A-optiot), 2011 (2010B-optiot) ja 2012 (2010C-optiot).

Osakkeen alkuperäinen merkintähinta on optio-oikeudella 2010A Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ Helsinki Oy:ssä 1.4.–30.4.2010 eli 18,14 euroa, optio-oikeudella 2010B Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ Helsinki Oy:ssä 1.4.–30.4.2011 eli 32,90 euroa ja optio-oikeudella 2010C Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ Helsinki Oy:ssä 1.4.– 30.4.2012 eli 35,30 euroa.

Mikäli yhtiö jakaa osinkoa tai vastaavia varoja vapaan oman pääoman rahastosta, optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen tai jaettavan oman pääoman määrällä kunkin osingonjaon tai pääoman palautuksen täsmäytyspäivänä. 8.4.2014 jälkeen merkintähinta optio-oikeudella 2010A oli 13,39 euroa, optio-oikeudella 2010B 28,80 euroa ja optio-oikeudella 2010C 32,40 euroa.

Osakkeiden merkintäaika: optio-oikeudella 2010A 1.5.2012–31.5.2014 optio-oikeudella 2010B 1.5.2013–31.5.2015 optio-oikeudella 2010C 1.5.2014–31.5.2016.

Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden lukumäärä voi nousta vuoden 2010 optio-oikeuksilla tehtävien osakemerkintöjen seurauksena enintään 4 000 000 uudella osakkeella. Osakkeen merkintähinta merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Optio-oikeuksiin 2010 liittyy osakeomistusohjelma, jolla konsernin ylin johto velvoitetaan hallituksen optio-oikeuksia koskevan jakopäätöksen yhteydessä päättämällä tavalla hankkimaan yhtiön osakkeita osalla optiooikeuksista saadusta tulosta.

Henkilöstön optiojärjestelmä 2013

Nokian Renkaiden 11.4.2013 pidetty yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta Nokian Renkaat -konsernin henkilöstölle ja Nokian Renkaat Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi konsernin henkilöstön kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan henkilöstöä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi.

Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 3 450 000 kappaletta ja ne annetaan vastikkeetta. Optio-oikeuksista 1 150 000 merkitään tunnuksella 2013A, 1 150 000 merkitään tunnuksella 2013B ja 1 150 000 merkitään tunnuksella 2013C. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 3 450 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Nyt liikkeeseen laskettavien optiooikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on yhteensä enintään 2,5 % yhtiön kaikista osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakemerkinnän jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita.

Osakkeen alkuperäinen merkintähinta optio-oikeudella 2013A on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ Helsinki Oy:ssä 1.1.–30.4.2013 eli 32,26 euroa, optio-oikeudella 2013B osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ Helsinki Oy:ssä 1.1.– 30.4.2014 eli 29,54 euroa ja optio-oikeudella 2013C osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ Helsinki Oy:ssä 1.1.–30.4.2015. Osakkeen merkintähinta merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Mikäli yhtiö jakaa osinkoa tai vastaavia varoja vapaan oman pääoman rahastosta, optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen tai jaettavan oman pääoman määrällä kunkin osingonjaon tai pääoman palautuksen täsmäytyspäivänä. 8.4.2014 jälkeen merkintähinta optio-oikeudella 2013A oli 30,81 euroa ja optio-oikeudella 2013B 29,54 euroa.

Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika: optio-oikeudella 2013A on 1.5.2015–31.5.2017 optio-oikeudella 2013B 1.5.2016–31.5.2018 optio-oikeudella 2013C 1.5.2017–31.5.2019.

Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden lukumäärä voi nousta vuoden 2013 optio-oikeuksilla tehtävien osakemerkintöjen seurauksena enintään 3 450 000 uudella osakkeella. Osakkeen merkintähinta merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Optio-oikeuksiin 2013 liittyy osakeomistusohjelma, jolla konsernin ylin johto velvoitetaan hallituksen optio-oikeuksia koskevan jakopäätöksen yhteydessä päättämällä tavalla hankkimaan yhtiön osakkeita osalla optio-oikeuksista saadusta tulosta.

Optio-oikeudet NASDAQ Helsinki Oy:n päälistalle

Nokian Renkaiden optio-ohjelman 2010 optio-oikeudet 2010A otettiin NASDAQ Helsinki Oy:n päälistalle 1.5.2012 alkaen. 2010A-optioiden ylin noteeraus oli 21,00 euroa ja alin 13,00 euroa ja vaihtoa vuoden aikana yhteensä 107 071 kappaletta.

Nokian Renkaiden optio-ohjelman 2010 optio-oikeudet 2010B otettiin NASDAQ Helsinki Oy:n päälistalle 1.5.2013 alkaen. 2010B-optioiden ylin noteeraus oli 6,89 euroa ja alin 0,15 euroa ja vaihtoa vuoden aikana yhteensä 598 219 kappaletta.

Nokian Renkaiden optio-ohjelman 2010 optio-oikeudet 2010C otettiin NASDAQ Helsinki Oy:n päälistalle 1.5.2014 alkaen. 2010C-optioiden ylin noteeraus oli 3,55 euroa ja alin 0,85 euroa ja vaihtoa vuoden aikana yhteensä 237 033 kappaletta.

Johdon osakkeenomistus

Nokian Renkaiden hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2014 yhteensä 33 794 Nokian Renkaiden osaketta. Nokian Renkaiden hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2014 yhteensä 260 000 kaupankäynnin kohteena olevaa Nokian Renkaiden optiotodistusta sekä 140 000 optiotodistusta, jotka eivät vielä vuonna 2014 olleet kaupankäynnin kohteena. Osakkeiden ja kaupankäynnin kohteina olevien optiotodistusten edustama osuus yhtiön kokonaisäänimäärästä on 0,2 %.

Vaihtovelkakirjalaina suomalaisille ja kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille

Nokian Renkaiden hallitus ilmoitti 20.6.2007 130,4 miljoonan euron vuonna 2014 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan liikkeeseen laskemisesta yhtiökokouksen 3.4.2007 antaman valtuutuksen nojalla institutionaalisille sijoittajille yhtiön osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Laina laskettiin liikkeeseen yhtiön strategian mukaisten investointien rahoittamiseksi, olemassa olevien rahoitusjärjestelyjen uudelleenrahoittamiseksi sekä yhtiön yleisiin tarpeisiin. Laina laskettiin liikkeeseen pääomaltaan 100 000 euron määräisinä velkakirjoina ja 100 %:iin pääomansa määrästä, eikä sille laina-aikana makseta korkoa. Laina lunastetaan sen lopullisesti erääntyessä määrästä, joka antaa 3,0 % vuotuisen tuoton, tai 123 % lainan pääomasta, jollei sitä ole aikaisemmin vaihdettu, lunastettu, ostettu tai mitätöity.

Nokian Renkaat ilmoitti 17.7.2007, että yhtiön vuonna 2014 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan järjestäjä, Nomura International plc oli käyttänyt kokonaisuudessaan Nokian Renkaat Oyj:n sille myöntämän 19,6 miljoonan euron määräisen yliallokointioption. Yliallokointioption käyttämisen jälkeen vaihtovelkakirjalainan määrä on yhteensä 150 miljoonaa euroa.

Lainan kaupankäynti Luxemburgin Euro MT F-markkinoilla alkoi 17.7.2007. Yhtiö julkaisi Luxemburgissa 17.7.2007 Listing Documentin koskien lainan (ja sen ehtojen) listaamista. Lainan konvertoinnin yhteydessä annettavat yhtiön uudet osakkeet listataan NASDAQ Helsinki Oy:hyn. Laina erääntyi 27.6.2014.

Joukkovelkakirjalaina

Nokian Renkaat Oyj laski 12.6.2012 liikkeeseen 150 miljoonan euron suuruisen 5 vuoden mittaisen joukkovelkakirjalainan vuonna 2012 perustetun 500 miljoonan euron suuruisen kotimaisen joukkovelkakirjalainaohjelman (MTN) alla. Laina on listattu NASDAQ Helsinki Oy:ssä ja sen kiinteä kuponkikorko on 3,25 %. Lainaemissio ylimerkittiin. Yli 40 sijoittajaa osallistui emissioon, missä kokonaiskysyntä oli noin 224 miljoonaa euroa. Lainasta saatavat varat käytetään yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin. Lainan pääjärjestäjänä toimi Danske Bank A/S.

Osakkeen tunnistetiedot

ISIN-koodi	FI0009005318
Kaupankäyntitunnus	NRE1V
Valuutta	euro

Hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien omistusosuusmuutokset vuonna 2014

23.12.2014

Nokian Renkaat on vastaanottanut Sprucegrove Investment Management Ltd:ltä 22.12.2014 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön omistusosuus Nokian Renkaista nousi yli 5 %:iin ja on nyt 5,04 % 19.12.2014 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

25.7.2014

Nokian Renkaat on vastaanottanut EuroPacific Growth Fundilta 25.7.2014 ilmoituksen, jonka mukaisesti rahaston omistusosuus Nokian Renkaista laski alle 5 %:in 23.7.2014 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

16.5.2014

Nokian Renkaat Oyj on vastaanottanut Bridgestone Corporationilta 16.5.2014 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön omistusosuus Nokian Renkaat Oyj:stä laski alle 15 %:n rajan 15.5.2014. 2010A- ja 2010B-optioilla 15.5.2014 tehtyjen osakemerkintöjen rekisteröinnin seurauksena Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden määrä nousi 133 405 611 osakkeeseen, jolloin Bridgestone Corporationin omistusosuus yhtiöstä (20 000 000 osaketta) laski 14,99 %:iin osakkeista ja äänimäärästä.

20.2.2014

Nokian Renkaat on vastaanottanut EuroPacific Growth Fundilta 19.2.2014 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön omistusosuus Nokian Renkaista nousi yli 5 %:iin 18.2.2014 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

Omistajalukumääräjakauma 31.12.2014

Osakkeiden määrä	Omistajien määrä	%-osuus omistajista	Osakemäärä, kpl	%-osuus osakekannasta
1–100	19 928	39,7	1 129 120	0,8
101–500	19 949	39,8	5 314 127	4,0
501–1000	5 141	10,3	4 016 890	3,0
1 001–5 000	4 337	8,6	9 218 822	6,9
5 001–10 000	458	0,9	3 341 684	2,5
10 001–50 000	254	0,5	5 211 680	3,9
50 001–100 000	32	0,1	2 244 161	1,7
100 001–500 000	29	0,1	7 520 878	5,6
500 001–	14	0,0	95 473 471	71,5
Yhteensä:	50 142	100,0	133 470 833	100,0

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2014

	Osakkeiden	Osuus
Suurimmat kotimaiset omistajat	määrä, kpl	(%)
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	9 000 000	6,7
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 148 947	2,4
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	1 450 000	1,1
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	1 286 546	1,0
Odin Norden	1 077 511	0,8
Valtion Eläkerahasto	900 000	0,7
Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.	857 200	0,6
Schweizer Nationalbank	667 403	0,5
Nordea Allemansfond Alfa	651 597	0,5
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	448 348	0,3
Suurimmat osakkeenomistajat yhteensä	19 487 552	14,6
Ulkomaiset omistajat 1)	81 219 152	60,9
Bridgestone Corporation 2)	20 000 000	15,0

1) pitää sisällään myös hallintarekisteröidyt

2) hallintarekisteröity

Osakkeen omistus omistajaryhmittäin 31.12.2014

	Osakkeiden määrä	%-osuus osakekannasta
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	81 219 152	60,9
Kotitaloudet yhteensä	21 844 299	16,4
Julkisyhteisöt	15 503 273	11,6
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä	5 336 648	4,0
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	4 719 777	3,5
Yhtiöt	4 847 684	3,6
Yhteensä	133 470 833	100,0

Nokian Renkaiden osakkeen vaihto NASDAQ Helsingissä 1.1.2010–31.12.2014

milj. kpl

Nokian Renkaiden osakekurssin kehitys 1.1.2010–31.12.2014

Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen allekirjoitukset

Nokialla helmikuun 5. päivänä 2015

Petteri Walldén

Kim Gran

Hille Korhonen

Raimo Lind

Inka Mero

Risto Murto

Hannu Penttilä

Tilintarkastuskertomus

Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Nokian Renkaat Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 26 helmikuuta 2015 KPMG OY AB

Jari Härmälä KHT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement)

Nokian Renkaat Oyj (jäljempänä yhtiö) noudattaa yhtiöjärjestyksensä, Suomen osakeyhtiölain sekä NASDAQ Helsinki Oy:n ("Helsingin Pörssi") listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiö noudattaa 1.10.2010 alkaen myös Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010. Koodi on kokonaisuudessaan saatavilla internet-osoitteesta www.cgfinland.fi.

Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana on yhtiökokouksen, hallituksen sekä toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän, edellä mainitun lainsäädännön ja sääntelyn sekä konsernin toimintapolitiikkojen, ohjeistusten ja toimintatapojen muodostama kokonaisuus. Yhtiön hallitus on hyväksynyt selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Yhtiön tilitarkastajien mukaan selvitys ja siihen liittyvät kuvaukset raportointiin liittyvistä sisäisistä kontrolleista ja riskien hallinnasta vastaavat taloudellista raportointiprosessia.

Yhtiökokous

Yhtiössä ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiökokous, jonka tehtävät ja menettelytavat on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Varsinaisessa yhtiökokouksessa valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastaja sekä päätetään heidän palkkioistaan. Yhtiökokouksessa voidaan myös päättää esimerkiksi yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista, osakeanneista, optio-oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden hankkimisesta.

Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä, yhtiön hallituksen määräämänä päivänä joko yhtiön kotipaikassa tai Tampereen tai Helsingin kaupungissa.

Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava yhdessä valtakunnallisessa ja yhdessä Tampereen seudulla ilmestyvässä päivälehdessä. Tämän lisäksi yhtiö julkaisee yhtiökokouskutsun pörssitiedotteena sekä kotisivuillaan internetissä.

Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.4.2014 Tampere-talossa Tampereella. Kokous vahvisti konsernitilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilivuodelta 2013. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat löytyvät yhtiön internetsivuilla www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/.

Osakkeenomistajan oikeudet

Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos hänet on merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon 8 päivää ennen yhtiökokousta (täsmäytyspäivä). Osakkeenomistaja voi myös valtuuttaa asiamiehen toimimaan puolestaan yhtiökokouksessa. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan merkitä tilapäisesti osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten.

Yhtiökokouksessa osakkeenomistaja saa äänestää täsmäytyspäivänä omistamiensa osakkeiden koko äänimäärällä. Osakkeenomistajalla on kyselyoikeus sellaisen asian osalta, joka on yhtiökokouksen asialistalla. Osakkeenomistajalla on myös oikeus tehdä päätösehdotuksia yhtiökokoukselle kuuluvissa ja asialistalla olevissa asioissa.

Hallitus

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiön muille toimielimille. Hallituksen toiminta-periaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen työjärjestyksessä. Näistä keskeisimpiä ovat:

• konsernitilinpäätös ja osavuosikatsaukset
• yhtiökokoukselle esitettävät asiat
• toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
• taloudellisen valvonnan järjestäminen

Lisäksi hallitus käsittelee ja päättää kokouksissaan konsernin kannalta taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai periaatteellisesti merkittävistä asioista, joihin kuuluvat muun muassa:

• konserni- ja tulosyksikköstrategiat
• konsernin toiminta-, budjetti- ja investointisuunnitelmat
• konsernin riskienhallinta- ja raportointimenettelyt
• konsernirakennetta ja -organisaatiota koskevat päätökset
• merkittävät yksittäiset investoinnit, yritysostot, myynnit tai yritysjärjestelyt
• konsernin vakuutus- ja rahoituspolitiikat

• konsernin johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät

• hallituksen valiokuntien nimittäminen sekä

• toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen

Yhtiöllä on erillinen tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta.

Nokian Renkaiden toimitusjohtaja huolehtii siitä, että hallituksen jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta.

Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä itsearvioinnin kerran vuodessa.

Hallituksen kokoonpano

Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Hallituksen jäseniksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.

Nokian Renkaiden yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Varsinainen yhtiökokous päättää myös hallituksen jäsenten palkkioista. Hallitus valitsee yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan, jonka toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen kokoukset pidetään pääsääntöisesti Helsingissä. Hallitus vierailee vuosittain konsernin pääyksiköissä ja pitää kokouksensa siellä. Tarvittaessa järjestetään myös puhelinkokouksia. Talousjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet sekä sisäinen tarkastaja osallistuvat hallituksen kokouksiin tarpeen mukaan. Tilintarkastaja osallistuu vuosittain tilinpäätöstä ja tilintarkastussuunnitelmaa käsitteleviin kokouksiin. Yhtiön Lakiasiainjohtaja toimii hallituksen sihteerinä.

Hallitus kokoontui vuonna 2014 yhteensä 8 kertaa, ja jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:

Petteri Walldén pj	8/8	100 %
Kim Gran	7/8	88 %
Hille Korhonen	8/8	100 %
Raimo Lind (8.4.214 alkaen)	6/6	100 %
Inka Mero (8.4.214 alkaen)	6/6	100 %
Risto Murto	8/8	100 %
Hannu Penttilä	8/8	100 %
Aleksey Vlasov (8.4.214 saakka)	0/2	0 %

Vuonna 2014 yhtiön hallituksessa toimivat seuraavat henkilöt

Petteri Walldén, hallituksen puheenjohtaja (s. 1948)

Hallituksen jäsen vuodesta 2005. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja.

Koulutus: Diplomi-insinööri.

Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja: 2007–2010 Alteams Oy; toimitusjohtaja 2001–2005 Onninen Oy, 1996–2001 Ensto Oy, 1990– 1996 Nokia Kaapeli Oy ja 1987–1990 Sako Oy

Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen varapuheenjohtaja: Tikkurila

Hallitusjäsenyydet: Kuusakoski Group Oy, SE Mäkinen Logistics Oy, Staffpoing Holding Oy ja Teleste Oyj.

Vuosipalkkio: 80 000 euroa, josta osakkeina 1 394 kpl (39 984 euroa) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): Hallituksen kokoukset 4 800 euroa ja Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokoukset 1 800 euroa.

Osakkeita 31.12.2014: 15 737

Kim Gran (s. 1954)

Hallituksen jäsen vuodesta 2002.

Päätoimi: Toimitusjohtaja, Nokian Renkaat Oyj 30.9.2014 saakka. Koulutus: Diplomiekonomi.

Keskeinen työkokemus: 2000–2014 Toimitusjohtaja, Nokian Renkaat Oyj; 1995–2000 Johtaja, Nokian henkilöautonrenkaat; 1992–1995 Toimitusjohtaja, Pechiney Cebal, Corby, UK; 1988–1995 Tehtaanjohtaja, Cebal-Printal, Devizes, UK; 1987–1988 Markkinointijohtaja, Printal Oy, Hanko; 1985–1987 johtaja, Gran-Transport Ltd; 1982–1985 Markkinointipäällikkö, A. Ahlström; 1980–1982 Ostopäällikkö, A. Ahlström Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Kumiteollisuus ry

Hallituksen varapuheenjohtaja: YIT Oyj

Hallitusjäsenyydet: Ilmarinen, SSAB ja Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK)

Vuosipalkkio: 21 312 euroa, josta osakkeina 471 kpl (10 339 euroa) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): Hallituksen kokoukset 600 euroa. Granille ei maksettu erillistä korvausta hallitustyöskentelyyn osallistumisesta siltä ajalta kun hän toimi yhtiön toimitusjohtajana 30.9.2014 saakka.

Osakkeita 31.12.2014: 0

Optioita 31.12.2014: 2010B 90 000, 2010C 90 000, 2013A 60 000 ja 2013B 40

Hille Korhonen (s. 1961)

Hallituksen jäsen vuodesta 2006. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.

Päätoimi: Toimitusjohtaja, Alko Oy

Koulutus: Tekniikan lisensiaatti.

Keskeinen työkokemus: 2008–2012 Fiskars Oyj Abp, Tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja; 2003–2007 Iittala, Group Director,

Operations; 1996–2003 Nokia Oyj, logistiikan johtotehtävät

Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallitusjäsenyydet: Kaupan Liitto ja Lassila&Tikanoja

Hallintoneuvoston jäsen: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Vuosipalkkio: 46 600 euroa, josta osakkeina 697 kpl (19 992 euroa) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): Hallituksen kokoukset 4 800 euroa ja Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokoukset 1 800 euroa.

Osakkeita 31.12.2014: 6 568

Raimo Lind (s. 1953)

Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri.

Keskeinen työkokemus: Wärtsilä konsernin varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen 2005–2013, CFO 1998–2013; Tamrock: Coal liiketoiminnan johtaja, huoltoliiketoiminnan johtaja, CFO 1992–1997; Scantrailer Ajoneuvoteollisuus Oy, Toimitusjohtaja 1990–1991; Wärtsilä konserni; Huollon apulaisjohtaja, Wärtsilä Singapore Ltd:n toimitusjohtaja, Wärtsilä Diesel divisioonan talousjohtaja 1976–1989. Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Elisa Oyj Hallitusjäsenyydet: Capman Credit ja HiQ AB

Vuosipalkkio: 40 000 euroa, josta osakkeina 697 kpl (19 992 euroa) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): Hallituksen kokoukset 3 600 euroa, Tarkastusvaliokunnan kokoukset 1 200 euroa. Osakkeita 31.12.2014: 697

Inka Mero (s. 1976)

Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Tarkastusvaliokunnan jäsen. Päätoimi: Perustajajäsen ja puheenjohtaja, KoppiCatch Oy. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri.

Keskeinen työkokemus: Perustajajäsen ja puheenjohtaja, KoppiCatch Oy 2008–: Toimitusjohtaja, Playforia Oy 2006–2008; Johtaja, Nokia Oyj 2005–2006; Johtaja, Myynti ja markkinointi Digia Oyj 2001–2005; Liiketoiminnan kehitys- ja investointipäällikkö, Sonera Oyj 1996–2001.

Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: IndoorAtlas Oy ja KoppiCatch Oy

Hallitusjäsenyydet: Klevu Oy, Staffpoint Holding Oy, StartupSauna Säätiö

Vuosipalkkio: 40 000 euroa, josta osakkeina 697 kpl (19 992 euroa) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): Hallituksen kokoukset 3 600 euroa, Tarkastusvaliokunnan kokoukset 1 200 euroa. Osakkeita 31.12.2014: 697

Risto Murto (s. 1963)

Hallituksen jäsen vuodesta 2012. Tarkastusvaliokunnan jäsen. Päätoimi: Toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.

Koulutus: Kauppatieteiden tohtori.

Keskeinen työkokemus: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma: 2010-2013 varatoimitusjohtaja; 2006-2010 Johtaja, sijoitukset; 2000–2005 Opstock Oy, Toimitusjohtaja; 1997–2000 Opstock Oy, Johtaja

Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen varapuheenjohtaja: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, Oulun Yliopisto ja TELA ry Hallitusjäsenyydet: Wärtsilä Oyj ja Finanssialan Keskusliitto Vuosipalkkio: 40 000 euroa, josta osakkeina 697 kpl (19 992 euroa) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): Hallituksen kokoukset 4 800 euroa, Tarkastusvaliokunnan kokoukset 1 200 euroa. Osakkeita 31.12.2014: 1 899

Hannu Penttilä (s. 1953)

Hallituksen jäsen vuodesta 1999. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.

Koulutus: Varatuomari.

Keskeinen työkokemus: Stockmann Oyj Abp: 2001–2014 Toimitusjohtaja; 1994–2001 Varatoimitusjohtaja, 1992–2001 Tavarataloryhmän johtaja, 1986–1991 Helsingin tavaratalon johtaja, 1985–1986 Tapiolan tavaratalon päällikkö, 1978–1984 Yhtiön lakimies, 1976–1978 Työvoimaministeriö, tarkastaja, nuorempi hallitussihteeri

Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallitusjäsenyys: HC Ässät Pori Vuosipalkkio: 40 000 euroa, josta osakkeina 697 kpl (19 992 euroa) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): Hallituksen kokoukset 4 800 euroa, Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokoukset 1 800 euroa.

Osakkeita 31.12.2014: 8 196

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat

Hallitus asettaa valiokunnat vuosittain järjestäytymiskokouksessaan, joka pidetään yhtiökokouksen jälkeen. Hallitus valitsee keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja valiokunnan puheenjohtajan. Valiokunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä, joilla on oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvan valvontatehtävän hoitamisessa ja raportoi toiminnastaan hallitukselle. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on vastuussa valiokunnalle osoittamiensa tehtävien hoitamisesta.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2014 Raimo Lind (puheenjohtaja), Inka Mero ja Risto Murto.

Hallituksen määrittämän työjärjestyksen mukaisesti valiokunnan tehtävänä on valvoa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinen tarkastus, tilitarkastus sekä riskien hallinta on asianmukaisesti järjestetty. Valiokunta seuraa tilinpäätösraportoinnin prosessia ja merkittäviä muutoksia kirjausperiaatteissa sekä taseeseen arvostetuissa erissä. Tämän lisäksi valiokunta käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Valiokunta seuraa tilipäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä arvioi lakisääteisen tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta. Valiokunta valmistelee tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen.

Valiokunta kokoontui kaksi kertaa vuonna 2014. Jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin 100 %:sti. Kaikki jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Hallitustyöskentelyn tehostamiseksi hallitus on perustanut nimitysja palkitsemisvaliokunnan. Se avustaa hallitusta valmistelemalla hallituksen päätettäväksi kuuluvia asioita ja raportoi toiminnastaan hallitukselle. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on vastuussa valiokunnalle osoittamiensa tehtävien hoitamisesta.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2014 Petteri Walldén (puheenjohtaja), Hille Korhonen ja Hannu Penttilä.

Valiokunta valmistelee hallituksen ehdotuksen yhtiökokoukselle yhtiön hallitukseen valittavista jäsenistä ja heille maksettavista palkkioista. Tämän lisäksi valiokunta valmistelee hallitukselle ehdotuksen yhtiön toimitusjohtajasta ja hänelle maksettavasta palkasta ja palkkioista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta tekee hallitukselle ehdotuksen myös henkilöstöä koskevien optio-ohjelmien ja osakepalkkiojärjestelmän allokaatioista ja niiden perusteista sekä muista kannustepalkkioista.

Valiokunta kokoontui kolme kertaa vuonna 2014. Jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin 100 %:sti. Kaikki jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa sekä hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Diplomiekonomi, vuorineuvos Kim Gran toimi yhtiön toimitusjohtajana 1.9.2000–30.9.2014. Diplomi-insinööri Ari Lehtoranta on toiminut yhtiön toimitusjohtajana 1.10.2014 lähtien.

Muu johto

Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa. Konsernin kokouskäytännön mukaisesti ns. Management Workshop kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokouksiin osallistuvat toimitusjohtajan lisäksi tulosyksikkö– ja palvelufunktiojohto, Venäjän toiminnoista vastaavaa johtaja sekä sisäinen tarkastaja (CAE). Tarkemmat tiedot konsernin johtoryhmästä esitetään www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/ hallinto-ja-ohjausjarjestelma/konsernin-johtoryhma/

Palkat ja palkitseminen 2014

Hallituksen jäsenten palkkiot

Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Vuonna 2014 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioina yhteensä 336 712 euroa (240 000 euroa), josta yhtiön osakkeina 5 350 kappaletta (3 859 kappaletta) eli yhteensä 150 281 euroa (119 884 euroa). Valiokuntien ja hallituksen jäsenille toimitusjohtajaa lukuun ottamatta maksettiin lisäksi kokouspalkkiona yhteensä 36 000 euroa (25 200 euroa) niistä kokouksista, joissa he olivat läsnä. Yhtiön optio- ja osakepalkkiojärjestelmiin hallituksen jäsenet eivät osallistu. Toimitusjohtajalle ei makseta erillistä palkkiota hallituksen kokouksiin osallistumisesta, mutta toimitusjohtaja kuuluu optio- ja osakepalkkiojärjestelmien piiriin.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Hallitus päättää konsernin toimitusjohtajan palkasta ja muista eduista. Toimitusjohtajan kokonaispalkka koostuu peruspalkasta, luontoiseduista, suoritukseen perustuvasta tulospalkkiosta ja eläkekapitalisaatiosopimuksen mukaisista suorituksista. Tulospalkkio perustuu konsernin kannattavuuteen ja kassavirtaan ja voi olla maksimissaan 100 % toimitusjohtajan vuosipalkasta.

Toimitusjohtaja Kim Granin (toimitusjohtaja 30.9.2014 saakka) vuosipalkka vuonna 2014 oli 568 822 euroa. Luontoisetujen osuus vuosipalkasta oli 13 680 euroa. Lisäksi toimitusjohtajalle maksettiin bonuksia 104 998 euroa.

Toimitusjohtaja Ari Lehtorannan (toimitusjohtaja 1.10.2014 lähtien) vuosipalkka vuonna 2014 oli 167 597 euroa. Luontoisetujen osuus vuosipalkasta oli 2 055 euroa.

Toimitusjohtajalla on kirjallinen toimitusjohtajasopimus, jossa toimitusjohtajan eläkeiäksi on määritelty 63 vuotta. Eläke määräytyy työntekijän eläkelain ja yhtiön ottaman erillisen maksuperusteisen eläkekapitalisaatiosopimuksen mukaisesti. Vuonna 2014 suoritettu maksu oli 44 000 euroa.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön sanoessa sopimuksen irti on toimitusjohtajalla irtisanomisajan palkan lisäksi oikeus 18 kuukauden palkkaa ja muita etuja vastaavaan korvaukseen.

Johdon kannustinjärjestelmät

Hallitus käsittelee ja päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta konsernijohdon palkoista ja muista palkkioista sekä henkilöstön palkitsemisjärjestelmästä.

Johdon palkitseminen perustuu kunkin tehtävän vaativuusryhmän mukaiseen kuukausikorvaukseen sekä erilliseen vuosibonukseen. Vuosibonus määräytyy konsernin liikevoitosta ja toiminnoille määriteltyjen KPI-mittareiden toteutumisasteesta. Toimintojen KPImittarit muodostuvat eri osatekijöistä, joita ovat mm. kannattava kasvu, kassavirta ja toiminnon prosessien tehokkuus. Vuosibonuksen määrä vaihtelee maksimissaan 25–30 %:iin vuosiansioista.

Lisäksi konsernilla on koko henkilöstölle suunnattu optiojärjestelmä sekä avainhenkilöille suunnattu osakepalkkiojärjestelmä, joiden tavoitteena on henkilöstön pitkäjänteinen kannustaminen ja sitouttaminen yhtiöön.

Sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan järjestelmät

Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön julkaisemat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta. Konsernissa on määritelty alla mainituille toiminnan keskeisille yksiköille konsernin laajuisesti noudatettavat ohjeet ja toimintapolitiikat, joiden tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista.

Konsernin liiketoiminnot koostuvat kahdesta kokonaisuudesta; valmistustoiminnasta ja rengasketjusta. Valmistustoiminta on jaettu tulosyksiköihin, joita ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat (Raskaat Renkaat eriytettiin omaksi yhtiökseen 1.1.2006 alkaen) sekä Muu liiketoiminta. Tulosyksiköt vastaavat liiketoimintaalueittensa toiminnasta, sen tuloksesta, riskienhallinnasta, taseesta ja investoinneista eri palvelufunktioiden tukemana. Konserniin kuuluvat myyntiyhtiöt ovat osa myyntifunktiota, ja ne toimivat tuotteiden jakelukanavana paikalliselle markkina-alueelle. Rengasketju on organisoitu omaksi alakonsernikseen. Alakonsernin emoyhtiö on Vianor Holding Oy, josta emoyhtiö Nokian Renkaat Oyj omistaa 100 %. Alakonserniin kuuluvat eri maissa toimivat rengasliikkeet.

Yhtiön tytäryhtiöiden toiminnan operatiivisesta johtamisesta vastaa kunkin tytäryhtiön toimitusjohtaja. Konsernin myyntiyhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat yhtiön myynti- ja logistiikkajohtajalle, ja Vianorin yhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat Vianor-tulosyksikön johtajalle.

Sisäisen valvonnan toimivuudesta vastaa hallitus, sitä ohjaa johto ja toteuttaa koko organisaatio. Sisäinen valvonta ei ole erillinen toiminto vaan kiinteä osa kaikkea toimintaa ja se toimii konserni kaikilla tasoilla. Päävastuu valvonnasta on operatiivisella johdolla. Jokainen esimies on velvollinen järjestämään vastuullaan olevassa toiminnassa riittävän valvonnan ja seuraamaan sen toimivuutta jatkuvasti. Talousjohtaja vastaa taloushallinnon ja raportoinnin prosessien sekä niiden sisäisen valvonnan järjestämisestä. Konsernin sisäisen ja ulkoisen laskennan vastuut on keskitetty emoyhtiön talousfunktioon, joka vastaa liiketoiminta-alueiden talousinformaation tuottamisesta ja sen oikeellisuudesta. Konsernitilinpäätöksen (IFRS) laatimisprosessi, valvontatoimenpiteet sekä raportointiprosessiin liittyvät toimenkuvat ja vastuualueet on määritelty. Yhtiön talousosasto tuottaa konsernitason ja liiketoiminta-alueiden konsolidoinnit ja informaation. Kukin konsernin juridinen yhtiö tuottaa yhtiön talousosaston valvonnassa oman informaationsa laadittuja ohjeita ja paikallista lainsäädäntöä noudattaen. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden liikevaihtoa ja tulosta analysoidaan ja konsernin tulosta verrataan johdon näkemykseen liiketoiminnan kehittymisestä ja operatiivisista järjestelmistä saatuun tietoon. Tilinpäätösstandardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty konsernin emoyhtiön talousfunktioon, joka myös valvoo näiden standardien noudattamista.

Tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä vaatii riittävää, oikeaaikaista ja luotettavaa tietoa, jotta johto pystyy seuraamaan tavoitteiden saavuttamista ja valvonnan toimivuutta. Tämä kattaa sekä taloudellisen että muun informaation, tietojärjestelmien kautta saatavan tiedon sekä muuten sisäisesti ja ulkoisesti välitettävän tiedon. Taloushallinnon ohjeistus ja muu ohjeistus on jaettu intranetissä niitä tarvitseville, ja taloushallinto järjestää tarvittaessa koulutusta ohjeistukseen liittyen. Kommunikointi liiketoimintayksiköiden kanssa on jatkuvaa. Yhtiön tulosta seurataan sisäisesti kuukausiraportoinnilla, jota täydennetään rullaavilla ennusteilla. Tuloksesta tiedotetaan henkilöstölle välittömästi virallisten pörssitiedotteiden julkaisemisen jälkeen.

Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja tarkastaa riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallintoprosessien tehokkuutta. Sisäinen tarkastus on itsenäinen ja objektiivinen toiminto, joka tavoitteena on auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimintoa johtaa hallituksen ja toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva sisäinen tarkastaja (CAE). Konsernin tarkastustoiminto on suunniteltu toteutettavaksi sisäisen tarkastuksen ammattistandardien mukaisesti.

Vuonna 2014 Sisäinen tarkastus keskittyi arvioimaan mm. eräiden maayhtiöiden toimintaa ja riskejä, hallinnoinnin järjestelyjä ja ohjeistusta, yritysvastuu- ja tietoturvallisuusasioita sekä eräitä väärinkäytösriskejä. Toukokuusta alkaen Sisäisen tarkastuksen ensisijaisena toiminnallisena raportointikanavana on ollut tuolloin perustettu Tarkastusvaliokunta. Vianorin sisäinen tarkastus, joka keskittyy myyntipisteiden ohjaamiseen ja toimintojärjestelmän mukaisen toiminnan varmistamiseen, raportoi konsernin sisäiselle tarkastajalle ja maajohtajille.

Riskienhallinta

Konsernissa on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Konsernin riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä.

Riskit on luokiteltu strategisiin, toiminnallisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoriskeihin. Strategiset liiketoimintariskit liittyvät asiakassuhteisiin, kilpailijoiden toimintaan, poliittisiin riskeihin, maariskeihin, brändiin, tuotekehitykseen sekä investointeihin. Toiminnalliset riskit liittyvät joko puutteisiin tai virheisiin yhtiön prosesseissa, henkilöstön toiminnassa tai järjestelmissä, tai ulkoisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi lainsäädäntöön, oikeusjärjestelmän tai viranomaisten ennalta arvaamattomiin päätöksiin tai raaka-ainehintojen muutoksiin. Rahoitusriskit (liitetieto 29) liittyvät korko- ja valuuttamarkkinoiden liikkeisiin, jälleenrahoitukseen sekä vastapuoli- ja saatavariskeihin. Vahinkoriskit voivat aiheuttaa tapaturmia, omaisuusvahinkoja, tuotantokatkoksia, ympäristövaikutuksia tai korvausvelvoitteita.

Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuvia merkittävimpiä riskejä ovat Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvät maariskit, maineriskit, tuotteisiin ja tuotekehitykseen liittyvät riskit, tuotannon keskeytysriskit, valuutta- ja saatavariskit sekä yhtiön ohjausjärjestelmään ja tietohallintoon kohdistuvat riskit. Yrityksen tuotestrategiasta johtuen myös markkinointiin ja logistiikkaan liittyvät keskeytysriskit voivat olla merkittäviä erityisesti sesonkimyynnin osalta.

Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Valvontatoiminnoilla tai -toimenpiteillä tarkoitetaan varmistavia ja varmentavia menettelyjä, joilla pienennetään riskejä ja varmistetaan riskienhallinta-toimenpiteiden suorittaminen.

Riskienhallinnassa ei ole omaa erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuujakoa. Yhtiön hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa riskikartoituksen perusteella havaitut keskeisimmät riskit.

Sisäpiiriasiat

Yhtiö noudattaa Helsingin Pörssin laatimaa sisäpiiriohjetta ja Finans sivalvonnan antamaa standardia 5.3 (Sisäpiiri-ilmoitukset ja -rekiste rit), joita yhtiö on täydentänyt omilla sisäpiirisäännöillään.

Helsingin Pörssin sisäpiiriohjeessa ilmoitusvelvollisella sisäpii riläisellä tarkoitetaan seuraavia henkilöitä:

1. Yhtiön hallituksen jäseniä, toimitusjohtajaa sekä tilintar kastajaa ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilöä, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta; sekä

2. Yhtiön muuhun ylimpään johtoon kuuluvia henkilöitä, jotka saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa ja joilla on oikeus tehdä yhtiön tulevaa kehitystä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä. Tähän ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ryhmään kuuluviksi henki löiksi yhtiö on määritellyt kaikki ylimmän johdon jäsenet.

Helsingin Pörssin sisäpiiriohjeessa yrityskohtaisilla sisäpiiriläi sillä tarkoitetaan seuraavia henkilöitä:

1. Yhtiön palveluksessa olevat tai muun sopimuksen perus teella yhtiölle työskentelevät henkilöt, jotka asemansa tai tehtä viensä johdosta saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jotka yhtiö on määritellyt sisäpiiriläisiksi (ns. pysyvä yrityskohtainen sisäpiiri läinen). Nokian Renkaat on määritellyt tähän ryhmään kuuluviksi muun muassa johdon assistentteja, viestintäosaston pörssi- ja talo ustiedottamisesta vastuulliset sekä talousosastolla työskentelevät avainhenkilöt.

2. Henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työs kentelevät yhtiölle ja saavat sisäpiirintietoa tai muut henkilöt, jotka yhtiö on tilapäisesti merkinnyt hankekohtaiseen rekisteriin (ns. hankekohtainen sisäpiiriläinen). Hankkeena pidetään luottamuk sellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa asiakokonaisuutta tai järjestelyä, joka sisältää sisäpiirintietoa ja joka toteutuessaan on omiaan vaikuttamaan yhtiön julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin arvoon. Finanssivalvonnalla on oikeus saada yhtiön hankekohtaiseen sisäpiiritiedon hallintaan liittyvät tiedot käyttöönsä.

Ilmoitusvelvollisuus, sisäpiirirekisterit ja kaupankäyntikielto

Arvopaperimarkkinalaki asettaa yhtiön ilmoitusvelvollisille sisäpiiri läisille ilmoitusvelvollisuuden ja velvoittaa yhtiön pitämään julkista sisäpiirirekisteriä ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistään. Laki velvoit taa yhtiön pitämään myös yrityskohtaisista sisäpiiriläisistä yrityskoh taista sisäpiirirekisteriä, joka ei ole julkinen. Helsingin Pörssin sisäpii riohjeessa ilmoitusvelvollisia ja pysyviä yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä kutsutaan yhdessä pysyviksi sisäpiiriläisiksi.

Pysyvien sisäpiiriläisten tulee ajoittaa kaupankäyntinsä yhtiön liikkeeseen laskemilla arvopapereilla siten, ettei kaupankäynti hei kennä luottamusta arvopaperimarkkinoita kohtaan. Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista edeltävien 30 vuorokauden aikana. Ajanjaksoa voidaan tarvittaessa pidentää. Kaupankäynti rajoitusta sovelletaan pysyvien sisäpiiriläisten lisäksi myös heidän puolisoihinsa, edunvalvonnassa oleviin vajaavaltaisiin henkilöihin ja määräysvaltayhteisöihinsä. Hankekohtaisilla sisäpiiriläisillä on kau pankäyntikielto hankkeen raukeamiseen tai julkistamiseen saakka.

Sisäpiiriasioiden hallinto

-

-

Nokian Renkaat pitää sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä. Yhtiö on nimennyt sisäpiirivastaavan, joka hoi taa sisäpiirihallintoon kuuluvia tehtäviä. Lisäksi yhtiöllä on sisäpiiri rekisterin hoitaja, joka hoitaa sisäpiirirekisteriin liittyviä käytännön tehtäviä. Yhtiö tarkistaa ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ilmoi tusvelvollisuuden alaan kuuluvat perustiedot ja kaupankäynnin ker ran vuodessa. Tehtyjen tarkastusten perusteella laaditaan vuosittain raportti, jossa kerrotaan tarkastusten ajankohta ja tulokset.

Tilintarkastus

Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, josta päävastuullisena tilintarkastajana on KHT Jari Här mälä. Voimassa olevien säännösten mukaisten tehtäviensä lisäksi hän raportoi tarkastushavainnoistaan konsernin johdolle. Konsernin tilintarkastuspalkkiot olivat vuonna 2014 yhteensä 435 000 euroa (494 000 euroa). Muista palveluista tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot olivat yhteensä 266 000 euroa (238 000 euroa).

NOKIAN RENKAAT OYJ

32,3 %

NOKIAN DÄCK AB NOKIAN DEKK AS NOKIAN REIFEN AG NOKIAN REIFEN GMBH NOKIAN TYRES CANADA INC. NOKIAN TYRES S.A.R.L. DIRENIC OY NOKIAN TYRES U.S. HOLDINGS INC NOKIAN TYRES U.S. FINANCE OY NOKIAN TYRES INC. NT TYRE MACHINERY OY NOKIAN RENKAAT HOLDING OY TAA NOKIAN SHINA BELARUS OOO NOKIAN SHINA, Vsevolozhsk NOKIAN TYRES TRADING (SHANGHAI) CO LTD NOKIAN TYRES S.R.O. NOKIAN RASKAAT RENKAAT OY TOV NOKIAN SHINA TOO NOKIAN TYRES HAKKA INVEST OY OOO HAKKA INVEST KIINTEISTÖ OY NOKIAN NOSTURIKATU 18 KIINTEISTÖ OY NOKIAN RENGASKATU 4 NOKIANVIRRAN ENERGIA OY VIANOR HOLDING OY VIANOR AB VIANOR AS VIANOR OY POSIBER OY VIANOR AG VIANOR RUSSIA HOLDING OY VIANOR INC. OOO VIANOR SPB, Pietari NORDICWHEELS AB OOO NOKIAN TYRES, Vsevolozhsk OOO HAKKAPELIITTA VILLAGE 99 % 1 % 1 % 99 % Nokian Renkaat konsernirakenne

NOKIAN RENKAAT OYJ 2014

Yhtiökokous 2015

Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 8.4.2015 kello 16.00 Tampere-talossa, Tampereella, osoitteessa Yliopistonkatu 55. Kokoukseen ilmoittautuneiden luetteloiminen ja äänestyslippujen jako alkaa kello 15.00.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 25.3.2015 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Yhtiön vuosikertomus, joka sisältää yhtiön tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen on saatavilla yhtiön internet-sivuilla viimeistään viikolla 12, 2015.

Lue lisää: www.nokianrenkaat.fi/yhtiokokous2015

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2014 jaetaan osinkoa 1,45 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 10.4.2015 ja osingon maksupäivä 23.4.2015 mikäli hallituksen ehdotus hyväksytään.

Osakerekisteri

Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan yhteystiedoissa tapahtuneet muutokset siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.

Taloudelliset katsaukset

Nokian Renkaat julkaisee tulostietoja suomeksi ja englanniksi seuraavasti:

• Osavuosikatsaus 3 kk: 8.5.2015
• Osavuosikatsaus 6 kk: 7.8.2015
• Osavuosikatsaus 9 kk: 30.10.2015
• Tilinpäätöstiedote 2015: 5.2.2016
• Vuosikertomus 2015: Maaliskuu 2016

Nokian Renkaat julkaisee osavuosikatsaukset, tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen internetissä osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/

Sijoittajasuhteiden periaatteet

Yhtiön sijoittajasuhteiden tehtävänä on välittää osakemarkkinoille säännöllisesti ja johdonmukaisesti olennaista, oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Nokian Renkaiden osakkeen arvonmäärityksen perustaksi. Periaatteina ovat tasapuolisuus, avoimuus, täsmällisyys ja hyvä palvelu.

Yhtiön johto on vahvasti sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoita. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja ja talousjohtaja tapaavat analyytikoita ja sijoittajia sekä vastaavat heidän kysymyksiinsä.

Nokian Renkaat noudattaa kolmen viikon hiljaista jaksoa ennen tulostiedotteittensa julkaisemista ja kuuden viikon jaksoa ennen tilinpäätöstiedotteen julkaisemista.

Analyytikko- ja sijoittajatapaamisia kotimaassa ja ulkomailla järjestetään yleensä tulosjulkistuksen jälkeen. Muina aikoina analyytikoiden ja sijoittajien tiedon tarpeeseen vastataan pääosin puhelimitse ja sähköpostitse.

Sijoittajasuhteet:

Ari Lehtoranta, toimitusjohtaja puh. 010 401 7733 sähköposti: ir@nokiantyres.com

Anne Leskelä, talousjohtaja, sijoittajasuhteet puh. 010 401 7481 sähköposti: ir@nokiantyres.com

Analyytikkojen ja sijoittajien tapaamis- ja vierailupyynnöt:

Raija Kivimäki, johdon assistentti puh. 010 401 7438 sähköposti: ir@nokiantyres.com Fax: 010 401 7378

Sijoittajaviestintä:

Antti-Jussi Tähtinen, markkinointi- ja viestintäjohtaja puh. 010 401 7940 sähköposti: info@nokiantyres.com

Anne Aittoniemi, viestintä- ja IPR-spesialisti puh. 010 401 7641 sähköposti: info@nokiantyres.com Fax: 010 401 7799

Osoite: Nokian Renkaat Oyj, Pirkkalaistie 7, PL 20, 37101 Nokia

Pörssitiedotteet 2014

Nokian Renkaat julkaisi vuonna 2014 yhteensä 27 pörssitiedotetta. Alla on esitelty otsikot tärkeimmistä tiedotteista. Kaikki tiedotteet löytyvät kokonaisuudessaan Nokian Renkaiden kotisivuilta.

• 21.1. Nokian Renkaille 73,3 miljoonan euron jälkiverot Suomessa vuosilta 2008-2010, yhtiö hakee muutosta päätökseen
• 22.1 Talvirenkaan keksimisestä 80 vuotta: Maailman ensimmäisen talvirenkaan kehittäjä tuo markkinoille uuden sukupolven Hakkapeliitta-talvirenkaat katumaastureihin ja pakettiautoihin
• 7.2. Nokian Renkaat Oyj:n tulos 2013: Markkinaosuuksien kasvu ja vahvat marginaalit haastavissa olosuhteissa
• 7.2. Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle
• 3.4. Nokian Renkaat: Vuoden 2014 liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan laskevan vuoteen 2013 verrattuna
• 8.4. Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokouspäätökset
• 8.4. Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä
• 7.5. Nokian Renkaat Oyj:n osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2014: Asema paranee kaikilla markkinoilla – valuuttakurssit heikentävät myyntiä
• 27.5. Nokian Renkaat Oyj:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Ari Lehtoranta
• 8.8. Nokian Renkaat Oyj:n osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014: Vahvaa kasvua länsimarkkinoilla – Venäjä vastatuulessa
• 17.9. Nokian Renkaat sopeuttaa tuotantoaan
• 9.10. Nokian Renkaiden Suomen-tehtaan yt-neuvottelut päättyivät
• 31.10. Nokian Renkaat Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2014: Taloudellinen tilanne Venäjällä ja IVY-maissa vaikuttaa yhtiön tuloksiin – suoritus länsimarkkinoilla parani

Vuosikertomus ja tilinpäätös 2014

Nokian Renkaiden taloudellinen katsaus/tilinpäätös sekä vuosikertomus 2014 ovat saatavilla yhtiön kotisivuilta ainoastaan sähköisenä versiona. Nokian Renkaiden verkkovuosikertomus, konsernin yhteystiedot, yritystä seuraavat analyytikot ja yllä mainitut raportit löytyvät osoitteesta www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/

www.nokiantyres.com